• M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 16.02.2017 ahjo.fi NRO SOLIDAARISUUS EI SAA UNOHTUA TEOLLISUUSLIITTO VAHVISTAA EDUNVALVONTAA ENERGIA YHDISTÄÄ VAASASSA KVINNOR INOM METALL GENOM ÅREN Miljardeja euroja KUONAKASAT KÄTKEVÄT AARTEEN 3 AHJ1703_1-48.indd 1 7.2.2017 12:24:08
• Tyo?ympa?risto? 3-17.indd 1 1.2.2017 14.55 3 16.02.2017 2 10 Suomen metalli-, kaivosja kemiantehtaiden sadoissa jätekasoissa on miljardien eurojen arvosta arvokkaita raaka-aineita, kuten elektroniikkateollisuuden tarvitsemia ja EU:n kriittisiksi määrittelemiä metalleja. Esimerkiksi Kokkolan Bolidenin sinkkitehtaan jätteestä syntyneen kuuden miljoonan tonnin jarosiittikasan arvioidaan yksistään sisältävän lähes kahden miljardin euron arvosta erilaisia metalleja. Miten tämä aarre voitaisiin hyödyntää? Sitä tutkitaan nyt, ja sen toivotaan tuovan uutta teollisuutta ja työtä. maa Aarrekasojen AHJ1703_1-48.indd 2 7.2.2017 12:24:18
• Tyo?ympa?risto? 3-17.indd 1 1.2.2017 14.55 16.02.2017 3 PÄÄ K I R J O I T U S Yhdysvaltalaiset valitsivat itselleen presidentin, jota voi lievästi sanottuna pitää arvaamattomana. Venäjän naapurina suomalaiset ovat tottuneet tulemaan toimeen kansainvälisiä sopimuksiakin rikkovan ja venyttävän suurvallan kanssa. Nyt koko maailma seuraa, löytävätkö Donald Trump ja Vladimir Putin toisensa. Ja jos kyllä, niin mitä siitä seuraa. Monet ovat löytäneet Trumpin virkaanastujaispuheesta yhtymä­ kohtia jopa itsensä Adolf Hitlerin käyttämään kieleen ja puheisiin. Hitlerin propagandakoneisto oli vertaansa vailla. Trumpia puolestaan auttavat nykyaikaiset viestintäkanavat, kuten sosiaalinen media, jolla voi pitää suoraa yhteyttä kansalaisiin ja niihin, jotka jakavat hänen ajatusmaailmansa. Trumpin koneiston myötä julkiseen keskus­ teluun ovat tulleet vaihtoehtoiset tosiasiat. Koko hänen vaalikampanjansa perustui niille; jos ei suoranaisille valheille, niin ainakin populistisille puolitotuuksille. Trumpin valinta oli monelle yhtä suuri yllätys kuin Britannian päätös lähteä EU:sta. Molempien vaalien tulos kertoo samasta ilmiöstä. Liian moni länsimaissakin kokee turvattomuutta ja osattomuutta moni­ mutkaisessa maailmassa. Tämä ilmiö ruokkii muukalaisvihaa ja vihapuhetta. Toisaalta niin Trump kuin brexitkin pakottavat koko maailman terästämään ajatuksiaan siitä, millainen politiikka tähän on johtanut. Mitkä asiat ruokkivat ja pönkittävät populismin ja ääriajattelun lisääntymistä? Euroopan maissa on paljon ääriliikkeitä, jotka jakavat Trumpin ajatusmaailman ja päämäärät vanhojen vallanpitäjien syrjäyttämisestä. Trumpin valinta, ja jo sitä ennen eurooppalaisen äärioikeiston nousu, saa vakaan ja tosiasioihin perustuvan perinteisen demokratian tuntumaan suorastaan riemukkaalta vaihtoehdolta. Suomessakin saatamme soimata pitkän poliittisen uran tehneitä itsekkäästä äänestäjien peesailusta. Poliitikkoa ohjaa aina hienoinen pelko paikkansa menettämisestä seuraavissa vaaleissa. Tämä kuitenkin kuuluu osana vakaaseen demokratiaan. Valtansa menettämistä terveellä tavalla pelkäävä, hieman väritönkin poliitikko on kuitenkin turvallisempi vaihtoehto kuin valtaan valittu upporikas johtaja, jonka elämää ei hetkauta mikään. Ei se, että äänestäjät hänet hylkäävät, tai että hän joutuu joskus vallastaan luopumaan. Siinä välissä hän voi kuitenkin ehtiä tehdä melkoista tuhoa. Vaihtoehtoinen maailma PUHEENAIHE 4 Aikuiskoulutus avaa tien uuteen ammattiin 7 Vientivetoinen palkkamalli vaatii keskustelua AMMATTILAINEN 9 Juhani Jääskelä Asettaja Fiskars Finland Oy, Billnäs TOIMIJA 18 Jouni Mielonen Pääluottamusmies Kiitokori Oy, Kausala HARRASTUS 34 Janne Nikula ja Teuvo Haverinen Darts 28 Laivojen akseligeneraattorit tuovat työtä Vaasaan 35 Ett slut på ”kvinnolönerna” och ”karajobben” HAE LIITON LOMAVIIKKOJA! 38 Metalliranta-viikkojen arvonta 45 Lomaosakkeiden haku 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 20 TEOLLISUUSLIITTO UUSI! 22 LIITTOFUUSIO 24 TAUKO 27 PÄIVYSTÄJÄ 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Työsuojelukurssilla korostui yhteistyön merkitys.” XXXX XX 3 34 28 17 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Trumpin valinta ja brexit pakottavat miettimään, mikä niihin johti.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 020 77 41234 040 661 8743 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N V A LO K U V A JU ST IN E SA LM IN E N K U V A N K Ä SI TT E LY TA IN A IL O M Ä K IV IR TA S I S Ä LTÖ AHJ1703_1-48.indd 3 7.2.2017 12:24:24
• 3 16.02.2017 KOULUTUS Työpäivinä selviää helpommalla, Henri Nyström vertaa aikuisopiskelua työn­ tekijän arkeen. 31­vuotias raskaankaluston me­ kaanikko päätti reilut kaksi vuotta sitten pyrkiä uudelleen opiskelemaan. – Olin tehnyt ammattikoulun jälkeen samoja hommia Scan­Autolla kymmenisen vuotta. Tyk­ käsin työstäni, mutta siinä ei oikein ollut haastet­ ta. Tulevaisuus olisi ollut yhtä ja samaa. Muuhun vaaditaan korkeakoulututkintoa. Varsinaisen sysäyksen Nyström sai, kun hänen työpaikkansa osallistui palvelun kehittämiseen. – Oli kiva päästä vaikuttamaan asioihin. Huo­ masin, että tämähän olisi kivaa. Tätä voisin tehdä työkseni. Ensimmäinen etappi oli läpäistä Lahden am­ mattikorkeakoulun pääsykokeet. Nyström aloitti pääsykoekirjojen lukemisen reilut puoli vuotta aiemmin. Ammattikoulun käyneelle etenkin fy­ siikka tuotti hankaluuksia. Onneksi työpaikan insinöörikaverit auttoivat pänttäämisessä, mies kehuu. Aikuiskoulutus vaatii sitkeyttä Aikuiskoulutustuen kestoa ja määrää leikattiin vuoden alusta, mutta tukea ei suunnitelmista huolimatta muutettu lainapohjaiseksi. Aikuiskoulutustuella opiskeli viime vuonna 23 480 ihmistä, joista liki 3 000 tekniikan ja liikenteen aloilla. Heistä yksi on mekaanikko Henri Nyström. V E IJ O R U O TA N E N P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Jos Nyström olisi hakenut ja päässyt opiskelemaan oman alansa jatkotutkintoa, osa kurs­ seista olisi katsottu suoritetuiksi hänen työkokemuksensa perus­ teella. Mies valitsi vaikeamman tien. Hän opiskelee konetekniikan insinööriksi (AMK). – Ajattelin, että konetekniikkaa ja mekatro­ niikkaa lukemalla on enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Autopuoli olisi tuntunut liian helpolta. Tärkeintä Nyströmille on erottua työelämässä. Ammattikoulutaustaisia hakijoita riittää, mutta harvalla on jatkotutkinto. Hän huomauttaa, että opinnot pystyy nivomaan autoalallekin. – Koko ajan tulee esille jotain uutta ja mielen­ kiintoista. Otin ylimääräisenä kurssina palvelu­ muotoilun. Se sopii esimiestehtävän tueksi monella työpaikalla. BIRGITTA SUORSA / UP AHJ1703_1-48.indd 4 7.2.2017 12:24:28
• 16.02.2017 3 LI N JA U S Henri Nyström esittelee ryhmänsä ohjelmoitavaa kiertyvänivelistä robottia Lahden ammattikorkeassa. ”Kokemuksesta on hyötyä tietojen soveltamisessa, mutta kirjoja pitää päntätä kunnolla.” V E IJ O R U O TA N E N Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 ? KOKEMUS AUTTAA Konkarina opintojen aloittaminen lukiosta valmistuneiden kanssa saattaa kuulostaa hankalalta. Henri Nyström naurahtaa, että hän ei ole edes vanhin. Viiden konkarin joukossa on yksi 40-vuotias. – Kokemuksesta on hyötyä tiedon soveltamisessa. Viime vuonna rakennettiin ryhmätyönä yksi sähkökeskus laitteeseen. Tiedän osat ja miten sähkö toimii, joten rakentaminen oli helppoa. Nuoremmat seurasivat sivusta, mutta he osasivat laskea paremmin, mitä laitteen sisällä tapahtuu. Ryhmässä on eritasoisia opiskelijoita, mutta porukka tukee toinen toistaan. Kun mekaniikkalaskennan tentti ei mennyt kaikilta ensimmäisellä kerralla läpi, edistyneemmät pitivät muille opintopiiriä. – Meistä aika moni oli pudonnut kärryiltä, kun mitään tukiopetusta ei ole. ? TAVOITTEET KORKEALLA Kotitehtävien lisäksi aikaa menee matematiikan ja fysiikan opintojen kiinni saamiseen. Parhaiten Nyström sanoo saaneensa muita kiinni hankkimalla muun muassa lukiokirjoja ja opiskelemalla niistä. – Jos aikuiskoulutukseen aikoo, niin motivaation pitää olla kohdallaan. Opiskeluun pitää sitoutua, muun elämän voi unohtaa. Tavoitteet täytyy pitää korkealla. Opinahjossa vierähtää päivittäin aikaa tunti to lkulla. Puheet leppoisasta opiskelijaelämästä Nyström kuittaa nauraen: – Koulupäivät ovat pahimmillaan aamukahdeksasta iltakuuteen tai -seitsemään. Ja kun kotiin pääsen, niin kyllä siinä joskus kymmenen, yhdentoista aikaan vielä kirjan ääressä ollaan. Joskus on työelämää ikävä, mies hymähtää. Kavereitaan Nyström ei juuri näe. – Opiskelukavereitakin näkee vain, kun he ovat nenä kiinni kirjassa, mies tuumii. ? MENOT KURIIN Aikuisopintotukea Nyström saa bruttona 2 300 euroa kuukaudessa. Sillä pärjää hänen mukaansa, kun pudottaa kulut mahdollisimman alas. Auto jäi seisokkiin, eikä vaatteita osteta noin vain. Pari kertaa kuussa Nyström käy työpaikallaan. – Käyn tekemässä samaa hommaa kuin aiemminkin. Hän kehuu, että tällä tavoin opiskelumotivaatio pysyy yllä ja talous kunnossa. Aikuiskoulutustukea mies saa kaikkiaan 19 kuukautta. Se ei riitä millään nelivuotiseen tutkintoon. – Ajattelin suorittaa tutkinnon kolmessa vuodessa. Tätä vauhtia se onnistuu. Kun tiesin hakevani opiskelemaan, tein hurjasti päivystyksiä ja ylitöitä, jotta opintorahasta tulisi parempi. Nyt yritän saada säästöön kesätöistä mahdollisimman paljon, jotta saisin niillä opinnot päätökseen. Opinnäytetyönsä hän toivoo pääsemään tekemään palkallisena. – On vähän liian aikaista miettiä, kuinka rahoitan loppuopinnot. Kyllä sitä jotain keksii. Aikuiskoulutustuki ? ? Aikuiskoulutustukea voi saada, kun työhistoriaa on kertynyt yhteensä 8 vuotta Suomessa, muussa EUtai ETA-maassa tai Sveitsissä. Yrittäjyys lasketaan mukaan työhistoriaan. ? ? Tuen kesto laski vuoden alusta 15 kuukauteen. Muutos koskee uusia päätöksiä. Kaikkia tukikuukausia ei tarvitse hakea kerralla. ? ? Elokuun alusta tuen määrä vähenee. Alle 3 000 euron palkkatuloa saaneilta pudotus on noin 60 euroa ja muilla 100–185 euroa kuukaudessa. ? ? Soviteltua aikuiskoulutustukea voi hakea, jos opiskelu on osa-aikaista tai kestää alle 2 kuukautta. Tällöin Kelalta voi hakea opintolainalle valtiontakausta. www.koulutusrahasto.fi, www.kela.fi Sillä, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK jättäytyi pois työmarkkinapöydistä ja lopetti keskitettyjen työmarkkinasopimusten teon, voi olla monenlaisia seurauksia. Ei ole kovinkaan vähäpätöinen kysymys, millainen vaikutus päätöksellä voi olla. Jatkossa työehtosopimusneuvottelut käydään liittojen tasolla, ei enää keskusjärjestöjen ohjauksessa. Monet keskitetyt ratkaisut ja työehtosopimukset on hyväksytty Metalliliitonkin hallinnossa siksi, että varsinaisten työehtojen lisäksi samassa paketissa on päätetty laajemmin yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen liittyvistä asioita. Esimerkiksi työttömyysturvan parantamisesta tai muista sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä sekä verotuksesta. Tulevaisuudessa näitä Metalliliiton jäsenille ja ylipäätään työväestölle elintärkeitä asioita ei enää työmarkkinapöydissä käsitellä. Samalla voi myös heiketä poliittisten päättäjien kiinnostus ja sen myötä taito työmarkkina-asioissa, millä voi olla negatiiviset vaikutukset työelämään liittyvän lainsäädännön kehittämisessä. Kehitys voi johtaa jopa työmarkkinakierrosten radikalisoitumiseen, kun neuvotteluissa päätetään enää yksinomaan työehtoihin liittyvistä asioista, eikä taustalla ole esimerkiksi SAK:ssa päätettyä yhteistä linjaa. Jotta liittojen hallinnot hyväksyvät sopimukset, niiden on sisällettävä parannuksia työehtoihin. Näin siksi, koska muuta porkkanaa ja joustoa neuvottelijoilla ei ole käytettävissä. Ammattiyhdistysliikkeessä kannattaa nyt pohtia, millä tavalla talouteen yleisesti sekä tulonjakoon tai sosiaalipolitiikkaan tulevaisuudessa vaikutetaan. Vaikka keskitetyt ratkaisut katoavat, nämä asiat ovat edelleen tärkeitä liittojen jäsenille. Työehtoneuvottelut voivat radikalisoitua RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1703_1-48.indd 5 7.2.2017 12:24:28
• 3 16.02.2017 KUNTOON! Matka hyvään kuntoon -kampanja kannustaa työyhteisöt matkalle kohti hyvinvoivaa ja tuloksellista työpaikkaa. Kampanjarekka kiertää eri puolilla Suomea keväällä 2017. Varaa jo nyt paikka Kehon kuntoindeksi -testeihin itsellesi ja työporukallesi! Kampanjan järjestää Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma yhteistyössä Elon, Eteran, Kevan, Melan, Työelämä 2020 -hankkeen, Suomen Yrittäjien ja Liikunnan aluejärjestöjen sekä laajan toimijaverkoston kanssa. www.matkahyvaankuntoon.fi SEURAAVASSA AHJOSSA Jatkuva kiire syö miestä ja naista. Kiire tärvelee terveyttä ja työn tuotosta. Rauhallisemmin hyvä tulisi. Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihin! Helsingin ja Uudenmaan aluetoimiston väki Museolla tavataan JUHLAVUOSI Työväenmuseo Werstaan näyttelyissä käsitellään itsenäisyyden juhlavuonna kansanvallan, vapauden ja vaikuttamisen teemoja. Vuosi huipentuu 28. marraskuuta Vapauden museon avautumiseen, kun laki kahdeksan tunnin työpäivästä täyttää sata vuotta. Venäjän vallan alla eläneestä luokka yhteiskunnasta on sadassa vuodessa onnistuttu rakentamaan vapaa ja tasa-arvoinen hyvinvointi valtio. Suur näyttelyn näkökulma on tavallisen kansan kamppailuissa vapauden, itsenäisyyden ja hyvinvoinnin puolesta. www.tyovaenmuseo.fi K IR S TÖ R M Ä N E N -P E TM A N 6 3 16.02.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Ahjo perustettiin Metalliliiton jäsenlehdeksi vuonna Direktio-oikeus tarjoaa valtuuksia Verovapaa korvaus oman auton käytöstä työmatkaan/km on enintään Perävaunun kuljettamisesta saa lisäksi korvausta/km Moottorikelkalla km-korvaus on enintään Mopolla puolestaan Minkä maan kansallislaulu on sanaton? Korkeushypyn ME (Javier Sotomayor 1993) on o 1925 o osakkeenomistajalle o 41 snt o 3 snt o 29 snt o 10 snt o Kanadan o 215 cm o 1937 o työnantajalle o 43 snt o 5 snt o 37 snt o 17 snt o Ranskan o 225 cm o 1949 o työntekijälle o 45 snt o 7 snt o 65 snt o 21 snt o Intian o 235 cm o 1958 o yksityisyrittäjälle o 47 snt o 9 snt o 101 snt o 26 snt o Italian o 245 cm OIKAISU Olitko sitä mieltä, että tämän kevään kuntavaalit kyllä pidetään huhtikuussa? Onneksi olkoon, olit oikeassa! Viimeksi nimittäin Metallivisan vastauksissa väitimme virheellisesti, että ne pidettäisiin toukokuussa. Vaali päivä on 9.4. ja ennakkoäänestys 29.3.–4.4. Toimitus pahoittelee virhettä. Tikkurila, kauppakeskus Tikkuri, Asematie 4–10, käynti Vehkapolulta Avoinna ma–pe klo 8.20–12 ja 13–16 Täsmätietoa Eläketurvakeskuksen uudet esitteet tarjoavat tietoa eläke-etuuksista eläkeuudistuksen jälkeen. tyoelake.fi > Uutiset > Uudistuneista esitteistä päivitetty tieto Lieksan Autokorjaamotyöväen ao. 341 4 jäsentä ??? Lieksan metallityöväen ao. 153 PURKAUTUNUT ”Me otamme vallan niiltä, jotka esittävät kaavioita hallitsematta prosesseja, joiden mukaan satavuotiasta Suomea kuuluu johtaa kuin liukuhihnaa, jotka eivät usko ihmiseen. Niiltä, jotka antavat kaikelle hinnan, eikä millekään arvoa.” SDP:n uusi puoluesihteeri Antton Rönnholm 4.2. M E TA L L I V I S A AHJ1703_1-48.indd 6 7.2.2017 12:24:33
• 16.02.2017 3 SEURAAVASSA AHJOSSA Jatkuva kiire syö miestä ja naista. Kiire tärvelee terveyttä ja työn tuotosta. Rauhallisemmin hyvä tulisi. Huoltosuhde huolettaa Tarina kilpikonnasta ja jäniksestä on kaikille tuttu. Kilpikonna voitti, kun jänis huristi milloin missäkin. Samanlaiselta kilpajuoksulta näyttää Suomen kestävyysvajeen paikkaus. Ongelma on siinä, että meillä on liian vähän työikäisiä ihmisiä. Vuonna 2000 huoltosuhteen hoitamiseksi riitti sata työikäistä yhteensä 50 lasta ja vanhusta kohti. Nyt sama määrä tarvitaan 60 hoivattavaa kohden, reilun kymmenen vuoden kuluttua määrä on 70. Kun työttömyys otetaan lukuun, sataa työssä käyvää kohden huollettavia oli kolme vuotta sitten 141. Kummemmastakin on selvitty, mutta hoivattavista valtaosa on vanhuksia eikä lapsia, jotka varttuessaan tulisivat työelämään. Vanhusten osalta huoltosuhde jatkuu loppuun saakka. Suomessa hoitoja hoivamenoja on ryhdytty raakkaamaan ennakolta soteuudistuksella. Maakuntatasolle tulee erilaisia rajoittimia menojen kasvun hillit semiseksi. Hyvä niin, mutta silti laskua kertyy. Veroeuroja sote-palveluihin ja muihin menoihin kuvittelisi riittävän, kunhan tuotanto ja tuottavuus kasvavat. Japanissa on saatu esimakua, että tuotannon kasvu ei yksin riitä. Talousr omahduksen jälkeen maan bruttokansantuote on noussut kohisten työikäistä väestöä kohden. Kun BKT suhteutetaan koko väestöön, kasvu on vain piirun verran parempi kuin ennen romahdusta. Kasvu ei riitä tarvittaviin palveluihin. Palkansaajien tutkimuslaitos laski, että Suomessakin käyrät ovat alkaneet kaartua Japanin tavoin. Laskelmat on hyvä tietää, jotta tulevaisuuteen voidaan varautua. Tuotannon ja tuottavuuden kasvu eivät yksin riitä. Tarvitaan lisää työntekijöitä, eli työttömille töitä ja maahanmuuttajat töihin. Palkka tasokin on syytä pitää terveenä, sillä asiallisista palkoista kertyy veroeuroja sote-laskun maksuun. Toisaalta kannattaa pitää pieni epäilys hereillä, sillä monet ennusteet ovat menneet pieleen. Suomen piti vanhentua Euroopan maista ensimmäisenä. Kuitenkin Italia, Saksa ja Kreikka ajoivat ohi, koska Suomessa syntyvyys pysyi pitkään hyvällä tasolla. TA LO U S ”Hoivattavista valtaosa on vanhuksia eikä lapsia, jotka varttuessaan tulisivat työelämään.” B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 SAK: Kiky kohentaa ripeästi kilpailukykyä TYÖMARKKINAT SAK:n mukaan Suomen kil­ pailukyky kohenee nyt ripeästi, osoittaa tulo­ ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan helmikuun alussa julkistama raportti. – Tänä ja ensi vuonna yksikkötyökustan­ nukset alenevat Suomessa yhteensä pro­ sentilla, kun ne euroalueella nousevat 2,5 prosenttia. Suhteessa Saksaan kilpailukyky paranee jopa seitsemän prosenttia vuosina 2013–2018, huomauttaa SAK:n pääekono­ misti Ilkka Kaukoranta. Yksikkötyökustannukset kasvoivat viime vuonna Suomessa muuta euroaluetta hitaam­ min, ja kilpailukykysopimuksen myötä kil­ pailukyvyn paraneminen nopeutuu. Kaukoranta painottaa kuitenkin, ettei työ­ markkinasopimus yksin riitä palauttamaan talouskriisissä menetettyä kilpailukykyä. – Vain työvoimakustannuksiin keskitty­ misen sijaan hallituksen on huolehdittava muistakin kilpailutekijöistä kuten tutkimuk­ sesta, tuotekehityksestä ja osaamisesta. PALKAT Teollisuuden palkansaajat TP toivoo Suomen uuden vientivetoisen palkkamallin osalta laajaa eri osapuolten välistä keskuste­ lua. TP painottaa, että mallin rakentamises­ sa mitään palkansaajatahoa ei ole tarkoitus sysätä syrjään. – Uusi vientivetoinen palkkamalli on herättänyt kysymyksiä ja epäluuloa muun muassa julkisen sektorin piirissä. Huolta on kannettu etenkin palkkatasa­arvon ja eri sektorien välisen tasavertaisen kehityksen kohtalosta. Haluan tähdentää, että ei tässä mitään kahden kerroksen väkeä tai äänet­ tömiä yhtiömiehiä olla palkansaajapuolelle rakentamassa, TP:n puheenjohtaja Samu Salo sanoo. Salon mukaan eri tahojen esittämien epäi­ lyjen hälventäminen edellyttää mallin hyvis­ tä puolista keskustelua, jonka lopputulokse­ na toivon mukaan syntyy yhteinen näkemys uuden palkkamallin perusteista. – TP:n näkemyksen mukaan Suomen kil­ pailukyvyn parantaminen kaipaa joka tapa­ uksessa pitkäjänteistä ajattelua ja asennetta. Vain viennin kilpailukyvyn mukaan asetettu kustannuskehitys on kestävä koko kansanta­ louden kannalta. Tämä on perusta sille, että TP:n jäsenliitot pitävät vientivetoista mallia parhaana Suomen tulevaksi työmarkkina­ malliksi, Salo toteaa. Ahjo perustettiin Metalliliiton jäsenlehdeksi vuonna Direktio-oikeus tarjoaa valtuuksia Verovapaa korvaus oman auton käytöstä työmatkaan/km on enintään Perävaunun kuljettamisesta saa lisäksi korvausta/km Moottorikelkalla km-korvaus on enintään Mopolla puolestaan Minkä maan kansallislaulu on sanaton? Korkeushypyn ME (Javier Sotomayor 1993) on o 1925 o osakkeenomistajalle o 41 snt o 3 snt o 29 snt o 10 snt o Kanadan o 215 cm o 1937 o työnantajalle o 43 snt o 5 snt o 37 snt o 17 snt o Ranskan o 225 cm o 1949 o työntekijälle o 45 snt o 7 snt o 65 snt o 21 snt o Intian o 235 cm o 1958 o yksityisyrittäjälle o 47 snt o 9 snt o 101 snt o 26 snt o Italian o 245 cm TP: Uusi palkkamalli vaatii laajan keskustelun TP:n mukaan uusi palkkamalli oikein toteu­ tettuna vahvistaa julkisen sektorin rahoitus­ pohjaa, parantaa työllisyyttä ja mahdollistaa reaalipalkkojen suotuisan kehityksen. Tuek­ seen malli tarvitsee investointeja ja erityisesti panostuksia tuotekehitykseen ja osaamiseen. Palkkamallin rakentamisen tiellä on usei­ ta epävarmuustekijöitä, joita on syytä purkaa. TP kaipaa Sipilän hallitukselta selkeää kantaa paikallisen sopimisen kehittämiseen ja työeh­ tosopimusten yleissitovuuteen. TP muistuttaa, että työmarkkinajärjestöt ryhtyivät valmiste­ lemaan pidempiaikaista uutta palkkamallia maan hallituksen toiveesta. – Vähimmäisvaatimus palkkamallista sopi­ miselle on, että hallitus itse toimii viime vuonna sovitun kilpailukykysopimuksen mukaisesti, Salo sanoo. TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT n jäsenliittojensa yhteistyöja vaikuttamis järjestö n tehtävänä edistää teollisuuden ja sen työntekijöiden hyvinvointia n jäseninä 18 ammattiliittoa kolmesta keskusjärjestöstä n liittojen aloilla noin 750 000 palkansaajaa www.teollisuudenpalkansaajat.fi Kaukoranta torjuu Talouspolitiikan arvi­ ointineuvoston raportista heränneen kritiikin siitä, että lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopi­ mus heikentää julkista taloutta. – Vientiä vauhdittavan kilpailukykyso­ pimuksen yhdistäminen kysyntää tukevaan veropolitiikkaan on hyvä ratkaisu. Ilman ve­ ronkevennyksiä kiky olisi lyhyellä aikavälillä vähentänyt kotimaista kulutusta ja sitä kautta myös työllisyyttä. Työllisyyden parantaminen oli tässä tilanteessa julkisen talouden tasapai­ nottamista kiireellisempi tavoite. Alkaneesta talouskasvusta huolimatta työl­ lisyystilanne jatkuu vaikeana: työttömyysas­ teen arvioidaan pysyvän myös ensi vuonna yli kahdeksassa prosentissa. – Hallituksen kehysriihen ykköstavoitteen on ehdottomasti oltava työllisyyttä tukevissa positiivissa uudistuksissa. Aikuiskoulutuksen kehittäminen, perhevapaauudistus ja jousta­ vampi työttömyysturva ovat askelia oikeaan suuntaan, Kaukoranta linjaa. P U H E E N A I H E AHJ1703_1-48.indd 7 7.2.2017 12:24:33
• 3 16.02.2017 Talousvuosi 2017 on käynnistynyt valoisissa merkeissä. Viime vuonna Suomen talouden kasvu kiihtyi ja työttömyys kääntyi viimein laskuun. Monet merkit viittaavat siihen, että lähitulevaisuudessa saamme nauttia vahvistuvasta noususuhdanteesta. Erityisesti investointien kasvun edellytykset näyttävät hyviltä. Suomen taloudessa investoinneilla on tärkeä rooli suhdanteiden ja työttömyyden määrittelijänä. Talouden investointiaste ja työttömyysaste ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä käänteisesti: kun inves­ tointiaste on laskenut, on työttömyysaste noussut ja kun investointiaste on noussut, työttömyysaste on laskenut. Viime kuukausina rakennus investoinnit ovat toimineet Suomen talouskasvun veturina. Tilastojen perusteella seuraavaksi kasvu on tarttumassa teolli suuden investointeihin. Tärkeä ennusmerkki teollisuuden inves­ tointien piristymisestä on toimialojen tuotantokapasiteetin käyttö asteen nousu viime kuukausina. Sekä Elinkeinoelämän keskusliiton laatiman yritysten luottamusindikaattorin että Tilasto­ keskuksen teollisuustuotannon kehitystä kuvaavan tilaston mukaan kapasiteetin käyttöaste on saavuttanut korkeimman tasonsa sitten vuoden 2008. Mitä pidempään käyttöasteen kasvu jatkuu, sitä todennäköi sempää on, että teollisuusyritykset alkavat kärsiä liian vähäisestä kapasi­ teetista. Tällöin yritysten on ryhdyttävä investoimaan, jotta ne pystyvät vastaamaan kysynnän kasvuun ja kasvattamaan tulojaan. Kun yritykset investoivat, ne tuottavat talouteen uusia rahavirtoja ja kysyntää. Ensiksi kysyntä kohdistuu investointihyödykkeisiin, mutta investointitoimialojen maksamien palkkojen kautta kysyntää syntyy myös kulutushyödykkeiden markkinoille. Näin investoinneista muodostuu talouteen positiivinen kysyntäsykäys, joka hyödyttää lopulta lähes kaikkia toimialoja jalostuksesta palveluihin. Koska investointitoimialat ovat useimmiten hyvin työvoima­ intensiivisiä, eli tuotanto niillä työllistää voimakkaasti, investointi­ en kasvu näkyy nopeasti koko talouden tasolla työllisyyden kasvuna ja työttömyyden alenemisena. Kun kysyntää valuu muille toimi­ aloille, myös niiden edellytykset työllistää paranevat. Tämä selittää investointien ja työttömyyden vahvan käänteisen suhteen. Mitä nopeammaksi investointien kasvu kiihtyy, sitä useampi työtön tulee löytämään työtä tämän vuoden aikana. Monta vuotta kestäneen työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jälkeen investointivetoinen kasvu on enemmän kuin tervetullut ilmiö. Uusi kolumnisti Jussi Ahokas on toiminut sosiaalija terveysalan kattojärjestön SOSTEn pääekonomistina vuodesta 2014. Hänen tehtäviinsä kuuluvat talouden ja työmarkkinoiden seuranta, talouspolitiikan arviointi sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteen tarkastelu. Hän on aiemmin toiminut tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa ja on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 Työsuojeluun ohjeita verkossa turvallinentyopaikka.fi ? ? Teknologiateollisuuden liitot tarjoavat uudella työsuojelu sivustolla apuvälineitä työsuojelua koskevaan lainsäädäntöön ja sopimuksiin. Sivustolle on koottu työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä, sopimuksia ja ohjeita, ja niitä selventämään on tehty kaavioita ja selityksiä. Investoinnit taltuttavat työttömyyden ”Mitä enemmän investointeja, sitä useampi löytää työtä.” JUSSI AHOKAS SOSTEn pääekonomisti SUOMEN KULLANTUOTANTO ON PUHDASTA Ahjossa 2/2017 kerrottiin kullan tuottamisesta ilman syanidia. Erittäin ansiokasta tutkimusta Lappeenrannan Teknillisessä yliopis­ tossa! Juuri syanidin käyttö maailman kultakaivoksilla on onnetto­ muustilanteissa aiheuttanut mittavat ympäristövahingot. Riskit ovat valtavat myös Suomen kalliokultakaivoksilla. Vaikka kaivostoimintaa miten valvotaan, niin onnettomuuden mahdollisuus on olemassa. Kultaa tuotetaan maailmalla myös ilman kemiallista rikastamista. Myös meillä Suomessa. Huuhdonta­alueilla toiminta on tarkoin säädeltyä ja valvottua. Lapin kaivospiireillä kulta tuotetaan veden ja painovoiman avulla. Vesi otetaan luonnosta ja kierrätetään saostusaltaissa. Maa­ainekset erotellaan pois ja vesi palautetaan takaisin käyttöön. Altailta ylimää­ räinen vesi palaa varmasti puhtaana luontoon. Ei ole, eikä tule vastaavia ongelmia kuin esimerkiksi Talvivaarassa. Eikä kullan erottelussa käytetä mitään myrkyllisiä kemikaaleja. Nyt kuitenkin tämä varmasti puhdas kullantuotanto on päätetty ajaa alas kaivoslain uudistuksen yhteydessä. Kullantuotannossa on Lapissa paljon alan ammattilaisia, joiden työ ja ammatti on päätetty lopettaa. Lapin kullan ympärille on lisäksi syntynyt paljon yrityksiä ja työpaikkoja. Näiden yritysten toiminta on vaarassa loppua. Suomella ei olisi varaa menettää yhtään työpaikkaa, eikä vero­ ja matkailutuloja, jotka ovat muun muassa Lapin maakunnalle tärkeitä. Kuten myös sille yhteiselle kakulle, mitä viisaat kansantalouden tuotoksi kutsuvat. Koneellisen kullankaivuun lopettamista on perusteltu koneiden luonnolle aiheuttamilla vahingoilla. Kuitenkin kaivospiireillä on velvollisuus maisemoida kaivetut alueet. Ja niin on tehtykin. Tätä valvotaan Metsähallituksen toimesta, jonka alueella kaivospiirit sijaitsevat. Kaivospiirien vakuusmaksut ovat sen verran isot, ettei kullankaivajilla ole varaa jättää alueitaan hoitamatta. Maisemoidut alueet ovat takaisin luonnontilassa muutaman vuoden päästä. Purot, jos niiden paikkaa pitää siirtää kaivuun ajaksi, palautetaan entisille paikoilleen. Jos ei tiedä, että paikalla on kultaa joskus kaivettu, niin luonnosta sitä ei erota. Paikalle ei jää valtavia kaivosmonttuja, eikä kaivoskäytäviä jälkipolvien harmiksi. Metallialan ammattilaisia nämä Lapin kullankaivajat! HANNU KOSONEN Metalliliiton vapaajäsen Lappeenranta AHJ1703_1-48.indd 8 7.2.2017 12:24:46
• 16.02.2017 3 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N K U V A K A R I H U LK K O A M M AT T I L A I N E N 9 ASETTAJA JUHANI JÄÄSKELÄ, 59 TYÖPAIKKA Fiskars Finland Oy, Billnäs ”Yövuoro on paras” Mitä työhösi kuuluu? Pääasiassa huollan muovipuolen koneita, sitä olen tehnyt viimeiset 30 vuotta. Autan myös muita, jos tulevat jotain kysymään. Osaan käyttää kaikkia koneita. Kauanko olet ollut firmassa? 43 vuotta, tulin taloon 16­vuotiaana. Voin jatkaa vaikka 68­vuotiaaksi, jos pysyn kunnossa. Millainen koulutus sinulla on? Peruskoulupohjalta aloitin, sen jälkeen olen käynyt joitakin työnantajan järjestämiä kursseja. Mikä työssäsi on mukavaa? Päivittäinen vaihtelevuus. Ja se, että pystyy itse vaikuttamaan siihen, mitä tekee. Mikä on ikävää? No ehkä se, että koneet ovat korkeita ja minä lyhyt. Sitten pitää vain ottaa jakkara alle, jos ei ylety. Millaiset työajat sinulla on? Keskeytyvä kolmivuoro eli viikonloput vapaat. Tykkään siitä. Yövuoro on paras, koska silloin on rauhallista, ei samanlaista häslinkiä kuin päivällä. Millainen on hyvä pomo? Rauhallinen ja asiallinen. Sellainen, jolle voi jutella mitä vaan. Mitä odotat tulevaisuudelta? Eläkeikään saakka haluaisin olla töissä, jos antavat olla. Kun ikä alkaa kutosella, niin ei silloin muuallekaan oteta. Terveys ja vointi kun säilyisivät. Mitä puuhailet vapaa-ajallasi? Autoja on mukava värkätä. Vaimon kanssa käymme kävelylenkeillä. AHJ1703_1-48.indd 9 7.2.2017 12:24:52
• JU ST IN E SA LM IN E N 3 16.02.2017 10 T E K S T I JU K K A N O R TI O G R A F IIK K A TA IN A IL O M Ä K IV IR TA Jätekasan salaisuus JAROSIITTI LYIJYÄ 180 000 TONNIA SINKKIÄ 120 000 TONNIA RAUTAA (Fe 2 O 3 ) 1 300 000 TONNIA Kokkolan sinkkitehtaan sivuvirrassa eli jarosiitissa on metalleja arviolta 1,9 miljardin euron edestä. AHJ1703_1-48.indd 10 7.2.2017 12:24:56
• 16.02.2017 3 11 Bolidenin Kokkolan sinkkitehtaan kupeessa kasvaa kuuden miljoonan tonnin vuori, joka kätkee sisäänsä lähes kahden miljardin euron aarteen. Jätekasan salaisuus JAROSIITTI HOPEAA 900 TONNIA INDIUMIA 600 TONNIA GALLLIUMIA 240 TONNIA KULTAA 3 TONNIA AHJ1703_1-48.indd 11 7.2.2017 12:25:01
• 3 16.02.2017 12 T alvimyrsky ryskää Kokkolassa, kun tuuli tuivertaa lähes hurri­ kaanilukemissa Pohjanlahden rantaa. Aluetta halkova Outo­ kummuntie kertoo historiasta ja tehtaan entisestä omistajasta. Bolidenin ja parin kymme­ nen muun yrityksen valtaamalla tehdasalueel­ la työt jatkuvat yötä päivää, sinkkitehtaalla jo vuodesta 1969. Bolidenin 540 työntekijää val­ mistavat Euroopan toiseksi suurimmalla sink­ kitehtaalla sinkkiä ja sinkitystuotteita yli 300 000 tonnia vuodessa. Tehtaan pohjoispuolella, rannan tuntumas­ sa, on valtava kasa. Se on kasvanut 48 vuoden aikana sinkinvalmistuksen jätteestä eli jaro­ siitista. Jarosiitti on monimutkainen yhdiste, jossa on pääasiassa rautaa ja rikkiä. Kiinnostavinta on, että jarosiittikasaan on piiloutunut metalleja, joiden arvoksi Teknolo­ gian Tutkimuskeskus VTT laski 2,5 miljardia Yhdysvaltojen dollaria eli lähes 2 miljardia eu­ roa. Laskelman perusteena olivat kasan sisältä­ mien metallien markkinahinnat vuonna 2012. Eikä tässä kaikki: Suomessa on useita suu­ ria rikastushiekka­ ja kuonakasoja, joiden si­ sällöstä ei ole tarkkaa tietoa. Euroopassa on 5–10 Kokkolan vuoren kokoista ja suunnilleen samansisältöistä aarretta. SATOJA TONNEJA ARVOMETALLEJA Tässä tarinassa emme puhu jätteestä vaan si­ vuvirroista. Kyse on asennemuutoksesta. Yhä useampi jätteenä pidetty aine tai osa siitä voi­ daan nykytekniikalla kierrättää eli jalostuksen kautta ottaa uudelleen hyötykäyttöön. Metallit ovat jarosiitissa joko puhtaina hiuk­ kasina tai erilaisina kemiallisina yhdisteinä. Ongelma on se, kuinka jarosiittiin eri tavalla liittyneet metallit saadaan tehokkaasti ja talo­ udellisesti irti. Koska jokaisella metallilla on oma tapa sitoutua jarosiittiin, ja ne käyttäyty­ vät muun muassa eri lämpötiloissa eri tavoin, tarvitaan jokaisen metallin irrottamiseen oma prosessi. Tavoitteena on luoda taloudellisesti kannattava kokonaisprosessi, jossa saadaan kaikki metallit irti. Noin kuuden miljoonan tonnin kasassa on arvioitu olevan esimerkiksi lyijyä 180 000 tonnia ja jalostuksen jälkeen sinkkiäkin vielä 120 000 tonnia. Arvometallien määrät ovatkin huomattavasti pienempiä: hopeaa 900 tonnia ja kultaa 3 tonnia. Onpa kasassa vielä muu­ tamia elektroniikkateollisuuden kaipaamia EU:n määrittelemiä kriittisiä metalleja kuten indiumia 600 tonnia ja galliumia 240 tonnia. Kokkolan jarosiittivuoren hopeapitoisuus on VTT:n julkistamien analyysien mukaan 150 grammaa tonnissa, kun Sotkamo Silverin tun­ netun esiintymän pitoisuus on noin 98 gram­ maa tonnissa. Kullan osalta luvut ovat 0,50 grammaa ja 0,29 grammaa tonnilta Kokkolan hyväksi. Kasan sinkkipitoisuus on kolmin­ ja lyijypitoisuus jopa lähes kymmenkertainen edelleen Kokkolan eduksi. Kriittisten metallien hyödyntämistä ei ole aiemmin pidetty järkevänä, koska niitä on ol­ lut melko hyvin tarjolla, ja niiden pääasialliset tuottajat eli kiinalaisyritykset ovat pitäneet hinnat kurissa ja näin ehkäisseet kilpailijoiden tulon markkinoille. Tilanne on kuitenkin muuttunut. EU:ssa ol­ laan huolissaan Kiinan ylivallasta markkinoilla. Myös EU:n ja Suomen oman ympäristölainsää­ dännön muutosten ennakointi kannustaa sekä metalli­ että kaivosyrityksiä tehokkaampaan raaka­aineiden hyödyntämiseen, pienempiin sivuvirtoihin ja olemassa olevien kuonakasojen hyödyntämiseen. KOKKOLA Raakamalmi 600?000 tonnia/vuosi Tuodaan Kokkolaan Suomesta ja maailmalta Jarosiitti on sinkin rikastuksessa syntynyttä jätettä, joka sisältää pääasiassa rautaa ja rikkiä. AHJ1703_1-48.indd 12 7.2.2017 12:25:09
• 16.02.2017 13 Kasa kasvanut 6?000?000 tonniin vuodesta 1969 Sinkki ja muut metallit 315?000 tonnia/vuosi SIVUVIRTA 185?000 tonnia/vuosi SINKKITUOTANTO Teknologian Tutkimuskeskus eli VTT, Otaniemi: lyijy, sinkki, hopea, kulta ja rauta Aalto-yliopiston hydrometallurgian ja korroosion laboratorio, Otaniemi: gallium ja indium JAROSIITTI TUTKIMUSTOIMINTA Jarosiitti suodatetaan Bolidenin sinkkitehtaan jäteliemestä kiinteäksi kiteeksi. Tutkimuslaborantti Virpi Nevalainen-Vähäaho tarkkailee suodatusprosessia. PÄ IV I K A R JA LA IN E N AHJ1703_1-48.indd 13 7.2.2017 12:25:18
• 3 16.02.2017 14 Huimimmissa visioissa metallien talteenot­ toteknologiaa Suomessa kehitetään niin, että sitä riittää vientiin. Onko prosessilaitteiden tuotanto silloin Suomessa vai hajautettuna ym­ päri maailmaa, on kysymys, johon kellään ei ole vastausta. Yksi mahdollisuus on, että Suomesta viedään pääasiassa alan teknologiaosaamista ja oma laitevalmistus on pientä. VAATIVA KOKONAISUUS Kokkolan jarosiittivuoren hyödyntämismah­ dollisuuksia on tutkittu 1980­luvulla lähtien. Koska kannattavia jalostusmenetelmiä ei ole vuosikymmenten aikana keksitty, koko asia on hautautunut kasan alle. Nyt Bolidenin jarosiitin tutkiminen on osa Tekesin rahoittamaa VTT:n ja Aalto­yliopiston Jarogain­tutkimusprojektia. Sen tavoitteena on tuottaa ratkaisu, jonka avulla arvometallit saadaan talteen jarosiitista niin, että ne voidaan myydä raaka­ainemarkkinoille. Aalto­yliopiston ja VTT:n tutkimusryhmi­ en työnjaossa VTT keskittyy suurten massojen kuten sinkin ja lyijyn irrottamiseen jarosiitis­ ta, ja Mari Lundströmin johtama Aallon ryhmä kriittisten metallien eli pääasiassa indiumin ja galliumin hyödyntämiseen. – Teemme paljon esimerkiksi sähkökemialli­ sia kokeita, liuotuskokeita, analyyseja ja proses­ simallinnusta, Lundström luettelee. Bolidenin tutkimus­ ja kehitysjohtaja Panu Talonen katsoo jarosiittikasan suuntaan varo­ vaisen konservatiivisesti. – Nämä määrät näyttävät helposti suurilta ja niiden hyödyntäminen houkuttelevalta. Jos se olisi helppoa, näitä kasoja olisi kaivettu maa­ ilmalla jo pitkän aikaa, Talonen toppuuttelee. Kokkolassa seurataan VTT:n ja Aalto­yli­ opiston tutkijoiden hankkeita vailla kiirettä. – Olemme avoimia teknologiakehittäjien uusille ajatuksille. Uudet tekniikat kehittyvät hiljalleen, enkä lähde arvioimaan niitä erikseen. Suuret läpimurrot ovat tällä alalla harvinaisia, Talonen sanoo. Sivuvirtojen pienentäminen ja materiaalite­ hokkuus ovat Bolidenillä korkeassa kurssissa. – Haluamme ilman muuta hyödyntää raaka­ aineita mahdollisimman tehokkaasti ja samalla pienentää sivuvirtoja. Sivutuotteita pyrimme myös hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Kaikki tämä pitää kuitenkin tehdä taloudelli­ sesti kannattavasti. Arvokkaiden metallien talteenottoprosessi voidaan tehdä yhden metallin talteenottona ja osana olemassa olevaa tuotantoa. Tämä vaikut­ taa silloin tehtaan nykyisiin prosesseihin. Työt muuttuvat ja niitä voi parhaassa tapauksessa tulla lisää. Sivuvirtojen hyödyntäminen paran­ taa joka tapauksessa materiaalitehokkuutta, on ympäristöystävällistä ja vastuullista toimintaa ja taloudellisestikin perusteltua. Jos sivuvirtakasoja aletaan hyödyntää to­ sissaan, tarvitaan uusia tehtaita. Koelaitokset työllistävät muutamia työntekijöitä, mutta teollisen mittakaavan jalostustehtaat vaativat ainakin kymmeniä työntekijöitä tuotannon eri vaiheisiin. Iso kysymys on, minkä alan toimi­ jat ovat kiinnostuneita investoimaan näihin tehtaisiin? Useimmat asiantuntijat uskovat, että alalle syntyy aivan uusia yrityksiä, koska arvometallien talteenotto sivuvirtakasoista ei välttämättä sovellu metalli­ tai kierrätysalan yritysten toimintaan. Ongelma on myös käsiteltävien massojen koko. Sekä perinteiset metallinkierrättäjät että metalleja jalostavat yritykset käsittelevät te­ hokkailla prosesseilla isoja raaka­ainemääriä, joista saadaan suuria määriä hyödynnettäviä tuotteita. Arvometallien erottaminen kuonaka­ soista on hidasta puuhaa ja ainakin alkuvaiheis­ sa jatkuvaa hienosäätöä vaativa prosessi. Metallijätteen ja ­sivuvirtojen jalostajat, kuten Kuusakoski ja Stena, eivät saa nykyisillä erottelumenetelmillä harvinaisia metalleja irti metalliromusta. Ne ovat erikoistuneet mekaa­ niseen ja magneettiseen erotteluun sekä kullan, hopean ja platinaa talteenottoon. Kriittisten metallien pienet pitoisuudet vaatisivat moni­ vaiheisia kemiallisia prosesseja. PITKÄN TUTKIMUSTIEN YKSI ETAPPI Matkaamme seuraavaksi 500 kilometriä Kok­ kolasta etelään Espoon Otaniemen Vuorimie­ hentielle, Aalto­yliopiston hydrometallurgian ja korroosion laboratorioon. Täällä tutkitaan, miten Bolidenin aarrekasasta voidaan tehok­ kaasti ja taloudellisesti irrottaa siinä olevia arvokkaita metalleja. Professori Mari Lundström pitää kädessään koeputkea, jossa on luunväristä huokoista ainetta ja nestettä. – Tässä putkessa on liuosta, josta hartsi sitoo itseensä arvokkaita metalleja kuten indiumia ja galliumia. Hartsia huuhtelemalla siihen si­ toutuneet metallit voidaan saada talteen, Lund­ ström kertoo. Tutkittava neste on alun perin Bolidenin Kokkolan vuoresta otetusta jarosiitista jalostet­ tu näyte, josta on VTT:n uusilla menetelmillä erotettu tunnetummat metallit kuten lyijy, ho­ pea ja sinkki. Jäljelle on jäänyt kriittisiksi me­ talleiksi luokiteltuja metalleja, joita käytetään muun muassa aurinkokennoissa, kännyköissä ja monissa elektroniikkakomponenteissa. EU on määritellyt Bolidenin vuoresta löyty­ vät galliumin ja indiumin kriittisiksi metalleik­ si, koska niiden merkitys on jatkuvasti kasvussa eri tuotteiden valmistuksessa. Kriittisyyttä ko­ rostaa myös se, että Kiina hallitsee suvereenisti useimpien näiden metallien maailmanmarkki­ noita ja EU:ssa toimivat yritykset ovat pitkälti riippuvaisia kiinalaisista metallinjalostajista. UUTTA TYÖTÄ TIEDOSSA Metalliteollisuudelle jarosiitin ja muiden sivu­ virtojen hyödyntäminen merkitsee monia asi­ oita. Asiantuntijat eivät halua suoraan arvioida esimerkiksi työllisyysvaikutuksia, mutta heidän kommenteistaan voi vetää johtopäätöksiä. OTANIEMI Gallium ja indium on määritelty kriittisiksi metalleiksi, koska niiden merkitys on jatkuvasti kasvussa eri tuotteiden valmistuksessa. P E K K A E LO M A A AHJ1703_1-48.indd 14 7.2.2017 12:25:20
• 16.02.2017 3 15 Aalto-yliopiston hydrometallurgian laboratoriossa tutkitaan esimerkiksi galliumin ja indiumin erottamista jarosiitista. Professori Mari Lundström esittelee hydrometallurgisten kokeiden liuosnäytteitä, jotka ovat peräisin kierrätysraaka-aineiden metallien liuotuksesta. T E K IJ Ä T UNELMA 2025? Bolidenillä on jo pitkään eroteltu sivuvirtoina muun muassa kuparia, elohopeaa, kadmiumia ja kobolttia. Vuonna 2014 aloitettiin hopean tal­ teenotto. Sitä saadaan vuosittain noin 25 tonnia. Jarosiitin hyödyntämiseen päästään, kun yksittäisten rikastusongelmien jälkeen onnis­ tutaan ratkomaan kokonaisprosessin ongelmat. – Tähän tarvitaan kokonaisvaltainen ym­ märrys, miten koko prosessi saadaan kannat­ tavaksi. Meillä on paljon osaamista ja mahdol­ lisuuksia kehittää tästä uutta liiketoimintaa, Kojo sanoo. Näkymät jarosiitin hyödyntämiseksi eivät rajoitu pelkästään kotimaahan, sillä jo Euroo­ passa jarosiittikasoja on kymmenkunta, ja maa­ ilmassa kymmenittäin. Puhumattakaan muista metalli­, kaivos­ ja kemianteollisuuden sivuvir­ tavuorista. Optimistisimmat uskaltavat toivoa tästä kiertotalouden alueesta jopa uusia työpaikkoja luovaa teknologian vientiteollisuutta. – Olisi hienoa nähdä, että kehittämämme menetelmä tulisi kaupalliseksi sovellukseksi ja myyntituotteeksi Suomelle tai Euroopalle, Mari Lundström sanoo. Ehkei ensi vuonna tai seuraavana, mutta ehkä jo ensi vuosikymmenellä. Vuonna 2009 Outotec osti Ausmelt­yrityk­ sen. Outotec on hyödyntänyt sen kehittämää TSL­prosessia Koreassa, Japanissa ja Kiinassa olevien jarosiittikasojen hyödyntämiseen. – Prosessissa jarosiittia sulatetaan, hapete­ taan ja pelkistetään samassa prosessissa, josta saadaan talteen sinkkiä ja lyijyä, mutta periaat­ teessa myös muita metalleja. Sopisiko tämä prosessi myös Bolidenin kuu­ den miljoonan tonnin jarosiittikasan hyödyntä­ miseen? – Kyllä se sopisi myös Bolidenin käyttöön. Aina pitää kuitenkin arvioida, onko tämä proses­ si taloudellisesti kannattavampaa kuin jarosiitin varastointi jätteenä. Jarosiitin teollisen mittaluokan hyödyntä­ mislaitoksen hinnaksi Kojo arvioi kymmeniä miljoonia euroja. – Jo pilottilaitos on miljoonainvestointi. Sen perustella sitten mitoitetaan prosessi teollista tuotantoa varten ja lasketaan, saadaanko tuotan­ to kannattavaksi. Tolonen kertoo, että Bolidenillä tutkitaan myös talon sisällä, miten sivuvirtoja voidaan hyödyntää tehokkaasti. Sinkin seassa on vaih­ televia määriä erilaisia hyödyllisiä metalleja. Riippuu käytettävästä jalostusteknologiasta, voiko sopivia menetelmiä hyödyntää muiden metallien talteenottoon. Bolidenillä on onnistuttu sinkinjalostus­ prosessin sivuvirtana erottelemaan kymmeniä tonneja hopeaa vuodessa jo muutaman vuoden ajan. Voiko tätä verrata jarosiitin hyödyntämi­ seen? – Yksittäisen metallin talteenotto proses­ sivirrasta on huomattavasti helpompaa kuin kokonaan uuden teollisen jalostusprosessin rakentaminen. Se merkitsisi käytännössä uutta teollisuuslaitosta. Jos jarosiittia joskus lähdetään hyödyntä­ mään, se vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. – Tämänkokoinen hanke vaatii satoja miljoo­ nia euroja, Talonen kuittaa. AASIASSA ONNISTUU Metalli­ ja kaivosalan teknologiaa kehittävän Ou­ totecin ympäristö­ ja yritysvastuujohtajalla Ilkka Kojolla on vuosikymmenten kokemus jarosiitista ja sinkin jalostuksesta. Yksi asia on yli kaiken. – Jarosiitin kanssa on tehty paljon töitä, jot­ ta se on saatu stabiiliksi. Sen ominaisuudet on muutettu niin, että sitä on turvallista varastoida. P E K K A E LO M A A AHJ1703_1-48.indd 15 7.2.2017 12:25:23
• 3 16.02.2017 16 TO I M I T TA JA LTA Pitkä tie Puolen vuoden sukellus arvometallien kierrätykseen on paljastanut alan purppuraisten unelmien ja raa’an realismin rinnakkaiselon. Samalla kun tutkijat ja alan pioneeriyrittäjät ovat intoa täynnä uusista mullistavista keksinnöistä, teollisuuden kokeneet ja konservatiiviset konkarit palauttavat haaveilijat karusti maan pinnalle. Keksintöjen eteneminen laboratorioista koelaitoksiin ja edelleen teollisen mittakaavan tehtaiksi vaatii aivan eri koko luokan investointeja kuin Tekes-ohjelmien muutaman sadan tuhannen euron tutkimustuet. Haastattelemani asian tuntijat arvioivat konttiluokan koelaitoksen aloitushinnaksi pari miljoonaa euroa ja teollisen laitoksen investoinnin olevan jopa satoja miljoonia euroja. Investointipäätöksen pohjaksi tarvitaan monimutkaisten kemiallisten prosessien yhteensovittamisesta ja kykyä luoda niistä tehokas ja taloudellisesti kannattava tuotantolaitos. Teknisten selvitysten rinnalla tehdään metallien markkinatilanteiden muutokset huomioivia kannattavuuslaskelmia. Projektilla pitää olla myös onnea eli oikea ajoitus, jotta sen tuotteilla on kysyntää ja hinnat kattavat investoinnit, kun tehdas joskus käynnistyy. Parhaimmillaan tehtaan sivuvirtoja suoraan hyödyntävä laitos voisi käynnistyä viiden vuoden päästä, mutta konservatiiviset realistit puhuvat mieluummin yli kymmenestä vuodesta – jos silloinkaan Metallikierrätys 2.0 ? ? Suomessa on kierrätetty vuosikymmenet terästä, kuparia ja alumiinia. Paras esimerkki tästä on Ovako Steelin Imatran tuotantolaitos, joka käyttää lähes kokonaan kierrätysterästä. Tämä ei riitä, sillä EU-säätely ja kansalliset ympäristölait kiristyvät alati ja vaativat sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä. Toisaalta säätely myös rajoittaa muun muassa lyijypitoisten (yli 0,7 prosenttia lyijyä) sisältävien kuonakasojen hyötykäytön ja jalostuksen kierrätykseen. Tarve parantaa materiaalitehokkuutta kannustaa tuotantoprosessien uudistamiseen niin, että sivuvirtoihin päätyy mahdollisimman vähän arvo aineita. Käytännössä tämä tarkoittaa raaka-aineen eli malmin ja siitä valmistetun rikasteen tehokkaampaa käsittelyä tuotantoprosessissa niin, että siitä saadaan irti päätuotteen lisäksi kaikki mahdolliset arvoaineet. Elektroniikkaromusta kuten kännyköistä, kotiteatterilaitteista, videotykeistä, televisioista, tietokoneista ja tulostimista on irrotettavissa merkittäviä määriä arvometalleja. Satojen tuhansien tonnien jätevuoret kätkevät tonneittain muun muassa kultaa, platinaa, antimonia ja palladiumia. Bolidenin laskelmien mukaan elektroniikkaromun kultapitoisuus on jopa 100 grammaa tonnissa. Sitä voi verrata Bolidenin Kankbergin kultakaivoksen malmirikasteen kultapitoisuuteen, joka on 4 grammaa tonnissa. Ongelmana on se, että kullan ja muiden arvometallien erottaminen SER-jätteestä on hankalampaa kuin malmista. Teknologiateollisuus ja Jyväskylän yliopisto käynnistivät viime vuonna hankkeen, jonka tavoitteena on luoda teollinen prosessi, jossa SER-jätteestä saadaan irti myös arvometallit. Pienimuotoinen koelaitos on määrä rakentaa tämän vuoden aikana. Samanaikaisesti on käynnissä Aalto-yliopiston johtama laaja Metyk-hanke, jossa tutkitaan ja kehitetään muun muassa prosesseja, joilla käytettyjen patterien ja akkujen käsittelyssä hukkaan menevät metallit voidaan tunnistaa ja ottaa talteen. Crysolteq-niminen yritys on jalostanut arvometalleja Kemiran Harjavallan alumiinisulfaattitehtaan kyljessä. Siellä on onnistuttu erottamaan tehtaan sivuvirrasta muutamia metalleja kuten nikkeliä, kobolttia ja reniumia. Crysolteqilla on koelaitos myös Kokkolan teollisuusalueella, missä se hyödyntää useiden toimijoiden, kuten esimerkiksi OMG Chemicalsin sivuvirtoja. Kaivosten sivukiveä on tähän saakka hyödynnetty lähinnä maarakennukseen kuten vanhojen kaivosten maisemointiin ja tiepenkkoihin. Kaivosten rikastehiekkaa ei juuri ole hyödynnetty. Tekesin Green Mining -ohjelmalla on pyritty parantamaan tätä haaskuuta. Tekes on antanut muun muassa Sotkamo Silverille yli 9 miljoonan euron lainalupauksen, jolla on määrä rahoittaa aiempaa kestävämpää ja materiaalitehokkaampaa kaivostoimintaa. – Erityisesti vanhojen kaivosten rikastushiekoissa on huomattaviakin määriä arvometalleja. Niiden hyödyntäminen voi tulla ajankohtaiseksi, jos metallien hinnat nousevat, Outotecin Ilkka Kojo sanoo. Artikkeliin on haastateltu siinä mainittujen lisäksi VTT:n tutkimustiimin päällikkö Inka Orkoa ja tutkija Jarno Mäkistä sekä Teknologiateollisuuden toimialajohtaja Peter Malmströmiä. AHJ1703_1-48.indd 16 7.2.2017 12:25:24
• 16.02.2017 3 17 Tyo?ympa?risto? 3-17.indd 1 1.2.2017 14.55 UNIVAJE Moni huonosti nukkuva uskoo, että kunhan saisin nukuttua, jaksaisin töissä mitä tahansa. Työterveyslaitoksen erikoispsykologi Heli Järnefelt neuvoo kääntämään ajatukset illalla työstä toiseen suuntaan. Hyvä mieli on unen kannalta tärkeää. – Mieti, mikä irrottaa sinut iltaisin päivän kiireistä ja mistä saat hyvää mieltä. Se voi olla vaikkapa lukeminen, television katselu tai perheen kanssa seurustelu. Tee illalla kivoja asioita, Järnefelt vinkkaa Työterveyslaitoksen Työpiste-nettilehdessä. – Päivät eivät saa olla liian täynnä tekemistä, jotta pystyy nukkumaan paremmin. Järnefeltin mukaan suurella osalla ihmisistä luontainen nukkuma-aika on iltayhdestätoista tai -kahdestatoista aamuseitsemään tai -kahdeksaan. Hän kehottaa menemään nukkumaan illalla ja heräämään aamulla aina samaan aikaan. – Tarvittaessa voit joustaa tunnin verran. Sama rytmi kannattaa säilyttää viikonloppuisin – varsinkin, jos sinulla on taipumusta univaikeuksiin. Näin sisäinen kellosi tahdistuu oikein joka päivä. Aktiivinen työja vapaa-aika ovat Järnefeltin mielestä hyväksi unelle, kunhan ei sorru liialliseen suorittamiseen. – Työasiat on syytä jättää työpaikalle. Jos käy ylikierroksilla, on illalla vaikea rentoutua ennen nukkumaanmenoa. Järnefelt kehottaa listaamaan seuraavan päivän tärkeimmät tehtävät työpäivän lopuksi. – Listan avulla töitä on helppo jatkaa aamulla. Myös juominen ja syöminen vaikuttavat uneen. Juomista kannattaa vähentää iltaa kohti. Jos illalla juo paljon, vessassa juokseminen yöllä haittaa nukkumista. Iltapalaksi kannattaa Järnefeltin mieleksi syödä jotakin hiilihydraattipitoista. – Kannattaa syödä esimerkiksi leipää ja hedelmiä. Kovin rasvainen tai lihapitoinen ruoka saattaa häiritä nukkumista. Iltapala kannattaa syödä, koska nälkäkin pitää hereillä. Illalla kannattaa tehdä kivoja asioita Työntekijälähtöinen johtaminen kannattaa JOHTAMINEN Työntekijälähtöisen johtamisen ensisijaisena tavoitteena on luoda ammattilaisen kannalta erinomainen työpaikka. Tämä tukee myös yrityksen kasvua. – Toimivampi työarki syntyy pohtimalla henkilöstökäytännöt uusiksi työntekijöiden näkökulmasta ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Tiina Taipale. Taipale on ollut kehittämässä Johtotähtisivustoa, joka tarjoaa johtajille, esimiehille ja työntekijöille käytännönläheisiä vinkkejä ja ideoita työntekijälähtöisyyden edistämiseen työpaikoilla. – Johtotähdessä esitettyjen toimintamallien taustalla on ajatus, että hyvä johtaminen tukee ihmisten työssä onnistumista ja oppimista. Sitoutuminen syntyy siitä, miten ihmisiä kohdellaan. Työterveyshuolto kuuluu kaikille TYÖKYKY Työterveyshuollon työkyvyn ylläpitämiseen ja työurien pidentämiseen käytettävät toimet lisääntyvät. Tavoitteena on, että osatyökykyisetkin voisivat jatkaa töissä, kertoo sosiaalija terveysministeriö tiedotteessaan. Työterveyshuolto on tulevaisuudessa entistä tiiviimmin mukana sosiaalija terveyspalvelujärjestelmässä ja kuntoutusjärjestelmässä. Ministeriön mukaan vuonna 2025 kaikkien työnantajien pitäisi järjestää tarpeenmukainen työterveyshuolto kaikille yrityksen koosta riippumatta. Ministeriön tavoitteena on kehittää työterveyspalveluja, jotka palvelisivat pieniä yrityksiä ja yrittäjiä, ja jotka vastaisivat nykyistä paremmin muuttuvaa työtä tekevien työntekijöiden tarpeisiin. Itsehillintä ennustaa hyvää johtamista ESIMIES Pomon itsehillintä, jämäkkyys ja kyky innostaa sekä nopea päätöksentekotyyli, sosiaalisuus ja optimismi parantavat alaisten kuvaa organisaation johtamisesta. Sen sijaan looginen äly ei ennustanut alaistyytyväisyyttä, kertoo Pia Lappalainen väitöstutkimuksessaan. Tutkimuksessa testattiin 80 esimiehen loogista älyä ja persoonallisuutta sekä tunneälyä tutkijan kehittämän mittarin avulla. Tämän jälkeen 354 alaista arvioivat kyseisiä esimiehiä tunneälyä ja esimiesosaamista mittaavien työkalujen avulla. Mittaukset osoittivat, että onnistuneelle esimiestyölle tärkeimpiä asioita ovat tunneälytaidot ja persoonallisuus. Esimiehen voimakas johtamismotiivi ja abstrakti hahmotustapa eivät lisää alaistyytyväisyyttä. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 3 AHJ1703_1-48.indd 17 7.2.2017 12:25:28
• 3 16.02.2017 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A A N N IK A R A U H A LA 18 KUKA VOI MENNÄ LAKKOON? Pääluottamusmiehen kopissa Mielonen nojau­ tuu taaksepäin ja huokaisee. – Tärkeintä työpaikalla on solidaarisuus, mutta se on nykyään liian usein hävinnyt työn­ tekijöiltä, Mielonen pohtii. Kovia sanoja. Mutta Mielosella on asiaan pitkä näkemys. – Nuorena Helsingin telakalla se oli erilaista. Jos työnjohtaja kohteli työntekijää epäoikeu­ denmukaisesti, olimme lakossa, kunnes väärin toimineet työnjohtajat joutuivat eroamaan. Toisaalta, Mielonen muistuttaa, maailma on muuttunut, ja kuusikymppisenä maailmaa katsoo eri tavalla kuin nuoremmat, hän tietää. – Lakkoilukin on aika monimutkaista ny­ kyään, kun kaikki ovat velkaa pankille. Moni ei enää taloudellisesti pysty menemään lakkoon, tai koko elämä menee nurin. Mielosen mielestä Metalliliitto voisi vaikut­ taa solidaarisuuden rakentumiseen tekemällä kunnollisia sopimuksia. Porukka liittyisi hel­ pommin liittoon ja näkisi, että liitto on työnte­ kijöiden asialla. – Kilpailukykysopimuksen soveltamisen yh­ teydessä meillä tuotantojohtajakin ihmetteli, että miksei liitoissa tehty selkeää sopimusta siitä, miten asiat menevät. Nyt kiky­sovellus oli tosi sekava. Johtajakin sanoi, että voisivat liitoissa sopia, niin ei tarvitsisi täällä riidellä. Mielonen tuumaa, että välillä tuntuu, ettei tiedä kenen asiaa liitto ajaa. Sitä joutuu työpai­ kalla selittelemään. – Täällä kaikki kuuluvat liittoon, mutta kuin­ ka kauan, jos meno jatkuu tällaisena? Luotta­ musmiehenä kuulen työntekijöiltä, että liiton pitäisi olla vahvempi. Ettei hyväksyttäisi ihan mitä vaan. a TO I M I JA ”Työntekijöiltä kuulen, että liiton pitäisi olla vahvempi. Ettei hyväksyttäisi ihan mitä vaan.” PÄÄLUOTTAMUSMIES JOUNI MIELONEN TYÖPAIKKA Kiitokori Oy, Kausala TYÖNTEKIJÖITÄ 47 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies vuodesta 2011 Solidaarisuus ei saa unohtua Tärkeintä työpaikalla on työntekijöiden välinen solidaarisuus, sanoo pääluottamusmies Jouni Mielonen. Maailma ei vaan ole niin yksinkertainen kuin ennen. Onko lakkokaan enää viimeinen vaihtoehto? – Sitten kun meille vaimon kanssa syntyi lapsia, ostettiin omakotitalo Kuusankoskelta, kun se oli niin halpaa. Jostain piti saada töitä, ja pääsin hitsaajaksi tänne Kiitokorille. Mielonen päätyi pääluottamusmieheksi kuusi vuotta sitten, kun ketään muuta vapaa­ ehtoista ei tehtävään ollut. Hänen mielestään luottamusmiehen tärkein tehtävä on huoleh­ tia siitä, että työehtosopimusta noudatetaan oikein. – Siinä ei saa antaa periksi, Mielonen pai­ nottaa. Nykyisen tuotantopäällikön kanssa Mielo­ sella on ollut jo pitkään hyvät neuvotteluvälit. – Isoja ongelmia ei ole, ja työehtosopimuk­ sen mukaan täällä mennään. Jos meille tulee joku erimielisyys, niin minä otan asiasta selvää Metalliliitosta, ja hän ottaa selvää työnantaja­ liitosta, ja sitten katsotaan, kumpi oli oikeassa. Ollaan pystytty pitämään niin, että asiat riitele­ vät, eivät ihmiset. Luottamusmiehenä Mielosta työllistävät eniten lomautukset. – Yhden auton läpimenoaika on noin puoli vuotta, ja tilaukset tiedetään sen verran lyhyen ajan päähän, että aina ehtii tulla niitä välejä. PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Mielosen mukaan luottamusmies on välillä ”helvetin hankalassa välikädessä”. – Aina joskus tuntuu, että työntekijöiden mielestä koskaan ei tee oikein, ja yläkerrassa työnantajan kanssa taas ei saa juuri sitä mitä ha­ luaa. Paikallinen sopiminen on siitä ikävää, että se viimeinen sana on kuitenkin työnantajalla. – Viime kädessä siihen ei pysty vaikuttamaan kuin joukkovoimalla, menemällä lakkoon. Tääl­ lä on minun aikanani oltu lakossa yhden kerran, kymmenisen vuotta sitten, kun entinen teh­ taanjohtaja laittoi meidät tulemaan lauantaina töihin. Mielonen kiittää liiton luottamusmieskou­ lutusta ja aluetoimiston apua. – Murikassa olen käynyt viikon mittaisen luottamusmiehen peruskurssin, mutta sen jäl­ keen Kotkan aluetoimisto on ollut korvaama­ ton apu. Siinä vaiheessa, kun menee yläkertaan työnantajan luo, täytyy olla faktat selvinä. Aina olen voinut aluetoimistolta kysyä, ja sitten kun sieltä vielä kysyvät asiasta Helsingistä, niin voi sanoa työnantajalle, että tämä on tarkistettu. – Aluetoimistot ovat tärkeitä. Mä ainakin olisin ollut suoraan sanoen kusessa ilman sitä. Hitsauskipinä rätisee ja rälläkkä ulvoo Kiito­ kori Oy:n tehdashallissa Kausalassa. Kiitoko­ rilla tehdään erikoisvalmisteisia busseja. Autoja syntyy parisenkymmentä vuodessa, vähän ti­ lausmääristä riippuen. Pääluottamusmies Jouni Mielonen esittelee työn alla olevia busseja. Jokainen tehdään mitta­ tilaustyönä asiakkaiden toiveiden mukaan. Tuossa on tekeillä vankibussi Saksaan, sen tunnistaa kyljen ikkunoista, jotka ovat vain ma­ talat viirut yläreunassa. Tuo on päiväkotibussi Norjaan, siellä on lapsille punkatkin takana. Tuolla taas valmistuu Inarin kunnan seuraava kirjastoauto. Työ alkaa Volvon tai Scanian pohjasta, jonka päälle hitsataan käsityönä auton runko. Sitten pellitetään kyljet, asennetaan nokka­ ja perä­ moduulit, vedetään sisälle johtosarjat, lämmi­ tysjärjestelmät ja muut tarvittavat varusteet, ja sitten asennetaan sisustukset. Vähän kuin kevyttä taloa rakentaisi, mutta pyörien päälle. – Laatu on meidän vahvuutemme, sen takia meiltä tilataan. Esimerkiksi Suomen kirjasto­ autoista varmaan 90 prosenttia on tehty meillä, Mielonen kehaisee. Työntekijöitä jututtaessa käy ilmi, että lähes kaikki ovat työskennelleet Kiitokorilla 20, 30 tai jopa yli 40 vuotta. – Tämä on käsityötä, ja aika vapaata. Ei pa­ hemmin työnjohtaja hengitä niskaan. Siitä mo­ net tykkäävät. TÄRKEINTÄ ON NOUDATTAA SOPIMUSTA Kiitokorin tehdasruokalan seinillä on maalauk­ sia ja valokuvia vuonna 1948 perustetun tehtaan tuotteista vuosikymmenten varsilta. Jouni Mie­ lonen kertoo tarinaansa soppaa särpiessään. Mielonen on kotoisin Ruotsinkylästä Elimä­ en kupeesta. Nuorena miehenä Mielonen muut­ ti Helsinkiin levyseppähitsaajakurssille, jonka jälkeen hän meni töihin Helsingin telakalle ja myöhemmin Valmetille. AHJ1703_1-48.indd 18 7.2.2017 12:25:28
• 19 ”Työntekijöiltä kuulen, että liiton pitäisi olla vahvempi. Ettei hyväksyttäisi ihan mitä vaan.” AHJ1703_1-48.indd 19 7.2.2017 12:25:29
• 3 16.02.2017 T E K S T I LE E N A SE R E TI N K U V A TI M O H A R TI K A IN E N 20 T E O L L I S U U S L I I T TO Jämäkkää ay-jätin edunvalvontaa Uuden teollisuusliiton syntyminen merkitsee toteutuessaan entistä vahvempaa yhteistä edunvalvontaa. Suuria jäsenen havaittavia muutoksia ei tapahdu heti, mutta liittofuusio tähtääkin tulevaisuuteen. Uutta osalle jäsenistä on aluetoimistoverkosto palveluineen. T eollisuusliittojen jäsenet eivät heti uuden liiton syntymisen myötä koe suuria muutoksia edunvalvonnassaan, sillä kova ydin eli ammattiosastot, luotta­ musmiehet ja työehtosopimus säilyvät kaikilla ennallaan. Jat­ kossa edunvalvonta järjestäytyy uusiin uomiinsa. Sopimustoiminta jakautuu uudessa liitossa sektoreihin, mutta sektorijakoa valmistellaan vielä. Alun perin on kaavailtu jakautumista kol­ meen eli metsä­, kemia­ ja teknologiasektoriin. Paperiliiton irtautuminen liittofuusiosta aiheut­ taa sen, että sektoreita tarkas­ tellaan uudestaan. – Tarkoitus on, että sektorit toimivat yhdessä ja tukitoimin­ nat ovat kaikille yhteneväisiä, edunvalvonta päällikkö Jyrki Virtanen Metalliliitosta sa­ noo. Hänen mukaansa sektoreiden lukumäärä on katsottava uudestaan, mutta muutoin Pape­ riliiton poisjääminen liittofuusiosta ei muuta suunnitelmia edunvalvonnan kehittämiseksi. – Liittohankkeen osalta Paperiliiton pois­ jäänti ei vaikuta valmistelutyöhön. Edunval­ vonnan suunnitelmissa ei ole yhtään asiaa, joka olisi ollut ainoastaan Paperiliiton toive. Näin ollen edunvalvonnan suunnittelu jatkuu enti­ seltä pohjalta hieman muuttunein resurssein, Virtanen sanoo. Sektorit on katsottava uudelleen myös Puuliiton työ ehtosihteerin Jarmo Tuomaisen mielestä. Nyt suunni­ telluissa sektoreissa on pieniä ja suuria sopimusaloja, joista tulevat jäsenet sektorijohtokuntaan. – Työehtosopimusneuvottelukunnissa on kuitenkin paras asiantuntemus kunkin alan tilanteesta, ja se tullaan varmasti huo mi oimaan johtokunnan päätöksenteossa, Tuomainen arvioi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan TEAMin sopimusaloista kirjapaino­ ja lehdenjakeluala olisivat kuuluneet metsäsektoriin. Nähtäväksi jää, miten asian käy, kun sektorijakoa pohditaan uudestaan. – Taustalla on ajatus Ruotsin mallista, jossa edunvalvonta nojaa tuotantoketjuihin. Met­ säteollisuus tuottaa sellua ja paperia, ja lopulta siinä syntyy jakelukelpoista printtimediaa, neuvottelupäällikkö Toni Laiho TEAMista sanoo. Sektorien sisältö tulee elämään ajassa matkan varrella, arvelevat edunvalvonta­asiantuntijat. – Näemme vuosien saatossa, miten sektorit mukautuvat ulkoisiin tekijöihin, asiantuntijat sanovat. ALUETOIMISTOISTA APUA TEAMille suurin näkyvä uudistus ovat aluepal­ velut, joita liitolla ei aiemmin ole ollut. – Pääluottamusmiehet ja jäsenet ovat tottu­ neet soittamaan suoraan liiton keskustoimis­ toon, ja niin jatkuu varmasti alkuvaiheessa. Ajan myötä aluepalveluja opitaan käyttämään, ja siitä tulee luonteva toimintatapa, Laiho sanoo. Laiho pitää hyvänä, että uusi liitto on lähel­ lä jäseniä myös ruuhka­Suomen ulkopuolella, etenkin, kun paikallinen edunvalvonta on en­ tistä tärkeämmässä roolissa. Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka alue­ palvelukeskuksia tulevaisuudessa kehitetään, mutta Metalliliiton Virtasen mukaan on tärke­ ää, että luottamusmiesten ja jäsenten tukena on aluetoimistoja. – En ota kantaa aluetoimistojen lukumää­ rään, mutta jatkossa niistä pitää löytyä palve­ lut kaikille nykyisten kolmen liiton jäsenille, Virtanen sanoo. AY-SUOMEN JÄTTILÄINEN Merkittävin uuden liiton perustamisen hyöty edunvalvonnalle on suuruuden tuoma voima. – Teollisuusliitosta tulee ay­toiminnan jätti­ läinen, osaava neuvottelukumppani työmark­ kinoilla. En näe liittoa ensisijaisesti lakko­ pumppuna, vaan vahvana vaikuttajana sopi­ mustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa edun­ valvonnassa. Suuren liiton näkemyksillä on painoarvoa ja vaikutus valtaa, Laiho TEAMista sanoo. Suuruuden voima ja ajatus siitä, että ketään ei jätetä, on Puuliiton Tuomaisen mukaan kan­ tava ajatus edunvalvonnassa. – Aikoinaan Puuliitto ja Maaseututyövä­ en liitto yhdistyivät, ja alkuun oli pelkoa, että pienet sopimusalat jäävät suurten jalkoihin, mutta ei siinä niin käynyt. Työehtosopimusten määrä säilyy nykyisel­ lään eli vähän alle 40:ssä. Virtanen Metallilii­ tosta sanoo, että tessien määrä ei ole pelkästään ammattiliitosta kiinni, vaan työnantajien tapa ja tahto toimia vaikuttaa. – Saman työnantajaliiton kanssa tehtyjä sopimuksia on helpompi yhdistää, mutta jos työnantajaliittoja on useampia, sopimusten karsiminen on yhteispelin tulos. Vuosien saatossa työehtosopimusten aluetta ja määrää saatetaan tarkastella uudestaan, mut­ ta alkuun mennään vanhalla konseptilla. TUHDIT EVÄÄT Tekeillä olevan uuden teollisuusliiton mahdollisuudet entistä jämäkämpään edunvalvontaan ovat hyvät, kun kolme liittoa yhdistävät voimavaransa: 37 työehtosopimusta sekä talokohtaisia työehtosopimuksia Lakipalvelut pääosin suurliiton omin voimin Tutkimukseen perustuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista tietoa Kansainvälistä edunvalvontaa yhteistyökumppaneiden kesken AHJ1703_1-48.indd 20 7.2.2017 12:25:33
• 16.02.2017 3 21 Jämäkkää ay-jätin edunvalvontaa · E D U N VA LVO N TA · – Metallissa on esimerkiksi metsäteollisuu­ den korjaamot, ja tulevaisuudessa voisi olla viisasta siirtää ne mekaaniseen metsäteolli­ suuteen. Kemiassa ja Puuliitolla on veneteol­ lisuutta, ja sekin jää nähtäväksi, miten jatkossa toimitaan. Kiirettä sopimusten yhdistämiselle ei ole, Tuomainen sanoo. ENSI SYKSY KOORDINOIDAAN Teollisuusliiton on tarkoitus aloittaa toimin­ tansa 1.1.2018, mutta jo ensi syksynä on työ­ ehtosopimuskierros. Sen aloittaa Paperiliitto ja heti perässä tulevat Metalliliitto, Puuliitto ja TEAM. Vaikka Paperiliitto on nyt ulkona liitto­ fuusiosta, kevään kokousten jälkeen yhteistyö sopimusrintamalla tiivistyy. Metalliliiton Virtanen muistuttaa, että tähän­ kin saakka teollisuusliittojen sopimustoimintaa on koordinoitu Teollisuuden palkansaajien foorumissa. Henkilösuhteiden tiivistyminen, yhteydenpidon tiiviys ja suunnittelu helpotta­ vat Puu liiton Tuomaisen mukaan valmistautu­ mista ensi syksyn neuvottelukierrokseen. – On luonnollista, että yhteydenpito tiivis­ tyy ja koordinaatio syvenee, kun mennään kohti uutta liittoa, TEAMin Laiho tähdentää. Edunvalvonta­asiantuntijat vakuuttavat, että joka tapauksessa jäsenten kannalta edun­ valvonta ja sopimusyhteistyö paranevat ny­ kyisestään. Sen takaa uuden liiton suuruus ja huolellinen valmistelu. – Täytyy muistaa, että rakennamme liittoa uudelle polvelle, joka vielä ei edes ole aloitta­ nut ammatillisia opintoja. Uusi liitto uudistuu kaiken aikaa ja vastaa ympäristön muutosten haasteisiin. Myös työnantajapuolella toimin­ nat muuttuvat ympäristön muuttuessa, Jyrki Virtanen tähdentää. a Uudessa teollisuusliitossakin säilyvät ammattiosastot, luottamusmiehet ja työehtosopimus. Siilinjärven Yaralla keskustelemassa TEAMilaiset osaston luottamusmies Ville Sonninen ja Siilinjärven Kemiantyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja Niina Järvinen. JUTTUSARJA KÄSITTELEE SUUNNITELLUN UUDEN TEOLLISUUSLIITON TOIMINTAA JA PALVELUJA ERI NÄKÖKULMISTA. AHJ1703_1-48.indd 21 7.2.2017 12:25:36
• 3 16.02.2017 22 T E K S T I SI R PA TA SK IN E N / IN T IIM -L E H T I / T E A M -L IIT TO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke n Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen n Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu n Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous n 2018 alku: yhteinen työttömyyskassa n Noin 230?000 jäsentä n Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa n 11 työryhmää n? Esitys uudeksi liitoksi 16.2.2017 L I I T TO F U U S I O ? ? Kansainvälisen toiminnan peruslinjaukset ? ? Kytkeytyminen edunvalvontaan ? ? Työnjako sektorien kesken ja yhteistyö muiden liittojen kanssa ? ? Kansainvälisen edunvalvonnan, tutkimustoiminnan ja viestinnän kytkeminen ? ? Solidaarisuustyö ? ? EWC toiminta ja sen tuki ? ? Tehtäväalueen toiminnan organisointi uudessa liitossa JÄSENET METALLI Jari Hakkarainen (pj.) TEAM Nina Laine, Markku Aaltovirta, Heli Puura PUU Riikka Vasama HAASTATELTAVANA Jari Hakkarainen Metalliliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö TAUSTA Syntynyt Jyväskylässä ja edelleen identiteetiltään jyväskyläläinen. Metallialan peruskoulutus. Valmetilla päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna ja kehitysyhteistyötehtävissä Nicaraguassa. TOIMITSIJAURA Metalliliiton työsuojelutoimitsija 2001–2005, kv-sihteeri 2005–2007, kv-päällikkö 2007– HARRASTUKSET Kuntosali ja lukeminen JUTTUSARJA ESITTELEE FUUSIOHANKKEEN TAUSTATYÖTÄ TYÖRYHMIEN KAUTTA KANSAINVÄLINEN RYHMÄ ”Seuraamme isoja ilmiöitä” Miten yhtenevää kv-toiminta liitoissa on ja mitä haluatte uudistaa? Eroja löytyy resursseista ja painotuksista. Solidaarisuustoiminnassa kolmella liitolla on selvästi samat periaatteet ja siinä uudistusta tapahtunee lähinnä, kun resursseja voidaan kohdentaa paremmin. EU­edunvalvonnassa tulee varmasti uudenlai­ sia painotuksia, kun on enemmän osaamista käytettävissä, muun muassa EWC­edustajia on enemmän. Edustajat saavat ihan uudenlaisia mahdollisuuksia verkostoitua. Miksi ammattiliitoilla pitää olla kv-toimintaa? Kv­edunvalvonnan osalta sitä ei juuri tarvitse yleensä perustella, kun on monikansallisia työpaikkoja. Suomi on vientivetoinen maa, mikä näkyy tietysti yritysrakenteessa ja siinä, että henkilöstön edustajatkin toimivat verkostoissa yli maiden rajojen. Solidaarisuus­ toiminta taas kuuluu ihan ammattiyhdistys­ liikkeen perusperiaatteisiin. Ovatko ihmisten asenteet muuttuneet vuosien varrella solidaarisuustoiminnan suhteen? Kokemukseni on, että talouden vaihtelu heijastuu asenteisiin. 1980­luvun lopulla am­ mattiliitoissa oli hyvin vahva solidaarisuusbuu­ mi, 1990­luvun alussa laman aikana se heikkeni ja taas 2000­luvulle tultaessa vahvistui. Millaisia isoja kansainvälisiä ilmiöitä liitoissa seurataan? Tällä hetkellä pinnalla ovat kansain­ väliset kauppasopimukset. Samoin seurataan monikansallisten yhtiöiden toimintaa globaalisti. Ohjenuorana voisi sanoa, että kaiken taustalla ovat ILOn työelämän perus­ sopimukset. Yksi kokonaisuus on Euroopan unioni, jossa valmistellaan muutoksia työelämä lainsäädäntöön ja keskustellaan esimerkiksi työaikadirektiivin avaamisesta. Sellaisten asioiden seuraaminen on hyvinkin tärkeää. EU:n ja Kanadan solmima vapaakauppasopimus, eli CETA, voi tuntua kaukaiselta työpaikkojen arjessa, mutta miten se voi vaikuttaa tavallisten työntekijöiden elämään? Ensinnäkin sillä on lyhyen tähtäimen vaikutuksia mahdollisen työllisyyden kasvun kautta, kun pystytään viemään ilman tulli­ tai standardirajoitteita. Toiseksi sillä voi olla pidemmän tähtäimen vaikutuksia, jos ILO:n työelämän perus­ sopimukset saataisiin sen yhdeksi perus­ elementiksi. Se voisi heijastua muihinkin tekeillä oleviin kauppasopimuksiin, ja se taas voisi osaltaan estää sitä kilpajuoksua, että kuka tekee tuotteet halvimmissa oloissa. Olen sitä mieltä, että läpinäkyvä ja oikeuden­ mukainen vapaakauppasopimus on suoma­ laisen työntekijän etu, vaikka Euroopassa osa ay­liikkeestä kokee sen myös uhaksi. Oletteko käsitelleet pakolaistilannetta? Sitä ei ollut suoranaisesti mainittu meidän tehtävänannossamme, mutta olemme käsitelleet sekä maahanmuuttajia että ulko­ maista työvoimaa Suomessa. Teimme siitä taustapaperin, jossa tulokulmana on se, että maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman käsittelyn pitäisi uudessa liitossa olla keskitetty organisaation rakenteesta riippumatta. Voisiko uusi liitto tukea nykyistä enemmän esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKia, joka on kärsinyt rajuista leikkauksista? Olisi rohkea veto sanoa, että pystyttäisiin tukemaan enemmän, mutta jos pystyttäisiin pitämää taloudelliset resurssit nykytasolla, se turvaisi omalta osaltaan SASKin toimintakykyä. Sen puolesta otettiin väliraportissa kantaakin. Mihin itse panostaisit jatkossa enemmän? Jos uuden liiton kv­toiminnasta halutaan saada mahdollisimman paljon irti, onnistuu se vain, jos kv­toiminta on poikkileikkaavaa toimintaa. Jos se taas upotetaan sektoreihin, osaamista ei saada parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. a UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1703_1-48.indd 22 7.2.2017 12:25:38
• Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke n Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen n Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu n Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous n 2018 alku: yhteinen työttömyyskassa n Noin 230?000 jäsentä n Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa n 11 työryhmää n? Esitys uudeksi liitoksi 16.2.2017 UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1703_1-48.indd 23 7.2.2017 12:25:39
• 24 TAU KO Kiitokori Oy, Kausala, 20. tammikuuta KUVA ANNIKA RAUHALA AHJ1703_1-48.indd 24 7.2.2017 12:25:43
• 25 AHJ1703_1-48.indd 25 7.2.2017 12:25:45
• henkivakuutuskuntoon.? Tiesithän, että Metalliliiton jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henkija tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi henkivakuutus 31-vuotiaalle Metalliliiton jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee noin 116 euron säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. OTA TÄYSI HYÖTY IRTI järjes jäsenyydestäs . 55 % Henkivaku u EDULLISEMMIN ! AHJ1703_1-48.indd 26 7.2.2017 12:25:46
• T E K E M I N E N ...hankit talvikengät, katso kantaa ja pohjaa. ...sanojen oikeaan opetteluun. ...tarinasi vaikeuksista selviämisestä. KU N JA A SY Ö W W W .K O TI TA PA TU R M A .F I/ P Y SY -P Y ST Y SS A / SA N A K IR JA .F I M U IS TI K K O .F IN LI T. FI 27 W W W .H E LM E T. FI ... voimaannuttavia kirjoja. LU E AP U HAKU + SANALISTAT+ PELIT + ÄÄNTÄMISAPU JNE. sanakirja.fi ILMAINEN PALVELU suomi ? ruotsi? englanti ?saksa? ?ranska ? italia? espanja ?venäjä + 36 kieltä 400 sanalistaa, myös metalliala Gummerus Valitse KENGÄT KELIN mukaan! ... kurssille uusi ao:n hallituksen jäsen! HA E T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O JÄRJE STÖTOIMIJ AN PERUS TEET 6.–10. 3. PÄ I VYS TÄ JÄ EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020?77?41100 MA–PE 8.30–15 Mitä lomautus tarkoittaa? Lomautuksella tarkoitetaan tilan­ netta, jossa työnantajan päätök­ sellä töiden vähentymisen vuoksi työnteko ja palkanmaksu keskey­ tetään väliaikaisesti työsuhdetta päättämättä. Työsopimuslaki ja työehtosopimukset asettavat lomautukselle tiettyjä edellytyksiä ja rajoitteita. Työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi tai määräajaksi, joko keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työntekijän sään­ nöllistä työaikaa. Lomautus voidaan siis toteut­ taa vaikka siten, että joka perjantai on lomau­ tuspäivä, tai siten, että työntekijät ovat kukin vuorollaan yhden viikon lomautettuna. Mikäli työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen syy työsuhteen päättämiseen, voidaan työntekijä irtisanomisen sijaan lo­ mauttaa toistaiseksi. Tällöin töiden tulee olla vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työntekijä voidaan lomauttaa myös silloin, kun työnantajan edellytys tarjota työtä on vä­ hentynyt tilapäisesti. Työt ovat vähentyneet ti­ lapäisesti, kun niiden arvioidaan vähentyneen enintään 90 päivän ajaksi. Kuitenkin aina ennen työntekijän lomaut­ tamista työnantajan tulee selvittää, löytyykö yrityksestä muuta työtä, mitä työntekijä voi tehdä. Työnantajalle on asetettu jopa kohtuul­ linen koulutusvelvollisuus työtehtävään. Niillä työpaikoilla, joissa työskentelee sään­ nöllisesti vähintään 20 työntekijää, tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen lomautta­ mista. Miten lomautuksesta pitää ilmoittaa? Työsopimuslaki edellyttää työnantajan antavan lomautusilmoituksen viimeistään 14 päivää en­ nen lomautuksen alkua. Lomautusilmoitukses­ ta on käytävä ilmi lomautuksen peruste, lomau­ tuksen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Mikäli lomautus on tarkoitus toteuttaa työ­ aikaa lyhentämällä, tulee työnantajan ilmoittaa tarkasti ne päivät, jolloin ollaan lomautettuna. Lomautusilmoitus, jossa ilmoitetaan lomau­ tusta olevan 0–5 päivää viikossa, ei ole riittävä, vaan lomautuspäivät on yksilöitävä. Mikäli työtilanne ei ole kovin pitkälle tiedossa, tulisi lomau­ tustarve ottaa aina uudelleen tar­ kasteluun. Siten työpaikalla tulisi käydä mahdolliset uudet yhteis­ toimintaneuvottelut ja antaa uu­ det lomautusilmoitukset, mikäli lomautustarve jatkuu. Tarkoituk­ senmukaista ei ole lomauttaa ”varmuuden vuoksi”, vaan lomautusta voidaan käyttää vain todelliseen tarpeeseen. Lomautusilmoitukset, joilla määrätään työntekijä kerran viikossa käymään työpaikal­ la katsomassa seuraavan viikon lomautuspäivät ilmoitustaululta, eivät täytä lomautusilmoituk­ sen kriteereitä. Lomautus ei siis toimi työaikapankkina tai joustosopimuksena, vaan se on tiukasti lailla säädelty toimenpide, jota tulee käyttää vain, kun työtä ei ole tarjolla. Voiko työnantaja lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän? Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hä­ nellä on taloudellinen tai tuotannollinen perus­ te työsopimuksen irtisanomiseen tai työnanta­ jan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia määräaikaisesta lomauttami­ sesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toi­ minnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Tällöin tulee huomioida, että työntekijälle ei synny oikeutta ansiopäivärahaan, eli silloin on kyse palkattomasta vapaasta. Lisätietoa Metalliliiton edunvalvonnan päivystyksen palvelunumerosta. O PI N TO -O PA S: W W W .M ET A LL IL IIT TO .F I/ KO U LU TU S LIITÄ TARINOITA NIMIMERKKIISI REKISTERÖIDY JA LUO NIMIMERKKI LUE TOISTEN TARINOITA NÄIN KÄYTÄT MUISTIKKOA SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA MIELENTERVEYSSEURA 120-JUHLAVUOSI MIELENTERVEYSSEURA 120-JUHLAVUOSI KIRJOJA JA KIRJAILIJAVIERAITA ? ? ? henkivakuutuskuntoon.? Tiesithän, että Metalliliiton jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henkija tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi henkivakuutus 31-vuotiaalle Metalliliiton jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee noin 116 euron säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. OTA TÄYSI HYÖTY IRTI järjes jäsenyydestäs . 55 % Henkivaku u EDULLISEMMIN ! AHJ1703_1-48.indd 27 7.2.2017 12:25:50
• 28 3 16.02.2017 T E K S T I M A R K K U TA SA LA K U V A T JO H A N N E S TE R V O Taajuusmuuttaja parantaa potkurikoneiston hyötysuhdetta huomattavasti ja on paras tapa säätää sähkömoottorien nopeutta muuttuvien tarpeiden mukaan. Pienetkin nopeuden muu­ tokset voivat vaikuttaa merkittävästi energian­ kulutukseen. Akseligeneraattorin käyttäminen mahdol­ listaa laivan apukoneiden sammuttamisen me­ riajolla, kun tarvittava sähkö otetaan pääko­ neesta. Aluksen päästöt ja polttoaineen kulutus putoavat näiden ratkaisujen turvin reippaasti. Storbacka arvioi, että polttoainetta säästyy usei­ ta tonneja päivässä. Akseligeneraattorista lisää töitä Vaasaan WE Tech Solutionsin kehittämä uusi sovellus akseligeneraattoriin säästää laivojen polttoainetta ja vähentää päästöjä. Se on lyömässä itsensä läpi meriteollisuudessa ja tuomassa uutta työtä Vaasan energiateknologiaverkostolle. V aasalainen WE Tech Solu­ tions Oy toimittaa meri­ teollisuuteen ratkaisuja energiatehokkuuden paran­ tamiseksi. Toimitusjohtaja Mårten Storbackan mu­ kaan heidän tuotteensa so­ veltuvat parhaiten rahtialuksiin, joissa on mah­ dollista käyttää akseligeneraattorijärjestelmää. – Potkuriakseliin kiinnitetty generaattori tuottaa laivan tarvitseman sähkön aluksen sei­ latessa merellä. Akseligeneraattori ei ole uusi idea. Se on ollut laivoissa käytössä jo kolmisen­ kymmentä vuotta, Storbacka selittää. WE Techin kehittämässä uusimmassa sovel­ luksessa on kiinnostavinta akseligeneraattoriin yhdistettävä taajuusmuuttajateknologia. Ilman kyseistä teknologiaa generaattori lukittuu tiet­ tyyn pyörimisnopeuteen tuottaakseen oikealla taajuudella tarvittavan määrän sähköä. Näin generaattoria voidaan käyttää sähkön tuotta­ miseen vain hyvin rajoitetulla potkurin pyöri­ misnopeudella. – Kun vapautat pyörimisnopeuden, taajuus­ muuttaja siirtää generaattorin tuottaman säh­ kötehon laivan verkkoon. Samalla se muuttaa tehon sähköverkon vaatimaa taajuutta vastaa­ vaksi huolimatta pyörimisnopeudesta, Stor­ backa kiteyttää. JA R N O P E LL IN E N AHJ1703_1-48.indd 28 7.2.2017 12:25:53
• O PA S T E 16.02.2017 3 29 Antti Viianen (vas.) ja Markus Ulvinen viimeistelevät WE Techille valmistettavaa akseligeneraattoria The Switchin tehtaalla Vaasassa. Viianen tarkistaa Aux-kotelon kytkentöjä. Laatuspesialisti ja entinen pääluottamusmies Timo Rintamäki tarkastelee näytöltä vauhtipyörän asennusohjetta. ”Tällä hetkellä meillä on työllisyyden suhteen positiivisin näköala muutamaan vuoteen”, myhäilevät Markus Ulvinen (edessä) ja Otto Kaakinen. Rintamäki oli vielä Ahjon vierailuhetkellä ennen vuodenvaihdetta The Switchin työn­ tekijöiden pääluottamusmies. Rintamäen siir­ ryttyä toimihenkilöksi vuoden alusta tehtävää on hoitanut Joni Kettunen. – Protokappaleen kasaamiseen menee nel­ jältä ihmiseltä kaksi viikkoa. Jos siitä tulisi nollasarja tai sarjatuotanto, niin samat neljä ihmistä tekisivät työn viikossa, pohdiskelee generaattoriasentaja Markus Ulvinen. Ulvinen kertoo osallistuneensa Rintamäen kanssa WE Techin akseli­ generaattorin suunnitteluun video­ palaverissa Lappeenrannan yksikön suunnittelijoiden kanssa. Käytän­ töä on noudatettu aiemminkin. – Meitä on kaksi tai kolme van­ hempaa asentajaa, jotka tarkistavat, etteivät tuotteet ole syystä tai toisesta mahdotto­ mia valmistaa tai käsitellä, Ulvinen sanoo. Rintamäen mukaan tavallisimmat ongelmat liittyvät kappaleiden nostamiseen. Suunnitte­ lijat ovat voineet ajatella nostaa kappaleen ka­ saamisen jälkeen pystyyn, mutta eivät olekaan huomanneet hallinosturin olevan kappaleeseen nähden väärin päin. – Jossain voi olla liian ahdas tila. Sinun pi­ täisi mahtua sinne tekemään jotain, muttet saa vedettyä työkalua aukosta sisään, Ulvinen mai­ nitsee toisen esimerkin. – Kysyntä on myönteisten käyttäjäkoke­ musten levitessä kasvanut. Tilauskantamme on hyvä. Energiatehokkuus ja vähäiset päästöt kiinnostavat tänä päivänä meriteollisuutta, Storbacka toteaa. – Myymme nämä ratkaisut maailmanlaajui­ sesti laivan omistajille, mutta kauppasopimuk­ set tehdään telakoiden kanssa. Laivanraken­ nus on keskittynyt voimakkaasti Aasiaan. Isoin myyntimme tapahtuukin Kiinaan. WE Techillä itsellään ei ole lainkaan teollista tuotantoa. Se turvautuu valmistuksessa ali­ hankkijoihin Vaasan seudulla. Akseligeneraattorijärjestelmä on kolmiosainen. Siihen kuuluu itse generaattori, jonka tekee The Switch. Danfoss Drivesil­ ta tulevat taajuusmuuttajakomponentit, jotka kaapittaa sähkönjakelujärjestelmäksi VEO. – Samaan kaappiin tulee vielä kontrollijär­ jestelmä, mikä on oma tuotteemme. Käytämme siinä Omronin logiikkaa. Omron tekee raudan, mutta softan valmistamme itse, Storbacka kertoo. TYÖNTEKIJÄT MUKANA SUUNNITTELUSSA WE Techin akseligeneraattoreita on valmistet­ tu vasta kymmenkunta, joten työllisyysvaiku­ tukset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. Odotukset ovat kuitenkin korkealla, kertoo The Switchin laatuspesialisti Timo Rintamäki. PROJEKTI OPETTI AMMATILLISESTI The Switchillä on kaksi tehdasta, Vaasassa ja Lappeenrannassa. Vaasassa tehdään konvert­ tereita ja painavia generaattoreita, Lappeen­ rannassa alle 20­tonnisia generaattoreita ja suurnopeusmoottoreita. Tehtailla on yhteensä noin 200 työntekijää. Vaasan 55 työntekijästä tuotannossa työskentelee noin 25 työntekijää, mutta vakinaisia heistä on viitisentoista. – Me aloitimme Vaasassa rakentamalla kon­ vertterikaappeja tuuliturbiineihin. Niitä myy­ tiin tuhansittain Kiinaan, kertoo kaappeja ja generaattoreita asentava Otto Kaakinen. Konverttereita käytetään niin tuulivoima­ kuin meriteollisuudessakin. Kaapin sisältä löytyy esimerkiksi inverttereitä, katkaisijoita ja suojalaitteita. Siellä generaattorista saatava sähkö muutetaan laivan sähköverkkoon sopi­ vaksi. Suurin osa konverttereista tehdään nykyään Kiinassa. Scanfilin tehdas Hangzhoussa valmis­ taa The Switchin suunnittelemat kaapit, mitkä omat kiinalaistyöntekijät sitten loppuasentavat ja testaavat. The Switchin omistamalla tehtaalla Lu’anissa syntyvät erikoiskaapit Kiinan tuuli­ voimamarkkinoille. Vaasan tehtaalla valmistettiin kaksi ensim­ mäistä akseligeneraattoria WE Techin laivaso­ vellukseen. Generaattori poikkeaa vain vähän tuulivoimageneraattorista. Antureita joudut­ tiin siirtämään. Laivojen suoravetoisissa gene­ raattoreissa roottori kiinnitetään suoraan pot­ kuriakseliin, jolloin sähkökoneessa ei tarvita omia laakereita. – Testiakselille piti rakentaa erilliset tuennat ja laakeroinnit. Laakeroinnin jouduimme opet­ telemaan. Projekti oli mielenkiintoinen senkin takia, että se antoi ammatillisesti paljon, Timo Rintamäki kertoo. Vaasan ja Lappeenrannan yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä. Kun WE Techin akseligene­ raattorien alkukokoonpano siirrettiin Lappeen­ rantaan, Markus Ulvinen meni opastamaan heitä kasaamisen alkuun. Vaasaan jäi loppu­ kokoonpano ja testaus. Testauksessa ovat taas lappeenrantalaiset voineet opastaa vaasalaisia. PELURIT SAMASSA KETJUSSA WE Tech ja sen kolme kumppania kuuluvat Vaa­ san seudun energiateknologian keskittymään, EnergyVaasaan. WE Techin toimitusjohtaja Storbacka kehuu yhteistyöverkoston toimin­ taa loistavaksi. Hänen yrityksensä strategia on ollut alusta lähtien se, ettei se ryhdy tekemään mitään sellaista tuotetta, joka jo löytyy ener­ giaklusterin sisältä. – Luotamme näiden yritysten osaamiseen. Kehitystyössä pystymme hyödyntämään lähel­ lä olevia alihankkijoita. Työntekijämme voivat tavata kasvotusten projektin eri vaiheissa. ”Pari vanhempaa asentajaa tarkistaa, etteivät tuotteet ole mahdottomia valmistaa.” JA R N O P E LL IN E N JO H A N N E S TE R V O AHJ1703_1-48.indd 29 7.2.2017 12:25:58
• 3 16.02.2017 30 Lasse Peltoniemi poraa generaattorin jalkaan lisää kiinnitysreikiä. Tuulivoimageneraattorin loppukokoonpanossa roottori ja staattori yhdistetään. Otto Kaakinen (ylhäällä) seisoo roottorin sisällä ja Markus Ulvinen työskentelee staattorin ulkopuolella. lähtenyt rohkeasti hakemaan meriteollisuudes­ ta toista tukijalkaa liiketoiminnalleen. Japani­ lainen omistajakin on suunnasta vakuuttunut. Viime syksynä Wärtsilä ilmoitti myyneensä The Switchille taajuusmuuttajayksikkönsä Norjasta. The Switchin liikekevaihto oli 40 miljoonaa euroa vuonna 2015. Siitä reilut kolme neljäsosaa tuli tuulivoimabisneksestä. Liikevaihto viime vuodelta tulee arvion mukaan kasvamaan perä­ ti 60 miljoonaan. Sandåsin mukaan raju nousu tulee ensisijaisesti tuulivoimasta, mutta myös meriteollisuus on alkanut tuottaa. – Olemme aina olleet vahvoja Kiinassa, mis­ sä tärkein asiakkaamme Goldwind on maail­ man suurimpia tuulivoimalavalmistajia. Viime vuonna asemamme vahvistui Euroopassa. Pää­ simme valmistamaan generaattoreita maail­ man suurimpaan offshore­tuuliturbiiniin. Mainittu tilaus on tuonut tehtaalle töitä mel­ kein vuodeksi, minkä takia väkeä on rekrytoitu lisää etupäässä vuokratyöhön. The Switch on The Switchin talousjohtajan Dag Sandåsin mukaan kyseinen yhteistyö on mainio esimerk­ ki uuden konseptin rakentamisesta markkinoil­ le. WE Tech on ”järjestelmäintegraattori”, joka vetää alihankintaketjun komponentit ja tekno­ logiat yhteen sekä kehittää toimivan loppurat­ kaisun. – WE Tech hoitaa markkinointikanavan ja toimii alihankkijoiden myyntimiehenä. Meillä ei edes ole myyntiorganisaatiota, koska merite­ ollisuus on yrityksellemme vielä uutta ja erilais­ ta liiketoimintaa, Sandås kertoo. – Akseligeneraattoreita ei tehdä sarjatuo­ tantona. Jokaiseen laivaprojektiin rakennetaan juuri kyseiseen alukseen optimoitu ratkaisu, kuvailee The Switchin avainasiakaspäällikkö Juha Reinilä. Sandås pitää EnergyVaasa­verkostoa yhte­ nä tärkeänä syynä The Switchin perustamiselle Vaasaan. Kaikki tuotantoketjun kannalta tärke­ ät pelurit löytyvät klusterin sisältä. Myös kou­ lutus on kunnossa. Vaasasta on saatavilla niin koulutettuja työntekijöitä kuin yliopistotason tutkimusyhteistyötäkin. – Monet energia­alan yrityksistä ovat kilpai­ lijoita keskenään, mutta se ei estä yhteistyötä. Olemme samassa bisneksessä eri rooleissa ja pys­ tymme hyvällä tavalla kirittämään toisiamme. TUULIVOIMATEKNIIKKAA LAIVAAN Roboteistaan tunnettu japanilainen teknologia­ konserni Yaskawa Electric Corporation osti kes­ tomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia etupäässä tuulivoima­ ja meriteollisuussovelluk­ siin valmistavan The Switchin kesällä 2014. San­ dåsin mielestä japanilaiset halusivat konserninsa sisälle erilaisen tavan tehdä bisnestä. – Saimme pitää nimemme. Ostaja halusi säi­ lyttää brändimme ja kasvattaa sitä maailman­ laajuisesti. Meille on annettu uusiutuva energia, meriteollisuus ja joitain muita teollisuusratkai­ suja, Sandås selittää työnjakoa. – Laatutietoisuus on Japanissa aivan eri ta­ solla kuin Euroopassa. Omistaja auditoi mei­ dät usein ja eri näkökulmista. Kun täytämme Yaskawan laatukriteerit, se on maailmalla hyvä myyntiargumentti. Kehitellessään ideaansa WE Tech kiinnos­ tui The Switchin tuotteesta. Tuulivoimatur­ biineissa käytettävissä akseligeneraattoreissa hyödynnetään kestomagneettiteknologiaa, joka soveltuu hyvin myös laivasovelluksiin. – Kestomagneettikoneissa on selkeitä etuja perinteisiin verrattuna. Parempi hyötysuhde sekä yksinkertaisempi ja keveämpi rakenne. Huoltotarve on vähäinen, Reinilä kehuu. – Haittapuolena on ehkä vähän korkeampi hinta. Se kuitenkin kompensoituu ja muuttuu merkittäviksi säästöiksi laivan elinkaaren aikana. VEO:n pääluottamusmies Marko Silvennoinen kehuu yhteistyötä naapuritontin Danfossin kanssa poikkeuksellisen toimivaksi. Se alkaa jo projektisuunnittelusta. – Täällä käy heidän väkeään pitämässä yhteisiä palavereita. Viikoittain seurataan kunkin projektin etenemistä ja työmäärää, Silvennoinen toteaa. VEO:n ja Danfossin välinen yhteistyö vahvistaa myös niiden kilpailukykyä. Siitä on erinomainen esimerkki VEO:n voittama tarjouskilpailu Meyerin risteilyalusten sähköistystöistä viime kesänä. VEO:n historian suurin tilaus kattaa ainakin neljän loistoristeilijän sähköistämisen. – Tilaus tuo meille töitä useammaksi vuodeksi. Kauppaan sisältyy optio useammalle muullekin alukselle, Silvennoinen iloitsee. VEO:n kauppa tietää paljon töitä myös Danfoss Drivesille, jonka taajuusmuuttajat sisältyivät VEO:n laatimaan tarjoukseen. Antti Marjamäen mukaan yhteinen esiintyminen vahvistaa kummankin asemaa markkinoilla. – Jos tilauksen toteuttamisessa tarvitaan muutoksia tai on jotakin muuta epäselvää, niin kaikki kontaktit ovat heti kunnossa. Sen varaan on helppo lähteä rakentamaan projektia. Tarjouskilpailuja voitetaan yhdessä ? ? WE Tech Solutionsin alihankinnassa mukana olevilla yrityksillä on energia-alan yhteistyön lisäksi myös muutakin yhteistä taustaa. Kun The Switch myytiin japanilaiselle Yaskawa Electric Corporationille kaksi ja puoli vuotta sitten, myyjien joukossa oli taajuusmuuttajia valmistava Vacon. Toissavuonna tanskalainen Danfoss osti Vaconin, jonka omistajiin kuului VEO. Näiden kahden suomalaisyrityksen yhteinen historia ulottuu Vaconin perustamisvuoteen 1993. VEO oli tuolloin yksi uuden yrityksen suurimmista rahoittajista. – Perustamisvaiheessa Vacon toimi VEO:n omistamissa tiloissa. Tällä hetkellä VEO:n toimitilat sijaitsevat pihan toisella puolen, kertoo Danfoss Drivesin pääluottamusmies Antti Marjamäki. Vaconin brändi taajuusmuuttajissa on niin vahva, että tanskalaisomistaja on halunnut säilyttää sen entisellään. Switchin omistava Yaskawa on Danfossin kilpailija. Siitä huolimatta Yaskawa ei ole tuulivoimageneraattoreita valmistaessaan korvannut Vaconin taajuusmuuttajia omillaan. – Ne järjestelmät on suunniteltu meidän taajuusmuuttajillemme, joten ihan helposti se ei edes kävisi päinsä, Marjamäki tarkentaa. JO H A N N E S TE R V O AHJ1703_1-48.indd 30 7.2.2017 12:26:02
• 31 Tuhansien työntekijöiden energiaverkosto – Suuremmat yritykset käyttävät paikallisia alihankkijoita ja toimivat heidän kanssaan tiiviissä yhteistyössä. Tästä koko klusteri on alun perin saanut alkunsa. Palvelut ja toiminnot ovat löytyneet lähialueelta. Yritykset ovat osallistuneet erilaisiin markkinointikampanjoihin ja esiintyneet yhteisosastoilla messuilla. Yhteistyötä on tehty myös logistisissa hankkeissa. Yhdysvaltalainen Tesla avasi ensimmäisen litiumioniakkuja valmistavan Gigafactory-tehtaan Nevadassa viime heinäkuussa. Marraskuussa Tesla kertoi rakentavansa vastaavan tehtaan myös Eurooppaan. Vaasan kaupunki on ilmoittanut hakevansa Teslan jättimäistä akkutehdasta Suomeen perustellen sitä seudulla sijaitsevilla ainutlaatuisella energiatalouden keskittymällä ja Euroopan suurimmalla litiumesiintymällä. – Miljardiluokan hanke on merkittävä niin Vaasan seudun kuin koko Suomenkin kannalta. Meiltä löytyy toimiva logistinen verkosto ja vahva tekninen osaaminen, Alavillamo korostaa. ? ? Vaasassa sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä. – Vain kaksi prosenttia Suomen väestöstä tuottaa noin kolmanneksen valtion energiateknologiaviennistä, kehuu EnergyVaasan viestinnästä vastaava Hanna Alavillamo. Toimialoja löytyy verkoston sisältä runsaasti. Alavillamo mainitsee vain muutaman: älykäs sähköverkko, uusiutuva energia, sähkönjakelu, laivasovellukset, taajuusmuuttajat ja alihankinta. Tuotekehitys on iso osa yritysten toimintaa, sillä vuonna 2014 näissä tehtävissä työskenteli noin 2 000 henkilöä Vaasan seudulla. EnergyVaasa on yhteinen nimitys brändille, johon kuuluvat kaikki seudulla toimivat energiaalan yritykset ilman erillistä hakemusta tai pääsymaksua. Kyseessä on viestinnällinen yhteistyöverkosto. – Yritykset ovat hyvin erikokoisia. Osa on vain muutaman ihmisen firmoja, mutta mukana on myös Wärtsilän ja ABB:n kaltaisia jättiläisiä, Alavillamo kuvailee. Vaasan etuja ovat kattava partneriverkosto koko ratkaisun elinkaaren aikana, mahdollisuudet toteuttaa aidosti nollapäästöinen tehdas, osaava henkilökunta ja poliittinen tuki. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on ilmoittanut tukevansa vaasalaisten hanketta. Gigafactory-hankkeen kumppanuusverkostoon tuli vuoden alussa mukaan sähköautojen akuissa tarvittavien raaka-aineiden kannalta kaksi keskeistä osaajaa, litiumkarbonaattia tuottava Keriber Oy sekä nikkelimetalleja ja -kemikaaleja valmistava Norilsk Nickel Harjavalta Oy. a EnergyVaasa-verkosto ? ? yli 140 yritystä ? ? yli 11 000 työntekijää ? ? liikevaihto 4,4 miljardia euroa ? ? viennin osuus yli 80 prosenttia AHJ1703_1-48.indd 31 7.2.2017 12:26:05
• 3 16.02.2017 32 3 16.02.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Harmaa talous vahingoittaa pimeän työn tekijää puuttuvan sosiaali-, työttömyysja eläketurvan vuoksi ja koko yhteiskuntaa verojen jäädessä saamatta. Rehelliset työnantajat kärsivät ja voivat joutua irtisanomaan työntekijöitään. Autoalan yritysten liitto arvioi alan pimeän talouden arvoksi 335 miljoonaa euroa vuodessa. Luvusta puuttuvat renkaiden vaihto, tuulilasien korjaus ja auton pesettäminen. Norjassa on nyt käynnissä kattava viisivuotinen hanke autoalan tervehdyttämiseksi. Mukana on noin 30 alan toimijaa, muun muassa työnantajia, yrityksiä ja ammattiliitto Fellesforbundet. Valvontaa on tehostettu. Viime vuoden lopulla liikenteestä vastaava valtiollinen Statens vegvesen oli rekisteröinyt yli 300 laitonta autokorjaamoa. Laitos julkaisi verkossa 3 500 hyväksymänsä korjaamon luettelon. Laittomissa korjaamoissa oli usein puutteita ammattitaidossa ja työkaluissa. Työtilat olivat puutteellisia ja korjauksia oli tehty turvallisuutta vaarantaen. Statens vegvesen kävi vuoden lopulla tarkastamassa 89 laittomaksi oletettua korjaamoa. Se ilmoitti niistä 51 poliisille, joka pidätti 19 ihmistä. Kaikkiaan 123 pimeissä korjaamoissa huollettua autoa poistettiin ajoneuvorekisteristä ja 181 määrättiin uudelleen katsastukseen. AUTOALA Norjassa kampanjoidaan autolan harmaata taloutta vastaan. Satoja pimeästi korjattuja autoja on jo määrätty uudelleen katsastukseen tai niistä on poistettu rekisterikilvet. Ammattiliitto Fellesforbundet järjestää autoalan työntekijöitä. Järjestäytyminen on ollut pohjoismaisittain ajateltuna heikkoa. Toissa vuonna noin puolet alan työntekijöistä kuului liittoon. Vain reilu kolmasosa alan työnantajaliittoon kuuluvista yrityksistä oli mukana työehtosopimuksessa. Liitossa arvioitiin alan hyvän työllisyyden vaikuttavan. Töitä on aina tarjolla, ja liittoa ei uskota tarvittavan. Urakkatyö on yleistä ja se kohentaa suoraan palkkaa. Fellesforbundet laatikin erityisen strategian autoalalle. Se tähtää järjestäytymisen parantamiseen muun muassa osastotoimintaa tehostamalla. Viime työehtosopimuksessa liitto panosti erityisesti alimpien palkkojen nostamiseen. Osa liiton tavoitteita on kitkeä harmaata taloutta. Se ei ole autoalalla lainkaan harvinaista. Korjaustöitä tehdään pimeästi, ilman kuittia, veroja ja sosiaalimaksuja. Ay-liikkeen tiedotusvälineissä on seurattu aihetta nostamalla esiin yrityksiä, joissa työntekijät ovat järjestäytyneitä ja joissa toimitaan työehtosopimuksen sekä lakien pohjalta. KA N S A I N VÄ L I N E N TULOKSIA Turkin metalliliiton Birle?ik Metali?in aktiivit osoittivat mieltään lakko-oikeuden puolesta ja maan hallituksen ay-vastaista linjaa vastaan pääkaupunki Ankarassa helmikuussa 2015. Viime aikoina liitto on saanut painostuslakkojen avulla sovittua palkankorotuksia esimerkiksi Schneiderin, General Electricin ja ABB:n kanssa. Pimeä työ valaistaan Norjassa LE H TI K U V A / A FP P H O TO / A D E M A LT A N Teollisuusliitot yhdistyvät Australiassa AUSTRALIA Kaksi teollisuuden ammattiliittoa on yhdistymässä. Asia etenee pian jäsenäänestykseen. Yli sadantuhannen jäsenen CFMEU-liitto edustaa rakennusalaa, metsätyötä, kaivosalaa sekä energia-alaa. Se on jo nyt usean eri alan liiton yhteenliittymä, jonka juuret ulottuvat pitkälti yli sadan vuoden taa. TCFUA-liitto edustaa tekstiili-, vaatetus ja jalkineteollisuutta. Senkin historiassa on useita liittojen sulautumisia. Vanhimmat sen alkuperäisliitoista ovat yli sadan vuoden ikäisiä. – Teollisuus, työmarkkinat ja työn luonne muuttuvat ja liittojenkin on kehityttävä, sanoo TCFUA:n pääsihteeri Michele O’Neil. Kaivosmiljardööriä epäillään lahjuksista KAIVOSALA Israelilaista kaivosmiljardööriä Beny Steinmetziä on vuosia epäilty lahjuksista Guineassa. Israelin poliisi asetti hänet kuulus teluja varten kotiarestiin joulun alla. Hänet vapautettiin kuitenkin ilman syytteitä tammikuussa. Hänen asuinmaansa Sveitsin poliisi jatkaa kuitenkin asian selvittämistä ja Steinmetzin kuulustelua. Steinmetzin yhtiö BSGR voitti vuonna 2008 kaivosoikeudet Guineassa. Monen maan viranomaisten yhteisissä tutkimuksissa syyksi on arvioitu miljoonien eurojen lahjuksia. Steinmetziä on epäilty isoista laittomista liiketoimista Romaniassakin. Metalliliitto voitti TURKKI Metallityöläiset saivat tärkeän voiton. Birle?ik Metal-?? -liitto solmi lyhyen lakon jälkeen hyvän sopimuksen Schneiderin, General Electricin ja ABB:n kanssa. Sopimus korottaa selvästi palkkoja ja takaa paremmat edut sekä sosiaaliturvan. Voiton tärkeyttä korostaa kansalaisoikeuksien kiihtyvä kaventaminen Turkissa. Maan hallitus kielsi useita lakkoja kansallisen turvallisuuden tekosyyllä. Silti metallimiehet kävivät lakkoon ja voittivat. NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Pertti Karppinen, Hanna-Maria Seppälä ja Marion Rung ovat kukin olleet oman alansa kirkkaimpia suomalaisia tähtiä. Heille terveyden ylläpitäminen on aina ollut tärkeää, se on hyvän ja aktiivisen elämän perusta. VitaeProta he ovat syöneet ruokavalionsa tukena jo vuodesta 2009. VitaePro on ravintolisä, joka sisältää ainutlaatuisen ja monipuolisen kirjon terveyttä ylläpitäviä ainesosia, kuten antioksidantteja, vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja. Sen ainesosilla on tutkittuja vaikutuksia lihaksiin, rustoihin (mm. nivelissä) ja vastustuskykyyn. 15 vuoden aikana VitaePro on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Pohjoismaiden käytetyimmistä ravintolisistä. Tee sinäkin kuten Marion, Pertti ja Hanna-Maria; ota VitaePro terveydeksesi! Marion Rung Hanna-Maria Seppälä Pertti Karppinen Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. TILAA JO TÄNÄÄN TUTUSTUMISTARJOUS -50% Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 tai soita 0206 90030 (Ark 8.30-16.30, ppm/mpm). www.vitaepro.? AINESOSILLA ON TUTKITTU TEHO: LIHAKSILLE D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. RUSTOILLE C-vitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinia sekä seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahappoja (DHA ja EPA), jotka edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250mg:lla DHA:ta ja EPA:a (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. OKSIDATIIVISEEN STRESSIIN Antioksidantit seleeni, Cja E-vitamiini edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, omega-3:a sekä seleeniä. Valitse sinäkin VitaePro – terveydeksesi! Asiakkaanamme olet mukana 10.000 euron arvoisen unelmaloman arvonnassa. Lue lisää vitaepro.? 2002 20 17 V P P R A H A 4 5 1 3 F VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VO ITA UNELM AL O M A 10 .0 00 ,VL_Ahjo_pd1602_225x297_FI_18252.indd 1 06.02.2017 10.23.56 AHJ1703_1-48.indd 32 7.2.2017 12:26:08
• NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Pertti Karppinen, Hanna-Maria Seppälä ja Marion Rung ovat kukin olleet oman alansa kirkkaimpia suomalaisia tähtiä. Heille terveyden ylläpitäminen on aina ollut tärkeää, se on hyvän ja aktiivisen elämän perusta. VitaeProta he ovat syöneet ruokavalionsa tukena jo vuodesta 2009. VitaePro on ravintolisä, joka sisältää ainutlaatuisen ja monipuolisen kirjon terveyttä ylläpitäviä ainesosia, kuten antioksidantteja, vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja. Sen ainesosilla on tutkittuja vaikutuksia lihaksiin, rustoihin (mm. nivelissä) ja vastustuskykyyn. 15 vuoden aikana VitaePro on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Pohjoismaiden käytetyimmistä ravintolisistä. Tee sinäkin kuten Marion, Pertti ja Hanna-Maria; ota VitaePro terveydeksesi! Marion Rung Hanna-Maria Seppälä Pertti Karppinen Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. TILAA JO TÄNÄÄN TUTUSTUMISTARJOUS -50% Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 tai soita 0206 90030 (Ark 8.30-16.30, ppm/mpm). www.vitaepro.? AINESOSILLA ON TUTKITTU TEHO: LIHAKSILLE D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. RUSTOILLE C-vitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinia sekä seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahappoja (DHA ja EPA), jotka edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250mg:lla DHA:ta ja EPA:a (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. OKSIDATIIVISEEN STRESSIIN Antioksidantit seleeni, Cja E-vitamiini edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, omega-3:a sekä seleeniä. Valitse sinäkin VitaePro – terveydeksesi! Asiakkaanamme olet mukana 10.000 euron arvoisen unelmaloman arvonnassa. Lue lisää vitaepro.? 2002 20 17 V P P R A H A 4 5 1 3 F VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VO ITA UNELM AL O M A 10 .0 00 ,VL_Ahjo_pd1602_225x297_FI_18252.indd 1 06.02.2017 10.23.56 AHJ1703_1-48.indd 33 7.2.2017 12:26:08
• H A R R A S T U S ? ? Oulun metallityöväen ammattiosasto 56:n puheenjohtajalla Janne Nikulalla ja Rautaruukin (SSAB) Työntekijäin ammattiosasto 200:n sihteerillä ja opintosihteerillä Teuvo Haverisella on yhteinen harrastus, joka on pitänyt heitä liikkeellä vuosikausia: darts. Englannista lähtöisin olevassa lajissa heitetään tikkoja kohti dartstaulua, joka on jaettu erilaisia pistearvoja antaviin sektoreihin. Dartsia heitetään kolmella tikalla. Yleisin Suomessa pelattava peli on 501, jossa sektorien antama pistemäärä vähennetään 501:stä, kunnes viimeisellä heitolla saadaan jätetyksi nolla pistettä. – Viimeinen tikka on heitettävä taulun uloimpaan tuplarinkiin tuplalla tai taulun keskellä olevaan häränsilmään, miehet selvittävät. Mikä ihme sai metallimiehet innostumaan juuri dartsista? – Kaverit ja erityisesti Rantalan Seppo Raahesta houkuttelivat mukaan, Haverinen kertoo. Nikula aloitti lajin tutun kaverin pihalla perinteiseen tauluun. – Menin sitten baariin katselemaan dartsia ja lopulta muiden sekaan opettelemaan, hän kertoo. KÄYTTÖMIES TEUVO HAVERINEN JA SÄRMÄÄJÄ JANNE NIKULA KOTIPAIKKA KEMPELE HARRASTANEET VUODESTA 1990 JA 1988 Tikkaa sektoriin DARTS LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Haverinen on napannut mm. dartsin SM-kisoissa ja Suomen Cupissa kaiken värisiä mitaleja yli kolmekymmentä. Suomen merkittävimmässä kisassa Finnish Openissa tuli viime vuonna miesten parikisassa kultainen mitali. Haverinen on käynyt kisailemassa Baltian maissa, kuten Virossa, Pohjoismaissa ja Englannissa. Seuraavana on hänen mukaansa vuorossa mahdollisesti Hollanti, jossa darts on Englannin tavoin suuressa suosiossa. Janne Nikula kertoo löytäneensä vaimon dartsin parista ja pitäneensä taukoa kilpailemisesta, kun perheenlisäystä tuli 1990-luvun lopulla. – Viisi vuotta sitten päätin panostaa uudelleen heittämiseen ja kilpailemiseen, hän kertoo. Nikula on saanut muun muassa piirikunnallisissa kisoissa pronssia ja muutaman kultaisenkin mitalin. Tikka on lentänyt myös Pohjois-Ruotsissa ja Virossa. – Muutama vuosi sitten saavutimme Teuvon kanssa SM-tasoituskisojen paripronssin, hän kertoo. Suomessa lajia ei harrasteta rahasta, mutta kansainvälisissä kisoissa voi ansaita suuriakin summia. – Esimerkiksi ulkomailla PDC:n karsintakisoissa yksittäisen kisan voittaja voi saada 6 000 euroa. Dartsin MM-kisojen voittaja sai tammikuussa Lontoossa 350 000 puntaa, Haverinen kertoo. Parasta dartsissa on sen sosiaalinen luonne, yhteisöllisyys. – Kisoissa on mukana kavereita kaikista sosiaaliryhmistä, mutta siellä ei titteleitä katsota, vaan kaikki ovat samanarvoisia, he sanovat. Dartstaulu on olennainen osa Suomen pubeja, mutta se on tullut miehille tutuksi myös Murikan kursseilla. – Kävin viimeksi siellä opintosihteeripäivillä lokakuussa ja tietenkin tikat olivat mukana. Murikan dartstaulu oli niin rispaantunut, että se olisi syytä vaihtaa uuteen, lähettää Haverinen terveiset opinahjon henkilökunnalle naurunremakan säestämänä. ”Kisoissa ei titteleitä katsota, vaan kaikki ovat samanarvoisia.” 3 16.02.2017 T E K S T I SE P P O K O R H O N E N K U V A A R I M Ä K E LÄ 34 Teuvo Haverisen (vasemmalla) ja Janne Nikulan mielestä dartsissa parasta on yhtei söllisyys. AHJ1703_1-48.indd 34 7.2.2017 12:26:11
• 16.02.2017 3 T E X T SIN I SIL VÁ N O C H JO H A N N E S W A R IS 35 A R B E TA R A R K IV E T Å r 1924 –några år efter att vårt land blivit självständigt och genomlidit ett upprivande inbördeskrig – krävde kvin­ norna vid Helsingfors kabel­ fabrik en löneförhöjning på 20 procent. Det är ett krav som i dag skulle verka otänkbart men som var typisk för tiden. Arbetsgivaren gick inte med på kraven vilket ledde till att kvinnorna grundade en ny organisation på arbetsplatsen och ställde åter kravet på löneförhöjning. Det här ledde till att arbetsgivaren sa upp samtliga arbetare som krävt löneförhöjning. En strejk bröt ut men ar­ betsgivaren höll produktionen igång med hjälp av strejkbrytare. Även om arbetstagarna förlo­ rade konflikten så betydde det här ändå i mångt och mycket startskottet för kvinnors engage­ mang inom Metall. KRIGET GJORDE KVINNOR TILL METALLPROFFS Politices doktor Eino Ketola, docent i politisk historia och historiker för Metallarbetarför­ bundet, hävdar att trots att det inte funnits kvinnor i den allra högsta ledningen inom för­ bundet har flera kvinnor suttit på tunga poster. – Kvinnornas ställning och arbetsuppgifter har påverkats mycket av industrins utveckling och vändpunkter i historien, säger Ketola. Starka kvinnor inom Metall Allt sedan början har kvinnor deltagit i och format Metallarbetarförbundet. Det tog ändå över ett halvt sekel innan frågan om lika lön för män och kvinnor blev aktuell. Ännu längre tog det innan de särskilda löneklasserna för kvinnor slopades. För hundra år sedan befann vi oss i början av arbetet för jämställdhet. Den självständiga republiken Finland fyller 100 i år. Det har också gått 110 år sedan kvinnor i Finland för första gången fick rösta i val. Metallarbetarförbundets 118 år långa historia utgör också en del av den finländska jämställdhetsutvecklingens historia. En av de största historiska vändpunkterna för kvinnor inom Metall sammanföll med krigs­ åren. Då en stor andel av männen låg vid fronten blev kvinnorna tvungna att ta över de krävande arbetsuppgifterna inom metallindustrin. Kvin­ nornas andel av medlemmarna inom Metall tre­ dubblades under krigsåren. Vid slutet av kriget var en av fyra metallarbetare kvinna. Under kriget grundades också de första kvin­ nosektionerna inom förbundet i Helsingfors, Strömfors och Jyväskylä. År 1943 fanns det re­ dan elva kvinnosektioner inom Metall i Finland. Det var frågan om lika lön för män och kvinnor som var viktigast från första början. KAMP FÖR LIKA LÖN Det dröjer ändå fram till 1951 före tanken om lika lön för kvinnor och män dyker upp i Metall­ arbetarförbundets papper. På 1950­talet börjar kvinnor också hitta sin plats på viktiga poster i förbundets beslutsfattande organ. Under Metalls förbundskongress år 1955 tog deltagare fram en motion som innehöll förslaget att de särskilda löneklasserna för kvinnor skulle skrotas. Ordförande Valdemar Liljeström kommenterade då förslaget i hårda ordalag. Han sa att motionen var så dålig och intetsägande att den inte förtjänade att antas som kongressbeslut. Motionen förlorade om­ röstningen med rösterna 217–102. Fyra år senare hade fackavdelningarna tagit fram hela femton motioner som gällde lika lön. Åboavdelningen Metall 49 gjorde också försla­ get om att försöka påverka lagstiftarna för att införa en tre månader lång moderskapsledighet för kvinnliga arbetare. Sextio procent av lönen skulle betalas under moderskapsledigheten. FLERA STEG FRAMÅT År 1956 utspelade sig den tillsvidare sista ge­ neralstrejken i Finland. Förhandlingarna som ledde till att generalstrejken avslutades fördes i Helsingfors i Statsrådets festlokal. Vid förhand­ lingsbordet fanns ordförandena för de största fackförbunden – bland dem som enda kvinna deltog riksdagsle­ damoten Lempi Lehto som 40 år tidigare blivit anställd som kontorsbiträde på Metallarbe­ tarförbundet. Kvinnliga arbetare vid G.W.Sohlberg AB:s fabrik i Helsingfors år 1926. AHJ1703_1-48.indd 35 7.2.2017 12:26:21
• 3 16.02.2017 36 36 M A TT I Y LI R O TU / LÖ N TA G A R E N De särskilda löneklasserna för kvinnor för­ svann ur kollektivavtalen fram till år 1966 – inte utan motstånd från en del manliga medlemmar som ansåg det vara under deras värdighet att jobba för ”kvinnolöner” i de lägre löneklasser­ na. Dessa uttryckte sin frustation till förbundets tjänstemän. Vid början av 1970­talet fanns det 11 000 kvinnliga medlemmar i Metallarbetarförbun­ det. Ett stycke historia inom Metall skrevs den 1 mars 1972 på Saloras fabrik i Salo då Hilkka Päivärinta valdes till huvudförtroendeman – den första kvinnliga huvudförtroendemannen på heltid. 1990­talet innebar ett uppsving för elektro­ nikindustrin i landet bland annat tack vare den finländska mobiltelefonindustrins guldålder. På de här arbetsplatserna valdes allt oftare kvinnor till förtroendemän och arbetarskydds­ fullmäktige. På förbundets medlemstidning nåddes en milstolpe år 2014. Ahjo som grundades år 1949 fick sin första kvinnliga chefredaktör då Kirsi Törmänen-Petman tog över vid rodret för tidningen. 36 Kampanj för att få kvinnor i främsta ledet Samma undersökning visade också på att fär­ re än hälften av kvinnorna hade haft ett utveck­ lingssamtal med chefen. Fyra av fem kvinnor hade inte bett arbetsgivaren om lönehöjning. Kampanjens minimimål är att företagen skulle följa lagen. Lagen säger att företag med fler än 30 anställda ska enligt lag ha skyldig­ heten att utarbeta och ta i bruk en plan för jämställdhet på arbetsplatsen samt göra en kartläggning över lönerna. Det behövs fler kvinnor inom intressebe­ vakningen. På det stora hela finns det redan tecken på att utvecklingen kan leda dit. – Idag är kvinnorna ofta bättre organise­ rade än männen. 69,9 procent av de kvinnliga löntagarna medan 59 procent av männen är medlemmar i ett fackförbund, säger Anttila. Sari Laaksonen har i sitt slutarbete (YH) undersökt kvinnor inom Metall. Hon skriver: Jämställdhet är viktigt för Metallarbetar­ förbundet. För förbundet betyder jämställdhet ekonomisk och social jämställdhet som gäller alla oberoende kön, ålder och etnicitet. Jobbet fördelas ofta i företag efter kön. Det förekom­ mer ofta att kvinnors yrkesutveckling stannar av då det inte finns ett tillräckligt stöd för att utveckla och öka kompetensen. Under år 2017 inleder Metallarbetarförbundet en kampanj där man lägger fokus på jämställdhet. Kampanjen Stopp på ojämställd heten kommer vid rätt tidpunkt och initiativet kommer från medlemmarna. Kirsti Anttila, som ansvarar för jämställd­ hets­ och kulturfrågor inom Metall säger att startskottet för kampanjen kom i och med re­ sultaten i två förfrågningar som gjorts bland medlemmarna. Lönerna och jämställdheten upplevs vara viktiga frågor och på den fronten kunde det gå bättre. Svaren i frågeundersökningarna över­ raskade inte Anttila. Kvinnor utför oftare arbeten som kräver lägre kravnivå – vilket betyder också lägre lön. – Kvinnor har ofta flera examina och ut­ bildning i bagaget, men saknar ofta den vikti­ gaste grundexamen, det vill säga examen inom metallbranschen. Det kan ibland hindra dem från att söka mer krävande montörsjobb. Anställda vid Helkamas cykelfabrik i Hangö 1983. Andelen kvinnor av medlemmarna inom Metall år 2017 är drygt 17 procent alltså en knapp femtedel. AHJ1703_1-48.indd 36 7.2.2017 12:26:23
• 16.02.2017 3 37 T E X T JO H A N N E S W A R IS F O TO PA TR IK LIN D ST R Ö M ? ? Kvinnorna inom Metall har alltid varit aktiva, säger Marika Schön som varit aktiv medlem i förbundet i ett kvartssekel. I år gör Metallförbundet kampanj för att rekrytera fler kvinnliga medlemmar. Marika Schön önskar att fler unga, både kvinnor och män, skulle aktivera sig fackligt. – Det är den största utmaningen för tillfället. Att locka unga till att ansluta sig och bli medlemmar, säger hon. Schön jobbar på Konecranes reserv delslager i Hyvinge. Av de omkring tjugo personer som jobbar i lagret är sju kvinnor. Marikas bana inom metallbranschen började med branschbyte – från textil till metall, efter att textilfabriken i Ekenäs gick i konkurs i slutet av 1980-talet. Istället hittade hon och flera tidigare arbetskamrater sig på Kones (som firman hette då) nygrundade fabrik i staden. Företaget tillverkade elmotorer i Ekenäs i 14 år innan produktionen flyttade till Estland. Samma år som hon inledde arbetet valdes hon till styrelsen för den fackavdelning hon idag är ordförande för – Ekenäs metallarbetarfackavdelning 117. Det har blivit en hel rad av förtroendeuppdrag för henne genom åren. Hon har hunnit vara sekreterare för fackavdelningen i tio år och ordförande för fackavdelningen sedan 2008. Branschbytet innebar en omställning från den traditionellt kvinnodominerande textilindustrin till Metall – en bransch som kanske fortfarande bär med sig ett rykte om att vara en mycket mansdominerad industri. Sanningen är ju ändå inte så svartvit. Det finns ändå skäl att komma ihåg att det finns 140 000 medlemmar i Metall av vilka närmare 25 000 är kvinnor. Fördelningen har varit så gott som den samma under de senaste åren. – Man kan inte längre tala om att det skulle finnas jobb som uttryckligen är ”karajobb”, säger Schön. Schön säger att hon aldrig haft problem på jobbet för att hon är kvinna. Det finns ändå saker som borde ändras på. Det förekommer till exempel fortsättningsvis stora skillnader när det kommer till löner. – Våra löner släpar ju fortfarande efter männens i löneutvecklingen. Det gäller inte bara för metallbranschen utan för alla branscher. 37 ”Kvinnorna inom Metall är aktiva” Samtidigt anser hon också att det tagits tydliga steg framåt, också inom metallbranschen. – Kvinnorna tar sig framåt och det finns allt mer kvinnor på högre poster inom metall, säger hon. På fritiden är det motorcyklar och fotografering som gäller. Eftersom mcsäsongen i Finland är kort, har Europa blivit väl besökt de senaste 20 åren. – Ja, Portugal och Polen saknas från listan tillsvidare. a Kvinnornas löner släpar fortfarande efter männens i löneutvecklingen, säger Marika Schön som varit aktiv medlem i över 25 år. AHJ1703_1-48.indd 37 7.2.2017 12:26:27
• 3 16.02.2017 38 AKTUELLT INOM METALL 20–24.3 GRUNDKURSEN i Vasa. Mer information om grundkurserna hittar du på www.kio.fi/kiljavan_opisto/svensksprakig-utbildning. Anmälningar senast 20.2 med kursansökningsblankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. 18–19.3 Metalls svenska VÅRTRÄFF, Helsingfors På programmet bland annat framtidens bank, nya industriförbundet och förändringar i arbetslöshetsskyddet. Anmälningar senast 28.2. till minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117. 38 Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johannes.waris@metalliliitto.fi METALLIRANTA tarjoaa hyvät majoitustilat ja mukavaa tekemistä läpi kesän. METALLSTRANDEN erbjuder goda utrymmen och möjligheter till roliga sommaraktiviteter genom hela sommaren. HEJ DU NYA FÖRTROENDEMAN OCH ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIG! Metallarbetarnas arbetslöshetskassas extraordinarie representantskapsmöte Metallarbetarnas Arbetslöshetskassas extraordinarie representantskapsmöte hålls i Helsingfors, i Mässcentrum den 17–18 maj 2017. Mötet börjar den förstnämnda dagen kl. 10.00. Beslutet om platsen och tidpunkten för det extra­ ordinarie representantskapsmötet har fattats vid kassas styrelsemöte 10.10.2016. Ärenden som tas till behandling vid extraordinarie mötet meddelas i möteskallelsen, som uträttas till mötesrepresentanter senast två veckor före möte. Ombuden till representantskapsmötet är de represen­ tanter som utsett i år 2016 val för ordinarie representant­ skapsmöte. Metallarbetarnas arbetslöshetskassa Matti Mäkelä styrelsens ordförande Irene Niskanen chef för arbetslöshetskassan Metallarbetarförbundet rf:s extraordinarie förbunds­ kongress hålls i Helsingfors på mässcentret Messukeskus den 17–18 maj 2017 med början klockan 10.00 på den förstnämnda dagen. Förbundsstyrelsen har på sitt möte 9.12.2016 fattat beslut om tid och plats för den extraordinarie förbunds­ kongressen. På den extraordinarie förbundskongressen behandlas förslaget för grundandet av ett nytt industriförbund. Där fattas också beslut om namn, förbundets stadgar, modell­ stadgar för förbundets fackavdelningar samt grundprinci­ perna för förbundets omröstnings­ och valordning. Den extraordinarie förbundskongressen besluter om val av styrelse för förbundet. Som kongressombud på den extraordinarie förbunds­ kongressen fungerar kongressombud som år 2016 valts till Metallarbetarförbundet rf:s 22:a ordinarie förbunds­ kongress. Metallarbetarförbundet rf Riku Aalto ordförande Turja Lehtonen förbundssekreterare Metallarbetarförbundet rf:s extraordinarie förbundskongress AHJ1703_1-48.indd 38 7.2.2017 12:26:37
• METALLIRANTA on Metalliliiton jäsenille ja heidän perheilleen tarkoitettu virkistys alue. 30 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee Tavistholmen-saaressa Loviisan Valkossa. Saarelle ei ole ajotietä. Alueen pysäköintipaikalta on noin kilometrin kävelymatka majoitusalueelle. Siellä on kärryjä tavaroiden kuljettamista varten. Pysäköintipaikan osoite: Pitkäniityntie 18 A, Valko (Loviisa). Metallirantaa voi vuokrata ajalle 29.5.–2.9. (VIIKOT 22–35) ?? Metallirannassa on viisi 20 m 2 :n majoitus huonetta, joissa jokaisessa on neljä vuode paikkaa sekä kaksi vara patjaa. Osa vuodepaikoista on parvella. Kahdessa huoneistossa on mahdollista pitää lemmikkieläimiä. ?? Viiden (5) vuorokauden loma viikko alkaa ma klo 12 ja päättyy la klo 12. ?? Lomaviikon hinta on 140 €, mikä sisältää majoituksen sekä saunan ja soutuveneen käyttömahdollisuuden. Loma-asunnot on tarkoitettu vain Metallin jäsenille perheineen. ? Huoneistoissa on patjat, tyynyt ja peitteet kuudelle. Lakanoista ja pyyhkeistä tulee majoittujan huolehtia itse. Huoneissa on mikro, kahvinkeitin, jääkaappi sekä kuuden hengen astiasto. Metallirannan keskusrakennuksen yhteydessä on keittiö ruuan valmistusta varten sekä wc/suihku ym. sosiaalitilat.Alueella on myös yhteiskäytössä sauna ja ulkogrilli. Alueella voi myös telttailla ? Leirintäpaikan hinta on 10 €/teltta vuorokausi. Maksuun sisältyy saunan, soutuveneen ja yhteis tilojen käyttömahdollisuus. Majoitushakemukset tulee tehdä 10.4. klo 15 mennessä kirjallisesti oheisella lipukkeella osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, Pia Toivanen / Metalliranta, PL 107, 00531 Helsinki ? Lomaviikot arvotaan viikolla 17 kaikkien lomaa hakeneiden kesken. Arvonnan tulos ilmoitetaan kirjallisesti lomaviikon saaneille. Lomaviikon hinta laskutetaan liiton toimistosta ennen loman alkua. METALLIRANTA LOTTNING AV METALLSTRANDENS SEMESTERBOSTÄDER 2017 Haettavan lomaviikon numero Nummer på semestervecka Vaihtoehtoinen viikko Alternativ vecka Lisätietoja: www.metalliliitto.fi/ metalliranta Tiedustelut: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151, metalliranta@ metalliliitto.fi tai Ari Kolehmainen, puh. 020 77 41303 METALLSTRANDEN är ett rekreationsområde för Metallarbetar förbundets medlemmar samt deras familjer. Området på 30 hektar finns på ön Tavistholmen i Valkom i Lovisa. Det finns ingen bilväg till ön. Från områdets parkeringsplats är det cirka en kilometer gångavstånd till inkvarterings området. Det finns kärror för varutransporter. Addressen till parkeringsplatsen: Långängsvägen 18 A, Valkom (Lovisa). Metallstranden kan hyras för tiden 29.5–2.9 (VECKORNA 22–35) ? I Metallstranden finns fem 20 m 2 stora inkvarteringsrum, där det i varje rum finns fyra bäddplatser samt två reservmadrasser. En del av bäddplatserna finns på loft. I två lägenheter får man ha husdjur. (täytä painokirjaimin / tryckta bokstäver) Nimi/Namn: Henk.tunnus/personbeteckning: Osoite/Adress: Puhelin töihin/Tel. jobb: Puhelin kotiin/Tel. hem: Lomalle osallistuvien nimet/ Namnen på dem som deltar i semestern: Puoliso/Maka/Make: 1. lapsi/barn 2. lapsi/barn 3. lapsi/barn 4. lapsi/barn ARVONTA LOTTNING ? Den fem (5) dygn långa semesterveckan börjar mån kl. 12 och slutar lö kl 12. ? Priset för en semestervecka är 140 € vilket innefattar inkvartering samt möjlighet till bastu och roddbåt. Metallstrandens semesterbostäder är avsedda enbart för Metallförbundets medlemmar och deras familjer. ? I lägenheterna finns madrasser, dynor och täcken för sex personer. Hyres gästen bör själv sköta om lakan och handdukar. I rummen finns mikrovågsugn, kaffekokare, kylskåp samt kärl för sex personer. Semesterfirarna kan tillreda sin mat i det gemensamma köket som finns i Metallstrandens centralbyggnad. I central byggnaden finns också wc/dusch och andra social utrymmen samt utegrill. Man kan också tälta på området ? Priset för en lägerplats är 10 €/dygn. I priset ingår möjlighet till bastu, roddbåt samt rätt att använda de gemen samma utrymmena. ? palkansaaja/löntagare ? työtön/arbetslös ? eläkeläinen/pensionär 3 16.02.2017 39 Reservationen bör göras senast 10.4 kl 15 skriftligt med blanketten intill och skickas till adressen: Metallarbetarförbundet r.f., Pia Toivanen/Metallstranden, PB 107, 00531 Helsingfors. ? Semesterveckorna lottas ut under vecka 17 mellan alla dem som gjort en reservation. Resultatet av lottdragningen meddelas skriftligt åt dem som fått en semestervecka. En räkning för semesterveckan skickas från förbundets kontor innan semestern inleds. Tilläggsuppgifter : www.metalliliitto.fi/ web/se/metallstrand Förfrågningar: Pia Toivanen, tel. 020 77 41151, metalliranta@metalliliitto.fi Ari Kolehmainen, tel. 020 77 41303 Loma-asuntojen arvonta 2017 P E K K A E LO M A A METALLIRANTA tarjoaa hyvät majoitustilat ja mukavaa tekemistä läpi kesän. METALLSTRANDEN erbjuder goda utrymmen och möjligheter till roliga sommaraktiviteter genom hela sommaren. AHJ1703_1-48.indd 39 7.2.2017 12:26:43
• 3 16.02.2017 3 16.02.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1703_1-48.indd 40 7.2.2017 12:26:44
• 16.02.2017 3 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A K IT I H A IL A Antero Paukku on päätoiminen HSE-valvoja Naantalin öljynjalostamolla. HSE tulee sanoista health, safety ja environment eli terveys, turvallisuus ja ympäristö. – Iso työsuojeluriski elää meillä koko ajan, ja moni asia on siksi määritelty hyvin tiukkaan, sanoo Paukku. Reitti vastuulliseen työhön on ollut erikoinen. Aiemmin Paukku työskenteli telineasentajana Arme Oy:ssä, joka toimii jalostamolle alihankkijana. Metalliliiton luottamustehtävänä hänellä on varatyösuojeluasiamies. Työsuojelun peruskurssille, joita Murikka-opiston remontin takia pidetään nyt Helsingin Hakaniemessä, Paukku lähti työnantajan aloitteesta. – Neste tilaajayrityksenä edellyttää, että alihankkijoilla on tietty määrä HSE-valvojia ja näillä on oltava tietyt kurssit käytynä, selvittää Paukku. – Jalostamolla on paljon eri toimijoita ja eri työvaiheiden yhteensovittamista, on päivittäistä normihommaa ja pitkälle erikoistuneita töitä. Minun rooliini kuuluu sekä valvontaa että jatkuvaa koulutusta. Työsuojelun peruskurssin asiat olivat Paukulle pääosin tuttuja oman työn kautta, mutta seitsemän opiskelijan kurssi auttoi syventämään ymmärrystä ja osaamista. – Kurssin keskusteluissa korostui yhteistyön merkitys työpaikan eri toimijoitten välillä. Paukku ei aiemmin ollut juuri perehtynyt Metalliliiton asioihin, ja tutustuminen liiton keskustoimistoon yllätti. – Täällä on selvinnyt, kuinka paljon liitto tekee asioita monella eri alueella. En aiemmin tiennyt tästä kokonaiskuvasta paljon mitään. Alueellasi Telineasentajasta HSE-valvojaksi ”Kurssilla korostui yhteistyön merkitys työpaikan eri toimijoiden välillä.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Huomio, opintosihteerit ja muut paikallista koulutusta järjestävät! Liitto hakee valtionapuja paikallisen koulutuksen järjestämiseen Työväen sivistysliiton kautta. TSL:ssä hakumenettelyyn on tullut uudistus, joka vaikuttaa myös ao.ja seuturyhmäkursseihin: kopiot laskuista ja kuiteista kahden kuukauden kuluessa paikallisesta koulutuksesta liittoon. Lisätietoja: Sari Helminen puh. 040 521 0970 41 27.2.–1.3. Hyvinvointi työyhteisössä 1.–3.3. Yritystalous 6.–8.3. Some-kurssi 8.–10.3. Komennusmiesten kurssi 6.–10.3. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.4.) Järjestötoimijan perusteet H 6.3.–2.6. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 15.–17.3. Työntekijän sosiaaliturva 20.–21.3. EWC-kurssi 22.–24.3. Nuorisotoiminta tutuksi 20.–24.3. Luottamusmiesten peruskurssi 27.–31.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.4.) Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 3.–7.4. Luottamusmiesten peruskurssi 10.–12.4. Jäsenhuollon kurssi H 19.–21.4. Yhdenvertaisuus työpaikalla Työaika Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi H 24.–28.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 29.5–2.6. M ) 2.–4.5. Autoalan palkkaustekniikka Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 8.–12.5. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Ihmissuhteet työpaikalla H Tietotekniikan jatkokurssi (Tampere) 10.–12.5. Kansantalous Y 15.–19.5. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 14.–18.8. H ) 22.–24.5. Kaivosalan täydennyskurssi H 29.5.–2.6. Palkkatekniikan kurssi H H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. ANTERO PAUKKU HSE-valvoja, Arme Oy, Porvoo, Eristyspeltiseppien ao. 155 AHJ1703_1-48.indd 41 7.2.2017 12:26:47
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 23.2. Ahjo 4/2017 (ilmestyy 9.3.) 16.3. Ahjo 5/2017 (ilmestyy 30.3.) 6.4. Ahjo 6/2017 (ilmestyy 20.4.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 27.2. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Kaarin Taipale. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 6.3. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2. Teemana on kuntavaalit, mukana alustajia työväenpuolueista. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 6.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Johannes Yrttiaho. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston kevätkokous ke 1.3. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Ao. 57:n naisjaoston kokous ja keilailu ti 7.3. Aloitamme keilailulla klo 16.30 Salon keilahallilla uimahallin vieressä. Keilailun hinta 6 € maksetaan paikan päällä. Kokous noin klo 18 Metalli 57:n toimistolla. Ilmoittautuminen 2.3. mennessä Sarille, puh. 041 538 4868. Kerro, tuletko keilaamaan ja/tai kokoukseen ja ilmoita myös tieto allergioista. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196:n hallituksen kuukausikokoukset joka kuukauden kolmas sunnuntai klo 18 ammattiosaston toimistolla, Keskuskatu 4 B 7, Outokumpu, paitsi 21.4. lomamajalla. Heinäkuussa ei kokousta. Luottamushenkilöt ovat tervetulleita kokouksiin. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 14.3. klo 18 ammattiosaston toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kahvija voileipätarjoilu. Kotkan metallityöväen ao. 20: ma 20.3. klo 17.30 osaston toimistolla, Maariankatu 18. Kahvitarjoilu. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 26.2. klo 18 ammattiosaston toimistolla, Torikatu 7. Kokouksen jälkeen ruokailu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: to 23.3. klo 17 HTY:n talolla, 3. krs, huone 301. Kahvitarjoilu. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 7.3. klo 18.30 Osmontie 47. Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 15.3. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: to 23.3. klo 17 ravintola Canton Hin´ssa, Kauppakatu 19. Ruokailu. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196: su 19.3. klo 18 ammattiosaston toimistossa, Keskuskatu 4 B 7, Outokumpu. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 19.3. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 17.3. klo 19 ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 31.3. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10. Kahvitarjoilu. Ruokailu kokouksen jälkeen. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: pe 31.3. klo 17 Hotelli Pyhäsalmessa. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 11.3. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to ja pe toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49 toimiston yhteystiedot: Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä). www.metalli49turku.fi. Toimistonhoitajan s-posti: susanna.merinen@metalli49turku.fi. Toimiston aukioloajat ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17, arkipyhien aattona auki vain klo 9.30–13. Salon metallityöväen ao. 57:n Viisseiska-lehti ilmestyy maaliskuun lopulla. Lehden toimitus pyytää jäseniltä juttuja, risuja, ruusuja, mielipiteitä – sana on vapaa. Jos olet työtön, kirjoita kokemuksistasi, tuntemuksistasi ja ajatuksistasi. Jos olet ammattiosastomme jäsen ja ehdokkaana kuntavaaleissa, lähetä kuva ja lyhyt esittely/juttu itsestäsi lehteen. Kirjoitusten ja mahdollisten kuvien tulee olla Metalli 57:n toimistolla viimeistään 3.3. sähköpostilla: outi.aaltonen@metalli57.com tai Metalli 57, Helsingintie 16, 24100 Salo. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n kalaja kasvispainotteinen ruokakurssi ti 14.3. klo 17–20 Marttojen tiloissa, Yliopistonkatu 33 G. Hinta 20 €. 16 nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset ja maksut toimistoon, puh. 02 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku, 6.3. mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Ao. 1 tarjoaa ilmaiseksi soppaa Turun kauppatorilla to 23.3. klo 11 alkaen sekä to 6.4. klo 11 alkaen. Lahden metallityöväen ao. 23:n koko perheen kylpylämatka ti 28.2. Flamingoon. Hinnat: aikuiset ja yli 14-v. 25 €, 3–13-v. 12 €, alle 3-v. veloituksetta. Hintaan sisältyvät vesipuistolippu, linja-automatkat ja lounas. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ammattiosaston toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n veteraanien tuettu loma 4.–9.9. Raja niemen lomakeskuksessa Virroilla. Hinta 140 € sisältää viisi täysihoitovuorokautta, ohjattua toimintaa sekä matkat linja-autossa. Hakemuksia saa ammattiosaston toimistolta, Aleksanterinkatu 23 A, Lahti. Hakemusten palautus toimistolle viimeistään 15.3. Keravan metallityöväen ao. 42:n teatteriretki Mikkeliin 25.–26.3. Lähtö bussilla lauantaina klo 7 Keravalta ja klo 7.20 Järvenpäästä, klo 9 aamupala Kuortissa ja klo 13 teatteriesitys Maaninkavaara. Hinta osaston jäsenille 40 €, seuralaisille 70 €, sisältää bussikuljetukset, aamiaisen menomatkalla Kuortissa, teatterilipun ja majoituksen Hotelli Cumuluksessa 2hh. Ilmoittautuminen Raijalle, puh. 050 321 9701, ja maksu osaston tilille FI2480001401469912 viimeistään 24.2. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kylpylämatka 26.3.–1.4. Pärnuun, Viroon. Lähtö Turusta sunnuntaiaamuna klo 4.30, muualta sopimuksen mukaan. Paluu päivälaivalla, joten takaisin Turussa jo alkuillasta lauantaina. Matkan hinta 380 €/hlö sisältää laivamatkat, bussikuljetukset (koko matkan mukana), yöpymiset Hotelli Emmissä 2hh, kylpylähoitoja (n. 2–3 kpl päivässä, ma-pe), lääkärintarkastuksen, täysihoidon (alkaen lähtöpäivänä meriaamiaisella laivalla ja päättyen lähtöpäivän aamiaiseen), ostoskierrokset ja kiertoajelut, iltapäiväkahvit sekä ostosmatkan Latviaan. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 28.2. Erkki Haapaniemelle, puh. 040 779 2558. Salon metallityöväen ao. 57:n päiväristeily la 25.3. Tallinnaan. Lähtö Salon torilta klo 5.45 ja paluulähtö Saloon noin klo 21.15 laivan saavuttua takaisin Helsinkiin. Hinta jäsenille 60 € ja muille 80 € sisältäen aamiaisen ja päivällisen. Varattu tavaroille 2 hyttiä, bussi mukana matkalla. Voimassa oleva passi tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautuminen ja maksu 15.3. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. 02 731 4553. Ao. 57:n veteraanit: Draamakonsertti Sinivalkoinen ääni la 8.4. klo 18 Teatteri Provinssissa, Salorankatu 5–7. Lauluja ja tarinoita Kari Tapion elämästä. Esiintyjät Teemu Roivainen, Amadeus Lundberg, Milana Misic, Susanna Haavisto sekä Juha Tikan Juhlaorkesteri. Lipun hinta 30 €/hlö. Lippuja rajoitetusti. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 2.3. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen su 12.3. klo 10–13 Degersjöllä. Kokoontuminen Fiskariin Bakluran tanssilavan rantaan. 4 sarjaa: miehet yleinen, veteraanit yli 55 v., naiset, nuoret alle 18 v. Kaiken kalan kilpailu. Potkukelkkaa ja suksia saa käyttää liikkumiseen jäällä. Kisan jälkeen grillausta. Lisätiedot Tuomo Kemppaiselta, puh. 050 598 7156. Kouvolan metallityöväen ao. 116:n pilkkikilpailut la 18.3. klo 9–13 Sompasessa Voikkaalla. Porin metallitehtaan ao. 122:n veteraanien järjestämä luento to 23.2. klo 16.15 tehtaan ruokalassa. Asiantuntija opastaa terveyspalveluista. Kahvitarjoilu. Ao. 122 veteraanien matka to 16.3. Tampereelle. Lähtö klo 8.15 Porin linja-autoasemalta, josta vanhaa reittiä Vanha-Ulvilaan. Aloitamme shoppailulla, jonka jälkeen klo 12 buffet-ruokailu museokeskus Vapriikissa. Ruokailun jälkeen käymme Kalevankankaan jätti-Prismassa. Matkan hinta 25 € henkilö. Ilmoittautumiset ja maksut 3.3. mennessä Aarolle, puh. 0440 391 402, maksut metalli 122 ry/veteraanitilille FI77 4450 0010 0917 72, viitteeksi 013. PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI! Ovatko tietosi jäsenrekisterissä ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? ? Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi ? ? Klikkaa linkkiä sähköinen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaislla pankkitunnnuksillasi 3 16.02.2017 42 RATKO JA RAKASTU JÄNIKSEEN! RISTIKKOKUUMETTA! MÄÄRÄÄN LÄÄKKEEKSI TUHDIN PAKETIN RISTIKKO JÄNISTÄ. www.grawiko.fi AINUTLAATUINEN UUTUUS! NYT LEHTIPISTEISSÄ! Ahjo_Mainos_16.2.17.indd 1 30.1.2017 14:30:12 AHJ1703_1-48.indd 42 7.2.2017 12:26:48
• TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 23.2. Ahjo 4/2017 (ilmestyy 9.3.) 16.3. Ahjo 5/2017 (ilmestyy 30.3.) 6.4. Ahjo 6/2017 (ilmestyy 20.4.) Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n hiihtoreissu 7.–9.4. Rukalle Kuusamoon. Lähtö perjantaina klo 17 Oulun linja-autoasemalta ja paluu sunnuntaina klo 12. Hinta jäsenelle 60 €, puolisolle 140 €, työttömälle, eläkeläiselle ja opiskelijalle 50 €. Ilmoittautumiset 20.2.–3.3. Suville, puh. 040 507 8871 tai suvi@pannula.fi (viestiin nimi, puh.nro, ruoka-allergiat sekä huonekaveritoive). Maksut 3.3. mennessä osaston tilille FI28 5542 8520 0051 22. Paikkoja 50. Salon Seudun Autoalan ao. 211:n Tallinnan-matka 1.–2.4. Tallink Megastarilla. Yöpyminen Hotel L´Ermitagessa. Hinta jäsenille 50 €, seuralaisille 165 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Jukka Palokankareelle, puh. 040 550 3048, jukkapalokankare@gmail.com. Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n pilkkikilpailut la 11.3. klo 8.30 alkaen. Kokoontuminen Kylän rannassa (Pappilan ranta). Euran metallityöväen ao. 381:n pilkkikisat la 4.3. klo 10 alkaen Pintoksen mökillä Säkylässä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Jussilalle, puh. 0400 597 321. Ao. 381 järjestää risteilyn 23.–25.7. Visbyn kaupunkiin Gotlantiin. Lähtö sunnuntaina klo 12.30 Euran linja-autoasemalta. Matkan hinta jäsenille 80 €, seuralaisille 150 €. Paikkoja varattu 50:lle. Matkaan sisältyy bussikuljetukset, 2 buffet päivällistä ja 2 meriaamiaista. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittautumiset 30.3 mennessä Minna Kivimäelle, puh. 040 530 8068. Maksu osaston tilille FI4150230140008162. Ylöjärven metallityöväen ao. 149:n matka 14.–16.4. Tallinnaan. Bussikuljetus perjantaina: Nokia V-H Tuovisen talli klo 5.50 – Hämeenkyrö S-market klo 6.30 – Ylöjärvi Matkatie klo 7 – Epilä – Pispala – Tampereen keskustori, vanha kirkko klo 7.30. Laivamatkat kansipaikoin Viking XPRS –laivalla. Yöpyminen Nordic Hotel Forumissa. Hinta jäseneltä 80 €, seuralaiselta 140 €, sisältää kuljetukset, laivamatkat, bistrobuffetin laivalla menomatkalla, 2 yötä hotellissa, aamiaiset sekä ostosmatkan Tallinnassa lauantaina. Tämä on vuoden 2017 ainoa matka Tallinnaan. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä Timo Järviselle, puh. 0500 524 142. Jos matkan peruu em. päivämäärän jälkeen ilman pätevää syytä, on velvollinen maksamaan matkan koko hinnan. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196:n lohipilkkikilpailu la 1.4. Lasten kalakeitaassa. Kilpailuaika klo 10–14. Yleinen sarja ja kolmen hengen joukkuekisa (esim. työpaikan joukkue). Osaston nuoriso-, veteraani-, kurssija ryhmätoiminnasta ja juhlatapahtumista tiedotetaan työpaikkojen ilmoitustaululla ja osaston kotisivuilla www.telemail.fi/metalli196/ ,jossa on myös valokuvia tapahtumista. Ammattiosasto löytyy myös Facebookista. Viitasaaren metallityöväen ao. 197:n matka la 11.3. Kuopion Matkukseen. Matka on osaston jäsenille ja perheen alle 18-vuotiaille lapsille ilmainen, muille perheenjäsenille tai seuralaisille hinta 10 €/hlö. Maksua ei palauteta osallistumisen peruuntuessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.2. mennessä Sanna Paatelaiselle, puh. 0500 644 872. KOULUTUSTA Joensuun metallityöväen ao. 59:n kurssi 18.–19.3. alkaen klo 10 Kylpylähotelli Kunnonpaikassa. Yhteiskuljetus Joensuun linja-autoasemalta lauantaiaamuna klo 7. Kurssin aiheena Turvallisesti läpi elämän, kouluttajana Juha Sutinen. Kurssi on osallistujille ilmainen sisältäen ruokailut, matkat, kylpylän ja iltaohjelman. Ilmoittautumiset 3.3. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este! Turun teletyöntekijäin ao. 152 järjestää laivaseminaarin 22.–23.4. Viking Linen m/s Amorellalla. Lähtö Turusta lauantaiaamuna klo 8.45, paluu sunnuntaiaamuna klo klo 7.35. Seminaarin aiheena on telepuolen ja ammattiosastojen tulevaisuus. Matkan hinta A-hytissä: 100 €/1 henkilö, 140 €/2 henkilöä, 180 €/3 henkilöä ja 200 €/4 henkilöä. Hinta sisältää lauantaina buffetlounaan klo 12 ja sunnuntaina aamupalan. Ilmoittautumiset sähköpostitse r.puikko@luukku.com. Varmistukset sekä maksut 28.2. mennessä tilille FI3780002906151526. ONNITTELUT 70 v. Mauri Laine, hitsaaja, Hietamäki, 6.2. Juhlat vietetty perhepiirissä. 16.02.2017 3 RATKO JA RAKASTU JÄNIKSEEN! RISTIKKOKUUMETTA! MÄÄRÄÄN LÄÄKKEEKSI TUHDIN PAKETIN RISTIKKO JÄNISTÄ. www.grawiko.fi AINUTLAATUINEN UUTUUS! NYT LEHTIPISTEISSÄ! Ahjo_Mainos_16.2.17.indd 1 30.1.2017 14:30:12 43 AHJ1703_1-48.indd 43 7.2.2017 12:26:48
• SEUTURYHMÄT Kuopion seuturyhmä järjestää 5.–7.5. koulutusmatkan työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille Helsinki–Tallinna. Tiedustele matkasta omasta ammattiosastostasi! Ilmoittautumiset 13.3. Kirsille, puh. 040 558 0404 tai Tuulalle, puh. 044 515 5362. Salon seuturyhmä järjestää maksuttoman kuljetuksen Metallin talvipäivälle Ellivuoreen la 11.3. Lähtö Salon torilta klo 8 ja Someron torilta klo 8.30, paluulähtö Ellivuoresta klo 15. Ilmoittautuminen bussikuljetukseen viimeistään 24.2. Metalli 57:n toimistolle, puh. 02 731 4553. Turun seuturyhmä järjestää ilmaisen kuljetuksen Metallin talvipäivään Ellivuoreen lauantaina 11.3. Bussi lähtee klo 8 Turun kauppatorilta Ortodoksikirkon edestä, ja paluulähtö tapahtuman päätyttyä klo 15. Kuljetukseen pitää ehdottomasti ilmoittautua viimeistään 6.3. Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. 02 469 1410. Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan kalakerho Met-Kan pilkkimestaruus kilpailu la 25.2. klo 9–13 Nurmijärven Sääksjärvellä, Kotorannantie 49, 050250 Kiljava. n? Sarjat: miehet yleinen, miehet yli 60.v., naiset, joukkuekisa sekä suurin kala n? Kilpailukalana on ahven. n? Kokoontuminen ja lähtö Kiljavan opiston rantasaunalla. n? Ilmoittautuminen klo 8 alkaen. Siirtymäaika lähdössä ja paluussa puoli tuntia. HUOM! Jäävaraus. Lisätietoja antavat Teemu Rouhiainen, puh. 041 504 1978 ja Ari Kolehmainen, puh. 040 512 3044. Hyvän mielen -lomaviikko eläkeläisille 28.5.–2.6. Huhmarissa n? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. Lomakeskus sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. n? Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. n? Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n? Lomaohjelman aiheina on mm. hyvinvointia, vertaistukea, uusia ystävyyssuhteita ja toimintakyvyn ylläpitämistä. n? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä. n? Loman hinta on 100 €. Matkat lomalainen maksaa itse. n? Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa http://hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivulta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 27.2. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämän tilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). 3 16.02.2017 44 TO I M I N TA METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 15.2.–12.3. TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 14.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS Metallin Oulu–Lappi alueen talvipäivä lauantaina 1.4.2017 Ilmoittautumiset: Ilmoittautumiset ja lisätietoja omasta ammattiosastostasi tai luottamusmieheltä. Tule mukaan viihtymään! Metallityöväen Liitto ry:n ylimääräinen liittokokous pidetään Helsingissä, Helsingin Messukeskuksessa 17.–18. toukokuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. Ylimääräisen liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty liittohallituksessa 9.12.2016. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään esitys uudeksi teollisuusliitoksi sekä päätetään liiton nimestä, liiton säännöistä, liiton ammattiosastojen mallisäännöistä ja liiton äänestysja vaalijärjestyksen perusperiaatteista. Ylimääräinen liittokokous päättää liiton hallinnon valinnasta. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Riku Aalto puheenjohtaja Turja Lehtonen liittosihteeri METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN YLIMÄÄRÄINEN EDUSTAJISTON KOKOUS Metallityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous pidetään Helsingissä Messukeskuksessa 17.–18. toukokuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. Ylimääräisen edustajiston kokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty kassan hallituksen kokouksessa 10.10.2016. Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat ilmoitetaan kokouskutsussa, joka toimitetaan kokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Edustajiston kokouksen kokousedustajina ovat varsinaisen edustajiston kokoukseen vuonna 2016 vaaleilla valitut kokousedustajat. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Matti Mäkelä hallituksen puheenjohtaja Irene Niskanen kassanjohtaja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS AHJ1703_1-48.indd 44 7.2.2017 12:26:49
• O PA S T E T E K S T I X X X K U V A T X X X 16.02.2017 3 45 JÄSEN ETU METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 15.2.–12.3. TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 14.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivävarauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsenkortista löytyvän jäsennumerosi. *vaihtopäivä KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 KATINKULTA Golfharju ma* 2+2 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaranta pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaniemi pe* 8+2 82,5 x x x x x x x 6+2 67 x Katinkullan Kiinteistöt la* 8 82,5 x x x x x 6 67 x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Kuusamon Lomatropiikki la* 2+2 45 x SALLA Sallan Tunturitähti pe* 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x HIMOS Himoksen Tähti pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x OSAVIIKOT 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 TAMPERE Lapinniemen Kehräämö 2 mh 4+4 94,5 x x x x x x 2 mh 4+2 66 x x x x x x x x x x 1 mh 2+2 49,5 x x x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 4+2 85 x x x x 1 mh 2+2 54 x x x x x x Studio 2+2 33,5 x x x x x x x x Vierumäki Chalets 3 2 mh 4+2 65 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU VIERUMÄKI VIIKOT 23–52/2017 m ax . he nk ilö itä pi nt aal a, m 2 m ax . he nk ilö itä pi nt aal a, m 2 ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma Arvonn an jälkeen myös osaviik koja Jäsene nä merkitt ävästi norma alia halvem malla! 3 16.02.2017 AHJ1703_1-48.indd 45 7.2.2017 12:26:50
• 3 16.02.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2,5/3 A 19 49 B ty ön an ta ja lle C 41 sn t D 7 sn t E 10 1 sn t F 17 sn t G Ita lia n H 24 5 cm AHJ1703_1-48.indd 46 7.2.2017 12:26:56
• T YY L I 47 METALLILIITON MURIKAN TYÖSUOJELUKURSSI 23.–27.1. Faruk Abu Taher, Jani Niemeläinen, Ossi Vinkka, Antero Paukku, Valtteri Marttila ja Christian Lindström. PAIKKA Hakaniemen tori, Helsinki KUVA KITI HAILA AHJ1703_1-48.indd 47 7.2.2017 12:27:00
• LA2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign antaa entistä paremman kuumanja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima kattaa koot 34 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. AL Hit 2 XL+ S3HRO AL Hit 2+ S3HRO AL Hit Roller XL+ S3HR0 Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! SUOMI_AL_HIT_AHJO_225x265+5_takakansi_230117.indd 1 23.1.2017 12.36 AHJ1703_1-48.indd 48 7.2.2017 12:27:03