T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I 31.8.2017 ahjo.fi NRO ”KOMENNUSMIEHILLE OMA TESSI” OKMETIC LAAJENTAA KIINALAISENA KAIVOSMIES JÄRKYTTYI METROTYÖMAALLA TRANSPORTHJUL AV ALLA DE SLAG Valtionyhtiöt – syödä vai säästää? 10–11 AHJ1710-11_1-48.indd 1 22.8.2017 13:49:10
10–11 31.8.2017 2 10 Valtionyhtiöiden omistus mutkistuu entisestään Useiden valtion omistamien yritysten asema muuttuu syksyllä, kun Valtion kehitysyhtiö Vake aloittaa toimintansa. Sipilän hallituksen aikeet luopua Nesteen enemmistöomistuksesta johtivat kesällä työntekijöiden uhkaukseen pysäyttää polttoainejakelu. Jos valtionyhtiöiden omistuksesta luovutaan, miten käy suomalaisen osaamisen, työpaikkojen ja huoltovarmuuden? AHJ1710-11_1-48.indd 2 22.8.2017 13:49:14
31.8.2017 10–11 PÄÄ K I R J O I T U S Syksyn työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät parhaassa talous tilanteessa kymmeneen vuoteen. Kaikki ennusteet vahvistavat, että talous kohenee ja työllisyys paranee. Syy tähän on maailman talouden vahvistuminen ja se, että vienti vetää vihdoinkin. Se, että palkoista sovitaan tänä syksynä liittokierroksella, eikä keskitetysti, on työnantajien tahto. EK irtautui keskitetystä sopimi sesta ja irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Näin siitä huolimatta, että liittokierros on työmarkkinoiden ja talouden kannalta riski alttiimpi tapa sopia palkoista ja muista työehdoista. Ja toppuuttelijoita onkin riittänyt. Syksyn lähestyessä sekä työnantajat että ministerit ovat varoitelleet, että liian suuret palkankorotukset tuhoavat talouskehityksen. Eivät liitot tai palkan saajatkaan halua riskeerata maan taloutta. Ilman palkkojen korottamista sopimuksia tuskin kuitenkaan syntyy. Eikä se ole järkevääkään. Ihmisten osto voiman paraneminen on tärkeää talous kasvun ja uusien työpaikkojen synnyn kannalta. Elokuun lopussa Suomen Yrittäjät toi oman lisänsä julkiseen keskusteluun. SY:n toimitus johtajan Mikael Pentikäisen mukaan liittojen ei pitäisi sopia palkoista olenkaan, vaan neuvot telut pitäisi käydä yrityksissä. Yrittäjä järjestön pitkän ajan tavoite on ollut luopuminen työehto sopimusten yleissitovuudesta sekä siirtyminen paikalliseen sopimiseen. Ei tarvitse kovin pinnistellen miettiä, millaista olisi, jos palkka ja työehtoneuvottelut käytäisiin täysin yritystasolla. Yleissitovat sopimukset paitsi turvaavat yksittäisen työntekijän aseman suhteessa työnantajaan, niin myös takaavat työrauhan sopimusten ollessa voimassa. Jos palkoista alettaisiin sopia kokonaan työ paikoilla, niin myös työrauhasta pitäisi sopia samalla tasolla. Muuten sopiminen ja työmarkkinat eivät olisi tasapainossa. Jo nyt paikalliseen sopimiseen on monenlaisia välineitä ja mahdollisuuksia, kunhan niitä vain aidosti halutaan käyttää. Turhalla vastakkainasettelulla ei koskaan päästä järkeviin ratkaisuihin. Edessä olisi kaaos PUHEENAIHE 4 Delta Auto lakossa työehtojen puolesta 7 Ammattiosastojen muutettava sääntönsä AMMATTILAINEN 9 Juha Kekäläinen Hissiasentaja Kone Hissit Oy, Helsinki TOIMIJA 18 Jouko Virkkunen Pääluottamusmies Betamet Oy, Oulu HARRASTUS 35 Reijo Kolkkanen Mölkky 26 Okmeticilla tykätään 12 tunnin vuorosta 30 Metrotyömaan turvattomuus järkytti kokenutta kaivosmiestä 36 Hjultillverkaren med 127 års erfarenhet klarar sig bra i Hangö 6 METALLIVISA 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 23 TYÖPAIKKA 24 TAUKO 26 TEOLLISUUSLIITTO 28 TYÖVÄENLIIKE 1917 34 KANSAINVÄLINEN 35 HARRASTUS 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 43 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Saisi olla psykologi, lääkäri ja asianajaja.” XXXX XX 3 35 17 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Palkkojen lisäksi myös työrauhasta sovittaisiin yritystasolla.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N P II R R O S TA IN A IL O M Ä K IV IR TA TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITON UUSI LEHTI JULKAISTAAN JOULUKUUSSA. VIIMEINEN AHJO ILMESTYY 23.11. S I S Ä LTÖ AHJ1710-11_1-48.indd 3 22.8.2017 13:49:18
10–11 31.8.2017 MIELENILMAUS Delta Auton työnseisauksen taus talla ovat pitkäaikaiset ongelmat yhtiön kanssa sekä työnantajan harjoittama uhkailu ja kiristys, Teollisuusliiton autoalan asioista vastaava 1. vara puheenjohtaja Turja Lehtonen kertoo. – Viimeinen pisara oli se, että Delta Auto ryhtyi väkisin tekemään muutoksia asentajien työnku vaan siten, että samalla heikennetään palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja, Lehtonen sanoo. Delta Auto on irtisanonut keväästä alkaen suurimman osan asentajistaan, mukaan lukien pääluottamusmiehiä ja työsuo jeluvaltuutettuja. Uusilla työso pimuksilla palkattavat asentajat ovat niin sanottuja palvelumesta reita, jotka ottavat myös vastaan ja luovuttavat itse työnsä. Lehtonen korostaa, ettei Teol lisuusliitto vastusta sinänsä muu tosta, jossa siirrytään palvelumes tareihin. Se auttaa liiton jäseniä kehittymään työssään. Mutta tapa, jolla muutos yritetään toteuttaa, on törkeä. – Jotain varmaan kertoo sekin, että tämä on ensimmäinen kerta Teollisuusliiton historiassa, ja lienee sitä myös Metalliliiton historiassa, kun ryhdymme sopimuksen voimassa ollessa näin voi makkaisiin painostustoimiin yhtä yritystä kohtaan. Liitto vaatii Delta Autoa ruotuun Delta Auto yrittää pakottaa asentajat palvelumestareiksi irtisanomalla voimassaolevat työ sopimukset ja tarjoamalla uutta, huonompaa sopimusta. Työntekijöille ja Teollisuusliitolle tämä ei sovi. K IT I H A IL A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi ? ? Teollisuusliitto päätti 8.8. pysäyttää korjaamoja asennustyöt Delta Autossa 24.–27.8. väliseksi ajaksi. Työnseisaus koski noin 200 asentajaa Delta Auton, Delta Motor Groupin ja Kia Motors Finlandin ja niiden aputoiminimien töissä. Työnseisaus alkoi 24.8.2017 klo 0.00 ja päättyi 27.8. klo 23.59. Lisäksi yhtiöt on asetettu toistaiseksi voimassa olevaan hakusaartoon. Ja mikäli nämä toimet eivät riitä siihen, että irti sanottujen työsuhteet palautetaan ja yhti öissä ryhdytään jälleen noudattamaan työehto sopimusta ja lakeja, joudum me tietenkin harkitsemaan myös muita painostustoimia, Lehtonen sanoo. – Lakko ei kuitenkaan ole itse tarkoitus, vaan neuvotteluratkai sua haetaan aina loppuun asti. Teollisuusliitto on haastanut myös alan työnantajaliiton Au toalan Keskusliiton työtuomio istuimeen valvontavelvollisuuden noudattamatta jättämisestä. – Työnantajaliitto on järjestel mällisesti kieltäytynyt puuttumasta jäsenyrityk sensä sopimusten ja lakien vastaiseen toimintaan. Emme tietenkään voi tätäkään hyväksyä, Lehtonen toteaa. Delta Auto HENKILÖSTÖ Noin 500, joista noin 200 asentajia TOIMIPISTEITÄ 25 MERKIT Kia, Mitsubishi, Mazda, Opel, BMW SOPIMUSALA Autoja konealat, noin 12 000 jäsentä Juttu kirjoitettu Ahjon mennessä painoon 21.8. Seuraa Delta Auton tilanteen kehittymistä verkossa www.metalliliitto.fi. AHJ1710-11_1-48.indd 4 22.8.2017 13:49:20
31.8.2017 10–11 ? ? Elokuun 12. päivä Delta Auton luottamusmiehet ympäri maata kokoontuivat Teollisuusliiton keskustoimistolle Helsinkiin puimaan yrityksen tilannetta ja työnantajan vaatimuksia. – Onhan se pakottamista. Joko laitat nimen alle tai sitten lähdet pois. Omallakin kohdalla uusi sopimus olisi merkinnyt kahden euron alennusta peruspalkkaan ja siihen vielä provisiot päälle. Tämä olisi tarkoittanut neljänneksen palkanalennusta kaikille, Lahden Delta Auton pitkäaikainen pääluottamusmies Jorma Töllinen toteaa. Töllinen arvelee, että työnimikkeen muuttamisella ei todellisuudessa ole muuta tavoitetta kuin saada alennettua palkkoja. – Kyllä kaikki ovat valmiina tekemään myös palvelumestarin hommia, mutta tämä on väärä tie yrittää saada työntekijöitä motivoitumaan. Töllisenkin irtisanominen tehtiin hyvin karusti. – 21. kesäkuuta minulle vaihdettiin tekonivel oikeaan lonkkaan. Kello kahdeksan aikaan illalla pääsin leikkaussalista. Seuraavana aamuna kello 10 työmaalta soitettiin ja kerrottiin irtisanomisesta, Töllinen kuvailee. Arto Simonaho Helsingin Konalan Deltalta sanoo, että johto ei suostu yhteistyöhön. – Työnantaja ei halua neuvotella. Palkkaehtoja ja työaikoja huononnetaan, tarjotaan aikoja maanantaista sunnuntaihin, kaikki lisät viedään pois. Tämä on ennen kuuluma tonta! – Me olemme valmiita olemaan palvelumestareita. Muutos on tavallaan jatkuva olotila. Mutta verrattuna esimerkiksi Volvon omamekaanikkojärjestelmään meillä on hankalampi tilanne. Monimerkkipalvelu on eri asia kuin yritysja leasing-autot, Simonaho huomauttaa. Deltan tietokonejärjestelmät eivät tahdo keskustella keskenään ja moniportainen hinnoittelujärjestelmä aiheuttaa jo nyt hankaluuksia huoltomyyjille. Deltalaisten kokoontumisessa nousi esille epäily siitä, että yritys esittää tahallisesti taloudellisen tilanteen huonompana kuin se todellisuudessa on. Jouni Koskinen Espoon Deltalta ihmettelee, miksi työnantaja uhkailee kaikkien työpaikkojen menettämisellä, jollei huonoihin työehtoihin suostuta. – Yt-neuvottelujen aihe on aina sama, säästää pitää. Uhataan konkurssilla ja ties millä. Näillä uhkakuvilla ei ole koskaan ollut todelli suuspohjaa. SUVI SAJANIEMI Liitto vaatii Delta Autoa ruotuun K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 ? ? Tamperelaiselle huoltamolle saapuu kolme helpottunutta miestä. He ovat juuri haastattelupäivänä saaneet tietää, että Teollisuusliitto pysäyttää työt heidän työpaikallaan Tampereen Delta Autossa elokuun lopussa. – Välillä on tuntunut, että kukaan ei välitä meidän asioista, mutta nyt tuli usko, että meidän puolesta taistellaan, työsuojeluvaltuutettu Esko Vuorenpää summaa tuntoja. Vuorenpää on työskennellyt mekaanikkona Tampereen Delta Autossa ja sen edeltäjillä 44 vuotta ja jatkaisi mielellään eläkeikään asti. Kuitenkin lokakuun alusta yritys on tarjoamassa töitä Tampereella vain niille asentajille, jotka alkavat palvelumestareiksi ja allekirjoittavat uuden työsopimuksen. – Ei siihen kukaan lähde. Työmäärä kasvaa ja palkka pienenee. Sehän riitelee jo itseään vastaan koko homma, puuskahtaa asentaja Ville Harju. Palvelumestareille siirtyy Delta Autossa paljon asiakaspalvelutyötä, kuten ajoneuvon vastaanotto ja luovutus. Asiakkaiden puheluihin ja sähkö posteihin pitäisi myös vastata. – Koska asennustyöt tehdään? Niistä se raha kuitenkin tulee taloon ja asentajalle, ihmettelee pääluottamusmies Jukka Honkakorpi. Tunnelmat Tampereen Delta Autossa ovat olleet kireät koko kesän, asentajat kertovat. Asentajia risoo työnantajan sanelupolitiikka. Heillä ei ole mitään uutta palvelumestarin tehtävää vastaan, mutta siihen pitäisi siirtyä vapaaehtoisesti ilman irtisanomisia. Sanelu Delta Autossa alkoi Vuorenpään mukaan jo 3–4 vuotta sitten, kun firmalla sanottiin olevan rahapula. Esimiehet tiedustelivat työntekijöiltä, voisivatko nämä luopua lomarahoistaan. – Osa suostui, minäkin hölmöyksissäni. Sitten alkoivat yt:t. Ne koskivat vain niitä, jotka eivät olleet suostuneet ja johtivat siihen, että palkasta alettiin ottaa lomarahaa vastaava osuus. Käräjäoikeus ratkaisi asian jo työntekijöiden eduksi, mutta Delta Auto valitti tuomiosta. Hovioikeuden päätöstä odotetaan syksyllä. Viime kuukausien aikana ovi on käynyt Tampereen Delta Autossa tiuhaan, kun asentajat ovat järjestäneet asioitaan uudelleen. –Kaikilla on omat suunnitelmansa ja näyttää siltä, että Delta Auto ei niihin kuulu. Tiedän, että yli 50-vuotiaita mekaanikkojakin on kysytty muualle töihin, Honkakorpi kertoo. Työtä vaille tuskin on jäämässä 23-vuotias Harjukaan. Hän sijoittui keväällä toiseksi Mitsubishin Suomen mekaanikkokilpailussa. – Meillä on mukava, osaava ja koulutettu porukka. Työnantajan arvostus ammattitaitoisia tekijöitä kohtaan on vaan täysi nolla, Harju harmittelee. MEERI YLÄ-TUUHONEN ”Tarkoittaisi neljänneksen palkanalennusta” ”Monia on jo kysytty muualle töihin” Tampereen Delta Auton mekaanikot, pääluottamusmies Jukka Honkakorpi (vas.), Ville Harju ja työsuojeluvaltuutettu Esko Vuorenpää eivät allekirjoita työnantajan tarjoamaa uutta sopimusta. Työnantajalla on selvä palkanalennushalu, he toteavat. Delta Auton johdon pitää lopettaa jatkuvat yt-neuvottelut, palauttaa irtisanottujen työ suhteet ja aloittaa vuoropuhelu, jotta luottamus voisi syntyä, sanovat Arto Simonaho (vas.), Jorma Töllinen ja Jouni Koskinen. P E K K A E LO M A A JY R K I LU U K K O N E N AHJ1710-11_1-48.indd 5 22.8.2017 13:49:23
10–11 31.8.2017 Lakko Piikkiö Worksilla ULOSMARSSI Meyerin Turun telakan omistaman Piikkiö Worksin hyttitehtaan reilut 60 työntekijää olivat miele n ilmauslakossa 18.–23.8. Syynä mielenilmaukseen ovat työnantajan uudet palkkajärjestelyt. ”Työnantaja ilmoitti perjantaina 18.8. alentavansa työn tekijöiden palkkaa yksipuolisesti. Palkanalennus on työn tekijästä riippuen 2–6 euroa tunnissa. Palkkakysymystä on pyritty ratkomaan toistuvilla neuvotteluilla työnantajan kanssa. Työnantaja on tästä huolimatta toiminut yksipuoli sesti ja alentanut palkkausta työnantaja ja työn tekijä liittojen neuvotteluissa antamien ohjeiden vastaisesti.” Piikkiö Worksin pääluottamusmies Susanna Kiukainen SEURAAVASSA AHJOSSA Tasaako koulutus työuralla etenemisen mahdollisuuksia, vai periytyvätkö vanhempien asema ja tulotaso? Kassojen sulautuminen vahvistui TYÖTTÖMYYSKASSA Finanssivalvonta on 16.8. antamallaan päätöksellä vahvistanut Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen sulautumisen Metallityöväen Työttömyyskassaan 1.1.2018 alkaen. Samalla Finanssivalvonta on myös vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan 1.1.2018 voimaan astuvat säännöt. 6 NIMITYKSIÄ Teollisuusliiton uudeksi talouspäälliköksi on nimitetty Ulla Hopponen, 49. Hän aloittaa tehtävässä lokakuun alussa. Hopponen toimii tällä hetkellä SAK:n talouspäällikkönä. Hän on ollut SAK:n palveluksessa vuodesta 1998 mm. laskentapäällikkönä ja vuodesta 2015 talouspäällikkönä. Koulutukseltaan Hopponen on yo-merkonomi, minkä lisäksi hän on suorittanut talouspäällikön tutkinnon sekä kauppatieteiden täydennyskoulutusopintoja. Liiton nykyinen talouspäällikkö Timo Korpijärvi siirtyy lokakuun alussa Teollisuusliiton sijoitustoiminnasta vastaavan päällikön tehtävään. 10–11 31.8.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous pidetään Ts-valtuutettujen mukaan suurin työsuojeluongelma on (ts-kysely 2017) Koska Suomessa nähtiin täydellinen auringonpimennys? Koska nähdään seuraavan kerran? Täydellinen auringonpimennys voi kestää enimmillään noin Minkä maan pääministeri on Justin Trudeau? Montako sanaa/ minuutti on konekirjoituksen ME? (englanniksi, testin kesto 50 min) Nenällä kirjoittamisen ME-aika (103 merkin lause) on o marraskuussa 2017 o melu o 1972 o 2026 o 4 min o Ranska o 69 o 46 sek o joulukuussa 2017 o haitalliset aineet, käryt ym. o 1983 o 2039 o 7 min o Belgia o 87 o 1 min 10 sek o tammikuussa 2018 o huonot työasennot o 1990 o 2067 o 10 min o Australia o 120 o 1 min 32 sek o helmikuussa 2018 o tilanahtaus o 2001 o 2126 o 13 min o Kanada o 174 o 1 min 51 sek LAULU OTTAA KANTAA -TYÖPAJA PE–SU 21.–23.4.2017 Riimejä takataskussa ja haluat ottaa kantaa musiikilla? Laulu ottaa kantaa -työpajassa pääset tekemään oman kantaaottavan laulun muusikkojen Mikko Perkoilan ja Mondin ohjauksessa. Viikonlopun aikana työstetään biisi valmiiksi alusta loppuun. Sinun ei tarvitse olla musiikin ammattilainen tai pitkään harrastanut tekijä, vaan innostus musiikkiin ja sen tekemiseen riittää. Tuo mukanasi oma soitin, jos sinulla sellainen löytyy. Valmis laulu on mahdollisuus esittää Laulu ottaa kantaa -klubilla toukokuussa. Ilmoittaudu työpajaan 7.4. mennessä. Mukaan mahtuu 15 henkilöä, joten ilmoittauduthan nopeasti www.tsl-helsinki.fi/lauluottaakantaa. Aikataulu: pe 21.4. klo 17–20, la 11–18 ja su 11–16. Ohjaajat: muusikko, lauluntekijä Mikko Perkoila (www.perkoila.net) ja ILS kokoonpanon jäsen, räppäri Mondi. Paikka: TSL:n Helsingin opintojärjestön koulutustilat Säästöpankinranta 6 C, 2krs., 00530 Helsinki Osallistumismaksu: 20 € Lisätietoja: Tuomas Finne, tuomas.finne@tsl-helsinki.fi ja Jutta Lithovius jutta.lithovius@ksl.fi sekä työpaja Facebookissa ja esittelyvideo TYÖPAJAN JÄRJESTÄÄ TYÖVÄEN SIVISTYSLIITTO TSL RY, TSL:N HELSINGIN OPINTOJÄRJESTÖ JA KSL-OPINTOKESKUS. Riimejä takataskussa? Viikonlopun aikana pääset tekemään oman kantaaottavan laulun muusikko, lauluntekijä Mikko Perkoilan ja räppäri Mondin ohjauksessa. Sinun ei tarvitse olla musiikin ammattilainen tai pitkään harrastanut tekijä. Innostus riittää. Mukaan oma soitin, jos sinulla sellainen on. Valmis laulu on mahdollisuus esittää marraskuussa Laulu ottaa kantaa -klubilla Tampereella. Liitto maksaa majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Luovuta verta SUOMI 100-VUOTTA -haasteessa ! Kun ilmoittaudut, mainitse kuuluvasi Teollisuusliitto-nimiseen VeriRyhmään. Lue lisää: kampanja.veripalvelu.fi HARJAKAISET REMONTTI Teollisuusliiton Murikka-opistolla juhlittiin 18.8. harjannostajaisia sekä opiston 40-vuotisjuhlaa. Murikan perusparannustyö alkoi vuosi sitten, ja valmista tulisi olla ensi maaliskuussa. Massiivisessa remontissa kaikki Murikan tilat päivitetään arkkitehtonisen asun säilyessä ennallaan. #3liittoa Ilmoittautumiset 29.9. mennessä: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 tai jarjesto@metalliliitto.fi Lisätietoja: Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450 tai kirsti.anttila@metalliliitto.fi Lapin teleasentajat ry ao. 208 72 jäsentä ? Rovaniemen metallityöväen ao. 99 PURKAUTUNUT TYÖPAIKALTA TIIMI! M E TA L L I V I S A A U LI H A N N U LA H A R R I N U R M IN E N TYÖPAJA MURIKKA-OPISTO 14.–15.10. UUDISTUNUT YHTEISTILA AHJ1710-11_1-48.indd 6 22.8.2017 13:49:29
Vaarallisimmat ammatit listattu KEMIKAALIALTISTUS Työterveyslaitoksen asi antuntijat ovat selvittäneet, missä töissä ja ammateissa on kaikkein suurin riski sairastua kemikaalialtistumisen vuoksi. Listan kärjessä ovat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, ra kennusten purkutyö, metallimalmien kaivos ja louhostoiminnan pölyinen työ ja lattioiden päällystystyö ja automaalarin työ. Vaarallisia työt ovat, koska niissä altistutaan pölyille, liuottimille ja hengitysteitä ärsyttäville kemikaaleille. Arviointi tehtiin rekisteritietojen ja asiantuntijoille tehtyjen kyselyjen perusteella. Usealle riskityölle on tehty myös malliratkaisuja ja tietokortteja kemikaalialtistumisen hallintaan. Noin miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisil le tekijöille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 pro senttia. Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja, muita työperäisiä sairauksia ja jopa kuolemia. EU tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille. Kun epäpuhtauslähdettä ryhdytään hal litsemaan, paras tapa on korvata haitallinen aine vaarattomammalla, seuraavaksi muuttaa prosessia, tai sulkea ja eristää se, sekä käyttää märkiä menetelmiä pölyjen hallitsemiseksi. Jos epäpuhtautta on jo päässyt ilmaan, keinona on ilmanvaihdon sekä työtapojen parantaminen ja siisteydestä huolehtiminen. Lisäksi tarvitaan työntekijöiden koulutusta. Henkilönsuojaimet ovatkin vasta viimeinen vaihtoehto altistumi sen hallinnassa, joskin niitä tarvitaan erityisesti huolto ja korjaustöissä. Riskitöiden tautitaakkalaskelmien mukaan keuhkosyöpätapauksia esiintyy eniten hitsaus ja polttoleikkaustyössä. Myös metallimalmien kaivos ja louhostyössä on riski sairastua keuh kosyöpään. Riskiä lisää muun muassa altistumi nen dieselpakokaasuille. Astman, keuhkoahtau mataudin ja silikoosin aiheuttama tautitaakka on suurin rakennusten purkutyössä. Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä, mutta 30–50 vuotta sitten tapahtuneet altistu miset aiheuttavat edelleen ison osan ammatti taudeista. Ihotauteja tai hengitystieallergioita esiintyy eniten leipureilla, kampaajilla ja hitsaa jilla. Elinikäinen henkilökohtainen ammatti tautiriski oli suurin automaalarin työssä. www.ttl.fi/vaarallisimmatammatitkemikaalialtis tumisenkannaltalistattu K II H A IL A 31.8.2017 10–11 Apupojat ja tsupparit Valmetin idea tutustuttaa sata nuorta peruselämätaitoihin on kunnioitettava. Näillä nuorilla on vaikeuksia koulunkäynnin ja motivaation kanssa. Samassa yhteydessä on puhuttu, ettei matalan kynnyksen työpaikkoja, kuten tsupparin pestejä, enää ole. Tämän väitetään olevan yksi syy nuorten miesten putoamiseen työelämästä. Totta on, että siivoojaltakin vaaditaan ammattitaitoa ja mieluiten kiinteistönhoitajan tai laitoshuoltajan tutkinto. Apupojan tai -miehen töihin ei kaivata ketään, koska työntekijän odotetaan selviytyvän työstään itsenäisesti ja mieluiten yksin. Työhön kuin työhön vaaditaan perehtyneisyyttä. Mutta entä jos palaisimmekin kulttuuriin, jossa tsuppareilla ja apupojilla oli oma roolinsa työelämässä. Ensinnäkin pitäisi saada työnantajat palkkaamaan uutta väkeä ja jakamaan nykyisiä töitä työntekijöiden kesken. Äkkiseltään se tuntuu oudolta, sillä yritykset koettavat kaikin keinoin ulkoistaa kaikki muut kuin ydintehtävänsä, ja niistäkin osa ollaan valmiit teettämään halvemmissa maissa. Toiseksi on kysyttävä, mitä tällaisesta aputyöstä maksettaisiin. Jääkö surkean palkan paikkaaminen Kelalle ja siten veronmaksajille? Lopulta kannattaa miettiä, miten niiden tsuppareiden ja apupoikien kävisi, jos työpaikka menisi alta. Kun ammattitutkintoa ei ole, ei ole liioin mahdollisuutta hankkia lyhyellä lisäkoulutuksella pätevyyttä toisiin tehtäviin. Sinänsä idea töihin tutustuttamisesta on paikallaan, mutta siihen tarjotaan jo peruskoulussa tilaisuus TET-jaksoilla. Näin ei ollut apupoika-kulttuurin aikana. Koko tsuppari-ajatuksen taustalla on tosiasia, että ”laiskanpulskeat pojat” jäävät koulussa jälkeen tytöistä. Siksi pitäisikin pohtia, kuinka opetus saadaan riittävän kiinnostavaksi. Voivottelun sijaan voisi vakavasti miettiä, kuinka saada toisen asteen koulutus niille 613 000 suomalaiselle, joilta opinpolku jäi jostain syystä kesken. Heidän kouluttamisensa vahvistaisi kilpailu kykyä. Siihen nähden tsupparikeskustelu on saanut suhteettomasti huomiota. Unohtamatta, että tsuppari eli lähetti on ihan arvostettava ammatti. ”Jäisikö surkean palkan paikkaaminen Kelalle ja siten veronmaksajille?” TA LO U S B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Syyskokouksen hyväksyttävä uudet mallisäännöt AMMATTIOSASTOT Entisen Metalliliiton eli ny kyisen Teollisuusliiton ylimääräinen liittokoko us hyväksyi toukokuussa liitolle uuden nimen, uudet säännöt ja uudet ammattiosaston malli säännöt. Nyt on ammattiosastojen vuoro tehdä tarvittavat muutokset omiin sääntöihinsä. – Teollisuusliiton, TEAMliiton ja Puuliiton ammattiosastojen tulee hyväksyä ammatti osaston uudet mallisäännöt sääntömääräisessä kokouksessaan eli syyskokouksessa lokakuun loppuun mennessä, muistuttaa Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg. Teollisuusliiton toinen ylimääräinen liitto kokous pidetään kuluvan vuoden marraskuun lopussa. – Entisen Metalliliiton ammattiosastot ovat automaattisesti myös Teollisuusliiton jäseniä. TEAMin ja Puuliiton ammattiosastot hyväksyvät itselleen samat mallisäännöt, ja osastot hyväksy tään Teollisuusliiton jäseniksi, Risberg selvittää prosessia. Sääntömuutokset täytyy myös rekisteröidä Patentti ja rekisterihallituksen (PRH) yhdis tysrekisteriin. Ammattiosastot rekisteröivät säännöt sähköisesti PRH:n Liittokaistapalve lun kautta. Vain poikkeustapauksissa ammatti osastolle luodaan mahdollisuus rekisteröinnin tekemiseen paperiversiona. Ammattiosastot, joiden nimessä on liiton antama järjestysnumero, täytyy muuttaa ni mensä sellaiseksi, jossa järjestysnumeroa ei ole. Syynä tähän on se, että liiton antaman am mattiosaston numeron täytyy olla muutettavis sa. Esimerkiksi nyt kolmen liiton yhdistyessä uudeksi Teollisuusliitoksi, joidenkin osastojen kohdalla näin täytyy tehdä päällekkäisyyksien välttämiseksi. – Nimenmuutoksessa tulee huomioida se, että sille on saatava liiton hallituksen hyväksyn tä ennen asian käsittelemistä ammattiosaston syyskokouksessa, Risberg huomauttaa. Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous pidetään Ts-valtuutettujen mukaan suurin työsuojeluongelma on (ts-kysely 2017) Koska Suomessa nähtiin täydellinen auringonpimennys? Koska nähdään seuraavan kerran? Täydellinen auringonpimennys voi kestää enimmillään noin Minkä maan pääministeri on Justin Trudeau? Montako sanaa/ minuutti on konekirjoituksen ME? (englanniksi, testin kesto 50 min) Nenällä kirjoittamisen ME-aika (103 merkin lause) on o marraskuussa 2017 o melu o 1972 o 2026 o 4 min o Ranska o 69 o 46 sek o joulukuussa 2017 o haitalliset aineet, käryt ym. o 1983 o 2039 o 7 min o Belgia o 87 o 1 min 10 sek o tammikuussa 2018 o huonot työasennot o 1990 o 2067 o 10 min o Australia o 120 o 1 min 32 sek o helmikuussa 2018 o tilanahtaus o 2001 o 2126 o 13 min o Kanada o 174 o 1 min 51 sek P U H E E N A I H E A U LI H A N N U LA H A R R I N U R M IN E N AHJ1710-11_1-48.indd 7 22.8.2017 13:49:31
10–11 31.8.2017 Vuonna 2007 eduskuntavaalikeskusteluun työntyi voimalla uusi käsite – jakovara. Sillä tarkoitettiin laskennallista julkisen talouden liikkumatilaa seuraavalla hallituskaudella. Jakovara saatiin enna koimalla julkisen talouden tilannetta neljän vuoden päästä olemassa olevien vero ja menorakenteiden sekä talousennusteiden pohjalta. Koska Suomen taloudessa elettiin vahvaa korkeasuhdannetta, jakovaran arvioitiin olevan 3–5 miljardin euron luokkaa. Vaalikeskusteluissa esitettiin, että tämä summa voitaisiin käyttää osittain veronalennuksiin, osittain menolisäyksiin ja osittain nopeampaan valtion velan takaisinmaksuun. Heti synnyttyään jakovaran käsite alkoi kauhistuttaa valtiovarainministeriön virkamiehiä, jotka tunnetusti ovat tiukan julkisen taloudenpidon asialla. Jo keväällä ministeriöstä iskettiinkin jakovaraa vastaan kertomalla eri julkaisuissa, muistioissa ja puheenvuoroissa, ettei mitään jaettavaa tulevina vuosina olisi. Kun asiaa katsotaan useamman vuosikymmenen tähtäimellä tie tyillä oletuksilla, Suomen julkinen talous on ongelmissa. Käsitteellinen vastaisku suoritettiin kertomalla, että julkista taloutta vaivasi kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön isku oli tyrmäävä. Vuodesta 2007 asti Suomen talouspoliittista keskustelua on käyty ja talouspolitiikkaa tehty kestävyysvajeen ehdoin. Kun Suomen talous ajautui yllättäen pitkään matalasuhdanteeseen vuonna 2008, kestävyysvajeella perus teltiin sitä, ettei finanssipoliittista elvytystä voitu jatkaa muutamaa vuotta kauemmin. Vaikka työttömyys paheni aina vuoteen 2015 asti, julkista taloutta sopeutettiin kestävyysvajeeseen vedoten. Vuoden 2016 aikana pitkälti Euroopan keskuspankin toimista johtuvan euroalueen elpymisen myötä Suomen talous viimein palasi kasvuuralle. Siksi myös julkisen talouden tilanne on parantunut. Kestävyysvajeeseen vetoaminen julkisessa keskustelussa ei kuiten kaan ole vähentynyt. Kuluneen kesän aikana sekä entiset että nykyiset virkamiehet ovat kestävyysvajeesta muistuttaen vaatineet jatkoa julkisen talouden sopeutukselle. Puhujat ovat suoraan hyökänneet jakovarapuhetta vastaan. Tämä on siinä mielessä kummallista, että jakovarapuhetta ei ole julkisessa keskustelussa esiintynyt. Nekin poliitikot, jotka ovat ottaneet talouskasvun julkiseen talouteen tuottaman hyvän iloiten vastaan, ovat edelleen sitoutuneet tiukkoihin julkisen talouden raameihin. Näyttää siltä, ettei Suomessa jakovaraa haluta päästää nousemaan kanveesista. Meillä talouspolitiikkaa tehdään jatkossakin kestävyys vajeen tahtiin. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 LAKKO 2.0 Nyt, kun korostaaksenne suurliiton suuruutta ja hankkiaksenne sille kannuksia neuvotteluosapuolena, suunnittelette lakko syksyä, niin pyytäisin, ettette unohda pientä maksavaa jäsen tänne. Pankkini ei asuntolainan perinnässä pidä lakkoja (eikä myöskään muut laskujen lähettäjät), eivätkä lapset ole luvanneet olla nälkälakossa sitä aikaa, kun iskä ei saa palkkaa ollessaan lakossa. Eli näyttämällä suuruutenne ja hankkimalla myös kannuksia jäsenistön joukossa, niin maksakaa sitten lakkoavustuksia heti ensimmäisestä lakkopäivästä lähtien. JUHA LEHTONEN Jakovaran nousu ja tuho LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. HYVÄ MUISTAA HALLITUKSESTA Nyt on kovaa kitinää siitä, miten hallitus kiristää tavallisten ihmisten ja työttömien toimeentuloa, terveydenhoitoa ynnä muuta. Se on vaan kumma, etteivät ihmiset koskaan opi, että jos vain sellaiset, joiden toimeentuloa ja elämistä Kokoomus todella edes auttaa, sitä äänestäisivät, niin sillä olisi korkeintaan viisi kansan edustajaa. Mutta kun ei vaan opita, ettei Kokoomus ole työväen puolue. Myöhäistä on rypistellä, kun paska on housuissa. Eipä silti, kyllä Lipponen vei demarit niin oikealle, ettei oikealta enää kukaan mennyt ohi. Ja Urpilainen jatkoi ansiokkaasti samaa linjaa. Vasemmistoliitto muuttui vihreämmäksi kuin Kokoomuksen puistoosasto. Toivotaan, että ne nykyisten puheenjohtajiensa kynsissä taas muistavat, mitä niiden pitäisi tehdä ja kenen asiaa ajaa. Toivossa on hyvä elää, sanoi täi! JUKKA SALMINEN Eläkeläinen, Parainen SOMEYHTEYDENPIDOSTA APUA Viime aikoina olen joutunut tilanteeseen, missä yhteydenpito on ollut erityisen tärkeää. Firmallamme on useita toimipisteitä Suomessa ja yhteydenpito aikaisemmin oli mahdotonta. Nyt nykytekniikka on tullut avuksi. Luotot perustivat WhatsAppryhmän, ja nyt he saavat tietoa reaaliajassa. Enää ei mene läpi työnantajan juttu, että kyllä siellä vaan on sovittu. Koko ajan tiedetään missä mennään, eikä enää pystytä vedättämään. Toki on olemassa sähköposti, mutta se on hidas verrattuna somemaailmaan. Myös Facebook on hyvä tiedon jakokanava, ja saa ehkä myös nuoria innostumaan. Tässä on nyt haaste myös ammattiosastoille. Pitää saada osastot nettiin. Kotisivut, vaikka kuinka yksinkertaiset, ja sinne yhteys tiedot. Myös liitolle tulee haaste järjestää somekoulutusta. Sitä pitää tarjota osastoille ja saada myös ammattiyhdistysliike nykyaikaan. ESKO VUORENPÄÄ ”Talouspolitiikkaa tehdään jatkossakin kestävyysvajeen tahtiin.” JUSSI AHOKAS SOSTEn pääekonomisti AHJ1710-11_1-48.indd 8 22.8.2017 13:49:41
31.8.2017 10–11 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 Eduskunnan hisseistä vuoden työmaa Mitä teette? Huollamme, modernisoimme ja korjaamme hissejä. Tehdään kaikkea paitsi ei asenneta uusia. Mikä on koulutuksesi? Sähköasentaja. Kauanko olet ollut Koneella? 32 vuotta. Tulin 1985, suoraan koulun penkiltä. Millainen sinulla on tyypillinen työpäivä? Sellaista ei oikein ole, kun tämä on niin vaihtelevaa. Jos on pitkä työmaa, sitten voi olla toistuvuutta. Yksi vuosi minulla meni eduskunnan paternosterhissien kanssa – ne ovat niitä televisiossa näkyviä, joilla kansanedustajat menevät ilman ovia. Mutta huolto ja kunnossa pitoasennuksia teen normaalisti, ja työtehtävä voi kestää yhden tunnin tai koko päivän. Missä päin työmaasi yleensä ovat? Pääkaupunkiseudulla. Kaukaisin on ollut Venäjän rajan tuntumassa. Mutta sellaiset keikat ovat ihan satunnaisia. Mitä tänään olet tehnyt? Asentanut Herttoniemessä kerrostalon hissiin hälytyslaitteita , joilla saadaan puheyhteys hissistä meidän asiakaskeskukseen ongelma tilanteissa. Paljonko pystyt vaikuttamaan töihisi? Aika paljon. Asennustapoihin, missä järjestyksessä tekee asiat… Ei niitä tule kukaan kertomaan, ja se tässä onkin hyvää. Mitä muuta hyvää työhösi kuuluu, entä mitä huonoja puolia on? Liikkuvuus on myös plussaa. Voi itse soveltaa paljon. Huono puoli on työergonomia, polvet ovat välillä kovilla, ja ahtaita paikkojakin on. Onko sinulla ollut kremppoja? Ei vielä. Mutta kyllä ne paikat pikku hiljaa kuluvat, niin kuin tietysti muutenkin iän mukana. Polvien lisäksi olkapäät tulevat monelle hissiasentajalle ongelmaksi. Kuinka vietät vapaa-aikaasi? Kesällä ajelen sellaisella vähän isommalla skootterilla, talvella laskettelen. Välillä kokeillaan työkaverien kanssa eri lajeja. Nyt on esimerkiksi ollut puhetta, että jos mentäisiin koettamaan golfia. HISSIASENTAJA JUHA KEKÄLÄINEN, 51 TYÖPAIKKA Kone Hissit Oy, Helsinki AHJ1710-11_1-48.indd 9 22.8.2017 13:49:46
Nesteen työntekijät uhkasivat kesäkuussa keskeyttää polttoainejakelun viikoksi vastalauseena hallituksen aikeille vähentää valtion omistusta Nesteestä. 10–11 31.8.2017 10 T E K S T I JU K K A N O R TI O PA TR IK LI N D ST R Ö M Valtion omistukset lihoiksi AHJ1710-11_1-48.indd 10 22.8.2017 13:49:52
31.8.2017 10–11 11 Sipilän hallitus aikoo vähentää valtion omistusta yhteiskunnan kannalta keskeisissä yrityksissä. Miten käy suomalaisen osaamisen, työpaikkojen ja huoltovarmuuden? AHJ1710-11_1-48.indd 11 22.8.2017 13:49:54
VALTIONYHTIÖ Osakeyhtiö (Oy) tai julkinen osakeyhtiö (Oyj), jossa valtiolla määräysvalta. Valtio on yhtiössä enemmistöomistaja, eli sen osuus on yli puolet osakkeiden äänimäärästä. OSAKKUUSYHTIÖ Osakeyhtiö, jossa valtiolla alle puolet äänivallasta. OMISTAJAOHJAUS Valtion äänioikeuden käyttäminen yhtiökokouksissa sekä muut toimenpiteet, joilla valtio osakkeenomistajana vaikuttaa yhtiöiden hallintoon ja toimintaan. SOLIDIUM Valtion omistama sijoitusyhtiö. Perustettu 2008. Merkittävä omistaja 13 pörssiyhtiössä, esim. Metso, Outokumpu, Outotec, SSAB ja Valmet. VAKE Valtion kehitysyhtiö. Perustettu 2016. Voi mm. perustaa, omistaa, hallinnoida ja kehittää toisia osakeyhtiöitä sekä luovuttaa tai hankkia niiden osakkeita. 10–11 31.8.2017 12 H allituksen aikeet vähentää valtion omistuksia nostattivat kesällä voimakkaan vastalau seen, kun Nesteen henkilöstö ryhmät ilmoittivat keskeyttä vänsä polttoainejakelun. Syynä oli hallituksen eduskunnassa läpiajama tavoite vähentää omistustaan Nestees tä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin eli enemmis töomistajan asemasta luopumista. – Tämä on yksi Nesteen historian merkit tävimpiä päätöksiä. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että yh tiö siirtyy jollakin aikavälillä ulkomaalaisomistukseen, Nesteen Porvoon jalostamon työntekijöiden pääluottamus mies Sami Ryynänen sanoo. UHKIA ILMASSA Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus koordinaattori Eero Lehto kertoo, mitä ongel mia omaisuuden myynnistä voi seurata. – Omistajaksi voi nousta jokin vahva taho ku ten valtio, jolla on oma intressi. Nokialla kävi näin Alcatelin kanssa. Ranskan valtio onnistui painostamaan Nokiaa, vaikkei Alcatel edes ole valtion omistama yritys, Lehto sanoo. Nesteen vaarana voisi olla Lehdon mukaan tutkimuksen ja tuotekehityksen siirtyminen pois Suomesta, jos suur omistajaksi tulee vaikka norjalainen Statoil tai hollantilainen Shell. – Jos ulkomainen os taja siirtää teknologian ja jalostuksen pois Suo mesta, Porvooseen jää vain terminaali, Ryynänen myötäilee Lehdon ajatuksia. Ryynäsen mukaan se olisi kuolinisku Por voon Kilpilahden laajalle kemianteollisuuden yritysryppäälle, jonka toi minta on sidoksissa Nesteen jalostamoon. Seurauksena olisi tuhansien työpaikkojen katoaminen. Ulkomaalaisomistus voi daan kuitenkin torjua, jos myynteihin päädytään. – Yksi mahdollisuus on sopia asiasta koti maisten työeläkeyhtiöiden ja Huoltovarmuus keskuksen kanssa. Ne voisivat omistuksellaan turvata sen, että enemmistöomistus säilyy Suo messa, Ryynänen sanoo. HALLITUS KASVATTAA MYYNTIPAINEITA Valtion omaisuuden myynnillä pyritään Leh don mukaan siihen, ettei valtio ota lisää velkaa. Näin Suomi pidetään EU:n mallioppilaana. – Velan määrää halutaan pitää alle 60 pro sentissa bruttokansantuotteesta. Tavoitteena on, että Suomen julkinen talous näyttää kau niimmalta kuin se oikeasti on. Tämä on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, jolla halutaan vain pitää kiinni hallitusohjelman tavoitteista, Leh to sanoo. Onko omaisuuden myynti siis noussut tasa vertaiseksi valtion rahalähteeksi verotulojen ja lainanoton rinnalle ja ohikin? – Kyllä se näin on. Valtion omaisuuteen koh distuu kasvavia paineita. Olemme joutuneet li säämään omaisuuden myyntiä, kun rahoitam me normaalin toiminnan lisäksi hallituksen kärkihankkeita 1,6 miljardilla eurolla kolmes sa vuodessa, Valtion omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaara sanoo. Hallitus luo jatkuvasti lisää painetta omista jaohjauksen niskaan. – Me katsomme todella tarkkaan, mitä teemme omai suusmassalla lähivuosien aika na, jotta voimme täyttää kaikki vaatimukset. Mietimme jatku vasti, mitä teemme esimerkiksi Altialle tai Postille, Heliövaara sanoo. LYPSYLEHMÄ KAUPAN Heliövaara on nähnyt valtioomistajan ny kypolitiikan seuraukset, kun valtion saama vuosittainen osinkovirta on kutistunut osake myyntien seurauksena valtion sijoitusyhtiö So lidiumin osalta yli 400 miljoonasta eurosta viime vuoden 270 miljoonaan euroon. Osakemyynnit ovat koskeneet hyvin tuottavia yrityksiä, joilla on ollut halukkaita ostajia. Raskaan prosessiteollisuuden tuotannon sijainnilla voi olla valtava kansantaloudellinen merkitys, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto. Jos ulkomainen ostaja siirtää tekno logian ja jalostuksen pois Suomesta, Porvooseen jää vain terminaali, sanoo Nesteen Porvoon jalostamon työntekijöiden pääluottamusmies Sami Ryynänen. "Pahimmassa tapauksessa yhtiö siirtyy jollakin aikavälillä ulkomaalaisomistukseen.” Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen "Tavoitteena on näyttää Suomen julkinen talous kauniimpana kuin se on.” Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto PA TR IK LI N D ST R Ö M LE H TI K U V A / H A R R I SA U K K O M A A AHJ1710-11_1-48.indd 12 22.8.2017 13:49:56
31.8.2017 10–11 13 Tilanne on nurinkurinen: osakemyynnit vähentävät osinkoja, jolloin tuottovaatimus ten täyttäminen edellyttää lisää omaisuuden myyntejä. Tällä menolla osingot ja omistukset hupenevat vauhdilla. Neste on tuottanut valtiolle vuosittain mu kavan osinkopotin, esimerkiksi 167 miljoonaa euroa vuonna 2016. 16,7 prosentin omistus osuuden myynnistä voisi saada nykykurssilla noin 1,5 miljardia euroa. Onko tässä tilanteessa taloudellisesti järke vää myydä lypsävä lehmä ja sijoittaa rahat esimerkiksi sotehankkeisiin? – Jos uskoo Nesteen tu levaisuuden menestykseen, osakkeita ei kannata myy dä, Heliövaara sanoo. Jos Nesteen osakkeet hallituksen suunnitelman mukaan siirretään valtion kehitysyhtiö Vakeen ja ne myydään, pitää varoilla olla Heliövaaran mukaan ”jokin järkevä sijoituskohde, jolla rakennetaan yhteis kuntaa”. – Vaken investoinnit tulevat olemaan toden näköisesti modernin infran rakentamista kuten digitalisaatioon liittyviä investointeja. Tietysti voi tulla tilanne, jolloin omaisuutta myydään ja rahoja käytetään muuhunkin, jos valtiolla on rahapula, Heliövaara spekuloi. MILJARDEJA KÄRKIJA BIOHANKKEISIIN Nesteen pääluottamusmies Ryynäsen mukaan myyntihalujen taustalla on hallituksen kärki hankkeiden ja pääministeri Juha Sipilän hel limien biotaloushankkeiden tukeminen. – Tässä pannaan nyt härskisti lihoiksi valtion omaisuutta, kun rahoitetaan poliittisia tavoit teita ja lehtitietojen mukaan jopa Sipilän omaa lähipiiriä, Ryynänen sanoo. Seuralehti julkaisi kesäkuussa laajan ar tikkelin, jossa pääministeri Sipilän ja hänen lähipiirinsä taloudelliset edut liitettiin hallituksen ajamiin biotaloushank keisiin. Ryynänen on huolis saan siitä, miten hallitus aikoo käyttää mahdolli sesta osakemyynnistään saamiaan jopa yli 1,5 miljardia euroa. – Hallitus kaavailee miljardin euron tukea biolaitoshankkeille. Jos niihin aidosti uskottai si, kannattaisi ottaa halpaa lainaa. Toisaalta voi kysyä: Mikä järki biohankkeissa on, jos ne ei vät kannata ilman massiivisia tukia, Ryynänen sanoo. Neste ei tukia tarvitse. Päinvastoin: se on erit täin kannattava yritys ja tuottaa vuosittain toista sataa miljoonaa euroa osinkotuloja valtiolle. – Jos rahantarve on kova, voisiko valtio oh jata yrityksiltä enemmän osinkoja itselleen, Ryynänen kysyy. Katsomme tarkkaan, mitä teemme omaisuusmassalla lähivuosien aikana, jotta voimme täyttää kaikki vaatimukset, Valtion omistajaohjausyksikön osastopäällikkö Eero Heliövaara (oik.) sanoo. Keväällä 2016 hän kertoi puolustustarvikeyhtiö Patrian puolikkaan myynnistä Norjaan yhdessä puolustusministeri Jussi Niinistön (kesk.) ja ostajaa edustaneen Kongsbergin toimitusjohtajan Walter Qvamin (vas.) kanssa. ”Jos uskoo Nesteen tulevaisuuden menestykseen, osakkeita ei kannata myydä.” Valtion omistajaohjausyksikön osastopäällikkö Eero Heliövaara VALTIO-OMISTAJAN VAHVA PÄÄTÖSVALTA Suomalaisen osaamisen turvaaminen on ollut valtioomistuksen yksi intressi. Se ohjaa valtio omistajan toimintaa esimerkiksi Solidiumissa, jonka kautta valtiolla on keskimäärin parinkym menen prosentin omistus 13 pörssiyrityksessä. – Solidiumin ankkuriomistajuudella (mer kittävä äänivalta yrityksessä) pyrimme turvaa maan muun muassa sen, että näiden yhtiöiden pääkonttorit ja teknologinen osaaminen pysy vät Suomessa. Omistaja pystyy aika paljon oh jaamaan sitä, missä yhtiö toimii. – Nesteen osalta 33,4 prosentin omistus osuus takaa Suomen valtiolle tällaisen roolin, Heliövaara vakuuttaa. Nesteessä ja muissa strategisissa yrityksis sä, kuten Fortumissa ja Finnairissa, merkittävä omistusosuus halutaan jatkossakin säilyttää. LE H TI K U V A / H A R R I SA U K K O M A A LE H TI K U V A / H A R R I SA U K K O M A A AHJ1710-11_1-48.indd 13 22.8.2017 13:49:59
10–11 31.8.2017 14 – Jyri Häkämiehen ja Heidi Hautalan ai kana keskusteluja käytiin SAK:n ja eri liittojen edustajien kanssa. Toisin on nykyisen hallituk sen kanssa, Riku Aalto sanoo. Nesteen henkilöstön kesäkuinen uhkaus py säyttää polttoainejakelu johtui osaltaan siitä, että pääministeri Juha Sipilä ja valtion omista jaohjauksen päällikkö Heliövaara kieltäytyivät toistuvasti keskustelemasta työntekijöiden kanssa uudesta omistajapolitiikasta. – Olemme lähettäneet audienssipyyntöjä Sipilälle ja Heliövaaralle, mutta he eivät ole vaivautuneet vastaamaan. Aiemmat omistaja ohjauksesta vastanneet ministerit ovat olleet aidosti kiinnostuneita kuulemaan henkilöstön näkemyksiä, Ryynänen sanoo. Miten työntekijöiden pitää toimia nyt, kun valtion omistajaohjaus muuttuu ja keskustelu yhteys päätöksentekijöihin on katkaistu? – Luottamushenkilöiden pitää olla nyt ak tiivisia suhteessa yrityksen johtoon ja heidän tulee käydä keskustelua siitä, mikä on yhtiön tavoite omistajuuden osalta. Työntekijöiden näkemykset pitää saattaa yrityksen johdon ja omistajan suuntaan. Kun omistajuutta nyt mie titään monella taholla, on syytä toimia aktiivi sesti ennakkoon, eikä pelkästään reagoida jo tapahtuneisiin asioihin, Aalto sanoo. – Tilanteen kiristyessä venäläiset voisivat ilmoittaa, että kaikki Porvoossa ja Naantalis sa tuotettu tavara viedään muualle, ja tuokaa te suomalaiset polttoaineenne mistä haluatte, Ryynänen spekuloi. Huoltovarmuusnäkökulma on ollut tähän saakka tärkeässä roolissa valtion strategisissa yrityk sissä: Fortumissa, Finnairis sa ja Nesteessä. – Huoltovarmuuskes kuksella on näissä asioissa vankka osaaminen. Nyt ky symys kuuluu, ottaako nykyinen hallitus huol tovarmuuden näkökulmia huomioon. Näyttää siltä, että hallituksen oma agenda menee mo nissa asioissa asiantuntijoiden yli, Aalto sanoo. Heliövaara kertoo, miten strategisten valtio yhtiöiden myynnin yhteydessä huomioidaan niiden huoltovarmuuteen liittyvät velvoitteet. – Nesteen osalta on arvioitu, että 33,4 pro sentin omistuksella pystytään turvaamaan val tion strateginen intressi yhtiössä. Tällä mää rävähemmistöllä voidaan muun muassa estää yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Nesteellä on myös huoltovarmuuteen liitty viä velvoitteita ja sopimuksia, joita uusi omis taja ei voi kiertää. HÄRKÄÄ SARVISTA Hallituksen vastuuministerillä ja valtion omis tajaohjauksella oli vuosikaudet tapana käydä keskustelua omistajaohjauksesta myös työnte kijäpuolen kanssa. Toisin on 13:n Solidiumomistuksen laita, joille eduskunta on antanut täydet myyntival tuudet. Valtio voi siis milloin tahansa irrottau tua esimerkiksi Outokummusta, Metsosta ja SSAB:stä. Valtioomistajalla on Palkansaajien tutki muslaitoksen tutkimuskoordinaattorin Eero Lehdon mukaan sananvaltaa siihen, minne yritys tuotantonsa sijoittaa. – Esimerkiksi Rautaruukin ja SSAB:n osalta Suomen valtio on vaikuttanut tuotannon sijoit tumiseen. Sillä voi olla valtava kansantaloudel linen merkitys, missä varsinkin raskaan proses siteollisuuden tuotanto on. Tätä omistajuuden kautta saatavaa kansallista etua ei kannata kiel tää, Lehto sanoo. Heliövaara alleviivaa, ettei omistajuudella ja työllisyydellä ole juuri tekemistä toistensa kanssa. – Yhtiöt toimivat raa’asti kaupallisessa ym päristössä. Vain yhtiön menestys, eikä valtio omistajuus, takaa työpaikkojen pysyvyyden. HALLITUS RAPAUTTAA OMISTAJUUTTA Valtion omistajaohjaus on hallituksen tiukassa poliittisessa kontrollissa. – Nykyhallituksen toimintaa ohjaa näkemys, että markkinavoimat ovat selvästi parempi toi mija kuin valtioomisteinen monopoliyhtiö, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Valtionyhtiöiden, kuten VR:n, monopoleja on pyrit ty määrätietoisesti murta maan liberalistisen talous politiikan oppien mukaan. – Omistaja tekee sellaista lainsäädäntöä ja muuttaa markkinoita niin, että heikennetään itse omistetun yrityksen toimin taedellytyksiä. Tätä perustellaan markkinavoi mien autuudella, Aalto sanoo. Aalto ei usko, että markkinoiden avaaminen on välttämättä paras tapa toimia. – Onko se valtion ja kansalaisten kannalta viisasta, että tänne tulee ulkomaisia toimijoi ta, jotka vievät markkinat ja voitot ulos maasta, hän kysyy. HUOLTOVARMUUS VAAKALAUDALLA Nesteen pääluottamusmies Ryynänen pohtii, olisiko huoltovarmuus uhattuna, jos Neste omistuksesta aiemmin kiinnostuneella venä läisellä öljyyhtiö Lukoililla olisi merkittävä sananvalta Nesteessä. Nykyhallituksen toimintaa ohjaa näkemys, että markkinavoimat ovat parempi selvästi toimija kuin valtio-omisteinen monopoliyhtiö, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. K IT I H A IL A ”Ottaako nykyinen hallitus huoltovarmuuden näkökulmia huomioon?” Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto AHJ1710-11_1-48.indd 14 22.8.2017 13:50:00
Reseptit parempaan omistajaohjaukseen Riku Aalto korostaa kolmea asiaa valtio-omistuksessa. ? Valtio-omistajan on parannettava toiminnallaan omistamiensa yritysten toimintaedellytyksiä niin, että ne menestyvät ja pystyvät työllistämään jatkossakin työntekijöitä. ? Hallinto on tehtävä niin läpinäkyväksi, etteivät omistajan rooli ja asema ole missään tilanteessa epäselviä. ? Toimintatavat on saatettava kuntoon niin, että keskusteluyhteys työntekijöiden suuntaan on hyvä. 31.8.2017 10–11 15 Hallinnointia usean organisaation kautta Valtioneuvoston kanslia Ministeriöt STRATEGINEN INTRESSI TALOUDELLINEN INTRESSI Finnair Fortum Neste (33,4 %) ** Patria Posti (50,1 %) ** VR... Metso Outokumpu Valmet... Solidium Vake* Veikkaus... Alko Terrafame YLE... Altia Neste (16,7 %) Posti (49,9 %) ... Omistaja Solidium Tuleva omistaja Vake* ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖT Finnairin, Fortumin ja Nesteen omistuksen arvo yhteensä yli 10 miljardia ja osinkotuotto*** 670 miljoonaa euroa. Solidiumin omistusten arvo yhteensä 8,5 miljardia ja osinkotuotto 278 miljoonaa euroa. Valtion yhtiöomistusten arvo yhteensä 29 miljardia. Osinkotuotot 2,3 miljardia euroa. 63 yhtiötä tuovat verotuloja 6,3 miljardia, joista yksin Nesteen osuus 3,6 miljardia euroa. *Valtion kehitysyhtiö Vake **osa omistuksesta siirtyy Vakeen ***sisältää pääomapalautuksia VERTAA: Valtion velka 102 miljardia ja verotulot 96 miljardia, joista tuloveron osuus 33 miljardia euroa. LÄHDE: Valtion omistajaohjaus, vuosikertomus 2016 käyttää Vaken johdon esittämiin ja maan hallituksen päättämiin investointeihin. Vaken käytännön toimintaa ohjaa pääministerin alaisuudessa toimiva valtioneuvoston kanslia, joka esittelee osakemyynnit. – Päätöksen tekee valtioneuvosto, ja päätös on tyypillisesti yksimielinen. Vaikka päätöksenteko otetaan eduskunnalta ja irrotetaan budjettitaloudesta, päätös on osa poliittista päätöksentekoa, Heliövaara sanoo. – Iso kysymys on, mikä on omistajuuden ketju ja mikä on lopulta Vaken lisäarvo, Teollisuusliiton puheen johtaja Riku Aalto pohtii Vaken todellista olemusta. Vaken monikerroksinen hallinto ja sen työnjako on auki. – Valtio-omisteisella yhtiöllä on hallitus ja usein myös hallintoneuvosto. Sen yläpuolella on Vake, sen hallitus sekä hallintoneuvosto. Sitten on vielä valtion omistajaohjausyksikkö ja omistajaohjausministeri. Tämä on monipolvinen komentoketju, jossa toimijoiden valtasuhteet ovat epäselvät. Ketä yrityksen johto tällaisessa rakennelmassa kuuntelee ja kuka vastaa omistaja-ohjauksesta? Näyttää siltä, ettei tätä prosessia ole suunniteltu loppuun saakka, Aalto sanoo. Mitä ajatuksia Vake herättää tutkijassa? – Tämä on osa hallituksen markkinaliberalistista politiikkaa, jolla halutaan vähentää omistuksia. Mitään tutkimustietoa tai asiaperusteita valtioomistusten vähentämisen eduista ei ole, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto sanoo. Vaken rooli näyttäytyy hyvin erilaisena kuin valtion perinteinen omistajuus. – Vake matkii sijoitusrahastoja, jossa omistuksia ostetaan ja myydään lyhytjänteisesti. Aiemmin valtio on ollut pitkäaikainen strateginen omistaja, Lehto sanoo. Valtion rooli yhteiskunnallisena omistajana on vähentynyt. – Isänmaallista ajattelua on vaikeaa nähdä missään valtio-omisteisissa yhtiöissä, Aalto sanoo. a ? ? Syksyllä 2016 hallitus kertoi uuden Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n perustamisesta ja julkisti siihen tulevat omistukset. Vakeen ilmoitettiin siirtyvän noin 2,5 miljardin euron omistukset. Toinen askel otettiin joulukuussa 2016, kun Vake virallisesti perustettiin ja sen toimintaohje julkaistiin. Kolmas näytös nähtiin eduskunnassa juhannuksen alla, kun hallituksen lisätalousarvioesityksen yhteydessä päätettiin, että Vakeen siirretään 16,7 prosenttia Nesteen omistuksesta. Kun valtion omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaaralta kysyy Vaken tarkoitusta, hän ensin nauraa pitkään ja vastaa sitten. – Se on erinomainen kysymys. Vake on nähty kehitysyhtiönä, jonka kautta rahoitetaan suuria ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä hankkeita. Tämä on pääministerin linjaus ja hän siitä vastaa. Voitko tarkentaa? – Vake on eräänlainen kirjaamispaikka. Kun Vake myy omistuksiaan, raha ei palaakaan valtiovarainministeriöön budjetin tilkkeeksi, kuten pääminis teri on asian ilmaissut, vaan sitä voidaan KAUPALLISET YHTIÖT Valtio on lisäksi työ ja elinkeinoministeriön alaisen Teollisuussijoituksen kautta sijoittajana kasvuyrityksissä. Viime vuonna sijoituksia oli lähes miljardin euron arvosta 93 rahastoon ja 46 yritykseen. ”Mikä on kehitysyhtiön lisäarvo?” Vaken rooli on vielä hämärän peitossa. 36 8 12 19 7 20 AHJ1710-11_1-48.indd 15 22.8.2017 13:50:00
ALIHANKINTA.FI #Alihankinta REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI: ALIHANKINTA.FI/REGISTER 26.–28.9. TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS teemana KUMPPANUUSVERKOSTO MENESTYS TEHDÄÄN YHDESSÄ AHJ1710-11_1-48.indd 16 22.8.2017 13:50:01
31.8.2017 10–11 17 OSAAMINEN Joka neljäs työssäkäyvä suomalainen ajattelee, ettei pysty kehittämään osaamistaan riittävästi. Tiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton, Työelämä 2020 -hankkeen, Tekesin ja Työterveyslaitoksen tutkimukseen. Vaikeinta kehittyminen on työntekijöiden mielestä yksityisellä teollisuussektorilla ja kolmannella sektorilla. Työnantajat taas kokevat, että kehittymismahdollisuudet ovat heikkoja varsinkin alkutuotannossa ja selvästi tappiollisissa yrityksissä. – Pitkään jatkunut talouden alamäki on pakottanut keskittymään operatiivisten asioiden hoitamiseen ja selviytymiseen. Toivottavasti orastava talouskasvu päivittää osaamistaan, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo. Tutkimusta varten kysyttiin myös mielipiteitä teknologian hyödyntämi sestä työpaikoilla. Yli 70 prosenttia työikäisistä suomalaisista näkee, että Suomessa hyödynnetään uutta teknologiaa taitavasti. Nuoret suhtautuvat vanhempia työntekijöitä kriittisemmin teknologian onnistuneeseen hyödyntämiseen työpaikoilla. Kolme viidestä 28–37-vuotiaasta on sitä mieltä, että työpaikoilla hyödynnetään uutta tekno logiaa taitavasti. 58–67-vuotiaista tätä mieltä oli peräti neljä viidestä. – Työelämässä käytettävä teknologia pitää tehdä yhä helppokäyttöisemmäksi ja käyttäjälähtöisemmäksi, sellaiseksi, mihin nuoret ovat jo vapaa-ajallaan tottuneet, Lausala ehdottaa. Maailmanlaajuisesti Suomi on huippumaa teknologian hyödyntämisessä. Suomi sijoittui hopealle esimerkiksi vuoden 2017 digibarometrissa, joka mittaa digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä vuosittain 22 eri maassa ympäri maailman. Ammattitaidon menettämistä pelätään Toistuva ylityö altistaa rytmihäiriöille TYÖAIKA Yli 55-tuntisia työviikkoja painavat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan olla muita alttiimpia sairastumaan eteisvärinärytmi häiriöön. Osittain suomalaisaineistoon perustuvien tulosten mukaan yli 55-tuntisia työviikkoja tekevien riski sairastua kymmenen vuoden sisällä on 40 prosenttia suurempi kuin samanikäisten, jotka työskentelevät noin 35–40 tuntia viikossa. Saman tutkijaryhmän aiemmassa tutkimuksessa pitkät työpäivät yhdistettiin myös aivoverenkiertohäiriöiden suurentuneeseen vaaraan, mikä on järkeenkäypää, sillä eteisvärinä on tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Tiedot on julkaistu suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin verkkolehdessä. Uudet riskit uhkaavat työntekijöitä TURVALLISUUS Työ ja työpaikat ovat jatkuvassa muutoksessa. Syynä ovat esimerkiksi uusi teknologia ja työn uudet sisällöt. Uhkana ovat myös työvoiman ja työmarkkinoiden rakennemuutos sekä työllistämisen ja työn organisoinnin uudet muutokset. Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston mukaan jatkuvat muutokset aiheuttavat työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle uusia riskejä. Niihin on varauduttava, jotta tulevaisuudessakin olisi turvallisia ja terveellisiä työpaikkoja. Virasto on käynnistänyt useita ennakoivia hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut arvi oida uuden teknologian, uusien työskentely tapojen ja yhteiskunnallisten muutosten mahdollisia vaikutuksia työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 Uupumusta voi hoitaa TYÖUUPUMUS Noin neljänneksellä työssäkäyvistä suomalaisista esiintyy työuupumuksen oireita. Vakavia eli viikoittaisia oireet olivat 2–3 prosentilla. Työuupumuksella tarkoitetaan työntekijän psyykkisten voimavarojen ehtymistä pitkittyneen työstressin seurauksena. Tutkimusten mukaan työuupumuksesta aiheutuu haittaa työntekijälle, organisaatiolle ja yhteiskunnalle. Työterveyslaitoksen tutkijan Kirsi Aholan mukaan työuupumuksesta voi toipua, kun työntekijä pääsee elpymään ja työstä poistetaan kuormitusta ylläpitäviä tekijöitä. – Toipuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt, Ahola kertoo. 31.8.2017 10–11 ALIHANKINTA.FI #Alihankinta REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI: ALIHANKINTA.FI/REGISTER 26.–28.9. TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS teemana KUMPPANUUSVERKOSTO MENESTYS TEHDÄÄN YHDESSÄ AHJ1710-11_1-48.indd 17 22.8.2017 13:50:02
10–11 31.8.2017 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A V E SA R A N TA 18 – Kun paikallista sopimista muuten suosi taan, niin miksei tässä asiassa? Sen sijaan yri tyksellä on uhkana isot sanktiot, jollei kaikki mene pilkuntarkasti, Virkkunen sanoo. Palkkaasioissa hän sen sijaan ei ole paikal lisen sopimisen kannattaja. – Se on liiton tehtävä sopia palkat, ja oli iso virhe, että tässä on annettu periksi. Täytyy olla euromääräiset, liiton neuvottelemat korotukset. Kun rahasta sovitaan paikallisesti, niin kentällä on niin monenlaista yrittäjää, että ei niiden kans sa pysty neuvottelemaan. NOLLASOPIMUKSIA JA YKSITYISTÄMISTÄ Virkkusta mietityttää myös, millä ehdoilla töitä Suomessa teetetään, ja valvotaanko esimerkiksi sitä, että kaikki yritykset noudattavat työehtoso pimuksia. Hän ottaa esi merkiksi Äänekosken biotuotetehtaan työmaan. – Tehdäänkö sitä viranomaisvalvontaa oi keasti? Äänekoskeltakaan ei Betamet saanut yhtään koneasennusta, mitä meillä kyllä on vähän ihmetelty. Eli lähtevätkö suomalaiset firmat samalta viivalta kuin ulkomaiset? Työnteon edellytykset eivät Suomessa muu tenkaan jakaudu tasaisesti. Kun komennuksel la olevilla tuntimäärien ylitystä vahditaan, sa maan aikaan toiset ovat kokonaan vailla työtä tai tekevät hajatunteja. – Jotkut pakotetaan tekemään nollasopi muksia. Ja eduskunta ja liitot eivät muka saa tätä kiellettyä, Virkkunen moittii. – Ihmisellä täytyisi olla 40 tuntia viikossa, että saisi itselleen toimeentulon. Ja jos työnte kijälle maksetaan kunnon palkka, niin valtiokin saa silloin kunnolliset verotulot, eikä ihmisten tarvitsisi käyttää niin paljon yhteiskunnan tu kia elämiseen. Politiikan teko on ylipäätään mennyt tolkut tomaksi. – Katsoin tuossa uutisia, ja ensin kerrot tiin Finnairin lisäeläkkeet, sen jälkeen tuli ruutuun Orpo sanomaan, että Suomella ei ole mihinkään varaa. Teot ja puheet eivät osu yk siin. Ja näköjään kaikki halutaan nykyään yksityistää, VR menee nyt seuraavaksi. a TO I M I JA ”Komennusmies ei lähde maailmalle vapaaajan viettoon, vaan tekemään töitä.” PÄÄLUOTTAMUSMIES JOUKO VIRKKUNEN TYÖPAIKKA Betamet Oy, Oulu TYÖNTEKIJÖITÄ noin 120 LUOTTAMUSMIESURA Luottamusmies 2008–2015, pääluottamusmies 2015– KOMENNUSTYÖNTEKIJÄ Varsinaisen työpaikan ulkopuolella työskentelevä palkansaaja. Työkomennuksista ja korvauksista määrätään Teknologiateollisuuden TES:in luvussa 4, kohdissa 22–23. ”Komennustyöläisille oma TES” Komennustyötä tekeville pitäisi saada oma työehtosopimus, jossa heidän työnsä erityisluonne otettaisiin nykyistä paremmin huomioon, ehdottaa oululaisen Betamet Oy:n pääluottamusmies Jouko Virkkunen. Jouko Virkkusen mielestä komennustyönte kijöiden ääni ei ole liitossa kuulunut tarpeeksi. Heistä suurin osa tekee töitä pääalan eli tek nologiateollisuuden sopimuksen piirissä. Nyt ”vihreän kirjan” pykälät perustuvat enimmäk seen normaaliin tehdastyöhön, ja näistä lähtö kohdista käsin tehdään päätöksiä neuvottelu pöydissä. – On välillä tullut olo, että Metalliliitto ei niin aja meidän asioita. Uuden liiton hallin toon olisikin hyvä saada enemmän sellaisia, joilla on tietoa ja kokemusta komennustöistä, Virkkunen näkee. TYÖAIKALAKI REMONTTIIN Yksi keskeinen ongelma on nykyinen työaika laki. Se, samoin kuin työehtosopimukset, on lähtökohdiltaan sovitettu perinteiseen kahdek sasta neljään työhön eikä tahdo taipua vastaa maan komennustyön todellisuutta. – Ei reissumies halua tehdä kahdeksan tun nin päivää. Me ei lähdetä maailmalle vapaaajan viettoon vaan tekemään töitä, ja ylitöillähän ne tilit tehdään, Virkkunen sanoo. Nyt komennusväen työntekoa käytännössä rajoitetaan työtuntien tuijottamisella. – Kun tehtailla on seisakkien jälkeen kauhea kiire saada tuotanto käyntiin, niin siellähän tehdään töitä yötä päivää, ja ylityörajat tulevat nopeasti täyteen. Ja sitten pitää alkaa rajoit taa työaikaa. 12 tunnin jaksoissa sitä tehdään, koska kolminkertainen miehitys olisi hankalaa ja kallista. Raskastahan se komennusmiehelle on, mutta yleensä remonttien välissä on aikaa levähtää, joskus pitkäänkin. Työaikapankitkaan eivät Virkkusen mukaan ole hyvin toimiva ratkaisu komennustöihin. Va rapääluottamusmies Jan Vierimaan kanssa hän onkin miettinyt sellaista mallia, jossa ko mennustyöntekijöillä työajan laskenta lähtisi eri periaatteesta kuin muilla. – Ensin laskettaisiin vuosityöaikaa. Esimer kiksi niin, että kun sitä kertyy täyteen 1 800 tuntia, niin sen jälkeen alettaisiin laskea ylitöitä siihen päälle. Yksi reissutyöläisten pysyvä riesa on majoi tusongelmat. Työehtosopimuksen mukaan enin tään viikon kestävillä komennuksilla voidaan majoittaa kaksi henkeä samaan huoneeseen. – Raskaaksi se tulee niillä, jotka tekevät koko ajan lyhyttä komennusta, jos vielä osuu samaan koppiin vaikka kaveri, joka kuorsaa. Kyllä oma huone pitää olla komennustyötä tekeville, nä kee Virkkunen. TYÖAIKA PAIKALLISESTI, PALKAT LIITTOTASOLLA Betamet Oy on vuonna 1995 Oulussa perustettu yritys, jolla on tuotantolaitoksia Suomessa neljä ja Saksassa yksi, ja lisäksi useampi sivutoimipis te Suomessa. Monipuolinen firma tekee konei den, putkistojen ja tuotantolinjojen asennuksia, purkuja sekä siirtoja. – Meillä on automaatiota ja putkipuolta. Paperikonekin pystytään tekemään itse alus ta loppuun, paitsi sähköhommat. Sähköpuoli onkin melkein ainoa, mitä meillä ei ole. Viime vuosina meille on tullut terästehtailta ja kaivoksilta paljon tilauksia. Ydinjätteen säi lytysputkia on peitattu Olkiluotoon, selvittää Virkkunen. Hän on itse ollut talon kirjoilla 20 vuotta. Pitkäaikaisin komennus oli Saksassa, jossa paperikonetta tehtäessä vierähti vajaa vuosi. Pääluottamusmiehenä hän on ollut pari vuot ta, eikä ole joutunut suuriin yhteenottoihin. Esimerkiksi kikysopimuksen työajan piden nys sovittiin osastokohtaisesti kunkin osaston tilanteen mukaisesti. – Tänä syksynä pitää kikykäytännöistä ja työajoista tosin neuvotella taas uudestaan. Vuokratyövoiman käytöstä on ollut työnanta jan kanssa vähän kinaa, kun pitäisi saada aina halvempaa tilalle, mainitsee Virkkunen. Muuten työntekijöitten ja työnantajan välit ovat Betametilla pysyneet kunnossa. Varsinkin komennustöiden työajoista puhuttaessa näke mykset ovat pitkälti yhteneväiset. AHJ1710-11_1-48.indd 18 22.8.2017 13:50:02
19 ”Komennusmies ei lähde maailmalle vapaaajan viettoon, vaan tekemään töitä.” ”Komennustyöläisille oma TES” AHJ1710-11_1-48.indd 19 22.8.2017 13:50:09
10–11 31.8.2017 20 T E K S T I A LE K SI V IE N O N E N K U V A T A N N IK A R A U H A LA Käsillä tekemistä tehtaassa on vielä paljon. – Lankasahauksessa valmiista, hiotusta ki teestä sahataan kiekkoja. Vastuu käsillä tekemi sestä on kohtuullisen suuri. Sahaus ja kulmien pyöristäminen ovat aika perinteisen näköistä metallityötä. Sahaamisen jälkeen työ muuttuu Nis kasen mukaan enemmän toistotyöksi. – Loppupäässä koneet hoitavat pro sessin ja tavara syötetään käsin. Työ on vaativaa puhdashuonetyöskentelyä ja kemian prosesseja. Putken loppu päässä on pakkaamo ja sekin hoidetaan käsityönä hyvin pitkälti. APRILLIPÄIVÄN UUTINEN YLLÄTTI Suomalainen pörssiyhtiö siirtyi kiinalaisen Na tional Silicon Industry Groupin omistukseen viime vuonna. – Ostotarjous julkistettiin vuoden 2016 huh tikuussa aprillipäivänä. Kun työnantaja kertoi, että kiinalaiset ostavat meidät, kukaan ei aluksi uskonut. Okmeticin piikiekoista tehdään enimmäkseen antureita elektroniikkateollisuuteen. Niiden avulla älylaite tietää, missä asennossa se on. Niiden avulla laitteet ”näkevät” ja ”tuntevat”. Niskanen ohjaa vastaanottoaulan kautta siistiin ja valoisaan työhuoneeseensa. Aulassa esitellään tehtaan tuotteita: pienen cdlevyn näköisiä kiekkoja. – Tehdas pyörii 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa, Niskanen sanoo. KÄSITYÖTÄ PALJON Tuotantoketjun alkupäästä saa puvat suuret piikiteet saha taan kiekoiksi ja reunat pyö ristetään. Tämä on Niskasen erikoisalaa. Ero kemianteollisuutta muistuttavan alkuvaiheen ja sahausvaiheen välillä on huomat tava. Alkupää on valoisa ja puhdas. Sahauspuoli on likaisempi ja pölyisempi. Tila muistuttaa konepajaa tai metalliverstasta. – Varsinainen tehtäväni on toimia lankasa haajana. Nyt kun olen pääluottamusmies, niin tuotantopäivinä tehtävänäni on olla paikkaa jana. Eli jos jollakin työpisteellä on poissaolo, niin tulen sitten paikkaamaan ja täydentämään. Kiina panostaa Vantaan piilaaksoon Piikiekkovalmistaja Okmetic porskuttaa kiinalaisomistuksessa. Yritys laajentaa tilojaan Vantaalla ja palkkaa uusia työntekijöitä. Kokeilussa on myös uusi 12 tunnin työvuorojärjestelmä. A urinkoisena kesäpäivänä Okmeticin Koivuhaan tuo tantolaitoksella Vantaalla ei tunnu, että olisi tehtaan pihassa. Rakennus ei ole halli, eikä tehtaan portteja näy. Äkkiseltään talo näyt tää miltä tahansa toimistorakennukselta Kehä III:n laidoilla, mutta tarkemmin katsoen talo on varsin kookas. Se kätkee sisäänsä piikiekko tehtaan. – Tehtaan tuotoksia löytyy autoista ja erilai sista älylaitteista, Okmeticin pääluottamusmies Paavo Niskanen kertoo. Okmeticin siirtyminen kiinalaisomistukseen aiheutti työntekijöissä paljon huolta, pääluottamusmies Paavo Niskanen kertoo. Niskasen mielestä henkilöstön edustajien ja kiinalaisisäntien välinen yhteistyö on käynnistynyt hyvin. AHJ1710-11_1-48.indd 20 22.8.2017 13:50:13
31.8.2017 10–11 21 Kokeilussa 12 tunnin työvuorot LISÄPANOSTUSTA JATKOJALOSTAMISEEN Investointipäätökset alkavat pian näkyä ulos päin. Rakennustyöt tuotantolaitoksen laajen tamiseksi on aloitettu. – Koivuhaan tehtaalle tehdään pieni laa jennus. Sinne tuodaan ihan uusi pro sessi. Aikaisemmin olemme lähet täneet erästä piikiekkotyyppiä muualle jatkojalostettavaksi. Nyt saamme koko prosessin haltuumme. Vielä ei ole tarkkaan tiedos sa, kuinka paljon investoinnit tuovat lisätyöpaikkoja. – Tarkkoja työntekijämäärien lisäyksiä ei voi vielä sanoa, mutta tämä tulee vaikuttamaan positiivisesti työllisyy teen. Insinööripuolelle on palkattu väkeä jo nyt, koska tämä vaatii suunnittelua. Lähikuukau sina tulee parikymmentä uutta työntekijää, ja lähivuosina vielä useita kymmeniä uusia rek rytointeja, Niskanen uskoo. Uudet isännät suunnittelevat myös vanhan tuotantokapasiteetin nostamista. Investointi uutiset ovat hälventäneet työntekijöiden huolta siitä, että kiinalaiset omistajat olisivat ostaneet tehtaan vain siirtääkseen tuotannon Kiinaan. Omistajan vaihtuminen aiheutti työnteki jöissä paljon huolta. Niskasen mielestä työ paikan ilmapiirissä oli ja on edelleen paljon Kiinapelkoa. Uudet omistajat vakuuttelivat, että kaikki pysyy ennallaan, mutta se ei kaikille työntekijöille riittänyt. – Viime syksynä Okmetic vedet tiin sitten kokonaan pörssistä pois, ja nyt yritys on täysin kiinalaisomistuksessa. Nyt näyttää siltä, että kaikki ei jatku ennallaan, koska firma investoi enemmän kuin iki nä. Investoinnit ovat olleet 40 miljoonan luokkaa. Niskasen mielestä henkilös tön edustajien ja kiinalaisisäntien välinen yhteistyö on saatu hyvin käyntiin. – Kaikkien henkilöstöryhmien kanssa olemme yhdessä käyneet keskustelemassa kii nalaisten omistajien kanssa. National Silicon Industry Group koostuu useammasta yhtiöstä. Siellä on taustalla myös Kiinan valtion rahaa ja yksityistä rahaa. Yhtiö on ostanut myös muuta puolijohdealan teollisuutta. Okmeticin suomalaiset johtajat ovat saaneet pysyä talossa. ? ? Okmeticin piikiekkotehtaalla Vantaalla osa henkilöstöstä on vuoden alusta kokeillut pidempiä työvuoroja. Aikaisemmin kaikki tehtaan työntekijät ovat tehneet keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Pääluottamusmies Paavo Niskasen mukaan aloite uudesta järjestelmästä tuli työntekijöiltä. – Viime vuonna julkaistiin työterveyslaitoksen tutkimus pitkistä työvuoroista. Siinä oli havaittu positiivisia vaikutuksia. Ajattelimme, että voidaanko meillä kokeilla 12-tuntista vuorojärjestelmää. Pitkät vuorot voisivat vähentää vuorotyöstä koituvaa väsymystä. Koska Okmetic on enemmän prosessikuin perinteistä teknologiateollisuutta, tuotantolaitos pyörii jatkuvasti. – Meillä on ollut keskeytymätön kolmivuoro käytössä. Meillä on ”lyhyttä kiertoa” ja ”pitkää kiertoa”. Lyhyessä kierrossa on kaksi aamua, kaksi iltavuoroa, kaksi yövuoroa ja neljä vapaata. Pitkässä kierrossa on neljä yötä, kaksi vapaata; neljä iltaa, yksi vapaa; neljä aamua ja viisi vapaata. Tehtaan työntekijöiltä kysyttiin mielipidettä uuteen työaikajärjestelmään siirtymisestä. Siinä selvisi, että piikiteen valmistuksessa olevat työntekijät halusivat kokeilla. Vuorot vaihtuvat ensimmäisen kokeiluvuoden aikana kello 7 ja 19. Ensi vuonna vuorot vaihtuvat kello 9 ja 21. – Vuorot kiertävät siten, että ensin työntekijä tekee kaksi aamuvuoroa, jota seuraa yksi vapaapäivä. Tämän jälkeen työntekijä tekee kaksi yövuoroa, jonka jälkeen on viisi vapaapäivää. Niskasen mukaan kokemukset ovat olleet positiivisia. Kesäloman jälkeen kokeiluun osallistuville tehdään kysely alkutunnelmista. Kaksivuotisen kokeilun pohjalta työntekijät ja tehtaan johto päättävät, jatketaanko käytäntöä ja missä työ tehtävissä. Niskasen mielestä on selvää, että kaikkiin työtehtäviin 12-tuntiset vuorot eivät sovi. – Jotkut työtehtävät ovat sen verran fyysisiä, että pitkä vuoro voi olla liian rankka ja uuvuttava, Niskanen toteaa. Kiteen valmistuksessa työskentelevä Aapo Laine, 25, pitää uutta työaikasysteemiä hyvänä. – Puolen vuoden fiilikset minulla tästä on, että en ole ikinä tehnyt parempia työvuoroja kuin nyt. Olen tehnyt aikaisemmin hyvin erilaista vuorotyötä. Tämä on eri vaihtoehdoista paras, Laine sanoo. Laineen mukaan pidemmät vuorot sopivat kiteen valmistukseen hyvin, koska työ on pääosin valvontaa ja seuraamista. Työssä on myös fyysisempiä vaiheita, mutta niitä ei välttämättä osu joka työvuoroon. – Tämä on fyysisempää vain, kun laitamme tavaraa uuniin tai otamme sieltä ulos, Laine selostaa. Terve epäileväisyys elää kuitenkin Niskasen mielessä. – Minulla on positiiviset, mutta ei ihan selvät odotukset tästä. Tarkkaan ei tiedä, mihin tämä johtaa. Se on kuitenkin varmaa, että jos tässä ei olisi lähdetty nyt investoimaan ja kehitty mään, emme olisi kauaa pärjänneet, Niskanen pohtii. a Okmetic Oy PERUSTETTU 1985 Nokian ja Outokummun yhteisyrityksenä OMISTAJA Kiinalainen National Silicon Industry Group HENKILÖSTÖ Noin 360, joista työntekijöitä 230 TUOTANTO Räätälöityjä piikiekkoja antureiden, erillispuolijohteiden ja analogiapiirien valmistukseen. Maailman 7. suurin piikiekkovalmistaja. LIIKEVAIHTO 84,5 milj. euroa (2015) Aapo Laine AHJ1710-11_1-48.indd 21 22.8.2017 13:50:16
Apuraha XXL Upeita katseluelä myksiä pienemmäl lä kuukausier ällä. HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Tyypillinen Apuraha XXL Rahoituksen kertaluotto 3 000 €, sopimusaika 60 kk. Kuukausierä 77,74 € sisältää koron 15,9 % ja käsittelykulun 4,95 €/kk. Rahoitettava määrä 3 000 €, luottokustannukset yhteensä 1 664,69 €, luotto + luottokustannukset 4 664,69 € ja todellinen vuosikorko 20,69 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki LG OLED65E6V -älytelevisio, 65” 4K OLED Hämmästyttävän ohut ja tyylikäs 65-tuumainen älytelevisio Harman/Kardonin suunnittelemalla Soundbar-jalustalla. 4K-kuva on äärimmäisen selkeä ja aito OLED HDR -teknologian ansiosta. Sovelluksina mm. YLE Areena, Katsomo, Ruutu, Netflix ja Viaplay. Energialuokka A. Verk.com/49145 4K Ultra HD -resoluutio OLEDja HDR-teknologia 65 tuuman lasipaneeli Harman/Kardon-jalusta Itsevalaisevat pikselit 2999 ,90 Apurahalla 77,74/kk (60 kk)* 65" Ahjo_310817_sisäsivu.indd 1 16/08/17 13:00 AHJ1710-11_1-48.indd 22 22.8.2017 13:50:19
31.8.2017 10–11 23 T YÖ PA I K KA T E K S T I M E E R I Y LÄ -T U U H O N E N K U V A P E TR I B LO M Q V IS T 23 MILLOG OY · OPTRONIIKKA · LIEVESTUORE Eturivissä kojeoptikko, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Hannu Pusa (vas.) sekä kojeoptikot Leo Laitila, Eira Sundvall, Jouko Pylvänäinen ja Pirkko-Liisa Tarvainen. Keskellä kojeoptikot Jari Lehtonen (vas.), Tapio Arkko, Markku Holmstedt ja Juha Katajalehto ja takarivissä kojeoptikot Vesa Hautala (vas.), Pekka Leppänen, Seppo Kauppinen, Tenho Jokela, Riku Rata ja Juha Jutila. Kojeoptikot tekevät tarkkaa työtä Ensivaikutelma? Sotilaallinen, koska yritys sijaitsee sotilasalueella. Parkkipaikalta avautuu upea järvinäköala. Sisällä on kovin siistiä. Mitä valmistatte? Optroniikkalaitteita, kuten pimeänäkölaitteita ja maalinpaikannuslaitteita sekä optiikkaa. Lisäksi huollamme muun muassa prismakiikareita, kiväärikaukoputkia, mittasuuntakehiä, lasereita, lämpökameroita ja etäisyysmittareita. Kuka omistaa? Patria ja Insta sekä Suomen valtio, jolla on K-osake. Tärkeimmissä päätöksissä vaaditaan kaikkien kolmen omistajan yksimielisyys. Yritys on perustettu 2006. Vuonna 2008 Millog ja Maavoimien esikunta allekirjoittivat strategisen kumppanuussopimuksen. Operatiivinen toiminta alkoi vuoden 2009 alusta. Paljonko työntekijöitä on ja mikä on järjestäytymisaste? Koko Millogissa on 1 056 työntekijää ja Lievestuoreella 156, joista optroniikassa työskentelee 61. Työtekijöitä heistä on 40 ja 30 kuuluu liittoon. Millainen on ikäjakauma? Suurin ikäryhmä on 50–59-vuotiaat. Heitä on optroniikassa 23. Entä keskipalkka? Teknologiayrityksiin verrattuna palkka on keskitasoa. Koko henkilökunta kuuluu tulospalkkauksen piiriin. Jos ajatellaan työn vaativuutta, niin enemmän pitäisi maksaa. Oppimisaika on pitkä näihin hommiin. Onko töitä riittänyt? Parhaimmillaan töitä on tehty viikonloppunakin. Tänä vuonna viikonlopputöitä ei ole ollut, mutta kyllä niitä vielä saadaan aikaiseksi. Millaiset työajat teillä on? 7.00–15.30. Varttia vaille seitsemän alkaa liukuma, ja varttia vaille kahdeksaan pitää tulla. Iltaliukuma päättyy kello 16.15. Kikyttääkö? Kyllä! Asteikolla 1–10, niin kyllä se siellä aika kärjessä on. Liukumista tehdään meille kikyt. Mätkäistään saldoon 24 tuntia miinusta vuodessa. Onko kiirettä? Sopivasti. Huollettavilla laitteilla ei ole yleensä sellaista kiirettä, että niiden takia tarvisi ylitöitä tehdä. Uustuotannon kautta tulee se varsinainen kiire. Rasittaako työnteko? Tarkkuus tekee työstä rasittavaa. Se rasittaa päätä ja hartioita. Niska-hartiavaivat ovat ammatin varjopuolia. Ne työllistävät työterveyshuoltoa. Millainen on työpaikan ilmapiiri? Hyvä, ei voi valittaa. Kaikki tuntee kaikki, ei ole kuppikuntia. Käymme yhtä aikaa kahvilla ja syömässä. Siinä tutustuu muidenkin työpisteiden porukkaan. Onko kehittämishankkeita? Meille on tulossa sellaiset koneet, joilla voi tehdä epäsäännöllisen muotoista optiikkaa. Niitä lähdetään sitten opettelemaan. Se ei ole ihan hetken juttu. Arvostetaanko työtänne? Henkilökohtaista palautetta ei niinkään tule, mutta sitten kun toimitus on valmis, juodaan kakkukahvit ja saadaan palautetta, ja silloin se on yleensä positiivista. Palkitaanko teitä hyvin tehdystä työstä? Kaikkea muuta. Henkilökohtaisen prosentin pitäisi nousta hyvien työsuoritusten perusteella. Kun henkilökohtaista nostetaan, vähennetään aikapalkkaosuutta vastaavasti, eli hyvän työn tekemisestä ei hyödy sentin senttiä. Mikä huolettaa juuri nyt? Meistä viisi eläköityy lähivuosina. Heillä on kokemusta alalta yhteensä 200 vuotta. Miten se tieto heiltä saadaan siirrettyä? Ja miten firma sitouttaa uuden kaverin? Jos se tieto siirretään määräaikaiselle, joka päättää lähteä muualle hommiin, niin sinne vei sen tiedon mennessään. 31.8.2017 10–11 Apuraha XXL Upeita katseluelä myksiä pienemmäl lä kuukausier ällä. HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Tyypillinen Apuraha XXL Rahoituksen kertaluotto 3 000 €, sopimusaika 60 kk. Kuukausierä 77,74 € sisältää koron 15,9 % ja käsittelykulun 4,95 €/kk. Rahoitettava määrä 3 000 €, luottokustannukset yhteensä 1 664,69 €, luotto + luottokustannukset 4 664,69 € ja todellinen vuosikorko 20,69 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki LG OLED65E6V -älytelevisio, 65” 4K OLED Hämmästyttävän ohut ja tyylikäs 65-tuumainen älytelevisio Harman/Kardonin suunnittelemalla Soundbar-jalustalla. 4K-kuva on äärimmäisen selkeä ja aito OLED HDR -teknologian ansiosta. Sovelluksina mm. YLE Areena, Katsomo, Ruutu, Netflix ja Viaplay. Energialuokka A. Verk.com/49145 4K Ultra HD -resoluutio OLEDja HDR-teknologia 65 tuuman lasipaneeli Harman/Kardon-jalusta Itsevalaisevat pikselit 2999 ,90 Apurahalla 77,74/kk (60 kk)* 65" Ahjo_310817_sisäsivu.indd 1 16/08/17 13:00 AHJ1710-11_1-48.indd 23 23.8.2017 9:25:28
24 TAU KO Kaiser Eur-Mark Oy Ab, Uusikaarlepyy, 17. maaliskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1710-11_1-48.indd 24 22.8.2017 13:50:30
25 AHJ1710-11_1-48.indd 25 22.8.2017 13:50:32
26 T E O L L I S U U S L I I T TO T E K S T I LE E N A SE R E TI N P IIR R O S E R IC LE R A IL LE Z K U V A E M M I K A LL IO T ulevan yhteisen Teollisuus liiton jäsenen muotokuvaa ei ole vielä tarkkaan hahmotel tu, mutta TEAMliiton, Puu liiton ja entisen Metalliliiton jäsentutkimukset antavat os viittaa, millaista joukkoa uusi liitto edustaa. Kaikissa kolmessa liitossa on miesenem mistö ja keskiikä on viidenkympin hujakoilla. METALLITÖISSÄ HITSAAJANA TAI KONEISTAJANA Metalliliiton jäsentutkimuksen mukaan tyypil linen suomalainen metallityöläinen on Pohjan maalla asuva 45vuotias Jari (yleisin etunimi), joka asuu omassa asunnossa avio tai avopuoli sonsa kanssa. Lapsia ei ole hankittu, tai lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Jari on käynyt peruskoulun ja suorittanut metallialan tutkin non ammattikoulussa. Jari on töissä toistaiseksi voimassa olevas sa työsuhteessa alle sadan hengen työpaikalla hitsaus tai koneistustehtävässä. Hänen tunti palkkansa oli vuoden 2014 lopussa 14,5 euroa. Hän on ollut viimeisen vuoden aikana lomautet tuna ainakin kerran. Ammattiliiton jäsen Jari on ollut 20 vuotta. Keski-ikäisten perusduunarien liitto Noin viisikymppinen Jari, tukevasti työsuhteessa ja kädet kyynärpäitä myöten teollisuuden perusduunissa. Näin voisi luonnehtia Teollisuusliiton perusjäsenen muotokuvaa kolmen perustajaliiton jäsenten profiileista. Kaikkiaan yhdistyvässä Teollisuusliitossa tulee olemaan jäseniä yli 220 000, joista naisia noin neljännes. Sopimusaloja ja ammattinimikkeitä on kymmeniä. JARI Metallialan pääasialliset työtehtävät % kaikista vastaajista Hitsaus 12 Koneistus 11 Autoteollisuuden ja muiden metallialojen kokoonpano 9 Autohuolto 8 Koneasennus ja -korjaus 7 Huoltoja korjaus 6 Sähkäja elektronikka-alan kokoonpano 6 Ohjausja valvonta prosessiteollisuussa 5 LÄHDE: Mertallityöväen Liiton jäsenkysely 2015 JARI AHJ1710-11_1-48.indd 26 22.8.2017 13:50:33
27 JUTTUSARJA KÄSITTELEE UUDEN TEOLLISUUSLIITON TOIMINTAA JA PALVELUJA ERI NÄKÖKULMISTA. Uuden Teollisuusliiton keskimääräinen jäsen on iältään viisikymppinen. Yksi haaste onkin saada nuoret teollisuusalojen työntekijät liittymään liittoon ja lähtemään mukaan liiton toimintaan. · JÄ S E N E T · Puuliiton jäsenten ammattinimikkeiden lis ta on pitkä: Sahatyöntekijä, vanerityöntekijä, puuseppä, trukkikuski, puutarhuri, varasto työntekijä, maalari, sahuri, hevostenhoitaja... TEAMILAINEN ON PROSESSITYÖNTEKIJÄ TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton 53 000 jäsenestä miehiä on 54 prosenttia, työssä ole vista miesten osuus on 64 prosenttia. Kaikkien jäsenten keskiikä on 55 vuotta, mutta työsuh teessa olevien 45. Koska TEAM on aikojen kuluessa muotoutu nut usean liiton kokoomaliitoksista, ammattini mikkeitä ja sopimusaloja on paljon. Kuvaavin ammattinimike on prosessityöntekijä. 90 pro sentilla on jokin tutkinto. 137 827 jäsenen Metalliliitossa naisia on 17,1 prosenttia. Naisten keskiikä on 59 vuotta, miesten 51 vuotta. Metalliliiton naisista viidennes työskentelee sähkö tai elektroniikkaalan kokoonpanoteh tävissä ja viidennes muissa metalliteollisuuden kokoonpanotehtävissä. Miehistä 14 prosenttia puolestaan hitsaustehtävissä, 12 prosenttia ko neistuksessa. Muita miesten työtehtäviä ovat muun muassa kokoonpano, autohuolto, kone asentaja tai korjaaja. PUULIITTOLAINEN TYÖSKENTELEE MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA Puuliiton jäsenten keskiikä on 52 vuotta. Jäse nistä 70 prosenttia on miehiä. Yleisin jäsenen etunimi on Puuliitossakin Jari. Eniten jäseniä on ItäSuomen toimintaalueella eli lähes puo let kaikista jäsenistä. Yli 45 prosenttia jäsenistä työskentelee mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla. Seuraavaksi suurin sopimusala on puusepän teollisuus. Sitten onkin pitkä lista pienempiä sopimusaloja, kuten esimerkiksi metsäala, metsäkoneala, puutarhaala, veneenrakennus teollisuus, taimitarhaala ja turkisala. 31.8.2017 10–11 Eniten jäseniä työskentelee muovituote teollisuudessa ja kemian tuoteteollisuudessa, 23 prosenttia. Kirjatyöntekijöitä on 15 pro senttia, kemian perusteollisuudessa työsken telee noin kymmenesosa jäsenistä. Öljy, maakaasu ja petrokemian teollisuudessa työskentelee vain neljä prosenttia jäsenistä. Lisäksi teamilaisia työskentelee muun mu assa kumiteollisuudessa, tekstiilihuoltoalalla, lehdenjakajina, autonrengasalalla ja lasinjalos tuksessa. Maantieteellisesti TEAMin jäsenet sijoittu vat valtaosin Tampereen, Helsingin, Turun ja Porin seuduille. a AHJ1710-11_1-48.indd 27 22.8.2017 13:50:39
Väentungosta Turun Aurakadulla kaupungin talon ympärillä, kun Turun kunnallislakko julistetaan 28.5.1917 alkavaksi seuraavana päivänä. Helsingin työväen järjestysmiehiä koolla kesällä 1917. Järjestysmiehistö perustettiin kesäkuun alkupuolella työväen suurta mielenosoitusta ja mahdollista suurlakkoa ajatellen. T E K S T I M A R IT A V II N A M Ä K I TY Ö V Ä E N A R K IS TO A TE LI E R R E G IN A / TY Ö V Ä E N A R K IS TO J ärjestysvallan romahdettua maa liskuun vallankumouksen jäl keen tilanne oli ollut maassa se kava. Tsaarin lähdön myötä lähti myös työväen karsastama tsaarin poliisi ja kuvernöörit vaihtuivat uusiin. Vanha järjestysvalta ha luttiin poistaa ja torikokouksia pidettiin. Kaupungeissa, joissa oli ollut poliisilaitos, siirryttiin miliisijärjestelmään. Jonkun ajan kuluttua miliisejä yritettiin vaihtaa taas polii seiksi, mutta miliisien järjestämisessä valtaa saaneet sosialidemokraatit eivät mielellään luopuneet vallastaan. Poliisilaitosten palautta minen paikkakunnille jatkui riitaisena. Vallankumoukselliset venäläiset sotilaat loivat pelkoa etenkin porvariväestössä. Kurit tomat sotilaat eivät totelleet päällystöään ja syyllistyivät moniin rikoksiin. Koettelevat ajat lisäsivät myös yleisesti rikollisuutta ja paikalli nen järjestysvalta oli usein voimaton väkivaltai sia tilanteita ratkaistaessa. Kuka pitää yllä järjestystä? Kesän 1917 kääntyessä loppupuolelle ilmapiiri Suomessa muuttui yhä levottomammaksi. Järjestyksenpito maassa oli kaaostilassa. Omia oikeuksia ajettiin ja turvaa haettiin erilaisia järjestysjoukkoja perustamalla. 10–11 31.8.2017 28 10–11 31.8.2017 28 T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 AHJ1710-11_1-48.indd 28 22.8.2017 13:50:43
Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luo neet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. Useimmat porvarillisen puolen järjestysjoukot perustettiin ennen muuta paikallisin intressein ajatellen oman omaisuuden ja hengen suojelemista ja järjestystä omilla kotinurkilla. Lisäksi varauduttiin siihen, että venäläiset joukot poistuessaan hävittäisivät maata. Oli kuitenkin aktivisteja, joiden tarkoituksena oli aikaansaada taistelujärjestö Venäjän vastaista kansannousua varten. Helsingistä johdetun aktiivisen komitean johdolla pyrittiin rakentamaan valtakunnallista organisaatiota. Paikallisia järjestöjä perustettiin kesällä esimerkiksi vapaaehtoisina palokuntina etenkin jääkäriliikkeen tukialueille Etelä-Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen. KOHTI ”LAHTARIKAARTEJA” JA ”RYÖVÄRIJOUKKOJA” Yhteiskunnallisen tilanteen tiukentuessa loppukesästä alkoi kansan jakaantuminen järjestysjoukkoja perustettaessa näkyä yhä selkeämmin. Korjuukauden maatalouslakkojen väkivaltaisuudet ja elintarvikelevottomuudet pahensivat ristiriitoja. Erilaisten suojeluskunniksi muodostuvien järjestöjen määrä noin kolminkertaistui elokuussa ja syyskuun ajankin kasvu jatkui voimakkaana. Työväenlehdet alkoivat herätä arvostelemaan näiden järjestöjen luonnetta. Sekä työväenlehtien että porvarilehtien kirjoittamisen sävy muuttui: perusteilla oli ”lahtarikaarteja” ja ”ryövärijoukkoja”. Syksyn myötä porvarillisen puolen eri järjestöt lähentyivät toisiaan ja kehitys suojeluskunniksi eteni. Työväen puolella alettiin pitää tärkeänä omien kaartien perustamista vastavoimaksi näille järjestöille. Jos jonkinlaista järjestysjoukkoa ? ? Vuoden 1917 aikana perustettiin suojelus kuntia ja punakaarteja edeltäviä järjestys joukkoja monilla eri nimillä – oli muun muassa järjestysmiehistöjä ja järjestyskuntia, suojelu osastoja ja suojelusvartioita, kunnallismiliisejä ja palokuntia. Porvareiden ja vasemmiston kokoonpanemia ryhmiä ei välttämättä aina nimen perusteella voinut erottaa. Työläisiä saattoi myös alkuvaiheessa liittyä porvarillisen puolen suojeluskunniksi kehittyviin järjestöihin, kun heitä niihin mukaan houkuteltiin. Vasta lokakuussa sosialidemokraattinen puolue kielsi työväeltä suojeluskuntiin osallistumisen. KATSO KUKKAA! Perennojen estetiikkaa Tuovi Mutanen VIHERYMPÄRISTÖLIITTO 31.8.2017 10–11 TURVAA JA OMIEN ETUJEN AJAMISTA Järjestysvallan heikkous ja turvattomuuden tunne loivat enenevässä määrin tarvetta järjestysjoukkojen perustamiselle eri kansanryhmien keskuudessa. Joukkoja perustettiin myös omien asioiden edistämiseksi. Työväestön ensimmäiset ”kaartinalkiot” syntyivät jo keväällä. Taustalla vaikuttivat työväenliikkeen tavoitteet. Eräänlaisia kaartien esiversioita olivat lakkojen yhteydessä kootut lakkovahdistot. Niitä tarvittiin esimerkiksi estämään rikkureiden häirintää lakkojen aikana. Joissakin kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, työväki ryhtyi keväällä kunnallislakkoihin lisätäkseen vaikutusvaltaansa kunnissa. Työväellä ei vielä uusia kunnallislakeja odoteltaessa ollut haluamaansa valtaa valtuustoissa. Kunnallislakkokaarteja perustettiin painostusmielessä ja kaartit huolehtivat järjestyksestä ja suorittivat lakkovahtien tehtäviä. Järjestysmiesten joukkoja perustettiin myös organisoitujen mielenosoitusten ohjaamiseen. Porvaripuolen syihin järjestäytyä vaikutti suuresti elintarviketilanteen vaikeus. Maataloustuottajat kokivat elintarvikelain heihin kohdistamat takavarikointivaateet epäoikeudenmukaisina: takavarikointeihin ei haluttu suostua millä ehdoilla hyvänsä ja mahdollisiin kärhämiin haluttiin varautua. Satakunnassa, Lounais-Suomessa ja EteläPohjanmaalla yksityiset viljelijät ryhtyivät keväällä ensimmäisinä toimeen suojeluskunniksi kehittyviä järjestöjä perustamaan. Yhä isommin äänenpainoin myös kuntia vaadittiin huolehtimaan turvallisuustilanteesta järjestyskuntia perustamalla. Kuntien syksyllä perustamat järjestyskunnat olivat suojeluskuntien alku useilla paikkakunnilla. T E K E M I N E N 29 SY Ö ...yletön kuluttaminen vaivaa. KU N W W W .K O H TU U SV A A R A SS A .F I W W W .A V A N TO U IN TI .F I ...totutella jo pikkuhiljaa. R O B E R T SE G E R AL A K A U P PA .V Y L. FI ...on aika suunnitella ensi kesän kukkaloistoa. NY T W W W .V IE ST IN TA V IR A ST O .F I ...niin tiedät mitä kaikkea on syytä varoa. LU E Näin meitä huijataan! Verkossa yleisesti tavattuja huijaus menetelmiä VIESTINTÄVIRASTO KYBERTURVALLISUUSKESKUS K A N S A L A I S S E M I N A A R I TYÖELÄMÄN TULEVAISUUS ILMASTONMUUTOS JA RESURSSIVIISAS TYÖ TAITEIDEN TYÖ JA TAITEIDEN YÖ KOHTI TYÖN ILOA KOHTUUSILTAMAT (mm. Heli Laaksonen) ...verkostoidutaan. NY T H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E ? ? ? ? ? ? IHMISS UHTEE T TYÖPA IKALLA 11.–15. 9. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O Yhdessä Teollisuusliitto, Puuliitto ja TEAM JOENSUUSSA JA KOLILLA 29.9.–1.10. AHJ1710-11_1-48.indd 29 22.8.2017 14:34:55
30 10–11 31.8.2017 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T P E K K A E LO M A A vaihtuivat päivittäin ja työtehtävien perehdy tys jäi tekemättä. Tunnelityömaalla oli kyse turvattomuudesta, joka sananmukaisesti rä jähti lähes silmille. – Pääurakoitsijan vastaava mestari vain kurvasi maastoautolla paikalle ja sanoi, että älkää pelästykö, kohta me räjäytetään tuolla toisessa paikassa. Reijo kertoo olleensa tunnelin perällä töis sä enintään muutaman sadan metrin päässä, kun varsinaisessa metrotunnelis sa räjäytettiin. Huoltotunnelissa työskennelleitä ei siis käsketty poistumaan, vaan heidät jätettiin sinne töitänsä jatkamaan. Paine aalto sai miesten korvasuojaimet pomppimaan. Työmaan luontees ta kertoo se, että töitä ei keskey tetty edes räjäytyksen ajaksi. Reijo muistuttaa, että kaivok silla tiedetään joka hetki, kuka on kaivoksessa. Jos yksikin mies on alhaalla kaivostunnelissa, silloin ei saa räjäyttää. Mitään kunnon varoaikoja kaan ei räjäytyksen jälkeen metro tunnelissa noudatettu. – Räjäytyksen jälkeen työ kaverit vitsailivat, että tultiinko pikkuisen liian aikaisin, kun nä kyvyyttä ei ollut lainkaan. Tunnin jälkeen räjäytyksestä tunneli oli vielä täynnä savua ja kitkerät räjäytyskaasut ja kivipöly lei jailivat ilmassa. – Räjähtämättömiä putkipanoksia pyöri jaloissa. He meinasivat, että jos ne ei kerta räjähtänyt, niin ne ovat vaarattomia, Reijo kertoo. R eijo on entinen kaivosmies, joka tässä jutussa uskaltau tuu puhumaan vain nimi merkillä. Reijolla on EU:n hyväksymä kaivosalan pe rustutkinto, ja hän on ollut aiemmin useissa isoissa kai voksissa töissä. Siksi hän tietää, kuinka maan alla työskennellään turvallisesti. Reijo pestautui vuokrafirman kautta töi hin Kaitaan metrorakennustyö maalle. Reijon mukaan metrotyö maalla urakkakilpailun voitta neet yritykset ovat laiminlyöneet järjestelmällisesti työmaan tur vallisuusohjeet ja määräykset. Hänen mukaansa metrotunne lin louhinnassa ei juurikaan ole välitetty työntekijöiden turval lisuudesta. Nyt metroliikenteen viivästyksestä johtuva miljoona lasku lankeaa veronmaksajien maksettavaksi. Viivästyksen loppusummaa ei tiedä kukaan, Reijo arvioi. ”EI PEREHDYTYSTÄ” – Kaivoksilla olin tottunut siihen, että siellä mennään aina turvalli suus edellä. Kaverista pidetään huolta. Tavoite on, että kaverikin lähtee jo kaisen työvuoron jälkeen ehjänä kotiin, Reijo kertoo. Reijon mielestä metrotyömaalla turvalli suudesta ei ollut tietoa. Työntekijät olivat tun neleissa kuin oman onnensa nojassa, huonosti perehdytettyjä ja informoituja. Työntekijät Jotain mätää Länsimetrossa? ? Ahjoon otti yhteyttä viime vuoden lokakuussa aiemmin kaivoksilla työskennellyt ammattimies, liiton jäsen. Hän oli työskennellyt Länsimetron Kaitaan tunneleiden louhintatyömaalla. Ahjo haastatteli Reijo-nimiseksi risti määmme työntekijää viime marraskuussa. Reijo ei uskalla esiintyä omalla nimellään, sillä hän pelkää vaarantavansa tulevat työmahdollisuutensa. Ahjo sai järjestettyä käynnin Kaitaan työmaalle tämän vuoden helmikuussa. Länsimetron ensimmäisellä osuudella liikennöinnin pitäisi alkaa viivästysten jälkeen viimein nyt syyskuussa. Kaitaan metro työmaalla louhintatyöt jatkuvat tämän vuoden loppuun. Reijo seisoo edelleen sanojensa takana. Niiden todenperäisyyttä vahvistaa aluehallintoviraston työsuojelutarkastus. 6 vuonna alun Ongelmat pintaa syvemmällä Espoon Länsimetron viivästyksen syyt ovat syvemmällä kuin julkisuudessa on kerrottu. Metrotyömaalla on vallinnut kilpailua vääristävä yrityskulttuuri, ja metrotunnelin louhintatyömaiden työturvallisuus on retuperällä, arvioi metroa rakentamassa ollut kokenut kaivosmies. PERJANTAI 7.10.2016 Entinen kaivosmies Reijo teki vuokrafirman työntekijänä töitä aliurakoitsijalle, joka teki puolestaan töitä louhinta urakoitsijalle, jonka töitä taas hallinnoi Sweco PM Oy, joka on Länsimetro Oy:n käyttämä konsulttifirma. Länsimetron rakentaminen Espooseen aloitettiin vuonna 2009. Ensimmäisen vaiheen Ruoholahdesta Matinkylään piti alun perin valmistua vuonna 2016. Budjetti oli 700 miljoonaa euroa. Se ylittyy 500 miljoonalla eurolla. Kaitaan asema kuuluu Länsi metron toiseen vaiheeseen Matinkylästä Kivenlahteen. Se valmis tunee vuonna 2020 ja siihen on budjetoitu 800 miljoonaa euroa. AHJ1710-11_1-48.indd 30 22.8.2017 13:50:46
31.8.2017 10–11 31 – Jos joku koneista olisi syttynyt palamaan, kellään ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä pois tunnelista. Työkaverit sanoivat, ettei tulipaloa tai muuta onnettomuutta kannata edes ajatella. ”Ei täällä voi työskennellä, jos alkaa pelkäämään.” Reijo huomauttaa, että tulipa lon sattuessa raitista ilmaa tunne liin puskevat rättitorvet olisivat palaneet tulipalon syttymispai kan tienoilla puhki. Ne olisivat siis alkaneet puskea mustaa savua tunnelin perälle, Reijo sanoo. Koneiden ohjaamoissa oli suo dattimet. Mutta tunnelissa työs kenteli jatkuvasti sähkömiehiä ja monia muitakin työntekijöitä ilman hengityssuojaimia. Kivilaa dusta riippuen tunnelissa oli välil lä Reijon mukaan todella sakeana kivipölyä ja pakokaasua. Reijon oma työnan taja eli toisella paikka kunnalla oleva vuokrafirma ei pystynyt ensimmäisen viikon aikana lupauksis taan huolimatta toimittamaan hänelle minkäänlaisia varusteita. – Minulla oli omasta takaa kypärä, kuulonsuojaimet ja turvajalkineet. Muuten en olisi lainkaan päässyt pe rehtymään työmaahan, Reijo kertoo. HALVIN TARJOUS VOITTAA – Urakka kusee. Näin suoria sanoja Reijo käyttää pohtiessaan perimmäisiä syitä siihen, ettei turvallisuudesta välitetä. – Halvin tarjous voittaa. Sellainen tarjo us, jossa turvallisuus otetaan huomioon, on tietysti kalliimpi ja häviää urakkakilpailun. Louhintafirmat ovat tottuneet tekemään maan päällä infrastruktuuriurakoita. – Nyt ne sukeltavat maan alle. Ehkä ne eivät edes tiedä, millaisia turvallisuusmääräyksiä maan alla on? Eikä tilaaja ole velvoittanut ali urakoitsijoita huolehtimaan turvallisuudesta, Reijo uskoo. SYNTIPUKKEJA ETSIMÄSSÄ Kun kiire on kova, kepitetään ja haukutaan työntekijöitä, vaikka edes koneet eivät ole asianmukaisia. – Työntekijöille sanotaan, että te ette saa riit tävästi kiveä irti. Nämä ovat henkisesti raskaita työpaikkoja ja se näkyy työpaikan ilmapiirissä. Edes ruokatunnilla ei keskustella mistään, vaan tuppisuuna ruokailevat työntekijät kyräilevät toisiaan. Reijo sanoo nähneensä, että erittäin kokenut pyöräkuormaaja sai jatkuvasti kuulla, että hän ”ei osaa käyttää konetta”. Kuor maajan käytössä oli kuitenkin laite, jonka nelivetolukitukset luistivat louhoksella. – Laite pelkää louhosta, kuor maaja oli kuvannut koneensa sopimattomuutta annettuun tehtävään. Reijo teki itse töitä AKT:n alaisella työehtosopimuksella, mutta tämä on Reijon käsitys metrotyömaan järjestäytymis asteesta. – Porukka vaihtuu koko ajan ja kaikki työntekijät työskentelivät eri vuokra työfirmoissa. Työ kestää pari kolme kuukautta ilman mitään irtisanomisaikaa. Työntekijöillä ei ole mitään luottamusta tai solidaarisuutta toisiaan kohtaan, Reijo kuvailee pahoillaan. Kohtaloa uhmattiin myös ottamalla tietoisia riskejä. Työntekijät tuumasivat, että jos nyt jokin putkipanos sittenkin pyöräkuormaajan kauhan alla jysähtäisi, kauha on niin iso, ettei sekään haittaisi. ”Pyöräkuormaajan kuljettajalla menisi vain paskat housuun.” ”PALOON EI VARAUDUTTU” Jo ensimmäinen päivä osoitti Reijolle, mitä tuleman piti. Hän siis teki vuok rafirman työntekijänä töitä aliura koitsijalle, joka teki puolestaan töitä Kaitaan louhintaurakan voittaneelle SRV Infra Oy:lle. Metron varsinainen rakennuttaja on Espoon ja Helsingin kaupunkien täysin omistama Län simetro Oy, mutta kaikkia työmaita hallinnoi konsulttifirma Sweco PM. Nettisivujensa mukaan Sweco on rakennetun ympäristön ja teollisuu den asiantuntija, joka tarjoaa laaduk kaita suunnittelu ja konsultointipal veluita kaiken kokoisiin hankkeisiin. ”Turvallisuudesta ei tingitä”, kehuu Sweco. Reijo kertoo pyytäneensä turvallisuusoh jeita SRV:n mestarilta. Hänelle kerrottiin, ettei työmaalla sellaisia ole. ”Turvaohjeista on kyllä ollut puhetta, mutta mitään ei olla tehty asialle.” Kaikkein järkyttävintä lienee se, että tulipalon tai onnettomuuden varalta ei ollut olemassa mitään suunnitelmaa, ei ohjeistusta, ei pereh dytystä eikä minkäänlaisia turvavarusteita. – Metrotunnelin työmaalla ei ollut toista poistumistietä. Ei ollut suojahuoneita tai hen gityslaitteita. Reijo toteaa, että tunnelin perän ja maanpin nan välillä saattoi olla 500 metriä matkaa. Ja sii nä välissä kulki kovalla vauhdilla kuormaautoja ja tunnelissa liikkui myös useita kaivinkoneita ja jumboporia. Ongelmat pintaa syvemmällä ”Metrotyömaalla turvallisuudesta ei ollut tietoa. Työntekijät olivat tunneleissa oman onnensa nojassa. Työntekijät vaihtuivat päivittäin ja työtehtävien perehdytys jäi tekemättä.” ”Metrotunnelin työmaalla ei ollut toista poistumistietä [tulipalon varalta]. Ei ollut suojahuoneita tai hengitys laitteita.” AHJ1710-11_1-48.indd 31 22.8.2017 13:50:48
10–11 31.8.2017 32 ? Työntekijäluettelossa ei ollut työskentelyn päättymispäivämäärää. Pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on pidettävä työturvallisuuden varmistamiseksi ajantasaista luetteloa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. ? Kaikilla työntekijöillä on pelastautumislaite. ? Pelastautumislaitteen käyttöä ei käsitellä työmaaperehdytyksessä. ? Pelastautumista ja pelastautumisvälineiden käyttöä on tarpeellisessa laajuudessa harjoiteltava säännöllisin välein. ? Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaaraja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet. ? Tunnelin ajoväylillä oli veden täyttämiä, liikennöintiä haittaavia kuoppia. Ajotiet sekä purkaus-, lastausja varastointipaikat on tehtävä kestämään liikenteestä ja nostureista aiheutuvat kuormitukset. ? Työmaalla on sähköinen järjestelmä ja numeronäyttö, joka kirjaa tunneliin menevät ajoneuvot. Numeronäyttö ei tarkastuspäivänä toiminut. Tarkastuksen aikana tunneliin ajoi ja sieltä poistui useita ajoneuvoja numeronäytön pysyessä jatkuvasti lukemassa 2. ? Työnjohdon ja työntekijän välillä on oltava yhteydenpito ja varoitusjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa työntekijän sijainti. Maan alta sukeltauduttuamme istumme vielä vartti tunniksi käymään läpi työmaan työturvallisuus asioita. Keskustelulle antavat pohjaa 23. syyskuuta 2016 Kaitaan asemaja ratatunnelin työmaalle tehdyn työsuojelutarkastuksen tiedot. Tarkastusraportissa mainitaan seuraavat asiat, joista on annettu toimintaohje eli tarkastaja oli havainnut ne lainsäädännön vastaisiksi: Turvavartti metrotyömaan tapaan ? ? Tapahtui viime helmikuussa: SRV Infra Oy:n Kaitaan työmaapäällikkö Risto Hast, työnjohtaja Jari Jäppinen ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola ovat kierrättäneet Ahjon toimittajaa ja valokuvaajaa Kaitaan tunneleissa ja tässä vaiheessa jo osittain valmiiksi louhitulla asemalla. Paikalla on myös työmaa insinööri Sakari Pyörre. Ennen työmaalle lähtöä olimme jo puhuneet suojakonteista. Helmikuussa työntekijöillä ei näet ollut mitään hätäpoistumistietä tulipalon tai muun onnettomuuden varalle, vaikka louhittavan tunnelin perän ja lähimmän suuaukon välillä oli pisimmillään 600 metriä. Kaitaan louhintatyötä oli tehty Ahjon vierailun aikana jo 10 kuukautta, mutta työsuojeluviranomaiset eivät olleet vaatineet suojakontteja työmaalle. Laki kuitenkin määrää: ”Pitkäkestoisiin louhintakohteisiin on järjestettävä asianmukaiset palonkestävät suojapaikat. Suojapaikoissa tai muussa maanalaisessa tilassa on oltava riittävästi asianmukaisia paineilmasäiliöitä ja niiden käyttöön perehtyneitä henkilöitä.” ”Maanalaisessa tilassa työskentelevällä on oltava mukanaan henkilökohtainen pelastautumislaite, joka mahdollistaa onnettomuuden sattuessa pääsyn 3 momentissa tarkoitettuun tilaan tai maan pinnalle, jollei turvallisuussuunnitelmasta muuta johdu.” (Pelastautumislaite on kasvoille asetettava, hätäpoistumiseen tarkoitettu laite, jonka toiminta-aika on rajallinen.) AHJ1710-11_1-48.indd 32 22.8.2017 13:50:50
31.8.2017 10–11 33 ? ? Viime helmikuussa käyty ja haastattelunauhalta purettu keskustelu kesti vartin verran. Puheissa mainituksi tuleva jumboporari kertoi, ettei hänellä ole henkilö kohtaista pelastautumislaitetta, vaikka työsuojelutarkastuksessa asiasta oli huomautettu jo neljä kuukautta aikaisemmin. Hän totesi myös, ettei ole koskaan osallistunut pelastusharjoitukseen, vaikka kertoi kuulleensa niitä pidetyn työmaalla. Ahjon toimittaja Suvi Sajaniemi: Mikä on teidän ajatuksenne siitä, miten olisitte pelastaneet minut ja valokuvaajan, jos tunnelin suun ja meidän välillä olisi syttynyt tulipalo ja olisi tullut paljon savua? Mehän kävimme puhumassa sen porarin kanssa, me olimme aika kaukana sieltä tunnelin suulta. Työmaapäällikkö Risto Hast: Autossa on pelastushuput. Kaikissa työmaan ajoneuvoissa on sellaiset. Niillä selviää 15 minuuttia, muistaakseni. Ahjo: Miksette perehdyttäneet meitä niiden käyttöön? Hast: Olisiko pitänyt? Tehän olette vieraita. Ahjo: Kyllä. Kaikissa kaivoksissa vierailijat perehdytetään. Hast: Me emme ole kaivoksessa. Ahjo: Teillä on ihan samanlaiset olosuhteet, maan alla ollaan. Hast: Jos te haluatte pelkkää kritiikkiä esittää. Ahjo: Ei vain kritiikkiä, ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Viestintäjohtaja Satu Linkola: Joo, täällä mennään ihan sen mukaan, mitä vastaava [mestari] katsoo, mitä työvaiheita on, jonne voi mennä. Mutta olisi ihan hyvin voinut niinkin tehdä, olisi voinut perehdyttää. Ahjo: Kun teillä räjäytetään, poistuvatko kaikki aina kaikista tunneleista? Työnjohtaja Jari Jäppinen: Jos esimerkiksi räjäytämme siellä länsipäässä, missä käytiin tänään katsomassa poraamista, jos siellä räjäytämme, se pää ja asemahalli tyhjennetään. Mutta sitten se itäpää, jossa viimeksi käytiin, niin siellä voidaan työskennellä. Mutta heillä on tieto siitä, että räjäytys tapahtuu. Ääniaalto kulkee tunnelissa, joten kaikkien on hyvä tietää, milloin ja missä räjäytetään. Mutta räjäytysalueen lähettyviltä kaikki ajetaan pois. Mutta saman tunnelin toisessa päässä voi olla, koska tämä matka on niin pitkä. Linkola: Etäisyys vaikuttaa. Ahjo: Mikä on teidän turvaetäisyytenne räjäytyksen aikana? Jäppinen: Sekin riippuu niin tilanteesta. Jos alue, missä räjäytys tapahtuu, on ennestään turvaruiskutettu, ettei voi saada esimerkiksi komuja tai muuta sellaista päähänsä, silloinhan siinä voi olla, jos matka vain on riittävä. Hast: Parisataa metriähän on se vaarallinen alue lain mukaan. Ahjo: Minkälainen varoaika teillä on räjäytyksen jälkeen? Jäppinen: Se on tunti. Ahjo: Onko ihmisillä häkämittarit tai muut vastaavat mittarit, kun he menevät takaisin? Hast: Ei meillä häkämittareita ole, niin sanotusti. Se on semmoinen, miten se nyt sanotaan… Jäppinen: Ihmiset nenäänsä tuntee. Linkola: Tuuletushan menee heti päälle räjäyttämisen jälkeen. Ahjo: Mutta ihmisillä ei siis ole henkilökohtaisia häkämittareita? Hast ja Jäppinen: Ei, ei ole. [Häkä on hajuton ja väritön kaasu.] Ahjo: Tiedän, että AVI oli teitä komentanut aika lailla noista teistä. Tunnelin pohja on aika kuhmuraista ja siellä on vedenkin täyttämiä reikiä. Aika lailla heittelehdimme tuossa pienessä autossa kun tulimme. Ajattelin, että kun kiviauto tulee sieltä, onko mahdollista, että kiviä tipahtaa, kun tie on niin muhkuraista? Hast: En ole kuullut AVI:lta tuollaista kommenttia. Linkola: Niin, täytyy tarkistaa, että keneltä tämmöinen tieto on. Hast: Ei ole ainakaan minulle tullut tämmöistä tietoa. Mutta niitä teitähän me kunnostamme koko ajan työn edetessä. Tiet kuluu, kun niillä ajetaan isoilla autoilla. Ja vettä on. Hienoaines pyrkii sieltä karkaamaan. Niille teille ajetaan jatkuvasti mursketta. Linkola: Voisin katsoa, mistä… Ahjo: Minulla on tässä, muun muassa työnjohtaja Jari Jäppinen on ollut mukana, kun aluehallintovirasto on 23.9.2016, eli syyskuussa, aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on antanut teille huomautuksen, että tunnelien ajoväylillä oli veden täyttämiä, liikennöintiä haittaavia kuoppia. Hast: Onko se turvallisuusriski? Ahjo: On, tietysti. Jos iso kiviauto siellä heitte lehtii, niin sieltähän voi lentää vaikka kiviä ulos. Hast: Jaa. Linkola: Joo. Ahjo: Mutta sinullekaan [Jari Jäppinen] tämä ei ole yhtään tuttua, vaikka papereiden mukaan olit mukana tarkastuksessa? Hast: Hän ei ole varmaan nähnyt pöytäkirjaa. Jäppinen: Pöytäkirjaa en ole nähnyt. Linkola: Mutta jos tiet nyt päivittäin tarkistetaan ja pidetään huolta niin silloinhan se on… Jäppinen: Se on päivittäistä työtä. Hast: Emmehän pysty toimimaan, jos tiet ovat niin huonossa kunnossa, että kivet tippuu, sehän on mahdotonta. Jäppinen: Kuten huomasitte, eihän sitä porausjumboa pystyisi edes ajamaan, jos tiet olisi huonossa kunnossa. Hast: Teidän täytyy ymmärtää, että me ajetaan joka päivä sieltä ulos 1 000–1 500 kiintoa louhetta. Linkola: Se sitten varmaan tarkoittaa sitä päivittäistä huolenpitoa, mutta aiheellinen huomio, ja sen mukaan sitten toimitaan. Ahjo: Ainakin työsuojelutarkastajan mielestä se oli huomauttamisen arvoinen asia. Hast: Jos se nyt sitten on turvallisuusriski… Ahjo: Mites teillä nuo räjähdysaineet? Hast: Ne on AVI:n ja palolaitoksen tarkastamat. Viimeinen tarkastus oli eilen. Ne ovat juuri niin kuin laissa on säädetty. Työmaainsinööri Sakari Pyörre: Olisiko minunkin mahdollista silmäillä sitä AVI:n pöytäkirjaa, kun ei ole minullekaan tuttu. Minä olen vasta sen jälkeen tullut työmaalle. Se on varmaan ihan julkinen asiakirja? Voin varmaan ottaa kopiot? Ahjo: Tottakai. Ja se on varmasti teille lähetetty. AVI varmasti lähettää kaikille asianosaisille. Sain teiltä äsken pienen lapun, jossa sanotaan, montako työntekijää ja kuinka monta perehdytystä on ollut. Mutta onko siinä 50:ssä mukana myös alihankkijoiden työntekijät? Kuinka suuri vaihtuvuus heillä on? Tällaisista työmaista tiedetään, että yleisestikin saattavat porukat vaihtua todella paljon. Hast: Noo, eihän meidän omassa väessä ole [vaihtuvuutta]. Ahjo: Ei, mutta nimenomaan alihankkijoissa? Hast: Jotkut työvaiheet ovat loppuneet, jotkut toiset alkaneet, siitä se vaihtuvuus tulee. Linkola: Jos teitä nämä asiat kiinnostavat, niin meiltä löytyy tosiaan se tilaajavastuu.fi. Meiltä löytyy henkilö, joka pystyy kertomaan periaatteet, miten se toimii ja miten me näitä työmaita valvotaan. Se olisi koko hankkeen näkökulma, mutta se täytyy erikseen sopia. Ahjo: Joo. Linkola: Me tehdään AVI:n ja verottajan kanssa yhteistyötä siinä, ja me olemme olleet ihan pilotti verottajalle koko käytännön lanseeraamisessa tälle toimialalle. Ahjo: Sitten kysyisin, miksi Länsimetro myöhästyy niin vahvasti kuin se myöhästyy? Linkola: Kakkosvaiheen (Matinkylä–Kivenlahti) urakoitsijan (SRV Infran) on varmaan vaikea ottaa siihen kantaa, kun he eivät ole olleet ykkösellä (Ruoholahti–Matinkylä.) Tästä porukasta on varmaan minun vastattava. Aikataulusta jäljessä, huono aikataulukäsitys. Ahjo: Mistä johtuu, että aikataulu on vedetty niin kireäksi? Linkola: Aikataulu on väärä. On varmaan kysyttävä uudelta toimitusjohtajalta. Projektin johdon väärä käsitys aikataulusta. Koko tämä päivämääräajattelu on sellainen, mihin rakentava organisaatio ei enää mene. Mehän ei liikenteen aloittamista päätetä. HSL päättää. Me ei enää varmaan päivämääriä annetakaan. Kerrotaan vaan milloin meillä on valmista. Ahjo: No, entä mikä on Kaitaan aikataulu ja oletteko te siinä aikataulussa? Hast: Meidän louhintaurakan valmistumisaika on tammikuu 2018, en muista tarkkaa päivämäärää. Me olemme viikkoja edellä aikataulusta. a Turvavartti metrotyömaan tapaan AHJ1710-11_1-48.indd 33 22.8.2017 13:50:50
T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 – Ensin on annettava vastapäätä olevan ihmisen puhua asiansa. Älä keskeytä ja yritä ymmärtää, mistä hän puhuu. Pysy rauhallisena. Ammattiosaston edustajien on aina sanouduttava irti liiton arvojen vastaisista puheista, Hasselgren muistuttaa. Heidän on kyettävä hoitamaan hankalia keskusteluja taukotiloissa suuttumatta. Kaikkein tärkeintä on työntekijöiden yhtenäisyys. – Jos emme tee niin, me siinä häviämme. Kaikki pyrkimykset hajottaa meidät tekevät meidät heikommiksi. Liitto tekee yhteistyötä rasismia vastustavien yritysten kanssa. Esimerkiksi Volvo Cars asettaa tehtaallaan Olofströmissä nollatoleranssin rasismille, kiusaamiselle ja syrjinnälle. Niitä kohdanneille työntekijöille avattiin puhelinlinja, johon voi soittaa nimettömänä. Fredrik Svensson tehtaan ammattiosastosta pitää tärkeänä, että yhtiö ja liitto toimivat yhdessä. Muutoin liitto taistelee yksin tuulimyllyjä vastaan ja häviää kamppailun, hän sanoo. Tehtaalla 35 vuotta työskennellyt Maarit Torikka sanoo Dagens Arbetelle, että taukotilojen puheet ovat muuttuneet raa’emmiksi. – Aiemmin oli pulmia, kun puhuttiin seksuaalisesta suuntautumisesta. Nykyään puheet ovat enimmäkseen rasistisia. RUOTSI Ruotsalaiset ammattiliitot toimivat aktiivisesti työpaikoilla rasismia vastaan. Näin tekee myös IF Metall. Rasismi asettaa ihmiset työpaikoilla toisiaan vastaan. Se on vastakohta solidaarisuudelle ja samassa asemassa olevien etujen yhdessä puolustamiselle, jotka ovat ammattiliittojen ja niiden menestymisen ydintä. Työ syrjintää vastaan ei ole uutta Ruotsin ammattiliitoille. Ruotsin metalliliitto järjesti ensimmäisen kurssin suomalaisille jäsenilleen vuonna 1966. Liiton jäsenten yhteenkuuluvuuden korostaminen taustasta riippumatta on pysyvästi liiton asialistalla. Nyt IF Metall tehostaa toimintaansa työpaikkojen taukotilojen rasistisia puheita vastaan. – Olemme huomanneet, että siitä alkaa tulla työympäristöpulma. Ihmiset eivät halua mennä kahville, koska on niin työlästä, kun rasistit istuvat siellä haukkumassa siirtolaisia koko ajan, sanoo IF Metallin Koillis-Skoonen asiamies Kent Hellqvist Dagens Arbete -lehdelle. Piirijärjestö palkitsi kesällä helsingborgilaisen ammattiosaston puheenjohtajan Peter Perssonin, joka puolustaa työpaikallaan sinnikkäästi ihmisten samanarvoisuutta. IF Metall kurssittaa aktiivejaan kohtaamaan rasismin työpaikoilla ja tuntemaan tapoja, joilla vähentää vastakkainasettelua. Kursseilla puhuva viestintäkonsultti Pelle Hasselgren korostaa kuuntelemisen taitoa. KA N S A I N VÄ L I N E N TASAVERTAISUUS Ruotsissa IF Metallin Helsingborgin ammattiosaston puheenjohtaja Peter Persson (keskellä) palkittiin toukokuussa rasisminvastaisesta työstään ammattiosastossa ja työpaikalla. Liitto myös kurssittaa aktiivejaan kohtaamaan työpaikoilla ja tuntemaan tapoja, joilla vähentää vastakkainasettelua. Taukotilojen rasismi on työympäristöpulma E M IL SJ Ö ST R A N D / IF M E TA LL Liitto hankkii loman ja rahan SAKSA Työelämää seuraava Hans Böckler -säätiö laskee, että työehtosopimuksen kattamilla työpaikoilla 60 prosenttia saa lomarahan, järjestäytymättömillä työpaikoilla vain 37 prosenttia. Metallin aloilla lomakorvaus kuuluu korkeimpiin. 30 päivän loma-ajalta lomakorvaus on 70 prosenttia kuukausipalkasta. IG Metall -liitto hankki vuoden 1978 ja 1979 kuusi viikkoa kestäneillä lakoilla vähintään 30 päivän kesäloman. Lakisääteinen kesä loma viiden päivän työviikkoa tekeville on vain 20 päivää. Lakko toi korotukset SERBIA Heinäkuun lopussa solmittu työehtosopimus nostaa palkkoja 9,5 prosenttia Fiatin tehtaalla Kragujevacissa. Lisäksi palkkoja korotetaan seuraavan kolmen vuoden aikana inflaatiota vastaavasti. Sopimus syntyi, kun lähes kaikki tehtaan 2 500 työntekijästä ryhtyivät lakkoon. Kolmen viikon jälkeen yhtiö taipui neuvotteluun ja sopimukseen. Vaikka sopimus on menestys, palkat ovat yhä pieniä, sanoo keskusjärjestö Catusin puheenjohtaja Ljubisav Orbovic. Hän laskee, että korotetut kuukausipalkat ovat nyt Serbiassa keskimäärin 350 euroa kun vastaavat palkat Turkissa ovat 650 euroa ja Puolassa 950 euroa. Uudet ehdot vuokratyölle ETELÄ-AFRIKKA Vuokratyösopimus saa kestää enintään kolme kuukautta, päätti Etelä-Afrikan oikeus heinäkuussa. Sen jälkeen vuokratyöläinen katsotaan työskentelypaikkansa vakituiseksi työntekijäksi. Oikeuteen asian vei metalliliitto NUMSA, joka on pitkään kamppaillut tilapäistyön heikkoa turvaa vastaan. Maassa on yli miljoona vuokratyöläistä. – Päätös vahvistaa, että vuokratyöyritykset eivät voi hyödyntää sopimustyöläisiä loputtomiin, sanoo NUMSAn pääsihteeri Irvin Jim. Hän uskoo, että päätös on voitto sopimusja vuokratyöläisille kaikkialla. AHJ1710-11_1-48.indd 34 22.8.2017 13:50:53
31.8.2017 10–11 H A R R A S T U S T E K S T I A LE K SI V IE N O N E N K U V A P E K K A E LO M A A ? ? Mölkkypalikat ovat jo vuosikaudet kuuluneet lähes jokaisen suomalaisen mökin perusvarustuksiin. Pelin idea on simppeli ja aloittaminen helppoa. Kuten mitä tahansa hauskaa ja leppoisaa lajia, voi tätäkin pelata tosissaan. ABB:n Pitäjänmäen tehtaalla Helsingissä koeistajana työskentelevä Reijo Kolkkanen, 40, on yksi tosissaan pelaavista. – Kyllä me aina tosissamme pelaamme. Aina ei mene hyvin, mutta voitto olisi aina hyvä. Kolkkanen pelaa Helsingin mölkkyseurassa. Haastatteluhetkellä alkamassa on seuran kesäsarjan iltapeli, joka pelataan Hakaniemessä Viherniemen hiekkakentällä. Samalla pelaajat harjoittelevat MM-kisoja varten. MM-kisat järjestetään tänä vuonna Tshekeissä. Viime vuonna pelit olivat Ranskassa. – Ranskassa mölkkyä harrastaa miljoona pelaajaa, Kolkkanen kertoo. Peli on suosittu myös Saksassa. Suomessa 1990-luvulla kehitetyllä pelillä on jo enemmän harrastajia ulkomailla kuin kotimaassa. Mölkyssä heitetään puisella palikalla eli mölkyllä luvuilla 1–12 numeroituja puisia keiloja, KOEISTAJA REIJO KOLKKANEN KOTIPAIKKA ESPOO HARRASTANUT 3 VUOTTA Mölkky vaatii laskupäätä MÖLKKY LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi jotka on pystytetty tiiviiksi ryhmäksi 3–4 metrin etäisyydelle heittäjästä. Jos heittäjä kaataa yhden keilan, pistemäärä on sama kuin kaatuneen keilan numero. Jos keiloja kaatuu kaksi tai enemmän, pistemäärä on sama kuin kaatuneiden keilojen lukumäärä. Mikäli keila nojaa toiseen keilaan tai mölkkyyn, sitä ei lasketa kaatuneeksi. Heiton jälkeen keilat nostetaan pystyyn sille kohdalle, johon ne ovat kaatuneet tai lentäneet. Kolmesta perättäisestä ohiheitosta kilpailija putoaa pelistä ja siirtyy yleensä kirjuriksi. Peli päättyy, kun ensimmäinen pelaaja saavuttaa täsmälleen 50 pistettä. Mikäli pistemäärä ylittää 50, pelaajan pisteet putoavat 25:een. Kolkkanen kiertää Suomea ja Eurooppaa pelimatkoilla. Hän on käynyt Ranskan MMkisoissa ja lisäksi pelannut Saksan mestaruuskisoissa. – Tämä on hyvä syy lähteä reissuun. Mölkkyä pelataan yksilölajina tai joukkueina. Joukkueessa voi olla kaksi, kolme tai neljä pelaajaa. Kolkkanen lähti mukaan työkavereiden houkuttelemana. – Helsingin mölkkyseura perustettiin viitisen vuotta sitten. Entiset työkaverit olivat perustamassa tätä. Sitten lähdin mukaan. Mukaan Kolkkanen on vetänyt myös vaimonsa ja jo aikuisiksi ehtineet lapsensa. Hän korostaa, että lajissa pitää osata taktikoida ja laskelmoida. Hyvästä laskupäästä on etua. – Tässä pelissä pitää osata tosi hyvin laskea. Täytyy osata laskea omia pisteitä ja myös vastustajan pisteitä. Koko ajan pitää osata seurata tilannetta. Eli täytyy ajatella, että jos itse heitän tämän, niin vastustaja heittää varmaankin tuon. Tämä on vähän kuin shakin pelaamista. Hän ei kuitenkaan itse tunnustaudu hyväksi taktikoksi. – En ole kovin hyvä tässä laskemisessa, mutta jotkut ovat todella hyviä siinä. Minun taktiikkani on vain osua tosi tarkkaan. Tässähän on aina myös säkää mukana. Mölkky vaatii aktiivista harjoittelua, mikäli haluaa lajissa pärjätä. Pienimuotoisia harjoituspelejä pitää olla usein. Lisäksi heittoja pitää harjoitella myös itsekseen. Kolkkanen menee usein lähikoulun pihalle harjoittelemaan. a 35 Mökkipihojen pelistä on muodostunut kansainvälinen kilpalaji, Reijo Kolkkanen kertoo. AHJ1710-11_1-48.indd 35 22.8.2017 13:50:55
36 10–11 31.8.2017 T E X T JO H A N LU N D F O TO PA TR IK LI N D ST R Ö M 36 – Vi har ägaren här i samma hus och inte någonstans på ett investeringsbolag på andra sidan världen som bara ser på siffrorna. Det är lätt att ta kontakt om något är fel, säger Björkqvist. Idag har företaget alltså ny vd, Mikko Lietzen, men begreppet familjeföretag kan i det här fallet ses bredare än bara ledningen. På Manner är det vanligt med långa karriärer, till och med över generationsgränserna, berättar Björkvist som hör till dem som är andra generationens arbetstagare på företaget. – Det är också flera andra som är det. Många har haft hela familjen här på jobb, både mor och far och barn kan ha jobbat här samtidigt. Min far jobbade här på fabriken i nästan 40 år, berättar Björkvist som själv är inne på sitt tionde år. Också arbetsgemenskapen är familjär på fö retaget. Och just arbetskompisarna verkar vara en bidragande orsak till att arbetstagarna trivs på företaget. Efter några svårare år rullar produktionen igen på i rask takt på hjultillverkaren Manner i Hangö. Familjeföretaget som grundades 1890 tävlar idag med produktutveckling och specialisering. Ett familjeföretag i många bemärkelser D et går faktiskt riktigt okej nu. Vi har haft tillräckligt med jobb de senaste månaderna och det här året verkar lovan de. De senaste veckorna har vi haft riktigt fullt upp, berättar huvudförtroendemannen Manne Björkqvist belåtet. Oy Mannerin konepaja Ab är ett familje företag där ägarna har vuxit upp på fabriken och besluten fattas på plats. Ända till februari var dessutom en av företagets huvudägare och nuvarande styrelseordförande Tapio Manner vd på företaget. AHJ1710-11_1-48.indd 36 22.8.2017 13:50:58
31.8.2017 10–11 37 BRED KUNDBAS Manners hjul används bland annat inom sjuk vård, catering, handel och i storkök och lager. Sjukvården är enligt Björkvist en viktig kund grupp vars behov möjliggör och kräver special lösningar. – Våra hjul används mycket inom sjukvården och för olika rehabiliteringshjälpmedel som ska vara på hjul. Det kan vara sjukhussängar, olika sjukhusapparater som magnetröntgenappara ter och annan specialutrustning. Vi har till ex empel hjul som inte har några magnetiska delar i sig alls. Hjulen är helt av plast med keramiska lager och inte metall som är det vanliga. Verktygsinställaren Roger Lindholm sitter framför en datorskärm och följer med att pro duktionen vid hans maskin löper som den ska. Han byter vid behov verktyg i maskinen när en serie är färdig och nästa produkt ska i produk tion. Han fyller också på plastråmaterialet vid behov – och enligt behov. – Om det är frågan om tillräckligt stora serier så tillverkar vi också helt enligt kundens speci fika önskemål och ritningar. Våra serier varierar överlag mycket, allt från 20 till 20 000 exemplar. Den allra kortaste serien vi någonsin gjort var en serie på bara tre stycken hjul. Då ska det vara frågan om ganska specialiserade grejor för att det ska vara lönsamt, konstaterar Björkvist. Trots att företaget specialiserat sig på enbart transporthjul, är det svårt att beskylla produkt sortimentet för att vara ensidigt. – Förutom våra standardprodukter så finns det oändliga mängder modeller eftersom det finns hjul i olika färger, storlekar och material. Vi kan också vid behov plocka ihop olika kom binationer av alla modeller. Jag vågar inte ens gissa på hur många tusentals varianter det finns på allting, skrattar Björkvist. – Arbetet är mångsidigt och så har jag bra arbetskompisar här. Vi har också ganska flexi belt här på vår avdelning i och med flextid, säger verkstadsmekanikern Viking Söderling som har jobbat 28 år på Manner. Söderling servar i första hand de stora verk tygen till maskinerna som tillverkar transport hjulen. Han är också med och ställer in dem och ser till att de passar i maskinerna. Det är genom att byta verktyg som man kan tillverka olika slags komponenter och hjul med samma maskiner. Söderling beskriver jobbet som va rierande. Det finns nämligen omkring 500–600 verktyg som används tillverkningen av plasthjul av olika slag. – Det är varierande delar som kommer för att repareras och det finns hela tiden någonting att göra. Det är ändå frågan om slitagedelar, så det finns alltid något att göra, säger Söderling SPECIALIST PÅ TRANSPORTHJUL Det 127åriga familjeföretaget har genom årens och generationernas lopp tillverkat en stor och mycket varierande mängd metallprodukter. Fö retaget har drivit gjuteriverksamhet och tillver kat allt från brokonstruktioner och radiomaster till hushållskärl och brunnslock – bara för att nämna några exempel. – Här har lagats riktigt vad som helst. Någon gång i tiden var det så att man också lagade allt möjligt sådant för eget bruk, som man kunde ha köpt annanstans ifrån. I produktsortimentet fanns allt mellan skottkärror och trycktankar till radiomaster och kaffepannor. Manner har också tillverkat plåtburkar åt Hangö Kex och plåtramar till Jopocyklarna på 1960talet. På femtiotalet började man tillverka hjul pressade av stålplåt, och sedan 1974 hade produktionen övergått och specialiserat sig på enbart hjultillverkning – främst i plast. – De är lättare och går att specialisera för olika ändamål. Plåthjul kan man beställa billigt från Kina medan specialhjul kan vara svårare att få tag på, förklarar Björkvist. Manne Björkvist förklarar att det är genom specialhjul och skräddarsydda lösningar som företaget har klarat sig så här länge i den inter nationella konkurrensen. Det är också där som vinsten finns att göra. – Vi måste vara specialiserade och inte kon centrera oss på bulkavaran. Hur långa serierna är varierar ändå mycket. Ibland körs någon modell i bara några timmar medan de längsta serierna kan vara i produktion i flera veckor. 37 Viking Söderling reparerar verktyg som används vid tillverkningen av de otaliga olika transporthjulen i sortimentet. Huvudförtroendemannen Manne Björkvist hör till dem som jobbar i andra generation på familjeföretaget Manner. Montören Arisa Hyvärinen gjorde gott ifrån sig under sin arbetspraktik på företaget och fick därför fortsätta som sommarjobbare på Manner. AHJ1710-11_1-48.indd 37 22.8.2017 13:51:01
10–11 31.8.2017 38 ”Som förtroendevald blir du aldrig fullärd” KOMPLETTERINGSKURS Det lönar sig att utnyttja det svenskspråkiga kursutbudet som Industrifacket erbjuder sina medlemmar. Många gör det, men alla förtroendevalda vet inte om att kompletterings kursens innehåll förnyas årligen. Syftet med kompletteringskursen finns i namnet, att komplettera förtroendevaldas kunskap. Många förtroendemän verkar ändå tyvärr tro att man endast få gå kursen en gång, berättar organisationsombudsman Nina Wessberg. – Du lär dig något nytt varje år, deltagarna är olika och frågeställningarna likaså. Kursen är den enda egna svenskspråkiga utbildningen som omfattas av arbetsgivarens stöd. Det betyder att du kan delta på arbetstid under tre arbetsdagar. Som förtroendevald blir du aldrig fullärd. Lagstiftningen, avtalen och kommunikationskanalerna uppdateras, det är viktigt att de förtroendevalda vet vad som är på gång också inom förbundet. Kursen finns i första hand till för svenskspråkiga förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige, även vice. Också andra med förtroendeuppdrag i fackavdelningen som till exempel ordförande eller sekreterare har förtur till kursen. – Man kan delta varje år om man så vill. Kursen är godkänd av arbetsgivarförbundet som en kompletterande utbildning för förtroendevalda. Givetvis måste arbetsgivaren godkänna att du deltar i kursen, säger Wessberg. Innehållet i kursen ser olika ut varje år. Höstens huvudteman är klara men ännu finns det möjlighet att påverka innehållet. – Kollektivavtalsläget helt klart. Men även jämställdhetsplaner på arbetsplatserna kommer vi att lära oss mer om. Givetvis är även Industrifackets svenskspråkiga verksamhet och utbildningsutbud för år 2018 på tapeten. Har du tankar eller frågor som du tycker att borde behandlas på kompletteringskursen? Kontakta då Nina Wessberg eller avtalsexpert Magnus Salmela på Industrifacket. Kompletteringskursen ordnas 15–17.11 på Murikka. Anmälingar senast fyra veckor före kursen. 38 – Vi använder olika sorters plast som rå material. Det finns bland annat plast med glasfiber och så finns det plast som innehåller propen. Vi använder olika råmaterial för olika produkter. Hårdare hjul körs av glasfiber och mjukare av propen, förklarar Lindholm. Vilken råvara som används varierar också enligt andra egenskaper man är ute efter. – En produktgrupp man kanske inte kom mer att tänka på alldeles i första hand är våra elledande hjul. De behövs till exempel inom elektronikindustrin och sjukvården, när sta tisk electricitet ska ledas bort från vagnen el ler apparaten, eller om man vill förhindra att statisk elektricitet uppstår överhuvudtaget, fortsätter Björkvist. Kunderna finns både i Finland och utom lands. Fokus ligger ändå på internationella kunder i och med att den största delen av produktionen går på export. – Långt över hälften av produktionen går på export främst till Sverige och Tyskland. Men våra hjul finns nog egentligen över allt. Vi har sålt hjul också till bland annat Japan, USA och mindre mängder också till Turkiet. a Roger Lindholm ser till att maskinerna fungerar och att hjulen som kommer ut är kuranta. Han trivs med jobbet men säger att treskiftesjobbet i produktionen blir tyngre med åren. Strejk på Delta Auto ARBETSKONFLIKT Industrifacket lade ner verkstads och installationsarbetet på Delta Auto den 24–27.8. Arbetsnedläggningen be rörde ungefär 200 montörer på Delta Auto, Delta Motor Group ja Kia Motors Finland och verkstads och installationsarbetet på deras bifirmor. Dessutom har företagen utsatts för en ansökningsblockad. – Bakgrunden till arbetsnedläggningen är långvariga problem på företaget, arbets givarens hotelser och utpressning. Den sista droppen var när Delta Auto våldsamt började förändra montörernas arbetsbeskrivningar, så att man samtidigt sänker löner och andra anställningsvillkor, säger Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen. Delta Auto sade i våras upp största delen av sina montörer, inklusive huvudförtroen demän och arbetarskyddsfullmäktige. De montörer som anställs med nya arbetsavtal är så kallade servicemästare som själv också tar emot och överlämnar arbeten. Turja Lehtonen poängterar att Industri facket inte motsätter sig förändringen till servicemästare i sig. Det hjälper förbundets medlemmar att utveckla sin yrkeskunskap. Men det sättet som man försöker förverkliga förändringen är fräckt. – Att Industrifacket för första gången un der sin historia, det samma torde gälla Me tallförbundets historia, tar till så här grova påtryckningsmetoder medan vi har ett giltigt kollektivavtal, berättar väl något om situa tionen. Om de här åtgärderna inte räcker till för att de uppsagda får sina anställningar tillbaka och att man på företaget igen börjar följa kollektivavtalet och lagen, så måste vi förstås överväga också andra påtrycknings metoder, säger Lehtonen. Industrifacket uppmanar sina medlem mar att inte söka jobb på i ifrågavarande företag och utsatte alltså företaget för en ansökningsblockad. Industrifacket har också dragit arbetsgi varförbundet Bilbranschens centralförbund inför rätta i arbetsdomstolen för att ha miss kött sin övervakningsplikt. a AKTUELLT INOM INDUSTRIFACKET 30.9–1.10 FFC:s svenska seminarium, Caribia, Åbo Anmälningar senast 1.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi 14–15.10 Metalls svenska Höstträff, Helsingfors Anmälningar senast 29.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi SISTA CHANSEN! Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi MODULARBOX OY MÖN KIJÄ CE NTE R Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 040 578 1631 UUTUUS! 600 EFI SAA AJAA TIELLÄ! 7990 ? +tk EDUN ARVO 3050 ? Rahoituksella alk. 179?/kk. 600 EFI + EPS SH. 10490 ? + tk T3b 4x4 Rekisteröity kahdelle! EDUN ARVO 2550 ? 6990 ? +tk SH. 8990 ? + tk Rahoituksella alk. 159?/kk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! UUTUUS! km/h. MAX PRO+EPS SH. 13990 ? + tk SH. 11990 ? + tk 11990 ? +tk 9990 ? +tk BLADE 550 1000i V-Twin LT T3b Rekisteröity kahdelle! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! HUIPPUTARJOUS 41 Hv Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. EFI + EPS OHJAUSTEHOSTINMALLI MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VAIN 50 KPL ERIKOISERÄ! VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 500 EFI EUT BLADE Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi 2990 ? KAUPANPÄÄLLE: MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. SH. 8490 ? + tk 4x4 SAA AJAA TIELLÄ! SH. 9990 ? + tk EDUN ARVO 2990 ? EDUN ARVO 2490 ? VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! KAUPANPÄÄLLE: EDUN ARVO 2490 ? MARKKINOIDEN PARAS Finman LUMIAURA 800 ? PYRKIJÄ E400 Uutuus! Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 1000 W moottori, levyjarrut edessä. 3 nop. 10-17-25 km/h. Ajomatka 50-60 km. NYT 100 kpl Suomalaista kokoonpanotyötä. Takuu 2 v. E500 PYRKIJÄ Rahoituksella alk. 75?/kk. Ei ajokorttia ei rekisteröintiä, saa ajaa katukäytävillä. Nop.15 km/h. Max. ajomatka 50 km. Isot renkaat, 35 cm takana / 25 cm edessä. (2490?) LISÄERÄ ETUSI NYT 500 ? 1990 ? Suomen suosituin sähköskootteri! Nopeille TAKA-BOXI + TELINE KAUPAN PÄÄLLE! (arvo 290?) TGB TRAKTORIMÖNKIJÄTParhaat mönkijät työntekoon, lumija metsätöihin! Yhdellä latauksella jopa 70 km! Lataus normaalista pistorasiasta. Yhden latauksen hinta n.40 senttiä. USA2000 SÄHKÖMOPO Markkinoiden hienoin HUIPPU-UUTUUS! 6990 ? +tk Max. nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. TAKUU 2 vuotta. Rahoituksella alk. 149?/kk. ennen 1985 syntyneet. EI TARVITSE AJOKORTTIA Kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Takuu 2 v. Suomalaista kokoonpanotyötä. 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI 1890 ? Rahoituksella alk. 75?/kk. 4x4 Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Nopeat toimitukset kotiin asti! Katso esittelyvideot www.rally.fi EDUN ARVO 4x4 AHJ1710-11_1-48.indd 38 22.8.2017 13:51:04
MODULARBOX OY MÖN KIJÄ CE NTE R Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 040 578 1631 UUTUUS! 600 EFI SAA AJAA TIELLÄ! 7990 ? +tk EDUN ARVO 3050 ? Rahoituksella alk. 179?/kk. 600 EFI + EPS SH. 10490 ? + tk T3b 4x4 Rekisteröity kahdelle! EDUN ARVO 2550 ? 6990 ? +tk SH. 8990 ? + tk Rahoituksella alk. 159?/kk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! UUTUUS! km/h. MAX PRO+EPS SH. 13990 ? + tk SH. 11990 ? + tk 11990 ? +tk 9990 ? +tk BLADE 550 1000i V-Twin LT T3b Rekisteröity kahdelle! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! HUIPPUTARJOUS 41 Hv Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. EFI + EPS OHJAUSTEHOSTINMALLI MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VAIN 50 KPL ERIKOISERÄ! VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 500 EFI EUT BLADE Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi 2990 ? KAUPANPÄÄLLE: MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. SH. 8490 ? + tk 4x4 SAA AJAA TIELLÄ! SH. 9990 ? + tk EDUN ARVO 2990 ? EDUN ARVO 2490 ? VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! KAUPANPÄÄLLE: EDUN ARVO 2490 ? MARKKINOIDEN PARAS Finman LUMIAURA 800 ? PYRKIJÄ E400 Uutuus! Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 1000 W moottori, levyjarrut edessä. 3 nop. 10-17-25 km/h. Ajomatka 50-60 km. NYT 100 kpl Suomalaista kokoonpanotyötä. Takuu 2 v. E500 PYRKIJÄ Rahoituksella alk. 75?/kk. Ei ajokorttia ei rekisteröintiä, saa ajaa katukäytävillä. Nop.15 km/h. Max. ajomatka 50 km. Isot renkaat, 35 cm takana / 25 cm edessä. (2490?) LISÄERÄ ETUSI NYT 500 ? 1990 ? Suomen suosituin sähköskootteri! Nopeille TAKA-BOXI + TELINE KAUPAN PÄÄLLE! (arvo 290?) TGB TRAKTORIMÖNKIJÄTParhaat mönkijät työntekoon, lumija metsätöihin! Yhdellä latauksella jopa 70 km! Lataus normaalista pistorasiasta. Yhden latauksen hinta n.40 senttiä. USA2000 SÄHKÖMOPO Markkinoiden hienoin HUIPPU-UUTUUS! 6990 ? +tk Max. nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. TAKUU 2 vuotta. Rahoituksella alk. 149?/kk. ennen 1985 syntyneet. EI TARVITSE AJOKORTTIA Kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Takuu 2 v. Suomalaista kokoonpanotyötä. 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI 1890 ? Rahoituksella alk. 75?/kk. 4x4 Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Nopeat toimitukset kotiin asti! Katso esittelyvideot www.rally.fi EDUN ARVO 4x4 AHJ1710-11_1-48.indd 39 22.8.2017 13:51:05
10–11 31.8.2017 10–11 31.8.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1710-11_1-48.indd 40 22.8.2017 13:51:05
31.8.2017 10–11 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JU H A SI N IS A LO – Oli hyödyllinen kurssi ja sitä kautta pääsi hyvin käsiksi siihen, mitä kaikkea työsuojeluvaltuutetun tehtävään kuuluu, sanoo kesäkuussa työsuojelun peruskurssilla opiskellut Carita Leppänen. Hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi noin 50 työntekijän Pintos Oy:ssä, Rauman Lapissa sijaitsevalla tehtaalla, joka valmistaa muun muassa raudoitusverkkoja ja nauloja. Kurssille lähtö oli alusta pitäen selvää. – Edellinen valtuutettu sanoi, että kannattaa lähteä, ja pari muutakin Murikan kursseilla käynyttä. Työnantajan puolesta oli hyvin helppo lähteä myös, Leppänen kertoo. Uutta asiaa opittavaksi oli viisipäiväisellä kurssilla runsaasti. Leppänen sanoo huomanneensa, että työsuojelun toimikenttä on valtavan laaja, mutta samaan aikaan kiinnostava. – Tuntuu, että se viikko oli vähän lyhytkin aika siihen nähden, miten paljon asiaa tuli. Kyllä työsuojeluvaltuutetun pitäisi olla vähän niin kuin psykologi, lääkäri ja asianajaja samaan aikaan. Kauheasti pitäisi kaikkea tietää. Pintoksella työsuojelun perusasiat ovat kunnossa, joten suuria ongelmia ei Leppäselle vielä ole tullut vastaan omalla työmaalla. Jatkokurssille lähtö on harkinnassa. – Jotain syventävää juttua tarvitsisin kyllä. Olen kuitenkin tässä hommassa niin alkutekijöissä vielä. ”Saisi olla psykologi, lääkäri ja asianajaja” CARITA LEPPÄNEN Metallityöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, Pintos Oy, Rauma, Lapin TL Metallityöväen ao. 376 ”Viikko oli lyhyt aika siihen, miten paljon asiaa tuli.” 41 NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 18.–20.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 20.–22.9. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 18.–22.9. Luottamusmiesten peruskurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi H Hyvä lehtijuttu 25.–27.9. Kehittyvä ammattiosasto (2. osa 7.–8.12.) 25.–29.9. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 23.–27.10) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.10.) Kirjoitan – siis ajattelen 2.–4.10. Kuntavaikuttajan ABC 4.–6.10. Some-kurssi Yhdenvertaisuus työpaikalla H 9.–13.10. Luottamusmiesten peruskurssi H Paikallinen sopiminen Työoikeus Kokoustoiminta (autoala mukana) 16.–20.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13.–17.11.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Y Mukana Ay-liikkeessä – Nuorten kurssi Y Tietotekniikan täydennyskurssi 23.–25.10. Ay-liikkeen historia 23.–27.10. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 25.–27.10. Työntekijän sosiaaliturva 1.–3.11. Hyvinvointi työyhteisössä Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 6.–8.11. Peltialan täydennyskurssi Yritystalous 6.–10.11. Luottamusmiesten peruskurssi Hyvä lehtijuttu Ihmissuhteet työpaikalla H 8.–10.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Teollisuusliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit Alueella Kaakkois-Suomi–Savo–Karjala 6.10. Työsuojeluvaltuutettujen ajankohtaispäivä, Joensuu ja Lappeenranta Ilmoittautumiset: kysaka@metalliliitto.fi tai Joensuu, puh. 020 77 41402/Tiina Sorvoja Lappeenranta, puh. 020 77 41392/Päivi Koskinen UUSI KURSSI T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O W W W . M U R I K K A . F I TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI AHJ1710-11_1-48.indd 41 22.8.2017 13:51:07
KOE INFINITY-TUNNE Uuden sukupolven suojakäsineet, joissa on patentoitu pinnoitustekniikka. Kuvittele niin hyvin istuvia, mukavia ja tuntoherkkyyden säilyttäviä suojakäsineitä, että tuntuu siltä kuin työskentelisit ilman käsineitä. Ejendals loi uuden TEGERA ® Infinity™ -malliston. Se on enemmän kuin pelkkä pinnoitettujen turvakäsineiden mallisto. Se on uudenlainen elämys: uskomaton tarkkuus, ote, pehmeys, tuntoherkkyys ja tietysti suojaus. Lisätietoja osoitteessa tegerainfinity.com I N F I N I T Y TM AHJ1710-11_1-48.indd 42 22.8.2017 13:51:08
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 7.9. Ahjo 12/2017 (ilmestyy 21.9.) 28.9. Ahjo 13/2017 (ilmestyy 12.10.) 19.10. Ahjo 14/2017 (ilmestyy 2.11.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 11.9. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Ilpo Haaja. Kahvitarjoilu. Seuraava kokous on ma 25.9. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 4.9. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Kokouksen aiheena ikääntyvän ruokavalio. Kahvitarjoilu. Ao. 6:n veteraanijaoston syysristeilylle lähtijöille tiedoksi: Lähtö tiistaina 12.9. klo 16.20 Kanakin taksipysäkiltä–Ruosniemen Koitto klo 16.35–Toejoenpuistikko–Porkka–Pekanparhaat klo 16.50–Linja-autoasema klo 17–Nakkilan kautta Turkuun, jossa olemme noin klo 19. Laiva Baltic Princess lähtee Turusta klo 20.15. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n veteraanijaoston kokous ma 4.9. klo 10 ammattiosaston kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 4.9 . klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Jyrki Yrttiaho. Veteraanien juttutupa to 14.9. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 6.9. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Mikkelin Autoja Konealan ao. 71:n veteraanien tapaaminen ti 5.9. klo 14 osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho koontuu ma 11.9. klo 12 osaston toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanijaoston syyskauden kokoukset kuukausien toisena keskiviikkona (13.9., 11.10., 8.11. ja 13.12.) alkaen klo 12 ammattiosaston toimitiloissa, Kalevankatu 4, 2. krs. Tervetuloa osaston kaikki veteraanit! Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokous to 7.9. klo 12 toimistolla. Kahvitarjoilu. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n toimikunnan kokous ti 5.9. klo 17 Rajakadulla. Tampereen Autoja konekaupanalan ao. 382:n (aik. 402) ensimmäinen purkukokous ti 26.9. klo 17 osaston toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56. Toinen purkukokous ti 10.10. klo 17 osaston toimistolla. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa on voitu päättää pitää vähintään kaksi viikkoa ennen syyskokousta ehdokkaidenasettelukokous, jossa asetetaan ehdokkaat syyskokouksen henkilövalinnoiksi. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Turun metallityöväen ao. 49: ke 20.9. klo 18.30 ao:n toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C 2 krs, Turku (ovisummeri). Mukana Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertomassa ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71: ti 12.9. klo 17 osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Kahvitarjoilu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 2.10. klo 18 Lapland Hotel Tampere, Yliopistonkatu 44, Tampere. Ruokatarjoilu. Hallitus kokoontuu samassa paikassa klo 17. Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 8.10. klo 18 Fox Centerissä Järvenpäässä. Kouvolan metallityöväen ao. 116: ke 6.9. klo 19 ammattiosaston toimistolla, Hallituskatu 12 A 4, Kouvola. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190: to 14.9. klo 18 ay-toimistolla, Risto Rytin katu 70, Huittinen (elokuvateatteria vastapäätä). Kahvitarjoilu. Savonlinnan autokorjaamotyöväen ao. 234: ma 18.9. klo 18 osaston toimistolla, Olavinkatu 60. Kahvitarjoilu. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 10.9. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 13.9. klo 17 Myyrmäessä osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu. Orimattilan metallityöväen ao. 323: ke 27.9. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1. Mukana Teollisuusliiton edustaja. Ammattiosasto tarjoaa ruoan paikalle tuleville ammattiosaston jäsenille. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 17.9. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1, Oulainen. Hallitus kokoontuu klo 16.30. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Metalliliiton ylimääräinen liittokokous hyväksyi 17.5.2017 Teollisuusliiton ammattiosastojen mallisäännöt, jonka mukaisiksi ammattiosastojen tulee muuttaa sääntönsä syyskokouksessaan. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 29.10. klo 17 Fox Centerissä Järvenpäässä. Kouvolan metallityöväen ao. 116: ke 4.10 . klo 19 Kastanjapuistossa, Oikokatu 4, Kouvola. Osasto tarjoaa illallisen. Orimattilan metallityöväen ao. 323: ke 18.10. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1, Orimattila. Mukana Teollisuusliiton edustaja. Ammattiosasto tarjoaa ruoan paikalle tuleville ammattiosaston jäsenille. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, avoinna syyskuusta alkaen ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Toimistolla myös mahdollisuus sähköiseen asiointiin (verkkopankkitunnukset tarvitaan) joko itse tehden sekä opastusta asiaan. TAPAHTUMIA Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n jäsenten onkikilpa la 9.9. klo 9–13 Munkkiniemessä. Kokoontuminen klo 9 Ritokallionpolun parkkipaikalle Ritokalliontien päässä. Palkintoja. Ruokailu kisan jälkeen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Petri Kuuselalle, puh. 040 900 7140. Ao. 27 pahoittelee retkeilypäivälle 30.9. Sirkus Finlandiaan ilmoittautuneille jäsenilleen ja perheenjäsenille ilmoittautumisten peruutusta sirkusteltan täytyttyä ilmoittautumisjärjestyksessä. Hietalahden telakkatyöväen os. 41:n veteraanijaoston risteily Tallinnaan ke 13.9. Laiva XPRS lähtee Helsingin Katajanokan terminaalista klo 11.30. Lippujenjako terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Laiva saapuu Tallinnaan klo 14 ja lähtee paluumatkalle klo 18 saapuen Helsinkiin klo 20.30. Ilmoittautuminen 4.9. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai sähköpostitse heikkibackman@ elisanet.fi. Hinta ao. 41:n jäsenille 10 €, seuralaisille 32 €, maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Keravan metallityöväen ao. 42:n pikkujouluristeily 3.–4.11. Tallinnaan Silja Euroopalla. Bussikuljetus perjantaina Kellokosken grillin pysäkiltä klo 15.15, Järvenpään linja-autoasemalta klo 15.30 ja Keravan asemalta klo 16. Risteilyn hinta osaston jäsenelle 40 €, seuralaiselle 70 €, sisältäen buffetillallisen ja aamiaisen sekä bussikuljetukset. Ilmoittautumiset viimeistään 28.9. Raijalle, puh. 050 321 9701. Ilmoittautumisen yhteydessä maksu tilille FI2480001401469912. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä. Lisätietoja osaston kotisivuilla www.metalli42.com. Turun metallityöväen ao. 49: Sipilöinti seis! joukkovoima-mielenosoitus la 2.9. Helsingissä. Bussikuljetus Turusta. Lähtö klo 10 Turun linja-autoasemalta ja paluulähtö Helsingistä klo 17 Senaatintorilta. Hinta työssäkäyville 10 € ja muille 5 €. Pikaiset ilmoittautumiset ao. 49:n toimistoon, Tuureporinkatu 17 C, Turku, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@ metalli49turku.fi. ao. 49:n ja PAM069:n järjestämä maksuton Eläkkeelle siirtymässä –ilta to 21.9. klo 18 kokousja juhlatila Alvariumissa, Puutarhakatu 8 B, Turku. Tilaisuuden alussa kokouskahvit pienen suolaisen kera ja työeläkeyhtiö Varman eläkeasiantuntijan luento eläkkeelle siirtymisessä huomioitavista asioista. Mukana ovat myös VikingLine ja Ikätukiprojekti. Paikkoja on rajoitetusti, joten varaathan paikkasi nopeasti. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 12.9 mennessä osaston toimistolle joko puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston syksyn toiminta alkaa ti 5.9. klo 10 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10 7. kerros. 31.8.2017 10–11 KOE INFINITY-TUNNE Uuden sukupolven suojakäsineet, joissa on patentoitu pinnoitustekniikka. Kuvittele niin hyvin istuvia, mukavia ja tuntoherkkyyden säilyttäviä suojakäsineitä, että tuntuu siltä kuin työskentelisit ilman käsineitä. Ejendals loi uuden TEGERA ® Infinity™ -malliston. Se on enemmän kuin pelkkä pinnoitettujen turvakäsineiden mallisto. Se on uudenlainen elämys: uskomaton tarkkuus, ote, pehmeys, tuntoherkkyys ja tietysti suojaus. Lisätietoja osoitteessa tegerainfinity.com I N F I N I T Y TM 43 AHJ1710-11_1-48.indd 43 22.8.2017 13:51:08
TO I M I N TA Ao. 97:n veteraanijaoston matka Tallinaan Hotelli Metropoliin 3.–5.10. Lähtö tiistaina, paluu Tampereelle torstaina. Matkan hinta on jäseniltä 100 €, seuralaisilta 155 €. Ilmoittautumiset 18.9. mennessä Pertti Mäkiselle, puh. 050 910 5652 tai Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070, joilta saa tarkempia tietoja matkaohjelmasta ja aikatauluista. Turun autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten tapaaminen ti 5.9. klo 13 ravintola Verkahovissa. Teatterimatka pe 17.11. Porin teatterin klo 19 näytökseen Avioliittosimulaattori. Hinta jäsenelle ja seuralaiselle 22 €/hlö. Ilmoittautumiset ja maksu viimeistään 3.10. sekä ehdotukset linja-autokuljetuksen reitistä ja mahdollisesta ruokailusta Anssi Junnilalle, puh. 0400 861 096, anssi.junnila@gmail.com. Suunnitteilla myös tehdasvierailut isoille työpaikoille Vak:iin ja Carrus Deltaan sekä ulkoilupäivä syksyn aikana. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n saunailta la 9.9. klo 15 Vaaputtajien majalla Tyyskänniemessä. Euran Metallityöväen ao. 381:n teatteriretki la 14.10. Turkuun Linnateatteriin klo 19 näytökseen Mieletön elokuvan historia. Lähtö Euran linja-autoasemalta klo 16. Ennen esitystä ruokailu Linnateatterissa. Hinta jäsenelle 30 €, seuralaiselle 60 €. Maksu osaston tilille FI4150230140008162. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä Minna Kivimäelle, puh. 040 530 8068. KOULUTUSTA Turun metalli ja telakkatyöväen ao. 1:n naisjaosto järjestää koulutusristeilyn 21.–22.10. Koulutuksen aiheena Teollisuusliitto, kouluttajana liitosta Markku Laine. Risteilyn hinta 20 € sisältää matkat Viking Amorellalla, hyttipaikan ja buffet-illallisen. Ilmoittautumiset sähköpostilla osaston osoitteeseen metalli1@metalli1.fi. Turun metallityöväen ao. 49 kouluttaa: Sanoille siivet! – puheilmaisun monet ulottuvuudet la 7.10. klo 11–18 osaston vapaa-ajanviettopaikassa Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, Kirjala. Kurssilla harjoitellaan puheviestintää ja sen monia ilmaisumuotoja erilaisten tekstien ja niiden tulkinnan kautta. Samalla vahvistetaan osallistujien esiintymisvarmuutta. Kurssin vetäjänä opettaja Marjo Nurmi Teollisuusliitosta. Aamupala klo 10.30 alkaen, lounas klo 13 ja iltapäiväkahvit klo 15. Kurssi on maksuton ja tarjoilut sisältyvät kurssiin. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 29.9. mennessä osaston toimistolle, Tuureporin katu 17 C, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@ metalli49turku.fi. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n viikoloppukurssi Kylpylähotelli Järvisydämessä 30.9.–1.10. alkaen klo 10. Yhteiskuljetus Joensuun linja–autoasemalta lauantaiaamuna klo 7. Kurssin aiheena Turvallisesti läpi elämän, kouluttajana Mika Poikolainen. Kurssi on osallistujille ilmainen sisältäen matkat, ruokailut, kylpylän ja ilta ohjelman. Ilmoittautumiset 5.9. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 3652540. Muistathan perua jos tulee este! SEUTURYHMÄT Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmän (ao:t 116, 133, 145, 175, 209 ja 245) koulutus ti 26.9. Kouvolan Upseerikerholla, Upseeritie 5, Kouvola. Koulutus alkaa ruokailulla klo 17.30 ja päättyy n. klo 20.30 Aiheena työttömyysturvamuutokset ja ajankohtaiset asiat, kouluttajana Micke Porkka. Korvaamme matkakulut julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan; otathan tilinumerosi mukaan. Ilmoittautumiset 18.9. mennessä pohjoiskymenseuturyhma@gmail.com tai 6.9. ja 13.9. klo 17–18 puh. 044 773 2449. KIITOKSET Kiitän Turun metallityöväen ammattiosastoa, Teollisuusliitoa, Metallin Vaikuttajia sekä kaikkia, jotka muistitte minua täyttäessäni 60 vuotta. Antero Palomäki OTA YHTEYTTÄ 1 SOVITAAN HINNASTA 2 AUTON TARKASTUS 3 AUTON LUOVUTUS & RAHAT TILILLE! 4 AUTO RAHAKSI! -palvelu NOPEA MYYNTIAIKA & REILU MARKKINAHINTA! JOUSTAVA RAHOITUS AUTOISSA A-TURVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS KUNTOTARKASTETUT AUTOT EDULLISIMMAT VAIHTOAUTOT LUOTETTAVIMMAT AUTOT EDULLISESTI – TAKUULLA! Myymme vuosittain n. 3000 autoa! Katso koko autovalikoimamme www.autolle.com! MYYNTI 010 5243 301 myynti@autolle.com AUTO RAHAKSI! 010 2050 913 autorahaksi@autolle.com TIESITKÖ? Autolle.com on Suomen edullisin uuden toimintamallinsa ansiosta! Tavalliseen autokauppaan verrattuna Autolle.com säästää lasipalatsija varastokuluissa ja asiakas saa parempaa palvelua tilalle, eli ilmaisen kotiinkuljetuksen ja takuutarkastetun auton! Pitää huolen metallityöläisten oikeudesta edullisiin autoihin! 10–11 31.8.2017 44 Esko Laakso kuoli 13. kesäkuuta. Laakso syntyi 26.11.1949. Hän työskenteli pitkällä työurallaan mm. Jylhävaaran konepajalla, koneistajana Valmetilla ja talonmiehenä Valkeakosken ammattikoululla. Hän toimi myös työpaikan luottamusmiehenä, ammattiosaston eri tehtävissä ja useita kertoja Metalliliiton liittokokousedustajana. Valkeakosken kuntapolitiikassa Laakso toimi lautakuntien jäsenenä, kunnanvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja valtuusto ryhmän puheenjohtajana. KUOLLUT AHJ1710-11_1-48.indd 44 22.8.2017 13:51:09
TEOLLISUUSLIITTO INDUSTRIFACKET Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous 28.–30.11.2017 Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 28.–30. marraskuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 13. Ylimääräisen liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty hallituksessa 16.6.2017. Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, hallitus ja valtuusto toimikaudelle 2017–2023 sekä päätetään Teollisuusliiton strategiasta. Liittokokouksessa esitellään Teollisuusliiton vuoden 2018 toimintaa ja taloutta sekä tulevan liittokokouskauden toiminnan painopisteitä. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat sekä Teollisuusliittoon yhdistyvien TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n ilmoittamat edustajat. Ilmoittautuminen kokoukseen alkaa 28.11.2017 klo 11. Kokouslounas tarjotaan ennen kokouksen alkua klo 12. Ystävällisin terveisin Teollisuusliitto ry Riku Aalto Turja Lehtonen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja Industrifacket rf:s extraordinarie förbundskongress 28–30.11.2017 Industrifacket rf:s extraordinarie förbundskongress hålls i Tammerfors på Tampere-talo den 28–30 november 2017 med början kl 13 på den förstnämnda dagen. Styrelsen har på sitt möte 16.6.2017 fattat beslut om tid och plats för den extraordinarie förbundskongressen. På den extraordinarie förbundskongressen väljs Industrifackets ordföranden, styrelse och fullmäktige för mandatperioden 2017–2023 samt fattas beslut om Industrifackets strategi. På kongressen presenteras Industrifackets verksamhet och budget för år 2018 samt verksamhetens tyngdpunkter under den kommande kongressperioden. Som kongressombud på den extraordinarie förbundskongressen fungerar kongressombud som år 2016 valts till Metallarbetar förbundet rf:s 22:a ordinarie förbundskongress samt de ombud som har meddelats av TEAM Industribranschernas fackförbund rf och Träfacket rf. TEAM och Träfacket kommer att gå samman i Industrifacket. Anmälningen till kongressen börjar 28.11.2017 kl 11. Lunch serveras före kongressens början kl 12. Med vänlig hälsning Industrifacket rf Riku Aalto Turja Lehtonen ordförande 1:a vice ordförande OTA YHTEYTTÄ 1 SOVITAAN HINNASTA 2 AUTON TARKASTUS 3 AUTON LUOVUTUS & RAHAT TILILLE! 4 AUTO RAHAKSI! -palvelu NOPEA MYYNTIAIKA & REILU MARKKINAHINTA! JOUSTAVA RAHOITUS AUTOISSA A-TURVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS KUNTOTARKASTETUT AUTOT EDULLISIMMAT VAIHTOAUTOT LUOTETTAVIMMAT AUTOT EDULLISESTI – TAKUULLA! Myymme vuosittain n. 3000 autoa! Katso koko autovalikoimamme www.autolle.com! MYYNTI 010 5243 301 myynti@autolle.com AUTO RAHAKSI! 010 2050 913 autorahaksi@autolle.com TIESITKÖ? Autolle.com on Suomen edullisin uuden toimintamallinsa ansiosta! Tavalliseen autokauppaan verrattuna Autolle.com säästää lasipalatsija varastokuluissa ja asiakas saa parempaa palvelua tilalle, eli ilmaisen kotiinkuljetuksen ja takuutarkastetun auton! Pitää huolen metallityöläisten oikeudesta edullisiin autoihin! 31.8.2017 10–11 45 Joululoma lapsiperheille 22.–27.12. n? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa lapsiperheille tuetun lomaviikon 22.–27.12. n? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n? Loma on kestoltaan 5 vuorokautta. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa leikkejä, retkiä ja seikkailuja koko perheelle. Lapsille askartelua ja mukavaa puuhaa joulunodotukseen. Aikuisille on lisäksi mm. vesijumppahetki. Lomajakson aikana järjestetään ryhmälastenhoitoa 3–6-vuotiaille lapsille kahtena päivänä. n? Loman hinta on aikuiselta 100 €, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Matkat lomalainen maksaa itse. n? Lomalle haetaan joko sähköisesti osoitteessa https://lotu.lomajarjestot.fi/t/HYVINVOINT/calendar/info/20270 tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Teollisuusliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liitonlomat. Hakemus on palautettava 23.9. mennessä osoitteella: Teollisuusliitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämän tilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Teollisuusliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista, puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). MEETING METALLI MetalliMeeting tulee – viimeistä kertaa! Ilmoittautuminen Teollisuusliiton nuorten Facebook-sivulla. Ohjelmassa mm. Teollisuusliiton, TEAMin ja Puuliiton puheenjohtajien paneelikeskustelu. ILTAJUHLIEN TEEMANA HALLOWEEN! KAIKILLE TEOLLISUUSLIITON NUORILLE (ALLE 36 V) 28.–29.10. TAMPERE HOTELLI ILVES AHJ1710-11_1-48.indd 45 22.8.2017 13:51:10
10–11 31.8.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 A m ar ra sk uu ss a 20 17 B m el u C 19 90 D 21 26 E 7 m in F Ka na da G 17 4 (S ea n W ro na , U SA ) H 46 se k (V in od Ku m ar C ha ud ha ry , In tia ) AHJ1710-11_1-48.indd 46 22.8.2017 13:51:16
T YY L I 47 TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Marko Turunen TYÖPAIKKA Valmet Automotive Oy KOTIPAIKKA Uusikaupunki KUVA KITI HAILA AHJ1710-11_1-48.indd 47 22.8.2017 13:51:29
LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Samsung Galaxy Xcover 4 Microsoft Surface Pro -tablet 5,0-tuumainen HD-puhelin, jossa on 13 megapikselin kamera ja IP68-luokitus. Verk.com/21074 12,3-tuumainen tehokas Windows 10 Pro -kone, jossa on 2736×1824-resoluution näyttö ja jopa 13,5 tunnin akunkesto. Intel Core m3 -suoritin, 4 Gt:n keskusmuisti ja 128 Gt:n SSD-levy. Kuvan näppäimistö ei kuulu myyntipakkaukseen. Verk.com/4903 248 ,90 Apurahalla 16,00/kk (24 kk) 959 ,90 Apurahalla 51,00/kk (24 kk) Vaihda työvehkeet upouusiin... todennäköisesti aina halvemmalla Ahjo_310817_takakansi.indd 1 16/08/17 12:35 AHJ1710-11_1-48.indd 48 22.8.2017 13:51:32