AHJO 05/2016 - Lehtiluukku.fi

M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 07.04.2016 ahjo.fi NRO REILU PELI HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA SOPIMUSNEUVOTTELUT KÄYNNISSÄ TEOLLISUUSOPPILAITOKSET TIUKILLA DRAGSVIKS MASKINRUM ARMOTON ASBESTI ! 5 LIIT TOK OK OU S 22 .–2 5.5 . AHJ1605_1-9.indd 1 23.3.2016 7:04:11
5 07.04.2016 Prosessinhoitaja, vuorottaja Juha Järvelä, Kemin kromikaivoksen rikastamo. 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE 2 ASBESTI VAARANA KAIVOKSISSA Metallikaivoksissa voi olla asbestikuituja, sillä Suomen maaperässä on asbestisia kivilaatuja. Kuituongelma saattaa myös syntyä tai pahentua vasta rikastamolla. Asbesti voi sairastuttaa vakavasti. Entinen kaivosmies Mauno Palo kertoo tarinansa. Ahjo selvitti, mitä säädökset määräävät ja miten Kylylahden ja Kemin kaivoksilla suojaudutaan. SIVU 10 AHJ1605_1-9.indd 2 23.3.2016 7:04:15
K A N N E N K U V A JA A K K O H E IK K IL Ä Päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. Graafinen SiHteeri Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Graafinen Suunnittelija Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Verkkotoimittaja Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 tiedotuSSiHteeri Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 tilaukSet Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa kauPalliSet ilmoitukSet MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi oSoitteenmuutokSet Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PainoPaikka Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJO ON MetallityöväeN liitON JäseNleHti toimituSSiHteeri Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 toimittaja Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 redaktör Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 ao-ilmoitukSet Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 07.04.2016 5 Ennen pääsiäistä vietettiin rasismin vastaista viikkoa monin erilaisin tapahtumin. SAK kantoi oman kortensa kekoon ja avasi maahan muuttajataustaisille työntekijöille suunnatun puhelin neuvontapalvelun. Palvelun tarjoaminen on tärkeää, jotta maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvissä asioissa voidaan antaa neuvoja ja ratkaista ongelmat mahdolli simman varhaisessa vaiheessa. Suomeen tuli viime vuonna kymmeniä tuhansia tur vapaikanhakijoita, Pohjoismaihin satoja tuhansia. Jotkut heistä palaavat takaisin kotimaihinsa, mutta väistämätön tosiasia on se, että moni jää asumaan Suomeen. Metalli alojen työpaikoilla työskentelee jo tällä hetkellä tuhansia ulkomaalais taustaisia kymmenistä eri kansallisuuksista. Metalliliitto valmisteli ensimmäisenä ammattiliittona maahanmuuttopoliittisen ohjelman jo vuonna 2003. Ohjelma kaipaa päivitystä, mutta monet ohjelmaan kirjatut periaatteet pätevät edelleen. On meidän kaikkien etu, että maahanmuuttajat kotou tuvat ja työllistyvät mahdollisimman nope asti maahanmuuton jälkeen. Yhtä tärkeää on, että heidän työsuhdeetunsa ovat samat kuin muillakin ja että heitä kohdellaan työ paikoilla yhden vertaisesti. Metalliliiton maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kerrotaan myös maahanmuutto politiikan eettiset lähtökohdat. Osana kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä Metalliliitto vastustaa rasismia, ja maahanmuuttajat ovat luonnolli sesti tasaarvoisia liiton jäseniä siinä missä supisuomalaisetkin. Rasismin vastaisen viikon keulakuvaksi nousi päivittäin alaarvoista rasistista nimittelyä kohtaava 11vuotias Valtteri Saarinen, joka sai puolustajakseen myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön. Nykyisessä avoimesti rasistisessa ilmapiirissä on paljon vastenmielisiä piirteitä, joista kammottavinta on aikuisten rasismi lapsia kohtaan. Kerran yksi lapsistani kuvaili pitkään kaveriaan jonkun koulussa tapahtuneen asian yhteydessä. Lopulta paljastui, että puhuimme afrikkalaistaustaisesta koulukaverista. Ihmettelin, miksi hän ei heti maininnut ihonväriä, jotta olisin arvannut, kenestä puhutaan. Ihonväri ei ollut hänelle mainitsemisen arvoinen asia, vaan ihan muut piirteet. Meillä aikuisilla on paljon opittavaa lapsilta. He ovat värisokeita, ellemme me asenteelliset aikuiset heille muuta opeta. 7 KasvOt 7 talOus 8 Mielipide 8 KOluMNi 22 NäKeMys 24 tauKO 31 työyMpäRistö 32 KaNsaiNväliNeN 35 vastaväite 40 työttöMyystuRva 41 KOulutus 46 Oivallus 47 tyyli pää K i R J O i t u s Kirsi Törmänen-PeTman Päätoimittaja ”Metalliliitto vastustaa rasismia.” Värisokeat lapset ”Nippelitietoa tärkeämpää on ymmärtää, mistä mikäkin tieto löytyy.” XXXX XX 3 puHeeNaiHe 4 Kilpailukykysopimus siirtyi liittojen neuvotteluihin 5 Teollisuusliiton työryhmät aloittivat aMMattilaiNeN 9 Marja Järvenkylä autosihteeri PP-auto Oy, Lohja tOiMiJa 20 Ismo Karinkanta pääluottamusmies Meka Pro Oy, Oulu 26 Teollisuusoppilaitosten toiminta uhattuna 35 Vastaväite: Työ vie aikaisin eläkkeelle, ei elintavat 36 Det är en liten grupp metallare som håller Nylands brigad i rörelse 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE TÖISSÄ SUOMESSA Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta 0800 414 004 workinfinland@sak.fi ma-to klo 9–11, 12–15 36 6 41 Metallikaivoksissa voi olla asbestikuituja, sillä Suomen maaperässä on asbestisia kivilaatuja. Kuituongelma saattaa myös syntyä tai pahentua vasta rikastamolla. Asbesti voi sairastuttaa vakavasti. Entinen kaivosmies Mauno Palo kertoo tarinansa. s i s ä ltö
5 07.04.2016 – Aikaa on vähän. Meillä on kahdeksan sopimusta neuvoteltavana. Lisäksi on ammattiliittoja ja työn antajaliittoja, joiden pöydässä saattaa olla yli satakin sopimusta. Keskusjärjestöistä Akavan ja STTK:n hallitukset hyväksyivät neuvottelutuloksen heti sen valmistuttua. Palvelualojen ammattiliitto Pamin epäröinnin jälkeen myös EK:n jäsenliitot hyväksyivät neuvottelujen aloit tamisen. – Kun akavalaisille ja sttklaisille liitoille tuntui ole van niin helppoa hyväksyä tämä neuvottelutulos, niin nehän voisivat toimia päänavaajina neuvotteluissa. Näyttää, miten ne ovat ajatelleet soveltaa päätökset omiin työehtosopimuksiinsa, Aalto esittää. Perinteisesti Metalliliitto on ollut niin sanottu pään avaaja neuvottelukierroksella. Muut alat ovat noudatelleet omissa sopimuksissaan Teknologia teollisuuden sopimia palkankorotuksia. SOPIMUSNEUVOTTELUT Metalliliiton liittohallitus päätti maaliskuun alussa hyväksyä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen kilpailukyky sopimukseksi (kiky). Neuvottelutulos hyväksyttiin äänestyksen jälkeen ja neuvotteluille asetettiin tiukat reunaehdot. Neuvottelutulos suosii yksipuolisesti työnantajia ja siihen kohdistuu paljon epäilyjä. Esimerkiksi vuo sityöajan pidentämisen 24 tunnilla ei uskota lisäävän työpaikkoja. Joidenkin laskelmien mukaan uusia työ paikkoja pitäisi syntyä kymmeniä tuhansia. – Todennäköisesti muutos johtaisi päinvastaiseen kehitykseen. Jotta työpaikkoja syntyy, vastuu tästä on työnantajilla. Vaihtoehtoja muuttaa työehtosopimuk sia tältä osin on monenlaisia, Metalliliiton puheen johtaja Riku Aalto sanoo. Metalliliitto ei ole vielä juurikaan edennyt omis sa neuvotteluissaan Teknologiateollisuuden kanssa. Tarkoitus on, että liiton kaikki kahdeksan työehtoso pimusta on neuvoteltu valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Neuvottelukeväästä tulee työntäyteinen, eikä täy sin ongelmaton. ”Akavalaiset ja sttk-laiset voisivat toimia päänavaajina” Metalliliiton liittohallitus asetti tiukat reunaehdot kilpailukykysopimukselle. Sopimuksen hyväksyneiden Akavan ja STTK:n liitot voisivat toimia neuvotteluissa päänavaajina, puheenjohtaja Riku Aalto ehdottaa. Luottamuksen taso maan hallitukseen on heikko, puheenjohtaja Riku Aalto totesi tiedotustilaisuudessa ennen Metallin vaalien ennakkoäänestyksen käynnistymistä. Taustalla liiton tiedotuspäällikkö Pauli Takala. K U V A A N N IK A R A U H A LA P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi AHJ1605_1-9.indd 4 23.3.2016 7:04:25
07.04.2016 5 K U V A A N N IK A R A U H A LA Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 METALLILIITON VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ Metalliliiton sääntöjen mukaan liittovaltuus to päättää työehtosopimuksista. Metalliliiton valtuusto kokoontuu jo 27. huhtikuuta. Tällä kertaa sopimukset hyväksytään valtuustossa samanaikaisesti. Yleensä teknologiateollisuu den sopimus on hyväksytty ennen muita aloja. Sopimukset ovat tuskin valmiita huhtikuun valtuustoon mennessä. – Kaikkien sopimusten on oltava valmiita ennen kuin yhtäkään viedään hallintoon käsi teltäväksi. Mahdollista on, että ylimääräinen valtuusto joudutaan kutsumaan koolle vielä liittokokouksen jälkeen toukokuun lopussa. Aallon mukaan ennen neuvottelujen aloit tamista työnantajien kanssa on molemmilla osapuolilla oltava yhteinen käsitys siitä, mistä neuvotellaan. Tämä on yksi Metalliliiton reu naehdoista. – Samanlaista tilannetta kuin kolmen päi vän koulutusoikeuden kanssa ei saa päästää syntymään. Että olisi eri käsitykset siitä, mitä ylipäätään on sovittu. Liittojen neuvotteluiden jälkeen keskusjär jestöt arvioivat kikysopimuksen kattavuutta 1. kesäkuuta. Aalto ehdottaa, että EK voisi olla aktiivinen kattavuuden lisäämisessä. – Voisiko EK toimia sen eteen, että sen jä senliitot suostuisivat neuvottelemaan ylim mille toimihenkilöille työehtosopimukset? Näinhän sitä kattavuutta saataisiin heti lisää. Kikyyn on kirjattu myös päätös paikallisen sopimisen lisäämisestä työehtosopimuksissa niin, että henkilöstön edustajien toimintaedel lytykset turvataan. Metallialojen työpaikoilla paikallinen sopiminen on tuttua, koska työeh tosopimuksesta löytyy kymmeniä kohtia, joista voi sopia toisin. Esimerkiksi työaikapankkeja on jo nyt paljon käytössä. Keskusjärjestöt esittävät, että paikallista so pimista muutetaan lainsäädännöllä niin, että myös järjestäytymättömät yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia. Aalto arvioi, että tämä muutos todennäköisesti vaatisi muutok sia myös työehtosopimuksiin. – Suomessa on aloja, joilla ei ole paikallista sopimista ollenkaan. Ja aikaa neuvotella on vain muutama kuukausi. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Metalliliiton reunaehdot sopimusneuvotteluille ? ? Maan hallituksen on luovuttava pakkolaeista, 1,5 miljardin ylimääräisistä leikkauksista ja veron korotuksista ? ? Hallitusohjelmassa luvatut veronkevennykset on toteutettava ? ? Sopimusosapuolilla on oltava yhteinen käsitys siitä, mitä neuvottelutuloksessa mainitut neuvotteluvelvollisuudet tarkoittavat ? ? Liiton kaikkien kahdeksan sopimuksen neuvotteluissa on saavutettava liittoa tyydyttävä ratkaisu Teollisuusliitto etenee Lue lisää suunnittelutyöstä: www.metalliliitto.fi/uusi-teollisuusliitto TYÖRYHMÄT Neljän teollisuusliiton yhdistämis hankkeen käytännön työryhmätyö käynnistyi maaliskuussa. Työryhmätyönä valmistellaan muun muassa uuden liiton strategia, säännöt sekä organisaation rakenne. Uusi teolli suusliitto saa myös uuden nimen. Projektihallituksen ja liittojen toimistojen välisten asiantunti jatyöryhmien työn pohjalta syntyy pe ruslinjaukset sisäl tävä väliraportti. Se käsitellään liittoval tuustojen syyskokouk sissa ensi syksynä. Lop puraportti ja esitys uuden liiton perustamisesta käsitellään ja valmistellaan projektihallituksessa 31.1.2017 mennessä. Liittohankkeen päätöksentekoelin on pro jektihallitus, jonka tehtävänä on yhdistymispro sessin varmistaminen ja johtaminen liittojen välillä tehdyn aiesopimuksen linjausten mu kaisesti. Tässä tarkoituksessa projektihallitus ohjaa projektin työskentelyä ja tekee tarvittavat linjauspäätökset. Projektihallituksen nimittämien 11 työryh män tehtävänä on laatia projektihallitukselle esitykset ja raportit siitä, miten työryhmän toimialaan liittyvät asiat hoidetaan uudessa liitossa. Raporttien tulee sisältää päälinjaukset toimialueen tehtävänannon mukaisista asiois ta sekä alustava arvio toimialueen henkilö ja muiden resurssien tarpeesta uudessa liitossa. Työn lähtökohtana ovat aiesopimuksen ja liittofuusion valmistelutyössä tuotetun yh teisen aineiston peruslinjaukset. Työryhmien työ käynnistyi 9.3. järjestetyssä yhteistilaisuu dessa. Projektityön tavoitteena on hyödyntää liittojen ja työttömyyskassojen parhaat toimin tatavat ja käytännöt uudessa liitossa. Kaikkien työryhmien perustehtävänä on laatia projek tihallitukselle esitys, miten työryhmän toimi alaan liittyvät asiat hoidetaan uudessa liitossa. PROJEKTIHALLITUS ? ? Metalliliitto: Riku Aalto, Matti Mäkelä, Vesa Aallosvirta, Turja Lehtonen ? ? TEAM: Heli Puura, Merja Rinne, Hannu Siltala ? ? Paperiliitto: Petri Vanhala, Juhani Siira, Timo Byman ? ? Puuliitto: Jari Nilosaari, Jyrki Ala-Partanen, Pekka Juusola ? ? Projektipäällikkönä ja projektihallituksen sihteerinä toimii Markku Laine Metalliliitosta Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton on tarkoitus yhdistyä 270 000 jäsenen suurliitoksi vuoden 2017 lopulla. Liitto olisi Suomen suurin ammattiliitto. Keskusjärjestöjen neuvottelutulos löytyy kokonaisuudessa SAK:n sivuilta: www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne/ neuvottelutulos AHJ1605_1-9.indd 5 23.3.2016 7:04:25
5 07.04.2016 SEURAAVASSA AHJOSSA Miten liittokokousvaaleissa kävi? Metallin vaalien tulokset ja kaikki liittokokousedustajat. TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton ammattiosasto 1:n kotipaikka on A? Helsinki B? Tampere C? Turku D? Oulu ? ? Mikä seuraavista ei ole mukana teollisuusliittojen yhdistymishankkeessa? A? Paperiliitto B? Puuliitto C? TEAM D? Sähköliitto ? ? Kenen romaani on Juoksuhaudantie? A? Kari B? Jari C? Reino D? Väinö Hotakaisen Tervon Lehväslaihon Linnan ? ? Rumeliini on A? vironkielinen B? karvaton C? limainen D? sitrushedelmä solvaus kissarotu sienilajike 6 Oikeat vastaukset sivulla 46 5 07.04.2016 Liittokokoussivusto suomeksi ja ruotsiksi: http://liittokokous.metalliliitto.fi http://liittokokous.metalliliitto.fi/ web/forbundskongress 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon 1.4. Postiäänestys päättyy 29.3. Viimeinen varma päivä postittaa ennakkoääni 28.3. Sähköinen äänestys päättyy 18.3. Sähköinen äänestys ja postiäänestys alkavat 15.3. Ennakkoäänestys materiaali lähetetään jäsenille 12.2. Vaaliliittojen tunnukset arvotaan ja päätetään ehdokkaiden numerot 1.2. Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisaika päättyy 22.1. Liittokokous esitysten viimeinen jättöpäivä Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE Sibbo Metallarbetarfackavdelning r.f 136 260 jäsentä ? Porvoon metallityöväen ao. 86 Kauhavan Metallityöväen ao. 204 27 jäsentä ? Ylihärmän metallityöväen ao. 214 purKauTunEET Varsinainen vaali 10.–12.4. ? Ammattiosastot järjestävät vaalitilaisuuksia omissa toimitiloissaan, työpaikoilla tai muissa tiloissa. Monet ammattiosastot järjestävät myös ns. kiertäviä vaalitilaisuuksia, joissa vaalitoimikunta kiertää vaali uurnan kanssa usealla työpaikalla. ? Osastot tiedottavat äänestyspaikoista ja ajoista. Niistä tiedotetaan myös liittokokouksen verkkosivuilla, liittokokous.metalliliitto.fi. ? Varsinainen vaali alkaa sunnuntaina 10.4. ja jatkuu maanantaina 11.4. ja tiistaina 12.4. ? Ammattiosastojen työpaikoilla, kiertävinä tai muutoin järjestämät äänestystilaisuudet voidaan järjestää alkaen 10.4. klo 10 ja päättyen 12.4. klo 15. Ammattiosaston keskusvaalitoimikunta järjestää yleiset, pakolliset äänestystilaisuudet sunnuntaina 10.4. klo 15–17 ja tiistaina 12.4. klo 14–16. ? Varsinaisessa vaalissa voivat äänestää ne äänioikeutetut jäsenet, jotka eivät ole äänestäneet ennakkoon. Heille lähetetään tiistaina 5.4. todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa. Todiste on otettava mukaan äänestyspaikalle. Vain sen esittämällä voi äänestää. Varsinaisessa vaalissa voi äänestää missä tahansa oman vaalipiirin äänestystilaisuudessa. Oma vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin oma ammattiosasto kuuluu. Kun äänestät Metalliliiton vaaleissa, äänestät vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan viisi matkaa + lippupaketti jääkiekon MM-kisoihin Venäjälle. Äänestämällä olet automaattisesti mukana arvonnassa. Onnea arvontaan! JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 ÄÄNESTÄ JA VOITA MATKA JÄÄKIEKO N MM-KISO IHIN! Kun äänestät Metalliliiton vaaleissa, äänestät vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan viisi matkaa + lippupaketti jääkiekon MM-kisoihin Venäjälle. Äänestämällä olet automaattisesti mukana arvonnassa. Onnea arvontaan! JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 ÄÄNESTÄ JA VOITA MATKA JÄÄKIEKO N MM-KISO IHIN! Sivu 39 vaaliaineiSton vaStaanottopaikat P E K K A E LO M A A
07.04.2016 5 TA LO U S H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Ay-voittoja tuomioistuimissa OIKEUS Alkuvuodesta tuomioistuimet ovat an taneet kaksi ammattiyhdistysliikkeelle edullis ta päätöstä, joita voi pitää merkittävinä ennak kotapauksina. Ensimmäinen tapaus koskee teknologia teollisuuden työehtosopimuksen kirjausta. Metalliliitto kävi oikeutta työnantajaa vastaan sopimusrikkomuksesta. Kyseessä oli henkilös tön vähentämisjärjestystä koskeva työehto sopimuksen kohta 35.2. – Jos joku on menettänyt osan työkyvystään työnantajan palveluksessa, esimerkiksi tapa turman tai ammattitaudin takia, irtisanomissopimuksen mukaan hänellä tulee henkilöstövähen nyksissä olla erityinen suoja. Hänet rinnastetaan yrityksen toiminnalle tärkeisiin ammatti työntekijöihin. Tämä on erään lainen työnantajan moraalisen vastuun pykälä, kuvaa Metalli liiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius. Metallin jäsen oli saanut ammattitaudin työnantajan palveluksessa. Tästä huolimatta hän joutui irtisanotuksi ensimmäisten jou kossa, kun yrityksessä käytiin ytneuvottelut. Työtuomioistuin katsoi yrityksen menettelyn työehtosopimuksen vastaiseksi, ja yritys tuo mittiin maksamaan Metalliliitolle korvauksia sopimusrikkomuksesta. Työsuhteen päättämis riita kuitenkin jatkuu vielä. – Liitto tekee jatkotoimenpiteitä, jotta jäse nen kannalta saadaan tässä kiistassa mahdolli simman hyvä lopputulos. Yleisellä tasolla työ tuomioistuimen päätöksen merkitys on siinä, että se antaa luottamusmiehille selkänojaa tule vissa ytneuvotteluissa, kun työnantajan kanssa arvioidaan henkilöstövähennysten perusteita, sanoo Helenius. Euroopan keskuspankki koettaa erilaisin epätavallisin keinoin työntää inflaatiota ylemmäs ja talouskasvua liikkeelle. Yksi niistä on se, että pankit joutuvat maksamaan pitäessään rahojaan keskuspankissa yön yli varantotalletuksina eli niistä maksetaan negatiivista korkoa. Tavoite on se, että pankit keskuspankin sijasta lainaisivat rahaa tuottoisampiin kohteisiin kuten investointeihin. Keskuspankki antaa pankeille lainaakin miinuskorolla, jos ne käyttävät rahat talouskasvun kannalta hyviin tarkoituksiin. Keskuspankin maksama miinuskorko heijastuu siihen, että pankit perivät toisilleen lainaamistaan rahoista lähes yhtä matalaa korkoa. Näistä euriboreina tunnetuista koroista jo 12 kuukauden korkokin on painunut miinusmerkkiseksi. Asuntovelalliset kiittävät. Tallettajien kannalta tilanne on huono, sillä talletuksille ei pahemmin korkoa kerry. Mutta ovat pankitkin puun ja kuoren välissä. Monet eurooppalaiset pankit ovat omistajiensa kitsauden vuoksi vieläkin heikossa hapessa. Talletuksista maksettujen ja lainoista saatujen korkojen kääntyminen päälaelleen vie ne vieläkin kurjempaan kuntoon. Talletuksille pankit eivät kuitenkaan uskalla alkaa maksaa suoraan negatiivista korkoa, sillä silloin rahat lähtisivät pankeista kävelemään. Keskuspankin rahapolitiikasta katoaisi viimeinenkin teho ja pankit olisivat tuhon partaalla. Keskuspankin negatiiviset korot jäävät kuitenkin narulla työntämiseksi, kun hallitusten talouspolitiikka pyrkii täysin päinvastaiseen suuntaan. Euroalueen talouspolitiikka tuijottaa tiukasti julkisen velan määrää ja maiden hallitukset kilpailevat keskenään, kuka leikkaa kysyntää eniten ja tekee suurimpia sisäisiä devalvaatioita. Investointien tekeminen ja tukeminen olisi paljon hyödyllisempää. ”Euroalue kaipaisi yhteistä, mutta järjellistä talouspolitiikkaa enemmän kuin koskaan.” Narulla on paha työntää KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Olin hakenut tänne jo pariin otteeseen, kun kolmannella kerralla tärppäsi syyskuussa 2001. Kotiuduin heti! MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Vahdin kaikkea, mikä oikeudellisessa yksikössä liikkuu. Kun jäsenelle ei esimerkiksi ole maksettu palkkaa, hän voi hakea oikeusapua. Harvalla on varaa lähteä itse ajamaan oikeusjuttua. Ei ole tyhmää olla liiton jäsen. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Työmäärä. Aina on keskeneräisiä asioita. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Tää on aivan mun duuni, sillä saan olla nipo. Ja onhan tämä itsenäistä, vaikka jatkuvasti olen tekemisissä muiden kanssa. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Perhe on tärkeä, erityisesti ihana lapsenlapseni. Koko sukuni on vankasti mukana Nuorten Kotkien toiminnassa. OIKEUDELLISEN YKSIKÖN SIHTEERI TUULA SILÉN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Toisessa tapauksessa korkein oikeus antoi päätöksen, jolla se linjasi, että työnantaja ei voi estää lakon aloittamista uhkasakkovaatimuk sella, kun työehtosopimus on voimassa. Oikeut ta kävi Ammattiliitto Pro Finnairin toimihenki löiden puolesta. Korkein oikeus kumosi Helsingin käräjäoi keuden aiemman, väliaikaisen turvaamistoimi päätöksen ja totesi sen lainvastaiseksi. Vuonna 2012 käräjäoikeus kielsi Finnairin toimihenkilöiltä lakon aloittamisen miltei kolmen miljoonan euron uhkasakolla. Päätös herätti voimak kaita vastalauseita ay kentässä. Pro teki asiasta kantelun Helsingin hovi oikeuteen, joka jätti kante lun tutkimatta; hovioikeu den päätöksestä Pro valitti edelleen korkeimpaan oi keuteen. Helenius on korkeimman oikeuden ratkai suun tyytyväinen. Hän korostaa, että lakko oikeus on perustuslain turvaama ja lisäksi kan sainvälisiin sopimuksiin kirjattu ihmisoikeus. Tärkeä linjaus on, että turvaamistoimipäätökset pidetään erillään työoikeudesta. – Turvaamistoimipäätökset on oikeuskäy tännössä kehitetty aivan eri tarkoitukseen, kuten estämään sitä, että joku ”hukkaa” omai suuttaan konkurssitilanteessa velkojien ulot tumattomiin. Kyseessä on yksipuolinen toimi, jossa ei toiselta osapuolelta kysytä mitään. Turvaamistoimia ei siis pidä sotkea lainkaan työmarkkinakiistoihin, joihin kuuluu soveltaa työriitalakia ja työehtosopimuksia. Minusta työnantajapuolen juristit käyttivätkin tässä tapauksessa oikeusjärjestelmää selvästi ja tie toisesti väärin, näkee Helenius. MIKKO NIKULA SIVU 39 VAALIAINEISTON VASTAANOTTOPAIKAT ”Jos joku on menettänyt osan työkyvystään työnantajan palveluksessa, esimerkiksi tapaturman tai ammattitaudin takia, irtisanomissopimuksen mukaan hänellä tulee henkilöstövähennyksissä olla erityinen suoja.” Liitto hoitaa vuosittain yli sata jäsenten oikeusjuttua. Tuomioistuimeen päätyy niistä noin kolmannes. P U H E E N A I H E AHJ1605_1-9.indd 7 23.3.2016 7:04:31
5 07.04.2016 Metalliteollisuus uudistuu ja digitalisoituu. Perinteiset työtehtävät katoavat ja toiset alkavat muistuttaa tietotyötä. Digitalisaatio esitetään joustavana ja kätevänä asiana. Monesti näin onkin. Samalla työstä voi tulla niin kutsuttua uutta työtä, jolloin muuttuvat sekä ansiomallit että työnteon luonne. On osatotuus, että työläinen ohjaa tietotekniikan avulla koneiden toimintaa ja prosesseja. Kyllä kone myös ohjaa tekijää. Yritysten ansaintalogiikassa kaikki keinot vähentää kuluja ovat olennaisia. Tämä näkyy ”uuden työn” työmarkkinoilla. Toimeksi annoilla teetettäviä keikkoja tarjotaan niin mobiililaitteissa kuin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi monen nettikaupan tehtävät ovat suoritteita, joista maksetaan kertakorvaus. Työsuhteesta tai sen mukana tulevasta turvasta ei ole tietoakaan. Toiset yritykset siirtävät röyhkeästi osan yrittäjäriskistään suoraan työntekijöille. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokalähetti palvelu Wolt ja kyytipalvelu Uber. Ne tarjoavat mobiilisovellutusten kautta keikkoja työntekijöille, jotka ovat itsensä työllistäjiä. Työstä ei jää juuri mitään käteen keikkailijan maksettua ajo ja muut kulut. Kun digitalisaatio purkaa monenlaista informaatiota bitteihin, voidaan tietoa tallentaa, järjestää ja muuntaa helposti. Voiko digitalisaatio purkaa myös teollisuuden palkansaajan ansiomallit ”biteiksi”? Nykyisin metallialan töistä maksetaan joko työaikaan sidottua aikapalkkaa tai työtehtävästä riippuvaa suorituspalkkaa. Lisäksi palkkatasoon vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen suoriutuminen. On vaikea tietää, mitä ansiomalleille tapahtuu, kun perinteiset työn teon tavat muuttuvat. Tietokonesovellutukset pystyvät vaikka mihin: ne valvovat ja säätelevät työntekijän ajankäyttöä ja työssä suoriutumista. Kun tähän yhdistetään työnantajien ajama vaatimus palkanmuodos tuksen muutoksesta, visio ei ole erityisen miellyttävä. Teknologia teollisuuden muotoilema ”palkan ja työn kiinteämpi yhteys” toki voi tukea työläisen työssä osaamista, mutta yhtälailla se voi typistää työn vain yksittäiseksi suoritteiksi. Miltä kuulostaa seuraava ajatusleikki? Uuden työelämän metalli työläinen tekee etätyötä ja vastaanottaa tehtävät mobiililaitteilla. Hänen palkkansa koostuu työsuoritteista, joiden kesto ja vaativuus määrittävät kertapalkkion. Työntekijät myös kilpailevat keskenään. Tällöin tuotantoprosessien virheilmoituksiin reagointi antaa vain nopeimmalle työsuoritteen. Tulee mieleen Mauno Koiviston Sosiaaliset suhteet Turun satamassa väitöskirjan (1956) kuvaus aamuisesta tehtävänjaosta. Silloin satamatyökeikan sai se, joka sai työmääräyslapun kiinni. Ei ole hyvä, jos digitalisaatio johtaa ansiomallien purkuun ja toimeen tulon epävarmuuteen. Eikä kuulosta kovinkaan kannustavalta metalli työläisen kasata elantoaan moisesta bittiavaruudesta. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 ELÄKELÄISET MUKANA EDUNVALVONNASSA Tänä päivänä eläkeläisille osoitetaan paikkaa äänettömänä yhtiömiehenä heihin kohdistuvissa yhteiskunnan päätöksissä ylhäältä tulleilla mahtikäskyillä. Maan talouden tasapainoon saattaminen näyttää olevan tämän päivän päättäjien mielestä niiden kustannettava, joista löytyy vähiten vastustusta ja puolustuskykyä, kuten lapsi perheet, työttömät ja eläkeläiset. Me eläkeläiset voimme tukea työssä käyvien taistelua työehdoistaan. Äänestämällä Metallin liittokokousvaaleissa annamme samalla nuoremmille liiton jäsenille mallin äänestämisen tärkeydestä. Tiedämmehän omasta kokemuksesta, että jos jättää tämän homman seuraavalle, niin se tahtoo jäädä tekemättä kokonaan. Meitä ammattiosasto 74:n eläkeläisjäseniä, siis veteraane ja, on tällä hetkellä noin 950. On hienoa, kun omalla toimin nallamme voimme tukea nykyisiä rautakouria. Samalla tarjoamme heidän kanssaan ”leveämmän selkä nojan” vaaleissa valituille edustajillemme heidän rakentaessaan oikeudenmukaisempaa työelämää ja yhteiskuntaa. PERTTI SALO veteraanijaoston puheenjohtaja Metalli 74 ”Ei ole hyvä, jos digitalisaatio johtaa ansiomallien purkuun ja toimeentulon epävarmuuteen.” Purkaako digitalisaatio ansiomallit ”biteiksi”? ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö TYÖTTÖMÄT KYYKKYYN Kirjoitin Ahjoon syksyllä, kuinka työttömiltä lyhennetään sata päivää ansioon suhteutettua päivärahaa. Metalli ei ainakaan vielä ole juurikaan reagoinut asiaan. Kirjoitin että työtön menettää n. viiden kuukauden aikana alimmillaankin n. 5 000 euroa! Vaikka hän on työssä ollessaan maksanut työttömyyskassalle jäsenmaksunsa. Jos työntekijät, Metallin kannalta ”maksavat jäsenet”, menettäisivät saman summan, mitähän siitä seuraisi? Miksi Metalli hylkää työttömät jäsenensä? He ovat kaikkein heikoimpia. Onko niin, että Metallistakin on tullut rahankeruujärjestö? Jos et maksa, apua ei tipu. Työtön ei voi lakkoilla, tai tietenkin voi, mutta ketä se kiinnostaa. SAK:n mainoksen mukaan: ” olishan se aika kuivaa”. Jos ei olisi rahankeruujärjestöjä, niinkö? Eläkeläinen PAPERITTOMISTA MAAHANMUUTTAJISTA Tuntuu oudolta, että sanotaan, ettei oteta paperittomia maahan muuttajia. Jos oltaisiin itse sodassa jotakin valtiota vastaan, niin voisi olla, ettei valtio antaisikaan poistua maasta ja eikä antaisi minkäänlaista paperia, vaan haluaisi pitää väkisin kansalaiset omalla alueellaan! Onko siis oikein estää paperittomia maahanmuuttajia tulemasta sodan jaloista? Tosin ne henkilöt, jotka syyllistyvät törkeisiin rikoksiin, tulisi karkottaa siihen valtioon, josta ovat lähteneet. LASSI TIITTANEN LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1605_1-9.indd 8 23.3.2016 7:04:34
07.04.2016 5 t e k s t i E r ik a pa r v ik o sk i k u v a p E k k a E lo m a a a m m at t i l a i n E n 9 AUTOSIHTEERI MARJA JÄRVENKYLÄ, 56 TYÖPAIKKA PP-AUTO OY, LOHjA ”Pojat eivät tulisi ilman mua toimeen!” Millainen koulutus sinulla on? Yo-merkonomi. Kävin ensin Lohjan lukion, sitten kauppaopiston. Mitä teet? Asiakaspalvelutyötä. Perusprosessi on sama: kun kaupat on tehty, automyyjä tuo asiakkaan minun ovelleni, ja sitten hoidan vakuutukset, rekisteröinnit ja rahastuksen. Pöytäni on yleensä täpötäynnä paperia. Jos on kiirettä, joudun jättämään senhetkisen työni kesken ja jatkamaan myöhemmin. Tarkkana saa olla, sillä virheiden korjaamisessa jälkikäteen on aina oma vaivansa. Kauanko olet ollut täällä töissä? Aloitin silloisessa Piispa & Pölösen autoliikkeessä lokakuun viimeinen päivä 1989. Sitä ennen tein kuutisen vuotta toimistotöitä katsastuskonttorissa. Jotenkin vain olen ajautunut autojen pariin. Tykkäätkö autoista? Tietenkin! Autokuume iskee välillä minuunkin. Haaveilen urheiluautosta, mutta järkisyistä ajan farkulla. Arvostetaanko työtäsi? Luulisin. Pojat eivät tulisi ilman mua toimeen! Onko palkka kohdallaan? Ainahan se voisi parempi olla. Kaksi palkankorotusta olen saanut näiden 26 vuoden aikana. Niistä toinen tuli pyytämättä. Mikä työssäsi on parasta? Jatkuvasti on muutosta ilmassa. Sen takia olen täällä niin kauan viihtynytkin. Toimipisteet, järjestelmät, omistaja ja automerkit ovat vaihtuneet vuosien varrella. Ja vaikka meillä on vakiasiakkaita, uusia ihmisiä kohtaan päivittäin. Mitä muuttaisit? Tykkäisin liukuvasta työajasta, mutta se ei ole mahdollista, kun asiakkaat tulevat aina iltapäivällä neljän viiden maissa. Työaikani on jämpti 9–17. Keväällä ja kesällä menee välillä ylitöiksi. Minkälainen työilmapiiri teillä on? Minulla on ihan parhaat työkaverit! Mahtavia kundeja, koskaan ei ole mitään ongelmia. Huumori kestää, vaikka komentelen heitä kuin omaa miestäni.
10 5 07.04.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U VA T V IL LE K O K K O LA JA A K K O H E IK K IL Ä Päägeologi Jari Juurelan käsissä on Kylylahden visuaaliseksi kutsuttua kiveä. Kupari näkyy toisinaan paljaalla silmälläkin. AHJ1605_10-35.indd 10 22.3.2016 14:56:43
11 5 07.04.2016 ARMOTON ASBESTI ! Kuidut kuriin Osassa Suomen kaivoksista on vaarallisia asbestikuituja. Kylylahden ja Kemin kaivoksilla uurastetaan kaivosmiesten suojaamiseksi. Metalliliitto ajaa kaivoksille yhtenäistä tarkastusohjetta ja työntekijöiden tiukempaa suojaamista. Kemin kaivoksen entinen työntekijä Mauno Palo kertoo, miksi hän tuli julkisuuteen omasta vakavasta asbestitaudistaan. AHJ1605_10-35.indd 11 22.3.2016 14:56:45
5 07.04.2016 12 Kaivoksissa leijuu vaara Asbestia saattaa löytyä joidenkin metalliesiintymien yhteydessä. Erikoistutkija mainitsee esimerkkinä ultramafisiin kiviin liittyvät kultaa, kuparia, nikkeliä tai kromia sisältävät malmit. Kontinen muistuttaa, että jo kaivoslupaa haettaessa kaivosyrittäjän on selvitettävä asbestin esiintymisen vaara. – Minulla on se käsitys, että kaivostoimijat ryhtyvät kyllä toimiin ja menevät työsuojelu edellä, jos asbestia löytyy. Se on kaivosyrityksen omassakin intressissä. LISÄKOULUTUSTA ETSIJÖILLE – Suomen kaivoksissa ei olla vielä riittävän tietoisia asbestiongelmasta, vaikka parempaan suuntaan ollaan menossa. Erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitokselta tuntee hyvin asbestin. Hän on ollut kirjoittamassa uutta ohjetta kaivoksille. Se on julkaistu sähköisesti löytyen osoitteessa www.julkari.fi (Hae sanoilla: Asbestiriskien hallintaohje kaivoksille). Kähkönen toivoo, että geologien koulutukseen otettaisiin painavammin mukaan työhygieeniset asiat. – Nyt geologit tarkastelevat kallioperää nimenomaan tuotannolliselta kannalta. Kaivoksilla on muitakin syöpävaarallisia aineita kuten kvartsia, arseenia ja kromia. Myös asbesti on vakava altiste, mutta ehkä se on aihe, josta ei mielellään puhuta. Työhygieenikko uskoo, että muissakin kuin Pahtavaaran, Kylylahden ja Kemin kaivoksissa saattaa olla asbestikuituja. Kylylahti ja Kemi ovat ryhtyneet määrätietoiseen työhön työntekijöiden suojaamiseksi asbestilta. Pahtavaara on konkurssissa. – Muitakin kaivoksia voi olla. Kaikista ei julkisuudessa puhuta. Työterveyslaitoksen asiantuntijana Kähkönen on nähnyt, että asbestikuitumittauksia on tehty väärin menetelmin. Työturvallisuuslaki kuitenkin velvoittaa työnantajaa selvittämään luotettavalla tavalla työpaikan haitat ja vaarat. ”Asbestin mittaaminen kaivoksilla on haastavampaa kuin rakennuksilla. Yksittäiset mittaukset eivät riitä, pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin. Mittaajalla pitää olla riittävä ammatillinen osaaminen.” On nähty, että kaivoksilla kuten muuallakin teollisuudessa mittauspäiväksi saatetaan valita tietty päivämäärä. Se voi olla edullinen yritykselle, mutta ei edusta tyypillisiä olosuhteita. Kaivoksella on esimerkiksi murska ollut pysähdyksissä. – Valitettavasti muuallakin teollisuudessa jotkut koneet voi olla seis, eikä silloin mittausta tehdä optimaalisissa olosuhteissa. Mutta tämä kirjataan tietenkin ylös, huomioidaan selvityksessä ja tarvittaessa mittaukset uusitaan, Kähkönen toteaa. Asbestimittauksen ei tule perustua kaivoksella ja rikastamolla pelkkään yhteen mittauskohteeseen. Jos asbestiongelma havaitaan, se näkyy tuotannossa yleensä myös laajemmin. Lisäksi asbestikuiduille on luonteenomaista, että ne leijailevat ilmassa pitkään, joten murskan seisahtaminen ei heti näy asbestin häviämisenä ilmassa. Suomessa on jatkettu toimintaa kaivoksella, vaikka asbestikuitujen pitoisuus on ylittänyt 0,1 kuitua ilman kuutiosenttimetriä kohden, Kähkönen kertoo. Tuo kuitumäärä on sitova rajaarvo, jolloin työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimiin altistumisen ehkäisemiseksi ja kuitumäärän laskemiseksi. Muuten toimitaan laittomasti. – Tässä voi kysyä, missä määrin sallitaan toiminnan jatkuminen ilman toimenpiteitä, jos pitoisuudet ylittävät toistuvasti sitovan rajaarvon. Eihän tämä ole sallittua rakennuspuolellakaan, Kähkönen huomauttaa. Kähkönen kuitenkin toteaa, ettei hän ole virallisesti ilmoitusvelvollinen työsuojeluviranomaisille raja-arvon ylityksistä. Työterveyslaitos tekee mittauksia kaupallisena palveluntarjoajana. ”Tarmokkaisiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä, kun asbestikuitujen määrä ilmassa ylittää 10 prosentin osuuden lakisääteisestä rajasta. Eli kun ilmassa on kuituja 0,01/cm 3 .” Ne eivät tunnu, haise tai maistu miltään. Hengitysilman asbestikuidut voivat kuitenkin aiheuttaa vakavia sairauksia vuosien tai vuosikymmenten päästä altistumisesta. Suomen kaivoksissa on asbestia, sillä monien metallia sisältävien malmioiden sydämiin piiloutuu myös asbesti pitoisia kiviä. Työntekijät on suojattava näiltä vaarallisilta kuiduilta. K aivoksen kiviä louhittaessa tai rikastamolla murskatessa ja jauhettaessa syntyy pölyä. Jos kiviin kätkeytyy asbestia, voi pölyn mukana hengitysilmaan päästä asbestikuituja. On myös mahdollista, että kiviaineksesta muodostuu vaarallisia asbestikuituja vasta rikastusvaiheessa. Asbestikuidut saattavat aiheuttaa asbestoosia eli asbestipölykeuhkoa, keuhkosyöpää, kurkunpään syöpää ja mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää . Tyypillisesti itämisajat eli aika kuiduille altistumisesta sairauden puhkeamiseen kestää 10–40 vuotta. Lyhyempiä ja pidempiä aikoja on tavattu. Kaikki altistuneet eivät sairastu. Kukaan ei voi tietää etukäteen, kenelle niin käy. Se on määritelty, miten jokainen altistunut voi itse vähentää riskiänsä. Tupakointi kasvattaa asbestin tuoman keuhkosyöpäriskin 20–50-kertaiseksi. Erityisesti asbestialtistuneen kannattaa siis lopettaa tupakointi. Kukaan ei sairastu kaivosten asbestista, jos kaikki suojataan näiltä vaarallista kuiduilta. Keinot ovat olemassa. Vielä on kuitenkin Suomessa matkaa turvalliseen, kuiduttomaan aikaan. ETSIVÄ LÖYTÄÄ Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Asko Kontinen sanoo, että jokainen asiansa osaava geologi tunnistaa asbestin esiintymisen. – Geologi pystyy helposti toteamaan, onko kaivoksen kivissä asbestiriskiä vai ei. Ei tämä ole rakettitiedettä. Asbestia esiintyy vain tiettyjen kivilajien yhteydessä. Geologien ammattikielellä kuvailtuna lähinnä vain ultramafisissa ja joissakin karsikivissä on ylipäänsä mahdollista löytää asbestia, eli kuituista silikaattimineraalia, amfibolia tai serpentiiniä. Esimerkiksi graniitit ja gneissit eivät kuulu riskikiviin. Ehdoton valtaosa Suomen jykevästä kallioperästä on siis asbestivapaata aluetta. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteristä löytyy 46 asbestisairautta metallikaivostoiminnassa vuosilta 1967–2012. AHJ1605_10-35.indd 12 22.3.2016 14:56:46
07.04.2016 13 5 ”VÄÄRIN RAKENNETTU” Kaivostarkastuksia tekevä ja muutenkin teollisuuden prosesseja hyvin tunteva diplomiinsinööri Ketola ei voi kuin ihmetellä Suomen uusien kaivosten tilaa. Niissä on tehty vakavia virheitä jo suunnittelussa. – Nämä ovat uusia organisaatioita. Ehkä niiltä puuttuu hiljainen tieto? Kaivosten omistajilla lienee peiliin katsomisen paikka. Jos laittaa satoja miljoonia euroja uuteen kaivokseen, tulisi kutsua paikalle riittävä asiantuntemus, ammattilaisia, jotka ymmärtävät niin prosessitekniikasta, kemiasta kuin mineralogiasta ja työturvallisuudesta. Ketola sanoo joistain Suomen kaivosprosesseista yksikantaan näin: ”Väärin rakennettu”. Tällainen rakentelu vasta kalliiksi tuleekin. Työsuojeluviranomaiset vaativat joka tapauksessa kaivoksen laitteistot ja prosessit siihen kuntoon, että työsuojelun määräykset täyttyvät. – On halvempaa rakentaa kerralla kuntoon. On kallista ryhtyä satojen tuhansien tai miljoonien eurojen korjaustöihin jälkikäteen. Kemikaaleissa kaivosten puutteet ovat tulleet räikeästikin esiin. Muualla teollisuudessa akuutisti hengenvaaralliset aineet on suunniteltu suljettuihin kiertoihin. Ylitarkastaja harmittelee, että työsuojeluviranomaisella ei ole etukäteen juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa kaivosten ja kaivosprosessien turvallisuuteen. Louhittavan kiven ja monen muun asian pitäisi vaikuttaa jo etukäteen laitteistovalintoihin. Kun kaivosluvasta pyydetään AVI:lta lausuntoa, ei siinä esitetä työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä riittävän seikkaperäisesti. – Työsuojeluviranomaiselta pyydetään lausunto väärällä tavalla väärässä vaiheessa. Tämä käytäntö ei palvele kaivostoiminnan harjoittajaakaan. Ketolaa mietityttää sekin, miksi Suomessa on höllennetty työsuojelumääräyksiä vakavissa altisteissa. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on luokitellut kvartsipölyn ykkösluokan syöpävaaralliseksi aineeksi. Suomessa on työsuojelutarkastuksista poistettu kvartsipölyn raja-arvo. – Sitova raja-arvo velvoittaa työnantajaa ankarammin, ja työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Raja-arvon poistuminen tekee valvonnasta vaikeampaa. Mikä olisi nyt kaikkein paras keino saada kaivosten asbestiongelma kuriin? – Vaaditaan proaktiivista toimintaa eli reaktiivisuudesta on päästävä eroon. Vaaditaan ennakoivaa ja järjestelmällistä näytteenottoa esimerkiksi kairaja soijanäytteistä. On toimittava ennen kuin asbestia löytyy hengitysilmasta, sillä silloin on jo altistuttu. Ketola lisää Kähkösen jo luettelemiin asbestinhallinnan asioiden piiriin työkoneet ja laitteistojen puhdistusvedet. Ei riitä, että kuljettajien ohjaamoiden ilma on ylipaineistettu ja hyvin suodatettu. ”Asbestin merkittävä leviämistapa on kaivosajoneuvojen ohjaamoihin kulkeutuva rapa. Se kuivuu ja pölyää. Ajoneuvojen sisäpuolelta on otettava kuitumittauksia ja ajoneuvojen puhtaudesta on huolehdittava.” – Jos rikastamopuolella asbestipitoista vettä kierrätetään ja sitä käytetään laitteistojen puhdistukseen, alkaa tiloihin kertyä asbestia. Olemme ottaneet sen kannan, että asbestipitoisella vedellä ei saa puhdistaa prosessilaitteistoja. Asbestipitoisten vesien kierrätyksen kuituongelma paljastui Pahtavaaran kultakaivoksella Sodankylässä. Kultakaivoksen jätealtaasta pääsi valumaan luontoon asbestipitoista vettä padon murruttua vuonna 2012. Lapin ELY-keskuksen pyydettyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon, tämä totesi riskin ”merkityksettömän pieneksi”. Altistumisaikana pidettiin kuitenkin ”korkeintaan tunteja”. ”Toimiin voivat kuulua asbestialueella työskentelevien henkilöiden määrän rajoitus, kiviaineksen kastelu, koteloinnit ja ilmanvaihto. Viimeisenä keinona ovat tietysti henkilökohtaiset suojaimet.” Kähkönen kertaa, että suomalaisissa kaivoksissa olisi nyt tärkeä tehdä huolelliset etukäteiskartoitukset asbestista ja sitten ryhtyä käytännön toimiin, jos ongelmia nähdään. – Asbestin mahdollinen esiintyminen tulisi arvioida kunnolla jo etukäteen, ennen kuin kaivos avataan tuotannolle. Pahimpien asbestialueiden louhimista tulee välttää. – Asbestinhallinnan tulee olla osa kaivoksen pölyntorjuntaohjelmaa. Asbesti ei saa jäädä vain todetuksi asiaksi. Kähkönen lisää vielä toivovansa, että työsuojeluviranomaiset tiukentaisivat valvontaansa. Kaivoksilta pitää vaatia luotettavat arviot asbestitilanteesta ja sitten myös sen mukaiset toimet. LAISTA LAISTAMINEN ON RIKOS Ylitarkastaja Lasse Ketola Pohjois-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueelta painottaa, että työsuojeluviranomaiselle kelpaavat vain luotettavat tulokset kuitumittauksista. Hän viittaa myös jälkikäteisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, jos kyseessä on työturvallisuuslain laiminlyönti. Ketola on työsuojeluviranomaisten valtakunnallisen kaivoskoordinaatioryhmän vetäjä. Kun työsuojelua määrittävissä laeissa ei aina ole täsmällisiä käytännön vaatimuksia tarkastuksiin, ryhmä on nyt laatimassa ohjeistusta kaivostarkastuksiin. – Nyt laaditaan lakien käytännön tulkintaa. Tavoitteena taustalla on myös kaikkien työnantajien samanlainen kohtelu ympäri Suomea, Ketola huomauttaa. Kaivoksissa leijuu vaara BETONIRUISKUTUS KASTELU ARMOTON ASBESTI AHJ1605_10-35.indd 13 23.3.2016 10:04:21
5 07.04.2016 14 Ennen pysähtymistä porakoneen äärelle olemme kiertäneet Kylylahden kaivoksen tunneleita ja louhosperiä. Kaivos pyörähti tuotantoon vuonna 2012. Kuparin voi nähdä välkehtimässä joidenkin tunneleiden seinämissä paljaalla silmälläkin. Toinen kaivoksen päätuote on sinkki. Tunneleiden pohjalle levitellään muualta ostettua, asbestitonta kiviainesta. Seinien ruiskubetonointi todistaa pölyn ja samalla asbestin hallinnasta. Urakoitsija Tapojärven vesitankkiauto suihkuttaa vettä louhitun kiven päälle. Kiviaineksen kastelu on oleellinen osa pölyämisen estämistä. Tankkiauton ohjaamossa vesisuihkun kaarta hallinnoi koneenkuljettaja Teemu Karttunen. Hän on työskennellyt kaivoksella vasta nelisen kuukautta. Hän ei usko olevansa ”kovin tietoinen” asbestista. – Kyllä siitä jotain oli alkuperehdytyksessä, Karttunen muistelee. Hän kiskoo ohjaamonsa uumenista esiin hengityssuojaimen. – Tässä on hengityssuojaimet, jos on erittäin pölyistä. Ja on happilaitteetkin, jos siltä rupeaa tuntumaan. Häkämittarit on. Kaivosyhtiö käy aina tarkistamassa, voipiko lähteä kiviä kastelemaan. – Ainahan ne niitä asbestikuituja mittailevat. Sikäli kun kuituja tulee vastaan, asia tulee myös meidän tietoomme. Ja sen mukkaan tietennii eletään. En ole huolissani asbestista, suojavälineet ovat sen verran hyvät. Näin sanoo pitkäreikäporari Kari Kinnunen. Poraus oppiin saapunut kaivosmies Toni Hyvönen myötäilee mentoriaan: – Kyllä tiedämme, jos olemme asbestialueella. En ole minäkään huolissani. Eivät pitoisuudet ole olleet korkeita, toistaiseksi on pärjätty. Miehet kertovat, että tarvittaessa he käyttävät hengityssuojaimia, joihin suodattimet vaihdetaan päivittäin. Työvaatteet vaihdetaan vuoron päätteeksi. Viikkohuollon yhteydessä jokaisen kaivosajoneuvon kuljettaja putsaa koneensa ja pesee ohjaamon lattian vedellä. Vinotunnelit väistävät nyt asbestisimpia alueita. Kylylahden kaivoksella Polvijärvellä laitettiin suunnitelmat uuteen uskoon pari vuotta sitten. Kylylahti väistää kuituisimpia alueita ASBESTI JA KAIVOS BOLIDEN KYLYLAHTI OY AHJ1605_10-35.indd 14 22.3.2016 14:56:54
07.04.2016 15 5 Kova kovaa vasten – kallio antaa ankaran vastuksen siirtolohkareen jykevyyden omaavalle porakoneelle. Koko ohjaamo tärisee, kun porari Arto Räsänen tekee tunnelin levitystä koneellaan. Räsänen toteaa, että vesiporaus vähentää pölyämistä. – Työpäivän jälkeen pestään kengät, ennen syöntiä kädet. On niitä teemapäiviä asbestista ollut, ja jos on suojainpakko, on myös ohjaamossa käytettävä ilmanvaihtokypärää. Mutta joskus tuntuu, että niitä suojaimia on vähän liikaakin. ASBESTI MUUTTI SUUNNITELMAT Maan päällä HSE-päällikkö Kari Janhunen, työturvallisuusteknikko Jari Kolehmainen ja päägeologi Jari Juurela valaisevat kaivoksen asbestinhallinnan käytäntöjä. Kylylahdella louhitaan malmeja jopa 800 metrin syvyydessä. – Kaksi vuotta sitten 470-tasolla havaittiin kuituhaasteet. Kaksi kuukautta sen jälkeen kaivos oli jo kokonaan uudelleen suunniteltu. Vinotunnelit siirrettiin uudestaan malmiesiintymän länsipuolelle, vaikka itäpuolelle rakentaminen olisi ollut kalliomekaanisista syistä parempi ratkaisu, Juurela kertoo. Janhunen painottaa, että kaivoksen toimintasuunnitelma muutettiin uudelleen vain ja yksinomaan asbestin takia. Asbestiongelma paljastui itse asiassa kaivosta aiemmin Kaavilla, Luikonlahdessa sijaitsevassa rikastamossa. Tremoliittiä sisältävistä kivistä voi näet avautua rikastusvaiheessa asbestikuituja. Malmikivessä ja sivukivessä tremoliittiä on paljon. Muut Kylylahdessa tavatut asbestilaadut esiintyvät vain paikallisesti. Janhunen toteaa, että kaivoksessa tehdään kuitumittauksia kahden viikon välein. Hän mainitsee, että yhtiö on ottanut 50 prosentin hälytysmerkin toimenpiderajakseen hengitysilman kuitujen suhteen. Tämä luku eli 0,05 kuitua/cm 3 on ylittynyt vain kolme kertaa vuonna 2015 ja lakisääteinen 0,1 kuitua yhden kerran. Jo kaivoksen uumenissa nähdyt kivenkastelut, betoniruiskutukset ja puhdasta ilmaa hönkivät rättitorvet eivät ole ainoita asbestinhallinnan patteristoon kuuluvaa arsenaalia. Kuitumittauksista pidetään tiedotustilaisuudet työntekijöille. Samaten asbestiasioita käsitellään tarpeen mukaan turvatuokioissa. Janhunen alleviivaa, että urakoitsijoiden väki saa kaikki samat mittaustiedot ja kaiken muunkin informaation mitä yhtiön omatkin työntekijät. Polvijärven kaivoksella on nyt toimihenkilöt mukaan lukien 74 työntekijää, Luikonlahden rikastamolla 46. Urakoitsijoiden työntekijöitä on kaivoksella 83, rikastamolla ja kuljetuksissa 32. Kaikki asbestille altistuvat yhtiön työntekijät on asianmukaisesti ilmoitettu ASA-rekisteriin eli syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien rekisteriin. Sitä ylläpitää Työterveyslaitos. Kolehmainen huomauttaa, että nämä henkilöt on myös ilmoitettu työterveyshuollolle. Heille tulisi järjestää muita työntekijöitä useammin terveystarkastukset ja kolmen vuoden välein myös keuhkokuvaukset. Rikastamon perusrakenteet Luikonlahdessa ovat peräisin 1960-luvulta, ja siellä on vielä töitä asbestin hallinnassa. Janhunen toteaa, että viime vuonna kuidut mitattiin kerran ja ne ylittivät toimenpiderajan. Rikastamolla on käytössä raitisilmanaamarit, sosiaalitiloihin on rakennettu puhdas ja likainen puoli eikä työvaatteita saa viedä kotiin, vaan yhtiö pesettää ja korjauttaa ne. – Ruokailuja muut tilat eivät ole sellaisessa kunnossa mihin voisimme olla tyytyväisiä. Siinä on vielä tehtävä töitä, Janhunen toteaa. ”MAALIIN ON MATKAA” – Paljon on tehty, mutta vielä ei olla lähellä maalia. Suuri huolenaihe on kuitujen kantautuminen muihin tiloihin. Näin toteaa pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Jaakko Miettinen, jonka työpaikka on rikastamolla. – Alussa rikastamolla oli alisuojaamista. Hengityssuojainten suojaimet oli tarkoitettu kaasuille, ei kuiduille. Rikastamolla nyt pakollisen raitisilmanaamarin käyttö ei ole ongelma. – Meillä käyttää jokainen. Kyllä jokainen hoksaa asian vakavuuden, Miettinen toteaa. Kaivoksella työsuojeluvaltuutettuna toimiva jumboporari Marko Blomberg sanoo, että kuituongelman ilmetessä urakoitsijana toimiva YIT toimi nopeammin kuin itse kaivosyhtiö. – YIT reagoi meitä paremmin omatoimisesti. Heillä oli heti kertakäyttöhaalaritkin, mitä meillä ei ollut. Meillä koneisto yskähteli. Piti vähän nousta asiassa takajaloilleenkin. Blomberg uskoo, että asbestiasioissa tarvittaisiin vielä tiedottamisen kohennusta. – Tiedotuksessa on pikkaisen ollut ongelmaa. Moni on minulle sanonut, ettei ole kuitujen mittaustuloksista kuullutkaan. Blomberg toivoo myös, että kuitumittausten tulokset saataisiin nopeammin. Näin estettäisiin raja-arvot ylittävissä oloissa työskentely ilman suojautumista. – Jos mittaukset tulevat 3–4 päivän viiveellä, niin silloinhan on jo ne 3–4 päivää altistuttu kuiduille. Toni Hyvönen ja Kari Kinnunen sanovat, että he eivät ole huolestuneita kaivoksen kuitutilanteesta. Arto Räsänen kertoo, että työntekijöille pidetään asbestiasioista teemapäiviä. ARMOTON ASBESTI AHJ1605_10-35.indd 15 22.3.2016 14:57:01
5 07.04.2016 16 – Myös turvatuokiot ovat erinomainen tapa tiedottaa. On aina haaste saada kaikki tiedostamaan asiat. Toiset tunnistavat riskit heti, toiset vaativat vähän enemmän puhumista. Kemin kaivoksella työskentelee nyt enemmän urakoitsijoita kuin yhtiön työntekijöitä. Viime mainittuja on tuotannossa 125. Salmi arvioi, että maan alla pölyisintä työtä on niin sanottujen rättitorvien purku. Niitä purkavat palveluntarjoajat, joille jaetaan kaikki turvallisuuteen liittyvä materiaali. Iso osa urakoitsijoiden väestä on mukana tiedotustilaisuuksissa ja heillä on samat suojautumisohjeet kuin Outokummun omilla työntekijöillä. ”PAHINTA ALUETTA EI LOUHITA” Kaivoksen johtaja Jyrki Salmi kertoo, että kaivosta on laajennettu maan alla siten, että pahinta kuitualuetta ei tällä hetkellä louhita lainkaan. – Viianmaan malmio on hylätty osittain juuri kuitujen runsaan esiintymisen takia. Toki asiaa jatkuvasti arvioidaan. Salmi viittaa siihen, että kaivostekniikka kehittyy koko ajan. Ehkäpä kuituisimmillakin alueilla pystytään tulevaisuudessa louhimaan etänä ja automatiikan avulla niin, että kuidut eivät aiheuta riskejä työntekijöille. Maan alla louhitaan nyt Surmaojan malmiota, josta tulee lähes puolet rikastusprosessiin syötetystä malmista ja jonka ansiosta tuotanto nousee. Surmaoja on kokonaisuudessaan määritelty kuitualueeksi ja suojavarusteet vaaditaan sitten sen mukaan. Kemin kaivoksen malmeissa on tiedetty olevan asbestia jo kaivoksen ensimmäisten kauhallisten aikaan eli 1960-luvulla. Työsuojelu on niistä ajoista harpannut asetustenkin tasolla isot loikat eteenpäin. Ennen vuotta 1972 sallittiin työpaikan ilmassa nyt massiiviselta tuntuva kuitumäärä eli 30/cm 3 . Salmi muistuttaa, että Kemin kaivos pitää nyt toimiin ryhtymisen rajana 0,05 kuitua, joka on vain puolet nykyisen lainsäädännön vaatimasta kuitupuhtaudesta. – Meidän oma työhygieenikkomme ottaa kuitunäytteet joka puolelta kaivosprosessia kerran kuussa. Salmi painottaa, että koko kaivoksen henkilökunta kuulee tiimitapaamisissaan kuiduista, mittaustuloksista, pölyn torjunnasta, pölyn leviämisen estämisestä ja suojavarusteiden käytöstä. Kaikki työntekijät tuntevat kuitu mittausten tulokset ja suojautumis ohjeet. Tästä pidetään Kemin kaivoksella huolta. – Ollaan kasvamassa tähän asiaan. Työnantajan puolelta on tiedotettu asbestista hyvin. Olemme ryhtyneet suojaamaan itseämme ja ympäristöämme asbestilta. Prosessinhoitaja, vuorottaja Juha Järvelä pomppaa ylös valvomon näyttörivistön edestä Outokummun kromikaivoksella Kemissä. Hän siirtyy näyttämään, mitkä kaikki varusteet laitetaan päälle kun valvomosta lähdetään kenttätöihin rikastamon puolelle. – Meillä on käytössä ylipainemaskit hengityksen suojaamiseksi ja kertakäyttöiset suojapuvut. Pesutilat ovat hyvät. Meillä on kaikki varusteet mitä tällä hetkellä vain pystytään tarjoamaan. Järvelä on tietoinen siitä, että työsuojeluviranomaiselta on tullut ohje, ettei asbestipitoista vettä saisi käyttää kierrätettynä laitteistojen puhdistukseen. – Toivottavasti saadaan vielä tämä vesiasia ratkaistua. Nyt yritämme ottaa korvaavasti joko kanavan vettä tai raakavettä. Prosessinhoitaja, vuorottaja Mikko Peltonen sanoo asbestitietoisuuden lisääntyneen tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. – Joo ja en ole tyytyväinen tiedotukseen. Meille on kerrottu paljon näytteiden ottamisesta ja raja-arvosta, paljon on infopaketteja. Meillä on tiukat määräykset, mitä suojavälineitä pidetään missäkin. Se on hyvä. Mitäpä sitä terveydellään leikkimään. – Mutta mitä on tiedotettu menneiden vuosikymmenten aikana? Kemi panostaa tietoon ja ohjeistukseen ASBESTI JA RIKASTAMO OUTOKUMPU CHROME OY Kuitualueella käytetyt kertakäyttöhaalarit ja -maskit on heitettävä selvästi merkittyihin asbestijäteastioihin. AHJ1605_10-35.indd 16 22.3.2016 14:57:07
07.04.2016 17 5 kunnossapitohenkilöstöä niitä huoltamassa. Pölynpoistolaitteiston putkisto saattaa olla syöpynyt rikki, mennyt tukkoon tai kastelulaitteen letkut ovat poikki. Tällaiset yksittäiset puutteet on poistettava. ”ASBESTI EI HOIDU NIKS NAKS” – Nämä asbestiasiat eivät ole niks naks hoidettavissa, se on ymmärrettävää. Esimerkiksi moottoroitujen hengitysmaskien toimittajalla ei vain ollut niitä riittävästi varastossa. Maskeja jouduttiin odottamaan. Pääluottamusmies Pasi Heikkinen on tyytyväinen siihen, että Kemin kaivoksella on ryhdytty järjestelmälliseen pölyntorjuntatyöhön ja samalla asbestin hallintaan. Se on kuitenkin selvä, että ongelma pitäisi pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti teknisin ratkaisuin, kuten työturvallisuuslakikin vaatii. Kivien kastelu on ensisijainen keino maan alla, ja esimerkiksi jotkut vesitankkiautot pystyvät suihkuttamaan nyt myös seiniä. Kaivoksella on pesutiloissa vielä rakennettavaa. Siivousta on jo tehostettu. Pääluottamusmies mietiskelee vielä tiedon levittämisen tärkeyttä: – Asbestista pitäisi nimenomaan puhua ja levittää hyviä keinoja, miten siltä suojaudutaan. Pitäisi keskustella ja katsoa, mikä on tilanne muissa Suomen kaivoksissa. Outokummulla on oma työterveyshuolto ja se on erittäin aktiivisesti mukana kaikessa asbestiin liittyvässä työssä. Kemin kaivoksen tehtaanlääkäri Armi Terho toteaa, että mesotelioomaan sairastuneen Mauno Palon (ks. seuraava aukeama) ohella toisen Kemin kaivoksen työntekijän asbestitauti on ”selvityksen alla”. Nykyisin kaikki Kemin kaivoksen asbestialtistuneet ilmoitetaan ASA-rekisteriin ja ohjeistetaan tarvittaessa työstä lähdettyäkin terveystarkastuksiin. Salmi selvittää, että maan alla kaikki tapahtuu vesiporauksena ja kivet kastellaan joka vaiheessa. Rikastamolle tuotaessa tilanne muuttuu. – Kivi ei voi olla märkää. Kun kivi rikotaan, syntyy uusia kuivia lohkopintoja, jotka pölyävät. Kenelläkään ei ole vakituista työpistettä itse rikastamossa. Salmi selvittää, että rikastamossa on eri kuituriskialueille määritelty eri suojautumistasot, joihin vaikuttaa myös ”kentällä” käynnin pituus. Mitä kaivoksen johtaja vielä toivoo saavutettavan kaivoksen suunnitelmallisessa asbestinhallinnassa? – Vesiongelmasta jo kuultiinkin. Haluan myös, että pölyn leviämisen estäminen saadaan kestävälle pohjalle. Laitteistojen pitää kestää teknisesti niin, ettei tarvitse olla armeijaa Kemi panostaa tietoon ja ohjeistukseen Kaivoksen johtaja Jyrki Salmi näyttää mallia rikastamon pesutiloissa, miten jalkineet pitää putsata puhtaalle puolelle siirryttäessä. ARMOTON ASBESTI Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola: ”Asbesti ei voi tulla millään kaivoksella yllä tyksenä. Jo etukäteen, kaivosta perustettaessa kaikki maaperän mineraalit tunnetaan tarkasti. Suomessa ei saa toimia kuten nyt tehdään. Toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun asbesti kuitujen raja-arvot ylittyvät työpaikan hengitys ilmassa.” ”Ongelmat jatkuvat rikastamolta eteenpäin. Esimerkiksi Tornion terästehtaalla asbesti muodostaa riskin raaka-ainetta vastaanottaville.” ”Uusi asetus asbestista ei huomioi kaivoksia, sillä valmistelussa oli mukana vain rakennuspuoli. Mutta Metalliliiton aloitteesta on tekeillä asbestin yhtenäinen tarkastusohje kaivoksille. Työterveyslaitoksen tuottama asbestin hallinta ohje on hyvä, ymmärrettävästi kirjoitettu ja konkreettinen opas kaivoksille.” AHJ1605_10-35.indd 17 22.3.2016 14:57:11
5 07.04.2016 18 Palo muistuttaa, että hän ei edes ollut ”kaikkein pahimmissa paikoissa”. Hän pyörittelee päätään kuvatessaan, miten avolouhoksen porarit porasivat reikiä niin sanottuna avoporauksena. Pöly kulkeutui ohjaamoihin. Hihnakuljetin otti rikasteen murskekasan alta ja toi sen tankomyllyyn. Työntekijät joutuivat heittelemään tippuneet kivet tavallisella soralapiolla takaisin hihnalle. Pölyä riitti. Palo kuvailee myös lievää kauhistusta äänessään niitä naisia, jotka joutuivat puhdistamaan tukkoon menneitä vahvamagneettierottimia paineilmaletkulla. Erottimet kuuluivat sarjaan menetelmiä, joita Kemin kaivoksella on kokeiltu kromin erottelemiseksi. – Kyllä heillä oli täysnaamarit ja paineilmapullot eli työn aikana he olivat täysin suojattuja. Mutta kyllä ne tytöt olivat niin pölyisiä kun lopettivat. Ei ollut mitään likaista tai puhdasta puolta, kun he riisuivat ne pölyiset vaatteensa. Vuonna 1995 Palo oli saanut niin paljon tietoa, että hän kertoo olleensa toteuttamassa Kemin kromikaivokselle ”suurta asbestipalaveria”. Edellisenä vuonna Suomessa oli saatu vihdoin kiellettyä asbestin käyttö kokonaan rakentamisessa ja muussakin tuotannollisessa toiminnassa. – Minä soitin silloisen työsuojelupiirin päällikölle ja kysyin, mitä te tiedätte asbestista. Hän vastasi, että ei me siitä paljoa tiedetä. Minä totesin, että täällä sitä on, ottakaapa selvää. Palo ei ollut mukana työsuojeluorganisaatiossa, joten vaikka hän oli vuonna 1995 rikastamon luottamusmies, ei hän osallistunut asbestikokoukseen. Mitään suuria käytännön muutoksia työntekijöiden suojaamiseksi asbestilta ei kuitenkaan kokouksen jälkeen tapahtunut. – Ainakaan rikastamolla ei tapahtunut mitään välillä 1995–2004. En ole esimerkiksi koskaan nähnyt sellaista naamaria, jota uutisissa on esitelty. Palo viittaa raitisilmanaamariin, jonka moottoria kannetaan vyötäröllä ja jollaisia nyt Kemin kaivoksella käytetään. – Työnjohtajat kuulemma myös valvovat niiden käyttöä. Meidän aikaan kukaan ei meidän naamareiden käyttöä valvonut. Tietämättömänä asbestin hänelle aiheuttamasta vaarasta Palo jäi lyhyen osa-aikaeläkejakson jälkeen eläkkeelle siis vuonna 2004. Hän sai viettää kymmenen vuotta leppoisia eläkepäiviä ilman mitään oireita. Vuosi sitten talvella ilmaantui elefantti yskä. ”OLISINPA YMMÄRTÄNYT!” – Minulle tuli kauhia yskä, ei se ollut hevosvaan oikea elefanttiyskä. Jo aiemmin Palo oli syytellyt vain itseään ”huonosta kunnosta”, kun hän ei jaksanut kiivetä sauvakävelylenkillä mäen päälle. – Olisinpa ymmärtänyt! Elämänuraansa kertoessaan Palo pysähtyy, kun hän erehtyy kuvaamaan, että hän pääsi kromikaivoksen koerikastamolle töihin vuonna 1967. Vakinainen työ lienee tuntunut enemmän kuin tervetulleelta pätkätöiden jälkeen. – Mutta taisi tulla valittua väärä työnantaja. ASBESTI PÖLISI KAIKKIALLA Kaivoksella oli käytössä vain joko paperisella tai hiilisuodattimella varustettuja naamareita. Hiilisuodatin oli tarkoitettu kaasujen puhdistukseen. Palo epäilee, olisiko se edes pystynyt suodattamaan asbestikuituja pois. – Ne suodattimet oli kyllä helppo vaihtaa, mutta paperiset olivat samanlaisia kuin näkee nyt kiinalaisten käyttävän kadulla. Eikä naamaria pystynyt kukaan pitämään kahdeksaa tuntia. Naama hikoili, ja hengitys oli hyvin raskasta. Työnantaja ei kovin suurta ääntä pitänyt siitä, että asbesti on vaarallista ainetta tai että siltä pitäisi suojautua. Joko ei halunnut tietää tai ei oikeasti tiennyt sen vaarallisuudesta. Palo pääsi koerikastamolta teollisen mittakaavan rikastamon ohjaamonhoitajaksi, mutta pölyongelma oli ja pysyi. – Kun käyttömiehet tulivat salin puolelta ohjaamoon, kopistelivat he märät ravat kengistään. Kun se kuivui, kyllä pölisi. Ja tietysti pöly kulkeutui malmin matkassa koko prosessin läpi rikastamolle asti. Työntekijätkään eivät ymmärtäneet asbestipölyn vaarallisuutta. Palo kertoo erään työtoverin ehdottaneen, että sammutetaan valot. Silloinhan pöly ei näy. ”Kunpa olisin viimeinen” ”Minä olen lähtenyt julkisuuteen siksi, että kaivokseen vasta töihin tulleet ymmärtäisivät käyttää suojaimia. Toivon, että minä olisin viimeinen sairastunut, mutta epäilenpä, että lisää tulee.” Mauno Palolla on asbestin aiheuttama keuhkopussin syöpä, mesoteliooma. Ohjaamonhoitaja Mauno Palo pääsi eläkkeelle vuonna 2004 Outokummun Kemin kromikaivokselta. Silloin ei tulevista koettelemusten päivistä ollut mitään tietoa. Palo oli viihtynyt työssään kromikaivoksen hienorikastamon ohjaamonhoitajana. – Hienorikastamossa tapahtui se varsinainen malmin rikastus. Sanana hienorikastamo saattaa kuulostaa komialta, mutta ei rikastamo ollut sen kummempi kuin muissakaan kaivoksissa. – Työnteko oli ainakin minun kohdaltani aika rauhallista. Lähinnä se oli koneiden ja laitteiden valvontaa. Ohjaamosta käynnistettiin ja pysäytettiin kaikki tuotantovälineet eli moottorit. Päiväsaikaan työnjohtajalle piti soittaa, jos jokin laite hajosi. Viikonloppuisin ja öisin joutui toimimaan myös esimiehenä. – Käyttömiehet valvoivat itse prosessin. Tietysti jos pumppu hajosi, piti se haalata korjausmiehen kanssa. Mutta enimmäkseen työni ei ollut fyysisesti raskasta. MÖKISTÄ 15-VUOTIAANA TÖIHIN Ei keminmaalaisen, vuonna 1939 syntyneen miehen elämä helppoa ollut ollut. Mauno Palo syntyi omien sanojen mukaan ”Länsikosken koulun pihalle”. Koulun pihalla oli pieni mökki, ja siellä vanhemmat asuivat Palon syntymän aikaan. Pieninä palasina maailmalla oli tämän työmiehen leipä ennen kaivosta. Palo kaivaa esiin pitkän, pitkän listan, jossa on luettelo hänen työpaikoistaan ennen Outokummun kaivosta. Sairastumisen jälkeen vakuutuslaitos oli joutunut ottamaan niistä tarkan selon Eläketurvakeskuksesta. – Samana päivänä, kun täytin 15 vuotta, aloitin työt Helanderin pyöräkorjaamossa Kemissä. Siitä alkoi minun työurani, joka kesti 15-vuotiaasta 65-vuotiaaksi. ASBESTI JA TERVEYS MAUNO PALO KEMI AHJ1605_10-35.indd 18 22.3.2016 14:57:14
07.04.2016 19 5 Palo sanoo, ettei häntä työsuhteen päättyessä myöskään ohjeistettu asbestialtistuksen aiheuttamien mahdollisten terveysongelmien varalta. Suomen maaperässä on monin paikoin asbestia. Palo toivoo hartaasti, että uusille kaivostyöntekijöille ei kävisi kuten hänelle kävi. – Minä tai minun työkaverini eivät tienneet asbestin vaarallisuudesta. Me emme osanneet suojautua. a tehtailla vuosina 1967–2011 työskennelleet henkilöt eli yhteensä 8 146 henkeä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin British Medical Journalissa vuonna 2013. Tutkimuksessa ei todettu yhtäkään keuhkopussin syöpää, odotusarvo oli noin puoli tapausta. Kemin kaivoksella keuhkosyöpiäkin oli puolet vähemmän kuin odotusarvo. Mikään ei viittaa siihen, että syöpäriski olisi kasvanut.” ( Ylen verkkouutiset 24.11.2015) Palo on täysin hämmästynyt. Hän kuuluu tutkittavien henkilöiden ytimeen työskenneltyään Kemin kaivoksella vuodet 1967–2004. Mutta, mutta… – Ei ole ainakaan minulle koskaan ilmoitettu, että olisin mukana jossain tutkimuksessa. Työnantajan tulisi ilmoittaa ASA-rekisteriin työntekijät, jotka työssään altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille. Asbesti kuuluu syöpävaarallisiin aineisiin. – Tuosta ei ole yhtä ainutta sanaa tuttua. En ole koskaan kuullutkaan! Koska Palo ei voinut tietää, että hänellä saattaisi olla asbestin aiheuttama vakava tauti, hän tyytyi terveyskeskuksen ohjeisiin vuosi sitten talvella. Monien käänteiden ja lääkärikäyntien jälkeen Palo sai viime syksynä tietää, että hän sairastaa keuhkopussin syöpää, mesotelioomaa. Kyseistä syöpää ei käytännössä tavata keneltäkään muulta kuin asbestille altistuneilta työntekijöiltä. Haastattelua tehtäessä Palo oli juuri lähdössä toiseen sytostaattihoitoonsa. – Puukkoa ei tähän syöpään lääkärit uskalla käyttää. Sytostaateista ei voi etukäteen tietää, miten ne purevat. Ensin annetaan kolme hoitokertaa, sitten katsotaan. TUTKIMUKSESTA EI KERROTTU Luen Palolle uutisjuttua suuresta syöpätutkimuksesta. ”Suomen Syöpärekisterin kanssa tehdyssä syöpien ilmaantuvuustutkimuksessa olivat mukana kaikki Kemin kaivoksella ja Tornion ”Kunpa olisin viimeinen” Ote Mauno Palon vakuutusyhtiöltä saamasta kirjeestä. ”Teillä 28.8.2015 ilmennyt mesoteliooma on katsottu asbestin aiheuttamaksi ammattitaudiksi ja se korvataan Outokumpu Chrome Oy:n työtapaturmavakuutuksen perusteella.” AHJ1605_10-35.indd 19 22.3.2016 14:57:17
5 07.04.2016 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A M A R K K U R U O T T IN E N 20 Meka Prolla työnantajan ja pääluottamusmiehen yhteistyö sujuu siis hyvin. Karinkannan mukaan pääluottamusmiehen on kuitenkin tärkeintä muistaa, ketä edustaa: työntekijöitä. – Jos on ollut jotain vääntöä, olen pyrkinyt jääväämään oman mielipiteeni ja olen kysynyt porukan mielipidettä. Mulla on sellainen tyyli, että olen kysynyt työntekijöiden mielipiteen kaikesta ja äänestyttänyt suljetulla lippuäänestyksellä. Ja on pitänyt olla selkeä enemmistö, Karinkanta kertoo. – En ole tehnyt yhtään sopimusta työnantajan kanssa ilman, että olisin kysynyt jätkien mielipidettä ensin. Varmaan sen takia tässä on saanut olla näin pitkään. PALKASTA SOPIMINEN PIDETTÄVÄ TESSISSÄ Suomea johtavan Juha Sipilän perusporvarihallituksen tavoitteena on siirtää palkoista ja työajoista sopiminen työpaikoille. Vaikka Meka Prolla työntekijöiden ja työnantajan neuvottelusuhteet ovat hyvät, pääluottamusmies Karinkannalla on asiaan tiukka kanta. – Työehtosopimuksen pitää olla se pohja, mistä lähdetään liikkeelle, ja palkat pitää rajata paikallisen sopimisen ulkopuolelle. Silloin pysytään terveellä pohjalla. Karinkanta näkee, että palkkaneuvottelujen siirtämisellä yritystasolle yritetään kaataa koko ammattiyhdistysjärjestelmä. – Duunarilla pitää olla jokin tuki ja turva selän takana. Eihän ammattiliitolle jää sitten enää mitään virkaa, jos työehtosopimukset romutetaan! – Työnantajia on niin monenlaisia. Meillä työnantaja ei ole koskaan kiristänyt työpaikkojen vähentämisellä, mutta toiset käyttäisivät sitä häikäilemättömästi hyväksi, jos palkoista alettaisiin sopia kokonaan työpaikoilla. Karinkannan mielestä liittojen sopiman työehtosopimuksen noudattaminen on helpompaa työnantajallekin. – Aina kun tehdään paikallisia sopimuksia, tulee helposti myös tulkintaeroja. Mitä vähemmän on keskinäisiä sopimuksia, sitä vähemmän on riitatilanteita. a TO I M I JA ”Meillä työnantaja ei ole kiristänyt työpaikkojen vähentämisellä, mutta toiset käyttäisivät sitä häikäilemättömästi hyväksi.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Ismo Karinkanta TYÖPAIKKA Meka Pro Oy, Oulu TYÖNTEKIJÖITÄ 42 LUOTTAMUSMIESURA Varatyösuojeluvaltuutettu 1999–2000, työsuojeluvaltuutettu 2001–02, varapääluottamusmies 2005–06, pääluottamusmies 2007– Reilu meininki hyödyttää kaikkia Meillä on hyvä työporukka, osaavat esimiehet ja toimiva yhteistyö työntekijöiden ja työnantajan välillä, sanoo Oulun Meka Pron pääluottamusmies Ismo Karinkanta. Palkkaneuvottelut on kuitenkin käytävä liittojen välillä, ei työpaikoilla, hän näkee. Onpa täällä on siistiä! Pääluottamusmies Ismo Karinkanta johdattaa tehdaskierrokselle Meka Pro Oy:n halleihin Oulussa Ruskonselän teollisuusalueella. Avarissa halleissa koneet ja tavarat ovat jämptisti paikoillaan ja katon valkoiset ledit antavat hyvän valaistuksen. – Meillä otettiin äskettäin käyttöön 6S-toiminta, ja sen myötä paljon nytkähti eteenpäin. Layoutia uusittiin, lattiaan vedettiin viivoja ja kaikki laitettiin järjestykseen. Ennen tavarat olivat vähän siellä täällä. Paljon on muuttunut vielä viimeisen vuodenkin aikana, Karinkanta kertoo. Meka Pro on vuonna 1953 perustettu Paturin suvun perheyritys, jonka tuotteita ovat muun muassa erilaiset kaapelihyllyt, valaisinkiskot ja johtokanavat. Nykyinen toimitusjohtaja Jorma Paturi on yhtiön perustajan Untamo Paturin poika. Suurin osa tuotteista menee kotimaan markkinoille tukkurien kautta, joskin ulkomaanvienti esimerkiksi Baltiaan vetää myös hyvin. Yritys on investoinut Oulun tehtaaseen paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki päälinjat on uusittu ja automaatiota lisätty, pääluottamusmies Karinkanta kertoo. Tuotanto pyörii ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Työntekijöitä on yhteensä 42, joista kerrallaan vuorossa aina kymmenkunta. Muutamaa lukuun ottamatta kaikki työntekijät kuuluvat Metalliliittoon. Karinkannan mukaan tehtaalla on reilu meininki ja työntekijät viihtyvät, mistä kertoo sekin, että monilla työntekijöillä on pitkiä työuria yrityksessä. Nelikymppisellä Karinkannallakin tuli juuri 20 vuotta täyteen. Karinkannan mukaan viihtymiseen vaikuttaa erityisesti fiksu johtaminen. – Lähiesimiestyö on erittäin hyvää, täällä on ollut reiluja esimiehiä. Tosin yrityksen kasvaessa ylin johto on ehkä hieman loitontunut tavallisesta työntekijästä, Karinkanta sanoo. KOKEMUS HELPOTTAA AHDISTUSTA Karinkanta itse työskentelee tehdasalueen perällä sijaitsevassa varastohallissa. 20 vuotta sitten hän aloitti pakkaajana, siirtyi varastomieheksi ja ajoi 16 vuotta pyöräkuormaajaa. Viimeisen vuoden hän on työskennellyt enemmän tietokoneen ääressä varaston päivävastaavana. – Meillä on annettu hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen. Olen vuosien varrella tehnyt työn ohessa logistiikka-alan ammattitutkinnon, käynyt vuoden tiimivastaavakurssin ja nyt olen parhaillaan työteknikon koulutuksessa, Karinkanta kertoo. Karinkannan aktivoituminen työpaikan luottamustoimiin on sekin edennyt porras kerrallaan. Hän on toiminut ensin varatyösuojeluvaltuutettuna, sitten varsinaisena valtuutettuna, varapääluottamusmiehenä ja viimeiset kymmenkunta vuotta pääluottamusmiehenä. Aluksi pääluottamusmiehenä Karinkanta koki yrityksen yt-neuvottelut todella stressaaviksi. – Sittemmin on helpottanut, kun kokemusta on tullut lisää. Oppii tavallaan suodattamaan asioita. Aiemmin yt-neuvottelut olivat aika sanelupolitiikkaa. Nykyään on päästy siihen, että niissä voidaan jopa neuvotella jostain, Karinkanta sanoo. PORUKAN KANTA MÄÄRÄÄ SUUNNAN Nykyään Karinkanta kokee, että Meka Pron pääluottamusmiehen pesti on moneen muuhun yritykseen verrattuna verrattain helppo. – Täällä on hyvä työporukka, joka luottaa ja seisoo takana. Työnantaja toimii työehtosopimuksen mukaan, eikä ole ollut mitään isoja erimielisyyksiä. Ja jos jotain on, niin asiat riitelevät, henkilöt ei. Aina ollaan oltu työnantajan kanssa neuvotteluväleissä, Karinkanta kuvailee. – Täällä on pystytty avoimesti puhumaan asioista. Kun jotain muutoksia on tullut, ei ole pimitetty tietoja, vaan on annettu informaatiota alusta asti. Jos esimerkiksi tulee uusia työntekijöitä tai vuokratyöntekijöitä, kaikki tulee korviini ennen kuin kukaan tulee töihin. AHJ1605_10-35.indd 20 23.3.2016 10:10:15
21 ”Nosto_ punainen.” Otsikko_TOIMIJA kahdelle riville AHJ1605_10-35.indd 21 22.3.2016 14:57:24
5 07.04.2016 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Onko EU:lla liikaa valtaa? Kansanedustaja TYTTI TUPPURAINEN SDP ? EU:ssa ei tehdä päätöksiä ilman, että Suomi osallistuu niiden tekoon. ? Jäsenyys on tuonut suomalaisille vapaan liikkumisen Schengenalueella. ? EU:n talouden koordinaatiota pitäisi tiivistää maltillisesti. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki TYTTI TUPPURAINEN: Ei sillä ainakaan suhteessa Suomeen liikaa valtaa ole. EU:ssa ei tehdä päätöksiä ilman, että Suomi osallistuu niiden tekoon. Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee kaikki EU-asiat ja antaa ministereille ohjeet EU:n ministerineuvostoon. PAAVO VÄYRYNEN: On sillä. Nythän EU-alueella yritetään harmonisoida lainsäädäntöä, vaikka kaikki esitetyt ratkaisut eivät sovi Suomen yhteiskuntaan. Jatkuva kilpailun lisääminen kaikkialla ei sovi meille. Esimerkiksi rautatieliikenteen kilpailutushankkeet eivät Suomen kaltaisessa maassa ole viisas ratkaisu. ONKO EU-JÄSENYYDESTÄ ON OLLUT SUOMELLE HYÖTYÄ? TUPPURAINEN: EU on meille lähtökohtaisesti turvallisuusyhteisö, jolla me asemoidumme osaksi länttä. Emme ole mitään epämääräistä harmaata vyöhykettä vaan kuulumme Euroopan unioniin. Se on tärkeä asia tässä suurvaltojen maailmassa. Jäsenyydestä on suomalaisille käytännön hyötyä, koska vapaan liikkuvuuden alueella voimme matkustaa ilman passia. Yhteisen valuutan alueella ei ole valuutanvaihto-ongelmia ja voimme vertailla hintoja. Arkista käytännön hyötyä tuo myös EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, joka on saanut MTK:n tuen. Tämä antaa pitkäjänteisyyttä maataloustukipolitiikkaan, kun ratkaisut tehdään seitsemän vuoden jaksoissa. VÄYRYNEN: Pitää muistaa, että olimme Euroopan talousalueessa jo ennen unioniin liittymistä. Jos emme olisi liittyneet unioniin, Ruotsikaan ei olisi liittynyt, jolloin olisimme saaneet aikaan Pohjolan yhteisön. Jäsenyytemme Euroopan talousalueessa ja Pohjolan yhteisössä olisi ollut paljon parempi ratkaisu kuin tämä nykyinen EU:n jäsenyys. Ympäristöasioissa unioni on toiminut hyvin, koska ympäristön saastuminen on rajat ylittävä ongelma. ONKO SUOMEN JÄSENYYDESTÄ OLLUT HYÖTYÄ UNIONILLE? TUPPURAINEN: Suomi on ollut aktiivinen jäsenmaa. Olemme olleet rakentamassa yhteistä euroaluetta ja tuoneet arktisen ja pohjoisen ulottuvuuden osaksi EU:ta. Meillä on myös pitkä raja Venäjän kanssa. Kauan jatkunut yhteistyömme Venäjän kanssa hyödyttää koko unionia. VÄYRYNEN: Siinä mielessä on ollut, että me olemme nettomaksajia unionin budjetissa. Suomi on varmasti tuonut myönteistä lisäarvoa ainakin siinä mielessä, että unionissa on pystytty tekemään edes jollakin tavalla järkevää lainsäädäntöä, kun Suomi on ollut mukana päätöksenteossa. PYSTYYKÖ SUOMI VAIKUTTAMAAN EU-PÄÄTÖKSIIN? TUPPURAINEN: Pystyy, mutta se vaati aktiivista työtä ja verkottumista samanmielisten maiden kanssa. Vaikuttaminen ei ole sitä, että lyödään oma näkemys pöytään ja sanotaan, että ottakaa tai jättäkää. Silloin meitä todennäköisesti ei kuunneltaisi. Vaikuttaminen on sitä, että kotimaisessa valmistelussa muotoillaan ensin huolellisesti meille tärkeä kansallinen näkemys, jota viedään eteenpäin samanmielisten maiden kanssa. Hyvä esimerkki tästä on asedirektiivi, jossa halusimme varmistaa maanpuolustuksellisen näkökulman ja reserviläistemme harjoittelumahdollisuuden. Päätimme huolehtia, että lopputulos on meille hyvä. VÄYRYNEN: Meidän vaikuttamisen mahdollisuutemme on häviävän pieni, koska meitä on vain yksi prosentti unionin väkiluvusta. Parlamentin jäsenistä suomalaisia on kaksi prosenttia. Vaikuttamismahdollisuus on lähinnä EU:n ministerineuvostossa, vaikka sielläkin on menty entistä enemmän äänestyspäätöksiin. Pienellä maalla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa äänestyksissä. Ministerineuvostossa pystytään kuitenkin vaikuttaman enemmän kuin muualla, vaikka sen valtaa on vähennetty samalla kun komission ja parlamentin valtaa lisätty. AHJ1605_10-35.indd 22 22.3.2016 14:57:25
07.04.2016 5 23 Onko EU:lla liikaa valtaa? Europarlamentaarikko PAAVO VÄYRYNEN Keskusta ? Kaikki EU:ssa esitetty lainsäädännön harmonisointi ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan. ? EU on hyötynyt meistä, koska olemme nettomaksajia. ? Unionin talousyhteistyötä tiivistetään joka tapauksessa. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ONKO EU:SSA PUUTTEITA? TUPPURAINEN: Keskeisin puute tällä hetkellä liittyy EU:ssa harjoitettuun talouspolitiikkaan, mutta se johtuu meistä äänestäjistä. Kansalaiset ovat äänestäneet valtaan Euroopan parlamentin suurimman ryhmän eli konservatiivit. Myös komissio on oikeistoenemmistöinen. EU:ssa harjoitettu talouspolitiikka ei ole tukenut työllisyyttä eikä sosiaalista eheyttä niin paljon kuin pitäisi. Tähän voidaan saada muutos poliittisesti, jos duunarit seuraavissa EU-vaaleissa äänestävät sellaisia puolueita, jotka pitävät EU:n sosiaalista ulottuvuutta tärkeänä. VÄYRYNEN: Siinä on valtavia puutteita. Unionin perusongelma on, että sitä on kehitetty federalistisen ideologian pohjalta. Eurooppaan on pyritty luomaan amerikkalaistyyppistä liittovaltiota, jopa yhtenäisvaltiota. Tämä on synnyttänyt valtavia ongelmia. NÄKYYKÖ EU-JÄSENYYS SUOMEN TALOUDESSA? TUPPURAINEN: Totta kai se näkyy, koska merkittävä osa viennistämme menee EU-alueelle. Kun alue on taloudellisessa taantumassa ja kasvu on hyvin heikkoa, se heijastuu suoraan taloudelliseen kasvuun. Toki kasvu olisi heikkoa ilman EU-jäsenyyttäkin. Meidän merkittävimmät eurooppalaiset kauppakumppanimme ovat Saksa ja Ruotsi. Ne ovat aika vahvoja maita EU:ssa ja vaikka kasvu on aika vaatimatonta, niiden vahvuus tuntuu meilläkin. VÄYRYNEN: Kyllä se tavallaan näkyy, koska yhtenäisvaluutta on tuottanut taloudellista vahinkoa ja synnyttänyt valtavia ristiriitoja. ONKO YHTEISVALUUTTA EURO OLLUT SUOMELLE HYVÄKSI? TUPPURAINEN: Minä edustan sitä kantaa, että eurosta on ollut Suomelle etua. Se on vähentänyt valuuttakursseihin liittyviä riskejä vientiyrityksille. Myös Euroopan keskuspankin harjoittama korkopolitiikka on ollut Suomelle edullinen. Euro on tukenut Suomen taloutta ja pitänyt korkotason matalana. Euro on myös devalvoitunut ulkoisesti, mikä tukee Suomen vientiä ennen kaikkea Yhdysvaltoihin. Katse pitää kääntää sinne, missä oikea ongelma on: se on meidän yrityksissämme ja yritysjohtajissamme, jotka ovat aivan liian arkoja investoimaan. Teollisuuspatruunoita pitäisi kannustaa investoimaan kotimaiseen teollisuuteen. Euro kyllä tukee sitä. VÄYRYNEN: Ei se hyväksi ole ollut, vaan olemme kärsineet siitä kovasti. Suomen tilannetta kannattaa verrata Ruotsiin. Vaikka kansantaloutemme ovat hyvin samanlaiset, Ruotsin talous on kasvanut vuoden 2008 jälkeen kahdeksalla prosentilla samaan aikaan kun Suomen talous on syöksynyt. Tälläkin hetkellä Suomi on nollakasvussa ja meillä on valtavia taloudellisia ongelmia samaan aikaan, kun Ruotsilla menee hyvin. Tämä johtuu pääosin siitä, että Ruotsi ei ole eurossa ja Suomi on. PITÄISIKÖ EUROALUEEN TALOUSKOORDINAATIOTA TIIVISTÄÄ? TUPPURAINEN: Pitäisi, mutta maltillisesti. Emme me Suomessa tue sellaista federaatiorakennetta, joka tekisi Suomesta ikään kuin osavaltion eurooppalaiseen liittovaltioon. Pitäisi kuitenkin tiivistää sellaista jäsenmaiden yhteistyötä, jolla parannetaan työllisyyttä. VÄYRYNEN: Niinhän tullaan joka tapauksessa tekemään. Se viiden presidentin suunnitelma viime kesältä tullaan ajamaan läpi jokseenkin sellaisenaan, mikä tarkoittaa sitä, että euroalueesta ollaan kehittämässä yhteisvastuullinen velkaunioni, josta rakennetaan lopulta ylikansallinen liittovaltio. EU:N MINISTERINEUVOSTO Neuvosto, jossa EU-maiden ministerit keskustelevat lakiesityksistä ja -muutoksista sekä hyväksyvät ne osaltaan. VAPAA LIIKKUVUUS Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin neljästä vapaudesta. EUROOPAN TALOUSALUE Euroopan talousalueen (ETA) tarkoituksena oli ulottaa EU:n sisämarkkinat myös niihin EFTA-maihin, jotka eivät halunneet liittyä tai eivät vielä olleet liittyneet EU:hun. Tällaisten EFTAmaiden määrä väheni nopeasti, kun Suomi ja Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995. EFTA-maista ETA:n jäseniksi jäivät vain Islanti, Norja ja Liechtenstein. ARKTINEN ELI POHJOINEN ULOTTUVUUS Pohjoinen ulottuvuus, joka on yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Maantieteellisesti pohjoisen ulottuvuuden alue kattaa Luoteis-Venäjän, Itämeren ja Euroopan arktiset alueet, mukaan lukien Barentsin alueen. Uudet merireitit, alueen energiaja mineraalivarannot sekä lisääntyvä matkailu tuovat mukanaan uusia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia. SOSIAALINEN ULOTTUVUUS Sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan EU:n jäsenvaltioiden työllisyysja sosiaali politiikkaa sekä muita työelämän kysymyksiä. VIIDEN PRESIDENTIN SUUNNITELMA EU-komission, Eurooppa-neuvoston ja euroalueen puheenjohtajien sekä Euroopan parlamentin puhemiehen ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan suunnitelma, jonka tavoitteena on esimerkiksi euroalueen varainhoitohallinnon luominen ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. AHJ1605_10-35.indd 23 22.3.2016 14:57:25
24 TAU KO Meka Pro Oy, Oulu, 15. maaliskuuta KUVA MARKKU RUOTTINEN AHJ1605_10-35.indd 24 22.3.2016 14:57:30
25 AHJ1605_10-35.indd 25 22.3.2016 14:57:32
5 07.04.2016 26 t e k s t i M A R K K U TA SA LA k u v a t H A R R I N U R M IN E N – Vaikka jäämmekin ammatillisen koulutuksen kentällä helposti massakoulutuksen jalkoihin, on erilaisissa koulutuksissa mukana vuosittain kymmeniä tuhansia opiskelijoita. Joustavaa koulutusta Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusasiantuntijan Mirja Hannulan mielestä hyvä esimerkki erikoisoppilaitosten merkityksestä ammatillisen koulutuksen järjestelmässä on R ahoitusta myönnetään opetusja kulttuuriministeriön järjestämisluvan saaneille koulutuksen järjestäjille. Valtionosuus määräytyy opiskelijatyöpäivien, päivää kohden lasketun yksikköhinnan ja oppilaitoksen hintaryhmän kertoimen perusteella. Valtion talousarviossa määritellään erikoisoppilaitosten valtionosuuteen tarkoitettu euromäärä ja laskennallisten opiskelijatyöpäivien enimmäismäärä. Tänä vuonna määräraha on oppilaitoksille yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. – Opiskelijatyöpäivien vähentymisen kautta rahoitus on pudonnut viime hallituskaudella 5 miljoonaa euroa. Määrärahat on jäädytetty eikä indeksitarkistuksia tehdä, toteaa Elinkeinoelämän Oppilaitokset ry:n toiminnanjohtaja Jaana Lehto. Ammatillisten erikoisoppilaitosten ja niihin kuuluvien teollisuusoppilaitosten määrä on laskenut tällä vuosikymmenellä selvästi. Yritysten omien oppilaitosten koulutustarjontaa ovat kutistaneet vaikean taloudellisen tilanteen lisäksi koulutuksen rahoituksen leikkaukset. Omat koulut uhattuina Koneen teollisuusoppilaitoksella opiskelijat Kristian Forsström (edessä) tekivät mittauksia hissisimulaattorilla Johannes Lauhikarin (takana) ja Vili Peipon avustuksella. Koneen teollisuusoppilaitoksen kouluttajan Hannu Oksasen (oik.) mukaan asiakkailta löytyy jopa 1920-luvulla valmistettuja hissejä. Vili Peipon tutkittavana hissiohjaustaulu 1980-luvulta. Rahoitusmallin muutos vuonna 2011 vähensi erikoisoppilaitoksille myönnettäviä valtionosuuksia radikaalisti. Valtionosuus on nyt keskimäärin 20 prosenttia niiden rahoituksesta. Se on kannattavuuden rajamailla. Hallituksen valmistelemassa reformissa koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja rahoitus yhdistetään. Järjestämisluvat uusitaan vuonna 2018. – Kun aikuiskoulutusta ei enää erotella, on jälleen vaarana rahoituksen pienentyminen, Lehto muistuttaa. Tulevissa muutoksissa on huomioitava, että työelämäkelpoisuuden ylläpitämistä tarvitaan läpi koko työuran. Erikoistuneen – kuten myös ei-tutkintotavoitteisen – koulutuksen tarjonta on turvattava. Vain osa työelämän tarvitsemasta osaamisesta voidaan kattaa virallisilla tutkinnoilla.
27 5 07.04.2016 Oppilaitoksissa on sekä perusammattitutkintoihin että ammattija erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Virallisten tutkintojen osuudeksi on arvioitu noin puolet koulutuksesta. – Enimmäkseen kyse on näyttötutkinnoista. Etenkin perustutkinnoissa on myös oppilaitosmuotoista koulutusta, Lehto kertoo. Erikoisoppilaitokset tuottavat myös ”työelämän tutkintoja”. Ne tunnustetaan toimialalla takeeksi osaamisen laadusta ja ovat usein edellytyksenä alalla työskentelyyn. Sadat henkilöt saavat vuosittain tällaisesta koulutuksesta passin, kortin tai sertifikaatin. Hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa on tärkeää pitää järjestäjäverkkoon ja koulutustarjontaan liittyvät kysymykset opetusja kulttuuriministeriön käsissä. Ammatillista koulutusta ei pidä siirtää uusien itsehallintoalueiden tai maakuntien tehtäväksi. – Rahoituksen tulee ohjautua suoraan koulutuksen järjestäjälle ilman välikäsiä. Näin raha päätyy oikeaan tarkoitukseensa, Hannula täsmentää. Perustava syy erikoisoppilaitosten olemassaololle on yritysten tarvitsema osaaminen, jolle ei löydy valtakunnan mitassa koulutuskysyntää. Vähäisten opiskelijamäärien ja usein hyvin kalliiden laitteiden vuoksi ei yhteiskunnan ole sellaiseen tarkoituksenmukaista lähteä. – Erikoissoppilaitoksissa kykenemme vastaamaan nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin, Lehto tähdentää. Meyerin telakan oppilaitos Turussa. Huippuosaajia työvoimakoulutuksen kautta vaativiin meriteollisuuden tarpeisiin kouluttavan oppilaitoksen merkitys on koko toimialan kannalta kriittinen. – Jotta kilpailukykyinen meriteollisuus voi säilyä ja kehittyä Suomessa, tarvitaan osaavaa henkilöstöä, Hannula korostaa. koneen teollisuusoppilaitos n perustettu 1951 n hissiasentajan ammattitutkinto n oppilaita linjalla 16 n kaksivuotinen koulutus n maksetaan opiskelijapalkkaa n harjoittelu Koneen ja tytäryhtiöiden asennusja kunnossapitotoimipaikoissa
5 07.04.2016 28 ÄÄNESTÄÄ ! VIELÄ VOIT NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – OLETHAN MUKANA PELISSÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 Jos et vielä äänestänyt, saat uuden tilaisuuden. Metallin vaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Jos ehdit jo äänestää, kiitos siitä! Jos et vielä äänestänyt, saat pian postin mukana kirjeen ja ohjeet äänestää varsinaisessa vaalissa 10.–12.4. Kirje on myös todiste äänioikeudestasi, joten muista ottaa se mukaan äänestyspaikalle. Metalliliitto sekä koko ammattiyhdistysliike ovat olleet pahassa paikassa ja peli kovenee. Siksi meidän on näytettävä, että aiomme pitää puolemme. On todella tärkeää, että äänestät. Mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liitto me olemme. Ammatilliset erikoisoppilaitokset n Teollisuusyritysten yhteyteen perustettuja ammattikouluja oli 7 vuonna 1930. Yritykset perustivat yhteistyöjärjestön Teollisuuden Ammattikoulut. Yhdistys toimi 1950 -luvun lopulta lähtien ammattikoulujen ja kurssikeskusten yhdyssiteenä. Vuonna 1972 yhdistyksen nimeksi tuli Teollisuusja liikealojen ammatilliset oppilaitokset (TELAO). Liikealan oppilaitoksia liittyi suuremmalla joukolla mukaan kuitenkin vasta 1990-luvun puolivälissä. Yhdistys on tunnettu nimellä Elinkeinoelämän Oppilaitokset (ELO) vuodesta 2005 alkaen. Ammatillisia erikoisoppilaitoksia on tällä hetkellä 22. Niistä 13 on teollisuuden oppilaitoksia. Lisäksi ilmailualalla toimii 3 ja muissa palveluissa 6 oppilaitosta. Oppilaitosten taustalta löytyy useimmiten joko yritys, yhdistys tai säätiö. Parhaimmillaan ELOon on kuulunut reilut 40 erikoisoppilaitosta. itsenäisesti työskentelevälle hissiasentajalle teknisten valmiuksien lisäksi jo turvallisuussyistä välttämätön. Koneen teollisuusoppilaitoksen hissitekniikan linjalle järjestetään haku vuosittain syksyllä. Sisään on jo useiden vuosien ajan otettu keskimäärin 15 opiskelijaa. – Koulutamme aina työvoimatarpeen mukaan. Eläköitymiset ja tuotannon laajentumiset ohjaavat prosessia. Jos on jossakin päin maata tarvetta työvoimalle, saatamme markkinoida koulutustamme erityisesti tuolle alueelle, Oksanen selittää. – Mutta tilanne saattaa muuttua koulutuksen aikana. Siksi selvitämme jo hakuvaiheessa hakijan muuttovalmiuden. Sekin vaikuttaa valintaan, Mattlar sanoo. Hissiasentajan koulutus painottuu aluksi teoriaan, minkä jälkeen alkaa kiertoharjoittelu kahden viikon jaksoissa. Se tapahtuu koulutetun mentorin johdolla usein sillä työpaikalla, minne on tarkoitus myöhemmin sijoittua. Opiskelu toteutetaan suurimmaksi osaksi työharjoitteluna, jonka määrä kasvaa opintojen edetessä. Harjoittelussa käydään läpi liiketoiminta-alueiden mukaiset työtehtävät. Hissejä, ovia ja liukuportaita asennetaan, modernisoidaan ja pidetään kunnossa. OPISKELUPAIKKA ON LOTTOVOITTO Koulutuksessa korostuu nykyisin asiakaspalvelu. Hissilaitteitahan ei voi kutsua tehtaalle takaisin korjausta varten. Kunnossapito tapahtuu asiakkaiden luona. KONEELLA KOULUTETAAN TARPEESEEN Koneen teollisuusoppilaitos on toiminut vuodesta 1951. Ammattitaitoista työvoimaa ei ollut saatavilla, joten oma koulu nähtiin tarpeelliseksi perustaa. Kouluttaja Hannu Oksasen mukaan tuohon aikaan hissivalmistuksessa korostui metallityö, mutta sähkötekniikkaakin tarvittiin. – Vuosikymmenien aikana eri linjoilla koulutettiin sorvaajia, koneasentajia ja hissiasentajia. Nosturipuolelta valmistui nosturiasentajia ja nosturisähköasentajia. Kun nosturit eriytettiin Konecranesin perustamisen myötä, nosturikoulutus lopetettiin ja siirrettiin myöhemmin Konecranes Instituuttiin. Kone Hissit Oy otti 2000-luvulla teollisuusoppilaitoksen omistukseensa. Oppilaitos rupesi tarjoamaan tutkintoon valmistavaa koulutusta. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa toimivista hissiyrityksistä koottu työryhmä rakensi yhdessä Opetushallituksen kanssa hissiasentajan ammattitutkinnon perusteet. – Kun haemme työntekijöitä omaan käyttöömme, koulutamme heitä enemmän kuin tutkinto sinällään vaatisi, teollisuusoppilaitoksen rehtori Seppo Mattlar toteaa. Opetushallitus valvoo erikoisoppilaitoksia. Näyttötutkintojen laatua tarkkailevat tutkintotoimikunnat, joihin kuuluvat työntekijöiden, työnantajien ja oppilaitosten edustajat. Oppilaitoksilta edellytetään myös omaa laatujärjestelmää, joten Koneellakin koulutusta auditoidaan säännöllisesti. PAINOTUS ON TYÖHARJOITTELUSSA Hissiasentajan kaksivuotiseen ammattitutkintoon hakeutuvalta opiskelijalta edellytetään sähköasentajan peruskoulutus ja ajokortti. Oksasen mukaan sähkötyön tuntemus on Koneen teollisuusoppilaitoksella työsuojeluvaltuutettu Pekka Hynynen opetti hissiasentajaoppilaille työturvallisuutta. – Kavereille opetetaan teknistä englantia erityisesti asennusja toimintaohjeiden lukemista varten, Oksanen mainitsee. Teollisuusoppilaitoksessa aloitti tammikuussa 16 opiskelijaa, jotka valikoitiin 230 hakijan joukosta. Vili Peipolla ja Johannes Lauhi karilla on taskussaan sähköasentajan perus tutkinto. Kristian Forsström on valmistunut sähköja automaatiotekniikan perustutkin nosta. He pitävät opiskelupaikkaa Koneella melkoisena lottovoittona. Heille maksetaan opintojen ajalta Metalliliiton työehtosopimuksen mukaista opiskelijapalkkaa. Palkkaa voidaan tarkistaa opinnoissa edistymisen ja harjoittelussa menestymisen mukaan. – Työpaikka tarjotaan lähes kaikille. Siltä pohjalta on valittu harjoittelupaikatkin, kertoo Eurajoelta kotoisin oleva Peippo, joka on käynyt harjoittelemassa Porissa. Myrskylästä kotoisin oleva Forsström harjoitteli vanhemman ammattilaisen opastamana Helsingissä, missä modernisoitiin vanhaa hissiä. Työhön kuului hissin nostoköysien lyhennystä sekä ovien purkamista ja uusien asentamista. Opiskelijat ovat hankkineet asuntonsa itse. Pudasjärveläisen Lauhikarin ystävillä sattui olemaan asunto Espoossa, minne hänkin saattoi muuttaa. Forsström asuu Koneen omistamassa vuokra-asunnossa. a AHJ1605_10-35.indd 28 22.3.2016 14:57:41
ÄÄNESTÄÄ ! VIELÄ VOIT NYT TARVITAAN KOKO JOUKKUETTA – OLETHAN MUKANA PELISSÄ! ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 Jos et vielä äänestänyt, saat uuden tilaisuuden. Metallin vaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Jos ehdit jo äänestää, kiitos siitä! Jos et vielä äänestänyt, saat pian postin mukana kirjeen ja ohjeet äänestää varsinaisessa vaalissa 10.–12.4. Kirje on myös todiste äänioikeudestasi, joten muista ottaa se mukaan äänestyspaikalle. Metalliliitto sekä koko ammattiyhdistysliike ovat olleet pahassa paikassa ja peli kovenee. Siksi meidän on näytettävä, että aiomme pitää puolemme. On todella tärkeää, että äänestät. Mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liitto me olemme. AHJ1605_10-35.indd 29 22.3.2016 14:57:42
Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always AHJ1605_10-35.indd 30 22.3.2016 14:57:42
Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always 5 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 31 07.04.2016 ISYYSVAPAA Isien oma vapaakiintiö on saanut yhä useammat isät pitämään perhevapaata. Muutaman viikon isyysvapaa yleistyi jo 1990-luvulla. Vuonna 2003 tulleen isäkuukauden käyttäjien määrä kymmenkertaistui 2000-luvulla. Vapaalle jäämisen puheeksi ottaminen työpaikalla on nykyisin aiempaa helpompaa ja esimiesten tai työtoverien suhtautuminen on pääasiassa myönteistä. Monilla työpaikoilla on jo totuttu siihen, että isä jää lapsen syntymän jälkeen muutamaksi viikoksi kotiin. Kuuden viikon isyysvapaata pitää kuitenkin vain joka kolmas isä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan isien perhevapaiden käyttö edistää sukupuolten tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia sekä antaa potkua työntekoon. – Työpaikoilla perhevapaan myönteiset vaikutukset voivat kuitenkin usein jäädä näkymättömäksi. Ollessaan kotona lapsen kanssa isät – aivan kuten äiditkin – kehittävät monia työelämän näkökulmasta myönteisiä taitoja, kuten tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä, Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen tutkijat kertovat tiedotteessaan. Haastateltujen isien mukaan työmotivaatio ja tehokkuus kasvoivat huomattavasti isäkuukauden jälkeen. – Jaksaminen töissä parani huomattavasti, kun tiesin perheeni arjesta enemmän. Vapaalta paluun jälkeen työntekoon oli uutta virtaa, kertoo yksi isä. Isien perhevapaiden käyttöön vaikuttavat paitsi perheen sisäiset kysymykset, myös monenlaiset työelämään liittyvät tekijät. Suuri työmäärä ja tiukat aikataulut voivat saada isän empimään vapaalle jäämistä. Isä voi myös ennakoida perhevapaiden kielteisiä seurauksia tuleviin uramahdollisuuksiin. – Jäin sivuun joissakin hankkeissa, yksi haastatelluista isistä kertoo kokemuksistaan. Isien perhevapaista potkua työntekoon Kunnon vaatetuksesta tehoa työhön KYLMÄTYÖ Joka kolmas suomalainen altistuu kylmälle työssään joko ulkona tai sisätiloissa. – Kylmissä oloissa työvaatetukseen kannattaa todella kiinnittää huomiota. Vaatetuksen huolellinen kehittäminen paransi lämpötuntemuksia noin 20 prosentilla ja joka kolmas koki suoriutuvansa paremmin tehtävistään, aiheesta väitöskirjan tehnyt tutkija Kirsi Jussila kertoo. Hänen mukaansa kylmänsuojavaatetuksen käyttömukavuutta ja työntekijän työtehoa voidaan parantaa vaatekerrosten materiaaleilla sekä vaatetuksen malleilla ja koolla. Vaatetus tulisi suunnitella kokonaisuutena niin, että se soveltuu sekä työhön että ympäristön oloihin. Jussila tutki kylmänsuojavaatetuksen fysiologisia ominaisuuksia sekä ympäristötekijöitä, eli miten tuuli, kosteus ja ihmisen liike vaikuttivat vaatetuksen lämmöneristävyyteen. Valvonta paransi konepajatyön kemikaaliturvallisuutta KEMIKAALIT Aluehallintovirastot ovat valvoneet parina viime vuotena metallintyöstönesteiden käyttöä metallialan yrityksissä. Niiden käyttö saattaa aiheuttaa ammattitautivaaraa konepajoissa. Valvonnassa tarkastettiin yli 250 yrityksen kemikaaliturvallisuuden hallinta ja henkilösuojaimet. Parhaiten oli hoidettu työstö n esteiden valintaan ja käyttöön liittyvät asiat sekä työolosuhteet. Myös työterveyshuolto sekä kemikaalien säilytys ja varastointi olivat yrityksissä yleensä hyvällä mallilla. Kehittämistarpeet liittyivät valvojien mukaan erityisesti kemiallisten tekijöiden dokumentointiin sekä työntekijälle annettavaan opetukseen ja ohjaukseen. Yrityksiin tehtyjen seurantatarkastusten mukaan kemiallisten vaarojen puutteellisia dokumentointeja oli parannettu merkittävästi. Vaikutus omiin työaikoihin tukee työhyvinvointia TYÖAJAT Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin ovat ehkä tärkein työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia tukeva asia, tärkeämpi kuin esimerkiksi työn määrä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. – Kun ihminen pystyy vaikuttamaan työaikoihinsa, niitä voidaan muokata yksilöllisesti työn ja muun elämän yhteensovittamisen ja esimerkiksi työssä jaksamisen mukaan, Härmä kertoo Työterveyslaitoksen Työpisteverkkolehdessä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat Härmän mukaan yhteydessä myös vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja vähäisempään riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. – Vaikutusmahdollisuudet ennustavat jopa terveyttä paremmin työurien jatkumista myös alimman eläkeiän jälkeen. tyo?ympa?risto? 4-16.indd 1 16.3.2016 17.31 AHJ1605_10-35.indd 31 22.3.2016 14:57:45
5 07.04.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Liitto haluaa, että paikallisia työehtosopimuksen määrittelemiä palkkausjärjestelmiä olisi enemmän. Yhdessä sovitut palkkausperusteet vähentävät mielivaltaisuutta palkoissa, se korostaa. Siksi liitto vaatii nyt käynnissä olevissa tesneuvotteluissa, että alimmat palkankorotukset määräävä yksilötakuu eli individgaranti on korkeampi yrityksissä, joissa ei ole sovittua palkkausjärjestelmää. – Tiedämme, että työnantajaliitto neuvoo yrityksiä olemaan tekemättä paikallisia palkkausjärjestelmiä, vaikka meillä on siitä kirjaus sopimuksessa, sanoo IF Metallin neuvotteluyksikön päällikkö Tomas With. – Ne pelkäävät palkkaliukumia, With sanoo. Kalixissa sijaitseva Part-yhtiö ei suostunut ammattiosaston vaateista huolimatta neuvotteluihin osaamisperusteisesta palkkausjärjestelmästä. Osaston puheenjohtaja Peter Isaksson ei lannistunut, vaan alkoi selvittää työntekijöiden palkkoja ja osaamista. Isakssonin puhuessa erään työntekijän kanssa yhtiön toimitusjohtaja riensi paikalle ja antoi hänelle jälleen uuden varoituksen työnteon häirinnästä. – Kehitys menee väärään suuntaan. Liiton ei pidä vain seisoa myssy kädessä, kun työnantaja haluaa heikentää työehtoja, Isaksson sanoo. RUOTSI IF Metall syyttää työnantajien vaikeuttavan paikallisten palkkausjärjestelmien luomista. Ruotsin metalliliiton IF Metallin pääsopimus Teknikavtalet edellyttää paikallisten osapuolten sopivan yrityksen palkkausjärjestelmästä. Järjestelmä rakentuu kuukausipalkalle, jota voidaan täydentää lisin ja muuttuvin palkan osin. Järjestely on samankaltainen kuin esimerkiksi Metalliliiton teknologiateollisuuden työehtosopimuksen henkilökohtainen palkanosuus. Vaikka työehtosopimus edellyttää palkkausjärjestelmän paikallista kehittämistä, noin puolet Ruotsin teknologiateollisuuden sopimukseen kuuluvista työskentelee työpaikoilla, joilla sitä ei ole. Lisiin perustuvat paikalliset palkkausjärjestelmät ovat pienentäneet erityisesti naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Dagens Arbete -lehti raportoi ljungbyläisestä Enertech-yhtiöstä, jossa kahdeksan vuotta toiminut palkkausjärjestelmä on onnistunut. Työtehtävät arvioitiin, koulutuksesta ja moniosaamisesta alettiin maksaa enemmän. Työkiertoa rohkaistiin. Naisten ja miesten palkkaero on kutistunut tänä aikana yhtiössä 2,8 prosenttiin, mikä on puolet aiemmasta. Yhtiön 115:n tuotannossa työskentelevän työntekijän keskipalkka on 2 904 euroa kuussa. KA N S A I N VÄ L I N E N PALKAT Ruotsissa käydään keskustelua paikallisista palkkausjärjestelmistä, jotka ovat pienentäneet erityisesti naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Maria Nielsen on työskennellyt Enertechillä Ljungbyssä seitsemän vuotta. Nykyään hän on yksi yrityksen parhaiten palkatuista hitsaajista. Yritykset nihkeitä paikallisille palkkausjärjestelmille K U V A SA R A K R O O N / D A G E N S A R B E TE Ay-aktiiveja mukiloitiin kaivoksella MEKSIKO Kolme kahdeksan vuotta sitten laittomasti erotettua ammattiliiton jäsentä palasi oikeuden päätöksellä työhön Fresnillon hopeakaivoksella Meksikossa. Tällöin noin 60 miehen joukko kävi heidän kimppuunsa ja miesten oli pakko paeta, kertoo meksikolainen La Jornada -lehti. Joukon kokosi yhtiön pyynnöstä työnantajien kanssa yhteistyössä toimiva suojeluliitto eli järjestö, joka sopii työehdoista työntekijöitä kuulematta, sanoo SNTMMSRM-liiton juristi Oscar Alzaga. Noel Méndez, joka on yksi kolmesta töihin palanneesta, sanoo, että sama suojeluliitto järjesti hyökkäyksen SNTMMSRM:n jäseniä vastaan heidän osoittaessaan mieltään tehtaan portilla vuonna 2009. Tällöin yksi työläinen kuoli ja 20 loukkaantui. Työläisiä vapautettiin Iranissa IRAN Kaikki 28 tammikuussa pidätettyä Khatoon Abadin kuparikaivoksen työntekijää on vapautettu takuita vastaan Iranissa. Heidät pidätettiin, kun kaivoksen työläiset tukivat 170 erotettua sopimustyöläistä. Vapauttaminen ei kuitenkaan poista työläisiä kohtaan nostettuja syytteitä. Iranissa vainotaan laajasti ay-aktiiveja. Kolme opettajien liiton johtajaa tuomittiin hiljan viiden vuoden vankeuteen. Heistä yksi kärsi jo yhdeksän vuoden tuomiota. Teheranin linja-autonkuljettajien liiton aktiivi Reza Shahabi on joutunut usein sekä pahoinpidellyksi että vankilaan ay-toiminnastaan. Poliisi ahdistaa lakkolaisia Kiinassa KIINA Poliisi pakotti vankeudella uhaten Ansteelin terästehtaan työläiset lopettamaan lakkonsa Guangzhoussa. Yhtiö jakoi varoituksia lakkolaisille sekä maksoi bonuksen rikkureille. Lakon syynä oli tehtaan johdon ilmoitus palkkojen selvästä laskusta. Samalla yhtiö lomautti työntekijöitä ja lisäsi muiden työtaakkaa. Uusi tekniikka tuo pulmia Kiinan johdolle, sillä työläiset kykenivät järjestäytymään ja keräämään varoja mielenosoituksen banderolleihin internet-sovelluksilla. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R A H A 4 5 1 3 F ? Lihaksille D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Vastustuskyvylle Cja D-vitamiini sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Vähentää väsymystä C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sydämelle Omega-3 rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250 mg:lla EPA ja DHA (2 kaps/vrk). Nivelille Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. Jäykkä ja kankea olo? Lihasten ja nivelten hyvinvointiin ja liikkuvuuteen voi vaikuttaa. VitaePro sisältää tehokkaan yhdistelmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. -50% säästä 15,75 KOTIINTOIMITUS EI SITOUTUMISAIKAA MAKSU LASKULLA VitaePro sisältää Boswellia serrata -kasviuutetta, jota on käytetty nivelten hyvinvointiin Intiassa jo tuhansia vuosia. Nivelten toimivuuteen ja kitkattomaan liikkumiseen vaikuttaa osaltaan nivelrusto, jonka rakennusaineen, kollageenin, muodostumista VitaePron C-vitamiini edistää. Lihaskunnolle puolestaan tärkeää on riittävä D3-vitamiinin saanti. D3–vitamiinia VitaePro sisältää uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten mukaisen määrän. VitaePro sisältää myös kasviuutteita astaksantiini, luteiini ja zeaksantiini, hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja sekä seleeniä ja E-vitamiinia, jotka ovat soluja hapetusstressiltä suojaavia antioksidantteja. Kokeile sinäkin koostumukseltaan monipuolista, turvallista ja tieteellisesti tutkittua ravintolisää, jonka ainesosilla on useita EU:n hyväksymiä terveysväitteitä! * Asiakaskysely 2014. N=834 pitkäaikaista käyttäjää. 92 % käyt täjis tä suo sitte lee Vita ePro ta!* VitaeLab_Ahjo_nr5_pd0704_225x297_BG.indd 1 17.03.2016 10:31:18 AHJ1605_10-35.indd 32 22.3.2016 14:57:47
Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R A H A 4 5 1 3 F ? Lihaksille D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Vastustuskyvylle Cja D-vitamiini sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Vähentää väsymystä C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sydämelle Omega-3 rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus 250 mg:lla EPA ja DHA (2 kaps/vrk). Nivelille Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. Jäykkä ja kankea olo? Lihasten ja nivelten hyvinvointiin ja liikkuvuuteen voi vaikuttaa. VitaePro sisältää tehokkaan yhdistelmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. -50% säästä 15,75 KOTIINTOIMITUS EI SITOUTUMISAIKAA MAKSU LASKULLA VitaePro sisältää Boswellia serrata -kasviuutetta, jota on käytetty nivelten hyvinvointiin Intiassa jo tuhansia vuosia. Nivelten toimivuuteen ja kitkattomaan liikkumiseen vaikuttaa osaltaan nivelrusto, jonka rakennusaineen, kollageenin, muodostumista VitaePron C-vitamiini edistää. Lihaskunnolle puolestaan tärkeää on riittävä D3-vitamiinin saanti. D3–vitamiinia VitaePro sisältää uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten mukaisen määrän. VitaePro sisältää myös kasviuutteita astaksantiini, luteiini ja zeaksantiini, hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja sekä seleeniä ja E-vitamiinia, jotka ovat soluja hapetusstressiltä suojaavia antioksidantteja. Kokeile sinäkin koostumukseltaan monipuolista, turvallista ja tieteellisesti tutkittua ravintolisää, jonka ainesosilla on useita EU:n hyväksymiä terveysväitteitä! * Asiakaskysely 2014. N=834 pitkäaikaista käyttäjää. 92 % käyt täjis tä suo sitte lee Vita ePro ta!* VitaeLab_Ahjo_nr5_pd0704_225x297_BG.indd 1 17.03.2016 10:31:18 AHJ1605_10-35.indd 33 22.3.2016 14:57:47
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1605_10-35.indd 34 22.3.2016 14:57:51
VA S TAVÄ I T E T E K S T I SU V I SA JA N IE M I ”Työ vie liian aikaisin eläkkeelle, ei elintavat” Epäterveelliset työolot vievät fyysistä työtä tekevät muita työntekijäryhmiä useammin ja aiemmin työkyvyttömyys eläkkeelle. Työoloilla on suurempi vaikutus työkyvyttömyyseroihin kuin omilla elintavoilla. Tutkijatohtori vaatii paneutumista ennen kaikkea työolojen kohentamiseen, jos työkyvyttömyyttä halutaan ehkäistä ennakolta. VÄITE Fyysistä työtä tekevät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle paljon johtajia ja toimihenkilöitä useammin. Usein väitetään, että tämä johtuu duunareiden epäterveistä elintavoista. Uutisointi maalaa kuvaa myös siitä, että toimistotyössä rasitutaan eniten. n Tutkija Taina Leinonen teki Helsingin yliopistoon tohtorinväitöskirjansa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sosiaaliryhmistä. Tutkimus nojaa koko valtakuntaa edustaviin tilastoihin samoin kuin Helsingin kaupungin keski-ikäistä työntekijäkuntaa koskeviin tietoihin. Miksi sosioekonomiset erot ovat niin suuret työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Miksi ammattiasema ja oman puolapuun paikka sosiaalisen arvoasteikon tikapuissa vaikuttaa ratkaisevalla tavalla eläköitymiseen? Aihe alkoi tosissaan kiinnostaa Leinosta, vaikka yliopistolla oli myös menossa aiheeseen liittyvä tutkimusprojekti. – Tämä on yhteiskunnallisesti hyvin tärkeä aihe. Menetetään paljon potentiaalisia työvuosia. Se on tiedetty jo aiemmin, että raskaat työolot vaikuttavat työkyvyttömyyteen. Mutta sitä ei ole tarkkaan tutkittu, mistä nimenomaisista syistä suuret erot sosioekonomisten ryhmien välillä johtuvat. Miksi työntekijöillä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä on niin paljon suurempi riski joutua työkyvyttömäksi kuin ylemmissä? TYÖOLOISTA LÖYTYY SYY Leinosen tutkimuksen tulokset kertovat hyvin selkeää kieltään syistä eriarvoisuuteen. ”Sosiaaliryhmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yhteys välittyi suurelta osin fyysisten työolosuhteiden kautta. Varsinkin mielenterveysperusteisissa eläkkeissä yhteys välittyi osittain myös työn hallinnan kautta. Terveyskäyttäminen vaikutti sosiaaliryhmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yhteyteen vain vähän diagnoosista riippumatta.” Tiedotusvälineissä puhutaan työn rasitteista useimmiten toimihenkilöiden näkökulmasta. Se antaa aivan vääristyneen kuvan siitä, missä töissä ja millä työntekijäryhmillä on pahimmat rasitteet kun katsotaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Leinonen pukee asian näin: – Toimihenkilötyön psykososiaalisesta rasituksesta puhutaan todella paljon. Mutta fyysisen työn merkitystä ei pidä väheksyä. Tutkija alleviivaa, että työkyvyttömyys ei ole vain terveyttä tai sairautta. Työntekijäammateissa itse työn vaatimukset voivat estää työtehtävien hoitamisen. Samoilla sairauksilla henkilö voisi kuitenkin mahdollisesti jatkaa aivan hyvin toimistotyössä. EROT AINA VAIN ISOMMAT Maan koko väestön riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on pienentynyt, kun vertaillaan nykyaikaa 1980-luvun loppuun ja vuosiin ennen talouslamoja. Suhteelliset erot ovat ratkenneet samassa vertailussa aina vain isommiksi. Nyt fyysistä työtä tekevillä on kolminkertainen riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna johtajiin ja vapaan ammatin harjoittajiin. Työn fyysinen raskaus on suurin selittävä tekijä tässä epätasa-arvossa, sillä tutkimus tarkasteli niin tupakoimista, alkoholin käyttöä, liikuntaa kuin lihavuutta. Kaikki tärkeimmät epäterveistä tai terveistä elintavoista kielivät muuttujat olivat siis mukana. Nämäkin huomioon ottaen epätasa-arvon taustalta paljastuivat työssä koettujen altistusten, melun, tärinän ja niin edelleen kaltaiset rasitukset. Ainoat tekijät, jotka kasvattivat ylemmissä sosiaaliryhmissä työtä tekevien työkyvyttömyysriskiä verrattuna työntekijöihin, olivat päätetyö ja työn henkiset vaatimukset. – Päätetyö ja työn henkiset vaatimukset selittivät riskiä ylemmissä sosiaaliryhmissä. Jos matalissa asemissa olevilla työntekijöillä olisi vastaavan paljon rasittavaa päätetyötä ja henkisiä vaatimuksia, ryhmien erot olisivat vielä suuremmat, Leinonen huomauttaa. Aiemmissa tutkimuksissa on puolestaan todettu, että kiireen kaltainen henkinen stressi yhdistettynä vähiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä eli työn hallinnan puute, on erikoisen vahingollista. Leinosen tutkimuksessa näiden tekijöiden yhteisvaikutus ei kylläkään korostunut. Tulojen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen oli sekin paljon pienempi kuin seuraavien asioiden kolmiyhteys: tietty koulutus määrittää pääsyä tiettyyn ammattiasemaan, joka määrittää pääsyä tiettyyn sosiaaliryhmään. MITÄ PITÄÄ TEHDÄ? Leinonen korostaa, että terveellisten elämäntapojen edistämistä tulee edelleenkin jatkaa. Mutta työ voi kietoutua myös terveyskäyttäytymiseen. – Yleensä ajatellaan, että elintavat muotoutuvat varhaisessa aikuisuudessa. Mutta voihan olla, että epäterveet elintavat ovat seurasta työelämän ongelmista ja rasittavista töistä. Joka tapauksessa tutkijan ykkösvaatimus on se, että työoloja parannetaan. – Se kaventaisi sosioekonomisten ryhmien välistä eroa eli vähentäisi eriarvoisuutta. Samalla työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät, ja tässä on todella suuri taloudellinen potentiaali. Kun työn vaatimukset määrittävät osaltaan työkyvyttömyyttä, vaatii Leinonen työnantajilta viisaita päätöksiä työkyvyttömyyden jo uhatessa. – Työtä pystytään keventämään tai tarjoamaan osa-aikaista työtä. On löydettävä muitakin mahdollisuuksia kuin se, että heti joutuu kokonaan pois töistä. – Fyysiset työolot selittävät paljon eroja myös mielenterveyden perusteella myönnetyissä eläkkeissä. Se ei yllättänyt, että työn hallinnan osuus oli suuri samoissa eläkkeissä, Leinonen toteaa. NUORILLE ENEMMÄN TUKEA Tutkija toivoo, että mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat nuoret saisivat paljon nykyistä enemmän tukea ja apua. Ongelmat ovat tietysti hyvin monimutkaisia, mutta tuki maksaisi itsensä takaisin monella tapaa. Nuoret menettävät todella paljon työvuosia. Näillä mielenterveyssyistä eläköityneillä nuorilla kyse on usein vielä elämästä ja kuolemasta, sananmukaisesti: heidän riskinsä kuolla muista kuin luonnollisista syistä on tavattoman korkea. Leinosen jatkotutkimukset eivät kuitenkaan lupaa hyvää nuorille sukupolville. Juuri nuorillehan ovat tyypillisiä toisiaan alati seuraavat pätkätyöt ja mielenrauhaa kalvavat nollatuntisopimukset. Leinonen tutkii nyt sitä, miten paljon masennuslääkkeitä käytetään työttömyyden aikana, sen jälkeen ja sitä ennen. – Heillä, joilla oli katkonainen työura, eli oli vuoroin työttömyysjaksoja, vuoroin työllisyysjaksoja, heillä oli masennuslääkkeiden käyttö kaikkein korkeimmalla tasolla. a Leinonen, Taina: Disability retirement: socioeconomic differences and health outcomes. University of Helsinki, 2014. 5 35 07.04.2016 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1605_10-35.indd 35 22.3.2016 14:57:51
36 5 07.04.2016 T E X T JO H A N LU N D F O TO PA TR IK LI N D ST R Ö M 36 Nordström trivs med de omväxlande arbets uppgifterna och att det fortfarande kommer nya utmaningar emot. – Vi får greja med olika saker. Det är mycket tunga fordon men så har vi också lättare fordon som motorcyklar, någon snöskoter och små bilar också. Arbetstagarna har överlag jobbat länge på verkstaden och det är något som Nordström tror att är ganska viktigt för att saker och ting ska rulla på. – Man måste ha ganska bra koll på mycket men jobbet blir lättare efterhand. Ibland gör man ju någon reparation bara en gång eller så kan det vara länge sedan man gjort det samma senast, men erfarenheten vi har här på verksta den är ganska viktig, poängterar han. En stor del av fordonen och tekniken är 10–20 år gamla vilket också gör att arbetet här är ganska annorlunda än på bilverkstäder i det civila där bilarna i allmänhet är betydligt mo dernare. – Det är ju lite speciellt att jobba med fordon och vapen som ligger 20 år tillbaka i tiden. Det är ganska annorlunda om man jämför med att man på normala bilverkstäder börjar med att koppla bilen till datorn. Här hos oss är polpennan fortfa rande ganska högt i kurs, skrattar Saarinen. Utan metallarbetarna på Dragsvik verkstad stannar Nylands brigad upp. Det är nämligen montörerna som ser till att fordon, båtar och vapen fungerar som de ska. Erfarenhet är viktigt för att klara av de varierande arbetsuppgifterna. De som håller brigaden rullande – Av våra sju anställda är dessutom en lång tidssjukskriven och ytterligare en sköter lager uppgifter och jobbar inte på själva verkstaden, förklarar Saarinen samtidigt som han ändå inty gar att det nog finns folk i den tysta hallen. Och mycket riktigt, på andra sidan den stora gröna minröjaren hittar vi Robin Nordström som just har lokaliserat ett problem. Det är den ena motorn på röjardelen som läcker olja. – Nu ska jag plocka delarna löst så att jag kom mer åt att reparera dem och få slut på läckaget. Det här är ett ovanligt problem som jag inte har stött på tidigare under mina 14 år i huset. Det tar alltid lite längre när man först måste fundera var felet kan ligga, säger Nordström. Bilmontör Robin Nordström jobbar med allt från minröjare till motorcyklar. I nne i hallen på Dragsvik verkstad, el ler Drakmo, möts vi genast av ett brett sortiment militära fordon och utrust ning. En minröjare, ett pansarfordon, en lastbil och en traktor – åtminstone de här ska servas den här dagen. – Till fordonsparken som vi jobbar med hör egentligen allt som har hjul. Totalt handlar det om över 350 olika slag av fordon och det är faktiskt allt från traktorer till pansar fordon, berättar metallarbetarnas huvudför troendeman Roni Saarinen. Det är en överraskande liten arbetsgemen skap som jobbar på verkstaden med att hålla hela brigaden i rörelse. AHJ1605_36-41.indd 36 23.3.2016 7:16:41
i rotation. Det kommer in mängder av vapen som vi ska plocka isär, tvättas, sätta ihop igen och olja in för att sedan packa ner dem tillbaka i vapenlådor na, berättar vapenmon tören Krister Högström. Högström som är mitt i att rikta in ett stormgevär medger att arbetsbördan ibland kan kännas tung. – Vi är bara två vapenmon törer här på verkstaden nu ef tersom en av oss är långtidssjukskriven. Det blir faktiskt lite för mycket jobb för oss två ibland, säger han. TUNGA FORDON OCH TUNGA VAPEN Den ena ändan av verkstadshallen är reserverad för vapenmonteringen. Det är där som Krister Högström servar stormgevär, maskingevär, lätta luftvärnsmaskingevär och andra vapen som an vänds på brigaden. Här sköts också underhåll av tyngre vapen vilket också ett tiotal prydligt upp radade tunga granatkastare vittnar om. Och de är tunga nog, anser Högström. – Tidigare hade vi också riktigt tunga vapen, artilleripjäserna. Det var ganska tungt att sköta grundunderhållet på dem. De skulle också plock as isär, putsas, blästras och målas. Det blir också nu en hel del lyft och jag har stundvis haft rygg besvär under årens lopp. Jag tror att det är bra att vi inte jobbar med de tyngsta vapnen längre för jag vet inte om jag i så fall skulle ha orka så här länge, säger han med sina 31 år bakom sig. Också på fordonssidan känns arbetet tungt emellanåt. Det finns en klar skillnad i att jobba med vanliga civila fordon jämfört med de tyngre militära. 07.04.2016 5 37 – Vi gör ju i princip samma jobb som på en vanlig bil. Också pansarfordonens bromsar och ventiler ska granskas och repareras, men vi jobbar med betydligt tyngre delar och trångare utrym men inne vid motorn, förklarar Robin Nordström. – Jobbet är ganska tungt men man får helt enkelt använda sig av travers och alla andra hjälpmedel som finns till hands. Med lite teknik går det lättare, fortsätter han. Huvudförtroendeman Roni Saarinen håller med om att jobbet är fysiskt tungt men poäng terar att arbetarskyddet överlag fungerar bra på arbetsplatsen. – Säkerheten är bra och det är något vi satsar på. Det har inte hänt speciellt många olyckor un der min tid här. Själv har jag däremot lyckats få tvättmedel i ögonen, men det var bara på grund av eget slarv och synen har jag ju kvar, säger han och skrattar. VINTERSÄSONG FÖR BÅTARNA Trots att vårsolen redan tittar fram så har båt säsongen inte kört igång ordentligt heller på Nylands brigad. Vanligtvis finns det ändå någon mindre båt också här på verkstaden, men inte idag. Roni Saarinen jobbar själv med båtarna och de senaste åren till största del i hamnen på övningsområdet i Syndalen. – Om jag jobbar på brigaden så skruvar jag på små båtar som ryms på trailern. Jobbet på de större båtarna görs alltid nere i hamnen, berät tar han. Vintertid hinner man med större service åtgärder och just nu jobbar han och beväring arna med att serva och måla två Jurmoklassens transportfartyg som står på land i ett stort tält på hamn området. – Vanligtvis jobbar jag främst med motor service men till vinterservicen hör också att sli pa och måla om skrovet på båtarna. Det är ändå främst beväringarna som själva sköter om sina båtar och en stor del av arbetet. a 37 Huvudförtroendemannen Roni Saarinen och beväringen Dennis Häggman vet att arbetsställningarna inte alltid är ideala när man jobbar med militärfordon och -båtar. Arbetsmiljön känns ibland primitiv i Syndalens hamn. Där jobbar anställda och beväringar både utomhus och i tält. Det känns lite som att vara ute på fältet hela tiden, säger Saarinen. RUTINARBETET SYSSELSÄTTER Alla på verkstaden har ändå inte decennier bak om sig på brigaden. Under ett Pasipansarfordon mekar Dennis Häggman med bromsarna. Hägg man är en av beväringarna som tjänstgör på verk staden. Han tycker inte att arbetet på brigaden skiljer sig speciellt mycket från det civila. – Jag skruvade på bilar på en verkstad också före militären så själva jobbet är ganska bekant. Det är bara fordonen som är annorlunda, säger Häggman medan han förbereder Pasin som strax ska på bromstest. Det är just besiktningarna som tar upp största delen av arbetstiden på verkstaden. Alla fordon och båtar ska besiktas varje år. – Till det dagliga jobbet hör ju förstås också de små varierande reparationerna av olika slag. På vapensidan har de också fullt upp för de jobbar ju med en enorm arsenal som cirkulerar här på brigaden, förklarar Roni Saarinen. Varje gång det ordnas skjutläger ska de tyngre vapnen in på verkstaden för granskning både före och efter lägren. Ibland ska dessutom enskilda vapen repareras. – För det mesta gör vi skjutgranskningar och så sköter vi underhållet på alla stormgevär som går AHJ1605_36-41.indd 37 23.3.2016 7:16:48
5 07.04.2016 38 38 Industrifacket framskrider FÖRBUNDSFUSION Arbetsgrupperna i fusionsprojektet mellan fyra industriförbund har inlett sitt arbete. Det är meningen att Metallförbundet, industrifacket TEAM, Pappers och Träfacket i slutet av 2017 ska gå samman och skapa ett storindustri förbund med 270 000 medlemmar. Det nya förbundet skulle samtidigt vara Finlands största fackförbund. Arbetsgrupperna ska jobba med bland annat en ny strategi, nya stadgar samt den nya organisationens struktur. Det nya industriförbundet ska också få ett namn. För att förbundsprojektet ska framskrida krävs effektivt och ändamålsenligt förberedelse och utredningsarbete samt klara linjer för förberedelserna och beslutsfattandet. På basis av det arbete som projektstyrelsen och de olika förbundens gemensamma expertgrupper gör, föds en mellanrapport som innefattar de grundläggande riktlinjerna. Den rapporten behandlas på förbundens fullmäktigemöten under hösten. En slutrapport och ett förslag för att grunda ett nytt förbund behandlas och förbereds i projektstyrelsen till den 31 januari 2017. Projektstyrelsen är förbundsprojektets beslutsfattande organ vars uppgift är att leda och se till att fusionsprocessen framskrider enligt det intentionsavtalet som förbunden under tecknat. Projektstyrelsen leder projektarbetet och fattar beslut om riktlinjer enligt behov. Projektstyrelsen ansvarar också för förbundsprojektets ekonomi, tidtabell och kommunikation. Metallförbundets representation i projektstyrelsen består av Riku Aalto, Matti Mäkelä, Vesa Aallos virta och Turja Lehtonen. Dessutom fungerar Metalls Markku Laine som projektchef och sekreterare för projektstyrelsen. R E D IG E R IN G JO H A N LU N D 15.4 Valresultatet bekräftas 13.4 Rösträkning och valresultatet per valförbund 12.4 Det ordinarie valet avslutas 10.4. Det ordinarie valet inleds 5.4. Bevis på rösträtt i det ordinarie valet postas till dem som inte röstade på förhand 1.4. Poströstningen avlutas 29.3. Den sista säkra dagen att posta förhandsrösten 28.3. Elektroniska röstningen avslutas 18.3. Elektroniska röstningen och poströstningen inleds 15.3. Föhandsröstnings materialet sänds till medlemmarna 12.2. Valförbundens beteckningar lottas och kandi daternas nummer bekräftas 1.2. Tiden att grunda valmans föreningar och valförbund går ut 22.1. Sista inlämnings dagen för kongressmotioner Metallförbundets 22:a förbundskongress och Metallarbetarnas arbetslöshetskassas ordinarie representantskapsmöte 22–25.5 TAMMERFORS Livligt valdeltagande väntas i Metalls val 1 155 kandidater tävlar om en plats på Metall förbundets kongress som ordnas i maj. Fyra valförbund har ställt upp kandidater. Dessutom kandiderar en person utanför något valförbund. Resultatet i Metalls val blir klart efter att det egentliga valet avslutas den 12.4. Flest kandidater nominerar Metalls valförbund för samarbete (socialdemokrater och obundna). Dess kandidater uppgår till 660 stycken. Valför bundet Metalls påverkare (vänsterförbundare och obundna) ställer upp 489 kandidater. Andra grupperingar är Centerns och de obund nas valförbund som ställer upp fyra kandidater samt Sannfinländarnas valförbund med sina två kandidater. I valet för fyra år sedan fick socialdemokraterna 61,7 procent och vänsterförbundarna 36,5 procent av rösterna. Centerns kandidater fick bara två kandidater invalda och Sannfinländarna en. Metallförbundets ordförande Riku Aalto tror att det är möjligt att förbättra det föregående valets valdeltagande på 44,2 procent. – Arbetsmarknadsfrågor intresserar verkligen just nu. Enligt vår egen enkät och fingertopps känsla verkar det som att Metalls medlemmar aktivt kommer att påverka och rösta i vårt eget val, säger Aalto. Vinn en resa till ishockeyVM TÄVLING Bland alla som röstar i Metalls kongressval utlottas fem resor med biljettpaket till ishockeyVM som spelas i Ryssland i maj. Biljettpaketet för 15–18.5 innehåller: ? tågresan 15.5. kl. 11 med Allegro från Helsingfors till St. Petersburg ? logi och morgonmål på hotellet Pribaltiskaya ? lokala skatter och avgifter ? bussbiljett till finländska bussar som trafikerar till matchplatserna ? en biljett till Finlands matcher 15.5 SlovakienFinland och 17.5 Kanada–Finland ? tågresan 18.5. kl. 15.25 med Allegro från St. Petersburg till Helsingfors (anländer kl. 19.01) Lottningen sker samtidigt som valresultatet bekräftas i samband med förbundsstyrelsens möte 15.4.2016. OBS! Resenärer behöver ett pass som är i kraft 6 månader efter att resan avslutas. RÄTTELSE I senaste Ahjo nummer 4 fanns ett fel på sidan 41 i instruktionerna för hur man söker dagpenning. Vid punkt fyra stod det att den sökande ska fylla i ansökan för fyra kalender veckor från måndag till fredag, när det egentligen skulle vara fyra kalenderveckor från måndag till söndag. AKTUELLT INOM METALL Meddela svenska sektionen om du vill ha kursinformation på svenska. Anmäl din epostadress till minna.kahila@metalliliitto.fi. Ordinarie val 10–12.4 ? ? Fackavdelningarna ordnar valtillfällen på arbetsplatsen eller i andra utrymmen. Många fackavdelningar drar också ut på fältet och besöker flera arbetsplatser med valurnan. Fackavdelningen informerar om röstnings platserna och tidpunkterna. Om dem informeras det också på kongressens webbplats, liittokokous.metalliliitto.fi. ? ? Det ordinarie valet börjar på söndag 10.4 och fortsätter på måndag 11.4 och tisdag 12.4. ? ? Röstningstillfällen som fackavdelningarna ordnar antingen på arbetsplatserna, ambule rande eller på annat sätt kan ordnas mellan den 10.4 kl. 10 och den 12.4 kl. 15. Fackavdelningens centralvalnämnd ordnar de allmänna, obliga toriska röstningstillfällena 10.4 kl. 15–17 och 12.4 kl. 14–16. ? ? De röstberättigade medlemmarna som inte röstat på förhand kan rösta i det ordinarie valet. Intyget för rösträtt i det ordinarie valet postas den 5.4. Du behöver intyget på röstningsplatsen. Endast genom att visa upp intyget kan du rösta. ? ? I det egentliga valet kan röstberättigade rösta på vilket som helst röstningstillfälle i den egna valkretsen. Den egna valkretsen avgörs enligt vilken valkrets den egna fackavdelningen hör till. ordinarie AHJ1605_36-41.indd 38 23.3.2016 7:16:48
Vaaliaineiston vastaanottopaikat Mottagningsställen för valmaterial 1. Metallityöväen Helsingin vaalipiiri Metalliliitto, Atkluokka, Metallitalon sisäpiha (käynti Siltasaarenkadun puolelta) Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 2. Metallityöväen Uudenmaan vaalipiiri Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Hakaniemenranta 1 C 2. krs 00530 Helsinki 3. Metallityöväen Varsinais-Suomen vaalipiiri Hotelli Cumulus, kokoustila Airisto Eerikinkatu 28–30 20100 Turku 4. Metallityöväen Satakunnan vaalipiiri Metalliliiton Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 Pori 5. Metallityöväen Hämeen vaalipiiri Metalliliiton Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B 2. krs 13100 Hämeenlinna 6. Metallityöväen Pirkanmaan vaalipiiri Metalliliiton Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs 33100 Tampere 7. Metallityöväen Kaakkois-Suomen vaalipiiri Metalliliiton KaakkoisSuomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs 48600 Kotka 10. Metallityöväen Savo-Karjalan vaalipiiri Metalliliiton SavoKarjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs 78200 Varkaus 11. Metallityöväen Keski-Suomen vaalipiiri Metalliliiton KeskiSuomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19 40100 Jyväskylä 12. Metallityöväen Vaasan vaalipiiri Metalliliiton Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28 65100 Vaasa 13. Metallityöväen Oulun vaalipiiri Tetran kokoustilat Mäkelininkatu 31, pohjakerros 90100 Oulu 14. Metallityöväen Lapin vaalipiiri Metalliliiton Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13 95400 Tornio 15. Metallityöväen Autoja konealojen vaalipiiri Metalliliitto, SAKMETkokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 16. Metallityöväen Tietoliikennealan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMETkokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 18. Metallityöväen Peltialan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMETkokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 19. Metallityöväen Metsäteollisuuden korjaamoalan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMETkokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 20. Metallityöväen Kaivosalan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMETkokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki 21. Metallityöväen Jalometallialan vaalipiiri Metalliliitto, SAKMETkokoustila Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinaisen liittokokouksen ja Metallityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinaisen vaalin vaaliaineisto vastaanotetaan vaalipiirien keskusvaalilautakunnissa tiistaina 12. huhtikuuta klo 16.00–22.00 ja keskiviikkona 13. huhtikuuta klo 8.00–12.00 seuraavasti: Valmaterialet för Metallförbundets 22:a förbundskongress och Metallarbetarnas arbetslöshetskassas ordinarie representantskapsmöte tags emot i valkretsernas centralvalnämder tisdag den 12. april kl 16.00–22.00 och onsdag den 13. april kl 8.00–12.00 enligt följande: LIITT OKO KOU S 22.– 25.5 . FÖR BUN DSK ONG RES S 22–2 5.5 Metallförbundets 22:a förbundskongress och Metallarbetarnas arbetslöshetskassas ordinarie representantskapsmöte 22–25.5 TAMMERFORS AHJ1605_36-41.indd 39 23.3.2016 7:16:48
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TEtoimistoon. ? Ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osaaikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osaaikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TEbyrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via etjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet ETJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad epost SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN 5 07.04.2016 40 40 AHJ1605_36-41.indd 40 23.3.2016 7:16:49
07.04.2016 5 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO 9.–13.5. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Nuoret yhteiskuntavaikuttajina 11.–13.5. Työntutkimuksen perusteet 16.– 18.5. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 16.–20.5. Tietotekniikan jatkokurssi 18.–20.5. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 30.5.–3.6. Työsuojelun peruskurssi Palkkatekniikan kurssi MUKSUT MUKAAN KURSSEILLE 6.–10.6. JA 13.–17.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 6.–10.6. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten peruskurssi 13.–17.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 29.8.–2.9. ) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.8.–2.9.) Järjestötoimijan perusteet 22.–26.8 First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Ihmissuhteet työpaikalla 29.8.–2.9. Työsuojelun peruskurssi 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 12.–16.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 10.–14.10.) Hyvä lehtijuttu Järjestäjäkurssi (2. osa 24.–27.10.) 19.–21.9. Kehittyvä ammattiosasto (3+2 pv) (2. osa 14.–15.11.) 19.–23.9. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 26.–28.9. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Kotisivukurssi 26.–30.9. Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.9. Nuorisotoiminta tutuksi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opintoopas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuk sen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. HEIDI RANNIKKO Murikka-opiston opettaja T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 Nippelitietoa ei tarvitse muistaa ulkoa Murikan opettaja Heidi Rannikko on taustaltaan elektroniikkatyöntekijä, joka siirtyi Kyrel Oy:n palkkalistoilta Metalliliiton palvelukseen vuonna 2006. Kahdeksan vuotta hän työskenteli edunvalvonnassa, kunnes vaihtoi opettamiseen. – Opetustyö on kiehtonut minua, ja kun koti on Pirkanmaalla, niin tänne oli helppo tulla. Luottamusmiesten perus ja jatkokursseja vetävä Rannikko näkee peruskurssilla tärkeimmäksi asiaksi, että sen käytyään luottamusmies tuntee eri säännöstyslähteet ja ymmärtää, missä suhteessa päällekkäiset lähteet ovat toisiinsa. – Peruskurssilla oppii suurin piirtein, mitä löytyy laista ja mitä tessistä. Esimerkiksi työajasta on säädetty näissä molemmissa, lisäksi työnantaja voi direktiooikeutensa pohjalta esittää tiettyjä määräyksiä, ja joskus työsopimuksessakin voi olla työaikaan liittyviä kirjauksia. – Vaikka sisällöistä ei jäisi paljon mieleen kurssin jälkeen, niin onpahan sitten työmaalla edes jokin hahmo siitä, mistä ongelmatilanteessa ryhtyy hakemaan vastauksia. Nippelien osaamista tärkeämpää luottamusmiehelle on oppia ymmärtämään, mistä lähteestä mikäkin tieto löytyy. Jatkokurssilla puolestaan korostuu ongelmanratkaisu, ja opiskelijat saavat mietittäväksi erilaisia tapauksia aidosta työelämästä. – Missä järjestyksessä ongelmia kuuluisi lähteä selvittämään, mikä olisi oikea loppuratkaisu? Näistä keskustellaan ja opitaan, miten prosessit kulkevat. Ylipäätänsä Rannikko haluaa muuttaa opiskelun paino pistettä entistä toiminnallisempaan suuntaan. – Ei niin, että opettaja puhuu ja muut ovat hiljaa. ”Ei nykypäivänä ole enää tarvetta opetella suurta määrää pykäliä ulkoa. Tieto on kyllä nopeasti löydettävissä.” AHJ1605_36-41.indd 41 23.3.2016 7:16:51
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 14.4. Ahjo 6 (ilmestyy 28.4.) 5.5. Ahjo 7 (ilmestyy 19.5.) 26.5. Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 11.4. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailija Merimiesunionin veteraanijaostosta Tapio Nurminen. Kahvitarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ja tuote-esittely ke 20.4. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77 veteraanien kokous ma 11.4. klo 12 ao:n toimistossa, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 13.4. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Liitosta Jari Kramsu. Kahvija suolapalatarjoilu. Lohjan metallityöväen ao. 8: su 10.4. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Kahvija kakkutarjoilu. Pietarsaaren metallityöväen ao. 10: ke 13.4. klo 17.30 ao:n toimistolla, Tehtaankatu 13. Kahvitarjoilu. Metallityöväen AO 12: pe 15.4. klo 15 Nh. Helsinki (tehdas), Vanha Porvoontie 229. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: su 10.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7, Savonlinna. Kotkan metallityöväen ao. 20: pe 15.4. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18, Kotka. Lahden metallityöväen ao. 23: to 21.4. klo 18 Ravintola Wanhassa Herrassa, kokoustila Metelinmäki 2. krs, Laaksokatu 15, Lahti. Kahvitus kokoustilassa klo 17.45–18. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 8.4. klo 18.30 Scandic Jyväskylä, Vapaudenkatu 73. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 27.4. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelussa. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: ke 20.4. klo 16 henkilöstöravintola Murtajassa, Laivakatu 1, Helsinki. Oulun metallityöväen ao. 56: to 14.4. klo 16.45 ay-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs toimitila, Oulu. Kahvitarjoilu. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: ke 6.4. klo 16.30 osaston toimistolla, Uudenmaankatu 5–9 B 23, Hyvinkää. Toimikunta kokoontuu sen jälkeen. Kahvitarjoilu. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: pe 15.4. klo 14–16 Kalevala Koru, Strömbergintie 4, Helsinki. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: pe 15.4. klo 18 Miittingin yläkerran saunatilassa, Pohjoispuisto 4, Pori. Kokouksen jälkeen iltapala ja mahdollisuus saunoa. Oma pyyhe mukaan. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: pe 15.4. klo 18 Deli Tukussa, Pohjantie 8, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere–Härmälä: pe 22.4. klo 17 SAK:n kokoushuoneella, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Kahvitarjoilu. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: to 14.4. klo 18 ravintola Turkoosissa Pääpostin talossa, Postikatu 1, Rovaniemi. Kokouksen jälkeen ruokailu. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: to 21.4. klo 18 Caverion tiloissa, Pitkälahdenkatu 1, Iisalmi. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 15.4. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Nastolan Metallityöväen ao. 111: su 10.4. klo 18 Metallin toimistolla, Kausantie 34 L 1, Nastola. Toimikunta klo 17. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: to 14.4. klo 15.30 Kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Kahvitarjoilu. Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 16.4. klo 11 Hotelli Grand Marina, Katajanokanlaituri 7, Helsinki. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: to 21.4. klo 15.30 Säynätsalon ruokalaosuuskunnan kabinetissa. Myllykosken metallityöväen ao. 133: 15.4. klo 18 Ummeljoen työväentalolla. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: pe 15.4. klo 18 ammattiosaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylä. Toimikunta kokoontuu klo 17. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 23.4. klo 12 Riihimäen asemalla. Toimikunta kokoontuu klo 10.30. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ke 13.4. klo 17 Veteraanituvalla. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 14.4. klo 17 ammattiosaston toimistolla, Pisteenkaari 3. Forssan metallityöväen ao. 179: su 17.4. klo 19 osaston toimistolla, Hämeentie 18. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Teletyöntekijäin ao. 182: pe 15.4. klo 17.30 Kolikkotuvassa, Kolikkotie 2 C, Jyväskylä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä ammattiosaston lopettaminen vuoden 2016 aikana, toinen yleinen kokous. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 15.4. klo 18.30 Hotelli Cumulus Lappeenranta. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Lauttakylän Metallityöväen ao 190: to 14.4. klo 18 Ay-toimistolla, Sahakatu 4. Kahvitarjoilu. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 15.4. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2, Kouvola. Perinteiset tarjoilut. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to.14.4. klo 18 Salon keilahallissa, Pormestarinkatu 5, Salo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Oulun teletyöntekijäin ao. 219: la 16.4. klo 13 Hotelli Cumulus Oulu, Kajaaninkatu 17. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään osaston liittymistä toiseen ammattiosastoon. Kokouksen jälkeen ruokailu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: pe 15.4. klo 18 Alavuden ABC:n kabinetissa. Lopuksi ruokailu. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 16.4. klo 13 Hotelli Rantakallassa. Ruokatarjoilu. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 10.4. klo 17.30 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Haukiputaan metallija elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: to 14.4.klo 13.30 Sanminan tiloissa nh. Kassiopeiassa. Vaasan Peltityöntekijäin ao. 292: pe 22.4. klo 19 ravintola Fransmannin Pikku Frans -kabinetissa, Kauppatori 3, Seinäjoki. Orimattilan metallityöväen ao. 323: ke 13.4. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1, Orimattila. Liiton edustaja paikalla. Osasto tarjoaa ruokailun. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 22.4. klo 18 sos.dem.ry:n kokoustilassa Laihian virastotalossa. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 13.4. klo 17 toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään toimikunnan kokouspalkkioista. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 11.4. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 10.4. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1, Oulainen. Toimikunta klo 16.30. Jyväskylän autoja konealan ao. 410: ke 13.4. klo 19 Hotelli Cumuluksen kabinetissa, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Voileipäja kahvitarjoilu. Salon autoja konealan ao. 433: to 14.4. klo 18 ravintola Antoniossa. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n peikkopolkutapahtuma lapsille ja lapsenmielisille la 14.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Ilmoit tautumiset tarjoilun vuoksi 9.5. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Kotkan metallityöväen ao. 20: Kotkan kaupunginteatterin Pertsa ja Kilu -näytökseen hintaan 5 €/ hlö esittämällä osaston jäsenkortin tai mobiilikortin (2 hlöä/kortti). Näytöksissä 30.4. klo 18, 4.5. klo 18 ja 7.5. klo 13 on tilaa; teatterilla vastaanottamassa sihteeri Cissu Mäkinen. Lippuvaraukset 2 viikkoa ennen näytöstä cissu.makinen@hotmail.fi tai puh. 0400 646 346. Lahden metallityöväen ao. 23: Pihapiiri-messuille lippuja jäljellä toimistolla, hinta 5 €, max. 2 lippua/ jäsen. Lippuvaraukset osaston toimistolle. Ao. 23:n nuorille jäsenille ja oppilasjäsenille (alle 36 v.) Room escape -selviytymispelipäivä la 14.5. klo 17 Fellmannia Campuksella. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 6.5. mennessä osaston toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Lisätiedot www.metalli23.fi. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien retki ti 26.4. Haltian luontokeskukseen Espooseen. Ilmoittautumiset ruokailun ja kimppakyydin vuoksi 14.4. mennessä Erkki Karppiselle, puh. 040 515 1395. Hinta 10 €/jäsen/kumppani. Maksu mieluiten ammattiosaston tilille FI14800018013 49391, viitteeksi Veteraaniretki. Paikkoja rajoitetusti, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n hotellimatka Tallinnaan 10.–12.6. Lähtö perjantaina klo 7.30 Tikkakoskelta. Laiva Tallink M/S Superstar lähtee Helsingistä klo 13.30. Majoitus Hotelli Radisson Blue Sky, jossa aamiainen. Paluulähtö Tallinnasta su klo 13.30. Matkan hinta jäsenille 150 €, seuralaisille 244 €. Ilmoittautumiset 13.–24.4. Merville, puh. 040 581 7899. Maksu tilille FI 57 5290 3320 0356 13. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily ke 11.5. Tallinnaan. Laiva XPRS lähtee klo 11.30 Helsingin Katajanokan terminaalista ja saapuu Tallinnaan klo 14. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistrobuffet klo 11.15 alkaen. Tallinnasta laiva lähtee klo 18 ja saapuu Helsinkiin klo 20.30. Lippujen jako terminaalilla tuntia ennen laivan lähtöä. Ilmoittautuminen 18.4. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@elisanet.fi. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö, seuralaisille 32 €/hlö, maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Turun metallityöväen ao. 49:n nuorten (max 35 v.) Paintball-tapahtuma la 16.4. klo 12 Huviluvan sisäpeliareenalla, Kairiskulmantie 16, Piispanristi/ Kaarina. Värikuulakimaran jälkeen sauna Turun keskustassa, pyyhe ja uima-asu mukaan. Tarjolla syötävää ja saunajuomaa. Lisäksi tietoa lähestyvästä liittokokouksesta. Hinta 5 €/hlö, ilmoittautumisen yhteydessä saat maksutiedot. 20 nopeinta mukaan! Ilmoittautumiset ja maksut 8.4. mennessä toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. 5 07.04.2016 42 AHJ1605_42-48.indd 42 23.3.2016 9:58:34
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 14.4. Ahjo 6 (ilmestyy 28.4.) 5.5. Ahjo 7 (ilmestyy 19.5.) 26.5. Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.) Ao. 49: Koko perheen musiikkinäytelmä Zorro su 12.6. klo 15.30 Ruskon Kesäteatterissa, Vanhatie 11, Rusko. Huom! suositusikäraja 5 vuotta. Hinta 5 €/hlö sisältää väliaikatarjoilua. Ilmoittautumiset ja maksut 31.5. mennessä osaston toimistolle. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien matka Tallinnaan 23.–24.5. Lähtö ma Halikosta klo 18.15 ja Salon torilta klo 18.30. Yöpyminen laivalla (Viking XPRS) ja paluulähtö Tallinnasta ti klo 18. Hinta 55 € sisältää matkat, hyttipaikan 2-hengen A-hytissä sekä aamupalan Kochi Aidadissa. Bussi mukana Tallinnassa. Passi tai EU-henkilökortti mukaan! Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 30.4. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao:n toimistolle, Helsingintie 16. Turun autoja moottorityöväen ao. 87:n jäsenille perheineen päivä Caribian kylpylässä la 14.5. klo 11–19. Päivä sisältää lounaan, päivällisen, luennon ja vapaata aikaa. Ilmoita ruoka-allergiasta. Hinta 10 € yli 15-vuotiailta maksetaan tilille FI3966010010024693. Ilmoittautumiset 14.4. mennessä marja.hautalahti@ gmail.com tai puh. 050 359 2731. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88 järjestää jalometallialan retkeilypäivän la 18.6. alkaen klo 12 Hämeenlinnassa. Katso erillinen ilmoitus Jalometallialan retkeilypäivästä. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: su 10.4. klo 15–17 Satmatic Oy, Sammontie 9, Ulvila ja ti 12.4 klo 14–16 UTU Oy, Ahjontie 1, Ulvila Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille hohtokeilaus la 23.4. Tammisaaren keilahallilla, Varastokatu 7. Kuljetus Fiskari–Karjaa–Tammisaari. Lähtö klo 16, ruokailu klo 17, sauna klo 17.30–19 ja keilaus klo 19–21. Paluu samaa reittiä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 14.4. Nikke Strömille, puh. 0400 744 304. Ao. 93:n kalastusreissu Särkisalossa 26.–29.5. Majoitus merenrantahuvila Iso-Keisarissa alkaen torstaina klo 16. Tilaa 10:lle hengelle. Paikat täytetään varausjärjestyksessä maksamalla 20 € omakustanne. Oman veneen voi laskea mökin läheisyydessä olevasta rampista mereen. Vuokra veneitä varattavissa erikseen omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Metallityöväen ao. 97 Tampere Härmälän veteraanijaoston päiväretki ti 10.5. Nokialle Noun majalle. Matkan hinta 10 € sisältää ruoan ja juomat, pyyhe mukaan jos haluat saunoa. Bussi lähtee Pirkkalan Suupalta klo 9.30, T:reen keskustorilta klo 10 ja Tesomalta klo 10.15. Kyytiin pääsee reitin varrelta. Ilmoittautuminen 2.5. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070. Ao. 97:n veteraanijaosto on varannut lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 3.8. klo 18 alkavaan Taivaan tulet -näytökseen. Lipun hinta jäsenille 16 €, muille 33 €. Varaukset 31.5. mennessä Anneli Hietaselle tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Rovaniemen metallityöväen ao. 99 on varannut 50 osaston jäsenelle puolisoineen paikat la 21.5. klo 18–21 Rovaniemen teatterin näytökseen Kolme sisarta. Ennen esitystä klo 16.30 osasto tarjoaa buffet-ruokailun teatterin ravintolassa. Ilmoittautuminen 31.3. mennessä Tiinalle puh. 050 491 1900. Hinta 20 €/henkilö maksettava osaston tilille Nordea FI78 1134 3000 632 027 heti ilmoittautumisen jälkeen. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien kevätpäivän vietto ke 13.4. Kokoontuminen klo 12 toimistolla, josta lähtö; määränpää selviää paikan päällä. Säävaraus. Ao. 179:n veteraanien kylpylämatka 28.8.–1.9. Saarenmaalle Gran Rose Spa Hotelliin. Hinta 325 €/ henkilö, varattuna 20 paikkaa. Ilmoittautumiset 15.6. mennessä Reijalle, puh. 040 575 8035. Ennakkomaksu 60 € 20.6. mennessä, loppumaksu 265 € 20.7. mennessä tilille FI 79 5080 0620 0734 96. Espoon Metallityöväen ao. 271 tarjoaa jäsenille perheineen osallistumisen Helsinki-Uusimaa alueen retkeilypäivään la 27.8. klo 10–13 ilmaiseksi! Ilmoittautuessasi ilmoita osallistujien nimet ja syntymäajat. Rannekkeella myös Sea Lifeen puoleen hintaan. Lisäksi yksityistilaisuudessa klo 11.00-12.45 voi ostaa jatkoaikaa klo 13–21 rannekkeen normihinnasta puoleen hintaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 3.6. mennessä Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanien kylpylämatka 12.–18.6. Tervis Paradiisiin. Lähtö Porista su klo 6, paluu la klo 18. Täysihoito sisältää 3 ruokailua ja 3 hoitoa päivässä. Ma, ke ja pe-iltana kahvia, laulua ja esityksiä, ti käynti Antropovin Villassa ja to kilpailu. Matkalla esiintyvät Palokan Pavarotti ja Pavel Malahovski. Kiertoajelu. Hinta 570 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset hyvissä ajoin Jussi Salmelalle, puh. 0400 452 780 tai Raimo Liljeroosille, puh. 0400 123 435, maksut viimeistään 12.5. Ao. 294:n veteraanit: Turun Samppalinnan kesäteatterin Nunnia ja Konnia näytös la 16.7. klo 15. Linja-auto lähtee Nuorisotalon parkkipaikalta klo 12. Lippu ja kuljetus 30 €/hlö. Ilmoittautumiset ja maksut 20.6. mennessä Jorma Takamäelle, puh. 040 594 3359. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340:n työpaikat, jossa ei työhuonekuntaa, järjestää kesä–heinäkuun aikana Pietarin-reissun. Ota yhteyttä Olli Lind forsiin, puh. 040 730 9543. Euran Metallityöväen ao. 381:n retki Pärnuun 29.–31.7. Lähtö Euran la-asemalta pe klo 7. Viking XPRS lähtee Katajanokalta klo 11.30 ja saapuu klo 14 Tallinnaan, josta matka jatkuu Pärnuun, jossa klo 16. Majoittuminen Estonia Medical Spa & Hotellissa. Paluumatkalle su klo 12. Laiva lähtee Tallinnasta 16.30, Helsingissä noin klo 19, josta Euraan, jossa perillä noin klo 22.30. Hinta jäsenille 100 €, puolisolle/kumppanille 200 €. Singlelisä 45 €(2 vrk). Hinta sisältää kuljetukset, laivamatkat ja majoituksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ari.kylloinen@ hotmail.com tai puh. 040 579 4016. Peruutukset lääkärintodistuksella. Ilmoittautumiset ja maksu 10.6. mennessä osaston tilille FI 4150230140008162. Mukaan 50 ensin ilmoittautunutta. Passi tai kuvallinen henkilökortti mukaan! LIITTOKOKOUSVAALIEN ÄÄNESTYSTILAISUUKSIA Ota mukaan todiste äänioikeudesta! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: su 10.4. klo 12–17, ma 11.4. klo 10.30–18 ja ti 12.4. klo 10.30–16 Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Tampereen Metallityöväen ao. 7: su 10.4. klo 15–17, ma 11.4. klo 14–16 ja ti 12.4. klo 13–16 ao:n toimistolla, Näsilinnankatu 22 B II krs. Heinolan metallityöväen ao. 14: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 osaston toimistolla, Savontie 3, Heinola. Lahden metallityöväen ao. 23: su 10.4. klo 12–17, ma 11.4. klo 9–16 ja ti 12.4. klo 9–16 osaston toimistolla, Aleksanterinkatu 34 A, Lahti. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: su 10.4. klo 15–17, ti 12.4. klo 14–16 omissa toimitiloissa, Kalevankatu 4, sekä ti 12.4. klo 13–15 Treston Oy, Sholberginkatu 10. Joutsenon metallityöväen ao. 30: su 10.4. klo 14–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Joutsenon työväentalolla. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: su 10.4. klo 15–17 Tikkakosken Autobaarilla ja ti 12.4. klo 14–16 Tikkakosken Pitopalvelulla. Tampereen Metalli-ja Autokorityöväen ao. 38: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 JHL:n toimistolla, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Inhan metallityöväen ao. 51: su 10.4. klo 15–17 Ähtärin Urheilutalolla, Sepäntie 19, ma 11.4. klo 10.30–11.30 ja 13.30–14.30 sekä ti 12.4. klo 10–11.30 ja 13.30–16 Tehtaan ruokalassa, Saarikyläntie 21. Salon metallityöväen ao. 57: su 10.4. klo 12–17, ma 11.4. klo 12–17 ja ti 12.4. klo 9–12 ja klo 13–16 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Kajaanin metallityöväen ao. 63: su 10.4 klo 15–17 ja ti 12.4 klo 14–16 toimistolla, Ratakatu 29 B 16. Äänestäneiden kesken arvotaan 10” tabletti. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: su 10.4. klo 15–17 Satmatic Oy, Sammontie 9, Ulvila ja ti 12.4 klo 14–16 UTU Oy, Ahjontie 1, Ulvila. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Hämeenlinnan aluetoimistolla, Kasarminkatu 7 B. Kiertävä vaali työpaikoilla ti 12.4. erikseen ilmoitetun aikataulun mukaan. Martinniemen metallityöväen ao. 108: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Vesi-Jatulissa, Jokelantie 20, Haukipudas. Nastolan Metallityöväen ao. 111: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 osaston toimistolla, Kausantie 34 L 1. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Säynätsalon pelastuslaitoksella, Saunatie 13. Eristyspeltiseppien ao. 155: su 10.4. klo 15–17 Lappeenrannan metallityöväen ao. 3:n toimistolla, Liisankatu 6 as 10, Lappeenranta ja ti 12.4. klo 14–16 Arme Oy, Pirkkolankatu 9, Kouvola. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Hotelli Cumulus Kuopio, sauna kabinetti, Puijonkatu 32, Kuopio. Forssan metallityöväen ao. 179: su 10.4. klo 14–17 ja ti 12.4. klo 14–16 osaston toimistolla, Hämeentie 18, Forssa. Ma 11.4. klo 9–9.15 Forssan Metallityöt Oy; klo 11–11.30 Fokor Oy; klo 13.30–16.30 Stera techlogies Oy ja ti 12.4. klo 13–15 Parmarine Oy. Äänestäneiden kesken arvotaan 160 € S-ryhmän lahjakortti. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Relacomin kahvihuoneessa, Parkkarilankatu 23, Lappeenranta. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Ay-toimistolla, Sahakatu 4, Huittinen. Kiertävä vaalitoimikunta 12.4.: klo 6.45–7.15 Kip-man, Nanhiantie 8, Huittinen; klo 9–9.30 Konepaja Survonen, Tanokkaantie 596, Vampula; klo 11.30–12 Mir-ter, Tehtaankatu 1, Huittinen; klo 13.15–13.45 PMC Polarteknik Oy, Klaavolantie 1, Huittinen. Äänestäneiden kesken arvotaan 2 kpl S-ryhmän 50 € lahjakortteja. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa (Myyrmäki). Äänestäneiden kesken arvotaan 3 lahjakorttia. Köyliön Metallityöväen ao. 273: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 FB-Ketjutekniikan ruokalassa, Kokemäentie 451, Köyliö. Kaavin Metallityöväen ao. 279: su 10.4. klo 15–17 Hope-hallilla, Puistotie 2 ja ti 12.4. klo 14–16 Varikkotie 2. Kahvitarjoilu. Haukiputaan metalli-ja elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: su 10.4. klo 15–17 Vesi-Jatulissa, Jokelantie 20, Haukipudas ja ti 12.4. klo 13–16 Sanminan tiloissa, nh, Rees, Teollisuustie 1. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: su 10.4. klo 15–17 Pyhäjärven Kaupungintalossa kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Ollintie 26, Pyhäsalmi ja ti 12.4. klo 13–16 Pyhäsalmi Mine Oy:n porttirakennuksessa, Mainarintie 2, Pyhäkumpu. Äänestäneiden kesken ammattiosasto arpoo 6 kpl 50 €:n ostokorttia. 07.04.2016 5 43 AHJ1605_42-48.indd 43 23.3.2016 9:58:34
TO I M I N TA Eläkeläistoiminnan kurssi 22.–26.8. Metallityöväen Murikka-opistolla Tampereella n Kurssiviikon sisältö muodostuu ajankohtaisista aiheista, leikkimielisistä kilpailuista ja mukavasta yhdessä tekemisestä. n Kurssille, jota myös kutsutaan Veteraanilomaksi, ovat oikeutettuja liiton ja/tai ammattiosaston luottamustoimissa mukana olleet, eläkkeellä olevat liiton vapaajäsenet ja heidän puolisonsa. Osaston jäsen voidaan hyväksyä veteraanilomalle vain yhden kerran. n Kurssille valitulle viikko on maksuton. Puolisolle hinta on 180 €. Kurssihakemuksen tekee oman ammattiosaston toimikunta erillisellä lomakkeella, joka on saatavissa liiton postituksesta, puh. 020 77 41026 sekä aluetoimistoista. Hakemuksessa tulee ilmetä hakijan luottamustoimet. n Hakemukset toimitetaan 23.5. mennessä osoitteella: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/ eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. n Kurssille hyväksytyille lähetetään kesäkuussa henkilökohtainen kutsu, jossa kerrotaan lomaan liittyvistä käytännön asioista. Tiedusteluihin vastaa Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. Murikkaan liittyvistä käytännöistä vastaa Heli Hokkanen, puh. 040 544 3961. Kurs för pensionärer 22.–26.8. på Metallarbetarförbundets Murikka-institut i Tammerfors n Innehållet under dagarna består av olika aktuella ämnen, lekfulla tävlingar och trevlig samvaro. Rätt att delta i kursen, som också kallas veteransemester, är de pensionerade frimedlemmar, som fungerat aktivt i förtroendeuppdrag inom förbundet och/eller i fackavdelningen. En fackavdelningsmedlem beviljas veteransemester endast en gång. n Kursen är kostnadsfri för kursdeltagarna. En deltagaravgift på 180 € uppbärs för medföljande hustru eller man. n Den egna fackavdelningens styrelse ansöker om deltagande i kursen på en särskild blankett som fås från förbundsexpeditionen (tel. 020 77 41026) och från regionkontoren. På ansökan bör finnas uppräknat den sökandes förtroendeuppdrag. n Ansökningarna returneras senast 23.5 på adressen: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/veteraaniloma, PL 107, 00531 Helsinki. n De som godkänts som kursdeltagare får i juni en personlig inbjudan, med närmare information gällande de praktiska detaljerna. På ytterligare förfrågningar svarar Pia Toivanen, tel 020 77 41151. På frågor gällande vistelsen på Murikka svarar Heli Hokkanen, tel 040 544 3961. KOULUTUSTA Jalometallialan retkeilypäivä la 18.6. Hämeenlinnassa n Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88 järjestää jalometallialan retkeily päivän la 18.6. alkaen klo 12 Hämeenlinnassa. Hinta ao. 88:n jäsenille 20 €, muiden osastojen jäsenille 40 €. Hinta sisältää ohjelman ja ruokailun sekä ulkopaikkakuntalaisille hotellimajoituksen. Ilmoittautumiset 14.4. mennessä sihteerille, puh. 040 744 8199 ja maksu ammatti osasto 88:n tilille FI7656800020181406. Tervetuloa kesäpäivän viettoon Hämeenlinnaan toivottaa ao. 88:n toimikunta. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 15–17 Helinäntuvassa, Kuismapolku 4, Orimattila. Työpaikkojen äänestystilaisuudet: ma 11.4. klo 6.45–7 Vasmet Oy, Luhtikyläntie 1558, Luhtikylä; klo 9–9.30 Ferroplan Oy, Takojantie 4, Orimattila; klo 11–11.30 Orfer Oy, Vaakatie 9, Orimattila; klo 13–13.30 Orimatuote Oy, Kankaantie 6, Orimattila. Ti 12.4. klo 9–9.30 Hermetel Oy, Ollosentie, Orimattila ja klo 11–11.30 Nesco Oy, Teollisuustie 8, Orimattila. Varkauden Autoja Konealan ao. 414: su 10.4. klo 15–17 ja ti 12.4. klo 14–16 Varkauden metallityöväen ao. 24:n toimistolla, Kauppakatu 37 D, Varkaus. 5 07.04.2016 44 A M M A T T IT A IT O A www.luksia.fi Tarkastussukeltajan tutkintoon valmistava koulutus (ammattisukeltajan ammattitutkinnon osatutkinto) Aloitus 8.8.2016, Lohja. Hakuaika päättyy 20.5.2016. Tarkastussukeltaja toimii vedenalaisten rakenteiden huoltotöissä. Rakennus-/ metallialan koulutus tai työkokemus on eduksi, sukelluskokemusta ei edellytetä. Koulutuksen käynyt henkilö voi jatkaa ammattisukeltajan ammattitutkintoon. Lisätiedot: jarno.seppanen@luksia.fi, p. 044 335 6367 tai www.luksia.fi > Aikuisopiston koulutuskalenteri Info 044 369 6626, aikuisopisto@luksia.fi Menestys taotaan pohjoisessa 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana! Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! Mukana suurtapahtumassa: Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppani: LIITON TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN TEEMASEMINAARI MURIKKA-OPISTO 3.–4.5. ENSIMMÄINEN PÄIVÄ, MM. KOLME TYÖPAJAA: ? Työpaikan päihdeasiat ? Riskien arviointi ? Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMiehen ja SuomiNeidon kuntotestit: kehonkoostumusanalyysi, puristusvoima ja kestävyyskunnon arviointi TOINEN PÄIVÄ: Käsitellään mm. työpaikan ergonomiaja työnäköasiaa, kuullaan uudesta työtapaturmaja ammattitautilaista sekä käynnistyneestä Työkaari kantaa -hankkeesta. Seminaari on tarkoitettu työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluasiamiehille. Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja jostakin syystä maksa ansionmenetystä ja matkakustannuksia, maksaa liitto jäsenilleen kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkat yleisen kulkuneuvotaksan mukaan. Murikan remontin vuoksi majoitus on ainoastaan 2 hengen huoneissa. Jos tarvitset kuljetuksen Tampereelta tai sinulla on pitkämatkalaisena tarvetta tulla jo edeltävänä iltana, tulee siitä sopia ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 15.4. mennessä Metalliliittoon Mari Kostamolle, mari.kostamo@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41131. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja saa työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärveltä, puh. 020 77 41136 ja työympäristöasiantuntija Micke Porkalta, puh. 020 77 41120 AHJ1605_42-48.indd 44 23.3.2016 9:58:35
TO I M I N TA Hei, sinä entinen Voionmaan opiston opiskelija! Oletko ollut pitkillä tai kolmen kuukauden kursseilla ennen vuotta 1994? Opisto on toiminut Ylöjärvellä Näsijärven rannalla vuodesta 1951 lähtien ja muuttaa nyt kesän loppupuolella Tampereelle. Tule muistelemaan entisiä aikoja ja tapaamaan kadonneita kavereita. Mieleen nousevat ehkä hyvät keskustelut, jopa väittelyt, sinulle tärkeät oppiaineet, suunnitelmien teot, yhteiset saavutukset, tunnelmalliset lauluillat tai illanvietot… Kokoonnutaan yhdessä kerran vielä! Tapaamme lauantaina 16.4. Aloitamme lounaalla, jonka jälkeen rehtori esittelee opiston toimintaa, nautimme hetken nykyisen näyttelijälinjan esityksestä ja siirrymme vähitellen vanhojen muistelemiseen kaikki yhdessä ja kursseittain erikseen. Ja tietysti laulamme komeasti monien kitaratait ureiden johdolla vanhoja työväenlauluja, niitä samoja, joita silloinkin. Meillä on FaceBookissa Ryhmä ’Vanhat Voionmaalaiset’ sekä Tapahtuma ’Voionmaan opiston vanhat’. Liity niihin. Siellä ilmoittelemme asiasta lisää ja sieltä näet myös hinnat. Ilmoittaudu tapahtumaan Salmelle, entiselle opelle, sähköpostilla salme.nummela @gmail. com tai puhelimitse 0400 835 283. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Van ay-koulu järjestetään seuraavasti: 1. jakso 30.5. klo 17–20 aiheena Eteenpäin: Näkymät ja Haasteet, kouluttajana Turja Lehtonen. 2. jakso 30.8. klo 17–20 aiheena Metalliliitto maailmalla: Solidaarinen vaikuttaja, kouluttajana Maarit Rautio. Iltajaksot Metallitalossa, kokoushuone 3, Helsinki. Tarjolla pientä purtavaa ja korvaamme matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. 3. jakso 30.9.–2.10. on opintomatka ay-kurssilaisille liiton lomaviettopaikkaan Metallikeroon Pyhätunturille. Koulutuksen aiheena Tänään ja huomenna: Sanoista tekoihin. Matkustaminen lentokoneella ja bussilla, lähtö pe-aamuna Helsingistä ja paluu Helsinkiin su-iltana. Majoitus asuntohotellissa 2 tai 3 hengen huoneissa. Matkan hinta ja lisätiedot selviävät myöhemmin. Ilmoittautumiset kerätään erikseen. Etusijalla iltakurssit käyneet, mutta muutkin halukkaat pääsevät mukaan, paikkoja kuitenkin rajoitetusti. Ilmoittaudu ay-kouluun 23.5. mennessä seuturyhmän sihteerille Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi numero ja mahdolliset allergiat. Ay-koulu on avoin kaikille jäsenille! Tervetuloa! Oulun seuturyhmä: lippuja Meri Oulun kesäteatterin Tankki täyteen 2 -näytökseen la 30.7. klo 18.30. Ilmoittautumiset viimeistään 30.4. ammattiosaston yhteyshenkilölle: ao. 56 Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–14) ao. 72 Olli 040 554 7587 ao. 108 Ilkka 040 543 6970 ao. 118 Tuure 041 507 2348 ao. 210 Suvi Pannula 040 507 8871 ao. 219 Kalevi 0400 580 354 ao. 289 Tuula 040 547 9319. 07.04.2016 5 Matti Kunelius kuoli 7. helmikuuta. Kunelius (s. 11.7.1937) oli pitkän linjan ay-vaikuttaja Karhulassa. Hän teki koko työuransa samojen porttien sisällä konepajaja pumpputeollisuudessa Ahlströmillä ja Sulzerilla. Hän jäi vuonna 1997 eläkkeelle 60-vuoti aana päätoimisen työsuojeluvaltuutetun tehtävästä. Kunelius oli vuosina 1970–97 Karhulan Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Hän toimi myös mm. Metalliliiton liittokokousedustajana, liittotoimikunnan jäsenenä sekä Metallin Kymen piirin eri tehtävissä. Karhulan kauppalan aikana Kunelius toimi kunnanvaltuutettuna sekä eri lautakuntien jäsenenä. Kymin, Karhulan ja Kotkan kuntien yhdistymisen jälkeen hän toimi Kotkan kaupunginvaltuutettuna ja useissa muissa luottamustehtävissä. Keijo Dufva ent. sihteeri Karhulan Metallityöväen ao. r.y n:o 13 KUOLLUT Menestys taotaan pohjoisessa 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana! Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! Mukana suurtapahtumassa: Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppani: 45 AHJ1605_42-48.indd 45 23.3.2016 9:58:35
5 07.04.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1C , 2D , 3A , 4D AHJ1605_42-48.indd 46 23.3.2016 9:58:40
T YY L I OHJAAJA Marjaana Vimpari TYÖPAIKKA Mikeva Oy KOTIPAIKKA Kauhava KUVA JOHANNES TERVO 07.04.2016 5 AHJ1605_42-48.indd 47 23.3.2016 9:58:46
PRO2 – Posti Oy SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauhatai tarrakiinnityksellä Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry ® vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Huippusuosittu Viper Roller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ® -vuori. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep ® -materiaalia. Sievi Viper vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! VIPER_ROLLER_SUOMI_AHJO_225x265+5_takakansi_170316.indd 1 17.3.2016 9.17 AHJ1605_42-48.indd 48 23.3.2016 9:58:47