• Lauantai 28. marraskuuta 2015 | Nro 90 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Maan parhaat jalkapalloerotuomarit Lina Lehtovaara ja Mattias Gestranius tähtäävät maailman huipulle. Urheilu s. 8 Maan parhaat Paraisilta Kotitoffeen valmistaminen on helppoa, mutta siihen liittyy varoituksen sana. Herkkua on nimittäin vaikea vastustaa. Maku&nautinto s. 12 Helppo himoherkku Millaisia olivat viime vuosisadan nukkekodit? Uskomattoman hienoja. Aboa Vetus & Ars Novassa niitä näkee. Viihde s. 20 Unelmien nukkekodit Brahe Centerin tilalle tulossa luksusasuntoja. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 28. marraskuuta 2015 KANSANEDUSTAJA, toimittaja Timo Harakka (sd.) alustaa keskiviikkona 2. joulukuuta kello 18 keskustelun nuorisokeskus Vimman salissa Aurakadulla otsikolla SDP – pääministeripuolue 2023. Tilaisuudessa selviää, miten Harakka on päätynyt otsikon vuosilukuun. Tilaisuuden juontaa Mari Lahti. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjinä on joukko Turun seudun demariyhdistyksiä. Demaripääministeri vuonna 2023? KAUPUNGINVALTUUSTON päätös, joka mahdollistaa muun ohella 3–5-kerroksisen uudisrakennuksen rakentamisen Fortuna-kortteliin Linnankadun varteen, Kaupungintalon piharakennuksen jatkeeksi, on Turun hallinto-oikeuden mukaan lainmukainen. Fortuna-korttelin rakennukset on asemakaavan muutoksessa suojeltu museoviranomaisten esitysten mukaisesti Linnankadun varteen sijoittuvaa niin sanottua Konsulintaloa lukuun ottamatta. Rakennus on muilta osin suojeltu, mutta kaavamuutoksessa on mahdollistettu rakennukseen jälkeenpäin lisätyn kerroksen korvaaminen kahdella uudella kerroksella. Fortuna-korttelin valitus hylättiin Milloin viimeksi Turun keskustasta purettiin asuinkerrostalo? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. UUTISANALYYSI KERROSTALON purkaminen Turun ruutukaava-alueelta on varsin poikkeuksellinen tapahtuma. Brahenkadulla lähellä Maariankadun kulmaa oleva Brahe Centerin kiinteistö saattaa purkukohtalon kuitenkin kokea, mikäli kaupunginvaltuusto siunaa purkamisen mahdollistavan kaavamuutoksen. Prosessi on ollut pitkä. Kaavamuutoksen pani alunperin vireille Hartela Kiinteistömyynti Oy tammikuussa 2012. Hartela teki myös esisopimuksen kiinteistön ostamisesta sen omistajan, Keskitien Tukisäätiön, kanssa. Asemakaavamuutokseen tuli sittemmin useita täsmennyksiä ja muutoksia. Kesäkuussa 2014 Hartela vetäytyi hankkeesta ja purki esisopimuksen kiinteistön ostamisesta. Tilalle tuli Auratum Asunnot Turku Oy, joka solmi säätiön kanssa vastaavanlaisen esisopimuksen. Näillä näkymin Brahe Centerin rakennuskannan tilalle on tulossa kaksi uutta kerrostaloa. Niihin tulee 100–120 korkeatasoista asuntoa. – Brahenkadun varren uudisrakennukseen on suunnitteilla myös liiketiloja. Tarkempi suunnittelu käynnistyy, kun kaavaprosessi on edennyt pidemmälle, vahvistaa rakennuttamisen johtaja Petri Reunanen Auratum Asunnot Turku Oy:stä. VIIVÄSTYKSIÄ kokeneen hankkeen aikataulu on kiinni kaavoituksen etenemisestä. Reunanen sanoo, että rakennuksen purkutyöt voisivat alkaa noin puolen vuoden kuluttua kaavamuutoksen lainvoimaistumisesta. Turun kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunta on asemakaavamuutosehdotuksen kerran jo hyväksynyt, mutta sitä on sittemmin muutettu maankäyttösopimusneuvottelujen johdosta. Muutetussa ehdotuksessa on poistettu talon naapurissa olevalle As. Oy Tirrosenkulmalle suunniteltu lisärakennusoikeus. Ehdotus oli nähtävillä kuluvana syksynä ja siitä jätettiin kolme muistutusta. – Olemme neuvotelleet muistuttajien kanssa. Seuraavaksi laadimme viralliset vastineet muistutuksiin, minkä jälkeen koko paketti menee uudelleen lautakunnan käsittelyyn, selventää kaavoitusarkkitehti (SAFA) Tero Lehtonen Turun kaupungin kaavoitusyksiköstä. Sikäli kun lautakunta ehdotuksen hyväksyy, eteen asia kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuuston päätettäväksi. BRAHE Center on esimerkki vanhentuneesta rakennuskannasta, joka ei istu ympäristöönsä. Eikä se ole ydinkeskustassa suinkaan ainoa laatuaan. Brahe Centerin asemakaavamuutoksessa todetaan, että ”ilmeeltään ankeahkot sisäpihan rakennelmat muodostavat sosiaalisesti epämiellyttävää ja mahdollisesti häiriökäyttäytymiseen tai ilkivaltaan houkuttelevaa lähiympäristöä”. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen asuintalo, on purettavassa kokonaisuudessa myös asuntoja. Kaavoitusarkkitehti Lehtonen ei suoralta kädeltä muista, milloin ydinkeskustasta olisi viimeksi purettu asuinkäytössä oleva kerrostalo. Edellisen kerran keskustasta katosi iso rakennus vuonna 2009 – ja silloinkin Brahenkadulta – kun Wiklundin korttelissa sijainnut entinen Anttilan tavaratalo purettiin. Sattumaa sekin, että myös Brahe Centerin talossa on aikoinaan ollut Anttilan tavaratalo. TEEMU P. PELTOLA Pois luksuskotien tieltä Brahe Centerin purkamisesta väännetty jo vuosia VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiiri (VSSHP) ja Turvatiimi ovat aloittaneet neljävuotisen yhteistyön. Turvatiimi vastaa sairaanhoitopiirin alueen vartiointija turvallisuuspalvelujen tuottamisesta Turussa ja Salossa. Palveluihin kuuluvat paikallisja piirivartiointi sekä hälytysvalvonta. Järjestyksenvalvojien määrä sairaanhoitopiirissä moninkertaistui aiemmasta. Turvatiimi tuottaa turvallisuuspalveluja VSSHP:n lisäksi Seinäjoen, Jyväskylän, Kouvolan sairaanhoitopiireille ja HUS:n Lohjan ja Hyvinkään yksiköille. Turvatiimi turvaa sairaalat KAARINAN kaupunki voitti Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Tuottava Idea -kilpailun palveluliiketoimintasarjan Säde Seniorien perhehoitokylän idealla. Raadin perustelu voitolle oli, että idea lisää yhteisöllisyyttä, tuo uuden työtavan hoiva-alalle sekä palvelun asiakkaalle lähelle. Idea on julkisen ja yksityisen tahon yhteistyötä, jolla vanhusten hyvinvointia lisätään ja samalla kuntien kuluja karsitaan. Kaarinalla paras tuottava idea LASSE VIRTANEN Ilmanlaatu oli Turun keskustassa viime vuonna ilmanlaatuindeksillä luonnehdittuna yleensä tyydyttävää. Vuoden korkeimmat ilmanlaatuindeksin arvot aiheutuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista erityisesti kevätpölyaikana. Ilmanlaatu oli hyvä 118 päivänä. Hyviä päiviä oli enemmän kuin kertaakaan viiteen vuoteen. Ilmanlaatu oli huono vain neljänä päivänä. Erittäin huonoja päiviä ei ollut lainkaan. Tiedot ilmenevät Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän raportista ilmanlaadusta viime vuodelta. Raportissa käsitellään Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa ja Paraisilla mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet Ruissalon Saaronniemessä olivat hyvin alhaisia. Typpidioksidipitoisuuksien mitatut pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja Ruissalossa eivätkä Orikedolla. Kauppatorilla ohjearvo ylitettiin kerran. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin torilla ja Orikedolla, eikä niiden osalta ylitetty ohjearvoja. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli korkea erityisesti kevään katupölyaikana. Mitatut hiilimonoksidipitoisuudet Kauppatorilla olivat alhaisia. Ruissalossa mitatut otsonipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamaa tavoitearvoa. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Paraisten ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt olivat noin 2 450 tonnia. Suurimmat yksittäiset rikkidioksidin päästölähteet Turun seudulla olivat Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo (noin 1 252 tonnia) ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitos (noin 866 tonnia). Typen oksidien kokonaispäästö typpidioksidiksi laskettuna oli noin 5 000 tonnia. Suurin yksittäinen typen oksidien päästölähde Turun seudulla oli Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitos (noin 2 846 tonnia). Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Turussa noin 603 tonnia. Kevätpöly heikentää eniten Turun ilmanlaatua Kevätpöly on Turun ilman pahin pilaaja. Marttiina Sairanen
• 3 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VÄHÄVARAISTEN itsenäisyyspäiväjuhla järjestetään Turun kauppatorilla 6. joulukuuta kello 12–14. Tapahtuman järjestää Operaatio Ruokakassi ry. Ohjelmassa on ruokakassien jako sekä ruokailu. Tarjolla on maksutta kuumaa keittoa soppatykistä sekä kahvia ja kahvileipää. Tilaisuudessa puhuvat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Elina Rantanen (vihr.), pastori Sami Hartikainen, Operaatio Ruokakassin puheenjohtaja Pertti Verho ja Kati Förbom. Vähävaraisilla oma itsenäisyysjuhla KUNTIEN talousvaikeuksista on puhuttu jo pitkään, eikä syvä taantuma ole vähentänyt puhetta tai helpottanut taloustilannetta. Kunnallisveron korottamiseen on silti päätymässä harvinaisen vähäinen määrä kuntia. Kuntaliiton mukaan kunnallisveroprosenttiaan korottaa ensi vuodelle 45 kuntaa, kun viime vuonna korottajia oli 98. Veroprosenttia laskee kolme kuntaa. Korottajia oli yhtä vähän viimeksi vuonna 2001. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio on arvioinut, että kunnat ovat sopeuttaneet sinnikkäästi talouttaan. Työttömyyden menot ovat kasvussa, mutta valtionosuusleikkaukset ovat lähes päättyneet, eikä kunnille ole luvassa enää uusia tehtäviä. KORKEIN kunnallisveroprosentti on ensi vuonna Savonlinnassa, 22,50 prosenttia, ja alhaisin Kauniaisissa, 16,50 prosenttia. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,87. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista veroprosenttiaan nostavat vain Vaasa ja Kouvola. Suurin korotus tehdään Pelkosenniemellä, 2,0 prosenttiyksikköä. Kunnallisveroprosentti kertoo kuitenkin vain osatotuuden, monessakin mielessä. Kuntien talouden kannalta merkityksellinen on efektiivinen eli todellinen veroaste. Sillä tarkoitetaan osuutta, joka kunnalle jää käytettäväksi nimellisverosta. Suurin syy ”hävikkiin”, nimellisveroprosentin ja efektiivisen veroasteen erotukseen, löytyy vähennyksistä. VARSINAIS-SUOMEN liiton kokoamien tietojen mukaan maakunnan matalin kunnallisveroprosentti on Naantalin 18,50 ja korkein Vehmaan 21,50. Paradoksaalista kyllä, Naantali saa silti suuremman osuuden veroista itselleen eli sen efektiivinen veroaste on korkeampi. Naantalissa se on 14,37, Vehmaalla vain 14,17. Varsinais-Suomen kunnista korkein efektiivinen veroaste on Maskussa, 15,79, matalin Koski TL:ssä, 12,72. Turku rokottaa veronmaksajalta 19,50 senttiä jokaisesta eurosta, mutta kaupungin omaan käyttöön siitä jää vain 14,58 senttiä. Raisiolla jää 19,75 sentistä 15,13, Kaarinalle 19,25 sentistä 15,15. Kaikki kiiltävä ei ole kultaa. LASSE VIRTANEN Kaikki kiiltävä ei ole kultaa Brahe Centerin talo voi olla lähitulevaisuudessa historiaa. Teemu P. Peltola
• Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 28. marraskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN kaupunki järjestää kuutosluokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlan Turun linnassa 4. joulukuuta. Tämän vuoden teemana on Girl King – Tyttökuningas ja kuningatar Kristiinan aika. Mukana järjestelyissä ovat kaupungin konsernihallinto, museokeskus ja sivistystoimiala. Juhlaan osallistuu noin 300 vierasta. Tilaisuuden isäntänä on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen rouvineen. Kutosten historialliset juhlat –SAAN aika lailla vaatteita ystäviltä ja niistä muodostuvat minulle tärkeimmät vaatteet. Harvoin ostan uutta. Jos haluan hemmotella itseäni, ostan osamaksulla kenkiä, kertoo Merita Berg, 24. Viime aikoina Berg on ostanut nahkakenkiä. – Tällä hetkellä jalassa ovat tosi mukavat Ten Pointsin ajattomat kengät. Takki ja laukku ovat kirpputorilta ja farkut ovat Leviksen. Jos päätän että voin tuhlata farkkuihin, suosin aina Levi’stä. Farkkujen kanssa Berg pukee kauluspaidan. – Minulla on vain kauluspaitoja. Ne ovat minulle sellainen kulmakivi. Juuri nyt pidän kovasti vaaleapohjaisista kauluspaidoista. Kiinnitän huomiota myös materiaaleihin. Olen pieni ja hikinen enkä voi käyttää esimerkiksi tekokuituja. Hemmottelua osamaksulla Kuka turkulainen vaikuttaja ansaitsisi kaupunkiin patsaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. … paitsi jos olet tosi notkea. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Merita Berg, Kauppiaskatu. ILKKA LAPPI 5-VUOTIAS Lilja Aro ja 4-vuotias Aini Koskenniemi miettivät erilaisia sisäja ulkoleikkejä. LILJA: Me leikitään aika usein vauvaa. AINI: Me työnnetään nukkeja rattaissa. L: Aika usein maanantaisin me leikitään kotileikkiä. Siihen otetaan omat lelut mukaan. A: Kotileikki on kiva, mutta ulkonakin on kiva leikkiä. L: Ulkona voi laskea liukumäkeä tai leipoa. A: Sitten täytyy laskea kuinka monta kakkua on tehty. Yleensä meillä on ollut kaksi tai kolme tai neljä tai kahdeksan. L: Joskus me keinutaan tai ollaan hippaa. A: Talvella me tehdään pihalle lumiukko tai lumilinna tai heitetään lumipalloja. L: Me heitetään lumipalloja aitaan. Talvisin meidän liukumäki on tosi liukas. Eilen iltapäivällä esimerkiksi ei voitu laskea enää liukumäestä, kun se oli niin liukas, että vauhti oli niin kova kuin raketilla. A: Siinä olisi voinut sattua. L: Sisällä meille luetaan satuja. A: Mullekin luetaan kotona satuja. L: Mun suosikki on Muumi-satu. Mä tykkään tosi paljon muumeista. A: Mäkin tykkään muumeista. Mun suosikkeja on Pikku Myy ja Niiskuneiti. L: Mun mielestä kanssa Pikku Myy on kiva. Ja Nipsu kanssa. Pikku Myy tekee yleensä jotain hölmöä. A: Mä oon katsonut muumeja televisiosta. L: Mä olen katsonut Kaapoa. Se on aika kiva. Mä oon katsonut kanssa Humpsia, mutta sitä ei löydy Ipadista. A: Mä oon katsonut Humpsin Pikkukakkosesta. Kotileikkejä ja muumeja HEIKKI MÖTTÖNEN VEHMAALTA kotoisin oleva Jussi Vikainen oli kuvanveistäjä, jonka töitä on esillä ympäri Lounais-Suomea. Vuonna 1907 syntynyt Vikainen oli perinteisen varsinaissuomalaisen talonpoikaissuvun jälkeläinen, jonka tuotannossa säilyi läpi koko uran vahva yhteys hänen kotiseutuunsa ja sen luontoon. Vikainen pääsi 18-vuotiaana nuorukaisena Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja hän valmistui sieltä taidemaalariksi vuonna 1927. Kuvanveistäjä Yrjö Liipola opasti Vikaista jatkamaan kuvanveistoa ja hän pääsikin sitä myöden maineikkaan kuvanveistäjän Aarre Aaltosen oppiin. Vikainen halusi saada lisäoppia myös maailmalta ja hän kävi 1930-luvun alussa opintomatkoilla Firenzessä, Roomassa, Pariisissa ja Tukholmassa. Liipola otti sen jälkeen itse lupaavan kuvanveistäjän siipiensä suojaan ja opetti tätä vuosina 1936–37. Vikaisen uran alkutaipaleen tunnetuin yksittäinen työ lienee Erik Bryggmanin mestariteokseen Turun ylösnousemuskappeliin tehdyt hiekkareliefit vuodelta 1939–42. JUSSI Vikainen tunnetaan tänä päivänä ennen muuta sankaripatsaistaan ja -haudoistaan, joita löytyy Varsinais-Suomen alueelta peräti 20 kappaletta. Vikainen oli vuosina 1949–56 erittäin työllistetty, koska kunta toisensa jälkeen tilasi häneltä sankarivainajien muistomerkin. Muotoilutyyli oli abstraktia, mutta pohjana oli vankka realismi. Siinä oli vaikutteita muun muassa Vehmaan pelloilta ja rantaviivoilta. Hän käytti useimmissa töissään myös Vehmaan kuuluisaa graniittia. Turussa Pyhän Katariinan kirkon pronssiset sankarihaudat valmistuivat ensin vuonna 1950. Vasaramäen hautausmaan mustasta graniitista tehdyt sankarihaudat valmistuivat sen jälkeen vuonna 1952. Vasaramäen hautausmaalta löytyy muutenkin kymmeniä hänen suunnittelemiaan veistoksia tai reliefejä. Vikainen toimi suurimman sankaripatsasbuumin aikaan 1950-luvun alussa myös itse Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana. SUURIN osa turkulaisista on bongannut Kupittaankadun ja Uudenmaankadun kulmauksesta jykevän muistomerkin, joka kunnioittaa Summan taistelua vuosina 1939–40. Vikainen sai sen valmiiksi vuonna 1965. Hän suunnitteli urallaan runsaasti myös mitaleita ja muistolaattoja. Vikainen sai elämäntyöstään Pro Finlandia -mitalin vuonna 1966 ja hänet palkittiin professorin arvonimellä vuonna 1980. Jussi Vikainen kuoli 7. marraskuuta 1992. Sankaripatsaiden luoja Jussi Vikaisen kädenjälki näkyy ympäri Varsinais-Suomea Summan taistelussa itsekin ollut kuvanveistäjä Jussi Vikainen (vas.) viimeistelemässä Summan muistomerkkiä. Vieressä everstiluutnantti Reino Simonen, kapteeni Heikki Alikoski sekä johtaja H. Lehto. Muistomerkki sijoitettiin Kupittaan puistoon. TS-arkisto A. Niemi Oona Karhunen
• 7 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 28. marraskuuta 2015 TURKU Titansin ja Suomen lacrossemaajoukkueen kantaviin voimiin kuuluva Joakim Miller (kuvassa) on parhaillaan National Lacrosse Leaguessa pelaavan Vancouver Stealthin try out -leirillä. Mikäli Millerin näytöt kolme viikkoa kestävällä leirillä vakuuttavat ja hän saa sopimuksen, tulee Milleristä kautta aikain ensimmäinen lacrosseammattilainen. NLL:ssä pelaa yhdeksän joukkuetta. Sarjan kausi alkaa tammikuun alussa. Miller hamuaa ammattilaisuutta TUTO pisti keskiviikkona poikki neljän ottelun tappioputken ja kohenteli voitolla asemiaan Mestiksen keskikastissa. Kolmen pisteen voitot alkavat olla kaivattuja Tuto-leirissä, sillä ennen kautta Tutoa povattiin monissa papereissa Mestiksen kärkikahinoihin. Eroa kärkijoukkue Hokkiin on kertynyt jo yli 25 pistettä. Tosin kajaanilaiset kyykyttävät tällä hetkellä koko Mestistä. Kauden 21 ottelusta saldona on 18 voittoa. Tuton alkukausi on ollut hankala muun muassa loukkaantumisten vuoksi. Kauden 21 ottelusta Tuto on hävinnyt peräti 11. Tappioputken päättäneessä LeKi-ottelussa oli paljon hyvää. Varsinkin Tuton uudet hankinnat olivat vahvasti esillä. Kristian Järvinen (kuvassa) osoitti 30 torjunnallaan, miksi mies on useamman vuoden ajan kuulunut Mestiksen eliittiveskareihin. Jypistä lainattu Severi Sillanpää puolestaan alusti debyytissään kaksi maalia ja osoitti muutenkin olevansa pelaaja, josta Tutolle tulee olemaan vielä paljon iloa tammikuun loppuun kestävän lainapestin aikana. Kaiken huippuna viime ajat pakkina pelannut Aki Keinänen on löytänyt puolustajan tontilla hyvän sävelen. Eikö vanha koira muka opi uusia temppuja? Yksi voitto ei vielä Tuton purren suuntaa lopullisesti käännä, mutta niin paljon hyviä merkkejä Tutossa on, ettei Kupittaan kulmilla kauhean huolestunut tarvitse olla. ILKKA LAPPI Merkkejä paremmasta Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI PARAISLAINEN Mattias Gestranius on useamman vuoden kuulunut Suomen jalkapalloerotuomareiden kärkijoukkoon. Kotimaan kentät eivät kuitenkaan ole hänelle riittäneet vaan useamman vuoden ajan hän on tehnyt töitä tavoitteenaan kansainvälinen huippu. Kuluvalla kaudella Gestranius on tuominnut muun muassa EM-karsintaotteluita. – Kai tavoitteellisuudella on jotain tekemistä luonteeni kanssa. Olen sen tyyppinen ihminen, että hommat tehdään loppuun asti tai ei ollenkaan, Gestranius toteaa. Tällä hetkellä Gestranius kuuluu noin 70 muun erotuomarin tavoin UEFA:n ykköskategorian tuomareihin, joka on eurooppalaistuomareiden toiseksi korkein taso. Arvokisoihin tuomarit valitaan eliittiryhmästä, johon kuuluu noin 30 erotuomaria. – Ykköskategoriassakin on jonkinlainen sisäinen ranking. Uskoisin olevani lähempänä ykköskategorian kärkeä kuin pohjaa, mutta ei kutsua eliittiryhmään ihan ensi viikolla varmaan vielä tule. Se vaatii pitkäjänteistä työtä ja onnistumisia kansainvälisissä otteluissa. GESTRANIUS pystyy keskittymään lähes täysin erotuomarin työhön, sillä hän on hoitovapaalla laborantin työstä. Erotuomarina toimimiseen kuluu kuitenkin lähes täysi työviikko. Otteluiden tuomitsemisen lisäksi aikaa kuluu muun muassa pelien katsomiseen. – Kiireisimpinä viikkoina päästään varmaan lähelle 40 tuntia. Treenaan noin 15–20 tuntia viikossa fyysistä Kohti arvokisoja Mattias Gestranius tavoittelee maailman erotuomarihuippua Vuoden erotuomareiksi valitut Lina Lehtovaara ja Mattias Gestranius ovat molemmat Paraisilta. Varsinaissuomalainen luonteenlaatu on realistinen. Se auttaa erotuomarina toimimisessa. Pitää olla valmis tekemään hankalia päätöksiä, Gestranius sanoo. Timo Jakonen kuntoa. Sen lisäksi koulutan tuomareita ja analysoin pelejä. – Nykyaikana ei ole realismia käydä samaan aikaan päivätöissä, jos puhaltaa niinkin korkealla tasolla kuin minä. Jos tuomarin työn lisäksi kävisin päivätöissä, perheelle ei jäisi lainkaan aikaa. Se ei ole vaihtoehto, Gestranius sanoo. Erotuomarin fyysiset vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Paljon aikaa kuluu myös otteluiden analysoimiseen. Sekä omia että muiden tuomitsemia otteluita analysoidaan tarkasti. – Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä enemmän pitää ymmärtää myös peliä ja taktista puolta. Lisäksi analysoin esimerkiksi minkälaisia kaavoja rikkomiseen joukkueilla ja pelaajilla on. Missä vaiheessa yleensä rikotaan, miten rikotaan ja niin edelleen. Iso osa valmistautumista on myös mahdollisten ongelmatapausten ja -pelaajien tunnistaminen. KOTIMAISEEN jalkapalloon Gestranius kaipaa lisää tuomaripersoonia. Hyvä tuomari saa näkyä kentällä, mutta hänen ei tarvitse todistella auktoriteettiaan. – Persoonan lisäksi vahva pelinaikainen johtaminen on olennainen osa hyvää tuomaria. Kun tekee etukäteen niin ei tarvitse tehdä jälkikäteen. Omalla persoonalla johtavia tuomareita tarvitaan, koska persoonaa ei voi muuttaa. Sääntökirjan oppii lukemalla. ä , m. . Sähkö Millaisia odotuksia sinulla on Kupittaalle nousevasta palloiluhallista?
• 9 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET
• Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET 10 Kummalki pual ISOHEIKKILÄ TUULA ISTALA RUISSALONTIELLE valmistuu ensi vuoden lopulla Turun ensimmäinen Omaksi-asuinkohde. Rakennuttaja Lakea on lanseerannut uudenlaisen konseptin hankkia oma asunto seitsemän prosentin omalla pääomalla kokonaishinnasta. Asunto lunastetaan vuosien mittaan omaksi lyhentämällä lainaa vuokranmaksun yhteydessä. Lainoittaja on valtion asuntorahasto. Lakean toimitusjohtajan Timo Mantilan mukaan nyt kehitetty malli sopii erityisesti nuorille, ensimmäistä asuntoaan hankkiville ja toisaalta eläkeläisille, jotka haluavat muuttaa esimerkiksi omakotitalosta asuinkeskuksiin. – Oikeus asumiseen syntyy heti kohteen valmistuttua ja myöhemmin osakkeet voi lunastaa omaksi. Vuokra muodostuu pääomavuokrasta, lainanhoitokuluista sekä hoitoja erillisvuokrasta. Vuokra-aika on 20 vuotta, Mantila sanoo. – Elämäntilanteen muuttuessa asunnon vuokrasopimuksen ja siihen liittyvän Omaksi kuukausi kuukaudelta Omistusasuntoon ei välttämättä tarvita pankkilainaa tai vakuuksia Omaksi-asuntoon pääsee kiinni seitsemällä prosentilla myyntihinnasta. Arkkitehdit Casagrande Oy lunastusoikeuden voi myydä. Jos myyminen ei heti onnistu, asunnon voi vuokrata väliaikaisesti, Mantila selvittää. KUN 20 vuoden vuokra-aika päättyy, seitsemän prosentin oma sijoitettu pääoma ja kuukausittain maksettu pääomavuokra lasketaan maksetuksi osana loppukauppahintaa. Omaksi-asunnon hankkija voi esimerkiksi itse vaikuttaa sisustusratkaisuihin. – Koska Omaksi-asunnot rakennetaan valtion takaamalla lainalla, asunnon hankkija ei tarvitse henkilökohtaista asuntolainaa tai vakuuksia. Pääomamaksu kerryttää kuukausittain omistusosuutta, Mantila tähdentää. Sopimusvaiheessa kuitenkin tehdään tavanomaiset luottohäiriötarkastukset. Turun Nuutinkulma rakennetaan Ruissalontie 19:ään Iso-Heikkilään. Tontti on taloyhtiön oma. Kaikkiaan seitsenkerroksiseen taloon valmistuu 50 asuntoa. Suunnitelman mukaan rakentaminen alkaa joulukuussa ja valmistuu vuoden 2016 lopulla. Nuutinkulmaan valmistuu yksiöitä ja kaksioita, joista osa on saunallisia. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. Huoneistokoot vaihtelevat 27 ja 56,5 neliömetrin välillä. Turun kohteen saunallisen peruskaksion kokonaishinnaksi muodostuu noin 151 000 euroa.
• 11 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET
• Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET 12 Maku&nautinto Henriikka Fingerborg Merisuolalla viimeistelty kotitoffee on syntisen hyvää. Perinneherkku naapurista Kermatoffee on yhtä helppo kuin vastustamatonkin HENRIIKKA FINGERBORG MONEN ruotsalaisperheen jouluperinteisiin kuuluu kolan, eli suomennettuna toffeen, valmistaminen. Toffeen keittäminen ei ole tarkkaa puuhaa; ainekset ladataan kattilaan ja keitellään miedolla lämmöllä puolisen tuntia, välillä sekoitellen. Vähitellen vastustamattoman kermainen ja kinuskinen tuoksu leviää koko kotiin. Vaikein osa tämän herkun tekemisessä onkin odottelu. Toffeen jäähtymisessä kun kestää tovi. Toffee on gluteenitonta ja munatonta, joten se sopii monelle herkuttelijalle. Maidottoman versionkin toffeesta saa korvaamalla kerman kookoskermalla, silloin seosta pitää kuitenkin keitellä tupla-aika. Kermatoffee 50 g voita 3 dl sokeria 1 1/2 dl vaaleaa siirappia 3 dl kermaa 1tl valkoviinietikkaa 1/5 tl suolaa Sekoita ainekset kattilaan. Keittele miedolla lämmöllä noin 25–30 minuuttia, välillä sekoitellen. Voit kokeilla onko toffee valmista. Tiputa kylmään veteen muutama tippa toffeeta ja jos toffee hyytyy, se on valmista laitettavaksi astiaan. Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla ja kaada toffee varovaisesti vuokaan. Ennen kun toffee jäähtyy kokonaan, ripottele pinnalle merisuolahiutaleita. Suolaisen ja makean yhdistelmä on vastustamaton. Leikkaa valmiista toffeesta paloja hyvällä veitsellä.
• 13 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET
• Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET 14 KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT
• 2 Lauantai 28. 11. 2015
• Lauantai 28. 11. 2015 3
• 4 Lauantai 28. 11. 2015
• LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja tilanne TPS-Ässät -ottelun jälkeen 34 Oskari Setänen Syntymäaika: 28.4.1994 Syntymäpaikka: Eura Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Maalivahti Pituus: 184 cm Paino: 80 kg Kätisyys: Left 22 Jerry Ahtola Syntymäaika: 25.3.1986 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 192 cm Paino: 95 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Olemme Länsikeskuksessa toimiva Intersportketjuun kuuluva yritys. Myymme laadukkaita urheiluvälineitä ja asusteita niin harrastajille kuin ammattilaisillekin, kertoo kauppias Jan Lindroos. Mitkä ovat vahvuutenne? Valikoimamme on suuri. Muista Turun alueen urheiluvälineliikkeistä erotumme varsinkin ison jääkiekko-, lasketteluja hiihtovälinevalikoimamme ansiosta. Myöskin seurojen kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin vahvaa. Millainen on alan tulevaisuus? Taloudellinen taantuma näkyy myös kaupan alalla erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi talviurheiluvälineiden suhteen ihmiset ovat selvästi varovaisia hankinnoissaan, kun luntakaan ei ole näköpiirissä pitkänkin sääennusteen vallitessa. Asiakkaat ostavat ainoastaa ja vain tarpeeseen tässä maailman tilanteessa. Mitä TPS sinulle merkitsee? Olen lätkäjätkä, joka hengittää lajia. TPS:lla on ollut valtava merkitys minulle sekä yhteistyökumppanina ja kannattajana. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Näyttää siltä, että joukkueeseen tehdyt satsaukset ovat onnistuneet ja hiljaisempien vuosien jälkeen Turkuhallissa on taas ollut mukava istua. Mahdollisuuksia keväällä on vaikka mihin asti. Mitä yrityksenne tekee? Palvelemme luotettavasti kaikissa miesten pukuasioissa. Meiltä saa laadukkaat arkija juhlapuvut. Myös irtotakit ja -housut, mittatilauspuvut, akateeminen pukeutuminen, ryhmäpuvustukset yrityksille kuuluvat toimialaamme. Hoidamme lisäksi pukujen pesulaja korjauspalvelun, kertoo yrittäjä Markku Mäkelä Mitkä ovat vahvuutenne? Miesten arkija juhlapukeutuminen (puvut, irtotakit, housut, paidat sekä päällystakit). Valmisja mittatilausvalikoimilla pystymme kattavasti palvelemaan asiakaskuntamme. Tuotemerkkejä, joita edustamme: Oscar Jacobson, Turo, Cardin, Cavalier, De Renouard ja mittapuolella Dormeul. Millaiset ovat alan näkymät? Tämän alan, yksilöllisen palvelun erikoisliikkeellä, on Turun kokoisessa yliopistoja businesskaupungissa vakiintunut asiakaskunta, joten tulevaisuus näyttäisi jatkuvan vakaana. Keväällä myös juhlapukusesonki ja kesällä vihkipukusesonki tuovat vakautta. Mitä TPS sinulle merkitsee? Olen seurannut TPS:aa 1960-luvulta lähtien. TPS on minulle tärkeä seura. Osa turkulaisuutta, joka tunnetaan ympäri maata. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Joukkueessa näyttäisi pitkästä aikaa olevan oikeita pelaajia ja mahdollisuudet menestyä. Ainakin toistaiseksi kausi on sujunut positiivisesti. Odotan parempaa menestystä kuin viime vuosina. Intersport Länsikeskus Classic Man Linnan Apteekki ..................................90 Sporttikone ........................................86 Kotipizza Humalistonkatu ......................76 Lehtipalvelu Pirjo Rantala .....................69 Aurator .............................................67 Akkupojat ..........................................66 Valaisin Grönlund ................................64 Mainosnerg .......................................55 Turun Tietopalvelu ...............................54 Turun ErikoisTaksit ..............................53 Viherpalvelu Pihateam .........................52 Turun Markiisi ja Peite .........................51 Saneeraus ja Maalaus Erander .............49 Olavin Krouvi ......................................46 Turun Vuokra-Asunnot .........................45 tsee? on a turkuympäri lä ita ketjuun kuuluva y laadukkkkkka kkk ita urhe asuste taji la T u k v j te line ansi seur tehtä erittä LÄNSIKESKUS
• 20 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 28. marraskuuta 2015 ABOA Vetus & Ars Nova -museoon avautuu toinenkin uutuus. Hämärään Takkahuone-galleriaan sijoitettu Juhana Moisanderin Lost Boys -installaatio tarkastelee pienten lasten todellisuutta ja keskittyneitä leikkejä ja puuhia. Moisander tunnetaan intensiivisistä tilallisista teoksistaan, jotka yhdistelevät videota, ääntä ja esineitä. Lost Boys on esillä museossa 24. huhtikuuta 2016 saakka. Lasten leikkiä OHJAAJA Steven Spielbergin ura on ehtinyt niin pitkälle, että mitä luultavimmin suurin osa katsojista aavistaa jo lippua ostaessaan, mitä on tulossa. Vakoojien silta ei ole poikkeus. Se on tositarina hieman unohdetusta suurmiehestä, jonka diplomaattinen äly pelasti ihmishenkiä ja muokkasi historiaa. Yhtymäkohtia Schindlerin listaan on useitakin. Ja mitäpä olisi Spielberg-elokuva ilman Tom Hanksia? Hanks on lakimies James B. Donovan (1916–70), joka joutuu puolustamaan Neuvostoliiton vakoojaa oikeudessa keskellä kylmän sodan hyisimpiä vaiheita. Donovan saa niskaansa ydinsotaa säikkyvän kotimaansa vihan ja huomaa kamppailevansa myös perustuslain ja perusamerikkalaisten arvojen puolesta. Vakoojien silta ei silti ole patrioottinen. Miltei kahden ja puolen tunnin kestoonsa nähden elokuva kantaa tarinansa erinomaisen sujuvasti. Spielbergin ei silti malta olla toteuttamatta helmasyntiään. Kuten niin monta kertaa aiemminkin, myös Vakoojien sillan loppu äityy lässytykseksi. Isot miehet seisoa pönöttävät ja lausuvat suuria sanoja mahtipontisen musiikin noustessa taka-alalle. Kenelle: Spielbergin ja historiallisten draamojen faneille. Arvio: Vakoojien silta on taattua Spielbergiä hyvässä ja ihan vähän pahassakin. ESA TÖYKKÄLÄ Ehtaa Spielbergiä Oletko nukkekotiharrastaja? Mikä puuhassa viehättää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU VIIHDELINJAT ESA TÖYKKÄLÄ ABOA Vetus & Ars Novan uusi näyttely esittelee brittiläisiä nukkekoteja vuosisatojen varrelta. Turkua ennen näyttely on ollut aiemmin esillä vain sen alkuperäisessä paikassa Lontoossa, Victoria & Albert Museum of Childhoodissa. Esillä on kaikkiaan 12 historiallista nukkekotia. Näyttelyssä riittää tuijotettavaa, sillä yhdessä nukkekodissa voi olla lähes 300 pientä yksityiskohtaa. – Nukkekodithan eivät alun perin olleet leluja vaan keräilyesineitä, joita on ollut ilo sisustaa. Näyttelyn nukkekodeista suurin osa on oikeista englantilaisperheistä, ja niillä on pitkä historia. Monet ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle, kunnes ne on jossain vaiheessa myyty tai lahjoitettu museolle, kertoo Aboa Vetus & Ars Novan amanuenssi Silja Lehtonen. Näyttelyn vanhin nukkekoti on vuodelta 1712. – Itse asiassa se ei edes ole varsinainen nukketalo, vaan vaatekaappi, joka on teetetty jonkin varakkaan perheen lapselle vaatteiden säilytykseen. Se on silti talon muotoinen, siinä on ikkunat ja katto, ja se näyttää vanhalta kartanorakennukselta, Lehtonen sanoo. ESILLÄ olevat nukkekodit ovat käsityönä tehtyjä taideteoksia tai tehdasvalmisteisia leluja, kuten näyttelyn uusin nukkekoti vuodelta 2001. Nukkekodit ovat aina peilanneet aikaansa, ja niiden tarkka muotoilu ja sisustus luovat katsojalle ikkunan menneen maailman elämäntyyleihin. Suomessa nukkekodeilla ei edes ole yhtä pitkää historiaa kuin IsossaBritanniassa. Näyttelyn nukkekodit ja niiden lukuisat yksityiskohdat eivät ole ainoastaan palanen leikkimisen historiaa, vaan niistä hahmottuvat myös moninaiset brittiläiset yhteiskuntaluokat. – Tämä kertoo hyvin erilaisten ihmisten asumisesta. On toisaalta upeita kartanoita, mutta myös tavallisten työläislontoolaisten kaupunkiasuntoja. Nukkekodit kertovat myös palvelusväen historiasta, Lehtonen sanoo. Lehtonen on jo löytänyt kodeista oman suosikkinsa. – Se tietysti vähän vaihtelee koko ajan. Suurimman vaikutuksen on kuitenkin tehnyt art deco -tyyppinen 1930-luvun nukkekoti, joka on nimeltään Whiteladies house. Se on suuri, valkoinen ja pelkistetty talo, jonka pihalla on uima-allas ja tenniskenttä. Se henkii sen ajan pyrkimystä tervehenkiseen ulkoilmaelämään brittipiireissä. Siinä on jotain viehättävää. NUKKEKOTINÄYTTELYN lisäksi Aboa Vetus & Ars Nova järjestää paljon teemaan liittyvää oheistoimintaa, kuten kursseja, luentoja ja opastettuja kierroksia. Luvassa on myös nukkekotimessut. Nukkekodit esillä Aboa Vetus & Ars Novassa 27.11. alkaen. Näyttely on avoinna ensi vuoden huhtikuuhun saakka. Mennyt maailma minimuodossa Nukkekotinäyttely on ikkuna entisaikojen yhteiskuntaluokkiin Whiteladies House vuodelta 1935 on hämmästyttävän modernin oloinen nukkekoti. Victoria and Albert Museum i i k t
• 21 Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET
• Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET 22 Mielipide RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! LÄHTI kuin rusakko makuulta, kuin mersu tolpalta, kuin hauki rannasta, kuin kuppa Töölöstä. Onhan näitä. Mutta osuvin on, että lähti kuin Valjakkala suljetulta. JARI Aarnio vapautettiin tutkintavankeudesta kahden vuoden jälkeen. Mitä mies teki? Marssi Hesburgerille. Turkulaisuus maistuu muutenkin, sillä Aarnion tvsuosikki on Jethro Rostedt. Seuraavaksi paljastunee, että Aarnio on Juhani Tammisen kaveri, julistaa joulurauhan ja valitaan vuoden turkulaiseksi. VIENTI vetämään? Millä ilveellä, kun seuraavaksi seisovat satamat. Otetaan sen verran vielä lisää velkaa, että saadaan Hooverilta iso huippuimuri. Sillä jos millä lähtee vetämään. Tai sitten kansalaiset lähtevät vetämään. YHTEISKUNTASOPIMUKSESTA tuskin kannattaa enää keskustella. Sen sijaan voidaan yhdessä sopia siitä, että meillä on yhteiskuntariita ja aloittaa syyttely siitä, kuka on eniten syyllinen. Hyvin suomalaista. Tärkeintä ei ole löytää ratkaisua vaan syyllinen. PITÄISIKÖ tatuoimisen suhteen säätää laki? ELOMAA: Aluksi en ymmärtänyt, miksi ihmiset ottavat tatuointeja. Ensin maksetaan siitä, kun ne otetaan ja sen jälkeen siitä, että ne saadaan pois. Nyt olen jo tottunut niihin. Jos niitä ei kuitenkaan hoideta hygieenisesti, se on edesvastuutonta. Pitäisi olla joku vaatimustaso sen suhteen, koska tatuointipaikan voi perustaa. Nyt ei kontrolloida sitä, onko henkilöllä riittävät tiedot ja taidot. ROIHA: Kun menee tatuointiliikkeeseen, näkee varmasti nopeasti, millainen paikka on yleisilmeeltään. Vaikka paikka olisi siisti ja käytössä olisi upouudet laitteet, ei tatuoijalla välttämättä ole harmainta hajuakaan siitä, miten niitä käytetään. RE: Alaikäisille tatuointeja ei onneksi kai tehdä. VR: Saahan lapsen lävistääkin vaikka neljävuotiaana jos vanhempaa huvittaa. Tietyssä mielessä ihmisen pitäisi nimenomaan saada itse päättää asiasta. Korvakorutkin voisi laittaa vasta 18-vuotiaana. RE: Reiät korvissa ovat pienin haitta. Jos joku sellaiset haluaa, en ole sitä vastaan. Muut lävistykset ja tatuoinnit eivät kuitenkaan saisi olla alaikäisille. En halua turhia lakeja, mutta tatuoinneissa on kyse terveydestä, kun ollaan kosketuksissa ihoon. Siinä pitäisi olla säädökset, ettei tule ongelmia. VR: Ainakin aiemmin terveydenhuolto joutui paikkaamaan virheitä. Terveydenhuoltoa ei saisi ylikuormittaa asioilla, jotka ovat suorastaan ihmisten typeryyttä. RE: Terveydenhuollolla on niin isot ongelmat ja tekemistä muutenkin. Mitään ylimääräistä ei kaivata. Olen sitä mieltä, että jokainen vastatkoon omasta kropastaan itse. Yhtä asiaa silti ihmettelen. Tatuointien ottamiseenkin tulee kuulemma himo, aivan kuin kauneusleikkauksiinkin. VR: Tuokin on vähän sama, että kun tapahtuu komplikaatio ja implantti poksahtaa, silloin kuormitetaan kaikkien veronmaksajien maksamaa terveydenhuoltoa. RE: Jos on vaikka ollut syöpä, ymmärrän että joku haluaa laittaa implantit. Mutta jos on tehnyt sen vain ulkomuodon vuoksi, olen sitä mieltä, ettei terveydenhuollon pitäisi tulla vastaan. Meillä on myös sairauksia, joihin tarvitaan yhteiskunnan apua. OLEN työskennellyt yli 40 vuotta Postissa erilaisissa tehtävissä. Allekirjoittanut ja muutkin postityöntekijät ovat jo pitkään havainneet postin määrän olevan laskussa. Tämä on näkynyt myös siinä, että viime vuosien aikana tuhannet työtoverimme ovat joutuneet lähtemään Postista, joko ”vapaaehtoisesti ” tai vain koska pätkätöitä ei ole enää jatkettu. Miksi sitten Postija logistiikkaalan unionin jäsenet ovat joutuneet lähtemään valitettavien työtaistelujen tielle? Työnantaja väittää, että työehtosopimuksemme on muinaiselta virkamiesajalta. Näinkin voipi joiltain osin olla, mutta vanha virkamiestotuus ”pitkä mutta kapea leipä” piti viime vuosiin asti paikkansa. Palkanmaksun pituus ei ole enää taattu, mutta kapea leipä on edelleen. Tavallinen postityömies saa palkkaa nettona käteensä alle 2 000 euroa. Tästä työnantaja olisi valmis leikkaamaan eri keinoin jopa kolmanneksen. Samalla työajat muutettaisiin joustavammiksi siten, että työpaikalle tultaessa kerrottaisiin milloin työ alkaa ja milloin päättyy, aikahaarukan ollessa 4–10 tuntia. Jokainen työssä käyvä varmaan tajuaa, että normaalin elämän noudattaminen näillä ehdoilla olisi lähes mahdotonta. Tässä työnantajan 17 kohtaa käsittävästä heikennyslistasta vain pari räikeintä esimerkkiä. Me postityöntekijät oletimme, että tämänsyksyiset neuvottelut olisivat helpot, emmehän olleet vaatimassa mitään lisää. Nyt näyttää kuitenkin pahalta, kun työnantajan pääneuvottelija ilmoittaa julkisesti lehtien palstoilla, että hän on henkisesti valmistautunut siihen, että lakko loppuu vasta vuoden 2016 puolella. Näinkö työnantaja vaarantaa Postille taloudellisesti ja symbolisesti kaikkein tärkeimmän, eli joulun? Me postityöntekijät emme missään nimessä tätä halua. Olemme valmiit sopuun, kunhan järki voittaa. Me kaikki postityöntekijät toivomme saavamme tuoda teille, hyvät asiakkaat, joulumielen perinteisten noin 45 miljoonan joulukortin muodossa. MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM Postilaisille tarjotaan kohtuuttomia heikennyksiä Bodaripäättäjä VS Lavaleijona Postin lakko puhuttaa varsin laajalti. Jori Liimatainen
• 23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 28. marraskuuta 2015 KOLUMNI JUTTELIN kerran toimitusjohtajalle, jonka firman ideana oli toimittaa ruokakasseja suoraan kotiovelle. Toisin kuin isojen kauppaketjujen vastaavat palvelut, yritys ei antanut asiakkailleen valinnanvapautta. Ruokakassi sisälsi tietyt raaka-aineet ja reseptit, mutta sisältöön ei voinut vaikuttaa. Toimitusjohtaja sanoi, etteivät asiakkaat oikeasti halua valita tuotteita samaan tapaan kuin kauppareissulla. Väite kuulostaa pöljältä. Tietenkin ihmiset haluavat valita! Ja mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä parempi, niinhän? Valinnanvapauteen kuuluu ajatus siitä, että suurempi määrä vaihtoehtoja tarkoittaa myös suurempaa määrää parempia päätöksiä. Huonoimmillaan tämä voi kuitenkin johtaa turhautumiseen, sillä suurempi valikoima sisältää myös riskin siitä, että valinta voikin olla huono. Jos kikhernepurkkeja on hyllyllä 16 erilaista, olisi syytäkin osua hyvään vaihtoehtoon. Netflix puolestaan ehkä kaatoi videovuokraamot, mutta asiakkaiden suurin pulma on yhä sama: minkä leffan valitsen näistä tuhansista vaihtoehdoista? Entä jos tämä komedia onkin kuraa? Silloinhan päädyn tuhlaamaan kallista vapaa-aikaani. Olisikohan pitänyt valita se toinen? RUOKA ja elokuvat ovat sentään arkisia ongelmia, mutta valinnanvapauden ongelmat ulottuvat jo ihmissuhteisiin. Tinderissä seuraa etsiviä ihmisiä voi selata kuin Netflixin nimikkeitä. Tämä vaikuttaa ihan kivalta, mutta miksi valitsisin hänet, kun selauksen jälkeen voi löytyä vielä parempi? Kannatan valinnanvapautta ja nyrpistelen nenääni monopoleille. Mitä enemmän sitä kuitenkin pohdin, sitä epävarmemmaksi tulen. Jos odotit kolumniltani jotain lopullista johtopäätöstä, pyydän anteeksi: En osaa muotoilla sellaista. Kunpa joku toinen valitsisi sellaisen puolestani. ESA TÖYKKÄLÄ Valinnan tuska Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? KANSA VASTAA Onko sinulla Kupittaan Saven aarteita tallessa? Millaisia? (Kaupunki 21.11.) ”Allekirjoittaneella on Kupittaan aarteita jokusia, ”Kulho?” ja siihen kuuluva? Siis samaa sarjaa, Se on ruskea, vihreät raidat ja melkein valkoiset pienet pyöreät pisteet. Sekä samanlainen, olisiko vati? Matalahko, korvat vähän sisäänpäin supistuvat. Olen nähnyt jossain niitten olevan aika arvokkaita. Sitten kukkapurkkeja, mustia neliskanttisia, myös samanlainen kaktuspurkki. Vielä kukkapurkki, vaalea kaunis ”piparkakkutyylinen” muotoilu. Kaikki nämä ovat olleet kymmeniäkin vuosia meillä ja niistä todella pidetään. Ja joitain muitakin on.” SEIJA SALONEN ”Meiltä löytyy Matti ja Maija -pyykkärit, vaimoni kotona on ollut aivan samanlainen hänen nuoruudessaan mutta se on rikkoontunut jossain vaiheessa. Teimme löydön aivan samanlainen ja hyväkuntoinen löytyi Kauttuan antiikkimarkkinoilta.” JORMA RAUVOLA ”Wäinö Aaltosen muotoilema terrakotta kahlaaja patsas. Viljo Mäkisen muotoilema patsas.” KUPITTAAN SAVEN TAVARAA TOIVOTTAVASTI joku eläkeasiantuntija vastaisi Kaija Kiesslingin kirjoitukseen pienistä eläkkeistä (21.11). Siinä olivat puurot ja vellit aivan sekaisin. Suomessa on työeläkejärjestelmä ja valtion veroista maksettava kansaneläke. Työeläke perustuu palkasta maksettaviin maksuihin. Kiessling haluaisi maksaa takuueläkkeen saajille työeläke rahoista, niin että summa nousisi 1 300 euroon. Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkkeen saajaa ja naisten keskieläke on noin 1 400 euroa. Oma työeläkkeeni on noin 1 000 euroa ja kaltaisiani on naisten joukossa paljon. Mitä Kiessling on ajatellut meille maksaa ja mistä rahoista, työeläkeyhtiöiden rahoista vai valtion rahoista? Käsittääkseni Suomen työeläkejärjestelmä on tiukoilla eläkemaksujen kanssa, eikä valtiollakaan liikoja rahoja ole. PIENELÄKELÄINEN Puurot ja vellit sekaisin Matti ja Maija -veistos on yhä arvossaan. Lennart Holmberg
• Lauantai 28. marraskuuta 2015 AAMUSET 24