JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA UP U N K I Kaupunkimedia HT SE PA ILE ,112678 233,0$$1 7XWXVWX V\NV\OOl DONDYLLQ NRXOXWXNVLLPPH ZZZ WXUXQDNN À NRXOXWXNVHW Lauantai 30. elokuuta 2014 | Nro 64 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun kuntosaleilla menee lujaa, suurin osa asiakkaista naista. Uutiset s.6 Puutarhan vanhukset Pidä huoli vaatteista Heideken herää Raija Salmisen puutarhassa on lahopuita. Eikä niitä suinkaan kaadeta, vaan annetaan nauttia arvokasta vanhuutta. Kaarina s. 12 Paitoja heitetään roskiin jopa puuttuvan napin takia. Pia Niemonen kannustaa korjaamaan vaatteita. Eko&teko s. 14 Legendaarisesta synnytyssairaalasta kertova näytelmä syntyi entisten työntekijöiden muistojen pohjalta. Viihde s. 16
=$=$%(//$
-lQQHNDWX 3LLVSDQULVWL $YRLQQD PD SH OD 3XK ZZZ ]D]DEHOOD IL
78581 .216(577,7$/2 NH NOR Kun vanhus ei pärjää yksin, miten toimia? Asiantuntijaluento vanhuksen tuesta. Kun omainen tulee elämänvaiheeseen, jossa hän tarvitsee tukea ja turvaa esim. sairastuessaan muistisairauteen, miten ja mistä saa apua? Mainio Vireen asiantuntijaluennolla kuulet neuvoja muistisairaan kanssa elämiseen sekä tietoa eläkkeensaajien etuuksista palveluasumiseen ja kotiin tuotaviin palveluihin. Tilaisuuksiin ilmoittautuminen netissä! Tilaisuudet Turussa 9.9. 7.10. ja 11.11. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.mainiovire.? /LSXW 6WRFNPDQQ 6RNRV :LNOXQG . &LW\PDUNHWLW 3ULVPDW .RQVHUWWLWDORQ P\\QWLSDOYHOX .RQVHUWWLWDORQ OLSSXNDVVD PD SH ½ VLV WRLP PDNVXQ OTA YHTEYTTÄ: puh. 040 527 0447 klo 9 –15 sähköposti myynti@mainiovire.? ZZZ OLOMDSURGXFWLRQ À
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 30. elokuuta 2014 Tack… MIKSEI aika jo kulu. Punklegenda Ramonesista puuhataan elokuvaa, joka on tulossa valkokankaalle 2016. Kun ohjaajan pallilla istuu Martin Scorsese, projektilta on lupa odottaa paljon. PUTININ pakotteet alkavat kyrsiä rivivenäläistä. Eioota on kaupan, niin kuin entisinä aikoina. Toisaalta nyt jokainen päivä on voiton päivä. Pääkirjoitus 30.8.2014 Äänestysfarssi VALTUUSTO oli maanantaina vaikean paikan edessä. Piti päättää mittavista säästöistä, jotka oli kääritty uudistamisohjelmaksi. Vaikeaa se olikin. Kokous alkoi puolituntiseksi venyneellä neuvottelutauolla, sillä paketti oli yhä levällään. Sen keräämistä tuskin helpotti se, että kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut tuuliajolla. Uudeksi ryhmäjohtajaksi valittiin Lauri Kattelus, 25, joka on tuorein kokoomuksen nuorista leijonista. Heitä on jo pitkä rivi – Ville Itälä, Petri Lahesmaa, Petteri Orpo, Aleksi Randell ja nyt Kattelus, joka joutui heti liian tiukkaan paikkaan. Käsittely kesti viisi tuntia, äänestykset menivät farssiksi. Kukaan ei ollut täysin selvillä, mistä päätetään ja mitä muutetaan. ”En tiedä missä mennään, mutta kannatan Kattelusta, BILETYSVAIHTEELLA olleet opiskelijat työllistivät poliisia Turussa viime tiistaina. Etenkin oikeustieteen opiskelijoille jouduttiin lukemaan järjestyslakia. Sitähän se Kivivuoren Ottokin tuumi, että ei poika lakia siksi lue, että sitä osaisi noudattaa, vaan siksi, että osaisi sitä kiertää. kuten olen koko illan tehnyt”, tunnusti demaripomo Jarmo Rosenlöf, kun kello kävi illalla yhtätoista ja sai röhönaurut palkkioksi. ENITEN pihalla olivat vasemmistoliittolaiset, jotka joutuivat Turku-sopimuksen ulkopuolisina anelemaan muutoslistoja mediapöydiltä. Syynä tuskin oli tiedon pimitys, vaan se, etteivät listat olleet valmiita. Lopputulos oli nolo. Joka kohdasta käytiin uuvuttavia äänestyksiä, vaikka lopputulos oli ennalta selvä. Vasemmistoliitto protestoi äänestämällä tyhjää, ellei sen riveistä tullut muutosesitystä. Perussuomalaisten ryhmä nousi kokemattomuuttaan kapinaan opetussäästöjä ja koulujen lakkauttamisia vastaan. Se rikkoi Turku-sopimusta. Kokonaan toinen asia on, uskaltavatko muut ryhmät rankaistaa rikkureita. Perussuomalaisia ei ehkää haluta päästää vapaasti mellasta-maan eduskuntavaalien alla. Keskustelu noudatti hyvin tuttuaa kaavaa. Kukaan ei halunnut sääs-töjä, mutta enemmistö tunnusti nee pakollisiksi. Kuten tavallista, puhujat tiesivät tarkalleen, mistä ei pidä säästää, mutta harva osasi nimetä, mistä voisi ja pitäisi säästää. VIHOLLINENKIN oli se tavanomainen – keskushallinto ja byrokratia, joista ilmeisesti on säästävissä vaikka kuinka paljon, jos valtuutettuja on n uskominen. Onkohan? LASSE VIRTANEN N Demari Porvari PERTTI PAASIO PEKKA RUOLA on ministeri ja entinen SDP:n puheenjohtaja. on kunnallisneuvos ja entinen valtuuston puheenjohtaja. DEBATTI VENÄJÄN selitys Ukrainassa kiinni jääneille venäläissotilaille: ”Se oli vahinko” (MTV 26.8.). Niin ne viisivuotiaat lapsetkin sepittävät, kun ovat tuhmia. VALTUUSTON syyskauden ensimmäinen kokous venyi sekavaksi tuntikausien maratoniksi. Puutetta on kaikesta, paitsi säästökohteista. Niukkuutta ei ole kiva jakaa, mutta entäs sitten kun on pakko? Pitäisikö jo juustohöylän sijaan käyttää kakkulapiota? HELLO Kitty täyttää kunnioitettavat 40 vuotta, mutta ei ole kissa ensinkään vaan tyttö. Tosin hänellä on kissa. Voiko mihinkään enää luottaa? Eikö Turun seudullakin olisi viisasta ottaa lusikka kauniiseen kouraan? PP: Periaatteesta ollaan samaa mieltä. Pyritään keventämään hallintoa. Se on aivan välttämätöntä. Eikö ensimmäinen järkevä ajatus ole tutkia, onko alueella liikaa hallintoa. Mielestäni on. PR: Nyt pyritään velalla ostamaan se elämisen taso, joka viimeisen 20 vuoden aikana on saatu. PP: Jos vaikeudet ovat suuria ja kasvavia, niin eivätkö alueen kunnat voisi torjua niitä yhdessä? Nyt torjutaan toisten kuviteltuja hyökkäyksiä. PR: Tehdään säästölistoja ja lomau- tuslistoja, mutta ei kosketa siihen, mikä rahaa vie. Hallinto sen vie. Turun seudulla on kymmenen kunnallishallintoa päällekkäin. PP: Historia tulee vaatimaan vastausta niiltä, jotka eivät tätä ota huomioon. Aikaisemmin oli vielä paljon enemmän. PR: Lähes 20. Edistysaskelia on otettu. Isommalle askeleelle olisi tilaa. Se pitäisi tehdä hallitusti, eikä kaaoksessa. PP: Miksei vaadita vastauksia? Yleensä politiikassa vaaditaan. Tähän ei vaadita. PR: Voi olla, että velka kasvaa niin suureksi, ettemme selviä velanhoitokustannuksista. Enkä tarkoita meitä, vaan lapsiamme. PP: Missään ei maakunnan asemaa väheksytä niin paljon kuin täällä. Meillä on se vanha periaate, että päätetään, mitä ei tehdä. Tässä se ei riitä. Riittää, että päätetään, ettei tehdä näkötornia, mutta ei missään tapauksessa riitä, ettei päätetä mitä tässä asiassa tehdään. PR: 15 vuoden päästä Turku on 250 000 asukkaan kaupunki. Kaarina, Lieto ja Raisio ovat erittäin toimivia osakeskuksia. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! KUNTIEN talous on kuralla, mutta liitoksiin ei olla valmiita. Miltä näyttää Turun seutu vuonna 2029? RUOLA: Turku olisi tietysti valmis liittämään ympärillä olevia kuntia itseensä. Kaikissa kunnissa on vaikeuksia. Eikö asioita olisi helpompi hoitaa yksien neuvottelujen kautta? PAASIO: Olen täysin samaa mieltä. On hyvä, että oikeiston ja vasemmiston viisaat edustajat tulevat samaan tulokseen. PR: Ajatellaan Saloa. Ellei liitosta olisi tehty, käytäisiin kymmeniä yt-neuvotteluja. Nyt se on yksissä käsissä. #! # !
AAMUSET 6 UUTISET Itäistä Pitkääkatua jyrsitään ITÄISTÄ Pitkääkatua jyrsitään ja päällystetään uudelleen Betaniankadun ja Sepänkadun välillä keskiviikkoon 3. syyskuuta asti. Työstä on haittaa liikenteelle molempiin suuntiin. Päivittäinen työaika on kello 8.30– 15.30. Työkoneita liikkuu liikenteen seassa, joten työstä aiheutuu jonkin verran haittaa liikenteelle. Työmaalla on liikenteenohjaajia auttamassa liikenteen sujumista. Onko Turussa riittävästi kuntosalitarjontaa? Puuttuko jotain? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Toni Koskinen Lauantai 30. elokuuta 2014 Naisia näkee saleilla ryhmäliikuntatuntien ohella yhä useammin myös voimaharjoittelussa. Suurjännitelinja saaristoon CARUNA on aloittanut suurjännitelinjan (110 kV) suunnittelun Paraisten ja Korppoon välille vastatakseen Paraisten saaristoalueen sähkönkulutuksen merkittävään kasvuun. Suurjännitelinjan esisuunnittelu on aloitettu yhtiön toimesta Parainen– Nauvo–Korppoo-alueella. Esisuunnittelussa tehdään tarvittavat ympäristöselvitykset, maaalueiden muinaisjäännösten- ja vedenalaisten kohteiden inventointi, tarkastellaan maisemavaikutuksia viranomaisten määrittelemistä kohteista ja selvitetään mahdollisia voimajohdon sosiaalisia haittoja kohdealueilla yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, TLT-Engineering Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Vuodesta 2007 merkittävästi lisääntynyt sähkönkulutus Paraisten saaristoalueella tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa kaavoitettujen asuinalueiden myötä. Terveyskeskus lomauttaa RAISION terveyskeskuksen henkilökunnan viiden päivän lomautukset on keskitetty syyskuulle. Lomautusten aikana kiireettömiä toimenpiteitä joudutaan rajoittamaan, mutta muuten terveyskeskus ja sen päivystys toimivat normaalisti. Kaikille Raision terveyskeskuksesta aikaa varaaville suoritetaan hoidon tarpeen arviointi, jonka perusteella suoritetaan toimenpiteen kiireellisyysluokitus. Lomautusten aikana joudutaan rajoittamaan muun muassa kiireettömiä kuulotutkimuksia, korvahuuhteluita ja luomen poistoja. Todistuksista esimerkiksi ajokorttitodistustarkastusten ajat varataan vasta syyskuun jälkeiselle ajalle. Terveyskeskuksen lomautusten keskittäminen kolmen viikon ajanjaksolle 4.–28.9. on toiminnalle aiheutuvan haitan ja työjärjestelyiden kannalta parempi vaihtoehto kuin henkilökunnan vajaus pidemmällä ajanjaksolla. pujen kokoontumispaikkoja. Tällainen mielikuva on Nyblinin mukaan jäänne kymmenien vuosien takaa. – Valtaosa jäsenistä on tavallisia ihmisiä, noin viisi prosenttia harrastaa kehonrakennusta kilpailumielessä, yrittäjä kertoo. Kaksi kolmasosaa Gym 2000:n jäsenistä on naisia. Naiset ovat Nyblinin huomioiden mukaan usein jopa kovempia harjoittelijoita kuin miehet. Jumppatreenit ja bodypumpit eivät enää riitä, vaan yhä useampi nainen käyttää myös painoja ja laitteita ja noudattaa tarkkoja harjoitusohjelmia. Salit tuloskunnossa Kaksi kolmasosaa turkulaissalien asiakkaista naisia KARI LAINE TURUN yritysmaailman suuria menestyjiä ovat tällä hetkellä suosituimmat kuntosalit. Viiden suurimman kuntosaliyrityksen liikevaihdot kasvoivat viime vuonna yli kymmenellä prosentilla, parhaimmillaan kasvu on ollut yli 20 prosentin luokkaa. Turun suurimman yksityisomisteisen kuntosalin, Gym 2000:n, omistajan Lars Nyblinin mukaan harrastajien määrä on kymmenen vuoden aikana noin kaksinkertaistunut. Liikunnallisuuden arvostus, itsestä huolehtiminen ja halu näyttää hyvältä ovat Nyblinin arvion mukaan ilmiön syitä. Vuosi 2012 oli yrittäjän mukaan käännekohta, jol- TEEMU P. PELTOLA ENSI viikolla käynnistyvän kansainvälisen Northern Coasts 2014 -merisotaharjoituksen tilannekuvaan ei ole tehty muutoksia Ukrainan kriisin johdosta. Harjoituksen käsikirjoitus valmisteltiin jo vuonna 2010, kun Suomi edellisen kerran isännöi kyseistä Naton jäsenmaiden ja rauhankumppanien harjoitusta. Pääosin Selkämerelle keskittyvä harjoitus käynnistyy ensi maanantai- na siten, että kuvitteellisessa valtiossa syntyy kriisi, jota YK:n mandaatilla toimiva kriisinhallintaosasto saapuu rauhoittamaan. – Maailmanpoliittinen tilanne ei vaikuttanut harjoituksen suunnitteluun, vahvistaa kommodori Petri Heilanen Merivoimien esikunnasta. Harjoituksiin saapuu aluksia 12 maasta, sukellusveneistä fregatteihin. Heilainen pitää täysin mahdollisena, että joku kolmas valtio, kuten Venäjä, tarkkailee harjoituksen kulkua. " %" "" & ""%& % " "
" – On ihan normaalia, että Itämeren piirissä olevat valtiot seuraavat harjoitusta. Näin on ainakin tapahtunut aiempina vuosina. Kansainvälisillä vesillä saa liikkua täysin vapaasti, Heilanen sanoo. SUOMEN aluevesille ei harjoituksen ulkopuolisten maiden sotalaivoilla ole asiaa. Jos näin tapahtuisi, on harjoitukseen osallistuville aluksille annettu toimintaohjeistus. Luvattomasti aluevesille saapuneeseen alukseen otetaan
yhteys ja alusta käsketään poistumaan. Harjoitus on samalla Suomen merivoimien kuluvan vuoden pääsotaharjoitus. Harjoitukseen osallistuu 3 000 sotilasta, josta 1 500 on suomalaisia. Näistä 400 on reserviläisiä ja 200 varusmiehiä. Suomi ei rahoita harjoitusta yksin, sillä muut maat maksavat Suomelle osallistumismaksuja. – Tämä on erittäin kustannustehokas tapa harjoittaa isoa joukkoa. Kaikille löytyy tekemistä, aina matruusista amiraaliin, Heilanen vakuuttaa.
!
%
% NYKYISET kuntosalit eivät ole mitään hormoneilla pumpattujen lihaskimp- Ukrainan kriisillä ei vaikutusta sotaharjoitukseen
" % loin jäsenkorttien myynti lähti hurjaan nousuun. Osaltaan siihen vaikutti kaupungin päätös nostaa omia salimaksujaan, mikä sai ihmiset siirtymään joukolla edullisempien ja monipuolisempien salien asiakkaiksi. KAIKILLE yrittäjille kuntosaliala ei ole kultakaivos. Turussakin joka vuosi muutama sali joutuu lopettamaan toimintansa. Kuntosalin perustamiskustannukset ovat isot ja rahoituksen saaminen voi olla hankalaa. Nykyaikainen kuntosali vaatii paljon tilaa ja uusimpia laitteita. Lisäksi tarjolla pitää olla muitakin palveluja, urheiluhierontaa, ohjattua valmennusta ja fysioterapeutin palveluja. Jäseniä kannattavalla kuntosalilla pitää Nylundin mukaan olla vähintään tuhat, ennen kuin toiminta on kannattavaa. " "% # % $## '
! !$ ' $$ $ !
AAMUSET 8 KAUPUNKI Tee löytöjä rompetorilla TARPEETTOMIKSI käyneille, mutta edelleen käyttökelpoisille tavaroille etsitään uutta kotia perjantaisin puutorilla. Koko kansan rompetorilla kauppa käy joka perjantai kello 10–22. Vanha tavara vaihtaa sopu- hintaan omistajaa aina lokakuun loppuun asti, mikäli säät vain suinkin sallivat. Tarjolla on mitä tahansa kellareista ja vinteiltä löytyvää. Rompetoria järjestää Puutorin Puolesta ry. Mitä Ipnoksen tuotteita muistat? Mikä maistui maukkaimmalta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 30. elokuuta 2014 TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Keksien ladontaa Ipnoksen tehtaalla. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa. Petra Sundell, Lemminkäisenkatu. Hippityylistä perusvaatteisiin –TYYLINI vaihtelee mielen mukaan. Minulle on sanottu, että tyylini on hipsterimäinen, mutta en ehkä itse allekirjoittaisi sitä. Yhdistelen uutta ja vanhaa. Välillä vaatteeni saattavat olla hippityylisiä, välillä taas pukeudun todella perusvaatteisiin, kertoo erityisesti korkeavyötäröisistä farkuista ja hameista pitävä Petra Sundell. – Päälläni oleva neuletakki on siskoltani ja takki mummoltani. T-paita on ulkomailta ja farkut JC:stä. Kengät ovat Vansin. Pyrin käyttämään paljon kirppiksiä. Lisäksi hankin vaatteita H&M:stä ja Monkista. Kenkien kohdalla Sundellin mielestä ehdoton ”must” ovatkin tennarit. – Tennareissa värit vaihtelevat aika paljon. Myös kumpparit ja maiharit ovat kivoja. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Näkkärin voimalla Ipnos muonitti puolta Suomea raskaiden sotavuosien yli HEIKKI MÖTTÖNEN TYÖMIES Juho Mäkelä avasi vuonna 1904 leipomon Hämeenkadulla ja hänen päätuotteensa oli ruudullinen näkkileipä. Tehtailija Arthur Vilén osti leipomon toiminnan resepteineen ja liiketoiminta jatkui Linnankatu 61:n varrella. Uuden leipomon nimeksi tuli Leipätehdas Ipnos - Brödfabrik. Se jatkoi Mäkelän perinteitä, mutta näkkileivän valmistus jatkui nyt koneellisesti. Uusi leipomo jyskytti näkkileipää hirsirakennuksessa, joka oli alun perin asuinkäytössä. Tontilla sijaitsi myös muita puurakennuksia, joita valjastettiin leipomon käyttöön. Ipnoksen näkkäri ei ollut mitä tahan- sa näkkileipää, vaan sen merkki oli Mensa. Kun juuri itsenäistynyt Suomi sai oman armeijansa, kasvoi näkkileivän menekki entisestään. TUOTE oli niin suosittua, että Vilén joutui perustamaan keskustaan toisenkin leipomon. Vuonna 1934 Ipnos-yhtiön omistus vaihtui, kun Heikki Huhtamäki astui yrityksen johtoon. Ipnoksen tuotekirjo laajeni samalla makeisiin, kekseihin ja vohveleihin. Makeisten tuotannon fokus oli pastilleissa ja Suomi sai uuden klassikkotuotteen, jonka nimeksi tuli Figarol. Heikki Huhtamäki osallistui myös itse tuotekehitykseen suunnittelemalla Figarolin pahvisen pakkausra- sian. Myös toinen klassikko, Budapest-konvehti, ampaisi markkinoille Linnankadulta vuonna 1936. Leipomon alkuperäinen osa purettiin vuonna 1939 ja sen tilalle nousi seuraavana vuonna hallintorakennus, johon asettui uudistuneen Huhtamäki-yhtymän pääkonttori. Samoihin aikoihin Ipnos hankki myös Jalostajan ja Huhtamäki-Hellaksen osake-enemmistön. Muutosten seurauksena makeistuotanto siirrettiin muualle ja sisään uivat makaronit. VUONNA 1943 laitos muuttui Keksi- ja leipätehdas Ipnokseksi. Myös näkkileivän menestystarina jatkui varsinkin sotavuosina. Keksituo- tanto eli hiljaiseloa raskaiden sotavuosien yli, mutta tuotanto palasi tasolleen 1940-luvun lopulla. Linnankadun tehdastilat kävivät myös ahtaaksi ja uusi Kärsämäen tehdas valmistui kuin tilauksesta 1950-luvun puolella. Huhtamäki-yhtymä kauppasi Ipnoksen Linnankadun kiinteistöt vuonna 1952 Puolustusvoimille. Ipnoksen rakennuksissa majaili varusmiehiä ja alueelle perustettiin myös oma sotilaskoti. Rakennukset olivat Puolustusvoimien käytössä 1980-luvun alkuun asti, jolloin ne siirtyivät Turun kaupungille. Alkuperäinen tehdasmiljöö tuhoutui lähes täysin joulukuussa 2003 riehuneessa tulipalossa. TÄYSOSUMA Merkkimiesten katuja OONA KARHUNEN ttiin rada – Omalla porukalla lähde lle. Juhani Peltonen Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. PUOLALANMÄELLÄ on käytössä osoitenimi, Puolalanpuisto. Nimen avulla on annettu osoitteet puiston pohjoisreunalle sijoittuville rakennuksille. Nimistötoimikunnan esityksen mukaan Puolalanpuisto aiotaan merkitä kaavaan puistopolkuna. Tuurintie pysyy voimassa olevana kadun nimenä. Puolalanportaat on Louhen sisäänmenoaukon molemmin puolin mäelle johtava porraspolku. Taiteenpolku taas on Rauhankadulta ohi Puolalankadun pään kohti Aurakatua jatkuva polku. Nyströminpolku saa nimensä Taidemuseon suunnittelija-arkkitehti Gustav Nyströmin ja hänen työ- maa-arkkitehtina toimineen veljensä Alexin mukaan. Dahlströminpolku saa nimensä Ernst ja Magnus Dahlströmin mukaan. Veljekset lahjoittivat varoja Taidemuseon rakentamiseksi. Hammarberginpolun nimi taas tulee ensimmäiseltä kaupunginpuutarhuri Mauritz Hammarbergilta. Hän hoiti puiston rakentamisen. Lisäksi nimistöön kuuluvat Museomä- MEIDÄN MAILLA enpolku, Puolalanmäen leikkipaikka sekä Museomäen leikkipaikka. Nimistöä täydennettiin vielä koulun mukaan nimetyllä Lyseonpolulla ja Suomalaisen Pohjan mukaan nimetyllä Pohjanpolulla. Yleensä toimivien liikeyritysten mukaan ei nimetä julkisia paikkoja, mutta tässä tapauksessa Suomalainen Pohja katsottiin osaksi paikan kulttuurihistoriaa. Osoitteet säilyvät Puolalanpuistona. Nimeämisellä kuitenkin tuodaan esille kulttuurihistoriaa ainakin kyltteinä, jollei muuta käyttöä nimille keksitä. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET Lauantai 30. elokuuta 2014 9
AAMUSET 10 URHEILU Tulevaisuuden toivoja Ruotsi-ottelussa TÄNÄ viikonloppuna kisattavassa yleisurheilumaaottelussa kannattaa katse kääntää poikien ja tyttöjen maaotteluun, sillä kummassakin kisaa lukuisia Turun alueen urheilijoia. Poikien maaottelussa mukana ovat muun muassa Kaarinan Uran Pekka Antikainen 3000 metrillä ja 400 aidoissa Liedon Parman Tuomas Lehtonen sekä tyttöjen puolella muun muassa Turun Urheiluliiton Maiju Niemelä 400 metrin viestissä. Löytyykö luottoa? Mitä odotat TPS:n salibandymiehiltä alkavalla kaudella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 30. elokuuta 2014 Uusin eväin kauteen ÅBORAAKKELI Puuttuva elementti TPS:n salibandymiehistö on hakenut rutiinia pelaamalla TUTO julkisti tällä viikolla odotetun uutisen, kun se kiinnitti Timo Pärssisen (kuvassa) joukkueeseensa. Pitkän uran maailmalla tehnyt Pärssinen on Tuton omia kasvatteja, mutta edellisen kerran mies kantoi kasvattiseuransa paitaa kaudella 1996–97. 37-vuotiaasta Pärssisestä Tuto saa selkeän johtohahmon nuoreen joukkueeseen. Lähes kaiken kiekkoilussa kokeneen Pärssisen henkinen panos Tuton kopissa on eittämättä iso, mutta myös pelillisesti miehen panos tulee olemaan todella iso. Pärssinen pysyisi mukana myös Liiga-vauhdissa. Siitä todisteena viime kaudella Pelicansissa tehdyt 31 pistettä. Ei Pärssinen ihan yksin Tutoa Mestiksen kärkeen hilaa, mutta selkeän ykköskorin vahvistuksen Tuto kiinnitti. Vielä kun pelaajakoordinaattori Elmo Aittola pari kokeneempaa ratsua naaraa, alkaa katetta puheille Mestiksen voitosta löytyä. ILKKA LAPPI ILKKA LAPPI VIIME kaudella TPS:n salibandymiesten kausi päättyi pettymykseen, kun pelit loppuivat jo runkosarjaan. Syyskuun 20. päivä alkavalla kaudella Palloseura tavoittelee paluuta pudotuspelijoukkueeksi, vaikka joukkue on ehkä nimettömämpi kuin koskaan. Ennen kauden alkua harjoittelun vastapainona TPS on myös pelannut paljon harjoituspelejä. Ennen sarjan alkua TPS tahkoaa yhteensä kahdeksan harjoituspeliä, joista kuusi elokuussa. TPS:n päävalmentaja Aki Vilander ei kuitenkaan pelkää, että kuormitus harjoituskaudella olisi liikaa pelaajille. – Viime vuonna mentiin ehkä liian rajalla. Tänä vuonna ollaan koitettu myös pitää päästä huolta. Vaikka ollaan treenattu paljon, on myös pidetty muutaman päivän taukoja. HARJOITUSPELEJÄ on ollut määrällisesti paljon, mutta myös taso on ollut kova. Vastassa on ollut muun muassa Ruotsin pääsarjassa pelaavaa Storvreta. Vaikka tuloksellisesti harjoituspelit eivät mairittele, on päävalmentaja tyytyväinen. – Storvretaa vastaan intensiteetti oli selvästi kovempi kuin kotimaisen liigan keskivertopelissä. Silti pystyimme toteuttamaan harjoiteltuja juttuja. Se kertoo, että olemme hyvällä tiellä, Vilander toteaa. Toinen syy tyytyväisyyteen on se, että valmennus on nähnyt kaikki pelaajat kovissa peleissä. Loppukesän harjoituspeleissä Palloseura kierrätti 25 kenttäpelaajaa. Kauden lähestyessä ryhmää supistetaan viidellä. – Nyt on selkeä kuva pelaajista. Senkin vuoksi on ollut hyvä, että ollaan saatu pelata oikeasti kovia harjoituspelejä. Ei meitä olisi hyödyttänyt käydä pelailemassa jotain hubbabubba-turnauksia. KESÄN aikana TPS on uudistanut pelisysteemiään. Ensi kaudella Palloseura pyrkii entistä enemmän iskemään vastaiskuilla, mutta päävalmentajan mukaan pallollista peliäkään ei aiota pelätä. – Olemme tehneet töitä myös pallollisen pelin parantamiseksi. Ei me siihen kaaduta, jos pallollisena
Ari-Matti Ruuska TPS:n maaliverkot heiluivat viime kaudella turhan tiuhaan. Tähän haetaan alkavalla kaudella muutosta muuttamalla puolustustapaa. peliä hallitaan, mutta lähtökohtaisesti pyritään aktiivisesti riistoihin ja iskemään vastaiskuilla. Puolustamisen täytyy olla kurinalaista, Vilander linjaa. Viime kaudella juuri puolustus oli Palloseuran Akilleen kantapää. Jotta helppoja maaleja ei enää TPS:n verkkoon tehtäisi, TPS on muuttanut puolustustapaansa. – Mies miestä vastaan -puolustamisesta siirrytään aluepuolustamiseen. Miestä puolustaminen vaatii todella kovaa fysiikkaa ja kokemusta. Jos yksikin pelaaja siinä pettää, syntyy helposti vähän koomisenkin näköisiä maaleja. Aluepuolustaminen on perusvarmempi systeemi, Kaikki tietävät tarkalleen, miten toimia, Vilander perustelee. 887,6,$ 78581 .81726$/,.(17b/7b 0RQWD NLORD 2(+62:0::( lQ WlY WWX K 7H WH HQ HUXV V L O S RO QQ RW RQ X . XN MR (OlPlQWDSDPXXWRV YLOOLWVHH 5f4f RHPRRP LK\[ Á
:ff:;f ,<96( ? ;YLLUP[ Z``ZR\\U SVWW\\U ? 0U)VK` RLOVURVVZ[\T\ZTP[[H\Z ? 2HRZP R\U[V]HSTLUU\Z[HWHHTPZ[H ? ,P HSVP[\ZTHRZ\H UVYT Á ;\SL [\[\Z[\THHU /055(; =26 ! 2HRZP R\U[VZHSPH Á 2HRZP R\U[VZHSPH Y`OTpSPPR\U[H[\UUP[ Á 2HRZP R\U[VZHSPH Y`OTpSPPR\U[H[\UUP[ Á VWPZRLSPQH[ QH LSpRLSpPZL[
AAMUSET Lauantai 30. elokuuta 2014 57+--#0'0 8#+ 5#.--#4+6! 625 $.7'5 *- #4''0#..# 6+ -.1 >ÕÃ???ÀÌ?Ì >?° £?? å r ?«ÕÌ /*-?Ì????ÃÌ?ÃÌ> > ?««Õ«>ÛiÕÃÌ> >?° £ä å] >«ÃiÌ x å ³ ÛB?ÌÞÃ?>?ÃÕ® r >ÌÃ?LÕÃÃ? £ää ?? £Ç°£ä B?Ì?i? r *% 625 (+ 11
12 Kaarina Lauantai 30. elokuuta 2014 AAMUSET Lahopuu hyödyksi puutarhassa Raija Salminen on rakentanut pihalleen luontokeitaan lahopuista Marianne Rovio MARIANNE ROVIO –PUUTARHASSA kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle jynssättyä. Monimuotoinen ja hieman rehottava puutarha luo kauneutta sekä terveyttä, toteaa kaarinalainen puutarhuri ja luontoharrastaja Raija Salminen. Salmisen omassa puutarhassa rivitalon pihalla vallitsee luontokeidas hyönteisbaareineen ja lahopuineen. Punaviinin ja fariinisokerin avulla hän houkuttelee perhosia pihapiirinsä kuvattavaksi. Luonnonystävän rivitalopuutarhasta löytyy myös hyönteishotelleja ja pesiä siileille. Lisäksi hänen luontopihansa elementtejä ovat lahopuut. Salmisen mielestä vanhat puut voi säilyttää, eikä niitä tarvitse heittää pois. Ainoastaan käyttötarkoitus muuttuu. – Lahopuut tuovat puutarhaan uusia kiinnostavia lajeja kuten kääpiä, kuoriaisia ja hyödyllisiä pölyttäjiä. Ne luovat myös suoja- ja pesäpaikkoja mm. siilille, sammakoille, rupikonnille, sisiliskoille ja joillekin linnuille kuten punarinnalle ja peukaloiselle, jotka viihtyvät risukasoissa. Lahopuista riippuvaisia eliöitä arvellaan olevan noin 4 000–5 000 lajia, joista osa on harvinaisia tai uhanalaisia. Puutarhuri ja luontoharrastaja Raija Salminen säilyttää mielellään vanhat puut lahopuutarhassaan luomassa kauneutta sekä monimuotoisuutta puutarhaan. LAHOPUUTA voi käyttää puutarhassa monin eri tavoin. Salminen on asettanut puutarhansa yhteen nurkkaan risukasan siilejä varten. Puutarhan perällä hän on koristellut puolikuolleen syreenin aurinkokennolampuilla ja istuttanut maahan köynnöskasveja elävöittämään puun runkoa. – Tällainen hajoamaan jätetty pystypuu tarjoaa myös ravintoa tikoille ja myöhemmin
z
z
z
z pesäkoloja. Oksahaaraan voi ripustaa kesällä amppelin tai talvella lyhdyn. ”Paksu runko voi toimia maassa myös penkkinä.” Puutarhaan voi laittaa maapuita, joilla voi reunustaa kukkapenkkejä tai puutarhaa. – Maapuihin voi myös kovertaa syvennyksen, johon istuttaa kukkia. Paksu runko voi toimia maassa myös penkkinä, Salminen ehdottaa. Salmisen lahopuupuutarhasta löytyy erikorkuisia kukkapylväinä toimivia koivunrungosta sahattuja pöllejä. – Pölleistä voi tehdä myös linnunpönttöjä tai tehdä kukkaruukuille alustoja. s !UTON HUOLLOT JA KORJAUKSET s /0$
TESTAUKSET KATSASTUSRAPORTIT s +ATSASTUS TARKISTUKSET s 6IKAVALOTESTI s 9M ALAN TY?T
( & % " " & )) #)
''' % % " % " "% $)
) ( " & %" % " ( &
4ERÛTIE 0IISPANRISTI AUTOHUOLTOSUVANTO CO INET FI
MYÖS erilaiset puuveistokset alkavat sammaloitua ja jäkälöityä vuosien varrella. – Lumettomana talvena sammaloituneet lahopuut tuovat myös vehreyttä puutarhaan, vaikka toisaalta sammal on myös liukasta sateella. Lahopuutarhalla on todettu olevan myös terveydellistä hyötyä ja helpottavan puutarhurin työtä. – Lahopuutarhan luoma monimuotoisuus ja runsaslajisuus tuovat elimistöön erilaisia eliöiden tuottamia tarpeellisia yhdisteitä ja parantavat näin allergia- ja tulehdustautitaipumuksia. Lisäksi runsas lajisto helpottaa puutarhan hoitoa vähentämällä yksittäisen lajin liiallisen lisääntymisen mahdollisuuksia. Metsäisellä tontilla ongelmana saattavat olla kuitenkin muurahaiset. # ! #
AAMUSET 14 EKO&TEKO Faktoja metsästysturismista VILLIELÄIMIÄ tarhataan Afrikassa metsästysturismin käyttöön. Turistit tulevat pääasiassa länsimaista. Mitä ongelmia Afrikan metsästysturismiin liittyy? Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto ry. tuo eteläafrikkalaisen toimittajan Ian Michlerin Turkuun vastaamaan tähän kysymykseen. Avoimet yleisötilaisuudet aiheesta Hamburger Börsissä 3. syyskuuta kello 10 ja pääkirjastossa 4. syyskuuta kello 16.30. Ovatko kalliit merkkivaatteet halpamerkkejä kestävämpiä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 30. elokuuta 2014 Vuosi ilman uusia vaatteita SIIVOUSPÄIVÄN nimellä kulkeva kierrätystempaus järjestetään toista kertaa tänä vuonna lauantaina 30. elokuuta, jolloin ihmiset kaikkialla Suomessa tulevat kaduille ja pihoille myymään vanhoja tavaroitaan – tai shoppailemaan niitä. Viime kevään Siivouspäivään ilmoitettiin mukaan jo yli 5 000 myyntipaikkaa ja tapahtuman suosio näyttää kasvavan joka kerta. – Sana Siivouspäivästä on levinnyt laajemmalle ja mukaan tulee osallistujia uusilta paikkakunnilta. Tällaiselle päivälle on tarvetta, sillä näin saa helposti myytyä tarpeettomaksi käyneet tavarat ja toisaalta voi löytää halvalla tarvitsemansa, sanoo Jaakko Blomberg Siivouspäivää mahdollistavasta Yhteismaa ry:stä. Kyse ei ole pelkästään kierrättämisestä. – Haluamme kyseenalaistaa myös laajemmin nykyisen kulutuskulttuuriin. Maailma hukkuu tavaraan ja vaatekaapit pullistelevat käyttämättömistä vaatteista, joita emme varmasti kaikkia tarvitse. Niinpä laitoimme Facebookissa pystyyn Vuosi ilman uusia vaatteita -kampanjan, Blomberg kertoo. Pese, korjaa, harjaa Vaatteiden ja kenkien hoito säästää ympäristöä ja rahaa Merja Kajala MERJA KAJALA –IHMISET heittävät roskiin esimerkiksi paitoja, joiden ainoa vika on irronnut nappi, ihmettelee erikoisneuvoja Pia Niemonen VarsinaisSuomen Martoista. Ennen vaatteita korjattiin ahkerasti. Niemonen suositteleekin kääntymään vaatepulmissa isoäidin puoleen. – Vanhemmat ihmiset osaavat ommella nappeja, kiinnittää vetoketjuja ja paikata villasukkia. Taitoja voi opetella myös marttojen tilaisuuksissa. Vaatteet ja kengät kestävät pidempään, kun niitä huoltaa oikein. Samalla säästetään sekä ympäristöä että rahaa. – Vaatteet laitetaan kaappiin tai varastoon puhtaina. Likaiset vaatteet alkavat haista ja ne ovat hyvää saalista tuhohyönteisille. Hiki tahraa vaatteet ja syövyttää kankaaseen reikiä, Niemonen sanoo. VAATTEITA ei pidä hänen mukaansa hautoa likaisina viikkokausia, jotta lika ja hajut eivät piinny. Jos vahinko on ehtinyt jo tapahtua, hajua voi yrittää poistaa liottamalla vaatetta ruokasoodavedessä. Tahrakohdat käsitellään heti. Neuleille riittää usein tuuletus. Pesumerkintöjä on yleensä syytä noudattaa. Jos vaatteen pesee vastoin ohjeita, sen tekee omalla vastuullaan. Välillä voi silti käyttää omaa harkintaansa. Esimerkiksi sataprosenttinen puuvilla kestää pesun 60 asteessa, jos siinä ei ole printtejä. – 60 ja 90 asteen pesuohjelmat tekevät hyvää myös pesukoneelle, joten niitä kannattaa toisinaan käyttää, Niemonen opastaa. SILLÄKIN on väliä, miten vaatetta käsitellään pesun jälkeen. Niemosen mukaan vaate kannattaa asetella kuivumaan huolella. Saumat suoristetaan ja vaate oiotaan. Henkari on käyttökelpoinen kapine. – Arkivaatteita ei tarvitse välttämättä silittää jos ne ripustetaan kuivumaan hyvään henkariin, joka myötäilee vaatteen muotoa. Henkarikuivaus säästää myös tilaa. Tunkkaisuuden välttämiseksi vaatteet kuivataan mahdollisimman nopeasti, Niemonen neuvoo. – Kengät ovat arvotavaraa, josta kannattaa pitää huolta. Huonosti hoidetut kengät pistävät silmään, vaikka asu olisi muuten siisti, Pia Niemonen sanoo. Kengätkin vaativat huolenpitoa useamman kerran vuodessa. Niiden hoito riippuu materiaalista. – Kenkäkaupan myyjät osaavat neuvoa kenkien hoidossa. Esimerkiksi mokkakengille on omat hoito- ja suojausaineensa. Kenkäharja tepsii suolatahroihin, pölyyn ja hiekkaan. Suola ja hiekka vahingoittavat kenkiä, joten kenkiä ei pidä varastoida puhdistamatta. " ! " $ % $ " ! "
" $ $ www.martat.fi
#
Kenkiä olisi Niemosen mukaan hyvä olla käytössä kerralla useampi pari, jota voi vaihdella. – Kengät kestävät pidempään, kun ne saavat kuivahtaa välillä. Märkä nahkakenkä voi venyä käytössä ja kosteat kengät alkavat haista. Myös vaihdettavat irtopohjalliset säästävät kenkiä. t ,BJWPKFO UZIKFOOZLTFU t 7JFN¶SJFO BWBVLTFU KB QVULJTUPLVWBVLTFU t 4PSBB
TFQFMJ¶
NVMUBB t )JFLBU KB MVPOOPOLJWFU
NZ¥T JUTF OPVUBFO t 7BJIUPMBWBU t ,VMKFUVLTFU
16 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Lauantai 30. elokuuta 2014 ILKAN VALINTA Räkäistä ja tarttuvaa Taide kutsuu jälleen luokseen PERINTEINEN Kulkulupa järjestetään tänä vuonna 6.–7. syyskuuta kello 11 –17. 12:tta kertaa järjestettävä tapahtuma avaa ovet lähes 60 taiteilijan työtiloihin ympäri kaupunkia ja lähikunnissa. Viikonlopun aikana taiteilijat kertovat työtiloissaan työstään ja teoksistaan. Avoimia työtiloja on muun muassa Logomossa, Manillassa ja Pääskyvuoren kasarmin alueella. Tarkat ohjelmatiedot www. kulkulupa.net. Miten Heideken liittyy sinun elämääsi? Millaisia muistoja sinulla sairaalasta on? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Inhimillistä ihmisyyttä Heidekenin työilmapiiristä kumpusi naamioteatterinäytelmä Ilkka Lappi MAAILMANLOPUN tyttö & Hyeenat ottaa luulot pois debyyttilevyllään I. Garagerokin ja punkin punk maastoissa taivaltava poppoo on alkukantaista energiaa ja takovaa rytmiä, joka tempaa mukaansa. Bändi soundaa rouhean rehellisesti kotikutoiselta, mikä on tälle kokoonpanolle ainoa järkevä ratkaisu. Jos homma yritettäisiin silotella studiossa, hommasta katoaisi kaikki särmä. Ja Hyeenat elävät terävistä särmistä. Levyn meininki tuo mieleen The Stoogesin tekemiset. Debyytillä on yhdeksän biisiä ja vain kahden kesto on yli kolme minuuttia. Hyvä juttu kannattaa pitää tuoreena. Hyeenoiden hengästyttävässä seurassa vajaa puoli tuntia on sopiva annos. Pidempi altistuminen saattaisi repiä varomattoman kuulijan palasiksi. Kenelle: Autotallissa äänekkäiden soitinten keskellä kasvaneille. Arvio: Yllättää puskista, eikä tahdo päästää irti otteestaan. ILKKA LAPPI ILKKA LAPPI YLI sata vuotta toimineen legendaarisen synnytyssairaala Heidekenin tarina siirtyy tänä syksynä myös teatterin lavalle. Tehdas Teatterin Heideken-näytelmässä seurataan synnytyssairaalan elämää seitsemän vuosikymmenen aikana. – Heideken on osa turkulaisuutta. Kun joku paikka herättää niin vahvoja tunteita, heräsi valtava mielenkiinto, mistä se johtuu, taustoittaa Heidekenin ohjannut ja käsikirjoittanut Lauri Rautiainen. Näytelmää varten on haastateltu lukuisia entisiä työntekijöitä ja tehty paljon yhteistyötä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa. Ihmisten muistojen perusteella Tyksissä syntyneelle Rautiaisella on teoria, mikä teki Heidekenistä erityisen paikan. – Työntekijöiden keskuudessa on ollut valtavan lämmin ja yhteisöllinen henki. Siellä on oikeasti pidetty toisista huolta ja välitetty siitä kenen kanssa on tehty töitä. Sellaiset asiat eivät tänä päivänä työpaikoilla enää ole itsestäänselvyyksiä, Rautiainen toteaa. Vaikka Heideken ei olekaan suora dokumentti historiasta, kaikki Vuonna 1995 synnytyssairaalana lopettaneella Heidekenillä syntyivät aidot turkulaiset. Näytelmässä seurataan synnytyssairaalan vaiheita 1930-luvulta lopettamiseen asti. näytelmän tapahtumat perustuvat ihmisten muistoihin. – Olemme tehneet valtavasti työtä, jotta jokaisessa kohtauksessa nähdään asioita, joita Heidekenistä on kerrottu. Näytelmässä on paljon pieniä yksityiskohtia, jotka kaikki ovat tapahtuneet. NÄYTELMÄ toteutetaan naamioteatterina. Näyttelijöillä ei ole lainkaan vuorosanoja vaan koko esitys nojaa toimintaan. – Halusin tehdä tarinan inhimillisyydestä ja ihmisyydestä. Millä muulla tavalla niitä voisi tutkia paremmin kuin sanomatta mitään? Mitä teemme ja miten me teemme sen määrittää meidät ihmisenä, Rautiainen perustelee. Naamioiden käyttö on ollut iso haaste näyttelijöille. Naamioiden silmärei’istä näkee vain suoraan eteenpäin. Esitys noudattaakin tarkkaa koreografiaa. Lisäksi vuorosanojen puute on oma haasteensa. – Sen balanssin löytäminen, mitä näyttelemme, mitä emme näyttele ja miten näyttelemme niin, että katsojat pysyvät mukana, on valtava haaste, Rautiainen sanoo. NÄYTTELIJÖISTÄ yhdellä on kotikenttäetu. Jussi Jätinvuori on nimittäin syntynyt Heidekenillä. Hänellä on selkeä näkemys Heidekenillä syntyneiden erinomaisuudesta. – Kyllä Heidekenillä syntyneenä tuntuu kuuluvansa Turkuun. Ja muutenkin on yleisistä asioista syvempi ymmärrys, Jätinvuori lohkaisee. Hänelle naamioiden kanssa näyttelemisen suurin haaste liittyi sopivan suuresti näyttelemiseen. – Harjoitusten aluksi ylinäyttelimme tarkoituksella ja siitä lähdettiin pienentämään. Tärkeintä on tunne. Kun sen pystyy välittämään katsojalle, pystytään tekemään tosi herkkää tosi pienilläkin eleillä, Jätinvuori toteaa. Heideken ensi-ilta Tehdas teatterissa 6. syyskuuta.
$* (% ( % % ( # +++" % )) "
!
!
!
s
s
s
s
( $ % & s s +++" ( ) $ ) ! * ) "
17 Viihde AAMUSET Lauantai 30. elokuuta 2014 -DUL 6,//$13bb +2 +2 +2 9LUYH 5267, /DXUD 9287,/$,1(1 +HLNNL (ORQ MRKWDPD 3,..8-28/825.(67(5, 3HUMDQWDLQD 785.8 +. $UHHQD 6XXUL 3LNNXMRXOX6KRZ .OR 2YHW NOR /LSXW WRLPLWXVNXOXLQHHQ DONDHQ ½ 6XXUL 3LNNXMRXOX 9,3 LOODOOLVSDNHWWL DONDHQ ½ DOY KO| \KW ½
/LSXW WRLPLWXVNXOXLQHHQ DON ½ <+7(,67<g66b /LSXW WRLPLWXVNXOXLQHHQ DON ½ 9,3 OLSXW P\|V P\\QQLVVl 9,3 KLQWD ½ $OY \KW ½ 9,3 0\\QWL MDWLHGXVWHOXW YLS#PHQROLSSX À 0DWNDSXKHOLPHVWD VQW SXK VQW PLQ /DQNDSXKHOLPHVWD VQW SXK VQW PLQ
18 Lauantai 30. elokuuta 2014 AAMUSET
POLIITTISET nuoriso- ja opiskelijajärjestöt paheksuvat valtion budjettiesitykseen sisältyviä aikeita leikata rajusti Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) rahoitusta. Budjettipäätös poistaisi kokonaan YTHS:n vuokratuen, joka noin neljän miljoonan euron suuruisena vastaa kymmenystä YTHS:n kokonaisbudjetista. Myös Kelan YTHS:lle osoittama rahoitus on budjettiesityksen toteutuessa vaarassa leikkautua miljoonilla, koska Kelan osuus YTHS:n rahoituksesta on lailla rajoitettu 63 prosenttiin kokonaisrahoituksesta. Yhteensä jopa viidennekseen kokonaisrahoituksesta nousevalla leikkauksella iskettäisiin opiskelijaterveydenhuolto polvilleen. Jättileikkaus voittoa tavoittelemattoman säätiön rahoitukseen johtaisi nopeasti potkuihin ja heikompiin terveyspalveluihin. Nuorisojärjestöt vaativatkin YTHS-rahoituksen leikkaamisen perumista vedoten työurien pidentämiseen, opintojen nopeutumiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Leikkauksen vaikutus valtion budjetissa olisi olematon, mutta yli sadantuhannen nuoren terveydenhuolto kokisi raskaan iskun harkitsemattoman säästöpäätöksen myötä. Erityisesti mielenterveyspalvelut ovat vaarassa romuttua, jos leikkaus toteutetaan bud- ULKOPOLIITTISEN instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Nato haluaa tietää, kuinka pitkälle Suomi ja Ruotsi ovat valmiita menemään esimerkiksi Baltian turvallisuuden takaamisessa. Mitä Suomi tekisi, jos Itä-Viron venäjänkielisillä alueilla puhkeaisi Venäjän epäsuorasti tukemia levottomuuksia. Nato on siis huolestunut nimenomaan Baltian maiden puolustamisesta ja toivoo Suomen tarvittaessa osallistuvan sotatoimiin Baltiassa. Kukaan ei puhu mitään Suomen puolustamisesta! Kysytään vain, kuinka pitkälle Suomi on valmis menemään. Viimeksi olimme valmiita menemään vaikka Uraliin saakka. Eiköhän nyt olisi parasta pysyä paikoillaan. YRJÖ SARASTE Leikkaukset peruttava jettiesityksen mukaisena. Esitys on kestämättömällä pohjalla: Vaadimme budjettineuvottelijoilta kauaskatseisuutta sekä johdonmukaisuutta päätöksentekoon. Jos toiveenamme on nopeuttaa opintoja ja pidentää työuria, on hyvinvointiin panostettava leikkausten sijaan. KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITTO TUHATKUNTA RY LIBERAALIT OPISKELIJAT LSK RY PERUSSUOMALAISET NUORET RY SUOMEN KRISTD. NUORET RY VASEMMISTO-OPISKELIJAT RY VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO VINO RY VAADIMME, että hallitus luopuu budjettiriihessä suunnitelmistaan leikata lapsilisiä. Lapsilisäleikkaukset heikentävät lapsiperheiden taloudellista asemaa tilanteessa, jossa lapsiperheköyhyys on entisestään lisääntynyt ja lasten keskinäinen taloudellinen eriarvoisuus kasvanut. Hallituksen kaavailemat tavat kompensoida lapsilisän leikkaamista pienituloisille perheille eivät huomioi perheiden monimuotoisuutta. Leikkaukset kohdentuvat erityisen painavina monilapsisiin perheisiin, kuten monikkoperheisiin, maahanmuuttajaperheisiin, kahden kulttuurin perheisiin ja uusperheisiin, sekä yhden vanhemman perheisiin, joiden kohdalla köyhyysriski on jo ennestään korostunut. MONIMUOTOISET PERHEET Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen (02) 269 3940 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Opiskelijoiden Suomen kannattaa terveydestä ei tingitä pysyä paikoillaan 19 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 30. elokuuta 2014 Miten vietät aikaasi? “KUINKA monet pelkäävätkään sitä, että heiltä kysytään, mitä he tekevät työkseen? Kirjanpitäjät varmasti päästävät sisäisen huokauksen joka kerta, kun tuo tylsä ja väistämätön pyyntö asetellaan teennäisesti heidän eteensä tapaamisissa.” Näin kirjoittaa mentalisti Derren Brown kirjassaan Confessions of a Conjuror (lauseen suomennos on omaa käsialaani). Brown on oikeassa: ketäpä ei tylsistyttäisi jauhaa omasta työstään häissä, luokkakokouksessa tai ensitreffeillä? Oli juhlissa tapaamasi henkilö sitten autonkuljettaja, viemärisukeltaja, aivokirurgi tai ruokamainosten valokuvaaja, hän vastaa tylsiin työnkuvaa tiedusteleviin kysymyksiisi samanlaisella rutiinilla kuin robottiääni nettioperaattorin puhelinpalvelussa. Työtähän se on tämäkin. Jokainen päivä on erilainen. Saa sillä vuokran maksettua. TYÖTÖNTÄ se vasta raastaakin. Kun hakulomakkeiden parista on vihdoin aikaa tai varaa osallistua sosiaalisiin tilaisuuksiin, joku ankeuttaja kokee tilaisuutensa koittaneen ja haluaa aivan välttämättä rikkoa jään sutkauttelemalla joutavia töistä. Brown siteeraa teoksessaan kirjailija Leil Lowndesia, jolla on yksinkertainen vinkki. Töiden tiedustelemisen sijaan kysy tuttavuutta tehdessäsi: “Miten vietät aikaasi?” Ehkä juuri tapaamasi henkilö harrastaa antaumuksella perhokalastusta ja on voittanut siitä SM-kultaa. Ehkä hän palaa halusta päästä kehumaan rikossarjaa, jonka kaikki jaksot hän katsoi juuri Netflixistä. Ehkä hän sai vihdoin rakentamastaan pienoisjunaradasta valmiiksi sen yksityiskohdan, jota hän on hinkannut viikkotolkulla. Ihminen on kiehtovimmillaan puhuessaan intohimoistaan. Totta kai työkin voi olla jonkun intohimo – mutta suokaamme hänen silloin ottaa se puheeksi aivan itse. ESA TÖYKKÄLÄ INTERNET www.aamuset.? ):(&' * 8( /1 91//1