Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 | Nro 81 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Reijo Vahtera vei Turkuhallin jäältä neitsyyden. Ja Jonesin Tompankin kanssa on tullut saunottua. Kaupunki s. 8 Kuka ihmeen Reka? Janne Salmi suunnisti maailmanmestariksi vuonna 1997 norjalaismaastossa. Pinna oli kireällä, mutta kantti kesti. Urheilu s. 10. Pinna kesti kultapaineet Kirjoittamisen opiskelu työnsi Jussi Seppäsen julkaisukynnyksen yli. Esikoisnovellikokoelma on saanut kiitosta. Viihde s. 22 Kymmenen ottelua Veroprosentti ei nouse, mutta Turun lainataakka jatkaa kasvuaan. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 28.10.2015 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 KAUPANKÄYNTI muuttuu. Verkkokauppa uhkaa kivijalkakaupan asemaa. Moni kuluttaja on jo muuttanut ostoskäyttäytymistään, etenkin nuoret. Trendi on selkeä. Onko kivijalka tuhoon tuomittu? Miten kauppias vastaa haasteeseen? Ruokakaupan luulisi olevan parhaiten suojassa verkkokaupan kilpailulta, mutta lintukotoa ei enää ole. Asiakas on vihdoin muuttunut kuninkaaksi, oikeammin hirmuhallitsijaksi, joka voi pudottaa kovakorvaisen myyjän palliltaan milloin tahansa ostoskäyttäytymisellään. Markkinat ovat maailmanlaajuiset, eikä ostajaa juurikaan kiinnosta minkämaalaisen myyjän kanssa hän tekee kauppaa. Kupittaan K-Citymarketin kauppias Hannu Aaltonen avasi kehitysajatuksiaan Turun kauppakamarin järjestämässä Kaupan Aika -seminaarissa. Aaltonen väitti, ettei ole koskaan keksinyt itse mitään, mutta on valmis kopioimaan hyvät ideat heti. Kun joku kertoo, että jossain on jotain mielenkiintoista uutta, Aaltonen on jo kameroineen lentokoneessa lähdössä tutustumismatkalle, oli kohde missä tahansa maailmalla. PAIKALLISIA tuottajia nostava Localteema on tuliainen New Yorkista. Aaltosen mukaan kaupan ovi on nyt auki paikallisille tuottajille, sillä kuluttajat ovat kiinnostuneita lähiruoasta. Etenkin nuoret ovat kiinnostuneita ruoan eettisyydestä. Aaltonen kaipaisi tuotenimen ja hinnan rinnalle tarinoita ja moitti tuottajia amatöörimäisiksi. Tuottajat saivat huutia myös ”nössöydestä”. Omaa työtä ei arvosteta, eikä siihen uskota. Tuotteiden määrä on noussut Aaltosen aikana Kupittaan Citymarketissa 6 000:nnesta yli 30 000:een. Valikoimaa pitää olla. Tulevaisuuden trendinä Aaltonen pitää ravintolan ja kaupan sulautumista toisiinsa. Enteitä on nähtävissä Tukholmassa. Myyntitila voi alkaa ravintolana ja jatkua perinteisenä kauppana. Se tarjoaa lisää elämyksiä. VIESTI kiteytyi: On ajateltava ja tehtävä uudella tavalla. Ne, jotka tyytyvät tekemään kuten ennenkin, jäävät jalkoihin. On erilaistuttava ja muututtava mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Se ratkaisee voittajat. LASSE VIRTANEN Kauppa muuttuu, mutta miten? TARVITAANKO Kakolanmäelle funikulaari? SAVOLAINEN: Silloin kun ihmisiä on paljon, toinen vaunu menee ylös ja toinen alas. Ei Turussa varmaan tarvita sellaista. Mäki on suhteellisen jyrkkä, mutta sinne menee hyvä serpentiinitie. LIUKKONEN: Se riippuu siitä, mitä mäelle tulee. Tuleeko mäen päälle asuntoja esimerkiksi vanhuksille tai erityisryhmille? MS: Sinnehän on tarkoitus teettää asuntoja lapsiperheille. Silloin funikulaarille olisi käyttöä. Se myös lähtisi hienolta paikalta. Siinä kuitenkin pitäisi olla laajempi kokonaisuuden tarkasteleminen. Turussa pitäisi olla enemmän katseltavaa ja koettavaa. Aina ajatellaan vain yhtä erillistä asiaa, ei kokonaisuutta. KL: Jos on tarkoitus rakentaa Kakolaan Yo-kylä 2, ei todellakaan tarvita funikulaaria. Jos sinne tulee rattaita työntäviä henkilöitä, vanhuksia tai erityisryhmien henkilöitä, funikulaari on ihan paikallaan. Jos siihen laitetaan julkista rahaa, on mietittävä, ettei haaskata verorahoja hankkeisiin, joille ei ole perusteltua tarvetta. Pitää löytyä jokin muukin syy kuin se, että se olisi löyhästi kiva. MS: Tarve pitää olla, mutta näillä hankkeilla voidaan myös luoda hankkeita. Jos saamme funikulaarin, se mahdollistaa jotain mäen päälle. Silloin funikulaarin käyttökin tulisi järkeväksi. KL: Pitää myös miettiä sitä, että miksi funikulaari laitettaisiin juuri sinne? Meillähän on valtavasti kukkuloita tässä kaupungissa. MS: Tähtitorninmäki on hyvin jyrkkä. Samppalinnanmäki on valtavan jyrkkä ja se on upealla paikalla. Siellä ei vain ole turisteille mitään. Meillä ei ole oikeastaan kuin Tähtitorninmäki ja Kakola. Kakolakin on niin ja näin, mutta paikka on loistava. KL: Funikulaari on varmaan valvomaton laite, joten ilkivalta-asiaakin pitää pohtia. Turvallisuus pitää olla otettu huomioon kokonaisvaltaisesti. MS: Tässä tullaan kansalliseen perimäämme. Mitään kaunista ei saisi olla. Vessat eivät saa olla kunnossa eivätkä julkiset paikat eivät voi olla siistejä. Menepä Norjaan ja katso kuinka siellä on siistiä ja kaunista. Siellä kansa on ylpeä siisteydestä. TUTKIMUS mölyapinoista: Iso ääni, pienet pallit (TS 23.10.). Niin totta. Pätee myös ihmispopulaatiossa. Verrokkitutkimusta ei tarvitse erikseen tehdä, sillä jokainen voi todentaa asian päivittäin. ”MYYNTI on asiakkaan johdattamista haluttuun suuntaan ilman väkivaltaa”, linjaa Jethro Rostedt (Kauppalehti 26.10,). Taidatkos sen paremmin summata. RANSKALAINEN ex-diplomaatti Jerome Champagne on ehdolla Fifan puheenjohtajaksi. Nimi ainakin matsaa. Samppanja on virrannut vuolaasti johtokunnan kokouksissa viiden tähden hotelleissa. Tack… …nej tack! KUNNAN Taitoa Oy vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi 40 työntekijää. 11 irtisanotaan. Pitäisikö nimi muuttaa Ei taitoa Oy:ksi? VALTUUSTO paukutti yksimielisesti pöytään miljoonien investoinnit maanantaina. Ainoa muutosesitys koski seminaarien pidentämistä puolella tunnilla. Eipä heti uskoisi, että ensi vuonna tehdään 15 miljoonaa euroa alijäämäinen budjetti. VR ja Jääkiekkoliitto aloittavat yhteisen matkan, kertoo tiedote. Meiltä on kysytty, käykö tässä hyvin. Vastaamme: Ei käy. Joko ei päästä ollenkaan perille tai ollaan ainakin pahasti myöhässä. Ykkösenä ei ainakaan olla määränpäässä. t rn. n n a. a. n e N DEBATTI Seniori MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Studentti
5 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 Millainen tulevaisuus Turun kaupungilla on? Onko se synkkä vai ruusuinen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. CAVERION on tehnyt projektisopimuksen Skanskan kanssa talotekniikan kokonaistoimituksesta Turun kaupunginteatteriin. Sopimuksen arvo on noin 6,7 miljoonaa euroa. Talotekniset järjestelmät kattavat kiinteistön lämmitys-, vesija viemäri-, ilmanvaihtoja ilmastointi-, jäähdytys-, sähköistys-, automaatiosekä sprinklerijärjestelmät. Asennustyöt alkavat ensi keväänä. Teatteri avautuu elokuussa 2017. Caverion uusii teatterin talotekniikan MAAHANMUUTTOVIRASTO aloittaa toimintansa Raision poliisitalolla marraskuun alussa. Yksikössä on aluksi noin 40 työntekijää. Poliisin nykyiset toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa partiota ja talousrikosyksikköä lukuun ottamatta Turkuun. Niiden tilalle tulevat ulkomaalaispoliisi ja ulkomaalaislupayksikkö. Poliisien määrä Raisiossa säilyy noin 80 hengessä, mutta väki ja palvelut vaihtuvat. Poliisilaitoksen asiakkaana käy jatkossa paljon turvapaikanhakijoita. Poliisilaitokselle johtava reitti kyltitetään bussipysäkeiltä joulukuun alkuun mennessä. Kaupungintalon oveen tehdään reittiohjeistus sekä englanniksi että arabiaksi. Raisioon kylttejä arabiankielellä TURUN kaupungin ensi vuoden budjetti on lähes 1,5 miljardia euroa, mutta mistä se koostuu. Mistä kaupunki saa tulonsa? Mihin sen rahat kuluvat? Hyvinvointipalveluihin eli sosiaalija terveyspalveluihin uppoaa 665 miljoonaa euroa eli noin 44,8 prosenttia koko potista. Nämä palvelut ovat sote-uudistuksessa siirtymässä uuden itsehallintoalueen hoitoon, pois kaupungilta. Sivistys, eli opetus ja kasvatus, nielaisee 311 miljoonaa euroa eli noin 20,9 prosenttia budjetista. Kiinteistöille varataan 125 miljoonaa, vapaa-aikaan – kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön – hupenee 67 miljoonaa ja ympäristötoimialalle varataan 63 miljoonaa euroa. Kaupungin yhteiset toiminnot, kuten palvelukeskukset, tarvitsevat ensi vuonna 250 miljoonaa euroa. Palvelujen ostoihin kuluu menoista 558 miljoonaa, henkilöstön palkkoihin 536 miljoonaa euroa. Kunnallisveroilla kerätään 599,8 miljoonaa euroa eli 39,5 prosenttia tuloista. Yhteisöveroilla saadaan 69,9 miljoonaa eli 6,9 prosenttia ja kiinteistöveroilla 51,4 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia. Valtionosuuksia kaupunki saa 273,5 miljoonaa euroa. Niiden osuus tuloista on 18,0 prosenttia. Muita tuloja kertyy myynneistä, maksuista, vuokrista sekä tuista ja avustuksista. Miten käy Turun kunnallisveron sote-uudistuksessa? Siitä ei ole vielä tietoa. Suorat menot vähenevät, mutta todennäköisesti myös suorat tulot. Hallitus kaavailee sote-veroa ja kattoa kunnallisverolle, mutta katto voi olla perustuslain vastainen. Määräaikaisena se ehkä on toteutettavissa. Kaupunginjohto ei tässä vaiheessa edes arvaile, miten sote-uudistus vaikuttaa tuloihin ja menoihin. Eikä sitä ole huomioitu vielä mitenkään ensi vuoden budjetissa. Miten Turun kakku jakautuu? UUTISANALYYSI TURUN kaupungin tiukka talouslinja jatkuu. Veroprosentteja ei koroteta, mutta menot saavat kasvaa ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Budjetin alijäämä on 15,3 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mukaan tulot ja menot saadaan tasapainoon vuonna 2018. Menot ovat ensi vuonna 1 485,5 miljoonaa euroa. Kaupunki syö noin 50 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin tienaa. Se tarkoittaa, että kaupungin on otettava lisää velkaa. Lainakanta kasvaa laskennallisesti ensi vuonna 80 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden lopulla lainaa arvioidaan olevan 664 miljoonaa euroa eli 3 551 euroa jokaista kaupunkilaista kohden. Merkittävä riski sisältyy siihen, miten tänä vuonna taloudenpidossa onnistutaan. Ensi vuoden budjetti perustuu ohjelukuihin, jotka on sidottu viime vuoden tilinpäätökseen. Jos tänä vuonna budjetissa ei pysytä, jää ensi vuodelle kiinnikurottavaa. Se tarkoittaa, että käytännössä budjetti supistuisi. Menopaineita on erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuudessa, lastensuojelun kustannuksissa sekä siirtoviivemaksuissa. Randellin mukaan palvelutasosta ei tarvitse tinkiä, ainakaan merkittävästi. Suuria odotuksia kohdistuu siihen, että tuottavuutta pystytään parantamaan sosiaalija terveyspalveluissa. Valtio leikkaa koulutuksesta ja se näkyy myös Turussa. Ryhmäkoot kasvavat sekä perusopetuksessa että päivähoidossa. INVESTOINTEIHIN käytetään noin 88 miljoonaa euroa. Listalla ovat Syvälahden ja Yli-Maarian koulut, kaupunginteatterin laajennus, palloiluhalli, Raunistulan ja Tallimäenkentän päiväkodit sekä Kakolan funikulaari. Peruskorjauksen saavat Katedralskolan, Pallivahan, Luostarivuoren, Puropellon ja Puolalan koulu. Remonttiin menevät myös Samppalinnan maauimala ja valtuustosali. Miten uudistamisohjelmat ovat onnistuneet? Randellin mukaan 75–80 prosenttia toimenpiteistä on ”liikkeellä tai toteutuksessa”. Randell laskee, että kaupungin taloudellinen asema olisi ilman niitä ja palvelujen kilpailuttamista merkittävästi huonompi. Palvelutaso säilyy lainalla Turku pysäyttää menojensa kasvun, mutta tekee alijäämää vuoteen 2018 asti Kakolan funikulaarin rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden syksyllä, mutta paikka muuttunee. Valmista olisi tarkoitus tulla vuonna 2017. Antti Laakso Lainanotto sisältää rahoitusriskin. Korkoriski arvioidaan vähäiseksi, sillä näkyvissä ei ole merkittävää korkotason nousua. Yleinen talouskehitys säilyy heikkona. Jälleenrahoitusriski tarkoittaa sitä, että joka vuosi kaupungin lainoista erääntyy noin sata miljoonaa euroa. Muuttuvatko ehdot epäedullisemmiksi? TALOUSja strategiaryhmän johtaja Jukka Laiho arvioi, että korkoriski on pitkällä aikavälillä noin 20 miljoonaa euroa. Se perustuu arvioon, jonka mukaan prosenttiyksikön korkonousu maksaisi kaupungille noin kuusi miljoonaa euroa. Korkotaso on ollut kolmekin prosenttia korkeammalla kuin nyt. Riski on vähemmän kuin yhden veroprosentin tuotto vuodessa. Laiho on muistuttanut myös, että käytännössä jokaisella turkulaisella on velan sijasta nettovarallisuutta. Perusteeksi hän antaa sen, että jos kaupungin konserniyhtiöt, jotka ovat velkaa emokaupungille, ottaisivat pankista lainaa, ne voisivat maksaa lainojaan takaisin sadoilla miljoonilla euroilla. Ja jos Turku päättäisi luopua vaikkapa Turku Energian tai TVT Asunnot Oy:n omistuksesta, tuotot olisivat muhkeita. Turku pärjäisi vuoden kokonaan ilman kunnallisveron tuottoa. LASSE VIRTANEN ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO Evira ilmoittaa selvittävänsä teurastamoiden toimintaa eläinsuojelulainsäädännön noudattamisessa ja tekee tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille teurastamoista, joissa kuvattua kuvamateriaalia esitettiin maanantaina 26. lokakuuta Yleisradion MOT-ohjelmassa. Ohjelmassa esitettiin kuvaa myös Paimion Teurastamo Oy:stä. Oikeutta eläimille -järjestön kuvamateriaalin perusteella viranomaisten on syytä epäillä, että teurastamoissa on rikottu eläinsuojelulainsäädäntöä, joka koskee eläinten suojelua lopetuksen aikana. Evira ja sen tarkastuseläinlääkärit ryhtyvät toimenpiteisiin estääkseen teurastamoja jatkamasta menettelyä. Evira selvittää myös niiden tarkastuseläinlääkärien toimintaa, jotka valvovat kuvamateriaalissa esiintyvien teurastamojen toimintaa. Paimion Teurastamo korostaa nettisivuilla julkaisemassaan tiedotteessa, että videolla näkyvät yksittäiset poikkeustilanteet otetaan välittömään käsittelyyn. Teurastamon mukaan MOT-ohjelmassa näytetty kuvamateriaali on hankittu rikollisin keinoin ja asia on keskusrikospoliisin tutkittavana. Paimion teurastamo Eviran kohteena
7 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA HEVISELLOYHTYE Apocalyptica saapuu Suomeen marraskuussa. Viime keväänä julkaistun Shadowmaker-albumin julkaisukiertue on kiertänyt maailmalla keväästä asti, mutta Suomeen se rantautuu vasta marraskuussa. Kiertue vierailee 19. marraskuuta Logomossa. Apocalypticassa soittavat sellistit Eicca Toppinen, Turusta lähtöisin oleva Perttu Kivilaakso ja Paavo Lötjönen sekä rumpali Mikko Sirén. Apocalyptica tulee Logomoon ONKO Ylellä säästökampanja vai mikä? Melkein kaikki dementikot toimii uutisankkureina, kun on jo toinen fot haudassa. Mutta siellä ne vaan sekoilee ihan julkisesti. Ottaisivat mallia muilta kanavilta ja päästäisivät ne työttömät viriilit ja ihanat ankkurit stagelle. Ei vanha ole nuori, ei missään! UUTTA VERTA PAKKIIN EN pelkää liukastumista. Minulla on jo toiset ”itsetehdyt” nastakengät. Valmiit nastakengät ovat hullunhintaisia ja niissä on liian vähän nastoja. Kantapään alle laitettava liukueste on harhaanjohtavaa turvallisuutta, ei ihminen ole kanta-astuja kun paino siirtyy päkiälle, se on liukkaalla menoa. Nykyiset nastakenkäni ovat halvat tavaratalotalvikengät, joissa on sopiva kuviointi. Nastakenkien tekemiseen on tarvittu polkupyörän talvirenkaan nastoja, sopiva pora ja kaksikomponenttiliimaa, jonka lujuus on 180 kg/neliö cm. Ei muuta kun askartelemaan! JARKKO O.KOSKINEN EI tornitaloja Kakolanmäkeen. Antaa merelle päin näkyvän graniittilinnan hallita näkymiä. Ei myöskään Turun linnan läheisyyteen tai ydinkeskustaan, mutta torneja voisi tulla lisää Puutarhakadun seudulle. OUTLOOK TURKU tarvitsee näköalatornin, josta näkee kauas merelle ja maailman kauneimpaan saaristoon. Paikaksi sopisi hyvin Korppolaismäki. Tornin jalustaan voisi laittaa Turun ilmapuolustuksen museon ja kahvilan, josta näköala Aurajoelle ja satamaan. Kattotasolle huippuhieno ravintola ja näköalatasanne kaukoputkineen. Mallia voisi käydä hakemassa Tampereelta. PAAVO MANNINEN Mikä on varhaisin muistosi Turkuhallista? Mitä siellä tapahtui? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Sitä oikein tuntee kasvaneensa ihmisenä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Leo Hongell ILKKA LAPPI RUNSAAN 25 vuoden aikana Turkuhallin käytävät ovat tulleet tutuiksi Reijo Vahteralle. Mies tuli töihin Turkuhalliin, kun halli oli vielä rakenteilla. – Muun muassa toimistot olivat silloin vielä kesken ja erilaisia varusteluja tehtiin. Työkalujen hankkiminen oli ensimmäinen asia, mitä piti tehdä, ”Reka” muistelee. Ennen huoltomiehen uraansa opettajana Peltolan ammattikoulussa toiminut Vahtera ei ole koskaan joutunut katumaan Turkuhalliin tuloaan. Työpäivät eivät ole olleet tylsiä, josta osaltaan on varmasti pitänyt huolen myös miehen oma persoona. Pilke on ollut silmäkulmassa aina. – Työ on ollut vaihtelevaa ja tässä työssä on saanut olla ihmisten kanssa paljon tekemisissä. Hallin alakerrassa on myös nähnyt paljon sellaista, mitä ei normaalisti näe. Kaikenlaista on vuosien varrella sattunut. Olen ollut Tom Jonesin kanssa saunassakin, kun hän täällä on keikkaillut, Vahtera toteaa. VUOSIIN mahtuu yhtä ja toista. Onneksi hallin seinät eivät osaa puhua. Vahteran persoonallisuudesta on saanut myös Turkuhallin yleisö nauttia. Aikanaan hän kohahdutti nousemalla jäätä jäädyttäessään Zambonin päälle kumartaakseen yleisölle. – Siinä pelissä oli kansainvälisiä vieraita paikalla. Ajattelin olla kohtelias myös heille, koska hekin olivat meitä kohtaan kohteliaita. Rakensin vehkeen, jolla sain pidettyä Zambonin tasaisessa vauhdissa. Hyppäsin koneen päälle suoralla, kumarsin joka suuntaan ja hyppäsin takaisin kuskin paikalle. Vahtera oli myös ensimmäinen, joka luisteli Turkuhallin uutuuttaan kiiltelevällä jäällä, vaikka virallisesti jäälle päästettiin vasta seuraavana päivänä. – Jää saatiin valmiiksi joskus aamuyöllä kolmen jälkeen. Seuraavana päivänä jäälle oli tulossa paljon käyttöä. Pitihän sitä sitten kokeilla, että jää varmasti on riittävän hyvä seuraavaa päivää varten. NELJÄNNESVUOSISADAN ajan Turkuhalli on ollut sananmukaisesti iso osa Vahteran elämää. Vuosien aikana Turkuhallissa ei montaa tapahtumaa ole järjestetty, jossa hän ei tavalla tai toisella ole ollut mukana. Marraskuussa Vahteran arki kuitenkin muuttuu, kun miehellä alkaa eläkepäivät. Ainakaan ensimmäisinä eläkepäivinä hän ei aio Turkuhallissa käydä. – Paljon on kaikenlaisia suunnitelmia. Ehkä pitäisi lähteä Australiaan, kun jäi nuorena lähtemättä. Olin juuri päässyt ammattikoulusta ja tarkoitus oli ihan jäädä sinne. Siihen aikaan Australian valtio maksoi matkat, jos sitoutui olemaan maassa vähintään kaksi vuotta. – Minulla oli 16-vuotiaana jo liputkin, mutta siinä kävi niin, että äiti sai tietää, eikä lähtemisestä sitten tullutkaan mitään, Vahtera nauraa. 25 vuotta viljasiilossa Reijo Vahtera piirsi Turkuhallin jäähän ensimmäiset viillot Reijo Vahtera on kuulunut Turkuhallin ”kalustoon” 25 vuotta. Tuskin kukaan muu osaa mistä kohtaa tahansa hallia ulos, jos valot sammutetaan, mies nauraa. Ilkka Lappi ILKKA LAPPI TAVOITIMME Turun Nuoren Teatterin teatterijohtajan Minna Kaislakari-Mattelmäen tiistaina kello 10.40. Missäs oot? – Olen ihan pelipaikalla eli teatterimme lippuluukulla tarkalleen. TÄLLÄ viikolla teillä on ensi-illassa Joulupukki ja noitarumpu. Millä mielin ensi-iltaa odotetaan? – Luottavaisena. Sen piti tulla jo viime vuonna, mutta se sitten siirtyi. Tällaiset tarinat eivät onneksi vanhene. Mauri Kunnaksen tarinahan on aivan ihana. Itselleni tarina ei ole niin tuttu, vaikka se on melkein Lumiukon kaltaisen aseman saanutkin. Meidän nuoret näyttelijämme ovat olleet todella tarkkoja siitä, että kaikki menee oikein. Oletko itse muuten jouluihminen? – En ole pitänyt itseäni erityisenä jouluihmisenä. Olin kuitenkin taannoin katsomassa läpimenoa ja yllätyin, kuinka jouluinen mieli läpimenoa katsoessa tuli. Ehkä sisälläni siis on jouluihminen, kun pintaa vähän raaputtaa. Miten syksy on sujunut teatterilla? – Oikein hyvin. Varsinkin Aladdin ja ihmeellinen lamppu -näytelmän vastaanotto lämmittää kovasti. Positiivista palautetta on tullut niin kriitikoilta, blogisteilta kuin yleisöltäkin. Ensi kevääksikin ilmeisesti on jo suunnitelmat selvillä? – Kyllä. Helmikuussa tulee ensiiltaan Onneli ja Anneli, jonka tekemistä on kanssa odotettu kovasti. Siihen löytyi aivan ihana Eppu Nuotion versio, johon oli helppoa tarttua. Onnelin ja Annelinkin harjoitukset ovat jo alkaneet. Sittenkin jouluihminen
9 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 TURKU Trojans on kiinnittänyt ensi kaudeksi hyökkäyksen koordinaattorikseen Suomen maajoukkueessakin pitkään työskennelleen Kim Wickströmin. Maajoukkueen hyökkäyksen koordinaattorina Wickström on toiminut kaikkiaan reilusti yli kymmenen vuotta. Miehelle on kertynyt valmennuskokemusta myös Ruotsista ja Tšekistä. Wickströmin palkintokaapista löytyy muun muassa kuusi SM-kultaa, joista viisi valmentajana. Uusia juonia Trojans-hyökkäykseen HUHUMYLLY pysähtyi viime lauantaina, kun TPS julkaisi tiedon, että Rauli Tammelinin (kuvassa) numero 16 nousee joulukuussa Turkuhallin kattoon. Nimi Tammelin herätti monessa jopa kummastusta. ”Rintin” paita ilman muuta kuuluu kattoon. Se, että Tammelinin nimi ei ole kaikille TPS:aa seuraaville tuttu nimi, kertoo siitä kuinka tärkeää historian vaaliminen seuratyössäkin on. Aikaisempien sukupolvien tekemää työtä ei urheilussakaan voi liikaa muistaa. Aina voidaan tietenkin puida sitä, mikä paita kattoon pitäisi ensimmäiseksi nostaa. Sekin, että hyviä vaihtoehtoja on parin käden sormiin, kertoo siitä, että seuralla on perinteitä ja historiaa. Liian pitkään Palloseurassa on ummistettu silmät historialta. Nyt ollaan kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ILKKA LAPPI Parempi myöhään Kenet haluaisit muistelemaan takavuosien urheiluvoittoaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI ELOKUUSSA 1997 Janne Salmi matkusti Grimstadiin Etelä-Norjaan luottavaisena. Kaksi vuotta aiemmin suunnistuksen MM-kisoista saaliina oli kaksi hopeamitalia. Valmistautuminen vuoden 1997 kisoihin oli sujunut pientä flunssaa lukuun ottamatta hyvin. – Rakastin Grimstadin maastoja. Tunsin, että siinä maastotyypissä ominaisuuteni pääsevät oikeuksiinsa. Isoin odotuksiin kisoihin lähdettiin. Kisat avaavalla normaalimatkalla Salmi oli kuitenkin vasta kuudes. – Tuloksellisesti se oli pettymys. Pienen flunssan jäljiltä tunsin, ettei kaikki ollut ihan kunnossa, Salmi muistelee. Pari päivää myöhemmin koitti pikamatka. Aamupäivällä suunnistetun karsintakilpailun Salmi voitti ja lähti finaaliin viimeisenä. – Olin äärettömän hermostunut ennen finaalia. Hyvä kun pystyin edes verryttelemään. Minun piti odottaa lähtöalueella pari tuntia. Ne olivat todella pitkiä minuutteja. Flunssa oli voitettu ja suunnistus kulki. Reitin varrelle mahtui kuitenkin sydämentykytyksiä aiheuttanut tilanne. – Muutama rasti ennen maalia tultiin tiheikön läpi. Luulin tulevani suoraan rastille, mutta tulin vähän sivuun. En ollut ihan varma, että onko rasti oikealla vai vasemmalle. Siihen meni varmaan puoli minuuttia ylimääräistä. – Sen jälkeen lähdin hyökkäämään. Tiesin, ettei ole yhtään varaa varmistella. Kolme tai neljä rastia ennen maalia taisin olla vielä kolmas tai neljäs. VIIMEISILLÄ rasteilla Salmi kävi sekuntikamppailua Timo Karppista vastaan. Keskittymiskyky todella punnittiin. – Toiseksi viimeisellä rastilla kuulin maalialueen kuulutukset. Minua kaksi minuuttia ennen lähtenyt Bjørnar Valstad meni kolmanneksi. Laskin mielessäni, että minä olen voittamassa kisaa. Kahdelle viimeiselle rastille oli todella vaikea keskittyä. Voitto irtosi parinkymmenen sekunnin erolla. Salmi ehti urallaan kisata viisi kertaa MM-kisoissa. Pikamatkan MM-kulta jäi kuitenkin ainoaksi henkilökohtaiseksi voitoksi. Vammat haittasivat valmistautumista joka toinen vuosi pidettyihin MM-kisoihin. – 1999 minulla oli valtavia ongelmia pohkeiden kanssa. Ne olivat koko ajan jumissa. Sen vuoden lähtökohtiin huomioiden pikamatkan pronssi 1999 oli kova suoritus. VUONNA 2001 Tampereella kolminkertainen Jukolan viestin voittaja juhli maajoukkueen ankkurina Suomen ensimmäistä, ja toistaiseksi ainoaa, miesten viestin MM-kultaa. – Henkisesti uran kovin paikka oli ehkä Tampereen MM-viesti. Kolme kertaa peräkkäin olimme olleet hopealla ja olin ollut ankkurina joka kerta. Mikään muu kuin voitto ei kelvannut. Pinna kireällä kultaan Janne Salmi sai suunnistaa kultaa rakkaissa maastoissa Janne Salmen vahvuus huipulla oli hänen kykynsä onnistua kovissa paikoissa. Seitsemän MM-mitalin miehelle henkilökohtaisella maailmanmestaruudella oli myös taloudellisesti iso merkitys. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
12 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 JOOGAKOULU Pune järjestää Fuego Loungessa Maan voima jaloissasi -joogatapahtuman lauantaina 14. marraskuuta kello 10–13. Tapahtumassa on paikalla Iyengarjoogan opettaja Liina Puustinen Saksasta. Puustinen opettaa joogapäivässä jalkojen linjaamista ja sen vaikutusta tasapainoon sekä selkärangan ja yläkehon hyvinvoinnille. Kaikentasoiset harrastajat ovat tervetulleita tapahtumaan. Lisätietoja: www.pune.fi Jalkojen voimaa MARRASKUUSSA kerätään jälleen varoja eturauhassyövän ja kivessyövän tutkimukseen Movemberin avulla. Syöpäsäätiön kampanjalla halutaan myös herätellä miehiä kiinnostumaan omasta terveydestään huolehtimisesta. Miehet eli mo brot rekisteröityvät fi.movember.com-sivulla viimeistään marraskuun alussa, ajelevat kasvonsa sileiksi marraskuun ensimmäisenä päivänä ja antavat viiksien kasvaa Movemberin loppuun. Miesten tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon tukijoita viiksienkasvatusprojektilleen. Kaikki lahjoitukset menevät Syöpäsäätiölle. Myös naiset voivat ilmoittautua mukaan kampanjaan. Viiksekäs marraskuu Osallistutko Movemberiin? Millaiset viikset ovat makuusi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. AKTIIVINEN synnytys ry:n eli AKSYn keskusteluillat ovat palanneet Turkuun muutaman vuoden tauon jälkeen. Kesällä 2015 perustetun Doularyhmä Å:n jäsenet päättivät lähteä luotsaamaan AKSY:n keskusteluiltoja doulatoimintansa ohella. Joka toinen kuukausi Mammakeitaalla on doularyhmän synnytysteemailta ja joka toinen kuukausi AKSY:n keskusteluilta. Illat alkavat kello 18. Tiistaina 17. marraskuuta aiheena on rentoutus, rytmi ja rituaali, miten löytää omat voimavarat synnytyksessä. Illat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. www.aktiivinensynnytys.fi www.facebook.com/doularyhma Asiaa synnytyksestä MERJA KAJALA –NÄIN Alzheimerin tautia sairastavan isoäitini hymyilevän ensi kertaa puoleen vuoteen, kun lakkasin hänen kyntensä. Tilanne oli niin liikuttava, että halusin antaa tuon pienen teon tuoman onnen ja ilon mahdollisimman monelle suomalaiselle vanhukselle, kertoo Tiia Henriksson. Henriksson otti yhteyttä sosiaalisessa mediassa toimivan Nordic Style & Beauty -foorumin ylläpitäjiin ja ehdotti hyväntekeväisyyskampanjaa. Näin sai alkunsa Kauneus on ikuista -kampanja, joka haastaa nuoria lakkaamaan vanhusten kynsiä. Lokakuisena lauantaina neljä nuorta naista tarttui haasteeseen ja vieraili Kerttulin vanhainkodissa. Yksi heistä oli 23-vuotias Julia Turpeinen. – Kauneus on ikuista -kampanja on tosi ihana. Tykkään taustalla olevasta ajatuksesta, jonka mukaan ihminen saa tuntea olonsa kauniiksi ja hyväksi iästä riippumatta. TURPEINEN kertoo, että vanhainkodin asukkaat ja henkilökunta ottivat tulijat ilolla vastaan. Hän lakkasi 94-vuotiaan naisen kynnet. Kynsien hoitamisen lomassa oli aikaa keskustella, ja vanhus kertoi elämästään. – Oli ihana nähdä, kuinka hän piristyi silminnähden. Hänelle oli todella suuri asia, että joku tuli lakkaamaan kynnet ja rupattelemaan hetkeksi. Hän sanoi olevansa minulle ikuisesti kiitollinen. Piristyin itsekin ja olin hyvällä mielellä koko loppupäivän. Lupasin palata poistamaan vanhat lakat ja laittamaan uudet tilalle, Turpeinen kertoo. Vaikka Turpeinen on itse nuori, hän pystyy jossain määrin samastumaan vanhusten tilanteeseen. 21-vuotiaana ilmennyt aivoja niskavamma mullisti hänen elämänsä. Nuori nainen joutui lopettamaan opiskelun ja on tällä hetkellä kuntoutustuella. Hänen tavoitteenaan on palata opiskelemaan ja töihin. – En voi tietää, miltä tuntuu vanheta. Tiedän silti, millaista on kun mieli ja keho eivät vastaa vanhaa minäkuvaa ja kivut ovat osa elämää. Kun ei voi opiskella eikä käydä töissä, päivisin ei ole tekemistä. – Uskon, että kauniit kynnet voivat piristää enemmän kuin kuvittelisi. Jos uudet kynnet voivat piristää minua synkkinä hetkinä, miksei myös vanhus kokisi samoin. VANHUKSIIN liittyvä vapaaehtoistyö kiinnostaa Turpeista. Hän pitää Nordic Style & Beauty -foorumin kampanjaa hyvänä tapana aktivoida ihmisiä. – En ole varmasti Turun seudun ainoa nuori, jolla ei ole työtai opiskelupaikkaa. Toivon, että nuoret innostuvat toimimaan vanhusten hyväksi. Vapaaehtoistyö on mielestäni hyvä tapa kuntoutua, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen eikä vaadi liikaa henkilöltä, jolla on esimerkiksi fyysisiä rajoitteita. Väriä arjen harmauteen Kampanja tuo vanhuksille iloa kynsilakan avulla Kerttulin vanhainkodin asukkaat saivat uutta väriä kynsiinsä. Julia Turpeinen ”Hän sanoi olevansa minulle ikuisesti kiitollinen.”
13 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
18 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 DIGITAALISUUDESSA on Suomen kaupunkien ja toimialojen välillä valtavasti eroja. Vainu Oy:n tekemän avoimeen dataan perustuvan tutkimuksen mukaan digitaalisesti edistyneimmäksi kunnaksi nousi Kempele. Kärjen tuntumassa olivat myös Helsinki, Turku, Jyväskylä ja Oulu. Naantalin digitaalinen valmius oli kaikista huonoin. Naisten johtamat yritykset ovat digitaalisesti hieman edistyneempiä kuin miesten. Turku kärjessä, Naantali pohjilla TURUN Nuorkauppakamarin Pop-up Turku -hanke on herättänyt suurta mielenkiintoa ja kiinnostuneita yrityksiä on riittänyt aina jonoksi saakka. Tänä vuonna tapahtumassa on ollut mukana kaikkiaan yli 70 erilaista yritystä ja toimijaa. Syksyllä Forumkortteli täyttyi teatterista, taidetapahtumista, sisustusliikkeistä, lasten kirjakaupasta, opiskelijoiden ylläpitämästä suositusta pop-up kahvilasta ja Aamusten pop-up-toimituksesta. Ydinkeskustassa on saatu pysyvää muutosta aikaan, sillä keskustan alueen tyhjät liiketilat ovat alkaneet täyttyä vakituisista vuokralaisista. Joonas Suominen Turun Nuorkauppakamarista kertoo, että hankkeen alussa painotettiin konkreettista muutosta. – Pyrimme toiminnallamme saamaan aikaan konkreettista muutosta. Tässä olemme mielestäni onnistuneet loistavasti. Saimme luotua konseptin, joka toimii ja tuottaa tulosta. Tästä osoituksena konsepti on levinnyt ympäri Suomea, Suominen toteaa. Seuraava Pop-up Turku -tapahtuma järjestetään 4.-22. joulukuuta kauppatorin joulutorille, jossa yrityksille tarjotaan mahdollisuus käyttää myyntimökkejä viikon ajan maksutta. Hakemuksen voi jättää osoitteessa: www.popupturku.com. Pop-up Turku kantaa hedelmää Oletko joskus saanut helposti työpaikan? Miten se onnistui? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG KEITTIÖN rooli kodin tärkeimpänä kohtaamispaikkana ja oleskelutilana korostuu kaiken aikaa, erityisesti avokeittiöiden yleistyessä kaupunkiasunnoissa. Ulkoisesti keittiösuunnittelu ei juurikaan ole kehittynyt viime vuosina. Liian usein käy niin että funktionaaliset, mutta visuaaliselta ilmeeltään tylsät keittiöt eivät istu kodin tunnelmaan. Aikoinaan Ikean tulo Suomeen demokratisoi keittiöremontit ja kynnyksestä keittiön uusimiseen tuli pienempi. Laajentuneet markkinat ovat houkutelleet alalle myös uusia innovatiivisia yrityksiä. Keittiöyritys A.S.Helsingö haluaa toimia täysin uudella tavalla. Yritys nimittäin valmistaa design-ovia, jotka sopivat Ikean toimittamiin kaapinrunkoihin, mutta kokonaisuus tulee olemaan design keittiötä edullisempi. Yrityksen turkulaistaustainen osakas Sebastian Schauman kertoo, että tuore yritys haluaa olla aallon harjalla. – Turun seudulla on pitkät perinteet laadukkaiden ja hyvin suunniteltujen kiintokalusteiden valmistamisesta. Haluamme olla modernilla tavalla osa tätä historiallista jatkumoa. Ja luoda kokonaisuuksia, joita ei tässä hintaluokassa ole ennen ollut saatavilla. Keittiö tulee olemaan tunnelmaltaan kansainvälisten designkeittiöiden veroinen, mutta perinteistä ketjukeittiötä edullisempi. Ikea luo perustan, sillä keittiökaapistojen rungoissa Ikean laatu ja toimivuus on jo pitkään tunnustettu, Schauman toteaa. SCHAUMANIN mielestä on tärkeää, että ovet suunnitellaan pohjoismaisten suunnittelijoiden kanssa ja valmistetaan tilauksesta suomalaisilla puusepillä, perinteisiä laadukkaita materiaaleja käyttäen. Mutta haluamansa kokonaisuuden saa myös valitsemalla erikseen ovityypin, materiaalin ja värin, jotka yhdistetään designvetimiin. – Puuovet haluava voi valita kolmesta eri tammen sävystä, kun taas maalatuissa ovissa on noin tusina oman arkkitehtimme luomia perusvärejä. Mahdollista on toki myös valita värikartoista. Sisustustrendejä seuraava asiakas voikin iloita, sillä mallistossa käytetään pinnalla olevia materiaaleja kuten messinki, kupari, marmori, nahka ja tammi. Virallinen lanseeraus tapahtuu ennen vuodenvaihdetta, vaikka tilauksia onkin jo tullut muutamia kun asiakkaat ovat kuulleet mielenkiintoisesta konseptista. Schaumanin tavoite on korkealla. – Haluamme nopeasti laajentua paneurooppalaiseksi ketjuksi. Aluksi panostamme lähinnä pohjoismaihin, mutta tarkoituksena on avata showroomeja laajalti eurooppalaisten pääkaupunkien ostoskaduille. Perusajatuksena on kuitenkin luoda kestäviä ja kauniita interiöörejä, joissa ihmisen on hyvä olla. Yhdistää arki ja design toisiinsa. – Haluamme tehdä kodeista paikkoja joissa vallitsee ikuinen sunnuntai, Schaumann haaveilee. Designia Ikean päälle Keittiökaappien rungot voi kruunata kotimaisilla design-ovilla Sebastian Schaumanin (vas.) ja Anssi Jokisen liikeidea on varsin omintakeinen. Henriikka Fingerborg
19 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET 20 Työpaikat
21 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
22 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 PITKÄN ja polveilevan uran tehnyt Edu Kettunen kiertää maata pitkän uransa ensimmäisen trubaduurikiertueen merkeissä. Kettusen intiimeillä soolokeikoilla yleisö pääsee lähelle artistia ja miehen laulujen vahvat tarinat saavat lisää syvyyttä, kun Kettunen taustoittaa laulujen syntyä. Edu Kettusen Takapihan tarinoita -trubaduurikiertue saapuu Turkuun ja Domino-teatteriin 5. marraskuuta. Konsertti alkaa kello 19. Lentäjän poika Dominoon KUN Jesse Malin sai aiemmin tänä vuonna julkaistulla levyllään luomisen padot auki, ei mies tunnu pysähtyvän lainkaan. Outsiders on jo toinen täysin uusi täysimittainen levy, jonka materiaali syntyi pitkän julkaisutauon aikana. Outsidersin biisitusina on edelleen tasoltaan kova. Mitään uutta se ei tuo maailmaan, mutta Malinin tapa kuvata suurkaupungin sivukatujen karheaa elämää hakee vertaistaan. Malin on aikamme kovin katuromantikko, joka elää väärässä ajassa. Jos hän olisi parikymmentä vuotta vanhempi, mainittaisiin Malinin nimi aina samassa lauseessa Lou Reedin kanssa. 2010-luvulla herkän kipeiden katutarinoiden kohtalona on jäädä marginaaliin, mutta vähäinen suosio ei vähennä tippaakaan laulujen hienoutta. Kenelle: Kauko Röyhkälle ja muille Lou Reedin rakastajille. Arvio: Katurokin parasta A-ryhmää. ILKKA LAPPI Kaduilta ammennettua Mikä on paras lukemasi kotimainen esikoiskirja? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI ALKUVUODESTA ilmestynyt Kymmenottelu on nostanut Jussi Seppäsen lukevan yleisön tietoisuuteen. Kriitikot kehuivat esikoisnovellikokoelmaa vuolaasti ja lokakuun lopussa teos valittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi. Myös sarjakuvia käsikirjoittanut ja sarjakuvakäsikirjoittamista opettanut Seppänen on yksi monista, jotka ovat ponnistaneet julkaisukynnyksen yli Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kautta. – Itselleni luovan kirjoittamisen opiskelusta oli suuri hyöty. Opin prosessikirjoittamista sekä palautteen antamista ja saamista. Luovassa kirjoittamisessa tuntui, että ymmärsin, mitä opettaja sanoi. Kirjallisuuden tutkimuksen luennoilla ei aina ollut sellainen olo, Seppänen sanoo. LUOVALLA kirjoittamisella oli iso rooli myös Kymmenottelun tarinoiden päätymisessä kansien väliin. Seppänen osallistui oppiaineen mestarikurssille. Sitä kautta hänet löydettiin WSOY:lle. – Ensimmäisen istunnon jälkeen kustannustoimittaja Samuli Knuuti ehdotti minua kustannuspäällikölle. Ilmeisesti käsikirjoitus taisi olla aika valmis, sillä hän halusi minut heti. Pääsin kurssin avulla ohittamaan jonon. Kymmenottelua muokattiin kustantajan kanssa verrattain vähän. Seppänen muistelee vaihtaneensa yhden kokoelman tarinan ja muokanneensa paria muuta. Kokoelman rakenteeseen ei kuitenkaan kajottu. – Kymmenottelun käyttäminen yhdistävänä tekijänä tuli mukaan aika varhaisessa vaiheessa. Sillä tavalla sain sidottua monenlaisia tekstejä samaan kokonaisuuteen. Siellähän on mukana melkein saduiksi luokiteltavia tekstejä ja toisaalta lähellä esseetä olevia juttuja. Ne sopivat siihen kokonaisuuteen, kun kymmenottelun lajitkin ovat niin erilaisia, Seppänen toteaa. Tänä päivänä yhä useammalla esikoiskirjailijalla on jonkinlaisia kirjoittamisopintoja taustallaan. Myös Seppänen on huomannut saman. – Tuntuu se olevan jonkinlainen trendi, että julkaisukynnyksen ylittävillä on jotain taustaa. Uskon kuitenkin, että julkaistuksi kirjailijaksi voi päästä muutenkin, mutta paljon kursseilta olen itse oppinut. KYMMENOTTELUN jälkeen Seppänen piti hiukan taukoa kirjoittamisesta. Veri on vetänyt kuitenkin uudelleen näppäimistön ääreen. Paineita seuraavasta kirjasta ei ole. – Mietin jossain vaiheessa, että yritänkö ylipäätään julkaista seuraavaa kirjaa. Tauon aikana kävi niin kuin usein kirjoittavalle ihmiselle käy. Maailma alkoi tuntua aika tyhjältä paikalta. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kannatusyhdistys järjestää 3. marraskuuta kaikille avoimen esikoiskirjailijapaneelin Janus-salissa kello 17-19. Paikalla Jussi Seppänen, Henni Kitti ja Daniil Kozlov. Se vaikein laji Kirjoittamisen opiskelu auttoi Jussi Seppästä julkaisukynnyksen yli Jussi Seppäsen mukaan novellikirjailija on diktaattori. Sarjakuvan käsikirjoittaminen on enemmän ryhmätyötä. Siinä pitää jättää tilaa, jotta piirtäjä pystyy käyttämään omia vahvuuksiaan, Seppänen miettii. Veikko Somerpuro d t ki i i t Aamuset ”Ehtost laiska virentyvä ja lauantaiehtost eritote.” Aamuset kertoo, minne kannattaa suunnata.
23 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET
24 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 TIMO SALMESMAA Lenanet Lehtikuva Kissin tahtiin. Papukaija imuroi partykansan 90-luvun alussa. Papukaija Reunion vol. 5 eli viidennet Papukaijabileet jyräävät perjantaina Bambu Gardenissa. Aikakauden drinkit, teemapukeutuminen ja kullaantuneet muistot huokuvat hullun vuosikymmenen nostalgiaa. Tanssilattialla riittää tilaa bailaajille ja dj. Mika Luoto lataa levylautaselle suloimmat ysärihitit. K-24. Dia de los muertos nousee vuoden vahvimmaksi halloween-trendiksi. Asuissa panostetaan yksityiskohtiin, maskeeraukseen ja rekvisiittaan. Yliluonnolliset killer doll , verinen klovni ja cemetery angel doctor whon maailmasta ovat vahvoilla, kiteytti Punanaamion Sari Luoma. ESN:n vaihtareiden värikäs joukko starttaa Vegasin halloween-maratonin ja perjantaina juhlitaan ravintolan 9-v. synttäreitä. MarynaVoronova RCM Takeoverin torstainen Halloween special ja lauantainen teemaparty kutsuvat pirunpolkkaan Port Arthurin tiiliholvien suojassa. Bambu Garden iloittelee naamiaisilla leikkien, yllättävien drinkkien ja karaoken merkeissä. Illan paras asu palkitaan. Vapari hyytää musiikin ja teemaherkkujen voimalla. Halloweenin eroottinen lataus väreilee tänä iltana Showroomissa. Fifty Shades of Masquerade saattaa yllättää silmikoiden takaa muista turvasana. Apollon VIP Roomin Halloween Specialissa soittaa lauantaina ikoniasemaan kohonnut ex-turkulainen dj. Seb. Paranormaalit Haunted House -partyt mellastavat Yökerhossa koko viikonlopun. Grase Viktoriaaninen Lontoo, sen pimeät sivukujat ja maanalaiset seremoniat kiteytyvät Börs Night Clubin Hallow’s Eve -kinkereissä. Viikonloppu väristellään yökerhon höyryisissä steampunk-tunnelmissa. Ultimate pukukilpailu, teeman mukaiset dekoraatiot ja installaatiot kiidättävät ajatukset 1800-luvulle modernilla tvistillä. Historiallisen kauhu kiteytyy kysymykseen: Uskallatko katsoa pahaa silmiin? Isa Schatz
25 Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET Jetset Timo Salmesmaa Bond Style. Uusin agenttitarina 007 Spectre saa ensiiltansa perjantaina. Autumn Isuen trendishowssa nähtiin jo viitteitä Riika Vahteran ja Kalle Wilénin yllä. Kapteenska esitteli Showroomissa kansainvälistä Barbourmallistoa, jota on nähty Daniel Graigin yllä mm. Skyfall-rainassa. Jonny Holmén Ruokakirjailijaksi ryhtynyt Lauri Tähkä on jälleen tien päällä. Pullakuurin startannut Tähkä musisoi perjantaina Venuksessa. Häjyä komppaa lauantaina rock-järkäle Yö.
Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 AAMUSET 26
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 28. lokakuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ”HYVIEN ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia.” Nämä Martin Luther Kingin sanat ovat surullisen totta tänäänkin, kun puhumme rasismista ja vihapuheesta. Vihapuhe ja rasismi ovat tulleet osaksi arkipäiväämme. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja kärjekkäitä mielipiteitä edusti lähinnä Homma-foorumi, mutta nyt samanlaista suvaitsematonta keskustelua on jokaisella maahanmuuttajakeskustelua käyvällä nettifoorumilla. Siitä on tullut hyväksytty tapa puhua. Rasismia esiintyy hiekkalaatikoilla, kouluissa, työpaikoilla, lehtien palstoilla ja nettikeskusteluissa. Suomeen adoptoiduista lapsistakin on vihapuhetta joutunut kokemaan jopa 80 prosenttia. Vihapuhetta ei koskaan pidä hyväksyä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin ja valitettavan usein näin myös tapahtuu. Ääriliikkeiden väkivalta onkin suojelupoliisin mukaan jo yleistymässä Suomessa. Heinäkuussa uusnatsijärjestön jäsenet hyökkäsivät Jyväskylässä sivullisten ihmisten kimppuun pahoinpidellen heitä. Syyskuussa tehtiin polttopulloisku turvapaikanhakijoiden tiloihin. Lokakuussa yritettiin polttaa vastaanottokeskus. Tällaista kehitystä ei voi hyväksyä tai puolustella millään tavalla. Meillä kaikilla on yhdenvertainen ja jakamaton ihmisarvo riippumatta etnisestä alkuperästä, ihonväristä, kansalaisuudesta, kulttuurista, äidinkielestä tai uskonnosta. Jokainen meistä vaikuttaa omalla käyttäytymisellään siihen, millaisen viestin annamme ympäristöömme ja maailmalle. Me emme voi sulkea silmiämme emmekä vaieta, sillä jokaisella meistä on vastuu, yksin ja yhdessä. On järkyttävää huomata, että aikuisten kovat asenteet ovat siirtyneet jo joihinkin lapsiin. Yksikään lapsi ei koskaan kuitenkaan kasva rasistiksi, ellei aikuinen hänestä sellaista tee. Meillä aikuisilla onkin valtava vastuu. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan näyttää, että suvaitsevaisuus voittaa vihan ja että rasismi ei ikinä voita sitä tosiasiaa, että me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia. Me tarvitsemme yhtenäisyyttä, vuoropuhelua sekä avoimuutta ja myötätuntoa. Sotiemme veteraanit ovat tuominneet voimakkaasti rasismin. Samoin tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuominnut rasistisen väkivallan selväsanaisesti ja todennut, että turhautuneisuus tai kritiikki pitää osoittaa poliitikoille eikä viattomille ihmisille. Maahanmuuttopolitiikasta voi olla ja saa olla eri mieltä, mutta rasismia, vihapuheita ja vihatekoja ei saa hyväksyä. Vaikenemisen ajan pitää nyt olla ohi. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) Hyvien hiljaisuus RAILI Meltovaara kirjoitti suomalaisten oikeudentajusta ja tänne vyöryvistä pakolaisista (Aamuset 24.10.). Hän jätti mainitsematta, minkä takia tänne tulee tuhansia turvapaikanhakijoita. He pakenevat sotaa, vainoa tai kidutusta. On totta, että suurin osa pakolaisista on nuoria miehiä, mutta eikö heillä saisi olla edes kännyköitä? Millä he pitävät yhteyttä kotimaahansa? Suomessa on paljon vapaaehtoisia, jotka haluavat auttaa turvapaikanhakijoita sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaa. En ymmärrä tällaista vastakkainasettelua ja rasisimia, jota monet perussuomalaiset harjoittavat. Miksi hän vertaa vanhuksia ja turvapaikanhakijoita keskenään? Hallitus, jossa perussuomalaiset ovat mukana on päättänyt vähentää hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4:een. Lisäksi hallitus leikkaa eläkeläisten asumistuesta. 27 000 vanhusta on vaarassa pudota köyhyysloukkuun. On populismia väittää, että turvapaikanhakijat olisivat syyllisiä hallituksen tekemiin päätöksiin. Maassamme on tällä hetkellä korkea työttömyys, mutta tulevaisuudessa voimme käyttää hyödyksi pakolaisia. Monella heillä on korkea koulutus ja ammattitaitoa. Meidän kaikkien kannalta olisi hyvä, että he saisivat töitä ja sopeutuisivat suomalaiseen yhteiskuntaan. En ymmärrä rasismia ja vihapuheita, joita sosiaalinen media on täynnä. ULLA SUOMINEN Turvapaikanhakijat eivät ole syyllisiä KÄVIN katsomassa Kätilön. Taustatarinan sijaan minua kiinnosti ajankuva; Lapin sodasta ei ole liiemmin elokuvia tehty. Lupaava ensivaikutelma käpristyi loppua kohden tyrmistykseen. Elokuva antoi yksiselitteisesti ymmärtää, että puna-armeija ajoi saksalaiset Lapista. Yhtään suomalaissotilasta elokuvassa ei vilahtanut – edes repliikeissä. Todellisuudessa Lapin sotaa kävivät Suomi ja Saksa, jotka Stalin pani vastakkain osana välirauhan ehtoja syksyllä 1944. Entiset aseveljet kävivät aluksi yhteisellä sopimuksella näennäissotaa, mutta Stalin huomasi bluffin ja painosti suomalaiset hyökkäämään tosissaan. Tästä katkeroituneina saksalaiset polttivat vetäytyessään kostoksi Lapin kylät ja kaupungit. Taiteilijalla on toki tulkinnanvapaus, mutta perustelematon historian vääristeleminen on kummallista. Suurten linjojen voisi olettaa pitävän kutinsa, vaikka päähahmot olisivatkin fiktiivisiä. SYY valkenee, kun hetken miettii. Ohjaaja Antti J. Jokinen on Hollywoodin kasvatti ja tahtoo elokuvalleen kansainvälistäkin näkyvyyttä. Saksa vastaan Neuvostoliitto on maailmalla tuttua sotahuttua, mutta Saksan ja Suomen välinen sota vaatisi elokuvassa perusteellisempaa taustoittamista. Kenties monimutkaisten liittolaisuussuhteiden, toisen maailmansodan kokonaiskuvan ja diplomatiankin ymmärtämistä. Voi olla helpompaa muuttaa historia käsikirjoituksen mukaiseksi, kuin päinvastoin. Sanotaan, että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Mutta eihän elokuvankaan pidä olla totta. Edes historiallisiin tapahtumiin perustuvan. Eihän? TEEMU P. PELTOLA Aidat matalaks VASTAANOTTOKESKUKSESTA kertovan jutun (24.10.) kuvatekstissä oli virhe. Kuva esitti Mäntykotia Askaisissa, ei Mäntykotia Mäntymäessä Turussa. Oikaisu