• M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 11.05.2017 NRO 7 Vakavan ? nnettomuuden jälkeen ”ISOMMALLA ENEMMÄN VOIMAA” TYÖTTÖMÄT KERTOVAT KOKEMASTAAN SUOMEN IKÄINEN OSASTO EFTERVÅRDEN VIKTIG EFTER ARBETSOLYCKOR 17. 5. PÄ ÄT ÖS TE OL LIS UU SL IIT OS TA SIV U 4 AHJ1707_1-48.indd 1 3.5.2017 8:09:30
• Työt on järjestettävä siten, että onnettomuuksien mahdollisuus minimoidaan. Asiasta huolehtiminen kuuluu lain nojalla työnantajan vastuulle. Silti metalliteollisuudessa vuosittain yksi työntekijä 800:sta joutuu työtapaturman uhriksi. Tapaturmien vakavuus vaihtelee, mutta pahimmillaan seurauksena on pysyvä työkyvyn aleneminen, jopa täysi työkyvyttömyys. Kun tapaturma sattuu, työpaikalla tulisi olla selvää, kuinka toimitaan. Ensiapu ja uhrin toimittaminen hoitoon ovat toimenpidelistalla ensimmäisinä. Seuraavaksi asiasta tulee ilmoittaa viranomaisille, minkä jälkeen aletaan selvittää, mitä tapahtui ja miksi. Onko työnantaja laiminlyönyt velvollisuuksiaan, onko onnettomuuden takana työnjohdon huolimattomuus tai kehnot ohjeet työtehtävän suorittamiseen? Työpaikalla tehtävässä tapaturmatutkinnassa työsuojeluvaltuutetulla on iso rooli, ja osaava toiminta voi ennaltaehkäistä vastaavat virheet tulevaisuudessa. Metalliliitto tukee kriisitilanteissa jäseniään. Mikäli kyseessä on vakava työtapaturma ja asia etenee oikeuteen asti, jäsenelle voidaan myöntää oikeusapua. Arbetet måste ordnas så att olycksriskerna minimeras. Enligt lag ingår det här i arbetsgivarens ansvar. Ändå drabbas årligen en av 800 arbetstagare inom metallindustrin av arbetsolyckor. Hur allvarliga arbets olyckorna är varierar, men som värst leder de till att arbetsförmågan blir permanent nedsatt eller rentav till total arbetsoförmåga. När en arbetsolycka inträffar bör alla på arbetsplatsen veta hur man agerar. Att ge första hjälpen och att se till att offret kommer till vård står överst på åtgärdslistan. Sedan ska en anmälan gå till myndigheterna, och efter det utreds vad som inträffat och varför. Har arbetsgivaren försummat sina skyldigheter, är det slarv hos arbetsledningen som orsakat olyckan eller dåliga instruktioner för de arbetsuppgifter som ska utföras? I den olycksutredning som ska göras på arbetsplatsen har arbetarskyddsfullmäktige en stor roll, och en kunnig insats kan förebygga liknande brister i framtiden. Metallförbundet stöder sina medlemmar i krissituationer. Om det är fråga om en allvarlig arbetsolycka, och fallet går ända upp i rätten kan medlemmen beviljas rättshjälp. 7 11.05.2017 2 36 12 xxx Riihimäkeläinen Valto Tuomisto kävi työ tapaturman jälkeen lähellä kuolemaa, mutta selvisi ja on toipunut työkuntoiseksi. Onnettomuus aiheutui työnjohdon toiminnasta, mutta yritys kiisti vastuunsa, joten tapauksesta seurasi oikeudenkäynti. Metalliliitto korvasi Tuomiston kaikki kulut ja hankki asianajajan. Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan korvauksia. – Olen saanut jäsenmaksulleni hyvän vastineen, sanoo 45 vuotta liiton jäsenenä ollut Tuomisto. Lue, mitä Valto Tuomistolle tapahtui ja miten tapaturman jälkiselvittely sujui. Valto Tuomisto från Riihimäki var nära döden efter en arbetsolycka, men klarade sig och har återfått sin arbetsförmåga. Olyckan orsakades av arbetsledningens utövning, men företaget förnekade sitt ansvar så fallet gick till rätten. Metallförbundet ersatte Tuomistos alla utgifter och skaffade advokat. Rätten dömde företaget att betala skadestånd. – Jag har fått god valuta för min medlemsavgift, säger Tuomisto som varit medlem i facket i 45 år. Läs vad som hände Valto Tuomisto och hur efterspelet till olyckan blev. Vakavan ? nnettomuuden jälkeen Efter en allvarlig ? lycka AHJ1707_1-48.indd 2 3.5.2017 8:09:32
• 11.05.2017 7 PÄÄ K I R J O I T U S ”Elämme historiallisia aikoja.” Monesti käytetty klisee, mutta Metalliliiton kohdalla näinä päivinä erittäin osuva. Jos ja kun ensi viikolla Helsinkiin kokoontuva Metalliliiton ylimääräinen liitto­ kokous niin päättää, Metallityöväen Liitto ry liiton nimenä lakkaa olemasta, ja syntyy uusi Teollisuusliitto ry. Liiton nimenmuutos pohjustaa uuden, suuremman teollisuus­ liiton syntyä. Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Puuliitto tekevät myös ensi viikolla omissa valtuustoissaan päätökset liittojensa lopettamisesta, minkä jälkeen niiden ammattiosastot hakevat uuden teollisuusliiton jäsenyyttä. Uuden teollisuusliiton ensimmäinen liittokokous pidetään vielä tänä vuonna marraskuun lopussa Tampere­talossa. Uusi teollisuusliitto vastaa tarpeeseen parantaa teollisuuden työntekijöiden edunvalvontaa entisestään. Fuusio on myös hyvä hetki arvioida liittojen tämän­ hetkistä toimintaa kriittisesti. Jatkossa liittoa voidaan kehittää nykyaikaiseksi teollisuuden ammattiliitoksi 2020­luvun tarpeisiin, ja siitä eteenpäin. Jokaista nykyistä ja tulevaa jäsentä koskettava konkreettinen etu uudessa liitossa on se, että uuden teollisuusliiton jäsenmaksun on tarkoitus olla nykyistä Metalliliiton jäsenmaksua pienempi. Jäsenmaksun suuruudella on merkitystä liittoon liittymisessä ja jäsenhankinnassa. Uusi liitto muodostaa entistä kovemman vastavoiman oikeiston ja työnantajien vyörytystä vastaan. Nykyisen perusporvarihallituksen ensimmäiset kaksi vuotta ovat osoittaneet, että yhtenäinen ja päättä­ väinen ammattiyhdistysliike on tarpeellisempi kuin pitkiin aikoihin. Työnantajien EK:n jättäytyminen pois keskusjärjestöjen neuvottelu­ pöydästä luo paineita työntekijä­ ja työnantajaliittojen välisiin neuvotteluihin. Jo ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluista voi tulla hyvin myrskyisät. Vastapuolen jatkuvat hyökkäykset ammatti­ yhdistysliikettä vastaan ja sopimisen kulttuurin murentaminen vähentävät maltillisuutta myös työntekijöiden puolella. Teollisuusliiton valmistelutyötä on tehty liittojen välisissä työ ryhmissä hyvässä yhteistyössä. Liittojen hallinnoissa hanke on edennyt yksimielisin päätöksin. Toivottavasti Helsinkiin kokoontuvat 422 liittokokousedustajaa katsovat rohkeasti tulevaisuuteen. Rohkeasti kohti uutta PUHEENAIHE 4 Ylimääräinen liittokokous päättää teollisuusliitosta 7 Kesäduunarit tulevat taas AMMATTILAINEN 9 Tommi Tanskanen Hitsausoperaattori Stalatube Oy, Lahti TOIMIJA 18 Marko Schroderus Ammattiosaston puheenjohtaja Lahden metallityöväen ao. 23 HARRASTUS 35 Roni Rinne Harrasteautot 28 Työttömien tarinat, osa 2 33 100 vuotta ammattiosastoa 5 LINJAUS 6 METALLIVISA 7 PUHEENAIHE 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 18 TOIMIJA 23 TYÖYMPÄRISTÖ 24 TAUKO 26 TYÖVÄENLIIKE 1917 27 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 35 HARRASTUS 38 LINJEDRAGNING 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Kursseilla avautuu, miksi luottamusmiesjärjestelmä on olemassa.” XXXX XX 3 47 23 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Uusi liitto vastaa tarpeeseen parantaa edunvalvontaa entisestään.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. S I S Ä LTÖ Vakavan ? nnettomuuden jälkeen AHJ1707_1-48.indd 3 3.5.2017 8:09:36
• 7 11.05.2017 LIITTOFUUSIO ? Ylimääräinen liittokokous kokoon­ tuu päättämään uuden teollisuusliiton perus­ tamisesta. Kokouksessa käsitellään esitys uudeksi teollisuusliitoksi ja liiton säännöiksi. Liiton nimeksi esitetään Teollisuusliitto ry, ruotsiksi Industrifacket rf. Päätös uuden liiton perustamisesta on tar­ koitus tehdä heti ensimmäisenä kokouspäivänä. Kokouksessa hyväksytään myös uuden liiton ammattiosastojen mallisäännöt ja liiton äänes­ tys­ ja vaalijärjestys. Toisena kokouspäivänä liittokokous päättää uuden teollisuusliiton hallinnosta. Metalliliiton edustajista valittava hallinto on väliaikainen ja jatkaa tehtävässään ensi syksyyn saakka. Lop­ puvuodesta 28.–30.11. Tampere­talossa pidetään uuden liiton ensimmäinen yhteinen liittokokous, joka valitsee uuden liiton varsinaisen hallinnon. Edustajat marraskuun kokoukseen tulevat fuu­ siohankkeessa mukana olevasta kolmesta liitosta, Metalliliitosta, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMista ja Puuliitosta. Kokouksessa valitaan lii­ ton hallinto kolmen liiton edustajista liittokokous­ kaudeksi 2017–2023. Uuden teollisuusliiton ensimmäisen varsinai­ sen liittokokouksen on määrä olla vuonna 2023. Ylimääräinen liittokokous päättää teollisuusliitosta Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton suunnitteleman uuden teollisuusliiton synty ratkeaa ensi viikolla. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Ensi viikolla pidettävän ylimääräisen liitto kokouksen päätökset eivät vaikuta Metalliliiton ammattiosastoihin tai ammattiosastojen jäse­ nyyksiin. Kahden muun liiton ammattiosastot hakevat Metalli liiton päätösten jälkeen syntyneen uuden liiton jäsenyyttä. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Metalliliiton ylimääräinen liitto kokous 17.–18.5. Kokousedustajina vuoden 2016 22. varsinaisen liittokokouksen 422 edustajaa. Helsingin Messukeskuksessa 17.5. klo 10 alkavaa ylimääräistä liittokokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä: www.liittokokous.metalliliitto.fi. Liittokokoussivusto ruotsiksi: liittokokous.metalliliitto.fi/web/ forbundskongress. Esitys uudeksi liitoksi: www.metallililiitto.fi/teollisuusliitto TEAMin ja Puuliiton valtuustot myös koolla ? ? TEAMin ja Puuliton valtuustot päättävät kokouksissa lakkauttaa toimintansa ja kehottavat ammattiosastojaan liittymään uuteen teollisuusliittoon. TEAM kokoontuu Messukeskuksessa Helsingissä, Puuliitto Vantaalla. Molempien liittojen valtuustojen edustajat saapuvat 17.5. seuraamaan Metalliliiton päätöstä uudesta liitosta. Messukeskuksessa kokoontuu myös Metallityöväen työttömyyskassan ylimääräinen edustajisto, joka käsittelee esityksen uudeksi teollisuuden työttömyys kassaksi ja kassan säännöiksi sekä päättää uuden teollisuuden työttömyyskassan perustamisesta. AHJ1707_1-48.indd 4 3.5.2017 8:09:40
• 11.05.2017 7 Valtuusto sai tietoa fuusion etenemisestä LI N JA U S Liittovaltuuston jäsenet Anne-Mari Toikka ja Harri Seesranta pohtivat uutta teollisuusliittoa 25.4. Helsingissä. Liittovaltuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen (oik.) luopui paikasta 12 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Kukitettavina myös varapuheenjohtajat Juha Kapiainen, Mari Tuomaala ja Reija Mettovaara. K IT I H A IL A K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 LIITTOVALTUUSTO Viime vuoden liittokokouk­ sessa valittu liittovaltuusto oli viimeistä kertaa koolla ylimääräisessä kokouksessa 25.4. Kokous ei tehnyt päätöksiä liittofuusiosta. Tarkoitus oli välittää tietoa ja vastata kysymyksiin fuusiosta. Useiden valtuutettujen mielestä ammatti­ yhdistysliikkeen voimien yhdistämistä ja uut­ ta teollisuusliittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan, kun ammattiliittojen jäsenmäärät laskevat ja YTK:n suosio kasvaa. Erityisesti pienillä paikkakunnilla yhdistymisen nähtiin antavan voimavaroja edunvalvontaa. Kritiikkiä herätti ammattiosastojen talous­ tilanne fuusion jälkeen, sillä niiden saaman jäsenmaksupalautuksen prosenttiosuuden on määrä laskea hieman. Myös Paperiliiton poisjääntiä hankkeesta harmiteltiin, mutta se toivotettiin mukaan uuteen liittoon joskus myöhemmässä vaiheessa. Valtuutetut näkivät, että liiton suuruus ei sinänsä paranna toimintaa. Muutosta ei pidä tehdä muutoksen vuoksi, vaan siksi, että ay­ liike pystyisi oikeasti vaikuttamaan. Aalto ja Lehtonen ehdolle teollisuusliiton johtoon ? ? Metalliliiton sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää yksimielisesti, että Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto valittaisiin uuden teollisuusliiton puheenjohtajaksi. Aalto, 52, valittiin Metalliliiton puheenjohtajaksi vuonna 2008 ja uudelleen 2012 sekä 2016. Sd-valtuustoryhmän mukaan Aalto on selviy tynyt hyvin vaativasta tehtävästään liiton puheenjohtajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. – Elämme hyvin haastavia aikoja. Uusi teollisuusliitto tarvitsee johtajaltaan vahvaa osaamista, jotta voimien kokoaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Riku Aalto täyttää nämä kriteerit mainiosti, demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Pentti Mäkinen perustelee. Aalto kiitti valtuustoryhmää saamastaan tuesta. Hän ilmoitti lähtevänsä mielellään vetämään uutta liittoa, jos liittokokous niin päättää. Aalto korosti, että nyt jos koskaan tarvitaan voimakasta teollisuusliittoa ja ay-liikettä vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin. Nykyinen liittosihteeri Turja Lehtonen on asettunut ehdolle uuden teollisuusliiton 1. vara puheenjohtajan tehtävään. Lehtosta pyysi ehdokkaaksi joukko Metallin vasemmiston hallitusryhmän ja valtuustoryhmän jäseniä sekä liittokokousedustajia. Lehtonen, 46, on toiminut vuodesta 2001 liitossa työehtotoimitsijana, järjestösihteerinä, sopimusasiantuntijana ja liittosihteerinä. – Olen saanut tehdä liittosihteerin työtä nyt reilun vuoden, jonka aikana uskon saaneeni homman haltuuni. Olen valmis jatkamaan työtä varapuheenjohtajana, mikäli saan kentän luottamuksen, Lehtonen sanoo. – Haluan olla rakentamassa uudesta teollisuusliitosta Suomen vaikutusvaltaisinta ammattiliittoa. Kolmen liiton yhdistyessä yhteistyö nousee tärkey dessä ykkösasiaksi. Olen ollut teollisuusliitto hankkeessa mukana alusta asti, joten tiedän tarkasti, mitä missäkin vaiheessa on sovittu. Tämä antaa mielestäni hyvät eväät varapuheen johtajan tehtävään. Aiemmin 1. varapuheenjohtajan tehtävään on asettunut ehdolle liiton vasemmistoryhmästä myös Metalliliiton sopimusasiantuntija Terho Ihalainen. Ammattiyhdistysliike joutuu tällä hetkellä taistelemaan elintilastaan tiukemmin kuin mihin olemme tottuneet. Meidän olemassaoloamme ja toimintaamme kyseenalaistetaan entistä enemmän ja useammalta taholta. Näin siitä huolimatta, että yli kaksi miljoonaa suomalaista on jonkin ammattiliiton jäsen. Myös kyselyiden perusteella liittoihin luotetaan. Sekä Sipilän porvarihallituksen valtaantulo että työantajaleirin viime vuosien toimet ovat vain vahvistaneet olemassaolon kamppailua. Tavallisista työntekijöistä piittaa maton politiikka ja sopimusyhteiskunnan kyseenlaistaminen ovat olleet suora hyökkäys ayliikettä vastaan. Eikä ole epäilystäkään, etteivätkö nämä mainitut tahot olisi tehneet tietoisia valintoja. Suunnitelmallinen ay-liikkeen vastainen vyörytys on uhka tavallisille työntekijöille. Siksi me tarvitsemme uutta teollisuusliittoa, josta tulee vaikuttava toimija suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa. Metalliliiton ensi viikolla kokoontuva ylimääräinen liittokokous tekee historiallisen päätöksen uuden liiton perustamisesta. Hetki päätökselle on ajankohtaisempi kuin koskaan. Uusi liitto mahdollistaa toiminnan uudistamisen vastaamaan nykyajan haasteita ja tarpeita. Voimat yhdistämällä ja edunvalvontaa parantamalla pystymme puolustamaan jäsentemme ja heidän perheidensä etuja jatkossa entistä tiukemmin. Yhteinen tavoite on se, että teollisuustyöväen ääni kuuluu tulevaisuudessa entistä enemmän ja riittävän kovaa. EK pakeni vastuuta jättäytymällä pois sopimisen kulttuurista irtisanomalla keskusjärjestösopimukset. Tämäkin vain vahvistaa liittojen asemaa työmarkkinoilla. Myös talousja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä, jotka liittyvät olennaisena osana neuvotteluihin työehdoista. Ensi viikolla teemme historiaa RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1707_1-48.indd 5 3.5.2017 8:09:42
• 7 11.05.2017 Lakko hallitusta vastaan MIELENILMAUS Viisi Metalliliittoon ja TEAMiin kuuluvaa ammatti osastoa Pirkanmaalla järjesti 20.–21.4. vuorokauden työnseisauksen poliittisena mielenilmauksena maan hallituksen toimille. Mukana oli noin 1 500 työntekijää 16 eri työpaikalta. ”Hallitus alentaa työntekijöiden elintasoa samaan aikaan, kun osinkojuhlat jatkuvat pörssissä. Työttömyysturvan aktiivimalli on savuverho, jolla tehdään työttömyysturvaan lisäleikkauksia. Halusimme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy.” Antti Salonen, Tampereen Metallityöväen ao. 7:n puheenjohtaja Osallistujat: Tampereen Metallityöväen ao. 7, Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80, Metallityöväen Tampere-Härmälä ao. 97 ja Tampereen Tekninen Tekstiili 305 sekä teamilainen Ylöjärven lasityöntekijäin ao. 425. SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä liittokokous päätti, mitä uudesta teollisuusliitosta sanottiin ja miten tästä eteenpäin? Ei parannusta 0-tuntilaisille KANSALAISALOITE Hallituksen puoliväliriihessä työministeri Jari Lindström lupasi antaa ehdotuksensa nollatuntisopimusongelman ratkaisemiseksi. Hallituksen ”pelisäännöt” eivät kuitenkaan muuta tilannetta. ”Hallitus haluaa täydentää lainsäädäntöä mahdollistamalla nykyistä selkeämmin nollasopimusten käyttämisen, kun on kyse työvoiman käyttämisen ennakoimattomuudesta, epäsäännöllisyydestä tai kun kyse on osapuolten yhteisestä tarpeesta. Näin ollen lainsäädännöllä vahvistetaan nollatuntisopimusten käyttö. Hallituksen ehdotus ei edellytä tietyn tunti määrän merkitsemistä työsopimukseen, joten väärinkäyttö saa jatkua.” Jussi-Pekka Ahonen, OVD-aktiivi, Metalliliiton nuorisotoimitsija A N N IK A R A U H A LA 6 7 11.05.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Metallin jäseniä valittiin kuntavaaleissa valtuustoihin Missä kunnassa valittiin eniten (5) Metallin jäseniä? Suomen kuunnelluin radiokanava on Suosituin tv-kanava oli Suosituin yksittäinen ohjelma 2016, linnan juhlat, keräsi katsojia Mihin tieteeseen liittyy esteri? Kromaattinen asteikko puolestaan liittyy Lautapeli gon kotimaa on o 69 o Tornio o Yle Radio Suomi o Yle 1 o 1,4 miljoonaa o kemia o maanjäristyksiin o Intia o 169 o Raahe o Yle Radio 1 o Yle 2 o 1,7 miljoonaa o fysiikka o radioaktiivisuuteen o Korea o 269 o Imatra o Radio Nova o MTV 3 o 2,1 miljoonaa o astronomia o psykologiaan o Kiina o 369 o Rauma o Radio Suomi-pop o Nelonen o 2,6 miljoonaa o meteorologia o musiikkiin o Japani A new industrial union in the making ? ? On May 17–18, the Extraordinary Congress of the Metalworkers’ Union convenes to decide on the establishment of a new industrial union. ? ? The Metalworkers’ Union, the Industrial Union TEAM and the Woodworkers’ Union will merge and establish a new industrial union. The proposed name of the union in Finnish is Teollisuusliitto. ? ? The delegates of the Extraordinary Congress will be the same 422 delegates that participated into the 22nd Ordinary Congress in 2016. ? ? The National Councils of the Industrial Union TEAM and the Woodworkers’ Union shall convene at the same time as the Extraordinary Congress of the Metalworkers’ Union, and they shall take a decision in their meetings to terminate their activities and to recommend to their local branches to join the new industrial union. ”Syksyllä käytävissä liittokohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa ay-liikkeellä on näytön paikka. Nyt on ostovoimaa nostettava selvillä palkankorotuksilla, jotka työnantajat maksavat. Hallitus ei voi ostaa nollalinjaa veronalennuksilla, jotka maksetaan julkisten palvelujen ja etujen leikkauksina. Se tie on kuljettu loppuun.” Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen vappupuheessaan Lahdessa 1.5. M E TA L L I V I S A YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS PÄÄTTÄÄ 17.5. LIITTOFUUSIOSTA AHJ1707_1-48.indd 6 3.5.2017 8:09:44
• 11.05.2017 7 Kiina keikuttaa taloutta? Kun kaikki kiinalaiset hyppäävät, maa järisee maapallon toisella puolen. Todellisuus alkaa muistuttaa tätä urbaanilegendaa. Kiinan talousmahti maailmalla on kasvanut sellaisiin mittoihin, että sitä on vaikea ennakoida tai hillitä. Kun Kiina päättää lisätä rautamalmin tuotantoaan, se vaikuttaa muun muassa SSAB:hen ja Outokumpuun. Kummankin osake heikkeni huhtikuussa tuntuvasti, kun tieto rautamalmin ylituotannosta julkaistiin. Tosin Kiina ei ole yksin asialla, sillä myös Australia, Brasilia ja Intia ovat lisäämässä rautamalmin tuotantoa. Citigroupin mukaan viime vuonna ylituotantoa oli 70 miljoonaa tonnia, tänä vuonna arviolta 90 miljoonaa. Kiina on näistä ylituotantomaista kiinnostavin. Tähän saakka Kiina on pystynyt hyödyntämään suurelta osin itse rautamalminsa. Sen rautaja terästuotteiden vienti on kasvanut IMF:n mukaan 75 prosenttia vuodesta 2009. Samaan aikaan raudan ja teräksen vienti on pudonnut 285 prosenttia. Kun koneet, autot ja elektroniikka lasketaan mukaan tuote vientiin, sen arvo on jo moninkertainen raudan ja teräksen viennin arvoon verrattuna. Noin puolet Kiinan viennistä menee muihin Aasian maihin ja 21 prosenttia Yhdysvaltoihin. Läntinen suurvalta on huolissaan kauppatasapainosta. Se on vaatinut yhdysvaltalaisille tuotteille ja palveluille pääsyä Kiinan kotimarkkinoille. Kiina vie Yhdysvaltoihin yli kolme kertaa enemmän kuin Yhdysvallat Kiinaan, kun vientiä mitataan rahassa. Kaksi tärkeintä tuoteryhmää ovat elektroniikka ja koneet. Yhdysvaltain Kiinan viennin kärkiä ovat olleet lentokoneet, elektroniikka ja koneet. Kun kaksi jättiläistä ottaa yhteen, pienet jäävät jalkoihin. Kannattaa siis seurata tarkkaan, kuinka Kiinan ja Yhdysvaltain kauppa suhteet kehittyvät. Joka tapauksessa Kiina aikoo louhia rautamalmia entistä enemmän, vaikka kotimarkkinoiden kysynnän ennakoidaan heikkenevän. Tuleeko rautamalmin hinnasta yksi kauppapolitiikan ase? TA LO U S ”Tänä vuonna rautamalmin ylituotanto on arviolta 90 miljoonaa tonnia.” B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Metallin jäseniä valittiin kuntavaaleissa valtuustoihin Missä kunnassa valittiin eniten (5) Metallin jäseniä? Suomen kuunnelluin radiokanava on Suosituin tv-kanava oli Suosituin yksittäinen ohjelma 2016, linnan juhlat, keräsi katsojia Mihin tieteeseen liittyy esteri? Kromaattinen asteikko puolestaan liittyy Lautapeli gon kotimaa on o 69 o Tornio o Yle Radio Suomi o Yle 1 o 1,4 miljoonaa o kemia o maanjäristyksiin o Intia o 169 o Raahe o Yle Radio 1 o Yle 2 o 1,7 miljoonaa o fysiikka o radioaktiivisuuteen o Korea o 269 o Imatra o Radio Nova o MTV 3 o 2,1 miljoonaa o astronomia o psykologiaan o Kiina o 369 o Rauma o Radio Suomi-pop o Nelonen o 2,6 miljoonaa o meteorologia o musiikkiin o Japani Infosta apua kesäduuniin ? ? Kesätyöt alkamassa? Huolehdi siitä, että kesätyösuhteesi ehdot ovat kunnossa. Oheisen muistilistan avulla pääset pitkälle. Jos tarvitset apua, kysy neuvoa kokeneem milta työkavereiltasi, luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. ? ? Toukokuusta elokuun loppuun sinua neuvoo myös maksuton Kesäduunari-info. Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen neuvontapalvelu opastaa muun muassa työsopimuksen tekemisessä sekä palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. KESÄDUUNARI-INFO vastaa ma–pe klo 9–15 numerossa 0800 179 279. Kesäduunari-infon löydät myös netistä www.kesaduunari.fi ja Facebookista www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä twitter.com/kesaduunari. KESÄTYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA ? TEE TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Myös kesätyösopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Riitatilanteessa on silloin helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tulikaan sovittua. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu. Jos työsopimuksessa on jotain epäselvää, selvitä se ennen kuin allekirjoitat. ? KYSY NEUVOA Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää esimerkiksi työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintaan ja turvallisuusmääräyksiin. Pidä huoli, että saat opastusta työhön. Älä epäröi kysyä. ? SUOJELE ITSEÄSI Nuoria työntekijöitä varten on oma lakinsa, jossa määritellään mm. työvuorojen pituus ja ajankohta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella alaikäistä työntekijää. Kysy työnantajalta, kuuluuko työhösi suojavarusteita. Jos kuuluu, käytä niitä. Muista, että sinulla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. ? TARKISTA PALKKASI Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkaselvitys, palkkaerittely tai muu vastaava asiakirja, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja että sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityöja muut korvaukset. Tarkista myös, että työnantaja on pidättänyt palkastasi eläkevakuutusmaksut. Eläkettä kertyy jo kesätyöstä 18 vuotta täyttäneille. ? HUOLEHDI LOMAKORVAUKSISTA Jos et ole pitänyt vuosilomaa kesätyön aikana, on sinulle kertynyt lomaa, joka on maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. ? PYYDÄ TYÖTODISTUS Työtodistus on työntekijän kannalta tärkeä asiakirja. Koulutuspaikkaa tai seuraavaa työpaikkaa hakiessa voi aiemmalla työkokemuksella olla suuri merkitys. Työtodistuksella osoitat kokemuksesi. Voit halutessasi pyytää todistukseen arvion työtaidoistasi. Sinulla on lakisääteinen oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. ? TUTUSTU TYÖPAIKKASI LUOTTAMUSHENKILÖIHIN Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsemat luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Heiltä saat neuvoja ja apua. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimuksesi luottamusmiehelle, ennen kuin allekirjoitat sen. ? LIITY AMMATTILIITTOON Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua myös kesätyöntekijälle. Tärkein etu on, että ammattiliitot hoitavat oman alasi edunvalvontaa: tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa ja auttavat silloin, kun oikeuksiasi poljetaan. Jos olet jo jonkin liiton opiskelijajäsen, kannattaa kesätöiden ajaksi liittyä liiton varsinaiseksi jäseneksi. Silloin kerrytät samalla ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa, jos jäät opiskelujen jälkeen työttömäksi. Lue lisää: www.sak.fi/tyoelama/perustietoa NUORET Tänä kesänä SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunari-infossa vastaa kesäduunarineuvoja Sari-Anne Salminen. – Infosta voi kysyä neuvoja esimerkiksi palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyvistä aiheista. Kaikki kysymykset käsitellään luottamuksellisesti, eikä avun pyytämistä tarvitse arastella. Salminen kehottaa kesätyöntekijöitä huolehtimaan, että he saavat kunnollisen opastuksen työhönsä. – Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta myös työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä työturvallisuudesta. Kunnon perehdytys vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia. P U H E E N A I H E AHJ1707_1-48.indd 7 3.5.2017 8:09:46
• 7 11.05.2017 Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote­ ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali­ ja terveys­ palveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua. Hallituksen lakiesityksessä sote­palve luiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Palveluiden rahoitus puolestaan tapahtuu pääosin valtion rahoituksella. Lisäksi maa kunnat voivat periä palveluista asiakas maksuja. Verotusoikeutta maakunnat eivät tässä vaiheessa ole saamassa. Rahoituksen näkökulmasta tulevat maakunnat ovatkin pitkälti valtion talutus nuorassa. Maakuntien toimin­ nalliset resurssit riippuvat paljon siitä, millaisilla periaatteilla valtio niille rahoitusta kanavoi. Nyt maakuntien rahoitusraameista on tulossa varsin tiukat. Keskeisin syy tälle on se, että hallitus on asettanut sote­uudistukselle kolmen miljardin euron säästötavoitteen. Lakiesityksessä miljardisäästöjen aikaansaamiseksi on esitetty kolmea teknistä keinoa. Ensimmäinen on se, ettei maakuntien sosiaali­ ja terveyspalve luiden kustannustason nousua tulevaisuudessa kompensoitaisi kokonaan valtionosuutta tarkistettaessa. Suurin mahdollinen korjaus ylöspäin olisi 0,5 prosenttiyksikköä maakuntaindeksin eli maakunnan hintojen muutosta korkeampi. Toinen keino liittyy maakuntaindeksiin, jota laskettaessa varsinai­ silla sosiaali­ ja terveydenhuollon kustannuksilla olisi melko pieni painoarvo. Näin valtionrahoituksen taso erkaantuu sote­palveluiden toteutuneista kustannuksista. Kolmas keino on maakuntien lainanotto­oikeuden rajoittaminen. Lakiesityksessä maakunnilta on kielletty pitkäaikainen lainaaminen, joten ne eivät voi käyttää velkaa palveluiden järjestämisestä syntyvien alijäämien rahoittamiseen pitkällä tähtäimellä. Lakiesityksen mallissa maakunnat voivat hankkia taloudellista liikkumatilaa ainoastaan asiakasmaksuja korottamalla. Kun asiakas­ maksujen korotukset ovat viime vuosinakin heikentäneet yhden­ vertaisuutta palveluiden saatavuudessa, tällaiselle tielle lähteminen olisi vastoin koko sote­uudistuksen peruslähtökohtaa. Jotta sote­uudistuksen laadulliset tavoitteet saavutetaan, on maa­ kunnilla oltava riittävästi taloudellista pelitilaa ja mahdollisuuksia palvelurakenteita sekä toimintamalleja kehittäviin investointeihin. Maakuntien verotusoikeus, valtionosuusjärjestelmän joustavuuden lisääminen sekä lainanotto­oikeuden väljentäminen ovat pohdinnan arvoisia muutoksia esitettyyn sote­malliin. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 LAKKO Lakko, tuo palkaton vapaapäivä, ei oikeastaan mitään muuta ainakaan tämän minun yli 20­vuotisen työurani aikana. Viimeksikin kun lakkoiltiin hallituksen sanelupolitiikkaa vastaan, ei mitään vaikutusta: Kiky tuli silti ja myös seitsemän päivän karenssi takaisin, vaikka sankka joukko tovereita kävi oikein isolla kirkolla asti sanaa saattamassa (taisi ainakin osalle porukasta olla lähinnä ajatuksena päästä vaan vähän kotoa pois ja kaljoittelemaan). Oikeastaan ainut lakko, millä nykyään tuntuu olevan vaikutusta, on tubettaja Lakko alias Eric Savolainen, tulee muuten Googlessakin ensimmäisenä hakusanalla lakko. Hänellä on vissiin aika kova, kaiken lisäksi ja myös onneksi, vielä positiivinen vaikutus, mitä noita lapsia ja nuoria on katsellut. Enpä usko, että Sipilän Juhalla paljon puntti tutisee vaikka 1 000–1 500 toveria täällä Pirkanmaalla lakkoilee. Lähinnä ainakin itselle jäi kuva, että demarit kiukuttelevat, kun hävisivät taas vaaleissa, niin piti sitten jotain keksiä. Kiusa se on pienikin kiusa, tässäkin tapauksessa lähinnä meitä asuntovelallisia rehellistä työtä vero­ kortilla tekeviä työläisiä kohtaan. Että jos oikeasti haluttaisiin herättää huomiota, niin jos vaikka joku ay­liikkeen johtaja alkaisi syömälakkoon, solidaarisuuden nimissä, niin varmasti saataisiin enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta. JUHA LEHTONEN AY-LIIKKEELLE VOITTO PUDASJÄRVEN KUNNALLISVAALEISSA Pudasjärvellä kolme ammattiyhdistysaktiivia pääsi valtuustoon: PAMin Eija Ikonen SDP:stä, JHL:n Pudasjärven osaston puheen­ johtaja Paula Soronen SDP:stä ja Puuliiton Kontiotuotteen pääluottamusmies Antti Tihinen Vasemmistoliitosta. Tihinen voitti äänimäärässä muun muassa oman puolueen pitkäaikaisen vaikuttajan Erkki Honkasen Puhoskylästä. Toivoisinkin ay­porukoista valituilta rakentavaa yhteistyötä tulevassa valtuustossa! JOUNI MANNINEN Pudasjärven metallityöväen ao. 280:n puheenjohtaja NOLLATUNTISOPIMUKSESTA Omakohtaisen kokemukseni perusteella voin kertoa, että olen tyyty­ väinen siitä, että nollatuntisopimukset kieltävä lakialoite kaatui. Minun tapauksessani oli kaksi vaihtoehtoa, töihin kutsuttaessa ­sopimus tai ei työtä lainkaan. Ansiot vuodelta 2016 olivat tällä sopimuksella noin kolminkertaiset verrattuna siihen, että olisin kitkutellut peruspäivärahalla. Lisäksi työssäoloehtoni täyttyi ja ansiopäivärahani on nyt varsin kohtuullinen. Sopimukset tehtiin määräaikaisina, joten ei roikuttu firman kirjoilla turhaan niitä päiviä, kun työtä ei ollut. Miksi työnantajat pitäisi velvoittaa maksamaan palkkaa joltakin minimiajalta, jos tuottavaa työtä ei ole tarjota? Työnantajia ja sopimuksia on varmasti monenlaisia, mutta minun tapauksessani töihin kutsuttaessa ­sopimus oli varsin onnistunut ratkaisu. ASIAA NOLLATUNTISOPIMUKSESTA Tarkan euron sote-malli LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. ”Tulevat maakunnat ovat pitkälti valtion talutusnuorassa.” JUSSI AHOKAS SOSTEn pääekonomisti AHJ1707_1-48.indd 8 3.5.2017 8:09:53
• 11.05.2017 7 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A JU H A TA N H U A A M M AT T I L A I N E N 9 Tarkan euron sote-malli ”Ei kiitetä, muttei moititakaan” Mitä valmistatte? Teräsputkia. Tai jossain luki rakennepalkkeja, mutta ehkä teräsputki on oikeampi nimi. Millainen koulutus sinulla on? Olen käynyt metallialan koneasentajapuolen Lahdessa, koulutuskeskus Salpauksessa. Milloin tulit taloon? Tammikuussa 2011, suoraan armeijasta. Mitä työhösi kuuluu? Laitan putket menemään koneeseen. Laitan kaikki asetukset. Vaihdan työkalut koneeseen. Käytännössä ne ovat rullia, jotka muokkaavat sitä putkea. Valvon laatua. Laitan niput pihalle. Millaiset työvuorot teillä on? Kolmea vuoroa tehdään. Jossain vaiheessa tehtiin viittä vuoroa. Mikä on työssäsi hyvää, mikä huonoa? Hyvää on ainakin se, että tämä on leppoista hommaa. Kolmessa vuorossa iltavuoro voi kesällä harmittaa. Pelkkää aamuvuoroa olisi tietysti mukava tehdä. Miten kehittäisit työtäsi? Kone on 1970­luvulta. Ehkä siinä jotain uusimista olisi. Painavat rullat pitää vaihtaa käsin. Talon uusimmassa koneessa työkalut vaihtuvat automaattisesti. Arvostetaanko työtäsi? Eipä tule koskaan kiitosta, mutta ei tule moitettakaan. Kai tulisivat sanomaan, jos olisi jotain moittimista, joten varmaan arvostetaan. Viihdytkö täällä? No juu, kyllä niin voi sanoa. Työkaverithan on vaan työkavereita. Vapaa­ajan kaverit on sitten erikseen. Keitä he ovat? Ihan lapsuudesta ja koulusta saakka kavereita. Noiden samojen kavereiden kanssa pelataan sählyä ja jalkapalloa kortteli­ liigassa. Jalkapallojoukkueen nimi on Nuolikärpät. Nimi on ihan inside­juttuja… Mitä toivot tulevaisuudelta? Enpä oikein tiedä. Ei ole erikoisia tulevaisuuden haaveita. Jos pääsisi joka vuosi jonnekin reissuun, se olisi aika kiitettävää. HITSAUSOPERAATTORI TOMMI TANSKANEN, 25 TYÖPAIKKA Stalatube Oy, Lahti AHJ1707_1-48.indd 9 3.5.2017 8:09:56
• 7 11.05.2017 10 P U H E E N A I H E 169 valtuustoihin Kuntavaaleissa valittiin 104 kunnan valtuustoon ainakin 169 Metalliliiton jäsentä. n Valituksi tuli SDP:n listoilta 95 jäsentä, Vasemmistoliiton listoilta 59, Perussuomalaisten listoilta 10, Keskustan listoilta 3, Suomen Kommunistisen puolueen listoilta 1 sekä Haloo Vimpeli -yhteislistalta 1. n Eniten metalliliittolaisia valittiin Raahen valtuustoon, johon pääsi 5 liiton jäsentä. 4 valtuutettuun päästiin Janakkalassa, Jokioisissa, Pyhäjärvellä ja Torniossa, 3 valtuutettuun Eurajoella, Nokialla, Outokummussa, Raaseporissa, Raisiossa, Savon-linnassa, Siikajoella, Sodankylässä, Suonenjoella ja Uudessakaupungissa. n Ehdolla kuntavaaleissa oli ainakin 653 Metalliliiton jäsentä. VALITUKSI TULLEET JÄSENET KUNNITTAIN AKAA Heli Einola-Virtanen, projektipäällikkö, PS ALAJÄRVI Jukka-Pekka Matintupa, aluepäällikkö, SDP ALAVIESKA Ville Laitala, pintakäsittelijä, PS ESPOO Kari Uotila, kansanedustaja, VAS EURA Hannu Paavilainen, cnc-sorvaaja, SDP EURAJOKI Hannu Liimola, levyseppä-hitsaaja, SDP Jani Rantanen, teollisuuden putkiasentaja, PS Esa Talasma, autosähköasentaja, SDP FORSSA Tomi Karlsson, särmääjä, plm, SDP (sit.) Vesa Niininen, vaihetyöntekijä, SDP HAAPAVESI Tellervo Sirviö, elektroniikkatyöntekijä, VAS HANKO Kirsi Nylund, merkonomi, SDP Raili Peni, eläkel., VAS HARJAVALTA Kai Kauramäki, valimomies, sulaton vplm, SDP Tapio Keinonen, työmies, VAS HATTULA Antti Hämäläinen, tsv, SDP HAUSJÄRVI Jussi Rantanen, plm, lataaja, SDP HEINOLA Taisto Lehmusvuori, työteknikko, SDP Sami Saarinen, levyseppähitsaaja, PS HOLLOLA Kari Hyytiä, sopimusasiantuntija, SDP HONKAJOKI Aulis Vehmasto, maalari, PS HYVINKÄÄ Pasi Karttunen, sopimusasiantuntija, SDP Juhani Kouhia, ay-aktiivi, kaupunginvaltuutettu, VAS HÄMEENKYRÖ Esa Järvenpää, autokorimekaanikko, SDP IISALMI Mika Kolehmainen, aluetoimitsija, SDP IKAALINEN Jukka Mattila, levyseppä, VAS ILOMANTSI Mika Purmonen, plm, PS IMATRA Niina Malm, lastaaja, plm, SDP Anssi Piirainen, metallimies, VAS ISOKYRÖ Erkki Kuusikko, kunnallisneuvos, SDP Matti Latvakoski, plm, SDP JANAKKALA Markus Heinämäki, asentaja-koneistaja, SDP Kalevi Ilmarinen, kunnallisneuvos, eläkel., SDP Ari-Pekka Jaatinen, rakennus-/telinemies, VAS Piia Nylund, varastotyöntekijä, SDP JOKIOINEN Jukka Heinämäki, metallimies, VAS Petri Lehtonen, metallityöntekijä, VAS Pauli Myllyoja, asentaja-koneistaja, eläkel., VAS Charlotte Nummenranta, metallityöntekijä, vplm, VAS JYVÄSKYLÄ Kari Kuusijoki, eläkel., taksinkuljettaja, SDP KAJAANI Jouni Lämpsä, plm, hitsaaja, VAS KANGASALA Jari Haaparanta, huoltoteknikko, plm, tsv, SDP Seppo Talli, laitosmies, VAS KARIJOKI Pentti Haaranoja, metallimies, SDP KARKKILA Eino Hellstén, eläkel., VAS Teemu Tuiskula, cnc-koneistaja, VAS KAUHAJOKI Maria Pietari, särmääjä, VAS KEMINMAA Helena Halttu, autosihteeri, VAS KEMIÖNSAARI / KIMITOÖN Esko Antikainen, eläkel./pensionär, VAS Bo Vilander, elmontör/sähköasentaja, SDP KEMPELE Keijo Alahuhtala, operaattori, vplm, SDP Jouko Etelä, kiinteistökoordinaattori, SDP KIRKKONUMMI Tero Suominen, laadunvalvoja, SDP KIURUVESI Sami Piippo, levyseppähitsaaja, VAS KOKEMÄKI Jari-Matti Välkkynen, työkaluhioja, VAS KOKKOLA Esa Kant, koneasentaja, SDP Petri Partanen, plm, SDP KONNEVESI Eeva-Liisa Korhonen, trukinkuljettaja, SDP KOTKA Kari Niininen, plm, SDP Pirjo Tujula, levyseppä-hitsaaja, VAS (sit.) KUOPIO Veijo Tirkkonen, plm, SDP LAHTI Reijo Savurinne, eläkel., SDP LAPPEENRANTA Sanna Koskenranta, toiminnanjohtaja, yhteisöpedagogi amk, SDP LAUKAA Tarmo Pekonen, koneasentajamestari, SDP LEMI Pekka Purtilo, plm, SDP LEPPÄVIRTA Antti Laitinen, puristaja/hioja, plm, SDP LIEKSA Eero Mustonen, puuseppä, cnc-koneistaja, SDP LIMINKA Eero Heikkinen, cnc-sorvaaja, plm, VAS LOIMAA Veikko Ruohonen, eläkel., SDP LOPPI Timo Perälä, valimotyöntekijä, plm, SDP LOVIISA / LOVISA Daniel Hannus, plm/huvudförtroendeman, SDP MASKU Tiina Hurme, levyseppä, VAS Piia Werner-Backholm, koulunkäynninohjaaja, SDP MIKKELI Paavo Barck, eläkel., SDP MULTIA Helena Kurvinen, hitsaaja, VAS MUURAME Arto Liikanen, metallimies, plm, SDP MÄNTTÄ-VILPPULA Ilkka Jatkola, koneistaja, SDP NAKKILA Mervi Viinamäki, hitsaaja, VAS NIVALA Jani Ahlholm, työnjohtaja, SDP Ari Kukkurainen, kaivosmies, SDP NOKIA Seppo Kallio, kunnallisneuvos, VAS Mika Ovaskainen, plm, VAS Pauli Schadrin, asentaja, SKP NOUSIAINEN Raimo Kytömaa, toimitsija, VAS NÄRPES Roger Kronlund, metallarbetare, SDP Peter Sjökvist, metallarbetare, SDP ORIMATTILA Jarkko Jokinen, koestaja, plm, SDP OULAINEN Jari Männikkö, kalibrointityöntekijä, plm, SDP OUTOKUMPU Pentti Jääskeläinen, eläkel., SDP Ilkka Mertanen, koneenasentaja, SDP Timo Voutilainen, levyseppähitsaaja, VAS (sit.) PALTAMO Kari Keränen, autoasentaja, VAS PARGAS Tom Lindholm, rörmontör, företagare, SDP Karl Vidar Nyberg, pensionär, SDP PARKANO Veijo Niemensivu, työmies, VAS Antero Pihlajamäki, metallimies, VAS PEDERSÖRE Viktor Kock, metallarbetare, stud., SDP PIEKSÄMÄKI Arto Kärki, eläkel., SDP PIETARSAARI Jaakko Koskela, metallityöntekijä, SDP PIRKKALA Rauno Lehtinen, jälkikäsittelijä, plm, VAS POMARKKU Jari Jokinen, levyseppä, SDP Olavi Leppänen, eläkel., SDP PORI Jyrki Levonen, plm, SDP PYHTÄÄ Raimo Hokkanen, hitsaaja, eläkel., SDP PYHÄJÄRVI Jouni Jussinniemi, tsv, VAS Juha Liuska, korjausmies, KESK Martti Savolainen, eläkel., VAS Asko Torssonen, koneasentaja, SDP RAAHE Risto Heinonen, asentaja, VAS Joni Lackström, käyttömies, VAS Matti Nikula, ravitsemustyöntekijä, lm, VAS Asser Siuvatti, eläkel., VAS Pirkko Valtanen, elektroniikkatyöntekijä, plm, SDP RAASEPORI / RASEBORG Ulf Heimberg, utbildare/kouluttaja, SDP Reija Mettovaara, hioja, tsv, SDP Sanna Sipola, raaka-ainevaraston hoitaja, tsv, SDP RAISIO Janne Laulumaa, elektroniikkatyöntekijä, plm, SDP Tapio Soiniitty, ajoneuvoasentaja, PS Jyrki Yrttiaho, ay-toimitsija, eläkel., VAS RAUMA Marko Iltanen, plm, SDP RIIHIMÄKI Ari Ruottinen, työkaluhioja, varaplm, SDP Kari Vilkman, eläkel., SDP RUSKO Jorma Rand, plm, levyseppähitsaaja, VAS SAARIJÄRVI Sami Tuominen, robotinkäyttäjä, plm, SDP SASTAMALA Jarkko Mäkipää, vaihetyöntekijä, SDP Reino Sivonen, eläkel., SDP SAUVO Pertti Niemelä, nc-koneistaja, VAS SAVONLINNA Olli-Pekka Kristiansson, koneasentaja, SDP Markku Nousiainen, eläkel., SDP Olli Sironen, eläkel., SDP SIIKAINEN Anneli Lahtinen, työehtosihteeri, SDP Katja Vettenranta, valimotyöntekijä, SDP SIIKAJOKI Keijo Mustonen, polttoleikkaaja, KESK Risto Niemelä, asentaja, PS Sami Nyman, käyttömies, VAS SODANKYLÄ Ville Häkkinen, korjaamon esimies, PS Juha Karppinen, prosessinhoitaja, VAS Janni Salmela, kuljettaja, VAS SUONENJOKI Timo Lahtinen, alihankintavastaava, työnjohtaja, SDP Hannu Matilainen, levyseppä-hitsaaja, SDP Kimmo Turkki, jigihitsaaja, VAS (sit.) SÄKYLÄ Juha Nummela, kunnallisneuvos, SDP TAIVALKOSKI Urpo Kortetjärvi, eläkel., SDP TAMPERE Jukka Gustafsson, kansanedustaja, SDP Ilpo Sirniö, logistiikkatyöntekijä, SDP TEUVA Hannu Aho, tuotantotyöntekijä, VAS TORNIO Merja Aalto, vuorottaja, VAS Toni Keränen, plm, VAS (sit.) Olavi Parkkila, varastotyöntekijä, VAS Mari Tuomaala, materiaalisiirron valvoja, SDP TURKU Sauli Saarinen, eläkel., VAS Johannes Yrttiaho, tiedottaja, VAS ULVILA Pertti Kurppa, eläkel., SDP Kimmo Ruotsalainen, asentaja, SDP UUSIKAUPUNKI Antti Haapavuori, putkiasentaja, eläkel., SDP Jaana Packalen, toimistonhoitaja, SDP Mauri Partanen, plm, VAS VALKEAKOSKI Kari Helenius, tarkastaja, plm, SDP Esko Laakso, eläkel., VAS VARKAUS Risto Eklund, putkiseppä, VAS Sini Vainio, tarkastaja, vplm, SDP VIMPELI Pasi Sova, metallimies, Haloo Vimpeli VESILAHTI Ari Perämaa, sähköasentaja, PS YLIVIESKA Ahti Törmälä, eläkel., VAS Jouko Ylimäki, eläkeläinen, KESK YLÖJÄRVI Heidi Koivisto, elektroniikkatyöntekijä, plm, SDP YPÄJÄ Vesa Oja, plm, VAS ÄHTÄRI Tapio Järvinen, metallimies, SDP ÄÄNEKOSKI Eila Nurmi, tekninen avustaja, eläkel., VAS LÄHDE: Oikeusministeriön vaalisivut ja Metalliliiton kotisivuille kerätty lista ehdokkaina olleista jäsenistä. KUNTAVAIKUTTAJAN ABC -kurssi 2.–4.10., Murikka Uusien valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten sekä varajäsentensä on hyvä tuntea kunnallisen päätöksen teon taustalla oleva lainsäädäntö, hyvä hallinto tapa ja vaikuttamisen paikat päätöksenteon eri vaiheissa. Kurssilla käsiteltäviä asioita mm. kuntatalous, toiminnan tavoitteet ja kuntien tulevaisuudennäkymät, perussopimukset kuntayhtymissä, virkavastuu, salassapito ja oikaisuvaatimus, esteellisyys sekä soteja maakuntauudistus. www.murikka.fi Åtminstone 169 av Metallförbundets medlemmar blev invalda i 104 kommuner i kommunalvalet. Av dem var 95 från SDP:s listor, 59 från Vänsterns, 10 från Sannfinländarnas, 3 från Centerns, 1 från Finlands kommunistiska partis samt 1 från den gemensamma listan Haloo Vimpeli. n Åtminstone 653 medlemmar i Metallförbundet ställde upp i kommunalvalet. Jalas ® 1618 s-sport s3 src Esittelemme nyt uuden JALAS ® S-Sport-turvajalkineen! SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Uudet JALAS ® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAs ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. info@ejendals.com | www.ejendals.com AHJ1707_1-48.indd 10 3.5.2017 8:09:57
• KUNTAVAIKUTTAJAN ABC -kurssi 2.–4.10., Murikka Uusien valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten sekä varajäsentensä on hyvä tuntea kunnallisen päätöksen teon taustalla oleva lainsäädäntö, hyvä hallinto tapa ja vaikuttamisen paikat päätöksenteon eri vaiheissa. Kurssilla käsiteltäviä asioita mm. kuntatalous, toiminnan tavoitteet ja kuntien tulevaisuudennäkymät, perussopimukset kuntayhtymissä, virkavastuu, salassapito ja oikaisuvaatimus, esteellisyys sekä soteja maakuntauudistus. www.murikka.fi Jalas ® 1618 s-sport s3 src Esittelemme nyt uuden JALAS ® S-Sport-turvajalkineen! SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Uudet JALAS ® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAs ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. info@ejendals.com | www.ejendals.com AHJ1707_1-48.indd 11 3.5.2017 8:09:57
• 12 7 11.05.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T A N N IK A R A U H A LA Paluu elämään Valto Tuomisto joutui töissä vakavaan räjähdysonnettomuuteen, jonka jälkeen hän oli kolme viikkoa koomassa. Hänen onnekseen tapaturman jälkihoidossa asiat tehtiin oikein. AHJ1707_1-48.indd 12 3.5.2017 8:10:00
• Tapaturman hyvä jälkihoito voi pelastaa paljon Työtapaturmien määrä yritetään työsuojelun keinoilla saada mahdollisimman pieneksi. Ennaltaehkäisystä ja varotoimista huolimatta tapaturmia joskus sattuu. Tällöin on tärkeää, että jälkitoimet hoidetaan työpaikalla oikein – sitä tärkeämpää, mitä vakavammasta tapaturmasta on kyse. 13 11.05.2017 7 Paluu elämään AHJ1707_1-48.indd 13 3.5.2017 9:43:43
• Välittömästi tapaturman jälkeen ? Selvitä uhrin tila ja anna ensiapua ? Soita hätäkeskukseen, numero 112 ? Ilmoita työnantajalle tapahtuneesta Hätäkeskuksen kautta tieto menee myös poliisiviranomaiselle. Silti on hyvä ottaa työpaikaltakin yhteys poliisiin ja varmistaa, että tieto on mennyt heille. – Ensitoimien jälkeen on hoidettava tapaturmaan liittyvät asiakirjat ja tehtävä jälkitoimet. Näin ehkäistään vastaavan tapaturman uusiutuminen ja huolehditaan jäsenen oikeusturvasta. Tässä työsuojeluvaltuutetut ovat keskeisessä roolissa, korostaa työympäristöasiantuntija Jouni Salonen Metalliiton työympäristöyksiköstä. Kun työntekijä tapaturman jälkeen hakeutuu sairaanhoitoon, on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä saamaan mukaan työnantajan antama työtapaturmavakuutuksen vakuutustodistus. Näin laskut ohjautuvat suoraan vakuutusyhtiöön. Laki työsuojelun valvonnasta velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan viipymättä työsuojelu viranomaiselle työtapaturmasta, josta on aiheutunut kuolema tai vaikealaatuinen vamma. Jos uhrin vammojen laatu ja vakavuus on aluksi epäselvä, kannattaa tapaturmailmoitus tehdä varmuuden vuoksi. – Vakava tapaturma aiheuttaa usein kriisin työyhteisössä, ja tämän seurauksena uhrin auttaminen ja tapahtuman tutkinta eivät suju niin kuin pitäisi. Mutta jos alkuvaiheessa asioita ei hoideta oikein, niin myöhemmin tapauksen hoitaminen ja asiaan kuuluvien korvausten saaminen voi olla hyvin hankalaa, sanoo Salonen. 7 11.05.2017 14 Herätessään koomasta Valto Tuomisto tiesi heti, mitä oli tapahtunut. – Sanoin heti ensimmäisenä asiana, että muistan kaiken. HUONOT TYÖOHJEET JOHTIVAT KATASTROFIIN Huhtikuinen työpäivä alkoi normaalisti. Tuo­ misto oli komennuksella. Hänen työnantajan­ sa Maintpartner Riihimäki (nykynimeltään Maintpartner Expert Service) oli saanut huol­ totyön tilauksen asiakasyritykseltä. Tehtävänä oli hoitaa lämpövoimalan tuhkasiilojen sulku­ syötintä. Tuomisto saapui työparinsa kanssa tehdas­ alueelle. He menivät tuhkasiilojen luo. – Asiakasyrityksen työnjohtaja antoi meille ohjeet. Piti huoltaa tuhkankuljettimen sulku­ syötin, muistelee Tuomisto. Sulkusyötin tuli huollettua. Tuhka ei kui­ tenkaan edelleenkään tullut siiloista ulos, ja nyt työnjohtaja määräsi uutena tehtävänä sii­ lon tyhjennyksen. Tähän tarkoitukseen paikalle tilattiin myös imuriauto. Toinen siiloista oli täynnä jäähtynyttä tuh­ kaa, jota Tuomisto ja hänen työkaverinsa lapioi­ vat. Siilo tyhjentyi ilman suuria ongelmia. Mut­ ta toisen siilon tuhka osoittautui tulikuumaksi. – Kokeilin kädellä luukun pintaa, ja se oli polttavan kuuma. Siiloa ei voinut tyhjentää imuautollakaan, koska muoviletkut eivät kuu­ maa tuhkaa kestäneet. Sitä yritettiin pari kertaa, mutta letkun pää alkoi sulaa, kertoo Tuomisto. Työnjohtaja oli sitä mieltä, että tyhjentämi­ nen oli kuitenkin tehtävä. Hänen ohjeestaan siilon luukkua avattiin sen verran, että huolto­ tasolla seisovat miehet voivat pudottaa tuhkaa tökkimällä petkeleellä luukun raosta. Työsuojeluvaltuutettu Matti Vuorinen ryhtyi selvittämään Tuomiston tapaturmaa ja sai neuvoja Metalliliitosta. "Tiesin että oikeuteen ei voi mennä kuin faktojen kanssa, tarinat eivät riitä. Onneksi tapahtumalla oli silminnäkijöitä, se auttoi tutkintaa”, sanoo Vuorinen. O nnettomuutta koskevien muistikuvien lisäksi Valto Tuomistolla oli tieto siitä­ kin, että vaimo ja tytär oli­ vat käyneet hänen sairaala­ sänkynsä vieressä. – Kyllä minä olin kuul­ lut ääniä ja ollut jollain tavalla tietoinen ympä­ ristöstä. Se herääminenkin kävi niin, että ensin aloin kuunnella hoitajien kulkemista huonees­ sa, sitten torkahdin taas vähän, ja lopulta avasin silmät omia aikojani. Nyt tapaturmasta on kuusi vuotta. Tuomisto käy töissä ja asuu omakotitalossaan Riihimäellä. Toipuminen on edennyt hyvin. – Kipuja minulla ei ole. Iho kyllä täytyy ras­ vata useamman kerran päivässä. Käyn hake­ massa ne rasvat apteekista, ja sieltä laitetaan lasku suoraan vakuutusyhtiöön, hän kertoo. Onnettomuudessa hänen ihostaan paloi 43 prosenttia, ja kirurgit siirsivät lukuisissa leikkauksissa tervettä ihoa palaneen tilalle. AHJ1707_1-48.indd 14 3.5.2017 8:10:04
• 11.05.2017 7 15 Tapahtumien kulusta alettiin tehdä pöytäkirjaa. Työsuojeluvaltuutettu Matti Vuorinen halusi alusta saakka varmistaa, että asiat kirjataan niin kuin ne todella tapahtuivat. Tuomisto on käyttänyt erityisvalmisteisia painesukkia ja painealusvaatteita, jotka suojaavat palanutta ihoa. – Kyllä mielessä kävi, oliko se petkeleen käyttö järkevää, Tuomisto sanoo. Miehet ryhtyivät toimeen. Tuomisto raotti luukkua auki ja työpari käytteli petkelettä. Aina välillä sulkusyötin jumittui kuumasta tuhkasta. Lopulta se tapahtui: petkeleellä tökkiminen irrotti tuhkaa tavallista isomman määrän. Pudotessaan luukusta tuhka sai happea ja syttyi palamaan räjähdysmäisesti. – Me juostiin sieltä tasanteelta alas. Yksi kaveri sanoi minulle, että sinulla on housunpersaukset liekeissä vieläkin. En huomannut itse, olin varmaan shokissa. Siinä pihalla oli lätäkkö, istuin sitten siihen, selvittää Tuomisto. – Jälkikäteen kun ajattelee, niin olisi pitänyt juosta suoraan Vantaanjokeen, se oli siinä ihan parinkymmenen metrin päässä. Palovammat eivät olisi menneet niin syvälle. Mutta ei tullut mieleen siinä tilanteessa kenelläkään. Ambulanssi tuli noin kymmenen minuutin kuluttua. Se lähti pillit ulvoen kohti Helsinkiä. TAPATURMATUTKINTA KÄYNTIIN HETI Sillä aikaa, kun Tuomisto oli sairaalassa kriittisessä tilassa, oli tapaturmatutkinta käynnistetty. Maintpartner Riihimäen työsuojeluvaltuutettu, asentaja Matti Vuorinen meni onnettomuutta seuraavana päivänä käymään tilaajayrityksessä ja tutustumaan onnettomuuspaikkaan. – Siellä oli meidän työnjohtoa, tilaajayrityksen työnjohtoa ja työsuojelutarkastaja aluehallintovirastosta, joku imuriauton toimittaneesta yrityksestä… yhteensä noin 15 ihmistä. Tapahtumien kulusta alettiin tehdä pöytäkirjaa. Vuorinen halusi alusta saakka varmistaa, että asiat kirjataan niin kuin ne todella tapahtuivat. – Kysyin aina, että oliko asia nyt varmasti näin? Että jos on jotain korjattavaa, niin korjataan nyt saman tien. Siinä meni kolme tuntia. Kirjattiin, kuka oli antanut määräykset siitä, minkälaista työtä tehdään, kuka oli työnjohtovastuussa ja niin edelleen. Otettiin valokuvia tapahtumapaikalta. Maintpartnerissa alettiin tehdä yrityksen omaa tapaturmatutkintaa. – Meillä yksikön päällikkö tarttui härkää sarvista heti, hän oli ennen ollut armeijan leivissä ja oli aikaansaava mies. Hän esimerkiksi sanoi, että tehdään tämä paperi nyt kerralla valmiiksi, kun silloinen työnjohtaja olisi halunnut lähteä syömään. Vuorinen oli ilmoittanut tapahtumasta myös Metalliliittoon. – Muutaman päivän päästä [Metalliliiton työympäristöasiantuntija] Jouni Salonen tuli käymään Riihimäellä. Häneltä tuli ohjeita siihen, miten ja missä järjestyksessä homman kuuluisi edetä. Jounin kanssa kävimme myös onnettomuuspaikalla. Maintpartner sai ripeästä toiminnastaan kiitosta aluehallintovirastosta. Kuitenkin viranomaispuolella prosessi eteni hitaasti. Tilaajayrityksellä kesti pidemmän aikaa toimittaa omat selvityksensä tapaturmasta, ja poliisin puolella asioita puolestaan jarrutti tutkinnanjohtajan vaihtuminen. – Soittelin aviin aina välillä, että missä mennään. Kesti varmaan puoli vuotta ennen kuin päästiin poliisilaitokselle tekemään kuulusteluita, muistelee Vuorinen. METALLILIITTO MAKSOI OIKEUDENKÄYNTIKULUT Vihdoin palapeli alkoi valmistua. Syyttäjä nosti tilaajayritystä vastaan syytteen työturvallisuusrikoksesta. Oikeudenkäynti pidettiin kaksi vuotta tapaturman jälkeen. Tilaajayritys kiisti syytteet. Työnjohtajat väittivät, että Valto Tuomisto, hänen työparinsa ja imuriautoyrityksen miehet olivat ryhtyneet tyhjentämään kuumaa tuhkaa siilosta omaaloitteisesti. Petkeleen käyttökin oli heidän oma ideansa, ei työnjohtajien käsky. Käräjäoikeus piti Tuomiston ja muiden työntekijöiden kertomusta tapahtumien kulusta uskottavampana ja määräsi tilaajayrityksen maksamaan korvauksia. Yrityksen todettiin laiminlyöneen lämpövoimalan huoltotöihin liittyvien vaarojen arviointia. Töiden suorittamisesta ei ollut kirjallisia ohjeita, ja kuuman tuhkan vaarallisuutta ei ollut ymmärretty. Puolustukseksi ei kelvannut sekään, että siilojen tyhjentäminen oli harvinainen toimenpide. Asia ei edennyt hovioikeuteen, sillä lopulta osapuolten kesken saavutettiin sopuratkaisu. Vaikka rahalla ei voi korvata kaikkea, Tuomisto oli ilahtunut oikeuden ratkaisusta ja arvosti Metalliliiton kustantamia asianajotoimiston palveluita. – Nuoret puhuvat, että Loimaan kassa on halpa. Mutta jos jotain tällaista käy kuin minulle kävi, niin mitä apua sieltä muka saisi? Ilman muuta kannattaa olla liitossa. Olen ollut jäsen vuodesta 1972, kun ammattikoulusta pääsin, ja olen tosi tyytyväinen siihen, mitä Metalliliitto on minun hyväkseni tehnyt. Myös Metalliliiton yhteistyökumppani, vakuutusyhtiö If on tehnyt Tuomistoon myönteisen vaikutuksen. Puhelinpalvelu on ollut erinomaista ja maksusitoumukset hoituneet nopeasti. – He esimerkiksi huomauttivat, että siteiden vaihtamiseenhan kuluu minulla päivittäin lämmintä vettä ja pesuainetta, ja tarjoutuivat korvaamaan nämä kulut. En olisi tuotakaan itse ajatellut. Liitosta Jouni Salonen tuli käymään Riihimäelle. Häneltä tuli ohjeita siihen, miten homman kuuluisi edetä. AHJ1707_1-48.indd 15 3.5.2017 9:43:59
• Työtapaturmavakuutus suojaa työntekijää Työtapaturmaja ammattitautilaki TyTAL määrittelee työtapaturman. Se on työssä, työhön liittyvissä olosuhteissa tai työmatkalla sattuva vahinko. Korvauksia maksetaan, jos tapahtuma on ? ÄKILLINEN (yhtäkkinen ja nopea, mm. putoaminen, kaatuminen, törmäys) ? ENNALTA ARVAAMATON (odottamaton ja yllättävä tapahtuma) ? ULKOISEN TEKIJÄN AIHEUTTAMA (vahingon aiheuttaa liukkaus, kuoppa tiessä, kehoon osuva esine jne) n Korvausten saaminen ei edellytä sitä, että tapaturma olisi aiheutunut työnantajan moitittavasta toiminnasta. n Korvattavia menoja ovat mm. sairaanhoitoja lääkekulut sekä matkakulut hoitoon pääsemiseksi ilman omavastuuta. Myös tarpeelliset tutkimuskulut korvataan. Päivärahaa maksetaan ?? tapaturmista, joista aiheutuu työkyvyttömyyttä VÄHINTÄÄN 4 PÄIVÄÄ ?? jokaiselta KALENTERIPÄIVÄLTÄ, myös lauantailta ja sunnuntailta ?? 4 VIIKON AJALTA työnantajan maksaman SAIRAUSAJAN PALKAN SUURUISENA, tämän jälkeen päiväpalkka on VUOSIANSIO JAETTUNA 360:LLA Työnantajan maksuvelvollisuutta määritellään myös työehtosopimuksissa, esimerkiksi Teknologiateollisuuden TES:n eli ”vihreän kirjan” pykälissä. Maksuvelvoitteen pituus riippuu siitä, kauanko työsuhde on kestänyt. Mutta jos työnantajan maksuvelvollisuus päättyy ja tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys jatkuu yhä, maksuvelvoite siirtyy vahinkovakuutusyhtiölle. Järjestelmä on rakennettu siten, että uhri ei joutuisi maksajan paikalle missään olosuhteissa. ? ? Työnantaja on lain mukaan velvollinen vakuuttamaan kaikki yrityksessään työskentelevät työntekijät. Työtapaturmavakuutuksen tehtävä on suojata työntekijän toimeentuloa tapaturman sattuessa (sekä ammattitautiin sairastuessa) ja korvata työntekijälle hänen mahdollisia rahallisia menetyksiään. 7 11.05.2017 16 ILMAINEN KAUNEUSLEIKKAUS JA SYÖMÄKUURI Tuomisto vietti sairaalassa kaksi kuukautta. Kotiutus tapahtui kesäkuussa, paljon nopeam­ min kuin alkuperäisissä ennusteissa. – Ensin lääkärit puhuivat, että jos hyvin me­ nee, niin jouluksi pääset kotiin. Töihin hän palasi seuraavan vuoden helmi­ kuussa. Vakuutusyhtiö ehdotti, että hän tekisi lyhennettyä päivää, mutta tällaista Tuomisto ei halunnut. – Sanoin, että kahdeksan tuntia tai ei mitään. Ei käynyt mielessäkään, että jäisin pois työelä­ mästä. Maintpartner muutti hänen toimenkuvaan­ sa sen verran, että nyt hän tekee töitä pääasiassa sorvilla ja jyrsintäkoneella. – Polvillaan tehtävät asennushommat eivät enää onnistu. Ja viiltosuojahanskat pitää olla käsissä koko ajan. Koska jos ihoon tulee pieni­ kin naarmu, sen paraneminen kestää kauan. Vaikka onnettomuus jätti arpia kehoon, niin henkisellä puolella vastaavia vammoja ei tul­ lut. Tapahtuma ei ole jäänyt kummittelemaan Tuomiston mieleen; hän ei esimerkiksi ole ikinä nähnyt unia onnettomuuspäivästä. – Heti koomasta heräämisen jälkeen siihen sängyn viereen tuli kyllä psykologi kysymään, oliko minulla tarvetta keskusteluun. Sanoin, että ei ole, ilmoitan sitten jos tarvitaan. Huumori on epäilemättä ollut Tuomistolle avuksi. Toipumisprosessi oli vaativa ja vaikea, hä­ nen piti esimerkiksi kulkea alkuvaiheessa rollaat­ torilla ja opetella uudestaan kävelemään, mutta hoitoihin sisältyi myös hauskoja yksityiskohtia. – Kun tehtiin ihonsiirtoja, niin plastiikkaki­ rurgi sanoi, että saat tästä kauneusleikkauksen ilmaiseksi kaupan päälle. Ja kyllähän siinä rypyt häipyivät naamasta, kun tervettä ihoa siirrettiin palaneen tilalle ja kiristettiin. Potilas laitettiin Töölön palovammasairaa­ lassa myös kovalle syömäkuurille. Ihon arvet parantuvat nimittäin nopeammin, jos rasvava­ rastoa riittää omasta takaa. – Letkuruokinnassa meinasin, että tässä on­ kin hyvä pudottaa painoa, kun ei ruoka maistu. Mutta hoitaja ilmoitti, että päinvastoin, nyt se syöminen vasta alkaa. Piti vetää 4 000 kaloria päivässä, ja paino nousi kymmenen kiloa. Kotiutumisen jälkeen sairaanhoitajat kävi­ vät aluksi Tuomiston luona kerran tai kaksi päi­ vässä. He rasvasivat ihoa pihkalla ja hunajalla. – Hunajaa selkään ja rintaan, sitten levy mo­ lemmille puolille ja jätkä pakettiin. Hunajaa va­ lui edestä ja takaa. Siinä ei ollut kiva olla. TYÖKAVERIT LAITTOIVAT TALKOOT PYSTYYN Yksi asia kotiin palatessa oli Tuomistolle erityi­ nen mielihyvän aihe. Tapaus kertoo myös jotain työyhteisön kaveria ei jätetä ­asenteesta sekä selittänee osaltaan sitä, miksi hän halusi palata töihin heti, kun kunto salli. – Kun minä lojuin sairaalassa, niin samaan aikaan rangat lojuivat metsässä, eli minulla oli kesken polttopuiden hankinta. Kun tulin kotiin vaimon luo, niin täällähän oli pihalla kymme­ nen kuutiota puita valmiina. Talkoissa oli kahdeksan Maintpartnerin miestä, yhtenä heistä työsuojeluvaltuutettu Matti Vuorinen. He olivat hakeneet rangat met­ sästä traktorilla ja peräkärryillä. Töissä Tuomisto pitää viiltosuojahansikkaita. Käsien puristusvoima on palannut normaaliksi, mutta arpisuus vaivaa yhä. AHJ1707_1-48.indd 16 3.5.2017 8:10:06
• O PA S T E 17 11.05.2017 7 Kaiken kaikkiaan Tuomiston paluu normaali­ elämään on edennyt hämmästyttävän hyvin siihen nähden, että kuolema kävi lähellä. – Ajattelen tätä niin, että minulla on nyt jatko­ aika menossa. a Nyt klapityöt sujuvat jo Tuomistolta itseltään ja pitävät osaltaan kuntoa yllä, mutta miehen ollessa sairaalassa työkaverit ottivat savotan hoitaakseen ja tekivät hänen pihalleen kymmenen mottia. Opas tapaturmatilanteiden hoitamiseen on osoitteessa www.metalliliitto.fi/tyoymparisto Tiedot oikein alusta alkaen ? ? Monesti tapaturman uhri on järkyttynyt tai shokissa, joten hän ei heti tapaturman jälkeen osaa toimia oikealla tavalla. Tämä on inhimillisesti hyvin ymmärrettävää, mutta ikävänä lopputuloksena voi olla, että uhri ei saa kaikkia niitä korvauksia, jotka hänelle kuuluisivat. Yleisimpiä puutteita ovat esimerkiksi: n tapaturmasta ei ilmoiteta hätäkeskukseen tai poliisille, joten tapaturman syitä ei voida todentaa jälkikäteen n tieto ei kulje myöskään työsuojeluviranomaiselle, ja siksi rikostutkinta jää tekemättä n kun uhri viedään hoitoon, ei selvitetä lääkärille, mikä on aiheuttanut tapaturman, joten lääkäri voi kirjoittaa lausuntoonsa vääriä johtopäätöksiä Näistä huolimattomuuksista saattaa edelleen seurata virheellisiä päätöksiä vakuutusyhtiössä, ja taloudellinen tappio voi olla huomattava. Tapaturmasta syntynyt työkyvyttömyys oikeuttaa uhrin tapaturmaeläkkeeseen, joka on 85% ansioista 65 ikävuoteen asti, sen jälkeen 70%. Mutta jos työkyvyttömyyttä ei voi pitävästi osoittaa tapaturman aiheuttamaksi, korvauksena on vain työkyvyttömyyseläke, joka on noin 60% ansioista. Metalliliiton jäsenelle voidaan myöntää oikeusapu, kun hän on joutunut vakavan työtapaturman uhriksi ja hänen asiansa on menossa oikeuskäsittelyyn. Edellytyksenä on, että hän on ollut jäsenenä vähintään 6 kuukautta sekä maksanut jäsenmaksunsa tuolta ajalta. AHJ1707_1-48.indd 17 3.5.2017 8:10:09
• 7 11.05.2017 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A JU H A TA N H U A 18 ”Mitä enemmän väkeä Murikkaan saadaan, sitä paremmin se pyörii.” Stalatubelaiset tekevät kikytunteja kahte­ na arkipyhänä ja loput kikytunnit kerrytetään yhden lauantain koulutuksessa. Tunnit ovat sinänsä täysin sopimuksen mukaisia. Mutta kohentaako tämä yrityksen asemaa tai kilpai­ lukykyä? Työntekijöiden motivaatiota se ei ai­ nakaan lisää, Schroderus arvioi. Työantajalla näyttää samaan aikaan olevan kuitenkin varaa palkata konsultteja, joiden teh­ tävänä olisi lisätä avoimuutta. – On noita konsulttinaisia täällä kiertänyt haastattelemassa. Hieman turhanpäiväisiä hom­ mia minun mielestäni, Schroderus naurahtaa. Yrityksessä käytiin Schroderuksen pääluot­ tamusmiehenä ollessa neljän vuoden aikana kahdet yt:t, joiden seurauksena reilut 20 työn­ tekijää irtisanottiin. – Irtisanomiset olivat mielestäni ylimitoi­ tettuja. Kavereita on pyydetty takaisin töihin. – Kaikki pyydetyt eivät ole kuitenkaan suostu­ neet tulemaan takaisin. Osa on kokenut esimie­ heltään asiatonta kohtelua. Esimieskoulutusta tarvitaan ammattitaidon kehittämiseksi ja sujuvan kanssakäymisen turvaa­ miseksi. Toki asiallinen käytös on tärkeää molem­ min puolin. MIELIKUVAT, VALHETTA JA TOTTA Kun puhumme uudesta liitosta ja ammatti­ yhdistysliikkeestä ylipäänsä, nousee esiin oi­ keistolaisen lehdistön tyyli esittää ay­liike kai­ ken jarrumiehenä. Hyvin on saatu Suomessa läpi esimerkiksi täysin valheellinen tieto siitä, että Suomessa lakkoiltaisiin paljon. Lehdistö viljelee samoin mielikuvaa työ­ markkinoita häiritsevästä ammattiyhdistys­ liikkeestä. Pahiten suomalaisia työmarkkinoi­ ta ja koko sopimisen yhteiskuntaa lienee viime vuoden aikana häirinnyt ja tuhonnut kuitenkin Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Se irtisanoi täysin yksipuolisesti keskusjärjestösopimukset. Mutta onko Metalliliitolla lähihistoriassaan jotain, minkä korjaaminen tekisi ay­liikkeestä vetovoimaisemman? – Onhan nuo VVO:t [nyk. Kojamo] ja muut. Ehkä kannattaisi vuokratasoa laskea, sillä luulen, että Metalliliitto saa sijoituksistaan ihan hyvin rahaa muutenkin. Olisi hyvä, jos VVO:n vuokra­ asuntojen hinnat olisivat kohtuulliset. En tiedä, onko se mahdollista, mutta voisivatko vuokrat olla jopa edullisemmat Metallin jäsenille? a TO I M I JA AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA MARKO SCHRODERUS TYÖPAIKKA Stalatube Oy, Lahti AMMATTIOSASTO Lahden metallityöväen ao. 23 JÄSENIÄ 4 300 LUOTTAMUSMIESURA Osaston luottamusmies 2002–2008, pääluottamusmies 2009–2016, ammattiosaston puheenjohtaja 2015– ”Ei ajeta toista kertaa karille!” ”Odotan kovasti ylimääräistä liittokokousta. Ei ajeta tätä hanketta karille, kuten kävi viime kerralla.” Lahden suuren metalliosaston puheenjohtaja Marko Schroderus odottaa liittofuusiosta uutta nostetta nuutuneen oloiseen ay-liikkeeseen. Stalatube Oy:n hitsausoperaattorina työsken­ televä Marko Schroderus istuu nyt kolmatta vuotta Lahden metallityöväen ammattiosasto 23:n puheenjohtajana. Tai tutuissa liiton pii­ reissä kutsumanimi on tietysti Lahden Metalli 23. Kyseessä on valtakunnallisestikin iso osasto, kun jäseniä on 4 300. Schroderus toimi kahdeksan vuotta putkeen myös työpaikkansa pääluottamusmiehenä vii­ meisen kauden päättyessä viime vuoden lop­ puun. Miehellä lienee siis ollut näköalapaikka, kun ay­toiminta näyttää viime vuosina passi­ voituneen ja jotenkin nuutuneen. Yksin ei ole kyse metallialan työpaikkojen katoamisesta, kun kuukausi kuukaudelta lah­ telaisen suurosastonkin jäsenmäärä nakertuu hivenen pienemmäksi. – Moni on turhautunut siihen, millaisia työ­ ehtosopimuksia Metalliliitto on sopinut. Palk­ kasopimuksissa on tullut sitä nollaa prosenttia tai puolta prosenttia. – Ja sitten tuli tämä kiky­sopimus. Moni oli sitä mieltä, että meidän olisi pitänyt ottaa mit­ taa hallituksesta. Schroderus toteaa, että on tietysti mahdoton­ ta sanoa, mitä olisi tapahtunut, jos Metalliliitto olisi irtaantunut kilpailukykysopimuksesta. Siitä hän on kuitenkin varma, että kaikki kikyä vastus­ taneet metalliliittolaiset eivät ymmärtäneet, että lakkoonhan silloin olisi jouduttu. Nimenomaan työehtosopimusneuvottelui­ hin liittofuusio toisikin Schroderuksen mielestä lisää voimaa. ISOMMALLA ISOMPI ISKUVOIMA – Me olisimme isompi liitto, meillä olisi enem­ män jäseniä, meillä olisi mahdollisuudet neuvo­ tella paremmat sopimukset ja isommat palkat. Silloin me voisimme tarpeen tulla lyödä myös sitä nyrkkiä pöytään. Se ei ole liittofuusion ainoa hyvä puoli. – Me Lahden osasto olemme seudun ainoa osasto, jolla on työntekijä. Me tietysti toivom­ me, että Heinolan, Nastolan ja Orimattilan ammattiosastot liittyisivät meihin, ja meistä tulisi Päijät­Hämeen metalliosasto. Saisimme paremmat palvelut jäsenille. Scroderus kertoo, että Lahden Metalli on saanut hallituksen sisäisistä erimielisyyksistä huolimatta palkattua kokopäiväisen järjestäjän. Siihen tietysti kuluu osastonkin, ei vain liiton, rahaa. Hänestä ei ole mielekästä väittää, ettei järjestäjän palkkaamiseen olisi varaa. – Minä en tiedä, mihin niitä osaston rahoja oikein pitäisi säästää? – Ja järjestäjän työ on haastavaa. Eipä ole kovin paljon vapaaehtoisia ilmaantunut, kun on kyselty vapaaehtoisia järjestämistyöhön, Schroderus toteaa. Osaston puheenjohtaja murehtii sitä, että Lahdenkin seudulla työpaikalla saattaa olla luottamusmies, mutta järjestäytymisaste on alle 50 prosentin. – Tällaisellakin työpaikalla luottamusmies ehkä sanoo, että järjestämiseen ei ole tarvetta, Scroderus ihmettelee. Ammattiosaston puheenjohtaja alleviivaa, että fuusioiduttaessa esimerkiksi Murikan käyt­ töasteen nosto ei olisi keneltäkään pois. – On Metalliliiton aktiiveja ja luottamusmie­ hiä, jotka näyttävät olevan mustasukkaisia Mu­ rikasta. Sellainen fiilis minulle on ainakin tullut. Että sinne eivät saisi muiden liittojen tyypit tulla. Schroderus toteaa, että normikuukauden normiviikkona Murikassa pyörii vain neljä kurssia, kun sinne mahtuisi kahdeksan. – Vuokrataanhan Murikanrantaa jo nyt ulko puolisille. Ja jos saisimme kaikki kurssi­ viikot täyteen, olisihan siellä eri lailla porukkaa ja erilainen fiilis. PETTYMYSTÄ Lahden Metallin puheenjohtaja kuvailee haas­ tattelun aikana, miten uusi liitto saattaisi pu­ haltaa väkeen uutta me­henkeä, lietsoa uutta aktivismia. Metallityöpaikoilla niitä kyllä tar­ vittaisiin. Ihmeteltävää riittää omallakin työ­ paikalla, Stalatubessa, joka teki viime vuonna 6 miljoonan euron voiton. – Me työntekijät saimme lounaan. Mitäs se nyt maksaa? 7,50 euroa per henkilö. Aika vähäiseltä summa tuntui suhteessa voiton lisääntymiseen. Tämä sai useimmilta työntekijöiltä pettyneitä kommentteja. AHJ1707_1-48.indd 18 3.5.2017 8:10:09
• 19 ”Mitä enemmän väkeä Murikkaan saadaan, sitä paremmin se pyörii.” ”Ei ajeta toista kertaa karille!” AHJ1707_1-48.indd 19 3.5.2017 8:10:11
• – Lomailumahdollisuudet lisääntyvät, kun kaikki paikat ovat kaikkien käytössä. Näillä näkymin ei kuitenkaan hankita lisää uusia lomakohteita. Myös jäsenvakuutus säilyy. Tarjouskisa on parhaillaan menossa. – Muutoksia ei ole tulossa eli matkustaja­ vakuutus kuuluu liiton jäsenetuihin. Liiton ta­ pahtumissa ovat omat vakuutuksensa. Uuden liiton hyöty vakuutuksissa on se, että pääsemme kilpailuttamaan vakuutukset isommalla volyy­ milla. Se voi merkitä tulevaisuudessa joitain uusia etujakin, Nilosaari sanoo. Iso konkreettinen jäsenetu etenkin teami­ laisille on aluetoimistoverkosto, jota sitäkin kehitetään vastaamaan uuden liiton tarpeita. Aluepalvelukeskuksia tulee 6–8. Nilosaari muistuttaa, että tärkein jäsenetu on kuitenkin työehtosopimus, joka saadaan entistä parem­ maksi isommalla joukkovoimalla. Liiton jäsenmaksu on sovittu yhden prosen­ tin suuruiseksi, jonka päälle tulee työttömyys­ kassan maksu. Se on vielä määrittele mättä, koska Finanssivalvonnan täytyy hyväksyä työttömyyskassan maksu. – Tavoitteena on kokonaisjäsenmaksu, jolla jäsen saa maksulleen kunnon vastineen. Työt­ tömille TEAMin ja Puuliiton jäsenille tulee alennus jäsenmaksuun, Metalliliitto ei ole peri­ nyt työttömiltä jäsenmaksua tähänkään saakka. Ammattiosastoille palautetaan jäsenmaksusta 0,18 prosenttia. Liitoilla on ollut eri käytäntöjä osastopalautusten suuruudessa. Jäsenen eduista pidetään kiinni Uudessa teollisuusliitossa jäsenille tarjotaan edelleenkin vahvaa edunvalvontaa, koulutusta ja viestintäpalveluita. Lomapaikkoja on tarjolla entistä monipuolisemmin, ja jäsenvakuutus säilyy kattavana. Jäsenmaksu ei nouse. A y­koulutukseen tulee toisaal­ ta keskittymistä, toisaalta li­ sää monipuolisuutta. Uutta teamilaisille ja puuliittolai­ sille on, että koulutus kes­ kitetään Murikka­opistoon, kun aiemmin koulutuspaik­ kana on ollut Kiljavan opisto. Metalliliittolaisille Murikka on tuttu paikka. – Uutta kaikille on kurssien suunnittelu. Kursseilla on jatkossa eri liittotaustaisia luot­ tamushenkilöitä, joskin sopimusalakohtaista koulutustakin jatketaan. Kurssitarjonnan suun­ nittelussa yritetään saada koulutus vastaamaan alueellista tarvetta. – Uutta ainakin teamilai­ sille on myös alueellinen kou­ lutus, mitä kehitetään, sanoo kehittämispäällikkö Hannu Siltala TEAMista. Hänen mukaansa kolmessa liitossa tehdään pitkälti saman­ laisia asioita koulutuksessa, nimikkeet voivat vaihdella. Uutena suunnitelmissa on verkko­ koulutusta, jota TEAMissa on jo kokeiltu. – Verkkokoulutus ei korvaa mitään, mutta voi toimia täydentävänä sisäänajokoulutuksena luottamusmiehille. Verkkokoulutuksen kehit­ täminen on vasta suunnitteluasteella, Siltala sanoo. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu Siltalan mukaan suuria odotuksia. – Ammatillisen koulutuksen edunvalvon­ nassa tapahtuu muutoksia. Pyrkimyksemme on pystyä vaikuttamaan eri tahoilla ammatil­ liseen koulutukseen lainsäädäntöä, SAK:ta ja alueellista tasoa myöten. Ammattioppilaitosten neuvottelukunnissa on teollisuusliittojen edus­ tajia. Koordinaatiota tehostetaan. Pohdinnassa on myös ollut, pitääkö teolli­ suusliiton itse järjestää ammatillista koulutusta. – Tulevan viiden vuoden aikana on mietittä­ vä, voisiko liitolla olla ammatillisen koulutuk­ sen järjestämisessä jokin rooli. Jonkinlaista johdattelevaa, lyhytkestoista koulutusta voisi olla, mutta se on tulevaisuudessa mietittäviä asioita, Siltala pohtii. Ensimmäiseksi jo uuden liiton valmistelu­ vaiheessa on varmistettava, että keskusjärjestö­ tasoiset koulutussopimukset siirtyvät liitolle. EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. – On varmistettava, että ay­koulutusta työ­ ajalla pystytään jatkossakin järjestämään, Siltala sanoo. Hän uskoo, että uudessa liitossa koulutus­ resurssit saadaan aiempaa paremmin käyttöön. – Täydentäville erikoiskursseille on helpom­ pi saada osanottajia laajemmasta jäsenkunnas­ ta, eikä kursseja tarvitse peruuttaa. Oma opisto ja koulutusjärjestelmä takaavat, että koulutusta voidaan järjestää entistä joustavammin, ja se on selvä etu nykytilanteeseen, Siltala sanoo. LISÄÄ VAPAA-AJAN KOHTEITA Loma­ ja vapaa­ajankohteet säilyvät ja tarjonta lisääntyy, kun kaikilla jäsenillä on mah­ dollisuus hakeutua kaikkiin lomakohteisiin. Vapaa­ajan paikkoja on kaikilla kolmella liitolla, ja jäsenet myös arvos­ tavat edullisia lomia liiton kohteissa, sanoo Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari. Liittoetuja puntarissa Edunvalvonta Järjestötoiminta Ay-koulutus Murikassa Ammatillinen koulutus? Verkkokoulutus? Paikalliset jäsenedut? Lehti ja verkkolehti Verkkosivut ja kohdennettu uutiskirje Liiton matkustajavakuutus Polttoainealennuksia Vakuutusalennuksia Vapaa-ajan ja lomapalvelut Alueellinen koulutus Paikallinen koulutus Työttömyysturva T E O L L I S U U S L I I T TO 20 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A JY R K I LU U K K O N E N G R A F IIK K A TA IN A IL O M Ä K IV IR TA 7 11.05.2017 AHJ1707_1-48.indd 20 3.5.2017 8:10:13
• – Liitolla on tietysti verkkosivut, kuten kai­ killa kolmella liitolla nytkin. Tarkoituksena on, että osaksi verkkosivuja tulee verkkolehti, jolloin voimme hyödyntää lehden journalisti­ sia artikkeleita laajemmin verkossa ja muussa sähköisessä viestinnässä. Nyt kolmella liitolla verkossa ovat olleet jäsenlehdet näköislehtinä, mutta niistä ei ole saanut irrotettua yksittäisiä juttuja sähköisesti jaettavaksi. Toimitettu verk­ kolehti on osin eri sisältöinen kuin kotiin jaet­ tava lehti, Törmänen­Petman sanoo. Teollisuusliitto aloittaa toimintansa sosi­ aalisessa mediassa suunnitelmien mukaan Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. Tämäkään ei ole uutta, sillä jokai­ sella kolmella liitolla on toimintaa sosiaalisessa mediassa jossain muodossa. – Tarkoituksemme on satsata kuvalliseen viestintään ja hyödyntää videota. Videotuotan­ toa voidaan kohdistaa tietyille jäsenryhmille, vaikkapa nuorille ja uusille jäsenille. – Muutoinkin tavoittelemme tilannetta, että erilaisille jäsenryhmille voidaan nykymedian avulla kohdentaa viestintää niin, että kaikki jäsenet saavat tarvitsemaansa tietoa. Sähköinen uutiskirje täydentää nettisivuja, ja sähköistä kirjettäkin voidaan kohdentaa koskemaan vain tiettyjä jäsenryhmiä. Nilosaari arvelee, että jatkossa löytyy myös paikallisen tason jäsenetuja, kunhan toiminnat yhtenäistyvät. Tärkeä mahdollinen jäsenetu on myös suunnitteilla oleva puhelinpalvelu, jonne luottamushenkilöt ja jäsenet voivat pulmissaan soittaa. Tähänkin saakka liitot ovat palvelleet puhelimitse jäseniään, mutta keskitetty toimin­ ta tuo ryhtiä ja vakautta puhelinpalveluun, Jari Nilosaari uskoo. KOHDENNETTUA VIESTINTÄÄ Konkreettinen jokaisen jäsenen tavoittava etu on liiton lehti, jota aiotaan jatkossakin tehdä. Lehti ilmestyy näillä suunnitelmin 16 kertaa vuodessa 54–64 ­sivuisena, kertoo Ahjon päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman. – Liittolehdillä on vahva perinne, se tavoittaa koko jä­ senkentän ja omalta osaltaan tukee uuden liiton eheytys­ kehitystä. Lehdessä voidaan tuoda tutuksi eri taustaisten liittojen henkilöitä ja toiminta tapoja ja tietenkin uuden liiton sanomaa. Lehdellä on merkittävä jäseniä liittoon sitouttava rooli. Pelkästään painetun lehden varaan ei nykyi­ sessä viestintämaailmassa voi jättäytyä, ja siksi uuden liiton viestintäpalettiin kuuluu myös pal­ jon verkkoviestintää. Kaiken kaikkiaan viestinnän tavoitteena on Törmänen­Petmanin mukaan avoimuus ja vuorovaikutteisuus. – Viestintä ylipäätään on rajussa myllerryk­ sessä ja pyrimme uudessa liitossakin olemaan herkkiä tulevaisuuden suuntauksille. Liiton viestinnän täytyy tietysti tukea uuden liiton strategiaa, joka hyväksytään marraskuussa. Koko fuusion idea on vastata tulevaisuuden haasteisiin, niin myös viestinnän. a Verkkokoulutus? 21 · JÄ S E N E D U T · JUTTUSARJA KÄSITTELEE SUUNNITELLUN UUDEN TEOLLISUUSLIITON TOIMINTAA JA PALVELUJA ERI NÄKÖKULMISTA. Remontoitu Murikka-opisto vastaanottaa uuden liiton myötä aiempaa suuremman määrän opiskelijoita. Kasvanut jäsenmäärä mahdollistaa kurssitarjonnan laajentamisen. Kesäkuussa järjestettäville muksukursseille on mahdollista ottaa mukaan myös lapset. 11.05.2017 7 AHJ1707_1-48.indd 21 3.5.2017 8:10:17
• 7 11.05.2017 22 T E K S T I JO N N E K IV IN E N / IN T IIM -L E H T I / T E A M -L IIT TO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke ? Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen ? Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu ? Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous ? 2018 alku: yhteinen liitto ja työttömyyskassa ? Noin 230?000 jäsentä ? Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ? 11 työryhmää ? Esitys uudeksi liitoksi 17.2.2017 ? Lopullinen päätös ylimääräisessä liittokokouksessa 17.5.2017 L I I T TO F U U S I O ? ? Kassojen projektihallitus vastaa kassojen fuusiohankkeen etenemisestä ja tiedottamisesta ja päättää uutta kassaa koskevista linjauksista. ? ? Lisäksi hanketta valmistelee projektihallituksen työvaliokunta, jonka muodostavat kassanjohtajat. ? ? Työttömyyskassojen fuusiossa on otettava huomioon kassalaki sekä Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet sulautumisprosessiin liittyen. JÄSENET METALLI Matti Mäkelä (pj), Irene Niskanen TEAM Arto Turunen PUU Rami Lindström SIHTEERI Mari Mommo HAASTATELTAVANA Irene Niskanen Metallityöväen työttömyyskassan johtaja TYÖURA Metallityöväen työttömyyskassan palveluksessa 1980-luvun puolivälistä alkaen, hoitaen muun muassa takaisinperintää ja toimistopäällikön tehtäviä. Kassanjohtajana vuodesta 2012 alkaen. TYÖTTÖMYYSKASSATYÖRYHMÄ ”Olemme olemassa jäseniämme varten” Miten kassojen sulautumisprojekti eroaa liittojen yhdistymisprojektista? Kassojen asema on erilainen kuin liittojen. Kassojen toimintaa valvoo ja ohjaa Finanssivalvonta Fiva kassalain määräysten mukaisesti. Siksi asioita ei voida sopia aivan samalla tavoin kuin liittoprojektissa. Lisäksi kassojen toimiala on huomattavan kapea verrattuna liittoihin. Liittojen säännötkin ovat laajemmat kuin kassojen. Miten Paperityöväen työttömyyskassan lähtö projektista vaikutti työskentelyynne? Käytännön asioiden hoitamiseen sillä ei ollut suurta merkitystä. Luonnollisesti jouduimme tekemään laskelmia uusiksi ja miettimään tulevaisuudensuunnitelmat uudelta pohjalta. Varsinaisia ongelmia lähtö ei kuitenkaan aiheuttanut, vaikka olisimmekin mielellämme nähneet heidät mukana yhteisessä kassassa. Vaikuttiko Paperin lähtö arvioonne tulevasta kassan jäsenmaksusta? Olemme tehneet laskelmia sekä neljän että kolme kassan mukaisesti eikä sillä ole suurta merkitystä jäsenmaksuun. Arvioimme sen asettuvan 0,5–0,6 prosentin tasolle. Tarkempaa arviota emme tietenkään tässä vaiheessa voi sanoa. Finanssivalvonta vahvistaa jäsenmaksun suuruuden sitten ensi syksynä. Tuoko uusi noin 154 000 jäsenen kassa paineita palvelutason ylläpitämiseen? Tavoitteenamme on käydä läpi toimintatapojamme jo ennen varsinaista yhdistymistä. Ansiopäivärahan maksaminen on turvattu alusta alkaen, sillä koko henkilöstö siirtyy uuteen kassaan. Jo nyt sähköiset palvelumme ovat korkealla tasolla ja esimerkiksi meillä Metallissa lähes 80 prosenttia hakemuksista tehdään sähköi­ sesti. Se nopeuttaa ja helpottaa hakemusten käsittelyä, enkä usko ongelmia tulevan. Mitä uutta jäsenet saavat kassojen yhdistyessä? Esimerkiksi teamilaisten kannalta aluetoimisto­ verkoston palvelut ovat varmasti hyvä lisäys aiempaan. Tällä hetkellä Metallin kassan henkilökuntaa on 20 henkeä 11 aluetoimistossa, ja heidän osaamisensa tulee siis olemaan uudessa työttömyyskassassa kaikkien jäsenten käytettävissä. Tulevaisuus sitten näyttää, mihin suuntaan aluetoimistoverkosto ja sen tarjoamat palvelut kehittyvät. Koska uudella kassalla on suuremmat henkilöresurssit, jatkossa myös hakemusten käsittelyaika pysyy vakaampana, eikä eri alojen työllisyystilanteen vaihtelu vaiku­ ta siihen yhtä voimakkaasti kuin tällä hetkellä. Millaisia tavoitteita Teollisuuden työttömyyskassalla on? Olemme linjanneet tavoitteeksemme aina nykyaikaiset palvelut. Sillä tarkoitetaan sitä, että pyrimme vastaamaan jäsenistömme asettamiin vaatimuksiin ja reagoimaan saamaamme palautteeseen nopeasti. Yksi keino sen toteuttamiseen ovat muun muassa jäsen tyytyväisyystutkimukset. Meidän on myös kyettävä seuraamaan esimerkiksi sähköisten palvelujen kehitystä ja oltava muutosprosessissa mukana alusta alkaen. Asian voisi kiteyttää siten, että tarjoamme laadukkaat, monipuoliset ja nopeat palvelut. Jäsenten on oltava kaiken toimintamme lähtökohta. Näetkö jonkinlaisia uhkia tulevaisuudessa? Yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut jo vuosien ajan esillä ansioturvan tulevaisuus. Valtiovallan ratkaisut asiasta koskettavat luonnollisesti niin Teollisuuden työttömyys­ kassaa kuin muitakin työttömyyskassoja. Milloin kassojen yhdistymishankkeen suuret päätökset tehdään? Työttömyyskassojen edustajistot tekevät lopullisen päätöksen kassojen sulautumisesta toukokuun puolivälin tienoilla ja uusi kassa aloittaisi siten toimintansa vuoden 2018 alusta. 22 AHJ1707_1-48.indd 22 3.5.2017 8:10:18
• 11.05.2017 7 23 TERVEYS Työolojen kehittäminen yhdessä on terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen avain. Se on hyvä keino toteuttaa muutoksia ja juurruttaa uusia toimintamalleja työpaikalle, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkijat arvioivat yhteiskehittämisen onnistumista ja vakiintumista pysyväksi toimintatavaksi 38 työyksikössä. Tutkituissa hankkeissa saatiin aikaan muutoksia työpaikoilla, hyvinvoinnissa sekä osallistujien ajatteluja toimintatavoissa. Yhteistä onnistuneessa kehittämisessä oli suunnitelmallisuus, työntekijöitä osallistavat toimintatavat, johdon aktiivinen osallistuminen ja tuki sekä vastuuhenkilöiden valta tehdä uuden toimintamallin juurruttamista koskevia päätöksiä. – Jotta kehittämishankkeiden tulokset eivät jäisi kokeiluasteelle, kannattaa yhteisen kehittämisen toimintamalli kiinnittää olemassa oleviin, henkilöstöä osallistaviin käytäntöihin. Näin kehittämisestä tulee vaivattomampaa, osa rutiinia, kertoo erikoistutkija Merja Turpeinen Työterveyslaitoksesta. Yhteisen kehittämisen vakiintumista ehkäisivät muun muassa työskentelyn hitaus ja työläys sekä ulkopuolisen tuen tarve, jos toimintamalli oli uusi. Erikoissuunnittelija Hilkka Ylisassin mukaan vaativien ja aikaa vievien kohteiden rinnalla kannattaa tehdä nopeita ja helppoja muutoksia, esimerkiksi sopia uudesta palaverikäytännöstä tai paremmasta valaistuksesta. – Hankkeen vetäjän pitää samalla huolehtia siitä, että osallistujat ymmärtävät kokonaisuuden: työskentelyn tavoitteet, vaiheet ja kunkin osapuolen vastuut. Työhyvinvointia kannattaa tutkijoiden mukaan tehdä yhdessä niin, että johto, esimiehet, työntekijät ja työterveyshuolto yhdessä ideoivat, toteuttavat ja arvioivat kehittämiskokeilut. Yhteiskehittäminen parantaa työhyvinvointia Työelämän pienin suuri asia PALAUTE Paras palaute on saajalleen hyödyllistä – riippumatta siitä, onko se kiittävää vai korjaavaa. Hyödyllinen palaute vie tekemistä eteenpäin, tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo Työpiste-verkkolehdessä. Hän näkee palautteen antamisen jatkumona. Mikropalautetta annetaan vaikkapa työpaikan käytävällä, ohimennen. Se voi olla tervehdys tai hyvin tehty -toteamus. – Mikropalaute on pientä hyväksyntää. Se viestii, että olet olemassa ja okei. Palaute on työelämän pieni suuri asia. Mielenterveyseläkkeet vähentyneet selvästi MASENNUS Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Masennus on silti edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Enimmillään se vei eläkkeelle 4 300 henkilöä vuodessa eli kaksitoista henkilöä päivässä. Viime vuonna masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 henkilöä eli kahdeksan ihmistä päivässä. Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 18 800 henkilöä. Miesten ja naisten lukumäärässä ei ollut suurta eroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52-vuotiaana. Yleisimmät syyt olivat tukija liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. – Masennus vie etenkin naisia työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 23 11.05.2017 7 Älykäs masuuni vähentää päästöjä YMPÄRISTÖ Raahen terästehtaan masuunien uudet ohjausmenetelmät tehostavat toimintaa ja vähentävät päästöjä. Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 120 kilotonnia vuodessa. Samalla masuunien hiilen kulutus laski tasaisesti viime vuoden aikana noin 15 kiloa rautatonnilta. SSAB:llä Raahessa siirryttiin terästehtaan kustannustehokkuuden parantamiseksi käyttämään masuunilla injektiopolttoaineena öljyn sijasta hienoksi jauhettua kivihiiltä vuoden 2015 lopussa. Muutosohjelmassa masuunin ohjaukseen yhdistettiin älykkäitä mittausmenetelmiä ja fysikaalisia mallinnuksia. Tämä auttoi ymmärtämään uuden raaka-aineen käyttäytymistä prosessissa ja parantamaan tehokkuutta merkittävästi. AHJ1707_1-48.indd 23 3.5.2017 8:10:21
• 24 TAU KO Franke Medical Oy, Pieksämäki, 2. maaliskuuta KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN AHJ1707_1-48.indd 24 3.5.2017 8:10:25
• 25 AHJ1707_1-48.indd 25 3.5.2017 8:10:27
• 7 11.05.2017 26 T E K S T I TE E M U A H O LA T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 MAATYÖVÄKIKIN HALUAA 8-TUNNIN TYÖPÄIVÄN Keväällä 1917 maatyöväen vaatimukset kahdek­ santuntisesta työajasta kovenivat. Uudistusten läpivienti ei ollut helppoa, sillä maatyöläiset olivat vuosisataisen perinteen myötä vahvasti isäntiinsä sidottuja, eikä kahdenvälisiä työaika­ tai palkkaneuvotteluja tunnettu. Toukokuussa sosialidemokraattinen edus­ kuntaryhmä laati senaatille esityksen työtä­ tekevien olojen kohentamiseksi. Esitys koski työajan säätelemistä niin tehtaissa kuin pel­ loillakin. Teollisuustyöväen osalta kehitys oli suotuisa. Esitys eteni valiokuntaan ja sai myö­ hemmin vahvistuksensa. Maatalouden osalta lakiesitys ei kuitenkaan johtanut tulokseen. Maatyöväen työajaksi haluttiin keskimäärin kahdeksan tuntia, pois lukien kesäaika, jolloin työtä tehtäisiin keskimäärin kymmenen tuntia. Esityksestä käytiin vilkasta keskustelua, mutta lopulta se torpattiin. Yhtenä eväämisen perus­ teista oli maaseudun isäntien näkemys maata­ louselinkeinon erityisluonteisuudesta. M aatalousvaltaisessa Suo­ messa maatyöväki oli pitkään suuri, mutta jär­ jestäytymätön joukko. En­ simmäinen kipinä omien oikeuksien järjestelmäl­ liseen ajamiseen oli tullut vuoden 1905 suurlakon ja sitä seuranneiden le­ vottomuuksien myötä. Suuret yhteiskunnalliset mullistukset yhdistivät maaseudun työvoimaa. Seuraavana vuonna Suomessa nähtiin usei­ den maatalouslakkojen sarja, joiden tietynlai­ sena huipentumana olivat kuuluisat Laukon torpparihäädöt. Noin 500 ihmistä menetti nii­ den seurauksena kotinsa. Suurlakon jälkeisinä vuosina maatyöväen aktiivisuus laimeni järjes­ täytymisen pysyessä paikallisena ja kovin haja­ naisena. Seuraavaa suurta liikehdintää saatiin maaseudulla odottaa yli vuosikymmen. Maaseutu lakkoilee Parempien työolojen puolesta taisteleva maatyöväki joutui keväällä 1917 isäntiensä kanssa napit vastakkain. Toukokuussa alkanut liikehdintä oli alkusoittoa tulevalle kansalliselle tragedialle. TY Ö V Ä E N A R K IS TO Ikaalisten maatyöväen lakkolaisia mielenosoituksessa kesällä 1917. Vastoinkäymiset senaatissa loivat maaseu­ dun työtätekeville näköalattomuutta ja kiuk­ ku isäntiä kohtaan alkoi kasvaa. Neuvotteluja isäntien ja työntekijöiden välillä käytiin, mutta tuloksetta. Tilanne ajautui toukokuussa pat­ titilanteeseen ja neuvotteluiden molemmat osapuolet syyttelivät toisiaan jääräpäisyydes­ tä ja joustamattomuudesta. Jouduttaakseen vaatimuksiaan työaikojensa parantamiseksi ja palkkatasonsa nostamiseksi järjestivät maa­ työläiset lakkoja useilla paikkakunnilla. Nyt mielenilmaukset ylittivät laajuudeltaan suur­ lakon jälkeiset ajat. LAKKOAALTO JA HUONOJA SATONÄKYMIÄ Toukokuun lakkoaaltoon osallistui lähes kuu­ situhatta maatyöläistä. Häme, Satakunta ja Uusimaa olivat lakkojen ydinalueita. Lakkojen pitkittyessä mielialat kiristyivät ja otteet kove­ nivat, eikä erinäisiltä kärhämiltäkään vältytty. Maatyöväki kohdisti kovistelunsa lakkorikku­ reita vastaan. Toimintansa tueksi maatyöläi­ set alkoivat perustaa järjestyskaarteja. Isän­ nät puolestaan organisoivat suojelusvartioita AHJ1707_1-48.indd 26 3.5.2017 8:10:29
• 11.05.2017 7 T E K E M I N E N ...opastettu nyssekyyti. ...vuosi pitkäaikaistyöttömän elämää. ...tapahtumia tai luo itse luontotapahtuma. ...työsuojelutoimija, onko kurssi käymättä? OT A NÄ E SY Ö HE I TA M P E R E .F I/ M U SE O ID E N Y O R A N N EK E 10 € , K IM P PA LI P P U 25 € (M A X 5) KLO 18–24 W W W .T Y O V A E N M U SE O .F I LU O N N O N PA IV A T. FI H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E TYÖSUO JELUN PERUSK URSSI T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 27 P U N A IN E N R IS TI .F I/ O P IE N SI A P U A ...ensiapua – lähde kurssille tai perheleirille. OP I Mouhijärven tienoon maataloustyöväkeä osoittamassa mieltään Karkun käräjäpaikalla heinäkuussa 1917. Mouhijärven maatyöläisten lakkoon osallistuneita syytettiin tuolloin Karkun käräjillä väki vallasta työnantajia kohtaan. TY Ö V Ä E N A R K IS TO Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. ehkäisemään levottomuuksia ja suojaamaan omaisuuttaan. Lakkoilevat maatyöläiset eivät olleet isän­ tien ainoa ongelma. Kylmän kevään vuoksi sato oli jäämässä hyvin heikoksi, mikä lisäsi maata­ omistavien ahdinkoa entisestään. Suomea oli uhkaamassa vakava elintarvikepula. Tässä vai­ heessa senaatti puuttui tilanteeseen ja vetosi riiteleviin tahoihin sovun aikaansaamiseksi. Se­ naatti teki molemmille osapuolille ehdotuksen pattitilanteen ratkaisemiseksi. Isäntien tulisi lyhentää työläisten työaikaa ja nostaa palkkoja. Huittisten meijerikahakka Työntekijöille lähetettiin vahva yhteiskunnal­ linen viesti sadonkorjuun tärkeydestä ja heitä myös muistutettiin selväsanaisesti uhkaavasta elintarvikepulasta. Tilanne rauhoittui, mutta ongelmat eivät ratkenneet. Isäntien perustamat suojelusvartiot ja työ­ väen järjestyskaartit perustettiin lakkojen jat­ kuessa ensisijaisesti turvaamaan järjestystä – niitä ei sinällään suunnattu vastapuolta vas­ taan, vaikkakin kiristynyt tilanne johti erinäi­ siin konflikteihin. Toukokuussa 1917 alkanut maatyöväen lakkoilu oli kuitenkin yksi niistä merkittävistä yhteiskunnallisista myllerryksis­ tä, jotka johdattivat kansakuntaa sisällissotaan. Lakkoilu pelloilla jatkui toukokuun jälkeenkin. Etenkin heinäkuun sadonkorjuuaika nostatti uuden lakkoaallon eri puolilla Suomea. ? ? Huittisten Osuusmeijerillä heinäkuussa 1917 sattunut välikohtaus oli väkivaltaisuudessaan poikkeuksellinen tapahtumasarja kesällä jatkuneiden maatalouslakkojen yhteydessä. Huittisten maatalouslakko oli alkanut kesä–heinäkuun vaihteessa ja lakon piti parin viikon päästä laajentua koskemaan osuusmeijeriä. Maataloustuottajien yhdistys perusti vartijayhdistyksen turvatakseen meijerin toiminnan. Meijerilakon toisena päivänä 13. heinäkuuta 400–500 erilaisin astaloin ja kivin varustautunutta lakkolaista marssi meijerille, jossa heitä oli vastassa 50 hengen vartijajoukko. Tapahtumien tarkka kulku ei koskaan selvinnyt, mutta syntyneessä yhteenotossa vartijat ampuivat lakkoilijoita kohti kymmeniä laukauksia. Kuusi lakkolaista haavoittui ammuskelussa ja kaksi loukkaantui muuten. Vartiokaarteista loukkaantui rytäkässä yksi henkilö. VILLIINNY KEVÄÄSTÄ 20.5. NYKYAJAN HUUTOLAISET 112 SUOMI WERSTAS Tampere 6.5.–4.6. 5.–9.6. JATKOKURSSI 12.–16.6. HA E Onko puhelimessasi jo 112-mobiilisovellus? AHJ1707_1-48.indd 27 3.5.2017 8:10:33
• 28 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I 7 11.05.2017 – Kun kysyin, millainen firma tämä on, tuli aivan hiljaista ja kaikki luikkivat nopeasti tiehensä. Vuokrafirmankaan toiminta ei näytä asial­ liselta. Hälinen soitti firmaan ja kertoi hyvistä uutisista: työnäytteeseen oltiin tyytyväisiä. Mutta vuokrafirma tyrmäsi Hälisen toiveet paikan saamisesta todeten, että kyllä sieltä muitakin oli menossa ”työnäytettä” antamaan. Kahden viikon päästä Hälinen sai taas ilmoituk­ sen samasta työpaikasta. Hälisellä oli Oikotie­ sivustolta paikkavahti päällä. – Ilmeisesti ei tullut tarpeeksi hakijoita, että olisi saatu työt ilmaiseksi teetettyä. PERHEFIRMASSA PERHERIITOJA Hälinen oli irtisanottu jo edellä mainitusta pitkäaikaisesta työpaikastaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tosin syyt asettuvat hänestä kummalliseen valoon, kun firmalla oli kuitenkin varaa maksaa hänelle puoli vuotta palkkaa kotiin ilman työvelvoitetta. Mies löysi kuitenkin taas uutta työtä, tällä erää perhefirmasta. Omistajaperheen huonot keskinäiset välit räiskyivät huutamisena, hauk­ kumisena ja huonona kohteluna myös työnteki­ jän päälle. Pekkasten maksamisesta yritettiin kiemurrella irti eikä työaikakirjanpito ollut asi­ allista. Hälinen sai näistä ja muista laittomuuk­ sista tarpeekseen ja irtisanoutui itse. Nyt Hälisellä on määräaikainen työ kera­ valaisessa yrityksessä. Tehtävät ovat ammatti­ miehelle tuttuja, muun muassa maalaamista ja hiomista. Työsuojelu näyttää olevan firmassa myös kohdillaan, joten Hälinen toivoo töiden vakinaistuvan määräaikaisuuden jälkeen. Entisenä luottamusmiehenä Hälinen osasi selättää byrokratian myös viime vuoden työt­ tömyysjaksoina. Mutta ihmeteltävää riittää hel­ sinkiläisenkin työkkärin toiminnassa. – Aika monessa työpaikassa kysytään trukki­ korttia ja työsuojelukortteja. Ajattelin, että ai­ kakin kuluu paremmin, kun suoritan ne. Löysin trukkikurssin ihan tästä Malmilta ja soitin TE­ toimistoon. He sanoivat, että eivät he yleensä koulutusta Malmilla maksa. Mutta Rovaniemel­ lä olisi trukkikorttikoulutus! Työkkäri ei suostunut edes neuvottelemaan koulutuspaikasta. Muutenkin koulutukseen ha­ keutuminen TE­toimiston kautta on vaikeaa. Nettisivustolle kyllä ohjataan, mutta lisätiedus­ teluja ei voi tehdä. – Heillä on koulutusta varten puhelinlinja. Mutta ei siellä vastata, Hälinen kertoo koke­ muksistaan. Työnäyte olikin työpäivä Pasi Hälinen irtisanottiin metalliyrityksestä heti, kun hänen pääluottamusmieskautensa loppui. Hälinen osasi luottamusmiehenä kyllä täyttää hakemuksen työttömyyskorvauksesta neuvottuaan niin monia muita. Mutta työttömillä teetetyt ilmaistyöt tulivat yllätyksenä. V uokrafirma haki keväällä 2016 hiojaa, ripustajaa ja maalaria teollisuusmaalaa­ moon. Tuolloin väliaikaises­ sa sesonkityössä renkaiden vaihtajana työskennellyt Hä­ linen kiinnostui heti. Maa­ laamo oli vielä vain parin kilometrin päässä hä­ nen Helsingin Malmilla sijaitsevasta kodistaan. Työn osaaminen ei olisi ongelma. Hälinen oli tehnyt samanlaisia töitä 15 vuotta siinä firmas­ sa, joka irtisanoi hänet luottamusmieskauden jälkeen. Näin oli muuten käynyt kahdelle edel­ lisellekin pääluottamusmiehelle. Teollisuusmaalaamon ”haastattelusta” Hälinen kertoo näin: ”Haastatteluun piti ottaa työvaatteet mukaan siltä varalta, jos pitää antaa työnäyte. Aamulla menin työpaikalle ja työnjohtaja otti minut vastaan. Hän esitteli minulle taloa ja toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja kysyi minulta: Oletko sinä se uusi hioja? Ilmoitin, että kyllä olen. Toimitusjohtaja antoi kellokortin ja työvaatteet ja sanoi, että siitä sitten vaan töihin. Työnjohtaja näytti työpisteen ja opasti työhön. Hän myös kertoi koska on kahvija ruokatauot. Kysyin, että mitä tämä tarkoittaa? Työnjohtaja sanoi, että hiot linjalla koko päivän ja katsotaan sitten eteenpäin. Iltapäivällä klo 16.00 sanoin työnjohtajalle, että nyt työnäyte on annettu. Mites tästä jatketaan? Työnjohtaja sanoi, että jos hän saisi päättää, niin hän palkkaisi minut töihin. Menimme keskustelemaan jatkosta toimitusjohtajan kanssa. Kysyin, että mites tästä jatketaan, koska ilmeisesti olette minun päivän kestäneeseen työnäytteeseen tyytyväisiä. Jouduin pitämään palkattoman päivän, koska työnäytteen antamiseen meni koko päivä. Toimitusjohtaja sanoi, että sieltä tulee muitakin antamaan ”työnäytteen”. Eli ilmeisesti taas joku tulee ilman palkkaa antamaan päiväksi ”työnäytteen”. Ja sitten taas seuraava, kunnes työt on tehty.” Päivän päättyessä Hälinen vielä kertoo käy­ neensä vaihtamassa vaatteet pukuhuoneessa kymmenkunnan muun, vakinaisen työntekijän kanssa. Hälinen otettiin oitis mukaan vilkkai­ siin puheisiin. TYÖTTÖMIEN TARINAT Alkuvuodesta pyysimme Ahjon lukijoita kertomaan kokemuksiaan työttömyydestä, TE-toimistojen toiminnasta, työttömän arjesta ja työttömyyden vaikutuksista. Nyt puhuvat ne työttömät, jotka esiintyvät vain nimimerkillä. Tatsi ry kertoo nuorten työttömien tukemisesta. Aiemmin julkaisimme työttömyyteen perehtyneiden asiantuntijoiden näkemyksiä ja Miia Latva-Kurikan kokemuksia työttömyydestä. P E K K A E LO M A A AHJ1707_1-48.indd 28 3.5.2017 8:10:36
• 29 29 7 11.05.2017 Pasi Hälinen osasi olla entisenä pääluottamusmiehenä itse aktiivinen viime vuonna työttömänä ollessaan. Mutta miten saataisiin TE-toimistot nostettua samalle aktiivisuuden ja omatoimisuuden tasolle? TYÖTTÖMIEN KERTOMAA MARKKU Itä-Suomesta toteaa Sipilän hallituksen siirtäneen uusilla päätöksillään paljon vastuuta työttömille työnhakijoille. ”Mutta missä on mainittu työnantajan vastuu työhakemusten vastausprosessiin? Miten työnhakija voi todistaa paljon puhutun aktiivisuutensa, jos työnantaja ei edes vastaa työhakemukseen? Itselläni on hyviä esimerk­ kejä jo pelkästään vuodelta 2016. Kymmenestä työhakemuksestani vain yksi mahdollinen työnantaja vastasi minun kyselyyni. Tosin vastaus oli: Et tullut valituksi. Muut eivät lähettäneet edes mitään viestejä. Sipilän olisi pitänyt muistaa, että kaikilla työnhakijoilla ei ole sukulaissuhteita halli­ tukseen ja yhteen tiettyyn kaivosfirmaan. Jos Sipilä yrittäisi elää esimerkiksi minun nykyisillä tuloilla/avustuksillani (vähän päälle 700 euroa kuukaudessa), hän olisi jo parissa kuukaudessa todella pahoissa veloissa ja se ”pomomaha” olisi hävinnyt puolessa vuodessa.” JOUNI Keski-Suomesta jäi työttömäksi suuresta yrityksestä kuusi vuotta sitten. Jouni on saanut raskaista metallitöistä selkäja niskavaivoja, joiden takia hän kutsuu itseään ”vaikeasti työllistettäväksi”. Jouni kertoo soittaneensa ja valittaneensa ministeriöön paikallisen TE-toimiston seuraavanlaisesta, työtöntä nöyryyttävästä toiminnasta: ”TE­toimisto oli lähettämässä minua pakkaa­ maan jonkin säätiön ylläpitämän ruokapankin ruokakasseja. Minun olisi pitänyt kokeilla ilmaiseksi 2 kuukautta kassin pakkaamista, minkä osaa 10­vuotias lapsikin. Kautta aikain on ollut olemassa koeaika. Miksei sitä käytetä?” PASI Pirkanmaalta kertoo joutuneensa jo 2000 -luvun alussa määräaikaiseen palkka tuki työhön keittiölle, jossa oli töissä myös toinen palkka tukityöläinen. ”Kun hänen määräaikaisuutensa loppui, sain vastuulleni keittiön pyörittämisen. Työhöni kuului ruokalistojen suunnittelu, raaka­aineiden tilaaminen, ruoanvalmistus ja muut keittiön työt sekä keittiöllä apuna työsken nelleiden mielenterveyskuntou­ tujien ohjaaminen. Työtä jatkettiin aina 6 kk:n jaksoissa. Työaika oli 6 tuntia 5 päivänä viikossa. Verojen jälkeen palkasta jäi käteen noin 700 euroa kuussa. Työsuhde kesti 1,5 vuotta. Kauan kesti myös aktivoivan puhelinsoiton saaminen TE­keskuksesta. – Minä olin se aktiivinen osapuoli. Kahteen kertaan TE­toimisto siirsi puhelinaikaa. Sitten minulle soitti elämäänsä kyllästynyt herras­ mies, jonka kanssa juttelin niitä näitä. Hän to­ tesi sitten, että ei sulle tartte töitä etsiä. Hän teki sen, mitä hänet oli pistetty tekemään. Hälinen osaa käyttää nettiä ja somekanavia, ja hän on löytänyt itse työpaikat. Mutta kaikil­ la työttömillä ei ole edes varaa nettiin, digika­ navien osaavasta käytöstä puhumattakaan. Ja jatkuva puhelimella soittelu töiden perässä on kallista työttömälle. Henkinen paine on myös kova. Hälinen to­ teaa, että julkisuudessa työttömiä syyllistetään, vaikka he hakevat töitä koko ajan. – Työttömyyden syynä on se, että töitä ei ole. Minä tein kahdeksan työpaikkahakemus­ ta päivässä, mutta aina ei tullut edes yhtäkään vastausta. P E K K A E LO M A A AHJ1707_1-48.indd 29 3.5.2017 8:10:38
• 7 11.05.2017 30 TE­toimisto lähetti minulle kolmen kuu­ kauden umpeuduttua useampia työpaikka­ tietoja. Olin niihin yhteydessä. Yritin sovitella kesään sijoittuvaa lyhyttä pätkätyötä työn­ antajan kanssa. Mutta en saanut yrityksistäni huolimatta mitenkään järjestettyä hoitoa kai­ kille lapsilleni koko kesäksi. Tämä ei sopinut työnantajalle. Hän neuvoi minua olemaan sitten palkattomalla vapaalla niin kuin muut­ kin äidit. Soitin TE­toimistoon saadakseni neuvoja siitä, kuinka saisin järjestettyä asian parhain päin. Virkailija oli erittäin tyly. Hän kysyi, olinko ajatellut elää vain yhteiskunnan varoilla ja lomailla tekemättä yhtään mitään koko elämäni ajan. Hänellä ei ollut mielen­ kiintoa antaa neuvoa tai tukea. Hän uhkasi ainoastaan karenssilla, jonka laittoikin käytäntöön. Olisin halunnut käydä työttömyyden alettua henkilökohtaisesti keskustelemassa tilanteestani TE­toimistossa. Siihen ei annettu mahdollisuutta. Joka kerta puhelimen päässä oli eri henkilö. Joka kerta tuntui kuin olisin ollut yhteiskunnan syöpäkasvain ja vihollinen. TE­toimistolta puuttui mielestäni täysin sellainen kannustus, apu ja tuki, joita olisin kaivannut siinä elämäntilanteessa. Sain kuitenkin itse hankittua vakituisen työn hyvinkin lyhyessä ajassa, vaikka tässä työssä on leikattu kesälomarahoja ja lisätty työaikaa. Jäin kuitenkin suuresti ihmette­ lemään sitä, miten rumasti ja ihmisarvoa alentavasti työtöntä ja työssäkäyvää tavallista ihmistä kohdellaan tämä päivän Suomessa.” JUHA toteaa, että monien mielestä työtön ei saisi omistaa mitään. Juha jatkaa kysymällä: Miten vaikkapa talon omistava työtön voisi edes muuttaa muualle työn perässä, jos taloa ei saa myydyksi? Monissa muuttotappiokunnissa asuntoa ei pysty myymään. ”Minulla on kokemusta vaikka mistä työnhaku­ koulutuksista. Mitään hyötyä niistä ei ole. Työn­ antajalle tulee vain se 9 euron hyöty päivässä, kun työttömät tekevät ilmaiseksi samat työt, joista muut saavat palkkaa. Jos tutustumisjakson jälkeen kysyy töitä, niitä ei saa. Seuraavalta kurssilta tulevat taas ilmaiset työntekijät. Työnvälitykseltä tulisi kieltää kaikkien myynti­ ja provisiopalkkaisten huuhaa­töiden välittäminen samoin kuin tyhjänpäiväiset vuokrafirmat. Houkutellaan ihmisiä muka työntekijäpulalla töihin, mutta maksetaan niin huono palkka, ettei sillä pärjää, jollei saa sosiaalitoimistosta lisää tukea.” RUOHONJUURITASOLLA-nimimerkkiä käyttävä metallimiehen vaimo Savosta halusi kertoa omat kokemuksensa työttömyydestä. ”Jäin pitkäkestoisesta vakityöstä työttömäksi, koska työnantaja päätti irtisanoa minut tuo­ tannollisista ja taloudellisista syistä. Minua painostettiin monin tavoin, jotta olisin irtisa­ nonut itse itseni. Tuo aika oli hyvin stressaavaa ja itsetuntoa alentavaa. Työnantaja korvasi minut yrittäjänä toimivalla henkilöllä, joka oli hänelle halvempi vaihtoehto. Olin kotiäitinä kolmelle alle kouluikäiselle lapselle, joten tekemisestä ei pulaa ollut. Kun hoitovapaa päättyi, jäin työttömäksi. Hain kuitenkin edelleen aktiivisesti töitä soittamalla työnantajille ja lähettämällä hakuja. Olin tässä vaiheessa henkisesti aivan loppu jatkuvan rahapulan, läheisen ystäväni kuoleman, taloyhtiön myynnin takia saadun häädön ja tästä johtuneen muuton sekä takuuvuokran maksusta aiheutuneen totaalisen rahojen loppumisen takia. Pyysin sosiaalitoimistosta apua takuuvuokrien hoitoon. Käskivät pyytää pankista lainaa. Ilmoitin työpaikalla, etten enää hyväksy viimeistä 6 kuukauden jaksoa. Minulle kerrottiin, että työvoimatoimistoon oli jo ilmoitettu minun jatkavan, joten sain karenssin.” ”Vuonna 2011 suoritin aikuiskoulutuksen kautta logistiikan perustutkinnon. Siihen sisältyi myös useamman kuukauden palkaton työharjoittelu. Harjoittelu koostui melkein yksinomaan käsin keräilystä ja muista hantti­ hommista, vaikka harjoitteluun olisi pitänyt sisältyä paljon muutakin. Voisin kiteyttää harjoittelun niin, että minä tein fyysiset työt sillä aikaa, kun palkolliset surffasivat netissä. Sain tästä firmasta harjoittelun jälkeen lyhyen määräaikaisen sijaisuuden kahteen otteeseen. Kaksi vuotta jatkuneen työttömyyden jälkeen minut pakotettiin kuntouttavaan työtoimintaan 2015 alussa. Työvoimatoimiston virkailija ilmoitti, että jos en allekirjoita eteeni laitettua paperia, saisin karenssin. Menin kun­ touttavaan työtoimintaan, jota oli yksi päivä viikossa. Koin touhun nöyryyttäväksi, sillä en ollut minkäänlaisen kuntoutuksen tarpeessa vaan palkkatyön.” LE H TI K U V A / H E IK K I SA U K K O M A A AHJ1707_1-48.indd 30 3.5.2017 8:10:40
• 11.05.2017 7 31 ”Olen ollut asiakkaana monissa mielenterveys­ ja sosiaalipalveluissa. Yleensä tapaamisissa keskitytään ongelmiin ja tärkeänä ja eteenpäin vievänä nähdään vain työ ja koulutus. Usein tuntuu, että oma ihmisarvo riippuu tuotta­ vuudesta; sairauslomalla ollessaan ihminen on täysin hyödytön ja kuluttaa vain yhteis­ kunnan varoja. Myös julkisessa keskustelussa toimettomia nuoria mollataan ja paljon näkee ”ota vaan ittees niskasta kii”­puhetta. Syrjäytymisen syyt ja taustatekijät unohdetaan ja ajatellaan kaiken olevan vain omasta asenteesta kiin­ ni. On nuorisotakuuta ja erilaisia työttömille nuorille suunnattuja hankkeita ja päivätoi­ mintaa, mutta monissa keskitytään vain työ­ tai koulutuspaikan hankkimiseen itseisarvona tai pidetään kalvosulkeisia terveistä elämän­ tavoista ja päihteiden vaaroista. Valtaajissa lähdettiin liikkeelle siitä, mikä juuri minua kiinnostaa, mitä haluaisin tehdä. Ei siitä, mikä olisi kannattavaa, vaan mitä itse haluaisin edistää.” Näin kertoi omasta voimaantumisestaan ”Meeri” Tatsi ry:n sivustolla. Hän järjesti neulekahvilatapah tumia osallistuttuaan työt tömille nuorille tarkoitetulle Valtaajat­ kurssille. Nyt hän on jälleen kiinni ammatti­ korkeakouluopinnoissaan kahden vuoden tauon jälkeen. – Sähköistä kontaktia on vaikea saada kannusta­ vaksi, ihmisten väli seksi kohtaamiseksi. Digitaali­ set palvelut eivät houkut­ tele kaikkia. Jos on mitta täysi ja kyllästyttää ja on masentunut, on parempi kohdata ihminen. Niin kuvailee Tatsi ry:n hankepäällikkö Tuomas Rouvila sitä, että syrjäytyneet nuoret on usein löydettävä ihan jalkatyönä. Sometus ei riitä, vaikka digikanavien käyttö on tietysti myös sukupolvikysymys eli nuoret ovat yleensä taitavampia tässä kuin vanhem­ pansa. Valtaajat­kurssille haetaan nuoria esimerkiksi yhteistyössä kaupungin ja eri järjestöjen kanssa. – Tehokkainta kurssi­ en mainostusta on tain­ nut kuitenkin olla vii­ dakkorumpu. Kurssille jo osallistuneet ovat kehu­ neet sitä muille, lisää Tat­ si ry:n toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson. KATI ei ole itse liittomme jäsen. Hän halusi silti vastata nimimerkillä Ahjon pyyntöön työttömien tarinoista. Tämä kolmen lapsen äiti on ollut työttömänä kaksi vuotta. Kati jäi työttömäksi, kun hänet irtisanottiin laittomasti äitiysloman jälkeen. ”Olen ollut työkokeiluissa sekä tehnyt pätkätöitä, mutta mitään vakituista ei ole löytynyt. Aloitin työkokeilun muutaman kuukauden kuluttua irtisanomisestani. Päätin vaihtaa alaa, koska koin, että minut oli petetty. Päädyin työkokeiluun kaupungin perhepalveluille. Työkokeiluni oli onnis­ tunut. Viihdyin uudessa työssä ja minut otettiin hyvin vastaan. Kaupunki halusi palkata minut, mutta heidän oli haettava minulle ilman pätevyyttä olevana palkka­ tukea. Työvoimatoimisto ei hakemusta hyväksynyt, koska työllistyn kuulemma ilman sitäkin. Näin ei ole vieläkään tapah­ tunut, vaikka tuosta on jo vuosi. Minun ei annettu työllistyä, vaan minun oli jäätävä kotiin liiton rahoille. Olen tosiaankin tehnyt niitä töitä, mitä minulle on tarjoutunut. Nyt koen, että minua on rankaistu siitä, että olen ottanut pätkätöitä vastaan. Ilmoitin liitolleni jälleen määräaikaisen työni loputtua työttömyydestäni, ja minulle ilmoitettiin karenssista. Karenssi siitä, että olen tehnyt töitä. Eikö tämän kuuluisi toimia toisin päin? Minunhan kuuluisi saada päivä­ rahan korotus, kun olen vastaanottanut pätkätöitä. Olen käynyt haastatteluissa, mutta useihin hakemuksiini ei ole edes vastattu. Miten tämä yhteiskunta pitää minut motivoituneena, kun yritän tosissani etsiä itselleni työtä päivittäin ja samalla pohdin, miten pystyn kustantamaan lasteni ja per­ heeni elämän? Kahden vuoden aikana olen ollut kahdessa työkokeilussa, aloittanut kahden eri tutkinnon opiskelun, opiskellut avoimessa yliopistossa, tehnyt pätkätöitä ja hakenut töitä. Nyt joudun kuitenkin elämään 700 eurolla kuukaudessa, koska olen tehnyt liikaa töitä! Tämäkö on kannustavaa?” Valtaajat­kurssille osallistuneet nuoret saavat todellakin itse päättää omavaltai­ sen tekemisensä, oli se sitten neulekahvilaa, blogi kirjoitusta tai hävikkiruoan hyötykäyttöä. Tatsi ry:n työntekijöiden opastus, neuvonta ja käytännön apu ovat kuitenkin aina nuoren tu­ kena, ilman ehtoja. Gustafsson kuvaa, että näille nuorille on kertynyt usein jo valtaisa määrä pettymyksiä, torjuntoja ja rangaistuksia viranomaisten ta­ holta. Usein nuorille on erittäin tärkeää, että toiminta on nimenomaan kolmannen sektorin järjestämää. TE­keskuksista saattaa puuttua palvelu­ asenne. Resurssien puutteen vuoksi keski­ tytään enemmän kontrolliin ja valvontaan: ”Ettei ne työttömät nyt vaan jouten ole”. Gus­ tafsson toivoo, että tällainen asenne ei pesiy­ dy niihin kolmen kuukauden välein tehtäviin haastatteluihin, joihin työttömien pitää nyt osallistua. Rouvila painottaa, että Valtaajiin saa osallistua oman jaksamisen mukaan. Karensseja ei tule. – Tämän on matalan kyn­ nyksen toimintaa. Osallistujien sitoutuminen kurssiin on kui­ tenkin ollut vahvaa, kunhan he vain uskaltautuvat ensi kertaa ryhmän toimintaan mukaan. Rouvila ja Gustafsson kerto­ vat, että Tatsi ry:n toinen ajan­ kohtainen toimintamalli on työhön valmentavat työnhakutilaisuudet ja henkilökohtainen työvalmennus. Nämä tilaisuudet ovat Valtaajat­kurssin ta­ voin matalan kynnyksen palveluja työttömille. He pääsevät puhumaan kasvokkain työval­ mentajien kanssa saaden myös erilaista infoa työnhakutilaisuuksissa. Tukea ja neuvontaa on tarjolla puhelimitse ja kasvokkain myös myöhemmin. Tatsi ry on aiemmin tarjonnut työhönvalmennuspalveluja Uudellamaalla, kahden ja puolen vuoden ajan. Gustafssonin mukaan 180 osallistujasta yli 100 työllistyi tämän valmennuksen avulla. – SAK:laisten liittojen jäsenille ei riitä palveluksi, että he päivittäisivät netissä työ­ hakemuksensa. He tarvitsevat sitä, että joku oikeasti kuuntelee ja sparraa kasvokkain. Nuori työtön nousee, kun hänen annetaan vallata oma elämänsä Etenkin pitkäaikaistyöttömät voivat joutua liittymään Suomen aina vain pidentyviin leipäjonoihin. Eläkeläiset, opiskelijat ja yksinhuoltajat ovat muita tyypillisiä jonottajia, kun oikeisto hallituksen johdolla rikkaille annetaan ja köyhiltä otetaan pois vähäkin. Tukiyhdistys Tatsi on työttömien ay-jäsenten edunvalvontaja palvelu järjestö. AHJ1707_1-48.indd 31 3.5.2017 8:10:41
• 32 7 11.05.2017 Perustulossako työttömien pelastus? Oikein toteutettuna perustulo paikkaisi yhteiskunnan turvaverkon aukkoja ja vahvistaisi ihmisten elämänhallintaa. Se helpottaisi myös pätkätöiden ja kaiken sellaisen työn vastaanottoa, mikä liikkuu työn ja yrittäjyyden välimaastossa, sanoo tutkija Johanna Perkiö. Johanna Perkiö Tampereen yliopistosta sanoo panneensa ilahtuneena merkille SAK:ssa virinneen uuden kiinnostuksen perustuloon. Perkiö tuntee perustulosta käydyn keskustelun. Hän uskoo, että ay­liikkeellä on ollut vaikeuksia puhua perustulosta siksi, että 1990­luvulla se liitettiin keskustan ja nuorsuomalaisten yrityksiin murentaa työehtosopimuksia ja samalla ay­liikettä. – Perustulo itsessään ei ole hyvä tai huono. Kaikki riippuu siitä, miten se toteutetaan. Perkiö kuvaa, että hän ei kannata sellaista mallia, jossa perustulolla heikennetään pienituloisten toimeentuloa muuta sosiaaliturvaa leikkaa­ malla. Tutkija ei lämpene myöskään perustulolle, jos sen verukkeella työehtosopimuksia tai työntekijöitä suojaavia vähimmäissäädöksiä romutetaan. Käytännön kokemukset perustulosta ovat vähäiset. – Perustulon kokeiluja on vielä hyvin vähän, joten perustulon maksami­ sesta voi tehdä lähinnä valistuneita arvailuja. Joka tapauksessa, perustulo tukkisi niitä sosiaaliturvan aukkoja, joista ihmiset pääsevät nyt putoamaan. Se helpottaisi myös pienyrittäjyyttä ja satunnaisen työn vastaanottoa. Tosin ongelmia jäisi vielä sosiaaliturvan niihin osiin, joita ei korvata perustulolla. Perkiö muistuttaa, että nyt työttömiä juoksutetaan turhilla kursseilla ja pompotetaan luukulta toiselle. – Ihmisten itsemääräämisoikeus vahvistuisi, karenssit ja viranomaisten mielivalta vähenisivät. KELA:n tutkijaryhmä laati Sipilän perustulokokeilua varten tarkat mikrosimulaatiot perustulon toteuttamisvaihtoehdoista tuloverotusta muuttamalla. – Nykyisen työttömän vähimmäisturvan tasoisen perustulon toteutta­ minen on taloudellisesti mahdollista ilman, että tulonjakoa olennaisesti muutetaan. Tuloverotusta muutetaan siten, että suurituloiset maksavat perustulonsa takaisin yhteiskunnalle. Perkiön mukaan Suomella on siis taloudellisesti varaa perustuloon. Sipilän hallituksen perustulokokeiluun hän suhtautuu tosin varauksin. Hallituksen muun toiminnan valossa näyttää näet epätodennäköiseltä, että sen tavoitteena olisi köyhien nostaminen. Tutkija yllyttää ay­liikettä kehittämään omia perustulomallejaan. Niitä varmaankin tarvitaan tulevaisuudessa. Digitalisaatio voi jättää eteenpäin rynniessään yhä suuremman osan kansasta työttömäksi ja osattomaksi. – Jos perinteistä palkkatyötä ei enää riitä kaikille ja jos tämä trendi vahvistuu, automaation taloushyötyjä on ryhdyttävä jakamaan. Silloin tarvitaan korkeampi perustulo, jotta tulonjako saadaan tasaisemmaksi ja ihmisille mahdollisuus kehittää uudenlaisia työn ja osallisuuden muotoja. a VEIKKO, vanhempi mies Pohjois-Suomesta, kertoo olleensa yli 10 vuotta käyttöönottoja huoltotehtävissä niin kotimaassa kuin ympäri maailman. Toimipaikka ajettiin kuitenkin uuden omistajan, rahoitus yhtiön, päätöksellä alas. Veikko sanoo havainneensa, että sijoittajayhtiölle ei laatu enää merkinnyt mitään. Pyrittiin vain työvoimakustannusten alentamiseen samalla kun työntekijöille markkinoitiin riippumattomaksi väitettyä Loimaan kassaa. Veikko jatkaa kokemuksistaan: ”2000­luvulla olen ollut työssä metalliteollisuuteen liittyvissä, 10–60 työntekijän yrityksissä. Niissä toiminta on pääosin ollut ok, mutta niidenkin toiminta on alkanut muuttua ”pikavoittoyhteis­ kunnan” määräämään suuntaan. Työntekijöiden työsuojelua on valitettavasti laiminlyöty. Itselleni tämä aiheutti – mielestäni työterveyslääkärin ja työsuojelupiirin tarkastusten laiminlyöntien ”avustuksella” – altistumisen hengityselinsai­ raudelle. Sen myötä minun oli pakko muuttaa tänne pohjoiseen, puhtaampaan elinympäristöön. Samalla työsuhteet vaihtuivat vakinaisista lyhyt­ aikaisiin sesonkitöihin. Tämä puolestaan johti oman talouden täydellisen romahtamisen, mitä edesauttoi saman asian tiimoilta saamani kaksi täysin aiheetonta karenssia. 2000­luvun globaali teollisuuden muutos on ollut osaltaan syynä etenkin alihankintayrityk­ sissä siihen, että kapasiteettia on ollut jo pitkään yli tarpeen. Työtä ostavilla yrityksillä on ollut mahdollisuus painaa ostohintoja alle normaalin kannattavuuden. Maksajiksi joutuvat aina viime kädessä työntekijät tai pienyrittäjät itse – joko suoraan taloudellisesti tai sitten sairastumisina. Nyt parina viime vuonna olen tutustunut täällä pohjoisessa matkailualaan. Alalla ei ole käytössä mitään työlainsäädäntöä. Työturvallisuuskin on täysin tuntematon asia, vaikka kyseessä olisivat matkailullisesti kaikkein ”korkeatasoisimmat” yritykset. Edes 80 tunnin työaika + 35 tunnin yöpäivystysaika 5 päivän työviikossa eivät riitä. Minkäänlaisia ylityö­, päivystys­ tai varallaolo­ korvauksia ei tunneta. Minimipalkkojakaan ei ole, ja palkkataso alkaa 2 euron tuntipalkasta. Edellinen aiheutti itsellenikin sen, että muutoin todella sopiva ja mukava, noin 3 kuukauden pitui­ seksi aiottu sesonkityöni jäi tänä talvisesonkina vain kahden viikon pituiseksi. Työttömän arkipäivä on yhdenlaista ”taistelua ja taiteilua”. Monessa suhteessa tämä on huomat­ tavasti vaativampaa ja stressaavampaa kuin itse työelämä, koska TE­toimistojen byrokratia on ai­ van käsittämätöntä kankeudessaan. Lähtökohtana on, toisin kuin Suomen rikoslaissa, että työnha­ kija yrittää aina ja kaikessa huijata. Työttömällä on mitä byrokraattisimmin tavoin toteutettu näyttövastuu siitä, että hän ei ole ”syyllinen”. Itse TE­keskusten työntekijöistä minulla on 90­prosenttisesti erittäin positiivisia kokemuksia. He ovat usein kertoneet epävirallisesti aivan järjenvastaisista toimintaohjeista, joita heille on ylemmältä taholta määrätty – muun muassa sen ohjeen, että ’sosiaaliset seikat eivät saa vaikuttaa päätöksiin’.” Miia Latva-Kurikka kertoi omat kokemuksensa työttömyysartikkelimme ensimmäisessä osassa. Latva-Kurikka on saanut haastattelun tekemisen jälkeen kokopäiväisen työpaikan Laidun Hereford -yrityksestä. ONNEA! AHJ1707_1-48.indd 32 3.5.2017 8:10:42
• Satavuotias kuin Suomikin Kyllä pienet juhlat pidetään 1. heinäkuuta, ammattiosaston sihteeri Lasse Myllynen lupaa. Uudenkaupungin metallityöväen ammattiosasto 36 täyttää sata vuotta. Telakalle perustetun osaston historia kulkee käsi kädessä ikätoverin, itsenäisen Suomen kanssa. U udenkaupungin metallityö­ väen ammattiosasto 36 on toiminut 19. huhtikuuta 1917 alkaen. Alkuun haluttiin saada osasto toimimaan, luoda yh­ teishenkeä. Tehtiin agitatsionia, vaikuttamista työtovereihin, millä pyrittiin saamaan lisää jäseniä. Historiassa on myös hauskat hetkensä. Rait­ tiusaate oli tärkeä. Osasto päätti, että julkisella paikalla juovuksissa esiintymisestä rangaistaan. Ja ketkä jäivätkään kiinni: –Varoituksen saivat osaston puheenjohtaja ja sihteeri, jotka olivat haisseet viinalle Num­ misuutareita esitettäessä, Erkki Liikkanen, veteraanijaoston aktiivinen vetäjä, poimii ta­ pahtuman osaston 75­vuotishistoriikin sivuilta. Toiminnan ytimenä oli alusta asti edunval­ vonta, tärkeimpinä palkkakysymykset. Kireitä hetkiä elettiin vuonna 1945. Telakka kieltäytyi neuvottelemasta Metalliliiton ja työnantajien välisestä työehtosopimuksesta. Työntekijät vaativat telakan johtajan eroa. Vuosikertomus kertoo, että lopulta johtaja erotettiin. Samalla todettiin tyytyväisinä, että osaston järjestäyty­ misprosentti on lähes sata. TAISTELUJA MYÖS TYÖTURVALLISUUDESTA Vuonna 1974 työntekijät päättivät, että telakan nostureilla ei saa nostaa ihmisiä, ”kukaan ei mene eikä kraanakuski nosta”. Työsuojeluhal­ litus puolsi työntekijöitä, ja vanha nosturi ase­ tettiin käyttökieltoon. Telakan johto puolestaan uhkasi lomautuksilla. Syntyi periaatteellinen oikeustaistelu, jonka työnantaja voitti KHO:ssa. Ammattiosasto ei lannistunut. Käyttökieltoa jatkettiin boikottina. Lopulta kraana korjattiin ja ammattiosaston määrätietoinen ote tuotti tuloksen. Osaston historiaa aina vuoteen 1977 kirjoit­ tanut Pekka Väänänen kommentoi osuvasti: ”Osaston historiassa näkyvät hämmästyttä­ vän tarkasti koko kaupungin ja valtakunnankin samat virtaukset, kiistat ja voitot, jotka ovat ol­ leet keskeisiä.” Tämä on pätenyt myös myöhemmin. Kovin isku sekä osastolle että kaupungille oli telakan ajautuminen konkurssiin vuonna 1993 valtio­ neuvoston telakkatukipäätösten seurauksena. Viime vaiheissa työntekijät ostivat telakan, tietämättä kaikkia faktoja. Tätä osaston aiem­ pi puheenjohtajia ja toimikunnan varajäsen Heikki Tähtinen muistelee hiukan kitkerin mielin. Uusia yrityksiä on kuitenkin syntynyt tela­ kan alueelle. Sitkeää osastoa ovat vieneet eteen­ päin useat metallialan työpaikat, joista tulee pitää myös kiinni. – Suomessa on hyviä firmoja, niiden viemi­ sessä ulkomaille pitäisi olla sulku, Tähtinen sanoo. Jäseniä osastossa on 350 ja osaston puheen­ johtajana toimii Kai Päläs, jonka vetämänä edunvalvontatyö jatkuu. Erkki Liikkanen on veteraanijaoston ja reissujen aktiivinen vetäjä. Riika kutsuu kesäkuussa ja Tallinnassa käydään jo sitä ennen. KAKSI TÄRKEÄÄ TUKIKOHTAA Osastolle tärkeä paikka on yhdistyksen toimis­ to. Sen seinillä pitkät rivit standaareja kertovat vuosien toiminnasta. Yksi taulu muistuttaa te­ lakalla korjatuista jokijäänmurtajista. Venäläis­ miehistöt olivat kaupungissa pitkään ja saivat jopa perheensä vieraikseen. – Koko perheille on järjestetty saunailtoja, Myllynen kertoo. Osaston aarre on talkoovoimin rakennettu lomapaikka, Riivikko. Sen tarinaan kuuluu, että aiempi omistaja oli esittänyt perillisilleen toi­ veen, että jos joudutaan myymään, myytäisiin metallityöntekijöille. Riivikossa saa myös kylmää kyytiä, talviai­ kaan pari kertaa viikossa lämpiää avantouin­ tisauna, ja tilaa tarjotaan muutenkin jäsenten käyttöön. Vuosi huipentuu satavuotisjuhliin Riivikossa heinäkuun alussa. – Tervetuloa juhliin, Myllynen kutsuu. a ONNEA AO. 55! Myös Raahen metallityöväen ammattiosasto 55 viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlia. Lue lisää: www.metalli55.com Metalliliitonammattiosastorekisteri ei sisällä tietoja kaikkien ammattiosastojen alkuperäisistä perustamisajoista. Viettääkö sinunkin ammatti osastosi tänä vuonna 100-vuotisjuhlia? Kerro: ahjo@metalliliitto.fi Ammattiosasto 36 tuli tarpeeseen 100 vuotta sitten puolustamaan työntekijöiden asemaa. ”On täytynyt tehdä töitä, että tähän on päästy”, kertovat Heikki Tähtinen, Erkki Liikkanen sekä Lasse Myllynen. T E K S T I SIN I SIL VÀ N K U V A V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä 7 33 11.05.2017 AHJ1707_1-48.indd 33 3.5.2017 8:10:44
• T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Tilannetta vakavoitti yhtiön johtajan aikomus hankkia rikkureita. Rikkurien käytön kieltävä laki ei vielä ollut voimassa lakon aikana. Työläiset perustivat viiden kilometrin päähän kaivoksilta tarkkailupisteen, jossa he seurasivat yötä päivää kiikareilla kaikkea liikennettä. He soittivat tiedot kaivoksen lähellä tien sulkeneille työtovereilleen. Nämä käännyttivät pois kaikki asiattomat autot. Atacaman autiomaahan kaivoksen viereen pystytettiin leiri, jossa päivysti sovittujen vuorojen mukaan jatkuvasti 1 100 kaivosmiestä. He vartioivat kaivoksen kuutta sisäänkäyntiä. Pitkästymistä estääkseen kaivosmiehet rakensivat leiriin kaksi jalkapallokenttää sekä elokuvateatterin. Neuvottelut työnantajan kanssa johtivat umpikujaan. Liitto päätti lopettaa lakon vetoamalla lakiin, jonka mukaan työehtosopimuksia voi jatkaa 18 kuukaudella, ellei uutta sopimusta synny. Työläiset menettivät uuteen sopimukseen liittyvän bonuksen ja palkankorotuksen, mutta kenenkään työehtoja ei heikennetty. Lisäksi seuraavaa sopimusta tehtäessä voimassa on perustuslakituomioistuimeen nyt juuttunut uusi työlaki, ei enää Pinochetin aikainen. CHILE Maailman suurin kuparikaivos Escondida palasi työhön 43 päivän lakon jälkeen. Aiempien työehtosopimusten voimassaoloa jatkettiin 18 kuukaudella. Chile on diktaattori Augusto Pinochetin jäljiltä ollut uusliberalistisen talouden ja lainsäädännön mallioppilas. Ammattiliitot murskattiin ja laeista karsittiin työntekijöitä suojaavia määräyksiä. Niitä on voitu rakentaa uudelleen vasta vähitellen. Huhtikuun alusta voimaan tuli uusi työlaki, joka vahvisti liittojen neuvotteluvaltuuksia sekä edustusoikeutta. Laki kieltää rikkurien käytön. Liitoille säädettiin oikeus saada tietoja henkilöstöstä ja maksetuista palkoista. Ammattiliiton mukaan Escondidan kaivoksen omistava britittiläis-australialainen BHP Billiton tarjosi sopimusta, jolla uudet työntekijät saisivat nykyistä heikommat työehdot. Liiton edustaja Carlos Allendes piti todennäköisenä, että jatkossa yhtiö pitäisi saavuttamiaan heikompia etuja tavoitteenaan muillekin. Tätä liitto ei voinut hyväksyä. Käynnistyneissä neuvotteluissa osapuolten näkemykset olivat kaukana toisistaan ja 2 500 työntekijän lakko alkoi helmikuussa. Tämä nosti heti kuparin hintaa maailmanmarkkinoilla. Chile on maailman suurin kuparin tuottaja ja Escondida yksin vastaa viidestä prosentista maailman kuparintuotantoa. KA N S A I N VÄ L I N E N TIESULKU Escondidan kuparikaivoksen lakossa olevat työntekijät vartioivat kaivokselle johtavaa tietä rikkureiden varalta Chilessä 8. maaliskuuta. 43 päivää kestänyt maailman suurimman kuparikaivoksen lakko ehti jo järkyttää maailmanlaajuisia kuparimarkkinoita. Kuparilakko päättyi ratkaisemattomana LE H TI K U V A / A FP P H O TO Ylityöt veivät hengen JAPANI Osakalaisen sähkövoimayhtiön työntekijän itsemurha sai työnantajan tunnustamaan, että se on jättänyt maksamatta kahden vuoden aikana 14,6 miljoonaa euroa ylityökorvauksia. Työpaineen alle nääntynyt työntekijä oli tehnyt kuukausittain 100, jopa 200 tuntia ylitöitä. Yhtiö lupasi rajoittaa ylityön 80 tuntiin kuukaudessa. Hallituksen komitea suosittaa 45–100 tunnin kuukausittaista ylityökattoa. Se ei kuitenkaan koskisi esimerkiksi autonkuljettajia ja rakennustyöläisiä. Japanissa on oma sana liiallisesta työstä johtuvaan kuolemaan, karoshi. Työehtosopimus Kansasiin YHDYSVALLAT Challenge Manufacturing -tehtaan työläiset saivat kolmen viikon lakon jälkeen solmituksi ensimmäisen työehtosopimuksensa Kansas Cityssä. Yhdysvalloissa sopimukset ovat yleensä yrityskohtaisia ja merkittävä osa maan työntekijöistä on ilman työehtosopimusta. GM:lle autonosia toimittava tehdas avattiin vuosi sitten ja viranomaiset tunnustivat UAWliiton työntekijöiden edustajaksi. Sopimukseen palkoista ei kuitenkaan päästy ja lakko alkoi. Palkat korotettiin samaan 14 euroon tunnilta kuin yhtiön muillakin tehtailla sekä terveydenhuollon ehtoja parannettiin. Siirtotyöläiset nälässä Riadissa SAUDI-ARABIA Intiasta saapuneet 24 siirtotyöläistä sanovat joutuneensa työnantajan kiduttamiksi Riadissa Saudi-Arabiassa. He lähettivät hätäviestejä medialle pyytäen hallitusta pelastamaan heidät. Miehille luvattiin mekaanikon työtä Arabian Metal Companyssa, mutta he joutuivat seka laisiin töihin muualla, kertoo New Indian Express. Miehet eivät saaneet luvattua ruokaa eivätkä vettä. He valittivat työn välittäneelle yhtiölle, mutta turhaan. Kun miehet sanoivat haluavansa lähteä, ruoan tulo loppui kokonaan. Yhtiö ei edes päästä heitä poistumaan. 7 11.05.2017 AHJ1707_1-48.indd 34 3.5.2017 8:10:46
• 11.05.2017 7 35 7 11.05.2017 H A R R A S T U S T E K S T I JA K U V A T JU K K A SU N D H O LM ? ? Vannoutunut ja taitava harrasteautojen ystävä saa paitsi tyydytystä työstään myös mainetta. Roni Rinteen sydäntä lähellä on ollut menneen maailman yhdysvaltalaisten autojen rakentaminen. Kaksi Ronin autoista on esitelty laajasti V8-Magazinessa ja yksi ruotsalaisessa Gasoline-lehdessä. Toimittaja antaa kahvipöydässä asentaja Rinteelle mielestään ylivertaisen vinkin: Turun yliopiston pääkirjastosta löytyvät kaikki V8Magazinet ensimmäisestä vuoden 1978 numerosta alkaen. – Niin, minulla on ne kaikki, toteaa Rinne. Seuraa hetken hiljaisuus. Rinne työskenteli turkulaisessa Triangle Motor Companyssa. Autojen entisöintiin ja kunnostukseen erikoistunut yritys muutti Loimaan Alastarolle, missä yhteydessä neljä asentajaa irtisanoutui. 16 vuotta Trianglessa työskennellyt Rinne lähti jo kaksi vuotta aiemmin. Irtiotto vei työttömyyteen, mutta Rinteen luottamus uusien tuulien kantavuuteen on vankka. Hän on tunnettu ammattimies, jonka harrastetyöt tunnetaan. – Meidän katon alla hoituivat niin korikorjaukset ja maalaukset kuin verhoilut ja mekaaniset huoltotyötkin. Tein sekalaisesti kaikkea, joskin pääpaino oli alustatöissä ja korin tarkassa entisöinnissä. AJONEUVOASENTAJA RONI RINNE KOTIPAIKKA AURA HARRASTANUT KOKO AIKUISIKÄNSÄ Harrastuksella julkisuuteen HARRASTEAUTOT LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi Vastapainoa työlle edustaa entisöinnin kanssa suorastaan poikkiteloin oleva Hippy Shaker. Joidenkin mielestä 1964 Chevrolet on julkean mauton, toisen mielestä poikkitaiteen triumfi. Niin tai näin, mielipiteitä nostava teos on varma signaali rakentelutyön onnistumisesta. ”Romun rakastajat” selviävät kokoelmiensa kanssa melko pienin kuluin, sillä omistaminen maksaa vain vähän. Ajaminen kaikkine sivukuluineen on sitten toinen juttu. Mutta eihän kukaan kuitenkaan voi ajaa seitsemällä kulkupelillä yhtä aikaa. Rinteen Amerikan-osasto painuu kauniille 60-luvulle: Dodge Coronet 440 STW 1967, ikuisuusprojekti Chevrolet Biscayne Delivery 1960 ja Hippy Shaker -kuosiin tehty Chevrolet Bel Air 2dHT 1964. Pari piirua edellisiä nuoremmaksi vetää Chevrolet C10 Fleetside 1982. Eksotiikkaa edustavat DDR:n kansanauto Trabant 601 1970 ja vuoden 1959 traktori David Brown 950. Museorekisteriin Rinne on saanut vietyä Honda CB 750k -moottoripyöränsä. Dodge Coronet 440 STW edustaa aikansa keskihintaluokan farmariautoa. Sen Roni on käynyt läpi huomioiden alkuperäisyyden. Coronet siis on lähellä entisöityä. – Coronetiin en ole juuri huoltoja enempää tehnyt, mitä nyt jotain pientä siistimistä. Vanteet vaihdoin ja hieman takapyöräkoteloita levensin, ja nyt on tarkoitus hieman eturipustuksia päivittää paremman ajotuntuman saamiseksi. Oman työn paras jälki edellyttää koko auton läpikotaista tuntemista. 1964 Chevrolet on käynyt Rinteelle tutuksi 21 vuodessa. – Bel Airin olen rakentanut jo pariin kertaan uudelleen. Purin sen kokonaan maalausta varten ja samalla tein alustan madalluksen, uudet tiivisteet koriin ja konehuoneen kaikki peltiosat. Kierroksella kaksi rakensin moottorin ja maalasin auton itse pohjatyöt mukaan lukien. Samalla uusin alustan kaikki nivelet. a 35 Chevrolet Bel Air 2dHT 1964 Hippy Shaker ja Dodge Coronet 440 STW 1967 (vas.) ovat Roni Rinteen seitsemän harrastekulkupelin kärkikaksikko. AHJ1707_1-48.indd 35 3.5.2017 8:10:49
• Genom arbetarskyddet försöker man minimera antalet olyckor i arbetet. Trots noggrannhet på jobbet och förebyggande åtgärder sker det då och då olyckor på jobbet. Då är det viktigt att eftervården fungerar – ju allvarligare olycka desto viktigare är det att eftervården är i skick. 7 11.05.2017 36 T E X T M IK K O N IU K U LA Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N N E S W A R IS F O TO A N N IK A R A U H A LA 36 Valto Tuomisto utsattes för en allvarlig explosionsolycka på jobbet och låg tre veckor i koma. Till hans lycka gick eftervården rätt till. – Efter den akuta hjälpen är det viktigt att se till att alla dokument som hör till olycksfallet finns till hands. Arbetarskyddsfullmäktige spelar en viktig roll i det här, säger Jouni Salonen på Metallförbundets enhet för arbetsmiljö. Då den anställda söker upp vården ska man i mån av möjlighet få med sig försäkringsbeviset för försäkring av olycksfall i arbetet som arbetsgivaren ska erbjuda. Då behöver inte den drabbade betala patientavgifterna för vården. 36 Tillbaka till livet Valto Tuomisto har använt specialtillverkade kompressionstrumpor och -underkläder som skyddar den brända huden. Lagen om arbetarskyddet förpliktigar arbetsgivaren att meddela arbetarskyddsmyndigheten om en olycka som har lett till döden eller allvarliga skador hos den utsatte. I fall det till en början är oklart hur allvarliga skador det handlar om, lönar det sig att göra en anmälan för säkerhets skull. – En allvarlig olycka orsakar ofta en kris inom arbetsgemenskapen och på grund av det fungerar inte stödet för den drabbade och undersökningen av olycksorsaken så bra. Om saker inte sköts i det inledande skedet så kan det vara svårt att sköta ärendet och få den ersättning som den drabbade har rätt till, säger Salonen. Omedelbart efter att en olycka inträffar ? Ge första hjälpen ? Ringa nödcentralen 112 ? Meddela arbetsgivaren om olyckan Genom nödcentralen får polismyndigheterna veta om olyckan. Trots det kan det vara bra att ta kontakt med polisen och försäkra sig om att de fått informationen. D å Valto Tuomisto vaknade upp ur koman visste han ome­ delbart vad som hade hänt. – Det första jag sade var att jag kommer ihåg allt, säger Tuomisto. Förutom minnesbilderna om olyckan hade Tuomisto ett minne av att hans fru och dotter besökt honom vid sjukhussängen. Det har gått sex år sedan olyckan. Tuomisto har återvänt till arbetet och bor i sitt hus i Riihi­ mäki. – Jag har inte längre några smärtor, men jag måste smörja in huden flera gånger i dagen. Jag hämtar salvan på apoteket och därifrån går räk­ ningen direkt till försäkringsbolaget, säger han. Hela 43 procent av Tuomistos hud utsattes för brännskador och kirurgerna var tvungna att göra flera operationer där man flyttade frisk hud till de kroppsdelar som brunnit illa. DÅLIGA INSTRUKTIONER LEDDE TILL KATASTROF Det var en vanlig arbetsdag i april. Tuomis­ tos arbetsgivare Maintpartner Riihimäki (nu Maintpartner Express Service) hade fått en be­ ställning av ett kundföretag. Uppdraget gällde att utföra reparationsarbeten på asksilon på ett värmekraftverk. Tuomisto och hans arbetskompis anlände till fabriksområdet. De gick fram till asksilon och beställarens arbetsledare gav instruktioner om vad som skulle göras. Det kom ändå ingen aska ut ur den andra si­ lon heller efter underhållsarbetet, och nu gav arbetsledaren dessutom det nya uppdraget att tömma bägge silon på aska. För det ändamålet beställdes en industriell torrsugningsbil till platsen. Den andra silon var fylld av svalnad aska som Tuomisto och hans kollega utan problem fick bort. I den andra silon var askan däremot brännhet. Där hjälpte inte torrsugningsfor­ donet heller eftersom slangen inte klarade av hettan. AHJ1707_1-48.indd 36 3.5.2017 8:10:51
• Försäkring skyddar arbetstagaren Lagen om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar slår fast vad som räknas som ett olycksfall i arbetet. Det handlar om skador som uppkommit i arbetet eller om en olycka inträffar på vägen till eller från jobbet. Den drabbade kan ansöka om ersättning om händelsen varit: ? PLÖTSLIG (t. ex fallolyckor, krockar) ? OFÖRUTSÄGBAR (oväntade och överraskande händelser) ? ORSAKATS AV YTTRE OMSTÄNDIGHETER (t. ex halka, en grop på vägen) ? För att få ersättning för skador krävs INTE att arbetsgivaren misskött sig. ? Utgifter som man kan ansöka om ersättning för gäller vårdoch medicinkostnader samt transportkostnader utan självrisk. Dagpenning betalas ut på följande sätt: ?? för olyckor som förorsakar arbetsoförmåga I MINST 4 DAGAR ?? betalas ut för KALENDERDAGAR, även lördag och söndag ?? i 4 VECKOR efter den sjuklön som arbetsgivaren betalar, efter det gäller årslönen DIVIDERAT MED 360. Arbetsgivarens skyldigheter vid arbetsolyckor finns i kollektivavtalet. Arbetsgivarens skyldighet att stå för kostnaderna beror på hur långvarigt arbetsavtalet varit. Om tidsfristen för arbetsgivarens skyldighet att betala går ut men den drabbade fortfarande inte kan återvända till jobbet förflyttas kostnaderna på försäkringsbolaget.. Systemet är sådant att offret inte under några omständigheter ska tvingas stå för notan. ? ? Arbetsgivaren är enligt lag skyldig att försäkra samtliga anställda på företaget. En olycksfallsförsäkring för olyckor i arbetet ska säkra arbetstagarens utkomst efter att en olycka inträffat. För yrkesskador finns en motsvarande försäkring. 11.05.2017 7 37 Valto Tuomisto utsattes för en allvarlig explosionsolycka på jobbet och låg tre veckor i koma. Till hans lycka gick eftervården rätt till. 37 Valto Tuomistos olycka skulle utredas och där fick arbetarskyddsfullmäktige Matti Vuorinen hjälp av Metallförbundet. ”Jag visste att det behövs fakta och att inte berättelser räcker i rätten. Som tur fanns det gott om vittnen, vilket underlättade utredningen”, säger Vuorinen. Arbetsledaren ansåg ändå att arbetet skulle slutföras och silon tömmas på aska. Luckan öppnades lite grann så att männen med hjälp av barkjärn kunde lösgöra askan. – Visst tänkte jag då på om det var så fiffigt att använda ett barkjärn för jobbet, säger Tuomisto. Slutligen hände det: en stor mängd aska lösgjordes, fick syre och fattade explosions ­ artat eld. – Vi sprang snabbt iväg. En typ sade att mina byxor brinner. Jag hade inte märkt det, så jag var säkert i chock. Det fanns en vattenpöl på gården så jag satte mig i den, förklarar Tuomisto. Senare har han tänkt att han borde ha hop­ pat i Vandaforsen som låg ett tiotal meter längre bort – då skulle brännskadorna kanske inte varit lika djupa. Det tog tio minuter för ambulansen att nå fram. Sedan bar det av mot Helsingfors i ilfart till tonerna av sirener. UTREDNINGEN INLEDS GENAST Samtidigt som Tuomisto låg i koma på sjukhuset, hade man inlett en utredning. Arbetarskyddsfull­ mäktige vid Maintpartner Riihimäki, montör Matti Vuorinen, besökte dagen efter olyckan kundföretaget och olycksplatsen. På Maintpartner inledde företaget genast en egen undersökning. Vuorinen hade anmält händelsen till Metallförbundet. – Efter några dagar kom Jouni Salonen på besök till Riihimäki. Han gav instruktioner om hur ärendet skulle gå vidare. Maintpartner fick beröm av regionförvalt­ ningsverket för sitt snabba agerande. På myn­ dighetshåll var processen trögare. Företaget som beställt tjänster tog tid på sig med att lämna in sin utredning av händelsen och polisens ar­ bete drog ut på tiden på grund av att utrednings­ chefen byttes ut. – Det tog säkert ett halvt år före vi kunde gå till polisstationen för förhör, säger Vuorinen. METALL BETALADE RÄTTEGÅNGSKOSTNADERNA Slutligen började ändå pusselbitarna falla på plats. Åklagaren väckte åtal mot företaget för arbetarskyddsbrott. Rättegången inleddes två år efter olyckan. Kundföretaget nekade till att de begått brottsliga handlingar. Arbetsledarna hävdade att Valto Tuomisto och hans kollega på eget bevåg börjat tömma silon. Bruket av barkjärn skulle också ha varit deras egen idé – inte kom­ mit från arbetsledningen. Tingsrätten ansåg att Tuomistos och de öv­ riga arbetarnas version av händelseförloppet var trovärdigare och företaget dömdes till att betala ut ersättning. Ärendet gick inte vidare till hovrätten efter­ som parterna slutligen nådde en överenskom­ melse. Trots att pengar inte kan kompensera för all smärta är Tuomisto ändå nöjd över rättens be­ slut och han talar varmt om de juridiska tjänster som fackförbundet bekostade. – Ungdomarna säger att det är billigare att höra till arbetslöshetskassan YTK. Om något liknande skulle hända åt dem, så vad skulle de få för hjälp därifrån? Det lönar sig absolut att höra till facket. Jag har varit medlem sedan jag gick ut yrkesskolan år 1972 och jag är väldigt nöjd över vad Metall gjort för mig, säger Tuomisto. AHJ1707_1-48.indd 37 3.5.2017 8:10:53
• Rätt information viktig från första början ? ? Det är inte ovanligt att offret är i chock efter en olycka och att han eller hon på grund av det inte handlar på rätt sätt. Det är förståeligt, men det kan tyvärr leda till att offret inte får alla de ersättningar som han eller hon har rätt till. De vanligaste bristerna är: n olyckan anmäls inte till räddningscentralen eller polisen n olyckan anmäls inte till arbetarskyddsmyndigheten och därför har ingen brottsutredning inletts n då offret vårdats har läkaren inte under rättats om vad som orsakade olyckan vilket kan leda till att läkaren kan ha dragit felaktiga slutsatser och skrivit ner dem i utlåtandet De ovannämnda situationerna kan ha lett till att försäkringsbolaget i sin tur gjort felaktiga beslut. I sådana fall kan det röra sig om märkbara ekonomiska förluster. Om olyckan gjort personen arbetsoförmögen till den grad att olycksfallspension blir aktuellt innebär det 85 procent av inkomsten fram till 65 års ålder och 70 procent efter det. I fall man inte kan bevisa att arbets oförmågan beror på en olycka i arbetet har personen endast rätt till invalidpension som innebär att pensionen består ungefär av 60 procent av inkomsterna. LI N JE D RA G N IN G Fackföreningsrörelsen är just nu tvungen att kämpa om sitt livsrum hårdare än vi är vana vid. Vår existens och vår verksamhet ifrågasätts alltmer och från flera olika håll. Detta trots att mer än två miljoner finländare är medlemmar i ett fackförbund. Enkäter visar också att man har förtroende för fackförbunden. Såväl Sipiläs borgarregerings makttillträde som arbetsgivarlägrets åtgärder under de senaste åren har bara förstärkt kampen för tillvaron. En politik som struntar i vanliga arbetstagare och ett ifrågasättande av avtalssamhället har varit ett direkt angrepp på fackföreningsrörelsen. Och det råder inget som helst tvivel om att de nyss nämnda instanserna inte skulle ha gjort medvetna val. Den hårda systematiska kritiken mot fackföreningsrörelsen är ett hot mot vanliga arbetstagare. Därför behöver vi ett nytt industriförbund som blir en effektiv aktör inom den finländska arbetsmarknadspolitiken. Metallf örbundets extraordinarie förbundskongress, som samlas nästa vecka, kommer att fatta ett historiskt beslut om att bilda ett nytt förbund. Tidpunkten för detta beslut är aktuellare än någonsin. Ett nytt förbund gör det möjligt att förnya verksamheten så att den svarar mot dagens utmaningar och behov. Genom att förena krafterna och förbättra intressebevakningen kan vi försvara våra medlemmars och deras familjers intressen allt bättre framöver. Ett gemensamt mål är att de industrianställdas röst i framtiden hörs allt bättre och tillräckligt högt. Finlands Näringsliv EK flydde sitt ansvar genom att dra sig tillbaka från avtalskulturen då man sade upp avtalen med centralorganisationerna. Men det här bara bidrar till att förstärka fackförbundens ställning på arbetsmarknaden, även i de ekonomiskoch socialpolitiska frågorna som utgör en väsentlig del av förhandlingarna om arbetsvillkor. Nästa vecka gör vi historia RIKU AALTO Metallförbundets ordförande 7 11.05.2017 38 38 Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Försäkringsbolaget If som är Metalls sam­ arbetspartner har gjort ett positivt intryck på Tuomisto. ARBETSKAMRATERNA HJÄLPTE TILL Tuomisto tillbringade sammanlagt två måna­ der på sjukhuset. Han fick komma hem i juni, betydligt tidigare än man förutspått. – I början sa läkarna att om allt går väl så kan jag vara hemma i december, säger Tuomisto. Han återvände till jobbet i februari följande år. Försäkringsbolaget föreslog att han skulle jobba kortare arbetsdagar, men det ville Tuo­ misto inte gå med på. – Jag sade att det gäller åtta timmar eller inget alls. Jag hade inga tankar på att lämna arbetslivet. Arbetsgivaren Maintpartner ändrade ändå lite på Tuomistos arbetsuppgifter. – Jag kan inte längre jobba på knäna, säger han. Även om olyckan lämnat sina fysiska spår, spökar inte olyckan i Tuomistos sinne, an­ ser han. Han har till exempel inte drömt om olyckan en enda gång. Tuomisto har haft ett sort stöd av sina ar­ betskamrater. – Då jag hamnade på sjukhus var jag mitt i att ordna med ved. När jag kom hem till frun fanns här tio kubikmeter färdigt huggen ved, säger Tuomisto. Åtta stycken arbetskamrater från Maint­ partner hade ordnat vedtalko – bland dem arbetarskyddsfullmäktige Matti Vuorinen. Nu kan Tuomisto göra vedarbete själv, vilket också hjälper med att upprätthålla konditionen. Medan Tuomisto var på sjukhus ordnade hans arbetskamrater vedtalko för att hjälpa med arbetet. Allt som allt har resan tillbaka till det så kallade normala livet gått häpnadsväckande bra med tanke på att döden låg så nära. – Jag tänker att jag nu är inne och spelar li­ vets förlängning. a henkivakuutuskuntoon.? Tiesithän, että Metalliliiton jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henkija tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi henkivakuutus 31-vuotiaalle Metalliliiton jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee noin 116 euron säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. OTA TÄYSI HYÖTY IRTI järjes jäsenyydestäs . 55 % Henkivaku u EDULLISEMMIN ! En medlem i Metallförbundet kan få rättshjälp av förbundet om personen utsatts för en allvarlig olycka i arbetet och ärendet tas upp i rätten. Det förutsätter att den drabbade varit medlem i över sex månader och betalat tillhörande avgifter för tidsperioden. AHJ1707_1-48.indd 38 3.5.2017 8:11:00
• henkivakuutuskuntoon.? Tiesithän, että Metalliliiton jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henkija tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi henkivakuutus 31-vuotiaalle Metalliliiton jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee noin 116 euron säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. OTA TÄYSI HYÖTY IRTI järjes jäsenyydestäs . 55 % Henkivaku u EDULLISEMMIN ! AHJ1707_1-48.indd 39 3.5.2017 8:11:00
• 7 11.05.2017 7 11.05.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1707_1-48.indd 40 3.5.2017 8:11:00
• 11.05.2017 7 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A P E K K A E LO M A A Ryhmätyöt antavat hyvää tuntumaa siitä, millaisia tilanteita pääluottamusmiehelle saattaa omalla työpaikalla tulla vastaan, kehuu Sari Kinisjärvi luottamusmiesten jatkokurssin oppeja. – Jokaisella on ryhmätyössä yleensä vähän oma näkemys siitä, miten asia pitäisi ratkaista. Niinhän se aidossa tilanteessakin usein on. Niiden erilaisten mielipiteiden kanssa pitää sitten tulla toimeen ja sovitella niitä yhteen. Kinisjärvi valittiin Darekon Oy:n pääluottamusmieheksi vuodenvaihteessa. Aiemmin hän oli ollut lääketieteellisiä laitteita valmistavassa yrityksessä varapääluottamusmies, ja tuossa tehtävässä kävi luottamusmiesten peruskurssin. Jatkokurssilla hän pääsi perehtymään asioihin vielä syvemmin. – Koulutusmahdollisuudet ovat Metallissa tosi hyvät, niitä kannattaa käyttää. Ja näillä kursseilla avautuu myös se, mitä varten koko luottamusmiessysteemi on olemassa. Lakien ja työehtosopimusten opiskelu olisi monin paikoin hyväksi myös työnantajan edustajille. – Kurssilla tuli ilmi, että Suomessa on olemassa firmoja, joissa ei ole ikinä tessiä avattukaan. Juuri tarinat muilta työpaikoilta ja mahdollisuus luottamusmiesten keskinäiseen verkostoitumiseen ovat Kinisjärven mielestä tärkeä lisäbonus. Sitä paitsi opetus on laadukasta. – Se ei ole lainkaan samanlaista kuin jossain peruskoulussa, vaan opetus on tehty juuri työläisille sopivaksi. Mielenkiintoista ja helppoa ymmärtää! Harjoitukset valmistavat tositilanteisiin SARI KINISJÄRVI Varastotyöntekijä, pääluottamusmies, Darekon Oy, Klaukkalan tehdas, Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48 ”Opetus on tehty työläisille sopivaksi.” T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 22.–24.5. Kaivosalan täydennyskurssi H 29.5.–2.6. Palkkatekniikan kurssi H 5.–9.6. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 12.–16.6. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.8.) 4.–18.8. First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Työelämän englantia 21.–25.8. Tietotekniikan täydennyskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.8. Hyvinvointi työyhteisössä Jäsenrekisteriohjelmakurssi – Titaani 28.8.–1.9. Paikallinen sopiminen (autoala mukana) 4.–6.9. Kotisivukurssi 4.–8.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 2.–6.10.) 11.–15.9. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Ihmissuhteet työpaikalla Y Tietotekniikan jatkokurssi Järjestäjäkurssi H (2. osa 16.–19.10. H ) 18.–20.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 18.–22.9. Luottamusmiesten peruskurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Hyvä lehtijuttu 20.–22.9. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 25.–27.9. Kehittyvä ammattiosasto (2 .osa 7.–8.12.) 25.–29.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 23.–27.10) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.10.) Kirjoitan – siis ajattelen 2.–4.10. Kuntavaikuttajan ABC 4.–6.10. Some-kurssi Yhdenvertaisuus työpaikalla 9.–13.10. Luottamusmiesten peruskurssi Paikallinen sopiminen Työoikeus Kokoustoiminta (autoala mukana) H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit Hae ilman lapsia, kursseilla tilaa! TOIMI HETI! NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto. fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI AHJ1707_1-48.indd 41 3.5.2017 8:11:02
• ­ Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Sinä ja autosi olette arvokkaita Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia. Liittokaskon laaja sijaisautoetu AHJ1707_1-48.indd 42 3.5.2017 8:11:03
• ­ Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 16.5. Ahjo 8/2017 (ilmestyy 1.6.) 8.6. Ahjo 9/2017 (ilmestyy 22.6.) 17.8. Ahjo 10-11/2017 (ilmestyy 31.8.) KOKOUKSIA Turun metallityöväen ao. 49 veteraanien juttutupa to 18.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ja hyvinvointivalmennus ti 16.5. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Hyvinvointivalmentaja Anu Torkkeli esittelee tuotteita ja antaa vinkkejä kehon hyvinvointiin. Linnavuoren metallityöväen ao. 134:n kevätkokouksen jatkokokous to 8.6. klo 16 ammattiosaston toimistolla, Kuljuntie 12, Siuro. Aiheena toiminnantarkastajien lausunto ja tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuu vapauden myöntäminen. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to ja pe toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, Turku, loppukevään ja kesän aukioloaikoja: ke 24.5. auki vain klo 9.30–13, loppuviikon kiinni. Kesä–elokuun aikana avoinna ma–to klo 9.30–13 ja 15–17 ja perjantaisin vain klo 9.30–13. TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n päiväretki Tampereen suuntaan la 10.6. Opastettu kiertoajelu Tampereella, ostosaikaa Lempäälän Ideaparkissa ja vierailu Rönnvikin viinitilalla. Hinta 50 € sisältää bussimatkat, kahvin, lounaan, kiertoajelun ja vierailumaksun viinitilalla. Lähtö Lahdesta klo 9 ja paluu n. klo 19.30. Ilmoittautumiset osaston toimistolle 19.5. mennessä puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Love Me Tender –musikaali la 16.9. klo 13 Lahden Kaupunginteatterissa. Jäsenelle lippu 25 € ja seuralaiselle 35 €. Varaukset toimistolle. Ao. 23:n veteraanien syysristeily 12.–13.9. Turku–Tukholma–Turku. A-hytti: 2 hlöä hytissä 65 €/hlö, B-hytti: 2 hlöä hytissä 60 €/hlö. Hinta sisältää bussimatkat, hyttipaikan, meriaamiaisen, buffet-lounaan ruokajuomineen, kahvikupongin kahvilaan sekä seminaariohjelman. Meritanssien solistina Leif Lindeman. Ilmoittautumiset toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Metalliliiton retkeilypäivä Särkänniemessä la 26.8. Huvipuisto aukeaa klo 11 ja sulkeutuu klo 20. Rannekkeen hinta 22 €/hlö, alle 3-v. maksutta. Rannekkeella pääsee huvipuiston laitteisiin pituusrajat huomioiden koko päivän. Rannekkeeseen voi ostaa täydennerannekkeen (hinta 6 €), jolla pääsee Koirapuistoon, Akvaarioon, Planetaarioon ja Näsinneulaan. Tilaisuudessa ei ole liiton maksamaa ruokaa, alueelle saa viedä omia eväitä ja alueella on useita ruokaravintoloita. Ao. 23 järjestää yhteiskuljetuksia, bussit lähtevät Vääksystä klo 8.15, Heinolan torilta klo 8.15, Nastolan Rakokiven torilta klo 8.15 sekä Lahdesta klo 9. Kaikki bussit lähtevät paluumatkalle Särkänniemestä klo 18. Edestakaisen bussimatkan hinta 5 €/hlö, alle 3-v. maksutta. Ilmoittautumiset toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kevätretki Vallisareen ti 23.5. Kokoontuminen klo 11 ravintola La Famiglian eteen, Keskuskatu 3. Lounaan jälkeen siirrymme Kauppatorille, josta edelleen Vallisaareen. Lauttamaksu 8 €. Ilmoittautumiset ja tarkemmat ohjeet 18.5. mennessä: E. Karppinen, puh. 040 515 1395 tai H. Mustonen, puh. 040 389 865. Turun metallityöväen ao. 49:n nuorten Flowparkja saunailta la 10.6. klo 14 alkaen Skanssissa, Skanssinkatu 10, Turku. Siellä vierähtää pari tuntia, ja sen jälkeen saunalle kylpemään hiet pois. Lisätiedot Tuukalta, puh. 050 321 2066 tai Lauralta, puh. 040 7474 832. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä toimistolle p. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Ilmoittautuessasi saat maksutiedot. Osallistumismaksu 10 €/hlö sisältää Flowparkin lipun, saunan, ruokaa ja saunajuomaa. Tilaisuus on tarkoitettu Metalli 49:n alle 36-vuotiaille jäsenille. Salon metallityöväen ao. 57:n jäsenille perheineen yleinen saunailta ti 20.6. Lehmijärven Rantapirtillä. Bussikuljetus Salon torilta klo 17. Paluulähtö Rantapirtiltä n. klo 20. Tarjolla uintia ja saunomista, makkaraa ja virvokkeita, pientä kisailua ja arvontaa sekä tietysti mukavaa yhdessäoloa. Siispä ”ukot ja akat” muksuineen päivineen mukaan rannalle! Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu 24.–28.5. Särkisalossa. Majoitus Villa Rufuksessa alkaen ke klo 16. Oman veneen voi laskea mökin läheisyydessä (n. 300 m) olevasta rampista mereen. Vuokraveneitä löytyy, jotka varattava ja maksettava itse. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Tilaa 8:lle hengelle. Paikat täytetään varausjärjestyksessä maksamalla hinta 30 € 12.5. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n syysretki jäsenille puolisoineen 11.–13.8. Tallinnaan. 2 yötä Tallink Spa & Conference -kylpylähotellissa kahden hengen huoneissa. Linja-autokuljetus Fiskari–Helsinki–Fiskari. Lähtö Fiskarista pe klo 7.30. M/S Megastar lähtee Länsisatamasta klo 10.30, laivalla buffet-aamiainen mennessä. Paluulähtö Tallinnasta su klo 13.30. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan passi tai henkilökortti. Ilmoittau tumiset maksamalla hinta 50 €/henkilö 5.7. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Porin metallitehtaan ao. 122:n veteraanien liikuntaja pelitapahtuma to 8.6. klo 11–13 Kirjuriluodossa petankkikentän vieressä. Liikunnasta pitää huolen Päivi. Joukolla mukaan, kahvit tarjotaan. Harjavallan Metallityöväen ao. 127 järjestää jäsenilleen perhepäiväretken la 1.7. Linnanmäen huvipuistoon Helsinkiin. Matkan hinta on 25 €/hlö sisältäen bussikuljetukset ja rannekkeen Linnanmäelle. Ilman ranneketta hinta on 15 €. Lähtö Porin linja-autoasemalta klo 8.30, Harjavallan linja–autoasemalta klo 9, Linnanmäellä n. klo 12.45. Paluumatkalle lähtö n. klo 18. Menoja paluumatkalla 30 min. tauko autokeitaalla. Ilmoittautumiset kotisivujen kautta viimeistään 1.6. Maksu ao. 127:n tilille FI0850370520020799, viitenumero 1368. Lisätietoa Jarmo Hämäläiseltä, puh. 0400 432 272. Forssan metallityöväen ao. 179 veteraanien Levoniemen mökin siivousja haravointitalkoot ti 23.5. Kokoontuminen toimistolla klo 9. Vietetään riemukas päivä siivoustyön ohella grillaten, kahvia nauttien ja saunomismah dollisuuskin on. Joukolla mukaan! Paimion Sähköja Metallityöväen ao. 191:n kesäteatteriretki su 2.7. Paimion kesäteatteriin klo 19 näytökseen Rosvo-Roope. Lipun hinta 10 €/henkilö, max. 2 lippua/jäsen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.6. mennessä Marika Ilolalle, puh. 040 519 2277 tai marika.wiman@gmail.com. Lippuja on rajoitetusti! Someron Metallityöväen ao. 315:n Saariston rengastien kierros la 19.8. Korppoon kautta Kustaviin. Lähtö torilta klo 6.30, paluu n. klo 21. Opas mukana matkalla Kaarinasta alkaen. Kierrämme reitin myötätai vastapäivään. Sämpyläkahvit ja lounas matkan aikana. Matkan hinta osaston jäsenille 20 €, muille 55 €, lapset alle 12 v. 27,50 €. Matkalle varattu 40 paikkaa. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 31.7. jari.ruohonen@hotmail.com, puh. 041 4499 345, osaston tili Säästöpankki FI9343271040009173, viitteeksi Rengastie sekä osallistujan nimi. KIITOKSET Kiitos hyvästä yhteistyöstä liitonja työttömyyskassan henkilökunnalle sekä kaikille jäsenille, joiden kanssa olen 18 vuoden aikana ollut tekemisissä ammatti osasto Ykkösen toimistonhoitajana. Olen irtisanoutunut ja työsuhteeni on päättynyt Metalli Ykkösessä 28.4. Yhteistyöterveisin, Sari Inkinen Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu reiluihin vakuutuksiimme osoitteessa turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Uuden liikennevakuutuksen maksimibonus on nyt 80 % Sinä ja autosi olette arvokkaita Turvasta saat suorastaan ylellisen kattavan Liittokaskon ja uuden liikennevakuutuksen, sillä jokainen kuski ansaitsee reilua turvaa. takaa käyttöösi vara-auton jopa tunnissa, kun oma ajopelisi saa kohtalokkaan kolhun kesken matkan tai simahtaa teknisen vian takia. Liittokaskon laaja sijaisautoetu 11.05.2017 7 Pauli Nurmi kuoli 10. 4. Nurmi syntyi 19. 11. 1931. Hän työskenteli pitkään Outokummun Harja vallan tehtaalla, ja toimi myös ammattiosaston puheenjohtajana ja pääluottamusmiehenä. Harjavallan kunnallis politiikassa Nurmi toimi kunnan valtuu tettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä. Nurmi palkattiin Metalliliittoon työehtosopimusasiain osastolle vuonna 1976. Hän jäi eläkkeelle liiton palkkasihteerin tehtävästä vuonna 1989. KUOLLUT 43 AHJ1707_1-48.indd 43 3.5.2017 8:11:03
• Kaupungin kuumin pesti tarjolla Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtava kierrätyspalveluja tarjoava yritys. Sen vahvuus perustuu materiaalin, kierrätyksen ja ympäristöteknologian osaamiseen. Metallien kierrättämisen lisäksi yritys harjoittaa sähköja elektroniikkalaitteiden käsittelyä sekä materiaalikiertoon kelpaamattomien, energiaa sisältävien jakeiden valmistamista polttoaineeksi. Kuusakoski Group Oy:n liikevaihto vuonna 2016 oli 494,4 M€ ja se työllisti keskimäärin 2354 henkilöä. Yritys on perustettu vuonna 1914. Päätehtäväsi on sulatusuunien hoito ja alumiinin valaminen Kuusakosken alumiinitehtaalla. Arvostamme kokemusta sulametallin käsittelystä, prosessiteollisuuden tuntemusta sekä halua sitoutua työtehtävään. Meille on tärkeää, että sinulta löytyy myös turvallisuusasennetta, yhteistyökykyisyyttä, joustavuutta, paineensietokykyä sekä perustietokonetaitoja. Tarjoamme toistaiseksi voimassaolevan työn kansainvälisessä perheyrityksessä, jossa työilmapiiri on hyvä ja vaihtuvuus pientä. Tehtävä on kolmivuorotyötä viitenä päivänä viikossa. Työ alkaa mahdollisimman pian sopimuksen mukaan. Kysy lisää: Tehtävästä antaa lisätietoja Toni Ahtiainen ti 16.5. klo 12–15 ja to 25.5. klo 12–15, puh. 020 781 7401. Lähetä hakemuksesi ansioluettelon kera 26.5.2017 mennessä nina.perttula@kuusakoski.com tai Nina Perttula, Kuusakoski Oy, Kuusakoskentie 5, 18600 Myllyoja. Haemme Heinolaan Prosessityöntekijää alumiinin sulatukseen METALLIN RETKEILYPÄIVÄ SÄRKÄNNIEMESSÄ KAIKILLE HÄME-PIRKANMAAN ALUEEN JÄSENILLE PERHEINEEN 26.8. ? Ilmoittautumiset ja omavastuiden maksut työpaikkojen yhteyshenkilöiden kautta tai suoraan ammattiosastoihin 1.6. mennessä. ? Metallin huvipuistoranneke 22 € / hlö (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi). ? Metallin yksityistilaisuus klo 11–12. Sen jälkeen myös muut pääsevät alueelle. Osallistujat voivat jatkaa iltaan asti. ? Tilaisuudessa ei ole liiton tarjoamaa ruokailua. ? Mahdollisia yhteiskuljetuksia voit tiedustella omasta ammattiosastostasi, jonka kautta myös rannekkeet elokuussa viimeistään jaetaan. Liiton aluetoimistosta saat lisätietoja tapahtumasta. Tervetuloa, nähdään Särkänniemessä! Elämyspuisto ILMOITTAUDU MUKAAN! METALLILIITON JÄSENVAKUUTUKSET Ota suoraan yhteys Ifiin Metalliliiton jäsenten oma palvelunumero Ifissä, puh. 010 19 19 95 Lisätietoja jäsenvakuutuksista www.if.fi/metalli. Sivuilla on myös chat-palvelu, jolla saa nopean yhteyden Ifin asiakaspalveluun. Vakuutuspalvelut ma–pe klo 8–20 Korvauspalvelut ma–pe klo 8–18 AHJ1707_1-48.indd 44 3.5.2017 8:11:05
• TO I M I N TA www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 Lohen käsittely: LAINEILTA LAUTASELLE 2/17 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Kangosjärvellä uistellaan vapaasti H Nokialla valetaan kuulia: Nyt pääsee syvälle H Katseet koukkuun: Yhdellä vai kolmella? H Selvennyksiä kalojen rauhoitusaikoihin ja pyyntimittoihin H Millä perhoilla on suurlohia saatu? H Lusikkauistimen monet mahdollisuudet H Levajokisuu on hieno soutupaikka H Unelma jättilohesta H Voiko Suomenlahdesta saada talvella lohta H Veneen ja koneen kausihuoltoihin H Kesän uistelukisat jne. 11.05.2017 7 Lomaviikko työttömille ja lomautetuille 4.–9.9. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille heidän perheenjäsenilleen suunnatun tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. Vesimaailman poreissa voi viihtyä ti–la. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuo tiaille lapsille ryhmä hoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä/lomajakso. n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. n Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20117 tai Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 6.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Muistiloma – lomaviikko eläkeläisille 11.–16.9. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennolle. n Lomaan sisältyy täysihoito. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä, paitsi tuloja lähtöpäivänä. Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua, tietoiskuja ja pelejä yhdessä lomaryhmän kanssa sekä hemmotteluhetkiä vesimaailman poreissa. Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. n Loman hinta on 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20147 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh.020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 13.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomista saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). Ilmoitus helatorstaista 45 PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI! Ovatko tietosi jäsenrekisterissä ajan tasalla myös toimipaikan osalta? ? Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnnuksillasi. Metalliliiton keskustoimisto, aluetoimistot sekä Metallityöväen Työttömyyskassa ovat KIINNI helatorstaina 25.5. sekä perjantaina 26.5. Metalls alla kontor och Metallarbetarnas arbetslöshetskassa är STÄNGDA på Kristi himmelsfärdsdagen 25.5 och fredagen 26.5. AHJ1707_1-48.indd 45 3.5.2017 8:11:06
• 7 11.05.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1/3 A 16 9 B R aa he C Yl e R ad io Su om i D Yl e 1 E 2, 6 m ilj oo na a F ke m ia G m us iik ki in H Ja pa ni AHJ1707_1-48.indd 46 3.5.2017 8:11:10
• T YY L I 47 CNC-KONEISTAJA Juha Saaristo TYÖPAIKKA Metso Minerals Oy KOTIPAIKKA Tampere KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1707_1-48.indd 47 3.5.2017 8:11:13
• LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Meiltä myös kaikki kodinkoneet... todennäköisesti aina halvemmalla AHJ1707_1-48.indd 48 3.5.2017 8:11:14