• Lauantai 29. lokakuuta 2016 | Nro 81 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jan Salminen järjestää kamppailu-urheiluillan, jossa ei keskitytä vapaaotteluun. Pystyottelijat pääsevät esiin. Urheilu s. 8 Pystyottelu kunniaan Kaarinalaisen Rungon koulun fysiikan tunnilla alettiin miettiä, miltä avaruusroska näyttää. Eikun tuumasta toimeen. Kummalki pual s. 10 Roskasta taidetta Jo-Jo Teatterissa haukattiin mahdollisimman iso pala ja tehtiin musikaali Gösta Sundqvistin tuotannosta. Viihde s. 14 Göstan kyydissä Pahoinpitelyjen määrä kasvaa, kaduilta siirrytty seinien sisälle. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 29. lokakuuta 2016 VANHOJEN asuntojen kauppa nousi Turussa syyskuussa peräti 38,4 prosenttia viime vuoden syyskuusta. – Turussa vanhoja asuntoja on myyty kuluvana vuonna 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi–syyskuussa. Vuoden aikana tulleet positiiviset uutiset Turun seudun työllisyystilanteen parantumisesta ovat luoneet uskoa talouteen ja piristäneet asuntomarkkinaa. Uudet työpaikat aiheuttavat kysyntää asunnoille. Turussa on paljon uudistuotantoa. Odotamme asuntomarkkinoiden vetävän Turussa myös loppuvuonna, Huoneistokeskuksen vt. toimitusjohtaja Lea Jokinen arvioi. Asuntokauppa käy Turussa Onko Turun kaduilla turvallista? Vältätkö liikkumista joillain alueilla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SÄHKÖNSIIRTOYHTIÖ Caruna maakaapeloi 360 kilometriä keskijännitteistä sähköverkkoa Paraisilla, Nauvossa ja Korppoossa. Sähköverkkoa siirretään maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta sähkökatkoilta. Maakaapelointihankkeet kestävät pääosin kesästä 2016 kesään 2018. Paraisilla kaivutyöt alkoivat kesällä . Nauvossa ja Korppoossa kaivut alkavat ensi keväänä. Työkohteiden urakoitsijakumppanina on Eltel Networks Oy. Caruna kaapeloi Paraisilla NAANTALISTA kotoisin oleva vuonna 1999 syntynyt nuori mies osti Raision keskustasta pienen retkikirveen keskiviikkona 19. lokakuuta. Aggression kohteiksi valikoitui kolme ulkomaalaistaustaista, joista yksi oli nuori henkilö. Kukaan ei saanut vammoja. Mies hajotti kirveellä lyöden yhden liikehuoneiston ikkunan. Poika heitti kirveen poliiseja kohti osumatta sekä löi ja rimpuili. Poliisi käytti sumutinta ja sähkölamautinta.’ Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi pojan keskiviikkona iltapäivällä. Oikeus vangitsi kirveenheiluttajan LASSE VIRTANEN JOS viranomaisia työllisti viime vuonna turvapaikkahakemusten käsittely, niin ensi vuosi on käännyttämisten vuosi. Poliisin kontolle jää myös kielteisten päätösten antaminen tiedoksi. – Osa on palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa, etupäässä Irakiin, mutta myös moneen muuhun maahan. Osa on palannut oma-aloitteisesti muualle Eurooppaan, kuten Ruotsiin ja Saksaan. Valtaosa on yhä Suomessa, arvioi ylikomisario Stephan Sundqvist. Noin 10 000 päätöstä on edelleen tekemättä, mutta suma on tarkoitus purkaa jouluun mennessä. Maahanmuuttoviraston linja on ollut tiukka, noin puolet hakemuksista hylätään. – Myönteisten päätösten osuus on ollut neljännes tai kolmannes. Poliisin tehtävä on suorittaa maasta poistaminen, kun henkilö ei enää laillisesti oleskele Suomessa. Velvollisuus on hoitaa asia niin, että henkilö poistuu maasta. Kaikki viranomaiset pyrkivät siihen, että poistuminen tapahtuisi vapaaehtoisesti. Porkkanoina on maksettua lentoa ja käsirahaa, kuvailee Sundqvist. Suomi on neuvotellut palautussopimuksen Afganistanin kanssa. Kielteisen päätöksen saaneet voidaan pakkopalauttaa Afganistaniin. Ulkoministeriö neuvottelee parhaillaan Irakin kanssa vastaavasta sopimuksesta. – Uhkakuvana on, että Suomeen syntyy laittomasti maassa olevien ihmisten suuri joukko. Uhkakuva on todellinen. Suurin osa niistä, jotka harkitsevat lähtevänsä vapaaehtoisesti, on jo lähtenyt. Jäljelle jää hankalampi joukko, joka joudutaan ehkä pakkopalauttamaan. – Laittomasti tänne jäänyt uhriutuu helposti, tulee hyväksikäytetyksi työvoimana, seksuaalisesti tai muilla tavoin. Asema ei ole kovin hääppöinen. Toivomme, ettei niin käy. Poliisi on Lounais-Suomessa käännyttänyt noin 300 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, mutta ensi vuonna luku noussee jo tuhanteen. Kateisiin on Sundqvistin mukaan toistaiseksi ”joitakin kymmeniä”. Luku noussee ensi vuonna merkittävästi. Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna luku jäänee noin 4 000:een. Hakijoista 10–15 prosenttia tulee Lounais-Suomeen. Paperittomia ulkomaalaisia katoaa viranomaisilta Ylikomisario Stephan Sundqvist arvioi, että paperittomat ulkomaaliset painuvat viranomaisten ulottumattomiin. Lasse Virtanen LASSE VIRTANEN RIKOSTEN määrä on syyskuun loppuun mennessä vähentynyt LounaisSuomen poliisilaitoksen alueella noin kolmella prosentilla viime vuodesta, mutta henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat nousseet noin kymmenellä prosentilla. – Ei meillä valtavia muutoksia turvallisuustilanteessa ole. Pieniä heilahteluja on rikoslajien välillä, analysoi operatiivisesta toiminnasta vastaava apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaival. Omaisuusrikosten määrä laskee, osin huumausainerikokset ja liikennerikokset. Mitä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän kasvu tarkoittaa? – Se tulee pahoinpitelyjutuista, pääsääntöisesti. Niissä on 11 prosentin nousu. Vertailuvuosi on 2015. Jos katsotaan pitemmältä ajalta, niin näyttää siltä, että parin hyvän vuoden jälkeen palataan aikaisemmalle tasolle juttujen määrässä. Se selittää prosentuaalisen nousun. – Yksityisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä on noussut noin 13 prosenttia. Niihin sisältyvät muun muassa kotiväkivalta, mutta myös esimerkiksi turvapaikanhakijoiden keskinäiset kahakat vastaanottokeskuksissa. – Vieraat kylässä, vedetään se kossupullo ja tapellaan, tiivistää Puolitaival tyypillisen tapahtuman. RIKOSTEN selvitysprosentti on yhä noin 50. Keskimääräinen tutkintaaika on lyhentynyt parilla vuorokaudella. – Jutun tutkintaan menee keskimäärin noin neljä kuukautta. Talousrikosjuttuun saattaa mennä yli kaksi vuotta, joku pieni juttu selviää nopeasti. – Välillä ihmiset soittelevat kuukauden jälkeen rikosilmoituksesta ja ihmettelevät, miksei juttu ole jo valmis. Juttujen selvittäminen ja kaiken kasaaminen vaatii oman aikansa. Puolitaipaleen mukaan ulkomaaliset kollegat eivät juuri edes selvitysprosenteista puhu. – Mitä isompi kaupunki, sitä alhaisemmat selvitysprosentit. Toimintavalmiusaika on kiireellisissä tehtävissä 9–10 minuuttia poliisilaitoksen alueella. – Samalla tasolla on pysytty. Yli kymmenen minuutin keskiarvo ei saa mennä. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. A-tehtävissä, siis kiireellisissä, keskiarvo on Turussa 6,3 minuuttia, Kustavissa peräti 44,2 minuuttia. – Kustavissa ei monestikaan ole partio lähellä. Uudessakaupungissa on poliisiasema, mutta partio liikkuu alueella, eikä ole aina asemalla. Kuusi minuuttia on pitkä odottaa, kun tarvitsee apua, mutta niin on kolme varttiakin. Partioita ei joka paikkaan riitä. Niiden on oltava siellä, missä tehtävien painopiste on, sanoo Puolitaival. HÄLYTYSTEHTÄVIEN määrä on nousussa. – Määrä nousee viime vuodesta noin 9 900:aan tehtävään. Se on arvio. Pikkujoulukausi alkaa ja vauhti kiihtyy kentällä. Poliisien määrä vähentyy,mutta tavoitteena on, että toimintavalmius ja kyky reagoida ei heikkenisi. – Leikkaamme erityistutkintaryhmien vahvuuksista ja kenttävalvonnasta, sentyyppisestä toiminnasta, jossa poliisi itse kaivaa asiat esille. Jos leikkauksia tulee lisää, joudumme jatkossa miettimään, miten kenttä toimii. Etenkin kesäaikaan, kun lomat pyörivät, se tuottaa miettimistä. Nyrkki heiluu seinien sisällä Pahoinpitelyjen määrä on kasvussa, mutta väkivalta siirtyy kaduilta yksityisiin tiloihin MIEHEN ja kahden naisen seurue pakottivat taksikuskin veitsellä uhaten ulos autosta Turussa torstain vastaisena yönä kello 1.40. Anastus tapahtui, kun Paimiosta lähtenyt seurue pyysi kuskia pysähtymään pankkiautomaatille. Yksi seurueen jäsenistä siirtyi ratin taakse ja ajoi pois paikalta. Epäilyt otettiin aamuyöllä kiinni turkulaisesta kerrostaloasunnosta. Taksi löytyi hylättynä jonkin matkan päästä. Taksiauto ryöstettiin kesken ajon
• 3 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIHERVUODEN päätöstapahtumassa Helsingissä jaettiin 26 vihervuoden mitalia viheralan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Yksi saajista oli turkulainen puuasiantuntija Aki Männistö (hortonomi amk, arboristi, kuvassa), joka perustelujen mukaan on jo kahden vuosikymmenen ajan ollut eturivissä mukana edistämässä ja kehittämässä hyvää asuinympäristöä luovaa kaupunkipuuston hyvinvointia. Aki Männistölle vihervuoden mitali SUOMEN poliisi täyttää 200 vuotta. Pääjuhla on Turussa 17. marraskuuta, sillä toiminta alkoi juuri Turussa vuonna 1816. Turku oli silloin merkittävin suomalainen kaupunki, vaikka painopiste oli jo siirtymässä Venäjän vallan alla suuriruhtinaskunnassa kohti itään. Poliisin historiasta julkaistaan kaksiosainen historiateos. Ensimmäisen on kirjoittanut emeritusprofessori Timo Soikkanen, toisen professori Vesa Vares – turkulaisia molemmat. Poliisitoiminta on murroksessa, kuten koko suomalainen yhteiskunta. Viranomaistoimintaa muokkaa raha. Toimintaa ei saisi supistaa, mutta budjetteja leikataan, koska julkinen talous on pahasti alijäämäinen. POLIISI ei ole välttynyt leikkurilta. LounaisSuomen poliisilaitoksella on ensi vuonna sata poliisia vähemmän kuin vuonna 2010, jolloin poliiseja oli 845. Ensi vuonna poliiseja on alueella enää 746. Palveluverkkoa on karsittu. Poliisiasema on lakkautettu Kaarinasta ja Eurasta. Raisioon jäi talousrikostutkintaa, ulkomaalaispoliisi ja pari ryhmää univormupoliiseja partioihin. Raision talo säilyy poliisin käytössä. Tilat ampumaratoineen tarvitaan jatkossakin. Jos leikkuri uhkaa yhä, pienet laitokset ovat liipasimella. POLIISIN rahoitus kytkeytyy kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Suomalaiset ovat olleet kuuliaista kansaa, eikä poliiseja ole tarvittu paljon. Turvallisuudentunnetta horjuttavat monet asiat, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Poliisi joutuu käännyttämään maasta ne, joilta turvapaikka evätään. Rajat ylittävä rikollisuus vaatii erityishuomiota, samoin kyberrikollisuus, joka on saanut oman tutkintaryhmänsä Turkuun. Ekstremismi ja radikalismi herättävät huolta niin paljon, että poliisin määrärahoja saatetaan tarkistaa vielä ylöspäin eduskunnan budjettikäsittelyssä. Poliisipäällikkö Tapio Huttunen lupaa, ettei partioinnista ainakaan toistaiseksi vähennetä. Jostain on kuitenkin nipsaistava. Liikennevalvonta vähenee, samoin kenttävalvonta eli nuorison ja huumausaineiden katuvalvonta. LASSE VIRTANEN Leikkuri uhkaa myös poliisia Poliisipäällikkö Tapio Huttunen (oik.) ja apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaival toivovat, ettei poliisimiesten määrän väheneminen heikennä poliisin toimintaa. Lasse Virtanen
• Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 29. lokakuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA PUUTORIN laidassa sijaitsevassa Teatteri Maneerissa karkotetaan syksyn synkkyyttä nauramalla, kun lavan valtaa brittiläinen farssi Rysän päältä. Näytelmän ohjaa Loimaan teatterista tuttu Sari Äikää-Torkkeli, jolle Maneerin toiminta on jo tuttua vuosien takaa. Juhlanäytelmää valittiin hartaudella ja harkiten. Rysän päällä hirnutaan aina joulukuun alkupuolelle asti. Rysän päällä Maneerissa TURKULAINEN Jenni Saari kuvailee tyyliään vaihtelevaksi. Muuntautumiskykyisen kampaajan tyyli on leikkisä ja värikäs, joskus taas hyvinkin mustanpuhuva, yksinkertainen tai selkeä. Saari pukeutuu enimmäkseen fiiliksen mukaan. Ideansa pukeutumiseen Saari saa usein ulkomailta, matkoilta tuleekin ostettua iso kasa vaatteita kerralla. – Viime kerralla palasin Italiasta ja tykästyin siellä simppeliin tyyliin. Nyt kun kävin hetki sitten Lontoossa, tarttui sieltä mukaan rohkeampaa vaatetta, kuten tämä farkkutakki, Saari kertoo. Saari shoppailee usein COS:illa, Other Storiesilla tai Hennes&Mauritzilla. Tällä hetkellä vaatteissa viehättää eniten burgundinpunainen, sametti ja kimallus. Leikkisää tyyliä ulkomailta Mikä on rakkain Turkuun liittyvä elokuvamuistosi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tähän saunaan on yleensä jonoa. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Juhani Enberg Henriikka Fingerborg ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Martta ja Kerttu Mäenpää ovat käyneet Kuralan kylämäessä useaan kertaan. KERTTU: Parasta siellä oli se, kun siellä sai syöttää eläimiä. MARTTA: Siellä oli paljon kaikenlaisia eläimiä. Parhaita on ehkä hevoset ja lampaat. Hevoset on kauhean isoja. Sitten siellä on kanssa kissoja ja koiria ainakin joskus. K: Me ollaan ratsastettukin niillä hevosilla. Se oli aika jännää, kun ratsastaessa on niin korkealla. Jos sieltä selästä tippuisi, niin sitten kyllä sattuisi kovasti. M: Kurala on kyllä kiva paikka. Eläinten lisäksi siellä on kaikkia kivoja tapahtumia, joissa esimerkiksi askarrellaan. Siellä voi tehdä vaikka koristeita kotiin. K: Me ollaan käyty Kuralassa monta kertaa. M: Kesällä siellä on ehkä vähän hauskempaa, kun niitä eläimiä on silloin enemmän. K: Kesässä on se hyvä puoli, että silloin siellä on kanssa lämpimämpää ja voi tehdä ulkona kaikkea. Talvella siellä ei ole eläimiä. Mutta voi siellä ulkona silti olla, jos ei ole kauhean kylmä. Jos on kylmä, niin voi tulla helposti kipeäksi. Tai sitten pitää pitää vaatteita paljon päällä. M: Ei ainakaan ole niin paljon eläimiä kuin kesällä, mutta voi siellä jotain olla. K: Useammin me ollaan Kuralassa käyty kesäisin kuin talvella. M: Niin. Ei me varmaan olla talvisin käyty kuin kerran tai kaksi. Kylämäen kävijät HEIKKI MÖTTÖNEN OSOITTEESSA Eerikinkatu 7 sijaitsi aikanaan Turun ehkäpä hienoin elokuvateatteri, alkuperäinen Kino-Palatsi. Arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema Lintulan talo valmistui vuonna 1932. Kadun puoleisessa osassa oli asuntoja, mutta pihan puolelle kaavailtiin liikuntatiloja. Yläkerran tennishalli valmistuikin, mutta alakerran uimahalli jäi suunnitelmien tasolla, vaikka itse allas ehdittiin jopa valaa. Tilat olivat pitkään tyhjillään, kunnes Suomi-Filmi Oy hoksasi avata ne elokuvateatterikäyttöön. Suomi-Filmi kääntyi turkulaisarkkitehti Erik Bryggmanin puoleen ja hän onnistui taikomaan uima-altaan päälle tyylikkään lähes 600-paikkaisen filmipyhätön parvekkeineen. Bryggmanin tyylittely näkyy myös avarassa ja raikkaassa funkkishenkisessä aulassa. Teatterin esirippu oli turkulaisen koristetaiteilija Katri Waren-Wariksen käsialaa. Uuden Kino-Palatsin avajaisia vietettiin 30. syyskuuta 1936 ja ensiillassa oli saksalais-italialainen elokuva Liebe des Maharadscha, Die. Koska Suomi-Filmi Oy omisti Kino-Palatsin, olivat filmiyhtiön omat tuotannot jatkossa vakiokamaa ohjelmistossa. VUONNA 1937 teatterin alussa tapahtui kohtaaminen, joka johti uuteen suomalaiseen filmitähtitarinaan. Suomi-Filmin toimitusjohtaja Risto Orko ihastui nuoreen salolaislähtöiseen lipunmyyjään ja houkutteli tämän koekuvauksiin Helsinkiin. Helena Karasta tuli nopeasti palvottu filmitähti, joka ura ajoittui vuosille 1937–52. Kino-Palatsissa ei ollut tapahtunut mitään suuria mullistuksia, kun mentiin jo hyvää vauhtia 1970-lukua. Vuonna 1974 aulaan rakennettiin pieni alle 100-paikkainen Kino Colt. Tämän muutoksen myötä Suomeen tuli ensimmäisen kaksisalinen elokuvateatteri. Kino Colt oli kuitenkin hankalan muotoinen ja valkokangas jäi neliönmuotoiseksi. 1970-luvun lopulla avattiin vielä pienempi Kino Colt 2, asennettiin pääsaliin uudet espanjalaiset tuolit sekä uusittiin tekniikkaa. SuomiFilmillä oli kuitenkin hankaluuksia saada kunnollista ohjelmistoa, mutta yhtiön Disney-oikeudet auttoivat lasten elokuvien hankinnassa. Kino Colt oli vuoden verran päivisin Kino-Kalle, näyttäen pornoa. SUOMI-FILMI myi hiipuvan KinoPalatsin Adams-Filmi Oy:lle vuonna 1983. Adams puolestaan sulki Kino-Palatsin lopullisesti toukokuussa 1986. Jäähyväisnäytöksenä nähtiin West Side Story. Sen jälkeen tilat siirtyivät Turun kaupungille, joka saneerasi tiloihin nuorisokeskuksen. Nykyään tiloissa toimii Motivuksen kuntokeskus. Uimahallista leffateatteriksi Kino-Palatsi oli Suomi-Filmin Turun lippulaiva 47 vuotta Kinopalatsin sisäänkäynti teatterin alkuaikoina 1930-luvun lopulla. Kauko Nurmi
• 7 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 29. lokakuuta 2016 JÄRJESTYKSESSÄÄN toinen sähköpyörätuolijalkapallon eli sähkärifutiksen SM-sarja käynnistyy sunnuntaina 30. lokakuuta Peltolan ammatti-instituutin salissa kello 11.30 alkaen. Päivän aikana pelataan yhteensä kolme ottelua. Viime kaudella sarja pelattiin Interin ja HJK:n voimin. Täksi kaudeksi sarjaan on saatu kolmaskin joukkue, kun TPV Tampereelta osallistuu kuutena viikonloppuna pelattavaan SM-sarjaan. Sähkärifutiksen SM-sarja laajenee TUTO tiedotti tällä viikolla jäädyttävänsä marraskuun 30. päivä pelattavassa kotiottelussaan jäädyttävänsä Kari Johanssonin (kuvassa) pelinumeron 16. Kyseessä on Urpo Ylösen ja Seppo Lindströmin jälkeen kolmas paidanjäädytys seuran historiassa. Molemmissa turkulaisissa kiekkoseuroissa on viime vuosina noussut historian arvostaminen uusiin mittasuhteisiin. Johanssonin numeron jäädyttäminen on hyvä lisälenkki viime vuosina tapahtuneen kehityksen ketjuun. Johansson on yksi niistä harvoista tutolaisista, jotka ovat pelanneet kiekkoa olympialaisissa saakka. Tuo tapahtui Grenoblessa 1968. Tutossa Johansson ehti pitkällä urallaan pelata 12 kautta. Viimeiset luistimenpiirtonsa jalkapalloilijanakin pelannut Johansson pelasi Tutossa 1980-luvun puolella. Johanssonin paidan jäädyttäminen on ehdottoman perusteltua. Vaikka viimeisestä vierailusta SM-liigassa on jo parikymmentä vuotta aikaa, on Tutonkin historia muistamisen arvoinen. Monta turkulaista kiekkoilun ikonia on nimittäin ollut merkittävässä roolissa Tuton historian mittaan. Eikä ainakaan vielä ole edes sitä vaaraa, että jäädytysseremonioita olisi niin tiuhaan, että niistä menisi hohto. Vielä Kupittaankin kattoon jokunen paita mahtuisi ennen kuin historian muistaminen alkaisi maistua puulta. ILKKA LAPPI Numero 16 Milloin Veikkausliigassa nähdään jälleen kaksi turkulaisjoukkuetta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI FIGHT Promotion Showdown kamppailu-urheilu tapahtumassa piti nähdä mielenkiintoinen debyytti, kun kannuksensa thainyrkkeilyn parissa kannuksensa keränneen promoottori Jan Salmisen oli määrä otella ensimmäistä kertaa vapaaottelun parissa. Kuten usein kamppailu-urheiluiltojen kohdalla, vain muutos on varmaa. Alkuviikosta Salmisen vastustajaksi lupautunut Jouni Aho joutui vetäytymään ottelusta loukkaantumisen vuoksi. – Harmittaa totta kai. Olen harjoitellut vapaaottelumatsi mielessäni ja opiskellut lähinnä alasvientien puolustamista. Tämä on tätä tapahtumajärjestäjän arkea, Salminen harmittelee. Hän on ennenkin väläytellyt vapaaotteludebyytin mahdollisuutta. Vaikka tällä kertaa Salminen häärääkin vain järjestäjän roolissa, ei hän sulje pois mahdollisuutta otella vapaaotteluympyröissä tulevaisuudessa. – Kyllä vapaaotteludebyytti varmaan joskus tulee eteen. En kuitenkaan osaa sanoa milloin. Olen sen tyyppinen luonne, etten osaa treenata ilman tavoitetta. Palaan vapaaotteluharjoittelun pariin, kun tiedän milloin matsi mahdollisesti on edessä. MUUTAMAN päivän varoitusajalla Salminen ei löytänyt korvaavaa vastustajaa. Salmisen elokuussa järjestämän tapahtuman jälkipyykki on myös edelleen pesemättä. Pystyottelu kunniaan Promoottori Jan Salmisen vapaaotteludebyytti siirtyy Jan Salmisen hymy ei hyydy, vaikka riitely Suomen Vapaaotteluliiton kanssa vaikuttaakin Fight Promotion Showdown -illan ottelukorttiin. Ilkka Lappi Tuolloin tapahtumassa rikottiin Suomen Vapaaotteluliiton sääntöjä, jonka seurauksena SVOL määräsi Salmiselle 300 euron sakot, jotka tämä kieltäytyi maksamasta. Seurauksena SVOL kielsi liittoon kuuluvia vapaaottelijoita ottelemasta Salmisen tapahtumissa. Kielto vaikuttaa merkittävästi siihen, keitä ottelijoita on saatavilla. – Tätä tapahtumaa järjestäessä on joutunut soittamaan vähän tavallista enemmän puhelinsoittoja ja ilta tulee keskittymään muihin kamppailulajeihin kuin vapaaotteluun. Vapaaotteluliittoon olen ilmoittanut, että maksan sakot, kun puheenjohtaja vaihtuu, Salminen sanoo. Apollossa tarjolla on pystyottelupainotteista kamppailua. Turku Thaiboxing Clubin Jussi Santalahti kohtaa thainyrkkeilyottelussa Aleksei Sumzovin. Pietarissa harjoittelevan ukrainalaisen meriittilistalta löytyy muun muassa K-1 potkunyrkkeilyn maailmanmestaruus. – Se on kahden aktiivisen ja ulottuvan ottelijan kohtaaminen. Mennään täysillä eteenpäin. Se on varmasti yleisöönmenevä ottelu, Salminen luonnehtii. TURKULAISITTAIN toinen mielenkiintoinen ottelu on elokuulta peruuntunut Turku Muay Thain Otto Suonpään ja Nummela Thaiboxingin Tatu Varrion K1-kohtaaminen. – Oma taustani on thainyrkkeilyn puolelta. Kun vapaaotteluliiton kanssa tilanne on mikä se on, voin tapahtumissani keskittyä pystyottelupainotteisiin otteluihin, jotka ovat isossa kuvassa jääneet viime aikoina Suomessa hiukan ehkä varjoon, Salminen sanoo.
• 9 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual MARIANNE ROVIO KAARINAN kaupungin Rungon koulun fysiikan tunnilla oppilaat saivat idean osallistua Kauppakeskus Skanssin ympäristötaidekilpailuun. He alkoivat valmistaa kierrätysmateriaaleista taidetta. Aiheeksi tuli avaruuden saastuminen. – Kaikki tietävät, että ihminen saastuttaa meriä, ja ne täyttyvät roskasta. Vähemmän tunnettua kuitenkin on, että avaruus alkaa aivan yhtä lailla täyttyä romusta. Hengenvaaralliset romunkappaleet saattavat törmäillä ihmiselle tärkeisiin satelliitteihin ja luotaimiin hajottaen niitä. Joskus jopa jokin romunkappale saattaa pudota maahan. Niin pieniä kuin romunkappaleet ovatkin, ne liikkuvat niin käAvaruussaaste kiinnitti lasten huomion Kaarinalaiskoululaiset taiteilivat roskasta taideteoksia kauppakeskus Skanssiin SKANSSI Niilo Jokinen ja Juho Suominen green screen -kikkailevat ympäristötaideteoksen äärellä, Rungon koulun arkisto sittämättömän nopeasti, että jopa pieni maalinkappale on tappava, kiteytti Rungon koulun 6. luokan oppilas Erik Kiljander, 12, heidän ympäristötaideteoksensa idean. Kiljander kertoi siitä, miten he alkoivat valmistella kierrätysmateriaaleista luotaimia, satelliitteja ja avaruusaluksia, jotka hyödyttävät ihmistä monella eri tapaa maan päällä mahdollistaen muun muassa sääja navigointipalvelut sekä sotilastiedonvälityksen. – Työn ideana oli tutustua lähemmin luonnon ja avaruuden suhteeseen, ja siihen, miten avaruutemme alkaa yhtä lailla täyttyä romusta kuten meremmekin. OPPILAAT toivat kotoaan kaikenlaista kierrätysmateriaalia pullonkorkeista ketsuppi-, tonnikalaja jogurttipurkkeihin. – Käytimme hyväksi jopa vanhan kirjahyllynkin. Teimme pienissä ryhmissä yhteistyötä lähes päivittäin usean viikon ajan. Opettaja kertoi tämän pohjautuvan ilmiöpohjaiseen yhdessä oppimiseen, Kiljander lisäsi. Rungon koulun kuudesluokkalaisille kokemus oli ollut mielekäs. Kierrätysmateriaalit mahdollistivat luovuuden ja mielikuvituksen käytön. Aihe puolestaan antoi paljon pohdittavaa. – Minulle kierrätys merkitsee sitä, että materiaaleja käytetään hyväksi uudelleen. Nyt teimme kierrätystaidetta siitä, miten avaruus roskaantuu, sanoi Elli Roininen, 11. Joona Vuorisalon, 12, mukaan oli todella mukavaa rakentaa ympäristötaideteos kierrätysmateriaaleista. – Se oli täysin uudenlainen kokemus minulle ja luokalleni. Minulle itselleni kierrätys merkitsee paljon, sillä jos kaikki kerran käytetty heitettäisiin pois, maailmasta loppuisi materiaalit, kuten öljy sekä rauta. LUOKANOPETTAJA Risto Hämäläisen mukaan koulussa huomioidaan kierrätys osana arkea. – Koulumme keittiöstä lähtee biojäte, samoin luokissa eritellään kartongit, paperit, lehdet, paristot sekä askartelemme paljon kotoakin tuotavista kierrätysmateriaaleista kuten vessapaperirullista, maitotölkeistä, rasioista, laatikoista, korkeista ja niin edelleen. Samoin keskustelemme kierrätyksestä eri oppiaineiden sisällä. Käsittelemme kierrätystä eräänlaisena ilmiönä. ”Avaruutemme alkaa täyttyä romusta.”
• 11 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Skanssi, Peltola
• Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET 12
• Lätkäliiga –sivulla seurataan mukana olevien yritysten tulosveikkausta TPS:n kotiotteluista SM-liigakaudella 2016-17. Pistetilanne on sivulla 15 parhaan osalta. Lätkäliigan pistepörssiä voi seurata verkossa osoitteessa www.aamuset.? /latkaliiga Pelaajat esittelyssä #36 Elmeri Eronen Syntymäaika: 27.1.1995 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 176 cm Paino: 79 kg Kätisyys: Right #20 Jani Forsström Syntymäaika: 19.2.1986 Syntymäpaikka: Lahti Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 186 cm Paino: 95 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Tarjoamme mainosteippaukset, auringonsuojakalvot, sisustustapetit, siirtotarratekstit ja -logot, 6-väritulosteet ja 3D logot. Autoja ikkunateippaukset, mainoskilvet ja opasteet kuin julisteetkin ammattitaidolla. Näitä saa kauttamme sisälle, ulos, seiniin, jäälle, kaiteisiin, ikkunoihin, purjeisiin, urheilukentille ja ajoneuvoihin, vain mielikuvitus on rajana, kertoo yrittäjä Sirpa Rantanen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Olemme vanha ja luotettava kumppani Turun alueella. Nopeus ja hyvä ammattitaito ovat tämän päivän avainsanoja. Millaiset ovat alan näkymät? Periaatteessa meidän alallamme näkymät ovat ihan hyvät. Brändejä vaihdetaan ja mainokset uusitaan, niin ikkunoista kuin autoistakin tasaisin välein. Kenen TPS:n pelaajan otteita seuraat tällä kaudella erityisellä mielenkiinnolla? En osaa yhtä tiettyä pelaajaa nimetä, mutta nuoret pelaajat kiinnostavat aina. On mielenkiintoista nähdä, miten he löytävät paikkansa joukkueesta ja millaisen roolin he kykenevät joukkueesta ottamaan. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Play offs -pelejä, niitä mieli halajaa katsomaan taas pitkästä aikaa. Mitä yrityksenne tekee? Sporttikone on Kaarinassa, Salossa ja Somerolla toimiva perheyritys. Myymme ja huollamme pienkoneita moottorisahoista mopoihin. Meiltä saa varaosapalvelut yleisimpiin pienkoneisiin. Somerolla valikoimiimme kuuluvat myös urheiluvälineet. Kaikkia tuotteitamme saa nettikaupasta, kertoo Isto Aaltonen. Mitkä ovat vahvuutenne? Tuotevalikoiman laajuus ja laadukkuus. Meillä on kaikki alamme ykkösmerkit saman katon alla. Husqvarna, Klippo, Polaris, Stiga, STIHL jne. . Kilpailijoillamme ei ole vastaavaa merkkivalikoimaa tarjolla. Myyjämme palvelevat ammattitaidolla. Haluamme, että asiakas saa liikkeessämme hyvän palvelukokemuksen. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Olemme pystyneet kasvattamaan tunnettavuuttamme Kaarinan alueella lyhyessä ajassa, mikä on näkynyt positiivisesti asiakasmäärissämme ja tuloksessamme. Tulevaisuus näyttää siis positiiviselta, koska selvästi tilausta meille on Turun seudullakin ollut. Keitä TPS:n pelaajia seuraat erityisellä mielenkiinnolla tällä kaudella? Ennen kaikkea minua kiinnostaa joukkueen pelaaminen. Ketjujen yhteispeli on sellainen asia, joka minua on aina kiinnostanut. Tämän vuoden joukkueessa on myös nuoremmassa kaartissa pelaajia, jotka ovat komeasti lunastaneet paikkansa joukkueessa. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Kun tuolla tasolla pelataan, voiko tavoitteena olla muu kuin mestaruus. Mainosnerg Sporttikone Sunborn Group ..................................... 61 pistettä Sa? re SF-Lämmitin Oy ............................ 54 pistettä Classic Man ......................................... 51 pistettä Turun Tietopalvelu ................................. 45 pistettä Saneeraus ja Maalaus Erander ............... 41 pistettä Aurator Varainhoito ............................... 40 pistettä Hiuskeskus .......................................... 40 pistettä Motonet korjaamo ................................ 40 pistettä Valaisin Grönlund .................................. 40 pistettä Kukka-Tuire .......................................... 39 pistettä Kotipizza Humalistonkatu ........................ 35 pistettä KK-Kivetys ........................................... 33 pistettä Lehtipalvelu Pirjo Rantala ....................... 33 pistettä Mainosnerg ......................................... 33 pistettä Ravintola Teini & Bar Bremer.................. 32 pistettä Pistetilanne TPS-HPK –ottelun jälkeen www.mmkuntotalo.com LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY motonet korjaamo Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Turun Sammutinhuolto www.linnanapteekki.? MAINOS Humalistonkatu Mukana veikkaamassa: us koska Turun uraat a na teetkin ammattitaidolla. Näitä s kauttamme sisälle, ulos, seinii jäälle, kaiteisiin, ikkunoihin, pu siin, urheilukentille ja ajoneuv hin, vain mielikuvitus on rajan kertoo yrittäjä Sirpa Rantan
• 14 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 29. lokakuuta 2016 KANADALAINEN rocktrio Billy Talent saapuu lauantaina 5. marraskuuta Logomoon. 13-vuotisen uransa aikana bändi on ehtinyt esiintyä useaan otteeseen Suomessa, mutta bändin suoraviivainen ja konstailematon rock puree yleisöön kerta toisensa jälkeen. Paahteisen rokin lisäksi syynä suosioon syynä myös ahkera keikkailu, mikä on hionut bändistä tiukan keikkakoneen. Logomon ovet aukeavat kello 20. Tuttuja vieraita Kanadasta JOS luulit tietäväsi, millaista musiikkia Lady Gaga tekee, kannattaa tarkistaa tietämyksensä. Tosin Lady Gaga on osoittanut urallaan tähän mennessä poikkeukselliset kameleontin kykynsä. 2011 ilmestyneellä Born This Way -levyllä hän flirttaili klassisen rokin kanssa ja parin vuoden takainen Tony Bennettin kanssa tehty Cheek to Cheek oli silkkaa jazzia. Lady Gagan uran viides levy Joanne laajentaa naisen genrepalettia entisestään. Se esittelee Gagan kyvyt kantrin parissa. Ei tässä Emmylou Harrisin, Dolly Partonin tai Loretta Lynnin tontille astuta, mutta Gaga suodattaa poppinsa varsin maukkaasti kantrin läpi. Gagaa on pidetty hänen koko lähes kymmenvuotisen uransa ajan uudistajana ja suunnannäyttäjänä, joka vie poppia ja tanssimusiikkia kohti käymättömiä korpimaita. Joanne osoittaa kuitenkin entistä selvimmin, että Gaga ei oikeastaan uudista. Enemmänkin hän yhdistää vanhaa. Hän luo synteesin aikaisemmin tehdystä ja lisää siihen oman mausteensa, jolloin lopputuloksena on jotain, mikä on samaan aikaan tuttua ja tuoretta. Sen Lady Gaga tekee paremmin kuin ehkä kukaan aikalaisensa. Kenelle: Kantriallergikoille näytteeksi genren venyvyydestä. Arvio: Verevä näkemys kantripopista. Levy, joka viihtyy luontevasti niin kotona kuin klubillakin. ILKKA LAPPI Kantri à la Gaga Minkä suomalaisen artistin musiikista pitäisi tehdä musikaali? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI GÖSTA Sundqvist on Juice Leskisen ja muutaman muun ohella yksi niistä harvoista suomalaisista lauluntekijöistä, joiden sanojen voi hyvällä syyllä sanoa syöpyneen kansakuntamme kollektiiviseen tajuntaan. Vuonna 2003 kuollut Sundqvist ehti tehtailla Leevi and the Leavingsin kanssa loputtoman tuntuisen määrän hittejä. Tänä syksynä nuo unohtumattomat laulut soivat Jo-Jo Teatterin lavalla musiikkinäytelmässä Teuvo. – Ensiksi hirvitti. Oli sellainen olo, että eihän Göstan biiseihin voi koskea. Niiden esittäminen sellaisenaankin olisi valtava haaste, kun ei siihen kuitenkaan pystyisi kukaan muu. Sitten piti vielä alkaa tehdä ikonisiin kappaleisiin esimerkiksi sovituksellisia muutoksia, kauhistelee Teuvon musiikkivastaavana toimiva Maria Selinummi. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna ensi-iltansa saavassa näytelmässä soi yli 20 Leevi and the Leavingsin kappaletta. Mukana on kaikkien tuntemia hittejä, mutta myös ei aivan puhkisoitettuja lauluja. – Osa sovituksista on alkuperäisuskollisia, mutta osaan kappaleista on tehty aika isojakin muutoksia. Vaikeinta oli tarttua niihin kaikkein tunnetuimpiin kappaleisiin. Vähemmän tunnettujen kappaleiden kohdalla kynnys muokata ei ollut ihan niin suuri, Selinummi sanoo. MUSIIKKIVASTAAVAN toimenkuvaan Teuvossa kuului yhteistyö ohjaaja Suvi Kanniaisen, koreografi Laura Hurmeen ja koko työryhmän kanssa. Kyseessä oli demokraattinen projekti. – Laulusovituksissa kädenjälkeni näkyy selvimmin. Kun aloimme harjoitusten aluksi käsikirjoitukseen tutustua, osasta kappaleista tuli välittömästi sellainen olo, että mitä haluan biisille tehdä. Musiikki ja kappaleet toimivat näytelmässä sekä juonta eteenpäin kuljettavana elementtinä että tunnelmaa vahvistavana tekijänä. – Vaikka musiikki on isossa osassa, teimme näytelmää. Musiikki toimii Teuvossa näytelmän ehdoilla. Pyrimme löytämään sellaisen ratkaisun biiseihin, että ne toimivat kulloisenkin kohtauksen ehdoilla. Joskus se vaati esimerkiksi tiettyjen biisin elementtien korostamista. Pyrimme siihen, että biisit eivät olisi päälle liimatun oloisia näytelmää katsoessa, Selinummi toteaa. SELINUMMI kuvailee näytelmän henkeä biisien hengen mukaiseksi. Kuten Leevi and the Leavingsin monissa biiseissä, läsnä on sekä ajatuksia herättävä synkempi taso että humoristisempi puoli. – Monissa Sundqvistin kappaleissa teksti voi olla hyvinkin synkkä ja siellä voi tapahtua traagisiakin asioita. Toisaalta sävellykset ovat usein hilpeitä ja leikkisiä. Samaa henkeä on näytelmässä. Siellä on komiikkaa, mutta tarinassa on myös synkempiä sävyjä, Selinummi kuvailee. Gösta, ota meidät kyytiin Teuvo-musiikkinäytelmä soi Gösta Sundqvistin melankolisia säveliä Veera Tyhtilän käsikirjoittama Teuvo kiinnittyy ajattomiin teemoihin kuten rakkauteen ja kaipuuseen. Näytelmä pohtii muun muassa sitä, miten ihminen välttää edellisen sukupolven tekemät virheet. Mikko Vihervaara Lady Gaga o on osoitt
• 15 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET 16
• 17 Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET KODIN ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA PESULAPALVELUT TILITOIMISTO VAPAAEHTOISTOIMINTA SUUTARI ASIANAJAJAT TERVEYSPALVELUT HUOLTOPALVELUT AUTOALAN PALVELUT RAKENTAMINEN PALVELEVAT PAIKALLISET KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT
• Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! TURUSSA myytiin vanhoja asuntoja syyskuussa 38,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan keskiarvo oli 2,3 prosenttia. Turun seudulla pyyhkii suhteellisen hyvin ja se näkyy kaikessa. Tulevaisuudessa on pimeyden sijaan valoa. KANADALAISET tiedemiehet ovat saaneet avaruusolennoilta viestin syvältä avaruudesta. Siinä kuulemma varoitetaan ihmiskuntaa muukalaisista. Viesti on sarja erittäin nopeita valopulsseja. Vielä kun tietäis, missä semmosia kieliä opetetaan. VUONNA 2015 kansallistwiittaajaksikin Turussa valittu Aleksi Valavuori twiittasi itselleen potkut ”vitsailemalla” Twitterissä, että hänen edustamansa koripalloseura Espoo United ei palkkaa homoja. Älyvapaampaa temppua saakin tovin miettiä. MAKEAN veden alueilla elävien selkärankaisten määrä on vähentynyt neljässä vuosikymmenessä noin 80 prosenttia, kertoo Living Planet -indeksi. Siitä käy kiittäminen luomakunnan kruunua. MILTÄ elokuussa voimaan tullut tupakkalaki vaikuttaa? ROIHA: On hieno tavoite saada Suomi savuttomaksi 2030 mennessä. Se miten sinne mennään, on nyt ylenpalttinen holhoaminen. Seuraavaksi sanotaan, että omassa rekkaautossa saa polttaa kello 21–23, mutta ei sen jälkeen. Kun ei luoteta enää tavalliseen maalaisjärkeen niin asetukset kääntyvät itseään vastaan. ELOMAA: Osa ihmisistä sanoo, että parvekkeelta sisälle tuleva savu häiritsee heitä hirvittävästi. Pahempi on, jos ihminen menee sitten sisälle polttamaan. Pitäisi olla selvää, että lasten aikana ei tuprutella, ei kämpässä tai missään muuallakaan. Korkeintaan ulkona. VR: Suomessa ollaan myös sitä mieltä, ettei lasten aikana nautita olutta. Olimme Saksassa juniorijalkapalloturnauksessa. Siellä oli olutteltta, jossa aikuiset kävivät ottamassa olutta. Yhtään ylilyöntiä ei ollut. Lapset oppivat siihen, että se on luonteva osa arkea, eikä mikään erityisen kiinnostava asia. Toimisiko se Suomessa vai menisikö se siihen, että joku Matti Örnävä vetäisi hirveät kännit. RE: Matti Örnävällä voi kestää kymmenen vuotta, ennen kuin hän tajuaa, ettei se toimi. VR: Meinaatko että hän kehtaisi? Kyseessä on juniorifutisturnaus. Joku voi ottaa kertaalleen kännin, ja henkilökunta poistaa hänet. Seuraavalla kerralla hän ehkä tajuaa, että ei ollut kovin fiksu idea. RE: Ylipäätään nämä valtavat kieltomäärät eivät ole oikeita ja pysyviä keinoja. Valtavan hyvä päätös on silti ollut se, ettei ravintolassa saa polttaa. Kun tupakointi kielletään parvekkeellakin, niin mihin kahdeksannessa kerroksessa olevat menevät tupakalle? Asennemuutos tupakoimista kohtaan (tietoisuus ettei se todella kannata) olisi parasta. Kun tullaan aikuisuuteen, jokainen saisi päättää mitä tekee. Suomi on jo täynnä lakeja. Se, että autossa ei polteta jos mukana on alle 15-vuotias, pitäisi olla itsestään selvää. VR: Mutta heti kun lapsi täyttää 15 vuotta, niin sitten on todella järkevää alkaa vetää kessua vieressä? Onko tämä se viesti, jota valtio haluaa antaa? DEBATTI DEBATTI RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona TURKUA ei kutsuta syyttä usein Suomen Pariisiksi tai Venetsiaksi. Kesäisin jokiranta uhkuu elämää ja katukulttuuria, josta monissa suomalaisissa kaupungeissa saa ainoastaan unelmoida. Longboardit ja polkupyörät ovat usean keskusta-asujan kulkuvälineitä, joka luo mielikuvan vireästä kaupunkikeskustasta. Silti usein peräänkuulutetaan eurooppalaisempaa Turkua. Millä keinoin siihen päästäisiin? Turusta on tyydyttävät kulkuyhteydet muualle. Tunnin juna Helsinkiin ja villien ideoiden mukainen Hyperloop Tukholmaan mahdollistaisivat Turun liittymisen oikeasti eurooppalaiseen verkostoon. Lennot esimerkiksi Kööpenhaminan kautta Länsi-Eurooppaan luovat kaupunkiseutumme elinkeinoelämälle kaivatut kasvuedellytykset. Halpalentoyhtiöiden liikennöinti Turun lentokentälle tuovat kaivattua eurooppalaista vireyttä. Turusta tulisi tehdä Suomen kakkoskaupunki Helsingin ohessa liikenneyhteyksiä parantamalla. Eurooppalaisen kaupungin luo toimiva joukkoliikenne. Lähimmässä miljoonakaupungissamme Tukholmassa suurin osa matkoista tehdään koko kaupunkiseudun kattavalla metroverkostolla. Toisaalta Lissabonissa matkat tehdään raitiovaunulla. Turkulaisessa keskustelussa raitiovaunut ovat varmasti keskiössä ensi kuntavaaleissa, joka kulminoituu kysymykseen ”rautaa maahan vai ei?”. Näkemykseni mukaan raitiovaunukisko tuo pysyvän linjan paikkaan, mikä toisaalta tuo pitkäjänteistä varmuutta kaupunkisuunnitteluun. Ratakiskot pysyvät asennetussa paikassaan! Eurooppalaiseen kaupunkiin liittyy vireä katukulttuuri. Varvintorin ympäristö tunnetaan kaupungin parhaana skeittauspaikkana, jota voisi parantaa esimerkiksi yhdistämällä laattojen saumat. Turku tunnetaan harmaista betonilähiöistään, puhumattakaan keskustan alueen neuvostoarkkitehtuurista. En näe huonona asiana, mikäli harmautta piristettäisiin värikkäällä katutaiteella, jota kokeiltiin kesällä Pansion alueella. Jokirannan ravintoloille on suotava mahdollisuus katuterasseihin ja laajennettuihin aukioloaikoihin, jotka luovat aidon eurooppalaisen tunnelman kaupungin ytimeen. Tehdään Turusta iloinen Amsterdam! Turulla on todelliset mahdollisuudet kaupunkiseutunsa keskuksena kehittyä Suomen eurooppalaisimmaksi kaupungiksi. Toriparkki kävelykeskustan mahdollistajana ja yltyvä keskustelu raitioteistä luovat vaihtoehtoja tulevaisuuden Turulle. Näen, että vahvalla ja yhtenäisellä visiolla luodaan erilaisia vaihtoehtoja Turun seudun kehittämiseksi kohti eurooppalaisempaa tulevaisuutta. MIIKKA KOSKI TURUN EUROOPPANUORTEN VARAPUHEENJOHTAJA KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITON HALLITUKSEN JÄSEN Turusta Suomen eurooppalaisin kaupunki
• 19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 29. lokakuuta 2016 KOLUMNI STALINILLA oli kolme hyvää mahdollisuutta nielaista Suomi, mutta hän jätti ottamatta haukkapalan. Miksi? Tätä kysymystä pohtii professori Kimmo Rentola kirjassaan Stalin ja Suomen kohtalo. Sudenhetkiä olivat vuodet 1939, 1944 sekä 1948–50. Rentola puntaroi Stalinin näkövinkkeliä. Stalin oli diktaattori ja despootti, mutta ennen muuta tiedustelumies. Hän teki päätöksiä tiedustelutietojen varassa. Rentola kahlaa läpi arkistomateriaalia, joka johdattaa sen tiedon lähteille, jolle Stalin perusti. Talvisota oli koitua kohtaloksi, mutta oli lopulta myös myöhempien pelastusten perusta. Stalin lähti soitellen sotaan. Suomen sitkeys yllätti kaikki. Suomen kohtalo oli silti hiuskarvan varassa maaliskuussa 1940. Tarvittiin apua ulkoa. Sitä odoteltiin, ja vaikka sitä ei saatu, odottelu poiki rauhan. Hän sai viikon myöhässä tiedon, että Britannian ja Ranskan apu jäisi vähäiseksi, jos toteutuisi ollenkaan. Rauha oli jo tehty. Jos britit olisivat pommittaneet Kaukasuksen öljykenttiä ja länsimaat ryhtyneet sotaan, historiateokset kirjoitettaisiin toisella tavalla ja kartta näyttäisi erilaiselta. Entä kesä 1944? Miksi Suomi pelastui? Rentolan vastaus on: maantiede, ajoitus sekä kansa, sotilaat ja talvisota. Suomi oli sivussa ja saari. Takana oli Ruotsi, ei Saksa. Puolan kysymys kuumeni ja länsivallat etenivät Normandiasta. Suomalaiset olivat yksituumaisia, eivätkä antaneet periksi. VUOSINA 1948–50 tarjolla oli Tšekkoslovakian tie, mutta sille ei käyty. Miksei? Suomalaisilla kommunisteilla ei ollut suurta intoa kaapata valtaa. Avuksi tuli myös aika. Eduskunta hyväksyi YYA-sopimuksen, Berliinin kriisi painoi päälle ja kylmä sota kuumeni. Suomi jäi sivunäyttämöksi. Stalin tyytyi jälleen siihen. Stalinin oli aina valmis äkkikäännöksiin ja otti niin paljon kuin sai. Suomen kanssa hän tyytyi vähempään. LASSE VIRTANEN Suomi-syöjän kolme paastoa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T AAMUSET-LEHDEN pääkirjoituksessa 19. lokakuuta käsiteltiin valtionosuusjärjestelmää päättäen se toteamukseen kuinka rahavirrat ohjautuvat pikkukuntien taskuun. Toteamus oli hieman yksioikoinen, sillä sinänsä kunnan koko ei määrittele sitä miten paljon kompensaatiota kuntaan ohjautuu. Valtionosuusjärjestelmän sisällä on käytännössä kaksi merkittävää tulonsiirtoa. Näistä ensimmäinen on syrjäisyyteen perustuva erä, jota on selkeä tulonsiirto kunnille, joiden väestön laskennallinen keskipiste on riittävän etäällä (yli 25 km) merkittävämmästä väestökeskittymästä. Pyhärannan tapainen pikkukunta kärsii Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan läheisyydestä jopa 1–1,5 veroprosentin tuottoa vastaavasti, kun taas vaikkapa sopivasti kasvukeskusten väliin jäävä isompi kunta saa kompensaatiota melkoisesti. Eteläsavolaisen Juvan tai Mäntyharjun tilanne on parempi kuin Pyhärannan, vaikka matka Mikkeliin tai Raumalle ei tieyhteyksien tasosta johtuen ajallisesti juuri poikkea. Toinen merkittävä tulonsiirto tapahtuu opetusja kulttuuritoimen järjestämistä koskevissa osissa, joissa hyötyjänä ovat keskuskaupungit tai kunnat, joissa ylipäätänsä on muuta kuin perusopetusta. Kunnat, joissa tällaista ei ole, rahoittaa koulutusta melkoisesti sen ohella, että verotulot keskittyvät koulutuksen järjestäjäpaikkakunnille. Laista johtuen pääosa kuluista jää kotikunnalle, josta vastineeksi esimerkiksi korkeakouluopiskelijasta kotikunta kuittaa vain reilun tonnin vuodessa. MATTI MUUKKONEN HTT, YTM, OTM NOUSIAINEN Kotikunta maksaa viulut SUOMALAISEN psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismien tutkimuksessa tutkijat ovat tehneet merkittävän virheen. Tiedote ja tutkimuslomake tutkimukseen osallistuville on kirjoitettu vain sairaita ajatellen. Tutkijat eivät ole huomioineet tai tienneet lainkaan, että psykoosista voi parantua. Olen sairastanut psykoosin 25 vuotta sitten ja parantunut täysin. Olen muodollisesti sopiva tutkimukseen, mutta tiedote ja lomake eivät sovi minulle lainkaan. Lomakkeen täyttäminen on minulle joiltakin osilta mahdotonta. Tiedote on kirjoitettu niin, että lukijan oletetaan olevan psyykkisesti sairas ja nyt tai jatkossa hoidon tarpeessa. En ole ainut parantunut, joka ihmettelee asiaa. HANNELE KOIVISTO Tutkijat tekivät virheen
• Lauantai 29. lokakuuta 2016 AAMUSET 20