• KUNT AVAA LIT 9.4. ENNA KKOÄ ÄNES TYS 29.3.– 4.4. KUNT AVAA LIT 9.4. ENNA KKOÄ ÄNES TYS 29.3.– 4.4. M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 30.03.2017 ahjo.fi NRO HYVINVOINTI NOSTAA TUOTTAVUUTTA LIITTOJA YHDISTETTY ENNENKIN TUULI TUO TYÖTÄ MOVENTAKSELLE Vad blir kvar att besluta om i kommunerna? 5 Mitä päätettävää kunnille jää? AHJ1705_1-48.indd 1 21.3.2017 12:32:59
• KUNT AVAA LIT 9.4. ENNA KKOÄ ÄNES TYS 29.3.– 4.4. 5 30.03.2017 2 36 10 Läs om vilka uppgifter blir kvar hos kommunerna i fall vårdreformen flyttar över socialoch hälsovården på landskapen. Vad har kommunalpolitiken då för betydelse? Bekanta dig med vad några metallare som ställer upp i valet tycker. Lue mitä päätettävää kunnille jää, jos sote-uudistus vie terveyspalvelut maakuntien hallintaan, sekä mitä metalliliittolaiset kunnanvaltuutetut ajattelevat kuntapolitiikan merkityksestä ja sote-uudistuksen vaikutuksista. Kuntavaalit ovat tärkeät paitsi teollisuuden toimintaedellytysten kannalta niin myös Metalliliiton jäsenten ja heidän perheidensä palveluiden kannalta. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kehottaa kaikkia liiton jäseniä äänestämään. – Näissä vaaleissa päätetään, miten kuntalaisten arki sujuu ja mitä valintoja kunnissa tehdään haastavassa taloustilanteessa, Aalto sanoo. Jo kuntalain mukaan valtuustolla on kokonais vastuu kunnan toiminnasta. – Teollisuuden ehdokkailla on tärkeä rooli tuoda yksityisen sektorin näkemystä päätöksentekoon. Kunnan strategiassa on tärkeää katsoa tulevaisuuteen. Aalto muistuttaa, että kevään vaaleilla on poikkeuksellisen suuri valtakunnallinen merkitys. Kuntavaaleilla iso merkitys Kommunalvalet spelar en stor roll – Sipilän hallitus on röyhkeällä tavalla leikannut palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja opiskeli­ joiden toimeentuloa sekä toisaalta antanut veron­ alennuksia omistajille ja yrityksille. Nykyisen hallituksen alkutaival alkoi ammatti­ yhdistysliikkeen näkökulmasta uhkaillen ja kiristäen. Porvarihallitus puuttui voimakkaasti työnantajien tavoitteita tukien työmarkkinoiden toimintaan. Ensin tulivat pakkolait, ja sitten tuloveroratkaisut linkitettiin kilpailukykysopimukseen. – Hallitus yhdessä työnantajien kanssa käytän­ nössä pakotti ay­liikkeen hyväksymään työnantajien sosiaali turvamaksujen siirron työntekijöille ja pidentämään työaikaa ilman korvausta. Julkisella sektorilla leikattiin myös lomarahoja, Aalto kertaa. Satoja metalliliittolaisia on ehdolla eri puolilla Suomea. Valitse oma ehdokkaasi ja äänestä! www.metalliliitto.fi/kuntavaaliehdokkaat-2017 Kommunalvalet är viktigt med tanke på förutsätt­ ningarna för industrin men också för Metallarbetar­ förbundets medlemmar med familjer. Metallarbetarförbundets ordförande Riku Aalto uppmuntrar alla medlemmar att ta sig till valurnorna. – I det här valet väljer vi hur vardagen för kommun­ invånarna kommer att se ut och vilka beslut som tas i kommunerna i dessa ekonomiskt svåra tider. Enligt kommunallagen har kommunfullmäktige helhetsansvaret över kommunens verksamhet. – Kandidaterna inom industrin spelar en viktig roll i att föra fram den privata sektorns åsikter i besluts­ fattandet. Det är viktigt att kommunens strategi är framtidsorienterad. Aalto påminner också om att vårens val har en stor betydelse med tanke på rikspolitiken. – Sipiläs regering har skurit i utkomsten för löntagare, arbetslösa och studerande men samtidigt delat ut skatte­ lättnader till ägare och företagen. Regeringen inledde sin bana ur fackets synpunkt med hot och utpressning. Först genom tvångslagarna och sedan följde beslutet att binda samman inkomstbeskattningen med konkurrenskraftsavtalet. – Regeringen och arbetsgivarna tvingade fackförenings­ rörelsen att godkänna flyttandet av arbetsgivarnas social­ skyddsavgifter till arbetstagarna och förlänga arbetstiden utan ersättning. Inom den offentliga sektorn skar regeringen dessutom i semesterpenningen, påminner Aalto. ÄÄNESTYS KÄYNNISSÄ! Kuntavaalit 9.4. Ennakkoäänestys 29.3.–4.4. AHJ1705_1-48.indd 2 21.3.2017 12:33:02
• 30.03.2017 5 PÄÄ K I R J O I T U S Kevään kuntavaaleissa äänestetään poikkeustilanteessa. Selkeää ku­ vaa siitä, millaisissa oloissa tulevat valtuutetut seuraavan valtuusto­ kauden asioista päättävät, ei ole. Vuosia kestäneen sekamelskan jälkeen sosiaali­ ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta maakunnille vuonna 2019. On arvioitu, että todellinen vallankäyttö siirtyy maakuntiin. Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat (sivut 10–15) sote­uudistuksen myötä, kun iso siivu kuntataloudesta siirtyy maakuntiin. Muutoksesta huolimatta kunnissa päätetään jatkossakin yksittäisen kuntalaisen arkipäivän kannalta merkittävistä asioista, kuten koulut ja varhaiskasvatus, kirjastot, kaavoitus, asuminen, tiet, julkinen liikenne ja niin edelleen. Ensi vuonna edessä ovat maakunta­ vaalit, joissa valitaan edustajat päättämään sote­palveluista. Sipilän hallituksen valmistelemaa sote­esitystä on arvosteltu siitä, että uudistuksen suurimmat hyötyjät ovat terveysbisneksen suuryritykset. Niille jää mahdollisuus valita asiakkaikseen varakkaimmat kuntalaiset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitus­ johtaja Aki Lindén varoittaa Ahjon haastattelussa (sivu 15), että ilman muu­ toksia julkiset terveyskeskukset häviävät taistelun ulkomaisia pääomasijoittajia vastaan ja veroeurot valuvat sijoittajien omistamien lääkäriasemien kassoihin. Kevään vaaleissa äänestetään myös työmarkkinoiden ja talouden näkökulmasta hyvin erilaisessa ilmapiirissä kuin reilut neljä vuotta sitten. Syksyllä 2012 irtisanomiset ja yt:t olivat jokapäiväisiä uutis­ aiheita ja pelko teollisuustyöpaikkojen katoamisesta suuri. Nyt tilanne on helpompi. Talous on hieman piristynyt, teollisuus todis­ tettavasti kannattaa Suomessa edelleen ja uusia työpaikkoja syntyy. Satoja Metalliliiton jäseniä on jälleen ehdokkaana kuntavaaleissa. Nyt kun yleinen taloustilanne paranee ja uudet kunta­ ja maakunta­ hallinnot alkavat linjata elinkeinopolitiikkaa eri puolilla maata, teollisuustaustaisia päättäjiä tarvitaan. Suomalaisten hyvinvointi rahoitetaan teollisuustyöllä. Tämä tosiasia ei ole muuttunut miksikään. Toisaalta duunaritaustaiset päättäjät ymmärtävät myös parhaiten sen, miksi sote­palveluiden jättäminen bisneksen armoille ei ole tavallisten työntekijöiden ja heidän perheidensä etu. Tuulet muuttuneet sitten 2012 PUHEENAIHE 4 Kenttäkierros levitti tietoa teollisuusliitosta 7 Eduskunta hylkäsi OVD:n AMMATTILAINEN 9 Kari Vainio Laiteasentaja Jakaja Oy, Rauma TOIMIJA 18 Marianne Honkanen Työsuojeluasiamies Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere HARRASTUS 35 Kari Glödstaf Mykkäelokuvat 23 Tuuli tuo töitä Moventakselle 32 Miia Kelsey solidaarisuusopissa Etelä­Afrikassa 4 PUHEENAIHE 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 18 TOIMIJA 20 TEOLLISUUSLIITTO 22 LIITTOFUUSIO 24 TAUKO 26 TYÖPAIKKA 27 VASTAVÄITE 27 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Täältä saa kuvan siitä, kuinka asiat kuuluu hoitaa.” XXXX XX 3 28 23 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Sote-palveluita ei voi jättää bisneksen armoille.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 020 77 41234 040 661 8743 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N P II R R O S E R IC LE R A IL LE Z S I S Ä LTÖ AHJ1705_1-48.indd 3 21.3.2017 12:33:06
• 5 30.03.2017 TEOLLISUUSLIITTO Ammattiosastojen tilaisuudet järjestettiin maaliskuun aikana eri alueilla ympäri Suomea, kaikkiaan 13 eri paikkakunnalla. Tilaisuuksiin saapuneet liittojen aktiivit olivat kiinnostuneita sekä uudesta liitosta että ammattiosastojen tulevaisuudesta. Toukokuussa perustettavalla uudella Teollisuusliitolla tulee olemaan jäseniä 230 000 ja ammattiosastojakin yli 700. Tutustu tilaisuuksissa käytyihin keskusteluihin: metalliliitto.fi/teollisuusliitto, teamliitto.fi tai puuliitto.fi Esitys uudeksi liitoksi löytyy Metalliliiton sivuilta: www.metalliliitto.fi/teollisuusliitto Tietoa suurliitosta ympäri Suomen Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin ja Puuliiton yhdessä järjestämä ammattiosastokierros keräsi tilaisuuksiin satoja uudesta teollisuuden suurliitosta kiinnostuneita. X X X X X P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi KAAKKOIS-SUOMI/Mikkeli T EO L L I S U U S L I I T TO I N FOT HELSINKI–UUSIMAA/Vantaa VARSINAIS-SUOMI/Turku LAPPI/Rovaniemi Tilaisuuksissa kuvasivat: Sirpa Taskinen (Mikkeli ja Vaasa), Antti Mäki (Turku), Kiti Haila (Vantaa), Timo Lindholm (Lappi), Erika Parvikoski (Lahti) ja Petteri Raito (Pori). AHJ1705_1-48.indd 4 22.3.2017 6:58:25
• 30.03.2017 5 LI N JA U S X X X X X Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 SATAKUNTA/Pori HÄME/Lahti VAASA/Vaasa Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi helmikuussa kaikki yleissopimukset, jotka se on solminut keskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa. Sopimuksiin on monen ammattiliiton kohdalla kirjattu asioita, joita ei ole työehtosopimuksissa. EK viittasi päätöksellään kintaalla miljoonien palkansaajien työehdoille. Vaarana on, että EK:n linjanveto leviää laajemminkin työnantajakenttään. Mitä sitten, jos yksittäiset työnantajaliitotkin alkavat kieltäytyä sopimasta työehdoista ammattiliittojen kanssa? Silloin olemme siinä tilanteessa, että yksittäiset yritykset ja työnantajat jou tuvat käymään neuvotteluja suoraan liittojen kanssa. En usko, että monikaan yrittäjä tätä haluaa tai että se olisi millään tavalla yritysten etu. Osa työnantajaliitoista on jo kieltäytynyt neuvottelemasta keskusjärjestösopimusten mukana menneistä asioista ennen ensi syksyn varsinaisia työehtoneuvotteluja. Pahimmassa tapauksessa uusien sopimusten tekeminen venyy pitkälle loppuvuoteen. Liittohallituksen päätöksen mukaisesti Metalliliitto ei ainakaan aloita omia työehtosopimusneuvottelujaan tai hyväksy omia sopimuksia ennen kuin kaikki keskusjärjestösopimuksissa olleet asiat on saatu osaksi eri alojen työehtosopimuksia. EK viittasi kintaalla myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tunnussanalle, joka on ”Yhdessä”. Roskakoriin lentää tuota sanaa erityisesti kuvaava sopimusyhteiskunta, jonka avulla suurin osa Suomen vakaudesta, vauraudesta ja hyvinvoinnista on rakennettu. EK:n ja työnantajien kannattaa muistaa, että sopimisen vastakohta on riitely. Sitäkö me nyt tarvitsemme sopimisen sijaan tilanteessa, jossa maan talous näyttää toipumisen merkkejä? Jälkimmäinen ei ole millään tavalla Suomen etu. Vaaran paikka – ei Suomen etu RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1705_1-48.indd 5 21.3.2017 12:33:15
• 5 30.03.2017 Ei muksuja Murikkaan MURIKKA-OPISTO Ns. muksukurssit joudutaan perumaan tältä vuodelta. Murikka-opiston perus parannustöiden viivästymisen vuoksi opisto ei pysty kesäkuun viikoilla tarjoamaan lapsille riittäviä tiloja ja turvallisia toimintamahdollisuuksia. Kesällä 2018 muksutkin pääsevät kokemaan uusitun Murikan. Liitto ja Murikka pahoittelevat tilannetta, muuta kestävää ratkaisua ei valitettavasti löytynyt. Suunnitellut työsuojelun ja luottamusmiesten perusja jatkokurssit mainittuina ajankohtina siis järjestetään, mutta ilman mahdollisuutta ottaa lapsia mukaan. Toivottavasti on. Kyseessä on TYÖPAIKKATIEDOTE, Metalliliiton uusi tiedottamisen tapa, jonka tarkoituksena on kertoa jäseniä kiinnostavista asioista lyhyesti ja tiiviisti. Tiedotteet lähetetään luottamusmiehille sähköpostitse. SEURAAVASSA AHJOSSA Kirjeitä Jaakolta. Ja Jaanalta. Ja Juhalta... Liittomme työttömät jäsenet paljastavat työttömien todellisuuden. Metallialalle lukion sijaan TURKU Kaupungin toimialajohtaja Timo Jalonen kannustaa koulujen Wilma-järjestelmässä yhdeksäsluokkalaisia ryhtymään metallialalle. Telakoilla menee niin hyvin, että yhteishaussa kannattaa pitää mielessä koneja tuotantotekniikan opinnot. Tempauksen taustalla on Turun teknologiateollisuuden työvoimapula. Turun Sanomat 8.3. 6 5 30.03.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Murikka-opisto on valmistunut vuonna Ateriakorvauksen enimmäismäärä 2017 on Suomen pienin ympärivuotinen lentoasema on Helsingissä sijaitsee EU:n Turo on Angela Merkel on ollut Saksan liittokanslerina vuodesta Vaduz on pääkaupunki Popbändi Saint Etiennen kotimaa on o 1973 o 9,50 € o Savonlinnassa o elintarvikevirasto o karhunpentu Kainuun murteissa o 2005 o Liechtensteinissa o Ranska o 1977 o 10 € o Kokkolassa o kemikaalivirasto o siirtolohkare o 2007 o Makedoniassa o Sveitsi o 1982 o 10,25 € o Kittilässä o merenkulkuvirasto o suotyyppi o 2009 o Hondurasissa o Yhdysvallat o 1988 o 10,60 € o Maarianhaminassa o vähemmistökielten virasto o kutualusta kaloille o 2011 o Turkmenistanissa o Iso-Britannia Onko työpaikkasi ilmoitustaululla näkynyt tällaista? TULOSTA ILMOITUSTAULULLE! ”Palvelutarjonta lisääntyy todennäköisesti suurissa asutuskeskuksissa, mutta harvaan asutuille alueille ei lisätarjontaa välttämättä synny. Näin valinnanvapauden toteutuminen ja aiempaa nopeampi hoitoon pääsy perustason palveluihin ei toteudu yhdenvertaisesti… Valinnanvapausmalli sisältää mahdollisesti kustannuksia kasvattavia elementtejä.” Lainaus sote-palvelujen valinnanvapauslain seurauksista lain perusteluissa/ Ylen verkkosivut 27.2. ”Terveysfirmojen omistajina on usein riskisijoittajia, jotka välttelevät veronmaksua, vaikka ne saavat voittonsa verovaroista… Järjestelmän maksajiksi joutuvat sairaat ja vanhukset, joiden hoivasta tingitään.” ”Valinnanvapaus johti Ruotsissa suuriin ongelmiin”/ Helsingin Sanomat 20.3. Tietoa eläkkeistä ja mm. eläkelaskuri: www.ilmarinen.fi/ henkiloasiakas/ tietoa-elakkeista Eläkkeelle jäävän pikaopas: www.kela.fi/ elakelaiset Eläketietoa: www.tyoelake.fi Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry: www.elakkeensaajat.fi M E TA L L I V I S A Merikarvian metallityöväen ao. 329 64 jäsentä ? Kankaanpään Metallityöväen ao. 318 PURKAUTUNUT Jäämässä eläkkeelle? Jos et ole saanut eläkepäätöstä 2–3 viikkoa ennen eläkkeelle jäämistä, ota yhteys omaan eläkelaitokseen. Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi lähettämällä eläkepäätös (kopio) liiton jäsenrekisteriin: Metallityöväen Liitto ry Jäsenrekisteri, Pl 107, 00531 Helsinki Tarkastamme jäsenyytesi tilan ja mahdollisen oikeuden vapaajäsenyyteen. Lisätietoja jäsenpalvelusta puh. 020 77 41180 AHJ1705_1-48.indd 6 21.3.2017 12:33:17
• 30.03.2017 5 Vaurautta hoitamaan Uudet kunnanvaltuutetut pääsevät paljon vartijoiksi. Vastedes he vastaavat koko kunta konsernin omaisuudesta, kun tähän saakka vastuu on kattanut vain kunnan oman budjetin. Kunnan budjetin lisäksi valtuutetun on tästedes seurattava, kuinka kunnan yhtiöitä ja muuta omaisuutta hoidetaan. Käytännössä muutos tarkoittaa, että kuntaa edustaa kunnan yhtiöiden hallituksissa valtuutettu. Tämän toivotaan lisäävän tiedonkulkua. Nykyisin edustajana on voinut olla virkamies. Mistään pikkusummista ei ole kyse. Esimerkiksi Tampereen kuntakonsernin omaisuus ylsi 3,1 miljardiin vuonna 2015. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun, Sähkölaitos-konsernin, vuokrataloyhtiöiden, Särkänniemen ja muiden tytäryhtiöiden lisäksi omaisuutta oli rahoitusja arvopapereissa. Asukasta kohden omaisuutta on liki 14 000 euroa. Eniten omaisuutta asukasta kohden on Helsingissä, liki 27 000 euroa. Seuraavana tulee kultakaivospaikkakunta Kittilä, yli 22 000 euroa asukasta kohden. Telakkakaupungeissa Turussa ja Raumalla varakkuutta on hieman vähemmän, Turussa 14 700 euroa ja Raumalla 10 900 euroa asukasta kohti. Kaikille metallipaikkakunnille varallisuutta ei ole kertynyt yhtä hyvin. Karkkilassa kuntakonsernilla on omaisuutta asukasta kohti 8 300 euroa, Salossa 9 900 euroa, Torniossa 10 300 ja Uudessakaupungissa 12 200 euroa. Manner-Suomen keskiarvo on 14 200 euroa. Parhaimmillaan kuntien tytäryhtiöt ja muu omaisuus poikivat kunnalle lisätuloja, mutta joissakin kunnissa kuntakonsernilla on mittavasti velkaa. Lisäksi monet kuntien omistamat yhtiöt on merkitty kirjanpitoon täydestä arvostaan. Alaskirjauksia on luvassa, jos esimerkiksi kunnan palveluyhtiö osoittautuukin tappiolliseksi. Uusilta valtuutetuilta vaaditaan taitoa hoitaa omaisuutta hyvin. Sote-omaisuuden siirto maakunnille kesken valtuustokauden leikkaa kuntakonsernien varallisuutta, mutta varsinainen pommi kytee sote-kiinteistöissä, sillä maakunnat voivat palauttaa ne vuokraajan jälkeen kuntien rasitteeksi. TA LO U S ”Kunnan budjetin lisäksi valtuutetun on tästedes seurattava, kuinka kunnan yhtiöitä ja muuta omaisuutta hoidetaan.” B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Ihalainen ehdolle varapuheenjohtajaksi TEOLLISUUSLIITTO Joukko Metallin Vaikuttajat ­vaali­ liiton liittokokousedustajia esittää uuden teollisuus­ liiton varapuheenjohtajaksi Metalliliiton sopimusasian­ tuntijaa Terho Ihalaista. Teollisuusliiton on määrä syntyä, kun Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto yhdistyvät tämän vuoden lopussa. Yhdistymiseen tähtäävässä esityksessä liitto­ johdon valinnan lähtö kohtana on, että Metalli­ liiton sosialidemokraattinen ryhmä esittää suurliitolle puheenjohtajaehdokkaan. Metallin vasemmistoryhmä puolestaan esittää ensim­ mäistä varapuheenjohtajaa. Valinnat tehdään toukokuussa, kun Metalli­ liitto kokoontuu ylimääräiseen liittokokouk­ seensa päättämään suurliiton synnyttämiseksi tarvittavista sääntömuutoksista. Marraskuussa liiton johto ja hallinto täydentyvät TEAMin ja Puuliiton valitsemilla henkilöillä. Murikka-opisto on valmistunut vuonna Ateriakorvauksen enimmäismäärä 2017 on Suomen pienin ympärivuotinen lentoasema on Helsingissä sijaitsee EU:n Turo on Angela Merkel on ollut Saksan liittokanslerina vuodesta Vaduz on pääkaupunki Popbändi Saint Etiennen kotimaa on o 1973 o 9,50 € o Savonlinnassa o elintarvikevirasto o karhunpentu Kainuun murteissa o 2005 o Liechtensteinissa o Ranska o 1977 o 10 € o Kokkolassa o kemikaalivirasto o siirtolohkare o 2007 o Makedoniassa o Sveitsi o 1982 o 10,25 € o Kittilässä o merenkulkuvirasto o suotyyppi o 2009 o Hondurasissa o Yhdysvallat o 1988 o 10,60 € o Maarianhaminassa o vähemmistökielten virasto o kutualusta kaloille o 2011 o Turkmenistanissa o Iso-Britannia Terho Ihalainen on antanut suostumuksensa ehdolle asettumiselle. – Näin merkittävän joukon edessä ei kieltäy­ tyminen voi tulla kysymykseen, hän toteaa. Ihalaista ehdolle pyytävät vasemmistoryh­ män liittokokousedustajat sanovat haluavansa varapuheenjohtajaksi henkilön, jolla on edelly­ tykset ja kyky koota joukot yhtenäisiksi. – Tarvitsemme tähän tehtävään henkilön, jolla on luottamusta yli liitto­ ja ryhmärajojen, perustelee ABB:n helsinkiläinen pääluottamus­ mies Raija-Riitta Luiro-Piippo. Terho Ihalainen on 47­vuotias ja kotoisin Siilinjärveltä. Hän on työskennellyt Metalli­ liitossa sopimusasiantuntijana kuusi vuotta. Kotikunnassaan Siilinjärvellä Ihalainen on ollut mukana kunnallis­ ja aluepolitiikassa. Hän on toiminut aiemman työpaikkansa Same­ sor Oy:n pääluottamusmiehenä ja ammatti­ osastonsa puheenjohtajana. Ihalainen oli myös ehdolla eduskuntaan Pohjois­Savosta vuonna 2007. TULOSTA ILMOITUSTAULULLE! P U H E E N A I H E Eduskunta hylkäsi OVD-aloitteen TYÖEHDOT Eduskunnan työelämä­ ja tasa­ arvovaliokunta hylkäsi 13. maaliskuuta kansa­ laisaloitteen, jossa vaadittiin nollatuntisopi­ musten kieltämistä. Metallin nuorten aikanaan aloittama Operaatio Vakiduuni ­kampanja kerä­ si aloitteeseen yli 62 500 allekirjoitusta, joiden voimin aloite eteni eduskuntaan. – Valiokunnan hallituspuolueiden porvari­ enemmistö esittää vain hurskaita toiveita ja sel­ vityksiä. Näin siitä huolimatta, että valiokunnan mietinnössä myönnetään kaikki kansalaisaloit­ teen esille nostamat ongelmat, sanoo Operaatio Vakiduunin aktiivi Mika Kolehmainen. Valiokunnassa vähemmistöön jääneet SDP:n, Vasemmistoliiton sekä kristillisten edustajat olisivat halunneet määritellä työaika­ laissa vaihtelevan työajan sopimukset niin, että työsopimuksissa ei olisi mahdollista sopia pel­ kästään nolla tuntia tai 0–40 tuntia. Työnteki­ jälle pitäisi aina taata minimimäärä työtunteja. Työsopimusta solmittaessa tulisi työaika sopia vastaamaan työntekijän työsuhteen aikana to­ dellisuudessa tehtävää työaikaa. Nollatuntityöntekijä ja kampanja­aktiivi Nina Kokkinen syyttää hallituspuolueita EK:n talutusnuorassa kulkemisesta. – Olen todella pettynyt hallituspuolueiden linjaukseen valiokunnassa. Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta ovat EK:n talutusnuorassa, vaikka mietinnössä sanovat allekirjoittavansa nol­ latuntityöhön liittyvät ongelmat, Kokkinen sanoo. Kolehmaisen ja Kokkisen katseet kääntyvät erityisesti työministeri Jari Lindströmiin (ps.). – Kun kävimme häntä tapaamassa, oli viesti selvä. Hän haluaa parantaa nollatuntityönte­ kijöiden asemaa ja tulee tekemään kaikkensa, että asia etenee hallituksessa ja työmarkkina­ järjestöjen kanssa, vaikka EK sitä vastustaakin, Kolehmainen kertoo. – Mikä on työmiestaustaisen Lindströmin seuraava siirto? Ministerillä on edelleen täydet valtuudet viedä halutessaan asiaa eteenpäin, Kolehmainen ja Kokkinen korostavat. SAK on pettynyt eduskunnan työelämä­ ja tasa­arvovaliokunnan päätökseen. Lakimies Anu-Tuija Lehdon mukaan valiokunnan pää­ tös vauhdittaa kehitystä, jossa hyväksytään työntekijän vähimmäissuojan poistaminen ja palaaminen yhteiskuntaan, jossa aamulla kat­ sotaan, olisiko päiväksi tarjolla töitä. – Toivoin valiokunnalta napakampaa puut­ tumista tilanteeseen ja lainsäädäntömuutosten edellyttämistä. Valiokunta myöntää, että nollatyösopimuk­ siin liittyy työntekijän näkökulmasta ongelmia, muttei kuitenkaan esitä selkeitä vaatimuksia la­ kimuutoksista. SAK on esittänyt nollatyösopimuksia käsit­ televässä työryhmässä, että työsopimukseen pitää aina kirjata jokin täsmällinen työnanta­ jaa sitova vähimmäistyömäärä. SAK:n malleis­ sa työntekijän asemaa parannettaisiin työajan vakiinnuttamisella, takuupalkalla ja nollasopi­ musten solmimisen rajoittamisella. AHJ1705_1-48.indd 7 21.3.2017 12:33:18
• 5 30.03.2017 Taitaa olla niin, että maan ykköslehti on sen toisen puolella. Mitä pidätte tästä? Perjantaina 17. helmikuuta Metalliliiton hallitus kokoontui ja päätti isoista asioista. ”Työnantajat vaarallisella tiellä” otsikoitu tiedote lähetettiin medialle aamupäivällä. Tiedotteessa todettiin, ettei Metalliliitto ”käynnistä neuvotteluja uusista työehtosopimuksista ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä irtisanottujen keskusjärjestö sopimusten kirjaukset”. Lisäksi Metalliliitolla ei enää ollut ”edellytyksiä jatkaa minkäänlaisen yhteisen vientivetoisen mallin valmistelua”. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta kello 11.01 nettisivuillaan. Otsikkona jutulle oli julkaisuhetkellä ”Metalliliitto jyrkkänä – ei neuvottele työehtosopimuksista ennen kuin kaikilla liiton aloilla on EK:n irtisanomat sopimukset”. Tässä ensimmäisessä otsikossa Metalliliitto esitetään aktiivisena toimijana, joka ottaa tiukasti kantaa EK:n tekemiin päätöksiin. EK irtisanoi 77-vuotiaan tammikuun kihlauksen ja samalla perinteiset sopimuskäytännöt. Pahis oli näin Helsingin Sanomien alkuperäisen otsikon mukaan EK, jonka työmarkkinasuhteita horjuttavaan toimintaan Metalliliitto reagoi. Vaan miten kävikään? Helsingin Sanomat kysyi Metalliliiton kannanotosta Teknologiateollisuuden varajohtajalta Eeva-Liisa Inkeroiselta. Tämän jälkeen päivitettiin nettijuttua – ja pistettiin otsikko täysin uusiksi. Kello 12.03 Helsingin Sanomien juttu otsikoitiin näin: ”Kuolinisku Suomen uudelle palkkamallille – Metalliliitto ei jatka yhteisen vientivetoisen mallin valmistelua”. Metalliliitosta tulikin käden käänteessä pahis, joka irtisanoutuu yhteisesti sovitusta. Oikeammin tämä rooli kuului työnantajapuolen Metsäteollisuudelle, joka oli jo ilmoittanut irtautuvansa yhteisestä mallista. Näinä aikoina en voi olla miettimättä mahdollisen palautteen vaikutusta otsikon muuttamiseen. Päätös oli joka tapauksessa toimituksellinen, ja noin suuri painopisteen muutos vihjaa muustakin. Muuten asiallisen työmarkkinapolitiikkaa ruotivan jutun otsikoinnin muokkaus ei ole vahinko. Näin toimimalla maan suurin sanomalehti vahvisti – jälleen kerran – osaltaan mielikuvaa siitä, että työmarkkinakentän ”häirikköinä” toimivat ennen muuta työntekijäjärjestöt. Juttua päivitettiin jälleen kello 14 jälkeen, kun TEAM ja AKT ottivat saman kannan kuin Metalliliitto, ja vielä kello 17 jälkeenkin. Otsikkoa ei enää muutettu, eikä näin ollen pahisten määrää lisätty. Sen roolin sai Metalliliitto. Yleisradion toimittajien irtisanoutumisten myötä viimeistään on kansalaisille käynyt selväksi, että YLE:n uutistoimitus on tavalla tai toisella maan hallituksen kainalo-otteessa ja ”sipiläkriittinen” uutisointi pannassa. Lieneekin aiheellista kysyä, keillä on niskalenkki maan ykköslehdestä. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 ALOITE PALAUTETTAVA AY-LIIKKEELLE Miten ihmeessä ay-johtajat selittävät kenttäväelle oman aloitekyvyttömyytensä yhteiskunnallisissa avauksissa ja työehtoja koskevissa parannuksissa? Saamattomuus vaivaa kaikkia keskusjärjestöjä ja liittoja. Ay-liike joutuu jatkuvasti reagoimaan työnteettäjäjärjestöjen huononnusavauksiin jälkijunassa! EK:lla ja oikeistolla on aloite, ja ne saavat varmuudella aina jonkun heikennyksen läpi kymmenestä esitetystä. Ei luulisi liitoille olevan kovinkaan työlästä tuoda julkisuuteen ja neuvottelupöytiin omia parannusesityksiä työelämään ja yhteiskuntaan ylipäätänsä. Esimerkiksi työajan lyhennysvaatimus olisi kansantaloudellisesti varsin perusteltua. Omien aloitteiden esille tuominen valtamediassa pakottaisi vuorostaan työnantajajärjestöt puolustuskannalle, eivätkä nämä siten ehtisi jatkuvasti punomaan omia likaisia juoniaan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että ay-johtajat pitäisi saada kurssille, jossa opetellaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja mediapelin alkeita. Pelkään kuitenkin pahinta: johtajat ovat mukavuudenhaluisia ja laiskoja! TERHO LAITILA Ensin hyvis – ja sitten tehtiin pahis Lähes 600 metalliliittolaista ehdolla kuntavaaleissa ? ? Ehdolla on ainakin 586 Metalliliiton jäsentä. ? ? Metalliliittolaisia ehdokkaita on 155 kunnassa. ? ? Yli puolet, 306, on sosialidemokraattien listoilla. Ehdokkaita on kaikkiaan 15 puolueen tai ryhmän listoilla. Ehdokkaat jakautuvat puolueittain ja ryhmittäin seuraavasti: Suomen sosialidemokraattinen puolue SDP 306, Vasemmistoliitto 225, Perussuomalaiset 23, Suomen keskusta 10, Vihreä liitto 6, Suomen kommunistinen puolue SKP 5, Kansallinen Kokoomus 1, Svenska folkpartiet i Finland 1, Suomen Kristillisdemokraatit KD 1, Itsenäisyyspuolue 1, Parempi Heinola 1, Pro Pyhäjärvi 1, Yhteislista Haloo Vimpeli 1, Vapaa Yhteistoiminta 1, Suur-Kouvolan sitoutumattomat 1. Katso kuntasi metalliliittolaiset ehdokkaat: www.metalliliitto.fi/ kuntavaaliehdokkaat-2017 ”Kenellä on niskalenkki maan ykköslehdestä?” ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö AHJ1705_1-48.indd 8 22.3.2017 6:59:57
• 30.03.2017 5 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JU SS I PA R TA N E N A M M AT T I L A I N E N 9 LAITEASENTAJA KARI VAINIO, 48 TYÖPAIKKA Jakaja Oy, Rauma ”Asentaja on kumiluilla varustettu” Kauanko olet ollut töissä täällä? 14 vuotta. Mitä teit aiemmin? Olen alun perin puuseppä. Puuhommien jälkeen tein remonttihommia, myöhemmin menin alumiinitehtaalle. Espanjassa tuli käväistyä rakennusputkituksia tekemässä. Telakoillakin olen ollut, Norjassa asti. Millaista työsi on? Komennuksia enimmäkseen. Tehtävät ovat monipuolisia. Laiteasennuksia ja teollisuushuoltoa, kaikki työt tulevat tutuiksi teräs runkorakenteita myöten. Ollaan pieni firma, meillä työntekijällä on paljon vastuuta työn hoitamisesta. Liityit Metalliliittoon vuoden alussa. Miten se tapahtui? Tuli olo, että täytyy olla solidaarinen muita kohtaan. Ennen minulla oli ajatus, että haluaa turvata oman talouden. Mutta jos kaikki pusertaa vaan yksinään, niin ei tästä mitään tule. Mikä työpaikalla on hyvää, entä huonoa? Hyvää on se monipuolisuus. Meidän komennus miesten ja hallin välinen vuoro­ puhelu on välillä vähän haastavaa. Meillä on monenlaisia, kirjavia taustoja. Mutta se on rikkauskin, että voi soveltaa toisen alan oppeja uuteen ympäristöön, se on kehitystä. Siksi suomalaisia pidetään innovatiivisena kansana maailmalla. Haittapuoli on, että varsinkin vanhoissa rakennuksissa on usein ahtaita välejä, ja asentajan työssä paikat kuluvat, me ollaan kumiluilla varustettuja. Paljonko olet komennuksilla? Melkein kaikki on matkapäiviä. Ehkä puolet kohteista on niin lähellä, että selviää ilman yöpymistä. Saatko palautetta työstäsi? Saan, työnantajan kanssa käydään vuoropuhelua. Juha Sipilä voi sanoa mitä vaan, mutta meillä tehdään paikallista sopimista joka päivä, ja joustoa löytyy kyllä. Millainen luonne olet? Positiivinen. Yritän aina ajatella mieluummin jotain hyvää. Mitä teet vapaa-ajallasi? Vietän perhe­elämää. Musiikkia olen harrastanut koko ikäni, mutta sekin on vähän jäänyt, joskus olen työkaverien kanssa käynyt soittelemassa. Kun olen basisti, niin ne vitsit on tulleet aika tutuiksi. AHJ1705_1-48.indd 9 21.3.2017 12:33:24
• Kun SOTE tulee, mitä jää? Kuntavaaleissa äänestetään siitä, ketkä päättävät tavallisen työntekijän arjen asioista kunnissa ja kaupungeissa seuraavat neljä vuotta. Kuntapolitiikan pakkaa sekoittaa kaavailtu soteuudistus, joka toteutuessaan siirtää sosiaalija terveysasiat kunnilta uusille maakunnille kesken alkavan valtuustokauden. 5 30.03.2017 10 T E K S T I K A R I LE P PÄ N E N JA M IK A P E LT O N E N / U P , A LE K SI V IE N O N E N S E K Ä A H JO N TO IM IT U S P IIR O K S E T E R IC LE R TA IL LE Z KUNT AVAA LIT 9.4. ENNA KKOÄ ÄNES TYS 29.3.– 4.4. AHJ1705_1-48.indd 10 21.3.2017 12:33:25
• 30.03.2017 5 11 Uusi kunta – uudet tehtävät ”Nämä eivät ole sote-vaalit eivätkä Nato-vaalit!” N äin ärähti Opettajien ammatti­ järjestön OAJ:n puheenjohta­ ja Olli Luukkainen tuleviin kuntavaaleihin liittyvässä ti­ laisuudessa. Hän ei ole ainoa, joka on seurannut harmistuneena puolueiden edesottamuksia. Kuntapäättäjät ja sellaisiksi pyrkivät eivät näytä täysin sisäistä­ neen edessä olevaa mullistusta. Huhtikuun kunnallisvaalit järjestetään it­ senäisen Suomen historian suurimman hallin­ touudistuksen kynnyksellä. Sosiaali­ ja tervey­ denhuollon järjestämisvastuun siirtyminen maakuntiin muuttaa ratkaisevasti kuntien roolia ja tehtäviä. Seuraavan valtuustokauden puolivälissä, vuoden 2019 alussa toimintansa käynnistävät uudet itsehallinnolliset maakunnat. Sote­uudistus vie puolet kuntien tehtä­ vistä ja käyttötaloudesta. Uudistusten jälkeen kunta ei ole enää entisensä. Huhtikuussa nelivuotiskau­ deksi valittavien paikallispäättäjien täytyy olla jyvällä kuntien uudesta tilan­ teesta ja tehtävien muuttuneesta painotuksesta. Se merkitsee, että aikaisemmin laaditut kun­ tastrategiat joutavat roskakoriin. Uutta kuntaa varten pitää laatia uudet suunnitelmat. KUNTA VASTAA KUNTALAISISTA Kuntien tehtävät ja vastuut eivät suinkaan pää­ ty sote­uudistukseen. Vuonna 1865 annettuun keisarilliseen kunnallisasetukseen pohjautuva kunnallinen itsehallinto säilyy tässäkin uudis­ tuksessa koskemattomana. Kuntia koskevaa keskustelua ovat ainakin kymmenen viime vuotta hallinneet sosiaali­ ja terveydenhuollon ongelmat. Nyt tämä muuttuu. Kunnat ovat jatkossakin vastuussa kunta­ laisten hyvinvoinnista. Uudistuksen jälkeen yli puolet kunnan tehtävistä on koulutusta, var­ haiskasvatusta ja sivistystä. Valtuustot päät­ tävät, onko kunnassa lukiota ja missä sijaitsee päiväkoti ja mikä on päiväkodin ryhmäkoko. Kuntien päätöksistä riippuu, millaista kaa­ voitusta ja asuntopolitiikkaa kunnissa harjoi­ tetaan. Työllisyyteen vaikuttavat ratkaisevasti kuntien päätökset muun muassa elinkeinopo­ litiikasta ja kehityshankkeista. Paikallispäättäjistä on kiinni, millaisessa kunnossa ovat tie­ ja katuverkko ja millaista on julkinen liikenne. Ympäristönsuojelu, vesihuolto ja jätehuol­ to päätetään kunnanvaltuustossa. Kirjastopal­ velut, nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut ovat kunnan sisäisiä asioita. Sote­uudistuksen jälkeenkin yleisvastuu kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista säi­ lyy kunnissa. TALOUS MURROKSESSA Kuntien talous joutuu sote­uudistuksen jälkeen uusien haasteiden eteen. Maakuntiin siirtyy sote­kustannuksia vastaava osuus kuntien ny­ kyistä tuloista. Siirto kohtelee kuntia hyvin eri tavoin. Kul­ lakin kunnalla on omat verotulonsa ja omat sote­menoista, eivätkä ne välttämättä kulje käsi kädessä. Jol­ takin lähtee enemmän tuloja kuin sillä on ollut sote­menoja ja päin­ vastoin. Sote­uudistus voi koitua kunnil­ le myös helpotukseksi. Sosiaali­ ja terveyden­ huollon menot ovat olleet väestön ikääntymisen vuoksi kuntien nopeimmin kasvavia ja vaikeim­ min ennakoitavia menoja. Kuntien tärkein tulonlähde ja niiden itsehal­ linnon perusta on kunnallisverojen tuotto. Se vaihtelee 17 prosentin ja 22,5 prosentin välillä. Keskimääräinen kuntaveroaste on 19,91. Uudistuksen yhteydessä maakuntien hy­ väksi leikataan 12,5 prosenttiyksikköä jokaisen kunnan tuloverosta. Leikkauksen jälkeen tyy­ pillisen kunnan veroasteeksi jää 7,5. Myös sote­palveluihin perustuvat kuntien valtionosuudet siirretään maakuntiin. Maakun­ nille siirtyy valtionosuuksia 6 miljardia euroa ja kunnille jää 3 miljardia euroa muiden palvelu­ jen tuotantoon. Uudistuksen jälkeen keskimäärin 12 pro­ senttia kuntien tuloista koostuu valtionosuuk­ sista. Vielä nyt se on 20 prosenttia. Kuntatalouden suuria heilahduksia loiventa­ maan on rakennettu muutoksentasausjärjestel­ mä. Se ei kuitenkaan pysty ottamaan huomioon esimerkiksi kasvukuntien tulevia investointi­ paineita. Kaupungistumiseen liittyvän muuttoliik­ keen aiheuttamaan kasvavaan palvelutarpee­ seen pitää rakentaa päiväkoteja, kouluja ja jär­ jestää muita palveluja. Talouskasvua ja kunnan elinvoimaa turvaavat investoinnit pitäisi lisäksi toteuttaa velkaantumatta liikaa, vaikka vero­ tulot kutistuvat. Väestöään luovuttavien kuntien ongelma on päinvastainen. Palveluja pitää pystyä sopeutta­ maan hallitusti supistuvaan tarpeeseen. KARI LEPPÄNEN / UP KUNTAVAALIT 2017 ? ? Vaaleissa valitaan 8?999 valtuutettua 297 Manner-Suomen kuntaan ja 16 Ahvenanmaan kuntaan KUNTAVAALIPÄIVÄ 9. huhtikuuta klo 9.00–20.00 ENNAKKOÄÄNESTYS Kotimaassa 29.3.–4.4. Ulkomailla 29.3.–1.4. ? ? Ennakkoäänestyspaikkoja 893 ? ? Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla Lue lisää vaaleista oikeusministriön sivuilta: www.vaalit.fi Pysyvätkö päättäjät tehtäviensä tasalla? AHJ1705_1-48.indd 11 21.3.2017 12:33:25
• 5 30.03.2017 12 Luottamus luo yhteistyötä SAK:n kuntavaalitavoitteiden mukaan kuntien on sijoitettava elinvoimaan, työllisyyteen ja yhteistyöhön. Palkansaajan äänen on tultava kuuluviin. ? Kunnat mukaan työllisyystalkoisiin ? ? Alueen vahvuuksia tukeva kaavoittaminen houkuttelee kuntiin yrityksiä. Samalle alueelle on soviteltava työpaikkoja, asuntoja ja palveluja. Kasvukeskuksissa on kaavoitettava riittävästi maata asuntotuotantoon. ? ? Työllistyminen ei saa jumiutua huonosti toimivaan julkiseen liikenteeseen. Työmatkojen on sujuttava kellon ympäri niin kunnassa kuin lähikuntien välillä. ? ? Kuntien on löydettäviä uudenlaisia työmahdollisuuksia: Matkailualan mahdollisuuksista kunnat hyötyvät kehittämällä liikenne yhteyksiä, virkistysalueita ja muita matkailupalveluita, kuten raja-asemia. Kiertotalous on järkevä sijoitus ympäristöön ja taloudellisesti. ? Koulutus lisää nuoren työllistymismahdollisuuksia ? ? Kuntien on tasapainotettava hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkauksia. Oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle ja nuorisotakuu rohkaisevat nuoria suorittamaan tutkinnon. ? ? Peruskoulujen välinen eriarvoistuminen on saatava kuriin. Suurissa kaupungeissa koulujen väliset oppimiserot kasvavat. Pienet kunnat haastaa koulutuksen järjestäminen pieneneville ikäluokille. ? ? Lapsilla ja heidän kanssaan työskentelevillä on oikeus puhtaaseen sisäilmaan. Julkisten rakennusten kunnossapitoa ei saa laiminlyödä, kosteus vauriot ja sisäilmaongelmat on korjattava nopeasti. SAK Nuorten vaalikone Voit etsiä alle 35-vuotiaita, SAK:laisiin ammattiliittoihin kuuluvia ehdokkaita: äänityölle.fi HELENA KURVINEN n ? Hitsaaja ja pääluottamusmies, Multimek Oy, ao. 167 n ? Multian kunnanhallituksen jäsen ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Vasemmistoliitto Kunta voi vaikuttaa työpaikkojen syntymiseen ”Kuntapolitiikka on tärkeää, koska se vaikuttaa kaikkien elämään. Nykyään ihmiset ajattelevat turhan usein vain omaa napaansa, ei ajatella yhteisiä asioita. Multia on pieni kunta, asukkaita on alle 1 700. Haluan vaikuttaa erityisesti koulun ja kirjaston säilymiseen ja terveyspalvelujen pysymiseen vähintään nykyisellä tasolla. Päivähoitopaikkoja pitäisi riittää jatkossakin kaikille. Vuokra-asuntoja pitäisi saada lisää. Meillä on esimerkiksi yrityksissä ulkomaista työvoimaa, joiden olisi hyvä päästä muuttamaan perheineen tänne. Suomalaisille asuntoja toki myös. Kunta voi vaikuttaa työpaikkojen syntymiseen esimerkiksi takaamalla yritysten lainoja. Näin pienellä kunnalla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia rakentaa tehdashalleja. Sote-uudistus voisi olla siinä mielessä ihan hyvä, että erikoissairaanhoito on saattanut laittaa kunnan talouden kuralle. Muutaman asukkaan vakavasta sairaudesta tulee isot laskut. En tiedä, mitä uudistus näin pieneen kuntaan vaikuttaa. Lähteekö meidän terveysasema vai ei? Nyt terveysasemalla on lääkäri kolmena päivänä viikossa. Toteutuuko uudistus edes? Professoritkin sanovat, että valinnanvapaudesta tulee kaaos. Multialla ei ole yksityisiä lääkäriasemia. En usko valinnanvapauden vaikuttavan täällä mitenkään.” KARI MARTIKAINEN n ? Asentaja ja pääluottamusmies, Konepaja Antti Ranta Oy, ao. 59 n ? Joensuun teknisten palvelujen johtokunnan varajäsen, SDP Voi olla kädenvääntöä ennen kuin sote syntyy ”Kuntapolitiikka on tärkeää, koska on tärkeää viedä kuntalaisten asioita eteenpäin ja hoitaa kuntataloutta. Haluan vaikuttaa erityisesti työllisyyteen, koulutukseen, terveyspalveluihin ja lasten päivähoitomahdollisuuksiin. Joensuu tarjoaa opiskelijoille hyvän koulutuksen aina esiopetuksesta korkeakouluun saakka. Elinkeinopolitiikassa pitää vaikuttaa siihen, että kulkuyhteydet ovat hyvät ja yrityksillä on hyvät toimintamahdollisuudet. Sen kautta saadaan työllisyys paranemaan ja uusia työpaikkoja, myös pitkäaikaistyöttömille ja nuorille töitä. Tätä kaikkea pitää kehittää, että emme polje paikallaan. Sote-uudistus on jo hyvässä vauhdissa Joensuussa. Voihan se olla aikamoista kädenvääntöä ennen kuin lopullinen malli syntyy. Parantamista varmaankin löytyy. Säilytetään hyvät asiat ja pyritään parantamaan heikkouksia. On käynyt mielessä se, että miten palvelujen käy, kun yhtiöitetään. Terveyspalvelut toimivat jo nyt, mutta parannuskohteita löytyy. Uudet vaalit ovat edessä, kun maakuntavaltuustoon valitaan edustajat.” AHJ1705_1-48.indd 12 21.3.2017 12:33:26
• 30.03.2017 5 13 KIRSI NYLUND n ? Etuuskäsittelijä, Hangon kaupunki, ao. 117 n ? Hangon kaupungin sivistyslautakunnan ja suomenkielisen jaoston jäsen, SDP Hangon hyvää satamaa markkinoitava ”Kriisikuntana tänne pitää saada teollisia työpaikkoja, jotta nuoret eivät lähtisi muualle työn perässä. Olemme menettäneet ennen kaikkea metallipuolen töitä. Olin itse 18 vuotta Koverharissa töissä, ennen kuin se meni konkurssiin 2012. Kunta osti Koverharin alueen pari vuotta sitten. Siellä on logistiikaltaan hyvä alue ja siihen satamaan on erittäin helppo tulla. Meidän pitää markkinoida Hankoa ja pitää esimerkiksi kaavoituksella tämä kaupunki yrittäjille houkuttelevana. Pelkään, että sote-uudistuksessa Hangon kaltaisille pienille kunnille ei jää mitään päätösvaltaa. Palvelut karkaavat kauas, vaikka lääkäriin ja neuvolaan pääsyn samoin kuin sosiaalipuolen peruspalveluiden pitäisi olla lähellä ihmistä. Hangossa oli pakko kilpailuttaa lääkäripalvelut, kun meidän oli hankala saada lääkäreitä. Ostetun palvelun sopimuksen tekeminen, mittareiden tekeminen ja valvonta siitä, että palvelut toteutuvat, ovat todella monimutkaisia. Se on paljon vaikeampaa kuin kunnan omassa palvelussa. ” MIKA ROSTEDT n ? Koneenhoitaja ja luottamusmies, Boliden Harjavalta Oy, ao. 122 n ? Ulvilan teknisen lautakunnan jäsen, SDP Automaatioteollisuuden firmat ovat Ulvilan vahvuus ”Kuntapolitiikassa tehdään päätöksiä, jotka koskevat arkea, työllisyyttä, varhaiskasvatusta, koulutusta ja lähipalveluita. Ne ovat mielestäni myös Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeät suunnannäyttäjävaalit. Siksi äänestämisellä on iso merkitys. Haluan varmistaa Ulvilan palveluiden säilymisen nykytasolla ja mahdollisuuksien mukaan parantaa niitä. Talouden tasapainottaminen on myös tärkeää. Mahdollisissa muutoksissa pitää huomioida kuntien työntekijät ja heidän hyvinvointinsa. Ulvilan elinkeinopolitiikan pitää olla aktiivista ja luoda mahdollisuudet Automation Cityn kehittymiselle. Tämä on konsepti, jolla Ulvila pyrkii erottautumaan, meillä on automatisaatioalan firmojen keskittymä ja haluamme vahvistaa sitä. Sote-palvelut eivät saa heikentyä. Suunnitelmissa täytyy olla lähtökohtana, että asukkaille ei tule palveluihin kohtuuttomat etäisyydet tai matka-ajat. Julkinen sektori on säilytettävä riittävän vahvana, etteivät sote-palvelut ajaudu monikansallisten yritysten hoidettaviksi, mistä mahdollisesti seuraisi kustannusten hallitsematon nousu. Tärkeää olisi myös varmistaa, että kaikki pysyvät kyydissä eikä kukaan syrjäydy. ” ? Joustava päivähoito perheiden ja lasten etu ? ? SAK:n perhevapaamalli haastaa kunnat joustavoittamaan päivähoitoa työllisyyden parantamiseksi. Ketterä päivähoitojärjestelmä tukee muun muassa osa-aikatyötä eikä jätä pulaan vuorotyötä tekeviä vanhempia. ? ? Säästöpaineista huolimatta päivähoidon hinta on pidettävä kohtuullisena. Valtio säätelee päivähoidon enimmäismaksuja, mutta kunnat voivat halutessaan pienentää niitä. ? ? Päivähoidon lapsiryhmäkoon kasvattaminen tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen eivät tuo kunnille toivottuja säästöjä. Leikkaukset kuormittavat henkilöstöä ja heikentävät varhaiskasvatuksen laatua. ? Työllistymistä vauhdittavat laadukkaat työvoimapalvelut ? ? Kuntien ja tulevien maakuntien on turvattava työvoimapalvelujen laatu myös jatkossa. Työllistymistä edistävät yksilöllinen tuki ja tasokkaat palvelut. Pitkäaikaistyöttömien työvoimapalvelut on tuotettava edelleen yhteistyössä sosiaalija terveyspalveluiden kanssa. ? ? SAK:n aikuiskoulutusuudistuksessa uraohjauspalvelut ovat osa tulevien maakuntien kasvupalveluja. Uraohjausta ja tietoa tulevista työvoimatarpeista saavat työttömien työnhakijoiden lisäksi alanvaihtoa suunnittelevat. Kuntien on sijoitettava maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymiseen. Kasvavasta nuorisotyöttömyydestä on otettava vastuu kunnissa. ? Laatu ei saa jäädä kilpailussa jalkoihin ? ? Pelkkä hinta ei saa määrätä kilpailutuksen tulosta. Tuottajaa valittaessa on huomioitava palvelun laatu ja sosiaaliset, työoikeudelliset sekä ympäristölliset velvoitteet. ? ? Uudistettu hankintalaki velvoittaa kunnat, kuntayhtiöt ja maakunnat kilpailuttamaan hankintansa avoimesti. Palvelusopimusten on oltava läpinäkyviä. ? ? Ennen päätöksentekoa kuntapäättäjien on saatava viranomaisilta hankinta-asiakirjat sekä muutoin riittävästi tietoa kilpailutuksesta. Kilpailuttaminen ei saa heikentää kunnallisdemokratiaa. Ahjo kysyi metalliliittolaisilta kunnanvaltuutetuilta eri puolilta maata näkemyksiä kuntapolitiikan merkityksestä ja suunnitellun sote­uudistuksen vaikutuksista. AHJ1705_1-48.indd 13 21.3.2017 12:33:28
• 5 30.03.2017 14 Ruotsin ja Tanskan sote­uudistuksissa palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman lähellä kuntalaista. ”Suomen sote-uudistuksessa väärät lähtökohdat” VAATIVAT PALVELUT MAAKUNTIIN Kaupunkiseuduilla ei Vuorennon mukaan ole missään päin maailmaa lähdetty hajottamaan sosiaalitoimen tai vaikkapa neuvolapalvelui­ den päätöksentekoa tai toimivaltaa ympäri maakuntia. – Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa tai Kotkassa on aivan riittävät hartiat ja osaaminen hoitaa nämä palvelut itse. Meillä ratkaisuksi esitetty totaalinen sote­integraatio poikkeaa voimakkaasti esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan sote­esityksistä, Vuorento kertoo. – Suomessa näyttää siltä, että tärkeämpää on integroida sote­palvelut kuin että ne olisivat mahdollisimman lähellä asukkaita, johtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta ihmettelee. Hänen mukaansa muissa Pohjoismaissa keskeistä on asukkaan itsehallinto ja subsidiari­ teettiperiaate eli se, että julkisen vallan päätök­ set tehdään mahdollisimman lähellä ihmistä. – Suomessa maakuntamalli oikein toteu­ tettuna voi olla paikallaan harvaan asutuilla alueilla, kuten Kainuussa tai Etelä­ ja Pohjois­ Karjalassa. Siellä voi olla taloudellisesti jär­ kevää hoitaa lähes kaikki sote­asiat yhdessä. Eksote* ja Siun Sote* toimivat hyvin, miksi ne nyt pitää purkaa? TONI KERÄNEN n ? Pääluottamusmies, Outokumpu Stainless Oy, ao. 81 n ? Tornion teknisten palvelujen lautakunnan jäsen, Vasemmistoliitto (sit.) Kuntaa on kehitettävä tasavertaisesti ”Kunnissa tehdään melkein kaikki päätökset, jotka koskevat kuntalaisten hyvinvointia, elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia. Jatkossa koulutusasiat ja varhaiskasvatus ovat erittäin tärkeitä. Myös infrastruktuuri, kaavoitus, tekninen palvelu… Päätettävää riittää, vaikka sote maakunnille menisikin. Kuntapolitiikassa käsitellään jatkossakin kokonaisvaltaisesti ihmisten ja elinympäristön hyvinvointia. Kuntaa pitää kehittää tasavertaisesti. Tornio on laaja kunta, ja se vaikuttaa oikeastaan kaikkeen. Syrjäkyliltä on pitkä matka, jos palvelut ovat vain keskustassa, ja infraankin se tuo haasteita. Kunnan on oltava elinkeinoille houkuttava alue. Täytyy auttaa ja tukea sitä, että tänne saadaan työpaikkoja ja niiden kautta hyvinvointia. Luoda mahdollisuuksia, tonttitarjontaa ja tukipalveluita, varsinkin uusille yrittäjille. Sote-uudistuksessa en tykkää yksityistämisvimmasta ja yhti öittämispakosta. Ihmisten terveydestä tehdään bisnestä. Keskus tassa palvelut saattaisivat yksityistämisen kautta jopa parantua ja jonot lyhentyä. Vähän syrjemmässä ei todennäköisesti ole koko palvelua, saati valinnanvapautta. Jos terveyspalveluista tulee tulosvastuullisia yksiköitä, yhtiöt keskittyvät sinne, missä on enemmän käyttäjiä. Ruotsissa tämä keksittiin aikaisemmin. Siellä ei ole saatu säästöjä, päinvastoin. Mielestäni julkisen sektorin pitäisi sekä järjestää että tuottaa sote-palvelut.” CHARLOTTE NUMMENRANTA n ? Metallityöntekijä ja varapääluottamusmies, Nordic Traction Oy, ao. 2 n ? Jokioisten kunnanvaltuuston ja henkilöstö lautakunnan varapuheenjohtaja, Vasemmistoliitto Sote vie palvelut kauemmaksi ja kalliimmaksi ”Tällä hetkellä meillä palvelut hoitaa Forssan seudun kuntayhtymä. Palvelut on saatu toimiviksi. Mutta sote-uudistuksen takia yhtymä on todennäköisesti purettava, ja tällä seudulla ajetaan nyt kovasti yksityistämistä. Me olemme sitä vastaan, sillä seuraukset ovat ne perinteiset mitä yksityistämisen jälkeen tulee: palvelut karkaavat kauemmaksi ja hinta nousee. Sote voi vielä kaatua, vaikka siihen on laitettu aivan älyttömästi rahaa konsulteille, kun sekä yksityisellä että julkisella puolella on tehty riskianalyysejä ynnä muuta lyhyellä aikataululla. Minä ajan kuntapolitiikassa sitä, että varhaiskasvatus pidetään kunnossa. Meidän ryhmämme teki valtuustoaloitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden jatkamisesta, mutta se ei mennyt läpi. Samaten koulujen ryhmäkoon pitäminen pienenä jäi muiden asioiden jalkoihin. Ryhmäkoot ovat tärkeitä myös päivähoidossa. Kun menen päiväkotiin hakemaan lapsia suoraan tehtaasta, siinä huomaan, kuinka järkyttävän kova meteli päiväkodissa on. On hyvä, että on eri ikäisiä kuntavaaliehdokkaita, meitä kaikkia tarvitaan. Mutta en usko esimerkiksi 80-vuotiaan ymmärtävän millaista nykypäivän päivähoito on tai sitä, millaisia tarpeita eri alojen työntekijöillä palvelulle on. Pidän tärkeänä, että päättäjiksi nousee niitä henkilöitä, joita päätökset koskevat. Työtätekevälle väestölle on tärkeätä, että perusasiat kuten lastenhoito, koulutus ja tiet pidetään kunnossa.” AHJ1705_1-48.indd 14 21.3.2017 12:33:29
• 30.03.2017 5 15 – Tämä todennäköisin malli on ihan muuta kuin se, millä eräät poliitikot ovat tätä markkinoineet. Markkinointilause on ollut, että ”nyt köyhäkin pääsee yksityislääkärille”. Jos tämä kuitenkin toteutettaisiin mallilla, että kaikki pääsisivät vapaasti yksityisille erikoislääkäreille, tarvittaisiin miljardi lisäeuroa, Lindén sanoo. Koska tätä miljardia ei ole tulossa, sote-lain mukaisista palveluista tulee yksityisille terveysfirmoille sisäänheittotuote. – Firmalla, joka tarjoaa molempia, sisäänheittotuotteita ja lisäpalveluita, on hallussaan menestyskonsepti. Lindénin mielestä nyt jos yksityinen sektori päästetään kilpailemaan ja hyötymään julkisen sektorin potilaista, tasapuolisuuden nimissä yhtälön pitäisi olla mahdollinen myös toisin päin. Eli terveyskeskusten pitäisi voida myydä itsensä maksaville asiakkaille myös niitä erikoislääkärin palveluita, joita sote-laki ei muutoin kattaisi. – Olen yrittänyt soittaa meillä jo hälytyskelloja, jotta tämä muutos saadaan nopeasti käynnistymään, Lindén summaa. ALEKSI VIENONEN ? ? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén varoittaa, että jos julkisten terveyskeskusten toimintamalli ei muutu, ne häviävät sote-uudistuksen myötä taistelun ulkomaisia pääomasijoittajia vastaan. Tällöin terveydenhuoltoon varatut veroeurot valuvat vääjäämättä pääomasijoittajien omistamien yksityislääkäriasemien kassaan. – Nykyiset terveyskeskukset on muutettava yksityislääkäriasemien tyyppisiksi, haluttiin tai ei. Terveyskeskukset pitää muuttaa eräänlaisiksi vastaanottotehtaiksi, Lindén muotoilee. Terveyskeskukset ovat Lindénin mielestä sinänsä oikeaoppisesti keskittyneet terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn ja harvojen suurasiakkaiden hoitoon. Se on kuitenkin tapahtunut lääkäriin pääsemisen kustannuksella. Liian vähän resursseja on käytetty vastaanottotoimintaan. Lääkäriin pääsemisen parantaminen julkisessa terveydenhuollossa on Lindénin mielestä lopulta yksinkertaista. – Esimerkiksi 1990-luvulla johtamassani Porin terveyskeskuksessa pääsimme tilanteeseen, jossa jokainen pääsi omalle terveyskeskuslääkärille samana päivänä. Se edellytti, että meillä oli lääkäreitä riittävästi. Se vaati, että toiminnan pääpaino asetettiin vastaanottotoiminnalle. Lindén korostaa sote-uudistuksen maailmassa pärjäämisen edellyttävän sitä, että julkisen puolen erikoislääkärin vastaanottoja siirretään terveyskeskustasolle. Tällä hetkellä julkisen sektorin erikoislääkärit toimivat pääsääntöisesti sairaaloissa. Lindénin mukaan sote-uudistus johtaa todennäköisesti siihen, että yksityiset lääkäriasemat voivat tarjota kansalaiselle yhteiskunnan maksamana vain suppeaa palvelua: esimerkiksi muutaman lääkärikäynnin vuodessa. Kaikki tämän yli menevät hoidontarpeet potilas joutuisi maksamaan omasta pussistaan. Pääomasijoittajat kuppaavat suomalaisten terveysrahat? Muissa Pohjoismaissa lähdetään siitä, että asumiseen, kulttuuriin, liikuntaan tai vanhus­ tenhuoltoon liittyvien asioiden päätöksenteon tulee olla lähellä asukasta. – Ne asiat, joita ihminen tarvitsee harvoin elämänsä aikana, sairaalassa käynti tai esi­ merkiksi vaativa lastensuojelu, tulee keskittää suuremmille alueille, jotta osaaminen voidaan varmistaa. HUS TOIMII HYVIN Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaan­ hoitopiiri HUS toimii Vuorennon mukaan hyvin. Viime vuonna HUS:n menot kasvoivat 0,4 prosenttia kun kuntien menot nousivat 1,3 prosenttia. – 16 vuotta toiminut HUS on saanut toimin­ tansa kuntoon järkevällä työnjaolla niin, että osaamista on alueella keskitetty ja esimerkiksi lonkkaleikkaukset tehdään Peijaksen sairaa­ lassa. Siihen kokonaisuuteen on turha tuoda ratkaistavaksi selviä lähipalveluita kuten van­ husten kotipalvelua, päihdehuoltoa tai perhete­ rapiaa. Väitän, että se ei toimi, Vuorento sanoo. – Pähkinänkuoressa voi sanoa, että pohjois­ maisessa mallissa lähipalvelut saadaan läheltä ja erityispalveluita keskitetään. Tanskassa lähi­ palvelut hoidetaan kunnissa ja sairaalatoimin­ taa kehitetään tavoitteena 20 supersairaalaa. – Kunnille luodaan kannustimia esimerkiksi vanhustenpalveluissa toimia niin, että lähipal­ velut toimivat tehokkaasti ja portinvartijana erikoissairaanhoitoon ilman, että ne ovat sa­ massa organisaatiossa. MAAKUNNAT VOIVAT PÄÄTTÄÄ VALINNANVAPAUDESTA Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus ja laaja itsehallinto. Tukholman läänin maakunnassa kansalaisilla on palveluissa valinnanvapaus, muualla voi olla toisin. Vuorennon mukaan sama koskee esimerkiksi kuntien vastuulla olevia vanhusten kotipalve­ luita. – Tukholman kaupungissa on laaja valinnan vapaus, mutta viereisessä Botkyrkan kunnas­ sa ikäihmisen kotipalvelun hoitaa kokonaan kunta, joka osoittaa kotipalvelun. Ikäihmiset ovat tyytyväisiä, Vuorento kertoo tuoreesta käynnistään paikan päällä. Hänen mukaansa maakunnat ja kunnat voi­ vat itse päättää, minkälainen valinnanvapaus kuntalaisille tulee vai tuleeko lainkaan. MIKA PELTONEN / UP ”Terveydenhuoltoon varatut veroeurot uhkaavat valua pääomasijoittajien omistamien yksityislääkäriasemien kassaan.” * Eksote Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri eli kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa. Eksoten kaikki toimipisteet ovat kaikkien eteläkarjalaisten käytössä riippumatta kotikunnasta. Siun sote Pohjois-Karjalan kuntien ja Etelä-Savon Heinäveden pilottihanke sosiaalija trevyspalveluiden järjestämiseksi. Siun soten ylin päätösvalta on yhtymävaltuustolla. Siun soten omistavat kunnat. AHJ1705_1-48.indd 15 21.3.2017 12:33:30
• AHJ1705_1-48.indd 16 21.3.2017 12:33:31
• AHJ1705_1-48.indd 17 21.3.2017 12:33:31
• 5 30.03.2017 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A JY R K I LU U K K O N E N 18 ”YHTEISTYÖLLÄ KOKONAISUUS HALTUUN” Ergonomiaa ei tietenkään pidä sitäkään unoh­ taa. Honkanen on juuri esittänyt, että erääseen hankalasti käytettävään nosturiin ostetaan kau­ kosäädin. Se olisi pidemmän päälle työnantajal­ lekin halvempaa. – Minä olen kysynyt, kumpi maksaa enem­ män: rikkoutunut selkä vai uusi kapula? Mutta työhyvinvoinnin kokonaisuus on selkeästi se Honkasen juttu. Murikan juuri käydyltä kolmen päivän kurssilta Hyvinvointi työyhteisössä on tullut mukaan aimo repullinen ideoita ja intoa. – Työhyvinvointi on todella iso kokonaisuus. Esimiehillä ja työnjoh­ tajilla, koko organisaati­ olla, on iso vastuu siitä, että me kaikki viihdym­ me täällä ja että kaikki pysyvät kunnossa. Kurssilla kuultu esi­ telmä Työkaari kantaa ­hankkeesta innostaa erityisesti. Siinä paino tetaan työnantajan ja työntekijöiden tasavertaista vuoropuhelua ja yhteistyötä hyvinvoinnin kohottamiseksi. – Joku toimitusjohtaja on niin kaukana tääl­ tä niin sanotusta lattiatasosta. Johdon ja työn­ tekijöiden väliä pitää pienentää. Honkasesta tuo Työkaari kantaa ­hanke tuntuu juuri soveliaalta mallilta Sandvikillekin yhteistyön petraamiseen. Sandvik on jo mainit­ tu hankkeen sivustoilla, mutta Honkanen ei ole ainakaan vielä kuullut mitään hankkeen käy­ tännön toteuttamisesta. Tuottavuuden kohottamiseen ei Honkasen mielestä työajan pidennys ole paras ratkaisu. – Onhan siihen jo tottunut, että työpäivään on tullut kuusi minuuttia lisää. Kertyvää yhtä tuntia kahdessa viikossa en näe kuitenkaan hir­ veänä tuottavuusloikkana, Honkanen kuvailee kiky­sopimuksen sovellusta Sandvikilla, ja ää­ nessä on silloin melkoisen iso annos naurua. Sen ymmärtäminen, että jokaisen henkinen hyvinvointi ja jokaisen kuuntelu, vuoropuhelu, yhteistyö, se iso kokonaisuus, siinä piilee Hon­ kasesta valtava etu myös työnantajalle. – Johto ei ymmärrä työhyvinvoinnin merki­ tystä. Se vaikuttaisi paljonkin tuottavuuteen! a TO I M I JA ”Ei kannata kysyä, jos vastauksiin ei reagoida.” TYÖSUOJELUASIAMIES MARIANNE HONKANEN TYÖPAIKKA Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere AMMATTIOSASTO Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195 LUOTTAMUSMIESURA Logistiikkaosaston työsuojeluasiamies 2016–, ammattiosaston naisjaoston puheenjohtaja 2016– TYÖKAARI KANTAA tyokaari.fi Työhyvinvoinnin tärkeyttä ei tajuta Työsuojeluasiamies Marianne Honkanen ei usko, että yritysten johto tajuaa työhyvinvoinnin valtaisaa merkitystä. Siihen satsaaminen siivittäisi tuottavuuden parempaan nousuun kuin kiire ja työajan pidennys. Sandvikin Tampereen tehdas valmistaa poraus­ laitteita sekä maanalaisiin että maanpäällisiin töihin. Marianne Honkanen kuvaa, että tehtaan varastolla on nyt töitä niin valtaisasti, että ”koko ajan juostaan kieli vyön alla”. Stressin puolelle läikkyvästä kiireestä huolimatta huumorintaju ei ole mennyt. – Materiaalinohjaaja taitaa lukea minun työsopimuksessani. Se kuulostaa hienommalta kuin varastotyöntekijä. Kiire ja siitä syntyvä stressi eivät ole kuiten­ kaan mitään leikin asioita. Honkanen toteaa esimerkkinä, että logistiikassa on työpiste, joka on suunniteltu neljälle hengelle. – Nyt siellä on kaksi vuorossa ja yksi päi­ vässä, eli siinä on aivan auttamattomasti liian vähän väkeä. Honkanen sanoo tyytyväisenä, että nyt tuo­ hon työpisteeseen on palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Mutta häneltä itseltään puuttuu edelleen vuoropari. – En ole itse voinut kauhean hyvin viime ai­ koina. Olen sanonut työnantajalle, että voisin kyllä tehdä vuoroa. Mutta kun ei minulla ole vuoroparia. Honkanen kuvailee kiireen ja liiallisen työ­ taakan oireita humoristiseen tapaansa. – Vaikka minä kuinka kerään ja kerään unis­ sani niitä tavaroita hyllyistä, ei tavara vähene siellä työpaikalla… Uni katkeilee sinäkin päivänä, kun on käynyt salilla. – Jatkuva stressi alkaa vaikuttaa juuri uneen ja sitä kautta fyysiseen jaksamiseen, motivaa­ tioonkin. – Minä haluan aina tehdä kaiken kunnolla. Mutta nyt olen tehnyt itse itseni kanssa sopi­ muksen, että en kerrytä joustoja. Työpäivän tekeminen saa riittää. Työntekijöiden uupuminen ei voi palvella työnantajankaan etua, Honkanen toteaa. Hän jatkaa, että hyvä työsuojelu ja hyvä työpaikka tarkoittavat myös jokaisen työntekijän henkistä hyvinvointia. – Kohtuullinen palkkakin on tärkeä, mutta ei raha kaikkea merkitse. Kyllä meillä pitää olla työpaikka, jossa viihdytään ja josta lähtee illalla yhtä iloisena kotiin kuin mitä aamulla tuli. Riittävän työntekijämäärän ohella Honka­ nen nostaa ykkösasiaksi työntekijöiden kuun­ telemisen. ”TYÖNTEKIJÄT MUKAAN SUUNNITTELUUN” Työsuojeluasiamies Honkanen ihmettelee esi­ merkiksi tapaa sivuuttaa työntekijät varaston ”layoutin” eli järjestyksen muutostöissä. – Jos solu muuttaa suunnitelluista, hyvistä tiloista puolet pienempään, mitä sillä oikein haetaan? Eikö layoutin muutoksilla pyritä no­ peampiin läpimenoaikoihin ja parempaan te­ hokkuuteen? Honkanen huomauttaa, että ei ole taidet­ tu kaikilta osapuolilta ainakaan hänen omalla osastollaan kysyä mielipidettä. Hän naurahtaa, että ”voisihan siinä olla järkeä” kysyä varaston työntekijöiltä, mihin varaston hyllyt laitetaan. – Tai kyllä kysytään. Kehutaankin, että juu hyvä idea. Mutta sitten sanotaan, että kyllä me nyt kuitenkin tehdään näin. Tunnetusti turhauttavinta on työntekijöille juuri se, että ensin kysytään ja sitten vastaukset unohdetaan. ”Toisinperin” toimiminen poikisi kuitenkin hyvää kaikille. – Ahaa, tähänhän reagoitiin! Tämä innostaisi työntekijöitä tekemään aina uusia ja uusia eh­ dotuksia, Honkanen muistuttaa. Logistiikkaosasto on juuri saamassa palave­ rin, jossa ruoditaan viime syksynä tehdyn työ­ hyvinvointikyselyn tuloksia. Honkanen joutui kuitenkin peräämään noita tuloksia. Työntekijöiden hyvässä voinnissa on kysy­ mys myös luottamuksesta. Honkanen toteaa, että eihän hän ”piruuttaan” käy pyytämässä jo­ tain asiaa työnjohtajalta. Jos hän pyytää päivä­ määrän siirtämistä keräilyyn, kyse voi olla vaik­ ka osapuutteesta. Ei kannata aloittaa keräilyä, jos puutteita jää heti alkuun. – Jos minä käyn pyytämässä apua työnjohta­ jalta, siihen on syy, Honkanen painottaa. AHJ1705_1-48.indd 18 21.3.2017 12:33:31
• 19 ”Ei kannata kysyä, jos vastauksiin ei reagoida.” AHJ1705_1-48.indd 19 21.3.2017 12:33:32
• T E K S T I LE E N A SE R E TI N K U V A K A LE V I K E SK IK O R H O N E N G R A F IIK K A TA IN A IL O M Ä K IV IR TA 20 T E O L L I S U U S L I I T TO Fuusio vaatii aikansa Liittojen yhdistyessä vie vuosia aikaa ennen kuin toimintakulttuurit ovat hitsautuneet yhteen. Kasvava järjestövoima edunvalvontaan vaikuttaa kuitenkin nopeasti fuusion jälkeen, arvelevat SAK:laisten ammattiliittojen yhdentymisiä kokeneet asiantuntijat. S AK:n liittojen viime vuosi­ kymmenet ovat yhdistymisen historiaa. Liitot ovat hakeneet suuruuden ekonomiaa ja voi­ maa fuusioilla tai perustamalla kokonaan uusia ammattiliitto­ ja. Työelämän ja työmarkkina­ politiikan muutos ovat tärkeimpiä vaikutteita kohti suurempia liittokokonaisuuksia. Teollisuusliitto jatkaa kehitystä. Suunnit­ teilla on, että Metalliliitto, TEAM ja Puuliitto yhdistyvät noin 230 000 jäsenen suurliitoksi. Yhdistymisen malli on fuusio. Metalliliitto muuttaa nimensä ja sääntönsä, ja lakkautetta­ vien TEAMin ja Puuliiton ammatti osastot liit­ tyvät suurliittoon. Fuusiomallia on käytetty aiemminkin, sa­ moin vaihtoehtoa, että kaikki yhteen liittyvät liitot on lakkautettu ja perustettu kokonaan uusi liitto. TEOLLISUUDEN LIITOILLA FUUSIOHISTORIAA Teollisuuden suurliiton perustajilla on taustal­ la fuusiokokemuksia. Vuonna 1993 Puutyövä­ en liitto ja Maaseututyöväen liitto yhdistyivät Puu­ ja erityisalojen liitoksi. Nykyään liitto on vi­ rallisesti Puuliitto, mikä osoittaa Olli Peltolan mukaan sitä, että jäsenistö on täysin hitsau­ tunut yhdeksi liitoksi. Peltola on eläkkeellä Puuliiton talouspäällikön tehtävästä. Puuliitossa päädyttiin fuu­ siomalliin teknisistä syistä. Puuliitto oli Maaseututyö­ väen liittoa tuplasti isompi, joten pienempi liitto oli jär­ kevää sulauttaa isompaan. – Alkuunsa oli haasteita saada järjestö rakenne yhdenmukaiseksi. Puu­ liitolla oli isoja tehdaskohtaisia ammattiosas­ toja, Maaseutu työväen liitolla pieniä metsuri­ osastoja ja kokoomaosastoja ympäri maata. Nyttemmin osastojen määrä on vähentynyt, Peltola kertoo. – Alkuunsa Maaliiton väki tuli hieman pelok­ kaana yhteiseen toimistoon, mutta pian osoit­ tautui, että vahvat toimijat ottivat paikkansa, olipa tausta kummassa liitossa hyvänsä. Ajan myötä tilanne tasaantui. Edunvalvonnassa uusi liitto eteni huomat­ tavan hyvin. Jossain vaiheessa saattoi syntyä tilanteita, että pieni ala pärjäsi palkkakilpai­ lussa isompaa paremmin. Metsuri saattoi saa­ da kymmenen prosentin korotukset, puuseppä kahden. – Ei siitä syntynyt isoja haavoja. Aikaa myö­ ten oli katsottava liiton kokonaisetua, esimer­ kiksi liitytäänkö tupoihin vai ei, Peltola sanoo, mutta muistuttaa, että fuusion onnistuminen oli pitkä prosessi, ennen kuin tuloksia alkoi näkyä. TEAM VALITSI JUURENSA TEAM Teollisuusalojen ammattiliitolla on Puuliittoakin värikkäämpi fuusiotausta. Ensin oli Kemian Työntekijäin Liitto, johon yhdistyi vuonna 1993 Kumi­ ja Nahkatyöväenliitto ja sitä seurasivat vuonna 1994 Lasi­ ja Posliinityön­ tekijäin Liitto ja vuonna 2004 Tekstiili­ ja vaate tustyöväen liitto. Seuraava askel eli TEAMin perustaminen tapahtui vuonna 2010, kun Kemianliitto päätti fuusioitua Viestintäalan ammattiliiton kanssa. Kemianliitto lakkautettiin ja uusi liitto perus­ tettiin Viestintäalan ammattiliiton perustalle. – Fuusiomalli oli yksinkertaisempi kuin uu­ den liiton perustaminen. Vältyttiin veroseu­ raamuksilta. Ja Viestintäalan ammattiliitto valikoitui pe­ rustajaliitoksi siksi, että se on maamme vanhin ammattiliit­ to. Historian sidettä ei haluttu katkaista, sanoo järjestöpääl­ likkö Merja Rinne TEAMista. Hänen mielestään järjestöjen yhdistäminen on aina monimutkaista, vaikka kaikilla liitoil­ la on sama perustehtävä. Toimintakulttuurit kuitenkin poikkeavat toisistaan, ja fuusiossa ne täytyy hitsata yhteen. – Kemianliiton kaikkien 380 ammatti­ osaston piti hyväksyä mallisäännöt ja hakea uuden liiton jäsenyyttä. Viesti piti saada te­ hokkaasti kentälle, jotta kaikki jäsenet saavat uuden liiton turvan, Rinne sanoo. Puuliitto 1993 Maaseututyöväen liitto ? Puutyöväen liitto = Puuja erityisalojen liitto = PUULIITTO (nimi viralliseksi 2014) Palvelualojen ammattiliitto PAM 1987 Liiketyöntekijöiden liitto + Suomen Liikeväen liitto (TVK:lainen) = Liikealan ammattiliitto 2000 Hotellija ravintolahenkilökunnan liitto HRHL , Kiinteistötyöntekijöiden liitto , Teknisten ja erityisalojen liitto Tekeri ? Liikealan ammattiliitto = PAM Metallityöväen Liitto 2003 Autoja Konealan Unioni AKU ? Metallityöväen Liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 2005 Kunta-alan ammattiliitto KTV + Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL + Valtion yhteisjärjestö VTY = JHL * TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1993 Kumija Nahkatyöväen liitto KNL ? Kemian Työntekijäin Liitto KTL = Kemianliitto 1994 Lasija Posliinityöntekijäin liitto LPL ? Kemianliitto 2004 Tekstiilija vaatetustyöväen liitto Teva ? Kemianliitto 2010 Kemianliitto ? ? Viestintäalan ammattiliitto = TEAM Yhdistymisten historiaa * JHL:n yhteistyöjärjestöt: Rajaturvallisuusunioni, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain Liitto VVL (2006), Aliupseeriliitto (2008) sekä Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL (2012). + ? LIITOT YHDISTYVÄT ? ? LIITTO SULAUTUU TOISEEN AHJ1705_1-48.indd 20 21.3.2017 12:33:34
• – Suurin asia monen am­ mattialan liiton syntymisessä oli, että kukin ammattiryhmä sai säilyttää identiteettinsä, sanoo eläkkeellä oleva jär­ jes tö linjan johtaja Kaarlo Julkunen. – Alussa jouduttiin painottamaan paljon yhtenäisyyden merkitystä ja ammatti­iden­ titeetti saattoi siinä vähän kärsiäkin. Vuosi­ en saatossa ammattiryhmäpohjaisuus palasi voimakkaasti, mikä on pelkästään hyvä asia. Ammatti­iden titeetti ei ole pois yhteisestä voi­ masta, Julkunen sanoo. Hän pitää hyvänä, että teollisuuteen on nyt syntymässä suurliitto. – SAK jakaantuu selkeästi neljään lohkoon eli teollisuuteen, logistiikkaan, yksityiseen ja julkiseen palvelusektoriin. Se vastaa tätä päi­ vää. Mitä enemmän mennään liittokohtaisiin ja paikalliseen sopimiseen, sitä tärkeämpiä ovat vahvat ammattiliitot. Tämä pakottaa ay­ liikkeen palaamaan juurilleen eli vahvistamaan työpaikkatason toimintaa. 21 · TO I M I N TA K U LT T U U R I · Hän on teroittanut teollisuusliittoa perustet­ taessa, että vaikka fuusiohanketta kuinka huo­ lellisesti valmistellaan, aina tulee vastaan asi­ oita, joita ei ole osattu ottaa ennalta huomioon. – Ensimmäinen vuosi menee totutellessa ja toimintaa hioessa haluttuun suuntaan. TEAMin fuusiossa Rinne sanoo havainneen­ sa, että järjestöllisen voiman kasvu tuntui heti alkuunsa kouriintuntuvalta, vaikka järjestö­ kulttuurien hiomiseen meni oma aikansa. PAMILLA KAHDENLAISIA KOKEMUKSIA Palvelualojen ammattiliitto PAMilla on histo­ riassaan kahdenlaisia yhdistymiskokemuksia. Vuonna 1987 SAK:lainen Liiketyöntekijöiden liitto ja TVK:lainen Suomen Liikeväen Liitto lakkautettiin ja perustettiin kokonaan uusi Liikealan ammattiliitto. Vuonna 2000 Liikealan ammattiliittoon liit­ tyivät Hotelli­ ja Ravintolatyöntekijöiden liitto, Kiinteistötyöntekijöiden liitto ja Teknisten ja erikoisalojen liitto Tekeri. Syntyi Palvelualojen ammattiliitto PAM, joka on nyt 230 000 jäse­ nellään SAK:n suurin. Puuja erityisalojen liitto syntyi 23.5.1993 Puutyöväen liiton ja Maaseututyöväen Liiton yhdistettyä voimansa. Helsingissä Paasi tornissa pidetty liittokokous arvioi liittojen yhdistämisen olevan historiallisesti merkittävä saavutus teol lisuustyöväen ammattiyhdistystoiminnan yhtenäistämisen tiellä. Kokoukseen osallistui 302 edustajaa, joista 196 tuli puuja 106 maatyöväen puolelta. Ensi töikseen liittokokous vaati Esko Ahon porvarihallituksen eroa. ”Työllisyys ei parane sosiaaliturvaa heikentämällä, vaan selkeällä talouspolitiikan suunnanmuutoksella,” kokous totesi kannanotossaan. JUTTUSARJA KÄSITTELEE SUUNNITELLUN UUDEN TEOLLISUUSLIITON TOIMINTAA JA PALVELUJA ERI NÄKÖKULMISTA. JHL LÄHTI PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ Julkissektorilla liittojen yhdistäminen toteutet­ tiin niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli KTV, VAL ja VTY lakkautettiin ja perustettiin vuonna 2005 Julkisten ja hyvinvointi­ alojen liitto JHL. – Halusimme tehdä näin, ettei jää mitään pohjarasit­ teita kuntien ja valtion edun­ valvonnan välille, järjestö­ yksikön vastaava Tero Strand sanoo. JHL:ssäkin tuotti alkuvaiheessa paljon töitä erilaisten järjestö­ ja sopimuskulttuu rien yh­ teen nivominen. – Haimme uusia toimintatapoja ja yritim­ me ottaa mukaan hyviä puolia KTV:n ja VAL:in toiminnasta. Sitä työtä tehdään käytännössä vieläkin, Strand sanoo. JHL:n sopimuskenttä on selkeä, joten edun­ valvonnallisesti päästiin helpommin. Kuntien, valtion ja yksityisten alojen sopimusrajat ovat kiistattomat. Strandin mukaan jäsenet ovat ottaneet JHL:n hyvin omakseen. Alkuun saattoi esiin­ tyä epäilyksiä, että pienempi valtiosektori jää ison kuntapuolen jalkoihin, mutta puheet lakkasivat aikaa myöten. Järjestön sisäisessä demokratiassa on pidetty huoli, että valtio­ sektori saa sille kuuluvat edustuksensa. Kaiken kaikkiaan JHL:n perustaminen oli kaikin puolin hyvä asia. – Julkisen sektorin rooli yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa ja myös SAK:n sisällä voimis­ tui, Strand sanoo. JHL on 220 000 jäsenellään SAK:n toiseksi suurin liitto. a Puuliitto 1993 Maaseututyöväen liitto ? Puutyöväen liitto = Puuja erityisalojen liitto = PUULIITTO (nimi viralliseksi 2014) Palvelualojen ammattiliitto PAM 1987 Liiketyöntekijöiden liitto + Suomen Liikeväen liitto (TVK:lainen) = Liikealan ammattiliitto 2000 Hotellija ravintolahenkilökunnan liitto HRHL , Kiinteistötyöntekijöiden liitto , Teknisten ja erityisalojen liitto Tekeri ? Liikealan ammattiliitto = PAM Metallityöväen Liitto 2003 Autoja Konealan Unioni AKU ? Metallityöväen Liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 2005 Kunta-alan ammattiliitto KTV + Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL + Valtion yhteisjärjestö VTY = JHL * TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1993 Kumija Nahkatyöväen liitto KNL ? Kemian Työntekijäin Liitto KTL = Kemianliitto 1994 Lasija Posliinityöntekijäin liitto LPL ? Kemianliitto 2004 Tekstiilija vaatetustyöväen liitto Teva ? Kemianliitto 2010 Kemianliitto ? ? Viestintäalan ammattiliitto = TEAM 30.03.2017 5 AHJ1705_1-48.indd 21 21.3.2017 12:33:40
• 5 30.03.2017 22 T E K S T I T U O M O L IL JA / IN T IIM -L E H T I / T E A M -L IIT TO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke ? Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen ? Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu ? Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous ? 2018 alku: yhteinen liitto ja työttömyyskassa ? Noin 230?000 jäsentä ? Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ? 11 työryhmää ? Esitys uudeksi liitoksi 17.2.2017 L I I T TO F U U S I O ? ? Liiton ilme ja imagostrategia ? ? Lehden, kotisivujen, sosiaalisen median ja muun viestinnän suunnittelu ? ? Viestinnän keskeiset kohderyhmät ja viestintästrategian päälinjat, viestinnän periaatteet, tavoitteet ja pääviestit ? ? Sisäisen ja ulkoisen viestinnän peruslinjausten ja välineiden määrittely ? ? Valtakunnalliset, alueelliset ja toimialakohtaiset tarpeet ? ? Tehtäväalueen toiminnan organisointi JÄSENET PUU Petteri Raito (pj) METALLI Kirsi Törmänen-Petman (vpj), Asko-Matti Koskelainen TEAM Tuomo Lilja, Jonne Kivinen, Sirpa Taskinen SIHTEERI Nina Virtanen HAASTATELTAVANA Petteri Raito Puuliiton viestintäpäällikkö TAUSTA Valtiotieteen tohtori, pääaineena sosiologia. Aiemmin toimittajana 10 vuotta Uutispäivä Demarissa. TOIMITSIJAURA Puuliiton Särmä-lehden toimitussihteeri 1998– 2003, päätoimittaja 2003–2013, liiton viestintäpäällikkö 2013– HARRASTUKSET Liikunta, varsinkin kuntosali. Kitaransoitto, jossa idoleina Rory Gallagher ja Tony MacAlpine. PERHE Vaimo ja kaksi aikuista poikaa. VIESTINTÄTYÖRYHMÄ ”Tunne mukaan viestintään” Miten työryhmän työ on sujunut? Alusta lähtien olemme olleet hyvähenkinen porukka, ammattilaisporukka. Meillä kaikilla on halu ja valmius kehittää nykyisiä viestintä­ käytäntöjä. Olemme siirtämässä painopistettä sähköisten välineiden suuntaan, kuitenkin säilyttäen vahvan jäsenlehden perinteen. Millä perustelet painopisteen siirtämistä sähköiselle puolelle? Ay­liike oli alun perin puhuva liike, jossa oli vahvasti tunnetta mukana. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että korostetaan järkeä ja asiantuntevuutta – ja puhe on korvautunut kirjoittamisella. Some­maailma ja liikkuva kuva antavat tavallaan mahdollisuuden palata juurille, tuoda aivojen ohelle sydäntä. Pidämme siis tärkeänä tuoda tunnetta takaisin viestintään. Lisäksi olemme korostaneet kaikessa viestin­ nässä nopeutta ja vuorovaikutteisuutta, siis jäsenkontakteja – näihin sähköiset välineet antavat paremmat mahdollisuudet kuin paperinen viestintä. Mitä sydän ja tunne tarkoittavat käytännössä? Esimerkiksi haluamme voimakkaasti lisätä liikkuvan kuvan käyttöä. Sitä ei ole nykyisissä liitoissa pystytty hyödyntämään riittävästi. Luottamusmiehet ja toimitsijat ovat sosiaalisesti lahjakkaita, ay­liikkeessä riittää persoonallisuuksia. Tämäkin jää hyödyntä­ mättä. Asioita voi sanoa uudella tavalla heidän kauttaan, koskettavammin. Uudesta lehdestä tulee vahva. Voiko sillä olla valtakunnallista merkitystä? Lehden yli 230 000 vastaanottajan levikki on huima. Liitossa on sellainen asiantuntemus, että kaikki edellytykset syvälliselle työelämän käsittelylle ja sitä kautta vaikuttavuudelle myös liiton ulkopuolelle ovat olemassa. Meillä on siten loistava mahdollisuus tehdä oma­aloitteisia avauksia työelämän onnis­ tumisten ja hyvien ratkaisujen pohjalta. Työryhmän väliraportissa ja liittoesityksessä korostetaan avoimuutta. Onko kolmessa liitoissa sen osalta eroja? Avoimuus on ammattiliitolle erittäin tärkeä asia. Mikään ei pitkän päälle onnistu ilman sitä. Kaikilla liitoilla keskeinen väline on lehti. Jokaisella lehdellä on lähtö­ kohtana, että pidetään yhteys jäsenkuntaan, jäsenen arkeen, ääneen ja mielipiteisiin. Viimeisin sisältää kritiikin mahdollisuuden. Tästä lähtökohdasta en näe merkittäviä eroja avoimuuskulttuureissa. Siinä on eroja, miten laajasti liitot panevat asioita kotisivuille ja miten hyvin ne pääsevät läpi mediassa. Media­ asiassa suuruuden logiikka on vahva ja siksi uskon, että uusi liitto antaa paljon mahdolli­ suuksia, jos osaamme toimia taitavasti. Pienillä ammattiryhmillä ja sopimusaloilla on pelkoja oman äänen hukkumisesta suureen massaan. Miten viestintä voi tässä auttaa? Tuttu keskusteluaihe myös Puuliitossa, jossa on useita pieniä sopimusaloja. Viestintätyöryhmä on asian tiedostanut ja lähtee siitä, että kaikki pienet ryhmät pitää ottaa huomioon, myös kieliryhmät. Kotisivut on ajateltu alueellisesta, sektorikohtaisesta ja sopimusalakohtaisesta tarpeesta lähtien. Uutiskirje voidaan toteuttaa räätälöidysti mille tahansa ryhmälle. Ammatti­ osastoja kehotetaan perustamaan ryhmiä sosiaaliseen mediaan. Some on tärkeä asia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että läheskään kaikilla pienillä työpaikoilla ei ole luottamus­ miestä. On käymässä niin, että yhä useammat ongelmat tulevat liiton tietoon somen kautta. Mitä työryhmä aikoo seuraavaksi tehdä? Edessämme on valtava työsarka. Pitää logosta ja imagosta lähtien suunnitella liiton ilme, uusi lehti, kotisivut, painotuotteet, uutiskirjeet ja kaikki muu tarvittava. Kaiken pitää olla valmiina ennen kuin uusi liitto aloittaa. AHJ1705_1-48.indd 22 21.3.2017 12:33:41
• 30.03.2017 5 23 LEPO Jos tunnet aamulla olevasi virkeä ja valmis uuteen työpäivään, olet palautunut riittävästi. Työstä palautumiseen tarvitaan kahden työpäivän väliin vähintään 11 tunnin lepoaika. Työstä palautuminen tarkoittaa voimavarojen täydentymistä ja sitä, että myös ajatukset irrottautuvat välillä työasioista. Palautumisen pitää pysäyttää työpäivän aikana tapahtuva kuormittuminen. Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden mukaan hyvä palautuminen ylläpitää terveyttä ja vähentää stressiä. Tutkija Annika Ropponen kertoo, että palautuminen voi vähentää sairauspoissaoloja, tukea jaksamista ja parantaa muistia, mikä auttaa pärjäämään työssä. Työelämän jatkuva muutos ja elämänrytmin kiihtyminen tuovat Ropposen mukaan työelämään haasteita ja henkistä kuormitusta, jotka voivat vaikeuttaa palautumista. Työ vaatii keskittymistä, useiden asioiden hallintaa ja huomioimista. Siihen tarvitaan toimintakykyä, jonka voi saavuttaa vain jos palautuu. Tutkijoiden mukaan työhön käytettävä aika ei saisi viikon aikana nousta toistuvasti 48 tuntiin. – Olisi hyvä tunnistaa kiireiset ajanjaksot, jotka mahdollisesti vaativat pidempien työpäivien tekemistä. Kuukaudessa olisi hyvä olla myös kevyempiä jaksoja, jolloin työpäivät ja viikkotyöaika voisivat olla lyhyempiä. Ropposen mukaan nykyteknologioiden sekä vapaaja työajan sekoittumisen vaikutuksia ei vielä täysin tunneta. Hänen mukaansa on tärkeää tunnistaa oma tapa tehdä työtä. – Kannattaa miettiä, sopiiko omaan rytmiin tai elämäntilanteeseen selkeä kahdeksasta neljään -työpäivä, jolloin ilta jää selkeästi muulle. Tai jos elämäntilanne mahdollistaa, kokeeko mielekkääksi työskennellä useammassa pätkässä ja käydä esimerkiksi päivällä liikuntaharrastuksissa? Palautuminen pysäyttää kuormituksen Työajan määritteleminen on vaikeaa TYÖAIKA Työja elinkeinoministeriön työryhmä esittää työaikalain uudistamista niin, että se varmistaisi työntekijän terveyden ja työkyvyn kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla. – Olemme käyneet läpi vuorotyötä, yötyötä, jaksotyötä ja lisätyötä. Luulen, että vaikein asia eli työajan ja lepoajan määrittely tulee sen jälkeen, kun nämä muut on käyty läpi, työryhmässä istuva SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo. – Työajan määrittelemisessä nousevat esiin ainakin etätyö ja matkatyöaika, sekä kaupan alan osa-aikaiset ja nollasopimukset. Nollasopimuksestakin pitäisi meidän mielestämme maksaa jotakin. Työelämä on aiempaa avoimempaa TYÖOLOT Suomalaiset ovat tyytyväisiä työoloihinsa. Tuoreen työolobarometrin mukaan avoimuus työelämässä on lisääntynyt, vaikka vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet. – Työpaikoilla tietoa välitetään myös tavallisille duunareille, erityisasiantuntija Erno Mähönen kertoo. Työntekijöitä kohdellaan työpaikoilla aiempaa tasapuolisemmin. – Syrjintä ei ole ainakaan lisääntynyt. Kyselyyn vastanneista aiempaa suurempi osa uskoi oman työnantajansa talouden olevan nousussa. – Suurin osa vastaajista uskoo, että tänä vuonna palkataan enemmän uusia työntekijöitä kuin irtisanotaan vanhoja. Valtaosa arvelee myös säilyttävänsä oman työpaikkansa. Tarkkaa työtä turvallisuuden eteen KULTAKAIVOS Kaivostyön riskilista tulipalosta kemikaalialtistukseen haastaa työntekijät kiinnittämään huomiota turvallisuuteen joka päivä. Kittilän kultakaivoksessa urakoitsijan työnjohtajana työskentelevän Miia Kuusikosken mukaan myös oma asenne on tärkeä. Vuosia sitten hänen silloisessa työpaikassaan sattunut läheltä piti -tilanne on jäänyt Kuusikosken mieleen lähtemättömästi. – Työskentelin poraajana tunnelissa, kun yhtäkkiä louhoksen katosta romahti kiveä alas. Pudonnut kivenjärkäle oli parimetrinen. Jos olisin ollut muutaman metrin sivummassa, olisin jäänyt alle, Kuusikoski kertoo tuoreessa Telma-lehdessä. – Muistan vieläkin, miltä romahdusta edeltänyt kallion vavahtelu selässä tuntui. Kaikkien on oltava tarkkana, Kuusikoski opastaa. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 23 5 AHJ1705_1-48.indd 23 21.3.2017 12:33:41
• 24 TAU KO Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki, 8. helmikuuta KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ AHJ1705_1-48.indd 24 21.3.2017 12:33:46
• 25 AHJ1705_1-48.indd 25 21.3.2017 12:33:48
• 5 30.03.2017 26 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JU SS I PA R TA N E N JAKAJA OY · RAUMA T YÖ PA I K KA Ensivaikutelma? Kolme peltistä teollisuushallia, kaksi sinistä ja yksi vihreä, laaja asvaltoitu piha­alue. Pihalla hiljaista, muutamia autoja parkissa. Mitä teette? Materiaalikäsittelyjärjestelmien laitteita, siilostoja, teräsrakenteita. Alusta loppuun saakka eli suunnittelua, valmistusta ja asennusta. Paljonko teillä on työntekijöitä? 25. Vakituisesti hallissa on 5–6 kaveria, suurin osa on keikkahommissa. Milloin yritys on perustettu, kuka omistaa? Perustamisvuosi on 1988. Omistus on kotimaisissa käsissä, muutama pääomistaja. Mitä päivittäisiin töihin kuuluu? Työ on moni­ puolista, kun meillä on niin monenlaista tuotantoa. Työntekijöillä on paljon vastuuta asioiden itsenäisestä hoitamisesta ja aika­ taulussa pysymisestä, pakkokin olla tämän tapaisessa firmassa. Meillä ei ole myöskään ”Ei olla kellokortti-ihmisiä” työnjohtojärjestelmää, vaan toimitaan työ pareina. Tiedonkulku komennusmiesten ja hallin välillä on joskus vaikeaa, jos asennuk­ sessa tulee jokin ongelma, ja sitten puhelimen kautta yritetään luoda yhteistä tilannekuvaa. Millaiset työajat teillä on? Me ei olla kellokortti­ ihmisiä. Ne työt tehdään, mitä työnantajan kanssa sovitaan. Urakoita siis tulee firmalle yhteistyökumppaneina, mutta palkkaus on kuitenkin tuntipalkka. Ylitöitä tehdään silloin, jos asiakas maksaa, mutta ei niitä paljon tule. Miten kiky hoidettiin teillä? Keskusteluja käytiin, mutta ne eivät aiheuttaneet toimen piteitä. Toimiiko vuoropuhelu työnantajan kanssa? Koko ajan on vuoropuhelua, se toimii kyllä. Ja meillä oli juuri hiljattain työhyvinvointipäivä, joka tuli työnantajan aloitteesta, kun yrityksen johdossa on nyt uusia henkilöitä, ja muutamia muitakin muuttuvia tekijöitä on. Tyhy­päivässä keskusteltiin yhteisistä asioista. Onko töitä riittänyt? Pari vuotta sitten oli hiljaista ja lomautukset pyörivät. Mutta syksyllä on tullut Fazerilta ja Viljava Oy:ltä tilaukset, eli nyt ovat kesään saakka tilauskirjat täynnä. Selvästi meilläkin alkaa nousu näkyä. Miten rasittavaa työnne on? Metallityö on aina raskasta. Käryistä ja pölyistä, meteliäkin on. Eli ihan nämä perusmetallin ongelmat. Ja paikat kuluvat, varsinkin olkapäät ja polvet ovat kovilla. Kuinka moni kuuluu Metalliliittoon? Useampi kuin keskivertoyrityksessä. Olisiko ehkä kolme, jotka eivät kuulu. Kauramyllyn siilo on lähdössä asennettavaksi Lahteen, Fazerin Myllyn käyttöön. Varastomies Sami Huunonen (vas.), levyseppä-hitsari Jari Heino ja pääluottamusmies, asentaja Esko Heinonen. AHJ1705_1-48.indd 26 21.3.2017 12:33:50
• 30.03.2017 5 T E K E M I N E N ...sukusi perimätietoa. ...historiallisia kuvia sieltä missä olet. ...katsomassa ehdokkaita liiton verkkosivuilla. ...lapset mukaan ensi kesänä, remontin jälkeen. JA A SY Ö OT A W W W .E LO N E T. FI /F I W W W .F IN N A .F I W W W .M ET A LL IL IIT TO .F I/ KU N TA VA A LI EH D O KK A AT -2 01 7 H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E Nyt kesäku un kurssit auki kaikille luottam ushenkilö ille! T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 27 A R K IJ A R K I. N E T/ ...tavarapaljouden selättäminen kangertaa. JO S KUNT AVAA LIT 9.4. ENNA KKOÄ ÄNES TYS 29.3.– 4.4. Finna Street Suomalaisen elokuvan tiedonkeruu Tunnistatko tekijöitä, esiintyjiä ja kuvauspaikkoja? H IL JA – M A IT O TY TT Ö , 19 53 – Jos organisaatio etenee tuu­ rilla, voi ilmaantua puskista työ­ kyvyttömyyksiä. Olennaista on se, että työpaikat osaisivat kohdentaa toimenpiteet oikein. Kun ostaja tie­ tää, mitä haluaa, työterveyshuolto on vaikuttavampaa. Kaikilla tulisi olla sama oikeus käyttää työterveys­ palveluita, Halonen tähdentää. Halonen korostaa oikeudenmukaisen johtami­ sen merkitystä, koska sillä on havaittu olevan yh­ teyttä työkyvyttömyyteen. – Työkykyjohtaminen on osa muuta johtamista. Sen tulee olla tietoista. Digitalisaatio ei voi korvata kokonaan kasvokkain tehtyä hyvää esimiestyötä. KENELLÄ ON VASTUU? Työkyvyttömyyseläkettä sai vuonna 2015 työeläke­ järjestelmästä 161 100 ihmistä. Halonen muistut­ taa, että työkyvyttömyys voi olla myös osittain työ­ peräistä tai saanut alkunsa kokonaan vapaa­ajalla. Työurien pilkkoutuminen ja epätyypilliset työ­ suhteet vaikuttavat siihen, että voi jäädä ilman sa­ maa koulutusta ja kattavaa työterveyshuoltoa kuin vakituisissa työsuhteissa olevat. Työn muokkaami­ sella, varhaisella puuttumismallilla, järjestelyillä ja ergonomialla voi selkeästi edesauttaa työssäjak­ samista. Halosesta on syytä selvittää tarkemmin, kuka on viime kädessä vastuussa epätyypillisissä työsuhteissa olevien työterveydestä. Ammattitaudit ovat vähentyneet, koska yh­ teiskunta on vaikuttanut niihin esimerkiksi lain­ säädännön avulla ja rahoittanut työterveyden tutkimus­ ja kehittämistyötä. Myös Työturvalli­ suuskeskuksella on merkittävä rooli työmarkkina­ järjestöjen yhteisenä toimintafoorumina. Haloses­ ta ei ole myöskään syytä siirtää Työterveyslaitosta työmarkkinajärjestöjen hallintaan ja taloudelliselle vastuulle, koska monen uudistuksen periaatteena on ollut kolmikantaisuus. – Teemme osamme sen suhteen, että saisim­ me työterveyden ja työkyvyn tutkimusta lisättyä. On tärkeää, että uudessa sote­uudistuksessa työ­ terveyshuolto tulee osaksi työikäisten terveyden­ huoltojärjestelmää. Se ei saa jäädä sote­uudistuk­ sen ulkopuolelle tai erilleen. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli ennaltaehkäisevän toiminnan edistäjänä. VIRPI KIRVES-TORVINEN ”Työkyvyttömyyden työperäisyys ei katoa” Työpaikoilta puuttuu usein kokonaisnäkymä riskeistä. Tarvitsemme jatkuvaa tutkimuksen kehittämistä muuttuvista riskeistä. Myös oikeudenmukaisella johtamisella ja järjestelyillä voi vaikuttaa olennaisesti siihen, ettei työkyvyttömyyttä synny. n Selvitysmies Osmo Soininvaara luovutti tammikuussa sosiaali­ ja terveysministeriön tilaaman selvi­ tysraportin Hallinnonalan laitosten tehtävät ja rakenteet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen tehtävien toteuttamiseksi. Sen mu­ kaan työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat yhä harvemmin työperäisiä. Työterveyslaitoksen johtajalle Kristiina Haloselle on kertynyt työssään kattava näkemys työter­ veydestä, työkyvyttömyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi Halonen on tehnyt vuonna 2013 Aalto­yliopistossa väitöstutkimuksen Pari askelta jäljessä – tuurilla mennään, suomalaisten organisaatioiden ja työterveyshuollon toteuttamasta henkilöriskienhallinnasta strategisen johtamisen välineenä. – Hyvinvointivaltion perustana on yhteiskun­ nan vastuu. Väitöstutkimukseni mukaan merkittä­ vimmät henkilöriskit riippuvat stressistä, kuormi­ tuksesta ja kiireestä. Ne korostuvat työyhteisöissä ja työn tekemisessä. Riskitekijät ovat muuttuneet, mutta työkyvyttömyyden työperäisyys ei katoa, Halonen selvittää. DIGITALISAATIO VOI ERIARVOISTAA Halosen mukaan organisaatioiden on helpompi tarttua perinteisiin riskeihin, koska niihin on tu­ tut puuttumismallit. Työpaikkojen pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevään työhön ja pohtia muuttuvia riskejä. Robotisaatio, digitalisaatio, kehittyvät materiaalit, kiertotalous, monimuotoiset työsuhteet ja verkostomaiset toi­ mintatavat tuovat mukanaan uusia riskejä. – Työstä tulee yksilöllisempää ja monimuotoi­ sempaa. Etätyö on tuonut selvästi lisäarvoa työhy­ vinvointiin. Ihmisen tekemän työn tarve vähenee. Digitalisaatio voi lisätä eriarvoisuutta työntekijöi­ den keskuudessa, Halonen kertoo. Yhdessä työtehtävässä voi olla huomattavasti paremmat mahdollisuudet käyttää apunaan säh­ köisiä järjestelmiä ja tehdä etätyötä kuin toisessa. Työpaikoilta puuttuu usein kokonaisnäkymä riskeis­ tä. Työyhteisön tulee olla valmistautunut sairaus­ lomalta palaavan työhönsopeutumiseen niin, että sopeutuminen käytännössä onnistuu esimerkiksi työjärjestelyillä ja työn muokkauksella, eikä työn­ tekijän tarvitse palata uudestaan sairauslomalle. Myös toimenpiteiden lisääminen työhön paluuseen ja osatyökykyisyyden huomioiminen ovat tärkeitä. VA S TAVÄ I T E VÄITE ”Työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat yhä harvemmin työperäisiä.” KÄ Y HA E AHJ1705_1-48.indd 27 21.3.2017 12:33:53
• 5 30.03.2017 28 T E K S T I E SA TU O M IN E N K U V A T H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N Tuulesta temmattua työtä Kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan tuulivoimaloiden turbiinien vaihteet menevät kaupaksi kiihtyvällä vauhdilla. Uusiutuvan energian buumi tuo työtä ja toimeentuloa myös Jyväskylään, missä Moventas Gears laajentaa ja palkkaa lisää väkeä. Jyväskylässä sijaitsevan Moventas Gearsin työn­ tekijöillä on näinä aikoina hymy herkässä. Kun taka­ vuosina jouduttiin tämän tästä kuulemaan irtisano­ misista ja lomautuksista, on nyt ryhdytty päinvastoin palkkaamaan lisää väkeä. Tänä vuonna aiotaan ottaa yli 30 uutta työntekijää. T akana on huikea vuosi. Ja näyttää siltä, että yhä parempaan suuntaan mennään, iloitsee loppuvarustelija Jani Kröger. – Ilmapiiri tehtaalla on muuttunut iloisemmaksi ja rennommaksi. Kireys on jäänyt taakse, täydentää kokoonpanija Jouni Nieminen. AHJ1705_1-48.indd 28 21.3.2017 12:33:57
• 30.03.2017 5 29 – Ikolan tehdas on maailman modernein tuulivaihdetehdas. Ja tämä ei siis ole minun väitteeni vaan asiakkaittemme arvio, tuotan­ tojohtaja Haapasalmi sanoo vaatimattomuutta teeskennellen. SIISTI TEHDAS Kun kulkee Moventaksen Ikolan tehtaan käy­ täviä, ei voi olla hämmästelemättä kaikkialla näkyvää siisteyttä. Hygienia ei nyt ehkä aivan sairaalatasoa ole, mutta konepajaksi ympäristö on varsin puhtoinen. Valmiit vaihteet painavat noin 20 tonnia ja niitä kuljetellaan paikasta toiseen vahvoin nosturein. Vaikka raskaita kappaleita liiku­ tellaan, ei isompia työtapaturmia ole päässyt sattumaan. Työturvallisuuteen on panostettu poikkeuksellisen paljon, vakuuttavat niin työn­ antaja kuin työntekijätkin yhdestä suusta. Moventas valmistaa vaihteita rajusti kilpail­ luilla markkinoilla. Pääkilpakumppanit ovat suuria saksalaisia vaihdevalmistajia. Moventas ilmoittaa pyrkivänsä menestymään joustavuu­ della ja palvelun laadulla. Samalla tuotetta pyri­ tään kehittämään kaiken aikaa yhä paremmaksi. – Olemme saaneet työvoimaa toistaiseksi il­ man isompia ongelmia. Tosin alan pikkuhiljaa olla huolissani koneistusosaamisesta. Voi olla, että koneistajista tulee vielä puute, tuotanto­ johtaja Haapasalmi arvelee. Työvoiman saannista, erityisesti nuorista osaajista, on huolissaan myös pääluottamusmies Närhi. – Riippuu tilauskannan kehityksestä. Voi hyvinkin olla, että lisäväen palkkaaminen ei jää tähän, sanoo tuotantojohtaja Marko Haapasalmi. TUULIVOIMALOIDEN VAIHTEITA Moventas Gearsin historia lähtee 1940­luvul­ ta alkaen Valmet Voimansiirrosta ja Santasa­ lo Vaihteista. Vuonna 2012 nykyisen nimen ottaneen yhtiön omistaa skotlantilainen teolli­ suussijoittaja Clyde Blowers, joka on jaksanut uskoa tuulienergiaan läpi vaikeiden vuosien. Tappiollista tehdasta ei ole suljettu, ja nyt näyt­ täisi siltä, että tappioista on käännytty voiton puolelle. Tehdas valmistaa tuulivoimaloiden vaih­ teita. Niillä muunnetaan tuulimyllyn lapojen pyörimisen nopeus noin satakertaiseksi, mikä mahdollistaa sähköntuotannon. Moventaksella on Suomessa noin 400 työn­ tekijää. Firmalla on kaksi tehdasta Jyväskylässä ja yksi Karkkilassa. – Meillä on Jyväskylässä nyt 264 työnteki­ jää... hetkinen... 266, koska eilen tuli kaksi uutta, kertoo pääluottamusmies Jani Närhi. Tuuliturbiinien vaihteita tilaavat turbiini­ valmistajat ympäri maailmaa. Koska Suomessa tuuliturbiineja ei tehdä, menee Moventaksen koko vaihdetuotanto vientiin. – Pohjois­ ja Etelä­Amerikka, Eurooppa, Intia.... tuotantojohtaja Haapasalmi luettelee vientikohteita. Suurista maista Venäjä on ainoa johon vien­ tiä ei ole – maa ei ole oikein innostunut tuuli­ energiasta, koska kaasua ja öljyä riittää. Tuulivaihteita on Jyväskylässä tehty jo vuo­ desta 1980. Vuosikymmenten saatossa niitä on valmistunut 14 000 kappaletta. Viime aikoina tahti on kiihtynyt, mutta yritys ei paljasta, pal­ jonko niitä nykyään valmistuu vuositasolla. Moventas rakennutti kymmenisen vuotta sitten Jyväskylän Ikolaan uuden vaihdetehtaan, jossa on tilaa hulppeat 20 000 neliömetriä. Nyt sitä aiotaan laajentaa 3 600 neliömetrillä. MOVENTAS GEARS OY PERUSTETTU 1979 KOTIPAIKKA Jyväskylä OMISTAJA Skotlantilainen Clyde Blowers TYÖNTEKIJÄT 266 (Jyväskylässä 232 ja Karkkilassa 34). LIIKEVAIHTO 120 milj. euroa (2016) Valmistaa ja huoltaa tuulivoimaloiden vaihteita. 100% tuotannosta vientiin. Tehtaat Jyväskylässä (Rautpohja ja Ikola) sekä Karkkilassa. Raila Jokelan pitävät Moventaksessa upeat työkaverit. Jouni Nieminen (vas.) on viihtynyt Moventaksella ja sen edeltäjillä peräti 37 vuotta. Pääluottamusmies Jani Närhi on iloinen siitä, että tuulivoimaloiden vaihteita tekemään palkataan tänä vuonna lisää yli 30 henkeä. AHJ1705_1-48.indd 29 21.3.2017 12:33:59
• 5 30.03.2017 30 Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille huhtiKUU Ma 24.4. Hamina Ti 25.4. Kotka Ke 26.4. Karhula To 27.4. Kouvola Pe 28.4. Kouvola toukoKUu Ti 2.5. Imatra Ke 3.5. Lappeenranta To 4.5. Lappeenranta Pe 5.5. Lappeenranta Ma 8.5. Forssa Ti 9.5. Hämeenlinna Ke 10.5. Tampere To 11.5. Tampere Pe 12.5. Tampere Ma 15.5. Äänekoski Ti 16.5. Keuruu Ke 17.5. Jyväskylä To 18.5. Jyväskylä Pe 19.5. Jyväskylä La 20.5. Jyväskylä Ma 22.5. Vaasa Ti 23.5. Vaasa Ke 24.5. Seinäjoki Pe 26.5. Seinäjoki Ma 29.5. Iisalmi Ti 30.5. Siilinjärvi Ke 31.5. Kuopio matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 kesäKUU To 1.6. Kuopio Pe 2.6. Kuopio Ma 5.6. Porvoo Ti 6.6. Järvenpää Ke 7.6. Hyvinkää To 8.6. Tammisaari Pe 9.6. Helsinki Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.fi Poikamiehenä Jyväskylässä elelevä Kröger sanoo harrastavansa frisbeegolfia iltaisin ja vii­ konloppuisin. TUULIVAIHTEITA KOKO URA Kokoonpanija Nieminen, 56, on ollut mukana niin kauan kuin Jyväskylässä tuuliturbiinien vaihteita on valmistettu. Vuosia alalla on ker­ tynyt 37, ja saman verran on kestänyt jäsenyys Metalliliitossa. – Ensin tein laivanvaihteita ja traktorin osia ja sitten ryhdyin koneistamaan ja kasaamaan tuulivaihteita. Kun vaihde tulee maalaamosta, asetetaan se varusteluhäkkiin. Loppuvarustelija Kröger laittaa siihen ruostesuojauksen, liimaa tar­ vittavat tarrat, vetää sähkökaapelit ja asentaa anturit sekä öljysäiliöt. Joskus pitää vielä asen­ taa jarrutkin, ennen kuin vaihde on lähetys­ valmis. Kröger ei ole vielä saanut lupausta vakinais­ tamisestaan, mutta hän on luottavainen. – Luulen hoitaneeni työni sen verran hyvin, että kyllä ne minut vakinaistavat. Varsinkin, kun tehdasta laajennetaan ja lisää väkeä palka­ taan. Kröger sanoo viihtyvänsä vaihteiden valmis­ tuksessa, koska tekniikka on häntä aina kiinnos­ tanut. – Kädentaidot ovat minun juttuni. Osaan käsitellä työkaluja. Ja kun järkikin pelaa, niin tulosta syntyy, mies vitsailee. – Meillä melkein kaikki työntekijät ovat yli kolmekymppisiä. Moni lähestyy eläkeikää. Ammattikoulutuksessa on lamavuosina vä­ hennetty metallipuolen aloituspaikkoja. Moni metallialan osaaja on laman aikana siirtynyt muille aloille eikä heidän takaisin saamisensa ole välttämättä helppoa. – Kokoonpanopuolella kysyttyjä ovat auton­ asentajat, moottoripyörien rakentajat ja kaikki sellaiset, joiden käsissä työkalut pysyvät. Luo­ va ajattelutapa ja ongelmanratkaisukyky ovat tietty aina plussaa. Närhi on iloinen siitä, että Moventaksen rek­ rytoinnissa ei tunneta ikärasismia. – Ei tästä ole pitkääkään aikaa, kun 57­vuoti­ as vakinaistettiin. Osaaminen ratkaisee. ”HYVÄ PORUKKA PITÄÄ TÖISSÄ” Moventaksen työntekijöissä ei ole kovin monta naista. Pääluottamusmies Jani Närhen laskel­ mien mukaan 266 työntekijän joukossa on vain seitsemän naispuolista. Yksi heistä on tarkastajana työskentelevä Raila Jokela. Hän on ollut firman palvelukses­ sa kolmessa otteessa, yhteensä noin seitsemän vuotta. – Minut on täällä pitänyt hieno porukka. Työkavereiden kesken meillä on aivan mahta­ va yhteishenki. Ei tällaista työyhteisöä niin vain jätetä! Jokelan titteli on tarkastaja. Hän katsoo, että valmis tuote täyttää standardit. – Ani harvoin tulee vastaan kelpaamaton kappale. Jos näin käy, niin työnjohtaja laittaa kappaleen uudelleen koneelle valmistusvirhei­ den korjaamiseksi. Jokela on ehtinyt ennen Moventasta olla töissä talotehtaalla. – Olen suorittanut paperityöntekijän perus­ tutkinnon, mutta varsin pian havaitsin, että se ei ole minun juttuni. Laitoin hakemuksen tän­ ne, tulin töihin ensin oppisopimuksella ja sitten minut vakinaistettiin. Jokela asuu omakotitalossa Jyväskylän lai­ tamilla. – Metsän keskellä asustelen. Sieltä ajelen 30 kilometriä tänne töihin. Mutta eihän se kestä kuin puoli tuntia, Helsingissä monen työmatka kaupunginosasta toiseen vie kauemmin. KOLMEN TUTKINNON MIES Loppuvarustelija Kröger kuuluu 28­vuotiaana nuorimpiin Moventaksen työntekijöihin. Hän on opiskellut Joensuussa koneasentajaksi, sit­ ten Jyväskylässä kunnossapitoasentajaksi ja nyt on menossa sähköasentajan koulutus. – Ajattelin, että hankin mahdollisimman laa­ jan metallialan osaamisen, Kröger perustelee innokasta kouluttautumistaan. Jani Kröger uskoo, että hänet vakinaistetaan Moventaksen kirjoille. Krögerin työtä tarkkailee Sirpa Maukonen. AHJ1705_1-48.indd 30 21.3.2017 12:34:03
• 30.03.2017 5 31 Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille huhtiKUU Ma 24.4. Hamina Ti 25.4. Kotka Ke 26.4. Karhula To 27.4. Kouvola Pe 28.4. Kouvola toukoKUu Ti 2.5. Imatra Ke 3.5. Lappeenranta To 4.5. Lappeenranta Pe 5.5. Lappeenranta Ma 8.5. Forssa Ti 9.5. Hämeenlinna Ke 10.5. Tampere To 11.5. Tampere Pe 12.5. Tampere Ma 15.5. Äänekoski Ti 16.5. Keuruu Ke 17.5. Jyväskylä To 18.5. Jyväskylä Pe 19.5. Jyväskylä La 20.5. Jyväskylä Ma 22.5. Vaasa Ti 23.5. Vaasa Ke 24.5. Seinäjoki Pe 26.5. Seinäjoki Ma 29.5. Iisalmi Ti 30.5. Siilinjärvi Ke 31.5. Kuopio matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 kesäKUU To 1.6. Kuopio Pe 2.6. Kuopio Ma 5.6. Porvoo Ti 6.6. Järvenpää Ke 7.6. Hyvinkää To 8.6. Tammisaari Pe 9.6. Helsinki Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.fi Nieminen kehuu Moventasta hyväksi työn­ antajaksi: – Ei ole ollut kohtelussa valittamista. Lo­ mautettuna olin vuonna 2009 muutaman pät­ kän, mutta muuten on töitä riittänyt. Niemisen mukaan välillä Moventaksen ti­ lanne näytti jo huonolta, mutta nyt hän sanoo katselevansa tulevaisuuteen luottavaisesti. – Työ on vuosikymmenten aikana muuttu­ nut paljon. Työmenetelmät ja työkalut ovat pa­ rantuneet. Nostovälineiden kuntoa tarkkaillaan paljon huolellisemmin kuin ennen. Monenlai­ sia apuvälineitä on tullut enemmän. Kaiken kaikkiaan työ on keventynyt ja helpottunut. Pitkän uransa aikana Nieminen on ehti­ nyt hääriä myös ay­tehtävissä: hän oli kotelo­ koneistuksen luottamusmiehenä parikym­ mentä vuotta. Nykyään hän tyytyy liitossa rivijäsenen asemaan. Vapaa­aikoinaan Niemisellä on perinteisen miehiset harrastukset: metsästys ja kalastus. Talvella hän käy usein pilkillä. Tuleeko kalaa? – Kysytkin vielä. Totta kai tulee! Tuulimyllyjä nousee yhä lisää ? ? Tuulivoima etenee kovaa vauhtia maailmalla samalla, kun viestit ilmastonmuutoksesta muuttuvat aina vain hälyttävämmiksi. Tämä on hyvä uutinen suomalaisille komponenttivalmistajille, kuten Moventakselle. Vaihteita tarvitaan maailman tuulimyllyihin yhä enemmän. – Euroopan sähkönkulutuksesta jo kymmenesosa on tuotettu tuulivoimalla, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. – Maailman johtava tuulivoimamaa on Tanska, jossa tuulivoimalla katetaan jopa 37 prosenttia sähkönkulutuksesta. Suomessa luku on 3,6 prosenttia, mutta se on ripeässä nousussa. Eniten tuulimyllyjä pyörii tällä hetkellä Kiinassa ja seuraavina tulevat USA ja Saksa. Yhdysvalloissa arvuutellaan tuulivoiman – ja yleisemminkin uusiutuvan energian – kohtaloa nyt, kun maan johtoon on astunut Donald Trump, joka ei omien sanojensa mukaan usko ilmastonmuutokseen. – Vielä missään ei tuulivoimalla pystytä tuottamaan sähköä kilpailukykyisesti ilman tukia, Mikkonen myöntää. – Kuitenkin tuulivoimaloiden teknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Voimalavalmistajat ovat luvanneet lähivuosina pienentää tuotantokustannuksiaan 8–18 prosenttia. Pidemmällä aikavälillä tuotantokustannusten on arvioitu laskevan jopa 40 prosenttia. Teknologiateollisuuden tietojen mukaan tuulivoimaloiden komponenttivalmistuksessa työskentelee Suomessa 2?000–3?000 henkeä. Tämän lisäksi tuulipuistojen suunnittelu, raken taminen ja ylläpito työllistää Suomessa pari tuhatta ihmistä. Kuten kaikkea energiantuotantoa, myös tuulivoimaloita on arvosteltu. Niitä on moitittu meluhaitoista sekä maiseman pilaamisesta. – Tuulimyllystä lähtee ääntä, mutta vallitsevien normien mukaan niiden on käytännössä sijaittava vähintään 800 metrin päässä asutuksesta. – Myllyjen kauneus taas on katsojan silmässä. Minusta hyvin suunnitellut tuulipuistot ovat jopa kauniita, Mikkonen sanoo. a AHJ1705_1-48.indd 31 21.3.2017 12:34:03
• 32 5 30.03.2017 T E K S T I SI N I SI LV Á N K U V A T M II A K E LS E Y NUORTEN AY-AKTIIVIEN GLOBAALI KOULUTUS (Youth Global Awareness Program YGAP) järjestettiin viime loka–marraskuun vaihteessa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa. Suomessa ohjelmasta vastaa Työväen Sivistysliitto TSL. Tavoitteena on tarjota osallistujille, 18–35-vuotiaille nuorille, globaalia ja solidaarista näkökulmaa ay-asioihin. www.tsl.fi/koulutus/kansainvaliset-opinnot/ygap niin Filippiineiltä, Hongkongista, Tanskasta, Ruotsista, Uruguaysta ja Perusta. YHDESSÄ, SOLIDAARISESTI Opinnot perustuivat yhdessä tekemiseen, eikä turvallisuuden vuoksi yksin saanut liikkuakaan. – Pureuduttiin siihen, mitä ongelmia on mis­ säkin maassa ja puhuttiin solidaarisuudesta. Kelseyn mukaan oli yllättävää, miten eri maista ja lähtökohdista huolimatta ongelmat tuntuivat olevan yhteisiä. Nuorisotyöttömyys on iso ongelma kaikkialla. – Kaikki olivat ajatelleet, että Suomi ja Ruotsi ovat maita, joissa ei mitään ongelmia olekaan. Muttei se mene aivan niin. Matkalla syntyi hyvä verkosto ihmisistä moneen maahan. Esimerkiksi Hongkongin nuorisoedustaja paikallisesta metalli liitosta oli hyvin innossaan suomalaisesta Operaatio Vakiduunista. –Sain heti Hongkongista sähköpostilla kyse­ lyn, että kerro lisää, miten se kampanja tehtiin. Ehkä he käyttävät ideaa siellä. M iia Kelsey on aktiivisesti toiminut Metallin nuorten alueellisessa toiminnassa Uudessakaupungissa esi­ merkiksi nollatuntisopi­ muksia vastustavassa Operaatio Vakiduunissa. Hän kuuli aluenuorten entiseltä puheenjohtajalta Youth Global Awareness Program (YGAP) ­opin­ noista. Kelsey haki ja pääsi. Matka­ ja kurssi­ kustannuksia sekä opintovapaata tukivat niin Metalliliitto kuin oma ammattiosasto. YGAP merkitsi kahden viikon opintomatkaa Etelä­Afrikkaan. Kelseyn ammattitaustana ovat ennen metal­ lialaa lähihoitajan opinnot. Hän aloitti metalli­ alalla Satakunnassa osavalmistuksessa ja siitä edelleen teollisuuspesukoneiden hitsaajana. Kesällä tulee kolme vuotta täyteen Uudenkau­ pungin autotehtaalla. Tältä pohjalta oli hyvä edustaa suomalaisia metallinuoria. – Meitä läksi viisi Suomesta. Kapkaupun­ gissa meitä oli yhteensä 25 ympäri maailman Uudenkaupugin autotehtaan kunnossapitoasentaja Miia Kelsey tarttui tilaisuuteen ja sai matkalipun kahdeksi viikoksi Etelä­Afrikkaan Kapkaupunkiin. Kelsey osallistui nuorille ay­aktiiveille tarkoitettuun kansainväliseen koulutukseen. Sitä matkaa hän ei unohda. ”Niin hieno kokemus, ettei mitään rajaa” AHJ1705_1-48.indd 32 21.3.2017 12:34:15
• 33 5 30.03.2017 Miia Kelseyn oma lopputyö opinnoista on videona toteutettu postikortti. Video on nähtävillä YouTube-kanavalla ”katzpiss”. –Se oli ihan järkyttävää, kun heillä ei ole mitään. Paikassa, jossa kävimme, naiset pesi­ vät pyykkiä yhteisen pumppukaivon äärellä. Slummia esitteli nainen, joka itse asui alueella, mutta oli ottanut siipiensä suojaan monia. ”Nämä ovat minun poikiani”, hän kertoi. IHMISTEN ILO OLI TARTTUVAA Kulttuuriin ja nähtävyyksiin päästiin tutustu­ maan Amazing Race ­tyyliin järjestetyn seik­ kailun kautta ja itse tekemällä niin maalamalla kuin laulamalla. – Meille oli järjestetty rasteja, jotka etsittiin ja päästiin uimaan pingviinien kanssa, ratsas­ tamaan kamelilla ja etsittiin tiettyä graffitia, seinämaalausta, joita oli paljon. Vaikka opiskelupäivät olivat pitkiä, tunnel­ ma oli hyvä. – En ollut ennen käynyt Afrikassa, mutta haluan ehdottomasti mennä uudelleen. Luon­ to siellä oli uskomaton, samoin ihmiset. Heillä oli niin iloinen ja positiivinen elämänasenne. Matka toi koko maailman vähän lähemmäksi. TYÖHARJOITTELUSSA TUNTUMAA ARKEEN Opintoihin kuului kolmen päivän työharjoit­ telu. Miia Kelsey tutustui Passop­järjestöön, jossa autettiin turvapaikanhakijoita ja maahan­ muuttajia hakemaan oleskelulupia. – Tuli perehdyttyä siihen, mitä Etelä­Afrikan perustuslaki sanoo ja miten todellisuus eroaa siitä kuin yö ja päivä. Perustuslaki on Kelseyn mukaan todella edistyksellinen, paljon Suomen perustuslain tapaan. Kaikilla on oikeus olla oma itsensä. Seksuaalisen suuntautumisen takia ei saa syrjiä. – Ajatus on tosi hyvä – mutta käytännön to­ teutus eri. Jopa poliisi syrjii, jos olet hiukankin erilainen. Iso osa turvapaikanhakijoista kuuluu sek­ suaalivähemmistöihin. He haluavat turvaan Etelä­Afrikkaan, mutta he eivät ole turvassa sielläkään. Opintomatkalla käytiin tutustumassa myös slummeihin. Kapkaupungissa kolme miljoonaa ihmistä asuu peltihökkeleissä. ”Niin hieno kokemus, ettei mitään rajaa” MIIA KELSEY kuuluu Uudenkaupungin Autoja Metallityöväen ao. 268:aan, jossa hän on hallituksen jäsen ja nuorisoja kansain välisyysasioiden vastaava. Yllättävä hetki matkalla oli se, kun esiteltiin hyväntekeväisyysorganisaation jakamaa äitiys­ pakkausta. – Oli niin hieno hetki olla suomalainen, kun sanottiin, että tämä on Suomesta. – Opintomatka oli kyllä niin hieno kokemus, ettei mitään rajaa. Meillä oli hyvä tunnelma ja samanhenkisiä ihmisiä. a Kunnossapitoasentaja Miia Kelsey Uudenkaupungin autotehtaalta teki elämänsä reissun, opintomatkan Kapkaupunkiin. Kouluenglanti toimi hyvin kansainvälisessä porukassa. Kelsey kannustaa kaikkia pitämään silmät auki opintomatkojen varalta ja hakemaan mukaan. AHJ1705_1-48.indd 33 21.3.2017 12:34:22
• 5 30.03.2017 34 5 30.03.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 työajan korvauksesta, jota IF Metallin työehtosopimuksen mukaan maksetaan kello 16.30 jälkeen. Työaika kello 18 asti katsotaan nyt tavanomaiseksi työajaksi. Kello 18:n jälkeen epämukavan työajan korvaus nostaa palkkaa. Ylityökorvauksia maksetaan heti kun työpäivä ylittää kuusi tuntia. Ruotsissa on kokeiltu kuuden tunnin työpäivää useilla eri työpaikoilla, muun muassa Kiirunan ja Göteborgin kunnissa. Kokeilun tulokset tuntuvat riippuvan työn luonteesta. Joillakin luovan alan yrityksillä on onnistuneesti käytössä kuuden tunnin työpäivä. Kuntien kokeilussa sairaalaja hoitotyön tekijät olivat tyytyväisiä. He jaksoivat paremmin, hyvinvointi koheni ja sairauslomien määrä romahti. Palkkauskustannukset taas nousivat, sillä hoityössä tehokkuuden lisääntyminen ei suoraan vähennä työvoiman tarvetta. Toyotan huoltamolla työn tehokkuus kasvoi reilusti. – Näemme nyt, että työntekijät tekevät kuuden tunnin työpäivässä vähintään saman, ja usein enemmänkin kuin kahdeksan tunnin päivässä, sanoo yrityksen johtaja Martin Banck New York Timesille. Hän lisää yhtiön voiton kasvaneen, koska autoilijat saavat autonsa nopeammin. Suomessa laki kahdeksan tunnin työpäivästä täyttää marraskuussa sata vuotta. TYÖAIKA Toyotan autohuollossa Ruotsin Mölndalissa tehdään kuusituntisia työpäiviä. Kaikki ovat siihen tyytyväisiä. Kuuden tunnin työpäivä toi Toyotan huoltamolle tyytyväisemmät työntekijät, vähemmän sairauslomia, lyhyemmät huoltoajat ja yrityksen kasvaneen voiton. Vuonna 2002 aloitettu kokeilu muuttui pysyväksi, eikä sitä ole aikomustakaan lopettaa. Aiempi työvoiman vaihtuvuuskin on vähentynyt. Kokeiluun ryhdyttiin huoltamon pulmien kasvaessa. Huollettavat autot juuttuivat jonoon, asiakkaat valittivat lyhyistä aukioloista ja raskas työ väsytti työntekijöitä. Ratkaisuksi tuli huoltamon aukioloaikojen pidennys 12 tuntiin kahdeksasta. Nyt autonsa voi tuoda ja hakea aamukuuden ja iltakuuden välillä. Samalla työaika muutettiin kahdeksi kuuden tunnin vuoroksi aiemmasta kahdeksasta tunnista palkkoja laskematta. Palkat huoltamolla vaihtelevat 2 730 euron ja 3 150 euron välillä, kertoo IF Metall -liiton työpaikkaosaston puheenjohtaja Gert Östh Dagens Arbete -lehdelle. Palkka pohjautuu osin työn tulokseen. Vain korjaamopuolen 37 työntekijää ovat kuuden tunnin päivällä. Yhtiön hallinto ja myyntiosasto tekevät normaalimittaista työpäivää. Kuuden tunnin työpäivään siirryttäessä ammattiosasto tuli vastaan luopumalla epämukavan KA N S A I N VÄ L I N E N 6 TUNTIA Ruotsissa Mölndalin Toyota-huollossa on tehty kuuden tunnin työpäivää jo 15 vuotta hyvin tuloksin. Åke Stenman (keskellä) sementinvalmistaja Cementan Sliten-tehtaan ammattiosastosta kuunteli, mitä Magnus Matsson ja ammattiosaston puheenjohtaja Gert Östh kertoivat kokemuksista. Kuuden tunnin työpäivä toimii SÖ R E N H Å K A N LI N D Sopimus tuo tuloja SAKSA Työehtosopimuksen kattavuuden kasvattaminen on IG Metall -liiton keskeisiä tavoitteita. Liiton sopimukset eivät ole yleis sitovia, ja osa yrityksistä jää järjes täy tymät töminä niiden ulkopuolelle. IG Metall sai viime vuonna 145 yritystä ensi kerran mukaan sopimukseen. Niissä on 36 000 työntekijää. Liiton sopimus takaa heille 20 prosenttia enemmän tuloa, kolme viikkotyötuntia vähemmän ja neljä lomapäivää lisää. Se on keskimääräinen ero sopimuksen mukaan ja sen ulkopuolella työskenteleville. Uhrille lopultakin korvauksia PAKISTAN Ammattiliittojen aktiivinen kampanjointi johti tulokseen: 26 Gadanin laivapurkaamon räjähdyksessä viime vuoden marraskuussa kuolleen sekä 19 loukkaantuneen omaisille maksettiin korvauksia. Kuolleiden omaiset saivat yli 13 000 euron korvauksen. Suurimman osan siitä maksoi työnantaja. Keskusjärjestö NTUF:n edustaja oli pettynyt korvauksen pienuuteen. Hän muistutti kuitenkin, että liittojen protestien ansiosta työtapaturmien uhreille maksettiin nyt ensimmäistä kertaa korvauksia laivapurkaamolla. Volkswagenilla kuohuu Changchunissa KIINA Mielenosoitukset vuokratyöntekijöiden syrjinnän vuoksi Audin ja Volkswagenin tehtaalla koillisen Kiinan Changchunissa ovat jatkuneet pitkään, raportoi China Labour Bulletin. Eräs vuokratyöntekijä kertoi 8?200 euron vuosipalkkansa olevan puolet vakituisten työntekijöiden palkoista. Tehtaalla työskentelee 1 500 vuokratyöläistä, moni heistä on ollut töissä jo yli kymmenen vuotta. He veivät asiansa työtuomioistuimeen, joka ei käsitellyt asiaa lain määräämässä ajassa. Yhteydenotot muihin viranomaisiin ja viralliseen ammattiliittoon ovat nekin olleet tuloksettomia. Kiinalainen valtionyhtiö omistaa enemmistön Volkswagenin Changchunin tehtaasta. AHJ1705_1-48.indd 34 21.3.2017 12:34:24
• 30.03.2017 5 35 H A R R A S T U S T E K S T I O U TI SA LO VA A R A K U V A A R I N A K A R I ? ? Tästä kuvasta se hulluus alkoi, näyttää Kari Glödstaf, 42. Hän sai 11-vuotiaana käsiinsä Noidan käsikirja -teoksen, jossa oli tarina ja kuva Nosferatu-mykkäelokuvasta. Pieni mutta vaikuttava mustavalkokuva tempaisi Glödstafin elokuvien maailmaan. Lapsena hän katsoi hievahtamatta Hammertuotantojen Dracula-elokuvia ja 1960-luvun kauhuelokuvia. Kun DVD:t tulivat markkinoille 2000-luvun alussa, ryöpsähti mykkäelokuvaharrastus valloilleen. Glödstaf on ollut hitsaajana yli 13 vuotta, vaikka nuorena hän oli päättänyt olla ryhtymättä alalle tai ay-aktiiviksi isän ja isoisän tavoin. Lukion jälkeen Glödstaf opiskeli merkantiksi ja datanomiksi ja teki töitä lehdenjakajasta varastomieheen, mutta opiskeli lopulta hitsaajaksi. Ay-puolikin on jo mukana, sillä viime vuodenvaihteessa hän aloitti lappeenrantalaisen metalliyhtiön Laitexin pääluottamusmiehenä. Glödstaf on tyytyväinen työhönsä. – Sillä voin rahoittaa mykkäelokuvaharrastukseni. HITSAAJA KARI GLÖDSTAF KOTIPAIKKA LAPPEENRANTA HARRASTANUT 11-VUOTIAASTA Hitsaajasta tuli mykkäelokuvaguru MYKKÄELOKUVAT LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Kukaan ei tiedä kuinka monta mykkäelokuvaa maailmassa kaikkiaan valmistui 1910–1920-luvuilla. Se tiedetään, että niistä arviolta 80 prosenttia tuhottiin 1930–1950-luvuilla. Mykkäelokuvia halveksittiin vanhanaikaisina, ja toisaalta filmikeloissa oleva hopeanitraatti haluttiin uusiokäyttöön. Glödstafilla on kotonaan 700–800 pitkän mykkäelokuvan kokoelma. Hän on ostanut elokuvien virallisia kopioita eri puolilta maailmaa ja välttänyt piraattiversioita. Vuonna 2005 Glödstaf perusti valtavan tietomäärän sisältävän mykkaelokuvat.com-sivuston, jolla on ollut jopa noin 30 000 latausta vuosittain. Hän on myös kirjoittanut kaksi omakustannekirjaa mykkäelokuvien historiasta, ja kolmas valmistuu ensi vuonna. Siihen Glödstaf aikoo kirjoittaa arvostelun peräti tuhannesta mykkäelokuvasta. Glödstaf on perinteikkäiden Forssan vuosittaisten mykkäelokuvajuhlien ohjelmistosuunnittelija, ja hän käy mielellään myös Tampereen Loud Silents -festivaaleilla. Lisäksi Glödstaf on kolmena syksynä käynyt Italian Pordenonessa mykkäelokuvien festivaaleilla. – Vaimolle sanon, että on turha lähteä mukaan. Minusta ei ole seuraa, sillä istun viikon ajan aamusta iltaan elokuvissa. Viimeksi olin 37 näytöksessä, sanoo Glödstaf. – Parasta harrastuksessa on ollut tutustua erilaisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa, hän sanoo. Mykkäelokuvien kautta Glödstafilla on kirjava joukko tuttavia Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin. Glödstaf on todellinen mykkäelokuvaguru. Hän on kirjoittanut aiheesta artikkeleita Kulttuurivihkot-lehteen, häntä on haastateltu radion Kultakuume-ohjelmaan, ja hän on pitänyt aiheesta alustuksia. Mikä yli satavuotiaissa mykkäelokuvissa kiehtoo? – Ne kuvastavat sekä aikaa että asenteita. Ehkä surullisinta on nähdä, että ihminen ei ole sadassa vuodessa muuttunut mihinkään. ”Parasta on tutustua erilaisiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. 35 Kari Glödstaf harrastaa muitakin kuin mykkäelokuvia. Lappeenrannan perinteikäs Kino-Aula on hänelle tuttu paikka. 30.03.2017 5 AHJ1705_1-48.indd 35 21.3.2017 12:34:26
• 5 30.03.2017 36 T E X T JO H A N N E S W A R IS IL LU S T R A T IO N E R IC LE R A IL LE Z 36 36 Vad blir kvar efter vårdreformen? I kommunalvalet röstar vi om vem som besluter om saker som berör den vanliga arbetstagarens vardag under de följande fyra åren. Vårdreformen innebär ändå en förändring i kommunpolitiken då socialoch hälsovården flyttas till de nya landskapen mitt i fullmäktigeperioden. KOMM UNAL VALE T 9.4 FÖRH ANDS RÖST NING 29.3–4 .4 Nästän 600 metallare ställer upp i kommunalvalet. Kolla din egen kandidat och rösta! www.metalliliitto.fi/ kuntavaaliehdokkaat-2017 AHJ1705_1-48.indd 36 21.3.2017 12:34:28
• 30.03.2017 5 37 D et här blir inget val om vårdreformen eller Nato”. Så sade en märkbart irri­ terad ordförande för lärarfacket OAJ, Olli Luukkainen, under ett tillfälle där det stundande kommunalvalet behand­ lades. Han är inte ensam om att ha följt med partiernas utspel. Beslutsfattarna inom kommunerna och de som gärna vill bli sådana har kanske inte fullt ut insett hurdana förändringar som står vid dörren. Kommunalvalet i april går av stapeln vid tröskeln till den största förvaltningsreformen under det självständiga Finlands historia. Social­ och hälsovården ska i framtiden ordnas på landskapsnivå och det har en avgörande inver­ kan på kommunernas roll och uppgifter i framtiden. I början av 2019, mitt under pågående fullmäktigepe­ riod, ska de nygrundade landskapen ta över. Social­ och hälsovårdsreformen innebär att landskapen far iväg med omkring hälften av kommunernas uppgifter. Kommunen som vi känner till den är inte den samma efter reformen. De kandidater som nu väljs måste vara medvetna om den nya situationen kommunerna befinner sig i. Det innebär att de kommunstrategier som tidigare utformats hamnar i sopkorgen. Kommunernas uppgifter och ansvar över kommunin­ vånarna försvinner ändå ingalunda i och med vårdrefor­ men. Frågor kring social­ och hälsovård har dominerat diskussionen kring kommunerna – på den punkten sker det en stor förändring. Kommunerna är också i framtiden ansvariga för in­ vånarnas välfärd. Reformen innebär att drygt hälften av kommunens uppgifter består av utbildningsfrågor och småbarnspedagogik. Det är fortsättningsvis fullmäktige som besluter om det ska finnas gymnasium och yrkes­ utbildning i kommunen, var daghemmen ska placeras och hur stora barngrupper det får finnas inom dagvården. I kommunerna stakas planläggningen och bostadspoli­ tiken fram. Sysselsättningen finns på kommunalfullmäk­ tiges bord genom hurdana prioriteringar det görs inom näringspolitiken och vilka utvecklingsprojekt som prio­ riteras. Vägnätet och kollektivtrafiken, då? Ja, det är fortsätt­ ningsvis i kommunalvalet man röstar om de frågorna. För att inte tala om miljövård, vatten och avfallshantering. Biblioteken, ungdomsgårdarna och motionstjänsterna – likaså kommunala ärenden. 37 KOMMUNALVALET 2017 ? ? I kommunalvalet väljs 8 999 personer till kommunfullmäktige i 313 kommuner. ? ? Valdagen är 9 april kl. 9.00–20.00 ? ? Förhandsröstning inrikes 29.3–4.4 och utrikes 29.3.–1.4 ? ? Man kan rösta på förhand på 893 platser i landet Läs mera om kommunalvalet på www.vaalit.fi KOMMUNERNAS EKONOMI I ETT BRYTNINGSSKEDE Överföringen av social­ och hälsovårdstjänsterna till land­ skapen påverkar kommunerna på mycket varierande sätt. Vårdreformen kan innebära en lättnad för vissa kommu­ ner. Kostnaderna för social­ och hälsovården har ofta stigit i takt med åldrande befolkningen. Kommunernas viktigaste inkomstkälla och samtidigt också grunden för deras autonomi är kommunalskatten. Kommunalskatten varierar mellan 17 och 22,5 procent. Medeltalet ligger vid 19,9 procent. Efter reformen försvin­ ner 12,5 procentenheter av den inkomst som kommer från kommunalskatten. Samtidigt flyttas också statsandelarna som öronmärkts för social­ och hälsovård till landskapen. Det handlar om två tredjedelar av de summor som i dagens läge gått till kommunerna. För att lindra turbulensen för kommunernas ekonomi har det utformats ett balanseringssystem. Det beaktar inte till exempel det tryck som finns på nya investeringar i till­ växtcentra. Flyttrörelserna som leder till en ökad urbanisering inne­ bär också att behovet för nya skolor, daghem och annan ser­ vice ökar i de kommuner vars invånarantal växer. Investeringarna som ska säkra den ekonomiska tillväx­ ten och kommunens livskraftighet ska dessutom genom­ föras utan att skuldsättningen ökar på ett ohållbart sätt även om skatteintäkterna minskar till förmån för landskapen. ” AHJ1705_1-48.indd 37 21.3.2017 12:34:29
• 5 30.03.2017 38 38 ILPO HAAJA n ? Huvudförtroendeman / Archtech Helsinki Shipyard n ? Helsingfors, Vänsterförbundet ”Det behövs industri också i huvudstaden” Ilpo Haaja är huvudförtroendeman på varvet i Helsingfors – en arbetsplats med något av ett anseende av att speciellt tidigare varit en mycket politisk arbetsplats därifrån det stigit flera riksdagsledamöter. Haaja har också en rad politiska uppdrag bland annat som vice ordförande för Vänsterförbundet i Helsingfors. Haaja som ställt upp i kommunaloch riksdagsval flera gånger sörjer att politiken numera inte har en lika stark position på arbetsplatsen. – Politiken har blivit till vilken underhållning som helst. Det blir lätt till att man diskuterar Formel 1 då man kunde prata om ungarnas utbildning. Haaja pratar hellre om det skriande behovet av bostäder i huvudstadsregionen. Få av de anställda på ans arbetsplats Archtech bor i Helsingfors och orsaken är ofta boendekostnaderna som skenat iväg. Dessutom vill Haaja lyfta fram dem som inte har någonstans att bo. – Det finns 6 000 bostadslösa i Helsingfors. Det är skamligt. Ett kommunalt ärende i Helsingfors som samlat kommentarer från högsta regeringsort är hur framtiden för Malms flygfält ska se ut. Haaja anser att ett bevarande av flygplatsen rimmar illa med bostadsbristen i huvudstaden. – Jag brukar säga att sen när Helsingfors arbetarflygarförening grundas och staden bekostar flygtimmarna så kan jag försvara Malms flygfält, men i dagens läge är det frågan om en hobby för en liten elit. De kan betala själv för sin hobbyverksamhet och bygga ett flygfält i Pyttis. Haaja som är bosatt i Helsingfors sedan många år anser att det är ett problem att industriarbetsplatserna längs åren försvunnit från staden. – Jag är metallare och industrin är en hjärtesak för mig. Det behövs en livskraftig industri också i huvudstaden. Det kan man påverka också genom kommunalpolitiken. I Helsingfors har staden ofta höjt tomthyrorna då hyreskontrakt med en produktionsenhet gått ut, medan kranskommunerna kan erbjuda mark så gott som gratis, säger Haaja. Haaja är också orolig över privatiseringarna som körts igenom i Helsingfors av den borgerliga majoriteten i fullmäktige, till Haajas besvikelse ofta med stöd av De Gröna som han anser att är ett regelrätt högerparti till skillnad från partiets systerpartier i Europa. – Högern vill privatisera allt och införa så kallad valfrihet. Vi har goda exempel från Sverige hur dåligt det kan gå om man sväljer argumenten om ökad valfrihet. Man kan inte sköta om människor på ackord, så samma sätt som kan utföra en del arbetsmoment inom industrin. ”Det finns 6 000 bostadslösa i Helsingfors. Det är skamligt. ” RONJA GRÖNHOLM n ? Produktionsarbetare, Prysmian Finland Oy, Kyrkslätt n ? Raseborg, SDP ”För en avgiftsfri dagvård” Det är situationen för barnfamiljerna som fick Karisbon Ronja Grönholm uppmuntrad av en tidigare kollega att ställa upp i kommunalvalet. De frågor hon gärna vill lyfta fram är de problem som barnfamiljerna möter då de försöker få vardagen att gå ihop. Dagvården kommer fortsättningsvis att höra till den service som kommunen ska erbjuda även efter landskapsreformen som ska träda i kraft mitt under fullmäktigeperioden. – Barnfamiljerna ska ha tillgång till – helst avgift sfri – men i alla fall förmånlig dagvård. Så som det är nu blir dagvårdsavgifterna alltför höga. Grönholm vill också lyfta fram att det i dagens läge beror väldigt mycket på var man bor om det finns tillgång till kvällsdagis. Det är något som kan vara en förutsättning för att få vardagen att gå ihop för föräldrar som jobbar i skift. Ronja Grönholm anser att det är viktigt att vanliga arbetande människors röst hörs i politiken. – Man måste inte vara en erfaren politiker utan det räcker med att man är en vanlig människa och vet hur vardagen ser ut. Det är främst på sociala medier som hon kommer att föra kampanj och bemötandet har varit gott så här långt. – Det är ju där alla finns mer eller mindre nuförtiden. Kommunalvalet har kännetecknats av dalande röstningsdeltagande och ett blygsamt deltagande i jämförelse med riksdagsval – för att inte tala om presidentval. Grönholm anser att det är viktigt att alla går ut och använder sin röst. – Speciellt i en kommun I storleksklassen Raseborg så kan en röst ha en stor inverkan, påminner Grönholm. ”Dagvårdsavgifterna är alltför höga.” 38 AHJ1705_1-48.indd 38 21.3.2017 12:34:33
• Förbudet mot nollavtal i motvind NOLLAVTAL Riksdagens arbetslivsoch jämställdhetsutskott har förkastat medborgarinitiativet som kräver ett förbud mot så kallade nollavtal. Namninsamlingen till medborgarinitiativet sattes igång av kampanjen Operation Fastjobb som inleddes av Metalls ungdomar. Fler än 62 500 personer skrev under initiativet. Bland aktivisterna inom Operation Fastjobb har utskottets beslut väckt bestörtning. – Regeringspartierna presenterade bara önskemål i utskottet, säger Mika Kolehmainen, aktiv inom Operation Fastjobb. Enligt Kolehmainen hade ledamöterna från Sdp, Vänsterförbundet och Kristdemokraterna velat se över lagen om arbetstid så att arbetsavtal inte kan bindas till noll timmar eller 0–40 timmar. I avtalet skulle arbetstiden istället motsvaras av den arbetstid som den anställde i verkligheten arbetar. I avtalen skulle man också skriva in ett minimiantal timmar som arbetsgivaren ska ersätta. Nina Kokkinen, som är aktiv i Operation Fastjobb och själv jobbar med nollavtal, beskyller regeringen för att gå i Finlands näringsliv EK:s ledband. – Jag är mycket besviken på regeringspartiernas linje i utskottet. Sannfinländarna, Samlingspartiet och Centern går i EK:s ledband även om de sagt att de skriver under problemen som förekommer på grund av nollavtalen. Regeringspartierna anser tydligen att man i fortsättningen också ska få utnyttja personer som jobbar på nollavtal, säger Kokkinen. Kolehmainen och Kokkinen hoppas nu på arbetsminister Jari Lindströms (Sannf) bidrag i ärendet. – Då vi besökte honom var hans meddelande till oss klart och tydligt. Han sa att han gör allt för att förbättra situationen för anställda med nollavtal, och att han vill föra fram saken i regeringen samt i förhandlingarna mellan arbetsmarknadsorganisationerna trots att EK motsätter sig det, säger Kolehmainen. Minister Lindström har en bakgrund som pappersarbetare och huvudförtroendeman. Kolehmainen och Kokkinen påpekar att arbetsministern har befogenheterna att föra ärendet framåt i regeringen i fall han så vill. Finlands fackförbunds centralorganisation FFC har deltagit i arbetsgruppen som utreder nollavtalen. Riksdagsutskottets beslut blev en besvikelse för FFC. Juristen Anu-Tuija Lehto anser att utskottets beslut bidrar till en utveckling där man accepterar en återgång till ett samhälle där en arbetstagare får ta sig till arbetsplatsen på morgonen för att se om möjligtvis skulle finnas jobb den dagen. – Jag hoppades på att utskottet skulle ha tagit till åtgärder och krävt en lagförändring, säger Lehto. Utskottet medger att nollavtalen är problematiska ur arbetstagarens synvinkel men föreslår i stället bland annat att det beaktas i samband med att man ser över lagen om arbetstid – men presenterar inga tydliga krav för en lagändring. Lehto påpekar att FFC presenterat flera olika alternativ till hur man kunde förbättra situationen för dem som jobbar med nollavtal. R E D IG E R IN G JO H A N N E S W A R IS 30.03.2017 5 39 39 ROGER KRONLUND n ? Metallarbetare, Oy Närko Ab n ? Medlem i Närpes stadsfullmäktige, SDP ”En förlängd arm till Närpesborna” Årets upplaga av kommunalvalet utspelar sig mot bakgrunden av den största förvaltningsreformen i det självständiga Finlands historia – förvaltningsreformen och socialoch hälsovårdsreformen. Det ser stadsfullmäktigeledamot och kommunal valskandidat Roger Kronlund från Närpes inte på med blida ögon. – Som det ser ut nu kommer vi att bli av med självbestämmanderätten, så det gäller att hålla emot så gott det går. Kronlund som har en fullmäktigeperiod bakom sig har tidigare också haft fackliga förtroendeuppdrag och varit bland annat vice huvudförtroendeman på sin arbetsplats släpvagnstillverkaren Närko i Närpes. Det blev ändå dags för de yngre att ta över. Det innebär mer tid för kommunalpolitiken. – Förutom hälsovårdsfrågor krävs stora satsningar på skolbyggnaderna i Närpes i framtiden. Det gäller till exempel renoveringen av byggnaden för grund skolans klasser 7 till 9. Till skillnad från många andra landsbygdskommuner klarar sig Närpes förhållandevis bra för tillfället. Sysselsättningen kan ändå påverkas också genom kommunalpolitiken. – Alla är vi ju för att vi ska kunna locka företag till Närpes. De kommunala beslutsfattarna kommer också i fortsättningen att vara de som besluter om frågor som påverkar kommuninvånarnas vardag. – Jag ser ju mig själv som en förlängd arm till Närpesborna. Sdp har för närvarande två mandat i Närpes stadsfullmäktige och målet för vårens kommunalval är att öka antalet till tre. Det skulle innebära fler styrelseplatser och platser i nämnder. – För mig är det viktigt att vi kan erbjuda ett alternativ till högerpartiet Sfp här i Närpes. ”För mig är det viktigt att vi kan erbjuda ett alternativ till högerpartiet Sfp i Närpes.” Förbundsfusion på turné STORFÖRBUND I mars har det ordnats informationstillfällen om det nya industrifacket för nyfikna medlemmar runtom landet på sammanlagt 13 orter. Infokvällarna samlade flera hundra deltagare. Turnén anordnades i samarbete med industrifacket TEAM och Träfacket. Deltagarna har varit intresserade av det nya förbundet och fackavdelningarnas framtid. Det nya industrifacket kommer att bestå av fler än 230 000 medlemmar och 700 fackavdelningar. Informationstillfällen har gått av stapeln i huvudstadsregionen, Åbo, Tammerfors, Vasa, Björneborg, Villmanstrand, Joensuu, Jyväskylä, St. Michel, Kuopio, Lahtis och Uleåborg. AHJ1705_1-48.indd 39 21.3.2017 12:34:34
• 5 30.03.2017 5 30.03.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1705_1-48.indd 40 21.3.2017 12:34:34
• 30.03.2017 5 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A K IT I H A IL A – Minut valittiin ammattiosaston puheenjohtajaksi vuoden alussa, niin oli syytä käydä tämä, selostaa Riku Soininen järjestötoimijan peruskurssille tuloaan. Soininen toimii myös työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Hän oli aiemmin käynyt luottamusmieskursseilla, mutta Helsingissä pidetty viiden päivän kurssi oli ensimmäinen kerta, kun hän lähti varta vasten opiskelemaan järjestötoimintaa. Harjoituksissa setvittiin tilanteita, joita yhdistysten arjessa tulee vastaan. Ympäristönä oli Metalliliiton ammattiosasto. Opiskelijat hakivat vastauksia ongelmiin yhdistyslakia ja liiton sääntöjä tutkailemalla. – Oli esimerkiksi tapaus, että joku ammattiosaston hallituksen jäsen halusi jättää jälkikäteen eriävän mielipiteen päätökseen. Perusteli sitä sillä, että hallitus oli päättänyt ostaa puheenjohtajalle puhelimen, ja puheenjohtaja ei ollut jäävännyt itseään päätöksenteossa, Soininen selostaa. Vastaus tilanteeseen löytyi yhdistyslaista: eriävä mielipide olisi pitänyt kirjauttaa pöytäkirjaan kokoustilanteessa. – Tämä valittaja oli siinä ihan oikeassa, että puheenjohtaja oli esteellinen itseään koskevassa päätöksessä. Se ei ollut kuitenkaan peruste muuttaa pöytäkirjaa jälkeenpäin. Kokoustekniikan lisäksi kurssilla hiottiin yhdistyksen pyörittämisen rutiineja, kuten vuosisuunnitelman tekoa. Soininen pitääkin kurssia yleishyödyllisenä melkeinpä kenelle tahansa. – Voin suositella kaikille, jotka ovat mukana jossain yhdistystoiminnassa. Täältä saa hyvän kuvan siitä, kuinka asiat kuuluu hoitaa. Eikä sen yhdistyksen tarvitse olla ammattiosasto. Itsekin olen ay-toiminnan lisäksi hallituksen jäsen MotOrg ry:ssä, joka on Suomen suurin moottoripyöräilyn ratapäiviä järjestävä taho. Yhdistystoiminta vaatii rutiinien hallintaa RIKU SOININEN, varastonhoitaja, pääluottamusmies, Reka Kaapeli Oy, Hyvinkää, ammattiosasto 58:n puheenjohtaja ”Voin suositella kaikille, jotka ovat jossain yhdistystoiminnassa.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 19.–21.4. Yhdenvertaisuus työpaikalla Työaika Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi H 24.–28.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 29.5–2.6. M ) 2.–4.5. Autoalan palkkaustekniikka Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 8.–12.5. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Ihmissuhteet työpaikalla H Tietotekniikan jatkokurssi (Tampere) 10.–12.5. Kansantalous Y 15.–19.5. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 14.–18.8. H ) 22.–24.5. Kaivosalan täydennyskurssi H 29.5.–2.6. Palkkatekniikan kurssi H 5.–9.6. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 12.–16.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit Muksuton Murikka tänä kesänä Ns. muksukurssit joudutaan perumaan tältä vuodelta. Murikka-opiston perus parannustöiden viivästymisen vuoksi opisto ei pysty kesäkuun viikoilla tarjoamaan lapsille riittäviä tiloja ja turvallisia toiminta mahdollisuuksia. Kesällä 2018 muksutkin pääsevät kokemaan uusitun Murikan. Liitto ja Murikka pahoittelevat tilannetta, muuta kestävää ratkaisua ei valitettavasti löytynyt. Suunnitellut työsuojelun ja luottamusmiesten perusja jatkokurssit mainittuina ajankohtina siis järjestetään, mutta ilman mahdollisuutta ottaa lapsia mukaan. Hae ilman lapsia, kursseilla tilaa! NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto. fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. AHJ1705_1-48.indd 41 21.3.2017 12:34:37
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 6.4. Ahjo 6/2017 (ilmestyy 20.4.) 27.4. Ahjo 7/2017 (ilmestyy 11.5.) 16.5. Ahjo 8/2017 (ilmestyy 1.6.) KOKOUKSIA Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 3.4. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori . Teemana kuntavaalit, alustajana Tommi Raunela SDP:stä. Kahvitarjoilu. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ma 3.4. klo 12 Metallin ao. 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Vierailijana kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Keskustelua ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Tiedustelut E. Karppinen, puh. 040 515 1395. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 3.4. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana edustaja Turun Seudun Osuuspankista. Veteraanien juttutupa to 13.4. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen 5.4. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9, Salo. Ao. 57:n naisjaoston kokous ja kosmetiikkailta ke 19.4. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16. Forssan metallityöväen ao. 179 veteraanien tapaaminen to 6.4. klo 12 toimistolla, Hämeentie 18, Forssa. Keskustelua ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Teljän Metallityöväen ao. 294:n veteraanien kokous ma 10.4. klo 15 ravintola Liisanpuistossa. Asioina kesäteatterimatka, vierailu Kesäpirtille sekä loppuvuoden toiminta. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 12.4. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku. Liitosta ajankohtaisista asioista kertoo vastaava aluesihteeri Jari Kramsu. Kahvitarjoilu. Jokioisten Metallityöväen ao. 2: to 6.4. klo 18 Virastotalolla. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan metallityöväen ao. 3: pe 7.4. klo 18 ravintola Amarillon kokoustiloissa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 6.4. klo 16.30 ao:n kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs, Tampere. Lohjan metallityöväen ao. 8: su 2.4. klo 16 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Kahvija kakkutarjoilu. Pietarsaaren metallityöväen ao. 10: ke 12.4. klo 17.30 osaston toimistolla, Tehtaankatu 13, Pietarsaari. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: ti 11.4. klo 17 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Hallitus kokoontuu klo 16. Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 6.4. klo 18 osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: ti 11.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7, Savonlinna. Lahden metallityöväen ao. 23: to 20.4. klo 18 ABC Kivimaan kokoustiloissa, Kiitokatu 2, Lahti. Kahvitarjoilu ennen kokouksen alkua klo 17.40–18 kahvion linjastolta, kerro kassalla ”Metalli 23 kokous”. Varkauden Metallityöväen ao. 24: ma 10.4. klo 18 ammattiosaston toimitiloissa, Kauppakatu 37 D, Varkaus. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 26.4. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelulla. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41: to 13.4. klo 16 Henkilöstöravintola Murtajassa, Laivakatu 1, Helsinki. Keravan metallityöväen ao. 42: to 27.4. hallituksen kokouksen jälkeen klo 17, Palokuja 5, kerhohuone, Kerava. Tarjolla kahvia ja pullaa. Turun peltiseppien ao. 45: ma 3.4. klo 18 Auranlaakson ABC:llä, Kaarinantie 702, Turku. Kahvitarjoilu. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 3.4. klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Kaskisten metallityöväen ao. 64: ti 4.4. klo 16 työväentalolla. Rauman metallityöväen ao. 66: ti 4.4. klo 18.30 Metallin toimistolla. Hallitus kokoontuu klo 17. Mikkelin Autoja Konealan ao. 71: pe 7.4. klo 19 Sali & Keittiössä, Lähemäenkatu 11. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 30.3. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 11.4. klo 18 Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: to 6.4. klo 16 Strömbergintie 4, Helsinki. Kemin puhelinmiehet ao. 83: ma 10.4. klo 7.15 Relacomin toimistolla, Lumikontie 1, Kemi. Turun autoja moottorityöväen ao. 87: ti 11.4. klo 17.30 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6 A 2. krs. Kokouksen jälkeen kokousväelle tarjotaan ruokailu alakerran pitseriassa. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: la 8.4. klo 17.30 Miittinkin alakerrassa, Pohjoispuisto 4, Pori. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunoa. Oma pyyhe mukaan! Rovaniemen metallityöväen ao. 99: ti 11.4. klo 18 City Hotellissa, Pekankatu 9. Riihimäen metallityöväen ao. 103: ti 11.4. klo 18 Metalli 103:n toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Kahvitarjoilu. Hallitus kokoontuu klo 17. Martinniemen metallityöväen ao. 108: su 9.4. klo 18 Tuttu kiinteistövälityksen toimitilassa, Revontie 2, Haukipudas. Kahvitarjoilu. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 12.4. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Ruokaja kahvitarjoilu. Nastolan Metallityöväen ao. 111: ma 10.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Kausantie 34 L 1. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: ti 4.4. klo 15.30 Kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Kahvitarjoilu. Taivalkosken Metallija Kaivostyöväen ao. 129: su 23.4. klo 13 Telatek Oy:n Taivalkosken tehtaan plm:n toimistolla. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: ke 19.4. klo 15.30 Pelastuslaitoksella, Saunatie 13, Säynätsalo. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 11.4. klo 17 Työväentalolla. Ruokatarjoilu. Turun teletyöntekijäin ao. 152: to 13.4. klo 18.30 Cumuluksen Talvipuutarhassa, Eerikinkatu 30. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 22.4. klo 17.15 Sokos Hotel Alexandrassa Jyväskylässä. Hallitus kokoontuu klo 20. Ypäjän Metallityöväen ao. 158: ke 5.4. klo 18 Veteraanituvalla . Porin autokorjaamotyöväen ao. 163: to 13.4. klo 16.30 ravintola Amadossa, Keskusaukio 2, Pori. Vasa svenska metallarbetarfackavd. 174:s vårmöte fredag 21.4 kl 19 på ABC Kiitokaari i Vasa. Stadgeenliga ärenden. Servering. Välkomna! Nummelan metallityöväen ao. 178: to 13.4. klo 17.30 osaston toimistolla, Pisteenkaari 3, Nummela. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 12.4. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 2 b, Turenki. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan Teletyöntekijäin ao. 188: pe 7.4. klo 18.30 ravintola Wanhan Makasiinin Satama-kabinetissa, Satamatie 4, Lappeenranta. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lauttakylän metallityöväen ao. 190: ti 11.4. klo 18 Pitopalvelu Tiina Lähteenmäen tiloissa, Karpintie 13, Huittinen. Kokouksen jälkeen iltapala. Paimion Sähköja Metallityöväen ao. 191: su 9.4. klo 13, Neste Paimio. Ruokailu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: ti 4.4. klo 18 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Lapin teleasentajat ao. 208: pe 7.4. klo 18 Metalli 99:n toimistolla, Rovakatu 26 A 8. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 13.4. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5, Salo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Porvoon teletyöntekijäin ao. 229: ke 19.4. klo 17 Metalli 86:n toimistossa, Piispankatu 19 A. Suonenjoen Metallityöväen ao. 233: pe 7.4. klo 18 Koskelossa. Kahvitarjoilu. Sievin Metallija elektroniikkatyöväen ao. 235: la 8.4. klo 14 ao:n toimistolla, Haikolantie 23 as. 3, Sievi. Kokouksen jälkeen osaston tarjoama ruokailu. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 3.4. klo 17.30 osaston toimistolla, Hallituskatu 12. Kahvitarjoilu. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 12.4. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu. Otanmäen Metallija kaivostyöväen ao. 256: ti 11.4. klo 15 SEO Otanmäki. Kahvitarjoilu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: ti 18.4. klo 15 Hotelli Alavus 66, Järviluomantie 4. Ruokailu. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 22.4. klo 13 osaston mökillä Puojinniemessä. Makkaraja kahvitarjoilu. Närpes Metallarbetare fackavd. 274:s vårmöte 7.4 kl. 18.30 på Red & Green den. Alla välkomna! Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 9.4. klo 14 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. 5 30.03.2017 42 AHJ1705_1-48.indd 42 21.3.2017 12:34:37
• TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 6.4. Ahjo 6/2017 (ilmestyy 20.4.) 27.4. Ahjo 7/2017 (ilmestyy 11.5.) 16.5. Ahjo 8/2017 (ilmestyy 1.6.) Kaavin Metallityöväen ao. 279: to 6.4. klo 15 Hope hallissa, Puistolantie 2, Kaavi. Kahvitarjoilu. Halikon metallityöväen ao. 286: su 2.4. klo 15 Sap:n tiloissa, Turuntie 8, 2. krs. Kahvitarjoilu. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 11.4. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4, Puistokulma, Vantaa. Kahvitarjoilu. Haukiputaan metallija elektroniikka-alan ao. 289: to 6.4. klo 13.30 nh. Lyyrassa Sanminan tiloissa. Vaasan peltityöntekijäin ao. 292: pe 14.4. klo 19 Fransmannissa, Pikku Frans -kabinetissa, Kauppatori 3, Seinäjoki. Teljän metallityöväen ao. 294: ke 12.4. klo 17 kahvila Kookoksessa, Isolinnankatu 24, Pori. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: pe 7.4. klo 18.30 Metallin toimistolla, Rovakatu 26. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: ke 12.4. alkaen ruokailulla klo 17 ravintola Rossossa, Isokatu 4, ja kokous n. klo 18.30 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: pe 31.3. klo 17 Hotelli Pyhäsalmessa. Someron Metallityöväen ao. 315: to 6.4. klo 18 Jukolan Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero. Kahvitarjoilu. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 21.4. klo 18 Kurikan työväentalolla, Kiikkulantie 5. Tarjoilua. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: ke 5.4. klo 18 ravintola Tehtaassa. Paikalla myös Metalliliiton edustaja. Osasto tarjoaa ruokailun. Laihian metallityöväen ao. 330: pe 7.4. klo 18 Sos.Dem. huoneessa Virastotalossa Laihialla. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 12.4. klo 17 osaston toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Kahvitarjoilu. Muuramen Metallityöväen ao. 344: su 9.4. klo 17 Työväentalolla. Kahvitarjoilu. Laitilan Metallityöväen ao. 365: pe 14.4. klo 15 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22, Laitila. Kahvitarjoilu. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 9.4. klo 16 Ruokakeitaassa, Asemakatu 1, Oulainen. Hallitus kokoontuu klo 15.30. Hangon Autokorjaamotyöväen ao. 379: ke 29.3. klo 16.30 Metallin toimistolla, Esplanadi 83, Hanko. Euran Metallityöväen ao. 381: pe 7.4. klo 18 Rataravintolassa Kauttualla. Tampereen Autoja konekaupanalan ao. 402: ti 11.4. klo 17 osaston toimistolla, Hämeenpuisto 37 B. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Autoja Konealan ao. 410: ke 12.4. klo 19 Hotelli Cumuluksen kabinetissa, Väinönkatu 3, Jyväskylä. Voileipäja kahvitarjoilu. Varkauden autoja konealan ao. 414: to 6.4. klo 18 ravintola Rossossa Varkaudessa. Vaasan autoja konealan ao. 417: pe 14.4. klo 18 Radisson Sas Royal Hotel, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa. Ilmoittautumiset viikkoa ennen kokousta Vuoriselle, puh. 050 361 7448. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to–pe toimisto kiinni. Salon metallityöväen ao. 57:n jäsenille perheineen Lehmijärven Rantapirtti käytössä kesän ajan tiistaisin 30.5.–12.9. Sauna lämpimänä klo 17–19.45. Rantapirtti ei ole käytössämme ti 27.6. ja ti 8.8. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenet, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa, voivat hakea tukea vaalikampanjan kuluihin ammattiosastolta. Lisätietoja Ari Sarinilta, puh. 050 350 4846. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 21.4. klo 11.30– 15.30. Aloitetaan ruokailulla ravintola Foijassa, Aurakatu 10, Turku. Klo 12.30 koulutusta Ykkösen toimistolla. Aiheena on Apua jäsenhankintaan, saatko kysyttyä, osaatko vastata? Liitosta Osmo Rantanen. Tilaisuus on tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Käytetään luottamusmiesaikaa. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu viimeistään 19.4. toimistoon, puh. 02 469 1410. METALLIKERO Asuntohotelli Metallikero on jäsenten käytössä ympäri vuoden. Tiedustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 08 8860 400 myynti@pyha.fi 30.03.2017 5 Ultra ?u??alli?e?? ?a??e?a?a? ?l???s ?ii??l???e ?? 006?0 ?elsi??i Puh. 09 7771 8600 suojalaite@suojalaite.? www.suojalaite.? ? ?utomaa?nen ???P-luokan hengityssuojain ? IP 66 luokituksella ? Suunniteltu k?yte????ksi myös ?ekontaminaa?osuihkuissa. ? ?s?es?n poistoon ? ?emikaalien k?si?ely ? Lyijyn poistaminen ? ?a?tunnan aiheu?ajat ? Pelastustyö Suojaus 99,97 %, paino 500 g, ei letkuja, kustannustehokas, kompak?, so?ite?a?issa muihin henkilösuojaimiin . ?ii??ostuit?o? ?ta ?hte???? ?u??alli?e?? ?a??e?a?a? ?l???s Ultra ?u??alli?e?? ?a??e?a?a? ?l???s 43 AHJ1705_1-48.indd 43 21.3.2017 12:34:41
• TO I M I N TA Ao. 1:n koko perheen tapahtuma la 22.4. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lapsille ja lapsenmielisille peikkopolku. Mehua, kahvia, pullaa. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 19.4. mennessä toimistoon, puh. 02 469 1410. Ao. 1 järjestää tutustuminen Väinö Linnan reittiin la 29.4. Lähtö klo 8 Turun kauppatorilta Ortodoksikirkon edestä. Urjalassa tutustuminen Väinö Linnan reittiin klo 10–12. Reitti kuljetaan bussilla, opas on mukana. Paluumatkalla noin klo 12.30 pysähdytään Humppilassa ostoskeskuksessa. Ruokailu omakustanteisesti ja tutustuminen liikkeisiin. Lähtö takaisin Turkuun klo 14. Matkan hinta 10 €. Ilmoittautumiset ja maksut 24.4. mennessä toimistoon, puh. 02 469 1410. Mukaan ehtii 50 nopeimmin ilmoittautunutta! Lohjan metallityöväen ao. 8:n naisjaoston ostosmatka la 20.5. Tallinnaan Megastarilla. Lähtö Helsingistä klo 10.30, paluulähtö Tallinnasta klo 19.30. Aikaa shoppailuun on noin 6,5 tuntia. Paikkoja on 50:lle, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinta jäsenille 45 €, seuralaisille 53,50 €, sisältää bussikuljetukset (lähtö Virkkalasta, normaalia bussireittiä), laivamatkat kansipaikoin sekä myöhäisen buffet-meriaamiaisen. Taxy Ladyn tarkempi bussiaikataulu näkyy laskussa. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä Minna Forsmanille, puh. 045 134 2615 tai minnuliforsman@gmail.com. Kuittaan viestit vastaanotetuksi. Ilmoittautuessasi kerro nimi, syntymäaika sekä pysäkki, josta nouset kyytiin. Mukaan passi tai kuvallinen henkilökortti! Lahden metallityöväen ao. 23:n päiväretki la 10.6. Tampereen suuntaan. Lähtö Lahdesta klo 9 ja paluu n. klo 19.30. Opastettu kiertoajelu Tampereella, ostosaikaa Lempäälän Ideaparkissa ja vierailu Rönnvikin viinitilalla. Hinta 50 € sisältää bussimatkat, kahvit, lounaan, kiertoajelun ja vierailumaksun viinitilalla. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä ao:n toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n hotellimatka Pärnuun 25.–27.5. Lähtö torstaiaamuna klo 5 Jyväskylän tilausajolaiturista. Laiva Tallink M/S Megastar lähtee Helsingistä klo 10.30 ja saapuu Tallinnaan klo 12.30, josta ajo Pärnuun (150 km). Majoitus Strand SPA & Conference Hotellissa. Paluulähtö Tallinnasta lauantaina klo 16.30 Tallink M/S Star –laivalla. Matkan hinta osaston jäsenelle 50 €, puolisolle 100 €. Matkalle ilmoittautuminen alkaa 31.3. klo 16 Matti Räisäselle, puh. 044 240 4462. Lisätietoa matkasta osaston kotisivuilta www.jklmetalli026.fi. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n p äiväretki la 13.5. Tampereen Työväenmuseo Werstaalle. Linja-autokuljetus ja paikkoja rajoitetusti. Lähtö Tikkakoskelta Tikkarin pihasta klo 10 ja Jyväskylästä klo 10.30. Museokierroksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 17.–28.4. Merville, puh . 040 5817 899 . Hinta jäsenille 15 € ja seuralaisille 30 €. Maksu tilille FI 57 5290 3320 0356 13. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien matka Tallinnaan 28.-29.5. Lähtö sunnuntaina Halikosta Nemon pysäkiltä klo 16.45 ja Salon torilta klo 17. Hinta 55 € sisältää matkat, hyttipaikan 2 hengen hytissä sekä aamupalan maissa (Kochi Aidad). Bussi päivän käytössä. Passi tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 2.5. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo. Kemin puhelinmiehet ao. 83:n pilkkikilpailut la 1.4. klo 10 Mansikkanokalla. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille hohtokeilaus la 22.4 Tammisaaren keilahallilla, Varastokatu 7. Linja-autokuljetus Fiskari– Karjaa–Tammisaari, lähtö klo 16. Ruokailu ja sauna klo 17–19, keilaus klo 19–21. Paluulähtö klo 21. Tapahtuma on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 12.4. Nikke Strömille, puh. 0400 744 304. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n teatterimatka 6.–7.5. Ouluun. Lähtö Rovaniemeltä linja-autoasemalta lauantaina klo 8.30. Teatteriesitys Pieleen meni alkaa klo 13. Yöpyminen Radisson Blu Hotellissa. Hinta jäseneltä 40 € ja puolisolta 50 €. Ilmoittautumiset 6.4. mennessä Tiinalle tiina.elkki@hotmail.com tai puh. 050 491 1900. Maksu tilille FI78 1134 3000 6320 27. Taivalkosken Metallija Kaivostyöväen ao. 129:n jäsenille perheineen pilkkikilpailut pe 14.4. klo 11–13 Jokijärvellä. Kokoontuminen kylätalolle (koulu). Lapin Teleasentajat ao. 208:n jäsenille perheineen pilkkikilpailut su 2.4. klo 12 Norvajärvellä seurakunnan leirikeskuksessa. Aluksi osaston tarjoama ruokailu, sitten pilkille. Peltija teollisuuseristysalan ja Mekaanisen metsäteollisuuden opintopäivät 22.–23.4. Sokos Hotelli Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä. Kurs för pensionärer 14–18.8 på Murikka ? ? Kurs för pensionärer 14–18.8. på Metallarbetarförbundets Murikka-institut i Tammerfors. ? ? Innehållet under dagarna består av olika aktuella ämnen, lekfulla tävlingar och trevlig samvaro. ? ? Rätt att delta i kursen, som också kallas veteransemester, är de pensionerade frimedlemmar, som fungerat aktivt i förtroendeuppdrag inom förbundet och/eller i fackavdelningen. En fackavdelningsmedlem beviljas veteransemester endast en gång. ? ? Kursen är kostnadsfri för kursdeltagarna. En deltagaravgift på 190 € uppbärs för medföljande hustru eller man. ? ? Den egna fackavdelningens styrelse ansöker om deltagande i kursen på en särskild blankett som fås från förbundsexpeditionen (tel. 020 77 41026) och från regionkontoren. På ansökan bör finnas uppräknat den sökandes förtroendeuppdrag. Ansökningarna returneras senast 24.5. på adressen: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/veteraaniloma, PL 107, 00531 Helsinki. ? ? De som godkänts som kursdeltagare får i juni en personlig inbjudan, med närmare information gällande de praktiska detaljerna. ? ? På ytterligare förfrågningar svarar Pia Toivanen, tel 020 77 41151. ? ? På frågor gällande vistelsen på Murikka svarar Heli Hokkanen, tel 040 544 3961. Eläkeläistoiminnan kurssi 14.–18.8. Murikassa ? ? Eläkeläistoiminnan kurssi järjestetään 14.–18.8. Metallityöväen Murikka-opistolla Tampereella. ? ? Kurssiviikon sisältö muodostuu ajankohtaisista aiheista, leikkimielisistä kilpailuista ja mukavasta yhdessä tekemisestä. ? ? Kurssille, jota myös kutsutaan Veteraanilomaksi, ovat oikeutettuja liiton ja/tai ammattiosaston luottamustoimissa mukana olleet, eläkkeellä olevat liiton vapaajäsenet ja heidän puolisonsa. Osaston jäsen voidaan hyväksyä veteraanilomalle vain yhden kerran. ? ? Kurssille valitulle viikko on maksuton. Puolisolle hinta on 190 €. ? ? Kurssihakemuksen tekee oman ammattiosaston toimikunta erillisellä lomakkeella, joka on saatavissa liiton postituksesta, puh. 020 77 41026 sekä aluetoimistoista. Hakemuksessa tulee ilmetä hakijan luottamustoimet. Hakemukset toimitetaan 24.5. mennessä osoitteella: Metallityöväen liitto ry, Pia Toivanen/eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. ? ? Kurssille hyväksytyille lähetetään kesäkuussa henkilökohtainen kutsu, jossa kerrotaan lomaan liittyvistä käytännön asioista. ? ? Tiedusteluihin vastaa Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. Murikkaan liittyvistä käytännöistä vastaa Heli Hokkanen, puh. 040 544 3961. 5 30.03.2017 44 AHJ1705_1-48.indd 44 21.3.2017 12:34:41
• Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n jäsenhuoltoilta la 22.4. Tapahtuma alkaa klo 16 ravintola Amarillossa, sen jälkeen keilailua ja saunomista viihdekeilahalli Cosmicissa. Tarkemmat tiedot ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä osaston sihteerille, puh. 050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com. Euran Metallityöväen ao. 381:n kylpylämatka pe 14.4. Turun Caribialle. Lähtö Euran la-asemalta klo 11.30. Kylpylän ja Superparkin vapaa käyttö klo 13–17, buffetruokailu klo 17. Hinta jäsenille ja lapsille 20 €/hlö, alle kouluikäiset ilmaiseksi, seuralaisille 30 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Paavilaiselle, puh. 0500 631 341. Maksu osaston tilille FI4150230140008162. KOULUTUSTA Tikkurilan Metallityöväen ao. 287 järjestää jäsenilleen ja osaston työpaikkojen henkilöille kurssin la 29.4. klo 15–22 Puistokulman Saunaosastolla, Talkootie 4, Vantaa. Kurssin aiheena järjestävä ammattiosasto, vetäjänä järjestäjä Kai Lepomäki Metalliliitosta. Opiskelemme kuinka työpaikoilla hoidetaan edunvalvontaa, jäsenasioiden hoitamista ja verkkoasiointia sekä tutustutaan muiden työpaikkojen aktiivien kanssa. Seurustelua ruuan ja saunan merkeissä. Ilmoittautumiset 21.4. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577, mika.laaksonen@alfalaval.com. AHJON AIKATAULU 2017 osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 6 6.4. 20.4. 7 27.4. 11.5. 8 16.5. (ti) 1.6. 9 8.6. 22.6. 10 27.7. 10.8. 11 17.8. 31.8. 12 7.9. 21.9. 13 28.9. 12.10. 14 19.10. 2.11. 15 9.11. 23.11. 16 30.11. 14.12. PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI! Ovatko tietosi jäsenrekisterissä ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaislla pankkitunnnuksillasi. SEUTURYHMÄT Keski-Karjalan seuturyhmän (ao:t 333 ja 22) koulutus ti 4.4. klo 17–20 Pajarinhovissa. Kurssin aiheena kiky-sopimus, liittofuusio, ajankohtaiset asiat, kouluttajana aluepäällikkö Hannu Savolainen. Kurssi on tarkoitettu kaikille Metallin jäsenille. Kurssin jälkeen iltapala. Ilmoittautumiset Matille, puh. 050 355 9621, Jarille 0500 790 573 tai Vesalle, puh. 0400 902 691. Oulun seuturyhmä: Möljän teatteri la 22.7. klo 18.30. Ilmoittatumiset oman osaston yhteyshenkilölle viimeistään 12.5. Ao. 56 Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–14); Ao. 72 Olli 040 554 7587; Ao. 108 Ilkka 040 543 6970; Ao. 118 Tuure 041 507 2348; Ao. 210 Suvi Pannula 040 507 8871; Ao. 289 Tuula 040 547 9319. 30.03.2017 5 ?ii??l?n?e ?? 006?0 Helsin?i Puh. 09 7771 8600 suojalaite@suojalaite.? www.suojalaite.? Hen?il?suojau?sen asiantun?ja Suojainten valinta ?aadu??aat tuo?eet Suojaavuuden varmistus Koulutus Huolto 45 METALLILIITON JÄSENVAKUUTUKSET Ota suoraan yhteys Ifiin Metalliliiton jäsenten oma palvelunumero Ifissä, puh. 010 19 19 95 Lisätietoja jäsenvakuutuksista www.if.fi/metalli. Sivuilla on myös chat­palvelu, jolla saa nopean yhteyden Ifin asiakaspalveluun. Vakuutuspalvelut ma–pe klo 8–20 Korvauspalvelut ma–pe klo 8–18 AHJ1705_1-48.indd 45 21.3.2017 12:34:42
• 5 30.03.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2-/3 A 19 77 B 10 ,2 5 € C Sa vo nl in na ss a D ke m ik aa liv ira st o E ku tu al us ta ka lo ill e F 20 5 G Li ec ht en st ei ni ss a H Is oB rit an ni a AHJ1705_1-48.indd 46 21.3.2017 12:34:44
• T YY L I 47 VARASTOTYÖNTEKIJÄ Jani Pukki TYÖPAIKKA Outotec Oy KOTIPAIKKA Lappeenranta KUVA ARI NAKARI AHJ1705_1-48.indd 47 21.3.2017 12:34:47
• AKL – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Samsung Galaxy Xcover 3 Samsung Galaxy A3 (2017) Honor 8 Lite 4,5-tuumainen vesija pölytiivis tehopakkaus. IP67ja MIL-STD 810G -luokitukset. Verk.com/13119 4,7-tuumainen HD-puhelin, jossa on 13 megapikselin kamera ja IP68-luokitus. Hae haulla a3 2017 5,2-tuumainen Full HD -uutuus, jossa on pitkä akkukesto ja kaksi SIM-korttipaikkaa. Hae haulla honor 8 lite 178 ,90 Apurahalla 16,00/kk (17 kk) 269 ,00 Apurahalla 17,00/kk (24 kk) 349 ,00 Apurahalla 21,00/kk (24 kk) Meiltä jokapaikan huippuluurit... todennäköisesti aina halvemmalla AHJ1705_1-48.indd 48 21.3.2017 12:34:49