• M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 18.02.2016 NRO KULTTUURIEN SOVITTELUA EWC:SSÄ MITEN AUTTAISIMME PAKOLAISIA? TUHANSIEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN MAA HELOMVÄNDNING PÅ OSTP I JAKOBSTAD Olosuhteet ? Johtaminen ? Osaaminen ? ? Motivaatio ja sitoutuminen ? Töissä voidaan HYVINÄ 3 LII TTO KO KO US 22 .–2 5.5 . AHJ1603_1-23.indd 1 9.2.2016 10:13:45
• 3 18.02.2016 2 Sairastaminen, työtapaturmat ja ennenaikaiset eläkkeet kietoutuvat johtamisen virheisiin ja työhyvinvoinnin laiminlyöntiin. Tämä kaikki tuo Suomelle miljardien eurojen lisälaskun joka vuosi. Työhyvinvointiin investoiminen on aito tuottavuusloikka. Kävimme katsomassa Boliden Harjavallassa, miten siellä on satsattu hyvinvointiin ja saatu säästöjä aikaan. Anodiuunimies Erkki Saarela. 10 AHJ1603_1-23.indd 2 9.2.2016 10:13:55
• K A N N E N K U V A JY R K I LU U K K O N E N PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 18.02.2016 3 Kun Suomessa puhutaan paikallisen sopimisen lisäämisestä, keskusteluun vedetään mukaan yleensä Saksa. Saksalaisen mallin puolustajat jättävät kertomatta, kuinka tiukasti työehtosopimuksista ja niistä poikkeamisesta tai työntekijöiden oikeudesta sopia omista työehdoistaan Saksassa on säädetty (ks. sivut 30–31). Saksassa työehtosopimukset eivät ole yleissitovia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Paikallinen IG Metall on solminut yli 10 000 työehtosopimusta. Järjestäytymättömien yritysten kanssa liitto solmii aina yrityskohtaiset sopimukset, jotka ovat samaa tasoa tessin kanssa tai sitä parempia. Alan tessin ulkopuolella olevatkaan yritykset eivät esimerkiksi polje palkkoja. Lain mukaan yli viiden työntekijän yrityksessä on oltava työntekijöitä edustava yritysneuvosto, joka valvoo lakien ja sopimusten noudattamista. Työnantajan on irtisanomistilanteissa esitettävä yritysneuvostolle tarkat perustelut. Jos niitä ei ole, irtisanomiset ovat mitättömiä. Suomessa lukuisat yt-neuvottelut tai massairtisanomiset eivät ole estäneet firmoja maksamasta hurjia osinkoja omistajilleen. Poliittiset päätöksetkään kotimaisten yritysten maksutaakan helpottamisesta eivät ole muuttaneet tilannetta. Saksassa IG Metall ei solmi yhtäkään poikkeusta työehtosopimukseen, jos tarkoituksena on vain lisätä yrityksen tuloja, omaa pääomaa tai markkinaosuutta. Poikkeukset ovat aina määräaikaisia ja paikallisen sopimisen tarkoituksena on turvata työpaikat. Työnantaja joutuu sopimuksessa sitoutumaan esimerkiksi irtisanomissuojaan tai investointien lisäämiseen. Saksassa paljon mainostettu työreformi on kyllä esimerkiksi palvelualoilla työllistänyt ihmisiä, mutta miljoonat ihmiset tekevät täyttä työviikkoa reilun 400 euron kuukausipalkalla. Sanomattakin on selvää, että niin pienellä palkalla ei elä. Minimipalkalla työskenteleville maksetaan 600 euron perustuloa, mikä on johtanut julkisten menojen kasvuun. Kun Suomessa haikaillaan yleissitovuuden kaventamista, muualla Euroopassa otetaan askeleita päinvastaiseen. EU:n tilastokeskuksen Eurostatin mukaan tuottavuus on heikointa maissa, joissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia. Suomen kilpailukykykin on jo parantumassa esimerkiksi Saksaan nähden, koska Suomessa on jo vuosia sovittu maltillisista ja keskitetyistä palkankorotuksista ja Saksassa vastaavasti on päätetty huomattavasti suuremmista korotuksista. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 22 PARLAMENTTI 24 TAUKO 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 37 ARBETSLÖSHETSSKYDD 37 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Työnantajan on sitouduttava turvaamaan työpaikat.” Saksan malli ”Suomi voi olla hyötyjä, kun ilmastomääräyksiä tiukennetaan.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Yli 1?150 ehdokasta Metallin vaaleissa 7 Luottamusmiehet muistivat Tammikuun kihlausta AMMATTILAINEN 9 Lauri Väätäjä hinkkaaja Marttiini Oy Rovaniemi TOIMIJA 18 Erkki Peurala pääluottamusmies Thermo Fisher Scientific Oy Vantaa 26 Miten ay-liike voi auttaa pakolaisia? 30 Saksassa paikallisella sopimisella tarkat ehdot 33 Turvallisuustuella oppia liukasajosta 36 Från samarbetsförhandlingar till nyanställningar 7 20 22 S I S Ä LTÖ AHJ1603_1-23.indd 3 9.2.2016 10:14:10
• 3 18.02.2016 LIITTOKOKOUS Metalliliiton liittokokousvaalien ja työttömyyskassan edustajiston vaalien ehdokasasettelu päättyi maanantaina 1.2. Alustavan tiedon mukaan ehdokkaita on kaikkiaan 1 155. Ehdokkaiden ja heidän valitsijayhdistyksissään mukana olevien tukijoiden määrä nousi näin lähes 20 000:een. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kiitti heti ehdokasasettelun päättymisen jälkeen liiton jäseniä aktiivisuudesta. Hänen mielestään tämän hetken yhteiskunnallinen ilmapiiri ja työmarkkinatilanne ovat lisänneet kiinnostusta Metallin vaaleja kohtaan. – Suuri ehdokkaiden määrä osoittaa, että ammattiliittovaalit kiinnostavat edelleen jäseniämme. Oman liiton toimilla ja päätöksillä on suuri merkitys tavallisten työntekijöiden kannalta. Toivottavasti kaikki käyttävät myös äänioikeuttaan ahkerasti, Aalto sanoi. Vuonna 2012 Metallin vaalien ehdokasmäärä oli 1 291. Tällä kertaa vaalipiirejä on kaksi vähemmän, yhteensä 20. Liittokokoukseen valitaan 422 edus tajaa, kun neljä vuotta sitten määrä oli 464. Yli 1?150 ehdokasta starttaa vaalikentille Alustavan tiedon mukaan Metallin vaaleissa on tänä keväänä ehdokkaita yhteensä 1 155. Liittohallitus vahvisti ehdokkaat ja vaaliliitot virallisesti 12. helmikuuta. Asko Torssonen ja Jukka Vetola ottivat 1.2. vastaan kaivosalan valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja Metallitalossa Helsingissä. Metalliliiton vaalien ehdokasasettelu päättyi samana päivänä. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Eniten ehdokkaita vaaleihin asettaa sosialidemokraattien ja sitoutumattomien Metallin yhteistyön vaaliliitto, jonka ehdokasmäärä on 660. Yhteistyön vaaliliitto on ainoana vaaliliittona asettanut ehdokkaita kaikkiin vaalipiireihin. Riku Aalto on vaaliliiton ehdokas jatkamaan Metalliliiton puheenjohtajana myös seuraavat neljä vuotta. Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto Metallin Vaikuttajat asettaa vaaleihin 489 ehdokasta. Muita ryhmittymiä ovat Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto neljällä ehdokkaallaan sekä Perussuomalaisten vaaliliitto kahdella ehdokkaallaan. Metallin vaalien ehdokkaista naisia on 182, ruotsinkielisiä 20 ja enintään 35-vuotiaita 217. Liittohallitus vahvisti ehdokaslistat ja vaaliliittojen järjestyksen Ahjon painoon menon jälkeen 12.2. pitämässään kokouksessa. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Metallin vaalien ennakkoäänestys: Sähköinen äänestys 18.–28.3 Postiäänestys 18.3–1.4. Varsinainen vaali toimitetaan uurnavaalina 10.–12.4. Liittokokous järjestetään 22.–25.5. Tampere-talossa. Kokous linjaa liiton lähivuosien toimintaa ja valitsee liiton johdon. ”Oman liiton toimilla ja päätöksillä on suuri merkitys tavallisten työntekijöiden kannalta.” AHJ1603_1-23.indd 4 9.2.2016 10:14:12
• 18.02.2016 3 LI N JA U S Yli 1?150 ehdokasta starttaa vaalikentille K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Use your right to vote The 22nd Congress of the Metalworkers’ Union convenes in Tampere Hall on the 22–25th of May ? The Congress is the highest decision making organ of the union. It convenes every 4th year and makes decisions on the political and bargaining policy guidelines for the next congress period, elects the President and the Union Secretary, the Executive Committee and the National Council. Electronic voting in the Congress elections is taking place on the 18–28th of March, the postal voting on the 18th of March–1st of April and the regular ballot on the 10–12th of April ? 422 delegates are elected in the Congress election. ? For the first time, members have the possibility of electronic voting. All members entitled to vote can sign in the union service using their electronic banking codes, choose their electoral district and confirm their vote. If you choose to vote electronically you no longer can take part in the postal vote or the regular ballot. ? The advance voting material is posted at the latest on the 15th of March to all members entitled to vote and whose register data are up to date. The postal vote is valid if the envelope containing the vote arrives in the electoral district at the latest on the 1st of April at 12:00 o’clock. Who is entitled to vote? ? All members who have joined the union local branch at the latest on the 18th of December 2015. ? All members who have been exempted from union fees but who have paid fees at least for 3 months before the exemption. ? Free members. Update your membership information ? If you doubt that your membership information is not up to date, please correct your address information immediately. This is important so that you receive the voting material for the congress election in the spring. This is made easy through the union website www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. You can also check up your data in your local branch, the regional office or the members’ service number 020 77 41180. Ahjon jo mentyä painoon liittohallitus vahvisti virallisesti ehdokaslistat ja päätti vaaliliittojen järjestyksestä 12.2. Seuraa Metallin vaaleja verkossa: liittokokous.metalliliitto.fi liittokokous.metalliliitto.fi/web/ forbundskongress facebook.com/metalliliitto twitter.com/metalliliitto instagram.com/metalliliitto Ehdokas huomio! Kun teet vaaleihin liittyviä päivityksiä sosiaalisessa mediassa, käytä tunnusta #metallinvaalit Näin kaikki vaalien päivitykset on helppo nähdä kootusti. Kaikki Metallin vaalien ehdokkaat seuraavassa Ahjossa 10.3. Ammattiosastoilta yli 2?000 aloitetta ? Ammattiosastot jättivät Metalliliiton 22. liitto kokoukselle kaikkiaan 2 019 aloitetta. Työttömyyskassan edustajiston kokoukselle aloitteita jätettiin kahdeksan kappaletta. Työttömyysturvaa koskevat aloitteet käsittelee liittokokous. Eniten aloitteita jätettiin työehtosopimustoiminnasta, yli 1 300 kappaletta. Liittohallitus tekee päätösesitykset aloitteista liittokokoukselle. Työttömyyskassan edustajistolle jätettyihin aloitteisiin päätösesitykset tekee työttömyyskassan hallitus. Aloitteita teki kaikkiaan 152 ammattiosastoa. Aloitteiden jättämisen määräaika päättyi 22. tammikuuta. Kevät toisensa jälkeen voimme lukea lähes samaa uutista: pörssiyhtiöt maksavat, jos eivät historiansa suurimpia, niin ainakin valtavia osinkoja omistajilleen. Ennakkotietojen mukaan näin on myös tänä keväänä. Lisäksi yritysjohtajat osallistuvat hanakasti yhteiskunnalliseen keskusteluun patistamalla työntekijöiltä joustamaan, sopeutumaan sekä kaventamaan etujaan. Maan hallituksen esittämät pakkolait, työttömyysturvan leikkaukset tai valtiontalouden leikkaukset yhdessä osinkojuhlien kanssa sotivat tavallisen ihmisen oikeudentajua vastaan. Taloustalkoot eivät Suomessa tällä hetkellä kosketa kaikkia, vaan vain ja ainoastaan tavallisia työntekijöitä. Pahimmillaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Pakkolait yhdistet tyinä moniin leikkauksiin voivat esimerkiksi tavalliselle metalli työläiselle tarkoittaa tuhansien eurojen vuosiansioiden menetystä. Ei ole oikeudenmukaista. Varsinkaan siitä näkökulmasta, että palkansaajat ovat jo viimeiset vuodet joustaneet toimeentulostaan taipumalla hyvin maltillisiin palkankorotuksiin. Voi sanoa, että solidaarisuudesta koko yhteis kuntaa kohtaan. Sitä poliitikkojen ja yritys johtajien hokemaa isänmaan etua ajatellen. Mitä sitten ovat tehneet yritykset, joiden menotaakkaa vastaavasti on kevennetty? Yksikään yritys ei ole ilmoittanut investoivansa tai palkkaavansa lisää väkeä siksi, että työntekijäpuoli on joustanut. Monenlaista helpotusta on jo nyt yrityksille annettu, esimerkkeinä menneiltä vuosilta yritys verojen kevennykset tai Kela-maksun poisto. Metallin vaalien ehdokkaat ovat tiedossa. Oman liiton merkitys korostuu nyt, kun tavallisia työntekijöitä taklataan joka suunnasta. Jokainen Metalliliiton jäsen voi osallistua vaalityöhön vähintäänkin äänestämällä. Metallin vaaleissa tiedämme varmasti, että ääni menee ehdokkaalle, joka ajaa tavallisen palkansaajan asiaa. Osinkojuhlaa ja leikkauksia RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1603_1-23.indd 5 9.2.2016 10:14:12
• 3 18.02.2016 Ääni työttömälle -kampanjalla herätellään poliittisia päättäjiä kuuntelemaan työttömiä. Voit kertoa oman tarinasi kampanjan facebook -sivuilla tai vauhdittaa keskustelua twitterissä. PIKAHAKEMUS! TYÖTTÖMYYSKASSA Oletko täyttämässä ansiopäivärahan jatkohakemusta? Päivärahan hakeminen onnistuu nyt parilla klikkauksella. Kokeile pikahakemusta: tyottomyyskassa.metalliliitto.fi ? Sähköinen asiointi TAI puhelimeen ladatulla mobiilijäsenkortilla SEURAAVASSA AHJOSSA Kaikki liittokokousvaalien ehdokkaat, äänestysohjeet ja paljon syitä, miksi kannattaa äänestää. TI ES IT KÖ ? ? Päivärahaa maksetaan, jos työntekijän vakinaisesta asunnosta komennuskohteeseen on vähintään A? 30 km B? 40 km C? 50 km D? 60 km ? ?A teriakorvaus on kokopäivärahasta A? 1/4 B? 1/3 C? 1/2 D? 60 % ? ? Hiilen kemiallinen merkki on A? A B? B C? C D? D ? ? Mötörheadin laulaja-basisti Lemmy Kilmister oli kuollessaan A? 62 vuotta B? 65 vuotta C? 67 vuotta D? 70 vuotta 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 3 18.02.2016 Äänestys lähestyy Metallin vaalien sähköinen äänestys 18.–28.3., postiäänestys 18.3.–1.4. ja varsinainen vaali 10.–12.4. ? Vaaleissa valitaan 422 edustajaa liittokokoukseen. Kokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista sekä valitsee henkilöt liiton johtoon. ? Liittokokousvaaleissa on ensimmäistä kertaa mahdollisuus sähköiseen äänestykseen. Palveluun tunnistaudutaan pankki tunnuksilla, minkä jälkeen voi valita oman vaalipiirinsä ehdokkaan ja vahvistaa äänestyksensä. Sähköisesti äänestänyt ei saa äänestää postitse tai varsinaisena vaalipäivänä. ? Ennakkoäänestysmateriaali postitetaan viimeistään 15.3. kaikille niille, joilla on vaaleissa äänioikeus ja joiden jäsen tiedot ovat ajan tasalla. Postitse äänestäneiden äänet hyväksytään, jos palautuskuori on saapunut vaalipiirin postilokeroon viimeistään 1.4. klo 12. Kuka saa äänestää? ? Jokainen, joka on liittynyt Metallityöväen liiton ammattiosaston jäseneksi viimeistään 18.12.2015. ? Ne jäsenmaksusta vapautetut, jotka ovat ennen vapautusta maksaneet jäsen maksunsa vähintään 3 kk:lta. ? Vapaajäsenet. Liittokokoussivusto suomeksi ja ruotsiksi: http://liittokokous.metalliliitto.fi http://liittokokous.metalliliitto.fi/ web/forbundskongress 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon 1.4. Postiäänestys päättyy 29.3. Viimeinen varma päivä postittaa ennakkoääni 28.3. Sähköinen äänestys päättyy 18.3. Sähköinen äänestys ja postiäänestys alkavat 15.3. Ennakkoäänestysmateriaali lähetetään jäsenille 12.2. Vaaliliittojen tunnukset arvotaan ja päätetään ehdokkaiden numerot 1.2. Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisaika päättyy 22.1. Liittokokousesitysten viimeinen jättöpäivä Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE Neuvonnan ensisijainen tavoite on antaa sekä työntekijöille että työnantajille ohjausta, jotta he saavat hoidettua asian itse kuntoon työpaikalla. Neuvontaan voi myös tehdä valvontapyyntöjä. Paraisten Metallityöväen ao. 295 60 jäsentä ? Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 PURKAUTUNUT www.facebook.com/ aanityottomalle/ #äänityöttömälle ÄÄNESTÄ Soita 0295 016 620 NEUVONTA Työsuojeluviranomaiset käynnistivät valtakunnallisen puhelinneuvonnan, joka palvelee arkisin klo 8–16.15. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia. Halutessasi voit pysyä nimettömänä. • fyysiseen työturvallisuuteen liittyvät asiat • häirintä, syrjintä ja psykososiaalinen kuormitus • työsuhdeasiat AHJ1603_1-23.indd 6 9.2.2016 10:14:13
• 18.02.2016 3 TA LO U S ”Urheilu siivittää mobiiliverkkojenkin kehittämistä.” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Huuhkajat eli Suomen miesten jalkapallomaajoukkue ei pelaa vielä ensi kesän Euroopan mestaruuskisoissa, mutta toivottavasti jo seuraavissa, jotka pidetään vuonna 2020. Jalkapallon ohella erityinen syy tähän on se, että Nokia esitti viime syksynä eurooppalaisille toimijoille haasteen saada ensimmäinen kaupallinen 5G-mobiiliverkko toimintaan jalkapallon EM-kisoihin 2020 mennessä. Etelä-Koreassa tosin aiotaan saada 5G toimimaan jo kaksi vuotta aikaisemmin siellä pidettävissä talviolympialaisissa. 5G-verkoissa on kyse isosta loikasta tiedonsiirron määrissä ja nopeuksissa. Kun 4G-verkkojen kohdalla puhutaan sadasta megabitistä, 5G-verkkojen siirtonopeudet tulevat olemaan sata kertaa suurempia. Silloin mitään ei oikeastaan ladata verkosta vaan se on jo siinä. 5G mahdollistaa myös todellisen esineiden internetin, jolloin kaikki, mihin mielikuvitus riittää, voidaan kytkeä internetiin. Data siirtyy paikasta toiseen millisekunneissa. 5G:tä kehitetään eri puolilla kiivasta vauhtia ja asialla ovat niin verkkoja laitevalmistajat, operaattorit, tutkimuslaitokset kuin valtiotkin. Suomessa ei aiota jäädä hännänhuipuksi. Testiverkkoja on jo rakennettu Ouluun ja Espooseen. Peli ja sen voittajat ovat kuitenkin vielä pitkälti auki. 5G:lle ei ole hyväksytty mitään kansainvälistä, ei edes eurooppalaista standardia. Nyt niitä on alettu valmistella eri puolilla. 5G-verkot imevät taas huikean määrän verkkoja laiteinvestointeja ja avainpatentit ovat rahanarvoista tavaraa pitkään. Räjähdysmäisesti kasvavien tiedonsiirtomahdollisuuksien varassa moni liiketoiminta muuttaa muotoaan ja monenlaista uutta syntyy. Yksi iso juttu tulee olemaan myös tietoturva ja se, kuka minkäkin tiedon omistaa. Vähän harmittaisi, jos hakkeroitu jääkaappisi olisikin tilannut kaupasta futismatsin seuraamiseen tarvittavan keppanan sijasta vissyvettä. Menestystä Huuhkajille KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Vuonna 1977. Liittoon haettiin autolähettiä, ja sain homman kaverin suosituksesta. Olin 21-vuotias. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Vien postit ja huolehdin, että varasto ja yleiset tilat toimistollamme ovat tiptop. Lisäksi nauhoitan liittovaltuuston kokoukset. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Moni vuosien varrella näkemäni asia voisi tänä päivänä ihmetyttää. 1970–80-luvuilla elämä oli aika erilaista. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Yhtenäkään aamuna ei ole harmittanut tulla töihin. Täällä on syntynyt pitkiä ystävyyssuhteita. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Ensi keväänä liittokokouksen jälkeen jään eläkkeelle. Sitten käyn entistä enemmän mökillä ja touhuan koirien kanssa. AUTONKULJETTAJA/ VARASTONHOITAJA JARMO HÄRKÖNEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Kihloista kahleisiin TAPAHTUMA SAK järjesti 23.1. luottamusmiestapaamisen Tampereen työväentalolla. Kihloista kahleisiin -tapahtumaan osallistuneilta lähti selkeä viesti maan hallitukselle: Pakkolakeja ei hyväksytä ja oikeudesta sopia omista työehdoista halutaan pitää kiinni. Paikalla oli runsaasti myös metalliliittolaisia luottamusmiehiä ja aktiiveja, liiton hallintoa ja johto. Metalliliiton valtuuston jäsen Arto Liikanen oli tilaisuudessa esiintyneiden pääluottamusmiesten joukossa. Liikasen mukaan hallitus tähtää koko suomalaisen sopimusjärjestelmän purkamiseen. – Ei näin voi toimia. Asioista pitää sopia yhdessä. Ay-liikkeen ei pidä suostua saneluun. Puheenjohtaja Riku Aalto muistutti, että pääministeri Juha Sipilä on luvannut, ettei hallitus kajoa työehtosopimusten yleissitovuuteen. – Näin Sipilä lupasi vieraillessaan SAK:n hallituksessa. Seuraavan päivänä julkaistiin pakkolait. Voiko pääministerin sanaan luottaa, Aalto kysyi. Tampereelle kokoontuneet ay-aktiivit vaativat, että hallituksen on vedettävä pakkolait pois, jotta työmarkkinaneuvottelut voivat jatkua. Sittemmin pakkolakien valmistelu on jäädytetty ja neuvottelut ovat käynnissä. Tampereella puhuneet liittojohtajat ihmettelivät, miksi Suomessa halutaan huonontaa työelämää. Muualla Euroopassa suunta on päinvastainen. Esimerkiksi joissakin maissa on jo huomattu, etteivät paikallisen sopimisen tulokset ole toivotun kaltaisia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti onnettomana sitä, että hallitus on tullut työmarkkinapöytään yhdeksi osapuoleksi. Tapahtuman tunnelmia ja puheenvuoroja löytää sosiaalisesta mediasta tunnuksella #kihlaus. Koko tilaisuus on edelleen katsottavissa SAK:n YouTube-kanavalta. Tammikuun kihlaus 1940 ? Tammikuun 23. päivänä 1940 SAK ja työnantajia edustanut STK julkaisivat yhteisen julkilausuman, jossa työantajat tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen sopimuskumppaniksi. Työehtosopimuksia oli ennen tätä tehty jo kirjapainoissa ja osuuskaupoissa. Kihlauksen jälkeen palkoista sovittiin entistä enemmän neuvotellen. Jos sopimukseen ei päästy, työnantaja määräsi palkat. Neuvottelusuhteet vakiintuivat sotien aikana, mikä oli alku nykyiselle työehtosopimustoiminnalle. Kihloista kahleisiin -tilaisuuteen osallistui yli 400 SAK:n jäsenliittojen luottamusmiestä. JA N N E R U O TS A LA IN E N P U H E E N A I H E AHJ1603_1-23.indd 7 9.2.2016 10:14:16
• 3 18.02.2016 Demokratian perusajatuksena on, että hallitusvalta toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia on kansanvaltaa. Sipilän hallitus on ollut nyt vallassa reilun puoli vuotta. Miten kansanvalta on toteutunut? Kansa valitsi Sipilän, koska hän väitti laittavansa Suomen kuntoon. Vaalien jälkeen pääministeri Sipilä otti tiukan kannan, jonka mukaan kansantaloutemme kilpailukyky säilyy vain, jos kansa alentaa palkkojaan. Pelastamme työpaikkamme, jos kansa joustaa työehdoistaan. Huolehdimme lastemme tulevaisuudesta, jos kansa tinkii hyvinvointipalveluistaan. Mutta kuinka talous voi kasvaa kansantaloutta leikkaamalla? Jos kansalla ei ole varaa kuluttaa, talous sakkaa, verotulot laskevat ja valtiontalouden epätasapaino lisääntyy. Valtion taloutta ei johdeta kuten yritystä. Yritys voi vähentää menojaan ilman, että se vaikuttaa sen tuloihin, mutta aina kun valtio leikkaa menojaan, se leikkaa myös tulojaan. Sipilän hallitus meni kansakuntamme historiankirjoihin sekaantuessaan työmarkkina politiikkaan ennennäkemättömällä tavalla. Oli nurinkurista esittää työntekijöille, että heidän tulisi neuvotella lopputuloksesta, joka oli ennalta määrätty. Ilman todellista neuvotteluosapuolta työntekijöiden olisi siis pitänyt sopia itsensä kanssa palkanalennuksista voittaakseen sopimisoikeuden, joka heillä jo kansanvaltaisessa Suomessa on perusoikeutena. Hallitus haluaa pakkolaeilla rajoittaa työntekijöiden oikeuksia ja vapauksia. Hallituksen kaavailema lainsäädäntö on Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Kansanvaltaa on se, että voi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan myös äänestyspäivien välillä. Ammattiliittojen tarkoituksena on luoda kansalaisille mahdollisuus järjestäytymällä osallistua yhteiskunnalliseen edunvalvontaan. Paras tapa puolustaa kansalaisoikeuksia on käyttää niitä. Syyskuun mielenilmaukseen osallistui satojatuhansia kansalaisia, jotka päättivät olla menemättä töihin vastalauseena hallituksen pakkolakiesityksille. Suuri kysymys onkin, mikä on kansan tahto vuonna 2016? Syntyykö hallituksen pakkolakeja vastustava kansanliike, joka muuttaa poliittisia voimasuhteita? Vai ratkeaako tilanne historialliseen työmarkkinasopimukseen? Historiallista hetkeä on vaikea huomata, kun sitä elää itse. Historia syntyy kuitenkin kansalaisten valinnoista ja teoista. Mikä on Sinun tahtosi? KO LU M N I M I E L I P I D E 8 ANSIOSIDONNAINEN ON MAHDOLLISTANUT MITTAVAN LIIKKUVUUDEN Viime aikoina on eri tahoilta mediassa väitetty, että ansiosidonnainen työttömyysturva olisi este työvoiman liikkumiseen. Muun muassa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm on kertonut julkisuuteen uskomuksiaan, että ansiosidonnainen työttömyysturva mahdollistaa kotona köllöttelyn työnteon sijasta. Minulla on täysin eri käsitys asiasta ja se ei perustu uskomuksiin, vaan omakohtaiseen kokemukseen viideltä vuosikymmeneltä metallin komennusmiehenä. Työn saannin edellytys on ollut jatkuva liikkuminen ympäri Pohjolaa. Pisimmillään puolen vuorokauden lauttamatkan lisäksi ajetaan omalla autolla satoja kilometrejä molemmilla puolin Ahvenanmerta, ennen kuin ollaan työkohteessa. Palkansaajajoukko, johon kuulun, on aina ollut ensimmäinen puskuri, joka on joustanut työttömyyden kautta, olipa sitten kysymys vuosittaisesta kausivaihtelusta tai toinen toistaan seuraavista taloudellisista taantumista. Tällaiselle projektikohtaiselle kertakäyttötyöläiselle ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut elinehto, joka on mahdollistanut edes jonkinmoisen selviytymisen aina vastentahtoisista ja rankoista työttömyysjaksoista. Kotona köllöttely on todella viimeinen adjektiivi millä näitä pakkolomautustai työttömyysaikoja voi kuvailla. Työn perässä jatkuvasti liikkumaan joutuvien teollisuuden putkistoja laiteasennuksia tekevien komennusmiestenkin työnsaantimahdollisuudet ovat entisestäänkin kaventuneet. Suurimmat syyt ovat pitkittynyt taloudellinen taantuma ja tällekin alalle hankitut halpatyöntekijät. Teollisuuden investointitai tukitoimintatöitä putkistoja laiteasennuksien osalta teetetään nykyisin Pohjoismaissakin ainakin kolmessa eri palkkakategoriassa: kaikki verot ja muut lakisääteiset maksavilla, puoliharmaalla vyöhykkeellä ja täysin harmaalla alueella. Tämän vuoksi tuntuukin pelottavalta sisäministeri Orpon ehdotus siitä, että työn tekemiseksi Suomessa synnytettäisiin vielä yksi halpaporras lisää turvapaikanhakijoita varten. Kyllä heillekin ehdottomasti kuuluvat samat työehdot kuin meille kantasuomalaisille. Parhaillaan onkin menossa todella raju junttausvaihe palkkatason polkemiseksi ”isänmaan edun” nimessä itäeurooppalaiselle tasolle. Tällä tavoin työpaikkoja haluavien olisikin hyvä mennä vaikkapa Puolaan tutustumaan duunariperheiden elämään. Tämän päivän Suomessa kasvukeskustenkin avoimet työpaikat kyllä täyttyisivät helposti, kunhan työnantajat vain maksaisivat sellaista palkkaa, että sillä pystyy elämään. Emme todellakaan tarvitse pakkolakeja eikä muutakaan kepitystä. Kokeilkaa porkkanalla, se tuottaa hyvää tulosta takuuvarmasti. TAPIO NIEMELÄ Metallin komennusmies, Jämsä KILPAILUKYVYSTÄ Jos ja kun hallitus ja EK ajavat työelämään huononnuksia muka kilpailukyvyn huonouden takia, jotakin asiaa voisi tarkastella niin, että sovitaan tietty aika, jonka ne olisivat voimassa ja näyttövelvollisuus, että kilpailukyky on parantunut. Jos kilpailukyky ei ole parantunut, niin palataan takaisin entiseen. Henkilökohtaisesti uskon, että kilpailukyvyn huonous on EK:n propagandaa. REMPO ”Paras tapa puolustaa kansalais oikeuksia on käyttää niitä.” Pakkolait ja kansanvalta MIKA HÄKKINEN Metalliliiton järjestämiskoordinaattori Metalliliiton järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen aloittaa Ahjon kolumnistina. Kolme vuotta liitossa työskennellyt Häkkinen toimi aikaisemmin Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät IN:issä vastaten muun muassa Baltian järjestäytymisakatemia -hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Aiemmin valtiotieteiden maisteri Häkkinen on työskennellyt muun muassa ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa ja Pohjolan ammatillisessa yhteisjärjestössä. LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1603_1-23.indd 8 9.2.2016 10:14:21
• 18.02.2016 3 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A TI M O LIN D H O LM A M M AT T I L A I N E N 9 HINKKAAJA LAURI VÄÄTÄJÄ, 22 TYÖPAIKKA Marttiini Oy, Rovaniemi ”Koneita voisi päivittää” Mikä on ammattinimekkeesi? Hinkkaaja. Aika hauska nimi. Millainen koulutus sinulla on? Kävin ajoneuvoasentajaksi. Mutta ei se ollut niin mielenkiintoista hommaa, että olisin halunnut töikseni tehdä. Kävin armeijan, ja sitten jotakin työtä piti keksiä. Yksi kaveri oli ollut täällä aiemmin muutaman kuukauden. Hän sanoi, että täältä voisi löytyä töitä. Jouluna tuli kaksi vuotta ja neljä kuukautta täyteen. Mitä teet? Teroitan puukon teriä ja heloja hinkkausrullalla. Olen minä myös tiiminvetäjä. Meitä taitaa olla kahdeksan tiimissä. Aina maanantaisin on tiimipalaveri. Minä käyn kertomassa uutiset, jotka tuotannon puolella on hyvä tietää. Välitän myös tiimin jäsenten huolet ja ehdotukset. Mikä työssäsi on parasta ja mikä huonointa? Parasta on tietysti se, että näkee kätensä jäljen joka tuotteessa. Huonointa taitaa olla se, että onhan tuo aika yksitoikkoista istua samassa penkissä kahdeksan tuntia. Pääosin tehdään vaan yhtä työtä. Rasittaako työ fyysisesti? Käsillä tehdään paljon. Selkään saattaa välillä ottaa, mutta sekin on ohimenevää. Sillä lailla on vaihtelua, että eri puukkomallit pitää hioa eri lailla, koska ne ovat erilaista terästä. Pisin puukko on tosi raskas. Se on Lapin leuku 280. Miten kehittäisit työtäsi? Voisihan nuo koneet ja välineet olla uudempia. Täällä on vanhoja ja itsekin tehtyjä koneita. Niillä saa työt tehtyä, mutta voisihan niitä katsoa ja päivittää. Myös pienemmät työkalut voisi päivittää. Arvostetaanko työtäsi? Kyllä mie uskon, että arvostetaan. Täällä arvostetaan, mutta myös vapaa-ajalla. Kaverit ja uudet tuttavuudet tietysti kysyvät, missä olen töissä. Kun sanon Marttiinilla, he kehuvat, että hyviä ja teräviä puukkoja teette. Mitä odotat tulevaisuudelta? Mitäpä tuosta, töitä tekkee ja kattoo, mihin elämä vie. AHJ1603_1-23.indd 9 9.2.2016 10:14:27
• 10 3 18.02.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I JU K K A N O R TI O K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Raskas kevenee AHJ1603_1-23.indd 10 9.2.2016 10:14:32
• 11 18.02.2016 3 Raskas kevenee Höyryä ja huurua, kuumaa ja kylmää, raskasmetalleja ja raskaan metallin töitä. Boliden Harjavallassa työhyvinvointi on otettu tosissaan. Tulokset näkyvät myös ”viivan alla”, kuten bisnesmiehet rahasta puhuessaan toteavat. AHJ1603_1-23.indd 11 9.2.2016 10:14:34
• T E K S T I SU V I SA JA N IE M I Anodivalimossa valuri Timo Mäki vahtii kuparianodien valmistumista. Anodit kuljetetaan junavaunuilla jatkojalostukseen Poriin. 3 18.02.2016 12 B oliden Harjavalta Oy lähti taannoin mukaan metallialan ammattiliittojen ja työnantajaliiton Hyvä työ – Pidempi työura hankkeeseen jo pilottiyrityksenä. Tuo hanke on jo siirtynyt Työturvallisuuskeskukseen ja muillekin toimialoille. Mutta hanke antoi osviitat niille parannuksille, joita Bolidenillä toteutetaan edelleen. – Laiva on kapteeninsa näköinen, kuvaa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jarmo Hämäläinen esimiestyön tärkeyttä. – Jos tulee uusi esimies, oli se sitten vuoro tai ryhmä, pian paljastuu, miten esimies osaa työnsä. Miten vuoro jaksaa, siitä sen näkee. Jos esimies esimerkiksi kohtelee työntekijöitä epätasa-arvoisesti, tulehduttaa se suhteet ja tulee kipupisteitä, kuvailee pääluottamusmies Tapio Keinonen. Henkilöstökyselyissä johtaminen nousi työhyvinvoinnin kannalta ykkösasiaksi. Tosin ennenkään Bolidenillä asiat eivät ole olleet huonolla tolalla valtakunnallisesti vertaillen. Niin vanhat kuin uudetkin esimiehet pääsevät nyt esimieskoulutukseen. Sekä esimiehet että työntekijät ovat saaneet koulutuksen kehityskeskusteluihin. – Ennen kaveri kävi sanomassa, että ei tuu mistään mittään. Ja toinen sanoi, että jaa, vai niin. Nyt kehityskeskustelu on aitoa vuorovaikutusta ja molemminpuolista palautteen antoa. Porukat tykkää käydä niitä. Lukukin on pompannutkin muutamasta kymmenestä 500:aan vuodessa, Keinonen kertoo. Työhyvinvoinnin parantaminen tuottaa miljardisäästöt Puutteet työhyvinvoinnissa merkitsevät vuosittain kymmenien miljardien eurojen menetyksiä yhteiskunnalle. Luottamusmiehet listaavat parantuneen viestinnän ja avoimemman tiedotuksen Bolidenin työhyvinvoinnin avainasioihin. Liekki-lehti raportoi asiat sähköisenä ja printtiversiona, sähköposti on ahkerassa käytössä, päiväkirjoissa viestitään seuraaville vuoroille tapahtumat, intranetissä on videoita toimitusjohtajan kvartaali-infoja ja joulutervehdystä myöten. Niin Keinonen kuin Hämäläinen painottavat sitä, että viestit eivät kulje vain ylhäältä alaspäin, vaan myös alhaalta ylöspäin. – Kun kentältä tulee ehdotuksia, niitä myös kuunnellaan. Nämä ehdotukset ja aloitteet otetaan vakavasti, ei tarvitse olla insinööri, Hämäläinen toteaa. ASENNEMUUTOS PETRAA TURVALLISUUDEN – Esimiesten turvallisuuskoulutus on vaikuttanut ennen kaikkea asenteisiin. Nyt kaikkeen tartutaan aiempaa herkemmin. Porukasta välitetään, kuvaa työsuojeluvaltuutettu Hämäläinen. Bolidenin turvallisuuskulttuuri on jo yltänyt harvinaiseen saavutukseen raskaan metallin työpaikaksi. Vuonna 2015 Harjavallassa oli omilla työntekijöillä nolla tapaturmaa. ennenaikaiset eläkkeet sairauspoissaolot terveydenja sairaanhoitokulut Työhyvinvointimenot 2012 41 mrd. euroa työtapaturmat sairaana töissäolo Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimus, Työterveyslaitos 44 % 18 mrd. 5 % 2 mrd. 17 % 7 mrd. 17 % 7 mrd. 17 % 7 mrd. Työterveyslaitoksen vuonna 2013 julkistamasta laajasta Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksesta ilmenee, että työhyvinvoinnin ja työterveyden puutteesta johtuvat menot ja tulonmenetykset olivat vuonna 2012 yhteensä 41 miljardia euroa. Samana vuonna kokoaikaisten työntekijöiden palkkasumma oli noin 55 miljardia. Ennenaikainen eläköityminen on suurin menoerä, noin 18 miljardia euroa vuodessa. Sairauspoissaoloihin kuluu 7 miljardia, samoin kuin työstä johtuviin terveyden ja sairaanhoitokuluihin ja sairaana työssä olemisen aiheuttamiin menetyksiin. Näiden päälle tulevat vielä työtapaturmien aiheuttamat 2 miljardin euron menot. Suomella ei ole varaa tällaiseen tuhlaukseen. Ay-liike, työnantajajärjestöt, eläkevakuuttajat ja monet viranomaistahot tekevät hartiavoimin töitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Yhteiskunnan menettämien miljardien eurojen lisäksi työhyvinvoinnin puutteet rassaavat työyhteisöjen arkea ja jokaista työntekijää, joka joutuu kohtaamaan työpahoinvoinnin. T E K S T I JU K K A N O R T IO Työhyvinvoinnin parantamisella säästetään selvää rahaa. Työterveyslaitoksen julkaiseman Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015:n mukaan jokainen työterveyden kautta työhyvinvoinnin kohentamiseen käytetty lisäeuro on lähes kuusi euroa vuosittain. Selvitys paljastaa, että suunnitelmallinen ja kohdennettu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto laskee selvästi sekä sairauspoissa oloista aiheutuvia kustannuksia että työkyvyttömyysja tapaturmavakuutusmaksuja. Tekemätön työ aiheuttaa merkittävän kustannus erän suomalaisessa työelämässä. Kun tutkimuksen tulokset suhteutetaan kaikkiin yksityissektorin yrityksiin, vuosittaiset kustannukset nousevat 5 miljardiin euroon vuodessa. Jos kaikissa yrityksissä tehtäisiin samanlaisia työhyvinvointia parantavia toimenpiteitä kuin tutkimuksen kohderyhmässä, saavutettaisiin vähintään 1,1–1,3 miljardin vuosisäästöt suorissa kustannuksissa. TEKEMÄTÖN TYÖ MAKSAA 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Tekemättömän työn kustannus, euroa/henkilötyövuosi Sairauspoissaolojen kustannukset Tapaturmavakuutus Työterveyskustannukset Työkyvyttömyysmaksu Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015, Työterveyslaitos AHJ1603_1-23.indd 12 9.2.2016 10:14:36
• 18.02.2016 13 3 Eläkevakuutusyrityksillä on euroina laskettava syy tukea asiakasyritystensä työhyvinvointia. Esimerkiksi Ilmarinen käytti viime vuonna 10 miljoonaa euroa yrityskohtaisiin hankkeisiin. Samana vuonna se maksoi työkyvyttömyyseläkkeitä 445 miljoonaa. ? Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan noin 3 miljardia euroa vuodessa. Eläkettä saaneiden määrä on kääntynyt viime vuosina selvään laskuun. Niinpä työttömyyseläke menot ovat pudonneet 290 miljoonalla huippuvuoden 2010 lähes 3,3 miljardista. ? Työkyvyttömyysmaksu, jonka työnantaja maksaa työeläkeyhtiölle on alimmillaan 0,1 ja korkeimmillaan 5,0 prosenttia palkkasummasta. Maksuluokkia on kaikkiaan 11. Maksuluokka on sitä suurempi, mitä enemmän työntekijöille on myönnetty työkyvyttömyystai osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Myös yrityksen maksetut palkat eli palkkasumma ja ikäjakauma vaikuttavat maksuluokkaan. LASKELMA Maksuluokka 7 A. Työkyvyttömyysmaksu 15 miljoonan palkkasummasta 1,4 % eli 207 000 euroa/vuosi B. Työkyvyttömyysmaksu 60 miljoonan palkkasummasta 2,0 % eli 1 215 000 euroa/vuosi Alimpaan maksuluokkaan pääsyllä vuosikustannukset laskevat pienemmässä yrityksessä 83 000 euroon (-60 %) ja suuremmassa 54 000 euroon (-95 %). Suuryritykset hyötyvät siis merkittävästi enemmän työkyvyn parantamisesta kuin pienemmät. Työhyvinvoinnin parantaminen tuottaa miljardisäästöt 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Tekemättömän työn kustannus, euroa/henkilötyövuosi Sairauspoissaolojen kustannukset Tapaturmavakuutus Työterveyskustannukset Työkyvyttömyysmaksu Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015, Työterveyslaitos – Jarmo on varsinainen velho etsimään mitä kauheimpia videoita turvatuokioihin, Keinonen kertoo työsuojeluvaltuutettu Hämäläisen erikoisosaamisesta. – Liikkuva kuva kertoo paljon enemmän, puolustaa Hämäläinen. Vuosien työllä turvallisuuskulttuuri näyttää juurtuneen tehtaalle. Tehtaan halleissa leijuu nikkelin kaltaisia raskasmetalleja ja myrkyllisyydeltään pahamaineista arseenia, mutta altisteilta suojautumiseen suhtaudutaan nyt vakavammin. – Ennen suojavälineiden käyttö saattoi olla sellaista pakkopullaa. Nyt esimerkiksi moottorihengityssuojaimia kysytään. Työntekijät haluavat itse käyttää niitä, valtuutettu kertoo. Turvallisuusasioissakin kaikki lähtee hyvästä johtamisesta. – Jollei johtaja ole mukana ja jollei johto ole sitoutunut turvallisuuteen, mikään ei mene eteenpäin. Henkilöstö saa höpistä keskenään mitä vaan, mutta ilman johtoa ollaan ihan munattomia, Keinonen kuvailee tilannetta. Tämä kaikki vaatii hellittämätöntä työtä. – Tämä vaatii vuosien työn. Parannukset eivät synny hetkessä, ja kaiken tämän ylläpito vaatii jatkuvaa kehittämistä, Hämäläinen tiivistää. TYÖNANTAJALLE SÄÄSTÖJÄ – Isoimmat säästöt tulevat sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä. Olemme saaneet eläkemaksuluokkamme alenemaan useamman luokan. Säästöpotentiaali on satoja tuhansia euroja, kertoo henkilöstön kehittämisasiantuntija Eeva Lindgren työhyvinvoinnin kohennusten taloudellisista tuloksista Boliden Harjavallassa. – Työnantajan vinkkelistä katsoen työhyvinvointiin kannattaa ehdottomasti satsata. Suurtyönantaja saa toimista merkittävää säästöä. Työuria pidennetään varmasti. Lindgrenkin toteaa, että esimiestyön haasteet nousivat vahvasti esiin Bolidenin henkilöstökyselyissä. Esimieskoulutukseen on satsattu paljon yhdessä Satakunta Business Campuksen kanssa. Lindgren kuvaa, että esimiehet pitävät koulutusta tervetulleena mahdollisuutena, ei minään pakkona. Tärkeäksi toimeksi työhyvinvoinnin kohentamisessa Lindgren nostaa myös varhaisen välittämisen järjestelmän. – Mitä aiemmin ongelmiin pystytään vaikuttamaan, sitä paremmat tulokset saadaan. Voimme esimerkiksi selvittää, tarvitaanko kevennettyä työtä, kun henkilö palaa sairauslomalta. Isona talona meillä on tähän hyvät mahdollisuudet. Lindgren tiivistää viestinsä seuraavasti: – Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja tekee innokkaasti töitä. Tutkimusdataa on vaikka kuinka paljon siitä, että hyvinvoiva työyhteisö tekee tuottavammin töitä. Euroja eläkeyhtiöiltä Vaaratilanteet raportoidaan ja tutkitaan, ja korjaamistoimille on aina vastuuhenkilö. Turvatuokiot kuuluvat kiinteästi uuteen hyvinvoinnin kulttuuriin. Niissä kerrotaan uutisia kaikesta muustakin, ei vain työsuojeluasioista. BOLIDEN HARJAVALTA OY ? Sulattaa kuparija nikkelirikasteita ja jalostaa kuparia. ? Tuotannon työntekijöitä Harjavallan ja Porin yksiköissä yhteensä 319. Kaikkiaan palkkalistoilla 490. ? Töitä tehdään keskeytymättömässä 5-vuorojärjestelmässä. ”Olemme saaneet eläkemaksuluokkamme alenemaan useamman luokan. Säästöpotentiaali on satoja tuhansia euroja.” AHJ1603_1-23.indd 13 9.2.2016 10:14:39
• Sähköuunioperaattori Arto Puolakka kuvaa tuotannon haasteeksi sitä, että jatkuvasti vaaditaan parempaa ja nopeampaa tulosta. 3 18.02.2016 14 Työntekijöiden kokemukset vaikuttavat euromääräisiin mittareihin. Työ sujuu, tulosta tulee ja euroja ropisee, kun työilmapiiri koetaan hyväksi, hyvät esimiehet osaavat hommansa ja työn tekijät otetaan mukaan työpaikan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Ilmarinen seuraa tarkoin vuosittaisia 10 miljoonan euron työhyvinvointi-investointien vaikuttavuuksia. – Yhteistyömme asiakasyrityksemme kanssa pitää tuottaa mitattavia vaikutuksia. Se voi merkitä esimerkiksi onnistuneen kuntoutuksen ansiosta tapahtuneita työhön palaamisia, Huoponen sanoo. – Tuemme myös sitä, että esimiehet osaavat hommansa. Heidän on havaittava ajoissa työntekijän mahdolliset ongelmat työssä ja osattava ratkaista niitä yhdessä esimerkiksi työterveydenhuollon kanssa. Ilmarisen matemaatikot ovatkin laskeneet, että yrityksen johtamilla työhyvinvointi hankkeilla on ollut selvä positiivinen vaikutus esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiseen. on vasta alkutekijöissään. Hän puhuu työhyvinvoinnin kehittämisen sijaan työkykyjohtamisesta. – Työkykyjohtamisen vaikutuksia voidaan mitata kehitystyön alkuvaiheessa esimerkiksi sairauspoissa olojen tai työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymisellä. Kun ollaan pidemmällä, päästään vaiheeseen, jossa saavutettu työhyvinvoinnin taso pyritään ylläpitämään ennalta ehkäisevillä sekä johtamiseen ja työn sujumiseen liittyvillä toimenpiteillä. Tällöin mittaritkin ovat erilaisia, Kankainen sanoo. Lapin yliopiston professori Marko Kesti on kehittänyt menetelmän, jolla lasketaan, kuinka paljon työhyvinvointi-investoinnit tuottavat euroja. Kestin tutkimusryhmän analyysityökalulla yhdistetään yrityksen talousja henkilöstötiedot työhyvinvoinnista kerättyihin tietoihin. Analyysin perusteella lasketaan, kuinka investointieurot vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen ja euromääräiseen tulokseen. Työeläkevakuutusyhtiöillä on selkeä linja työhyvinvoinnin parantamisessa: euroja annetaan hyvin suunniteltuihin hankkeisiin ja niiden vaikuttavuutta seurataan tarkoin. Euro herättää toimimaan HYVÄ ILMAPIIRI TUOTTAA TULOSTA Mitattava hyöty voi olla sairauspoissaolojen tai uhkaavien työkyvyttömyystapausten vähentyminen tai työelämän laadullinen paraneminen, joka sekin on muutettavissa euroiksi. – Yrityspäättäjän korvat avautuvat, kun asiat euroistetaan, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen sanoo. – Avaamme yritykselle esimerkiksi, mitä sairauspoissaolojen väheneminen ja työkyvyttömyysmaksun maksuluokan lasku merkitsee euroina. Eläkevakuutusyhtiö Varman työkykyjohtaja Hanna Kankaisen mukaan työhyvinvoinnin eurotuotoista kertovien mittareiden rakentaminen Teoriasta käytäntöön Mitä työntekijät sanovat yrityksen työhyvinvoinnista? Ruokalan eteissohvalla odottelee sähköuunioperaattori Arto Puolakka aloitetoimikunnan kokouksen alkua. – Jonkin verran pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja hankintoihin, jos vain uskaltaa avata suunsa ja osallistua palavereihin asiasta. Aiemmin ei työntekijöiden mielipidettä ole välttämättä otettu riittävästi huomioon. Puolakka sanoo pitävänsä työstään aloitetoimikunnassa. Siellä suunnitellaan aloitekampanjoita, tutkaillaan aloitetaajuuksia ja päätetään isommista palkkioista. Juuri oli annettu useampi tuhat euroa ideasta, jolla anodiuunilla säästetään öljyä. Tiedon virta on vuolastunut, se on Puolakalle tuttua. – On voimassa olevaa ja sitten on vanhaa tietoa ja se täytyy sitten vaan löytää. Suurimmat asiat kyllä välittyvät, mutta joskus vapaan jälkeen kaikki nippelitieto ei välity. Työsuojeluasiamiehenä Puolakka voi vain iloita työsuojelun edistymisestä. – Jollei ohjeistusta noudateta sovulla, nykykäytännön mukaan laiminlyönnistä voi tulla jopa sanktioita. Suojalasipakko on meillä ollut esimerkiksi jo pitkän aikaa, mutta vasta nyt määräystä valvotaan. On erittäin hyvä asia, että työturvallisuutta aidosti edistäviä asioita valvotaan. EPÄKOHTIIN TARTUTAAN Matka jatkuu anodivalimoon. Sen valvomosta löytyy päivävuoromieheksi itsensä esittelevä Mikko Koskinen. Hänen töihinsä kuuluu muotin ja rännien valaminen samoin kuin tarveaineiden kuljetukset. – Olen huomannut, että epäkohtiin tartutaan nyt kärkkäämmin. Jos menee sanomaan jostain ongelmakohdasta, siihen pureudutaan ja asia yritetään korjata. Kymmenisen vuotta olen täällä ollut ja parempaan päin on menty. – Aloitteita tehdään hanakasti koko ajan. Töiden kehittäminen on kaikkien vastuulla. Koskiselle henkilökohtaisesti isoin muutos on ollut se, että viime vuoden kesän alusta hän siirtyi päivävuoroon. – Se rytmi, se ei sopinut minulle lainkaan. Yövuorot menivät suoraan sanottuna päin helvettiä, kun en saanut nukuttua. Se oli raskasta. Keskusteltiin vuorojen päällikön ja lääkärin kanssa, siitä se sitten lähti. AHJ1603_1-23.indd 14 9.2.2016 10:14:41
• Anodiuunimies Erkki Saarela allekirjoittaa työlupaa kunnossapitoasentaja Mauri Hämäläiselle. Harjavallassa kunnossapito ja huolto on juuri otettu takaisin Bolidenin omaksi työksi. Laskelmien mukaan tämä on tehokkaampaa ja halvempaa. 18.02.2016 15 3 ? ? Lukuisat työhyvinvointiprojektit ovat tuottaneet hissiyhtiö Koneella hyviä, myös euroissa laskettavia, tuloksia. Samalla kun työntekijä kohtaiset työterveysmenot ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2009, Koneella on myös onnistuttu estämään monia ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. – Havaitsimme vuonna 2010, että meillä oli työntekijöitä, joilla työn vaatimukset ja toimintakyky eivät kohdanneet. Heillä oli yksinkertaisesti huono kunto ja sen taustalla tukija liikuntaelinsairauksia, Koneen johtava työterveyslääkäri Tuulia Saario sanoo. Koneella puututtiin tilanteeseen, onnistuttiin pitämään ihmiset joko omassa työssään, järjestämään heille muuta heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai he ovat siirtyneet tekemään töitä osa-aikaisesti. Vain jos työkyky oli vahvasti heikentynyt, työntekijä ja työnantaja päättivät yhdessä, että työkyvyttömyyseläke on paras ratkaisu. Miljoonahyötyjä hissitehtaalla – Olemme kokonaisuutena onnistuneet välttämään usean miljoonan euron menot. Yhtä oleellista on se, että työntekijä on voinut jatkaa mielekästä työuraa eikä ole menettänyt tulotasoa niin kuin olisi käynyt työkyvyttömyyseläkkeellä, Saario sanoo. Kun työhyvinvoinnin paraneminen näkyy yleensä vasta pitkän seurantakauden tuloksissa, on Koneella saatu hyötyjä parissa vuodessa. – Työkyvyttömyysja tapaturmavakuutusmaksuista sekä sairauspoissaoloista ja työterveyshuollosta johtuvat kustannukset työntekijää kohtaan ovat laskeneet vuodesta 2012 keski määrin seitsemällä prosentilla, Saario sanoo. Käytössä on ollut laaja keinovalikoima työpaikkakohtaisten vastuuhoitajien tukipalveluista eläkevakuutusyhtiö Ilmaristen tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kaikissa työhyvinvoinnin kehittämishankkeissa on etsitty ensisijaisesti ne työntekijät, joiden työkyky on eniten heikentynyt ja jotka hyötyvät eniten toimenpiteistä. Työhyvinvointiprojektit onnistuvat parhaiten, kun sekä työntekijät että työnantajat näkevät niistä saatavat hyödyt ja kaikki kantavat oman vastuunsa hyvinvoinnin kehittämisestä. – Työnantajan on hyvä tukea kaikissa tilanteissa työntekijän omia tapoja parantaa työkykyään. Lähiesimiehellä on tässä tärkeä rooli, mutta viime kädessä myös työntekijällä on paljon vastuuta oman työhyvinvointinsa parantamisessa, Saario summaa. ”Käytössä on ollut laaja keinovalikoima työpaikkakohtaisten vastuuhoitajien tukipalveluista eläkevakuutusyhtiön tukemaan amma tilliseen kuntoutukseen.” KOVAT OLOSUHTEET Nosturi kantelee 400 kilon painoisia anodilevyjä, jotka on jäähdytetty vedellä. Yli tuhannessa asteessa hohtava kuparivalu ei pysty pitämään kaikkea sulana. Ennen konvertterihallia löytyy iljanteisia jäätelejä ja arktinen tuuli hönkäilee läpi paksuimpienkin tamineiden. Vierailupäivän aamuna Harjavallassa on 25 astetta pakkasta. Hallin valvomossa on sentään lämmintä. Anodiuunimies Erkki Saarela selvittelee työnsä saloja. – Kuparin tullessa katsotaan, paljonko siinä on rikkiä ja mikä on lämpötila. Ensin ajetaan hapen kanssa rikki pois ja sitten propaanin kanssa ilma pois. Välillä otetaan näytteitä. Nykyään siihen työhön on happija lämpösauva. Ennen näytteet otettiin kauhalla. Saarela katsoo monitoreitaan. Kuparin lämpö on 1 247 astetta. – Viime aikoina on ollut aika paljon nikkelipitoisia rikasteita. Nikkeli tekee sen, että pitää olla kovemmat lämmöt. Muuten pakkaa valimon puolella hyytymään heti ja aiheuttaa Porin päässä ongelmia. Saarela äityy harmittelemaan sitä, että rikasteiden laatu on selvästi huonontunut. – On niin paljon lisäaineita, on nikkeliä, sinkkiä, tellusta. Kaikki ovat vain haitta-aineita meidän prosessissamme. Pori sitten tappelee sen kanssa ja haukkuu, että me ajetaan huonot rikasteet. Tässä rikastekeskustelusta paljastuu henkilöstön esiin nostama kipupiste: osastojen välinen yhteistyö. Saarela kyllä toteaa, että yhteistyö on yleisesti lisääntynyt, mikä on hyvä asia. Mutta heti perään hän harmittelee, että edellisellä viikolla kokoon kutsuttuun rikastepalaveriin ei saapunut kaikista vuoroista yhtäkään edustajaa. 61-vuotias anodiuunimies on ollut viime kesästä osa-aikaeläkkeellä. Hän toteaa, että näissä hommissa ei ”paikat parane” eli osa-aikaeläke auttaa häntä jaksamaan. Puhumme työympäristöstä. – On täällä mittailtu joka vuosi ja on minullakin ne Työterveyslaitoksen rensselit olleet selässä. Tahallani menin sellaiseen paikkaan, että kaikki mittarit huusi. Oli kaikki ylhäällä, sinkit ja lyijyt. Kyllä minä nykyisin laitan tuon turpasienen (moottoroidun hengityssuojaimen), kun menen oikein pölyiseen paikkaan. ALOITTEELLINEN TERÄSMIES – Ketola Jaakko, erikoismies, tuuraan eri paikoissa, sähköhuoneoperaattorina, konvertterillä, monessa eri paikassa. Olet siis supermies? Joo, melkein, vastaa hyväntuulinen nuorimies. Aloitteiden Teräsmies Jaakko Ketola näyttää ainakin olevan. Tänään hän tekee töitä keskus valvomon monitoreiden seassa ja vastaa tiuhasti soivaan puhelimeen, mutta ennättää kuiten kin näyttää sähköpostiaan. Sieltä on lähtenyt aloite poikineen, ja monet on hyväksytty toteutettaviksi. Hän mainitsee esityksensä siitä, että annostelusiilon eräät venttiilit avataan aiemmin. Se juoksevoittaa rikastetta. ”On erittäin hyvä asia, että työturvallisuutta aidosti edistäviä asioita valvotaan.” AHJ1603_1-23.indd 15 9.2.2016 12:31:05
• Sähköuunimies Tommi Hämäläinen (vas.) on tullut kertaamaan vanhoja tietojaan anodiuunimies Markku Koskimäen kanssa. Tuuraajia tarvitaan aina, kun vuorojen miehitys on vedetty minimiin. Erikoismies Jaakko Ketolalla pitää kiirettä keskusvalvomon monitoreiden keskellä. 3 18.02.2016 16 Ketola on oppinut sen, että aloitteesta kannattaa myös vinkata suullisesti jollekulle. Se näyttää nopeuttavan aloitteen käsittelyä. Ketola kertoo seuraavansa sisäistä tiedotuslehteä Liekkiä ja lukevansa oikeastaan kaiken, mikä liittyy työhyvinvointiin. – Olen 25-vuotias ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että pystyy tekemään töitä vielä monta vuotta. Mutta eläkevuosia olisi hyvä miettiä, koska myös nyt tehdyt päätökset vaikuttavat niihin. KUNNOSSAPITO ”SISÄISTETTIIN” Boliden Harjavalta on juuri päättänyt ”sisäistää” kunnossapidon ja huollon. Se on otettu Maintpartnerilta 16 vuoden jälkeen omaksi työksi. Verstaan kahvihuoneesta löytyy kunnossapitoasentaja Mauri Hämäläinen. Hän kuuluu heihin, jotka ovat jo siirtyneet Bolidenille. – Hyvä siirto! Madalluttaa aitoja eikä ole niin montaa ihmistä vatvomassa samoja asioita. Se on ollut niin hirveän byrokraattista. Ei silti, mitään ongelmaa ei ole itse työn tekemisessä ollut tähänkään asti. – Minulla ei ole koskaan ollut enkä ole kuullut että muillakaan olisi ollut ongelmia. Työilmapiiri on täällä verstaalla hyvä ja tuotannon väen kanssa on tultu hyvin toimeen. Asentaja toteaa, että työturvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. – Suojaimet ovat kunnossa. Se on sitten ihan omaa hölmöilyä, jos niitä ei käytä. TUURAAJIA TARVITAAN Anodiuunimies Markku Koskimäki on saanut vieraakseen sähköuunioperaattori Tommi Hämäläisen. Olemme taas samassa valvomossa, jossa vahditaan kuparin valmistumista. – Tulin täksi päiväksi kertaamaan, jotta voin sitten tuurata, jos tarvetta on, Hämäläinen kertoo. Koskimäelle ovat tuttuja kaikki toimet ja kampanjat, joista tiedotetaan työhyvinvoinnin nimissä. Puheet ja käytäntö eivät hänestä kulje käsi kädessä. – Kaikki kiristyy. Väki vähenee ja syötöt isontuu. Kaiken maailman vanhoja etuuksia poistuu. Anodiuunit ovat peräisin 1970-luvulta. Silloin oli kuparin normisyöttö 25 tonnia, nyt se on samoissa uuneissa 105 tonnia, Koskimäki toteaa. Koskimäki ja Hämäläinen sanovat, että vuorojen miehitys on vedetty liian pieneksi. Kun joku pitää ylimääräisen vapaan, tai on sairaana, tai on osa-aikaeläkkeellä, jostain muualta joudutaan ottamaan tuuraaja. Hämäläinen vielä lisää, että monet työt ovat sellaisia, että niissä on pitkät oppiajat. Oppiminen pitäisi tehdä ylitöinä. – Kumpi on sitten kannattavampaa, palkata miehiä vai pyörittää ylitöitä, Hämäläinen mietiskelee. Koskimäellä tulee keväällä 38 vuotta täyteen tehtaalla, Hämäläisellä on täällä 11 vuoden työura takanaan. He ovat ehtineet kummatkin nähdä sen, kun ainoa valvomo oli ovenpielistään rakoileva koppi konvertterihallissa, kuuma kesällä ja kylmä talvella. Ajoittain sitä käytetään edelleen. – Joinain kesinä lämpö siellä ei laskenut alle 30 asteen, ja me menimme sinne ”vilvoittelemaan”, kun oli hikoiltu uunin vieressä. Jos sinne vei vesipullon, vesikin oli nopeasti 30-asteista. Jääkaappia sinne ei saanut. Sanottiin, että jääkaappiin olisi kuitenkin joku vienyt eväät eikä arseenin takia kopissa saanut syödä mitään, Koskimäki kertoo. Miehet sanovat tehtaan työilmapiiriä hyväksi kehuen työkavereitaan ”hyväksi porukaksi”. He vakuuttavat viihtyvänsä vuorotyössä. Vielä jää kuitenkin parannettavaa. – Kyllä se väkimäärän lisäys auttaisi monessa asiassa. Näkisin asian tärkeäksi sekä itselleni että esimerkiksi remonttipuolella. Joskus kun hajoaa laite kahdessa paikassa yhtä aikaa ja pitäisi äkkiä saada asiat korjattua, ei se onnistu, Koskimäki toteaa. – Käyttöhenkilöiden pitäisi saada olla enemmän mukana suunnittelussa. Kysellään joo, mutta jossain vaiheessa se suunnittelu erkanee käytännöstä. Yksi askel siinä käyttöhenkilöiden kuuntelemisessa vielä olisi otettava, Hämäläinen toivoo. AHJ1603_1-23.indd 16 9.2.2016 10:14:46
• 18.02.2016 17 3 Kiinnostaako? ? Työympäristöpäällikkö Juha Pesola kehottaa Metalliliiton luottamushenkilöitä nyt ottamaan yhteyttä liiton lähimpään aluetoimistoon tai työympäristö yksikköön, jos hanke kiinnostaa. Kevään aikana näet valitaan kymmenen pilottiyritystä, joissa Työkaari kantaa -hanketta kokeillaan. – Jos halukkaita tulee paljon, toivon kärsivällisyyttä. Hankkeeseen pääsee kyllä myöhemmin mukaan. Hanke tuodaan mahdollisimman lähelle yrityksiä. Kaikkien ammattiliittojen samoin kuin työnantajaliiton alueelliset organisaatiot vedetään mukaan hankkeen toteuttamiseen. Liittojen yhteistyönä Työkaari kantaa -tilaisuuksia tullaan järjestämään ympäri Suomen. Niihin ovat tervetulleita kaikkien yritysten edustajat. Tilaisuudet ovat vain yksi keino viedä viestiä eteenpäin. Metalli liitossa Ahjon ohella sähköiset kanavat ja luottamus miesten uutiskirje seuraavat hanketta ja tiedottavat siitä aktiivisesti. kohentamiseen. Huolehtiminen työntekijän osaamisesta ja tehtävien vaatimista taidoista on motivoimisen kolmas tukijalka. Pesola toteaa, että aiemmassa hankkeessa huomattiin myös se, että työkyvyn ja työhyvinvoinnin välille ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkiä. – Työkyky voi olla hyvinkin alentunut, mutta hyvinvointi työssä korkealla tasolla. Nyt alkanut hanke haluaa kantaa työn kaarta niin pitkälle, että työntekijät jaksavat ihan oikeasti viralliseen eläkeikään asti. Pesola painottaa, että hanke ei ole kuitenkaan mikään ”ikäohjelma”. Työhyvinvoinnista tiedetään näet nykyään se, että työkaarta pitää kannatella jo nuoruudesta ja nuoresta aikuisuudesta lähtien. Olosuhteet motivoivat, ei konsulttipuhe Työntekijän motivaatio paranee, kun olosuhteita, johtamista ja osaamista parannetaan. Tämä paljastui metallialojen aiemmassa työhyvinvointihankkeessa. Sen kokemukset hyödynnetään tarkkaan uudessa Työkaari kantaa -hankkeessa. – Nyt tämä hanke lähtee toden teolla liikkeelle, sanoo Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola tyytyväisenä. – Erityisessä keskiössä on esimiestyö. Me annamme esimiehille sellaisia työkaluja, joilla he voivat hanskata työhyvinvoinnin paremmin. Tavoitteena on myös parantaa eri-ikäisten johtamista. Kolmivuotisen Työkaari kantaa -hankkeen takana ovat Metalliliitto, Teknologiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Koko hankkeen budjetti on 500 000 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tuki kattaa neljä viidesosaa. Hankkeen projektipäällikkö Kirsi Mäkelä on aloittanut työnsä. Mäkelällä on kokemusta sekä metalliyrityksistä että ESR-hankkeesta. Hankkeen nettisivustoja rakennetaan parhaillaan. Teknologiateollisuuden aiempi työhyvinvointihanke, Hyvä työ – Pidempi työura, on siirretty Työturvallisuuskeskukselle, ja sitä voivat nyt hyödyntää kaikkien alojen yritykset. Pesola korostaa, että kaikki tuon hankkeen kerryttämät kokemukset ja työkalut ovat Työkaari kantaa -hankkeen käytössä. Nyt painotus on vain hivenen erilainen aiempien kokemusten ja asiantuntijaneuvojen pohjalta. PUHUMISELLA EI TÄSSÄ PÄRJÄÄ – Motivaatiopuhe on ajan ja rahan haaskausta, kuvailee Pesola aiemman hankkeen tärkeimpiä opetuksia. Motivaation kohoaminen ja sitoutuminen työhön ovat yhteydessä hyvään ja oikeudenmukaiseen johtamiseen ja olosuhteiden T Y Ö K A A R I K A N TA A T YÖHY VINVOINNIN TULE VAISUUSHANKE – Ruuhkavuosiaan elävät työntekijät voivat kaikkein huonoimmin. On isot paineet sekä töissä että kotona, Pesola toteaa. Hanke opastaakin esimiehiä oikeanlaiseen palautteeseen ja kaikenikäisten ihmisten tarpeiden huomioimiseen. Aiemmasta työhyvinvointihankkeesta tiedetään myös se, että onnistuakseen kaikki toimet on suunniteltava yhdessä työntekijöiden kanssa, aidosti yhdessä. – Kaikkien osaaminen on hyödynnettävä. Perusasioiden on oltava kunnossa, sillä tähän hankkeeseen on hankala osallistua, jollei yhteistyö suju työnantajan ja työntekijöiden välillä. SUVI SAJANIEMI AHJ1603_1-23.indd 17 9.2.2016 10:14:46
• 3 18.02.2016 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A P E K K A E LO M A A 18 Yksittäisen laitteen tuotanto tai testaus saattaa karata Vantaalta Kiinaan, työt kokonaisuudessaan eivät. – Meidän hyvin koulutetun porukan voi siirtää työskentelemään jonkin toisen tuotteen parissa. Yleensä jotain korvaavaa aina keksitään, koska tuotteiden määrä on niin iso, sanoo Peurala. Viime viikkoina uutisten otsikoihin on noussut zikavirus. Vaikka kyse on synkistä uutisista, suuret epidemia-aallot tarkoittavat Thermo Fisherillä, että töitä riittää enemmän kuin tarpeeksi. – Kun muutama vuosi sitten oli sikainfluenssaa, niin meillä tehtiin kaikki mahdolliset ylityöt, ja jotkin tuotteet loppuivat kesken. JÄSENPOHJA MURENEE HUOMAAMATTA Metalliliiton panostukset järjestäytymiseen saavat Peuralalta tunnustusta. Jäsenpohja alkaa helposti ja huomaamatta rapautua, jos asian eteen ei tehdä töitä. – Meilläkin järjestäytymisprosentti oli vuosien saatossa pudonnut vähän alle 50:n. Nyt se on saatu nostettua noin 55:een, ja uskon että kohta se on yli 60. Thermo Fisherillä työntekijät ovat pääosin nuorta polvea, joilla rahat ovat tiukassa. Jäsenyys koetaan usein kalliina. Peurala ymmärtää varsinkin pienipalkkaisten perheellisten ongelmat. Hän on kuitenkin korostanut ei-jäsenille, että liiton luottamushenkilöiden kautta pystyy vaikuttamaan siihen, mitä talon sisällä asioista sovitaan. – Meillä on esimerkiksi liukuva työaika ja kuukausipalkka, joita on pidetty hyvinä järjestelyinä. Liiton jäsenilleen antama oikeusapu ongelmatilanteissa on toinen vahva perustelu. Kun näistä vakavalla mielellä keskustelee, niin jäsenyys alkaa käydä kaupaksi. Myös Länsi-Vantaan Metallityöväen ammattiosasto, jonka puheenjohtajana Peurala toimii, on ottanut järjestämisen tosissaan. – Olemme todenneet, että tämä on ammattiosastonkin kannalta erittäin tärkeää. Meillä on palkattu järjestäjä. Tuleehan siitä kuluja, mutta yritämme sitten säästää joissain muissa asioissa. a TO I M I JA ”Sopimuspykälistä vääntäminen englanniksi ei ole helppoa.” PÄÄLUOTTAMUSMIES, EWC-EDUSTAJA Erkki Peurala TYÖPAIKKA Thermo Fisher Scientific Oy, Vantaa LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 1980–85, pääluottamusmies 1986– (matkatöiden takia lyhyitä katkoja), Espoon Metallityöväen ao. 271:n puheenjohtaja 1993–2003, Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n puheenjohtaja 2004–, EWC-edustaja 2006– EWC European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto, konsernin johdon ja työntekijöiden edustajien yhteistyöelin. Kulttuurien törmäys Globaalissa yrityksessä kohtaavat eri maiden yrityskulttuurit ja toisistaan poikkeavat yhteiskuntamallit. Eurooppalaiset näkevät asiat usein toisin kuin amerikkalaiset, ja yhteensovittamisessa riittää urakkaa, tietää Thermo Fisherin EWCneuvostossa istuva Erkki Peurala. Ajatukset yrityksen johtamisesta, työmarkkinoiden toimintaperiaatteet, johdon ja henkilöstön välinen suhde – kaikissa näissä kulttuurierot ovat suuria, kertoo Thermo Fisher Scientific Oy Vantaan pääluottamusmies Erkki Peurala. Juopa näkyy amerikkalaisten ja eurooppalaisten välillä, ja toki myös Euroopan eri maiden välillä. Lääketieteen laboratorioihin laitteita ja kulutustavaraa valmistava Thermo Fisher työllistää maailmalla 52 000 henkeä 50 maassa. Euroopassa henkilöstöä on 20 maassa noin 15 000. Suomessa Thermo Fisherillä on toimipiste Vantaan lisäksi Joensuussa. Vantaalla henkilöstöä on reilut 500, joista työntekijöitä noin 130. – Vantaalla keskitytään tuotekehitykseen, laitteiden testaukseen ja markkinointiin. Erilaisia tuotteita meillä tehdään 300–400, koko konsernilla on myytäviä tuotteita melkein miljoona, luettelee Peurala. TIEDONVAIHTOA VAI AITOA SOPIMISTA? EWC-neuvostojen tehtävät määritellään EUdirektiivissä. Esikuvana on ollut Saksan mallin mukainen työneuvosto, jossa johto ja työntekijöiden edustajat sopivat keskenään yrityksen linjauksista. – Yhdysvaltalaiset eivät aina tunnu ymmärtävän, mikä EWC:n tarkoitus on. Heidän tulkintansa on ollut oikeastaan päälaellaan: neuvosto nähdään konsultointia ja tiedonvaihtoa varten perustettuna elimenä, ei minään sopimispaikkana, sanoo Peurala. Kun neuvosto perustettiin Thermo Fisheriin vuonna 2006, sen rooli oli aluksi epäselvä. Saksan henkilöstöedustaja alkoi laatia konsernin johdolle kirjettä, jossa haluttiin muuttaa neuvoston roolia EU-direktiivin tarkoittamaan suuntaan. Peurala oli aloitteen toinen allekirjoittaja. – Metalliliiton kansainväliseltä osastolta sain apua tekstin laatimiseen, ja Saksan IG Metallin suuntaan pidettiin yhteyttä siitä, miten edetään. Työnantaja ei asettunut vastahankaan, ja sopimusta alettiin sorvata Barcelonassa pidetyssä kokouksessa. Työryhmässä Peurala sai huomata, että jos pykälistä vääntäminen on hankalaa suomeksi, niin vieraalla kielellä se on vielä paljon työläämpää. – Sopimus noudatti brittiläisen lainsäädännön logiikkaa, koska Iso-Britannia on nimellisesti Euroopan-toimintojemme pääpaikka. Englannin juridiset termit ja muu erityissanasto, olihan se vaikeaa. Mutta käytin tulkkeja tarvittaessa. Melkein vuosi siinä meni, mutta lopulta sopimus saatiin synnytettyä. Sittemmin EWC-neuvostojen asemaa säätelevää EU-direktiiviä muutettiin, ja Thermo Fisherinkin sopimus neuvoteltiin uudestaan. – Luottamusmiehille tuli suojalausekkeet, joita varsinkaan Itä-Euroopassa ei välttämättä muuten ole, Suomessahan suoja tulee jo lainsäädännöstä. Työntekijäpuolen tiedonsaantiin tuli parannuksia. Esimerkiksi Unkarissa yksi meidän pääluottamusmies oli ennen sopimuksen uusimista vaikeuksissa eikä tahtonut saada asioista tietoa, siellä kun ei puhelimen ja netin käyttö ole automaattinen oikeus. SIKAJA ZIKAVIRUS TYÖLLISTÄJINÄ Peurala valittiin ensi kerran pääluottamusmieheksi vuonna 1986. Tuolloin kliinisen kemian analysaattoreita valmistaneen firman nimenä oli Kone Instruments Oy. Muutamia taukoja lukuunottamatta Peurala on pysynyt pääluottona kolme vuosikymmentä huolimatta globalisaation myllerryksestä ja yritysfuusioista. Amerikkalaisomistuksessa yritys on ollut jo 1990-luvun puolivälistä. Palkoista ja muista työehdoista sovitaan tietysti Thermo Fisherissäkin maakohtaisesti, joten arkisessa luottamusmiehen työssään Peurala nojaa teknologiateollisuuden työehtosopimukseen sekä paikalliseen sopimiseen henkilöstöjohdon kanssa. EWC-toiminnan merkitys edunvalvonnalle on, että sen pohjalta pääluottamusmies voi arvioida suuria kehityslinjoja. – Konsernin johdon tavoitteiden ja erilaisten ennusteiden perusteella voi yrittää ennakoida, miten mikäkin tuoteryhmä tulevaisuudessa pärjää. Siltä pohjalta voi miettiä, mitä nämä muutokset meidän talossa merkitsisivät, selittää Peurala. AHJ1603_1-23.indd 18 9.2.2016 10:14:46
• 19 ”Sopimuspykälistä vääntäminen englanniksi ei ole helppoa.” Kulttuurien törmäys AHJ1603_1-23.indd 19 9.2.2016 10:14:50
• T E K S T I M IK A P E LT O N E N P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 20 Jatkuva stressi heikentää terveyttä KUORMITUS Stressi rassaa joka toista työntekijää. Syynä ovat talouskriisit, jatkuvat organisaatiomuutokset, epävarmuus ja kiire. – Nämä saattavat johtaa tunteeseen, ettemme voi vaikuttaa asioihimme, Tampereen yliopiston dosentti Marja-Liisa Manka sanoo. Työhyvinvoinnin tutkijana toimivan Mankan mielestä hallinnan tunne on työnilon tärkeimpiä lähteitä. Työnilo syntyy vaikutusmahdollisuuksista ja osallisuudesta, ei sanelusta tai pakosta. Pitkittyvä työstressi kasvattaa sydänja verisuonisairauksien riskiä, koska se saa verenpaineen kohoamaan ja sydämen sykkimään nopeammin. – Jatkuva paine ja kuormitus voivat lyhentää elinikää, vaikuttaa muistitoimintoihin ja oppimiskykyyn. Stressi tekee ihmisen myös kyynisemmäksi ja vie helposti itsetunnon, Manka kertoo. – Ennen vanhaan stressihormonin pystyi purkamaan fyysisissä ponnisteluissa. Nykyisin stressi vaivaa henkisellä puolella ja saattaa jäädä muhimaan pitkäaikaisesti. Mankan mielestä stressin kanssa ei kannata jäädä rypemään. – Paras konsti stressin vähentämiseen ei suinkaan ole tarttuminen suoralta kädeltä ongelmaan, vaan omien voimavarojen vahvistaminen. Mankan mukaan tämä tarkoittaa palautumista stressin tuomasta kuormituksesta ”jollakin konstilla”. – Konstit ovat yksilöllistä. Stressi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin. Stressistä ei Mankan mielestä pidä yrittää ponnistella pois. Silloin hukataan voimia. Palautuminen kannattaa hoitaa harrastuksissa tai vain rauhoittumalla. – Jokainen voi tankata voimia myös työn ulkopuolella. Mielen irrottaminen, haaveilu ja hulluttelu tekevät hyvää. Myönteisyyden ja positiivisten asioiden kaivaminen esiin ovat yksi hyvä konsti selvitä. Ne antavat uusia näkökulmia stressanneeseen tilanteeseen. 12 tunnin työvuoroissa viihdytään TYÖAJAT Vuorotyötä tekevät teollisuuden työntekijät nukkuvat ja voivat paremmin työskennellessään 12 tunnin työvuoroissa verrattuna kahdeksan tunnin vuoroihin, todettiin Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. – Myös palautuminen ja tyytyväisyys työhön olivat parempia 12 tunnin järjestelmässä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Sampsa Puttonen. Teollisuuden työvuorojärjestelmät Suomessa ovat yleensä säännöllisesti kiertäviä. Työvuorojen pituus on joko kahdeksan tai 12 tuntia. Järjestelmät voivat olla nopeita tai hitaita. – Tutkimuksemme osoitti, että 12 tunnin nopea järjestelmä sopii teolliseen työhön, Puttonen sanoi. Nopeassa 12 tunnin työvuorossa tehdään ensin kaksi aamuvuoroa ja niiden perään kaksi yövuoroa. Sen jälkeen seuraa kuusi vapaapäivää. Kemikaaliriskit tunnetaan metallialalla RISKIT Tietämys kemikaaliriskien arvioinnista ja hallinnasta on lisääntynyt, mutta joillakin aloilla esiintyy edelleen merkittäviä altistumisia. Työterveyslaitos teki viime vuonna kaksi tutkimusta, joiden alustavien tulosten mukaan ohjeistusta riskien hallintaan kaivataan aloilla, joilla käytetään edelleen runsaasti erilaisia allergiaa aiheuttavia herkistäviä kemikaaleja. Tällaisia ovat esimerkiksi kaivos-, lujitemuovitai rakennusteollisuus. Metalliteollisuus ja palvelusektori ovat tutkimuksen mukaan aktivoituneet kemikaaliasioiden hoidossa muita paremmin. Ne kirivät kaiken aikaa kiinni etumatkaa kemianteollisuuteen. Työtapaturma ei aina ratkaise elämänkulkua TAPATURMA Suurimmalla osalla työntekijöistä vakava työtapaturma ei ole vaikuttanut ratkaisevasti elämänkulkuun. Yli 70 prosenttia vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneista oli viiden vuoden päästä tapaturmasta joko takaisin työelämässä tai vanhuuseläkkeellä, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus. Suomessa sattuu vuosittain yli 10 000 niin vakavaa työtapaturmaa, että niistä aiheutuu vähintään 30 päivän työkyvyttömyys. Tilastoista ei kuitenkaan ole aiemmin selvinnyt, miten nämä ihmiset toipuvat tapaturmasta. – Työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnankin kannalta olisi tärkeää, ettei vakava työtapaturma vaikuttaisi merkittävästi vahingoittuneen elämänkulkuun. Onnistunut työhön paluu vakavan työtapaturman jälkeen on tärkeää, koska se pidentää työuraa, tutkimuksen tehnyt tutkija Jarna Kulmala sanoo. 3 18.02.2016 VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS V P P R A H A 4 5 1 3 F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Vauhti ei hidastu! Kun yli viisikymppisenä on näin fyysinen harrastus, on varmistettava, että lihakset ja nivelet pysyvät kunnossa eikä vauhti pääse hidastumaan. VitaePro on minun valintani! NIVELET Boswellia serrata auttaa pitämään nivelissä miellyttävän tunteen. LIHAKSET D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. VASTUSTUSKYKY Cja D-vitamiini sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄN Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. VitaePro ® sisältää tehokkaan koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. Ainesosilla tutkittu teho useaan kehon toimintoon -50% säästä 15,75 Jorma Karlstedt VitaePron käyttäjä vuodesta 2009 Freelance-näyttelijä, maalivahti VitaeLab_Ahjo_nr3_pd1802_225x297_TB.indd 1 02.02.2016 09:03:26 AHJ1603_1-23.indd 20 9.2.2016 10:14:52
• VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS V P P R A H A 4 5 1 3 F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Vauhti ei hidastu! Kun yli viisikymppisenä on näin fyysinen harrastus, on varmistettava, että lihakset ja nivelet pysyvät kunnossa eikä vauhti pääse hidastumaan. VitaePro on minun valintani! NIVELET Boswellia serrata auttaa pitämään nivelissä miellyttävän tunteen. LIHAKSET D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. VASTUSTUSKYKY Cja D-vitamiini sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄN Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. VitaePro ® sisältää tehokkaan koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. Ainesosilla tutkittu teho useaan kehon toimintoon -50% säästä 15,75 Jorma Karlstedt VitaePron käyttäjä vuodesta 2009 Freelance-näyttelijä, maalivahti VitaeLab_Ahjo_nr3_pd1802_225x297_TB.indd 1 02.02.2016 09:03:26 AHJ1603_1-23.indd 21 9.2.2016 10:14:52
• EU & FI 3 18.02.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M PA R L A M E N T T I Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisesta aiheista. Pariisin ilmastosopimus – odotettu, mutta hidas askel ”Olen tyytyväinen Pariisin ilmastosopimukseen, mutta sopimukseen sitoutuneilla jäsenvaltioilla täytyisi olla tuplasti kunnianhimoisempi tavoite päästövähennyksissä. Olemme edelleen huoles tuttavalla uralla: sopimuksessa on sitouduttu noin kahden asteen lämpenemistavoitteeseen ja siihenkin liian myöhään”, sanoo EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. S irpa Pietikäisellä on pitkä työrupeama ilmastopolitiikassa. Ympäristöasioissa tunnustusta ja myös kritiikkiä saanut kokoomuspoliitikko oli Suomen ympäristöministeri, kun hän oli neuvottelemassa ja allekirjoittamassa ilmastosopimusta Riossa vuonna 1992. Sitä seurasi Kioton lisäpöytäkirja vuonna 1997. – Pariisin ilmastosopimus on merkittävä askel. Nyt kyettiin saamaan kaikki tärkeimmät maat mukaan sopimukseen ja ensimmäisen kerran mainitaan 1,5 astetta kahden asteen sijaan. – Toisaalta suhteessa siihen, mitä meidän tieteen mukaan tulisi tehdä sekä tavoitteet että etenkin sitoumukset ovat vaatimattomia. Jäsenmaiden ilmoitetut vähennyssitoumukset ovat vasta puolet siitä, mitä todellisuudessa pitäisi tehdä. Olemme yhä edelleen huolestuttavalla uralla, Pietikäinen sanoo. Muun muassa teollisuus moitti taannoin Pietikäistä hänen tiukasta ympäristöpolitiikastaan ja mustista ennusteistaan ilmaston lämpenemisen suhteen. Nyt Pietikäinen sanoo, että olisi hartaasti halunnut olla ennusteissaan väärässä. – Jos olisimme tehneet aikaisemmin enemmän, haittavaikutukset ja niiden laskut olisivat pienempiä, teollisuuden sopeutumistahti ja siitä tulleet kilpailumahdollisuudet olisivat olleet huomattavasti helpompia. Samoin toimenpiteet, kuinka nopeasti ja radikaalisti joudutaan nyt toimimaan, olisivat paljon pehmeämpiä. Toisaalta Pietikäisen mukaan läpimurto on myös se, että eurooppalaiset teollisuuden etujärjestöt ovat tulleet lähemmäksi todellisuutta ja vastakkainasettelu on lientynyt. – Myös monet suurten yritysten johtajat ovat siirtyneet joukkoon, joka vaatii tiukempaa tavoitetta eli noin yhden asteen lämpenemistavoitetta. – Nythän on paljon kiinni siitä, miten kansallisesti tavoitteeseen päästään ja mitä kukin maa on osaltaan ja EU yhdessä valmis tekemään. EU:n on tiukennettava omia tavoitteitaan ja sitoumuksiaan päästöjen vähentämiselle ja energiatehokkuudelle niin, että ne ovat linjassa nyt sovitun 1,5 asteen lämpenemistavoitteen kanssa. Hiiliriippuvaiset maat, kuten Puola, on saatava mukaan talkoisiin. SUOMELLA MAHDOLLISUUKSIA Pietikäinen näkee Suomella olevan hyviä mahdollisuuksia kehitellä uusia tuotteita ja vallata markkinoita. – Korkean teknologian maana Suomi voi olla hyötyjä, jos asetamme kunnianhimoisia tavoitteita ja teemme niitä tukevia päätöksiä, kuten hiilestä luopuminen vuoteen mennessä 2030 mennessä. Esimerkiksi rikkidirektiivi ei ole ollut vain haitake, vaan siitä ovat hyötyneet monet suomalaiset cleantech-yritykset. Suomella on osaamista energiatehokkaiden järjestelmien kehittämisessä sekä kestävien biopolttoaineiden hyötykäytössä. Täytyy vaan ryhtyä toimeen, sanoo Pietikäinen. MUISTISAIRAAN OIKEUDET ESIIN Sirpa Pietikäiselle läheinen asia niin Euroopan parlamentissa kuin suomalaisessa vaikuttamisessa ovat muistisairauden hoito ja siihen liittyvä työn ja perheen yhteensovittaminen. Pietikäisellä on omakohtaista kokemusta muistisairaan äitinsä hoitamisesta ja hoidon järjestelyistä. – Eurooppa ikääntyy ja muistisairaiden määrä kasvaa. On luotava politiikka, joka takaa muistisairaan oikeudet hyvään hoitoon, että häntä kuunnellaan ja mielipidettä kunnioitetaan. On korkea aika puhua itsemääräämisoikeudesta ja etiikasta muistisairaiden hoidossa; hyväksytäänkö sidonta, rauhoittavat lääkkeet ja riittämätön hoitohenkilöstö? – Omaishoitajien asemaan on puututtava nyt pontevasti. Suomi ja Eurooppa eivät millään selviä jatkossa, jos emme löydä mekanismeja sovittaa yhteen työtä ja omaishoitoa. Apua pitää järjestää koteihin, koska isoin osa muistisairaista hoidetaan kotona, Pietikäinen sanoo. Pietikäinen arvelee, että Eurooppaan muuttavasta väestä voi olla suuri apu, kunhan ihmisiä koulutetaan kotien tueksi. – Ei tarvitse olla lähihoitaja, jotta kykenee työskentelemään arjessa tukena muistisairaan kodissa, Muistiliiton valtuuston varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen sanoo. ”Suomi voi hyötyä Pariisin ilmastosopimuksesta kehittämällä energiatehokkaita järjestelmiä, puhtaita prosesseja ja biopolttoaineen käyttöä.” Pariisin ilmastosopimus Pariisissa solmittiin joulukuussa 195 maan kesken luonnos kansainväliseksi ilmastosopimukseksi, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2020. Tavoitteena on, ettei lämpötila nouse yli 2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. 187 maata antoi kansallisen sitoumuksensa omista toimistaan. Maat sopivat pyrkivänsä myös siihen, että ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää vuoteen 2 100 mennessä 1,5 asteeseen. Sopimuksen mukaan 55 % maailman maista pitää ratifioida sopimus, ja sen pitää kattaa vähintään 55 % maailman päästöistä, jotta sopimus voi astua voimaan. EU-maat ovat asettaneet omaksi tavoi t teekseen päästä vähintään 40 % päästö vähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. AHJ1603_1-23.indd 22 9.2.2016 10:14:53
• 3 18.02.2016 23 xxx ”On etuoikeus tavata erilaisia ihmisiä” ? Kun on oikeus ja velvollisuus kohdata ihmisiä milloin Rauman telakalla, maahanmuuttajia Tammelan torilla tai saamelaisia Utsjoella, tuntee ja tietää olevansa suomalaisten edustaja Euroopan parlamentissa, meppi Sirpa Pietikäinen sanoo. Yhtä suomalaista ääntä hänen mielestään EU:n parlamentissa ei kuulu eikä voikaan. – On suomalaistenkin etu, että erilaiset näkökulmat tulevat esille eurooppalaisessa mittakaavassa. EU:n parlamentti ei ole mikään kuntaliiton kokous, jossa ajetaan pienen alueen asiaa. Suomalaiset mepit ajattelevat asioista eri tavoin, kuten kotimaassakin, Sirpa Pietikäinen sanoo. Pietikäiselle sydämenasioita meppinä ovat kestävä taloudellinen kasvu, josta ei voi puhua irrallisena ympäristöstä ja ilmastomuutoksesta. – Talous ei voi kasvaa, jos siihen tarvitaan neljän maapallon luonnonvarat. Jos talous romahtaa, räjähtää eteemme myös sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus seurausvaikutuksineen. Talouden, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin välillä on kohtalonyhteys, ja siksi olen vuosikausia keskittynyt näiden asioiden edistämiseen EU:ssa, Sirpa Pietikäinen sanoo. ”EU:n parlamentti ei ole kuntaliitoskokous, jossa ajetaan pienen alueen asiaa. Suomalaiset mepit ajattelevat EU:ssa eri tavoin, kuten kotimaassakin.” SIRPA PIETIKÄINEN ? 56-vuotias ? kauppatieteen maisteri ? perhe: elämänkumppani Tapio Määttä, äiti, kolme kissaa ? Euroopan parlamentin jäsen kolmatta kautta ? kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä 1983–2003 ? ympäristöministeri 1991–1995 ? Euroopan parlamentissa mm. talous asioiden valiokunnan jäsen, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan varajäsen, GlobeEU-ryhmän puheenjohtaja EPP Euroopan kansanpuolueen ryhmä ? Ryhmä yhdistää jäsenvaltioiden poliittisen keskustan ja keskustaoikeiston Eurooppa-myönteiset kansalliset puolueet ? Euroopan parlamentin suurin ryhmä, 219 meppiä 751:stä ? EPP:n tavoitteena on entistä kilpailukykyisempi ja demokraattisempi Eurooppa sekä sosiaalinen markkinatalous ? Suomesta ryhmään kuuluvat kokoomuslaiset mepit Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen AHJ1603_1-23.indd 23 9.2.2016 10:14:54
• 24 TAU KO Temet Oy, Helsinki, 1. helmikuuta KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1603_24-48.indd 24 9.2.2016 12:28:33
• 25 AHJ1603_24-48.indd 25 9.2.2016 12:28:35
• 3 18.02.2016 26 T E K S T I K A A R IN A W A LL IN (R U O T S I) P E R TT I R Ö N K K Ö (S A K S A ) V IR P I LA TV A (R A N S K A ) SU V I SA JA N IE M I (S U O M I) Viime vuonna Eurooppaan alkoi tulla ennennäkemättömiä määriä turvapaikanhakijoita. Mitä ammattiliitot voivat tehdä tilanteen helpottamiseksi? Ahjo kysyi miten muiden maiden ammattiliitot ovat toimineet. Entä miten Suomessa? Tervetuloa, ja äkkiä töihin RUOTSI Ammattiliitto IF Metall tukee turvapaikanhakijoita avustamalla hyväntekeväisyysjärjestöjä. Järjestö suunnittelee jo tulokkaiden kouluttamista ammattiin. ? ? IF Metall lahjoitti vuoden 2015 loppupuolella kolmelle järjestölle yhteensä 300 000 kruunua eli noin 30 000 euroa. Metallilaisten tukea saivat YK:n pakolaisapujärjestö UNHCR, Lääkärit ilman rajoja ja Pelastakaa Lapset -järjestöt. Metalliliitto teki lahjoitukset omasta järjestökassastaan, mutta sen lisäksi liiton toimisto luopui joulukorttien lähettämisestä ja joululahjoista. 20 000 kruunun eli 2 000 euron joulurahat lahjoitettiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukemiseksi eri järjestöille. IF Metallin nuorisojärjestö on tukenut emojärjestön tavoin turvapaikanhakijoita rahankeruulla. Nuoret lahjoittivat turvapaikanhakijoiden vastaanottajajärjestöille 3 000 euroa vuoden 2015 marraskuussa. IF Metallissa on käyty keskusteluita pitkäaikaisen tuen järjestämisestä niille turvapaikanhakijoille, jotka jäävät Ruotsiin turvapaikan saaneina pakolaisina. – Olemme keskustelleet siitä, miten pakolaiset saataisiin sijoittumaan nykyistä nopeammin ja paremmin työmarkkinoille, sanoo IF Metallin liittokanslian päällikkö Stefan Wiberg. – Pakolaisia voisi tukea samoin kuin nuoria on tuettu työn saamiseksi. Työnantaja voisi maksaa työnsä aloittavalle pakolaiselle työehtosopimusta alhaisempaa palkkaa. Työnantaja käyttäisi tämän palkka säästön uuden työntekijän ammattikoulutukseen, kaavailee Wiberg. IF Metall toivoo, että työmarkkinajärjestöt ja hallitus voisivat yhdessä parantaa pakolaisten koulutusta ja työhön sijoittumista. – Toivomme, että tällainen kolmikantasopimus yhdessä ammattiyhdistysliikkeen, työnantajajärjestöjen ja hallituksen kanssa olisi mahdollinen, Wiberg sanoo. Pakolaisten alkupalkka alhaisempi? Ajatus pakolaisten tukemisesta sopimusteitse on kuitenkin vasta kehitteillä. – Ensin ovat työehtosopimusneuvottelut ja vasta sitten voidaan paneutua tällaisiin kysymyksiin, Wiberg sanoo. Wiberg arvelee, että laajoihin yhteiskuntakysymyksiin voitaisiin paneutua aikaisintaan syksyllä. IF Metall järjestää luottamushenkilöilleen kursseja erilaisten ihmisten kohtaamiseen työpaikoillaan. Näillä monen kulttuurin kohtaamiskursseilla tähdennetään jokaisen työntekijän yksilöllisyyttä. Jokainen muustakin maasta Ruotsiin muuttanut henkilö on yksilö, joka pitää kohdata omana itsenään, kerrotaan kurssilla. Miten voimme auttaa? TURVAPAIKANHAKIJA hakee turvaa sodan tai uskonnollisen tai poliittisen tai jonkun muun vainon vuoksi toisesta maasta. PAKOLAISELLE on myönnetty turvapaikka maansa rajojen ulkopuolella. SIIRTOLAINEN / MAAHANMUUTTAJA on vapaaehtoisesti muuttanut toiseen maahan. Turvapaikanhakijat 2015 RUOTSI SAKSA RANSKA SUOMI 163 000 1 100 000 77 000** 32 000 Syyria 51 300 Syyria 476 600 Laki kieltää tilastoinnin syntyperän tai etnisen alkuperän mukaan. Oletettavasti pää asiassa syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria 900 Afganistan 41 500 Afganistan 31 900 Afganistan 5 200 Irak 21 000 Irak 31 400 Irak 20 500 Somalia 5 500 Ent. Balkan* ja Albania 132 900 Somalia 2 000 *Kosovo, Serbia ja Makedonia **turvapaikan saaneet AHJ1603_24-48.indd 26 9.2.2016 12:28:36
• 18.02.2016 27 3 Töihin, mutta ei millä hinnalla tahansa SAKSA Ammattiliitto IG Metallin mielestä pakolaisten nopea töihin pääsy on parasta kotouttamista. Minimipalkasta ei kuitenkaan tingitä, ja rasismille on nollatoleranssi. ? ? Saksaan saapui viime vuonna ainakin 1,1 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Teillä tietämättömillä on noin neljännesmiljoona. Kukaan ei tiedä aivan tarkasti. Tämän vuoden ensi viikkoina vauhti on hidastunut noin kahteen tuhanteen tulijaan päivässä. Miljoonan uuden pakolaisen raja voi rikkoutua myös tänä vuonna. Vaikka loppukesällä ja syksyllä lähes hurmostilaa lähennellyt ”Willkommen-ilmapiiri” on hiipunut ja monet vapaaehtoiset auttajat uupuneita, hengen nostatuksen ja mielipiteiden muokkauksen koneisto, jossa ay-liikekin on tunnetusti tehokas, on täydessä vedossa. Järjestäytymisaste on Saksassa alle 20 prosenttia, mutta parhaiten järjestäytyneillä aloilla kuten metalliteollisuudessa ammattiliitto ja sen piirit ovat innolla mukana koneistossa. Ainakin jos asiaa mitataan julistuksilla ja vetoomuksilla. Metalliliitto IG Metall on 2,3 miljoonalla jäsenellään maan suurin ammattiliitto. Käytännöllistäkin apua annetaan. Ammattiosastoista lähetetään käsipareja pystyttämään leirejä ja rakentamaan pakolaisten asuntoloihin keittiöitä ja oleskelutiloja, kuten esimerkiksi Dresdenissä ja Riesassa. Bremenissä metalliliiton jäsenet järjestävät turvapaikanhakijoille kuljetuksia ja auttavat käytännön asioiden hoitamisessa. Frankfurtissa istuva liiton keskusjohto tarjoaa pääkonttorin tiloja pakolaisille tarkoitettujen kielikurssien järjestämiseen ja vetoaa yhdistyksiin ja yksittäisiin jäseniin, että ne osallistuisivat lahjotuskampanjoihin. Kertyvillä varoilla on tarkoitus kustantaa aikaisemmin kotimaassa suoritetun ammattikoulutuksen ja pätevyyksien todentamisen kuluja. Enempää tällä saralla tuskin tarvitaankaan. Liittovaltio, osavaltiot ja kunnat hoitavat pakolaisten aineellisen puolen paremmin kuin mikään muu eurooppalainen valtio. Pakolaisilla on Saksassa hyvät oltavat. Metallimiehet ja -naiset auttavat pakolaisia vaati malla työnantajiaan palkkaamaan ja ottamaan harjoittelijoiksi pakolaisnuoria ja lupautumalla heidän vapaaehtoisiksi mentoreikseen. Ei kahden kerroksen työllistämistä! Ei ole hyviä ja huonoja tulijoita Solidaarisuus, nyt on sen aika RANSKA Siirtolaisten työllistämiseen ja palkkaukseen liittyviä ongelmia on ratkottu Ranskassa jo 1950luvulta asti. Mitään poikkeusratkaisuja ei harkita turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi. ? ? Ranskaan vuosittain saapuvien noin 200 000 maahanmuuttajan joukossa EU:n määrittämä 24 000 uuden pakolaisen kiintiö on pisara meressä. 1900-luvun alusta lähtien Ranskan entisestä siirtomaasta Algeriasta on saapunut ranskaa puhuvaa siirtotyövoimaa laivateollisuuteen ja kaivoksiin. Ranskan autoteollisuuden työvoimapula sai 1950-luvulla liikkeelle kymmeniä tuhansia algerialaisia, jolloin keskusteltiin ensimmäistä kertaa myös työvoiman palkkojen polkemisesta. Ammattiyhdistysliikkeen kiinnostus ulkomaisen työvoiman työoloja ja palkkausta kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti Puolasta on saapunut satoja tuhansia työntekijöitä rakennuksille. Ranskan rakennusja kuljetusteollisuudessa arvioidaan työskentelevän jopa 400 000 puolalaista ilman ranskalaista sosiaaliturvaa ja eläkekertymää. Työviikko voi venyä 70-tuntiseksi ja palkkapussiin kilahtaa kuukaudessa vain 700 euroa, koska työnantajayritys on puolalainen ja palkka maksetaan Puolaan. Myös Afrikan maista tulevien laittomien työntekijöiden tilanne huolestuttaa ammattiliittoja. – Ammattiliittojen keskusjärjestö CGT on jo vuosia sitten esittänyt hallitukselle ajatuksen ulkomaista työvoimaa palkkaavien yritysten pakollisesta minimisosiaaliturvapaketista. Nyt pakolaisten määrään lisääntyessä asia on entistäkin ajankohtaisempi, toteaa keskusjärjestö CGT:n metallijaoston (CGT Métallurgie) kansainvälisistä asioista vastaava Boris Plazzi. Sen sijaan keskusjärjestön aikanaan ehdottama Euroopan ulkopuolisten työntekijöiden työlupa toimisi hänen mukaansa huonosti nykyisessä taloustilanteessa, jossa valtaosa työntekijöistä on tilapäisessä työsuhteessa. Työluvan saannin perusteena on nimittäin aina vakituinen, toistaiseksi jatkuva työsuhde. – Halpatyövoimaa käyttävillä suurilla ranskalaisyrityksillä on heilläkin osaltaan vastuu Saharan eteläpuolisten maiden tilanteesta. Bouygues, Boloré, Orange ja Areva hyötyvät halpatyövoimasta, mutta vähät välittävät näiden maiden sosiaalisesta kehityksestä, Plazzi moittii teleja energia-alan jättejä. – Taistelu yhtenä rintamana ammattiliiton tuella on ainoa keino estää työnantajapuolen järjestämä työntekijöiden keskinäinen hintakilpailu. Plazzi pitää EU:n määrittämää kiintiötä pienenä, kun tilanteen vakavuus pakolaisten kotimaissa otetaan huomioon. Pakolaiset tulevat Irakista, Syyriasta, Sudanista, Libyasta ja Eritreasta. – Ei voida ajatella, että on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia. Kun ihminen on seinää vasten, ei mikään laki tai maan raja estä häntä lähtemästä etsimään parempaa elämää itselleen ja perheelleen. – Oikeus turvapaikkaan tunnustetaan kansainvälisissä laeissa. Euroopan maiden pitää nyt luopua kansallisesta itsekkyydestä ja hidastuspolitiikan sijaan etsiä käytännön ratkaisuja pakolaisten vastaanottoon, koska heidän virtansa ei tule heti pysähtymään. – Ranska on ihmisoikeuksien maa ja ranskalaiset ovat kautta historian osanneet olla solidaarisia. Nyt on taas näytön paikka, Plazzi korostaa. Ranskassa ei olla ehdottamassa poikkeusratkaisuja turvapaikan hakijoiden palkkoihin tai työllistämiseen. Turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää jopa kaksi vuotta. Työttömänä epätietoisuudessa vietetty odotusaika koettelee paitsi maahanmuuttajan hermoja myös yhteis kunnan tukisysteemiä. Tavoitteena on, että jokainen saksalainen metallialan yritys palkkaa ainakin yhden pakolaisen. Nopea töihin pääsy on metallilaisten mielestä parasta kotouttamista. IG Metall, kuten myös Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö, tyrmäävät Angela Merkelin mustapunahallituksen talousasiantuntijoiden ehdotuksen, että töihin palkattavien pakolaisten kohdalla voitaisiin tinkiä Saksassa lailla säädetystä 8,50 euron minimituntipalkasta. Ei tule kuuloonkaan, jyrisee liiton tuore puheenjohtaja Jörg Hofmann. Emme hyväksy kahden kerroksen työllistämismallia tai toisen luokan kansalaisia. Pakolaisille on välitettävä viesti, että heidän työnsä on yhtä arvokasta kuin saksalaistenkin työ. Saksan metallilla on selkeä kanta pakolaistilanteen laukaisemaan muukalaisvihaan. – Se lähtee, joka lietsoo vihaa turvapaikanhakijoita kohtaan, liitto ilmoittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ammattiosasto pyytää työnantajaa antamaan potkut rasistisesti käyttäytyvälle työtoverille. Saksassa ay-liike on löytänyt pakolaispolitiikassa oman, luontevan ja vastuullisen roolinsa. Henkeä ja materiaa on tarjolla sopivissa suhteissa. Tulijoille tarjotaan solidaarisesti apua ja tukea, mutta omia jäseniäkään ei unohdeta. Miten voimme auttaa? AHJ1603_24-48.indd 27 9.2.2016 12:28:36
• väestölle. Tämä koskee niin turvapaikan hakijoita, oleskeluluvan saaneita kuin jo kauemmin Suomessa asuneita maahanmuuttajia. Jo laki kieltää huonommat palkat ja ehdot. – Tämä voimistaisi kahden kerroksen työmarkkinoita ja olisi vastoin yhdenvertaisuuslakia. Kaikille työntekijöille kansalaisuudesta riippumatta on taattava säälliset työehdot ja palkka, jolla pystyy elämään Suomessa. Nykyisen lain mukaan turva paikanhakija saa aloittaa työskentelyn kolme kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, jos hänellä on henkilöpaperit. Jos niitä ei ole, aikaraja on kuusi kuukautta. – SAK kannattaa turvapaikanhakijoille mahdollisuutta aloittaa työskentely mahdol lisimman nopeasti maahantulon jälkeen, Kyntäjä kertoo. Käytännön eleenä turvapaikanhakijoiden tukemiseksi SAK on lahjoittanut 10 000 euroa Suomen Pakolaisavulle ja 10 000 euroa Suomen Punaiselle Ristille. Metalliliitto lahjoitti niin ikään 10 000 euroa SPR:lle viime vuonna. Muutkin ammatti liitot ovat tehneet lahjoituksia. a OHJEITA TYÖPAIKALLE ? Monikulttuurisuus läpi organisaation Työyhteisön monikulttuurisuus on aitoa silloin, kun työyhteisön kaikilla portailla on eri kulttuureista tulevia työntekijöitä. ? Pitkä aika luo käytäntöjä Monikulttuurisuuden vaikutukset näkyvät työpaikalla vähitellen. Sen hyödyt, esimerkiksi toimintatapojen kehittymisen myötä, syntyvät pitkän ajan kuluessa. ? Johdon vastuu Työpaikan johdon on viestittävä, että monikulttuurisuus on osa organisaation kulttuuria ja hyvä voimavara. Kulttuurien kirjo hyödyttää sekä työntekijöitä että koko työ yhteisöä. Johdon asenne ja viesti ratkaisevat, miten työpaikalla monikulttuurisuus huomioidaan. ? Työnjako Työtehtävät ja tiimijako on suunniteltava niin, että monikulttuurisuus hyödynnetään tehokkaasti. ? Keskustelu Kulttuuriset ongelmatilanteet ja ristiriidat pitää käsitellä heti ja avoimesti kaikkien osapuolten kanssa. Työpaikalle sovitaan yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattamista valvotaan. Ahjo 7/2015 Suomalaisetkin lähtivät ? ? Suomalaisetkin ovat joutuneet pakenemaan nälkää, sisällissotaa ja työttömyyttä. Viime vuosisadan alussa suomalaisia muutti runsaasti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Mielenkiintoinen poiminta on esimerkiksi New Yorkin osavaltion kongressin vuoden 1919 raportti, jonka mukaan Yhdysvaltoja uhkasi ”punainen vaara”. Raportin mukaan kaikkein vaarallisin ryhmä oli 30 000 ”hyvin organisoitua ja väkivaltaista suomalaista”. Viimeisten 150 vuoden aikana Suomesta on lähtenyt maahanmuuttajiksi vieraille maille kaikkiaan lähes puolitoista miljoonaa kansalaista. Vuosina 1961–1999 yksistään Pohjoismaihin eli ennen kaikkea Ruotsiin lähti puoli miljoonaa suomalaista. Suomalaisten kokemukset saattavat vertautua nykyaikaisten maahanmuuttajien kokemuksiin. Seuraavat lainaukset on poimittu ruotsinsuomalaisten metallityöläisten muistelmakirjoituksista, jotka on julkaistu kirjana pari vuosikymmentä sitten. ”Kaukon pukuhuoneissa – kuten muissakin Volvon ja melkein kaikissa Ruotsin tehtaitten pukuhuoneissa kuusija seitsemänkymmenluvuilla – oli suomen kieli pääkielenä.” ”Tyttäremme Irene oppi kielen koulussa, vaikka luoja sen yksin tietää, ettei hänelläkään siellä helppoa ollut. Ensimmäisenä syksynä hän tuli kerran koulusta kotiin vasen silmä mustana...”. ”Olen ajatellut monesti tätä asiaa, että miksi tämä paikallinen metalliliitto ei pitänyt meille tiedotustilaisuutta näistä asioista heti, kun työmaalle tultiin. Olihan täällä muutama suomenruotsalainen ennen meitä tulleita, jotka osasivat molemmat kielet. Tätä asiaa olen monesti ihmetellyt.” Ahjo 8/2009 3 18.02.2016 28 Stuntman.indd 1 3.2.2016 9:18:22 Anttila kehottaa myös miettimään asiaa omasta näkökulmasta. Jonain päivänä voi itsekin joutua lähtemään turvaa hakemaan ja työtä etsimään aivan vieraaseen maahan. Se vaatii ihmiseltä todella paljon. Vieraasta maasta tulleella työntekijällä on iso haaste oppia meidän työkulttuurimme. Metalliliiton maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vuodelta 2003. Anttila toteaa, että se olisi syytä päivittää, kun asia on ollut esillä monta kertaa. SAK:n maahanmuutto asioiden asiantuntija Eve Kyntäjä linjaa näin keskus järjestön ehdottoman kannan palkkaus kysymykseen. – Me korostamme, että turvapaikanhakijoilla on oltava samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä. Tärkeää on, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti, sillä maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on suurempi riski joutua hyväksi käytetyiksi kuin kantasuomalaisilla työntekijöillä. Kyntäjä alleviivaa, ettei yhdellekään ryhmälle pidä maksaa samasta työstä matalampaa palkkaa tai sopia huonommista työehdoista kuin kantaSUOMI Ay-liike ei hyväksy alhaisempia palkkoja turvapaikanhakijoille tai maahanmuuttajille. Luottamusmiehillä on iso vastuu kitkeä orastavatkin rasistiset puheet työpaikkojen kahvipöydistä. ? ? – Jokainen ihminen on yksilö. Sama pätee suomalaisiinkin. Työkaverin kohtaamista eivät saa ohjata ennakkoluulot tai ennakkokäsitykset. Metalliliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila toteaa, että luottamusmiehillä on iso vastuu. Työpaikalla ei pidä sietää rasistisia puheita. – Rasistinen puhe voi lähteä ihan pienistä heitoista kahvipöydässä, mutta ne on kitkettävä heti alkuunsa. – On ymmärrettävää, että vieraasta kulttuurista tuleva työkaveri voi herättää epävarmuutta ja jopa pelkoa. Mutta työnantaja voi antaa aikaa ja mahdollisuuden työntekijöille tutustua toisiinsa ja kertoa omasta kulttuuristaan, puolin ja toisin. Rasismi, se on kitkettävä kahvipöydistä Kaikille sama palkka AHJ1603_24-48.indd 28 9.2.2016 12:28:38
• Stuntman.indd 1 3.2.2016 9:18:22 AHJ1603_24-48.indd 29 9.2.2016 12:28:39
• 3 18.02.2016 30 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N Se valvoo lakien sekä sopimusten noudat­ tamista ja sillä on oikeus saada laajasti tietoa yrityksen toiminnasta. Työnantajan on lisäksi kuultava yritysneuvostoa ennen jokaista irtisa­ nomista. Jollei sille kerrota päteviä syitä, irtisa­ nominen on mitätön. Laki listaa asiat, joista yritysneuvosto saa sopia työnantajan kanssa. Niitä ovat muun muassa vuorokautinen työaika, työsuojelun järjestäminen, palkanmaksun ajankohta ja lo­ mien ajankohta. – Yritysneuvostot eivät saa korvata työehto­ sopimuksen määräyksiä. Yrityksen tason sopi­ mukset voivat konkretisoida työehtosopimuk­ sia, mutta eivät saa muuttaa niiden sisältöä, Fink sanoo. – Ne eivät saa esimerkiksi muuttaa loman pi­ tuutta. Yrityksessä voidaan toki sopia milloin loman voi ottaa. POIKKEUKSET KORVATAAN AINA Työntekijöiden suomalaisittain laajasta myötä­ määräämisoikeudesta huolimatta Saksan työehtojärjestelmän sitovuus alkoi metalli­ teollisuudessa rapautua 1990­luvulla. S aksan työ­ ja sosiaaliministeriön rekisterissä on 71 900 työehto­ sopimusta. Määrä selittyy sopi­ musjärjestelmän rakenteella sekä sillä, että maa on liittovaltio. Metalli­ ja elektroniikka­ teollisuuden ammattiliitto IG Metallilla on useita erityyppisiä työehtosopi­ muksia. Palkoista sovitaan yleensä vuosittain tarkistettavalla sopimuksella. Pidemmän ajan voimassa olevat runkoso­ pimukset taas määrittelevät korvausperusteet kuten palkkausluokat ja bonukset. Lisäksi on erillissopimuksia esimerkiksi työajoista, joulu­ rahoista tai eläkkeistä. IG Metallin työehtosopimukset voivat olla teollisuudenalakohtaisia tai tietyn osavaltion alueella päteviä. Järjestäytymättömien yritysten kanssa IG Metall tekee yrityskohtaisia sopimuksia. Nämä sopimukset ovat yleisten työehtosopimusten tasoa tai työntekijöille parempia, kuten Volks­ wagenilla. IG Metallilla on yli 10 000 työehtosopimus­ ta, joista yrityskohtaisia on kolme neljäsosaa. YLEISSITOVUUS HARVINAISTA Työehtosopimukset eivät Saksassa ole yleis­ sitovia. Ministeriö voi kuitenkin yleisen edun vaatiessa päättää, että sopimus on yleissito­ va. Niitä on ministeriön rekisterissä vain 490 lähinnä aloilla, joilla poljetaan palkkoja. Metalliteollisuudessa näin ei ole, koska IG Metall ­ammattiliitolla on neuvotteluvoimaa. Liitto ei vaadi yleissitovuuden laajentamista, sanoo IG Metallin asiantuntija Uwe Fink. Liitto uskoo, että sama tulos saavutetaan tehokkaalla järjestäytymisellä. – Kokonaan työehtosopimusten ulkopuolel­ la olevat yritykset tosin maksavat matalampia palkkoja kuin ne, joita sopimukset sitovat, mut­ ta nekin suuntautuvat sopimusten mukaan ei­ vätkä maksa polkupalkkoja. Sopimuksillamme on siis vahva säteilyvaikutus. Työntekijöiden oikeudet Saksassa ovat mel­ ko vahvat, ja tämä luonnollisesti helpottaa pai­ kallista sopimista. Laki säätää, että yli viiden työntekijän yrityksiin on perustettava työnte­ kijöitä edustava yritysneuvosto. Paikallinen sopiminen on Saksassa aina kahden kauppa Suomessa puhutaan usein Saksan joustavasta paikallisesta sopimisesta. Miten se käytännössä toimii? Eräissä yrityksissä yritysneuvostoja painos­ tettiin tekemään työntekijöille epäedullisia paikallisia sopimuksia uhkaamalla esimerkiksi toiminnan siirtämisellä ulkomaille. Yrityksiä erosi työnantajaliitoista ja siirtyi siten työ­ ehtosopimusten ulkopuolelle. Vuonna 2004 IG Metall allekirjoitti metallin työnantajaliiton kanssa ”Pforzheimin sopimuk­ sen”, jossa määriteltiin ehdot, joilla työehto­ sopimuksista saa poiketa alaspäin. Perusajatus on selkeä: työehdoista voi poi­ keta määräaikaisesti ja tarkasti määritellyillä tavoilla, mikäli yritys takaa vastikkeeksi esi­ merkiksi irtisanomissuojan, investointeja tai lupauksen olla siirtämättä toimintaa muualle. Sopijaosapuolena voi olla vain IG Metall, eivät yritysneuvostot. Toisena osapuolena on joko työnantajaliitto tai yritys. Tämä on paran­ tanut sopimusten laatua ja vahvistanut liiton asemaa. IG Metallissa poikkeussopimuksista vastaavat sen seitsemän piirijärjestöä. – Sopimuspoikkeukset ovat lisä­, täyden­ nys­ tai saneeraussopimuksia, jotka solmitaan työllisyyden turvaamiseksi tai kohentamiseksi, Fink määrittelee. IG Metallin järjestö rakentuu 155 alueellisen hallintokeskuksen pohjalle. Suurin niistä on 90 000 jäsenen keskus autokaupunki Wolfsburgissa. Heistä Volkswagenin tehtailla työskentelee 50 000 jäsentä. LE H TI K U V A /D A V ID H E C K E R AHJ1603_24-48.indd 30 9.2.2016 12:28:40
• Kaikki sopimukset tehdään määräajaksi ja niissä määritellään, miten palataan takaisin normaalitilaan, kun tilanne muuttuu. Työn­ antajan on raportoitava liitolle säännöllisesti toimen piteistään ja tilanteestaan. Liitto välittää tiedon yrityksen työntekijöille. SOPIMUSJÄRJESTELMÄ VAHVISTUNUT Millaiset ovat kokemukset poikkeussopimuk­ sista? Myönteistä on ollut työllisyyden tur­ vaaminen ja työehtosopimusten aseman vah­ vistuminen, Fink sanoo. Poikkeussopimukset lisäävät niiden kattavuutta yritysten järjestäy­ tyessä sekä määritellessä tien työehtosopimuk­ sen noudattamiseen jatkossa. – Myönteistä ovat myös työntekijöiden akti­ voituminen sekä liiton jäsenmäärän kasvu neu­ vottelujen yhteydessä ja liiton jäsenille sovittu bonus. Kielteiset kokemukset ajoittuvat erityisesti sopimuksen alkuvuosiin 2004–2006, jolloin eräät yritykset uhkasivat siirtää toimintansa muualle, kun sopimusta ei syntynyt. – Yritykset yrittivät toistuvasti kiertää poik­ keuksien tiukkoja ehtoja, Fink sanoo. a Poikkeuksilla on tarkat ehdot ? Saksassa tilapäisistä työehtosopimuksen heikennyksistä yritystasolla sopimiselle on tarkat ehdot. Ensisijaisesti on käytettävä työehtosopimuksen sallimia keinoja, kuten joustava työaika, ylityön lopettaminen, työaikapankin käyttö, työprosessien optimointi, lyhennetty työaika. Yritystason osapuolten on todistettava, että näin on tehty. ? Elleivät nämä toimet auta tai tyydytä, asia siirtyy IG Metallin ja työnantajaliiton piirjärjestöille. Asian käsittelyn ehtona on se, että työnantaja toimittaa kattavan tiedon yrityksen tilaan liittyvistä seikoista. Sen on samoin laadittava vakuuttava investointisuunnitelma. Järjestelyn täytyy taata työllisyyskehityksen paraneminen. Sen on turvattava työpaikkoja tai luotava pysyvästi uusia työpaikkoja. Työnantajan on todistettava järjestelyn välttämättömyys. Pelkkä halu turvata työllisyys ei riitä. ? Työllisyyden säilyttäminen tai parantaminen on kirjattava sopimukseen. Aikomuksen julistaminen ei yksin riitä. ? Työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poikkeaminen saa aina olla vain väliaikaista. Sopijoiden on otettava huomioon sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset sekä arvioitava poikkeusten mahdolliset seuraukset alueella ja alalla. 3 T E K E M I N E N ...ajan pätkätyöläiset. SE N NÄ E SY Ö W W W .W E R ST A S. FI W W W .K A LA ST A JA N K A N A V A .F I 31 18.02.2016 ...kuulolla, ylläty. OL E Y LE .F I/ A IH E /O R K E ST E R IK O N E KALASTONHOITOMAKSU M YY TT I N A IS EN TY Ö ST Ä TY Ö VÄ EN M U SE O W ER ST A S, TA M PE RE HA E W W W .L A TU TI LA N N E .F I ...mikä kaikki lupa-asioissa muuttui! ...lähiseutusi latutilanne. LISÄÄ PUUTTUVIA, PÄIVITÄ VANHOJA Työehtosopimuksesta poikkeamisen tavoi­ te on vakiinnuttaa alan työehtosopimus, Fink korostaa. Siksi IG Metall sopii poikkeamista vain järjestäytyneiden työnantajien kanssa. Poikkeussopimuksessa on samoin määritel­ tävä tie takaisin työehtosopimuksen palkka­ ja työehtotasolle. – IG Metall ei solmi yhtäkään poikkeus­ sopimusta, jolla halutaan vain nostaa yrityksen tuloja, omaa pääomaa tai markkinaosuutta, Fink painottaa. – Työehtosopimuksen ehtojen heikentämi­ nen yhdessä samanaikaisten irtisanomisten kanssa on mahdollista vain ehdottomissa poik­ keustapauksissa ja erityisen hyväksyttävillä perusteilla. TYÖLLISYYDEN TURVAAMINEN TÄRKEINTÄ Sopimus on kahden kauppa, ja kyse ei koskaan voi olla vain työntekijöiden etujen yksipuoli­ sesta heikentämisestä. Poikkeussopimuksissa sanotaan selkeästi se, mitä työntekijät saavat vastapainoksi. Sellaisia ovat muun muassa lupaus olla siir­ tämättä yrityksen toimintaa muualle, inves­ tointi­ ja innovaatiositoumus, työllisyyslauseke sekä koulutuksen lisääminen. Sopimuksissa voidaan määritellä miten työntekijöiden menetykset korvataan, kun yri­ tyksen tilanne kääntyy paremmaksi. Yleisimpiä asioita, joissa työehtosopimuk­ sista on poikettu, ovat muun muassa työajat, palkanlisät, lomarahat, lomat, tulospalkkiot, työaikapankki tai palkka ja sen maksutavat. IG Metall ja yrityksen työntekijät arvioivat aina poikkeussopimusten kohtuullisuuden. Ne rajataan vähimpiin mahdollisiin poikkeuksiin ja laaditaan siten, että mikään työntekijäryhmä ei kärsisi erityisesti. IG METALL ? 2 274 000 jäsentä. Suurin ammattiliitto. Naisten osuus 18 %. ? Jäsenen bruttokuukausipalkka keskimäärin 3 913 euroa (metalliteollisuus). ? Jäsenmaksutuotto 533 miljoonaa euroa (2015). ... valmistaudu ajoissa. HO I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E PAIKAL LINEN SOPIM INEN 4.–8.4 . METAL LIN TÄYDE NNYSK URSSI LUOTT AMUSM IES! T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O AHJ1603_24-48.indd 31 9.2.2016 12:28:42
• 3 18.02.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Työaikapankissa on kuitenkin sisällä niin paljon tunteja, että sillä selvittäisiin kolme vuotta, Thomas Andersson sanoo. Ammattiosasto vastusti tiukasti linjanmuutosta ja sai yhtiön neuvottelemaan. Tulokseksi tuli irtisanomisten peruminen Gimon tehtaalla. Muissa yhtiön yksiköissä neuvottelut ovat kesken. Gimossa tuotannossa työskentelee 1 100 ihmistä ja 80 työpaikan osalta sovittiin eri toimista irtisanomisten sijasta. Yhtiö tarjoaa työntekijöille vapaata täydellä palkalla. Kulut otetaan työaikapankista. Kaikille 59 vuotta täyttäneille tarjotaan osaaikaeläkettä. Puolet työajastaan leikkaavat saavat lähes entisen palkkansa. Puolet siitä tulee työajasta, 46 prosenttia puoliaikaisen työn palkasta sekä teräsja metalliteollisuuden työehtosopimuksessa sovitusta eläkelisästä. Joillekin työntekijöille tarjotaan lisäksi erorahaa. – Kuinka moni sitä hakee, on vaikea sanoa. Tärkeintä on, ettei ketään pakoteta jättämään työtään. Jos haluaa lopettaa, on sen oltava vapaaehtoista, Andersson sanoo. Tehtaan ammattiosasto toivoo, että se voi sovitun ratkaisun jälkeen olla rauhallisin mielin ja katsoa, miten työt sujuvat, kun sopimus alkaa toimia. RUOTSI Sandvik Coromant perui irtisanomisvaroituksensa Gimon tehtailla. Yhtiö päättikin noudattaa itse sopimaansa paikallista joustavaa työaikasopimusta, josta se aiemmin halusi eroon. IF Metallin työpaikkaosaston puheenjohtaja Thomas Andersson on erittäin tyytyväinen uutiseen. – Yhtiö on herättänyt henkiin mallin, jolta se juuri hiljan halusi ottaa hengen. Ruotsissa työaikapankin käyttöä kutsutaan Sandvik-malliksi, koska yhtiö sopi sen käyttöönotosta liiton kanssa parikymmentä vuotta sitten. Jouston vuoksi yhtiö ei irtisanonut ketään edes finanssikriisin vaikeimpina aikoina, kun tuotanto putosi peräti 60 prosenttia. Terästeollisuuden turvasopimus on luotu Sandvik-mallin pohjalle. Se sallii työajan lyhentämisen ilman palkan alennusta. Tällöin käytetään työaikapankkia, johon kertyy vähintään 68 tuntia vuodessa. Syksyllä Sandvik Coromant kuitenkin varoitti 150 työntekijän irtisanomisesta. Andersson sanoo, että yhtiö oli saanut uuden johdon, joka ei enää ollut kiinnostunut keskustelemaan työntekijöiden kanssa. Johto istui nyt Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Sandvik Coromant ei halunnutkaan noudattaa paikallista joustavaa työaikasopimusta, vaan halusi tukeutua yksinomaan valtakunnallisen työehtosopimuksen sääntöihin. KA N S A I N VÄ L I N E N TYÖAIKAPANKKI Ruotsissa Sandvik Coromantin Gimon tehtailla saatiin työaikapankilla peruttua aiotut irtisanomiset. Sandvik on työaikapankkien uranuurtajia Ruotsissa, mutta viime aikoina yhtiö on hakenut linjaansa järjestelmän käytössä. Sandvik Coromant soutaa ja huopaa SA N D V IK Liittoyhteistyötä yli rajojen UNKARI Saksan IG Metall perustaa yhdessä unkarilaisen Vasas-metalliliiton kanssa koulutusja neuvontakeskuksen Gy?riin Unkariin. Siellä sijaitsee monia saksalaisia autoalan yrityksiä. Kaupungissa valmistetaan muuan muassa Audin TT-mallia. Saksalainen autoteollisuus tuo IG Metallin mukaan 20 prosenttia Unkarin bruttokansantuotteesta sekä työllistää yli 50 000 ihmistä. Vasasin puheenjohtaja Béla Balogh pitää tärkeänä saada oppia Saksan kokemuksista liiton vahvistamisessa sekä työntekijöiden myötämääräämisoikeuden edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on saada palkat Unkarissa lähestymään Saksan tasoa, Balogh sanoo. Kiinan teräs vaarantaa työpaikat BRITANNIA Markkinatalousaseman myöntäminen Kiinalle olisi viimeinen naula Britannian terästeollisuuden arkkuun, alan Communityliitto varoittaa. Tata Steel -yhtiö laski, että aseman myöntäminen leikkaisi tuhat työpaikkaa Britanniassa. Britannian terästeollisuuden vuoden 2015 alun 30 000 työpaikasta on vuodessa hävinnyt jo 6 000. Ammattiliitot ovat laajasti huolestuneita EU:n ajatuksesta helpottaa Kiinan tuontia. Polkumyyntiä olisi vaikeampi torjua tulleilla. Työntekijöiden oikeuksia poljetaan Kiinassa rankasti. Kituutusta leikatulla palkalla GEORGIA Chiaturan mangaanikaivoksen sulkeminen neljäksi kuukaudeksi vie 3 700 kaivostyöläistä pulaan. Yhtiö lupaa maksaa työläisille 60 prosenttia palkasta. Työläisten noin 230 euron kuukausipalkka on niin pieni, että osalla siitä ei tule toimeen. Alan ammattiliitto Tummciwg vaatii, että hallitus maksaa korvauksena puuttuvan osan palkasta. Mikäli työpaikkojen turvaaminen sitä vaatii, kaivos on kansallistettava, liitto sanoo. Kaivoksen omistaa mutkien kautta ukrainaainen Privatbank, jota hallitsee oligarkki Ihor Kolomoiskyi. AHJ1603_24-48.indd 32 9.2.2016 12:28:44
• 18.02.2016 33 3 Liukasajo-oppia Kajaanissa ”Neljäänkymppiin saakka pysyi hallussa, mutta sitä kovempaa kun ajoi mutkaan, niin lähti luisuun .” Ajokorttia hankkiva Johanna Rautiainen osal­ listui Kajaanin Metallityöväen ammatti osasto 63:n järjestämälle liukkaan kelin ajokurssil­ le, joka sai Metalliliiton ja vakuutusyhtiö Ifin yhteistä turvallisuustukea. Ajatus liukasajokurssista jäsenille alkoi alun perin kehkeytyä ammattiosaston taloudenhoi­ tajan Mervi Pyyn pääkopassa. Kainuussa etäi­ syydet ovat suuria, joten kilometrejä kertyy, ja talvet tapaavat olla runsaslumisia. – Meillä on monella pitkät työmatkat, 70 kilometriä tai enemmänkin. Muistin turvalli­ suustuen ja ajattelin, että nämä asiat voisi yh­ distää. Laitoin hakemuksen menemään ja sitten toin ehdotuksen ammattiosaston johtokuntaan, kertoo Elektroval Oy:llä elektroniikkatyön­ tekijänä työskentelevä Pyy. Turvallisuustuesta vastaava työryhmä piti ideaa erinomaisena arjen turvallisuuden pa­ rantajana ja myönsi kurssia varten tukea 1 000 euroa. Pyy osallistui kurssille itsekin. – Oli hyvä päästä kokeilemaan hätäjarrutuk­ sia hallitussa tilassa, eipä sitä tule tehtyä liiken­ teen seassa ennen kuin on tosi paikka edessä. Kivimäen ajoharjoittelukeskuksessa pidetyn kurssin teoriaosuuden veti liikenneopettaja Marko Juntunen. – Ongelmat liukkaalla kelillä huomaa en­ siksi ratin kautta. Sieltä välittyy käsiin tunne, että pito alkaa heiketä. Auto ei enää vastaa ratin liikkeeseen niin kuin kuuluisi, Juntunen kuvasi. Hän selosti oikeaa jarrutustekniikkaa pidon hävittyä ja kävi läpi yleisimpiä virheitä tien päällä. Tekniikkapuolta Juntunen kartoitti kyselemällä osallistujilta, kuinka hyvin nämä olivat perillä autoissaan olevista turvajärjes­ telmistä – löytyykö ABS, entä BAS? Ja mitä ne tarkoittavat? (Oikeat vastaukset: ABS estää renkaiden lukkiutumisen voimakkaassa jarru­ tuksessa, BAS lisää puolestaan tuossa tilantees­ sa kuljettajan tekemän jarrutuksen voimaa.) Vielä tärkeämpää kuin reagointi on kuiten­ kin ennakointi. – Viisas kuski ei edes joudu sellaiseen vaara­ tilanteeseen, josta taitava selviää, tiivisti Jun­ tunen. a – Sen kyllä huomasi, että pienikin vauhdin muutos vaikuttaa paljon auton käyttäytymi­ seen. Jossain vaiheessa tulevat fysiikan lait vastaan. Rautiaisen vierellä istui hänen isänsä, Me­ talliliiton jäsen Mika Pylvänäinen, jolla on tyttärelleen ajo­opetuslupa. Pelkääjän paikalla ei suuresti tarvinnut pelätä. – Minusta Johannalla meni oikein hyvin. Tähän mennessä meillä on ollut maantieajoa ja kaupunkiajoa, täältä tuli tuntumaa siihen, mitä kuskin pitää jäisellä kelillä tehdä, arvioi Pylvä­ näinen tyttärensä suoritusta. Metallityöväen liitto ja Vahinkovakuutusyhtiö If myöntävät yhteistä turvallisuustukea ideoille, jotka tekevät Metallin jäsenten arjesta turvallisemman. Tukea voidaan antaa rahana tai turvallisuustuotteina. Seuraava haku umpeutuu 30. huhtikuuta. Lisätietoa: www.metalliliitto.fi/ turvallisuustuki T E K S T I N IK K O N IK U LA K U V A T P E K K A A G A R TH AHJ1603_24-48.indd 33 9.2.2016 12:28:48
• 34 3 18.02.2016 T E X T JO H A N LU N D F O TO E SK O K E SK IVÄ H Ä LÄ 34 MYCKET NYTT ATT TA I Mikael Nygård har varit huvudförtroendeman i två år och har nytta av sin kännedom av både företaget och personalen i och med sin långa tid på fabriken. Han ställde sig till förfogande som förtroendeman lite av slump när föregångaren hoppade av mitt under sin period. – Jag har alltid varit intresserad av arbetar­ nas rättigheter och jag har alltid varit den som vågar öppna munnen, så det är väl bra att sitta på en sådan post där man har nytta av det. Jag har tidigare varit med i förhandlingsdelegatio­ ner som vanlig anställd men jag tänkte att det här också skulle vara värt att prova på, säger Nygård som medger att det ibland kan vara svårt att hänga med den snabba utvecklingen på företaget. Idag jobbar de anställda faktiskt vid hela 13 produktionslinjer. – Det växer så otroligt att det ibland känns svårt att hinna med, men man ska ta det positivt. Vi går ju mot trenden om man ska vara ärlig. På några år har samarbetsförhandlingar och osäkerhet förvandlats till nyanställningar och nya produktionslinjer på stålrörstillverkaren OSTP i Jakobstad. Vi går helt enkelt mot trenden, säger huvudförtroendemannen Mikael Nygård. Ljus i ändan av tunneln P å gården utanför de många produktionshallarna ligger till synes oändliga mängder snö­ täckta rör i rostfritt stål i väntan på transport vidare till kunder i Finland, Norden och övriga Eu­ ropa. Vi möts av en belåten hu­ vudförtroendeman, och varför skulle han inte vara det? Mikael Nygård har jobbat på fabriken i nästan 20 år och han har varit med om både branta upp­ och nerförsbackar. – Vi har omkring 170 anställda på fabriks­ golvet men det anställs ju fortfarande nya hela tiden. Under de senaste några åren har över 30 nya arbetstagare börjat här hos oss. De har behövts med tanke på hur många nya produk­ tionslinjer vi har startat upp. Det är en helomvändning med tanke på att det så sent som 2009 fördes samarbetsförhand­ lingar på företaget och de anställdas framtid var mycket osäker. – Det såg riktigt illa ut och vi hade bara två linjer som var igång på hela fabriken. Men sedan stängdes koncernens fabrik i Vetil och produk­ tionen flyttades hit. Senare har vi fått tillbaka nästan all den produktion som vi någonsin har haft tidigare, också den som hade flyttats till Sverige, berättar Nygård belåtet. Huvudförtroendeman Mikael Nygård på OSTP i Jakobstad gläds över utvecklingen på företaget. 2009 fördes samarbetsförhandlingar och fabriken hade endast två produktionslinjer i bruk. Idag jobbar metallarna vid 13 linjer och ny personal behövs konstant. AHJ1603_24-48.indd 34 9.2.2016 12:28:50
• 18.02.2016 3 35 gårdskarl här, berättar Nils-Håkan Nygård som har jobbat på företaget under flera olika ägare ända sedan 1969. Nils­Håkan Nygård är något av ett alltiallo på fabriken och trivs bra med sina mångsidiga arbetsuppgifter. – Jobbet innefattar allt från att hänga upp tavlor på huvudkontoret till att flytta på skrot­ delar, eller att fälla något träd på gården, skrat­ tar han. Väl framme vid slutgranskningen träffar vi Anni Hattukangas som i sin tur är inne på sin andra vecka på fabriken. – Jag kontrollmäter rör och rördelar av olika storlek och kollar att allt har gått rätt till, be­ rättar Hattukangas som har en något speciell bakgrund med tanke på hennes nuvarande ar­ betsuppgifter. – Jag utbildade mig till djurskötare men efter att jag blev klar var jag arbetslös i fem månader innan jag hittade det här jobbet, fortsätter hon. Trots hennes utbildning inom en helt an­ nan bransch, har Hattukangas inga planer på att byta jobb. – Under studierna gjorde jag inhopp och hade också sommarjobb på ett annat företag inom metallbranschen, så det var inte så hemskt annorlunda än att jobba här. Jag trivs bra här och tror inte att jag ska byta bransch. – Det är ganska svårt eftersom jag jobbar dag­ skift medan andra på fabriken jobbar från allt mellan två­ till femskift. Det kan ta en god stund innan jag hinner träffa alla nya. De börjar nästan direkt jobba skift, men det är bara för mig att gå runt så mycket som möjligt. Organiseringsarbetet bland arbetstagarna haltar ändå inte på arbetsplatsen. Så gott som alla anställda hör till Metall. – Vi har en sådan princip att här hör man till facket. Jag försöker som sagt träffa alla nya så fort som möjligt och så förklarar jag fördelarna med facket. Ensamma är vi inget men tillsam­ mans är vi åtminstone någonting. Nygård lovar presentera en av de nyanställda för oss, men på vägen dyker en äldre arbetstaga­ re i en truck upp framför oss. ”Han är vår äldsta arbetstagare, du kan ju tala lite med honom också. Han ställer nog upp – det är min pappa”, säger Mikael. – Jag har tidigare bland annat jobbat på krök­ sidan där det i tiderna var mycket handarbete, men de senaste 15–20 åren har jag jobbat som En av de nyaste produktionslinjerna är stor­ rörslinjen som i höst kördes igång i en nybyggd produktionshall. Idag kan man på fabriken tillverka rör med en diameter på allt mellan 10 millimeter ända upp till 2 000 millimeter, vilket vittnar om det enorma produktsortimentet. – Vi rullar rör här och svetsar ihop dem. På den här linjen gör vi rör med en diameter från 600 millimeter och större. Standardlängden är sex meter, förklarar Jari Järvinen som jobbar på företaget med 18­års erfarenhet. Järvinen har provat på de flesta uppgifterna som finns att göra i huset men medger ändå att det inte är helt lätt att starta upp en ny produk­ tionslinje. – Det här jobbet kräver sina finesser och den här linjen har vi ju haft en så kort tid ännu. Det tar sin egen tid innan man lär sig allting. BRETT KUNNANDE I FLERA GENERATIONER Mikael Nygård är lycklig över att se att företags­ ledningen har en tro på framtiden – vilket inves­ teringarna och nyanställningarna klart tyder på. Han poängterar ändå att det också för med sig utmaningar. Att lära sig alla ryck och knyck som en maskin kan ha och hur man löser de proble­ men kan enligt Nygård ta flera år. – Det som underlättar arbetet med de nya linjerna är att de är sådana som vi haft hos oss tidigare och som nu har kommit tillbaka. Det innebär att vi ännu har det kunnandet som be­ hövs kvar här i huset, vilket gör att vi klarar oss när det kommer in mycket nytt folk, säger han. Nygård är mån om att träffa alla nya arbets­ tagare så fort som möjligt. Det är ändå lättare sagt än gjort. 35 Jari Järvinen jobbar vid en av de nyare produktionslinjerna på fabriken. Här tillverkas rör med diametern 600 millimeter och uppåt. Anni Hattukangas första vecka på jobbet gick främst ut på bekanta sig med arbetet och arbetskamraterna. Det har varit mycket ny information, men småningom börjar det arta sig, säger hon. Nils-Håkan Nygård är inne på sitt sista år på fabriken efter 46 år på företaget. Han kommer främst att sakna sina arbetskamrater när han går i pension på hösten. AHJ1603_24-48.indd 35 9.2.2016 12:28:56
• 3 18.02.2016 36 36 AKTUELLT INOM METALL 4–8.4 Grundkurs för förtroendemän, Kiljavainstitutet 4–8.4 Grundkurs i arbetarskydd, Kiljavainstitutet Mer information om grundkurserna hittar du på www.kiljavanranta.fi/kiljavan_opisto/svensksprakig-utbildning Anmälningar senast 4.3 med kursansökningsblankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. 9–10.4 Tvärfacklig kurs för Österbotten, Härmän kuntokeskus Anmäl dig senast 4.3. 16–17.4 Tvärfacklig kurs för Södra Finland, Rantasipi Sjundeå bad Anmäl dig senast 11.3. Temat på de tvärfackliga kurserna är ”Stresshantering” Anmälningar tas emot av Minna Kahila till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41153 15.4 Valresultatet bekräftas 13.4 Rösträkning och valresultatet per valförbund 12.4 Det ordinarie valet avslutas 10.4. Det ordinarie valet inleds 5.4. Bevis på rösträtt i det ordinarie valet postas till dem som inte röstade på förhand 1.4. Poströstningen avlutas 29.3. Den sista säkra dagen att posta förhandsrösten 28.3. Elektroniska röstningen avslutas 18.3. Elektroniska röstningen och poströstningen inleds 15.3. Föhandsröstningsmaterialet sänds till medlemmarna 12.2. Valförbundens beteckningar lottas och kandidaternas nummer bekräftas 1.2. Tiden att grunda valmansföreningar och valförbund går ut 22.1. Sista inlämningsdagen för kongressmotioner Metallförbundets 22:a förbundskongress och Metallarbetarnas arbetslöshetskassas ordinarie representantskapsmöte 22–25.5 TAMMERFORS EN BRA ARBETSPLATS De anställda på OSTP verkar trivas bra, vilket också de långa arbetskarriärerna vittnar om. Huvudförtroendemannen Mikael Nygård beskriver också arbetsför­ hållandena och diskussionskontakten till ledningen som goda. Flera förbättrings­ förslag har gått igenom, senast ett försök med egenanmälan för sjukfrånvaro. – Vi ska prova på det och se om det blir bättre eller sämre med det systemet. Från årsskiftet får arbetstagarna vara sjukledi­ ga med egen anmälan i sex dagar. Teija Löfholm på packningsavdel­ ningen är också nöjd med arbetsgivarens inställning till per­ sonalen. Hon är en av femton anställda som i våras avslutade en yrkesexamen i metallförädling. Ut­ bildningen gjordes på arbetsplatsen vid sidan av jobbet och arrangerades av arbetsgivaren. – Det känns bra att arbetsgivaren bryr sig om oss och gav oss den här möjligheten. Vi utvecklar ju oss själva för firman och nu kan vi titulera oss som proffs, säger hon glatt. Löfholm trivs också med sitt jobb som enligt henne själv varierar från dag till dag. På OSTP kan också själva arbetsupp­ gifterna variera. – Man hamnar byta uppgifter med jämna mellanrum, även om man inte skulle vilja göra det. Man inser ändå själv oftast snabbt att det ju trots allt var en kul grej att byta. Man är ju lite bekväm av sig och när man blir van med någonting så skulle man inte vilja byta ut det, skrattar Löfholm. Enligt Nygård har själva arbetsmiljön också tagit stora framsteg under hans tid på fabriken. Förutom att tekniska fram­ steg har minimerat de tunga lyften som görs, fungerar numera säkerheten som ledstjärna i allt som ledningen och per­ sonalen gör. – Arbetsmetoderna och skyddsutrust­ ningen har blivit fruktansvärt mycket bättre. Nuförtiden har vi skärskydds­ handskar i produktionen så det ska i princip vara omöjligt att skära sig. Den utökade automationen gör ju också att risken för att arbetstagarna får fingrarna i kläm är betydligt mindre. Enligt Nygård var skärskador mer eller mindre vardag på fabriken för 15 år sedan. Idag låter det annorlunda. – Förra veckan fick vi ihop ett år utan olyckor som skulle ha lett till frånvaro. Så man får faktiskt vara nöjd. Nu får vi hoppas på ett olycksfritt år till, säger Nygård. a Över 1 150 kandidater i Metalls val KONGRESSVALET Kandidatnomineringen för Metallförbundets kongress avslutades måndagen 1.2. Enligt preliminära uppgifter ställer 1 154 kandidater upp i valet. Antalet kandidater och personer i deras valmansföreningar uppgår alltså till nästan 20 000. Metallförbundets ordförande Riku Aalto tackar medlemmarna för deras aktivitet. Aalto tror att det rådande samhälleliga klimatet och situationen på arbetsmarknaden har bidragit till det ökade intresset för Metalls val. – Det stora antalet kandidater visar att fackförbundsval fortfarande intresserar våra medlemmar. Det egna förbundets agerande och beslut har en stor betydelse för den vanliga arbetstagaren. Hoppas att alla också använder sin rösträtt, säger Aalto. År 2012 ställde 1 291 kandidater upp i Metalls kongressval. Den här gången är valdistrikten två färre, sammanlagt 20. 422 kongressombud väljs till förbundskongressen, medan motsvarande siffra för fyra år sedan var 464. Flest kandidater nominerar Metalls valförbund för samarbete (socialdemokrater och obundna). Dess kandidater uppgår till 660 stycken. Valförbundet för samarbete är det enda valförbundet som ställer upp kandidater i alla valkretsar. Valförbundet Metalls Påverkare (vänster och obundna) ställer upp 488 kandidater. Andra grupperingar är Centerns och de obundnas valförbund som ställer upp fyra kandidater samt Sannfinländarnas valförbund med sina två kandidater. Bland kandidaterna finns 182 kvinnor, 20 svenskspråkiga och 187 personer som är yngre än 35 år. Kongressen fattar beslut om riktlinjerna för Metallförbundet de närmaste åren och väljer bl.a. förbundsledningen. Riku Aalto är Metalls valförbund för samarbetes kandidat för att fortsätta som Metallförbundets ordförande. Över 2 000 motioner inför kongressen ? Fackavdelningarna lämnade allt som allt 2 019 motioner inför Metallförbundets 22:a förbundskongress. Till Metallförbundets arbetslöshetskassas representantskap lämnades åtta motioner. Motioner som handlar om arbetslöshetsskydd behandlas av kongressen. ? Flest motioner, 1 300 stycken, handlade om kollektivavtalsverksamheten. Förbundsstyrelsen förbereder beslutsförslag till kongressen. Beslutsförslag till motioner som är riktade till arbets löshetskassas representantskap görs av arbetslöshets kassans styrelse. ? 152 fackavdelningar lämnade in motioner till behandling av kongressen. Sista inlämningsdagen för motioner var 22.1. INTRESSEB EVAKNING ÄR ETT LAGSPEL INTRESSEB EVAKNING ÄR ETT LAGSPEL AHJ1603_24-48.indd 36 9.2.2016 12:28:58
• 3 ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. A R B E T S LÖ S H E T S S KY D D Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 37 18.02.2016 3 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15.. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. T YÖT TÖ M YYS T U RVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi INTRESSEB EVAKNING ÄR ETT LAGSPEL INTRESSEB EVAKNING ÄR ETT LAGSPEL AHJ1603_24-48.indd 37 9.2.2016 12:28:58
• Pohjoismaiden suurin HITSAUS alan messutapahtuma Tampere vuonna 2016 – metalliteollisuuden Mekka Kuudetta kertaa järjestettävä Nordic Welding Expo tarjoaa kattavan läpileikkauksen hitsausalan uusuista tuotteista ja innovaatioista. Samaan aikaan Konepaja-messujen kanssa järjestettävän tapahtuman muut teemat ovat teräsrakentaminen ja kunnossapito. Ohjelmaan kuuluu seminaarien lisäksi myös Nuorten SM-hitsauskilpailut ja Robottihitsauskilpailut. Luvassa on tapahtuma, jossa pääsee aidosti näkemään kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. 15.–17.3.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.nordicweldingexpo.fi – Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon www.nordicweldingexpo.fi/register älä jonota! » Hitsaus ja liittäminen » Teräsrakentaminen » Kunnossapito » Yhteensä yli 240 näytteilleasettajaa * » Messuilla esiteltävät koneet ja laitteet Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Uutuustapahtuma esittelee metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet Sam aan aika an *Nordic Welding Expo ja Konepaja-messut yhdessä www.konepajamessut.fi/koneet AHJ1603_24-48.indd 38 9.2.2016 12:29:00
• 18.02.2016 3 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. TIMO LEHTO Metalliliiton koulutusasiantuntija ja Murikka-opiston opettaja T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 39 Telakan mies opettaa edunvalvontaa – Kun itse työpaikallaan solmii paikallisia sopimuksia porukan puolesta, niin täytyy tietää, mitkä ovat omat mahdollisuudet ja oikeudet. Ja täytyy osata tarkistaa, että sopimus on lakien ja työehtosopimuksen mukainen, sanoo Timo Lehto. Aiemmin Turun telakalla ravintolatilojen sisustusasentajana työskennellyt ja telakan varapääluottamusmiehenä toiminut Lehto on vuodesta 2012 opettanut Murikassa Metalliliiton luottamustehtävissä toimiville muun muassa paikallista sopimista. Hän on huomannut, että esimerkiksi työnantajan direktio-oikeuden eli työnjohtovallan rajoja ei välttämättä tarkasti tunneta. – Jos työnantaja vaikka esittää, että nyt ruvetaan pojat tekemään 10-tuntista työpäivää, niin eihän se käy, ellei siitä erikseen sovita. Luottamusmiehen kuuluu siis myös ymmärtää, mitä kaikkea voi menettää, jos menee suostumaan huonoon sopimukseen. Juuri tällaisten asioiden selventämiseksi ja turhien virheiden välttämiseksi luottamusmieheksi valittujen on hyvä käydä vähintään peruskurssi. Jatkokurssilla tietojaan pääsee syventämään. Nämä kuuluvat työnantajan tuen piiriin, eli työnantaja maksaa palkan kurssiajalta, ja sama koskee melkein kaikkia täydennyskursseja, joilla voi opiskella muun muassa palkanlaskentaa, neuvottelutekniikkaa ja paikallista sopimista. – Liiton jäsenillä on työehtosopimuksessa turvattu oikeus osallistua koulutukseen, joka on maksutonta, samaten kuin majoitus ja ruokailut. Ja kun matkatkin korvataan, niin ilman muuta opiskelu kannattaa, muistuttaa Lehto. Lehdon työajasta noin puolet on opettamista Murikassa, toinen puoli on työtä liiton keskus toimistolla Helsingissä. – Murikka on vähän tämmöinen sulatto. Oppituntien ulkopuolellakin täällä tapahtuu paljon oppimista, kun ihmiset kuulevat toisiltaan, mitä erilaisia käytäntöjä eri työpaikoilla on. ”Luottamusmiehen kuuluu ymmärtää, mitä voi menettää suostumalla huonoon sopimukseen.” Ammattiosastoissa Paikallista koulutusta järjestävät ammatti osastot sekä seuturyhmät eli alueen ammattiosastot yhteistyössä. Kurssituki on 15 euroa/kolmen tunnin kurssi ja 25 euroa/kuuden tunnin kurssi. Lisäksi voit saada matka korvausta seuturyhmien kursseista. Nyt ajankohtaista: ? Tietotaitoa liittokokouksesta jäsenille ? ? Vaalitoimikuntien koulutus 14.–18.3. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Tietotekniikan jatkokurssi 21.–23.3. Yritystalous Työaika Kotisivukurssi 29.3.–1.4. Hyvinvointi työyhteisössä 30.3.–1.4. Kansantalous Yhdenvertaisuus työpaikalla 4.–6.4. Kaivosalan täydennyskurssi 4.–8.4. Työsuojelun peruskurssi Paikallinen sopiminen 6.–8.4. Naiset toimijoina 11.–15.4. Luottamusmiesten peruskurssi 18.–22.4. Työsuojelun peruskurssi Opintosihteerikurssi (autoala mukana) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 25.–29.4. Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 30.5.–3.6. ) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 30.5.–3.6. ) Tietotekniikan peruskurssi 9.–13.5. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Nuoret yhteiskuntavaikuttajina 11.–13.5. Työntutkimuksen perusteet 16.– 18.5. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 16.–20.5. Tietotekniikan jatkokurssi 18.–20.5. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 30.5.–3.6. Työsuojelun peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Murikassa TOIMI! Pohjoismaiden suurin HITSAUS alan messutapahtuma Tampere vuonna 2016 – metalliteollisuuden Mekka Kuudetta kertaa järjestettävä Nordic Welding Expo tarjoaa kattavan läpileikkauksen hitsausalan uusuista tuotteista ja innovaatioista. Samaan aikaan Konepaja-messujen kanssa järjestettävän tapahtuman muut teemat ovat teräsrakentaminen ja kunnossapito. Ohjelmaan kuuluu seminaarien lisäksi myös Nuorten SM-hitsauskilpailut ja Robottihitsauskilpailut. Luvassa on tapahtuma, jossa pääsee aidosti näkemään kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. 15.–17.3.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.nordicweldingexpo.fi – Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon www.nordicweldingexpo.fi/register älä jonota! » Hitsaus ja liittäminen » Teräsrakentaminen » Kunnossapito » Yhteensä yli 240 näytteilleasettajaa * » Messuilla esiteltävät koneet ja laitteet Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Uutuustapahtuma esittelee metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet Sam aan aika an *Nordic Welding Expo ja Konepaja-messut yhdessä www.konepajamessut.fi/koneet AHJ1603_24-48.indd 39 9.2.2016 12:29:02
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 40 Toimita ilmoituksesi viimeistään 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 10.3.) 22.3. Ahjo 5 (ilmestyy 7.4.) 14.4. Ahjo 6 (ilmestyy 28.4.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 29.2. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Veikko Lehtonen. Kahvitarjoilu. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n veteraanijaosto kokoontuu pääsääntöisesti kuun ensimmäinen maanantai klo 10 osaston kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B, Tampere. Seuraava kokous on ma 7.3. klo 10. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 2.3. klo 12 ao. 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Päätetään kevään ja syyskauden retkistä ja osallistumisista. Kahvia ja pientä purtavaa. Tiedustelut: Erkki Karppinen, puh. 040 515 1395. Turun metallityöväen ao. 49 veteraanijaoston kokous ma 7.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Jukka-Pekka Hiltunen. Inhan Metallityöväen ao. 51: la 19.3. klo 13 Hotelli Mesikämmenessä. Kahvia ja suolapalaa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston kevätkokous ke 2.3. klo 12.30 Salon työväentalolla, Vilhonkatu 9. Ao. 57:n naisjaoston yhdistetty kokous ja keilailuilta ti 8.3. Salohallissa. Keilausaika klo 15–16, jonka jälkeen siirrymme kimppakyydeillä Metalli 57:n toimistolle pitämään kokousta. Keilauksen hinta 5 €, jonka voi maksaa paikan päällä. Jotta ratoja ja tarjottavaa olisi tarpeeksi, ilmoittaudu 16.3. mennessä Sarille, puh. 041 538 4868. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kokous ti 1.3. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Tule evästämään osastomme liittokokousvaaliehdokkaita tulevaan tehtäväänsä. Kahvitarjoilu. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 26.2. klo 13 ja pe 18.3. klo 13 Tornion Järkällä. Tavataan päiväkahvilla! Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston kevätkokous ti 1.3. klo 10 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kokouksen aluksi Tampereen kaupungin liikunnanohjaaja kertoo liikunnan merkityksestä. Kahvitarjoilu. Porin metallitehtaan työväen ao. 122 veteraaneille vinkkejä ravinnosta ja liikunnasta to 10.3. klo 14 Luvatan ruokalassa. Kahvitarjoilu. Forssan Metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokous to 10.3. klo 12 toimistolla, Hämeentie 18, Forssa. Asioina KELA:n lääke-, matkaja muut korvaukset sekä Metallin vapaajäsenten etuudet. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanien kuukausikokous ti 1.3. klo 16 Liisanpuistossa. Asiana kevään toiminta. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Porin metallityöväen ao. 6: to 10.3. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Osallistujille tarjotaan pullakahvit. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 23.3. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 28.2. klo 18 ammattiosaston toimistossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 15.3. klo 17 Kauppakatu 28, Forssa. Kahvitarjoilu. Kemin Puhelinmiehet ao. 83: pe 18.3. klo 17 Lumikontie 1, Kemi. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 20.3. klo 15 ABC-kolmenkulmassa, Rounionkatu 140, Nokia. Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 16.3. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Toimikunta kokoontuu klo 17. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196: su 20.3. klo 18 ammattiosaston toimistolla, Keskuskatu 4 B 7, Outokumpu. Ennakkotietona syksyn kokoukset: ehdokasasettelukokous 9.10. klo 18 ja syyskokous 20.11. klo 18. www.telemail.fi/metalli196 Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: la 19.3. klo 13. Paikka selviää myöhemmin. Kokouksessa ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: pe 11.3. klo 19 Sokos Hotel Seurahuoneella. Iltapala tarjotaan. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 20.3. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Espoon Metallityöväen ao. 271: la 9.4. klo 11–20.30 Viking Linella Tallinnaan ja takaisin. Kokouksen yhteydessä salaattibuffet ja tullessa illallisbuffet. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä espoonmetalli271@gmail.com tai Ursulalle, puh. 041 519 5338. Kerrothan myös syntymäaikasi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiat. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: to 10.3. klo 18 ravintola Rosson kabinetissa, Kauppakuja 2, Hyvinkää. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 8.4. klo 18 osaston toimistolla, Puistopolku 10, Seinäjoki. Mukana Mikko Mäkynen Vaasan aluetoimistosta. Kahvitarjoilu. Ruokailu kokouksen jälkeen. Kiteen Metallityöväen ao. 333: ma 4.4. klo 17 Kansantalolla, Leipurintie 3, Kitee. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 12.3. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 3.4. klo 15 ravintola Sopupelissä. Ruokailu. TIEDOTUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 tarjoaa ilmaiseksi soppaa Turun kauppatorilla to 17.3. klo 11 alkaen sekä to 7.4. klo 11 alkaen. TAPAHTUMIA Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n saunailta pe 11.3. klo 18 ao. 74:n saunaosastossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Osasto tarjoaa pientä purtavaa ja saunajuomat. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27:n talvipäivä la 5.3. Karhusaaressa. Pilkkikisa klo 9–13, ruokailu kisan jälkeen, palkinnot. Ajo-ohje: Karhusaarentieltä käännytään Kuntokalliontielle, jonka päässä parkkipaikka (puh.luettelon kartta s. 70 c/3). Ilmoittautuminen ruokailun takia 26.2. mennessä Tero Liikollle, puh. 040 900 7148. www.metalliao27.fi Ao. 27: Kom-teatterin näytös Pasi was here ke 20.4. klo 19. Hinta 10 €/hlö, maksu tilille FI1480001801349391, viiteeksi teatteri. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä Ari Martikainen puh. 040 502 4487. Salon metallityöväen ao. 57:n päiväristeily Tallinnaan la 16.4. Lähtö Salon torilta klo 5.45. Paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua Helsinkiin n. klo 21.15. Hinta sisältäen aamiaisen ja päivällisen ao. 57:n jäsenille 60 € ja muille 80 €. Bussi mukana matkan ajan. Mukaan voimassaoleva passi tai Eu-henkilökortti. Ilmoittautumiset ja maksut 1.4. mennessä ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71:n koko perheen ulkoilupäivä la 19.3. Heimarissa. Ruokailu klo 11 ja sen jälkeen pilkkikilpailu. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Ao. 71:n hotellimatka Tallinnaan 23.–24.4. Bussikuljetus Mikkeli–Helsinki–Mikkeli, bussi mukana Tallinnassa, majoitus Metropol-hotellissa aamiaisella. Hinta jäsenille 89 €, muille 139 € Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Kemin Puhelinmiehet ao. 83:n pilkkikilpailut la 16.4. klo 10 Mansikkanokassa. 3 18.02.2016 40 AHJ1603_24-48.indd 40 9.2.2016 12:29:02
• TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 10.3.) 22.3. Ahjo 5 (ilmestyy 7.4.) 14.4. Ahjo 6 (ilmestyy 28.4.) Järvenpään metallityöväen ao. 90 on varannut 30 lippua pe 29.4. Järvenpään Teatterin klo 19 näytökseen Hiirenloukku. Hinta osaston jäsenelle 10 € ja seuralaiselle 10 €, sis. lipun ja väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset 18.3. mennessä, mieluiten sähköpostitse Markku Toloselle, make.tolonen@gmail.com tai puh. 045 271 5074. Liput menevät ilmoittautumisjärjestyksessä. Maksu viimeistään 21.3. osaston pankkitilille: Nordea FI93 1064 3007 2014 08, viitteeksi 901400. Lipun voi noutaa osaston toimistolta su 10.4. klo 17–18 kuittia ja jäsenkorttia vastaan. HUOM! Varatun lipun lunastamatta jättämisestä 30 €:n maksu. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen su 13.3. klo 10–13 Degersjöllä. Kokoontuminen Fiskariin Bakluran tanssilavan rantaan. 4 sarjaa: Miehet yleinen, veteraanit yli 55 v., naiset, nuoret alle 18 v. Kaiken kalan kilpailu. Potkukelkkaa ja suksia saa käyttää liikkumiseen jäällä. Kisan jälkeen grillausta. Lisätietoja Tuomo Kemppaiselta, puh. 050 598 7156 klo 17 jälkeen. Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n pilkkikilpailut la 5.3. klo 9–13 Sompasella. Kokoontuminen Heinolantien levähdyspaikkalla Sompasen kohdalla. Kilpailun jälkeen virvokkeita ja makkaraa. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen la 19.3. klo 9–13 Näsijärven Pimeelläsalmella. Kokoontuminen Marttilan rannassa. Sarjat miehet, naiset ja nuoret. Hyvät palkinnot. Klo 13 jälkeen grillataan makkarat rannassa. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188:n liittokokoukseen valmistava saunailta pe 26.2. klo 17 Työväentalon saunatiloissa. Ruokatarjoilun vuoksi ilmoittautuminen Raimolle, puh. 0400 557 437. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209:n pilkkikilpailut 5.3. klo 9-13 Jaalan Alankojärvellä. Kilpailun jälkeen makkaranpaistoa ja virvokkeita. Lisätietoja Raine Ruokoniemeltä, puh. 040 575 2420. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n hiihtoreissu 15.–17.4. Rukalle Kuusamoon. Lähtö pe klo 17 Oulun linja-autoasemalta ja paluu su klo 12. Hinta jäsenille 60 €, puolisoille 120 €, työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille 50 €. Ilmoittautumiset 22.2.–10.3. Suville, puh. 040 507 8871 tai suvi@pannula.fi (viestiin nimi, puh.nro, ruoka-allergiat sekä huonekaveritoive). Maksut 10.3. mennessä osaston tilille FI28 5542 8520 0051 22. Paikkoja 50. Kiteen Metallityöväen ao. 333:n pilkkikilpailut la 19.3. klo 9–13 Kiteellä Pajarinhovissa, Pajarinniementie 1, Puhos. Siirtymäaika lopussa puoli tuntia. Aamukahvi klo 8, ruokailu kilpailun päätyttyä. Ao. 333:n liittokokousvaalien äänestyspaikat ja -ajat: su 10.4. klo 15.00-17.00 Kansantalo, Leipurintie 3, Kitee; ma 11.4. klo 11.00-11.30 Kit-Sell, Ruokala, Asematie 10, Tolosenmäki; ma 11.4. klo 13.00-14.00 Kesla Oyj Ruokala, Metsolantie 2, Kesälahti; ti 12.4. klo 14.00–16.00 Kansantalo, Leipurintie 3, Kitee. Pälkäneen metallityöväen ao.335:n pilkkikilpailu la 12.3. klo 8.30-12.30 Pappilanrannassa. Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n talvitapahtuman jäsenille perheineen la 12.3. klo 10–14 Talmassa, Talma Ski, Talmantie 341. talmaski.fi. Ammattiosasto tarjoaa 4 tunnin lipun Werneri Park -lumipuuhamaahan ja 4 tunnin hissilipun rinteeseen. Lisäksi kahvia, virvokkeita ja makkaranpaistoa Suurkodassa. Ilmoittautuminen 9.3. mennessä: Tapani Koivunen, puh. 040 564 3240, tapani. koivunen@palodexgroup.com, Anssi Liukola 040 719 9993, anssi_liukola@steris.com, Thomas Roos 040 761 7867, thomas.roos@ palodexgroup.com. Huom! Mainitse ilmoittautuessasi aikuisten ja lasten lukumäärä. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n pilkkikisa la 20.2. Kalajärvellä kaupungin mökillä. Ilmoittautuminen klo 10.30 alkaen, kisa klo 11–13. Sarjat: lapset, nuoret, naiset, miehet. Kaikki jäsenet perheineen ovat tervetulleita! Järviseudun Metallityöväen ao. 366:n laskettelupäivä la 12.3. klo 11–15 Lakeaharjulla. Tervetuloa osaston jäsenet perheineen. Euran Metallityöväen ao. 381:n pilkkikisat la 5.3. klo 10–13 Säkylässä Pintoksen mökillä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Jussilalle, puh. 0400 597 321. Ao. 381:n kylpyläreissu pitkäperjantaina 25.3. Nokian Edeniin. Lähtö Euran la-asemalta klo 9.30. Kylpyläosastolla 3 tuntia, jonka jälkeen ruokailu. Hinta jäsenelle 20 €, seuralaiselle 30 € ja alle 15-v. lapselle 20 €, alle 5-v. ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 26.2. mennessä Hannu Puputille, puh, 0400 923 127. Maksu osaston tilille FI 4150230140008162. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n kurssi la 12.3. klo 9–12 ravintola Mik-Makin tiloissa Artukaisissa, Artukaistentie 13. Aiheena ”Miten valvon omia etujani työpaikalla”, kouluttaja liitosta. Ohjelmassa aamulla kahvit ja sämpylät, koulutusta sekä kurssin päätteeksi lounas. Kaikki kursseille osallistujat saavat ilmaisen messulipun Vaihda vapaalle -messuille la 12.3. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Van Edunvalvonta on joukkuelaji –koulutustilaisuus pe 4.3. klo 17–20 Talin Keilahallin kokoustilassa, Huopalahdentie 28, Helsinki. Tarjolla kahvit ja pikkusuolainen. Korvaamme matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Tarkista ammattiosastoltasi mahdollisuus kurssistipendiin! Koulutuksen jälkeen keilataan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.2. mennessä seuturyhmän sihteerille Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi, mahdolliset allergiat ja haluatko keilata. AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 4* 25.2. 10.3. 5* 22.3. (tiistai) 7.4. 6 14.4. 28.4. 7 5.5. 19.5. 8 26.5. 9.6. 9 16.6. 30.6. 10 28.7. 11.8. 11 18.8. 1.9. 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. * lehtien väli poikkeuksellisesti 4 viikkoa 18.02.2016 3 Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan kalakerho Met-Kan pilkkikilpailu ?? Su 6.3. klo 9–13 Päiväkumpu, Karjalohja. ?? Sarjat: Miehet yleinen, Miehet yli 60 v, Naiset, Joukkue-kisa ja Suurin kala. Kilpailukala on ahven! ?? Kokoontuminen ja lähtö rantasaunan edustalta. Ilmoittautuminen klo 8 alkaen. Siirtymäaika lähdössä ja paluussa ½ tuntia. HUOM! Mikäli jäätilanne estää kilpailujen järjestämisen, ne perutaan. ?? Lisätietoja: Teemu Rouhianen, puh. 041 504 1978 ja Ari Kolehmainen, puh. 040 512 3044. Ajo-ohje: Helsingistä ajetaan E18 -moottoritietä Turkuun päin n. 73 km ja käännytään liittymästä nro 21 Karjalohjalle. Jatketaan tietä nro 1072 noin 7 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle. 41 AHJ1603_24-48.indd 41 9.2.2016 12:29:02
• KOULUTUS Autoja kone/varaosakaupan piirissä olevat työntekijät n Tervetuloa Metalliin -kurssi & Ay-keilaus pe 26.2. klo 18 ao. 419:n toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Illan aloitamme pullakahvilla, jonka jälkeen Oulun aluetoimitsija Jari Mehtälä kertoo Metalliliiton toiminnasta sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Sen jälkeen lähdemme uuteen keilahalliin keilaamaan klo 20–21. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä Juhalle, puh. 050 304 4898. Tervetuloa kaikki autoja kone/varaosakaupan piirissä olevat työntekijät! Terveisin ao. 419:n toimikunta Metallin isojen ammattiosastojen kokous 11.3. Helsingissä n Aika: pe 11.3. klo 10, kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen n Paikka: Metallitalo, kokoushuone 3, Hakaniemi n Aiheet: ajankohtaiset asiat, valmistautuminen vaaleihin ja liittokokoukseen Ilmoittautumiset toivomme 2 viikkoa ennen, viimeistään kuitenkin 4.3. osasto 254:n toimistolle, ao254.metalli@elisanet.fi tai puh. 0400 655 304. Lisätiedot: puheenjohtaja Jarmo Kohonen, Metalli 254, puh. 040 730 3323. Tervetuloa! Metallin Oulun ja Lapin alueen talvipäivä la 2.4. Vuokatissa n Tekemistä, toimintaa ja puuhaa koko perheelle mm. Bodyzorbkuplajalkapallo, vaijeriliukurata 205 m, köysilaskut hyppyrin tornista, pilkkikisat, karaokea, keilausta, makkaranpaistoa, Angry Birdsaktivitettipuisto, Katinkullan kylpylä ym. Tulokahvit ja lounas noutopöydästä. Arvontaa ja palkintoja! Ilmoittautumiset ja lisätietoja omasta ammattiosastosta tai luottamusmieheltä. Tule mukaan joukkoon! METALLILIITON PALVELUNUMEROT Liiton vaihde 020 77 4001 Toimistoaika arkisin klo 8.20–16.00 Edunvalvonnan palvelunumero 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 Metallityöväen työttömyyskassa 020 690 455 klo 8.30–15.00 n Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla. Jaamme sen liiton Facebook-sivulla. n Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi n Vain yksi kuva. n Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. n Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto Kuopiossa Puijonkatu 37, Hämeenlinnassa Turuntie 7, www.vaeltajankauppa.fi Alennuskoodilla: A H J O 1 6 saat verkkokaupastamme 10% alennuksen! Vaeltajakauppa .indd 1 4.2.2016 14:15:46 Alkavaa aikuiskoulutusta Automaatioasentajan ammattitutkinto, Iisalmi 15.2.2016–30.4.2017. Mukaan ehtii vielä! Kysy lisää! Terho Jalkanen, p. 0400 793 156, terho.jalkanen@ysao.fi Hae heti ja tutustu myös muuhun tarjontaamme! www.ysao.fi/koulutuskalenteri P. 0400 827 251, Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi Facebook “f ” Logo CMYK / .ai Facebook “f ” Logo CMYK / .ai Seuraa meitä somessa! 3 18.02.2016 42 Jokaiselle löytyy taatusti sopiva ehdokas – muistathan siis äänestää. Metallin vaaleihin on lähtenyt ehdolle yli 1150 ehdokasta ympäri Suomea. Mukana on edustajia kaikista Metallin ammattiryhmistä, kymmeniltä eri työpaikoilta kaikkialta maasta. Seuraavaksi on meidän muiden vuoro: jokainen Metalliliiton jäsen voi äänestää Metallin vaaleissa. Äänestämiseen on todella hyvä syy: mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liitto me olemme. Tutustu vaaleihin ja ehdokkaisiin osoitteessa liittokokous.metalliliitto.fi NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – SINUN ÄÄNESI ON TODELLA TÄRKEÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 METALLIN VAALEISS A! YLI 1150 EHDOKAS TA, Huippusuosittu Pohjantähti-leiri tarjoaa koko viikoksi liikunnallista ohjelmaa perheille yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Leirillä voit kokeilla ohjatusti uusia liikuntalajeja tai harrastaa tuttuja lajeja omatoimisesti. Raaseporin kaunis luonto ja runsas valikoima kivaa tekemistä takaavat rennon lomaviikon. Leiri järjestetään Urheiluopisto Kisakeskuksessa, Raaseporissa. Leiriviikon hintaan sisältyvät sisämajoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Viidellä Metalliliiton jäsenperheellä on mahdollisuus saada paikka Pohjantähti-leirille. Ensisijaisesti tuetaan perheitä, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tukea. Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostilla jarjesto@metalliliitto.fi. Hakuaika päättyy 15.4. Lisätietoja Jussi-Pekka Ahonen, puh. 040 5657193 ja www.kisakeskus.fi Kesän 2016 leiriä tukevat AKT, JHL, Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, Sähköliitto sekä TEAM. Leirin järjestävät yhdessä TUL, SAK, Nuoret Kotkat ja Kisakeskus. Urheiluopisto Kisakeskus Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru puh. (019) 223 0300, fax. (019) 245 7111 info@kisakeskus.fi www.kisakeskus.fi Urheiluopisto Kisakeskuksessa 4.-9.7.2016 Pohjantähti-leiri – letkeää lomailua ja liikunnan riemua kaikenikäisille. tähti Pohjan 2016 Metalliliiton tukemat hinnat 2016 SISÄMAJOITUS Aikuinen 236 € (norm. 436 €) Lapsi (4-16 v) 118 € (norm. 218 €) Alle 4-vuotiaat ilmaiseksi POHJANTÄHTI 2016 AHJ1603_24-48.indd 42 9.2.2016 14:09:25
• 18.02.2016 3 Jokaiselle löytyy taatusti sopiva ehdokas – muistathan siis äänestää. Metallin vaaleihin on lähtenyt ehdolle yli 1150 ehdokasta ympäri Suomea. Mukana on edustajia kaikista Metallin ammattiryhmistä, kymmeniltä eri työpaikoilta kaikkialta maasta. Seuraavaksi on meidän muiden vuoro: jokainen Metalliliiton jäsen voi äänestää Metallin vaaleissa. Äänestämiseen on todella hyvä syy: mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liitto me olemme. Tutustu vaaleihin ja ehdokkaisiin osoitteessa liittokokous.metalliliitto.fi NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – SINUN ÄÄNESI ON TODELLA TÄRKEÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 METALLIN VAALEISS A! YLI 1150 EHDOKAS TA, 43 AHJ1603_24-48.indd 43 9.2.2016 12:29:05
• JÄSEN ETU 44 METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 18.2.–13.3. TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 15.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivävarauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsenkortista löydät jäsennumerosi. *vaihtopäivä 44 KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 KATINKULTA Golfharju ma* 2+2 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaranta pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaniemi pe* 8+2 82,5 x x x x x x x 6+2 67 x Katinkullan Kiinteistöt la* 8 82,5 x x x x x 6 67 x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Kuusamon Lomatropiikki la* 2+2 45 x SALLA Sallan Tunturitähti pe* 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x HIMOS Himoksen Tähti pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x OSAVIIKOT 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 TAMPERE Lapinniemen Kehräämö 2 mh 4+4 94,5 x x x x x x 2 mh 4+2 66 x x x x x x x x x x 1 mh 2+2 49,5 x x x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 4+2 85 x x x x 1 mh 2+2 54 x x x x x x Studio 2+2 33,5 x x x x x x x x Vierumäki Chalets 3 2 mh 4+2 65 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU VIERUMÄKI VIIKOT 23–52/2016 m ax . he nk ilö itä pi nt aal a, m 2 m ax . he nk ilö itä pi nt aal a, m 2 ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma Arvonn an jälkeen myös osaviik koja Jäsene nä merkitt ävästi norma alia halvem malla! 3 18.02.2016 AHJ1603_24-48.indd 44 9.2.2016 12:29:07
• JÄSEN ETU METALLIRANTA on Metalliliiton jäsenille ja heidän perheilleen tarkoitettu virkistysalue. 30 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee Tavistholmen saaressa Loviisan Valkossa. Saarelle ei ole ajotietä. Alueen pysäköintipaikalta on noin kilometrin kävelymatka majoitusalueelle. Siellä on kärryjä tavaroiden kuljettamista varten. Pysäköintipaikan osoite: Pitkäniityntie 18 A, Valko (Loviisa). Metallirantaa voi vuokrata ajalle 23.5.–3.9. (VIIKOT 21–35) ? Metallirannassa on viisi 20 m 2 :n majoitushuonetta, joissa jokaisessa on neljä vuodepaikkaa sekä kaksi varapatjaa. Osa vuodepaikoista on parvella. Kahdessa huoneistossa on mahdollista pitää lemmikkieläimiä. Viiden (5) vuorokauden loma viikko alkaa maanantaina klo 12 ja päättyy lauantaina klo 12. ? Lomaviikon hinta on 135 €, mikä sisältää majoituksen sekä saunan ja soutuveneen käyttömahdollisuuden. Metallirannan loma-asunnot on tarkoitettu ainoastaan Metallin jäsenperheille. ? Huoneistoissa on patjat, tyynyt ja peitteet kuudelle. Lakanoista ja pyyhkeistä tulee majoittujan huolehtia itse. Huoneissa on mikro, kahvinkeitin, jääkaappi sekä kuuden hengen astiasto. Metallirannan keskusrakennuksen yhteydessä on keittiö ruuan valmistusta varten sekä wc/suihku ym. sosiaalitilat.Alueella on myös yhteiskäytössä sauna ja ulkogrilli. Alueella voi myös telttailla ? Leirintäpaikan hinta on 10 €/telttavuorokausi. Maksuun sisältyy saunan, soutuveneen ja yhteis tilojen käyttömahdollisuus. Majoitushakemukset tulee tehdä 8.4. klo 15 mennessä kirjallisesti oheisella lipukkeella osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, Pia Toivanen / Metalliranta, PL 107, 00531 Helsinki ? Lomahuoneistoissa vuonna 2015 loman viettäneet eivät ole oikeutettuja loma varaukseen vuonna 2016. METALLIRANTA LOTTNING AV METALLSTRANDENS SEMESTERBOSTÄDER 2016 Haettavan lomaviikon numero Nummer på semestervecka Vaihtoehtoinen viikko Alternativ vecka P E K K A SI P O LA ? Lomaviikot arvotaan viikolla 17 kaikkien lomaa hakeneiden kesken. Arvonnan tulos ilmoitetaan kirjallisesti lomaviikon saaneille. Lomaviikon hinta laskutetaan liiton toimistosta ennen loman alkua. Lisätietoja: www.metalliliitto.fi/ metalliranta Tiedustelut: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151, metalliranta@ metalliliitto.fi tai Ari Kolehmainen, puh. 020 77 41303 METALLSTRANDEN är ett rekreationsområde som är för Metallarbetarförbundets medlemmar samt deras familjer. Området som är på 30 hektar befinner sig på ön Tavistholmen i Valkom i Lovisa. Det finns ingen bilväg till ön. Från områdets parkeringsplats är det cirka en kilometer gångväg till inkvarteringsområdet. Där finns kärror för varutransporter. Addressen till parkeringsplats: Pitkäniityntie 18 A, Valko (Loviisa). Metallstranden kan hyras för tiden 23.5–3.9 (VECKORNA 21–35) ? I Metallstranden finns fem 20 m 2 stora inkvarteringsrum, där varje rum har fyra bäddplatser samt två reservmadrasser. (täytä painokirjaimin / tryckta bokstäver) Nimi/Namn: Henk.tunnus/personbeteckning: Osoite/Adress: Puhelin töihin/Tel. jobb: Puhelin kotiin/Tel. hem: Lomalle osallistuvien nimet/ Namnen på dem som deltar i semestern: Puoliso/Maka/Make: 1. lapsi/barn 2. lapsi/barn 3. lapsi/barn 4. lapsi/barn ARVONTALIPUKE En del av bäddplatserna är övre bädd. I två lägenheter får man ha husdjur, till exempel hund eller katt. Den fem (5) dygn långa semesterveckan börjar måndag kl. 12 och slutar lördag kl 12. ? Priset för en semestervecka är 135 € vilket innefattar inkvartering samt möjlighet till bastu och roddbåt. Metallstrandens semesterbostäder är avsedda enbart för Metallarbetarförbundets medlemsfamiljer. ? I lägenheterna finns madrasser, dynor och täcken för sex personer. Hyresgästen bör själv sköta om lakan och handdukar. I rummen finns mikro, kaffekokare, kylskåp samt servis för sex personer. Semesterfirarna kan tillreda sin mat i det gemensamma köket som finns i Metallstrandens centralbyggnad. I centralbyggnaden finns också wc/dusch och andra social utrymmen samt utegrill. Man kan också tälta på området ? Priset för en lägerplats är 10 €/tältdygn. I priset ingår möjlighet till bastu, roddbåt samt rätt att använda de gemensamma utrymmena. ? palkansaaja/löntagare ? työtön/arbetslös ? eläkeläinen/pensionär METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 18.2.–13.3. TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 15.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. 3 18.02.2016 45 Jäsene nä merkitt ävästi norma alia halvem malla! Inkvarteringsreserveringarna bör göras senast 8.4 kl 15 skriftligt med reserveringsblanketten här bredvid och på adressen: Metallarbetarförbundet r.f., Pia Toivanen/Metallstranden, PB 107, 00531 Helsingfors. ? De som under år 2015 firat sin semester i Metallstrandens semester lägenheter är inte berättigade till en semester reservering under år 2016. ? Semesterveckorna utlottas under vecka 17 mellan alla dem som gjort en reservering. Resultatet av lottdragningen meddelas skriftligt åt dem som fått en semestervecka. En räkning för semesterveckan sänds ut från förbundets kontor innan semestern börjar. Tilläggsuppgifter : www.metalliliitto.fi/web/se/ metallstrand Förfrågningar: Pia Toivanen, tel. 020 77 41151, metalliranta@metalliliitto.fi Ari Kolehmainen, tel. 020 77 41303 Loma-asuntojen arvonta 2016 AHJ1603_24-48.indd 45 9.2.2016 12:29:08
• 3 18.02.2016 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S Wi ec as ”P eto elä in” Ma hti ke ttu & Ju mp sis -Jö mp sis ”B ad Ha re” vo n Üb er bu nn y VAIKEUSASTE 2,5/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1B , 2A , 3C , 4D PENTTI OTSAMO AHJ1603_24-48.indd 46 9.2.2016 12:29:13
• T YY L I LEVYSEPPÄ Pasi Vänni TYÖPAIKKA Meyer Turku Oy KOTIPAIKKA Nousiainen KUVA EMMI KALLIO 47 AHJ1603_24-48.indd 47 9.2.2016 12:29:18
• PRO2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign antaa entistä paremman kuumanja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima on laajentunut kattaen koot 34 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. S ta ti iv i AL Hit 2 XL+ S3HRO 4852401-393-0PM 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC HRO AL Hit 2+ S3HRO 4852401-392-0PM 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Al AL Hit Roller XL+ S3HR0 4852415-393-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC HRO Al Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! SUOMI_AL_HIT_AHJO_225x265+5_takakansi_010216.indd 1 1.2.2016 9.48 AHJ1603_24-48.indd 48 9.2.2016 12:29:19