JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 31. toukokuuta 2014 | Nro 43 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Lastensuojelu nielee rahaa, teinejä Uutiset s.6 vaikea sijoittaa perheisiin. Soikean perässä Hynttyyt yhteen Kuoleman kiepissä Joukko nuorukaisia päätti perustaa Turkuun amerikkalaisen jalkapallon seuran keväällä 1982. Loppu on historiaa. Kaupunki s. 8 Salibandyseurat FBC Turku ja Loisto yhdistävät voimansa. Edustusjoukkueet jatkavat kuitenkin itsenäisinä. Urheilu s. 10 Edge of Tomorrow risteyttää ufoleffat Päivääni murmelina. Lopputulos on harkitun överiä tieteisräiskintää. Viihde s. 12 3WXE QIVMQEXOEX ENSMWWE OIWmLMRXEER %PIRRYOWIX NSTE /IWmR QEXOEX ¯ Q]]RRMWWm R]X LYMQEER OIWmLMRXEER /EQTERNE OSWOII ZEMR YYWME ZEVEYOWME NE SR ZSMQEWWE EWXM 0mLHI TmMZmOWM QIVIPPI XEM OSOS ZYSVSOEYHIOWM REYXXMQEER L]ZmWXm VYSEWXE ZMMLXIIWXm NE WLSTTEMPYWXE 8YXYWXY OIWmPSQEPPE Q]}W -XmQIVIR OMMRRSWXEZMQTMMR QEXOEOSLXIMWMMR QIVIPPMWIIR %LZIRERQEELER QSRMTYSPMWIIR 6YSXWMMR XEM LMWXSVMEPPMWIIR :MVSSR 1IMPXm WEEX Q]}W NEXOS]LXI]HIX TMHIQQmPPI )YVSSTTEER 4MORMO TmMZmVMWXIMP] 8YVYWXE %QSVIPPE :MOMRK +VEGI EPO º LP} 8YVOY¯8YOLSPQE EYXSTEOIXXM :MOMRK +VEGI ¯ MPXEPmLX} EYXS L]XXM ¯ LP}m EPO º :YSVSOEYHIR VMWXIMP] :MOMRK +VEGI -RWMHI L]XXM NE ¯ LP}m EPO º 4mMZm 8EPPMRREWWE QEXOE 4EPYYQEXOEPPE ]} PEMZEPPE EPO º L]XXM 0MMXX]QmPPm :MOMRK 'PYFMMR WEEX OIWmR QEXOEX ZMIPmOMR IHYPPMWIQQMR ZMOMRKPMRI JM 0MWmXMIHSX ZEVEYOWIX NE PMMXX]QMRIR QEOWYXXSQEER :MOMRK 'PYFMMR ZMOMRKPMRI ½ 1]]RXMTEPZIPY
º TYLIPY TZQ QTQ
2 Lauantai 31. toukokuuta 2014 AAMUSET 6DWXPDLVWD NDXQHXWWD XVNRPDWWRPDQ HGXOOLVHVWL 7LPDQWWLNRUXW NLKODW NXOWD MD KRSHDULVWLW $OHQQHWXW NLKODW DONDHQ ½ 0XLVWD P\|V S|\WlKRSHDWDUMRXNVHPPH 2VWDPPH URPXNXOWDD . J . J 7LPDQWWLVRUPXNVHQ WDUNDVWXV NLLOORWXV URGLQRLQWL ½ /LQQDQNDWX S
PÄÄKKÄRI Lauantai 31. toukokuuta 2014 Tack… VIERASLAJIT uhkaavat vesistöjen alkuperäislajeja ja ekosysteemejä, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Samaa ongelmaa on myös poliittisessa vesistössä, kun mepin paikalta pudonneet euroeväkkäät uiskentelevat takaisin Suomeen. Mutta kaislikoissa on jo uudet vahdit. TURUN Osuuskaupan vt. toimitusjohtaja siirtyy Keskimaan talousjohtajaksi. Se on ainakin varmaa, että uusi pääpomo on kohtuullisen ankara, eikä hänen kaikkinäkevä silmänsä sammu öisinkään. Rivendellin vihannestukussa on sentään hiukan leppoisampaa. KESÄLOMILLE suuntaa Turussa noin 9 000 alakoululaista ja noin 5 100 yläkoululaista. Valkolakin saa 1 200 uutta ylioppilasta ja ammatti-instituutista valmistuu 950 ammattilaista. Elokuussa koulutaipaleensa aloittaa yli 1 500 uutta ekaluokkalaista. Aamuset toivottaa kaikille mukavaa lomaa. …nej tack! EUROOPAN parlamentista pudonnut Hannu Takkula (kesk.) maksaa 60 000 euron vaalilainaa viiden vuoden ajan ja lyhentää sitä 1 100 euroa kuussa (IS 27.5.). Kuinka moni olisi valmis ottamaan lainaa työpaikan hakua varten? SITÄ on semmoinenkin titteli kuin ”asiakasvastuullinen johtaja”. Höh. Ovatko johtajat sitten asiakasvastuuttomia, ellei muuta mainita? Tunnin juna ei ole utopiaa TUNNISSA junalla Turusta Helsinkiin. Kuulostaako utopistiselta? Ihan heti toive ei toteudu, eikä edes kohta. Mutta on mahdollisuuksia, että joskus se on totta, ehkä jo ensi vuosikymmenellä. Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan liitto, Espoo, Lohja, Salo, Turku ja Vihti esittävät, että nopean yhteyden jatkosuunnittelu käynnistetään välittömästi TEN-T-rahoituksella. EU:n visiossa Turun ja Helsingin välisen yhteyden kehittäminen on tärkeimmässä luokassa. Miksi? Siksi, että se on osa ydinverkkokäytävää, joka alkaa Venäjän rajalta ja jatkuu Varsinais-Suomen ja Skandinavian kautta Välimerelle. TEN-T-rahoitusta on ohjelmakaudella 2014–20 tarjolla 26 miljardia euroa, josta Suomen osuus voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Siitä 80 prosenttia kohdennetaan ydinverkkokäytäville. MITÄ hyötyä nopeasta junayhteydestä olisi? Paljonkin, sekä kansallista että kansainvälistä. Etelä-Suomi kasvaa yhdeksi työpaikka-alueeksi. Etätyö lisääntyy. Tietotekniikan kehitys ja nopeat kulkuyhteydet mahdollistavat sen, että työpaikka voi olla parin sadan kilometrin päässä kotoa. Pääkaupunkiseutu kasvaa kohisten, vaikkakin taantumassa aikaisempaa hitaammin. Eikä suunta muutu. Kun talous elpyy, tahti kiihtyy taas. Kehä III:n sisällä on töitä, mutta asuminen on liian kallista tavalliselle duunarille. Asuntoja haetaan yhä kauempaa, lähitulevaisuudessa Varsinais-Suomea myöten, mikäli se tehdään mahdolliseksi. Pendelöinnin määrä kasvaa. Työt keskittyvät, mutta asumi-n sen ei tarvitse keskittyä ainakaan samalla mitalla. Tunnin juna mahhdollistaisi myös yritysten siirtymisen n pääkaupungista Varsinais-Suomeen. n. Turun on jo lähivuosikymmeninää kasvettava kiinni Helsinkiin, mikälili se haluaa pysyä elinvoimaisena. Eristäytymisen sijasta on valittava yhteistyö. EU:N ja Venäjän suhteet ovat juuri nyt kylmät, mutta pitkällä aikavälillä niillä on paljon yhteisiä taloudellisia intressejä. Suhteet normalisoituvat, kun aikaa kuluu. Suomi mi pysyy porttina Venäjälle ja on konkkreettisesti väylä itään. LASSE VIRTANEN N Bisnesleidi Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI JALKAPALLON MM-kisat lähestyvät. Tunnelma Brasilian kisojen ympärillä on ollut kaikkea muuta kuin positiivinen. Rakennustöissä on kuollut satoja. LAINE: Aika heikkoa pr:ää. Kisathan ovat samalla oman maan ja maanosan esittelyä. Ja ihmiset ovatkin sitten teuraskarjaa. ALA-SULKAVA: Brasilia on niin kaksijakoinen maa. On vauras Brasilia ja toisessa päässä äärimmäisessä köyhyydessä elävät. Jälkimmäiset ovat tietysti pelinappuloita näissä oloissa. Niitä riittää, eikä niistä ole niin väliä. AL: Ne ovat kuitenkin niitä keskiluokkaisia brasilialaisia, jotka kuolevat rakennustöissä. MA-S: Siis onko tosiaan niin? AL: Joo. Brasilian köyhät ovat tosi erilaisia kuin meillä. Köyhät elävät valtavissa faveloissa toisiaan tappaen. Ulkopuolisilla ei ole faveloihin asiaa, ei edes poliiseilla. MA-S: Mutta ensimmäinen muistikuvani jalkapallon MM-kisoista on Maradona. Muisto ei ole niin positiivinen, olihan siinä jumalan käsi ja kaikki. Mutta onhan Maradona ilmiö jalkapallossa ja hän on innostanut moniatämän hienon lajin pariin. AL: Oma ensimmäinen muistoni MM-kisoista on se, kun tuijotan lumoutuneena vuoden 1978 kisoja mustavalkotelkkarista iskän kanssa, vaikka muut lapset olivat jo peliin kyllästyneet ja lähteneet ulos. MA-S: Myös Ranskan kisat vuonna 1998 ovat jääneet mieleen. Olisin päässyt sinne katsomaan Brasilia– Tanska-peliä, mutta esikoiseni syntyi maaliskuussa, enkä voinut matkustaa. Miespuolisen perheenjäsenen oli pakko uhrautua. Katselin sitten telkusta kun Brasilia voitti Tanskan 3-2. Eli melkein olin siellä. AL: Jalkapallolla on lajina ihmeelli- nen magia. Se draama siellä kentällä ja pelin rytmi. Se on joskus piinallisen hidasta, kuin kauhuelokuvaa, jossa ei aikoihin tapahdu mitään ja sitten yhtäkkiä tapahtuu kaikki. MA-S: Futismatsi voi olla myös tosi hyvä, vaikka se päättyisi nolla nolla. Espanja on kestosuosikkini. AL: Espanjaa symppaan myös ja Ranskaa. Usein kannustan myös sitä heikompaa joukkuetta. Olisi hienoa, jos afrikkalainen joukkue selviytyisi finaaliin. Brasilia pelaa uskomattoman hienoa peliä, mutta olisi tosi hienoa jos joku muu voittaisi maailmanmestaruuden. NIKKE NOUSUKAS AAMUSET 4 Pääkirjoitus 31.5.2014 YT-MOUKARI hutkaisi ammattikorkeakoulua. 20 irtisanotaan, heistä 11 opetuksesta. Ei hyvä suunta. % '# # & & %
AAMUSET 6 UUTISET Jos näet kadulla juopuneen alaikäisen, juo puututko asiaan? Utön majakka kunnostetaan LIIKENNEVIRASTO on aloittanut kolmen vuoden projektin, jonka aikana kymmenen vanhaa majakkarakennusta kunnostetaan vierailukuntoon. Tänä vuonna kunnostettavia ovat muun muassa Utö, Märket, Isokari ja Tankar. Puutteita on muun muassa sähkölaitteiden suojauksissa, portaikkojen turvallisuudessa ja poistumisteissä. Liikennevirasto on varannut vuosille 2014–16 400 000 euron rahoituksen. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Natalia Kopkina Lauantai 31. toukokuuta 2014 Turussa on otettu huostaan teinejä, joita on vaikea saada sijoitetuksi perheisiin. Poliisi valvoo nuorten juomista Puolitaival ELY:n ylijohtajaksi DIPLOMI-INSINÖÖRI Kimmo Puolitaival, 57 on valittu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajaksi kesäkuun alusta alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hallitus päätti valinnasta 28. toukokuuta. Puolitaival on toiminut VarsinaisSuomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana huhtikuun alusta lähtien. Aiemmin hän on toiminut Varsinais-Suomen TE-toimiston johtajana. Johtamiskokemusta valtion tehtävissä Puolitaipaleella on noin kymmenen vuoden verran Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja TEtoimiston lisäksi Varsinais-Suomen TE-keskuksesta. Ylijohtaja vastaa ELY-keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta. Ylijohtajan paikkaan ilmoittautui kolme hakijaa. Lastensuojelu maksaa Palvelujohtaja: Teinien sijoittaminen perheisiin vaikeaa, varhaista tukea vieläkin liian vähän LASSE VIRTANEN TURUN kaupungin budjettialijäämä paisuu tänä vuonna 20 miljoonaan euroon, jos tahti jatkuu samana kuin alkuvuonna. Suurimmat budjettiylitykset ovat hyvinvointitoimialalla eli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suurin ylitysuhka aiheutuu sairaanhoitopiirin maksuosuudesta, joka ennusteen mukaan on 4,6 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi. Rahaa menee ennakoitua enemmän myös työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja sosiaalityön tulosalueen ostopalveluihin, jossa nettoylitys on kasvamassa noin kahteen miljoonaan euroon. – Sosiaalityön asiakaspalveluiden ostot pysyvät korkealla tasolla muun muassa huostaanottojen suuren määrän johdosta, arvioi toimialajohtaja Riitta Liuksa selvityksessään kaupunginhallitukselle. Onko huostaanottojen määrä siis edelleen kasvussa? – Uusien huostaanottojen määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuoteen. Vahvistettuja uusia huostaanottoja on muutama vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaa. Vuonna 2012 niitä oli 27, nyt huhtikuun lopussa 23, vastaa palvelujohtaja Sirpa Kuronen. – Uusien huostaanottojen määrä vaihtelee kuukausittain myös sen mukaan, miten hallinto-oikeudesta tulee päätöksiä. Siellä valmistelussa olevat eivät vielä näy tilastoissa, mutta näkyvät kylläkin kustannuksissa, koska lapset ovat jo odotusajan sijoitettuna, muistuttaa Kuronen. TURKU on lisännyt virkojen määrää avohuollossa, mutta se ei ole vielä tuottanut toivottua tulosta. – Palvelurakenteen muutokseen tähtäämme edelleen. Avohuollon tukitoimia on lisätty, esimerkiksi perhetyötä ja intensiivistä perhetyötä. Neuvolat ovat lisänneet pikkulapsiperheiden varhaisen tuen palveluja. Olemme tiivistäneet yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Kuronen arvioi, että lastensuojeluilmoitusten, ilmoitusten kohteena olevien lasten ja avohuollon palveluja tarvitsevien lasten määrän kasvu näyttäisi kuitenkin pysähtyneen. – Huostaanotettujen lasten perhesijoitukset eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla. Osasyynä se, että viime aikoina on otettu huostaan erityisesti teini-ikäisiä, joiden sijoittaminen perheisiin on vaikeaa. Nuorella voi olla esimerkiksi vaikeita mielenterveys- tai päihdeongelmia, jotka vaativat hoitamista. Kun omissa lastenkodeissa ei ole tilaa tai riittävää osaamista, olemme joutuneet käyttämään ostopalveluja. Kustannusten kasvu johtuu pitkälti tästä. KUROSEN mukaan ongelmana on edelleen se, ettei varsinkaan nuorille ole tarpeeksi varhaista tukea ennen kuin tarve lastensuojelulle syntyy tai lastensuojelun avohuollon tukea. – Perhehoidossa meidän pitäisi pystyä vielä paremmin tukemaan yli 12-vuotiaiden perhesijoituksia. – Kyse on epäilemättä muutosvaiheen ongelmasta, kun tiukassa resurssitilanteessa koetetaan viedä muutosta eteenpäin. Ensihoito yhä kalliimpaa, mutta silti vielä halpaa LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan ensihoito kasvatti viime vuonna koko kuntayhtymän toimintakuluja 11,6 miljoonalla eurolla. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille viime vuoden alussa ja liikelaitoksella. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ei pysynyt budjetissaan. Toi- $*&+& /&*& ) 1 )) $) !'& "' * /3&+& '
1"1 2 ( ' ( & " ) , ,, ( --)- !'& "' + /.& / &+& 0" 0)) -( " ""
,, ", -$& $ $& " , ( $ $) .!! /*& .3&+& ) * ) " "
$ & && # " " %%% " " POLIISI valvoo nuorten päihteiden käyttöä tehostetusti koulujen päättymisviikonloppuna koko maassa. Valvonnan erityiskohteena on nuorten päihteiden käyttö erityisesti lasten leikkipaikoilla sekä päiväkotien ja koulujen pihoilla. Valvonnalla pyritään puuttumaan alkoholijuomien välitykseen alaikäisille sekä alaikäisten luvattomaan alkoholin nauttimiseen ja hallussapitoon. Poliisi puuttuu normaaliin tapaan valvonnassa yleisten paikkojen häiriöihin ja humalajuomiseen. Poliisi ilmoittaa alle 18-vuotiaiden alkoholin hallussapidosta tai nauttimisesta nuoren vanhemmille sekä lastensuojeluviranomaisille. Seurauksena on useimmiten 20 euron rikesakko ja aina juomien menetys. Aikaisempina vuosina poliisin haltuun on jäänyt valvontaviikonlopun aikana noin 2 500 litraa erilaisia laittomasti hallussa pidettyjä alkoholijuomia, mutta viime vuonna luku oli ensimmäistä kertaa alle 2 000 litraa. Varsinais-Suomessa tuotettu ensihoito oli 40 prosenttia keskiarvoa halvempaa. Tänä vuonna kulujen arvioidaan Varsinais-Suomessa niin, että rahaa menee 34,5 euroa per asukas. Kustannus olisi silti edelleen 21 prosenttia halvempi kuin maan keskiarvo. Ensihoidon kustannuksista suurin osa aiheutuu henkilöstökuluista ja välittömästä valmiudesta vuorokauden ympäri koko viikon.
$# # %
) ) ) # # " " " "" " &%" ''' % " ""
7($77(5,$ 3,(1,00,//( OD NOR VX NOR OD NOR VX NOR (QQHQ HVLW\VWl PRQHQODLVWD SXXKDD NHVWR Q WXQWLD OLSXW ¼
AAMUSET 8 KAUPUNKI Kuka pöntössäsi luuraa? BIRDLIFE Suomi kutsuu luonnosta kiinnostuneet mukaan 7.–8. kesäkuuta järjestettävään Pönttöbongaukseen, jossa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. . Osallistujan ei tarvitse olla lintu- d ää harrastaja. Osallistujaa pyydetään kertomaan, paljonko ja millaisia linnunpönttöjä tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. www.ponttobongaus.fi Kansanpuiston ranta on törkyinen. Pitäisikö se kunnostaa uimarannaksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 31. toukokuuta 2014 Turun Tietokuva KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Trojansin toiminnanjohtaja Harri Halme cheerleadereiden ympäröimänä kauden avajaisissa kesäkuussa 1995. Haaveiltu mestaruus oli vielä kaukana. Loviisa Raussi, Eerikinkatu. Hattuja ja hameita –TYYLINI on värikäs ja iloinen.Tykkään erikoisista vaatteista kuten esimerkiksi isoista hameista, kertoo Loviisa Raussi. Lähes kaikki päällään olevat vaatteet Raussi on ostanut kirpputorilta. – Ostan vaatteita lähinnä juuri kirpputoreilta. Keräilen hattuja ja kirpputoreilta etsin nimenomaan paljon niitä. Käytän hattuja joka päivä kaikkialla. Mitä isompi, sen parempi. Raussi tekee paljon heräteostoksia. – Omistan älyttömästi vaatteita, etenkin hameita. Yleisesti pidän mustasta väristä, mutta myös punainen, keltainen, oranssi ja vihreä ovat ihania. Kenkien kohdalla suosin korkoja, koska olen lyhyt. Mustia kenkiä on helpoin löytää, mutta myös värikkäät ovat kivoja. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Suomen Buffalo Bills Turku Trojansin kahdeksan finaalin tappioputki sai onnellisen lopun HEIKKI MÖTTÖNEN AMERIKKALAISEN jalkapallon erikoisseura Turku Trojans perustettiin 24.2. vuonna 1982 parinkymmenen nuoren miehen toimesta. Trojans liittyi heti myös oman lajinsa liittoon ja pääsi näin tuoreeltaan myös sarjatoimintaan mukaan. Trojansin ensimmäiset koutsit olivat USA:n yliopistosarjoissa pelanneet Scott Hlavaty sekä Kyle Pateman. Turussa pelattiin kautta aikain ensimmäinen virallinen jenkkifutismatsi toukokuussa 1982, kun Trojans nuiji helsinkiläisen Ramsin. Turku pääsi näin heti iskemään kiilaa tässä erittäin pääkaupunkivetoisessa lajissa. Trojans pelasi ensimmäisen kautensa samassa lohkossa kuin helsinkiläinen kärkikaksikko Roosters-Munkkiniemen AJS ja jäi siksi mitalipelien ulkopuolelle. Alemman loppusarjan Trojans kuitenkin vei suvereenisti ja niinpä lajiliitto palkitsi troijalaiset heti vuoden joukkueen tittelillä. SAMANA syksynä Trojans pääsi karsintojen kautta Suomen edustajana Pariisin kansainväliseen turnaukseen, jossa tuli, kuinkas muuten – hopeaa. Vuonna 1984 Trojans nousi jo Vaahteraliigan loppuotteluun itse, mutta itse Vaahteramalja jäi Itä-Helsingin jättiläisille. Kaudella 1987 Trojans oli jälleen valmis loppuottelija, mutta silloin esteeksi asettui Roosters. Turkulaisten mestaruusjahti jatkui taas finaalissa vuonna 1992, kun välierissä kaatui itse Roosters. Loppuottelu meni kuitenkin jälleen East City Giantsien nimiin. Trojansin hopeaputki jatkui myös kahtena seuraavana kautena. Kaudella 1993 mestaruus meni ECG:lle äärimmäisen täpärästi lukemin 23–20. Turkulaisilla riitti kuitenkin hurttia huumoria kolmen peräkkäisen finaalitappionkin jälkeen ja niinpä lanseerattiin ”Suomen Buffalo Bills”. Esikuvahan hävisi NFL:n loppuottelun, Super Bowlin, neljästi peräkkäin vuosina 1991–94. Trojansin kuivat finaalit saivat jatkoa vuosina 1998 ja -99, kun Roosters möyhensi sen kahdesti peräkkäin. VUOSITUHANNEN vaihtuessa olivat kaikki mestaruudet lipuneet edelleen pääkaupunkiseudulle. Kun tämä ylivalta vihdoin katkesi vuonna, oli suorastaan huutava vääryys, että mestaruutta ei kaapannut Trojans, vaan Seinäjoen Crocodiles. Kaudella 2002 hopeakone jauhoi taas tutun värisen mitalin kokoelmiinsa, vuorossa oli numero kahdeksan. Vuonna 2003 tapahtui se, minkä vaan täytyi tapahtua. Rajusti satsannut Trojans rynni vihdoin mestaruuteen voittamalla finaalissa vanhan painajaisensa Roostersin lukemin 21–16. TÄYSOSUMA Kalmiston kankaista OONA KARHUNEN kissan - Otin tien poskesta kivan kyytiin... Kirsi Udelius Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. NUMMESSA Pyhän Katariinan kirkon pohjoispuolella sijaitseva, 1000ja 1100-luvuille ajoittuva kalmisto nimettiin Kaarinan kirkkomäen kalmistoksi ensimmäisten hautalöytöjen jälkeen vuonna 1950. Kalmistosta ensimmäisenä löytyneen naisen haudan löytöjen mukaan on suunniteltu Kaarinan muinaispuku. Puvun alusmekko on ommeltu kahdesta erilaisesta kankaasta. Yläosa on harvaa ja pehmeää harmaata toimikasta. Helmaosa on tummansinistä, tiivistä ja jäykkää kangasta, jota oli säilynyt haudassa vain yksi palanen. Vähäiset jäänteet jättivät paljon sijaa arvailuille vaatteen rakenteesta. Päällyshameen jäänteitä löytyi MEIDÄN MAILLA enemmän, vaikkei senkään rakenteen tai värin selvittäminen ollut helppoa. Todennäköisesti hame on koostunut useammasta kuin yhdestä kupurasoljilla kiinnitetystä kankaankappaleesta. Hameen taitteeseen on tehty etupistoin koristeruudukkoa, ja koska sinistä väriä näkyi kankaista Jaana Riikonen otetuissa kuitunäytteissä heikosti, on hameen väri vaalean sinivihreä. Esiliina on tummemman sinivihreä. Esiliinan kulmissa on viuhkamaiset spiraalikoristeet ja vyönauhana on irrallinen, tukevatekoinen punaruskea lautanauha. Ensimmäinen puku valmistui vuonna 1991. Puvun kankaat kudottiin nykyaikaisilla vaakakangaspuilla tehdasvalmisteisista langoista. 1990-luvun kuluessa Kuralan kylämäen arkeologisessa kokeiluverstaassa valmistettiin puku myös rautakautisia työtapoja ja -välineitä käyttäen. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 31. toukokuuta 2014
"
!
"
" !!!
AAMUSET 10 URHEILU Salomaa kisaa Kokkolan vesillä PURJEHDUKSEN 2.4 mR -luokan veneet kisaavat kauden toisen rankingkilpailun Kokkolassa 7.–8. kesäkuuta. Turkulaisista vedessä on Lontoon paralympialaisissa purjehtinut Niko Salomaa. Tänä kesänä Salomaa purjehtii poikkeuksellisen paljon kotimaan vesillä. Ranking-kisojen lisäksi miehen kalenterissa on muun muassa Raumalla elokuun alussa purjehdittavat SM-kisat. Katkeaako TPS:n voittoisa derbyputki runsaan viikon kuluttua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 31. toukokuuta 2014 Saman katon alle ÅBORAAKKELI Realismi iskee TPS:N jalkapallomiehistön kaudesta on muodostumassa juuri niin vaikea kuin pelättiin. Tuskin kukaan pilvilinnoja rakentelikaan, vaikka yllätysvoitto HJK:sta tulikin. Viimeaikojen vieraspelit ovat paljastaneet karulla tavalla joukkueen ongelmat. Mika Laurikaisen (kuvassa) johtaman nuoren ja kokemattoman joukkueen pelin rakenne hajoaa helposti. Vaikka Kupittaalla peli toistaiseksi kulkeekin, yleensä altavastaajan peli vaikeutuu pitkän kauden kuluessa. Kun hyvälläkään pelillä ei ole pisteitä irronnut, ei pistepussin karttuminen ole todennäköistä siinäkään vaiheessa, kun pelaaminen muuttuu vaikeaksi. Ja sellaisia vaiheita väistämättä tulee kauden mittaan. Vaikka kaudesta on takana vasta vajaa kolmannes, alkaa olla selvää, että TPS:n mestaruus on todellakin jumbosijan välttäminen. ILKKA LAPPI FBC:n ja Loiston edustusjoukkueet jatkavat omillaan fuusiosta huolimatta FBC Turku hegemoniamatseja tulee, Särkelä ennakoi. Ensi vuotta pidemmälle edustusjoukkueiden suhteen ei olla ehditty suunnitelmia tekemään. Kumpikin joukkue mielii kuitenkin haluaa ensi kaudella taistella tosissaan paikasta ykkösdivisioonassa. Nousu ykkösdivisioonaan toisi mukanaan myös valtakunnallisen tason. – Optimitilanteessa jompikumpi joukkue nousisi ensi kaudella ykkösdivisioonaan, Lintunen miettii. ILKKA LAPPI TURKULAISET salibandyseurat FBC Turku ja Loisto yhdistävät voimansa kesäkuun alussa. Fuusio hyödyttää molempia seuroja. Loiston takana ollut muutaman hengen ydinryhmä saa vastuuta siirrettyä omilta harteiltaan ja FBC saa tyttöjunioreita jatkossa kaikkiin ikäluokkiin. Yhdistymisen myötä FBC:stä tuleekin yksi maan suurimmista naissalibandyseuroista. – Meidän kannaltamme olennaista on, että saamme luotua tyttöjunioreihin selkeän pelaajaputken. Aiemmin ei olla oikein saatu joukkueita kaikkiin ikäluokkiin kasaan. Yhdistyminen tarkoittaa myös sitä, että ensimmäistä kertaa tyttöjen puolella on mahdollisuus tosissaan panostaa ja luoda yhtenäistä peli-identiteettiä, iloitsee FBC Turun toiminnanjohtaja Ville Lintunen. Ensimmäisen kerran yhdistyminen otettiin esiin vuodenvaihteen aikoihin. Lopulliset päätökset tehtiin kuitenkin pikavauhtia toukokuun aikana. – Molemmat osapuolet olivat yhtä mieltä yhdistymisestä ja asioihin löytyi nopeasti yhteinen sävel, FBC Turun toiminnanjohtaja Ville Lintunen (vas.) ja puheenjohtaja Peter Hoffström paiskasivat kättä Loiston puheenjohtajan Matti Pienihäkkisen ja varapuheenjohtajan kanssa yhdistymisen varmistuttua. Fuusion jälkeen FBC on yksi maan suurimmista naissalibandyseuroista. kuvailee Loiston voimahahmoihin lukeutuva Risto Särkelä. YHDISTYMISESTÄ huolimatta seurojen naisedustusjoukkueet jatkavat ainakin ensi kaudella omina joukkueinaan naisten kakkosdivisioonassa. – Meille oli tärkeää, että saimme pidettyä oman edustusjoukkueemme tässä vaiheessa, vaikka saman emoseuran alle siirrytäänkin. Käy- .HVNLYLLNNRQD NOR 9HULWDV 6WDGLRQLOOD )& ?17(5 tännössä edustusjoukkueen toiminta jatkuu nimeä, peliasujen väriä ja muuta myöden kuten ennenkin, Särkelä toteaa. Koska sekä FBC:n että Loiston naiset pelaavat kakkosdivisioonassa, ensi kaudella onkin odotettavissa poikkeuksellisen mielenkiintoisia paikallisvääntöjä. – Siitä ei olla ehditty puhua, mutta varmaan niistä aikamoisia KUMMASSAKAAN leirissä ei uskota, että mahdollinen ykkösdivisioonaan nousu muodostaisi ongelmia seuran sisällä. – Siinä tilanteessa pelaajat todennäköisesti jakautuisivat varsin luontevasti ykkös- ja kakkosdivisioonan välillä, Lintunen toteaa. – Ykkösdivisioonaan joukkueen saaminen olisi myös meidän junioreillemme jatkossa iso asia. Olisi hyvä, että valtakunnallisella tasolla olisi edustusjoukkue, jottei kilpailullisemmin lajiin suhtautuvien tarvitsisi välttämättä hakeutua muihin seuroihin, Särkelä puolestaan sanoo. .$$5,1$1 $,.8,6/8.,2 " ### ! ! !
12 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Legendaarinen rock-klubi tutuksi KUVIA kunnasta: TVO edestä ja takaa on valokuvanäyttely TVO:n toiminnasta. Nähtävillä on kattava katsaus 2000-luvun osakuntatoimintaan, jonka kuvastoon sisältyvät olennaisesti niin opiskelijaelämä kuin punk ja rock. Näyttely avautuu B-gallerian projektitilassa 30.5. TVO:sta kertovalla Ääniä maan alta -dokumenttielokuvalla ja on avoinna 15. kesäkuuta asti. Mitä kesän tulevista leffoista odotat kaikkein eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 31. toukokuuta 2014 Päiväni scifi-murmelina ESAN VALINTA Hämminkiä hangilla Edge of Tomorrow on nautittavan kajahtanutta tieteistoimintaa Warner Bros. Pictures MYÖNNÄN auliisti kuuluvani niihin, jotka eivät juurikaan innostuneet Ethan ja Joel Coenin Fargo-elokuvan pohjalta tehdystä televisiosarjasta. Olisi nimittäin kannattanut. Fargon tv-versio sijoittuu elokuvan tapaan talviseen Minnesotaan, mutta Bemidjin kaupunkiin. Paikalle saapuu hämärä Lorne Malvo (loistava Billy Bob Thornton), joka tuo mukanaan väkivaltaisen kaaoksen. Coenit toimivat sarjan tuottajina eivätkä he ole käsikirjoittaneet kuin yhden jakson, mutta heidän vaikutuksensa tuntuu. Yhtymäkohtia elokuvaan löytyy esimerkiksi hahmojen nimistä. Silti Fargo on kokonaan oma sarjansa, joka nimenomaan kunnioittaa alkuperäisteosta eikä matki sitä. Kenelle: Kaikille, jotka lämpenevät Coenien tyylille ja mustalle huumorille. Arvio: Samanaikaisesti sekä haudanvakava että hilpeyttä herättävä, erittäin laadukkaan oloinen tv-sarjauutuus. ESA TÖYKKÄLÄ ESA TÖYKKÄLÄ HOLLYWOODIN jättistudioissa luotetaan jatko-osien ja franchise-elokuvien rahaa takovaan voimaan. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa X-Men: Days of Future Past, Transformers - tuhon aikakausi ja Apinoiden planeetan vallankumous, joista odotetaan tämän kesän kassamagneetteja. Ja elokuvasarjan, kuten SpiderManit, voi tietysti aina startata uudestaan eri näyttelijöillä ja ohjaajilla. Kehitys vaikuttaa kieltämättä tylsältä. Jo pelkästään siksi omalaatuinen Edge of Tomorrow kohoaa piristävästi esiin blockbuster-kesän tarjonnan keskeltä. Aivan puhtaalta paperilta sitäkään ei ole tosin keksitty, sillä käsikirjoitus perustuu Hiroshi Sakurazakan kuvitettuun All You Need Is Kill -romaaniin. Avaruusolennot ovat hyökänneet maapallolle ja pitävät hallussaan Keski-Eurooppaa. Keskelle kiivainta taistelua määrätään Yhdysvaltain armeijan majuri William Cage (Tom Cruise). Hänellä ei ole päivääkään taistelukokemusta, eikä hän edes tiedä, miten aseen varmistin toimii. Cage kuolee rintamalla heti. KUOLEMANSA jälkeen Cage säpsähtää hereille armeijan tukikohdasta ja kuulee upseereilta täsmälleen samat lätinät kuin aiemminkin. Hän on jumiutunut selittämättömästi aikasilmukkaan, jossa hän kuolee ja herää uudelleen samasta tilanteesta satoja kertoja. Kerta kerralta Cage oppii vihollisen jokaisen liikkeen ja yrittää vakuuttaa muut siitä, että hänellä on ratkaisu sotaan. Edge of Tomorrow on juuri sopivasti päätön tieteissotakuvaus. Se ymmärtää rajansa eikä yritäkään lähteä ylittämään niitä. Sotilaat pukeutuvat futuristisiin robottipanssareihin, Cagen rinnalla taisteleva sotasankari Rita (Emily Blunt) käyttää aseenaan valtavaa miekkaa (miksi sellainen edes olisi sodassa tuliasetta parempi?) ja avaruusoliot ovat hämmentäviä lonkerosotkuja. Överiä? Taatusti, eikä silti yhtään liikaa. SUORASTAAN riemastuttavan älytön on myös se tapa, jolla Cagen juuttuminen aikakierteeseen perustellaan katsojalle. Tom Cruise on omiaan Tom Cruise on majuri William Cage, joka joutuu sotaan ylivoimaisia avaruusotuksia vastaan vailla päivääkään taistelukokemusta. sotilaana, joka on majurin arvostaan huolimatta sotatilanteessa aivan väärässä paikassa. Elokuvassa Cage kuolee, kuolee ja kuolee, eikä siinä ole mitään vakavaa. Juuri toistosta suurin osa elokuvan huumorista kumpuaakin. Edge of Tomorrow etenee toimivalla rytmityksellä, eikä yhtäkään tylsää hetkeä pääse syntymään. Aivan viimeisillä minuuteillaan se kuitenkin lopahtaa. Suuren finaalin aikana nähdään näyttävää toimintaa, mutta sen jälkeen vihoviimeiset kuvat ovat niin hätäisen oloisia, ettei loppuratkaisu oikein vaikuta huipentumalta.
<KWL| WRWHXWHWDDQ 3RUW $UWKXULQ V\GlPHHQ .DNRODQ KLVWRULDOOLVHQ YDQNLOD DOXHHQ 7XUXQ /LQQDQ MD VDWDPDQ YlOLWW|PllQ OlKHLV\\WHHQ 9LHUHVVl YHKUHl 7DOOLPlHQSXLVWR MD NLYHQKHLWRQ SllVVl P\|V 0HULPLHVDPPDWWLNRXOX $VXQQRLVVD UXQVDDVWL HULODLVLD SRKMD UDWNDLVXMD /DDGXNNDDW PDWHULDDOLW $XWRSDLNDW VLMDLWVHYDW PDDQDODLVHVVD DXWRKDOOLVVD VHNl SLKDNDQQHOOD DYR MD NDWRVSDLNNRLQD .DXSSDWRULOOH NP +\YlW MD QRSHDW OLLNHQQH\KWH\GHW $UYLRLWX YDOPLVWXPLQHQ ORSSXYXRQQD +LQWDHVLPHUNNHMl DON 7\\SSL K NW DON K NN DON S K NW S K NN V S K N V S K NN V S P NUV 0K ¼ ¼ ¼ ¼ ¼ ¼ 9K ¼ ¼ ¼ ¼ ¼ ¼ $XWRKDOOLSDLNDW ¼ DXWRNDWRVSDLNDW ¼ MD SLKDSDLNDW ¼ 6RLWD MD WLHGXVWHOH OLVll 3XK
*60 (VLWWHO\W VRSLPXNVHQ PXNDDQ
SXKHOXW VQW SXKHOX VQW PLQ
PERUSLAKIVALIOKUNNAN ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen koulujen järjestämään uskonnon harjoittamiseen liittyvien päätösten jälkeen annettiin muun muassa Opetushallituksen taholta ymmärtää, että perustuslain vastainen uskonnonharjoituksen järjestäminen olisi marginaalinen ongelma suomalaisissa kouluissa. Puhuttiin, että ongelmia esiintyy vain hyvin harvassa koulussa. Nämä väitteet on nyt osoitettu vääräksi. Ylen keskiviikkona (21.5.) julkaisema tutkimus ja vapaaajattelijain saamat ja raportoimat havainnot todistavat, että koulut eivät ole kiinnostuneita oppilaiden oikeudesta päättää, haluavatko he osallistua uskonnon harjoittamiseen. Vain 40 prosenttia kouluista on järjestänyt vaihtoehtoista toimintaa uskonnon harjoittamisen ajaksi. Ongelma on laaja ja siihen on puututtava välittömästi. Opetushallituksen tulisi pikaisesti laatia sellaiset ohjeet, että kaikkien koululaisten perustuslailliset oikeudet voidaan turvata olennaisesti aiempaa paremmin. On hyvä pitää mielessä, että perustuslaki toteaa, että kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantunnon vastaiseen uskonnon harjoittamiseen. Euroopan ihmisoikeustuo- mioistuimen mukaan julkisen vallan ei tule pakottaa ihmisiä paljastamaan uskonnollisia tai uskonnottomia katsomuksiaan. Selkein ratkaisu olisi, että koulut eivät enää järjestä yhden(kään) uskonnon tunnustuksellisia uskonnonharjoitustilaisuuksia. Eri katsomuksiin ja uskontojen tapoihin ja juhliin tutustuminen monipuolisesti ja tasapuolisesti sen sijaan on suotavaa. Uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana, koska osa ihmisistä pitää katsomustaan arkaluontoisena tietona samoin kuin poliittista kantaansakin. Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtiokirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin. Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain. PETRI KARISMA PUHEENJOHTAJA VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO RY POHJOISMAINEN hyvinvointiyhteiskunta on se malli, johon suomalaiset ovat tottuneet. Sen mallin mukaan työllä ja yrittämisellä saa vaurastua, mutta myös vähemmän onnekkaista pidetään huolta. Se on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus opiskella, edetä työelämään, elää turvattu vanhuus. Sen yhteiskunnan tunnuskuva on vakaus, joka palvelee kaikkia: työntekijöitä, yrittäjiä ja niitäkin, jotka sairauden tai työttömyyden vuoksi ovat avun tarpeessa. Harmaan talouden harmaat eminenssit eivät tätä yhteiskuntamallia kunnioita. Heitä ajaa eteenpäin oman edun tavoittelu ja ahneus. Heille vakaa yhteiskunta on este, joka tulisi tuhota. Hyvinvointiyhteiskunnan perusta on valettu verotukselle. Jokainen osallistuu ja veroilla maksetaan armeijan aseet, rakennetaan maantiet, Aamuset sairaalat ja koulut, luodaan perusturva jokaiselle. Harmaan talouden eminenssit eivät kunnioita työelämän pelisääntöjä. Tarjouskilpailujen hallitsemissa markkinoissa he vievät urakat. Rehellinen yrittäjä ja duunari jää vaille työtä. Verotulot jäävät keräämättä. Rehellinen Suomi häviää. Ketkä hyötyvät lamasta, sekasorrosta ja epävakaudesta? Ne, jotka haluavat tuhota demokraattisen yhteiskunnan, ja luoda kaaoksen, jonka hillitsemiseen tarvitaan lopulta diktaattori. Näin kävi 1930-luvulla, jolloin Saksa ajettiin täydelliseen kaaokseen. Siksi on tultava esiin. Siksi on taisteltava harmaata taloutta vastaan. Kukaan ei ole siltä turvassa jos sen annetaan levitä kuin rutto. JANNE LAULUMAA (SD.) RAISION KAUP.VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Uskonto koulussa ei Harmaa talous vähäinen ongelma varastaa kaikilta 19 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 31. toukokuuta 2014 Kulttuuri byrokratian rattaissa TOUKOKUUN alulla uutisoitiin Turku 2011 -säätiön joutuvan mahdollisesti maksamaan takaisin kulttuuripääkaupunkivuoden avustuksia. Summa ei ollut aivan pieni, puhuttiin runsaasta kahdesta miljoonasta eurosta. Säätiö luonnollisesti on tilintarkastusyhtiön selvityksestä täysin toista mieltä. Sen mukaan jo hakemusvaiheessa on puhuttu siitä, että osaa kulttuurivuoden hankkeista oli tarkoitus jatkaa vuoteen 2016 saakka. Tänäkin kesänä Turun kesästä voi bongata lukuisia tapahtumia, jotka ovat kulttuuripääkaupunkivuoden peruja. Useita niistä ei olisi mahdollista järjestää ainakaan nykyisessä muodossaan ilman Turku 2011 -säätiöltä saatuja avustuksia. Monia Turkua edeltäneitä kulttuuripääkaupunkihankkeita on kritisoitu siitä, etteivät ne luo aidosti kestävää kulttuuria kaupunkiin. Turussakin asiaa epäiltiin äänekkäästi etukäteen, mutta pelot osoittautuivat turhiksi. Turussa kulttuuripääkaupunkivuodesta on ollut aitoa hyötyä kulttuuriväelle. Jälkeenpäin kulttuuripääkaupunkivuotta onkin kehuttu pääosin onnistuneeksi hankkeeksi. Kaikki eivät koskaan ole tyytyväisiä, mutta soraäänet ovat nykyään vähemmistössä. RAHOITUKSESSA voi olla epäselvyyksiä, mutta puhtaasti kulttuurin näkökulmasta kulttuuripääkaupunkivuosi ja siitä seuranneet asiat ovat olleet piristysruiske kaupungille. Turku on huomattavasti viriilimpi kulttuurikaupunki kuin vielä viisi vuotta sitten. Se on helppo todeta kesällä kaupungilla liikkuessa. Ilman kulttuurivuotta tapahtumia olisi paljon vähemmän. ILKKA LAPPI INTERNET www.aamuset.?