• Vaalitulos ja kokousedustajat Valmiina kaukaloon M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 28.04.2016 ahjo.fi NRO LISÄÄ NAISIA JOHTOON LÄÄKKEIDEN ANNOSTELU UUSIKSI VUOSILOMA JA LOMAPALKKA ODRAMATISKT KONGRESSVAL 6 LII TTO KO KO US 22 .–2 5.5 . AHJ1606_1-23.indd 1 19.4.2016 12:47:17
• Täältä tullaan, liittokokous! ”Metallin maajoukkue” on nyt koossa. Maalis–huhtikuussa järjestetyissä Metalliliiton vaaleissa valittiin 422 edustajaa toukokuussa pidettävään liittokokoukseen ja työttömyyskassan edustajiston kokoukseen. Eniten edustajapaikkoja sai Metallin Yhteistyön vaaliliitto, yhteensä 268 edustajaa. Toiseksi eniten edustajia sai Metallin Vaikuttajat –vaaliliitto, 153 edustajaa. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai yhden edustajapaikan. Perussuomalaiset ja vaaliliittojen ulkopuoliset jäivät ilman edustajia. Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE Tio svenskspråkiga ombud åker till kongressen i Tammerfors. 6 28.04.2016 2 10 36 AHJ1606_1-23.indd 2 19.4.2016 12:47:23
• K A N N E N P II R R O S E R IC LE R A IL LE Z PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE 28.04.2016 6 Huhtikuun puolivälissä päättyneet Metallin vaalit eivät tuoneet mukanaan suuria yllätyksiä. Kahden suurimman vaaliliiton voima­ suhteet pysyivät käytännössä entisellään. Suurimmat muutokset tapahtuivat vaalipiirien sisällä, mihin vaikutti muun muassa edellisten vaalien jälkeen tehty vaalipiiriuudistus. Valtakunnallinen äänestysprosentti laski neljän vuoden takaisesta 2,8 prosenttiyksikköä. Ehdokkaita vaaleissa oli tällä kertaa 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Äänestysaktiivisuuden lasku ei ole järisyttävä siihen nähden, että Metallin vaaleissa kuitenkin äänestetään pääasiassa omalta työpaikalta, ammatti­ osastosta tai muusta liiton toiminnasta tuttua ehdokasta. Yksittäisistä ehdokkaista parhaiten menestyivät sellaiset, jotka ovat jo vuosia tehneet ahkeraa työtä ammattiyhdistys­ liikkeessä. Muiden ammattiliittojen järjestämiin vaaleihin verrattuna Metallin vaalien äänestysprosentti on edelleen omalla kymmenluvullaan. Vasemmistopuolueiden menestys vaaleissa jatkui. Vaikka vaaleissa äänes­ tetään eri perustein kuin valtakunnalli­ sissa vaaleissa, ei nykyinen maan hallitus myöskään politiikallaan edesauttanut omien puolueidensa ehdokkaiden vaalityötä. Tavallisia työntekijöitä kurjistava politiikka ja päätökset söivät sekä keskustan että perus­ suomalaisten kannatusta Metallin kentässä. Liittovaalit sekä liittokokous itsessään ovat suuri voimain­ ponnistus paitsi liiton aktiiveille myös liiton henkilökunnalle. Yksi etappi on nyt ohi, mutta työtä riittää vielä paljon ennen varsinaisen kokouksen alkamista. Toukokuun liittokokouksessa keskustellaan ja päätetään tärkeistä ja kauaskantoisista asioista, kuten jatkosta neljän teollisuusliiton aikomukselle yhdistyä suurliitoksi. Loppusuoralla ovat tuolloin myös soveltamisneuvottelut niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta. Osana neuvotteluja pohditaan paikallisen sopimisen lisäämistä. Seuraavalla sivulla on juttu siitä, kuinka paikallista sopimista yrittäneelle nuorelle, aloittelevalle pääluottamusmiehelle kävi. Hän sai potkut. Tämäkö on todellisuus työpaikkatason sopimisesta Suomessa? Ainakin tapaus vahvistaa taas sen, että oman ammatti­ liiton ja sen vahvuuden korostamisen tarpeellisuus ei ole kadonnut minnekään. Ei myöskään tulevaisuuden liittovaaleissa. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 21 TEKEMINEN 22 PARLAMENTTI 24 TAUKO 29 PÄIVYSTÄJÄ 32 KANSAINVÄLINEN 39 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Vuosia ahkeraa työtä tehneet menestyivät.” Kohti liittokokousta ”Murikasta saa valmiudet, työpaikalla oppii sitten enemmän.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Pelaser irtisanoi pääluottamusmiehen 7 Vuosilomalain muutos kurittaa nuoria naisia AMMATTILAINEN 9 Mikko Väänänen ohutlevytyöntekijä Meka Pro Oy, Oulu TOIMIJA 18 Sanna Bordi ammattiosaston puheenjohtaja Ulvilan Metallityöväen ao. 92 HARRASTUS 35 Henri Haapamäki ralliautoilu 20 TP hakeutuu liittokierroksen koordinaattoriksi 21 Finnwatch suomii kaivosyhtiöiden verosuunnittelua 26 Evondos ponnistaa lääkeautomaateilla 30 Filippiineillä rakennetaan ay-liikettä ruohonjuurilta OTA TALTEEN 33 Vuosiloma ja lomapalkka 35 17 41 S I S Ä LTÖ AHJ1606_1-23.indd 3 19.4.2016 12:47:31
• 6 28.04.2016 IRTISANOMINEN Huhtikuun puolivälissä nähtiin per­ tunmaalaisen Pelaser Oy:n pihalla poikkeuksellinen mielenosoitus. Nollatuntisopimuksen kieltämistä ajavan kansanliikkeen Operaatio Vakiduunin aktiivit asettuivat tukemaan yrityksestä laittomasti irtisanot­ tua pääluottamusmiestä. Yrityksessä aloitettiin reilu vuosi sitten liiton jär­ jestämiskampanja. Janne Ruotsalaisesta tuli Pelaser Oy:n ensimmäinen pääluottamusmies. Tilanne Ruotsalaisen ja työnantajan välillä kärjistyi pian, kun pääluottamusmies otti puheek­ si työntekijöiden nollatuntisopimukset. – Mitään perusteita teettää töitä nol­ latuntisopimuksilla ei ollut. Olemme jo vuosia tehneet 40 tunnin työviikkoa. Esitin, että työsopimukset korjataan. Työnantajan reaktio työntekijöiden vaatimuksiin oli se, että pääluottamusmies sai lähteä. Ruotsalainen sai heti tukea omalta ammattiosastol­ taan, Mikkelin metallityöväen ammattiosasto 61:ltä. Ammattiosasto järjesti työpaikalla mielenilmauksen huhtikuun alussa. Viikkoa ennen Ruotsalainen oli saa­ nut potkut. Ammattiosaston mielenilmaus alkoi perjantaiaamu­ na 8.4. ja päättyi seuraavana aamuna. Ennen ulosmars­ sia työntekijät jättivät yrityksen johdolle vetoomuk­ sen, jonka tavoitteena oli palauttaa luottamusmiehen työsuhde. Työntekijät ilmoittivat, ettei irtisanomiselle ollut perusteita. Kyseenalaisti 0-sopimukset – työnantaja antoi potkut Janne Ruotsalaisen työpaikalla tehtiin täyttä työviikkoa nollatunti sopimuksilla. Pääluottamusmiehenä toiminut Ruotsalainen halusi neuvotella työnantajan kanssa perusteettomista sopimuksista. Palkkioksi hän sai potkut. Operaatio Vakiduunin aktiivit järjestivät mielenosoituksen pääluottamusmies Janne Ruotsalaisen puolesta. Hänet erotettiin laittomasti. PA U LA M Y Ö H Ä N E N P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Olemme pyrkineet paikallisesti neuvotellen ja ra­ kentavassa hengessä ratkaisemaan työsuhteisiin liit­ tyviä kysymyksiä ja tästä kiitoksena olen nyt entinen työntekijä, Janne Ruotsalainen totesi tuolloin ammat­ tiosaston tiedotteessa. Ruotsalainen ehti työskennellä Pelaser Oy:ssä rei­ lut viisi vuotta. Hän kertoo, että kului muutama vuosi ennen kuin työntekijät saivat allekirjoitettavakseen kirjalliset työsopimukset. Tuolloin paljastuivat myös nollatuntisopimukset. MUITAKIN EPÄSELVYYKSIÄ Työntekijöiden mielenilmausta seurannee­ na maanantaina työnantaja ei päästänyt ulosmarssineita työpaikalle. – Hattua täytyy nostaa, että porukka marssi ulos. Ei se helppoa ole, Ruotsalainen kiittelee. Lisäksi ulosmarssiin osallistuneet saivat varoitukset sillä uhalla, että seuraava kerta johtaa irtisanomisiin. Pääluottamusmiehen laittoman irtisanomisen ja pe­ rusteettomien nollatuntisopimusten lisäksi yrityksestä on paljastunut muitakin työehtoihin liittyviä ongelmia. Asiat ovat tällä hetkellä Metalliliiton oikeudellisen yk­ sikön käsittelyssä. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Ulosmarssiin osallistuneet saivat varoitukset. AHJ1606_1-23.indd 4 19.4.2016 12:47:32
• 28.04.2016 6 JÄSENTUTKIMUS Metalliliitto saa jäseniltään myönteisemmän yleisarvion kuin neljä vuot­ ta sitten. Liiton tutkimusosaston julkaiseman tuoreen jäsentutkimuksen mukaan Metallilii­ toa pidetään muun muassa entistä vahvempa­ na yhteiskunnallisena vaikuttajana. Jäsenet kokevat myös, että työehdoista neuvoteltaessa liitto toteuttaa heidän tahtoaan paremmin kuin aikaisemmin. Jäsenen asialla – Metallityöväen Liiton jäsen­ kyselyn 2015 perusraportti on tutkija Jukka Saviluodon työ. Vastaajina oli 2 000 Metallilii­ ton jäsentä, jotka valittiin satunnaisotoksella. Jäsenkyselyitä tehdään neljän vuoden välein. Juuri missään kohtaa liitto ei saanut hei­ kompia arvosanoja kuin vastaavassa vuoden 2012 tutkimuksessa. Liiton arvojen nähdään nyt vastaavan entistä paremmin jäsenten omia arvoja. Myös liiton kannanottoihin ollaan aiem­ paa tyytyväisempiä. Tutkimus luonnostelee kuvaa tyypillisestä metalliliittolaisesta. Hän on 45­vuotias mies ja joko hitsaaja tai koneistaja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös jäsenistön ansiokehitystä, koulutustasoa, työsuhteiden muotoja ja näke­ myksiä omasta työmarkkina­asemasta ja työl­ listymismahdollisuuksista. MIKKO NIKULA Tutkimus on sähköisessä muodossa liiton sivuilla osoitteessa www.metalliliitto.fi/tutkimustoiminta LI N JA U S PA U LA M Y Ö H Ä N E N Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Tyytyväisyys Metalliin noussut MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri H E IK K I H A K A N E N / IL K K A 40 VUOTTA 13. huhtikuuta tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnetto muudesta, jossa kuoli 40 ihmistä ja loukkaantui 60. Patruunatehtaan räjähdys on yksi tuhoisimpia Suomen rauhanajan onnettomuuksia. 40-vuotispäivänä Lapualla Simpsiön hautausmaalla pidetyssä muistotilaisuudessa Lapuan metalli työväen ammattiosasto 146:n muistoseppeleen laskivat puheenjohtaja Kalle Vuorenmaa ja osaston entinen sihteeri Eeva-Liisa Haapamäki. – Silloin räjähdyksen jälkeen kukaan ei syytellyt ketään, vaan kaikki vaan ajattelivat, että miten tästä eteenpäin. Onnettomuuden jälkeen kenenkään ei tarvinnut mennä töihin lataamoon [missä onnettomuus oli tapahtunut] jos ei halunnut, mutta aika moni sinne kuitenkin palasi, 42 vuotta Lapuan patruunatehtaalla ja saman yhtiön ketjutehtaalla työskennellyt Vuorenmaa muistelee. Metalliliiton uusi teollisuuspoliittinen ohjelma julkaistaan toukokuun liittokokouksessa. Ohjelmassa käsitellään Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista niin sanotun hyvän kehän näkökulmasta. Liitto esittelee keinoja, joilla työt pysyvät Suomessa ja saamme luotua uusia työpaikkoja. Talouden haasteista ja työelämän muutoksista puhutaan myönteisellä tavalla. Hyvän kehä luo ihmisille toimeentuloa ja hyvinvointia. Valitettavasti viime aikoina vallalla on ollut täysin päinvastainen tapa ajatella asioita. Taloudessa lietsotaan lopun ajan merkkejä ja työelämän uudistukset otetaan esille uhkaillen ja kiristäen. Ja tietysti ammatti yhdistysliikettä pidetään kaiken jarruna. Kannattaa tutustua liiton uuteen ohjelmaan ja ajatuksiin hyvän kehästä. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja toimeentulon parantaminen tuo ihmisten elämään turvallisuutta ja mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin. Tällä on suuri merkitys myös yleisemmälle talouspoliittiselle kehitykselle. Jatkuvat valtiontalouden ja toimeen -tulon leikkaukset eivät kuulu hyvän kehään. Tarvitsemme malttia ja pitkä jänteistä ajattelua. Hyvinvointia ei pidä luoda suhdanteiden armoilla. Hyvän kehä on käytännössä päinvastainen ajattelutapa sokeasti markkinauskoiselle talouspolitiikalle. Talouspoliittiset päätökset ovat aina paitsi poliittisia päätöksiä niin myös arvovalintoja. Tarvitsemme reipasta elvytystä ja rohkeita innovaatioita. Nyt on aika investoida ja laajentaa teollista toimintaa. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen on mahdollista vain hyvän kehän avulla. Hyvän kehällä Suomi nousuun AHJ1606_1-23.indd 5 19.4.2016 12:47:36
• 6 28.04.2016 Tukea SAK:n Kulttuurirahastolta APURAHAT Kimmo Hyvärinen, Manu Kerola ja The Infinite Sleep -yhtye ovat saaneet SAK:n kulttuurirahaston apurahan. Lappeenrantalainen Hyvärinen sai 500 euroa esikoiskirjan painatukseen, kokkolalainen Kerola 500 euroa lyhytelokuvan tekstityksen kääntämiseen ja ylöjärveläinen The Infinite Sleep -yhtye 500 euroa äänentoistolaitteiden hankintaan. Kaikki apurahojen saajat SAK:n sivuilla www.sak.fi/ajankohtaista. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston (KSR) erikoisrahasto. KSR muuttaa tänä vuonna apurahojen hakuajaksi elokuun, ja vuoden 2017 apurahat jaetaan hakijoille jo joulukuussa 2016. Tästä syystä ensi vuonna ei jaeta SAK:n kulttuuriapurahoja. Vuoden 2018 apurahojen haku on syksyllä 2017. SEURAAVASSA AHJOSSA Teollisuusliitto, ammattiosastorakenne... Mistä asioista Metalliliiton toukokuun liittokokous päättää? TI ES IT KÖ ? ? Metallin vaalien äänikuningas Hannu Koistisen kotimaakunta on A? Pohjois-Karjala B? Uusimaa C? Varsinais-Suomi D? Ahvenanmaa ? ? Missä vaalipiirissä oli paras äänestysprosentti (56)? A? Keski-Suomessa B? Oulussa C? Metsäteollisuuden D? Jalometallialalla korjaamoalalla ? ? Piin likiarvo on A? 3,14 B? 3,41 C? 4,13 D? 4,31 ? ? Näyttelijä Jean-Claude van Damme on A? ranskalainen B? belgialainen C? hollantilainen D? luxemburgilainen 6 NIMITYS Metalliliiton uudeksi tietohallintopäälli köksi on nimitetty Ari Pöyry, 50. Hän siirtyi Metalliliiton palvelukseen Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:stä, jossa hän toimi IT-projektipäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Machinery Group Oy:ssä, Teräskonttori Oy:ssä ja Posti Oyj:ssä. Koulutukseltaan Pöyry on IT-tradenomi. Nykyinen tietohallintopäällikkö Jaakko Lampinen siirtyy eläkkeelle toukokuun lopussa. OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 6 28.04.2016 Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Maaliskuu 2015 Maaliskuu 2016 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 14 567 Maaliskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 14 567 eli 13,2 % työttömyyskassan jäsenistä. 100 vuotta Suomen itsenäistymisestä ja sisällissodasta vuosina 1917 ja 1918 Työväenliike oli keskeinen voima Suomen itsenäistymisessä. Vuonna 1917 saavutettiin myös 8 tunnin työpäivä. Merkkivuosiohjelmaa suunnittelee työväenliikkeen neuvottelukunta, jossa on edustettuna 33 työväenliikkeen valtakunnallista organisaatiota. Metalliliittoa edustaa tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Hankkeen aikana kannustetaan järjestämään omilla paikkakunnilla seminaareja, yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. VAPPUVIIKOLLA! Uudistunut www.tyovaenliike.fi n tietoa juhlavuosien ohjelmasta n työväenliikkeen historiaa n oppimateriaalia LIIT TOK OK OU S 22 .–2 5.5 . Jakobstads Bilarbetarnas fack avdelning 104 26 jäsentä ? Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308 Talvivaaran Metallija kaivostyöväen ao. 346 ? Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346 PURKAUTUNUT NIMENMUUTOS Etsi lähin tapahtuma SAK:N sivuilta: www.sak.fi / ajankohtaista TYÖVÄEN AHJ1606_1-23.indd 6 19.4.2016 12:47:38
• 28.04.2016 6 ”Verotulojen pienentäminen ja työajan pidentäminen eivät työllisyyttä paranna.” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Hallitus kurittaa jo kuritettuja VUOSILOMA Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela moittii ankarasti huhtikuun alussa voimaan astuneita vuosilomalain muu­ toksia. Jo ennestäänkin hallituksen kurittamat nuoret naiset saavat lisää huononnuksia työ­ ehtoihinsa. – Äitiyslomalta ja vanhempainvapaalta ker­ tyvän loman leikkaaminen iskee nimenomaan nuoriin, perheellisiin naisiin. Ei tunnu hyvältä. Noilla vapailla kertyy vuosilomaa enää vain 156 päivältä. Ennen sitä kertyi koko vapaan ajal­ ta. Käytännössä äitiyslomalta palaavan naisen vuosiloma puolittuu, sillä kaikista vanhemmuu­ teen liittyvistä vapaista naiset käyttävät edel­ leen ehdottoman valtaosan. Todennäköisesti entistä pie­ nemmät lapset viedään kodin ulkopuolelle hoitoon. Koskela huomauttaa, että aiemmin on nimenomaan julkisesti kannus­ tettu ja rakennettu järjestelmää niin, että lasta hoidettaisiin mah­ dollisimman pitkään kotona. – On rakennettu järjestelmää niin, että tämä olisi perheille myös taloudel­ lisesti mahdollista. Esimerkiksi äitiyslomalta on kertynyt vuosi lomaa samalla lailla kuin olisi ollut töissä. Tämä temppu, vuosiloman leikkaa­ minen, ei enää kannusta. – Voihan olla, että työnantajat myös haluavat vanhemmat sieltä kotoa mahdollisimman pian takaisin töihin, vaikka Kela maksaa korvausta työantajalle vuosiloman kustannuksista. Vuosilomalain muutoksissa palautettiin vuosiloman aikana sattuneen sairastumisen omavastuupäivät. Vuosilomalla joutuu sairas­ tamaan kuusi päivää omaan piikkiin. Vasta kuu­ den päivän jälkeen saa vuosilomaansa lykätä. Työntekijälle on kuitenkin oikeus pitää vuosi­ lomaa vähintään neljä viikkoa EU:n direktiivin mukaisesti lomalla sairastamisesta huolimatta. Verojen alentamisesta tykkäävät kaikki, ainakin silloin, kun omaan kukkaroon kilahtaa. Palkkaverotuksen keventämistä on meilläkin perusteltu talousteoriaankin vedoten sillä, että se innostaa ihmisiä työntekoon. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuoreessa selvityksessä käytiin läpi asiasta tehtyä tutkimusta. Lopputulos oli, että näin ei ole kuin poikkeustilanteissa. Poikkeuksia ovat lähinnä suurituloiset ja yrittäjät. Hekin lähinnä vain säätelevät sitä, miten ja milloin heidän tulojaan verotetaan. Pienituloisten joukkoa koskee enemmänkin sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittaminen. Siinä syntyy usein tilanteita, joissa työnteko ei todellakaan kannata. Sitä väliä, joka jää työnantajan maksamien henkilöstökulujen ja palkansaajan käteen jäävän summan välille sanotaan verokiilaksi. Teorian mukaan tämän verokiilan kaventaminen lisää sekä työllistämisettä työhaluja. Elävä elämä kertoo toista. OECD:n tilastojen mukaan tämän verokiilan suuruudella ei näytä Euroopassa olevan mitään yhteyttä siihen, miten innokkaasti ihmiset osallistuvat työelämään. Työllisyysaste voi olla korkea tai matala ihan verokiilasta riippumatta. Eikä verokiilalla näytä olevan yhteyttä siihenkään, kuinka paljon töissä olevat tekevät töitä viikossa tai vuodessa. Sen sijaan sillä, miten paljon töissä olevat tekevät töitä, on selvä yhteys siihen, miten moni tekee töitä eli kuinka moni työikäinen on työelämässä. EU-maissa työllisyysaste on sitä korkeampi, mitä lyhyempi työaika on, puhutaan sitten vuodessa tai viikossa tehdyistä työtunneista. Tälle löytyy järkeviä selityksiä ilman ihmeellisempiä teorioitakin. Suomessa koetetaan nyt mennä toista tietä. Työllisyyden parantaminen työaikaa pidentämällä olisikin erinomainen osoitus suomalaisesta insinööriosaamisesta. Pidennys ei lisää työtä KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Toukokuussa tulee 11 vuotta täyteen. Aiemmin työskentelin Valmet Automotivella Uudessakaupungissa. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Käsittelen ansiopäivärahahakemuksia työnjakolistan mukaisesti. Toimistolla asioivia jäseniä neuvon myös. Tämä on täyden palvelun talo. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Se miten joustava tällainen iso organisaatio kykenee olemaan. Sen huomasi erityisesti vuonna 2009, kun moni jäi työttömäksi. MIKÄ ON PARASTA? Työni on palkitsevaa. Olen itsekin ollut lomautettuna, joten tiedän hyvin, miltä tuntuu, jos raha ei ole tilillä oikeana päivänä. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Henkireikäni on rokki ja hevi. Spotify soi koko työpäivän. Suosikkini on Elvis, mikä näkyy työhuoneeni sisustuksessa. TURUN ALUETOIMISTO ETUUSKÄSITTELIJÄ JOHANNA HYVÖNEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Koskela korostaa, että on tärkeää aina hank­ kia sairauslomatodistus ja pyytää työnantajalta loman siirtämistä. Kuuden päivän karenssi näet lasketaan myös erillisistä sairauslomapäivistä. Jos esimerkiksi sairastaa lomalla ensin neljä ja myöhemmin samalla lomalla neljä päivää, saa kahdelta päivältä loman lykkäyksen. – Ilman muuta kannattaa aina pyytää loman siirtämistä. Muuten työnantaja olettaa, että olet vain ollut lomalla. Sähköposti kuitattuna ja puhelinkeskustelu ovat Koskelan mielestä niitä luotettavia ilmoi­ tuksia, jotka kelpaavat todistukseksi loman siir­ topyynnöstä. Vuosilomalla sairastamisen omavastuuajan palauttaminen samoin kuin lomaleikkuri täh­ täävät tietenkin kaikki samaan asiaan. Kolmen ässän hallitus kantaa huolta siitä, että yritysten taloudellinen taakka kevenisi. Koko lakimuutospaketti val­ misteltiin loppuun ministeriön ja eduskunnan pienissä piireissä, ei todellisessa kolmikantavalmistelussa, kuten Suomessa on ollut tapana. Koskela ei usko väitteisiin siitä, että näillä tempuilla työllisyys paranisi tai että kilpailu­ kyky kohenisi. – Nämä ovat nippeliasioita. Suomessa pitäisi keskittyä isompiin asioihin. – On paljon yrityksiä, joilla menee aina hy­ vin. Ne porskuttavat eteenpäin ja niillä on tila­ ukset tapissa, oli taantumaa tai ei. Meidän tulisi ottaa oppia näistä yrityksistä. Mitä ne tekevät eri lailla kuin muut? SUVI SAJANIEMI Lue lisää vuosiloman määräytymisestä, lomapalkasta ja vuosilomalain muutoksista sivuilta 33–34. TA LO U S ”Äitiyslomalta ja vanhempainvapaalta kertyvän loman leikkaaminen iskee nimenomaan nuoriin, perheellisiin naisiin. Ei tunnu hyvältä.” P U H E E N A I H E AHJ1606_1-23.indd 7 19.4.2016 12:47:39
• 6 28.04.2016 Hallituksen pakkolakisekoilusta oli ainakin se etu, että se herätti suo­ malaiset. Ay­oikeudet eivät ole itsestäänselvyys Suomessa – eivätkä koko Euroopassa. Esimakua saatiin jo muutama vuosi sitten, kun Kansainvälisen työjärjestön ILOn työnantajaryhmä yllättäen väitti, että lakko­oikeus ei ole osa kansainvälistä oikeutta, vaikka näin oli yksimielisesti tulkittu jo vuosikymmenien ajan. Työnantajat perääntyivät vasta maailmanlaajuisen kampanjamme jälkeen. Viime vuoden marraskuussa Britannian konservatiivihallitus vaa­ livoittonsa innoittamana esitteli lain, jolla rajoitettaisiin lakko­oikeutta. Lakkoilijat saisi korvata vuokratyö­ voimalla. Lakkoon menemisestä pitää äänestää jo nyt, ja julkisella sektorilla siihen vaadittaisiin käytännössä 80 prosentin kannatus. Espanjassa syyttäjät käyttivät Francon diktatuurin aikaista lakia ja vaativat kahdeksan vuoden vankeus­ rangaistuksia lakkoon menneille Airbusin työntekijöille. Helmikuussa tuomioistuin vapautti työntekijät, mutta muita oikeusjuttuja on vireillä. On täysin mahdollista, että muissa maissa innostutaan Britannian esimerkistä. Maailmanlaajuinen talouskriisi tarjosi jo oivan tekosyyn monille oikeistohallituksille leikata työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa. Romaniassa oikeuksia teurastettiin oikein kunnolla, kun Maailman valuuttarahasto 2011 painosti hallituksen ohittamaan parlamentin ja rajoittamaan lakko­oikeutta ja poistamaan työehtosopimukset. Kansallisen tason työehtosopimukset kiellettiin myös Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella pahimpina kriisivuo­ sina. Nyt Irlannin ja Espanjan hallitukset ja työnantajat ovat suostuneet rakentamaan sopimusjärjestelmät uudestaan, kun kaaos ei toiminut. Ranskan sosialistihallituksen uudistusesitykset ovat aika mietoa kamaa muihin maihin verrattuna. Kansa on kuitenkin lähtenyt kaduille, koska ranskalaiset tykkäävät olla vallankumouksen puolella, mutta kaikkia muutoksia vastaan. Valppaina pitää kuitenkin olla. Hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia vastaan ovat useimmiten ideologisia, monet hallitukset kun kuunte­ levat mieluummin pomojen valitusta kuin kansan tuntoja. Surullisen monet yritysjohtajat ovat maailmalla oppineet, miten vaivatonta on, kun on tottelevaisia työntekijöitä, jotka eivät turhia vaadi. Suomi on vaikeuksissa, joten jostain pitää säästää samalla kun investoidaan uusiin teollisen menestyksen mahdollisuuksiin. Sopimus vapauden vastaisten pakkolakien sijasta on parempi etsiä ratkaisuja yhdessä talkoilla, joihin kaikki osallistuvat. Sopimusyhteis­ kunta on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, jota ei kannata tärvellä. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org KO LU M N I M I E L I P I D E 8 PAKOLAISUUDEN TODELLISET SYYT Turvanpaikanhakijoita yritetään kotouttaa ja heille vaaditaan pääsyä työelämään. Toiveet tuntuvat haihattelulta, kun oman maan työttömien armeija kasvaa ja omaa kansaa kuritetaan jyrkällä elintason laskulla. Arvostelijoita syytetään rasismista ja tiedotusvälineissä pi­ detään tarkasti huolta, että pakolaisuuden todelliset syyt jäävät pimentoon. Poliitikot matelevat USA:n maailmanherruutta tavoittelevan politiikan edessä. USA:lla on ollut kaikissa Lähi­idän maissa sormensa pelissä. Yhdysvaltain CIA on tukenut ja synnyttänyt kapinaliikeitä. Kun alku on saatu aikaan, aseita, pommituksia ja avunantoa kapinal­ liselle on riittänyt. Amerikkalaisten kivikauteen pommittama Irak oli ensimmäinen, jossa toimiva yhteiskunta hajotettiin. Seuraavaksi oli vuorossa Libya, ja nyt yritetään Syyria saada polvilleen palkkasotilaiden avulla. Nämä maat edustivat ennen kapinoiden synnyttämistä Lähi­idän kehittyneintä osaa, joissa elintaso ja sivistys muihin alueen maihin verrattuna olivat korkealla tasolla. Tietenkään ei sovi unohtaa, että näissä ei ollut demokratiaa, mutta ei sitä ole juuri muissakaan USA:n tukemien alueiden maissa, esimerkiksi Saudi­Arabiassa. Näissä maissa olisi demokratiaa pitänyt edistää rauhanomaisesti, ei pommituksilla. Valtaosa Eurooppaan tulevista on pakolaisia, jotka yhteis­ kuntien hajoamisen jälkeen ovat lähteneet hakemaan toimeen­ tuloa. YK:n ja EU:n olisi pitänyt ennakoida kehitys ja rakentaa maiden rajoille suojeltuja leirejä. Tämä olisi ollut kaikkien kannalta järkevin ratkaisu. Tilanteen rauhoituttua palautus lähtömaihin olisi ollut helpompaa ja kansan kärsimyksiä olisi voitu vähentää. Pakolaistulvan aiheuttaja USA on ottanut Lähi­idän pako­ laisia vain nimellisesti ja tarkasti valikoiden, kuten lääkäreitä ja muita osaajia. Heille löytyy helposti työpaikkoja Euroopasta ja Amerikasta. Työn syrjään pääsyn jälkeen koulutetuilla ei ole halua palata olojen rauhoituttua kotimaansa tuhottuun työelä­ mään. Tämä lisää kurjuutta näissä maissa. LEO VARTIAINEN Kirkkonummi TAVALLISEN IHMISEN ELÄMÄSTÄ On meillä hallitus, joka ei tiedä tavallisen ihmisen elämästä mi­ tään. Stubbkin hymyilee vain leveästi, kyllä näitä takinkääntäjiä riittää! Ollaan verotusta kiristämässä koko ajan, kohta ei pysty maksamaan laskuja. Ja entä vanhukset ja lapsiperheet? Heidät on unohdettu tyystin. Vissiin halutaan vanhukset enneaikaiseen hautaan! PIRJO KIVINIEMI ”Sopimusyhteiskunta on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, jota ei kannata tärvellä.” Ay-oikeudet vajaat myös Euroopassa JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1606_1-23.indd 8 19.4.2016 12:47:45
• 28.04.2016 6 T E K S T I A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N K U V A M A R K K U R U O TT IN E N A M M AT T I L A I N E N 9 OHUTLEVYTYÖNTEKIJÄ MIKKO VÄÄNÄNEN, 37 TYÖPAIKKA Meka Pro Oy, Oulu Vuorotyö rassaa, porukka auttaa Millainen koulutus sinulla on? Metallialan koulutus, peltisepän paperit. Milloin tulit nykyiseen työpaikkaasi? Aikanaan vuonna 2000 tänne haettiin työntekijöitä ja pääsin töihin. Sitä ennen työskentelin Ojala­yhtymällä kolmisen vuotta. Minkälaista työsi on? Valmistamme johto­ hyllyjä, valaisinkouruja ja muita terästuotteita. Työskentelen automaattilinjoilla ja käsi­ hommissa. Työ on enemmän ja vähemmän vaihtelevaa. Ainakin hyllylinjalla ollessa saa liikkua enemmänkin, se on hyvä puoli. Minkälainen työaika? Meillä tehdään kolmi­ vuorotyötä. Kuudesta kahteen, kahdesta kymmeneen ja kymmenestä kuuteen. Viikko kerrallaan, viikonloppu vapaata. Kun vuosia tulee lisää, on se raskaampaa ja raskaampaa. Eniten tykkään aamuvuorosta. Mikä työssäsi on parasta ja mikä huonointa? Parasta on toimiva työympäristö ja hyvä työilmapiiri. Jos tunnelma olisi huono, ei sitä jaksaisi. Työporukka on pysynyt aika samana. Ikävintä on vuorotyö. Arvostetaanko työtäsi? Toivottavasti. Olisi mukavaa, jos arvostus tuotaisiin useammin esille. Miten työntekijöitä kohdellaan? Ihan ok, mutta ennen oli vielä paremmin. Seuranta lisääntyy ja työntekijöistä puristetaan enemmän irti. Miten kehittäisit työtäsi? Sitä on jo niin paljon kehitetty, etten nyt osaa sanoa. Paljon on automatisointia tehty. Ei tarvitse enää pahemmin tehdä käsihommia. Onko palkka kohdallaan? Ei se ole ikinä kohdallaan, mutta ihan tyytyväinen olen. Millainen on hyvä työkaveri? Reilu, auttaa ja neuvoo tarvittaessa. Millainen on hyvä pomo? Sellainen, jolla on maalaisjärki tallella. Ymmärtää työntekijää. Mitä muuta elämään kuuluu? Kiirettä pitää. Perheessä kolme lasta, 7 vuotta, 3 vuotta ja 6 kuukautta vanhat. Siinä riittää niin paljon puuhaa, ettei tahdo enää muualle ehtiä. AHJ1606_1-23.indd 9 19.4.2016 12:47:49
• 6 28.04.2016 10 LIIT TOK OK OU S 22 .–2 5.5 Joukkue koossa AHJ1606_1-23.indd 10 19.4.2016 12:47:52
• 28.04.2016 11 6 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N P IIR R O S E R IC LE R A IL LE Z Metallin vaalit eivät tuoneet muutoksia Metallin voimasuhteisiin. Suurimmat joukkueet toukokuussa pidettävässä liittokokouksessa ovat edelleen Metallin Yhteistyön vaaliliitolla ja Metallin Vaikuttajilla. V aaliliitot asettivat Metallin vaaleihin kaikkiaan 1 ?155 eh­ dokasta. Vuoden 2012 vaa­ leissa ehdokkaita oli hieman enemmän, 1?291. Vaalipii­ riuudistuksen vuoksi myös vaalipiirejä oli tällä kertaa kaksi vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Toukokuussa Tampereella pidettävään liit­ tokokoukseen valittiin 422 edustajaa, joista Yhteistyön vaaliliiton edustajia on 268. Me­ tallin Vaikuttajat sai puolestaan 153 edustajaa. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai yhden paikan. Perussuomalaiset ja vaaliliittojen ulkopuoliset ehdokkaat jäivät tällä kertaa ilman edustajapaikkoja. Jo etukäteen oli tiedossa, että edellisten vaa­ lien jälkeen tehty vaalipiirimuutos vaikuttaa jonkin verran vaalien lopputulokseen. Koko­ naisuuden kannalta muutoksella ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä, ja kahden suurimman vaaliliiton voimasuhteet pysyivät käytännössä samoina. – Suurimmat muutokset olivat lähinnä vaali­ piirikohtaisia. Näissä vaaleissa jo ehdokasaset­ telulla oli suuri merkitys vaalien lopputuloksel­ le. Tämä tulos merkitsee sitä, että jatkossakin Yhteistyön vaaliliitto ja Metallin Vaikuttajat toimivat kuten tähänkin asti yhteistyössä lii­ tossa, puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi vaalitulosta. Suuret vaaliliitot kasvattivat molemmat suh­ teellista osuuttaan vaaleissa. Metallin Yhteis­ työn vaaliliitto keräsi äänistä 62,4 prosenttia (viimeksi 61,7 %). Metallin Vaikuttajien osuus oli 37,1 prosenttia (viimeksi 36,5 %). Liittosihteeri Matti Mäkelä arvioi, että vaa­ leissa läpi menneet ovat tehneet vaalityönsä jo ennen vaaleja. – Vaaleissa valituiksi tulevat ovat yleensä nii­ tä, jotka ovat hoitaneet arkisen hommansa työ­ paikoilla hyvin. Sen työn tulos näkyy vaaleissa. Aalto kertoo odottaneensa, että äänestys­ prosentti olisi ollut parempi. – Olisi voinut kuvitella, että nykyinen yh­ teiskunnallinen tilanne olisi siivittänyt jäsenet äänestämään aktiivisemmin. Metalliliiton liittohallitus vahvisti vaalituloksen 15.4. Vaalitulos ja kaikkein ehdokkaiden äänimäärät löytyvät verkosta osoitteesta liitto kokous.metalliliitto.fi. ? Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, hyväksyy liiton säännöt ja valitsee liiton puheenjohtajan, liittosihteerin sekä liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet. ? Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin suhteellisilla vaaleilla. Vaaleissa jäsenet muodostavat valitsijayhdistyksiä, jotka asettavat ehdokkaat liittokokousvaaleihin. Tällä kertaa kokoukseen valittiin 422 edustajaa. Joukkue koossa AHJ1606_1-23.indd 11 19.4.2016 12:47:53
• ** ** 6 28.04.2016 12 Metallin Keskustan ja Metallin Metallin Vaaliliittojen Yhteistyön sitoutumattomien Vaikuttajat Perussuomalaistet ulkopuoliset vaaliliitto vaaliliitto vaaliliitto vaaliliitto ehdokkaat ÄÄNESTYS-% ÄÄNET % * PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET YHT. PAIKAT YHT. Helsinki 41,9 966 50,7 7 – – – 941 49,3 7 – – – – – – 1?907 14 Helsinki Uusimaa 40,9 3?187 60,1 24 – – – 2?114 39,9 16 – – – – – – 5?301 40 Uusimaa Varsinais-Suomi 39,5 3?780 56,9 29 – – – 2?861 43,1 21 – – – – – – 6?641 50 Varsinais-Suomi Satakunta 42,8 3?328 69,8 24 – – – 1?442 30,2 10 – – – – – – 4?770 34 Satakunta Häme 40,5 2?905 72,1 21 – – – 1?123 27,9 8 – – – – – – 4?028 29 Häme Pirkanmaa 42,9 2?971 51,2 20 – – – 2?835 48,8 19 – – – – – – 5?806 39 Pirkanmaa Kaakkois-Suomi 41,5 2?589 77,3 19 – – – 759 22,7 5 – – – – – – 3?348 24 Kaakkois-Suomi Savo-Karjala 43,2 2?851 71,0 20 – – – 1?164 29,0 8 – – – – – – 4?015 28 Savo-Karjala Keski-Suomi 46,2 2?406 74,3 16 – – – 832 25,7 5 – – – – – – 3?238 21 Keski-Suomi Vaasa 41,3 3?700 70,7 27 – – – 1?536 29,3 11 – – – – – – 5?236 38 Vaasa Oulu 42,4 2?436 44,7 17 174 3,2 1 2?787 51,1 20 56 1,0 – – – 5?453 38 Oulu Lappi 43,9 665 42,8 5 – – – 890 57,2 6 – – – – – – 1?555 11 Lappi Autoja konealat 32,2 2?462 67,1 23 – – – 1?209 32,9 11 – – – – – – 3?671 34 Autoja konealat Tietoliikenneala 50,0 727 84,2 5 – – – 136 15,8 1 – – – – – – 863 6 Tietoliikenneala Energia-ala – – – 1 – – – – – – – – – – – – – 1 Energia-ala Peltiala 36,6 356 79,3 3 – – – 93 20,7 1 – – – – – – 449 4 Peltiala Metsät. korj.ala 56,0 150 82,4 2 – – – – – – – 0,0 – 32 – – 182 2 Metsät. korj.ala Kaivosala 51,6 340 35,6 2 – – – 616 64,4 4 – – – – – – 956 6 Kaivosala Jalometalliala 55,5 173 73,6 2 – – – 62 26,4 – – – – – – – 235 2 Jalometalliala Ahvenanmaa – – – 1 – – – – – – – – – – – – – 1 Ahvenanmaa KOKO MAA 41,4 35?992 62,4 268 174 0,3 1 21?400 37,1 153 56 0,1 32 0,1 57?654 422 KOKO MAA SUURIMMAT MUUTOKSET VAALIPIIREISSÄ Metallin vaalien äänestysprosentti oli 41,4, eli äänestysaktiivisuudessa otettiin hieman taka­ pakkia neljän vuoden takaiseen 44,2 prosentin aktiivisuuteen. Verrattuna muiden ammatti­ liittojen vaaleihin Metalliliitto on kuitenkin äänestysaktiivisuudessa omalla prosenttikym­ menyksellään. Tämän vuoden vaaleissa myös äänioikeu­ tettuja oli vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Ennakkoon äänesti tällä kertaa 36,3 prosenttia äänioikeutetuista. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaa­ moalan työntekijät. Alan äänestysprosentti oli 56,0. Vähiten uurnilla käytiin auto­ ja konealoil­ la, joihin kuuluvista jäsenistä vain 32,2 äänesti. Vaalipiiriuudistuksen vuoksi vaalien tulos ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2012 tu­ loksen kanssa. Uusissa vaalipiireissä Yhteistyön vaaliliitto oli selkeä ykkönen saaden Kaakkois­ Suomessa 77,3 prosenttia äänistä ja Savo–Kar­ jalassa 71,0 prosenttia. Yhteistyön vaaliliitto eteni myös muun muassa Vaasan vaalipiirissä, jossa vaaliliiton ehdokkaat keräsivät äänistä 70,7 prosenttia. Metallin Vaikuttajat puolestaan onnistui kasvattamaan suhteellista osuuttaan esimer­ kiksi Oulun, Lapin ja kaivosalan vaalipiireissä, joissa vaaliliitto sai äänistä yli puolet. Helsingin vaalipiirissä kahden suurimman vaaliliiton puntit menivät tasan ja molemmat saivat seitsemän edustajapaikkaa. Vuoden 2012 vaaleissa Yhteistyön vaaliliitto oli pääkaupun­ gissa parempi. Uudellamaalla Yhteistyön vaali­ liiton ääniosuus oli lähes sama kuin neljä vuotta sitten, mutta paikkoja vaaliliitto menetti kolme. Vastaavasti Metallin Vaikuttajat menetti vain yhden paikan. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaamoalan työntekijät. Vähiten uurnilla käytiin autoja konealoilla. VAALITULOS A B C D E AHJ1606_1-23.indd 12 19.4.2016 12:47:57
• A = Metallin Yhteistyön vaaliliitto B = Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto C = Metallin Vaikuttajat vaaliliitto D = Metallin Perussuomalaisten vaaliliitto E = vaaliliittojen ulkopuoliset Metallin Yhteistyön vaaliliitossa toimii sosialidemokraatteja ja sitoutumattomia. Metallin Vaikuttajat -vaaliliitossa toimii vasemmistolaisia ja sitoutumattomia. Vaaleissa käytetyt tunnukset: Eniten ääniä *kannatusprosentit laskettu hyväksytyistä äänistä **Energia-alalla ja Ahvenanmaalla oli vain yksi ehdokas, joten vaalia ei järjestetty Hannu Koistinen Koneasentaja 432 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Savo-Karjalan vaalipiiri Joensuu Sari Inkinen Toimistonhoitaja 416 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Varsinais-Suomen vaalipiiri Turku Pentti Mäkinen Pääluottamusmies 373 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Keski-Suomen vaalipiiri Jyväskylä Kari Niininen Pääluottamusmies 299 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Kaakkois-Suomen vaalipiiri Kotka Jyrki Levonen Tuotantotyöntekijä 286 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Satakunnan vaalipiiri Pori Antti Salonen Pääluottamusmies 256 ääntä Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C Pirkanmaan vaalipiiri Tampere Juha Pöllänen Pääluottamusmies 246 ääntä Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C Pirkanmaan vaalipiiri Tampere Markku Nousiainen Levyseppähitsaaja 234 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Kaakkois-Suomen vaalipiiri Savonlinna Mathias Pukkila Pääluottamusmies 224 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Vaasan vaalipiiri Ylihärmä Mika Vuoti Pääluottamusmies 216 ääntä Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C Oulun vaalipiiri Raahe Joka neljäs äänesti sähköisesti Metalliliiton jäsenillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää internetin kautta. Noin neljännes äänestäneistä käytti sähköistä äänestystapaa. 15 196 35 848 7 126 SÄHKÖISESTI POSTITSE UURNAVAALEISSA 28.04.2016 13 6 Metallin Keskustan ja Metallin Metallin Vaaliliittojen Yhteistyön sitoutumattomien Vaikuttajat Perussuomalaistet ulkopuoliset vaaliliitto vaaliliitto vaaliliitto vaaliliitto ehdokkaat ÄÄNESTYS-% ÄÄNET % * PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET % PAIKAT ÄÄNET YHT. PAIKAT YHT. Helsinki 41,9 966 50,7 7 – – – 941 49,3 7 – – – – – – 1?907 14 Helsinki Uusimaa 40,9 3?187 60,1 24 – – – 2?114 39,9 16 – – – – – – 5?301 40 Uusimaa Varsinais-Suomi 39,5 3?780 56,9 29 – – – 2?861 43,1 21 – – – – – – 6?641 50 Varsinais-Suomi Satakunta 42,8 3?328 69,8 24 – – – 1?442 30,2 10 – – – – – – 4?770 34 Satakunta Häme 40,5 2?905 72,1 21 – – – 1?123 27,9 8 – – – – – – 4?028 29 Häme Pirkanmaa 42,9 2?971 51,2 20 – – – 2?835 48,8 19 – – – – – – 5?806 39 Pirkanmaa Kaakkois-Suomi 41,5 2?589 77,3 19 – – – 759 22,7 5 – – – – – – 3?348 24 Kaakkois-Suomi Savo-Karjala 43,2 2?851 71,0 20 – – – 1?164 29,0 8 – – – – – – 4?015 28 Savo-Karjala Keski-Suomi 46,2 2?406 74,3 16 – – – 832 25,7 5 – – – – – – 3?238 21 Keski-Suomi Vaasa 41,3 3?700 70,7 27 – – – 1?536 29,3 11 – – – – – – 5?236 38 Vaasa Oulu 42,4 2?436 44,7 17 174 3,2 1 2?787 51,1 20 56 1,0 – – – 5?453 38 Oulu Lappi 43,9 665 42,8 5 – – – 890 57,2 6 – – – – – – 1?555 11 Lappi Autoja konealat 32,2 2?462 67,1 23 – – – 1?209 32,9 11 – – – – – – 3?671 34 Autoja konealat Tietoliikenneala 50,0 727 84,2 5 – – – 136 15,8 1 – – – – – – 863 6 Tietoliikenneala Energia-ala – – – 1 – – – – – – – – – – – – – 1 Energia-ala Peltiala 36,6 356 79,3 3 – – – 93 20,7 1 – – – – – – 449 4 Peltiala Metsät. korj.ala 56,0 150 82,4 2 – – – – – – – 0,0 – 32 – – 182 2 Metsät. korj.ala Kaivosala 51,6 340 35,6 2 – – – 616 64,4 4 – – – – – – 956 6 Kaivosala Jalometalliala 55,5 173 73,6 2 – – – 62 26,4 – – – – – – – 235 2 Jalometalliala Ahvenanmaa – – – 1 – – – – – – – – – – – – – 1 Ahvenanmaa KOKO MAA 41,4 35?992 62,4 268 174 0,3 1 21?400 37,1 153 56 0,1 32 0,1 57?654 422 KOKO MAA JU H A M E TS O Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaamoalan työntekijät. Vähiten uurnilla käytiin autoja konealoilla. Vaalien suurin ääniharava tulee Itä­Suomes­ ta. Metalliliiton liittohallituksen jäsenen Hannu Koistisen henkilökohtainen äänimäärä oli 432. Naisista parhaiten menestyi toimistonhoitaja Sari Inkinen 416 äänellä. Neljä vuotta sitten Inkinen sai eniten henkilökohtaisia ääniä. Keskustan ja sitoutumattomien liitto­ kokousedustaja valittiin Oulun vaalipiiristä. Karhulan Metallityöväen ammattiosasto 13:n kiertävä vaalitoimikunta järjesti varsinaisen vaalin äänestystilaisuuden Kotkan Sulzer Pumpsin putsaamon ruokahuoneessa 11. huhtikuuta. A B C D E AHJ1606_1-23.indd 13 19.4.2016 12:48:10
• 6 28.04.2016 14 01. Helsingin vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Taina Karrikka 112 Tapio Kuhmonen 108 Kirsi Niemelä 100 Raija Reiman 84 Risto Nieminen 54 Pekka Hynynen 52 Jarmo Kiema 44 VARALLE: Matti Pekkanen 43 Erkki Sinisalo 41 Metallin Vaikuttajat C Ilpo Haaja 142 Raija-Riitta Luiro-Piippo 130 Kari Pekkarinen 82 Terho Laitila 79 Jouni Taskila 69 Pentti Ruohonen 51 Karita Lahtinen 47 VARALLE: Jan Ihander 41 Markku Nieminen 40 02. Uudenmaan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Pasi Karttunen 140 Reija Mettovaara 114 Karita Pihlström 99 Hannu Huttunen 99 Jouni Määttä 96 Jouni Roponen 93 Jarmo Partanen 89 Matti Hämäläinen 84 Reima Rask 83 Markku Helenius 82 Esa Salminen 81 Tero Suominen 80 Lars Pekkanen 80 Sanna Sipola 76 Minna Forsman 73 Kari Hämäläinen 73 Anitta Luoto 69 Emmi Kojola 69 Minna-Annukka Saarinen 67 Esko Tolvanen 65 Sari Kinisjärvi 64 Joonas Pylväläinen 61 Magnus Lindholm 61 Eino Korhonen 60 VARALLE: Satu NurminenHämäläinen 60 Henry Holm 60 Metallin Vaikuttajat C Veikko Raunio 127 Leo Vartiainen 120 Jouni Linden 118 Juha Kapiainen 116 Juhani Kouhia 100 Tapani Koivunen 86 Seppo Gråsten 80 Sini Salminen 70 Mika Laaksonen 66 Tenho Kellokangas 65 Raimo Kantonen 63 Kari Purmonen 63 Kalevi Turtiainen 59 Seppo Koponen 58 Eira Tammiluoma 55 Maija Kainulainen 55 VARALLE: Pasi Vahtermo 47 Johanna Seppälä 47 06. Pirkanmaan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jari Roslöf 178 Vesa Pohjalainen 153 Mika Ovaskainen 137 Kari Saarnio 108 Ilpo Sirniö 108 Jari Kaihlamäki 104 Ilkka Jatkola 104 Susanna Huuskonen 99 Heidi Koivisto 98 Kari Helenius 97 Markus Haataja 86 Jari Kairajärvi 77 Marja-Leena Huitula 67 Vesa Valtonen 66 Tommi Suvela 63 Jukka-Pekka Kuisma 63 Jarkko Mäkipää 61 Jani Kauppinen 60 Pirjo Pesonen 59 Petri Kallio 59 VARALLE: Aki Moisio 57 Pentti Heiskanen 55 Metallin Vaikuttajat C Jari Aalto 201 Johannes Yrttiaho 195 Antero Palomäki 155 Pasi Heikkilä 134 Mauri Partanen 133 Ari Rajamäki 126 Jorma Rand 99 Esko Antikainen 83 Erkki Haapaniemi 81 Juha Jormanainen 77 Mara Lehtonen 73 Martti Katajainen 70 Seppo Kavonius 64 Sauli Saarinen 61 Vesa Oja 60 Raimo Kytömaa 54 Miika Kiiskilä 51 Keijo Peltonen 49 Jorma Rintamaa 49 Pentti Aitamurto 48 Pertti Lindqvist 46 VARALLE: Harri Kaarto 46 Marika Ilola 44 LIITTOKOKOUKSEEN VALITUT Metallin Vaikuttajat C Antti Salonen 256 Juha Pöllänen 246 Pertti Turtiainen 158 Keijo Perttunen 121 Rauno Lehtinen 113 Virva-Mari Rask 112 Timo Anttila 108 Pasi Tallila 101 Lasse Nurmi 96 Marko Svärd 95 Margit Rintamaa 88 Mikko Virolainen 80 Antti Maijala 73 Seppo Kallio 66 Tanja Matinaho 66 Jussi Karimäki 58 Arto Koivisto 57 Erkki Moisio 50 Mika Viirre 50 VARALLE: Kari Mäkipää 50 Jukka Mattila 44 07. Kaakkois-Suomen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Kari Niininen 299 Markku Nousiainen 234 Ari Kunttu 149 Niina Malm 135 Sakari Muhonen 129 Rauno Asikainen 122 Olli-Pekka Kristiansson 109 Lari Haikonen 97 Jallu Poutala 88 Jani Lauanne 82 Heikki Kuutti 82 Heli Miettinen 80 Harri Lehtola 77 Esa Pulliainen 60 Toni Kailio 57 Mikko Seppälä 55 Pauli Riekkinen 53 Pentti Issakainen 50 Ari Laamanen 49 VARALLE: Ari Kosonen 48 Janne Hohti 48 Metallin Vaikuttajat C Jukka Porkka 81 Anssi Piirainen 70 Sami Repka 70 Iikka Marttinen 56 Petri Ahvo 55 VARALLE: Kimmo Kapanen 45 Pirjo Tujula 43 10. Savo-Karjalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Hannu Koistinen 432 Eero Holsti 182 Miia Soininen 146 Veijo Tirkkonen 139 Mika Kolehmainen 137 Tapio Maksimainen 126 Juha Pakarinen 125 Jaakko Putkonen 104 Harri Niskanen 99 Jari Korhonen 92 Kari Jokela 85 Ari Hujanen 83 Voitto Mansikkamäki 77 Pekka Voutilainen 74 Ari Häkkinen 70 Veli Pulliainen 62 Tuula Hyvärinen 61 Sini Vainio 53 Heikki Tsupari 51 Joni Pitkänen 48 VARALLE: Antti Laitinen 38 Mikko Tervonen 38 Metallin Vaikuttajat C Heikki Hiltunen 163 Jari Jormalainen 78 Risto Eklund 64 Timo Voutilainen 62 Sami Piippo 53 Timo Vänskä 52 Sirkka-Liisa Ainasto 50 Arto Venäläinen 47 VARALLE: Esko Mononen 41 Samuli Hakkarainen 39 03. Varsinais-Suomen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Sari Inkinen 416 Outi Aaltonen 195 Satu Heijari 163 Janne Laulumaa 149 Jaana Packalen 138 Lasse Helskyaho 113 Erno Kaitala 95 Harri Seesranta 85 Henna Heinonen 82 Harri Kurttila 81 Bo Vilander 80 Heikki Lindgren 79 Jarmo Kaukola 79 Jani Pöllä 71 Marko Turunen 68 Jouni Ojala 66 Sam Kuutti 61 Antti Tammelin 59 Johanna Alanko 57 Leelo Raamat 55 Anne-Mari Toikka 54 Merja Viljamaa 54 Tuula Mäki-Arvela 52 Susanna Kiukainen 51 Ari Salonen 51 Anu Talja 50 Asmo Ojanperä 49 Esa Sainio 48 Markku Hakanen 48 VARALLE: Sirpa Kallio 48 Antti Kauppi 46 04. Satakunnan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jyrki Levonen 286 Janne Vainio 207 Raimo Virtanen 197 Veijo Rantanen 178 Marko Iltanen 169 Kari Poutanen 132 Tauno Dahlberg 124 Juha Virta 118 Kimmo Ruotsalainen 116 Mika Rostedt 110 Vesa-Pekka Vuorenmaa110 Rauli Taimi 102 Teemu Mäki 93 Seppo Henriksson 88 Irma Salo 87 Sanna Bordi 64 Juhani Mäkiranta 63 Sami Paavilainen 61 Mari Raikisto 55 Petri Ahokangas 51 Helvi Sairanen 48 Satu Knuutila 47 Hannu Paavilainen 41 Hannu Nurmela 41 VARALLE: Pasi Rihko 40 Marjatta Kaiku 39 Metallin Vaikuttajat C Kauko Kotikumpu 195 Tapio Keinonen 169 Ari Saukkokoski 97 Jari-Matti Välkkynen 95 Jarmo Hämäläinen 93 Ari Viljanen 91 Raimo Välimäki 87 Topi Maanavilja 84 Seppo Kivimäki 81 Tuula Viitaniemi 55 VARALLE: Osmo Harju 50 Jyri Myllykoski 49 05. Hämeen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Helena Joenkoski 185 Satu Oinas 155 Jarkko Jokinen 139 Vesa Niininen 137 Antero Perkiö 134 Jukka Vuorela 134 Jussi Rantanen 111 Ari Pihlajamäki 104 Heikki Seppälä 103 Kalevi Valonen 89 Jarmo Forss 89 Timo Kerkkonen 83 Antti Walther 79 Sami Grönlund 77 Keijo Peltola 75 Marko Schroderus 73 Toni Vehmola 63 Markus Heinämäki 62 Juhani Alasentie 62 Matti Lapiolahti 61 Tomi Karlsson 61 VARALLE: Pekka Kakko 59 Jari Kulmala 58 Metallin Vaikuttajat C Kalervo Piiponniemi 111 Harri Asunen 99 Juha Ulmanen 89 Karo Suoknuuti 89 Ari-Pekka Jaatinen 88 Tapio Hakatie 71 Tommi Vanhala 63 Hanna-Kaisa Rokkanen 58 VARALLE: Petri Lehtonen 52 Ville Heino 52 AHJ1606_1-23.indd 14 19.4.2016 12:48:10
• 28.04.2016 15 6 11. Keski-Suomen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Pentti Mäkinen 373 Arto Liikanen 190 Ville Kivimäki 123 Sami Tuominen 114 Tuomo Liukkunen 110 Martti Hokkanen 102 Mervi Hokkanen 93 Jani Närhi 80 Tarmo Pekonen 78 Aimo Äikäs 75 Ilkka Jutila 75 Erkki Pelkonen 73 Eero Kelppe 72 Sanna Paatelainen 68 Tuula Lehtonen 67 Aku Kiviluoma 53 VARALLE: Jari Korhonen 50 Petri Mielonen 48 Metallin Vaikuttajat C Aimo Lahtinen 106 Tarmo Lukkarinen 89 Antero Rajala 70 Veli Häkkinen 69 Riku Ahonen 67 VARALLE: Anssi Tirkkonen 67 Helena Kurvinen 53 12. Vaasan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Mathias Pukkila 224 Peter Sjökvist 155 Erkki Kuusikko 148 Matti Latvakoski 127 Ari Rintala 122 Kalle Vuorenmaa 112 Seppo Korpi 112 Raimo Aittoniemi 110 Petri Partanen 103 Tapio Pajula 103 Jaakko Koskela 100 Sari Yliaho 90 Jukka-Pekka Tunkkari 89 Heimo Niemi 82 Kim Virkama 81 Markku Setälä 80 Kairi Alanko 77 Tapio Ruostetoja 76 Janne Koskimäki 76 Jimmy Antfolk 74 Esko Viitasaari 70 Kalevi Mäntykoski 69 Tero Sulkakoski 68 Vesa-Matti Räisälä 67 Niko Manninen 66 Viktor Kock 62 Tommy Holmblad 61 VARALLE: Aulis Alanko 59 Teuvo Viitasaari 59 Metallin Vaikuttajat C Mikko Vuoto 159 Pekka Pörsti 117 Ilkka Nordström 115 Maria Pietari 104 Keijo Wallin 95 Hannu Aho 90 Kerttu Ojajärvi 77 Veijo Nygren 61 Sanni Taipalus 53 Antti Marjamäki 51 Ville Korpinen 50 VARALLE: Ulla Rauhala 46 Jonne Sihtola 41 13. Oulun vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Pirkko Valtanen 164 Tarmo Tyni 110 Jari Männikkö 96 Martti Ainassaari 89 Heikki Ahtimaa 80 Kari Junnila 75 Antti Leinonen 72 Keijo Alahuhtala 71 Olavi Oikarinen 67 Atso Kerttula 66 Kimmo Loukusa 65 Reijo Hildén 65 Pentti Haapaniemi 64 Tuula Jokelainen 61 Tarja Vaikko 59 Jouni Karppinen 58 Kari Ylikangas 54 VARALLE: Kaisa Telekäinen 53 Veli-Matti Hietaniemi 51 Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto B Keijo Mustonen 58 VARALLE: Reijo Kaurala 54 Erkki Piippo 35 Metallin Vaikuttajat C Mika Vuoti 216 Marianne Honkanen 148 Jouni Lämpsä 123 Tellervo Sirviö 121 Jari Ahokas 112 Ari Honkala 89 Mervi Pyy 89 Sami Nyman 89 Kari Mehtälä 80 Jouko Luttinen 72 Juho Haarala 71 Raimo Hyttinen 69 Riitta Kyllönen 69 Eero Heikkinen 68 Urho Virnes 62 Sauli Hilden 62 Ville Keränen 62 Joni Lackström 56 Jukka Heikkilä 55 Antti Hautajoki 55 VARALLE: Olavi Tuovinen 54 Veijo Mikkola 52 Metallin Vaikuttajat C Mikko Virolainen 80 Antti Maijala 73 Seppo Kallio 66 Tanja Matinaho 66 Jussi Karimäki 58 Arto Koivisto 57 Erkki Moisio 50 Mika Viirre 50 VARALLE: Kari Mäkipää 50 Jukka Mattila 44 14. Lapin vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Mari Tuomaala 130 Terttu Ollakka 70 Päivi Eskola 54 Tiina Elkki 46 Jani Kurtti 42 VARALLE: Janne Jussila 42 Teuvo Kujala 40 Metallin Vaikuttajat C Tommi Sauvolainen 109 Toni Keränen 80 Jyrki Hyykoski 73 Olavi Parkkila 61 Jani Kolmonen 59 Rami Häkkilä 52 VARALLE: Olavi Stoor 48 Rauno Kiiskilä 43 07. Kaakkois-Suomen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Heli Miettinen 80 Harri Lehtola 77 Esa Pulliainen 60 Toni Kailio 57 Mikko Seppälä 55 Pauli Riekkinen 53 Pentti Issakainen 50 Ari Laamanen 49 VARALLE: Ari Kosonen 48 Janne Hohti 48 Metallin Vaikuttajat C Petri Ahvo 55 VARALLE: Kimmo Kapanen 45 Pirjo Tujula 43 10. Savo-Karjalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Voitto Mansikkamäki 77 Pekka Voutilainen 74 Ari Häkkinen 70 Veli Pulliainen 62 Tuula Hyvärinen 61 Sini Vainio 53 Heikki Tsupari 51 Joni Pitkänen 48 VARALLE: Antti Laitinen 38 Mikko Tervonen 38 Metallin Vaikuttajat C Sirkka-Liisa Ainasto 50 Arto Venäläinen 47 VARALLE: Esko Mononen 41 Samuli Hakkarainen 39 15. Autoja konealojen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Tenho Vehmas 100 Vesa Nurmi 87 Petteri Männistö 86 Risto Karhu 77 Anu Luhtanen 76 Pasi Lattunen 75 Esa Andelin 74 Mika Lindblad 73 Kaarle Talvitie 71 Sanna Koskenranta 71 Olli Koivuniemi 68 Eero Rummukainen 66 Harri Valkonen 66 Marko Honkaniemi 66 Tuomas Rastas 64 Matti Kuusirati 60 Maija Vainikainen 59 Sandra Roos 57 Marko Vaara 56 Taisto Tulander 54 Keijo Larila 53 Jere Lehto 51 Jarkko Rantanen 50 VARALLE: Timo Kuusela 48 Antti Mäki 48 Metallin Vaikuttajat C Aulis Torkkeli 79 Marianne Vallius 73 Kari Keränen 72 Olli Suominen 60 Jan Backman 60 Arto Tolonen 51 Sami Päiväniemi 46 Tapio Soiniitty 45 Juhani Jara 43 Kati Leppäjärvi 42 Joni Suutari 40 VARALLE: Mika Eklund 39 Eeva Rytilahti 38 16. Tietoliikennealan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Raimo Karppinen 122 Jouko Ahonen 85 Allan Kemiläinen 77 Erkki Mattus 76 Jarmo Vattulainen 60 VARALLE: Kjell Grönqvist 56 Kari Koivisto 56 Liittokokousedustajat valokuvineen verkossa: liittokokous.metalliliitto.fi Metallin Vaikuttajat C Ensio Moisanen 82 VARALLE: Kalevi Wahrman 29 Raimo Lehtokumpu 25 17. Energia-alan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jarkko Kivimäki (1 ehdokas, ei vaaleja) Kristian Toikka 81 Anna Järvinen 47 Arto Kannisto 41 VARALLE: Iiro Elomaa 34 Reijo Seppänen 33 Metallin Vaikuttajat C Mika Korpela 36 VARALLE: Erkki Karppinen 33 Ahti Järvinen 24 19. Metsäteollisuuden korjaamoalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Risto Marttinen 57 Juha Makkonen 39 VARALLE : Juha Laaksonen 27 20. Kaivosalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Ari Kukkurainen 80 Asko Torssonen 38 VARALLE: Teppo Kulo 24 Emma Tolonen 23 Metallin Vaikuttajat C Jouni Jussinniemi 128 Jani Jesiöjärvi 98 Pasi Heikkinen 77 Antti Mattila 73 VARALLE: Aimo Karvonen 56 Juha Karppinen 49 21. Jalometallialan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A 18. Peltialan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Marja Karjalainen 57 Naile Waldén 43 VARALLE: Minna Polvela 27 Jari Palken 25 22. Ahvenanmaan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Erik Enholm (1 ehdokas, ei vaaleja) AHJ1606_1-23.indd 15 19.4.2016 12:48:10
• K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1606_1-23.indd 16 19.4.2016 12:48:12
• 6 TYÖTERVEYS Tulevaisuuden työterveyshuolto antaa ennakoivaa konsultaatiota asiakasyrityksen työntekijälle. Se kartoittaa terveyttä, työhyvinvointia ja kuormitusta, antaa palautetta nyky tilasta ja tarjoaa ratkaisumalleja, pääkaupunkiseudulla toimivan Heltin palvelumallia esittelevä Telma-lehti kertoo. Ratkaisut voivat olla ongelmasta riippuen painonhallintaa, 2-tyypin diabeteksen torjuntaa, ruokaja liikuntavinkkejä, jaksamisen tukemista, stressin karkotusta tai unen laadun parantamista. Kyllä Heltissä sairastumisetkin hoidetaan, mutta pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa. Yrityksen tarjoama työterveyshuolto vertautuu kuntokeskukseen ja personal traineriin. Asiakkaat ovat jäseniä, jotka chattaamalla kysyvät neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta tai tapaavat heitä tasa-arvoisesti pyöreän pöydän ääressä. – Pyrimme antamaan terveysvalmennusta ja ehkäisemään sairauksia, kertoo työterveyspsykologi ja terveysvalmentaja Heli Rautjärvi Heltistä. Hänen mukaansa tavanomainen jako työterveyshuollon kustannuksissa yrityksille on kaksi kolmasosaa sairaudenhoidon kuluihin ja yksi kolmannes ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. – Heltin palvelumallissa luvut ovat toisin päin. Kustannus yritykselle on silti vuositasolla samaa luokkaa kuin vastaavantasoisessa perinteisessä palvelussa. Asiakasyritykselle tällainen palvelumalli tuo Rautjärven mukaan etua siinä, että kuukausilaskutuksen myötä työterveydenhuollon kustannukset voidaan ennakoida tarkasti. – Työaikaa säästyy muuhun, kun osa terveyspulmista selviää työpöydän äärestä eikä aikaa kulu matkoihin. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 28.04.2016 Tulevaisuuden työterveyshuolto on terveysvalmentaja Hyvät työolot lisäävät työhyvinvointia TYÖTURVALLISUUS Koko työuran kestävät turvalliset ja terveyden kannalta hyvät työolot ovat eduksi niin työntekijöille, työnantajille kuin koko yhteiskunnallekin. Hyvät työolot lisäävät hyvinvointia ja tuottavuutta. Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston kaksivuotisen kampanja Terveellinen työ – Elämän eri vaiheissa avattiin 21. huhtikuuta Helsingissä Finlandia-talossa. Kampanjan tavoitteena on tuottaa tietoa ja välineitä työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseen koko työuran ajan. Kampanja korostaa eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä työelämässä. Terveellinen työ -kampanjalla on neljä tavoitetta: edistää kestävää työelämää ja ikääntymistä terveenä, ehkäistä terveysongelmia, antaa työnantajille ja työntekijöille välineitä ikääntyvän työvoiman työterveyden hallintaan sekä edistää tiedonvaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Pienillä päätöksillä aktiivisempi työelämä TERVEYSTALKOOT Yksi elämä -hankkeen terveystalkoissa kohennetaan pienillä teoilla terveyttä työpaikalla. Taukoliikunnalla voidaan katkaista työpäivän uurastusputki tai antaa mahdollisuus venyttelysessioon palaverin ohessa. Työntekijöille voidaan myös tarjota mahdollisuus tutustua uusiin liikuntalajeihin työpäivän jälkeen. Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteiset talkoot kannustavat ja tukevat työyhteisöjä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvä perehdytys takaa onnistuneen kesätyön KESÄTYÖ Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta, jolloin solmitaan kesäkauden työsopimuksia. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että kesuri on tasavertainen työntekijä, johon pätevät yleiset työehdot. Aluehallintovirasto muistuttaa, että työnantajan pitää järjestää kesätyöntekijälle samanlainen työterveyshuolto kuin muullekin henkilöstölle. Moni nuori on tulevana kesänä ensimmäisessä työpaikassaan, joten työelämän käytännöt eivät ole tuttuja. Työnantajan tulee perehdyttää nuori työhön. Kesätyöntekijälle on kerrottava työpaikan vaaroista ja opetettava, kuinka ne voidaan välttää ja kuinka työ tehdään oikein ja turvallisesti. Esimerkiksi henkilösuojainten käyttö on syytä opettaa huolella. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1606_1-23.indd 17 19.4.2016 12:48:14
• ko 6 28.04.2016 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A JU SS I PA R TA N E N 18 – Loppujen lopuksi on aika vähän asioita, mitkä luonnistuvat ainoastaan miehiltä, eivätkä ne liity työhön, hän jatkaa. Bordi haluaisi nähdä enemmän naisia johto­ paikoilla. – Jos pomona on nai­ nen, naispuolisten alais­ ten olisi helpompi tulla juttelemaan. Se voisi muuttaa myös miesten asenteita. Varsinkin van­ hemmat miehet tuntu­ vat pelkäävän, että nuori osaava nainen vie heidän työnsä, hän perustelee. Ulvilan Metallityö­ väen ammattiosaston toimikunnassa miehiä ja naisia on yhtä paljon, mutta seuturyhmän kokouksissa ja liiton tapah­ tumissa vastassa on yleensä enemmän miehiä. Se selittyy yksinkertaisesti: naisten osuus Me­ talliliiton jäsenistä on noin 20 prosenttia. – Vanhempia ukkoja on paljon, mutta hyvin tullaan toimeen. Ikinä en ole kokenut vähätte­ lyä sukupuoleni tai ikäni suhteen näissä piireis­ sä, 39­vuotias puheenjohtaja sanoo. Aivan sattumaakaan se ei ole. – Luonteeni vaikuttaa, sillä sanon suoraan mitä ajattelen. En kestä ollenkaan, jos jokin asia tehdään epäreilulla tavalla. Ehkä sen takia en ole päätynyt työpaikan luottamusmieheksi. Oli­ sin varmaan heti riidoissa työnantajan kanssa, Bordi sanoo ja nauraa taas. Tässä hevostytössä on ytyä. a TO I M I JA ”Jos pomona on nainen, naispuolisten alaisten on helpompi tulla juttelemaan. Se voi myös muuttaa miesten asenteita.” AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA Sanna Bordi AMMATTIOSASTO Ulvilan Metallityöväen ao. 92 JÄSENIÄ 261 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston nuorisovastaava 2007–2010, Porin seuturyhmän varaedustaja 2008–2009, ammattiosaston puheenjohtaja ja kirjeenvaihtaja sekä Porin seuturyhmän edustaja 2009– UUSI EDUSTAJA Sanna Bordi valittiin ensikertalaisena liittokokousedustajaksi Satakunnan vaalipiiristä. Millä mielin hän matkaa liittokokoukseen? – Haluan lähteä puhtaalta pöydältä ilman ennakkokäsityksiä. Toivoisin, että liittokokous ottaisi kantaa nuorten työttömyyteen. Monissa firmoissa teetetään ylitöitä, vaikka voisi palkata uusia työntekijöitä. Lisää naisjohtajuutta! Hevostyttö Sanna Bordista tuli ensin lähihoitaja, sitten keskus asentaja ja lopulta ay-aktiivi. Kahden pienen lapsen äiti ei ole jäänyt pois ammattiosaston puheenjohtajan paikalta, vaikka kiirettä piisaa. Naisia hän kaipaa lisää johtopaikoille. Aamulla ennen kymmentä Sanna Bordi on vie­ nyt viisi hevosta laitumelle, ruokkinut puolitoista­ vuotiaan Nitan ja viisivuotiaan Justuksen sekä selvitellyt Ulvilan Metallityöväen ammattiosas­ tolle tulleen vaalimateriaalin kohtaloa. Yksin, sillä aviomies on työkeikalla pohjoi­ sessa. Ravitalleilla nuoruutensa viettänyt sa­ takuntalainen on kuitenkin tottunut riuskaan menoon. Kun Bordin isoäiti karauttaa autollaan nak­ kilalaisen omakotitalon pihaan, vaihtuu äidin rooli ammattiosaston puheenjohtajaksi. Hyp­ päys maasturin rattiin, nokka kohti Ulvilaa ja sähkökeskuksia valmistavaa UTU Oy:tä, josta Bordi on tällä hetkellä vanhampainvapaalla keskusasentajan työstään. Töissä ollessaan hän pääasiassa kansittaa sähkökeskuksia. Bordi on siitä poikkeuksellinen ammatti­ osaston puheenjohtaja, että hän ei ole jättäy­ tynyt pestistään pois perheenlisäyksen myötä. – Minulle tämä ei ole rasite. On kiva pysyä kärryillä työpaikan asioista ja vaikuttaa. Asiat on helppo järjestää, jos vain suunnittelee etu­ käteen. Ammattiosaston toimikunta kokoontuu ker­ ran kuukaudessa ja seuraavan kokouksen ajan­ kohta sovitaan aina edellisen päätteeksi. Lastenhoidon organisointi onnistuu yleensä hyvin, mutta haastekerrointa lisää se, että Bor­ din aviomies tekee lähes pelkästään keikkatyötä ja on välillä viikonloppujakin pois asennus­ ja huoltoreissuilla. – Kerran olen ottanut lapset mukaan koko­ ukseen. Mitäs siitä, vanhempi piirsi ja nuorempi nukkui kaukalossaan. TYÖPORUKAN INNOSTAMANA AY-TOIMINTAAN UTU on ollut Bordin työpaikka viimeisen 15 vuoden ajan, ja sieltä hän on löytänyt paitsi sykäyksen ammattiyhdistystoimintaan, myös aviomiehensä Mikon. – Työkaverit ihmettelivät aluksi, miten voimme olla yhdessä sekä töissä että kotona, mutta emme välttämättä edes nähneet toisiam­ me työpäivän aikana, Bordi kertoo. Tehtaalla käykin kuhina, kun sähkökeskuk­ sia ja ­kojeistoja valmistetaan 80 työntekijän voimin. Tilauksia ja isoja projekteja on sisällä sen verran, että taloon palkattiin vastikään pa­ risenkymmentä uutta työntekijää. UTU on Bordin kolmas työpaikka metallia­ lalla. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja, mutta niitä töitä hän on tehnyt vain keikkaluontoisesti. Työpaikan tiivis porukka sai lähtemään mu­ kaan ammattiosaston toimintaan ensin nuori­ sovastaavaksi, sitten puheenjohtajaksi. – Silloinen puheenjohtajamme Kaitsu eli Kai Linnainsaari kannusti hakemaan hom­ maan, vaikka olin aluksi epävarma. Kaitsulta olen saanut paljon tukea ja rohkaisua vuosien varrella. 261 jäsenen ammattiosasto järjestää vuosit­ tain sääntömääräiset kokoukset sekä erikoista­ pahtumia, kuten risteilyjä ja naisten iltoja. Porin seuturyhmän kanssa järjestetään ter­ vetuliaistilaisuuksia oppilasjäsenille, yhteisiä jääkiekkoreissuja ja kulttuuririentoja. Myös Porin Suomi Areenassa näytään joka kesä. NAISIA POMOPORTAASEEN Metalliliiton jäsentutkimuksen mukaan me­ tallialan työt jakaantuvat edelleen naisten ja miesten töihin. Sanna Bordi on huomannut tämän myös omalla työpaikallaan, tosin siihen ohjaavat käytännön syyt: – Naiset tekevät enimmäkseen vakiolait­ teita, miehet fyysisesti raskaampia töitä. Eri­ koistuotteita tekevät sekä miehet että naiset. Niissäkin fyysisyys sanelee jotain, kun paksut nakkisormet eivät mahdu kaikkialle. Enemmän se on kuitenkin henkistä; miehet eivät mielel­ lään näpertele. Bordin mielestä sukupuolten välinen tasa­ arvo ei vieläkään toteudu täysin Suomessa. Se ilmenee naisten vähäisenä määränä johtotehtä­ vissä sekä yrityksissä että ammattiliitoissa. Tai vaikkapa trukkikuskeina. – Välillä sen oikein näkee ilmeestä: ”Että mitä oikein yrität, kun olet vain nainen?” Joillain työpaikoilla trukkia ajava nainen on tosiaan ihme, Bordi äimistelee. AHJ1606_1-23.indd 18 19.4.2016 12:48:14
• ko 19 ”Jos pomona on nainen, naispuolisten alaisten on helpompi tulla juttelemaan. Se voi myös muuttaa miesten asenteita.” Lisää naisjohtajuutta! AHJ1606_1-23.indd 19 19.4.2016 12:48:19
• 6 28.04.2016 20 T E K S T I K A R I K LE M M K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N YHTEISTÄ TEKEMISTÄ Kokko painottaa olevansa enemmän palkkarenki kuin itsevaltias. Jo insinööriliiton neuvottelujoh­ tajana ja TP:n hallituksen varajäsenenä hän on pohtinut TP:n roolia suomalaisessa työmarkki­ nakentässä. Kokon mielestä TP:n on osallistuttava nykyis­ tä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun nimenomaan siitä näkökulmasta, että Suomi tar­ vitsee teollisuutta – myös valmistavaa sellaista. Sekä vientiteollisuutta, että kotimaan markki­ noille suuntautuvaa teollisuutta. – Minua vaivaa erityisesti se, että kun puhu­ taan teollisuudesta, puheen sävy ei ole kovinkaan myönteinen – eikä varsinkaan valoisa ja tulevai­ suuteen luottavaisesti katsova. Kokon mukaan keskustelu teollisuudesta si­ sältää joukon palkansaajia syyllistäviä hokemia. Kuten sen, että teollisuuden työntekijä – olipa hän missä asemassa ja miten koulutettu tahansa – on kallis, tai että toimintaympäristö on huono, mikä on palkansaajien syy. Tämän – pessimismin ainaisen maalailun – Kokko haluaa lopettaa. – Tässä keskustelussa TP:llä pitää olla iso roo­ li, hän korostaa. SOPIMINEN MUUTTUU Kokko näkee Suomen olevan menossa kohti työ­ markkinamallia, jossa kunkin sopimuskierroksen palkkaraamin asettavat avoimen sektorin liitot. – Tämä osittain Ruotsista kopioitu malli on työnantajien pitkäaikainen haave ja syksyllä esitys siitä nousi myös työmarkkinapöytiin. No, tulipa esitys mistä suunnasta tahansa, niin kyllä mielestäni näyttää siltä, että ennemmin tai myö­ hemmin se tulee. Kokon mukaan TP:lle on luontevaa ottaa tässä aktiivinen rooli. – Nythän emme tiedä, syntyykö tähän maahan laaja työmarkkinasopimus. Vaikeaa on ollut ja kyllä siihen pitää varautua, että syksyllä käydään liitto­ kierros. Siihen mennessä on aika haastavaa raken­ taa uutta Suomen mallia, mutta olisi hyvä aloittaa aktiiviset keskustelut asian tiimoilta, jotta ei olla ihan nollapisteessä sitten, kun asia on edessä. Uutena pääsihteerinä Kokko aikoo ryhtyä lujittamaan TP:n keskinäistä yhtenäisyyttä. 18 jäsenliiton yhteistyön paraneminen edellyttää hyvää ja jatkuvaa luottamusta toinen toisiinsa. – Kyse on oikeastaan siitä, että kun itse halu­ an oppia tuntemaan jäsenliitot paremmin, niin myös niiden keskinäisen tuntemuksen, luotta­ muksen ja yhteistyökuvioiden toivon kasvavan. a ”Pessimismin maalailu on syytä lopettaa” Pääsihteeri Ismo Kokko haluaa kehittää TP:n toimintaa. H iljaa hyvä tulee. Näin kai voisi ku­ vailla Teollisuuden palkansaajien TP ry:n yli kaksi vuosikymmentä kestänyttä kehitystä. Aluksi TP oli yhteistoimintaorganisaatio – joi­ denkin mukaan keskustelukerho. Nykyisen jäsenliittojen määrän valossa TP voisi olla kohtalaisen kokoinen keskusjärjestö. Insinööriliiton neuvottelujohtajana vuoden vaihteeseen asti työskennellyt Ismo Kokko va­ littiin TP:n pääsihteeriksi marraskuussa. Kokko heittää kysymyksen TP:n toiminnan kehittämi­ sestä jäsenliitoille. – Toki minulla on ajatuksia, mutta mielestäni kysymys pitää esittää jäsenliitoillemme eli mitä ne haluavat TP:ltä, mitkä ovat ay­toiminnan ja suomalaisen teollisuuden haasteita ja miten TP voi niihin vastata. Kokon mukaan TP:n roolissa ja tavoitteiden asettelussa on tarkentamisen varaa. – Olen kiertänyt jo lähes kaikki jäsenliitot ja selvittänyt niiden ajatuksia tulevaisuuden suh­ teen. Vappuun mennessä saan kierrettyä kaikki. Viestini liitoille on ollut: tulkaa keskustelemaan. Uskon, että tämä on hieno tilaisuus tehdä asioita ja kehittyä. Jatkossa on mahdollisuus saada pal­ jon hyvää aikaiseksi. Seuraava yhteinen etappi on TP:n kevät­ kokous toukokuun lopulla. Kokko valmistelee kokoukselle esityksen tapaamiskierroksen poh­ jalta. Jo nyt hänellä on selvä näkemys joistakin kehittämisen kohdista. – Esimerkiksi viestintä on ensisijainen alue, johon pitää panostaa enemmän. TP:n hallitus on jo tehnyt päätöksen, että TP:lle perustetaan työvaliokunta. Kokko on valmis rakentamaan TP:lle uuden­ laista tehtävää ja mandaattia. – Joukossa on vahvoja liittoja ja niillä vahva asema työmarkkinakentässä. Mutta ay­liikkeen luonteeseen kuuluu erilaisissa tilanteissa miet­ tiä ja puntaroida eri vaihtoehtojen plussia ja mii­ nuksia. – TP on yhteistyöelin. On aika pohtia, saako jäsenliitto enemmän aikaan jakamalla jonkin verran omaa vaikutusvaltaansa ja asemaansa yhteisesti muiden kanssa. Kuinka pitkälle tässä mennään, määrittelee samalla TP:n mandaatin toimia. Tämä rajanveto on jäsenliittojen käsissä. Tästä syntyy samalla rajat omalle toiminnalleni. Teollisuuden palkansaajat ry. n Perustettu 1993, ry. vuodesta 2013 n 18 jäsenliittoa kaikista keskusjärjestöistä n liitoilla yhteensä 750 000 jäsentä n pääsihteeri Ismo Kokko 2016– M A U R I H E LE N IU S AHJ1606_1-23.indd 20 19.4.2016 12:48:20
• T E K E M I N E N ...muovit takaisin tuotantoon. ... lähde Murikkaan ottamaan selvää. SY Ö HE I W W W .R IN K II N .F I H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E TYÖSU OJELU N PERUS KURSS I 30.5. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 21 W W W .M U SE O T. FI ...museofriikiksi! VI E 28.04.2016 ... kasveista ja huolla aivojasi, värittäen. SY Ö A U TU U TT A A IV O IL LE .F I OP I 03 PVC Muovin kierrätysohjeet ja keräyspisteet: www.rinkiin.fi ...kerryttämään perinnetietoa. W W W .T E H D A SP E R IN N E .F I Tehdasperinteen muistitietokeruu. Lue lisää: tehdasperinne.fi Ssshh... NY T Mitä sinä tiedät firabelitöistä? – Esimerkiksi FQM:n ruotsalaisen holding­ yhtiön keinotekoisuutta kuvastaa se, että sillä ei ole yhtään työntekijää, Finér toteaa. Yleisiä verosuunnittelujärjestelyjä ovat konser­ nin sisällä tehdyt rahoitusjärjestelyt. Tytäryhtiön rahoitus voidaan järjestää konsernin sisäisillä vel­ kajärjestelyillä siten, että se menettää oman pää­ omansa. Veloista maksetut korot voidaan vähentää verotettavasta tulosta. Oikeasti itsenäisessä yrityksessä tämä johtaisi konkurssiin. Konsernin sisällä lainoja ei ole pakko maksaa takaisin ja konserni saa verohyötyä, kun Suomessa vähennetyt korot maksetaan alhaisen verotuksen maassa toimivalle tytäryhtiölle. – Pointti on siinä, että osa konsernin voitoista siirretään Barbadoksen tai Luxemburgin kaltai­ seen veroparatiisiin, jossa veroa maksetaan vähän tai ei lainkaan. HALLITUKSEN LUOVUTTAVA JARRUMIEHEN ROOLISTA Finér vaatii, että Suomi luopuisi jarrumiehen roo­ lista, kun EU ja OECD yrittävät vaikeuttaa valtioi­ den verokilpailua ja yritysten verosuunnittelua. – Suomi on korostanut kilpailukykyä ja suve­ reniteettia eli kansallista itsemääräämisoikeutta verotuksessa. Nämä ovat risti­ riidassa verokilpailun rajoit­ tamisen kanssa. Toivottavasti Panama­paperit vaikuttavat siihen, että verosuunnitteluun puututaan. Siihen pystytään puuttumaan, jos halutaan. Finnwatchin raportissa Suo­ meen vaaditaan myytyjen metallien arvoon perus­ tuvaa, vaikeasti kierrettävää kaivosveroa, jota peri­ tään monissa muissa kaivosmaissa. – Tämä takaisi sen, että kaivosyhtiö maksaisi veroa myös silloin kun se tekee tappiota. Kansallis­ omaisuutta louhittaisiin vasta silloin, kun malmin hinta on riittävän korkea. Näin kaivoksista jäisi yh­ teiskunnalle suurempi hyöty. Finér muistuttaa, että pääomavaltaisuuden vuoksi kaivokset eivät tuo Suomelle riittävää korvausta malmeista esimerkiksi työntekijöiden palkkaveroina. Sen sijaan yhteiskunta joutuu kan­ tamaan ympäristöriskejä. – Emme haluaa ajaa alas kaivostoimintaa. Sen on kuitenkin toimittava kestävällä pohjalta niin, että hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Talvivaa­ raan on mennyt satoja miljoonia euroja valtion va­ roja. Samaan aikaan kaivosyritykset ovat maksaneet neljän vuoden aikana veroja 92 miljoonaa. Työpai­ kat ovat tärkeitä. Yhteiskunnalla on aina mahdol­ lisuus valita, miten ja millaista toimintaa tuetaan, Finér sanoo. SUVI SAJANIEMI Suomi on kaivosverotuksen kehitysmaa. Ulkomaiset yhtiöt kiskovat malmeista, kansallisomaisuudestamme, kohtuuttoman hyödyn rajulla verosuunnittelulla. Finnwatchin raportti vaatii Suomeen kaivosveroa. RINKI-EKOPISTE Malmit viedään, verot vältetään Finnwatch on Suomen ay­liikkeen tukema ja Me­ talliliitonkin kanssa yhteistyötä tekevä kansalais­ järjestö. Se vahtii yritysten globaalia toimintaa. Tutkija Lauri Finér on kirjoittanut Matti Ylösen kanssa järjestön tuoreen raportin Kaivosve­ rotuksen kehitysmaa. – On kansainvälisesti hyväksytty periaate, että malmeista eli kansallisvarallisuudesta pitää jäädä oikeudenmukainen osuus yritykselle, yhteiskun­ nalle ja työntekijöille, Finér toteaa. Finnwatchin raportin mukaan Suomessa ei näin tapahdu. Finér ja Ylönen kävivät läpi vuosien 2011– 2014 tilinpäätökset yhdeltätoista yhtiöltä, jotka lou­ hivat metallimalmeja Suomessa. Malmeja kaivettiin Suomen maaperästä lähes neljän miljardin euron edestä. Kaivosyhtiöt maksoivat niistä 92 miljoonaa euroa yhteisöveroa, mikä on vain 2,4 prosenttia suh­ teutettuna louhittujen malmien arvoon. Raportissa tarkempaan syyniin otettiin kolme Suomen kannattavim­ piin kuuluvaa kaivosta; Kevitsa, Py­ häsalmi ja Suurikuusikko. Ne olivat kahden kanadalaisen monikansallisen yrityksen omistuksessa. Firmat keven­ sivät verosuunnittelulla verojaan Finn­ watchin arvion mukaan 49 miljoonaa euroa, mikä on yli puolet niiden maksamista yhteisöveroista. LÄHDEVEROT ALENEVAT HOLDING-YHTIÖILLÄ Lauri Finér kuvailee, että lähdeveron välttäminen on ehkä helpoimmin ymmärrettävä verosuunnit­ telun keino. Esimerkiksi Kevitsan kaivosta ope­ roi kanadalaisen FQM­konsernin suomalainen tytäryhtiö. Suomi perisi kaivostoiminnan maksetuista osingoista viiden prosentin lähdeveron, jos ne maksettaisiin suoraan kanadalaiselle emoyhtiöl­ le. Osingot maksetaankin Ruotsiin FQM:n sikä­ läiselle holding­yhtiölle ja tämä maksaa osingot Kanadaan. Ruotsi ei peri tässä tapauksessa lain­ kaan lähdeveroa eli FQM on onnistunut pienen­ tämään Suomesta kotiuttamiensa voittojen veroa viisi prosenttia. Holding­yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jolla ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tehtävänä on omistaa arvopapereita ja kanavoi­ da varoja. Verojen välttäminen on keskeinen syy holding­yhtiöiden käyttämiseen. ”Malmeista pitää jäädä oikeudenmukainen osuus yritykselle, yhteiskunnalle ja työntekijöille.” AL A 59 eurolla vuoden mittainen kulttuurimatka 200 museoon ympäri Suomea Työsu ojeluv altuut ettu ja -asiam ies, tunnet ko oikeut esi, onko työpai kan riskit kartoi ttama tta? AHJ1606_1-23.indd 21 19.4.2016 12:48:22
• 6 28.04.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M EU & FI PA R L A M E N T T I Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisesta aiheista. Torvalds ei ole huolissaan ruotsin kielen ase­ masta. Se kyllä pitää pintansa. – Keskustelu on joskus ikävää ja typerääkin; Suomi ei ole ainoa kaksikielinen maa Euroopas­ sa. Monikielisyys ja ­kulttuurisuus on yleistä monissa maissa. Torvaldsin mukaan on tärkeää, että luku­ ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat saavat ensin opetusta omalla äidinkielellään, ja sitten opetellaan paikallista kieltä ja kulttuuria. – Ensimmäinen askel oppimiselle on hyvä äi­ dinkielen osaaminen. Täytyy oppia lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään, jotta voi oppia toista kieltä. Lapset oppivat luontaisen uteliai­ suutensa vuoksi helposti. Murrosikäisille pojille vieraan kielen oppiminen voi olla lähes mahdo­ tonta, kun mielessä ovat aivan muut asiat. Poiki­ enkin on opiskeltava, Torvalds sanoo. MONTA UHKAA EU elää Torvaldsin mielestä vakavaa murrosta, jonka ytimessä ovat euro, Schengen­sopimus ja maahanmuutto. – EU:n kriisin ytimessä on unionin voimatto­ muus. Se johtuu pitkälti siitä, ettei EU:lla ole varoja tehdä joustavia ratkaisuja. EU on vahvoille maille kerjäläinen, joka jää ulkopuolelle osto­ ja myyntipolitiikassa. Sitä harrastavat jotkut maat: suostumme tähän, jos te suostutte johonkin. Suljet­ tujen ovien sisällä käydään kauppaa va­ kavista asioista. EU:n koko budjetti on noin 1,2 prosenttia unionin maiden yhteisestä bruttokansantuot­ teesta. Torvaldsin mukaan ei ole tarvetta siirtää jäsenmaiden budjetteja yhteiseen valvontaan eli siirtyä liittovaltiokehitykseen, vaan pienem­ pikin osuus yhteiseen kassaan toisi joustovaraa reagoida äkillisiin tilanteisiin. – Esimerkiksi kaksi prosenttia unionin koko bkt:sta helpottaisi jo kummasti reagointia äkilli­ siin muutoksiin kuten maahanmuuton tuomiin ongelmiin. – EU:n romahtaminen sisäisiin ongelmiin olisi äärimmäisen huono vaihtoehto. EU:n yksi kantava voima on rauha, mutta senkin kestävyys edellyttää, että ihmiset eri puolilla Eurooppaa ymmärtäisivät, mihin olemme me­ nossa. Nationalismilla yhteisessä Euroopassa on vähän sijaa, Torvalds sanoo. Eurooppa kulkee monikulttuurisuuteen Eurooppaan ja Suomeen mahtuu sotaa pakenevia ihmisiä, ja Suomenkin velvollisuus on kansainvälisten sopimusten mukaan ottaa vastaan pakolaisia. Suomella on myös edellytyksiä monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen, sanoo europarla mentaarikko Nils Torvalds. R uotsalaisen kansanpuolueen euro­ parlamentaarikko Nils Torvalds muistuttaa, että kaikissa EU­mais­ sa on kulttuuri­ ja kielivähemmis­ töjä. Suomessa on haasteita kieli­ koulutuksessa. Torvaldsia puistattaa maahanmuuttovastai­ set puheet niin Suomessa kuin EU­tasollakin. EU:n parlamentti ei saanut viime syksynä tah­ toaan läpi, että maahanmuuttajien taakka pitää jakaa unionin maiden kesken. Päätös juuttui Eurooppa­neuvostoon eli hal­ litusten välisiin kokouksiin, ja lopulta huippu­ kokouksen tuloksena oli Turkin ja EU:n välinen sopimus. Sen mukaan EU paitsi maksaa Turkil­ le lisää pakolaisleirien hoitamisesta, myös ottaa vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisten leireiltä. Turkki puolestaan yrittää tulpata pakolaisvirran Turkin ja Kreikan välillä. – EU:n parlamentilla ei ole osaa eikä arpaa Turkin ja EU:n sopimuksessa. Kukaan ei oikein usko, että koko sopimus edes pitää. Torvalds saa jatkuvasti ilkeitäkin viestejä siitä, että hän kannattaa pakolaisleireiltä pyr­ kivien tuloa Eurooppaan. – Meillä Suomessakin on niin maantieteellistä tilaa kuin väli­ aikaiseen majoittamiseen vanhoja kouluja ja kerrostaloja. Meillä on kansainvälinen velvollisuus ottaa ihmisiä vastaan sodan jaloista. – Yritän ymmärtää minulle tul­ leiden vihaisten viestien taustoja. Usein siellä on aika onneton ihminen, mutta ei auta, jos tekee itsestään mustavalkoisen, Torvalds sanoo. MONIKIELISYYS PORTTI MAAILMALLE Ruotsinkielisen vähemmistön edustajana Tor­ valds on usein joutunut huomion keskipistee­ seen, kun jotkut ihailevat suomalaista järjestel­ mää kouluttaa kaikki vähintään kaksikielisiksi. – Maailmalla katsotaan, että ollaanpa me humaaneja. Eihän se niin ole. Suomessa on yhtä vähemmistöä eli saamelaisia kohdeltu jo pitkään todella huonosti. Romanien tilannetta on saatu korjattua pitkällisen työn tuloksena. – Mitä tulee pakkoruotsiin, itse kannatan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mah­ dollisimman monen kielen opiskelua. Yksi vie­ ras kieli auttaa oppimaan toisen ja kolmannen. Suomalaisten on oltava kielitaitoisia pärjätäk­ seen maailmalla, Torvalds sanoo. ”Kannatan varhaisessa vaiheessa monen kielen opiskelua.” AHJ1606_1-23.indd 22 19.4.2016 12:48:23
• 6 28.04.2016 23 Kuvavalinnoin katsotaan, ettei ilme ristiriidassa noston kanssa n Nils ”Nicke” Torvalds tuntee venäläisten ajatusmaailmaa ehkä enemmän kuin moni suomalainen tai eurooppalainen poliitikko. Torvalds aikoinaan paitsi opiskeli Moskovassa, työskenteli siellä Yleisradion kirjeenvaihtajana 1990-luvun loppuvuosina. Silti Torvalds sanoo, että Venäjän tuntemus saattaa usein olla pikemminkin taakka kuin etu EU-kuvioissa. – Venäjä on Euroopalle aina jonkinlainen ongelma. Ymmärrämmekö oikein, mitä Venäjällä tapahtuu, millaisten ongelmien edessä he ovat ja mihin suuntaan heidän olisi pakko kääntyä, Torvalds kysyy ja sanoo parlamentissa näkyvän kohtalaisen selkeästi, että kun ristiriita Venäjän ja EU:n välillä kärjistyy, ihmiset liukuvat aika nopeasti kylmän sodan juoksuhautoihin. – Tässä asetelmassa meillä suomalaisilla olisi erityistehtävä, koska meillä on toisenlaiset kokemukset itänaapuristamme, ja niistä kokemuksista pitäisi uskaltaa puhua vapaammin. EU:n talouspakotteet Venäjää kohtaan ja Venäjän vastapakotteet EU-maihin ovat kirpaisseet rankasti suomalaisia maanviljelijöitä ja elintarviketeollisuutta. Taloussota näkyy myös Suomen kansantaloudessa. Torvalds arvelee, että talouspakotteet kyetään jonain päivänä purkamaan, mutta taustalla oleva Ukrainan kriisi olisi ensin selvitettävä. – Ukraina ei enää kiinnosta Venäjää, kun öljyn hinta on pysyvästi laskenut. EU:lle puolestaan Ukraina on ongelma, koska sinne ei ole kyetty rakentamaan aitoa kansalaisyhteiskuntaa, joka johtaisi vakaaseen demokratiaan, Torvalds sanoo. Hänen mukaansa suomalaismepit kautta linjan ovat vaatimassa EU:n maatalous budjettiin hyvitystä suomalaiselle maataloudelle. Edellisellä kerralla hyvityssumma jäi vähäiseksi, seuraavalla budjettikierroksella yritys on entistä tiukempi. ”Ymmärrämmekö mitä Venäjällä tapahtuu?” NILS TORVALDS n 70-vuotias n opiskellut kansantaloustiedettä, oikeustiedettä ja työskennellyt toimittajana n Euroopan parlamenttiin 2012 Carl Haglundin tilalle n toinen kausi EU-vaaleissa 2014 n ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen n ollut ruotsinkielisten kehitysvammaisten järjestön FDUV:n puheenjohtaja n vammaisalan yhteistyöjärjestön jäsen ALDE Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä n ryhmään kuuluu 70 meppiä 751 europarlamentaarikon joukosta n Suomesta ryhmään kuuluvat keskustalaiset Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen ja Hannu Takkula sekä Nils Torvalds Rkp:stä n korostaa arvoissaan nykyistä vahvempaa ja vakaampaa Euroopan unionia, jolla on keinot ratkaista kansalaisten ongelmat niissä suurissa kysymyksissä, joihin jäsenvaltiot eivät yksin kykene n haluaa EU:n täydentävän sisämarkkinoita energiaja digitaalisilla palveluilla ja hyödyntää pääomamarkkinoita vakaan ja kestävän työllisyyden rahoittamiseksi P.S. Nils Torvalds on ollut aikoinaan Metalliliiton jäsen. 1970-luvun alussa hän työskenteli pari vuotta laudoittajana Nokian kaapelitehtaalla. AHJ1606_1-23.indd 23 19.4.2016 12:48:24
• 24 TAU KO Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka, 11. huhtikuuta KUVA JUHA METSO AHJ1606_24-48.indd 24 19.4.2016 13:11:52
• 25 AHJ1606_24-48.indd 25 19.4.2016 13:12:04
• 26 6 28.04.2016 Lääkeannostelija lähtee rakentumaan piirilevyistä ja komponenteista. Niitä käsittelee testaaja Tomi Puntti, joka työskenteli Nokialla matkapuhelinkorjaajana. Hän on ollut Evondosilla jo aivan annostelijoiden tuotannon alkumetreiltä lähtien. – Olin aluksi täällä vuokramiehenä vähän aikaa, mutta vuoden 2013 lopussa minut jo vakinaistettiin. Olen viihtynyt, työilmapiiri täällä on todella hyvä. Puntti tarkistaa piirilevyt mikroskoopilla ja tekee tarvittavat muutokset. – Lisään tai otan pois komponentteja ohjeiden mukaan, tarvittaessa lisään vähän tinaa joihinkin kriittisiin paikkoihin. Lopuksi testaan levyn toimivuuden. Aikaa menee yleensä noin viisi minuuttia per levy. ? AHJ1606_24-48.indd 26 19.4.2016 13:12:14
• 28.04.2016 27 6 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä Salon uusin: lääkeautomaatit Evondos ponnistaa Salon vahvan elektroniikkaperinnön pohjalta. Yritys valmistaa lääkeannostelijoita vanhoissa Saloran televisiotehtaan tiloissa. Henkilökunta koostuu miltei kokonaan entisistä Nokian työntekijöistä. Pääluottamusmies Oksanen kertoo, että yhteys tuotannon ja tuotekehityksen välillä toimii joustavasti. – Jos tuotannon puolella huomaamme jonkin parannettavan kohdan, niin ideat viedään eteenpäin ja toteutetaan. Ei mitään osamuutoksia, mutta esimerkiksi loppuvaiheen työtehtäviä järjestelimme uudestaan, ja näillä muutoksilla saatiin vähän nopeutettua tuotteen sykliaikaa. Oksanen on luottamusmiehenä uusi, mutta hänelle oli alun pitäen selvää, että luottamustehtävää varten kannattaa hankkia maksimimäärä tietoa. – Kävin ammattiosasto 57:n järjestämän paikallisen kurssin, jonka aiheena oli paikallinen sopiminen. Ja seuraavaksi olen lähdössä Murikkaan luottamusmiesten peruskurssille. Erityisesti paikalliseen sopimiseen Oksanen aikoo Murikassakin perehtyä, sillä se on Evondosin tyyppisessä firmassa aina ajankohtaista. – Haluan saada selville, miten paikallisen sopimuksen voi neuvotella niin, että se ei ole yksipuolinen paperi vaan tuottaa molemminpuolisen hyödyn sekä työnantajalle että työntekijöille, Oksanen kuvailee. J oona Oksanen aloitti Evondos Oy:n pääluotta musmiehenä vuoden alussa. Taustatarina on sama kuin monessa muussa pienessä yrityksessä. – Työntekijöiden porukassa tuli puhetta siitä, että meillä olisi hyvä olla pääluottamusmies. Minä sitten rupesin siihen. Lääkeannostelijoiden tuotanto oli alkanut kesällä 2013, joten luottamusmiehetöntä aikaa oli Evondosilla ehditty elää pari vuotta. Oksanen oli kuitenkin ollut firman ensimmäinen tuotantotyöntekijä. Ensimmäinen isompi urakka pääluottamusmiehelle oli työnvaativuusryhmien määrittely yhdessä työnantajan kanssa. Oksanen kertoo, että tehtävä oli lopulta vähemmän vaikea kuin olisi voinut ajatella. – Perustettiin työryhmä kehittämään tvrportaikkoa. Metalliliiton aluetoimistosta ja Teknologiateollisuudesta käytiin paikan päällä antamassa neuvoja. Yllättävän helpolla sitten lopulta saatiin työnantajan kanssa määritettyä eri tehtävien vaativuus. Työntekijöiden keskenkin oltiin hyvin pitkälle yksimielisiä. Vahvan selkänojan neuvotteluihin Oksaselle antaa se, että järjestäytymisaste on Evondosilla lähellä sataa. Työntekijöistä miltei kaikki olivat aiemmin olleet Nokian matkapuhelintehtaalla, joka suljettiin 2012, ja siellä liiton jäsenyys oli kuulunut tapoihin. Tuotannon 16 työntekijästä Metalliliiton jäseniä on 14, yksi kuuluu Sähköliittoon ja yksi Loimaan kassaan. Kokoonpanija Krista Tuominen on myös vanha nokialainen. Hänen koulutustaustansa ja työuransa todistavat 2000-luvun työelämän jatkuvasta muutoksesta. – Olin kolme ja puoli vuotta kokoamassa puhelimia, koulutukseltani olen yo-merkonomi. Nokian loppumisen jälkeen kouluttauduin kokiksi ja työskentelin ravintolassa, jonkin aikaa olin myös Salon kaupungilla toimistopuolella… Niin, ja olinhan minä yhden pätkän myös Foxconnilla näyttöpäätteitä tekemässä, Tuominen luettelee. Työpisteessä on näyttöpääte, jolla näkyy suuri määrä osia. Työohjeet myös päivittyvät jatkuvasti. Kielenä on enimmäkseen englanti, osittain suomi. – Tarkkana tässä saa kyllä olla. Piuhojen kanssa varsinkin, että ne eivät jää puristuksiin. Mutta jos jotain ongelmaa tulee, niin aina on työkavereita, keneltä voi kysyä. Pääluottamusmies, korjaaja Joona Oksanen kiinnittää lääkeannostelijan kannen paikalleen ja tekee pintadesinfioinnin suihkuttamalla pullosta desinfiointiainetta. Kun annostelija on koottu, sen toimivuus tarkistetaan. Viimeinen testaus on erityisen tärkeä, koska kyse on laitteesta, jonka varaan ihmiset uskovat terveytensä. – Sen yhden loimaankassalaisen kanssa olen käynyt keskustelun, ja hänelläkin on aikomuksena liittyä Metalliin ensi vuodeksi, Oksanen kertoo. ? ? AHJ1606_24-48.indd 27 19.4.2016 13:12:23
• – Yksi opiskelijaryhmä oli kehitellyt tällaisen laitteen, josta minä kiinnostuin. Tarjosin heille apua liiketoimintaan ja rahoituksen hankkimiseen. Siitä se sitten lähti, selvittää toimitusjohtaja Jyrki Niinistö. Vuosien varrella laite on kehittynyt monipuolisemmaksi. Prototyyppi ilmoitti piippaamalla, milloin lääkkeitä piti ottaa, mutta nykyinen automaatti puhuu sujuvasti käyttäjänsä äidinkieltä – tällä hetkellä suomea, englantia ja pohjoismaisia pääkieliä. Ja mikäli käyttäjä ei ota lääkettä määrätyn ajan sisällä, laite siirtää lääkkeen takaisin säilöön ja ilmoittaa asiasta hoitohenkilökunnalle. Toimitusjohtaja Niinistön mukaan koko maailmassa yksi terveydenhuollon suurimpia ongelmia on, että ihmiset ottavat lääkkeensä väärin. – Väärinä annostuksina, väärään aikaan, väärinä yhdistelminä. EU-maissa lääkkeiden ottaminen väärin aiheuttaa vuosittain noin 200?000 kuolemaa. Evondosin kohderyhmänä ovat pitkäaikaislääkityt, kotona asuvat ihmiset, joiden kotona asumista palvelu pyrkii tukemaan. Kovin dementoituneelle potilaalle järjestely ei kuitenkaan sovellu. Lääkeautomaatin lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu langaton yhteys, jonka kautta käyttäjä voi keskustella hoitajien ja omaistensa kanssa. – Vanhin asiakkaamme on 97-vuotias. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja pitäneet laitetta helppokäyttöisenä, vakuuttaa Niinistö. Toistaiseksi Evondos ei myy palveluaan suoraan yksittäisille ihmisille, vaan asiakkaina ovat julkinen sektori ja hoitoalan yksityiset yritykset. Ostajia on ilmaantunut Suomen lisäksi vasta Ruotsista ja Norjasta, mutta suunnitelmissa on toiminnan merkittävä laajentaminen. Koska läntisten teollisuusmaiden väestö harmaantuu kovaa vauhtia, bisnesmahdollisuudet ovat lupaavat. – Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani kiinnostavat meitä, näissä paikoissa olemme hakeneet patenttisuojan. Ja jossain vaiheessa ehkä Kiinakin – siellä pitkään harjoitettu yhden lapsen politiikka on johtanut siihen, että huoltosuhde on vinoutunut eli vanhusten määrä suhteessa työikäisiin on todella suuri. 6 28.04.2016 28 Ensimmäinen lääkeannostelijan prototyyppi syntyi aikuisopiskelijoiden kurssityönä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun järjestämässä tuotteistamisen aikuiskoulutuksessa vuonna 2007. Aikuisopiskelijoiden idea loi pohjan bisnekselle 2007 2009 2011 2012 2013 Idea lääkeannostelijasta syntyy AMK:n tuotteistamisen kurssilla Ensimmäinen prototyyppi Tekes myöntää rahoitusta Ensimmäiset patenttisuojahakemukset tuotteelle Tuotanto Salossa alkaa 010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com TURVALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN RATKAISUT YHDESTÄ OSOITTEESTA! TEOLLISUUSMERKINTÄ TURVAPEHMUSTEET ALUEMERKINTÄ KEMIKAALIKAAPIT MERKIT KILVET TARRAT TURVALUKOT MYÖS SARJOITETTUNA! ALUERAJAUS TURVALUKITTEET lockout tagout Niinistö myöntää, että helppoa maailmanvalloituksesta ei tule. – Me olemme tyypillinen korkean riskin yritys, jolle alkuvaihe on vaikea. Menot meillä ovat suuret mutta tulot vielä pienet, ja olemme täysin riippuvaisia omistajien rahoituksesta. Kovia kokeneelle ja Nokian menettäneelle Salon kaupungille Evondosin pärjääminen olisi hyvä uutinen. Se merkitsisi tuotannon laajentamista ja lisää työpaikkoja tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja mainitseekin Nokian perinnön olleen keskeinen syy siihen, että tuotannon paikkakunnaksi valittiin juuri Salo. – Olen itse kotoisin täältä, ja tiesin hyvin, että Salossa on paljon motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa, varsinkin valmistuksen puolella. Ja lisäksi minulla on nyt mukavan lyhyt työmatka, Niinistö naurahtaa. a AHJ1606_24-48.indd 28 19.4.2016 13:12:30
• 28.04.2016 29 6 010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com TURVALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN RATKAISUT YHDESTÄ OSOITTEESTA! TEOLLISUUSMERKINTÄ TURVAPEHMUSTEET ALUEMERKINTÄ KEMIKAALIKAAPIT MERKIT KILVET TARRAT TURVALUKOT MYÖS SARJOITETTUNA! ALUERAJAUS TURVALUKITTEET lockout tagout Työntekijöillä on palkka usein vähän myöhässä. Milloin palkan pitää olla tilillä työntekijän käytettävissä? Ja mitä voi seurata, ellei se ole? Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sovittuna palkkapäivänä. Tämä tarkoittaa tarkemmin sanottuna sitä, että palkan on oltava työntekijän käytettävissä koko palkanmaksuvuorokauden ajan eli heti sen alusta klo 0.00 lukien. Vaikka vain harva pääsee jo tuohon aikaan ostoksille, monella voi olla ohjelmoituna esimerkiksi omia lyhennyksiä, joita varten tilillä on oltava katetta ajoissa. Pienikin palkan viivästyminen on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomukseen sovelletaan yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia sopimusvastuun periaatteita. Rikkonut sopijakumppani on velvollinen korvaamaan sopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Mikäli vaikka työntekijän asuntolainan hoitaminen ajallaan EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 PÄ I VYS TÄ JÄ PIIRROS ERIC LERAILLEZ ? viivästyy siksi, että palkka tulee myöhässä, ja siitä seuraa hänelle kuluja, työntekijä voi vaatia kyseisten kulujen korvaamista työnantajalta. Jos palkka on usein tai enemmän myöhässä, sitä voidaan viime kädessä vaatia oikeusteitse siviilikanteella. Palkan pääomalle laskettavat vuotuiset viivästyskorot ovat pieni rahaerä eivätkä tuntuvasti hyvitä palkan viipymisestä aiheutunutta harmia ja mielipahaa. Työnantajalle viivästelytaipumus voi kuitenkin tulla kalliiksi, jos sille määrätään oikeudenkäyntikuluja tällaisesta prosessista. Useimmiten keskustelemalla saadaan palkanmaksuprosessin oikea-aikaisuuden tärkeys työnantajan ja palkanlaskijan tietoisuuteen sekä ajoituksen turha takkuilu eliminoitua. Lisätietoa Metalliliiton edunvalvonnan päivystyksestä 020 77 41100. AHJ1606_24-48.indd 29 19.4.2016 13:12:31
• 30 6 28.04.2016 Metalli tukee Filippiinien järjestämistä T E K S T I JA K U V A T JA A K K O JA SK A R I Määrätietoinen työ lisää ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksia Filippiineillä. Metalliliiton tukeman solidaarisuushankkeen tavoitteena on 10 000 uutta jäsentä, 14 uutta yrityskohtaista liittoa ja monipuolista ay-aktiivien koulutusta. K ello puoli kuusi aamulla Cubaon linja-autoasemalla PMA:n projektikoordinaattori Galil Garcia hieroo unihiekkaa silmistään ja nousee bussiin. Matkaamme metallialan ammattiliiton PMA:n johtajien eli suomalaisittain luottamusmiesten kuukausitapaamiseen. Ammattiliiton johtaja vastaa meillä Suomessa työpaikka-ammattiosaston puheenjohtajaa, joka on samalla myös pääluottamusmies. Tapaaminen järjestetään Manilan eteläpuolella sijaitsevalla Lagunan teollisuusalueella. Miljoonakaupungin aamuruuhkassa hyväntuulinen nuorimies Garcia kuvailee järjestämistyön haasteita. – Kierrän kertomassa ammattiliittojen eduista metallialan työläisille eri puolilla Metro Manilaa. Onneksi asiaamme suhtaudutaan useimmiten myönteisesti. Moni kuitenkin sanoo pelkäävänsä potkuja, jotka voivat seurata ammattiliittoon liittymisen johdosta. Garcia kertoo tehdastyön rakennemuutoksesta Filippiineillä. Vielä 1970-luvulla työntekijät asuivat pääsääntöisesti tehtaiden lähistöllä. Perheet ja suvut pitivät yhtä, jolloin esimerkiksi lakkotilanteessa ruokahuolto toimi. Sittemmin 1980–90 luvuilla teollisuus alkoi keskittyä Manilan liepeille perustetuille talousalueille. Matalasti koulutettua työväestöä virtasi pääkaupunkiseudulle eri puolilta maata. Manilan paisuessa liikenne ruuhkautui ja työmatkat pitenivät. – Filippiinit on saaristo, jossa puhutaan kymmeniä eri kieliä. Perheen tuki on aina ollut elämän kiinnekohta. Pikkuhiljaa tiiviit perheyhteisöt hajosivat, eivätkä enää voineet entiseen tapaan tukea jäseniään. Tilanne on ammattiliittojen akilleen kantapää maassa, jossa suvun tuki on edelleen demokratiaa tärkeämpi tekijä, Garcia valaisee. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MÄÄRÄ KASVAA Neljä tuntia myöhemmin ruosteinen kolmipyörä jättää meidät Lagunan talousalueen sopukassa sijaitsevan aaltopeltihökkelin eteen. Rakennus on koottu metalliyhtiöiden kierrätystavarasta. Ammattiliittojen luottamusmiehet toivottavat meidät tervetulleeksi. Lattiat lakaistaan, tuolit ja pöydät asetellaan paikoilleen, virvokkeet jaetaan pöytiin. Tupakkatauon ja yhteisen rukoushetken jälkeen syvennytään esityslistaan. Aluksi vertaillaan vakituistenja tilapäistyösuhteissa olevien työntekijöiden määrän kehitystä. Hanke: Filippiinien metalliliitto PMA:n vahvistaminen 2015–2017 ? ? Filippiinien metalliliitto PMA on perustettu vuonna 2006 Metalliliiton rahoittaman hankkeen tuella. PMA on ainoa toimialakohtaisesti järjestäytynyt ammattiliitto metallisektorilla. Hankkeen käynnistyessä sillä oli 7 000 jäsentä 30 työpaikkakohtaisessa liitossa ja sen kyky vastata toimialakohtaisiin ja jäsenistön työpaikoilla kohtaamiin ongelmiin oli vielä heikko. Filippiinien ay-liike on heikko ja pirstaleinen ja liittojen välinen kilpailu kovaa. Ay-toiminta maassa on useasta syystä vaikeaa. Työmarkkinoita säädellään tuhansilla laeilla, joiden toimeenpano ja valvonta ovat heikkoa. Yrityskohtaisten ay-organi saatioiden perustaminen on oikeudellisesti pitkä prosessi. Työmarkkinamalli tulee Yhdysvalloista ja työnantajat ovat lähes poikkeuksetta ay-vastaisia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa liittoa järjestämällä kolmen vuoden aikana 10 000 uutta jäsentä, perustamalla 14 uutta yrityskohtaista liittoa sekä kouluttamalla luottamusmiehiä, ay-aktiiveja ja paikallisliittojen johtajia. Myös prosenttiperusteisen jäsenmaksun käyttöönotolla ja jäsenmaksuperinnän tehostamisella parannetaan liiton taloudellista toimintakykyä. Galil Garcia AHJ1606_24-48.indd 30 19.4.2016 13:12:34
• 28.04.2016 31 6 PMA:n puheenjohtaja Ruel Punzalan kertoo vuoden 2015 alusta toimineen Suomen Metalliliiton tukeman järjestämisja koulutushankkeen saavutuksista. Punzalan kertoo paineiden olevan kovat. Liittojen jäseniä häiritään edelleen. Yritykset perustavat omia ”keltaisia liittoja” vastavetona ammattiliitoille, ja jalostusalueille on pääsy kielletty. – Liittojen sisäinen ja välinen solidaarisuus on jo ohjelman myötä vahvistunut. Kokeneet paikallisliittojen luottamushenkilöt avustavat nuorempia kollegoitaan muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Ennen heitä oli vain kahdeksan, nyt heitä on koulutettu jo 27 lisää, Punzalan kertoo. Suurin osa hankkeen varoista kuluu työntekijöiden järjestämiseen. Vakinaistamisten kautta kahteen yhtiöön saatiin 500 uutta liiton jäsentä, koska Filippiineillä vain vakinaisessa työsuhteessa olevilla on järjestäytymisoikeus. Vuonna 2015 perustettiin kaksi uutta liittoa. Toiseksi eniten varoja kuluu koulutuksiin. SUKUKIN MUKANA LEVITTÄMÄSSÄ SANOMAA Ruel Punzalan painottaa, että toiminnan on oltava laadukasta, mutta jäsenmäärien tulee nousta merkittävästi, jotta liitoilla olisi kipeästi tarvittavaa vaikutusvaltaa. Jotta paikallinen liitto voidaan perustaa, on 30 prosenttia kaikista työpaikan työntekijöistä kannatettava liiton perustamista, ja jotta liitto voisi olla sopimusosapuoli, on sen saatava 50 prosentin kannatus. – Olemme myös ottaneet perinteiset keinot käyttöömme: ystävät ja sukulaiset ovat avoimesti mukana levittämässä sanomaamme työpaikoilla. Jäsenten määrä onkin jo nousussa ja uskomme tänä vuonna pääsevämme tavoitteeseen, joka on vähintään 7 000 uutta jäsentä. Tavoite vuodelle 2017 on 10 000 jäsentä ja lähivuosina pyrimme saamaan 20 000 uutta jäsentä vuodessa, Punzalan visioi. Liittojen vaikutusvaltaa tarvitaan selkeyttämään työoikeuksia ja liittojen muodostamista koskevia lakeja, jotka Filippiineillä muodostavat vaikeasti hahmotettavan juridisen viidakon. Ammattiliitot tekevätkin paljon työtä parantaakseen suhteita paikallishallintoon sekä hallitukseen. Kansainvälisten organisaatioiden tuki on keskeisessä osassa. NAISIA SAATAVA LISÄÄ JOHTOON Autojen johtosarjoja tuottavan PKI:n työntekijöiden Welfare Union vietti 20-vuotisjuhliaan syyskuussa 2015. Fabian Bien C. Dimaculangan on ollut liiton varapuheenjohtaja kuuden vuoden ajan. PKI:n johdossa on viime kuukausina tapahtunut useita henkilöstövaihdoksia. Nykyinen johto ei ole kovinkaan perillä työvoimalainsäädännöstä eikä kunnioita ammattiliittoja. Dimaculangan kiittelee järjestämisja koulutushanketta. – PMA:n hanke on auttanut meitä syventämään yhteistyötä muiden ammattiliittojen kanssa. Olemme keränneet tietoa ja kokemuksia tesneuvotteluissa käytettävistä tekniikoista. Ilman hankkeen tukea olisimme tässä tilanteessa heikoilla. Tänä vuonna yhtiömme tulos on hyvä, joten neuvotteluasemamme on tavallista edullisempi, Dimaculangan sanoo. Dimaculanganin mukaan liitolla on kova työ pitää jäsenensä, joita on tällä hetkellä noin 2 180. Jäseniä tulee lähestyä, heille tulee järjestää keskusteluja, tapaamisia sekä koulutusta. Liiton luottamusmiesten kuukausittaisissa tapaamisissa käydään palautteet läpi. Tällä hetkellä liiton jäsenistä 70 prosenttia on naisia, mutta naisia ei ole samassa suhteessa liittojen johdossa. Yksi PMA:n keskeisistä tavoitteista onkin saada naisia lisää johtoon ja kouluttajiksi. – Sopimusehdoissa työvoimastamme on tällä hetkellä 60 prosenttia vakinaista ja 40 prosenttia tilapäistä. Pyrimme kevään neuvotteluissa 80–20-suhteeseen. Toivomme jatkoa rahalliselle tuelle ja opastukselle, jotta menestyisimme vastaisuudessakin. Kokous päättyy, pöydät ja tuolit kerätään kokoon. Saan Suomeen viedäkseni lämpimät kiitokset koulutushankkeesta. Edessämme on neljättä tuntia kestävä paluumatka Metro Mani lan betoniviidakkoon. Alkuillan punertava aurinko paahtaa bussin ikkunoista sisään. Galil Garcia kertoo kunnioituksestaan ammattiliittojen aktiiveja sekä johtajia kohtaan: kaksi kokouksen osanottajista saapui paikalle Angelesista saakka eli he istuivat ruuhkabussissa päivän aikana yhteensä 11–12 tuntia. Ammattiliittoaktiivin työ on Filippiineillä hengenvaarallista jo lähtökohtaisesti. Tropiikin helle ja miljoonakaupungin uuvuttavat välimatkat tekevät siitä vielä monin verroin kuluttavampaa. a Solidaarisuustoiminnalla globalisaation lieveilmiöitä vastaan ? ? Metallityöväen liitto vaikuttaa globalisaatioon toimimalla kansainvälisissä järjestöissä ja omalla solidaarisuustoiminnallaan. Liittokokouspäätöksen mukaisesti yksi prosentti nettojäsenmaksutuloista varataan solidaarisuustoimintaan. Kehitysyhteistyöhankkeiden hallinto hoidetaan yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kanssa, ja keskeinen kumppani hankkeiden suunnittelussa ja toteutu k sen seurannassa on Teollisuusalojen kansainvälinen liitto IndustriALL Global Union sekä sen jäsenjärjestöt kohdemaissa. Suurin osa hankkeista on koulutusja järjestäytymishankkeita. Liittokokouksen määrittelemiä tavoitteita ovat työelämän perusoikeuksien edistäminen, vaikeissa olosuhteissa toimivien veljesjärjestöjen tukeminen ja suomalaisten monikansallisten yritysten valvonta. Lue lisää: www.metalliliitto.fi/solidaarisuustoiminta Ruel Punzala Vain vakinaisessa työsuhteessa olevilla on järjestäytymisoikeus. Viidettä tuntia kestävä kokous pusketaan läpi helteestä huolimatta. Filippiiniläisten elämänilo ei unohdu vakavienkaan päätösten keskellä. AHJ1606_24-48.indd 31 19.4.2016 13:12:38
• 6 28.04.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Se raportoi maailmalle romuttamoiden pimentoon jäävistä oloista. Gaddanin aluspurkamo Pakistanissa on maailman kolmanneksi suurin. Siellä työskentelee 10 000–15 000 ihmistä. Työpäivä on yleensä 12 tuntia ja töitä tehdään joka päivä. Palkkaa kertyy sata euroa kuussa – ilman lomia ja muita etuja. Monen eri maan ammattiliitot tukevat järjestäytymistä ja paikallisten ammattiliittojen toimintaa. Tammikuussa laskettiin peruskivi ASSRGWA-liiton koulutuskeskukselle Alangissa Intiassa. Valmistuttuaan se hyödyttää alueen 18 000 liiton jäsentä. Heille tarjotaan koulutusta ammatissa, työsuojelussa ja terveydenhuollossa. ASSRGWA on jo aiemmin järjestänyt työläisille peruskoulutusta muun muassa laivojen rakenteesta, kaapeloinneista ja putkistosta. Kampanja vaatii Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen toimeenpanoa. Vuonna 2009 solmittu sopimus sääntelee laivojen rakentamista, käyttöä ja purkamista. Se määrää miten alus puretaan aiheutta matta haittaa terveydelle, ympäristölle tai työntekijöille. Liitot vaativat hallituksia ratifioimaan sopimuksen ja toimimaan sen mukaan. Suomen hallitus arvelee, että sopimus ei tule voimaan ennen vuotta 2020. Suomi on monin osin toteuttanut tai toteuttamassa sopimuksen määräyksiä. TELAKKATEOLLISUUS Laivojen purkaminen on maailman vaarallisimpia töitä. Yli 70 prosenttia maailman laivoista puretaan Intian, Bangladeshin ja Pakistanin rannoilla. Työssä kuolee alueen ammattiliittojen arvion mukaan satoja ihmisiä vuodessa. Vaikka virallisia lukuja ei julkaistakaan, tietoja kuolemantapauksista tulee usein. Köyhien siirtotyöläisten kohtelu on ala-arvoista eikä työsuojelusta ole käytännössä tietoakaan. Työhön opastuskin on olematonta. Vakavia onnettomuuksia sattuu esimerkiksi työläisten kiipeillessä rannalle ajettujen laivojen kansilla polttoleikkaamassa laivan osia irti. Jokin aika sitten useita työläisiä kuoli kemikaalitankkerin kaasutankin räjähdyksessä. Työnantajan kovat otteet tuovat lisää uhreja. Maaliskuun lopussa Kabir Steelin aluspurkamolla Bangladeshin Chittagongissa Mohammad Sumon jäi trukin alle ja kuoli. Työtoverit ja omaiset kokoontuivat paikalle, mutta tehtaan johto ei luovuttanut ruumista omaisille. Sen sijaan he käskivät vartijoiden ampua mieltään osoittaneita. Seitsemän ihmistä haavoittui. Teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALL kampanjoi voimakkaasti 130 000 laivojen purkajina Kaakkois-Aasiassa työskentelevän ihmisen puolesta. KA N S A I N VÄ L I N E N ROMUTUS Työntekijät kantoivat köyttä kiinnittääkseen käytöstä poistetun laivan Alangin purkutelakalla Gujaratin osavaltiossa läntisessä Intiassa maaliskuussa 2015. Työ Intian, Pakistanin ja Bangladeshin alkeellisilla purkutelakoilla on hyvin vaarallista. Työntekijöitä edustavat liitot ja kansainväliset ay-järjestöt vaativat työntekijöiden oloihin parannuksia. Laivojen purkaminen on vaarallista työtä LE H TI K U V A / R E U TE R S / A M IT D A V E Naisetkin johtoon INDONESIA Metalliliitto FSPMI teki Indonesian oloissa uraauurtavan päätöksen, että sen luottamustehtäviin valittavista 40 prosenttia on oltava naisia. Naisten osuuden lisääminen vahvistaa liittoa ja sen työtä työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa, liitto itse kommentoi päätöstä. Naisten laajempi osallistuminen päätöksentekoon kohentaa liiton osaamista. Se voi jatkossa nostaa työehtosopimusneuvotteluihin esimerkiksi sukupuolittuneita ja syrjiviä verosäädöksiä sekä raskauteen liittyvää työsuojelua. Autotehtailla kyllästyttiin ylitöihin UNKARI Palkkaneuvottelut monella Unkarin autotehtaalla ovat vieneet lakon partaalle. Tuotanto pyörii täysillä ja työntekijät venyvät pitkiin työpäiviin. Napi.hu -lehden mukaan lain sallima 250 tunnin vuosittainen ylityön määrä ylittyy usein. Metalliliitto Vasas vaatii palkkojen korotuksia, jotta työntekijät voivat hankkia elantonsa ilman mittavia ylitöitä. Audin tehtaalla Györissä se vaatii 64 euron korotusta kuukausipalkkaan, etujen parannuksia sekä 319 euron kertabonusta. Autotyöläiset ansaitsivat Unkarissa viime vuonna keskimäärin 905 euroa kuussa. Ala työllistää yli satatuhatta ihmistä. 1,8 miljoonaa työläistä irtisanotaan KIINA Työvoimaministeri Yin Weimin ilmoitti, että Kiina irtisanoo 1,3 miljoonaa hiilityöläistä ja 500 000 terästyöläistä ylituotannon vuoksi. Ministeri ei määritellyt, milloin irtisanomiset toteutetaan. Alat työllistävät Kiinassa 12 miljoonaa ihmistä. Kiinan talouskasvu on hidastunut, ja se tuo pulmia erityisesti teollisuuteen. Viime vuonna palveluiden osuus Kiinan brutto kansantuotteesta oli ensimmäistä kertaa yli puolet. Kiinan hallitus sanoo käyttävänsä kahden vuoden aikana 13,5 miljardia euroa irtisanottavien työläisten työllistämiseen. AHJ1606_24-48.indd 32 19.4.2016 13:12:40
• T E K S T I V E IK K O K A U P P IN E N , S O P IM U S A S IA N T U N T IJ A T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Vuosiloma ja lomapalkka 2016 Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista. V U O S IL O M A JA L O M A P A L K K A 2 16 EDELLYTYKSET 14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ Ansaitsemisperiaate teknologiateollisuudessa pääsääntöisesti: ? ? Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. ? ? Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi loman määräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Huom. Loman pituutta laskettaessa puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. 35 TUNNIN SÄÄNTÖ Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää loman määräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenteri kuukausista on 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymis kuukaudeksi sellainen kalenteri kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. 35 tunnin sääntö Vuosilomapalkka on lomanmääräytymisvuoden palkkasummasta kun työsuhde kestänyt yhtäjaksoisesti ? alle vuoden: 9 % ? vähintään vuoden: 11,5 % SUURUUS Teknologiateollisuuden työehto sopimuksen lomapalkka sopimus: Laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että loman määräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaa vien työ tuntien lukumäärällä. Lasketaan mukaan: ? Työssäoloajan palkka ? Sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) ? Palvelurahat ? Työajan lyhennyksen korvaus ? Tulospalkkio ? Vuorotyöja muut lisät Huom. Tavallisin virhe vuosilomapalkan laskennassa on, ettei ole otettu huomioon työajanlyhennys korvauksia. Työntekijän vuosilomapalkka ja loma korvaus saadaan kertomalla keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella: ESIMERKKI Työntekijälle, jolla on 30 päivän loma oikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 33 LOMAUTUS Vuosilomalain 2. luvun 7 §: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä suorittamasta työtä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tilapäinen työssä olo: Katkaisee 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Enintään 90 päivää: Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolon veroista 30 työpäivän ajalta. Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Vuorolomautus: Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa enintään 6 kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaika järjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymis vuoden (1.4.–31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaika järjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolo jaksot eivät katkaise 6 kuukauden määräajan kulumista. Ei lasketa: Vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa Varallaolokorvausta Palvelusvuosilisää Arkipyhäkorvausta Hätäja ylityökorvausta Itsenäisyyspäivän palkkaa Sairausloman, äitiysja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa 28.04.2016 6 AHJ1606_24-48.indd 33 19.4.2016 13:12:40
• Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus MAKSAMINEN Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies. LOMARAHA Puolet työntekijän lomapalkasta. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde SAIRASTUMINEN LOMAN AIKANA Vuosilomalakia on muutettu niin, että työn tekijän sairastuessa vuosiloman aikana, oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. 1.4.2016 voimaan tullut lainkohta koskee jo kesän 2016 lomia eli kun pidetään lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja vuosilomia. Karenssipäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana. lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 kalenteri päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määrä aikainen työ sopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen loman määräy tymisvuoden lomakorvauksesta. Huom. Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. LOMAKAUSI Huom! Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työn antaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosi lomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä töntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosi loman ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen. Kolmivuorotyö. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhden jaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 6 28.04.2016 34 Viikkoja kuukausipalkkaiset muutostilanteessa ?? Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä ? osittaiselle sairauslomalle ? osa-aikaeläkkeelle ? osatyökyvyttömyyseläkkeelle ? osittaiselle hoitovapaalle ? sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle. Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. ?? Jos työntekijän työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan (eli samana jatkuneen työajan) ja sitä vastaavan viikkotai kuukausipalkan mukaan. Käytännössä siis ennen työajan muutosta olleen palkan perusteella. Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan. Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomaansa taikka hänen tiedetään tulevan määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi, tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan. Jos kuitenkin työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta lomaa ei siirretä. Työaikadirektiivin mukaan työntekijän tulee kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava ratkaisussaan. Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuupäiviä voida vähentää. Varmimmin työaikadirektiivin täyttyminen tapahtuisi siten, että omavastuupäiviä otettaisiin vain 4 viikkoa ylittävästä ajasta, käytännössä talvilomasta. Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa sairauden perusteella, on työnantajalla oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys, kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista työkyvyttömyystilanteista. Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan. Omavastuupäivät eri tilanteissa Jos työntekijä sairastaa loman aikana 4 päivää, työnantaja voi käsitellä noita sairauspäiviä omavastuupäivinä edellytyksellä, että työntekijä on pyytänyt loman siirtoa. Mikäli vuosiloman ajalle sattuu toinen sairausloma, voidaan tästä maksamisessa 2 päivää käsitellä omavastuupäivinä. Mikäli työntekijä ei ole reagoinut ja pyytänyt loman siirtoa, katsoo työnantaja että henkilö on vain ollut lomalla. Omavastuupäiviä voi siis olla yhteensä 6 kappaletta ja ne voivat koostua eri työkyvyttömyystapauksista. Lain perusteluissa on lausuttu periaate siitä, että omavastuupäiviä tulee aina tarkastella siten, että samalta lomanmääräytymisvuodelta karttuneen vuosiloman osalta direktiivin mukainen 24 lomapäivää toteutuu. Jos siis talviloma määrätään pidettäväksi seuraavan kalenterivuoden aikana, niin siihen soveltuu kuitenkin laskenta, jossa edellisen kesän aikana pidetyt lomat ovat mukana. T YÖ E H TO S O P I M U S AHJ1606_24-48.indd 34 19.4.2016 13:12:40
• 28.04.2016 6 H A R R A S T U S T E K S T I TE R H I FR IM A N K U V A JY R K I LU U K K O N E N ? ? Henri Haapamäen tähänastinen ura rallin parissa on huikea menestystarina yläja alamäkineen. Juuri nyt Sandvikilla Tampereella kunnossapidossa työskentelevä Haapamäki odottaa, mitä tuleva tuo. – Kilpailemisen halu on veressä. Nautin kilpailemisesta ja haluan voittaa, Haapamäki sanoo. Vuonna 2014 Henri Haapamäki eli tähänastisen uransa huippuvuotta. Rallin SM-sarjassa oli tullut ensin pronssia ja sitten hopeaa, kulta jäi vain yhden SM-pisteen taakse. Hannu´s Rally Teamin Hannu Lehessaari otti nuoren miehen tiimiinsä. Lehessaaren odotukset olivat korkealla, samoin Haapamäen tavoitteet. Vuoden 2014 Neste MM-ralliin Jyväskylään Haapamäki lähetettiin näyttämään, miten vauhti riittää. Hän ajoi 20 pohja-aikaa ja voitti kilpailun ylivoimaisesti. Itsetunto ja usko kasvoivat. Samana vuonna Lehessaari lähetti Haapamäen JWRC-sarjan osakilpailun Walesin MMralliin, josta mies sai tulokseksi kahdeksan pohja-aikaa ja kolmannen tilan. Vuoden 2015 ohjelmaksi varmistui junioreiden MM-sarja. HUOLTOMIES HENRI HAAPAMÄKI KOTIPAIKKA SASTAMALA HARRASTANUT VUODESTA 1995 Rallikuski ei voi elää ilman kilpailua RALLIAUTOILU LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Portugalin ja Puolan kilpailut menivät loistavasti, ja uran tukijan edellytys oli kotimaassa Jyväskylän Neste-rallin voitto. Värikäs ja monivaiheinen kilpailu alkoi rengasrikolla. Seuraavat kolme päivää kilpailu jatkui raivoisalla takaa-ajolla. Haapamäki ajoi 17 pohjaaikaa kahdestakymmenestä, mutta hävisi voittajalle lopulta puoli sekuntia ja jäi toiseksi. Yhteistyö Lehessaaren kanssa päättyi siihen. – Se oli elämäni kovin takaisku. Poru oli kurkussa. Nyt Haapamäki kerää budjettia seuraavaan koetukseensa, rallicrossin SM-sarjaan. Optimistinen ja sinnikäs mies uskoo, että kaikki järjestyy. Hän toivoo, että joku näkee hienot suoritukset ja haluaa tukea häntä päämäärässä. Haapamäki iloitsee siitä, että kotikylän Sastamalan Stormin talkoolaiset ovat jälleen hänen tukenaan. Stormilaiset olivat hengessä mukana jo ennen Hannun tallin aikaa, ja niin he ovat nytkin. Kylänmiehet hoitavat autoa ja muutenkin kylä tukee omaa poikaansa. Haapamäki arvostaa kotikylän tukea ja omia juuriaan. Hän hyppäsi auton rattiin isän kannustamana 6-vuotiaana. Mopojen, peltoautojen ja moottorikelkkojen rassailu tuli isän kanssa tutuksi, ja lisää oppia tuli myös Vammalan ammattikoulusta, josta Haapamäki valmistui CNC-koneistajaksi. Hän sanoo olevansa eri tilanteessa kuin ne kuljettajat, jotka tulevat autourheilumaailmaan tietokoneen takaa. – Kisoissa on hyötyä, että osaa korjata autoa ja tehdä nopeita ratkaisuja erikoiskokeiden välillä. Arkielämässä autourheilu vie lähes kaiken ajan. Omasta kunnosta on pidettävä huolta, ja aikaa kuluu salilla, juoksulenkillä ja talvella moottorikelkkaillessa. Työ kunnossapidossa on fyysistä ja auttaa hyvän kunnon ylläpitämisessä. Kihlattu tukee ja kannustaa, ja hän on usein kilpailuissa mukana. Kun elämästä reilut 20 vuotta on kulunut kilpailemiseen, siitä on tullut elämäntapa. Haapamäki arvelee, että hän ei voisi elää ilman autourheilua ja kilpailemista. a ”En usko, että pystyisin elämään ihan tavallista elämää.” 35 AHJ1606_24-48.indd 35 19.4.2016 13:12:43
• 6 28.04.2016 36 T E X T JO H A N LU N D F O TO JU H A M E TS O IL LU S T R A T IO N E R IC LE R A IL LE Z 36 Metallförbundets ordförande Riku Aalto från Metalls valförbund för samarbete poängterar att det däremot skedde större skiften inom de olika valkretsarna. Det beror i första hand på kandidatnomineringen. I Satakunta hade till exempel Metalls påverkare inte fulla kandidatlistor och Metalls samarbete gick rejält framåt. I Uleåborg och Lappland förlorade däremot Metalls samarbete röster medan Metalls påverkare istället gick klart framåt jämfört med förra kongressvalet. – De största förändringarna var närmast valkretsvisa. I det här valet har redan kandidatnomineringen en stor betydelse för valets slutresultat. Det här resultatet innebär att valförbunden Metalls samarbete och Metalls påverkare också i framtiden kommer att samarbeta inom förbundet, säger Riku Aalto som kommentar på valresultatet. De stora valförbunden gjorde båda ett bra val och stärkte sina ställningar inom förbundet jämfört med de små grupperna. Förbundssekreterare Matti Mäkelä tror att de invalda kongressombuden har fört sin valkampanj i god tid innan valet. – Det är i allmänhet de som har skött sina vardagliga uppgifter på arbetsplatsen bra som blir invalda. Resultatet av det jobbet syns i valet, säger Matti Mäkelä å Metalls påverkares vägnar. Riku Aalto är något besviken över valdeltagandet som han själv hade väntat sig bli högre. – Man skulle ha kunnat föreställa sig att den nuvarande samhälleliga situationen skulle ha fått fler medlemmar att ta sig till valurnorna. Valdeltagandet i Metalls val var 41,4 procent, vilket är något lägre än i förra kongressvalet då 44,2 procent av de röstberättigade medlemmarna röstade. 36,3 procent röstade i förhandsröstningen i vilken det för första gången någonsin var möjligt att också rösta elektroniskt. 36 M etalls valförbund för samarbete (socialdemokrater och obundna) fick 62,4 procent av rösterna och 268 ombud. Valförbundet Metalls påverkare (vänsterförbundare och obundna) fick i sin tur 37,1 procent av rösterna och 153 ombud. De båda stora valförbunden gick framåt, Metalls samarbete med 0,7 procentenheter och Metalls påverkare med 0,6 procentenheter. De små grupperna förlorade däremot mark. Centerns och de obundnas valförbund gick back med 0,2 procentenheter och landade på 0,3 procent av rösterna och fick behålla sin enda ombudsplats i Uleåborgs valkrets. Valförbundet Metalls sannfinländare förlorade däremot sitt enda mandat och fick 0,1 procent av rösterna, vilket är 0,1 procentenheter mindre än i valet 2012. Ingen kandidat ytterom valförbunden lyckades ta sig till kongressen. FÅ ÖVERRASKNINGAR Det stod klart redan på förhand att förändringarna i valkretsarna i Savolax och Karelen som gjorts sedan det förra valet skulle ha en effekt på valresultatet. Ser man på helheten har förändringen ändå inte någon stor betydelse, eftersom styrkeförhållandena mellan de två stora valförbunden inom Metall i praktiken förblev oförändrade. Inga förändringar i styrkeförhållandena efter Metalls val Kongressvalet förde inte med sig några stora förändringar i styrkeförhållandena mellan förbundets grupper. Metalls valförbund för samarbete fick in flest kongressombud till kongressen som hålls i maj. Näst störst blev valförbundet Metalls påverkare. Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2016 Kongressombud % av rösterna Valförbundet för Metalls samarbete 268 62,4 (socialdemokrater och obundna) Valförbundet Metalls påverkare 153 37,1 (vänsterförbundare och obundna) Centerns och de obundnas valförbund 1 0,3 Valförbundet Metalls Sannfinländare 0,1 Kandidater ytterom valförbunden 0,1 Metalls valförbund för samarbete 268 och Metalls påverkare fick 153 kongressombud. W KO NG RE SS EN 22 –25 .5 AHJ1606_24-48.indd 36 19.4.2016 13:12:44
• 6 28.04.2016 3737 Esa Ceder från Kotka var en av de drygt 58 000 röstberättigade metallarna som röstade i kongressvalet. Valdeltagande steg i flera valkretsar men totalt sjönk ändå valdeltagandet med 2,8 procentenheter och landade på 41,4 procent. Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2016 Kongressombud % av rösterna Valförbundet för Metalls samarbete 268 62,4 (socialdemokrater och obundna) Valförbundet Metalls påverkare 153 37,1 (vänsterförbundare och obundna) Centerns och de obundnas valförbund 1 0,3 Valförbundet Metalls Sannfinländare 0,1 Kandidater ytterom valförbunden 0,1 Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2012 Kongressombud % av rösterna Valförbundet för Metalls samarbete: 295 61,7 (socialdemokrater och obundna) Valförbundet Metalls påverkare 165 36,5 (vänsterförbundare och obundna) Centerns och de obundnas valförbund 1 0,5 Valförbundet Metalls Sannfinländare 1 0,2 Valförbundet Metalls medlemmars röst 2 0,7 Kandidater ytterom valförbunden 0,30 Valdeltagandet i valkretsarna 2016 01 Helsingfors 41,9 % 02 Nyland 40,9 % 03 Egentliga Finland 39,5 % 04 Satakunta 42,8 % 05 Tavastland 40,5 % 06 Birkaland 42,9 % 07 Sydöstra Finland 41,5 % 10 Savolax-Karelen 43,2 % 11 Mellersta Finland 46,2 % 12 Vasa 41,3 % 13 Uleåborg 42,4 % 14 Lappland 43,9 % 15 Biloch maskinbranscherna 32,2 % 16 Datakommunikationsbranschen 50,0 % 17 Energibranschen –* 18 Plåtbranschen 36,6 % 19 Skogsindustrins verkstäder 56,0 % 20 Gruvbranschen 51,6 % 21 Ädelmetallsbranschen 55,5 % 22 Åland –* * I Energibranschens och i Ålands valkrets nominerades endast en kandidat, så där hölls inte val. Färre kongressombud totalt ? ? Sammanlagt 1155 kandidater ställde upp i kongressvalet, vilket är något färre än i valet för fyra år sedan. Senast kandiderade 1291 metallare. Valkretsarna var också två färre till antalet i det här valet, 20 stycken totalt. Det blir också färre kongressombud som deltar i kongressen i Tammerfors. I valet valdes 422 ombud jämfört med 464 i senaste val. Det minskade antalet ombud hänger ihop med att medlemsantalet är lägre nu än för fyra år sedan. Metalls förbundskongress hålls i Tammerfors 22–25.5.2016. Fackavdelningarna har gjort över 2 000 motioner inför kongressen. Kongressen utser bland annat förbundsledningen och besluter om riktlinjerna för förbundet för de kommande åren. AHJ1606_24-48.indd 37 19.4.2016 13:12:46
• 12. Vasa valkrets Metalls valförbund samarbete A Peter Sjökvist Metallarbetare, Närpes 155 röster Sari Yliaho Montör, Pedersöre 90 röster Kim Virkama Metallarbetare, Pedersöre 81 röster Jimmy Antfolk Montör, Närpes 74 röster Viktor Kock Studerande, Pedersöre 62 röster Tommy Holmblad Svetsare, Korsnäs 61 röster 01. Nylands valkrets Metalls valförbund samarbete A Karita Pihlström Gravör, Ekenäs 99 röster Magnus Lindholm Montör, Kyrkslätt 61 röster 03. Egentliga Finlands valkrets Metalls valförbund samarbete A Bo Vilander Elmontör, Kimitoön 80 röster De invalda kongressombuden som är uppräknade här har uppgett sitt modersmål som svenska till Metalls medlemsregister. Det är möjligt att det finns fler svenskspråkiga ombud utöver dessa. 22. Ålands valkrets Metalls valförbund samarbete A Erik Enholm Bilmekaniker, Godby Vald genom sämjoval NY 6 28.04.2016 38 38 Försämringar i semesterrätten LAGÄNDRING Den första april trädde två försämringar av semesterlagen i kraft med vilka regeringen försämrade semesterrätten. Det var tyvärr inget aprilskämt. Från och med april blir det svårare att skjuta fram semestern om man insjuknar men samtidigt begränsas också semestern som tjänas in under moderskaps-, faderskapsoch föräldraledigheter. Hittills har man kunnat skjuta fram semestern redan från den första sjukdagen. Nu införde regeringen en självrisk på sex dagar, vilket innebär att man får flytta fram semestern först från den sjunde sjukdagen. Sjukkarensen under semestern har ändå vissa viktiga undantag. Rätten till fyra veckors semester är till exempel tryggad för alla som har tjänat in minst 24 semesterdagar, vilket i praktiken betyder att de nya reglerna inte förkortar sommarsemestern för dem. När det gäller försämringarna i moderskaps-, faderskapsoch föräldraledigheter kan man från och med april tjäna in semester under maximalt sex månaders ledighet. Metalls fullmäktige samlades FULLMÄKTIGE Metallförbundets fullmäktiges vårmöte hölls onsdagen den 27 april. På vårmötet behandlades förutom stad geenliga ärenden också den planerade industriförbundsfusionen. Tanken är att Metallförbundet, industrifacket TEAM, Pappers och Träfacket i slutet av 2017 ska gå samman och skapa ett storindustriförbund med 270 000 medlemmar. Läs mer nyheter från fullmäktige på Metalls webbplats och i följande Ahjo som utkommer den 19 maj. AKTUELLT INOM METALL Metalls svenska höstresa till Norra Karelen 23–25.9. Plock ur programmet: Bomba huset, pirogskola och utfärd till Koli. ?? Självriskandelen är 80 €/deltagare. I övrigt är kursen avgiftsfri. ? Förtur har de som gått hela fackskolan, varit kongresskandidater eller med i kandidatens stödgrupp. ?? Anmälningar senast den 20 juni till minna. kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117. R E D IG E R IN G JO H A N LU N D 45 DELTAGARE RYMS MED Jakobstads Bilarbetarnas fack avdelning 104 26 medlemmar ?? Kokkolan Auto korjaamotyöväen ammattiosasto 308 UPPLÖSNING Ett svenskt ombud färre ? ? Det blir tio svenskspråkiga metallare som åker till Tammerfors för att representera på kongressen i maj. Det är en färre än på kongressen 2012. De tio svenskspråkiga ombuden valdes alla in från Metalls valförbund för samarbete. Tar man i beaktande att antalet kongressombud totalt är något färre nu än för fyra år sedan, 422 ombud jämfört med 464, så hålls den svenskspråkiga representationen ändå procentuellt på samma nivå, 2,4 procent av alla ombud. Fyra av de svenskspråkiga invalda är nya kongressombud. Antalet valkretsar med svenskspråkig representation minskar däremot med en jämfört med förra kongressen. Helsingforsaren Kjell Grönqvist blev med sina 56 röster endast 4 röster ifrån att bli omvald från datakommuni kationsbranschens valkrets. Grönqvist är ändå första suppleant. Nylands valkrets stärker i sin tur den svenska närvaron från en till två platser på kongressen. Vasa valkrets behåller sina sex mandat medan Egentliga Finlands valkrets förlorar ett svensk språkigt mandat. På Åland hölls inget val eftersom endast en kandidat nominerades som valdes in direkt. NY NY NY AHJ1606_24-48.indd 38 19.4.2016 13:12:56
• NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN 28.04.2016 39 6 AHJ1606_24-48.indd 39 19.4.2016 13:12:56
• p. 040 553 2428, Kartanonherrantie 9, ESPOO kehä III Juvanmalmin liittymä NOPEAT TOIMITUKSET KOTIIN ASTI. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. MODULARBOX OY SUORAAN MAAHANTUOJALTA Vetokyky yli 900 kg Kunnon paino 470 kg Isoin maavara 30,5 cm 26" Testivoittajarenkaat Aito 100% 4-veto, ym. TRAKTORI metsätöihin... 41 Hv MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Ylivoimaiset ominaisuudet! 4x4 vinssi perävaunupistoke Paras KAUPAN PÄÄLLE 550 Blade 550 EFI 7390 +tk ? 8990,9990,550 EFI+EPS Blade 7990 +tk ? OHJAUSTEHOSTINMALLI Blade Käsiraha 0,loput 170,-/kk. Käsiraha 0,loput 180,-/kk. 1000i V-Twin PRO EFI+EPS 12990,KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi MARKKINOIDEN HIENOIN! Nop. 15 km/h. Ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. Sähköskootteri PANORAMAKATOLLA! CITY 1500S Käsiraha 0,loput 150,-/kk. USA 5990 ? +tk 83 Hv 83 Hv 4x4 UUTUU S! Käsiraha 0,loput 75,-/kk. E-500 PYRKIJÄ Käsiraha 0,loput 75,-/kk. Suomen suosituin! Takuu 2 v. 2490 ? +tk 1000i V-Twin MAX 11490,Käsiraha 0,loput 99,-/kk. Sähköskootteri. Ei tarvitse ajokorttia, ei vakuutuksia. Nop. 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. 4490 ? +tk PYRKIJÄ E-480 Käsiraha 0,loput 99,-/kk. Uutuus SÄHKÖMOPO/ SÄHKÖPYÖRÄ Toimii kaasukahvasta vääntämällä tai polkemalla polkimista sähköavustuksella tai ilman. 1890 ? +tk Lithium 36V 10 Ah akku, Ajomatka 80 km, Max. nop. 25 km/h, Ei tarvita ajokorttia ei vakuutuksia. Uutuus Pyrkijä E-300. Hienoin sähköpyörä, 36 V 10 Ah akku, 8 vaihdetta, 5 tehoaluetta, Ajomatka 80 km, 28?renkaat, Takuu 2 vuotta. 1690 ? +tk KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi 9990 ? +tk Käsiraha 0,loput 219,-/kk. 11990 ? +tk Käsiraha 0,loput 250,-/kk. TRAKTORI TRAKTORI UUTUU S! 4x4 Mahtavat ominaisuudet! Ohjaustehostin, säädettävät iskuvaimentimet lisäsäiliöillä, tasauspyörästö takana + 100% lukolla. TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi EUROOPAN YKKÖSMERKKI TGB 50 VUOTTA! Suomessa koottu. USA CITY 1300 Suomessa koottu. PYRKIJÄE-300 Käsiraha 0,loput 50,-/kk. (Vastaavilla ominaisuuksilla muut merkit n. 2500 ?) Suomessa koottu. Sähköskootteri 4-pyörä. Nopeus 15 km/h. Ajomatka 50 km, Isot renkaat. AHJ1606_24-48.indd 40 19.4.2016 13:12:57
• 28.04.2016 6 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Alueellasi ANNIINA KAUPPINEN Varaosamyyjä, varapääluottamusmies, Veljekset Laakkonen Oy, Jyväskylä, Jyväskylän autoja konealan ao. 410 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Varsinais-Suomi–Satakunta alueen työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu tai työsuojeluasiamies, lähde päivittämään tietojasi! Kaikille tarkoitettu: TYÖSUOJELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ pe 13.5. Laitilan Kievarissa klo 9 alkaen Perustietoa Murikan työsuojelun peruskurssin käymättömille: TYÖSUOJELUN MINIKURSSI (sis. ajankohtaispäivän) 12–13.5. Laitilan Kievarissa Kurssi on ilmainen sisältäen majoituksen ja mahdollisen ansionmenetyksen ja matkat. Lisätietoja toimitsijoilta: Antti Salonen, puh. 040 560 3762 Ari Vahala, puh. 040 754 1326 Ilmoittautuminen molempiin: www.lyyti.in/minitsv 41 Varaosamyyjä sai Murikasta luottamusmiehen perustaidot Kyllä täällä oppii perusasiat ihan huippuhyvin, kuvaa varapääluottamusmies Anniina Kauppinen luottamusmiesten peruskurssia Murikka-opistossa. – Käytäntö työpaikalla opettaa sitten tietenkin vielä enemmän, mutta täällä saa valmiudet kaikkeen. Varaosamyyjänä jyväskyläläisessä autoliikkeessä työskentelevä Kauppinen ryhtyi luottamustehtävään vuodenvaihteessa, kun pääluottamusmies häntä siihen pyysi. Pääluotto myös vinkkasi, että Murikkaan kannattaisi lähteä. Niinpä Tampere kutsui. – Paljon oli uutta asiaa, esimerkiksi lakikirjoihin tutustuminen, eihän minulla niistä ollut ennen hajua. Käytiin läpi työehtosopimusta, tehtiin harjoituksia tilanteista, joita luottamusmiehelle voi tulla vastaan työpaikalla. Ja kyllä ne asiat sitten aukesivat, Kauppinen kertoo. Peruskurssin opetuksessa käytetään teknologiateollisuuden ”vihreää kirjaa” eli teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta, kun taas Kauppinen työskentelee autoalalla. Työehtosopimuksissa on eronsa, mutta tämäkään ei ollut iso ongelma, sillä autoalan erityispiirteet otettiin kurssin tehtävissä huomioon. – Meitä oli 25 opiskelijan ryhmässä kymmenen autoalan ihmistä, niin sekin näkökulma pysyi esillä. ”Täällä saa valmiudet, käytäntö työpaikalla opettaa sitten enemmän.” 11.–13.5. Työntutkimuksen perusteet 16.– 18.5. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 16.–20.5. Tietotekniikan jatkokurssi 18.–20.5. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 30.5.–3.6. Työsuojelun peruskurssi Palkkatekniikan kurssi MUKSUT MUKAAN KURSSEILLE 6.–10.6. JA 13.–17.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 6.–10.6. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten peruskurssi 13.–17.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 29.8.–2.9. ) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.8.–2.9.) Järjestötoimijan perusteet 22.–26.8 First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Ihmissuhteet työpaikalla 29.8.–2.9. Työsuojelun peruskurssi 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. p. 040 553 2428, Kartanonherrantie 9, ESPOO kehä III Juvanmalmin liittymä NOPEAT TOIMITUKSET KOTIIN ASTI. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. MODULARBOX OY SUORAAN MAAHANTUOJALTA Vetokyky yli 900 kg Kunnon paino 470 kg Isoin maavara 30,5 cm 26" Testivoittajarenkaat Aito 100% 4-veto, ym. TRAKTORI metsätöihin... 41 Hv MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Ylivoimaiset ominaisuudet! 4x4 vinssi perävaunupistoke Paras KAUPAN PÄÄLLE 550 Blade 550 EFI 7390 +tk ? 8990,9990,550 EFI+EPS Blade 7990 +tk ? OHJAUSTEHOSTINMALLI Blade Käsiraha 0,loput 170,-/kk. Käsiraha 0,loput 180,-/kk. 1000i V-Twin PRO EFI+EPS 12990,KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi MARKKINOIDEN HIENOIN! Nop. 15 km/h. Ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. Sähköskootteri PANORAMAKATOLLA! CITY 1500S Käsiraha 0,loput 150,-/kk. USA 5990 ? +tk 83 Hv 83 Hv 4x4 UUTUU S! Käsiraha 0,loput 75,-/kk. E-500 PYRKIJÄ Käsiraha 0,loput 75,-/kk. Suomen suosituin! Takuu 2 v. 2490 ? +tk 1000i V-Twin MAX 11490,Käsiraha 0,loput 99,-/kk. Sähköskootteri. Ei tarvitse ajokorttia, ei vakuutuksia. Nop. 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. 4490 ? +tk PYRKIJÄ E-480 Käsiraha 0,loput 99,-/kk. Uutuus SÄHKÖMOPO/ SÄHKÖPYÖRÄ Toimii kaasukahvasta vääntämällä tai polkemalla polkimista sähköavustuksella tai ilman. 1890 ? +tk Lithium 36V 10 Ah akku, Ajomatka 80 km, Max. nop. 25 km/h, Ei tarvita ajokorttia ei vakuutuksia. Uutuus Pyrkijä E-300. Hienoin sähköpyörä, 36 V 10 Ah akku, 8 vaihdetta, 5 tehoaluetta, Ajomatka 80 km, 28?renkaat, Takuu 2 vuotta. 1690 ? +tk KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi 9990 ? +tk Käsiraha 0,loput 219,-/kk. 11990 ? +tk Käsiraha 0,loput 250,-/kk. TRAKTORI TRAKTORI UUTUU S! 4x4 Mahtavat ominaisuudet! Ohjaustehostin, säädettävät iskuvaimentimet lisäsäiliöillä, tasauspyörästö takana + 100% lukolla. TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi EUROOPAN YKKÖSMERKKI TGB 50 VUOTTA! Suomessa koottu. USA CITY 1300 Suomessa koottu. PYRKIJÄE-300 Käsiraha 0,loput 50,-/kk. (Vastaavilla ominaisuuksilla muut merkit n. 2500 ?) Suomessa koottu. Sähköskootteri 4-pyörä. Nopeus 15 km/h. Ajomatka 50 km, Isot renkaat. AHJ1606_24-48.indd 41 19.4.2016 13:12:58
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 5.5. Ahjo 7 (ilmestyy 19.5.) 26.5. Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.) 16.6 Ahjo 9 (ilmestyy 30.6.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien tapaaminen ma 9.5. klo 13 Telakan portilla Ilpo Haajan vieraaksi. Olethan ilmoittautunut! Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 2.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Veteraanien juttutupa to 12.5. klo 12.15 Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 4.5. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kevään viimeinen kokous ti 3.5. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Paikalla plm Pentti Mäkinen, aiheena edunvalvonta vaalien jälkeen. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 16.5. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Arpajaiset ja kahvitarjoilu. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, aukioloaikoja: Helatorstaina 5.5. ja perjantaina 6.5. toimisto on kiinni. Kesällä 10.6.–19.8. toimisto avoinna ma-to 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30–13. Salon metallityöväen ao. 57: Lehmijärven Rantapirtti jäsenten käytössä jälleen koko kesän tiistaisin 7.6.–13.9. Sauna lämpiää klo 17–19.45. Huomio! Sauna ei ole käytössämme ti 28.6. ja ti 9.8., jolloin varattu muiden käyttöön. Kuoreveden Työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen haku 2.5. mennessä ajalle 20.5.–3.6. Hakulomakkeita osastojen luottamusmiehiltä. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 maksaa kuittia vastaan erotuksen ostetuista Särkänniemirannekkeista niin, että yksittäisen rannekkeen hinnaksi jää 20 € (max. 5 rannekkeesta/jäsen). Rannekkeen normaalihinta on 41 €. Tuen saa toimittamalla kuitin osaston taloudenhoitajalle Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812 tai kopio kuitista yhteystietojen kera (nimi, tilinumero) osaston sähköpostiin ylojarvenmetalli149@ suomi24.fi TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 järjestää lapsille ja lapsenmielisille peikkopolkutapahtuman la 14.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 9.5. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Ao. 1 on varannut 50 lippua Samppalinnan kesäteatteriin ke 29.6. klo 19 näytökseen Nunnia ja Konnia. Hinta 25 €/lippu. Maksut ja ilmoittautumiset 10.6. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Lohjan metallityöväen ao. 8:n teatterimatka la 18.6. Turkuun Samppalinnan kesäteatterin klo 14 näytökseen Nunnia ja konnia. Hinta jäseniltä 15 €, muilta 30 €, sisältää kuljetuksen Lohjalta ja teatterilipun. Sitovat ilmoittautumiset 15.5. mennessä Seija Järviselle tekstiviestillä 040 709 4657 tai seija.a.jarvinen@gmail.com. Ao. 8: Helsinki-Uusimaan ja Häme-Pirkanmaan koko perheen retkeilypäivä Linnanmäellä la 27.8. klo 10–17. Linnanmäen kaikki laitteet yksityiskäytössämme, Sea Lifeen puoleen hintaan. Esittelypisteissä mm. Metallin nuoret ja Murikka-opisto. Retkeilypäivätapahtuman ranneke 5 €/hlö, alle 3-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi myös ostaa jatko-aikaa klo 13–21 puoleen hintaan lipunmyyntipisteestä. Ao. 8 järjestää yhteiskuljetuksen tapahtumaan, paluumatkalle lähdetään 17. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.6. mennessä Lauri Kalannille, puh. 050 349 8770 tai lauritaalla@gmail.com. Kotkan metallityöväen ao. 20: Kotkan kaupunginteatterin Pertsa ja Kilu -näytökseen hintaan 5 €/hlö esittämällä osaston jäsenkortin tai mobiilikortin (2 henkeä per kortti). Lippuvaraukset 2 viikkoa ennen näytöstä cissu. makinen@hotmail.fi tai puh. 0400 646 346. Turun metallityöväen ao. 49: Koko perheen kesäteatteri Zorro su 12.6. klo 14.30 Ruskon kesäteatterissa, Vanhatie 11, Rusko. Suositusikäraja 5 v. Hinta 5 €/hlö sisältää väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset ja maksut 31.5. mennessä osaston toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, Turku tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen(at)metalli49turku.fi. Ao. 49: Linnan juhlat -näytös to 11.8. klo 19 Kesäteatteri Emmassa Kailon saaressa Naantalissa. Hinta 25 €/hlö sisältää buffet-ruokailun klo 18–19 ennen näytöstä. Ilmoittautumiset ja maksut 8.7. mennessä osaston toimistolle. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kesätapahtuma ke 8.6. klo 12 osaston vapaa-ajan alue Kirjala. Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Kimppakyytimahdollisuus osaston toimistolta Tuureporinkatu 17.C. Klo 11.00 ilmoita tarpeesta Susannalle toimistoon puh. 044 5189449 Ao. 49:n veteraanien kotiseutumatka to 16.6. Pöytyälle, Kyösti Iitin enkelipatsaspuistoon. Lähtö Turun linja-autoaseman Läntisenpitkänkadun pysäkiltä klo 9 ja Rientolasta klo 9.20. Mäkiäisten Työväentalolla noin klo 12 kuullaan esitelmä talon ja työväenyhdistyksen historiasta. Matka jatkuu Kurjenrahkan kansallispuistoon, jossa vietetään loppupäivä ulkoillen. Paluu Turkuun noin klo 17. Matkan hinta 20 € sisältää kuljetuksen, ruokailun, grillattavat makkarat ja mehun. Ilmoittautumiset toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n yleinen saunailta ti 21.6. klo 17 Lehmijärven Rantapirtillä. Tule omalla autolla tai yhteiskuljetuksella; bussi lähtee Salon torilta klo 17 ja paluulähtö Lehmijärveltä noin klo 20–20.30. Puoliso ja lapset mukaan. Saunan lisäksi tarjolla makkaraa, virvokkeita sekä pientä kisailua palkintoineen! Ao. 57:n veteraanien päiväretki Somerolle la 18.6. Lähtö Halikosta klo 9 ja Salon torilta klo 9.15. Retkikohteina Hiidenlinna, jossa nautitaan kahvit, Somerniemen tori sekä Rantatupa, jossa ruokailu. Matkan hinta 30 €/ henkilö. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 27.5. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo. Ao. 57:n naisjaoston matka Mustion kesäteatteriin la 2.7. Lähtö Salon torilta klo 12. Näytös Kunnon Keisari alkaa klo 13.30. Hinta 35 € sisältää matkat, lipun ja väliaikakahvit. Varattu 30 lippua. Matka toteutuu vain jos 20 lähtijää. Ilmoittautuminen ja maksu 1.6. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu Särkisalossa 26.–29.5. Majoitus merenrantahuvila Iso-Keisarissa alkaen torstaina klo 16. Tilaa 10:lle hengelle. Paikat täytetään varausjärjestyksessä maksamalla retken hinta 20 €. Oman veneen voi laskea mökin läheisyydessä olevasta rampista mereen. Vuokraveneitä varattavissa omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. 6 28.04.2016 42 AHJ1606_24-48.indd 42 19.4.2016 13:12:58
• TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 5.5. Ahjo 7 (ilmestyy 19.5.) 26.5. Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.) 16.6 Ahjo 9 (ilmestyy 30.6.) Porin metallitehtaan ao. 122:n veteraanijaoston matkalle lomakeskus Rajaniemeen hyväksytyille tiedoksi: lähtö ma 23.5. klo 9 Vanha-Ulvilasta, vanhaa reittiä Porin linja-autoasemalle noin klo 9.30. Linja-automaksu 25 €/henkilö maksetaan matkalla. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120:n matka la 11.6. Riihimäen erämessuille. Kuljetus jäsenille ja perheenjäsenille on maksuton. Lähtö Jkl Harjukadun tilausajolaiturilta klo 6.30, Vaajakoskelta klo 6.45 ja Lievestuoreelta klo 7.10. Pääsylippu maksaa aikuisilta 12 € ja 7–17-vuotiailta 8 €. Osasto maksaa jäsenten lipusta palautusta 10 €/lippu. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä Martti Hokkaselle, puh. 040 315 7251 tai Hannu Manniselle, puh. 040 575 8726. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 on varannut lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 15.6. klo 18 näytökseen Taivaan tulet. Hinta jäseneltä 10 € ja seuralaiselta 30 €. Lippuja rajoitettu määrä (40 kpl), ei ennakkovarauksia. Tiedustelut ja lipunmyynti arkisin klo 8–16, Petri Kallio, puh. 044 569 1733. Forssan metallityöväen ao.179:n veteraanijaoston siivousretki Levoniemen mökille ti 10.5. klo 10. Kokoontuminen toimistolla. Haravat ja siivousvälineet mukaan! Espoon Metallityöväen ammattiosasto 271 tarjoaa jäsenille perheineen (vanhemmat ja lapset) osallistumisen Metalliliiton Helsinki– Uusimaa alueen retkeilypäivään la 27.8. klo 10–13 ilmaiseksi. Ilmoittautuessasi kerro kaikkien osallistujien nimet sekä syntymäajat. Rannekkeella myös Sea Lifeen puoleen hintaan. Lisäksi yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi ostaa jatkoaikaa klo 13–21 puoleen hintaan lipunmyyntipisteistä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 3.6. mennessä Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n jäsenhuoltoilta la 14.5. Luvassa ruokailua, keilaamista ja saunomista. Tarkemmat tiedot tapahtumasta saat ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä osaston sihteerille, puh. 050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com. Iisalmen Autoja Konealan ao. 328:n risteily Tallinnaan 10.–12.6. Hintaan 100 €/jäsen, 160 €/ seuralainen, sisältyy matkat Iisalmi–Tallinna– Iisalmi ja majoitus 2 yötä Hotelli Metropolissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 3.5. Maijalle, puh. 040 704 5440. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Van ay-koulu järjestetään seuraavasti: 1. jakso 30.5. klo 17–20 aiheena Eteenpäin: Näkymät ja Haasteet, kouluttajana Turja Lehtonen. 2. jakso 30.8. klo 17–20 aiheena Metalliliitto Maailmalla: Solidaarinen vaikuttaja, kouluttajana Maarit Rautio. Iltajaksot pidetään Metallitalossa, kokoushuone 3, Helsinki. Pientä purtavaa tarjolla ja korvaamme matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. 3. jakso 30.9.–2.10. on opintomatka ay-kurssilaisille Metalliliiton lomaviettopaikkaan Metallikeroon Pyhätunturille, sisältää koulutusta, aiheena Tänään ja Huomenna: Sanoista Tekoihin. Matkustaminen lentokoneella ja bussilla, lähtö perjantaiaamuna Helsingistä ja paluu Helsinkiin sunnuntaiiltana. Majoitus asuntohotellissa 2 tai 3 hengen huoneissa. Opintomatkan hinta ja lisätiedot selviävät myöhemmin ja ilmoittautumiset kerätään erikseen. Etusijalla opintomatkalle ovat kaikki iltakurssit käyneet, mutta kaikki halukkaat pääsevät mukaan, paikkoja kuitenkin rajoitetusti. Ilmoittaudu ay-kouluun 23.5. mennessä seuturyhmän sihteerille Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail. com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi numero ja mahdolliset allergiat. Ay-koulu on avoin kaikille jäsenille! Oulun seuturyhmän koulutus la 14.5 klo 9–12 Lapland Hotellissa, Kirkkokatu 3, Oulu. Aiheena vuosilomalaki, kouluttajana lakimies Susanna Holmberg. Aamukahvi ja lounas. Koulutus on jäsenille maksuton. Ilmoittautumiset ja tiedot mahdollisista erityisruokavalioista viimeistään 3.5. Kaisa Telekäiselle, mieluiten sähköpostilla kaisan@wippies.fi tai puh. 040 7323 885. KUOLLUT Antti Johannes Lahtinen Pälkäneeltä on kuollut. Siunaus on toimitettu 26.3. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n kevätretki 17.–19.6. Pärnuun. Matka sisältää bussikuljetukset, laivamatkat ja majoittumisen Kylpylähotelli Viikingissä 2 hengen huoneissa. Menopäivänä ruokailu hotellissa. Matkan hinta 100 €/jäsen, jos paikkoja jää 150 €/seuralainen.Ilmoittautuminen 2.–8.5. klo 17 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Paikkoja on varattu 50. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n koulutus ke 11.5. klo 17 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Aiheena liittoyhteistyö, uhka vai mahdollisuus? – tietopaketti teollisuusliittojen yhdistymishankkeesta, alustajana Metalliliitosta sopimusasiantuntija Turja Lehtonen. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruoka valiot 3.5. mennessä osaston toimistoon, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@ metalli49turku.fi. Mikkelin metallityöväen ao. 61:n ja SAK:n koulutus to 2.6. klo 17–20 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu klo 19. Ilmoittautumiset 17.5. mennessä toimistolle tiistaisin klo 17–18. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi ti 17.5. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4. Katsaus taloustilanteeseen, luennoitsijana Metallin tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577. ao. 287:n kurssi ja saunailta pe 3.6. klo 17–22 Puistokulman saunaosastossa, Talkootie 4. Aiheena yhteiskuntasopimus, liittokokous ja liittofuusio, luennoitsijana sopimusasiantuntija Terho Ihalainen. Ruokailu. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577. TOIMISTOT KIINNI Metalliliiton keskustoimisto, aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ovat kiinni HELATORSTAINA 5.5. PERJANTAINA 6.5. 28.04.2016 6 VERKOSSA? Kaikkien kotisivuja ylläpitävien ammattiosastojen sivut: www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo Klikkaa, mitä muut puuhaavat! www 43 AHJ1606_24-48.indd 43 19.4.2016 13:12:59
• TO I M I N TA Avoimet TUL:n ja ay-väen maastojuoksukilpailut 24.9. Perniössä Avoimet TUL:n ja ay-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 24.9. klo 9 Melassuon urheilualueella, Erveläntie 16, Perniö. SARJAT: Naiset 6 km, naiset 35 v. ja naiset 45 v. 4 km, naiset 55 v. ja naiset 65 v. 3 km. Miehet, miehet 35 v. ja miehet 45 v. 8 km sekä miehet 55 v. ja miehet 65 v. 4 km. LISÄKSI TUL:N AVOIMET NUORTEN MAASTOJUOKSUN MESTARUUSKILPAILUT SARJOISSA: Tytöt 9 v. 1 km, tytöt 11 v. ja tytöt 13 v. 2 km, tytöt 15v. , naiset 17 v. ja naiset 19 v. 4 km. Pojat 9 v. 1 km, pojat 11 v. ja pojat 13 v. 2 km, pojat 15 v., miehet 17 v, 4 km ja miehet 19 v. 6 km. Osallistumisoikeus: TUL:n maastojuoksumestaruuskilpailu on avoin kaikissa sarjoissa. Syntymä-aika ja kilpailusarja on ilmoitettava ilmoittauduttaessa. Ammattiyhdistysväen kilpailuun voivat osallistua ammattiliittoihin kuuluvat jäsenet. Liittoja yhdistys, sekä sarja ja syntymäaika tulee ilmoittaa. Palkinnot: Kummankin kilpailun (TULja AY-väen mestaruuskilpailu) kunkin sarjan kolmelle parhaalle annetaan mestaruuskilpailumitali. Osanottomaksut: Nuorten sarjoissa (9–19 v.) on 5 € . Jälki-ilmoittautuminen 8 €. Aikuisten sarjoissa osanottomaksu kilpailua kohden on 8 €. Jälki-ilmoittautuminen 15 €. Kahteen kilpailuun (TULja ay-mestaruuskilpailuun) osallistumisen osanottomaksu on 12 €. Jälki-ilmoittautuminen maksaa 25 €. Ennakkoilmoittautumisten osanottomaksut tulee maksaa viimeiseen ilmoittautumispäivään 19.9. mennessä tilille: Vilpas yleisurheilu, FI06 1135 3007 1001 67. Jälki-ilmoittautumismaksut peritään paikan päällä. Ilmoittautumiset 19.9. mennessä sähköpostiosoitteella: pentti@kovala.fi (Yleisurheilulisenssin lunastaneet ja vain TUL:n mestaruuskilpailuun osallistuvat kilpailijat ilmoittautuvat www.kilpailukalenteri.fi kautta). Tiedustelut: puh. 044-5454532 (Pentti Kovala) Tulokset: on nähtävissä nettisivuilla: www.salonvilpasyu.sporttisaitti.com ja www.tul.fi Kilpailun järjestäjä: Salon Vilpas /yleisurheilu MENESTYS TAOTAAN POHJOISESSA 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi 350 näytteilleasettajaa, huippupuhujia, seminaareja ja verkostoitumista. Esillä on teollisuuden tämän päivän ratkaisujen lisäksi ajankohtaiset pohjoisen hankkeet ja kaivosteollisuus. Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! www.pote.fi/rekisteroidy Messut avoinna: 25..6. klo 9-18, 26.5. klo 9-17 Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Kumppanit: 6 28.04.2016 44 AHJ1606_24-48.indd 44 19.4.2016 13:12:59
• UUDEN TYÖVÄENKIRJALLISUUDEN NOVELLIKILPAILU Lounais-Suomen kirjailijat järjestää Kaarlo Isotalon nimeä kantavan novellikilpailun, jossa etsitään uutta työväenkirjallisuutta. Teemaa toivotaan käsiteltävän avarakatseisesti ja työväenkirjallisuuden hiipunutta lajityyppiä uudistaen! n Kilpailu on avoin kaikille. Osallistua voi enintään kolmella novellilla, joiden tulee olla ennen julkaisemattomia. Parhaat 10–30 novellia julkaistaan uuden työväenkirjallisuuden antologiana Kaarlo Isotalon 100-v. juhlavuoden alussa tammikuussa 2018. Julkaistavat tekstit valitsee esiraadin karsinnan jälkeen varsinainen raati, johon kuuluvat kirjailijat Sirpa Kähkönen, Tuula-Liina Varis ja Kari J. Kettula sekä puheenjohtajana ja antologian toimittajana kirjailija ja kustantaja Harri Kumpulainen. n Tekstit yhteystietoineen tulee lähettää 31.3.2017 mennessä joko sähköisinä versioina (rtf, pdf, word.doc) osoitteella lounaissuomenkirjailijat@gmail.com tai paperisina osoitteella Harri Kumpulainen, PL 275, 20101 Turku. n Kilpailutekstejä ei palauteta. Antologiaan valittuihin kirjailijoihin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syksyllä 2017. Tekstien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla ja niiden julkaisusta suoritetaan asiaan kuuluva palkkio. Lisätietoja: www.lounaissuomenkirjailijat.wordpress.com Raadin puheenjohtaja Harri Kumpulainen, puh. 040 556 2766 Lounais-Suomen kirjailijat ry, Juha Kulmala, puh. 044 2843747 Kaarlo Isotalo syntyi 20.9.1918 Pyhäjoella. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli mm. hitsaajana, veturinlämmittäjänä ja telakkatyöläisenä sekä opiskeli työväenopistossa. Isotalo asui vuodesta 1945 lähtien Turussa, jossa hän aloitti kirjailijanuransa 1950 runokokoelmalla Yli karikon. 1960 ilmestyi hänen esikoisromaaninsa Telakka, ja siitä lähtien hän työskenteli vapaana kirjailijana. Kirjailijaryhmä Kiilaan kuulunut Isotalo toimi myös lausujana ja näyttelijänä. Lounais-Suomen kirjailijat ry haluaa kunnioittaa yhtä perustajajäsenistään Kaarlo Isotalo -novellikilpailulla, jonka tuloksena julkaistaan uuden työväenkirjallisuuden antologia Isotalon 100-vuotisjuhlavuonna 2018. ? n Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? n Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? n Vain yksi kuva. ? n Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? n Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto MENESTYS TAOTAAN POHJOISESSA 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi 350 näytteilleasettajaa, huippupuhujia, seminaareja ja verkostoitumista. Esillä on teollisuuden tämän päivän ratkaisujen lisäksi ajankohtaiset pohjoisen hankkeet ja kaivosteollisuus. Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! www.pote.fi/rekisteroidy Messut avoinna: 25..6. klo 9-18, 26.5. klo 9-17 Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Kumppanit: Moni uistelee LIIAN PIENILLÄ SIIMAPAINOILLA H Saalisvarma Korpijärvi H Kisojen konkarit pysyvät suunnitelmassa H Tummia kututaimenia ei kannata ottaa saaliiksi H Mätirasioita puroon H Kalamies Jukarainen pyytää soutaen H Tee valamalla raksihuput H Hauki-Hokkasen vertailutesti H Porttipahta on ahventen pesäpaikka H Kuha on SM-uistelun tavoitekala H Teneriffalla uistellaan tonnikalaa H Kalakisan voi voittaa kalan pituudella H Kesän uistelukisat jne... www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 2/16 NYT LEHTIPISTEISSÄ KALASTUS Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen runsaat 400 viikko-osaketta vuokrattaviksi lomakohteissa ympäri Suomea Varaa nopeasti: www.metalliliitto.fi/liitonlomapaikat METALLILIITON VIIKKO-OSAKKEEN VIIME HETKEN VARAUS Tiesitkö? Voit saada käyttöösi loma-osakkeen vaikka varaaminen olisikin jäänyt viime hetkeen. Noin 2 viikkoa ennen loman alkua huoneiston hinta putoaa lähes puoleen. Kohteita on toki rajoitetusti. Osoitteessa www.aop.fi/varaus/metalliry/ löydät Metallin jäsenille rakennetun sivuston, josta pääset katsomaan äkkilähtöjä. ÄKK I LÄHTÖ 45 28.04.2016 AHJ1606_24-48.indd 45 19.4.2016 14:51:20
• 6 28.04.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 3-/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1A , 2C , 3A , 4B AHJ1606_24-48.indd 46 19.4.2016 13:13:05
• T YY L I ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Teemu Kantola TYÖPAIKKA Vaisala Oyj KOTIPAIKKA Hämeenlinna KUVA EMMI KALLIO 47 AHJ1606_24-48.indd 47 19.4.2016 13:13:09
• PRO2 – Posti Oy AHJ1606_24-48.indd 48 19.4.2016 13:13:10