• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 | Nro 34 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Viktor Kaiser on tuttu mies Tivoli Sariolassa käyneille. Hän on nuorallakävelijä jo kahdeksannessa polvessa. Kaupunki s. 8 Taituri Tšekistä Anna-Maria Majava käy hengittelemässä vuorisuolahuoneessa säännöllisesti. Olo on parantunut olennaisesti. Elämä&tyyli s. 12 Hyvä olo suolalla Paula Ehrman innostui maalaamisesta ja rokkipojista jo 1980-luvulla. Mutta aikoo hän naisrokkarinkin vielä ikuistaa. Viihde s. 22 Rokkikukot kankaalla Turku ostaa 2,5 miljoonalla eurolla viiden miljoonan säästön. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
• 3 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 4 A AMUSET PÄÄKKÄRI DEBATTI Pääkirjoitus 29.4.2015 Seniori MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Studentti Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 SUOMALAINEN puoluelaitos on kurjassa jamassa. Edustuksellinen demokratia toimii puolueiden välityksellä, mutta kansalaiset eivät enää luota puolueisiin. Puolueisiin kuuluu entistä vähäisempi osa kansasta. Jotkut suhtautuvat avoimen vihamielisesti puolueisiin ja poliitikkoihin. He vaativat, että valta on annettava ”puolueettomille” virkamiehille ja asiantuntijoille. Kenen valtuuttamina he muka toimisivat? Eivät ainakaan kansalaisten. Vaatimukset ovat yksiselitteisesti demokratian vastaisia. Ymmärtämättä jää, että demokratiassa politiikka on nimenomaan puolueellista. Puolueet edustavat erilaisia intressejä ja näkemyksiä. Jokainen merkittävä kansanosa ja ajatusvirtaus tulee edustetuksi. Näkemyksiä sovitetaan yhteen eli tehdään kompromisseja. Sitä on politiikka demokratiassa. PUOLUEIDEN kansalaisilta vaaleissa saama valtakirja on silti liian heikko. Syynä on alhainen äänestysaktiivisuus. Keskusta sai eduskuntavaaleissa 21,1 prosentin kannatuksen, mutta kun äänestämässä kävi vain 70,1 prosenttia äänioikeutetuista, niin todellinen kannatus jää 14,8 prosenttiin. Juha Sipilällä on kansalaisten antama valtakirja muodostaa hallitus, mutta hallituksella pitäisi olla huomattavasti vahvempi selkänoja taloudellisesti vaikeina aikoina. Kansalaiset suhtautuvat vallanpitäjiin suurella epäluulolla. Vaalitulos ennakoi Turussa vallanvaihtoa. Turun Sanomat muutti eduskuntavaalituloksen valtuustopaikoiksi (TS 25.4.). Kokoomus säilyisi suurimpana ryhmänä, mutta perussuomalaiset nousisi kakkoseksi. Vasemmistoliitto kipuaisi demarien rinnalle. Vihreät putoaisi viidenneksi. Pitkäikäinen sinipuna-akseli putoaisi vallankahvasta, mikäli kannatuskäyrät eivät muutu dramaattisesti. EDUSKUNTAVAALIT eivät ole kuntavaalit, joissa äänestysaktiivisuus jää vielä heikommaksi. Alhainen äänestysinto suosii yleensä kokoomusta ja heikentää sekä vasemmistoa että perussuomalaisia. Nähtäväksi jää minkälainen vaikutus vaalituloksella on kunnallispolitiikassa. Joko aletaan rasvata uutta akselia? LASSE VIRTANEN Heikko mandaatti MILTÄ näyttää uusi ryhmä kansanedustajia? SAVOLAINEN: Ihmettelen, mihin sosiaalidemokraattiset ja vasemmistopuolueen ihmiset ovat menneet. He eivät välttämättä jättäneet äänestämättä. Miksi he ovat vaihtaneet leiriä? LIUKKONEN: Pitää huomata, että kaksi oppositiopuoluetta meni selvästi eteenpäin. Oppositiosta on nähtävästi helppo ponnistaa. Se, että kokoomus hallitusvastuunkin jälkeen päätyi näin hyvään tulokseen, oli minulle yllätys. Selkeää on, että jos joku otti takkiinsa, niin demarit. MS: Ay-politiikka tulee monistumaan moniin puolueisiin. Ei se ole tuulesta temmattu, kun Katainen sanoi, että kokoomus on työväenpuolue. Nykyään se hajoaa tällä tavalla ja se on sosiaalidemokraattien ja vasemmiston erittäin suuri ongelma. KL: Kyllä meiltä on mennyt paljon ääniä myös perussuomalaisten leiriin. Tyytymättömyys kanavoituu sinne. Tarvitsemme kuitenkin edelleen työelämään sopimuksia. MS: Jos meillä on oikeistopuolueita, ei se tarkoita että sopimukset lopetetaan. Niitä muutetaan. Sopimuksista pidetään liian piukkaan kiinni. Suomi on suossa. KL: Edelleen kannattaa päätyä laajoihin sopimuksiin, koska se tuo työrauhan. Toki sopimukset neuvotellaan uudelleen. On jännä nähdä, miten Timo Soini lunastaa paikkansa duunarimiehen äänenkannattajana. MS: Hallitusneuvotteluissa tulee todella suuri ongelma siinä, miten ajatusmallit hiotaan. Kaikkien pitää antaa vähän periksi. Antti Rinteellä on yksi mahdollisuus pitää paikkansa, mikäli puolue päätyy hallitukseen. Silloin hänen täytyy liberalisoitua omista ay-jyrän malleistaan. KL: Ei kannata lähteä hallitukseen apupuolueeksi. Silloin häviää seuraavissakin vaaleissa. MS: Mitään muuta mahdollisuutta demareilla ei ole. KL: Sitä tarkoitin, että oppositiosta on paljon helpompi ponnistaa takaisin. Vaihtoehtona on se, että menee apupuolueeksi ja joutuu joustamaan kaikista periaatteista. MS: Vaalit ilmensivät sitä, että Suomen kansa on saanut tarpeekseen ayliikkeen ja vasemmiston määräysvallasta. Vaikka se on vähemmistössä, se määrää. Suomessa on vähemmistödiktatuuri monessa asiassa. Olemme höveleitä, kilttejä ja kumarramme. MÄRYNUMMEN tuulipuisto käynnistyi Antti Tuiskun konsertilla. Artistivalinta oli oiva. Samaa kitinää ylhäällä ja alhaalla. TVOF-VOITTAJA sai käyttöönsä Opel Mokkan, kertoo automerkki. Auto on Mokka. Se taipuu Mokka, Mokan. Taivutus on siis virheellinen. Merkkiäkin toki ymmärtää. Kukapa haluaisi ajaa Opel Mokalla. Ja kuinka pitkälle Opelin mokalla edes pääsisi. VIROLAISET muuttavat Suomeen ja suomalaiset Viroon. Molemmat ryhmät ovat tyytyväisiä muuton jälkeen. Miten se on mahdollista? Tack… …nej tack! VASEMMISTOLIITTO aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Syynä on vaalitappio, joka leikkaa puoluetukea. Eikö hommaa olisi voinut samalla tavalla, jota puolue ehdotti vaaliohjelmassaan Suomelle lääkkeeksi, eli lisälainalla? Lisää elvystystä ja lainaa, ei ytneuvotteluille! YHTEISTYÖLLÄ eteenpäin, julistaa Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Christian Ramberg firman Aboardasiakaslehdessä. Varmemmaksi vakuudeksi yhtiössä on käynnistetty oikein yhteistoimintaneuvottelutkin henkilöstön kanssa. PUOLUEJOHTAJA Antti Rinne (sd., kuvassa) meni möläyttämään televisiokameran edessä puolueensa perheriidoista. Ay, ay, Antti! Eikö tullut mieleen, että tv-kameroissa on nykyään myös äänitys? Ei olla enää mykkäfilmien ajassa. n i. si yN a mm
• 5 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 Katkeaako sinipunan valtakausi Turussa? Mistä syntyy uusi valta-akseli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. BUNGE Finland on siirtänyt kolesterolia alentavan margariininsa valmistuksen tehtaalleen Raisioon. Runsaat kaksi vuotta sitten markkinoille tuodut Keiju Alentaja -margariinit on aikaisemmin valmistettu yhtiön Saksan tuotantolaitoksella. Bungen markkinaosuus kolesterolia alentavista margariineissa Suomessa on noin kymmenen prosenttia. Lisämyyntiä haetaan tuotevalikoiman laajennuksella. Bunge siirtää valmistusta Raisioon VIIME syksynä ensi kertaa järjestetty Food & Fun Turku valloittaa joenvarsikaupungin jälleen 30. syyskuuta alkaen 4. lokakuuta asti. Viime vuonna yli 4 000 ruokailijaa yhdeksään turkulaisravintolaan koonnut hyvän ruoan festivaali laajenee tänä vuonna yhä useampaan ravintolaan. Mukaan on tulossa myös seitsemän cocktailbaaria. Turkuun saapuvia festivaalivieraita kestitsevät ravintolat E. Ekblom, Hus Lindman, Karu Izakaya, Kaskis, Ludu, Pinella, Sergio’s, Smör, Sointu, Tintå ja Torre sekä ravintolalaiva Cindy. Cocktailbaareista tapahtumaan osallistuu BAR4, Börs Bar & Café, E. Ekblom, Marina Palace Lounge Bar, Pinella Bar, The Cow ja Tiirikkala. – Tämänvuotiset ravintolat ja cocktailbaarit ovat valikoituneet festivaaliohjelmaan, koska ne jakavat yhteisen intohimon ja kiinnostuksen ruokaja juomanautinnon kehittämiseen, toteaa Food & Funin vastaava tuottaja Pekka Kuru. Food & Funiin cocktailbaareja K-RYHMÄN vähittäismyynti tammi– maaliskuussa oli Keskon Länsi-Suomen alueella 295,7 miljoonaa euroa. Länsi-Suomen alueella myyntiään lisäsivät päivittäistavarakaupat (+ 1,1 %), joista paras myynnin kehitys oli K-citymarketeilla (+ 7,4 %). Myös huonekalukaupat Asko ja Sotka (+ 2,5 %) ja urheilukaupat (+ 22,8 %) lisäsivät myyntiään. Päivittäistavarakauppojen myynti alueella oli 208,7 milj. euroa. Rautaja erikoistavarakaupan myynti oli 66,0 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa eniten myyntiä kasvattivat K-citymarketit (+ 4,4 %), urheilukaupat (+ 1,1 %), kenkäkaupat (+ 1,8 %) ja K-raudat (+ 0,6 %). Keskon Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Ahvenanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. K-ryhmällä on Länsi-Suomen alueella 164 K-ruokakauppaa, 72 rautaja erikoiskauppaa sekä yksi autokauppa ja yksi Konekeskon kauppa. K-kauppojen myynti kasvoi LASSE VIRTANEN JUHANA Herttuan puistokadun vieressä olevalla tontilla sijaitseva metsikkö on saanut siivousmääräyksen. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu tekivät metsikössä roskaustarkastuksen 30. maaliskuuta. Siinä todettiin, että metsikössä on suurikokoisia betonipalkkeja ja muita betonirakenteita, jotka ovat todennäköisesti peräisin tontilla aiemmin olleista rakennuksista tai aidoista. Vuosina 1973 ja 1986 otettujen ilmakuvien mukaan tontilla, joka sijaitsee lähellä Auriga Business Centeriä osoitteessa Juhana Herttuan puistokatu 20, on ollut 2–3 rakennusta, jotka on myöhemmin purettu. Tontin eteläosassa on myös runsaasti pienikokoista roskaa. Tarkastuksen mukaan ”kiinteistö on jätelain vastaisessa kunnossa”. Kiinteistön omistajaa on pyydetty siivoamaan vanhat betonipalkit ja betonirakenteet ja viemään ne sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä betonijätettä. Myös pienikokoiset roskat olisi siivottava alueelta. Aikaa on toukokuun loppuun. Sen jälkeen tehdään uusintatarkastus. Jätelain roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, eikä hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä niin, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteeksi määritellään aine tai esine, jonka haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Tontin törkyisyyden ja hoitamattomuuden otti kaupunginhallituksessa esille Mikael Miikkola (ps.). Sataman metsikölle siivousmääräys UUTISANALYYSI TURUN kaupunki on tekemässä taikatemppua. Kaupunginhallitus kasvatti maanantaina kuluvan vuoden työllisyysmäärärahoja 2,5 miljoonalla eurolla. Lisärahalla aiotaan tukityöllistää 300 työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoitteen piiriin kuuluvaa työtöntä. Rahaa siihen kuluu 1,8 miljoonaa euroa. Valtionosuutta lohkeaa 1,2 miljoonan euron verran, joten koko potin suuruus on kolme miljoonaa euroa. Lisärahalla saadaan tukitöihin myös 50 nuorisotakuun piiriin kuuluvaa nuorta työtöntä 300 000 eurolla. Valtionosuutta työllistämiselle saadaan 180 000 euroa. Velvoitetyöllistämiseen käytetään 200 000 euroa. Sillä saa 50 työtöntä töitä. Valtiontukea heltiää 190 000 euroa. Näiden lisäksi hankitaan 200 000 eurolla ostopalveluna kuntouttavaa työtoimintaa 40:lle. Valtio tukee toimintaa 250 000 eurolla. Kaupungin nettomenot ovat 2,5 miljoonaa euroa, mutta kun valtionosuudet eli 1,62 miljoonaa euroa lasketaan mukaan, bruttomenot kohoavat 4,12 miljoonaan euroon. Sen avulla saa töitä 440 turkulaista työtöntä. PARASTA kuitenkin on, että 2,5 miljoonan euron panostuksella Turku säästää työmarkkinatuen kuntaosuudessa viisi miljoonaa euroa, kun 300 työttömän pitkä työttömyysputki katkeaa. Sitä voi kutsua taikatempuksi tai ihan vain järkeväksi toiminnaksi sekä taloudellisesti että inhimillisesti arvioiden. Työmarkkinaosuuden kuntaosuuden kustannusten arvioidaan tänä vuonna nousevan 23,3 miljoonaan euroon. Kasvulta taitetaan lisämäärärahan avulla kärki. Tukityöllistäminen tehdään niin, että työssäoloehto eli seitsemän kuukauden työjakso täyttyy. Se poistaa työttömät – ne jotka töitä saavat Miten taikatemppu tehdään? Turku kasvatti työllisyysmäärärahoja 2,5 miljoonalla eurolla ja säästää menoissa viisi miljoonaa euroa Turku työllistää lisämäärärahalla tänä vuonna 440 turkulaista työtöntä, muun muassa 50 nuorisotakuun piiriin kuuluvaa. Ari-Matti Ruuska – kuntaosuusvelvoitteen piiristä vähintään kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden ajaksi. Viiden miljoonan euron säästö syntyy tänä aikana. Panos ja tuotos eivät siis ole yksi yhteen. Menot toteutuvat nyt, hyödyt vajaan neljän vuoden kuluessa. Sinä aikana olisi kuitenkin lapioitava lisää rahaa tukityöllistämiseen, jottei menojen kasvukulma nouse liian suureksi. Tukityöllistämiseen oli varattu tälle vuodelle 2,75 miljoonaa euroa, jolla oli tarkoitus työllistää 470 työtöntä. Maaliskuun puoliväliin mennessä rahasta oli käytetty jo yli 1,25 miljoonaa euroa, jolla on työllistetty 235 työtöntä eli puolet tavoitteesta. Työllisyyspalvelukeskus aloitti vuodenvaihteessa koordinoimaan toimintaa. Tahti on ollut ilmeisen hyvää ja töitä on löydetty monella pitkäaikaistyöttömyyteen tuomitulle. TAHTI on hyvä, mutta jatkossa ongelmaksi nousee se, mistä löytää uusia työpaikkoja. Valitettavissa ei ole niin, että suoraviivaisesti rahaa lisäämällä saadaan lisää säästöä työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja työttömille töitä. Jossain tulee raja vastaan. Työttömyys näyttää pysyttelevän yhä korkeana. YTK eli Loimaan kassa arvioi, ettei työttömyys ole helpottanut vielä huhtikuussakaan. YTK:n maksamien työttömyysturvaetuuksien määrä nousee huhtikuussa noin 64–65 miljoonaan euroon. LASSE VIRTANEN
• 7 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURKULAINEN Ehkä-tuotanto toteuttaa toukokuun toisen viikonlopun ympärillä Pieni nykytaidefestivaali lapsille -tapahtuman. Tapahtuma kutsuu pieniä ihmisiä ihmettelemään, näkemään ja tekemään. Ohjelmassa on musiikkia ja tanssiesityksiä. Osana festivaalia Ehkä-tuotanto organisoi kaksi lapsille suunnattua työpajaa tapahtumaa edeltävänä viikonloppuna. Nykytaidefestarit lapsille NYT on sitten vieraan vallan sukellusveneitä jo Suomemme rannoilla. Viimeistään nyt on herättävä. Onko valmiutta jo syytä kohottaa? RES. VÄÄP. VM. –47 KOKOOMUKSEN valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Kattelus puhui ulkomaalaisten tukemisesta lausahdelmalla ”kaveria ei jätetä”. Isänmaallisena henkilönä teki todella pahaa. Minun on todella vaikea sisäistää asennetta, jossa lähin kaveri ei enää olekaan maanmies. Jonkun pitää sentään olla isänmaallinenkin tänä päivänä, kun kokoomuskin on jo siirtynyt kukkahattukaartiin. KIMMO TARKE STUBB on todennut, että konsensukseen ei tule pyrkiä. Nyttemmin hän on lieventänyt sanomaansa kolmikannan osalta, mutta ulkosuhteissamme tämä näyttää pätevän ainakin lähimpiin naapureihin. ”Signaalimme ovat hirvittäviä” olisi asian Paasikivi kirjannut. Suhdetta Natoon, USA:han ja EU:n sekä Saksaan ei voi pitää konsensuksena, vaan alistumisena tai nöyrtymisenä. YRJÖ SARASTE KENGURU-JOKKE, julistajapasuunaloikkarimestari, Turun kaupunginvaltuutettu Perus-Suomalaisten rivissä, ilmeisesti kuvittelee olevansa Itsenäisyyspuolueen peruskivi Varsinais-Suomessa. Toivon siivellä hän tuli, itseoikeutettuna kyynärpäätaktiikkona rölähtelemään puheenjohtajan, itse itsensä valitseman suulla suurella. Loikatakseen ja takaisin loikatakseen ja loikatakseen. TEUVO TURUNEN Lakitus, karnevaalit vai piknik? Mikä vapussa on parasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Vappuna on kutuhommat mielessä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Pia Röntynen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Seikkailupuiston toiminnanjohtajan Topi Parkkarin maanantaina kello 10.10. Missäs oot? – Juuri saavuin autolla Kupittaalle Seikkailupuistoon. Eli työpaikalla toisin sanoen ollaan. Seikkailupuiston kevät saatiin juuri pakettiin. Miltä kesä Seikkiksen osalta näyttää? – Uskon, että on hyvä kesä tulossa. Meille on tulossa muun muassa uusia polkuautoja ja pomppulinna. Lisäksi teatterin puolelle on tulossa kansainvälisiä esiintyjiä Ruotsista ja Belgiasta. Uskon, että kävijöitä riittää alkavana kesänäkin hyvin. Puuttuuko Seikkiksestä jotain? – Koko ajan tietenkin pyritään kehittämään toimintaa ja nostetaan pöydälle uusia ideoita. Tällä hetkellä pohdimme esimerkiksi perinneleikkien teemaviikkoa, jottei perinteiset ulkoleikit unohtuisi tulevilta sukupolviltakaan. Pidän tärkeänä, että Kilpailu lapsiperheiden vapaaajasta on kovaa. Miten Seikkiksen vetovoima on kestänyt kilpailussa? – Meillä on aika vakiintunut asema. Lisäksi useiden tapahtumiemme maksuttomuus on iso kilpailuetu varsinkin tällaisina aikoina, jolloin ihmisillä menee taloudellisesti huonommin. Olet myös intohimoinen amerikkalaisen jalkapallon ystävä. Millaisena näet Trojansin mahdollisuudet alkavalla kaudella? – Olen luottavainen, että mitalisijoista pelataan. Luotto joukkueeseen on kova, kun parin vuoden takaisesta kuopasta on noustu. Luotto Virolaisen Mikkoon ja hänen valmennustiimiinsä on kova. Perinteitä vaaliva seikkistelijä ILKKA LAPPI TIVOLI Sariola kuuluu lukemattomien turkulaisten vapputraditioihin. Yli 125-vuotias tivoli on parkkeerannut karavaaninsa jo useiden sukupolvien ajan Turkuun juuri vapun aikoihin. Useiden vuosien ajan myös Viktor Kaiser on viettänyt vappunsa Turussa. Tänäkin vuonna kahdeksannen polven ilma-akrobaatti tasapainoilee vaijerin päällä sekä kävellen että moottoripyörällä ajaen. – Se on sydämen asia. Sydämellä tätä työtä tehdään. Yleisön jännitys ruokkii omaa esiintymistä, selittää Kaiser ilma-akrobatian viehätystä. Kliseetä turkulaisten sisäänpäin lämpiävyydestä hän ei allekirjoita. – Jokaisessa kaupungissa on oma henkensä, jonka on vuosien aikana oppinut. Turussa osallistutaan esitykseen ja annetaan kunnon aplodit. Ihmiset tulevat myös kiittelemään esityksen jälkeen ja pyytämään nimikirjoituksia, Kaiser kertoo. KAISER on kirjaimellisesti elänyt sirkusja tivolielämää koko elämänsä. Jo parin kuukauden ikäisenä hän kiersi sirkuksen mukana. Myös ilma-akrobatian salat kulkevat suvussa. Ne Viktor oppi isältään Ladialta. Myös moottoripyörätemput kulkevat suvussa. Tivoli Sariolan mukana Viktor kiersi ensimmäistä kertaa 30 vuotta sitten, vaikka 1985 ei vielä esiintynytkään. – Tivoli on ammattimaistunut vuosien aikana. Olosuhteet ja turvallisuus ovat myös parantuneet vuosien varrella. Nykyään tivolin työntekijät asuvat hyvin varustelluissa asuntovaunuissa ja rekoissa. Meillä on komeat saunat ja muutenkin olosuhteet ovat todella hyvät, Kaiser vertailee. Vaikka paljon on muuttunut, tivolin hengessä on paljon vanhaakin. – Tivolille tyypillinen popcornin tuoksu on ja pysyy. Myös työntekijöiden yhteishenki on vuodesta toiseen todella hyvä. Täällä ollaan kuin yhtä perhettä, Kaiser hymyilee. Perheyrityksen vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta selittää osaltaan se, että monet tivolin työntekijöistä ovat todellisia konkareita. – Suurin osa työntekijöistämme on ollut mukana todella pitkään. Suuri osa on ollut meillä yli 15 vuotta, kertoo neljännen polven tivolinjohtaja Tapio Sariola. ALKUJAAN Tšekistä kotoisin oleva Kaiser on asettunut muutama vuosi sitten Kuopioon, jossa asuu nykyään perheineen Sariolan talvikauden aikana. Suvun puutarha-alan yrityksessä talvisin työskentelevä Kaiser myös testaa ja harjoittelee seuraavan vuoden ohjelmistoa kasvien keskellä. – Kasvihuoneessa kokeilen ideoiden toimivuutta. Joskus ne toimivat ja joskus eivät. On siellä sitten joskus roikuttu pää alaspäinkin, kun joku kokeilu ei ole onnistunut ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Tivoli Sariola on Kupittaalla 10. toukokuuta asti. Kahdeksannen polven taituri Suomalaistunut Viktor Kaiser on viettänyt sirkuselämää koko ikänsä Viktor Kaiser kasvoi esiintymään. Tivoli Sariolan mukana monet vaput Turussa viettänyt Kaiser on kahdeksannen polven sirkusammattilainen. Ilkka Lappi
• 9 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 TPS:N jalkapallokannattajille tuleva viikonloppu on kiireinen. Lauantaina 2. toukokuuta TPS:n edustusmiehistö aloittaa taipaleensa Ykkösessä. Urheilupuiston Yläkentällä vastaan asettuu 1990-luvun huippujoukkue FC Jazz kello 16 alkavassa ottelussa. Viime vuonna Jazz kuului Ykkösen keskikastiin. Sunnuntaina samalla areenalla TPS:n A-pojat kohtaavat SM-sarjan ensimmäisessä kotiottelussaan HJK:n. Ottelu alkaa kello 15.15. Mustavalkoinen futisviikonloppu SÄÄSTELIÄÄSTI alkuvuonna kilpaillut turkulaisgolffari Kalle Samooja (kuvassa) oli viime viikolla Aasian Tourin Indonesian kisassa mukana jopa voittotaistelussa, kunnes heikko viimeinen kierros pudotti Samoojan sijalle 25. Vaikka sijoituksen tippuminen 20 pykälällä on pettymys, kolmen ensimmäisen kierroksen erinomaiset otteet kovatasoisessa kisassa palvelevat taatusti jatkossa turkulaista. Vaikean viime kauden jälkeen täyden pelioikeutensa Aasiaan menettänyt pärjäsi hyvin Ryder Cupista ja Masters-kisoista tuttujen miesten keskellä. Isossa kuvassa Samoojan peli kulkee tällä hetkellä huomattavasti viime vuotta paremmin. Jos vire säilyy kauden edetessä, tulee turkulainen pelaamaan vielä isoista palkintosummista ennemmin tai myöhemmin. ILKKA LAPPI Hyviä merkkejä Miltä Leijonien asetelmat MM-kisoihin näyttävät? Tuleeko Prahasta kultaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURUN Urheiluliiton telinevoimistelija Juho Kanerva on kahtena edellisenä vuonna juhlinut telinevoimistelun SM-kisoissa hevosella Suomen mestaruutta. Toukokuun 8. päivä Espoossa alkavissa SMkisoissa Kanerva on puolustamassa mestaruuttaan, mutta kolmannesta peräkkäisestä mestaruudesta turkulainen ei haaveile. Kanervan kevätkausi meni pipariksi joulukuun lopulla sattuneen loukkaantumisen vuoksi. – Se oli ihan rutiiniharjoitus, jossa tuli pieni ajatusvirhe, Kanerva muistelee. Ajatuskatkon seurauksena tullut olkapäävamma vaati lopulta leikkauksen. Niinpä takana on neljän kuukauden tauko lajiharjoittelusta. – Olen vasta runsaan viikon päässyt harjoittelemaan telineillä. Olkapään ehdoilla mennään ja pidetään järki mukana harjoittelussa, Kanerva toteaa. – On kyllä erilainen tilanne lähteä kisoihin kuin viime vuosina. On itselleni ja kaikille muillekin arvoitus, mihin telineellä pystyy. Siinäkin mielessä on erilainen tilanne lähteä SM-kisoihin, ettei ole oikein minkäänlaisia sijoitustavoitteita. Ei todellakaan voi sanoa, että mitali lähdetään ottamaan, hän jatkaa. URAN kolmas olkapäävamma tuli harmilliseen aikaan. Kanervalta jäi väliin huhtikuun puolivälissä kisatut telinevoimistelun EM-kisat. – Viime vuoden lopulla olin ainakin omasta mielestäni hyvään suuntaan menossa. Pitää vaan pitää mieli positiivisena, eikä jäädä miettimään liikaa. Ei tässä vielä kisavuodet loppumassa, 1990 syntynyt Kanerva sanoo. Loukkaantuminen vaati parin kuukauden täyden levon. Sen jälkeen Kanerva on keskittynyt kuntouttamaan olkapäätään. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole antaa kovin selkeää arviota, milloin Kanervan olkapää on täydessä kunnossa. Haastetta lisää se, että olkapäät ovat hevosella normaalistikin kovilla. – Voi olla, että syksyllä olen täydessä iskussa, mutta sitä ei yhtään tiedä. Täyteen kuntoutumiseen voi mennä puoli vuotta tai vuosikin. – SM-kisojen suhteen ollaan mietitty paljon sitäkin, joudutaanko helpottamaan ohjelmaa. Se oikeastaan selviää vasta kisoissa. Niin sanottua telinekuntoa on vaikea arvioida. Olen käynyt paljon lenkillä, joten peruskunto on hyvä, mikä auttaa jonkin verran myös telinekunnon suhteen. KANERVAN kuntoutumisen eteneminen on mielenkiintoista myös ensi syksynä kisattavien telinevoimistelun PM-kisojen vuoksi. Niissäkin Kanervalla olisi paljon puolustettavanaan. Palkintokaapista löytyy hevoselta henkilökohtainen PM-kulta kahdelta edelliseltä vuodelta ja lisäksi viime vuoden PMkulta joukkuekisasta. – Totta kai nekin kisat kiinnostavat, mutta PM-kisojen suhteen ensimmäinen haaste on joukkueeseen pääseminen, Kanerva tuumii tyynenä. Kisakunto täysi arvoitus Juho Kanerva lähtee puolustamaan SM-kultaa uudessa tilanteessa Vaikea loukkaantuminen tuhosi Juho Kanervan talvikauden. SM-kisoissa hevosen valtias lähteekin vaihteeksi haastajana. Ensisijaisesti tavoitteena on haastaa oma mieli ja kroppa, Kanerva sanoo. Mikael Rydenfelt
• 11 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 KAUPPAKESKUS Forumin valtaa 6.–12. toukokuuta Versot 2015 -näyttely. Osana Turku Design Festivalia toteutettavassa näyttelyssä Turun ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat esittelevät töitään. Vaatetus-, tekstiili-, tuoteja teollisen muotoilun projekteista on esillä muun muassa opinnäytetöitä, kuosimallistoja, Stockholm Furniture Fair -messuille suunniteltuja tuotteita sekä Left Overs -ryhmän tuotoksia. Opiskelijoiden osaamista esillä PERHEET 24/7 -tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan epätyypillinen työaika voi lisätä työn ja perhe-elämän ristiriitaa ja hankaloittaa vanhemmuutta. Samalla se voi silti olla myös tietoinen keino järjestää perheen arki toimivaksi. Työaikojen ennakoitavuus ja joustot sekä vanhemmuuden vastuiden jakaminen ja toimivat lastenhoitojärjestelyt helpottavat lapsiperheiden arkea. Suomalaisperheet ovat vuorohoitoon pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Varhaiskasvatustieteen professori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta sanoo, että parannettavaakin olisi. – Ennakoimattomat tai joustamattomat työvuorot sekoittavat pienten lasten hoitojärjestelyt perheissä. Vanhemmat tuntevat epätyypillisten työaikojen vuoksi suurta huolta ja syyllisyyttä lasten pitkistä hoitojaksoista tai lapsen luontaisen rytmin rikkoontumisesta. Ristiriitoja työajoista Oletko käynyt suolahuonehoidossa? Koetko hyötyneesi siitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. OONA KARHUNEN VARPAAT uppoavat suolaan, kun Anna-Maria Majava astuu huoneeseen. Suolalla vuoratussa huoneessa on yhteensä 2000 kiloa joditonta vuorisuolaa. – Tärkeintä on, että huone on suolakaivosmainen. Huoneessa pitää olla samanlainen mikroilma kuin kaivoksessa. Ei auta, jos huoneessa on vain suolaa lattialla, kertoo Turun Suolahoitolan omistaja Hannu Rantanen. Majavalla on kokemusta suolahuoneista yli kymmenen vuoden ajalta. Ensimmäisen kerran hän kokeili suolahuonehoitoa Virossa kylpylämatkalla. – Kokeilin suolahuonehoitoa aluksi poskiontelotulehdusten vuoksi. Suolahuone oli myrkytön ja luonnollinen vaihtoehto. Hoidossa asiakas saa harteilleen lämpimän suolatyynyn ja kädet voi laittaa suolapussukoihin. 40 minuutin hoidon aikana huoneeseen puhalletaan mikroskooppisen hienoa medisiinisuolaa. – Medisiinisuola menee alimpiin keuhkorakkuloihin ja desinfioi limakalvoja sekä vähentää turvotusta. Hapen on helpompi liikkua ja limajämät lähtevät liikkeelle. Suola pääsee myös poskionteloihin sekä korviin, Rantanen kertoo. MAJAVA käy hoidoissa noin 20 kertaa vuodessa. – Minulla ei ole mitään akuuttia, mitä pitäisi hoitaa vaan suolahuoneessa käynti on minulle terveyttä ylläpitävä asia. Kun olo menee tukkoiseksi, menen suolahoitoon, Majava kertoo. Suolahoidon vaikutuksia astmaan ja atooppiseen ihottumaan on tutkittu muun muassa Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutissa vuosina 2003–07. Tutkimusten mukaan hoidolla voi olla astmaatikolle hyötyä lääkehoidon tukena. Hoito rauhoitti keuhkoputkien yliärtyvyyttä ja vähensi yöheräämisiä. ALOITTAESSAAN suolahuonetoiminnan Rantanen uskoi asiakkaiden hakevan hoitoa noin viiteen eri vaivaan. Asiakkaiden palautteista on selvinnyt, että hoitoon on tultu sadan eri syyn vuoksi. Eniten apua haetaan astmaan, keuhkoahtaumaan, ihosairauksiin kuten atooppiseen ihoon ja psoriakseen sekä allergioihin kuten siitepölyyn ja homeallergiaan. – Nykyään ihmiset tulevat hoitoon etenemässä määrin ennaltaehkäisyn vuoksi. Flunssat ja yskät halutaan välttää. Lapsille apua haetaan etenkin korvatulehduksiin, Rantanen kertoo. Majava kokee hyötyneensä suolahuoneista paljon. – Vaikutus on ollut kokonaisvaltainen. Lähes kokonaan menettämäni hajuaisti on palannut. Lisäksi poskiontelotulehdukset ovat pysyneet poissa ja hipiä hienompana. Kaiken kaikkiaan hoitokertaa voisi Majavan mielestä verrata saunomiseen. – Hoidossa aineenvaihdunta lähtee liikkeelle ja olo on rentouttava. Hoidon aikana saa olla rauhassa, ei tarvitse ajatella, tai pinnistellä. Riittää, että välillä vain hengittää vähän syvempään, Majava sanoo. Suola tekee hyvää Anna-Maria Majava hengittelee vuorisuolaa 20 kertaa vuodessa Anna-Maria Majava käy suolahuonehoidossa noin 20 kertaa vuodessa. Välillä hänellä on intensiivisimpiä jaksoja, jolloin hän saattaa käydä hoidossa kolme kertaa kahden viikon sisällä. Oona Karhunen
• 13 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET 14
• 15 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET 16
• 17 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 18 A AMUSET Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 Osataanko taloyhtiön kuntoa painottaa hintapyynnöissä? FINANSSIALAN keskusliiton tietojen mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vesivahingoista johtuvia korvauksia vuosittain lähes 160 miljoonan euron verran. Vuosituhannen alussa vastaava korvaussumma oli noin 80 miljoonaa. Vuotovahingoilla on kansallisesti iso merkitys. Vakuutusyhtiöiden maksamista korvauksista aiheutuvat kustannukset siirtyvät nousevien vakuutusmaksujen kautta kaikkien suomalaisten maksettaviksi. Vesivahinkokorvaukset tuplaantuneet PATENTOIMATTOMAT vanhat avainjärjestelmät ovat riski taloyhtiöissä. Avaimista voi olla luvattomia kopioita, jolloin on mahdotonta tietää, kuinka laajalle avaimia on levinnyt. Lukkovalmistaja Abloy arvioi ei-patentoidulla avainjärjestelmällä varustettuja ovia olevan suomalaisissa taloyhtiöissä satojatuhansia. – Ihminen on avainturvallisuuden heikoin lenkki. Hyväkään järjestelmä ei ole aukoton, jos avaimia joutuu vääriin käsiin. Jokaisen tulisi huolehtia avaimista hyvin, säilyttää niitä erillään nimitai tunnistetiedoista ja ilmoittaa heti isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle avainten häviämisestä, jotta lukot voidaan tarvittaessa uudelleensarjoittaa, toteaa lakiasiantuntija Jaana Sallmén Isännöintiliitosta. Lukitusjärjestelmien päivittäminen ja ajanmukaistaminen on tärkeää taloyhtiön kaikkien asukkaiden turvallisuuden takia. Patentoidussa avainjärjestelmässä lisäavainten saanti on valvottua ja rajattua. Vanhat avaimet turvallisuusriski Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TEEMU P. PELTOLA TURUSSA myytyjen vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta nousi tammi-maaliskuussa lähes kuusi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Aktia Kiinteistönvälityksen aluejohtaja Petri Abrahamsson kertoo hintojen nousun johtuvan talojen remonttibuumista. Turussa on paljon 1950–60-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, joiden putki-, hissija julkisivuremontit ovat valmistuneet viime vuonna. Tilastokeskuksen mukaan koko maassa asuntojen hinnat ovat pysyneet samalla tasolla tai hieman laskeneet alkuvuoden aikana. – Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnoissa on nähtävissä valmistuneiden remonttien tuoma lisäarvo. Ilman taloyhtiöissä tehtyjä isoja remontteja keskineliöhinnat olisivat Turussa pudonneet kerrostalojen osalta viimeisen parin vuoden aikana, Abrahamsson arvioi. Remontin tuoma lisäarvo voi olla korkeampi kuin remonttiin kulutettu rahasumma. – Kohteet, joissa remontit ovat vasta tulossa, eivät ole niin mielenkiintoisia ostajan näkökulmasta. Remontista aiheutuu aina vaivaa asukkaalle. Asukkaan pitää esimerkiksi etsiä väliaikainen asunto putkiremontin ajaksi, Abrahamsson muistuttaa. MYYNTIAJAT sekä toteutuneiden kauppojen määrät ovat pysyneet tammi-maaliskuussa lähes samoina vuoden takaiseen. – Asuntokauppa on kuitenkin pikku hiljaa piristymässä, mutta ostajat ovat varovaisia ja tutustuvat kohteisiin huolella. Kun löytyy oikeanlainen asunto oikealla hinnalla, kauppa käy. Abrahamsson sanoo asuntokaupan suurimpana esteenä olevan ostajien ja myyjien erilaiset odotukset. – Ostajat ajattelevat laskusuhdanteen tiputtaneen asuntojen hintoja ja myyjät taas olettavat, että asunnon arvo kasvaa koko ajan merkittävästi, vaikka markkinoilla on edelleen epävarmuutta. Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalvelun toteutuneisiin kauppahintoihin Turussa. Remontoiduilla on kysyntää Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Turussa lähes kuusi prosenttia Taloyhtiön kunto alkaa näkyä hintapyynnöissä. Kiinteistövälittäjä Vuokko Lahtela esittelee putkiremontin lopputulosta Kristiinankadulla. Ari-Matti Ruuska ”Hinnoissa on nähtävissä remonttien lisäarvo.”
• 19 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen ”On sitä rahaa munkin takana, sanos pummi ku pankin seinä nojas.” Aamuset
• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen TEEMU P. PELTOLA LUMEN alta paljastuva nurmikko saattaa näyttää lohduttomalta: kuollutta nurmiainesta, paljaita kohtia ja sammalta. Nurmikon on annettava kuivahtaa hetki lumen sulamisen jälkeen, jotta se kestää kävelyä tiivistymättä. Sen jälkeen nurmikko haravoidaan. Haravointi poistaa kuollutta kasvustoa ja myös sammalta ja parantaa siten nurmen valonsaantia ja viihtyvyyttä. Vanhojen nurmikkojen yleisin vaiva on maan tiivistyminen. Tiiviissä maassa nurmiheinien juuret eivät viihdy vaan vähitellen kasvualustan pinnalla kasvava sammal valtaa alaa. Tiivistyneen nurmikon kasvua voidaan elvyttää ilmaamalla maata. Pienillä alueilla tiivistyneimpiin kohtiin voidaan painella reikiä talikolla. Kun Helli nurmikko kesäkuntoon Lannoitus käyntiin vasta sitten kun nurmikon pohja ilmattu Keväinen nurmikko on haravoitava hellävaroen. Timo Jakonen nurmikon pohja on ilmattu ja sammal poistettu, nurmikko lannoitetaan. – Huonoimmin kasvaviin kohtiin kannattaa lannoitteen päälle levittää vielä ohut kerros kompostilla lannoitettua multaa. Levityksen jälkeen multa haravoidaan, jotta se painuu nurmen tyvelle. Multakatteen alla maan pieneliötoiminta vilkastuu, mistä seuraa maan rakenteen ja ilmanvaihdon paraneminen sekä juuriston voimistuminen, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. NURMIKON sammaloitumiseen on muitakin syitä kuin maan tiivistyminen. Sammal viihtyy happamassa maassa kun taas nurmiheinät viihtyvät hyvin kalkitussa maaperässä. Siksi on tärkeää huolehtia nurmikon säännöllisestä kalkituksesta. – Kun käyttää nurmikkolannoitetta, jossa on mukana kalkkia, erillistä kalkitusta ei tarvitse muistella, vinkkaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. Myös varjoisissa kasvipaikoissa sammal viihtyy nurmikkoa paremmin. Siksi suurten puiden alla tai rakennusten varjossa nurmikko sammaloituu helposti. Jos nurmikossa on kokonaan paljaita kohtia, tehdään paikkauskylvö. Paikattavista kohdista rikotaan maan pinta esimerkiksi rautaharavalla ja päälle levitetään 1–2 sentin kerros uutta multaa. Siemenet kylvetään ja haravoidaan kevyesti pintamultaan. Multa tiivistetään esimerkiksi jaloin painelemalla ja kylvöstä kastellaan kunnes siemenet ovat itäneet. 1. Anna nurmikon kuivahtaa kunnolla talven jäljiltä. 2. Haravoi. Haravointi poistaa myös sammalta. 3. Kalkitse. Jos käytät lannoitetta, jossa on mukana kalkkia, erillistä kalkitusta ei tarvita. 4. Lannoita. 5. Leikkaa nurmikko viikoittain. Sopiva nurmikon leikkauskorkeus on 4–5 senttiä. 6. Jätä leikkuujäte pieneliöiden ruuaksi. 7. Jos leikkuujäte kerätään pois, lannoita nurmikko uudelleen keskikesällä. SEITSEMÄN NURMIKKONIKSIÄ
• 21 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
• 22 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 NELJÄN vuoden tauon jälkeen jälleen aktivoitunut Traffic Island tekee paluun yleisön eteen 8. toukokuuta Klubilla ja juhlistaa samalla Third EP -ep:n julkaisua. Oskari ja Santeri Ruohosen johtama bändi valmistelee myös myöhemmin tänä vuonna julkaistavaa täyspitkää levyä, jolta lienee enemmänkin maistiaisia tarjolla. Illan aikana lavalle kipuavat myös The Hearing sekä Whale and the Village. Korokkeen pojat nousevat SOULIA juurevaan rokkiin ja americanaan yhdistävä Alabama Shakes riemastutti vanhakantaisen musiikin ystäviä kolme vuotta sitten debyytillään. Uuden levyn Sound&Color huhuttiin olevan suunnanmuutos. Uusia sävyjä bändin musiikissa on, mutta onneksi kaikkea vanhaa ei ole riisuttu. Bändi rämisee autotallisoundilla aiempaa enemmän, mutta Brittany Howardin ääni soi edelleen silkkaa väkevää etelän soulia. Sielua ei muutenkaan ole unohdettu. Tosin pehmeä viljapeltojen soul on korvattu kulmikkaammalla kaupunkiserkullaan. Siinä missä debyytissä liideltiin kevyesti maalaismaisemassa, nyt ollaan paria poikkeusta lukuun ottamatta jo parin korttelin päässä asfalttiviidakon sykkeestä. Kenelle: Kuumalla city-terassilla elämästä nauttivalle. Arvio: Etukäteispelot vääriksi nopeasti todistava levy. ILKKA LAPPI Onnistunut uudistuminen Kuka suomalaisrokkari omaa erityisen maalaukselliset piirteet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI YLI 30 vuoden ajan raisiolainen Paula Ehrman on maalannut öljyväreillä. Viime vuosina hän on innostunut maalaamaan suomalaisia muusikoita. Hänen tauluihinsa ovat viime vuosina ikuistettu Lauri Tähkä, Jussi 69 ja Michael Monroe. – Jostain syystä rokkihenkiset miehet kiehtovat. Itse asiassa he ovat olleet oikeastaan aina aiheinani. Jo joskus 15-vuotiaana tein karikatyyrejä ja tussipiirustuksia pitkätukkaisista ja laihoista miehistä, Ehrman muistelee. – Aiheeni ovat aika usein olleet miehiä. Tällä hetkellä tosin käyn myös työväenopiston kurssilla, missä maalaan aika paljon hempeämpiä ihmishahmoja. Halu maalata syttyi jo nuorella iällä. – Olin aikanaan juoksutyttönä Turun värissä, joka oli silloin nimeltään Suomen väri. Näin siellä taiteilijoita baskereissaan. Ehkä siitä jäi sellainen kipinä, kun piirustuskin kouluaikoina oli kymppi, Ehrman sanoo. MICHAEL Monroen hän tapasi ensimmäisen kerran joulukuussa 2011, kun Monroe oli signeeraamassa kirjaansa. – Hän oli värikäs persoona ja tykkään itse maalata värikkäästi. Lisäksi tykkään maalata henkilökuvia. Hänessä oli sellaista persoonallisuutta ja vahvat kasvonpiirteet, että ajattelin koittaa hänen maalaamistaan. Kun aloitin, ensimmäinen taulu syntyi kauhean kivasti ja sukkelasti. Kuvakulma ja valo oli niin hyvä siinä. – En tuntenut hänen musiikkiaan kovin tarkkaan etukäteen. Hanoi Rocksin toki tiesin, mutta en siitä nuorena likkana kauheasti perustanut. Nyt olen hankkinut enemmänkin hänen musiikkiaan, että pysyisi tuntuma. Ehrman kertoo, että maalattavan persoonalla on iso merkitys. Hänelle maalauksien aiheet ovat kokonaisuuksia. Persoonan täytyy olla miellyttävä, jotta maalaus syntyy. – En voisi maalata, jos persoona olisi jotenkin vastenmielinen. Jos esimerkiksi Monroe olisi tupakoinut tai käyttänyt rumaa kieltä, en olisi alkanut maalata hänestä tauluja. SITTEMMIN Monroe-aiheisia tauluja on tullut rutkasti lisää. Yhden taulun tekemiseen kuluu nykyään runsaat pari viikkoa. Vajaan neljän vuoden aikana Ehrman on ehtinyt maalata Monroesta runsaat 40 taulua. – Osa onnistuu paremmin ja osa vähän huonommin, hän nauraa. Vaikka Ehrman onkin maalannut viime vuosina paljon miehiä, jatkossa häneltä saattaa olla tulossa myös rockhenkisistä naisista tauluja. – Työväenopiston kurssilla olen maalannut viime aikoina paljon naisia ja käyttänyt ihan erilaisia värejä kuin aiemmin. Esimerkiksi Tarja Turunen on sellainen henkilö, jonka maalaamista olisi mukava kokeilla, Ehrman suunnittelee. Paula Ehrmanin Tähdet, tähdet -näyttely esillä Pääkirjaston musiikkiosastolla toukokuun loppuun asti. Tähtiä kankaalla Paula Ehrman maalaa karismaattisia rokkimiehiä värikkäästi Paula Ehrman on viime vuosina maalannut lukuisia Michael Monroe -aiheisia tauluja. Hän on myös tavannut Monroen useampaan otteeseen muun muassa The Voice of Finlandin kuvauksissa Ilkka Lappi Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset
• 23 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET
• 24 A AMUSET JETSET Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Illan säteilevimmät Hunter’s Inn kutsui 1980-luvun probailaajat nostalgia-iltaan. Kasarijyrät vaihtoivat kuulumisia Bon Jovin tahtiin, nauttivat kermaista hirvikeittoa ja klassikkojuomia. Tapaaminen pitää toistaa viimeistään pikkujoulukaudella, korostivat Marja AaltoSetälä ja Tiina Kastu. Nikkolia Vappu tuo monipuolisuutta viihdetarjontaan. The Waterloo starttaa tänä iltana ilonpidon kielikylpy-improvisaatioilla. Piazza lataa kolmen päivän vappubakkanaalit dj.-line-upissa Trooppinen Kaakao, JQS ja QLQRI. Muusa Trio jammailee vappuaattona Foijan viinibaarissa klassikoilla ja täsmähiteillä. Skandimaniaa levittävä Daddy LoveBone tykittää Apollon yöradalla koko viikonlopun. Timo Salmesmaa Torre kutsui sidosryhmiään Japanese Beef -iltaan. Mestarikokki Nozumo Dojo valotti Wagyu-härän historiaa, käyttötapoja ja maistatti Satsumasekä Kobe-härkää. Japanilaisherkkua ainoana Turussa tarjoileva Torre loi kansainvälisyyttä miksaamalla Wagyuta ja australialaista Angusta, kiteyttivät che? t Markus Peltonen, Nozumo Dojo ja Jan-Erik Benitez. Kalle Parkkinen Vappuviikon artistivierailujen väriläiskänä komeilee Petri Nygård. Keskiviikkoisessa AMK Vapussa Nygård lataa PianoWar -maestrojen kanssa kahden kerroksen bileissä Marilynissä & Vegasissa. Venuksen vapussa säteilee Sanni. Ei vappua ilman uutta ravintolaa. Entisen Rock’n Sportin paikalle Taidemuseomäkeen avautuu torstaina uusi 70’s henkinen Baari. Retrokalusteet, lukunurkkaus ja luomuviinit siivittävät rauhalliseen seurusteluun. Musiikkilinjaus väreilee reaggaesta Laila Kinnuseen. Baarin erikoisuus on kännykkänarikka, johon cybermaailman voi hetkeksi heivata, kiteyttivät ajan henkeen sonnustautuneet Topi Hietala ja Elina Saaristo. Rouheaan afrofunk-estetiikkaan luottava The Blassics julkaisi We Call It Real -albuminsa maaliskuun lopussa. The Blassics juhlistaa uuden levynsä julkaisua esiintymällä perjantaina Jazzklubi Monkissa. Marco Hakala Tuomariston ja yleisön mielipide yhtyi saumattomasti Turun Tähti ’15 -? naalissa. Vauhdikas cyr-rengastaiturointi piiskasi Marilynin huutomyrskyyn ja varmisti Noora Wendeliukselle voiton. FloorPace Crewn huumorilla höystetty breakdance oli Aamuset Kaupunkimedian suosikki. Finaalissa kilpailleet sirkustaiteilijat nähdään toukokuussa näyttötöineen Taideakatemian Köysiteatterissa. Timo Salmesmaa The Blassics
• 25 Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET Jetset
• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET 26
• 27 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? NÄIN veneilykauden alla haluamme nostaa keskustelun aiheeksi monissa retkisatamissa eli virkistysja retkeilyalueilla käytössä olevan niin sanotun roskattoman retkeilyn. Veneretket saattavat kestää tunteja, päiviä, jopa viikkoja. Kesäkuumalla roskapussit, joissa on ruokapakkauksia ja ehkä vaippojakin, alkavat haista ja tarve viedä roskapussi pois veneestä on suuri. Normaali asia muuttuu kuitenkin ongelmaksi, koska jäteastian löytyminen satamasta ei enää ole itsestään selvää. Suomessa voimassa olevan jätelain (76 §) mukaan maantien, sataman pitäjän, virkistykseen yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltijan, ulkoilutai moottorikelkkareitin pitäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut. Vaikka laki on yksiselitteinen, niin vaikuttaa siltä, että jotkut tahot ovat myöntäneet itselleen vapautuksen jätehuollon järjestämisestä. Tämä näkyy muun muassa Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen jäseniämme varten ylläpitämien jätepisteiden ylikuormittumisena. Esimerkiksi nyt roskattomina olevat retkisatamat ovat suhteellisen siistissä kunnossa johtuen kahdesta asiasta: joko lähellä on toinen satama, jossa on jätepiste tai jätepussukka viedään mantereella lähimpään eteen tulevaan jäteastiaan. Näin sekä velvoite jätehuollon järjestämisestä että kustannukset siirretään muille. Veneilijät ja retkeilijät eivät saa joutua tilanteeseen, jossa jätepussille ei ole osoitettu luvallista jättöpaikkaa. Emme halua yhtään roskaa rannoille, mereen tai järviin. Olemme jo kolmen vuoden ajan tutkineet Suomen meren rantojen roskaantumista. Roskaa rannoilta löytyy paljon ja ne aiheuttavat moninaisia ongelmia. Tavoite ja ajatus roskattomasta retkeilystä ovat kauniita ja hyviä. Ajatus toimii jollakin tavoin patikoidessa tai silloin, kun retki on lyhyt, lähtö ja paluu tapahtuvat samasta paikasta, jossa on myös jätepiste. ”Liikkuvaa jätettä” kuitenkin syntyy ja sen vastaanotto täytyy järjestää. Nyt täytyy saada heräämään ne tahot, joiden jätelain mukaan kuuluu järjestää riittävä jätehuolto satamiin, ulkoiluja virkistysalueille. Velvollisuutta ja kustannuksia ei voi eikä saa siirtää enää muille. AIJA KASKI, PÄÄSIHTEERI PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY EEVA TAIMISTO JÄRVI-SUOMEN ALUEPÄÄLLIKKÖ PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY Veneilijöilläkin oikeus jätehuoltoon EDUSKUNTAVAALIT olivat muutosvaalit. Kansalaiset antoivat Suomen keskustalle selkeän valtakirjan laittaa Suomi kuntoon. Suomen tilanteen korjaamiseen tarvitaan vahvaa ja sitoutunutta yhteistyötä. Samanlaista yhteistyötä tarvitaan Varsinais-Suomen kansanedustajilta maakunnan kehittämisessä. Keskustan mielestä maakunnallemme tärkein asia on Varsinais-Suomen vetovoimaisuuden varmistaminen. Maakunnan kilpailukyky edellyttää elinkeinoelämän kannalta tärkeiden tieja raideyhteyksien sekä laivaettä lentoliikenteen toimintakyvystä huolehtimista. Tiestön korjausvelan kasvu tulee saada pysäytettyä ja teiden hiussuoniston korjaaminen aloitettua. Myös kunnossapidon tasoon tulee kiinnittää huomiota. Alemman tieverkon parantamisen lisäksi valtatie 8:n Turun ja Porin yhteysvälin toisen vaiheen toimenpiteet tulee saattaa loppuun ennen uusien hankkeiden aloittamista. Myös valtatie 9:n liikenneturvallisuutta parantavat toimet ovat tärkeä kehittämiskohde. Paraisten ja Nauvon välinen kiinteä yhteys on keskeisin saaristoliikenteen kehittämiskohde. Keskusta nosti kannatustaan jokaisessa vaalipiirimme kunnassa. Vaalituloksen voidaan sanoa olevan epäluottamuslause eriarvoistavalle ja keskittävälle politiikalle. Tulevina vuosina on toteutettava sellaista politiikkaa, jolla otetaan koko Suomen voimavarat käyttöön. Emme kaipaa maakunnassamme keskittävää politiikkaa. Mielestämme jokainen ihminen saa valita asuinpaikkansa itse, maaseutu ja kaupunkikaan eivät ole vastakkaisia valintoja. VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTAN PIIRIKOKOUS Yhteistyöllä eteenpäin SELF help -oppaat ja firmojen sisäisiä koulutuspäiviä kiertävät asiantuntijagurut ovat jo vuosia saarnanneet elämänpituisen itsensä kehittämisen mantraa. Korvaani kalskahti eräässä tsemppauskoulutuksessa kaikunut viisaus siitä, miten paikalleen jämähtänyt ihminen kuolee hiljaa sisäisesti. Tarina on tuttu naistenlehtien henkilöhaastatteluista, joissa epätyydyttävässä avioliitossa elänyt kertoo kokeneensa itsensä henkisesti tyhjäksi. Kuin ihmeen kaupalla sisäinen minä herää uuteen kukoistukseensa ulkoisen tekijän puuttuessa peliin. Tekijä voi vaihdella uudesta rakkaudesta enkeleihin tai äiti Ammaan. Eikä siinä mitään, itsensä löytäminen on aina hieno juttu. Mutta voiko henkisesti täysin kuolla, jos koomastakin heränneet ovat raportoineen rikkaasta sisäisestä kokemuksestaan? Ja miksi on aina pakko kehittyä, jos on kaikin puolin kiva olla? Jatkuvan kehittymisen vaatimus jyllää kaikilla elämän osa-alueilla. Pitäisi kehittyä ihmisenä, työntekijänä, aviopuolisona, rakastajana, vanhempana, somekäyttäjänä ja kaikissa ihmisyyteen mahtuvissa rooleissa. ÄLYÄÄN, muistiaan, mielikuvitustaan, lihaksiaan, liikkuvuuttaan, hapenottokykyään ja ruokailutottumuksiaan pitäisi petrata. Täytyisi kouluttautua ja kurssitella. Jatkuvan kehittymisen vaatimus korostuu työpaikan kehityskeskusteluissa, joissa summataan menneen vuoden saavutukset ja asetetaan aina vain korkeammat panokset seuraavalle työkaudelle. Jos työarki rullaa, voi tuntua uuvuttavalta kehittää väkipakolla uusia työtapoja ja projekteja. Työelämä hengittää muutenkin jatkuvia muutoksen tuulia. Kehityshurmos voi olla inspiroivaa, kunhan muistetaan ettei kukaan voi muuttua, jos ei sitä itse halua. HANNELE SIVONEN Kehity tai kuole
• Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 AAMUSET 28