Lauantai 31. lokakuuta 2015 | Nro 82 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun sokeritehtaan lakkauttaminen jätti happaman maun monen sokerityöläisen suuhun. Kaupunki s. 8 Hilloa sokerista Päivi Alpisalon grilli on Itäharjun maamerkkejä. Ensimmäiset asiakkaat koputtavat oveen jo aamuviideltä. Kummalki pual s. 14 Ritilät kuumina Nukketeatterissa kaikki on mahdollista. Kuten vaikkapa se, että dalai-lamasta tulee gangsteri. Viihde s. 22 Dalai-lama mafiosona ”Hemmetin kallista ja aivan älytöntä”, sanoo Olli A. Manni. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 31.10.2015 Lauantai 31. lokakuuta 2015 HINTA ja laatu eivät ole enää ainoita asioita, joita tuotteita ja palveluja myyvien yritysten kannattaa pohtia. Niiden täytyy varautua skandaaleihin ja kriisitiedottamiseen. Tämän huomasi liha-ala, kun Oikeutta eläimille ry sai teurastamoilla salaa otettua videokuvaa julki Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Alkoi lihagate, jolle ei näy loppua. HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen nimesi päivän punaiseksi tai veriseksi maanantaiksi (TS 29.10.). Poliisi käynnisti jo rikostutkinnan. Tutkinnan kohteena on, onko Paimion Teurastamo Oy syyllistynyt eläinsuojelulainsäädännön rikkomiseen ja se, ovatko kuvaajat syyllistyneet julkisrauhan rikkomiseen tai salakatseluun. EVIRA on ilmoittanut, että se tutkii teurastamojen toimintaa. Sen tarkastuseläinlääkärien luvataan estävän teurastamoja jatkamasta videolla nähdyn kaltaista toimintaa. Luupin alle joutuvat myös itse tarkastuseläinlääkärit. Mikäli he ovat olleet tietoisia siitä, mitä teurastamoissa tapahtuu, mutta eivät ole siihen puuttuneet, niin Evira lupaa puuttua myös heidän toimintaansa. Paimion Teurastamo Oy reagoi nopeasti ja ilmoitti, että ”videolla näkyvät yksittäiset poikkeustilanteet” otetaan välittömään käsittelyyn. Turkulainen HKScan hankki viime kesänä 50 prosentin omistusosuuden Paimion Teurastamo Oy:stä, josta tuli HKScanin konserniyhtiö. HKScan tiedotti edellyttävänsä, että sen omat ja konserniyhtiöiden työntekijät sekä sopimustuottajat kohtelevat tuotantoeläimiä hyvin ja eläinten hyvinvointisäädösten mukaisesti. PAIMION Teurastamo kuuluu Kaivon Liha Kaunismaa -konserniin, jolta Hesburger hankkii naudanlihapihvejä. Hesburger irtisanoutui heti ”eläinten kaltoinkohtelusta” ja ilmoitti olevansa valmis harkitsemaan tavarantoimittajan vaihtamista. Somen aikakaudella uutiset kulkevat nopeasti ja huonot uutiset vielä nopeammin. Tulipalo on sammutettava heti tai maine menee. Maineenhallinta ei saisi ohittaa sitä, että teot ovat tärkeämpiä kuin sanat. Toiminnan eettisyys merkitsee, ei sanojen siisteys. LASSE VIRTANEN Verinen maanantai PITÄISIKÖ uskonnonopetus yhdistää elämänkatsomustietoon ja tehdä siitä kaikille pakollinen aine? LAINE: Yhteinen katsomusaine kaikille olisi paras vaihtoehto. Ala-asteikäiselle on aika abstraktia pohtia, mitä kristinusko pohjimmiltaan on. ALA-SULKAVA: Minusta toisiin uskontoihin tutustuminen auttaa ymmärtämään toisia kulttuureja paremmin. Etenkin tulevaisuudessa, kun lapsemme joutuvat elämään entistä monikulttuurisemmassa ympäristössä. Uskonto selittää, miksi toisella on tietynlaiset tavat. AL: Mehän olemme Suomessa oikeastaan täysin uskonnotonta sakkia. MA-S: Enemmistö käy kirkossa vain häissä ja hautajaisissa. Lasten pitäisikin saada mahdollisuus tehdä itse valintansa ja muodostaa johtopäätöksensä sen sijaan, että annetaan valmiiksi pureskeltu kakku eteen. AL: Peruskoulussa olisi tärkeää herättää lapset kyseenalaistamaan asioita. MA-S: Lapset ovat luontaisesti avoimia ja tiedonjanoisia, he haluavat tietää miksi joku toimii niin kuin toimii. AL: Lapsillani on kouluaineena elämänkatsomustieto ja jossain vaiheessa kummallekin on tullut vaihe, että ”Jeesus on ihan pläääh”. Siinä sitten olemme keskustelleet siitä, kuinka paljon Jeesus joillekin toisille merkitsee. Kun uskonto oppiaineena karsinoidaan, karsinoidaan samalla lapsen ajattelua. MA-S: Pohjimmiltaan kaikki valtauskonnot ovat rauhanomaisia ja niissä on paljon samoja piirteitä. AL: Kaikki uskonnollisuus ei vaadi jumalhahmoa. Ja on mahdoton rajata sitä, mikä kuuluu uskonnolliseen ajatteluun ja mikä ei. Lapsille tulisi opettaa paljon enemmän sitä, mitkä asiat maapallon ihmisiä yhdistävät kuin erottavat. MA-S: Uskonnonopetus on pohjimmiltaan aika protestanttista. AL: Kirkollekin tekisi hyvää olla entistä aktiivisemmin osana ihmisten perhe-elämää. PERUSSUOMALAISTEN johto aikoo pitää linjansa (Suomenmaa 27.10.). Sitä ei kyllä heti huomaa, kun katsoo figuureja. FUUSIOAALTO pyyhkii yli maan. Jopa varsinais-Suomen Martat ja Satakunnan Martat suunnittelevat yhdistymistä. Uudeksi nimeksi kävisi Super-Martat. KUN Turun kouluissa tarjotaan sillisilakkaa, Kupittaan Citymarketin patonkimenekki kasvaa raketin lailla ja tiskissä on 200 ylimääräistä täytettyä patonkia. Kauppias Hannu Aaltonen on jo luvannut kaupunginjohtaja Aleksi Randellille, että hän tarjoaa koululaisille sillisilakat vaikka joka päivä. Tack… …nej tack! KOKKI on kokki, mutta telkkarissa hänestä tulee aina huippukokki. Vaan missä ovat telkkarin huippujuontajat, huippuseksologit, huippumeteorologit tai huippuhuippuurheiluasiantuntijat? Nii-i. MYSTINEN ontto esine syöksyy maahan parin viikon päästä. Se on nimetty WTF:ksi. Kunhan purkki paikannetaan, sinne voidaan pakata kaikenmaailman biledanit ja hottikset ja ampua takaisin maata kiertävälle radalle. Samalla nimellä. SUOMEN ainoa delfinaario suljetaan, koska semmoisen pitäminen on epäeettistä. Eläimet siirretään johonkin toiseen delfinaarioon. Se ei sitten varmaan ole epäeettinen. in, ati taN DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
5 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 31. lokakuuta 2015 Mitä sinun mielestäsi Turun seudun jätteille pitäisi tehdä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN pääkirjaston Kaamos-tapahtuman teemoja ovat 6. marraskuuta tietokirjallisuus ja suomalainen kulttuuri Ruotsissa. Viides Kaamos valaisee ruotsalaisuuden päivänä. Punaisena lankana kulkevat kysymykset identiteeteistä, vierauden tunteesta, vieraissa kulttuureissa olemisesta, kääntämisestä kielestä ja kulttuurista toisiin. Pääkirjasto on avoinna kello 24:ään asti Kaamos valaisee pääkirjastossa SUOMEN Lauttaliikenne solmi keväällä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen Parainen–Nauvo-reitin palvelukapasiteetin nostamisesta, joka toteutetaan uudella, ympäristöystävällisellä lautalla. Nykyisiä aluksia suurempi uusi lautta tulee liikenteeseen kesällä 2017. Uuden lautan energialähteinä ovat ensisijaisesti maasähköllä ladattavat akkupaketit ja niiden rinnalla varmistuksena dieselsähkö. Suomen Lauttaliikenne tilaa uuden aluksen Gdyniassa toimivalta puolalaiselta CRIST S.A. -telakalta. Suomen Lauttaliikenne lähetti tarjouspyynnön 20 telakalle. Loppusuoralle pääsi telakoita Norjasta, Puolasta, Saksasta sekä Suomesta. Uusi lautta on luokiteltu siten, että se voi jatkossa liikennöidä muillakin alueilla ja reiteillä. Sähkökäyttöinen hybridilautta on noin 90 metriä pitkä, 16 metriä leveä ja kapasiteetiltaan 90 henkilöauton lautta-alus. Saaristoon uusi hybridilautta TURUN kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni (kok.) on aivan äimänä markkinaoikeuden ratkaisusta. Oikeus katsoi, että jätehankintarenkaan kilpailuttamissa yhdyskuntajätteen hankinnoissa on menetelty virheellisesti. Tehdyt sopimukset raukeavat. – Järjestelmä on aivan mahdoton. Paras mahdollinen konsultti, jonka löysimme, oli tekemässä kilpailutusta. Sitä tehtiin pitkään. Lopputuloskin olisi ollut kansalaisten kannalta erittäin hyvä. Kustannuksissa olisi säästetty 30–40 prosenttia. Olimme todella tyytyväisiä. Nyt se kaatuu muotoseikkaan, jota en ymmärrä vieläkään, ihmettelee Manni. Manni arvioi, että jatkossa olisi saatava markkinaoikeudelta ennakkopäätös siitä, että toimitaan säännösten mukaan. – Tämä on hemmetin kallista ja aivan älytöntä. Systeemi on ihan järjetön, lataa Manni. Miten tästä eteenpäin? Mannin mukaan vaihtoehtoina ovat valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kilpailutuksen järjestäminen uudelleen tai hankintarenkaan hajottaminen. Aikaa joka tapauksessa kuluu ja uudet valitukset ovat mahdollisia. – Todella iso harmitus. Kilpailuttaminen uudelleen tarkoittaa sitä, että kaikki tietävät nyt hinnat. Kustannukset uhkaavat nousta, arvioi Manni. Mannin mukaan armonaikaa on kolmisen vuotta, sillä varajärjestelyt kattavat vielä vuoden 2018, mutta sen jälkeen jäteralli ulkomaille uhkaa jatkua ja laajentua. – Se on vaarana. Eikä sekään ihan järkevältä tunnu. Kierrätystä voidaan lisätä ja se on tavoitteenakin, mutta aina jää jokin määrä jätettä, jolle ei voida tehdä mitään. Emme voi enää odottaa hirveästi. ”Hemmetin kallista ja aivan älytöntä” UUTISANALYYSI TURUN seudun jäteratkaisut näyttävät ajautuvan kerta toisensa jälkeen umpikujaan. Jäteongelma ja sen ratkaisuyritykset ovat kuin paikallinen soteuudistus. Seinään ajetaan toistuvasti. Sotessa hidasteina ovat olleet päättämättömyys, poliittinen eripura ja perustuslaki. Jäteratkaisuja on sentään yritetty tehdä, mutta ne ovat törmänneet hallinto-oikeuteen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) tai markkinaoikeuteen. Käytännössä ne ovat kaatuneet luvista ja kilpailutuksista tehtyihin valituksiin. Jäteongelmista on tähän saanut lukea lähinnä eteläisen Euroopan mafiauutisista, mutta jo useamman vuoden ajan myös Turun seudulta. Tuoreimpia vastoinkäymisiä ovat markkinaoikeuden kaksi päätöstä, jotka pakottavat viiden kaupunkiseudun eli Turun, Salon, Forssan, Rauman ja Porin yhteisen jätehankintarenkaan kilpailuttamaan uudelleen Salon Korvenmäkeen suunnitellun jätteenpolttolaitoksen yhdyskuntajätteen hankintasopimukset. Päätös uhkaa jopa koko Ekokemin laitosinvestointia (TS 29.10.), mutta ainakin viivästyttää sen rakentamista vähintään vuodella. LOUNAIS-SUOMEN Jätehuolto Oy:n (LSJH) toimitusjohtaja Jukka Heikkilä arvioi, että uutta jätteenpolttolaitosta odotellessa joudutaan jätteitä ehkä sijoittamaan kaatopaikoille. Kun Orikedon jätteenpolttolaitos lopetti toimintansa vuodenvaihteessa, jätteitä on viety Vantaalle, Vaasaan, Riihimäelle ja Tukholmaan. Auki on, mitä vuoden 2017 jälkeen tapahtuu, sillä uutta jätteenpolttolaitosta tuskin saadaan toimintaan ennen vuotta 2019. – Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta ei ole käsitellyt asiaa, eikä sillä tässä vaiheessa ole ”viranomaisena” asiaan kantaa, sanoo LounaisSuomen jätehuoltolautakunta puheenjohtaja Pasi Ahola (sd.). – Tilanne on hämmentävä ja valitettava. Jätteenkäsittelyn järjestäminen tavalla tai toisella on LounaisPäättymätön jätefiasko Markkinaoikeuden päätös uhkaa viedä LounaisSuomen jätteet kaatopaikoille Turun seudun jätteet saattavat päätyä jatkossakin kaatopaikalle, kun uuden jätteenpolttolaitoksen rakentaminen siirtyy. Jonny Holmén Suomen Jätehuolto Oy:n tehtävä. Henkilökohtaisesti toivon, että kaatopaikkasijoittamiseen ei tarvitse mennä edes väliaikaisena ratkaisuna. Siihen en osaa tässä vaiheessa ottaa kantaa, olisiko kaatopaikkasijoitus jotenkin ylipäätään mahdollista. – Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus edes väliaikaisena ei kuulosta hyvältä ratkaisulta, kun ensi vuoden alussa tulee voimaan vielä valtioneuvoston asetus orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta. Asetuksen mukaan yli kymmenen prosenttia orgaanisia aineita sisältävien jätteiden sijoitus kaatopaikalle on kielletty. Jätehuoltoyhtiön on kuitenkin hoidettava yhdyskuntajätteen käsittely laki ja sen vaatimukset huomioon ottaen, arvioi myös Turun vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki. ORIKEDON jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa umpeutui viime vuoden lopussa. Tilalle puuhattiin uutta jätteenpolttolaitosta, mutta KHO hylkäsi vuonna 2009 Orikedon seudullisen jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan, eikä vanha laitos saanut enää jatkoa luvalleen. Toiminta loppui ja laitos purettiin. Kuntien jätehuolto on fuusioitu seudulliseksi osakeyhtiöksi. LSHJ aloitti toimintansa syyskuun alussa, kun Rouskis Oy sulautui Turun Seudun Jätehuoltoon. LASSE VIRTANEN TURUN positiivisimmaksi henkilöksi on valittu kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Raadin mukaan Lehikoinen on oman seurakuntansa toiminnalla luonut myönteistä ja positiivista ilmapiiriä kirkkoa kohtaan. Omalla persoonallaan Lehikoinen on avannut uusia yhteistyökuvioita kirkon ja kolmannen sektorin toimijoiden välille ja tehnyt Mikaelinseurakunnasta valtakunnallisesti tunnetun. Uudet toimintamuodot, kuten Papit baanalla, yleisöluistelut ja nuorten aikuisten teatterikutsut ovat olleet suosittuja. Mikaelinkirkossa on järjestetty muun muassa metalli-, punk-, popja dance -messuja sekä yhteiskunnallisia keskusteluiltoja. Mikaelinseurakunta on näkynyt turuilla ja toreilla, kapakoissa ja messuilla sekä jokirannan motoristitreffeillä ja kiekkokaukaloissa. Lehikoinen (s. 1961) on toiminut Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2003. Lehikoinen on palkittu rasisminvastaisesta työstä vuonna 2012. Lehikoisesta positiivisin
7 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 31. lokakuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KUNINKAANTIEN muusikot esittävät Turun tuomiokirkossa 1. marraskuuta ranskalaisen Jean Gilles’n harvinaisen sielunmessun. Teos esitettiin aikanaan kuningas Ludvig XV:n hautajaisissa ja sitä pidetään yhtenä kauneimmista sielunmessuista. Messun johtaa ranskalainen kapellimestari Jean-Marc Andrieu, joka on erikoistunut Gilles´n tuotantoon. Solisteina Minna Nyberg, Minna Laukkanen, Martti Anttila ja Jouni Kuorikoski. Kuningas Ludvig XV:n hautajaismessu –TYYLINI on vaihteleva. Tykkään vapaa-aikana käyttää käytännöllisiä vaatteita. Vedän mieluummin päälle maailman lämpöisimmän villapaidan ja näytän hölmöltä kuin palelen, kertoo Kristiina Korhonen, 25. Viikonloppuisin Korhosen tyyli on kuitenkin toista ääripäätä. – Tykkään Acnesta ja ruotsalaisista aika klassisista vaatteista. Ruotsalaiset vaatteet istuvat omalle kropalleni. Korhonen ostaa vaatteensa Helsingin pikkumyymälöistä, Carlingsista sekä netistä. – Takki ja housut ovat Weekdaylta. Kumisaappaat olen ostanut Retkeilykaupasta. Korhonen pitää erityisesti käsintehdyistä ja moneen eri tyyliin sopivista biker-bootseista. – Myös Converset ovat aina hyvät. Talveksi unelmana on löytää mustat nilkkurit hieman korkeammalla varrella. Hölmöä ja lämpöistä Mikä lapsuutesi makeinen tai muu herkku on jäänyt parhaiten mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kohta se on taas vedettävä valjaat niskaan. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU ILKKA LAPPI HEIJASTIMET ja syksyiset lehdet puhuttavat 5-vuotiasta Otto Hokkasta ja 4-vuotiasta Hilma Tuomea. HILMA: Mulla oli heijastin takissa, kun tulin kotoa aamulla päiväkotiin ja oli pimeää. OTTO: Mulla on kaksi heijastinta. Yksi vihreä ja yksi keltainen. Toinen on ostettu urheilukaupasta. H: Mulla on sellainen heijastin, missä on pieni Bambin kuva. O: Mun heijastin on iso ja siinä on sellaiset terät. Ja on mulla ollut sellainenkin, mikä mahtuu mun takin taskuun, mutta sitä ei ole enää. H: Mulla on joskus ollut repussa oikein monta heijastinta. O: Mulla on nyt kaksi heijastinta. H: Mulla on vaan yksi. O: Syksyssä melkein parasta on se, että saa käyttää heijastinta. Ihan kaikki on kyllä syksyssä parasta. H: Mun mielestä parasta syksyssä on se, kun lehdet putoaa niin korkealta. O: Ne voi pudota vaikka naamaan tai niskaan. H: Tai päähän. O: Tai nenään. H: Voi ne pudota vaikka selkään. O: Tai sitten ne putoaa talojen päälle tai lumeen. H: Kerran kun oli talvi, laskin mäkeä tosi kovaa ja menin täysillä päin puskaa. Mä menin melkein yhtä kovaa kuin kerran, kun olin ratsastamassa hepalla. Mutta ei siinä käynyt mitenkään. O: Sun olisi pitänyt väistää sitä puskaa. H: En mä ehtinyt. Se oli tosi iso puska. Paljon isompi kuin mä. Enkä mä päässyt sieltä pois. O: Puskissa on pieniä reikiä. Niistä pääsee pois. H: Ei siinä puskassa ollut. Heijastimia ja lehtiä putoaa ota tai a e n O: Sun olisi pitänyt kaa. H: En mä eh iso puska. Pa mä. E sieltä O: niä p HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN Sokeritehdas perustettiin Aurajoen itäiseen rantaan vuonna 1859. Perustajayhtiön nimi oli alun perin Aura Sockerbruks Bolag ja Aura Sockerbruks Aktibolag jatkoi siitä vuoteen 1918 asti. Yhtiön perusti joukko kunnianhimoisia turkulaisia kauppiaita ja vuonna 1913 yhtiö tuotti noin neljänneksen koko Venäjän vallan alla olevan autonomian sokerituotannosta. Vuonna 1918 osakekannan otti haltuun Suomen Sokeri Osakeyhtiö. Turun Sokeritehtaan neljä alkuperäistä rakennusta piirsi Turun kaupungin silloinen arkkitehti myös läänin virallinen arkkitehti G.T. Chiewitz varsinaista tarkoitustaan varten. Hän ajautui vaikeuksiin yritystoiminnassaan vuonna 1851 tehdessään liiketoimintaa Saksan suuntaan. Mies teki konkurssin ja muutti Suomeen. Hän työskenteli Turussa lääninarkkitehtina 1852–60. Chiewitz oli koko suomalaisessa teollisuusrakentamisessa aikamoinen tekijä. Hänen Turun tehtaansa oli maan ensimmäinen varta vasten teollisuusrakennukseksi junailtu punaisesta tiilistä nikkaroitu rakennus. Samaa punatiiltä Chiewitz suosi myös myöhemmässä tuotannossaan. SOKERITUOTANNON jäähyväissanat lausuttiin Turussa tylysti vuonna 1961, kun Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtaja vuorineuvos Gunnar Hernberg ilmoitti, että Auran sokeritehdas lakkautetaan seuraavan kesän aikana. Hernberg perusteli yhtiönsä päätöstä sillä, että Turku tuotti sokeria liian ahtaalla tontilla keskellä kaupunkia, eikä kehitysmahdollisuuksia ei ole. Samaan aikaan sokerimylly jauhoi Helsingissä, Vaasassa ja Kotkassa. Sanottiin myös, että Turun sokeritehtaan rakennukset, koneet ja koko infrastruktuuri olivat auttamatta liian vanhaa. Turun tehtaan duunareille sentään tarjottiin työtä muissa yhtiön pisteissä, mutta suurin osa turkulaisista työntekijöistä halusi jäädä kuitenkin kotikaupunkiinsa etsimään uusia työmahdollisuuksia. Oli lisäksi nykymaailman mukaista erorahaa ja varhaiseläkettä pidempään palvelleille, mutta moni vanha työntekijä katkeroitui. RAKENNUSYHTIÖ Puolimatka Oy osti sen jälkeen tilat, purki mielestään turhan ja rakennutti turkulaisia uusioasuntoja paikalle. Turussa toimi jo ennen Chiewitzin investointia pieni sokeritehdas 1800-luvun alkupuolella Läntisellä Rantakadulla, mutta sen luukut menivät kiinni vauhdilla. C. F. Schröderin suunnittelema ensimmäinen sokeritehdasrakennus rakennettiin jo 1750-luvun puolivälissä. Hilloa sokerista Turun Sokeritehdas takoi ulos parhaimmillaan neljäsosan Suomen sokerituotannosta Tuotanto pyöri täysilla Turun sokeritehtaassa vielä elokuussa 1956. TS-arkisto Kristiina Korhonen, Kauppatori. Oona Karhunen Mirja Kiiskinen
9 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
10 A A M U S E T URHEILU Lauantai 31. lokakuuta 2015 TPS:N jalkapallon naisten edustusjoukkue kiinnitti tärkeän palasen, kun se teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen keskeisiin pelaajiin kuuluvan Ria Ölingin (kuvassa) kanssa. Kausi on Ölingille kolmas raitapaidoissa. 21-vuotias Öling on noussut myös A-maajoukkuerinkiin ja teki Kupittaalla pelatussa maaottelussa Montenegroa vastaan uransa ensimmäisen A-maajoukkuemaalin. Öling jatkaa Palloseurassa ENSI kesänä yleisurheilun EM-kisojen juoksumatkoilla otetaan käyttöön mielenkiintoinen sääntömuutos. 400 metrillä ja sitä lyhyemmillä matkoilla 12 nopeinta tilastoajan juossutta pääsee suoraan välieriin. Loput 12 välieriin menevää selviää alkuerien kautta. Toisaalta on ymmärrettävää, että huippujen arvokisarasitusta halutaan vähentää. Kun ”ylimääräiset” alkuerät karsitaan pois, todennäköisyys sille, että finaaleissa nähdään huippuaikoja kasvaa. Toisaalta ”puskista” yllättäminen muuttuu vaikeammaksi. Yllätykset ovat kuitenkin urheilun suola. Uuden säännön myötä urheilijoiden lähtökohdat kisoihin eivät ole enää tasavertaiset. Kuvitelkaapa tilannetta, jossa heittolajien finaalin napattaisiin kuusi ilman karsintoja. Kuinka paljon se latistaisi karsintojen jännitystä. Arvokisoissa on kuitenkin aina, lajista riippumatta, myös niitä huippuja, jotka eivät arvokisapainetta kestä. ILKKA LAPPI Vähemmän suolaa Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TPS on esiintynyt jääkiekon Liigassa toistaiseksi kohtuullisen vahvasti. Runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen aikana muun muassa Tomi Kallio, Eric Perrin, Lauri Tukonen ja vähitellen onnistumisia saanut Dave Spina ovat pelaajia, joista on kirjoitettu isolla fontilla. Palloseuran riveistä löytyy myös näkymättömämpiä puurtajia, joiden rooli alkukaudella on ollut tärkeä. Henrik Tallinder KUN Henrik Tallinder 2000-luvun alussa lähti NHL:ään, oli hän TPS:n takalinjoilla horjumaton peruskallio, johon Palloseura pystyi tukeutumaan. Pitkä ura Pohjois-Amerikassa on vain marinoinut miestä. 36-vuotiaana hän on lähes elintärkeä palanen TPS:n puolustusta. Ei Tallinder edelleenkään mikään pisteruisku ole, mutta jämäkän peruspakin roolissa ”Tallen” on Liigan kiistatonta eliittiä. Aleksandar Georgijev JO viime kauden päätteeksi TPS:n kakkosmaalivahdin paikan valloittanut Aleksandar Georgijev on alkukaudella pelaamissaan otteluissa osoittanut, että Palloseuran maalivahtipeli on kunnossa, vaikka Teemu Lassilalle ei koppi tarttuisikaan. Vaikka Georgijev on lähtökohtaisesti kakkosmaalivahti, on hän tällä kaudella saanut suhteellisen hyvin peliaikaa ja on esiintynyt kentälle päästyään pääsääntöisesti hyvin. Viime kauteenkin verrattuna peruspelaamisessa on tapahtunut selkeää parannusta. Jos kehitys jatkuu nähdynlaisena, saa Lassila olla keväällä tarkkana, jotta pitää asemansa Palloseuran maalivahtihierarkiassa. Julius Vähätalo ENNEN kauden alkua Julius Vähätalo oli yksi ehdokas TPS:n kauden läpimurron tekijäksi. Kauden ensimmäisen kolmanneksen aikana Vähätalo on vastannut huutoon. Kolmannella Liiga-kaudellaan hän on osoittanut kuuluvansa Liigaan. Tulosta on syntynyt mukavasti hyökkäyspäässä. Tehoja olennaisempaa on kuitenkin se, että Vähätalo on vähitellen alkanut käyttää kokoaan hyväkseen Liigassa. Hän on myös ottanut alkukauden aikana hyvin roolia kahden suunnan sentterinä. Jani Forsström ITALIAN, Ruotsin ja Mikkelin kautta Liiga-jäille muutaman vuoden tauon jälkeen palannut Jani Forsström oli pelaaja, jolta ei taatusti odotettu kovin paljoa ennen kauden alkua. Pääasiassa Lahdessa uransa luoneen Forsströmin Liiga-kelpoisuutta arvailtiin vielä ennen kauden alkua. Miehekkäästi esiintyvä peruspakki on kuitenkin tehnyt tismalleen sitä työtä, mitä häneltä on odotettu eli hoitanut oman ruutunsa höntyilemättä. Pistenikkareiden takana TPS:n hyvä alkukausi koko joukkueen ansiota Henrik Tallinder elintärkeä palanen TPS:n puolustusta. Jonny Holmén Sä Sä Sä Sä S Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä Sä ä Sä Sä ä ä ä S S Sä Sä ä ä S Sä ä ä ä S Sä Sä S S Sä ä Sä S S S S S Säh h h hk hk hk hk hk hk h h hk hk hk k k k hk h hk k hk hk k hk k hk h hk k k k hk k hk k hk h hk k k k k k kö ö ö ö öp p p p p p p p p p p p ö öp p p p ö öp p ö öp öp p p p p p ö öp p öp p p ö ö öp ö ö ö ö ö öp öp ö ö öp p p p p p p p p p p p p p pos os os os os o o os os os os os os os os os os os os os os os o os os os oss osss os os oss os os os os o o o o o o o o tttttttti ti ti ti tiiii ti tti tttttttti tii tiiii tti tttttiii ti ti ttttii ti tttti tttiii ttttii ti ttti tii ti ttttttii ttti tii ti tttttti ti ti ti tii ttttiiii ttti ti tii ti ti ti ti ttttii ttttttt ll llll a aamuset V V Vi V V Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi Vi V V V Vi Viii Vi V V V V Vi Vi Vi Vi V V V V Vi Vi V V Vii Vi Vi V V V V V Vi V Vi V Vi V V V V V V V V V V V V V Vi V V V V V V V Vi V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V es es es es es es es es es es es es es es es ess ess e es es es e es esssssss e tttttti ttttttttttttttttttttttt n alkuun TS Mitä mieltä olet Tukos-taklauksen kurinpitopäätöksestä?
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja tilanne TPS-Tappara -ottelun jälkeen 12 Dave Spina Syntymäaika: 5.6.1983 Syntymäpaikka: Mesa, Arizona Kansallisuus: USA/ITA Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 178 cm Paino: 84 kg Kätisyys: Right 44 Elias Karvonen Syntymäaika: 28.7.1994 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 183 cm Paino: 88 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Teemme Kotipizza-brändin mukaisia korkealuokkaisia pizzoja, kertoo franchise-yrittäjä Marko Juntunen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Pitkä kokemus alalta. Kotipizza-ketju on yli 25 vuotta vanha. Tuotteemme tunnetaan ja pizzat noudattavat Kotipizzan asettamia standardeja. Lisäksi kuljetuspalvelumme on nopea. Millaiset ovat alan näkymät? Nyt näyttää alalla meidän osaltamme positiiviselta. Vaikka alalla on sinänsä tiukkaa ja kilpailu on kovaa, viimeisen vuoden aikana myynti on kuitenkin kasvanut. Ihmisiä on jonkun verran enemmän liikkeellä kuin aiemmin. Ehkä pahin taantuma on taittunut tai taittumassa. Millainen merkitys TPS:lla on sinulle? Alkujaan pohjoisen poikana etelään tulleena hyvinkin läheinen nykyään. Vuosien saatossa minusta on tullut ihan TPS-kannattaja. Aikanaan nuorempana olin Kärppien kannattaja, mutta vuosien saatossa on tapahtunut tällainen käänne, että nykyään missä tahansa liikkuukaan, liputtaa TPS:n puolesta. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Kasassa on mielenkiintoinen joukkue, jossa on mielenkiintoinen sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Mahdollisuudet ovat vaikka mihin, mutta marginaalit ovat pienet. Tasaisuus tekee koko Liigasta mielenkiintoisen. Mitä yrityksenne tekee? Palvelemme asiakkaitamme neljässä toimipisteessä. Meidät löytää Raision keskustasta, Myllystä, Haarlasta ja Kuninkojalta. Palveluihimme kuuluvat kaikki parturi-kampaamopalvelut. Lisäksi hiusalan tuotemyynti on isossa roolissa yritystämme, kertoo Tarja Juvonen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Ammattitaitoisen palvelun lisäksi enenevissä määrin tuotevalikoiman laajuus, alan huippumerkit ja tuotteiden edulliset hinnat. Millaiset ovat alan näkymät? Ajat ovat haastavia myös meidän alallamme. Kilpailu on kovaa. Suhtaudumme kuitenkin luottavaisesti tulevaan muun muassa sen vuoksi, että keväällä saamme Myllyssä käyttöömme uudet ja isommat tilat, kertoo Jouni Juvonen. Mitä TPS sinulle merkitsee? TPS on rakas seura, jota on tullut seurattua vuosikymmeniä. TPS on alueen ykkösseura, jolla on valtava merkitys melkein koko kaupungin ihmisille, sanoo Jouni Juvonen. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Menestystä totta kai. Alkukausi onkin sujunut hyvin. TPS:n menestymisen huomaa heti myös ihmisissä. Kun joukkue menestyy, TPS:sta myös puhutaan, Jouni Juvonen toteaa. Kotipizza Humalistonkatu Hiuskeskus Tarja Juvonen Linnan Apteekki .................................76 Lehtipalvelu Pirjo Rantala .................... 56 Kotipizza Humalistonkatu ..................... 55 Sporttikone ....................................... 55 Turun Tietopalvelu .............................. 54 Viherpalvelu Pihateam ........................ 52 Valaisin Grönlund ............................... 48 Turun Vuokra-Asunnot ........................ 45 Turun ErikoisTaksit ............................. 42 Aurator ............................................ 41 Akkupojat ......................................... 35 Olavin Krouvi ..................................... 31 Plus Katsastus .................................. 31 Mainosnerg ...................................... 27 Saneeraus ja Maalaus Erander ............ 25 HUMALISTONKATU luokkaisia pizzoja, kertoo franchise Marko Juntunen. Mitkä ovat vahvuuksianne? Pitkä kokemus alalta. Kotipizza-ke yli 25 vuotta vanha. Tuotteem n p d K a s d L k velu nopea Mi M llaiset ovat ala la a a an n n n n näkymät? Nyt näyttää alalla m osaltamme positiivise s melkein ihmisille, vonen. TPS:lta n ni a.
12 A A M U S E T EKO&TEKO Lauantai 31. lokakuuta 2015 TUOKSUYLIHERKKYYS voi pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Allergiaja astmaliitto kehottaa kokeilemaan tuoksuttomuutta ainakin yhden päivän ajan. Hajuvedet ja muut hajusteet on helppo jättää pois. Hajusteettomien pyykinpesuaineiden käyttö ilahduttaa myös päiväkoteja, kun pienten lasten vaatteet eivät tuoksu hajustetuille. Omatkin aistit heräävät tuoksuihin pienen tauon jälkeen. Onko hyvä tuoksusi pahasta? ILMASTONMUOKKAUSTA on ehdotettu yhdeksi vaihtoehdoksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Etiikan tutkija Sanna Joronen toteaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että ilmaston muokkaamiseen liittyy useita eettisiä ongelmia. – Mikäli ilmastonmuokkausta pidetään eräänlaisena suunnitelma B:nä, ei oteta huomioon sitä, että muokkaus edellyttää sitoutumista kasvihuonekaasujen hillinnän lisäksi myös laajoihin sosiaalisiin muutoksiin, Joronen sanoo. Ilmastonmuokkauksella viitataan keinotekoisiin menetelmiin maapallon viilentämiseksi. Maapallolle tulevaa auringon säteilyä voitaisiin vähentää esimerkiksi viemällä avaruuteen heijastavia peilejä. Joronen esittelee väitöskirjassaan myös uuden soveltavan etiikan tutkimusalueen, sääetiikan. Se on ilmastoetiikan osa-alue, jossa kiinnitetään huomiota ajallisesti ja paikallisesti rajattuihin säänja ilmastonmuokkaukseen liittyviin eettisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Ilmastonmuokkaus ei ongelmatonta Käytätkö ekologisia pyykinpesuaineita? Mikä on paras? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –KUN kokeilin sähköavusteista pyörää ensimmäisen kerran, olin ällistynyt: miten pyöräily voi olla tällaista? Ihan kuin joku olisi työntänyt selästä, sanoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta. Moottorin ansiosta sähköavusteisella pyörällä kulkeminen on kevyempää ja ylämäkeen sekä vastatuuleen pyöräily käy helpommin. Liikenneviraston tavoitteena on lisätä sähköavusteista pyöräilyä Suomessa. Viinikainen oli mukana työryhmässä, joka selvitti keväällä sähköavusteisen pyöräilyn mahdollisuuksia. Hänen mukaansa sähköpyöräilyn suurin etu yhteiskunnan kannalta on päästöjen väheneminen. – 100 kilometriä kohden sähköpyörä kuluttaa saman verran sähköä kuin yhden pyykkikoneellisen pesu. Erillisiä latauspisteitä ei tarvita, sillä sähköpyörän akun voi yleensä irrottaa ja ladata missä vain. SÄHKÖPYÖRÄN myötä uudenlaiset ihmisryhmät voisivat Viinikaisen mukaan innostua pyöräilystä. Sähköpyörä sopisi auton korvaajaksi lyhyillä matkoilla. Se puolustaa paikkaansa esimerkiksi työmatkaliikenteessä. – Sähköpyöräily sopii ihmisille, jotka kokevat tavallisen pyöräilyn liian raskaaksi. Sähköpyörä antaa ajamiseen boostia, joka saa ajomatkan tuntumaan sekä henkisesti että fyysisesti lyhyemmältä. 5–10 kilometrin matkoilla sähköpyörä on loistava ratkaisu. Liikenneviraston viimekeväisen selvityksen mukaan sähköavusteisten pyörien osuus Suomen polkupyörämyynnistä oli noin prosentti. Niitä myytiin parituhatta vuodessa. Viinikainen arvelee, että sähköpyörän suosiota on jarrutellut normaalipyörään verrattuna kalliimpi hinta. – Sähköpyöriin on saattanut liittyä myös ennakkoluuloja. On voitu ajatella, että sähköpyöräillessä ei saa liikuntaa. Se ei pidä paikkaansa, sillä moottori ei toimi, ellei itse polje. Uskon, että ennakkoluulot ovat väistymässä. Sähköavustuksen voi halutessaan kytkeä pois päältä, jolloin pyörää poljetaan lihasvoimin. Ilman moottoria sähköpyörän polkeminen on yleensä normaalia pyöräilyä raskaampaa akun painon takia. Virtaa pyöräilyyn Sähköpyörällä matka taittuu kevyesti ja ekologisesti Sähköpyörän erottaa tavallisesta ainoastaan tarakalla olevasta akustosta. Lennart Holmberg KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT
13 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET 14 Kummalki pual ILKKA LAPPI KUKONLAULUN aikaan monen työmiehen tie käy töihin Itäharjulla Kalevantien ja Karjakadun risteyksessä sijaitsevan Päivin grillin kautta. Samalla tontilla on sijainnut grilli jo yli 60 vuoden ajan. Perinteinen päivägrilli on suosittu niin aamiaiskuin lounasaikaankin. Ensimmäiset asiakkaat kolkuttelevat ovella jo viiden jälkeen. – Sämpylöitä, kahvia ja puuroa menee aamuisin paljon. Aika monet poikkeavat myös työmatkalla ottamaan munkit mukaan työpaikalle, kertoo Itäharjulla kahdeksan ja puoli vuotta grilliä emännöinyt Päivi Alpisalo. Aamiaisen lisäksi toiminnan kivijalkana on lounas. Hernekeittopäivinä annoksia menee jopa yli sata. Vaikka Alpisalon 25-vuotisen grilliyrittäjän taipaleen varrelle mahtuu nousuja ja laskuja, konseptia ei ole ollut tarvetta lähteä muokkaamaan. Pieniä muutoksia ruokien menekissä on kuitenkin tapahtunut. Kun Alpisalo tuli alalle, varsinkin lihapiirakat ja makkarat olivat hittejä. Nykyään makkaraperunat ja hampurilaiset ovat kysyttyjä. Kauppa on käynyt myös lamavuosina. – Runsas vuosi sitten lama näkyi siten, että jos ennen otettiin kahvi, sämpylä ja tuoremehu, niin se tuoremehu jätettiin pois. Lounasaikaan keittolounaan menekki kasvoi. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että suurin lama on voitettu, sillä viime aikoina on myös pihvejä alkanut taas lounaalla liikkua, Alpisalo kertoo. GRILLIN pitäminen kulkee suvussa. Myös Päivin äiti oli grilliyrittäjä. Kosketuksen alaan Alpisalo saikin jo nuorena. – 38 vuotta sitten äidilläni oli kioskivaunu Itäisellä Pitkälläkadulla. Siellä myin ensimmäisiä hampurilaisiani. Siihen aikaan meni myös paljon puolikkaita broilereita ja ranskalaisia, hän muistelee. 25 vuoden aikana Alpisalo on pitänyt grilliä Aurassa ja Turussa. Hänen grillinsä ovat aina olleet päivägrillejä. – Olen ollut ihan pikkutytöstä lähtien aamuvirkku, joten aamulla grillin avaaminen on sopinut hyvin luonteelleni. Äitini piti aikanaan Tuomiokirkkopuistossa grilliä, mikä oli auki iltakuudesta aamuviiteen. 1990-luvun alussa hän olisi väkisin halunnut myydä sen minulle, mutta en suostunut, Alpisalo hymyilee. OSA asiakkaista tulee jopa toiselta puolelta kaupunkia. Alpisalon iloinen persoona on varmasti yksi syy asiakasvirtoihin. – Ei ole ollut yhtään aamua, etteikö töihin olisi huvittanut lähteä. Enkä ole oikein kesälomiakaan pitänyt. Viikon tai kahden lomia olen joskus pitänyt, mutta nekin talvella. Kaksi viikkoa on ollut ihan maksimi. Sen jälkeen on ollut pakko tulla töihin. – Asiakkaat ovat aina olleet joka paikassa ihania. Ehkä päivägrillissä käyvät ovat helpompia asiakkaita kuin yögrillien asiakaskunta, Alpisalo arvelee. Grillin suosio kestää Päivi Alpisalo luottaa perinteisen grilliruoan vetovoimaan Grilliyrittäjyys kulkee Päivi Alpisalolla suvussa. Myös oma tytär Annukka Alpisalo on alalla. Ilkka Lappi ITÄHARJU
15 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual
Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET 16 Kummalki pual ILKKA LAPPI VUONNA 1831 pahamaineinen kulkutauti kolera saapui Suomeen. Ensimmäiset tartunnat todettiin kesäkuussa Viipurissa ja myöhemmin samana kesänä kolera kulkeutui muun muassa Helsinkiin ja Turkuun. Ensimmäisen kolerakesän aikana Suomessa koleraan sairastui runsaat 1 200 ihmistä ja yli puolet sairastuneista kuoli. Turussa epidemian rajuudesta kertoo omaa kieltään se, että yli 230 kuoli epidemian ensimmäisten kuukausien aikana. Kaikkiaan sairastuneita oli tammikuuhun 1832 mennessä 570. Kaikkiaan Turussa asui tuohon aikaan noin 11 000 ihmistä. Kolera lietsoi pelkoa Turussakin pitkin 1800-lukua, sillä kulkutauti riehui kaupungissa epäsäännöllisen säännöllisesti vuosisadan loppupuolelle asti. Turussa kulkutaudista muistuttaa Kalevantien varrella sijaitseva kolerahautausmaa. Nykyisellään kiviaitojen suojissa on pystyssä vain pari rautaristiä ja muutama kivinen muistomerkki. Hautausmaan puiset ristit ovat tuhoutuneet aikapäivää sitten. ITÄHARJUN kolerahautausmaa oli Turun ensimmäinen kolerahautausmaa. Toinen löydettiin 2011 Kakolanmäen rinteen arkeologisten kaivausten yhteydessä. Kolera levisi huonon hygienian vuoksi. Itäharjun rautaristit kertovat kuitenkin siitä, että kolera ei ollut vain tavallisen kansan vitsaus. Itäharjulle haudattuja ovat muun muassa nahkurimestari Christopher Richter, joka oli aikanaan Turun porvariston kuohkeinta kermaa. Richterin omistamassa talossa nykyisen Multavierunkadun kohdalla hallituskonselji eli Suomen senaatti kokoontui 1809–19. Muita merkittäviä koleraan kuolleita kaupunkilaisia olivat muun muassa piirilääkäri Mathias Åkerberg, jonka tyttären pojan poika oli Jean Sibelius, kauppias Gabriel Leinberg ja leipurioltermanni Carl Wahlgren. VAIKKA kolera hävisi 1900-luvulle tultaessa, taudin hurja maine eli vuosikymmeniä. hautausmaalla peloteltiin pikkulapsia vielä 1940ja 1950-luvuilla. Itäharjulla koko ikänsä asuneet muistavat, kuinka heitä peloteltiin aikanaan hautausmaan ilmalla. Kun hautausmaan ohi pyöräiltiin, piti polkea mahdollisimman kovaa ja pidättää hengitystä, jottei kolera olisi noussut uudelleen riehumaan Turkuun. Tarinat siirtyivät perimätietona vielä 1980-luvulla lapsuuttaan Itäharjulla viettäneelle sukupolvellekin. Kolerahautausmaan mainetta hurjisti sekin, että vielä 1980ja 90-luvuilla hautausmaa oli pahasti ränsistynyt ryteikkö. Vasta 2000-luvulla se siistittiin. Pahamaineinen luutarha Kolerahautausmaata pelättiin vielä 1900-luvulla Kolerahautausmaan säilyneissä muistomerkeissä on rutkasti myös turkulaista historiaa. Ilkka Lappi Yksi koleran tunnetuista uhreista oli Jean Sibeliuksen iso-isoisä, piirilääkäri Mathias Åkerberg. Nahkurimestari Christopher Richter oli 1800-luvun turkulaisia seurapiirijulkkiksia. ITÄHARJU
17 Lauantai 31. lokakuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual
Lauantai 31. 10. 2015 2
3 Lauantai 31. 10. 2015
Lauantai 31. 10. 2015 4
22 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 31. lokakuuta 2015 NÄYTELMÄN Joulupukki ja noitarumpu on ohjannut Turun Nuoren Teatterin Sofia Laurikainen, jonka aiempiin ohjauksiin kuuluu muun muassa Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö. Nyt jouluisen näytelmän keskeisissä rooleissa nähdään Jorma Jormalainen Joulupukkina ja Heta Karhu Vekarana. Näytelmässä on mukana kaikkiaan 30 lasta ja nuorta. Ensi-ilta Turun Nuoressa Teatterissa 30.10. Joulupukki ja noitarumpu TNT:ssä BEASTS of No Nation on pieni pala kulttuurihistoriaa: se on ensimmäinen Netflixin ostama kokopitkä draama. Tämä on vahva viesti kilpailijoille – jo senkin takia, että itse elokuva on erittäin vaikuttava. Afrikkalaisista lapsisotilaista kertova elokuva on hyvin raskas katselukokemus. Ohjaaja Cary Fukunaga kuitenkin käsittelee järkyttävää väkivaltaa, raiskauksia ja muita sodan järjettömyyksiä onnistuneesti tasapainoillen. Kuvasto hirvittää, mutta katsetta ei voi kääntää poiskaan. Kohtaukset jäävät piinaamaan mieltä. Roolituksessa brittinäyttelijä Idris Elban karisman yhdistäminen tuntemattomien lapsinäyttelijöiden sekaan toimii hienosti. Tunnelma lipuu hiljalleen pääosaa tulkitsevan Abraham Attahin ja muiden lasten haltuun. Kenelle: Vähätteleviin ja laimeisiin sotaelokuviin kyllästyneille. Arvio: Raastavuudessaan erinomainen kuvaus ihmisen mielipuolisuudesta. ESA TÖYKKÄLÄ Pienet tappajat Mikä on gangsterielokuvista suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ TEHDAS Teatterin Zen Gangster Blues -nukketeatteriuutuudessa dalai-lama päätyy monen mutkan kautta mafiaperheen adoptoimaksi 1940-luvun New Yorkissa. Hänestä kasvaa ehta, mutta hyvin ristiriitainen gangsteri, sillä sisimmässään hän on edelleen valaistunut buddha. Juonen sisällä on myös kehystarina, joka kertoo Gangster Blues -nimistä mafianäytelmää työstävästä teatterin käsikirjoittajasta. Jostain syystä dalai-lama sekoittuu mukaan tarinan kuvioihin. Teatterin johtaja yrittää saada käsikirjoittajaa muuttamaan tarinaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Zen Gangster Blues on visuaaliseen teatteriin erikoistuneen Livsmedlet ensemblen käsialaa. Esityksen ohjauksesta, käsikirjoituksesta ja esityksestä vastaava Ishmael Falke kertoo, että dalai-lama ja mafia on heitetty tarinaan, koska ne ovat suomalaisille varsin kaukaisia asioita. Siksi ne tuovat näytelmään lähes satumaista ulottuvuutta. – Mafia edustaa pahaa ja dalai-lama ehdotonta hyvää. Ajattelin, että olisi haastavaa ja hauskaa sekoittaa nämä keskenään. Myös senkin takia, että olen pienestä asti tykännyt gangsterija mafialeffoista. Halusin tehdä esityksen, joka lainaa vähän samaa perinnettä visuaalisesti, Falke kertoo. ZEN Gangster Blues on nukketeatterinäytelmä, joka yhdistelee teknisesti pääasiassa paperiteatteria ja esineteatteria. Paperiteatterissa esitettävät hahmot ovat nimensä mukaisesti vain kaksiulotteisia. Esineteatterin osalta näytelmässä on esimerkiksi tupakka-askeista ja hehkulampuista askarreltuja hahmoja. Falke itse vetää näytelmän lavalla läpi soolona. Näytelmä on musta komedia. Mafiamieheksi kasvanut dalai-lama löytää itsensä tilanteista, joissa zen on koetuksella. – Ei tämä mikään valaistumiskurssi ole, mutta väitän silti, että katsoja pystyy oivaltamaan yhden jos toisenkin asian maailmasta. Siitä, miten asennoidumme siihen rooliin, joka meille kaikille kirjoitetaan, Falke sanoo. Vaikka dalai-laman buddhalaisuus on suomalaisten arjesta lähes yhtä kaukana kuin mafialle maksettavat suojelurahat, ainakin yksi yhteys Suomeenkin löytyy. Ishmael Falke teki näytelmää varten paljon taustatöitä ja törmäsi itselleen uuteen, hämmentävään knoppitietoon. – Kun Mannerheim oli nuorempana tsaarin palveluksessa vuonna 1906, hän matkusti Kiinaan. Matkalla hän pysähtyi Tiibetissä ja tapasi silloisen dalai-laman. Mannerheim antoi tälle lahjaksi aseen. Minusta oli huvittavaa, että dalai-lamalle annetaan pyssy käteen. Mielenrauha kadoksissa Zen Gangster Blues on komedia hyvästä, pahasta ja väärästä paikasta Ishmael Falke yhdistelee Zen Gangster Bluesissa paperija esineteatteria. Sandrina Lindgren
23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 31. lokakuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ELINTARVIKETYÖLÄISET ovat huolestuneena seuranneet, miten kansakunnan oman rahan hävitys on johtanut valuvikaisen Euron vauhdittamana maan talouden pitkään taantumaan. Tilannetta on vain pahennettu osallistumalla EU:n pakotepolitiikkaan. Idän vienti on romahtanut ja näin maata on viety kriisistä katastrofiin. Kasvua näkyy enää vain työttömyydessä ja leipäjonojen pituudessa. Suomen perustuslain mukaan tässä tilanteessa julkisen vallan pitäisi edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Mutta, mitä tekee porvarihallituksemme? Elvyttävän työllistämisen sijasta tempaistaan julkisten menojen paniikkijarrutus, suuntaamalla talouden leikkuri köyhän kansan laihalle kukkarolle. Viimeisin aikomus repäistä 200 miljoonan euron säästöt leikkaamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa, on työläisperheissä otettu tyrmistyneinä vastaan. Työstä syrjäytettyjen turvaverkon repiminen on moraalitonta ja ihmisvihamielistä politiikkaa. Mitään säästöjä ei sillä saavuteta, jos työttömät ohjataan nöyristelemään sosiaaliviraston toimeentuloluukulle. Ammatillisesti järjestäytyneet elintarviketyöläiset eivät tällaista hyväksy. Me olemme jokainen sijoittaneet osan palkastamme työttömyyskassaamme. Kassan jäsenenä työttömyysturvamme on siis meidän henkilökohtaista omaisuuttamme, jota kollektiivisesti hallinnoimme. Kyllä meidänkin omaisuutemme pitää nauttia perustuslain lupaamaa suojaa. Tämähän lienee tähän asti myös kolmikantaisesti tunnustettu osana yhteiskuntarauhaa? Aikoinaan kun työläisten hyväksyntää haettiin kohtalokkaalle rahaliitto EMU:lle, lupailtiin oikein puskurirahastojen turvaakin vakuudeksi. Se nyt kyllä oli melkoista bluffia, tietävät työläiset tänään. Läntisen-Suomen elintarviketyöläisten, niin työttömien kuin vielä työssä olevienkin yhteinen viesti hallitukselle ja työmarkkinaneuvottelijoille onkin selkeä. Meidän perusturvastamme ei ole leikkaamista. Petoksella ja sanelulla ei yhteiskuntarauhaa voi ylläpitää. Ellei rehellistä rauhantahtoa ja kohtuullista käytöstä porvaristolta löydy, on ayliikkeen aika siirtyä suoran toiminnan tielle. ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LÄNSI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ RY Omaisuutta puolustettava TURUN ja Kaarinan seurakunnissa on pitkin vuotta pohdittu seurakuntien tulevaisuutta. Lauri Palmunen kirjoitti (TS 17.10) että lähiseurakunnat on säilytettävä. Hän oli myös huolissaan läheisyysperiaatteen säilymisestä. Neljän seurakunnan kirkkoherrat ovat esittäneet Turun Mikaelin ja Martin seurakunnan sekä Henrikin ja Katariinan seurakunnan vapaaehtoista yhdistymistä. Valitettava tosiasia on se, että kirkon jäsenmäärä on ollut viime vuosina laskussa. Tämä on johtunut sekä luonnollista poistumasta, kirkosta eronneiden määrän kasvusta, mutta myös lapsia on kastettu kirkon jäseneksi yhä vähemmän. Kirkon jäsenmäärä lasku on näistä tekijöistä johtuen tulevaisuudessa kasvava trendi. Palmusen olisi muistettava, että nyt puhutaan hallinnon ja rakenteiden uudistamisesta, joka on täysin välttämätöntä tehdä. Kirkon tavoitteena on ja pysyy, olla ihmistä lähellä. Jokaiselle seurakunnan jäsenelle pyritään edelleen tarjoamaan monipuolista toimintaa suhteellisen lähellä olevaa omaa lähikirkkoa. Edelleenkin ne ihmiset, jotka käyvät sunnuntaisin jumalanpalveluksessa siellä omassa lähikirkossa, he käyvät siellä edelleenkin uudistuksen jälkeenkin. Aina rakenteita uudistettaessa pelkona on tärkeäksi kokemansa asian menettäminen. Jokaisen seurakuntalaisen on nyt mahdollista ottaa yhteyttä päättäjiin ja tuoda esille omia näkemyksiään ja tuntemuksiaan yhtymän kehittämisestä. Kuitenkin uudistusta tehtäessä on rohkeasti katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä ne välttämättömät uudistukset, jotta kirkon on mahdollista toimia myös tulevaisuudessa lähellä ihmistä. PIIA NORONEN MIKAELINKIRKON SEURAKUNTANEUVOSTON JÄSEN Uudistus välttämätön KÄVÄISIN Islannissa. Luonto näyttäytyy mahtavana, sää surkeana. Kansa on sisukasta ja kekseliästä. Ensimmäisenä saarelle jalkansa laskenut norjalainen piti kivikasaa asumiskelvottomana, mutta niin vain islantilaiset sinnittelevät. On geotermistä lämpöä, vesivoimaa ja kalaisat vedet. Turismi on kasvamassa teollisuudeksi. Valaiden näyttämisestä saa jo parempaa hintaa kuin niiden lahtaamisesta. Tulivuoret, geysirit, putoukset ja laguunit kiinnostavat. Iso teki vaikutuksen, mutta pieni vielä suuremman. Opas kehui kulttuuritalon näyttelyä, joten hakeuduin sinne. Talon piti olla valkoinen ja lähellä satamaa. Sellainen löytyi avaralta nurmikkotontilta. Eikun sisään. Tuulikaapin perässä oli pöytä ja kaksi herrasmiestä. Ei vaikuttanut oikealta paikalta, joten ulos hakemaan vauhtia. Ajattelin kuitenkin, että kysymällä tästäkin selviää. ”Ei tämä ole kulttuuritalo. Tämä pääministerin toimisto”. Setämies ei tainnut sentään olla itse pääministeri. Hän neuvoi tien näyttelyyn. Se oli kulman takana. ”Ai Suomesta, veljeskansaa”, päätti ystävällinen herra. Moni muukin turisti on varmaan rymistellyt pääministerin huusholliin kysymään joutavia. Mutta vastassa ei ollut asemiesten armeijaa, eikä ovi ollut lukossa. Se on viesti. Ihmistä ei ensimmäiseksi epäillä, eikä hänestä uskota heti pahaa. Osoita luottamusta ja toinen osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Hyvässä yhteiskunnassa oven voi jättää auki. Joka asiaan ei tarvita sääntöä, eikä kaikkialle turvamiehiä. Idea toimii niin kauan kuin vapaamatkustajia ja oman edun tavoittelijoita ei ole liikaa. LASSE VIRTANEN Pieni isoa suurempaa