• Lauantai 30. toukokuuta 2015 | Nro 43 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kirsi Hassler tietää, että Saksa on erinomainen viinimaa. Tätä ei aina Suomessa muisteta. Maku&nautinto s. 12 Yllätysten viinimaa Dramaturgiaa opiskellut Antto Terras pestautui töiden puutteessa myymäläetsiväksi. Siitä tuli näytelmä. Teatterit s. 14 Huumoria näpistelystä Kaarinalais-turkulainen Kilpi paistatteli suosion huipulla viime vuosikymmenellä. Hevibuumi hiljeni, mutta bändi ei. Viihde s. 16 Kilven paluu Kukkulapuistoista visioidaan turkulaisten olohuonetta. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
• AAMUSET
• 3 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 30.5.2015 Lauantai 30. toukokuuta 2015 SUOMI saa uuden pääministerin, Turku uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan. Molemmat valinnat ovat merkittäviä, mutta jälkimmäinen on jäänyt täysin ensimmäisen jalkoihin. Hallitusneuvottelut ovat myös konkreettisesti vaikuttaneet valintaprosessiin Turussa. Lasse Lindholmin yllätysero puheenjohtajan paikalta jätti kokoomuksen valtuustoryhmän sekaannuksen tilaan. Valinta tehdään pikavauhtia, mutta ryhmän keskeiset taustavaikuttajat eli Petteri Orpo, Minna Arve ja Ilkka Kanerva ovat olleet kiinni hallitusneuvotteluissa. Heitä on tavoittanut huonosti edes puhelimella, joten piirisarja on joutunut pärjäämään omillaan. NOPEIMMIN ja parhaiten tilaisuutensa haisti Olli Manni, joka on kunnallispolitiikassa kokenut lähes kaiken. Haastajat ovat jo myöhässä. Nuorten leijonien koulukunnan tuorein tulokas eli Tuomas Viljamaa on hänkin jo monissa liemissä keitetty poliitikko, mutta aika ei ollut otollinen. Tilaisuus aukeni liian äkillisesti, Viljamaa on kiinni muissa tehtävissä. Haastajista Kaija Hartiala on kiistatta pätevä tehtävään, mutta hänellä on Mannin tavoin myös vastustajia ja vielä Mannia enemmän. Marjukka Karttunen on myös ilmaissut kiinnostuksensa tehtävään. Karttunen on entinen kansaedustaja. Hän on ollut kunnallispolitiikassa sivuraiteella ja saanee nyttenkin tyytyä paikkaan kaupunginhallituksessa, mikä ei ole vähän. KOKOOMUKSEN valtuustoryhmä valitsee kaupunginhallituksen puheenjohtajan sunnuntaina työvaliokunnan esittelystä. Mannin valintaa pidetään käytännössä jo varmana. Manni ottanee tehtävän hoitoonsa täysipäiväisesti, etenkin kun Lindholmin osa-aikakokeilu epäonnistui ja päättyi lyhyeen. Valinnan sinetöi kaupunginvaltuusto ensi maanantaina. Valtuustoryhmällä on muutakin päätettävää, sillä Lindholm ja Saara-Sofia Sirén jättävät kaupunginhallituksen. Tilalle valitaan mies ja nainen. Paikoista syntynee kisaa. Mannin henkilökohtainen varajäsen Timo Laihinen pitää itseään kandidaattina, mutta muut lienevät rikostuomion takia muuta mieltä. LASSE VIRTANEN Mannin tahtiin MENEVÄTKÖ nykypäivän dieetit överiksi? ELOMAA: Jos on vähän ylipainoa, niin ei se maata kaada, jos kunto on kohdallaan. Pääasia on, että vähän liikkuu. Jos ihminen esimerkiksi vetää kaalikeittoa, niin kyllä se älytöntä on. Kaikki kilot tulevat takaisin. ROIHA: Malleja ruvetaan tuputtamaan yhä nuoremmille ja nuoremmille. Jo lukioikäiset ovat olevinaan dieetillä. Siinä ei ole mitään järkeä. RE: Kun olin ammattiurheilija, minulla oli vain lihasta ja nahkaa. Se oli jatkuvaa ja raskasta dieettiä koko ajan. Ei syöty sokeria eikä rasvaa. Ruokavalio oli hyvin askeettinen ja yksinkertainen. Olin joskus nuorena siskoni kanssa myös luonnonriisidieetillä. Vieläkin se tuoksu käy päälle. VR: Luolamiesdieetti vasta hurja on. Siinä voidaan vetää kilon pihvi aamupalaksi ja sitten lähteä juoksemaan maraton. Joku oli kysynyt, mikä luolamiesten keski-ikä mahtoikaan olla. Aika usein kuulostaa siltä, että dieetit rupeavat olemaan vain terveydellä leikkimistä. Jos jatkuvasti mennään rajalla, jää vitamiineja pois. RE: Välillä voi herkutella, kunhan katsoo, ettei joka päivä vedä kermanakkikastiketta ja kuutta perunaa. Se on helppo keino, kun siihen tottuu. Syötkö sinä vitamiineja tai ravintolisiä ruoan lisäksi? VR: En kauheasti. Vaimo pitää huolta siitä, että saan talvisin D-vitamiinia samalla kuin muutkin lapset perheessämme. RE: Minä olen tyypillinen suomalainen. Jos vitamiineja tulee ostettua, ne jäävät syömättä. Jos joku keksii jonkun hyvän, mistä on apua, niin miksi ei söisi. VR: Niissäkin saa olla varovainen, sillä markkinoijat osaavat vetää oikeista naruista. Dieetit eivät vain toimi. Kokonaisuudessa ne eivät johda parempaan tai onnellisempaan elämään. RE: Se on vain kiduttamista. VR: Eri asia on, jos dieetti oikeasti muuttaisi ihmistä. Jos olisi dieetti, jossa ei saa syödä eineksiä, voisi huomata, että ruuanlaitto onkin kivaa ja rupeaisi syömään terveellisemmin. Silloin jäisi koukkuun elämänmuutokseen. RE: Televisiosta ei voi tulla enää enempää ruokaohjelmia kuin nyt. Sen perusteella kaikkien pitäisi osata syödä oikein. Silti se ei ole niin. SIPILISMIT. Juha Sipilä on lanseerannut täysin uusia termejä poliittiseen keskusteluun. On kakkara, vuotai prosessikaavio ja viimeksi vatulointikori. Taitavat kuvastaa hallituksen kannattajakuntaa: maataloustuottajat, perusinisnöörit ja torikauppiaat. TYKSISSÄ syöpälapsille seuraa pitävän lastenhoitajan duuni oli katkolla. Kerho Sykerö tarttui Facebookissa tuumasta toimeen ja keräsi lahjoituksina 18 000 euroa. Sillä saadaan lastenhoitajalle jatkoaikaa vuoden loppuun. Esimerkillistä kansalaistoimintaa. AURAJOEN nuorkauppakamari sen keksi. Aurajoen rannoilla ja Logomon tuntumassa maahan on kiinnitetty värikkäitä räpylöitä, jotka johtavat lähimmälle roskikselle. Kerrassaan upea idea! Tack… …nej tack! ILOISET leikkaajat. Sanni Grahn– Laasonen (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.) kertoivat aamutelevisiossa säästölistoista, mutta löysivät joka lauseessa myös iloittavaa milloin mistäkin. Iloa on silti vaikea yhdistää uuteen hallitusohjelmaan. Hymyillen kohti hirttopaikka. TAAS on joukko virkamiehiä ”jalkautunut” jonnekin. Siis laskeutuneetko maahan pilveltään, jossa päivät pääksytysten leijailevat? KANSAINVÄLISEN jalkapalloliittoon syvälle syöpynyt korruptio paljastui näyttävästi, kun lähes kaikki napamiehet Blatterin Seppiä lukuun ottamatta pidätettiin. Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja (kuvassa) otti uutiset vastaan järkyttyneenä. Että ihan täysin puskista tuli. oa a. a dui toN DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija Lavaleijona
• 5 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 6 A AMUSET UUTISET Lauantai 30. toukokuuta 2015 Mitä mieltä olet keskuspuistoideasta? Yhdistäisitkö ne silloin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. RAISION keskikaupungin osayleiskaava eteen valtuustoon. Tavoitevuosi on 2035. Kaava-alue on Raision keskustassa. Se käsittää ydinkeskustan lisäksi Kerttulan urheilukeskuksen, Petterinpellon, Vaisaaren, Ylhäisten, Lumparlan ja Hulvelan. Osayleiskaava tiivistää Raision keskikaupungin rakennetta entistä kaupunkimaisemmaksi. Nesteentie on sijoitettu kaavassa ydinkeskustan kohdalla tunneliin. Nesteentie tunneliin Raisiossa? MARTINSEURAKUNNAN vaalilautakunta laski seurakuntavaalien äänet uudelleen viime lauantaina Turun hallinto-oikeuden määräyksestä puolisen vuotta varsinaisen vaalin jälkeen. Syynä oli se, että ääniä oli annettu satakunta enemmän kuin äänestäneitä oli kirjattu. Virhe johtui vaalilautakunnan mukaan epätarkuuksista äänioikeutensa käyttäneiden lukumäärän laskennassa. Vaalitulos vahvistettiin keskiviikkona. Tarkastuslaskenta ei tuonut muutoksia seurakuntaneuvostoon tai yhteiseen kirkkoneuvostoon valittujen nimiin. Yhteisen kirkkovaltuuston henkilökohtaisten äänten muutokset vaikuttivat sen sijaan varavaltuutettujen keskinäiseen kutsumisjärjestykseen. Yhteisessä kirkkovaltuustossa jatkavat varsinaisina jäseninä Niko Aaltonen, Kirsti Grönberg, Sakari Itähaarla, Anna-Liisa Kiviö, Heikki Muurinen ja Essi Tarvainen. Kirkkovaltuustoon ei vaihdoksia LASSE VIRTANEN TURKUSEURAN mielestä raitiotielle on hyvin vaikea löytää perusteluja talouden, seudun joukkoliikenteen kilpailukyvyn, asiakaspalvelun tai ympäristön näkökulmasta. Turkuseura ehdottaakin, että Turku selvittäisi mahdollisuutta siirtyä kattavaan sähköiseen bussiliikenteeseen koko kaupunkiseudun alueella. Noin 250 dieselbussia korvattaisiin asteittain sähköisiksi busseiksi eli hybridibusseiksi tai sähköbusseiksi. Seuran mukaan Turku parantaisi nopeasti kaupunki-ilmaansa ja hiilijalanjälkeään. Turkuseura laskee, että 21 raitiovaunun sijasta koko joukkoliikenne hoidettaisiin sähköbusseilla, joilla saataisiin merkittävät taloudelliset säästöt, kun vertailu käy sekä dieselbusseihin että ehdotettuun raitiotiehen. Seura ei usko, että maankäyttöä ja kaupunkisuunnittelua voidaan tehostaa ilman ”megasuuria raitiotietai superbussi-investointeja”. Turkuseura arvioi, että asukkaat ovat hyvin huolissaan raitiotien tuomasta palvelutason heikkenemisestä eli pitkistä pysäkinväleistä, pidemmistä ajomatkoista, ruuhkaherkkyydestä, reittien rakentamisesta arvokkaan puistoalueen ja pihakatujen läpi nykyisten tieväylien ulkopuolelle sekä korkeiden kustannuksien luomasta paineesta heikentää joukkoliikenteen palvelukykyä. Seura arvioi myös, että sähköbusseille ja niiden laitteistoille on myös kotimaisia valmistajia, tutkimusta ja teknologian kehittäjiä. Yhteistyö niiden kanssa edistäisi työllisyyttä. Sähköbussien lasketaan kohentavan Turun imagoa ja vetovoimaa. Turun kaupunki on pyytänyt Turkuseura-Åbosamfundet ry:ltä lausuntoa Turun raitiotien yleissuunnitelmasta. Turkuseura valitsisi sähköbussit raitiotien sijasta LASSE VIRTANEN MIKÄ on Turun keskustaa tai sen keskikaupunkia? Kauppatori ja jokiranta ovat ilmeisiä vastauksia. Gamla stanilla eli vanhallakaupungilla tarkoitetaan kirkollista ja akateemista keskusta, joka odottaa vielä kehittämistään. Uutena kohteena visionäärien kartoille on jo ilmestynyt Central Park eli keskuspuisto, jolla viitataan Urheilupuiston, Samppalinnanmäen ja Vartiovuorenmäen muodostamaan kokonaisuuteen. Kaupunkilaiset tuntevat puistot hyvin, mutta niitä ei mielletä kokonaisuudeksi. Visiota maalailtiin työryhmässä, joka teki tarveselvitystä Urheilupuiston kehittämisestä. Lopputuloksena oli, että puistoa on siistittävä, sen saavutettavuutta parannettava ja urheilun suorituspaikkoja kehitettävä, mutta samalla todettiin, että todellista kehitystä saadaan aikaiseksi vain, jos pohdintaa ja aluetta laajennetaan. Se vaatisi kokonaan erillisen hankkeen. Tavoitteena voisi olla Kupittaanpuiston kaltainen kaupunkilaisten olohuone. – Urheilupuisto, Samppalinnanmäki ja Vartiovuorenmäki muodostavat kokonaisuuden, jota emme ole koskaan tarkastelleet yhtenäisesti eikä osana kaupungin vetovoimaa, myöntää Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola. – Puistot ovat mäellä, emmekä näe niitä, mutta ne muodostavat ydinkeskustaan oivan jatkeen, josta voisi käyttää työnimeä Central Park. Ongelmana on se, että puistot eivät ole helposti tunnistettavissa tai saavutettavissa. KIRKKOLAN mukaan kaupallinen ydinkeskusta keskustan tärkein osa, samoin joki. – Keskuspuiston on kytkeydyttävä kaupalliseen keskustaan. Se ei saa viedä kaupalliselta keskustalta vetovoimaa, vaan sen pitää tukea kaupallista elinvoimaa. Puistojen kehittäminen osana kaupunkikeskustaa on suuri mahdollisuus. Kohti keskuspuistoa Turun kukkulapuistoista visioidaan kaupunkilaisten uutta olohuonetta Vartiovuorenmäki, Samppalinnanmäki ja Urheilupuisto halutaan yhdistää Turun keskuspuistoksi. Lennart Holmberg – Kaupunkipuiston pitäisi olla kulttuurin, liikunnan ja urheilun ilmentymä, asukkaiden olohuone sekä matkailijoiden ja vierailijoiden kohde. Pitää olla toimintaa ja palveluja joko alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Yleiskaavoissa mietitään yleensä kokonaisuuksia, mutta muutoin lähinnä tonttia tai rajattua aluetta, joille laaditaan postimerkkikaavoja. – Pitäisi katsoa sekä puistoa että sen lähiympäristöä. Silta Samppalinnanmäen ja Urheilupuiston välillä kytkisi reitistöt paremmin. Karikko saisi jatkon, visioi Kirkkola. Kehittäminen vaatii rahaa. Olemassa olevia kiinteistöjä pitäisi jalostaa, jo myönnettyä rakennusoikeutta käyttää ja lähialueita kehittää. – Palvelut voisivat olla alueen reunoilla tai maan alla. Aina ei tarvita miljoonainvestointeja, vaan kyse on ajattelutavasta ja olemassa olevan paketoinnista. MIHIN Urheilupuiston tarveselvityksessä päädyttiin? – Yleiseen siisteyteen ja viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Puisto on epäsiisti. Paikat repsottavat ja viiden vuoden risut lojuvat maassa. Puisto ei ole arvonsa mukaisessa kunnossa. Urheilupaikkojen on täytettävä harrastettavien lajien kilpailujen sääntöjen edellytykset, sanoo Kirkkola. Timanttiliigan kisaan valmistaudutaan silti ensi sijassa tilapäisratkaisuin. PARAISTEN kaupungin johtoryhmä työskentelee jatkossa kaksi kertaa vuodessa myös kaupungintalon ulkopuolella. Johtoryhmä rantautuu saaristokunnanosiin kaupunginjohtaja Patrik Nygrénin ehdotuksesta aina viikoksi kerrallaan. – Tavoitteenamme on saada parempi ymmärrys siitä, miten eri kunnanosat toimivat, mikä alueen asukkaita koskettaa ja mitkä asiat puhuttavat, toteaa Nygrén. – Ensimmäisenä suuntaamme kohti Houtskaria, jossa johtoryhmä tekee töitä viikolla 38 (14.–18.9.). Myös kaupunginhallitus kokoontuu tuolloin Houtskarissa ja suunnitelmissa on lisäksi yhteinen kokous aluelautakunnan kanssa ja keskustelutilaisuus alueen asukkaille, lisää Nygrén. Paraisten johto rantautuu saariin
• 7 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 30. toukokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA AURAJOKIRANTAAN ja Logomon ympäristöön on ilmestynyt keltaisia räpylänjälkiä, joista syntyy polkuja lähimmille roskakoreille. Räpylöiden tarkoituksena on kannustaa ihmisiä pitämään Turun kadut yhdessä siistinä. Idean takana on Aurajoen Nuorkauppakamari. Räpylät sijaitsevat Aurasillan ja Kirjastosillan välisellä alueella molemmin puolin jokea. Räpylöitä on myös Logomon ympäristössä. Räpylänjälkiä kohti roskista –TYKKÄÄN vaatteista, joissa on hyvä olla ja liikkua ympäriinsä. Tykkään etsiä vaatetta pitkään. Kun sen löytää, se on oikeasti kiva, sanoo Ida Martikainen, 20. Martikainen käy käytettyjen vaatteiden liikkeissä. – Housut ostan uutena, koska hyvän mallisia housuja on vaikea löytää käytettyinä. Nyt olen ostanut housuja Carlingsista. Takin ostin UFF:lta. Huivi on Lontoosta, laukku Tukholmasta ja kengät Din Skosta. Martikainen pitää sinisestä ja vihreästä. – On värejä, jotka eivät hiusten värin vuoksi sovi minulle. Sellaisia ovat esimerkiksi kirkkaanpunainen ja oranssi. Kengät eivät saa hiertää missään tilanteessa. – Terveyskengät ovat hyviä. Ne myös näyttävät hyviltä, kun oma asenne on sellainen että ne ovat coolit. Käytetyn metsästäjä Onko keskustassa mielestäsi tarpeeksi siistiä? Onko koirankakkaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Nyt mulle selvisi mikä se puusilmä on! KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMENRUOTSALAINEN kulttuuripersoona Ole Torvalds oli toimittaja, kirjailija ja runoilija, joka turkulaistui 1940-luvun lopulla. Torvalds syntyi vuonna 1916 Tammisaaressa Ole Torvald Elis Saxbergina. Hänen opiskelukaupungikseen valikoitui 1930-luvun puolessa välissä Helsinki. Samoihin aikoihin hän muutti nimensä siihen muotoon, mistä hänet tänä päivänäkin muistetaan. Hän aloitti sekä journalistin että runoilijan uransa 1930-luvun lopulla. Hän pääsi toimittajaksi kotikaupunkiinsa Tammisaareen, jossa ilmestyi Länsi-Uusimaan ruotsinkielinen valtalehti Västra Nyland. Vuonna 1939 ilmestyi myös ensimmäinen runokokoelma Vi sjunger inte för dem. Nuori lehtimies eteni edustamansa lehden päätoimittajaksi jo vuonna 1941 ja ura Tammisaaressa jatkui aina vuoteen 1945 asti. TORVALDSIN sotakokemuksiin pohjautuva runokokoelma Hemligt medansvar sai Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1944. Poliittisesti hän edusti liberaaleja ja humaaneja arvoja ja vieroksui kaikkia 1940-luvun ääriliikkeitä. Vuonna 1947 tie vei kahdeksi vuodeksi Kokkolaan Österbottningenin toimittajaksi. Kokkola vaihtui Turuksi vuonna 1948 ja siitä tuli Torvaldsin kotikaupunki hänen loppuelämäkseen. Uusi työantaja oli Åbo Underrättelser, jonka palveluksessa hän oli vuodet 1948–81. Torvalds toimi varsinaisena päätoimittajana 1958–67. Siitä eteenpäin hän luotsasi lehtensä kulttuuriosastoa. Runoilija-Torvaldsin ura eteni käsi kädessä journalismin kanssa ja sitä huomioitiin monin eri palkinnoin. Valtion kirjallisuuspalkinto tuli vuonna 1954 ja ruotsalaisen Längmanin kulttuurirahasto palkinto vielä vuonna 1988. Torvalds on kertonut, että Turun saaristo on ollut hänelle merkittävin inspiraation lähde. Torvalds teki myös ruotsinkielisen käännöksen Mika Waltarin tunnetuimpaan teokseen, Sinuhe egyptiläiseen. Hänestä leivottiin myös Åbo Akademin kunniatohtori vuonna 1978. OLE Torvalds oli naimisissa kaksi kertaa. Hän ensimmäinen vaimonsa oli Märta von Wendt. Hän tutustui Kokkolassa Meta Gyllenbergiin ja solmi toisen avioliittonsa vuonna 1948. Myös Meta Torvalds teki miehensä tapaa elämäntyönsä ÅU:ssa ja toimi myös lehden päätoimittajana. Ole Torvaldsin poika on nykyinen europarlamentaarikko Nils Torvalds ja hänen poikansa taas Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds. Ole Torvalds kuoli Turussa 78 vuoden iässä helmikuun 5. päivänä vuonna 1995. Runoileva lehtimies Ole Torvalds muistetaan myös Sinuhe egyptiläisen ruotsintajana Filosofian tohtoriksi Ole Torvalds ihailemassa Nunnakappelin tähtiholviston rakennemallia. Kuva on otettu syyskuussa 1980. Markku Ojala Margit Forssell Ida Martikainen, Eerikinkatu. Oona Karhunen OONA KARHUNEN LOMAILU puhuttaa 6-vuotiaita Pihla Jauhiaista ja Pinja Miettistä. PINJA: Mä haluisin mennä uimarannalle. PIHLA: Nii mäki. Mä käyn aina ostaa jätskii ku lähetää sieltä. Mä ostan mehujäätä. PIN: Mä meen kesäl kans mökille. PIH: Mäki meen mummon ja papan kaa. Mä nukun aina siel mökil yläkerrassa. PIN: Sinne on aika isot tikkaat. PIH: Nii. Mut sinne ei oo pelottavaa mennä ku siin on semmonen portti minkä voi aukasta. PIN: Mul on mökillä leluja. Mul on barbeja ja sit semmonen yks leluetana. Se on alhaalt keltanen ja sit se kuori on pinkki. Sen kuoren keskel on semmonen keltanen pilkku. PIH: Mullaki on barbeja ja sit poneja. Sit mul on semmonen samanlainen etana. Mul on sille oma sänky. PIN: Mä teen sille etanalle sängyn mun sänkyyn. Ku mul on siel oma sänky. Se etana nukkuu mun vieressä. Mä meen mökil kans kylpyyn. PIH: Mäki meen sillon ku mä tuun uimarannalta. Mä osaan jo uida. PIN: Mä en osaa ilman kellukkeita. PIH: Mä en tarvii kellukkeita. PIN: Mä pelkään meressä uimista. Mun pitää uida vaan isossa jättikylpyammeessa. Se meri on niin syvä. PIH: Mua pelottaa vaa vähän siel syvemmällä. PIN: Mä saan ottaa sen etanan mukaan merelle uimaan. PIH: Mäkin saan mut mä pidän sitä aina kädessä. Mul on kans semmonen vene. Sit mul on uimapatja. Se on pinkki. PIN: Onks se samanlainen ku mulla? Semmonen mis on Hello Kittyn kuva? PIH: On. PIN: Mä aion mennä semmoseen isoon ammeeseen. Se on oikeestaan aika iso uima-allas. Etanoita ja jättikylpyammeita
• 9 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET
• 10 A AMUSET URHEILU Lauantai 30. toukokuuta 2015 TURKU Trojansin naiset aloittavat kautensa 7. kesäkuuta Oulussa Northern Lightsia vastaan. Viime vuonna Trojans sijoittui naisten sarjassa neljänneksi, joten tänä vuonna Trojansin naisten yksiselitteisenä päämääränä on iskeä mitalikantaan. Naisten SM-sarjassa pelaa tällä kaudella kahdeksan joukkuetta. Trojansin naisten kauden ensimmäinen kotiottelu on 13. kesäkuuta kello 12, jolloin Urheilupuiston yläkentälle saapuu Roosters. Trojansin naiset mitalijahtiin PITKÄN päivätyön TPSsalibandyn palveluksessa muun muassa pelaajana, valmentajana ja valmennuspäällikkönä tehnyt Perttu Kytöhonka (kuvassa) jättää TPS:n heinäkuun lopussa. Ensi kaudella Kytöhonka valmentaa Sveitsissä. Palloseura etsii parhaillaan uutta valmennuspäällikköä. Kuka tehtävään valitaankin, on uudella valmennuspäälliköllä isot saappaat täytettävänä. Niin suuri osa TPS:n salibandysta on henkilöitynyt Kytöhongan työhön. Toisaalta nyt on hyvä hetki myös seuran kannalta etsiä uusi valmennuspäällikkö. TPS:lla on takanaan vaikea kausi. Nyt mustavalkoisilla on meneillään ja edessään vahvan kivijalan rakentaminen menestyväksi organisaatioksi. Tässä rakennustyössä uudella valmennuspäällikölläkin on merkittävä työsarka. ILKKA LAPPI Iso aukko Vieläkö Jarkko Niemisellä on annettavaa tenniskentillä vai onko aika lopettaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JUKOLAN viesti on vajaan 70 vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa legendaarisena kisana. Maailman suurimmassa viestisuunnistuskisassa suunnistaa vuodesta toiseen valtava määrä sekä maailman huippuja että harrastelijasuunnistajia. – Jukola on yhdistelmä tavoitteellista kisaamista, sosiaalisuutta ja historiaa. Jukola on fiilikseltään ainutlaatuinen. Sitä on edes vaikea kuvailla, mistä se oikeastaan syntyy. Traditio ja Jukolaan liittyvä sankaruus vetosivat jo pikkupoikana, pohtii 30 Jukolan ja kolmen voiton kokemuksella Janne Salmi. – Jukolassa on myös hienoa se, että se kiertää ympäri Suomea. Jokainen vuosi on omanlaisensa ja maasto vaihtelee todella paljon vuodesta toiseen. TÄNÄ vuonna Salmea ei Jukolassa maastossa nähdä. Paimion maastoissa kahden viikon kuluttua järjestettävän Louna-Jukolan viestintävaliokunnan puheenjohtajana toimivalla Salmella on kädet täynnä töitä. Louna-Jukolasta tulee kaikkien aikojen suurin Jukola. Kisaan on osallistumassa vajaa 3200 joukkuetta. – Kyllä kisaaminen silti enemmän jännitti kuin järjestäminen. Vielä viimeisinä vuosinakin se jännitti, vaikka tiesi, ettei voitosta kisaakaan. Viimeinen tunti ennen omaa starttia oli vuoden jännittävintä aikaa. Viimeisen 30 vuoden aikana Jukola on kasvanut kohisten. Vielä 1980-luvun alkupuolella se oli suunnilleen samaa kokoluokkaa Ruotsissa järjestettävän viestisuunnistuksen Tiomilan kanssa. Puitteet ovat Jukolassa nykyään isommat, mutta myös itse kisassa on eroja. – Jukolassa kärkijoukkueilla seitsemästä osuudesta 4–6 on maajoukkuesuunnistajia. Joukkueiden kärkisuunnistajat ratkaisevat Jukolassa enemmän. Se ei kärsi yhtään virheitä, jos meinaa voitosta tapella. Jo parin minuutin moka tuntuu, kertaalleen Turun Suunnistajien kanssa Tiomilan voittoa juhlinut Salmi vertailee. VAIKKA Jukolalla on pitkät perinteet, muualta kuin Pohjoismaista tulleet joukkueet eivät ole päässeet voittoa juhlimaan sen enempää Jukolassa kuin Venlojen viestissäkään. 30 parhaan joukkoonkaan Pohjoismaiden ulkopuolelta on suunnistettu harvoin. Salmen mukaan Pohjoismaisten seurojen dominoinnin taustalla on perinteet. – Suunnistus on aikanaan syntynyt Pohjoismaissa. Pitkä lajikulttuuri ja maastot ovat Pohjoismaiden seurojen etuna. Ympäri maailmaa parhaat suunnistajat hakeutuvat pohjoismaisiin seuroihin. Pohjoismaat on kuitenkin suunnistuksen sydän. Tanskassa ja Sveitsissä on kuitenkin kovia joukkueita tulossa, Salmi sanoo. – Vaikka erilaiset sprintit ovat tuoneet suunnistamisen kaupunkeihin, niin laji vaatii kuitenkin edelleen metsää, varsinkin harrastajille, hän jatkaa. Tunnelman taikaa Historia, yhteisöllisyys ja fiilis tekevät Jukolasta ainutlaatuisen Vuonna 1949 ensimmäiseen Jukolan viestiin osallistui 41 joukkuetta. Nykyään tapahtuma kerää tuhansia joukkueita joka puolelta maailmaa. Louna-Jukola on kaikkien aikojen suurin Jukola, mutta järjestäjät haluavat myös olla kaikkien aikojen paras. Heikki Silvennoinen
• 11 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET
• Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET 12 Maku&nautinto TEEMU P. PELTOLA VANHAN nyrkkisäännön mukaan Euroopan maat voidaan jakaa viinija olutmaihin uskonnon mukaan. Katolilaisissa maissa suositaan viiniä, protestanttisissa olutta. Aivan näin yksioikoisesti jaottelu ei enää nykypäivänä toimi, mutta on siinä tietty perä. Ranska, Italia ja Espanja hallitsevat eurooppalaisia viinimarkkinoita suvereenisti. Poikkeuksena on Saksa, joka vahvasta katolilaisesta perinteestään huolimatta tunnetaan olutmaana kautta maailman. Mutta saksalaisille on aina maistunut myös viini, niin kotimainen kuin ulkomainenkin. Viinien maahantuontiyritystä vetävän naantalilaisen Kirsi Hasslerin mukaan saksalaiset nautiskelevat puolet koko maailman kuohuviineistä. Saksan viinialueilla on myös pelkästään kuohuviinin (eli kuivan sektin tai puolikuivan seccon) tuotantoon vihkiytyneitä tiloja, mutta parhaiten maailmalla tunnetaan saksalaiset valkoviinit. Saksan ykkösrypäle on Riesling, Yli puolet maailman Riesling-köynnöksistä kasvaa Saksassa. Rypäleen tunnusmerkkejä ovat hapokkuus ja kompleksisuus, sillä rieslingeistä voi löytää poikkeuksellisen paljon erilaisia makuja raikkaasta omenasta kypsään persikkaan ja tuoreesta ruohosta kivikkoisiin mineraaleihin. Rieslingit sopivat lähes kaikenlaisten ruokien kyydittäjäksi, niin lempeiden itämaisten kuin tulisten grillisiipien. HASSLER muistuttaa, että kaikkein arvostetuin riesling on kulttiasemaan kohonnut Weingut Kellerin G-Max Riesling, jota pidetään yhtenä maailman parhaista kuivista valkoviineistä. Yksi pullo voi maksaa nuorenakin satoja euroja. Harvinainen kolmen litran double magnum -pullo myytiin vuonna 2010 huutokaupassa luxemburgilaiselle keräilijälle liki 4 000 eurolla. G-Max on tilallakin sen sortin salaisuus, että edes rypäleiden poimijat eivät tiedä, milloin poimivat G-Maxiin tulevaa lajiketta. Sen tietää vain viinitalon johto. Saksalaiset punaviinit tunnetaan Suomessa vielä melko huonosti. Yksi syy lienee se, että saksalaiset kuluttavat valtaosan punaviineistään itse. Arvostetuin saksalainen punaviinirypäle on Spätburgunder, joka muualla maailmalla tunnetaan Pinot Noirina. Nämä viinit ovat herkkiä ja raikkaita, aavistuksen makeitakin, ja sopivat erinomaisesti suomalaiseen kesäpöytään grillatun lihan keralle. Niitä voi nauttia myös raskaamman ruoan, kuten riistan, kanssa. Ja saksalaista viinilasia kohottaessa ei karjaista ”Prost!”, kuten oluttuvassa. Viiniä kilistellessä toivotetaan ”zum Wohl”, eri ”terveydeksi”. Zum Wohl, sanoo saksalainen! Saksa jää viinimaana turhaan tunnetumpien varjoon Spätburgunderit sopivat perinteisten saksalaistenkin ruokien, kuten punakaalin ja perunoiden, kyydittäjäksi. Thinkstock Teemu P. Peltola Naantalilainen Kirsi Hassler tuo maahan viinejä ja pitää pruuvejakin. Hän on etenkin rieslingien ystävä.
• 13 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET Teatterit
• Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET 14 Teatterit ESA TÖYKKÄLÄ ANTTO Terras on työskennellyt stand up -koomikkona, roast-iltojen isäntänä ja Helsingin Stockmannin etsivänä. Viimeistä ammattinimikettä saattaisi Terraksen urahistorian tuntien luulla ensin jonkinlaiseksi vitsiksi, kenties alter egoksi stand up -lavalla, ellei se olisi täyttä totta. – Helsingin Stockmann on Suomen ainoa liike, jolla on oma etsiväosasto. Kaikki muut käyttävät vartiointiliikkeitä. Viime keväänä minulle tuli kymmenentuhatta kiinniottoa täyteen. Sen jälkeen lopetin laskemisen, Terras kertoo. Vitsejä ja räikeitä tositarinoita Stockmannin etsivätoiminnasta kuitenkin irtoaa, sillä Terras kirjoittaa työstään kertovaa Myymäläetsivän muistelmat -kirjaa, joka julkaistaan elokuussa. Linnateatteri sai vihiä kirjahankkeesta ja pyysi Terrasta käsikirjoittamaan samasta aiheesta näytelmän kesäksi, ennen kuin teos päätyy kirjakauppojen hyllyille. YHTEISTYÖSTÄ syntyi Stockmann Yard, farssimainen komedia, joka perustuu enemmän tai vähemmän tositapahtumiin. Helsingin Stockmann on Pohjoismaiden suurin tavaratalo, jossa Terras on siviilivaatteisiin pukeutuneena etsivänä käräyttänyt varkaita, näpistelijöitä, huijareita, julkkiksia ja itsensäpaljastajia yli 18 vuotta. Sellaiseen ajanjaksoon mahtuu monta hämmentävää tapausta. – Ehkä kummallisinta on, jos ihminen on sellaisessa sosiaalisessa asemassa, josta varmasti tietää, ettei hänellä ole mitään syytä varastella. Muistan vieläkin sen ihmetyksen, kun suurlähettilään statuksella oleva ihminen saatiin kiinni, Terras kertoo. – Sitten on myös isompia juttuja, joissa yhden keissin arvo voi olla toistakymmentä tuhatta euroa. Siinä herää jopa tietynlainen kunnioitus tekijää kohtaan, kun mitä kekseliäämmistä tavoista näkee, että jotkut tosiaan tekevät tätä ihan ammatikseen. Jos he panostaisivat saman tietotaidon ja jaksamisen rehelliseen työhön, niin varmasti pärjäisivät siinäkin. TERRAS opiskeli teatteritiedettä ja dramaturgiaa Tampereen yliopistossa 90-luvulla, mutta päätyi etsiväksi alan huonon työllisyystilanteen takia. Käsikirjoitustaidoista on ollut hyötyä myös roast-iltojen valmistelussa, mutta Stockmann Yardia varten Terras sai tilaisuuden terävöittää vanhoja oppejaan kunnolla. – Ilman Linnateatterin aloitetta tämä ei olisi toteutunut. Suuri kunniahan se minulle on, sillä Linnateatterilla oli viime kesänä Juha Vuorisen näytelmä ja nyt täysin tuntemattoman myymäläetsivän näytelmä. Stockmann Yard Aboa Vetus & Ars Novassa 1.6.–15.8. Pohjoismaiden suurin rikospaikka Myymäläetsivä kirjoitti Linnateatterille tavaratalokomedian Stockmann Yardissa tehdään myymälävarkauksista teatteriviihdettä. Pette Rissanen Elina Hietala ja Teemu Aromaa juonta punomassa. Voiku joku edes joskus jottai Aamuset
• 15 Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET Teatterit
• 16 A AMUSET VIIHDE Lauantai 30. toukokuuta 2015 ROCK’N’ROLLIN uudelleen löytänyt Ile Kallio täyttää syksyllä 60 vuotta ja juhlii tasavuosia asiaankuuluvin menoin. Sata lasissa -juhlakeikat juhlistavat kitaristin ikävuosien lisäksi 40-vuotista uraa musiikin parissa. Helsingin Kulttuuritalon lisäksi Kallio juhlii Logomossa 12. marraskuuta. Illan aikana luodaan katsaus Kallion pitkään uraan. Kallio nähdään lavalla erikoisvieraiden kanssa sekä nykyisen Ile Kallio Big Rock Bandin kanssa. Ile Kallio juhlii tasavuosia Logomossa AMERIKANSUOMALAISIA lauluja ovat aikanaan tehneet muun muassa Hiski Salomaa, Bobby Aro ja J. Karjalaisen alter ego Lännen-Jukka. Nyt Honey B & T-Bones -yhtyeestä tuttu Aija Puurtinen liittyy tähän jatkumoon. Puurtisen ja Rytmiraide Allstars -nimeä kantavan kokoonpanon Brooklynin satu on vahvasti perinteessä kiinni, vaikka kappaleet ovatkin aivan uusia. Puurtisen lisäksi kokoonpanossa soittaa ja laulaa muun muassa Esa Kuloniemi, joten ei ihme että vanhakantaisen musiikin muotokieli on moitteetonta. Vahvaa pelimannihenkeä huokuvalla levyllä kuuluvat muun muassa haitari, mandoliini ja harmoni. 1920–30-lukujen fiilis on vahva. Tosin vaikutelmaa hieman rikkoo yllättävän siloinen tuotantojälki. Enemmänkin rosoa olisi soundiin voinut jättää. Kenelle: Täksillä Ameriikan kontinenttia kulkeville. Arvio: Tekijöidensä näköinen tyylien sulatusuuni. ILKKA LAPPI Friskosta Ohioon Podetko itse hevikrapulaa? Putoaako hevin klassikot vai tuoreempi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI ”LUULITKO meidän kadonneen/kartalta pois eksyneen/ei kovat ajat saaneet polvilleen/ei luovutettu sittenkään/tässä vielä seistään.” Näin riimittelee Tapio ”Taage” Laiho Kilven 5. kesäkuuta ilmestyvän Juggernautti-levyn nimikkoraidalla. Edellisestä levystä on liki kuusi vuotta ja viime vuosina turkulais-kaarinalainen metallisuuruus on keikkaillut harvakseltaan. Juggernautin julistus väkevästä paluusta ei ole siis liioiteltua. – Taagella oli ollut tuo teksti olemassa jo pidemmän aikaa. Nyt se löysi paikkansa. Sillä ajatuksella se biisi tehtiin, että nyt lyödään bändi uudelleen kunnolla tulille, kertoo Kilven kitaristi ja perustaja Petteri ”Pete” Kilpi. Paluulevyä on Kilven leirissä työstetty pitkään ja hartaasti. Tuleva kuudes levy onkin Kilven mukaan bändin uran hiotuin. – Juggernautti tuplabasareineen on uuden levyn tykeimpiä biisejä. Muuten se on enemmän kallellaan 1980-lukulaiseen hard rockiin kuin metalliin. Levyn soundeihin kiinnitettiin paljon huomiota. Halusimme isolta kuulostavaa meininkiä. Siellä on isoja köörejä ja syntikkajuttua. Keikoilla tosin mennään kitaravetoisemmin. –KOKONAISUUDESTA tuli niin hyvä, että on harmi, jos levy jää kauppojen hyllyille. Ei fyysisten levyjen myyntimäärät päätä huimaa tänä päivänä, mutta onneksi hevikansa on vielä suurelta osin vanhan liiton kansaa ja halutaan se fyysinenkin levy käteen, Kilpi sanoo. Hän iloitsee myös vinyylin uudesta tulemisesta. – Vinyylilevyissä kansitaide on ihan eri tasolla kuin cd-levyissä. Hevilevyissä kansitaiteen tärkeys vielä korostuu. Kyllähän se oli itsellenikin aikanaan kova juttu, kun näin Eddien Iron Maidenin Number of the Beastin kannessa. Runsaan 12 vuoden elinkaarensa aikana Kilpi on ehtinyt nähdä ison siivun suomalaisen raskaan musiikin kehitystä. Lordin ja Teräsbetonin menestys hinasi myös Kilven suosion aallonharjalle. – Lordin menestys ja hevin nousu koko kansan jutuksi oli totta kai hyödyksi myös meille. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tehty satoja keikkoja ja tehty paljon kaikkea mukavaa, Kilpi sanoo. VAIKKA hevi voi edelleen hyvin, suurin koko kansan buumi on ohi. Se oli osasyynä myös Kilven hiljaiseloon. – 2012 meiltä ilmestyneet singlet Lautta ja Rakkaus vapauttaa eivät herättäneet juuri huomiota. Kansallisen hevikrapulan aikaan tuntui siltä, että meidänkin oli hyvä pitää vähän taukoa, Kilpi toteaa. Uuden levyn myötä Kilpi on myös aktivoitunut keikkarintamalla. Kesällä bändin bussi kaartaa muun muassa DBTL:ään. – Ehdottomasti haluamme olla paikalla. DBTL on kasvanut sellaiseksi instituutioksi, että turkulaisten pitää jeesata kaikin tavoin, jotta tapahtuman tulevaisuus saadaan varmistettua. Se tuo kuitenkin myös paljon ihmisiä kaupunkiin, Kilpi tuumii. Huolella hiottua voimaa Juggernautti palautti Kilven elävien kirjoihin Kilpi on ehtinyt pitkän uransa aikana osallistua myös Euroviisu-karsintoihin. 2006 kisaan valittiin kuitenkin toinen hevibändi tunnetuin seurauksin. Marco Hakala
• 2 Lauantai 30. 5. 2015
• 19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 30. toukokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HUHUJA reserviläiskirjeen lähettämisestä alkoi kuulua jo viime vuonna. Tuskin kukaan osasi ennustaa, kuinka iso asia siitä tuli. Siis siitä, että puolustusvoimat päätti ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä jokaiseen reserviin kuuluvaan. Ennemminkin pitää ihmetellä sitä, että vastaava kirje ei ole ollut muutaman vuoden välein toistuva rutiini. Kirje avasi silmiä – ja valitettavasti myös suita. Muutamat julkkikset retostelivat somessa, etteivät aio tarpeen tullen astua riviin vaan passintarkastusjonoon. No, vitsi vitsinä. Kriisin aikana reserviläisten maasta poistumistahan varmasti rajoitetaan. Astetta vakavammin asiaa ruoti Yleisradion nuorehko toimittaja. Hän bloggasi, että ei aio kriisin tullen osallistua aseelliseen maanpuolustukseen, koska kokee itse olevansa hyödyllisempi kotona perheensä turvana. Jäi kertomatta, miten se tapahtuu. Tuhannet tavalliset ressut taas olivat tympääntyneitä siitä, että kirjeessä ei määrätty tehtävää. Niin. Miksiköhän nelikymppistä reservilihassa olevaa miestä ei ole sijoitettu etulinjaan tiedustelijaksi? KIRJE paljasti myös, että moni ei ollenkaan ymmärrä, kuinka maanpuolustuksemme on järjestetty. Sodan varalta ei ole valmiita sotilaita istumassa maastokuosiin verhotuissa kuorma-autoissa. Ajoneuvot ja sotilaat käsketään palvelukseen siviilimaailmasta, talo tarjoaa aseet ja varusteet. Jos reserviläinen kertoo, että häntä ei käskyn käydessä kiinnosta astua riviin, hän kertoo samalla piittaavansa vain itsestään. Ei kenestäkään muusta ja vähiten lähimmäisistään. Turvallisuus ei ole ehtymätön ja ilmainen luonnonvara. Sen ylläpito maksaa. Ja vaatii joskus veronsa. TEEMU P. PELTOLA Tornipostin tullen PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ja vanhustenhoito kaipaavat ratkaisuja, joita on aiheellista pohtia tarkkaan. Julkisuudessa on esitetty näiden kahden haasteen yhdistämistä. Pitkäaikaistyöttömät olisivat lisäapu koulutetuille hoitajille vanhustenhoidossa. On esitetty jopa työvelvoitetta. On hienoa, että valtio ja kunnat ovat huolissaan vanhustenhoidosta ja haluavat parantaa sitä lisäämällä henkilökuntaa. Vanhustenhoidossa on avustavia tehtäviä, joihin voidaan harkiten käyttää ns. kouluttamatonta työvoimaa. Riittävä määrä koulutettua hoitohenkilökuntaa on edellytys potilasturvallisuudelle. Avustavissa tehtävissä toimivat eivät saa korvata koulutettuja hoitajia. Tällaiset säästötoimet olisivat hyvin lyhytnäköisiä. Vanhustenhoidon perustana on osaava, koulutettu hoitohenkilökunta, joka osaa seurata asiakkaan tilaa, hoitaa ja kuntouttaa. Vanhukset ovat yhä useammin monisairaita ja tarvitsevat hoitoa. Pelkkä hoiva ei tänä päivänä riitä. Esimerkiksi muistisairaiden hoitaminen vaatii vankkaa ammattitaitoa. Myös lääkehoidon osaamisella on keskeinen merkitys vanhustenhoidossa. Lähihoitajakoulutusta on kehitetty vastaamaan muun muassa vanhustenhoidon yhä haastavampiin tarpeisiin. SuPerin mielestä vanhustenhoidon on oltava hyvää, turvallista, toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa. Kun toimitaan hoitotyössä, on alalle soveltuvuudella ja halukkuudella merkitystä. Kouluttamattoman työvoiman käyttö lisää helposti koulutettujen hoitajien työmäärää. Opastaminen ja valvominen vievät oman aikansa. Vaarana on, että tämä on pois varsinaisesta hoitotyöstä ja asiakkaan kohtaamisesta. Pitkäaikaistyöttömyyttä tulee vähentää ja lisätä työpaikkoja. Se on selvää. On kuitenkin harkittava tarkkaan keinoja, joilla se tehdään. Sosiaalija terveydenhuollossa on valtava tilaus ennaltaehkäisevälle työlle, myös vanhustenhoidossa. Tässä voisi olla yksi mahdollisuus pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. SILJA PAAVOLA PUHEENJOHTAJA SUOMEN LÄHIJA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Vanhustenhoito kaipaa innovatiivisia ratkaisuja ONNEA Ruotsi hyvin tehdystä työstä siitäkin huolimatta, että voitosta käydään taas kovaa kannunvalantaa. On naiivia kuvitella, että kilpailun paras biisi voittaa. Vain se voittaa, joka saa tuomareilta ja äänestäjiltä parhaat pisteet. Selvästi näki, että Ruotsille viisut ovat määrätietoinen investointi. Olin levy-yhtiön edustajana viisuissa vuonna 1985. Jo silloin YLE vetäytyi viisujen kaupallisesta puolesta ja jätti sen levy-yhtiölle. Varustelimme Sonja Lumpeen julkikuvaan kaikki, minkä irti saimme. Voittajaksi silloin yltänyt Bobbysocks sattui majoittumaan delegaatiomme hotelliin ja pääsin viikon ajan seuraamaan heidän markkinointiilotteluaan. Huomiotalous avautui silmieni edessä. Saadessamme toisen tilaisuuden CatCatin kanssa vuonna 1994, pyysin valtion rahoituslaitoksia avuksi. Kera oli jo aiemmin nauranut meidät ulos, eikä valtion takuukeskus nähnyt tällaisen hömpän olevan investointi. Harwardin professori Lawrence Summersin mukaan euroalueen kriisi kestää vielä pitkään, koska täällä ei tehdä investointeja. Kannattaisiko väitteestä poimia maita, jotka ovat ymmärtäneet luovan talouden? Entinen rupumaa Irlanti pärjää ja kuinka ollakaan, he panostavat viisuihin Ruotsin tavoin voitokkaasti. Kun muut alat vähensivät 0,7 prosenttia työllisyyttä, luova talous kasvatti sitä saman verran. Ainoat tarvittavat raaka-aineet ovat työja henkinen pääoma. Tätä Suomessakin on kalliisti varastoituna kortistoissa. Olisiko yhteinen osaamisemme karttunut jo niin paljon, että hömppään saisi jo yhdenvertaista rahoitusta? ERKKI PUUMALAINEN TOIMITUSJOHTAJA POPTORI OY Ruotsi höynäytti itselleen viisuvoiton SAIRAALAKLOVNEJA käsitelleen jutun kuvassa (Aamuset 27.5.) oli väärä kuvalähde. Kuva oli peräisin Sairaalaklovnit ry:n arkistosta. Oikaisu
• Lauantai 30. toukokuuta 2015 AAMUSET 20