Lauantai 30. huhtikuuta 2016 | Nro 35 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Arkkitehti Benito Casagrande oli jo nuorena miehenä sitä mieltä, että Turun vanhoja rakennuksia olisi varjeltava. Kaupunki s. 6 Rakennusten suojelija Vanhassa Barkerin tehtaassa on Ressu Redfordin luomisen keskus. Oma studio on kuin toinen koti. Kummalki pual s. 10 Soundeja tehtaasta Ex-kansanedustaja Ensio Laineen inttimuistoissa vallankaappausuhka antoi SKP:n jäsenelle konepistoolin. Mielipide s. 18 Kommunistille konepistooli Aura ja Raisio komeilevat alkoholin myyntitilaston aluekärjessä. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 30. huhtikuuta 2016 PUOLUSTUSVOIMAIN lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestetään 4. kesäkuuta Turussa. Ohimarssin aikana kello 14 alkaen on nähtävillä runsaasti puolustusvoimien kalustoa, hävittäjien ylilento sekä marssivia osastoja meri-, maaja ilmavoimista. Marssireitti kulkee Uudenmaantietä pitkin Marli-areenalta keskustaa kohden Hämeenkadulle saakka. Merivoimien aluksia ja -kalustoa on nähtävillä Forum Marinumin edustalla. Lippujuhlaparaati Turussa YLI 15 metriä pitkiltä ajoneuvoilta kielletään ajo keskustan alueella. Rekkojen ajo keskustassa on jatkossa mahdollista vain erityisluvalla. Erityisluvan perusteina ovat ajon alkaminen tai päättyminen kieltoalueella sekä liikenteen turvallisuuteen liittyvät syyt. Kielto astuu voimaan kesäkuussa. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hylkäsi keskiviikkona päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen, joten yli 15 metristen ajoneuvojen ajokielto keskustan alueella astuu voimaan kesäkuussa. Rekat kieltoon kesäkuussa Mitä mieltä olet armeijan paraateista? Käytkö itse katsomassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunki toteuttaa Skanssin kaava-alueen asfaltit normaalia vähäpäästöisemmillä matalalämpöasfalteilla. Matalalämpöasfaltit valmistetaan ja levitetään normaaliasfaltteja alhaisemmassa lämpötilassa. Alhaisempi lämmitystarve säästää lämmitysenergiaa, joka tuotetaan nykyisin pääosin polttoöljyllä asfalttiasemilla. Menetelmällä voidaan saavuttaa noin 25–30 prosenttia vähennykset hiilidioksidipäästöissä. Vähäpäästöinen asfalttivalinta toteuttaa osaltaan kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Skanssissa asfaltti matalalämpöistä TUOMIOKIRKON saavutettavuutta halutaan parantaa. Tarkoitus on toteuttaa parannustyöt ennen kuin Reformaation merkkivuoden ja Suomen itsenäisyyden satavuotistapahtumat alkavat. Suunnitelmana on parantaa liikuntarajoitteisten esteettömyyttä rakentamalla Rothoviuksenkadulta esteettömämpi kulkutie luiskan avulla kirkon pääoven edestä pohjoiselle sivuovelle, jossa on inva-sisäänkäynti. Uudella reitillä olisi mahdollista päästä ovelle myös avustajan kanssa pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tuomiokirkkoon halutaan invaluiska LASSE VIRTANEN AURASSA ja Raisiossa myydään eniten alkoholijuomia Turun seudun kunnista. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tilastokatsauksesta Alkoholijuomien kulutus 2015. Turku on kirkas ykkönen määrällisesti mitattuna, mutta kun mittarina on litrat sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, kiilaavat Aura ja Raisio selvästi ohi. Aurassa myytiin viime vuonna 13,8 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti, Raisiossa 11,9 litraa. Turku jää 9,1 litraan. Varsinais-Suomen tilastoitu keskiarvo on 8,5 litraa eli sama kuin koko maan. Maakunnan kostein kunta on mökkikunta Kustavi, jossa litroja jokaista oikeustoimikelpoista kuntalaista kohti kertyi peräti 27,3. Maakunnan kuivimpia kuntia myyntitilastossa ovat Pyhäranta (1,4), Masku (2,8) ja Nousiainen (2,8). Kustavin lukemalla ei silti ylletä maan kärkeen. Myyntitilastossa ohi menevät eteläsavolainen Pertunmaa (29,2) ja kaksi lappilaista kuntaa. Suomen ykkönen on Utsjoki (72,7) perässään Enontekiö (27,8). Kittilä (26,8), Kolari (23,5) ja Inari (21,1) ovat nekin isojen myyntilukujen kuntia. Rajakaupalla ja turismilla lienee vaikutusta huimiin myyntilukuihin. Lappi on joka tapauksessa maakunnista kostein 11,9 litralla. Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli viime vuonna THL:n mukaan 10,8 litraa. Kulutus väheni 3,6 prosenttia. Tilastoitu kulutus oli 8,5 litraa ja tilastoimaton 2,3 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti. Väkevien juomien suosio on laskussa. Mietojen viinien ja mallasjuomien menekki on ollut laskussa. Kokonaiskulutus kääntyi laskuun vuonna 2008, jolloin litramäärä oli 12,5. Tilaston huippuvuodet ovat 2005 ja 2007, jolloin kokonaislitroja mitattiin jokaiselle 12,8. Vuonna 1960 kokonaiskulutus oli 3,7 litraa. Tilastoimattomaan kulutukseen lasketaan matkailijoiden tuoma alkoholi, laillinen ja laiton kotivalmistus, suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi, salakuljetus ja korvikealkoholi. Matkustajatuonti väheni litroina mitattuna 7,7 prosenttia. Aura ja Raisio Turun seudun kosteimpia kuntia Aura ja Raisio komeilevat Turun seudun kuntien alkoholimyyntitilaston kärjessä. Timo Jerkku ILKKA LAPPI TÄMÄN kevään influenssakausi on jatkunut tavallista pidempänä ja sitkeämpänä. Perheille, joissa on syöpää sairastavia lapsia, kevät on tavallistakin haastavampi syöpälasten infektioriskin vuoksi. – Monelle tulee yllätyksenä, mitä infektioeristys oikeasti tarkoittaa. Usein luullaan, että se tarkoittaa vain flunssan välttämistä, mutta asia ei ole niin yksinkertainen, toteaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön puheenjohtaja Niina Piippo. Esimerkiksi päiväkodeissa jatkuvasti liikkuvat taudit voivat olla todella vaarallisia syöpää sairastaville lapsille. Harmiton nuha voi viedä viikoiksi eristyksiin. – Vaikka lapsi voisikin leikkiä normaalisti muiden kanssa, aina pitää varmistaa, ettei muiden perheissä ole nuhaa tai muita tauteja, Piippo selventää. – Meidän pojalla alkoi esikoulu viime syksynä. Siellä vanhemmat ovat kauhean hienosti kertoneet koko ajan, että mitä tauteja milloinkin on. Kauheasti poikani ei sitten olekaan päässyt esikoulussa käymään, koska isossa päiväkotiryhmässä joku on melkein aina vähän kipeä, kertoo Sykerön toimikuntaan kuuluva Päivi Lehtinen, jonka poika sairastaa leukemiaa. LEUKEMIAA sairastava lapsi voi joutua olemaan yli kolmekin vuotta erillään normaalista arjesta, vaikka hoidot onnistuisivatkin suunnitellusti. Pelkästään hoitojen jälkeen elimistön toipuminen leukemiasta kestää vähintään kuukausia. Suurin osa lapsista viettää sairaalassa ollessaan aikansa eristyksissä omassa huoneessaan. Varsinkin hoitojaksojen aikana ei voi olla kontaktissa muiden lasten kanssa. – Vaikka lapsi olisi miten sosiaalinen, niin sairaus vaikuttaa väistämättä kaverisuhteisiin. Leikkejä seuratessa huomaa, ettei lelujen jakaminen syöpää sairastavalta lapselta tule yhtä luontevasti kuin terveeltä, koska lapsi on tottunut olemaan niin paljon yksin, Piippo toteaa. Sykerö järjestää syöpää sairastaville lapsille erilaisia tapahtumia. Kerran kuussa Sykerö järjestää toimintapäiviä Meri-Karinan tiloissa. Lisäksi lapsille on järjestetty toimintaa esimerkiksi Seikkailupuiston Timanttiteatterissa. Tapahtumat vaativat aina erikoisjärjestelyjä, jotta infektioriskiä ei synny. – Sosiaalisten kontaktien järjestäminen muiden lasten kanssa on tärkeää, vaikka se vaatiikin vaivannäköä, Piippo toteaa. KUN kokemusta tavallisesta arjesta ei ole, arkinenkin hetki on juhlaa. Ruokakaupassa käynnistä puhuttiin pitkään jälkeenpäin. Vappuviikolla Sykerö vieraili tivoli Sariolassa. – Tivolia odotettiin todella paljon. Tähän laskettiin ensin päiviä ja sitten tunteja, kertoo Päivi Lehtinen. Arjen luksusta Yhteiset hetket kullanarvoisia syöpälapsille Lapsisyöpäpotilaskerho Sykerön lapset pääsivät nauttimaan vapun alla tivolin riemuista. Lasten riemu auttaa jaksamaan, kertoo vapaaehtoisvoimin pyörivän Sykerön Niina Piippo.
3 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS LOGOMO palkittiin Suomen parhaana tapahtumatalona Evento Awards -gaalassa Helsingissä keskiviikkona illalla. Evento Awardsissa jaettiin tapahtuma-alan tunnustuspalkinnot yhdessätoista sarjassa. Parhaaksi yli tuhannen hengen tapahtumapaikaksi tuomaristo rankkasi turkulaisen Logomon. Voittajat valitsi markkinointiviestinnän ja tapahtuma-alan osaajista koottu tuomaristo. Logomo paras tapahtumatalo KAUPPATORIN suunnitelmat ja toriparkkiyhtiön kanssa tehtävä maankäyttösopimus läpäisivät viime viikolla kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan. Läpäisivät, vaikkakin niukasti ja äänestysten jälkeen. Lautakunta, kaupunginhallitus, valtuusto. Jää pöydälle, palautetaan valmisteluun, hylätään tai hyväksytään. Kaikki eivät jaksa enää perehtyä päätöksenteon kuntatason prosessiin. Virkamiehet valmistelevat virkavastuulla, luottamushenkilöt päättävät kolmiportaisessa järjestelmässä. Suurin osa asioita päätetään lautakunnassa tai johtokunnassa, mutta tärkeimmät etenevät, jos etenevät, kaupunginhallitukseen, joka valmistelee esityksiä valtuuston päätettäväksi. Esitys voi jäädä mihin tahansa portaikon askelmaan tai tulla hylätyksi valtuustossa. Toriparkki suunnitelmineen kuuluu niihin tärkeisiin asioihin, joista päättää valtuusto. MAANKÄYTTÖSOPIMUS hyväksyttiin puheenjohtaja Vuokko Puljujärven (sd.) äänellä, sillä äänestys päättyi tasan 6–6. Torin ympäristön yleisten alueiden suunnitelma läpäisi johtokunnan äänin 7–6, Aurakadun ja Eerikinkadun katusuunnitelmat äänin 7–5. Asetelma on vakiintunut. Toriparkin kannalla ovat kokoomus ja demarit, vastaan ovat vasemmistoliittolaiset ja vihreät. Pienryhmät ovat sekalainen seurakunta, jossa on mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Kannattajat tarvitsevat pienryhmistä tukea ainakin valtuustossa, sillä sekä kokoomuksessa että demareissa on myös toriparkin vastustajia. TÄMÄ on viimeinen poliittinen taisto, sillä jatkossa käytävissä on enää oikeustaisteluja. Se taisto käytäneen loppuun saakka korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kiinnostavaa argumentointia on turha enää odottaa. Kannattajat ovat sitä mieltä, että toriparkki tarvitaan, vastustajat taas sitä mieltä, ettei tarvita. Tässä taistelussa ei ole ei-kenenkään-maata, eikä vankeja oteta. Kaupunkilaisella on lupa odottaa, että päätös tehdään, oli se mikä tahansa, ja eletään sen mukaisesti. Niin toimitaan demokratiassa. Puheet on puhuttu, sormi pannaan nyt äänestysnapille. LASSE VIRTANEN Viimeinen taisto Ilkka Lappi
Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 30. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA NELJÄS Pop Å levittäytyy 4. toukokuuta alkaen Marttiin. Kodin ja kaupan yhdistävä lifestyle-konsepti tarjoaa kodin piensisustustavaroita, huonekaluja sekä kodin tekstiilejä, joita myydään oikeaksi kodiksi sisustetussa asunnossa. Ideana on antaa asiakkaille inspiraatiota niin sisustuksen kuin kodin uudistamisenkin suhteen. Kaksikerroksinen puutaloasunto hurmaa asiakkaita toukokuun loppuun. Pop Å laskeutuu Marttiin –OLEN vähän rokkityylinen ja pyrin olemaan erilainen kuin toiset, kertoo Riku Setälä, 18. Inspiraatiota Setälä saa musiikkimaailmasta. – Otan vaikutteita esimerkiksi Hardcore Superstarista ja Marilyn Mansonista. Käytän paljon farkkuja nahkatakkeja. Kesäisin käytän farkkutakkia ja syksyllä ja talvella nahkatakkia. Setälä ostaa vaatteita Carlingsista, H&M:stä ja netistä. – Lähes kaikki päälläni olevat vaatteet on ostettu Carlingsista. Kengät ovat Haloselta. Ostan uusia vaatteita kolmen kuukauden välein. Lempivaatteitani ovat päälläni olevat farkut ja nahkakengät. Ne kuvaavat tyyliäni ja persoonaani. Värimaailma painottuu tummaan. – Tykkään punaisesta, mustasta ja harmaasta. Yleensä ostan kestäviä vaatteita. Enemmän katson silti tyyliä ja ulkonäköä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Rokkityyliä musamaailmasta Onko pop-up-kauppa elävöittänyt Turun keskustaa pysyvästi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ei ole kaikki muumit talviunilla. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Riku Setälä, Hansakortteli. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN ARKKITEHTI Benito Casagrande tunnetaan Turussa monipuolisena kaupungin suunnittelijana, kehittäjänä ja vaikuttajana. Casagranden kädenjälki näkyy ennen kaikkea hänen ammattinsa kautta lukuisissa Turun kaupungin maamerkeissä, mutta hänen merkittävä uransa sisältää myös lukemattomia luottamusja kunniatehtäviä, tunnustuksia, jäsenyyksiä ja huomionosoituksia. Casagrandelle itselleen omien töiden ja luottamustehtävien kautta se tärkein juttu on aina ollut kuitenkin kotikaupungin kokonaisvaltainen kehittäminen ja suojelu. Casagrande valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1970, mutta ensimmäisen kiinnityksen hän sai maineikkaan Aarne Ervin arkkitehtitoimistoon jo vuonna 1964. Oma yrittäjän ura sai alkunsa vuonna 1969. Casagrande on sen jälkeen suunnitellut Turkuun paljon uutta, mutta suojellut samalla myös vanhaa. PÄÄTÖINÄÄN hän pitää suojelun ja kaupunkiperinteen suhteen Vanhan Suurtorin ja siellä nyt olevan kulttuurikeskuksen luomista, kaupungin puutalojen peruskorjauksia sekä Ingmanin talon suojeluhanketta. Vähintään samaan kategoriaan menee Julinin korttelin upean Pyhän Hengen kappelin entisöinti 1580-luvulta lähtöisin olevien raunioiden pohjalta. Uudempaa Casagranden suunnittelutuotantoa edustavat Turun Sanomien kiinteistökokonaisuus Artukaisissa, Hansa-kortteli, Dataja BioCity sekä Tervatorin asuntoalue. Casagranden vaikutus ulottuu myös moniin muihin tieteiden aloihin. Hänellä on erityinen kiinnekohta Turun yliopistoon ja Yliopistosäätiöön, joiden kehittämiseen hän on osallistunut jo vuosikymmeniä. Hän on ollut lisäksi mukana myös useiden kiinteistöyhtiöiden sekä muiden sektorien yritysten hallituksissa. Fokus on aina ollut kaupunkikuvan elävöittämisessä ja kulttuuriperinnön säilyttämisessä. CASAGRANDEILLA on edelleen myös kiinteät kontaktit sukunsa emämaahan Italiaan. Ei olekaan ihme, että Casagrande nimitettiin vuonna 1992 Italian kunniakonsuliksi. Italia on huomioinut hänet myös lukuisilla muilla tavoilla, mutta hieman erikoisempia tunnustuksia ovat Suvereenin Maltan Ritarikunnan jäsenyys sekä Viron Saarenmaan kunniakansalaisuus. Pitkässä juoksussa turkulaisten kannalta se isoin juttu voi kuitenkin olla Euroopan Unionin ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnon erikoismaininta Casagranden elämäntyölle vuonna 2012, ja ennen kaikkea sen seuraukset. Syynähän oli tuloksellinen ja sitkeä työ Turun historiallisen keskustan pelastamisen eteen. Kaupunkikuvan tekijä Arkkitehti Benito Casagranden arvokas elämäntyö asuu Turussa 27-vuotias arkkitehti Benito Casagrande oli jo 1970-luvun alussa huolissaan Turun vanhojen rakennusten kohtalosta. Kuva on otettu helmikuussa 1970. TS-arkisto Soile Enberg ILKKA LAPPI SISARUKSET Maria Rannikko, 8, ja Jethro Rannikko, 6, kertovat perheen vappuperinteistä. MARIA: Yleensä me mennään Helsinkiin meidän isän ja äidin kavereiden luokse. JETHRO: Päiväkodissa sanottiin, että aika moni Turussa menee piknikille. M: Siellä Helsingissä meillä on kanssa kavereita ja viime vapuksi tehtiin sellainen esityskin kavereideni kanssa sinne. J: Minä en sellaista muista. M: Et varmaan muistakaan, kun ei me sitten loppuen lopuksi uskallettu esittää sitä. J: Minä saan tänä vappuna ilmapallon. Haluan Star Wars -pallon. M: Minä en saanut viime vappuna ilmapalloa, kun minulla oli mielessä yksi tietty pallo, mutta ne olivat sitten myyty jo loppuun. Siinä olisi ollut prinsessa ja vaunu. Täksi vapuksi ei ole mitään tiettyä palloa mielessä. Vappuna kanssa syödään jotain hyvää. Ja joskus me ollaan tehty munkkeja. J: Sen minäkin muistan, mutta ne menivät jotenkin pieleen. M: En kyllä muista oliko se vappuna, kun niitä munkkeja koitettiin tehdä. Ehkä olikin. Mutta Helsingissä on kiva käydä muutenkin kuin vappuna. Tykkään siitä, kun se on niin iso kaupunki ja siellä on paljon ihmisiä ja nähtävää ja kaikkia ostoskeskuksia. Vappupalloja ja muita perinteitä
7 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET aamuset.?
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 30. huhtikuuta 2016 KAUTTA aikain ensimmäinen UFC:ssä otellut turkulainen Tom Niinimäki palaa häkkiin 1. lokakuuta Espoossa uuden European Fighting Challengen illassa. Heinäkuussa 34 vuotta täyttävää Niinimäkeä ei vapaaottelun parissa ole nähty joulun 2014 jälkeen, jolloin hän hävisi viimeiseksi UFC-ottelukseen jääneen kamppailun Renato Carneirolle. Suomessa Niinimäki ei ole otellut syksyn 2013 jälkeen. Vapaaottelupioneeri palaa häkkiin TULEVA yleisurheilukesä on äärimmäisen mielenkiintoinen. Suomalaisittain ajatellen edessä olevien arvokisojen lisäksi erityistä jännitettä on naisten seiväshypyssä. Minna Nikkasen (kuvassa) ja Wilma Murron kaksintaistelu ulkoradoilla on äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa. Vielä viime kaudella Nikkanen sai pitää valtikkansa helposti, mutta tänä kesänä Nikkanen joutuu kovemmille kuin vuosikausiin. Turussa harjoittelevan kaksikon välit ovat hyvät, mutta kisatilanteessa kaikki lyödään likoon. Hallissa Murto on liikkunut huimissa korkeuksissa, kuten tammikuussa hypätty alle 20-vuotiaiden maailmanennätys osoittaa. Vaikka tulosten valossa Murto on edellä Nikkasta, vallanvaihto ei ole aivan niin yksiselitteistä. Ulkoradoilla hyppääminen on aina haastavampaa. Lisäksi ei ole ollenkaan varmaa, että Murto nuorena urheilijana pääsee uudelleen ennätyskorkeutensa tasolle kauden aikana. Nikkanen on rutinoitunut ja erinomaisessa kunnossa kesää ajatellen. Riippumatta kumpi Jarno Koivusen valmennettavista on kesän jälkeen Suomen ykköshyppääjä, kisa kärjessä on ensi kesänä tiukempi kuin aikoihin. Ja sanansa taistelussa saattaa olla vielä sanottavana myös Elina Lampelalla. ILKKA LAPPI Huima seiväsmittelö Nikkanen vai Murto? Kummalle kuuluu Suomen seiväshyppyvaltikka? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TAMMIKUUN lopussa Salon Vilppaan seiväshyppääjä Wilma Murto hyppäsi kertalaakista koko urheilukansan tietoisuuteen. Saksan Zweibrückenissä hän paransi kahteen otteeseen alle 20-vuotiaiden maailmanennätystä. Edellinen maailmanennätys kohensi seitsemän senttiä ja Minna Nikkasen nimissä ollut Suomen ennätys 11 senttiä. Ennätyshyppyä seuranneen rumban ja hallikauden jälkeen Turussa asuva ja harjoitteleva Murto on valmistautunut omissa oloissaan ulkoratakauteen, joka alkaa kesäkuun 2. päivä hulppeissa puitteissa, kun Murto ja Nikkanen saivat kutsun Rooman timanttiliigaosakilpailuun. – Kyllä sen ennätyksen jälkeen huomasi, että ajatukset olivat vähän muualla jonkin aikaa. Aika erikoinen tilanne tuollainen olisi varmaan ollut kenelle vaan. Aika helpottavaa oli päästä siitä peruskuntokauden pariin ja normaaleihin juttuihin kiinni, 17-vuotias lahjakkuus pohtii. Murto kuuluu siihen joukkoon suomalaisurheilijoita, jotka ovat jo paikan Rioon suuntaavassa olympiajoukkueessa lunastaneet. Ennen uran ensimmäisiä olympialaisia kisakalenterista löytyy myös Amsterdamissa käytävät yleisurheilun EM-kisat ja heinäkuun 19. päivä Bydgoszczissa Puolassa käynnistyvät alle 20-vuotiaiden MM-kisat. VAIKKA edessä on kova arvokisakesä, Murron harjoitteluun arvokisoista täyttyvä kalenteri ei tuo isoja muutoksia. – Aika normaalisti on harjoiteltu ja tullaan harjoittelemaan. Kauheasti Kolmen kovan kesä Wilma Murron ulkoratakausi rakentuu kolmen arvokisan ympärille Ennen ulkoratakauden alkua Wilma Murto leireilee Italiassa. Toivottavasti siellä on lämpimämpää. Sieltä haetaan ihan perustreeniä hyvissä olosuhteissa. Itselleni leiri on myös todellinen startti ulkoratakauteen, Murto sanoo. Jori Liimatainen mitään ei tarvitse muuttaa. Arvokisat ovat kisoja siinä missä muutkin, mutta kisaamista pitää miettiä, ettei niitä tule liikaa, Murto sanoo. Aiemmin arvokisat eivät ole sujuneet Murrolta suunnitelmien mukaan, mutta hyppääjä vakuuttaa, ettei ota edessä olevista isoista kisoista paineita. Menestysnälkää kuitenkin on, eikä Murto tavoitteita piilottele. Murto haluaa, että kesän jälkeen kaulasta löytyy arvokisamitali. – Aika helposti ajatukset ajautuu itsellänikin siihen Rioon, kun se on tapahtumana niin suuri. Pitää kuitenkin muistaa, että minulle kisoina EM-kisat ja nuorten MM-kisat ovat minulle kisoina tärkeämpiäkin kuin Rio. – Nuorten kisat ovat itselleni ne kisat, joista itseltäni menestystä odotan. Sieltä on tarkoitus lähteä mitali kaulasta. Muu menestys on bonusta. KUN oma ennätys on parantunut vuodessa kymmeniä senttejä, odotukset automaattisesti kasvavat. Murto ja valmentaja Jarno Koivunen uskovat, että lähivuosina mennään ylöspäin rauhallisempaan tahtiin. Kaksikko on kuitenkin vakuuttunut, että Murto ylittää uransa aikana viisi metriä. Pari vuotta sitten tehdyn kehityssuunnitelman mukaan tuo on edessä yhdeksän vuoden kuluttua. – Seiväshyppy on sellainen laji, että siinä ollaan parhaimmillaan noin 27–33-vuotiaina. Wilmalla on siis vielä reilusti aikaa kehittyä, Koivunen miettii.
9 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual ILKKA LAPPI PÄIVÄNVALO tulvii suurista ikkunoista Barkerin vanhan kutomon toiseen kerrokseen. Tietokoneen ääressä istuva Ressu Redford viihtyy Virusmäentien varrella sijaitsevassa studiossaan. – Tässä studiossa olen tehnyt hommia vuodesta 2008 asti. Sitä ennen olin Yliopistonkadulla pienessä luukussa enkä tajunnutkaan kuinka pieni ja pimeä paikka se oli. Kun tänne tulin ihan hämmästyin valon määrää, mies nauraa. 1980-luvulta lähtien oma studio on ollut Ressulle arkea. Ensimmäinen oma studio oli Riverside, jonka jälkeen musiikkia on tehty eri puolilla Turkua. Uran alkuaikoina studiotyöskentely ei kuitenkaan ollut lähellä Ressun sydäntä. – Sovittaminen ja biisien soundimaailma kiinnosti Bogartinkin aikana, mutta äänittämisestä ja miksaamisesta ei ollut käryäkään. Studiotekniikka ei kiinnostanut oikeastaan ollenkaan. Vasta 1990-luvun puolella aloin kiinnostua studiohommien teknisestä puolesta. Se tuli oikeastaan itsestään, kun hankittiin GoRecordsille kamoja. Vaikka Barkerin suojissa syntyy myös omaa musiikkia, ajallisesti suurin osa Ressun ajasta kuluu muiden projektien parissa. Viime aikoina yhteistyötä on tehty muun muassa Robinin, tuottaja MGI:n eli Henri Lanzin ja Evelinan kanssa. Aikaa kuluu myös erilaisten televisioja radiomainosten parissa. – Omaa musiikkia tulee nykyään tehtyä periodimaisemmin kuin ennen. Muiden kanssa yhdessä tekeminen on lisääntynyt älyttömästi. Aikanaan tein melkein kaikki biisit itse. Nykyään tykkään tosi paljon tehdä biisejä yhteistyössä. 1980-LUVUN alulla uransa aloittanut Ressu on ehtinyt runsaan 30 vuoden aikana nähdä musiikkibisneksen muuttumisen monesta kulmasta. Konkari kehuukin vuolaasti nuoremman polven tekijöitä. – Asenne musiikin tekemiseen on muuttunut järjettömästi ainakin niiden keskuudessa, joiden kanssa itse teen töitä. Nuorilla on todella kova asenne. Halun lisäksi heillä on myös enemmän mentoreita ja esikuvia. – Laulajat ovat myös kehittyneet huimasti. Vielä 1980-luvulla Suomessa oli paljon niin sanottuja epälaulajia, joilla oli omat biisit ja viesti, mutta eivät olleet laulajina kummoisiakaan. Tänä päivänä nuoretkin laulajat ovat teknisesti todella hyviä, Ressu vertailee. KOLMESSA vuosikymmenessä myös musiikin tekeminen on helpottunut. Nykyään viimeisen päälle laadukasta materiaalia pystyy tekemään vaikka omassa makuuhuoneessa, jos on intoa riittävästi. Perinteisellekin studiolle riittää kuitenkin kysyntää tänäkin päivänä. – Vaikka miksaamisen tekisikin itse, halutaan kuitenkin, että perussoundi on mahdollisimman hyvä. Täällä esimerkiksi mikrofonit ja akustiikka ovat järjettömän hyviä. Studiossa pitkää päivää Ressu Redford nauttii biisien tekemisestä yhteistyönä Ressu Redfordin päivät kuluvat tiiviisti musiikin parissa. Mies tekee Raunistulassa muun muassa hip-hop-artisteille sävellyksiä. Ilkka Lappi Ressun (edessä vas.) musiikkiura lähti lentoon Bogart Co.-yhtyeestä 1980-luvun alussa. Yhtye oli pitkään Suomen suosituin pop-bändi. Muut bändin jäsenet olivat Sami Piiparinen (takarivissä vas.), Kai Stenman ja Vekke Mäki. Ressun vieressä Johnny Gustafsson. TS-arkisto RAUNISTULA
11 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual; Raunistula&Vätti
Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12 Eko&teko TUULA ISTALA PAKKAUSJÄTTEEN keräys muuttuu pientaloja haja-asutusalueilla, kun vuoden alussa vastuu kierrätyksestä siirtyi tuottajille. Taloyhtiöiden järjestelyihin laki ei vaikuta. Keruun ja kierrätyksen hoitaa Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy. Se on teollisuuden ja tuottajien omistama yhtiö. Muutoksen myötä lasi-, metalli-, kartonki ja muovipakkausten keruupaikkojen määrä vähenee nykyisestä ja paikat voivat muuttua. Keruupaikka vaatii maanomistajan luvan ja sen on oltava liikenteellisesti sopiva tarkoitukseen. – Rinki pyrkii sijoittamaan keräyspisteet kauppojen ja markettien lähettyville, niin että kuluttajat voivat palauttaa pakkaukset lähelle paikkaa, jossa tekevät ostoksensakin, kertoo ympäristökouluttaja Miia Jylhä Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiöstä. Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiön 17:n omistajakunnan alueelle Turkuun ja ympäristökuntiin ilmestyy heinäkuun loppuun mennessä Ringin 165 ekopistettä, joista 60:ssa kerätään muovia. Muovipakkausten kierrätystä koskeva asetus tuli voimaan vuoden alussa. TURUN alueella verkoston rakentaminen on vielä kesken. Palvelutason turvaamiseksi LSJH säilyttää osan kierrätyspisteistä täydentämään Ringin palvelua. Joissakin paikoissa on yhteistyökumppanin paperinkeruuastia. Jylhä huomauttaa, että kierrätykseen tuotujen pakkausten on oltava puhtaita. Siinäkin kannattaa käyttää arkijärkeä, eikä alkaa pestä pakkauksia kuumalla vedellä. Pakkausjätteen kierrätys uusiksi Turun seutu pilottina vaatteiden kierrätyskokeilussa Tekstiili 2.0 -projekti jakoi lumppuja Turussa ensimmäistä kertaa 7. huhtikuuta. Penkojien joukossa olivat Sanna Nikula (vas.) ja Johanna Ervasti. Timo Jakonen Vuoden alussa alkoi myös tekstiilien kierrätys, joka ei pohjaudu lakiin, vaan on paikallinen projekti – Turun ammattikorkeakoulun ja LSJH:n yhteinen kokeilu. Sillä on useita yhteistyökumppaneita, kuten Sitra. – Pilotin avulla selvitetään, voidaanko tällä tavalla luoda innovaatioita ja uutta yrittäjyyttä, Jylhä esittelee. Materiaalia riittää, sillä jätteisiin kertyy huomattavan paljon vaatteita ja tekstiilejä. Roskikseen laittaminen ei edelleenkään ole kiellettyä. Sieltä ne kulkeutuvat energiakäyttöön. – Käyttökelpoiset vaatteet ja tekstiilit kannattaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai myydä. Käyttökelvottomat otetaan pilotin keräykseen maksutta vastaan jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. MATERIAALI lajitellaan ja ohjataan edelleen hyötykäyttöön, käsityöläisille ja pienyrittäjille uusien tuotteiden materiaaliksi. Loppu lähetetään mekaaniseen teolliseen käsittelyyn. Uusia hyödyntämismahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan. – Tähän mennessä tekstiilejä on kertynyt noin 15 000 kiloa tutkimusta varten. Poistotekstiilejä otetaan vastaan vuoden mittaan myös erilaisten tempausten yhteydessä.
13 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 30. huhtikuuta 2016 VUONNA 2011 kuolleen Amy Winehousen musiikillinen perintö elää ja voi hyvin, vaikka lahjakaan artistin tuotanto jäikin harmillisen suppeaksi. Winehousen liian lyhyeksi jäänyttä uraa muistellaan 13. toukokuuta Tiirikkalassa Amy Winehousen tribuuttiillassa. Winehousen musiikkia esittää tuolloin seitsenhenkinen bändi, jolta ei tyylitajua ja soittokykyä puutu. Bändin laulajana nähdään taipuisaääninen Emilia Vihanto. Amyn muistolle 1990-LUVUN lopussa ja 2000-luvun alussa Kukkulan kuningas oli television keskiluokkaisin amerikkalainen animaatioperhe. Netflixin 1970-luvulle sijoittuvassa alkuperäissarjassa F Is for Family on jotain samaa kuin Kukkulan kuninkaassa aikanaan. Murphyn viisihenkisen perheen toilailut ovat hieman anarkistisia, mutta eivät mitään ennennäkemätöntä. Henkilöhahmot ovat hyvin rakennettuja ja perheen sisäisistä konflikteista saa revittyä oivaltavaa huumoria. Erityisen herkullinen on perheen isän Frankin ja tämän rikollisuuteen taipuvaisen esikoispojan Kevinin vihaa bensanaan käyttävä suhde. Perheenpää Frank on monesta tvsarjasta tuttu hahmo. Hän on synnynnäinen epäonnistuja, jolle elämä ei tarjoa suuria onnistumisia tai ilonaiheita. Television ääressä viihtyvän miehen suurin ilonaihe perhe-elämän keskellä on, kun toimintasankari Colt Lugerin uusi jakso tulee. Sarjan toista tuotantokautta on lupailtu ilmestyväksi tämän vuoden puolella, mutta se antaa vielä toistaiseksi odottaa itseään. Ensimmäinen tuotantokausi on vain kuuden jakson mittainen. Sen ehtii ottaa haltuun parissa illassa ja ehkä jopa koukuttua. Kenelle: Keskivertojen amerikkalaisten animaatioperheiden ystäville. Arvio: Häviää anarkian määrässä monelle, mutta tarjoaa silti kelpo huumoria. ILKKA LAPPI Sukellus 70-luvulle Kapteeni Amerikka, X-Men… Mitä toimintaleff aa odotat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI KESKI-IKÄISTYVÄT naisnäyttelijät on perinteisesti työnnetty Hollywoodissa b-koriin, vaikka kyseessä olisi isokin nimi. Muutamia poikkeuksia sääntöön kuitenkin löytyy. Viittäkymmentä ikävuotta lähestyvät Julia Roberts ja Jennifer Aniston kuuluvat tähän joukkoon. Kumpikin on esiintynyt viime vuosina tasaiseen tahtiin valkokankaalla. Roberts ja Aniston ovat mukana tähdittämässä sopivasti äitienpäivän alla Suomenkin teattereihin tulevaa Mother’s Dayta, jonka on ohjannut Robertsin kanssa ennenkin yhteistyötä tehnyt Onnen päivät -mies Garry Marshall. Veteraaniohjaaja Marshall ja Roberts iskivät yhteistyöllään kultasuoneen Pretty Womanilla yli 25 vuotta sitten, mutta sittemmin Marshall on ohjannut Robertsia huomattavasti keskinkertaisemmissa romanttisissa komedioissa, kuten Morsian karkuteillä. Mother’s Day on yksi elokuva muiden Marshallin keskinkertaisten ohjaustöiden joukossa. AMERIKKALAISEEN pikkukaupunkiin sijoittuva Mother’s Day kuvaa erilaisia perheitä muutaman päivän ajan ennen äitienpäivää. Kaikkien perheiden elämässä äidit ja äitiys on tavalla tai toisella läsnä. Toisille lähestyvä äitienpäivä on odotettu tapahtuma, osalle juhla nostaa pintaan vain kipeitä muistoja. Elokuvan lähtötilanne on periaatteessa lupaava. Äidin asema perheessä, äitiyden odotukset, äitimyytti ja niin edelleen olisivat tarjonneet mahdollisuuksia oikeasti mielenkiintoisen ja tärkeänkin elokuvan tekemiseen. Mother’s Day hukkaa kuitenkin suuntansa nopeasti. Aivan kuin nelihenkinen käsikirjoittajajoukko – Anya KochoffRomano, Lily Hollander, Matt Walker ja Tom Hines – ei olisi tiennyt millaista elokuvaa käsikirjoittavat. Mother’s Day poukkoilee holtittomasti tunnelmasta toiseen. Ajoittain pyritään vahvaan draamaan ja seuraavassa hetkessä tehdään harmittoman turvallista komediaa. Kiistatta Marshallin omin osaamisalue on viimeksi mainitun tyylilajin ohjaamisessa. TOINEN perustavanlaatuinen ongelma elokuvassa on sen hajoaminen liian moneen suuntaan. Loppua kohden irrallisia lankoja koitetaan kyllä kiitettävästi sitoa yhteen, ja aika hyvin siinä onnistutaankin. Ongelmana kuitenkin on alusta asti se, että elokuvassa on liian monta niin sanottua päähenkilöä, vaikka elokuvan lopussa on hyvin vaikea sanoa kuka oikeastaan päähenkilö on. Elokuva on selvästi hatunnosto maailman äideille, mutta yksittäisenä elokuvana se toimisi paremmin, jos fokus olisi tiukemmin yhdessä tai kahdessa päähenkilössä. Nyt Robertsin ja Anistonin lisäksi kansaa koitetaan houkutella Kate Hudsonilla ja nipulla pienempiä tähtiä. Ehkä nimekkäillä tähdillä koitetaan peitellä sitä, että elokuvalla on oikeastaan melko vähän annettavaa. Haalea hatunnosto äideille Mother’s Day hukkaa mahdollisuutensa olla puhutteleva elokuva Jennifer Aniston ja Kate Hudson ovat vetonauloja elokuvassa, joka kapsahtaa harmaaseen keskinkertaisuuteen. Kummankin naisen uralta löytyy lukuisia parempia elokuvia. Ron Batzdorff
15 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET ASIANAJAJAT VAPAAEHTOISTOIMINTA SUUTARI HUOLTOPALVELUITA PESULAPALVELUT VAPAA-AIKA TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT RAKENTAMINEN PALVELEVAT PAIKALLISET KODIN ELEKTRONIIKKA Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.?
Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET 16 Työpaikat
17 Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Lauantai 30. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! ON se kyllä hyvä. Myllyyn tulee oikea kiipeilykeskus. Ei tartte kiipeillä enää muiden jonottajien selässä ämpäriä hakemassa. POSTI tiedotti vapun aukioloistaan, vaikka asianmukaisempaa olisi kai ollut kertoa konttorien lopullisesta kiinniolosta ja firman yleisestä persaukiolosta. KOKOOMUSLAINEN ulkomaankauppaja eurooppaministeri Lenita Toivakka jäi kiinni valehtelusta syyttäessään demarikansanedustaja Timo Harakkaa valehtelusta. Mut sori siitä ja eteenpäin! RAISIO on jälleen Turun seudun kostein kunta, puhdasta alkoholia myydään liki 12 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohden. Vaan mikäs ihme se on? Mitäs muuta sitä siellä tekisikään? MILLAISIA ajatuksia Nordean Panama-kohu herättää? PERHEENTUPA: Sanotaanko näin, että aineisto on varmaan mielenkiintoinen, mutta MOT-ohjelma oli todellinen lässähdys. Ensin lupaillaan kauheasti ja loppuen lopuksi ei annettu mitään. Se uutisointi hoidettiin jotenkin kummallisesti, vaikka myöhemmin sitten mediassa alettiin nostaakin myös isoja kysymyksiä esiin. ANDERSSON: Sisällöllisesti asia ei yllättänyt, mutta uutta tietenkin oli se, että nyt oli mustaa valkoisella ja todisteita väitteiden tueksi. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että on ärsyttävää, kuten nytkin kävi ensin, että uutisointi on tiettyihin ihmisiin liittyvää kohu-uutisointia, eikä keskitytä taustalla olevien rakenteiden selvittämiseen. CP: Nythän asia meni niin, että sekä kotimaassa että ulkomailla yritettiin nostaa kohuja, vaikka olisi nimenomaan pitänyt keskittyä siihen, että joukossa on sekä selkeää rikollista toimintaa että sitten sellaisia asioita, jotka johtuvat esimerkiksi meidän kansainvälisten sopimusten puutteista. Se jäi nyt tosi ohueksi ja osa ihmisistä on nyt varmaan siinä käsityksessä, että kaikki rahan laittaminen Panamaan on rikollista. LA: Tämän esille tulemisen myötä kävi hyvin selville, miten poliittinen eliitti on kytköksissä tällaiseen, että esiin nousevia nimiä olivat muun muassa David Cameron, Islannin pääministeri ja Putinin lähipiiriä. CP: Mitä Putinin lähipiiriin tulee, niin eräs ystäväni hyvin totesi, että mitä eivätkö kaikki Venäjällä maksakaan veroja, tämäpä uutinen. LA: Uuttahan tässä oli nimenomaan todisteet. CP: Mutta summathan olivat venäläisten osalta tosi pieniä. Pekka Sutelahan heitti, että villeimmissä huhuissa tämä on Venäjän mobilisoima operaatio, jolla koitetaan horjuttaa Cameronin asemaa. LA: Summien suhteen kysehän on jäävuorenhuipusta. CP: Kyllä. Jossain myös ihmeteltiin sitä, että miksei listalla ole amerikkalaisia nimiä, kunnes selvisi, että monissa osavaltioissa verolait ovat sellaisia, että veroparatiisit löytyvät omasta takaa. DEBATTI DEBATTI CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Kenttäharmaa VS Punavihreä ”PALVELITKO Heikkilän varuskunnassa” kysyi Aamuset 9.4. Kyllä palvelin, vaikkakin mutkan kautta. Minut kutsuttiin suorittamaan asevelvollisuuttani 69 vuotta sitten JR 6:n pioneeriosastoon Turun kasarmille, kun olin ensin vapautunut isäni anomuksesta komennuksesta aliupseerikouluun Korialle. Minut määrättiin ”korppikurssiksi” nimetylle ryhmänjohtajakurssille Heikkilän kasarmille, joka tuli lähimaastoineen hyvin tutuksi. Silloin voimassa ollut 6 kuukauden mittainen asevelvollisuusaika oli vihdoin päättymässä ja kokoonnuttiin jo kotiuttamisjuhlaan kasarmille. Everstiluutnantti Kuiri piti puheen, jossa hän hieman ilkikurisesti tai ihan tosissaan sanoi näkevänsä monien asevelvollisten kasvoilta, että eivät vielä haluaisi lopettaa vaan haluaisivat jatkaa yhdessäoloaan kasarmilla. Hän muistutti, että se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska palveluaika on määrätty lailla, asetuksella ja muilla määräyksillä. Ennen kuin juhlatilaisuus päättyi, tuli tilaisuuteen sähkösanoma, jossa kerrottiin, että palvelu jatkuu toistaiseksi. Syytä muutokseen ei kerrottu, mutta julkisuudessa alkoi esiintyä huhuja, joiden mukaan sisäministeri Väinö Leskinen ja Helsingin poliisikomentaja Gabrielsson olivat välittäneet presidentti Paasikivelle tietoja, joiden mukaan kommunistit olivat valmistautumassa vallankaappaukseen ja keksineen koneenkin, jolla kaivetaan katukivet maasta kaappauksen aseiksi. Nimitin noita tietoja huhuiksi, ja aivan perustellusti. Olin silloin ollut jo kaksi vuotta SKP:n jäsen, joten minun olisi pitänyt olla selvillä mainitunkaltaisista suunnitelmista. Naureskelin myös sitä, että minäkin olin ehtinyt luovuttaa armeijan asevarastoon huonokuntoisen kiväärini ja kaappaushuhun jälkeen sain tilalle uutukaisen konepistoolin. Tulihan minusta Heikkilän varuskunnassa palvelun jälkeen korpraali ja myöhemmin sain ylennyksen alikersantiksi. En tiedä, olinko ansainnut nämä nimitykset, mutta ne asiat ovat olleet muiden päätettävissä. Enemmän tunnen olleeni mukana rauhaa ja ystävyyttä kansojen kesken edistäneessä toiminnassa. ENSIO LAINE ENTINEN KANSANEDUSTAJA (SKDL/DEVA) Kommunistille konepistooli Ensio Laine vappuna 1988.
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 30. huhtikuuta 2016 KOLUMNI KÄSI sydämellä, kuinka moni työssään tet-harjoittelijoita ohjaava ei olisi joskus halunnut mennä äänieristettyyn huoneeseen huutamaan epätoivoaan ulos? Nuoret harjoittelijat tulevat tutustumaan työelämään muutamaksi päiväksi, mutta heidän perehdyttämisensä vaatii aikaa. Usein ohjausta tehdään oman työn ohessa kujanjuoksuna kiireen kanssa. Stressitasoja ei laske työpisteen nurkkaan löysänä linnoittautunut ja älyluurinsa kanssa symbioosissa elävä teini. Syy ei ole nuorien. Monilla aloilla harjoittelijoille sopivien työtehtävien löytäminen on vaikeaa. Töitä rajoittavat monet lait, turvallisuusmääräykset ja salassapitosäädökset. Jäljelle jää helposti vain tylsimmät hanttihommat. Tetharjoittelu on monille ihka ensimmäinen kosketuspinta työelämään, joten väkisinkin pelisäännöt ovat tuiki tuntemattomia. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Oma ummikkoaikanikaan ei mennyt niin kuin Stömsössä. Esimmäisenä päivänä sain perehdytyksen suuren paperileikkurin käyttöön. Nyökyttelin kiivaasti ymmärryksen merkiksi. Kun tuli aika tarttua puikkoihin, silvoin ensimmäisellä vedolla käteni tikattavaksi. Opinpahan, että terät ovat oikeasti teräviä. MAHTAVAA vastuunantoa oli nähtävissä tällä viikolla Ylen kanavilla kun Uutisluokan nuoret pääsivät tuottamaan sisältöä tv-ruutuihin ja radioon. Olin haltioissani säätiedotuksen vakavailmeisen nuoren naisen todetessa, että vapun säästä on vaikea sanoa mitään. Kerrankin rehellinen totuus. Nähtävissä oli myös nuorten tekemisen ilo, josta meillä aikuisilla hapannaamoilla olisi paljon oppimista. HANNELE SIVONEN Ummikot työelämässä Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T OLEN syntynyt Suomessa, mutta muutin jo vuonna 1968 eli 19-vuotiaana Ruotsiin, isäni asui täällä silloin. Olen ”sekarotuinen”, siis isäni oli ”täyssuomalainen” Kauhavalta ja äitini ”hurri” Paraisilta. He tapasivat toisensa Hangon rintamalla. Isäni oli kymmenen vuotta sodassa (sota-invalidi), sotien välillä rajapoliisina ja äitini oli lottana sodan aikana. Äitini kuoli aikaisin ja minut otettiin ottolapseksi hänen suvulle Paraisille, joten äidinkieleni muuttui ruotsiksi, mutta isän kanssa olin täysi suomenkielinen ja tunnen itseni vieläkin olevan kaksikielinen. Vaikka olen asunut Ruotsissa niin kauan, tunnen että Suomen lippu on minun lippuni ja jos Suomi tarvitsee apuani, tulen heti. Minulla on Paraisilla vielä asunto ja olen siellä usein. Silloin luen sekä Aamuset-lehden että Turkulaisen. Ne odottavat minua isona pinona. Keskiviikkona 23. maaliskuuta nimimerkki ”Born free” kertoo, että aina kun hän kuulee ruotsin kieltä radiosta hän sulkee sen heti, koska se kuulostaa kiroilulta! Tämä oli erittäin ikävää kuulla. Meillä on Ruotsin kanssa yhteinen 700-vuotinen historia, ja olemme olleet samaa maata. Jos ”Born free” odottaa hiukan niin ehkä ruotsin kieli kohta on poissa, jos tämä on niin kova juttu. Täällä Ruotsissa arabian kieli ohittaa kohta suomen kielen toisena isona kieliryhmänä. Tämä tuo varmasti isot muutokset ruotsalaisille ja heidän kulttuuriinsa ja elämäntapoihinsa. En halua uskoa että ”Born free” haluaa ruotsin kielen paikalle arabiaa ja dariaa, tai venäjää? Onko se todella niin kamalaa, jos joku ruotsalainen sana kuuluu radiosta? ”Hurrit” eivät halua kuulua Ruotsiin, vaan ovat suomalaisia ja rakastavat Suomea ja kaikkea mitä on suomalaista yhtä paljon kuin ”Born free”! Voinko toivoa että Aamusten toimitus on toista mieltä ja etteivät ”hurrit” ole kuin eläviä kirouksia teille myös? Turku on minun mielestä niin mielenkiintoinen ja elävä kaupunki juuri siksi, että sen historia on ollut ja on kaksikielinen. ELISABETH MELIN, S. LINJAMÄKI ÅKERSBERGA, RUOTSI Onko ruotsin kieli kiroilua? KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT Kustaa II Aadolf teki Ruotsista suurvallan 1600-luvulla.