M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 26.01.2017 ahjo.fi NRO TULEVAISUUS HUOLETTAA FISKARSILLA TOIVO PILKAHTELEE TALOUDESSA NOKIALLA KONTIT TEHDÄÄN KESTÄMÄÄN LJUSARE TIDER FÖR METALL PÅ ÅLAND NAISEN TYÖ Kohti tasa-arvoa ja edunvalvonnan eturintamaa 2 AHJ1702_1-48.indd 1 18.1.2017 9:06:40
Rauta sopii naisen kouraan Nyt on aika katsoa paitsi Suomen, myös Metallin naisten historiaa sadan vuoden ajalta. Alalla naisia on tarvittu aina. Ajan mukana heidän roolinsa on muuttunut. Sota-aikana teollisuus kutsui myös kotirouvia. Kokoonpanoteollisuus avasi todella portit naisille. Työtä on tehty sitkeästi, pitkään miehiä pienemmillä palkoilla. Nyt vahvoja naisia on yhä enemmän luottamushenkilöinä ja aktiiveina. 2 26.01.2017 2 10 xxx TY Ö V Ä E N A R K IS TO – Tehtaalla ei naisia ole hirveästi, ja jos on, täytyy olla sitäkin sisukkaampi, että pärjää. Niina Malm on saanut luottamusta. Hän aloitti vuoden alussa Ovako Imatra Oy Ab:n pääluottamusmiehenä ensimmäisenä naisena koskaan. AHJ1702_1-48.indd 2 18.1.2017 9:06:50
26.01.2017 2 PÄÄ K I R J O I T U S Paperiliitto yllätti valitettavalla tavalla kolme muuta teollisuus liittoa, kun se ennen joulua ilmoitti jäävänsä pois liittoyhteistyöhankkeesta ja samalla teollisuuden suurliiton ulkopuolelle. Paperiliiton vasemmistoryhmä ilmoitti asiasta, minkä jälkeen edellytyksiä jatkaa hanketta koko Paperiliitonkaan osalta ei enää ollut. Päätös tuli muille liitoille yllätyksenä, sillä uutta liittoa on valmisteltu toimivassa yhteistyössä viime keväästä lähtien. Liittojen allekirjoittamassa aiesopimuksessa kaikki sitoutuivat yhteistyöhön ja hankkeen loppuun viemiseen. Lisäksi liittojen valtuustot hyväksyivät juuri ennen joulua 11 työryhmässä ja projektihallituksessa valmistellun väliraportin. Myös Paperiliiton valtuusto hyväksyi raportin ja päätöksen fuusion jatkamisesta yksi mielisesti. Vaikka Paperiliiton poisjäänti harmittaa, se ei kuitenkaan ole vielä riittävä syy haudata hyvin edennyttä hanketta vientialojen yhteisen ammattiliiton rakentamiseksi. Vaikka työssäkäyvien jäsenten määrällä mitattuna Paperiliitto ei ole suurimmasta päästä ammattiliittoja, tekevät liiton jäsenet merkittävän siivun Suomen viennistä. Jos hanketta haluaa tarkastella tästä näkökulmasta. Toisaalta hankkeessa jäljellä olevat kolme liittoa kattavat Suomen tavaraviennistä noin kolme neljäsosaa eli suurimman osan. Jäseniä liitoilla on yhteensä 230 000, joten suurliitto on syntymässä joka tapauksessa. Uusi liitto olisi jäsenmäärältään suurin piirtein yhtä iso kuin SAK:n tällä hetkellä suurimmat jäsenliitot PAM ja JHL. Nekin fuusioiden kautta syntyneet. Kun hankkeeseen ryhdyttiin, kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhteisiin haasteisiin pitää pystyä vastaamaan. Ongelmat ovat edelleen olemassa. Esimerkiksi jäsenmäärien jatkuva lasku ja se, etteivät jäsenmaksut yksin riitä toiminnan ylläpitämiseen. Mahdollisuutta luoda nykyaikainen, uusia jäseniä ja aktiiveja houkutteleva liitto, ei pidä hukata. Kaikkien liitoissa toimivien ja fuusiotyössä mukana olevien täytyy muistaa, että hanke on liittojen jäsenten etu ja heistä enemmistö sitä kannattaa. Kuten neljän liiton nuoret jäsenet ja aktiivit seuraavalla aukeamalla toteavat, nyt on väliselvitysten aika. Kun ne on tehty, hanketta täytyy jatkaa ja hoitaa asiat yhteisesti sovitussa aikataulussa. Kolmella eteenpäin PUHEENAIHE 4 Teollisuusliiton rakentamista jatketaan kolmistaan 7 Yhteistyö on voimaa Euroopassakin AMMATTILAINEN 9 Riitta Turunen Terien teroittaja Aikawa Fiber Technologies Oy, Varkaus TOIMIJA 18 Reija Mettovaara Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Pinjaisten Metallityöväen ao. 21 20 Taloudessa orastavaa kasvua 32 Ruotsin MBL-laki turvannut työntekijöitä jo 40 vuotta 36 Ny ordförande blev energispruta för avdelningen OTA TALTEEN 45 Työeläke uudistui 3 SISÄLTÖ 3 PÄÄKIRJOITUS 4 PUHEENAIHE 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 PUHEENAIHE 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 26 TYÖVÄENLIIKE 1917 31 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 39 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Kolmen kuukauden kurssilta saa tärkeää pääomaa.” XXXX XX 3 47 17 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Liittojen jäsenmäärät laskevat.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 020 77 41232 040 661 8743 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N K U V A LE H TI K U V A TY Ö V Ä E N A R K IS TO S I S Ä LTÖ AHJ1702_1-48.indd 3 18.1.2017 9:07:01
2 26.01.2017 LIITTOFUUSIO Metalliliitto, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Puuliitto jatkavat uuden teollisuuden suurliiton valmistelua, vaikka Paperiliitto ilmoitti ennen joulua jäävänsä yhteistyöhankkeesta pois. Paperiliiton vasemmistoryhmällä ei ollut halua jatkaa prosessia. Kolmen liiton yhteinen projektihallitus päätti yhteistyöhankkeen jatkamisesta pari viikkoa sitten pitämässään kokouksessa. Jo ennen projektihallitusta kaikkien kolmen liiton hallitukset olivat käsitelleet asiaa ja päätyneet yksimielisesti siihen, että teollisuuden suurliiton valmistelua jatketaan. Projektihallitus valmistelee uutta liittoa ja työttömyyskassaa koskevan esityksensä helmikuun puoliväliin mennessä väliraportin ja liittojen väliraporttiin esittämien kommenttien pohjalta. Kaikkien kolmen liiton hallitukset käsittelevät esitystä uudeksi liitoksi hallitusten yhteistapaamisessa 16. helmikuuta. Seuraavana päivänä kunkin liiton hallitus tekee päätöksen esityksestä uudeksi liitoksi. Kolme jatkaa teollisuusliiton valmistelua Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto jatkavat uuden teollisuusliiton valmistelua. Paperiliitto jättäytyi hankkeesta joulun alla. Valtakunnallinen kenttäkierros käynnistyy maaliskuussa. Metalliliiton liittohallitus käsitteli teollisuus liittohankkeen uutta käännettä 9. tammi kuuta. Perusteellisen keskustelun jälkeen liitto hallitus päätti jatkaa mukana uuden teollisuuslii ton valmistelussa. Asiaa pohtivat muun muassa puheenjohtaja Riku Aalto, liittosihteeri Turja Lehtonen ja liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Kapiainen. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Paperiliiton poisjäännin myötä yhteistyöhankkeen aikatauluja jouduttiin hieman muuttamaan. Muun muassa helmikuulle suunniteltu kenttäkierros eri puolilla Suomea siirtyy maaliskuulle. TEAM ja Metalliliitto ovat varautuneet siihen, että ne pitävät kevään kuluessa myös ylimääräiset valtuuston kokoukset. Lopullisesti päätös uudesta teollisuusliitosta tehdään kuitenkin alkuperäisen aikataulun mukaisesti toukokuun lopussa. Uuden liiton ensimmäinen liittokokous on loppuvuodesta. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN AHJ1702_1-48.indd 4 18.1.2017 9:07:04
26.01.2017 2 PETTERI MÄNNISTÖ (Metalliliitto) uskoo, että kolmenkin liiton fuusioituessa syntyy vahva teollisuusliitto. – Minulla on kova usko jäseniin. Jäsenet pitävät huolta siitä, että uudesta liitosta tulee vahva. Männistö kuvailee, että Paperiliiton vetäytyminen tuli hänellekin yllätyksenä, eikä hän sano kuulleensa konkreettisia tai vakuuttavia syitä asiaan. Mutta hän painottaa, että syyllisten etsiminen on turhaa. Nyt on kunnioitettava Paperiliiton päätöstä, ja jatkettava uuden liiton suunnittelua ”reippain ja avoimin mielin”. Tietysti keskustelua syntyy, mutta suunnittelutyöryhmien on vain tehtävä työtään vähän pienemmällä mittakaavalla. Aikataulunkin kanssa on Männistön mielestä puskettava eteenpäin entiseen tahtiin. – Isommassa projektissa tai kampanjassa aikataulu tuntuu aina helvetin tiukalta. Mutta silloin se maalitetaan oikein, ja jos aikataulua venytetään, projekti vain kärsii. HANNU JOKELA (Puuliitto) ei näe mitään syytä lykätä suurliiton toiminnan aloittamista. Hänestä työryhmien on jatkettava työtään suunnitelmien mukaisesti, yksi pieni osapuoli on vain jäänyt pois. – Mitä olen Metallin nuorten aktiivien ja TEAMin porukoiden kanssa puhunut, niin hyvillä mielin täällä meidän alueella ollaan. Kaikki ovat sitä mieltä, että ensi vuoden alusta ollaan yhtä ja samaa orkesteria! Jokelasta on turha jäädä murehtimaan Paperi liiton päätöstä, mutta pettynyt ja yllättynyt hän sanoo olevansa. – Onkohan tässä kyse siitä, että on vaikea luopua niin sanotusta omasta lapsestaan? Paperilla on varallisuutta, onko keskustelua noussut sen jakamisesta tai uudelleenjärjestämisestä? Jokela pohdiskelee. Puuliittolainen arvelee, että Paperiliiton sisällä on noussut keskustelua kummassakin poliittisessa ryhmässä. – Julkisuudesta saa sen kuvan, että päätös kipattiin vasemmistoryhmän päälle. Mutta kai painetta tuli molemmista leireistä, Jokela sanoo. NIINA JÄRVINEN (TEAM) sanoo hyväksi asiaksi, että päätettiin jatkaa kolmen liiton voimin. – Kyllä minä pettynyt olen Paperiliiton pois jäämiseen. Harmi, sillä vahvempi meistä olisi sen LI N JA U S Kolme jatkaa teollisuusliiton valmistelua K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Mitä mieltä Ahjon keskustelijat? PETTERI MÄNNISTÖ HANNU JOKELA NIINA JÄRVINEN ANTTI MAIJALA ANTTI GREN kanssa tullut. Turha nyt on etsiä syyllisiä, mutta ehkä taustalla on muutoshaluttomuus ja pelko siitä, miten oman liiton toiminta menee. Ammattiyhdistysliikkeessä on vuoden 2009 jälkeen koettu jo kolme pettymystä fuusioiden kariutuessa tai kompastellessa. Muistissa on suur-TEAMin purkautuminen, keskusjärjestöjen yhdistämisen epäonnistuminen ja nyt teollisuuden suurliiton pienentyminen kolmen liiton fuusioksi. – Ehkä emme ole niin yhtenäisiä kuin haluamme ulkopuolella näyttää, Järvinen pohtii. Teamilainen nostaa esiin myös turhautumisen hukkaan menneestä työstä. – Tuottaahan se pettymystä, jos hanke kariutuu. Paljon tehdään taustatyötä ja koen, että monen ihmisen työpanos menee hukkaan. ANTTI MAIJALA (Metalliliitto) haluaa ensin nähdä, miten Paperiliiton päätös muuttaa asioita. Periaatteessa hänen myönteinen kantansa uuden suurliiton rakentamiseen ei ole muuttunut. – Jos suunnittelu etenee tästä hyvin, jos nähdään edelleen, että tämä on hyvä juttu, eikä mitään mutkia tule matkaan, niin pysytään vain aikataulussa. Vielähän ei tietoa ole, miten asiat muuttuvat. Haluan siis lisää tietoa, jotta voin sitten myöhemmin ottaa paremmin kantaa. Maijala uskoo, että Paperiliiton kulissien takana on varmaan muitakin syitä vetäytymiseen kuin mitä julkisuuteen on kerrottu. –Varmaan syyt tulevat esiin aikanaan. Ja nyt on tilanne tämä, pitää vain katsoa eteenpäin. ANTTI GREN (Paperiliitto) kuvaa, että liiton vasemmistoryhmän päätös tuli hänellekin ”aivan puskista”. – Olen pettynyt ja hämmentynyt. Vasemmistoryhmällä oli kyllä joitain kynnyskysymyksiä, mutta he saivat niihin vastaukset. Kaikki olettivat, että asiat ovat kunnossa. – Mutta pitkäksi aikaa tätä ei kannata jäädä murehtimaan. Todetaan yhteisesti, että tilanne on tämä ja lähdetään eteenpäin. Paperiliittolainen pohtii, miltä ammattiyhdistysliikkeen fuusioiden kompastelut näyttävät. – Asiaa lähemmin tuntevat ihmiset tietävät, että keskusjärjestöhanke purkautui toisista syistä kuin muut. Mutta olen huolissani siitä, että ulospäin tämä voi näyttää ihan hölmöltä touhulta. Mikään yhteispeli ei näytä onnistuvan. SUVI SAJANIEMI Miten Ahjo keskustelee -jutussa (16/2016) esiintyneet neljän liiton nuoret arvioivat tilannetta nyt, kun Paperiliitto jäi fuusiosta pois? Joulukuussa kaikki tukivat uuden liiton perustamista ja toivoivat, että liittoyhteistyössä mennään rohkeasti kohti uutta. Metalliliiton Murikka-opisto on merkittävä luottamusja työsuojeluhenkilöiden kouluttaja. Opiston kurssien lippulaiva, kolmen kuukauden kurssi, alkaa jälleen tänäkin keväänä maaliskuussa. Ja nyt ovat käsillä viime hetket hakeutua kurssille. Itse kävin tuon kurssin vuonna 1998 ja uskallan väittää, että kurssi antaa minulle voimaa vielä tänä päivänäkin. Samoin monia oppeja, joita tuolloin opin, on käytössä jokapäiväisessä työssäni. Tämän vuoksi voin lämpimästi suositella jokaiselle kurssin käyntiä. Oppimisprosessin lisäksi kolmen kuukauden jakso antaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi arjen jatkuvista kiireistä ja paineista. Murikka antaa myös upeat mahdollisuudet harjoittaa liikuntaa ja kuntoilua. Unohtaa ei pidä myöskään upeita notkuvia ruokapöytiä. Mikäli tunnet vähänkään halua oppia uutta ja saada vahvistusta luottamustehtäväsi hoitamiseen sekä lähteä hetkeksi irti arjesta ja työtäsi, niin tartu tilaisuuteen. Olen varma, ettet tule päätöstäsi katumaan. Kurssille osallistumista tuetaan taloudellisesti. Työnantaja maksaa luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille ensimmäisen kuukauden palkan ja kahta muuta opiskelukuukautta tukee liitto. Myös monet ammattiosastot myöntävät taloudellista tukea kolmen kuukauden kurssin käymiseen. Eli taloudelliset seikat eivät ole este osallistumiselle. Opiskelu kannattaa aina TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri AHJ1702_1-48.indd 5 18.1.2017 9:07:05
2 26.01.2017 Apurahat 2017 jaettu METALLITYÖVÄEN LIITON RAHASTO Viktor Kock, Forsby Pro gradu -työ: Sosialidemokratia ja pohjoismainen liittovaltio Juhani Kouhia, Hyvinkää, Koneen Hyvinkään hissitehtaan työhuonekunnan 50-vuotishistoriikki W 46 kerho ry, Turku Kirja: 150 vuotta voimakonevalmistusta Auran rannoilla Kaikille 2 000 euroa Vuoden 2018 apurahojen hakuaika on elokuu 2017. Seuraa KSR:n verkkosivuja www.sivistysrahasto.fi Keitä muita nuoria? TEOLLISUUSNUORET Helmikuussa Murikassa vietetään Teollisuusnuorten päiviä 11.–12.2. Päiville ovat tervetulleita Metalliliiton ohella kaikki TEAMin ja Puuliiton nuoret. Viikonlopun aikana tehdään video ja kolmessa eri työpajassa mietitään kolmea eri yhteiskunnallista teemaa. Hupipuolella luvassa ovat naamiaiset ja standuppia. Ylöspito on ilmainen ja matkat maksetaan. Ilmoittautumiset 2. helmikuuta mennessä: www.metallinnuoret.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Metalli ja kaivosteollisuuden jätekasat sisältävät tonneittain arvometalleja. Niiden talteenotto ja hyödyntäminen synnyttävät uutta työtä. Kuolemantapaus Murikan remonttityömaalla ONNETTOMUUS Murikka-opiston peruskorjauksen rakennustyömaalla sattui vakava työtapaturma 10. tammikuuta. Työntekijä loukkaantui pahasti tehdessään seinärakenteiden purkutöitä timanttisahalla. Loukkaantunut sai ensiavun nopeasti ja hänet kuljetettiin lääkäriambulanssilla TAYS:iin jatkohoitoon. Kaikista hoitotoimista huolimatta hän menehtyi myöhemmin. Työntekijä oli alansa kokenut ammatti lainen. Työmaalla on suoritettu poliisin ja aluehallinto viraston tutkinta tapaturmaan liittyen. JO H A N N A A LA N K O LE H TI K U VA / H Å K A N SJ Ö ST R Ö M / N O R R K Ö P IN G S TI D N IN G A R 6 2 26.01.2017 Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Joulukuu 2016 Joulukuu 2017 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Metalliliiton suomenkielinen taskukalenteri 2017 on Vastaava ruotsinkielinen kalenteri on Kuntavaalit pidetään Senkki on Mount Everest, maailman korkein vuori on Mariaanien hauta, maailman syvin kohta on merenpinnasta Gibson on tunnettu yhdysvaltalainen Niklas Moisander pelaa jalkapalloammattilaisena o sininen o violetti o helmikuussa o huonekalu o 8 252 m o 8 309 m o kitaramerkki o Englannissa o punainen o vihreä o maaliskuussa o alusvaate o 8 848 m o 9 688 m o pikaruokaketju o Saksassa o valkoinen o harmaa o huhtikuussa o muotti o 9 127 m o 10 924 m o valaisinvalmistaja o Hollannissa o musta o oranssi o toukokuussa o koristekasvi o 9 651 m o 11 767 m o luottoluokittaja o Belgiassa KAMPANJATULOS Ahjossa 14/2016 kerroimme Turun ammatti-instituutin Peltolan yksikön koneja metallialan ja autoalan opiskelijoiden oppilaitosjärjestämisen kampanjasta. Metalliliiton opiskelijajäsenet luovuttivat kerää mänsä vetoomuksen liikuntapäivän puolesta oppilaitoksen koulutuspäälliköille 20. joulukuuta. Allekirjoituksia kertyi lähes 200. 11 848 Joulukuussa työttömänä tai lomautettuna oli 11 848 eli 11,0 % työttömyyskassan jäsenistä. Pb Zn Ag Au In Ga Fe Fe 2 O 3 ”Myös työnantajien pitää nyt kantaa vastuuta. Työmarkkinoiden valoisammat näkymät antavat yrityksille mainion tilaisuuden luoda uutta kasvua ja työtä investoinneilla.” SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Viime vuonna irtisanottujen määrä jäi pienemmäksi kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen. M E TA L L I V I S A AHJ1702_1-48.indd 6 18.1.2017 9:07:08
26.01.2017 2 Halvalla menee Harmaan talouden seuranta on tehostunut muutaman vuoden laskun jälkeen. Verotarkastusten ja harmaan talouden tarkastusten myötä valtiolle karhuttiin toissa vuonna 502 miljoonaa euroa. Se vastaa yli kaksinkertaisesti rajavartiolaitoksen tämän vuoden kuluja ja hankintoja. Hienoista tarkastusluvuista huolimatta parannettavaa piisaa. Kaikkea harmaan talouden rikoksella saatua hyötyä ei vielä tunnisteta kunnolla. Professori Anne Alvessalo-Kuusi ja erikoistutkija Liisa Lähteenmäki huomauttavat Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisussa Harmaa talous 2016, että yritykset saavat työturvallisuuden laiminlyönneillä perusteetonta kilpailuetua. Syyttäjät ja tuomioistuimet eivät osaa tutkijoiden mukaan arvioida, kuinka suureksi tämä etu muodostuu. Tuomituissa tapauksissa yritys oli keskimäärin ehtinyt hyötyä työsuojelurikoksesta liki 1,5 vuoden ajan. Yritykset säästivät esimerkiksi jättämällä turvakaiteet ja telineet rakentamatta. Lisäsäästöä syntyi, kun rakenteita ei tarvinnut purkaa. Tavallisimmin työntekijöiden perehdytys oli laiminlyöty tai riskinarviointi tai tarkastukset tekemättä. Usein kyse oli työkoneen tai -laitteen toiminnasta ja suojauksesta. Tuomioistuin voi määrätä yritykselle sakkoja ja menettämään saavutetun edun valtiolle. Lisäksi yrityksen omaisuutta voidaan määrätä menetettäväksi valtiolle. Näin tehdään ani harvoin. Työturvarikoksesta saatu taloudellinen etu on tuomittu valtiolle menetettäväksi 60 prosentissa oikeustapauksia, mutta omaisuutta menetettäväksi vain 10 prosentissa. Menetettävän omaisuuden määrä on ollut keskimäärin vain 230 euroa. Kymmenientuhansien eurojen ”säästöt” työturvallisuuden laiminlyönnissä pääsee useimmiten kuittaamaan keskimäärin 5 000 euron sakoilla. Lisäksi yritys menet tää rikoksella hankitun voittonsa, jonka määrää tuomioistuimet eivät tutkijoiden mukaan osaa arvioida. Omaisuutta yritys menettää yleensä äärimmäisen vähän. Työturvallisuuden laiminlyönti on jätetty liian houkuttelevaksi. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 100 000 työtapaturmaa. Niistä tuomioistuimeen päätyy lopulta vain noin 200 tapausta. TA LO U S ”Yrityksen saamaa taloudellista hyötyä työturvarikoksesta ei osata määritellä.” B IR G IT TA S U O R S A / U P LE H TI K U VA / H Å K A N SJ Ö ST R Ö M / N O R R K Ö P IN G S TI D N IN G A R 7 Yhteistyöllä tulosta EU:ssakin EUROOPPA FinUnionsin johtajana tammikuun alusta aloitti Aleksi Kuusisto. Tätä ennen SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijana työskennelleen Kuusiston mielestä myös suomalaisilla palkansaajilla on vaikutusvaltaa Euroopassa. Vaikutusvallan saamiseksi tarvitaan Kuusiston mukaan yhteistyötä. – Uskon, että yhteistoiminnassa ammattijärjestöjen kanssa ja elinkeinopuolella myös työnantajien kanssa pärjäämme. Oikeiden yhteistyökumppaneiden kanssa voi saada aikaan pienilläkin resursseilla vaikka mitä. EU:n yhteisiin palkkaja työehtosopimuksiin Kuusisto ei usko. – Jokaisessa maassa pitää työntekijöiden ja työnantajien saada sopia asioista keskenään. Mutta toki joitakin minimitasoja ja kansainvälistä koordinointia tarvitaan. Tärkeimpinä EU:ssa parhaillaan käsiteltävistä lakihankkeista Kuusisto pitää lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä ja sosiaalista pilaria. Jälkimmäisessä on kyse sosiaalisen peruskirjan mukaisista oikeuksista ja niiden toteuttamisesta. – Peruskirjassa luvataan oikeus laadukkaaseen työpaikkaan ja riittävään sosiaaliturvaan. Komission esitys tulee parlamenttiin maaliskuussa, Kuusisto kertoo. Seuraavien parin vuoden aikana on Kuusiston mielestä tärkeää ottaa osaa EU:n tulevaisuuskeskusteluun. Talousja rahaliitto EMU ei ole Kuusiston mielestä vielä valmis. – Euroalueen finanssipolitiikka on saatava tukemaan työllisyyttä niin, että julkisia menoja ylläpidetään myös taantumien aikana. Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ovat Kuusiston mukaan EU:n sisämarkkinat. – Jos sisämarkkinat saadaan toimimaan reilujen pelisääntöjen mukaan, kilpailu vahvistaa myös suomalaisen palkansaajan ansiotasoa. Toimivat sisämarkkinat tuovat lisää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja työpaikkoja suomalaisille. Akava jättäytyi keväällä yhteistyöstä FinUnionsissa. Akavalainen YTN kuitenkin jatkaa mukana. – Akavan päätöksen kanssa joudutaan elämään. Minusta se oli valitettavaa. Olisi hyvä, että suomalainen ay-liike olisi yhtenäisenä EU:ssa. MIKA PELTONEN / UP Metalliliiton suomenkielinen taskukalenteri 2017 on Vastaava ruotsinkielinen kalenteri on Kuntavaalit pidetään Senkki on Mount Everest, maailman korkein vuori on Mariaanien hauta, maailman syvin kohta on merenpinnasta Gibson on tunnettu yhdysvaltalainen Niklas Moisander pelaa jalkapalloammattilaisena o sininen o violetti o helmikuussa o huonekalu o 8 252 m o 8 309 m o kitaramerkki o Englannissa o punainen o vihreä o maaliskuussa o alusvaate o 8 848 m o 9 688 m o pikaruokaketju o Saksassa o valkoinen o harmaa o huhtikuussa o muotti o 9 127 m o 10 924 m o valaisinvalmistaja o Hollannissa o musta o oranssi o toukokuussa o koristekasvi o 9 651 m o 11 767 m o luottoluokittaja o Belgiassa K A R I H U LK K O Suomalaisilla palkansaajilla on vaikutus valtaa EU:ssa, mutta siihen tarvitaan yhteis työtä muiden kanssa, Aleksi Kuusisto sanoo. P U H E E N A I H E FinUnions SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen YTN:n yhteinen Brysselin edustusto. ”Suomen mallista ei vielä yhteistä käsitystä” TYÖMARKKINAT Viime syksynä käynnistyneet vientiliittojen neuvottelut uudesta työmarkkinamallista etenivät tammikuun alussa. Liitot pohtivat muun muassa sitä, miten niiden keskinäistä työmarkkinatoimintaa voitaisiin kehittää kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä edistävällä tavalla. Tavoitteena on, että malli ohjaisi myös muiden alojen neuvotteluita. – Ongelmana tässä vaiheessa on se, ettei kenelläkään tai missään ole vielä yhteistä näkemystä siitä, mitä Suomen mallilla tarkoitetaan, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi. Mallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot neuvottelevat työehtosopimuskierroksen alussa vahvan päänavauksen ja sopivat yhdessä sopimusmuutosten kustannusvaikutuksista. Kukin liitto asettaisi itse yksityiskohtaiset tavoitteensa. – Vientisektorin liitot pohtivat tällä hetkellä kahta asiaa. Ensinnäkin työehtosopimusneuvotteluiden prosessia ja aikataulua. Ne ovat hyvin erilaisia eri liitoilla tällä hetkellä. Toisaalta pohditaan sitä, mikä olisi yhteinen kustannusvaikutusten taso vientisektorilla. – Nyt neuvotellaan siis prosessista. Myöhemmin syksyllä neuvottelemme palkankorotusten tasosta tai yksittäisten työehtosopimusten sisällöistä. Aalto muistuttaa, että mahdollisesta yhteisestä mallista huolimatta Metalliliitto käy normaalisti omat työehtosopimusneuvottelunsa. – Kuten tähänkin asti, pyydämme ammattiosastoilta aloitteita tes-neuvotteluja varten ja aloitteet käsitellään valtuustossa. Sen jälkeen asetamme omat tavoitteemme ja käynnistämme neuvottelut kesäkuussa. Uudessa työmarkkinamallissa neuvottelujen pohjana olisi Suomen Pankin julkaisema kuva talouden tilasta ja kehityksestä. – Suomen Pankki tuottaa tilannekuvan Suomen ja kansainvälisen talouden, työllisyyden sekä eri toimialojen tilanteesta. Mitään lukua kustannusvaikutuksesta pankki ei anna. Vuoropuhelu liittojen ja eri alojen välillä jatkuu. Valmista pitäisi tulla vuoden alkupuolella, jotta liitoille jäisi riittävästi aikaa valmistautua syksyn neuvotteluihin. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN AHJ1702_1-48.indd 7 18.1.2017 9:07:10
2 26.01.2017 Työhuoneen kahvipannuun oli taas jäänyt seisomaan pari kuppia kahvia, jotka kaadoin tiskatessa viemäriin. Tuli huono omatunto. Tutkimusten mukaan Suomessa haaskataan hirveitä määriä ruokaa – eniten juuri kahvia. Vaikka moni kaataa pois pannun pohjalla muhivat kahvilitkut, kaupassa kahvin hintaa vahditaan haukan lailla. Halvalla kahvilla on kuitenkin karu hinta. Finnwatchin viime vuonna julkaisema raportti Vain muruja kahvipöydältä kertoi karua kieltä kahvintuotannon työoloista. Elämiseen riittämättömiä palkkoja, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, valtavia rekrytointimaksuja, puutteita työturvallisuudessa. Työolojen asianmukaisuuden varmistaminen edellyttää läpinäkyviä hankintaketjuja ja ostojen tekemistä vain sellaisilta tuottajilta, jotka ovat vastuullisuusvalvonnan piirissä. Tässä kahvisektorilla riittää työnsarkaa. Esimerkiksi raportin kirjoittamishetkellä Paulig kertoi Finnwatchille, että yli puolet sen hankkimasta kahvista tulee tuntemattomista oloista. Paras ja helpoin vaihtoehto kahvin vastuullisuuden varmentamiseen ovat erilaiset raaka-ainesertifioinnit. Suomen markkinoilla näitä on kolme: Reilu kauppa, UTZ ja Rainforest Alliance. Yksi on hyvä, toinen kaunis. Yksi Finnwatchin tutkima osuuskunta, joka kärähti lapsityövoiman hyväksikäytöstä, oli sertifioitu niin Reilun kaupan kuin UTZin toimesta. Reilu kauppa oli kuitenkin havainnut ongelmat ja poisti osuuskunnalta sertifioinnin. Sen sijaan osuuskunta oli edelleen UTZ-sertifioitu. Suurin osa paahtimoista, jotka tarjoavat sertifioituja vaihtoehtoja asiakkailleen, suosivat nimenomaan UTZ-sertifiointia. Liekö syynä UTZ-sertifioinnin halvempi hinta? Pelkkä valvonta ei riitä, vaan myös juurisyihin tulee puuttua. Hondurasissa lapsityövoiman hyväksikäytön yleisyys johtuu köyhyydesta ja tilojen työntekijöille maksetuista alhaisista palkoista. Tähän ongelmaan ostajayrityksillä on ratkaisun avaimet omissa käsissään. Yksi Finnwatchin keskeisiä suosituksia paahtimoyrityksille on se, että raakakahvista maksettavan hinnan tulee riittää kattamaan vastuullisen tuotannon kustannukset. Hondurasissa tutkimillamme tiloilla sadonkorjuukauden urakkapalkat jäivät pahimmillaan jopa alle puoleen minimipalkasta. Kahvinpoimijoille maksettiin noin 25–32 senttiä per kahvipaketti. Jotta näiden työntekijöiden tulotaso saataisiin edes minimipalkan tasolle, tulisi heille maksaa keskimäärin noin 15 senttiä enemmän per kahvipaketti. Jos meillä on varaa haaskata kuppitolkulla kahvia, meillä on varaa maksaa myös siitä, että lapset eivät poimi kuppiimme päätyvää kahvia. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 Palkat viemäristä alas ”Halvalla kahvilla on karu hinta – riittämättömiä palkkoja, lapsityövoimaa, työturvallisuusongelmia.” SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja metallikero.fi ? Metallikero on Metalliliiton jäsenten käytössä oleva lomanviettopaikka Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Varaa lomasi nyt! ? Kaksitoista 2+2 hengen ja kuusi 3+2 hengen huonetta. Huoneissa pienoiskeittiö, wc, suihku ja kuivauskaappi sekä tv ja langaton laajakaista. Yhteisiä tiloja sauna, TV/takkahuone ja pieni kuntosali. Lapsille oma leikkihuone. ? Metallikero sopii lapsiperheille ja suuremmille ryhmille. Hyvät liikuntamahdollisuudet ympäri vuoden: laskettelua, hiihtoa, kalastusta, melontaa, vaellusta. Verkkosivut uudistuivat tyottomyyskassa.metalliliitto.fi ? Metallityöväen työttömyyskassan verkkosivut ovat saaneet uuden ilmeen. Sivuston värimaailmaa ja asettelua sekä etusivun rakennetta uudistettiin, ja tärkeimpiä toimintoja ja tietoja on tuotu entistä paremmin esille. ? Ajankohtaiset tiedot käsittelyajasta, yhteydenottolomake ja sähköisen asioinnin kirjautuminen ovat paremmalla paikalla sivuilla. Lisäksi sivujen käytettävyyttä on parannettu sivuston rakennetta keventämällä. AHJ1702_1-48.indd 8 18.1.2017 9:07:19
26.01.2017 2 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A A R IP E K K A K E R Ä N E N A M M AT T I L A I N E N 9 TERIEN TEROITTAJA RIITTA TURUNEN, 57 TYÖPAIKKA Aikawa Fiber Technologies Oy, Varkaus Osa-aikaeläke mahdollisti työssäkäynnin Kauanko olet ollut täällä töissä? 17 vuotta tulee maaliskuussa täyteen. Niistä reilut seitsemän vuotta täällä porakopilla. Mitä olet tehnyt aikaisemmin? Olin hoitoalalla, lastenhoitajana. Siellä oli työttömyys ongelmana. Täällä on riittänyt töitä. Mikä on koulutuksesi? Keskikoulu, lastenhoitajan koulutus ja koneistajan tutkinto. Miten viihdyt täällä? Hyvin. Olen ollut seitsemän vuotta osatyökyvyttömyyseläkkeellä, koska sairastan reumaa. Olin kolmivuorotyössä, ja se oli raskasta. Mutta nyt teen yhtä vuoroa kuudesta puoli kolmeen, ja tämä mahdollistaa minulle työssäkäynnin. Mitkä ovat työsi parhaat puolet? Hyvä työympäristö ja työkaverit. Entä huonoimmat? Ei niitä oikein ole. Minun tilannettani on ymmärretty hyvin. Kuvaile tyypillinen työpäiväsi? No, tänään olen teroittanut porien teriä, mittaillut ja tarkistanut niitä. Enimmäkseen koneella, välillä käsikäyttöisesti myös. Teen työtä parin kanssa, vuorotellen molemmissa päissä porakoppia. Toisessa päässä tehdään paperija tietokonehommat ja teroitetaan teriä, toisessa on fyysistä työtä eli poran tekemistä. Se antaa hyvää vaihtelua. Voitko vaikuttaa päivittäisiin työtehtäviisi? En kauheasti. Porat ja terät laitetaan sen mukaan, mitä pyydetään. Mutta apuvälineitä saa kyllä, esimerkiksi ergonomiaan. Nyt voi katsoa työn tuloksia näytöltä, ennen tuijotettiin mikroskoopin läpi. Tämä on parempi niskalle ja silmille. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Saisi olla parempikin. Mitä teet vapaa-ajallasi? Ulkoilen miehen ja koiran kanssa, kesällä puutarhahommia. Lapsenlapsia on viisi, kaikki tyttöjä, he ovat meillä usein hoidossa tai muuten vaan. AHJ1702_1-48.indd 9 18.1.2017 9:07:20
10 2 26.01.2017 T E K S T I SI N I SI LV À N Metallin vahvat naiset Metalliliiton historiassa on aina ollut naisia. Kului kuitenkin kauan, yli puoli vuosisataa, ennen kuin alettiin puhua samapalkkaisuudesta. Ja vielä pidempään ennen kuin luovuttiin naisten palkkaluokista, jotka olivat aina kaikkien miespalkkaryhmien alapuolella. Sata vuotta sitten oltiin tasa-arvotyön alussa. Ja yhä tehdään töitä, jotta saadaan naiset edunvalvonnan eturiviin. AHJ1702_1-48.indd 10 18.1.2017 9:07:24
26.01.2017 2 11 FANNI TAMMISEN AIKAAN 100 VUOTTA SITTEN Historiankirjoituskin on täynnä valintoja. Liiton oma historia kertoo naisosastojen perustamisesta 1930–1940-luvuilla. Kellokosken Ruukin historia on naistutkijoiden käsialaa ja naisista kerrotaan enemmän. Kellokosken metalliammattiosastoon perustettiin naisjäsenten osasto jo 1915. Jo kansalaissodan aikaan 1918 silloisen Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liiton toimistossa oli tärkeä nainen. Taloudenhoitaja Fanni Tammiselle kuului kunnia siitä, että sodan keskeyttämä ammatillinen toiminta jatkui. Helsingin valtauksen jälkeen hän vei vangituille liittotoimikunnan jäsenille ruokapaketteja. Hänellä oli sekä rahaa että tieto liiton evakuoidun omaisuuden kätköpaikasta. Liiton toimistossa kasvoi korkoa toinen tärkeä nainen, vuonna 1916 liiton palvelukseen tullut toimistoapulainen Lempi Lehto. Vuonna 1924 Suomen kaapelitehtaalla Helsingissä naiset esittivät nykypäivän mittapuulla hiuksia nostattavaa, mutta ajalle tyypillistä, 20 prosentin palkankorotusta. Työnantaja ei suostunut, joten naiset perustivat työpaikkajärjestön ja tekivät uuden esityksen. Tätä seurasi palkankorotusta ajaneiden erottaminen. Ryhdyttiin lakkoon, mutta tehdas käynnistettiin rikkurityövoimalla. Tappion vastapainoksi saatiin naisten järjestötoiminta alulle! SOTA-AIKA KASVATTI NAISISTA AMMATTILAISIA Valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti ja Metalliliiton tämänhetkinen historiankirjoittaja Eino Ketola kertoo, että vaikka liiton ylimpänä johtajana ei naista ole vielä ollut, liittotoimikunnassa ja liittovaltuuston puheenjohtajistossakin menestyneitä naisia on ollut useampia, ja myös keskustoimistossa on ollut voimakkaita naispersoonia. – Naisten asemaan ja työnkuvaan teollisuuden kehitys ja historian käänteet ovat vaikuttaneet paljon. Yksi rajapyykeistä oli toinen maailmansota. Kun miehet olivat rintamalla, naisia tarvittiin metallialan vaativiin tehtäviin. Metallin naisten määrä kolminkertaistui sotavuosina. Sodan loppuvaiheissa joka neljäs metallityöntekijä oli nainen. Yksi tärkeä nainen, Lempi Lehto, teki sota-aikana ja sen jälkeen naistoimitsijan tehtäviä. Lehto nousi myös Helsingin kaupunginhallitukseen ja sosialidemokraattiseksi kansanedustajaksi. Järjestötoimitsijana hän tarttui vahvasti toimeen. Helsinkiin perustettiin ensin kaksi naisjaostoa, sitten Jyväskylään ja Karkkilaan. Vuonna 1943 jaostoja oli jo toistakymmentä. – Naisten valistustyö ja palkka-asiat koettiin tärkeiksi, Metalliliiton tasa-arvo ja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila kertoo. – Oli naisten palkat ja miesten palkat. TY Ö VÄ EN A R KI ST O LE H TI KU VA H ED EFO TO / O SV A LD Metallin vahvat naiset Metalliliiton historiassa on aina ollut naisia. Kului kuitenkin kauan, yli puoli vuosisataa, ennen kuin alettiin puhua samapalkkaisuudesta. Ja vielä pidempään ennen kuin luovuttiin naisten palkkaluokista, jotka olivat aina kaikkien miespalkkaryhmien alapuolella. Sata vuotta sitten oltiin tasa-arvotyön alussa. Ja yhä tehdään töitä, jotta saadaan naiset edunvalvonnan eturiviin. Tänä vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Ensimmäisistä eduskuntavaaleista, joissa naiset olivat Suomessa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia, tulee kuluneeksi 110 vuotta. Metalliliiton tänä vuonna 118 vuoden historia on myös suomalaisen tasa-arvon kehityksen historiaa. Li itt ot oi m ik un na n jä se ne t 19 17 . Ke sk el lä Fa nn i Ta m m in en . AHJ1702_1-48.indd 11 18.1.2017 9:07:33
TYÖVÄEN ARKISTO 12 2 26.01.2017 Kun Kellokosken ruukilla työssäkäyvä nainen tuli raskaaksi, hän työskenteli lähes lapsen syntymään saakka. Äiti palasi pian takaisin töihin tehtaalle, mikäli hän oli yksinhuoltaja. Sääntönä oli, että synnytyksen jälkeen kotona oltiin 2–3 viikkoa. Kotonaoloajalta ei saanut palkkaa. Lapset olivat hoidossa naapureilla, isovanhemmilla tai sisaruksilla. AJATUKSIA SAMAPALKKAISUUDESTA Metalliliiton historiankirjoja pitää lukea 1800luvun lopulta vuoteen 1951 ennen kuin nousee esiin ajatus, että samanarvoisesta työstä on maksettava samansuuruinen palkka sukupuoleen katsomatta. Naiset alkavat ilmestyä liiton tärkeisiin tehtäviin 1950-luvulla. Yksi naisista oli liittovaltuuston jäsen, käämijä, Helsingin radiotyö väen ammattiosaston Hilkka Käppi. Viimein vuoden 1955 liittokokouksessa tehtiin esitys naisten palkkaryhmien poistamiseksi. Puheenjohtaja Valdemar Liljeström kommentoi ehdotusta niin heikoksi ja mitäänsanomattomaksi, ettei se kelpaa liittokokouksen päätökseksi. Pekka Silanderin esitys hävisi äänin 217–102. Neljä vuotta myöhemmin osastoilla oli liittokokouksessa peräti 15 esitystä koskien samapalkkaisuutta. Turun ammattiosasto 49 teki myös aloitteen vaikuttaa lainsäädäntöön niin, että kaikille naistyöntekijöille saataisiin kolmen kuukauden raskausja synnytysajan loma ja 60 prosentin palkka. Liittokokouksen päätöksiin kirjattiin viimein samapalkkaisuus, jota osastojen lisäksi esitti tehdastyöläinen, Helsingin metallityöväen ammattiosastoa edustanut Siiri Kärkäs Rauha Luukkosen kannattamana. Vuoden 1956 yleislakon lopettamisneuvottelu käytiin Helsingissä Valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Päättämässä olivat suurimpien liittojen puheenjohtajat – heidän joukossaan ainoana naisena kansanedustaja Lempi Lehto. VAPAUTTAVA VUOSIKYMMEN Kellokoskella metallisten ”kelloveneiden” hitsauksesta oli tullut taitolaji. Hitsaukseen palkattiin 1961 myös kaksi naista. ”Kyllä ne ensimmäiset veneet olivat melko kauhean näköisiä, mutta naisilla oli kova halua yrittää ja sopivasti järkeä takana” totesi osaston tuotantopäällikkö Esko Helakuru. Vakituiset hitsarimiehet ottivat lopputilin uskoen, että tuotantopäällikkö hakee heidät hädissään takaisin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. 1960-luvulla samapalkkaisuusperiaate saatiin viimein sopimuksiin. Naiset aktivoituivat myös SAK:ssa. Tampereella järjestettiin kokous, johon osallistui 600 naista eri aloilta pohtimaan naisen suhteettoman alhaista tulotasoa. Metallin liittokokouksessa samapalkkaisuus voitti, mutta ei ilman vastustajia, vaan äänin 8–4. Puhe oli raakaa: ”Meillähän on ollut parituhatta vuotta takaperin ainakin jo määräys, että ”nainen vaietkoon seurakunnassa” mutta eivät he ole vaienneet. He ovat vähän kerrallaan tulleet mukaan ay-liikkeessäkin ja pitäneet oman äänensä ja saaneet saavutuksia. Nyt meidän olisi tässä päästävä päätökseen siitä, että he pääsisivät samanarvoisiksi myös työrintamalla miesten kanssa.” Naisjaostojen välityksellä levitettiin lentolehtisiä ”Metallialan naistyöntekijä”. Vuonna 1945 Karkkilassa, Tampereella, Varkaudessa, Salossa ja Helsingissä toimi erityisiä naisten opintokerhoja. Myös Kellokosken ruukin tinaamossa ja Kanalaksi kutsutussa putsaamossa työt olivat näppärien naisten töitä. Kellokosken historia antaa näille naisille myös nimiä: pakkaushuoneen vanhin oli Alma Sveng, kirvesniklaamossa työskenteli Maria Åberg. Tinaamon naiset Laura Åhs ja Maria Eronen olivat vaarallisessa työssä. Suolaja rikkihappo veivät työntekijöiltä hampaat suusta. 7–8 naista sai ”osaston sairauden”: liha ja kynnet lähtivät irti käsistä. Vuonna 1945 Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö myönsi Vapaudenristin II luokan ansiomitalin myös tinaaja Birgitta Serafina Aallolle sekä kiillottaja Eva Taimi Pahlmanille. Liittotasolla Metalliliitossa nähtiin myös yksi nainen tienraivaajana. Nosturinkuljettaja Katri Tammelin Koneja siltatyöntekijöiden ammattiosastosta valittiin ensimmäisenä naisena liittotoimikuntaan vuonna 1945. Oli osa ajankuvaa, että Tammelin meni pian naimisiin ja jäi pois luottamustehtävistä. – Naisilla on ollut tärkeä roolinsa myös esimerkiksi juuri nosturien kuljettajina. He kestivät yksinäisyyttä, jota ammatti vaati, Eino Ketola kertoo. Tampellan Eosaston verstassiivooja Hilja Laakkonen ja kappalepesijä Aino Höök. Naiset alkoivat nousta eturiviin 1970luvulla. Tuulikki Kannisto oli uranuurtajia naisten asioiden ajajana ammatti yhdistys liikkeessä. Nuoriso asioiden hoito oli moninkertaisesti aikaisempia vuosia tärkeämpää, koska jäsenkunta oli nuorta ja vielä nuorempi joukko tuli työelämään suoraan ammatti koulusta. Ei siis ihme, että nämä toimialueet olivat puheenjohtaja Sulo Penttilän suojeluksessa. Erkki Vuorenmaan ura alkoi nuorisotoimitsijana. Kirjassa Suomen Metalli työväen Liitto 1961-83. AHJ1702_1-48.indd 12 18.1.2017 9:07:46
LEHTIKUVA / MARKKU BÄRMAN / IS TYÖVÄEN ARKISTO 13 2 26.01.2017 Sitä, että Ahjon päätoimittajaksi valittiin nainen, jouduttiin odottamaan vuoteen 2014 saakka, jolloin nykyinen päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman valittiin tehtäväänsä. TASA-ARVON TÄRKEYS JA VAIKEUS Kokoonpanoteollisuuden kasvu tarkoitti, että näppäriä ja fiksuja naisia tarvittiin alalla yhä enemmän. 1990-luvun elektroniikkateollisuus, kuten Nokia, kasvatti naisia isommassa mittakaavassa myös luottamustehtäviin. Opinnäytetyössään (AMK) Naisena Metallissa Sari Laaksonen kirjoittaa. ”Tasa-arvo on tärkeää Metallityöväen liitolle. Tasa-arvo merkitsee liitolle taloudellista, sosiaalista, kansainvälistä samanarvoisuutta ihmisen sukupuoleen, ikään ja rotuun katsomatta. Työt jakaantuvat yrityksissä sukupuolen mukaan. Tavallista on, että naisten urakehitys pysähtyy, koska ammatillisen pätevyyden kehittymistä ei tueta riittävästi.” Suomalaisnaiset osallistuivat myös kansainvälisiin kokouksiin. Ongelmat olivat yhteisiä. Teollisuus hyödynsi naisille tyypillisiä lahjakkuuden muotoja kuten nopeutta ja tarkkuutta. Palkoissa tätä ei otettu huomioon. YK julisti vuoden 1975 naisten vuodeksi. Uranuurtaja Tuulikki Kannisto avasi vuoden: ”Nainen on voimakkaasti alakynnessä kaikin tavoin. Mies päättää kaikissa tärkeissä asioissa ja yhteyksissä perheessä, työpaikalla, ammatti yhdistysliikkeessä, puolueissa, elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa yleensä. Yli 50 vuotta muodollisen tasa-arvoisuuden aikaa ei ole johtanut todelliseen samanarvoisuuteen. Tuntuu myös siltä, että ei ole väliä, missä yhteiskuntajärjestelmässä nainen elää. Ammattiyhdistysliike yhteiskuntaa muuttavana voimana ei ole pystynyt muuttamaan suhtautumistaan naisjäseniinsä. Naiset ovat aliedustettuna kaikissa tapahtumissa.” Vuoden 1976 raskaan metallin työehtosopimuksessa ammattimies korvattiin sanalla ammattityöntekijä. Ja syystä, koska esimerkiksi Wärtsilän Turun telakalla oli töissä 3 400 miestä ja 370 naista. Naisia oli niin hitsareina kuin trukinja nosturinkuljettajina. Ahjossa naisten asema vahvistui vuonna 1975, kun Saara-Maria Löfberg – myöhemmin Paakkinen – valittiin Ahjon toimittajaksi ja myöhemmin toimituspäälliköksi. Paakkinen oli toinen Metalliliiton parissa työskennelleistä naisista, jotka nousivat myöhemmin kansanedustajiksi, Paakkinen jopa eduskunnan varapuhemieheksi. Työehtosopimusten erilliset naispalkkataulukot poistuivat vuoteen 1966 mennessä. Miehet, jotka joutuivat alimmissa palkkaryhmissä samaan ryhmään naisten kanssa, kokivat tämän arvoaan alentavana ja purkivat kiukkuaan liiton toimitsijoihin. NAISTEN VAHVOJEN ALOITTEIDEN AIKA Vuoden 1970 alkaessa Metalliliiton jäsenistä oli naisia yli 11 000. Liiton sisäinen maailma oli ollut hyvin miehinen, eikä vähiten siksi, että Ahjo oli vahvistanut perhelehden roolissa konservatiivisia käsityksiä miehen ja naisen rooleista. Naisten ay-historiaa tehtiin Salossa, Saloran tehtailla 1.3.1972, kun Hilkka Päivärinnasta tuli ensimmäinen naispuolinen päätoiminen pääluottamusmies. Kajaanin metallityöväen ammattiosaston historia kertoo, että vuonna 1974 peräti 33 vuotta kestänyt toimikunnan miesten valta päättyi. Toimikuntaan valittiin Tyyne Patronen, Anja Kokkonen ja Maija Saastamoinen. Kajaani Oy, kuten monet elektroniikkateollisuuden tehtaat tarvitsivat tuotantoon naisia. Salon metallityöväen ammattiosaston ja Helsingin ammattiosasto 77:n naistoimikunnat esittivät, että SAK:lle tehdään esitys päivähoidosta ja sairauspäivärahasta. Naistoimitsijaksi valittu Tuulikki Kannisto vei asiaa eteenpäin ja teki töitä myös opintosihteerinä. Kannistolla oli tärkeä rooli myös Murikan kehittämisessä. Naiset alkoivat tulla esiin: Elli Eerola valittiin liittotoimikunnan jäseneksi. Tampellan E-osaston verstassiivooja Hilja Laakkonen ja kappalepesijä Aino Höök. Naiset alkoivat nousta eturiviin 1970-luvulla. Tuulikki Kannisto oli uranuurtajia naisten asioiden ajajana ammattiyhdistys liikkeessä. Nuoriso asioiden hoito oli moninkertaisesti aikaisempia vuosia tärkeämpää, koska jäsenkunta oli nuorta ja vielä nuorempi joukko tuli työelämään suoraan ammattikoulusta. Ei siis ihme, että nämä toimialueet olivat puheenjohtaja Sulo Penttilän suojeluksessa. Erkki Vuorenmaan ura alkoi nuorisotoimitsijana. Kirjassa Suomen Metalli työväen Liitto 1961-83. Sirkkelin kovapalaterien valmistusta Terästuote Oy:ssä Toijalassa toukokuussa 1980. AHJ1702_1-48.indd 13 18.1.2017 9:36:11
RAIJA REIMAN SIRPA RIIHIAHO PEKKA ELOMAA HARRI NURMINEN 2 26.01.2017 14 – Joskus on päästy sopimukseen, toisinaan sitten ei. On välillä haastavaa ja vähän raskastakin. Sirviö neuvottelee naisena miesten kanssa. – Tehtaassa tasa-arvon suhteen on kehitettävää. Kehitettävää on työntekijöiden tasapuolisen kohtelun suhteen sukupuolestakin riippumatta. Kaikki pomot ja kaikki parempaan palkkaryhmään TVR:ään kuuluvat ovat miehiä. Naiset eivät ole päässeet etenemään. Yksi syy on se, että tehtaassa työntekijät pääsevät tekemään vain sitä tehtävää, mihin heidät on palkattu. Työkiertoa ei ole. Sirviöllä on tukenaan oma osasto, Haapaveden Metallityöntekijäin ammattiosasto 275, jossa hän on myös puheenjohtaja. – Ala ja liitto on miehinen, yhdenvertaisuutta saisi olla enemmän. Silti Sirviö uskoo, että naisia liitossa kyllä kuunnellaan. ”OMA PAIKKA PITÄÄ OTTAA, SITTEN SEN SAA” Niina Malm aloitti vuoden 2017 alussa Ovako Imatra Oy Ab:n tuoreena pääluottamusmiehenä. Hän katsoo, että metalliala on sukuvika. Alalla ovat olleet niin äiti, isä kuin pappakin. Malm on tehnyt töitä nosturiin kuljettajana, silta nosturilla. – Tehtaalla ei naisia ole hirveästi, ja jos on, sitten täytyy olla sitäkin sisukkaampia, että pärjää. Töitä pitää naisten aseman eteen kuitenkin yhä tehdä, ei se ilmaiseksi tule. Vielä välillä voidaan sanoa, että ”tätä ovat miehet aina tehneet”. Malmin luottamustehtävät alkoivat, kun häntä pyydettiin nuorena kuntavaaliehdokkaaksi. Hienona muistona on aivan ensimmäinen liittokokous Finlandia-talolla, kun Reiman oli menossa pitämään ensimmäistä puheenvuoroaan. – Olin niin jännittynyt, kun kävelin sinne pönttöön. Katsoin liiton silloiseen puheenjohtajaan Sulo Penttilään. Hän hymyili minulle ja se oli ihan kuin koko jännitys olisi mennyt pois. PUOLUSTUSVÄLINETEOLLISUUTTA AINOKAISENA Metallityöntekijä Sirpa Riihiaho on työpaikkansa ainoa nainen. Hän tekee töitä Hämeenlinnassa Patria Land Systems Oy:n materiaalija logistiikkaosastolla trukinkuljettajana ja materiaalijärjestelijänä. Patrialla tehdään ja huolletaan panssaroituja pyöräajoneuvoja ulkomaille ja kotimaahan. Riihiaho on siis puolustusvälineteollisuuden palveluksessa. – Isoja tuotteita. Valmistamamme tuotteet menevät pääsääntöisesti eri maiden puolustusvoimille esimerkiksi rauhanturvatehtäviin. – En ole kokenut syrjintää enkä erityiskohtelua. Pyrin tekemään asiat itse, ja se on huomattu. Riihiaho on ammattiosastonsa sihteeri ja naisjaostossa sekä seuturyhmässä aktiivinen. Riihiaho on myös uusi jäsen liiton tasa-arvotoimikunnassa. TIUKKOJEN PAIKKOJEN NAINEN Tellervo Sirviö on elektroniikkatehdas Darekon Oy:n pitkäaikainen pääluottamusmies Haapavedellä. Luottamustehtävät kutsuivat, koska Sirviö halusi, että työntekijän etuja valvotaan ja toimitaan oikein. Luottamusmiehenä hän on joutunut tiukkoihin neuvotteluihin. Eturivin naiset Neljä metallinaista – kokenut ay-tekijä Raija Reiman, työpaikan ainokainen Sirpa Riihiaho sekä kaksi pääluottamusmiestä, pitkän uran tehnyt Tellervo Sirviö ja uunituore Niina Malm. Liitto kampanjoi tänä vuonna saadakseen heitä lisää, naisia edunvalvonnan eturiviin. Yksi Metalliliiton pitkän linjan naisista on helsinkiläinen Raija Reiman, jolla on 40 vuoden kokemus ammattiyhdistystoiminnasta. Hän on sitkeästi pitänyt naisten puolta ensimmäisestä metallialan työpaikastaan alkaen. Se oli puhelinyritys ITT, jossa Reiman oli pääluottamusmiehenä. Työt ja luottamustehtävät jatkuivat G.W. Sohlbergilla ja edelleen Crown Pakkaus Oy:ssä, josta Reiman jäi eläkkeelle. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ammattiosastossa Reiman on ollut vuodesta 1976. – Minua houkuteltiin, että mene sinä sinne Hakaniemeen ja kysele sen ammattiosaston asioista. Jotenkin takerruin sinne, olin 25 vuotta ammattiosaston sihteerinä ja olen yhä toimikunnan jäsenenä. Liittokokouksissa olen ollut 1980-luvulta lähtien, yksi ainoa liittokokous oli välissä, jossa en ollut. Reiman toimii yhä ammattiosaston toimistolla päivystäjänä ja veteraanikerhon vetäjänä. – On ollut virtaa, olen tykännyt. AHJ1702_1-48.indd 14 18.1.2017 9:36:18
TELLERVO SIRVIÖ NIINA MALM HARRI NURMINEN ARI MÄKELÄ ARI NAKARI 26.01.2017 2 15 Yllätyksiäkin on tullut: – Tukea ja kannustusta on tullut mitä omituisimmista paikoista. KAMPANJALLA EDUNVALVONNAN ETURIVIIN Nämä neljä ovat esimerkkejä upeista naisista, joita Metalliliitosta löytyy. Vuonna 2017 liitossa käynnistyy Stop eriarvoisuudelle! -kampanja. Kampanjalle on tilausta. Metalliliiton tasa-arvo ja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila kertoo, että kampanjan taustalla ovat kaksi naisjäsenille tehtyä kyselyä. – Oikeudenmukainen palkka, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, niiden ei koeta toteutuvan työssä ja ne koetaan tärkeiksi. Vastaukset eivät olleet Anttilalle yllätys. Naiset tekevät metallialalla usein alempien vaativuustasojen töitä, mikä tarkoittaa samalla myös pienempää palkkaa. – Naisilla on paljon ammattitutkintoja ja koulutusta, mutta heiltä puuttuu usein se tärkein perustutkinto eli metallialan ammattitutkinto. Tämä estää heitä hakemasta vaativampia asennusja koneistustehtäviä. Naiset tarvitsevat myös enemmän kannustusta. PALKANKOROTUSTA KANNATTAA PYYTÄÄ Kyselyissä myös selvitettiin, millaisia ovat naisten työehdot työpaikoilla, miten tasa-arvo ja oikeudenmukainen palkka toteutuvat. Tuli esiin, että vain alle puolet naistyöntekijöistä on käynyt kehityskeskustelun. 80 prosenttia naisista ei ole edes pyytänyt esimieheltään palkankorotusta. – Lopputulos yllätti kaikki. Pääsin vaalien myötä suoraan Imatran kaupunginhallitukseen. Pyyntö lähteä pääluottamusmieheksi tuli kentältä. – Aika kauan sitä mietin, koska minulla ei ollut kokemusta työpaikan luottamusmiestoiminnasta. Malm kuitenkin läksi haastajana pääluottamusmiesvaaliin ja tuli valituksi äänin 136–125. Ideoita tuoreella pääluottamusmiehellä myös on. Hän haluaa tuoda työpaikoille enemmän näkyviin ammattiliittojen ajankohtaisia asioita. – Esimerkiksi ensi vuosi on kiireinen ylimääräisine liittokokouksineen ja liittofuusioineen. Myös isoista asioista olisi hyvä puhua: – Mitä maailmalla keskustellaan laajemminkin, on Brexit, Trump, Italian ja Saksan vaalit. Että näinkin erilainen politiikka menee läpi. Mielestäni demokratia on kriisissä ja siitä pitää puhua, miten se vaikuttaa meihin. – Avoimuutta, sitä vaaditaan. Malmilla on tärkeänä taustavoimana pitkän linjan metallinainen, oma äiti, joka on määritellyt itsensä telaketjufeministiksi. – Lapsesta asti on koettu, mitä ay-liikkeessä toimiminen on. Kotona on väiteltykin, vaikka ollaan samalla taustalla. Mielipiteissä on eroa. Periaatteena on se, että kyllä nainen pärjää siinä missä mieskin. – Jokainen päättää itse mitä voi tehdä. Naiset suotta ujostelevat. – Oma paikka pitää ottaa, siten sen saa. – Myös naisilla on oikeus kehityskeskusteluihin, jotka voisivat olla pysyvä käytäntö työpaikoilla. ”TÄSSÄ ON TODELLA TEKEMISTÄ” Kyselyjen myötä Metalliliitto sai terveisiä. Työpaikoille toivottiin tasa-arvoa ja työrauhaa. Naiset tietävät, että heitä tarvitaan enemmän päätöksentekoon. Myös ongelmat tulivat esiin: ”Mitä voisi tehdä yrityksessä, jossa ei arvosteta naisia, haluaisin vain arvostusta ja tasa-arvoa.” Kampanjan vähimmäistavoite on toteuttaa lainmukaisuus. Kampanjointi aloitetaan ensi vuonna kohdeyrityksissä. Yli 30 työntekijän yrityksissä pitäisi lain mukaan olla tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma ja palkkakartoitus. Lakiuudistuksen myötä velvoite tuli koskemaan myös yksityistä sektoria. – Tässä on todella tekemistä. Samalla kampanjoidaan myös järjestäytymisasteen parantamiseksi. Uusia aktiiveja tarvitaan mukaan toimintaan, Kirsti Anttila sanoo. – Tänä päivänä naiset ovat usein aktiivisemmin järjestäytyneitä kuin miehet. 69,9 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä kuuluu liittoon. ”Töitä pitää naisten aseman eteen kuitenkin yhä tehdä, ei se ilmaiseksi tule.” AHJ1702_1-48.indd 15 18.1.2017 9:08:12
2 26.01.2017 16 toiselle, mutta kaupunkiin kuski ei uskaltanut ajaa. Palattiin vielä kerran kotiin tilaamaan taksi. – Verenhukka oli melkoinen. Se oli kamala pelko, ettei hän selviä ollenkaan. Se oli seikkailu, Heimo Silvàn sanoo. Sairaalaan päästessä oli peukalon suhteen jo liian myöhäistä, ja rautarouvan loppuelämä sujui yhdeksällä sormella. Helvi Silvàn oli jo viisikymppinen, kun hän meni töihin Uudenkaupungin telakalle 1960luvun lopulla. Telakalle tarvittiin reippaita naisia aputöihin. –Minä hänet sinne yllytin, Matti Silvàn kertoo. – Ei Vehmaalla ollut mitään töitä. – Siivoustöihin hän ensin meni, mutta ei kauaa olut siivoojana, vaan meni puhdistamaan laivojen tankkeja, Matti Silvàn kertoo. Helvi Silvàn oli se, joka teki kaikki mahdottomat työt, mihin kukaan muu ei suostunut. – Sellaisiin umpitankkeihin työnsi itsensä, missä ei ollut enää hengitysilmaa. Töitä tehtiin urakkapalkalla. Välillä hän haukkui muita, jotka eivät tehneet yhtä nopeasti. – Hän oli raju ihminen, toiset olivat varovaisempia. Helvi Silvànin työtä oli ensin lapioida laivojen säiliöistä ja tankeista se, mikä irti läksi, sitten piti rassata teräsharjalla ruosteet irti. Sen jälkeen hän puhdisti ne tinnerillä. Ja lopulta maalasi. Telakan rautarouva Vasta tämän aiheen äärellä tajusin, että oma edesmennyt isoäitini, Helvi-mamma eli Helvi Margareta Silvàn oli myös Metallin naisia. Aikamoinen nainen hän olikin. Suvun keskuu dessa todellinen legenda, lempinimeltäänkin toisen rautarouvan kaima – Thatcher. Mutta mitä tiedämme ja muistamme hänen työurastaan? Helvi Silvàn (os. Ahala) syntyi vuonna 1920. Hän oli kuuden lapsen äiti, puoliso kuoli jo viisikymppisenä. Ensimmäisen lapsensa hän sai 17-vuotiaana, nuorimmaisen 19 vuotta myöhemmin. Rahaa ei ollut, tarmosta ei ollut puutetta. Hänen pojistaan Heimo Silvàn muistaa, että isällä oli ojankaivuu-urakka, tehtiin kylän halki menevää hirmuista valtaojaa – tai olisiko se ollut palokaivo. – Se oli niin syvä, ettei sieltä saanut lapiollista kerralla kuopan reunalle. Helvimamma oli sielläkin ja joka paikassa mukana, missä hiukankin jotain tehtiin. Oma tragediansa oli, että 1950-luvulla tämä tekevä nainen löi polttopuita tehdessä kirveellä vasemman käden peukalonsa irti. Naapuri läksi kyytiin Morris Minorilla, lääkärin perässä ajettiin paikkakunnalta – Kamalaa hommaa, Heimo Silvàn toteaa. – Väkisin sitä piti tehdä, ei ollut happilaitteita. Helvi Silvànilla oli äkkiväärä luonne. Hän moitti omia poikiaankin, etteivät he pysy missään hommissa. Mutta myös itse kyllästyi tankkeihin ja pyysi päästä puuverstaalle. – Ei hän kauaa siellä puuverstaalla ollut. Vaihtoi takaisin, Matti Silvàn nauraa. Puhdistushommista sai tuplapalkan. – Sitten hän alkoi sairastaa, ne aineet vaivasivat päätä. Ei työnjohto ollut sellaista, että olisi huolehdittu suojavarusteista. Liuottimista ja maaleista aiheutui ankaria päänsärkyjä. Käytetyt aineet olivat kovia myrkkyjä. – Yksi lääkäri oli sanonut hänelle, että ”te olette hullu”. Asiaa kuitenkin tutkittiin ja tutkittiin. Lopulta hän sai paperit, joiden mukaan todettiin, että hän on keskimääräistä älykkäämpi. Helvi-mamma sanoikin sitten, että ”Onko teillä muilla viisaan papereita”, Taisto Silvàn kertoo. Huumorintajua rautarouvalla oli, mutta kieli oli ronskia. Lopultahan oli myös kunniaasia, että kaikki hommat piti hoitaa. – Kyllä Helvi-mamma oli Metalliliitossa, eihän sitä olisi muuten kehdannut olla. Kyllä ne hänestä tykkäsivätkin siellä telakalla. Hän teki mitä vain – ja mahdollisimman nopeasti, Matti Silvàn sanoo. Helvi Silvàn kuoli 78-vuotiaana vuonna 1998. TOIMITTAJALTA LÄHTEET www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71905/Laaksonen_Sari.pdf?sequence=1 Sari Laaksonen Naisena Metallissa – Metalli 57:ssä Ruukin elämää Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella, Hanna Forssell ja Gunilla Carlander-Reuterfelt Suomen Metallityöväen Liitto 1899–1930, Johan Koivisto Suomen Metallityöväen Liitto 1930–1949, Karl Gustaf Kunnas Suomen Metallityöväen Liitto 1950–1960, Johan Koivisto Suomen Metallityöväen Liitto 1961–1983, Eino Ketola www.metalli-63.fi/historiikki/ R A U TA R O U V A H E LV I SI LV À N O M A N TO R P PA N SA P IH A LL A , IT SE H A K K A A M A N SA P U U P IN O N Ä Ä R E LL Ä . K U V A TA IS TO SI LV À N AHJ1702_1-48.indd 16 18.1.2017 9:08:15
17 2 TYÖHYVINVOINTI Turun ammattikorkeakoulussa työympäristön vaikutuksia tutkinut Laura Lahtovaara totesi, että työtila vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että työhyvinvointiin. Lahtovaaran mukaan nykyajan paineet tuottavuuden parantamiseksi ajavat yritykset usein pohtimaan henkilöstöresurssien vähentämistä. – Ratkaisu tuottavuuden parantamiseksi ei kuitenkaan aina ole työvoiman vähentäminen vaan työtapojen ja työn kehittäminen. Työympäristön kehittämiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Kehitystyö on liitettävä pysyväksi osaksi yrityksen strategiaa, Lahtovaara opastaa tutkimuksessaan. Hänen mielestään työympäristön tulee olla käyttäjilleen suunniteltu. Hyvinvointiin vaikuttavaan työympäristöön kuuluvat myös tilojen viihtyisyys, ergonomia että fysikaalinen ympäristö. – Työhyvinvointia arvostetaan entistä enemmän ja sen tuomat hyödyt on tiedostettu paremmin niin yksilökuin yritystasollakin, Lahtovaara kertoo. Hyvällä työympäristöllä saattaa Lahtovaaran mukaan olla merkitystä jopa silloin, kun yritys etsii uusia, osaavia työntekijöitä. – Mukavat ja houkuttelevat työtilat kertovat työnhakijalle, että yrityksessä pidetään huolta työntekijöistä ja että heitä arvostetaan. Toimiva työympäristö antaa työnhakijoille hyvän vaikutelman yrityksestä. Taloustutkimuksen Are Oy:lle tekemän tutkimuksen mukaan miellyttävä ja siisti fyysinen työympäristö vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan hyvä palkkataso ja työn sopiva tahti jäävät vaikuttavuudeltaan vähäisemmiksi kuin hyvä työympäristö. Työympäristö on jopa palkkaa tärkeämpi Kultaa voi tuottaa ilman syanidiakin TIOSULFAATTI Kultakaivoksilla käytetään tällä hetkellä lähes yksinomaan syanidia kullan liuottamiseen hienoksi murskatusta rikasteesta. Myrkyllinen syanidi on mahdollista korvata kullan tuotannossa tiosulfaatilla, kertoo Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tiosulfaattiliuotuksen tehokkuus korostuu etenkin tapauksissa, joissa raaka-aineen koostumus tekee syanidin käyttämisen taloudellisesti haastavaksi, kuten tapauksissa, joissa raakaaine sisältää myös hiiltä tai kuparia. – Syanidi on myrkyllistä. Myrkylliset kemikaalit tulisi aina pyrkiä korvaamaan vähemmän myrkyllisillä, sanoo nuorempi tutkija Matti Lampinen. Työelämän joustot lisäävät hyvinvointia TYÖAIKAJOUSTOT Työpaikalla yhdessä sovitut työajan ja -paikan joustot, kuten liukuva työaika, osa-aikatyö, erilaiset vapaat sekä etätyö, tukevat työntekijän terveyttä. Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusten mukaan joustot lisäävät myös hyvinvointia ja tuottavuutta sekä helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Vanhemman tutkijan Annina Ropposen mukaan suomalaisilla työpaikoilla on tarjolla varsin hyvin joustoja. – Kaikille parasta ja kaikkialle soveltuvaa joustoa ei ole olemassa. Työuran eri vaiheissa joustojen tarpeet ovat erilaisia, Ropponen toteaa TTL:n tiedotteessa. Työaikoja muokkaamalla voidaan Ropposen mukaan sekä lisätä ikääntyvien työkykyä että helpottaa lapsiperheen ajankäytön hallintaa. Työterveyshuolto on yhdessä tekemistä TYÖKYKY Parhaat ratkaisut työkykypulmiin löydetään, kun työterveyshuolto tekee yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa, sanoo erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta. – Hyvä työterveyslääkäri ei ole besserwisser, joka tietää kaikesta enemmän kuin muut. Hän on kaikesta kiinnostunut yhteistyön rakentaja. Martimon mukaan käsitys lääkärin asiantuntijaroolista on muuttunut. – Ihmisten työkyvyn ja terveyden tukemisessa asiantuntijuus on yhä enemmän sitä, että pystymme keskustelemaan eri alojen osaajien kanssa, oppimaan heiltä ja löytämään parhaat ratkaisut yhdessä. Työterveyshuollon luontevia yhteistyökumppaneita kannattaa Martimon mielestä etsiä asiakasyrityksissä. Niissä työskentelevät esimiehet tuntevat työpaikkansa tavoitteet ja toimintatavat. – Sitä osaamista kannattaa hyödyntää, kun etsitään keinoja muokata työntekijän tehtäviä vähemmän kuormittaviksi, Martimo sanoo. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 26.01.2017 AHJ1702_1-48.indd 17 18.1.2017 9:08:18
2 26.01.2017 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N P E T M A N K U V A K A R I H U LK K O 18 – Hoidan myös usein perehdytykset, kun uusia työntekijöitä tulee taloon. Aika moni määräaikainenkin ja vuokratyöntekijä on liittynyt liittoon, kun he kulkevat tämän meidän huoneen kautta. METALLITYÖTÄ 1600-LUVULTA LÄHTIEN Fiskarsin kaltaisten tehtaiden hiipuminen tuntuu erityisen haikealta, koska ne ovat osa Suomen tehdastyön pitkää historiaa. Esimerkiksi Raaseporissa sijaitsevalla Billnäsin ruukin alueella aloitettiin metallityöt jo vuonna 1641. Fiskars perustettiin vuonna 1649. Tuolloin Suomessa elettiin Ruotsin vallan aikaa. Nykyinen tehdas on käynnistynyt vuonna 1973. Aikanaan kaikki ruukin alueen Fiskarsin työpaikat kuuluivat Pinjaisten Metallityö väen ammattiosastoon. Osasto täyttää tänä vuonna jo 110 vuotta. Osastolla on tällä hetkellä 462 jäsentä. Pinjaisten metalliväki toimii edelleen aktiivisesti. – Olemme käytännössä työpaikkaosasto, joten toimikunnan jäsenten on helppo jäädä kokouksiin, jotka pidetään ruokalan kabinetissa. Kerran kuussa kokoonnumme, ja koskaan ei ole ollut tilannetta, että kokous ei olisi ollut päätösvaltainen. – Jos joku tulee työvuorollaan kokoukseen, ammattiosasto maksaa menetetyn palkan. Mettovaara on toiminut ammattiosaston puheenjohtajana vuodesta 2009. Hän aloitti ay-toiminnan osaston nuorisojaostosta vuonna 1999. – Minään verenperintönä tämä ei tullut. Työkaveri kysyi, että lähdenkö järjestämään nuorille jotain omaa toimintaa. Siitä se lähti, nuorisojaosto sai heti toiminnalleen oman budjetinkin, Mettovaara muistelee. Mettovaara on toista kauttaan Metalliliiton liittovaltuuston jäsen. Viime syysvaltuustossa hänet valittiin valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi, kun aikaisemmin tehtävää hoitanut Pasi Karttunen siirtyi liittoon töihin. – Uskomaton juttu. Yritän mahdollisimman hyvin täyttää Pasin saappaat, hän sanoo. – Onneksi minulla on hyvät perehdyttäjät. a TO I M I JA ”Nyt työsuojeluasiat otetaan vakavasti, mutta tes-asioiden hoito menee takapakkia.” VALTUUSTON 2. VARAPUHEENJOHTAJA REIJA METTOVAARA TYÖPAIKKA Fiskars Finland Oy, Billnäs TYÖNTEKIJÖITÄ noin 240 AMMATTIOSASTO Pinjaisten Metallityöväen ao. 21 JÄSENIÄ 462 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluvaltuutettu 2006–, ammattiosaston puheenjohtaja ja kirjeenvaihtaja 2009–, nuorisojaoston puheenjohtaja 2012, liittovaltuuston jäsen 2012– Pinjaisten Metallityöväen ammattiosasto 21 täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Toiminta on edelleen aktiivista. www.pinjaistenmetalli21.fi Nuoret pakenevat Fiskarsilta Fiskarsin Billnäsin tehtaalla eletään vaikeita aikoja. Usko tehtaan säilymiseen Suomessa horjuu, Reija Mettovaara sanoo. Fiskars Finland Oy:n Billnäsin tehdashallissa Raaseporissa ei voi olla huomaamatta, että tehtaan suuremmat ja paremmat ajat ovat takanapäin. Halleissa on tyhjyyttä, koska töitä on lopetettu ja koneita viety pois, ja niiden myötä myös ihmisiä. Kun nykyinen työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara tuli vuonna 1998 marraskuussa taloon, työntekijöitä oli noin 500. Nyt heitä on reilut 200. Väkeä on sen jälkeen yt-neuvotteluiden kautta vähennetty. Viimeksi keväällä 2016, kun Fiskars päätti keskittää leikkaavien puutarhatyökalujen valmistuksen Puolan tehtaalleen. Muovitusja kokoonpanokoneet on jo siirretty, hiontakoneet lähtevät seuraavina. Tehtaalla on alkanut viime kevään jälkeen käydä puolalaisia ottamassa oppia tehtaan töiden tekemisestä. Mettovaaran mukaan työtoverit ovat sopeutuneet tilanteeseen, vaikka ei tietenkään ole mukava tilanne opettaa omia töitä muille. Varsinkin, kun osa omista työkavereista on äskettäin saanut potkut. – Me todettiin, että emme voi tilanteelle mitään ja mieluummin hoidamme asian hienosti. Ehkä tämä kaikki konkretisoituu enemmän sitten, kun lisää koneita aletaan siirtämään Puolaan. Billnäsin tehdas on nyt keskittynyt saksien, kirveiden sekä lumityökalujen valmistukseen. Mettovaara muistelee viime kevättä. – Luonnollisesti ihmiset halusivat yt:n aikana heti tietää, että missä mennään. On luottamushenkilöille vaikeaa, kun kaikkea ei voi kertoa. Oli keskiviikkopäivä toukokuussa, kun yt päättyi. Työnantaja päätti, että henkilökunnalle kerrotaan lopputulos vasta seuraavana maanantaina. Luottamushenkilöille tilanne oli tukala. – Tietoa joutui pitämään itsellä monta päivää. Sanoin pääluottamusmiehellemme Jarmo Partaselle, ettei tämmöistä koskaan enää, kertoo Mettovaara, jonka oma mieskin oli irtisanottavien listalla. Siitä, olivatko irtisanomiset tarpeellisia tai järkeviä, voi tällä hetkellä olla montaa mieltä. Tehtaalle on syksystä lähtien jouduttu palkkaamaan määräaikaisia työntekijöitä. – Meillä on nyt määräaikaisia työntekijöitä noin saman verran kuin oli irtisanottuja. Ja lisää on tulossa. Ennen yt:tä Fiskarsilla käytettiin kymmenkunta vuotta vuokratyöntekijöitä, mutta he joutuivat vuosi sitten niin ikään irtisanotuiksi. Työnantaja on yrittänyt, että vuokratyö otettaisiin uudelleen käyttöön. Työntekijäpuoli ei ole tähän suostunut. Yleinen tunnelma työntekijöiden keskuudessa on epävarmuus tulevaisuudesta. – Ei tämä tehdas pelkillä kirveillä ja saksilla pystyssä pysy, näin ajatellaan yleisesti. Nuoremmat etsivät koko ajan uusia töitä, osa on jo vaihtanutkin. Yt:ssä jotkut ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi lähtijöiksi. – Yli 50-vuotiaat tietysti toivovat, että saisivat olla täällä eläkkeelle asti. Epävarmuutta lisää se, että jo nyt tiedetään, että syksyllä 2017 ovat edessä jälleen yt:t. Työnantaja on ilmoittanut vähennystarpeeksi 0–43 työntekijää. Tuolloin syksyllä terien valmistus siirtyy kokonaan Puolaan. TYÖSUOJELU HYVÄLLÄ TOLALLA Mettovaara on työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu. Hänen mukaansa työturvallisuuteen tehtaalla satsataan kiitettävästi. Ennen vanhaan näin ei ollut, mutta yhteistyö edunvalvontaasioissa oli hyvällä tolalla. – Uusien johtajien myötä tilanne on kääntynyt päälaelleen. Nyt työsuojeluasiat otetaan vakavasti, mutta tes-asioiden hoito menee takapakkia, Mettovaara ihmettelee asiaa yhdessä pääluottamusmiehen kanssa luottamushenkilöiden yhteisessä huoneessa. Työsuojeluvaltuutettuna Mettovaara hoitaa myös työnantajalle kuuluvia tehtäviä, kuten turvakenkien, työvaatteiden ja ensiaputarvikkeiden hankintaa sekä vastaa työturvallisuuskorttikoulutuksista. Tämän vuoksi hän saa vapautusta luottamustehtävän hoitoon enemmän kuin työehtosopimus määrää, yhteensä 24 tuntia viikossa. AHJ1702_1-48.indd 18 18.1.2017 9:08:18
19 ”Nyt työsuojeluasiat otetaan vakavasti, mutta tes-asioiden hoito menee takapakkia.” AHJ1702_1-48.indd 19 18.1.2017 9:08:21
2 26.01.2017 20 T E K S T I K IM M O LU N D É N / U P K U V A M U SE O V IR A ST O Hauraan kasvun aika alkoi Kuluttajat luottavat pitkästä aikaa oman taloutensa vahvistumiseen, ja vienti alkaa vetää. Ennustelaitokset lupaavat maltillista kasvua. sellutehtaan on määrä käynnistyä tänä vuonna loppukesästä. – Itse asiassa taantuma jäi taakse jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Suhdanne on edelleen vahvistunut, täsmentää Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Valtiovarainministeriö varoitti kuitenkin joulukuussa, että lähivuosien talouskasvu jää liian hitaaksi, jotta julkisen talouden menot ja tulot saataisiin tasapainoon. VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia ja prosentin vuonna 2018. KULUTUS ON KASVANUT – VELALLA Vuodesta 2012 alkanut taantuma on takana. Tosin kasvu jää ennusteiden perusteella hitaammaksi kuin viime vuosikymmenten taantumia seuranneilla nousukausilla. Suomen talous on elpynyt ilman viennin vetoa. Yksityinen kulutus on kasvanut koko taantuman ajan, kiitos euroalueen ja Suomen huippualhaisten korkojen sekä matalan inflaation. Kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta kertoo myös asuntoja autokaupan vilkastuminen. Kääntöpuolena on kotitalouksien kasvava velkaantuminen. INVESTOINTITAANTUMA NÄKYY Suomen Pankki odottaa investointien elpyvän. Tällä hetkellä teollisuuden investoinnit ovat lähes kuusi prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011. Ennustepäällikkö Juha Kilposen mukaan Suomessa on patoutunutta investointitarvetta. – Historiassa investointiaste on ollut keskimäärin 18 prosenttia bkt:sta. Ennustejaksomme loppupuolella investoinnit kasvavat jo lähelle tätä keskiarvoa, Kilponen viittasi vuoteen 2019. TYÖTTÖMIEN OSUUS LASKUSSA Nuorisotyöttömyys, eritoten nuorten miesten, kääntyi viime vuonna laskuun. ”Oletettavasti rakentamisen piristymisen myötä”, arvioi Danske Bank. ” T aantuma on päättynyt”, julisti Suomen Pankki joulukuun suhdanne-ennustuksessaan. ”Vuosi 2017 on toivoa täynnä”, ennusti Danske Bank heti perään. Vienti ehti laskea viisi vuotta peräkkäin. Nyt uutiset kertovat suhdannekäänteestä. Valmet Automotive on käynnistänyt historiansa suurimmat rekrytoinnit Uudenkaupungin autotehtaalla. Meyerin Turun telakan tilauskirjat ovat täyttyneet ainakin vuoteen 2023 saakka. Kuluttajien luottamus vahvistui syksyn mittaan ja työttömyys on kääntynyt laskuun. Rakentamisen investoinnit näkyivät katukuvassa eritoten pääkaupunkiseudulla koko vuoden 2016. Kemianteollisuus on useimmista muista toimialoista poiketen jatkanut kasvuuralla läpi taantuman. Metsätoimialalla on Suomessa yhteensä neljän miljardin investoinnit suunnitteilla. Rakenteilla olevan Metsä Groupin Äänekosken AHJ1702_1-48.indd 20 18.1.2017 9:08:23
26.01.2017 2 2121 Työttömyys laskee Suomen Pankin ennusteen mukaan tänä vuonna 8,5 prosenttiin. Pitkän aikavälin työttömyys on ollut Tilastokeskuksen mukaan 8,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuitenkin marraskuussa 121 500, eli kuutisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. – Pitkään työttömänä olleiden on ollut yhä vaikeampaa saada työtä. Joukossa on paljon myös 20–30-vuotiaita, Suomen Pankin ennustepäällikkö Kilponen raportoi. Pankkien suhdanne-ennusteiden lomassa Työttömyysvakuutusrahasto antoi joulukuussa vuoden toisen positiivisen tulosvaroituksen. Työttömyyden hoitoon ei tarvittu niin paljon rahaa kuin siihen oli budjetoitu. 2010ja 1930-luvun lamat kuin kaksoset? ? Sattumaa tai ei, vuonna 2012 alkanut nelivuotinen taantuma kesti suunnilleen saman verran kuin 1930-luvun suuri lama Suomen osalta. Yhdysvalloista alkanut ja 1930-luvulla kärjistynyt taloudellinen kriisi, Great Depression, horjutti yhteiskuntaa ja taloutta myös Euroopassa ja Suomessa. Kaikkialla esiintyi pankkikriisejä, deflaatiota ja konkursseja. USA:ssa teollisuustuotanto väheni puoleen ja työttömyys oli suurta. USA:n Suuren Laman alkuna pidetään ”mustaa torstaita” 24.10.1929, jolloin Wall Streetin pörssi New Yorkissa romahti 11 prosenttia. Vuonna 1932 osakkeiden arvosta oli jäljellä vain vajaa neljännes. Suomessa aikaa on kutsuttu pulakaudeksi. Lama aiheutti täälläkin velkaongelmia, työttömyyttä ja pankkien kaatumisia. Tosin Suomessa talouskriisi alkoi jo vuonna 1928. Ylikuumentunut rakentaminen taittui, sahatavaran vienti romahti, maatalouden sato jäi heikoksi, työttömyys kasvoi ja rahamarkkinat kiristyivät. Vuoden 1933 alussa nähtiin Suomen valuuttaja rahamarkkinoilla myönteinen käänne, joka osoittautui kestäväksi. Myöhempien tutkimusten mukaan 1930-luvulla kultakantajärjestelmä esti keskuspankkeja keventämästä rahapolitiikkaa kriisissä ja tartutti laman Yhdysvalloista koko maailmaan. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisikin levisi USA:sta ympäri maailmaa. Deflaatio on kolkutellut, pankkeja kriisiytynyt ja työttömyys kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki koettivat estää laman syventymistä laskemalla ohjauskorkonsa nollaan ja lisäämällä rahan tarjontaa ostamalla markkinoilta joukkovelkakirjalainoja miljardiohjelmillaan. VUODEN 2017 AIKANA NÄHDÄÄN, KUINKA KESTÄVÄKSI MYÖNTEINEN KÄÄNNE OSOITTAUTUU. Kauas pilvet karkaavat ? Britannian tulevan EU-eron Brexitin pelätyt vaikutukset jäivät lyhytaikaiseksi, koska eroaminen vie vuosia. Huolet Italian ongelmapankkien ja Saksan Deutsche Bankin selviä misestä ovat nekin osin väistyneet. USA:n keskuspankin ensimmäinen koronnosto ja odotukset asteittain nouse vista koroista auttavat pankkien liike toimintaa. Inflaatio palaa. USA:n presidentiksi valitun Donald Trumpin pelättiin aiheuttavan epävarmuutta niin pörsseihin kuin valuuttamarkkinoille. Toistaiseksi reaktio USA:n pörssi-indekseissä on ollut positiivinen, kuten aiemmissakin republikaanien voittamissa vaaleissa. Jos republikaanipresidenttien historia toistaa itseään, vuoden kuluttua New Yorkin pörssi on kuitenkin niiannut kolmisen prosenttia. Alkava talouskasvu jäänee loivemmaksi kuin 1990-luvun lamasta toivuttaessa. Ikään tyvä väestörakenne, julkisen talouden tiukka tilanne ja työn tuottavuuden polkeminen paikallaan vuodesta 2012 asettavat rajat talouskasvulle, vaikka maailmantalouden kasvun elpyminen antaakin vetoapua. 45 000 UUTTA TYÖPAIKKAA Suomen työllisyysaste on silti Pohjoismaiden heikoin, ja kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta. Suomen Pankki ennustaa vuosiksi 2016– 2018 yhteensä 45 000 uutta työllistä, vaikka poistuvat työpaikat otetaan lukuun. Uudet työpaikat syntyvät rakentamiseen, palveluihin – ja muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalle. Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä MercedesBenzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Vuoden 2017 lopulla autotehdas työllistää alihankkijat mukaan lukien kaikkiaan noin 3 000 henkilöä. MUUALLA KULUTUSKYSYNTÄ KASVAA Työllisyys paranee ja teollisuus elpyy, mutta kasvu on haurasta. Uudet tilaukset kasvoivat syyskuussa ensi kerran kokonaiseen vuoteen, mutta laskivat lokakuussa kolme prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Kilpailukykysopimuksen pitäisi parantaa vientiteollisuuden suhteellista kilpailukykyä kilpailijamaihin kuten Ruotsiin ja Saksaan nähden. Nollakorotukset eivät lisää kulutusta, mutta USA:ssa ja Saksassa palkat ovat nousussa. Kun saksalaiskuluttajat ostavat risteilyjä ja GLCMersuja, Suomikin saa osansa tästä kulutuskysynnän kasvusta. a Suomen Pankin Rahamuseossa syksyllä esillä ollut näyttely suuresta lamaajasta purettiin joulukuussa – sopivasti, kun pankki julisti taantuman päättyneeksi. Kuvassa joulupakettien keräys vähävaraisille vuonna 1931. 100 98 106 104 102 110 108 116 114 112 118 120 1994 1982 2003 2015 1 2 3 4 vuotta sen jälkeen kun bkt:n kasvu kiihtynyt / kääntynyt plussalle LÄHDE: Danske Bank ennuste Laskusuhdanteiden käänteet: BKT:n kehitys Nyt taantumasta noustaan aiempaa hitaammin AHJ1702_1-48.indd 21 18.1.2017 9:08:24
2 26.01.2017 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS JUSSI KEKKONEN: Parhaimmillaan lobbaus tuottaa sellaista informaatiota ja näkökulmia, jotka auttavat demokratiassa päättäjiä tekemään parempia päätöksiä. Yritykset tai muut organisaatiot tarvitsevat vaikuttajaviestintää, yhteiskuntasuhteiden hoitoa tai edunvalvontaa voidakseen esittää päätöksentekijöille faktoja ja näkemyksiä, joilla saattaa olla vaikutusta päätöksiin. ANU KANTOLA: Sitä tarvitaan eri intressiryhmien näkemysten välittämiseen poliittisen päätöksenteon valmistelussa. OLETKO SINÄ LOBBARI? KEKKONEN: Minua saa kutsua lobbariksi, jos haluaa. Työkseni teen kuitenkin konsultointia. Se on sillä tavalla eri asia, että minä en lobbaa kenenkään puolesta. Autan yrityksiä ja muita organisaatioita hoitamaan omaa edunvalvontaansa ja yhteiskuntasuhteitaan. Yritän pitää huolta siitä, että heidän viestinsä kuuluisi mahdollisimman hyvin. KANTOLA: En koe olevani, koska en pyri vaikuttamaan kovin aktiivisesti päätöksentekoon. Mutta kyllä minä julkisessa keskustelussa sanon, mitä ajattelen. Sillä tavallahan jokainen lobbaa omia ajatuksiaan. MITÄ HYÖTYÄ LOBBAUKSESTA ON? KEKKONEN: Minulle on tärkeintä, että asiakas onnistuu edunvalvonnassaan tai yhteiskuntasuhteidensa hoidossa. Parhaassa tapauksessa me kumppanina onnistumme auttamaan, että asiakkaan suoritus näkyy päätöksentekijöille fiksuna ja oikein ajoitettuna toimintana. KANTOLA: Suomalaisessa yhteiskunnassa on todella monenlaisia ryhmiä. Siksi on tärkeää, että poliittisten päätösten vaikutukset eri kansalaisryhmiin näkyisivät mahdollisimman laajasti jo valmisteluvaiheessa. MITÄ HAITTAA LOBBAUKSESTA ON? KEKKONEN: On hankala nähdä lobbauksesta tulevan mitään haittaa. Minulla on vankka luottamus suomalaisten päätöksentekijöiden kykyyn hahmottaa esitetyt näkökulmat. Demokratiaan kuuluu avoin ja monipuolinen vuoropuhelu, jota lobbaaminenkin periaatteessa on. Aina voi olla myös sellaisia toimijoita, jotka omia viestejään välittäessään sortuvat käyttämään demokratian pelisääntöjä ajatellen vääriä keinoja. Meidän tehtävämme on neuvoa asiakkaitamme toimimaan moraalisesti fiksulla tavalla niin, ettei kenellekään päätöksentekijälle jää millään lailla väärää tunnetta heille annetusta informaatiosta. KANTOLA: Jollei lobbaus ole läpinäkyvää, demokraattisessa järjestelmässä ei tiedetä, kuka lobbaa ja mitä. Ongelmallista voi olla myös, jos raha ja vaikutusvalta ratkaisevat. Silloin niiden ääni kuuluu parhaiten, joilla on parhaat resurssit lobbaamiseen. Jos resurssien määrä vaikuttaa lopputulokseen, syntyy vinoutuma, kenen ääni päätöksenteossa kuuluu. ONKO LOBBAREILLA LIIKAA VALTAA? KEKKONEN: Valta on päätöksentekijöillä. Demokratiassa kansan päättäjiksi valitsemien tehtävä on arvottaa, kuinka paljon he antavat lobbaukselle painoarvoa päätöksiä tehdessään. KANTOLA: Sitä ei oikein tiedetä, koska sitä ei ole juurikaan tutkittu. Suomessa oli aikaisemmin selkeämpi järjestelmä, jossa oli vahva komitealaitos. Siinä oli julkisesti näkyvillä, ketkä osallistuivat lain valmisteluun. Nykyisin poliittisten päätösten valmistelu on mennyt harmaalle vyöhykkeelle. Meillä ei ole tietoa, kuka siellä vaikuttaa ja millä tavalla. Olisi hyvä selkeyttää, millä tavalla päätöksiä valmistellaan. Mihin lobbausta tarvitaan? Johtava asiantuntija JUSSI KEKKONEN Miltton Networks Oy ? Lobbarit tuottavat informaatiota ja näkökulmia, jotka auttavat päättäjiä tekemään parempia päätöksiä. ? Tuskin lobbauksesta mitään haittaa on, koska demokratiaan kuuluu avoin ja monipuolinen vuoropuhelu. ? Tietenkään ei ole pakko puhua totta, mutta palturin puhumisella ei pitkään pärjää. AHJ1702_1-48.indd 22 18.1.2017 9:08:26
26.01.2017 2 23 PITÄÄKÖ LOBBARIEN PUHUA AINA TOTTA? KEKKONEN: Pitääkö yhteiskunnallisessa dialogissa kaikkien argumenttien olla totta. Eduskunnassa on vanha tapa, että ketään ei syytetä valehtelijaksi. Muunnellusta totuudesta voidaan huomauttaa. Tietenkään ei ole pakko puhua totta. Mutta jos minä neuvoisin omille asiakkailleni, että älä puhu totta, niin ei sillä pitkälle pärjäisi. Aina voi toki valita ne näkökulmat ja faktat, joita pyrkii tuomaan esiin. KANTOLA: Totta kai pitäisi. Lobbauksessa on kysymys myös siitä, mitä asioita painotetaan ja mitä arvovalintoja tehdään. Lobbauksessa on usein kyse siitä, että viesti muokataan omasta näkökulmasta. Vaikka mukana olisivat faktat, ne on valikoitu niin, etteivät mukana ole ihan kaikki faktat. Joitakin faktoja painotetaan enemmän kuin toisia. PITÄISIKÖ SUOMEEN PERUSTAA LOBBARIREKISTERI? KEKKONEN: Näin konsultin näkökulmasta kannatan kaikkia keinoja ja välineitä, jotka vievät mystiikkaa tämän työn ympäriltä. Kysymys on demokratiaan kuuluvasta yhteiskunnallisesta dialogista. Jos joku rekisteri tekisi tästä läpinäkyvämpää toimintaa, se olisi minusta vain hyvä asia. Jos päätöksentekijät haluavat tällaisen rekisterin perustaa, niin kyllä se meille sopii. KANTOLA: EU:ssa ja Yhdysvalloissa on lobbausrekistereitä. Jotakin tällaista pitäisi selvittää Suomessakin. MINKÄLAINEN ON HYVÄ LOBBARI? KEKKONEN: Sellainen, joka päätöksentekijän silmissä näyttäytyy uskottavana ja hyvänä asiantuntijana siinä asiassa, josta pyrkii kertomaan. Hyvä lobbari toimii oikeaan aikaan ja oikeiden viestien kera. Fiksuin lobbari pyrkii monipuolisesti erittelemään sekä positiivisia että negatiivisia näkökulmia oman asiansa kannalta. Se tekee hänestä uskottavamman päätöksentekijän silmissä. KANTOLA: Hyvä lobbari pysyy faktoissa. Jos lobbari ei pysy totuudessa, voi lopputuloksen kanssa tulla ongelmia. KENEN ÄÄNI KUULUU PARHAITEN SUOMALAISESSA LOBBAUKSESSA? KEKKONEN: Työmarkkinajärjestöjen. Niiden lobbareilla on poikkeuksellisen vahva rooli, koska kuulemiset ja lausuntokierrokset ovat vakiintuneet osaksi suomalaista lainsäädäntöprosessia. KANTOLA: Selkeimmin kuuluu elinkeinoelämän ääni. Kun tutkimme, kenen kanssa virkamiehet ovat tekemisissä epävirallisesti, näissä kaikissa kontakteissa elinkeinoelämällä oli 47 prosentin osuus eli lähes puolet. Kolmen kärki on Kuntaliitto, EK ja MTK. Kuntaliitto on ymmärrettävä, koska se edustaa niin isoa joukkoa. MTK nousi listalle EU:hun liittymisen myötä. LOBBARI / LOBBAUS Lobbaus tarkoittaa lobbareiden yritystä vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ennen päätöksen tekemistä. KONSULTTI / KONSULTOINTI Konsultti on erikoistunut liikeyritysten tekniseen tai taloudelliseen kehittämiseen ja neuvontaan. KOMITEALAITOS Lainvalmistelua ja muita hankkeita varten asetettujen komiteoiden ja toimikuntien muodostama kokonaisuus. LOBBARIREKISTERI Rekisteri, johon lobbausta tekevien järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten pitäisi ilmoittautua. Tahot ilmoittaisivat rekisteriin myös niiden lobbausta tekevät henkilöt. Tällä hetkellä tällaiseen rekisteriin kuuluminen on vapaaehtoista. Mihin lobbausta tarvitaan? Viestinnän professori ANU KANTOLA Helsingin yliopisto ? Lobbausta tarvitaan näkemysten välittämiseksi poliittisen päätöksenteon valmistelussa. ? Jos lobbaus ei ole läpinäkyvää, emme aina tiedä, kuka lobbaa ja mitä. ? Totta kai pitäisi puhua totta, mutta lobbauksessa on kysymys myös asioiden painotuksesta ja arvovalinnoista. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1702_1-48.indd 23 18.1.2017 9:08:27
24 TAU KO JetSteel Oy, Kouvola, 4. tammikuuta KUVA JAAKKO KILPIÄINEN AHJ1702_1-48.indd 24 18.1.2017 9:08:33
25 AHJ1702_1-48.indd 25 18.1.2017 9:08:35
2 26.01.2017 26 T E K S T I M IA H E IN IM A A Kukoistuksesta kurimukseen T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 Sotateollisuustuotteiden ja myös muiden valmisteiden voimistuva kysyntä emämaassa käänsi tilanteen kuitenkin suomalaisille positiiviseksi. Metalli-, tekstiilija paperiteollisuus koki niin voimakkaan nousun, että aloilla esiintyi ajoittain jopa työvoimapulaa. Näille aloille syntyikin 10 000–20 000 uutta työpaikkaa. ”WALLANKUMOUS” VIE TALOUDEN KRIISIIN Tuotanto ja palkat nousivat Suomessa aina helmikuun 1917 vallankaappaukseen asti. Tuolloin 40 000 teollisuustyöntekijää (40 prosenttia teollisuustyöväestä) työskenteli Venäjän sotatilausten vaikutuspiirissä. Osa sahoilta työttömäksi jääneistäkin hakeutui uusille työpaikoille, mikä lisäsi muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin entisestään. Myös maatalous hyötyi erityisesti Pietarin kasvavasta elintarvikkeiden kysynnästä, ja maassa ollut venäläinen sotaväki kulutti runsaasti elintarvikkeita. Sodan talousvaikutusten kääntöpuolia olivat kuitenkin voimistunut inflaatio ja elintarvikepula, joiden vaikutukset alkoivat näkyä selvästi Suomessa vuoden 1916 lopussa ja vuoden 1917 alussa. Väliaikaisen hallituksen tekemän vallankaappauksen seurauksia odotettiin Suomessa epävarmoissa tunnelmissa. Taloudellisia siteitä emämaahan ei haluttu rikkoa, sillä leivän keskeytymätön saanti oli Suomelle tärkeää ja vakaiden olojen perusedellytys. Yhä edelleen rautatiet yhdistäisivät suomalaiset tehtaat Pietarin merkittäviin markkinoihin sekä jättiläisvaltakunnan lähes jokaiseen kolkkaan. Ei kuitenkaan käynyt toiveiden mukaisesti. Noususuhdanne katkesi lehtien uutisoimaan ”wallankumoukseen”: linnoitustyöt päättyivät, sotatarviketilauksia ei enää tullut ja viljajunienkin kulku alkoi harventua. Suomen talous ja elintarviketilanne oli ajautumassa syvään kriisiin. K eisari Nikolai II joutui luopumaan vallasta helmikuussa 1917, kun hän oli menettänyt kannattajiensa luottamuksen. Suomen suuriruhtinaskunnassa, jossa vallankumouksen aikaan elettiin gregoriaanisen kalenterin mukaan jo maaliskuuta, suhtauduttiin Venäjän tapahtumiin innostuneesti. Venäjällä oli valtaan noussut väliaikainen hallitus, joka kannatti liberaalia demokratiaa ja kapitalismia ja oli valmis palauttamaan Suomen autonomian ennen vuotta 1899 edeltäneelle tasolle. SUOMEN TALOUS KEHITTYI EMÄMAAN KUPEESSA Autonomian vuosina Suomea oli teollistettu ja talouselämää kehitetty. Kaupankäynti kasvoi Euroopan maiden kesken ja liikenneyhteydet paranivat. 1900-luvun alussa ulkomaankaupan osuus maan kansantuotteesta oli noin puolet. Suomalaisilla oli oma erikoinen asemansa idänkaupassa, sillä Suomi oli samanaikaisesti sekä ”ulkomaa” että osa Venäjän kotimarkkinoita. Suurkaupunki Pietarin läheisyys, ja sen suuri kulutustaso sekä taloudellinen toimeliaisuus, olivat merkittäviä asioita koko Suomen kehitykselle. Karjalankannaksen taloudelle Pietari oli jopa ratkaisevassa asemassa. Lisäksi Pietarin tarjoamien työpaikkojen vuoksi kaupunkiin muutti Kaakkois-Suomesta merkittävä määrä suomalaisia. Helsingin jälkeen suomalaisperäistä kaupunkilaisväestöä olikin eniten Pietarissa. Suomen suuriruhtinaskunnan ja emämaan väliselle kaupalle oli luonteenomaista pitemmälle jalostettujen metalli-, tekstiilija puuteollisuuden tuotteiden vienti Suomesta Venäjälle, ja toisaalta raaka-aineiden ja ennen kaikkea viljan runsas tuonti emämaasta suuriruhtinaskuntaan. Taloudellisessa mielessä Suomella oli tärkeä asema emämaan sotateollisuuden tarvitsemien tuotteiden, ja myös elintarvikkeiden toimittajana. Ensimmäinen maailmansota oli vaikuttanut Suomen ja sen kansalaisten talouteen ja oloihin kaksijakoisesti. Sodan alussa, Saksan suljettua vientireitit länsimarkkinoille, suomalaisten vahva sahateollisuus joutui suuriin vaikeuksiin. Seurauksena olivat seisokit ja 10 000 työtöntä sahatyöläistä ennen kuin uusi reitti Ruotsin kautta avautui. Vallankumoukselliset venäläiset sotilaat Kansallisteatterin edessä Helsingissä vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikaan. TY Ö VÄ EN A R K IS TO Helmikuun 1917 vallankumous Venäjällä toi myrskyn tavoin monet seurausvaikutuksensa myös autonomiseen Suomeen. Suuri merkitys tapahtumilla oli suuriruhtinaskunnan talouteen, joka oli sidoksissa keisarikuntaan. AHJ1702_1-48.indd 26 18.1.2017 9:08:36
26.01.2017 2 2727 TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A A N KU VA -A R K IS TO TY Ö VÄ EN A R K IS TO ? Venäjän helmikuun vallankumouksen ajoilta Työväenmuseo Werstaan kokoelmista löytyy tämä hauras esine, punainen kangasrintamerkki ja ruusuke. Rintamerkkiä käyttivät ne rautatieläiset, jotka veivät maaliskuun lopulla 1917 silloisen Venäjän väliaikaishallituksen oikeusministerin ja myöhemmän pääministerin, Aleksandr Kerenskin, Riihimäeltä Helsinkiin. Kerenski pyrki tuloksetta tällä matkalla neuvottelemaan suomalaiset osallistumaan maailmansotaan Venäjän rinnalla ja hillitse mään suomalaisten separatistisia ajatuksia emämaansa suhteen. 26.01.2017 2 Työväenliike mukana ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. Väkeä koolla Hietalahden torilla Helsingissä Venäjän vallan kumouksen jälkeen luultavasti maaliskuussa 1917. AHJ1702_1-48.indd 27 18.1.2017 9:08:44
2 26.01.2017 28 T E K S T I JU K K A N O R T IO K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Kontteja Suomen suojaksi Nokian teollisuusalueella on ulkoisesti vaatimaton metallipaja. Sen halleissa kootaan Puolustusvoimien huipputeknisiä erikoiskontteja. N okian Metallirakenne Oy:n (NMR) pajalla metallimies Kari Hela tekee Valtran kuusisylinteristen traktoreiden pakosarjoja. NMR on tehnyt nykyisen AGCO Powerin eli entisen Sisu Dieselin valmistamien moottoreiden osia jo 1980-luvulla, ja Helakin ensimmäiset jo 15 vuotta sitten. – Teemme näitä pakosarjojen varaosia Agcolle säännöllisesti. Aikanaan näitä tehtiin isojakin sarjoja, viimeisimpänä 180 kappaletta kerralla. Nyt työn alla on kymmenen kappaleen erä, Hela sanoo. Hela tuli aikanaan pajalle polttoleikkaajaksi, mutta vuosien myötä hän on päässyt tekemään kaikkia tarjolla olevia metallitöitä. Hänellä on kokemusta 20 vuoden ajalta, jolloin NMR:n toiminta on kasvanut ja kehittynyt melkoisesti. – Puolustusvoimien töiden määrä on kasvanut tasaisesti, mutta niiden rinnalla tehdään koko ajan muitakin hommia. Sehän tällaisessa pienessä yrityksessä on mukavaa, kun saa tehdä monipuolisesti erilaisia töitä. Pari viikkoa on näiden valmistusta ja sitten on taas jotain muuta. Agco/Valtra on tyypillinen NMR:n pienasiakas. – Meillä on paljon asiakkaita, jotka ovat aikanaan jotain meiltä tilanneet, ja he tulevat yhä uudestaan kysymään, jos voisimme tehdä tuotteita heille, kolmisen vuotta luottamusmiehenä toiminut Tomi Palonen sanoo. Yli 20 vuotta Nokian Metallirakenteella työskennellyt metallimies Kari Hela on tyytyväinen, että työ on vaihtelevaa. AHJ1702_1-48.indd 28 18.1.2017 9:08:48
26.01.2017 2 29 Vaikka Waltenberg on iältään nuori, on hän jo kokenut tekijä Nokian pajalla. – Nico on meidän luottopelaaja, koko ajan uutta oppiva ja todella osaava kaveri, Palonen sanoo. – Asenne on kohdallaan, että matkustaa päivittäin Loimaalta tänne satakunta kilometriä, Nokian Metallirakenteen toimitusjohtaja Vesa Saviahde jatkaa. Uusien konttien rinnalla tulee paljon vanhoja kontteja huoltoon. Työn alla on juuri nyt 2008 ja 2009 valmistuneita kontteja, joiden lämmitysja ilmastointijärjestelmät uusitaan. Nokian metallirakenteen Puolustusvoimille tehtävät työt ovat usein pitkiä projekteja. – Marraskuun alussa toimitimme vuonna 2010 alkaneen 30 miljoonan euron projektin viimeisimmät tavarat Puolustusvoimille. Tässä hankkeessa oli meidän lisäksi joukko muita tämän alan alihankkijoita, Saviahde kertoo. Konttivalmistuksen lisäksi Nokian Metallirakenteen pajalla tehdään paljon muitakin töitä. Peruskunnostustöitä tehdään muun muassa Patrian panssaroituihin miehistönkuljetusvaunuihin eli Paseihin. – Patria teettää näille mid-life upgraden eli päivityksen, jossa me olemme puolustusvälinevalmistaja Senopin alihankkija. Me puramme Paseista vanhat puhelinjärjestelmät, kaapeloinnit ja muut vastaavat laitteet sekä teemme erilaisia hiontoja ja muita esivalmistelutöitä ennen kuin uusi kalustus ja rungon päivitystyöt tehdään Senopilla, Vesa Saviahde sanoo. – Koneistus ei ole meidän juttu, vaan olemme eniten loppukokoonpanopaja. Toisaalta meillä on kyllä valmiudet tehdä hyvin monipuolisesti erilaisia hitsaustöitä, Saviahde jatkaa. PUOLUSTUSTARVIKKEISSA OSAAMISEN YDIN Kolmisen vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Tomi Palonen on ollut viisi vuotta tällä pajalla töissä. – Olin reilu parikymmentä vuotta sitten täällä oppisopimustöissä ja välillä sitten 14 vuotta muualla. Sitten päätin palata tänne. Hitsarina tänne aikanaan tulin, mutta nyt teen lähinnä asennustöitä. Halusin tässä lähellä olevalle työpaikalle, jossa on paljon tuttuja töissä ja tiesin, että täällä saa tehdä monipuolista työtä. Jokainen työ on vähän erilainen, Palonen kertoo. KONTTEJA MONEEN TARPEESEEN Kävelemme seuraavaan halliin, jossa Nico Waltenberg ja Henri Reinikainen tekevät Puolustusvoimille toimitettavia korjaamokontteja. Parin viikon aikana valmistuu kolmen kontin rungot. – Päädyin tänne Hervannan ammattikoulun työharjoittelun kautta hitsariksi ja asentajaksi. Välillä olin vuoden armeijassa, mutta tulin sitten takaisin. Monipuolisia töitä olen saanut täällä tehdä ja koko ajan oppia lisää, Waltenberg sanoo. – Täällä on hyvä porukka ja erityisesti kollega Henkka, jonka kanssa työt sujuvat hyvin. Kahden hengen tiiminä olemme tehneet hommia jo pitkän aikaa. ”Kontintekijöinä me olemme erinomaisia.” Metallimiehet Nico Waltenberg ja Henri Reinikainen ovat tehokas työpari. He tekevät parissa viikossa kolme konttirunkoa. Nokian Metallirakenteen työtilat ovat metallipajaksi poikkeuksellisen siistit. Erikoisvarustellut kontit ovat viimeistelyä vailla valmiita lähetettäväksi Puolustus voimien kovaan käyttöön. AHJ1702_1-48.indd 29 18.1.2017 9:08:53
2 26.01.2017 30 ISOJA PROJEKTEJA Puolustusvoimat ovat olleet NMR:n pääasiakas 1980-luvun puolivälistä alkaen. Aina 2000-luvun alkuun saakka kontit rakennettiin kuormaautojen päällä pidettäviksi kiinteiksi alustoiksi. Viimeisen 15 vuoden aikana on siirrytty siirrettävien valmistukseen. Irtokonttien etuna on se, ettei niitä tarvitse katsastaa samalla tavalla kuin kiinteillä konteilla varustettuja ajoneuvoja. Nyt käsillä oleva ja pari vuotta kestävä johtamiskonttiprojektien valmistusprojekti on iso urakka. Ensimmäiset valmiit kontit, kaikkiaan kymmenen kontin erästä, ehtivät tulla jo huoltoon ennen kuin koko tilaus on toimitettu Puolustusvoimille. – Nämä päivitettävät kontit ovat käyneet jo pohjoisessa Rovajärvellä. Jokainen näistä on yksilönsä riippuen käyttötarpeista eli onko ne esimerkiksi tykistön vai kranaatinheitinten johtamisen käytössä, Saviahde kertoo. Komentokontin sisällä on työskentelypisteet viidelle työntekijälle. Seinät ovat täynnä elektroniikkaa, tietokonenäyttöjä ja kommunikaatiovälineitä. – Tuossa on kontin tärkein laite eli 40 kupin kahvinkeitin, Palonen vitsailee. Tunnelma on hyvin samanlainen kuin lennonjohtotornissa tai laivan komentosillalla, sillä erotuksella, ettei kontissa ole yhtään ikkunaa. Töitä tehdään myös ajon aikana. Isolle näytölle voidaan jakaa haluttu tilannekuva. Kontin seinillä kiertävät paksut kaapelivyyhdet. – Tämän ulkokuori on kymmenmillistä Hardoxia eli aika kaukana siitä, mitä standardi merikontti on. Erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja testataan ennen varsinaista tuotantoa. – Asiakas määritteli ominaisuudet, mitä rakenteen pitää kestää. Meillä oli tässäkin projektissa kahdeksan erilaista koerakennetta, joita koeammuttiin Puolustusvoimien teknisellä tutkimuslaitoksella. Kuusi rakennetta läpäisi testin eli luoti ei läpäissyt rakennetta. Niistä me haimme kustannustehokkaimman ja järkevimmin toteutettavan rakenteen. Jokaisen kontin suunnitteluun tarvitaan myös pajan työntekijöiden ammattitaitoa. Tuotannon ja suunnittelun yhteistyön on oltava saumatonta, jotta lopputulos on hyvä. – Täällä tarvitaan kykyä soveltaa kaikkea omaa osaamista uusiin projekteihin, joita kukaan ei ole ennen tehnyt. Tuotannon alkuvaiheessa mietitään paljon suunnittelijan kanssa, miten asiat pitää tehdä. Oma-aloitteisuus on meillä tärkeä ominaisuus. Omaa näkemystä pitää olla, miten työt kannattaa tehdä, Palonen sanoo. Vaikka metallipajalla ollaan, tarvetta on myös kirvesmiehen osaamiselle. Viimeistelyhallissa on lähes valmis kontti, jossa on puurunko ja kevyt alumiinilevystä tehty verhoilu. Kontti on menossa Satakunnan lennoston käyttöön. – Asiakas tällaisen määritteli, niin kyllähän me se tehtiin. Kun tämän pohjan ensi kerran näin, kysyin tekijöiltä, milloin olemme alkaneet saunalauttoja tekemään, Saviahde hymähtää. Yrityksen liikevaihdosta 85 prosenttia on puolustusmateriaaleja. Osa tehdään suoraan Puolustusvoimille ja osa yhteistyökumppaneiden kuten Senopin, Patrian tai Millogin kautta. – Uusiakin avauksia meillä on, kuten Outotec. Heille toimitamme ensi helmikuussa kaivoksissa käytettävän analysaattorikontin, johon loppuasiakas asentaa omat laitteistonsa, Saviahde sanoo. Siviilija sotilaskäyttöön tehtävien tuotteiden vaatimukset poikkeavat toisistaan monessa, muun muassa kestävyyden osalta. – Puolustusvoimien laitteiden pitää olla varusmiehen kestäviä, Saviahde naurahtaa ja tarkentaa. – Käyttö on kenttäolosuhteissa aika rajua. Kontit ovat välillä hyvin vaikeissa olosuhteissa, käyttöfilosofia on toisenlaista kuin siviilipuolella ja kontteja siirretään jopa useita kertoja päivässä. Siviilipuolella laitteisto on usein paikallaan pitkiä aikoja ja olosuhteet ovat aivan toisenlaiset kuin sotilaiden harjoituksissa. MERIKONTISTA DESIGN-TUOTTEEKSI NMR on erikoistunut raskaisiin teräsrakenteisiin kontteihin. Esimerkiksi asuntokontit tai työmaakontit ovat huomattavasti kevytrakenteisempia, eikä niitä Nokialla tehdä. – Keveimmissä konteissa on peltilevy, villa ja sisäverhoilu, eikä niissä ole vahvaa putkirunkoa kuten meidän konteissa, Palonen sanoo. Osa konteista tehdään NMR:n pajalla valmiisiin merikontteihin ja osa tehdään pitkästä tavarasta itse. Valinta riippuu lopputuotteen vaatimuksista. Jos kontti on järkevää ja kustannustehokasta valmistaa valmiin rahtikontin pohjalle, niin myös tehdään. Muun muassa nyt tehtävät korjaamokontit ja myös aikanaan YK-joukoille Kosovoon toimitetut kontit perustuvat tavallisiin merikontteihin. Peruskontin saa markkinoilta halvimmillaan alle 3 000 eurolla. Kun Nokian Metallirakenne sen lähes kokonaan uudelleen rakentaa, kalustaa ja viimeistelee, nousee hinta korkeimmillaan noin 200 000 euroon. – Kaikki vaativammat kontit teemme itse teräslevystä alusta alkaen, Palonen sanoo. Saviahde esittelee suunnittelupöydällä olevaa konttia, joka täysin kalustettuna painaa 8 800 kiloa. Pääluottamusmies Tomi Palonen (vas.) ja toimitusjohtaja Vesa Saviahde ovat tyytyväisiä pienen firman hyvään yhteis henkeen. Nokian Metallirakenne Oy PERUSTETTU 1972 KOTIPAIKKA Nokia TUOTANTO Kontteja, laitesuojia, perävaunuja ja erilaisia metallialan alihankintatöitä HENKILÖSTÖ 24, joista 18 työntekijää ja 6 toimihenkilöä LIIKEVAIHTO 3,4 milj. euroa (2015) AHJ1702_1-48.indd 30 18.1.2017 9:08:56
26.01.2017 2 31 T E K E M I N E N .. miten paljon uusia aivoituksia! ... itsellesi luettavaa. ... hukkaa lämpöä, vähempikin riittää! ... järjestötuen piirissä olevalle kurssille. HU H ÄL Ä SY Ö HA E W W W .O TA V A .F I/ K IR JA T W W W .Y LE .F I > K IR JA K O N E O PI N TO -O PA S: W W W .M ET A LL IL IIT TO .F I/ KO U LU TU S LOMAU TETTU , VOIT HAKEA MURIK KAAN KURSS ILLE! T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 31 W W W .L II K E N N E TU R V A .F I ...pääsee ajallaan, odota. OH I ULKONA HENKILÖAUTON MOOTTORIN ESILÄMMITYS Säteily Lohko tai letku Polttoaine 0... -5° -5...-10° alle -10° 30 min 1 h 2 h 1 h 2 h 3 h 10–15 min 15–20 min 20–30 min LÄMMITTIMEN TYYPPI M in na H uo til ai ne n Le en i Pe lto ne n Sotaa, suuria tunteita vai hyytävää jännitystä? KIRJAKONE auttaa löytämään juuri sinulle sopivan kirjan. KIRJAKONE sisältää 100 kotimaista kirjaa – yhden jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Pääset lukemaan lähes kaikki kirjat e-kirjoina, välittömästi! – Tämä ei ole tavallista sähkötyötä, eikä näitä töitä ihan kuka tahansa pysty tekemään. Näihin hommiin kasvetaan vuosien varrella ihan samalla tavalla kuin konttienkin rakentamiseen, Palonen sanoo. Kontin 200 kiloa painavan oven luona tarkastamme vielä yhden yksityiskohdan. – Tässä meillä oli ennen kaasujousi ja viiden millin vaijeri, jotka estivät ovea aukeamasta liikaa. Senkin ne varusmiehet saivat poikki harjoituksissa, joten laitoimme siihen nyt tällaisen järeämmän ratkaisun, jonka pitäisi kestää kovaakin käyttöä, Palonen näyttää 10 millin terästankoa. Johtamiskontin luota siirrymme antenneja lukuun ottamatta ulkoisesti melko samanlaisen kontin luo ja kurkkaamme sen sisälle. Kyseessä on kuusi vuotta sitten toimitettu korjauskontti. Puolustusvoimat ovat tilanneet nyt kolme samanlaista. – Täällä on tavanomaisten työkalujen lisäksi laaja metallitöiden varustus, muun muassa sorvi, porajyrsin, hitsauskone, ilmankuivauslaitteisto, paineilmakompressori ja aggregaatti. Kontin viereen voidaan liittää kovarunkoinen korjaamoteltta, jonka sisään voidaan ajaa korjattava ajoneuvo, esimerkiksi tuollainen panssarivaunu, Saviahde näyttää kuvaa, jossa panssarivaunun piippu pilkottaa maastoväreissä olevan korjaamoteltan lipan alta. Kontin seinillä roikkuu valtava määrä työkaluja, jokaisen erikoisajoneuvon jokaiseen tarpeeseen. – Mietipä sitä, kun lähdet ensimäistä tällaista tekemään asiakkaan speksien mukaan. Siinä on aikamoinen puuha lähteä sijoittamaan tätä valtavaa tavaramäärää kontin sisälle. Ei siinä paljon voi etukäteissuunnitelmia tehdä, vaan tavaraa pitää ottaa sisälle ja sitten vaan lähteä sovittamaan niitä paikoilleen, Saviahde sanoo. KESTÄVYYTTÄ KOMPOSIITEILLA Kontteihin tehdään tarvittaessa ballistisia suojauksia eli ne rakennetaan kestämään kovaakin tulitusta ja räjähdyksiä. Materiaaleina käytetään komposiittimateriaaleja kuten kevlaria, lasifenolia ja aramidia. – Ballistinen suojaus tehdään yleensä rakenteiden sisään niin, että ensin on pintamateriaali, sitten on ilmarako, sen jälkeen komposiittimateriaali, toinen ilmarako ja sitten sisäverhous. Ilmaraoilla ja ainevahvuuksilla säädetään suojauksen määrää, Saviahde kertoo. Komposiittilevyt vaativat tekijöiltä osaamista ja erityistä huolellisuutta. – Komposiittimateriaali on usein aika ilkeää käsitellä, kun niistä tahtoo tulla tikkuja käpälät täyteen, Palonen kertoo. Konteissa on paljon erilaisia suojausmenetelmiä. Vaativimmat liittyvät kemiallisilta ja biologisilta aseilta suojautumiseen sekä elektromagneettisen pulssin (EMP) torjuntaan. EMP-suojattuun konttiin kun menee sisälle, niin kännykkä ei enää häiritse. NMR suunnittelee kaikki erikoissuojaukset itse kolmen vuosikymmenen kokemuksella. Pienessä yrityksessä tiedonkulku uusista tulevista töistä on avointa ja fiksuja tuotantotapoja mietitään ajoissa yhdessä. – Selväähän on, ettei aina olla kaikesta samaa mieltä, mutta kyllä täällä samassa veneessä ollaan, Saviahde vakuuttaa. Kiky-sopimuksen työaikapidennyksistäkin tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä luova ratkaisu. – Työaikaa ei varsinaisesti pidennetä, vaan arkipyhäkorvauksista leikataan sen verran, että se vastaa vuositasolla 24 tunnin palkkaa. Työntekijät tykkäsivät tästä, ettei tullut lisää työaikaa, Palonen kertoo. A Turvaluokitus valikoi tekijät ? Nokian Metallirakenteen tuotantotilat ovat Puolustusvoimien turvallisuusluokka 4:n mukaisia. Vieraat allekirjoittavat aina tiukan salassapitosopimuksen. Tarkin kontrolli on työhönotossa, jolloin jokaiselle töihin tulevalle tehdään Puolustusvoimien turvallisuusselvitys ja kaikilta vaaditaan vaitiolovakuutus. Jo rekrytointivaiheessa kerrotaan, että selvitys tehdään. – Puolustusvoimat käy läpi eri viranomaisten kuten Supon, Tullin, Rajavartioston, Poliisin ja ulkoministeriön rekistereitä. Katsotaan, ettei henkilöllä ole mitään negatiivisia merkintöjä. Mitkään ylinopeussakot eivät ole este, Saviahde kertoo. Jokaisen tarjouksen ja hankkeen yhteydessä vaaditaan vielä Puolustusvoimien turvallisuusselvitykset ja vaitiolovakuutukset kaikkien töihin osallistuvien omien ja alihankkijoiden työntekijöistä. ”Kaikki vaativammat kontit teemme itse teräslevystä alusta alkaen.” W W W .M O TI VA .F I H A E: M O O TT O R IN ES IL Ä M M IT Y S HA E AHJ1702_1-48.indd 31 18.1.2017 9:09:01
2 26.01.2017 32 T E K S T I P E N TT I P E LT O N IE M I Suomessa ihastellaan Ruotsin harmonisia työmarkkinoita. Työtaistelutoimia on selvästi vähemmän kuin Suomessa. Mutta miksi niin on? Vastaus on myötämääräämislaki – MBL. Sen voimaantulosta on nyt tasan 40 vuotta. Laissa on selkeästi määrätty asiat, joista työnantaja päättää informoituaan ja neuvoteltuaan työntekijäpuolen edustajien kanssa. Esimerkiksi, jos verstaalla ei ole tarpeeksi töitä, pitää työnantajan kertoa tilanne ja neuvotella. – Mutta työnantaja ei voi alkaa toteuttaa päätöstään ennen kuin on neuvoteltu, Säikkälä sanoo. – Jos työnantaja ja ammattiosasto eivät saa sopua irtisanomisneuvottelussa, niin kummallakin osapuolella on mahdollisuus viedä neuvottelu liittotasolle. ? Medbestämmandelagen, MBL eli myötämääräämislaki oli yksi tärkeä askel kohti erityisesti vasemmiston pyrkimystä lisätä taloudellista demokratiaa. Osaltaan myös Pohjois-Ruotsin kaivoslakot 1970–71 jouduttivat lakia. MBL:n toteutti Olof Palmen sosialidemokraattinen hallitus. Laki hyväksyttiin Ruotsin valtiopäivillä kesän 1976 alussa. Oma ironiansa on siinä, että kun melkein 70 vuoden ajan Ruotsin työväenliike oli ajanut MBL:n tyyppistä demokratiaa työpaikoille, ja nyt toteutti sen, niin syyskuun 1976 vaaleissa maa siirtyi käytännössä ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen porvarivaltaan. Thorbjörn Fälldinin (kesk.) hallitus aloitti lokakuussa 1976. MBL-aika alkoi 1.1.1977. Laki on nykyisin kiinteä ja toimiva osa ruotsalaista arkipäivää. Sitä kuvataan työmarkkinoiden perustuslaiksi, jota ei juuri ole ollut tarvetta muuttaa. Yksi merkittävä lisäys siihen tehtiin vuonna 1993, jolloin lain piiriin tuli vuokratyö. Joka kerta, kun firmaan otetaan vuokratyöläisiä, niin asiasta pitää neuvotella. MBL:n mukaan työpaikan asioista pitää neuvotella ja työntekijöiden sekä heidän liittonsa tulee saada tarpeellinen informaatio mm. yrityksen taloudesta, henkilöstöpolitiikasta ja tulevista näkymistä. Neuvotteluvelvoite on tärkeä, samoin halu päästä ratkaisuun. Siksi neuvottelijoilla pitää olla mandaatti. – Liitto ei saa lähettää neuvotteluun toimitsijaa, jolla ei ole mandaattia päättää. Samoin työnantajan edustajan pitää olla niin korkeassa asemassa yrityksessä, että hänellä on oikeus päättää – sopia. ”Vahtimestari” ei kelpaa, sanoo Ruotsin IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä. – Lain henki ja käytäntö ovat, että henkilöstöä ja heidän edustajiaan pitää informoida ja osapuolten tulee neuvotella. Työnantajat eivät pysty esimerkiksi irtisanomaan, siirtämään toisiin tehtäviin tai muuttamaan työaikoja ennen kuin neuvottelut on käyty, Säikkälä sanoo. MBL – Ruotsin työmarkkinoiden perustuslaki MBL-laki määrittelee mitä on esimerkiksi: ? yhdistymisoikeus ? tiedonsaantioikeus ? työehtosopimus ? myötämäärääminen työehtosopimuksin ? myötämäärääminen sopimusten tulkintakiistassa ? ammatillinen veto-oikeus joissakin tapauksissa ? työrauhavelvoite ? työriitojen ennakkoilmoittamiset ? vahingon korvaukset ja muut seuraukset ? riidankäsittely ja oikeudenkäynnit Yhteensä 70 pykälää, jotka kattavat koko työmarkkinakentän asiat. Samansuuntaista työelämän demokratisoimista toteutettiin 1970-luvulla mm. Saksan liittotasavallassa ja Jugoslaviassa. Suomessa yhteistoimintalaki tuli voimaan kesällä 1979. Britanniassa ei edetty komiteamietintöä edemmäs. www.lagen.nu/1976:580 Myötämääräämislain mukaan työpaikan asioista pitää neuvotella, ja työnteki jöiden sekä heidän liittonsa tulee saada tarpeellinen informaatio esimerkiksi yrityksen taloudesta, henkilöstöpolitiikasta ja tulevista näkymistä. Kuvassa laakerin valmistusta SKF:n tehtaalla Göteborgissa. Ruotsinsuomalainen Säikkälä vastaa liiton työehtoneuvotteluista. Hän on myös suomalaista työtuomioistuinta vastaavan Arbetsdomstolin jäsen. Myös Ruotsissa työtuomioistuimessa on sekä juristeja että maallikkoja. Työmarkkinaosapuolilla on vahva edustus tuomarikunnassa. TYÖNANTAJA IRTISANOO KUNHAN… Vuosikymmenten kuluessa MBL-lakia on haukuttu milloin mistäkin syystä. – Mutta edes porvarihallitukset eivät ole olleet halukkaita koskemaan siihen, huomauttaa Säikkälä. – Miksi? Koska laki on tasapuolinen. Kyse on työelämän demokratiasta. Osapuolten on paitsi kuunneltava toisiaan myös toimittava yhdessä. Säikkälä pitää luonnollisena, että työmarkkinoilla esiintyy ristiriitoja, mutta kun on neuvotteluja informaatiovelvoite, niin ongelmia voidaan ratkoa jo ennen kiistojen kärjistymistä. LE H TI K U V A /T T/ B JÖ R N LA R SS O N R O SV A LL AHJ1702_1-48.indd 32 18.1.2017 9:09:04
26.01.2017 2 33 Tuhansien neuvottelujen maa ? IF Metallilla ja työnantajaliitolla on vuosittain liittotasolla noin 200 neuvottelua, joista pari menee työoikeuteen. Paikallis tasolla neuvotteluja on tuhansia. Vuonna 2015 Arbetsdomstol käsitteli kaikkiaan 336 kiistaa. Keskimäärin tapauksia on 400. Vähäiseen määrään vaikuttaa ajattelu, että on parempi yrittää neuvotella. Voi käydä huonommin, jos jutun häviää työoikeudessa. Mikäli työoikeudessa hävinnyt osapuoli ei noudata päätöstä ja asia tulee uudelleen käsittelyyn, niin tuomion hyvityssakot suurenevat. Tänä aikana työnantaja ei saa toteuttaa päätöstään, vaan sen pitää odottaa neuvottelutulosta. – Jos kumpikaan osapuoli ei vaadi neuvottelua, jää työnantajan irtisanomispäätös voimaan. Säikkälä sanoo, että työnantaja ottaa riskin, jos se irtisanoo väärät työntekijät. – Työnantaja joutuu maksamaan vahingonkorvausta väärin irtisanotulle työntekijälle. Näin käy myös, jos liittotason neuvottelussa ei sovita ketkä sanotaan irti. Työntekijäpuoli pystyy siis vaikuttamaan, keitä työvoiman vähennykset koskevat. Ensin siis käydään paikalliset neuvottelut: jos saavutetaan sopu, niin työnantaja päättää henkilöistä. Jos ei, niin liitot voivat neuvotella. Jos ei sopua, työnantaja päättää ja kertoo nimet. Kahdesta samantasoisesta työntekijästä ensin tullut lähtee viimeiseksi. Mitä pitempi työsuhde on, sitä turvatumpi työntekijä on irtisanomistilanteessa. Entä jos verstas tarvitsee hitsaria, mutta kaikki hitsarit ovat viimeksi tulleita? Silloin verstaalle jää hitsareista pisimpään ollut. Paikallistason neuvotteluissa työntekijöiden turvana on aina alan liittojen allekirjoittama työehtosopimus. Paikallisesti ei voi sopia TES:iä heikompaa sopimusta. Työpaikalle ei voi myöskään tulla toista liittoa, jolla on toisenlainen sopimus. Mikäli liitto katsoo, että lakia tai työehtosopimusta vastaan on toimittu, niin se voi vaatia uudet neuvottelut vahingonkorvauksista. Sen sijaan Ruotsissa ei ole mahdollista, kuten Suomessa, testata jälkeenpäin oikeusteitse, oliko pula töistä todellinen vai ei. … TYÖNTEKIJÖILLÄ ON TULKINTAETUOIKEUS – Sopimustulkintaa koskevassa kiistassa työntekijäpuolella on tulkintaetuoikeus työvelvoitteeseen sekä palkkaja muihin korvauksiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi kiistanalainen palkka tai korvaus pitää maksaa heti tai riitauttaa asia 10 päivän kuluessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei työnantaja voi heikentää työehtoja ennen kuin Mustekynällä on painoarvo ? Metalliliiton lakiasiain päällikön Arto Hele niuksen mukaan Suomessa paikallisen sopimisen suurimpia esteitä ovat osaaminen ja uskallus. Helenius muistuttaa, että asiat, joista työehtosopimus tai laki eivät sano mitään, ovat aina vapaasti sovit tavissa työntekijän ja työnantajan kesken. Myös järjestäytymättömissä yrityksissä on ollut vuodesta 2006 aikaisempaa laajemmin mahdollista sopia työajoista kollektiivisesti. Lain nojalla valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt saavat sopia monista asioista ja myös delegoida yritystasolle jäsenilleen valtuudet paikalliseen sopimiseen laista ja työehtosopimuksesta poiketen. – Ruotsissa ja Suomessa työehtosopimuksesta voi poiketa vain siltä osin kuin sopijaosapuolet ovat antaneet siihen luvan. Metalliliitossa ei ole nähty syytä estää paikallisen sopimisen laajenemista. Helenius sanoo, että Suomen luottamusmiesjärjestelmä on valmis huolehtimaan paikallisesta sopimisesta – kunhan luottamusmiestehtävissä oleville annetaan sellainen suoja ja toimintaoikeudet, että tavalliset ihmiset uskaltavat toimia luottamustehtävissä. – Luottamusmies on aika yksin ja kovassa paineessa kantamassa vastuuta. Olisi turvallisempaa, jos ei tarvitse pelätä, että toinen osapuoli lukee sovittua tekstiä ihan eri tavalla kuin on tarkoitettu. Meidän pitää vahvistaa työpaikkaorganisaatiota ja antaa henkilöstölle vahvempi ja selkeämpi mandaatti. Työnantaja voi marssittaa neuvotteluihin vaikka kuinka monta eri tason johtajaa ja paikallispäällikköä, mutta työntekijäpuolella on vain kaksi sopimusten tuntemaa edustajaa: pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Ruotsissa ja Saksassa neuvotteluissa työntekijäpuolta edustaa yhteistoimintaelin, johon kuuluu useampia henkilöitä. Myös Suomessa neuvotteluissa tulisi olla mukana pari–kolme muutakin työntekijöiden edustajaa. Suomi on myötämääräämisessä 40 vuotta Ruotsia jäljessä. Kiistatapauksissa se näkyy heikomman osapuolen tulkintaetuoikeuden puutteena. Suomessa työnantajan tulkinta on oikea, kunnes se osoitetaan vääräksi. Työntekijät joutuvat riitauttamaan asian ja todistelemaan oikeudessa voidakseen kääntää sisältötulkinnan. Työntekijäpuolen tulkintaetuoikeus tasapainottaisi paikallisia neuvotteluja. Ruotsin esimerkki osoittaa, että suuri osa tarpeettomista tulkintakiistoista olisi vältettävissä. – Ruotsissa on harjoiteltu ja järjestelmän on annettu kehittyä. On opittu käymään jatkuvia neuvotteluita, ja henkilöstö pystyy vaikuttamaan aika moneenkin asiaan yrityksen sisällä. Helenius pitää merkittävänä, että Ruotsissa vaaditaan, että neuvotteluissa työnantajaa edustavilla on valtakirja, millä neuvotella. – Meillä tämä on ongelma. Konserniohjauksessa luottamusmiestä vastaan kävelee alhaisempi päällikkö, jolla on konsernijohdosta saadut lukitut toimintaohjeet ja -valtuudet, että ”tuohon asti saat mennä ja tuon voit sopia”. Ruotsissa duunarit voivat sanoa, että joko sinulla on kaikki valtuudet tai mene pois. – Tällä ei ole muutettu yhtään työsuhteen ehtoa, mutta työnantajan mustekynällä on paljon painoarvoa. a MBL:n mukaiset neuvottelut on käyty ja muutos on todettu työehtosopimuksen mukaiseksi. Tämä selittää suurelta osin, miksi Ruotsissa on Suomeen nähden vähän niin sanottuja ”villejä lakkoja”. Määristä ei ole oikein edes tietoa, koska yleensä asiat sovitaan paikallisesti. MBL:n 32 §:ssä säädetään, että myötämääräämissopimuksia voidaan sopia liittojen välillä ja paikallisesti työntekijäja työnantajaosapuolen kesken. Ja heti seuraavassa 33 pykälässä: mikäli tulee riitaa, niin silloin työntekijäpuolella on tulkintaetuoikeus. – Tavallisin kiistan syy on, ettei paikallinen palkkaneuvottelu ole johtanut tulokseen. Jos kuitenkin ”korpilakkoon” ryhdytään, niin lakkolaisia voi uhata suurimmillaan parin sadan euron sakko. Liitto ei voi koskaan olla villin lakon puolella. Liiton luottamusmiesten pitää aktiivisesti yrittää lopettaa lakko, Säikkälä sanoo. – Tuesta työoikeus voi langettaa sakon arvioituaan haitan, hän sanoo. Työrauhavelvoite sitoo Ruotsin sopimusosapuolia samalla tavalla kuin Suomessakin. Sopimuksen vastaisesta toiminnasta voi seurata sanktioita. 1990-luvun alun Carl Bildtin porvarihallitus kymmenkertaisti yksittäisiä työntekijöitä koskevat enimmäissakot 20 eurosta 200:een. – Työntekijöiden tulkintaetuoikeus on johtanut siihen, että Ruotsissa työnantajien halu tehdä paikallisia myötämääräämissopimuksia on vähentynyt juuri 33 pykälän takia, sanoo Säikkälä. – Jos työnantaja ei edes yritä neuvotella, niin seuraavan tapaamisen voi viedä suoraan työoikeuteen. Sama koskee liiton edustajia. Jos neuvottelut eivät johda paikallisesti tai liittojen kesken tulokseen, siirtyy ratkaisu työoikeuteen. LE H TI K U V A /T T/ B JÖ R N LA R SS O N R O SV A LL AHJ1702_1-48.indd 33 18.1.2017 9:09:05
2 26.01.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Teollisuuden työllisyys on EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan parantunut vuoden 2013 lopulta Puolassa liki 15 prosenttia ja Irlannissa lähes 12 prosenttia. Koko EU:n keskiarvo on liki kaksi prosenttia. Suomen kehitys on jäänyt sen alle. EU-maissa voi pian tulla eteen teollisuuden työvoimapula, Dansk Metall arvioi. Syitä ovat teollisuuden elpyminen, erityisesti Saksan matala 4,1 prosentin työttömyys ja väestön ikääntyminen. Eurostat laskee, että vuoteen 2030 mennessä EU-maiden työikäinen väestö vähenee 15 miljoonalla ihmisellä. Kun työikäisiä on EU:ssa nyt 64 prosenttia väestöstä, vuonna 2030 luku on laskenut 58,2 prosenttiin. Yhä harvemmat työssäkäyvät joutuvat elättämään yhä useampaa eläkeläistä. Dansk Metal vertailee julkaisussaan kilpailijamaidensa työikäisten määrää. Alimmaksi se vuonna 2030 putoaa Suomessa. Puola pärjää vauvojensa määrällä, Ruotsi ja Saksa siirtolaisuudella. Dansk Metal kehottaakin maansa poliitikkoja varautumaan teollisuuden työvoiman tarpeen kasvuun. Yksi tapa on kasvattaa siirtolaisuutta, mutta Saksa saattaa houkutella siirtolaisia niin, että heitä ei riitä Tanskaan asti. Tai sitten on satsattava koulutukseen, jotta oman maan nuoret saadaan ammattitaitoisina teollisuuden töihin. EUROOPPA Tanskan Dansk Metal -liitto pelkää, että teollisuuden orastava kasvu voi johtaa työvoimapulaan. Ratkaisuja ovat maahanmuuton lisääminen ja entistä tehokkaampi ammatillinen koulutus. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi vei EUmaista vuoden 2013 loppuun mennessä 4,4 miljoonaa teollisuuden työpaikkaa. Nyt Dansk Metalin ekonomistit arvioivat liiton tuoreessa julkaisussa suunnan alkaneen kääntyä. Kahden viime vuoden aikana EU-maiden teollisuuteen on tullut 600 000 uutta työpaikkaa. Ruotsin teollisuuden ammattiliittojen yhteistyöjärjestö Facken inom industrin raportoi sekin myönteisistä näkymistä maan teollisuudessa. Jäsenliittojen puheenjohtajat sanovat kirjoituksessaan, että teollisuuden tuottavuus kasvoi Ruotsissa 2,5 prosenttia vuosina 2013–2015. Lisäksi investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Teollisuuden tuotannon arvo kasvoi Ruotsissa neljä prosenttia vuodessa 2013–2015. Se on yhtä paljon kuin vuosina 1998–2007. Tanskan teollisuuden työllisyys on parantunut neljä prosenttiyksikköä heikoimmista ajoista vuoden 2013 lopussa, Dansk Metal kertoo. Ruotsin ja Norjan teollisuuden työllisyyskin on liiton mukaan parhaimmalla tolalla kymmeneen vuoteen. KA N S A I N VÄ L I N E N TYÖLLISYYS EUmaissa voi pian tulla teollisuuden työvoimapula, Tanskan metalliliitto Dansk Metall arvioi. Syitä ovat muun muassa teollisuustuotannon elpyminen ja väestön ikääntyminen. Enercon Windtower Productionin tehtaalla Ruotsin Malmössä valmistettiin tuulivoimalan jalustaa. Teollisuus tarvitsee pian uusia työntekijöitä LE H TI K U V A / SY D SV E N SK A N / TT / H U SS E IN E LA LA W I Liitot ja työnantajat yhdessä sijoittajiksi BELGIA Metalliliitot ja alan työnantajajärjestö perustivat yhteisen rahaston investoimaan maan metalliteollisuuteen. Rahasto sijoittaa kotimaisiin pörssin ulkopuolisiin metallialan yrityksiin tavoitteenaan työllistäminen. Sijoituksille haetaan kuitenkin myös kohtuullista tuottoa. Rahaston pääomasta 40 miljoonaa tulee metallin ammattiliittojen eläkerahastosta ja 60 miljoonaa metalliteollisuuden alaa tukevasta rahastosta. Sijoitukset ovat vähintään puoli miljoonaa euroa. Niitä tehdään runsaasti riskin hajauttamiseksi. Rahasto ei puutu omistamiensa yhtiöiden johtamiseen tai hanki niistä enemmistöä. Näin metalliliitot voivat toimia työntekijöiden etujen puolustajana niissäkin yhtiöissä, joita rahasto rahoittaa tai omistaa. Kiinalaiset tulevat ja sijoittavat SERBIA Kiinan valtion omistama teräsjätti Hesteel osti viime huhtikuussa Smederevon kahden masuunin terästehtaan. Nyt se palkkaa tehtaaseen satoja uusia työntekijöitä. Tehtaan ammattiosaston puheenjohtaja Sinisa Prelic sanoo, että tehtaan vaikeudet ovat ohi ja työntekijät voivat keskittyä nyt työhönsä. – Liiton jäsenet toivovat, että tehdas loppuu pian olemasta taakka veronmaksajille, jotka ovat rahoittaneet vuosia sen alijäämää, Prelic sanoo. Serbian valtio osti tehtaan vuonna 2012 yhdellä Yhdysvaltain dollarilla U.S. Steeliltä työpaikkojen pelastamiseksi. Lisää palkkaa ja vanhempainlomaa BRITANNIA Palkat nousivat tammikuun 2017 alusta 2,75 prosenttia Nissanin autotehtaalla. Lisäksi kaikille maksetaan 880 euroa. Palkallinen vanhempainloma pitenee 18 viikosta 26 viikkoon. Ensi vuoden alussa palkat nousevat saman 2,75 prosenttia. Union-liiton Tony Murphy pitää sopimusta mainiona uutisena. Nissanin työntekijät ovat autotuotannon kasvun edelläkävijöitä, hän sanoo. Viime vuonna Britanniassa valmistettiin enemmän autoja kuin kertaakaan sitten vuoden 1999. AHJ1702_1-48.indd 34 18.1.2017 9:09:07
26.01.2017 2 35 O T A T A LT E E N E L Ä K E 35 TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ UUDISTUI Vuoden 2017 alussa tuli voimaan uusi työntekijän eläkelaki. ? Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-ikävuodesta alkaen. Alimmat mahdolliset eläkkeelle jäämisen ikärajat nousevat 3 kk / ikäluokka vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Entinen 65 vuoden eläkeikä saavutetaan 1962–1964 syntyneiden kohdalla. Samalla nousee ylin eläkeikä, eli ikä, jossa vanhuuseläke laitetaan maksuun riippumatta siitä, onko työntekijä työssä. ? Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläke poistuu. Ne, joilla se on ehtinyt alkaa vuoden 2016 puolella tai aiemmin, saavat sen pitää. Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee uusi eläkemuoto eli osittainen vanhuuseläke OVE. Se on mahdollista ottaa ulos 61-vuotiaana. Työntekijä voi ottaa 25 % tai 50 % kertyneestä vanhuuseläkkeestään maksuun. Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ei liity työaikatai palkkaseurantaa, eli sen avulla voi lyhentää työaikaansa tai jatkaa täyttä työaikaa. Työajan lyhentämisestä on jatkossakin sovittava työnantajan kanssa, mutta työnantajia kannustetaan tarjoamaan tällaisessa tilanteessa osa-aikatyötä. Myös työtön voi saada osittaista vanhuuseläkettä. ? Toinen uusi eläkemuoto on työuraeläke. Sen voi saada henkilö, joka on tehnyt 38 vuotta erityisen raskasta ja kuluttavaa työtä. Eläkkeen voi saada kaikki ehdot täyttävä 63 vuotta täyttänyt työntekijä. Työskentelyn päättymisestä saa olla enintään vuosi aikaa. Työkyvyttömyyseläkkeen ehdot säilyvät ennallaan. ? Elinaikakerroin leikkaa jatkossakin eläkkeen määrää. Jokaiselle lasketaankin sen vuoksi viisi vuotta ennen omaa alinta eläkkeelle jäämisen ikää ns. tavoite-eläkeikä. Se tarkoittaa, että siihen saakka työskentelemällä saa neutraloitua elinaikakertoimen vaikutuksen, eli saa sen eläkkeen, mitä työeläkeotteessa on luvattu. Esimerkiksi vuonna 1954 syntyneillä lisätyöskentelyä tulisi 9 kuukautta. Tarkempia tietoja saat omasta työeläkeyhtiöstä ja sivulta elakeuudistus.fi Eläketurvakeskus on myös lähettänyt valtaosalle 1955–65 syntyneistä esitteen eläkeuudistuksesta. ELÄKKEENHAKIJAN MUISTILISTA Muista hakea eläkettä, ennen kuin vaihdat vapaalle. Näillä ohjeilla eläkkeen hakeminen sujuu sutjakasti. ? Sovi työnantajasi kanssa Sovi työnantajasi kanssa, milloin työsuhteesi päättyy. Työnantajasi toimittaa työsuhteesi päättymisilmoituksen eläkelaitokseen, minkä jälkeen eläkehakemusta voi alkaa käsitellä. ? Eläkettä pitää aina hakea Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea. Eläkehakemus on hyvä tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Jos olet työskennellyt ulkomailla jossakin vaiheessa työuraasi, hae eläkettä samalla hakemuslomakkeella kuin Suomen eläkkeitä. Liitä hakemukseesi lomake nimeltään liite U, jolla ilmoitat tiedot ulkomailla työskentelystä ja asumisesta. Katso tarkemmat ohjeet ulkomaan eläkkeen hakemiseen. ? Hakemuslomakkeen saa verkosta Voit hakea eläkettä joko paperilomakkeella tai verkossa täytettävällä ja tulostettavalla lomakkeella. Eläkehakemuksen voi tehdä esimerkiksi oman eläkelaitoksen verkkopalvelussa tai www.tyoelake.fi:ssä. Vanhuuseläkettä varten on käytössä myös sähköinen eläkkeen hakemispalvelu. Paperilomakkeita saa eläkelaitosten palvelupisteistä, Eläketurvakeskuksesta ja Kelan toimipisteestä. Hakemuksen voi jättää samaan paikkaan. ? Oma eläkelaitoksesi maksaa eläkkeen ja neuvoo Eläkepäätöksen antaa yleensä eläkelaitos, jossa sinulla on eniten ansioita kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta. Sama eläkelaitos maksaa eläkkeesi ja antaa sinulle henkilökohtaista eläkeneuvontaa. Jos et tiedä omaa työeläkelaitostasi, voit selvittää sen www.tyoelake.fi:ssä. ? Työeläkekortti postitetaan sinulle kotiin Työeläkekortti toimii todistuksena siitä, että sinulle on myönnetty lakisääteinen työeläke. Työeläkelaitoksesi toimittaa kortin sinulle yleensä eläkepäätöksen yhteydessä. Työeläkekorttia vilauttamalla olet oikeutettu moniin eläkeläisalennuksiin. MUISTA MYÖS Information om pensionsreformen på svenska finns på webbplatsen www.tyoelake.fi/sv ? Siirrä terveydenhoitosi työterveydestä omalle terveysasemalle, asbestialtistuneen muistilista löytyy Metalliliiton verkosivuilta www.metalliliitto.fi ? Tarkista vakuutusturvasi ? Ilmoita Metalliliiton jäsenrekisteriin muutoksesta AHJ1702_1-48.indd 35 18.1.2017 9:09:07
2 26.01.2017 36 T E X T TU A O N N E LA Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N N E S W A R IS F O TO R O B E R T JA N SS O N 36 36 F ör en stund såg framtiden för Metalls fackavdelning på Åland dyster ut. Medlemmarna blev äldre, verksamheten tynade bort och det var svårt att hitta en ersättare för den avgående ordföranden. Hela avdelningen såg ut att gå sitt slut till mötes. På Åland är det ingen självklarhet att höra till facket. Erik Enholm uppmuntrar andra genom sitt eget exempel att komma med och delta i verksamheten. Avdelningen på Åland i trygga händer AHJ1702_1-48.indd 36 18.1.2017 9:09:13
26.01.2017 2 37 Organiseringsgraden är betydligt lägre på Åland än på fastlandet. Det saknas en tradition av facklig aktivitet inom flera branscher och ”det hör inte till” att vara medlem på samma sätt som det gör det på andra håll i landet. Det förekommer ändå stora skillnader mellan branscher. Inom sjöfarten och den offentliga sektorn är organisationsgraden hög också på Åland, men inom andra branscher får man leta med ljus och lykta efter fackanslutna anställda. Enligt Enholm ser flera ålänningar helt enkelt inget behov av att höra till facket. En orsak är att sysselsättningen varit hög på Åland. – Folk har ganska trevliga och trygga jobb. Många upplever att om något händer och det blir problem så är det bara att söka ett nytt jobb, säger Enholm. Enholm har försökt uppmuntra folk på arbetsplatser att gå med i Metallarbetarförbundet, men det har inte alltid varit en så lätt uppgift. – Folk säger att vi är nöjda och har inga bekymmer, säger Enholm. Dessutom kan det finnas också andra förklaringar till att medlemsantalet förblivit lågt på öarna. – Här på Åland fungerar det så att om man blir dåligt behandlad på en arbetsplats så kommer alla att få höra om det. Alla får veta att arbetsplatsen är usel och företaget får problem med att hitta arbetskraft. HÖR INTE TILL ATT VARA FACKMEDLEM Enligt de färskaste uppgifterna finns det 33 medlemmar i fackavdelningen, berättar Erik Enholm. Det kan låta som få, men man måste beakta omständigheterna. På Åland är det ingen självklarhet att det finns många medlemmar i fackavdelningarna. 26-årige bilmontören Erik Enholm bestämde sig ändå för att ta tag i utmaningen. Den lilla avdelningen fick en energispruta och nu har avdelning åter en fungerande styrelse. – Nu försöker vi åtminstone få igång verksamheten. Följande steg är att småningom börja locka nya medlemmar och få medlemmar med på möten, planerar Enholm. 37 Avdelningen på Åland i trygga händer FFC-förbund på Åland ? Förbunden som hör till Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC har ungefär 3100 medlemmar på Åland. Sammanlagt bor det omkring 29 000 människor i landskapet med självstyre. ? Flest medlemmar på Åland har Sjömansunionen och Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL. ? FFC och Sjömansunionen delar på en distriktsombudsman på Åland. En lugn start ? Erik Enholm har i lugn och ro fått vänja sig vid sitt nya uppdrag som förtroendeman. På hans arbetsplats SOS Bilservice har det inte förekommit några större problem eller meningsskiljaktigheter. Det är frågan om en liten arbetsplats så det finns inte mycket att förhandla om. Av de sex anställda hör tre till facket. Enholm säger att det som väckt mest diskussion är förlängningen av arbetstiden. Det är fortfarande oklart hur det ska förverkligas på arbetsplatsen men diskussionerna har förts i god anda. Lönerna har det inte blivit några tvister kring. Det överraskar Enholm eftersom han trodde att det var uttryckligen lönerna som skulle vara den stora frågan på arbetsplatserna. Det torde ha sin förklaring i att alla på SOS Bilservice tjänar mer än vad som det som miniminivån i kollektivavtalet förutsätter. – Jag skulle säga att vi alla har ganska bra löner, säger Enholm. Enholms chef har förhållit sig bra till att Enholm valts till förtroendeman. AHJ1702_1-48.indd 37 18.1.2017 9:09:15
2 26.01.2017 38 38 Tre förbund går vidare mot nytt storförbund FÖRBUNDSFUSION Metallarbetarförbundet, Industribranschernas fackorganisation TEAM och Träfacket fortsätter med förberedelserna för ett storförbund inom industrin. Pappersförbundet drog sig ur vid jul. Vänstergruppen inom Pappers styrelse meddelade att de inte vill gå vidare med förbundsfusionen. Den gemensamma projektstyrelsen bestående av de tre förbunden som blir kvar beslöt i ett möte för två veckor sedan att gå vidare med fusionsplanerna. Innan projektstyrelsen hade de tre förbundens styrelser på var sitt håll behandlat ärendet och enhälligt beslutit att fortsätta med förberedandet av ett nytt industriförbund. Projektstyrelsen förbereder ett förslag för ett nytt förbund och gemensam arbetslöshetskassa fram till mitten av februari. Projektstyrelsens mellanrapport och kommentarer från förbunden kommer att utgöra grunden för förslaget. Förbundsstyrelserna för Metall, TEAM och Träfacket kommer att diskutera förslaget i ett gemensamt möte den 16 februari. Följande dag tar styrelserna självständigt ställning till förslaget om ett nytt storförbund. Eftersom Pappers drog sig ur var de övriga tvungna att justera tidtabellen för projektet. Bland annat innebär det att den inplanerade turnén för att höra fältet runtom i Finland flyttas fram från februari till mars. Både inom Metall och inom TEAM har man förberett sig för att förbundens fullmäktige håller extraordinarie möten. Det slutliga beslutet om ett nytt förbund inom industrin tas ändå i slutet av maj i enlighet med de ursprungliga planerna. Det nya förbundets första förbundsmöte går av stapeln i slutet av året. R E D IG E R IN G JO H A N N E S W A R IS ALLT VAR STORT I TAMMERFORS Själv gick Erik Enholm med i förbundet direkt efter att han utexaminerades från yrkesskolan. Det var en erfaren kollega som uppmuntrade honom. – Jag tänkte att ”varför inte” – jag går med ifall att det händer något. Man vet ju aldrig. Det är också bra att man kan ringa förbundet och be om hjälp om man har några frågor kring arbetsvillkor eller något liknande, säger Enholm. Han har varit nöjd med den service han fått av förbundet. Han efterlyser ändå mer svenskspråkig verksamhet och information. Det kunde kanske ordnas några kurser på Åland så att man inte behöver ta sig till fastlandet, föreslår Enholm. Förtroendeuppdragen har ändå fört Enholm till fastlandet. I våras representerade han Åland på Metallarbetarförbundets kongress. Enholm säger att hans första större fackliga evenemang var en fin upplevelse. – Jag kände mig inte så stor där, skrattar Enholm. a AKTUELLT INOM METALL 11.2 Introdag för nyvalda förtroendemän i Helsingfors De nyvalda förtroendemännen får en första insyn i vad uppdraget innebär. För varje deltagare uppgörs en personlig studieplan. Dagen genomförs i samarbete med regionkontoret. Anmäl dig så snabbt som möjligt till minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117 11–12.3 Tvärfacklig kurs för Södra Finland i Helsingfors Temat är ”Kulturen på arbetsplatsen”. Anmäl dig senast 10.2. 18–19.3 Metalls svenska vårträff, Helsingfors Anmäl dig senast 28.2 Anmälningarna till minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117 20–24.3 Grundkurs för förtroendemän, Vasa 20–24.3 Grundkurs i arbetarskydd, Vasa Mer information om grundkurserna hittar du på www.kio.fi/kiljavan_opisto/svensksprakig-utbildning. Anmälningar senast 20.2 med kursansökningsblankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors Stipendium ur Metalls fond till Kock ? Viktor Kock från Forsby har beviljats ett stipendium ur Metallarbetarförbundets fond för arbete med sin Pro graduavhandling. Avhandlingen ska behandla socialdemokratin och den nordiska förbunds staten. Kock studerar vid Åbo Akademi i Vasa. – Det var väldigt, väldigt välkommet det här, säger trebarnsfadern Kock som blev arbetslös för två år sedan och har sedan dess koncentrerat sig på studier och förtroendeuppdrag. Kock är styrelsemedlem i fackavdelning nummer 10 Jakobstads metallfackavdelning. – Jag siktar på att vara klar med avhandlingen i år, säger Kock. Juhani Kouhia från Hyvinge har belönats ett stipendium för en historik över den fackliga verksamheten vid Kones fabrik i Hyvinge. Föreningen W 46 från Åbo har utdelats ett stipendium för ett bokprojekt om 150 år av kraftmaskinstillverkning vid Aura å. Stipendiesumman är 2 000 euro. Stipendier för 2018 kan sökas i augusti 2017. Mer information hittar du på Folkets bildningsfonds webbplats www.sivistysrahasto.fi Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johannes.waris@metalliliitto.fi AHJ1702_1-48.indd 38 18.1.2017 9:09:18
O PA S T E T E K S T I X X X K U V A T X X X 26.01.2017 2 39 39 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN 26.01.2017 2 AHJ1702_1-48.indd 39 18.1.2017 9:09:18
SELVITTÄÄ TYÖTÖN, KERRO TARINASI! TE-toimiston virkailijan kertomuksesta Ahjolle: ”Asiakas oli ollut 6 kuukautta työkokeilussa yrityksessä, jossa jatkuvasti käytetään työkokeilijoita. Hän oli kysynyt yrittäjältä, saisiko hän jatkaa työsuhteessa palkkatuella, kun kokeilustakin oli tullut hyvä palaute. Yrittäjä oli nauranut takaisin, että miksi ihmeessä hän palkkaisi ketään, kun hän saa työntekijöitä koko ajan ilmaiseksikin.” OTA YHTEYTTÄ Lähetä sähköpostia, soita tai kirjoita meille 17. helmikuuta mennessä. Voit vapaasti kertoa kaikesta aiheeseen liittyvästä, joka tuntuu tärkeältä ja merkittävältä. Käsittelemme kaikki tiedot ehdottoman luottamuksellisesti. Julkaisemme jutussa nimesi vain, jos annat siihen luvan. Kerro myös, jos olet valmis haastateltavaksi, nimellä tai nimettömänä. Sähköposti: suvi.sajaniemi@metalliliitto.fi Postiosoite: Suvi Sajaniemi, Ahjon toimitus, PL 107, 00531 Helsinki Puhelin: 020 77 41237 (toimittaja Suvi Sajaniemen suora numero) Sipilän hallitus haluaa lisätä ”kannusteita” työntekoon. Hallitus lyhentää työttömyyspäivärahan kestoa ja haluaa lisätä pakotteita ja rangaistuksia. Työtön, sinä olet työttömyyden todellinen asiantuntija. Kerro, millaista on arkesi. Kerro, miten TE-toimistot sinua kohtelevat. Kerro, millaista tukea kaipaat. Kerro, miten työttömyys vaikuttaa perheeseesi, esimerkiksi lastesi harrastus mahdollisuuksiin. Kerro, oletko joutunut tekemään työtä ilman palkkaa ”työkokeilun” nimellä. AHJ1702_1-48.indd 40 18.1.2017 9:09:18
26.01.2017 2 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A K IT I H A IL A – Kolmen kuukauden kurssilta saa tärkeää pääomaa, sanoo Jukka Vuorela ja laittaa sormet ohimoilleen. – Se auttaa todella paljon luottamusmiehen jaksamisessa. Mahdollisuus lähteä Muutoksen eväät -kurssille järjestyi, kun Vuorelan työpaikalla Kumera Drivesissa alkoivat yt-neuvottelut heikoksi menneen tilauskannan takia. – Kysyin työnantajalta, olisiko mahdollista lähteä koulutukseen, kun minua oli kysytty kolmen kuukauden kurssille. Ajattelin, että näin voisin ehkä säästää yhden hengen lomautukselta. Järjestely kelpasi, ja vain kaksi viikkoa yt-neuvottelujen päättymisestä Vuorela oli Murikka-opistossa 21 hengen ryhmän kanssa. Aiemmin hän oli opiskellut muun muassa kaikki luottamusmiesten ja työsuojelun kurssit sekä useita täydennyskursseja, eli opiskelu oli sinänsä tuttua. Mutta kolmen kuukauden kurssin erikoisuus oli, että ryhmä hitsautui yhteen hyvin tiiviisti. Kohokohtana oli Berliininmatka, jonka aikana muun muassa tutustuttiin IG-Metallin eli Saksan Metalliliiton toimintaan. – Kurssin aikana kyllä itkettiin ja naurettiin monet kerrat, oltiin kuin yhtä suurta perhettä. Oli sellainen kokemus, että ehdottomasti suosittelen kaikkia hakemaan, jotka vähänkin harkitsevat. Opettava oli esimerkiksi tes-simulaatio, jossa kurssilaiset neuvottelivat työehtosopimuksen paikalla olleiden työnantajaliiton edustajien kanssa. – Se toteutettiin samalla tavalla kuin oikeat tes-neuvottelut. Antoi erittäin hyvän kuvan siitä, miten homma todellisuudessa tapahtuu. On iso apu paikallisessakin neuvottelussa, että tietää, mistä neuvottelee ja millaisia tilanteita voi tulla vastaan. Vuorela myös korostaa, että kurssilta hankittua osaamista arvostetaan Metalliliitossa. – Kurssilla on painoarvoa, jos haluaa edetä liiton tehtävissä. Alueellasi Kolmen kuukauden pääoma JUKKA VUORELA Metalliliiton liittohallituksen jäsen, tarkastaja, pääluottamusmies, Kumera Drives Oy, Riihimäki, Riihimäen metallityöväen ao. 103 ”Kolmen kuukauden kurssilta hankittua osaamista arvostetaan Metalliliitossa.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Oulu–Lappi 11.–12.2 Nuorten tilaisuus Oulu 11.–12.2 Aktiivitapaaminen Oulu Vaasa–Keski-Suomi Luottamusmiesten iltakoulu 7.2. (I) ja 21.2.(II) Jyväskylä 8.2. (I) ja 22.2.(II) Seinäjoki 9.2. (I) ja 23.2.(II) Pedersöre Häme–Pirkanmaa Ay-koulu 16.2. Riihimäki ja Valkeakoski 21.2. Hämeenlinna 23.2. Tampere, Lahti ja Forssa Varsinais-Suomi–Satakunta 7.–8.4. Nuorisovastaavien tapaaminen Laitila Huom. Ajankohta vaihtunut Lisätietoja omasta aluetoimistoista. Ilmoittautumiset toimistoon toimistosihteerille tai alueen sähköpostiin. 41 6.–10.2. Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 13.–17.3. H ) 13.–17.2. Paikallinen sopiminen Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 20.–24.2. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestäjäkurssi H (2. osa 3.–6.4. H ) 27.2.–1.3. Hyvinvointi työyhteisössä 27.2.–3.3. Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 3.–7.4. H ) 1.–3.3. Yritystalous 6.–8.3. Some-kurssi 8.–10.3. Komennusmiesten kurssi 6.–10.3. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.4.) Järjestötoimijan perusteet H 6.3.–2.6. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 13.–17.3. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 15.–17.3. Työntekijän sosiaaliturva 20.–21.3. EWC-kurssi 22.–24.3. Nuorisotoiminta tutuksi 20.–24.3. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi H 27.–31.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.4.) Opintosihteerikurssi (autoala mukana) H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. AHJ1702_1-48.indd 41 18.1.2017 9:09:20
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 2.2. Ahjo 3/2017 (ilmestyy 16.2.) 23.2. Ahjo 4/2017 (ilmestyy 9.3.) 16.3. Ahjo 5/2017 (ilmestyy 30.3.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 30.1. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana Eerola. Seuraava kokous ma 13.2., vierailijana Paavo Arhinmäki. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 6.2. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Osaston puheenjohtajan Keijo Mattilan alustus. Kahvitarjoilu. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston teemakokous ke 22.2. klo 11.30 ravintola Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 15, Lahti. Aiheena liittokokouspäätökset koskien veteraanitoimintaa, alustajana aluetoimitsija Sauli Järvinen. Ilmoittautuminen osaston toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 6.2. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Li Andersson. Veteraanien juttutupa to 16.2. klo 12.15. Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston kokous ke 1.2. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston kokous ti 7.2. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Aiheena kelan korvausten muutokset, paikalla proviisori Klaus Lantela. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 13.2. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 27.1. klo 13 Järkällä. Aiheena siirtyminen työterveyshuollosta kunnallisiin terveyspalveluihin, Marianne Junes-Leinonen Tornion terveydenhuollosta alustaa keskustelun. Kaikki Metallin jäsenet puolisoineen ovat tervetulleita. Kahvitarjoilu. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140:n kevätkokous la 25.2. klo 14 Porin ABC Tikkulassa alkaen lounaalla. Kokouksen jälkeen klo 17 Porin Ässät–Tappara-jääkiekkomatsi. Ennakkoilmoittautuminen ao140.vuodatus.net. Porin Autokorjaamotyöväen ao. 163:n hallituksen kokous ti 14.2. klo 16.30 Hotelli Amadossa. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien tapaaminen ti 2.2. klo 12 toimistolla. Käsitellään vuoden 2017 retkiä, matkoja ja tapahtumia. Kahvitarjoilu. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien kokoontuminen to 9.2. klo 15 ja to 9.3. klo 15 toimistolla Puistokulmassa. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi . Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to–pe toimisto kiinni. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen haku 6.2. mennessä ajalle 24.2.–10.3. Hakulomakkeita osastojen luottamusmiehiltä. Virtain metallityöntekijät ao. 349 maksaa jäsenten kansalaisopiston liikuntapiirien kurssimaksut. Maksetaan tilille kuittia vastaan. Tiedustelut puh. 040 524 2929/Marja-Leena. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 10.2. klo 11.30–15.30 (HUOM! muuttunut alkamisaika). Aihe paikallinen sopiminen, liitosta mukana sopimusasiantuntija Mirjami Suikki. Aloitetaan ruokailulla ravintola Foijassa, Aurakatu 10. Sen sen jälkeen koulutus toimistolla, Kristiinankatu 10. Ilmoittautumiset 6.2. mennessä toimistoon, puh. 02 469 1410. Tapaaminen tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Käytetään luottamusmiesaikaa. Karhulan Metallityöväen ao. 13, Kotkan metallityöväen ao. 20 ja Haminan metallityöväen ao. 109 järjestävät yhteiset pilkkikisat la 4.2. Luovin leirialueella, Luovintie 130, Kotka. Pilkkiaika klo 9–14. Sarjat: miehet, naiset, nuoret alle 15 v. sekä osastojen välinen (3 hlöä/osasto). Tarjolla myös makkaraa ja lämmintä juotavaa sekä mahdollisuus saunomiseen. Tiedustelut puh. 046 614 6652 tai 040 595 4579. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanien tuettu loma 4.–9.9. Rajaniemen lomakeskuksessa Virroilla. Hinta 140 € sisältää viisi täysihoitovuorokautta, ohjattua toimintaa sekä matkat linja-autolla. Hakemuksia saa ammattiosaston toimistolta, Aleksanterinkatu 23 A. Hakemukset palautetaan toimistolle viimeistään 15.3. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kylpylämatka 26.3.–1.4. Pärnuun, Viroon. Matkan hinta 380 €/hlö sisältää laivamatkat, bussikuljetukset (koko matkan mukana), yöpymiset Hotelli Emmissä 2h/h, kylpylähoitoja (2–3 kpl päivässä, ma–pe), lääkärintarkastuksen, täysihoidon, ostoskierrokset, kiertoajelut, iltapäiväkahvit sekä ostosmatkan Latviaan. Lähtö Turusta su klo 4.30, muualta sopimuksen mukaan. Paluu päivälaivalla, joten takaisin Turussa lauantaina alkuillasta. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 28.2. Erkki Haapaniemelle, puh. 040 779 2558. Ao. 49:n nuorten kevätretki 14.–15.4. Tallinnaan. Tapahtuma on Metalli 49:n nuorille jäsenille (35-v. tai alle). Lähtö Turusta pe klo 8, takaisin Turussa la n. klo 23. Hinta 35 €/hlö, ilmoittautumisen yhteydessä saat maksutiedot. 20 nopeinta mahtuu mukaan! Huom. Metalli 49:n jäsenen seuralaiselle hinta 70 € (vain yksi seuralainen). Hinta sisältää matkat, menomatkalla laivalla buffetruokailun, majoituksen kahden hengen huoneessa aamiaisineen sekä Tallinn Legendsesityksen. Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilökortti, ajokortti ei kelpaa. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 28.2. toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku. fi . Lisätiedot: Tuukka, puh. 050 321 2066 tai virtanen.tuukka.tv@gmail.com. Salon metallityöväen ao. 57 järjestää avoimen keskustelutilaisuuden ma 27.2. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Aiheena on Metalliteollisuus Suomessa ja Salossa. Paneeli keskusteluun osallistuvat Metalliliiton puheen johtaja Riku Aalto, kansanedustaja Katja Taimela,Salon kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, Antti-Teollisuuden toimitusjohtaja Kalle Isotalo ja Lounaismaan Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja kysymyksiä panelisteille. Kysymyksiä voi myös esittää etukäteen kirjallisesti osoitteella Metalli 57, Helsingintie 16, 24100 Salo tai sähköpostilla toimisto@metalli57.com . Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaosto on varannut lippuja ke 8.3. Valkeakosken teatterin klo 19 näytökseen Kuka pelkää Woolfia? Liput maksavat jäsenille 10 € ja seuralaisille 25 € sisältäen edestakaisen bussikuljetuksen. Lisätietoja ja lmoittautumiset Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Harjavallan metallityöväen ao. 127:n ravi-ilta pe 24.3. klo 18–21 Porin raviradalla. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille raveista ja totopeleistä kiinnostuneille ao. 127:n jäsenille perheineen. Nyt on oiva tilaisuus lähteä tutustumaan raveihin! Matkan hinta on jäsenille 25 €, muille 40 €. Hinta sisältää sisäänpääsyt raveihin, pöytäpaikat ravintolakatsomosta, ruokailun noutopöydästä, 5 drinkkilippua, ravien käsiohjelmat, vihjeet ja kynät, totopeliopastusta, bussikyydin ja osallistumisen arvontaan. Aikataulu: Kokemäki OK – bussien tallit klo 16.45, Harjavallan linjaautoasema klo 17 ja paluumatkalle heti kun ravit ovat ohi. Matkan varreltakin voi tulla kyytiin, joten kerro mistä tulet. Ilmoittautuminen viimeistään 19.2. www.ammattiosasto127. yhdistysavain.fi > ilmoittautumislomakkeet. Maksun pitää olla maksettuna ilmoittautumisen jälkeen viikon sisällä osaston tilille FI08 503 705 2002 0799, viestiosioon: Ravit. Jos maksua ei näy, niin ilmoittautuminen mitätöidään. Paikkoja on rajoitetusti (68 kpl). Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta Jarmo Hämäläiseltä, puh. 0400 432 272. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n teatterimatka la 18.3. Lahden kaupunginteatteriin katsomaan musikaalikomediaa Housut pois. Näytös alkaa klo 13. Hinta 40 €. Ilmoittautumiset 22.2. mennessä Eira Tammiluomalle teksti viestinä puh. 050 570 6432 tai sähköpostitse eira.tammiluoma@murata.com . Bussin aikataulusta ja reitistä ilmoitetaan myöhemmin. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340:n matka 26.–28.5. Riikaan. Matkan hinta jäsenille 220 €, muille 308 € jos tilaa. Hinta sisältää lennot, 2 hotelliyötä 2hh, 2 aamiaista. Lähtö Pirkkalan lentokentältä perjantaiaamuna klo 5.25. Paluulähtö Riiasta 28.5. klo 23.15, Pirkkalassa 29.5. klo 00.30. Ilmoittautumiset 5.2. mennessä Marita Tuomistolle, puh. 050 558 7740, mtmartsu@ gmail.com. Varausmaksu 100 € maksettava heti, loput kuukautta ennen lähtöä ao:n tilille FI58 4503 1020 0162 69. Paikkoja on 20. Muista passi! KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n koulutusta pe 10.2. klo 11.30–15 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Aiheena työttömyysturvalain muutokset, Metallityöväen työttömyyskassasta mukana palvelupäällikkö Juha Vierimaa. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 7.2. mennessä toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi . 2 26.01.2017 42 AHJ1702_1-48.indd 42 18.1.2017 9:09:20
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 2.2. Ahjo 3/2017 (ilmestyy 16.2.) 23.2. Ahjo 4/2017 (ilmestyy 9.3.) 16.3. Ahjo 5/2017 (ilmestyy 30.3.) Lomaviikko työttömille ja lomautetuille 15.–20.5. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille sekä heidän perheenjäsenilleen tuetun lomaviikon. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. ? Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. ? Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. ? Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuotiaille lapsille ryhmähoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä/lomajakso. ? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Matkat lomalainen maksaa itse. Hyvän mielen lomaviikko eläkeläisille 28.5.–2.6. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. ? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. ? Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Lomaohjelman aiheina on mm. hyvinvointia, vertaistukea, uusia ystävyyssuhteita ja toimintakyvyn ylläpitämistä. ? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä. ? Loman hinta on 100 €. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa http://hyvinvointilomat.fi/hakuohjeet/ TAI Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 TAI hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivulta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. ? Hakemus on palautettava 14.2. mennessä (työttömät) ja 27.2. mennessä (eläkeläiset) osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). Metallin Varsinais-Suomi– Satakunnan alueen talvi päivä www.ellivuori.fi klo 10-15 lauantaina 11.3.2017 Tule mukaan viihtymään! Ilmoittautumislinkki: https://www.lyyti.in/var-sattalvipaiva Ilmoittaudu viimeistään 19.2. l Laskettelua kolme tuntia tai nonstop-hiihtokoulu. l Vauhdikasta huskyajelua. l Pilkkikilpailu! Pääpalkintona sähköperämoottori. l Vuoren savusauna sekä avantouintia. l Tarjolla jauhelihakeittoa mahan täytteeksi. Tarkempia tietoja päivän ohjelmasta saat alue toimistosta ja työpaikkasi luottamusmiehiltä. Talvipäivän tapahtumia: 26.01.2017 2 AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 3 2.2. 16.2. 4 23.2. 9.3. 5 16.3. 30.3. 6 6.4. 20.4. 7 27.4. 11.5. 8 16.5. (ti) 1.6. 9 8.6. 22.6. 10 27.7. 10.8. 11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. 16 30.11. 14.12. Oletko ehdolla kuntavaaleissa? Metalliliitto julkaisee verkkosivuillaan www.metalliliitto.fi luettelon niistä liiton jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina kuntavaaleissa 2017. Lähetä osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi seuraavat tiedot: ? Nimi ? Ammatti ? Kunta, jossa olet ehdolla ? Puolue tai ryhmä, jonka listoilla olet Älä liitä mukaan valokuvaa. Viestin aiheeksi ”Kuntavaalit”. Lähetä tietosi 28.2. mennessä. Ställer du upp i kommunalvalet? Metallarbetarförbundet presenterar på webbplatsen www.metalliliitto.fi en sammanställning över förbundsmedlemmar som ställer upp i kommunalvalet 2017. Skicka följande uppgifter med e-post till ahjo@metalliliitto.fi ? Namn ? Yrke ? Kommun där du ställer upp i valet ? Parti eller lista som du ställer upp för Bifoga inte ett fotografi i meddelandet. Namnge meddelandet ”Kommunalval”. Uppgifterna ska skickas in före 28.2. 43 AHJ1702_1-48.indd 43 18.1.2017 9:09:21
TO I M I N TA Legendaarinen Pohjantähti-leiri kokoontuu jo 30. kerran Kisakeskuksessa. Tänä vuonna leiri järjestetään 3.-8. 7.2017. Suosittu koko perheen tapahtuma kokoaa Kisikseen osallistujia eri puolilta Suomea kesäiseen yhdessäoloon. Leiri tarjoaa koko viikoksi liikunnallista ohjelmaa ja riemukkaita yllätyksiä perheille yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Voit kokeilla ohjatusti uusia liikuntalajeja tai harrastaa ennestään tuttuja omatoimisesti. Raaseporin kaunis ympäristö ja runsas valikoima hauskaa tekemistä takaavat letkeän lomaviikon. Leiriviikon hintaan sisältyvät majoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Viidellä Metalliliiton jäsenperheellä on mahdollisuus saada paikka Pohjantähti-leirille. Ensisijaisesti tuetaan perheitä, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tukea. Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla jarjesto@metalliliitto.fi. Hakuaika päättyy 30.4. Lisätietoja Jussi-Pekka Ahonen, puh. 040 5657193 ja www.kisakeskus.fi Leirin järjestävät yhdessä TUL, SAK, Nuoret Kotkat ja Kisakeskus. Urheiluopisto Kisakeskus Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru puh. (019) 223 0300, fax. (019) 245 7111 info@kisakeskus.fi www.kisakeskus.fi Urheiluopisto Kisakeskuksessa 3.-8.7.2017 Pohjantähti-leiri — rentoa lomailua ja iloisen liikunnan tähtihetkiä P O H J A N T Ä H T I 2 1 7 tähti Pohjan 2017 Metalliliiton tukemat hinnat 2017 SISÄMAJOITUS Aikuinen 236 € (norm. 436 €) Lapsi (4-16 v) 118 € (norm. 218 €) Ikärajat: lapsi 4-16 v. (0-3 v. maksutta). 2 26.01.2017 44 Metalliliiton jäsenvakuutuksia koskevat jäsenten yhteydenotot ja kysymykset ohjataan jatkossa suoraan Ifiin. Metalliliiton jäsenten oma palvelunumero Ifissä, puh. 010 19 19 95 Vakuutuspalvelut ma–pe klo 8–20 Korvauspalvelut ma–pe klo 8–18 Lisätietoja jäsenvakuutuksista www.if.fi/metalli. Sivuilla on myös chat-palvelu, jolla saa nopean yhteyden Ifin asiakaspalveluun. MODULARBOX = SUOMEN SUURIN MÖNKIJÄKAUPPA 41 Hv TRAKTORIT TRAKTORI OHJAUSTEHOSTINMALLI SH. 9990 ? + tk 8290 ? +tk 4x4 KAUPANPÄÄLLE VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! TRAKTORI + V-AURA Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 83 Hv UUTUUS! OHJAUSTEHOSTIN Säädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä Tasauspyörästö takana +100% lukolla 4x4 TRAKTORIT TRAKTORI SH. 12990 ? + tk 11990 ? +tk 1000 V-Twin PRO EFI + EPS SH. 11490 ? + tk 9990 ? +tk 1000i V-Twin MAX EFI ETUSI ARVO NYT 2870 ? TRAKTORI + V-AURA ETUSI ARVO NYT 2370 ? BLADE 550 EFI + EPS Ilman V-AURAA 7490? +tk MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! KAUPANPÄÄLLE VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 800 ? Finman V-AURA YHTEISHINTAAN YHTEISHINTAAN TRAKTORIMÖNKIJÄ HUIPPUTARJOUS MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 5990 ? +tk 500 EFI 4x4 EUT SH. 8490 ? + tk BLADE KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. ETUSI ARVO NYT 2990 ? VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE: 800 ? Finman V-AURA ETUSI ARVO NYT 2990 ? Rahoituksella alk. 169?/kk. Rahoituksella alk. 250?/kk. Rahoituksella alk. 219?/kk. Rahoituksella alk. 139?/kk. Tilaa heti 040 553 2428, myynti@rally.fi, Nopeat toimitukset kotiin asti. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO. Suomessa yli 150 huoltopistettä. Molemmat rekisteröity 2 henkilöä ja takuu 3 vuotta. 1000 cc UUTUUS T3 B traktorit Tilausjärjestyksessä! Varaa heti omasi. MAX malli 9990 ? + tk Toimitukset alkavat tammikuun aikana 2017. PRO malli 11990 ? + tk 4x4 Modularbox.indd 1 9.1.2017 14:37:44 AHJ1702_1-48.indd 44 18.1.2017 9:09:31
Metallityöväen Liitto ry myöntää lehtiedun kaikkien työväenlehtien tilauksiin. Lisäksi useat ammattiosastot myöntävät osastokohtaisen lehtiedun. Lehtietuja voi käyttää vuoden tilaukseen. Tilaukseen voi käyttää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. TYÖVÄENLEHDILLÄ ON OMA NÄKÖKULMA! KÄYTÄ JÄSENETUSI! 26.01.2017 2 Kysy lisää omasta TYÖVÄENLEHDESTÄSI! METALLIKERO VIIKKO-OSAKKEET METALLIRANTA Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen viikko-osakkeita vuokrattaviksi eri puolilta maata. Hinnat vaihtelevat kohteittain. Viikkojen 23–52 haku 15.2.–12.3. (Katso seuraava Ahjo) Mahdollisesti varaamatta jääneet viikot ovat kaikkien vapaasti varattavissa ja varaukset tehdään hakemusten saapumisjärjestyksessä. LISÄTIETOJA puh. 030 687 0400 Kesäisin käytössä oleva virkitysalue Tavistholmenin saaressa, jossa on loma-asuntoja perheiden käyttöön. Asuntohotelli Metallikero on jäsenistön käytössä ympäri vuoden. Tiedustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 08 8860 400 myynti@pyha.fi Haku seuraavassa Ahjossa! MODULARBOX = SUOMEN SUURIN MÖNKIJÄKAUPPA 41 Hv TRAKTORIT TRAKTORI OHJAUSTEHOSTINMALLI SH. 9990 ? + tk 8290 ? +tk 4x4 KAUPANPÄÄLLE VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! TRAKTORI + V-AURA Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 83 Hv UUTUUS! OHJAUSTEHOSTIN Säädettävät iskunvaimentimet lisäsäiliöillä Tasauspyörästö takana +100% lukolla 4x4 TRAKTORIT TRAKTORI SH. 12990 ? + tk 11990 ? +tk 1000 V-Twin PRO EFI + EPS SH. 11490 ? + tk 9990 ? +tk 1000i V-Twin MAX EFI ETUSI ARVO NYT 2870 ? TRAKTORI + V-AURA ETUSI ARVO NYT 2370 ? BLADE 550 EFI + EPS Ilman V-AURAA 7490? +tk MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! KAUPANPÄÄLLE VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 800 ? Finman V-AURA YHTEISHINTAAN YHTEISHINTAAN TRAKTORIMÖNKIJÄ HUIPPUTARJOUS MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 5990 ? +tk 500 EFI 4x4 EUT SH. 8490 ? + tk BLADE KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. ETUSI ARVO NYT 2990 ? VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE: 800 ? Finman V-AURA ETUSI ARVO NYT 2990 ? Rahoituksella alk. 169?/kk. Rahoituksella alk. 250?/kk. Rahoituksella alk. 219?/kk. Rahoituksella alk. 139?/kk. Tilaa heti 040 553 2428, myynti@rally.fi, Nopeat toimitukset kotiin asti. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO. Suomessa yli 150 huoltopistettä. Molemmat rekisteröity 2 henkilöä ja takuu 3 vuotta. 1000 cc UUTUUS T3 B traktorit Tilausjärjestyksessä! Varaa heti omasi. MAX malli 9990 ? + tk Toimitukset alkavat tammikuun aikana 2017. PRO malli 11990 ? + tk 4x4 Modularbox.indd 1 9.1.2017 14:37:44 m et al lik er o. fi 45 AHJ1702_1-48.indd 45 18.1.2017 9:09:42
2 26.01.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 & Nipa Kett u Joe Kani ini O I VA L LU S VAIKEUSASTE 2+/3 A si ni ne n B or an ss i C to uk ok uu ss a D hu on ek al u ja m uo tt i E 8 84 8 m F 10 92 4 m G ki ta ra m er kk i H Sa ks as sa , W er de r B re m en is sä AHJ1702_1-48.indd 46 18.1.2017 9:09:48
T YY L I 47 HITSAAJA, VARAPÄÄUOTTAMUSMIES Jyrki Pettinen TYÖPAIKKA Vilakone Oy KOTIPAIKKA Loimaa KUVA VESAMATTI VÄÄRÄ AHJ1702_1-48.indd 47 18.1.2017 9:09:50
LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Philips 65PUT6121 -älytelevisio, 4K Ultra HD 65" 65-tuumainen älytelevisiojättiläinen, jossa on 4K Ultra HD -resoluutio, WiFi-yhteydet ja Philipsin edistyksellinen kuvateknologia. DVB-T2ja DVB-C-HD-virittimet. Energia luokka A++. Verk.com/65593 899 ,90 Apurahalla 48,00/kk (24 kk) Tyylikäs 65 tuuman jätti 4K Ultra HD -resoluutio Pixel Plus Ultra HD -kuva Älytoiminnot ja WiFi HEVC-tuki Meiltä saa myös jättiläiset... todennäköisesti aina halvemmalla AHJ1702_1-48.indd 48 18.1.2017 9:09:53