• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 | Nro 51 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Aurajoessa saa kalastaa aina Halistenkoskelta Martinsillalle asti. Jostain syystä turkulaiset eivät tästä innostu. Kesäheila s. 14 Aurajoessa ei kalasteta Raikkaat jääteet ovat kesän ehdoton juomahitti. Tarjoamme neljä reseptiä niin lasten kuin aikuistenkin makuun. Kesäheila s. 26 Teetä helteillä Joni Heinoselle jätteiden kompostointi on itsestäänselvyys. Sen hänelle opettivat jo isovanhemmat. Huushollissa s. 50 Tyhmä ei kompostoi Olavi Mäenpää vaatii toimialajohtaja Riitta Liuksan eroa. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Kesäheila eila
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 ARKEA helpottavat palvelut Turun alueella löytyvät yhdestä osoitteesta. Munpalvelut.fi on Turun kaupungin ylläpitämä sivusto luotettaville paikallisille yrittäjille ja yrityksille. Sivustolla voi vertailla alueen yrittäjien tarjontaa ja valita sopivimman palvelun. Sivusto on tuotettu Sitran ja Turun kaupungin yhteishankkeessa. Syksyllä palvelu laajenee muun muassa päivähoitoon ja remontteihin. Munpalvelut.fi niputtaa palvelut TURUSSA otetaan loppukesäksi käyttöön asukkaita ja turisteja palveleva Pikkuföri. Aurajoen yli kulkeva jokilautta tulee käyttöön joen alajuoksulle merikeskus Forum Marinumin ja museolaiva Suomen joutsenen kohdalle. Pikkuföri liikennöi 6.7.– 21.8. ja lautta kulkee joella keskiviikosta perjantaihin kello 14–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–20. Syy aluksen käyttöönottoon on lisääntyvä joenylitystarve joen alajuoksulla. Pikkuföri avuksi jokiliikenteeseen Osataanko päihderiippuvaisia hoitaa oikealla tavalla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA TURUN kaupungin pyörittämä Sillankorvan ensisuoja kärsii yhä pahoin tulehtuneesta työilmapiiristä, joka heijastuu myös asiakkaisiin. Työntekijät kokevat, että heillä ei edelleenkään ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä ylempiin portaisiin. Aamuset uutisoi Sillankorvan synkästä nykytilasta viimeksi 22.6. Lähteinä oli useita Sillankorvan nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Jutun julkaisemisen jälkeen toimitus sai uusia yhteydenottoja, joissa kerrottiin lisää Sillankorvassa tapahtuneista laiminlyönneistä ja väärinkäytöksistä. Sillankorvan arki alkoi paljastua ulkopuolisille jo vuosikymmen sitten. Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sud.) muistuttaa tehneensä Sillankorvan epäkohdista valtuustoaloitteen lokakuussa 2005. Aluehallintoviraston edeltäjä, Länsi-Suomen lääninhallitus, alkoi aloitteen perusteella tutkia asiaa ja antoi ratkaisunsa toukokuussa 2006. Siinä Turun kaupunki sai moitteita Sillankorvan puutteellisesta lääkehuollosta sekä liian vähäisestä ja osin epäpätevästä henkilökunnasta. – Kokoonnuimme apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän virkahuoneessa heti lääninhallituksen antaman päätöksen jälkeen. Paikalla oli lisäkseni myös silloinen sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksa. Hän lupasi laittaa Sillankorvan asiat kuntoon, mutta ne ovat yhä tänäkin päivänä täysin rempallaan, sanoo Mäenpää. Sillankorvasta on tänä keväänä tehty ainakin yksi kantelu aluehallintovirastoon. Asia on salainen ja sen käsittely on vielä kesken. PÄÄTÖKSEN jälkeen paljastui, että Sillankorvassa esiintyi myös vakavia laiminlyöntejä sekä kiusaamista, joka kohdistui niin henkilökuntaan kuin asiakkaisiin. Uhreiksi ovat joutuneet niin päihdeongelmaiset kuin raittiitkin asiakkaat, jotka ovat joutuneet äkillisesti asunnottomiksi. Yksi viimeksi mainituista kertoo tämän lehden mielipidesivulla kokemuksiaan Sillankorvasta viime vuoden kesältä. Kirjoitus on hurjaa luettavaa. Märän puolen invalidiasukkaatkin ajettiin joka päivä kahdeksi tunniksi pihamaalle oli sää mikä tahansa, asukkaiden leipäjonosta saamaa päiväyksen ylittänyttä ruokaa heitettiin järjestelmällisesti pois, kynsienleikkuuseen annettiin tylsät keittiösakset, saunaan päästettiin toiveista huolimatta vain kerran viikossa ja niin edelleen. Nykyään Liuksa on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja. Mäenpään mielestä Liuksan laiminlyönnit sekä Kupittaan G1-osastoa että Sillankorvaa koskevissa väärinkäytöksissä ovat niin vakavat, että hänet tulisi erottaa virastaan, ellei hän eroa itse. Olavi Mäenpää vaatii Riitta Liuksan eroa TUULA ISTALA –PERINTEINEN päihdetyö hoitaa vain taudin oireita, mutta ei oireiden takana olevaa sairautta, alkoholismia tai huumeja lääkeaddiktiota, lataa Turvatuvan toiminnanjohtaja Hannu Miettinen. Pelkkiä oireita hoitamalla kuiville selviytyy yhdestä kolmeen prosenttia päihdeongelmaisista, kertovat tilastot. Turvatupa on tarjonnut raittiiseen elämään pyrkiville asunnon jo vuodesta 1965. Miettinen on tehnyt siellä työtä lähes koko aikuisikänsä, 1970-luvulta alkaen. – Virka-aikana tehty päihdetyö tuottaa harvoin tulosta. Silloin pitää puuttua, kun hetki on ongelmaiselle otollinen, Miettinen tietää. Päihteettömyys on peruslähtökohta, jotta Turvatupaan pääsee asumaan. Esimerkiksi korvaushoidon on oltava jo loppuvaiheessa, eikä asukkaille sallita edes lääkärin määräämiä unitai rauhoittavia lääkkeitä. Linja on tiukka. Päihteettömyyteen ja siihen pyrkimiseen on sitouduttava. Uudet asukkaat ovatkin ensin kahden viikon koeajalla. Hoitosuhde pitää olla esimerkiksi A-klinikalle tai AAryhmään. TURUN kaupunki osti Turvatuvalta asumispalveluita vuonna 2010 käytyyn kilpailutukseen saakka. Yhteistyön päätyttyä Turvatupa on sitkeästi jatkanut, taloudellisesti miten kuten, soveltaen ja luovien. Taustajärjestö on Raision Tukikoti ry. Pennin venyttäminen on ollut ainaista arkipäivää. – Näillä mennään, mutta kassilliselle rahaa olisi kovasti käyttöä, Miettinen hymähtää. Kun yhdistys on omillaan suhteessa kaupunkiin, on vähemmän byrokratiaa, mutta enemmän mahdollisuuksia toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Nykyinen toiminta rakennettiin konkurssiin menneen vanhan Turvatuvan talouden raunioille. – Helpointa olisi ollut lyödä hanskat tiskiin siinä vaiheessa. Päätettiin vain jatkaa, Miettinen kuvailee. HÄN sanoo, että että lakisääteiset vaatimukset ovat vain veteen piirretty viiva. Kaupunki tuottaa tai ostaa palveluita ja tukea vain sen verran, kuin päättäjät parhaaksi katsovat. Kovin yhteistyöhaluisenakaan Miettinen ei voi Turun kaupunkia pitää. – Kolmatta sektoria huudetaan apuun, kun kassakirstun pohja pilkottaa, ja mielellään vielä puoliilmaiseksi. Asiat voisivat olla toisin, jos neuvoteltaisiin tasavertaisesti. Hänen mielestään antaa täysin väärän signaalin, että raitistumaan pyrkivä selvin päin oleva asiakas joutuu viettämään Sillankorvan ensisuojassa ensimmäisen yön niin sanotulla märällä puolella. – Yhteistyö Sillankorvan kanssa voisi olla huomattavasti suorempaa ja mutkattomampaa, ilman turhaa soraa rattaissa. Se vaikeuttaa edelleen yhteistyötä. Asiakkaiden edun pitäisi olla ykkösasia, ei byrokratian. TOIMINNANJOHTAJA Miettinen on Turvatuvan ainut palkallinen henkilö. Muut ovat vapaaehtoisia tai työkokeilussa olevia. Jokainen heistäkin perehdytetään päihdetyöhön. Kyse ei ole tavanomaisesta palveluasumisesta, vaan itsenäisten ihmisten asumisyksiköstä. Öisin paikalla on kuitenkin valvoja ja juttelemaan asukkaat saavat hakeutua kun siltä tuntuu. Raision Tukiasunnot -yhdistyksellä on asumisyksiköt myös Pläkkikaupungissa ja Pääskyvuoressa. Ne ovat täynnä. Pääpaikassa Satakunnantien varrella on vähän tilaa. – Sana vapaista asunnoista kulkee parhaiten puskaradion kautta. Meillä päihdetaustaiset asunnonhakijat ovat aina etusijalla. Haluamme tarjota mahdollisuuden onnistua, Miettinen korostaa. Talon vapaaehtoiset työntekijät ovat suureksi osaksi ihmisiä, jotka tietävät päihteidenkäytön ongelmista omien tai läheistensä kokemusten myötä. Turvapaikka päihteiltä Hannu Miettisen mukaan päihderiippuvuudessa pitäisi hoitaa oireiden sijaan sairautta LONTOON eläintieteellinen seura, Zoological Society of London, palkitsi Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaan menestyksekkäästä tutkimuksesta eläintieteen parissa. Zoological Society of London palkitsi Lummaan tieteellisellä mitalilla, joka myönnetään eläintieteen tutkijalle, joka on tehnyt arvostettua tutkimusta korkeintaan 15 vuoden ajan väitöskirjan jälkeen. Seura palkitsi eläintieteen tutkijoita vuosittain järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa Lontoossa 21. kesäkuuta. Evoluutiobiologi Lummaa on tutkinut Myanmarin puuteollisuudessa työvoimana käytettyjä norsuja, selvittäen niiden terveyteen, hedelmällisyyteen ja kuolleisuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Norsututkija Lummaa palkittiin TOIMEENTULOTUKIHAKEMUSTEN käsittelyaikojen noudattaminen lain mukaisessa seitsemän arkipäivän määräajassa näyttää vakiintuneen niin, että vain noin kolmessa prosentissa tapauksista lakisääteiset käsittelyajat ylittyvät, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kaupunkimaisissa kunnissa hakemusten käsittelyajat ylittyvät hieman useammin kuin muissa kunnissa. Huhtikuussa kunnat saivat käsiteltäväkseen noin 145 500 toimeentulotukihakemusta. Tukihakemukset käsitellään ajoissa
• 3 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS MUUMIMAAILMAN esitykset tulkataan viitottuna ja kuvitettuna ensi viikonloppuna. Tarkoituksena on tuoda Muumimaailman taika lähemmäksi lapsia, jotka kommunikoivat viittomakielellä, viitotulla Suomen kielellä tai jollakin puhetta tukevalla tai korvaavalla menetelmällä. Muumimaailman viitottu ja kuvitettu viikonloppu järjestetään yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijoiden kanssa. Muumimaassa viitottu viikonloppu ”AVARUUDESSA kukaan ei kuule huutoasi”. Tällä ikimuistoisella lauseella houkuteltiin väkeä elokuvateattereihin vuonna 1979, kun tieteiskauhun kivijalaksi sittemmin jähmettynyt Alien – kahdeksas matkustaja pyöri valkokankaalla. Ja totta se olikin, avaruudessa kukaan ei kuule, koska siellä ei voi huutaa. Pikkuisen kärjistäen voidaan sanoa, ettei Sillankorvan ensisuojassakaan kukaan kuule huutoasi. Turun kaupungin kodittomien asumisyksikössä on ollut vuosikausia – yli vuosikymmenenkin – säälimätön meno, joka on polttanut loppuun jopa kymmeniä työntekijöitä ja asiakkaita. Selvityksiä ja tarkastuksia on tehty, mutta asioita ei ole saatu kuntoon. Eikä kaikesta päätellen ole kovasti yritettykään saada. Sillankorvassa kukaan ei kuule huutoasi. Henkilökunta on ollut yhteydessä mediaan, koska mitkään sisäiset yritykset eivät ole tuottaneet tulosta – tai edes vastakaikua. Mutta kaupunki vaikenee. Aamuset yritti saada 22. kesäkuuta julkaistuun Sillankorva-juttuunsa kommentteja myös hyvinvointitoimialan toimialajohtajalta. Hän lähinnä ihmetteli ”vanhojen asioiden kaivelua” ja totesi, ettei ole kuullut Sillankorvasta mitään viime aikoina. Sillankorvasta kukaan ei kuule huutoasi. JUTUN jälkeen toimitukseen otti yhteyttä henkilö, joka kertoi kävelleensä joitakin vuosia sitten iltalenkillä Sillankorvan ohitse. Oli kova pakkanen. Neljä alkoholistia kyhjötti liikuntakyvyttöminä hangessa 15 metrin päässä Sillankorvan ovesta. Ohikulkija soitti ovikelloa ja kysyi apua. Oven avannut työntekijä sanoi, että säännöt kieltävät asiakkaiden auttamisen rakennuksen ulkopuolella. Työntekijä kuitenkin lupasi soittaa poliisipartion paikalle raahaamaan miehet ovelle, jossa heidän auttamisensa voisi alkaa. Koska Sillankorvassa kukaan ei kuule huutoasi. TEEMU P. PELTOLA Huutoa tyhjyydessä Turvatuvan toiminnanjohtaja Hannu Miettinen (vas.) ja Raision Tukikoti -yhdistyksen hallituksen puheejohtaja Kari Alho. Yhdistyksellä on Turussa kaksi pienempääkin asumisyksikköä. Tuula Istala
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA ELOKUISEN Musapiknikin pääesiintyjänä on tänä vuonna Anssi Kela. Turun nuorisotyön 70-vuotisjuhlavuonna Seikkailupuisto raikaa kahdelta lavalta kymmenen tuntia myös esimerkiksi Ammuuta ja Turku jazz orchestraa, illan puolella Kelan lisäksi Palefacea ja View’ta. Koko perheen päihteetön festivaalitapahtuma on maksuton. Musapiknik on sunnuntaina 7. elokuuta Seikkailupuistossa kello 12–22. Musapiknikillä Kelaa ja räppiä –EN mene muodin mukana. Käyn tosi paljon kirpputoreilla ja etsin sellaisia menneitä vaatteita. Tänä kesänä on kuitenkin tullut muotiin paljon vaatteita joista tykkään ja joita olen etsinyt, kuten korkeavyötäröiset farkut ja sortsit, narupaidat, isot farkkutakit sekä pyöreät aurinkolasit, kertoo Patricia Arajärvi, 16. Kirpputorien lisäksi Arajärvi käy muun muassa Bik Bokissa. – Sortsit ja paidan olen ostanut kirpputorilta. Kengät ovat Haloselta, laukku BikBokista ja aurinkolasit Gina Tricotista. Etenkin syksyllä ja talvella Arajärvi käyttää paljon mustia vaatteita. – Kesällä koitan pukeutua värikkäämmin. Oranssi, oranssihtavan punainen ja vaalea farkku ovat värejä, joista tykkään. Myös kaikki kuviot kiinnostavat. Mennyttä muotia Millainen olisi sopiva rangaistus uhanalaisen eläimen surmaamisesta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ettei ihan joka viikko hypätä kylässä, KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Juhani Peltonen Patricia Arajärvi, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Samppalinnan kesäteatterin toiminnanjohtaja Heikki Sankarin torstaina kello 14.30. Missäs oot? – Kakolan mäellä vanhan vankilan kupeessa. Kahvilanpitohommissa tavalliseen tapaan. Samppalinnassa on alkanut pyöriä Nunnia ja konnia. Millaiset odotukset sinulla on kesän suhteeen? – Ennakkonäytöksissä ja ensimmäisissä esityksissä väkeä on ollut erittäin hyvin. Monta vuotta jouduimme odottamaan, että saamme esityksen, mutta halusimme todella tämän Pohjoismaiden ensi-illan. Ainakin nyt näyttää, että vuonna 2008 alkanut odotus kannatti. Kyllä meillä koko ajan työryhmän kesken on ollut sellainen tutina, että tämä vetää väkeä. Miksi esitys on niin suosittu? – Ensinnäkin musiikki ei ole ihan perinteistä musikaalikamaa. Se on monipuolisempaa, mikä kiinnostaa muitakin kuin perinteistä musikaaliyleisöä. Toisekseen tarina on sellainen, joka kiehtoo. Sanomassa on sellaista pyyteetöntä auttamisen halua, mikä puhuttelee tässä ajassa. Mitä muuta kesällä tapahtuu Samppalinnassa? – Myöhemmin kesällä meillä alkavat yhteislauluillat, jonne tulee kovan luokan ihmisiä kertomaan laulujensa synnystä ja siellä tehdään musiikkia yhdessä. Sitä odotan teatterin lisäksi innolla. Ehditkö lomailla lainkaan? – Kyllä kesä perinteisesti on varsin työntäyteistä aikaa Samppalinnan ja Kakolan kahvilan välillä. Kahvitteleva teatterimies TIINA PITKÄNEN KAIKKI alkoi valokuvauksesta. Toni Laaksonen päätyi opiskelemaan biologiaa Turun yliopistoon lukioiässä syttyneen luontokuvausinnostuksen myötä. Kameran linssi välitti nuoren miehen tietoisuuteen luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden. Tänään, yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin, hän työskentelee opinahjonsa biologian laitoksen lehtorina ja tutkijana. – Olen tehnyt työurani akateemisessa maailmassa, suurimman osan siitä täällä Turussa. Tutkijan työ on monipuolista ja antoisaa, mutta se vaatii myös pitkäjänteisyyttä. Töitä pitää olla valmis tekemään lujasti ja yhteistyötaidot ovat välttämättömiä. Työtä ja vapaa-aikaa ei voi täysin erottaa toisistaan. Tämä työ onkin elämäntapa, johon perhe tuo vastapainoa, pohtii Laaksonen. Laaksosen pääasialliseksi tutkimuskohteeksi muodostuivat opiskeluvuosina linnut. Hän pääsi mukaan Etelä-Pohjanmaalla toteutettuun tutkimushankkeeseen, jonka puitteissa pääsi muun muassa rengastamaan helmipöllöjä. Laaksoselle tarjoutui myös tilaisuus tehdä gradu hankkeen parissa. Kolme vuotta sitten ympäristöjärjestö WWF pyysi Laaksosta ryhtymään 1970-luvulla perustetun merikotkatyöryhmänsä puheenjohtajaksi. – Työryhmässä on mukana vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka ovat tehneet ansiokasta työtä esimerkiksi seuraamalla merikotkien pesäkantaa ja tarjoamalla kotkille puhdasta ravintoa silloin kun ympäristömyrkyt tekivät niistä lisääntymiskyvyttömiä. Vuosikymmenten työ on tuottanut tuloksia ja merikotkien määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista, Laaksonen kertoo. WWF antoi tunnustusta merikotkien tutkimukselle myöntämällä Turun yliopiston tutkijaryhmälle kuluneena keväänä 20 000 euron arvoisen Panda-palkinnon. Järjestön vuosittain jakaman palkinnon tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja palkita luonnonsuojelun hyväksi toteutettavia tutkimushankkeita. – Palkinnon saaminen tuntuu todella hienolta. Se kertoo, että tutkimusryhmäämme luotetaan ja tekemäämme työtä arvostetaan. Palkinto mahdollistaa laboratorioanalyysien teettämisen sen selvittämiseksi, mistä merikotkien elimistöön päätyneet suuret lyijymäärät ovat peräisin ja miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa merikotkien elinmahdollisuuksiin. Lisäksi palkinnon avulla voimme palkata työntekijän määräaikaiseen projektiin, iloitsee Laaksonen. SUOMEN linnustoa uhkaavat tänä päivänä muun muassa ilmastonmuutos, metsätalous ja maatalouden rakennemuutos. Esimerkiksi yleiset varttuneiden metsien lajit kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat taantuneet viime vuosikymmeninä. Työtä siis riittää lajien säilymiseksi, ja tässä aktiiviset lintuharrastajat voivat olla apuna. – Kannustan ihmisiä lintuharrastuksen pariin, siinä riittää opiskeltavaa. Meillä on Suomessa hieno ja monipuolinen luonto, jossa retkeillä ja tutkia lintuja; sen säilymisestä meidän täytyy pitää huolta, Laaksonen päättää. Siivekkäiden tuntija Toni Laaksonen tiiraa lintuja työkseen Toni Laaksonen innostui luontokuvausharrastuksensa kautta tutkijaksi. Tiina Pitkänen
• 7 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 JO toiseksi jalkapallon Ykkösessä noussut TPS yrittää venyttää voittoputkensa jo kuuden ottelun mittaiseksi 30. kesäkuuta, kun Ykkösen alempaan keskikastiin kuuluva Jaro saapuu vieraaksi. Huhtikuussa joukkueet kohtasivat Pietarsaaressa. Tuolloin joukkueet päätyivät 1-1-tasapeliin. TPS:n kenttätilanteesta johtuen ottelu pelataan poikkeuksellisesti Kaarinan Keskuskentällä kello 18.30 alkaen. Jatkuuko TPS:n nousukiito? TPS:n evakkoretki Kaarinaan MILTÄ tuntuisi, jos naapurisi ryöstäisi pankin, mutta poliisi tulisi pidättämään sinut? Suunnilleen samalta luultavasti tuntuu niistä venäläisurheilijoista, jotka eivät ole dopingista kärynneet, mutta joita ollaan silti sulkemassa kansainvälisen yleisurheiluliiton ja kansainväliseen olympiakomitean päätöksellä ulos kisoista. Sikäli kun päätös pitää, se sulkee tietenkin osan valovoimaisista urheilijoista pois. Sekä yleisö että yleisurheilu taatusti kaipaisi esimerkiksi Jelena Isinbajevaa seiväspaikalle, mutta suurempi ongelma päätöksessä on oikeudenmukaisuus. Vaikka venäläisten dopingkäryistä on tullut uusia tietoja liki päivittäin, ei se tarkoita sitä, etteikö osa venäläisurheilijoista kilpailisi sallituin keinoin. Syytön kunnes toisin todistetaan? Missä vaiheessa siitä tuli vain sanahelinää? On hyvä, että dopingiin yritetään puuttua järein keinoin, mutta nyt käyttöön otetut keinot vaikuttavat vääriltä. Tuskin IAAF ja KOK niin kujalla kuitenkaan ovat, että luulevat kyseessä olevan vain venäläisten ongelman. Dopingia vastaan pitää taistella, mutta tuskin pannauhka saa puhtaita urheilijoita kielimään samaa maata edustavien dopingin käytöstä. ILKKA LAPPI Väärää tietä Mikä on ollut jalkapallon EM-kisojen suurin yllätys toistaiseksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI TOUKOKUUSSA 1954 Roger Bannister oli ensimmäinen ihminen, joka pystyi juoksemaan niin sanotun haamumailin, mailin alle neljässä minuutissa. Runsas kolme vuotta myöhemmin, 7. elokuuta 1957, vajaa kuukausi legendaarisen kolmen Olavin juoksun jälkeen, naantalilainen Olavi Vuorisalo oli radalla kovassa seurassa. Kuparivuoren urheilukentällä, parin kilometrin päässä Vuorisalon nykyisestä kodista, Vuorisalo sai viivalle muun muassa mailin maailmanennätyksen haltijan Derek Ibbotson. Britti oli elokuussa 1956 juossut yhdeksäntenä ihmisenä haamumailin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ibbotsonin ja erittäin kovassa kunnossa olleen Vuorisalon yhteenottoa oli tullut seuraamaan muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kaikki oli pedattu kovalle juoksulle. – Kisa oli tehty sillä ajatuksella, että haamumaili yritetään juosta, mutta en ottanut siitä paineita. Tiesin, että olen hyvässä kunnossa ja rennolla juoksulla pystyn juoksemaan kovaa, Vuorisalo muistelee 59 vuoden takaista juoksua. – Monella juoksijalla on ongelma jännittämisen kanssa. Minä en koskaan jännittänyt juoksemista. Koskaan en ajatellut ennätyksiä, kun lähdin juoksemaan. Juoksin vain oman juoksun ja hyvät ajat tulivat melkein itsestään, hän jatkaa. NAANTALIN lämpimässä illassa jännittäminenkään ei olisi ollut ihme. Yleisöä oli paikalla yli 6000 henkeä seuraamassa huippujuoksijoiden yhteenottoa. Lopulta Ibbotson voitti kisan, mutta Vuorisalo juoksi Melbournen olympiapronssimitalin kannassa toiseksi. Naantalilaiseen aika oli komea 3.59,1. Vuorisalosta tuli ensimmäinen suomalainen ja kaikkiaan 16. haamumailin juossut. – Kuparivuori oli erittäin hyvä kenttä juosta. Se oli jo silloin sellainen tuulelta suojaisa kenttä, Vuorisalo sanoo. Vuorisalon paras matka oli 1500 metriä. Monelle 800 metrin tai 1500 metrin juoksijalle maili on raaka matka. Vajaan 200 metrin lisäys paraatimatkaan ei ollut Vuorisalolle hänen omien sanojensa mukaan ongelma. – Matkalla ei ollut väliä minulle. Se oli tekniikasta kiinni. Kun juoksu oli rullaavaa, niin juoksu toimi matkasta riippumatta. Kun juoksu toimii pää menee samassa tasossa koko ajan. Jos juokseminen on vaikeaa, pää alkaa pomppia. 1957 oli Vuorisalolle muutenkin menestyksekäs. Ratavauhdin lisäksi hän voitti maastojuoksun SM-kultaa. Vuonna 1957 Vuorisalo valittiinkin vuoden urheilijaksi. TÄMÄN vuoden huhtikuussa 83 vuotta täyttänyt juoksijalegenda on edelleen kovassa kunnossa. Talvisin etelän lämmössä mies juoksee myös aktiivisesti, mutta Suomessa kunto pysyy yllä pyöräilemällä. – Keväästä syksyyn polven. Vuodessa kilometrejä tulee yli 7000. Naantalin haamumaileri Olavi Vuorisalo rikkoi ensimmäisenä suomalaisena neljän minuutin rajan maililla Menestyksekäs juoksu-ura näkyy Olavi Vuorisalon kotona. Olohuoneen pöytään on upotettu osa juoksu-uran aikana saaduista mitaleista. Ilkka Lappi
• 9 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 TURUN pääkirjastossa avautuu kesäkuun viimeisenä päivänä erityislapsiperheen arjesta kertova valokuvanäyttely. Näyttely on osa Leijonaemot ry:n valokuvauskilpailua. Valokuvauskilpailun aiheena oli erityislapsiperheiden arki iloineen ja huolineen vanhemmuuden näkökulmasta. Leijonaemot ry:n toiminta tukee erityislasten vanhempien jaksamista ja hyvinvointia. Näyttely on esillä 31. heinäkuuta asti. Kuvien kertomaa TUKES selvitti kultasormusten aitoutta testauttamalla 14 kultaista kihlasormusta. Testatut tuotteet olivat kelta-, valkoja punakultaisia perussormuksia, joissa ei ollut kiviä tai istutuksia. Yleisin kultapitoisuus tutkittavissa sormuksissa oli 585, eli 14 karaatin kultaa. Tuotteista tutkittiin niiden kultapitoisuus ja leimat. Näytteitä hankittiin perinteisistä kaupoista ja verkkokaupoista. Osa sormuksista oli tuotu maahan ja osa valmistettu Suomessa. Yhtä lukuun ottamatta kaikkien sormusten kultapitoisuudet ja leimat olivat kunnossa. Sormus, jonka kultapitoisuus ei ollut kunnossa, oli sulatettu asiakkaiden tuomista vanhoista kultakoruista, eikä sulatetun materiaalin kultapitoisuutta ollut tarkastettu. KUUKAUDEN NAINEN Sormukset syynissä Aarteita vai roinaa? Mikä on suhteesi tavaraan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KUN Eva Rytkönen aloitti koirien koulutusohjaajan opinnot, hänen käsityksensä koirista mullistuivat. – Opin ymmärtämään koirien elekieltä, luontaisia tarpeita ja lajinomaista käyttäytymistä. Koulutus muutti sitä, miten käyttäydyn koirien kanssa. Minulla on kaksi omaa koiraa, 4-vuotias mäyräkoira Lemmy ja 3-vuotias rescuekoira Jeni. Rytkönen valmistui kirjastonhoitajaksi pari vuotta sitten. Hän teki opinnäytetyönsä lukukoiratoiminnasta. Siitä syntyi innostus hankkia myös koira-alan koulutusta. Rytkönen aloitti koirien koulutusohjaajan opinnot viime vuoden alussa. Tämän vuoden alussa hän perusti toiminimen ja toimii nyt ohjaajana koirakursseilla ja tarjoaa oman yrityksensä kautta koirien kotipalvelua. – Voin käydä hoitamassa koiraa sen kotona esimerkiksi silloin, kun omistajalla on pitkä työpäivä. Käyn koiran kanssa lenkillä, annan ruokaa ja olen seurana. Koirat tykkäävät rutiineista. Kuljetukset ja vieraassa ympäristössä oleminen stressaavat niitä. RYTKÖSELLE on tärkeää, että hän toimii koirien ehdoilla. Hän hyödyntää työssään tietojaan koirien tarpeista ja elekielestä. – Kun tervehdin koiraa, se saa rauhassa haistella minua. Koira ei pidä siitä, jos vieras ihminen tuijottaa silmiin, koskee heti koiraan tai kumartuu sen ylle. Lenkeillä mennään koiran tahtiin ja haistellaan kiinnostavat hajut rauhassa. Kaikki ovat varmasti kuulleet vanhan ohjeen, jonka mukaan ihmisen pitää olla koiralle pomo. Rytkösen mukaan vanhat opit saisi unohtaa. – Johtajuusajattelu on aikaa sitten kumottu. Johtajuusajattelu perustuu vangituille susille tehtyihin tutkimuksiin. Kotikoiran omistajan tulisi olla koiralle kuin luotettava ja turvallinen vanhempi, joka ei koskaan pelottele tai käy käsiksi. MONEN koiranomistajan ajatukset ovat menneet uusiksi koirakursseilla. Rytkönen kertoo, että kursseilta on tullut hyvää palautetta. Toisinaan ihmisiä on silti vaikeaa saada ymmärtämään nykytiedon mukaista koirankoulutusta. – Ihmisillä on pinttyneitä käsityksiä. He saattavat sanoa, että minulla on aina ollut koiria ja näin on aina tehty. Koiria koskevat tiedot päivittyvät kuitenkin koko ajan. Onneksi koiralähtöisyys on lisääntynyt viime vuosina koirien kouluttamisessa. Rytkönen kertoo viihtyvänsä koirien parissa toimivana yrittäjänä. Hän aikoo hankkia lisää alan koulutusta. – Tämä on tosi kivaa työtä, jossa saa tutustua erilaisiin koiriin ja ihmisiin. Tykkään siitä, että yrittäjänä en ole sidottu aikaan ja paikkaan. Koirien tahtiin Eva Rytkönen ymmärtää nelijalkaisten kieltä Eva Rytkönen viihtyy koirien parissa sekä työssä että vapaa-ajalla. Merja Kajala Lemmy (vas.) ja Jeni. Tapani Teittinen Mikä kesäkuussa on parasta? – Valoisat illat. Lämpimällä ja aurinkoisella säällä koirien kanssa voi liikkua vapaammin ja ihmetellä ympäristöä. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Avomieheni. Mikä saa sinut hymyilemään? – Omat koirani. Mikä on mielipuuhaasi? – Harrastukseni ovat koirapainotteisia. Tykkään esimerkiksi lähteä koirieni kanssa tutustumaan uusiin paikkoihin, joissa ne saavat haistella ja tutkia ympäristön. Missä vietät mieluiten kesäisiä lomapäiviä? – Mökillä Pielavedellä. Mökki sijaitsee saaressa, jossa koiratkin saavat olla turvallisesti ja huoletta vapaana. VIISI KYSSÄRIÄ AMMATTIJÄRJESTÄJÄ Elina Alasentien kirjoittama Joka kodin raivausopas (Paasilinna) selvittelee kodin tavarakaaosta. Kirjoittajan mukaan tavallisessa keskikokoisessa kodissa voi helposti olla yli satatuhatta esinettä, ja keskimäärin 70–80 prosenttia kodin tavarasta on turhaa. Kaaos ahdistaa ja asioiden etsimiseen kuluu aikaa. Oppaassa esitellään kahdeksankohtainen polku tavaroiden raivaukseen ja järjestämiseen. Kirjan mietintätehtävät auttavat lukijaa hahmottamaan omaa tilannettaan. Kaaoksen kesytystä lli k kik k
• 11 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 12 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN PIENET ja sympaattiset leipomot kuuluvat oikeaan kaupunkikuvaan. Kosken leipomoa voi kutsua hyvällä syyllä todella perinteikkääksi turkulaiseksi leipomoksi, sillä se toiminut jo vuodesta 1918 saakka. Itsenäinen Suomi pitää omat satavuotisjuhlansa vain vuotta aikaisemmin. Vaikka varsinainen leipomo sijaitsee nykyään Kaarinan Piispanristillä, on sen sielu Portsan Puutarhakadun myymälässä, josta hieno turkulainen yritystarina sai alkunsa. Joen toiselta puolelta löytyy vielä Itäisen Pitkänkadun myymälä. Jotain tässä sitkeässä leipomossa on tehty oikein, koska se kestänyt ylämäkien ohella myös aika monta taloudellista laskusuhdannetta. – Varmasti on tehty asioita oikeinkin, koska tässä edelleen ollaan. Kosken suku tämän perusti ja aivan alkuvuosista minulle ei ole tarkkaa tietoa. Meillä on yksi valokuva vuodelta 1926, josta näkyy, että samassa alkuperäisessä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa edelleen toimitaan. Jossain vaiheessa leipomoa johti Lydia Koski. Vaimoni isovanhemmat hankkivat Kosken leipomon 1960-luvun alussa. Olen yhdessä vaimoni kanssa toiminut yrittäjänä 2000-luvun alusta asti, leipomoyrittäjä Rauno Ruoho taustoittaa. Täydet sata vuotta tuntuu hieman hämmentävältä Ruohosta itsestäänkin, eikä hän ole vielä valmistellut juhlapuheita. – Juhlitaan varmaan pääasiassa työn merkeissä, mutta eiköhän niitä kakkukahvejakin nautita, Ruoho toteaa omaan vaatimattomaan tyyliinsä. KOSKEN leipomon tuotevalikoima perustuu klassisiin käsintehtyihin perinteisiin leipomotuotteisiin. Listalta löytyvät ne perinteiset ruokaja kahvileivät, pitkot, kakut sekä päälle vielä pasteijat ja piirakat. Käsinleivotut lisäaineettomat ruisleivät on leivottu tietysti aitoon taikinajuureen. Ruoho myöntää, että perinteinen on valttia, eikä mihinkään hetkellisiin hömpötyksiin lähdetä mukaan. – Munkit, pullat ja sämpylät menevät aina. Ruisleipä on leivistämme se ehdoton ykkönen. Aina väillä kokeillaan jotain uutta. Nyt esimerkiksi kauraleipiä ja -sämpylöitä. Ruoho uskoo, että Kosken leipomon tarina jatkuu vielä pitkää. 2000-luvun alusta tapahtunut liikevaihdon kasvu on ollut suorastaan huimaa, mutta se on vaatinut paljon raakaa työtä. – Liikevaihto on kuusinkertaistunut, eli siitä 2000-luvun taitteen markasta on tullut euro. Sen verran nämä taloudellisesti haastavat vuodet ovat vaikuttaneet, että hintoja ei ole uskaltanut nostaa kolmeen vuoteen, hän myöntää. Vuosisata leivän syrjässä Kosken leipomossa markasta tuli euro, liikevaihto kuusinkertaistui ”Hintoja ei ole uskallettu nostaa kolmeen vuoteen.” Heikki Möttönen Roope Ruoho myy Kosken Leipomossa taatusti paikallista leipää. Kivijalkamyymälä on yrityksen maamerkki Turussa.
• 13 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 14 Kesäheila OONA KARHUNEN HALISTENKOSKEN virkistyskalastusalue käsittää noin neljän kilometrin alueen Halistenkosken kävelysillalta aina Martinsillalle asti. Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen kuitenkin kertoo, että keskustan alueella kalastajia ei juurikaan näy. – En tiedä, onko sitten niin, että suomalaiset ovat niin metsäkansaa, ettei urbaani kaupunkikalastus vain ole meidän juttumme. Kalastus on enemmän luontokuin kaupunkikokemus. Kaloja keskustankin alueella kyllä on, Salminen sanoo. Selkeästi suositumpaa kalastusseutua onkin rautatiesillalta jokea ylöspäin lähtevä alue. – Maasto on selkeästi luonnonmukaisempaa, ja siellä onkin koko ajan onkijoita, virvelikalastajia ja perhokalastajia. Alueella järjestetään myös onkikilpailuja, Salminen kertoo. AURAJOESSA onkiminen on kielletty 200 metrin matkalla Halisten padon alapuolella valkoisiin kyltteihin asti. Viehekalastus on sallittua kalastonhoitomaksulla muualla paitsi koskipaikoissa. Halistenkoskelle ja sen alapuoliselle virtaja suvantoalueelle myydään erillisiä lupia. Kuitenkin suvantoalueella valkoisten kylttien alapuolella kalastaminen on mahdollista myös kalastonhoitomaksulla. – Viime vuonna Halistenkoskeen myytiin runsas 400 lupaa. Määrä sisältää vuosi-, vuorokausija viikkoluvat. Koskella ja alapuolella oli pari vuotta voimassa välinemääräyksiä kalastukseen, mikä on saattanut vaikuttaa lupien määrään. Tänä vuonna lohikalojen syysrauhoitus taas vähentää lupamyyntiä, kertoo L-S kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Olli Ylönen. Tänä vuonna Halistenkosken virkistyskalastusalueella onkin voimassa lohen, taimenen ja siian syysrauhoitus syyskuun alusta marraskuun loppuun. Salminen kertoo, että aiemmin Halistenkosken Kaupunkikalastus ei kiinnosta Verkoilla salaa kalastaminen iso ongelma Aurajoessa Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen tutki Halistenkosken kalaportaan kalastoa. Altaasta löytyi muun muassa lahna, joka päästettiin padon pohjoispuolelle uiskentelemaan. Oona Karhunen lupia on saatu myydä ELY-keskuksen poikkeusluvalla myös rauhoitusajalle. – Päätöksen takana on pyrkimys turvalliseen ja luontaiseen lisääntymiseen. Aiemmin on katsottu, että kalakanta on istutusten varassa. Nyt joesta nousee taimenta, joten lisääntymistäkin tapahtuu. Sekä taimen että vaellussiika on luokiteltu uhanalaisiksi. Ei ole tarkoituksenmukaista häiritä niiden lisääntymistä, joten sikäli rauhoitus on perusteltu. Ensi vuodesta ei ole ollut vielä sen enempää keskustelua. Ainakin nyt mennään näillä säännöillä, Salminen sanoo. VERKKOKALASTUS on Aurajoessa täysin kielletty. Salminen kertoo, että sen suhteen on esiintynyt ongelmia. – On ollut tiettyjä ryhmiä, jotka ovat pitäneet verkkoa salaa Aurajoessa. Yöllä he ovat sitten käyneet hakemassa verkot ylös. Ongelma on ilmeisen suuri, sillä joesta nostettiin ylös muistaakseni toistakymmentä verkkoa. Nyt valvontaa tehostetaan. Jos kuka tahansa näkee sellaista toimintaa, siitä pitää ilmoittaa suoraan poliisille yleiseen hätänumeroon, Salminen ohjeistaa. ”Nyt joesta nousee taimenta.”
• 15 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 16 Kesäheila HENRIIKKA FINGERBORG KESÄLOMA näyttää monen pariskunnan ja perheen haavekuvissa täydelliseltä. Nauravia lapsia, rentoutuneita aikuisia ja onnellisia pariskuntia viettämässä sitä kauan odotettua vapaa-aikaa yhdessä. Parisuhteessa kesäloma voi tarkoittaa kuitenkin myös piilevien ongelmien esiinnousua. Alkoholin käyttö, rahaongelmat ja toisen käyttäytyminen kärjistyvät lomalla. Psykoterapiakeskus Vastaamon parija perheterapeutti Nora Lindgren kertoo, että lomakriisit näkyvät psykoterapiakeskuksessa selkeänä piikkinä. Apua haetaan kesällä ja kesän jälkeen. Pelkkä loma ei suinkaan aiheuta ongelmia, vaan Lindgrenin mukaan merkit ongelmista ovat usein nähtävissä jo paljon aiemmin. – Useimmissa tapauksissa yhteys parin välillä on katkennut jo aikaisemmin. Taustalla on esimerkiksi kiireitä, puhumattomuutta ja selvittämättömiä pettymyksiä. Ei ehditä kohtaamaan toista arjen kiireissä ja kasautuneet paineet räjähtävät kriisiksi. Lomaan kohdistuu paljon odotuksia ja jos ne eivät toteudu, tulee riitaa. EPÄONNISTUMINEN voi iskeä heti ensimmäisenä loma-aamuna. Joku voi haluta lukea rauhassa lehteä, kun taas toinen haluaa lähteä heti tekemään kaikkea mahdollista. Lindgrenin kokemuksien mukaan keskusteleminen unohtuu – ei kerrota etukäteen mitä esimerkiksi lomalta tai kumppanilta odottaa, tai mitkä ovat yhteiset tarpeet. Yhä kiireisemmässä arjessa eletään elämää, jossa vapaaaikaan liittyviä toiveita ja haaveita lykätään harvoihin lomapäiviin. Oletetaan että arjen keskellä vieraantuneeseen puolisoon löytyy yhteys heti, kun loma alkaa. – Ei oikein tiedetä että missä toinen menee, kun ei puhuta tarpeeksi, ei tulla kuulluksi eikä oikein kuunnella. Yhteisymmärrykseen pääsee ainoastaan keskustelemalla, Lindgren muistuttaa. Kuinka sitten voidaan välttää lomakriisit ja keskittyä yhdessäoloon ja rentoutumiseen? Lindgren suosittelee ennakoimaan ja tiedostamaan ongelmat. Jos arki on kiireistä, aikaa kannattaa raivata jo arjesta. Keskusteluyhteys pitää olla kunnossa, jotta ei tule turhia väärinkäsityksiä, loukkaantumisia ja pettymyksiä jotka nostavat päätään helposti lomalla. – On todella iso satsaus pysähtyä hetkeen ja miettiä mitä tapahtuu. Kertoa jo ennen lomaa omat toiveet ja tarpeet ääneen ja kuunnella myös toisen toiveet ja tarpeet. LINDGRENISTÄ tuntuu siltä, että ihmiset venyttävät avun hakemista liian kauan. Apua tulisi hakea ennemmin liian aikaisin, kuin vasta viime hetkellä. Tietoisuus avun hakemisesta on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja jopa miehet ovat nykyään aktiivisia. – Olisi hienoa kun rohjettaisi todeta ajoissa, että nyt meidän olisi hyvä puhua. Usein kyse ei ole edes suurista asioista ja ongelmat voivat olla helppokin avata. Puhuminen on avain, Lindgren vinkkaa. Vältä parisuhteen lomakriisi Arjen puhumattomuus voi räjähtää lomalla riidaksi Loma on monelle suhteelle riidan paikka. Thinkstock ”Pitää kuunnella myös toisen toiveet.”
• 17 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 18 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN BODOM, Tulilahti, Kyllikki Saari ja Ulvila. Siinä kaiketi lista Suomen kohutuimmista selvittämättömistä henkirikoksista. Myös Turulla on oma ”kyllikkisaarensa”, kun 34-vuotias Sirkka-Liisa Waljus kuristettiin kotonaan kuoliaaksi 23. heinäkuuta vuonna 1963 aamuyöstä. Surmaaja ei saanut kuitenkaan tolkutonta etumatkaa, sillä uhri löytyi iltapäivän puolella Rauhankatu 19 D:ssä sijainneesta asunnostaan. Waljuksen ystävätär löysi alastoman vainajan kello 16.05. Poliisi aloitti tutkinnan ja kävi ilmi, että Waljus oli kuristettu kuoliaaksi sähköjohdolla. Ennen kuolemaa oli käyty ankara kamppailu hengestä ja elämästä. Selvisi, että Waljus oli ollut viettämässä iltaa Ravintola Valenciassa ja hänen seurassaan oli ollut ulkomaalaisen oloinen mies. Pariskunta oli lähtenyt ravintolasta heti puolen yön jälkeen. Kun talon muita asukkaita kuultiin, oli Waljuksen asunnosta kuulunut yöllä kovaa meteliä. Naapurit eivät kuitenkaan reagoineet asiaan, sillä asunnosta kuului vähän väliä yöllistä möykkäämistä. Talosta oli nähty poistuvan yöllä kuitenkin kaksikin eri miestä. Waljuksen seuralaisen tuntomerkit paljastuivat, kun Valencian asiakasja henkilökuntaa sekä pariskuntaa kuljettanutta taksikuskia päästiin kuulemaan. ENSIMMÄINEN seuralaiskandidaatti oli hollantilaiseksi arveltu merimies. Turussa oli ollut sopivasti hollantilainen alus, mutta se oli jo ehtinyt jo lähteä. Sen miehistöstä ei löytynyt kuitenkaan sitä noin 180-senttistä merimiestä, jolla oli lapsenomaiset kasvot sekä paksu, piikkisuora tukka. Poliisi kollasi sen jälkeen läpi kaikkien niiden noin kolmenkymmenen alusten miehistöt, jotka olivat murhan tekoaikaan Turun satamassa. Surmatutkintojen yhteydessä ponnahti esiin myös hämäräperäisen saksalaisen Hans Assmanin nimi, jonka nimi oli jo yhdistetty Bodomin verisiin tapahtumiin. Assmanin ja Waljuksen kerrottiin tuntevan toisensa. Waljus eli vilkasta seurapiirielämää ja niinpä murhan ympärillä pyöri erilaisia salaliittoteorioita. Waljuksen asunnosta löytyi myös runsaasti eri sormenjälkiä, mutta mikään niistä ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen. Tapauksesta satelee vihjeitä edelleen. TOINEN Turussa tapahtunut, pidempään pimeänä pysynyt henkirikos tapahtui Valmetinkadulla 5. toukokuuta vuonna 2000, kun rappukäytävästä löytyi teräaseella surmattu 34-vuotias mies. Melkoinen mysteeri on myös varatuomari Ilpo Härmäläisen tapaus syyskuulta 1994. Hän nousi Eerikinkatu 20:n kohdalla vaaleaan autoon ja hävisi kuin tuhka tuuleen. Ei vanhene koskaan Sirkka-Liisa Waljuksen raaka yöllinen murha on edelleen mysteeri Sirkka-Liisa Waljus tuntemattoman miehen seurassa ravintola Valenciasta heinäkuussa 1963. Hän löytyi aamulla kotoaan alastomana ja kuolleena. Kuva on otettu tasan 20 vuotta tapahtuneen jälkeen. Kari Riutta
• 19 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 20 Kesäheila 30.6.–3.7. Aura Cup. 14. kertaa pelattava juniorijalkapalloturnaus kerää tulevaisuuden starat Turun viheriöille. 30.6.–3.7. Keskiaikaiset markkinat. Perinteiset markkinat keräävät suurtorille jälleen kansaa laidasta laitaan. 8.–10.7. Ruisrock. Suomen vanhin rockfestivaali kerää jälleen juhlakansan Ruissaloon. Festivaalin musiikillisesta annista vastaavat tänä vuonna muun muassa ranskalainen Air, ruotsalainen Icona Pop sekä punkin kummitäti legendaarinen Patti Smith sekä iso joukko kotimaan tämän hetken kirkkaimpia artisteja. 22.–23.7. H2Ö. Indiekansan suosikiksi noussut H2Ö on jälleen artistikattaukseltaan Turun alueen tuhdein festivaali. H2Ö:n taustajoukot ovat omaksuneet mainiosti alkuaikojen DBTL:n hengen eli kävijälle syntyy kuva, että ainakin periaatteessa mikä tahansa on mahdollista. H2Ö on profiloitunut vuosien saatossa tapahtumana, jolla esiintyy kokoonpanoja, jotka eivät kierrä Suomen suvessa joka niemenn notkoa. Tänä vuonna esiintyvät muun muassa Mercury Rev Tyynyt, Mopo & Ville Leinonen sekä pitkälle toista sataa muuta artistia ja kokoonpanoa. 26.7–4.8. Turun Urkujuhlat. Perinteisillä Turun Urkujuhlilla esiintyvät maailmanluokan urkutaiteilijat. Tänä vuonna Urkujuhlilla esiintyvät muun muassa Marjo Danielsson, Essi Luttinen, Gottfried Thore Drywa ja Erwin Wiersinga. Konserttipaikkoina toimivat Turun tuomiokirkko, Naantalin kirkko, Mikaelinkirkko, Martin kirkko ja Merimaskun kirkko. 27.–30.7. DBTL. Legendaarinen kaupunkifestivaali on kokenut historiansa aikana monta muutosta. Täksi kesäksi uusi koti löytyy Urheilupuiston Yläkentältä. Esiintymässä iso liuta koko kansan Turun kesässä tapahtuu 1.7.–31.8. hetken kirkkaimpia artisteja. heriöille.
• 21 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila tuntemia nimiä. Muun muassa Kaija Koo, Eppu Normaali Matti ja Teppo, Paula Koivuniemi ja Jari Sillanpää esiintyvät. 29.31.7. Swan juhlaregatta. Maailman kauneimmat Swan-purjealukset lipuvat Aurajokeen. 29.–31.7. Kuninkuusravit. Ravikansan kesän kohokohta palaa Turkuun 15 vuoden jälkeen. Kuninkuusravien lisäksi mielenkiintoa lisää eilispäivän ohjastajalegendojen yhteenotto Kunkkarilegendatlähdössä. 11.–20.8. Turun Musiikkijuhlat. Yli viikon kestävässä suurtapahtumassa esiintyjiä yli 40. Esiintyjiä Seppo Hovista Waltteri Torikan kautta Teemu Honkaseen ja Olli Leppäniemeen. Konsertteja ympäri kaupunkia. 12.–13.8. Aura Fest. Urbaanin ja elektronisen musiikin festivaali on vakiinnuttanut paikkansa Turun kesässä. Tapahtumapaikkana on tänä vuonna Kupittaan puisto. Esiintyjinä muun muassa Jukka Poika, Kasmir, Teflon Brothers ja Elastinen. 13.-14.8. Turku Triathlon Weekend. Toista kertaa järjestettävä Turku Triathlon Weekend tuo Turun keskustassa triathlonin kaiken kansan eteen. Uinti tapahtuu Aurajoessa ja juoksuosuus niin ikään joen kummallakin rannalla. 18.8. Taiteiden Yö. Kulttuuriväki jalkautuu jälleen kaupungin yöhön monipuolisen kulttuuritarjonnan pariin. 18.–21.8. Turku Jazz Festival. Suomen toiseksi vanhin jazzfestivaali levittäytyy jälleen ympäri kaupunkia. Festivaalin päätukikohtana Panimoravintola Koulu, mutta konsertteja on myös Tiirikkalassa ja Börssin puistossa. Festivaalien aikana esiintyy muun muassa Jusu Heinonen, Jukka Perko ja Eero Koivistoinen. 19.–20.8. Turun SM-ralli. Kotimaisen rallikauden viides osakilpailu tuo jälleen kotimaan kovat rallitähdet Varsinais-Suomen äkkiväärille teille. 24.–28.8. Sirkus Finlandia. Keväästä 1976 esiintynyt sirkus Finlandia kiertää jälleen tiiviisti ympäri maata. Esiintymässä tänä vuonna muun muassa Diana Vedyashkina mäyräkoirineen, maailman huipputaikureihin kuuluva Marko Karvo ja etiopialainen käärmenainen Rich Metiku.
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 22 Kesäheila ILKKA LAPPI RUISSALON telakalla kolmatta kertaa järjestettävä H2Ö-festivaali ja sen edeltäjä Ilmiö ovat muutamassa vuodessa on saavuttanut uskollisen yleisön. Vaikka festivaali on paisunut alkuajoista, liput myyvät vuodesta toiseen loppuun. – Ainakin itse koen, että meille on löytynyt oma paikka festivaalikentällä. Ehkä meidät jonkinlaisena suunnannäyttäjänäkin voi nähdä. Esimerkiksi meillä olennainen osa festivaalia on Ilmiön alusta asti ollut oheisohjelma, joka nyt alkaa olla tärkeässä osassa myös isoimmilla festivaaleilla, H2Ö:n vastaava tuottaja Tuomas Sara. – Toki on ennen meitäkin ollut monenlaisia kokeellisempia festivaaleja, mutta ne ovat sittemmin muuttaneet muotoaan. Esimerkiksi DBTL:ssä oli aluksi joukko innokkaita uuden kaupunkikulttuurin luojia, hän jatkaa. SARAN mukaan yksi H2Ö:n vahvuuksista on festivaalin takana alusta asti ollut lähes muuttumaton iso joukko vapaaehtoisia, jotka ovat tehneet festivaalia intohimosta. – Uskon, että leipiintymistä ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Suuri taustajoukko on ilman muuta vahvuus. Meillä on yhteinen halu jättää jonkinlainen jälki festivaalitarjontaan ja tehdä selkeästi omanlaistamme tapahtumaa, Sara analysoi. Intohimo on välittynyt todennäköisesti myös monelle kävijälle. Ainakin artistien suuntaan H2Ö:llä on hyvä maine. Yksi festivaalin tunnusomainen piirre on se, että kerran H2Ö:ssä soittanutta bändiä ei festivaalille ole otettu. Sen sijaan H2Ö:ssä on ollut varta vasten festivaalia varten koottuja kokoonpanoja, joita ei ole nähty missään muualla. Vaikka myös bändit ovat olleet innoissaan H2Ö:stä, kommelluksiakin on matkalle mahtunut. – Esimerkiksi 2014 Hawkwindin basisti oli vielä keikan jälkeenkin siinä uskossa, että ovat Saksassa, Sara muistelee. TYÖNSÄ puolesta Sara seuraa tarkasti festivaalikenttää. Muillakin festivaaleilla hän käy tasaiseen tahtiin. – Mutta ei siinä oikein pääse töistä irrottautumaan. Festivaalituottajana näkee festivaalit varmasti aika eritavalla kuin tavallisena kävijänä. Itse kiinnitän huomiota esimerkiksi bajamajojen sijoitteluun ja kokonaisvaltaiseen festivaalin käyttäjäkokemuksen sujuvuuteen, hän sanoo. Vaikka H2Ö tekee asioita omalla tavallaan ja suosiosta päätellen myös onnistuneesti, myöntää Sara, että isommilta festivaaleilta H2Ö:llä on vielä jossain asioissa oppimista. – Esimerkiksi sitä pitää Suomen isoimmista festivaaleista ihailla, miten hyvin logistiikka on saatu toimimaan. H2Ö Ruissalon telakalla 22.–23.7. Oman paikkansa löytänyt H2Ö:n tekijät haluavat jättää jälkensä festarikentälle H2Ö:n juuret ovat Uittamolla järjestetyssä Ilmiö-festivaalilla. Jane Iltanen Tuomas Sara (oik.) kiittelee Mikko Levónin panosta H2Ö:n ohjelman luomisessa. Jori Liimatainen Ruissalon telakka on tarjonnut viime vuosina H2Ö:lle komeat puitteet festivaalille. Lennart Holmberg
• 23 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• 24 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 NÄIN valmistuu kesän helpoin ja herkullisin hernepesto. Heitä tehosekoittimeen 400 grammaa herneitä, iso kourallinen paahdettuja pinjansiemeniä, yhden sitruunan kuori ja mehu, yksi valkosipulinkynsi, suolaa ja mustapippuria maun mukaan, 2 dl oliiviöljyä, loraus vettä ja 1,5dl parmesaanijuustoa. Möyhennä ainekset tehosekoittimella ja tarjoile grilliruoan lisukkeena tai leivän päällä. Kesäinen hernepesto RUISROCK tarjoaa tänä vuonna erityisen laajan ja laadukkaan ruokakattauksen. Mukana on paljon sekä somessa mainetta keränneitä että laadukkaita paikallisia ravintoloita ympäri Suomen. Street food ja tasokkaat ruokakärryt ovat vahvasti edustettuna, samoin panostus lähija luomuruokaan. Myös erikoisruokavaliot on huomioitu hyvin. Miltei jokaisella ravintoloitsijalla on raaka-aineissa luomutai lähituotannon raaka-aineita, ja kaikki ruokamyyjät ovat huomioineet erikoisruokavaliot. Useimmilla on menussa vähintään yksi kasvisruokavaihtoehto ja muutaman toimijan kaikki annokset ovat vegaanisia. Paljon löytyy myös gluteenittomia vaihtoehtoja. Rokkia herkkusuille Mikä on paras nopea jälkiruoka vieraille? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG EI ihme, että marenki on inspiroinut sokerileipureita kautta aikojen. Marenki on Ranskasta lähtöisin oleva kuiva ja makea leivonnainen tai kuorrutus ja sitä käytetään monentyyppisissä leivonnaisissa ja jälkiruoissa. Maailman tunnetuin marenkiluomus on lienee pavlova. Se valmistetaan valkuaisista ja hienosta sokerista, jotka vatkataan vaahdoksi. Onnistunut marenkivaahto on paksu, kuohkea ja kiiltävä. Muotoilun jälkeen vaahto laitetaan uuniin paistumaan. Useasti marenkiin lisätään sokeria makua antamaan. Marenki säilyy useita viikkoja kuivassa ja huoneenlämmössä muovipussin sisällä. Makean rapea, ilmavan keveä ja kermanvalkoinen ovat marenkia hyvin kuvaavia ilmaisuja. Perinteistä marenkia tarjoillaan yleensä ranskalaisessa keittiössä ja se valmistuu munanvalkuaisista ja sokerista. Marenkiin voi lisätä myös teelusikallisen sitruunamehua tai etikkaa. Kesällä harva jaksaa kuitenkaan seistä hellan edessä vatkaamassa, vaan jälkiruoan on oltava nopeaa ja helppoa. Valmiista marenkipohjista valmistat jälkiruoan muutamassa minuutissa vaikka vieraat odottaisivat pöydässä. Tämä marenki saa päälleen vaniljaista mascarponevaahtoa ja lemon curdia, mutta lemon curdin voi korvata vaikkapa kirsikkahillolla tai suklaalla. Marenkia mascarponella purkki mascarponea purkki vaahtoutuvaa vaniljakastiketta lemon curdia valmiita marenkipohjia marjoja tai hedelmiä koristeeksi Vispaa vaahtoutuva vaniljakastike ja mascarpone vaahdoksi. Sipaise lemon curdia ja pursota tai lusikoi vaahto marengin päälle. Koristele marjoilla tai hedelmillä ja tarjoile heti. Nopea kesäherkku Sitruunaista marenkia mascarponella ja vaniljalla Henriikka Fingerborg taJOKAINEN koko perheen ruokahuollosta vastaava tietää, että kasvisten lisääminen ruokavalioon tarjoaa haasteita. Sara Askin ja Lisa Bjärbon rennolla otteella kirjoittama keittokirja Kasvisruokaa koko perheelle (Gummerus) näyttää, miten kasviksista on helppo saada vaihtelua ja valmistaa uusia lempiruokia, jotka maistuvat myös kaikkein nirsoimmalle perheenjäsenelle. Raikkaasti kuvitetussa kirjassa on mukana 60 helposti ja tutuin aineksin toteutettavaa ohjetta: 20 minuutin ruokia arjen hektisiin tilanteisiin ja hitaampia reseptejä vaikkapa viikonloppuun. Kasvisruokaa koko perheelle Sara Askin ja Lisa
• 25 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 26 Kesäheila MARIANNE ROVIO KESÄN helteillä jääteet maistuvat raikkaan viileiltä. Jääteitä on helppoa valmistaa kotona ja makuvaihtoehtoja on lukuisia. Kotona valmistetut jääteet ovat luonnollisia ja teen antioksidantit ovat terveellisiä. Jääteet viilennetään jääkaapissa ja niiden joukkoon voi lisätä jääpaloja. Ohessa muutama helppo ja maistuva ohje. Vihreä ananas 1 litra vahvaa vihreätä teetä 1 kuppi ananasmehua sokeria maun mukaan LISÄÄ noin kaksi teelusikkaa vihreää teetä litraan kiehuvaa vettä. Anna hautua pari kolme minuuttia ja siivilöi teelehdet pois. Lisää ananasmehu ja jäädytä tee jääkaapissa tai jääkuutioiden avulla. Vihreä minttutee 1 litra vahvaa vihreätä teetä sokeria 2 sitruunaa mintun lehtiä jääpaloja VALMISTA vihreä tee (ks. vihreä ananas). Purista yksi mehu sitruunaksi ja leikkaa toinen siivuiksi ja lisää ne teen joukkoon. Ripottele mintunlehtiä tuomaan makua ja koristeeksi. Greippi-ginijäätee ½ litraa mustaa teetä 2 greippiä (mehuna) puolikas greippiä viipaleina 150 grammaa sokeria 1 kuppi giniä jääkuutioita VALMISTA tee ja teen jäähdyttyä kunnolla lisää joukkoon greippimehu ja gini ja sekoita niin kauan, että sokeri on sekoittunut nesteeseen. Tarjoa Viilentävät jääteet Raikkaita juomia on helppo valmistaa itsekin Minttujäätee maistuu kesällä päivin öin. Thinkstock tee na hdytkoon koita n serjoa Kesäunelma 750 ml mustaa teetä 350 g mansikoita 300 g mustaherukoita 1 sitruuna (mehuna) 2 appelsiinia (mehuna) vettä sokeria jääpaloja VALMISTA tee, makeuta maun mukaan ja anna jäähtyä. Puhdista mansikat ja pilko isoimmat palasiksi. Survo mustaherukat. Lisää sitruunaja appelsiinimehut teehen ja lisää marjat. Peitä kannu ja laita se jäähtymään jääkaappiin. Tarjoa juoma laseissa ja lisää laseihin hieman vettä ja pari jääpalaa ennen tarjoilua. korkeissa laseissa ja koristele ne greipin viipaleilla.
• 27 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 28 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN MONI jalkapallon ystävä katseli sunnuntaina 14. maaliskuuta 2010 Italian Serie A -ottelua AC Milan–Chievo Verona. Ottelun merkittävin juttu oli David Beckhamin ikävä loukkaantuminen. Eipä siinä vaiheessa kukaan vielä osannut aavistaa, että Beckham olisi jo seuraavana päivänä Turussa. Kaiken takana on huippukirurgi ja ortopedi Sakari Orava, joka operoi nykyisin huippuurheilijoita ja muita potilaitaan Sairaala Neossa. Beckhamin saapuminen nostatti hurjan mediamylläkän ja Turun sijainnin oppi tuntemaan moni toimittaja ympäri maailman. Orava teki jo päivällä useita leikkauksia, mutta Beckhamin operointi meni maanantaina 16. maaliskuuta iltatöiksi. AC Milan oli ilmoittanut Oravalle yhdeltä yöltä toiveistaan ja vajaa vuorokausi myöhemmin Beckhamin toipuminen oli jo alkanut. On sanomattakin selvää, että akillesjänteen korjausoperaatio onnistui erinomaisesti. Koko Mehiläisen kortteli meni täysin sekaisin viimeistään silloin, kun Victoria-vaimo saapui miehensä tueksi Turkuun. Pizzeria Dennis oivalsi markkinaraon ja pariskunnalle taustoineen kuskattiin läjä erilaisia pizzoja. PORTUGALIN maajoukkueessa yli 50 matsia pelannut Fábio Coentrão saapui viime huhtikuussa Turkuun, jossa hänet reitensä operoitiin kuntoon. Hän uskaltautui myös kaupungille, mutta ei varmaan arvannut, että hänet tunnistetaan. Huippupuolustajalle tuli nälkä ja Hansan Hesburger valikoitui paikaksi. Siellä lymyili kuitenkin myös turkulaisia jalkapalloa Oravan perässä Turussa on parsittu monta kansainvälistä jalkapallotähteä pelikuntoon David Beckhamin yllättävä ilmaantuminen Turkuun maaliskuussa 2010 aiheutti mediamylläkän suuren maailman tyyliin, Veikko Wahlroos seuraavia nuoria, jotka tunnistivat hänet heti. Nuoret innostuivat tällaisen staran näkemisestä sen verran äänekkäästi, että Fabio-parka säikähti ja colat lennähtivät housuille. Coentrão oli alkuun vähän äreä ja kielsi edes olevansa kuka on. Loppujen lopuksi AS Monacossa lainalla ollut Real Madrid -tähti suostui poseeraamaan poikien kanssa kuvassa, joka levisi somen kautta välittömästi maailmalle. Vuoden 2000 jalkapallon EM-kilpailujen puolivälierissä nähtiin mielenkiintoinen hetki, kun Ranska pelasi Espanjaa vastaan. Joukkueiden silloiset kapteenit, nykyiset huippuvalmentajat Didier Deschamps ja Josep Guardiola, vaihtoivat viirit ja kättelivät keskenään. Molemmat tähdet oli operoitu pelikuntoon Turussa Oravan toimesta. Sitä tarina ei kerro, vaihtoivatko herrat ajatuksia tästäkin aiheesta keskenään. YLI 25 000 operaation Oravalla on omat praktiikat Turun lisäksi myös Roomassa ja Madridissa. Hänellä on erinomaiset suhteet Etelä-Euroopan jalkapallopiireihin, mutta myös yleisurheilun puolelle. Oravan ansioluettelossa on aika monta jalkapalloja yleisurheilutähden toipumistarinaa.
• 29 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 30 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN KYLÄHULLUUS on terminä jo vanhanaikainen, mutta Turunkin kokoisessa kaupungissa on myös niitä kaikkien tuntemia persoonia, jotka näkyvät ja kuuluvat katukuvassa. Turunkin katukuvaan on mahtunut vuosisatoja monenkirjavia ja omituisia henkilöhahmoja, joiden kummalliset tavat tai yleinen olemus ovat jääneet kaupunkilaisten mieliin. Nämä persoonat muistetaan ja heidät pitääkin muistaa. He ovat tärkeä osa turkulaista asfaltin kuumottamaa kaupunkikulttuuria, omalla boheemilla tavallaan. Turussa on ollut vuosien saatossa ollut monta erilaista pummia, pakkomielteistä asiansa esittäjää tai puolirikollista laitapuolen kulkijaa. Kaikilla näillä on kuitenkin oma paikkansa ja asemansa. Ei rosoinen ja perinteinen kaupunki ole pelkkää työssäkäyvien ihmisten luomaa keskiluokkaista kiiltokuvaa, vaan myös ankeaa ja raakaa taistelua olemassaolosta. Vuosien saatossa on nähty koko keskustaa hallinneita boheemeita sekä omissa kaupunginosissaan vaikuttaneita kummallisuuksia. Esimerkiksi Itäharjun alueella liikkui 1970-luvulla sinänsä vaaraton nainen, joka kävi päivittäin läpi kaikki alueen asunnot. Mikäli ulko-ovi oli jäänyt sen ajan elämäntavan mukaan auki, vaikka kaupassa käynnin takia, hän keitti itselleen kahvit ja söi kaapista korput. TURUSSA on ollut viime vuosina Listonia, Jeesus-, hidastus-, pässija euromiestä, erään kaupunginosan mukaan nimettyä ruusua ja paljon, paljon muitakin. Ja tietysti 2000-luvun alussa kuollut väsymätön sahanvinguttaja, Mato-Ville. Tunnetuimpia lieni Puti, kova urheilumies, joka loi maineensa koko Suomen urheilupiireissä varsin roiseilla kannustushuudoillaan. Hän oli vuosikausia Jokereiden ja Helsinki Cupin maskotti, kunnes siirsi leirinsä Turkuun 1990-luvun alussa. Puti rakensi kolmipyöräisen polkupyörän, jonka tangoissa liehuivat TPS:n liput ja hän todellakin näkyi katukuvassa. Puti oli legenda jo eläessään, eikä ollut suinkaan järkeä vailla. Hän osasi sujuvasti useita kieliä ja ylioppilastodistuksessakin seisoi tarinan mukaan useampi laudatur. Tämä TPS-fanien rakastama harvahampainen ja kiltti superfani koki karun lopun henkirikoksen uhrina Jäkärlässä elokuussa 2001. OMA lukunsa oli jo aiemmin mainittu nyrkkeilytaustainen Keijo Hagert, eli tuttavallisemmin Liston. Hansa-korttelissa ja kauppatorilla päivystänyt – välillä ystävällinen, välillä aggressiivinen – kaveri kuului vakionaamoihin vuosikymmeniä. Listonin nyrkki oli kovassa maineessa. Sen verran legandaarisesta tapauksesta oli kyse, että Turun Sanomat teki hänen kuolemastaan erikseen aika ison jutun. Kylähullujenkin koti Turun kaduilla on aina parveillut kaikkien tuntemia katuboheemeja TPS juhli kiekkomestaruutta keväällä 2000 ja superfani Putikin pääsi kauppatorin lavalle jakamaan nimikirjoituksia. Ari-Matti Ruuska
• 31 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 32
• 33 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 34 Kesäheila HENRIIKKA FINGERBORG MOOTTORIVENE kiitää pitkin tyyntä, auringonlaskun maalaamaa Pitkääsalmea ja peräaalloissa hyppii kokenut vesilautailuharrastaja, turkulainen Jukka Kymäläinen. Vesilautailua eli wakeboardingia pyritään harrastamaan mahdollisimman tyynessä ja rauhallisessa kelissä, sillä muiden veneiden aallot rikkovat oman veneen peräaallon. Wakeboarding tarkoittaa sitä, että veneessä on kiinni köysi, jonka toisen pään kapulasta pitää kiinni lautailija. Siis vesihiihtoa suksien sijaan laudan kanssa. Tarkoitus on hyppiä veneen peräaallosta toiseen, tai toisen aallon ylitse tasaiselle, ja tehdä erilaisia temppuja taitotason mukaan. Kymäläinen kertoo, että vesilautailu muistuttaa lumilautailua, joka on myös tuttu laji. Aivan kuin lumilautailussa, hiihtäjä seisoo laudalla lähes poikittain veneen kulkusuuntaan nähden. – Temput ovat melko samoja kuin lumilautailussa. Eli erilaisia otteita laudasta, voltteja, asteita eli pyöritään horisontaalisesti oman akselin ympäri. Ja sitten vaikeustasoa lisäämällä näiden kaikkien yhdistelmät. Kapula ja veneen veto tuovat kuitenkin omat haasteensa verrattuna lumilautailuun. LUMIja rullalautaileva Kymäläinen aloitti lajin jo 15-vuotiaana, jolloin ensimmäinen kokeilukerta tapahtui kaverin laudalla pulpettiveneen vetämänä. Vaikka Kymäläisellä olikin taustaa lautailulajeista, voi wakeboardingin aloittaa kuka tahansa. Alkuun pääsee millä tahansa moottoriveneellä, kunhan vene jaksaa nostaa lautailijan ylös vedestä. – Hyvä uimataito on oltava, eikä saa pelätä vettä. Lauta siteineen, köysi, kapula ja liivit. Siinä ne tärkeimmät. Kylmässä vedessä on tietenkin mukavampi pitää myös märkäpukua. Kokeneempi harrastaja tarvitsee lajiin tarkoitetun veneen tai vesihiihtoveneen jossa on tehokas moottori. Veneen painoa voidaan lisätä esimerkiksi siihen tarkoitetuilla vesisäkeillä, jotka pumpataan täyteen. Näin saadaan Kymäläisen mukaan aikaiseksi isompi peräaalto. KAUDEN voi aloittaa kylmää säätä uhmaten heti jäiden lähdettyä, sillä paksu märkäpuku, neopreenihanskat ja neopreenihuppu suojaavat vesipetoja kylmältä. Vaikka lajia voi harrastaa muutenkin kun keskikesällä, on parhaimmat hetket kuitenkin koettu juuri tällaisina kesäiltoina. – Parasta on lämmin ja tyyni kesäilta, jolloin ei ole muuta veneliikennettä häiritsemässä. Näissä maisemissa ei ole kovin vaikeaa kuvitella miksi laji oikein viekin mukanaan. Kun horisontti alkaa nielaista sisäänsä viimeisenkin auringonsäteen, on aika suunnata rantaan. Onneksi kesä on vasta aluillaan, sillä tavoitteena olisi oppia uusia temppuja. Vauhdin huumaa tyrskyissä Wakeboardingissa temppuillaan oman taitotason mukaan Wakeboarding vaatii tyynin sään. Tuomas Hinkkanen ”Kauden voi aloittaa jäiden lähdettyä.”
• 35 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 36 Kesäheila OONA KARHUNEN LÅNAN piknik-veneet ilmestyivät Aurajoen rantaan keväällä. Kävimme aurinkoisena maanantai-iltana testaamassa, minkälaisen elämyksen tarjoaa tunnin mittainen huristelu Aurajoessa. Matka alkoi ohjeistuksella siitä, kuinka sähkökäyttöinen vene toimii ja mitkä ovat sallittuja veneilyalueita. Kuten Lånan nettisivuilla kerrotaan, venettä ajaakseen “ei tarvi olla perämiehen paperit tai ajokorttii”. Kun olimme heti alkuun pyörineet lähes kymmenen minuuttia paikallamme, tuumasimme, ettei siitä aiemmasta veneilykokemuksesta varmaan olisi ollut haittaakaan. – Veneen ohjaamisessa oli vaikeaa se, kun vene kääntyi niin hitaasti verrattuna autoon. Kääntyminen tuli niin paljon myöhässä, että sitten olikin kääntänyt jo liikaa. Lisäksi tuuli vaikutti tosi paljon, kuskina aloittanut Heta Laiho kertoo. KUSKIN vaihdon jälkeen pääsimme oikeasti jopa matkaan. Mahtavaa oli se, että veneestä löytyi musiikin kuuntelumahdollisuus sekä radion että bluetoothin avulla. Emme kuitenkaan olleet ymmärtäneet valmiiksi luoda aurajokeiluun sopivaa soittolistaa, eivätkä Spotifyn valmiit soittolistatkaan miellyttäneet kaikkia. Teemaan sopiviksi kappaleiksi nousivat lopulta vain My heart will go on sekä Mikki Hiiri merihädässä. – Kannattaa ehkä etukäteen miettiä, että on mahdollisuus kuunnella omaa musiikkia. Sen myötä voi varautua soittolistaan, joka sopii kaikille mukana oleville, Petra Sundell sanoo. Saimme matkalle mukaan myös kartan, josta löytyi reitin varrella vastaan tulevat nähtävyydet sekä pienet tietoiskut kohteista. Veneilykokemusta ja aurinkoista säätä fiilistellessä kartta kuitenkin unohtui jo kahden ensimmäisen kohteen jälkeen. Vaikka nähtävyydet ovatkin yksi piknik-veneilyn tarjoama mahdollisuus, ei tärkein anti ehkä liitykään niihin. Aurajokea pitkin lipuessa kaupunkiin saa nimittäin aivan uudenlaisen perspektiivin ja fiiliksen. – Onhan tuo hauskaa tekemistä kavereiden kanssa ja hyvää vaihtelua sille, että istuisi jokilaivoilla. Samalla on matala kynnys päästä kiinni veneilyyn, Joni Vainio sanoo. VENEIDEN vuokrahinnat vaihtelevat tunnin 49 eurosta kolmen tunnin 119 euroon. Tunti hupenee nopeasti, ja mekin jäimme kaipaamaan vähintään yhtä veneilytuntia lisää. Alkukatsauksella hinta tietysti riipaisee, etenkin opiskelijabudjetissa. Veneeseen kuitenkin mahtuu jopa kahdeksan henkilöä, joten parinkaan tunnin vuokrasumma ei kasva henkilöä kohden kovin suureksi. Matalan kynnyksen paattimatka Piknik-veneillä voi tutustua nähtävyyksiin tai pyöriä ympyrää musiikin tahdissa Heta Laiho (vas.), Iidaliisa Pardalin, Joni Vainio, Petra Sundell ja Lauri Rautavuori nauttivat aurinkoisesta veneilysäästä. Oona Karhunen Joni Vainion mielestä piknik-veneissä hyvää on muun muassa se, että ne tarjoavat matalan kynnyksen kokeilla veneilyä. Aurajoesta katsottuna Turkuun saa aivan uudenlaisen perspektiivin.
• 37 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 38 Kesäheila TIINA PITKÄNEN MONIPUOLISESTI musiikin saralla kouluttautunut kaarinalainen Takkulan pariskunta työskentelee seurakunnan musiikkityössä ja esiintyy erilaisissa konserteissa ja näytelmissä. Huhtikuussa he nousivat turkulaisen Oopperakammarin lavalle yhdistyksen uuden Konserttikammari-sarjan toisessa osassa Vanhalla Raatihuoneella. – Oli erittäin antoisa kokemus esiintyä Oopperakammarissa. Emme olleet aikaisemmin tehneet yhteistyötä yhdistyksen kanssa. Ooppera on meillä sydämissä ja yhteiset projektit ovat aina mielekkäitä, Kaisa ja Samuli Takkula kertovat. Muusikon, laulupedagogin ja musiikin maisterin tutkinnot suorittaneella Kaisalla ja pianopedagogiksi sekä musiikin maisteriksi opiskelleella Samulilla on takanaan pitkä ura musiikin parissa. He ovat olleet mukana tekemässä muun muassa oopperoita, kuten Taikahuilu ja Valon ääni. Kaisa ylsi finaaliin asti Turussa vuonna 2014 järjestetyssä kansainvälisessä JSFest-laulukilpailussa. Samuli taas oli yksi kesän 2015 Merikanto-kilpailun finalisteista. Orkesterin kanssa soittaminen on Takkuloiden mukaan puhuttelevaa. – Mieleenpainuvin roolini on ollut kreivi Almavivan rooli Mozartin Figaron häissä, mainitsee Samuli. – Minulle unohtumattomin tapahtuma urallani on puolestaan ollut Niiskuneidin esittäminen Ilkka Kuusiston Muumioopperassa, kertoo Kaisa. TAKKULAT alkoivat haaveilla muusikon ammatista lukioaikoina. Molempien perheet kannustivat lähtemään alalle, kummassakin suvussa oli ammattimuusikoita. Kaisa työskentelee Liedossa Tarvasjoen kappeliseurakunnan kanttorina ja nauttii monipuolisesta työstään, johon kuuluu muun muassa kirkollisten toimitusten musiikista vastaamista, konserttien järjestämistä ja yhteislaulutilaisuuksia. Syksyllä seurakunnassa aloittaa myös lapsikuoro, jonka ohjaajana Kaisa toimii. Samuli on parhaillaan opintovapaalla kanttorin työstään Salon seurakunnassa ja opiskelee Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa. Kun on kyseessä samalla, luovalla alalla työskentelevä pariskunta, tulee väistämättä mieleen, helpottaako vai vaikeuttaako työntekoa, että puoliso on myös kollega. Takkulat ovat yksimielisiä siitä, että asiassa on enimmäkseen hyviä puolia. – Kun tuntee toisen hyvin, osaa tulkita mielentiloja sanoittakin, ja samalla alalla työskentely tuo ymmärrystä toisen tarpeeseen saada omaa tilaa ennen konserttia. Aika on nykyään rajallista lapsiperheenä. Tekisimme mielellämme enemmänkin yhteisiä projekteja, jos vain ehtisimme. Perheelämä on kuitenkin tuonut myös vastapainoa intensiiviseen työhömme, Takkulat kertovat. ENNEN esiintymisiä Kaisa ja Samuli yrittävät nukkua hyvin ja käydä kevyellä kävelyllä tai kuntosalilla. Kaisaa vaivasi aikaisemmin esiintymisjännitys, joka on kuitenkin helpottanut lasten syntymän jälkeen. Pariskunnalla on edessään kiireinen kesä. Samuli osallistuu valtakunnalliseen Toivo Kuula -laulukilpailuun Pohjanmaalla sekä kansainväliseen Stenhammar-kilpailuun Ruotsissa. Kaisalla on tiedossa kesäkonsertti Turun tuomiokirkossa ja kaksi laulukurssia. – Olemme onnellisia saadessamme tehdä tätä työtä Musiikki tulee varmasti pysymään mukana elämässämme aina, vakuuttavat Takkulat. Laulava Takkulan perhe Musiikki on erottamaton osa Kaisa ja Samuli Takkulan arkea. Kaisa ja Samuli Takkula ovat löytäneet oman alansa. Aatos, Onerva ja Uljas rakastavat myös musiikkia. ”Ooppera on meillä sydämissä.”
• 39 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila Tiina Pitkänen
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 40 Kesäheila TUULA ISTALA TURKUUN ja ympäröivään maakuntaan suuntaavien matkailijoiden huippuluvut osuvat vakiintuneesti heinäkuun lopulle. Tämän vahvistavat Visit Turku -touringin matkailijatilastot monelta vuodelta. Kuluvan kesän superviikonloppuna järjestetään Swan-veneiden suurtapahtuma. Regattaan odotetaan sataa Swan-venettä ja tuhatta purjehtijaa. Samaan aikaan toisaalla Metsämäessä ravataan Kuninkuusravit, jonne arvioidaan saapuvan jopa 60 000 hevosmiestä -ja naista. Iltajuhlakin vaatii Paavo Nurmen stadionille katetun kentän tilat. Kolmantena näkyy ja kuuluu silloin Down by the Laituri -kaupunkifestivaali. Majatalot ja vuokravuoteet on buukattu ajat sitten. Sekä ennen että jälkeen superpäivien matkailurintamalla tapahtuu koko kesän. Mutta mitä sitten hankitaan muistoksi Turun reissuilta? Turku Visit matkailuorganisaation myyntija markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja kertoo, ettei tällaisesta ole koottu eikä käytettävissä tilastoa. Turulla on omat tuotteensa, jotka eivät kaikki ole viemisiä, vaan palveluita. Esimerkiksi Kiss my Turku -tuotteita t-paidoista alkaen lähtee useimmiten ulkomaisten turistien matkaan ja kaikkea kivaa löytää esimerkiksi monista museokaupoista. HIRVENOJAN lempilapsi on lämminverinen nelivuotias tamma Kiss my Turku, joka ravaa rahaa Turkuun rakennettavalle lastensairaalalle. Sopii vuoden Kuninkuusravien isäntäkaupungin matkailutuotteeksikin. Ravuriosuuksien myynti hyvään tarkoitukseen on Hirvenojan sydäntä lähellä. Ei ainoastaan matkamuistoksi suunniteltu, Hirvenoja esittele, vaan muutenkin hyvä hankinta, harvinainenkin sellainen. – Osuuksia voivat yksityisten ihmisten kimpat hankkia yhdessäkin. Kaikki mikä ravurin hoitoja muista kuluista jää, menee tulevalle lastensairaalalle. Tavoite on lahjoittaa sinne 100 000 euroa, Hirvenoja esittelee. TOINEN turkulainen ikioma, matkailijoille ja paikallisillekin suunnattu tuote on Food Walk. Muutaman kympin kortilla saa valita syötävää viiden turkulaisravintolan alkupalalistalta. – Maisteluannokset eivät ole aivan pieniä ja kortti on voimassa kolme päivää, niin ettei koko kierrosta tarvitse tehdä yhdessä päivässä. Turkulaiset ovat lainanneet ideoita vähän Tukholmastakin, joten Hirvenoja suosittaa Samppalinnan Kaikki laulaa -yhteislaulutilaisuutta. Skansenin tyyliin mennään jo toisena kesänä. Laulu yhdistää. Hirvenojan mielestä saaristo tai muut matkailutäkyt ja -tuotteet eivät kilpaile keskenään. Turun matkailu on yhtä kuin koko VarsinaisSuomen kohteet saaristoineen. Tuliaisina elämyksiä Turusta voi ostaa matkamuistoksi perinteisen turistirihkaman ohella kokemuksia Harri Koivusen ohjastama hyväntekeväisyysravuri Kiss My Turku (vas.) on myös matkamuisto, josta voi ostaa itselleen osuuden Ari-Matti Ruuska Food Walkilla maistellaan eri ravintoloiden alkupaloja. Kuvassa Di Trevin tapaslankku.
• 41 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 42 Kesäheila OONA KARHUNEN RUISROCKISSA nirsoinkaan festarikävijä ei jää ilman ruokaa. Tänä vuonna noin 40 ravintoloitsijan joukosta löytyy makumaailmoja aina Aasiasta Lähi-idän, Keski-Euroopan ja Amerikan kautta Suomeen. Makujen kirjosta huolimatta tarjonnassa painotetaan entisestään lähija luomuruokaa. – Hyvä ruoka tulee läheltä. Kuluttajat ovat tästä entistä tietoisempia, ja luomuja lähiruoalle on selkeästi kysyntää. Lisäksi meiltä on toivottu enemmän kasvisja vegaaniruokaa, ja tänä vuonna mukana on useita ravintoloita, jotka tarjoavat vain niitä, kertoo tuottaja Satu Kankaristo. Kankariston mukaan mukana on myös entistä enemmän suosiotaan kasvattavia food truckeja. Yksi näistä on ensimmäistä kertaa Ruisrockiin osallistuva turkulainen Roti Street Food. Sen tarjonnasta löytyy Vespasta myytävää, aasialaiseurooppalaista fuusioruokaa. – Roti on pannuleipää, jossa on rapsakka taikina sekä täytteitä ja kastikkeita. Se on lähtenyt alunperin Intiasta, mutta olemme kehittäneet tuotteen Suomen oloihin. Ruoka on ollut Ruisrockissa todella kovatasoista, ja paikallisena yrityksenä haluammekin tuoda mukaan uusinta hottia, kertoo ”jokapaikkaravintoloitsijaksi” itseään kutsuva Rami Väisänen. VÄISÄNEN vertaa Ruisrockin ruokatarjontaa suurkaupungin mahdollisuuksiin. Hänellä on kuitenkin kova usko siihen, että uudenlainen ruoka menestyy perinteisen festariruoan vierellä. – Roti on täysin eri kategoria ruokailussa. Vaikka oltaisiin viihteellä, ruoan ei tarvitse olla epäterveellistä. Teemme kaiken kotona käsityönä. Lisäksi pyrimme luonnonmukaiseen ruokaan, josta saa virtaa nauttia festareista. Ainoa asia jota jännitän, onkin se, riittävätkö Läheltä, mutta kaukaa Ruisrockin makutarjonnassa matkataan ympäristöystävällisesti maailman halki varastomme, Väisänen pohtii. Myös turkulainen kasvisja vegaaniravintola VG Wok lähtee festareille ensimmäistä kertaa. VG Wokin perustaja Pham Huu kertoo, että ravintola lähtee mukaan mielenkiinnolla. – Haluamme jakaa ideologiaamme, joka perustuu ekologisuuteen, terveyteen ja hyvään ruokaan. Asiakkaat voivat valita mitä he syövät. Meillä raakaaineina ovat tuoreet kasvikset ja proteiinilähteinä soijasuikaleet sekä itse valmistettu tofu. Uskomme että meidät tullaan tietämään tulevaisuudessakin, Huu sanoo. NOIN kolmasosa Ruisrockin ravintoloitsijoista on Turusta tai lähiseudulta. Kankaristo uskoo, että kynnys lähteä oman ravintolan pyörittämisen ohella mukaan yhdeksi viikonlopuksi on korkea. – Ruisrock osuu kesäkaupungin kiireisimpään sesonkiin ja henkilökunnan loma-aikaan. Tänä vuonna olemme saaneet muutamia turkulaisia rohkeita yrittäjiä mukaan. Olen erityisen ylpeä näistä ravintoloitsijoista. Toivottavasti näitä ravintoloitsijoita saamme seuraavina vuosina lisää mukaan, Kankaristo sanoo. Ruisrockissa nähdään tänä vuonna myös entistä enemmän food truckeja. Turkulaisen Roti Street Foodin Vespasta löytyy aasialaiseurooppalaista fuusioruokaa, rotia. Aron Urb
• 43 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• TIMO SALMESMAA JUTTUSARJAN viidennessä osassa tutustumme Sari ja Reijo Luoman kotiin. Punanaamion yrittäjäpari hengähtää hektisistä liiketoiminnoistaan Paraisten Kirjalassa. Rauhallisessa paikassa, metsän siimeksessä sijaitseva 1980-luvulla rakennettu tiilitalo sulautuu kauniisti ympäristöönsä. – Hankimme talon lokakuussa 1999. Etsimme pitkään omakotitaloa ja tämä tuntui omalta heti pihalle ajettuamme. Muuton yhteydessä teimme hartiapankissa pientä pintaremonttia. Sen jälkeen rakennusta on remontoitu kertaalleen ja siihen on luotu lisäosia. Viimeisen kolmen vuoden aikana sähköt ja putket on myös uusittu. Remontin toteuttajaksi löysimme luotettavan turkulaisen remonttifirman, jossa luovuus ja järki kulkevat käsi kädessä, Sari ynnää. Luonteenomaista Luomien kodille on avaruus. Aiemmin tummasävyiset huoneet ovat saaneet vaalean maalipinnan. Kolmen eri valkoisen liitto sointuu saumattomasti harmaaseen. Sisustuksessa on käytetty luonnonmateriaalia, puuta ja kiveä. Ylellisen pehmeät sohvat houkuttelevat rentoutumaan, lukunurkkaukset vetäytymään. Sisustuksessa uusi ja vanha vuorottelevat sulassa sovussa. Holvikaaret muotoilevat huoneita. Valoisa keittiö ja biljardihuone ovat aktiivisessa käytössä. Lähtökohtana on saavuttaa saaristolaistunnelma ja espanjalaisen maalaistalon twist, pari nauraa. METSÄÄN avautuva panoraamaikkuna toimii katseenvangitsijana. Lintujen, kettujen ja peurojen performanssit valaistussa metsässä kuuluvat päivittäiseen elämänmenoon. – Näkymä on kuin elävä taulu. Alkukesän hento vihreys vaihtuu syyskesän runsauden kautta värikylläiseen ruskaan. Kinosten graafiset muodot puhuttelevat talviiltoina. Ikkunan edessä kuluu huomaamatta tuntikausia, Sari kiteyttää. Mittava metsätontti on pysytetty luonnontilassa. Sitä pari on aktivoinut grillikatoksella, rentoutumistilalla ja saunamökillä. Rentoutumistilaa koristavat verhotut pylväät ja rennot korikeinut. Eksotiikkaa tuovat parin itse maahantuomat koriste-esineet. Reijon kalliolle rakentama saunamökki antaa tilaa rauhoittumiselle ja toimii vierasmökkinä. PLUSSAA Paraisten kodille tuovat isäntäparin mukaan oma rauha ja vapaus sekä mukavat naapurit. Tilaa on ajatuksille ja ideoille, mutta nettiyhteys takkuilee toistuvasti metsän siimeksessä. Miinuksena nousee myös joukkoliikenteen puuttuminen sekä hintavat taksikyydit Turun keskustaan. Tapahtumiin on saaristosta aina matkaa ja niihin pitää erikseen lähteä. Mutta ex tempore -seikkailut ovat parin mukaan jääneet ja vaihtuneet mahtaviin koti-iltoihin ystävien kanssa. Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 44 Kesäheila Luontodraamaa latinomaustein Sari ja Reijo Luoman koti rauhoittaa metsän siimeksessä Nopein tapa irtautua työkiireistä on istua korikeinuun ja kuunnella lintujen laulua, vakuuttaa isäntäpari Sari ja Reijo Luoma Timo Salmesmaa Rennon pehmeät sohvat ja hyvä kirja kruunaavat koti-illan. Massiivinen panoraama-ikkuna tarjoaa vuodenaikojen mukaan elävän taulun. Taloon on ammennettu espanjalaisvaikutteita holvikaarilla. Talon biljardihuone on ahkerassa käytössä, siellä pelaavat niin isäntäväki kuin vieraat. TÄNÄÄN KOTONA
• 45 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• KUPONKISET Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 46 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN HEIKKI Hannula ajaa jokaisena toripäivänä näin varhaisperunan sesonkiaikaan Laitilasta Turun Kauppatorille. Siinä on tullut kasitien eteläosuus aika lailla tutuksi. Nyt kiivain sesonki päällä, mutta heinäkuun puolen välin jälkeen loppuu päivittäinen ralli. Tällä kertaa mukaan on lähtenyt myös 13-vuotias pojanpoika Ilari, jolla alkaa myös olla jo kauppamiehen otteet. – Poika on mukana jo viidettä kesää, mutta toivottavasti hän tekee viisaamman ammatinvalinnan, Hannula letkauttaa. Hannula on kuskannut Laitilan Vaimaron kylästä kotoisin olevaa perunaa turkulaisille jo 22 vuotta. Vaimaro sijaitsee Laitilan puolella lähellä Rauman rajaa. Ajomatkaa Turkuun tulee 73 kilometriä. Tilaa pitää Heikin tällä hetkellä poika. Peruna on Hannuloiden tilan ehdoton päätuote, mutta myynnissä on vaihtelevasti myös hernettä, mansikkaa, sipulia ja tilliä. Varhaisperunakauden ulkopuolella perunaa menee tukkuun. Hannula kauppaa tuotteitaan maalaiskauppiaiden rivistöstä. Kauppatorin maalaiskauppiailla on turkulaisten keskuudessa loistava maine. Jotkut eivät muualla asioikaan. Kun katsoo myyjien nimikylttejä, saadaan hyvä kattaus VarsinaisSuomen pienemmistä kunnista ja kylistä. Laitilan lisäksi löytyy Sauvoa, Valpperia, Vehmaata ja Taivassaloa. Kauppiaat tuntevat toisensa hyvin. – Tai ainakin minä tunnen kaikki. Myös kanta-asiakkaita on tullut vuosien varrella. Kun myy hyvää tavaraa, niin niitä saa. Kauppatori on viihtyisä ympäristö tehdä kauppaa ja tuttavuutta, Hannula kehaisee. MUTTA mikä on sen Vaimaron perunan maukkaan ja ylivoimaisen maun salaisuus? – Se on semmoinen juttu, että maalaji on vaan niin hyvä. Pohjana on hiekkamaa ja siihen lisätään sopivasti turvetta. Nämä ovat kauniita kaiken lisäksi. Vaimaron perunasta tulee kauniin keltainen, kun sitä ei nosteta liian aikaisin, Hannula tietää. Hannulalta tulee myös varsin perinteinen vinkki, miten Vaimaron perunat kannattaa nauttia. – Nykyään reseptejä riittää, mutta onhan uusi peruna, silli ja voikastike aika voittamaton yhdistelmä. Muutenkin kala sopii näiden perunoiden kanssa, Hannula vinkkaa. Hannula tietää vuosien kokemuksen perusteella, millä turkulaiset pidetään tyytyväisinä. – Laatu ja palvelu, siinä ne on. Jokainen asiakas on mukava asiakas. Turkulaiset ovat mukavia ja huumorintajuisia. Vähän on turku tarttunut minunkin puheeseen, vaikka olen Raumalta kotoisin. Torikaupan tunnelmanluojat Maalaiskauppiaiden myyntipisteissä käy iloinen puheensorina Heikki Hannula ajaa joka päivä Laitilasta kauppatorille perunaa mymään. Pojanpoika Ilari on oppipoikana jo viidettä kesää. Heikki Möttönen Perunan keltaisemman värin salaisuus on siinä, että sitä ei nosteta liian aikaisin.
• 47 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 48 Kesäheila OONA KARHUNEN TURUN linna, Kakolanmäki ja Aurajokiranta. Opastettu kaupunkikierros tutustuttaa monipuolisesti kaupunkiin. Vaikka Suomen historiaa kattavasti esille tuova Tuomiokirkko onkin Turun nähtävyyksistä varmin, vie opasyrittäjä Lena Sarlin kuitenkin ihmisiä mieluiten luontoon. – Vien pienet ryhmät välillä esimerkiksi mökilleni ihan vain katsomaan, millaista meren rannalla oleminen on. Silloin he näkevät saunankin. Olen myös kehitellyt vuosien mittaan kirjoja, joissa on kuvia ja sanoja esimerkiksi kukista, kaloista ja eläimistä. Meille suomalaisille luonto on tärkeä, ja minusta se aukeaa paremmin, kun näkee kuvia, Sarlin kertoo. Sarlin opastaa myös Visit Turun sekä Naantalin matkailun kaupunkikierroksia. Oman yrityksensäkin hän pani pystyyn jo vuonna 1994. Eurooppa, joka ei ollut vielä matkustamisen suhteen niin vapaa, kiinnosti Sarlinia. – Osaan monia kieliä ja huomasin, että yrityksillä on paljon ulkomaalaisia vieraita. Ulkomailla on pidetty omalla autolla pienille ryhmille matkoja, tahdoin sitten kehittää sellaisen tuotteen Suomeenkin, Sarlin kertoo. SARLIN opastaa kuudella kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi. Tämän kesän suurimmat opastuskielet ovat saksa ja ruotsi. – Opastan nykyään lähinnä yritysvieraita ja vanhempia matkustajia, jotka hakevat juuriaan. Heidän voi olla vaikea liikkua, jolloin he haluavat oman palvelun. Vanhemmat ihmiset eivät myöskään välttämättä osaa hyvin kieliä. Myös kiina olisi hyvä kieli, mutta en opi enää enempää, Sarlin naurahtaa. Mielenkiintoisimpiin opastuskokemuksiin Sarlinilla kuuluu kulttuurishokkiin joutuneiden vietnamilaisten yritysvieraiden opastus. – Miehet vain kiersivät auton ympärillä. He eivät olleet tottuneet siihen, että nainen ajaa autoa. Vein heidät Ruissalon kärkeen, jotta sain heidät rauhoittumaan. Maasta ja monesta asiasta riippuen vieraita pitääkin lähestyä eri tavalla. Oppaan pitää tehdä heille turvallinen olo, Sarlin muistuttaa. SUOMESSA matkailu on Sarlinin mielestä keskittynyt liikaa Lappiin sekä Helsinkiin. Välillä se harmittaa häntä. – Täällä on saaristo ja ihmisiä, jotka tarvitsisivat elantonsa, jotta saaristo pysyisi elävänä. Täällä kaikki on hyppysissä. Ihminen kai on sen tyyppinen, ettei halua mennä pikku paikkoihin. Pääkaupungit ovat kansainvälisiä, mutta on kuitenkin paljon kiinnostavampaa mennä pienempään kaupunkiin. Silloin pääsee maan henkeen paremmin mukaan, Sarlin sanoo. Kuuden kielen opas Lena Sarlin opastaa suomalaisen luonnon rauhaan Lena Sarlin opasti Wärtsilän aikana paljon yritysvieraita. Nykyään opastusta tarvitsevat yritysvieraiden lisäksi juuriaan etsivät vanhemmat ihmiset. Oona Karhunen
• 49 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila
• 50 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 Kuinka kaukana sinun mökkisi saa olla? KIINTEISTÖMAAILMAN tekemän kyselyn mukaan suomalaiselle on tärkeää päästä mökille kohtuuajassa. 52 prosenttia välittäjistä pitää tyypillisimpänä mökkimatkan kipurajana asiakaskunnassaan yhtä tuntia. Kaksi tuntia on tyypillisin kipuraja 35 prosentin asiakaskunnassa ja puoli tuntia 8 prosentin asiakaskunnassa. Yli kahden tunnin kipurajaa pitää tyypillisenä asiakkaillaan vain muutama kyselyyn vastannut välittäjä. Tunnissa mökille RE/MAXIN 16 maassa toteuttaman Kotona Euroopassa -tutkimuksen mukaan joka kuudes eurooppalainen omistaa kakkosasunnon. Korkein osuus kakkoskodin omistajista on Kreikassa, missä kolmasosa kreikkalaisista omistaa toissijaisen asunnon ja haluaa viettää lomansa siellä. Suomalaisista 12,1 prosentilla on kakkosasunto. Yli kolmasosa haluaa käyttää omistamaansa asuntoa lomailuun. Eurooppalaisista 8,7 prosenttia omistaa toisen asunnon työntekoa varten. Suomalaisista kakkosasunnon työntekoa varten omistaa 3,3 prosenttia. 12 prosentilla on kakkoskoti Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HARMITTOMILTA näyttävät kaihdinten narut voivat aiheuttaa lapsille kuristumisvaaran. Kaihdinten narut ovat turvallisuusriski erityisesti alle kolmevuotiaille, mutta tapaturmia on sattunut myös kouluikäisille. Kuristumisvaaran voi estää kietomalla narut ja silmukat pois lasten ulottuvilta seinään kiinnitettävään koukkuun tai muuhun kiinnityspisteeseen. Lisäksi huonekalut kannattaa sijoittaa niin, etteivät lapset pääse niiden päälle kiipeillessään naruihin ja lenkkeihin käsiksi. Kuristusvaara minimiin OONA KARHUNEN KOMPOSTOINTI mielletään usein hankalaksi, haisevaksi ja aikaa vieväksi puuhaksi. Tätä se ei kuitenkaan ole. Potentiaalia kompostoinnille olisi etenkin kaupunkialueella. – Kyselytutkimustemme perusteella kolmannes Turun pientaloasukkaista kompostoi, kertoo ympäristöneuvoja Lotta Salminen Lounais-Suomen Jätehuollosta. Salminen uskoo, että kompostointipäätökseen vaikuttavat aiemmat kokemukset. – Ihmisillä voi olla tutulta kuultu kokemus siitä, että kompostori haisee ja menee talvella jäähän. Ehkä ihmiset eivät tiedä riittävästi siitä, kuinka helposti ongelmat saisi ratkaistua. Aika kauas on kuitenkin tultu tunkioajasta, eikä kompostointi ole mitään tähtitiedettä. Siihen kun oppii, niin ei siitä luopuisikaan. KOMPOSTOIMISEN avulla jätekustannukset voivat tippua huomattavasti. – Jos roskis tyhjennetään nyt vaikka kahden viikon välein, voisi tyhjennysväliksi saada neljä viikkoa. Silloin kustannukset tippuvat vuodessa jo 50 prosenttia. Kaupunkialueella kompostoinnissa pätee muutamia sääntöjä. Etäisyys lähimpään kaivoon tai vesialueeseen on oltava vähintään 15 metriä. Vain naapurin luvalla kompostorin voi laittaa alle neljän metrin päähän tontin rajasta. Kompostointi ei saa aiheuttaa roskaantumista eikä aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jos kotona kompostoidaan ruuantähteitä, pitää kompostorin olla lämpöeristetty sekä jyrsijäsuojattu. Pelkille puutarhajätteille, kuten lehdille ja neulasille riittää kompostikehikko. – Lopputuotetta voi laittaa kaikkialle puutarhaan. Suoraan kompostorista otettuna kompostiaines on todella vahvaa, joten sitä voi käyttää lannoitemielessä pieninä määrinä. Jos sen annetaan jälkikompostoitua vuoden verran, niin sitä voidaan käyttää isompina määrinä, Salminen sanoo. NUMMESSA asuvalle Joni Heinoselle kompostointi tuli tutuksi jo lapsena isovanhemmilta. – Kierrättäminen kiinnostaa. Tuntuu hölmöltä maksaa biojätteen kuljettamisesta, kun sen voi myös hyötykäyttää. Kompostoimalla säästää melkoisesti jätehuoltokuluissa ja saa vastineeksi ravinteita puutarhaan, Heinonen sanoo. Heinosen pihalta löytyy sekä tavallinen kompostointikehikko että lämpökompostori. – Kehikkoon laitetaan pihalta puutarhajätteet ja lämpökompostoriin keittiöjätteet ja ruuantähteet. Myös ympärivuotinen pikakompostori on hankintalistalla. Heinonen kokee kompostoimisen suhteellisen helpoksi. – Ei siinä ole oikeastaan mitään vaikeaa. Tavarat kompostiin, sopivasti seosainetta ja käännellään välillä. Meillä komposti menee lopulta kasvimaahan ja huonekasveille. Ainoa ikävä asia on biojäteastian pesu, Heinonen sanoo. Halpaa multaa maahan Kompostointi kannattaa kaupungissakin Joni Heinonen on oppinut kompostoinnin salat jo isovanhemmiltaan. Oman, tämän kesän käytössä olleen, kompostin tuotokset pääsevät aikanaan kasvimaan ja huonekasvien käyttöön. Ruut Hokkanen
• 51 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 52 Asunnot
• 53 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• 54 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 TURKULAINEN Yakuzi Pato on kypsytellyt uutta Puuhalimaa-levyään pitkään ja hartaasti. Vuosien odotuksen jälkeen levy ilmestyy heinäkuun alkupuolella. Uutta levyä Yakuzi Pato juhlii Dynamossa 8. heinäkuuta levynjulkaisukeikalla. Luvassa on bändin sanojen mukaan mojova kattaus Yakuzi Pato -tuotantoa vuosien varrelta sekä runsaasti uuden levyn biisejä. Liput keikalle kustantavat viisi euroa. Yakuzi Paton levy maailmalle AIKAISEMMIN muun muassa Don Johnson Big Bandissa ja Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana -kokoonpanossa vaikuttanut Tommy Lindgren luovii Metropolis-nimeä kantavan bändin kanssa musiikillisesti tuntemattomilla vesillä. Ensinnäkin Sininen kaupunki -levyllä laulukieli on levyllä suomi. Toisekseen Lindgrenin anti levyllä ei ole pelkkää räppiä, eikä levy musiikillisestikaan ole pelkkää räppiä. Levyllä on sävyjä myös esimerkiksi jazzista ja indiestä. Lindgren on aina ollut terävä sanankäyttäjä. Sinisellä kaupungillakin biiseistä löytyy kantaaottavuutta ja pureskeltavaa pitkäksi toviksi. Sininen kaupunki ei oikeastaan ole lainkaan Lindgrenin soololevy, vaikka muita soittajia ei olekaan kannessa identifioitu. Sininen kaupunki hengittää kuitenkin vahvasti Metropolis-kokoonpanon soittajien kautta. Jarmo Saari kitarassa, Teppo Mäkynen rummuissa ja muut instrumenttiensa taitajat antavat erittäin olennaisen panoksen levyyn. Musiikillisesti levy on kuin koottu pienistä paloista mosaiikiksi. Se vaatii jonkin verran paneutumista, mutta myös palkitsee keskittymisen. Kenelle: Paperi T:n taideräpin ystäville. Arvio: Selkeästi erilainen kuin Lindgrenin aiemmat tekemiset. ILKKA LAPPI Jotain aivan muuta Oletko käynyt ulkomailla katsomassa teatteria tai tanssia? Mitä ja missä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI MAAILMAN tunnetuimpiin koreografeihin kuuluva Sasha Pepeljajev on mies, jolla kysyntää riittää. Uransa aikana Moskovan teatteriinstituutista ohjaajaksi valmistunut mies on työskennellyt ympäri Eurooppaa. Turussakin hän on työskennellyt muutaman vuoden välein käytännössä koko 2000-luvun. – Aurinkobaletti tuo minut tänne uudelleen ja uudelleen, Pepeljajev nauraa. – Yhteistyömme on toiminut. Minun työtäni arvostetaan täällä ja minun on helppo työskennellä täällä. Puolin ja toisin ilmapiiri on positiivinen, hän jatkaa. Ilmapiirin lisäksi Suomen perinteiset matkailuvaltit vetävät Turun seudulle. Viime vuosina Pepeljajev on viettänyt muutaman päivän Meri-Maskussa niinäkin vuosina, kun ei ole tehnyt töitä Turussa. – Kaikki täällä on niin rauhallista ja luonto on oikeasti lähellä. Ne ovat itsestäänselvyyksiä täällä asuvalle, mutta kontrasti Moskovaan on valtava, Pepeljajev sanoo. AIKANAAN kemistiksi opiskellut Pepeljajev opiskeli nuorempana tanssia muun muassa Amsterdamissa ja New Yorkissa. Hollanti oli teknisten ratkaisujen ja animaation hyödyntämisestä suitsutusta saaneelle Pepeljajeville käänteentekevä kokemus. – Siellä opin, että tarinaa voidaan viedä eteenpäin millä tahansa visuaalisella elementillä. Se avasi minussa uuden puolen, koska kotona ei ollut sellaista. Taide ei ollut Pepeljajeville automaattinen valinta. Ennen kemistin opintoja hän oli kiinnostunut arkkitehtuurista. – Tanssikoreografiassa on jotain samaa kuin arkkitehtuurissa. Yleensä ensimmäiset ajatukset esityksestä eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Kun sitten pääsee työskentelemään tanssijoiden kanssa ja asiat alkavat löytää paikkaansa, esityksestä tulee parhaimmillaan kuin itsenäinen organismi, joka elää ja hengittää melkein itsestään, Pepeljajev kuvailee. PARHAILLAAN Pepeljajev työskentelee Aurinkobaletissa syyskuussa ensi-iltansa saavan If You Snow Away -teoksen kanssa. – Nyt meneillään olevat ensimmäiset harjoitusviikot tanssijoiden kanssa ovat tärkeitä senkin takia, että niiden aikana moni asia selviää minullekin. Tässä vaiheessa voi olla kaikenlaisia ajatuksia rakenteesta ja muusta, mutta sitten kun alkaa tehdä töitä tanssijoiden kanssa, kaikki yleensä muuttuu. Tanssijoilla on oma liikekieli. Se on intensiivinen prosessi yhdistää oman pään sisällä ollut tanssijoille luontevaan tapaan tanssia, Pepeljajev toteaa. – Annan ikään kuin itselleni tehtäviä. Niiden aikana haluan selvittää esimerkiksi, miten esityksen visuaalisuus toimii tai miten tanssijat toimivat tilassa, hän sanoo. Kontrastia Moskovaan Huippukoreografi Sasha Pepeljajev nauttii Turussa työskentelystä Sasha Pepeljajevin syyskuussa ensi-iltansa saava teos liittyy kiinteästi suomalaisille tuttuun elementtiin, lumeen. Se on hyvä aihe, koska lumessa on samanlaista kaoottisuutta kuin tanssissa. Kun kaikki toimii, tanssi ja lumi voivat olla myös hyvin järjestelmällisiä, hän toteaa. Ilkka Lappi 36 24
• 55 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Viihde
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 56 Kesäheila 40 43 7 42 26 81 21 56
• 57 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesäheila 29 75 77 12 8
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 58 Viihde 14 5
• 59 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Viihde Radisson Blu Marina Palacen terassiavajaiset siirtyivät sateen tieltä sisätiloihin. Loungessa riitti seurusteltavaa. Latinotorstait keinuttavat Marinan kesää ja arjen luksusta tarjoavat puoleen päivään kestävät aamiaiset. Hotellinjohtaja Sanna Bykskatan huomaan ryhmittyneet Marko Markkanen, Ulla lähtevänoja, Sanna Forsman ja Mikko Malmberg toivottivat elämyksellistä kesää. Timo Salmesmaa Helsinki vs. Tampere. Tangomarkkinoiden monivuotinen puheenjohtaja Martti Haapamäki sai seurata kahden naarastiikerin, Stadin Raisa Laineen ja Tampereen Erika Vikmanin kuningatartaistoa. Baltic Princessin estradilla kuultiin toisistaan hyvin erilaiset tulkinnat. Turkulaisia ei Tangomarkkinoiden finaaliin tänä vuonna kelpuutettu. Timo Salmesmaa Meritangot täyttivät Baltic Princessin. Kruunuja tavoittelevat taiteilijat ja fanit etenivät iholle. Rennolla risteilyllä ehdokkaat tulkitsivat klassikkotangoja ja nuorempaa sävellystuotantoa. Loistavasta säestyksestä vastasi valtakunnan voimaorkestereihin lukeutuva Fantasia. Matkustajat äänestivät suosikeikseen nuorta energiaa puhkuvan Erika Vikmanin ja perinteisemmän tangopaavon, Mika Lappalaisen. Timo Salmesmaa Ravintolamaailmassa tapahtuu. Juhannus palaava Fontti sai viikonloppuisin anniskeluluvat 04:een. Perjantain Monopolissa yläkerran tekkija housevastaavans JOHNY S (Cool Kids Listen To House Resident, BullBeat Records, Bonzai Music). Alakerran ajojärjestelijänä ja residenttinä tuttuun tapaan APAK (Tesno Records). Thinkstock
• 11 60 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 OONA KARHUNEN Keskiajassa ompi tunnelmaa! Torstaista sunnuntaihin kestävät keskiaikaiset markkinat valtaavat Vanhan Suurtorin. Muotinäytöksissä esille nousevat keskiajan pukusekä soitinloisto. Hirnujilla 80 kilometriin tunnissa kiihdyttävät ritarit nostattavat sykettä kaksi kertaa päivässä järjestettävissä hevosturnajaisissa. Luvassa on myös teatteria sekä temppuilevia narreja. Marttiina Sairanen Wanha Rahtilaiva tarjoilee viikonloppuna duo-esiintymisiä. Perjantaina laivan kannelle astelee Marky & Peetu -duo. Duo on aiemmin esiintynyt muun muassa W.A.S.P.-yhtyeestä tutun Douglas Blairin kanssa. Lauantaina laivan valtaa kahdesta pitkän linjan rock-muusikosta koostuva duo Taage & Karvinen. Taage Laiho tunnetaan parhaiten turkulaisen Kilpi-yhtyeen solistina. Jane Iltanen Anna Puu valloittaa Naantalin Kaivohuoneen perjantaina. Neljä albumia julkaissut Idols-kilpailija on kerännyt kaikilla albumeillaan etenkin radiomenestystä. Ensimmäinen albumi nousi suoraan Suomen virallisen albumilistan kärkisijalle ja myi tuplaplatinaa. Toinen, platinaa myynyt albumi menestyi edeltäjänsä veroisesti. Kolmannen albumin ensimmäinen single Kolme pientä sanaa nousi heti julkaisunsa jälkeen Suomen radioiden soitetuimmaksi kappaleeksi. Janne Riikonen Keskiaikaiset markkinat jatkuvat iltaklubeilla Uusi keskiaika -tapahtumissa. Bar Kukassa kuullaan torstaina, kuinka duona esiintyvä Armas JaTuli yhdistelee kansanmusiikkia ja rockia. Perjantaina iltaklubi siirtyy Baariin, jossa Säkene sytyttää liekkeihin vanhat kalevalaiset runot ja uudemmat kansanlaulun helmet. Säkene Venus Nightclub panostaa viikonloppuna kokeneihin bilebändeihin. Perjantaina bileputken aloittaa yli tuhat keikkaa vetänyt Groove President. Lauantaina bileitä johtaa timanttista menoa, savua, energiaa ja hittimusiikkia lupaileva JAYHO. Laulaja Jonna Jauhiaisella on takanaan yli 400 keikkaa ja taustalaulua muun muassa Olli Lindholmin ja Jonne Aaronin soololevyillä. Bassoa rämpyttää Technicolour-yhtyeestäkin tunnettu Toni Hintikka. Jayho 3 20
• 61 Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET Jetset
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 62 Mielipide Tack… …nej tack! ENSIN britit pelasivat itsensä ulos Euroopan unionista. Sen seurauksena punta romahti ja Iso-Britannia pelattiin ulos valuuttamarkkinoilta. Tiistaina Islanti pelasi britit ulos EM-turnauksesta. Mistäs britit voisivat vielä lähteä? PAAVO Nurmi Games on ehkä isompi kuin koskaan. Kisa lähestyy Timanttiliigaa askel askeleelta. Matkaa on vielä, mutta hyvältä näyttää. Turku on historiankin valossa loogisin vaihtoehto Suomen yleisurheilupääkaupungiksi. SÄRKÄNNIEMI yrittää hankkiutua eroon kiusalliseksi äityneestä delfiiniongelmastaan salamyhkäisyydellä ja vaikenemisella. Viime tiedon mukaan eläimiä ollaan myymässä kreikkalaiseen eläinpuistoon, joka on rakennettu ilman lupaa ja jossa delfiinejä on kuollut viime vuosina ennenaikaisesti. Härskiä touhua, niin tamperelaisilta kuin kreikkalaisiltakin. TAAS tulee hellettä. Se on suomalaiselle ihan liikaa. Äkkiä vesisadetta tai ainakin reipas raekuuro. Luntakin sais jo tulla. SYÖVÄTKÖ perheet hyvin? ELOMAA: Nykyään ihmetellään, miksi lapset ovat niin tukevia. Kun katsoo kaupassa, mitä vanhemmat laittavat kärryihinsä ja mitä he antavat lastensakin laittaa kärryyn, ei kannata ihmetellä. Siellä on hyvin paljon makeita juotavia ja aivan valtavat määrät sipsejä. Niitäkin tietysti voi olla, mutta ei niitä voi joka päivä syödä. ROIHA: Itse olen kyllä huolestuneempi einesruokien määristä. Tietysti ymmärrän, että on kauhea kiire ja on helppo ostaa lihamakaronilaatikko ja täräyttää se mikroon. Siinä on aikamoinen pommi. Kaupoissa myytävissä pitsoissa voi olla enemmän kaloreita kuin hampurilaisateriassa. RE: Televisiohan on täynnä ruokaohjelmia. Eikö sen pitäisi vaikuttaa niin, että kotona laitetaan ruokaa? Ihmettelen myös ravintolakulttuuriamme. On paljon hienoja ravintoloita, mutta yksinkertaista ja hyvää perusruokaa ei saa muuten kuin ehkä päivällä. Kyllä normaalistakin ruoasta saa terveellistä. Kaipaisin sitä enemmän. Ei sen tarvitse olla monimutkaista. VR: Luin juuri jutun, että ihmisten käyttämien vihannesten määrä on kasvanut. Sehän on tietenkin positiivista. Epäilen kuitenkin, että tässäkin tilanteessa asia kasaantuu. Tietyissä perheissä syödään todella huonosti ja tietyissä perheissä taas todella terveellisesti. RE: Olen ihmetellyt myös sitä, miksi esimerkiksi jogurtteihin ja jäätelöihin laitetaan niin järkyttävät määrät sokeria. Ei sitä tarvitsisi niin paljon laittaa. Ihmiset turrutetaan sokerihumalaan. Heitä on opetettu syömään niin, että kaikessa on oltava makeutta. VR: Mikroruokiin taas on lisätty suolaa säilyvyyden vuoksi. RE: Leipäkin voi olla monta viikkoa hyvää. Jos on normaali, hyvin tehty leipä, ei se kestä kolmea viikkoa hyvänä. Makeisverosta piti saada vähän rahaa, mutta nyt EU kieltää, ettei sitä saa asettaa. VR: On kumma juttu, että sitten autoverolle ei ole tehty mitään. Sehän vääristää autojen myyntiä ihan hirmuisesti. DEBATTI DEBATTI RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona JOUDUIN olemaan Sillankorvan ensisuojassa viime vuonna kesä-elokuun ajan asunnottomuuden vuoksi. En päihteidenvuoksi, kävin töissäkin. Paikka on kuin keskitysleiri. Missään en ole kohdannut samanlaista alistamista, ihmisarvon polkemista, ylimielisyyttä ja törkeää käytöstä, kuin siellä. Kaksi kertaa viikossa niin sanotun kuivan puolen asiakkaat ajettiin ulos oli sää mikä tahansa, toisen puolen porukka joka päivä. Silloin oli kaksi miestä pyörätuolissa ja sanoin, että ei kai heidän tarvitse. Johtaja siihen: ”Hahaa, itsepähän ovat tänne tulleet ja täällä toimitaan näin.” Ei muuta kuin pyörätuolimiehet pihalle vesisateeseen kahdeksi tunniksi. Ihmisiä oli kuulemma kuollutkin vuosien aikoina kovaan pakkaseen. Kerran päivässä sai ruoan. Omien ruokien laittaminen oli lähes mahdotonta. Liedestä oli katkaistu sähköt ja jos aikoi jotakin laittaa, piti ensin pyytää sähköt päälle. Ne laitettiin jos muistettiin. Samoin kaikki kulhot, paistinpannut tms. piti pyytää ohjaajilta. Jotkut tosin eivät antaneet esimerkiksi muovikulhoa, koska ” ei ole lupaa”. Mitään omia ruokailuvälineitä ei saanut olla. Vain muoviset kertakäyttöhaarukat ja -veitset. Omia tavaroita varten oli pieni lokerikko, johon mahtui ehkä yksi vaatekerta, kaikki muu oli säilytettävä homeisessa ulkovarastossa. Jopa omat kynsileikkuritkin otettiin pois. Ja kun kynnet kasvoivat, piti pyytää ohjaajilta sakset, hemmetin tylsät keittiösakset. Kaikki asukkaat kävivät leipäjonoissa, mutta kaksi kertaa viikossa henkilökunta kävi läpi asiakkaiden jääkaapit ja heitti kaiken yli päiväyksen menneen roskiin. No niitähän sieltä ruokajonoista pääsääntöisesti saa, yli päiväyksen menneitä. Protestoimme turhaan. Perusteena oli ”hygienia”. Valitimme siitä joukolla, mutta johtaja ei ottanut kuuleviin korviinsa. Ruoan jakelupisteissäkin olivat suu auki. Jouduimme piilottelemaan ruokakasseja sängyn alle, mikä oli sekin kiellettyä. Paikka on ympäröity rauta-aidalla ja takaovea, joka johti pienelle takapihalle, ei saanut pitää auki että ilma edes vaihtuisi. Ulkona oli grilli, mutta sitä ei tietenkään saanut käyttää, ellei henkilökunta ollut paikalla. Sauna lämmitettiin kerran viikossa, jos nimilistaan tuli neljä nimeä. Nimilistaa ei tosin ollut valmiina, vaan se piti itse tehdä ja antaa henkilökunnalle. Kun pyydettiin kahta lämmityskertaa viikossa, johtaja käski mennä uimahalliin. Teimme nipun valituksia, itsekin neljään otteeseen, mutta mitään ei tapahtunut. Henkilökunnassa oli mukaviakin ihmisiä, mutta kaikki pelkäsivät johtajaa. Onneksi sain asunnon ja pääsin pois siitä helvetistä LÄHES KAIKEN KOKENUT Sillankorvan keskitysleirissä
• 63 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 KOLUMNI VALTA maistuu, siihen tottuu ja siitä luopuminen on tuskaa. Kun kannoilla kulkee vastuu, eteen tulee totisia paikkoja. Eräs kuntayhtymäjohtaja ärähti taannoin, että vastuuta siirretään toisaalle, poispäin itsestä, mutta kantajat ja taakan jakajat ovat harvassa. Hän kätilöi silloin kahta terveydenhuollon laitosta yksiköksi, jossa palvelu pelaisi sujuvasti ja päällekkäinen hallinto poistuisi. Alku aina hankalaa, niin sielläkin. Johtoja esimiesasemat olivat joskus hukassa sekä pomoilta että alaisilta. Kahden erilaisen työkulttuurin naittaminen ei ollut helppoa. Talon sisällä tiedonkulkua parannettiin, mutta nyt sitä tuputettiinkin liikaa, ennen moitittiin tiedon vähyyttä. Oli pomoja, jotka menivät pienessäkin asiassa ison pomon selän taakse. Iso pomo sanoi, että hän vastaa kokonaisuudesta ja talosta julkisuuteen, omissa asioissa jokaisella on puheoikeus. Kriisiviestintää on hyvä hallita. Estonian, tsunamin, kouluampumisten kohdalla tämä oppi tuli yritys ja erehdys -metodilla. SUURIA katastrofeja tapahtuu tai sellaisiksi koetaan vähäisemmätkin iskut pienissäkin yksiköissä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kerrotaan niin paljon, nopeasti, ajantasaisesti tosiasioita kuin mahdollista. Heti eikä sitten, kun muu ei auta. Ei leikitä piilosta, eikä puhuta puppua. Vanha ohje kuuluu: kokeile totuutta jos muu ei auta. Aika ajoin kaipaan valistunutta itsevaltiasta tai edes Kekkosen ja Elmon yhdistelmää, joka ei pelkäisi. Mitä vaikeampi tai nolompi asia, sitä enemmän tarvitaan realistia, joka tekee työnsä vaikkei haluttaisikaan. Muuan kansanedustajan kärähti ratista. Hän ilmoitti, ettei asetu ehdolle tulevissa vaaleissa, lukuisista vetoomuksista huolimatta. Kysymykseen” miksi” hän vastasi ykskantaan, että kun istuu yön putkassa, on tarpeeksi aikaa ajatella. TUULA ISTALA Valtaa ja vastuuta Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T KUN mediat hehkuttivat, että Turun torilla on halvimmat uudet perunat, niin päätimme juhannusaattona hakea pari litraa mekin. Kun sitten pääsimme torille ja haimme niitä 2–3 euron litrahintaisia perunoita, niin emme kyllä löytäneet. Tiskillä kuin tiskillä uuden perunan litrahinta oli kahdeksan euroa. Ihmetytti ja suututti, tuli huijattu olo. Tuli sellainen olo, että hinnoista oli päätetty etukäteen porukalla, siis vallalla oli hintakartelli. Ymmärrän, jos hintoja nostetaan jonkin verran sen varjolla, että on juhannusaatto ja ihmiset tulevat laumoittain hakemaan sitä mainostettua halpaa uutta perunaa, mutta kun hinnat mainosten jälkeen nousevat useita satoja prosentteja, niin ei mene jakeluun. Se on ihan turha toivoa, että voi kun ihmiset ostaisivat kotimaista. Jos kotimaisuus on tätä, niin pitäkää perunanne. Itse en osta ainoatakaan perunaa Turun kauppatorilta. Marketeista kun sitä kotimaista saa alle kahden euron litrahintaan, näin huomasin jälkeenpäin. Olen itse tehnyt aikoinani vuosia torija markkinakauppaa, mutta koskaan tällainen myyntitapa ei tullut mieleeni. Pärnun torilta ostin uutta perunaa 1,50 eurolla kilo. Maku oli myös mitä maittavin, toimme niitä myös kotiin. Ottakaa Turun torin perunakauppiaat nyt lusikka kauniisti käteen, ettei jää pää vetävän käteen. JUSSI KUJANPÄÄ Torillako halpaa perunaa? JUHANNUSPÄIVÄNÄ ajoin läpi Suomen Viitasaarelta Turkuun. Iltapäivällä poljin Turusta Naantaliin. Luonto oli kauniin vihreä, mutta ani harvassa paikassa liehui Suomen lippu. Kertooko tuo arvomaailmamme muutoksesta? Eikö isänmaallisuus merkitse meille enää mitään? Kansallislippumme on itsenäisyyden ja vapauden symboli. Se muistuttaa esivanhempiemme uhrautumisesta puolestamme. Että meillä ei enää olisi puutetta. Siitä, että elämme nyt demokratiassa. Vertaansa vailla olevassa vauraudessa. Ensi vuonna Suomi täyttää sata vuotta. Näinä melskeisinä aikoina on hyvä olla jostakin kotoisin. Osoitamme kotimaamme Suomen lipulla. Sen nostaminen salkoon on kunnioittamista. Nyt on tilaisuus palauttaa mieliin Suomen lipun käyttö eri juhlatilaisuuksissa. Toivottavasti siirryttäessä vuoteen 2017 liputuskulttuurimme on kokenut uuden isänmaallisen renessanssin. MIKAEL MIIKKOLA TAPAKOULUTTAJA Missä Suomen lippu luuraa?
• Keskiviikko 29. kesäkuuta 2016 AAMUSET 64