ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 09.01.2014 NRO 1 VUOKRAASUNTOJA LISÄÄ JÄSENTIEDOT AJAN TASALLE KÄDET TYÖAJASTA ON AINA TAISTELTU LUFT TUNGT SOM JÄRN
2 1 09.01.2014 Ahjo uudistui Ahjon edellinen suurempi ulkoasu- ja sisältöuudistus tehtiin kuusi vuotta sitten. Nyt oli aika saattaa lehti jälleen uuteen kuosiin. Uudistuksessa toimitus on käyttänyt hyväksi lehden lukijatutkimuksia sekä muuta lukijoilta saamaansa palautetta. Uudistuksen johtotähtenä on ollut neljä adjektiivia: selkeä, luotettava, yhdistävä ja oivaltava. Ulkoasun on suunnitellut liiton graafinen suunnittelija Taina Ilomäki-Virta. ALKUOSAN P U H E E N A I H E -osastoon on koottu tärkeitä uutisia ammattiyhdistysliikkeestä ja yhteiskunnasta. Siellä ovat myös liiton johdon L I N J A U S sekä KO L U M N I T ja M I E L I P I T E E T sekä U U S I jäsen. A M M AT T I L A I N E N esittelee liiton jäsenen ja hänen työnsä. KESKIOSASSA ovat liiton jäsenten työpaikoista, työelämästä ja yhteiskunnasta kertovat reportaasit, luottamustehtäviin valitun näkemyksiä luotaava T O I M I J A , työsuojelua käsittelevä T YÖY M PÄ R I S T Ö sekä pieniä työpaikkoja esittelevä T YÖ PA I K K A -palsta. Keskiaukeamalle T YÖ T I L A -sarjassa kuvaajat kuvaavat työpaikkoja sisältä. Miten työelämä ja yhteiskunta ovat muuttuneet? Sitä selvittää aukeaman K E H I T Y S -juttu. Se vuorottelee N Ä K E M Y S -jutun kanssa, jossa kaksi henkilöä esittää näkemyksensä ajankohtaisesta aiheesta. PÄ I V Y S TÄ J Ä -palstalla edunvalvonnan asiantuntijat selvittävät yleisimmin kysyttäjä asioita. T I E D E -palsta on myös uusi. Kansainvälisiä asioita käsitellään K A N S A I N VÄ L I N E N ja M A A -palstoilla. Liiton jäsenten harrastuksista kerrotaan H A R R A S T U S -sivulla. LOPPUOSAN T O I M I N TA -osastossa ovat aiempaan tapaan ammattiosastojen tiedotukset. Lopussa ovat myös työttömyyskassan ilmoitukset, koulutustarjontaa esittelevä KO U L U T U S , sarjakuva Nipa&Joe sekä uusittu ristikko. Toiseksi viimeisellä sivulla U L KO N A -sarjassa kuvataan liiton jäsenten ulkotiloissa tekemää työtä,. Ahjo förnyades Ahjos innehåll och utseende förnyades senast för sex år sen. Det var igen dags att piffa upp tidningen. I förnyelsearbetet har redaktionen utnyttjat både direkt läsarrespons och läsarundersökningar. Våra ledstjärnor i förnyelsen har varit fyra adjektiv: tydlig, pålitlig, förenande och insiktsfull. Det är förbundets grafiker Taina Ilomäki-Virta som står för den grafiska utformningen. I BÖRJAN av tidningen har vi samlat viktiga nyheter som berör facket och samhället. Här finns bland annat linjedragningar av förbundets ledning, kolumner och insändare. Uusia kolumnisteja Uusina kolumnisteina aloittavat Pekka Ristelä ja Hanna Sutela. Ristelä on Palkansaajien EU-edustuston FinUnionsin uusi johtaja. Sutela työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen Työelämävastuualueella. Entisistä kolumnisteista jatkavat Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila ja teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriALL Global Unionin pääsihteeri Jyrki Raina. I MITTEN hittar du huvudartiklarna och reportagen om medlemmarnas arbetsplatser, arbetslivet och samhället. Här behandlas också arbetarskyddsfrågor och förtroendevaldas tankar lyfts fram. Fotografer lyfter också fram arbetsplatser och -miljöer genom att låta bilderna tala. På de svenskspråkiga sidorna fortsätter vi att berätta om medlemmarnas arbetsplatser och de viktigaste aktuella frågorna. Här lyfter vi också fram sakfrågor, kurser och arbetsplatser som speciellt berör våra svenskspråkiga medlemmar runtom Svenskfinland. I SLUTET av tidningen kan du fortsättningsvis läsa meddelanden från fackavdelningarna och arbetslöshetskassan. Här presenteras också förbundets utbildningsutbud. Ahjo myös näköislehtenä Ahjo också som e-tidning Uusittu Ahjo ilmestyy myös näköislehtenä verkossa, www.ahjo.fi. Eli koko lehti on luettavissa sähköisesti. Den förnyade tidningen utkommer också på webben, www.ahjo.fi. Hela tidningen kan alltså läsas elektroniskt.
PÄ Ä K I R J O I T U S 09.01.2014 Kehitetään yhteistyössä PUHEENAIHE 4 Lisää väkeä järjestämiseen AMMATTILAINEN 9 Katri Jalonen, kultaseppä Kalevala Koru Oy 16 10 Kädet – ihminen ajattelee niillä yhtä paljon kuin aivoillaan 20 Laserviisterit luovat laatua ja tuovat työtä Seinäjoella 33 Telakkakirjoittaja kertoo raskaan metallin arjesta 38 I Karleby är luft lika tungt som järn TOIMIJA 18 Taina Karrikka liittohallituksen jäsen International Electric Company HARRASTUS 37 Tapio Mäkinen, keräily XXXX 10 XX 22 "Etelä-Pohjanmaalta löytyy aina joku jäärä, joka ei liity liittoon." 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 23 TYÖPAIKKA 24 TYÖTILA 26 KEHITYS 28 PÄIVYSTÄJÄ 29 TIEDE 29 TEKEMINEN 30 TYÖYMPÄRISTÖ 32 AIKA 34 KANSAINVÄLINEN 35 MAA 41 ARBETSLÖSHETSSKYDD 42 TYÖTTÖMYYSTURVA 43 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA Miksi hyviin johtamiskäytäntöihin ja organisaatiokulttuuriin ei panosteta riittävästi? Tätä kysyivät Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta ja Sitran yliasiamies Mikko Kosonen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla joulukuun 13. päivä. Johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin enemmän huomiota kiinnittämällä syntyy uudistumista niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, kirjoittajat uskovat. Heidän näkemyksiinsä on helppo yhtyä. Metalliliitto toteaa vuoden 2010 teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan muun muassa näin: "Parannetaan työelämän laatua muuttamalla yrityskulttuureja, lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, organisoimalla työ paremmin, ottamalla käyttöön osallistuvia johtamismalleja, parantamalla työympäristön laatua, kehittämällä työturvallisuutta, parantamalla yhteistyötä ja lisäämällä osaamista." ”Josko Hienot tavoitteet ja todellisuus eivät henkilöstö aina kohtaa. Toki monessa yrityksessä asioita hoidetaan mallikkaasti, mutta liian esittäisi yt-neuvotteluja ” monessa yrityksessä yläkerraksi kutsuttu väki ei syystä tai toisesta ota huomioon HEIKKI PISKONEN ehdotuksia, joita henkilöstö tekee Päätoimittaja tuotteiden tai tuotannon kehittämiseksi. Tämä johtaa nopeasti ajatteluun, että tehdään nyt sitten niin kuin herrat sanovat, vaikka sen paremminkin voisi tehdä. Vaikka työntekijän ja työnantajan välillä on eturistiriitoja, niin yhden yhteisen tavoitteen voinee olettaa olevan: kaupaksi käyviä tuotteita tekevä ja toimintaansa kehittävä yritys tuo elannon niin yrityksen työntekijöille kuin omistajille. Yt-neuvottelut ovat saaneet syystäkin huonon maineen. Mutta on hyvä muistaa yhteistoimintalain tärkein tavoite. Lain keskeisenä tavoitteena on kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin. Olisiko aika, että henkilöstö alkaisi yritystasolla esittää yt-neuvottelujen käymistä yrityksen kehittämiseksi? Ammattilainen on ammattilainen myös yrityksen toiminnan kehittämisessä. VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA AO-ILMOITUKSET Postitse, sähköpostina tai telekopiona OSOITTEENMUUTOKSET Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TOIMITUKSESTA POISSA 28.2. ASTI KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA VS. TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 VS. TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Juhan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Anni Turunen 020 77 41233 040 6480 2611 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Asko-Matti Koskelainen TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 24 euroa Ulkomaille 30 euroa MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 1 3 S I S Ä LT Ö
PUHEENAIHE KITI HAILA 4 1 09.01.2014 Järjestäminen vauhdittuu, lähde mukaan Metalliliiton järjestämistyöhön tarvitaan lisää väkeä. Liiton järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen kertoo, että tänä vuonna on tarkoitus lisätä rutkasti järjestäjäkoulutusta. JÄRJESTÄMINEN – Viime vuonna emme käyttäneet puoliakaan järjestämiseen varatuista resursseista. Emme saaneet niin paljon vapaaehtoisia mukaan kuin odotimme, vaikka olisimme maksaneet matkakulut ja ansionmenetykset. Järjestäminen on ehkä vielä uusi juttu. Olemme kuitenkin saaneet tämän nyt käyntiin, Aslak Haarahiltunen sanoo. Tänä vuonna järjestämistä aiotaan laajentaa uusiin aluetoimistoihin. Työpaikkojen sisäiset kampanjat tulevat osaksi järjestämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että jo olemassa olevien aktiivien kanssa pyritään nostamaan jäsenten toimeliaisuutta työpaikoilla. Järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen, järjestäjä Arja Taipale ja järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen kertoivat järjestämistyön etenemisestä liittovaltuuston kokouksessa marraskuun lopussa. Murikassa pidetään järjestämisen alkeis- ja jatkokurssit sekä keväällä että syksyllä. Lisäksi toteutetaan kaksi kolmen kuukauden harjoittelu- ja valmennusohjelmaa. Ne jakautuvat kahden viikon pituiseen koulutukseen sekä kymmenen viikon pituiseen, tiimeissä tapahtuvaan kenttävalmennukseen. ANNI TURUNEN 600 uutta jäsentä vuoden loppuun mennessä www Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi n Järjestämistyön tavoitteena on saada liittoon tänä vuonna 600 uutta jäsentä. – Jos porukka lähtee mukaan, niin tavoite on realistinen, järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen sanoo. Hän muistuttaa, että aina jäsenkasvu ei ole edes ollut yksittäisen järjestämiskampanjan tavoitteena. – Kampanjaa on voitu lähteä toteuttamaan senkin takia, että työpaikalla asiat ovat olleet niin huonosti. Esimerkiksi yhdessä tällaisessa yrityksessä saatiin pekkaset. Sieltä ei tullut uusia jäseniä, kun jäseniä oli jo ennestään. Mikä järjestämistyössä on onnistunut parhaiten? – Parasta on ollut huomata, miten ihmiset löytävät työpaikalla toisensa ja lähtevät toimimaan yhdessä. Myös järjestäjät ovat olleet sitoutuneita ja motivoituneita, Haarahiltunen summaa. TILANNE MARRASKUUSSA Uusia jäseniä 123 Järjestämiskeskusteluja 900 Kotikäyntejä 50 Järjestämiskokoontumisia 48, joihin osallistui 229 henkilöä Uusia luottamushenkilöitä 68 Uusia työhuonekuntia 9 Työnantajan vastatoimia 32
· LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 09.01.2014 Avoimeen keskusteluun TOIMIALAKATSAUS Automyynti laskee. Työlliluottamusmieskyselyn mukaan selvästi heikensyys on heikentynyt. Arvomuutos vähentää autyneet. Neljännes vastaajista uskoi työllisyyden toilua. Teknologiamuutokset lisäävät osaamisheikkenevän. Suurissa yrityksissä ollaan vielä ja koulutustarvetta. Näihin arvioihin päätyy pessimistisempiä: joka kolmas arvioi työttöMetalliliiton tutkimusyksikön tekemä autoalan myyden lisääntyvän. toimialakatsaus. Autoalan työllisyys- ja muihin kehitysnäkymiin vaikuttaa katsauksen mukaan kaksi Henkilöautoja myydään tänä vuonna noin 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Lokakuussa muutosta, joista toinen on yhteiskunnallinen noin 16 prosenttia kuluttajista aikoi ja toinen teknologinen. hankkia uuden auton seuraavan 12 Yhteiskunnallinen "arvomuutos" Uuden auton kuukauden aikana. Myös kaupallison johtanut siihen, että erityisesti ostaja on suuremmissa kaupungeissa asuvat ten ajoneuvojen myynti on vähentyyli 50-vuotias nuoret eivät pidä auton ostamista nyt aiemmista vuosista. mies. Autokannan vanheneminen lisää tavoiteltavana asiana. Se näkyy uujälkimarkkinoinnin merkitystä. sien autojen ostajien ikärakenteessa. Autoalan pääluottamusmiehille tehdyn kyUuden auton ostaja on yli 50-vuotias mies. selyn mukaan odotukset huolto- ja korjaustoiTeknologiseen murrokseen pakottavaa liikennettä koskevien päästörajoitusten tiukenminnan kehittymisestä ovat positiivisemmat kuin vuosi sitten. Myönteisimmät odotukset taminen. Lähes jokainen autovalmistaja kehitovat 61–80 hengen yksiköissä. Autokannan tää uutta teknologiaa energian kulutuksen ja vanhentumisen arvioidaan lisäävän huollon ja päästöjen vähentämiseksi. Uusi tekniikka lisää korjaustoiminnan tarvetta, mutta näkyykö se merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Alan olisikin syytä pitää kiinni osaavasmerkkiliikkeiden korjaamoilla, toimialakatsauksessa pohditaan. ta henkilöstöstään ja panostaa entistä enemmän Autoala työllisti viime vuonna hieman yli koulutukseen, toimialakatsauksessa todetaan. HEIKKI PISKONEN 27 000 henkilöä. Työllisyysnäkymät ovat pää- Kysyin marraskuussa liittovaltuustossa, olisiko aika ryhtyä uudelleen keskustelemaan liittoyhteistyöstä, joka vahvistaisi edunvalvontaamme. Kukaan ei kiistänyt keskustelun tarvetta. Meidän on mietittävä tarkasti, millaisin toimin säilymme vahvana tekijänä. Meidän on vastattava toimintaympäristömme muutoksiin. Metalliteollisuuden työpaikat vähenevät Suomessa. Jäsenmaksutulomme pienenevät. Vielä liiton talous on hyvä. Emme ole pakkoraossa. Voimme pohtia asioita rauhassa. Työnantajat pyrkivät siirtämään työntekijöitä halvempien työehtosopimusten piiriin. Se on lisäperuste yhteistyön kehittämiselle. Liittoyhteistyön tiivistämiseen on monta reittiä: Teollisuuden Palkansaajat, strateginen kumppanuus toimintoja yhdistämällä, liittofuusiot. Mitään vaihtoehtoa ei kannata etukäteen sulkea pois. Viime liittokokous antoi mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen ja oman aseman arvioimiseen. Käydään tätä keskustelua avoimesti ja rehellisesti jäsenten etu johtotähtenä. LINJAUS Taantuma ravistelee autoalaa RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja Etuudet muuttuvat TYÖTTÖMYYSTURVA Hallituksen rakennepakettiin ja työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyy lakimuutoksia. Muutoksilla pyritään yksinkertaistamaan lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös lisätä kaiken työn tekemisen kannattavuutta ja helpottaa osa-aikaisten ja lyhytaikaisten töiden hyväksymistä. Muutoksia on tulossa työssäoloehtoon, omavastuuaikaan, soviteltuun päivärahaan ja ansiopäivärahan lisäpäiväoikeuteen. Muutokset vahvistuvat, kun eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen. Yksityiskohtaisempaa tietoa lakimuutoksista on seuraavassa Ahjossa. UUSI LISÄTIETOJA LAKIMUUTOKSISTA: tyottomyyskassa.metalliliitto.fi ja Ahjo 2/2014 KÄÄMIJÄ/VAIHETYÖNTEKIJÄ Timo Nurmi, 26 TYÖPAIKKA Trafotek Oy, Turku AMMATTIOSASTO Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 ? Ansiopäivärahan omavastuuaika lyhenee Ansiopäivärahan enimmäisaikaa voidaan ? seitsemästä viiteen päivään. Työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viik? koon. Ansiopäivärahan piiriin pääsee lyhyemmän työssäolon jälkeen. Jos uusi työssäoloehto täyttyy vuoden sisällä ? edellisestä omavastuuajasta ja päivärahan määrittelystä, maksaminen jatkuu ilman uutta omavastuuaikaa ja määrittelyä. Päivärahan enimmäisaika alkaa kuitenkin alusta. Ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaika ? lyhenee 400 päivään, jos työhistoriaa on alle kolme vuotta. Päivärahaa maksetaan kassasta kuitenkin 500 päivään saakka, viimeiseltä 100 päivältä peruspäivärahan suuruisena. lyhentää 100 päivällä myös, jos kieltäytyy tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun ensimmäisten 250 päivärahapäivän aikana. Soviteltuun päivärahaan tulee 300 euron ? suojaosa. Alle 300 euron kuukausituloja ei sovitella lainkaan, ja yli 300 euron tulot sovitellaan vain suojaosan ylittävältä osuudelta. Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousee 1957 ja ? sen jälkeen syntyneillä 60 vuodesta 61 vuoteen. Lisäpäiväoikeus syntyy, kun ikäraja ylittyy ennen ansiopäivärahan enimmäisajan täyttymistä. Lisäpäiväoikeuden saaneille voidaan maksaa ansiopäivärahaa 65 ikävuoteen saakka. MITEN TULIT METALLIALALLE? Minulla on metallialan cnc-koneistajan koulutus. Alalle tulin reilu viisi vuotta sitten, olen ollut siitä asti Trafotekissa. MITEN LIITYIT LIITTOON? Liityin lokakuussa. Kokemukset omalta työpaikalta vaikuttivat. Olin ennen Loimaan kassassa, mutta sen kautta ei pysty vaikuttamaan työpaikan asioihin, jos jotain ristiriitoja tulee. Metallin jäsenenä voi aina puhua pääluottamusmiehen kanssa. MITÄ TOIVOT TULEVAISUUDELTA? Että työt jatkuisivat ja koko Suomen nykytilanne vähän paranisi jossain vaiheessa. 1 5 Y H T E I S K U N TA
Kulttuuripalkinto Cabaree-teatterille Varo tappajahousuja KULUTTAMINEN Älä osta tahallaan kulutettuja farkkuja. Ne on saatu kuluneen näköisiksi hengenvaarallisella hiekkapuhalluksella. Farkkujen valmistusmaissa menetelmä aiheuttaa tappavaa kivipölykeuhkosairautta. Outi Moilala ohjaa parempaan kuluttamiseen kirjassaan Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita. Teos osoittaa, että vaateliikkeitä ja suomalaisia kauppaketjuja on painostettava eettisempiin hankintoihin. Yritysten omat, vapaaehtoiset valvontajärjestelmät eivät takaa yhtään mitään. KULTTUURI Cabaree-teatteri on saanut Metalliliiton kulttuuritekopalkinnon 2013. Teatteri on lähes 10 vuotta esiintynyt Helsinki-Uusimaaalueen retkeilypäivillä ja ammattiosastojen tapahtumissa. Teatteriin kuuluvat Ari-Pekka Hynynen, Anitta Luoto, Hannu Tanner, Inge-Maij Bergman, Kaj Hedman, Sanna Korkiamäki, Martti Härkönen. Käsikirjoittajana ja ohjaajana toimii Erkki Haapalainen. Musiikista huolehtivat Valeri Sokolov ja Heikki Ovaskainen. Tunnustuksen myönsi Metallin liittohallitus. NIMITYS Vihikoira auttaa työpaikkoja NIMITYS Metalliliiton viestintäpäällikkö Timo Korpijärvi on nimitetty työministeri Lauri Ihalaisen valtiosihteeriksi avustamaan poliittisessa ohjauksessa ja päätösten valmistelussa. Korpijärvi sai tehtävää varten työvapaata liitosta. Viestintäpäällikkönä hän on vastannut liiton ulkoisesta viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Metalliliiton kehityspäällikkö Markku Laine aloittaa helmikuussa Teollisuuden Palkansaajien pääsihteerinä Jouko Ahosen jäädessä eläkkeelle. Järjestö tiivistää teollisuuden ammattiliittojen yhteistyötä ja edunvalvontaa. Laine tulee edelleen hoitamaan noin puolet työajastaan liiton kehityspäällikön tehtäviä. Helsinki-Uusimaalla järjestäjinä jatkavat Arja Taipale Kai Lepomäki 31.12. saakka ... ja uutena Taku Nieminen 31.5. saakka TYÖYMPÄRISTÖ Kemikaalivihi on vapaamuotoinen verkosto kaikille, jotka tarvitsevat tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä työpaikalla. Sen näkyvin osa on verkkosivusto www.ttl.fi/kemikaalivihi. – Kemikaalivihi-sivustolta löytyy käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa ja opastusta kemikaalien turvallisesta käytöstä. Sivuilta löytyy muun muassa kemikaaliturvallisuuden 5 porrasta -testi, joka avulla saa käsityksen työpaikan kemikaaliturvallisuuden tasosta, kertoo erikoistutkija Milja Koponen Työterveyslaitoksesta. PEKKA RAHKONEN 6 1 09.01.2014 Selkokielellä nanoista TYÖYMPÄRISTÖ Nanomateriaalien käyttö teollisuudessa kasvaa räjähtäen. Nanomateriaaleista on netin kautta kuunneltavissa edelleen Radio Robin Hoodin perusteellinen ohjelmasarja. Löydät ohjelmat liiton verkkosivuilta www.metalliliitto.fi/ nanomateriaalien-kaytto SEURAAVASSA AHJOSSA Suomi on se maa, jossa Mersuja kehittämiseksi." Metalliliiton tasa-arvo-ohjelma ??Ahjo on jäsenelle ilmainen, ulkopuoliselle se maksaa... OPAS Metalliliitto on uusinut julkaisemansa Tasa-arvon taskuvihkon. Nimensä mukaisesti taskuun tai kalenterin väliin sujautettava vihkonen muistuttaa, mistä tasa-arvossa on kyse. Se muistuttaa myös, mistä on kyse yritysten tasa-arvosuunnitelmissa sekä tasa-arvolaissa. ??Metson pääluottamusmies Jyväskylän Rautpohjan tehtaalla A?24 euroa C?40 euroa on Pentti Mäkinen. Hän on myös Metalliliiton B?liittosihteeri C?edunvalvontajohtaja päällikkö A?puheen- D?48 euroa D?liittovaltuuston puheenjohtaja ??Puolustusministeri on... A?Elisabeth Rehn Taskuvihkoa voi tilata liiton postituksesta puh. 020 77 41026. Liiton tasa-arvo-ohjelma on osoitteessa www.metalliliitto.fi/tasa-arvo B?32 euroa B?Aleksander Stubb C?Stefan Wallin D?Carl Haglund ??Hyökkääjä Patrick Davisin joukkue jääkiekon SM-liigassa on A?Kalpa B?Lukko C?SaiPa D?Jokerit O I K E AT VASTAUKS E T 1A?2D?3 D?4 C "Edistämme tasa-arvoa omassa toiminnassamme sekä tavoitteissamme työelämän ja koko yhteiskunnan Tasa-arvoa! TIESITKÖ halutaan teettää.
09.01.2014 Ison rahan verotoimisto OHJELMA Miten saada teollisuuden työpaikat säilymään Suomessa, miksi vienti ei vedä? Pelastetaan duunit -ohjelma etsii vastauksia ja näyttää paloja pienten ja keskisuurten vientiyritysten kamppailusta globaalien markkinoiden puristuksessa. Yle TV1:ssä tammikuussa näytettävä sarja seuraa neljää suomalaista metalli- ja teknologia-alan yritystä reilun puolen vuoden ajalta. Firmat ovat läppäventtiilejä tekevä Högfors Salosta, kymmenen hengen konepaja Elektrorakenne Tuusulasta, järjestelmä- ja projektitoimittaja Puristeteos Kangasalta sekä elintarviketeollisuuden ja laivateollisuuden alihankkija RST-Lapit Virtasalmelta. Metalliliitto on ollut mukana rahoittamassa ohjelmaa, josta on olemassa myös radioversio. Taustajoukoissa ovat työnantajien Teknologiateollisuus ry ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. – Yleistä mielikuvaa teollisuudesta hallitsevat muutamat suuret yritykset. Yli puolet teollisuuden kotimaisesta työllisyydestä on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Niillä on entistä isompi merkitys Suomessa tarjottavan ja tehtävän työn kannalta. Helsingissä osoitteessa Haapaniemenkatu 5 sijaitsee ison rahan verotoimisto. Konserniverokeskukseen on keskitetty kaikkien pörssiyhtiöiden ja muidenkin suurten suomalaisten yritysten verotus. Sen asiakkaina ei ole kuin pari prosenttia Suomen yrityksistä. Mutta sen kautta kertyy noin puolet kaikista yritysten maksamista yhteisöveroista, tänä vuonna pari miljardia euroa. Konserniverokeskuksessa on menossa hanke, jossa perataan yritysten siirtohinnoittelua. Projektiin ollaan juuri palkkaamassa lähes 40 henkilöä lisää. Siirtohinnoittelusta on kyse, kun konsernin sisällä yksi yksikkö luovuttaa konsernin toiselle yksikölle tavaraa, palveluja, patenttien käyttöoikeuksia tai vaikka rahaa. Siirtohinnoittelu on aivan normaalia konsernien toimintaa, sillä omien yksiköiden välilläkin liiketoimilla on hinta. Toinen asia on sitten se, että siirtohinnoittelua käytetään hyväksi verojen minimoimisessa ja myös niiden kiertämisessä. Konsernin sisäisessä kaupassa hintojen pitäisi olla samoja kuin jos kauppaa tehtäisiin jonkun ulkopuolisen kanssa. Oikean hinnan määrittäminen on toisinaan helppoa, mutta ei aina, esimerkiksi jos on kyse jonkin patentin käyttöoikeudesta, jota ei myydä ulkopuolisille. Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluhankkeessa tehtiin ensimmäisenä vuonna lähes 300 miljoonan euron lisäysehdotukset yritysten verotettavaan tuloon. Sellaisesta summasta joutui vuonna 2012 maksamaan yhteisöveroa 73 miljoonaa euroa. Jo noin kaksi kolmasosaa valtioiden rajat ylittävästä maailmankaupasta on konsernien sisäistä kauppaa. Siirtohinnoissa alkaa olla kyse siitä, missä näytetään tulosta ja kuka siitä saa verotuotot. Vai saako kukaan? PELASTETAAN DUUNIT TELEVISIOSSA: TV 1 7.1.–16.1. ti, ke, to klo 20–20.30, uusinta aina seuraavana arkipäivänä klo 9.30. PELASTETAAN DUUNIT RADIOSSA: Radio Suomi 9.1.–17.4. to klo 19.06–20, uusintana sunnuntaisin klo 23. SISÄISISTÄ JÄNNITTEISTÄ ON PÄÄSTÄVÄ Pelastetaan duunit näyttää tv-ruudussa vakavia ilmeitä ja huolestuneita kasvoja. Tuotannon, myynnin ja markkinoinnin takkuamisesta puhutaan ja ratkaisuja haetaan, välillä jopa konsultin ja leikittämisharjoitusten avulla. Vastakkainasetteluja yrityksissä syntyy muun muassa siitä, että vahvat persoonat pyrkivät hallitsemaan ja tekemään kaikki päätökset. Muille ei jätetä vaikutusmahdollisuuksia. Näin tapahtuu helposti esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kamera seuraa etupäässä yrittäjiä ja johtoporrasta, mutta ohjelman välittämät tunnelmat ja ongelmat ovat varmasti tuttuja monelle metalliliittolaiselle, varsinkin luottamustehtävissä toimiville. Ohjelman ideana on näyttää esimerkkiyritysten kautta, millaiset yhteiset toimenpiteet voivat kääntää kurssin kohti menestystä. Radiossa kuullaan vajaan tunnin mittaisia jaksoja. Ohjelma jatkuu koko kevään ajan. Seurattavia metallialan yrityksiä ovat muun muassa Lahden Autokori, kuljettimia valmistava Ferroplan Orimattilasta, sähköpyörätuoleja tekevä Chasswheel Siilinjärveltä sekä KMValu Säynätsalosta. MIKKO NIKULA Kaksi osastoa purkautunut AMMATTIOSASTOT Hämeen teletyöntekijäin ammattiosasto 144 on purkautunut. Sen 26 jäsentä on kehotettu liittymään Kouvolan puhelinasentajien (209) jäseniksi. Suupohjan teletyöntekijäin ammattiosasto 226 on myös purkautunut. Sen 46 jäsentä on kehotettu liittymään Alavuden teletyöntekijöin ammattiosaston (257) jäseniksi. Kumpikin ammattiosasto on pitänyt sääntöjen edellyttämät kaksi purkukokousta. Luettelo Metalliliiton ammattiosastoista on liiton verkkosivuilla www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo. OIKAISU Ahjon numerossa 16 pekkaspäiven kertymisestä ja maksamisesta kertovan artikkelin taulukko oli osin virheellinen. Ohessa oikeat luvut. Viikoittaisen ylityön laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin seuraavasti: Viikko, nro 50 vrk 50 51 52 1 yhteensä 50 % 100 % 2 8 8 8 8 34 2 16 32 8 8 66 HEIKKI LEHTINEN / UP Niiden menestys on olennaisen tärkeää kuntien ja valtion verotuloille sekä hyvinvointipalveluiden säilyttämiselle. Siksi pk-yritysten näkymät ja kehittämistarpeet on syytä nostaa nykyistä vahvemmin esille julkisuudessa. Näin perustelee teollisuuspoliittinen toimitsija Timo Roppola Metalliliiton osallistumista ohjelman tuottamiseen. TALOUS Pelastetaan duunit -sarjassa Metalliliitto mukana Veroparatiiseihin on parkkeerattu paljon patentteja. On kumma, kun niiden asukkaille ei ole myönnetty yhtään Nobelin palkintoa. 1 7 PUHEENAIHE
8 1 09.01.2014 MIELIPIDE KAIKILLA JÄSENILLÄ SAMAT OIKEUDET? LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi tai Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy vain jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Onko alle 25vuotias, ammattikouluttamaton jäsen oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa, kun jäsenmaksut on maksettu ja työssäoloehto täyttyy? Työvoimatoimistossa sanovat, että hän ei ole oikeutettu Kelan peruspäivärahaan. Siellä sanovat, ettei nuori voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos ei ole suorittanut ammatti koulututkintoa tai hakenut koulutukseen. Jos näin on, kannattaako nuoren edes kuulua liittoon? Kannattaako, jos ei ole samoja oikeuksia kuin muilla jäsenillä? Entä kenen hyväksi alle 25vuotiaan ammattikoulut tamattoman maksamat jäsenmaksut käytetään? Kenen hyväksi, jos ei nuori itse ole oikeutettu saamaan ansio sidonnaista päivärahaa? Samat oikeudet kaikille jäsenille VASTAUS EDELLISEEN: NUOREN MUISTETTAVA HAKEA KOULUTUKSEEN TYÖTTÖMYYSTURVA Nuoria työttömiä koskeva kouluttau tumisvelvollisuus on edelleen voimassa. Alle 25vuotiaiden työttömien on pakko hakea vähintään kahta koulutuspaikkaa saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Ennen vuotta 2013 vaatimus koski vain työmarkkinatukea saavia nuoria. Nykyi sin myös työssäoloehdon täyttäneillä, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa saavilla nuorilla on tämä velvollisuus. Koulutukseen ei aina tarvitse pyrkiä yhteishaun kautta. Koulutuksen on vain johdettava tutkintoon tai parannettava ammatillisia valmiuksia. Opetus voi tapahtua esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Koulutukseen ei ole pakko päästä, hakeminen riittää. Oikeuden työttömyysetuuteen voi saada takaisinkin, vaikka koulutukseen hakeminen olisi jäänyt. Oikeuden saa sen jälkeen, kun on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai opiskellut vähintään 21 viikkoa. Jokaisella 25vuotiaalla oikeus työttömyysetuu teen on joka tapauksessa. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työttömyysetuutta voidaan maksaa, vaikka ammatilli seen koulutukseen ei olisi hakeutunut. On muistettava, ettei Metallityöväen työttömyyskassa itse päätä työttömyysetuuksien myöntämisen perusteista. Sen on pakko noudattaa muiden kassojen tavoin lakipykäliä. Nuorten lakisääteinen velvoite lähteä koulutukseen liit tyy nuorten yhteiskuntatakuuseen. Takuulla nuoria autetaan pääsemään töihin tai koulutukseen. Kaikille yritetään saada ammatillinen koulutus. Se parantaa työllistymismahdolli suuksia koko työuran ajan. Myös nuoren kannattaa kuulua liittoon ja työttömyys kassaan. Työttömäksi jäädessään nuoren kannattaa hakeutua aktiivisesti työhön ja koulutukseen. IRENE NISKANEN Työttömyyskassan johtaja KO L U M N I Kerettiläisiä ajatuksia Vuosien mittaan on tullut sellainen vamma, että katselee asioita teollisuuden näkökulmasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisin teollisuutta jotenkin parempana tai tärkeämpänä kuin yksityistä palvelusektoria tai julkista sektoria. Kaikkia sektoreita tarvitaan hyvän yhteiskunnan ylläpitämiseen. Sektoreiden keskinäisten osuuksien pitää vain olla oikeassa suh teessa. Tällä hetkellä osuudet eivät ole oikeassa suhteessa. Yksityi nen sektori tuottaa liian vähän verotuloja julkisen sektorin menojen katteeksi. Tämä ongelma on vallinnut vuodesta 2009 lähtien, eikä loppua ole näköpiirissä. Teollisuuden osuutta pitää pystyä kas vattamaan, mutta se ei tapahdu hetkessä. Oman vaikeutensa siihen asettaa heikko talouskehitys Euroopassa. Nyt talouske hitys näyttää hieman paremmalta Euroo ”Jos haluaa asua passa. Suomessa pitää ponnistella, että kasvua saadaan tännekin. Julkisen sek korvessa, niin torin alijäämää pieni kasvu ei kuitenkaan hintana olisi se, poista, vaan tarvitaan myös päätöksiä. että kuntien Hallitus linjasi rakennepoliittisia toi palvelut ovat mia marraskuussa. Käytännön päätökset heikommat." jäivät vielä pitkälti odottamaan tekemis tään. Osa päätöksistä siirrettiin kuntien JORMA ANTILA harteille, mikä tietysti on siinä mielessä Metalliliiton tutkimuspäällikkö oikein, että kunnat huolehtivat suuresta osasta julkisen sektorin palveluja. Kuntapalveluiden lähtökohta on ollut se, että kaikissa kunnissa pitää tarjota samat palvelut. Joskus mieleen hiipii ajatus, että onko siinä mitään järkeä, että kaikille yritetään taata kaikki samat palve lut asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen järjestelmä tasaa kuntien tuloja niin, että tehokkaim min asiansa hoitaneilta siirretään rahaa huonommin asiansa hoi taneille. Onko kunnilla motivaatiota hoitaa palvelunsa tehokkaim malla mahdollisella tavalla? Entä voisiko olla mahdollista, että ihmiset laitettaisiin valitse maan? Jos haluaa asua omassa rauhassa korvessa, niin sen hintana olisi se, että kuntien tarjoamat palvelut ovat heikommat kuin taaja missa tarjotut. Ehkä nuo ajatukset ovat liian "markkinaliberalistisia" teollisuu den työntekijöiden edustajan esitettäväksi. Voin ainakin helposti kuvitella, että tällaista palautetta voisin saada. Yksi toive julkiselle sektorille minulla on. Sen uskoisin myös metallityöläisten hyväksyvän. Kun seuraavan kerran tehdään työeh tosopimuksia, toivoisin julkisen sektorin ottavan avoimen sektorin palkankorotukset ohjenuoraksi. Ei niin kuin tähän asti on ollut, että ne ovat ponnahduslauta, jolta julkisen sektorin palkkoja lähdetään korottamaan. Periaatteen pitää olla, että avoimen sektorin palkan korotukset ovat katto, jonka yli ei ainakaan mennä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! jorma.antila@metalliliitto.fi
09.01.2014 Kiva työ, ja monipuolinen MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Kävin elektroniikka-asentajakoulutuksen ammattikoulussa. Huomasin, että on kiva tehdä asioita työkaluilla. Ajattelin että työ kultaseppänä voisi oli mukavaa, joten jatkoin opiskelua Lahden kultaseppäkoulussa. MILLOIN TULIT METALLIALALLE JA TÄLLE TYÖPAIKALLE? Heti kun tulin 16-vuotiaana työelämään, eli 31 vuotta sitten. Tässä olen ollut 20 vuotta, ja sitä ennen pienillä pajoilla Jyväskylässä, Porissa ja Raumalla. MITÄ TEET? Korjaan asiakkaiden rikkimenneitä koruja ja teen niihin muutoksia. Jos esimerkiksi sormus on jäänyt pieneksi, niin se tehdään isommaksi. Usein on kyseessä jonkun sukulaisen vanha koru, jolla on tunnearvoa ja jota muutetaan paremmin itselle sopivaksi. Me teemme myös pintakäsittelyä ja käsinkiillotusta. Meillä on monipuolinen ja kiva työ. MIKÄ ON TYÖSSÄSI PARASTA JA MIKÄ HUONOINTA? Parasta työssä on monipuolisuus ja hyvät työkaverit. Huono puoli on se, että jalometallialan palkat ovat jääneet niin paljon jälkeen yleisestä kehityksestä. Jatkuvat yt-neuvottelut luovat stressiä. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Reilu, jonka kanssa voi heittää herjaa. MINKÄLAINEN ON HYVÄ POMO? Sellainen, joka pitää puoliaan ja kertoo asioista heti ja avoimesti. Myös silloin, kun työntekijä on tehnyt jonkin virheen. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Odotan suurella mielenkiinnolla, miten ala kehittyy. Nyt näyttää huonolta, mutta toivotaan parempia aikoja. TEKSTI JOHAN LUND KUVA PATRIK LINDSTRÖM KULTASEPPÄ Katri Jalonen, 47 TYÖPAIKKA Kalevala Koru Oy, Helsinki 1 9 A M M AT T I L A I N E N
10 TEKSTI SUVI SAJANIEMI JA ANNI TURUNEN KUVAT PEKKA ELOMAA 1 09.01.2014 Käsin kosketeltavaa Ihminen on kehittynyt ihmiseksi nimenomaan siksi, että hän osaa tarttua asioihin käsillään. Käsien liikkuvuuden ja taitavuuden kehitys edelsi aivojen laajentumista, ei toisinpäin. Me ajattelemme käsillämme. Käsityökalut ovat meidän käsiemme jatke ja samalla elimellinen osa ajatteluamme. Metalliliittolainen Toni Blomster testaa työkseen venttiilejä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa origamia. Sana tarkoittaa sekä japanilaista paperintaittelua että siitä syntyneitä paperiesineitä.
1 11 09.01.2014
12 1 09.01.2014 ”Testaan, tutkin viat” TONI BLOMSTER, 33 Teen venttiilien erikois-, emissio- ja korkeapainetestejä. Tutkin venttiileissä ilmenneitä vikoja kuten vuotoja tai sitä, jos osat eivät mene paikoilleen. On ymmärrettävä materiaaleista, koneista ja työkaluista sekä osattava mitata. Jotkut työvaiheet vaativat tarkkaavaisuutta ja parempaa sorminäppäryyttä. Olen töissä Metso Automationilla Vantaalla. Valmistamme teollisuusventtiilejä, joita käytetään Ei ole suinkaan sattumaa, että käsi on kuulunut taiteen suosikkiaiheisiin ammoisista luolamaalauksista lähtien. Filosofit ja kasvattajat ovat hekin ylistäneet kädentaitojen merkitystä ihmiselle ja ennen kaikkea ihmisen taimenen tasapainoiselle kasvamiselle. Esimerkiksi käy Uno Cygnaeus, kansansivistystyön uranuurtaja, joka vaati koko kansalle käsitöiden opetusta. Hänen mukaansa käsityöt kehittävät ja kasvattavat silmää, havaintovoimaa, kauneusaistia, muovailevaa ja keksivää taitoa, käden joustavuutta ja lopputulemana vielä ”omavaraista harkintaa ja tahtoa”. Ei aivoja ilman kehoa Aivotutkijat tietävät nyt, että ihminen tarvitsee aivojaan, käsiään ja kehoaan ajatteluun ja että ihmisen kädet ovat erottamaton osa keskushermostoa. Enää ei ole mitään järjellistä syytä ajatella, että keho ja mieli olisivat ihmisen eri ulottuvuuksia. Kun ihminen tarttuu kahvikuppiin, ei aivoista ehkä lähdekään ajatuksen voimalla käsiin käs ky, että nyt minun on tartuttava kahvikuppiin. Ehei, kädestä saattaa lähteä aivoihin viesti, että minun on ajateltava ajatus siitä, että nyt minun on tartuttava kahvikuppiin. Ihmisen aivoissa on tavattoman suuret alueet varattu käsien hienomotoriikan eli taitoa vaativien, tarkkojen ja monimutkaisten kädenliikkeiden hallintaan. Vauvat harjoitte levat silmän ja käden yhteistoimintaa loppu mattomiin; syystäkin, muuten he eivät lähtisi kunnolla kasvamaan eli kehittymään yksilöik si, jotka sitten aikuisena osaavat käyttäytyä ihmisiksi. Esineitä ja konkreettisia materiaaleja kosketellessaan sormien tuntoaisti lähettää viestejä aivoihin, joissa ne herättävät vilkkaan toiminnan. Kaikki liike ja eritoten yli ihmisen keskivii van vasemmalta oikealle tai oikealta vasem malle kurkottava liikehtiminen on hyväksi aivoille. Ihmislapsi oppii verrattomalla tavalla, kun hän saa itse kokeilla, tunnustella, haistaa, maistaa ja askaroida asioita käsillään. Erikoisen kehittävää on samojen liikkeiden toistaminen, olivatpa ne liikuntaa tai käsitöitä. On myötäsukaista ihmisluonnolle, että mur rosikäinen poika nousee laudallansa satoja ja tuhansia kertoja sitä samaa skeittiramppia ylös ja alas, eestaas, eestaas, eestaas. Kutimien kilkuttelu, kalkuttelu, höyläämi nen, halon hakkuu, rassailu, korjailu, soittami nen, ompeleminen, huovuttaminen, virkkaa minen – aivan kaikki toistuva ja liikkeeseen liittyvä käsillä tekeminen on hyväksi ihmisel le. Tietysti on urautumisen estämiseksi syytä yrittää välillä vielä jotain vaikeampaa. Kaksin käsin tekeminen on aivan erityi sen siunauksellista. Muusikot ovat toistaneet, useimmiten aivan lapsesta lähtien, tuhansia ja taas tuhansia kertoja samoja liikkeitä käsillään soittimensa kanssa. On havaittu, että heidän aivokurkiaisensa eli kahden aivopuoliskon välillä viestejä välittävä aivojen osa on paksuuntunut lajitovereihin verrattuna. Tämä takaa aivan poik keuksellisen vilkkaan, monipuolisen ja nopean viestien välittymisen aivoissa. Tutkimus todistaa, että käsillä tekeminen on hyväksi ihmiselle. Se rauhoittaa ja tasa painottaa ihmistä. Ihmiselle tuo tavattoman suurta tyydytystä ja iloa, kun hän näkee ”kättensä jäljen”. Ei ole väliä, mihin ainekseen tai millä tavalla tuo jälki jää, kunhan tehty kappale on konkreettinen ja aidosti olemassa.
esimerkiksi paperitehtaissa, öljynjalostamoissa ja vesivoimaloissa. Työssäni on kivointa se, että se on vaihtelevaa. Välillä on vaikeita ongelmia ratkottavana, välillä vähän helpompia. Venttiilejä on kymmeniä erilaisia. Teen töitä myös tietokoneella. Kirjoitan testaamistani venttiileistä raportteja. Minulla on lukihäiriö ja teen siksi paljon kirjoitusvirheitä, mikä on ärsyttävää. Peruskoulun jälkeen menin Keski-Uudenmaan ruotsinkieliseen ammattikouluun opiskelemaan ja valmistuin koneasentajaksi. Tarkoituksenani oli jatkaa opiskelua eteenpäin, mutta en jaksanut enää lähteä koulun- penkille. Kävin armeijan ja tulin tänne töihin. Lapsena tein paljon puutöitä, valmistin esimerkiksi hyllyn ja sängyn itselleni. Vanhemmiltani olen saanut perustaidot, ja he ovat kannustaneet minua tekemään asioita käsilläni. Opin asioita parhaiten itse tekemällä. Lukeminen on minulle kaikkein huonoin tapa. Harrastan origamien tekemistä. Ala-asteella opin siskoltani, miten tehdään joutsen ja vene. Viime vuosina olen taas tehnyt origameja. Olen tehnyt joutsenia, ruusuja ja erilaisia palloja. Joihinkin on ollut malleja, jotkut ovat syntyneet kokeilemalla ja varioimalla. Papereita voi esimerkiksi taitella vähän eri tavoin ja käyttää kaksipuolista paperia. Origamien kanssa nälkä kasvaa syödessä. Joutsenissa on 400–500 paperikappaletta. Joutsenen tekemiseen menee aikaa 10–12 tuntia, peruspalloihin muutama tunti. En osaa sanoa, miksi tykkään tehdä näitä. On kiva kokeilla erilaisia variaatioita. Artikkelin kuvituksena on käytetty Toni Blomsterin tekemiä origameja. Kätevä Yritys ja Erehdys Oy on käsittämättömän vaikeassa tilanteessa. Toimitusjohtajan liikuttava haastattelu paljastaa pienen yrityksen ahdingon ja sen, miten paljon suomen kielessä on käsiin liittyviä sanontoja. Käsittämättömän vaikea tilanne! – Olemmehan sentään kädellisiä! parahtaa toimitusjohtaja Arnold Kätevä pettyneenä. – Meillä ei ole peukalo keskellä kämmentä eikä sormi mene suuhun, vaikka käsillä olisi suuren luokan ongelma! Tähän pitäisi voida luottaa. Onkin käsittämätöntä, että nyt olemme näin vaikeassa tilanteessa. Toimitusjohtaja jatkaa tunnustuksiaan: – Meidän olisi pitänyt ottaa ongelma käsittelyyn välittömästi, vaikka emme pulman paljastuttua varsinaisesti istuneetkaan kädet ristissä. Näin Kätevä siis analysoi vaikeaan välikäteen joutuneen yrityksensä nykyistä tilannetta. Hän muistelee omia etukäteisarvioitaan niistä ratkaisuista, jotka näin jälkikäteen ajatellen osoittautuivat kovin huonoiksi. – Kun käsittelin hanketta mielessäni, uskoin vakaasti, että tämä sopii meille kuin hanska käteen. Olimmehan sentään itse olleet idean kätilöinä. Ja jos olisimme tarttuneet ongelmaan heti kaksin käsin, niin toki olisimme hanskanneet pulman käden käänteessä. Asia- kas käytännöllisesti katsoen söi jo kämmeneltämme, eikä suurtilaus ollut käsivarrenkaan mitan päässä. Arnold Kätevä kuvaa, että hänellä on nyt suorastaan kädetön olo. – Ongelmamme ratkaisuyritykset lähtivät kerta kaikkiaan lapasesta, ja nyt on pakko laittaa rukkaset naulaan. Muuta en voi todeta kuin että olisimmepa olleet sormeilematta ja peukaloimatta perusideaa, niin nyt emme seisoisi tässä tumput suorina ilman suorastaan kouriin tuntuvan suurta käteistilausta. Yhteiskunnallisista ajattelijoista järeimmät ovat hekin tunnis taneet käsien merkityksen. Karl Marx määritteli ihmisen ”työkaluja valmistavaksi eläimeksi”. Friedrich Engels totesi: ”Kun tuhansien vuosien kamppailun jälkeen käsi eriytyi jalasta ja siirryttiin lopulta pystykävelyyn, oli luotu perusta sujuvalle puheelle ja aivojen mahtavalle kehitykselle, jotka sittemmin ovat tehneet ihmisen ja ihmisapinan välisen kuilun silloittamattomaksi.” 1 13 09.01.2014
14 1 09.01.2014 ”Saan mitat millilleen oikein” VIRPI IKONEN, 41 Työni vaatii tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä. Isoja lavetteja kun tekee, niin mitat on saatava millilleen oikein. On tiedettävä, mitä työkaluja käytetään. Olen metallirakennetyöntekijä erikoiskuljetuskalustoja valmistavassa Siimetissä Mikkelissä. Polttoleikkaan lavetin osia ja kaikenlaisia kappaleita, jotka ovat paksumpia kuin 16 mm. Leikkaan plasmalla rosteria ja alumiinia. Hitsaan, sahaan ja poraan. Lapsena en tehnyt paljon mitään kotitöitä. Koulussa opin neulomaan. Nyt, kun olen alkanut uudestaan neuloa, olen kysynyt äidiltäni neuvoja. Neulomisharrastukseni on hyvin kausittaista. Olen neulonut kaulaliinan, kaulurin ja säärystimet. Jos en löydä jotain kaupasta, teen sitten itse. Olen myös ommellut kesäkasseja, pieniä liinoja ja sen sellaista. Korjaan, paikkaan, lyhennän ja kavennan. En pärjäisi ilman ompelukonetta Teen kaikenlaista käsilläni, vaikkei sitä tule niin ajatelleeksi. Entisöin ja maalaan huonekaluja. Olen maalannut esimerkiksi kotona kaksi lipastoa valkoiseksi. Alkoi ärsyttää, kun ne olivat eriväristä puuta. Sitten vaihdoin samanlaiset vetimet kumpaankin. Mökillä olen maalannut yhden lipaston > Lapsi ei osaa – ja pinna palaa Suomalaislasten perusmotoriset kyvyt ovat vuosi vuodelta heiken tyneet. Kärsivällisyyskin voi kadota, jos kädentaidot ovat heikot ja liikkuminen kömpelöä. Erja Syrjäläinen on käsityön didaktiikan professori Helsingin yliopistosta. Hän opettaa käsityön ja osin myös kotitalouden opettajia opettamaan. – Nyt ei voida ajatellakaan, että kouluissa teetettäisiin sellaisia käsitöitä mitä teetettiin ihan rutiininomaisesti vielä 1970- tai 80-luvulla. Tämä heijastaa sitä, että kotona ei enää tehdä käsillä töitä. Lapsilla on kuitenkin ”perusintentio” tekemiseen, Syrjäläinen toteaa. Alaluokkien opettajat kertovat usein siitä, mikä valtaisa ilo ja innostus lapsista huokuu, kun he koulussa pääsevät vihdoinkin tekemään jotain konkreettista käsillään. ”Rakennan komponenteista ajoneuvon” OSSI TURUNEN, 41 Työskentelen kokoonpanossa. Rakennan komponenteista toimivan ajoneuvon. Pitää ymmärtää hydrauliikkaa ja osata lukea piirustuksia. Normet Iisalmessa valmistaa kaivosajoneuvoja. Työssäni tarvitsen paljon myös sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi suunnittelun kanssa joutuu tekemään paljon yhteistyötä. Kävin lukion Lapinlahdella ja opiskelin Aivotietämyksen valossa ei ole mikään ihme, että käden taitojen katoamisen myötä lapsilla on keskittymisvaikeuksia ja heiltä palaa pinna kohtuuttoman nopeasti. – He ovat tottuneet siihen, että kaikki tapahtuu nappia painamalla, Syrjäläinen kuvailee. Teknisen työn opettajilta on tullut myös viestiä siitä, miten koko lapsuutensa ja nuoruutensa tietoteknisten laitteiden ääressä kyhjöttäneet pojat ovat ikään kuin siirtyneet tavoittamattomiin. – Opettajat kuvaavat, että nämä pojat istuvat kuin lasikaapissa. Opettajat eivät saa heistä mitään otetta. Eteläkorealaisilla nuorilla on havaittu oireyhtymä, jota kutsutaan ”digitaaliseksi dementiaksi”. Dementia on vakava aivojen rappeutumissairaus. Nuoret, jotka käyttävät valtavasti aikaa älypuhelimien, tietokoneen, television ja pelien ääressä, kärsivät muistikatkoista. Heillä on myös vaikeuksia olla normaalilla tavalla yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Kuultuaan tästä ilmiöstä Syrjäläinen arvelee, että meidän lasikaapissa istuvat poikamme saattavat kärsiä samasta taudista. Teollisuudesta puolestaan kantautuu Syrjäläisen mukaan paljon viestejä siitä, miten ammattikorkeakouluista tai korkeakoulusta valmistuvat insinöörit eivät enää ole taidokkaita ammattilaisia. Heiltä puuttuvat käytännön kyvyt ja ymmärrys silloin, jos heillä ei ole ollut mitään käden taitoja kehittävää harrastusta. Digiajan lapsilta viedään käsityön kaltaisia taitoaineita koulustakin. Se ei ole murheellista vain lapsen tasapainoisen kasvamisen kannalta. Käden taitojen osaamisessa on kyse isoista asioista koko maan kannalta. – Teoreettinen laskeminen ei riitä. Hyvä suunnittelu edellyttää aitoa ja konkreettista suhdetta materiaaliin. Kehossa tuntemalla me tunnemme materiaalin. mekaanikoksi Joensuun ammattioppilaitoksessa. Metallin muovaaminen kiinnosti. Toisaalta minua kiinnosti asennustyö, jossa tarvitaan käden ja silmän yhteistyötä. Hakeuduin vuonna 1996 Lapinlahden taidevalimoon oppisopimuskoulutukseen. Työskentelin taidevalajana noin 11 vuotta. Valamisessa on monta työvaihetta. Kuvanveistäjältä tulee veistos, ja valaja tekee sitten sen mukaan vahamallit ja valumuotit. Isot veistokset tehdään monesta kappaleesta. Valamisessa pitää miettiä, miten kappaleet valetaan, kun ne ovat kaikki erilaisia. Mitat ovat tarkkoja. Vaaditaan tarkkuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Vuonna 2007 Normet haki asentajia, ja laitoin tänne paperit. Pääsin oppisopimuskoulutukseen ja suoritin koneasentajan ammattitutkinnon. Olen ollut erittäin tyytyväinen. Tekemisen mallin olen saanut kotoa. Asiat pyritään tekemään ja ratkaisemaan itse. Kädentaidot kulkevat varmaan suvussa. Isänikin oli taidevalaja. 4-vuotias poikani taas on kiinnostunut sähköhommista. Olen rakentanut oman taloni. Sähkö- ja lvi-työt teki ulkopuolinen, mutta muuten tein kaiken itse. Rakentaminen valimotyön ohella oli kuitenkin sen verran raskasta, että päätin, että seuraavan talon teen vasta eläkkeellä. Ammattikorkeakouluista valmistuvalta insinööreiltä puuttuvat käytännön kyvyt ja ymmärrys silloin, jos heillä ei ole ollut mitään käden taitoja kehittävää harrastusta.
> ja ulkorakennuksia. Viime kesänä vaihdoin räystäslaudatkin. Teen ovikransseja, kun kaupasta ei löydy sopivia. Pajukehikot ostan kaupasta valmiina. Niihin voi laittaa vaikka höyheniä ja erilaisia nauhoja. Joulukortit teen joka vuosi itse. En löytänyt omaa alaani heti. Menin lukioon ja sitten siivousteknikkokoulutukseen. Teknikko toimii työnjohtajana. Kun näin, mitä se on, niin ajattelin, ettei ole minun hommaani. Siinä oli ihan älytön kiire. Työnjohtajan oli paikattava vuorot itse, ellei löytänyt sairastuneelle työntekijälle tuuraajaa. Kävin puolen vuoden yleismyyjäkurssin ja sain täältä Mikkelistä polttoöljyn myyjän paikan. Se oli sellaista puhelimessa ja tietokoneen ääressä istumista. Ajattelin sitten, että ei tämmöistä hommaa. Muutin miehen perässä Pirkkalaan. Huomasin ilmoituksen naishitsaajakurssista ja ajattelin, että sinne pitää mennä. Olin työharjoittelussa ja sain vakituisen paikan. Olin siellä kuitenkin vain viisi kuukautta, minkä jälkeen irtisanoin itseni ja muutin lapseni kanssa takaisin Mikkeliin. Sain sitten heti tämän paikan täältä. Nykyinen työni on kivoimmasta päästä. Käden taitojen oppiminen vaatii aina aikaa. Se ei ole huono vaan hyvä asia. Syrjäläinen kertoo lukemansa tarinan itämaisesta miekkailun mestarista, jolla oli kolme poikaa. Mestarilla oli vieras, ja poikien piti vuorollaan astua esiin näyttämään taitojaan. Kokeeksi pojille laitettiin oven päälle ruukku. Nuorin pojista sai ruukun päähänsä, mutta hän ehti kuitenkin halkaista sen ennen kuin se putosi maahan. Vanhukset naureskelivat, että vielä on pojalla matkaa miekkailun taidossa. Toinen ehti ottaa ruukun käteensä, ennen kuin ruukku osui päähän. Vanhukset hymähtelivät, että on tässä jo vähän miekkailun makua, mutta vielä on opittavaa. Vanhin poika tuli ja pelkästään oven ripaa koskettamalla hän huomasi, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Hän poimi ruukun käteensä ennen kuin hän avasi oven kunnolla auki ja astui isänsä ja vieraan eteen. Isä ja vieras myhäilivät, että tässä on täydellistä miekkailun taitoa. Syrjäläinen toteaa: – Tarina kertoo kauniisti sen, että harjoittelemalla tulemme tuntoherkiksi todellisuudelle, me omaksumme kehon kautta todellisuuden. ”Näen, miten homma edistyy” EETU LUUMI, 18 Näen koko ajan, miten homma edistyy. On tunne siitä, että osaan tehdä itse. Jos laitteen saa vielä toimimaan, se on plussaa. Valmistun ensi vuonna ajoneuvoasentajaksi Saimaan Ammattiopisto Sammosta. Työ vaatii aika laajaa osaamista. Se ei ole pelkästään peltisepän työtä, pitää hallita myös sähköpuolen hommat. Olen ollut tyytyväinen kouluuni. Kivoimpia ovat olleet työsalitunnit. Koulussa on iso korjaamo, jossa on kaikki mahdolliset laitteet, esimerkiksi kalliit testauslaitteet. Meillä on myös asiakkaita, jotka tuovat autojaan tänne korjattaviksi. Suoritan täällä samalla lukion. Kirjoitin nyt syksyllä, ja ihan hyvin meni. Sain lyhyestä matematiikasta M:n. Lempiaineitani ovat olleet matematiikka ja äidinkieli. Olin viime kesän töissä imatralaisessa VPHuolto-nimisessä autokorjaamossa ja sain hyvää palautetta vanhemmilta työkavereiltani. Lapsena rakentelin pienoismalleja, pääosin lentokoneita. Harrastus kasvatti pitkäjänteisyyttä, kun esimerkiksi liiman ja maalin kuivumista piti odotella useita tunteja. Ala-asteikäisestä lähtien on pitänyt rassailla mopoa. Pienenä purin kaikenlaisia sähkölaitteita, koska halusin nähdä, mitä niiden sisällä on. Purin esimerkiksi tietokoneen, korvalappustereot ja radion. Vanhemmat ovat opettaneet minulle erilaisia kotitöitä. Omakotitalon lumityöt ja nurmenleikkuu ovat jääneet minulle. Olen korjannut isäni autoa, mistä hän on minua kiitellyt. Viikonloppuisin tulee laitettua kavereiden autoja. Omissa autoissa ei yleensä ole vikoja.” 1 15 09.01.2014
16 1 09.01.2014 Käykö kaikki työ ajattelusta? Miten käy ajattelun, kun käsillä tehdään työtä pakkotahtisesti? Aivotutkimus todistaa, että pakkotahtinen työ on ihmiselle pahaksi. Voidakseen hyvin ihmisellä on oltava tunne siitä, että hän hallitsee tilannetta. Ihmisen on itsensä saatava määrätä työn tekemisen rytmi, ei koneen tai liukuhihnan. Aivotutkija Minna Huotilainen on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori. Hän toteaa, että tinkimättömyys tarkkaavaisuudessa on kuitenkin ihmiselle hyväksi. – Voisin ajatella, että tehdastyössä saattaisi olla sama elementti. Mutta tästä ei ole mitään tutkimustuloksia, ja onhan aikaskaala aivan eri kuin vaikka orkesterissa soittavalla muusikolla. Tämäkin joutuu aloittamaan oman soittonsa sadasosasekunnin tarkkuudella, mutta kahden minuutin kuluttua voi tulla tauko. Tehtaassa tehdään töitä kahdeksan tuntia. Matemaattisen lahjakkuuden kanssa samaa sukua on kolmiulotteisen hahmottamisen taito. Aivotutkijasta tämä taito on oikeastaan jokaisella, joka valmistaa konkreettisia esineitä työssään. Suomalaisen teollisuuden esimiesten ja johtajien kannattaisi Huotilaisen mielestä kuunnella niitä, joilla on taito ja tietämys sananmukaisesti näpeissänsä. Oivallukset työn tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi syntyvät työtä tekevän henkilön käsien ja aivojen yhteistyönä, eivät suunnittelijan toimistossa. – Kannattaisi ottaa ne 20 kaveria, jotka sitä työtä koneen tai liukuhihnan ääressä tekevät. Kannattaisi kysyä heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään. Ja sitten vielä uskaltaa kuunnella. JULMA KOE LAPSILLAMME? Tietotekniikan tunkeutuminen aivan kaikkialle huolettaa Huotilaista ennen kaikkea lasten takia. Professori kertoo kokeista, joitten tekeminen eläimillä kiellettiin liian julmana jo kauan sitten. – 1970-luvulla tehtiin julmia kokeita eläimillä, apinoilla ja rotilla. Niille laitettiin hanskat tassuihin, eli niiltä deprivoitiin kosketusaisti. Eläimiä siis estettiin koskettamasta mihinkään omilla ”käsillään”. Ja kun niitä estettiin vielä liikkumasta, tulokset olivat karmaisevat. – Eläinten sekä fyysinen että mielenterveys menivät täysin. Ne aivojen syvät osat, jotka säätelevät unta, vireystilaa ja motivaatiota, kehittyivät rakenteeltaan epänormaaleiksi. Eläimet eivät pystyneet nukkumaan, kun liikkumisen estäminen sekoitti unirytmin. Ruokahalua oli joko liikaa tai liian vähän. – Näiden eläinten ja meidän ihmisten aivotoiminta on näiltä osin ihan samanlaista. Nyt me teemme osittain samaa julmaa koetta lapsillamme. Pelkään pahoin, että tästä maksetaan kova hinta tulevaisuudessa. Taukoamaton istuminen, taitoaineiden hiipien tehty vähentäminen koulusta, television ja tietotekniikan parissa vietetty aika koulussa, kotona ja vapaa-ajalla silloin kun tuo aika vie kohtuuttoman osan vuorokaudesta, tämä kaikki on ihmisluonnon vastaista. Lasten ei tule saada vain liikkua, vaan myös kosketella ja käsitellä opeteltavia asioita. ? Keho ja mieli ovat yhtä, ihminen ajattelee myös käsillään. ? Oppiminen helpottuu, kun opittavaa asiaa käsitellään konkreettisesti. ? Kaikki omaan tahtiin tehty, luova käsillä tekeminen on ihmiselle hyväksi. ? Erikoisen siunauksellista on kaksin käsin tekeminen. ? Liikunta ja käsityöt hellivät ihmistä kokonaisvaltaisesti. ? Orjuuttava tietotekniikan käyttö vaarantaa erityisesti lasten hyvinvoinnin. Metallityöläiset ovat aina sanoneet: käsillä tekeminen on fiksumpaa. – Uskovaisuus tietokoneisiin on vain jatkumoa kirjauskovaisuudelle. Olisihan esimerkiksi biologiassa paras tapa opettaa kuusen ja männyn ero menemällä metsään. Opettaja sanoisi: katsokaa, kokeilkaa, maistakaa, mikä se ero konkreettisesti on. – Tietokonepohjaiset opetusohjelmat ovat vielä surkeita, koska ne ovat niin uusia. – Konkreettista tekemistä ei voi opetuksessa mikään voittaa! Ja musiikkia hyödynnetään aivan, aivan liian vähän. Jo kolme sointua kitaralla riittää aivan hyvin säestämään kaikki alakoulussa lauletut laulut. Huotilainen liputtaa railakkaasti myös oppisopimuskoulutuksen puolesta. – Se on ehdottomasti paras tapa opettaa taitoja. Meidän pitäisi ottaa oppia sekä historiasta, mestari-kisälli-perinteestä, että ulkomailta. Saksassa oppisopimuskoulutusta on paljon. a LÄHTEITÄ: Professori Riitta Harin esitelmä ”Käsillä tekemisen voima” (www.youtube.com) Panelius-Santti-Tuusvuori: Käsikirja. Taito 2013 Kivinen-Keränen-Ruuti: Parasta aivoillesi. Otava 2013 Pfeifer-Bongard: How the Body Shapes the Way We Think. MIT Press 2007.
Statiivi Uusi mallisto 2014 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • www.sievi.com
18 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA PEKKA ELOMAA 1 09.01.2014 TOIMIJA METALLILIITON LIITTOHALLITUKSEN JÄSEN Taina Karrikka TYÖPAIKKA International Electric Company TYÖNTEKIJÖITÄ 11, henkilöstöä kaikkiaan 23 LUOTTAMUSMIESURA Metalliliiton liittohallituksen jäsen 2012–, liittovaltuuston jäsen 2004–2012, pääluottamusmies 2001–2012, varapääluottamusmies 2012–, ammattiosaston puheenjohtaja 2006–2013, SAK:n valtuuston jäsen 2006–2011, Helsingin kaupungin asuntolautakunnan jäsen 2013–2016. Asuntopolitiikka tarvitsee muutosta Se on järjetöntä. Jos katon saa päälle, niin muuhun ei ole varaa. Näin tiivistää pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan Metallin liittohalli tuksen helsinkiläinen jäsen Taina Karrikka. Karrikka kertoo seuranneensa Helsinkiin valmistuvien vuokra-asuntojen vuokrien kehitystä. Kaupungilta saa asunnon halvemmalla, mutta yksityisellä puolella kaksiosta pyydetään jopa 1 800 euroa kuukaudessa. – Elektroniikkatyöläiselle jää juuri sen verran käteen palkasta, tai oikeasti vähemmän. Rahaa on siis joko asumiseen tai ruokaan. Hänen mielestään tilanne kertoo siitä, että vain raha ratkaisee. – Ei välitetä ollenkaan, mitä asunnot maksavat. Vain mahdollisimman isot voitot ovat tavoitteena. Kaupunki ja poliitikot ovat siinä mukana puolueisiin katsomatta. Pääkaupunkiseudulla asuntotarjonta on jäänyt vuodesta 2008 alkaen joka vuosi kolmanneksen tavoitteesta, joka on ollut 12 500 uutta asuntoa. Asuntojen hinnat ovat myös nousseet enemmän kuin ansiotaso, kuluttajahinnat ja rakennuskustannukset. Vuoden 2013 heinäkuussa pääkaupunkiseudulla asunnot maksoivat 1,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Muualla maassa hinnat olivat laskeneet 0,9 prosenttia. – Muutosta tarvitaan, mutta ei minulla valmista vastausta ongelmien ratkaisemiseksi ole, Karrikka myöntää ja esittää joukon kysymyksiä. – Rakennetaanko liian hienosti ja kalliisti? Voisiko rakentamisen hankintoja keskittää? Onko Helsingissä pakko täyttää merta ja rakentaa sinne? Miksei Tattarisuon pelloille rakenneta? Miksi kaikkien pitäisi asua keskusta-alueilla, kun pidetään metro ja muu julkinen liikenne toimivana? Pitäisikö vuokrasääntely palauttaa? Isona periaatteellisena kysymyksenä Karrikka nostaa esille koko suomalaisen asuntopolitiikan perustan: omistusasumisen. – Monessa maassa vuokra-asuminen on pääsääntö. Jos on omakotitalo tai kerrostalo-osake, niin ei työn perässä ihan helposti muuteta parin sadan kilometrin päähän. Ruotsissa on ymmärtääkseni toimivampi asumisoikeuskäytäntö kuin meillä. Eikö siitä voisi ottaa oppia? EPÄTOIVOINEN OLO Kuntalaisten asunto-ongelmat ovat tulleet Karrikalle tutuiksi Helsingin kaupungin asuntolautakunnassa, joka hoitaa asumisen tukimuotoja ja muun muassa vahvistaa asukkaiden valinnat kaupungin omistamiin asuntoihin. – Helsingissä on erittäin kiireellisessä asuntojonossa yli 17 000 ihmistä. Useassa tapauksessa heidät on joko häädetty tai irtisanottu asunnosta. Muita asunnon tarvitsijoita on 9 000. Välillä tulee epätoivoinen olo, kun ihmiset ottavat yhteyttä, eikä voi vaikuttaa asioihin niin paljon kuin haluaisi. Asuntopolitiikasta vastaavalta ministeriltä ja ministeriöltä Karrikka kaipaa järjen käyttöä ja ihmisten arkeen tutustumista. – Voi olla vaikea kääntää suuntaa, kun se on saanut näin kauan tällaiseksi mennä. Jos asuntopolitiikassa pitäisi ajatella asioita uusiksi, niin samaa Karrikka toivoo koko hallitukselta myös teollisuuspolitiikassa. – Rohkeudella ja innovatiivisuudella pidetään entiset ja luodaan uusia metallityöpaikkoja. Ei pidä pelätä uskaltaa yrittää. Mielestäni me luovumme liian helpolla. Telakkamoka on hyvä esimerkki. Kotimaisen teollisuuden puolestapuhujaksi maan hallituksesta ei Karrikan mielestä ole. – Eikö ne ymmärrä, ettei kaikkea teollisuutta voi ajaa ulos. Pitäisi olla vähän isänmaallisempi. TARVITAAN POSITIIVISTA KIERRETTÄ – Jotenkin tuntuu, että luovutetaan liian helpolla ja vajotaan synkkyyteen. Vaikka Himasen raporttia [Pekka Himasen tulevaisuusraportti] on yleisesti haukuttu, mutta jos sen viesti on se, että pitää saada positiivista ajattelua ja kierrettä, niin sehän olisi hyvä vaan. Itse en ole raporttia vielä lukenut. Karrikka ottaa myönteiseksi esimerkiksi oman työnantajansa International Electric Companyn. – Firma syntyi yhden miehen ajatuksesta ja on ollut pystyssä yli 30 vuotta. Me teemme itse suunniteltuja tuotteita, jotka myös itse markkinoidaan. Työtä tehdään normaalipalkalla ja töissä on aina ollut vähintään 20 ihmistä, vaikka heilahtelujakin on ollut. Metalliliitossa käyn"Ei kaikkea nissä olevaa järjestämistoimintaa Karrikka pitää teollisuutta erittäin tärkeänä. voi ajaa ulos. – PääkaupunkiseudulPitäisi olla lakin on paljon pieniä työisänmaallisempi." paikkoja, joissa ei ole yhtään jäsentä tai vain yksi. ? Ihmisten oman aktiivisuuden herättäminen oman työpaikan asioihin onkin Karrikan mielestä tärkeintä. – Pitää oivaltaa, että asioita pystytään hoitamaan, kun valitaan luottamusmies. Vanha tapa saada jäseniä toteamalla, että "meillä on täällä tapana kuulua liittoon", ei enää toimi. Ihmiset vertaavat asioita ja kysyvät, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Ennen nykyistä työpaikkaansa Karrikka työskenteli muun muassa Salcompilla ja Trafocompilla, joissa hän toimi myös luottamustehtävissä. Yt-neuvottelut irtisanomisista tulivat tutuiksi ja ovat luottamustehtävien ikävintä puolta. – Rankinta oli Salcompissa yritysmyynnin aikoihin, kun yritti miettiä miten pitkää irtisanottavien listaa saisi lyhyemmäksi. Irtisanottavat ovat aina omia työkavereita. Nykyisessä työpaikassa meiltä lomautettiin vuosituhannen alussa puolet ja osa jäi sille tielle. Luottamustehtävän hoitamisessa tarvitaankin pitkää pinnaa ja paksua nahkaa, Karrikka sanoo. – Kommentteja tulee molemmilta puolilta. Neuvottelu- ja sovittelutaito ovat myös tarpeen. Toki meillä on hyvä tilanne, kun on pieni työpaikka ja omistaja läsnä. Näkee heti, missä mennään. a LIITTOHALLITUKSESSA on 18 jäsentä, jotka joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous valitsee. Liittohallituksen jäsenet ovat työpaikoilta lukuun ottamatta liiton puheenjohtajaa ja liittosihteeriä, jotka ovat liiton palveluksessa.
19
20 TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT ILKKA HEINO 1 09.01.2014 Laservaloa synkkyyteen Seinäjoella Rautaruukki on inves toinut viime vuosina uusiin viiste lasereihin. On saatu lisää asiakkaita ja työpaikkoja. Vuosina 2008 ja 2012 hankittujen viistelaasereiden ansiosta työtavat ovat uudistuneet. Se on tuonut lisää asiakkaita, mikä on tärkeää Ruukin kaltaiselle osavalmistajalle. P ääluottamusmies Marko Honkaniemi ja tehtaanjohtaja Tapio Videnoja muistelevat vakavina vuosien 2008 ja 2009 notkahdusta. Kolmannes tilauksista hävisi, ja yhteistoimintaneuvottelut alkoivat. Onko vieläkään saavutettu tasoa, joka vallitsi ennen vuotta 2008? – Ei olla. Niiaus vuonna 2009 iski erityisesti plasma- ja polttoleikkaukseen. Koko ajan kurotaan välimatkaa umpeen. Viistelasereilla on esimerkiksi ajettu koko ajan kolmea vuoroa. Mutta olemme vielä alle vuoden 2008 tason, Videnoja toteaa. Vaikka kaksi viistelaseria työllistää suoraan vain kuusi henkeä, suunnittelussa ja muussa tuotannossa se työllistää välillisesti yhteensä 10–15 henkeä. – Kyllä se meidän silmään näyttäytyy hyvänä asiana. Koulutukseenkin on halukkaita, kun vaativampi työ tuo paremmat ansiot, pääluottamusmies Honkaniemi sanoo. Sekä Videnoja että Honkaniemi pitävät viistelaserien vahvuuksina tarkempaa jälkeä ja mahdollisuutta valmistaa aiempaa vaativampia kappaleita. Parempi laatu tuo uusia asiakkaita hiljentyneilläkin markkinoilla. Suoraan vientiä on Pohjoismaiden, Venäjän ja muiden maiden lisäksi Lähi-itään, Etelä- ja Keski-Amerikkaan. Asiakkaat vievät vielä paljon valmiita koneita ja laitteita, joissa on ruukkilaisten leikkaamat osat. VIISTE- JA NORMAALILEIKKAUS YHDESSÄ Viistelaserissa isoista teräslevyistä syntyy siivekkeen näköisiä kappaleita, joissa on pieniä reikiä ja viistoja sivuja. Laitetta esittelevä Harri Vainionpää on työskennellyt viistelaserilla vuodesta 2008. Kaikkiaan hän on ollut Ruukilla 23 vuotta. – Viistelaserin idea on siinä, että viisteleikkaus ja suoraleikkaus voidaan tehdä yhdellä kertaa. Aikaisemmin se tehtiin kahdessa työvaiheessa. Meni enemmän aikaa ja jälki oli huonompi, Vainionpää selittää. POHJANMAA ?? Taloudellisesti Pohjanmaa menestynyt parhaiten kaikista Suomen maakunnista Kainuun ohella. ?? Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla eniten alkutuotantoa kaikista maan maakunnista. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus kaikista työpaikoista maan korkein, palvelutoimialojen kaikkein matalin. ?? Valtion työpaikkoja suhteellisesti vähiten yhdessä Itä-Uudenmaan ja Ahvenanmaan kanssa. ?? Työttömyys alle kahdeksan prosenttia vuosina 2011–2012. ?? Vuonna 2012 talouskasvu hidastunut lähelle nollatasoa. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja kaupan liikevaihto laskenut tänä aikana. Alueiden talouskehitys hiipumassa ja työttömyys nousemassa lähitulevaisuudessa.
Hän on kouluttanut nuorempia selvällä eteläpohjaisella suomella viistelaserin saloihin. Hän pitää seuraajiaan onnekkaina, koska itse sai oppinsa saksalaisen koneenvalmistajan saksalaiselta kouluttajalta. – Kieli oli kyllä englanti, mutta voimakkaalla saksalaisella korotuksella. Ja monet sanat olivat erikoissanastoa, jota ei normaalielämässä käytetä, eikä niitä löydy sanakirjasta, Vainionpää sanoo. Jos uuden koneen opiskelu oli haasteellista, tuotannon johdon näkökulmasta oli ongelmallista saada viistelaser kytkettyä muuhun tuotantoon. – Eihän meillä ollut sellaisen integroinnista kokemusta. Se oli vain opeteltava, ja onneksi halukkaita opettelijoita riitti, tehtaanjohtaja Videnoja sanoo. EI KAIPUUTA ENTISEEN Suurikokoisen viistelaserin tekemä jälki on hämmentävän tarkkaa. Leikkausrailo on 0,3– 0,4 millimetriä, joten isoonkin kappaleeseen syntyy pieniä millimetriluokan koloja ja reikiä. Hiilidioksidilaseilla (CO2-laser) voidaan tuottaa korkea energiatiheys pienelle alueelle ohjaamalla lasersäde peilien ja linssien avulla leikattavaan kohteeseen. – Onhan se hienoa nähdä oman työn jälki. Mitä parempi jälki, sen hyvempi mieli. Ja yksikään päivä ei ole toisensa kaltainen, kun työskentelee viistelaserilla, sanoo Vainionpää. Entä virhekappaleiden pelko, tuleeko viistelaser uniin? Ruukin kaksi viistelaseria työllistävät suoraan vain kuusi henkilöä, mutta välil lisesti noin 10–15. Viistelaseria alusta asti käyttänyt Harri Vainionpää ei enää missään tapauksessa vaihtaisi vanhoihin leikkaus menetelmiin. Viistelaserilla voidaan tehdä sekä viiste leikkaus että normaalileikkaus yhdellä kertaa. Aikaisemmin se tehtiin kahdessa työvaiheessa. Useimmat leikatut kappa leet, tulevat koneen osat, ovat suuria, mutteivät aina. – Ei tule. Kyllä kappaleet jäävät tänne tehtaan lattialle, Vainionpää nauraa. Ottaisitko vanhat koneet ja työtavat takaisin, jos voisit valita? – En ottaisi. En missään tapauksessa. On tämä niin paljon helpompaa ja parempaa, Vainionpää toteaa. Kun kysyy, millainen on tyypillisen päivän tyypillinen kappale, hän pyörittelee päätään: ei ole yhtään vakiokappaletta. Tehtaanjohtaja Videnoja vakuuttaa uusien koneiden taipuvan pieniinkin kappaleisiin ja pieniinkin sarjoihin, pienyritysten ja jopa ihan tavallisten ihmisten laitteisiin. Jos tuotannosta poistuneesta ruohonleikkurista tai vastaavasta hajoaa tärkeä osa, voidaanko osa leikata, kunhan siitä on ensin valmistettu kuva? – Periaatteessa kyllä. Meillä on paljon myös pieniä asiakkaita. Kaikkiaan meiltä tilaa noin 800–1 000 eri asiakasta vuodessa. Mutta kyllä nykyään lähes kaikilla on halutusta kappaleesta sähköinen piirustus tai ainakin paperikuva, Videnoja sanoo. 1 21 09.01.2014
22 1 09.01.2014 Ruukin Seinäjoen yksikössä järjestäy tymisaste on korkea, 95 prosentin luokkaa. Pääluottamusmies Marko Honka niemen mukaan EteläPohjanmaalla löytyy aina muutama jäärä, jotka eivät liity koskaan mihinkään ammattiliittoon. RUUKKI METALS/SEINÄJOKI Kaikki tilanteet tuttuja ?? Eipä tiennyt koneistaja Marko Honkaniemi 18-vuotiaana Rautaruukille töihin tullessaan, että joutuisi kolmen vuosikymmenen kuluttua pääluottamusmiehenä hoitamaan omien asioidensa lisäksi työkavereidenkin asioita. Talouden noustessa mukavia asioita, romahtaessa ikäviä. – Päivääkään en ole sorvia käyttänyt, vaan aloitin mekaanisella leikkurilla. Mutta kaikki on tullut nähtyä yhdeksän vuoden pääluottamusmiesjakson aikana, kertoo lähettämössä työskentelevä 45-vuotias Honkaniemi. Viennin romahdus vuosina 2008–2009 toi tulospalkkioiden pohtimisen sijaan yhteistoimintaneuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset. Eläkeputken ja muiden pehmeiden keinojen jälkeen käyttöön tulivat myös kovat keinot. – On tullut kovia irtisanomisiakin, perinteisiä potkuja, muutamia kymmeniä kaikkiaan. Ei niihin koskaan totu, Honkaniemi toteaa. Rautaruukin Seinäjoen yksikön noin 130 tuotannon työntekijän ikärakenne on hänen mielestään aika hyvä: vanhin on 62-vuotias, nuorin 23. Pääosa on välillä 30–50 vuotta. Varsin miehisessä joukossa on vain yksi plasmaleikkaajana työskentelevä nainen. – Hyvä kun saadaan viistelaserin kaltaisia investointeja tänne Seinäjoelle. Silloin tullee taloon uutta nuorta väkeä, sanoo Honkaniemi. Järjestäytyminen Metalliliittoon ei ole ongelma. ”Paperit katsotaan kuntoon”, kun uusi ja nuori työntekijä tulee taloon. Vuokratyöläisiä ei Honkaniemen tyydytykseksi ole tällä hetkellä yhtään, ja määräaikaisiakin vain kaksi. – Järjestäytymisaste on 95 prosentin luokkaa. Etelä-Pohjanmaalla kun ollaan, porukassa on aina muutama jäärä, jotka eivät liity koskaan eivätkä mihinkään ammattiliittoon, Honkaniemi naurahtaa. Luottamusmiehen toimestaan hän ei koe saavansa stressiä. Hän arvelee olevansa niin kovapäinen, etteivät ikävätkään asiat tule vapaaajalla mieleen. Jäsenet ymmärtävät aika hyvin, että pääluottamusmiehelläkin on vapaa-aikaa. Työstä vapautusta toimen hoitamiseen hän saa puolet työajastaan. Marko Honkaniemi kuvailee välejä työnantajan edustajaan toimiviksi. Esimerkiksi kun Metalliliitto oli viime sopimuskierroksella lyhyessä lakossa 2011, hän sopi paikallisen johdon kanssa, että liittoon kuulumattomien ei tarvitse tulla työpaikalle, vaan hekin jäävät kotiin. – Eihän niillä muutamalla liitoon kulumattomalla olisi ollut tehtaalla mitään tekemistäkään, koska lakossa olivat myös Ammattiliitto Pron toimihenkilöt. Periaatteena on aina ollut, että asiat riitelevät, eivät miehet, Honkaniemi sanoo. Hän haluaa lähettää vielä terveisiä liiton päättäjille. – Kuukausipalkkasopimuksen keskituntiansion laskentaperuste pitäisi olla samanlainen kuin tuntipalkkasopimuksessakin. Nyt kuukausipalkkaiset häviävät sairauspäivärahoissa, arkipyhäkorvauksissa ja muiden lisien määritellyssä. Miksi tätä ei saada korjattua työehtosopimukseen, Marko Honkaniemi kysyy. a ? Yksikössä kaksi tehdasta. Ruukin terästehtaan tuotteiden jatkojalostus. ??Leikkaavia koneita 25. ??10–15 % tuotannosta kahdella viistelaserilla. Viistelasereilla mahdollisuus käsitellä 20 mm paksuja ja 12 m pitkiä teräskappaleita. ??Teräslevyjen leikkaus, koneistus, särmäys ja suihku- eli hiekkapuhallus asiakkaiden tarpeiden mukaan. ??Asiakkaiden lopputuotteet pääosin hitsattuja koneen osia satamiin, rakennuksille sekä nosto- ja kuljetusvälineteollisuuteen.
09.01.2014 Töitä riittää, viime aikoina ylitöitäkin Ensivaikutelma? Valoisa, vaalea ja korkeahko halli. Hiukan ahdasta, paljon putkia, sylintereitä ja muuta tavaraa hyllyillä, lavoilla ja lattioilla. Toistakymmentä miestä töissä koneistamassa ja hitsaamassa. Mitä valmistatte? Hydraulisia koneita, nostolaitteita, säiliöitä ja järjestelmiä, siis kaikkea mikä liittyy hydrauliikkaan. Pääsääntöisesti teräksestä ja alumiinista. Sylintereitä valmistamme myös ja teemme putkistoasennuksia. Kuka yrityksen omistaa? Aaro ja Jari Keyriläinen. Aaro perusti firman vuonna 1979, myöhemmin hänen poikansa tuli mukaan. Paljonko teillä on työntekijöitä ja moniko on Metallin jäsen? 12 työntekijää, joista yhdeksän kuuluu liittoon. Mikä on ikähaitari? Nuorin on 23, vanhin 56. Onko teillä riittänyt töitä? Työtilanne on ollut hyvä, jonkin verran tehty ylitöitäkin viime aikoina. Lomautuksia ei ole ollut moneen vuoteen, eikä ole näköpiirissäkään. Millainen on palkkataso, ja onko työnvaativuusryhmät määritelty? Ei ole vaativuusryhmiä, vanhan kansan tuntipalkoilla mennään. 15 ja 18 euron välissä ne ovat. Onko tuotantopalkkioita käytössä? Ei, mutta tuosta aiheesta on juuri alettu käydä keskustelua työnantajan kanssa. Ehkä tulevaisuudessa mennään siihen suuntaan. Mitkä ovat työajat? Normaali päivävuoro, seitsemästä puoli neljään. Millainen ilmapiiri teillä on? Tullaan toimeen. Välillä joutuu keskustelemaan isoilla kirjaimilla. Eri ammattiryhmät ovat erilaisia, ja ihmiset ovat erilaisia. Mutta ei meillä mitenkään tulehtuneet välit ole. Miten paljon voi vaikuttaa omaan työhönsä? Jokainen tekee omaa hommaansa ja miettii itse, miten se parhaiten onnistuu. Ei täällä ole sanelua, hommien vaan pitää hoitua. Mikä on tämän työpaikan hyvä puoli? Sijainti on yksi. Työpaikka on lähellä, kaikki ovat tästä samalta paikkakunnalta. Ja rento meininki, ei nipoteta turhasta. Työt ovat myös suhteellisen siistejä, kun uusia koneita tehdään. Koneistaja Jorma Ojala (vas.), hydrauliikkaasentaja Jan Vuori, koneistaja Marko Pöntinen, hitsaaja Pasi Akkila, hydrauliikkaasentaja Tomi Pöysti, koneistaja Otto Nieminen, hitsaaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Mika Flekander sekä hitsaaja Kimmo Mäkilä. Entä huono puoli? No, ei meistä ainakaan kaikki ihan tyytyväisiä palkkaansa ole. Miltä näyttää Hydraulic Power Oy:n tulevaisuus? Omistajissa on nuorempaa polvea, joten sitä kautta se tulee jatkumaan. Maailmantilanteelle ei tietysti voi mitään, jos työt vähenevät, niin sitten ne vähenevät. Mutta ihan positiivisella mielellä ollaan. Mitä terveisiä teillä on Metalliliitolle? Paikallinen sopiminen ei välttämättä toimi. Saisi tulla kunnon korotukset valmiiksi neuvoteltuina. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JUHA TANHUA HYDRAULIC POWER OY· KÄRKÖLÄ 1 23 T YÖ PA I K K A
24 T YÖ T I L A Japrotek Oy, Pietarsaari, 10. joulukuuta KUVA JOHANNES TERVO
25
TYÖAIKA Työelämän arki nojaa pykäliin ja sopimuksiin. Ne tuntuvat itsestään selvyyksiltä. Tulemmeko miettineeksi, miten etuudet saavutettiin ja ovatko ne kenties uhan alla? Miten olemme tulleet tähän päivään ja miten menemme eteenpäin? Kahdeksan tunnin työpäivä taisteltiin jokaisen oikeudeksi, mutta nyt kahdeksan tuntia on monille tavoittamattomissa. Joku paiskii tunteja enemmän kuin laki sallii ja lääkäri määrää, toinen joutuu tyytymään puolikkaaseen. 26 TYÖVÄEN ARKISTO/METALLILIITTO TEKSTI LEENA SERETIN GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA K E H I T YS 1 09.01.2014 M ä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen. Iskelmäkin todistaa, että Suomessa mennään aamulla töihin aikaisin ja palataan kotipiiriin alkuillasta. Näin monet tekevätkin, mutta yhä useammat eivät. Työajan mitoituksella ihmisen kestokyvyn, terveyden ja tuottavuuden mukaiseksi on yhtä pitkä historia kuin teolliseen ja teknologiseen aikakauteen kehittyneellä Suomella. Maatalousmaassa vuodenajat, vilja ja lehmät määrittelivät työajan. Teollisessa tuotannossa liukuhihna ja palvelut eivät pysähdy koskaan. Utopia kahdeksan tunnin työajasta lausuttiin ääneen 1800-luvun lopulla. Lakiin se saatiin kovien taistelujen myötä vuonna 1917. Työpäivän pituutta on aina puolusteltu ihmisen kestokyvyllä. Työväenliike määritteli utopiansa niin, että sopivaa olisi tehdä kahdeksan tuntia työtä, käyttää kahdeksan tuntia perheelle ja sivistyksen hankkimiseen ja loppu vuorokaudesta lepoon. Vuosilomaa työntekijät saivat pikkuhiljaa: ensin muutaman päivän vuodessa, nyttemmin vähintään neljä viikkoa plus viikko tai kaksi talvilomaa. Suuri muutos työajassa tapahtui 1966, kun Suomessa siirryttiin 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon. Yksikään työajan lyhennys ei ole toteutunut itses- tään, vaan ay-liikkeen vaatimusten, neuvottelujen ja loppupelissä palkankorotuksista tinkimisen nimissä. Palkankorotus on vapaa-ajan ja levon tavoittelussa vaihdettu monta kertaa työajan lyhennykseen. Viimeisin suuri työajan muutos tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Suomen kansantaloudella meni hyvin. Oli aika saattaa teollisuuden työntekijät samalle tasolle kuin toimihenkilöt eli 37,5 tunnin työviikkoon. Tosin teollisuustyöntekijät sopivat yhteensä sadan tunnin työajan lyhennyksen kokonaisiksi pekkaspäiviksi. Metalliteollisuudessa pekkaspäivistä sovitaan paikallisesti, mutta valtakunnallisen sopimuksen raameissa. Metallissa paikallisesti sovittavat työaikajoustot ovat maan laajimpia. Työmailla voi sopia melkein mistä vaan, kunhan pysytään työehtosopimuksen ja lakien rajoissa. Kaikki eivät joustoista tykkää; parempi olisi tulla seitsemäksi ja lähteä neljältä. Kirkkokin on vaikuttanut suomalaisten työaikaan. Kirkollisia, palkallisia pyhiä on siirrelty kalenterissa. Nyt työnantajilla olisi mieli siirtää loppiainen ja helatorstai takaisin viikonloppuihin tai ainakin työpäiviksi. Kirkko ei lämpene ajatukselle. Monissa katolisissa maissa arkipyhiä on Suomea enemmän. Suomalaisten vuotuinen työaika kestää muutoinkin hyvin vertailun kilpailijoihin ja muihin EU-maihin. Työaika on ollut ja on edelleen kauppatavaraa työehtoneuvotteluissa. Viisi päivää talvilomaa metalliteollisuudessa tarkoittaa 2,5 prosenttiyksikön palkankorotusta. Viikko talvilomaa on monien mielestä arvokkaampi kuin muutamat lantit tilipussissa. Työnantajien näkökulmasta sadan tunnin työajan pidennys, eli käytännössä palaaminen 40 tunnin työviikkoon, on tehokkaampaa kuin jakaa työaikaa useammalle työntekijälle. Työnantajapuolella tiiraillaan tarkasti, että Suomen vuosityöaika olisi vertailukelpoinen kilpailijamaihin. Työnantajan sihdissä on myös, että sairauspoissaolot ja tuotantoa häiritsevät arkipyhät ovat samalla janalla kuin kilpakumppaneilla. Säätelyistä joustoihin Kiitos taustatiedoista: tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metallityöväen Liitto, erikoistutkija Tapio Bergholm SAK, työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen EK 19 17 8 tunnin työpäivä 19 22 n 4–7 päivä vuosiloma 19 60 Vuosiloma – 18 päivää i 1 ku u ka u s
1 Metallin väki uranuurtajia suomalaisessa työaikakulttuurissa n Metallin väki on ollut uranuurtajia suomalaisessa työaikakulttuurissa. Työläisnaisten ja -miesten unelma kahdeksantuntisesta työajasta kumpusi kovista oloista. Isä teki 12-tuntista työpäivää pajalla. Äiti hoiti kodin ja lapset, lypsi lehmän ja ruokki munivat kanat. Osan ajastaan äiti teki piikatyötä isäntäväelle mukulat kintereillään. Tämäkään ei riittänyt perheen elantoon; sairastuttiin ja kuoltiin ennen aikojaan. Unelma inhimillisestä työajasta eli. Metallityöväen Helsingin osasto oli uudistuksen kärjessä. Yhden päivän lakolla vuonna 1917 rautakourat saivat tahtonsa läpi, ja sitä seurasivat muut. Kahdeksan tunnin työpäivä ja muu työväen oikeuksien puolustaminen olivat vaatineet paljon ihmisuhreja niin yleislakossa vuonna 1905 kuin kansalaissodassa 1918. Unelma toteutui: kahdeksan tuntia työtä päivässä kuutena päivänä viikossa ja sen päälle ensin viikon loma, sittemmin pidempi kesäloma ja vielä talviloma. Ja vielä lomaltapaluuraha! Tässäkin metallin väki on ollut tiennäyttäjä. Elettiin 1960–70 -lukujen taitetta. Kymmeniätuhansia suomalaisia oli lähtenyt Ruotsiin siirtotyöläisiksi. Monet suomalaiset metallityöntekijät lähtivät kesälomallaan naapurimaahan katsomaan, kuinka kollega pärjää Volvon tehtailla. Hyvin pärjäsi, ja moni täkäläinen jäi työkaveriksi. Suomessa oli huutava pula osaavista metallialan ammattilaisista, ja työnantaja suostui kymmenen prosentin lomaltapaluurahaan. Pian se levisi koko työmarkkinakenttään, ja nykyään miltei kaikissa työehtosopimuksissa on 50 prosentin lomaraha. Sopimuksen mukainen vuosityöaika 2012 NÄKYMÄT 35-tuntinen työviikko oli vielä muutama vuosi sitten Euroopan ay-liikkeen metalliteollisuudessa. Nyt 35-tuntisesta ollaan palaamassa pidempään työaikaan. Viro Työaika joustaa paljon tuotannon, mutta vain jossain määrin työntekijän ehdoilla. Unkari Perheen ehdoilla joustaa lähinnä naisten työaika. Naiset voivat olla köyhiä eläkkeel- Liettua läkin. Naisten työurat ovat usein lyhyet ja niukkapalkkaiset. Puola Euroopan ay-liike on haihduttanut unelman aiempaa lyhyemmästä työajasta. Kaikki Belgia kansantaloustieteilijät eivät ole koskaan uskoneetkaan, että työtä syntyisi tekemällä Espanja vähemmän työtä. Nykymaailmassa, 24/7-yhteiskunnassa vuorokausi pitäisikin jakaa Itävalta neljään kuuteen tuntiin; tuottavuutta syntyy joka minuutti tekemällä työtä. Norja Miten paljon koko työuran aikana vietetään aikaa työtä tehden? Päivittäinen, Alankomaat Suomi viikoittainen ja vuotuinen työaika samoin kuin lomat tahdittavat entistä enemmän 1 688 tuntia sitä, kuinka vanhaksi työelämässä jaksaa. Työ- ja muut olosuhteet horjuttavat Ruotsi jos työelämän ulkopuolisia on liikaa suhteessa työssä käyviin. Saksa Eu28-maat keskimäärin 1712 tuntia Tanska Ranska 500 1 000 1 500 Mukana myös toimihenkilöt sekä julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät. Suomalaisen metallityöntekijän vuosityöaika on 1708 tuntia eli korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Työaikakehitystä ohjaavat pitkä työura ja teknologian suomat vaihtoehdot paikasta riippumattomaan työntekoon. Elinikä voi nousta teoreettisesti. Ihminen ei muutu. Ihminen väsyy, kärsii huonoista työoloista, ympäristömyrkyistä, kenties mobiililaitteiden säteilystä ja sairastuu, vaikka tilastollinen ikä tehdä töitä venytettäisiin kuinka pitkäksi. LÄHDE: EIRO 1966 40 tunnin työviikko i eli lauanta vapaaksi 19 85 P e k ka s vapaat 19 95 Työaikajoustot Sarja jatkuu, Ahjo nro 3 TYÖSUOJELU ihmisen kestävyyttä työuran aikana. Kestävyysvajetta syntyy myös kansantalouteen, Italia 0 tavoite. Esimerkiksi Ranskassa se toteutettiin joiltain osin ja Saksassakin ainakin 27 09.01.2014
EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Palkkani ei tullut tänään tilille vaikka on tilipäivä, mitä teen? Ensimmäiseksi työntekijän tulee huomauttaa työnantajaa siitä, että palkka on jäänyt ajallaan maksamatta. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee vastata siitä, että sopimuksen mukainen palkka on oikeana päivänä työntekijän pankkitilillä. Työntekijä voi huomauttaa, ja oikeuskäytännön valossa hänen myös pitää huomauttaa työnantajalle palkkojen maksamisesta, ja tällöin on parasta huomauttaa useita kertoja ja todistettavasti. Jos viivästys jatkuu tai se on kohtuuttoman pitkä, jää työntekijälle vaihtoehdoksi päättää työsuhde ellei työnantaja maksa palkkoja. Työsuhteen katsotaan tällöin päättyneen työnantajasta johtuvasta syystä, ja asia voidaan riitauttaa ja haastaa työnantaja oikeuteen. Palkkasaamisista tulee myös aina täyttää palkkaturvahakemus, jotta työntekijä saisi maksamattomat palkat myös siinä tapauksessa, että työnantaja osoittautuisi maksukyvyttömäksi. OIKEUSAPU 28 PÄ I V Y S TÄ J Ä 1 09.01.2014 ? Kuinka voin irtisanoa työsuhteeni? Olen saanut uuden työpaikan. Kuinka nopeasti pääsen vanhasta työpaikasta eroon? Jos olet toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa niin irtisanomisaikasi perustuu sekä laissa että työehtosopimuksessa oleviin määräyksiin. Metalliliiton sopimuksissa noudatetaan lainmukaisia aikoja. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli työsuhteesi on kestänyt vähemmän kuin 5 vuotta niin irtisanomisaikasi on kaksi viikkoa ja mikäli olet ollut yli 5 vuotta niin irtisanomisaika on kuukausi. On myös aina mahdollista sopia nykyisen työnantajasi kanssa siitä, että työsuhde päättyy nopeamminkin. Tämä sopiminen on varmasti paljon kiinni siitä, mikä on työtilanne työpaikalla ja voiko työnantaja laskea sinut jo aikaisemmin pois käyttämällä vuosilomia tai joitakin muita järjestelyjä. Tämä on kuitenkin aina sovittava. Mikäli työsuhteesi on määräaikainen, on sinun joko oltava koko määräaika työssä taikka sovittava työnantajasi kanssa työsuhteen päättämisestä. Metalliliiton jäsenenä et joudu taistelemaan oikeuksistasi yksin. Käytössäsi ovat liiton asiantuntijat ja sinulla on mahdollisuus oikeusapuun. Epäiletkö, että irtisanomisesi oli laiton? Onko työnantaja huolehtinut työsuojelusta asianmukaisesti? Olisiko työnantaja voinut omilla toimenpiteillään estää työtapaturman? Jos katsot, että sinua on kohdeltu väärin, voit kysyä neuvoa pääluottamusmieheltä. Hän neuvottelee tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ota yhteys Metalliliiton toimistoon. Liitto neuvottelee työnantajaliiton kanssa. Jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon, käydään neuvottelut Metalli liiton ja yrityksen välillä. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Työntekijän on hyvä huomioida, että mikäli irtisanomisaikaa ei noudateta voi työnantaja vaatia vahingonkorvausta tästä noudattamattomasta ajasta. Usein tämä johtaa siihen, että lopputilisi pienenee vastaavalla määrällä. Jos asia joudutaan viemään oikeuteen asti, liitto korvaa jäsenen oikeuskulut. Edellytys on, että jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja jäsenmaksut on maksettu asianmukaisesti. Metalliliitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta, joita työnantaja on kohdellut asiattomasti. Harvassa ovat ne työn tekijät, jotka tällaiseen prosessiin voi vat ja haluavat lähteä omin voimin; Suomessa yksi oikeusjuttu maksaa keskimäärin saman verran kuin perheauto. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 6 Työsuojelu 9 Muut jäsenedut 7 Vakuutusturva 10 Solidaarisuus 8 Virkistysmahdollisuudet
WWW.LATUKARTTA.FI ...tyylillä tai toisella. Olutta tiivisteenä VAPAA-AIKA Retkeilijät, pyöräilijät, kalamiehet ja muut luonnossa liikkujat pääsevät nyt nauttimaan janojuomakseen olutta, joka kulkee mukana pienessä ja kevyessä tiivistepussissa. Olut syntyy, kun tiiviste sekoitetaan veteen helposti reppuun mahtuvassa muovituopissa, johon kuuluu hiilidioksidin olueen pulverimuodossa lisäävä kapseli. Kylmää vettä retkeilijä löytää puroista tai lähteistä ja talvella vaikkapa pilkkiavannosta. Mullistavan menetelmän oluttiivisteen valmistamiseksi ja hapottamiseksi on kehittänyt amerikkalainen Pat Tateran, kertoo Gizmag-verkkosivusto. Pat's Backcountry Beverages -yhtiö myy jo tuotteitaan laajasti Yhdysvalloissa ja myös verkkokauppansa kautta. Olutteollisuus on vuosikymmeniä yrittänyt kehittää oluttiivistettä poistamalla vesi valmiista oluesta. Se on osoittautunut vaikeaksi ja valtavasti energiaa kuluttavaksi. Tateranin menetelmällä tiiviste valmistetaan alun perin lähes täysin ilman vettä. Menetelmä voisi merkitä olutteollisuudelle melkoisia kustannussäästöjä, jos juomalasteja voitaisiin kuljettaa maanteillä ja merten yli tiivisteenä ja valmistaa olueksi vasta määränpäässä. WWW.FACEBOOK.COM/RASVALETTI ...virkistämässä omat muistosi. VUODEN TURHAKE: HAJUSTETTU ROSKAPUSSI Polymeerilihasten avulla robotit pystyvät nostamaan jopa 80 kertaa omaa painoaan suuremman kuorman, kun useimpien ihmisten nostovoima jää puoleen omasta painosta. Sähköimpulsseihin ihmislihaksen tavoin reagoivan keinolihaksen liikkeet ovat huomattavasti nopeampia ja sulavampia kuin hydrauliikkaan perustuvien robottien hitaat ja nykivät liikkeet. "Uudenlaisilla keinolihaksilla varustetut robotit pystyvät toimimaan paljon ihmismäisemmin ja päihittämään voimillaan ihmisen", tohtori Adrian Koh kertoo ScienceDailyverkkosivustolla. SUOMI MUUTTUI 1950-LUVULLA ...hajustamiselle. Viisas vie roskat ajoissa. Ö T S E JÄRIJMIJASNSI TPOERUSKU.1R. 4 2 – . 0 2 TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O ...perusasiat yhdistystoiminnasta. HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE AUTOMAATIO Singaporen valtionyliopiston tutkijat ovat kehittäneet keinotekoisen lihasmateriaalin, joka tekee roboteista todellisia voimanpesiä. WWW.BIRDLIFE.FI/PIHABONGAUS NÄ E Roboteille papua hauikseen Tarkkaile tunti pihasi lintuja. KSÄY YÖ Monille valkokaulustyöntekijöille etätyö on ollut arkipäivää jo vuosien ajan, koska suuren osan heidän työtehtävistään voi hoitaa tietokoneella tietoverkkojen kautta. Tehdastyöntekijöitä etätyön "vallankumous" ei sen sijaan ole vielä juurikaan koskettanut. "Jotkut yritykset, kuten autonosien valmistajat Etelä-Koreassa, valvovat tuotantoprosesseja etänä, mutta yksikään yritys ei kontrolloi itse tuotantokoneita etänä", portugalilaisessa Minhon yliopistossa etätyötä visioiva insinööri Goran Putnik kertoo New Scientist -tiedelehdessä. Putnikin tiimi on pysyttänyt laboratorioonsa pienen valmistusyksikön, jossa on internetiin kytketty työstökone. Konetta on koekäyttänyt 2 350 kilometrin päästä Serbiasta Belgradin yliopiston opiskelijaryhmä. Opiskelijat onnistuivat lataamaan tietokoneelleen tarvittavan ohjelmiston etänä, kontrolloimaan työstökonetta ja leikkaamaan sillä suunnitelman mukaisia testipaloja vaahtomuovista. Koekäytössä testattiin myös erilaisia käyttöliittymiä. Parhaina opiskelijat pitivät sellaisia, joissa videokuva ohjattavasta koneesta täytti koko näyttöruudun ja ohjauspainikkeet sijaitsivat kosketusnäytöllä videokuvan päällä. Etätehdastyön mahdollistavia teknologioita tutkitaan New Scientist -lehden mukaan jo muuallakin. Esimerkiksi Iso-Britannian hallitus rahoittaa hanketta, jossa autonvalmistaja Ford ja 3D-ohjelmistoja valmistava Autodesk kehittävät etätyöhön soveltuvia ratkaisuja. Entistä nopeammat internetyhteydet, laadukkaammat videolinkit ja verkon yli toimivat koneiden kontrolloinnin käyttöliittymät merkitsevät, että tehdastyön tekeminen etänä ei ole enää kaukaista tulevaisuutta. AL A ETÄTYÖ Tietokoneen avulla internetin yli kontrolloitavat tuotantokoneet saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa sen, että tehdastyötäkin voi tehdä etätyönä kotisohvalta käsin. 25.–26.1. EI Tehdastyötä kotoa käsin? 1 09.01.2014 OP I KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 29 TIEDE
30 TEKSTI MIKA PELTONEN PIIRROS PENTTI OTSAMO T YÖY M PÄ R I S T Ö 1 09.01.2014 Kokenutkin voi pudota tikkailta TYÖTAPATURMA Parinkymmenen viime vuoden aikana 17:n tikkailta käytettiin työtasona säännösten vastaisesti. Nämä olivat työntekijöiden pudonneen työntekijän tapaturma johti kuolemaan. Kukaan heistä ei oma-aloitteisia ratkaisuja. Näissä tapauksissa työsuunnitelma oli puut- käyttänyt putoamissuojaimia tai kypärää, kertoo Työterveyslaitoksen teellinen tai työntekijä toimi sen vastaisesti. TTT-digilehti. Menehtyneistä kuusi oli laskeutumassa ja kolme nousemassa Siirrettäviä tikkaita käytettiin viidessä tapauksessa pysyvänä kulkutienä. Näin oli toimittu jo pitkään sen sijaan, että paikalle olisi rakennettu pysyvät portaat. Valtaosassa tapaturmista tikkaita käytettiin tikkaita. Yli puolessa tapauksista työntekijällä oli joko toisessa tai molemmissa käsissään jotain kannettavaa. Tikasonnettomuuksissa yleisin syy menehtymiseen oli pään osuminen rakenteisiin tai maahan. kulkutienä ilman niiden riittävää kiinnittämistä tai Suurin osa tapaturmissa menehtyneistä oli kokeneita ja tukemista. Vain yhdessä tapauksessa tikkaat oli työhönsä hyvin perehtyneitä työntekijöitä. Heillä oli työ- kiinnitetty ylhäältä. kokemusta keskimäärin 15 vuotta. Ikähaarukka oli laaja: Tikkaiden kuminen tai muovinen liukueste menehtyneet olivat 37–57-vuotiaita. ei riittänyt estämään liukumista. Vain yhdessä Vuosina 2003–2010 tapahtui Tapaturmavakuutuslaitos- tapauksessa oli käytetty tikkaiden alapäässä ten liiton (TVL) tilastojen mukaan kaikkiaan 7 314 siirrel- erillistä tukea. Silloinkin tukena oli maahan tävien tikkaiden aiheuttamaa työtapaturmaa. Näistä 1 626 jäätynyt lankunpätkä, joka irtosi. johti yli 30 vuorokauden poissaoloon tai vielä vakavam- Kuudessa tapauksessa keskeinen syy piin seurauksiin. onnettomuuteen oli se, että tikkaita Muutoksessa kannattaa vaatia TYÖYHTEISÖ Organisaatiomuutos liitetään usein yt-neuvotteluihin, lisätöihin ja johdon sanahelinään. Vaikka yt:t olisivatkin edessä, ei työntekijän kannata Työterveyslaitoksen tutkijan Krista Pahkinin mielestä lamaantua paikalleen. – Kannattaa hakea tietoa ja osallistua kaikkiin asiaan liittyviin tilaisuuksiin. Kaiki Consultingin Hannakaisa Länsisalmen mukaan työntekijän on syytä myös itse vaatia työnantajaltaan vapauksia organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi. Ei kannata tyytyä vain tekemään uusia töitä vanhojen lisäksi. – Johdon tehtävä on näyttää suunta. Työntekijöille tulee antaa mahdollisuus keksiä itse keinoja muutoksen läpiviemiseen. Kiire lihottaa PAINONHALLINTA Laihduttaminen on sitä vaikeampaa, mitä useammin yrittää laihduttaa, sanoo ravitsemusterapeutti Anette Palssa tuoreessa Työ, Terveys, Turvallisuus -lehdessä. – Aina kun laihdumme, elimistöstämme katoaa sekä rasvaa että lihasta. Lihoessa takaisin tulee vain rasvaa. Palssan mukaan kiire on yksi tärkeimmistä lihavuuden syistä. Töitä tehdään paljon, vapaaaikakin on kiireistä, eikä usein malteta edes syödä rauhassa. – Monen ahmintahäiriön taustalla on epämääräinen huono olo, jota yritetään korjata ruoalla. Kun se ei auta, syödään vielä vähän lisää, ja kierre on valmis. Palssa kaipaa ravitsemusterapeuttien asiantuntemuksen hyödyntämistä työterveyshuollossa. – Ei riitä, että työterveyslääkäri huomauttaa, että pitää laihduttaa. Siitä se työ vasta alkaa. Työn muuttaminen luo hyvinvointia KÄYTÄNNÖT Keskustelussa työhyvinvoinnista on viime aikoina vaadittu, että työntekijät pitäisi sopeuttaa työelämän vaatimuksiin. Turun yliopistossa väitöskirjan tehneen Pertti Laineen mielestä kannattaisi mieluummin kehittää työtä ja työprosesseja. – Näin kehitettäisiin myös työn tekemisen edellytyksiä ja parannettaisiin työhyvinvointia. Laine muistuttaa työpaikkojen ja töiden suuresta kirjosta. – Prosessiteollisuuden kolmessa vuorossa tehtävän vaihetyön hyvinvointiedellytykset ovat erilaiset kuin tietotyön asiantuntijatehtävien. Myös käytännön mahdollisuudet kehittää työhyvinvointia vaihtelevat suuresti. Laineen mielestä ratkaisuja työhyvinvoinnin parantamiseen pitäisi etsiä tapauskohtaisesti.
! S U U UUT on Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Verrate! tuot Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva MicroTon-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA - jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot TEKNINEN IHME! RUNSAASTI ETUJA! Vahvistin Äänensäätö Mikrofoni USB kontakti lataukseen On/Offnappi Pestävät korvatulpat • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet korvaan. Ihon värinen - tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. säilytyskotelo LUPAUKSEMME Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 LATURI! $ Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin - tilaa nyt! Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info
A I K A-sarjan valokuvat kertovat suomalaisen metallityöläisen ja metallityön historiasta. sijoitetuissa ammuslataamoissa. TALVISODAN sytyttyä 30.11.1939 Kone Osakeyhtiön (nykyinen Kone Oyj) sorviryhmä evakuoitiin Sörnäisten Haapaniemenkadulta Käpylässä sijaitsevaan kalliosuojaan, jota kutsuttiin "Metsätehtaaksi". Siellä tehtiin sotatarvikkeita LÄHDE: KONE OYJ:N ARKISTO 32 AIKA
TEKSTI JA KUVA TIMO SANDBERG Tuukka Pääkkönen ammentaa kirjoittamisen aiheet telakkaympäristöstä. Taustalla oleva nosturi on muisto vanhasta Turun telakasta, jossa hänen isänsä ja isoisänsä työskentelivät. T yöväenkirjallisuuden päivän yhteydessä järjestettiin viime vuonna kirjoituskilpailu. Kilpailuun etsittiin todenmakuisia kuvauksia työstä ja työttömyydestä. Tuukka Pääkkönen palkittiin kunniamaininnalla yli kahdensadan kilpailuun osallistuneen joukosta. Pääkkösen novelli, Kokemuksia Mutterilaaksosta, kertoo yhdestä kuvitteellisesta päivästä Turun telakalla. Tuukka Pääkkönen on kolmannen polven telakkatyöläinen. Hänen isoisänsä oli kirjailija Väinö Pääkkönen, joka julkaisi useita romaaneja. Kirjat Rautakourat ja Mee pois miun tontiltai kertovat suoraan metallityöstä. Väinö Pääkkönen sai valtion taiteilijaeläkkeen tunnustuksena kirjallisesta työstään. Ei siis ihme, että Tuukka Pääkkönen kiinnostui kirjoittamisesta. – Siitä tuli jo lukiossa tapa ajatella. Kun pistää sanat paperille, pystyy hahmottamaan ympäröivää maailmaa paremmin. Kirjoittamisen kautta hän ajautui telakalle. – Menin silloin Turun telakalle kirjoittamaan Rauman telakan työhyvinvointiohjelmaa. Työryhmä mietti niitä asioita, ja minä hoidin kirjoittamisen. Myöhemmin me tehtiin Helsingin telakalle vastaava. Kun kirjoittamiselta jäi aikaa, Pääkkönen työskenteli konevarustelussa, jossa opetteli laivaputkiasentajan ammatin. Hän huomasi pian, ettei työstä ollut mitään yhtenäistä ohjetta. Oli vain irrallista oppimateriaalia, kalvoja ja monisteita. Yhdessä työopettaja Mika Haapalaisen kanssa hän alkoi kirjoittaa Laivaputkiasentajan oppikirjaa. Se saatiin liitettyä telakalla vireillä olevaan kehityshankkeeseen, jota kautta kirjalle tuli EU:n tukea. – Minun vastuullani oli suurelta osin kirjoittaminen ja ajatusten muokkaaminen selkeään muotoon. Kokonaisuus on kuitenkin isomman joukon yhteinen tuotos. Oppikirjaa käytetään tällä hetkelläkin. Pääkkönen kertoo, että palkittu novelli on osa laajemmasta tekstistä. Hänellä on työn alla kirja telakkaympäristöstä. – Ihmisillä ei ole enää selkeää käsitystä siitä, millaista on raskas teollinen työ tai miten monipuolinen ja rikas on telakan maailma. Haluan antaa todenmukaisen kuvan teollisesta työstä ja sen pitkästä historiasta. Käytän kaunokirjallisiakin keinoja, mutta teksti perustuu myös tietokirjalliseen aineistoon ja haastatteluihin. 1 33 09.01.2014 Kirjoittaminen toi telakalle Tuukka Pääkkösen palkittu novelli kertoo telakasta. Kolmannen polven telakkatyöläiselle aihe on tuttu. Perintönä kulkee kirjoittaminenkin. Pääkkösen palkitusta novellista välittyi myös huoli telakkateollisuuden tulevaisuudesta. – Telakkateollisuus elää nyt veitsen terällä. Se tulee teollisuudenalan ominaisuudesta. Tehdään niin isoja tuotteita, ettei ole varaa epäonnistua. Kilpailu maailmalla on kovaa. Pääkkösen mielestä suomalaisella telakkateollisuudella olisi kuitenkin kaikki edellytykset menestyä. – Nykyisin iso osa ongelmista johtuu siitä, etteivät yritykset ole halunneet satsata tuotantoon. Telakalla tehdään töitä vielä 1970-luvun vehkeillä. Firma ei voi pärjätä 2000-luvulla, ellei tekemistä kehitetä. Pääkkönen on ollut kahdeksan vuotta yhtäjaksoisessa työsuhteessa Turun telakkaan. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla, opiskelee historiaa yliopistossa ja on maisterivaiheessa tekemässä gradua Turun telakasta. Tarkkoja tavoitteita Pääkkönen ei itselleen aseta, mutta kirjoittaminen jatkuu. Ensin valmistuu ehkä kaunokirjallisia keinoja käyttävä tietokirja telakkatyöstä ja sitten mahdollisesti samaa aihetta käsittelevä romaani. a
34 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 1 09.01.2014 AMY SCAIFE/LONDON MINING NETWORK Kokemus vähentää tapaturmia PROTESTI Maailmanjärjestö IndustriALL oli mukana järjestämässä suurmielenosoitusta Rio Tinto ja Anglo American -kaivosyhtiöitä vastaan näiden vuosikokousten aikaan Lontoossa. IndustriALL ja kansalaisjärjestöt tuomitsivat yhtiöiden eettisesti kestämättömät toimintatavat. Tuomio ay-vastaisuudelle VASTALAUSE IndustriALL, Teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö arvostelee voimakkaasti kaivosjätti Rio Tinton toimintaa. Talouskriisin vuosina metallien kysyntä on kasvanut ja ala kukoistaa. Se ei ole hyödyttänyt työntekijöitä, IndustriALL sanoo. Lontoossa päämajaansa pitävä Rio Tinto työllistää 68 000 ihmistä 40 maassa. Viiden viime vuoden aikana se on rouhinut voittoa yli 22 miljoona euroa joka päivä. Kaivosyhtiö välttää neuvottelua ammattiyhdistysten kanssa ja pyrkii ratkaisuihin suoraan työntekijöiden kanssa. Yhtiön johtaja David Peever vaati viime vuonna lakeja, jotka ottavat huomioon "suoran yhteyden johdon ja työvoiman välillä". Olisi parasta rajoittaa "kolmansien osapuolten" vaikutusvaltaa asioihin, jotka kuuluvat ennemminkin yhtiön johdolle, Peever sanoi. Rio Tinton satasivuinen ihmisoikeusraportti ei edes mainitse ay-oikeuksia tai ammattiliittoja. Australiassa 1990-luvulla Rio Tinto oli ensimmäinen suuri kaivosyhtiö, joka laati henkilökohtaiset sopimukset kaikkien työntekijöidensä kanssa sivuuttaen ammattiliitot kokonaan. Vasta tänä vuonna liitot saivat kovan kamppailun jälkeen takaisin sopimusoikeutensa yhtiön Bell Bayn tehtaalla. Viime vuonna Rio Tinto asetti työsulkuun 780 työläistä alumiinisulatossaan Almassa Kanadan Québecissä. Työläiset eivät suostuneet palkkansa puolittamiseen ja työn ulkoistamiseen. Kuuden kuukauden kamppailun jälkeen yhtiö suostui sopimukseen United Steelworkers -liiton kanssa. Kalifornialaisella Boraxin kaivoksella Rio Tinto pyrki vuonna 2010 uudella sopimuksella lisäämään määräaikaisten ylitöitä, poistamaan kokemuslisät ja antamaan johdolle oikeuden leikata työtunteja sekä palkkoja. Ammattiliiton jäsenäänestys tyrmäsi täysin ehdotuksen. Seuraavana aamuna töihin menevät huomasivat, että heidät oli kaikki asetettu työsulkuun. Mittavan kansainvälisen tukikampanjan ansiosta yhtiö suostui vetämään ehdotuksensa takaisin. Mongoliassa Rio Tinto erotti työntekijän, joka vastusti sitä, että ulkomaalaiset saivat huomattavasti parempaa palkkaa kuin mongolialaiset. Kaksi alempaa oikeusistuinta ratkaisivat asian erotetun hyväksi, mutta yhtiö ei siitä välittänyt. Tänä syksynä korkein oikeus vahvisti, että erottaminen oli laiton. Vuonna 2014 IndustiALL aikoo kampanjoida laajasti Rio Tinton epäeettistä toimintaa vastaan. Tavoitteena on luoda laaja kansalaismielipide, joka pakottaa yhtiön muuttamaan toimintansa. TANSKA Metalli- ja konepajateollisuuden työtapaturmat vähenivät selvästi. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 tapaturmailmoitukset laskivat lähes puoleen. Luku putosi joka ammatissa, mutta ei näin paljon muualla. Vuonna 2012 työtapaturmia ilmoitettiin 2 281 kappaletta. Kriisiaikoina ei pestata uusia ja kokemattomia työntekijöitä. Tätä arvelee yhdeksi syyksi Dansk Metalin asiamies Jan Toft Rasmussen. Viime vuonna Tanskan metallissa tehtiin 60 miljoonaa työtuntia ja vuonna 2007 peräti 76 miljoonaa. Kaivostyöläiset eivät ole vaihtorahaa SAMBIA Kaivostyöläisten liitto MUZ vastustaa yli 1 500 kaivostyöläisen erottamista. Konkola Copper Mines -yhtiö ilmoitti irtisanomista verojen ja kuparin hinnan putoamisen vuoksi. Liiton puheenjohtaja Chishimba Nkole sanoi yhtiön epäonnistuneen toiminnassaan ja toivoi maan hallituksen etsivän uusia investoijia. Sambian presidentti Michael Sata uhkaa perua yhtiön kaivoslisenssin, jos irtisanomiset toteutetaan. Hän ei hyväksy kaivosyhtiöiden tapaa kiristää hallitusta irtisanomisilla joka kerta, kun se luo lakeja, joilla yritetään kerätä tuloja yhtiöiltä. Asiamiehet vastustavat tylyjä potkuja UNKARI Honsan tehtaassa on erotettu maan metalliliiton mielestä laittomasti ay-aktiiveja. Liiton asiamiehet hoitavat tapausta. Liitto järjesti myös mielenosoituksen erottamisia vastaan. Saksalaisten omistama, autonosia valmistava tehdas sijaitsee Pécsissä. Tehtaaseen perustettiin viime keväänä ammattiosasto, joka alkoi neuvotella työnantajan kanssa. Paikallislehti Pécsi Stopin mukaan kaksi ensimmäistä neuvottelua sujuivat asiallisesti. Sitten tehtaan johto vaati neuvottelijoita lakkauttamaan osaston. Kun tätä ei tehty, tehtaan johto erotti tylysti osaston vetäjän ja kuusi muuta ayaktiivia. Yhtiö vaati samalla osaston kaikkia jäseniä allekirjoittamaan eroilmoituksen liitosta.
09.01.2014 UUDET SUOJAVARUSTEET JOKA VUOSI Työssä kuumuus nousee jopa 1 600 asteeseen asettaen kovat vaatimukset työsuojelulle. Työnantaja tarjoaa kaikki suojavarusteet kuten kypärät, kengät ja työasun. – Varusteet ovat hyvät ja turvalliset, ja ne vaihdetaan joka vuo- eläkettä noin 700 dinaaria kuukaudessa, Issah selvittää. er i LIBANON LIITON KOULUTUS ARVOSSAAN Issah Anwar on kuulunut Kaivostyöläisten ja metallityöntekijöiden yleiseen ammattiliittoon vuodesta 1991. Hän sanoo olevansa tyytyväinen liiton kamppailuun parempien työehtojen puolesta. Tällä hetkellä hän on työpaikkansa luottamusmies. Enemmistö työntekijöistä kuuluu liittoon. Jäsenmaksu on vaivaiset kaksi dinaaria kuukaudessa. Sopimustoiminnan ja edunvalvonnan lisäksi Issah arvostaa liiton tarjoamaa koulutusta. Työnantajan järjestämän koulutuksen lisäksi on 4–5 päivää liiton koulutusta. Silloin käydään läpi työehtosopimusten soveltamista ja neuvottelutaitoa. Tulevaisuuteensa Issah suhtautuu leppoisasti: päivä kerrallaan mennään. Terveys on kunnossa välillä ilmenneistä pienistä vaivoista huolimatta. Kävelykeppiä hän käyttää enemmän iän tuoman arvovallan kuin horjuvan terveyden takia. – Eihän minulla ole mitään tulevaisuutta työssäni, koska olen liian vanha. Tai niin ainakin työkaverit väittävät, Issah naurahtaa. Koulutustaan koneenhoitajaksi hän pitää tavanomaisena Jordaniassa. Ammattikoulussa hän suuntautui metallityöhön ja kävi lisäksi puolen vuoden erikoistumisjakson, jonka jälkeisessä harjoittelussa hän oppi työn käytännössä. PAKOLAISUUS ALENTAA PALKKOJA Naapurimaassa Syyriassa käytävä sisällissota ei ole vaikuttanut suoraan Issah Anwarin elämään. Mutta Syyriasta tulleet 350 000 pakolaista sekoittavat työmarkkinoita. ISSAH ANWAR AL-KHATEEB Valimossa työskentelevällä Issah Anwarilla on kuusi lasta. Heidän kouluttamisekseen isä aikoo työskennellä koneenhoitajana 60-vuotiaaksi asti, vaikka saisi jäädä eläkkeelle aiemmin. lim si. Jos joku varuste ei ole kulunut loppuun, saa työntekijä pitää sen, Issah kuvailee. Työnterveyshuollon kustannuksista työnantaja maksaa 90 prosenttia. Kymmenyksen itse maksettava osuus kuulostaa vähältä. Perheellisenä – vaimo ja kuusi lasta – Issah joutuu kuitenkin maksamaan kalliin vakuutuksen ja terveydenhuollon läheisilleen. Lapsista viisi on vielä alaikäisiä, joten noin 1 000 euron kuukausipalkalle löytyy käyttöä. Jordanian yleinen eläkeikä on 60 vuotta. Issahin valimotyön kaltaisilla raskailla aloilla eläkeikä on alhaisempi. – Pääsisin eläkkeelle vaikka heti, mutta eläke olisi vain 500 dinaaria (noin 550 euroa) kuukaudessa. Sillä ei perheellinen tulisi toimeen, vaan olisi mentävä muuhun työhön. – On järkevämpää jatkaa nykytyössä 60-vuotiaaksi, jolloin saan SYYRIA IRAK Vä Jordanian teollisuuskeskuksessa Zarqassa työskentelevä Issah Anwar Al-Khateeb, 51, sanoo olevansa onnellinen mies. Koneenhoitajan työ valimossa ei ole kohtuuttoman raskasta, ja perheenkin saa elätettyä palkallaan. – Ammattimieheen luotetaan. Jos ei tähän ikään ole oppinut työtään, on väärällä alalla, Issah Anwar naurahtaa. Valimossa on 220 työntekijää. Työtä tehdään kahdessa vuorossa kahdeksan tuntia, aamuvuoro alkaa klo 7 ja iltavuoro klo 15. ISRAEL AMMAN SAUDI-ARABIA Jordanian kuningaskunta on Lähi-idän vakaimpia maita. Demokratian tunnusmerkkinä maalle valittiin 2013 tammikuussa 150 jäsenen parlamentti. Ammattiliitot saavat toimia Jordaniassa vapaammin kuin muissa arabimaissa. – Vaikka pakolaiset ovat meidän kaikkien veljiä ja tarvitsevat apua, työantaja voi käyttää heitä palkkojen polkemiseen varsinkin tilapäistöissä. Meidän työpaikalla on sen verran vaativampaa työtä, ettei ongelmaa vielä ole. Syyrian sota varsinkin pitkittyessään voi vaikutta kaikkien työoloihin Jordaniassa, Issah sanoo. Työpaikalla puhutaan Issahin mukaan kaikesta tavallisesta: paitsi palkoista ja työpaikan säännöistä, myös lomista ja eläkkeistä. Mitä aikoo tehdä, kun lopulta pääsee ja voi jäädä eläkkeelle. – Toki urheilustakin puhutaan, mutta arjen huolet, kuten jatkuvasti kallistuva bensiinin hinta, ovat päällimmäinä, Issah toteaa. a TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVA ILKKA HEINO Ammattimieheen luotetaan 1 35 JORDANIA MAA
Nauti kylmästä lämpimästi! 159,00 € 3 79,00 € 1 lämmitys elementti Elektroninen COLORADO-lämpöliivi • 2-portainen lämpötilan säätö • toiminta-aika 3– 4 h lämmitys elementtiä Elektroninen ALASKA-lämpöliivi • erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn • materiaali fleece, väri musta • lämmityselementit rinnassa ja yläselässä • 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa • toiminta-aika 2 – 5 h lämmitystehosta riippuen • tehokas 2200 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi • koot XS – XXL Kertakäyttöiset PIENLÄMMITTIMET • aktivoituu ilman vaikutuksesta, kun pakkaus avataan • mukavaa lisälämpöä talviseen ulkoiluun Elektroniset 149,00 € MONTANA-lämpöpohjalliset 1,90 € www.nevercold.net • 3-portainen lämpötilan kaukosäätö • akut pohjallisen sisällä • toiminta-aika 3 – 6 h Elektroniset 99,00 € DAKOTA-lämpöpohjalliset • 2-portainen lämpötilan säätö • toiminta-aika 3 – 4 h Myynti: erä ja kalastusliikkeet
09.01.2014 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi Leluautoja koko miehen ikä ?? Eikä mitä tahansa leluautoja, vaan englantilaisia Corgeja! Kun Tapio Mäkinen kävi koulupoikana äitinsä kanssa Tampereen Stockmannilla, oli hänellä toisinaan kotiin tuomisenaan pikkuruinen auto. Se oli englantilaisen Corgin valmistama pienoismalli jostain autosta. Useimmiten mallina oli ollut oli englantilainen ajoneuvo. – Kun minulle oli kertynyt nelisenkymmentä autoa, sain välähdyksen: näitähän täytyy kerätä lisää! Nyt Mäkisellä on komea 450 auton kokoelma pieniä nelipyöräisiä, joiden merkit ulottuvat Mersusta Saabiin ja Austinista Roveriin. Tapio Mäkinen, 57, on paljasjalkaisia Tampereen poikia. Reilut 20 vuotta hän ansaitsi leipänsä Abloylla asentajana kunnes lukkotehdas kolme vuotta sitten lopetti toimintansa Tampereella. Yhtiö siirsi tuotannon Kiinaan. – Olen hakenut sen jälkeen montaa työpaikkaa. Joskus on kutsuttu haastatteluunkin, mutta vielä ei ole tärpännyt, Mäkinen kertoo. Sattumalta myös Mäkisen keräilykohde Corgi on siirtänyt leikkiautotuotantonsa Kiinaan. – Se on peräisin 1960-luvulta. En minä siitä tosin niin paljon maksanut. Hinta on vuosien varrella noussut, koska sitä tehtiin aikanaan vain Tämä ei ole saanut Mäkistä lannistumaan: kolme tuhatta kappaletta. hän kerää yhä Corgin autoja mistä vain sattuu Mäkisen autokokoelmasta löytyy hieman löytämään. Parhaiksi paikoiksi ovat osoittautu- suomalaisväriä. Sitä edustavat Finnairin, Postin neet kirpputorit ja Internetin myyntisivustot. ja Pohjolan liikenteen tunnuksin maalatut bussit. Jonkin verran hän on hankkinut autoja netin Kuuluu hänen arsenaaliinsa Kimi Räikkösen kautta suoraan Englannista. käyttämä Lotus-autokin. –Olen aina tykännyt autoista. Kai Hankintamatka Britanniaan Hankintamatka kuuluu pitemmän tähtäitämä keräily nyt sitten jonkinlaista Britanniaan kuuluu autohullun nostalgiaa on, vaikka täsmen suunnitelmiin. pitkän tähtäimen Aivan uusia, valmistajan sä ei bensan tai kumin käryä saakaan pakkaamia autoja osuu haasieraimiinsa. suunnitelmiin. viin harvoin. Viimeksi MäkiOmaksi ajopelikseen Mäkinen on nen löysi sellaisen ahvenanmaalaisesta kaupasta. hankkinut Chrysler PT Cruiserin. Osan autoista Mäkinen on asettanut näyt– Haaveilin siitä jo vuonna 2000, kun malli teille olohuoneensa vitriiniin. Loput ovat laati- tuli markkinoille. Kolme vuotta sitten hankin kossa, koska 450 auton pitäminen näytteillä sellaisen. Mäkisen Chrysleristäkin on valmistettu leikveisi liikaa tilaa. Ensimmäinen Corgin auto on valmistettu kiauto, mutta koska se ei ole englantilaisen Corvuonna 1956 eli samana vuonna kun Tapio Mä- gin tuotantoa, mies ei ole kelpuuttanut sitä kinen on syntynyt. Ensin alkuun autot olivat kokoelmiinsa. vähän krouvimpia eikä niissä ollut esimerkiksi Corgi on valmistanut 57 vuoden aikana ohjauspyöriä tai lasinpyyhkimiä. Nykyään ne 3 000 eri automallia. Jos eri väritkin lasketaan ovat pikkutarkkoja kopioita samanlaisista ”oi- mukaan, autoja on yli 10 000. Vielä riittää keräiltävää. a keista” autoista. Tapio Mäkisen kokoelman arvokkain auto maksaa keräilymarkkinoilla peräti 1 500 euroa. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVA JYRKI LUUKKONEN KERÄILY ASENTAJA TAPIO MÄKINEN KOTIPAIKKA TAMPERE HARRASTANUT LAPSUUDESTA LÄHTIEN 1 37 HARRASTUS
38 TEXT JOHAN LUND FOTO ESA MELAMETSÄ 1 09.01.2014 Recessionen tynger inte På Karlebyföretaget Hur tillverkas träningsutrustning för konditionssalar världen runt. Samtidigt som permitteringar och uppsägningar är vardag, jobbar metallarbetarna här övertid för att hinna med alla beställningarna. V id ett första ögonkast ser monteringsrummet ut som vilket som helst gym fyllt med träningsredskap av olika slag. Snabbt märker man ändå att redskapen är halvfärdiga och en del står upphöjda på bord. Totalt tillverkas omkring 30 olika modeller och fokus ligger på rehabilitering framom traditionell styrketräning. Speciellt med träningsredskapen här är att de inte fungerar med tyngder utan med lufttryck. – De fungerar bra i rehabiliteringssyfte eftersom rörelsebanorna är fasta och korrekta. Man kan alltså inte skada sig själv. Även om redskapen till stor del används i rehabilitering får nog också en större karl vid behov en ordentlig träning. Det är bara att öka luftmotståndet som går upp till en motsvarighet på 100 kg, berättar huvudförtroendeman Jari Vasalampi. Huvudförtroendeman Jari Vasalampi säger att arbetarna trivs bra och länge på Hur i Karleby. Vasalampi började arbeta på Hur år 2001 genast efter att yrkesskolan var avklarad. Han har hunnit pröva på det flesta arbetsuppgifterna på företaget från svetsning till montering. Sedan ett år tillbaka jobbar han som lageransvarig. – Vi är en ganska liten firma och saker och ting fungerar bra här. Jag har kommit ganska lätt undan som huvudförtroendeman och sköter de uppgifterna endast vid behov. Nu har det varit lite mer arbete när vi ska gå igenom löneförhöjningarna som kommer i och med det nya kollektivavtalet, säger Vasalampi som är inne på sitt tredje år som huvudförtroendeman.
Han är ändå inte ensam om att trivas på arbetsplatsen och Vasalampi berättar att det flesta som anställs blir kvar länge. Svetskoordinator Markus Sjelvgren har varit i huset sedan 1996 och hör till veteranerna. Enligt Sjelvgren är det de goda arbetskamraterna, det varierande jobbet och det faktum att han aldrig varit permitterad de främsta orsakerna till att han trivts så länge. – Jag koordinerar våra fyra svetsningspunkter, lägger in beställningar och håller koll på vad vi behöver. Så svetsar ju också en del, säger Sjelvgren. Både vid svetsningen och monteringen har man infört ett roterande system så att ingen ska behöva göra samma jobb dag ut och dag in, något som uppskattas bland arbetstagarna. – I och med rotationen blir det ju mer omväxling i arbetet som inte är helt enkelt. Det kräver övning och tar ungefär ett halvt till ett år innan man verkligen handskar alla arbetsmoment, fortsätter Sjelvgren. Man behöver ändå inte vara ingenjör för att använda apparaterna eftersom de är användarvänliga och försedda med endast tre knappar. – En knapp som ökar och en som minskar motståndet, och en som ändrar rörelseriktningen. Så lätt är det, förklarar Vasalampi. Att företaget satsar på rehabilitering syns också i att så gott som all utrustning som tillverkas också finns i versioner som möjliggör träning i rullstol. – De fungerar annars på helt samma sätt utom att stolen ersatts av ett utrymme för rullstolen. LOKAL PRODUKTION NYTÄNKANDE FÖR FRAMÅT Förutom att träningsredskapen fungerar med luftmotstånd har det mest avancerade modellerna också andra egenskaper som skiljer dem från traditionell konditionssalsutrustning. – Förutom att de är tysta då järnet inte skramlar kan man också sticka in sitt personliga kort i kortläsaren. Då ställs motståndet in automatiskt enligt ett träningsprogram som också förändras och blir tyngre efterhand. På datorn kan du sedan följa med din utveckling, säger Vasalampi. Tomi Anttila ser till att allt fungerar felfritt innan produkten kan packas och levereras till kunden. Omväxling i arbetet och bra arbetskamrater hör till det bästa på Hur anser Markus Sjelvgren. Mjukvaran som styr programmet i de digitala träningsredskapen är liksom allt annat utvecklat på fabriken. Också själva produktionen sker så gott som helt inom huset. – Killarna i övre våningen sitter och programmerar och utvecklar mjukvaran hela tiden. Också produktutvecklingen har vi här. Det enda som sköts av underleverantörer görs också lokalt i Karleby. Det är bara metallkomponenterna som kommer färdigt formade och målningen som sköts av andra, berättar Vasalampi. Efter att ramen för en blivande träningsmaskin svetsats ihop och målats går den vidare till monteringen. Det är här de till grunden ganska lika maskinerna får sin särprägel. Vid monteringslinjen jobbar en av fabrikens nyare förmågor. Verkstadsmekaniker Oskar Björklund började på företaget i januari, men han har redan tidigare gjort ett par praktikperioder under studietiden. 1 39 09.01.2014
REDIGERING JOHAN LUND 40 1 09.01.2014 De mest avancerade träningsmaskinerna kommer med digital skärm och kortläsare. Oskar Björklund monterar slangar för luftryckstekniken. – Idag drar jag sladdar för pneumatiken men överlag hjälper jag till där det behövs. Ibland tejpar jag klistermärken på maskinerna eller skruvar fast stoppningar, säger Björklund. Också han trivs bra och hoppas på en lång karriär på företaget. Förutom den goda arbetsgemenskapen uppskattar han arbetstiderna. – Vi har bekväma arbetstider och flextid så man kan själv påverka vilken tid man kommer och går. Så jobbar vi ju i princip kontorstid och har alltid veckosluten lediga, fortsätter han. ASIEN DRAR Efter att alla sladdar är dragna, stoppningen installerad och den noggranna slutgranskningen slutförd är det dags att packa produkterna. I bakre ändan av monteringssalen ligger en hel hop lådor som väntar på transport. Efter en snabb granskning av lådorna börjar ett mönster utformas. En låda ska till Norge, en till Danmark och följande till Kina. – Vi har sålt bra i Finland det senaste året men resten av världen är bara så mycket större än Finland, konstaterar Vasalampi. Träningsutrustning från fabriken i Karleby är en bekant syn på såväl gym som en del sjukhus i Finland. Även om produkterna har bra åtgång på den inhemska marknaden går hela 90 procent av produktionen på export. Det är speciellt till Japan och Kina som exporten drar bäst. – Vi har länge satsat på att komma in på marknaden i USA och nu verkar vi ha fått in foten också där. Den amerikanska marknaden kan vara väldigt lönsam om man väl får försäljningen att ta fart, säger Vasalampi. Förutom att befolkningen ohjälpligen blir äldre i de industriella länderna, vilket kan ses som en stor möjlighet för rehabiliteringsrelaterade produkter, hänger Hur också med i andra trender. – Idag hör det till att gym ska vara väldigt snygga och moderna ställen. Vi erbjuder förutom träningsutrustning också helhetslösningar för konditionssalar med allt från inredning till planering av utrymmen, berättar Vasalampi som överlag ser ljust på framtiden inom branschen. – Emellanåt har vi beställningar endast två tre veckor framåt, men sen lyckas alltid försäljarna och vårt jobb fortsätter. Just nu har vi en bra beställningssituation och jag tror att det kommer att fortsätta så. a Målet är 600 nya medlemmar ORGANISERINGSARBETE Det behövs mer folk i Metallförbundets organiseringsarbete. Enligt förbundets organiseringsansvariga Aslak Haarahiltunen är det meningen att i år utöka organiseringsutbildningen rejält. – Ifjol använde vi inte ens hälften av de medel som var reserverade för organisering. Vi fick inte med så många frivilliga som väntat, även om vi skulle ha ersatt resekostnader och inkomstbortfall. Organiseringsarbete är kanske ännu en såpass ny grej. Vi har ändå fått igång det här, säger Haarahiltunen. I år kommer vi att utvidga organisering till ytterligare regionkontor. Arbetsplatsernas interna organiseringskampanjer blir en del av organiseringsarbetet. Vi kommer alltså att försöka öka aktiviteten på arbetsplatserna med hjälp av redan aktiva medlemmar. En av målsättningarna i organiseringsarbetet är att rekrytera 600 nya medlemmar till förbundet. Vid slutet av november ifjol hade man lyckas få med 123 nya. – Om folk kommer med i arbetet är målet realistiskt, säger organiseringskoordinator Mika Häkkinen. Han påminner ändå om att fler medlemmar inte är den enda målsättningen med arbetet. Det kan också handla om att förbättra förhållanden på arbetsplatser där förhållanden är verkligt dåliga. Där kanske man inte får nya medlemmar eftersom många redan hör till facket. – Det bästa med det här är att man märker hur mänskor hittar varandra på arbetsplatserna och börjar jobba ihop. Också organisatörerna har jobbat hängivet och motiverat, konstaterar Haarahiltunen. ANNI TURUNEN ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND
09.01.2014 ahJo?1 ARBETSLÖSHETSKASSAN Recessionen skakar bilbranschen BRANSCHÖVERSIKT Bilförsäljningen minskar. Sysselsättningen har försämrats. Förändringar i värderingar minskar bilismen. Teknologiska förändringar ökar kraven på kunnande och utbildning. Det är slutsatserna i branschöversikten för bilbranschen som Metallförbundets forskningsenhet har gjort. Ungefär 10 000 personbilar färre säljs i år jämfört med ifjol. I oktober planerade ungefär 16 procent av finländarna att köpa ny bil inom de kommande 12 månaderna. Också försäljningen av kommersiella fordon har minskat jämfört med tidigare år. En äldre bilpark ökar betydelsen av andrahandsmarknaden. En enkätundersökning visar att huvudförtroendemännen inom bilbranschen har positivare förväntningar för service- och reparationsDet är över verksamheten än för ett år sedan. En 50-åriga män allt äldre bilpark förväntas öka behovet av service och reparation, men som köper om det syns också på bilverkstäder nya bilar. som utför märkesservice är enligt översikten inte klart. Bilbranschen sysselsatte ifjol drygt 27 000 personer. Enligt enkäten har att sysselsättningsutsikterna blivit klart sämre. En fjärdedel av huvudförtroendemännen tror att sysselsättningen försämras. Förändrade värderingar i speciellt de stora städerna har lett till att många unga inte är intresserade av att köpa bil. Det syns i ålderstrukturen bland kunderna. Det är över 50-åriga män som köper nya bilar. De allt hårdare utsläppskraven har lett till en snabb teknologisk utveckling som i sin tur sätter hård press på personalens kunnande och utbildningsbehov. I branschöversikten konstateras att branschen har skäl att hålla fast vid den kunnande personalen och satsa allt mer på utbildning. HEIKKI PISKONEN ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND AKTUELLT INOM METALL Introdag för arbetarskyddsfullmäktige 8.2.2014, Murikka En första introduktion för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige. Anmälningar senast den 22 januari till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41153 VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 34 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansökningsperioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. ? Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. 41 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D
42 1 09.01.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15.00. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/pvr/lomake.doc. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 34 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutosverokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatkohakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymisestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmistetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkkatuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liitetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkanlaskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi
09.01.2014 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Alueellasi Tulitko valituksi? Uusien työsuojeluvaltuutettujen, -asiamiesten ja -varavaltuutettujen perehdyttämispäivät: 18.1. 25.1. 1.2. 8.2. 1.3. Oulu Holiday Inn Seinäjoki Sokos Hotel Vaakuna Jyväskylä Kahvila Kotiruoka Kouvola Hotelli Cumulus Turku Opetusravintola Alabama Harjavalta Hotelli Hiittenharju Helsinki Metallin kokoustila Kuopio Best Western Hotelli Savonia Introdag för arbetarskyddsfullmäktige Murikka Valkeakoski Hotelli Waltikka Ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon toimistosihteerille tai alueen sähköpostiin. Lisätiedot: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri Anmälningar till svenska kurser till minna.kahila@metalliliitto.fi Murikassa 13.–17.1. 20.–24.1. 27.–29.1. 27.–30.1. 27. – 31.1. 3.–7.2. 10.–14.2. 19.–21.2. 24.–28.2. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 10.–14.2.) Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Järjestötoimijan perusteet Yhdessä toimien – puheenjohtaja ja sihteerikurssi Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.3.) Minä vaikutan Järjestäjäkurssi (2. osa 10.–14.3.) Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi Hyvä lehtijuttu Yritystalous Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.3.) Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 24.–28.3.) Järjestötoimijan perusteet MARIKA KESKINEN Asentaja, MSP Parkano Oy, pääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu, Parkanon metallityöväen ao. 220 Ajattele asioita mutta säilytä yöunesi ”Kurssilla oli paljon käytännön esimerkkejä. Eli mistä lähtee hakemaan apua, kun sitä tarvitsee, ja millä tavalla saa otettua selvää asioista." Syyskuussa työsuojelun peruskurssille osallistunut Marika Keskinen sai käyttöä opeille, kun hänet valittiin joulukuussa MSP Parkano Oy:n työsuojelun varavaltuutetuksi. Lisäksi hän on hoitanut vuoden alusta asti pääluottamusmiehen tehtäviä 16 työntekijän yrityksessä, joka tekee murskekuljettimien asennuksia ja kokoonpanoja. – Ihan hyvä, että löytyi varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi toinen henkilö. Nyt saa niitä vastuita jaettua. Kurssin ryhmätöissä yhtenä aiheena olikin luottamushenkilön jaksaminen. – Painotettiin, että muiden työntekijöiden tuki on olennaista. Myös perheasiat, huumori ja harrastukset ovat tärkeitä. Asioita täytyy ajatella, mutta niiden takia ei saa menettää yöuniansa, kuvailee Keskinen ryhmän käymiä keskusteluja. Käynti Murikassa oli Keskiselle toinen, aiemmin hän oli osallistunut luottamusmiesten peruskurssille. Opetus on molemmilla kerroilla ollut hyvää. – Tämä on tämmöistä aikuisopetusta. Opettajat ovat mukavia ja kokeneita ja puhuvat niin, että luokassa pysyy hereillä. Niin ja ruokakin NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N 1 43 KO U L U T U S on Murikassa aina hyvää! METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O
44 T O I M I N TA 1 09.01.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 13.1. klo 13, Saariniemenkatu 4. Vierailija Ilpo Haaja. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston järjestäytymiskokous ma 13.1. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Jyrki Yrttiaho. Juttutupa to 23.1. klo 12.15 Rientolassa. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 13.1. klo 12 ammattiosaston toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Vieraana Metallin eläkkeellä oleva puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokoontuminen pe 31.1. klo 13 Järkällä. Metal Riders Finlandin sääntömääräinen vuosikokous la 1.2. klo 15 Pasilan Rauhanaseman saunaosastolla. Esillä sääntöjen määräämät asiat. TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n kylpylämatka koululaisten hiihtolomaviikolla ti 25.2. Vantaalle Flamingo Span vesipuistoon. Lähtö Lahdesta klo 9 ja paluu n. klo 16. Hinnat: aikuiset ja yli 12-v. lapset 20 €/hlö, 4–11-v. lapset 10 €/hlö, alle 4-v. maksutta. Ilmoittautuminen toimistolle puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Muista ilmoittaa lasten iät! Ao. 23: Teatterilippuja la 8.3. klo 19 Kun tyttö on hyvä -näytökseen Lahden Kaupunginteatterissa. Hinta 15 €/jäsen. Ei-jäsenen lippuja voi kysyä 30.1. jälkeen. Varaukset toimistolta puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Nainen 2014 –messut Lahti-Hallissa 15.–16.2. Lipun hinta jäsenelle 5 €. Lippuvaraus toimistolta, puh. (03) 751 1108, Aleksanterinkatu 34 A, Lahti. Toimisto auki ma klo 9-12 ja 13–17, ti, ke, to klo 9–12 ja 13–16, perjantaina toimisto kiinni. www.metalli23.fi KOULUTUSTA Joensuun metallityöväen ao. 59:n viikonloppukurssi 8.–9.2. klo 10 Savonlinnan Casinolla. Yhteiskuljetus Joensuun linja–autoasemalta lauantaiaamuna klo 7. Kurssin aiheena ajankohtaiset taloudelliset tapahtumat ja ilmiöt, kouluttajana Hannu Savolainen. Kurssi on osallistujille ilmainen (ruokailut, matkat, kylpylä ja liput). Ilmoittautumiset 24.1. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este! SEUTURYHMÄT Kainuun Seuturyhmän (ao:t 63, 164, 256, 302, 346, 367, 369 ja 419) päiväkurssi ti 11.2. klo 10–16 Hotelli Kajaanin ravintola Kuukkelissa, Onnelantie 1. Aiheena työttömyysturvaan tulevat muutokset sekä muut ajankohtaiset asiat. Kouluttajana Juha Vierimaa Metallityöväen työttömyyskassasta. Koulutus on maksuton sisältäen ruoan ja kahvit. Matkakulut korvataan halvimman julkisen kulkuneuvotaksan mukaan, ota siis tilinumerosi mukaan. Ilmoittautumiset 3.2. mennessä Kajaanin Metallityöväen ao. 63:lle, Ratakatu 29 B 16, puh. (08) 628 625 (klo 9–13) tai metalli63.kajaani@ kajaani.net. Lisätietoja Tarmo Simanaiselta, puh. 050 306 1852. Oulun Seuturyhmä on tehnyt jäsenille auton pesusopimuksen Maikkulan Neste Oulun Baarin kanssa. Kaikki pesut -30 %. Asiakasnumero on 864. Ota jäsenkortti mukaan! Voimaa vesiliikunnasta –lomaviikko liiton veteraaneille 22.–27.4. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon Lomakeskus Huhmarissa. Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy täysihoito ruokailuineen sekä Vesimaailma-kylpylän vapaa käyttö. Viikon aikana järjestetään luentoja vesiliikunnasta ja ravinnosta. Ohjelmassa on tarjolla monipuolista liikuntaa. n Loman hinta on aikuiselta 110 €. Matkat lomalainen maksaa itse. Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 21.2. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Toimita ilmoituksesi viimeistään 16.1. 6.2. 27.2. Ahjo 2 (ilmestyy 30.1.) Ahjo 3 (ilmestyy 20.2.) Ahjo 4 (ilmestyy 13.3.) VUODEN 2014 TÄRKEÄT 1.–31.1 1.–2.2. 7.2. 8.–9.2. 1.3.–15.4. 17.–18.5. 17.–18.5. 21.–22.5. 27.–28.5. 2.6.–17.10. 13.–14.9. 20.–21.9. 24.–26.10. 1.10.–30.11. 1.11.–31.12. 25.–26.11. Työhuonekuntien vuosikokoukset Sopimusalojen edustajistot Murikka Kv. vastaavien tapaaminen Hämeenlinna SASK:n solidaarisuuspäivät Hämeenlinna Ammattiosastojen kevätkokoukset Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät Murikka Organisationsdagarna Murikka Liittovaltuuston kevätkokous Murikka Työympäristöseminaari Murikka Metallin kesänäyttely Murikka Tasa-arvoseminaari Murikka Svenskspråkiga rådplägningsdagarna Murikka MetalliMeeting Murikka Ammattiosastojen syyskokoukset Luottamusmiesvaalit Liittovaltuuston syyskokous Helsinki Lisää tapahtumia www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri AY-SPORTTIFESTARIT Kajaanissa 22.–23.3. Lajeina: hiihto, ilma-ammunta,lentopallo, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja voimailu. Ilmoittautumiset viimeistään 28.2. Lisätietoja ja viralliset kilpailukutsut verkkoivuilla www.aysporttifestarit.fi Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. HAEMME HELSINKI–UUSIMAAN ALUETOIMISTOON HELSINKIIN ALUETOIMITSIJAA Haku päättyy 17.1. klo 16.00. Lisätietoja www.metalliliitto.fi/avoimet-tyopaikat Ristikon 15/2013 ratkaisu. Kirjapalkinnon saivat Velu Honkavuo Hangonkylästä, Arvi Lounatjoki Rahjasta ja Pauli Nikula Vihannista.
Jäsentiedot ajan tasalle! Ovatko jäsentietosi ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä? Onko puhelinnumerosi muuttunut? Oletko hankkinut sähköpostiosoitteen? Oletko vaihtanut työpaikkaa? Tiedot voit täydentää, korjata ja tarkistaa liiton verkkosivujen sähköisen asioinnin kautta. Samalla voit tilata matkapuhelimeesi liiton mobiilijäsenkortin. Toimi näin ? Mene osoitteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi. Tämän voit tehdä eAsiointipalvelussa n Muuttaa tai lisätä osoitetietosi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi n Lisätä työpaikan/toimipaikan eli sen missä olet töissä. n Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta. n Tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi. n Laskea jäsenmaksusi määrän ja saada viitenumeron maksamista varten. Työttömyysturvan osalta voit n Täyttää ja lähettää ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen. n Lähettää hakemuksen liitetiedot. n Katsella omia päivärahan hakemus- ja maksutietojasi. n Nähdä annetut päätökset ja maksuilmoitukset. n Nähdä enimmäismäärälaskureihin kertyneet päivät. Jäsenhankinta O TA TA LT E E N Sähköisen asioinnin kautta voit myös kehottaa liittoon kuulumatonta työtoveria liittymään jäseneksi tai opastaa alan opiskelijaa liittymään oppilasjäseneksi. 09.01.2014 1 45 JÄS E N YYS
46 1 09.01.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 1+/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA Miltä ristikko tuntui? Ahjon ristikko uusiutui. Ristikon vasemmasta yläkulmasta näet nyt myös ristikon vaikeusasteen. Kerro mielipiteesi uusiutuneesta ristikosta ja miten vaikeita ristikoita haluat. Lähetä kommenttisi: Ahjo, Pl 107, 00531 Helsinki tai ahjo@metalliliitto.fi
KATTOPELTISEPPÄ Sauli Manner TYÖNANTAJA Pelti- ja Rautatyö Oy, Helsinki PAIKKA Kuusikodin palvelutalo, Espoon Nupuri Yöpakkasten jälkeinen aurinkoaamu 6. marraskuuta KUVA PEKKA ELOMAA 47 U L KO N A
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green SUURI KRAATTERIJÄRVI ON KUNNON ELÄMYS! Lappajärvi syntyi noin 77 miljoonaa vuotta sitten 400-metrisen meteorin törmäyksessä. Kivitipun hyvinvointijaksot 2014 Keho Kuosiin Kuntostartti 2 vrk Intoa ja motivaatiota elintapojen muutokseen asiantuntijaohjauksessa. Ajankohdat: ma-ke 17.-19.2. ja 14.-16.4. Hinta 375 €/hlö, seurantatestipaketti 95 €/hlö Sisältää ohjelman mukaiset ruokailut, ryhmäohjaukset ja testipaketin ohjeineen. Lisätietoja Kivitipun kotisivuilta. Kivitipussa viihdyt – kunnolla. On aitoa lähiruokaa upeissa maisemissa. Kalaisa järvi, jolla on ainutlaatuinen syntytarina sekä metsät reitteineen ja antimineen. Tekemistä ja kokemista kalastuksesta golfiin, kanootteihin ja koiravaljakoihin. Golf Kuntoloma 3 vrk Golfkunto kohdalleen fysioterapeutin ohjeilla. Ajankohdat: golfkauden aikana. Hinta 290 €. Sisältää Kunnon Alootus -testipaketin (InBody kehonkoostumusanalyysi, fysioterapeutin tarkistus, lihaskunto- ja venyttelyohjelma) sekä 2 x green fee viereiselle Järviseudun Golf-seuran kentälle. • 1. Askel-hyvinvointijaksot Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1. askel –hyvinvointi jaksoja työikäisille aikuisille Kivitipussa. Ajankohdat ja teemat: 10.-15.3. Keveään Oloon! seurantajakso: 22.-24.8. 12.-17.5. Liikkumaan! seurantajakso: 24.-26.10. 2.-7.6. Liikkumaan! seurantajakso: 7.-9.11. 15.-20.9. Liikkumaan! seurantajakso: 30.1.-1.2. Lisätiedot ja hakuohjeet PHT:n sivuilta. Kivitipun kuntoutuskurssit ja hyvinvointilomat löydät kotisivuiltamme. Kysy lisää Maija Kuoppala p. 06-561 5561 • • • Laadukkaat Chalets-huoneet ja -huoneistot sekä rantasviitit Monipuoliset hotelli- ja hyvinvointipalvelut Sauna- ja allasosasto Pohjanmaan tukikohta Hyvinvointijaksoihin sisältyy lisäksi majoitus 2 hh, allasosasto, kuntosali ja vapaa pääsy tanssiravintolaan. • • • Olem is en avar u u t ta – suuren kraat terijärven rannalla • • • Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi | puh. 06-561 5000 | kivitippu@kivitippu.fi | www.kivitippu.fi