Aamuset KAUPUNKIMEDIA Lauantai 4. helmikuuta 2017 | Nro 10 | www.aamuset.fi | m.aamuset.fi | TS-Yhtymä Yksityinen esiopetus supistumassa rajusti, huoltajat näreissään. Asiat s.2-3 TPS:n keskikenttämies Abukar Mohamed otti aimo loikan urallaan siirtymällä Lazioon Italian Serie A:han. Urheilu s. 8 Tepsistä kutsu Serie A:han Niina Huhtala avasi tanssikoulunsa ovet kaikille, jotka tahtovat oppia lavatansseja. Tulijoista ei ollut pulaa. Koulut&kurssit s. 10 Tanssitaidot maksutta Antiikkikauppias Hanna Kulmala vahvistaa vanhojen huonekalujen suosion. Nyt ne halutaan entisöityinä. Huushollissa s. 24 Vanha on arvossaan UUSI PÄIVÄ TÄSSÄ NUMEROSSA bit.ly/tyovoimakk Haku ja lisätiedot TYÖVOIMAKOU LUTUKSIA rakennusalall e Teknisen eristäjän koulutus (no 670473) Koulutusaika: 6.3.–15.6.2017 Rakennusalan suomea (no 670471) Koulutusaika: 13.3.–22.6.2017 Maahanmuuttajille Talonrakennuk sen peruskoulutus (no 671017) Koulutusaika: 27.3.–6.10.201 7 Asbestitöiden ammattilainen (no 671020) Koulutusaika: 12.9.–1.12.20 17 Teräsrakentam inen (no 671021) Koulutusaika: 12.9.–1.12.20 17 Turun Aikuiskoulutuskeskus ? info@turunakk.? KULTAJA HOPEAKORUJA MIESTEN AUTOMAATTIKELLOJA KULTAJA HOPEARAHOJA OSTAM ME TÄNÄÄ N Aninkaistenkadun/ Yliopistonkadun kulma 050 559 5702 (02) 231 7835 www.kjsimolin.fi OSTAMME KULTAA ja HOPEAA MA-PE HUIPPUHINTA KÄTEISMAKSU KORUT RANNEKELLOT TIMANTIT ROMUKULLAT SOTAMITALLIT ym. Syntymäpäivien aiheet alle 6-vuotiaille: temppurata, satubaletti, musiikkivälineliikunta ja leikkivarjo Syntymäpäivien aiheet yli 6-vuotiaille: temppurata, baletti, leikkivarjo, tanssi, sähly ja jättijalkapallo 18:00 – 19:30 12:30 – 14:00, 14:30 – 16:00, 16:30 – 18:00 12:30 – 14:00, 14:30 – 16:00, 16:30 – 18:00 Hinta: 95 € max 15 vierasta 105 € max 19 vierasta Hinta sisältää syntymäpäivien ohjauksen (kaksi koulutettua ohjaajaa), tulostettavat kutsukortit, jumppatilan, keittiön käytön (jääkaappi, mikro, tarjoilukulhot, kahvinkeitin), synttärihuoneen käytön ja loppusiivouksen. Juhla-ajat: Perjantai Lauantai Sunnuntai Varaukset: synttarit@turunurheiluliitto.fi www.voli.fi LASTEN LIIKUNNALLISET SYNTYMÄPÄIVÄT Kristiinankatu 4 B, II krs. p. 02 233 0000 www.elegant.fi vuotta KAUNIS HYMY & TERVE SUU! Hampaiden tarkastuspaketti, sis. hammasvälikuvauksen omavastuu 60 € Hampaiden valkaisu 199 € Olemme kokonaan turkulaisten omistama yritys. MEILLÄ EI OLE TOIMISTOMAKSUA! MENU BY MANIT POONHIRAN NAANTALIN KYLPYLÄN PALKITTU THAI GARDEN ON JÄLLEEN AVOINNA. TERVETULOA NAUTTIMAAN LEMPEÄN TULISISTA THAIMAALAISISTA HERKUISTA. Avoinna: ti-la klo 18-23 | Varaukset: p. 02 44 55 599 | naantalispa.fi
2 A A M U SE T ASIAT Lauantai 4. helmikuuta 2017 Koskettaako yksityisen esiopetuksen rajaaminen sinun perhettäsi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Yksityisen eskarin loppu? Kaupungin päätös esiopetuksen keskittämisestä kunnallisiin yksiköihin ei miellytä kaikkia vanhempia TEEMU P. PELTOLA TURUN päätös esiopetuksen keskittämisestä ensisijaisesti kouluihin ja kunnallisiin esiopetusyksiköihin kuohuttaa yksityisten päiväkotien asiakkaita. Aiemmin yksityisten päiväkotien asiakkaat ovat saaneet esittää toiveen lapsen esiopetuksen järjestämisestä siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on päivähoidossa. Toive on toteutunut, mikäli halukkaita on ollut vaadittu minimimäärä, eli 13 eskarilaista. Käytäntöön on nyt tulossa merkittävä muutos. Kasvatusja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatusja perusopetusjaosto teki 30. marraskuuta päätöksen, jonka mukaan kaupunki jatkossa osoittaa esiopetuspaikan lapsen kotiosoitteen perusteella niin sanotun oppilaaksiottoalueen esiopetusyksiköstä, joka sijaitsee kunnallisen peruskoulun yhteydessä. Toissijaisesti esiopetuspaikka osoitetaan oppilaaksiottoalueen erillisestä esiopetusyksiköstä, kuten Moikoisten, Lanatien tai Teräsrautelan nuorisotalon yksiköstä. Mikäli edellämainitut eivät onnistu, osoitetaan esiopetuspaikka kunnallisesta päiväkodista tai huoltajan suostumuksella sellaisesta yksityisestä päiväkodista, joka on tehnyt asiasta kaupungin kanssa sopimuksen. PÄÄTÖKSEN marssijärjestys on se, että viimeinen vaihtoehto on myös viimesijaisin. Esiopetusta ajetaan entistä tiiviimmin koulujen yhteyteen. Vanhemmille jää edelleen mahdollisuus esittää toivomus lapsen esiopetuspaikasta, mutta takeita toiveen toteutumiselle ei anneta. Jaoston marraskuisesta päätöksestä tehtiin viisi oikaisuvaatimusta, joiden takana oli sekä yksityisiä päivähoitoyrittäjiä että yksityisten päiväkotien vanhempainyhdistyksiä. Yhden oikaisuvaatimuksen takana oli joukko Katariinan Vilskeen päiväkotilaisten huoltajia, yhteyshenkilönään Elina Pakari. – Perheessämme on kolme lasta. Päätöksen myötä jokainen lapsista tulee olemaan päivät eri paikoissa. Nuorin jää yksityiseen päiväkotiin, kun taas keskimmäinen lapsi siirretään lähikouluun eskariin. Vanhin lapsemme käy koulua toisessa lähikoulussa, jossa eskaria ei ole, ja jossa keskimmäinenkin aikanaan aloittaa koulunsa, havainnollistaa Pakari. – Esiopetusikäinen repäistään pois tutusta ja turvallisesta päiväkodistaan yhden vuoden takia. Miten päivähoito järjestyy lähikoulussa esiopetuspäivän jälkeen? Paljon kysymyksiä jää nyt vaille vastauksia, hän jatkaa. KASVATUSja opetuslautakunta hylkäsi kaikki oikaisuvaatimukset kokouksessaan 18. tammikuuta. Päätöstä perusteltiin muun muassa perusopetuslailla, jonka mukaan kunnalla on oikeus osoittaa oppilaalle perusopetuspaikka. Esiopetus kuuluu perusopetuslain piiriin, kun taas päivähoito kuuluu varhaiskasvatuslain piiriin. Pakari kertoo tekevänsä jo nyt lyhennettyä työpäivää lasten vuoksi. – Linjausten myötä arki räjähtää auttamatta käsiin kiireen ja kuljetusongelmien myötä. Lasten kaverija sisarussuhteille ja rutiineille viitataan kintaalla ja niiden merkitystä vähätellään. Perheiden etu on täysin unohdettu. Kaupunginhallitus jätti lautakunnan päätöksen voimaan viime kokouksessaan 23. tammikuuta, mutta pyysi jaoston marraskuisesta päätöksestä selvityksen, jota on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksen seuraavassa kokouksessa 6. helmikuuta. Lukukausimaksu karkottaa ulkomaalaisopiskelijoita KARI LAINE ULKOMAALAISTEN opiskelijoiden hakijamäärät vähentyvät Turun ja koko Suomen yliopistoissa rajusti. Kun viime vuonna Turun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yli tuhat hakemusta, niin tänä vuonna niitä on tullut noin puolet vähemmän. Kiinnostuksen vähenemisen takana on päätös, jonka mukaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta aletaan Suomessakin periä lukukausimaksuja Turun yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtori Riitta Pyykön mukaan hakemuksien määrän odotettiin putoavan vieläkin enemmän. Nykytilannetta hän pitääkin yliopiston kannalta torjuntavoittona. Kansainvälisyys on Pyykön mielestä tämän päivän yliopistoille erityisen tärkeää. – Muualta tulleet tuovat mukanaan uusia ajatuksia, vaikutteita ja työtapoja, vararehtori kuvaa. Monet ulkomaalaisopiskelijoista jäävät vielä valmistuttuaan Suomeen töihinkin. Edellisvuosina Turun yliopistosta valmistuneista ulkomaalaisista noin puolet on jäänyt Suomeen. Parhaista opiskelijoista käydään maailmalla kovaa kilpailua esim. stipendien ja apurahojen muodossa. Turun yliopistossa noin joka kolmannella on mahdollisuus saada stipendi, mikä kattaa lukukausimaksut. Tänä vuonna Turun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 502 hakemusta. Noin 60 prosenttia hakijoista on kotoisin EU:n ulkopuolelta. Eniten hakemuksia tuli Pakistanista, seuraavaksi eniten Nepalista ja Bangladeshistä. Aasian isoista maista Kiinasta ja Intiasta ei ole tullut paljon hakijoita. Suosituin kansainvälinen maisteriohjelma ulkomaalaisten keskuudessa on kauppakorkeakoulussa järjestettävä Global innovation management -ohjelma. Seuraavaksi eniten kiinnostavat kasvatustieteiden koulutusohjelmat. Lääketieteessä ulkomaalaisia kiinnostaa lääkekehityksen koulutusohjelma. Seuraava haaste Turun yliopistolle on Pyykön mukaan valita hakijoista parhaat ja saada heidät vakuuttuneeksi, että täällä tarjottava koulutus ja tutkimus ovat heille se paras vaihtoehto Lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää korkeakouluissa. Jonny Holmén Tp-hakijoille rahaa maksukortille TURUN, Oulun ja Tampereen vastaanottokeskuksissa kokeillaan vastaanottorahan maksamista maksukortille. Turvapaikanhakijoille maksettava kuukausittainen vastaanottoraha maksetaan helmikuusta alkaen muutamassa vastaanottokeskuksessa maksukortille. Maksukortti on käteistä turvallisempi ja halvempi vaihtoehto vastaanottorahan maksamiseen. Maksukortti on ladattava kortti, johon voidaan vastanottorahan lisäksi maksaa myös esimerkiksi palkkatuloja. Yliopisto promovoi 12 kunniatohtoria TURUN yliopisto promovoi toukokuun tohtoripromootiossa 12 kunniatohtoria. Heidät promovoidaan kunniatohtoreiksi joko tieteellisten ansioidensa, Turun yliopiston kanssa tekemänsä yhteistyön tai yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi. Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien tohtoripromootio järjestetään 25.–26. toukokuuta. Kunniatohtoreiksi promovoidaan Kenneth Hyltenstam, Ari Antikainen, Anastasia Efklides, James Allen Dator, Ilpo Korhonen, Makoto Nakao, Irving Weissman, Irina Artsimovitch, Bernard de Baets, Olli Mäenpää, Matti Lehtihalmes ja Susan Mendus. Hansakortteli säilyi suurimpana HANSAKORTTELISSA vieraili 12,5 miljoonaa kävijää viime vuonna eli yhtä paljon kuin vuonna 2015. Kokonaismyynti laski noin 1,5 prosenttia. Joulumyynti kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta. Positiivista kehitystä nähtiin myös ravintolamyynnissä. – Onnistuimme hyvin uusien vuokralaisten hankinnassa, ja viime vuonna Hansakorttelissa on aloittanut 11 uutta yritystä. Lisäksi liikkeillämme oli useampia konseptimuutoksia, Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen kertoo. Maria Lohela jatkaa puhemiehenä EDUSKUNTA aloitti kevätistuntokautensa keskiviikkona valitsemalla puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Puhemiehen tehtävissä jatkaa Maria Lohela (ps.). Varapuhemiehinä jatkavat Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Arto Satonen (kok.). Lohela sai vaalissa 133 ääntä, Pekkarinen 124 ääntä ja Satonen 126 ääntä. Puhetta johti ikäpuhemies, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok). Valtiopäivät avattiin torstaina. TÄYDEN PALVELUN KOTIMAISELLE KATSASTUSASEMALLE TERVETULOA Kaikkien ajoneuvojen katsastukset, rekisteröinnit ja vakuutukset meiltä vaivattomasti. Myös venereKisteröinnit. Palvelemme ma–pe klo 8–17 Tuulissuontie 34, LIETO • puh. (02) 436 4300 • www.wp-katsastus.fi WP-Katsastus Oy SUOMALAISTA PALVELUA
3 Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS Esiopetuksessakin hyödynnetään nykyään pelejä, esimerkiksi matematiikassa. Ari-Matti Ruuska Latvuksia leikataan Ruissalossa HEVOSKARINTIEN varren vanhoja mustapoppeleita kevennetään merkittävästi. – 14 mustapoppelia on istutettu arviolta sata vuotta sitten. Puiden voi ihan silmämääräisestikin havaita olevan todella lahoja tyvija runko-osiltaan. Emme halua ottaa riskiä puiden ratkeamisesta, kertoo kaupungin metsänhoitaja Juha Mäkitalo kiinteistöliikelaitokselta. Kuntec Infra Oy leikkaa puita maanantaista 6. helmikuuta alkaen. Mitä tekee hallitus? PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk.) hallitus on kohta puolimatkan krouvissa. Pääministerin jääviyskohut ja yhteenotto Ylen kanssa sekä liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin jääräpäisesti eteenpäin jyräämät hankkeet ovat vieneet suurimman huomion, mutta edessä on niin sanottu puolivälin tarkastelu. Siinä linjataan millaiseksi hallitus näkee julkisen talouden tilan ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä. On jo nähtävissä, että hallituksen sisällä on suuria näkemyseroja. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ollut sitä mieltä, että nykytahdilla hallitus jää jälkeen työllisyystavoitteestaan, eikä julkisen talouden velkaantumiselle näy loppua. Työllisyysaste on nyt vajaat 69 prosenttia, kun hallituksen tavoitteena on 72 prosenttia. Tavoitteesta uupuu vielä 90 000 työllistä. Työttömyys maksaa valtiolle kuusi miljardia euroa vuodessa, mutta tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi, että velkaantumiskierre katkeaisi. HALLITUKSESSA on jo ihan muuta ilmaa. Uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei usko valtiovarainministeriön rätinkeihin, vaan luottaa talouskasvun olevan ennusteita nopeampaa. Perussuomalaisten kannatus on gallupien mukaan romahtanut. Puolue on näyttänyt hallituksessa äänettömältä yhtiömiehiltä ja voimattomalta etenkin massamaahanmuuton edessä. Kokoomuspiireissä pelätään nyt, että hallitus on jo menettänyt rohkeutensa. Eduskuntavaalit ovat vielä kahden vuoden päässä, ellei tule hajotusvaaleja, mutta hallitukset ovat niin sanotun normaaliparlamentarismin olosuhteissa eli täyden vaalikauden istuessaan pyrkineet tekemään ikävät päätökset heti, jotta niiden hedelmät voidaan korjata sopivasti vaalien alla. ORPO arvioi, ettei hentoinen talouskasvu riitä, vaan tarvitaan vielä leikkauksia jopa 1–2 miljardin edestä. Hallituskumppanien arvio todellisuudesta voi olla tyystin eri. Niillä tuskin on suurta intoa lisäleikkauksiin. Paljon riippuu myös siitä, minkälaisen tilannearvion pääministeri itse tekee. LASSE VIRTANEN Kotihoitopalvelu Toive Toiveesi ja hyvinvointisi mukaan Teppo Frantti P. 040 910 4999 HOITOPALVELUITA toiveesi ja hyvinvointisi mukaan. Lähtökohtana yksilöllisyys, ystävällisyys, kiireettömyys ja laadullisuus kaikille kotona asumiseen tukea tarvitseville. Tutustu palveluihimme kotisivuillamme osoitteessa: Hyvättyläntie 10 A LIETO www.kotihoitopalvelutoive.? Vietämme ystävänpäivää koko helmikuun lyhyet hiukset 90 € pitkät hiukset 110 € SEBASTIAN-tuotteet: ota 2,maksa 1 -tarjoamme edullisemman Humalistonkatu 10 • puh. 044 975 8339 Ajanvaraus myös: www.sarintukkapaja.fi IHASTUKSESTA KAUNEUTEEN • RAKKAUDESTA HIUKSIIN Hiusten värjäys, leikkuu + OLAPLEX -hoito Kaupan päälle kotiin LuxeOilöljy 50ml, etusi yhteensä 40-50 € O L A P L E X . TURKU RAUMA /pilke360 /pilketalo Pilke Cafe -luentotilaisuudessa tutustutaan ajankohtaiseen biotalouden teemaan alan asiantuntijoiden johdolla. Lisätietoja: www.tiedekeskuspilke.fi/pilkecafe360 Uusiutuva polttoaine Keskiviikkona 8.2. klo 17.00–18.30 Scandic Hotel Julia (Eerikinkatu 4, Turku) Jo nyt autot kulkevat dieselillä, jota valmistetaan suomalaisesta puusta. Millaisia mahdollisuuksia uusiutuvista raaka-aineista valmistettavat biopolttoaineet tarjoavat, ja mikä on niiden merkitys nyt ja tulevaisuudessa? Tilaisuudessa UPM Biofuels Developmentin päällikkö Veikko Viikari esittelee uusiutuvien polttoaineiden tulevaisuutta Suomessa. Tilaisuudessa paneudutaan myös uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen, sekä biopolttoaineiden tuomiin mahdollisuuksiin kuluttajien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! aamuset.fi
Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET 4
5 Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET OHJELMASSA MM. PE 10.2. • 8.50 Tietoisku nuorille rakentajille • 11.00 Lounais-Suomen alueen talon rakentamisen Työturvallisuuskilpailu 2016 palkintojenjako ja seminaari • 11.30 TYÖNÄYTÖS: Iloiset talonrakentajat • 12.30 Sujuvuutta linjasaneeraukseen • 12.30 TYÖNÄYTÖS: Kevään sisustustrendit • 13.00 Sisusta, miten sisustat, kunhan sisustat itsellesi, Luova johtaja Petri Pesonen , Finlayson Oy • 13.30 Kevään keittiö, sisustussuunnittelija SI, Meri Malka-Lindström • 14.00 Värivinkit sisämaalaukseen • 14.00 26. Lounais-Suomen rakennuspäivä -seminaari • 14.30 TYÖNÄYTÖS: asennetaan Lunawoodin lämpöpuuterassi ja Icopalin QuickSealvedeneristysmassa • 15.00 Kevään sisustustrendit ja kodin stailaaminen • 16.00 Vihersisustamisen trendit. Näin onnistut kodin kasvivalinnoissa • 16.45 TYÖNÄYTÖS JA TIETOISKU: Piristä kotia pikkurahalla LA 11.2. • 10.30 TYÖNÄYTÖS: Iloiset talonrakentajat • 9.00 Remonttikoulu. Maksuton, ilmoittautuminen www.prkk.fi • 10.30 Muuraustaitokilpailu • 11.00 Värivinkit sisämaalaukseen. Tikkurila Oy • 11.45 Kevään sisustustrendit ja kodin stailaaminen • 12.30 Minä ja mun tavarat – mahdunko edes sisustamaan? • 12.00 Uponor KOTI – omakotitalon putkiremontti helposti ja luotettavasti • 12.00 Rakentajakoulu. Maksuton, ilmoittautuminen www.prkk.fi • 12.30 Kiinteistöpäivä • 13.15 Taidetta kotiin ja sisustamiseen – Taidelainaamo apunasi • 14.00 Vihersisustamisen trendit. Näin onnistut kodin kasvivalinnoissa • 14.45 Värivinkit sisämaalaukseen • 15.30 TYÖNÄYTÖS JA TIETOISKU: Piristä kotia pikkurahalla • 16.30 TYÖNÄYTÖS: asennetaan Lunawoodin lämpöpuuterassi ja Icopalin QuickSealvedeneristysmassa • 17.00 TYÖNÄYTÖS: Iloiset talonrakentajat SU 12.2. • 10.15 TYÖNÄYTÖS: Piristä kotia pikkurahalla • 11.00 Värivinkit sisämaalaukseen • 11.00 Tutta-tiikeri viihdyttää lapsia ja aikuisia, – lapset saavat rakentaa linnunpöntön • 11.30 Kevään keittiö, sisustussuunnittelija SI, Meri Malka-Lindström • 11.45 Kodin järjestäminen on parasta sisustamista • 12.00 Uponor KOTI – omakotitalon putkiremontti helposti ja luotettavasti • 12.30 Taidetta kotiin ja sisustamiseen – Taidelainaamo apunasi • 13.00 Tutta-tiikeri viihdyttää lapsia ja aikuisia • 13.15 Kevään sisustustrendit ja kodin stailaaminen, Saija Palin • 15.00 TYÖNÄYTÖS: Kevään sisustustrendit, • 15.15 Vihersisustamisen trendit. Näin onnistut kodin kasvivalinnoissa • 15.30 Tutta-tiikeri viihdyttää lapsia ja aikuisia • 16.00 TYÖNÄYTÖS: asennetaan Lunawoodin lämpöpuuterassi ja Icopalin QuickSealvedeneristysmassa YLI 300 NÄYTTEILLEASETTAJAA Nyt on aika uudistaa kotia! Poimi messuilta parhaat tarjoukset sekä inspiraatiota isoon tai pieneen projektiin. Tämän vuoden uutuuksina Blogitalo ja uutuustuotenäyttely. Tervetuloa! UUSI SISUSTUSALUE KUTSUU! RAKENNA, SISUSTA & UUDISTA! RAKENNA & SISUSTA -MESSUT 10.–12.2.2017 AVOINNA: Perjantaina 10.2. ja lauantaina 11.2. klo 10–18 Sunnuntaina 12.2. klo 10–17 LIPUT: 16/13/10 € PYSÄKÖINTI: 6 € Stark-hallissa ohjelmaa koko messujen ajan, juontajana Lola Wallinkoski ENNAKKOLIPUT VERKKOKAUPASTA -3 € (voimassa 9.2. saakka) Katso koko ohjelma ja näytteilleasettajat: rakennusmessut.fi Pe klo 13 Petri Pesonen Pe klo 15.00, la klo 11.45 ja su klo 13.15 Saija Palin Messuille pääset kätevästi myös messubussilla nro 100.
6 A A M U SE T KAUPUNKI Lauantai 4. helmikuuta 2017 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.fi. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. Alkaa olla kevättä ilmassa. Joko olet avannut grillikauden? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jos nyt ihan pieni suihku sitten. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kolhuja ja mustelmia TIINA PITKÄNEN 5-VUOTIAS Emma Pakarinen ja 4-vuotias Mauno Massinen kertovat loukkaantumisistaan. EMMA : Mä olen loukannut itseni monta kertaa. En muista enää ihan kaikkia kertoja. MAUNO : Vanhassa päiväkodissa loukkasin itseni melkein joka päivä. E: Kaaduin joskus siellä mun vanhassa päiväkodissa. Mun käteen laitettiin kaksi laastaria. Toinen tuli ylös ja toinen alas. M: Mun käsi osui joskus kotona vahingossa lautaan. Käteen tuli haava. Lauta oli siinä, kun rakennettiin siskon huonetta. E: Mun kädessäkin on ollut mustelmia. M: Ja mun otsassa on ollut kuhmu, koska kaaduin kivilattialle. Se tapahtui silloin, kun tultiin elokuvista. E: Jos vaikka käteen tulee haava, siihen pitää laittaa lääkeainetta. Silloin haava parantuu. M: Tai voi laittaa myös siteen. Mulle laitettiin side, kun meduusa pisti mua meressä ulkomailla. Side oli valkoinen. E: Joskus pitää mennä lääkäriin jos on loukannut. Lääkäri voi kuunnella stetoskoopilla ja mennään sellaiselle patjalle istumaan. M: Täytyy kävellä ulkona varovasti, ettei kaadu ja loukkaa. Mulle tuli joskus jalkapallopelissä valkoisia naarmuja jalkaan. Ne oli aika kipeitä. E: Joo, täytyy yrittää pitää itseään paikallaan, ettei kaadu. Ja luistinradalla pitää ensin luistella varovasti. Sitten voi vähitellen mennä kovempaa vauhtia. HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN kaupunki täytti komeat 700 vuotta vuonna 1929. Viralliset ja näkyvimmät juhlameiningit osuivat kesäkuulle. Juhliin kuului monenlaista seremoniaa, mutta parhaiten aikakirjoihin ovat jääneet tarunhohtoiset Turun messut. Aikaansa edellä messukylä rakennettiin Samppalinnanmäelle. Reilun viikon mittaiset messut osuivat ajanjaksolle 15.–23. kesäkuuta. Turun messujen visuaalisesta ilmeestä vastasi Suomen kaikkien aikojen kovin arkkitehtikaksikko, Turun oma poika Erik Bryggman sekä vuonna 1927 Turkuun muuttanut Alvar Aalto. Erilaisista luonteenpiirteistä huolimatta kaksikon yhteistyö toimi saumattomasti. Turun Messut nimettiin modernismin manifestiksi. Bryggmanin vastuulle kuului enemmän messujen rakenteet ja Aalto otti isompaa roolia mainosguruna. Tosin Bryggman suunnitteli virallisen messujulisteen, jota kannattaisi painattaa myös nykypolville. Kaksikolla oli myös nimekäs avustajakuntansa. Turussa elettiin taas valtakunnan etulinjassa. MESSUALUEEN sisäänkäynti oli Luostarinkadun puolelta, josta nousivat portaat itse alueelle. Messualue oli täynnä erilaisia näyttelypaviljonkeja ja esimerkiksi tiedotusvälineet olivat näyttävästi esillä. Myös lähialueiden koulut valjastettiin näyttelykäyttöön. Messualueen korkeimmalla kohdalla oli Bryggmanin käsialaa oleva yli tuhannen asiakaspaikan funktionalistinen ravintola terasseineen. Varsinaisen päärakennuksen toisessa kerroksessa oli gourmetpuoli ja lisäsiivestä löytyi kansanomaisempi osasto. Juomapuolen virallinen näkyvä osa oli limonadivetoista, sillä elettiin kieltolain aikaa. Turun messut olivat muutenkin näkyvästi esillä kaupunkikuvassa. Korkeat ja modernit mainostornit sojottivat eri puolilla kaupunkia ja opaskioskeista sai tarvittavaa informaatiota. Messuilla vieraili lopulta noin 60 000 ihmistä, tivolialueella kaksinkertainen määrä. Messualue purettiin hämmentävän nopeasti messuviikon jälkeen. Myös ravintola sai purkutuomion samana syksynä, kun sitä ei saatu myytyä. On sääli, ettei messuista jäänyt mitään pysyvämpää jälkeä. MESSUVIIKOLLA järjestettiin myös muita juhlallisuuksia, kuten tuomiokirkon uudelleen vihkiminen sekä muut 700-vuotistaipaleen viralliset vastaanotot. Turun katuja mittaili juhlaviikolla myös aika vaikutusvaltainen herrajoukko, kuten ex-presidentti K.J. Ståhlberg, presidentti L.K. Relander, vapaaherra C.G.E. Mannerheim sekä kattava ministerijoukko pääministeri Oskari Mantereen johdolla. Modernismin manifesti Turku juhlisti 700 vuoden taivaltaan hulppeissa puitteissa vuonna 1929 Juhlava herrain ja rouvain paraati kulki kaupungin halki Turun 700-vuotissyntymäpäivänä 18. kesäkuuta 1929. Ts-arkisto Tummaa ja kutittamatonta – KOTIOLOISSA ja mökillä tyylini on kovin rento. Työoloissa yritän olla tyylikkäämpi. Jakkupukuja joudun tai saan käyttää paljon, kertoo Soili Keskinen, 67. Keskinen hankkii vaatteita tyypillisimmistä naistenvaateliikkeistä sekä ulkomailta. – Mustat farkkuni olen hankkinut Citymarketista. Takki on niin vanha, etten muista alkuperää. Kengät ovat Riekerin. Keskinen suosii tummia ja yksivärisiä vaatteita. – Tykkään tummansinisestä ja mustasta. Kirkkaanvihreäkin bleiseri minulla on, mutta se on poikkeus. Villaa en mielelläni käytä, koska se kutittaa. En myöskään käytä pelkkää akryylia tai polyesteriä, jotka hiostavat. Kenkiin Keskinen panostaa paljon. – Joudun työssäni paljon seisomaan. Käytän merkkikenkiä, joissa on tietynlaiset pohjat ja pehmusteet. Yhteisvastuulla ihmiskauppaa päin VUODEN 2017 Yhteisvastuukeräys torjuu ihmiskauppaa. Keräys käynnistyy sunnuntaina 5. helmikuuta. Suomessa keräysvaroilla autetaan ihmiskaupan uhreja, Jordaniassa taas tuetaan Syyriasta sotaa paenneiden nuorten koulutusta ja toimeentuloa, mikä ennaltaehkäisee altistumista ihmiskaupalle ja muulle hyväksikäytölle. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana on tasavallan presidentti. Soili Keskinen, Tuomiokirkkotori. Oona Karhunen Soile Rantanen TÄYSOSUMA
Tilanne TPS-Ilves –ottelun jälkeen www.mmkuntotalo.com LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY motonet korjaamo Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Keskus 02-2362 999 0400 532 511 Tila-/invataksit Pikkubussit 10-16 paikkaisia Linja-autot 50 paikkaisia www.erikoistaksit.fi Keskus 02-2362 999 0400 532 511 *Tila-/invataksit *Pikkubussit 10-16 paikkaisia *Linja-autot 50 paikkaisia www.erikoistaksit.fi Keskus 02-2362 999 0400 532 511 *Tila-/invataksit *Pikkubussit 10-16 paikkaisia *Linja-autot 50 paikkaisia www.erikoistaksit.fi Turun Sammutinhuolto www.linnanapteekki.fi MAINOS Humalistonkatu Lätkäliiga -sivulla seurataan mukana olevien yritysten tulosveikkausta TPS:n kotiotteluista SM-liigakaudella 2016-17. Pistetilanne on sivulla 15 parhaan osalta. Lätkäliigan pistepörssiä voi seurata verkossa osoitteessa www.aamuset.fi/latkaliiga Pelaajat esittelyssä #53 Tarmo Reunanen Syntymäaika: 1.3.1998 Syntymäpaikka: Äänekoski Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 181 cm Paino: 74 kg Kätisyys: Left #41 Oskari Siiki Syntymäaika: 5.5.1995 Syntymäpaikka: Turku Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Hyökkääjä Pituus: 180 cm Paino: 75 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Olemme täyden palvelun rakennuskonevuokraamo. Vuokraamme käytännössä kaikenkokoisia työkaluja porakoneista suuriin työmaakoneisiin ja työmaakontteihin. Asiakkainamme ovat sekä yksityiset rakentajat että suuret rakennusfirmat, kertoo Jukka Tuominen. Mitkä ovat vahvuutenne? Asiakaspalvelu sekä tuotevalikoimamme laatu ja kattavuus. Teemme tarkat suunnitelmat asiakkaiden toiveiden mukaan ja pidämme sovituista asioista kiinni. Tarvittaessa vaikka pystytämme esimerkiksi telineet paikalleen. Asiakkaalle ei jää kuin rakentaminen. Millaiset ovat alan näkymät? Kun alueen teollisuudella menee hyvin, se näkyy välillisesti myös meillä. Telakka on yksi alueen veturi, joka näkyy meillä. Samoin Turun rakennusprojektit vaikuttavat positiivisesti meidän tilanteeseemme. Tulevaisuus näyttää meidän osaltamme positiiviselta. Ketä tai keitä TPS-pelaajia seuraat erityisen tarkasti? Ensisijaisesti seuraan joukkueen otteita kokonaisuutena. Tänä vuonna joukkue on ollut yhtenäinen ja peli on toiminut. Se lämmittää mieltä. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Jos joukkue säilyy terveenä, pudotuspeleissä on mahdollisuus mennä pitkällekin. En näe mitään estettä sille, etteikö TPS voisi pelata mestaruudestakin. Mitä yrityksenne tekee? Olemme raskaankaluston liikennöintiin keskittynyt yritys, joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Niiden vuosien aikana olen kuljettanut kaikkea mahdollista. Kerran olen kuljettanut jopa Miina Äkkijyrkän lehmän, kertoo Jorma Siipola. Mitkä ovat vahvuutenne? Joustavuus ja verkostoituminen ovat alalla avainasemassa. Vuosien varrella syntyneet kontaktit takaavat sen, että kaikki kuljetukset onnistuvat asiakkaan kanssa sovitun mukaisesti. Millaiset ovat alan näkymät? Alalla on tietenkin raaka kilpailu ja alalle tulee jatkuvasti uusia yrittäjiä, mikä on ihan hyväkin asia. Yrittäjän pitää pysyä koko ajan kehityksessä mukana. 40 vuoden aikana tämäkin ala on muuttunut todella paljon. Tulevaisuutemme näyttää kuitenkin hyvältä, sillä positiiviset teollisuusuutiset heijastuvat myös kuljetuksiin. Ketä tai keitä TPS-pelaajia seuraat erityisellä mielenkiinnolla? Nuorten pelaajien esiinmarssi on sellainen asia, mikä pistää silmään aina. Tänä vuonna monet nuoret pelaajat ovat nousseet isoihin rooleihin. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Pudotuspelipaikka alkaa olla hallussa. Mahdollisuuksia on mennä pitkällekin, mutta lopullinen sijoitus on monesta asiasta kiinni. Pari loukkaantumista voi vaikuttaa paljon, mutta kaikki on mahdollista. Cramo Siipola Safire SF-Lämmitin Oy .......................... 194 pistettä Turun Tietopalvelu ............................... 187 pistettä Aura Golf Klubiravintola ........................ 182 pistettä Valaisin Grönlund ................................ 177 pistettä Classic Man ....................................... 174 pistettä Cramo Finland Oy ................................ 171 pistettä Hiuskeskus ........................................ 158 pistettä Sporttibaari ....................................... 154 pistettä Aurator Varainhoito ............................. 152 pistettä Sunborn Group ................................... 139 pistettä Kotipizza Humalistonkatu ...................... 138 pistettä Kukka-Tuire ........................................ 138 pistettä Motonet korjaamo .............................. 138 pistettä Pihateam Viherpalvelut ........................ 135 pistettä Kultaseppä Kivikoski ............................ 130 pistettä Mukana veikkaamassa:
9 Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET peruukkien erikoisliike turussa Rauhankatu 6 Puh. 044 761 2692 Ma-Pe 10.00-17.00 Tee hiuspäivästäsi helppo luonnollisen peruukin avulla! Tule tutustumaan keveisiin ja helppohoitoisiin peruukkeihin. Monien muiden tavoin löydät asiantuntijamme avulla ratkaisun. Valikoima koostuu useista tunnetuista mallistoista, esimerkiksi Hair Power, Raquel Welch, Sentoo. peruukkipalvelua yli 30 vuoden kokemuksella Ihanan pehmeät Christine headwear -päähineet mukava vaihtoehto peruukillesi! Olemme VSSHP:n hyväksymä palvelusetelituottaja. Katso lisää www.hiusextra.fi
Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET 10 Koulut&kurssit LINNEA LAHTINEN TANSSIPUODIN tapa juhlistaa Suomen satavuotisjuhlia saa tanssijalan vipattamaan. Tanssikurssit.fi tarjoaa alkeistason lavatanssitunteja ilmaiseksi huhtikuun neljänteen päivään saakka. ? Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä koettamaan lavatanssia, Tanssipuodin toimitusjohtaja Niina Huhtala sanoo. Lavatanssitempaus on Huhtalan henkilökohtainen panostus Suomi 100 -juhlahumun ohjelmaan. Hän on itse ollut intohimoinen lavatanssia neljätoistavuotiaasta asti, jolloin myös kiinnostus Suomen historiaa kohtaan heräsi. Huhtala kuvailee itseään isänmaalliseksi ihmiseksi, joten halu tehdä hyvää lavatanssin kautta on luonteva tapa osallistua kotimaan syntymäpäiväjuhlintaan. Tanssipuodin ?vihreille tunneille? pääsevät ilmaiseksi osallistumaan kaikki. Tunneilla opetellaan tavallisimpia lavoilla tanssittavia lajeja kuten fuskua, hidasta valssia ja buggia. ? Tunnit on suunnattu nuorille ja aikuisille, joten toivomme tanssijoiden olevan aikuisen mittaisia. Muuten mukaan riittää taito kävellä ja rennot vapaa-ajan vaatteet, Huhtala kannustaa. TEMPAUS alkoi tammikuun puolivälissä ja ensimmäisen viikon aikana osallistujia tiistain ja sunnuntain ilmaistunneilla oli yhteensä 400. ? Jos tällaiset tutustujamäärät jatkuvat, kolmessatoista viikossa päästään aika pitkälle, Huhtala laskeskelee tyytyväisenä. Tanssipuoti muutti uusiin tiloihin Kärsämäkeen alle vuosi sitten. Tila elää koko ajan, sillä tanssituntien ulkopuolisena aikana tanssilattiaa peittävät Tanssipuodin kaupan tuotteet. Pelkona on se, että moneksi muuntuva tansSuomen syntymäpäivätansseja kaikille Ilmaiset lavatanssikurssit saaneet valtaisan suosion Niina Huhtala vinkkaa, että perinteiset lavatanssit ovat hyvä ympäristö aikuisten ystävyyssuhteiden luomiseen. sisali ei riitä kaikille halukkaille tanssijoille. ? Mutta jos niin uhkaa käydä, kyllä me pistämme kaikki halukkaat mahtumaan. Vaihtoehtona on esimerkiksi järjestää lisätunteja, lavatanssitempauksen alullepanija kertoo päättäväisesti. TUNNEILLE saa tulla yksin tai parin kanssa. Huhtalan mukaan suurin osa saapuu paikalle ilman paria. Parinvaihto takaa sen, että tanssimaan pääsevät kaikki. ? Tämä tempaus mahdollistaa seuratanssien opettamisen kaikille halukkaille. Osallistuminen ei ole esimerkiksi rahasta kiinni, sanoo tanssinopettaja Anne-Riina Hurskainen tyytyväisenä. Huhtalalla on tanssitapahtumien järjestämisestä 15 vuoden kokemus. Hän tietää, etteivät kaikki ihastu tanssiin heti ensimmäisellä kokeilukerralla. Kun uskaltaa yrittää, on kynnys tulla uudestaan kuitenkin pienempi. Maksuttomilla lavatanssitunneilla tätä kynnystä tahdotaan madaltaa vielä entisestään. Huhtala tietää myös, kuinka suuri merkitys on lavatanssien sosiaalisella puolella. ? Lavatanssit ovat oma sosiaalinen maailmansa, jossa aikuiset ihmiset voivat luoda ystävyyssuhteita. Linnea Lahtinen ?Suurin osa saapuu paikalle ilman paria.? www.kairon.fi Tunnevyöhyketerapian ilmainen infotilaisuus ti 7.2.2017 klo 17.30-20.00 Tunnevyöhyketerapia ? TVT 1 aloituskurssi pe?su 17.-19.2.2017 Kaikki tilaisuudet pidetään osoitteessa: Maariankatu 2, 20100 Turku. kaironinstituutti kairon@kairon.fi www.aamuset.fi VUOKRATTAVANA NAANTALISSA! 44 m² 1h+k. Käsityöläiskatu 1-3. Heti vapaa. KIINNOSTAAKO TAKSITYÖ? Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa koulutus@turuntaksit.fi tai Tuomas Saario p. 0400 802 960 KiinnostaaKo ammatti jossa KaiKKi päivät ovat erilaisia? UUsi KUrssi 27.2. alKaen. varsinais-suomen vanhin taksinkuljettajakouluttaja järjestää iltakoulutuksena kuljettajakoulutuksen. Kurssilta valmistuu huhtikuussa. mahdollisuus suorittaa peruskurssi, joka on voimassa koko suomessa, sekä paikallistuntemuskoe varsinais suomen kuntiin.
Kaija Rantanen Vasemmistoliiton maailmanpoliittisen työryhmän jäsen ja puolueen valtuustoehdokas Turussa. Koulujen eriytyminen takaa erilaiset lähtökohdat eri alueiden lapsille ja kannustaa koulushoppailuun – eli sosioekonomisesti korkeassa asemassa olevien vanhempien lapsilleen tekemiin kouluvalintoihin koulun maineen perusteella. Koulushoppailun myötä syntyy eliittikouluja, mikä ei ole turkulaisten etu: Kamppailu suosituimmista koulupaikoista kärjistyy, mikä eriyttää alueita ja kouluja entisestään – väestöryhmät eivät enää kohtaa, ja koulumatkat pitenevät. Luodaan lasten luokkayhteiskunta. Lisäresurssit on suunnattava niille Turun kouluille, joiden alueen asukkaiden sosioekonominen asema on muita heikompi ja niille kouluille, joissa tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tai vieraskielisten oppilaiden määrä on suuri. Erityisen tärkeää on, että näissä kouluissa erityisopetusresurssit ovat muita kouluja paremmat ja ryhmäkoot muita pienemmät. Tällöin koulutuksen tasa-arvo ei pääse karkaamaan käsistä – eivätkä luokkien väliset railot repeämään. Lasten kasvatuksesta ja opetuksesta säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Leikkausten aika on ohi. V asemmistoliitto vaatii Turulta kunnianhimoisia päätöksiä kasvatuksen ja opetuksen parantamiseksi: Kunnalliseen varhaiskasvatukseen on panostettava nykyistä enemmän ja ryhmäkokoja pienennettävä. Peruskouluissa ryhmäkoolle on vedettävä tiukka yläraja 20:n oppilaan kohdalle. Koulushoppailun ruokkimiselle on saatava piste. Maksuttoman varhaiskasvatuksen tulee olla jokaisen turkulaisen lapsen oikeus. Kunnallinen varhaiskasvatus on Turun hiomaton timantti, jonka kehittäminen kaipaa lisää käsiä ja tiloja. Näin koko seudulle ja sen kasvaville lapsille synnytetään lisää hyvinvointia, terveyttä, inhimillistä kehitystä, paranevia oppimistuloksia, osaamista ja talouskasvua. Varhaiskasvatus on pidettävä Turun omissa hyppysissä, sillä yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajat harrastavat kermankuorintaa: edulliset alueet ja asiakkaat kahmitaan käsistä, kun julkinen puoli puolestaan ottaa lapsen vastaan tuen tarpeesta ja alueesta riippumatta. Turun peruskouluissa ja toisella asteella on tasattava koulujen välisiä eroja. Euroopan vasemmistopuolueen yleiskokous Berliinissä TURUN VASEMMISTOLIITTO RY TURUN VASEMMISTON LEHTI TURKULAISILLE 1/2017 Koulutusinvestointien aika Jaakko Lindfors Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Pääkirjoitus EUROOPAN VASEMMISTOPUOLUEEN (European Left, EL) kolmen vuoden välein toistuva, järjestyksessä viides yleiskokous pidettiin Berliinissä 16.–18.12.2016. Vasemmistoliitolla oli kokouksessa 12 edustajaa, joista useimmat ovat puolueen maailmanpoliittisen työryhmän jäseniä kuten tämän artikkelin kirjoittajakin. Euroopan vasemmistopuolue on eri organisaatio kuin europarlamentin GUE/NGL -ryhmä, johon Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen kuuluu. Se on hyvin erilaisten kansallisten vasemmistopuolueiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu myös useita hyvin pieniä puolueita. Kaikilla jäsenpuolueilla on yleiskokouksessa yhtä suuri edustajamäärä. Vasemmistoliitto on kuulunut Euroopan vasemmistopuolueeseen vuodesta 2010. Puolue on ollut ajoittain tyytymätön EL:n työskentelytapaan, muun muassa kannanottoihin, joita varten ei ole ensin kysytty jäsenpuolueiden hyväksyntää. Vasemmistoliitto vaati Berliinissä takeita siitä, että puoluetoimisto ja puheenjohtajisto eivät jatkossa tee polittisia linjanvetoja kuulematta jäsenpuolueita. Vasemmistoliitto onnistui muutostavoitteessaan; päätösja toimeenpanovalta päätettiin eriyttää toisistaan ja tehdä toiminta läpinäkyväksi. Toiveissa on, että Euroopan vasemmistopuolue houkuttaa jatkossa jäsenikseen myös esim. Ruotsin Vänsterpartietin ja Espanjan Podemosin. Yleiskokouksessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja. Niissä keskityttiin kansallisten ongelmien ohella vahvasti oikeistopopulististen ja äärioikeistolaisten puolueiden nousun uhkaan ILKKA METSÄLÄ ARTO HUOVINEN Lukionopettaja Jaakko Lindfors musisoimassa Turun Taiteiden yössä. Kaija Rantanen Euroopan vasemmistopuolueen kokouksessa Berliinissä. Euroopassa. Puhujat kokivat, että vasemmiston on tarjottava yhdessä vaihtoehto populismille mutta yleisvaikutelmaksi jäi, että yhteinen toimintatapa puuttuu. Suomen edustajat korostivat perustuloa ja hyvinvointivaltion ideaa sekä geopoliittista ajattelua. Berliinissä valittiin puolueen puheenjohtajisto seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Puheenjohtajuus siirtyi Ranskan kommunistipuolueen Pierre Laurentilta Saksan Die Linken Gregor Gysille. Laurent jatkaa varapuheenjohtajana. Muut varapuheenjohtajat ovat Paolo Ferrera (Rifondazione Comunista, Italia), Margarita Mileva (Bulgarian vasemmisto) ja Maite Mola (Espanjan kommunistinen puolue). Suomen edustajat puoluehallituksessa ovat jatkossa Saila Ruuth ja Dan Koivulaakso. Uusi puheenjohtaja Gregor Gysi totesi puheessaan Euroopan olevan syvässä kriisissä. Syvenevä eriarvoisuus, pakolaiskriisi ja ilmaston lämpeneminen vaativat toimenpiteitä. Hän puhui veroparatiiseista, vastusti TTIPja TISA-vapaakauppasomuksia ja Eurooppaa tuhoavaa leikkauspolitiikkaa. Hän ilmaisi myös huolensa militarismin kasvavasta suosiosta Euroopan unionissa. Gysi kritisoi Euroopan unionia mutta oli silti sitä mieltä, että integraatio on kuitenkin välttämätön kasvavan nationalismin vastavoimana.
työtä tekevien palkkoja leikataan. Hyvä työnantajapolitiikka ja työllisyyden edistäminen on yksi vasemmistoliiton neljästä kuntavaalikärjestä. Sitoudumme työskentelemään muun muassa sen eteen, että kunta työnantajana tukee työntekijöiden kouluttautumista, mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja työaikoihin sekä työssä jaksamista. TYÖLLISYYS paranee mutta pitkäaikaistyöttömien määrä ei vähene. Työttömiä oli vuoden vaihteessa reilut 14 000 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä 39 % (5500 henkilöä) ja kasvu vuoden takaiseen 4 %. Pitkäaikaisten työllistymiseen onkin kaupungin pystyttävä vaikuttamaan nykyistä tehokkaammin. Vuoden 2016 aikana oli useiohjeet tukityöllistämiseen kaupungin omissa tehtävissä. Myös valtuuston talousarvioon tekemät kirjaukset työllistämisestä selvitetään. Kaupungin käytettävissä oleva työllisyysmääräraha 10 545 000 € on sama kuin 2016. Vuonna 2017 tukityöllistämistä vaikeuttaa merkittävällä tavalla valtion talousarvioon sisältyvien TE-toimistojen palkkatukirahojen niukkuus. Maan hallituksen leikkauslinja aiheutti jo vuosina 2015 ja 2016 määrärahojen loppumisen heti alkuvuodesta. KauTyöllisyys kasvaa Turussa mutta pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy Hyvä työnantajapolitiikka on tärkeä kuntavaaliteema VUODEN ALUSSA Helsingin Sanomat julkaisi koosteen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksista päivähoidon arjesta. Vastaukset olivat todella huolestuttavia. Suurin osa vastaajista kuvaili arkea, jota leimaa uupumus, kaaos ja riittämättömyyden tunne. Ryhmäkokojen ja henkilöstömitoituksen kanssa kikkaillaan jatkuvasti, mikä johtaa kiireeseen ja henkilöstön kuormittumiseen. Suomen lähija perushoitajien liitto julkaisi viime vuonna selvityksen lähija perushoitajien työkuormasta ja työssä jaksamisesta. Tutkimuksen tulokset olivat yhtä lailla hälyttäviä. 93%, eli lähes kaikki vastaajat, kokivat huolta hoidon laadusta. Syy on se, että hoidettaville ei jää rittävästi aikaa ja että yksilölliset tarpeet liian harvoin ehditään huomioimaan. 70% vastaajista oli sitä mieltä, että vähintään viikoittain joutuu tekemään asioita, jotka “ovat ristiriidassa heidän arvojensa kanssa“. Yli puolet vastaajista arvioi, ettei pysty työskentelemään nykyisessä ammatissaan terveytensä puolesta enää kahden vuoden kuluttua. Julkisella sektorilla ja julkisrahoitteisissa hyvinvointipalveluissa työskentelevät tekevät äärimmäisen tärkeää ja arvokasta työtä. Heillä tulee olla oikeus työssä jaksamiseen sekä mahdollisuus oman työnsä tekemiseen niin, että arkea ei leimaa jatkuva kiire ja uupumus. Hyvinvoivat työntekijät takaavat myös hyvälaatuisen hoidon. VasemmistoLi Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Sauli Saarinen Kaupunginvaltuutettu ja työllisyystoimikunnan jäsen liitto on toistuvasti vastustanut hallituksen esityksiä henkilöstömitoitusten heikentämisestä niin vanhuspalveluiden kuin varhaiskasvatuksen osalta. Olemme myös esittäneet kuuden tunnin työaikakokeilun käynnistämistä julkisella sektorilla. Työajan lyhentäminen tukee henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tämän lisäksi teemme ay-liikJulkaisija: Turun Vasemmistoliitto Päätoimittaja: Laura Tättilä Vastaava päätoimittaja: Anna Mäkipää turunvasemmistoliitto@outlook.com Taitto: Matti Ranki Avustajat tässä numerossa: Jaakko Lindfors, Kaija Rantanen, Li Andersson, Sauli Saarinen, Juri Nummelin, Aki Halonen, Joel Kivirauma, Mervi Uusitalo, Riikka Oksanen, Jukka Kärkkäinen, Pia Jalkanen, Johannes Yrttiaho, Wellu Koivisto, Elias Laitinen, Eva-Liisa Raekallio, Tero Ahlgren, Saska Heino, Misha Dellinger, Jyri Niemi, Pekka Rantalaja Jari Suominen UUSI PÄIVÄ 1/2017 ta hankkeita yksityisten yritysten kanssa työn etsimisessä työttömille. Halukkaita yrittäjiä oli useita ja kaupungin hankkeisiin varaama raha kiinnosti, mutta monen osalla todelliset tulokset jäivät toiveiden tasolle. Kaupungin työllisyystoimikunnassa onkin todettu, että tehokkainta on pitkäaikaisten työllistäminen suoraan ilman välikäsiä kaupungin omille toimialoille. Toimikunta päätti viime kokouksessaan antaa virkamiehille valmisteltavaksi ja edelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi ANTTI YRJÖNEN UUSI PÄIVÄ 1/2017 keen piirissä työtä hyvinvointipalveluissa ja julkisella sektorilla työskentelevien eteen. Vasemmistoliitto vastusti epäoikeudenmukaista kilpailukykysopimusta, jonka puitteissa vain julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin lähes kolmanneksella. Suomen talous ei lähde nousuun sillä, että jo valmiiksi pienipalkkaisten tärkeää pungin lisärahoituksen turvin työllistämistoiminta saatiin kuitenkin jatkumaan. Vireillä on lakiesitys, jonka mukaan valtion työttömyysturvan ansiopäivärahan perusosan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja voidaan käyttää myös palkkatuen rahoittamiseen. Käytännössä se tarkoittanee, että palkkatukirahojen puuttuessa TE-toimisto voi myöntää niistä palkkatukena työttömyysturvan perusosan määrän verran eli n. 700 €/kk. “Kaupungin työllisyystoimikunnassa onkin todettu, että tehokkainta on pitkäaikaisten työllistäminen suoraan ilman välikäsiä kaupungin omille toimialoille.”
Vasemmistoliitto vaatii myös perustuloa. Se sopisi itselleni paremmin kuin hyvin, mutta se ei saa olla mikään laastari toiseen, melkein tahtomattaan. Työvoimavirkailijoiden mielestä se varmasti riittää tekemään runoilijasta yrittäjän. Muitakin ajetaan yrittäjiksi pakolla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti Facebookissa tammikuussa Metsähallituksen tavoitteesta päästä eroon työsuhteisista metsureista. Kaikki työt ulkoistetaan yrityksille. Sen lisäksi, että tämä merkitsisi metsurien pakkoyrittäjyyttä ja itsensätyöllistämistä, se tarkoittaa ulkomaisten firmojen ryntäystä alalle. "Pakkoyrittäjyyden yleistyminen ja työelämän epävarmistuminen on ilmiö, joka yhdistää Etelä-Suomen media-alan murroksessa sinnitteleviä freelancereita ja pitkän työuran Lapin metsissä tehneitä metsureita", Andersson kirjoitti. Olen juuri kuvatunlainen Etelä-Suomen media-alan murroksessa sinnittelevä freelancer. Kirjoitan lehtijuttuja, kirjoitan tai toimitan kirjoja, suomennankin, jos on suomennettavaa. Perustin viime vuoden puolella pienen kustantamon. Järjestän välillä elokuvaesityksiä. Osan työstäni teen ilmaiseksi tai olematonta korvausta vastaan. Minulla ei ole neuvotteluasemaa tai jos on, se on huono. Vastassa voivat olla isot mediatalot – joskus kylläkin myös pienet persaukiset toimijat. Se on paikallista sopimista irvokkaimmillaan, vaikka sopijaosapuolet ovatkin samalla viivalla. Siksi Vasemmistoliiton ehdotukset työelämän parantamiseksi ovat tervetulleita, kun niihin sisältyy myös ajatus kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta. Aki Haapanen Kasvatusja opetuslautakunnan jäsen Juri Nummelin Mikä yhdistää kirjailijaa ja metsuria? Ammatillinen koulutus kaipaa tasaarvoa ja opiskelijoiden kohtaamista OLIN REILU 15 VUOTTA sitten elämäni ainoan ansiosidonnaisen jälkeen epätietoinen siitä, miten elämäni järjestäisin. Menin työvoimatoimistoon, jossa paljastin virkailijalle, että olen kirjoitellut yhtä kirjaa. Tässä vaiheessa olin julkaissut yhden toimitetun teoksen eikä minulla ollut minkäänlaista statusta kirjailijana. Virkailija tulkitsi kuitenkin, että olen kirjailija, enkä yrittäjänä ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Yritin kysyä, miten kirjan kirjoittaminen ilman mitään tietoa kustantajasta tai edes siitä, valmistuuko kirja koskaan, voi tehdä minusta kirjailijan, puhumattakaan siitä, miten kummassa kirjailijan voi tulkita yrittäjäksi. Vähänpä tiesin, sillä näinhän tämä asia menee. Olen myöhemmin tehnyt uraa tuotteliaana kirjailijana pitkään ja jollain tavalla elättänyt itseni ja perhettäni, mutta ei ole tullut mieleenkään, että voisin saada apurahakausien välissä työttömyyskorvausta. Olen itse ollut niin tuottelias, että kuivia kausia ei ole kymmeneen vuoteen ollut, mutta monilla kollegoilla työtä on huomattavasti vähemmän. Varsinkin kääntäjillä kyse on keikoista: kustantaja ehdottaa käännettäväksi kirjaa, kääntäjä hakee apurahaa ja alkaa töihin sen saadessaan. Joku runoilija taas saattaa pitää viidenkin vuoden tauon teosten välillä. Runoilijan voi tietysti sanoa tekevän työtä koko ajan: pohtivan lauseita, poimivan sattuvia sanontoja, kiinnostavia ilmaisuja, luonnon ilmiöitä päivästä PORVARIHALLITUKSEN ammatilliseen koulutukseen kohdistamien 190 miljoonan euron leikkaukset tästä vuodesta alkaen tulevat heikentämään opetuksen laatua huomattavasti. Jo ennen leikkauksia lähiopetustuntien määrä on ollut kyseenalaisen pieni. Vaikka teknologinen kehitys tuDANIELA VAINIO UUSI PÄIVÄ 1/2017 leekin vähentämään joidenkin alojen työpaikkoja, on kädentaidoille kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Käytännön töitä ei kuitenkaan opita kirjasta tai netistä, vaan niiden oppimiseen tarvitaan ajanmukaiset työvälineet ja riittävä määrä lähiopetusta. Ammatillisesta koulutuksesta valmistumista nopeuttavia toimia on pohdittu monella taholla. Parhaimmillaan nopea valmistuminen hyödyttääkin niin opiskelijaa kuin koko yhteiskuntaa, mutta muutosten yhteydessä on varmistettava, että hitaammistakin oppijoista huolehditaan valmistumiseen saakka. Tärkeää on myös, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla säilyy lukion käyneiden opiskelijoiden kanssa yhtäläinen oikeus hakea korkeakouluopintoihin. Ammatillisessa koulutuksessa on panostettava entistä enemmän työelämän tuntemuksen, kuten työehtosopimusten ja työlainsäädännön perusteiden oppimiseen, sillä nuoret työntekijät eivät useinkaan tiedä oikeuksiaan työntekijöinä ja ovat siten alttiita työnteettäjien väärinkäytöksille. Muutenkin yhteiskunnallisia asioita olisi korostettava ammattioppilaitoksissa, sillä julkisessa päätöksenteossa ammattikoulun käyneet ovat selkeästi aliedustettuina. Turun Vasemmisto vaatii, että kaikille nuorille taataan toisen asteen opiskelupaikka ja ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon piiriin pääsevät kaikki sitä tarvitsevat opiskelijat. Lisäksi oppisopimuskoulutusta on kehitettävä siten, että siitä tulee nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. siinä tapauksessa, että nykyisen patamustan porvarihallituksen kaavailut työelämän heikentämiseksi menevät läpi. Ai niin, kirja, josta työvoimavirkailijalle puhuin, oli romaani, josta ei koskaan valmistunut edes ensimmäistä versiota.
dessä. Alussa muutos tehtiin siten, että erilliset luokat sijoitettiin (integroitiin) tavallisten koulujen yhteyteen, nyt kaikki oppilaat pyritään pitämään ikäluokkansa mukana alusta alkaen (inkluusio). Suurempaa muutosta jonkin yhteiskunnallisen tehtävän oikeutuksessa ei juuri voi kuvitella. Ei siis ole mitään kummallista siinä, että asiasta on keskusteltu kiivaastikin jo puolen vuosisadan ajan. Mitä tämä sitten merkitsee 2000-luvun Suomessa ja Turussa? Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta tilanne on parantunut merkittävästi; enää ei työväenluokan poikia voida eristää tarkkailuluokille eikä etnisen vähemmistön lapsia (romanit) apukouluihin, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten tapahtui. Tämä on merkinnyt myös sitä, että erityiskouluissa ja –luokissa opiskelevien määrät ovat supistuneet voimakkaasti. Erityiskouluja ja –luokkia on lakkautettu. Ylivoimainen enemmistö erityisoppilaista opiskelee tavallisissa kouluissa ja tavallisilla luokilla. On selvää, että tämä on muuttanut monen opettajan toimenkuvaa tavalla, joka tuntuu työläältä aiempaan verrattuna. Kun vielä samaan aikaan eletään uusliberalistista julkisen sektorin alasajon aikaa, jolloin luokkakoot kasvavat ja entisistä resursseista tingitään, tilanne koetaan vaikeana. Nykyinen keskustelu kumpuaa siis ainakin kahdesta lähteestä; erityisopetuksen ja yleisen yhteiskuntapolitiikan muutoksesta. Niukkenevin resurssein pitää hoitaa uusia tehtäviä. Keskustelulle on siis hyvät perusteet. Selvää on myös se, että yhtä oikeaa ratkaisua, joka sopii kaikille oppilaille kaikissa kunnissa, ei ole. Kuntia on satoja ja erilaisia oppimisen tapoja useita kymmeniä. Valtavirtana tulee olemaan mahdollisimman monen oppilaan opettaminen tavallisessa luokassa. Yhdessä muun ikäluokan kanssa oppimista voidaan pitää kansalaisoikeutena. Silti aina tulee olemaan pieni vähemmistö oppilaita, joille ei tavallisessa opetusryhmässä kyetä tarjoamaan parasta mahdollista opetusta. Pyörätuoli ei voi olla este tavalliseen opetukseen osallistumiselle, kuten se aiemmin on ollut. Vaikea vammaisuus, joka vaatii opettajalta erityisiä kommunikaatiotaitoja, voisi tällainen olla. Oppilaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttaminen edellyttää kunnan, koulun ja vanhempien tiivistä ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa yhteistyötä. Erityisesti vammaisen lapsen vanhempien asiantuntemusta on syytä kuunnella herkällä korvalla, sillä he tarvitsevat ja ansaitsevat kaiken tarjolla olevan tuen. Myös heillä pitää olla samanlainen oikeus koulunvalintaan kuin muillakin oppilailla ja heidän vanhemmillaan. Erityisopetus ja tasa-arvo ERITYISOPETUKSESTA on tullut viime vuosikymmenten kestopuheenaihe niin päivälehdistössä kuin alan ammattilehdissäkin. Hiljattain asiasta oli jälleen koko aukeaman uutinen alueen päälehdessä, Turun Sanomissa. Yritän seuraavassa lyhyesti avata sitä, miksi erityisopetus herättää niin paljon keskustelua. Nykyistä tilannetta ei voi oikein ymmärtää ilman tietoa erityisopetuksen historiasta eli siitä, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu. Sama pätee tietysti lähes jokaiseen vähänkin monimutkaisempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön; jos et tunne ilmiön historiaa, et oikeasti tunne ilmiötä. Erityisopetus alkoi runsaat sata vuotta sitten aistivammaisten erityiskoulujen muodossa. Nämä kuurojenja sokeiden koulut toimivat pitkälti kansakoulun ulkopuolella aina peruskoulun tuloon asti (1970-luku) todellisena rinnakkaiskoulujärjestelmänä. Kansakoulun sisälle perustettiin erityisluokkia levottomille pojille ja älyllisessä kehityksessään hitaammille oppilaille. Isommissa kaupungeissa näistä luokista muodostettiin omat erityiskoulunsa, Turussa tarkkailuja apukoulut. Pienemmillä paikkakunnilla toimittiin yksittäisten luokkien varassa. Eri tavoin oppivat ja käyttäytyvät oppilaat siis kerättiin yhteen ja samaan paikkaan. Ajatus oli, että näin heille voidaan tarjota paras mahdollinen asiantuntija-apu rauhallisessa, erillisessä ympäristössä. Tämä järjestely edusti tuolloin yhteiskunnassa yleisesti vallalla ollutta laitosparadigmaa eli koulutus oli täysin linjassa muun yhteiskunnallisen toiminnan kanssa. Mikä tässä sitten muodostui ongelmaksi, miksi enää ei ajatella ja toimita näin? Yhteiskunnallinen ilmasto todella muuttui lähes päinvastaiseksi 1960-luvulta lähtien. Tämän muutoksen taustalla voidaan nähdä kaksi tekijää: tutkimustieto ja kansalaisliikkeet. 1960-luvun alussa julkaistiin ensimmäiset tutkimukset, joissa erillisen erityisopetuksen tarkoituksenmukaisuus asetettiin kyseenalaiseksi. Näissä yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa oppimistulokset havaittiin heikoiksi eikä erillisiä luokkia pidetty hyvänä oppilaiden sosiaalisen kehityksen kannalta. Erityisluokkien oppilaskoostumus oli myös sosiaalisesti vino eli erilaisten vähemmistöjen ja alempien sosiaaliluokkien lapset olivat niissä yliedustettuina. Samaan ajankohtaan osui myös vähemmistöjen oikeuksia ajavan kansalaisoikeusliikkeen nousu, ja nämä yhdessä merkitsivät vakavaa haastetta erillisille erityiskouluille ja –luokille. Seuraavien vuosikymmenten kuluessa tämä uusi tapa nähdä erityisopetus levisi maailman laajuiseksi integraatioliikkeeksi, joka saavutti lähes samanlaisen monopoliaseman hallitsevana ideologiana kuin mitä laitosparadigma oli ollut edelliset sata vuotta. Siitä lähtien erityisopetus on järjestetty täysin vastakkaisista lähtökohdista; nyt tarkoituksenmukaisempana pidetään kaikkien lasten opettamista yh“Yhteiskunnallisen tasaarvon kannalta tilanne on parantunut merkittävästi; enää ei työväenluokan poikia voida eristää tarkkailuluokille eikä etnisen vähemmistön lapsia (romanit) apukouluihin, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten tapahtui.” “Oppilaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttaminen edellyttää kunnan, koulun ja vanhempien tiivistä ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa yhteistyötä.” UUSI PÄIVÄ 1/2017 Joel Kivirauma Turun yliopiston erityispedagogiikan professori JOEL KIVIRAUMAN VAALIKUVA
tarkkaan tutkien. Joskus apuna voi olla myös oman kielen tukiopettaja. Valmistavan vaiheen opettaja luotsaa omaa ryhmäänsä, joka muodostuu Suomeen juuri tulleista lapsista. Tämä kaikki vaatii tietenkin paljon resursseja. Onkin tärkeää, että jatkossakin maahanmuuttajavaltaiset koulut saavat pitää tukitoimensa, vaikka ne kalliita ovatkin. Myös suomenkielinen oppilas hyötyy tukitoimista, kun yleisopetuksen ryhmästä on vaikkapa STK-opettaja ottanut oman ryhmänsä erilleen ja ryhmäkoko pienenee. Ammattitaitoinen henkilökunta – opettajat, avustajat ja omakieliset opettajat – ovat avainasemassa, ja henkilökunnan pysyvyys on myös tärkeää – se, että opettajat saavat työskennellä pitkäjänteisesti ja pätkätöitä pelkäämättä samassa koulussa. Onnistuneen suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen takana on suomalainen koululaitos, jonka sujuva toimiminen on taattava silloinkin, kun leikkuri käy joka ikisen kuntapalvelun läpi. Opetus on asia, josta Suomen ja Turun ei kannata tinkiä. Monikulttuurista arkea turkulaiskoulussa Yksityinen päivähoito nielee rahaa TURKULAISESSA LAUSTEEN koulussa on totuttu värikkääseen ja monikulttuuriseen arkeen. Noin puolet oppilaista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomen kieltä, joskin suuri osa on syntynyt Suomessa ja elää kulttuurisessa monimuotoisuudessa. Arkinen koulutyö ei eroa tavallisen alakoulun tohinasta kovin paljoa – lapset ovat vilkkaita ja äänekkäitä, välitunnilla potkitaan palloa ja jutellaan kavereiden kanssa. Opettajat ja muu henkilökunta ovat tottuneet kohtaamaan erilaisuutta ja luovimaan eri uskontojen, kotikielien ja kulttuurien viidakossa. Pikku yksityiskohdat kertovat, että koulussa on monenlaisista taustoista olevaa porukkaa. Ruokalassa eläinfiguurit kertovat, onko ruoassa sianlihaa. Joulujuhlan suunnittelussa otetaan huomioon, että kaikki oppilaat eivät voi esiintyä ihan kaikissa ohjelmanumeroissa. Tulkkipalvelut ovat ahkerassa käytössä. Uimahallivuoroa varatessa täytyy ottaa huomioon, että jotkut eivät voi uida yhdessä muiden kanssa. Ramadanin päättävän Id-juhlan aikaan muslimioppilaat saavat olla koulusta poissa. Lukujärjestystä laatiessa palapeli on monimutkainen; Lausteella opetetaan evankelisluterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon lisäksi islaminuskoa. Pienryhmäiset uskonnot on järjestetty etäopetuksena. Ne oppilaat, joiden kotikieli on muu kuin suomi, opiskelevat oppiainetta nimeltä STK – suomi toisena kielenä. Se on aivan oma oppiaineensa, jota opetetaan tyystin eri tavalla kuin suomea äidinkielenä. Varsinaisen koulupäivän jälkeen alkaa usein vielä oman äidinkielen oppitunti, opiskellaan vaikkapa albaniaa, somalia tai vietnamin kieltä. Reaaliaineet, kuten historia, voivat olla sanastoltaan erittäin vaikeita sellaiselle oppilaalle, joka ei puhu suomea kotikielenään – siksi heille on järjestetty samaan aikaan pienryhmäopetusta, ns. maahanmuuttajien tuettua opetusta. Tunneilla käsitellään oppisisältöjä ydinasioihin keskittyen ja sanastoa Mervi Uusitalo Luokanopettaja Riikka Oksanen Kasvatusja opetuslautakunnan jäsen “Varsinaisen koulupäivän jälkeen alkaa usein vielä oman äidinkielen oppitunti, opiskellaan vaikkapa albaniaa, somalia tai vietnamin kieltä.” “Joskus apuna voi olla myös oman kielen tukiopettaja. Valmistavan vaiheen opettaja luotsaa omaa ryhmäänsä, joka muodostuu Suomeen juuri tulleista lapsista.” UUSI PÄIVÄ 1/2017 MERVI UUSITALO PIA JALKANEN VIIME VUOSIEN PORVARISHOKEMA on ollut, että yksityisellä hoidolla saadaan kuntiin huikeita säästöjä. Näin ei ole. Se on todistettu Turussa viimeistään viime vuonna, kun palvelusetelien kulut pompsahtivat lähes kolme miljoonaa euroa yli budjetin. Kuluja vertailtaessa olisi myös huomioitava se, että yksityiset päiväkodit saavat merkittäviä investointitukina käynnistäessään toimintaansa. Viime vuonna päivähoitoikäisten lasten määrä nousi yhtäkkiä Turussa lähes kolmella sadalla ja hoitopaikkoja tarvittiin lisää suhteellisen nopeasti, minkä vuoksi palveluseteleitä tarjottiin perheille auliisti. Tästä johtuen yksityisen hoidon osuus koko varhaiskasvatuksesta on jo ylittänyt sopimusryhmien vaatiman määrän. Vasemmistoliiton tavoitteena on ollut pitää kiinni kunnallisen hoidon riittävästä määrästä ja alueellisesta tarjonnasta. Turun sopimuspuolueet kokoomus, demarit, vihreät, persut ja ruotsalainen kp eivät kommentoineet yksityisen päivähoidon budjettifloppia, jossa budjettiin varatut määrärahat ylitettiin miljoonilla euroilla. Sitä, miten tämä budjettiylitys vaikuttaa vuoden 2017 toimintoihin ja kiristää muuta opetustoimintaa, ei tiedetä. Kunnallisten päivähoitopaikkojen lisääminen nopeasti olisi hyvä tavoite, mutta se ei ole mahdollista jo kaavoituksellisistakaan syistä. Tilanne luo paineita hyväksyä yksityisiä tuottajia markkinoille ripeää vauhtia. Volyymin kasvaessa tulevat ylikansalliset firmat helposti jyräämään pienet yrittäjät. Ne pystyvät rakentamaan uusia tiloja ja kilpailutilanteessa ne pystyvät pitämään kulut alkuun alhaalla. Lisäksi yksityiset voivat valikoida lapsia hoitoon. Erityistä tukea vaativia lapsia on yksityisellä puolella huomattavasti vähemmän (0,3%) kuin kunnallisella (7,6%). Kunnan tarjoamaa laadukasta varhaiskasvatusta tulisi olla tarjolla tasapuolisesti kaikilla turkulaisilla asuinalueilla. Siksi suunnittelua ja investointeja, päiväkotien korjaamista on vaadittava ja toteutumista seurattava tarkkaan. Kattava alueellinen, kunnallinen päivähoito olisi suuri plussa turkulaisille perheille.
” ON PALJON TURKULAISIA, jotka kuuluvat seksuaalitai sukupuolivähemmistöihin. Heillä pitää olla oikeus käyttää hyvinvointitoimialan palveluita pelkäämättä syrjintää”, linjaa sosiaalija terveyslautakunnan jäsen Anna Mäkipää. Mäkipää on jättänyt aihetta koskevan aloitteen sosiaalija terveyslautakunnan kokouksessa. Nuorisotutkimusseuran Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen tulosten perusteella sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaalija terveyspalveluissa. Yhdenvertainen vanhuus -projektissa kartoitettiin sateenkaarisenioreiden kokemuksia sosiaalija terveyspalveluista. Hieman yli sadasta yli 50-vuotiaasta vastaajasta 30 prosenttia oli jättänyt kerKeitä soteuudistus palvelee? Kuinka sote-uudistuksessa turvataan kansalaisten tasa-arvo? Sateenkaaritietoutta sote-palveluihin Hallitus lupaa sosiaalija terveydenhuollon (sote) uudistuksella kansalaisille alueellisesti tasapuolista hoitoon pääsyä ja valinnanvapautta. Uudessa mallissa peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoissairaanhoitoa voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin yhtiöt, ja asiakas voi valita, minkä yhtiön palveluja käyttää.Kunnille jäisi ehkäisevä ja terveyttä edistävä työ. TÄLLÄ HETKELLÄ enemmistö eduskunnan oppositiosta ei hyväksy hallituksen linjauksia valinnanvapaudesta. Lisäksi lakiesitykseen voi sisältyä ristiriitaisuuksia perustuslain kanssa koskien kuntien itsehallinnollisen aseman heikentymistä ja demokratian toteutumisen vajetta yhtiömuotoisessa julkisessa palvelutoiminnassa. Myös monet sosiaalija terveysalan asiantuntijat ovat esittäneet huolensa uu“Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen asemaa voidaan parantaa lisäämällä sosiaalija terveyspalveluiden työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.” ANNA VUORINEN UUSI PÄIVÄ 1/2017 Jukka Kärkkäinen Lääkäri, Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja Anna Mäkipää Turun Vasemmiston puheenjohtaja distuksen vaikutuksista hoidon laatuun ja tasa-arvoisuuteen. Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten hyvinvointia, tasa-arvoisuutta sekä hillitä sosiaalija terveydenhuollon kustannusten kasvua. Parhaassa tilanteessa tavoitteet täyttyvät ja esimerkiksi alueelliset erot palvelujen saatavuudessa saadaan pienemmiksi. Uhkana on kuitenkin se, että uudistus tuottaa lisäkuluja, joita voidaan yrittää paikata asiakasmaksujen korotuksella. Asiakasmaksut ovat jo nyt Suomessa korkealla tasolla, joten asiakkaan omavastuuosuuden korottaminen heikentäisi pienituloisten asemaa entisestään. Eduskunta käsittelee maakunta-sotelakeja kevätistuntokaudella ja lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017. Tämän jälkeen maakunnallinen väliaikaishallinto valmistelee uuden hallintorakenteen, joka aloittaa toimintansa 1.1.2019. Varsinais-Suomessa on jo alkanut muutoksen valmistelutyö ja maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2018. Historiallinen maakuntaja soteuudistus olisi hyvä toteuttaa vaiheittain niin, että varmistetaan uudistuksen tavoitteiden toteutuminen myös käytännössä. Pelkästään rahallinen säästö ei tule palvelemaan kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti. ran tai useammin käyttämättä sosiaalija terveydenhuollon palveluita epäasiallisen kohtelun pelossa. Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Siksi sukupuolija seksuaalivähemmistöjen asemaa voidaan parantaa lisäämällä sosiaalija terveyspalveluiden työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. ”Varmistamalla, että hyvinvointitoimialan työntekijöillä on perustiedot sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta päästään jo iso askel eteenpäin siinä, että monen elämä muuttuu inhimillisemmäksi. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään ominaisuuksiensa tai identiteettinsä vuoksi sosiaalija terveyspalveluiden käyttämistä”, muistuttaa Mäkipää. ”Työnantaja on fiksu, jos se tarjoaa henkilöstölleen tarvittavaa koulutusta. Esimerkiksi Yhdenvertainen vanhuus – projektin tulokset osoittavat, että koulutukselle on tilausta.” Kuntien tehtävä on yhä edelleen pitää yllä asukkaiden arjessa tärkeitä palveluita, kuten terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, kouluja, kirjastoja ja vanhustenhoitoa. Nykyisin kunnilla on satoja laissa säädettyjä tehtäviä, joita ne rahoittavat kunnallisveroilla ja valtiolta saamillaan valtionosuuksilla. Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen myötä suuri osuus kuntien tehtävistä on siirtymässä maakunnille, joiden itsehallinto on kuitenkin merkittävästi kapeampi kuin kuntien. Sipilän hallituksen mallissa itsehallintoa ei ole käytännössä juuri lainkaan, sillä maakunnilta puuttuu verotusoikeus. Kunnilla tämä oikeus on vanhastaan ollut, mikä on taannut niiden itsehallinnon. Itsenäisyyden satavuotisjuhla uhkaa kääntyä paikallisen demokratian muistojuhlaksi, kun yli puolet itsehallinnollisten kuntien tehtävistä siirtyy valtion tiukassa budjettiohjauksessa toimiville maakunnille. Maailmantalouden uusliberalistinen käänne tarkoitti Suomessa 1980 90 -lukujen taitteessa sitä, että etenkin pääomanomistajien verotusta kevennettiin ja kuntien valtionosuuksia alettiin leikata kovalla kädellä. Sääntelyn purkaminen eteni rahamarkkinoilta peruspalveluihin viimeistään Euroopan Unionin jäsenyyden ja Maastrichtin sopimuksen myötä. Kunnan ennen tuottamat palvelut alistettiin markkinakilpailulle, minkä seurauksena julkiset palvelut tuotti ja tuottaa yhä useammin yksityinen yritys. Kataisen, Stubbin ja nyt Sipilän hallitukset ovat 2010-luvulla toteuttaneet ankaria kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Vuoteen 2019 mennessä peruspalveluiden valtionosuudet vähenevät vuositasolla 2,2 miljardia, mikä merkitsee 20 prosentin osuutta. Leikkausten tarkoitus on ajaa kuntien talous entistäkin ahtaammalle, jolloin peruspalveluiden järjestäminen vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Sosiaalija terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluihin erikoistuneet kansainväliset suuryhtiöt odottavat hyvin valmistautuneina. Vaikeuksissa painivien kuntien kilpailuttaessa palveluita yhtiöt tarjoavat niitä Huomioita lastensuojelusta ja perheiden ahdingosta Yhtiövallan paluu kuntiin estettävä Varhaislapsuuden turva syntyy läsnä olevasta vanhemmasta. Siitä, joka on paikalla, kun lapsi pelkää. Turvallinen aikuinen kuulee, on mukana lapsen kokemuksissa, antaa sanallisen muodon lapsen kokemuksille, tasoittaa lapsen tunnemyrskyjä. USEIN NÄIN TAPAHTUUKIN. Aikuinen on paikalla silloin kun tarvitaan. Yhä useampi vanhempi kuitenkin epäilee vanhemmuuttaan, kerrotaan THL:n lapsiperhetutkimuksen 2012 tuloksissa. Ennen joulua julkaistiin tutkimus, jonka mukaan lapsiperheköyhyys on merkittävässä määrin lisääntynyt. Kun vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 lasta, vuonna 2007 luku oli moninkertaistunut, ollen jo 151 000. Erityisen huolestuttavaa tutkimuksen tuloksissa on se, että juuri pienten lasten perheissä kärsitään köyhyydestä. Lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana rakennetaan se psyykkinen tasapaino, jonka turvin lapsen on selvittävä lopun elämäänsä. Perheen köyhyys on tässä kehitysvaiheessa merkittävä uhka. Köyhyyttä on verrattu laput silmillä kulkemiseen. Köyhän on vaikea selvitä arjesta. Köyhä pelkää sairastumista, hintojen nousua koko ajan. Sitä, ettei enää selviä. Köyhyys ja osattomuus myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Köyhyys ja epäily omasta vanhemmuudesta kulkevatkin voimakkaasti yhdessä. Köyhyys ei missään nimessä tarkoita aina sitä, että perheessä olisi ongelmia. Köyhyys kuitenkin selittää osaltaan, miksi ongelmia syntyy. Voimavarat hiipuvat, ei ole mistä ammentaa tukea lapselle. Perheiden ahdinkoa on mediassa käsitelty lähinnä lastensuojelun nimikkeellä. Lastensuojelu onkin noussut viime vuosina toistuvasti otsikoihin. Lastensuojelun sosiaaliviranomaiset ovat kertoneet epäilyksensä siitä, etteivät selviä työtaakastaan. MLL:n nuorten auttavasta puhelimesta kertovat, että vain joka kymmenes soittaja pääsee jonoista läpi. Opettajat kertovat, etteivät pysty keskittymään opetukseen joutuessaan paikkaamaan perheiden kasvatuksellisia tehtäviä. Viimeiseksi hätänsä ilmoittivat 500 Helsingin Sanomien kyselyyn vastannutta varhaiskasvatuksen ammattilaista. Perheiden ahdinko on ilmeinen. Miksi näin on? Kysymys lastensuojelun riittävyydestä on sivuuttanut sen oleellisen kysymyksen mistä kaikista tekijöistä kriisi juontaa juurensa “Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen myötä suuri osuus kuntien tehtävistä on siirtymässä maakunnille, joiden itsehallinto on kuitenkin merkittävästi kapeampi kuin kuntien.” TIINA HOVI UUSI PÄIVÄ 1/2017 Johannes Yrttiaho Turun kaupunginvaltuutettu ja Turun kaupunginhallituksen jäsen Pia Jalkanen “Perheiden ahdinko on ilmeinen. Miksi näin on? Kysymys lastensuojelun riittävyydestä on sivuuttanut sen oleellisen kysymyksen mistä kaikista tekijöistä kriisi juontaa juurensa.” SATA VUOTTA SITTEN säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomen kuntiin. Paikallisen kansanvallan kannalta tämä oli radikaali uudistus. Ennen kunnissa myös yksityisillä yhtiöillä oli äänioikeus, kun valtuustoja valittiin. Asukkaiden itsehallinto laajeni uudistuksen myötä, vaikka pian valtio alkoikin määrätä kunnille erilaisia palveluja muita tehtäviä. aluksi ainakin näennäisesti edullisemmin kuin kunta itse tuottaa. Usein kilpaillaan työntekijöiden työehdoilla, joista tärkeimpiä ovat palkka ja työaika. Poliittinen oikeisto kunnan hallinnossa jouduttaa yksityistämispäätöksiä. Kun kunta sitten ostaa palvelut yksityisiltä yhä laajemmin, vahvistuu yhtiöiden valta, ja ne voivat alkaa nostaa hintojaan. Yhtiöiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa ja siksi niiden tuottama palvelu tulee ennen pitkää kalliimmaksi kuin kunnan itse tuottama palvelu. Myös laatu kärsii, kun työntekijöistä ei huolehdita ja viranomainen ei pysty yhtiöiden toimintaa valvomaan. Yhtiövalta saatiin kunnissa aisoihin sata vuotta sitten työväenliikkeen uudistusvaatimusten ja liikehdinnän myötä. Nyt yhtiöt ovat taas kampeamassa vallankahvaan. Puolustamalla julkisia palveluita tämä voidaan estää.
Kuntien tehtävä on yhä edelleen pitää yllä asukkaiden arjessa tärkeitä palveluita, kuten terveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, kouluja, kirjastoja ja vanhustenhoitoa. Nykyisin kunnilla on satoja laissa säädettyjä tehtäviä, joita ne rahoittavat kunnallisveroilla ja valtiolta saamillaan valtionosuuksilla. Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen myötä suuri osuus kuntien tehtävistä on siirtymässä maakunnille, joiden itsehallinto on kuitenkin merkittävästi kapeampi kuin kuntien. Sipilän hallituksen mallissa itsehallintoa ei ole käytännössä juuri lainkaan, sillä maakunnilta puuttuu verotusoikeus. Kunnilla tämä oikeus on vanhastaan ollut, mikä on taannut niiden itsehallinnon. Itsenäisyyden satavuotisjuhla uhkaa kääntyä paikallisen demokratian muistojuhlaksi, kun yli puolet itsehallinnollisten kuntien tehtävistä siirtyy valtion tiukassa budjettiohjauksessa toimiville maakunnille. Maailmantalouden uusliberalistinen käänne tarkoitti Suomessa 1980 90 -lukujen taitteessa sitä, että etenkin pääomanomistajien verotusta kevennettiin ja kuntien valtionosuuksia alettiin leikata kovalla kädellä. Sääntelyn purkaminen eteni rahamarkkinoilta peruspalveluihin viimeistään Euroopan Unionin jäsenyyden ja Maastrichtin sopimuksen myötä. Kunnan ennen tuottamat palvelut alistettiin markkinakilpailulle, minkä seurauksena julkiset palvelut tuotti ja tuottaa yhä useammin yksityinen yritys. Kataisen, Stubbin ja nyt Sipilän hallitukset ovat 2010-luvulla toteuttaneet ankaria kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Vuoteen 2019 mennessä peruspalveluiden valtionosuudet vähenevät vuositasolla 2,2 miljardia, mikä merkitsee 20 prosentin osuutta. Leikkausten tarkoitus on ajaa kuntien talous entistäkin ahtaammalle, jolloin peruspalveluiden järjestäminen vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Sosiaalija terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluihin erikoistuneet kansainväliset suuryhtiöt odottavat hyvin valmistautuneina. Vaikeuksissa painivien kuntien kilpailuttaessa palveluita yhtiöt tarjoavat niitä Huomioita lastensuojelusta ja perheiden ahdingosta Yhtiövallan paluu kuntiin estettävä Varhaislapsuuden turva syntyy läsnä olevasta vanhemmasta. Siitä, joka on paikalla, kun lapsi pelkää. Turvallinen aikuinen kuulee, on mukana lapsen kokemuksissa, antaa sanallisen muodon lapsen kokemuksille, tasoittaa lapsen tunnemyrskyjä. USEIN NÄIN TAPAHTUUKIN. Aikuinen on paikalla silloin kun tarvitaan. Yhä useampi vanhempi kuitenkin epäilee vanhemmuuttaan, kerrotaan THL:n lapsiperhetutkimuksen 2012 tuloksissa. Ennen joulua julkaistiin tutkimus, jonka mukaan lapsiperheköyhyys on merkittävässä määrin lisääntynyt. Kun vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 lasta, vuonna 2007 luku oli moninkertaistunut, ollen jo 151 000. Erityisen huolestuttavaa tutkimuksen tuloksissa on se, että juuri pienten lasten perheissä kärsitään köyhyydestä. Lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana rakennetaan se psyykkinen tasapaino, jonka turvin lapsen on selvittävä lopun elämäänsä. Perheen köyhyys on tässä kehitysvaiheessa merkittävä uhka. Köyhyyttä on verrattu laput silmillä kulkemiseen. Köyhän on vaikea selvitä arjesta. Köyhä pelkää sairastumista, hintojen nousua koko ajan. Sitä, ettei enää selviä. Köyhyys ja osattomuus myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Köyhyys ja epäily omasta vanhemmuudesta kulkevatkin voimakkaasti yhdessä. Köyhyys ei missään nimessä tarkoita aina sitä, että perheessä olisi ongelmia. Köyhyys kuitenkin selittää osaltaan, miksi ongelmia syntyy. Voimavarat hiipuvat, ei ole mistä ammentaa tukea lapselle. Perheiden ahdinkoa on mediassa käsitelty lähinnä lastensuojelun nimikkeellä. Lastensuojelu onkin noussut viime vuosina toistuvasti otsikoihin. Lastensuojelun sosiaaliviranomaiset ovat kertoneet epäilyksensä siitä, etteivät selviä työtaakastaan. MLL:n nuorten auttavasta puhelimesta kertovat, että vain joka kymmenes soittaja pääsee jonoista läpi. Opettajat kertovat, etteivät pysty keskittymään opetukseen joutuessaan paikkaamaan perheiden kasvatuksellisia tehtäviä. Viimeiseksi hätänsä ilmoittivat 500 Helsingin Sanomien kyselyyn vastannutta varhaiskasvatuksen ammattilaista. Perheiden ahdinko on ilmeinen. Miksi näin on? Kysymys lastensuojelun riittävyydestä on sivuuttanut sen oleellisen kysymyksen mistä kaikista tekijöistä kriisi juontaa juurensa “Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen myötä suuri osuus kuntien tehtävistä on siirtymässä maakunnille, joiden itsehallinto on kuitenkin merkittävästi kapeampi kuin kuntien.” TIINA HOVI UUSI PÄIVÄ 1/2017 Johannes Yrttiaho Turun kaupunginvaltuutettu ja Turun kaupunginhallituksen jäsen Pia Jalkanen “Perheiden ahdinko on ilmeinen. Miksi näin on? Kysymys lastensuojelun riittävyydestä on sivuuttanut sen oleellisen kysymyksen mistä kaikista tekijöistä kriisi juontaa juurensa.” SATA VUOTTA SITTEN säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomen kuntiin. Paikallisen kansanvallan kannalta tämä oli radikaali uudistus. Ennen kunnissa myös yksityisillä yhtiöillä oli äänioikeus, kun valtuustoja valittiin. Asukkaiden itsehallinto laajeni uudistuksen myötä, vaikka pian valtio alkoikin määrätä kunnille erilaisia palveluja muita tehtäviä. aluksi ainakin näennäisesti edullisemmin kuin kunta itse tuottaa. Usein kilpaillaan työntekijöiden työehdoilla, joista tärkeimpiä ovat palkka ja työaika. Poliittinen oikeisto kunnan hallinnossa jouduttaa yksityistämispäätöksiä. Kun kunta sitten ostaa palvelut yksityisiltä yhä laajemmin, vahvistuu yhtiöiden valta, ja ne voivat alkaa nostaa hintojaan. Yhtiöiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa ja siksi niiden tuottama palvelu tulee ennen pitkää kalliimmaksi kuin kunnan itse tuottama palvelu. Myös laatu kärsii, kun työntekijöistä ei huolehdita ja viranomainen ei pysty yhtiöiden toimintaa valvomaan. Yhtiövalta saatiin kunnissa aisoihin sata vuotta sitten työväenliikkeen uudistusvaatimusten ja liikehdinnän myötä. Nyt yhtiöt ovat taas kampeamassa vallankahvaan. Puolustamalla julkisia palveluita tämä voidaan estää.
Ilmastonmuutoksen haasteeseen tarttumisen ei tarvitse olla taakka UUSI PÄIVÄ 1/2017 ELIAS LAITISEN VAALIKUVA WELLU KOIVISTON VAALIKUVA RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄSSÄ kasvu on jopa käsittämättömän suuri, jos katsotaan myönnettyjen lupien neliömääriä. Lokakuun loppuun mennessä vuonna 2016 oli myönnettynä lupia 223 377 kerrosneliömetriä kun vuoden 2015 kokonaisluku jäi reilusti alle puoleen siitä. Asuntopulaankin on tulossa helpotusta, kun jo viime vuoden lokakuun loppuun mennessä aloitettujen asuntojen määrä oli yli kaksinkertainen eli lähes 2300 verrattuna vuoden 2015 kokonaismäärään, 1100:aan. Hyvältähän tilanne näyttää ja monin tavoin se tarkoittaakin hyvää. Kyllä näin isot muutokset lupamäärissä ja toteutukseen lähteneissä rakennushankkeissa merkitsevät paljon niin kaupungin kokonaistaloudessa kuin kuntalaisten työllistymisessä. Vaan pienituloisille ja luottotiedottomille ei helpotusta tunnu löytyvän. Turussa rakennetaan mutta kenelle?! Wellu Koivisto Varavaltuutettu ja kaupunkisuunnittelu-ja ympäristölautakunnan jäsen Useamman hiljaisen vuoden jälkeen rakentaminen on lähtenyt rajuun nousuun kaupungissamme. Jatkuvasti saan kuulla ongelmista, ettei asuntoa löydy tai sen saamiseen liittyy ongelmia. Yksityisllä markkinoilla asunnonsaanti tyssää luottokelpoisuuteen tai viimeistään kotivakuutuksen puutteeseen, sitä kun ei edelleenkään luottotiedoton saa. Tämä on suuri puute meidän lainsäädännössä, puhutaan kuitenkin ihmisen perusoikeudesta asumiseen. Turun kaupungilla ja sen sosiaalisesta vuokra-asumisesta vastaavalla TVT Asunnot Oy:llä on peiliin katsomisen paikka. TVT ei ole mitenkään kunnostautunut vuokrien edullisuudessa, vaan touhuaa samalla tuloksentekolinjalla kuin yksityiset vuokramarkkinat ja jopa kalliimmin vuokraehdoin. Jos halua olisi, vuokria olisi mahdollista laskea kautta linjan, mikä käy ilmi katsomalla TVT:n vuosiraportteja. Vuokria laskemalla parannettaisiin pienituloisten elintasoa, ja onhan sillä merkitystä talouskasvunkin kannalta, kun köyhällä ei kuitenkaan ole varaa säästää. Mahdolliset säästöt menevät suoraan kulutukseen, mikä taas on kaupungin kokonaistaloudessa vain hyvä asia. TVT ei kuitenkaan toimintaperiaatteidensa mukaisesti ole pyrkinyt tarjoamaan edullista asumista, vaan asuntokantaa on purettu edullisemmasta päästä myymällä. Tilalle on rakennettu sangen kalliita uusia asuntoja, jotka ei sosiaaliseen vuokra-asuntotarpeeseen mitenkään vastaa. Tämä trendi on jatkunut jo pitkään. Kannattaa myös muistaa, että iso osa heidän tuloksestaan on tullut kaupungin omasta kassasta toimeentulotuen kautta.Tässähän ei suoranaisesti ole pelkästään TVT Asunnot Oy, vaan varsinainen iso paha riistäjä on kaupunki ja sen valtaa käyttävä poliittinen johto. Eli Kokoomus, Demarit ja Vihreät valtaapitävänä johtotroikkana on syypää tähän toimintaan. Jos Turku oikeasti haluaisi vastata sosiaaliseen asuntopulaan, TVT Asunnot Oy:n on pudotettava vuokriaan 10 %:lla. Silloin voisi jo olemassaolevaa asuntokantaa sekä uutta asuntotuotantoa ajatella tarkoitetun niille, joille asuntopulahelpotusta on luvattu tarjota. Olisi myös hyvä muistaa, ettei kaupungin velvollisuus ole tehdä tulosta vuokra-asunnoillaan, vaan tarjota koti sitä tarvitseville ja nimenomaan niillä ehdoilla, joilla kaikki voivat asunnon saada. Elias Laitinen ILMASTONMUUTOKSEN tiedetään olevan elämäämme vakavasti uhkaava ongelma. Hallitukset ovat vitkastelleet vuosikymmeniä hieroessaan valtioiden välisiä sopimuksia. Tällä välin kaupungit, joiden hallinto toimii lähempänä ihmisiä, ovat tarttuneet toimeen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei tarkoita kaupungeille vain asukkaiden kuuntelemista, vaan myös uusia työpaikkoja, terveempiä asukkaita ja sujuvampaa liikkumista. Turku on viime vuosina pyrkinyt hanakammin eturintamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä sijoittui kuudenneksi kaupunkien ilmastolupausten vertailuissa. Nyt on aika ottaa esiin keinot, joilla tämä tavoite toteutetaan, mieluiten etuajassa. Merkittävimmät ilmastopäästöjen lähteet ovat sähkö, lämmitys ja liikenne. Suomessa tarvitsemme paljon lämpöä ja valoa. Vaihtamalla katuvalot led-valoilla toimiviksi Turku voi säästää sähköä ja kustannuksia tinkimättä viihtyisyydestä. Energiantuotantoa hajautettava ja on luovuttava kannattamattomista ja ympäristölle haitallisista sijoituksista. Kaupunki voi tehdä helpoksi ja innostavaksi energian tuottamisen omaan käyttöön esimerkiksi aurinkopaneelien avulla. Turku leviää kauppatorilta verkon tavoin eri suuntiin. Vasta aivan hiljan olemme ymmärtäneet, että yli 90 % turkulaisista asuu korkeintaan puolen tunnin pyörämatkan päässä torilta. Tämä tarkoittaa, että meille on helppoa rakentaa hyvä pyörätieverkosto – jos vain viimein tartumme toimeen. Pyöräily ja kävely tuottavat siinä sivussa myös mielen ja ruumiin terveyttä. Föli on jo ottanut ensimmäisiä askelia bussien ja muiden liikkumismuotojen joustavassa yhdistämisessä. Pystymme parempaan. Kun useampi laittaa 96 % ajasta pysäköitynä seisovan autonsa jakoon, ympäristön lisäksi kiittää myös kukkaro. Älykkään liikenteen myötä myös autojen varastointiin liittyvät päänsäryt haihtuvat kuin itsestään. Sopivilla tuuppauksilla Turku voi tehdä kaupunkilaisten liikkumisesta valtavasti helpompaa, halvempaa ja terveellisempää ja samalla vastata ilmastohaasteeseen. Tulevaisuuden kaupungin rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Viranomaisten tehtävä on saada kuntalaiset tarttumaan haasteeseen sen vaatimalla voimalla. Kustannukset on jaettava reilusti. Kun teemme itsellemme ympäristöystävällisemmän Turun, teemme siitä samalla myös viihtyisämmän, terveellisemmän ja työllistävämmän. Teitä tulevaisuuden Turkuun 3 esimerkkiä • suunniteltu pyörätieverkosto toteutetaan viimein • energiatehokkuuteen satsataan voimakkaasti • energiantuotantoa hajautetaan ja omaehtoinen energiantuotanto tehdään helpoksi
TERO AHLGRENIN VAALIKUVA LAURA TÄTTILÄ Sosiaalista asuntopolitiikkaa Kuinka TYS asuttaa opiskelijoita tulevaisuudessa? UUSI PÄIVÄ 1/2017 Tero Ahlgren TYS:n hallituksen asukasjäsen ja pitkäaikainen Yo-kylän asukas Eva-Liisa Raekallio EILA HANNULA ON ammattiyhdistysaktiivi, joka on ollut mukana Turun vuokratalot Oy TVT:n hallituksessa jo 13 vuotta. Tänä aikana hänestä on tullut turkulaisen vuokra-asuntopolitiikan asiantuntija. "Vuokra-asuntotontteja tarvitaan lisää, ja niiden pitää olla sellaisilla paikoilla, että vuokrattavuus säilyy", Hannula linjaa. Hänen mukaansa kaupungin vuokra-asuntoja tarvitaan enemmän ja monipuolisesti ympäri Turkua. "Tarjolla täytyy jatkossakin olla niin kerrosrivikuin puutaloasumista," hän korostaa. Hannula pitää tärkeänä vuokra-asuntojen hajauttamista niin, että keskittymät estetään, ja maahanmuuttajien asuttaminen hoidetaan hyvin. Asuminen on Suomessa liian kallista, ei vain Turussa. Vuokrien kohtuullisuus on Hannulalle tärkeä kysymys. Hannula näkeekin TVTasunnot sosiaalisena omistajana:" Yhtiön pitää pystyä vastaamaan asunnottomuuden haasteeseen yhdessä sosiaalitoimen kanssa. TVT on johtava toimija vuokramarkkinoilla, mutta se ei saa olla johtaja vuokrahinnoittelussa. Kysymys on sosiaalisesta asumisesta, ei yksityisestä voitontavoitteluun perustuvasta asumisesta", hän painottaa. TVT on Eila Hannulan mukaan tullut avoimemmaksi ja alkanut ottaa asukkaita huomioon. Asuntojen kunnosta on pidetty hyvää huolta, toisaalta toimintaa on tehostettu ja saatu siten säästöjä aikaiseksi. Liiketoiminnan ja sosiaalisen asumisen yhdistäminen on asuntoyhtiön tulevaisuuden suurimpia haasteita. Eila Hannula haluaa säilyttää asuntoyhtiön kaupungin omistuksessa:" Asuntojen myynnissä ja purkamisessa on oltava erittäin kriittinen jatkossakin", hän painottaa. TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ määritteli viime vuoden aikana itselleen uuden strategian kaudelle 2016-2022. Sen mukaisesti TYS olisi kauden päättyessä opiskelija-asumisen markkinajohtaja Turun seudulla sekä ”opiskelijan ensimmäinen valinta”. Säätiö on voittoa tavoittelematon (yhteisö), ja pystyy siksi pitämään vuokrien tason suhteellisen matalalla säilyttäen kuitenkin hyvät ja laadukkaat palvelut asukkailleen. Koko strategiakauden ajan on tavoite pitää TYS:n vuokrataso noin 15-20% alle markkinavuokran. Säätiön kohteissa asuu nykyisellään noin 6700 asukasta erilaisista taustoista. Uustuotannon tavoitteena on rakentaa strategiakauden aikana noin 1000 uutta asuntoa, pääasiassa pieniä yhden hengen asuntoja, Yo-kylän ympäristöön. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että TYS voi edelleen tarjota erilaisia asuntovaihtoehtoja erilaisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. TYS määrittelee strategiassa keskeisiksi arvoikseen asukaslähtöisyyden, luotettavuuden, innovatiivisuuden, sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden. Innovatiivisuus näkyy muun muassa strategiakauden tulevissa uudisrakennushankkeissa, joissa säätiö uskaltaa kokeilla kestävien rakennusmateriaalien käyttöä ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä; esimerkiksi Aitiopaikan, jonka rakentaminen alkaa nyt keväällä, energiantarve on tarkoitus kattaa osittain katolle rakennettavin aurinkopaneelein. Parhaimmillaan paneelit tuottavat energiaa yli kohteen oman tarpeen myös lähikohteiden käyttöön. ”Asukkaat ovat säätiön merkittävin sidosryhmä”. Asukkaat ja eri opiskelijajärjestöt ovat aktiivinen osa TYS:n toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Tätä tuntemusta opiskelija-asujan arjesta tarvitaan etenkin, kun siirtyminen opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin alkaa näkyä opiskelijoiden toimeentulossa. Myös lukukausimaksut osalla kansainvälisistä opiskelijoista tulevat vaikuttamaan siihen, miten TYS:n kohteisiin hakee asukkaita. Säätiön toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä asukasaktiivien ja opiskelijajärjestöjen edustajien kanssa myös asukasviihtyvyyden ja opiskelijoiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien puolesta. Sidosryhmäyhteistyö on oleellista myös Kupittaan kampusalueen tulevaisuutta suunniteltaessa.
UUSI PÄIVÄ 1/2017 Eteenpäin ennaltaehkäisystä: Nuorisotyön tulee poistaa ongelmien syyt Terveydenhuollon ohjelmistoilla on väliä Saska Heino Misha Dellinger Ehkäisten ja ennakoiden TURUN KAUPUNGIN NUORISOTYÖ vietti kuluneena vuonna 70-vuotisjuhlaansa. Ensimmäisestä rauhanvuodesta 1946 jatkunut nuorisotyö on säilyttänyt luonteensa melko muuttumattomana. Nuoruus — erotuksena lapsuudesta ja aikuisuudesta — käsitetään yhä välivaiheeksi, jonka ylittämiseen liittyy ennalta ehkäistäviä ongelmia ja uhkia. Oli kyse sitten laneista Runosmäessä, bänditoiminnasta Auran panimossa, työpajoista Fendarissa tai ruuanlaitosta Lausteella, kaikki nuorisotyö tähtää siihen, että nuori ”selviytyy” yli ikävuosistaan 7–29, jonka jälkeen hänet voidaan nuorisolain (72/2006 vp) mukaan laskea aikuiseksi, ei-nuoreksi. Nuorten puolesta tehdään paljon hyvää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat juhlavuoden kunniaksi toteutetut seinämaalaukset, muraalit, jotka ovat kohonneet mm. Laivateollisuudenkadun talojen seinille Pansiossa. Maalausten ajatuksena on ollut nuorentaa kaupunkikuvaa. Niiden tarkoitus on kuitenkin sama — kannatella nuoria yli ”vaaran vuosien”. Mukautuminen ei ratkaise ongelmia Nuorisotyöllä monipuolistetaan aidosti monien nuorten elämänmahdollisuuksia. Samalla nuoria kuitenkin valmennetaan aikuisuuteen, joka käsitetään kapeasti eräänlaiseksi ”kunnon kansalaisuudeksi”. Tärkeintä on mukautuminen ja selviytyminen, ei asioiden muuttaminen. Nuorisotyöllä ehkäistään ongelmia, ei puututa niiden syihin. Tästä on esimerkkinä ”radikalisoitumisen ehkäisy”, joka on kirjattu Turussa yhdeksi nuorisotyön kärkitavoitteista. Radikalisoituminen nähdään uhkana, usein tarkentamatta, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Tämä on ongelma. Nuorten nimissä, entä nuoria varten? Nuorisotyötä tulisi Turussa tehdä siten, että nuoretkin ovat päätöksentekijöitä, joiden kanssa tehdään työtä nykyja tulevaisuuden nuorten hyväksi ilman, että nuoruutta lähestytään ensisijaisesti ongelmana, välttämättömänä pakkona, jonka yli on päästävä mahdollisimman sujuvasti. Se, millaisen elämän nykynuoret elävät, vaikuttaa tulevien nuorten elämään. Lopputulokset ohjaavat mahdollisuuksia. Nuorisotyö tulee sitoa osaksi politiikkaa, joka tasoittaa luokkien ja ikäpolvien välisiä elintasoja hyvinvointieroja. Pelkkä ennaltaehkäisy ei riitä. On poistettava tarve myös ennaltaehkäisyltä. Nuorten mukaanotto ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että nuoret vain ”oppivat”, miten politiikkaa tehdään ja miten vanhat virheet toistetaan. Nuorten ei tule vain selviytyä elämästä kuin putkesta, vaan opittava keinoista, joilla elämänmahdollisuuksia parannetaan kaikille. Soten tietokoneohjelmat kuntalaisten käsiin SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLLON ammattilaiselle on valitettavan tuttu tilanne, jossa aamulla töihin tullessa käynnistellään tietokonetta ensin puolisen tuntia ja työssä tarvittavaa ohjelmaa saman verran. Kun sitä pitäisi käyttää työntekoon, se hidastelee, takkuilee tai on vaan ikävä käyttää. Päivittäistä työntekoa haittaavat ongelmat ja viat roikkuvat vuodesta toiseen korjaamattomina. Eikö tietokoneiden pitänyt parantaa ihmisten elämää, ei tehdä siitä hankalaa? Pahinta on se, että tämä kaikki lysti maksaa kunnalle tai terveydenhoitoyhtymälle valtavia summia vuodessa. Taustalla on usein yksinkertainen tietämättömyys vaihtoehdoista. Vasemmiston ajama linja avoimista rajapinnoista, julkisten ohjelmistojen koodin omistuksen pitäminen ostajalla, avoimesta lähdekoodista, kunnollisesta käyttäjätestauksesta ja toimittajalukon välttämisestä on keskeinen työkalu, jolla tämäntyyppiset ongelmat estetään. Avataan vähän termistöä: tietokoneohjelmat luodaan tietokonekoodilla. Jos oikeudet koodiin ja muutoksiin ohjelmaan on toimittajalla, on tuotteen tilaaja, yleensä kunta, täysin riippuvainen toimittajasta. Jokaisesta muutoksesta maksetaan suolainen hinta ja kehitystyö jää yleensä tuotteen ostajan harteille. Tätä kutsutaan “toimittajalukoksi”. Toimittaja lukitsee ostajan asiakkaakseen. Vaihtoehtoja ei ole ja asiakas maksaa mitä toimittaja pyytää. Ratkaisu on avoimuus, työn ja sopimusten pilkkominen osiin sekä oman koodin omistus. Avoimet rajapinnat tekevät ohjelmistosta sellaisen, että muutkin ohjelmat voivat saada siitä ulos tietoja tarvittaessa. Avoin lähdekoodi tekee ohjelmasta itsestään täysin avoimen, jolloin sitä voi käyttää ja muokata kuka tahansa. Näiden toimenpiteiden ja vaatimusten yhteisvaikutus on se, että vältetään toimittajalukko ja pidetään hallinta ostajan käsissä. Samalla tuotetta voidaan kehittää pienissä osissa, eikä tarvitse turvautua vain yhteen suureen ohjelmistotoimittajaan. Tämäkään muutos ei tuo mukanaan pelkkää hyvää. Lisääntynyt hallinta lisää myös vastuuta. Ostajan täytyy tietää mitä se haluaa, osata jakaa ohjelmistohankinta osiin ja löytää niille tekijät. Kunta tarvitsee entistä vankempaa osaamista omiin riveihinsä. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiselle on valitettavan tuttu tilanne, jossa aamulla töihin tullessa käynnistellään tietokonetta ensin puolisen tuntia ja työssä tarvittavaa ohjelmaa saman verran. Se, millaisen elämän nykynuoret elävät, vaikuttaa tulevien nuorten elämään.
UUSI PÄIVÄ 1/2017 Jyri Niemi ja Pekka Rantala Mikä puhuttaa opiskelijaliikettä? HALLITUKSEN VIIMEAIKAINEN politiikka on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä yhteiskunnassa viime aikoina. Hallituksen aloitteet ja linjaukset ovat herättäneet närkästystä myös opiskelijaliikkessä. Erityisesti opiskelijoita ovat viime aikoina puhuttaneet soteuudistus, koulutusleikkaukset ja sukupolvipolitiikka. Korkeakouluasteella keskustelua on syntynyt myös lukuisista rakenteellisen kehittämisen hankkeista, sekä valintakoeuudistuksista. Käynnissä olevan soteuudistuksen myötä keskusteluja on herättänyt erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden huomioiminen. “Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että opiskeluterveydenhuolto jätettiin valinnanvapauden ulkopuolelle, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) asema vahvistettiin ja että palvelut laajennetaan jatkossa myös meille AMK-opiskelijoille”, kiteyttää Jyri Niemi, joka toimii Suomen Opiskelijakuntien Liitto SAMOK ry:n hallituksen sosiaalipoliittisena vastaavana. “Turussa on erityisesti siirtymävaiheen aikana resursoitava riittävästi opiskeluterveydenhuoltoon ja toisaalta myös huolehdittava koko hyvinvointitoimialan henkilöstön jaksamisesta ja oikeuksien toteutumisesta uudistuksen aikana”, Jyri toteaa lisäksi. Hallituksen ulostuloissa nuoret ja opiskelijat on nähty lähinnä yhteiskunnan palveluiden asiakkaina. Tällainen asennoituminen nuoriin helposti passivoittaa heitä. Nuoret eivät enää koe olevansa yhtä vahvasti osa yhteiskuntaa kuin aiemmin. Nuorten äänestysaktiivisuus vähenee ja eriarvoistuminen kasvaa. “Erityisesti näin kuntavaalien alla on tärkeää, että ehdokkaat kuuntelevat myös nuoria muodostaessa kantojaan. Mitä kauemmin nuoruudesta on aikaa, sitä hankalampi on asettua nuoren asemaan ja nähdä nuorison keskuudessa liikkuvia trendejä”, näkee Pekka Rantala, tuore Vasemmistoopiskelijoiden turkulainen puheenjohtaja. “Koulutukseen ja opintososiaalisiin etuuksiin tehdyt leikkaukset ovat suuri uhka yhteiskunnallemme. Leikkaamalla nuorten mahdollisuuksista opiskella ja kehittää osaamistaan heikennetään myös Suomen asemaa pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. “Tuntuu nurinkuriselta vaatia nuoria luomaan innovaatioita kansantalouden pelastamiseksi, kun samalla heikennetään nuorten mahdollisuuksia kartuttaa siihen vaadittua tietotaitoa. Toisaalta opintososiaalisten etuuksien leikkaaminen ja opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen kasvattavat varmasti luokkaeroja, sillä vähävaraisista perheistä lähtöisin olevat nuoret eivät välttämättä edes uskalla lähteä opiskelemaan. Vanhemmat eivät maksa kaikkien elämistä, eikä kultalusikoitakaan jaeta kaikille”, Jyri ja Pekka kertovat pelkonaan yhteiskunnan kehityksestä hallituksen leikkauspolitiikan seurauksena. Myös maamme hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva valintakoeuudistus herättää suurta huolta opiskelijaliikkeessä. Mikäli jatkossa käytetään ainoastaan ylioppilastutkintoa valintakriteerinä, on ammatillisen koulutuksen käyneiden jatko-opintomahdollisuudet olemattomat. “Valintakoeuudistusta tehtäessä helpoin tapa varmistaa yhtäläiset sisäänpääsymahdollisuudet koulutustaustasta riippumatta on keskittää valinta korkeakoulujen järjestämiin valintakokeisiin mahdollisen ylioppilastutkinnon sijaan”, Rantala kuittaa. Viimeaikaiset vähävaraisiin, koulutukseen ja terveydenhoitoon kohdistuneet leikkaukset koskettavat erityisesti nuoria, mikä lisää epävarmuutta nuorison keskuudessa. Tämä on näkynyt esimerkiksi mielenterveyspalveluiden lisääntyneenä kysyntänä. Jyri Niemi opiskelee ensihoitajaksi Turun ammattikorkeakoulussa, ja toimii tällä hetkellä Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n hallituksessa sosiaalipoliittisena vastaavana. Pekka Rantala opiskelee Turun Yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä ja toimii tällä hetkellä Vasemmisto-opiskelijat ry:n puheenjohtajana. Molemmat ovat ehdolla kuntavaaleissa 2017 Turussa.
UUSI PÄIVÄ 1/2017 Haastattelussa paikallinen vasemmistotoimija Vaalivoitto saavutetaan yhdessä, meidän kaikkien voimin! Turun Vasemmisto avasi vaalipelin lauantaina 21.1. Nuori ja kokenut Elina Sandelin ja Pia Jalkanen kampanjaurakkaansa aloittamassa toritapahtumassa. Elina hakee jatkokautta valtuustossa, Pia on ensikertaa ehdokkaana. Kaunis aurinkoinen talvisää helli toritapahtumaan kokoontuneita ehdokkaita ja houkutti paikalle potentiaalisia äänestäjiäkin kahvia hörppimään sekä politiikkaa puhumaan. Illalla Aurakadun Baari-baari täyttyi ääriään myöten, kun kaupunkilaiset kerääntyivät nauttimaan Tuomas Polon kokoamasta runsaasta ja monipuolisesta kulttuurielämyskattauksesta ja tutustumaan vaaliehdokkaisiin. Juri Nummelin haastatteli ehdokkaita Baarin lavalla. Vuorossa Li Andersson. KUVAT: PIA JALKANEN JUSSI HATTARA TURKU ON ANSAINNUT VASEMMISTOLAISEMMAN KAUPUNGIN VALTUUSTON. Jari Suominen VELI-MATTI SAAJALA on 31-vuotias Turun vasemmiston kuntavaaliehdokas. Nuoresta iästään huolimatta tämä mies on kokenut jo paljon. Ongelmallinen nuoruus johti hänet mielenterveysyhdistys ITU ry:n jäseneksi. Liikunnallisuuden ja yhteisöllisyyden avulla ongelmat alkoivat helpottaa ja nyt Saajala on toiminut ITU:n puheenjohtajana puolitoista vuotta. Hän on myös liikunnanohjaaja, ja liikkumisen turvallisuuskysymykset ovatkin Veli-Matin sydäntä lähellä: ”-Esimerkiksi eräs kenttä jota jatkuvasti käytämme jalkapalloiluun on niin lähellä vilkasta katua, että pallo on jatkuvasti vaarassa joutua tielle. Tarvittaisiin ehdottomasti suoja-aita turvaamaan pelaajia ja liikennettä.” Vasemmistoon Vellu tuli vasemmistonuorten kautta. ”Puolueeseen liityin joitakin kuukausia sitten. Päätös kypsyi keskusteluissa aktiivien kanssa ja perustuu omaan, pitkäaikaiseen haluuni vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Nykytilanteessa olisi hyvin tärkeää, että Turun kaupunki panostaisi ihmisten työllistämiseen. Työtä pitäisi jakaa useammalle, se on hyödyllistä ja auttaa jäsentämään aikaa rytmi kuntoon!” Hän painottaa ja jatkaa työnteon merkityksestä ihmisille: “Myös ihmiskontaktit on hyväksi jokaiselle, ja työpaikoiltahan niitä löytyy. Kaupunki voisi perustaa omia yrityksiä, joissa olisi kuntouttavaa työtoimintaa ja palkkatukitöitä. Ilmaistyötä en hyväksy. Työntekijä on palkkansa ansainnut. Vapaaehtoistyön pitää olla aidosti vapaaehtoista ja vaihtoehto niille jotka sitä haluavat tehdä.” Vellu on asunut Runosmäessä TVT:n asunnossa vuokralla jo 12 vuotta. Tuona aikana vuokrataso on noussut tuntuvasti. Hän näkee, että vuokrataloja pitäisi rakentaa lisää ja nimenomaan kunnallisia. “Tämä voisi auttaa hillitsemään asumiskustannuksia, jotka jatkuvasti pyrkivät karkaamaan käsistä. Asumistuki on osaltaan vaikuttanut vuokrien nousuun. Tuntuu, että se vain nostaa hintoja ja tekee asukkaan riippuvaiseksi Kelasta”, Vellu lataa. Näin pohtii ITU ry:n puheenjohtaja. Lisää kuulet käymällä Vasemmiston vaalitilaisuuksissa joissa tuleva kaupunginvaltuutettu aikoo viihtyä seuraavat kuukaudet.
23 Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET Koulut&kurssit MARIANNE ROVIO LIIKUNTAKERHO Stadium Juniors aloitti toimintansa Turussa tammikuussa. Maksuton kerho on suunnattu 7-9-vuotiaille lapsille. Tällä hetkellä ryhmä on jo täynnä ja mukaan on ilmoittautunut parikymmentä lasta. – Ykköspointti on se, että lapsilla olisi hauskaa. Kerho pohjautuu hyväntekeväisyyteen ja ideana meillä on aktivoida maailmaa sekä tarjota lapsille hyviä liikuntakokemuksia ilmaiseksi, kertoo projektipäällikkö Ella Härkönen Stadium Sport Campsista. Härkönen on yhdessä ruotsalaisten yhteistyötahojen kanssa ideoinut ilmaisia liikuntakerhoja Turkuun ja Espooseen. Stadium Sport Camps on voittoa tavoittelematon yhdistys ja esimerkiksi Stadium Juniors -kerhot järjestetään yhdistyksen päiväleireistä kerätyillä varoilla. Liikuntakerhossa lapsilla on mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarjolla on perusliikuntalajeja jalkapallosta salibandyyn sekä hieman eksoottisempia lajeja miekkailuista, krikettiin ja cheerdanceen. – Ekaja tokaluokkalaisilla ei välttämättä ole vielä tiedossa, mitä he haluaisivat harrastaa. Tarjoamme hyvin Iloa ja inspiraatiota liikunnasta Maksuton liikuntakerho tuo lapsille eri lajit tutuksi Stadium Juniors -liikuntakerho liikuttaa lapsia ilon ja kannustuksen voimin. monipuolista liikuntaa ja lapset pääsevät tutustumaan tätä kautta erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Moni lapsi harrastaa sitä, mitä aikuiset suosittelevat. Ideana on, että lapset voivat löytää itse mieleisen harrastuksen kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, Härkönen täsmentää. HÄRKÖNEN pitää tärkeänä, sitä, että liikkumisesta ei tule pakkopullaa, vaan sen on oltava mukavaa. Myös ohjaajat on valittu sen mukaisesti tehtävään. – Meidän kaikki ohjaajamme ovat todella kannustavia, joten tänne lasten ei tarvitse tulla jännittämään mistä pitäisi taas voida suoriutua. Tähän kerhoon ei kuulu suorittaminen ja kilpaileminen, vaan se että nautitaan oikeasti siitä tekemisestä ja saadaan onnistumisen kokemuksia. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa ja kilpailullista. Härkönen muistuttaa, että kerho toimii ilmaisena puoli vuotta ja sitten jatkossa se toimii myös pienellä maksulla. – Haluamme antaa kaikille mahdollisuuden liikkua ja urheilla. Hinnan ei tulisi koskaan olla este sille, että lapset voivat liikkua ja harrastaa. Ella Härkönen ? ? ? ? ? ? ? Hierojan ammattitutkinto urheiluhieroja 1.3.2017 28.2.2018 TURUN HIEROJAKOULU 25-juhlavuoden johdosta 25 %:n alennus kurssimaksusta
24 A A M U SE T HUUSHOLLISSA Lauantai 4. helmikuuta 2017 Kuuluvatko vanhat huonekalut kotisi sisustukseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Juhlakuosia sairaalapeitosta LAMBI juhlistaa 100-vuotiasta Suomea tuomalla jälleen pehmopapereihinsa suomalaista designia. Tänä vuonna Lambi Nordic Design talousja wc-papereissa koreilee Finlaysonin Juhla-kuosi, jonka on suunnitellut Sami Vulli. Kuosi on saanut inspiraatiota 1910-luvun sairaalapeitosta, jonka kuvioinnin muotokieli löytyy nyt papereista harmaasävyisenä. Lambi haluaa Suomi 100 -erikoispakkauksella kunnioittaa suomalaista muotoilua ja tukea ajatusta, että kotimainen design on kaikkien saatavilla. – Nyt jokainen voi hankkia arjen designia kotiinsa pikkurahalla, kertoo Lambin Brand Manager Hanna Jokitöyrä. LINNEA LAHTINEN VANHOIHIN huonekaluihin suhtaudutaan koko ajan positiivisemmin, antiikkiliike Wanhan Eliaksen yrittäjä Hanna Kulmala osaa kertoa. Mihin elämää nähneiden mööpelien suuri suosio oikein perustuu? – Vanhojen huonekalujen hintalaatusuhde on hyvä, ja niiden jälleenmyyntiarvo säilyy. Tuotteet eivät ole kertakäyttökamaa vaan ne kestävät sukupolvelta toiselle, Kulmala pohtii. Eniten halutaan käyttöhuonekaluja. Kalusteiden haalinta keräilymielessä on Kulmalan mukaan marginaalista. Ikääntyneetkin esineet palvelevat normaalissa käytössä, joten pelkiksi koristeiksi niitä halutaan harvoin. Suurinta suosiota nauttivat erilaiset kaapit, kuten piirongit ja vaatekaapit. Sohvia puolestaan halutaan vähiten, sillä niiltä toivotaan käyttömukavuutta, jota antiikkisohvilla ei ole nykyisissä määrin tarjota. Vanhoja huonekaluja otetaan nykyään avosylin vastaan myös keskelle modernimpaa sisustusta. Ne tuovat ympäristöönsä kontrastia ja lämpöä. – Ihmiset ovat nykyään rohkeampia sisustajia. Instagramin ja muun sosiaalisen median ansiosta ei olla enää pelkkien perinteisten sisustuslehtien varassa, joten sisustusideoita on aiempaa enemmän saatavilla, Kulmala sanoo. KULMALA on Wanhan Eliaksen 18-vuotisen antiikkitaipaleen aikana ehtinyt nähdä monenlaisia sisustustrendejä ja niiden muutoksia. Tällä hetWanhojen mööpelien taikaa Entisöinnin sijaan huonekalut halutaan valmiina Vanhojen huonekalujen suosio on nousussa, kertoo antiikin asiantuntija Hanna Kulmala. kellä suositaan paljon valkoista, joten vanhat kalusteet saavat tuoda mukanaan rohkeita väriä ja tummaa puuta. – Nyt uskalletaan ottaa myös mustaa ja punaista – värejä, joita aiemmin välteltiin. Myös se, missä kunnossa huonekalut vaihtavat omistajaa, on melkein kahden vuosikymmenen aikana muuttunut. Ennen antiikkisia kalusteita kunnostettiin omin käsin mielihyvin, mutta Kulmalan mukaan meno on kääntynyt enemmän ja enemmän kohti ”avaimet käteen”-meininkiä. Huonekalut halutaan sellaisessa kunnossa, että ne voidaan ottaa heti käyttöön. Kulmalan mukaan kysyntä ja tarjonta kohtaavat, koska ihmisillä on keskenään niin erilaiset tarpeet ja mieltymykset. – Monilla on tapana tuskailla huonekalujen kokoamisen parissa. Sitä hidastetta ja rasitetta ei vanhoissa huonekaluissa ainakaan ole, Kulmala naurahtaa. ANTIIKKI-ALA elää omia trendisyklejään. Jossain vaiheessa huonekaluista piti poistaa kaikki maalit, tällä hetkellä ränsistynyt maalipinta koetaan puolestaan viehättäväksi talonpoikaistyylin nimissä. Suurin talonpoikaisbuumi ehti jo mennä, ja suosiojakauma sen ja korkeakiiltoisen hienostotyylin välillä on Kulmalan mukaan tasainen. Aika-ajoin hän pääseekin näkemään asiakkaiden sisustuksia. – Ihmisillä on ihan huikeita ideoita. Esimerkiksi keskellä mittatilauskeittiön kaapistoja voi olla rengin kaappi, hän ihastelee. Linnea Lahtinen Laske lämpöä pakkasella – KOVANA pakkaskuukautena lämmityslasku saattaa olla moninkertainen syyskuukauteen verrattuna, muistuttaa asiantuntija Sami Seuna Motiva Oy:stä. Seuna kehottaa omakotitalossa asuvia huomioimaan aputilojen huonelämpötilat. Hänen mukaansa tuulikaapissa, varastossa ja autotallissa lämpötilan voi huoletta alentaa 7–12 asteeseen. Myös asuinhuoneiden lämpötiloja voi laskea. Jäätymisvaarassa olevan vesijohdon läpivientipaikkaa ja vesimittaritilan lämpötiloja tulee kuitenkin tarkkailla. Takanomistajat voivat varaavalla tulisijalla korvata jopa 30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksestaan. Omakotitalon putkiremontti nopeasti VAKUUTUSYHTIÖ Ifin teettämä kysely kertoo, että suuri osa omakotitalojen asukkaista arvioi sekä putkiremonttien hinnan että keston reilusti yläkanttiin. Omakotitalojen putkiremontti on tavallisesti ohi jopa kolmessa päivässä, mikäli käytetään sukitusmenetelmää. Siinä vanhoihin viemäriputkiin sujutetaan uusi putki. Pihaa ei tarvitse kaivaa eikä rakenteita repiä auki. VUOKRA-ASUNTOJA KOTIKÄYTTÖÖN TVT Asunnot Oy Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16 Vuokraus, puh. (02) 262 4888 www.tvt.fi Vakuusmaksut alk. 400 €. Lemmikit sallittu. Tee hakemus netissä tai kysy lisää. NUMMI, Ruukinkatu 1 2h+kk+s 47,5 m 2 Neljännen kerroksen kaksio, jossa oma sauna ja parveke. Talo valmistunut vuonna 2000. Mahdollisuus vuokrata myös lämmin autohallipaikka. Hyvä sijainti lähellä korkeakouluja ja Kupittaan asemaa. Asunto on vapautumassa maaliskuussa. 634,00 €/kk PÄÄSKYVUORI, Pääskynlento 12 3h+k+s 83,5 m 2 Rivitalokolmio viihtyisällä asuinalueella. Asunto on kahdessa tasossa. Alakerrassa keittiö ja olohuone. Ylhäällä sauna ja makuuhuoneet. Vuokran lisäksi asukas maksaa sähköstä ja vedestä kulutuksen mukaan. Laajakaista sis. vuokraan. Vapautuu helmikuun alussa. 858,00 €/kk HIRVENSALO, Myötäinen 4 2h+k+s 56,0 m 2 Saunallinen kaksio luonnonläheisellä alueella Haarlassa, kolmas kerros. Tilava parveke. Vesi ja sähkö kulutuksen mukaan, laajakaista sisältyy vuokraan. Keskustaan n. 8 km. Vieressä olevan liikenneympyrän vierestä löytyy kauppa. Vapautuu helmikuun aikana. 609,00 €/kk VARISSUO, Rahkapäänkatu 4 4h+k+s 99,0 m² Tilava rivitaloasunto Varissuon laidalla, rauhallinen sijainti. Lapsiystävällinen piha ja hyvät ulkoilureitit vieressä. Asunto on kahdessa tasossa. Vesimaksu ja laajakaista sisältyvät vuokraan. Sähkö kulutuksen mukaan. Monipuoliset palvelut lähellä. Vapautuu nopeasti. 859,00 €/kk VUOKRATTAVIA ASUNTOJA Tk+alkovi 50,5 m 2 Tukholmankatu 1 732,00 €/kk 2h+k 56,0 m 2 Kainuunkuja 1 579,00 €/kk 2h+k+s 62,5 m 2 Lipunkantajankatu 7 633,00 €/kk 3h+k 73,0 m 2 Pihkalankatu 7 605,00 €/kk 3h+k+s 78,0 m 2 Oinasmäenkuja 5 758,00 €/kk 3h+k+s 82,5 m 2 Capsiankatu 6 763,00 €/kk 4h+k 80,0 m 2 Lumikonkatu 3 709,00 €/kk Asuntojen vuokraan sisältyy 10 Mbit/s laajakaistayhteys.
25 Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET Asunnot As Oy Liedon Säde Ajurintie 6, Lieto myyntihinta kokonaishinta 3h+k+s 3h+k+s 106 m 2 101 m 2 156 880 154 530 280 900 272 700 Huoneistoesimerkkejä: Kolmekerroksinen kerrostalokohde sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Taatilan alueella. Kaikki keskustan monipuoliset palvelut sijaitsevat kävelymatkan etäisyydellä ja hyvät ulkoilureitit alkavat kotiovelta. As Oy Liedon Graniitti PARAS PAIKKA ASUA Uusia laadukkaita kaksioita ja kolmioita maalaismaisemassa aivan Liedon keskustassa. Kohde valmistuu syksyllä 2017 osoitteessa Ajurintie 3, Lieto. Ota yhteyttä ja tilaa esite! myyntihinta kokonaishinta Huoneistoesimerkkejä: ESITTELY SU 5.2. klo 13-13.30 Puh. 0500 829 920 Lisätietoja: www.rklnummela.? tai www.oikotie.? p. 0500 829 920 2h+k+s 50 m 2 56 100 151 000 2h+k+ph 56 m 2 71 792 178 080 2h+k+s 59 m 2 65 018 177 000 3h+k+s 79,5 m 2 84 429 235 320 3h+k+s 88,5 m 2 84 252 252 225 VUOKRATTAVANA HALLI Masku 120 m² + parvi + tsto + wc Tiedustelut: puh. 040 507 2219 Tervetuloa VUOKRATTAVANA LÄNSI 1 ( OS. VIILARINKATU 5 ) Vielä vapaana muutamia hyviä liiketiloja! Soita ja kysy lisää puh. 040-9006333 tai 040-5588620 Rauli Aalto kiinteistönvälittäjä LKV 040-9000 293 rauli.aalto@asuntoturku.fi Asuntoturku Oy Lkv Rauhankatu 17b A, 20100 TURKU Raisio Vaisaari 73,5m 2 3h+k. Hyväkuntoinen muuttovalmis koti . Rak.1975. Hissitalon viides kerros. Lasitettu parveke, josta näkymät lähimetsään. Tyylikäs remontoitu keittiö. Heti vapaa. Mukava rauhallinen ympäristö. e=E. Mh.82.024€, vh.85.000€. Karrinkatu 4. Esittely/Aalto. Kerrostalot e=tarkoittaa energialuokkaa ennen 1.6.2013 www.asuntoturku.fi Turku Läntinen keskusta 81m 2 4h+k. Kuudes kerros. Rak.1962. Taloyhtiö Mannerheiminpuiston ja Mikaelin kirkon naapurissa. Parveke puistoon. Taloyhtiössä tehty remontteja mm. viemärien pinnoitus. Läpi talon mallia oleva asunto. Sovi tästä esittely ja tee rohkea tarjous. Vuokrattu. e=F. mh.221.659€, vh.225.000€. Rauhankatu 17 a A. Tied.Aalto. Tarjoa myyntiin. Tehdään hyvät kaupat!
Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET 26 Asunnot ME VÄLITÄMME SIITÄ, MITÄ VÄLITÄMME! Jouko Reijonen Jere Reijonen Turun Seudun Vuokravälitys Oy Paikallinen välitystoimisto Korkein luottoluokitus Hämeenkatu 14, 20500 Turku • p. 02 2505 861, 0400 570 098 w w w . t s v v . f i ? OLETTEKO VAILLA VUOKRALAISTA? ? TARVITSETTEKO ASUNTOA TAI TOIMITILAA? VUOKRAVÄLITYSTÄ JO YLI 23 VUODEN KOKEMUKSELLA! TSVV OY, TURKULAINEN ASUNTOJEN JA TOIMITILOJEN VUOKRAVÄLITTÄJÄ PALVELEVA | LUOTETTAVA | AMMATTITAITOINEN | AKTIIVINEN UUSIIN TEHTYIHIN TOIMEKSIANTOIHIN TARJOAMME HYVIEN VUOKRALAISTEN LISÄKSI MYÖS 4 kpl:n MATSILIPPUPAKETTEJA KIEKKOKATSOMOON! 2014201 7 Rauhankatu 4, Turku • puh. (02) 274 7000 • www.vaso.? Haaveiletko itsesi näköisestä, laadukkaasta kodista loistavalla sijainnilla sekä sopivan kokoisesta sijoituksesta, josta saat aina rahasi takaisin? Asumisoikeusasunnoissamme tämä kaikki on mahdollista. Tutustu tarkemmin www.vaso.?. Uusia koteja Piikkiöön Vastike sisältää 50 M laajakaistan. Vesimaksuennakko 20 €/hlö/kk. Tarkemmat hakuohjeet saat toimistostamme tai netistä www.vaso.? Pappilanaho Koroistenkuja 1, 21500 Piikkiö HELSINGINTIE REK OLA NTI E HA DV AL AN TIE KOR OIST ENT IE KO RO IS TE N KU JA PIIKKIÖN KESKUSTA TK IVL (KR) (VP) ET VN PY PE (MU) AP LÖ MH JK PK JÄ SV L K PARV LÖ (MU) AP VN PY JK PK SV IVL (KR) (VP) PE TK MH L JÄ PARV K 1h+tk+s 42,5 m 2 asomaksu alk. 18 665 € käyttövastike alk. 532,18 €/kk 1h+tk+s 46,5 m 2 asomaksu alk. 18 931 € käyttövastike alk. 567,58 €/kk näyttö su 5.2. klo 13–13.40 Perunkirjoitukset ja testamentit Turun Seudulla 20 vuoden kokemuksella. Asunnon välitys ja niihin liittyvä verosuunnittelu. Varatuomari LKV Tomi Salomäki P. 044 23660 59 www.lakijakiinteisto.fi 045 860 2454 Kustavintie 4, 20320 Turku jari.viherlampi@viherlampi.fi www.viherlampi.fi Perusvälityspalkkio on 3,9 % velattomasta kauppahinnasta (sis. ALV 24 %) + 150 €, tai sopmuksen mukaan. Minimipalkkio on 2 300 € (sis. ALV 24 %). Niin, kesää kohti mennään! Suunnitteletko kotisi myyntiä? Soita tai lähetä sähköpostia ja sovitaan tapaaminen. Saat välittävän miehen asuntosi välittäjäksi, eikä sinun tarvitse stressata.
27 A A M U SE T VIIHDE Lauantai 4. helmikuuta 2017 Katedraali Soi ensi viikolla. Suuntaatko Tuomiokirkon konsertteihin? YLLÄTYSHERKKU Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ilman rimakauhua Painikerhon tekstit syntyvät hetken inspiraatiosta ILKKA LAPPI PAKKOHAN sitä on kysyä. Mikä on bändin suhde painiin, kun nimi on Painikerho? – 1990-luvun alussa harrastimme pikkuveljeni kanssa Seinäjoen Painikerhossa ehkä vuoden kreikkalais-roomalaista painia, sanoo Painikerhon kitaristi-laulaja Pietu Sepponen. Sepposten veljesten, Pietun ja Aksun sekä Tapani Levannon muodostama Painikerho ehti vuonna 2013 nauhoittaa pari biisiä ja esiintyäkin kertaalleen. – Silloin luulin, että tämä on sellainen Pietun välitilinpäätös. Totuus valkeni sitten itseni kannalta mahdollisimman huonoon aikaan, kun olin tekemässä lähtöä Espanjaan vuodeksi. Studiot oli melkein varattu. Minun oli pakko nostaa kädet pystyyn, bassoa Painikerhossa soittava Levanto muistelee. Määräaikaiseksi basistiksi kiinnitettiin Mikko M. Koskinen, joka soittaa Painikerhon 10. helmikuuta julkaistavalla Lovelle lasken lauluni -ep:llä. Levanto palasi Espanjasta basson varteen viime kesänä. – Itselleni oli koko ajan selvää, että Tapani jatkaa bändissä basistina, kun Suomeen palaa, Pietu Sepponen toteaa. PAINIKERHO soittaa tarttuvaa suomenkielistä poppia. Harppaus on iso varsinkin, kun ajattelee Painikerhon teksteistä vastaavan Pietun bändihistoriaa. Nuoruuden bändeissä biisit tehtiin englanniksi ja viimeisen vajaan vuosikymmenen vanhempi Sepponen keskittynyt tyystin instrumentaaliseen musiikkiin Kiveskiveksen riveissä. – Ensimmäiset suomenkieliset biisit tein entiselle avovaimolle. Siitä jäi kipinä, että pitäisi varmaan tehdä enemmänkin. Ensimmäiset pari biisiä on aika erilaisia kuin ep:n biisit. Ensimmäisissä biiseissä oli vielä enemmän instrumentaalimiehen meininkiä. Biisien tekstien piti soljua musiikin ehdoilla mukana. Ep:n biiseissä tekstien suhteen on menty urku auki, Sepponen vertailee. Suurempaa kynnystä Sepponen ei havainnut suomeksi kirjoittamisessa, vaikka myöntääkin, että tällä viikolla julkaistun Mä voisin pilata sun koko elämän -biisin vastaanotto jännitti. – Suurin osa teksteistäni on tullut todella nopeina sykäyksinä fiilis edellä. Kun biisinkirjoitustekniikat eivät välttämättä ole ihan hallussa, olen halunnut mennä hetken intuitiolla. Ainakaan vielä en osaa istua kirjoittamaan biisejä paljon kerralla. SEPPOSEN veljeksille Painikerho on ensimmäinen yhteinen bändi. Akustin aiemmat bändit ovat olleet raskaampaan musiikkiin kallellaan. Hän rummuttaa muun muassa hardcorepunkbändi Mimicassa. – Yhteistyö on sujunut liikuttavan mukavasti. Samaan aikaan saan olla bändikaveri ja ylpeä isoveli. Olen aina tykännyt Aksun soittotyylistä, Sepponen kehuu. Painikerho Gongissa 10. helmikuuta. Painikerhon jäsenet Tapani Levanto (vas.), Pietu Sepponen ja Akusti Sepponen ovat aiemmin soittaneet lähinnä englanninkielistä tai instrumentaalimusiikkia tehneissä bändeissä. Eniten kokemusta suomenkielisestä popista on Levannolla, joka on soittanut muun muassa Liljankukassa. Eetu Kevarinmäki Vanhoilla lääkkeillä VIIDEN vuoden julkaisutauolta palaava Disco Ensemble tekee uudella Afterlifelevyllä sen, minkä se osaa erinomaisesti. Bändi on tehnyt levyllisen rullaavaa kitararockia. Afterlifen biisit soivat Disco Ensemblen tyylille uskollisesti isosti ja ilmavasti. Runsaan kymmenen vuoden aikana Disco Ensemblestä on tullut takuuvarma festaribändi, joka on täyttänyt lavojen edustoja, vaikka uutta materiaalia ei olisikaan ollut tarjolla. Afterlifessa on kaikki elementit, jotka tekevät Disco Ensemblestä kesäfestareiden varman vetonaulan. Afterlifella on nippu biisejä, joita kuunnellessa saa luvan kanssa tuntea olevansa taas nuori ja voittamaton. Juuri siltähän kesäfestareilla kuuluu tuntua. Varsinaisesti huonoja biisejä ei Afterlifelle ole mahtunut. Sen sijaan useampikin biisi kutsuu laulamaan ja taputtamaan mukana. Hardcore People ja Too Deep esimerkiksi ovat biisejä, jotka taatusti tulevat kuulostamaan komeilta, kun isot massat elävät niiden mukana. Vaikka levylle mahtuu pari hieman keskinkertaisempaa biisiä (Nothing More ja Surround Me), levyllä on yli puoli tuntia a-luokan musiikkia. Siihen kun ripotellaan mukaan vanhan tuotannon helmiä, on kasassa erinomaisen live-keikan ainekset. Kenelle: Kesäfestareiden varman hittiputken odottajille. Arvio: On kaikki niin kuin ennenkin, ja hyvä niin. ILKKA LAPPI Slavonic Tractor kuorofinaaliin BULGARIALAISEEN ja suomalaiseen kansanmusiikkiin erikoistunut turkulainen Slavonic Tractor -lauluyhtye on päässyt finaaliin Euroopan yleisradioliiton EBU:n järjestämässä kuorokilpailussa. Slavonic Tractor on voittanut useita kansainvälisiä kuorokilpailuita. EBU:n kuorokilpailun finaali käydään 15. lokakuuta Helsingissä. Yhdeksän finalistin joukossa Suomesta on lisäksi mukana Vaskivuoren lukion kamarikuoro. Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.fi ILKAN VALINTA Kammarmusikafton Kamarimusiikki-ilta Tiina Nikander, flöjt/huilu Mikko Heininen, piano www.sibeliusmuseum.fi Sello-ilta Erkki Lahesmaa, sello Eveliina Kytömäki, piano 1.2. | 19.00 Täytä hakemuksesi osoitteessa www.hieronta-akatemia.com OPISKELE HIEROJAKSI VAIKKA TYÖN OHESSA Seuraava koulutuksemme alkaa 4.4.2017 HIERONTA-AKATEMIA Humalistonkatu 17 a 2. krs, 20100 Turku Puh. 02 233 9993 hieronta.akatemia@turku.inet.fi SELVÄNNÄKIJÄ Seija Holm Ratkaisee ongelmat jo yhdellä soitolla. Erityisalana ihmissuhdekriisit, masennus ja ahdistus. Myös viikonloppuisin. Puh. 0700-92838 (2,32 + pvm)
Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET 28 Menoviikko Tuomiokirkossa soi monipuolisesti ILKKA LAPPI JO 21. kerran järjestettävä Katedraali soi! -kirkkomusiikkifestivaali pullistelee konsertteja 6.–12. helmikuuta. Viikon aikana Turun tuomiokirkossa järjestetään yhteensä seitsemän konserttia, joiden skaala on laaja. Seitsemän päivän aikana tarjolla on muun muassa kamarimusiikkia, Cantor-seuran kymmenenvuotisjuhlakonsertti Laulu Suomen soi ja Leif Segerstamin johtaman Turun filharmonisen orkesterin konsertti. TFO:n konsertti on ohjelmistossa 9. helmikuuta. Segerstamin johtamista päästään kuulemaan viikon aikana kahteen otteeseen, sillä 11. helmikuuta ohjelmassa on Segerstam ja harpistit katedraalissa -konsertti. Viikon päätteeksi luvassa on todellista herkkua, kun Kuopion nuorisokuoro saapuu esittämään Heikki Sarmannon säveltämän John the Baptist -oratorion. Leif Segerstamin johtama Turun filharmoninen orkesteri nähdään myös Katedraali Soi! -viikolla. Juha Lehtonen Nurmiota duona TUOMARI Nurmion ja Folk-Liisan viime vuonna julkaistu Ihmemaassa-levy toi jälleen Nurmion taiteilijakuvaan uuden kulman. Levyllä Nurmion ja tämän paremman puoliskon Liisa Eskolan muodostama duo versioi vanhoja Tuomari Nurmio -hittejä. Levyn materiaalia ja muita Nurmion biisejä hänen pitkältä uraltaan kuullaan mielenkiintoisina duo-versioina 9. helmikuuta, kun Nurmio ja Folk-Liisa saapuvat keikalle Hunter’s Inniin. Keikka alkaa noin kello 22.30, mutta nimekkäiden artistien ilmaiskeikat Huntersissa ovat vetäneet paikan ääriään myöden täyteen. Hyvää paikkaa mielivien kannattaa siis olla aikaisin liikkeellä torstaiillassa. Tuomari Nurmio ei hyydy. Ilkka Lappi Naurettavaa Kimppakivaa LAUANTAINA 11. helmikuuta Domino-teatteriin saapuu neljä Suomen eturivin koomikkoa Kimppakivaastand up -iltaan. Lavalla hauskuttamassa ovat Noin viikon uutisten juontajana tutuksi tullut Jukka Lindström, kyseisen ohjelman käsikirjoittajiin kuuluva Tomi Haustola, 2000-luvun alulla suureen suosioon YouTube-videoillaan noussut Joni Koivuniemi sekä Eeva Vekki, joten nauru ei talosta tule loppumaan. Esitys alkaa kello 19. Tomi Haustolan käsikirjoittamat jutut naurattavat suurta yleisöä viikoittain, mutta miehen oma naama ei ole kulunut puhki. Tomi Haustolan arkisto Jenkkifutiksen taikaa NFL:N loppuottelu Super Bowl on maailman suurin yksittäinen urheilutapahtuma, joka kerää vuosittain satojen miljoonien yleisön. Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna pelattava loppuottelu pelataan tänä vuonna 51. kerran. Super Bowlista taistelevat tänä vuonna 2000-luvun kestomenestyjä New England Patriots ja ensimmäistä Super Bowliaan hamuava Atlanta Falcons. Tänä vuonna Super Bowlin tunnelmaan pääsee virittäytymään samanmielisessä seurassa myös Turussa. Caribiassa sijaitseva O’Learys-sporttibaari on auki läpi yön 5.–6. helmikuuta. Itse ottelu alkaa sunnuntain vaihduttua maanantaiksi noin kello 1.30, mutta ottelun tunnelmaan aletaan valmistautua hyvissä ajoin. Kisaeväät ovat olennainen osa Super Bowlin viehätystä Thinkstock HAEMME LEHDENJAKAJIA TURKU-PALVELU OY www.turkupalvelu.? www.lisaduuni.? Soita arkisin klo 9-16 (02) 269 4387 • (02) 269 4467 • (02) 269 4447 • Jakopäivät keskiviikko ja lauantai • Jaettavat tuotteet toimitamme jakajan kotiosoitteeseen, jossa jakaja lajittelee ne ennen jakelua TURKU-PALVELU OY hoitaa suorajakelua kaksi kertaa viikossa Turussa ja lähikunnissa. Jaettavia tuotteita ovat mm. kaupunkilehti Aamuset ja Turkulainen sekä erilaiset mainokset. Tarvitsetko lisäansiota? YLI 40 V. Suorajakelua jo vuodesta 1973 • Palkka määräytyy jakopiirin koon ja jaettavien tuotteiden mukaan • Edellytämme vähintään 14 vuoden ikää (alaikäisellä tulee olla holhoojan suostumus)
29 Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET Eturivin elämyksiä Suvi Teräsniska Ellinoora Robin Anna Puu J. Karjalainen SANNI Yö Neljä Ruusua Varaa netissä, vikingline.fi, Hansa-Thalian matkamyymälässä tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Nouda Hansa-Thalian myymälästä oma viihde-esitteesi, joka sisältää risteilyetuja! Amorella & Viking Grace Kun haluat vaihtaa maisemaa ja kokea jotakin uutta, astu laivaan. Punaisilla laivoilla jokainen lähtö vie sinut lukemattomien elämysten pariin.
Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET 30 Mielipide Turku tarvitsee oman Heurekan TURUN kaupunginvaltuustolle jätettiin maanantaina 30. tammikuuta aloite perhematkailukohteen perustamiseksi Turkuun. Siinä todetaan, että Turulla on monia matkailuun liittyviä vahvuuksia, mutta lapsille suunnattua vetovoimaista kohdetta ei ole. Olen samaa mieltä ja minulla on hyvä konkreettinen ehdotus! Turku tarvitsee oman Heurekan. Oppimiseen ja tieteeseen perustuva hauska kohde pohjaisi Turun vahvuuksille – siis korkeakouluille. Kohde voisi sijaita Kupittaan kampusalueella kätevästi juna-aseman tuntumassa. Se tarjoaisi opiskelijoille harjoitteluja työpaikkoja, sekä tutkijoille mahdollisuuksia popularisoida tiedettä. Turun ja lähikuntien koululaisille se olisi mitä mielenkiintoisin oppimisympäristö. Loma-aikoina siellä voisi järjestää tiedeleirejä ja arkena tiedesynttäreitä. Turku voisi nousta Itämeren mielenkiintoisimmaksi matkakohteeksi lapsille ja aihe kiinnostaisi varmasti myös vanhempia. Yritykset hyötyisivät tänne tulevista matkailutuloista. Vantaan tiedekeskus Heurekan juuret juontavat Helsingin yliopistoon ja maailmalla tiedekeskuksiin tutustuneisiin tieteilijöihin. Tiedekeskusprojektista syntyi tiedekeskussäätiö, jonka perustajajäseniä olivat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Teollisuuden keskusliitto. Vantaa tarjoutui tiedekeskuksen isäntäkaupungiksi ja osittaiseksi maksajaksi vuonna 1984 sekä osoitti sille paikan. Miksei sama olisi mahdollista täällä? Omalla turkulaisella tyylillä tietysti. Korkeakoulut ja elinkeinoelämän edustajat pystyisivät yhdessä Turun kaupungin kanssa takuulla vastaavaan – ellei parempaan. Kohteelle olisi tilausta matkailun lisäksi myös osaamisen näkökulmasta. Lapset innostuisivat oppimisesta ja turkulaiset opiskelijat ja tutkijat saisivat loistavan paikan tehdä tiedettä tutuksi tavallisille perheille. Säätiö voisi samalla tehdä myös hyvää ja ottaa toimintansa kohteeksi etenkin tieteen ja koulutuksen rahallisen tukemisen. Miettikää miten paljon vaikkapa Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö on pystynyt tukemaan toimintansa kohdetta, lastensuojelutyötä. JANIKA TAKATALO TUHATKUNNAN VARAPUHEENJOHTAJA KATRI SARLUND on vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. ALEXIS VARTIAINEN on kokoomuksen kuntavaaliehdokas Turussa. Sarlund VS Vartiainen KUNTAVAALIDEBATTI vs. KOOVEE SALIBANDY SALIBANDYLIIGAA KUPITTAALLA! TI 7.2. KLO 18.30 LIPUT 12 €, ALENNUSLIPPU 6 € / ennakkolippu.com (Tampere) Marjo Oksanen oksanenmarjo.jalat@gmail.com oksanenmarjojalat.wix.com/mysite facebook.com/marjo.jalkahoidot/ 040-5501928 • Itäinen Rantakatu 40, 20810 Turku Muista ystävää lahjakortilla! MATTOJEN JA KODINTEKSTIILIEN PALVELUPESULA Turun KOTIPESULA Oy Ruunikkokatu 3 Oriketo, Turku www.turunkotipesula.fi Avoinna ma-to 9.00-17.00 pe 9.00-15.00 la-su suljettu Puh. 02-238 7799 Varaosat Turku Oy Teollisuuskatu 38, Turku Puh. 020-734 8900 Autokorjaamo Alanko Kai Oy Teollisuuskatu 38, Turku Puh. 010 281 0070 Autofit Nummi Orikedonkatu 16, Turku Puh. 040-652 1113 Pro Autopalvelut Oy Rieskalähteentie 85, Turku Puh. 040-709 4547 Neste Satama Huoltoasema Jari Laine Ky Pansiontie 8, Turku Puh. 020 747 9700 Autohuolto Marjamaa Nallitie 6 Tuulissuo, Lieto Puh. 0400-249 531 monimerkkikorjaamot kaikille merkeille KumRok Oy Voivalantie 24 E, Kaarina Puh. 045-156 4770 Autokorjaamo Itäkeskus Kousankatu 1, Turku Puh. 040-585 4498 Kattoremontit, kattoturvatuotteet, rännit... Huollot ja korjaukset. Eerikinkatu 4 p. 040 417 1888 www.megazone.fi Suosittu laserpeli kaveriporukalle PARHAAT SYNTTÄRIT ILOA PÄIVÄÄSI! Myös avaimet ja teroituspalvelu! Valmiita töitä säilytetään 3 kk. Puh. 050 5523 488 Avoinna ma-pe 8.30-18.00 Suutarin työt parhaimillaan! PESULAPALVELUT SUUTARI AUTOALAN PALVELUT TIETOKONEHUOLTOA RAKENTAMINEN VAPAA-AIKA TERVEYSPALVELUT PALVELEVAT PAIKALLISET Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.fi Hidasteleeko koneesi? Jumittaako tulostin? Ongelmiin on ratkaisu. Tuo laitteesi TietoAreenaan ja Kalle laittaa sen taas kuntoon! TietoAreena Oy | Tavarakatu 1, 20250 Turku | www.tietoareena.fi | (02) 412 9200 Lauantaisin suljettu facebook.com/tietoareena Arkisin: 9 16.30 Lauantaisin suljettu Nyt LASIK, LASEK tai läpätön FLOW SILMÄLASER vain 999€ / silmä (norm. 1488,50€) ISO 9001 BUREAU VERITAS Certification Nº 00000 Soita 02 2775 100 ja varaa aika maksuttomaan laserleikkauksen ennakkoarvioon ja infoon! Seuraava Palvelevat paikalliset lauantaina 18.2. Varaa mainospaikkasi mediamyynti@aamuset.fi MINKÄ verran valtakunnanpolitiikka vaikuttaa kuntavaalikampanjointiin? SARLUND: Ainakin sen verran, että kokoomuksella on uskottavuusongelma koko valtakunnassa, etenkin koulutusmäärärahojen kanssa. VARTIAINEN: Turun kuntapolitiikassa kokoomus on kuitenkin ollut johdonmukainen siinä, että koulutukseen täytyy panostaa ja lapsiperheitä täytyy houkutella Turkuun lisää. Kuntapolitiikassa ehkä liiankin herkästi puhutaan valtakunnanpolitiikasta, vaikka pitäisi keskittyä kuntalaisten hyvinvointiin. KS: Koulutus on esimerkki sellaisesta kuntapolitiikan alueesta, jossa valtakunnallisella rahoituksella on aivan keskeinen merkitys. Ongelmana on ollut koulutuksen valtionosuuksien leikkaus. Mahdollisuudet korvata leikkauksia paikallisesti ovat rajalliset. AV: Turussahan paikataan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rahoitusvajetta menestyksekkäästi. KS: Se on viisasta, mutta se ei ole oikein, että joudumme paikkaamaan itse valtionrahoituksen puutetta. AV: Tuo on näkökulmakysymys. On tavallaan toivottavaa, että kunnat saavat ohjat enemmän omiin käsiinsä. KS: Mutta kuntalaisten kannalta se, että kuntien lähtötilanteet ovat niin erilaiset, ei ole reilua. On kunnan varallisuudesta kiinni, minkälaista opetusta lapsi siellä saa. AV: En voi kiistää, etteivätkö kuntien tilanteet olisi erilaisia KS: Meillä on ollut koulutuksessa suuret valtionosuudet, koska Turku on niin suuri kouluttaja. Ministeriöissä onkin katsottu summia epäillen siksi, että ne ovat tulleet Turulle, eivätkä kuntayhtymille. Ammatillisen koulutuksen puolella on kyllä paljon toimijoita, siinä on tehostamisen varaa. AV: Minulla on paljon kavereita ammatillisessa koulutuksessa, ja he sanovat, että heillä on paljon joutoaikaa koulussa. KS: Se johtuu säästöistä. AV: Kyllä koulutusaikojakin olisi mahdollista lyhentää ja tarkoituksenmukaistaa sekä työssäoppimista lisätä. KS: Luppoaika johtuu siitä, että opetuksesta on jo leikattu jo niin paljon. Omatoimista opiskelua on lisätty. Oppilaille annetaan tehtäviä joita ei edes tarkasteta. Koulutuksesta on säästetty jo niin paljon, että se on mennyt vähän rikki. Kirjoittajan mukaan Turku tarvitsee oman Heurekan. TS-arkisto
31 A A M U SE T MIELIPIDE Lauantai 4. helmikuuta 2017 KOLUMNI Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? Hektisyyden hätäjarru UUSIA projekteja on inspiroivaa aloittaa. Intoa on vaikka muille jakaa, ja motivaatio huokuu kaikesta tekemisestä. Tämä on ideaali tilanne niin työtä, opiskelua kuin harrastuksiakin ajatellen. Mutta tämä ei olekaan aina todellisuus. Ainakin omalla kohdallani kalenteri täyttyy huomaamatta ja pikkuhiljaa. Tulee lisätöitä sieltä ja aikataulumuutoksia täältä. Edessä olevat rennot viikot muuttuvatkin aamusta iltaan juoksemiseksi, suorittamiseksi. Illalla ei saa nukuttua, koska asiat piinaavat mielessä, ja aamulla herätessä odottaa vain iltaa, jolloin pääsee takaisin nukkumaan. Tilanteen vakavuudesta kertoo sekin, että ruuhkabussissa vietetty kymmenminuuttinen tuntuu päivän pelastavalta hengähdystauolta. Kun kalenteri alkaa pursuta tehtävistä, ja päivät muuttuvat liian hektisiksi, myös tekemisen luonne muuttuu. Aiemmin iloa tuottaneista projekteista kuoriutuukin kapuloita rattaisiin panevia mörköjä. Ilo ja onnistuminen katoavat ja niiden tilalle tipahtaa säkillinen vastakohtia. Tässä vaiheessa pitäisi osata painaa jarrua. Valitettavasti työorientoituneessa yhteiskunnassa käy helposti niin, että jarrun sijaan eteen ilmestyykin vain roppakaupalla epäonnistumisen ja syyllisyyden tunteita. Tehtävät eivät edisty, ja mikäli edistyvät, taso ei ole riittävä. Kierre on valmis. JOSSAKIN vaiheessa juna kulkee niin lujaa, että on pakko vetää hätäjarrusta. Jos sitä ei osaa tehdä itse, sen tekee lopulta joko toinen henkilö tai viimeistään oma kroppa. Siinä vaiheessa herää todellisuuteen. Haluanko kymmenen vuoden päästä olla samanlaisessa tilanteessa? Tai mikä pahempaa, haluanko seuraavan kymmenen vuoden ajan olla jatkuvasti samanlaisessa hektisyyden kierteessä? Aktiivisuus ja rivakkuus mielletään usein arvostettuihin ominaisuuksiin. Niiden avulla pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Jossakin menee silti raja. Tuo raja kannattaa opetella vetämään itse ennen kuin se tehdään väkisin, tavalla tai toisella. OONA KARHUNEN Tack… …nej tack! TERÄVÄSTI TWITTERISTÄ M E M U U T Amerikkalaisin maa ONKO nyt aivan tosi, että media ja etenkin Yle luulee, että kaikki ovat kiinnostuneet Amerikan uudesta presidentistä ja hänen virkaanastumisseremoniastaan. Parhaana katseluaikana pakkosyötetään mokomaa karnevaalia Suomen kansalle. Onhan Suomi Euroopan amerikkalaisin maa, mutta rajansa kaikella. Tuutin täydeltä pistetään ihmiset katsomaan miestä, jolla suu on kuin vastasyntyneellä. Jos jotakin kiinnostaa, niin pistäkää nettiin, siellä ne muutkin ohjelmat luuraavat. Kansa maksaa yleveroa ja olisi toivottavaa, että ohjelma olisi edes jollakin tapaa järkevällä tasolla. Tietenkin tämä älämölö uusitaan aamulla ja seuraavina kymmenenä päivänä, mikä Ylellä on tapana muutenkin. Meitä on paljon, joita mokoma klovniteatteri ei voisi vähempää kiinnostaa. Se, mitä rapakon takana tapahtuu, ei kiinnosta ainakaan minua eikä monia muita, koska me emme voi sille yhtikäs mitään, on sitten karnevaalit tai ei. Antakaa kansalle katsomisen arvoista ohjelmaa tai pistäkää pimeäksi koko toosa. Rajansa kaikella. JUSSI KUJANPÄÄ Miksei posti hoida töitään? MIKSI posti ei hoida töitään kunnialla, vaan haalii vain lisää sellaisia töitä, jotka eivät postialalle kuulu? Postitin 19. joulukuuta kolme kirjettä: Ruskoon, Paimioon ja Jyrkkälään. Postituspaikkana oli Pääskyvuori. Rusko ja Paimio sai omat kirjeensä 21. joulukuuta, Jyrkkälä ei saanut. Postiin lähetettiin kaksi sähköpostikyselyä, joihin sain vastauksen parin päivän kuluttua. Toisessa todettiin, että he selvittelevät osoitteita. Miksi? Vastaanottajan osoitetiedot olivat kirjeen päällä, lähettäjän tiedot kuoren takaosassa. Toisessa sähköpostissa posti kertoi olevansa tarvittaessa yhteydessä minuun. Miksi? Sen kun vain etsitte kadottamanne kirjeen ja toimitatte sen ystävälleni Jyrkkälään. Ja jättäkää nuo talkkarinhommat ammattilaisille. Vielä vähemmän kaivataan hoiva-alalle kokemattomia. Panostetaan nyt vain siihen, että posti kulkee sujuvasti. Jyrkkälään kirje saapui perille 17. tammikuuta eli kaksi päivää vaille kuukauden kesti kirjeen reissu. Missä lie matkasi? NINA KÅRLUND PRESIDENTTI Tarja Halonen kertoo Kotiliedessä, että avioliitto Penan kanssa oli pakollinen muodollisuus jo edustustehtävienkin kannalta. Siinä oliskin sheikki ja toinen ollut ihmeissään, kun Suomen valtionpäämies saapuu illallisille ”naapurinmies” käsipuolessa. PÄIVYSTÄVÄ dosentti Erkka Railo vinkkasi Facebookissa puolustusvoimille, että sotasalaisuudet kannattaa sijoittaa Turun yliopiston intranettiin. Sieltä niitä ei kuulemma löydä kukaan. VIIKON kohu oli se, kun Yle väitti puolustusvoimien estävän kaksoiskansalaisten pääsyn eräisiin virkoihin. Kohua ihmeellisempää on se, ettei tätä ole vielä älytty lailla kieltää. EI näin. Aurinkokuningas Juhani Tamminen on yhtä aikaa sekä liikenneturvallisuuskampanjan mannekiini että ajokiellossa. ”Äärimmäisen minimaalisia ylityksiä. Välähdyksiä kameroissa”, kuvaili Tami IltaSanomille. Lauri Vallin @vallin90 ”Mikä tässä maassa maksaa? Seitsemän työmiestä katsoo kaivurin touhua. #kuntec #talous” (2.2.) LPR-arkkitehdit Oy on vaativiin suunnittelutehtäviin erikoistunut arkkitehtitoimisto, jolla on pitkän linjan erityisosaamista kulttuurija arvorakennusten suunnittelusta. Nyt etsimme suunnitteluryhmäämme suunnitteluassistenttia Toimenkuva sisältää suunnittelun lisaksi projektipankin sekä materiaalikirjaston ylläpitämistä. Tehtävät edellyttävät rakennusalan piirustusten tuntemusta, sujuvaa AutoCAD-osaamista sekä Office-sovellusten hallintaa. Revit-kokemus lasketaan eduksi. Toivomme sinulta tehtavään soveltuvaa koulutusta, esim. suunnitteluassistentin tutkintoa seka organisointikykyä että oma-aloitteisuutta. Jätä hakemuksesi palkkatoiveineen 24.2.2017 mennessä osoitteeseen lpr@ark-lpr.fi. Lisätietoja: Veera Rautaheimo (02) 2777 155. Hae Turun kaupungin nuorten kesätöihin nyt! Hakea voivat turkulaiset nuoret, jotka ovat syntyneet1.6.1999–31.5.2001 eivätkä ole vuonna 2016 olleet Turun kaupungin toimialoilla kesätöissä. Haku: Turun kaupungin toimialojen kesätyöhaku on auki 1.2.–12.2.2017. Hakemukset täytetään sähköisesti. Linkit hakulomakkeeseen ovat sivuilla www.turku.fi/kesatyot ja www.turku.fi/sv/sommarjobb. Kaikista hakukelpoisista hakijoista arvotaan 650 nuorta haastatteluihin, jotka toteutetaan viikoilla 9, 10 ja 11. Valinnoista ilmoitetaan nuorille viikoilla 12 ja 13. Ei valituille ja varalle jääneille nuorille tiedotetaan sähköpostitse viikon 8 lopulla. Työsuhteen kesto: 1 kk Palkka: 784,79 € Töiden ajanjaksot: kesäkuussa 5.6.–2.7.2017, heinäkuussa 3.7.–30.7.2017 (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Työtehtävät: kaupungin eri toimialoilla avustavia työtehtäviä kuten esimerkiksi lasten ja nuorten ohjausta, kirjojen hyllytystä tai vanhusten kanssa seurustelua. Lisätietoja: projektityöntekijä Antti Kallioniemi, antti.kallioniemi@turku.fi, puh. 040 161 6947.
Lauantai 4. helmikuuta 2017 AAMUSET 32 % % -10 % -50 % -70 % Lastentarvike Lastentarvike Turku Kuralankatu 2 Hilan talo Aukioloajat: ark. 10-18, la 10-14 Alansa asiantuntija jo vuodesta 1967 www.lastentarvike.fi -20 % ALENNUKSE T JOPA -20 % KAIKKI MATKA RATTAA T TALO TÄYNNÄ TARJOUK SIA! PARHAAT PÄÄLTÄ KIIHTYY MUUTTOMYYNTI UUSI LIIKE AVATAAN MAALISKUUSSA LÄNSIKESKUKSEEN! Turku, logomo LAuanTAina 18.2. klo 19.00 lIPUT: 42,50€ (SIS. PALVElUMAKSUN) WWW.LIPPU.FI K ?????????a akuSTinEnKONsErTtI vierAili janA iIRo ranTALa