• ahjo.fi NRO 10 YOU ARE THE UNION DU ÄR FACKET ???????? ??? T?Y ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINÄ OLET LIITTO DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I ”AY-LIIKE PYRITÄÄN SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET YOU ARE THE UNION ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY SINA OLED LIIT AJAMAAN ALAS” DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET DU ÄR FACKET ???????? ??? T?Y ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT YOU ARE THE UNION ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY PITÄISIKÖ ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY DU ÄR FACKET TYÖAJOISSA DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY OLLA MINIMI? ARE THE UNION SINA OLED LIIT YOU ARE THE ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ZWI?ZEK TO TY ???????? 78 kansalaisuutta Vielä enemmän kieliä Yksi liitto M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 14.08.2014 TUOTTEET MUUTTUVAT, KÄSITYÖ PYSYY SPRÅKRIKT FÖRBUND Ahjo2014_10_alku.indd 1 5.8.2014 8:26:05
• 2 10 14.08.2014 Monen kielen liitto Li Chunhai hitsaa hyllyjä Constructor Finland Oy:llä Lohjalla. Hänet puhuttiin Metalliliiton jäseneksi kiinan kielellä; suomeksi tai englanniksi jäsenyyden merkitystä olisi tuskin pystynyt selittämään. Virolainen Romet Kesa, bulgarialainen Stefan Petrov ja ahvenanmaalainen Matts Englund kertovat, millaista on tehdä työtä ja hoitaa asioita ei-suomenkielisenä. 10 tyo?ympa?risto? 10.indd 1 DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I YOU ARE THE UNION SINA OLED LIITZWI?ZEK TO TY Ahjo2014_10_alku.indd 2 5.8.2014 8:26:11
• PÄ Ä K I R J O I T U S 10 14.08.2014 3 S I S Ä LT Ö Porvarihallitusta pukkaa PUHEENAIHE 4 Tilausten määrä vähentynyt AMMATTILAINEN 16 9 Jari Salmensuo, maalari SOE Busproduction Finland Oy TOIMIJA 18 Hannu Koistinen työsuojeluvaltuutettu John Deere Forestry Oy 20 SuomiMies-kampanja kannustaa liikkumaan tyo?ympa?risto? 10.indd 1 17.7.2014 18.35 28 ETS-Lindgrenillä tehdään mittatilaustyötä maailmalle. 31 Koulutusneuvoja vinkkaa suuntaa opintoihin 20 36 Hur bemöter förbundet metallare från nästan 80 länder? HARRASTUS 35 Eero Heikkinen, mobilismi 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE XX 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 NUORI 18 TOIMIJA 22 NÄKEMYS XXXX 17 24 TYÖTILA 26 PÄIVYSTÄJÄ 22 ”Nollatyösopimukset pitäisi pääsääntöisesti kieltää.” 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 34 AIKA 35 HARRASTUS 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Seuraavat eduskuntavaalit ovat 19. huhtikuuta. Aikaa vaaleihin on kahdeksan kuukautta. Kokoomus ja SDP ovat vaihtaneet puheenjohtajaa. Hallitus kävi mini­hallitusneuvottelut ja tekee elvytyspakettia, jolla Suomen talouteen saataisiin uutta puhtia. Muuten hallitus kitkuttelee vaaleihin saakka. Pari viikkoa sitten YLE julkaisi puolueiden kannatuskyselynsä tuloksia. Sosialidemokraattien alamäki on jatkunut. Naiskannattajia on kaikonnut. Perussuomalaisilta on siirtynyt työmiesten kannatusta sekä SDP:lle että Kokoomukselle. Vahvassa nousussa olivat sekä Kokoomus että Keskusta. Keskusta on hyödyntänyt oppositioasemansa paremmin kuin Perussuomalaiset, jotka ovat yrityksistä huolimatta jääneet omaan populistiseen nurkkaukseensa. Vasemmistoliiton kannatuksen nousu on pysähtynyt. Muiden pienpuolueiden ”Onko edessä asema on säilynyt ennallaan. selkeä jako Mikäli kannatusluvut eivät vaaleissa kahteen oleellisesti muutu, ovat vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut mielenkiintoiset. Vaikka blokkiin?” Kokoomus ja Keskusta ovat sanailleet HEIKKI PISKONEN tiukastikin, voi houkutus porvarihallituksen Päätoimittaja muodostamiseen olla keväällä kova. Entä Perussuomalaiset? Ovatko he valmiit tukemaan selkeää porvarihallitusta? Halutaanko heidän tukeaan? Jos SDP:n kannatus ei nouse, on sillä oppositio lähellä Vasemmistoliiton kanssa. Entä Vihreät – mikä suuntaus heillä on tuolloin vallalla? Näin Suomessa olisi selkeä jako kahteen poliittiseen blokkiin, joista valita. Tätähän monet ovat Ruotsin mallin mukaan halunneet. Millaista politiikkaa uusi hallitus tekisi tilanteessa, jossa talouskasvu on edelleen pysähdyksissä? Yritysmaailma varmaankin ilahtuisi. Työnantajien vaatimuslistalta alkaisivat loputkin asiat toteutua. Menneeseen maailmaan jo nyt kuulutettu kolmikantainen sopiminen haudattaisiin. Turhiksi moitittuja työelämän säädöksiä purettaisiin. Sitä ennen meillä jokaisella on mahdollisuus kuunnella, minkälaisia poliittisia linjauksia esitetään. Ja aikanaan valita. Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin­ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähkö­postina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TY Ahjo2014_10_alku.indd 3 5.8.2014 9:18:18
• 4 PUHEENAIHE 10 14.08.2014 Teknologiateollisuuden tilauskanta Milj. euroa 15 000 10 000 Vienti 5 000 0 Kotimaa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Tilausten määrä vähentynyt Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa vientiä. Suomessa ei investoida tarpeeksi. Näin tiivisti Teknologiateollisuus alan näkymät heinäkuun lopulla. HENKILÖSTÖ 278 000 Vähennystä 11 000 eli 4 % Lomautettuna 13 000 (326 000 vuonna 2008) www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Ahjo2014_10_alku.indd 4 TEKNOLOGIATEOLLISUUS Uusien tilausten kasvu pysähtyi kevään ja alkukesän aikana. Niitä saatiin hieman vähemmän kuin alkuvuodesta, mutta eu­ romääräisesti saman verran kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilanne vaihtelee yrityksissä, sillä puolet kertoo tilausten lisääntyneen maaliskuun jälkeen ja 43 prosenttia niiden vähentyneen. Teknologiateollisuus arvioi yritysten liikevaih­ don olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden syksyllä. Kasvua ei ole näkö­ piirissä. Toimialoista kone- ja metallituoteteollisuu­ dessa uudet tilaukset olivat huhti–kesäkuussa nousussa. Euromääräisestä niitä saatiin 26 pro­ senttia enemmän kuin vuosi sitten ja 10 prosent­ tia enemmän kuin alkuvuonna. Liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä hieman suuremman kuin vuosi sitten. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tilaukset ovat edelleen laskeneet: 19 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja kahdeksan prosenttia vähem­ män kuin alkuvuonna. Liikevaihto jää syksyllä vii­ mevuotista pienemmäksi. Metallien jalostuksessa terästuotteiden, väri­ metallien, valujen ja metallimalmien yhteenlasket­ tu tuotanto kasvoi alkuvuonna kuusi prosenttia, mutta hintakehitys supisti liikevaihtoa seitsemällä prosentilla. Kiinan osuus koko maailman terästuo­ tannosta oli kesäkuussa 51 prosenttia. Tietotekniikka-alalla tilausten kasvu pysähtyi: euroissa määrä supistui huhti–kesäkuussa 15 pro­ senttia viime vuodesta ja 25 prosenttia alkuvuodesta. Suunnittelu- ja konsultointialalla tilauskanta jatkoi kasvuaan. Venäjä huolestuttaa Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle supistui tammi–huhtikuussa 18 prosenttia. Terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo puolittui. Koko tavaravienti supistui 16 prosenttia. Teknologiateollisuudessa arvioidaan viennin laskun johtuneen ensisijaisesti Venäjän talouden jo jonkin aikaa jatkuneesta taantumasta. Ukrainan tapahtumien vuoksi Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet Venäjää vastaan talouspakotteita, joiden vaikutukset ovat myös alkaneet näkyä. – Jäsenyrityksemme ovat raportoineet, että venäläisten asiakkaiden rahoitustilanne on vaikeutunut, sanoi toimitusjohtaja Jorma Turunen. Rahoitussektorille asetettujen pakotteiden vaikutukset ovat viennin kannalta keskeisimmät, mutta ne näkyvät Teknologiateollisuuden arvioi­ den mukaan viiveellä. Venäjän mahdollisten vastatoimien, joiden toivotaan olevan maltillisia, vaikutusta on vaikea ennakoida. Asiassa on myös psykologinen puolensa. Jos yritysten toiminta­ ympäristön ennustettavuus heikkenee, yritys­ johtajat alkavat katsella uusia sijoitusmaita. Toisaalta venäläiset yritykset saattavat länsimaisten rahoituslähteiden sulkeutuessa kääntyä kiinalaisten puoleen. Se puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia kiinalaisille yrityksille Venäjällä. Teknologiateollisuuden viennistä Venäjän osuus 9 % (2013). 2014 pienentynyt 1–2 prosenttiyksikköä. HEIKKI PISKONEN 5.8.2014 8:26:19
• · LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 10 14.08.2014 TELAKAT Sekä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto että Turun telakan pääluottamus­ mies Jari Aalto ovat luottavaisia telakan tule­ vaisuuteen, kun Suomen valtio ja saksalainen laivanrakennusyhtiö Meyer Werft viime vii­ kolla ilmoittivat ostavansa koko STX Finland Oy:n osakekannan. Vaikka laivanrakennus on kärsinyt taantu­ masta pitkään, ja kilpailu tilauksista on kiris­ tynyt jopa epäterveeksi, puheenjohtaja Aallon mukaan suomalaisilla on nyt kaikki edellytyk­ set menestyä. – Takavuosien virhearvioinnit ja erittäin tiukka kansainvälinen kilpailu ovat saattaneet hämärtää sitä, että suomalainen laivanraken­ nuksen osaaminen on edelleen hyvin kilpai­ lukykyinen ja myös keskeinen osa kotimaista korkean teknologian osaamista. Osaaminen ei olisi voinut säilyä kovin pitkään tilanteessa, jos­ sa telakoilla seisotaan tumput suorina. Omis­ tusjärjestely tuli siis todella oikeaan aikaan. Työntekijöiden lakko-oikeutta on rajoi­ tettava ja lakkosakkoja on korotettava. Tätä viestittivät useat työnantajien edustajat alkukesästä. Lakkojen määrä on kuitenkin hyvin vähäinen etenkin metalliteollisuudessa. Jos jossain työpaikalla väki lakkoon ryhtyy, niin silloin pitää jo hälytyskellojen soida. Jotakin on työpaikalla mennyt pahasti pieleen. Syynä on useimmiten työnantajan taitamaton toiminta. Henkilöstöpolitiikassa on epäonnistuttu. Ei ole ollut malttia olla jakamatta johdolle bonuksia, kun väkeä on irtisanottu. On myös hyvä muistaa, että kun työnantaja rikkoo työehtosopimusta, MATTI MÄKELÄ häneen ei kohdistu Metalliliiton mitään sanktiota, liittosihteeri ellei asiaa ratkota oikeudessa. Se taas on usein pitkä tie kulkea. Lakko-oikeus on työntekijöiden perus­ oikeuksia. Siihen ei ole mitään tarvetta kajota. Se ei sulje pois sitä, että kehitetään paikallista neuvottelujärjestelmää. Ongelmista pitää pystyä puhumaan siellä, missä ne syntyvät. Jos siihen ei pystytä, niin on oltava molemminpuolinen valmius pyytää liittoja mukaan. Näinhän sen pitäisi nytkin toimia. Poliittinen oikeisto on ratsastanut kannatusaallon harjalla. Puheet ovat sitä myöten koventuneet. On hyvä muistaa, että ensi vuonna käydään eduskuntavaalit. Uuden omistajan myötä telakan toimintaan on saatava ryhtiä, toivoo Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto. Riku Aalto muistuttaa, että telakkateollisuus on viime vuosien vastoinkäymisistä huolimatta alihankintaketjuineen edelleen hyvin merkittä­ vä työllistäjä Suomessa. – Ei parempaa ensimmäistä työpäivää ke­ säloman jälkeen, kommentoi Turun telakan ostopäätöstä pääluottamusmies Jari Aalto. En­ simmäisenä odotuksena on, että telakan toi­ mintaan saadaan ryhtiä. Hän sanoo tunnelmien olevan nyt hyvät ja helpottuneet, kun vuoden 2012 joulukuussa Oa­ siksen tilauksen menettämisen myötä alkanut piina telakan tulevaisuudesta näyttää olevan ohi. Jari Aallon ensimmäisenä odotuksena on, että telakan toimintaan saadaan ryhtiä. – Ensimmäisen investoinnin tulee olla hen­ kiseen pääomaan ja suomea puhuva toimitus­ johtaja. Aalto on luottavainen telakan kehittämi­ seen, kun uuden yhtiön pääomistajaksi tule­ valla saksalaisella perheyhtiö Meyer Werftillä on omat rahat pelissä. Vaikka Turusta ei tulekaan Meyerin muiden telakoiden kopiota, pitää Aalto tärkeänä että asioita muutetaan. – Samalla tavalla ei voida jatkaa kuin on tehty viimeiset seitsemän vuotta. Pääluottamusmies Aalto antaa tunnustusta elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle, vaikka ei lukeudukaan hänen ihailijoihinsa. – Mutta pirun hyvää työtä nyt. Jälkiviisaasti voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei mil­ loinkaan. Jos aikoinaan Oasiksen rahoitus olisi järjestynyt, niin Raumankin telakka olisi vielä pystyssä. Turun telakan omasta väestä on tällä hetkel­ lä lomautettuna 350 henkilöä. Meyer omistaa uudesta yhtiöstä 70 prosent­ tia ja Suomen valtio Teollisuussijoituksen kaut­ ta 30 prosenttia. Tui Cruises -varustamo on ilmoittanut ti­ laavansa kaksi uutta TUI-luokan risteilyalusta Turun telakalta. Tilausten arvo kohoaa lähes miljardiin eu­ roon, mikä merkitsee työllisyysvaikutukseltaan suoraan noin 12 000 henkilötyövuotta. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja 2017. Myös kahdelle samanlaiselle alukselle on optio. LINJAUS Koskematon lakko-oikeus VESA-MATTI VÄÄRÄ Usko tulevaan palasi Turussa 5 Y H T E I S K U N TA UUSI HEIKKI PISKONEN Ahjo2014_10_alku.indd 5 LEVYSEPPÄHITSAAJA Mikko Koskinen, 24 TYÖPAIKKA Suokone Oy, Sotkamo AMMATTIOSASTO Sotkamon Metalli- ja Elektroniikkatyöväen ao. 367 MITEN TULIT ALALLE? Aina on käsillä tekeminen kiinnostanut, kaikenlaista on tullut rakennettua pienestä lähtien. Hitsaus tuntui omalta hommalta. Kävin koneistajakoulutuksen Nurmeksen ammattiopistossa ja työskentelin Nurmeksen Metallilla ennen kuin tulin Suokoneelle. MITEN LIITYIT LIITTOON? Opiskeluaikoina liityin, ja siitä asti olen ollut liitossa. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Palkankorotuksia tietysti, ja puuttumista vuokratyövoiman väärinkäyttöön. Toivon myös liiton vastustavan eläkeiän alarajan nostoa syksyn neuvotteluissa. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Että metallityöt jatkuisivat ja pysyisivät Suomessa. 5.8.2014 8:26:21
• Rautaruukkilaisista SSAB:laisia 13 763 Ansiopäivärahan saajat fuusio Rautaruukin työntekijöistä tuli SSAB:laisia 29. heinäkuuta, kun yhtiöiden fuusio saatiin virallisesti päätökseen. Osakevaihtotarjouksessa tarjotut osakkeet edustivat 95,1 prosenttia Rautaruukin osakkeista ja äänistä. Se tarkoittaa sitä, että SSAB:llä on oikeus lunastaa loput osakkeet osakeyhtiölain mukaisesti. 20 000 15 000 Työttömät 10 000 5 000 Lomautetut Aiheesta aiemmin Ahjossa nro 3/2014 www.ahjo.fi Suuryritysten maa TyöllistäMINEN 130 suurinta yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä VienTI 10 suurinta vientiyritystä 1/3 100 suurinta 2/3 Paperin ja turkisten maa TavaravienNISTÄ (2012) Paperi ja pahvi 12,5 % Öljyjalosteet 10,7 % Teräslevyvalmisteet 4,5 % Kesäkuussa työttömänä tai lomautettuna oli 13 763 eli 12 % työttömyyskassan jäsenistä. 25 000 0 Kesäkuu 2013 Kesäkuu 2014 Nimitys Henkilöstökoulutukseen ei satsata Oulun alue­ toimistoon on palkattu aluetoimitsijaksi Ville Rantala määräaikaiseen työ­suhteeseen ajalle 4.8.–31.12.2014. Rantala on työskennellyt Sanmina-SCI:llä testaajana ja toimi työ­paikkansa pääluottamusmiehenä. Hän on myös Metalliliiton liittovaltuuston jäsen. TYÖYMPÄRISTÖ Suomalaiset yritykset panostavat henkilöstökoulutukseen aiempaa vähemmän. Myös työhyvinvointiin investoidaan aiempaa vähemmän. Vain työterveyshuoltoon satsataan yhtä paljon tai enemmän. SUOMEN OSUUS Maailman vienNISTÄ (2012) Turkisnahat 14,7 % Paperiteollisuuskoneet 8,3 % Lähde: EVA ”Tutkimuksemme tulokset huolestuttavat. Jos organisaatiot eivät enää kouluta henkilöstöään, miten varmistetaan osaaminen ja innovaatioiden syntyminen”, kysyy toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta. Esimiesten osaamisen arvioi hyväksi enää neljännes vastaajista ja vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riittävästi aikaa työhyvin­voinnin johtamiseen. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimus julkaistaan syksyllä. Kesän yt-satoa ? Rettig ICC:n Pietarsaaren lämpöpatteritehdas lopetetaan. Valmistus siirrettiin Puolaan. Työttömäksi jää 100. Nokian Linnavuoressa dieselmoottoreita valmistava Agco Power Oy irtisanoi 51 työntekijää ja yhden toimihenkilön. Viime vuonna yhtiö laajensi tehdasta ja palkkasi lisää väkeä. ? SEURAAVASSA AHJOSSA STX lopetti Rauman telakan. Uusi yrittäjä pyrkii käynnistämään laivanrakennuksen uudestaan. 4% ??Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan korvattavia SAKSA Terästeollisuudessa korotetaan palkkoja neljä prosenttia heinäkuussa tehdyn sopimuksen mukaan. ??Tali-Ihantalan taistelu käytiin B?neljä C?viisi D?kuusi B?talvisodassa C?jatkosodassa D?Lapin sodassa A?kansalaisodassa ??Suomen pitkäikäisin nisäkäs ihmisen jälkeen (elää luonnossa noin 30 v) A?karhu 2,3 % heti 1,7 % ensi vuoden toukokuussa Sopimus on voimassa 17 kuukautta. Sopimuksista neuvotellaan jokaisessa osavaltiossa erikseen. arkipyhiä on vuodessa A?kolme TIESITKÖ 6 10 14.08.2014 B?ahma C?hirvi D?majava ??Jalkapallon MM-kisojen maalikuninkuuden voittanut kolumbian James Rodr?guez teki maaleja A?viisi B?kuusi C?seitsemän D?kahdeksan O i k e at vastaukse t si vul l a 4 6
• Kymppi tunnissa 121 työtaistelua viime vuonna Ahjo2014_10_alku.indd 7 HEIKKI LEHTINEN / UP UNITED STEELWORKERS Crownin muutettava linjaansa Crown Holdingsin Toronton tehtaan lakko on jatkunut kohta jo vuoden. Suomessa yhtiöllä on pakkaustehdas Helsingin Herttoniemessä. Maailmanlaajuinen Crown Holdings työl­ listää 21 000 työntekijää 41 maassa, muun muassa Suomessa. Yhtiön toiminnasta Kanadassa ja Turkis­ sa kerrottiin Ahjossa 6/2014 (24.4.) Kansain­ välinen-palstalla. Lakisääteinen minimipalkka on ollut puheissa pitkin Eurooppaa. Saksassa hallitus päätti demarien vaatimuksesta säätää ensi vuoden alusta kaikkia aloja kattavan 8,50 euron lakisääteisen minimituntipalkan. Sveitsi hylkäsi kansanäänestyksessä esityksen 3 300 euron minimipalkasta. Europarlamentin vaaleissa nousi esiin vaatimus, että kaikissa EU-maissa minimipalkan pitäisi olla vähintään 60 prosenttia mediaanipalkasta. Mediaanipalkka on sellainen, että puolet palkansaajista tienaa vähemmän kuin se ja puolet taas enemmän. Suomessa ei lakisäteistä minimipalkkaa ole, mutta valtaosassa muita EU-maita sellainen on. Lakisääteisen minimipalkan historia useimmissa maissa on se, että ammatillinen järjestäytyminen ja sitä myötä myös työntekijöiden työehtojen suoja on ollut heikkoa tai heikentynyt. Saksassakin työehtosopimukset kattavat vain 60 prosenttia työntekijöistä. Lakisääteisellä minimi­palkalla turvataan edes jokin pohjataso. Kun Saksa siirtyy lakisääteiseen minimipalkkaan, vain Pohjoismaissa, Itävallassa ja Italiassa on puhtaasti työehtosopimuksiin pohjautuvat alakohtaiset vähimmäispalkat. Suomi on näidenkin maiden joukossa poikkeus. Työehtosopimukset ja niiden minimiehdot ulottuvat yleensä vain järjestäytyneisiin työntekijöihin ja/tai työnantajiin. Meillä yleissitova työehtosopimus koskee kaikkia alan työntekijöitä, kuuluivat työntekijät ja työnantajat liittoon tai ei. Toinen asia on se, noudatetaanko yleissitovaa sopimusta vai ei. Meilläkin vaatimuksia lakisääteisestä minimipalkasta on nostanut se, että etenkin palvelualoilla monet työnantajat pyyhkivät tesseillä pöytää. Meillä tuo 60 prosentin keskipalkka merkitsisi tällä hetkellä aika tarkkaan kympin vähimmäistuntipalkkaa. Ay-liikkeessä ei ole kuitenkaan hinkua lakisääteiseen minimipalkkaan vaan työehtosopimusten vähimmäispalkkojen nostamiseen. Lakisääteisyyteen siirtyminen heikentäisi ay-liikkeen asemia selvästi. Sen jälkeen voisi olla laki, mutta ei ketään vahtimassa sen noudattamista. TALOUS Työmarkkinajärjestöt käyvät neuvotteluja TYÖMARKKINAT Työvoiman vähennys tai sen uhka olivat yleisin syy viime vuonna käydyissä työelämän pelisäännöistä. Työnantaja on pitä­ työtaisteluissa. 121 työtaistelusta se oli syynä nyt vahvasti esillä lakkoihin puuttumista. Me­ 49:ssä. talliliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistut­ Muita yleisiä syitä olivat työnjohto (29) ja ti viime Ahjossa (9/26.6.), että työnantajilla ei palkkaus (12). Alan työehtosopimus oli syynä tunnu olevan minkäänlaista kiinnostusta poh­ kahdeksassa työtaistelussa. tia niitä syitä, jotka mielen­ Tilastokeskuksen mukaan 3 282 työtaistelua ilmaukseen ovat johtaneet. työtaistelujen määrä kasvoi vii­ vuonna 1976. Ja Syyt ovat aina syvällä. Liiton sihteeri Matti Mä­ me vuonna edellisvuodesta, jol­ työnantajat valittavat, kelä toteaa tässä Ahjossa, että loin niitä oli 86. Koko 2000-lukua tarkasteltaessa viime vuonna että nykyään jos jossain työpaikalla väki lakkoon ryhtyy, niin silloin käytiin työtaisteluja viidenneksi lakkoillaan liikaa. eniten. Eniten niitä käytiin vuon­ pitää jo hälytyskellojen soida. na 2005 (365) ja vähiten vuonna 2002 (76). Jotakin on työpaikalla mennyt pahasti pieleen. HEIKKI PISKONEN Työtaisteluihin osallistujia ja menetettyjä työpäiviä sen sijaan oli viime vuonna kolman­ neksi vähiten 2000-luvulla. 121 työtaistelua Näihin työtaisteluihin osallistui Tilasto­ keskuksen mukaan 5 015 henkilöä. Teollisuuden toimialoista eniten työtais­ teluja käytiin kuljetuksessa ja varastoinnissa (28). Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko, johon osallistui 1 800 työntekijää. Pa­ periteollisuudessa käytiin yhdeksän työtais­ ... joista teollisuudessa 62 telua. Alueellisesti eniten työtaisteluja käytiin ... joista Tampereella ja Vantaalla. metalliteollisuudessa 31 Lakkojen määrä on vuosikymmenten saa­ Metallien jalostus 9 tossa vähentynyt. Esimerkiksi vuosina 1973– Muut koneet ja laitteet 9 1984 järjestettiin joka vuosi yli 1 200 työtaiste­ Muut kulkuneuvot 5 lua; eniten vuonna 1976, jolloin niitä oli 3 282. Korjaus, huolto ja asennus 3 Tietokoneet 3 1990-luvulla työtaistelujen lukumäärä Sähkölaitteet 2 vaihtelee 65:stä 455:een. SOLIDAARISUUS Metallipakkauksia valmista­ van Crown-konsernin eurooppalaiset työnte­ kijät ovat huolestuneet työtovereittensa tilan­ teesta Kanadassa ja Turkissa. Konsernin eurooppalainen yritysneuvosto EWC otti kesäkuussa vahvasti kantaa asiaan ja tuomitsi yrityksen menettelytavat ja vaati yhtiötä muuttamaan toimintatapojaan. EWC:n mukaan Crownin tulee kohdella työntekijöitä kaikkialla maailmassa parhait­ ten periaatteiden mukaan noudattamalla sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia, työntekijöiden järjestäytymisvapautta ja oi­ keutta kollektiiviseen sopimiseen. Kanadassa Toronton tehtaalla työntekijät ovat lakkoilleet viime vuoden syyskuusta läh­ tien. Yhtiö vaati tuolloin uutta palkkausjärjes­ telmää, joka leikkasi nuorten työntekijöiden palkkoja jopa 42 prosenttia. Turkissa yhtiö erotti neljä ammattiyhdis­ tysaktiivia viime maaliskuussa ja pyrkii estä­ mään ammattiyhdistystoiminnan tehtaillaan. 10 14.08.2014 7 PUHEENAIHE Pelkkä laki ei turvaa minimipalkkaa. 5.8.2014 8:26:27
• 8 MIELIPIDE 10 14.08.2014 KO L U M N I TYÖELÄMÄÄ Yhä tiukemmaksi käy työläisen asema työpaikoilla. Työnanta­ jien keskusjärjestö EK näyttää sanelevan tiukasti miten paljon suomalaiselle työntekijälle saa maksaa palkkaa työstään, ja minkälainen on paljonpuhuttu työelämän laatu työpaikoilla. EK:lla on pitkät käsivarret ja hyvä kuulo, mitä tulee yleensäkin työpaikoilla tehtäviin sopimuksiin. Vielä kymmenen vuotta sitten olivat työnantajan edustajat valmiita neuvottelemaan asioista, nyt neuvottelut käydään jopa ilman työntekijöiden edustusta. Annetaan ilmoitus pääluotta­ musmiehelle, että näin tullaan asia ratkaisemaan, ja se siitä. Tätä voisi kutsua jopa epäasialliseksi käytökseksi, mutta kun sen tekee työnantaja, niin se muuttaa tilannetta hieman. Työehtosopimuksemme ei kuitenkaan suoraan tunne tätä uutta neuvottelutyyliä. Olen saanut lukea, että tilanne on harvinaisen samanlainen ympäri Suomea olevissa yrityksissä. Jos kuitenkin päästään neuvottelupöytään, niin järjestelyt saattavat olla lähinnä teatteria. Meitä syytetään ahneudesta. Mitä se ahneus sitten on? Ahneutta on se, kun mikään ei riitä. Ahneus on myös itsekkyyttä ja röyhkeyttä. Mihin tuo nuoli nyt sitten osoittaakaan, ei ainakaan meihin työläisiin. Mielestäni se kertoo työnantajan ja heidän neuvonantajansa EK:n suhteelli­ suudentajun menettämisestä. Onko EK kehottanut työnantajia tulemaan jopa työläisen palkkapussille? No ainakin on varmaa, että mikä on meiltä pois, on tietenkin työnantajan taskussa. Kun nyt työhyvinvointikin on asetettu myyntitiskille, olisi tärkeää, että jäsenistö reagoisi asiaan. Työnantajan mielestä tärkeintä on se, mitä jää käteen eli viivan alle. Kustannukset tuotannossa pitää saada laskettua minimiin, jopa niin, että välttämätönkin asia poistetaan turhana. Elämme ja teemme työtä EK:n koelaboratorioissa. Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut työelämän paran­ tumisesta raportin. Valitettavasti työelämän laatu ei vain parane raporteilla vaan teoilla. Luin SAK:n tutkijan Linnea Alhon kommentin muutaman vuoden takaa. EK:n ajatukset työelämän parantumisesta perustuvat tulkintoihin tilastokeskuksen työ­ olotutkimuksista noin 30 vuoden ajalta ja työ- ja elinkeinomi­ nisteriön työolobarometreista 20 vuoden ajalta. Erinomainen luonnehdinta, ja vaikka ajatus ei ole omani, niin allekirjoitan Alhon mielipiteen. Kehitys on myös muuttanut esimiehen työnkuvaa. Aiemmin esimiehet mahdollistivat työn kulun sujuvuuden ja häiriöttö­ myyden. Tämän päivän esimiehet on koulutettu tarkkailijoiksi, jotka kiertävät alueillaan vaatien jokaisesta mahdollisesta tauostakin selvitystä. Työmme on niin tarkkaan tutkittua ja mitattua, että pienikin viivästys nähdään helposti laiskotteluna. Miten voi lisätä työmotivaatiota ja sitoutumista se, että niskaasi hengitetään koko ajan? On myös totta, että Suomessa työnantaja voi antaa potkut työntekijälle jopa lakeja väärin tulkiten. Sellainen ei ole miten­ kään harvinaista. Mitä työnantaja tällaisista potkuista joutuu korvaamaan, on kolikon toinen puoli ja kokonaan toinen tarina. RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Metalli70 LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai EU:sta hyvän työelämän turva Euroopan unionissa on tämä kesä eletty uuden alkua. Keväällä valittiin uusi Euroopan parlamentti, joka aloitti toimintansa heinäkuussa. Kesän kuluessa on valmisteltu myös uuden komission kokoonpanoa ja ohjelmaa. Suurta osaa eurooppalaisista EU ei suuremmin kiinnosta. Yli puolet äänioikeutetuista jätti eurovaaleissa äänensä käyttämättä. Vuosikymmeniä jatku­ nut äänestysaktiivisuuden lasku sentään pysähtyi ja joissain maissa äänestänei­ den osuus nousi, Suomessakin hieman. Talouskriisi on tuonut unionin päivittäi­ siin uutisiin ja pakottanut myös poliitti­ set puolueet panostamaan EU-asioihin. Ehkä ihmiset alkavat hiljalleen nähdä ”Ilman ay-liikettä EU:n kasvottoman virkakoneiston sijaan ei missään ole sinä, mitä se oikeasti on: erilaisten etu­ jen, arvojen ja tavoitteiden kilpakenttä. rakennettu Kun uusi europarlamentti aloittaa työn­ oikeudenmukaista, vaurasta ja vakaata sä, sen puoleen kääntyy joukko lobbareita. On yrityksiä ja niiden etujärjestöjä, on yhteiskuntaa.” valtioita, on kansalaisjärjestöjä. PEKKA RISTELÄ Työntekijöiden kannalta on tärkeää, FinUnionsin johtaja että parlamentin käytävillä kuuluu myös ammatt­iyhdistysliikkeen ääni. Muuten käy helposti niin, että työn­ tekijöille jää päätöksissä maksajan rooli. Ammattiliitoilla ei ole Brysselissä suurta lobbariarmeijaa eikä valtavia rahamääriä, joilla jotkut muut tahot ostavat asiantuntijoita, palstatilaa ja pahimmillaan suoraan päätöksiä. Sen sijaan ay-liik­ keellä on jotain, mitä kenelläkään muulla ei ole: kymmeniä miljoonia jäseniä, jotka tuntevat työpaikkojen arjen ja ovat valmiita toimimaan yhdessä. Ammattiyhdistysliike ei vain ehdota tai vaadi: se tarjoaa työelämän kysymyksiin koeteltuja ratkaisuja, joiden toteuttamiseen se itse osallistuu. Ilman ay-liikkeen vahvaa panosta ei missään ole rakennettu oikeudenmukaista, vaurasta ja vakaata yhteiskuntaa – hyvästä työ­ elämästä puhumattakaan. Suomessa ammattiliittojen myönteinen panos yhteiskunnan kehittämisessä yleensä ymmärretään ja sitä arvostetaan. Monissa Euroopan maissa liittojen on kuitenkin vahvistuttava ja saatava lisää jäseniä ottaakseen oikeutetun paikkansa. Sitä vahvistumista meidän­ kin kannattaa tukea. Vain jokaisessa EU-maassa vaikuttava liike voi olla todella vahva myös Brysselissä. Viime vaalikaudella EU ei aina kunnioittanut työelämän oikeuksia. Talouskriisin varjolla joissain maissa heikennettiin liittojen toiminta­mahdollisuuksia ja työehtosopimusten suojaa – EU-komis­ sion suosituksesta. Nyt alkaneella kaudella suunnan on muututtava. EU:sta on tehtävä hyvän työelämän turva. Sitä kautta unioni saa myös eurooppalaisten työtä tekevän enemmistön tuen. pekka.ristela@finunions.org www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Ahjo2014_10_alku.indd 8 5.8.2014 8:26:34
• 10 14.08.2014 ”Työsuojelussa on harpattu eteenpäin” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JUHA TANHUA MAALARI Jari Salmensuo, 46 TYÖPAIKKA SOE Busproduction Finland Oy, Lahti 9 A M M AT T I L A I N E N Miten tulit alalle? Kävin 1980-luvulla kaksivuotisen ammattikoulun teollisen pintakäsittelyn linjan. Olin 16 vuotta rakennusmaalarina, mutta veri veti tänne. Minä tykkään ruiskumaalauksesta. Miten tulit tänne? Tulin elokuussa 2007, kun tämä tehdas valmistui ja tein ruiskumaalauksen ammattitutkinnon oppisopimuksella. Mitä työhösi kuuluu? Maalaan keulamoduulin, perämoduulin ja teen kattomaalausta. Teen pohjatyöt, kittaukset, hionnat, pesut, maalauksen, ihan kaikkea mitä linja-auton osien maalaukseen kuuluu. Työsi hyvät ja huonot puolet? Työ on mielekästä ja lopputulos palkitsee. Huono puoli on tietysti liuo­ tinaltistus. Mutta pystyyhän suojaimilla ja muilla keinoin altistumista ehkäisemään. Uusi työnantaja haluaa parantaa työskentelyolosuhteita. Isoja harppauksia on tehty. Kaikki epäkohdat kirjataan ylös, laitetaan kuntoon ja korjataan. Edellisen omistajan aikaan kaikki kaatui talouteen. (Lahden Autokorin konkurssipesän jälkeen tehdas siirtyi toukokuun alussa 2014 Scanian omistukseen.) Viihdytkö työssäsi? Kyllä. Olen oikeassa ammatissa. Haaveena oli olla maalari ihan pienestä pitäen. Arvostetaanko työtäsi? Kiitosta ei tule, mutta ei tartte tullakaan. Kyllä minulla on tunne, että arvos­ tetaan. Ja kai olen oikea pelinappula, kun on ollut yt:tä ja muita, mutta kertaakaan ei ole seitsemään vuoteen lomautettu. Oletko tyytyväinen palkkaasi? En ole näin hyvää palkkaa saanut missään. Millainen on hyvä työkaveri? Huumorintajuinen ja osaa ottaa muut huomioon. Millainen on hyvä pomo? Luottaa sen verran työntekijään, ettei päivän aikana paljoa näy. Mitä nyt morjestaa ja käy kahvilla. Ja osaa kuunnella, ottaa työntekijän neuvot huomioon. Mitä odotat tulevaisuudelta? Terveyttä tietysti ja pitkää ikää. Toivon, että Scania on täällä pitkään. Mutta kyllä uskon, että töitä riittää. Onhan Scania sentään maailmanlaajuista bisnestä. Ahjo2014_10_alku.indd 9 5.8.2014 8:26:38
• 10 TEKSTI MIKKO NIKULA JA JOHAN LUND 10 14.08.2014 ANNIKA RAUHALA Kielten l Lohjalla Constructor Finland Oy:ssä työskentelevä hitsaaja Li Chunhai ymmärtää kohtuullisesti suomea, mutta puhuminen on hankalaa. DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I YOU ARE THE Ahjo2014_10_alku.indd 10 5.8.2014 8:26:42
• 10 11 14.08.2014 n liitto Tuhannet Metalliliiton jäsenet puhuvat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Jotkut heistä hoitavat kuitenkin asioitaan suomeksi, jotkut englanniksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Jotkut osaavat vain omaa äidinkieltään. Miten liitto kohtaa erikieliset? E THE UNION SINA OLED LIITZWI?ZEK TO TY Ahjo2014_10_alku.indd 11 5.8.2014 8:26:45
• PEKKA AGARTH 12 10 14.08.2014 ”Muutama virolainen ja venäläinen on liittynyt minun kauttani liittoon. Kieli on siinä tärkeä.” – Romet Kesa n Romet Kesa toimii Iisalmen metallityöväen ammatti­osasto 148:ssa ulkomaalaisten yhteys­ henkilönä. Tarvetta on, sillä ulkomaalaisia työntekijöitä on Pohjois-Savossakin paljon, eikä moni tunne oikeuksiaan erityisen hyvin. Välittäjä on joskus joutunut hyvinkin vaikeisiin paikkoihin. – On ollut välillä raskasta. Yhdessä yrityk­ sessä tilanne työnantajan ja työntekijöiden välillä oli hyvin paha, käytännössä työnantaja kiusasi työntekijöitä. Mutta se loppui, ja jälkeenpäin työntekijät tulivat kiittämään, että hyvä kun saivat apua. Ahjo2014_10_alku.indd 12 Kesa on töissä hitsarina Haapajärven Kome Oy:ssä Iisalmella. Hän on ehtinyt viettää Suomessa jo 18 vuotta. Tartosta kotoisin oleva mies lähti pohjoisnaapuriin heti täysi-ikäiseksi tultuaan vuonna 1996, kun virolaisia ei vielä ollut Suomessa lainkaan niin paljon kuin nykyään. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään hyppy tuntemattomaan. – Minulla on suomalainen kummisetä. Hän kävi Virossa paljon jo neuvostoaikana, taustoittaa Romet Kesa muuttoansa. Perhetuttavuuden juuret ulottuvat Kesan tie­ don mukaan Viron ensimmäisen itsenäisyyden kaudelle, aikaan ennen toista maailmansotaa. Metalliliiton jäsen Kesa on ollut viitisen vuotta, aiemmin hän oli Puuliitossa. Romet Kesa, Viro Hitsaaja-kokoonpanija, 35 Iisalmi Kielitaito: viro, suomi, venäjä, vähän englantia – Liitossa on parempi tuki, ei tarvitse itse hoitaa kaikkea. Jos joku virolainen lukee tämän artikkelin, niin laittakaa viestiä eteenpäin, että kannattaa liittyä liittoon! kehottaa Kesa. – Kieli pitäisi kyllä oppia joka tapauksessa. Virolaisethan osaavat suomea – joku paremmin, joku vähän huonommin. Minä olen aina muille virolaisille sanonut, että opettele suomea, kun kerran olet Suomessa töissä. Kesa itse on asettunut Suomeen tukevasti, sillä talo on ostettuna Iisalmessa, ja viron­ venäläinen vaimo opiskelee myyntialaa. 11-vuotias poika käy koulua ja osaa suomea, viroa, venäjää sekä englantia. – Joskus minä kyselen pojalta, miten joku asia sanotaan englanniksi, myöntää Kesa. 5.8.2014 8:26:47
• 13 10 14.08.2014 Stefan Petrov, Bulgaria Hitsaaja, 40 Rauma Kielitaito: bulgaria, venäjä, ranska, liettua, vähän englantia, vähän suomea JUHA SINISALO PEKKA AGARTH ”Käyn aikuiskoulutus­-­ keskuksessa elektrodihitsauksen kurssilla. Opetuskieli on suomi, ja onhan se vaikeaa, mutta vähän suomea ja vähän englantia, niin kyllä opettajan kanssa saa jotenkin keskusteltua. Ja toisaalta minä tunnen hitsaamisen ja työprosessin, eli itse asiassa ei ole mitään ihmeellistä.” – Stefan Petrov n Stefan Petrov tuli Suomeen Olkiluodon ydinvoimalatyömaan vetämänä vuoden 2010 lopulla. Kolmosreaktorin tekeminen pitkittyy edelleen, mutta Petrovilta hommat päättyivät puoli vuotta sitten. Nyt mies on työttömänä, mutta tarkoituksena on löytää Suomesta uusi työ. Hitsaamisesta hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus – töitä on tullut tehtyä ensin kotimaassa Bulgariassa, sittemmin Ranskassa ja Liettuassa. Näiden maiden kielet Petrovilta sujuvat, ja Liettuasta tarttui mukaan vaimo­ kin. Suomi on vielä hieman haussa, mutta hän ymmärtää jo puhuttua kieltä kohtuullisesti ja on elokuussa menossa suomen kurssille. Ahjo2014_10_alku.indd 13 Sillä tasolla suomen kieli ei vielä ole, että hän voisi itse hoidella esimerkiksi työttömyys­ turvaan liittyvää paperisotaa. Tässä on onnek­ si ollut apuna Metalliliiton Kari Karjalainen, ulkomaisen työvoiman edunvalvoja. – Kari osaa venäjää ja puolaa, hän on auttanut paljon minua ja muitakin Olkiluodon työntekijöitä. Lisäksi hän osaa käsitellä ihmi­ siä ja on hyvä psykologi, kehaisee Petrov. Petrovin alihankintayrityksessä yhteisenä kielenä olikin enimmäkseen venäjä: työnjohto oli liettualaisia; työntekijät olivat Puolasta, Bulgariasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Muuten Olkiluodon virallinen kieli oli englanti, ja kaksi suurinta ryhmää olivat puolalaiset sekä slovakialaiset. Petrov on vakuuttunut siitä, että ilman Karjalaisen panosta ja kielitaitoa moni ulko­ maalainen työntekijä olisi jättänyt liittymättä Metalliliittoon. – Kuusi työntekijää on liittynyt Metalli­ liittoon, ja uskallan väittää, että eivät he olisi liittyneet, jos jäsenyyden merkitystä ei olisi perusteltu heille heidän omalla kielellään. Kielen merkitys on siis aivan olennainen, pitää pystyä kertomaan viesti hyvin ja yksityiskohtaisesti. Metalliliitolla on venäjänkieliset nettisivut. Niiden sisältö on melko niukka, mutta kes­ kittyy kertomaan olennaiset asiat siitä, mikä on ammattiliitto ja mitä työehtosopimukseen kuuluu. Petrov pitää sivujen antia kuitenkin työntekijän kannalta hyvänä. – Yleisimpiin kysymyksiin vastaukset löytyvät kyllä sieltä. Hyödyllistä tietoa, osittain aika yksityiskohtaistakin. 5.8.2014 8:26:51
• ”Ymmärrän aika hyvin, mitä suomalaiset puhuvat. Aluksi minulla oli mukana sanakirja, nykyään en enää tarvitse juurikaan sitä, sillä tunnen jo työsanaston. Joskus käytän älypuhelimen kielenkääntäjää, kun Jouni [pääluottamusmies Jouni Linden] kertoo minulle jotain.” – Li Chunhai n Li Chunhai on ollut Suomessa vuodesta 2008. Kun hän tuli, oli menossa talouden nousukausi, joka kuitenkin pian katkesi ja alkoi taantuma. – Heti alusta asti olen ollut Metalliliiton jäsen. Ensimmäisessä yrityksessä oli kiinan kielen tulkki ja hän sanoi minulle, että olisi hyvä liittyä liittoon. – Kun on liiton jäsen, niin saa enemmän rahaa kuin Kelasta saisi. Ja palkankorotuksia saa liiton avulla paremmin kuin yksin voisi saada, Li arvioi jäsenyyden hyötyjä. Hyllyjä valmistavassa Constructor Finland Oy:ssä Li on joutunut kokemaan lomautuksen toista kertaa; edellisessä yrityksessä lomautus tuli eteen kerran. Li Chunhai, Kiina Hitsaaja, 34 Lohja Kielitaito: kiina, ymmärtää jonkin verran suomea, vähän englantia – Täällä Constructorilla on tyypillinen kesän ongelma, että töitä on niukasti. Muuten Li sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä Suomessa, mutta vaimo ja tytär ovat Kiinassa, eikä suunnitelmissa ollut perheen tulo Suomeen onnistu näillä näkymin aivan helposti, sillä maahanmuuttosäännökset edellyttäisivät, että Lille jäisi palkasta verojen jälkeen käteen yli 2 000 euroa. Nyt hänelle jää noin 1 800 euroa. – Elämäni täällä Lohjalla on hiljaista ja yksinäistä. Kiinassa oli perhe. Mutta toisaalta täällä on palkka noin kaksinkertainen. Ja ilma on raitista, Lounais-Kiinasta lähtöisin oleva Li vertailee kotimaataan ja Suomea. ANNIKA RAUHALA 14 10 14.08.2014 Yhteisen kielen löytäminen voi olla vaikeaa Ulkomaalaisten jäsenten määrä Metalliliitossa kasvaa vuosi vuodelta. Samalla yhä useampi tarvitsee palvelua muulla kuin suomen kielellä. Ylivoimaisesti suurimman kieli­ryhmän suomenkielisten jälkeen muodostavat ruotsinkieliset jäsenet, joita oli kesäkuussa 4 097. Eri kansalaisuuksia liitossa on jo lähes 80, mutta voimasuhteet suurten ryhmien välillä ovat kuitenkin säilyneet ennallaan viimeisten vuosien aikana. VIRO VENÄJÄ PUOLA 752 473 376 – Virolaiset ovat selvästi suurin vähemmistöryhmä, jota seuraavat venäläiset ja puolalaiset, kertoo jäsenyysneuvoja Carola Fagerlund Metalliliiton jäsenrekisteristä. Jäsenrekisteriin on joka viikko yhteydessä henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tavallisesti kysytään, miten voit liittyä jäseneksi. Niissä tapauksissa, kun soittaja on jo liiton jäsen, tarvitsee hän usein käännöstä ja selitystä liitosta lähetetylle kirjeelle. – Minä puhun heille englantia, mutta joskus voi olla vaikeaa löytää yhteistä kieltä. Monien venäjänkielisten jäsenten englanti on niin heikkoa, että he tarvitsevat palvelua äidinkielellään. Jäsenrekisterin kieliarsenaaliin kuuluvat suomi, ruotsi ja englanti. Joskus on jouduttu turvautumaan toisten osastojen apuun liiton sisällä. UNKARI 95 BULGARIA 59 – Väärinkäsityksiä syntyy helposti, mutta ainakin tähän asti olemme onnistuneet selvittä­mään kaikki kysymykset ja huolet. Tavallisesti meidän jäsenillämme on oltava jonkinlaiset kielelliset valmiudet voidakseen työskennellä Suomessa, mutta joskus olemme joutuneet kääntymään tulkin puoleen. Asiaa ei helpota se, että jäsenrekisterissä käsiteltävät asiat ovat usein melko monimutkaisia. Usein ihmetellään esimerkiksi sitä, paljonko tietyssä tilanteessa tulee maksaa jäsenmaksua tai milloin jäsenmaksusta saa vapautuksen. – Asiat ovat aika hankalia, etenkin jos niistä ei voi puhua äidinkielellään. Tällä hetkellä liiton kaikki viralliset kirjeet lähetetään jäsenille ainoastaan suomeksi ja ruotsiksi. Tähän Fagerlund toivoo muutosta. – Olemme miettineet tätä asiaa pitkään ja haluamme kehittää jäsen­palveluamme laajen­ tamalla kielivalikoimaa. Meillä on useita kirjeitä, joita tulisi kääntää ainakin englanniksi ja mielellään myös venäjäksi ja viroksi. KIINA 52 BOSNIA JA HERZEGOVINA 51 LIETTUA 50 Ulkomaalaisia jäseniä oli liitossa kesäkuussa 2424, heistä naisia 341. Eri kansalaisuuksia oli yhteensä 78. Pienempiin kansalaisuusryhmiin kuului 1–45 liiton jäsentä. Ahjo2014_10_alku.indd 14 5.8.2014 8:26:53
• ROBERT JANSSON ANNIKA RAUHALA 15 10 14.08.2014 Matts Englund, Ahvenanmaa ”Ei ruotsinkielinen ihan täysiarvoinen jäsen ole” M atts Englund jäi viime vuoden ke­ – Ei tule mieleen, että jotakin todella tärkeää väällä eläkkeelle metallialan yri­ olisi mennyt meiltä ohi, mutta aika lailla tietoa tyksestä, jossa hän oli ollut koko jää saamatta niiltä jäseniltä, jotka eivät osaa työuransa töissä. 1990-luvun alussa suomea. On tietysti mahdollista, että olemme hänet valittiin silloisen Mariehamns Rostfria huomaamatta jääneet jostain tärkeästäkin pait­ Ab:n, nykyisin Goodtech Environment Ab:n si, hän jatkaa. nimellä kulkevan yrityksen pääluottamusmie­ Eläkkeelle jäämisen ja samalla myös pääluot­ tamustehtävästä luopumisen yhteydessä kirjeet heksi. Siitä lähtien hän on ollut liittoaktiivi ja tietää hyvin, millaista on toimia ruotsiksi Me­ liitosta ovat jääneet vähemmälle. Ammattiosas­ tallissa. ton sihteerinä Englund saa kuitenkin – Onhan se vähän niin ja ”Ei ole ollenkaan vielä postia liitosta. näin välillä, mutta yleisesti ot­ – Edelleen tulee kirjeitä suomeksi, sanottu, että taen sanoisin kuitenkin, että mutta tärkeimmät paperit koskien kevätruotsinkielinen palvelu on joka työpaikalla ja syyskokouksia tulevat aina ruotsiksi. parantunut vuosien mittaan. osataan suomea” Joskus tulevat jopa suomeksi ja ruotsiksi. Englundin pitkän luotta­ Suurin yksittäinen ongelma vuosien musmiesuran aikana on tullut vastaan paljon yli­ varrella on Englundin mukaan ollut se, kuinka määräisiä kielellisistä syistä johtuvia haasteita. kauan ruotsinkielisen työehtosopimuksen saa­ – Liitosta tulee paljon postia, josta melkein minen kestää. Työehtosopimusten kääntämi­ 75 prosenttia on suomeksi. sestä ja painattamisesta vastaa työnantajaliitto. Kuten moni muukin jäsen Ahvenanmaalla ja – Tuo työehtosopimuskirjan saaminen ei kerta kaikkiaan toimi. Joskus ruotsinnoksen Manner-Suomessa, Matts Englund ei osaa suo­ mea. Ahvenanmaan ammattiosastossa on kuiten­ saaminen kestää niin kauan, että sopimus mel­ kein ehtii umpeutua. kin yksi jäsen, joka taitaa suomea sen verran, että pystyy seulomaan kirjeistä tärkeimmät asiat. Ilman ruotsinkielistä työehtosopimusta Englund on kavereineen ammattiosastos­ – Hän käy kirjeet läpi ja yrittää selvittää mis­ sa yrittänyt selvittää tärkeimmät muutokset. tä suurin piirtein on kyse, mutta kaikki kirjeet eivät tule käsittelyyn vaan osa postista päätyy Palkankorotuksia he ovat esimerkiksi selvittä­ suoraan roskiin, Englund sanoo. neet joko etsimällä numerot suomenkielisestä sopimuksesta tai soittamalla suoraan liiton kes­ kustoimistoon. Näin ei kuitenkaan saisi olla. Ahjo2014_10_alku.indd 15 Eläkeläinen, 64 Maarianhamina Ammattiosaston sihteeri, Ålands metallarbetarfackavdelning nr. 336 Kielitaito: ruotsi, vähän englantia – Työehtosopimus on tärkeä ja sen tulee olla saatavilla myös ruotsiksi. Työpaikalla on pys­ tyttävä lukemaan sopimusta, eikä ole missään tapauksessa varmaa, että kaikilla työpaikoilla osataan suomea, Englund muistuttaa. Vaikka ruotsinkielinen jäsenpalvelu on Eng­ lundin liittoaktiiviuran aikana parantunut, hän toivoo, että tiedonkulku ja aineistotarjonta pa­ ranisivat entisestään. Ruotsinkielisten jäsenten ja luottamustehtävissä olevien tulisi voida seu­ rata ajankohtaisia asioita siinä missä suomen­ kielistenkin. – Ei ruotsinkielinen ihan täysiarvoinen jäsen ole, koska ei saa samaa tietoa kuin muut. Vähän heikompaan asemaan jäädään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ahvenmaalai­ set tai muut ruotsinkieliset jäsenet eivät saisi tarpeeksi apua ja tukea. Aina voi tarvittaessa olla liittoon yhteydessä. – Se on aina onnistunut ruotsiksi. Me soi­ tamme yleensä jollekin ruotsinkielisistä toimit­ sijoista suoraan, vähän riippuen mistä on kyse. Se on toiminut hyvin, eikä minun ole koskaan tarvinnut vaihtaa kieltä englanniksi. a 5.8.2014 8:26:55
• 16 TEKSTI MIKA PELTONEN / UP PIIRROS PENTTI OTSAMO T YÖY M PÄ R I S T Ö 10 14.08.2014 Turvallisuuskulttuuri kehittyy pikku hiljaa YHTEISTYÖ Inhimillisten virheiden hallinta on tärkeä osa työturvallisuutta. Inhimilliset virheet johtuvat yleensä kiireestä, epäselvistä ohjeista tai puutteista vaarojen merkitsemisessä. Erikoistutkija Virpi Kalakoski totesi Työterveyslaitoksen ”Turvallisuus ihmisen toimintana” -seminaarissa, että inhimillisten virheiden syihin voidaan vaikuttaa, mutta se vaatii koko työyhteisön sitoutumista. VTT:n erikoistutkijan Pia Oedewaldin mukaan yrityksen turvallisuuskulttuuri kehittyy pikku hiljaa johdon ja työntekijöiden ratkaistessa yhdessä työympäristön turvallisuuteen liittyviä käytännön asioita. – Ajattelutavat ja toimintamallit juurtuvat työpaikan rakenteisiin ja prosesseihin, jotka puolestaan raamittavat turvallisuuskulttuuria jatkossa. Teemajohtaja Rauno Pääkkösen mukaan ketjun heikoin lenkki määrää aina ketjun lujuuden. – Heikkoja lenkkejä ketjussa voi olla ihmisessä itsessään, ihmisten välisissä suhteissa, työyhteisössä, organisaatioissa ja niiden välisissä suhteissa, Pääkkönen sanoo. – Kun pystymme pitämään riskejä hallinnassa, löydämme ympäriltämme hyviä asioita ja meille syntyy hallinnan tunnetta työstämme. Työturvallisuuskeskuksen kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni korostaa, että työsuojelu­vastuu kuuluu johdolle ja esimiehille. – Heidän tehtävänsä on selvittää ja tunnistaa työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tämä laissa määritelty rooli jäntevöittää työpaikkojen työsuojelutyötä ja toimii jatkuvan kehittämisen perustana. Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Liisa Hakala kehottaa jokaista työntekijää kysymään itseltään, edistänkö minä tällä päätöksellä tai valinnalla työyhteisömme psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta ja miten voisin tehdä sen paremmin? Metallipöly ei aina lisää syöpäriskiä TYÖSKENTELYOLOSUHTEET Vaikka ruostumatonta terästä on valmistettu yli sata vuotta, tutkimustietoa aiheesta ei juuri ole. Outokummun ylilääkäri Markku Huvinen päätti tutkia asiaa itse. Hän päätyi tutkimuksessaan siihen, että työskentely terästuotannossa ja tuotannon naapurustossa asuminen eivät lisää riskiä sairastua syöpään. – Kun työskentelyolosuhteet ovat kunnossa, ei edes työ metallipölyssä lisää syöpä­ riskiä, Huvinen kertoo. Hänen tutkimuksensa palkittiin kansainvälisen ruostumattoman teräksen järjestön ISSF:n kestävän kehityksen palkinnolla. Huvinen on tutkinut 30 vuoden ajan työterveyttä ja syövän esiintymistä Outo­ kummun Tornion terästehtaan ja Kemin kaivoksen työntekijöillä. Ahjo2014_10_alku.indd 16 Yksinkertaiset opastukset helpottavat stressinhallintaa tyo?ympa?risto? 10.indd 1 HYVINVOINTI Syömistottumuksia ja stressinhallintaa parantavat verkko- ja mobiilisovellukset tavoittavat laajan joukon ihmisiä, mutta niiden käyttö jää usein lyhytaikaiseksi, kertoo VTT:n tutkijan Kirsikka Kaipaisen väitöskirja. – Sovellukset voivat edistää hyvinvointia ja tukea käyttäytymismuutoksia, jos ne ovat yksinkertaisia, kiinnostavia ja arkielämään sopivia, Kaipainen sanoo. Hänen mielestään sovellusten päämääränä tulisi olla tehdä itsensä tarpeettomiksi. – Sovellusten hyödyntäminen ammatti­ laisten työn tukena pitäisi olla saumaton osa palvelu- ja koulutusjärjestelmää, Kaipainen sanoo. Työkaveri on yhä useammin diabeetikko 17.7.2014 18.35 SOKERITAUTI Säännölliset tauot, mahdollisuus pieniin joustoihin ja työkuormituksen ennakoitavuus ovat diabeetikolle tärkeitä. Ykköstyypin diabetesta sairastavia on Suomessa 40 000. Kakkostyypin diabetesta sairastaa jo 250 000 suomalaista. Tutkijoiden arvioiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua puolella miljoonalla suomalaisella on todettu kakkostyypin diabetes ja ykköstyypin diabeteskin yleistyy. Yhä useamman työkaverin päivä alkaa verensokerin mittauksella ja insuliinin pistämisellä. – Lähtökohta on, että diabetes ei haittaa työntekoa, kunhan sokeritasapaino on kunnossa. Diabeetikot ovat yhtä hyviä työntekijöitä kuin kaikki muutkin, sanoo ItäSuomen yliopiston tutkija Pirjo Hakkarainen Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä. 5.8.2014 8:26:56
• 10 TEKSTI SANTERI PAKKANEN KUVA PENTTI VÄNSKÄ LAURI HOLOPAINEN, 18 Jäppilä OPPILAITOS Savon ammatti- ja aikuisopisto Taitaja2014 nuorten ammatti­ taidon SM-kilpailun levy ja hitsaus -lajin voittaja 14.08.2014 17 4 18.35 18 NUORI Miten tulit lähteneeksi Taitajakisaan mukaan? Paljonko harjoittelit ja miten? Koulussa oli ensin meidän sisäiset kilpailut, joissa katsottiin, kuka metallipuolelta pääsee lähtemään. Minä voitin koulun semifinaalin. Lahden loppukilpailuun en treenannut paljoakaan. Ehkä vähän kanttauk­ sia ja pituuksien laskemista. Miten paljon opettajat ovat tukeneet kisaan valmistautumi­ sessa? Opettajista Kilpeläisen Harri on antanut paljon neuvoja. Hän on ollut itsekin mukana taitajakisoissa ja oli mukana Lahdessa. Harri neuvoi, että olet vain tarkkana, pidät pään kylmänä etkä stressaa, teet rauhallisesti ja mietit. No jännittikö? Kyllä vähän jännitti, mutta jännitys hävisi, kun annettiin kuvat käteen ja sanottiin, että tehkää tuommoinen veturin muotoinen grilli. Pelti oli 1,5–2 millistä. Harjoitustöiden yhteydessä en ollut tällaisia koskaan tehnyt. Yhteensä meitä kilpaili kahdeksan. Yksi oli Venäjältä. Kaikilla oli samanlaiset työvälineet ja sama työ. Voitin, kun todennäköisesti jälki oli minulla mittatarkempi ja siistimpi. 14 työtunnista olisi saanut täydet pisteet. Minulla meni 13,05 ja pisteitä tuli 561. Ahjo2014_10_alku.indd 17 ”Poltin ensimmäisen reiän rautaan jo pikkunappulana” Menikö kaikki piirustuksien mukaan? No ei ihan. Veturin oikea ja vasen ovi vaihtoivat paikkaa ja tekstit ovissa ovat peilikuvina. Mutta muuten sanottiin, että tasaisen hyvä suoritus jokaisella osa-alueella. Kotiväkikin on käynyt täällä kilpailu­työtä katsomassa. Ovat kehuneet hienoksi. Samoin kaverit. Jätän tämän tänne koululle vaikka olisi sen saanut kotiinkin viedä. Mikä sai hakeutumaan metalli­ alalle? Vaihtoehtoina olivat myös talonrakennuspuoli ja autoala. Laitoin kuitenkin metallin ykköseksi. Ei kotona eikä suvussa ole varsinaisia metallimiehiä. Tosin kotona pajassa, jossa maatalous- ja metsäkoneet korjataan, on kaikki hitsaus- ja polttovehkeet. Poltin ensimmäisen reiän rautaan jo pikkunappulana. Samassa tuli ensimmäinen palovammakin. Missä olet ollut koulun aikana harjoittelemassa? Harjoittelu­ paikkana oli MHplan Oy. Kävin Siilinjärvellä Yaran lannoite- ja fosforihappotehtaan huoltotöissä. Siellä piti tehdä kaikenlaista mutterin kuumentamisesta putken vaihtamiseen. Aiotko jatkaa hitsausta? Kyllä varmaan. Ensin menen armeijaan Kajaaniin. Kun se on käyty, pitää kokeilla miltä se metalliala tuntuu. Kyllä töitä varmaankin löytyy, kun opettajatkin ovat sanoneet, että työnantajat arvostavat Taitajakisassa menestyneitä. Serkun kanssa on sovittu, että armeijan jälkeen saan mennä kyselemään töitä hänen yrityksestään. On selvää, että silloin pitää liittyä Metalliliittoon. Mutta jos metalliala ei tunnu omalta, teen jotain muuta. Seuraatko maailman menoa muutenkin? Kyllä uutiset tulee katsottua joka ilta ja lehti luettua joka päivä. Hitsaaminen ei siis ole elämää suurempi asia. Mitä harrastat? Metsästystä ja kalastusta, kun kaikenlaisilta metsä- ja pelto­ hommilta kerkiän. Metsästän hirviä ja ajokoiran kanssa jäniksiä. Asun 16 kilometrin päässä Varkaudesta Jäppilässä. 5.8.2014 8:26:58
• 18 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA 10 14.08.2014 TOIMIJA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Hannu Koistinen TYÖPAIKKA John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas TYÖNTEKIJÖITÄ 262 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluasiamies 2000–2003, työsuojeluvaltuutettu 2004–, ammattiosasto 59:n puheenjohtaja 2004–, Metalliliiton liittohallituksen jäsen 2012– Miksi ay-johtajat vaikenevat? Hannu Koistinen sanoo ihmettelevänsä ammattiyhdistysliikkeen johtajien hiljaisuutta. On sentään menossa suuri ajojahti ammatti­ yhdistysliikettä vastaan. Ja media saa näköjään väittää Loimaan kassaa vaihtoehdoksi ammattiliitoille eli kirjoittaa ”mitä paskaa tahansa”. – Porukan kannattaisi perehtyä historiaan. Kannattaisi lukea thatcheriläisyydestä ja am­ mattiyhdistysliikkeen alasajosta. Nyt se tapah­ tuu Suomessa. Näin toteaa koneasentaja Hannu Koistinen, metsäkoneita valmistavan John Deere Forestry Oy:n työsuojeluvaltuutettu Joensuusta. Koisti­ nen on myös Metalliliiton liittohallituksen jäsen. Toteamuksellaan Koistinen viittaa brittipää­ ministeri Margaret Thatcherin johtamaan suureen murskausoperaatioon 1980-luvulla. Ay-liikkeen nujertamiseksi käytettiin jopa po­ liisin väkivaltakoneistoa, eivätkä saarivaltion ammattiliitot ole noista tappioista vieläkään toipuneet. Työnantajapuoli toistaa Suomessa nyt täysin ohjelmoidusti iskulauseita, joilla mustamaalataan ay-liikettä. Ympäri Eurooppaa kuuluu samanlaisia uutisia. Työnantajapuoli vyöryttää sanomaa siitä, että perustavanlaatuisiin ihmisoikeuksiin kuten lakko-oikeuteen ”pitäisi” puuttua. – SAK:n johtaja ei ole ottanut mitään kantaa koko asiaan. Olisipa Lyly hypännyt pystyyn ja ryhtynyt lyömään politiikkaa pöytään, kun Lav­ rov kävi Suomessa! – Kyllä minua kummastuttaa, etteivät kes­ kusjärjestöjen johtajat anna lausuntoja asioista. Tai jos he antavat, ei media niitä ainakaan jul­ kaise. Tiedotusvälineet tanssivat täysin työnan­ tajien pillin mukaan, Koistinen toteaa. LUOTTAMUSMIEHET AHTAALLA Koistinen on huolissaan siitä, että työnantaja­ puoli näyttää tiivistävän rivejään koko ajan. – Luottamusmiesten kurmuuttaminen työn­ antajan taholta on ruvennut lisääntymään. Luottamusmiehiä kiusataan. Mies on hyvä mies, mutta eipä ole enää, kun hänet valitaan luottamustehtävään, Koistinen kuvaa painos­ tuksen muotoja. Ahjo2014_10_alku.indd 18 Kaikkein tuohtunein Koistinen on yleisen työttömyyskassan eli niin sanotun Loimaan kassan saamasta nosteesta ja jäsenmäärästä. – Jokaisen pitäisi tajuta mikä se kassa on. Se ei ole mikään vaihtoehto ammattiliitolle, vaikka julkisuudessa niin väitetään. Se on vain kassa. Mutta julkisuudessahan saa puhua mitä paskaa tahansa. Loimaan kassan luomisen selkeä tavoi­ te on ammattiyhdistysliikkeen alasajo. Loimaan kassan synnyttivät työnantajiin ja yrittäjäjärjestöihin likeisissä suhteissa olevat tahot. Sitä johtavat edelleen työnantajapuolen etuja vahtivat yritysjohtajat ja Kokoomuksen kannattajat. Lehtitietojen mukaan kassan hallitusta johtaa entinen Mehiläisen, tunne­ tun veroparatiisiyrityksen, toimitusjohtaja ja muihin jäseniin kuuluvat esimerkiksi Nordean yritysrahoitusjohtaja ja Kokoomuksen Jyrki Kataisen entinen erityisavustaja. Koistinen uumoilee, että tavoitteena on hou­ kutella niin paljon väkeä Loimaan kassaan, että työehtosopimusten yleissitovuus murentuu. Hän tosin ihmettelee, miksi työnantaja ”ei näe nokkaansa pidemmälle”. – Sopimukset eivät koske loimaankassalai­ sia. Korpilakot lisääntyvät. Koistinen toteaa, että kenenkään ei tarvitse tulla vertailemaan sitä, millaista on Ruotsissa tai Saksassa. – Siellä systeemit ovat erilaiset. Keskitytään nyt vaan asioihin täällä omien rajojen sisällä. Koistinen tunnustaa, ettei hän ole kaikki­ tietävä ennustaja. Hän ei voi siis varmuudella tietää, mitä tapahtuisi, jos ay-liike todellakin hävitettäisiin Suomesta. Mutta jos maailmalta ryhdytään esimerkkejä ottamaan, niin työnan­ tajapuolen tulisi katsella karttaa vähän rehelli­ semmin ja puhua kaukaisemmista maista kuin Ruotsi tai Saksa. – On maita, joissa ei todellakaan ole ammat­ tiyhdistysliikettä. On kerjäläisiä, on orjatyötä, ihmiset joutuvat tekemään kolmea–neljää työ­ tä, kuvailee Koistinen näitä ay-liikkeestä ”va­ pautettuja” maita. LOIMAAN KASSA TEKEE TIETÄ SATAMAJÄTKILLE? Koistiselta ei riitä ymmärrystä ammattiliitosta Loimaan kassaan loikanneelle henkilölle sen enempää kuin kokonaan järjestäytymättömäl­ le työntekijälle. – Minun on sanottava, että eipä minulta riitä ymmärrystä tällaiselle henkilölle. John Deerellä ovat Metalliliiton luottamus­ miehet siirtyneet uuteen käytäntöön. Osastojen kuukausipalavereista saavat järjestäytymättö­ mät työntekijät poistua työnantajan infon jäl­ ”Loimaan kassan keen. Metalliliiton pää­ luottamusmies ja työ­ luomisen selkeä suojeluvaltuutettu jäävät tavoite on jatkamaan palaveria vain ammattiyhdistysammattiliittoon kuuluvi­ liikkeen alasajo.” en työntekijöiden kanssa. – Usein kuulen ihmis­ ? ten sanovan, että kyllä pärjään omillani, en tar­ vitse liittoa mihinkään. Koistinen uskaltaa epäillä, että näinköhän on. Pärjääkö kukaan ihminen omillaan? Aina­ kaan ypöyksin vahvaa työnantajaa vastaan? Työsuojeluvaltuutettu haluaisikin kysyä loikkareilta nämä kysymykset: – Haluatko satamajätkäksi? Portin edessä seistään ja se saa töitä, joka suostuu lähtemään halvimmalla? Etkö ymmärrä, mitä tapahtuisi, jos me kaikki ajattelisimme niin kuin sinä? Koistinen arvostaa Metalliliiton aloittamaa järjestämistyötä. Hänestä työpaikoille on saa­ tava puhallettua uutta yhteisöllisyyden henkeä. Duunarin on taas tunnettava, että hänellä on ammattiliiton omistajuus. – Järjestämiskampanja ei ole autuaaksi te­ kevä asia. Sen pitää olla jokapäiväistä toimintaa työpaikalla ja ammattiosastossa. Se on ammat­ tiliiton ydintä ja lähellä jäsentä. Koistisen kaavailuissa työpaikoilla pitää saa­ da ”edunvalvonta nostamaan taas päätään”. – Kun työpaikalla saadaan porukka teke­ mään yhdessä asioita, tuntevat he olevansa osa jotakin isompaa. Ja siitä syntyy ymmärrys, että ollaan osa liittoa, jonka toimintaan voi ammat­ tiosaston kautta myös vaikuttaa. Teollisuusliittojen pitää kuuluttaa omista tekemisistään paremmin. – Kyllähän ne liitot tunnetaan, jotka ovat lakkoilleet. Kyllähän kaikki tietävät AKT:n ja ahtaajat. a 5.8.2014 8:26:59
• 19 an eä tyso.” Ahjo2014_10_alku.indd 19 5.8.2014 8:27:01
• 20 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN 10 14.08.2014 Sekaan vaan kuntoa testaamaan! On luokkahuone. On mitta-laitteita. On jänteviä nuoria, jotka hymyilevät ja odottavat juuri Sinua. Pasi Laitinen, ei kun sekaan vaan! Pasi Laitinen on asentaja ja Ponsse Oyj:n työ­ suojeluvaltuutettu Vieremältä. Hän on suostunut Ahjon mannekiiniksi SuomiMiehen kuntotestiin. Testilaitteet on tuotu Murikkaan työsuojelusemi­ naariin. Kuntotestaus on julistettu yhdeksi semi­ naarin työpajaksi. Suosio on taattu. Laitinen puristaa ensimmäiseksi kahvaa, joka mittaa lihasvoimaa. Kumpikin käsi, vuo­ rotellen. Kahvaan kiinnitetty mittari pyörähtää sen verran kuin pyörähtää. Seuraavaksi vuorossa on kehonkoostumus­ analyysi. Laitinen astahtaa laitteen päälle paljain jaloin, ja ottaa käsiinsä johtojen päässä olevat pienet kahvat. Laitteen kertomat lukemat pe­ rustuvat näet ”impedanssin eli vaihtosähkövas­ tuksen mittaamiseen kuudella eri taajuudella kahdeksan kosketuselektrodin välillä”. Mittaus paljastaa rasvan ja lihasten suhteen, lihasten tasapainon ja sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrän. Vieläkään ei hikoiluta. Testiin voi mennä ihan arkivaatteissa eikä missään vaiheessa tar­ vitse rehkiä rahtuakaan. Päinvastoin. Seuraavaksi, nopean vyötärön mittauksen jälkeen, Laitinen pääsee lojumaan ja lepäilemään. Hän asettautuu köllöttelemään pehmeälle, paksulle patjalle. Viiden minuutin rento lojuminen on hämmästyttävästi kestä­ vyyskunnon mittaamista. Tämän testin tulos perustuu ”sykkeen ja sykevälin mittaukseen le­ potilassa”. – Haluan ehdottomasti tukea lasten liikun­ Laitinen nousee patjaltansa ja toteaa, että taharrastuksia. Mutta heidän harjoitusten aika­ helppo oli rentoutua. Ja siinä SuomiMiehen tes­ na olisi hyvä sauma ruveta itse liikkumaan, sillä tisarja jo olikin. Enää on vuorossa vain paperille ajan löytäminen on minulle se suurin ongelma. tulostettu arvio omasta kunnosta sekä palaute. Laitinen on joskus aiemminkin käynyt ke­ – Korutonta kertomaa. Keskivartaloon tuntuu honkoostumusmittauksessa. Siihen liittyvästä kertyvän mittaa, ja lihaskuntoa voisin petrata. ruokavalioneuvonnasta jäi sananmukaisesti Niin tiivistää Laitinen omat tuloksensa, vaik­ hyvät eväät. Laitinen toteaa, että hän ei enää ka ”koruton” sanan käyttö kielineekin liiasta hyppää päiväruokaa yli ja syö aiempaa moni­ ankaruudesta. puolisemmin. Laitinen kertoo, että hän harrastaa liikuntaa neljän koiransa kanssa samoin kuin metsästystä. Työnantaja tukee Laitisen mielestä kyllä – Kolme koirista on Suomen ajokoiria, neljäs hyvin ponsselaisten liikkumista. On uimahal­ on mäyräkoira. Mutta lenkillä mennään koiran lilippuja ja liikuntakortteja. Työsuojeluvaltuu­ ehdoilla, Laitinen kuvaa. tettu huomauttaa, että liikunnan tukeminen on Hänellä on nyt juoksutuslaite, jonka kanssa ilman muuta myös työnantajan etu. – Porukka pysyy paremmin työkuntoisena. isännän ja aina kerrallansa yhden lemmikin yh­ teinen polkupyörälenkki sujuu sutjakkaammin. No, entäs tällaiset testaukset? SuomiMiehen Mutta Laitinen toteaa, että ilmiselvästikään voimatestit ja rasvapaljastukset? koiran ehdoilla suoritettu pyöräily ei riitä. – Testit on hyvä juttu. Olen varma, että kaikki – Hikiliikuntaa tarttis saada lisää. jotka kävivät täällä, ovat samaa mieltä. Nuorempana Laitinen on pelannut lentopal­ – Minä aion nyt tästä itse petrata! Eikä se edes loa kolmosdivarissa. Liikunnalliseen elämään hirveitä vaadi. Kunhan liikkuisi vaikka puoli tun­ hän on halunnut ohjata myös lapsensa. Isä on tia päivässä lisää, niin sekin jo riittäisi kohotta­ erittäin aktiivisesti mukana vanhimman ja maan yleiskuntoa. Olo on pirteämpi ja jaksaa nuorimman jääkiekkoharrastuksessa, samoin paremmin. a keskimmäisen judossa. – Joka päivä auto liikahtaa, Laitinen kuvaa kuljettajan velvoitteita. Siinäpä se ongelma taitaa ollakin, aikaa Metalliliitto on yksi ei tahdo löytyä omaan liikkumiseen. SuomiMies seikkailee -kampanjan Laitinen myöntää, että autossa istumisen lisäksi hän usein jää yhteistyökumppaneista. Kampanja kannustaa vain seisomaan ja katsele­ suomalaisia miehiä terveelliseen ja liikunnalliseen maan lasten harjoituksia. elämäntapaan ja se toteutetaan ympäri Suomen. Ahjo2014_10_alku.indd 20 5.8.2014 8:27:05
• en n. Ahjo2014_10_alku.indd 21 5.8.2014 8:27:06
• 22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 10 14.08.2014 N Ä K E M YS TARVITAANKO SUOMESSA NOLLA­ TYÖSOPIMUKSIA? Vastaava työehtoasiantuntija KATARINA MURTO SAK ? Työaika pitäisi sopia työsopimuksessa mahdollisimman tarkasti. ? Nollatyösopimuksen tehnyt ei tiedä ennalta työn määrää eikä palkkaansa. ? Työnantaja saa kaiken mahdollisen jouston ja pystyy roikottamaan työntekijöitä epävarmuudessa. Nollatyösopimukset – työaikoihin minimi? KATARINA MURTO: Ei tarvi­ ta. Työsopimuksessa pitäisi lähtökohtaisesti sopia työaika mahdollisimman tarkasti. Työn­ antajan on pystyttävä arvioimaan tarvittavan työn määrä. Tällaiset nollatyösopimukset ovat yleensä epätasapainoisia. Niissä työnantaja saa kaiken mahdollisen jouston ja pystyy roikottamaan työntekijöitä epävarmuudessa. Silloin työntekijät eivät tiedä mitään tulevista töistään ja palkastaan. MARKUS ÄIMÄLÄ: Nollasopimuksia tarvitaan. Työn tarve vaihtelee joillakin aloilla voimak­ kaasti ja ennalta arvaamattomasti viikoittain tai jopa päivittäin. Silloin tarvitaan mahdol­ lisuus teettää epäsäännöllisempää työaikaa. SIIRTÄÄKÖ NOLLATYÖSOPIMUS YRITTÄJÄRISKIN TYÖNTEKIJÄLLE? MURTO: Kyllä se siirtää. Työntekijä on täysin riippuvainen siitä, tarjoaako työnantaja töi­ tä vai ei. Hän jää sinne 0–40 -tunnin haitarin väliin. Työnantaja pystyy pudottamaan tunnit nollaan perusteetta, vaikka työntekijä olisi ai­ emmin tehnyt pitkän aikaa täysiä työmääriä. Näissä sopimuksissa työntekijä ei pysty kiel­ täytymään tarjotuista työvuoroista. Jos nolla­ sopimuksen tehneelle työntekijälle ei laadita työvuorolistoja, hän ei tiedä ennalta työnsä määrää ja tulevaa palkkaansa. ÄIMÄLÄ: Ei se meidän mielestämme siirrä yrit­ täjäriskiä työntekijälle. Työtä tarjotaan silloin, kun sitä on. Kaikissa yrityksissä tarjolla olevan työn määrä vaikuttaa siihen, kuinka monta tuntia työntekijöille on tarjolla. MILLÄ ALOILLA NOLLATYÖSOPIMUKSIA KÄYTETÄÄN? MINKÄLAISET TYÖNTEKIJÄT HALUAVAT ITSE NOLLATYÖSOPIMUKSEN? MURTO: Opiskelijat tai sellaiset ihmiset, joilla ei ole muita vaihtoehtoja. Kun työnantaja il­ moittaa, että se on ota tai jätä -tilanne, työaika on yleensä kirjattu tarjottuun työsopimukseen. Työntekijällä ei ole paljon neuvotteluvaraa, jos hän haluaa ottaa työn vastaan. ÄIMÄLÄ: Etenkin opiskelijat voivat haluta mah­ dollisuuden tehdä töitä vain silloin tällöin. Näi­ tä sopimuksia tarvitsevat myös sellaiset ihmi­ set, jotka eivät voi elämäntilanteensa takia olla kokoaikatyössä. KIERRETÄÄNKÖ NIILLÄ SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSAMISTA? MURTO: Jos kierretään, se ei ole oikein. Se on työntekijän suojeluperiaatteen vastaista. Jos työntekijä sairastuu, hänelle ei merkitä tunteja työvuorolistoille eikä silloin tule palkkaakaan. ÄIMÄLÄ: Ei tässä ole kysymys kiertämisestä. Eri­ laisissa työnteon muodoissa sairausajan palkat ja vuosilomat määräytyvät eri tavalla. MURTO: Ne ovat levinneet palvelualoilta kaikille sektoreille, myös teollisuuden työhön ja julki­ selle puolelle. ÄIMÄLÄ: Ennen kaikkea palvelualoilla. Olen kuullut, että ne olisivat yleistyneet muuallakin. Ahjo2014_10_alku.indd 22 5.8.2014 8:27:06
• PITÄISIKÖ NOLLATYÖSOPIMUKSEN TEHNEELLE TARJOTA LISÄTYÖTÄ? MURTO: Työsopimuslaissa on säädetty työn- antajalle velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikatyöntekijöille. Nollasopimuksen tehneet ovat osa-aikatyöntekijöitä. Työnantaja saa kuitenkin loppupeleissä määritellä, kenelle hän sen lisätyön antaa. Etusijaa ei ole mitenkään määritelty. ÄIMÄLÄ: Jos työntekijä on luonteeltaan osaaikatyöntekijä, lain mukaan hänelle on tarjottava töitä. Työnantajalla pitää olla tarpeen mukaan mahdollisuus harkita, ketä lisätöihin pyydetään. Jos jokainen keikka on oma määräaikainen työsuhteensa, silloin siihen ei sisälly tällaista velvollisuutta. PITÄISIKÖ KIRJATA LAKIIN? MURTO: Ei missään nimessä. Lainsäädäntöön ei ole järkevää laittaa erilaisia työaikatyyppejä. Muutenhan joutuisimme kirjaamaan sinne kaikki mahdolliset tyypit emmekä kuitenkaan pystyisi ennustamaan, mitä jatkossa mahdollisesti tulee. Täytyy lähteä yleissääntelystä. Vaihtoehdot ovat kokoaikatyö ja osa-aikatyö. Nollatyösopimus on yksi osa-aikatyön muoto. ÄIMÄLÄ: Siinä mielessä ei pitäisi erikseen kirjata, että nollatyösopimus on yksi osa-aikatyön muoto. Sille ei ole edes selkeää määritelmää. On hyvä, että meillä on perusjaottelu, jossa ovat toistaiseksi voimassa olevat ja määräaikaiset sekä kokoaikaiset ja osa-aikaiset työsopimukset. Ei sinne uusia luokkia tarvita. PITÄISIKÖ KIELTÄÄ? MURTO: Pääsääntöisesti pitäisi. Keinovalikoimat ovat kuitenkin vähissä. Ei varmasti ole realistista ajatella, että ne saataisiin karsittua kokonaan pois. Tärkeää on, että niihin liittyvät epäkohdat pitäisi saada ratkaistua. ÄIMÄLÄ: Ei niitä kieltää pitäisi. 10 23 et mi? 14.08.2014 PITÄISIKÖ MÄÄRÄTÄ MINIMITYÖAIKA? MURTO: Vähimmäistyöajan määrittely on ollut esillä ja keskusteluissa, mutta rajan asettaminen ei ole kauhean yksiselitteistä. Kun työajan vakiintumisesta ei ole säädetty mitään, se voi vaihdella miten vain. ÄIMÄLÄ: Ei pitäisi, koska yritysten tarpeet ovat erilaisia. Työtä saattaa olla tarjolla vain silloin tällöin, ei välttämättä edes joka viikko. Jos työtä on tarjolla hirveän harvoin, on järkevää tehdä joka keikasta oma, määräaikainen työsuhteensa. Jos työtä on tarjolla jatkuvasti, tehdään viime kädessä kokoaikainen, jatkuva työsuhde. MITEN TYÖNTEKIJÄ PÄRJÄÄ NOLLALLA TUNNILLA VIIKOSSA? MURTO: Hänellä on oikeus soviteltuun päivära- haan, jos edellytykset täyttyvät. Yksi edellytys on, että työntekijän työaika ei saa ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Nollatyösopimuksen tehneellä on oikeus tehdä myös muuta työtä. Käytännössä se voi kuitenkin olla hankalaa. Työntekijä ei aina voi kieltäytyä tarjotuista työvuoroista, vaikka toisesta paikasta olisi töitä tarjottukin. Silloin asiat menevät ristiin ja työntekijän neuvottelumahdollisuudet työpaikalla voivat olla hankalia. ÄIMÄLÄ: Eikö ole parempi, että töitä on edes jonkun verran kuin että niitä ei olisi lainkaan. Ihannetilanne tietysti olisi, että kaikille kokoaikaista työtä haluaville työntekijöille olisi sellaista tarjolla. Kun näin ei ole, tarvitaan myös tällaisia poikkeuksellisempia työnteon muotoja. Eivät työnantajat näitä ilkeyksissään harrasta. Lakiasiainjohtaja MARKUS ÄIMÄLÄ Elinkeinoelämän keskusliitto ? Nollatyösopimuksia tarvitaan, koska työn tarvekin vaihtelee. ? Erilaisissa työnteon muodoissa sairausajan palkat määräytyvät eri tavalla. ? On parempi, että töitä on edes jokin verran kuin että niitä ei olisi lainkaan. NOLLATYÖSOPIMUS Työsopimus, jossa työajaksi on sovittu 0–40 tuntia viikossa. SAIRAUSAJAN PALKKA Jos työntekijällä ei ole työvuoroluetteloon merkittyjä työvuoroja, sairausajan palkka lasketaan toteutuneen keskimääräisen työajan mukaan. SOVITELTU PÄIVÄRAHA Soviteltua päivärahaa maksettaessa työntekijän työaika saa olla enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Osa-aikatyötä tekevien osalta työaikaa tarkastellaan neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. LISÄTYÖ Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava töitä jo palveluksessaan oleville osa-aikaisille työntekijöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamista.. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki Ahjo2014_10_alku.indd 23 5.8.2014 10:23:08
• 24 t yö t i l a Oy Pumppulohja Ab, Lohja, 25. kesäkuuta Kuva Patrik Lindström
• 25
• 26 PÄ I V Y S TÄ J Ä EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? ”Mitä teen, kun palkka ei ole tullut tilille?” Liiton jäsenet soittavat päivystykseen, koska luottamusmiehet ovat lomalla. Merkittävä osa kyselyistä liittyy palkanmaksun viivästy­ miseen. Pyydämme ensimmäisenä ottamaan yhteyt­ tä palkanlaskentaan ja kysymään viivästymisen syytä. Yleensä syy on yrityksen heikko kassati­ lanne. Seuraavana ohjeena on yhteydenotto ELY-keskukseen tai aluetoimistoomme palk­ katurvahakemuksen laatimista varten. ? ”Pitääkö maksaa sairausajan palkkaa, kun työntekijä on vapaa-ajallaan telonut itsensä vesihiihdossa?” OIKEUSAPU Muutamia puheluja tulee työnantajilta liittyen sairausajan palkan maksamiseen. Vastaus kysy­ mykseen on, että maksuun menee. ? ”Mitä tehdä, jos sairastuu vuosiloman aikana ja haluaa loman siirtoa tältä ajalta?” Tämä kesä on ensimmäinen lomakesä, kun lo­ man siirto on ollut mahdollista ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien. Kyselyjä on tullut, mutta ennakoitua vähemmän. Heti lääkärissä käynnin jälkeen on ilmoi­ tettava työnantajalle työkyvyttömyysaika, jol­ ta halua loman siirrettäväksi. On muistettava, että loma päättyy suunniteltuna ajankohtana, eikä siirretty loma ”jatka” lomaa automaat­ tisesti. Loman siirtoa pyydettäessä olisi hyvä sopia työnantajan kanssa siirretyn loman ajankoh­ dasta. Ellei siitä sovita, on työnantajalla oikeus päättää kahden viikon ilmoitusajalla ja mikäli se ei ole mahdollista, viikon ilmoitusajalla siir­ retyn lomaosuuden ajankohdasta. Metalliliiton jäsenenä et joudu taistelemaan oikeuksistasi yksin. Käytössäsi ovat liiton asiantuntijat ja sinulla on mahdollisuus oikeusapuun. Epäiletkö, että irtisanomisesi oli laiton? Onko työnantaja huolehtinut työsuojelusta asianmukaisesti? Olisiko työnantaja voinut omilla toimenpiteillään estää työtapaturman? Jos katsot, että sinua on kohdeltu väärin, voit kysyä neuvoa pääluottamusmieheltä. Hän neuvottelee tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ota yhteys Metalliliiton toimistoon. Liitto neuvottelee työnantajaliiton kanssa. Jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon, käydään neuvottelut Metalli­ liiton ja yrityksen välillä. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Loma-aikaan päivystyksessä ? Voisi kuvitella, että loma-aikaan edunvalvonnan päivystyksessä on hiljaista. Näin ei ole. Päivittäin vastaamme keskimäärin 60 puheluun. Tyypillisimmät soittajat ovat palkanlaskijat ja tilitoimistot. Kysymykset liittyvät lomapalkkoihin ja lomarahaan, kun työntekijät päättävät työ­ suhteen löydettyään toisen työpaikan. Heinäkuu on ollut viime vuosina työntekijöiden kannalta otollisin työpaikanvaihtokuukausi. Jos asia joudutaan viemään oikeuteen asti, liitto korvaa jäsenen oikeuskulut. Edellytys on, että jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja jäsen­maksut on maksettu asianmukaisesti. Metalliliitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta, joita työnantaja on kohdellut asiattomasti. Harvassa ovat ne työn­ tekijät, jotka tällaiseen prosessiin voi­ vat ja haluavat lähteä omin voimin; Suomessa yksi oikeusjuttu maksaa keskimäärin saman verran kuin perheauto. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt Ahjo2014_10_loppu.indd 26 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 6 Työsuojelu 9 Muut jäsenedut 10 Solidaarisuus 7 Vakuutusturva 8 Virkistysmahdollisuudet 5.8.2014 8:58:21
• KESÄ Helteellä haluaa saada lämpimät juomat jääkylmiksi nopeasti. Se onnistuu alle minuutissa, jos käytettävissä on käsiporakone ja sangollinen jäitä. Lisäksi tarvitaan vain välikappale, jolla pullon tai tölkin saa liitettyä porakoneeseen. Menetelmä perustuu lämmön virtaukseen, konvektioon, jonka saa nesteessä aikaan tölkin pyörittäminen poran avulla jäiden seassa. Pyörittäminen myös lisää huomattavasti tölkin pinta-alaa, joka on suoraan kosketuksissa jään kanssa. Ja yllättäen, fysiikan lakien mukaisesti, pyörittäminen vähentää hiilihappoisten juomien kuohuntaa, kun tölkki avataan. Jääkaapissa juoma jäähtyy vain lämmön johtumisen seurauksena, mikä vie aikaa. Jäissä pyörittämällä juoma jäähtyy 20–30 kertaa nopeammin. WWW.KANSALAISOPISTOT.FI OSYPÖ I Näitä perusfysiikan totuuksia on Gizmagverkkosivuston mukaan hyödyntänyt kahden yhdysvaltalaisen tekniikan opiskelijan hiljattain perustama Spin Chill -yhtiö. Yhtiö valmistaa ja myy käsiporiin sopivaa välikappaletta, jonka avulla jäissä voi pyörittää niin pulloja kuin tölkkejäkin. Lisäksi valikoimassa on tähän tarkoitukseen varta vasten tehty SpinChill-laite, jolla homma hoituu ilman muita välineitä. WWW.PIKAVUOROT.FI ÄL Ä ....aina aja itse – vertaa hintoja. WWW.LIIKENNETURVA.FI/SUOJATIE HSYO ÖI MATERIAALIT Tukholman kuninkaallisessa teknologiainstituutissa on kehitetty menetelmä, jolla puuselluloosasta saadaan valmistettua materiaalin painoon nähden alumiinia ja terästäkin vahvempaa kuitua. Yksittäinen selluloosakuitu koostuu jopa 40 miljoonasta alkusäikeestä. Kehitetyssä menetelmässä sellukuitu hajotetaan yksit­ täisiksi alkusäikeiksi, jotka sitten sidotaan uudelleen yhteen aivan tietyllä tavalla. Tuloksena on hiuksen paksuisia kuituja, jotka ovat huikeasti alkuperäistä sellukuitua vahvempia. Sidontatavasta riippuen kuidusta tulee jäykkää ja vahvaa tai taipuisaa ja vahvaa. Uudenlaisella sellukuidulla voidaan ehkä korvata teollisuudessa esimerkiksi lasikuitu, puuvillakuitu sekä monia muovista tai metallista valmistettuja lankamaisia materiaaleja. Raaka-aine kuituun saadaan luonnonmukaisesti metsästä. Kuitu on biohajoavaa, kun taas lasikuitu, muovi ja metallit ovat hajoamattomia. ...varo pientä kulkijaa. WWW.PAIHDELINKKI.FI/JEPPE/ Juomat kylmäksi Puusta metallia vahvempaa kuitua ...uutta ja kertaa vanhaa. ...on aika laittaa korkki kiinni. I S Ä T S T YÖVAA KAS LÄKE TYÖE TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O WWW.TYOELAKE.FI > OMA TYÖELÄKEOTE Metallin pinnalta sisäosia kohti asteittain suureneva metallihitusten koko tekee materiaalista kestävämpää ja taipuisampaa. Yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset tutkijat onnis­ tuivat yhteistyössä luomaan asteittain muuttuvan rakenteen jopa IF-teräkseen, jota käytetään teollisuudessa kaikkein vaativimpaan syvävetoon ja venytysmuovaukseen. Teräksen kestävyys ja venytyslujuus kasvoivat selvästi. Asteittain muuttuvaan rakenteeseen pohjautuvilla metalleilla on Wun mukaan paljon sovellus­ kohteita, ja niitä voidaan hyödyntää helposti ja edullisesti teollisissa prosesseissa. Tutkijat pyrkivät nyt kehittämään asteittain muuttuvan rakenteen avulla myös metalleja, jotka kestävät paremmin korroosiota, kulumista ja väsymistä. NY T METALLIT Bambun ja luun rakenne on inspiroinut tutkijoita kehittämään samantapaiseen mikrorakenteeseen perustuvia metalleja. Tulokseksi on saatu aiempaa kestävämpää ja taipuisampaa rautaa, kuparia, nikkeliä ja terästä. – Mikroskoopilla näkee, että metalli koostuu miljoonista lähekkäin pakkautuneista hitusista. Niiden koko ja sijoittelu vaikuttavat metallin fyysisiin ominaisuuksiin, sanoo Pohjois-Carolinan valtionyliopiston materiaalitieteen professori Yuntian Zhu. Pienet hiukkaset metallin pinnalla tekevät siitä kovempaa, mutta vähemmän taipuisaa. Tällöin se ei kestä katkeamatta kovinkaan paljon venyttä­ mistä. Jos hitusten kokoa kasvatetaan asteittain metallin sisäosia kohti, siitä tulee vahvempaa ja taipuisampaa. Luun ja bambunvarren poikkileikkauksessa näkee samanlaista muuntelua rakenteiden koossa ja jakautumisessa. – Suurten ja pienten hitusten asteittain muuttuva kohtaamispinta tekee koko materiaalista kestävämpää ja taipuisampaa, toteaa Kiinan tiedeakatemian materiaalitieteen professori Xiaolei Wu. 10 14.08.2014 OT A Bambusta ja luusta mallia YUNTIAN ZHU KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE ...selvää, että saat mitä sinulle kuuluu. Ahjo2014_10_loppu.indd 27 5.8.2014 9:36:02
• 28 TEKSTI TERHI FRIMAN KUVAT JYRKI LUUKKONEN 10 14.08.2014 Mittatilaustyötä maailmalle ETS-Lindgrenillä tehdään häiriöiltä suojattuja huoneita, matkapuhelinten testausalustoja ja muita erikoisia huipputuotteita täysin käsityönä. Polven päällä, kuten euralaisilla metallimiehillä on tapana sanoa. Ahjo2014_10_loppu.indd 28 H äiriösuoja-asentaja Tapio Vahtera valmistaa savutus­ laatikon näköistä puolitois­ ta metriä korkeata peltistä kaappia. Siitä tulee kaappi, jossa uusia matkapuhelimia voidaan testata. Päivän aika­ na asentaja kokoaa kaapin maalausvalmiiksi. Jokainen mittauskaappi on yksilö, ja asentaja saa tehdä todella tarkkaa työtä. Vahtera on ollut asentajana ETS-Lindgren Oy:llä vuodesta 1980 – pitkään, kuten melkein kaikki muutkin työntekijät. Tuotantopuolel­ la Eurassa töitä paiskoo reilut 30 työntekijää, jotka ovat melkein kaikki Metalliliiton jäseniä. Yrityksellä on riittänyt töitä, ja mukava ilma­ piiri on pitänyt huolen siitä, että muualle ei ole mielitty, vaikka paikkakunnalla metallialan töi­ tä on ollutkin. Täällä kaikki työ on käsityötä ja se tuo hommaan oman kiinnostavuutensa, kertoo matkapuhelinten testauskaappia tarkasteleva Tapio Vahtera. Vahtera muutti vuona 1980 perheineen Eu­ raan ja sattui kysymään töitä Lindgrenin edeltä­ jältä. Paikka löytyi saman tien ja siellä on pysyt­ ty. Hän on tyytyväinen työhönsä. Siinä saa olla oma-aloitteinen ja viedä omaa työtä eteenpäin. Työ on myös monipuolista, vaikka Vahtera aher­ taakin päivät pitkät melkein koko ajan samassa työpisteessä toisin kuin muut asentajat, joille työnkierto on arkipäivää. – Pyöristin äsken kaapin reunat ja seuraa­ vaksi laitan siihen häiriösuojareunat pronssista. Täällä kaikki työ on käsityötä ja se tuo hommaan oman kiinnostavuutensa, kertoo Vahtera. 5.8.2014 8:58:24
• 29 10 14.08.2014 – Täällä tehdään töitä polven päällä, niin kuin me sanotaan, vahvistaa pääluottamusmies Ari Kyllöinen. JOHDOLLE KAIVATAAN KASVOT ETS-Lindgren on toiminut Eurassa Rauman ku­ peessa yli 40 vuotta. Alun perin yritys oli nimel­ tään Oy Euramecano Ab, ja sen perusti yrittäjä Lasse Sohlström. Hän oli keksijätyyppi, joka teki aikanaan paljon kehitysyhteistyötä VTT:n ja Tampereen Teknillisen Korkeakoulun kanssa. Monenlaisten vaiheiden jälkeen yritys on ol­ lut vuodesta 1997 lähtien osa isoa Esco Techno­ logies -yhtymää eli amerikkalaisomistuksessa. Pääluottamusmies Ari Kyllöisen mielestä ame­ rikkalaisomistus on sekä etu että haitta. Hyvä asia on se, että töitä riittää eikä var­ sinaisesta lamasta tai taantumasta tiedetä mi­ tään. Tilauksia tulee, ja yksilöllisiä tuotteita valmistetaan eri puolelle maailmaa niin sai­ raaloihin, matkapuhelinten valmistajille kuin armeijoillekin. Uudenlaiset työt yrityksessä annetaan yleensä Euraan, jossa tehdään myös paljon tuotekehitystyötä. Huonoa on Kyllöisen mielestä se, että paikal­ lista toimitusjohtajaa ei tällä hetkellä ole. – Olen kai vanhanaikainen. Tykkäisin siitä, että oltaisiin suomalaisia, Kyllöinen naurahtaa. Hän toimii pääluottamusmiehenä kahtena päivänä viikossa kahden tunnin verran. Mitään isoja ongelmia ei tällä hetkellä ole. Menossa on neljäs kausi luottamushommissa. Vajaan kah­ deksan vuoden aikana on sattunut ja tapahtu­ nut monenlaista, ja luottamusmies on itsekin oppinut paljon. Hän on tyytyväinen Murikasta saamiinsa oppeihin ja ”Helsingin pään” neu­ voihin, vaikkei niitä usein ole tarvinnut kysyä. Tehtävä on opettanut paljon. Muun muassa sen, että maailmassa mikään ei ole kiveen hakattua. Ahjo2014_10_loppu.indd 29 Pääluottamusmies Ari Kyllöinen ja työsuojeluvaltuutettu Meeri Mäkelä kertovat, ettei yrityksessä ole tällä hetkellä suurempia ongelmia. Työntekijät voivat tehdä työpaikan oloista parannusehdotuksia, ja työnantaja ottaa ne hyvin vastaan. – Olin ujo mies, kun saivat houkuteltua luot­ tamushommiin, mutta sitä olen saanut karsit­ tua itsestäni vuosien mittaan. Käyn höpisemäs­ sä paljon työkavereiden kanssa, niin tiedän, mitä ajattelevat. Kaikki eivät siitä ehkä tykkää. Kyllöinen ollut 18 vuotta töissä tässä firmas­ sa. Moni asia on matkan varrella muuttunut. Tuotteet ovat kehittyneet valtaisaa vauhtia. Yksi on pysynyt samana: se, että työ on käsillä tekemistä. TYÖTAPATURMAT EHKÄISTÄVÄ Viime vuodenvaihteessa ETS-Lindgrenin työ­ suojeluvaltuutetuksi valittiin maalari Meeri Mäkelä, joka odottaa innostuneena, mitä uusi pesti tuo. Hän odottaa kiinnostuneena työsuoje­ lun kursseja ja uutta oppia. Työtapaturmia on ol­ lut jonkin verran, ja nyt tehdään työtä, jotta niitä voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin. Monelle työntekijälle on tullut käsiin tapaturmia painavia osia nostaessa tai niiden pudotessa sormille. Mäkelä sanoo, että parannusehdotuksia on tehty ja niihin on suhtauduttu positiivisesti. Kä­ sillä nostamista aiotaankin vähentää ja käyttää tilanteissa nostureita. Tehtaan tuotantopäällik­ kö on myös työsuojelupäällikkö, ja hän tietää työn ongelmat varsin hyvin. Mäkelä on työpaikan nuorimmasta päästä ja toinen työmaan kahdesta naisesta. Hän kiitte­ lee mukavaa ja reilua ilmapiiriä. Miesten kanssa työskentely on luontevaa ja tuttua ammattikou­ lun autonasentajalinjalta asti. Työpaikka on ko­ din lähellä, ja työ mukavaa. – Arvostan sitä, että täällä on talvisin läm­ min. Olin aikaisemmin töissä telakalla enkä kaipaa yhtään pakkaseen, Mäkelä toteaa. TYÖ OPETTAA PARHAITEN Euralaiset valmistavat salakuuntelulta suo­ jattuja huoneita, sairaaloiden magneettiku­ vaushuoneita, monenlaisia testauskammioita ja muita huippuosaamista vaativia tuotteita. Työhön opastetaan työpaikalla. Vanhemmista työntekijöistä moni on koulutettu työhön täällä, nuoremmat asentajat tulevat useimmiten am­ mattikoulun kautta. Lindgreniläiset ovat sitä mieltä, että työ opettaa parhaiten. Työ on käsityötä ja mittatilaustyötä eikä sitä voi koneellistaa. Se on asentajien onni ja turva. Yksi testausboksi saattaa olla tavallisen pahvi­ laatikon kokoinen, toinen monta metriä korkea ja kolmas pienen laivan kokoinen. Testaushuoneiden ja -kaappien sekä sairaa­ lalaitteiden kehitys kulkee valtavalla vauhdilla eteenpäin. Vastaavanlaisia tuotteita ei valmis­ teta tässä mittakaavassa muualla Suomessa. ETS-Lindgrenillä on tuotantoa Yhdysvallois­ sa ja Aasiassa, mutta euralaiset eivät usko, että heidän työnsä siirtyisi halvempiin maihin. Eurassa valmistettuja tuotteita kiidätetään eri puolelle maailmaa, ja neljä tai viisi asen­ tajaa tekee tilanteesta riippuen kokonaan keikkatyötä. Luottamusmieskin pääsi keikal­ le Kreikkaan ja kokemus oli kiinnostava. Iso osa Eurassa nikkaroiduista tuotteista menee salaisiin kohteisiin. 5.8.2014 8:58:29
• 30 Veljekset Rauno Saha, Reijo Saha ja Reino Saha kokoavat häiriösuojattua ovea. Sahan veljekset ovat viihtyneet ETS-Lindgrenillä jo parikymmentä vuotta. Mika Kuusela ja Marko Mäkelä sanovat, että työ on mukavan vaihtelevaa. Aamulla töihin tullessa ei aina tiedä, mitä päivän mittaan tulee tekemään. – En usko, että on mitään hätää nyt kuiten­ kaan. Täällä osataan työt. Kone ei voi meitä korvata, koska kaikki työt ovat omanlaisiaan, he arvelevat. Mika Kuusela ja Marko Mäkelä valmistavat häiriösuojattua ovea. He sanovat, että työ on mu­ kavan vaihtelevaa. Aamulla töihin tullessa ei tie­ dä, mitä päivän mittaan tulee tekemään. Mäkelä siirtyi ETS-Lindgrenille töihin puolitoista vuotta sitten ja on viihtynyt hyvin. Asiat hoituvat ja työ­ porukka on mukavaa. Välillä mielen pohjalla häi­ vähtää pelko siitä, miten pitkään työt jatkuvat, kun uutisissa toistuvat irtisanomiskertomukset. UUSIA TEKIJÖITÄ TARVITAAN Ahjo2014_10_loppu.indd 30 Kakkoshalliksi kutsutussa pikkuhallissa valmis­ tetaan isoa ovea. Työssä ahertaa kolme veljestä, Rauno Saha, Reijo Saha ja Reino Saha. Oike­ astaan veljeksiä on neljä mutta vanhin, Raimo Saha, on jo jäänyt viettämään eläkepäiviä. Sa­ han veljekset ovat aina kulkeneet samoilla työ­ mailla. Täällä he ovat viihtyneet parisenkym­ mentä vuotta. Millaista on veljesten elo samalla työpaikalla? – Samanlaista kuin kotona, silloin lapsena, ei tässä mitään kummallista ole, he heittävät. Ovihalli oli aikanaan naapuriyrityksen, pel­ tifirman. Se tuli myyntiin sopivasti laitteineen päivineen. Kaupan mukana tuli iso nosturi. Sen avulla Sahan veljekset nostavat sinkitetystä pellistä tehtyä häiriösuojattua ovea. Ovella on mittaa kolme kertaa kolme metriä ja se painaa tonnin verran. Ovi nostetaan pystyyn, ja siihen asennetaan lisäosia, kunhan niitä saadaan. Ma­ teriaaleista on välillä pulaa. – Suurin ovi, jonka olemme täällä koonneet, oli 9 kertaa 11 metriä. Se oli aika järeä. Veljeksistä Rauno Saha haikailee jo eläkkeelle hänkin. Pääluottamusmies Kyllöinen tietää, että menossa on eläkebuumi. Lähivuosina moni on lähdössä eläkepäivien viettoon ja uusia asentajia pitäisi palkata. Kesätöissä on ollut paljon nuoria työtä oppimassa. Töitä on riittänyt, ja monen ke­ säläisen sopimusta on jatkettu kesän ylikin. Pääluottamusmiehen oma työasema on kak­ koshallissa. Siellä hän valmistaa elementtejä lastulevystä ja pellistä, käsityönä nekin kaikki. Elementit lähtevät palasina maailmalle ja siellä ne asennetaan valmiiksi kaapeiksi tai huoneiksi. – Pian täällä aletaan valmistaa uusia tuottei­ ta sekä sairaalamaailmaan että testauskäyttöön. Koko ajan mennään eteenpäin, sanoo pääluot­ tamusmies Kyllöinen. a 5.8.2014 8:58:33
• 31 10 14.08.2014 TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA JUHA TANHUA Koulutusneuvoja kannustaa opintielle Työelämän koulutusneuvoja Satu Oinas toivoo, että metallin väki lähtisi reippain mielin kouluttautumaan, sillä reittejä on monia. Koulutus voi pian olla kova valttikortti työmarkkinoilla, hän uskoo. K olmisenkymmentä Metallilii­ ton jäsentä on kouluttautunut työelämän koulutusneuvojiksi. Parhaillaan koulutusneuvojan toimintaa pilotoidaan kolmes­ sa yrityksessä Lahden alueella, Kempillä, Halton Marinella ja Rapalassa, jotta se saataisiin palvelemaan mah­ dollisimman hyvin kaikkia osapuolia. Vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen kertoo, että koulutusneuvonnasta tulee osa Murikan pääluottamusmieskoulutusta. Jär­ visen mielestä koulutus voisi hyvin olla myös lomautuksen vaihtoehto työpaikoilla, kun osaa­ mistarvetta tarkastellaan ennakoiden. Tietoa voitaisiin hyödyntää jo ennen yt-neuvotteluja. SAK:ssa on koulutettu kaikkiaan 150 työ­ elämän koulutusneuvojaa. Tehtävänimike on ammattiliitoissa uusi ja siihen liittyvää toi­ menkuvaa kehitetään koko ajan. Periaatteessa koulutusneuvoja on luottamusmiehen työpari, jonka tehtäviin kuuluu työntekijöiden kannus­ taminen lisäkoulutukseen tai kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittamiseen. Työpaikan oma koulutusneuvoja on erään­ lainen tukihenkilö. Keskustelu kasvotusten on aina paikallaan, ja työkaveri tuntee jo hyvin työ­ paikan tarpeen ja työkaverin osaamisen. INNOSTAJA JA SPARRAAJA Lahden Metalli 23:n toimistonhoitaja Satu Oinas opiskeli oppisopimuskoulutuksella tuo­ tekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Hän on hyvin innostunut tehtävästä ja sen koulu­ tusneuvonnan kehittämisestä. Hän kuvailee koulutusneuvojaa verkoston tekijäksi. Neu­ voja perehtyy eri mahdollisuuksiin ja opastaa sitten työkavereitaan sopiville porteille – TEkeskukseen, kouluun tai oppisopimuskeskuk­ seen. Nykyisin koulutuksia voidaan räätälöidä työntekijän ja työnantajan tarpeen mukaan. Oinaksen mukaan Metallin jäsenet eivät vält­ tämättä tiedä, millaista koulutusta on tarjolla ja mitä hyötyä niistä voi olla. Nykyinen koulutusvii­ dakko on runsas, eikä siitä välttämättä osaa itse ot­ taa selvää. Koulutusneuvoja selvittää ja innostaa. – Koulutusneuvoja voi houkutella muita opiskelemaan. Kun lähtee opintielle, voi innos­ tua jopa niin paljon, että heittäytyy elinikäiseksi oppijaksi, Oinas sanoo. Ahjo2014_10_loppu.indd 31 Ammattitaidon päivittäminen on aina paikallaan, sanoo Metalli 23:n toimistonhoitaja Satu Oinas. Aluetoimitsija Sauli Järvinen näkee koulutuksen yhtenä vaihtoehtona lomautuksille. ITSETUNTOKIN PARANEE Suomi on aikuiskoulutuksen edelläkävijä­ maa koko maailmassa. Koulutuksiin osallis­ Oinas kannustaa Metallin jäseniä kouluttautu­ tuminen ei jakaudu tasaisesti, vaan erot ovat maan. Oman ammattitaidon päivittäminen on väestöryhmissä suuret. Tutkimusten mukaan aina paikallaan. joka kymmenennen suomalaisen aikuisen lu­ Jos ammattitutkinto on jäänyt kesken, sen voi suorittaa loppuun vaikkapa oppisopimuksella tai kutaito on heikko ja esimerkiksi tietotekniikan näyttötutkinnolla. Monelle Metallin jäsenelle soveltamisen osaamisessa on isoja eroja. Noin kouluista on jäänyt huono maku suuhun, kun 15 prosenttia ikäluokasta jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa, vaikka Suomi onkin koulu­ kirjojen pänttääminen on ollut tylsää tai vaikeaa. tuksen mallimaa. Oinas muistuttaa, että nykyisin voi SAK:n kehittämisjohtaja opiskella monella tavalla. Oppimis­ Ammattitutkinnon Markku Liljeström sanoo, vaikeudet otetaan hyvin huomioon. voi suorittaa että SAK:lainen väki osallistuu – Itsetuntokin kohenee kum­ loppuun vaikkapa vähän työpaikkojen henkilös­ masti, kun saa käteen todistuksen. oppisopimuksella tai tökoulutuksiin ja kehityskes­ Huomaa, että minähän osaan ja kustelutkin saattavat usein opin. Opiskeluun voi jopa jäädä näyttötutkinnolla. jäädä väliin. Koulutuksella ja koukkuun, Oinas hehkuttaa. Työnantajaakin pitää motivoida mukaan. työuran pituudella on tutkimusten mukaan selkeä yhteys, ja koulutus näkyy palkkapussis­ Usein työnantaja innostuu työntekijöiden kou­ sakin. Kouluttautuminen kannattaa. luttautumisesta, kun hänelle kerrotaan, mitä hyötyä siitä on. Yritykselle on eduksi, että työpo­ www.opinverkko.fi/mika-opinverkko rukka päivittää osaamistaan. Kun taantumasta on selvitty, saattaa tulla työvoimapula, ja silloin am­ mattitaitoiset, osaavat ja koulutetut työntekijät voivat olla iso kilpailuvaltti. Työnantajalla on lain mukaan oikeus koulutuskorvaukseen tai verotuk­ sen lisävähennykseen. 5.8.2014 8:58:34
• TEKSTI HEIKKI JOKINEN 32 K A N S A I N VÄ L I N E N 10 14.08.2014 SKYLER REID / REUTERS / LEHTIKUVA UAW palasi Chattanoogaan PALKKASOPU Lonmin-yhtiön Marikanan platinakaivoksen työntekijät kävelivät ilmoittautumaan töihin 25. kesäkuuta viisi kuukautta kestäneen kaivoslakon päättymisen jälkeen. Viiden kuukauden kaivoslakko päättyi ETELÄ-AFRIKKA Maan pisin lakko päättyi kesäkuun lopussa, kun kaivostyöläisten liitto AMCU hyväksyi platinakaivosten sopimusesityksen. Implats, Amplats ja Lonmin -yhtiöiden lakko kesti peräti viisi kuukautta. Marikanan kaivos oli mukana lakossa. Kaupunki muistetaan siitä, kun poliisi ampui siellä 34 lakkoilevaa Lonmin-yhtiön työläistä vuonna 2012. Pitkä lakko tuntui koko maailmassa, sillä Etelä-Afrikka tuottaa suurimman osan maailman platinasta. Liiton vaatimus oli nostaa kaivostyöläisten 354 euron kuukausipalkka 885 euroon. Työnantaja tarjosi muutaman prosentin korotusta. Lakko päättyi, kun työläiset hyväksyivät noin viidenneksen korotuksen eli 81 euroa kuussa matalimpiin palkkoihin. Ensi vuonna palkat nousevat 67 euroa. Lisäksi vähimmäispalkka nostetaan 567 euroon. Sopimus on kolmivuotinen. Oman sävynsä lakkoon toi se, että AMCU on riippumaton hallitsevasta ANC-puolueesta. Kilpaileva kaivostyöläisten liitto NUM taas on ANC:n liittolainen. Maan metalliliitto NUMSA oli heinäkuussa neljä viikkoa laajassa lakossa. Liitto on arvostellut rajusti maan ammattiliittojen keskusjärjestö COSATU:a, joka tukee ANC-puoluetta. NUMSA on yhä keskusjärjestön jäsen, mutta lopetti maksunsa sille. Ahjo2014_10_loppu.indd 32 Lakolla saatiin kymmenen prosentin korotus matalimpiin palkkoihin vuosittain kolmen vuoden ajan. Liitto saavutti muitakin parannuksia. Niistä keskeinen liittyy tilapäistyötä yrityksille kauppaaviin yrityksiin. Ne velvoitetaan noudattamaan alan sopimuksia. Tilapäistyön käyttöä pyritään samalla vähentämään. Pulmia varten luodaan erityinen valitusmahdollisuus väärinkäytöksistä. Työläisten jatkokoulutusmahdollisuudet paranivat ja luottamusmiesten toimintamahdollisuuksia kohennettiin. Lakko vaikutti laajalti. Autotehtaat seisoivat, terästeollisuuden tuotanto häiriintyi ja rakennustyöt hidastuivat joidenkin rakennustarpeiden loppuessa. Maan hallitus oli aktiivisesti mukana pyrkimässä sopimukseen. Sopimus pohjautuu työmarkkinaministeri Mildred Oliphantin ehdotukseen. Sitkeissä ja laajoissa lakoissa on takana useita syitä. Etelä-Afrikan talous on heikentynyt viime aikoina. Tämä tuntuu irtisanomisina, palkkojen nousun taittumisena ja osin työolojen heikentymisenä. Toinen syy on kasvava tyytymättömyys ANCpuolueen hallintoon. Puolue ei enää kykene ohjaamaan kaikkia ammattiliittoja keskusjärjestö COSATU:n kautta. YHDYSVALLAT Autotyöläisten liitto UAW kärsi helmikuussa kitkerän tappion Volkswagenin tehtaalla Chattanoogassa. Työläisten enemmistö äänesti rajun ulkopuolisen kampanjan tuloksena, että he eivät halua tehtaalle yritysneuvostoa. Nyt UAW perusti tehtaalle ammattiosaston. Osaston kasvaessa riittävän edustavaksi tehtaan johto pitää sitä työntekijöiden edustajana ja on valmis yhteistyöhön sen kanssa. – UAW on kiitollinen siitä, että se aiemmin tänä vuonna ansaitsi monen Volkswagenin työntekijän luottamuksen ja tuen. Silloin sanoimme, että emme jätä näitä sitoutuneita ja kovaa työtä tekeviä ihmisiä. Me pidämme lupauksemme, sanoi UAW:n puheenjohtaja Dennis Williams. Vammat eivät vähene RUOTSI Rasitusvammat ovat yleisiä ja lisääntyvät, selviää IF Metallin teettämästä laajasta jäsenkyselystä. Kaksi kolmesta vastanneesta sanoo kärsivänsä työhön liittyvistä ruumiillisista vaivoista. Kolmasosa sai työssään rasitusvammoja. Naisilla luvut ovat korkeammat kuin miehillä. Hiukan yli puolet vastaajista joutuu tekemään työssään samaa liikettä monta kertaa tunnissa. Yhtä moni piti työtään yksitoikkoi­ sena vähintään puolet työajasta. Hiukan alle puolet sanoi työnsä olevan fyysisesti raskasta. – Pulmat johtuvat anorektisesta miehityksestä työpaikoilla. Lyhytnäköinen voitontavoittelu on ihmisiä tärkeämpää, sanoo metalliliiton puheenjohtaja Anders Ferbe. Liitto takasi palkat SAKSA IG Metall laskee onnistuneensa palkkasopimuksissaan. Sen tavoite palkkojen noususta inflaation ja tuottavuuden kasvun verran on toteutunut. Vuodesta 2000 inflaatio on ollut 26 prosenttia. Metalli- ja sähköteollisuuden sopimuksissa palkat ovat sen sijaan nousseet 47,5 prosenttia. 5.8.2014 8:58:36
• 33 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työehtosopimus Liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen minimiehdot Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvovat sopimusten ja lakien noudattamista työpaikoilla Liiton tuki varmistuu jäsenmaksun maksamisella (1,75 % tuloista vuonna 2014) Oikeusapua myönnetään liitosta jäsenille Koulutus on monipuolista ja maksutonta sekä ammattiosastoissa että Murikka-opistossa Työsuojelu on osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa Vakuutusturva on voimassa jäsenyytesi alusta alkaen Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden eri puolilla Suomea Muita jäsenetuja ovat Ahjo-lehti, kalenteri ja alennukset yhteistyökumppaneiltamme Solidaarisuus on Metalliliiton toiminnan kulmakivi Metallityöväen Liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen. Ahjo2014_10_loppu.indd 33 5.8.2014 8:58:36
• Ahjo2014_10_loppu.indd 34 LIITTOKOKOUSVAALIT. 1975 käytiin Metallissa kireissä tunnelmissa. Sosialidemokraatit voittivat täpärästi kansandemokraatit ja saivat 50,3 % äänistä. Puhelinalan tuloslaskentaa: laatikoita kantavat Terjo Markkanen (vas.) ja Martti Koivuranta. LÄHDE METALLILIITON KUVA-ARKISTO 34 AIKA 5.8.2014 8:58:38
• MOBILISMI LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi CNC-SORVAAJA EERO HEIKKINEN KOTIPAIKKA LIMINKA, POHJOIS-POHJANMAA HARRASTANUT VUODESTA 1984 10 TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO laatikoita kantavat Terjo Markkanen (vas.) ja Martti Koivuranta. 14.08.2014 35 HARRASTUS Neukkuauton nostalgiaa ??Vuonna 1965 maailmalla sattui kaikenlaista. Yhdysvallat lisäsi tuntuvasti voimatoimiaan Vietnamissa ja Suomessa keskusjärjestöt neuvottelivat sopimuksen viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisestä ensimmäisinä maina koko Euroopassa. Itänaapuri Neuvostoliitto oli voimissaan. Vaikka siellä ei kulutusjuhlia vietettykään, tehtiin maassa Moskvitsh-henkilöautoja eli Mosseja, joita tuotiin runsaasti myös Suomeen. Niillä tavallinen karvalakkikansa sitten huristeli milloin työ-, milloin huviajelunsa. Yksi Moskvitshin tuolloisista malleista, 403 Scandinavia, elää pientä renessanssia Limingassa asuvan Eero Heikkisen pihamaalla. Kempeleessä ja Tyrnävällä toimivan Metalpower Oy:n Kempeleen tehtaalla CNC-sorvaajana ja työntekijöiden pääluottamusmiehenä työskentelevälle Heikkiselle on vuosikymmenien takaisella Mossella erityinen merkityksensä. Idän menopeli sai toimia Eero ja Sinikka Heikkisen hääautona, jolla ajeltiin pitkin Kempelettä 30 vuotta sitten solmitun avioliiton jälkeisissä seremonioissa. Ahjo2014_10_loppu.indd 35 Heikkinen tunnustautuu mobilistiksi eli mieheksi, joka harrastaa vanhoja autoja ja tahtoo niitä laittaessaan pysyä alkuperäiselle autolle ja sen kuosille mahdollisimman uskollisena. Tämä näkyy Mossen ulkoasussa maalipintaa myöten, sininen kun kuului Moskvitshin tehtaan omaan värivalikoimaan. Tällä hetkellä Heikkisen pihamaalta löytyy myös toinen vanhemman ajan auto, joka ei ole ehkä yhtä eksoottinen kuin Mosse, mutta edustaa omalta osaltaan palasta suomalaisen autonvalmistuksen historiasta. SaabValmetin Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 1982 valmistettu Talbot 1510 kuului autotehtaan valikoimiin ajoilta kauan ennen Porschen ja nykyisten Mersujen valmistuksen aloittamista. Haaleanpunertava, katsastuksen läpäissyt Talbot toimii kesäisin Heikkisten käyttöautona. Mossen Eero Heikkinen osti sattumalta. Heikkisen vanhempien luona kävi kylässä oulunsalolainen mies, joka hurautti pihaan useimmiten Mossella. – Yksi päivä hän tuli eri autolla. Kysyin, missä se Mosse on? Mies sanoi myyneensä sen 500:lla markalla yhdelle pojalle. Sanoin, että jos sitä ei tulla hakemaan, niin minä ostan sen viidelläsadalla markalla. Onneksi se poika ei sitä hakenut. Kuten kunnon mobilistilta, myös Heikkiseltä löytyy keskeneräinen projekti. Tallissa odottelee laittoa vuoden 1963 mallia oleva Mosse 407. Aiemmin laiteltavaa on riittänyt niin Fiatissa, neliovisessa Datsun 100 A:ssa, eli Apina-Datsunissa, Datsun Sunnyssä bensa- ja dieselmallisena kuin vanhassa Peugeotissa. – Velipojat rassasi autoja, kun olin pienempi. Mopoa kun rassasin, niin äitimuori sanoi, että tuo on kumma kun rassaa aina tuota mopoa. Velipojat ajeli vanhoilla vehkeillä ja noituivat välillä, kun piti tehdä remonttia. Minä pikkupoikana katselin vierestä. Heikkisen Mosse oli hankittaessa ajokuntoinen, mutta pohja oli melkoisen laho. – Hitsailin alustaa yhden talven tallissa. Sisustalle ei tarvinnut tehdä mitään. Alussa ei tahtonut oikein löytyä osia. Kun sana Mossesta alkoi kiertämään, aina joku kertoi, että siellä ja siellä on vara-auto, niin osia alkoi tulemaan. Mosse on museokatsastettu. Moottori on 1 300-kuutioinen ja 45-hevosvoimainen. Jarruina ovat rumpujarrut niin edessä kuin takana. Mittarit ovat isohkot ja viisarimalliset. Ykkösvaihde on synkronoimaton. – Kun risteykseen hiljentää ja vaikka vihreä palaa, on pakko pysähtyä, että saa ykkösen päälle. Takana tulevat ihmettelevät, että mitä tuo ukko pysähtelee? 5.8.2014 8:58:44
• 36 TEXT JOHAN LUND OCH MIKKO NIKULA 10 14.08.2014 DU ÄR FACKET ???????? ??? T?I YOU ARE THE Ahjo2014_10_loppu.indd 36 5.8.2014 8:58:50
• 37 10 14.08.2014 Språkens förbund Tusentals medlemmar i Metallförbundet har något annat modersmål än finska. Vissa av dem sköter sina medlemsärenden på finska, andra på svenska, engelska eller ryska. Somliga kan bara sitt modersmål. Hur bemöter facket de olika språken? "Jag förstår ganska bra vad finländarna säger. I början Svetsare, 34 hade jag en ordbok med mig, Lojo men jag behöver knappt den Språkkunskaper: längre eftersom jag har lärt kinesiska, förstår lite finska, lite engelska mig yrkesvokabulären. Ibland använder jag översättaren på smarttelefonen när huvud­förtroendemannen berättar något för mig," säger Li Chunhai. ANNIKA RAUHALA Li Chunhai, Kina Li kom till Finland år 2008 i mitten av en högkonjunktur som ändå snabbt tog slut när ekonomin svängde. – Jag har hört till Metallförbundet ända sedan jag kom hit. På min första arbetsplats fanns en tolk som sa åt mig att det lönar sig bli medlem i facket. – Hör man till facket får man mer pengar än man skulle få från Fpa. Det är också lättare att få löneförhöjningar med hjälp av facket än ensam, konstaterar Li. På hylltillverkaren Constructor Finland har Li varit med om två permitteringar. På hans föregående arbetsplats permittera­ des han en gång. – Vi har typiska sommarproblem här på företaget. Det är helt enkelt knappt om jobb. Li är överlag nöjd med sitt liv i Finland förutom att hans fru och dotter fortfarande är i Kina. Familjens flytt till Finland har inte gått som planerat eftersom immigrationsreglerna kräver att Li skulle få över 2 000 euro i månaden i handen efter skatt. Nu blir han med ungefär 1 800 euro. – Mitt liv är ganska ensamt. I Kina hade jag familj. Å andra sidan är lönen dubbelt så hög här och luften frisk och ren, säger Li som kommer från sydvästra Kina. E THE UNION SINA OLED LIITZWI?ZEK TO TY Ahjo2014_10_loppu.indd 37 5.8.2014 8:58:53
• 38 ”Några ester och ryssar har anslutit sig till Metallförbundet via mig. Språket är viktigt i den frågan,” säger Romet Kesa. Kesa fungerar som kontaktper­ son för utlänningar i den lokala fackavdelningen i Idensalmi. Romet Kesa, Estland Det finns ett klart behov efter­ Svetsare-sammansättare, 35 som det finns mycket utländska Idensalmi arbetstagare i Norra Savolax Språkkunskaper: estniska, finska, och få känner till sina rättigheter. ryska, lite engelska Som förmedlare har Kesa ibland hamnat i en svår sits. – Det har varit tungt emellanåt. På ett företag var situationen riktigt dålig. I praktiken mobbade arbetsgivaren de anställda. Men det blev ett slut på det och senare kom arbetstagarna och tackade för hjälpen. Kesa jobbar som svetsare på företaget Haapajärven Kome i Idensalmi. Han har redan bott 18 år i Finland och kommer ursprungligen från Tartu. Kesa flyttade till grannlandet på andra sidan viken genast när han blev myndig år 1996. På den tiden var det inte alls lika vanligt med ester i Finland som idag, men steget kändes ändå inte så stort. – Min gudfar är finländare. Han besökte ofta Estland redan under sovjettiden, berättar Romet Kesa som bakgrund till flytten. Enligt vad Kesa känner till, sträcker sig familjernas bekantskap ända till Estlands första själständighetsperiod, innan andra världskriget. Till Metallförbundet har Kesa hört omkring fem år och innan det var han medlem i Träfacket. – Förbundet ger bättre stöd och man behöver inte sköta allt på egen hand. Om någon est läser det här så uppmanar jag personen att föra budskapet vidare, det lönar sig att höra till facket! – Språket borde man lära sig i varje fall. Ester kan ju i allmänhet finska, vissa bättre än andra, men jag har alltid sagt åt andra ester att det lönar sig att lära sig finska om man ändå arbetar i Finland. Kesa har kommit till Finland för att stanna. Ett hus är köpt i Idensalmi, hans estlandsryska fru håller på med studier inom handelsbranschen och deras 11-åriga son går i skola och kan finska, estniska, ryska och engelska. – Ibland frågar jag honom hur man säger något på engelska, medger Kesa. Ibland svårt att hitta gemensamt språk Antalet utländska medlemmar inom Metallförbundet ökar i stadig takt. Samtidigt behöver allt fler service på andra språk än finska. Den överlägset största språk­gruppen efter de finskspråkiga utgör de 4 097 svenskspråkiga medlemmarna. JUHA SINISALO PEKKA AGARTH 10 14.08.2014 Stefan Petrov, Bulgarien Svetsare, 40 Raumo Språkkunskaper: bulgariska, ryska, franska, litauiska, lite engelska, lite finska Det var kärnkraftsbygget i Olkiluoto som lockade Petrov till Finland för några år sedan. Bygget av den tredje reaktorn drar fortfarande ut på tiden, men för hans del tog jobbet slut för ett halvt år sedan. Nu är han arbetslös men målet är att hitta ett nytt jobb i Finland. Petrov har svetsat i ungefär 20 år hemma i Bulgarien men också i Frankrike och Litauen. Franska och litauiska har han lärt sig men finskan kämpar han ännu med. Han förstår redan en del och i augusti börjar han på finskakurs. Finskan är inte ännu på den nivån att han skulle klara sig i papperskriget om arbetslöshetsersättning. Där har lyckligtvis intressebevakaren för utländsk arbetskraft Kari Karjalainen på Metallförbundet hjälpt till. – Kari kan ryska och polska. Han har hjälpt mig och många andra arbetstagare på Olkiluoto. Dessutom kan han handskas med mänskor och är en bra psykolog, säger Petrov. Petrov är övertygad om att många utländska arbetstagare skulle ha valt att inte bli medlemmar i Metallförbundet om det inte var för Karjalainens insats och språkkunskaper. – Sex arbetstagare blev medlemmar. Jag vågar påstå att de inte skulle ha blivit det om ingen skulle ha förklarat fördelarna med att höra till facket på deras eget språk. Språket är av stor betydelse när man ska förklara något detaljerat. Metallförbundet har material på ryska på webben. Innehållet är ganska begränsat och fokuserat på vad facket är och vad som hör till kollektivavtalet. – Man hittar ändå svar på de vanligaste frågorna. Informationen är nyttig och delvis till och med ganska detaljerad. – Sedan kommer esterna som den största minoritetsgruppen följt av ryssar och polacker, berättar medlemskapsråd­givare Carola Fagerlund på medlemsregistret. Medlemsregistret kontaktas varje vecka av personer med något annat modersmål än finska Nationaliteterna inom förbundet närmar sig redan 80, men styrke­ förhållanden mellan de största språkgrupperna har ändå hållits oförändrade de senaste åren. ESTER 752 RYSSAR 473 ”Jag går ett vuxenutbildningsprogram i elektrodsvetsning. Utbildningen går på finska vilket är utmanande men med hjälp av lite finska och engelska lyckas vi kommunicera med läraren. Å andra sidan känner jag till svetsning och arbetsprocessen, så något märkvärdigt är det inte frågan om,” säger Stefan Petrov. POLACKER 376 UNGRARE 95 eller svenska. Vanliga frågor gäller hur de kan ansluta sig till Metallförbundet, och om de redan är medlemmar är det ofta frågan om att översätta och förklara vad det står i något brev de fått från förbundet. – Jag pratar engelska med dem, men ibland kan det vara svårt att hitta ett gemensamt språk. Många av de ryskspråkiga medlemmarna har en så svag engelska att de behöver betjäning på sitt modersmål. Språkarsenalen på medlemsregistret består av finska, svenska och engelska. Ibland får man ta till hjälp från andra avdelningar på förbundet. BULGARER 59 KINESER BOSNIER LITAUER 52 51 50 Metallförbundet har 2424 utländska medlemmar (juni 2014), av dem 341 kvinnor. Totalt 78 nationaliteter. Till de mindre grupperna hör 1–45 medlemmar. Ahjo2014_10_loppu.indd 38 5.8.2014 8:58:57
• 39 10 14.08.2014 Förra våren blev Matts Englund pensionär efter att ha jobbat på samma metallarbetsplats hela sin yrkeskarriär. I början av 1990-talet valdes han till huvudförtroendeman på dåvarande Mariehamns Rostfria som idag heter Goodtech Environment. Sedan dess har han varit aktiv inom det fackliga och känner bra till både hur det är att vara medlem och förtroendevald på svenska inom Metall. – Det är ju lite si och så ibland men överlag skulle jag ändå säga att den svenska servicen har blivit bättre med åren. Under Englunds långa period som huvud­ förtroendeman har han stött på en hel del över­ loppsutmaningar på grund av språksvårigheter. – Det kommer ju mycket post från förbundet och nästan 75 procent av breven är på finska. Som också många andra medlemmar både på Åland och på fastlandet kan Matts Englund ingen finska. På Ålands metallarbetarfackavdel­ ning finns ändå en som behärskar såpass mycket finska att han kan sålla igenom breven för att försöka hitta det viktigaste. – Han går igenom breven och försöker se vad det verkar vara frågan om, men alla brev kom­ mer ju inte till behandling utan en del hamnar direkt i ”runda arkivet”, säger Englund och syf­ tar på papperskorgen. – Jag kan inte minnas att vi skulle ha missat något verkligt viktigt men det är klart att en hel del information går förbi både medlemmar och förtroendevalda som inte kan finska. Det kan ju också hända att vi missat något väsentligt utan att ens veta om det, fortsätter han. Idag har breven blivit färre eftersom huvud­ förtroendemansuppgifterna föll bort i och med pensioneringen, men i egenskap av avdelnings­ sekreterare får Englund fortfarande en del infor­ mation från förbundet. – Det kan lätt bli missförstånd men hittills har vi alltid lyckas få frågorna utredda. I allmänhet måste ju våra medlemmar ha någon form av språkkunskaper för att kunna arbeta i Finland men någon gång har vi faktiskt måsta anlita tolk. Saken blir inte lättare av att det som behandlas och frågorna som ställs till medlemsregistret ofta är ganska komplicerade. Det handlar ofta till exempel om hur mycket man ska betala i medlemsavgift eller när man har rätt att befrias från den. – Det är frågan om ganska krångliga saker, i synnerhet om man inte kan tala om dem på sitt modersmål. Idag skickas de officiella breven från förbundet enbart på finska och svenska, något som Fagerlund hoppas att skulle förändras. –Vi har en hel bunt brev som borde översättas till åtminstone engelska och helst också till ryska och estniska. Ahjo2014_10_loppu.indd 39 ROBERT JANSSON ”Riktigt fullvärdig medlem är man ju inte som svenskspråkig.” Matts Englund, Åland Trots att den svenska medlemsservicen har blivit bättre under Englunds tid som fackligt ak­ tiv hoppas han ändå att informationsgången och materialutbudet på svenska skulle utvecklas yt­ terligare. De svenskspråkiga medlemmarna och förtroendevalda borde ha möjlighet att hänga med i aktuella frågor. – Riktigt fullvärdig medlem är man ju inte – Det kommer ju ibland fortfarande brev på som svenskspråkig eftersom man inte får sam­ finska, men de viktigaste pappren som berör till ma information som de andra. Man blir lite i exempel vår- och höstmöten kom­ underläge, anser Englund. mer alltid på svenska. Ibland fak­ ”Det är inte alls Att åländska eller andra svensksprå­ tiskt både på finska och på svenska. sagt att det finns kiga medlemmar inte skulle få tillräck­ ligt hjälp och stöd av förbundet skriver Det största enskilda problemet någon som kan Englund ändå inte under. Man kan all­ under årens lopp har enligt Eng­ tid kontakta förbundet vid behov. lund varit hur länge det tar att få finska på alla arbetsplatser.” kollektivavtalet på svenska. – Det har alltid gått på svenska. Vi brukar ringa direkt till någon av de – Det där med kollektivavtalsbo­ ken fungerar ju inte. Ibland är det så att avtalet svenskspråkiga ombudsmännen lite beroende på nästan hinner gå ut innan den svenska översätt­ vad det handlar om. Det fungerar alltid bra och ningen kommer. jag har åtminstone personligen aldrig behövt byta Utan det svenskspråkiga kollektivavtalet har om till engelska. a Englund och hans kamrater på fackavdelningen alltid försökt reda ut de viktigaste förändringar­ na, som löneförhöjningar, på annat sätt. Antin­ gen genom att söka fram siffrorna från det finska kollektivavtalet eller genom att ringa direkt till förbundet. Men så borde det inte få vara. AKTUELLT INOM METALL – Kollektivavtalet är viktigt och det måste Fortsättningskurs för förtroendemän finnas också på svenska. Det är ju dom på ar­ och arbetarskydd, Vasa betsplatserna som ska kunna läsa kollektivav­ Del 1: 29.9–1.10   Del 2: 27–29.10    talet och det är inte alls sagt att det finns någon Mer information: www.kiljavanranta.fi/ som kan finska på alla arbetsplatser, påminner kiljavan_opisto/svensksprakig-utbildning Anmälningar senast 1.9 med kursansökningsEnglund. Pensionär, 64 Mariehamn Sekreterare i Ålands metallarbetar­ fackavdelning  Kå nr. 336 Språkkunskaper: svenska, lite engelska blankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. 18–19.10 Metalls svenska höstträff (rådplägningsdagarna), Murikka Anmälningar senast 26.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 5.8.2014 8:58:59
• 40 10 14.08.2014 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals­kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka med­delanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst­ relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester-­ ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare­anställning upphör. Permitteringsintyg ? ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings­- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad Ahjo2014_10_loppu.indd 40 5.8.2014 10:20:08
• 14.08.2014 10 10 41 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU­NUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis­verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn­hakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio­päivä­ rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo­ viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos­ verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko­ hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymi­sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis­tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka­- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite­tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan­laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu­ misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Ahjo2014_10_loppu.indd 41 5.8.2014 8:58:59
• KATAJAMAISEMA SINIKKA ELOMAA GEISHA EMILIA JÄÄSKELÄINEN IRWIN JANNE KAAPU 42 10 14.08.2014 123 työtä SAVUSAUNA MALLIA 1940” HELGE VÄNTTINEN Ahjo2014_10_loppu.indd 42 SE LVÄ NN Ä K I J Ä T E U VO L E U A NN IEM I VALKOINEN SALAMA KATJA STENIUS-LAINE HEINÄSEIPÄÄT JAN LAINE ja Kymi–Savo–Karjalan toimintalueilta. HOPEAKORUJA LEENA AITTOKALLIO Työt on koottu Häme–Pirkanmaa KOSKETINSOITTAJA KATON ALLA JOUKO HEIKKONEN Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa. TÖLKKIKLIPSULAUKKU LEENA AITTOKALLIO Liiton kesänäyttely on nähtävissä aina 17.10. asti MAALAUKSIA PIIRROKSIA GRAFIIKKAA VESITOKSIA LASITÖITÄ TEKSTIILEJÄ KORUJA 5.8.2014 10:18:52
• 43 KO U L U T U S 10 14.08.2014 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA SARI HELMINEN Jos aiot syksyn kursseille, mieti aikataulua työnantajan kanssa jo nyt! Murikassa 1.–5.9. Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 15.–17.9. Yritystalous 15.–19.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Järjestäjäkurssi (2. osa 27.–30.10.) 22.–24.9. Yhdessä toimien – puheenjohtaja ja sihteerikurssi 22.–26.9 Liikettä nuorisotoimintaan (järjestämisteemalla) 22.–26.9. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 29.9.–1.10. Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Opintosihteerien jatkokurssi 29.9.–2.10. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 29.9.–3.10. Palkkatekniikan kurssi 6.–31.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat (autoala mukana) 6.–8.10. Autoalan lyhyt työsuojelun jatkokurssi Kansantalouden kurssi 6.–10.10. Edunvalvojan neuvottelutaito 13.–15.10. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 20.–24.10. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 17.–21.11.) 27.–29.10. Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 27.–31.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.11.) Tietotekniikan jatkokurssi 3.–5.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla Kotisivukurssi 3.–7.11. Työsuojelun peruskurssi 10.–12.11. Metallin täydennyskurssi – Tekninen huolto ja kunnossapito 10.–14.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Minä vaikutan (autoala mukana) 13.–14.11. Alueellinen työsuojelun peruskurssi/ Kymi-Savo-Karjala (2. osa 4.–5.12.) 17.–19.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Kompletteringskurs för Metall 17.–21.11. Kirjoitan – siis ajattelen 24.–28.11. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi 1.–4.12. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 8.–12.12. Palkkatekniikan kurssi Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi­hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli­sesta tuesta saat lisä­tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N Ahjo2014_10_loppu.indd 43 HENRI HEIKKARI varaosamyyjä, työsuojeluvaltuutettu, Suomen Rakennuskone Oy, Tampere, Tampereen Auto- ja Konekaupanalan ao. 402 ”Tykkäsivät kuin hullu puurosta” ”Työsuojelun peruskurssilta sai hyvät eväät työpaikan turvallisuuden lisäämiseksi.” Tilda Heikkari, 4, pääsi Murikka-opistossa piirtämään, askartelemaan, uimaan ja osallistumaan Molympialaisiin eli Metallin olympialaisiin. Uusia kavereitakin tuli paljon. – Lapset tykkäsivät kuin hullu puurosta, kertoo Henri Heikkari. Mukana Murikan muksukurssilla kesäkuussa oli myös Tildan isosisko Mirella, 7. Kun lapsille oli omaa järjestettyä ohjelmaa, niin isä kartutti tietojaan Työsuojelun peruskurssilla. – Ruoka- ja kahvitauolla muksut haettiin auditoriosta ohjaajilta ja tauon päättyessä jätettiin taas auditorioon ohjaajien hoteisiin, kun vanhemmat lähtivät kurssille. Se oli toimiva systeemi. Lapset jaettiin ikäryhmiin; nuorimmat olivat 3-vuotiaita, vanhimmat 13-vuotiaita. Ryhmien vetäjät olivat koulutettuja lastenohjaajia. Aikuisten kursseilla käsitellään hieman toisenlaisia asioita. Työsuojeluvaltuutettuna tamperelaisessa Suomen Rakennuskone Oy:ssä toimiva Henri Heikkari kertoo, että kurssilta sai tukevan paketin tietoa työsuojeluvaltuutetun vastuista ja velvollisuuksista sekä hyvät eväät työpaikan turvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi oli kiinnostavaa kuulla, miten asioita hoidetaan muiden työpaikoilla. – Meidän firmassa yhteistyö pelaa hyvin ja työnantajan asenne työsuojeluasioihin on positiivinen. Jos jotain suojaimia tai vastaavia tarvitsee hankkia, niin jälkimarkkinointipäällikkö on linjannut, että ne sitten hankitaan. Esimerkiksi jos joku tarvitsee tietynmallisen henkilökohtaisen hengityssuojan, niin hän saa sen kyllä. Isä vahvisti työsuojeluosaamistaan viikon kestäneellä kurssilla, mutta myös Tilda ja Mirella olivat omasta ohjelmastaan riemuissaan – viikon kohokohtana heille oli viimeisen illan disko. Vieläkö Heikkarin perheessä lähdetään Murikan muksukurssille uudestaan tulevina kesinä? – Jos sopiva kurssi löytyy minulle, esimerkiksi työsuojelun jatkokurssi ja muksut voi ottaa mukaan, niin ihan varmasti haetaan sinne, vakuuttaa Henri Heikkari. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 5.8.2014 8:59:06
• 44 T O I M I N TA 10 14.08.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi ONNITTELUT 50 v Ao. 88:n puheenjohtaja Marja Karjalainen 30.8. Ammattiosasto onnittelee! KIITOKSET Kiitos ammattiosasto 41:lle muistamisesta täytettyäni 70 vuotta. Pertti Peippo KOKOUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 1.9. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston tapaaminen ke 3.9. klo 12.30 Salon Työväen­ talolla, Vilhonkatu 9. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 8.9. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Vieraana Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj Maija Anttila. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254:n ehdokasasettelukokous su 7.9. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat. Äetsän Metallityöväen ao. 327:n ensimmäinen purkukokous ke 20.8. klo 18 Pehulan Kyläkahvilassa ja toinen purkukokous to 4.9. klo 18 Pehulan Kyläkahvilassa. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto Hakaniemessä on kiinni viikot 34–35 (18.–31.8.) ja 38–39 (15.–28.9). TAPAHTUMIA Karhulan Metallityöväen ao. 13:n veteraanien retki to 28.8. Harvajanniemeen. Lähtö Karhulan linja-autoasemalta tilausajolaiturista klo 9. Ajoreitti: Karhulan linja-autoasema–Ahlströmintie–Tapiontie–Hurukselantie–Ristinkalliontie– Haminantie, kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Perillä mukavaa yhdessäoloa. Sauna kuumana, joten ota pyyhe mukaan. Kotimatkalle lähdemme klo 15. Mahdolliset tiedustelut: Kari Niininen, puh. 040 595 4579. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n syyretki 18.–21.9. Riikaan. Matka tehdään bussilla. Matkasta maksetaan omavastuuosuus. Majoitus Radisson Blue Latvija -hotellissa. Paikkoja on rajoitetusti jäljellä. Pikaiset ilmoittautumiset ja muut tiedus­ telut plm:n toimistoon, puh. 050 390 7658. Metalliliiton Varsinais-Suomen työttömille Liikuntatapahtuma ti 2.9. klo 10–15 Turussa Kupittaan liikuntahallissa ja sen ympäristössä. Ohjelmassa UKK-kävelytesti (vapaaehtoinen), tutustumista liikuntalajeihin ja tietoa Turun kaupungin liikuntapalveluista. Ruokailua varten ilmoittautumiset 22.8. mennessä varsat@ metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41323. Järjestää: Metalliliiton Turun aluetoimisto Ahjo2014_10_loppu.indd 44 Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston 23 tunnin seminaariristeily 16.–17.9. Turku–Tukholma –Turku M/S Baltic Pinsessillä. Lähtö ti klo 20.15. Risteilyn hinta A-hytissä (2 hlöä/hytti) 48,50 €/hlö; B-hytissä (2 hlöä/hytti) 45,50 €/hlö; A-hytissä (1 hlö/hytti) 57,50 €/hlö ja B-hytissä (1 hlö/hytti) 51,50 €/hlö. Hintaan sisältyy meriaamiainen, lounas ruokajuomineen, kahvi, pullakuponki kahvilaan ja hyttipaikka. Luentoalustukset: erikoislääkäri Veikko Karskela, vastaava tutkija Timo Eklund ja kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Matkavaraukset 31.8. mennessä osaston toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Veteraanijaoston kokouksessa Rientolassa 1.9. voit vielä ilmoittautua ja maksaa matkan. Järvenpään Metallityöväen ao. 90:n pikkujoulu­ risteily Tukholmaan 14.–16.11. Ennakkoon varattu 25 kpl hyttejä, joihin sijoitetaan 50 henkilöä hyttikaveritoiveet huomioiden. Laiva m/s Gabriella. Matkan hinta osaston jäsenille 80 € (sis. bussimatkat, hyttipaikka, 2 x meriaamiainen, 2 x buffet–illallinen ruokajuomineen, 1h kokoustilaa ja glögi kokoustilassa). Ulkopuolisille hinta 160 €. Kuljetus lähtee Järvenpään linja-autoasemalta pe klo 15.30, laiva lähtee Katajanokalta klo 17.30 ja palaa su klo 10.10. Ilmoittautumiset opintosihteerille ja maksu pankkitilille 31.8. mennessä. Opintosihteeri Pasi Häkkinen, puh. 050 314 3439, soitot klo 18–19. Ilmoitus myös ao. 90:n kotisivulla http://jarvenpaanmetalli90.fi/. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n vete­ raanien kesäjuhla to 21.8. klo 12 Massin Majalla. Lähdetään joukolla viettämään iltapäivää tuttuja tavaten, musiikkia kuunnellen, hyvää ruokaa nauttien ja pelaten hauskoja pelejä. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402. KOULUTUSTA Tampereen Metallityöväen ao. 7 järjestää koulutusta pe 5.9. klo 13–16 osaston toimistolla. Aiheena ikääntyvien työttömyysturva ja siirtyminen eläkkeelle, kouluttajana palvelupäällikkö Juha Vierimaa Metallityöväen työttömyyskassasta. Ruokailu klo 12 alkaen Linkosuon buffet-cafessa, Näsilinnankatu 26, Tampere. Koulutus ja ruokailu on ilmainen ilmoittautuneille! Ilmoittautumiset toimistolle, puh. (03) 223 0013 tai toimisto@ metalli7.fi. Tietoliikennealan piiriseminaari Turun teletyöntekijäin ao. 152 järjestää laivaseminaarin Silja Galaxylla 20.–21.9. Lähtö Turusta lauantaina aamulla klo 8.15, paluu sunnuntaiaamuna klo 7. Seminaarin aiheena telepuolen tulevaisuus ja ammatti­ osastot. Matkan hinta 85 €/hlö/2 hengen hytissä. Hinta sisältää aamupalat sekä buffet-lounaan. Ilmoittautumiset 15.8. mennessä sähköpostitse reino.laaksonen@elisanet.fi sekä maksut tilille FI3780002906151526. Toimita ilmoituksesi viimeistään 21.8. 11.9. 2.10. Ahjo 11 (ilmestyy 4.9.) Ahjo 12 (ilmestyy 25.9.) Ahjo 13 (ilmestyy 16.10.) SEUTURYHMÄT Helsingin seuturyhmän ay-koulun iltakurssit ti 23.9., to 16.10. ja pe 31.10. Aiheina järjestämis­ kampanjan työkalut jäsenen kohtaamiseen, palkka ja työttömyysturva sekä eläkeuudistus. Kouluttajina mm. Jyri Vankka, Arja Taipale, Terho Ihalainen, Juha Vierimaa sekä Katja Veirto SAK:sta. Kaikkiin kolmeen opintojaksoon osallistuneiden kesken arvotaan Samsung Galaxy Tab 4 7.0 Wi-fi 8 GB. Viimeisen opintojakson jälkeen illanviettoa ruokineen ja saunoineen ravintolalaiva Wäiskillä. Ilmoittautumiset seuturyhmän opintosihteeri Pentti Ruohoselle 8.9. mennessä sähköpostitse ruohis@nic.fi. Metallityöväen Liitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela: Tyk-valmennus Metallityöväen liiton luottamustehtävissä toimiville henkilöille Kelan kurssinumero: 57753 n Tyk-valmennuksen tavoitteena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja, kuinka parantaa omaa hyvinvointia. Tukena valmennuksessa ovat Verven kuntoutustutkija, kuntoutuslääkäri, työfysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä, sekä lisäksi oma työterveyshuolto sekä työnantaja (esimies). Valmennuksen kohderyhmä n pitkään työelämässä olleet työntekijät, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähiaikoina n tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä Kurssiaikataulu Selvitysjaksot: 13.–18.10.2014, 8.–13.12.2014 1. valmennusjakso: 13.–17.4.2015 2. valmennusjakso: 12.–16.10.2015 3. valmennusjakso: 8.– 12.2.2016 4. valmennusjakso: 22.–26.8.2016 Yhteistyöpäivä: 15.10.2015 Hakuohjeet n Haku oman työterveyshuollon kautta. n Täytä Kelan hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta (KU101). n Pyydä omalta lääkäriltäsi hakemuksen liitteeksi tarvittava B-lausunto, joka sisältää mm. tiedot sairauden tai vamman aiheuttamista haitoista sekä suosituksen kuntoutukseen. Lisäksi selvitys työterveyshuollossa (KU 108) ja työpaikalla (KU 109) tehdyistä toimenpiteistä. n Toimita hakemus liitteineen 22.8. mennessä Kelaan. Toivomme, että ilmoitat hakemisesta sähköpostilla myös Marjut Lumijärvelle, jotta pysymme ajan tasalla siitä, kuinka paljon hakemuksia Kelaan on lähtenyt. n Saat päätöksen hakemuksen hyväksymisestä Kelalta. n Jos hakemuksesi on hyväksytty, Verve lähettää sinulle kutsun kuntoutukseen. Kuntoutuksen kustannukset n Kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Voit hakea kuntoutuksen ajaksi Kelan kuntoutusrahaa sekä korvauksen matkakustannuksista. Kurssipaikka Verve Mikkeli, Hovintie 224, 52100 Anttola Ota yhteyttä Verve: Mira Turunen, puh. 040 509 0013, mira.turunen@verve.fi tai Metalliliitto: Marjut Lumijärvi, puh. 040 555 0231, marjut.lumijarvi@metalliliitto.fi Lisätiedot Tyk-valmennuksesta osoitteessa www.verve.fi ja www.kela.fi 5.8.2014 8:59:06
• Metallityöväen Helsingin ja Uudenmaan kalastuskerho MET-KA:n Saaristomeren kalastusmatka 2.–5.10. Dragsfjärdiin. Nyt haettavissa n Matkan hinta on Met-ka:n jäsenille 180 €/henkilö, muille osallistujille 220 €/henkilö. Tiedustele omalta ammattiosastoltasi mahdollista tukea matkan hintaan. Hyvinvointijaksot perheille n Hintaan sisältyy: Majoitus mökeissä, joissa sauna, keittomahdollisuudet ja liinavaatteet. Varatut loma-asunnot ovat 1A, 1B, 2A, 2B ja 3A. Huviloihin voit tutustua osoitteessa www.meripesa.fi. Moottoriveneet (vene/2–3 henkilöä), veneiden moottorikoko on 10–20 hv. n Paikkoja on varattu 20, joten ilmoittaudu välittömästi, kuitenkin viimeistään 22.8. Lähetämme ilmoittautuneille kirjeen ja laskun matkasta välittömästi ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen Helsingin ja Uudenmaan aluetoimistoon: Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi, puh.020 77 41304 tai Satu Tahvanainen, satu.tahvanainen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41305 Lisätietoja Ari Kolehmaiselta, puh. 040 512 3044. Met-kan rannaltaongintakisa la 23.8. klo 9–13 Linlossa Kirkkonummella. n Ilmoittautumiset klo 8.15 alkaen Linlo-saaren keittokatoksella. Siirtymäaika punnitukseen puoli tuntia. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 22.–27.12. Hakuaika päättyy 23.9. Vuokatin urheiluopisto 22.–27.12. Hakuaika päättyy 23.9. Perhejaksojen hinta: Aikuiset ja 17–18-vuotiaat lapset 125 €/5 vrk 6–16-vuotiaat lapset 75 €/5 vrk Alle 6-vuotiaat lapset vanhempien seurassa ilmaiseksi Hinta sisältää täysihoidon, perhemajoituksen sekä 1. askel-ohjelman. n Sarjat: miehet alle 60 v, miehet yli 60 v., naiset sekä joukkue-kisa (5 henk. ) Lisäksi palkitaan suurimman kalan saanut! Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan. Kerro tilanteesi hakemuksessasi. n Ajo-ohje: Ajetaan Kirkkonummen liittymästä Upinniemeen päin reilu kilometri, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Hilan risteyksestä ja ajetaan suoraan Linlontietä, joka päättyy parkkipaikalle. Linlon-saareen on kävelysilta. Lisätietoja Veli Merimaalta, puh. 0400 927 277 ja Ari Kolehmaiselta, puh. 040 512 3044. 1. askel perhejaksot on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille, joilla on yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi mukana. Metalliliiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen veteraaniristeily 7.–8.10. Turku–Tukholma–Turku 45 10 14.08.2014 Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat n Lähtö Turusta tiistaina klo 8.45 ja paluu keskiviikkoaamuna klo 7.35. Ohjelmassa mm. ajankohtaista asiaa Metalliliitossa, ikätuki – tukenasi ja Turva esittäytyy. n Matkan hinta 48 €/hlö (myös seuralaiselta sama hinta). Hintaan sisätyy: Miniristeily ikkunallisessa A4-hytissä (2 hlöä hytissä), meriaamiainen menomatkan aamuna. buffet-ruokailu menomatkalla klo 15 ja kahvi- ja pullakuponki kahvilaan Yhteiskuljetus Kankaanpää–Turku, mikäli tulijoita on riittävästi. Muita kuljetuksia ei korvata. n Ilmoittautuminen 1.9. mennessä aluetoimistoihin puh. 020 77 41323/Turku tai puh. 020 77 41343/Pori tai sähköpostilla varsat@metalliliitto.fi. Paikkoja rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisessa tulee olla tiedot: nimi, ammattiosasto, syntymävuosi ja hyttikaveritoive. Lomaa vielä pitämättä? JÄS ETUEN Tutustu liiton loma-osaketarjontaan www.metalliliitto.fi/liiton-lomat tai soita numeroon 030 6870 400 Mainos löytyy myös Metallin nettisivuilta alueen tapahtumakalenterista Metalliliiton tunnuksin varustettuja tuotteita voi ostaa verkkokaupasta. Kaupassa on kaksi osiota: METALLISTORE on kaikille Metalli­liiton tunnuksin varustetuista tuotteista kiinnostuneille avoin osio, josta tilattaessa tuotteet maksetaan pankkitunnuksia käyttäen. METALLISHOP on tarkoitettu ammattiosastojen ja liiton käyttöön. Ammattiosastojen puheenjohtajilla ja sihteereillä on kauppaan henkilö­kohtaiset käyttäjätunnukset. Verkkokaupassa on myynnissä mm. t-paitoja,takkeja, kasseja, päähineitä ja mukeja. Kauppaa ylläpitää Innoflame. Ahjo2014_10_loppu.indd 45 Helposti siirrettävä saksinostin 1612 € +alv 24% = 1999€ Pyöräsarja nosturiin 80€ Leasing 59€/kk www.innoflame.fi/store/metalliliitto/ 5.8.2014 8:59:08
• 46 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 3-/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1C (pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto), 2C, 3D, 4B ndd 1 10 14.08.2014 Ahjo2014_10_loppu.indd 46 5.8.2014 11:29:01
• TA S A-A R VO S E M I N A A R I KOHTI YHDENVERTAISUUTTA 13.–14.9. MURIKKA-OPISTO TAMPERE KRISTA PARTTI Seminaari on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä kaikille työpaikan tasa-arvoasioista kiinnostuneille Metalliliiton jäsenille. Ohjelmassa mm. Vanhempainvapaat ekonomisti Ilkka Kaukoranta, SAK Tasa-arvo/yhdenvertaisuussuunnitelma Yhdenvertainen kohtelu TES:in näkökulmasta lakimiehet Susanna Holmberg ja Jenniveera Tabell, Metalliliitto Iltaohjelmaa, Zonberries SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 1.9. MENNESSÄ Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 tai jarjesto@metalliliitto.fi Mukaan 50 osanottajaa ilmoittautumis­järjestyksessä. Osallistujille maksetaan matkakulut halvimman matkustustavan mukaan. LISÄTIETOJA Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450 tai kirsti.anttila@metalliliitto.fi Ahjo2014_10_loppu.indd 47 5.8.2014 8:59:10
• PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green Hörapparat Ahjo nr 10 bc_Hörapparat Ahjo nr 10 bc 2014-07-28 12:50 Sida 1 S! U U T UU ton Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Verra e! tuot Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! Kuulo kuin vahtikoiralla! Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva MicroTon-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA - jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot TEKNINEN IHME! RUNSAASTI ETUJA! USB kontakti lataukseen On/Offnappi Pestävät korvatulpat • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet korvaan. Ihon värinen - tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja Johdollinen laturi mukana.. • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo LUPAUKSEMME Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Ahjo2014_10_loppu.indd 48 CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. Säästä satoja euroja!! meidän hintamme $ Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin - tilaa nyt! Vahvistin Äänensäätö Mikrofoni LATURI! 79,90 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info 5.8.2014 8:59:10