Keskiviikko 31. elokuuta 2016 | Nro 64 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Emilie Gardberg oli musikaalisen perheen lapsi. Häntä kiinnostivat kuitenkin myös Exceltaulukot. Siitäkin ura urkeni. Kaupunki s. 6 Orkesterin taustaääni Syksyn sadosta voi pyöräyttää vaikkapa kuohkeat rieskat. Sekaan sopivat monenlaiset juurekset. Maku&nautinto s. 16 Rieskaa pöytään MacGyver oli 80-luvun lapsille ikoninen hahmo. Joona Lindberg etsii sisäistä ihmemiestään monologinäytelmässä. Viihde s. 18 Takatukka ja linkkari Kaupungista kääpiö: tehtäviä karsitaan, tulot romahtavat. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 31. elokuuta 2016 RAISION kulttuuripalkinto annetaan raisiolaiselle yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on joko uransa aikana tai kuluneen vuoden aikana tehnyt merkittävää kulttuurityötä joko alueellisesti, paikallisesti tai valtakunnallisesti. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa. Ehdotuksia voi tehdä 28. lokakuuta kello 16:een mennessä. Palkinto jaetaan Harkon valanta -tilaisuudessa 20. marraskuuta. Kenelle Raision kulttuuripalkinto? VIIME vuoden verotuspäätösten postittaminen on alkanut ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Uusi verotuspäätös tulee, jos veroilmoituksen tietoihin on tullut muutoksia. Korjatun verotuspäätöksen voi saada, vaikkei keväällä saapuneen veroilmoituksen tietoja olisi muuttanut. Keväällä saapunut verotuspäätös on lopullinen, jos veroilmoitukseen ei ole tullut muutoksia. Verohallinto maksaa veronpalautukset tilille 29. marraskuuta. Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on 25. marraskuuta ja toinen 1. helmikuuta. Veronpalautukset jo marraskuussa Nyhtökaura, mifu, härkis. OIetko innostunut lihankorvikkeista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunkiseudun joukkoliikenne Föli ja Lounais-Suomen Taxidata Oy aloittavat Raisiossa bussija taksiliikenteen yhdistävän liityntäliikennekokeilun. Syyskuun alussa aloittavan palvelun nimi on Fölix. Fölix ulottuu keskustan ulkopuolisille alueille myös niinä vuorokaudenaikoina, jolloin bussiliikenteen järjestäminen ei ole muuten mahdollista. Fölixin palveluaika on arkisin noin kello 16–22 ja viikonloppuisin 8–18. Liityntäpysäkkeinä ovat Raision torin kaksi pysäkkiä, joiden kautta kulkevat bussit Turkuun ja Naantaliin. Kokeilu koskee taksimatkoja tavallisilla taksiautoilla. Fölix vie kotiin asti Raisiossa MAAKUNTAJOHTAJA Kari Häkämiehen ensimmäinen videoblogi julkaistaan tiistaina. – Luulen, että olen Suomen ensimmäinen säännöllisesti tubettava maakuntajohtaja, rikoskirjailijanakin tunnettu Häkämies hymähtää. Videoblogeja on tarkoitus julkaista joka viikko. Häkämiehen suomenkieliset videoblogit ovat 2–4 minuutin mittaisia ja ne ovat Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla www.varsinaissuomi.fi tai liiton YouTube -kanavalta. Maakuntajohtaja vloggaajaksi UUTISANALYYSI MITÄ tapahtuu Turun kaupungille ja sen taloudelle, kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alussa? Sosiaalija terveyspalvelujen uudistus siirtää palvelujen järjestämisvastuun uusille maakunnille, jotka perustetaan heinäkuussa 2017. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä katoaa iso osa, sosiaalija terveyspalvelujen lisäksi esimerkiksi ympäristöterveydenhuolto ja pelastustoimi, mutta myös verotulot romahtavat. Kunnan tuloveroprosentti voi olla vuonna 2019 vuoden 2018 tuloveroprosentti vähennettynä 12,3 prosentilla. Turun kaupungin tuloveroprosentti on nyt 19,50, joten vuonna 2019 kutistuva Turku voisi kantaa asukkailtaan enää 7,2 prosentin veroa. Kokonaisveroaste tuskin laskee, sillä maakuntien toiminta on rahoitettava. Rahoitus tulee valtion kautta, mutta veronmaksajien lompakosta. Maakunnille siirtyy kustannuksina 17,7 miljardia euroa. Maakunnalle siirtyy valtionosuuksista 5,9 miljardia euroa. Kunnilta siirtyy maakunnille verotuloja 11,8 miljardia euroa. Kuntien yhteisöverotuottoja alennetaan 0,5 miljardia euroa. Kaupunginvaltuutetut saivat maanantaina katsauksen soten ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Alustajina olivat kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja muutosjohtaja Antti Parpo. Randell listasi kaupungin kannalta kriittisiä kysymyksiä. Onko maakuntien itsehallinto aitoa, kun rahoitus tulee valtiolta, eikä omaa verotusoikeutta ole? Miten järjestetään omaisuuden siirto kunnilta maakunnille? – Voiko omaisuutta siirtää muuten kuin käyvin arvoin? Kaupungeissa maaomaisuudenkin arvo on suurempi, mietti Randell. MAAKUNNAN leipiin siirtyisi kaupungilta noin 5 500 työntekijää, mutta miten siirto toteutetaan nin, ettei palveluja häiritä? – Ettei vain pureta yhtä ja rakenneta toista, epäili Randell. Parpo nosti yksityiskohtana esille terveysja sosiaalipalvelujen potilastietojärjestelmät. Niitä on VarsinaisSuomessa terveyspalveluissa kuusi erilaista ja sosiaalipalveluissa kolme. Järjestelmät pitäisi yhdistää kiireellisesti. Mikael Miikkola (ps.) tiukkasi Parpolta, mitä kansalaisten palveluille tapahtuu. – Niiden saatavuus ehkä paranee, arvioi Parpo varovasti ja muistutti, ettei valinnanvapaudesta ole vielä linjauksia. Moni valtuutettu oli huolissaan integraatiosta eli sosiaalija terveyspalvelujen yhdistämisestä, joka oli uudistuksen lähtökohta. Sen toteutumista pidettiin kyseenalaisena. – Pelkään, ettei saavuteta soteintegraatiota, eikä senttiäkään säästöä. Viemme päätöksenteon entistä kauemmas ihmisistä, arveli Piia Elo (sd.). Huolta herätti myös se, riittääkö verorahoitus edes jäljelle jäävien tehtävien hoitoon. Hyvinvoinnin edistämiseen eli ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon varataan yksi veroprosentti. – Eikö kaupungin kaiken toiminnan pitäisi olla hyvinvointia edistävää, vastasi Annika Saarikko (kesk.) epäilijöille. VALTUUTETTUJA huoletti myös se, että uusien palvelulaitosten hallitukseen on nimettävä poliitikkojen sijasta hallitusammattilaisia. – Keskeinen epäkohta on, että tulevien palvelulaitosten hallitukset muodostuvat hallitusammattilaisista. Käytännössä se tarkoittaa, että siirretään valtaa vaaleissa valituilta päättäjiltä elinkeinoelämän edustajille, arvioi Li Andersson (vas.). Ville Auvinen (kd.) pohti kaupungin velkataakkaa. – Eikö velan määrä suhteellisesti kasva, jos tulot vähenevät, kysyi Auvinen. LASSE VIRTANEN Mikä on tulevaisuuden kunta? Sote ja maakuntakuntauudistus hämmensivät myös valtuutettuja LASSE VIRTANEN JYRKKÄLÄN asuinalue täyttää kohta 50 vuotta. Ensimmäiset asukkaat muuttivat vuonna 1968 ja alue valmistui vuonna 1974. Alkuperäisiä asukkaita Jyrkkälässä asuu yhä 45. He kokoontuivat KOy Jyrkkälänpolun kutsusta yhteiseen tilaisuuteen viime viikonloppuna. Idean isä oli asukasaktiivi, eläkkeellä oleva huoltomies Kurt Laine. – Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki ne, jotka asuneet Jyrkkälässä alusta asti. Heitä on 45. Kaikkia ei voitu kutsua, osa on asunut välillä muualla, mutta ovat sitten muuttaneet takaisin. Se on niin iso ryhmä, että se kutsutaan 50-vuotisjuhliin, kertoo isännöitsijä Marjatta Roth. – Me tulimme vuonna 1971, muistelee Laine. – Hyvä aluehan tämä on. Ei meillä ole mitään aikeita lähteä mihinkään. Rothin mukaan tarkoituksena on koota asukasraati ja taltioida historiaa. Jyrkkälässä on käynnissä mittava peruskorjaus. Julkisivut saavat uuden ilmeen, parvekkeet ja ikkunat uusitaan ja siirrytään koneelliseen ilmanvaihtoon. Aurinkopaneeleja asennetaan. Kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa. – Suunnittelu aloitettiin vuonna 2014, remontti vuonna 2015 ja valmista on vuonna 2018 keväällä. Silloin pidetään valmistumisjuhlat. – Euroiksi muutettuna rakentaminen maksoi 70-luvun alussa vähän yli viisi miljoonaa euroa. Asunnot korjattiin 2000-luvun alussa. Siihen meni 20 miljoonaa euroa. Asukkaita on nyt noin 1 300. Kun lähiö valmistui, asukkaita oli lähes 2 500. – Oli perheitä, jokaisella oli 2–3 lasta, muistelee Laine. – Oli hirveän kivaa päästä aivan upouuteen asuntoon, kun lähti paikasta, jossa ei ollut mitään mukavuuksia, kertoo Ritva Puukka, joka muutti Jyrkkälään syksyllä 1970. Jyrkkälässä vielä 45 alkuperäistä asukasta Ritva Puukka ja Kurt Laine ovat Jyrkkälän alkuperäisiä asukkaita. Lasse Virtanen
3 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VALITTUJEN Palojen tekemän Luotetuin merkki -lukijatutkimuksen mukaan Hesburger on Suomen luotetuin pikaruokaravintolaketju. Yli puolet vastaajista nimesi Hesburgerin eniten luottamusta herättäväksi pikaruokaketjuksi. Luotetuin merkki on vuosittainen kyselytutkimus. Kysely tehtiin Suomessa jo 16. kerran ja siinä selvitettiin Suomen luotetuimmat tuotemerkit 43 eri kategoriassa. Kyselyyn vastasi lähes 2 000 henkilöä. Hesburger luotetuin pikaruokaketju SUOMEN talous on istunut kuin täi tervassa vuosikymmenen. Kansantalouden kokonaistuotanto ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen (Taloussanomat 26.8.). Valtiosihteeri Raimo Sailas on puhunut menetetystä vuosikymmenestä. Syynä on maailmanlaajuinen taloustaantuma, jonka vaikutukset ovat Suomessa olleet erityisen suuret. Tehdasteollisuus on supistunut neljänneksen eikä yksityisten palvelujen 13 prosentin kasvu ole sitä paikannut. Muutos on jättänyt ison loven julkiseen talouteen. Valtion velka on lähes tuplaantunut vuoden 2008 54 miljardista eurosta nykyiseen yli sataan miljardiin euroon. Valtion budjetin alijäämä on ensi vuonna lähes kuusi miljardia euroa. Helsingin Sanomien mukaan julkisen talouden kiviriippana on työttömyys (28.8.). Viime vuonna maksettiin työttömyysetuutta lähes 700 000 suomalaiselle ja työttömyys paisutti valtion menoja 7,6 miljardia euroa. Työttömyyskorvausmenot ovat kaksinkertaistuneet alle kymmenessä vuodessa. EI ole ihme, että poliittinen keskustelu kiertyy työn ja työttömyyden ympärille. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan, kiky-sopimuksia solmitaan. Poliitikot kaipaavat talouskasvua ja vetävää vientiä, jotta tekijöille olisi työtä. Toiset haluavat elvyttää velalla, toisten mantrana ovat joustavat työmarkkinat ja yleissitovuudesta luopuminen. Taloussanomien laskelmien mukaan työttömyys selittää kuitenkin vain osan ongelmasta. Valtion tulot eivät ole romahtaneet, vaan kasvaneet kymmenessä vuodessa 41 miljardista 48 miljardiin euroon. Samana aikana menot ovat kuitenkin paisuneet enemmän, 40 miljardista 55 miljardiin euroon. Työttömyys selittää menokasvusta vain miljardin. MENOLOIKAN selittäjinä ovat erityisesti kuntien valtionosuuksien sekä työ-, kansanja takuueläkkeiden kasvu. Ne selittivät kaksi kolmannesta menojen paisumisesta. Eläkemenot kasvavat ja ikääntymisen aiheuttama julkisen talouden kestävyysvaje paisuu lähivuosina. Työttömyys ja ikääntyminen ovat umpisolmu, jonka avaamisessa on työtä pitkälle tulevaisuuteen. LASSE VIRTANEN Menetetty vuosikymmen LASSE VIRTANEN VASEMMISTOLIITON valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittiin maanantaina Pirjo Rinne, joka voitti Johannes Yrttiahon äänin 5–4. Ryhmäjohtajan pesti vapautui, kun puolueen puheenjohtajaksi valittu Li Andersson vetäytyi siitä. Jukka Kärkkäinen esitti tehtävään Yrttiahoa, joka sai tukea myös Elina Sandelinilta ja Pasi Heikkilältä. Rinnettä esitti Sauli Saarinen. Rinnettä tukivat myös Mirka Muukkonen, Rinne haluaa yhteistyötä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja Pirjo Rinne haluaa lisätä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Jonny Holmén Alpo Lähteenmäki ja Andersson. Rinne kiisti, että kyse olisi linjaristiriidasta, mutta myönsi eron tyyleissä tehdä politiikkaa. – Olemme kaksi erilaista poliitikkoa. Minä olen nainen ja hän mies. Meillä on erilainen tapa tehdä tätä työtä. Minulle politiikka on aina ollut neuvottelemista ja yhteistoimintaa. Mennään asiat edellä. Rinne ei silti lukeudu Turku-sopimuksen eli laajan kannattaja. – Kun siitä äänestettiin, olin sitä mieltä, että se kortti olisi pitänyt katsoa loppuun asti. Li Andersson teki valtavan työn. Kävimme sitä läpi, mutta kunnallisjärjestössä päätettiin, ettei mennä mukaan. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei Turku-sopimus ole tämän päivän politiikkaa. Sote on Rinteen mielestä hyvä huono esimerkki. – Valtuustoryhmien sopimus tehtiin yli kolme vuotta sitten. Siellä ei lue mitään näin suuresta asiasta. Se kuitenkin sitoo ja sulkee suut poliitikoilta. Sellaisesta en tykkää. Mieluummin neuvotellaan asia kerrallaan. aamuset.?
Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 31. elokuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KIRKON keskusteluapu tarvitsee uusia vapaaehtoisia. Päivystäjät auttavat yhteydenottajia puhelimessa, chatissa, netissä ja kirjeellä. Päivystäjät auttavat yhteydenottajia elämän solmukohdissa. Luottamuksellisissa keskusteluissa puhutaan tavallisimmin ihmissuhteista, yksinäisyydestä, terveyden ja sairauden kysymyksistä sekä elämän mielekkyydestä. Valtakunnallista päivystystyötä tehdään yli 40 paikkakunnalla. Kirkko etsii uusia kuuntelijoita SIIRI Jumppasen kirjoituksesta (Aamuset 28.8.) ymmärsin, että opastettiin autoilijoita? Mutta onkohan edes kaikilla turvenuijilla ajolupaa tai kuntoa? Puhumattakaan säännöistä! Keitä ne ovat, jotka tulevat kärkikolmion takaa eteen? Jos omaa kaikki tiedot ja taidot, niin noudattaa myös niitä! MUALIMOO KIERTÄNNÄ UKKO AHVENANMAALLA on montakin hienoa ja hyvää ruokapaikkaa. Stallhagen on erikoisen upea ravintola. Olutta, paikallista ja hyvää. Sekä Järsön Stickstugan. Parasta kuitenkin kummankin tuotannossa on, että keliaakikkokin voi nauttia siellä. Valitettavasti Ahvenanmaalla ei ole sisäistä liikennettä sillälailla, että autoton turisti pääsisi näihin kohteisiin. TIINA STAUFFER MONTA hyvää paikkaa on saarella. Paras kahvila Maarianhaminassa on Bagarstugan ja Jomalassa Brobacka. Paras ravintola kaupungissa on Indigo & Nautical, kesäisin ÅSS. Paras kaikista on Godbyssä, eli Stallhagen pub. Terveisin yli 30 v. Ahvenanmaalla asunut. LEENA LAAKSONEN MIHAILOVICIN suunnittelema Leninin talo on kaunis sipulikattoineen. Ihailin sitä asuessani 10 vuotta sen lähellä puutalossa asemaa vastapäätä. A-LB Onko jossain liikennemerkki, jonka sijoittelu on päin seiniä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ettäs tiedätte. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI TAVOITIMME runoilija Joni Pyysalon tiistaina kello 11.30. Missäs oot? – Elän jännittäviä aikoja, sillä opettelemme kolmannen luokan aloittaneen poikani kanssa, kuinka mennään yksin bussilla kouluun. Sinulta ilmestyy syyskuussa esikoisromaanisi Alaska. Oliko vaikeaa hypätä romaanin pariin? – Kirjoitin novellikokoelman opetellakseni romaanin kirjoittamista. On se aika erilaista, koska runon tai novellin voi rakentaa yhden tunnelman muutoksen varaan, mutta romaanissa juonta ja käänteitä pitää olla enemmän. Minun piti myös opetella kevyempi kirjoitustyyli. Onko itse työ eronnut? – On siinä jonkun verran eroja ollut. Vielä isompi asia itselleni on kuitenkin ollut huomata se, että romaania tehdessä pitää uskoa omaan näkemykseen todella paljon. Runoa tai novellia kirjoittaessa olen pystynyt aika tarkkaan määrittelemään sen, miten lukija tekstin näkee. Romaanin kohdalla en osaa yhtään sanoa, miten lukijat tekstin tulevat tulkitsemaan tai mihin he kiinnittävät huomiota. Olet myös työstämässä kokoelmaa Jarkko Laineen Turkuaiheisista teksteistä. Mikä tämä projekti on? – Se on Jarkko Laineen seuran projekti, joka julkaistaan ensi keväänä. Kokoamme yhteen Jarkon tekstejä, jotka liittyvät Turkuun. Mielestäni on erityisen mielenkiintoista tehdä vertailuja samoissa paikoissa kirjoitettujen tekstien välillä. Millaisena esimerkiksi Kupittaankatu näyttäytyy Jarkon teksteissä eri aikoina. Uuteen opetellut runoilija Kaisa Kettunen ILKKA LAPPI RUNSAAT neljä vuotta Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä toiminut Emilie Gardbergilla on syytä olla tyytyväinen. Viime vuonna ollut TFO:n juhlavuosi sujui hyvin ja ensi vuonna edessä on Suomen satavuotisjuhlavuosi, mikä tulee näkymään monin tavoin myös filharmonisen orkesterin vuodessa. – Suomen historiassa musiikilla on iso rooli siinä, millainen kansa meistä on tullut. On luontevaa, että se näkyy monella tapaa myös juhlavuodessa, Gardberg toteaa. Usein filharmonisen orkesterin arjessa taiteellinen johtaja Leif Segerstam nousee keskiöön. Intendentin rooli TFO:n toiminnassa on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä. Intendentti suunnittelee ohjelmistoa yhdessä taiteellisen johtajan kanssa, mutta lisäksi intendentin vastuulla on toiminnan taloudellinen kokonaisvastuu. – Ei se kuitenkaan mene niin, että Segerstam ehdottaa ja minä tyrmään. Filosofiani tässä työssä, ja aikaisemmissakin töissäni, on ollut, että kaikin keinoin yritämme saada toteutettua hullujakin ideoita ja löytää resursseja niiden toteuttamiseen, jos se vaan mitenkään on mahdollista, Gardberg selventää. ENNEN TFO:n intendentin pestiä Gardberg on toiminut muun muassa Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana. Gardbergin ansioluettelosta löytyy myös Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian ja Turun konservatorion intendenttinä toimiminen. Klassisen musiikin parissa työllistyminen oli Gardbergille luonteva vaihtoehto pienestä pitäen. Kotona klassinen musiikki oli arkea ja molemmat vanhemmat työskentelivät musiikin parissa. – Musiikki tuli minulle äidinmaidossa. Äiti oli opettajana konservatoriolla. Perheemme ihanne varmaan oli olla esiintyvä muusikko. Itsekin harrastin muun muassa pianonsoittoa, mutta aika nopeasti minua alkoi vetää puoleensa musiikin taustatöiden kanssa työskentely. Perheelleni epätyypilliseen tapaan rakastin esimerkiksi Excel-taulukoita. TAUSTALLA työskennellessäkin Gardberg pääsee toimimaan päivittäin musiikin kanssa. Konserttitilanteet ovat myös intendentille antoisimpia hetkiä työssä, vaikka työn lavalla tekevätkin muusikot. – Aika usein pääsen aistimaan konsertteja yleisön puolelta. Vaikka yleisö onkin passiivisessa kuuntelijan roolissa, konserttitilanne on vahvasti vuorovaikutteinen. Esiintyjät lavalla kyllä aistivat täydestä katsomosta tulevan energian. – Tunne konsertin lopussa, kun yleisön ja esiintyjien lataus purkautuu on intendentillekin hieno hetki. Siinä hetkessä aistii usein vahvaa onnellisuutta, kun tavallaan sekä esiintyjät että yleisö on antaneet kaikkensa esitykselle, Gardberg sanoo. Orkesterin taustaääni Intendentti Emilie Gardberg pitää TFO:n naruista kiinni Emilie Gardberg vastaa orkesterin ohjelmiston suunnittelusta taiteellisen johtajan kanssa. Jari Laurikko
7 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 31. elokuuta 2016 VIIME viikonloppuna Kupittaan kentällä pelattu jalkapallon yli 35-vuotiaiden ikämiesten SM-turnaus päättyi isäntäjoukkueen juhliin, kun turnauksenjärjestäjänä toiminut Jyrkkälän Tykit kaatoi loppuottelussa rangaistuspotkujen jälkeen TPS:n. Samalla päättyi kaksi vuotta jatkunut Kiffenin valta. JyTyn voitto oli myös historiallinen, sillä vuodesta 1982 järjestetyn JKKI35-sarjan SM-turnausta turkulaisjoukkue ei ole aiemmin voittanut. Tykit juhli Kupittaalla TAIVAS varjele, näittekö minkä kaveri iskee ja mitä näitä nyt on. Torilla tavataan ja niin edelleen. Ei, nyt ei puhuta muutaman vuoden takaisesta Suomen maalista Venäjää vastaan vaan Jonne ”Foppa” Virtasen (kuvassa) rankkarimaalista CHL:ssä, jolla Liberec kaatui viime perjantaina. Voitto ratkesi vasta voittolaukauskilpailun kahdeksannessa parissa. Jonne Virtanen uitti kiekon häkkiin vastaavalla tavalla kuin Peter Forsberg Lillehammerin olympialaisissa. Nyt ei panoksena ollut olympiakulta, mutta voitto oli makea ajatellen TPS:n jatkosaumoja alkulohkossa. Sen verran tyylikäs kopio alkuperäisestä Virtasen maali oli, että on tainnut Youtube olla ahkerassa käytössä. Ari-Pekka Selinin työtä Virtasen kikka helpottaa mukavasti. TPS:lla ei viime vuosina ole liikaa rankkarispesialisteja ollut. Pienellä hiomisella Virtasesta voisi saada Jussi Jokisen veroisen rankkaripelotteen arsenaaliin. Vaikka maali oli lähes yhtä hieno kuin Forsbergin vastaava, Jonne tuskin maalillaan kuitenkaan postimerkkiin pääsee. Sovitaanko silti, että ei ollut Virtasen ainoa rankkarimaali tällä kaudella. Ja eikö niin, että samalla menee myös henkilökohtainen maaliennätys (7) uusiksi. ILKKA LAPPI Uusi spesialisti Montako maalia Jonne Virtanen tekee alkavalla kaudella Liigassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI VAPAAOTTELIJA Timo-Juhani Hirvikangas on tullut lajin ystäville lukkospesialistina, jonka ottelut ovat usein päättyneet lukkoihin. Erityisesti jalkalukot ovat Hirvikankaan bravuureita. Turkulaisen jalkalukot ovat olleet kovaa valuuttaa myös lukkopainispesialistien keskinäisissä väännöissä. Hirvikankaan palkintokaapista löytyy muun muassa kolme ADCC:n lukkopainin EM-kultaa. – Ensimmäinen mestaruus (2008) totta kai on hieno juttu, mutta se tuli vähän puskista. Pääsin kisoihin enkä oikein tiennyt, mitä odottaa. Vasta niiden kisojen jälkeen aloin tosissani panostaa lukkopainiin, jolloin vapaaottelu jäi hetkeksi vähemmälle, Hirvikangas muistelee. Puolassa käydyissä kisoissa kulta heltisi viidellä ottelulla. Hirvikankaan otteet eivät jättäneet jossiteltavaa, sillä neljä ottelua Hirvikangas voitti lukolla ja vain yksi kamppailu kesti täyden ajan. – Matseihin lähdin jo silloin all in -periaatteella. Hain lopetuksia kaikin keinoin. ENSIMMÄISEN Euroopan mestaruuden arvoa nostaa sekin, että Hirvikangas oli tuolloin harrastanut lajia vasta kolme vuotta. – Vuonna 2005 menin FFG:n vapaaottelun peruskurssille. Leisténin Marko sai houkuteltua kuitenkin lukkopainikisoihin ja siitä se lähti, mies toteaa. EM-menestyksen myötä Hirvikangas on myös edustanut Suomea kolmesti MM-kisoissa. Noissa karkeloissa tie on kuitenkin tyssännyt jo ensimmäiseen otteluun. Puskista Euroopan huipulle Timo-Juhani Hirvikangas pani lukkopainin EM-kisoissa kaiken peliin Timo-Juhani Hirvikankaan lukkopainitaidot ovat olleet kovaa valuuttaa myös vapaaottelussa. Helmikuussa 2013 Hirvikankaan syleilyyn jäi Evgeniy Odnorogin jalka. Ilkka Lappi – Ensimmäiset MM-kisat Espanjassa (2009) menivät ihan sumussa. Oli ihan epätodellinen olo, kun ympärillä pyöri äijiä, joiden opetusvideoita olin katsellut. Tuli sellainen olo, että ihan kuin en oikein kuulunut sinne ja matsi päättyikin parissa minuutissa. Kisojen jälkeenkin koko homma tuntui kuin unelta, Hirvikangas muistelee. Vuonna 2011 Hirvikangas oli jo valmiimpi, mutta hävisi jälleen ensimmäisen ottelunsa. Tuolloin tappio amerikkalaiselle Justin Raderille tuli niukasti pistein. – Olin panostanut lajiin enemmän ja oli sellainen olo, että siellä voisi pärjätäkin. Lisäksi se harmitti, että jos olisin Raderin voittanut, olisin päässyt seuraavalla kierroksella ottelemaan Brasilian Rafael Mendesiä vastaan (lukkopainin kaksinkertainen maailmanmestari). Siinä olisi tosissaan päässyt testaamaan oman tason. VIIME vuosina Hirvikangas on keskittynyt vapaaotteluun ja lukkopaini on jäänyt vähemmälle. Täysin mahdotonta ei kuitenkaan ole, että mies vielä nähtäisiin myös lukkopainimatolla. – Sekin on käynyt mielessä, että olisin lähtenyt tänä syksynä EM-kisoihin Saksaan. Ajatus kiehtoi lähinnä sen takia, että ensi vuonna MM-kisat järjestetään Suomessa. Tosin EMkisat osuvat samaan päivään, jolloin Tomppa (Tom Niinimäki) ottelee Helsingissä ja lupauduin jo miehen kulmaan, joten todennäköisesti jää lähtemättä.
9 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 31. elokuuta 2016 SUNNUNTAINA 4. syyskuuta järjestetään Paimiossa Sukselan vanhan kyläkoulun pihapiirissä perinteiset maaseutumarkkinat kello 10–14. Tarjolla on lähiruokatori, buffetti sekä paikallisia tuotteita. Markkinoilla on esillä Raili Mikkosen Paimio-aiheisia veistoksia ja Veli-Pekka Mikkosen maalauksia. Lasten iloksi on kotieläimiä, lasten puuhapiste, kasvomaalausta ja ratsastusta. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1995 asti. Markkinatunnelmaa kyläkoululla PÄÄNSÄRKY on Mehiläisen mukaan yleinen vaiva jo kouluikäisillä. Arviolta kolmasosa yli 10-vuotiaista tytöistä kärsii toistuvasta päänsärystä ja neljäsosalla pojista on samoja oireita. Kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla yleisimmät päänsäryn tyypit ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Jännityspäänsärkyä aiheuttaa usein pitkäjaksoinen istuminen huonossa asennossa. Jännityspäänsärkyyn hyvä apu voi levon lisäksi olla fyysinen toiminta ja happihyppely sekä ruutuajan rajoittaminen pariin tuntiin päivässä. Jos päänsärky tulee voimakkaina kohtauksina, toispuoleisesti ja pulssin tahdissa jyskyttäen, voi kyseessä olla migreeni. Jos päänsärky on usein toistuvaa ja voimakkuudeltaan sellaista, että se haittaa opiskelua tai arkisten askareiden suorittamista, on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen. Päänsärky vaivaa koululaisia Jäätkö kaipaamaan kesää? Mitä erityisesti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA RAISION Perheneuvolassa järjestetään eronneille ja eropäätöksen tehneille vanhemmille tarkoitettu Erovanhempistartti-vertaistukiryhmä. Ryhmän tavoitteena on auttaa vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet erotilanteessa sekä tukea eron jälkeistä jaettua vanhemmuutta. Vertaistukiryhmän neljällä tapaamiskerralla käsitellään eri teemoja. Tapaamiset alkavat työntekijän pitämällä alustuksella, jonka pohjalta teemasta keskustellaan. – Keskustelujen kautta vanhemmilla on mahdollisuus saada ymmärrystä lapsen näkökulmaan sekä jaetun vanhemmuuden herättämiin tunteisiin, sanoo sosiaalityöntekijä Katja Kurjenrauma Raision perheneuvolasta. Ero on kriisi sekä aikuiselle että lapselle. Aikuinen menettää puolison ja arjestaan kumppanin. Taloudellinen tilanne heikkenee usein eron myötä, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta. Lapsiin ero vaikuttaa Kurjenrauman mukaan konkreettisesti. – Lapsi syntyy vanhempiensa parisuhteeseen. Eron myötä asetelma muuttuu olennaisesti, ja lapsen pitää työstää asiaa. Lapsen asuinpaikka ja kaverit saattavat vaihtua ja sosiaaliset suhteet muuttuvat. VANHEMPIEN vastuuna on pitää mielessä lapsen tarpeet. Kurjenrauman mukaan lapselle on hyvä kertoa lapsentajuisesti, mikä tulee muuttumaan ja mikä säilyy ennallaan. Lapsen tulee saada kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. – On tärkeää, että vanhempi viettää lapsen kanssa aikaa ja juttelee hänen kanssaan. Lapsen ja vanhemman eroprosessit etenevät omaa tahtiaan. Lapsi saattaa toivoa pitkään, että vanhemmat palaisivat yhteen. Aikuisen pitää antaa lapselle tilaa ja tulevaisuudenuskoa. Muutokset ovat erotilanteessa väistämättömiä. Lapsen sopeutumista helpottaa se, että jotkut asiat pysyvät ennallaan. Kurjenrauma kertoo, että tuttuja tapoja, päivärutiineja ja joitakin juhlaperinteitä kannattaa säilyttää. Isovanhempien ja muiden läheisten ihmisten pysyminen elämässä luo turvallisuudentunnetta lapselle. Aikuisen haasteena on hillitä omat tunteensa lapsen edun vuoksi. Vanhempien riitely on Kurjenrauman mukaan lapselle vaikeimpia asioita erotilanteessa. – On erittäin tärkeää, että aikuinen pyrkii puhumaan hyvää toisesta vanhemmasta lapsen kuullen ja lapselle. Kummallakin vanhemmalla on aikuisen vastuu omista sanoistaan ja teoistaan. YKSI suurimmista haasteista on samaan aikaan erota puolisosta ja rakentaa yhteistyötä hänen kanssaan. – Eroon liittyy usein vihan ja kiukun tunteita. Lapsen takia täytyy silti kyetä tekemään yhteistyötä. Se on vaikea yhtälö. Vanhemmuuden jakaminen vaatii vuorovaikutusta. Erovanhempistartti kokoontuu ensimmäisen kerran keskiviikkona 28. syyskuuta. Ryhmä on tarkoitettu Raision, Ruskon ja Naantalin kuntalaisille. Yhteistyötä eron jälkeen Erovanhempistartista saa eväitä vanhemmuuden jakamiseen Eroavan parin täytyy kyetä yhteistyöhön, jos on yhteisiä lapsia. Thinkstock METSÄN asukkaat ovat pääosassa Susanna Koivunevan laatimassa aikuisten värityskirjassa. Kaukametsän (Metsäkustannus) kiehtovista luontoaiheisista kuvista löytyy valinnanvaraa sekä pikkutarkasta työskentelystä että selkeistä linjoista pitäville. Kovakantisen teoksen sivuilla on kuvien lisäksi muun muassa Eino Leinon, Aleksis Kiven ja Katri Valan metsäaiheisia runoja, jotka tukevat värityskuvien salaperäistä tunnelmaa. Väritä metsä
11 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 31. elokuuta 2016 JOKAINEN suomalainen heittää vuodessa 23 kiloa ruokaa roskiin. Vihannekset ja hedelmät muodostavat tästä kolmanneksen. Apetitin tekemään kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin. Eniten ruokahävikkiä syntyy yksinasuvien ja varakkaampien talouksissa. 23 kiloa ruokaa roskiin KASVISRUOAN ja uudenlaisten proteiinilähteiden suosio kasvaa, kun kuluttajat Suomessa ja maailmalla etsivät vaihtoehtoja lihalle. Valio on kehittänyt paistettavan ruokarakeen joka on uudenlainen, suomalaisesta maidosta valmistettu ja runsasproteiininen pääraaka-aine lämpimään ruoanlaittoon. Mifu-ruokaraetta voi käyttää esimerkiksi jauhelihan, kinkun ja kanan tapaan. Sata grammaa ruokaraetta sisältää 14 grammaa maitoproteiinia, mutta vain kolme grammaa rasvaa. Tuote on laktoositon, gluteeniton, hiivaton, soijaton ja kananmunaton. Vaihtoehto lihalle Leivotko itse leipää? Mikä on suosikkilämpimäisesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG KOVAOHRANEN, kovaotranen, leposka, lepuska rieskalla on monta nimeä. Rieska on ohut, nostattamaton leipä, joka valmistetaan ilman hiivaa tai hapatusta. Rieska tehdään yleensä kaurasta, ohrasta tai perunasta joihin yleensä lisätään vehnää sitkon saamiseksi. Eri maakunnissa on erilaisia rieskoja ja jokainen pitää omaa rieskaansa ainoana oikeana. PohjoisPohjanmaalla rannikon ja sisämaan rieskat ovat hyvin erilaisia. Rieskasanallakin tarkoitetaan hyvin erilaisia leipiä, myös hapatettuja sillä esimerkiksi Kaakkois-Suomessa rieske on ohraja vehnäjauhoista, vedestä ja piimästä leivottu paksu hiivaleipä. Etelä-Karjalassa happamattoman ohraleivän nimitys on kovaohranen tai kovaotranen ja ohuen perunakakkaran nimi taas on leposka tai lepuska. Muualla Itä-Suomessa, esimerkiksi Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ohrarieskaa sanotaan nyrkkirieskaksi. Eteläsavolaisten rieska on ohratai tattarisuurimoista ja piimästä tehty leipä jonka taikina turvotetaan yön yli ennen paistamista ja tarjoillaan munavoin kanssa. Tämä turkulaisen kaurarieskan ohjeessa kuitenkin hieman oikaistaan, eikä aineksiakaan reseptissä ole kuin neljä. Porkkana tekee rapeasta rieskasta hieman mehevämmän ja nyt loppukesästä juurekset ovatkin sesongissa. Sadonkorjuurieska (6 leipää) 1 purkki kermaviiliä 0,5tl suolaa 3dl kaurahiutaleita 1 iso porkkana voita Lämmitä uuni 250 asteeseen. Kuori ja raasta porkkana. Sekoita kulhossa keskenään kermaviili, suola, kaurahiutaleet ja porkkanaraaste. Voitele leivinpaperi voilla ja muotoile taikinasta lastalla kuusi pyöreää rieskaa. Paista uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes rieskat ovat kypsiä. Sipaise päälle voita ja nauti. Kauraa ja porkkanaa Rapeat ja helpot sadonkorjuurieskat Henriikka Fingerborg SUOMALAINEN härkäpapuosaaja Verso Food on kehittänyt suomalaisesta härkäpavusta tuoreen tuoteinnovaation Härkiksen. Se soveltuu käytettäväksi niin arkikuin viikonloppuruoissa jauhelihan tapaan. Härkiksen pääraaka-aine härkäpapu on todellista kotimaista voimaruokaa. Härkäpapu on monelle suomalaiselle varsin tuntematon, vaikka sitä onkin viljelty Suomessa jo 1200-luvulta alkaen. Monelle tulee yllätyksenä, että härkäpapu sisältää enemmän proteiinia kuin naudanliha. Siinä on myös runsaasti kuituja ja B-ryhmän vitamiineja. Rasvaa Härkiksessä on yhdeksän grammaa sataa grammaa kohden, josta 8,3 grammaa on niin sanottua hyvää tyydyttymätöntä rasvaa. Tuotteen yhtenä raaka-aineena käytettävä herneproteiini sisältää luontaisesti natriumia, joka lisää tuotteen suolapitoisuutta. Härkis sopii myös vegaaniseen ruokavalioon. Härkis haastaa nyhtökauran kä äpaen k ksen
17 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 31. elokuuta 2016 TIIRIKKALASSA 8. syyskuuta esiintyvä Loretta and the band tarjoaa yleisölle valikoiman tunnettuja suomipop ja -rock covereita. Laulaja Loretta Svennevigin lisäksi bändissä esiintyvät Johannes Penttilä, Pekka Oravuo, Iida-Sofia Holkeri ja Felix Damski. Kokoonpano versioi J. Karjalaisen ja Scandinavian Music Groupin kappaleita. Keikka alkaa torstaina yleisöystävälliseen aikaan kello 20. Ilmainen sisäänpääsy. Moderneja Suomi-klassikoita MUUTAMA vuosi sitten Lassi Valtonen nousi ryminällä monen tietoisuuteen Idolsin kautta. Mies julkaisi myös mielenkiintoisen debyyttilevyn, jonka jälkeen Valtonen on elänyt hiljaiseloa. Miehen toinen levy Kasvottomat päivät on paluu estradille. Ainakin musiikillisesti levy esittelee muuttuneen miehen. Siinä missä debyytti oli villapaitamiehen haurasta folkkia, on Valtosen uusi musiikki särmikkäämpää poprockia. Jos Valtonen oli debyytillään sympaattinen, on uusi musiikki elämän karaiseman miehen tarinointia. Laulutekstien rivit on ladattu painavilla sanoilla. Taikametsä-biisin tekstissä Valtonen kyselee ”Mihin on kadonnut kaikki se lapsen viattomuus?”. Ja vastaa: ”no kenties johonkin kapakkaan taikka vaan täysin unholaan”. Valtosella on taitoa laittaa peräkkäin merkityksellisiä sanoja kuulostamatta kuitenkaan mitenkään erinomaiselta. Tekstien yhteinen nimittäjä on ihmiselon kasvukivut. Vaikka sanomaa Valtosen biiseissä on reippaasti, ei lopputulos ole lyijyn raskas. Musiikki tuo sopivaa kepeyttä kokonaisuuteen. Ajoittain myös teksteissä haaveillaan siitä saavuttamattomasta naapurin tytöstä. Kenelle: Arkisen elämän ihmettelijälle. Arvio: Kaivattu paluu musiikin pariin. ILKKA LAPPI Muuttunut mies Millaisia muistoja sinulla on MacGyverista? Oliko sarja osa nuoruuttasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI SVEITSIN armeijan linkkuveitsi, ilmastointiteippi, takatukka, valkoiset lenkkarit. Monet 1980-luvulla lapsuutta ja nuoruutta eläneet kasvoivat MacGyverin kanssa. Richard Dean Andersonin näyttelemä pasifistinen Ihmemies tarjosi aikanaan monelle kasvukipuilleelle turvallisen pakopaikan. MacGyverin maailmassa asiat eivät korjautuneet raa’alla lihasvoimalla vaan älyllä, klemmareilla ja ilmastointiteipillä. Vuonna 1977 syntyneeseen Joona Lindbergiin MacGyver teki aikanaan syvän vaikutuksen. – Olin oikean ikäinen, kun sarjaa alettiin Suomessa esittää. Mietin voiko tällaista sankaria olla, koska silloin elokuvissa näki Rambon ja muita maskuliinisempia sankareita. Itse olen myös pikkupojasta lähtien tykännyt rakentaa ja korjata kaikenlaista, Lindberg sanoo. Vuosia Lindbergin takaraivossa on kytenyt ajatus MacGyveriin liittyvästä näytelmästä. Syyskuun 2. päivä ajatus konkretisoituu Tehdas Teatterissa, kun ensi-iltansa saa Jukka Kittilän ohjaama Mäc Eli sisältäni monitoimiveitsen löysin. Monologinäytelmässä Lindberg pääsee kosketuksiin sisäisen MacGyverinsa kanssa. – Alusta asti oli selvää, että esityksen pitää olla monologi. Ehkä sen takia, että ajatus koko jutusta oli niin järjetön, koska sarjassa on hirveästi hahmoja, Lindberg pohtii. – Lähtökohtamme ei ole MacGyverin suora siirtäminen näyttämölle. Ennen kaikkea esityksessä pohditaan oman ikäpolvemme, 30-40-vuotiaiden, sukupolvikokemusta, suhdetta fiktiivisiin roolimalleihin, mitä 1980luku tarjosi ja sitä miten fiktiiviset esikuvat kulkevat läpi elämän vaikuttaen aikuisiässäkin tapaamme katsoa maailmaa, Kittilä sanoo. VAIKKA MacGyver on vahva sukupolvikokemus 80-luvulla lapsuuttaan eläneille, Kittilä ja Lindberg uskovat, että näytelmällä on annettavaa myös yli viisikymppisille ja toisaalta 1990-luvun lopulla syntyneille, jotka eivät MacGyverin ensimmäistä aaltoa ole eläneet. – Jos on kasvanut MacGyveriin ja muihin 1980-luvun pop-kulttuurijuttuihin, totta kai siellä on tasoja, joita tunnistaa. Haluaisin kuitenkin ajatella, että esitys antaa myös muille. Pyrimme käsittelemään ihmisyyttä ja ihmisenä olemista laajempana kokonaisuutena, Kittilä toteaa. 30 vuoden takaisesta maailmasta paljon on muuttunut. Monet MacGyverin käsikirjoituksista liittyivät tavalla tai toisella kylmään sotaan. MacGyverin hahmossa on kuitenkin paljon sellaistakin, mikä pätee myös nykyaikana. – Sarjassa ihmisten välillä tapahtuu paljon sellaista, mikä ei lakkaa koskaan olemasta ajankohtaista. Minulle itselleni tässä ajassa sarja puhuttelee erityisesti tee se itse -estetiikkansa vuoksi. Kykyä rakentaa käsillä olevista asioista ratkaisuja asioihin tarvitaan tänä päivänä monella elämän alueella. Yhden sukupolven roolimalli MacGyverin elämänarvot ovat ajankohtaisia 2010-luvullakin Linkkuveitsi ja takatukka ovat olennaista kuvastoa Joona Lindbergin lapsuudesta. Ilkka Lappi k tt Mi j lk i i aamuset.?
19 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET Viihde
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 31. elokuuta 2016 TIMO SALMESMAA DBTL:n valloittanut Jari Sillanpää muistaa Turun seutua. Paljaana-kirjassaan elämäänsä syväluodannut viihdemaailman kuningas esiintyy perjantaina Naantalin Kaivohuoneella. DBTL Muinaistulien ilta valaisi Uittamon Paviljongin elojuhlan. Edes ulkona riehunut Rauli ei latistanut intiimiä tunnelmaa. Saaristolaisbuffet’n ravitsemat ihailivat tulijonglööri Kai Kuutamon taiturointia. Kuningaskakku Rozzy Randall ja Santtu Kiili verryttelivät ennen illan h-hetkeä. Mr. Uittamo iloitsi kesäkauden lukuisista tilausjuhlista. Timo Salmesmaa FightBack Run 3 kutsuu lauantaina Suurtorille. Pekka Hyysalon inspiroiman lenkin voi taittaa juosten tai kävellen. Liikuntarajoitteisille on oma lähtönsä. TS-tanssiopiston tanssijat ja Image Team Modelsin sportshow viihdyttävät osallistujia. Viime kesänä etenemistä kirittivät SaaraSofia Sirén, Marko Raikasniemi ja Robin. Täysi-ikäistynyt artisti maalailee aikuistumistaan musiikissaan ja näyttelee sotamies Hauhiaa uudessa Tuntematon sotilas -filmatisoinnissa. Jari Laurikko Verkostoitumista. Kalle Kulmala ja Anne Ylitalo orientoituivat syksyyn the Caviar Clubilla. Mikael Jungnerin ajatuksia herättävää alustusta Showroomissa kuunnellut kaksikko vaihtoi ajatuksia yritysvieraiden kanssa. DBTL:ään tyytyväinen Kulmala lupasi ensi suveksi uusia yllätyksiä. Timo Salmesmaa VG:n syyskauteen orientoituva Julius Virtanen rentoutui Börs Night Clubilla. Mallimaailmaan suuntaava komistus sai arvokkaita vinkkejä Emmy Sinisalolta ja Christa Silvennoiselta. Börs avaa perjantaina portit Babylonian puutarhoihin. Gardens of Babylon -teeman toteuttavat Flowers of Life & Rito Secreto. Timo Salmesmaa Sealed with a kiss. Opiskelijabileiden Startti otetaan torstaina Fortessa. Diskojen Mersu kietoo kuudetta kertaa simasuut huomaansa. Rentoilun lomassa kannattaa vahtia pokemoneja. Marilyn ja Vegas virittävät partymaratonin fuksit, piltit ja Traden Kaupunkikierros kahdessa kerroksessa. Timo Salmesmaa Taiteiden Yössä turkulaisille näyttäytynyt Maru Design esittäytyy lauantaina FightBack Run -tapahtuman muotinäytöksessä Suurtorilla. Designer Marja Aalto-Setälä visioi syksyyn kotimaisia, rentoja vaateuutuuksia, mm. merinovillasta. Klassikkokorut etenevät kauden sesonkiin hohtavissa teräsketjuissa. Marun assarina toimi Hiushuone VOG:in Marie Nuutinen. Timo Salmesmaa Viime viikolla ilmestynyt Tauski Elämä ja teot syväluotaa rakkauden ruhtinaan elämää. Roastista tutun Antto Terrasin terävä kieli sivaltaa niin ohjelmatoimistokuin musiikkipiirejä, pääosan saavat kuitenkin sankarin kohtalottaret. Jälkikasvu Jimmy Peltonen ja Armend Begu suuntaavat muotimaailmaan. Nuoret mallit nähdään syksyn aikana muotinäytöksissä ja -kuvauksissa. Timo Salmesmaa
21 Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 31. elokuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI Tack… …nej tack! ROBIN sai Hauhian roolin uudesta Tuntemattomasta sotilaasta. Radio Airiston Aaltojen elokuvatoimituksen mukaan myös Batman piipahti koekuvauksissa. Vaan ei ollut Louhimiehellä mitään käyttöä vanhalle sankarille. NO nyt on kunnollista. Maakuntajohtaja Kari Häkämies avasi YouTubeen kanavan ja ryhtyy vloggaajaksi. Ei muuta, Häksy, kuin kamera lätsään ja Turun yöhön. Kyllä tulee katsojia! ENSIN korotettiin rikesakon määrää, jotta valtio saisi lisää tuloja ylinopeussakoista. Mutta ihmiset yllättäen höllensivätkin kaasujalkaansa. Nyt poliisissa pyöritellään ajatusta ylinopeuden alarajan laskemisesta, jotta sakkotuotot kasvaisivat sovittuun. Taitaa olla idea peräisin Speden pöytälaatikosta. SARAMÄEN vankilan piti olla pakovarma, mutta maanantain vastaisena yksi vanki otti ja häipyi. Iltalehden mukaan vanki irroitti sellinsä ikkunan ja laskeutui lakanaköyden avulla maahan, kiiveten lopuksi muurin yli. Lienee paikallaan suorittaa pikainen tarkastuskäynti vankilan kirjaston seikkailukirjahyllylle. MITÄ Särkänniemen delfiineille olisi pitänyt tehdä? ANDERSSON: Delfiinit olisi pitänyt pitää Särkänniemessä ilman näytöksiä, kunnes Euroopassa rakenteilla olevat eläköitymiseläinpuistot ovat valmiit, jonne delfiinit olisi aikanaan siirretty. PERHEENTUPA: Turvallisuuspuolen ihmisenä itseäni hämmästytti, että delfiinien siirrosta tehtiin valtava spektaakkeli samaan aikaan, kun 200 000 ihmisellä Suomessa oli sähköt poikki. Varmasti delfiinit vetoavat tunteisiin, mutta oli hämmästyttävää, että asiaa seurattiin hetki hetkeltä. LA: Jos delfiinien siirrosta olisi tiedotettu asiallisesti etukäteen, spektaakkelia ei ehkä olisi syntynyt. Nyt asiasta luotiin sellainen kuva, että on tapahtumassa jotain salamyhkäistä. Ajateltiin, ettei kukaan huomaa mitään. Se on mahdollisimman huono viestintästrategia, jos halutaan antaa kuva, ettei tässä ole mitään ongelmallista tai hämärää. Jälkeenpäin on selvinnyt myös, että poliisi ja Särkänniemi ovat olleet eri mieltä siitä, että onko tiedottamattomuus ollut yhteinen päätös. CP: Itse näen asian niin, että medialla oli tarve tehdä asiasta hirveä haloo. En ole koskaan nähnyt, että Korkeasaari tai Ähtärin eläinpuisto olisi kauheasti lähetellyt tiedotteita, että nyt siirretään eläimiä paikasta toiseen. Kyllähän tämä lähti aivan lapasesta. LA: Minusta tämä osoittaa sen, että eläinsuojelukysymykset herättävät ihmisissä kiinnostusta ja tunteita. Delfinaario on minusta monella tapaa eri asia kuin muut eläinpuistomme. Se on monelle edustanut sellaista eläinten hyväksikäyttöä täysin kaupallisin tarkoituksin. CP: Itse olen ihmistensuojeluihminen. Pystyn samaistumaan siihen keskisuomalaiseen ihmiseen, joka etsii netistä tietoa sähkönkorjausten etenemisestä. En kritisoi asiasisältöä vaan sitä, miten siitä uutisoidaan. Yle seuraa hetki hetkeltä delfinaarion pihaan tulevia rekkoja. Kaupallisilta medioilta vielä sen ymmärrän, koska ihmisiä kiinnostaa, mutta Ylen ei lähtökohtaisesti tarvitsisi lähteä kaikkeen tällaiseen. CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Kenttäharmaa VS Punavihreä KORKEAN rakentamisen suunnitelmia laadittaessa on Turussa otettava vahvasti huomioon erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden lausunnot. Suomen vanhinta kaupunkia rakennetaan tuleville sukupolville ja vuosisadoille, eikä pikavoittoja pidä tavoitella. Turun Keskusta katsoo, että esimerkiksi Kakolan tornia on syytä selvittää perusteellisesti, jotta korkean rakentamisen pelisäännöt saadaan sovittua yhdessä ja demokraattisesti. Asiantuntijatahojen, kuten aluehallintoviraston ja museokeskuksen, kielteisetkin kannat on otettava vakavissaan huomioon päätöksiä tehtäessä. Lyhytnäköinen ja harvoja palveleva gryndaaminen menneitten vuosikymmenten tyyliin on Turussa lopetettava kerta kaikkiaan, ja päätösten on kaavoituksenkin saralla perustuttava asiatuntemukseen ja läpinäkyvään hallintoon. Korkealla rakentamisella on Turussa kuitenkin merkittävä tehtävä muun muassa viimeisten umpeen rakentamattomien viheralueiden säilymisen mahdollistajana, eikä sitä tule tästä syystä sellaisenaan tyrmätä. Korkean rakentamisen onkin Turussa perustuttava vain ja ainoastaan taloudelliseen ja väestölliseen tarpeeseen, kaupunkikuvalliseen harkintaan ja täysin avoimeen päätöksentekoon. TURUN KESKUSTAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Korkeaa rakentamista harkittava tarkkaan MTK-VARSINAIS-SUOMI edellyttää viljelijäomisteisten elintarvikeyritysten luottamushenkilöiltä ehdotonta tahtotilaa kotimaisten elintarvikeyritysten yhteistyöhön. MTK-Varsinais-Suomen johtokunta keskusteli elintarvikkeiden raaka-aineiden alkuperämerkinnöistä ja tuontiraaka-aineiden käytöstä kokouksessaan. Elintarvikevalmistajien tulee pyrkiä tuotteissaan mahdollisimman isoon kotimaisuusasteeseen, tämä on mahdollista yritysten välisellä yhteistyöllä. Ruoantuottajien etujärjestö kannustaa elintarvikeyrityksiä toimimaan yhteistyössä. Raaka-aineet tulee hankkia kotimaisilta toimittajilta niin pitkälle kuin mahdollista. Omien tuotteiden toimitus kotimaisille jalostajille tulee olla itsestään selvyys erityisesti viljelijäomisteisten yritysten strategiassa, samoin kotimaisten raaka-aineiden käyttö tuotteissa. Elintarvikeyritysten keskinäisellä yhteistyöllä voidaan osaltaan parantaa kotimaisen ruokatuotannon kilpailukykyä ja varmistaa ruokaomavaraisuus jatkossakin. TAPIO RINTALA PUHEENJOHTAJA MTK-VARSINAIS-SUOMI Yritysten yhteistyötä lisää
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 31. elokuuta 2016 KOLUMNI NÄKY on hätkähdyttävä – ja samalla hellyyttävä. Toistakymmentä höyryävää ukkoa istuskelee pyyhkeet lanteilla ja oluttölkit kourassa Kallion katuvilinässä. Helsinkiläinen ystäväni harrastaa yleisiä saunoja ja hänen vanavedessään astelen Harjutorinkatua kohti tummuvassa illassa punaisena hehkuvaa SAUNA-valomainosta. Ahtaassa aulassa on tungosta. Miesten puolelta lappaa väkeä vilvoittelemaan. Eteiseen paiskatun pakastearkun kansi maiskahtelee tiuhaan. Omat saunajuomat ovat sääntö numero yksi. Rento partajäbä punaisessa pipossaan rahastaa ja pian ollaan vuonna 1928 avatun saunan pukuhuoneessa. Tummat puiset kaapinovet ovat ajan viiruista virttyneet. Löylyn sydämenä hehkuu jylhä, neljättä metriä korkea kertalämmitteinen puukiuas. Etiketin hanskaava saunoja huikkaa sisään tullessaan ”Kokonainen vai puolikas?”. Kiukaan kyljessä olevasta pienestä luukusta sihautetaan vettä, vaikka yläparvella on lämpöä jo pitkälti toistasataa astetta. Sementti polttelee jalkapohjia ja hikeä puskee selkäytimestä saakka. ISTUSKELEN kylki kyljessä kadun varressa. Ohikulkijat eivät kiinnitä iloiseen porinaan huomiota, onhan se arkinen näky. Keski-ikäistyviä miehiä ja nuorehkoja naisia, siinä illan saunasakki. Puhutaan politiikasta, Lapin-reissuista, virkamiesten pitkistä lomista ja Kallion parhaista kebabeista. Ei siinä voi turkulainenkaan kuin nautiskella tunnelmasta. Helsingissä yleisiä saunoja on enää kolme ja Turussa vain yksi – sekin lämmitetään vain kerran viikossa. Ja se on sääli, sillä yleisessä saunassa puhdistuu ennen kaikkea sielu. TEEMU P. PELTOLA Yleisessä saunassa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T ONKO joku tosiaan niin tyhmä, että luulee kirjaston putoavan valmiina taivaasta ja sitten vain lainataan ja palautetaan automaatilla? Jonkun pitää ne lainattavat kirjat, lehdet ynnä muut valita ja ostaa. Myös toiminta pitää suunnitella ja toteuttaa, ei Itsepalvelukirjastoakaan voi jättää oman onnensa nojaan. Aina tarvitaan henkilökuntaa esimerkiksi korjaamaan jumiutuneita koneita ja pitämään yllä hyllyjärjestystä niin, että kirjastosta ylipäätään löytää jotain. Asiakkaat kun tuppaavat jättämään materiaalin vähän sinne tänne. PIRKKO LEINO Kirjastovirkailijoita todellakin tarvitaan EU on jonkinverran sekaisin Britannian takia. Mitä hyötyä Suomelle on ollut kuulumisesta EU:hun. itsemääräämisoikeus on mennyt, oma raha on poissa. Omat päättäjät tekevät kaiken mitä EU määrää, ilman kritiikkiä. Suomen tervanpoltto on EUherrojen hampaissa ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin yksikään poliitikko ei puolusta perinteistä tervanpolttoa. Sanotaan, että on hyvä olla eu jäsenmaa, koska on vapaus matkustaa. ollaanhan sitä ennenkin matkustettu, näytetty passi passiluukulla ja jatkettu matkaa. Rajojen avautuminen kaikelle liikenteelle on tuonut melkein pelkästään rikollisuutta ja ihmiskauppaa. Minä en ainakaan näe tässä niin sanotussa vapaudessa mitään hyvää. Äänestin vuonna 1994 ei EU:lle ja olen edelleen samaa mieltä. EU-päättäjillä on pelko puserossa, että jos Britannia pääseekin pienillä tappioilla eroon kerhosta ja saa takaisin oman tahtonsa, niin mikä maa on seuraava. Suomi on vaikka yksinään jäsen. Olemme sellaisessa liemessä vielä EU-jäsenmaksuissa ja muissa rahamyllyissä, että kansa ei osaa edes aavistaa. Vielä tuosta vapaasta kulkemisesta, ainakin meidät on tarkistettu satamissa tullessamme Saksasta, on kyselty matkan syytä ja pyydetty passia. Miksi? Jos kerran pitäisi olla vapaa liikkuvuus, emmekä varmasti ole profiileiltamme rikollisia. Siteeraankin vanhan takinkääntäjän sanomaa: missä EU, siellä ongelma. Muuten, Ruotsillahan oli avainkysymyksenä nuuska liityttyään unioniin. He saivat tahtonsa läpi ja pitää nuuskansa. Kaipaan aikaa hyvää entistä, omaa rahaa ja vapautta päättää itse asioistamme, koska eikö se olekin itsenäisen valtion etuoikeus. JUSSI KUJANPÄÄ Mitä hyötyä EU:sta on ollut?