• M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 05.01.2017 ahjo.fi NRO JÄRJESTÄJÄNÄ YLITTÄÄ ITSENSÄ TOIMITUSJOHTAJA KOLEHDILLA AURINKORANNALLE TULEVAISUUDEN UUSIUTUVAT ENERGIAT SNABBA RYCK I PRODUKTIONEN VA LO ENNEN SITÄ NÄKI TÖISSÄKIN 1 AHJ1701_1-23.indd 1 20.12.2016 14:44:47
• 1 05.01.2017 10 Mihin valo katosi? ? ? Teollisuushallit ovat kertakäyttölaatikoita, niissä ei ole arkkitehtuuria nähtykään. Ja aika traagista, että lehmille on kyllä taattu oikeus mennä ulos päivänvaloon. Ihmisten kohdalla tämä ei toteudu. Näin kuvaa tutkija ja Teollisuusperintöseuran varapuheenjohtaja Lauri Putkonen teollisten tuotantolaitosten muuttumista Suomessa viimeisen runsaan 100 vuoden ajalta. Suomessa ei ole nähty vain teollisuuden rakennemuutosta. Maassamme on tapahtunut myös teollisuuden rakennusmuutos. Päivänvalo on ihmisen hyvinvoinnille äärimmäisen tärkeä asia, sillä auringon määrittelemä rytmi takaa esimerkiksi hyvän unen. Nykytiede on tutkimuksissaan tämän todistanut. Valon tärkeyttä ei osattu kirjata Tammerkosken rannalle kohonneen Tampellan konepajan piirustuksiin sen enempää kuin Rosenlewin, Lokomon tai Helsingin Hietalahden telakan konepajan suunnitelmiin. Mutta valo osattiin rakentaa tehtaisiin. – Ensimmäiset teollisuusfirmat, jotka ymmärsivät valon merkityksen, olivat sahoja. Oli nähtävä, miten tukki menee sinne raamisahaan, kun keinovaloa ei niin paljon vielä ollut. – Päätyihin tehtiin isot ikkunat. Myös katon kautta tuli ylävaloa. – Tiilijugendia tai uusgoottilaista arkkitehtuuria edustavat, korkeatasoiset ja kestävät rakennukset olivat osa firman imagoa ja myyntivalttia. Ja johtajat ymmärsivät arkkitehtuurin merkityksen. He olivat sitoutuneita yritykseen ja johtivat sitä ehkä kymmeniä vuosia. Putkonen pohtii taustasyitä siihen, miksi Suomen teollisuusalueet ovat täynnä jopa ikkunattomia tai vain kapeilla nauhaikkunoilla varustettuja peltihalleja. Näiden ”kertakäyttölaatikoiden” yleistymiseen eivät ole syynä vain halvat kustannukset. – Johtajat eivät sitoudu, vaan lähtevät optioineen viiden vuoden jälkeen taas uuteen firmaan. – Monilta työntekijöiltä on päivä pimentynyt nykyajan työpaikoilla. Mielestäni paljon enemmän pitäisi tutkia, mitä tämä vaikuttaa työn tuottavuuteen ja hyvinvointiin. 10 Ikkunoiden ja valon tuominen työpaikoille nostaa tuottavuutta ja hyvinvointia. 2 AHJ1701_1-23.indd 2 20.12.2016 14:44:51
• 05.01.2017 1 Suomi juhlii tänä vuonna sadatta itsenäisyyden vuottaan monenlaisin hankkein ja tapahtumin. Vuosi 2018 on sisällissodan muistovuosi. Työväenliike ja SAK-lainen ammattiyhdistysliike ovat mukana juhlavuosien tapahtumissa omalla hankkeellaan Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta. Vuoden mittaan Ahjo julkaisee muun muassa juttusarjaa, jossa kerrotaan itsenäisyyteen ja lopulta sisällissotaan johtaneista tapahtumista (s. 33). Sarjan ensimmäisessä osassa palautetaan mieleen vuoden 1917 alku: Suomi oli venäläismiehityksen alla ja Euroopassa riehui jo vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota. Sekä poliittisella että ammatillisella työväenliikkeellä on suuri merkitys paitsi Suomen itsenäisyyteen johtaneissa tapahtumissa, myös koko itsenäisyyden historiassa. Ilman työväenliikettä Suomen historiaa ei voida kirjoittaa. Itsenäisyyden kynnyksellä vuoden 1917 lopulla hyväksyttiin muun muassa tänä päivänä itsestäänselvä asia – kahdeksan tunnin työpäivä. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen alkoi Suomen itsenäistyessä vähitellen, ja sotien jälkeen tahti kiihtyi. Työväenliikkeellä on ollut aktiivinen ja merkittävä rooli esimerkiksi nykyaikaisen työlainsäädännön ja sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisessa. Venäjän vallankumouksen ja itsenäistymisen ilmapiirissä työväestön liikehdintä johti siihen, että loppuvuodesta 1917 porvareiden ja työväestön välillä oli syvä kuilu. Osapuolet alkoivat varustaa omia joukkojaan, joista muodostuivat vuoden 1918 sisällissodan osapuolet. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä perustaneet 100-vuotisjuhlavuosien kunniaksi myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä sisällissotaan, työväenliikkeen rooliin itsenäisessä Suomessa sekä saada tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Työväenliikkeen historiaan kannattaa nuorempienkin tutustua. Se, mikä tänä päivänä on itsestäänselvyys, voi olla vuosien työn ja taistelun tulos. Ammattiyhdistysliikkeellä on ollut ja on edelleen merkittävä rooli paitsi jäsentensä myös koko suomalaisen yhteiskunnan elinolojen puolustajana ja parantajana. Ajat ja tavat muuttuvat, mutta historiaa kirjoitetaan aina uudestaan. 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 21 TEKEMINEN 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 26 AIKA 32 KANSAINVÄLINEN 33 TYÖVÄENLIIKE 1917 UUSI! 40 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 41 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Itsenäisen Suomen historiaa ei ole ilman työväenliikettä.” Suomi ja työväenliike – 100 itsenäistä vuotta ”Murikassa on aikaa kasata omia ajatuksiaan.” XX 3 PUHEENAIHE 4 Sijoitustoiminta tukee edunvalvonnan tasoa 7 Autotehtaan rekrytointi haastaa Uudenkaupungin AMMATTILAINEN 9 Jasu Pirskanen Koneasentaja Astepa Oy, Lappeenranta TOIMIJA 18 Sini Vainio Varapääluottamusmies Aikawa Fiber Technologies Oy Varkaus HARRASTUS 35 Ykköspirtin avantouimarit Talviuinti 20 Juseliuksella johdetaan inhimillisesti 27 Oppisopimukselta huippuhommiin Eurooppaan 28 UUSIUTUVA ENERGIA Uudet innovaatiot 36 Det krävs snabbhet och flexibilitet för att tävla med låglöneländerna OTA TALTEEN 33 Jäsenyys PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund (familjeledig) AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 17 41 35 S I S Ä LTÖ
• 1 05.01.2017 – Vuoden 2009 jälkeen jäsenmaksutulot eivät ole yhtenäkään vuonna riittäneet kattamaan liiton menoja. Jäsenmaksu halutaan kuitenkin pitää kohtuullisena sekä jäsenedut ja -palvelut hyvinä. Siksi sijoitustuottoja tarvitaan, Korpijärvi toteaa. Vuonna 2015 Metalliliiton varsinaisen toiminnan menot ylittivät 719 000 eurolla jäsenmaksutulot. Esimerkiksi viime vuoden liittokokous merkitsi noin 1,5 miljoonan euron lisäkustannusta. TUOTOT TIUKASSA Sijoitusmaailman lainalaisuudet ovat kymmenessä vuodessa kääntyneet päälaelleen. Tuotot ovat yhä tiukemmassa. Metalliliiton sijoitussalkun markkina-arvo oli viime syyskuun lopussa 171,6 miljoonaa euroa. Jäsentä kohti se tekee 1 230 euroa. Vuoden 2016 alusta lokakuuhun Metalliliiton salkun tuotto oli 4,33 prosenttia, mitä voi pitää kohtuullisen hyvänä. Vuoden 2015 tuottoprosentti oli 5,15. Finanssikriisin jälkeen Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit ovat portaittain laskeneet ohjauskorkojaan. Markkinoilla korot valahtivat alimmillaan miinukselle. Niinpä sijoitustuotot on pitänyt hakea muualta kuin aiemmin varmoista korkoja joukkovelkakirjasijoituksista. TALOUS Liiton sijoitukset turvaavat tällä hetkellä jäsenillemme laadukkaan edunvalvonnan, oikeusavun ja muut jäsenedut. Toisaalta sitä maailmaa, jossa varoja sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti, ei enää ole, Metalliliiton talouspäällikkö Timo Korpijärvi sanoo. Metalliliiton sijoitusstrategian hyväksyy Metalliliiton liittohallitus. Se linjaa sijoitusten jakaantumisen eri omaisuuseriin ja valvoo esimerkiksi sijoitusten osakeriskiä. Käytännön tasolla talouspäällikkö hoitaa ja sijoittaa liiton varoja ja omaisuutta. – Valtaosa osakesijoituksista on osakerahastoissa – rahastojen avulla pyrimme hajauttamaan sijoituksia myös maantieteellisesti, Korpijärvi kertoo. Suoria osakesijoituksia liitolla on suomalaisissa pörssiyhtiöissä sekä listaamattomissa yhtiöissä. Painotus on teknologiayrityksissä. Metalliliitto omistaa muun muassa Metson, Wärtsilän, Koneen, Cargotecin, Fortumin ja Konecranesin osakkeita. Metalliliiton vajaan 140 000 jäsenen onneksi liitolle on vuosien varrella kertynyt lähes 172 miljoonan euron arvoinen sijoitussalkku osakkeineen, kiinteistöineen, joukkovelkakirjalainoineen ja rahastoineen. Ilman sijoitustuottoja liiton jäsenmaksu olisi noin kymmenen prosenttia nykyistä korkeampi, mikäli palvelut haluttaisiin pitää yhtä korkeatasoisena kuin tällä hetkellä. Liittohallitus linjaa liiton sijoitustoiminnan Metalliliiton sijoitusvarallisuus takaa sen, että edun valvonta ja muut jäsenedut voidaan pitää korkealla tasolla. Käytännön sijoitus­ toiminnasta vastaa talouspäällikkö. P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi JY R K I LU U K K O N E N AHJ1701_1-23.indd 4 20.12.2016 14:45:01
• 05.01.2017 1 LI N JA U S Liittohallitus linjaa liiton sijoitustoiminnan Tampereen Teiskossa sijaitseva Metalliliiton jäsenten koulutuskeskus Murikkaopisto on parhaillaan remontissa. Liitto on sijoittanut tämän vuoden aikana tehtävään peruskorjaukseen 16 miljoonaa euroa. Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 JY R K I LU U K K O N E N Osakkeet 21 % Joukkovelkakirjalainat 32 % Rahamarkkinasijoitukset 15 % Kiinteistöt 22 % Muut 10 % 171,6 miljoonaa euroa* Metalliliiton sijoitukset – Vielä kymmenen vuotta sitten Metalliliitto toimi täysin joukkovelkakirjasijoittajana. Silloin määräaikaistalletuksistakin sai aika hyviä tuottoja, Korpijärvi vertaa. Joukkovelkakirjalainojen osuus sijoituksista vähenee sitä mukaa kun laina-ajat päättyvät ja sijoitetut rahat kotiutuvat. – Mielellämme korvaisimme lainasijoitukset uusilla vastaavilla yrityslainoilla, mutta niitä ei ole saatavilla järkevään hintaan ja sopivilla tuotoilla. Valtionlainat ovat tuotoltaan vielä huonompia – niitä ei salkussa ole enää lainkaan, Korpijärvi kertoo. YHTEISKUNTAVASTUU KUNNOSSA Yhteiskuntavastuusta ja esimerkiksi ympäristöasioista on tullut yrityksille kilpailuvaltti. Myös liiton pitää pystyä Korpijärven mukaan vastaamaan sijoitustensa yhteiskuntavastuusta. Viime vuonna kaikilta yhteistyökumppaneilta pyydettiin tiedot, kuinka ne kantavat yhteiskuntavastuunsa. – Pitää olla oikeat prosessit, pelkkä YK:n ihmisoikeusjulistukseen vetoaminen ei riitä, Korpijärvi linjaa. Metalliliitto on myös valmis toimiin, jos yhteiskuntavastuuta rikotaan. Viime vuoden huhtikuussa julkaistiin ns. Panama-paperit, joissa kerrottiin Nordeapankin perustaneen asiakkailleen lukuisia vero paratiisiyhtiöitä. Nordean toimien takia Metalli liiton hallitus päätti myydä liiton omistamat Nordean osakkeet. – Laitoin myyntimääräyksen liikkeelle vielä hallituksen kokouksen aikana. 400 000 arvoiset osakkeet menivät kahdella kaupalla, Korpijärvi muistaa. Kevyin perustein Metalliliitto ei luovu omistuksistaan. Korpijärvi sanoo, että jos jäsenten edunvalvonta on ristiriidassa yrityksen toimintatavan kanssa, liitto voi reagoida ristiriitaan myös osakkeenomistajana myymällä osuutensa. KIMMO LUNDÉN / UP VVO-osingot jäsenten koulutukseen ? ? Metalliliiton kiinteistöomistuksiin kuuluu vuokra-asuntoyhtiö VVO-yhtymän 717 000 osaketta. Metalliliitto on yhtymän kolmanneksi suurin omistaja. VVO on ollut liitolle jo muutaman vuoden ajan hyvätuottoinen sijoitus. Viime syksynä yhtymä jakoi ylimääräisenä osinkona 9 euroa osakkeelta. Metalliliiton kassaan kilahti 6,4 miljoonaa euroa. Osingoille on jo sijoituskohde. Metalliliiton hallitus on päättänyt investoida vuosina 2016– 2018 yhteensä 16 miljoonaa euroa liiton omaan koulutuskeskukseen Murikkaan. – Tuotto oli tervetullutta, ja se mahdollistaa ison investointimme suoraan suomalaiseen työhön ja liiton jäsenten koulutukseen, talouspäällikkö Timo Korpijärvi sanoo. VVO on suurin yksityinen vuokranantaja ja asuntokannan arvolla mitattuna Suomen suurin kiinteistönomistaja. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto toimii VVO:n hallituksen puheenjohtajana. Finanssikriisi vedenjakajana Syksyllä 2008 yhdysvaltalaisen pankkiiriliikkeen Lehman Brothersin konkurssista lähtenyt maailmanlaajuinen finanssikriisi vaikuttaa yhä. Reaalitalouteen, tuotantoon, työpaikkoihin ja omaisuusarvoihin vaikuttanut finanssikriisi kerran nais vaikutuksineen tuntuu yhä Suomen kansantaloudessa, myös Metalliliiton jäsenten toiminta ympäristössä. *Tilanne 30.9.2016 Moni nykyisiä hallituspuolueita viime eduskuntavaaleissa äänestänyt on varmasti pettynyt ja ihmeissään. Jos ei vielä, niin viimeistään sitten, kun hallituksen päätökset käytännössä osuvat omaan elämään ja kukkaroon. Yksikään nykyisistä kolmesta hallituspuolueesta ei käynyt vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjaa avoimin kortein. Jos ne olisivat rehellisesti kertoneet aikeensa tehdä massiivisia leikkauksia esimerkiksi sosiaalija työttömyysturvaan tai rajuja muutoksia koulutukseen sekä työmarkkinoille ja työelämään, vaalitulos olisi ollut toisenlainen. Suorastaan irvikuvaksi piirtyy tällä hetkellä muun muassa kuva silloisesta pääministeristä Alexander Stubbista ja nykyi sestä pääministeristä Juha Sipilästä poseeraa massa koulutuslupauslaput käsissään tai ulkoministeri Timo Soinin esiintyminen tavallisen duunarin asialla. Tänä keväänä edessä ovat kuntavaalit. Ainakin jo ennen joulua alkaneen julkisen keskustelun perusteella näyttää pahaenteisesti siltä, että hallituspuolueet menevät näihinkin vaaleihin sammutetuin lyhdyin. Hallitus on ilmoittanut, että ensi kevään kehysriihi siirtyy budjettilaskennallisten syiden vuoksi kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan. Oli syy mikä tahansa, siirto tuntuu laskelmoidulta. Hallitus ei aio kertoa äänestäjille, mitä ja mistä loppuvaalikaudella leikataan lisää. Vaalikauden alku oli hallituksen esittämine pakkolakeineen aikamoista myllerrystä myös työmarkkina-asioissa, joten budjettilukujen ja mahdollisten lisäleikkausten pimittäminen vaalien jälkeiseen aikaan eivät vähennä epäilyksiä työmarkkina-asioidenkaan ympäriltä. Hallitus on ilmoittanut palaavansa niihinkin puoliväliriihessään. Metalliliiton jäsenten kannattaa huolella seurata vaalikeskustelua ja puolueiden linjauksia. Jos ne eivät kerro koko totuutta, on äänestyspäätöstä tehdessä hyvä muistella eduskuntavaaleja ja sitä, kenellä ja missä asioissa takki kääntyi heti vaalien jälkeen. Hallitus pimittää aikeensa äänestäjiltä RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1701_1-23.indd 5 20.12.2016 14:45:01
• 1 05.01.2017 Kuolemantapaus Kittilässä TYÖTAPATURMA Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella sattui 15. joulukuuta kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa menehtyi paikallisen urakoitsijan AJH Infran työntekijä. Onnettomuus tapahtui 325 metrin syvyy dessä. Kaivin kone putosi kuilua pitkin 25 metriä alapuolella olevalle tasolle. Kaivosyhtiö selvittää tapahtuman syytä yhdessä viranomaisten kanssa. Vuonna 2008 toimintansa aloittanut Kittilän kaivos on Euroopan suurin kultakaivos. Sen omistaa kanadalaisen kullantuottajan tytäryhtiö Agnico Eagle Finland Oy. Kaivos työllistää noin 900 henkeä, joista aliurakointi yritysten palveluksessa on noin 400. Paperiliitto vetäytyi teollisuusliittojen fuusiohankkeesta Paperiliitto on päättänyt vetäytyä neljän SAK:laisen teollisuusliiton fuusiohankkeesta. Paperiliiton vasemmistoryhmä ilmoitti, ettei se ole mukana liittojen yhdistymiseen tähtäävässä hankkeessa. Tämä johti myös koko Paperiliiton vetäytymiseen hankkeen valmistelusta. Ahjon mennessä painoon Paperiliiton vasemmistoryhmä ei ollut millään tavalla perustellut päätöstään. Fuusiohankkeessa vielä mukana olevat kolme liittoa arvioivat tammikuun aikana hallinnoissaan, onko fuusio hankkeella jatkomahdollisuuksia. Metalliliiton liittohallitus kokoontuu 9. tammikuuta. Seuraa uutisia verkkosivuilla www.metalliliitto.fi. Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton, Paperiliiton ja Puuliiton oli määrä yhdistää toimintansa vuoden 2018 alussa. Uudesta teollisuusliitosta olisi tullut Suomen suurin ammattiliitto. YTN mukana Brysselissä EDUNVALVONTA Ammattiliittojen Brysselin edustusto FinUnions jatkaa toimintaansa uusin voimin. SAK:n ja STTK:n rinnalle ylläpitäjiin on liittynyt Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Vuodenvaihteessa vaihtui myös FinUnionsin johto. Kaudella 2017–2019 työtä johtaa valtiot.kand., MA Aleksi Kuusisto, 38. Hän siirtyi tehtävään SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijan paikalta. Edellisen kauden toimistoa johtanut Pekka Ristelä palasi SAK:n samaiseen asiantuntijatehtävään. SEURAAVASSA AHJOSSA Naisten tie kohti tasa-arvoa ja edunvalvonnan eturintamaa. FUUSIOFAKTA Tervetuloa Helsinkiin! ? ? Osa Murikan kursseista järjestetään Helsingissä, Hakaniementorin reunalla Metallitalossa. ? ? Murikan sivupisteen koulutustila on tilava ja viihtyisä. Se taipuu monenmoiseksi oppimis ympäristöksi. ? ? Helsingissä järjestettävillä kursseilla on samat ruokailuja majoituspalvelut kuin Murikassakin. Lounas järjestetään kurssipaikan viereisessä ravintolassa, iltapäiväkahvit koulutustiloissa. ? ? Aikaa jää myös lukuisille nähtävyyksille ja kulttuuritarjonnalle. Käytä hyväksesi tilaisuus tutustua kunnolla pääkaupunkiin. Kevään kursseja sivulla 41 6 1 05.01.2017 PITKÄ TIE TEAM METALLI PUU PAPERI 123 118 118 111 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖSUHDENEUVONTA Et ymmärrä työsopimustasi. Haluat tietää, saatko oikein palkkaa. Koet työpaikallasi kiusaamista tai syrjintää. Haluat tarkastaa jonkin muun työsuhteeseen liittyvän kysymyksen. AVOIN KAIKILLE MAKSUTON LA K IM IE S VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA H E D E -F O TO / LE H TI K U V A / O SV A LD H E D E N ST R Ö M facebook.com/atworkinfinland www.sak.fi/workinfinland
• 05.01.2017 1 TA LO U S ”Sanotaan, ettei velkarahalla sovi elää, mutta toisin tehdään.” B IR G IT TA SU O R SA / U P 7 Tukea Andy Hallille SOLIDAARISUUS Yli sata yritystä, kansalaisjärjestöä, ammattiyhdistystä ja päättäjää useista eri maista ovat lähettäneet Thaimaan pääministerille kirjeen, jossa maan viranomaisilta vaaditaan toimenpiteitä ihmisoikeuspuolustajien ja siirtotyöntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Kirje on saanut kimmokkeensa Finnwatchin tutkijana toimineen Andy Hallin syyskuisesta tuomiosta, joka herätti tyrmistystä maailmalla. Kirjeen allekirjoittajat muistuttavat Thaimaata siitä, että ihmisoikeuspuolustajien tekemä työ on tärkeää siirtotyöntekijöiden aseman parantamiseksi Thaimaassa. Kansalaisjärjestö Finnwatch valvoo suomalaisten yritysten vastuullisuutta maailmalla. Andy Hallin kaltaisten aktivistien työstä hyötyvät myös kuluttajat, jotka haluavat varmistua siitä, että heidän ostamansa tuotteet on valmistettu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomen taloudessa näkyy piristymisen merkkejä. Hyvä niin, vaikka täytyy muistaa, että iso osa kasvusta on tullut kotimarkkinoiden kysynnästä. Kuluttajat luottavat taloutensa kohenemiseen ja uskaltavat ostaa. Niin kauan kuin kulutus perustuu ansaittuun eikä velkarahaan, ollaan vielä hyvällä uralla. Mitä enemmän kulutusluottoja ja -lainoja otetaan, sitä huterammalle pohjalle sekä kotitaloudet että koko Suomen talous joutuvat. Vaikka suomalaiset katsovat, ettei velka rahalla sovi elää, toisin tehdään. Kotitalouksien tuloihin verrattuna asuntolainat ovat suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin, eli 95 740 euroa asuntovelallista taloutta kohti. Palkansaajan vinkkelistä isot lainat ovat riski mahdollisen lomautuksen tai irtisano misen takia. Se saattaa käydä toteen talouden alamäissä. Kansantaloudellisesti ja EU:n mittakaavassa ajatellaan hieman toisin. Isot asuntolainat ovat riski myös noususuhdanteessa. Talouden kuumentumista kun yritetään hillitä nostamalla korkoja. Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti joulun alla Suomea, että kovin asunto velkaiset kotitaloudet eivät selviä korkojen noususta. Se on riski koko maamme taloudelle. Matalat korot juoruavat lähinnä markkinoiden epävarmuudesta. Vuonna 2016 peruskorko pysyi nollassa. Näin ei ole tapahtunut koskaan aiemmin. Suomen Pankki on seurannut peruskorkoja vuodesta 1867. Vuosina 1920–1925 korko vaihteli 8–10 prosentissa. Vastaavaa ei ole sen jälkeen koettu, vaikka 1992 korko kipusi 9,5 prosenttiin. EU:hun liittymisen myötä peruskorko on pudonnut alle 6 prosentin. Vaikka Suomen talous pysyisi pienen kasvun uralla, Euroopan isot taloudet saattavat kuumentua. Silloin Euroopan Keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, jolloin myös kotimaisten lainojen korot nousevat. Se tietäisi yli 878 000 asuntokunnalle lisämenoja tai velka-ajan pitenemistä. Huonossa jamassa olisivat varsinkin ne noin 135 700 asuntokuntaa, joiden asuntoja muiden velkojen kokonaissumma ylittää 200 000 euroa. Korkotaso on riski Suomesta kirjeen allekirjoittaneita tahoja on 27. Mukana ovat muun muassa S-ryhmä ja Tuko Logistics, useita europarlamentaarikkoja ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Hall tuomittiin kolmen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan 150 000 bahtin eli noin 3 850 euron sakot. Hall on valittanut tuomiostaan. Finnwatch julkaisi vuonna 2013 raportin, jossa tarkasteltiin suomalaisten kauppojen omien tuotteiden vastuullisuutta. Juristi ja tutkija Andy Hall osallistui tutkimuksen tekemiseen. Raportin mukaan thaimaalaisella Natural Fruit -ananasmehutiivistetehtaalla käytettiin lapsityövoimaa ja työntekijöitä estettiin lähtemästä. Tehdas toimitti mehua S-ryhmälle, Keskolle ja Tuko Logisticsille. Natural Fruit haastoi Andy Hallin oikeuteen kunnianloukkauksesta ja tietokonerikoksesta. Andy Hall sai tukijoiltaan kukkia saapuessaan Thaimaan korkeimpaan oikeuteen Bangkokissa marraskuun alussa. Oikeus kumosi yhden Hallin saaman kunnianloukkaus syytteen, mutta aiempi ehdollinen vankeus tuomio pysyi voimassa. LE H TI K U V A / SA K C H A I LA LI T A P P H O TO P U H E E N A I H E Kumppanuudella vakinaiseksi AUTOTEHDAS Valmet Automotivella Uudessakaupungissa on menossa suuri rekrytointikampanja yli 1 000 uuden työntekijän löytämiseksi. Pääluottamusmies Mauri Partanen sanoo olevansa vain tyytyväinen Opteamin eli vuokratyöyrityksen valintaan kumppaniksi. – Opteamilla on maanlaajuinen rekrytointiverkosto. Opteam pystyy paremmin kuin kukaan muu etsimään sekä tuotannon työntekijöitä että toimihenkilöitä. Työsuhteet solmitaan Automotiven tehtaalla, mutta osa niistä on ainakin aluksi vuokratöitä. – Vuokratyöntekijällä on näytön paikka. Jos työntekijä vain haluaa jatkaa täällä, hänet kyllä vakinaistetaan, eikä uutta neljän kuukauden koeaikaa ole, Partanen kuvaa luottavaisena. Partanen pitää ”hienona liikkeenä” Automotivelta tätäkin. Metalliliiton pääluottamusmies saa olla myös vuokratyöntekijöiden perehdytyksessä mukana nyt kun Merzedes-Benzin maastoauton tuotantoa aloitetaan. Partanen on ollut vastaanottamassa jo useampaa sataa uutta työntekijää. – Saan tuoda liiton viestiä ja täytätytän liittymiskaavakkeet saman tien. Tavoitteena on nostaa järjestäytymisastetta. Ihan vaan muutama on jättänyt liittymiskaavakkeen täyttämättä. Asarjan yhteydessä emme päässeet kiinni vuokratyösuhteisiin. Modernisoitua Olkiluoto-tyyppistä parakkikylää rakennetaan, jotta ensiasuntoja löytyisi hätämajoitukseksi. Uusikaupunki on kyllä luvannut osoittaa kohteita kerrostalorakentamiseen, mutta kaupunki ei lähde itse vuokrakerrostalojen rakennuttajaksi. – Vähän enemmän rohkeutta minusta pitäisi kaupungilta löytyä. Partanen korostaa, että nyt kaupungin pitäisi uskoa tehtaan monivuotisiin suunnitelmiin. – Jo A-sarjan aikana korihitsaamo rakennettiin kokonaan uudestaan. Myös maalaamoa on automatisoitu. Tehdas on kasvanut hehtaarikaupalla ja lisää rakennetaan koko ajan. Jokaisen pitäisi havahtua siihen, että ei näitä hankkeita tehdä yhden tai kahden vuoden takia. SUVI SAJANIEMI H E D E -F O TO / LE H TI K U V A / O SV A LD H E D E N ST R Ö M AHJ1701_1-23.indd 7 20.12.2016 14:45:05
• 1 05.01.2017 Tuoreimmat vuoden 2015 PISA-tulokset kertovat, että suomalaiset nuoret kuuluvat matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa maailman osaavimpien joukkoon. Erityisesti 15-vuotiaat suomalaiset tytöt ovat maailman huippuja luonnontieteissä. Nuorista naisista saisi osaavia tekijöitä tekniikan maailmaan, mutta heitä ei kiinnosta. Nykyisin ammatinvalinta ja työnteko näyttävät olevan haluamisen ja tahto misen asioita siinä, missä parisuhteen muodostuskin. Eräs parikymppinen nuorimies kertoi, että tyttöjen kiinnostus lopahtaa, kun hän kertoo olevansa ammatiltaan hitsaaja. Silkkaan kiinnostamattomuuteen näyttävät tyrehtyvän niin vaihtoehtoiset urapolut kuin orastavat soidinmenotkin. Metallialojen ammattikoulutuksen osalta on havaittavissa hakijapula, ja ammatti-instituuteissa jää aloituspaikkoja täyttämättä. Kun opiskelijamäärät ovat olleet pääasiallinen koulutuksen rahoitusperuste, on metallialan ammattikoulutus ollut lujilla. Monessa opinahjossa on jouduttu lopettamaan koulutuslinjoja tai karsittu aloituspaikkoja. Vuonna 2018 voimaan astuvassa ammatillisen koulutuksen reformissa esitetään, että puolet rahoituksesta määräytyisi opiskelijamäärien perusteella. Kokonaisbudjettia supistetaan reippaasti. Leikattava summa vastaa laskennallisesti 18 000 koulutuspaikkaa. Tämän lain myötä rahoitusperusteita olisivat työllistyminen tai jatkokouluttautuminen ja suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat opiskelijamäärien lisäksi. Eikä tässä mitään pahaa ole, sillä ammattikoulutus kannattaa suorittaa tutkinnoksi keskeyttämättä ja sen tulisi johtaa työllistymiseen. Kannatettavia periaatteita molemmat. Kaikkein huolestuttavinta on nimittäin se, että 20–24-vuotiaista suomalaismiehistä lähes viidesosa ei opiskele eikä ole työelämässä. Tämä Eurostatin EU-tilastoista paljastuva nuorten miesten joutilaisuus on ilmiönä uusi. Sen selitetään johtuvan rakennemuutoksesta. Suomesta on viimeisten 30 vuoden aikana hävinnyt noin puoli miljoonaa työpaikkaa, joissa ei tutkintoa kysytä. Kun nyt mietitään, mistä löytyvät ammattitaitoiset nuoret tekijät vaikkapa telakoille ja autotehtaalle tilaussumaa purkamaan, on keksittävä jotakin uutta. Auttaisiko metallialan mediaseksikkyyttä lisäämään tv-ohjelma täynnä draamaa ja vaarallisia tilanteita? Tv-ohjelmillahan on lisätty ravintolaja rakennusalan suosiota niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. Tämän vaikkapa Lemmen levyseppä -nimisen tv-draaman myötä voisi muuttua tuon parikymppisen hitsaajanuorukaisenkin onni. Nimittäin sanoessaan tytölle olevansa hitsaaja, tyttö saattaisi vastata innostuneesti: ”Ai, niin minäkin olen”. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 UUDISTUNUT AMMATTIYHDISTYSLIIKE KEHITTÄÄ JÄSENISTÄÄN AKTIIVISIA TEKIJÖITÄ Uudenlainen ajattelu uusien jäsenien sekä oppilasjäsenien osalta on elintärkeää ammattiliittojen elinvoimaisuuden säilymiseksi. Jäsenmäärän lasku on ollut pitkäaikainen trendi monissa ammatti liitoissa, kun hyvin järjestäytyneet ikäluokat jäävät eläkkeelle, eivätkä työmarkkinoille tulevat uudet sukupolvet ymmärrä liiton merkitystä työurallaan. Harmittavan usein vasta ongelmien ilmentyessä liitytään liittoon. Perusteluna, ettei ole ollut tarvetta, eli vasta kun yksilö itse tarvitsee apua, hän tukeutuu muiden apuun. Käytännössä ammattiliittojen jäsenet turvaavat myös järjestäytymättömien yksilöiden oikeuden turvalliseen työelämään. Työehtosopimukset takaavat Suomessa reilut työelämän pelisäännöt, joita ei olisi ilman ammattiliittojen jäseniä. Ammattiliittojen tärkein tehtävä ei ole uhkailla lakoilla tai kiristää palkkaneuvotteluissa työnantajia. Julkisuudessa käydyistä keskusteluista jää mielikuva menneisyyden toiminnasta, mikä ei pidä paikkansa nykypäivänä. Sopiminen on aina ensisijainen vaihtoehto ammattiliitoille. Ammattiliitoissa on pyritty uudistumaan ja tekemään pienevillä resursseilla yhä laadukkaampaa työtä jäsenien hyväksi. Järjestäminen sekä jäsenhankinta ovat nousseet keskeiseen rooliin tässä kehityksessä. Työpaikoilla on nähty hienoja kasvutarinoita, kun jatkuvien riitojen keskellä on löydetty yhteisymmärrys ja sen jälkeen on menty yhdessä eteenpäin. Ammattiopistoissa ammattiliittojen oppilasjäsenten kanssa on löydetty yhä innostavampia tapoja herättää nuorten halua vaikuttaa pienemmällä mittakaavalla. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta nuorten aktivoiminen jo toisen asteen alusta asti ymmärtämään yhtenäisen vaikuttamisen pelisääntöjä on keskeisessä merkityksessä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Työpaikoilla järjestäminen merkitsee usein pidemmällä aikavälillä koko työyhteisölle viihtyisämpiä työpäiviä. Yksin ongelmien kanssa jäämisen sijaan, pyritään puuttumaan ja kannustamaan työntekijöitä puuttumaan epäkohtiin tekemällä ratkaisuehdotuksia työnantajalle. Ongelmien ennaltaehkäisy on parasta yrityksen elinvoimaisuuden kannalta, kun kaikki resurssit pystytään keskittämään työn tekemiseen. Tulevaisuudessa ammattiliittojen tärkein tehtävä on kehittää jäseniä huomaamaan itse työelämän ongelmakohdat sekä puuttumaan niihin laadukkaasti ja organisoidusti. Yhä kiihty vämmässä globaalissa taloudessa emme pärjää robottiajattelulla, vaan meidän tulee nähdä ihmiset työtehtävien keskeltä. Työelämässä ei pärjätä enää pelkällä pohjakoulutuksella, vaan työntekijöiden on osallistuttava koko työuran kestoiseen itsensä kehittämiseen. Tähän kehitykseen tulee ammattiliittojen yhä paremmin vastata tulevaisuudessa. Valitettavasti monilla nuorilla ei ole käsitystä työelämän perusasioista tai tietoa omista oikeuksistaan työmarkkinoilla. Toisen asteen koulutukseen olisi hyvä harkita oppitunteja työmarkkinajärjestöille, jotka voisivat omalta osaltaan kertoa nuorille työelämän haasteista. ARI WIGELIUS Tampere Lemmen levysepät ”Huolestuttavinta on, että nuorista miehistä lähes viidesosa ei opiskele eikä ole työelämässä.” ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1701_1-23.indd 8 20.12.2016 14:45:12
• 05.01.2017 1 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A A R I N A K A R I A M M AT T I L A I N E N 9 KONEASENTAJA JASU PIRSKANEN, 22 TYÖPAIKKA Astepa Oy, Lappeenranta ”Huoltoseisokki, laaja käsite” Mitä teet työksesi? Kaikkea, mikä liittyy metalliin ja ajoneuvoasentamiseen, hitsaamista, kaivoksen laitteistojen korjaamista. Niin, ja olen mukana tehtaitten huoltoseisokeissa. Mitä työtä huoltoseisokkiin kuuluu? Hankala kysymys, kun se on niin laaja käsite. Kahta samanlaista hommaa ei ole, mutta esimerkkitöitä ovat kulutusteräksen vaihto, halkeamien korjaus ja moottorin kokonaisen vaihdelaatikon vaihto. Millainen koulutus sinulla on? Ihan ammattikoulupohja, kävin koneja metallialan perustutkinnon ja sieltä sitten koneasentajaksi. Milloin tulit tänne? Tulin vuokratyöntekijäksi maaliskuussa 2015 ja minut vakinaistettiin syyskuussa 2015. Sitä ennen olin monenlaisissa hommissa vuokratyöntekijänä. Oletko tyytyväinen vakinaistamiseen? Todella tyytyväinen. Vuokratyössä oli huono puoli se, että tulevaisuutta ei pystynyt mitenkään suunnittelemaan. Työt oli viikko tai kuukausi–kaksi kerrallaan. Työsi hyvät puolet? Monimuotoisuus, joka päivä on jotain uutta ja erilaista. Viihdyn täällä. Työporukka on hyvä. Huonot puolet? Työ on rankkaa, on raskaita nostoja ja joutuu menemään ahtaisiin paikkoihin. Ja kesät talvet tehdään töitä. Vaikka ulkona olisi -25 astetta pakkasta, siellä ollaan ja töitä tehdään. Millainen on hyvä pomo? Fiksu, sopivan jämäkkä ja kuitenkin reilu. Entä hyvä työkaveri? Osaava ja sosiaalinen. Mitä harrastat? Autoja, BMW:n tekniikkapuolta. Ja minulla on koira, saksanpaimenkoira. Mitä toivot tulevaisuudelta? Mitäs tässä, töissä käydään ja eletään. AHJ1701_1-23.indd 9 20.12.2016 14:45:17
• 1 05.01.2017 10 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T P E K K A E LO M A A Ihmistä varten suunniteltu Valoa, valoa, valoa! Hietalahden laivanrakennustelakan vanha konepaja Helsingissä on suunniteltu niin, että siellä on valoa. AHJ1701_1-23.indd 10 20.12.2016 14:45:23
• 05.01.2017 11 1 ”Joka pilarinväliin on sijoitettu joko ikkuna tai oviaukko, lukuun ottamatta suunniteltuun valimorakennukseen rajautuvaa osaa. Ikkunat ovat välipuitteilla pieniin ruutuihin jaettuja puuikkunoita. Kolmen kerroksen läpi ulottuvia ikkunoita on päätyjen keskiosissa.” ”Holvattuja, leveitä ajoporttiaukkoja on eteläsivulla ja länsipäädyssä yksi, pohjoissivulla kolme. Portit ovat ikkunoilla varustettuja järeitä lankkuportteja.” ”Konepajahalliin on rakennettu kevyiden puurakenteisten väliseinien jakamia huone tiloja, joita valaisevat pieniruutuiset sisäikkunat.” Hietalahden telakka ja vanha konepajahalli – rakennus historiallinen selvitys ja inventointi. Helsingin kaupungin Tilakeskus. Ihmistä varten suunniteltu Valoa, valoa, valoa! Hietalahden laivanrakennustelakan vanha konepaja Helsingissä on suunniteltu niin, että siellä on valoa. V uonna 1916 valmistuneen, tiilillä verhotun teräsbetonirakennuksen omistaa nykyisin Skanska Talonrakennus Oy. Rakennusta hallinnoi Vuotekno Oy. Yritys on niin sanottu vuokrausoperaat tori. Yritys kunnostaa Telakanrannaksi ristityn alueen ja konepajan tiloja ja vuokraa niitä edelleen ennen kaikkea suunnittelijoiden ja muiden niin sanotusti luovaa työtä tekevien käyttöön. Konepajan tilavuokraus ei ole pelkästään bisnestä. Toimitusjohtaja Pekka Viukari on syvällisesti perehtynyt vanhaan teollisuusarkkitehtuuriin. – Tämä on sen aikaisen teollisuusarkkitehtuurin helmiä. Esikuvana oli AEG:n maailmankuulu suurkonepaja Berliinissä, jonka oli tehnyt tuon ajan johtava arkkitehti Peter Behrens. Hietalahden konepajan suunnitteli suomalainen arkkitehti Sune Maconi, joka oli kiertänyt monissa maissa teollisuusarkkitehtuuria oppimassa. – AEG:n suurkonepaja oli Maconille ehkä se keskeisin esikuva. Hän kuitenkin sovelsi suunnitteluperiaatteita Suomen oloihin. AHJ1701_1-23.indd 11 20.12.2016 14:45:27
• 1 05.01.2017 12 Suurkonepajan kokonaan lasista tehtyä kattoa ei Suomeen lumien takia tuotu, mutta päätyikkunoita suurennettiin vuoden pimeimpiä kuukausia ajatellen. Viukari toteaa, että arkkitehdit osasivat tuolloin elää luontoa kunnioittaen ja vanhojen mestareiden tietoja hyödyntäen. – Katsottiin mallia vanhoista kirkoista, maalaiskartanoista, isoista pohjalaisista tuvista. – Tämä rakennus on inhimillisesti suunniteltu, ja päivänvaloa otettiin sisään sen verran kuin tuntui mukavalta. Suuret päätyikkunat antavat itään ja länteen. Eteläisellä sivustalla ei ole niin suuria ikkunoita, että kesällä tulisi liian kirkasta tai lämmintä. Vanhojen suunnittelusääntöjen ja nykytietämyksen mukaan konepajassa on tehty kaikki oikein. Ikkunoita on seinäpinta-alaan nähden noin 30 prosenttia. Päälaivan eli sen suurimman hallin kahta puolta olevat sivulaivat ovat 5–7,5 metriä korkeita ja 7,5 metriä syviä, ja niissäkin ikkunoita on oikeassa suhteessa. Yhteys luontoon, ikkunasta näkyvät vihreät kasvit, puut ja vesi elvyttävät ja virkistävät. Hietalahden telakalla oli tämä yhteys ja vielä bonuksena se, että länsipäädyn ikkunoista näkyi telakan kuiva-allas. – Laivaa rakennettiin siinä heti rakennuksen ulkopuolella. Se näköyhteys oli hieno idea. Viukari muistuttaa myös, että päälaivaa kiersivät useammassa kerroksessa kävelyhyllyt. Sieltäkin syntyi yhteys luontoon, mereen ja ympäristöön. Suuret ikkunat antoivat myös työnjohtajien osastolta halliin. Viukari uskoo, että niin oli helpompi pitää yllä kanssakäymistä ja vuoropuhelua. VALO ON TALOUDELLISTA Viukari haluaa vaalia vanhaa rakennusperintöä. Ei yksin siksi, että se on sopusuhtaista ja kaunista. – Ikkunattomien tilojen vuokraus vie 3–4 kertaa pidempään kuin ikkunallisten. Jos niitä nyt ylipäänsä koskaan saa vuokralle. Ja maaseudulla nähdään, että ikkunaton, moderni rakennus voi jäädä kokonaan tyhjäksi, mutta vanhat ruukkialueet ovat täydessä käytössä. – Tutkimuksissa on todettu, että muutos ikkunattomista työpisteistä ikkunallisiin nostaa tuottavuutta 5–15 prosenttia. Vuotekno Oy:n kehitysjohtajalla Ulf Dahlmanilla on sangen hätkähdyttävä, omakohtainen kokemus valon vaikutuksista tuottavuuteen. – Työskentelin aiemmin Sryhmän autonmyynnissä. Meillä oli ensin Herttoniemessä toimitilat, joissa vain eräillä pomoilla oli ikkunalliset huoneet. Me kaikki muut istuimme avokonttorissa, vanhassa varastorakennuksessa, joka oli valaistu vain keinovaloilla. Olimme S-ryhmän tilastoissa aivan pohjasakkaa työ hyvinvoinnissa ja poissaoloissa. – Muutimme Petikkoon ja kaikki saivat ikkunalliset työpisteet. Henkilöstö pysyi samana ja kaikkien työtehtävät pysyivät samoina. Mikään muu ei muuttunut paitsi se, että saimme ikkunat. – Muutoksen jälkeen nousimme hyvinvoinnissa ylimpään kvartaaliin. Meidän tuottavuutemme nousi 3 miljoonalla vuodessa 800 miljoonan liikevaihdosta. Siis viivan alle tuli 3 miljoonaa lisää, Dahlman toteaa. Viukari toteaa, että vanhaankin teollisuusrakennukseen saattaa ikkunoiden lisääminen onnistua hintaan 200–400 euroa/ikkunaneliö. Isommissa pinta-aloissa saattaa päästä tätä halvemmalla. Uudisrakennuksissa pitäisi päästä 200 euron hintatasoon neliöltä. Keinovalojen vaikutusta ihmiseen ei ole Viukarin mielestä tutkittu Pohjoismaissa tarpeeksi. – Valkoinen loisteputkivalo häiritsee unen laatua. Ja LED-valoissa on ehkä ajateltu hyvää ympäristön kannalta. Mitä ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin? Viukari kysyy. – Lamppujen vaikutusta pitäisi tutkia Suomen oloissa sokkotesteillä paljon enemmän. MUODIN SIJAAN JÄRKEÄ Toimitusjohtaja Viukari ei anna korkeita arvosanoja suomalaiselle nykyarkkitehtuurille. – Arkkitehtuurissa palvotaan nimiä ja juostaan muotivirtausten perässä. Myydään voimakkaita värejä, vaikka ne tekevät tilan levottomaksi ja turvattomaksi. Miksei vanhojen mestareiden suunnittelua enää osata arvostaa? Ja kuka haluaisi oikeasti istua akvaariossa? Viukari kysyy. Erikoisen huonosti nuo kantti kertaa kantti akvaariot eli lasiseinärakennukset sopivat Suomeen säittemme takia. – Rakennukset viilenevät ja syövät energiaa talvella, ja ovat liian kuumia kesällä, Viukari kuvaa nykyvirtausten järjettömyyttä. Vuotekno on saanut Telakanrannasta aina vain uusia osasia kunnostettavakseen ja vuokrattavaksi edelleen. Vuokraajia riittää. Saman yritys on nähnyt jo aiemmin Vuosaaressa, jossa se on toiminut samanlaisena vanhan telakkaalueen vuokrausoperaattorina kuin Hietalahdessa. Vanhan punatiilisen rakennusarkkitehtuurin inhimillisyys, vankkuus ja laatu näkyvät muussakin kuin valon ihannemäärässä. – Kaikki asiakkaamme ovat tyytyväisiä tilojen lämpötilaan ja ilmanvaihtoon. 1970–80-luvulla tehdyistä tiloista tulee sen sijaan valituksia yllättävän usein. Niiden tekniikka on aivan liian monimutkaista. Kun rakennuksen yhdessä päädyssä säädetään jotain, koko rakennus pitää käydä läpi. On yritetty rakentaa liian hienoa ja epäonnistuttu. Pekka Viukari on ollut johtamassa vanhan konepajan kunnostusta uusille vuokra laisille. Valoisiin tiloihin ihastuneiden yrittäjien joukossa on Milla Ahola, joka suunnittelee yritysilmeitä. Suuret päätyikkunat antavat itään ja länteen. Konepajarakennuksessa ei ole enää teollisuustoimintaa. Konepajaa vuokrataan monenlaisille yrittäjille kahvilan pitäjistä alkaen. ”Ikkunalliset työtilat lisäävät tuottavuutta 5–15 prosenttia.” AHJ1701_1-23.indd 12 20.12.2016 14:45:30
• 05.01.2017 13 1 Valo voittaa ? ? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen tuntee valon. Ja valottomuuden. – Kyllä, luonnonvalolla on vaikutusta. Se luo psyykkistä energiaa ja toimintatarmoa. Mieliala paranee. Valolla on suorat fysiologiset vaikutukset ihmiseen, sillä se säätelee sisäistä vuorokausirytmiämme eli niin sanottua sisäistä kelloamme. – Sisäinen kellomme on kimppu hermosoluja. Tieto kulkee suoraan silmänpohjan verkkokalvolta aivoihin. Valo vaikuttaa hormoneihin, vuorokausija unirytmeihin, aineenvaihduntaan, vireystilaan ja mielialaan. Sillä on siis laaja-alaiset vaikutukset, Partonen toteaa. Ihminen voi auttaa omaa hyvinvointiaan pitä mällä sisäisen kellonsa ajassa. Nykyinen, kaupungistunut elämäntapamme näet saa kellomme jätättämään. Tämä taas tekee unesta liian lyhyen ja usein vielä pätkittäisen ja huonolaatuisen. – Jos nukkuu liian vähän tai sisäinen kellomme jätättää paljon, ruokahalu muuttuu. Paino nousee. Tarmo vähenee, ja liikuntakin jää vähemmälle. Sosiaalinen kiinnostus ja aktiivisuus vähenevät. On ihan tavanomaista, että itsensä kanssa vielä pärjää, mutta toisten kanssa tulee helposti riitaa. Alakulo iskee ja ärsyyntyy helpommin, Partonen luettelee. Sisäisen kellomme viisareita haluaisi vielä siirrellä työvuoroista tai sosiaalisen elämän aikatauluista piittaamatta meidän hyvin, hyvin yksilöllinen oma rytmimme ja unentarpeemme. Riittävä uni voi tarkoittaa mitä tahansa 6–9 tunnin levon väliltä. Äärim mäinen aamuvirkku voi haluta mennä nukkumaan jo kello 18 ja äärimmäinen iltavirkku vasta kello 3 yöllä. – Mutta tavanomaisimmin nukahtamisikkuna avautuu noin klo 21. Keho viestittää kyllä, milloin pitäisi mennä nukkumaan ja keho viestittää myös luontaisen tuntimäärän jälkeen, milloin pitäisi herätä. Näiden nukahtamisja nousemisakkunoiden avautuessa kannattaisi toimia, Partonen alleviivaa. Kesällä pitäisi nousta kello 5:n ja 9:n välillä eli herätä valoon. Luonnonrytmin mukainen herääminen valoon pitää sisäisen kellon hyvin ajassaan. Päivällä valolla ei ole niin voimakkaita vaikutuksia. – Näin se vaan on, Partonen pahoittelee. Tosin valoisassa oleskelu päivälläkin kyllä virkistää, ja tutkimusprofessori ei pidä lainkaan hassumpana ajatusta valotauoista. Ikkunattomista tehdashalleista voisi lähteä tupakkataukojen sijasta valotauoille ulkoilmaan, jollei isojen, avarien ikkunoiden läheisyyteen ole pääsyä. Kun Suomi nyt sijaitsee niille leveysasteilla kuin sijaitsee, Partonen suosittelee kirkasvalolamppujen käyttöä riittävän aamuvalon saamiseksi talvisaikaan. – Kirkasvalolampun käyttö on ihan hyvä tapa lievittää kaamosoireita. On tärkeää käyttää lamppua riittävän pitkään ja käyttöohjeiden mukaisesti. Yöpöydällä voi olla myös sarastusvalo. Näitä on ihan hyvä yhdistää. Unirytmin säännöllisyys ja unen laatu paranevat. Partonen muistuttaa, että töissä tarvittavan vireystilan säilyttämiseksi pitää Suomen oloissa keinovalon olla riittävän kirkasta ja voimakasta. Mutta illalla kotona ei sitten enää pidäkään oleilla sinisävyisten, päivänvaloa matkivien lamppujen loisteessa. Tietotekniset laitteet pitäisi sulkea viimeistään 1–2 tuntia aiemmin. Onko suomalaisesta rakentamisesta kadonnut valon taju? Partonen toteaa, että aiemmin niin teollisuuskuin asuinrakennuksetkin sijoiteltiin jo ilmansuunniltaan optimaalisesti. Valoa ei tullut liikaa tai liian vähän, lämpöä ei hukattu suunnittelulla. Partonen kertoo vierailleensa esimerkiksi uudenuutukaisessa kerrostalossa Helsingin Lautta saaressa, missä iso lasiparveke antoi kaakkoon eli viimaiselle merelle. – Parvekkeella oli hyvin kylmä, ei se nyt kovin viihtyisä ollut. – Minusta tuntuu, että nämä arkkitehtuurin virtaukset tulevat Suomeen ulkomailta. Suomessa pitäisi ottaa huomioon se, että lämmön ja valon vaihtelut ovat vuodenaikojen välillä hyvin suuret. AHJ1701_1-23.indd 13 20.12.2016 14:45:33
• 1 05.01.2017 14 ”Kiva kattella ikkunoista aina tuonne koskelle, kun vesi juoksee. Kyllä minä ajattelen paljon valoa.” Koneenkäyttäjä Eija Nieminen on tyytyväinen valoisaan työpaikkaansa Jokioisten Lankatehdas Oy:ssä Loimijoen rannalla. ? ? Luonnonvalon virkistävyydestä ja ehdottomasta tärkeydestä hyvinvoinnillemme samoin kuin luontokokemusten välttämättömyydestä on tehty tutkimuksia etenkin 1980-luvulta lähtien. Valo määrittelee montaa osaa hormonitoiminnastamme. Valo vaikuttaa hyvänolon hormonina tunnettuun serotoniiniin ja unta tuovaan melatoniiniin. Riittävä luonnonvalo ehkäisee masennusta ja muita psykiatrisia sairauksia ja nopeuttaa taudeista toipumista. Leikkauspotilaat toipuvat nopeammin ja kärsivät lievemmistä kivuista sellaisissa ikkunallisissa huoneissa, joista näkyy metsää ja taivasta kuin ne, jotka näkevät huoneestaan vain kiviseinän. Auringonvalo säätelee luonnollista, yksilöllistä vuorokausirytmiämme. Mitä vähemmän luonnonvaloa ja mitä enemmän (huonolaatuista) keino tekoista valaistusta, sitä pahemmin tämä rikkoo ja häiritsee untamme, laskee vireystasoamme ja tärvelee terveyttämme. Sellaisten koulujen oppilaat, joiden luokka huoneisiin pääsee paljon luonnonvaloa, selviy tyvät paremmin kokeissa. Toimistotyöntekijät, joiden työhuone on ikkunallinen, nukkuvat keskimäärin 45 minuuttia pidempään öisin kuin ikkunattomissa työskentelevät. Liian lyhyet yöunet aiheuttavat masennusta, lihomista, muistiongelmia ja psykomotoristen taitojen ja huomiokyvyn heikkenemistä. Ikkunallisissa tiloissa työskentelevät kuntoilevat enemmän. Sairaanhoitajat, jotka voivat nauttivat päivänvalosta työvuoronsa aikana, pystyvät parempaan vuorovaikutukseen työtovereittensa kanssa ja ovat ystävällisempiä potilailleen kuin ne hoitajat, jotka eivät näe päivänvaloa. Kaupungistuminen vääristää vuorokausi rytmiämme aina vain enemmän. Kaupungeissa asuvat viettävät keskimäärin 87 prosenttia vuoro kaudesta sisätiloissa. Ikkunallisten, valoisien työ tilojen luominen on ensiarvoisen tärkeää. Jos tämä ei jostain syystä olisi mitenkään mahdollista, täytyisi työntekijöiden päästä ainakin tauolla nauttimaan päivänvalosta. Lähteet: Suomalaiset ja englanninkieliset tieteelliset tutkimukset. Esimerkiksi: Tilaa ihmiselle – Tilan terveysja hyvinvointivaikututusten huomiointi tilasuunnittelussa. Opinnäytetyö. Syksy 2013, Katja Änkilä. Vuorokausirytmi ja unen säätely. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. The human circadian clock entrains to sun time. Current Biology Vol 17 No 2 Ei hyvinvointia ilman valoa Ikkunoista näkyy koskelle Jokioisten Lankatehdas Oy tekee valssilangasta monenlaista lankaa ja verkkoa. Tuotannon työntekijöitä on kymmenen. Eija Nieminen on Suomen ainoa piikkilangan tekijä. Hänen työhönsä kuuluvat piikkilangan valmistamisen ohella esimerkiksi paalauslankojen kelaaminen ja säkinsuunsiteiden tekeminen. Hän on viihtynyt samassa työpaikassa 27 vuotta. – Saa olla niin vapaasti ja tehdä omaan tahtiin. – Jatkuva hämäryys pitää ihmisen väsyneenä. Valo on tosi tärkeä juttu minulle. En minä tulisi toimeen, jos asuisin tuolla jossain kaamosrajalla, Nieminen toteaa. Työajatkin ovat mieluisat. Niemisen vuoro alkaa kuudelta ja loppuu kahdelta. – Pääsen aina pois, kun on vielä valoisaa. Kesällä on vielä edessä se pitkä valoisa ilta. Kesällä ja keväällä ikkunat voi aukaista. On kivaa, kun kevään hajut leijaavat sisälle. Toisenlaisiakin oloja on nähty. – Kolmisenkymmentä vuotta sitten olin teurastamolla töissä. Siellä ei ollut ikkunoita ollenkaan. LANKAA PERINTEIKKÄÄSTI – Meillä on Ovakon kaltaisia suuryrityksiä asiakkaina. Mutta yhtä hyvin meillä voi olla asiakas, joka ostaa muutaman kilon rautalankaa käsityöharrastukseensa, toimitusjohtaja Jarno Nummi toteaa yrityksen asiakkaista. Jokioisten Lankatehdas Oy:n vuonna 1946 valmistunut tuotantorakennus on osa Jokioisten ja samalla Forssan teollisuusseudun vanhaa punatiiliarkkitehtuuria. Koko alue kartanoineen, tehtaineen, varastoineen ja meijereineen on valtakunnallisesti merkittävää, rakennettua kulttuuriympäristöä. – Saattaa hyvinkin olla, että tämän rakennuksen on piirtänyt Finlayson-yhtiöitten silloinen hovisuunnittelija, Nummi sanoo. Jo vuonna 1804 tähän Loimijoen kosken partaalle perusti Jokioisten kartanoiden silloinen herra kankirautapajan. Rakennuksia on alueelle kohonnut, rakennuksia on purettu ja rakennuksia on muuteltu. Lankatehtaan nykyinen kaksikerroksinen tuotantorakennus pystytettiin alun perin naulatehtaaksi. Päällimmäisenä ja eräänlaisena kolmantena kerroksena rakennuksessa on viistoista ikkunalaseista tehty kattorakennelma, joka tunnetaan nimellä ”lyhty” tai ”lanterni”. Se päästää valoa sisään yläkautta. Perinteinen on seutu, perinteinen on monen perheen tarinakin. – Minun isoisäni oli rakentamassa tätä tehdasta. Minun isäni oli täällä töissä kymmeniä vuosia. Ja minä menin tuohon naulatehtaalle 15-vuotiaana töihin, Nummi selittää. Langanvetäjä, pääluottamusmies Jarno Nummenranta ei häviä perinteissä etunimikaimallensa. – Minun isäni oli täällä langanvetäjänä ja pääluottamusmiehenä, Nummenranta naurahtaa. AHJ1701_1-23.indd 14 20.12.2016 14:45:36
• 05.01.2017 15 1 – Kovilla pakkasillakin täällä säilyi lämpö +20-asteessa. Nyt palellaan, kun täällä voi olla vain seitsemän plusastetta. Mutta eihän siinä muuta kuin riittävästi vaan vaatetta päälle, pääluottamusmies Nummenrata toteaa. – Sinkityksen lopettaminen oli yrityksen kannalta kyllä täysin oikea ratkaisu, Nummi huomauttaa. Linjalla käytetyt sinkki, lyijy ja suolahappo eivät olleet työsuojelullisesti mikään helppo asia vanhassa tehdasrakennuksessa. Nyt sinkitettyä lankaa kyllä käytetään tuotteissa, mutta se ostetaan muualta. ”PÄÄSIN TÄNNE!” – Ihanaa, pääsin tänne! Metallityöntekijä Johanna Helminen ei voisi olla tyytyväisempi. Haastattelua tehtäessä hänellä on takanaan puolitoista kuukautta töitä metallilangan katkaisukoneella. Yt:t olivat vieneet häneltä ensin työpaikan Pintoksen naulatehtaalta. Sen jälkeisistä leipomotöistä hän lähti itse, kun paikka langantekijänä avautui. Tehtaan valoisuus on yksi Helmisessä hyrisevän tyytyväisyyden aiheuttajista. – Leipomossa ei ollut ikkunoita, vaikka muuten valaistus oli hyvä. Pintoksella ikkunoita oli vaan ylhäällä. Mutta kun ajoi sinkityshallin läpi, aurinkoinen sää oli oikeastaan pahasta. Näki, miten pölyistä ilma oli. Syksyn pimeillä on aurinkoa ikävä. – Valoisuus tuo jaksamista, ehdottomasti tuo! Täällä on tosi kiva, kun muutamasta paikasta näkee tuonne joelle. On makean näköistä, kun koski kuohuu. Ja kun aurinko paistaa, heijastaa se valon tänne. Tulee hyvä fiilis. Koneenkäyttäjä Janne Tykin tehtäviin kuuluu rautalangan katkomista ja suoristamista, samoin rakennusverkon ja eläinsuoja-aidan valmistamista. Hän kuvaa, että luonnonvaloa ei ole töiden tekemiseen tarpeeksi tässäkään tehtaassa, vaikka ikkunoita onkin. Keinovalaistusta on tosin parannettu paljon viime aikoina. Aiemmin Tykki on ollut töissä paljon pimeämmissäkin paikoissa. – Aina on ollut verhoukset tai teippaukset edessä niin, että ikkunoista ei ole näkynyt pihalle. Hänellä ei ole tietoa siitä, miksi päivänvalo oli viety työntekijöiltä. Tosin hän pohdiskelee, olisiko hänen elektroniikkatyöpaikassaan ollut kyse teollisuusvakoilun estämisestä. Tykki toteaa, että hän ei ole erikoisemmin mietiskellyt työpaikkansa valoisuutta tai valottomuutta. Kotona hän sanoo kuitenkin vaihtaneensa kaikki lamput pois ”tunkkaisista” keltaisista sävyistä kirkkaampiin päivänvalolamppuihin. – Ainahan on mukava homma, että on valoisaa. Talvisin taidan olla vähän väsyneempi, en niin energinen. Sohvalla makoilua ja lapsen kanssa leikkimistä, siihen aika kuluu, Tykki summaa suomalaisen talven, tuon valosta vajaan vuodenaikamme vaikutuksia. a Kaksikerroksisen tehdashallin ikkunarivistö on kuitenkin ollut pakko levyttää ja eristää umpeen toiselta seinältään. – Me olemme joutuneet laittamaan tuhansia euroja särkyneiden ikkunoiden korjaamiseen, Nummenranta huokaa. Tuo toinen seinä antaa nimittäin Jokioisten kartanon puutarhaan. Paikkakunnan nuorisolla on ollut tapana heitellä omenasatoa lankatehtaan ikkunoihin helähtävin ja kallein seurauksin. Toinen syy ikkunoiden sulkemiseen on lämmönhukka, joka on muodostunut ongelmaksi kuuman sinkityslinjan lopetuksen jälkeen. RAKENNUS KERTOO LAADUSTA Lankatehtaan omistavat Nummen kanssa kaksi muuta paikallista yrittäjää. Tehdas oli ensin pari vuotta samaisessa rakennuksessa vuokralla. – Meille oli kyllä tarjolla Siporex-halli, mutta ei ole kertaakaan kaduttanut, että ostimme tämän, Nummi toteaa. – Käytämme sijaintia ja rakennusta mainonnassa. Jo ne osoittavat, että olemme osa vanhaa ja laadukasta, suomalaista terästeollisuutta. – Pääasia tämän rakennuksen suunnittelussa on ollut se, että tänne saadaan valoa. Ulkonäkökin miellyttää silmää. Tuon ajan arkkitehdit kauhistuisivat, jos näkisivät nykyajan halleja. Niissä ei ole ikkunoita ollenkaan tai vain nauha ylhäällä, Nummi huomauttaa. Investointeja vanha ja arvokas rakennus vaatii. Ikkunoita entisöidään nyt yhteistyössä Museoviraston kanssa. Työn tekee Tammelassa sijaitseva restaurointiliike. Pääluottamusmies Jarno Nummenranta (vas.) ja toimitusjohtaja Jarno Nummi osaavat osaavat arvostaa Lankatehtaan vuonna 1946 valmistunutta rakennusta. Se on hieno esimerkki Forssan seudun teollisuusarkki tehtuurista. AHJ1701_1-23.indd 15 20.12.2016 14:45:38
• 1 05.01.2017 16 Tervetuloa Suomen tyytyväisimpien asiakkaiden joukkoon Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Turvan vakuutukset ovat pitkän päälle edullisia ja palvelu korkeatasoista. Turvalla on tutkitusti* Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat, joiden mukaan Turvasta saa myös eniten vastinetta rahalle. Nyt on hyvä hetki liittyä joukkoon! Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan * EPSI Rating Vakuutus 2016 -tutkimus Nyt uuteen liikennevakuutukseen jopa 80 % bonus. Tutustu osoitteessa turva.fi/liikennevakuutus 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X 225x297_Ahjo_nro1_Epsi_LiVapallo_Turva_05012017.indd 1 12/1/2016 3:11:28 PM AHJ1701_1-23.indd 16 20.12.2016 14:45:39
• 1 T E K S T I M IK A P E LT O N E N / U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 05.01.2017 TYÖELÄMÄ Suomen työmarkkinat joustavat, mutta ne ovat samalla jakautuneet kahtia, toteaa tutkija Tiina Soininen tuoreessa väitös tutki muksessaan. – Alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus kaikista alkaneista työsuhteista kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1998–2007. Palkkajoustavuus ja työn vakauden joustavuus korvaavat osittain toisiaan. Soinisen mukaan tämä ei tarkoita, että joissakin yrityksissä käytettäisiin korkeapalkkaisia, mutta lyhyitä työsuhteita. Työmarkkinoiden vakaus vaihtelee myös yritysten sisällä. – Työvoiman käytön kannalta keskeistä on, että työsuhteen jatku vuus ja palkka kompensoivat keskenään. Turvallisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa palkka on usein matalampi kuin lyhyessä työsuhteessa, Soininen toteaa tutkimuksessaan. Kun yritykset etsivät uutta työvoimaa, niiden pitäisi hänen mielestään muistuttaa, että tarjolla oleva pienipalkkainen työsuhde on jatkuva. Suomessa työmarkkinoilla joustavat ensisijaisesti työttömät, ikääntyvät ja heikosti koulutetut. Tästä on Soinisen tutkimuksen mukaan seurannut, että työttömistä on tullut kierrätettävää työvoimaa. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti PK-sektorin työmarkkinoihin. – Voi olla, että työmarkkinoiden kasvavan epävarmuuden takia työntekijät eivät halua tai uskalla vaihtaa työpaikkaa. Työpaikan vaihtamisen houkuttimien tulisi olla suuremmat, jotta siihen liittyvät riskit eivät nousisi liian suuriksi. Kahtia jakautuneet työmarkkinat Vaarallisesta tuli turvallinen TURVALLISUUS Rauman satamassa päätettiin neljä vuotta sitten panna työturvallisuusasiat kuntoon. Ryhtiliikkeen ansiosta aiemmin vaaralliseksi mielletty työpaikka elää nyt kolmatta tapaturmatonta vuottaan. Satamassa turvallisuus alkaa portilta: autot tunnistetaan rekisterinumeron perusteella ennen kuin puomi nostetaan. Nopeusmittarit valvovat, että portin sisäpuolella ei kaahailla. Mittari näyttää hymynaamaa, kun nopeus on kohdillaan. Jos vauhtia on liikaa, hymiö muuttuu punaiseksi ja irvistää. Satamaan tulevia vierailijoita vaaditaan suorittamaan turvallisuusperehdytys joko etukäteen verkossa tai asiakastietokoneella sataman pääportin aulassa. Satamatoimistossa vierailijalle annetaan kypärä, huomioliivi ja turvajalkineet. Suomen kolmanneksi vilkkain satama luokiteltiin vuonna 2014 Nolla tapaturmaa -foorumissa kakkostasolle ensimmäisen tapaturmattoman vuoden jälkeen. Aina ei Rauman satamassa ole ollut yhtä hyvin. – Monenlaista turvallisuuskulttuuria ja sen puutetta on tullut nähdyksi. Olen nähnyt myös sellaisia työtapoja, vaaratilanteita ja läheltä piti -tilanteita, joista en kehtaa edes kertoa. Pahimmalta on onneksi vältytty, kertoo työsuojeluvaltuutettu Petri Heimonen TTT-verkkolehdessä. Hänellä on 34 vuoden kokemus satamasta. – Nykyään homma toimii, koska turvallisuuteen kiinnitetään huomiota aivan eri tavalla kuin ennen muinoin. Heikko tiedonkulku kuormittaa KUORMITUS Epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire ja vaikutusmahdollisuuksien puute kuormittavat työntekijöitä. Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä etenkin heikko tiedonkulku ja jatkuvat muutokset lisäävät kuormitusta. Tulokset käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille tekemästä Työsuojelupaneelista. – Myös rakentavan palautteen ja arvostuksen puute oli havaittavissa monella työpaikalla, toteaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta. Omailmoitus lyhensi sairauslomia SAIRAUSLOMA Omailmoitus on käytössä runsaalla kahdella kolmasosalla yksityisen sektorin työpaikoista. Äkillisen sairastumisen vuoksi työntekijä voi olla pois työstä omailmoituksella 1–3 työpäivää. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan päivästä kolmeen päivään kestävien poissaolojen keskimääräinen pituus lyheni työpaikoille, joilla omailmoitus oli otettu käyttöön. Myös luottamus henkilöstön ja johdon välillä kasvoi. Poissaolojen kokonaismäärää omailmoitus ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan juuri muuttanut. Tervetuloa Suomen tyytyväisimpien asiakkaiden joukkoon Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Turvan vakuutukset ovat pitkän päälle edullisia ja palvelu korkeatasoista. Turvalla on tutkitusti* Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat, joiden mukaan Turvasta saa myös eniten vastinetta rahalle. Nyt on hyvä hetki liittyä joukkoon! Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan * EPSI Rating Vakuutus 2016 -tutkimus Nyt uuteen liikennevakuutukseen jopa 80 % bonus. Tutustu osoitteessa turva.fi/liikennevakuutus 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X 225x297_Ahjo_nro1_Epsi_LiVapallo_Turva_05012017.indd 1 12/1/2016 3:11:28 PM AHJ1701_1-23.indd 17 20.12.2016 14:45:42
• 1 05.01.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A A R IP E K K A K E R Ä N E N 18 talossa. Sielläkin oli niin monitaitoiset ammattilaiset, että ei se kaveri nopeasti olisi mistään taikonut samanlaisia tilalle. JÄRJESTÄMISOPIT AVUKSI MUISSAKIN TEHTÄVISSÄ Vainion ensimmäinen askel Metalliliiton toiminnassa oli, kun häntä pyydettiin ammattiosaston nuorisovastaavaksi. Sen jälkeen hän lähti hankkimaan lisäoppia Murikkaan nuorten kampanjapäiville. Ja vuoden 2015 kesällä häntä pyydettiin ehdokkaaksi liittokokousvaaleihin. – Menin läpi, olin yllättynyt, että niin moni kannatti minua. Liittokokouskin oli aikamoinen kokemus. Parissa vuodessa ay-liikkeestä onkin tullut Vainiolle elämäntapa. Työpaikallaan, selluja paperiteollisuuden koneita ja laitteita valmistavalla AFT:llä hän on ollut vuodenvaihteesta lukien varapääluottamusmies. – Kun meillä vaihtui pääluottamusmies, niin uusi pääluotto ja monet työkaverit pyysivät minua ryhtymään varaksi. Vainion mielestä AFT:llä, kuten koko Metalliliitossa, tärkeintä olisi luoda hyvää yhdessä tekemisen meininkiä. – Tehdään päätöksiä niin, että tieto varmasti kulkee kaikille. Ja aidosti neuvottelemalla työnantajan kanssa, esimerkiksi loma-ajoista. Tilauskannan mukaan pitää elää, mutta jos lomia pätkitään ihan silpuksi, niin rajansa kaikella. Ja vaikka työnantajalla on päätösvalta, niin kyllä tänä päivänä pitäisi olla neuvottelukulttuuria. Ammattiosastonsa nuorisojaostossakin Vainio lähtee liikkeelle puhtaalta pöydältä, sillä jaosto on uusi. Hän on sen suhteen toiveikas. – Meillä on kuusi henkeä nimetty jaostoon. Ja nyt meillä on oma budjetti, se helpottaa todella paljon toiminnan suunnittelua ja tapahtumien järjestämistä. Mennään laskettelemaan, jääkiekkoa katsomaan, valmistuville oppilasjäsenille pidetään oma tapahtumansa, Vainio luettelee. Hänellä on nuorisotoiminnassa etunaan myös järjestäjäkoulutuksen ja -työn tuoma kokemus siitä, miten ihmisiä saa liikkeelle ja osallistumaan. – Kaikki tiedot ja taidot käytetään hyväksi, liikutetaan sitten aikuisia tai nuoria. a TO I M I JA ”Täytyy haastaa omat sisäiset esteensä, mennä niiden yli.” VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES Sini Vainio TYÖPAIKKA Aikawa Fiber Technologies Oy, Varkaus LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston nuorisovastaava 2015–, järjestäjä 2016/9–2016/12, varapääluottamusmies 2017– JÄRJESTÄJÄ pyrkii tukemaan työntekijöiden omaa aktiivisuutta, liiton jäsenmäärän kasvua ja luottamushenkilöiden valintaa. Kovat kolme kuukautta Sini Vainio teki kolme kuukautta töitä järjestäjänä. ”Hyvä ja antoisa kokemus, mutta samalla tosi rankka”, Vainio kuvailee. Nuoret yhteiskuntavaikuttajina -kurssi Murik ka-opistossa toukokuussa 2016 lähetti Sini Vainion järjestämisen tielle. Kurssilla järjestäjät puhuivat kokemuksistaan ja joku vihjaisi, että miksei Vainiokin hakisi tehtävään. – Olin että jaa, miksei. Kypsyttelin ajatusta, sitten laitoin hakemuksen aluetoimistoon ja tulin valituksi, hän muistelee. Varkaudessa Aikawa Fiber Technologies Oy:lla tarkastaja/jälkityöntekijänä työskentelevä 31-vuotias Vainio haki opintovapaata ja sai työnantajan suostumuksen. – Sitten vaan lähdettiin. Ensin oli koulutus Helsingissä kahdessa pätkässä, ja syys kuusta joulukuuhun tein järjestämistä. TULOKSIA TULI Ei ole helppoa mennä puhumaan tuntemattomille. Eikä asiaa helpota, jos puheenaiheena on niinkin järeä kysymys kuin edunvalvonta ja järjestäytyminen. – Täytyy haastaa omat sisäiset esteensä, mennä niiden yli, Vainio sanoo. Käytännössä järjestämistä tehtiin siten, että aluetoimistossa valittiin yritykset, joita lähestytään. Järjestäjät ottivat yhteyttä niissä työskenteleviin Metalliliiton jäseniin puhelinsoitoin. Reaktiot olivat Vainion mukaan etupäässä positiivisia, osin hämmentyneitä. – Moni sanoi, että ensimmäinen kerta ikinä, kun joku liitosta on yhteydessä heidän työpaikkaansa. Osa yhteydenotoista johti käyntiin työpaikalla. Ne olivat pieniä, alle 20 hengen yrityksiä. Parhaat kokemukset antoivat uskoa siihen, että järjestämistyöllä voidaan saada aikaan todella paljon. – Oli hienoa nähdä rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat lähteä edustamaan porukkaa, sanoo Vainio. Erityisen tuloksekas järjestäjien yhteydenotto oli Varkauden lähellä sijaitsevassa alihankintakonepajassa. – Ennen kampanjaa siellä ei ollut luottamushenkilöitä. Mutta juttelin ensin puhelimessa työntekijöitten kanssa, sitten menin paikan päälle ja puhuttiin livenä. Seuraavaksi pyysin heitä käymään aluetoimistolla. Mietittiin heidän kanssaan yhdessä, mihin he haluaisivat työpaikalla muutosta ja mitä niille asioille voisi tehdä. Lopputulos meni järjestämisen oppikirjan mukaisesti: yritys sai ensimmäistä kertaa historiansa aikana pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Kummallakaan ei ollut aiempaa aktiivisuutta Metalliliitossa. VÄLILLÄ KIVIREEN KISKOMISTA Kolmen kuukauden aikana läheskään kaikki ei tietenkään mennyt kuten oppikirjan sivuilla. Heti ensimmäinen järjestämisen kohteeksi valittu työpaikka tuotti vesiperän. – Ei vaan ollut porukka valmis lähtemään mukaan. Ja eihän ketään voi pakottaa. Jäi olo, että työnantaja ehkä veteli naruista siellä taustalla, Vainio kertoo. Keskustellessaan työntekijöiden kanssa Vainio sai monta kertaa mennä perusasioiden äärelle – miksi ammattiliitto on olemassa? – Yleinen mielikuva on, että Metalliliitto on Riku Aalto tai rakennus Hakaniemessä. Silloin sai selvittää, että liitto on yhtä kuin sen jäsenet työpaikoilla. Toinen yleinen kommentti oli, että liitto ”ei tee mitään”. – Tähän vastasin yleensä suoraan, että jos te ette itse ryhdy tekemään täällä ja järjestäytymään, niin ei kukaan muu voi teitä auttaa. Edunvalvonta on myös työntekijöitten omissa käsissä. Mielenkiintoisia olivat myös työnantajien asenteet työpaikalle saapunutta, Metalliliiton keltaiseen huomioliiviin pukeutunutta nuorta naista kohtaan. – Yksi oli niin liittovastainen kuin vain ihminen voi olla. Ja oli lisäksi verbaalinen lahjakkuus, puhui koko ajan. Sanoi, että elä sie tyttö sekkaannu niihin liiton hommiin, tee vaan rehellistä työtä niin kuin nuo meidän äijätkin. Hänellä oli vahvana ajatus, että kaikki liiton aktiivit ovat jotain työnvieroksujia. Eräs yrittäjä sai ahaa-elämyksen kuultuaan, että Vainio oli ollut mukana Operaatio Vakiduuni -kampanjassa, jonka teemana on nollatuntisopimusten vastustaminen. – Hän tuli kysymään minulta, miten niitä nollatuntisopimuksia voi toteuttaa. Sanoin, että älä sellaisia tee, jos haluat pitää työntekijät tässä AHJ1701_1-23.indd 18 20.12.2016 14:45:43
• 19 ”Täytyy haastaa omat sisäiset esteensä, mennä niiden yli.” Kovat kolme kuukautta AHJ1701_1-23.indd 19 20.12.2016 14:45:48
• 1 05.01.2017 20 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T JY R IK I LU U K K O N E N Moniko toimitusjohtaja on päässyt työntekijöiltä kerätyllä vapaaehtoisella kolehdilla aurinkolomalle? N yt eläkkeellä oleva Markku Juselius on. Hänen nimeään kantava, hämeenlinnalainen konepajayritys ei ole koskaan irtisanonut eikä edes lomauttanut työntekijöitään tuotannollis-taloudellisista syistä. Ei edes 1990-luvun lamassa, jolloin yritys oli Juseliuksen mukaan ”tuntien päässä konkurssista”. – Oli valuuttalainaa ja sitten tuli devalvaatio. Juuri ja juuri valtion suhdannelainojen ansiosta saatiin järjesteltyä asiat niin, että pysyttiin pinnalla, Juselius kuvailee. Laman iskiessä ja töiden kadotessa toimitusjohtaja hakemalla haki töitä. Hän teki ympäripyöreitä päiviä ja sai pidettyä miehet töissä. Hän oli kuitenkin todella rasittunut, minkä myös työntekijät huomasivat. Nykyinen pääluottamusmies, hitsaaja Arto Terrimäki muistaa, miten rahankeruu aloitettiin. Tuloksena oli 5 000 markkaa, eli nykyrahassa lähes tuhat euroa. – Niillä rahoilla sitten lähetettiin mies ja vaimo etelään lomalle. Oltiin sitä mieltä, että Markku on loman tarpeessa ja ansainnut sen, Terrimäki kertoo. Muutaman vuoden myöhemmin toimitusjohtaja Juselius sai myös yrittäjäpalkinnon Kanta-Hämeen yrittäjiltä. Sen luovutti tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen. – Sanoin silloin, että kyllähän tämäkin ihan mukavalta tuntuu, mutta sen parhaan palkinnon minä olen saanut jo, Juselius muistelee. 20 MINUUTIN KIKY-NEUVOTTELUT Juselius on ollut eläkkeellä vuodesta 2006, mutta toimii yrityksen kiinteistöpäällikkönä edelleen. Konepajan perusti alun perin hänen isoisänsä vuonna 1908, ja nyt sitä johtaa nyt hänen poikansa Jani Juselius, joka siis on neljännen polven perheyrittäjä. Pääluottamusmies Terrimäki on yksi esimerkki siitä, että Juseliuksella ei kvartaalitalous jyllää, vaan toiminta on erittäin pitkäjänteistä. – Tänä vuonna tulee 30 vuotta täyteen tässä firmassa, sanoo Terrimäki. Hänen mukaansa toimitusjohtajat ovat olleet ”vähän eri maata” kuin monessa muussa yrityksessä. – Meillä on aina inhimillisyys mukana toiminnassa. Ex-toimitusjohtaja Markku Juselius (vas.) keitti usein taukokahvit. Keltaisessa takissa hitsaaja Tomi Hiukkamäki, pelipaidan alla hitsaaja-sekatyömies Risto Viljava, oikealla hitsaaja-asentaja Aarno Tuominen. Vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen (vas.) toivoi, että muutkin firmat ottaisivat mallia Markku Juselius Oy:stä. Lama tai taantuma – Juseliuksella riittää töitä AHJ1701_1-23.indd 20 20.12.2016 14:45:53
• 1 T E K E M I N E N ...pikakelauksella kansamme vaiheet. ...pönöttelemätön historiankirja. ...kannattaa odottaa pimeää. ...heti kurssille. NY T SY Ö SY Ö HA E W W W .K O M E D IA TE A TT E R I. FI W W W .F IN LI T. FI /K IR JA T W W W .L U X H E LS IN K I. FI H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E UUSI LUOTT AMUS MIES! T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 21 M IE LT ÖN SU OM EN HI ST OR IA TA M PE RE 17. 01 .– 24 .0 4. IT SE NÄ IS EN SU OM EN KU LT TU UR IH IS TO RI A W W W .T IP A TO N .F I ...tutkiskelun aika. ON NÄ E LU E 05.01.2017 1 Viidennes alkoholia käyttävistä pitää korkin kiinni tammikuussa. Kohtuukäyttäjäkin hyötyy. Olo reippaampi, uni ja keskittymiskyky paranevat. ”Me tehdään vähän kaikkea synnytysjakkarasta kerrostalokomplekseihin”, sanoo pääluottamusmies Arto Terrimäki. Taustalla olevat teräsrakenteet ovat matkalla Äänekosken biotuotetehtaan työmaalle. Hän jakoi tunnustusta siitäkin, että kun Juseliuksella on erittäin pitkiä työsuhteita, siellä on otettu huomioon myös henkilöstön ikääntyminen. Työkaari kantaa -hanke on ollut keino, jolla on tuettu työssä jaksamista. Lisäksi työnantaja kannustaa työntekijöiden vapaa-ajan liikkumista muun muassa tarjoamalla uimahallivuoroja. – Meillä on työntekijöitten kanssa ollut sellainen positiivinen ongelma, että ne, jotka ovat kerran tulleet taloon, eivät ole osanneet lähteä pois, myönteli Markku Juselius. Tällä hetkellä Juseliuksen näkymät ovat jälleen melko hyvät, ja tilauskirjat ovat täynnä kevääseen saakka. Esimerkiksi valmiiksi asti varusteltuja sähkötiloja suunnitteluineen toimitetaan Äänekosken biotuotetehtaan työmaalle, ja Helsinkiin Amos Andersonin museon työmaalle Juseliuksen miehet tekevät teräsrakenteita. Uutena projektina on muistolehdon rakenteiden suunnittelu ja valmistaminen, mistä on tarkoitus saada ulkomaillekin kelpaava vientituote. a Esimerkiksi kilpailukykysopimukseen liittyvät paikalliset neuvottelut hoidettiin Juseliuksella omaan tyyliin, noin 20 minuutissa. – Minä kysyin mitä omistajat ovat ajatelleet työajan muutoksista, johon he vastasivat, että ei ole tarvetta muutoksiin, jatketaan niin kuin ennenkin! Yksi osoitus yrityksen johtamistyylistä on, että työnjohtajatasoa ei ole. Terrimäen mukaan sellaiselle järjestelylle ei ole tarvettakaan. – On vaan me työntekijät ja omistaja. Työnantaja luottaa työntekijöihin, ja me vastaamme töistä usein loppuun saakka. Kun meillä on ammattilaisia, joilla on monta kymmentä vuotta kokemusta, niin porukka kyllä tietää, mitä pitää tehdä. Luottamus näkyy muun muassa siinä, että työntekijöitä otetaan usein mukaan myös laskemaan urakoitten tarjoushintoja. ”KULTTUURI SAISI PESIYTYÄ MUUALLEKIN” Äskettäin Juseliuksen ex-toimitusjohtajaa muisti myös Metalliliiton Hämeenlinnan aluetoimisto. Yritysvierailun yhteydessä ex-toimitusjohtaja sai työpaikan kahvihuoneessa ottaa vastaan tarjoilulautasen, jonka luovutti vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen. – Synkkiä madonlukuja kuulee paljon, positiivista saisi olla myös. Tällainen toimintatapa kuin Juseliuksella saisi mielellään pesiytyä myös muihin metalliteollisuuden yrityksiin, toivoi Järvinen. MARKKU JUSELIUS OY KOTIPAIKKA Hämeenlinna PERUSTETTU 1908 TYÖNTEKIJÖITÄ 29 TUOTANTO Teräsrakenteet, portaat ja kaiteet, parvekkeet, laserleikkaukset, hitsauspalvelut, katokset jne. LIIKEVAIHTO 4,6 milj. euroa (2015) AHJ1701_1-23.indd 21 20.12.2016 14:45:59
• 1 05.01.2017 T E K S T I M IK A P E LT O N E N / U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Tarvitseeko Suomi valtionyhtiöitä? Kansanedustaja HARRI JASKARI Kokoomus ? Valtionyhtiöitä tarvitaan vain huoltovarmuuden kannalta tärkeillä toimialoilla. ? Politiikka nousee joissakin valtionyhtiöissä liiaksi pinnalle. Pieleen mennään viimeistään silloin, jos ryhdytään puhumaan aluepolitiikasta. ? Omistavan valtion kvartaalin pitäisi olla 25 vuotta, ei neljännesvuosi, kuten nykyisin toimitaan. HARRI JASKARI: Tarvitsee, mutta vain huoltovarmuuden kannalta tärkeillä toimialoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi infrastruktuuri tai sähkön kantaverkkoon liittyvät yritykset. Niissä valtiolla on hyvä olla rooli. Valtiolla oli paljon omistusta esimerkiksi konepajapuolella siihen aikaan, kun Suomea teollistettiin. Sittemmin teollisuussektori on laajentunut yksityiselle puolelle, eikä siellä enää tarvita valtionyhtiöitä. Voi siellä toki mukana olla, mutta silloin valtiolla on oltava selkeästi omistajaintressi. PAAVO ARHINMÄKI: Valtionyhtiöitä tarvitaan, koska ne vahvistavat Suomen taloutta. Ne ovat myös taloudellisesti kannattavia. Viime vuonna suoraan omistettujen valtionyhtiöiden osinkotuotto oli 6,1 prosenttia eli 896,6 miljoonaa euroa. Valtionyhtiöillä on iso merkitys myös työllisyyden, erityisesti alueellisen työllisyyden kannalta. Joillakin aloilla on hyvä, että kilpailussa on mukana myös valtion omistamia yhtiöitä, koska ne tasaavat markkinaheilahteluja. MITKÄ OVAT PAHIMMAT ONGELMAT VALTIONYHTIÖISSÄ? JASKARI: Politiikka nousee esille niissä valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on selvästi vain omistamiseen liittyvä intressi. Tällaisissa yrityksissä on jossakin vaiheessa pakko tehdä tulevaisuuteen liittyviä strategisia muutoksia, jotka voivat johtaa myös henkilöstön vähentämiseen. Mennään pieleen, jos yrityksen tulevaisuuden sijasta ryhdytään puhumaan aluepolitiikasta ja halutaan puuttua yritysjohdon toimintaan. ARHINMÄKI: Omistajaohjaus on ongelma siinä mielessä, että omistajan valtaa käytetään liian vähän eikä puolusteta suomalaisten veronmaksajien etua. Suomalaisia työntekijöitä pitäisi puolustaa rohkeammin. Ongelmana on myös, että meidän kansallisomaisuuttamme eli valtionyhtiöitä on myyty alihintaan pois. Jos esimerkiksi Fortumin osakkeita ei olisi myyty, sen osingot olisivat tulleet kokonaisuudessaan Suomen valtiolle ja valtio olisi saanut enemmän rahaa niistä kuin osakkeiden myynnistä. PITÄISIKÖ VALTIONYHTIÖIDEN UNOHTAA KVARTAALIT? JASKARI: Olisi ihan mahtavaa, jos pystyisimme pitkäjänteisempään toimintaan. Omistavan valtion kvartaalin pitäisi mieluummin olla 25 vuotta kuin neljännesvuosi. Valtion mukanaolo luo tietynlaista pysyvyyttä yrityksen toimintaan. ARHINMÄKI: Pitäisi. Valtionyhtiöillä pitää olla työllisyyden näkökulmasta pitkäjänteisiä tehtäviä. Niiden pitää huolehtia, että Suomessa säilyy monipuolisesti eri teollisuuden alojen tuotantoa. Kvartaaliajattelu ei siihen sovi. MITKÄ VALTIONYHTIÖT OLISIT VALMIS MYYMÄÄN? JASKARI: Yhtiöt, jotka toimivat runsaasti kilpailluilla aloilla ja jotka eivät ole strategisia. Esimerkiksi valtion koneita huoltava ja korjaava Raskone on raskaan kaluston autokorjaamo, ja autokorjaamoita meillä kyllä riittää. Raskone voitaisiin myydä. Valtion omistama autokorjaamo saattaa jopa vääristää kilpailua. ARHINMÄKI: Mitään ei kannata itsetarkoituksellisesti myydä niin kauan, kuin Suomi saa lainaa jopa miinusmerkkisellä tai hyvin matalalla korolla. Valtionyhtiöt kuitenkin tuottavat keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Jokainen ymmärtää, ettei ole mitään järkeä myydä tuottavia valtionyhtiöitä. Hallituksen mukaan Neste Oilia voisi myydä niin, että siitä jäisi valtiolle vain kolmasosa. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että yli puolet pitää jäädä valtiolle. AHJ1701_1-23.indd 22 20.12.2016 14:46:00
• 05.01.2017 1 23 Tarvitseeko Suomi valtionyhtiöitä? Kansanedustaja PAAVO ARHINMÄKI Vasemmistoliitto ? Viime vuonna valtion suoraan omistamien valtionyhtiöiden osinkotuotto oli lähes 900 miljoonaa euroa. ? Valtio-omistaja käyttää liian vähän valtaansa, eikä puolusta suomalaisten veronmaksajien etua. Työntekijöitä pitäisi puolustaa rohkeammin. ? Ei valtionyhtiöitä kannata itsetarkoituksellisesti myydä niin kauan, kuin Suomi saa lainaa miinusmerkkisellä tai hyvin matalalla korolla. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki MITÄ MIELTÄ OLET ALKOHOLIJUOMIA VALMISTAVAN ALTIAN VIEMISESTÄ PÖRSSIIN? JASKARI: En tiedä, miksi sitä ei voisi viedä pörssiin. Alkoholipuoli on valtiolle merkittävä tulonlähde, mutta raha tulee vain alkoholiverosta, ei yhtiöstä. Altian tuotteita pitäisi brändätä maailmalla. Sillä tavoin Altiasta voisi saada paljon nykyistä parempaa tuottoa. ARHINMÄKI: Ei sitä ainakaan tällä hetkellä kannata pörssiin viedä. Altia ei ole hirveän hyvässä tuloskunnossa. OLETKO TYYTYVÄINEN VALTION NYKYISEEN OMISTAJAPOLITIIKKAAN? JASKARI: Jossakin vaiheessa haluttiin erottaa strategisesti tärkeät valtionyhtiöt ja sellaiset, joissa intressi on selkeästi omistamisessa ja osingoissa. Siinä on ideaa. Tärkeä kysymys on, mikä valtion omistajapolitiikan rooli on. Meillä olisi jo aiemmin ollut monta mahdollisuutta myydä valtionyhtiöiden osakkeita. Oleellista on hallituksen selkeä näkökulma omistamiseen tai myyntiin. ARHINMÄKI: En ole. Valtion ”ei strategisten” pörssi yhtiöiden omistus on Solidiumissa, jossa poliitikot kantavat tavallaan täyden vastuun. Poliitikoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta puuttua Solidiumin toimintaan. Meille annetaan aika isoja ja merkittäviä asioita vain tiedoksi. Purkaisin Solidiumin kokonaan. Asiat pitäisi tuoda aidosti päätettäväksi niille, jotka kantavat vastuun valtionyhtiöiden toiminnasta. Valtionomistajaohjauksessa pitäisi myös paljon nykyistä pitkäjänteisemmin miettiä työllisyyttä ja puolustaa rohkeammin suomalaisia työntekijöitä. Huonoja esimerkkejä on vaikkapa Stora Ensosta, jossa ei ole käytetty valtio-omistajan todellista äänivaltaa. TARVITAANKO VALTIONYHTIÖIDEN OMISTAMISEN APUVÄLINEEKSI PARLAMENTAARINEN NEUVOTTELUKUNTA? JASKARI: Tarvitaan, jos halutaan laittaa tase töihin. Siinäkin mielessä neuvottelukunta on hyvä, että se luo balanssia. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että kulloinenkin hallitus voi päättää, että tuohon ja tuohon me laitamme sen 500 miljoonaa euroa, jonka saimme valtionyhtiöistä. Pitäisi miettiä myös, vääristäisikö valtion sijoitus kilpailua. ARHINMÄKI: On hyvä asia, että neuvottelukunta perustetaan. Ongelmana on, että sille ei anneta mitään valtaa. Hallitus vie eteenpäin ajatusta, että valtio perustaa kehitysyhtiön, joka ”laittaa taseen töihin”. Salkkuun laitetaan yhtiöitä, joiden tuotoilla rahoitetaan hallituksen kärkihankkeita. Minulle on jäänyt täysin epäselväksi, mihin tarvitaan kehitysyhtiöitä, joiden tehtävät olisi mahdollista hoitaa myös nykyisillä järjestelyillä. Neuvottelukunta on luultavasti päätetty perustaa pehmittämään kehitysyhtiöasiaa. HUOLTOVARMUUS Kyky sellaisten yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. KANTAVERKKO Sähkön siirron valtakunnallinen suurjänniteverkko. KVARTAALI Vuosineljännes. Kvartaali-termiä käytetään erityisesti taloudellisissa asioissa. OMISTAJAPOLITIIKKA Suomen valtio omistaa osakkeita kaikkiaan yli viidessäkymmenessä merkittävässä yhtiössä. Omistajapolitiikan tavoitteita toteutetaan omistajaohjauksella. Sen keskeisiä lähtökohtia ovat avoin ja johdon mukainen omistajan käyttäytyminen. AHJ1701_1-23.indd 23 20.12.2016 14:46:00
• TAU KO OnSteel Oy, Karstula, 30. syyskuuta KUVA JOHANNES TERVO 24 AHJ1701_24-48.indd 24 20.12.2016 11:56:37
• 25 AHJ1701_24-48.indd 25 20.12.2016 11:56:40
• 1 05.01.2017 26 L E H T IK U V A A I KA VA N H A N EI TI m /s H es pe ru s hu ol le tt av an a H ie ta la hd en te la ka lla vu on na 19 61 . A lu n pe rin N or ja ss a ra ke nn et tu , vu on na 19 21 va lm is tu nu t H es pe ru s ol i tie tt äv äs ti m aa ilm an en si m m äi ne n la iv a, jo ss a ol i ka ks ita ht in en di es el m oo tt or i. M uu n m ua ss a N ig er ia n ra nn ik ol la , Vä lim er el lä , B is ka ja nl ah de lla ja Sa im aa lla se ila nn ut al us ve de tt iin m er ili ik en te es tä vu on na 19 64 .
• 05.01.2017 27 1 – Autojen hakkerointiin liittyen minulla ei ole riittävää kokemusta, että voisin vastata, mutta varmasti autoteollisuudessa vaikuttavat yhdessä kaikki: teknologian kehitys, materiaalien hintojen kehitys sekä yhteiskuntarakenteen muutos. Viime kädessä se on kuluttaja, joka päättää hyväksyykö tuotteen vai ei. AMMATTILIITOILLA ERI ROOLIT SUOMESSA JA BELGIASSA Seitsemän vuoden takaisessa haastattelussa Vesanen sanoi liittyneensä Metalliliittoon luvattujen etujen takia. Mikä on ay-liikkeen rooli nykyisessä työssäsi Toyotalla ja belgialaisessa yhteiskunnassa yleensä? – Tällä hetkellä en kuulu ammattiliittoon Brysselissä, sillä ammattiliittojen moraali ja rakenne eroaa aika merkittävästi suomalaisesta. Koen täällä liittojen keskittyvän enemmän poliittisten ratkaisujen ajamiseen kuin paikallisten sopimusten kehittämiseen. Henkilökohtaisesta elämästään Vesanen sanoo, että yli neljän vuoden asuminen kansainvälisessä ympäristössä Brysselissä on huomattavasti muuttanut hänen maailmankuvaansa ja avannut silmät erilaisuudelle. – Tänä päivänä maailma näyttää paljon pienemmältä kuin joitakin vuosia sitten. Sitä ei ikinä tiedä minne tie vie, katsotaan mistä sitä itsensä löytää seuraavaksi, Vesanen sanoo. a n Olen vieläkin erittäin tyytyväinen valintaani, sillä oppisopimusmalli antoi hyvän varaslähdon työelämään ja helpotti työpaikan löytämistä valmistumisen jälkeen. Sen ansiosta käytännön työkokemusta oli kertynyt jo vuoden verran, joka varmasti näyttäytyi etuna ansioluettelossa koulun penkiltä valmistuneisiin verrattuna, arvioi Vesanen omaa etenemistään työelämässä. Tie ei vienyt sentään suoraan Brysseliin, vaan nuori mies aloitti Tampereen Toyotalla ensin mekaanikkona, ja jatkoi sitten työnjohtajana. Miten kaikki tapahtui? – Toyota-liikkeessä työt sujuivat erinomaisesti ja olin tyytyväinen saadessani työskennellä suoraan asiakkaiden parissa, sillä työni tapahtui pikahuollossa. Ilmapiiri Tammer-Autossa oli hyvä ja avasi mahdollisuudet kehittää sekä teknisiä että sosiaalisia taitoja. Valmistumisen jälkeen Vesanen suoritti useita kursseja Toyota-Ammattioppilaitoksen kautta työn ohessa tavoitteena automekaanikon ammattitutkinto. – Tutkinto tosin jäi hieman vajaaksi, sillä sain pestin täältä Toyotan Euroopan pääkonttorilta laadunvalvonnan tehtävissä. Neljän ja puolen vuoden Tampereella työskentelyn jälkeen samassa työpaikassa päätin lähteä etsimään, mitä muita mahdollisuuksia Toyotalla oli tarjolla. Seitsemän vuotta sitten Ahjon haastattelussa (12/2009) automekaanikoksi kouluttautuva tamperelainen 18-vuotias Sani Vesanen kehui oppisopimusmallia mainioksi tavaksi päästä kiinni ammattiin ja työn syrjään. Eikä suotta kehunut, sillä hän on nyt huipputehtävissä Toyotan Euroopan päämajassa Brysselissä. Oppisopimukselta Eurooppaan Alun perin tähtäimessä oli paikka Toyotan Suomen maahantuojalla, mutta kun siellä ei ollut paikkoja tarjolla, löysi Vesanen firman nettisivujen kautta linkin Toyotan Euroopan liiketoimintojen työpaikkasivustolle. – Valintaan vaikutti varmasti sekä tekninen osaaminen että kokemus asiakkaiden kanssa työskentelystä, tietysti myös kielitaito oli tärkeä tekijä. Keskinkertainenkin kielitaito kehittyy päivittäin käytettäessä kovasti. Tänä päivänä työskentelen sekä englanniksi että joskus ranskaksi. KRIITTINEN SUHTAUTUMINEN NOSTAA ESIIN VIKOJA Vesasen työnkuva on hyvin monipuolinen. Se sisältää noin 70 prosenttia toimistotyötä, loput työskentelyä autojen parissa ja tehtailla. Hänen vastuualueitaan ovat tehtaiden laadunvalvonta, prototyyppien laaduntarkastus ja validiointi, tehdasprosessien tarkastus, arviointi ja kehitys sekä prototyyppien ja massatuotantoautojen kestävyystestien projektijohtaminen. Laaduntarkastuksella lienee nyt aiempaa suurempi rooli, koska mittavia vikoja autoissa on ilmennyt merkillä jos toisella. Onko näin? – Suhtautuminen ajoneuvojen vikoihin on kehittynyt aina vaan kriittisemmäksi, ja samaan aikaan asiakkaiden odotukset ovat nousseet jatkuvasti. Tästä johtuen tehokkaan laadunvalvonnan rooli on merkittävä. Elektroniikkaa tulee autoihinkin jatkuvasti lisää, hakkerointiin saakka. Mitä on odotettavissa ja mikä määrää kehityksen suunnan? Brysselissä työskentelevä Sani Vesanen kiittää oppisopimuskoulutusta ja Tammer-Auton monipuolista työkokemusta pääsystään eurooppalaisiin huippuhommiin. Valintaan vaikutti varmasti sekä tekninen osaaminen että kokemus asiakkaiden kanssa työskentelystä, ja tietysti myös kielitaito oli tärkeä tekijä, Vesanen pohtii. T E K S T I H A N N U O IT TI N E N K U V A SA N I V E SA SE N K O TI A LB U M I
• 1 05.01.2017 28 t e k s t i SU V I SA JA N IE M I k u v a t P E k k A E lo M A A UUsiUtUva energia osa 4/4 Kannattaako Suomen juuttua turpeeseen tai metsien täyshakkuisiin ilmastostrategiassaan? Turpeesta ei synny millään määritelmillä uusiutuvaa energiaa ja puun suora polttaminen energiaksi tuottaa enemmän hiilidioksipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen. Suomessa luodaan kuitenkin tietoon ja taitoon perustuvia, innovatiivisia tapoja tuottaa energiaa. Ahjon uusiuvan energian juttusarjan viimeisessä osassa esitellään noista tulevaisuuden mahdollisuuksista kolme. Voi olla, että maassamme pitäisikin satsata Järvenpään aaltolaboratorion, Otaniemen syvälämpökaivon ja Pitäjänmäen aurinkotutkimuksen kaltaisiin hankkeisiin. ? AW-Energy Oy:n kehittämän aaltojen energiaa hyödyntävän voimalaitoksen nimi on WaveRoller. Laitos asennetaan 10–20 metrin syvyyteen lähelle rantaa valtamerten luomiin hyviin hyrskeisiin. Rannan läheisyys takaa helpon asennuksen, huollettavuuden ja lyhyen matkan merikaapelille voimalaitoksesta rantaan. Nimensä mukaisesti maininkien edestakaista vellontaa hyväksikäyttävän laitoksen tarina alkoi jo 1990-luvulla. Kuuluisa hylyntutkija ja sukeltaja Rauno Koivusaari seurasi vanhan hylyn lastiruuman luukkua. Rantaveden aallot liikuttivat Toiveissa hyviä hyrskeitä Vettä ei näy aaltolaboratorioksi muutetussa järvenpääläisessä teollisuushallissa pisaran pisaraa. Täällä valtameren vesimassoista tehdään tietokoneilla vain malli veden aiheuttamasta liikkeestä. Mallin avulla liikutetaan aaltokonetta ja aaltovoimalaitosta. Meressä toimiviin laitoksiin tarvitaan paljon kuivatestausta. luukkua ees ja taas, loppumattomiin. Kun Koivusaari yritti pysäyttää luukun liikkeen, tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Siitä syntyi ajatus aaltojen energialla toimivasta voimalaitoksesta. Ensimmäisistä, vaatimattoman kokoisista koelaitteista on päästy tähän pisteeseen. Entiseen Valmetin tehdashalliin on rakennettu valtamerten aaltoja matkiva aaltokone ja tehontuotantolaitteisto, jolla pystytään täydessä mittakaavassa testaamaan voimalaitoksen tehontuotantoa. Aaltojen voimasta liikkuva teräslevy, jota myös siiveksi tai paneeliksi kutsutaan, heiluu pystysuunnassa normaaliolosuhteissa noin 10-20 asteen verran kumpaankin suuntaan. Kummankin suunnan liikkeestä kaapataan hydraulisia sylintereitä hyväksi käyttäen energia talteen. Energia muutetaan sähköksi, joka kelpaa jaettavaksi valtakunnan verkkoon. Tehontuottolaitteiston pääsuunnittelija, diplomi-insinööri Sami Pasanen kertoo,että Portugalin Penichessä toimi paikalliseen verkkoon kytketty demo-voimalaitos vuodet 2012–2015. Laitoksessa oli kolme erillistä, 100 kilowatin yksikköä. Osittain EU-rahoituksella rakennetulla ja operoidulla laitoksella pystyttiin osoittamaan, että WaveRoller-teknologialla ?
• 05.01.2017 29 1 WaveRollerin teräsrakenteita ja hydrauliikkaa valmistetaan Suomessa parhaillaan. Haasteita tuottaa esimerkiksi metalliosien väsyminen. Pasanen toteaa, että aaltovoimalaitoksen levy heilahtaa noin 100 miljoonaa kertaa valtavan voiman alaisena laitoksen vähintään 20 toimintavuoden aikana. Hydrauliikan huippuosaaminen on laitoksen rakentamisen ytimessä. – Suomihan on hydrauliikka-alan osaamisessa maailmanlaajuisestikin katsottuna suurmaa. Meillä tehdään esimerkiksi paperi, metsäja kaivoskoneita, joissa on paljon hydrauliikkaa. Tehontuottoyksikön hienous on siinä, että periaatteessa kaikki on koottu hyllystä saa tavilla vakiohydrauliikkaosilla. Meillä on vain muutamia järjestelmäämme räätälöityjä osia hydrauliikkajärjestelmässä, Pasanen huomauttaa. Innovaatioita, työtä ja kekseliäisyyttä on voimalaitokseen kyllä piilotettu muutaman tsunamin verran. – Meillä on esimerkiksi monia aaltoenergiaan liittyviä tärkeitä patentteja. Lloyd’s Register myös sertifioi käyttämämme teknologiset ratkaisut koko voimalaitoksen osalta. Olemme miettineet kuukausikaupalla eri tahojen kanssa, minkälaisia ja millaisissa olosuhteissa vikatilanteita laitteistoomme saattaisi ilmaantua. Voimalaitoksen vedenalaisissa osissa on esimerkiksi ympäristöystävällisiä antifoulingmaaleja ja vaihdettavia sinkkianodeja aivan kuten missä tahansa suolaveden ulapoita kyntävässä laivassa. Kaikki tämäkin on koeteltua, kestävää tekniikkaa. Maanjäristysten jälkeiset hyökyaallotkaan eivät ole pääsuunnittelijan mukaan laitokselle mikään iso ongelma – ellei nyt siipeä satu kolhaisemaan joku vähintään linja-auton kokoinen tavaranjärkäle, kun hyökyaalto pakenee rannalta takaisin merelle päin. Koska laitteistoa ei voida ottaa pois merestä hirmumyrskyn tai tsunamin takia, on se suunniteltava kestämään myös nämä tilanteet. aaltovoima nousee – Aaltovoima on uusiutuvan energian puuttuva palikka. Tämä ei korvaa, vaan täydentää tuulta ja aurinkoa, Pasanen sanoo aaltojen paikasta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. tarvitaan älykästä betonia – Tyhmää rautaa, älykästä betonia. Niin Pasanen kuvailee WaveRollerin teknologiaa. Ensimmäinen kaupallisen luokan 350 kilowatin laitos lasketaan ensi keväänä Penichen koealueelle. Pasanen toteaa, että upottamisessa ja nostamisessa hyödynnetään ikiaikaista sukellusvenetekniikkaa täyttyvine ja tyhjenevine ilmakammioineen. Voimalaitoksen betoninen asennuslautta on noin 25 x 25 metrin kokoinen, ja sen päälle asennetaan myös tärkeä PTO-laitteisto ja aaltoenergiaa kaappaava teräslevy. Lyhenne PTO tulee sanoista power take-off, mikä tarkoittaa vapaasti suomennettuna tehontuotantoyksikköä. Alapuolen akselistaan laakeroitu, edestakaisin liikkuva teräslevy on 18 metriä leveä ja 10 metriä korkea. pystytään tuottamaan aalloista sähköä valtakunnanverkkoon. Samalla saatiin myös arvokasta teräsrakenteiden kuormitustietoa uuden sukupolven voimalaitosten suunnittelua varten. – Aaltokoneemme avulla pystymme simuloimaan suurimman osan valtamerten aalloista. Ison hydrauliikkayksikön ohjaama sylinteri matkii täydessä mittakaavassa voimakasta liikettä, jonka levy aiheuttaa tehontuottoyksikön koneistoon. Pasanen esittelee laborotorion valvomon ja tulkkaa tietokoneruutujen näytöt. – Hydrauliöljy paineistetaan sylinterillä, energia varastoituu akkuihin. Akuista energiaa puretaan hydraulimoottoreille, jotka pyörittävät sähkögeneraattoria. Aalloista tuleva teho vaihtelee, mutta ulos saadaan tasaista verkkoon kelpaavaa sähköenergiaa. Rannalla on taajuusmuuttaja, joka ohjaa generaattoria. Toiveissa hyviä hyrskeitä Pääsuunnittelija Sami Pasanen lupaa, että kaikki tekniikaltaan vaativat metalliosat aaltovoimalaitoksiin tullaan teettämään Suomessa. kotimaahan laitoksia tuskin tulee, sillä aaltovoimaan tarvitaan valtamerten maininkeja.
• 1 05.01.2017 30 kahden kilometrin syvyydessä. Pariisissa on 1980-luvulta lähtien toiminnassa olleita kaivoja, joissa lämpötila on laskenut tähän mennessä vain yhden asteen. 42. syvälämpökaivo avattiin viime vuonna, Saarno kertoo. Meillä Pohjolassa maaperä on jääkauden moukaroimaa. – Suomen ja Ruotsin päältä jääkausi pyyhkäisi sedimentit tuonne Itämereen, ja meillä kalliossa näkyvät jääkauden vaikutukset edelleen. Suomessa on siis mentävä paljon syvemmälle, jotta geoterminen lämpö löytyisi. Espoon kaivossa vesi lämpenee noin 19 astetta joka kilometrillä. Itse poraaminenkin on vaikeampaa. Täällä on käytettävä timanttinastoilla varustettuja vasaraporia, ei pehmeisiin hiekkaja kalkkikiviin soveltuvaa kiertoporausta, joka rikkoo maaaineksen hiertämällä. Hiertotekniikalla graniittiin syntyisi reikää metrin verran tunnissa, vasaraporan iskuilla kivilastu lentää ja reikää syntyy 11 metriä tunnissa, Saarno toteaa. – Tekniikoilla on sama ero kuin käsiporalla ja iskuporakoneella, kun yrität saada reikää betoniin, Saarno havainnollistaa. Halkaisijaltaan pieni testireikä porattiin viime vuonna 2 015 metrin syvyyteen. Nyt ensimmäinen varsinainen syvälämpökaivon reikä on porattuna runsaaseen 3 300 metriin. Korkeuksiin kohoava, massiivinen poralaitteisto on siirretty tunkkisysteemeillä poraamaan toista varsinaista reikää. Kuukauden päivät sitten reikä oli jo 4 500 metriä syvä. Ahjon vieraillessa työmaalla porausjärjestelmää oltiin vaihtamassa vesiporaukseen. Siirtyminen veteen paineilman sijasta tuntuu työskentelyolosuhteita ajatellen tervetulleelta. Työmaalla on pölyistä, öljynsekaisen likaista ja kaiken yllä pauhaa maan uumenista takaisin ilmakehään puristautuvan paineilman meteli. Vesiporaus on meluttomampaa ja siistimpää. Lämpö on syvältä Pasasen mukaan globaalisti aaltoenergia voisi aluksi edustaa noin yhtä prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta. – Jos kansainvälisiä ilmastosopimuksia noudatetaan tulevaisuudessa, uusiutuvaa energiaa tulee rakentaa saman verran lisää kuin mitä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia on tällä hetkellä olemassa. Se on ihan valtava määrä laitteita. Ja me olemme maailmanlaajuisesti mukana huipulla aaltovoiman kehittämisessä. Aaltovoimamarkkinat ovat tulevaisuudessa mahdollisesti jopa satojen gigawattien suuruiset. Ja aaltojahan riittää. Ei kylläkään pienellä Itämerellä, mutta suurten valtamerten rannikoilla Chilestä Australiaan ja Irlannista EteläAfrikkaan. Tosin paikka on katsottava niin, ettei luontoarvoja tai paikallisia arvoja tallota, ja laitteiston asentaminen on järkevää. – Esimerkiksi Chilen eteläkärjessä on melkeinpä eniten aaltoenergiaa tarjolla koko maailmassa, mutta siellä ei ole todennäköisesti riittävästi ihmisiä, jotka voisivat sen kaiken sähkön kuluttaa, Pasanen huomauttaa. PIILOSSA, MUTTA EI MARKKINOILTA Aaltovoimalaitos on melkein aina aaltojen piilottama, toisin kuin tuulivoimaloiden korkeat tornit. Tulevaisuuden käyttökohteita aaltovoimalaitokselle voivat olla myös energian varastointiin ja makean veden tuotantoon liittyvät sovellukset, kuvailee Pasanen. Penichen ensimmäisen voimalaitoksen jälkeen on projekteja kehitteillä Portugalin ohella myös Irlantiin ja Meksikoon. Pasanen toteaa, että painavia betoniosia ei varmaan kannata esimerkiksi Meksikoon rahdata Suomesta. Mutta vaativimmat koneistukset ja kokoonpanot kuten hydrauliikkajärjestelmä on tarkoitus jatkossakin tehdä Suomessa. Nyt tekeillä oleva Penichen kaupallisen luokan laitos on esimerkiksi tehontuottoyksikön osalta 90–95 prosenttisesti suomalaista tekoa. ? Uusiutuvan energian pioneeriyrityksenä tunnettu St1 on perustanut Espoon Otaniemeen maamme ensimmäisen syvälämpökaivon. Syvälämpökaivon periaatteena on hyödyntää maan alla huokuvaa geotermistä energiaa. Maan uumeniin porataan kaksi reikää. Toiseen ajetaan vettä, joka virtaa kallion rakohalkemia pitkin toisesta reiästä ylös takaisin maan pinnalle. Matkan varrella vesi on lämmennyt. Lämmönvaihtimien kautta tuo kuumentunut vesi sitten lämmittää kaukolämpöverkostossa kiertävää vettä. Tuotantojohtaja Tero Saarno on tiettävästi Suomen ensimmäinen ja saman tien ainoa geotermiaan erikoistunut energiainsinööri. Oppi piti hakea Sveitsistä. Saarno kertoo, että muualla Euroopassa syvälämpö kaivoja on ollut jo vuosikymmeniä. Ranskanmaa on vuorattu huokoisella ja pehmeällä sedimentillä, joka pitää lämmön maaperässä Saarnon kuvauksen mukaan kuin ”villapaita”. – Syvälämpökaivoja on paljonkin Saksassa ja Ranskassa. Siellä vesi on jo 90-asteista vain Paineilmalla käyvä valtaisa pora kaivautuu ulvoen, huutaen ja puhisten suomalaiseen graniittikallioon. Espoon Otaniemessä tehdään 7 kilometrin syvyisen lämpökaivon reikiä. Niiden kautta ajettu ja maaperässä höyryävän kuumaksi muuttuva vesi lämmittää vielä tänä vuonna kaukolämpöverkon kautta espoolaisia koteja. Tuotantojohtaja Tero Saarno kertoo, että syvälämpökaivoa poraava St1 on tehnyt strategisen linjauksen. Lähes kaikki Pohjoismaiden polttoainemyynnin voitot kanavoidaan uusiutuvan energian hankkeisiin. Aalto, aurinko, maan lämpö, tuuli ja puukin kestävästi hyödynnettynä voivat olla tärkeä osa uusiutuvan energian pakettia. Niillä ja säästöllä korvataan fossiiliset polttoaineet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. AHJ1701_24-48.indd 30 20.12.2016 11:56:55
• 05.01.2017 31 1 Vaikka Suomi ei olekaan ABB:n aurinkosähköbisneksen ydinaluetta, Leppästä harmittavat verotusansat ja muut esteet aurinkosähköjärjestelmien leviämiselle Suomessa. Paisteethan ovat Suomessa yhtä hyvät kuin Pohjois-Saksassa, ja kirkkailla pakkassäillä paneelien teho suhteellisesti vain kasvaa. Aurinkosähkököyhää aikaa on Suomessa vain pari kuukautta vuodessa. Aurinkosähkö on nyt samassa asemassa kuin nämä porkkanat, Leppänen vertaa. – Kasvatat porkkanoita omassa puutarhassasi ja sitten syödessäsi joudut maksamaan niistä arvonlisäveron. Näin Suomessa kohdellaan nyt aurinkosähköä, mutta muutos on tapahtumassa. a Aurinkolabra on ainoa laatuaan Espoossa testataan suomalaisen geotermisen energian teknistä toimivuutta ja kaupallista järkevyyttä, vaikka porausta tekemään on jouduttu ottamaan saksalainen alihankkija. Kaivon kunnossapito, huolto ja valvonta tulevat työllistämään Suomessa. Samoin osa laitteistojen komponenteista on hankittu Suomesta. Kuljetukset työllistävät työmaalla jo nyt. Markkinointijohtaja Jyrki Leppänen esittelee ylpeänä ABB:n aurinkolaboratoriota Helsingin Pitäjänmäellä. ”Tämä on aika uniikki labra. Voimme ajaa täällä yli 5 megawatin kokoisia inverttereitä täydellä teholla, ja lämpötila voidaan pitää vakiona. ” ? Maailmanlaajuinen ABB-konserni on kaapannut suuren osan maailman aurinkosähköjärjestelmien invertterimarkkinoista. Laite muuntaa aurinkopaneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. – Aurinkosähkövaihtosuuntaaja. Vaihtosuuntaaja on melkein puolet taajuusmuuttajasta, täsmentää Jyrki Leppänen aurinkoinvertterin nimeä ja teknisiä luonteenpiirteitä. ABB on keskittänyt aurinkosähkön suuren kokoluokan invertteritutkimuksen nimenomaan Suomeen ja Pitäjänmäelle. Vuonna 2010 rakennettiin Pitäjänmäen tehtaan katolle 180 kilowatin aurinkovoimala. Aurinkopaneeleiden tuottama sähkö toimi koekenttänä sekä sisäettä ulkotiloihin valmistettaville inverttereille. Tämäkin on luonut pohjaa maailmanlaajuiselle, teollisen luokan aurinkosähköä hyödyntävälle liiketoiminnalle. Viime vuoden alkupuolella avattu aurinkolaboratorio on lämpöeristetty huone, jossa seisoo Ahjon vieraillessa 2 megawatin invertteri. – Tässä olosuhdehuoneessa me saamme ajettua yksikköä täydellä teholla eri lämpötiloissa. Kylmää voi olla 40 pakkasastetta ja kuumaa lähemmäs 100 plusastetta. Ilman suhteellinen kosteus voidaan nostaa 95 prosenttiin, kertoo vanhempi suunnittelija Petri Rusanen. – Ja nuo ruskeat, ohkaset nauhat, ne on termopareja, joilla pystytään mittaamaan laitteen komponenttien lämpötiloja. Tutkimusten tuloksena invertterit voidaan optimoida pärjäämään ääriolosuhteissa sopivilla lisälaitteilla varustettuna. – Kosteus, hiekka ja pöly, ne täytyy sitten katsoa tapauskohtaisesti, Leppänen huomauttaa. ABB:n aurinkoinverttereillä toimivia laitoksia on jo monenlaisissa oloissa. Esimerkiksi Venäjällä sijaitsee 10 megawatin aurinkovoimala. Kuumista oloista on puolestaan esimerkkinä viime kesänä toimintansa aloittanut 86 megawatin aurinkovoimala Etelä-Afrikassa. Vanhempi suunnittelija Petri Rusanen (vas.) ja markkinointijohtaja Jyrki Leppänen aurinkosähköinvertterin äärellä ainutlaatuisessa ”olosuhdehuoneessa”. Täällä invertteriä pystytään testaamaan tulipalopakkasia ja aavikon kuumuutta vastaavissa oloissa. Markkinoita geotermiselle osaamiselle ja laitteistolle löytyisi. – Tämä on 40 megawatin kaivo ja tämä tulee antamaan 10 prosenttia Espoon kaupungin tarvitsemasta lämpöenergiasta. Kyllä tänne 50–100 laitosta mahtuisi, ja käytännössä kaikissa kaupungeissa Suomessa ja Ruotsissa on kaukolämpöverkosto. Otaniemen kaivo on Fortumin voimalaitoksen kupeessa. Yhtiö ostaa kaiken tuotetun ener gian. Saarnon mukaan laitoksen perustamiseen kulunut energia saadaan maasta takaisin alle vuodessa. Laitos tuottaa energiaa vähintään 25 vuotta. – Mitä enemmän tuotamme geotermistä energiaa, sitä vähemmän tarvitsemme maakaasua tai kivihiiltä, Saarno sanoo. Leppänen toteaa, että Suomen ABB:llä oli jo valmiiksi tehoelektroniikan ja teollisuuden taajuusmuuttajien osaamista. Vaikka aurinkosähköinverttereita ei fyysisesti valmisteta Suomessa, työllistävät ne tuotekehittelyssä ja testauksessa, markkinoinnissa ja laadunvalvonnassa 100 työntekijää Pitäjänmäen tehtaalla. Leppänen uskoo lujasti aina vain laajentuviin aurinkosähkön markkinoihin. Aurinkopaneelit eivät metelöi eivätkä edes juuri näy. – Aurinkosähköä voidaan rakentaa lähes rajattomasti lähelle sähkön kulutuspisteitä. Aurinkosähkö on ainoa, jota voidaan esteettä rakentaa kaupunkeihin. AHJ1701_24-48.indd 31 20.12.2016 11:56:58
• AHJ1701_24-48.indd 32 20.12.2016 11:57:01
• 05.01.2017 1 T E K S T I K IM M O K E ST IN E N K U V A T TY Ö VÄ E N M U SE O W E R ST A A N K U VA K O K O E LM A T 33 Sodan varjostama talvi T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 Ensimmäisen maailmansodan seurauksena miljoonat ihmiset menettivät henkensä. Euroopan kartta piirrettiin uusiksi. Suomelle aukeni Venäjän romahtaessa mahdollisuus itsenäisyyteen, mutta vuoden 1917 alussa itsenäistyminen oli vielä kovin kaukana. Suomalaiset säästyivät kuitenkin asepalvelukselta maksamalla sotilasmiljoonia keisarikunnan kassaan. Vaikka Suomi siis oli periaatteessa sodassa, olosuhteet vertautuivat puolueettomaan tai pikemminkin miehitettyyn maahan. Suomeen oli sijoitettu noin 40 000 venäläistä sotilasta, joiden tehtävänä oli turvata Pietaria ja estää saksalaisten maihinnousu. MAAILMANSODAN SÄÄNNÖTTÖMÄT OLOT Venäläisten sotaonni oli heikko. Rataverkon ongelmat vaikeuttivat elintarvikekuljetuksia, ja lopulta Pietarissakin koettiin ankaraa elintarvikepulaa. Suomessa pula alkoi energiakriisinä. Puutetta oli varsinkin polttopuista ja voista, jotka olivat normaalisti vientituotteita. Hankala elintarviketilanne kosketti eniten köyhimpiä, joilla ei ollut mahdollisuutta ostaa ruokaa mustasta pörssistä. Kaupunkeihin ja muihin kulutuskeskuksiin syntyi kunnallisia elintarvelautakuntia helpottamaan kurjuutta. Sodan alussa pelättiin tuontija vientikanavien sulkeutumisen aiheuttavan suurta työttömyyttä. Venäläisten sotatarviketilaukset työllistivät kuitenkin metalli-, nahkaja vaatetusteollisuutta. Suomessa käynnistettiin myös massiiviset linnoitustyöt, joten sodan ensimmäisinä vuosina työttömyydestä ei ollut huolta. Ammattimies tuli toimeen palkallaan, vaikka kaupunkilaisten elintaso laskikin selvästi. Taustalla kiristyvä taloustilanne näkyy jo vuoden ensimmäisessä Työmies-lehdessä, jossa kerrottiin leipurien esittäneen työnantajille sadan prosentin palkankorotustoiveen hintojen nousun takia. Tähän ei suostuttu, mutta työnantajien kokous lausui kuitenkin ”sen hartaan toivomuksen, että työnantajat, kukin omatuntonsa ja kykynsä mukaan, koettaisivat parantaa työntekijöittensä vaikeata asemaa nykyisissä säännöttömissä oloissa.” Työväenliike mukana n Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. T yömies-lehden lukijat tuskin osasivat ennustaa vuoden 1917 kulkua tammikuun ensimmäisen numeron perusteella. Elokuvateattereissa esitettiin Peggy-sirkustytön ihmeellisiä seikkailuja ja Helsingin työväenyhdistys mainosti loppiaisaattona pidetyn kuusijuhlansa lippuja. Toki maailmansodan pauhu kuului työväenliikkeen pää-äänenkannattajankin sivuilla: poliisi muistutti ikkunoiden pimentämisestä, voin säännöstely laajeni ja Pietarista kantautui uutinen, että siperialainen mystikko Rasputin olisi murhattu. Rasputin oli Venäjän keisarinnan uskottu ja hänessä nähtiin tsaarivallan rappion synkimmät kasvot. Vaikka Suomessa oli Euroopan modernein kansanedustuslaitos, tsaari pystyi halutessaan hajottamaan eduskunnan ja määräämään uudet vaalit. Paikallinen demokratia oli alkeellista. Kunnanvaltuustoissa määräsi raha, eikä valtuustovaaleihin ollut köyhillä asiaa. Laajoilla väestöryhmillä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia parantaa omaa toimeentuloaan. Vuoden 1916 eduskuntavaaleissa SDP oli saanut ehdottoman enemmistön, mutta eduskuntaa ei sotatilan takia ollut edes kutsuttu koolle. Myös ammatillinen työväenliike joutui taipumaan poikkeusoloihin ja työtaistelut olivat sotaponnistelujen nimissä kiellettyjä. Työläisten ostovoima hupeni hintojen noustessa ja kahdeksan tunnin työaika tuntui kaukaiselta unelmalta. RAJOITETUT VAPAUDET Suursota oli saanut alkunsa jo kesällä 1914. Kesäkuun lopussa saatiin kuulla serbialaisen nationalistin Sarajevossa tekemästä terroriiskusta, jossa Itävalta-Unkarin kruununperijä menetti henkensä. Tuskin oli Sarajevon laukauksen kaiku vaiennut, kun Euroopan suurvallat kävivät liittosopimuksiensa vuoksi tuhoisaan sotaan toisiaan vastaan. Suomi oli osa Venäjän valtavaa imperiumia, josta koetettiin 1900-luvun alussa luoda yhtenäistä valtakuntaa. Suomen autonominen erityisasema oli jatkuvasti uhattuna: vuonna 1912 Suomen senaatti muodostettiin syntyperältään venäläisistä jäsenistä ja maiden rataverkot yhdistettiin Suomen kustannuksella. Sodan syttyessä kenraalikuvernööri määräsi voimaan sotatilalait, jotka rajoittivat kansalaisoikeuksia entisestään. Hintojen kohoamista yritettiin estää rajahintapolitiikalla, sanomalehtiä sensuroitiin ja kokoontumisvapautta rajoitettiin. Politiikkaa puhuttiin innokkaasti helsinkiläisen Osuusliike Elannon Siltasaarenkadun kahvilassa vuonna 1915. Osuustoimintaliikkeen sisällä kamppailu kärjistyi, kun kuluttaja valtaiset osuusliikkeet perus tivat oman aatteellisen järjestön, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton marraskuussa 1916. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. Venäjän armeijan sotatarviketilaukset työllistivät Suomen metalliteollisuutta kesään 1917 asti. Lauri Kolinen työskenteli helsinkiläisessä metallipajassa ennen sisällissotaa. AHJ1701_24-48.indd 33 20.12.2016 11:57:05
• T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Britannian kerran mahtavan terästeollisuuden kohtalo herätti intohimoisen poliittisen keskustelun. Ammattiliitot arvioivat konservatiivihallituksen pelastustoimet innottomiksi ja alkoivat neuvotella yhtiön johdon kanssa. Joulukuussa liitto ja yhtiö pääsivät sopimukseen. Tata Steel lupasi pitää Port Talbotin tehtaan kaksi masuunia käynnissä viisi vuotta ja investoida 4 000 ihmistä työllistävään tehtaaseen kymmenessä vuodessa 1,2 miljardia euroa. Työntekijöiden koulutusta uudistuvaan tekniikkaan tehostetaan. Sopimuksen takana olevat Community, Unite ja GMB -liitot taas suostuvat siihen, että yhtiön 130 000 ihmisen eläkkeestä vastaava rahasto suljetaan uusilta tulijoilta ja maksuja siirretään enemmän työntekijöille. Liitot ovat tyytyväisiä sopimukseen. Communityn pääsihteeri Roy Rickhuss muistutti, että maaliskuussa Tata oli myymässä kaikkia tehtaitaan eikä kukaan tiennyt onko jouluna enää töitä. Tämä sopimus takaa työtä ja investointeja, hän sanoo. Sopimusehdotus menee liittojen jäsenäänestykseen alkuvuodesta. Lisäksi valtiollisen eläketurvakeskuksen on hyväksyttävä rahaston suunnitellut muutokset. TERÄSTEOLLISUUS Intialainen Tata Steel teki Britannian ammattiliittojen kanssa sopimuksen, joka takaa yhtiön tuotannon jatkumisen maassa. Sopimus säilyttää Britanniassa 8 000 yhtiön terästeollisuuden työpaikkaa. Maailman teräskriisi on kohdellut kaltoin alan teollisuutta. Finanssikriisin tuoma teräksen käytön väheneminen johti maailmanlaajuiseen ylituotantoon. Vapaakauppa poisti kansallista teollisuutta aiemmin suojanneet tullit, ja Kiina puolustaa mahtavaa terästeollisuuttaan myymällä terästä alihintaan. Jättiyhtiö Tata Steel työllistää 50 000 ihmistä 26 maassa, joista viisi Euroopassa. Se osti vuonna 2007 Margaret Thatcherin hallituksen vuonna 1988 yksityistämän British Steelin. Tata Steel sanoo kuitenkin toimintansa Britanniassa olevan raskaasti tappiollista. Yhtiö laittoi viime maaliskuussa tuloksetta myyntiin Britannian tehtaansa. Viime kesänä yhtiö ilmoitti sulkevansa eläkejärjestelmänsä, joka takaa kovaa työtä tekeville terästyöläisille varhaisemman eläkeiän. Yhtiön mukaan eläkesitoumukset ovat sille taloudellisesti kohtalokkaita. Tätä jo kaikessa säästäneet työntekijät eivät sulattaneet, ja tilanne kulki kohti pahaa riitaa. Liitot hieroivat kuitenkin yhtiön kanssa alkusyksystä sovun, joka säilytti eläkerahaston tietyin muutoksin. KA N S A I N VÄ L I N E N JATKOAIKA Teräsyhtiö Tata Steel oli jo myymässä tehtaansa Britanniassa, mutta ammattiliitot saivat sovittua yhtiön jäämään. Sopimuksen mukaan yhtiö pitää Port Talbotin tehtaan kaksi masuunia käynnissä vähintään viisi vuotta ja investoi tehtaaseen 1,2 miljardia euroa. Vastineeksi liitot suostuivat muutoksiin yhtiön eläkerahastossa. Tata Steel jääkin Britanniaan G R U B B /W IK IM E D IA C O M M O N S Puola rahoittaa kaivosten sulkemista PUOLA Kannattamattomien hiilikaivosten sulke mista Puolassa tuetaan 1,8 miljardilla eurolla. Kaivokset voivat jatkaa toimintaansa vuoden 2018 loppuun asti. Hiilikaivosten sulkeminen on pitkään hiertänyt maan hallituksen ja ammattiliittojen välejä. Hallitus ei ole liittojen mielestä huomioinut riittävästi työllisyyttä eikä työttömäksi jäävien turvaa. Nyt Euroopan unionin komissio selvitti, onko Puolan tuki kaivoksille EU-lakien mukaista. On, päätti komissio joulukuussa. Valtio saa tukea suljettavista hiilikaivoksista työttömäksi jäävien irtisanomiskorvauksia ja eläkkeitä sekä kaivosalueiden ympäristön ja turvallisuuden kohentamista. Liitto tehostaa teollisuuden koulutusta RUOTSI IF Metal -liitto ja GKN Aerospace -yhtiö suunnittelevat Industriakademi-koulutusta Trollhättanissa. Tavoite on parantaa alan työntekijöiden osaamista. Opetus olisi jatkokoulutusta. Aineita olisivat esimerkiksi materiaalitietous, ohjelmointi ja tekninen englanti. Koulutuksesta vastaisi säätiö, jossa sekä liitto että teollisuus ovat mukana. Teollisuuden työläiset voisivat saada akatemiassa alan koulutusta irtisanomiaikanaan. Vaihtoehtoisesti rahoitus voisi tulla työn välityksen koulutusvaroista. Yrityksetkin voisivat ostaa koulutusta. IF Metallin mukaan tavoite on ennakoida tulevaisuutta ja antaa sitä koulutusta, mitä alueella jatkossa tarvitaan. Musta viikko Kiinassa KIINA Joulukuun ensimmäisellä viikolla kuoli ainakin 59 kiinalaista hiilikaivostyöläistä. Kaasuräjähdyksessä Sisä-Mongoliassa kuoli 32 työläistä ja Qitaihessa 22 työläistä. Lisäksi sattui useita yksittäisiä kuolemantapauksia. Työolot Kiinan kaivoksissa kuuluvat maailman vaarallisimpiin. Maan hallitus ei salli työntekijöiden suojelua aidosti ajavia ammattiliittoja. 1 05.01.2017 AHJ1701_24-48.indd 34 20.12.2016 11:57:06
• 05.01.2017 1 H A R R A S T U S T E K S T I JU K K A SU N D H O LM K U V A V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä n Kädenpuristus saunan pukuhuoneessa on luja, melkeinpä kättä vääntävä. Inkeriläinen, jo Neuvostoliitossa työuransa aloittanut rautakoura huudahtaa paikan parhautta: Täällä on niin paljon ystäviä! Vieressä penkillä myhäilee ammattiosaston avantouintijaoston Lasse Luoma. Ollaan Turun Ruissalon saaressa ja Metalli 1:n Ykköspirtissä – ja talviuintisaunaan menossa. Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n kesäpaikan siisti ranta antaa lahdelle, johon pimeänä talvi-iltana öljynjalostamo, merivoimien yksikkö ja pientelakat luovat keltaisessa valossa hohtavan kaupunkireunuksen. – Täällä pyörii parinkymmenen talviuimarin aktiiviporukka. Osa on ollut mukana kauan, kertoo 15 vuotta toimintaa pyörittänyt Luoma. Paikkaan sitoutuminen näkyy siihen laitetun työn määrässä: Ykköspirtin päärakennus on porukalla kunnostettu. Siitä viettää parin sadan metrin rantatie läpi harvan männikön. Loivassa rannassa on kaksi saunaa. Vuonna 1999 valmistui uudempi kahden kerroksen saunarakennus, jossa on takkahuone, wc, terassi ja pukuhuonetilat erikseen miehille ja naisille. YKKÖSPIRTIN AVANTOUIMARIT KOTIPAIKKA TURKU TOIMINUT VUODESTA 2001 Jäätävä vesi yhdistää TALVIUINTI LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi – Molemmista pukuhuoneista pääsee suoraan saunaan, kertoo Luoma. Itse löylyhuone ei ole suuren suuri. Toimittaja yrittää väittää, että tusina menee mukavasti. Ehei, todellinen luku on paljon suurempi, sillä täällä tavataan istua tiiviisti, jos tarve vaatii. Vähän väliä suuri puulämmitteinen kiuas avaa kitansa klapien lisääjälle. Löylyt ovat melko äkäiset, vaikka vieraileva saunoja saa kantaporukan selvästi hieman arastelemaan veden määrän kanssa. – Ideana on kylmän ja kuuman äärimmäinen vaihtelu. Vaikka ehtiväthän lämmöt tasaantua tuossa matkalla saunasta laiturille ja mereen. Näin pitääkin, sillä oikeaoppinen talviuintikokemus on parhaimmillaan viipyilevä ja kiireetön. Monissa julkisissa talviuintisaunoissa on tapana, ettei lauteilla puhuta politiikasta tai uskonnosta. – Päivän puheenaiheista kyllä puhutaan ja sitä kautta politiikkaakin. Uskonnon kanssa voi sitten olla hiljaisempaa, toteaa vastakkaisen lauteen väki yhdestä suusta. Ykköspirtti sijaitsee kauniilla ja rauhallisella rantaosuudella. Talvella Ruissalon kaupunkikeitaan rauha vain syvenee, kun työhuonekuntien ja ryhmien kokousten, saunailtojen ja muiden tilaisuuksien lukumäärä hieman harvenee. Lasse Luoma näkee, että tärkeää olisi perinteen jatkaminen. – Meidän eläkeläisten joukkoon toivotan erityisen tervetulleiksi nuoremmat, työssä käyvät ihmiset. Uintisauna on avoin keskiviikkoisin ja sunnuntaisin neljästä seitsemään. Tänne ehtii hyvin. Ainoa huono puoli on se, että tähän hommaan jää äkkiä koukkuun. Talviuinnin positiiviset terveysvaikutukset alkavat olla tunnettuja ja kiistattomia, eivätkä hinnatkaan huimaa: jäsenet 2 euroa, muut 3. Ykköspirtti Ruissalon puistotie 629 Turun keskustaan 7 km. Linja 8 vie perille. ”Ideana on kylmän ja kuuman äärimmäinen vaihtelu.” 35 Talviuinti on parhaimmillaan viipyilevää ja kiireetöntä, kertovat Ykköspirtin talviuimarit Erkki Kostamo (vasemmalla), Ari Laakso ja Lasse Luoma. AHJ1701_24-48.indd 35 20.12.2016 11:57:09
• 36 D et är ett öronbedövande ljud som möter oss i produktionshallen på Scansolos verkstad i Vörå. Svarvarna bearbetar envist runda metallklossar som småningom förvandlas till glänsande metallkomponenter som de 13 produktionsanställda på underleverantörsföretaget tillverkar för att leverera till kundföretag inom energioch maskinbyggnadsindustrin. – Just nu tillverkar jag bromsdelar till motorer, säger CNC-operatören Kim Bredgård medan han lyfter följande metalldel in i svarven. Bredgård som också är arbetsplatsens arbetarskyddsfullmäktige berättar att det vanligtvis inte blir så mycket lyft som just idag. Idag jobbar han med ovanligt stora delar. – Just med de här delarna blir det ganska mycket lyft, men annars är det inte så farligt. Råmaterialet väger 30 kg och den färdiga komponenten väger bara 16 kg. Det är hälften som ska bort, och den delen går sedan till återvinning. Flexibilitet och snabbhet framför allt Flexibla arbetstagare och snabba ryck i produktionen behövs för att klara sig i den allt hårdare konkurrensen där leveranstiderna blir allt kortare. Det vet metallarna på Scansolo i Vörå som jobbar som underleverantör för energioch maskinbyggnadsindustrin. 1 05.01.2017 36 T E X T JO H A N LU N D F O TO JO H A N N E S TE R V O AHJ1701_24-48.indd 36 20.12.2016 11:57:12
• 05.01.2017 1 37 Vi måste visa åt våra kunder att 12 månader långa leveranstider med frakt från Asien är alldeles för långa. En halv timme här från oss är alltid bättre. SNABBA RYCK I PRODUKTIONEN I och med de korta leveranstiderna får arbetstagarna verkligen ta i när beställningarna kommer in. – Vi är flexibla och snabba, framför allt. Vi jobbar just nu med större delar och från att vi fick in beställningen har vi en vecka på oss att leverera delarna till kunden. Vi ska alltså tillverka 20 stycken av dem och det tar ungefär fyra timmar per del, så det blir bråda tider och antagligen också kvällsarbete trots att vi ska ha folk in över helgen, säger Markus Koivisto. Koivisto påminner också om att snabbhet ändå inte är företagets enda ledstjärna. Kvaliteten är minst lika viktig i konkurrensen med låglöneländerna. – Vi har hört att produktionen av vissa delar har kommit tillbaka från utlandet på grund av att kvaliteten är bättre i Finland. Produktsortimenten som företaget erbjuder och tillverkar ställer en hel del krav på de anställda inom produktionen. Arbetstagarna har ganska fria händer i planerandet av sitt eget arbete vilket inte är helt lätt alla gånger eftersom delarna år så varierande och serierna så korta. Att arbetstagarna och -ledningen kan planera en och en halv månad in i framtiden hör till ovanligheterna på Scansolo. De är helt beroende av kundernas beställningar som själva jobbar inom en bransch som kämpar med sinande beställningar och snabba leveranstider. – Det är inte på något vis årstidsbaserat, utan närmast veckobaserat, men man börjar bli van med det. Leveranstiderna förkortas hela tiden. För 16 år sedan så hade vi minst nio dagar på oss att göra en komponent. Idag är de snabbaste leveranstiderna tre dagar. Det betyder ju att vi måste ha en del komponenter färdiga i lager, vilket ju inte är helt billigt heller, förklarar Koivisto. Fabrikschefen Markku Rinnasto poängterar i sin tur att företaget står och faller på de duktiga och flexibla arbetstagarna i produktionshallen. Arbetstagarna kommer emot och jobbar över när det behövs. När det tvärtom finns dåligt med beställningar tar de anställda ut pekkasdagar och övertidstimmar. – Vi skulle aldrig klara oss utan gänget vi har i hallen. Våra konkurrenter är inte här i Finland utan någonstans helt annanstans. Vi klarar oss endast genom att vara snabba, effektiva, flexibla och genom att jobba tillsammans och göra kvalitet. Bredgård sköter två maskiner samtidigt, på samma sätt som de flesta andra på verkstaden. Han medger att det kan bli lite bråttom men är nöjd så länge jobbet räcker till. – Ibland kan det bli lite stressigt, men det är som det är. Man hinner ändå alltid med i takten, intygar han. OVANLIGT LÅNG ORDERSTOCK Huvudförtroendemannen Markus Koivisto tar emot oss med ett brett leende vid sin svarv. Han har det lätt för att vara på gott humör när Ahjo besöker verkstaden i medlet av november. Orderstocken är i ovanligt bra skick och fabrikschefen Markku Rinnasto har nyligen lovat att det finns jobb för alla ända fram till årsskiftet. – Det går ganska bra för oss just nu. För tillfället har vi en ganska lång orderstock men normalt är det vanligt med ganska stora kast. Ibland har vi så lugnt att vi inte vet vad vi ska göra nästa vecka, säger Markus Koivisto. 37 Arbetarskyddsfullmäktige Kim Bredgård är nöjd med säkerheten på arbetsplatsen. Det finns ändå alltid något att förbättra men samtidigt kan det vara svårt att lära en gammal hund att sitta, säger han. Arbetstagarnas huvudförtroendeman Markus Koivisto har jobbat på Scansolo i 16 år. Personalen byts sällan ut vilket enligt Koivisto berättar något om trivseln på arbetsplatsen. Markku Rinnasto ”Tidigare kunde vi göra serier i tusentals. Idag är 50 exemplar stora serier för oss.” AHJ1701_24-48.indd 37 20.12.2016 11:57:18
• 1 05.01.2017 38 HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Evolver Strider 490 -juoksumatto Juoksuja kävelymatto, jonka maksimivauhti on 14 km/h. Tehokas iskunvaimennus lisää mukavuutta. Eri ohjelmat tarjoavat haasteellisia ja vaihtelevia treenimahdoliisuuksia. Verk.com/6659 499 ,90 Apurahalla 29,00/kk (23 kk) 38 – De minsta delarna vi gör är några millimeter stora medan de största är över en meter, säger Markus Koivisto. – Delarna som vi gör byts ut flera gånger i dagen vilket ger en hel del variation i arbetet. Normalt kör jag kanske fyra-fem delar, sen byter jag, inflikar Kim Bredgård. Normalt har företaget omkring 40 olika slags komponenter i produktion på en gång, men som värst kan de till och med vara upp till 100. – En stor del av seriearbetet har vi förlorat till östländer. Tidigare kunde vi göra serier i tusentals. Idag är 50 exemplar stora serier för oss, säger Koivisto som betonar att det är meningen att kunden ska kunna beställa vad som helst av dem, så länge det går att laga med en svarv. ”PLANERINGEN ÄR A OCH O” När man jobbar med dyra råvaror och gör små serier på kort varsel finns inte mycket utrymme för misstag. Markus Koivisto poängterar att man alltid trots brådska ska planera arbetet ordentligt innan man startar svarven. – Går det fel så kan du inte bara lite korrigera eller börja om, utan du måste ta en helt ny bit. I värsta fall kostar bara råmaterialet flera hundra euro. Delarna blir ju bara dyrare och dyrare desto större komponenter man talar om. Man kan inte heller köpa in extra råmaterial för små serier bara för säkerhets skull. Planeringen är A och O. Felmarginalerna som arbetstagarna jobbar med lämnar inte mycket svängrum. – Vi talar om tusendels millimetrar i feltoleransen, säger Koivisto. Längre fram i verkstaden jobbar huvudförtroendemannens bror CNC-operatören Lasse Koivisto med lagerdelar. Han trivs med de korta serierna som ger variation och utmaning i arbetet. Han medger ändå att det ibland kan gå snett. – Det är ju inte bra om det går fel, men det händer. Då ska det helst vara någon mindre del så att man inte förlorar så mycket råmaterial. Så länge man har mänskor på jobb så sker det misstag ibland. Det är bara robotar som inte gör några fel alls – fast de kan ju faktiskt göra någon miss någon gång också, säger han och skrattar. Varje gång någon helt ny komponent kommer i produktionen innebär det en hel del planeringsarbete innan svarven kan köras igång. Markus Koivisto poängterar återigen vikten av förarbetet. – Det är ju runda delar vi gör här så oftast är delarna ändå ganska lika någonting som vi har gjort tidigare, men det blir ju ändå en del extrajobb med nya komponenter. Genast när beställningen kommer in så granskas ritningen. Ritningarna är inte alls alla gånger helt kompletta och behöver kanske ibland korrigeras. Vi måste också kontrollera att vi har alla verktyg som behövs för att tillverka delen och så ska förstås rätt råvara beställas och i rätt dimensioner, räknar han upp. Som CNC-operatör vet också Lasse Koivisto i sin tur att nya delar för med sig en extra insats också på verkstadsgolvet. Datorn är ett viktigt arbetsredskap. – Jag programmerar in allt som vi tillverkar i maskinen. Det blir ganska mycket jobb med datorn när det kommer nya delar i produktion. Jag får ritningen i handen och så ska jag programmera maskinen så att den färdiga delen som kommer ut ser lika ut som på papper, förklarar Lasse Koivisto. FRAMTIDSTRO Markus Koivisto ser förhoppningsfullt på framtiden efter några svårare år. Företaget har nyligen investerat i nya maskiner i produktionen och anställde för en tid sen en svetsare på heltid. – Jag tror inte att det kommer att bli sämre åtminstone, men konkurrensen blir bara hårdare hela tiden. Vi måste hela tiden vara alerta och hänga med i svängarna. Fabrikschefen Markku Rinnasto vågar också se försiktigt optimistiskt på framtiden. – Det verkar bli en liten tillväxt år 2016, men vi får se vad resultatet för slutet av året visar. Fortsätter det så här så hoppas jag på att vi ska kunna anställa ytterligare en arbetstagare till år 2017. Målsättningen är i varje fall att få fler kunder. a Små delar är lätta att byta och för att lyfta stora delar använder jag alltid traversen. Det lönar sig att spara på sig själv med lyften, säger CNC-operatören Lasse Koivisto. AKTUELLT INOM METALL Introdag för förtroendemän Cumulus Seinäjoki, 28.1. Anmälningar senast 13.1. Helsingfors, 11.2. Anmälningar senast 27.1. Tvärfacklig kurs för Österbotten ”Arbetsplatsens kultur skapar vi tillsammans” Vasa, 11–12.2. Anmälningar senast 12.1. För Södra Finland i Helsingfors, 11–12.3. Anmälningar senast 10.2. Anmälningar tas emot av Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117. AHJ1701_24-48.indd 38 20.12.2016 11:57:22
• HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Evolver Strider 490 -juoksumatto Juoksuja kävelymatto, jonka maksimivauhti on 14 km/h. Tehokas iskunvaimennus lisää mukavuutta. Eri ohjelmat tarjoavat haasteellisia ja vaihtelevia treenimahdoliisuuksia. Verk.com/6659 499 ,90 Apurahalla 29,00/kk (23 kk) AHJ1701_24-48.indd 39 20.12.2016 11:57:22
• 1 05.01.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1701_24-48.indd 40 20.12.2016 11:57:22
• 1 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Alueellasi VILLE KIVIMÄKI Pääluottamusmies, Valtra Oy, Suolahti, Suolahden Traktoritehtaan työntekijäin ao. 141 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Uusien luottamusmiesten perehdytyspäivät OULU–LAPPI La–su 21.–22.1. alkaen klo 10 Hotelli Scandic, Oulu Ilmoittautumiset 9.1. mennessä. VAASA–KESKI-SUOMI La 28.1. alkaen klo 9.30 Hotelli Cumulus, Seinäjoki Kylpylähotelli Rantasipi, Jyväskylä Ilmoittautumiset 13.1. mennessä. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA La 28.1. alkaen klo 8.30 aamiaisella Hotelli Cumulus, Turku La 28.1. alkaen klo 9, Hotelli Hiittenharju, Harjavalta KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA La 4.2. alkaen klo 9.30 aamukahvilla Rantasipi Atlas, Kuopio Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli HÄME-PIRKANMAA Pe 10.3. alkaen klo 9.30 (aamupäivä vain uusille luottamusmiehille) Hotelli Waltikka, Valkeakoski Tervetuloa myös vanhat, jotka ette ole LM-kursseja käyneet! Kaikki ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon. 41 Arkihälystä ajatuksia kasaamaan – Työpaikalla on aina arkihälyssä. Mutta Murikassa voi kasata omia ajatuksiaan. Suolahdella sijaitsevan Valtran traktoritehtaan pääluottamusmies Ville Kivimäki arvostaa Murikka-opistossa mahdollisuutta löytää vastauksia niihin kysymyksiin, joita ”arkihälyssä” ei ehdi tai pysty käsittelemään. – Niitä askarruttavia oman työmaan asioita voi sitten Murikassa käsitellä ammattilaisten kanssa. Epäselviin kohtiin saa pieniä tiedon palasia, ja niillä voi edelleen rakentaa isompaa kuvaa. Pääluottamusmieheksi ryhdyttyään vuoden 2016 alussa Ville Kivimäki alkoi tehdä tiedonhakumatkoja Tampereelle. Ensin hän kävi luottamusmiesten peruskurssin ja jatkokurssin, ja syksyllä vuorossa oli pääluottamusmiehelle aina tarpeellinen paikallisen sopimisen kurssi. – Hyvin vaikea näitä asioita olisi itse opiskella kirjoista. Valtava ero verrattuna siihen, että tulee tänne paikan päälle ja opiskelee yhdessä muitten kanssa. Kivimäki arvioikin, että ilman Murikka-opistoa koko Metalliliiton luottamusmiesten osaaminen ja suoritustaso olisi paljon heikompi. Mutta Murikkaan tullessa liiton aktiivit saavat myös hyvän yleiskuvan siitä, mitä muilla työpaikoilla Suomessa tapahtuu ja miten omalla työmaalla sovitut asiat vertautuvat muitten yritysten tilanteeseen. – Ja senkin Murikassa aina huomaa, että jos luulee tietävänsä jostain asiasta jotain, niin ei siitä sitten loppujen lopuksi niin paljon tiennytkään. Aina voi tietoja ja ymmärrystä syventää, kaikista aiheista, Kivimäki korostaa. ”Pienillä tiedon palasilla voi rakentaa isompaa kuvaa.” 23.–27.1. Työsuojelun peruskurssi H 30.1.–3.2. Luottamusmiesten peruskurssi H 6.–10.2. Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 13.–17.3. H ) 13.–17.2. Paikallinen sopiminen Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 20.–24.2. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestäjäkurssi H (2. osa 3.–6.4. H ) 27.2.–1.3. Hyvinvointi työyhteisössä 27.2.–3.3. Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 3.–7.4. H ) 1.–3.3. Yritystalous 6.–8.3. Some-kurssi 8.–10.3. Komennusmiesten kurssi 6.–10.3. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.4.) Järjestötoimijan perusteet H 6.3.–2.6. Muutoksen eväät, 3 kk:n kurssi 13.–17.3. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 15.–17.3. Työntekijän sosiaaliturva H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 05.01.2017 AHJ1701_24-48.indd 41 20.12.2016 11:57:24
• AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 2 12.1. 26.1. 3 2.2. 16.2. 4 23.2. 9.3. 5 16.3. 30.3. 6 6.4. 20.4. 7 27.4. 11.5. 8 16.5. (ti) 1.6. 9 8.6. 22.6. 10 27.7. 10.8. 11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. 16 30.11. 14.12. 42 1 05.01.2017 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään 12.1. Ahjo 2/2017 (ilmestyy 26.1.) 2.2. Ahjo 3/2017 (ilmestyy 16.2.) 23.2. Ahjo 4/2017 (ilmestyy 9.3.) KOKOUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 12.1. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho ma 9.1. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanijaoston kevätkauden kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona 11.1., 8.2., 8.3. ja 12.4. klo 12 ammattiosaston toimitiloissa, Kalevankatu 4, 2. krs. Tervetuloa osallistumaan osaston kaikki veteraanit! Eristyspeltiseppien ao. 155:n hallituksen kokous la 21.1. klo 10.30 Riihimäen asemalla. Porin autokorjaamotyöväen ao. 163:n hallituksen kokous ti 10.1. klo 16.30 hotelli Amadossa. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 10.2. klo 12. Aiheena paikallinen sopiminen, liitosta mukana sopimusasiantuntija Mirjami Suikki. Aloitetaan ruokailulla klo 12 ravintola Foijassa, Aurakatu 10, Turku. Koulutus noin klo 12.30–15.30 toimistolla, Kristiinankatu 10. Ilmoittautumiset 6.2. mennessä toimistoon, puh. 02 469 1410. KUOLLUT Teuvo Vesterinen kuoli 8.12. Iitissä. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Kanneljärvellä ja työskenteli pitkään Steka Oy:llä Kouvolassa. Hyvän mielen lomaviikko eläkeläisille Huhmarissa n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon 28.5.–2.6.2017. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomaohjelman aiheina on mm. hyvinvointia, vertaistukea, uusia ystävyyssuhteita ja toimintakyvyn ylläpitämistä. n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä. n Loman hinta on 100 €. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20042 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivulta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 27.2. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. n Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). Lomaviikko työttömille ja lomautetuille Huhmarissa n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille heidän perheenjäsenilleen tuetun lomaviikon 15.–20.5.2017. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Vesimaailman poreissa voi viihtyä ti–la. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuotiaille lapsille ryhmähoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä/lomajakso. n Lomalle haetaan joko sähköisesti https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/19987 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivulta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 14.2. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. n Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). TO I M I N TA AHJ1701_24-48.indd 42 20.12.2016 11:57:24
• 1 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 12.1. Ahjo 2/2017 (ilmestyy 26.1.) 2.2. Ahjo 3/2017 (ilmestyy 16.2.) 23.2. Ahjo 4/2017 (ilmestyy 9.3.) 05.01.2017 KEVÄÄLLÄ LAPPIIN? Tuetut hyvinvointijaksot haettavissa 12.01.17 saakka. Tervetuloa löytämään voimaa, hyvinvointia ja ystäviä Muonion luonnosta 13.3-17.3.2017 tai 3.4-7.4.2017. 1. askelhyvinvointijakson ohjelmassa mm. lumikenkäilyä, ulkoilua ja yhdessä oloa nuotiokahvien merkeissä. Kurssilla tehdään hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden kokonaisvaltainen kartoitus. Jaksolaisilla on mahdollista lasketella, lautailla tai hiihtää Oloksella. Hissiliput ja vuokraamon välineet ovat veloituksetta käytettävissä. Hyvinvointijaksot koostuvat kahdesta osasta: pääjaksosta sekä mahdollisuudesta osallistua lyhyelle seurantajaksolle. Hinta täysihoidolla sisältäen ohjelman: 25€/vrk ja työttömiltä 12,50€/vrk. (Ei sis. matkoja). Jaksolle haetaan osoitteessa: tatsi.org/tuetut-lomat Lisätietoa Muonion kohteesta osoitteessa: www.utkujarvenmajat.fi 13.3-17.3 & 3.4-7.4 2017 KEVÄÄLLÄ LAPPIIN? Tuetut hyvinvointijaksot haettavissa 12.01.17 saakka. Tervetuloa löytämään voimaa, hyvinvointia ja ystäviä Muonion luonnosta 13.3-17.3.2017 tai 3.4-7.4.2017. 1. askelhyvinvointijakson ohjelmassa mm. lumikenkäilyä, ulkoilua ja yhdessä oloa nuotiokahvien merkeissä. Kurssilla tehdään hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden kokonaisvaltainen kartoitus. Jaksolaisilla on mahdollista lasketella, lautailla tai hiihtää Oloksella. Hissiliput ja vuokraamon välineet ovat veloituksetta käytettävissä. Hyvinvointijaksot koostuvat kahdesta osasta: pääjaksosta sekä mahdollisuudesta osallistua lyhyelle seurantajaksolle. Hinta täysihoidolla sisältäen ohjelman: 25€/vrk ja työttömiltä 12,50€/vrk. (Ei sis. matkoja). Jaksolle haetaan osoitteessa: tatsi.org/tuetut-lomat Lisätietoa Muonion kohteesta osoitteessa: www.utkujarvenmajat.fi 13.3-17.3 & 3.4-7.4 2017 Meille on tärkeää, että perheenjäsenet viettävät aikaa yhdessä. Tutustu ja hae jaksoille aosoitteessa pht.fi Tuhannet perheet ovat löytäneet yhdessäolon ja liikunnan riemun perhejaksoillamme. Perheesi voisi olla tänä vuonna yksi heistä. Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen ohjelmasisältöihin ja ajankohtiin tutustumalla löydät perheellesi mieluisimmat vaihtoehdot. 43 AHJ1701_24-48.indd 43 20.12.2016 11:57:27
• METALLIKERO VIIKKO-OSAKKEET METALLIRANTA JÄSEN ETU Kohteisiin voit tutustua verkossa www.metalliliitto.fi/ jasenedut 44 Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen viikko-osakkeita vuokrattaviksi eri puolilta maata. Hinnat vaihtelevat kohteittain. Viikkojen 23–52 haku 15.2.–12.3. (Katso Ahjo 3/2017) Mahdollisesti varaamatta jääneet viikot ovat kaikkien vapaasti varattavissa ja varaukset tehdään hakemusten saapumisjärjestyksessä. LISÄTIETOJA puh. 030 687 0400 Kesäisin käytössä oleva virkitysalue Tavistholmen saaressa, jossa on loma-asuntoja perheiden käyttöön. Asuntohotelli Metallikero on jäsenistön käytössä ympäri vuoden. Tiedustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 08 8860 400 myynti@pyha.fi Tiedustelut ja varaukset Ari Kolehmainen puh. 020 77 41303 metalliranta@metalliliitto.fi Vierumäki Chalets 3 Metalliranta, Loviisa Metallikero, Pyhätunturi Himos, Jämsä Katinkulta, Vuokatti Kuusamon Tropiikki Holiday Club Salla Holiday Club Ylläs Naantali Residence Tampereen Kylpylä AHJ1701_24-48.indd 44 20.12.2016 11:57:42
• Päivitä jäsentietosi! Olethan sinä joukkuepelaajana varmistanut, että omat tietosi jäsenrekisterissä ovat ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? Mene osoitteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi. Tämän voit tehdä eAsiointipalvelussa n Muuttaa tai lisätä osoitetietosi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi. n Lisätä työnantajan/ toimipaikan eli sen missä olet töissä. Tämä on tärkeä tieto muun muassa poikkeustilanteissa! n Laskea jäsenmaksusi määrän ja saada viitenumeron maksamista varten, jos työnantaja ei peri sitä palkasta. n Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta (tarvittaessa pyydetään lisätietoja). n Tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi. Työttömyysturvan osalta voit n Täyttää ja lähettää ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen. n Lähettää hakemuksen liitetiedot. n Katsella omia päivärahan hakemusja maksutietojasi. n Nähdä annetut päätökset ja maksuilmoitukset. n Nähdä enimmäismäärälaskureihin kertyneet päivät. n Tilata tekstiviestimaksuilmoituksen. O T A T A LT E E N 45 JÄ S E N Y YS 45 05.01.2017 1 JÄSEN ETU Kuusamon Tropiikki AHJ1701_24-48.indd 45 20.12.2016 11:57:45
• 1 05.01.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2-/3 AHJ1701_24-48.indd 46 20.12.2016 11:57:52
• 47 T YY L I PINTAKÄSITTELIJÄ Ari Haikonen TYÖPAIKKA Scanfil EMS Oy KOTIPAIKKA Toholampi KUVA EMMI KALLIO AHJ1701_24-48.indd 47 20.12.2016 11:57:57
• SELVITTÄÄ TYÖTÖN, KERRO TARINASI! TE-toimiston virkailijan kertomuksesta Ahjolle: ”Asiakas oli ollut 6 kuukautta työkokeilussa yrityksessä, jossa jatkuvasti käytetään työkokeilijoita. Hän oli kysynyt yrittäjältä, saisiko hän jatkaa työsuhteessa palkkatuella, kun kokeilustakin oli tullut hyvä palaute. Yrittäjä oli nauranut takaisin, että miksi ihmeessä hän palkkaisi ketään, kun hän saa työntekijöitä koko ajan ilmaiseksikin.” OTA YHTEYTTÄ Lähetä sähköpostia, soita tai kirjoita meille 17. helmikuuta mennessä. Voit vapaasti kertoa kaikesta aiheeseen liittyvästä, joka tuntuu tärkeältä ja merkittävältä. Käsittelemme kaikki tiedot ehdottoman luottamuksellisesti. Julkaisemme jutussa nimesi vain, jos annat siihen luvan. Kerro myös, jos olet valmis haastateltavaksi, nimellä tai nimettömänä. Sähköposti: suvi.sajaniemi@metalliliitto.fi Postiosoite: Suvi Sajaniemi, Ahjon toimitus, PL 107, 00531 Helsinki Puhelin: 020 77 41237 (toimittaja Suvi Sajaniemen suora numero) Sipilän hallitus haluaa lisätä ”kannusteita” työntekoon. Hallitus lyhentää työttömyyspäivärahan kestoa ja haluaa lisätä pakotteita ja rangaistuksia. Työtön, sinä olet työttömyyden todellinen asiantuntija. Kerro, millaista on arkesi. Kerro, miten TE-toimistot sinua kohtelevat. Kerro, millaista tukea kaipaat. Kerro, miten työttömyys vaikuttaa perheeseesi, esimerkiksi lastesi harrastus mahdollisuuksiin. Kerro, oletko joutunut tekemään työtä ilman palkkaa ”työkokeilun” nimellä. LA2 – Posti Oy AHJ1701_24-48.indd 48 20.12.2016 11:57:57