Lauantai 30. tammikuuta 2016 | Nro 9 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kauko Röyhkä muutti Helsingistä Turkuun vuonna 2009. Martti valikoitui asuinpaikaksi kaverin vinkistä. Kummalki pual s. 10 Martin mies Museokortti avaa pääsyn lähes kaikkiin maan museoihin. Se on lisännyt maakuntamatkailuakin selvästi. Matkailu&retkeily s. 16 Kortilla museoihin Vimmassa alkaa kerho yksin kotona pelaaville pojille. Kerho ei siis kokoonnu virtuaalisesti. Viihde s. 17 Yksinpelurit yhteen Tutkija Erkka Railo ennustaa SDP:lle menestystä kuntavaaleissa. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 30. tammikuuta 2016 MERIKESKUS Forum Marinumissa avataan yleisölle 5. helmikuuta uusi näyttely, joka tuo sukellusveneet takaisin syntysijoilleen Turkuun. Crichton-Vulcanin telakka Aurajoen suussa rakensi yli kahdeksankymmentä vuotta sitten neljä laivastomme viidestä sukellusveneestä. Esillä on esineistöä varastojen kätköistä ja jopa merenpohjasta nostettuna, veteraanien tarinoita, valokuvia ja filmimateriaalia. Sukellusveneitä Forum Marinumissa TURUN ja Kaarinan evankelisluterilaisiin seurakuntiin liittyi viime vuonna 824 henkilöä ja niistä erosi 1 801 henkilöä. Eroavien määrässä ollaan vuoden 2007 tasolla ja liittyneiden määrässä tehtiin ennätys. Kirkosta erosi Turussa ja Kaarinassa viime vuonna reilusti vähemmän seurakuntien jäseniä kuin vuonna 2014. Samalla myös kirkkoon liittyneiden määrä seurakuntayhtymässä kasvoi edellisvuodesta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on 147 228 jäsentä. Yhteensä Turussa ja Kaarinassa 67,4 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kirkkoon liittyi ennätysmäärä Millä tavoin juhlistaisit ensi vuonna sata vuotta täyttävää Suomea? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA PUOLUEIDEN kannatusta mittaavissa gallupeissa on viime vuosina ollut ennennäkemätöntä heittelyä. Keskusta ja SDP ovat vuorollaan kokeneet luisun pohjamutiin ja uuden nousun suurimmaksi puolueeksi. Myös hallitusvastuuseen tarttuneiden perussuomalaisten kannatuksen raju ja nopea lasku hakee vertaistaan gallupien historiassa. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo muistuttaa, että gallupeja lukiessa kannattaa pitää mielessä muutama asia. – Gallupeissa äänestäjät antavat palautetta viimeksi äänestämälleen puolueelle. Linjaan pettyneet kertovat kannattavansa jotakin toista puoluetta. Lisäksi perussuomalaisten kannattajilla on tapana ujostella kantaansa. He ilmaisevat todellisen kannatuksensa vasta hyvin lähellä vaaleja, sanoo Railo. Perussuomalaiset ylsivät viime vaaleissa eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, vaikka gallupeista olisi voinut päätellä muutakin. Dosentti Railo kertoo havainneensa, että kyseessä on kansainvälinen ilmiö. – Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa populistipuolueiden vaalimenestys ei ole ollut linjassa gallupeihin. Jotkut häpeilevät kertoa, mitä puoluetta oikeasti kannattavat. RAILO muistuttaa myös, että Suomessa mielipidemittaukset arvioivat yleensä keskustan kannatuksen järjestelmällisesti yläkanttiin, mutta demarien ja etenkin kokoomuksen kannatuksen alakanttiin. – Vihreillä kannatus tapaa nousta aina vaalien välillä. Se on puolue, jonka kannattajaksi ilmoittautumisesta tulee ihmisille hyvä mieli. Vihreiden kannatus kävi viime vaalikaudella jopa 15 prosentissa, mutta vaaleissa puolueen kannatus on aina jäänyt selvästi alle yhdeksän prosentin, Railo kertoo. Gallupharha näyttää olevan pysyvä ilmiö, sillä tutkimuslaitokset eivät Railon tiedon mukaan vaalien jälkeen sovella kannatuskyselyihin juurikaan korjauskertoimia. Syytä Railo ei tiedä. – Luulisi korjauskertoimien käytön olevan tutkimuslaitostenkin edun mukaista. VUODEN 2011 eduskuntavaalit muistetaan ennen kaikkea perussuomalaisten rajusta noususta. Erkka Railo näkee, että ”jytkyvaalien” myötä mielipidemittauksissa siirryttiin täysin uuteen aikaan. – Meillä on siitä asti ollut ainakin puoli miljoonaa äänestäjää, jotka ovat keskellä poliittista kenttää. He voivat tilanteen mukaan ilmoittaa kannattavansa joko keskustaa, perussuomalaisia tai demareita. Tästä seuraa hurjia heilahduksia kannatusluvuissa. Muutamassa kuukaudessa voi tulla kymmenen prosenttia lisää tai rapista saman verran pois. Kyse on sadoistatuhansista äänestäjistä. Railo muistuttaa, että vaikka luokkapohjaisen äänestämisen rapautumisesta on puhuttu jo 1950-luvulta asti, siihen on toden teolla siirrytty vasta nyt. – Ihmiset valitsevat kulloiseenkin tilanteeseen sopivan puolueen kuin tuotteen tavaratalon hyllystä. Mutta mitä tuoreimmat gallupit kertovat erikoistutkijalle? – Demarit tekevät kuntavaaleissa hyvän tuloksen. He saavat siitä hyvää vetoapua seuraaviin eduskuntavaaleihin, Railo ennustaa. Kuinka katsoa gallupeja? Erikoistutkija Erkka Railo ennustaa SDP:lle voittoisia kuntavaaleja LASSE VIRTANEN SUOMI viettää itsenäisyyden satavuotisjuhlia ensi vuonna. Juhlat alkavat jo tänä vuonna reformaation 500-vuotisjuhlien avauksella lokakuun lopussa. – Itsenäisyyttä ja reformaatiota juhlitaan rinnakkain ja erillisinä, ei toisilleen alisteisina, linjaa Turun yhteysjohtaja Antti Kirkkola. – Turku on Suomen ainoa reformaatiokaupunki. Se on jotain erityistä. Kaupungin talousarviossa on tälle vuodelle 350 000 euroa ensi vuoden juhlallisuuksien valmisteluun. Ensi vuodelle on luvassa ainakin samanmoinen summa lisää. Valtion Suomi 100 -projektilla on alueelliseen tukeen 2,25 miljoonan potti, josta sekä Turku että maakuntaliitto voivat hakea 90 000 euron osuutta. Kaikkine rahoituspuroineen itsenäisyyden ja reformaation juhlinnan kustannukset nousevat miljoonaluokkaan. Luvassa on sekä suurtapahtumia että pienimuotoisempaa toimintaa. Turku on varannut 120 000 euroa yhdistyksille ja yhteisöille haettavaksi 1 000–10 000 euron avustuksina, joilla ne voivat järjestää omaa juhlatoimintaa. – Linjaus on, että vuosi kuuluu kaikille ja kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua, sanoo Kirkkola. – Tavoitteena on, että itsenäisyysjuhlat näkyvät suurtapahtumien lisäksi koko vuoden kaduilla, toreilla ja jokirannassa. Vuoden suurtapahtumia ovat entuudestaan turkulaisille tuttu Tall Ships Races -kisa ja suurten purjelaivojen isännöinti, Europeade-kansanmusiikkifestivaali, yleisurheilun Paavo Nurmi Games, arkkitehtuurin European Heritage Congress, pesäpallon World Cup ja remontista valmistuvan Turun hovioikeuden juhlanäyttely. Suurtapahtumille myönnettävästä tuesta päätetään erikseen. Reformaation juhlavuotta valmistellaan yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Päätapahtumana on vuoden 2017 kirkkopäivät. Juhlallisuuksia suunnitellaan yhdessä monien järjestäjien kanssa. Tapahtumia ei koordinoida samalla tavalla kuin esimerkiksi kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Kaupunginhallitus käsittelee juhlavuoden ohjelmaa ensi maanantaina. Turku juhlii itsenäisyyttä kaduilla ja toreilla Reformaation juhlavuonna juhlitaan muun muassa Mikael Agricolaa. Marttiina Sairanen VARSINAIS-SUOMEN työllisyyskatsauksen mukaan maakunnan alhaisin työttömyysaste oli Paraisilla (8,4 %) ja toiseksi alhaisin oli Maskussa (8,5 %). Kuntien maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet kertovat, miten kunnassa hoidetaan työllistämistä. Paraisten kuntaosuus oli viime vuonna 279 710 euroa ja Maskun 160 998 euroa. Paimiossa kunnan maksamat osuudet olivat maakunnan pienimmät, 128 192 euroa, mutta työttömyysprosentti 9,3. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Maskussa oli 44, Paraisilla sekä Paimiossa 79. Työttömiä Maskussa on 417, Paimiossa 477 ja Paraisilla 593. Paimio maksaa vähän tukia VIIME vuoden parhaaksi K-supermarketiksi Varsinais-Suomessa on valittu K-supermarket Manhattan. K-supermarket Manhattanin kauppias Veli-Pekka Hussi iloitsee kaupalle myönnetystä tunnustuksesta. – Kaiken tekemisen takana on loistava henkilökunta, joka itsenäisesti ideoi ja toteuttaa esillepanot, keittiömestareiden maistatukset ja kampanjat täällä kaupassa, kiittää Hussi. Manhattanille taas mainetta
3 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS RAISIO-KONSERNI rakentaa Raisioon tehdasalueelleen bioenergialaitoksen. Teollisuushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Investoinnin arvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Välillinen työllistämisvaikutus on 30–40 työpaikkaa. 9,5 megawatin bioenergialaitos käyttää puuhaketta keskimäärin kolme rekkaautollista vuorokaudessa. Rakennustyöt aloitetaan kevättalvella ja laitos otetaan käyttöön kevään 2017 aikana. Raisio rakentaa bioenergialaitoksen KYSYMYS pormestarista on nousemassa pikavauhtia ja yllättäen poliittisen kevään keskusteluaiheeksi Turussa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Mannin (kok.) hallintotyöryhmän muodollisesti yksimielinen mietintö oli siirtämässä pohdinnat johtamisjärjestelmästä seuraavalla valtuustokaudelle, mutta merkittävälle osalle valtuutetuista se ei riitä. Pormestarista joudutaan puhumaan kaupunginhallituksessa ja valtuustossa jo keväällä, vaikka kaikki eivät ideasta innostu. Johtavat virkamiehet, joiden pallia malli uhkaa, joutuvat esittelemään asian päättäjille. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisin argumentein pormestarimallia esitellään. SEKIN on mielenkiintoista, minkälaista keskustelua valtuustossa käydään. Päällä voi olla sordiino ja asia lähetetään valmisteluun sammutetuin lyhdyin. Ensi vaiheessa on kuitenkin kyse vasta valmistelun käynnistämisestä. Toisena vaihtoehtona on repivä väittely, joka johtaa siihen, että kanta lukitaan ennenaikaisesti, vaikka faktoja ei ole vielä pöydällä. Ajankohta on hankala. Käynnissä on mittava sote-uudistus, joka nostaa maakunnat merkittäväksi päätöksentekofoorumiksi. Nykyiset maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja ELY-keskukset lakkaavat olemasta ja aluehallintovirastojen rooli muuttuu. Kukaan ei vielä tiedä, mikä jää kuntien ja kaupunkien osaksi uudessa palapelissä. OSA päättäjistä haluaisi sen tähden odottaa ja katsoa, mitä tuleman pitää, kannattaako mallia muuttaa. Odottavan aika on pitkä. Sote-uudistusta on tehty vuosia, eikä valmista ole tullut. Nyt samaan pakettiin on kytketty väliportaan hallinnon totaalinen myllerrys. Kukaan ei vielä tiedä kuinka pitkään valmistelussa ja päätöksenteossa menee, vaikka aikatauluja on laadittu. Tai tuleeko valmista lainkaan. Uudistus on jo törmännyt monta kertaa perustuslain kiviseinään ja voi törmätä vastakin. Jos Turku jää odottamaan sote-vyyhdin ratkaisua, vierähtää vielä vuosia. Yhdet kuntavaalit ehditään käydä hyvinkin sitä ennen, ehkä toisetkin. Se on liian kauan. LASSE VIRTANEN Kauanko on kauan? Erikoistutkija Erkka Railo on havainnut, että populistipuolueiden gallupkannatus ennustaa alakanttiin niiden vaalimenestystä. Teemu P. Peltola
Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 30. tammikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KYMMENVUOTIAS turkulainen lastenteatteri Nukketeatteri Kas Kummaa! pystyttää helmikuun ajaksi näyttelyn Kas kummaa! -nukeista Turun pääkirjastoon. Nukkenäyttely on osa nukketeatterin juhlavuoden viettoa. Nukkenäyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina Turun pääkirjaston lasten alue Saagassa 1.–28. helmikuuta. Nukeista on kuvia netissä osoitteessa kirkonrotta.fi. Nukkenäyttely lumoaa Saagassa TYYLINI on aika simppeli ja musta. Tykkään tosi paljon pitkistä villapaidoista ja paidoista sekä mustista vaatteista, kertoo Teemu Javanainen, 18. Javanainen ostaa vaatteita muun muassa H&M:stä, Carlingsista ja kirpputoreilta. – Päälläni on tyttöystäväni takki, joka on hänelle liian iso ja minulle juuri sopiva. Villapaita on H&M:stä, farkut Carlingsista. Nahkakengät ja pipon olen ostanut kirpparilta. Huivi on äitini tekemä. Javanainen pukeutuu lähinnä mustaan. – Esimerkiksi pipo tai reppu voivat kuitenkin olla muun värisiä. Hommasin joskus kirpparilta vihreän repun, jossa on nahkaiset olkaimet. Se on hieno. Pipoja omistan varmaan viisi, mutta nekin ovat lähinnä mustia. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Mustaan verhoutuen Piditkö tipattoman tammikuun? Tuntuuko se missään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Taitaa olla talven selkä taitettu, kun marjakuusellakin on jo seppele päässä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Aarni Tenhosaari Teemu Javanainen, Aurakatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN BIRGITTALAISET on ruotsalaisen Pyhän Birgitan 1300-luvulla perustama oma luostarijärjestö. Suomen ainoa birgittalaisluostari toimi keskiajalla Naantalissa, mutta sen toiminta hiipui 1500-luvun loppuvuosina. Birgittalaisuus teki paluun Suomen maaperälle vuonna 1986, kun Turkuun perustettiin sen oppeihin perustuva katolinen nunnaluostari. Turun birgittalaisluostari toimii Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkon yhteydessä Ursininkadulla. Luostarin kymmenkunta sisarusta ovat tulleet usein perinteisistä katolilaisista maista kuten Puolasta, Italiasta ja Meksikosta. Joukossa on välillä ollut kuitenkin myös suomalaistaustaisia sisaria. Turussa on ollut perinteisesti myös oblaatteja eli maallikkojäseniä, jotka voivat olla myös miehiä. LUOSTARI ylläpitää 50 hengen vieraskotia sekä tytöille suunnattua opiskelija-asuntolaa, johon mahtuu kerralla kymmenen opiskelijaa asustelemaan. Vieraskodissa vallitsee suvaitsevaisuuden ilmapiiri, eikä majoittujien uskontokuntia tai etnisiä taustoja tiedustella. Vaikka Turun luostaria voidaan pitää Naantalin perillisinä, edustaa se kuitenkin vuonna 1911 perustettua Pyhimmän Vapahtajan sääntökuntaa. Tämän oppihaaran perusti ruotsalainen Maria Elisabeth Hesselblad. Tämä köyhän suurperheen tytär lähti 17-vuotiaana Amerikkaan, opiskeli sairaanhoitajaksi ja liittyi katoliseen kirkkoon. Elisabeth näki sen jälkeen enneunen eräästä talosta, jonka hän löysikin Roomasta vuonna 1904. Talo oli Piazza Farnesen varrella sijainnut karmeliittasisarten hallussa ollut Pyhän Birgitan talo. Syyskuussa vuonna 1911 hän vastaanotti ensimmäiset kolme nunnaoppilastaan Pyhän Birgitan talossa. PYHIMMÄN Vapahtajan sääntökunta sai virallisen kirkollisen vahvistuksen vuonna 1920. Äiti Elisabethin mielessä välkkyi toimiminen vanhassa kotimaassa Ruotsissa. Se edellytti kuitenkin nykyaikaisempaa sääntökuntaa sekä omillaan toimeentulemista. Hän perustikin Tukholmaan luostarin, jonne sijoittui myös vieraskoti. Vuonna 1931 uusi sääntökunta taisteli myös Rooman Pyhän Birgitan talon takaisin haltuunsa. Äiti Elisabeth Hesselblad kuoli vuonna 1957. Paavi Johannes Paavali II julisti hänet autuaaksi vuonna 2000. Kun hollantilaisten sisarten Turussa ylläpitämä lastenkoti ja opiskelijakoti lopettivat 1980-luvulla toimintansa, Suomen katolisen kirkon silloinen piispa Paul Verschuren toivoi, että tyhjiksi jääneisiin tiloihin saataisiin birgittalaissisaria. Toive toteutui. Naantalin perilliset Birgittalaiset palasivat Varsinais-Suomeen 400 vuoden tauon jälkeen Birgittalaissisaret rukoilevat useita kertoja päivässä. Rukoushetki luostarissa lokakuussa 1991. Veikko Wahlroos ILKKA LAPPI 6-VUOTIAS Samuel Jakobsen ja 5-vuotias Jason Jakobsen harrastavat Turun Voimamiehissä. JASON: Me ollaan harrastettu painia tosi kauan. SAMUEL: Ollaan harrastettu yksi kausi. Nyt on menossa toinen. J: Harjoituksissa me painitaan. S: Ja tehdään karhukävelyä ja rapukävelyä. J: Painiminen on kivaa. Mä olen voittanut aika monta kisaa. S: Meidät jaetaan treeneissä painimaan parien kanssa. J: Meidän harjoituksissa on monenlaisia harjoituksia, mutta ne on kaikki sisällä siellä salilla. S: Nyt kun vähän aikaa sitten oli lunta ja pakkasta, käytiin laskemassa pulkkamäessä. J: Tarhan luona on sellainen keskikokoinen mäki. S: Ja välillä käytiin isommassakin mäessä. Siinä, mikä on Prisman lähellä. Siinä on hyppyjäkin. J: Siinä kun laski kovaa, niin meni lunta naamaan. S: Siinä mäessä oli paljon lapsia, kun viimeksi oli. J: Ainakin viisi. S: Yli. J: Kuusi. S: Yli. J: Ei ainakaan sataa. S: Meillä on sininen ja punainen pulkka ja sitten yksi rattikelkka. J: Siitä tulee vähän painia, kumpi saa rattikelkan. S: Mutta kotona ei saa painia. J: Iskän luona saa vähän painia. Karhukävelyä ja voittoja
7 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 30. tammikuuta 2016 VIIME viikonloppuna Porvoossa käydyistä thainyrkkeilyn SM-kisoista Turkuun tuli kaikkiaan kolme Suomen mestaruutta. Turkuthaiboxing Clubin Mirka Salonen voitti naisten 51-kiloisten mestaruuden, joka valittiin myös kisojen parhaaksi naisottelijaksi. TTBC:lle toisen mestaruuden toi miesten 81-kiloisissa Jussi Santalahti. Mestariksi kruunattiin myös Turku Muaythain Vladimir Golubev miesten 75 kilon sarjassa. Thainyrkit iskivät kolme kultaa TAMMIKUU on osoittautunut kotimaista jalkapalloa seuraavalle hienoksi ajaksi, vaikka kevät ja tosipelit siintävät vasta kuukausien päässä horisontissa. Veikkausliigassakin seurat ovat intoutuneet lähes kilpavarusteluun tammikuun kunniaksi. Monen mielenkiintoisen pelurin, muun muassa Interissä pari kautta pelanneen Vincent Onovon, uusi osoite tiedettiin jo viime vuoden puolella, mutta viimeisen kuukauden aikana esimerkiksi Juho Mäkelä (HIFK) ja Alexei Eremenko jr. (SJK) ovat vaihtaneet vuoden ensimmäisten viikkojen aikana seuraa. Interkin on ollut aktiivinen. Faith Friday Obilor on kaikella tapaa erinomainen hankinta. Myös Pape Habib Sow (kuvassa) on potentiaalinen nimi, vaikka kokeneen senegalilaisen nykyinen iskukyky ja sopeutuminen Suomen oloihin ovatkin suurempia kysymysmerkkejä kuin Obilorin kohdalla. Jos ja kun pelaajia liikkuu lähiaikoinakin suuntaan ja toiseen, on mielenkiintoista nähdä millaiseksi kokoonpanot muodostuvat. Viimeisten viikkojen aikana on käynyt kuitenkin selväksi, että Inter on rakentamassa nimivahvaa ryhmää, joka on yksi potentiaalisista mitalijoukkueista ensi kaudella. Tavoitteet ovat viimevuotista neljättä sijaa korkeammalla. ILKKA LAPPI Kunnon kilpavarustelu Millaisia ajatuksia Teemu Selänteen somekohu sinussa herättää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI SYYSKAUDELLA yksi Tuton positiivisimmista yllättäjistä oli joulutauolla Mestiksen tehokkain maalintekijä, vaikka joukkueen pistesaalis ei ollutkaan sitä mitä monet Mestiksen kestomenestyjältä odottivat. Vuodenvaihteen jälkeen Tuto on kärsinyt hieman tehottomuudesta, vaikka pelillisesti joukkue onkin esiintynyt pääsääntöisesti hyvin. Yksi syy viime otteluiden nihkeyteen on Topi Taavitsaisen loukkaantuminen tammikuun puolivälissä. Luistelussa tullut reisivamma pitää miehen sivussa helmikuulle. – Onneksi näyttää siltä, että aika vähällä selvitään. Ensi viikolla pääsen takaisin jäälle ja jos menee hyvin niin ehkä palaan peleihin jo alkavalla viikolla. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Sen verran ikävä on ollut pelejä seurata varsinkin, kun hyökkäyspeli on nyt ollut vähän nihkeää. TÄLLÄ kaudella suomalaisessa kiekossa ovat puhuttaneet monet tähtipelaajien vakavatkin loukkaantumiset. Vaikka tämänhetkinen loukkaantuminen ei siitä johdukaan, myös Taavitsainen on saanut kokea merkattuna pelaajana olemisen riemut. Syksyllä Taavitsaisen, Hannu Kurun ja Jasper Lindstenin muodostama kolmikko takoi hurjaa tulosta. – Ihan selvästi syksyn aikana taklaaminen ja kontaktipeli meidän ketjua vastaan koveni. Lindsten kultakypäränä sai vielä enemmän osakseen. Ei siinä niin kauan mitään ongelmaa ole, kun kovat otteet pysyvät säänRatkaisu maalipulmaan Onnistumiset tuntuivat Topi Taavitsaisen kropassa Topi Taavitsaisen vahva syksy ei ole jäänyt huomaamatta. 24-vuotias hyökkääjä on ollut Mestiksen kauden onnistujia. Jane Iltanen töjen rajoissa, Taavitsainen tuumaa. Mestiksessä aniharva voi keskittyä vain jääkiekkoon. Taavitsaisen arkeen tasapainoa tuo koulunkäyntiavustajan työ. – Terveenäkin ollessa on hyvä, että päivisin tulee ajateltua muutakin kuin kiekkoa, mutta varsinkin loukkaantuneena päivätyö on tärkeää. Olen nyt puolitoista vuotta ollut koulunkäyntiavustajana ja tykkään hommasta tosi paljon. Se on siinäkin mielessä ollut hyvä juttu, että töissä on ymmärretty tosi hyvin, kun on pitänyt lähteä esimerkiksi pelireissuille. VAIKKA Tuton pelaamisessa onkin ollut kauden edetessä merkkejä paremmasta, pudotuspelien kotiedusta joukkue tuskin nousee pelaamaan. Eroa kotietuun on kymmenkunta pistettä. Viidennen ja kuudennen sijan paikkeilla keikkuminen ei ole sitä, mitä Tutolta on totuttu viime vuosina näkemään. – Kyllä se vähän rassaa varsinkin, kun usein ollaan hallittu pelejä, mutta ei olla pystytty voittamaan. Paineet kasvavat, kun Tutossa on totuttu menestymään. Mutta uskon kyllä siihen, että keväällä on kaikki mahdollisuudet menestyä. – Ollaan kopissa sovittu, että mennään nyt peli kerrallaan. Runkosarjan aikana on nyt tärkeintä löytää pelaamiseen jälleen rentous. Play offseissa kaikki on mahdollista, vaikka kotietua ei olisikaan. Se on varma, että yksikään runkosarjassa neljän parhaan joukkoon päässyt ei halua ensimmäisellä kierroksella kohdata Tutoa.
9 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual ILKKA LAPPI KUN Kauko Röyhkä seitsemisen vuotta sitten karisti stadin pölyt jaloistaan, Röyhkän perheelle löytyi koti puutalorivitalosta Martista. Puutalossa asuminen oli miehelle uutta. Kerrostalot olivat tutumpi asumismuoto. – Kyselin ennen muuttoa yhdeltä kaveriltani, missä Turussa olisi hyvä asua. Hän suositteli Marttia ja Portsaa. Puutalossa asuminen kiehtoi, koska sellaisessa en ollut aiemmin asunut. Turussa niitä oli myös tarjolla ihan eri tavalla kuin Helsingissä. Martista löytyi sitten meille sopiva asunto, jossa oli vähän pihaakin, minne sai pienen puutarhan, Röyhkä sanoo. Aikanaan työläiskaupunginosaksi rakentunut Martti ei ollut Röyhkälle täysin kartoittamatonta aluetta. 1980-luvulla mies asui pitkään Ispoisissa ja kävelyreitti keskustaan kulki puutaloistaan tunnetun alueen halki. – Hiukan Martti on noista ajoista muuttunut. Hirvensalon rakentamisen myötä liikenne Stålarminkadulla ja Martinkadulla on paljon vilkkaampaa kuin silloin. Se onkin oikeastaan ainoa negatiivinen asia, mitä keksin. KÄVELYRETKET Aurajoen rannalle ovat edelleen Röyhkälle toistuvia rutiineja. Nykyisestä kodista Aurajoelle ei ole kuin muutaman minuutin matka. – Aurajoen ranta on kokonaisuutena parasta Turussa. Jokirannassa on paljon hienoja paikkoja. Esimerkiksi Tuomiokirkon ympärillä oleva kulttuurimaisema on hienoimpia koko Suomessa, Röyhkä kehuu. Kodista löytyy myös Röyhkän työhuone, joka on Turun vuosina ollut aktiivisessa käytössä. Viime vuosina Röyhkä on elänyt vahvaa luomiskautta sekä muusikkona että kirjailijana. – Turussa pääsin heti kontaktiin sellaisten tyyppien kanssa, joiden kanssa oli mukava tehdä yhteistyötä. Perustimme esimerkiksi Uhrijuhlan ja aloin tehdä erilaisia duo-juttuja. Paljon olen ehtinyt töitä työhuoneessani viime vuosina tehdä. PARHAILLAAN Röyhkää työllistävät muun muassa kirjaprojekti vaimo Olga Välimaan ja Katariina Vuorisen kanssa. Ajankohtaista on myös Hypnomenin ja Anna Inginmaan kanssa tehtävä yhteistyö, jonka ensimmäinen single Hietsu ilmestyi viime syksynä. – Jos paikkoihin liittyy jotain erityisiä merkityksiä, se kiehtoo minua. Esimerkiksi Hietsussa on elämää ja iloa täynnä oleva hiekkaranta ja hautausmaa vierekkäin. Sellainen vastakkainasettelu on mielenkiintoista, miettii paljon konkreettisia paikkoja lauluissaan käyttänyt Röyhkä. – Pöytälaatikossa on myös paljon sellaisia paikkaan liittyviä juttuja, joista ei ainakaan vielä ole tullut mitään. Martista en ole ainakaan vielä kirjoittanut mitään, vaikka paljon Martissa olen kirjoittanut. Kaupunginosa löytyi kaverin vinkistä Kauko Röyhkä harppoi Martin halki keskustaan jo 1980-luvulla Kauko Röyhkä ja Olga Välimaa ovat asuneet Martissa vuodesta 2009. Jonny Holmén ”Martista en ole vielä kirjoittanut mitään.” MARTTI
11 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Martti
Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET 12 Huushollissa NÄITÄ TARVITSET HENRIIKKA FINGERBORG KULAHTANUT ja päivitystä kaipaava keittiö saa uuden ilmeen pienellä vaivalla ja rahalla. Useimmiten keittiöissä uudistusta kaipaavat välitila, sekä vetimet. Molemmat on helppo ehostaa, vaikka ei olisikaan aiempaa kokemusta remontoinnista. Tee näin: Suojaa pinnat roiskeilta. Pese kaakelit ja saumat huolellisesti käyttäen maalipesuainetta ja hankaussientä. Varmista, ettei kaakeleihin jää rasvaa. Rajaa maalattava alue maalarinteipillä. Sekoita maali kunnolla sekoitustikkua käyttäen. Maalaa kuivat kaakelit käyttäen telaa ja pensseliä. Maali on valuvaista joten ole tarkkana etenkin yläosien kanssa ja viimeistele ne pensselillä. Poista teipit heti, jottei maali tartu niihin kiinni. Anna kuivua vuorokausi ja toista käsittely. Pese lopuksi kaapinovet kunnolla ja ruuvaa uudet vetimet paikoilleen. Siivoa ja pese myös koko keittiö huolellisesti siisti keittiö näyttää heti raikkaammalta. Satasella pintaremontti keittiöön Uusi ilme loihditaan välitilan maalilla ja uusilla vetimillä Keittiön ilme ennen... Henriikka Fingerborg ...ja remontin jälkeen. Kaakelipinta on raikkaampi ja uudet vetimet antavat modenrimman säväyksen. • sekoitustikku (tai vaikka puinen paistinlasta jos muuta ei löydy) • pieni pensseli nurkkiin, saumoihin ja viimeistelyyn • pieni maalaustela (9-12mm pitkä nukka) • hankaussieni kaakelien puhdistukseen • maalipesuaine • kaakelimaali • maalarinteippi Tarvikkeille kertyy hintaa yhteensä viitisenkymmentä euroa. Uusiin vetimiin kuluu suunnilleen saman verran.
13 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET 14 Asunnot
15 Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET 16 Matkailu&retkeily MARIANNE ROVIO VUODEN 2015 toukokuun alussa käyttöön tullut museokortti on liikuttanut museossa kävijöitä eri puolilla Suomea. Museokortti on yli 200 museon yhteislippu, joka on vuoden ajan voimassa siitä lähtien kun sen ostaa. Kortti on suomalaisten museoiden yhteislippu ja sillä voi poiketa yli 200 museossa ympäri Suomea. Turun ja lähiseudun museoissa museokortin on todettu tuovan uusia museovieraita, sillä se saa kävijät poikkeamaan hyvin erilaisissa museoissa. Aboa Vetus & Ars Nova -museon asiakaspalveluamanuenssi Juha Sillanpää kertoo, että museokortti on osoittautunut suosituksi. – On se tuonut varmasti lisää kävijöitä. Paljon käydään museokortilla. Tähän asti meidän museossa on ollut 3306 museokorttivierailua ja olemme myyneet 646 museokorttia. Sillanpään mukaan loppukesän lomakaudella museokortti oli selvästi eniten käytössä. – Syksyllä käyttö väheni hieman. Nukkekotinäyttelyn aikana joulun alla museokortti oli paljon taas käytössä. On henkilökohtaisesti jännä nähdä, miten tämä muotoutuu jatkossa. Meillä ostettiin museokorttia myös paljon joululahjaksi. En tiedä kuinka moni olisi tullut muutenkin näyttelyyn. Yksi syy on ollut museokortti. En osaa sanoa varmaa prosenttilukua, on se varmasti vaikuttanut positiivisesti, vaikka kokonaisprosenttimäärää emme vielä osaa sanoa. SIBELIUS-MUSEOSSA siviilipalvelustaan suorittava Elias Linjama kertoo museokortin tuoneen enemmän vierailijoita. – Sen aikana kun olen ollut täällä alkusyksystä saakka niin voi huomata, että on tullut paljon enemmän asiakkaita. Sibeliuksen 150-vuotis syntymäpäivä on toki tuonut myös enemmän vierailijoita. Museokortilla ovat käyneet samat ihmiset useammankin kerran täällä. Forum Marinum -merimuseon suunnittelija Otto Holmborg kertoo, että museokortti on tuonut hyvin erilaisia kävijöitä. – On toki tuonut kävijöitä ja sellaisetkin, jotka eivät muuten tänne löytäisi, niin tulevat myös tänne museokortin kanssa. Ne jotka menisivät normaalisti vain taidemuseoon, niin saattavat museokortin ansiosta poiketa myös merimuseossa. Olemme myyneet 180 kappaletta ja täällä kortin kanssa on vierailtu 1872 kertaa. Holmborgin mukaan kokonaiskävijämäärä on ollut tilastojen kaltainen. – Syvempi analyysi on tekemättä, mutta museokortti liikuttaa yleisöä ja madaltaa kynnystä kiinnostua myös meistä museona. Uskon, että museokortin myötä kävijämäärä laajenee ja kiinnostus museoihin kasvaa. LIEDON Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen pitää museokorttia erinomaisena tapana saada uusia kävijöitä. – Kyllä se vaikuttaa, ihmiset ajattelevat eri tavalla kun museokortti on taskussa. On todella tullut sellaisia asiakkaita, joita ei muuten ehkä tulisi käymään. Museokortti on tuonut enemmän muun muassa piipahtajia. Itsellänikin on museokortti ja jos on ylimääräistä aikaa, niin tulee helpommin piipahdettua museoissa missä tahansa liikunkin. Museot tutuiksi samalla lipulla Museokortti innostaa piipahtamaan erilaisissa museoissa Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen kertoo, että museokortti on tuonut lisää kävijöitä. Jori Liimatainen
17 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 30. tammikuuta 2016 Katsotko muiden pelaajien striimejä netistä? ABOA Vetus & Ars Novassa on voinut viime vuoden lopulta lähtien tutustua Lontoon Victoria And Albert Museum of Childhoodin kokoelmista saatuihin näyttäviin nukkekoteihin. Nyt museon Omatila-galleriaan avatussa näyttelyssä on esillä turkulaisten nukkekotiharrastajien omia pienoismaailmoja. Turkulaisten nukkekodit ovat esillä näyttelyssä 6. maaliskuuta saakka. Harrastajien nukkekoteja näytillä HERKULLISEN näyttävää. Niin voi kuvailla The Revenant -elokuvaa. Emmanuel Lubezkin kamera kulkee luonnonvalossa liplattavissa puroissa ja lumisissa metsissä ja kaappaa katsojan intensiivisissä, yhdellä otolla purkitetuissa toimintakohtauksissa. The Revenantin eläimellinen ilmapiiri tulee kokea elokuvateatterissa. Siksi onkin sääli, että upean The Revenantin sisältö ei pelitä yhtä hyvin. Ohjaaja Alejandro González Iñárritu haluaa maalata kuvaa (ihmis)luonnosta tavattoman isolla mutta hajanaisella paletilla, jossa on enimmäkseen kostoa, mutta myös jumalhöpöttelyä ja sivujuonteita Amerikan alkuperäiskansojen kohtelusta. Elokuvan syvällisyys unikohtauksineen tuntuu yhdentekevältä. Sori vaan Alejandro, mutta sopiiko, jos vain ihailen maisemia ja näyttelijöitä mieluummin? Turkismetsästäjä Hugh Glassin (17831833) rooli ei ole Leonardo DiCaprion uran paras, mutta ruumiillisin kylläkin. Hän ei edes lausu montakaan repliikkiä, mutta sotii, miltei kuolee karhun kynsissä, ryömii, laahaa, ui, krohisee ja kostaa henkihieverissä. Elokuva kurittaa katsojaa yhtä lailla, vaikka Glassin edesottamukset hipovatkin koomisuuden rajoja. Kenelle: Rankoista draamoista pitäville. Arvio: Komea kostotarina tuntuu sitä paremmalta, mitä vähemmän sen typerryttävää filosofiaa pohtii. ESA TÖYKKÄLÄ Kostaminen on rankkaa ESAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIIHDELINJAT YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ TURUN nuortenpalvelut alkaa järjestää Pelittääkö?-nimisen ryhmän kokoontumisia maaliskuusta alkaen Vimmassa. Ryhmän tunnit on suunnattu yli 15-vuotiaille pojille, jotka ovat tosissaan kiinnostuneita tietokonepelaamisesta. Pelittääkö?-ryhmän ilmoituksen mukaan kerho on tarkoitettu erityisesti sellaisille pojille, joiden sosiaaliset kontaktit tapahtuvat pääasiassa pelien parissa ja virtuaalisessa maailmassa. – Aika monet nuoret puhuvat kavereista, joista kuulee vain verkon kautta. On tietysti mahtavaa, että sitäkin kautta löytyy kontakteja, mutta on hyvä tavata ihmisiä myös ihan kasvotusten. Siksi ryhmä on rajattu tällaisiin nuoriin. Heidän on helpompi tulla, kun he tietävät, etteivät he ole erilaisia. Meillä saa olla nörttejä ihan rauhassa, toteaa nuoriso-ohjaaja Tanja Kuokkanen. VIMMAN peliluolassa järjestettävissä ryhmätapaamisissa muun muassa analysoidaan eri pelejä ja hiotaan strategioita joukkuehengessä. Ryhmään mahtuu mukaan seitsemän osallistujaa. – Järjestämme erilaisia keskustelutuokioita, jossa pelaajat voivat esimerkiksi kertoa omista peleistään. Yleensä he syttyvät puhumaan aika hyvin. Lisäksi analysoimme pelejä ja sitä, mitä tarvitaan, jotta tiimi toimii pelissä hyvin. Myös ammattipelaajat vierailevat Pelittääkö?-ryhmissä kertomassa kilpapelaajan arjesta ja valmentamassa kerholaisia. Kilpapelaamisesta eli e-urheilusta on tullut tunnettu laji viime vuosina Suomessakin ja viimeistään pari vuotta sitten, kun Yle näytti televisiossa ja Areenassa Counter Strike: Global Offensive -peliturnauksen loppuottelun. – Viime vuosina on alettu ymmärtää, että pelaaminen on harrastus muiden joukossa. Nuoret pelaavat tavoitteellisesti. Peleissä on vaikeita kuvioita, jotka vaativat perehtymistä. Tietysti turnauksissa liikkuu myös paljon rahaa, sehän kiinnostaa ihmisiä välittömästi, Kuokkanen sanoo. MIELIKUVA ryhdittömästä ja lämmintä kolajuomaa litroittain kittaavasta nörtistä joutaa kuitenkin mennä. Kilpapelaajat saattavat harjoitella peliä useita tunteja päivässä, mikä puolestaan tarkoittaa, että elämän muiden osa-alueiden pitää olla kunnossa ruokavaliota, ulkoilua ja lepoa myöten. Sponsoroidun tietokonepelaajan päiväohjelma voi hyvinkin muistuttaa kilpaurheilijan vastaavaa. – Pelitiimin jäsenet voivat sijaita eri puolilla maailmaa, mutta siinä ei pysty rakentamaan samanlaista yhteistyötä kuin kasvotusten. Toivomme, että meidän ryhmämme antaa mahdollisuuden hengata samanhenkisten nuorten kanssa. Ja silloinhan pelikin voi alkaa sujua paremmin, Kuokkanen sanoo. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tanja.p.kuokkanen@turku.fi. Joukkuepeliä omilla koneilla Kovan luokan tietokonepelaajat pääsevät samaan tiimiin Vimmassa On puhuttu paljon siitä, mitä pelaaminen kehittää ihmisessä. Ehkä senkin takia siitä on tullut hyväksytympää, nuoriso-ohjaaja Tanja Kuokkanen sanoo. Esa Töykkälä
Lauantai 30. tammikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! KAUPUNGINVALTUUTETTU Mikael Miikkola (ps.) muistutti viime maanantaina valtuuston kokouksessa, että maailmaa pyörittää neljä voimaa: ahneus, vallanhimo, seksi ja kateus. Voitkos sitä enää sattuvammin sanoa? On enää pieni sivuseikka, että Miikkolan puheenvuoron aiheena oli kaupungin rakennusjärjestyksen muuttaminen. JOS puolueen X kannatus on gallupissa noussut 0,1 prosenttiyksikköä ja kyselyn varmuusväli kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa, niin voiko siitä päätellä, että puolueen X kannatus on oikeasti noussut. Ei voi. Niinpä niin päätellään toistuvasti otsikoissa. TAIVAS varjele mitä sieltä tulee. Teemu Selänne oli kiva poika niin kauan kuin keskittyi tekemään maaleja ja hymyilemään. Mutta yhteiskunnallista sanomaa hänellä ei ole, eikä kykyä ilmaista itseään. Tai kuka ne twiitit ja blogit sitten kirjaileekaan. RASISTISIA katupartioita on verrattu jopa suojeluskuntiin. Ei voi sen historiattomammaksi enää mennä. Suojeluskuntajärjestön toiminta perustui koko olemassaolonsa ajan lakiin ja asetuksiin. VALTIOVARAINMINISTERI Alexander Stubbin päälle heitettiin nestettä ja monet poliitikot ovat raportoineet uhkailusta ja häirinnästä. Onko ongelma pahentunut? ROSENLÖF: Kun päättäjät moittivat toisiaan, niin pitää muistaa, että päivät ovat peräkkäin. Olen ollut 1970-luvulta asti mukana, eikä mielestäni ole tapahtunut suurta muutosta. HARTIALA: Olen teho-osaston lääkärinä kokenut ainoan väkivaltatilanteen. En ole politiikassa toimiessani joutunut sellaisiin tilanteisiin. JR: Olen vaikuttanut sosiaalija terveystoimessa, jossa tulee valituksia toimeentulotuesta ja vammaisten kuljetuksista. Tulee uhkailuja, kun olen ollut sitä mieltä, ettei tuen saaja voi olla paremmassa asemassa kuin sen maksaja. KH: Somen aikana suomalaisiin sivistykseen kuulunut hillitty keskustelu on rävähtänyt. Vihapuhetta ja aggressioita tulee paljon avoimemmin kuin ennen. Ne voi esittää kasvottomana. Se on suomalaista reilua meininkiä vastaan. Se on uusi ilmiö, joka on epämiellyttävä. JR: Olen Turku Energian hallituksen puheenjohtaja ja välillä joudutaan joltain katkaisemaan sähköt, kun laskut ovat maksamatta. Olen tallentanut uhkaukset ja ajatellut, että jos saan turpiini, niin kaivan ne esille ja vien poliisille. Mutta en pelkää, enkä mene kadun toiselle puolelle. Mutta en tietenkään hyväksy, että kenenkään päälle heitetään mitään. KH: Itse en ole joutunut kohteeksi, varsinaisesti, mutta keskustelu on mennyt rumemmaksi ja asiattomammaksi. Asiallista argumentointia tarvitaan aina, mutta vain asiat riitelevät. Kun mennään henkilökohtaisuuksiin tai loukataan koskemattomuutta, niin se on vaarallista. JR: Kun ikävyyksiä tulee, niistä puhutaan viikkotolkulla. Helposti käy niin, että joku, joka tuskastunut elämäänsä, lähtee tekemään tämmöistä ja saa nimensä ikuisesti historiaan. Positiivisista asioista puhutaan liian vähän ja niitä on paljon. KH: Onneksi aselait ovat tiukat, eikä eletä niin kuin Amerikassa. Kun suuttuu, niin tulee ja ampuu. Toivottavasti pysytään asialinjalla. Koululla on hirveän tärkeä rooli. Televisio toimii päinvastoin. Kanavat ovat täynnä murhaohjelmia ja aggressiota. DEBATTI DEBATTI JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari KALOTTIALUEEN talous viriää vihdoin. Käytettyjen polkupyörien ja autojen sekä escortpalvelujen (seuralais-) myyntikäyrät ovat viime kuukausina ampaisseet paljon jyrkempään nousuun kuin vaikkapa esimerkiksi joulupukinmaata kauppaavat tai kaivoshankeveturit kuuna päivänä uskaltaisivat kohdalleen unelmoidakaan. Tässä haja-asutusalueen kukoistukseen nousussa on vain yksi pieni epäkohta: se on syntynyt transistoriperiaatteella (pääsee läpi vain toiseen suuntaan) toimivan kapean hakkuualueen , jota valtakunnan rajaksi kutsutaan, ”väärälle” puolelle. Vuosia monien haaveilema Lappiin saapuva turistivirta kaikkialta maailmasta, joskin välietapeissa muutamien vuosienkin kestoisin vauhdinottopysähdyksin, on ilmeisesti alkanut. Eikä toistaiseksi ainakaan ole tauno tullimies vielä joutunut Tanskan taikka Saksan serkkujensa tapaan tulijoitten aarrearkuissa taikka rahamasseissa rohmuamaan. Lahjoituksina ilmeisesti kuitenkin maamme on saanut työllisyyttä Kuusankoskelle romuautopaalaamoon ja keväällä paikallisilla toreilla kaiketi järjestettäviin ”Jo on jopoja jokaiselle” -kierrätysmarkkinoille. Mutta ei syytä huoleen. Ministeritasolla etsitään kuumeisesti ”yhteistä etua”. Sen hakkuualueen molemmin puolin. Vaikeaa se taitaa olla, jos toinen ei halua vetää, kun toinen haluaa työntää. ESA JUHANI Lapissa kaikki kukkii nopeasti VASTAUS nimimerkille Heritage (23.1. TS tekstiviestit), oletkohan perillä nyt siitä mistä syytät suuria ikäluokkia? Ensiksikin, suuret ikäluokat ovat tätä maata rakentaneet niska limassa ja saaneet aikaan sen, että nykysukupolvi voi nauttia eduista. Ketkähän ovat veroistaan maksaneet nuoremman sukupolven koulutuksen, kouluruoat sekä monet muut edut, joita he edelleen maksavat eläkkeidensä verotuksella? Annoit myös ymmärtää, että suuret ikäluokat eivät ota osaa säästötalkoisiin. Vuonna 1995 Lipposen hallitus keksi taitetun indeksin, joka on vähentänyt eläkkeitä suurella summalla. Nykymenon aikana kaikki indeksikorotukset on jäädytetty. Suuret ikäluokat ovat ottaneet osaa säästötalkoisiin mitä suurimmalla määrällä. Pyydän, että otat asioista selvää ennen kuin alat syyttelemään sitä ikäluokkaa, joka on mahdollistanut kaikki ne edut, joita sinä ja monet muut voivat nauttia nyt. Jos halutaan hakea syypäitä tähän nykytilanteeseen, niin ne löytyvät päättäjistä norsunluutorneistaan. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Maan rakentajat
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 30. tammikuuta 2016 KOLUMNI OLEN kotoisin pienestä kaupungista, jossa liikenteessä törttöily on ihan normaalia. Rakkaan tuppukylän asukkaat kun eivät vain osaa noudattaa liikennesääntöjä. Keltaista valoa ei huomioida ja punaistakin päin voi vielä hyvin ajaa. Liikenneympyrään ajava taas ei ymmärrä varoituskolmion merkitystä ja ympyrässä voi vilkuttaa myös vasemmalle. Lähes kolme vuotta Turussa asuneena jaksan kuitenkin edelleen yllättyä turkulaisten liikennekäyttäytymisestä. Käytän päivittäin Tyksin T-sairaalan viereistä risteystä. Päiviä, jolloin yksikään autoilija ei riko liikennesääntöjä, on harvoin. Huolestuttavaa on se, että selkeästi punaisia päin voi helposti ajaa kolmekin autoa. Tuppukylästä poiketen kaistoja on tuplasti kumpaankin suuntaan, ja tilannenopeudetkin ovat suurempia. Pelottavinta on, että kun autoilijan valo palaa punaisena, jalankulkijan valo on yleensä vihreä. T-sairaalan risteyksessä kulkee ihmisiä aina sairaalan kävijöistä vieressä sijaitsevan Yokylän opiskelijoihin. Vaarassa ovat siis aivan kaikki. EDES suojatien eteen pysähtynyt auto ei takaa mitään. Muutaman kerran minut on nimittäin meinannut yllättää viereiseltä kaistalta ilmestynyt auto, joka ei olekaan pysähtynyt. Jalankulkijana lähestyvää autoa ei välttämättä näe, joten kaikki tiet pitää ylittää varpaillaan ollen ja sivuilleen kytäten. Kun kello on paljon ja viiden minuutin päästä pitäisi olla määränpäässä, on helppo painaa kaasua. Myös silloin, kun edessä näkyy punainen valo. Koskaan ei kuitenkaan voi olla niin kiire, että olisi varaa vaarantaa yhdenkään ihmisen henkeä. Ei jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden, ei muiden autoilijoiden eikä edes omaansa. OONA KARHUNEN Höllää kaasua Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? VÄLITYÖMARKKINOILLA on Turun seudulla tarjolla vuosittain satoja työtehtäviä pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. Koska yhä useampi työntekijä on vaaravyöhykkeellä irtisanomisen suhteen, niin pitkäaikaistyöttömäksi voi päätyä kuka tahansa. Miten sitten työmarkkinoille pääsee takaisin? Tai miten pitää yllä osaamistaan ja työtaitojaan nousukautta odotellessa? Turun Seudun TST ry (tuttujen kesken TST) tarjoaa vuosittain noin 400 ihmiselle työskentelymahdollisuuden yksilöä arvostavassa ja aktiivisuuteen kannustavassa työyhteisössä. Työtehtäviä on laidasta laitaan sekä osaamistason että ammattikirjon suhteen. Tarjolla on muun muassa tiedottajan, suunnittelijan, mikrotukihenkilön, ompelijan, kassahenkilön, vahtimestarin, poistotekstiilikäsittelijän ja liikunnanohjaajan työtehtäviä vain osan mainitakseni. Omaa osaamistaan voi päivittää tai uudelleen kouluttautua vaikka keittiötai hoiva-alan tehtäviin. Kaikki nämä työnhakijaa kannattelevat ja työllistymiseen tukea antavat tehtävät räätälöidään jokaisen yksilöllisen osaamisen ja jaksamisen mukaisesti. Valmennusta ja ohjausta työssä ja työnhaussa vahvistavat TST:n työvalmentajat ja ohjaajat sekä runsas koulutuskirjo hygieniapassin tai työturvallisuuskortin suorittamismahdollisuudesta eri tason atk-kursseihin, asiakaspalvelukoulutuksiin sekä työelämän lainsäädäntökoulutuksiin. Hyvä pitkään työttömänä ollut: Selvitä palkkatukitai työkokeiluoikeutesi TE-toimistosta (yhdistyksiin tarvitsee yleensä sadan prosentin palkkatuen muun rahoituksen niukkuudesta johtuen) ja hae palkkatukipaikkaa tai työkokeilua. TST ry:n monipuolisen tarjonnan lisäksi Turun seudulla on useita muita työllistäviä järjestöjä. Ole aktiivinen! TEIJA LEPPÄMÄKI, TYÖLLISTÄMISPÄÄLLIKKÖ TURUN SEUDUN TST RY Tule töihin järjestöön TST ry:n Föriristeilystä on muodostunut jokavuotinen perinne. Jane Iltanen