Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 | Nro 98 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kansainvälisyyskouluttaja Johanna Sormunen haluaa ymmärtää maailman kokonaisuutena. Kaupunki s. 6 Maailma haltuun Kolmen soutukullan mies Pertti Karppinen joutui tiukille Los Angelesissa vuonna 1984. Kultaa tuli rajulla loppukirillä. Urheilu s. 10 Kolmas kulta loppukirillä Kynä kulki vikkelästi Karin Ehrnroothin kädessä jo kansakoulussa. Uusin kirja avaa ikkunoita Hampuriin. Viihde s. 18 Hampurin piireissä Talousjohtaja: Viivästyskorot hintalappu tiukalle laskujen kontrollille. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 RITARIPÄIVIÄ vietetään Turun linnassa 2.–3. tammikuuta kello 10–17. Opastuksella kuulee linnan historiasta, mutta linnaa voi kiertää myös omatoimisesti ja kokeilla olisiko itsestä narriksi, kirjuriksi tai aseenkantajaksi. Pyöreän tornin vankilat ovat olleet pitkään suljettuina, mutta avautuvat Ritaripäiviksi. Ritarisalissa voi pukeutua ritariksi tai hovineidoksi. Turun linna on avoinna kello 10–18. Ohjelma päättyy kello 17. Ritaripäivät Turun linnassa ILMANLAATU on Turun seudulla heikentynyt liikenteen nostaman katupölyn vuoksi. Turun seudulla vallitsee inversiotilanne: tuuli on heikkoa ja sekoittuminen vähäistä. Ilmanlaatu on huono erityisesti vilkasliikenteisillä alueilla. Turun keskustassa ilmanlaatu on erittäin huono hengitettävien hiukkasten suurten pitoisuuksien vuoksi. Kaarinan ja Naantalin keskustoissa ilmanlaatu on huono. Hiukkaspitoisuuksien kohoaminen saattaa aiheuttaa astmakohtausten lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Ilmanlaatu heikko Turun keskustassa Millaista uutta vuotta toivot? Mihin kaipaat parannusta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN TURKU maksoi Ilta-Sanomien selvityksen (28.12.) mukaan vuosina 2010–14 viivästyskorkoja yli 97 000 euroa. Turku ei ole pahimmasta päästä, sillä eniten viivästyskorkoja maksoi vastaavalla ajalla Helsinki, joka pulitti rästeistään yli 275 000 euroa. Vähimmällä selvisi Lahti, joka käytti viivästyskorkoihin vain runsaat 15 000 euroa. – Seurantajaksoon osuu sähköisen kierrätysjärjestelmän SAP:n käyttöönotto. Se ei aluksi toiminut kunnolla. Tässä yhteydessä laskujen kierto hidastui ja yhden vuoden viivästyskorkojen osuus oli 36 500 euroa, kommentoi johtaja Jukka Laiho, joka vastaa kaupungin taloudesta ja rahoituksesta. – Vuonna 2014 viivästyskorot olivat 12 259 euroa, mikä vastaa meillä normaalia tasoa. Kun ostot olivat 627 miljoonaa euroa, tulee viivästysseuraamuksista 0,002 prosenttia lisäkustannusta, muistuttaa Laiho. Laihon mukaan kaupungilla on erittäin tiukka laskujen kontrollimekanismi. Laskujen sisältö tarkastetaan suhteessa tilaukseen ja sopimukseen. Tarkastuksen jälkeen lasku kiertää edelleen hyväksyjälle. – Pidän 12 000 euron viivästyskorkoja pienenä hintalappuna siitä, että kontrolli on tiukka, emmekä hyväksy virheellisiä tai väärin perustein tehtyjä laskuja. Hyvällä prosessilla olemme varmasti säästäneet enemmän kuin maksetut viivästyskorot, arvioi Laiho. Laiho myöntää, että kaikki viivästyskorot ovat turhia ja tekemistä voidaan parantaa vielä monin tavoin. – Kaupungilla on ohjeena pyytää laskuihin 30 päivän maksuaika, mutta tätä kaikki tilaajat eivät aina muista, vaan laskuihin tulee usein toimittajien tahtoma nopeampi maksuaika: seitsemän vuorokautta tai 14. 30 päivän maksuajalla laskut ehtisivät varmasti pyörähtää koko käsittelyprosessin läpi ajallaan. Tarkoituksena on muuttaa ostamiskäytäntöjä. Kun tavara tai palvelu on hyväksytysti vastaanotettu ja ostolasku kohdistettu etukäteen hyväksyttyyn tilaukseen, ei laskua tarvitse enää käsitellä, mikäli poikkeamia ei ole. – Viivästyskoroista osa johtuu reklamaatioiden käsittelystä, mutta hyvin pitkälle myös huolimattomuudesta prosessissa: esimerkiksi sairauspoissaolojen tai lomien aikana unohdetaan määritellä sijainen laskun hyväksyjälle. Kuluvan vuoden aikana laskujen kierto on pari kertaa viivästynyt teknisten ongelmien seurauksena. ”Viivästyskorot hinta tiukasta kontrollista” Johtaja Jukka Laihon mukaan viime vuoden viivästyskorot olivat 0,002 prosenttia laskujen loppusummasta. Lennart Holmberg ILKKA LAPPI KIERRÄTYS on viime vuosina ollut vahvasti ihmisten huulilla. Kiinnostusta kierrättämiseen ovat lisänneet muun muassa sosiaalisen median kirpputorit ja muut netin kauppapaikat. Lisääntynyt kiinnostus kierrätykseen on näkynyt myös Turun Ekotorilla. – Asiakasmäärämme ovat kasvaneet viime vuosien aikana jatkuvasti. Myös tavaraa kiertää enemmän ja enemmän. Kierrättämisestä on tullut muodikasta ja viime vuosina ihmiset ovat alkaneet ajatella kierrättämistä entistä enemmän myös kuluttamisen ja omien kulutustottumuksiensa näkökulmasta, kertoo Turun Ekotorin markkinointivastaava Nelli Räsänen. Hänen mukaansa erilaiset kierrätysvaihtoehdot ja kilpailun lisääntyminen ovat positiivisia asioita myös Ekotorin näkökulmasta. – Uskoisin, että erilaisten vaihtoehtojen ja tietoisuuden lisääntyminen on herättänyt uusiakin ihmisiä kierrättämään. Nettikaupasta huolimatta edelleen on paljon ihmisiä, jotka haluavat päästä näkemään tavaroita heti fyysisenä. JOULULUKUUN alussa toteutui pitkään suunniteltu Ekotorin muutto. Vanhat Kirkkotien ja Kanslerintien Ekotorit yhdistyivät yhdeksi Ekotoriksi, joka toimii Itäharjulla Rautakadulla. Uudessa yhdessä tasossa toimivassa Ekotorissa on myymäläpinta-alaa pari tuhatta neliötä. Pitkään palvelleessa Kirkkotien pisteessä oli noin 1 200 neliötä. – Varsinaiset avajaisriennot pidetään tammikuussa, kun saadaan kaikki viimeisen päälle valmiiksi. Päätimme kuitenkin avata ovet jo hyvissä ajoin ennen, kun ihmiset ovella koputtelivat, Räsänen toteaa. Uusiin tiloihin tutustuneilta asiakkailta on Räsäsen mukaan tullut hyvää palautetta, vaikka aiempiin Ekotoreihin monelle kanta-asiakkaalle ehtikin muodostua lämmin suhde. Varsinkin Ylioppilaskylän opiskelijoille Kirkkotien Ekotori oli sijainniltaan ihanteellinen. – Sieltä monet lähtivät sohvaa kantamaan Ylioppilaskylää kohti. Toivottavasti sekä Kirkkotien että Kanslerintien kanta-asiakkaamme löytävät myös uusiin tiloihimme. Kanta-asiakkaitahan meillä käy todella paljon. Monet käyvät jopa päivittäin, Räsänen sanoo. PÄÄPIIRTEISSÄÄN Ekotorin toiminta pysyy ennallaan myös uusissa tiloissa. Nettikauppaa on mietitty yhtenä tulevaisuuden satsauksena, mutta ainakaan vielä se ei ole Ekotorilla ajankohtaista. Pieniä uudistuksia uusien tilojen suojissa on kuitenkin suunniteilla. – Kokoamme parhaillaan varaosapankkia. Meiltä kysytään jatkuvasti pieniä varaosia erilaisiin laitteisiin ja monenlaisia kahvoja esimerkiksi kaappeihin. Varaosapankilla voimme edistää asiakkaiden tavaroiden käyttöikää. Mitään arviota ei vielä ole, koska se päästään avaamaan. Enemmän kierrättäen Ekotorilla iloitaan kierrätystietoisuuden ja -innostuksen lisääntymisestä ILMATIETEEN laitoksen mukaan uudenvuodenaattona Suomessa vallitsee eteläinen ilmavirtaus. Pilvisyys on vaihtelevaa koko maassa, mutta enimmäkseen on poutaista. Lämpötila on länsirannikolla nollan tuntumassa. Uudenvuodenpäivänä Suomeen alkaa virrata kaakosta hyvin kylmää ilmamassaa ja sulan meren aiheuttamien lumikuurojen mahdollisuus kasvaa etelässä. Viikonloppuna erittäin kylmä ilmamassa leviää kaakosta koko maahan ja pakkanen vähitellen kiristyy. Sunnuntaina pakkasta on etelässä 10–15 astetta. Maan eteläosaan voi myös yltää hyvin sakeita lumisateita. Uusi vuosi tuo kiristyvät pakkaset VARSINAIS-SUOMEN ulosottoviraston Raision toimipaikka sulkeutuu 22. tammikuuta. Toiminnot siirtyvät Turun toimipaikkaan. Raision toimipaikan henkilökunta sekä Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Raision ja Ruskon alueen ulosottopalvelut siirtyvät 25. tammikuuta Turun toimipaikkaan Turun oikeustaloon Sairashuoneenkadulle. Ulosottovirasto lopettaa Raisiossa
3 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS KUPITTAAN uuden patsaspuiston avajaisia vietetään 31. joulukuuta kello 15 perinteisen Lasten uudenvuoden tapahtuman yhteydessä. Ohjelmassa on muun muassa patsaspuiston nimen julkistus ja tulishow sekä tutustumista uuteen patsaspuistoon. Tarjolla on myös lumityöpaja kello 15–18 Urheiluhallin edustalla ja Lasten liikunnan ihmemaa kello 15–17.45 Urheiluhallissa. Ilotulitus on vuorossa kello 18 . Lapset juhlivat uutta vuotta LÄHES 100 000 kotitaloutta sai viime vuonna perustoimeentulotukea Kuusikko-kunnissa eli Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Tuen piirissä oli noin 140 000 henkilöä. Turussa toimeentulotukea sai 9 180 taloutta, joista perustoimeentulotukea sai 8 621 taloutta. Turku on kuusikon kaupungeista ainoa, jossa pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden osuus ei ole kasvanut. Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista tukea saaneista kotitalouksista on jopa pudonnut Turussa ja on pienin suurista kaupungeista. TIETO on hätkähdyttävä, sillä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet merkittävästi myös Turussa ja etenkin Turussa. Työttömyystilasto ei kuitenkaan korreloi toimeentulotukitilaston kanssa niin kuin muissa kaupungeissa. Miksei? Poikkeaako tuen myöntäminen Turussa muista kaupungeista? Onko linja tiukempi? Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden päästä eli vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi. Siirtoa on perusteltu yhden luukun periaatteella. On sekä hallinnollisesti että asiakkaan kannalta yksinkertaisempaa, että etuutta hoitaa sama viranomainen. Siirtoa on perusteltu myös kansalaisten yhdenvertaisuudella. Kunnat ovat laatineet toimeentulotukilain soveltamiseen omia ohjeita, jotka poikkeavat toisistaan. Ohjeistukset ja käytännöt asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. KELAN pääjohtaja Liisa Hyssälä on korostanut Kelan tehokkuutta ja kokemusta. Kela digitalisoi palvelujaan ja aikoo hoitaa toimeentulotuen runsaalla 400 käsittelijällä, kun kuntien palveluksessa on tällä hetkellä tuhansia etuuskäsittelijöitä. Täysin epäselvää on yhä, paljonko väkeä siirtyy kunnista Kelan leipiin. Tehokkuutta ja säästöjä haetaan, mutta syntyykö niitä? Kaikki toimeentulotukeen oikeutetut eivät ole sitä hakeneet. Jopa 30 prosenttia tukeen laskennallisesti oikeutetuista ei hae tukea. Joko he eivät tiedä oikeudestaan tai eivät syystä tai toisesta halua sitä hakea. Osuus voi pienetä, kun käsittely siirtyy Kelalle. LASSE VIRTANEN Tukiviidakon paradoksit Nina Runosella ja muulla Ekotorin henkilökunnalla on pitänyt joulukuussa kiirettä, kun uusissa tiloissa tavaroita on pitänyt järjestää uusille paikoilleen. Ilkka Lappi
Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA HYVÄNTEKEVÄISYYSTEMPAUKSIA ennenkin järjestänyt Ravintola Julinia tarjoaa sunnuntaina 3. tammikuuta lounaan ja päivällisen yhteensä 172 vähävaraiselle lapsiperheen jäsenelle. Aterioita säestää saksofonisti. Tempaus järjestetään yhdessä hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:n kanssa, joka on huolehtinut vieraiden ilmoittautumisista. Yhdistys on keskittynyt etenkin vähävaraisten lasten tukemiseen. Vähävaraisille pöytä katettuna KÄVELYSILTA Hirvensaloon tarvitaan. Pääsevät kaupunkilaiset kävellen metsään ja hirvensalolaiset töihin ja torille. Kiinteä silta, kuka höntti lähtisi purjeveneellä luovimaan kapeisiin salmiin? HETI SILTA BUSSI voisi tulla lähemmäksi, että huonojalkaisten ei tartts hoppaa sisään. Mutta kun kuljettaja saapuu pysäkille, on hyeenalauma vastassa jo ennen kuin edes bussi vois turvallisesti ja esteettömästi pysähtyä. Puhun kokemuksesta, alalla olleena ja säälin niitä kuljettajia, jotka jaksavat palvella niitä ruikuttajia. R.K KINNUNEN MEILLÄPÄIN on pimeät taksit riesana. Tulevat pihalle polttamaan tupakkaa, huutavat ja nyt joulunaikaan parkkipaikalle meidän autotallin eteen ettei pääse itse pois. Ja jos siitä sano, niin ei sen käyttäjä tervehdi. Pitäisikö meidän odottaa tuntikausia siksi. etteivät osaa ajaa eikä laittaa autoa parkkiin? MIKÄ MÄTTÄÄ? TÄÄLLÄ Paraisilla on yleistynyt pimeä taksitoiminta niin, että he eivät tiedä liikennetai muistakaan säännöistä. Jouluaattona oli autotallini oven eteen parkkeerattu musta taksi, en päässyt tallistani ulos. Oli kyydittävän luokse menty ottamaan vielä hiukan exstraa, ei riittänyt svartta pengar. Että näin täällä Paraisilla homma toimii ja tämä tarina on tosi! PIKKU PISNESTÄ Arvostetaanko vapaaehtoisen työn tekijöitä tarpeeksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ei tule vieläkään kissan vuotta. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI TAVOITIMME Juhani Tammisen maanantaina kello 10.30. Missäs oot? – Olen kotona tietokoneen ääressä. Kohta olen lähdössä kohti Helsinkiä ja nuorten MM-kisoja. Seuraat ilmeisen tiiviisti kisoja tänäkin vuonna? – Kyllä. Olen Maikkarin asiantuntijana. Heidän nettiinsä tulee jokaisesta Suomen pelistä yhteenvetoni otsikolla Tamin tuomio. Olit paikalla myös tapaninpäivänä kun Reijo Tammelinin paita nostettiin Turkuhallin kattoon. Millaisia tunteita se herätti? – Ensinnäkin itse annan mielettömän tunnustuksen Mika Eskolalle ja muulle TPS:n uudelle johtoportaalle, joka on alkanut arvostaa historiaa. ”Rinti” pelasi hienon uran TPS:ssa. Erityisen hienoa tässä on, että Rintin paita on ensimmäinen niin sanottu roolipelaajan paita, joka nousee Suomessa kattoon. Jos katsotaan esimerkiksi Hakametsää, niin siellä on vain tähtipelaajien paitoja. Rintin paidannosto antaa hienon viestin, että voi saada tällaisen tunnustuksen seuralta, jos kehittyy jollain osa-alueella huipuksi. Millaisia ajatuksia maajoukkuepaitojen jäädyttäminen herättää? – Korostan, että minulla on mieletön arvostus Sakua (Koivu), Villeä (Peltonen) ja kumppaneita kohtaan. En halua ottaa heidän saavutuksistaan mitään pois, mutta en tykkää suuntauksesta, johon ollaan menty. Jos maajoukkuehistoriaa halutaan muistaa, sitä varten on jäähallien käytäviä ja jääkiekkomuseo. Minusta on outoa, että paidat ovat Helsingissä uudehkon hallin katossa, kun valtaosa suomalaisesta kiekkohistoriasta on tehty muualla. Asiantunteva kiekkomies Aki Jalava MARIANNE ROVIO 23-VUOTIAS Johanna Sormunen innostui vapaaehtoistyöstä Taksvärkki ry:n parissa ystävänsä kautta. Nyt hän on ollut kaksi lukuvuotta vapaaehtoistyössä Turun alueella. Tänä syksynä hän aloitti Turun alueen vapaaehtoiskoordinaattorina. Sormunen palkittiin Suomen Nuorisoyhteistyön – Allianssin ry:n antamalla Nuori toimija -tunnuksella. Sormunen vierailee Turun alueen kouluissa sekä kouluttaa uusia kansainvälisyyskouluttajia. – Aluksi innostuin lähtemään vapaaehtoiseksi kartuttaakseni työkokemusta. Myös kehitysyhteistyö kiinnostaa. Nopeasti työ sai uusia merkityksiä. Kouluttajana koen onnistuvani, jos saan luotua vapaan, keskustelevan ilmapiirin, jossa kaikki uskaltavat tuoda ajatuksiaan esiin. Mielestäni onkin tärkeätä, että lapsilla ja nuorilla on oikeus omaan mielipiteeseensä, minkä me aikuiset monesti unohdamme, kertoo maantiedettä Turun yliopistossa opiskeleva Sormunen. Kansainvälisyyskouluttaja on taksvärkin koulutettu vapaaehtoinen, joka käy vetämässä maksuttomia työpajoja ja oppitunteja lasten oikeuksista sekä maailman lapsista ja nuorista. – Taksvärkin työpajoissa lapset ja nuoret ovat aktiivisen oppijan roolissa. Tarkoituksena on oppia toiminnallisten harjoitusten ja leikkien kautta. SORMUNEN pitää työtään tärkeänä, jotta pystyy olemaan mukana vaikuttamassa siihen, että nuorilla on kunnolliset tiedot ja taidot pystyäkseen vaikuttamaan asioihin globaalisti nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. – Kansainvälisyyskouluttajien tärkein tehtävä onkin antaa ja kehittää näitä työkaluja. Järjestön antama globaalikasvatus on hyvä lisä kouluille ja sitä tulisi mielestäni vieläkin lisätä, jos resurssit vain sallivat. Positiivista kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Sormusen mielestä tärkeintä kansainvälisyysopetuksessa on saada nuoret ja lapset pohtimaan asioita myös oman lähiympäristön ulkopuolella, ja että nuoret oppivat katsomaan maailmaa kriittisin silmin. – On hyvä, että he oppivat näkemään maailman syy-seuraussuhteita sekä toimimaan aktiivisina maailmankansalaisina. Mitä enemmän seuraa uutisia ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa, sitä merkittävämmältä juuri kriittinen ajattelu sekä maailman hahmottaminen tuntuvat. Omasta mielestäni tärkeimpiä asioita, joihin työpajoissamme keskitymme, ovat kriittinen ajattelu ja vaikuttamiseen kannustaminen. Nämä ovat asioita, jotka ovat tärkeitä tekijöitä maailmankansalaisuuden taustalla. POHJOIS-KARJALAN Kontiolahdelta kotoisin olevaa Sormusta kiinnostaa oppia ymmärtämään maailmaa ja sen ilmiöitä kokonaisvaltaisesti eikä keskittyä tutkimaan pelkästään yhtä asiaa. Sen vuoksi hän lähti opiskelemaan juuri maantietoa. – Esimerkiksi kehitysyhteistyössä voidaan tutkia poliittisia, taloudellisia ja ympäristökysymyksiä yhtä aikaa, jotta saadaan kokonaisvaltainen käsitys asiasta. Itseäni kiinnostavat monet asiat, joten tämä ala sopii kuin valettu. Lisäksi maantieteilijöitä yhdistää maailmanparannusinto, minkä tunnistan myös itsessäni. Sydämeltään maailmankansalainen Johanna Sormunen palkittiin aktiivisesta taksvärkkityöstä Taksvärkin Turun alueen vapaaehtoiskoordinaattori Johanna Sormunen on palkittu sitoutuneesta ja aktiivisesta vapaaehtoisesta panoksestaan lasten ja nuorten kansainvälisyyskasvatuksen parissa. Kuva Los Angelesista. Lasse Sormunen
7 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET 8
9 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 JOUSIAMPUJIEN kotimainen kilpailukausi jatkuu tiiviinä. Tammikuussa eri puolilla maata on kahdeksan kisaa. Arcus isännöi 9. tammikuuta Kupittaan urheiluhallissa 18 metrin kilpailua. Kisoihin odotetaan suurta joukkoa ainakin Turun seudun kärkiampujista, sillä hallikauden kotimainen päätapahtuma lähestyy kovaa vauhtia. Yleisten luokkien henkilökohtaiset SM-kisat järjestetään Tampereella helmikuun puolivälissä. Kupittaalla valmistaudutaan SM-nuoliin SUORAAN sanottuna ilman Topi Taavitsaista (kuvassa) Tuton syyskausi olisi ollut sekä joukkueen että katsojan näkökulmasta katsottuna huomattavasti ikävämpi. Joulutaukoon mennessä 17 maalia latonut Mestiksen maalipörssin kärkinimi on ollut niitä harvoja Tuton pelaajia, jotka ovat onnistuneet maalipaikoistaan hyvällä prosentilla. Syystä tai toisesta maalipaikkojen hyödyntäminen on ollut Tuton yksi tämän kauden suurista murheenkryyneistä. Oma osansa Taavitsaisen onnistumisilla on myös ketjukavereilla. Kemia Hannu Kurun ja Jasper Lindstenin kanssa on toiminut hyvin ja kaksikko on tarjoillut Taavitsaiselle maukkaita tekopaikkoja. Samalla työnjaolla kolmikko teki tuhojaan jo junioriaikoina. Taavitsaisen tie kiekkoilijana ei ole ollut se tyypillisin. Liigaakin muutama vuosi sitten haistelemaan päässyt hyökkääjä oli jo lopettamassa uraansa ennen kuin kipinä uudelleen löytyi Kaarinasta. Viime kaudella Tutossa debytoinut Taavitsainen onkin kehittynyt suuresti puolessatoista vuodessa. Liigatasolle Taavitsaisella on vielä matkaa, mutta jos kehitys jatkuu samanlaisena, ei Liigassa pelaaminenkaan tulevaisuudessa ole täysin utopiaa. Turkulaisesta kiekkoilusta löytyy viime vuosilta rutkasti esimerkkejä, että Liigan portit saattavat aueta varttuneemmallakin iällä. Eikä 24-vuotias Taavitsainen ole vielä iälläkään pilattu. ILKKA LAPPI MENESTYKSEN MAKU Erilainen polku Kuka on seuraava turkulaisfutari Euroopan kentillä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI KESÄLLÄ 1984 Pertti Karppisen tilanne ei ollut helppo. Los Angelesin olympialaisissa Suomen soutusuuruudelta ei odotettu kuin kolmatta perättäistä olympiakultaa yksikkösoudusta. – Vaimoni on kertonut, että kotimme edessä oli pitkä letka autoja ja ihmiset kuuntelivat autoradioista finaalia ja olivat valmiina tulemaan onnittelemaan, Karppinen sanoo. Vielä edellisen vuoden MM-kisoissa Karppinen oli soutanut pariairokaksikossa Reima-veljensä kanssa neljänneksi. Olympialaisten välissä 1980-luvun alussa kaksinkertainen olympiakultamitalisti souti kolme vuotta pariairokaksikkoa. Syynä oli soutuun kehitetty uusi venemalli, jota Karppinen ei tuntenut omakseen. Duisburgin kisojen yhteydessä kansainvälinen soutuliitto teki päätöksen, että olympialaiset soudetaan vanhanmallisella veneellä. – Kun päätös tuli, oli itsestään selvää, että tähdätään olympialaisiin. Suomi oli ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että vanhassa mallissa pysyttiin. Sen jälkeen olisi ollut erikoista, jos en olisi siirtynyt takaisin yksikköön, Karppinen muistelee. VALMISTAUTUMISESSAKIN oli omat haasteensa aiempaan verrattuna. Karppinen oli tuore isä ja ulkomailla pidetyt harjoitusleirit olivat henkisesti raskaita. Los Angelesissa viivalla olisi jälleen myös Montrealin olympialaisten hopeamitalisti PeterMichael Kolbe. Saksalaiselta moninkertaiselta maailmanmestarilta oli jäänyt Moskovan olympialaiset väliin boikotin vuoksi. Kolben kukistaja Pertti Karppisen kolmas olympiakulta ratkesi hurjalla loppukirillä Nykyään hierojana työskentelevä Pertti Karppinen on yhä mukana soudussa. Suvun soutumainetta ylläpitävät lapset Juho ja Eeva. Ilkka Lappi Los Angelesissa arpa heitti Karppisen ja Kolben samaan alkuerään, joten henkien taisto alkoi heti. Alkuerässä Karppinen oli parempi ja välieristä molemmat menivät helposti finaaliin. – Finaalissa nostin vauhtia monta kertaa, mutta aina Kolbe pystyi vastaamaan. Ajattelin jo, että hopea tulee joka tapauksessa. Jostain kuitenkin löysin voimia ja päätin soutaa mahdollisimman tasaisesti ja taloudellisesti. Päätin, että kun 250 metriä on jäljellä teen kauhean loppukirin. Laskin, kuinka monta vetoa tarvitaan maaliin ja ajattelin, ettei siihen kuole, Karppinen muistelee. Maalissa eroa oli Karppisen hyväksi vajaa kaksi sekuntia. Kolmesta olympiakullasta Los Angelesin kisa oli ylivoimaisesti tiukin. – Se oli kova paikka, kun alkuperäinen taktiikka ei toiminut. Kesken kisan piti koota itsensä uudelleen. Jos en olisi ollut kovassa kunnossa, niin taktiikkaa en olisi pystynyt pelaamaan, muun muassa hiihtämällä kestävyyttään hionut Karppinen toteaa. MM-KISOISSA Karppinen voitti kultaa vielä 1985, mutta olympiamitaleja ei Karppinen enää saanut. Viisien olympialaisten ura päättyi Barcelonassa 1992 kymmenenteen sijaan. Soulin seitsemäs sija oli pettymys. – Soulissa olisi ollut mahdollisuuksia vaikka mihin. Sinä vuonna valmistautumisessa tehtiin kuitenkin virheitä. Koitettiin uusia asioita, eikä luotettu vanhaan, Karppinen sanoo.
15 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET
16 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 KESKIVIIKKONA 6. tammikuuta Parkin kentällä järjestetään loppiaisluistelutapahtuma koko perheelle kello 11–16. Tapahtuma on maksuton ja tarjolla on kaikille avoimia lajikokeiluja. Loppiaisluistelun teemana on sateenkaari, ja osallistujia kannustetaan pukeutumaan värikkäästi. Tapahtuman järjestää Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus yhteistyössä jääurheiluseurojen ja Luisteluliiton kanssa. Värikkäästi jäällä Uskotko sinä enteisiin tai hyviin ja huonoihin merkkeihin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA VUODEN vaihtuminen on ollut entisaikojen suomalaisille tärkeä hetki, johon liittyi uhkia ja mahdollisuuksia. Vuodenvaihde tarjosi tilaisuuden kurkistaa tulevaan enteiden kautta. Se oli otollista aikaa myös taikojen tekemiselle. Ikävä kyllä vuoden vaihtuessa olivat myös pahat voimat liikkeellä. Ne ajettiin pois omilta tiluksilta pitämällä kovaa meteliä juuri vuoden vaihtumisen hetkellä. Hyvä puoli oli, että näin säikäytettyinä pahuudet pysyivät pitkään poissa ja talonväki sai elää rauhassa. Ennen saatettiin ottaa pyssytkin käyttöön pahojen henkien torjumiseksi. Nykyään metelistä huolehditaan ilotulitteiden avulla. Vanhan kansan mukaan uuteen vuoteen kannattaa nousta varhain ja touhukkaana. Näin varmistetaan koko vuoden virkeys ja töiden sutjakka sujuminen. Jos vuoden ensimmäisenä päivänä nukuttaa, unisuutta on odotettavissa koko vuodeksi. Silläkin on merkitystä, mikä eläin tulee ensimmäiseksi vastaan vuoden alkaessa. Jänis tai sen jäljet lupaavat joutuisaa vuotta ja oravakin ennustaa hyvää. Varis tai harakka sen sijaan povaavat hankalaa loppuvuotta, jonka aikana asiat eivät ota sujuakseen. VUODEN ensimmäisen päivän sää määrittelee perinnetiedon mukaan koko alkavaa vuotta. Päivänpaiste lupaa hyvää vuotta. Hyvään vuoteen riittää, jos aurinko kurkistaa pilvien takaa sen verran, että mies ehtii hypätä hevosen selkään. Kirkas sää lupaa myös juhannukselle poutaa. Auringon näkyminen uudenvuodenpäivänä takaa hyvän marjavuoden. Rusottava taivas ennustaa sen sijaan myrskyjä ja sateinen sää sateen uhkaa myös sadonkorjuun aikaan. Sään lisäksi entisajan ihmisiä kiinnostivat muun muassa avioliittoasiat ja odotettavissa oleva vauraus. Jos puoliso puuttuu, perinnetieto neuvoo syömään seitsemän tai yhdeksän suolasilakkaa pyrstö edellä. Kun jano iskee yöllä, tuleva aviopuoliso tulee tarjoamaan juotavaa. TINANVALAMISEN perinne on edelleen voimissaan. Jos tinan muodosta löytyy viljasäkki, tulee vuodesta perinnetiedon mukaan vauras. Myös röpelöinen tinanpinta lupaa rahaa. Hevonen tai laiva povaavat matkaa. Sormus tai kruunu ennustavat, että alkava vuosi tuo mukanaan häät. Tinan valuvettä ei kannata heittää pois, sillä sitä voi käyttää taikojen tekemiseen. Vanha kansa neuvoi tyttöjä kastelemaan valuvedessä huivinsa ja nuoria miehiä nenäliinansa. Kun huivin tai nenäliinan laittaa yöksi tyynyn alle, nukkuja näkee unessa tulevan puolisonsa. Lähteet: Antto Laiho & Jani Heikkinen: Vanhan kansan merkkipäivät Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto Paula Havaste: Taika päivässä Jänis vai harakka? Entisaikaan uutenavuotena luettiin enteitä ja tehtiin taikoja Uudenvuoden tinanvalanta on vanha tapa ennustaa tulevaa. Jonny Holmén ARABIAN Muumi-sisustuspuuhun on tulossa uusia sisustuslaattoja. Tammikuussa sisustuspuu täydentyy kolmella uudella seinälaatalla, joiden aiheina ovat Tiuhti ja Viuhti, Tuutikki sekä Vilijonkka lapsineen. Muumi-sisustuspuun on suunnitellut Tove Slotte, jonka piirros perustuu Tove Janssonin alkuperäispiirrokseen vuodelta 1956. Jansson suunnitteli silloin eräälle pankille puun, jota käytettiin pankin mainonnassa. Puussa esiintyi Muumipeikko. Kevään Muumikeräilylaatat tulevat myyntiin tammikuun aikana. Keräilysarjan viimeiset laatat tulevat myyntiin syksyllä 2016. Sisustuspuu sisältää yhteensä 13 keräilylaattaa. Muumit puussa tat tulevat ylsKAARINALAINEN Tuorlan Majatalo Oy ottaa hoitaakseen Turun linjaautoaseman kupeessa sijaitsevan Helmikahvilan liiketoiminnan vuoden alusta. Vuonna 1934 valmistunut, huoltoasemaksi ja Shellin piirikonttoriksi suunniteltu rakennus on toiminut putkana ja kaupungin omistamana matkustajakotina. Saneeraus valmistui vuonna 2008. Yritys pyörittää myös ravintola Kaarinan Tähteä Kaarinan keskustassa. Kahvila työllistää kolme vakituista työntekijää ja kiireapulaisia. Hotellin toiminta jatkuu entisellään. Helmikahvilalle uusi pitäjä
17 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 JOS joskus kannattaa lähteä laivalle, niin lauantai-iltana 30. tammikuuta, kun Viking Gracella järjestetään Flame Jazz Cruise. Risteilyn tähtenä nähdään rumpalilegenda Steve Gadd. Viime huhtikuussa 70 vuotta täyttänyt Gadd on uransa aikana soittanut muun muassa useilla Paul Simonin ja Eric Claptonin levyillä. Gracella hänet nähdään souljazzia soittavassa triossa yhdessä saksofonisti Michael Blicherin ja urkuri Dan Hemmerin kanssa. Legendaarinen Steve Gadd Itämerellä PERINTEISET kivijalkalevykaupat ovat olleet viime vuosina katoava luonnonvara. Useampikin legendaarinen liike on joutunut lyömään lapun luukulle. Kuitenkin levypuotien ja niiden tiskien takana seisovilla tyypeillä (yleensä miehiä) on ollut keskeinen vaikutus monen musiikkinörtin elämään. Teini-iästä lähtien monet ovat kantaneet kaikki lrahat, ja vähän ylikin, levykauppoihin ja saaneet vastineeksi uskomattomia elämyksiä. Anssi Monosen toimittama 12 tuumaa Tarinoita suomalaisista levykaupoista on hatunnosto niille tiskin takana hieman vaivautuneina seisoville tyypeille, jotka ovat johdattaneet suosituksillaan useamman sukupolven musiikinkuuntelijoita pahoille teille musiikin maailmaan. Kirjassa esitellään liki 50 levykauppaa ympäri Suomea. Osa on edelleen toiminnassa, osa on jo lopettaneita. Kirjaa on ollut tekemässä suuri kirjoittajajoukko, mikä näkyy erityylisinä teksteinä. Samalla eri kauppojen tekstit erottuvat selvästi toisistaan. Yhtenäisyyteen ei ole pyrittykään, mutta se ei haittaa. Näin toteutettuna kauppojen ja niiden pitäjien persoona tulee selkeämmin läpi. Kenelle: Levykaupoissa viikoittain asioiville. Arvio: Aiheuttaa levyintoilijalle olon, että pitäisi päästä käymään niissä kaupoissa, joissa ei ole vielä käynyt. ILKKA LAPPI Oodi levykaupoille Minkä kulttuuriin liittyvän uudenvuodenlupauksen aiot tehdä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI KUN Karin Ehrnrooth kirjoitti ensimmäistä romaaniaan Vinoon varttunut tyttö, hänellä oli runsaudenpula. Materiaalia oli valtavasti. – Silloin päädyimme kustannustoimittajani kanssa siihen, että jaetaan materiaali. Olisihan kaiken saanut samaankin kirjaan tiivistettyä, mutta jakaminen tuntui luontevalta, Ehrnrooth toteaa. Hänen toinen kirjansa Hamburg blues jatkaa tavallaan ensimmäisen kirjan tarinaa. Vinoon varttunut tyttö kertoi äitinsä varjossa kasvavasta tytöstä. Hamburg bluesissa nuori nainen lähtee Hampuriin etsimään suuntaa elämälleen uusista ympyröistä. Ehrnrooth korostaa, että molemmat kirjat ovat romaaneja, vaikka Vinoon varttunutta tyttöä ehdittiin jo tulkita dokumentiksi Ehrnroothin omasta lapsuudesta. Kirjailijan mukaan kyse ei ole kuitenkaan suorasta oman elämän dokumentoinnista, vaikka luonnollisesti piirteitä omasta elämästä onkin mukana. – Molemmat kirjat olen romaaneina kirjoittanut. Se on ollut kirjailijan intentioni. Tämä on ikään kuin sisarteos ensimmäiselle kirjalleni, hän luonnehtii. HAMPURISSA asuvalla Ehrnroothilla on Suomessa sukunimensäkin vuoksi tietty maine. Yli 30 vuoden Saksassa vietetyn vuoden aikana Hampuri on tullut läheiseksi kaupungiksi. Hamburg bluesissa nimensä mukaisesti Hampurilla on iso rooli. – Minulla on vankka saksalainen sukuperinne, mutta siellä minua on luonnehdittu suomalaiseksi. Ulkomaalaisena siellä olen liikkunut myös piireissä, joissa on ympäri maailmaa tulleita ihmisiä, Ehrnrooth sanoo. Miljoonakaupungin vilinässä Ehrnrooth on myös löytänyt vapauden jollaista Suomessa on vaikea saada. – Saksassa voin esimerkiksi käydä gallerioissa ja keskustella taiteesta eri lähtökohdista kuin Suomessa. Suomessa tosin nimeni tuo todennäköisesti hieman enemmän julkisuutta kirjalle. Täällä minulla on tietty maine, hän pohtii. EHRNROOTH on Suomessa törmännyt myös siihen, että hänet edesmenneen kenraali Adolf Ehrnroothin tyttärenä työnnetään yhteen lokeroon, johon taide ei mahdu. Hän kuitenkin on täysiverinen taiteilija, joka kirjoittamisen lisäksi muun muassa piirtää ja suunnittelee koruja. Kirjoittajan uran ensiaskeleet olivat samankaltaisia kuin monella muullakin kirjailijalla. – Kirjoittaminen sujui jo aikanaan Kakskerran kansakoulussa. Se on vanha asia, jolla ei ole sukuni kanssa mitään tekemistä, mutta silti harva siitä tietää. Yksi ensimmäisistä kouluaineistani kertoi kotini hiukan jäykähköistäkin huonekaluista. Päivällä ne olivat tavallisia huonekaluja, jotka heräsivät yöllä rupattelemaan. Ainakin pöydällä oli ongelmia neiti kaapin kanssa. – Sain siitä hyvän arvosanan ja muutkin tuntuivat tykkäävän tarinasta. Ennen kuin oikeastaan huomasinkaan, istuin pöydän ääressä kirjoittamassa kertomuksia, hän muistelee. Rakkauslauluja Hampurista Kirjailija Karin Ehrnrooth on kotonaan Saksan taiteilijapiireissä an äin a Karin Ehrnrooth kuvailee itseään prosessikirjoittajaksi. Esimerkiksi Hamburg bluesin episodimaiset tarinat värikkäine henkilögallerioineen syntyivät uudelleen ja uudelleen kirjoittaen. Berry Behrendt VIIHDELINJAT KIERRÄTYSKESKUKSET SEKALAISET
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja tilanne TPS-Ilves -ottelun jälkeen 46 Miro Keskitalo Syntymäaika: 16.2.1996 Syntymäpaikka: Vantaa Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 187 cm Paino: 80 kg Kätisyys: Left 41 Oskari Siiki Syntymäaika: 5.5.1995 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 180 cm Paino: 75 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Olemme Salossa, Somerolla ja Kaarinassa toimiva perheyritys. Myymme ja huollamme pienkoneita moottorisahoista mopoihin. Meiltä saa myös varaosapalvelut yleisimpiin pienkoneisiin. Somerolla valikoimiimme kuuluvat myös urheiluvälineet. Kaikkia tuotteitamme saa nettikaupasta, kertoo Isto Aaltonen. Mitkä ovat vahvuutenne? Tuotevalikoiman laajuus ja laadukkuus. Meillä on myynnissä tunnetuimmat tuotemerkit. Myyjämme palvelevat ammattitaidolla. Haluamme, että asiakas saa liikkeessämme hyvän palvelukokemuksen, vaikka ei ostaisikaan sillä kertaa mitään. Meillä on myös suuret tilat, joten asiakas pääsee oikeasti näkemään tuotteet ja vertailemaan niitä keskenään. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Meillä on Kaarinassa ensimmäinen täysi vuosi menossa, joten vertailua aikaisempaan on hankala tehdä. Hyvä alku ollaan uutena toimijana saatu. Tämän tyyppistä liikettä ei Kaarinassa moneen vuoteen ole ollut ja selkeästi on tilausta ollut. Mitä TPS sinulle merkitsee? Minulla on monitahoinen suhde TPS:aan. TPS on instituutio ja vahva turkulainen brändi. Seuralla on vahva sija koko alueen yhtenäisyyden rakentajana. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Mahdollisimman hyvää menestystä. Palloseuran menestymisellä on positiivinen vaikutus koko yhteisöön. Menestys näkyy Turun seudulla monella tapaa. Mitä yrityksenne tekee? Olemme autokorjaamo. Teemme kaikkiin automerkkeihin huoltoja korjaustöitä, määräaikaishuoltoja, jakopäänhihnojen vaihtoja, automaattivaihteistojen öljynvaihtoja, asennnamme muun muassa moottorilämmittimiä ja vetokoukkuja. Meillä on myös kattavat rengaspalvelut: renkaanvaihdot, rengassäilytys ja rengasmyynti, kertoo Ossi Rosten. Mitkä ovat vahvuutenne? Olemme kohtuullisen iso 12 mekaanikon korjaamo, joten meillä on laaja osaaminen ja mahdollisuus palvella kaikissa auton korjaustarpeissa. Meillä on nykyaikaiset korjaamolaiteet ja testerit, joilla voimme paikantaa viat ja korjata kaikkia automerkkejä. Iso vahvuus on myös se, että varaosat saamme nopeasti samassa rakennuksessa olevasta Motonetin laajasta varaosavalikoimasta. Millaiset ovat alan näkymät? Korjaamoalan näkymät ovat varsin vakaat. Haasteena autotekniikan jatkuva kehittyminen ja tekniikan lisääntyminen, se vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Koska korjaamotyö on pääosin käsityötä joka tehdään Suomessa, niin ala on myös iso kotimainen työllistäjä. Mitä TPS sinulle merkitsee? TPS merkitsee minulle turkulaisuutta ja yhdessä tekemistä, niin liigatasolla, juniorityössä kuin jääkiekkoa seuraavana kannattajanakin. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Viihdyttävää hyvää jääkiekkoa ja tietysti vahvaa ja voitokasta otetta kauden edetessä. Sporttikone Motonet korjaamo Kotipizza Humalistonkatu ................... 100 Sporttikone ....................................... 99 Linnan Apteekki ................................. 90 Turun Tietopalvelu .............................. 84 Aurator ............................................ 82 Akkupojat ......................................... 81 Valaisin Grönlund ............................... 79 Lehtipalvelu Pirjo Rantala .................... 77 Mainosnerg ...................................... 69 Viherpalvelu Pihateam ........................ 67 Turun Markiisi ja Peite ........................ 66 Plus Katsastus .................................. 61 Saneeraus ja Maalaus Erander ............ 60 Turun Vuokra-Asunnot ........................ 59 Oili Jalonen ....................................... 56 motonet korjaamo Meiltä s yleisimp rolla va myös u tuotte ta, k M v k m niikan niikan kuvaa rjaajoka a on täjä. a
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 TIMO SALMESMAA Tyylillä uuteen vuoteen! Tårget hemmottelee vuodenvaihtajia herkuilla ja kuplivilla Moët & Chandon -skumppabileillä. Timanttiklubi valloittaa samana iltana Piazzan. Puikoissa alan ammattilaiset Lank ja MaxD ja ultimate klubihubaa teemalla skumppaa, housee ja bling blingii. Timo Salmesmaa Kuohuvaa uuteen vuoteen. Hus Lindmanissa fiilistelleet Sakari Mäkinen, Casper Salmela, Nina Saxholm, Markku Raittinen ja Sami Piirainen suosittelivat talveen kuohuviinipohjaisia drinkkejä. Trendikkäimmissä maistuvat tee, inkivääri ja puolukka. Sakke hehkutti ravintola Kaskikseen Tom Kivisen kanssa avaamastaan Pop Up -ravintolasta. Kaskizzio hemmottelee italialaisilla mauilla tammikuun puoliväliin. Timo Salmesmaa Uudenvuoden aatto iskee bilemaratonin. Baari ottaa keskiviikkona varaslähdön vuodenvaihteeseen Naurubaarin improvisaatioteatterilla. Aattona Baarissa jyrisee Pommidisko. Vegas valelee probailaajia PianoWarilla. Börs Night Club väreilee hillittyä tyylikkyyttä ja Apollon live-aktit virittää kolmena iltana The Matchmen. Gpointstudio Sirpa Päivinen Herkkä herrasmies. Venus marssittaa uudenvuoden aattona estradilleen uuden tuttavuuden, Elias Kaskisen. Laulajalauluntekijä Kaskinen ja Päivän Sankarit maalaavat tuntojaan Elämä lupaa mulle -esikoisalbumiltaan. Nuorta ponnahtajaa komppaa lauantaina vanha mestari Charles Ploggman. Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: KILPAIL UJA BLOGE JA KUVIA TAPAH TUMIA _ _ _
21 Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET Jetset Marttiina Sairanen Räjähteitä, spontaania alastomuutta & konnankoukkuja. Turkulainen Sima ottaa uudenvuoden aattona kotikaupunkinsa haltuun uudelleen vironneella Klubilla. Kaksikon syksyllä julkaistulta esikoisalbumilta on singlejulkaistu mm. Semihyvä boogie sekä Tää on rakkautta, jossa laulaa mukana Neon 2:n solisti Jussi Rainio. Fontissa ja sen Pressiklubilla vuotta vaihdetaan hienovireisellä klubimentaliteetilla. Aattona soittavat Supersakari & Lukander viikonlopun muista soundeista vastaavat mm. Jouko Perttula Apa Koutu ja Nessi Hovi. Mikko Aromaa Asenteella. Marilynin Citykaraokea ovat vuosien saatossa ohjastaneet suuremmat ja pienemmät tähdet. Laulajien genret ovat vaihdelleet hevistä slowareihin. Keskiviikkona vietetään Citykaraoken 14-vuotisjuhlia. Nähtäväksi jää kruunataanko illan aikana Atlantis Baarin ikiomat kuninkaalliset. Mikko Aromaa Kauneuskirurgiaan, pienhoitoihin ja liikuntapalveluihin erikoistunut The Look avasi toimipisteen Turkuun. Yrittäjänä toimii vankan liikuntaja kauneudenhoitotaustan omaava Mona Sjöroos. Mittavimpien operaatioiden konsultoinnista vastaava Mona sai vieraakseen TV:stä tutut Tiina Jylhän ja Suvi Pitkäsen. Timo Salmesmaa
Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! EI vaihtunut. Säätyyppi kuulemma vaihtuu, mutta samat naamat ovat silti illasta toiseen televisiossa ennustamassa säätä. KLAUS Härön Miekkailija on päässyt Oscar-kisassa yhdeksän parhaan ulkomaisen elokuvan joukkoon. Mahtavata! Hienoa, että meiltä noteerataan jo muitakin kuin lakonisti Kaurismäki. ILMANLAATU huononi Turussa dramaattisesti joulun jälkeen, mutta hallituksessa ilmanlaatu on ollut lähes myrkyllinen jo pitkin syksyä. TAAS ne alkoivat, nimittäin lasten jääkiekon MM-kisat. No, pitäähän joku syy olla kisastudion pystyttämiseen. Ja ennemmin tätä katsoo kuin maalin seinään kuivumista. Sitä on nyt katsottu telkkarista koko joulunpyhät. MITEN turvapaikanhakuperusteita pitäisi muuttaa? ANDERSSON: Siinä vaiheessa kun turvapaikanhakija jättää hakemuksen, me emme voi enää häntä käännyttää. Jos halutaan turvapaikanhakijoiden määrää isosti vähentää, niin kyse on siitä, miten toimimme niissä maissa, mistä he ovat lähtöisin ja mitä siellä tapahtuu. Muuta ratkaisua en oikein näe. PERHEENTUPA: Minusta olisi hyvä, että tulisi yleiseurooppalaiset kriteerit siihen, miten turvapaikanhakijoita otetaan. Lisäksi tarvittaisiin hot spotit Etelä-Eurooppaan, jossa hakemukset käsiteltäisiin ja siitä jaettaisiin porukkaa eteenpäin. Silloin ei syntyisi sellaista hölmöä tilannetta kuin nyt, että ihmiset jatkavat matkaansa maasta toiseen. LA: Aika pitkällehän se toimii noin. Turvapaikkakriteerit pohjaavat EUdirektiiveihin ja niitä on yhtenäistetty jatkuvasti nimenomaan turvapaikkapolitiikan suhteen. En esimerkiksi ole täysin vakuuttunut siitä, että Ruotsilla olisi merkittävästi erilainen turvapaikkaluokitus esimerkiksi Irakin suhteen. CP: Ihmiset kulkevat huhujen ja puheiden perusteella. Jos me antaisimme yhtenäistä kuvaa, niin kaikkien aikaa ja vaivaa säästettäisiin. LA: Siinä on se ongelma, että monissa Etelä-Euroopan maissa tilanne on sellainen, että ihmiset eivät halua jäädä hakemaan turvapaikkaa sinne. Pitäisi tavoitella myös yhtenäisiä säädöksiä turvapaikan hakijoiden kohteluun. CP: Totta kai. Ratkaisu olisi EUjohtoinen käsittely, johon osallistuisi kaikista EU:n jäsenmaista hakemuksia käsitteleviä viranomaisia tukemaan vastaanottokeskusten toimintaa. Nykyinen järjestely on kaikkien kannalta huono. LA: Hot spotitkaan eivät ole minusta ongelmaton ratkaisu. Käytännössähän kyse on ratkaisusta, jolla nykyiset resurssit kohdennetaan paremmin. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna esimerkiksi Dublin-järjestelmä on ollut aika epäonnistunutta politiikkaa. CP: Esimerkiksi Turkin kanssa voisi neuvotella siitä, olisiko mahdollista rakentaa jopa vastaanottokeskuksia suurempia tiloja, ikään kuin saarekkeita, jotka toimisivat vastaanottopaikkoina. Sitä kautta turvapaikanhakijoiden kotiinpaluu olisi myös aikanaan hieman helpompaa, kun oltaisiin jo valmiiksi lähempänä kotia. CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Kenttäharmaa VS Punavihreä AAMUSET-LEHDESSÄ (23.12.) julkaistuun juttuun liittyen Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n hallitus haluaa oikaista seuraavat asiavirheet. Timo Laihisen erottaminen perustuu yhdistyslakiin, jonka 14 pykälän mukaan ”yhdistyksellä on oikeus erottamiseen, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.” Laihinen toimi ITU:n varapuheenjohtajana keväällä ja tuolloin yhdistyksen päärahoittaja, Raha-automaattiyhdistys keskeytti yhdistyksen avustusten maksatuksen. RAY:n seurantakäynnin muistion (8.5.) mukaan yhdistyksen toiminnassa oli tuolloin havaittavissa seuraavat väärinkäytökset. ITU:n hallitus oli laiminlyönyt RAY:n annetun lain 19 pykälän mukaisen vuosiselvityksen toimittamisvelvollisuuden eikä ollut huolehtinut siitä, että ITU olisi virallista tietä käyttäen toimittanut RAY:n seurantayksikön edellyttämän avustetun toiminnan tuloksellisuusja vaikutusselvityksen huhtikuussa. ITU:n hallitus ei toimittanut kevään aikana RAY:lle lisäselvitykseksi pyydettyä materiaalia, kuten hallituksen kokouspöytäkirjoja ja kirjanpidon pääkirjaotetta tai kuluvan vuoden kirjanpidon tositteita. Laihisen toimista yhdistyksen varapuheenjohtajana aiheutui merkittävää haittaa, sillä marraskuun alussa maksamattomien avustusten määrä oli 133 080 euroa. Ennen erottamispäätöstä Laihiselta pyydettiin vastausta erottamisen perusteisiin, mutta hän ei kyennyt selvittämään tapahtumia. RAY on kumonnut maksatuksen lopettamispäätöksen 16. marraskuuta, sillä ITU:n hallituksen toimivallan lainmukaisuudesta ei ole enää epäselvyyttä eikä ole perusteltua aiheetta epäillä avustuksen käytön oikeellisuutta ja avustuksia on jo maksettu yhdistykselle. Laihinen ja hänen puolisonsa nostivat ITU:a vastaan kanteen 8. syyskuuta vaatien, että yhdistyksen 18. kesäkuuta järjestetyssä ylimääräisessä jäsenkokouksessa tehdyt päätökset julistetaan pätemättömiksi. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 16. marraskuuta hyläten kanteen. ITU:n hallituksen laillisuudessa tai toimivallassa ei siten ole mitään kyseenalaista. Yhdistyksen jäsen Kari Laaksonen teki ITUsta tutkintapyynnön 6. heinäkuuta väittäen hallituksen jäsenten syyllistyneen rikokseen toimiessaan ITUn tehtävissä. Hän väitti, että hallitus oli valittu 18. kesäkuuta väärin perustein ja lisäksi ITU:n hallussa olevan testamenttirahaston ja RAY:n rahoja olisi käytetty vääriin tarkoituksiin. Varsinais-Suomen poliisilaitos päätti tutkinnan 9. joulukuuta, sillä poliisilla olisi ollut syytä epäillä rikosta. Vastoin kuin jutusta voi virheellisesti ymmärtää, ITU ei ole nostanut yhtään kannetta tai tehnyt tutkintapyyntöä liittyen näihin tapahtumiin tai muihinkaan. ITU:lla ei ole intressiä lähteä ajamaan asioita oikeusteitse, koska yhdistykselle ei ole aiheutunut asiassa pysyvää vahinkoa. EEVA SIIVONEN SIHTEERI, ITU RY ITU oikaisee
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 30. joulukuuta 2015 KOLUMNI OLEN aina pitänyt tietokilpailuista. Vielä 1980ja 1990-luvuilla television Onnenpyörä, Megavisa, Suomen tietoviisas, Kolmosvisa ja monet muut olivat suurta kansanhupia. Lähes joka kanavalla oli joku tietokilpailu viikonlopun prime timessa ja tietokilpailuisännät ja -tuomarit olivat suuren luokan julkkiksia. Istuin tiiviisti pikkupojasta lähtien tietokilpailujen äärellä ja pähkäilin enemmän ja vähemmän visaisia kysymyksiä. Tietokilpailut olivat Ritari Ässän ja Avaran luonnon ohella parasta mitä televisiolla oli tarjota. Minun on vieläkin vaikea kuvitella, että maailmassa olisi ketään Erik Toivasta nerokkaampaa ihmistä. Mikkeliläinen hammaslääkäri voitti Suomen tietoviisaan seitsemän kertaa peräkkäin. Jossain vaiheessa 2000-lukua tietokilpailut katosivat ruudusta. Tilalle tuli reality, jossa on televisiokanavan näkökulmasta paljon samaa kuin tietokilpailuissa. Ne ovat verrattain halpoja tuottaa, kilpailijoiksi haluavista ei ole pulaa ja kansaa liimautuu televisioon. On turha väittää, etteivät ihmisiä kiinnosta tietokilpailut tai että älypuhelimet olisivat ne tappaneet. Pubien tietovisat ovat vähintään yhtä suosittuja kuin ennenkin. TIETOKILPAILUJEN ja realityn erona on se, että tietokilpailuissa pärjättiin tiedolla. Reality vetoaa yleensä alimpiin yhteisiin nimittäjiin. Pilkka, häpeä ja sivistymättömyys ovat realityn polttoainetta. Nykyään sillä jopa ylpeillään, jos ei tiedetä jotain yleissivistykseen kuuluvaa. Kun törmään aukkoihin omassa yleissivistyksessäni, se aiheuttaa sietämätöntä häpeää ja yritän kiireen vilkkaa paikata aukon. Milloin yleissivistyksen puutteesta tuli hienoa? Miksi tietämättömyydestä tuli tavoiteltava ominaisuus? ILKKA LAPPI Tuokaa Erik takaisin Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? JUTUSSA ”Timo Laihinen erotettiin ITU ry:stä” (Aamuset 23.12.) viitattiin yhdistyksen sihteerin Eeva Siivosen sähköpostiin, jolla perusteltiin jäsenten erottamisia. Siivonen ei kuitenkana viitannut yhdistyksen sääntöihin vaan yhdistyslakiin, josta lainaus oli. Oikaisu SAIN aatonaattona joululahjan. Avasin sen heti, koska se oli ainut lahja, jonka sain. Se oli Sinikka Svärdin runokirja. Luin sen ja vielä illalla ihan hiljaa rauhassa luin sen uudelleen. Jokainen sana ja lause oli kuin olisin itse ollut niissä. Sydäntä puristi ja kyyneleet tulivat. Itkin avoimesti, kukaan ei nähnyt niitä, siksi en hävennyt kyyneleitä. Miten kauniita sanoja, ”ei koskaan ei ikinä milloinkaan”, ”jumala ei tee maanantaikappaleita”. Kiitos Sinikka ja kiitos hänen äidilleen, jolta sain tämän ihanan lahjan. Kiitos. LEENA Kyyneleet tulivat HEIKKI Hursti tekee sellaista laupeudentyötä, että ei voi kun ihailla ja kunnioittaa miestä. Myös kaikki vapaaehtoiset ansaitsevat sydämellisen kiitoksen panoksestaan vähävaraisten jouluaterialle. Kiitos tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, joka vaimonsa kanssa vieraili tapahtumassa. Herää nyt kysymys, missä olivat kolme ässää? Tietysti lihapatojen ääressä. Sen verran olisivat leikkauksiensa jälkeen voineet uhrata niin kovin kallista aikaansa, että olisivat edes jollakin tavalla voineet kunnioittaa myös tapahtumaa läsnäolollaan. Nämä ihmiset ovat kyllä mukamas velvollisia leikkaamaan pienistä tuloistaan, mutta heitä ei tarvitse huomioida edes jouluna. Tämä on juuri sitä mitä kutsutaan kyykyttämiseksi. Kaikilla meillä, olimmepa sitten kuinka köyhiä tahansa on ihmisarvo, eikä sitä saa arvostella eikä vähätellä kukaan. Kuuntelin radiosta, miten eräs artisti väitti, että jos ihminen on köyhä, niin se on aivan oma vika. Mihin tämä yhteiskunta on menossa? Mitään ei enää kunnioiteta, eikä mitään tai ketään arvosteta. Toisin sanoen ihmisarvo taitaa olla joillekin aivan vieras käsite. Pitäisi pitää mielessä, että rahaa ei voi syödä eikä elintarvikkeita taikoa. Ne pitää kasvattaa tai valmistaa. Siihen tarvitaan tekeviä käsiä eikä sitä mitata optioilla. Siis käyttäydy niin kuin toivoisit itseäsi kohtaan käyttäydyttävän. On hyvin vaikeaa kunnioittaa esivaltaa, jos esivalta käyttäytyy niin kuin se on jo pitkään käyttäytynyt. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Missä ovat kaikki hurstit?