• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 | Nro 1 | www.aamuset.fi | TS-Yhtymä Kupittaan siirtolapuutarhan kasvien siirto olisi mittava urakka. Asiat s. 2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA OSTAM ME Yliopistonkadun ja Aninkaistenkadun kulmassa Puh: 050 5595 702, (02) 231 7835 www.kjsimolin.fi Kuolinpesiä ja jäämistöjä sekä perikuntien asunto-osakkeet irtaimistoineen. Kysy tarjoustamme. 19 19 * * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,70€, katsastuksen kokonaishinta 21,70€ + päästömittaus. Tarjous voimassa 27.12.2021 8.1.2022, henkilöja pakettiautoille, maks. 3500kg. KATSASTUS KATSASTUS Katsastus Vähäheikkiläntie 55, Turku Tuotekatu 8 B, Raisio Puh. 044 4232 000 Vältä jonotus, varaa aika WWW.PLUS.FI PLUSSAN VÄLIPÄIVÄALE 27.12. 8.1.! www.martinapteekki.? 4plo 60 € 24plo A 11 € 4plo 9 € 50 € 24plo Satakunnantie 191, Turku puh. 02 648 0282 Avoinna ma-pe 9-17 www.lansikatsastus.fi KOTIMAINEN KATSASTUSASEMA Yli 20 vuoden kokemuksella! MÄÄRÄAIKAISKATSASTUSPAKETTI 49 € MAAHANTUONTIKATSASTUKSET -25% Tarjous voimassa 31.1. asti. Henkilötai pakettiauton ? ? Tä llä ku p o n g ill a www.fingerrooshoiva.fi p. 044 734 2283 Kotihoitoa ja kodin tukipalveluita juuri sinun tarpeisiisi toteutettuina! TURUN AKK info@turunakk.fi Kiikarissa ISO 9001 www.turunakk.fi/koulutukset Lue lisää: LAIVORANTA.FI Hyvinvoiva ihminen on kaiken hyvän kivijalka Ennaltaehkäisy on hyvinvointialueen peruskivi, jolle muurataan seuraavat keinot: Hyvinvoiva henkilöstö Osallistava johtaminen, jossa viisaus työn suorittamiseen löytyy sen tekijöistä Ihmisten arjen tarpeiden tunnistaminen ja palvelut niiden mukaisesti Selkeä työnja vastuunjako sekä vaikuttamismahdollisuudet, osallistaen koko henkilöstö Yhteinen työtä helpottava tietojärjestelmä Toimiva tilaaja, tuottaja yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa Sitoutuneet päättäjät, jotka toiminnallaan osoittavat, että hallintoa kevennetään ja valinnan vapaus elää Aito yhdessä tekeminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä M ak sa ja: Jar m o La ivo ra nta 265 Ville Herrala halusi mennä musiikissa avoimin mielin mahdollisimman pitkälle. Sieltä löytyi jazz. Viihde s. 21 Mies ja kontrabasso Japanilaiset kirjontatyylit ovat nyt trendikkäitä. Ja mikä parasta, ne ovat helppoja ottaa haltuun. Koulut&kurssit s. 16 Sashikon oppii lapsikin Uusi vuosi tuo Aamusiin uuden sarjakuvan. Johanna Jasminen Kummituksen löytää tavallisesta paikasta. Kaupunki s. 6 Kummitus alkaa kurkkia
• 2 A A M U SE T ASIAT Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 Pitäisikö aluevaalit siirtää vai voidaanko ne järjestää turvallisesti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS = 95 € *Sama hinta myös pitkille hiuksille *Vaalennukset ja Olaplex -käsittelyt erillisen hinnaston mukaan. ark 8-20, la 8-17 Humalistonkatu 4, TURKU (02) 2500 246 Puutarhakatu 8b, TURKU 040 589 33 93 www.avantgarde.fi HIUSMUOTOILUA Tarjous voimassa vain tällä kupongilla 31.3.2022 asti! M ak sa ja R iit ta K ar ja la in en sairaanhoitaja,terveydenhoitaja, THM,VTK, vanhusten asumispalvelujen päällikkö Lähipalvelut keskiöön www.riittakarjalainen.fi www.facebook.com/RiittaKarjalainenKesk/ http://twitter.com/riittakarjalain RIITTA Karjalainen Inhimillisyys– Sivistys– Yhdenvertaisuus 246 www.purkutyö.com HUOM! Katsastuspäivystys 24h Varaa aika kätevästi www.katsastus-turku.fi P. 050 370 5584. Avoinna ark. 9-17. Korinpunojankatu 1, 20320 Turku AUTON KATSASTUS 46 E bensiini 48 E diesel 20 E HARKKA-YHTIÖT – AUTOHINAUS– SISÄLTÄÄ PÄÄSTÖMITTAUKSET jälkitarkastus (myös muualla katsastetut) Kuinka käy Kupittaan kasvien? Siirtolapuutarhan kasvien siirtäminen on teoriassa mahdollista, mutta käytäntö voi asettaa isoja esteitä SAANA SJÖBLOM-HASSELBLATT KUPITTAAN siirtolapuutarhan sulkemisaie eteni jälleen joulukuussa, kun Turun kaupunginhallitus päätti, että kaupungin uusi yleiskaava sallisi nykyiselle siirtolapuutarha-alueelle esimerkiksi asuintalojen rakentamisen, mutta osa alueesta olisi kuitenkin säilytettävä ja muutettava yleiseksi puistoksi. Siirtolapuutarhan suunniteltua siirtoa Koroisiin vastustetaan niin palstalaisten kuin monien kaupunkilaistenkin toimesta. Yksi syy vastustamiseen on muun muassa vetoaminen palstoilla kasvaviin harvinaisiin tai jopa uniikeiksi väitettyihin kasveihin. Onko kasvien siirto kuitenkaan vaarallista tai täysin mahdotonta? – Kaikkien kasvien siirtäminen toiseen paikkaan on ainakin periaatteessa mahdollista. Onko se sitten taloudellisesti järkevää? Tätä pitää arvottaa tapauskohtaisesti, toteaa Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine. VUONNA 1935 perustetun Kupittaan siirtolapuutarhan kasvillisuutta on kartoitettu Luonnonvarakeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä osana kansallista kasvigeenivaraohjelmaa. Siirtolapuutarhan säilyttämisen adressissa esitetään, että lakkauttaminen tuhoaisi palstojen kasvien ja eläinten muodostaman poikkeavan monimuotoisen kaupunkialueen, joka pitää yllä viljellyn maaperän tervettä eliötoimintaa. Siirtolapuutarhan kasviston inventoinnista Turun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla ei ole varmuutta, mutta moninaisuutta siellä on Laineen mukaan varmasti. – Siirtolapuutarhassa kasvaa myös luonnonvaraisia kasveja, jotka voivat olla viljelyalkuperää tai kotimaisia. Vuosikausia alueella kasvaneet kasvikannat ovat sopeutuneet kasvuympäristöönsä. Näidenkin siirto on kyllä periaatteessa mahdollista, mutta olosuhteet uudessa kasvupaikassa eivät välttämättä ole niiden kasvulle suotuisat. Ilmastoja maaperäolosuhteet sanelevat, mitä voi siirtää ja miten siirto onnistuu, Laine avaa. VAIKKA kasvien siirtäminen Kupittaalta Koroisiin on mahdollista, on se haastavaa varsinkin puiden osalta. – Pienemmät kasvit, kuten perennat ja monivuotiset hyötykasvit, ovat siirrettävissä, kuten myös pensaat huolellisesti tehtynä. Vanhojen, isojen puiden siirtäminen paikasta toiseen on sen sijaan hankalaa ja kallista, luonnosta siirto jopa mahdotonta. Tosin tarpeeksi arvokkaaksi katsottuja puita on siirretty maailmalla jopa helikopterin avulla, Laine kertoo. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys huomauttaa alueen säilytysvaatimuksessaan myös runsaan pölyttäjien joukon. Viherympäristöliiton mukaan pölyttäjien määrä on vähentynyt maailmalla yleisesti siten, että sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Siirtolapuutarhan eläimistönkään inventoinnista ei ole varmuutta. – Löytyisikö sieltä Suomessa harvinaisia tai jopa uhanalaisia lajeja? En tiedä. Yleisesti ottaen puutarhat kuitenkin tukevat alueen eläimistön moninaisuutta, Laine tiivistää. Vaalikadun startti peruttu, kampanjointi vaikeaa LASSE VIRTANEN ALUEVAALIT käydään sunnuntaina 23. tammikuuta kello 9–20. Ennakkoäänestys alkaa jo 12. tammikuuta ja päättyy 18. tammikuuta. Kampanjointi on yhä lähtötelineissä ja uhkaa sinne jäädä. LounaisSuomen aluehallintoviraston kielto yleisötilaisuuksille tarkoittaa, ettei vaalikadun avajaisia voida pitää. Avajaiset piti järjestää lauantaina 8. tammikuuta. Ne ovat aiemmin olleet lähtölaukaus puolueiden kampanjatyölle, jota on tehty etenkin Yliopistonkadun kävelykatuosuudelle tuoduissa mökeissä. – Yleisötilaisuudet on voimassa olevalla päätöksellä kielletty 15. tammikuuta asti, joten aiemman linjauksen (kuntavaalit) mukaisesti avajaisia ei ole mahdollista järjestää, vahvistaa johtaja Heikki Mäki Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Epäselvää on ollut voidaanko koko vaalikatua järjestää eli voidaanko sillä kampanjoida. – Avin ohjeen mukaan mennään, eli vaalikatu tulkitaan toistaiseksi tapahtumaksi ja tapahtumat on kielletty. Jäämme odottamaan mahdollista uutta tulkintaa ulkotilaisuuksien osalta, sanoo Turun SDP:n toiminnanjohtaja Petja Raaska. Raaskan mukaan puolueet päätyivät ratkaisuun yksimielisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on määritellyt, että vaalikampanjatilaisuus ulkotiloissa, mikäli voidaan ylläpitää kahden metrin turvaväli, on vähäisen riskin tilanne, samoin kuin äänestäminen ja vaalikampanjatilaisuus sisätiloissa, jos istumapaikat on määritelty. – Oikeusministeriö ei ohjeista vaalikampanjoinnista eikä ohjaa avien toimintaa. Sen sijaan sosiaalija terveysministeriö on valmistelemassa ohjauskirjettä aville, jossa käsitellään kampanjatilaisuuksien järjestämistä korona-aikana, kertoo vaalijohtaja Arto J. Jääskeläinen oikeusministeriöstä. On vielä epäselvää vaalikadulla tällä kertaa kampanjoida ja millä tavalla. Vaalikadun avajaiset on peruttu. Jari Laurikko Omikron syrjäytti jo deltan VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin alueella käytännössä kaikki koronavirustaudin löydökset ovat nyt omikronvariantteja. Uudenvuoden viikonlopun aikana joka neljäs tutkittu koronavirustesti Tyks Laboratorioissa oli positiivinen ja 94 prosenttia niistä oli todennäköisiä omikronvariantteja. Tyksin sairaaloissa koronavirus vaikuttaa myös siten, että hoidossa on kasvava määrä koronavirusta kantavia potilaita, jotka on otettu sairaalaan muun syyn kuin koronataudin vuoksi. Jouluaattona omikronvarianttien osuus ohitti deltavariantin ja uutena vuotena se syrjäytti sen kokonaan. Viisi kuoli tulipaloissa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella oli viime vuonna reilut 8 300 pelastustehtävää eli noin 800 tehtävää vähemmän kuin vuonna 2020. Vähentymisen selittää syysmyrskyjen vähäisempi määrä. Palovaroittimien tarkastustehtävien määrät nousivat silti 37 prosenttia ja eläinpelastustehtävien määrät nousivat 28 prosenttia edellisvuoteen nähden. Varsinais-Suomen tulipaloissa menehtyi viisi henkilöä. Ensihoitotehtäviä oli noin 38 000. Määrä kasvoi yli 2 000:lla. Päiväkoti auki Ruohonpäässä TOMMILANKADUN uusi päiväkoti Ruohonpäässä avataan käyttöön 10. tammikuuta. Päiväkoti korvaa Niitunniskantiellä sijaitsevan Hepokullan päiväkodin. Kustannusarvio koko hankkeelle oli noin kuusi miljoonaa euroa, mutta kustannukset jäävät noin viiteen miljoonaan euroon. Päiväkoti on mitoitettu seitsemälle ryhmälle. Sinne mahtuu reilut 120 lasta ja henkilökuntaa vajaat 30. Päiväkodissa toimii päivähoitoryhmien lisäksi yksi alueellinen integroitu erityisryhmä. Turku sulki uimahallit TURUN kaupungin sisäliikuntatilat ja uimahallit ovat suljettuina 15. tammikuuta asti. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ohjattu harrastussekä kilpailutoiminta ilman yleisöä jatkuu normaalisti (vuonna 2004 syntyneet ja sitä nuoremmat). Sisäliikuntatiloissa sallittuja ovat myös huippu-urheilijoiden harjoittelu ja huippu-urheilun piiriin luettavat ottelut, kilpailut ja turnaukset, jotka järjestetään ilman yleisöä.
• 3 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS Työtä ympäristön hyväksi Rieskalähteentie 74 | Rautakatu 12 | turunekotori.fi ma–pe 8–18 | la 10–15 Kiitos, että tuet toimintaamme! Opiskelijakortilla –20 % Tuo tarpeeton kiertoon, ja tee löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen! Salolainen perheenisä, lähihoitaja, luottamusmies ja sote-lautakunnan jäsen MARKO POIKELA Varsinaissuomalaisten ehdokas aluevaaleissa 403 Laadukkaat sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta Li st a 34 344 M ak sa ja : eh do ka s Vaikuttaminen alkaa välittämisestä HENRY TOIVARI Hyvinvoinnin puolesta 432 JARRUPALOJEN VAIHTOTYÖ 40 € / akseli OSAT VELOITETAAN ERIKSEEN Autokohtaiset jarrupalat ja --levyt saat meiltä usein jopa seuraavaksi päiväksi! TARJOUS VOIMASSA 1.1.-31.1.2022 Orikedonkatu 8 Turku 0400 969 101 Ma-Pe 8-17 AJANVARAUS (02) 277 5100 silmaexpertit.fi MAKSUTON HOITOARVIO! Ilo nähdä Laserilla lasittomaksi! LASER­ LEIKKAUS vain 1070 €/silmä Alk. 89 €/kk Kupittaan siirtolapuutarhan kasvien siirtäminen voisi olla käytännössä jos ei hankalaa, niin ainakin todella työlästä. Marttiina Sairanen Vuoden turkulaista äänestetään KUKA on vuoden turkulainen? Omaa suosikkia voi äänestää 20. tammikuuta saakka. Ehdokkaat ovat artistimalli-tubettaja Joalin Loukamaa (kuvassa), kirjastonhoitaja Ann-Christin Antell, Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli, mentalisti Pete Poskiparta, maajoukkuemaalivahti Lukas Hradecky, ravintoloitsija Khaled Azizi, taiteilija Metsämarja Aittokoski sekä nukketeatteritaiteilija Alma Rajala. Naisten kaupunki NAISET ovat vahvistaneet asemaansa turkulaisessa päätöksenteossa. Kaupunginvaltuustossa on naisvalta 35–32. Pormestaristossa on kolme naista ja yksi mies. Valtuustokauden puolivälin jälkeen pormestaristossa on vain naisia, jos ja kun Ville Valkonen (kok.) vaihtuu Mirka Muukkoseen (vas.). Kaupunginhallitusta johtaa pormestari Minna Arve (kok.). Naisilla on kaupunginhallituksessa enemmistö 8–6. Apulaispormestarit johtavat omia substanssilautakuntiaan: Valtonen kaupunkiympäristölautakuntaa, Piia Elo (sd.) kasvatusja opetuslautakuntaa ja Elina Rantanen (vihr.) sosiaalija terveyslautakuntaa. Lautakuntia on 11, niistä kahdeksaa johtaa nainen. VALTUUSTORYHMIÄ on yhdeksän, joskin kristillisdemokraatit ja kokoomus muodostavat yhteisen ryhmän. Ryhmien johdossa on yhä enemmän miehiä (5– 4), mutta suuria ryhmiä johtavat naiset. Sini Ruohonen ottaa johtaakseen kokoomuksen ryhmän. Taru Pätäri vetää demarien ryhmää, Saara Ilvessalo vihreiden ryhmää. Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja on Mirka Muukkonen. Miesten vallan linnakkeeksi on jäänyt valtuuston puheenjohtajisto, jossa on vain yksi nainen eli Saara Ilvessalo Mika Maaskolan (sd.), Muhis Azizin (kok.), Abdullahi Sultanin (vas.) ja Mikael Miikkolan (ps.) ohella. Valtuuston puheenjohtajisto on kaupungin hierarkian kärjessä mutta tosiasiallista valtaa sillä on käytännössä melko vähän. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Tuomas Heikkisen johtama konsernihallinto on edelleen miesvaltainen. Sen sijaan palvelukokonaisuuksien johtajista enemmistö on naisia. Sosiaalija terveysjohtaja on Riitta Liuksa, vapaa-aikajohtaja Minna Sartes, kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja kasvatusja opetusjohtaja Timo Jalonen, Vanhanaikaisia stereotypioita miehistä ja naisista vallankäyttäjinä kannattaa välttää. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja poliittinen näkemys lienevät sukupuolta merkittävämpiä. Päätelmä voisi olla, että kunnallisessa päätöksenteossa on siirrytty kohti normaalia. Osaaminen ja yhteistyökyky ratkaisevat. LASSE VIRTANEN
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 4 *Omnitelen tutkimus mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksista 11/2021. Keskimääräiset latausnopeudet Turun seudulla (Turku, Naantali, Raisio ja Kaarina) DNA 544 Mbit/s, Elisa 423 Mbit/s, Telia 407 Mbits/s. Tutkimus toteutettiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turun seudulla ja Tampereen seudulla. DNA:n liittymän keskimääräinen latausnopeus oli suurin jokaisessa mitatussa kaupungissa. Tulokset on esitetty aluekohtaisina keskiarvoina. Tiedonsiirtonopeudet ja operaattoreiden keskinäinen järjestys vaihtelivat paikkakohtaisesti mitattujen alueiden sisällä. Tutkimus toteutettiin operaattoreiden nopeimmilla 5G-kuluttajaliittymillä ja 5G-kyvykkäillä älypuhelimilla. Lisätietoja: dna.fi/5G. Nopeus on meille sydämenasia, muttei itseisarvo. Se on mahdollistaja. Mitä paremmat yhteydet, sitä paremmin pidät yhteyttä elämäsi tärkeimpiin ihmisiin. Noin 29 % nopeampi netti tarkoittaa 29 % enemmän aikaa keskittyä tärkeään. Hetkien ja tunteiden jakamiseen. Koska verkko ei ole tärkeä. Elämä on. Keskimääräiset latausnopeudet Turun seudulla Nopeus on DNA:ssamme. DNA 5G Turku
• 5 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET Auralan Setlementti Yaran Uudenkaupungin tehtailla tuotetaan NPK-lannoitteita ja typpihappoa sekä kotimaan tarpeisiin että vientiin. Toimipaikallamme työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 260 yaralaista osaajaa. Olemme haluttu työnantaja ja tarjoamme kilpailukykyisen palkan ja muut edut. Haemme projektinhallintaosastollemme kunnossapito-osastollemme sekä määräaikaista sekä moninaisiin tehtäviin Lisätiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät osoitteesta , jonne voit jättää hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 16.1.2022 mennessä ja kesäharjoittelijahakuun 28.2.2022 mennessä. Yaran Uudenkaupungin tehtailla tuotetaan NPK-lannoitteita ja typpihappoa sekä kotimaan tarpeisiin että vientiin. Toimipaikallamme työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 260 yaralaista osaajaa. Olemme haluttu työnantaja ja tarjoamme kilpailukykyisen palkan ja muut edut. Haemme projektinhallintaosastollemme kunnossapito-osastollemme sekä määräaikaista sekä moninaisiin tehtäviin Lisätiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät osoitteesta , jonne voit jättää hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 16.1.2022 mennessä ja kesäharjoittelijahakuun 28.2.2022 mennessä. Yaran Uudenkaupungin tehtailla tuotetaan NPK-lannoitteita ja typpihappoa sekä kotimaan tarpeisiin että vientiin. Toimipaikallamme työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 260 yaralaista osaajaa. Olemme haluttu työnantaja ja tarjoamme kilpailukykyisen palkan ja muut edut. Haemme projektinhallintaosastollemme kunnossapito-osastollemme sekä määräaikaista sekä moninaisiin tehtäviin Lisätiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät osoitteesta , jonne voit jättää hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 16.1.2022 mennessä ja kesäharjoittelijahakuun 28.2.2022 mennessä.
• RIINA TIAINEN VALOKUVATEOKSESSA Katutura, Namibia nähdään aikuisia ja lapsia hyppäämässä korkealle ilmaan. Vaatteet hulmuavat ilmalennon aikana. Kaikkia naurattaa. Lapset ovat namibialaisia, aikuiset taas Turussa asuvat taiteilija Markku Laakso ja Annika Dahlsten. He ovat pukeutuneet saamenpukuihin, vai ovatko sittenkään? Saamenpukuja eli gákteja on monenlaisia, eri alueilla omansa. Puku on vahva identiteetin symboli. Kuvan puvut muistuttavat Enontekiön pukuja, mutta esimerkiksi naisen puvusta puuttuu hartiahuivi, puvun kangas on aivan liian kirjava ja miehen takin kangas näyttää yllättävän ohuelta. Teos liittyy taiteilijoiden Jump in diorama -projektiin, jossa he matkustivat Namibiaan asettaakseen itsensä vieraaseen ympäristöön. Matkaa varten teetettiin puvut namibialaisella ompelijalla. Taiteilijat viittaavat 1900-luvun alkupuolen tapahtumiin, joissa saamelaisia, joukossa Laakson esivanhemmat, matkasi Euroopan eläintarhoihin ”antropologis-eläintieteellisiin näyttelyihin”. Niissä eksoottisena pidetyt ihmiset asettuivat esittämään arkiaskareitaan varta vasten teetetyissä näköispuvuissa. Namibia on kipeän osuva valinta taideprojektin paikaksi muun muassa siksi, että Suomi havitteli 1920-luvulla Ambomaata siirtomaakseen. Projektissaan taiteilijat halusivat toiseuttaa itsensä. Miltä tuntuu olla muukalainen, hypätä tuntemattomaan? Teos houkuttaa pohtimaan autenttisuutta, identiteettiä ja sitä, kuka sen saa määritellä. Identiteetin määrittelyn tulisi olla jokaisen ihmisoikeus, jota ei tehdä ulkopuolelta. 6 A A M U SE T KAUPUNKI Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.fi. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. Oletko käynyt sivakoimassa vuokrasuksilla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Sopii kuin nakki naamaan! TYKIN SUUSTA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MENNEEN JÄLKIÄ Hyppy toiseuteen ja minuuteen ILKKA LAPPI VUODEN 2022 ensimmäisestä lehdestä alkaen Aamuset-kaupunkimediassa alkaa ilmestyä turkulaisen sarjakuvantekijän Johanna Jasminen Kummitus-sarjakuva. Aiemmin Kummitukseen on voinut törmätä nettisarjakuvana. Se on myös ehti vierailla Ilta-Sanomien Kuukauden kotimaisena toukokuussa 2017. Seuraavana vuonna ilmestyi myös Kummitus-albumi. Ensimmäisen kerran Johanna Jasmine piirsi kymmenisen vuotta sitten. – Tein Kummitus-hahmon joskus 2012 johonkin kouluprojektiin. Sen jälkeen se muhi päässäni. Muutama vuosi myöhemmin osallistuin Helsingin sarjakuvafestivaalien pienlehtikisaan. Halusin tehdä pienlehden keijuista ja kummituksista. Sen jälkeen Kummitushahmoa alkoi tulla enemmänkin ja se tuntui kivalta, Johanna Jasmine kertoo. KUMMITUS on tekijänsä mukaan pienimuotoinen olento, jonka yleisiin elinympäristöihin lukeutuvat muun muassa teekupit, maustesirottimet sekä kukkaruukut. Arkiset tilanteet ja havainnot ovatkin tärkeitä Kummitus-strippien synnyssä. – Stripit syntyvät aika helposti. Minusta on hauska tehdä pieniä tilanteita ja miettiä, miten Kummitus niihin voisi vaikuttaa. Esimerkiksi, miten Kummitus voisi olla osallisena sukan katoamiselle ja mitä sille kadoksissa olevalle sukalle olisi voinut käydä, Johanna Jasmine kuvailee. Hän laskee, että vuosien varrella Kummitus-strippejä on syntynyt yli 300. Lisäksi pidempiä Kummitustarinoita on varastossa satoja. Aamusissa julkaistavat stripit ovat tuoreita ja ennen julkaisemattomia. – Yritän pitää tietynlaisen ajankohtaisuuden läsnä stripeissä. Olen ennenkin tehnyt osin ajankohtaisiin asioihin kiinnittyviä juttuja, esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin tai vuodenaikoihin liittyviä strippejä. Kummituksessa on myös pinnan alla väreilemässä tekijänsä maailmankuvaa. Kuvallinen ilmaisu on Johanna Jasminelle luonteva keino käsitellä itselleen tärkeitä asioita. – Sarjakuvilla saan tuotua omia ideoitani ja ajatuksiani esille. Kummituksen kautta olen käsitellyt piilotetusti itselleni tärkeitä teemoja, esimerkiksi luonnonsuojeluun ja feminismiin liittyviä kysymyksiä. SARJAKUVAT ovat olleet Johanna Jasminelle lapsesta lähtien tärkeä osa elämää. – Olen piirtänyt siitä lähtien, kun minulle laitettiin kynä käteen. Siskon kanssa piirrettiin sarjakuvia jostain pandojen seikkailuista. – Joskus lukiossa mietin, että minusta tulee kuvaamataidon opettaja, mutta se olisi vaatinut muuttamista Turusta pois. Opin myös lukemaan sarjakuvia lukemalla, hän muistelee. Tekijälleen sarjakuvat ovat muutakin kuin viihdettä. – Minulle sarjakuva ei ole pelkästään viihdettä vaan taidepuoli on hyvin vahvasti läsnä. Haluan myös, että sarjakuvaoriginaalini näyttävät hyvältä ja sarjakuva on täsmälleen paperin keskellä. Ruuduissa omia ajatuksia Johanna Jasminen Kummitus on Aamusten uusi sarjakuva Johanna Jasminen Kummitus alkaa ilmestyä Aamusissa. Ilkka Lappi Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? – MINUN mielestäni pitäisi liittyä. Tämä turvallisuuspoliittinen tilannen on tällä hetkellä niin heikko, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Toisaalta pitäisi ottaa vakavasti, että Venäjä jotenkin reagoi liittymisestämme. Mielestäni suomalaisten ei koskaan pidä miettiä sitä, että Venäjän uhkauksilla olisi jotain vaikutusta mihinkään, sanoo Harri Pulkkinen, 67. – MIELESTÄNI yhteistyö lännen kanssa on ollut ihan hyvä jo tähän saakka. Natoon liittyminen sinänsä ei ole ratkaisu. Olen varmaan sitten vanhoillinen, mutta minusta on hyvä, että pysymme sitoutumattomana ja kuitenkin olemme yhteistyössä. Se on sitten eri asia, että voiko Venäjään luottaa, kun ostamme suuria hävittäjiäkin, pohtii Nils Broberg, 70. KURT HEDBORG Kurt Hedborg TÄYSOSUMA Satu Nevalainen Turun museokeskus Suksivuokraamo laajentaa aukioloaan TURUN kaupungin liikuntapalvelut laajentaa Impivaaran suksivuokraamon aukioloaikoja rajoitusten voimassaolon aikana. Mihi-passilla, Kimmokkeella ja Seniorirannekkeella saa välineet maksutta, alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret maksavat 1 euron, alennusryhmät 3 euroa ja muut 5 euroa. Vuokraustoiminta on avoinna 14. tammikuuta asti päivittäin kello 9–20, muutamin poikkeuksin.
• 7 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET PETJA RAASKA FM, TOIMINNANJOHTAJA VANHUSTYÖ KUNTOON TURVAVERKOT TILKITTÄVÄ PETJARAASKA.FI KOLMAS SEKTORI MUKAAN 408 m ak sa ja : M ei dä n Tu rk u ry ” Järjestötyön ammattilaisena haluan turvata kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten roolin myös tulevassa sote-organisaatiossa. Minulla on pitkä kokemus vanhustyön edelläkävijän Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n (Kotikunnas) puheenjohtajana. Vakavaan sairastumiseen liittyvät turvaverkot kuten syöpähoidot, kotihoito, saattohoito, sosiaalitoimen lapsiperhepalvelut ja lastenpsykiatria ovat myös sydäntäni lähellä. ” Olipa kyseessä sitten puhelin, älykello, DNA TV Hubi tai vaikka nopea DNA Netti ja siihen sopiva WiFi-modeemi. DNA Asennusmestari auttaa puhelimessa, chatissa tai vaikka paikan päällä. Keskity sinä elämäsi tärkeisiin hetkiin, me keskitymme tekniikkaan. Ota laitteet ja liittymät helposti käyttöön. DNA Asennusmestari auttaa. DNA Asennusmestari – koska avuliaisuus on DNA:ssamme. Soita maksutta numeroon 0800 304 010. Tai avaa chatti osoitteessa dna.fi/asennusmestari. DNA Asennusmestari vastaa arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–16.30.
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 8 Allakka KADUN TYYLI N IM PPAR IT Isoa, mukavaa ja lämmintä – TÖITÄ varten olen pukeutunut ihan perusvaatteisiin. Yleensä laittaudun värikkäämmin. Pukeutumiseni perustuu mukavuuteen, kertoo Karoliina Malkki, 19. Malkki kokee, että värien käytössä tärkeää on yhteensopivuus. Hän näkee, että on hyvä, että ei ole kokonaan musta yleisilme, että olisi muutakin väriä. – Materiaalien suhteen lämpimyys on olennainen. Pidän myös leveistä farkuista ja että on isoa, mukavaa ja lämmintä. KURT HEDBORG 10.1. Nyyrikki 11.1. Kari, Karri 12.1. Toini 13.1. Nuutti 14.1. Sakari, Saku, Sasu 15.1. Solja 16.1. Ilmari, Ilmo Sakari vain äidille Sakari Suominen juhli nimipäivää serkun juhlan varjolla ILKKA LAPPI VAKUUSARVIOITSIJANA työskentelevän Sakari Suomisen syntymäpäivän ja joulun välillä on vain vajaa kuukausi. Tammikuussa 1985 syntyneen Suomisen juhlaputkea täydentää samaan vajaan kuukauden ikkunan mahtuva nimipäivä. Nimipäivä ei ole koskaan ollut Suomisen perheessä suuri juhlapäivä, mutta Suominen on silti saanut nimipäivänään ylimääräistä huomiota perheeltään. – Serkullani sattuu olemaan syntymäpäivä 14. tammikuuta, joten minuakin piti jotenkin muistaa nimipäivänäni, vaikka syntymäpäiväni onkin lähellä nimipäivääni, Suominen toteaa. Hänen ikäluokassaan Sakari oli varsin harvinainen nimi. 1980-luvun puolivälissä Sakari-nimen kutsumanimekseen sai muutama kymmenen suomalaista. Suosituimmillaan nimi oli 1950-luvun alulla. Olympiavuonna 1952 Suomeen syntyi 116 uutta Sakaria. Sakari on yksi niistä nimistä, jotka ovat profiloituneet vahvasti toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. SUOMISEN elämässä joitakin yksittäisiä kaimoja on vastaan tullut, mutta vähissä muut Sakarit ovat hänen elämässään olleet. – Ei ole koskaan ollut niin paljon, että minut olisi sekoitettu johonkin toiseen Sakariin. Kouluaikoina se olisi ollut jopa mahdollista. Kävin koulua Raisiossa Vaisaaren koulussa. Samaan aikaan toisella luokalla oli Sakari Tuominen, mutta ei meitäkään koskaan sekoitettu. Suominen on aina pitänyt nimestään, vaikka yksi pieni Sakari Suomisen vuoden isot juhlat osuvat vuodenvaihteen molemmin puolin. Janne Keräsen perustamassa Turunseudun Kenttäurheilijoissa yleisurheilijat ja parayleisurheilijat harjoittelevat yhteisissä ryhmissä. Jane Iltanen fastia@fastia.? tai p. 050 5865 631 (alk. 10.1.22 ark 13-17) Kotimaiset FFP2 maskit Stand. 149+A1-2019 mukaiset. FFP2-300 maskit 20 kpl 42€ ja 50 kpl 92€ Kurt Hedborg Tutkimus nukkumisen, ruokailun ajoittumisen ja ruuansulatuskanavan mikrobiston vaikutuksesta painonhallintaan Saatatte soveltua tutkimukseen, jos olette 18 – 65-vuotias. Tutkimukseen otetaan henkilöitä, joilla ei ole uniapneaa sekä uniapneaa sairastavia ja säännöllisesti CPAP-laitetta yli 4 tuntia vuorokaudessa käyttäviä henkilöitä. Tutkimukseen sisältyy lääkärintarkastus ja lisäksi käyntejä tutkimushoitajalla neljä kertaa runsaan kahden vuoden aikana. Käynneillä otetaan veri-, sylkija ulostenäytteitä, täytätte kyselylomakkeita sekä tiettyinä ajanjaksoina raportoitte ruokailustanne kännykkäsovelluksen avulla. Verinäytteitä edeltävästä illasta lähtien tulee olla ravinnotta. Kyselylomakkeet täytetään vastaanottokäynneillä lukuunottamatta unipäiväkirjaa, jota täytetään 3 viikon ajan kuhunkin käyntiin liittyen. Sen täyttämiseen kuluu päivässä minuutin verran aikaa. Kännykkäsovelluksen avulla kerätään vain ruokailuun liittyviä tietoja eikä esim. paikkatietoja. Tutkimukseen osallistuvilla ei saa olla antibioottihoitoa 3 kk ennen tutkimuksen aloittamista eikä tulehduksellista suolistosairautta. Tutkimuksen toteuttaa Tyksin Keuhkosairauksien vastuualue yhteistyössä Turun yliopiston Unitutkimuskeskuksen, Tulevaisuuden teknologian keskuksen ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian sekä Helsingin yliopiston Ihmisen mikrobiomit –tutkimusohjelman kanssa. Tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii professori, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Saaresranta. Mikäli olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ottakaa yhteyttä tutkimushoitaja Marjo Sunnariin sähköpostiosoitteella marjo.sunnari@utu.fi Iloa talveen Printtilehti kerran viikossa, verkossa paikallisia uutisia joka päivä. aamuset.fi NIMPPARISANKARI
• 9 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET Allakka KIRKOSSA VIIKON YHDISTYS KEIKALLE Nuori seura liikuttaa kaikkia ILKKA LAPPI TURUNSEUDUN Kenttäurheilijoilla ei ole vuosikymmenten perinteitä, mutta täysiverinen urheiluseura se nuoresta iästään huolimatta on. Loppuvuodesta 2018 perustetun Turunseudun Kenttäurheilijoiden slogan on yleisurheilua kaikille. Niinpä seurassa näkyvässä roolissa on parayleisurheilijat sekä lapset. Seuran urheilijoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä seuralla on muutama kymmenen urheilijaa, joista reilu kymmenen paraurheilijoita. Joukossa on sekä systemaattisesti kilpailemiseen tähtääviä että omaksi ilokseen harrastavia. Toistaiseksi nimekkäin Kenttäurheilijoiden urheilija on viime kesänä Puolassa käytyihin parayleisurheilun EM-kisoihin osallistunut Eetu Kuisma, jonka mielessä siintävät Pariisin vuoden 2024 paralympialaiset. Yksi Turunseudun Kenttäurheilijoiden erityispiirre on, että yleisurheilijat ja parayleisurheilijat harjoittelevat samoissa ryhmissä. Seuran ovet ovat myös auki nuorille paraurheilijoille, joten harrastamisen alkuun pääsee lajista, iästä ja vamman laadusta riippumatta. Perinteisesti paraurheilun pariin on hakeuduttu vasta aikuisiällä esimerkiksi vammautumisen jälkeen. Turunseudun Kenttäurheilijoiden taustalta löytyy valmennuspäällikkö Janne Keränen, joka on myös seuran perustaja. Ennen Turunseudun Kenttäurheilijoiden perustamista Keränen on valmentanut muun muassa VG-62:ssa sekä Liedon Parmassa. Valmennustaustaa hänellä on yleisurheilun lisäksi muun muassa telinevoimistelusta. Tuomiokirkkoseurakunta Kuolleet: Marjatta Helena Vesa 96 v Mikaelinseurakunta Kuolleet: Matti Viljo Lunden 84 v., Ulla-Maarit Anitta Siikakoski 68 v. Martinseurakunta Kuolleet: Seppo Olavi Kanervisto 92 v., Raija Anneli Levasma 80 v. Katariinanseurakunta Kastetut: Amos Arvo Juhani Mäkinen Kuolleet: Liisa Lahja Kaarina Vetikko 90 v., Antti Herman Kurppa 73 v. Maarianseurakunta Kuolleet: Mauri Tapani Kajala 91 v., Terttu Kyllikki Talvio 90 v., Mikko Emil Junnila 84 v., Kirsi-Marja Nummelin 62 v. Henrikinseurakunta Kastetut: Matilda Ester Eleonoora Oksman Kuolleet: Hilkka Sanelma Nummi 97 v., Liisa Josefina Laine 89 v., Helmi Hillevi Viljanen 89 v. Ruotsalainen seurakunta Kastetut: Nathanael Anders Johan Hjertstrand Vihdoin Majakkaa? JOS koronatilanne sallii, Happoradion Majakka-konserttisalikiertue saapuu Turkuun ja Teatroon 26. tammikuuta. Happoradio julkaisi uuden Majakka-levyn viime vuonna. Kiertue piti alkuperäisen suunnitelman mukaan toteuttaa jo viime syksynä, mutta 15 konsertin kokonaisuus siirrettiin kokonaisuudessaan keväälle. Turun konsertin, ja koko kiertueen toteutuminen, riippuu alueellisista koronarajoituksista. Tunnetko jonkun tulevan nimpparitai synttärisankarin? Haluatko kirjoittaa muistokirjoituksen pois nukkuneesta läheisestä? Ota yhteyttä toimitukseen osoitteella aamuset@aamuset.fi. TURKU TERVETULOA Turun kaupungin vanhusneuvoston järjestämään webinaariin Tuleva hyvinvointialue – mistä aluevaaleissa on kyse? Aika: 12.1.2022 klo 13.00 – 15.00, Teams -tilaisuus Tilaisuuden moderaattorina toimii Riitta Monto, media-asiantuntija (Mediaja viestintätoimisto Dicto) ja työelämäprofessori (Turun yliopisto). Ilmoittautuminen osallistumislinkin saamiseksi 10.1.2022 mennessä tiina.m.makinen@turku.fi Ohjelma klo 13.00 Tilaisuuden avaus, Marjut Aalto, vanhusneuvoston puheenjohtaja 13.05 Aluevaaliehdokkaiden paneelikeskustelu 14.35 Aluevaaliehdokkaat vastaavat osallistujien esittämiin kysymyksiin 14.50 Keskustelun yhteenveto 15.00 Tilaisuuden päätössanat, vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Jouko Laakso Sakari vain äidille Sakari Suominen juhli nimipäivää serkun juhlan varjolla harmistuksen aihe siihen liittyykin. – Lapsena vähän harmitti, kun samalla luokallani oli poika, jonka oikea nimi oli Sakke. Sakke on kulkenut vahvasti lempinimenä Suomisen mukana. – Oikeastaan kaikki muut paitsi äitini kutsuvat minua Sakkeksi. Itse myös kutsun itseäni Sakkeksi. Suominen on myös kansainvälisellä tasolla meritoitunut jääkiekkotuomari. Tuomarintyöt vievät häntä runsaasti myös ulkomaille. Ulkomailla Suominen kulkee usein toisella lempinimellä. – Ulkomaalaisille tuo Sakari on vähän vaikea nimi. Aika usein minua ulkomailla kutsutaan Sakuksi, joka tulee totta kai Saku Koivusta, Suominen naurahtaa. Sakarin nimipäivä on 14. tammikuuta. TEHTAANMYYMÄLÄ PUKU HELSINGINKATU 21 Puh. 02 251 1816 ma-ti 10-18, ke-pe 10-17, la 10-15 Pääset helposti busseilla P2 ja 220 Tehtaanmyymälän Runsaasti myös SUURIA KOKOJA JÄTTIALE -60 % Jopa Pukuja, irtotakkeja, housuja, päällystakkeja, toppiksia, paitoja ym. Sakari Suomisen vuoden isot juhlat osuvat vuodenvaihteen molemmin puolin. Juha Sinisalo Aki Tykki, Happoradio. Compic/ Mauri Ratilainen www.lavasuutarit.fi
• 10 A A M U SE T URHEILU Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 TPS on tarponut tappioiden suossa Liigassa. Millä suunta kääntyy? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI Jonne Virtasen ura päättyy keväällä JÄÄKIEKKOILIJA Jonne Virtasen ura päättyy kuluvaan kauteen. Virtanen kertoi asiasta twitterissä uudenvuodenaattona. Nykyään Vaasan Sportia edustava turkulainen on pitkällä urallaan edustanut Liigassa myös SaiPaa, Lukkoa ja TPS:ää. Lisäksi 33-vuotias Virtanen on pelannut Mestistä muun muassa Tutossa ja käynyt kokemassa Tanskan kiekkokaukalot. Virtanen on voittanut Suomen mestaruuden keväällä 2012 Jypin paidassa. Lainahousut jalkaan BRENTFORD on yllättänyt monet ja on tukevasti Valioliigan keskikastissa. Joukkueen menestys tuskin kuitenkaan hirveästi turkulaislähtöistä Marcus Forssia (kuvassa) hirveästi lämmittää. Mies on istunut valtaosan alkukaudesta vaihtopenkillä. Täysiä 90-minuuttisia Forssille on toistaiseksi kertynyt yhdessä Valioliigaottelussa ja parissa cup-pelissä alempien sarjatasojen joukkueita vastaan. Silloin harvoin, kun Forss on päässyt kentälle, tehotkin ovat olleet vähissä. Valioliigassa hänelle on tällä kaudella kirjattu yksi maalisyöttö. Syyskuussa liigacupissa Oldhamin verkkoon paukutetut neljä maalia alkavat olla vain haalea muisto. Lainapesti esimerkiksi Championshipiin ja sieltä vastuuta ja onnistumisia. Siinä resepti, jolla Forssin ura voisi ottaa kunnolla uusia kierroksia. ILKKA LAPPI ILKKA LAPPI KULUVAKSI kaudeksi Futsal-liigaan jälleen noussut TPK ehti syyskauden 12 ottelun aikana osoittaa kuuluvansa maan korkeimmalle sarjatasolle. Tosin syksy oli TPK:lle haastava. Kentällä nähdyt otteet eivät realisoituneet täysimääräisenä sarjapisteiksi. Syyskauden 12 ottelusta TPK:n onnistui kerätä seitsemän pistettä. Loppiaisena alkavaan Futsal-liigan kevätkauteen TPK lähtee 12 joukkueen sarjan kymmenenneltä sijalta. Kevätkaudella pelataan TPK:n osalta kymmenen kierrosta. 22 ottelun jälkeen sarjan huonoin tippuu Futsalin Ykköseen ja toiseksi viimeinen karsii. Sarjan peräpäästä näyttää tulevan kolmen joukkueen taisto. TPK:n lisäksi liigan tyvipäässä ovat Joutsan Seudun Pallo, 11 ottelun jälkeen kuusi pistettä, ja Alastaron Urheilijat, 11 ottelun jälkeen kolme pistettä. VAIKKA TPK:n tilanne voisi olla parempikin, on sarjanousija ollut pelillisesti alkukaudella parempi kuin tulokset antavat ymmärtää. Vain sarjan ehdottomiin huippuihin kuuluvia FC Kemiä ja Kampuksen Dynamoa vastaan TPK on ollut pelillisesti helisemässä. Oikeastaan kaikissa muissa peleissä Pallokerho vähintään roikkui kunniallisesti mukana. Syksyn aikana TPK hävisi 12 ottelusta kymmenen, mutta useassa se myös pelasi tasapäisesti voitosta. Toki mukana roikkumisesta on vielä pitkä matka otteluiden voittoon, mutta toivottomuuteen ei ole syytä vaipua. Ei vaikka kauden ensimmäinen kotivoitto vielä antaakin odottaa itseään. TPK:n murheenkryyni syyskaudella oli maalinteko. 28 tehtyä maalia 12 ottelussa on futsalissa vähän. Vähemmän kuluvalla kaudella maaleja on vain tehnyt JoSePa ja AU, jotka ovat myös sarjataulukossa TPK:n takana. Ei ihme, että syksyn kaksi voittoa tuli otteluista, jotka pysyivät vähämaalisina. Avauskierroksella AU kaatui 2–0 ja syyskuun lopussa jyväskyläläinen Liikunnan Riemu 3–2. Maalinteon vaikeus on ollut TPK:n kohdalla ennen kaikkea viimeistelyn vaikeutta. Joukkue on saanut rakennettua suhteellisen hyvin maalipaikkoja, mutta tolppia ja ylärimoja on turkulaisten otteluissa nähty yllin kyllin. Viimeistely on myös kasaantunut turhan harvojen harteille. Esimerkiksi hurjia tehoja viime vuonna alemmalla sarjaportaalla iskenyt Joona Forsström on onnistunut vasta kolmasti. KYMMENENTENÄ sarjataulukossa olevan TPK:n ero on venähtänyt kuuteen pisteeseen, joten, ellei ihmeitä tapahdu, TPK pelaa keväällä juuri tuosta kymmenennestä sijasta ja karsintojen välttämisestä. Ensimmäinen päävastustajista AU tulee vieraaksi Samppalinnan palloiluhalliin jo 12. tammikuuta. JoSePa vierailee Turussa TPK:n runkosarjan viimeisessä kotiottelussa 20. maaliskuuta. Tuoko kevät tehoja? TPK pysyy Futsal-liigassa pelillisesti mukana, mutta maalit jääneet vähiin TPK metsästää edelleen kauden ensimmäistä kotivoittoaan Futsal-liigassa. Ari-Matti Ruuska Oletko sinä konsernimme uusi TALOUSJOHTAJA Lisätietoja sinulle antavat MPS-konsultti Tomi Välimäki, p. 040 562 7324 tai Westas Group Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra, p. 050 597 7245 (3.1. ja 7.1.). Lue lisää ja hae osoitteessa careers.mps.fi 17.1. mennessä. Vastaat konsernin talousja rahoitusasioista ja raportoit konsernin toimitusjohtajalle. Johdat viiden hengen taloustiimiä ja vastaat yhtiön raportoinnista, budjetoinnista, ennusteista, vakuutuksista ja lakiasioiden koordinoinnista. Toimit johdon kumppanina liiketoimintojen talousja rahoituskysymyksissä sekä emoyhtiön hallituksen sihteerinä. Odotamme sinulta henkilökohtaista panosta ja kiinnostusta myös operatiivisiin taloushallinnon tehtäviin. Sinulla on aikaisempaa johtamiskokemusta ja kattava käytännön osaaminen edellä luetelluista osa-alueista. Tarjoamme sinulle hyvin menestyvän konsernin sekä mielenkiintoisen tehtävän sen talousjohtajana. Tule mukaan viemään laadukasta suomalaista sahatavaraa maailmalle! Westas Group on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä. Konsernin liiketoiminnan perustan muodostavat sahaus sekä bioenergiatoiminnot. Yhtiön sahat, Koskella sijaitseva Raunion saha sekä Porissa sijaitseva Pihlavan saha, tuottavat vuodessa yhteensä noin 450 000 m³ kuusija mäntysahatavaraa. Konsernin liikevaihto on vuonna 2021 noin 160 miljoonaa euroa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, missä toimii myös sahojen raaka-ainehankinnasta vastaava metsäosasto. VIENNIN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA N. 85 % VIEMME SAHATAVARAA 30 MAAHAN Aamuset.fi Paikallisia uutisia sinulle joka päivä. Sivuilta löytyy myös Aamuset digiversiona LUE NÄKÖISLEHTI
• 11 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET Tuotteita rajoitetut erät. KOROTON JA KULUTON MAKSUAIKA REILU VAIHTOETU NOPEA TOIMITUS VUODEN TAKUU: PUHELIMET JA TABLETIT EDULLISESTI ENEMMÄN KAIKKI TARJOUKSET elisa.fi/ale SOITTAMALLA 0800 93 93 93 Maksuton numero NOPEASTI MYYMÄLÄSTÄ elisa.fi/myymälät Tarjoukset voimassa 10.1. asti. ONEPLUS 8T 8GB/128GB 5G 399 € 599 € tai 11,08 €/kk 36 kk hinta 398,88 € Sulava skrollaus ja vartissa virtaa päiväksi. SÄÄSTÄ 200 € XIAOMI REDMI NOTE 10 5G 199 € 249 € tai 5,52 €/kk 36 kk hinta 198,72 € Suorituskykyä edullisesti. SÄÄSTÄ 50 € LG TONE FREE FP5W IN-EAR KUULOKKEET ACER CHROMEBOOK CB314-2H-K1GJ 79 € 249 € 149 € 329 € tai 2,18 €/kk 36 kk hinta 78,48 € tai 6,90 €/kk 36 kk hinta 248,40 € Ensiluokkainen musiikintoisto ja selkeät puhelut kohinanvaimennuksella. Sopii niin kotiin kuin opiskeluun. SÄÄSTÄ 70 € SÄÄSTÄ 80 € SAMSUNG TU6905 CRYSTAL UHD 4K SMART TV 55” 479 € tai 13,30 €/kk 36 kk hinta 478,80 € Koe rikkaat ja eloisat värit. Upea realistinen kuvanlaatu! SÄÄSTÄ 120 € 599 € APPLE IPHONE 12 64 GT 699 € tai 19,40 €/kk 36 kk hinta 698,40 € Nopeaakin häikäisevämpi kuudessa upeassa värissä! SÄÄSTÄ 230 € 929 € LENOVO TAB M10 HD 4G 119 € tai 3,30 €/kk 36 kk hinta 118,80 € Nauti viihteestä! Tab M10 on suunniteltu juuri sitä varten. 179 € SÄÄSTÄ 60 € HONOR 50 128 GT 5G SÄÄSTÄ 100 € 399 € tai 11,08 €/kk 36 kk hinta 398,88 € Ikuista elämäsi kauneimmat hetket 108 MP kameralla! 499 € SAMSUNG GALAXY A52s 5G 349 € 449 € tai 9,68 €/kk 36 kk hinta 348,48 € Nopea ja luotettava kumppani! SÄÄSTÄ 100 € MOTOROLA G50 5G 149 € 199 € tai 4,12 €/kk 36 kk hinta 148,32 € 2 päivän akun kestolla varustettu 5G-puhelin. SÄÄSTÄ 50 € SAMSUNG GALAXY A02s 119 € tai 3,30 €/kk 36 kk hinta 118,80 € Koko päivän kestävä akku ja monipuoliset kamerat. 159 € SÄÄSTÄ 40 €
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 12 Tavallista parempi ruokakauppa Suomen suosituin runebergintorttu. Leivottu Suomen Turussa. Nyt kolme eri vaihtoehtoa! Perinteinen, gluteeniton ja uutuutena vegaaninen. 4,49 € 4,49 € 3,79 € Vegaaninen Gluteeniton Perinteinen UUTU US KAARINA: Katariina • LIETO: Lietori MYNÄMÄKI • NAANTALI: Ukko-Pekka PARAINEN: Reimari RAISIO: Raisio Center • TURKU: Annika, Centrum, Hirvensalo, Manhattan City, Runosmäki Tarjoukset voimassa TO-SU 6.-9.1. ellei toisin mainita. Tuore suomalainen TAIMEN kokonaisena, kasvatettu, Ahvenanmaa Suomi Tavallista parempi ruokakauppa 14 95 KG Erä! OLTERMANNI PALAJUUSTOT 250 g (4,00/kg) Rajoitus 4 kpl/talous Ilman Plussa-korttia 2,95 kpl (11,80/kg) 1 99 TLK God Morgon CLASSIC TÄYSMEHUT 1 l, orange, apple, orange&red grapefruit, orange-mandarin Ilman Plussa-korttia 2,35-2,45 tlk KIIVI 500 g (1,98/kg) Kreikka EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA ARLA PROTEIN -VANUKKAAT SISÄLTÄVÄT: BCAA-aminohappoja magnesiumia D-vitamiinia kalsiumia runsaasti proteiinia (20 g/annos) vain luontaisia makeuttajia Arla Protein vanukas BCAA 200 g (4,95/kg) laktoositon Arla Protein pirtelö BCAA 250 ml (5,96/l) laktoositon EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA 0,99 prk 1,49 kpl Voimassa koko kuukauden TO-LA Naapurin Maalaiskana KANAN OHUET FILEEPIHVIT 570-650 g (10,75-12,26/kg) Ilman Plussa-korttia 7,45 rs (11,46-13,07/kg) 6 99 RS PLUSSA-KORTILLA -66% PLUSSA-KORTILLA 1.KPL TO-LA 1.KPL K-Ruokamestarin GRILLATUT BROILERIN KOIVET Raakapaino n. 330 g, Suomi KULTA KATRIINA KAHVIT 450-500 g (9,90-11,00/kg) 4 95 PKT Saaristomeren suomalainen LÄMMINSAVUSTETTU KIRJOLOHIFILEE Suomi 19 95 KG TO-LA -19% PLUSSA-KORTILLA 10 00 4 KPL Grandiosa KIVIUUNIPIZZAT 300-350 g (7,14-8,33/kg) Ilman Plussa-korttia 3,09 kpl (8,83-10,30/kg) 2 99 PS NAUTA-KANA JAUHELIHA 400 g (7,48/kg) 2 99 KG KG 99 RS -15-18% PLUSSA-KORTILLA 1 99 PÄÄRYNÄ CONFERENCE Hollanti TOMAATTI Suomi
• 13 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET Tavallista parempi ruokakauppa Suomen suosituin runebergintorttu. Leivottu Suomen Turussa. Nyt kolme eri vaihtoehtoa! Perinteinen, gluteeniton ja uutuutena vegaaninen. 4,49 € 4,49 € 3,79 € Vegaaninen Gluteeniton Perinteinen UUTU US KAARINA: Katariina • LIETO: Lietori MYNÄMÄKI • NAANTALI: Ukko-Pekka PARAINEN: Reimari RAISIO: Raisio Center • TURKU: Annika, Centrum, Hirvensalo, Manhattan City, Runosmäki Tarjoukset voimassa TO-SU 6.-9.1. ellei toisin mainita. Tuore suomalainen TAIMEN kokonaisena, kasvatettu, Ahvenanmaa Suomi Tavallista parempi ruokakauppa 14 95 KG Erä! OLTERMANNI PALAJUUSTOT 250 g (4,00/kg) Rajoitus 4 kpl/talous Ilman Plussa-korttia 2,95 kpl (11,80/kg) 1 99 TLK God Morgon CLASSIC TÄYSMEHUT 1 l, orange, apple, orange&red grapefruit, orange-mandarin Ilman Plussa-korttia 2,35-2,45 tlk KIIVI 500 g (1,98/kg) Kreikka EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA ARLA PROTEIN -VANUKKAAT SISÄLTÄVÄT: BCAA-aminohappoja magnesiumia D-vitamiinia kalsiumia runsaasti proteiinia (20 g/annos) vain luontaisia makeuttajia Arla Protein vanukas BCAA 200 g (4,95/kg) laktoositon Arla Protein pirtelö BCAA 250 ml (5,96/l) laktoositon EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA EI KEINOTEKOISIA MAKEUTTAJIA TANKKAA TAHDONVOIMAA 0,99 prk 1,49 kpl Voimassa koko kuukauden TO-LA Naapurin Maalaiskana KANAN OHUET FILEEPIHVIT 570-650 g (10,75-12,26/kg) Ilman Plussa-korttia 7,45 rs (11,46-13,07/kg) 6 99 RS PLUSSA-KORTILLA -66% PLUSSA-KORTILLA 1.KPL TO-LA 1.KPL K-Ruokamestarin GRILLATUT BROILERIN KOIVET Raakapaino n. 330 g, Suomi KULTA KATRIINA KAHVIT 450-500 g (9,90-11,00/kg) 4 95 PKT Saaristomeren suomalainen LÄMMINSAVUSTETTU KIRJOLOHIFILEE Suomi 19 95 KG TO-LA -19% PLUSSA-KORTILLA 10 00 4 KPL Grandiosa KIVIUUNIPIZZAT 300-350 g (7,14-8,33/kg) Ilman Plussa-korttia 3,09 kpl (8,83-10,30/kg) 2 99 PS NAUTA-KANA JAUHELIHA 400 g (7,48/kg) 2 99 KG KG 99 RS -15-18% PLUSSA-KORTILLA 1 99 PÄÄRYNÄ CONFERENCE Hollanti TOMAATTI Suomi
• 14 A A M U SE T HYVÄ ELÄMÄ Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 Kuinka usein saunot? Mitä rituaaleja siihen liittyy? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Saunatar kutsuu löylyyn Forum Saunan emäntä Mervi Hongisto pesee selkiä myös eläkkeellä MARIANNE ROVIO MERVI Hongisto on toteuttanut unelmaansa perinteisen saunakulttuurin sekä myös perinteisten suomalaisten hoitomuotojen vaalijana jo yli 30 vuoden ajan. Hän omistaa Turun Kurjenmäessä sijaitsevan Forum Saunan. Hongisto haluaa tuoda esille vahvasti myös saunaan liittyviä perinteisiä hoitomuotoja. Pian sen jälkeen kun hän oli alkanut emännöidä saunaa, niin kuppaus ja turvehoidot tulivat mukaan kuvioihin. – Minulta alettiin kysyä saunaan liittyviä hoitoja, ja lähdin opiskelemaan kuppausta alalla tunnetun kansanparantajan kanssa. Ihmiset ovat erityisesti korona-ajalla nauttineet siitä, kun joku hieroo turvetta heidän iholleen. Moni haluaa yhä useammin myös pesun saunomisen yhteydessä. Se kosketuksen puute on valtavaa, ja kasvanut koronan myötä huomattavasti, Hongisto kertoo. Forum Sauna perustettiin vuonna 1926 Yliopistonkadulle, jonka Hongiston isänpuoleinen suku osti vuonna 1965, mutta muuttivat sitten Forum Saunan toiminnan vuonna 1981 Kurjenmäen entiseen, vuonna 1941 rakennettuun kylpylään. Hongisto on omistanut saunan vuodesta 1988 lähtien. – Saunan emännöiminen on siis tullut jo suvun myötä elämääni. 17 vuoden ajan toimin yrittäjänä myös lastenhoitajana, mutta saunatoiminta alkoi viedä kaiken ajan. Olen nyt ollut kolme vuotta eläkkeellä, mutta tämä työ on niin siistiä, että jatkan sitä mielelläni. HONGISTO pitää tärkeänä tuoda tietoisuuteen ihan helppojen kotihoitojen toteuttamista saunassa. Hän käsittelee niitä kollegansa Merja Pihlajamäen kanssa kirjoittamassa kirjassa Saunan salaisuus, joka käsittelee saunan historiaa, kansanperinnettä ja tarjoaa saunaterapeuttien lisäksi myös tietoa muille saunojille saunassa toteutettaviin itsehoitoihin. – On monia hoitoja, joita voi toteuttaa itse kotona saunoessaan, kuten yksinkertaisemmillaan liottaa jalkojaan viileässä suolavedessä löylyjen lomassa. Jos jalkoja pitää viileässä vedessä, niin on huomattavasti helpompi myös kestää saunan lämpöä pidempään, Hongisto vinkkaa. Hongisto saunoo itse tavallisesti joka päivä, ihan vähintään viisi kertaa viikossa. – Mitä parempaa meidän suomalaisessa kulttuurissa olisikaan kuin saunominen? Minulle on tärkeää olla mukana luomassa mahdollisuutta, jossa ihmiset pääsevät nauttimaan aidosta ja oikeasta saunatunnelmasta ja tuoda saunomisen perinteitä esille, kertoo Hongisto, joka omassa saunassa saunoo aina kynttilöiden valossa. Juuri nämä hämärän suloiset hetket saunan lämmössä ovat Hongiston mielestä niin palauttavaa ja rentouttavaa. – Kyllä me kaikki tiedetään, että sieltä saunasta tullaan yleensä kuin uutena ihmisenä ulos. MERVI Hongisto on yhdessä Pihlajamäen kanssa kehittänyt lisäksi rekisteröidyn saunaterapiakoulutuksen, joka perustuu juuri suomalaisen saunakulttuurin ohessa suoritettaviin hoitoihin. – Koulutus kestää puolitoista vuotta, sillä ei näitä voi millään viikonlopun kurssilla opettaa. Tarkoituksemme on lisätä myös koulutuksen avulla perinteistä saunan käyttöä niin itsehoitona kuin saunaterapiassakin. Saunaan liittyviä hoitoja toteutetaan niin pesutiloissa, saunassa, pukutiloissa kuin saunan ulkoterassilla. Ennen vanhaan kupparit tekivät työnsä hämyisessä savusaunassa päreen heikossa valossa, nyt sentään päästään helpolla. Mervi Hongiston omistaman Forum Saunan yleisellä saunavuorolla saunotaan perjantaina kello 15-18 aikana, naisille ja miehille on omat saunansa. Marianne Rovio Ilmainen kirja lasten turvaksi SUOJELLAAN Lapsia ry on tuottanut kansallista Väkivallaton Lapsuus toimenpidesuunnitelmaa noudattaen Cosmo luottaa vaistoihinsa -kirjan vahvistamaan lasten turvataitokasvatusta sekä ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ia väkivaltaa. Kirja on käännös suuren suosion saaneesta Kanadan Lastensuojelukeskuksen (Canadian Center for Child Protection) Cosmo Trusts His Instincts -lastenkirjasta. Cosmo luottaa vaistoihinsa kirja, kuten muutkin Suojellaan Lapsia ry:n tuottamat lastenkirjat, on ladattavissa maksuttomasti yhdistyksen aineistopankista. http://suojellaanlapsia.fi Pelaamalla tietoa terveydestä alakouluikäisille TAIMI-TERVEYSPELI on lautapeli, jota pelaamalla nuoret saavat tietoa terveydestä. Peli myös motivoi heitä tekemään hyviä elintapavalintoja. Terveyspeli on suunnattu viidesja kuudesluokkalaisille. Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projektin yhteistyönä toteuttama terveyspeli lisää nuorten tietoisuutta terveyteen liittyvistä asioista ja kannustaa heitä tekemään terveellisiä elintapavalintoja. Peli käsittelee erityisesti päihteitä, nikotiinituotteita ja elintapoja, sillä jopa 40 prosenttia syövistä on mahdollista ennaltaehkäistä terveellisillä elintavoilla. Sote-keskukselle valtionavustusta VARSINAIS-SUOMEN Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma jatkuu sosiaalija terveysministeriön myöntämällä täydentävällä valtionavustuksella eli 11 180 062 eurolla. Ohjelmassa edistetään ja kehitetään hoidon saatavuutta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, lasten, nuorten ja perheiden palveluja, mielenterveysja päihdepalveluja, sosiaalipalveluja sekä ikäihmisten palveluja. ALUEVAALIT 2022 Ennakkoäänestys 12.– 18.1. Äänestyspäivä sunnuntai 23.1. Aluevaaliehdokas! Tavoita alueesi äänestäjiä joka viikko ilmestyvässä paikallisessa kaupunkilehdessä, edulliseen vaalihintaan! Ota yhteyttä, vaalimainonnassa sinua palvelee Perussuomalaisten ja Vihreiden ehdokkaat Heta Peltonen 050 566 2858 | heta.peltonen@aamuset.fi Vasemmistoliiton ja Keskustan ehdokkaat Päivi Pyöli 050 310 8955 | paivi.pyoli@aamuset.fi SDP:n, KD:n ja Liike Nyt ehdokkaat Sanna Lujala 050 310 8953 | sanna.lujala@aamuset.fi Kokoomuksen, RKP:n ja Sinisten ehdokkaat Susanna Kallio 050 310 8952 | susanna.kallio@aamuset.fi
• 15 A A M U SE T MAKU& NAUTINTO Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 Mitkä hedelmät maistuvat juhlakauden herkkujen jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lataa vitamiinipommi lasiin Alkuvuosi on oivaa aikaa maistella erilaisia vihersmoothieita HENRIIKKA FINGERBORG VIHREIDEN kuulien ja raskaiden jouluruokien jälkeen tekee monesti mieli jotain keveää ja raikasta. Helpoin tapa on surauttaa kaikki tehosekoittimessa maukkaaksi smoothieksi. Smoothieen sujahtaa helposti vaikka kokonainen ruukku salaattia, ja maku voi silti olla makea jos joukossa on hedelmää. Vihersmoothien makeutukseen sopivat yleensä raikkaat hedelmät, kuten omena, banaani, mango ja ananas. Avokado tekee mistä tahansa smoothieista samettisen pehmeitä, eikä oikeastaan maistu smoothien joukossa lainkaan. Kaiken lisäksi avokado on täynnä hyviä rasvoja. Marjaiseen versioon laitan yleensä aina banaania tai hunajaa makeuttamaan juoman. Mustikat, vadelmat ja mansikat maistuvat myös smoothien joukossa. Kreikkalainen jogurtti tai maitorahka sopii mainiosti marjaiseen versioon, ja näin smoothie on myös hieman ruokaisampi. VIHERSMOOTHIE iso kourallinen babypinaattia kourallinen lehtikaalia 1 avokado 1 banaani 1 mango 1/2 limen mehu 3,5 dl appelsiinimehua Pese pinaatit ja lehtikaalit huolellisesti. Kuori banaani. Lusikoi avokadon sisus ja kuori ja pilko mango. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta aineksista samettisen tasainen smoothie. MUSTAHERUKKAPOMMI 3 dl mustaherukoita (pakaste) 1 kypsä banaani 200 g kreikkalaista jogurttia puolikas avocado 1 dl mustaherukkamehua (kourallinen pinaattia) Puolita avokado ja kaavi lusikalla sisältö tehosekoittimeen. Lisää mukaan muut ainekset. Surauta tasaiseksi massaksi. Maista ja lisää makeutta tai muita aineksia halutessasi. Foxys Forest Manufacture Alkuvuoden tuhti hedelmä AVOKADOT sopivat salaatteihin, leivän päälle tai vaikkapa suoraan lusikoitavaksi suolan ja pippurin kera. Avokadot alkavat kypsyä vasta sadonkorjuun jälkeen, ja ne kestävät raakoina paremmin kuljetusta. Avokado kypsyy huoneenlämmössä muutamassa päivässä. Hedelmät kypsyvät nopeammin suljetussa pussissa. Hedelmä on kypsä, kun sen pinta antaa periksi kevyesti tyvipäästä painettaessa. Näin laitat lehtikaalisipsit KEVYEMMÄT ja rapsakat sipsit syntyvät lehtikaalista. Tarvitset vain yhden pussin (200 g) lehtikaalia, 2 rkl öljyä ja 1/4 tl suolaa. Huuhtele lehdet ja leikkaa puiseva varsiosa veitsellä. Leikkaa lehdet sopiviksi suupaloiksi ja sekoita ne kulhossa öljyn kera. Laita pellille leivinpaperin päälle ja ripottele päälle suola. Paista 150 asteessa keskitasolla 20-25 minuuttia. Kääntele sipsejä lastalla kerran paistamisen aikana. Tarjoile hieman jäähtyneenä ihan sellaisenaan, tai dippikastikkeen kera. Eteeristen öljyjen mukula PALSTERNAKKA on sukua porkkanalle, mutta on väriltään vaalea ja muodoltaan harteikkaampi. Palsternakan maku on pähkinäinen ja makea. Juureksen sisältämät eteeriset öljyt tekevät sen mausta aromikkaan. Palsternakka tunnetaan parhaiten liemijuureksena, mutta sitä kannattaa kokeilla kaikenlaiseen ruoanlaittoon. Palsternakan mukula sisältää raffinoosia, joka yhdessä muiden sokereiden ja eteeristen öljyjen kanssa antaa sille makean mutta mausteisen maun. Palsternakka kannattaa käyttää kuorineen. Se sopii käytettäväksi muiden tutumpien juuresten tavoin esimerkiksi uunijuureksena, pyreenä, keitoissa ja padoissa. Myös leipään ja sämpylöihin palsternakkaa käy mainiosti.
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 16 Koulut&kurssit KOULUNKÄYNNIN OHJAAJA Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Syvennät osaamistasi eri ikäisten lasten ja nuorten ohjaamisessa. Koulutuksen suorittaminen antaa pätevyyden toimia ohjaajana kouluissa, oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa sekä aamuja iltapäivätoiminnassa. Koulutus toteutetaan iltakoulutuksena ja pääosin etäopiskeluna. Opetusta 1 ilta/viikko, joista lähiopetusta Salossa 1 kerta/kuukaudessa. Lisätietoja: opettaja Anne-Maija Gilbert p. 044 7704 589 tai anne-maija.gilbert@sskky.fi MAKSUTON KOULUTUS ALKAA 12.1. ALOITA VUOSI UUTTA OPPIEN Hae koulutuksiin www.sskky.fi Taitajankatu 4–8 • Hyvoninkatu 1, 24240 Salo • www.sskky.fi KEHITYSVAMMA-ALAN OHJAAJA Vammaisalan ammattitutkinto Syvennä osaamistasi eri-ikäisten kehitysvammaisten kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Koulutus antaa sinulle pätevyyden toimia kehitysvammaisten ohjaajana vaihtelevissa ja monipuolisissa työtehtävissä. Koulutus on monimuotototeutus, jonka voit suorittaa joustavasti työn ohessa. Opetusta Salossa 1 päivä/viikko, joista osan voi suorittaa verkossa. Lisätietoja: opettaja Ulla Tunturi p. 0447704579 tai ulla.tunturi@sskky.fi MAKSUTON KOULUTUS ALKAA 11.1. Sashikon ja boron oppii lapsikin Japanilainen kirjontatyyli on helppo tapa paikata tai koristella vaatteita ELLI KUMMALA TAITO Varsinais-Suomi järjestää Turussa, Raisiossa ja Salossa sashiko ja boro -kirjontakursseja. Sashiko ja boro on Japanista lähtöisin oleva kirjontaja paikkaustyyli. – Sashiko tarkoittaa pientä pistoa, ja boro kuvaa työn lopputulosta, kertoo kurssin opettaja, käsityön erikoisneuvoja Elina Helminen. Sashiko ja boro -kirjonta syntyi jo 1600-luvulla. Silloin vaatteet käytettiin loppuun asti ja niitä paikattiin ja korjattiin uudelleen ja uudelleen. Munkit, maanviljelijät ja kalastajat käyttivät sashikopistoja voidakseen ommella kaksi kangasta päällekkäin, sillä Japanissa on kylmät, tuuliset talvet ja paksuja ja lämpimiä vaatteita tarvittiin. – Kun kankaat kuluivat, laitettiin tilkkua tilkun päälle ja korjattiin aina uudelleen ja uudelleen, Helminen sanoo. Erotuksena Suomessa käytettyyn paikkaustekniikkaan sashikosta ja borosta syntyy näkyvä lopputulos, eikä paikkausta pyritä piilottamaan. Myöhemmin sashiko ja boro -tyyliä on alettu käyttää ennen kaikkea koristekirjonnassa, kun vaatteita ei enää ole tarvinnut paikata niin paljon. SASHIKOSSA käytetään erityistä vahvaa ja pitkää neulaa, jolla saa tehtyä monta pistoa kerralla ja jonka pystyy saamaan paksunkin kankaan läpi. Tyyli sashikossa ja borossa on periaatteessa vapaa: pistoja voi pistellä vapaasti miten tahansa, tai sitten voi tehdä kuviota. Japanissa on kehittynyt eri alueilla erilaisia perinteisiä kuvioita, jotka ovat saaneet inspiraationsa luonnosta. – Mitä enemmän pistoja on, sitä vahvemmaksi ja paksummaksi kangas tulee, sanoo Helminen. Sashiko ja boro on tullut viime vuosina näkyväksi Suomessa, kun korjaaminen, paikkaaminen ja käsityöt ovat nousseet suosioon. Taito Varsinais-Suomessa alettiin järjestää sashiko ja boro -kursseja vuonna 2019. Kurssia järjestetään sekä paikan päällä että verkkokurssina. Paikan päällä kurssi kestää yhden illan, mutta verkossa kaksi. Helminen pitää aina kurssin aluksi pienen luennon, jossa esitellään ideakuvia ja kerrotaan sashiko ja boro -kirjonnasta. – Tämä on tällainen tietoisku ja ideapaketti, jonka pohjalta voi lähteä tekemään kirjontatyötä oman mielenkiinnon mukaan, Helminen hymyilee. Kurssin hintaan sisältyy tarvikepaketti, verkkokurssissa se lähetetään kotiin etukäteen. Kurssille voi tuoda mukanaan myös oman vaatteen, jonka haluaa korjata. Kursseille on riittänyt kysyntää, ja niitä voidaan järjestää tarvittaessa lisää. Taitoyhdistyksessä järjestetään paljon muitakin käsityökursseja koko ajan, ihmisten kiinnostuksen mukaan. ELINA Helminen on aina ollut kiinnostunut kirjonnasta, mutta perinteinen kirjontatyyli on hänen mielestään liian pikkutarkkaa. – Lähdin sitten vain kokeilemaan ja opettelemaan erilaisia pistoja, hän kertoo. Vuonna 2018 Helminen kiinnostui sashiko ja boro -kirjonnasta, kun kirjonta oli Taitojärjestössä vuoden käsityötekniikka. Helmisen mukaan sashikokirjonta on todella helppoa. –Tätä pystyy lapsikin tekemään helposti, hän sanoo. Elina Helminen esittelee sashiko ja boro -kirjonnalla koristeltua pussukkaa. Hänen olkapäällään on sashikopistoin kuvioitu kangas. Elli Kummala turunkesayliopisto.fi • iRest® – Eheyttävä palautuminen 11.-13.2. • Irti haitallisesta itsekritiikistä 14.-28.3. • Kirjoita runo! 18.1.-15.2. • Laulun iloa laulamattomille 10.-31.5. • Osakesijoittamisen peruskurssi 17.3.-7.4. • Puutarhasuunnittelun ABC 10.3.-14.4. • Sisustamisen perusteet 1.3.-12.4. • Valloita villiyrtit 21.4 . • Digikuvauskoulu 24.1.-7.2. • Excel perusteet -tehopäivä 25.1. • Enemmän irti Excelistä 14.-28.2. • Google-mainonnan perusteet 8.2. • Graafinen suunnittelu Canvalla 1.-15.3. • Graafisen suunnittelun perusteet 8.3.-26.4. • Hakukoneoptimoinnin perusteet 7.4. • InDesign 10.-11.2. • Photoshop -kuvankäsittely 28.2.-14.3. • Sinustako bloggaaja? 26.4.-10.5. • Tietosuojavastaava 2 op, 5.-19.4. • Videot verkkoon 21.3.-4.4. • WordPress perusteet 10.-11.3. • arabia, englanti, espanja, hollanti, italia, japani, kiina, korea, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, unkari, venäjä, Finnish for Foreigners • English for Work • English for Law • Aktivera din svenska • Tala svenska på jobbet Tervetuloa Turun kesäyliopistoon! TUTUSTU ALKUVUODEN JA KEVÄÄN RUNSAASEEN KURSSITARJONTAAN digitaidot, visuaalinen viestintä iloksi ja hyödyksi kielikursseja ALOITA KIELEN OPISKELU TAMMIKUUSSA • englanti ja ruotsi • äidinkieli • pitkä fysiikka • lyhyt ja pitkä matematiikka • Videosarja: Pitkän matematiikan YO-tehtävät ja niiden ratkaiseminen abikursseja TAMMI-HELMIKUUN RYHMÄT ETÄNÄ Maksuttomat etäluennot 27.1. klo 18 Genetiikkaa käytännössä 18.3. klo 14 Globaali eläinoikeus nyt ja tulevaisuudessa Ilmoittaudu mukaan! Kursseja etäopetuksena tai lähiopetuksena. Tutustu kurssitoteutuksiin nettisivuillamme. Lisätiedot ja ilmoittautumiset turunkesayliopisto.fi Kysy lisää, p. 02 232 3302 kesayliopisto@turunkesayliopisto.fi
• 17 Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET Koulut&kurssit Raision seudun koulutuskuntayhtymä / haku@raseko.? / www.raseko.? / puh. 02 437 7500 Perustutkinnot nuorille sekä aikuisille alan vaihtajille tai ilman tutkintoa työskenteleville. Nuoret hakeutuvat pääasiassa yhteishaulla. Nuori hakeutuu jatkuvalla haulla siinä tapauksessa, että haluaa opiskella alaa, joka ei ole mukana yhteishaussa tai jää yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Yhteishaussa mukana olevat alat on lueteltu ilmoituksen alaosassa. Yhteishaulla hakevilla aloitus elokuussa 2022. Aikuiset hakeutuvat jatkuvalla haulla. Jatkuvassa haussa aloitus henkilökohtaistetusti tai useampi aloituspäivä vuoden aikana. Hiusja kauneudenhoitoalan pt. Parturipalveluiden osaamisalaopinnot alkavat 12.1. Oppisopimusmuotoisena nonstop aloitus myös muihin osaamisaloihin (kampaaja, kosmetiikkaneuvoja). Koneja tuotantotekniikan pt • koneistaja, levyseppähitsaaja tai koneautomaatioasentaja. Aloitus joustavasti. Haettavana on myös useita erilaisia työvoimakoulutuksia. Liiketoiminnan pt, merkonomi • taloushallintoon painottuva, aloitus 22.1. • asiakaspalveluun ja myyntiin painottuva, aloitus 22.8. Logistiikan pt, varastonhoitaja. Aloitus joustavasti. Matkailualan pt • matkailupalvelut, majoituspalvelut tai matkailupalvelujen myynti. Seuraava aloitus 1.6. Pohjakoulutusvaatimuksenna lukio/ylioppilas/aiempi ammatillinen tutkinto. Puhtausja kiinteistöpalvelualan pt • kiinteistönhoitaja, kodinhuoltaja tai toimitilahuoltaja. Aloitus joustavasti. Ravintolaja catering-alan pt, kokki tai tarjoilija. Seuraavat aloituspäivät 28.2. tai 30.5. Alkamassa on myös useita erilaisia työvoimakoulutuksia. Sosiaalija terveysalan pt, lähihoitaja. Haku huhtikuussa alkavaan ryhmään on auki 28.1. asti. Alkamassa on myös useita erilaisia työvoimakoulutuksia. Taideteollisuusalan pt, artesaani • metalliseppä, puuseppä, restaurointi, muinaistekniikka. Aloitus joustavasti. Tekstiilija muotialan pt • designtekstiilien valmistaja, aloitus joustavasti • muotiassistentti tai mittatilausompelija, aloitus seuraavaksi elokuussa 2022. Ammattitutkinnot alalla jo työskenteleville tai perusosaamisen hallitseville, myös alan vaihtajille. Hakeutuminen jatkuvalla haulla. Ajoneuvoalan at, korjaamopalvelut, joustava aloitus. Elintarvikejalostuksen at, joustava aloitus. Kasvatusja ohjausalan at, oppisopimusmuotoisena, perhepäivähoito tai koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaus. Aloitus neljä kertaa vuodessa (tammi-, huhti-, syysja marraskuu). Kasvatusja ohjausalan at, kokemusasiantuntijakoulutus, tutkinnon osa. Jatkuva haku oppisopimusopiskelijoille ja suoraan näyttöön hakeville. Seuraava ryhmämuotoinen koulutus alkaa syksyllä 2022, haku siihen aukeaa helmikuussa. Liiketoiminnan at • terveydenhuollon sihteeri, aloitus 17.1. • markkinointiviestintä, aloitus 29.3. • myyjä-visualisti, aloitus 29.3. • tilinpäätöstaitoinen kirjanpitäjä, aloitus 6.5. Lähiesimiestyön at, seuraava aloitus 23.3. Matkailupalvelujen at, joustava aloitus. Mielenterveysja päihdetyön at, seuraava aloitus elokuussa. Puhtausja kiinteistöpalvelualan at • laitoshuoltaja, toimitilahuoltaja (at) tai kodinhuoltaja (at). Joustava aloitus. Yhteishaku nuorille 22.2. 22.3.2022: www.opintopolku.? Jatkuva haku aikuisille ja nuorille: www.raseko.? Työvoimakoulutukset Työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Haku TE-palveluiden sähköisen järjestelmän kautta: www.te-palvelut.? Perustutkinnot (pt) Ammattitutkinnot (at) Koneja tuotantotekniikan perustutkinnon osa, koneistus. Haku päättyy 7.1. Koulutus alkaa 7.2. Kaupan palvelutiskin osaajaksi, ravintolaja catering-alan perustutkinnon osa. Haku päättyy 31.1. Koulutus alkaa 28.2. Arjen avustajaksi, puhtausja kiinteistöpalvelualan tutkinnon osia. Haku päättyy 11.2. Koulutus alkaa 28.2. Digitaitoinen ravintola-alan osaaja. Haku päättyy 11.2. Koulutus alkaa 7.3. Töihin metallialalle: Koneja tuotantotekniikan perustutkinto, 1v+oppisopimus. Haku päättyy 11.2. Koulutus alkaa 14.3. Taloushallinnon osaaja. Haku päättyy 11.2. Koulutus alkaa 16.3. Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, maahanmuuttajille. Haku päättyy 11.2. Koulutus alkaa 4.4. Tulevaisuus suurtalouden ruuanvalmistuksessa. Haku päättyy 25.2. Koulutus alkaa 28.3. Hoiva-avustajaksi Rasekosta. Haku päättyy 4.3. Koulutus alkaa 4.4. Palkanlaskennan osaaja. Haku päättyy 17.3. Koulutus alkaa 19.4. Koneja tuotantotekniikan perustutkinnon osa, hitsaus ja levytyöt. Haku päättyy 22.8. Koulutus alkaa 26.9. Ovi ????????????????????????i ????????????????????????????????????i???????????????????? Erikoisammattitutkinnot (eat) Erikoisammattitutkinnot vaativimpiin tehtäviin haluaville. Hakeutuminen jatkuvalla haulla. Erityisruokavaliopalveluiden eat, dieettikokki. Seuraava aloitus syksyllä 2022. Johtamisen ja yritysjohtamisen eat. Aloitus 4.3. Liiketoiminnan eat, suoraan tutkintoon, suoritus joustavasti. Mielenterveysja päihdetyön eat. Seuraava yhteisaloitus elokuussa 2022. Joustava aloitus suoraan näyttöön tuleville sekä oppisopimusopiskelijoille. Taideteollisuusalan eat, käsityömestari tai museomestari, kysy aloituksesta. Tekstiilija muotialan eat. Seuraava yhteisaloitus huhtikuussa. Tuotekehitystyön eat, aloitus 21.1. Vanhustyön eat. Joustava aloitus. Ruokapalvelujen at, aloitus henkilökohtaistetusti. Ravintolan asiakaspalvelun at, aloitus henkilökohtaistetusti. Taideteollisuusalan at • savirakentaja, aloitus keväällä 2022. Tekstiilija muotialan at, kaavoitus ja muotoilu -tutkinnon osa, 45 osp, aloitus maalis-huhtikuussa. Terveysalan at, jalkojenhoitotyön osaamisala, seuraava aloitus syksyllä 2022. Tuotantotekniikan at, koneistus, aloitus henkilökohtaistetusti. Yrittäjyyden at, yritystoiminnan aloittamiseen tai kehittämiseen, myös sivutoimisille tai esimerkiksi omistajanvaihdostilanteisiin. Aloitus 3.3. Yhteishaku 22.2. 22.3.2022: • Liiketoiminnan ala, merkonomi • Sosiaalija terveysala, lähihoitaja • Ajoneuvoala, automekaanikko, diagnoosimekaanikko, hyötyajoneuvomekaanikko • Koneja tuotantotekniikka, koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja • Puhtausja kiinteistöpalveluala, kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja (jatkuvassa haussa myös kodinhuoltaja) • Logistiikka, varastonhoitaja • Rakennusala, talonrakentaja • Ravintolaja catering-ala, kokki, tarjoilija • Sähköja automaatioala, automaatioasentaja • Taideteollisuusala, artesaani: metalliseppä tai restauroija (muut osaamisalat vain jatkuvassa haussa) • Tekninen suunnittelu, suunnitteluassistentti • Tietoja viestintätekniikka, ohjelmistokehittäjä, IT-tukihenkilö • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA Mahdollisuus opiskella myös kaksoistutkintoon!
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 18 Koulut&kurssit Turun kristillinen opisto Lustokatu 7, 20380 Turku p. 02 4123 500 | info@tk-opisto.fi Innostu TKO? – www.turunkristillinenopisto.fi – AMMATTIIN TAI JATKO-OPINTOIHIN! • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus • Kasvatusja ohjausalan pt. • Kasvatusja ohjausalan at. • Seurakuntaja hautaus palvelu alan ammattitutkinto • Web designer -koulutus • Kauppatieteet • Psykologia ja kasvatustiede • Oikeustiede • Lääketieteelliseen suuntaavat opinnot • Maahanmuuttajien suomen kielen opinnot Perinteisin menetelmin Kansallispukukurssilla voi ommella itsensä näköisen perinnepuvun persoonallisin koristein ELLI KUMMALA TURUN suomenkielisen työväenopiston kansallispukujen valmistus -kurssilla voi ommella itselleen oman kansallispuvun tai kunnostaa jo olemassa olevan. Kurssilla tehdään 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kansannaisten juhlapukuihin perustuvia pukuja. Kurssin opettaja Anna-Liisa Heinonen myös kertoo aikakauden kulttuurista. Puvut ommellaan käsin ja niihin käytetään materiaaleja, jotka vastaavat alkuperäisten kansanpukujen materiaaleja. Kansallispuvut ovat syntyneet maaseudunväestön juhlapukujen pohjalta. Jo 1700ja 1800-lukujen vaihteessa oli kullakin alueella Suomessa oma pukunsa. Kurssilla voikin tehdä halutessaan vaikka oman kotiseutunsa puvun. – Osallistujat voivat valita puvun sen mukaan mikä on heidän mielestään kaunis ja sopii heille, sanoo Heinonen. Kurssilla voi myös tehdä omannäköisensä pukukokonaisuuden, johon voi yhdistellä myös sellaisia elementtejä, jotka eivät kansallispukuun perinteisesti kuulu. Tällöin kyseessä ei kuitenkaan enää ole varsinainen kansallispuku, vaan kansanomainen puku. – Kansallispuku on juhlapuku ja siihen kuuluvat tietyt vaateparret, Heinonen selventää. Materiaaleja kansallispuvun tekoon ei löydy ihan jokaisesta kangaskaupasta. Siihen tarvitaan paksua villakangasta, jota hankitaan kansallispukutarvikkeita myyviltä tahoilta. – Kansallispukujen valmistus onkin välillä salapoliisityötä, kun yrittää löytää sopivia materiaaleja, naurahtaa Heinonen. KANSALLISPUKUKANKAIDEN kutominen on hidasta työtä, ja niitä valmistavat Suomessa vain tietyt kutojat. – Työväenopistossa on joskus kursseja, joissa kudotaan itse kankaita, kun niitä ei mistään muualta saa, Heinonen kertoo. Heinonen on opettanut kansallispukukursseja 80-luvun puolesta välistä asti. Silloin Suomessa oli oikea kansallispukubuumi. Kysyntää kursseille riittää edelleen: esimerkiksi kansantanssijat haluavat usein oman kansallispuvun. Nykyään kursseilla kuitenkin enemmän korjataan vanhaa kuin valmistetaan uusia. – Ihmiset ovat voineet löytää kansallispuvun kirpputorilta tai saada sen perinnöksi. He tulevat kurssille uudistamaan näitä vanhoja pukuja, Heinonen kertoo. Kokonaisen kansallispuvun valmistus on hidasta työtä, johon ei yleensä yksi kurssi riitä, joten ihmiset voivat osallistua usealle kurssille. KANSALLISPUKU on Heinosen mukaan monikäyttöinen asu. – Kun on kansallispuku kaapissa, ei ikinä tarvitse miettiä, mitä laittaisi juhliin päälle, hän sanoo. Kansallispuku sopii syntymäpäiville, häihin ja valmistujaisiin, jopa hautajaisiin. – Hautajaisissa en tosin välttämättä ota mukaan kirkkaanväristä huivia, vaan mustan kirkkosilkin, toteaa Heinonen. Elokuussa on epävirallinen Kansallispukujen tuuletus -päivä, jolloin voi laittaa kansallispuvun päälle esimerkiksi töihin. Heinonen itse ihastui kansallispukuihin jo opiskeluaikana. – Vielä tänä päivänäkin aihe kiehtoo. Kansallispuku on arvokas vaate, joka hyvin valmistettuna ja hoidettuna säilyy vielä seuraavillekin sukupolville, hän pohtii. Kansallispuvun osien hahmottelua Turun työväenopiston kansallispukukurssilla. Anna-Liisa Heinonen Klassista balettia alkeista ammattiin Aikuisten alkeisja jatkobaletti Satubaletti/lastentanssi Repertuaaritunnit Moderni/nykytanssi Jazztanssi Marko Juuselan tammikuun kurssi Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Turku ja Naantali puh. 050 522 8441 raija.lehmussaari@gmail.com Opetus tanssitaiteen perusopetuksen mukaista. Syksyn tunnit alkavat Turussa ma 10.1. ja Naantalissa to 3.1. RAIJA LEHMUSSAAREN BALETTIKOULU www.raijalehmussaarenbalettikoulu.fi Ensi viikolla ilmestyy Aamuset Startti muhkea lukupaketti iloksesi!
• 19 A A M U SE T TYÖ&TALOUS Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 Saitko opiskeluaikana tarpeeksi tietoa työelämästä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Nauti oikeudesta opiskella Onko tavoitteenasi tutkinto vai etsitkö uutta osaamista työn ohelle? Avoin AMK tarjoaa kaikille avointa opetusta. Voit opiskella yksittäisiä kursseja tai laajempia kokonaisuuksia. Tule oppimaan uutta. Meiltä valmistuu käytännön huippuosaajia Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa. Meillä opiskelet uusimmissa oppimisympäristöissä innostavin menetelmin. Koulutamme osaajia, jotka ovat käytännössä parhaita. turkuamk.fi/haku Hae nyt englanninkielisiin AMKja Master-koulutuksiin Tammikuun yhteishaussa 5. 19.1.2022 haetaan englanninkielisiin koulutuksiin. Opinnot alkavat syksyllä 2022. • Bachelor of Engineering, Information and Communications Technology, Turku • Bachelor of Social Services, Early Childhood Education, Salo • Master of Business Administration, Service Design (työn ohessa) • Master of Culture and Arts, Creative Design Management (verkko-opinnot) • Master of Engineering, Industrial Quality Management (verkko-opinnot) Hae suomenkielisiin koulutuksiin maaliskuussa Kevään toisessa yhteishaussa 16. 30.3.2022 haetaan suomenkielisiin koulutuksiin. Tarjolla on yli 60 AMKja Master-tutkintoon johtavaa koulutusta. Opinnot alkavat syksyllä 2022. Kevään yhteishaut 5.–19.1.2022 16.–30.3.2022 Avoin AMK turkuamk.fi/avoin Poimintoja kevään 2022 kursseista • Brändimarkkinoinnin uudet ilmiöt ja kanavat, alkaa 1.2. • Digitaalinen valokuvaus, alkaa 28.1. • Principles of Lean, alkaa 15.3. • Quality Control Tools, alkaa 1.3. HUOM! Muutokset mahdollisia Lisäksi suuri määrä Turun AMK:n tutkintoopetukseen kuuluvia kursseja aina kestävästä kehityksestä terveysteknologiaan. Tutustu: turkuamk.fi/avoin Valtakunnalliset yrittäjyysinfot verkossa YRITTÄJYYSINFOISTA saa ohjausta idean kehittämiseen ja testaamiseen sekä alustavan liiketoimintasuunnitelman työstämisessä huomioitaviin asioihin. Saat myös käytännön tietoa sivutoimisesta yrittäjyydestä ja kevytyrittäjyydestä. Infot järjestetään Teamsin välityksellä onlinella. Ilmoittautuminen sulkeutuu 30 minuuttia ennen Lisää tietoa ja päivämäärät täältä: https://uusyrityskeskus.fi/ apua-yrittajyyteen/yrittajyysinfot/. Yrittäjyys lähemmäksi yliopistoa Yrittäjyysopinnot tuovat tietoa tulevaan työelämään MARIANNE ROVIO VARSINAIS-SUOMEN vuoden YES Agentiksi 2021 on valittu yrittäjyysasiamies ja tutkijatohtori Kirsi Peura. Tunnustus on myönnetty työstä, jota hän tekee Turun yliopistossa yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen puolesta. Peura vastaa muun muassa Turun yliopiston yrittäjyysyliopistomallintoteuttamisesta. – Yhteiskunta tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjämäisiä yksilöitä. Yliopisto tuottaa merkittävän määrän asiantuntijoita eri sektoreille ja tästä syystä on tärkeää, että yliopiston kaltaisessa instituutiossa tarjotaan laaja-alaisesti yrittäjyyskasvatusta ja edistetään yrittäjyyttä, kertoo Peura, joka on väitellyt Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2017 yrittäjyyden oppiaineesta. YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustuksen on myöntänyt YES Varsinais-Suomi yhdessä valtakunnallisen YES-verkoston kanssa. Yrittäjyysyliopistossa ei ole Peuran mukaan kyse erillisestä organisaatiosta, vaan se on malli, jonka avulla Turun yliopisto pyrkii vauhdittamaan yhteiskunnan hyvinvointia ja taloutta. – Yliopistolla on kolme tehtävää, jotka ovat opetus, tutkimus ja vuorovaikutus yhteiskunnassa. Nyt haluamme varmistaa, että yrittäjyys ja yrittäjämäisyys näkyy näissä kaikissa. Opetamme yrittäjyyttä, tutkimme yrittäjyyttä sekä toimimme yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto tarjoaa myös kasvualustan startupeille ja huippututkimuksesta ponnistaville spinoffeille, Peura sanoo. YLIOPISTOSSA on tuettu näkyvästi yrittäjyyttä ja erityisesti yrittäjyyskasvatusta jo vuodesta 2015 asti. Se on myös osa yliopiston strategiaa. – Yrittäjyysyliopiston on tarkoitus tuoda yrittäjyys ja yrittäjämäisyys osaksi koko yliopiston yhteisöä niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita. Yliopisto tulee lisäämään tietoisuutta yrittäjyydestä sekä siihen liittyvää opetusta eri aloilla. Yrittäjyyden alakohtaisesta opettamisesta ei ole vielä ehditty päättää erikseen kaikilla aloilla, mutta opiskelijat voivat myös ottaa valinnaisia yrittäjyyteen liittyviä kursseja oman tiedekuntansa ulkopuolelta. – Yksi todella hyvä tapa tutustua yrityksen toimintaan, on osallistua Startup -kurssille, jonka aikana opiskelija perustaa harjoitusyrityksen. Kurssilla voi viedä omaa yritysideaa eteenpäin ja testata sitä todellisilla markkinoilla, Peura vinkkaa. KIRSI Peura ei ajattele kuitenkaan, että kaikista tarvitsee tulla yrittäjiä. – Yrittäjyysyliopistonmallin tavoitteena on tukea myös yrittäjämäistä asennetta, josta on hyötyä myös työelämässä ilman omaa yritystä. Yrittäjämäinen asenne ja toimintatapa esimerkiksi auttaa yksilöitä ratkaisemaan organisaatioiden sisällä haasteita. Yrittajyysyliopisto.fi on hyvä tietolähde opiskelijoille, ja sieltä löytyy tietoa yrittäjyyteen liittyvistä kursseista. Tammikuussa Kirsi Peura aloittaa Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuran puheenjohtajana. Marttiina Sairanen InfraCity valmistui jouluksi ITÄHARJUN muuttuminen teollisuusalueesta Turun Tiedepuistoksi otti ensimmäisen konkreettisen askeleen, kun Teknologiakiinteistöjen rakennuttama InfraCity valmistui 17. helmikuuta.2021. Rakennukseen muuttaa helmikuun alussa Turku Energia. Ennen muuttoa luvassa on vielä kalustus sekä rakennuksen tuuletus, joka tehdään johtuen InfraCityn poikkeuksellisen korkeasta S1-sisäilmaluokasta. Kiinteistö noudattaa ympäristösertifikaatti Leedin korkeinta platina-tasoa ja siinä on panostettu älykkäisiin energiaratkaisuihin ja energiatehokkaisiin rakenteisiin. Osoitteeseen Teollisuuskatu 40 toteutetun InfraCityn rakentaminen alkoi alkuvuodesta 2020. Hankkeen pääurakoitsija oli rakennusliike Lundén, talotekniikkaurakoitsija Calto, sähköurakoitsija Sähkö Oy ja projektin valvonnasta vastasi rakennuttajatoimisto HTJ. – Rakentaminen eteni suunnitellusti ja yllätyksiltä vältyttiin. Yhteistyö Lundénin, Calton, Sähkö Oy:n ja HTJ:n kanssa sujui erinomaisesti ja hanke valmistui jopa ennakoitua aiemmin, kertoo Teknologiakiinteistöjen kiinteistöjohtaja Olli Rosenberg.
• 20 A A M U SE T HUUSHOLLISSA Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 Käytätkö sisustuksessasi paljon puuta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ELLI KUMMALA MAAILMAA valloittaa nyt sisustustyyli, joka yhdistelee japanilaista ja skandinaavista sisustusta keskenään. Tyyliä kutsutaan nimellä japandi. Siinä kohtaavat japanilainen luonnon ja yksinkertaisuuden arvostus ja tanskalainen hygge, ja tuloksena on harmoninen ja rauhoittava sisustus. Japandi vannoo minimalismin nimeen. Se rakastaa yksinkertaisia ja selkeitä muotoja, joten kalusteet ja esineet saavatkin olla sirolinjaisia ja keveitä. Tavaroiden väliin jätetään tilaa, joka tuo huoneeseen ilmavuutta ja korostaa esillä olevia tavaroita. Skandinaavinen sisustus on perinteisesti käyttänyt vaaleita sävyjä, ja ne ovat myös Japandin kulmakivi. Vaaleuden keskeltä pilkistää kuitenkin muutama musta yksityiskohta, jotka tuovat särmää sisustukseen. Japandi-sisustustyylissä saa käyttää reilusti ruskeaa, kaikissa sen sävyissä. Niin tummanruskea kuin vaalea beige sopivat luonnonläheiseen sisustukseen. LUONNOLLISUUS näkyy erityisesti materiaaleissa. Japandissa kodin huonekalut on tehty bambusta, maalaamattomasta vaaleasta puusta ja rottingista, tekstiilit taas pellavasta ja villasta. Tällä hetkellä suosittuja puulajeja ovat tammi ja saarni. Luonto näkyy japandissa myös konkreettisesti huonekasveina. Niitäkään ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan on tärkeää jättää kasvien väliin tilaa. Kasvit eivät rönsyile, vaan kasvavat hallitusti ja niukkailmeisesti. Myös leikkokukat sopivat Japandi-sisustukseen, erityisesti jos ne ovat kauniissa ja yksinkertaisissa maljakoissa. Japandissa näkyy käsityön arvostus: itse tehdyt makrameeja kirjontatyöt ripustetaan esille osaksi sisustusta. Käsityön arvostus tarkoittaa myös esineiden ja huonekalujen alkuperän arvostusta. Jo kalusteita hankkiessa halutaan tietää, kuka ne on tehnyt. Suosimalla perinteisiä valmistustapoja varmistetaan, että kalusteet kestävät aikaa. Koriste-esineetkin ovat Japandissa käytännöllisiä. Hyllyillä ei seiso patsaita, vaan esimerkiksi kauniinmuotoinen kastelukannu tai maustesirotin. Käsintehty keramiikka ja japanilaiset riisipaperivalaisimet viimeistelevät Japandi-tyylin. VAIKKA Japandi on minimalistinen ja harmoninen sisustustyyli, se ei tavoittele täydellisyyttä. Japanilaisen estetiikan wabi-sabi-käsitteen mukaan kauneutta löytyy myös epätäydellisyydestä. Sopivaa rosoisuutta sisustukseen saa esimerkiksi ulkoa tuoduista kiemuraisista oksista ja epäsäännöllisen muotoisista astioista. Ilmastonmuutoshuolen ja lajikadon aikakautena ei ole ihme, että Japandin kaltainen luontoa korostava sisustustyyli nousee suosioon. Sisustamalla kotimme yksinkertaisesti ja hankkimalla kestävästi tuotettuja ja aikaa kestäviä tavaroita voimme auttaa planeettaamme säilymään elinkelpoisena vielä tulevaisuudessakin. Japandi tuo luonnon kotiin Japania ja Skandinaviaa yhdistelevä sisustustyyli tekee kodista harmonisen Viihde-elektroniikka kävi kaupaksi SUOMALAISET ostivat vuonna 2021 paljon viihde-elektroniikkaa. Viime vuoden hamutuin tuote oli PlayStation 5 -pelikonsoli, kertoo Hintaopas. Toiseksi suosituin oli Microsoft Xbox Series X -pelikonsoli. Pelikonsoli löytyy myös kahdeksannelta sijalta, nimittäin Nintendo Switch. Puhelimista haetuin brändi oli Apple, ja sen malleista eniten haluttiin iPhone 11 -puhelinta. Applelta kävivät kaupaksi myös AirPods-kuulokkeet. Myös Sony ja Samsung olivat suosittuja hakutuloksissa. Pelikonsoleiden, puhelimien ja kuulokkeiden lisäksi suomalaiset ostivat Polarurheilukelloja. Syötävien kasvien viljely trendikästä KIINNOSTUS puutarha-asioihin on lisääntynyt entisestään vuoden 2021 aikana, kertoo Puutarhaliitto. Ensimmäinen koronavuosi houkutteli uusia harrastajia puutarhan pariin, ja nyt jo kahdessa miljoonassa suomalaiskodissa harrastetaan puutarhanhoitoa. Kolmasosa suomalaisista on viettänyt kuluneen vuoden aikana aikaisempaa enemmän aikaa omassa puutarhassaan. Erityisen paljon uusia puutarhaharrastajia on nuorissa, 25 –35 -vuotiaissa. He ovat kiinnostuneita erityisesti syötävien kasvien viljelystä. Puutarhatuotteet ostetaan yleisimmin verkosta ja noudetaan paikan päältä. Öljyvaha tekee puupinnasta kestävän LUONNOLLINEN puu sopii kodin sisustukseen usein jopa paremmin kuin maalattu. Maalaamaton puu täytyy silti käsitellä, jotta se kestää aikaa. Värillisellä öljyvahalla voi suojata puupinnan ja korostaa sen sävyjä. Kaksi ohutta kerrosta vahaa riittää. Vahattua pintaa voi huoltaa pesemällä ja vahaamalla uudelleen aika ajoin. Pinta kannattaa käsitellä uudelleen, kun vesi valahtaa lammikoksi sen pinnalle. Vaaleat sävyt ja puu yhdistettynä tummiin yksityiskohtiin ovat Japandin kulmakivi. Pexels SUSANNA KALLIO 050 310 8952 HETA PELTONEN 050 566 2858 SANNA LUJALA 050 310 8953 PÄIVI PYÖLI 050 310 8955 TIMO SALMESMAA 050 310 8956 JetSet Mainostaja, varaa tila yhteyshenkilöltäsi tai mediamyynti@aamuset.fi aamuset.fi
• 21 A A M U SE T VIIHDE Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 Miten täytät rajoitusten aiheuttamaa kulttuurityhjiötä? ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Africa siirsi mannerlaattoja Ville Herrala halusi mennä muusikkona pitkälle – ja sieltä löytyi jazz ILKKA LAPPI SOITTOA kymmenillä albumeilla, lukemattomissa kokoonpanoissa. Turku Jazzin vuoden 2022 vuoden artistiksi valittu Ville Herrala on kulkenut pitkän tien maamme arvostetuimpien ja työllistetympien jazzbasistien joukkoon. Vuonna 1979 syntynyt Herrala alkoi käydä pianotunneilla seitsemänvuotiaana ja pari vuotta myöhemmin kielisoitinten maailmaan johdatteli klassinen kitara. Klassinen musiikki kulki Herralan elämässä pitkään, mutta siitä huolimatta Herralalla oli kaipuu muunlaisen musiikin soittamiseen. – Minulla oli aika nuorena jo vahva ajatus siitä, että ei-klassinen musiikki on oma juttuni. Minulla oli myös suuri tarve mennä sitä kohti, Herrala sanoo. Nuorena Herralan elämään iski lujaa Toto ja erityisesti Africa-hitin video. – Kun sitä katsoin, tuli sellainen olo, että nyt tapahtuu jotain suurta. Musiikista on elämässäni ihan muutaman kerran tullut sellainen olo, että nyt mannerlaatat siirtyvät, Herrala kuvailee African vaikutusta. JAZZIN Herrala löysi lukion alkaessa. Sisällä paloi kunnianhimo soittamista kohti. Pop-musiikki, hyvin soitettunakaan, ei riittänyt tyydyttämään soittamisen nälkää. – Minulle tuli ikään kuin tarve siirtyä eteenpäin, Herrala luonnehtii. Lukiosta löytyi myös hengenheimolaisia. Hyviksi ystäviksi löytyneet Jussi Fredriksson ja Jusu Heinonen jakoivat Herralan innostuksen jazziin. – Meistä tuli nopeasti jazz-klikki. Jälkeenpäin mietittynä jazz oli myös tarvetta erottua valtavirrasta. Mutta se musiikki ihan aidosti vetosi minuun. Herralan pääasiallinen instrumentti tänä päivänä on kontrabasso. Varhaisessa teini-iässä hänen suuria esikuviaan oli Level 42:n basisti Mark King. Yksi suurista esikuvista jazzbasson suhteen oli Ray Brown. – Kontrabassoon siirtyminen oli aikanaan looginen askel. Minulla oli tarve tehdä musiikkia ammatikseni ja siihen liittyi ajatus, että basso on minulle se oikea väline. En ollut koskaan kauhean hyvä plektran kanssa enkä tullut oikein toimeen vahvistimien kanssa. Vaikka jazz on jo pitkään ollut Herralan elämän keskiössä, ei hän ole koskaan hylännyt muitakaan genrejä. – Jos nykyistä suhdettani musiikkiin ajattelee, se on tasapainoisempi. Olen löytänyt harmonian. Vuonna 2020 Ville Herrala julkaisi sooloalbumi, joka koostuu pelkästään basson soitosta. Ilkka Lappi Auran galleria avaa yhteisnäyttelyllä LOPPIAISEN jälkeen 8. tammikuuta Auran galleriassa Yliopistonkadulla aukeaa Winter Fair 22 -näyttely. Näyttelyssä on esillä maalauksia sekä lasija keramiikkatöitä. Näyttelyssä on esillä useiden eri taiteilijoiden töitä. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Kristina Isaksson, Ilona Niemi, Paula Pääkkönen, Elina Ruohonen, Rosa Helin ja Tiina Vainio. Winter Fare 22 -näyttely on esillä 23. tammikuuta saakka. Tummia riffejä LÄHES kaksi vuosikymmentä saatiin odottaa kitaristi Jerry Cantrellin kolmatta levyä. Alice in Chainsin riveissä maineensa luoneen Cantrellin aiemmat soololevyt ilmestyivät 2000-luvun taitteen molemmin puolin. Brighten palauttaa Cantrellin kartalle. Paluu on komea. Brightenilta kuuluu kaikuja sekä Alice in Chainsin tuotantoon että Cantrellin aiempiin soololevyihin. Tarjolla on niin perinteiseen grungeen kallellaan olevia biisejä kuin melodista kitararokkiakin. Aorsävyjä on annosteltu pitkin levyn yhdeksää biisiä. Mitään mullistavaa Cantrell ei tarjoa, mutta jämäkkä peruslevy Cantrellin tapauksessa on enemmän kuin monella muulla raskaan rokin sarjassa. Kenelle: Alice in Chainsin kunnianpäivät muistaville. Arvio: Suurimmat särmät ikä on hionut, mutta kulmia riittää silti. ILKKA LAPPI
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 22 Mielipide JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja Turun kaupunginhallituksen jäsen. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja. Demari VS Porvari DEBATTI KORONATILANNE on jälleen heikentynyt. Tehohoidossa on jouduttu siirtämään muiden potilaiden leikkauksia. Päästäänkö kurimuksesta koskaan? HARTIALA: Se (koronatilanne) voi perua toimenpiteitä, ihmisiä voi kuolla. Kun isoja syöpäleikkauksia siirretään, niin syöpä ehtii levitä ja ihminen voi kuolla sen takia, että jotkut eivät ota rokotetta. ROSENLÖF: Olen siinä luulossa, kun tietoa ei ole, että kerran vuodessa joudutaan ottamaan piikki tulevina vuosina. KH: Rokotekehitys on onneksi ottanut käsittämättömän harppauksen eteenpäin. Jollain tavalla pysytään ainakin perässä. Edelle on vaikea päästä, virus on niin mielikuvituksellinen. Ei tämä lopu lähivuosina. Tästä tulee osa meidän elämäämme. JR: Siihen olen pettynyt, että monet eivät ota rokotetta. Samaan aikaan on suuri riski, että moni menee taivaan kotiin ennen aikojaan. KH: Pitäisi katsoa pitemmälle ja tehdä suunnitelmat niin, että meillä on valmius koko ajan reagoida. Eikä niin kuin meidän hallituksemme, että menee kolme kuukautta siihen, että voidaan ottaa koronapassi käyttöön. Olemme takapajula. En ymmärrä juridiikkaamme. Emme voi olla niin poikkeavia EU:ssa, ettemme saa tällaisia asioita järjestykseen nopeammin. JR: Jos rokotetta ei ota, pitäisi pysyä kotona tai kävellä Aurajoen rantaa yksinään. Tilanne on meille muille aika tuskainen. Olen aika huolestunut. KH: Ne (koronan kieltäjät) hiljenevät, kun ovat hengityskoneessa. JR: Ministerit kokoontuvat melkein viikottain koronan takia. Sitä on tehty melkein kaksi vuotta. Mitä ministerit tekevät silloin, kun koronaa ei ole? Ministereitä on liian paljon. KH: Koronapassin pitäisi tulla käyttöön myös työpaikoilla. JR: Kaikille. Perussuomalaiset haukkuvat usein maahanmuuttajia. Moni maahanmuuttajista ei ota piikkiä. Mikseivät perussuomalaiset nyt hauku julkisesti, kun muutenkin haukkuvat? KH: On aivan käsittämätöntä, että henkilöt, jotka hoitaneet potilaita, ovat voineet levittää tautia. Olen pettynyt siitä, että suomalaisessa väestössä, joka on aika hyvin koulutettua, löytyy tämmöistä väkeä näin paljon. Ehkä se liittyy koulutustasoon, se miten hyvin salaliittoteoriat uppoavat. Konkreettista apua oppilashuollon kautta TURUN poliittinen kenttä on kuhissut koko syyskauden muutamista tunteita herättävistä yksittäisistä asioista. Sinänsä ymmärrettävää, mutta näiden rakennusja kaavahankkeiden taakse on jäänyt ilman keskustelua muutamia isoja asioita, mitkä koskevat konkreettisesti lähes kaikkia turkulaisia. Yksi niistä on terveydenhoidon tilanteen ratkaisumallit. Terveydenhoito on kriisissä koko valtakunnassa eikä se ratkea syyllisiä etsimällä kuten ei mikään muukaan asia. Tiedämme, että yksinkertaista ratkaisua ei ole, sillä ala on rankka, eikä tekijöitä ole riittävästi. Se ratkeaa vain siten, että asia pidetään esillä ja haetaan uusia malleja, tehdään hartiavoimin töitä jotta voidaan taata kaikkien kuntalaisten tasavertainen hoitoonpääsy. Hoitoonpääsy ei tarkoita pelkästään terveyskeskuksia, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet, vaan se kattaa kaiken tarpeellisen hoidon päihdeja mielenterveyspalveluista perusterveydenhoitoon. Yhtenä esimerkkinä on nostettava kouluterveydenhuolto, mistä ei ole juurikaan puhuttu, vaikka se koskee suurta joukkoa lapsia, nuoria, perheitä ja työmäärän alle uupuvia ammattilaisia. Kouluterveydenhuollossa on noin kahden kuukauden mittainen tarkastusvelka. Myös akuutit tarpeet ovat jääneet monin osin hoitamatta. Ymmärrän hyvin sen johtuvan tilanteesta, mutta näin sen ei tulisi olla. Perheneuvolan palveluihin pääsyn keskimääräinen jonotilanne on tällä hetkellä 53 päivää alueesta riippuen. Lasten ja nuorten psykiatrinen vastaanotto on ruuhkautunut jo ennen koronaa ja tämä kriisitila näkyy lastensuojelussa sijoitustarpeen lisääntymisenä ja kalliimpina sijoituksina. Sekä ennen kaikkea erityisen huonovointisina lapsina ja nuorina. Tämä syksy on näyttänyt hoitovajeen arvet, sekä perheiden ja opettajien väsymisen tilanteeseen. On siis löydettävä toimenpiteitä, jotta nämä lakisääteiset oppilashuollon palvelut ja jatkohoito psykiatrialla saadaan toimiviksi ja vastaamaan tarpeita. Oikeaaikaisella hoitoonohjauksella ja palveluohjauksen kehittämisellä tämä on mahdollista. Niin ja tarpeellisella määrällä ammattilaisia Kun me pidämme hyvää huolta tulevaisuuden tekijöistä, lapsista ja nuorista, niin meille löytyy jatkossakin tekijöitä muun muassa terveydenhuollon osaajiksi. Tämä hyödyttää kaikkia ikäluokkia; ei anneta kenenkään pudota, vaan hoidetaan lakisääteiset palvelut kuntoon. TARU PÄTÄRI (SD.) PERUSKOULUN REHTORI KAUPUNGINVALTUUTETTU LUE NÄKÖISLEHTI Lue Aamuset digiversiona www.aamuset.fi Tilaa itsellesi sähköposti uuden lehden ilmestymisestä www.lehtiluukku.fi –sivuilla rekisteröidy-kohdasta. Lehtiluukussa uusin lehti julkaisupäivänä sekä ilmestyneet usean vuoden ajalta. Hämeenkatu 3 A, Turku Avoinna: ma–pe 9–17 Puh. 233 3937 Jo 21 vuoden ajan Hyvä valikoima käsityö lankoja ja -tarvikkeita Käsillä tekemisen iloa! • Vauvalankoja, joihin mallilehdet • Villalankoja • Käsityökankaita • Kirjavia sukkalankoja • Kanavatöitä, myös lapsille • Virkkausja kirjontalankoja • Napit ja vetoketjut • Myös valmiita vauvaneuleita • Lahjakortit
• 23 A A M U SE T MIELIPIDE Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 KOLUMNI Aamuset 41. vuosikerta. Sitoutumaton Uutismedian liiton jäsen. www.aamuset.? KÄYNTIOSOITE Länsikaari 15, 20240 Turku POSTIOSOITE PL 600, 20101 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Salon Lehtitehdas, Salo JAKELU SSM Varsinais-Suomi Oy www.ssmvarsinaissuomi.? ma-pe klo 9-16 02 4808 8935 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Tack… …nej tack! TERÄVÄSTI TWITTERISTÄ KU M M IT U S Koukussa KUKA muistaa vielä äänen, joka syntyi kun modeemin yhdisti internettiin? Se ääni on melkeinpä kärsivällisyyden ja maltin perikuva. Sen jälkeen kärsivällisyys ja maltti ovat tuntuneet rapisevan vuosi vuodelta lähes olemattomaan muotoon. Kirjan lukeminen on monelle tuskallisen hidasta puuhaa, ja pidempi artikkelikin tuntuu kyllästyttävän kesken kaiken. Luettavan täytyy olla niin mielenkiintoista, että se imaisee lukijan mukaansa heti, tai peli on menetetty ennen kuin se edes ehtii alkaa. Käsi alkaa hamuamaan puhelinta, etenkin kun edessä on tiukkaa keskittymistä vaativaa tekemistä. Älylaite vetää puoleensa riippuvuuden tavoin. Mistä tämä johtuu? Aivotutkija Katri Saarikivi kertoi Anna.fi-artikkelissa (25.2.), että ilmiötä selittää muun muassa ärsyketulva, jonka keskellä elämme. Saarikiven mukaan älylaitteiden lähettämät signaalit, jotka herättävät huomiomme, ovat niin koukuttavia ja nopeasti miellyttäviä, ettemme enää treenaa sitä, että pitäisimme keskittymistä yllä. Emme treenaa myöskään sitä, että saisimme mielihyvää hieman hitaammin tapahtuvista ilmiöistä. Olemme tottuneet nopeasti mielihyvää tuottaviin ärsykkeisiin, ja toleranssimme ärsykkeille kasvaa samalla kun kirjoitan tätäkin. Kirjan lukeminen tai meditointi ovat liian haastavia, sillä niiden tuoma hyvä olo on saavutettavissa liian hitaasti. ”Jos lukee jotain juttua esimerkiksi netistä, voi tulla tunne, ettei sitä jaksa tehdä pitkään ja pitää vaihtaa heti seuraavaan asiaan. Tai jos pelaa esimerkiksi videopeliä, se ei yksinään riitä, vaan taustalle pitää laittaa podcast soimaan. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa tuntuu, ettei mikään riitä ja tarvitsee koko ajan lisää stimulaatiota”, Saarikivi lisää. MONI kuuntelee kävellessään esimerkiksi äänikirjaa, sillä se on viihdyttävää. Tylsistyminen näkyy myös hiihtoladuilla, sitäkin piristetään podcastilla tai vaikkapa äänikirjalla. Samoin odottelu, mikä tahansa odottelu. Kahvin, bussin, junan. Tylsää. Pelastus löytyy älypuhelimesta. Olemmeko tosiaan koukuttuneita loputtomien ärsykkeiden tulvaan? Artikkelin mukaan keskittymisen sietokykyä voi treenata. Jos olet vielä lukemassa tätä, olet tehnyt ensimmäisen keskittymisharjoituksen loppuun. HENRIIKKA FINGERBORG Yksikään palsta ei ole hoitamatta LASSE Virtanen kirjoitti Kupittaan siirtolapuutarhan sitkeästä taistelusta kaikkien turkulaisten hyväksi (Aamuset 22.12.). Yksikään palsta ei ole hoitamatta. Me emme ole siilipuolustuksessa. Piikit pystyssä. Siilit ovat puutarhalla omasta vapaasta tahdosta. Moni meistä ruokkii niitä. Minulla on niille talvipesiä. Kaikki voivat tulla turvallisesti tutustumaan. Meillä on toimiva päiväkoti lapsille. Kenenkään ei tarvitse olla peloissaan. Kupittaalla on uniikkeja kasveja. Uudenmaan tien reuna ei ole hoitamaton ryteikkö. Siellä on luonnollinen puistoalue, polkuineen. Aidassa on koululaisten tekemiä linnunpönttöjä. Alueella on useita arkkeofyyttejä. Vanhoja kasveja, joita on osattu käyttää ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoitukseen. Paljon ennen kuin Turkua on ollut olemassa. Tutkija Pertti Dahlström osaa kertoa kasveista tarkemmin. Onneksi Turun kaupungilla on kaupungin monimuotoisen luonnon puolustaminen toiminta periaatteena. Kiitos siitä. Puistoalueella on perhospuutarha palstalla 5. Palstalla 8 on päiväkotilasten kanssa yhteinen projekti lähinnä hienäperhosille ja tietysti myös muille perhosille kasvamassa alue, siemenistä ja pienenpienistä taimista. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan. Siellä on polkuja. Ei tarvitse pelätä. Meillä on yhteistyöhanke museologian laitoksen kanssa. Jossa opiskelijat kartoittaisivat kasveja ja arkkeofyyttejä. Niille tehtäisiin qr-koodi tunnistamista varten. Kävijä löytäisivät ne paremmin. Alueesta on hyötyä ja huvia kaikille. Maa-alue on arvokas muutenkin kuin rakentamiseen. Se on ainutlaatunen. Muitakin arvoja on olemassa kuin raha. Minulla on ollut portti auki kahtena kesän, aamusta iltaan. Ne sadat jotka ovat käyneet puutarhallani, kysymässä neuvoa, ideoita tai ihastelemassa perhosia. Täysin ilmaiseksi. 57 palstaa on kaikkien kaupunkilaisten etu. MARITTA DANIELSSON, MÖKKI 64 TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö alleviivasi uudenvuoden puheessaan, että Suomi on suvereeni valtio, joka päättää itse, liittyykö se Natoon vai ei. Itsestäänselvyys, joka tuli lausua ääneen, jotta kaikki muistaisivat, että kyseessä on itsestäänselvyys. VUODEN turkulaisesta äänestetään jälleen. Ehdokkaita on monta mutta vain yksi todellinen. Funikulaarin on pakko voittaa. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Se on ilman muuta tunnetuin turkulainen maailmalla. Tai sitten joku hevonen. HISSIT ja Turku sopivat huonosti yhteen. Logomon sillan hissit hyytyivät joulun alla ja funikulaari jaksoi toimia ihan toiseen päivään asti uutta vuotta, kunnes voimat loppuivat. Uusi vuosi, entiset metkut. MUISTATTEKO ajan, kun koko Suomi kokoontui vuodenvaihteen tienoilla televisioiden ääreen jännittämään mäkikotkien lentoa? En minäkään, eivätkä jonnejen isätkään. Turun liikennekeskus @Turunliikenne ”Funikulaari on toipunut uudestavuodesta ja on toiminnassa jälleen! #turku #liikenne #funikulaari” (3.1.) Marttiina Sairanen Vesivahinkopäivystys, kuivaukset Huoneistoremontit Hajunpoisto, otsonoinnit, desinfioinnit Kylpyhuoneremontit Asbestija haitta-ainekartoitukset ja raportoinnit Vesivahinkokartoitukset, seurantamittaukset, raportoinnit LVI-asennukset ja tarvikemyynti Remontit taloyhtiöille. Vakuutusyhtiöille. Kuluttajille. P. 040 517 0561 • info@turkutalo.fi • www.turkutalo.fi
• Keskiviikko 5. tammikuuta 2022 AAMUSET 24 KATSO AUTOSI ARVO: autoverkkokauppa.? /vaihtoautotarjous TIEDÄTKÖ, MITÄ SAISIT NYKYISESTÄ AUTOSTASI? “Minkähän verran saisinkaan nykyisestä autostani?” Muutamalla klikkauksella saat selville autosi reilun vaihtoarvon ja sitten vaan valitsemaan uutta. Kävisikö esimerkiksi supersuosittu ja huoleton #uusivuodeksi tai vaivaton ja edullinen #melkeinuusi-leasingauto alkaen 159 €/kk? Voit ostaa uuden tai käytetyn auton juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii, sillä me palvelemme verkossa ympäri vuorokauden. Myymälämme Vantaan Petikossa sekä Raisiossa ovat avoinna seitsemänä päivänä viikossa. Puheluhinnat 0207-numeroon: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %). Aina ja kaikkialla. Vantaa, Petikko Klinkkerikaari 2 ja Kaakelikaari 6 Avoinna ma-pe 10–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 6.45–23, la-su 8–16 Uudet autot: 0207 997 810, vaihtoautot: 0207 997 820 Huolto: 0207 997 830 ja 0207 997 850 Raisio Allastie 1 Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 8–16.30 Uudet autot: 0207 997 910, vaihtoautot: 0207 997 920 Huolto: 0207 997 930 UUSI LIIKE! Nyt kaskoja liikennevakuutus alk. 59 €/kk lasiturvalla Nopeaan toimitukseen Renault Clio & Captur huippueduin! Nyt ensiesittelyssä täysin uusi Peugeot 308 myös lataushybridinä Palkittu täyssähköinen Hyundai IONIQ 5 mm. Vuoden auto Saksassa #uusivuodeksi: alkaen 235 €/kk Ennakkomyynnissä täysin uusi Citroën C5 X ANN AMM E REILU N HINN AN VERK OSSA !
• surul linen tosiasia maassa, jota kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Varsinais-Suomessa tilanne on vielä huonompi kuin maassa keskimäärin. Vain 32 % asukkaista pääsee Varsinais-Suomessa viikossa hoitoon, vaikka maan yleinen keskiarvo on 64 %. Myös TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTON LEHTI SOTE/ALUEVAALINUMERO 1/2022 KUN SUOMESSA puhutaan eriarvoisuudesta, puhutaan usein eläkkeistä, työttömyysturvan tasosta tai veropolitiikasta. Mutta usein jää huomioimatta, että yksi tämän maan suurimmista tasaarvo -ongelmista liittyy terveyteen. Suomessa erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat suuret, mitä tulee elinikään ja sairauksiin. Perusterveydenhuoltoa on vuosia hoidettu liian vähillä resursseilla ja se näkyy liian pitkinä jonoina ja tällä hetkellä myös vaikeuksina edes päästä läpi ajanvaraukseen. Kun ei pääse lääkärin vastaanotolle, jäävät sairaudet hoitamatta ja huomaamatta, reseptit uusimatta ja lähetteet saamatta. Ongelmista kärsivät eniten he, jotka eivät ole työterveydenhuollon piirissä, ja joilla ei ole varaa mennä yksityiselle omaan laskuun. Tutkimuksissa on todettu, että Suomessa pienituloinen pääsee lääkärin vastaanotolle kaikista heikoimmin. Se on hammashuol lon jonot ovat Varsinais-Suomessa pitkät. Siksi meille vasemmistossa näissä vaaleissa on ennen kaikkea kyse tasa-arvosta. Suomen kaltaisessa maassa jokaisella pitää olla varaa voida hyvin. Vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon on gelmia ei ratkaista ulkoistamalla palveluita suurten sote-yritysten hoidettavaksi, vaan ohjaamalla yhteiset verovarat kaikille yhteisten palveluiden vahvistamiseen. Näissä vaaleissa me haluamme myös puhua niistä ammattilaisista, jotka joka päivä tekevät töitä meidän kaikkien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden puolesta. Jokaisella pitää olla mahdollisuus tuntea ammattiylpeyttä ja olla oikeus saada tehdä työnsä hyvin. Sote-alan työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää, että panostetaan voimakkaasti sote-alan ammattilaisten työhyvinvointiin, mahdollisuuksiin vaikuttaa ja kehittyä omassa työssään sekä työehtojen ja palkkauksen parantamiseen. Suomen ensimmäisissä sotevaaleissa on kyse siitä, miten ja kenen ehdoilla meille kaikille tärkeät sosiaalija terveyspalvelut järjestetään. Muistathan käyttää ääntäsi. Kenen ehdoilla sosiaalija terveydenhuoltoa järjestetään? PINJA NIKKI Suomessa erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat suuret, mitä tulee elinikään ja sairauksiin. "Aion käyttää ääntäni aluevaaleissa ja kehotan kaikkia muitakin äänestämään. Kyse on isoista asioista hyvinvointiyhteiskunnan julkisten palvelujen suurimmasta osasta rahallisesti ja ihmisten hengen ja terveyden kannalta. VarsinaisSuomessa ja Turun kaupungilla on ajettu palveluja alas, kun esimerkiksi palkkoja ei ole kehitetty kuten pitäisi. Asiakkaita on pyritty oikeistolaisella politiikalla koko ajan enemmän ohjaamaan yksityiselle puolelle. Toivotan vasemmistolle hyvää vaalimenestystä!" Markku Alin "Aion äänestää ja toivon, että ihmiset seuraisivat mitä kukakin poliitikko tekee meidän hyväksi." Merja Hakanen ENNAKKOÄÄNESTYS: 12.–18.1.2022 VAALIPÄIVÄ: 23.1.2022 "Tässä iässä terveyspalvelut ovat tärkeässä roolissa. Juuri nyt esimerkiksi täällä Varissuolla on ongelmana, että täällä ei ole lääkäreitä tarpeeksi. Pelkään, että ihmisillä jää äänestämättä ja ymmärtämättä mistä aluevaaleissa on kyse, koska asia on niin uusi. Tiedottaminen aiheesta on siksikin tärkeää." Helki Kennovaara "Meinaan äänestää, jos vaan kuntoni sen sallii. Äänestyspaikat ovat kuulemma samat kuin kuntavaaleissa. Olen 23 vuotta asunut Varissuolla ja tämä on mielestäni mainettaan parempi paikka. Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille sosiaalija terveyspalvelut ovat tärkeitä. Lähipalveluiden toivon erityisesti säilyvän." Pirkko Kaivola Li Andersso n 21 Ää ne stä Rösta Li Andersson Puheenjohtaja, Vasemmistoliitto Kiinnostavatko vaalit ja aiotko äänestää? ALUEVAALIT 2022
• T ammikuun sote-vaaleissa valittava ensimmäinen aluevaltuusto saa pöydälleen valtavan urakan. Kyse on valtavasta rakenneuudistuksesta, kun sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu, sote-kiinteistöt ja n. 20 000 työntekijää siirtyvät kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Paloja pelastustoimeakaan ei sovi unohtaa. VAALIT TARJOAVAT mahdollisuuden puuttua moniin terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden epäkohtiin, kuten pitkiin hoitojonoihin, hoitoonpääsyn hitauteen, työvoimapulaan sekä henkilöstön alipalkkaukseen ja työoloihin. Vasemmistoliitto asettaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen 98 Aikamme kenties tärkeimmät vaalit Risto Rinne Joonas Jormalainen Turun Vasemmistoliiton pj Turun vasemmistolii ton puheenjohtaja 2022 UUSI PÄIVÄ 1/2022 Julkaisija: Turun Vasemmistoliitto Päätoimittaja: Marjo Peltoniemi Vastaava päätoimittaja: Risto Rinne Avustajat tässä numerossa: Li Andersson, Timo Furuholm, Joonas Jormalainen, Sara Koiranen, Lauri Kouki, Jukka Kärkkäinen, Jaakko Lindfors, Mirka Muukkonen, Katja Niemi, Pirjo Rinne, Risto Rinne, Johannes Yrttiaho UUSI PÄIVÄ Sosiaalija terveyden huollon ostopalveluiden riskit Katja Niemi › SIVU 4 Mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa toimivaa perusterveydenhuoltoa Jukka Kärkkäinen › SIVU 4 SoTe kauan odotettu lapsi Pirjo Rinne › SIVU 4 Aluevaaliehdokkaat SIVUT 6–7 Oppilashuollon tulevaisuus Sote uudistuksessa Lauri Kouki › SIVU 9 Palvelut kaikille eriarvoisuus pois Johannes Yrttiaho › SIVU 9 Kohti palkka tasaarvoa Jaakko Lindfors › SIVU 10 P uheenjohtajakauteni 2021 on ollut kiireistä ja myrskyisää aikaa. Saavutimme kuntavaaleissa hyvän vaalituloksen, suhteellisesti enemmän ääniä kuin ennen ja kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän (11) aseman. Suuri osa uusista valtuutetuista on vahvasti tulevaisuuteen uskovia nuoria. Valtuustoryhmä tahtoikin kunnallisjärjestön tuella siirtyä oppositiosta ja katsomosta politiikan pelikentälle tekijöiksi. HYVÄKSYIMME ankaran neuvottelun jälkeen pormestarisopimuksen, johon saimme merkittäviä parannuksia. Näkyvimmät ovat Turun palvelutason parantaminen, syrjäytymisen ja asuinalueiden eriarvoisuuden vähentäminen sekä taiteiden aseman nostaminen, joka konkretisoitui mm. Taiteiden talossa. KOKOOMUKSEN johdolla ja demarien tuella meiltä vietiin meille kuuluva apulaispormestarin paikka ja saimme vain 2-vuotisen paikan. Kokoomus hamusi itselleen pormestarin lisäksi vielä 2-vuotisen apulaispormestarin. Muissa luottamusmiespaikoissa kykenimme saavuttamaan jotakuinkin meille kuuluvat paikat. Meillä on tässä kaupungissa enemmän valtaa kuin aikoihin. VALTUUSTOSSA on edelleen punavihreä enemmistö, joten edellytyksiä kokoomusvetoisen politiikan suunnan muutokseen on, mutta ainakin näin alussa yhtenäinen linja on ollut haussa. Toivotan voimia oman kauteni vpj. Joonas Jormalaiselle Turun Vasemmiston uutena puheenjohtajana Turun politiikan muutostyössä ja Sote-vaaleissa, joihin tämä lehti keskittyy. KIITÄN KAIKKIA luottamuksesta ja toivotan vankkaa vaalimenestystä. Turun Vasemmisto voimalla mukaan Turun politiikan päättäviin pöytiin ehdokasta, joista puolet tulee Turusta. Vaaleissa on kuitenkin tärkeä muistaa, että nyt on kyse koko Varsinais-Suomen maakunnan yli 480 000 asukkaan elintärkeistä palveluista. Vasemmistoliitto työskentelee sen puolesta, että kaikki varsinais-suomalaiset saavat tulevaisuudessa hyvät ja oikea-aikaiset palvelut varallisuuteen, asuinpaikkaan tai taustaan katsomatta. KIITÄN puheenjohtaja Risto Rinnettä vakaasta johtamisesta kuluneen vuoden aikana; tästä on hyvä jatkaa järjestön kehittämistä. Ensi vuonna Turun vasemmistoliitto tulee panostamaan jäsenhankintaan, vanhojen jäsenten aktivointiin ja vireään tapahtumatoimintaan. Yhteyttä kenttään ja ruohonjuuritasoon tulee vahvistaa; haluamme tuoda ihmisiä yhteen edistämään yhteisiä etujaan. Jo onas Jorma lai ne n 35 Ää ne stä Rösta MARJO PELTO NIEM I 1/2022
• Muuttuva maailma ympärillämme: Luvassa aluevaalit, Turkua johtaa pormestaristo MIRKA MUUKKOSEN KOTIALBUMI Mirka Muukkonen Turun Kaupunginvaltuutettu UUSI PÄIVÄ 1/2022 3 AJANJAKSOMME jää historiankirjoihin. Viimeiset vuodet olemme eläneet keskellä maailmanlaajuista Korona-epidemiaa. Tämä on muuttanut arkeamme myös täällä Turussa. Jälkiä korjataan pitkään. Tästä haastavasta asetelmasta lähdemme kohti aluevaaleja tammikuussa 2022. Tulee olemaan suuri ponnistus kunnilta ympäri Varsinais-Suomea siirtää sosiaalija terveydenhuollon palvelut uuteen organisaatioon. Uusi hyvinvointitoimialueemme tulee olemaan merkittävä työnantaja, sillä se työllistää noin 20 700 ihmistä maakunnassa. Henkilökunnan jaksamisen ja palveluiden toimivuuden kannalta on oleellista, miten onnistumme tässä suuressa urakassa. Vasemmistoliitto käy vaaleihin tutuilla ihmisläheisillä teemoilla. Haluamme yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille. Perusterveydenhuoltoon on päästävä ajoissa, ikäihmisille on taattava turvallinen vanhuus ja apua tarvitsevien tulee päästä mielenterveyspalveluiden piiriin. Vasemmistoliiton ehdokaslistalta löytyy vahvoja toimijoita ja alan ammattilaisia, joille voi uskoa tämän työn hoitaakseen. MITÄ KUULUU PORMESTARIEN TURKUUN? Turku sai kuntavaalien 2021 myötä uuden valtuuston, jossa Vasemmistolla on uusia ja kokeneita valtuutettuja. Olemme päässeet tutustumaan uuden johtamisjärjestelmän hyviin ja huonoihin puoliin. Parhaimmillaan tiedonkulku on sujuvaa, olemme ajan tasalla asioista ja keskusteluyhteydet muihin puolueisiin toimivat. Päätöksenteon avoimuudessa on yhä kehitettävää. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä asetti kaksi merkittävää tavoitetta osallistuessaan pormestarineuvotteluihin: kulttuurin kärkihankkeen sekä lähiöiden kehittämisen. Molempia olemme saaneet edistettyä jo nyt merkittävästi. Erityisen ylpeitä saamme olla Taiteen talosta, jonka toteutu misessa Vasemmisto on ollut vahvasti mukana. Syksyn talousarvioneuvotteluissa onnistuimme erityisesti opetuksen ja kasvatuksen osalta, sillä lautakunnan jäsenemme saivat useita keskeisiä toiminnallisia tavoitteita mukaan budjettiin. Koronan aiheuttamat oppimisja hyvinvointivajeet selvitetään ja korjataan suunnitelmallisesti. Haluamme edelleen, että Turku on kaikille, ei harvoille. Uusi hyvinvointi­ toimialueemme työllistää noin 20 700 ihmistä maakunnassa. Liikunta ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia MARJO PELTONIEMI Hienoa, kun Rettigin vanha tehdasrakennus valmistuu loppuvuoden aikana Taiteen taloksi. Uuden konserttitalon rakentamisesta on myös päätetty. Tilat ja tekijät ovat avainasemassa, jotta taidetta voidaan tuottaa. Ammattitaiteilijoiden merkitys kaupungin kulttuurielämälle on valtava. Konserttitalosta tulee ison investoinnin ja keskeisen sijainnin vuoksi toivottavasti avoin paikka kaikille kaupunkilaisille, Timo Furuholm sanoo. Näin ”liikuntaihmisenä” minusta eri sektorit liikunnan ja kulttuurin saralta voisivat tehdä yhteistyötä, jotta lapsille ja nuorille löydetään mielekkäitä harrastuksia, joiden avulla kehittää itseään. Taidetta ja kulttuuria pitäisi tuoda kaiken ikäisille ihmisille yhä lähemmäs heidän arkiympäristöään matalalla kynnyksellä, esimerkiksi erilaisten pajojen ja tapahtumien avulla, Furuholm toivoo. Sara Koirasella on hyvä mahdollisuus vaikuttaa kaupungin kulttuurikokonaisuuteen nuorisoja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtajana. Olen iloinen, että ensi vuoden kulttuuribudjettiin saatiin puolen miljoonan lisäys. Se tulee näkymään ammattitaiteilijoiden sekä taideja kulttuuriyhteisöjen työskentelyn edistämisessä. Turun kulttuurirahoitus on laahannut vähän jäljessä muihin suuriin kaupunkeihin verraten, joten isompi kertakorotus oli tarpeen. Kulttuuriala on onnistunut viestimään entistä paremmin merkityksestään, Sara Koiranen summaa. Turun 800-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2029 ja toivon, että tällä valtuustokaudella päästään jo valmistelemaan niitäkin. Lisäksi nyt valmistellaan kulttuuristrategian tapaista kulttuurilupausta ja toivon, että siinä tulee kuulumaan taiteilijoiden oma ääni. Kulttuurija nuorisolautakunnassa on keskusteltu kuinka saisimme kulttuurikentästä yhä moninaisempaa ja lisää eri taustoista tulevia ihmisiä aktivoitua mukaan, Koiranen kertoo. Sara Koiranen Timo Furuholm Turun kaupunginvaltuutettu, Kulttuurija nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja Turun kaupunginvaltuutettu Kulttuurilla ja liikunnalla on vasemmistolaisten Turun kaupunginvaltuutettujen Sara Koirasen ja Timo Furuholmin mielestä tärkeä merkitys niistä nauttivien terveydelle ja hyvinvoinnille. Kaupungin tuleekin heidän mielestään edistää palvelujen saatavuutta. Tim o Furuholm 27 Ää nestä Rös ta
• Sosiaalija terveydenhuollon ostopalveluiden riskit Mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa toimivaa perusterveydenhuoltoa SoTe kauan odotettu lapsi Pirjo Rinne Valtiotieteen maisteri Sosiaalineuvos TYÖSSÄNI yksityisellä lääkäriasemalla olen saanut kuulla sairaanhoitajia ja erikoislääkäreitä siitä, miksi he jättivät työnsä julkisella sektorilla. He kertovat arvostuksen puutteesta, huonosta johtamisesta, liiasta työkuormasta ja siitä, ettei omaan työhön voinut vaikuttaa. Ironista tässä on se, että hoidamme yhä samoja potilaita. Nyt vain mutkan kautta, ja siinä välissä yritys tekee voittoa. Kaupungeille riski ostojen kasvun myötä on yritys ten mahdollisuus SOSIAALIja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Terveydenhuollon kannalta on tärkeää, että koko järjestelmän kivijalka, perusterveydenhuolto, toimii. Tähän periaatteeseen ohjaa myös lääkärille viikossa pääsyn hoitotakuu, jota hallitus esittää lakisääteiseksi. Mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa perusterveydenhuoltoa. Liian paljon on kuitenkin ihmisiä, jotka jäävät ilman tehokasta hoitoa ajallaan. Tästä aiheutuu paljon hintasaneluun. Tämän edessä kaupungit putoavat polvilleen ja maksavat mitä pitää, jotta lakisääteiset palvelut varmistetaan. Ostopalveluiden sijaan meidän tulee ratkaista rekrytointihaasteet rahalla. Hoitohenkilöstön palkan nostamisen tulee olla prioriteetti. Aluevaaleissa on tärkeää saada julkisen sosiaalija terveydenhuollon puolustajat enemmistöön. Pyydän sinua puhumaan äänestämisen tärkeydestä läheisillesi. kärsimystä potilaille ja heidän läheisilleen sekä työkyvyn, toimintakyvyn ja elämänhallinnan menetyksiä sairauden edetessä. Varhainen tuki perustervey den huollossa on edullisempaa kuin se, että ihminen jätetään ilman hoitoa, kunnes hänen sairautensa pahenee ja vaatii kalliimpaa erikoissairaanhoitoa ja lisäksi aiheutuu lukuisia epäsuoria kustannuksia. Sen sijaan, että kysymme, onko meillä varaa parempiin mielenterveyspalveluihin, kannattaisikin kysyä, onko meillä varaa jättää hoitamatta. Katja Niemi Turun kaupungin varavaltuutettu Sosiaalija terveyslautakunnan jäsen, Röntgenhoitaja KUVA: BO STRANDÉN Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri Turun kaupungin varavaltuutettu V-S sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen KUVA: MARJO PELTONIEMI MARJO PELTONIEMI SOSIAALIJA terveydenhuolto on aina kriisissä, koska ihminen on hauraaksi tehty. Aloitin Varsinais-Suomen liiton Paras-työryhmässä vuonna 2005. Jo silloin nähtiin, että terveydenhuollon järjestelmälle tulisi tehdä jotain. Uskottiin, että vastaus löytyy kuntien yhdistämisestä: saadaan leveämmät hartiat. Seuraavaksi ryhdyttiin puhumaan sosiaalija terveydenhuollon yhdistämisestä. Useassa kunnassa tehtiinkin yhdistäminen, Turussa vuonna 2009. Se oli alku uudelle ajattelulle. Istuin vuosien varrella lukuisissa sekä paikallisissa että valtakunnallisissa työryhmissä miettimässä parhaita mahdollisia ratkaisuja. Siinä sivussa ryhdyttiin muovaamaan hoitopolkuja. Itse vaikutin Lastensuojelun keskusliitossa kehitysvammaisten kuntalaisten hoidon sujuvoittamiseen. Työntekijäja kansalaisjärjestöt oivalsivat, mitä pitäisi tehdä ja loivat paljon uutta, mutta mitä teki silloinen Kokoomuksen vetämä hallitus? Maan hallitus hoksasi, että nyt on aika siirtää terveydenhuollon miljoonat yksityiseen bisnekseen. Kuntalaisille uskoteltiin yksityisen terveydenhuollon hoitavan jokaisen ongelmat. Kansan oli helppo uskoa, sillä terveyskeskusten toimintaa ajettiin alas ja pian maassamme oli kuntia ilman yhtään lääkäriä. Vasemmistoliitto käynnisti kunnissa kampanjan yksityistämismallin vastustamiseksi. Kokoomuksen sädekehä mureni. Turku yhtenä suurena kaupunkina asettui Vasemmiston, Demareiden, Vihreiden yhteistyöllä kielteiselle kannalle. Eduskuntavaalien jälkeen oikea suunta löytyi, kun Vasemmistoliitto sai perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuuden. Kansanedustaja Annika Lapintie paiski töitä ja osoitti Kokoomuksen mallin perustuslain vastaiseksi. Tie oli auki paremman mallin luomiseen. Vasta nyt ollaan tilanteessa, jossa voidaan arvioida yli kymmenen vuoden työtä. Sote-laki tuli voimaan viime kesänä. Sisältö on hyvin pitkälle kauan muotoillun mukainen, mutta nyt sieltä puuttuu yksityistämisen peikko. Odotan innolla, että kaikki työ palvelupolkujen eteen saa nyt alustan toimia. Tässä uudistuksessa on kyse kuntalaisesta ja hänen hyvinvoinnistaan omalla asuinalueellaan, ei yksityisten kansainvälisten rahajättien temmellyksestä. Pirjo Rinn e 93 Ää ne stä Rösta Kyse on kunta­ laisesta ja hänen hyvinvoinnistaan omalla asuin­ alueellaan. Ju kka Kärkkäine n 54 Ää nestä Rös ta UUSI PÄIVÄ 1/2022 4
• Heti hoitoon Jokaiselle varsinaissuomalaiselle on turvattava tasaarvoiset ja sujuvat lähipalvelut. Tyytyväiset työntekijät Työntekijöiden hyvinvointi on edellytys sille, että varsinaissuomalaisten palvelut toimivat. Toimivat sote-keskukset Sote-keskuksien ajatuksena on koota yhteen kaikki perustason sosiaalija terveyspalvelut niin, että asiakas ohjautuu oikeaan hoitoon ja saa tarvitsemansa palvelun yhdellä yhteydenotolla. Pelastustoimi, turvallinen arki Apua pitää saada nopeasti silloin, kun hätä on suurin. Pelastustoimen palvelutasosta ja avun nopeasta saatavuudesta on huolehdittava koko hyvinvointialueella. Hyvinvointi tehdään yhdessä Hyvinvointialueella tulee olla tiiviit ja toimivat yhteistyörakenteet, jotka toimivat yli kuntarajojen yhteistyössä eri palvelujen ja toimijoiden välillä. Egentliga Finlands Vänsterförbundets välfärdsområdesval program Snabbt till vård Alla invånare i Egentliga Finland bör garanteras en jämlik och smidig närservice. Nöjda anställda De anställdas välmående är en förutsättning för att servicen skall fungera bra. Välfungerande välfärdscentraler Välfärdscentralernas grundide är att samla all socialoch hälsovård på grundnivå så att kunderna genast får rätt service. Räddningstjänsten, en trygg vardag Man måste kunna få hjälp då när nöden är som störst. Räddningstjänstens servicenivå och möjligheten att snabbt få hjälp bör garanteras i hela välfärdsområdet. Välfärden skapas tillsammmans Inom välfärdsområdet bör finnas täta och fungerande samarbetsstrukturer över kommungränserna mellan olika aktörer. VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTON ALUEVAALIOHJELMA JA EHDOKKAAT Tutustu ehdokkaisiimme: varsinais-suomi.vasemmisto.fi
• Tero Ahlgren filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU 20 Li Andersson kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO 21 Esko Antikainen eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN 22 Marc Bradford filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU 23 Hassan el-Khatib myyjä TURKU 24 Imane Elonen hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU 25 Kaj Fredriksson varastoapulainen KAARINA 26 Timo Furuholm jalkapalloilija, opiskelija TURKU 27 Päivi Föhr lähihoitaja KAARINA 28 Akseli Hakkarainen varhaiskasvatuksen opettaja, autoja kuljetustekniikan insinööri TURKU 29 Pentti Kallio toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA 40 Katri Kapanen sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA 41 Sami Karimaa insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU 42 Julius Karlsson jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN 43 Kati Karlsson lähihoitaja PARAINEN 44 Annika Karvonen freelancekääntäjä RAISIO 45 Leena Kaunislahti sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU 46 Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO 47 Iisa Kivivirta lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI 48 Maarit Koivisto akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA 49 Anton Leinonen yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU 60 Diana Lempinen keittiöapulainen TURKU 61 Marko Lepistö ensihoitaja PAIMIO 62 Pertti Liinoja maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ 63 Jaakko Lindfors väitöskirjatutkija, lukion opettaja doktorand, gymnasielärare TURKU ÅBO 64 Laura Lindholm työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU 65 Emma Lindqvist digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO 66 Max Lundström taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO 67 Timo Lähteenmäki filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO 68 Juuso-Matias Maijanen scenkonstpedagog YH, teatteripedagogi AMK TURKU ÅBO 69 Harri Palomäki ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI 80 Marko Pekkarinen näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO 81 Nina Pietikäinen järjestöjohtaja TURKU 82 Eva-Liisa Raekallio ympäristönsuojelun asiantuntija TURKU 83 Matti Rajala lähihoitajaopiskelija PÖYTYÄ 84 Susanna Rajalahti sairaanhoitaja AMK TURKU 85 Jorma Rand aluetoimitsija RUSKO 86 Reima Rantanen muurari NOUSIAINEN 87 Max Rauvola erityisavustaja TURKU 88 Pilvi Rehn hälsovårdare högre YH KIMITOÖN 89 Jukka Silvonen leipuri, aluejärjestön puheenjohtaja MASKU 100 Jenna Simola koordinaattori, sosionomi NAANTALI 101 Maria Sund järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU 102 Niko Suojama opiskelija, yksinhuoltaja TURKU 103 Jari Suominen työtön TURKU 104 Sari Suominen sairaanhoitaja RAISIO 105 Nina Söderlund politices magister, valtiotieteiden maisteri PARAINEN NAUVO PARGAS NAGU 106 Jonne Talonen kasvatustieteen opiskelija TURKU 107 Kimmo Toivainen sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI 108 Raija Tuominen lähihoitaja AURA 109 Pyry Hallamaa lääkäri TURKU 30 Muhiadin Hersi yrittäjä, opettaja TURKU 31 Toni Hongisto työtön KAARINA 32 Noora Hännikkälä taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU 33 Henna Jokinen psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI 34 Joonas Jormalainen yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU 35 Juha Jormanainen pääluottamusmies RAISIO 36 Tero Kaihlavirta äidinkielen opettaja TURKU 37 Heli Kaleva hoitaja, pääluottamusmies TURKU 38 Laura Kallio opiskelija TURKU 39 Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO 50 Seppo Koski eläkeläinen, asentaja TURKU 51 Riika Kotilainen opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO 52 Lauri Kouki koulukuraattori, valmentaja TURKU 53 Jukka Kärkkäinen lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU 54 Juha Laaksonen työkyvyttömyys eläkeläinen, ruokapalvelutyöntekijä TURKU 55 Lotta Laaksonen bynsköpman, miljörådgivare kyläkauppias, ympäristöneuvoja PARAINEN PARGAS NÖTÖ 56 Branko Lampi filosofie studerande, vårdbiträde filosofian opiskelija, hoitoavustaja TURKU ÅBO 57 Mona Lautiala lähihoitaja TURKU 58 Janne Lehtiö hitsaaja MASKU 59 Susanna Merinen ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO 70 Olavi Mäkinen eläkeläinen TURKU 71 Petro Niemelä työtön LOIMAA 72 Raimo Nieminen eläkeläinen SALO 73 Tomi Nieminen tuotannon esimies PAIMIO 74 Rauni Niinimäki eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU 75 Pyry Nissinen oikeustieteen opiskelija TURKU 76 Liisa Norontaus valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU 77 Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI 78 Riikka Oksanen valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU 79 Teppo Reinikainen filosofian maisteri LIETO 90 Risto Rihko kirjaltaja RAISIO 91 Emilia Riihonen hoitaja RUSKO 92 Pirjo Rinne sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU 93 Marika Runsala filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA 94 Marja Ruokonen henkilökohtainen avustaja SALO 95 Taimi Räsänen ravintolapäällikkö TURKU 96 Veli-Matti Saajala työtön TURKU 97 Loretta Saarimaa sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO 98 Ari-Pekka Savén humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU 99 Taro Turtiainen ICT-asiantuntija SALO 110 Eveliina Tyyskänen sairaanhoitaja AMK RAISIO 111 Mervi UusitaloHeikkinen luokanopettaja TURKU 112 Pipsa Vannemaa puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU 113 Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU 114 Mikko Waltari valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU 115 Lennu Yläneva luottamusmies, fysioterapeutti TURKU 116 Johannes Yrttiaho kansanedustaja TURKU 117 sit. sit. sit. sit. Sit. HYVINVOINTI VAATII TEKOJA VALITSE VASEMMISTO TOI MI VAT SO TE-PAL VE LUT KAI KIL LE, EI HAR VOIL LE Aluevaalit Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Vaalipäivä 23.1.2022 Kotimaan ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Valdag 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12–18.1.2022 sit.
• Tero Ahlgren filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU 20 Li Andersson kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO 21 Esko Antikainen eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN 22 Marc Bradford filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU 23 Hassan el-Khatib myyjä TURKU 24 Imane Elonen hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU 25 Kaj Fredriksson varastoapulainen KAARINA 26 Timo Furuholm jalkapalloilija, opiskelija TURKU 27 Päivi Föhr lähihoitaja KAARINA 28 Akseli Hakkarainen varhaiskasvatuksen opettaja, autoja kuljetustekniikan insinööri TURKU 29 Pentti Kallio toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA 40 Katri Kapanen sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA 41 Sami Karimaa insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU 42 Julius Karlsson jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN 43 Kati Karlsson lähihoitaja PARAINEN 44 Annika Karvonen freelancekääntäjä RAISIO 45 Leena Kaunislahti sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU 46 Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO 47 Iisa Kivivirta lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI 48 Maarit Koivisto akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA 49 Anton Leinonen yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU 60 Diana Lempinen keittiöapulainen TURKU 61 Marko Lepistö ensihoitaja PAIMIO 62 Pertti Liinoja maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ 63 Jaakko Lindfors väitöskirjatutkija, lukion opettaja doktorand, gymnasielärare TURKU ÅBO 64 Laura Lindholm työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU 65 Emma Lindqvist digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO 66 Max Lundström taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO 67 Timo Lähteenmäki filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO 68 Juuso-Matias Maijanen scenkonstpedagog YH, teatteripedagogi AMK TURKU ÅBO 69 Harri Palomäki ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI 80 Marko Pekkarinen näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO 81 Nina Pietikäinen järjestöjohtaja TURKU 82 Eva-Liisa Raekallio ympäristönsuojelun asiantuntija TURKU 83 Matti Rajala lähihoitajaopiskelija PÖYTYÄ 84 Susanna Rajalahti sairaanhoitaja AMK TURKU 85 Jorma Rand aluetoimitsija RUSKO 86 Reima Rantanen muurari NOUSIAINEN 87 Max Rauvola erityisavustaja TURKU 88 Pilvi Rehn hälsovårdare högre YH KIMITOÖN 89 Jukka Silvonen leipuri, aluejärjestön puheenjohtaja MASKU 100 Jenna Simola koordinaattori, sosionomi NAANTALI 101 Maria Sund järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU 102 Niko Suojama opiskelija, yksinhuoltaja TURKU 103 Jari Suominen työtön TURKU 104 Sari Suominen sairaanhoitaja RAISIO 105 Nina Söderlund politices magister, valtiotieteiden maisteri PARAINEN NAUVO PARGAS NAGU 106 Jonne Talonen kasvatustieteen opiskelija TURKU 107 Kimmo Toivainen sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI 108 Raija Tuominen lähihoitaja AURA 109 Pyry Hallamaa lääkäri TURKU 30 Muhiadin Hersi yrittäjä, opettaja TURKU 31 Toni Hongisto työtön KAARINA 32 Noora Hännikkälä taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU 33 Henna Jokinen psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI 34 Joonas Jormalainen yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU 35 Juha Jormanainen pääluottamusmies RAISIO 36 Tero Kaihlavirta äidinkielen opettaja TURKU 37 Heli Kaleva hoitaja, pääluottamusmies TURKU 38 Laura Kallio opiskelija TURKU 39 Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO 50 Seppo Koski eläkeläinen, asentaja TURKU 51 Riika Kotilainen opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO 52 Lauri Kouki koulukuraattori, valmentaja TURKU 53 Jukka Kärkkäinen lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU 54 Juha Laaksonen työkyvyttömyys eläkeläinen, ruokapalvelutyöntekijä TURKU 55 Lotta Laaksonen bynsköpman, miljörådgivare kyläkauppias, ympäristöneuvoja PARAINEN PARGAS NÖTÖ 56 Branko Lampi filosofie studerande, vårdbiträde filosofian opiskelija, hoitoavustaja TURKU ÅBO 57 Mona Lautiala lähihoitaja TURKU 58 Janne Lehtiö hitsaaja MASKU 59 Susanna Merinen ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO 70 Olavi Mäkinen eläkeläinen TURKU 71 Petro Niemelä työtön LOIMAA 72 Raimo Nieminen eläkeläinen SALO 73 Tomi Nieminen tuotannon esimies PAIMIO 74 Rauni Niinimäki eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU 75 Pyry Nissinen oikeustieteen opiskelija TURKU 76 Liisa Norontaus valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU 77 Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI 78 Riikka Oksanen valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU 79 Teppo Reinikainen filosofian maisteri LIETO 90 Risto Rihko kirjaltaja RAISIO 91 Emilia Riihonen hoitaja RUSKO 92 Pirjo Rinne sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU 93 Marika Runsala filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA 94 Marja Ruokonen henkilökohtainen avustaja SALO 95 Taimi Räsänen ravintolapäällikkö TURKU 96 Veli-Matti Saajala työtön TURKU 97 Loretta Saarimaa sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO 98 Ari-Pekka Savén humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU 99 Taro Turtiainen ICT-asiantuntija SALO 110 Eveliina Tyyskänen sairaanhoitaja AMK RAISIO 111 Mervi UusitaloHeikkinen luokanopettaja TURKU 112 Pipsa Vannemaa puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU 113 Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU 114 Mikko Waltari valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU 115 Lennu Yläneva luottamusmies, fysioterapeutti TURKU 116 Johannes Yrttiaho kansanedustaja TURKU 117 sit. sit. sit. sit. Sit. HYVINVOINTI VAATII TEKOJA VALITSE VASEMMISTO TOI MI VAT SO TE-PAL VE LUT KAI KIL LE, EI HAR VOIL LE Aluevaalit Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Vaalipäivä 23.1.2022 Kotimaan ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Valdag 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12–18.1.2022 sit.
• HETI HOITOON • Asiakasmaksut ovat kohtuulliset, ne eivät ole este hoitoon hakeutumiselle eikä niiden perintään saa käyttää perintäyhtiöitä. • Seitsemän päivän hoitotakuu toteutuu. • Sote-keskuksiin saa välittömästi yhteyden esteettömyys, saavutettavuus, kaksikielisyys ja tulkkipalvelut huomioiden. • Palvelut toteutetaan jokaisen tarpeita yksilöllisesti kuunnellen ja arvostaen. • Omaishoitajien työtä arvostetaan ja heidän tarpeensa huomioidaan paremmin. TYYTYVÄISET TYÖNTEKIJÄT • Palkkausta ja työoloja parannetaan. • Työntekijöiden kuormitusta vähennetään takaamalla riittävät henkilöstöresurssit. • Työnhyvinvointia parannetaan henkilöstöä osallistamalla. • Kohtuulliset asiakasmäärät sosiaalityöntekijöillä ja terveydenhuollon ammattilaisilla lisää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön. • Ensihoitajien ja pelastajien koko työuran kattavaan työssäjaksamiseen sekä työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. • Hyvinvointialue on vastuullinen työnantaja ja työmarkkinaosapuoli. TOIMIVAT SOTE-KESKUKSET • Tarvitaan sote-palveluiden rajapinnat ylittävää yhteistyötä ammattilaisten välillä, jossa tiedon sujuvaan siirtymiseen asiakastietojärjestelmissä on panostettu • Kattavat palvelut lapsiperheille Perhekeskuksissa, joissa apua on saatavilla nopeasti ja matalalla kynnyksellä. • Hyvinvointialue toimii vastuullisesti kun se luottaa omaan palvelutuotantoonsa eikä edistä ulkoistamiskehitystä. PELASTUSTOIMI, TURVALLINEN ARKI • Ensihoidon ja sairaaloiden välinen saumaton yhteistyö. • Huolelliseen riskinarvioon perustuva palvelutasopäätös. • Ilmastonmuutoksen ohella väestön ikääntyminen lisää haasteita myös pelastustoimessa ja näihin haasteisiin on varauduttava hyvinvointialueen toiminnassa. • Painopiste nykyistä enemmän riskien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. • Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava ja kehitettävä sopimuspalokuntien ja pelastustoimen yhteistyötä. HYVINVOINTI TEHDÄÄN YHDESSÄ • Hyvinvointialueen tulee tehdä yhteistyötä alueen kansalaisjärjestöjen ja kunnallisten toimielimien kanssa, joiden toiminnalla on suuri merkitys hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä sekä ennaltaehkäisevien palveluiden tuottajana. • Sote-palveluita on kehitettävä palveluiden käyttäjien, heidän läheistensä ja työntekijöiden kanssa. • Hyvinvointialueilla asukkaiden on päästävä vaikuttamaan oman hyvinvointialueensa toimintaan. Aluevaaleissa on kyse meille kaikille tärkeistä hyvinvointipalveluista: siitä, että jokainen pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, julkinen hammashoito toimii, työntekijöiden työehdot ovat kunnossa ja heidän hyvinvointiinsa panostetaan. Soteuudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Uusien hyvinvointialueiden tehtäviksi siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä sosiaalija terveyspalvelut sekä paloja pelastustoimi. Hyvinvointialueen ylintä valtaa käyttää suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. varsinais-suomi.vasemmisto.fi Aluevaalit Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Vaalipäivä 23.1.2022 Kotimaan ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Valdag 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12–18.1.2022 Aluevaaleissa on kyse meille kaikille tärkeistä hyvinvointipalveluista
• patyövoimalla – päinvastoin. Ammattilaisten palkat tulisi nostaa palkkaohjelmalla kilpailukykyisiksi. Näin turvataan henkilöstön riittävä määrä, työhyvinvointi ja laadukkaat palvelut. Kunnat ovat pitkään alibudjetoineet terveysja hyvinvointipalvelunsa ja myös maakunnan tuleva rahoitus jää siksi alhaiseksi tarpeeseen nähden. Turku on niittänyt kyseenalaista kunniaa alibudjetoimalla ja sitten yksityistämällä. Terveysasemien laittomat jonot eivät ole juuri lyhentyneet. Kun yksityisten ostopalveluiden ja palvelusetelien käyttö kasvaa, asettaa se ihmiset taloudellisen tilanteensa perusteella eriarvoiseen asemaan. Verovarat hupenevat suurten sote-yhtiöiden voitontavoitteluun, julkinen palvelu rapautuu ja palvelu jää yhä useammalta saamatta. Kuntien tehtävistä siirtyy noin puolet uusille hyvinvointialueille. Niiden hallinto on kuntiakin riippuvaisempi valtion suorasta rahoituksesta. Valtiovarainministeriön virkamiesten valta kasvaa paikallisdemokratian kustannuksella. Asukkaiden osallistumista ja suoria vaikuttamismahdollisuuksia vaalien välillä on parannettava. Aluevaaleissa päätetään kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista. Nyt on varminta äänestää vasemmistoa. Koronaepidemia on kuormittanut entisestään sekä oppilashuollon että sosiaalija terveyspalveluiden resursseja. Korona ei silti yksistään ole syypää. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat toimineet äärirajoillaan jo pitkään. Edelleen liian suuri osa niistä nuorista, joilla on merkittävä riski psykososiaalisiin ongelmiin, jää ilman tarvitsemaansa tukea. Muun muassa lukivaikeuden ja ADHD:n tunnistaminen ja asianmukainen tuki ajoissa vaikuttavat myönteisesti niin oppimiseen ja koulumotivaatioon kuin itsetuntoonkin. Kuraattoreiden ja psykologien lisäksi opettajat ja muu henkilökunta ovat tärkeä osa kouluyhteisöä, jonka tehtävänä on olla rakentamassa myönteistä oppimisympäristöä ja hyväksyvää ilmapiiriä. Nuorten vahvuuksien tukeminen ja kiusaamiseen, poissaoloihin sekä muihin huolestuttaviin ilmiöihin puuttuminen on osa arvokasta työtä, jota opettajat ja koulun muu henkilökunta päivittäin tekevät. Haasteet antavat työllemme tarkoituksen ja tekevät siitä merkityksellistä. OPPILASHUOLLOSSA ollaan uuden aikakauden edessä. Kuraattorija psykologipalvelut siirretään sote-uudistuksessa hallinnollisesti sivistystoimesta sosiaalija terveydenhuollon yhteyteen, samaan organisaatioon kouluja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Näin sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset ovat entistä kiinteämmin tukena kuraattoreiden ja koulupsykologien työssä. Lähipalveluperiaate varmistaa, että oppilashuollon palvelut järjestetään jatkossakin koulun tai oppilaitoksen tiloissa. Kuraattorien ja psykologien rooli kouluyhteisön osana säilyy ennallaan, mikä on hyvä, koska avun hakemisen kynnyksen on oltava mahdollisimman matala. Tärkeimpiä tavoitteita uudistuksessa ovat tiedonkulun ja yhteistyön paraneminen oppilaiden hyvinvoinnista vastaavien ammattilaisten välillä. Siitä hyötyvät ennen kaikkea lapset ja nuoret. Esimerkiksi asiakastietojen siirtäminen sujuu kätevämmin, kun kaikki opiskeluhuollon palvelut kuuluvat samaan sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuuteen. Lauri Kouki Lastensuojelun edunvalvoja, Neuropsykiatrinen valmentaja, Koulukuraattori, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Johannes Yrttiaho Kansanedustaja Nuorten vahvuuksien tukeminen ja kiusaamiseen, poissaoloihin sekä muihin huolestuttaviin ilmiöihin puuttuminen on osa koulujen henkilö kunnan arvokasta työtä. Oppilashuollon tulevaisuus Sote-uudistuksessa Palvelut kaikille eriarvoisuus pois LAURI KOUKIN KOTIALBUMI MARJO PELTONIEMI PALVELUIDEN parantaminen soteuudistuksen mukaisilla uusilla hyvinvointialueilla tulee olemaan vaativa tehtävä. Sitä ei yhtään helpota, että Marinin hallitus päätti uudistuksen kynnyksellä tilata kymmenien miljardien hintaiset hävittäjät. Rahat ovat pois ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Turussa terveysasemien jonot ovat esimerkki siitä, miten asiat menevät pieleen, jos politiikka on väärää. Terveysasemien palvelut on jokaisen saatava nyt ja tulevaisuudessa helposti ja nopeasti, vaikka niistä päättäminen siirtyy alueille. Lääkärille ja hammashoitoon on päästävä lähellä kotia. Pidempiaikaisen sairauden, vamman tai vaivan hoitamisen ja kuntoutuksen on oltava sujuvaa. Vanhusten kotihoitoa ja hoivakotipaikkoja on oltava tarjolla tarpeen mukaan, laadukkaasti ja luotettavasti. Lapsiperheiden palvelut, kuten neuvolat, on turvattava lähellä asuinpaikkaa kaikille. Koulujen oppilashuoltoa on vahvistettava. Ja kun perhe tarvitsee tukea enemmän, auttaa ammattitaidolla toteutettu julkinen palvelu varmimmin. Hoitoalan työvoimapula on huonon palkkaja työnantajapolitiikan aiheuttamaa. Työolosuhteet ja työssäjaksaminen ovat heikentyneet myös valtion ja kuntien niukan rahoituksen vuoksi. Tilannetta ei korjata ulkomaisella halLauri Kou ki 53 Ää ne stä Rösta Jo hannes Yrtt ia ho 117 Ää ne stä Rösta Terveysasemien jonot ovat esimerkki siitä, miten asiat menevät pieleen, jos politiikka on väärää. Nyt on varminta äänestää vasemmistoa. UUSI PÄIVÄ 1/2022 9
• Hyviä etuja vastuullisesti Liity suomalaisen Osuuskunta Tradekan jäseneksi. Saat heti käyttöösi monet edut kuten 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa. Jäsenenä teet kanssamme myös vastuullisia tekoja. Tradeka ja Tradekan säätiö lahjoittavat tänä vuonna 1,2 miljoonaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin esimerkiksi lasten ja nuorten sekä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Liity jäseneksi verkkosivuillamme. Saat sähköisen jäsenkortin ja monipuoliset jäsenedut käyttöösi heti. Kohti palkkatasa-arvoa MADELÉN WILDHABER TYÖ PALKKATASA-ARVON puolesta on kaikkea muuta kuin valmis. Turussa terveydenhuoltoalan palkat laahaavat yhä sekä naapurikuntia että valtakunnallista keskiarvoa jäljessä. Myös opetusalalla ollaan valtakunnallisia keskipalkkoja perässä. Erävoitto ja askel oikeaan suuntaan otettiin kuitenkin Turussa, kun olimme kuukausien ajan neuvotelleet, vääntäneet ja kääntäneet sen eteen, että kotihoidon ja laajemminkin terveydenhuoltoalan palkkoja korotettaisiin. Lokakuussa iloksemme kaikkien puolueiden kanssa syntyi lopulta yhteisymmärrys siitä, että Turku korottaa työntekijöiden palkkoja yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla mm. kotihoidossa ja terveyskeskuksissa. Yllättäen osa poliittisista puolueista halusikin ottaa toisaalla takapakkia palkkatasa-arvossa. Turun kokoomus, vihreät ja keskusta äänestivät 16.11.2021 Turun kaupunginhallituksen konsernijaostossa Arkean työehtoshoppailun puolesta, mikä tarkoitti, että nämä puolueet sallivat palkkojen ja lomien leikkaamisen mm. erittäin pienipalkkaisten ruokaja kiinteistöpalvelujen työntekijöiltä. Kokoomuksen, vihreiden ja keskustan kanta voitti tuolloin äärimmäisen niukasti äänin 5-4. Sittemmin ammattiyhdistysliikkeen lakkoilun ja mielenilmausten sekä kovan poliittisen paineen myötä konsernijaoston päätöstä korjattiin, ja työehtoshoppailu peruttiin. Konsernijaoston läpeensä poliittinen päätös kuitenkin kertoo siitä, että vieläkään ei kaikilta osin ymmärretä pienipalkkaisilta leikkaamisen kestämättömyyttä. Pari vuotta sitten käytiin aivan vastaava episodi: sekä Arkean että Kuntecin työntekijöiden palkoista yritettiin leikata samalla kaavalla. Tuolloin ammattiliittojen lakkojen ja koko poliittisen vasemmiston tiivis yhteistyö esti työehtoshoppailun. Raskasta kokopäivätyötä tekemällä pitää voida tulla toimeen. Miten on mahdollista, että osa poliittisista puolueista yrittää aktiivisesti heikentää työntekijöiden ja heidän perheidensä toimeentuloa? Toimeentulon heikentäminen eriyttäisi ihmisryhmiä entisestään toisistaan. Jotta eriyttämiseen ei mentäisi, tarvitsemme vahvan ammattiyhdistysliikkeen ja tasaarvoa puolustavia puolueita. Jaakko Lindfors Kaupunginvaltuutettu Kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsen Turun opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Raskasta kokopäivätyötä tekemällä pitää voida tulla toimeen. Ja akk o Lindfor s 64 Ää nestä Rös ta UUSI PÄIVÄ 1/2022 10
• Finlands socialoch hälsovårdstjänster befinner sig i kris. Många måste vänta för länge på den vård och omsorg de behöver. Välfärdsskillnader mellan olika befolkningsgrupper ökar. Samtidigt blir yrkesutbildade inom vårdbranschen utmattade och byter bransch, eftersom de inte kan utföra sitt arbete så bra som de önskar. Vi har alla möjligheter att ta bättre hand om varandra än vi gör idag. I historiens första välfärdsområdesval kan vi välja en annorlunda framtid, eftersom de viktigaste besluten angående vardagliga socialoch hälsovårdstjänster fattas i de nya välfärdsområdena. Nu är det fråga om allas rätt till hälsa, vård och trygghet. Vi i Vänsterförbundet vill att jämställdheten ökar, att tjänsterna finns nära och att välfärdsområdena är de bästa möjliga arbetsgivarna. Vi vill att människors hälsa går före stora företags vinster och att tjänsterna finns nära och är tillgängliga. Var och en måste ha råd att må bra, och en sjukdom får inte stjälpa ekonomin och orsaka förluster. Hälsa och välfärd är för alla, inte för de få. Välfärdsområdena har en skyldighet att garantera tjänster för sina invånare under alla omständigheter. Jämlika, snabba och lokala tjänster av hög kvalitet ska säkerställas för alla som bor i Finland, överallt i Finland. Tillgången till vård måste försnabbas och köerna förkortas. En vårdgaranti på sju dygn ska tas i bruk inom hela primärvården. Vården ska vara tillgänglig för alla oberoende av inkomstnivå – klientavgifterna ska sänkas och användningen av privata inkassobolag ska upphöra. Starka, offentliga tjänster i stället för utkontraktering och stora företags vinststrävan. Finland har inte råd med en enda vårdhemskatastrof eller försummelse av människovärdig vård. Den storskaliga utkontraktering som har gjorts inom äldreomsorg och inom handikappoch mentalvården ska bemötas genom ökad produktion av offentliga tjänster. Gemensamma tillgångar ska användas till att bygga en gemensam välfärd, inte till stora företags vinster. Välfärdsområdena ska hålla fast vid anställda inom socialoch hälsovårdsbranschen genom att förbättra arbetsförhållandena och lönerna. Vi måste få ett slut på ofrivilliga korta anställningar och deltidsarbeten samt på att driva socialoch hälsovårdsbranschen med övertidsarbete. Arbetstagarna måste få delta i beslutsfattande som gäller dem själva. VARFÖR VÄNSTERN? VIKTIGA TEMAN vasemmisto.fi VÄLFÄRD KRÄVER HANDLING. VÄLJ VÄNSTERN. RÖSTNING Förhandsröstning i hemlandet 12–18.1 och utomlands 12–15.1 Valdag 23.1.2022 Suomen sosiaalija terveyspalvelut ovat kriisissä. Moni joutuu odottamaan liian pitkään tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Väestöryhmien väliset hyvinvointierot kasvavat. Samalla hoitoalan ammattilaiset uupuvat ja vaihtavat alaa, koska he eivät pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Meillä on kaikki mahdollisuudet pitää toisistamme nykyistä parempaa huolta. Historian ensimmäisissä sotevaaleissa voidaan valita toisenlainen tulevaisuus, sillä tärkeimmät arjen sosiaalija terveyspalveluja koskevat päätökset tehdään uusilla hyvinvointialueilla. Nyt on kyse jokaisen oikeudesta terveyteen, hoivaan ja turvallisuuteen. Me vasemmistoliitossa haluamme, että tasa-arvoa lisätään, palvelut ovat saavutettavissa ja lähellä ja että hyvinvointialueet ovat parhaita mahdollisia työnantajia. Ihmisten hyvinvoinnin pitää mennä suuryritysten voittojen edelle. Jokaisella pitää olla varaa voida hyvin, eikä sairastuminen saa kaataa taloutta ja aiheuttaa menetyksiä. Terveys ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, ei harvoille. Hyvinvointialueilla on velvollisuus taata asukkaidensa palvelut kaikissa olosuhteissa. Yhdenvertaiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat lähipalvelut on turvattava kaikille Suomessa asuville, kaikkialla Suomessa. Hoitoon pääsyä on nopeutettava ja jonoja lyhennettävä. Seitsemän vuorokauden hoitotakuun on tultava käyttöön koko perusterveydenhuollossa. Hoidon pitää olla kaikkien saatavilla tulotasosta riippumatta – asiakasmaksuja pitää alentaa ja yksityisten perintäyhtiöiden käyttö lopettaa. Vahvat, julkiset palvelut ulkoistusten ja suuryritysten voitontavoittelun sijaan. Suomella ei ole varaa yhteenkään hoivakotikatastrofiin tai inhimillisen hoidon laiminlyöntiin. Tehtyihin laajamittaisiin ulkoistuksiin ikäihmisten hoivassa tai vammaisja mielenterveyspalveluissa vastataan julkista palvelutuotantoa kasvattamalla. Yhteiset varat tulee käyttää yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen, ei suuryritysten voittoihin. Hyvinvointialueiden on pidettävä kiinni sote-alan työntekijöistä työoloja ja palkkoja parantamalla. Vastentahtoisen työsuhteiden pätkimisen ja osa-aikaisuuksien sekä sosiaalija hoitoalan pyörittämisen ylitöiden varassa pitää loppua. Työntekijöiden on saatava osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. MIKSI VASEMMISTO? TÄRKEÄT TEEMAT vasemmisto.fi HYVINVOINTI VAATII TEKOJA. VALITSE VASEMMISTO. ÄÄNESTYS Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1. ulkomailla 12.–15.1. Vaalipäivä 23.1. varsinais-suomi.vasemmisto.fi
• Tutustu ehdokkaisiimme: varsinais-suomi.vasemmisto.fi