I NVES TOINTI TAANTU MASTA ON PÄÄSTÄVÄ ULOS Suomen talous ei kasva eikä työpaikkoja synny ilman investointeja. M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 01.09.2016 ahjo.fi NRO ”TEOLLISUUSLIITTO SAATAVA MAALIIN” ONKO TYÖN HINNALLA VÄLIÄ? PERÄVAUNUJA LAADUSTA TINKIMÄTTÄ ASBEST DÖDAR FORTFARANDE 11 AHJ1611_1-23.indd 1 24.8.2016 7:36:06
P II R R O K SE T E R IC LE R A IL LE Z Hiipuva maailmantalous hidastaa investointeja Miten kierre katkaistaan? Maailmantalouden taantuma Maailmanlaajuinen investointilama Kysyntä laskee ja vienti yskii Vientiyrityksillä ei kasvunäkymiä Yritykset eivät halua investoida Talous ei lähde kasvuun ? ? Suomen huono kilpailukyky vie meiltä työtä ja työpaikkoja, meille kerrotaan. Periaatteessa Suomen pitäisi olla hyvä paikka investoida, koska palkat ovat jo kansainvälisessä vertai lussa kilpailukykyiset, korkeasti koulutettua työvoimaa on hyvin tarjolla, energia on edul lista ja yhteiskunta on vakaa ja toimiva. Vienti ei kuitenkaan vedä, koska eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen taantuman takia suoma laisilla tuotteilla ei ole tarpeeksi kysyntää. Lisäksi tarvitsemme ihan uusia visioita ja tuotteita. – Tähän asti investointeja on ajateltu liiaksi vain tuotannon tehostamisena. Jotta suomalaisten tuotteiden kysyntää saataisiin lisättyä, pitäisi kuitenkin tehdä investointeja kokonaan uusien tuotteiden tekemiseen. Innovaatioita kyllä syntyy, mutta niistä ei saada myyviä tuotteita. Tarvitaan visiota! Mitä teollisuuden asiakkaat ja tavalliset kuluttajat oikeasti haluavat? herättelee Metalliliiton vastaava tutkija Timo Eklund. Työntekijät ovat juuri tehneet osansa kilpailukyvyn kasvattamiseksi suostuessaan kilpailukykysopimuksessa työajan piden tämiseen kolmella päivällä ilman palkkaa. Nyt on työnantajien vuoro. Miten Suomi investoidaan nousuun? 11 01.09.2016 2 10 AHJ1611_1-23.indd 2 24.8.2016 7:36:08
P II R R O K SE T E R IC LE R A IL LE Z PÄÄTOIMITTAJA Kirsi TörmänenPetman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja ErikssonVakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina IlomäkiVirta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355922x ISSN 23419911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI AskoMatti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 01.09.2016 11 Niin sanotun kilpailukykysopimuksen yhteydessä on puhuttu paljon Suomen talouden tilasta ja siinä yhteydessä investoinneista. Ahjon haastattelemat kolme ekonomistia (s. 10–15) ovat yhtä mieltä siitä, että maatamme vaivaa investointilama. Toinen suuri ongelma on se, että Suomessa valmistettavilla tuotteilla ei ole kysyntää maailmalla, mikä yhdessä maailmanlaajuisen laman kanssa pitää investointilamaa yllä. Joka tapauksessa esimerkiksi palkat eivät ole syypää siihen, että talous kituu. Kilpailukykyisten palkkojen lisäksi on monta muutakin syytä, miksi isot kansainväliset yritykset ovat viime aikoina sijoittaneet Suomeen: korkea koulutustaso, koulutetun työvoiman tarjonta, hyvä infrastruktuuri, halpa energia sekä vakaa yhteiskunta. Asiantuntijat ja päättäjät toisensa jälkeen ovat julkisuudessa arvostelleet koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuote kehitykseen tehtäviä leikkauksia. Eikä syyttä. Jotta Suomessa kyetään luomaan uutta ja lisäämään investointeja, on kehitystyö juuri se, mihin resursseja täytyy suunnata. Ahjossa kerrottiin jonkin aikaa sitten (6/2016) salolaisyrityksestä, jonka bisnes idea syntyi aikuisopiskelijoiden kurssi työnä. Pitkäaikaislääkityksessä oleville vanhuksille kehitelty annostelija ei ole vielä koko maailmaa valloittanut tai tuonut töitä suurille massoille. Tuotteen syntytarina on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miksi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannattaa satsata. Koskaan ei voi tietää, missä ja miten hyvä bisnes idea tai jopa maailmalaajuinen hittituote syntyy. Suomen vahvuudet ovat olleet korkea sivistys ja koulutustaso sekä osaava työvoima. On täysin näköalatonta leikata tekijöistä, jotka ovat kiistatta olleet lähtökohdiltaan tasaarvoisen ja taloudellisesti menes tyneen yhteiskunnan kivijalka. Varmaa on, että työvoiman tarve ei poistu tulevaisuudessa, vaikka sellaiset ilmiöt kuin automatisaatio, digitalisaatio tai teollinen internet jatkavat voimistumistaan. Osaamisvaatimukset ja koulutuksen tarve korostuvat entisestään. Esimerkiksi leikkaukset ammatilliseen koulutukseen vain lisäävät työttömyyttä ja vaikeuttavat matalan koulutustason saaneiden koulutukseen pääsyä. SAK:n ekonomisti Olli Koski kiteyttää hyvin tämän lehden pääjutussa tutkimuksen ja tuotekehityksen roolin: Meidän on vaan uskallettava ottaa riskejä enemmän, vaikka aina ei kaikessa onnistutakaan. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 27 VASTAVÄITE 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 34 AIKA 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Bisnesidea syntyi kurssityönä.” Miksi Suomeen sijoitetaan? ”Yllätyin, että oli niin paljon asioita, joita ei ollut tiennyt.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Digitaitoja tarvitaan työnhaussakin 7 Leikkaukset uhkaavat ammattikoulutusta AMMATTILAINEN 9 Juho Huikari Levyseppä-hitsaaja Polarmatic Oy, Tampere TOIMIJA 18 Jukka Vuorela Pääluottamusmies Kumera Drives Oy, Riihimäki HARRASTUS 35 Jari Siuronen Moottoripyöränrakennus 20 Firabelityön kansanperinnettä kerätään 28 Perävaunuvalmistaja VAK panostaa laatuun 36 Asbest gömmer sig i jordmånen 28 17 41 S I S Ä LTÖ AHJ1611_1-23.indd 3 24.8.2016 7:36:14
11 01.09.2016 Ongelma on siinä, että palvelun piiriin eivät pääse kaikki muuten kelvokkaat ja halukkaat. Seurauksena on toisten työttömyyden pitkittyminen. Metallityöväen Työttömyyskassaan jätettyjen sähköisten hakemusten osuus on lisääntynyt 46 pro sentista 72 prosenttiin vuodesta 2012 vuoden 2016 ensimmäiseen puoliskoon. Kaikilla ei kuitenkaan ole digitaitoja eri syistä. Eräs Metalliliiton työttömyys kassan jäsen kertoi nimettömästi, miksi hän ei käytä nettiä. – Sähköinen asiointi pelottaa ylipäätään. En käytä esimerkiksi verottajan sähköisiä palveluja. Haluan turvallisen tavan täyttää lomake. Jos joku rasti tai kyllä/ei tieto menee väärin lomakkeella, niin tiedot menee väärin. Haluan jättää itse paperihakemuksen työttömyyskassaan, Kelaan, verottajalle ja muille ja mielellään niin, että joku ottaa sen vastaan. – Olen kerran täyttänyt hakemuksen työttömyys kassan sähköisessä asioinnissa, kun kassan työnteki jä opasti, miten toimitaan, mutta en sen jälkeenkään ole uskaltanut käyttää sitä. YHTEISKUNTA Suurin osa suomalaisista käyttää tieto koneita ja internetiä. Silti Helsingin asukasluvun suuruinen porukka 16–89vuotiaita ei käytä interne tiä Tilastokeskuksen tilastojen perusteella – eli noin 638 000 ihmistä. Työikäisiä heistä on noin 487 000. Digitaalisuutta ei olisi nykyistä määrää, ellei se tehostaisi työntekoa, tuotantoa, markkinointia, myyntiä, kulutusta ja tekisi meistä oman itsemme palvelijoita. Emmekä käyttäisi sitä, ellei se tekisi elämäämme helpommaksi – ja ellei olisi pakko. Esimerkiksi Herttoniemen Biliassa työskentele vä omamekaanikko Ari Kettunen kertoo, että heitä koulutetaan jatkuvasti, sillä autojen vianetsintä ja huolto ovat yhä enemmän digitaalista. Kattava uu delleenkoulutus tietotekniikassa saatiin, kun siirryt tiin omamekaanikkokäytäntöön, jossa mekaanikko ja asiakas asioivat suoraan keskenään. NETISTÄ TÖITÄ – JOS ON NETTI TEtoimisto rekrytoi ammattitaitoista väkeä Metsä Botnian Äänekosken biotehtaan rakennustyömaalle. TEtoimiston verkkosivuilla neuvottiin, kuinka sähkö postilla pääsee ilmoittautumaan työntekijäpankkiin. Tämä kuvaa digiaikaamme: Tiedon saat netti sivuilta ja ilmoittautua voit sähköpostilla. Ei kerrottu, onnistuuko haku toimistoon marssimalla. Digitaidot ovat tarpeen elämässä, työssä ja työnhaussa Onnistuuko matkalipun tai pysäköintiajan maksaminen automaattiin enää rahalla? Jos jossain onnistuu, niin ei enää kauan. ”Kaikki” alkaa olla niin digitaalista, että ilman älykännykkää tai nettiä ei edes työpaikan hakeminen onnistu. Christine Linana Ehoma on jäänyt työttömäksi ABB:ltä. Hän käyttää aktiivisesti kännykkää, nettiä ja muita digipalveluja myös työnhaussa. P E K K A E LO M A A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi AHJ1611_1-23.indd 4 24.8.2016 7:36:17
01.09.2016 11 LI N JA U S Digitaidot ovat tarpeen elämässä, työssä ja työnhaussa P E K K A E LO M A A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Uuden pelko voi olla aiheellista. Tietotekniikan virheet ovat aiheuttaneet moninkertaista laskutusta. Sähköhäiriö voi estää lipun myynnin tai maksu vain ei mene perille ja seurauksena on sakkomaksuja. Kaikilla ei ole varaa hankkia tietokonetta, verkko yhteyttä, älykännykkää tai edes puhelinliittymää. Eikä kaikilla ole mahdollisuutta matkustaa palvelujen pe rässä. APUA JA HANKALUUTTA Christine Linana Ehoma työskenteli ABB:n Pitä jänmäen tehtaassa viimeksi koneasentajana. Kaksi vuotta sitten Ehoman työt loppuivat. Sen jälkeen hän on saanut pätkätöitä Baronan kautta. Ehoma on syntyisin Zairesta, joka nykyisin on Kongon demokraattinen tasavalta. Hän muutti Suo meen yhdeksän vuotta sitten. – Digissä on hyvää toinen puoli. Se helpottaa asi ointia. Yhteydet sukulaisiin toimivat internetin kaut ta, jossa voimme keskustella ja näemme toisemme Skypessä. Suomen tavoin Kongo on pitkällä digiajassa. Olemme Kongossa asuvan tätini kanssa usein puhe ja näköyhteydessä. Kaikki tekniikka ja palvelut tuntuvat digitalisoituvan, mutta niihin oppii kyllä. – Digitaalisuudessa on myös ongelmia, vaikka si ten, että lapset eivät opi käyttämään veistä ja haaruk kaa, kun toisessa kädessä on puhelin ja toisessa haa rukka. Puolisot voivat olla samassa huoneessa, mutta keskustelun sijasta he näppäilevät kännykkää. Lap sille ei jää aikaa, kun kaikki roikkuvat puhelimessa. Minä käytän aamulla nettiä, ja pidän sitten taukoa. Ehoma kuluu Metalliliittoon ja pitää sitä tärkeänä. – Eräs kaverini ei halua liittyä ammattiliittoon, mutta minä halusin heti. Vaikka jouduin työttömäksi, saan työttömyyskassasta rahaa, eikä tarvitse käydä sosiaalitoimistossa. JORMA HYVÖNEN Opastusta TEtoimistossa ? ? Leena Björke on verkkopalveluasiantuntija Uudenmaan TE keskuksen Porvoon toimipisteessä. Hän kertoo, että TEtoimistojen aulatiloissa on tietokonepisteitä asiakkaita varten. Toimistoon voi tulla kirjoittamaan työpaikkahakemuksia, selaamaan työnantajien verkkosivuja sekä lähettämään ja vastaanottamaan sähköposteja. Halutessaan asiakas saa neuvontaa, opastusta ja koulutusta. Häntä autetaan sähköpostiosoitteen saamisessa ja muussa aina tarpeen mukaan. Sen jälkeen hän voi asioida joko omalla, toimiston tai kirjaston koneella. – Olen sanonut, että verkkopankkitunnus on melkein yhtä tärkeä kuin henkilötunnus, Björke sanoo. Työnhakija voi päästä esimerkiksi viiden päivän tai 14 päivän työnhakukoulutukseen, johon sisältyy muutakin kuin digi ja verkkokoulutusta. Kehitystä kehitetään ? ? Yhteiskunta ei seiso tumput suorassa ihmettelemässä digimaa ilman kehitystä. On suunnitelmia ja ohjelmia. Digitaalisuudesta puhutaan ja sitä edistetään. Sähköisten palve lujen kehitystaso tosin kulkee eri tahtia niiden käyttötaitojen kanssa. Työmarkkinaneuvos Teija Felt Työ ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että digivalmiudet ovat voineet jäädä heikoiksi, jos henkilö ei ole töissä. Palveluja pyritään parantamaan. – Esimerkiksi Virossa on laaja e-Estoniahanke, jossa annetaan koulutusta aivan tavallisille kansa laisille, Felt kertoo. Vuonna 2000 Viron hallitus julisti, että Internetyhteys on ihmisoikeus. Digiaika on siis alkamassa tai jo alkanut. Suunnitelmat ja ohjelmat tulevat perässä. Jälleen ensi marras–joulukuussa käydään metallialojen työpaikoilla luottamusmies vaalit. Toivottavasti mahdollisimman moni aktivoituu ja lähtee ehdolle, sillä nämä parin vuoden välein pidettävät vaalit ovat työpaikan edunvalvonnan kannalta ne kaikkein tärkeimmät. Kulunut vuosi työmarkkinoilla on viimeis tään osoittanut sen, miksi järjestäytyminen työpaikoilla on tärkeää. Poliittinen oikeisto yhdessä yrittäjien ja työnantajien kanssa on vaatinut työntekijöitä milloin milläkin tavalla myymään työpanos taan halvemmalla. Tämän vuoksi meidän ei pidä unohtaa, että yhteisiä etujamme ja asioitamme ei hoida kukaan muu kuin me itse. Työpaikan luottamusmies organisaatio on olennainen ja tärkeä osa liiton edun valvontaa. Organisaatio vahvistaa ja takaa sen, että työehdot pysyvät kunnossa ja työehtosopimuksia noudatetaan kuten on sovittu. Luonnollisesti luottamusmiehen asema on sitä vahvempi, mitä suurempi osa työpaikan työntekijöistä kuuluu liittoon ja aktiivisesti osallistuu omien asioidensa hoitamiseen. Lisäksi luottamusmies organi saatiosta hyötyy myös työnantaja, kun keskusteluja ei tarvitse käydä jokaisen työntekijän kanssa erikseen. Liiton aloilla on tuhansia työpaikkoja, joilla luottamusmiestä ei vielä ole. Nyt on hyvä hetki terästäytyä ja asettua ehdolle, kun uudet luottamusmiehet jälleen valitaan. Liitto tukee, palvelee ja kouluttaa luottamus tehtäviin valittuja kaikin mahdolli sin keinoin. Kenenkään ei tarvitse tehtäväs sään ponnistella yksin. Edunvalvonnassa pätee joukkuepelin henki. Mitä enemmän kentällä on omia, sitä vahvempi joukkue! Lähde luottamusmieheksi RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1611_1-23.indd 5 24.8.2016 7:36:17
11 01.09.2016 Runoile kapinaa Kapinarunossa kohteena on mies tai nainen, omistaja, poliitikko tai yhteiskunnalliset rakenteet. Kapina voi kohdistua pessimismiä, optimismia, elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan. Lähetä runosi 30.9. mennessä Kapinarunoraadille. POSTITSE: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. SÄHKÖISESTI: matias.sarke@gmail.com. Lähettäessäsi annat suostumuksesi runosi julkaisuun Kapinaruno II kirjassa 2017. Arviointiraati valitsee runoista noin 25 esitettäväksi Kapinarunoillassa, joka avaa Stadin työväenkirjallisuuden päivät 4.11. klo 18–21. Tupakkalaki tiukentui LAKIMUUTOS Elokuun puolivälissä uudistuneella tupakkalailla on vaikutuksia myös työpaikkojen työsuojeluun. Ajo neuvojen ja työkoneiden ohjaamossa ei saa enää tupakoida. Poikkeuksena on yritys, jossa kulkuneuvo on yksinomaan yrittäjän itsensä tai hänen perheenjäsenensä tai työntekijän omassa käytössä. ? Työnantajan tulee käsitellä asia työntekijöiden kanssa ja laittaa näkyvälle paikalle tupakoinnin kieltävät kyltit tai tarrat. ? Työnantajan tulee myös valvoa, että tupakointikieltoa noudatetaan. Sähkösavukkeen käyttö rinnastetaan perinteiseen tupakkaan. www.stm.fi > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tupakkalaki tiukentuu Sairaana kesälomalla? EU-OIKEUS Ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat erimielisiä siitä, miten vuosiloma lain sairauskarenssia pitäisi tulkita. Jos epäilet, että olet työnantajan väärän tulkinnan takia menettänyt lomapäiviä, käänny työpaikan luottamusmiehen puoleen. Metalliliiton oikeudellinen yksikkö kerää esimerkkitapauksia liiton jäseniltä, jotka mielestään ovat työnantajan tulkinnan takia menettäneet lomapäiviä oikeudettomasti. Asiasta haetaan oikeuden ennakkopäätöstä. Vuonna 2014 sairauslomapäivien kuuden päivän karenssi poistettiin vuosilomalaista EU:n työaikadirektiivin vastaisena, mutta Sipilän hallitus palautti sen. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ota yhteyttä liiton oikeudelliseen yksikköön: www.metalliliitto.fi/oikeudellinen-yksikko Kuka vartioi vartijoita? RAPORTTI Yritykset kilpailevat kuluttajista sosiaalisen vastuun auditoinnein ja sertifikaatein. Niiden pitäisi taata, että tuotteen tekijöillä kaukana Suomesta on säälliset olot. Finnwatchin raportti Kaalimaan vartijat osoittaa, että väitteet eivät useinkaan merkitse mitään. Tehdas on voinut päästä läpi tarkastuksista puhtain paperein, mutta työntekijöillä on surkeat olot eikä palkka riitä elämiseen. Raportti on tähdellistä luettavaa kaikille ayliikkeen toimijoille. Auditointeihin on saatava ammatti yhdistysliikkeen aito edustus, jotta järjestäytymisoikeus ja kunnon työolot toteutuisivat. www.finnwatch.org/fi/julkaisut > Kaalimaan vartijat 6 11 01.09.2016 Ilmianna nuori osaaja STIPENDI Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkistaa haettavaksi vuoden 2016 Duunaristipendin työelämän nuorelle osaajalle. Saaja on: • hankkinut oman alansa ammattitutkinnon • ylpeä omasta ammatistaan • toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi • toiminut aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta • edistänyt ammatillista järjestäytymistä Vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 23.9. mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Auli Keskinen, PL 157, 00531 Helsinki tai auli.keskinen@sak.fi. Kerro ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. www.sak.fi Valitulle 1 000 euroa SEURAAVASSA AHJOSSA Kilpailukykysopimusta sovelletaan tänä syksynä työpaikoilla. KIKY TI ES IT KÖ ? ? Metallityöntekijän säännöllisen työajan ansio oli 2014 keskimäärin A? 14,10 euroa B? 14,60 euroa C? 15,10 euroa D? 15,70 euroa ? ? Kenen järjestö on SuPer? A? thriatlonistien B? perämiesten C? peruskoulun D? lähi ja perus opettajien hoitajien ? ? Teisti on, paitsi Jumalaan uskova ihminen, myös A? lintu B? kala C? kovakuoriainen D? nilviäinen ? ? Maailman eniten tienaava vainaja (115 milj. dollaria v. 2015) on A? Elvis Presley B? John Lennon C? Bob Marley D? Michael Jackson OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 KATSO tämän syksyn TES-infot Sivu 45 AHJ1611_1-23.indd 6 24.8.2016 7:36:17
01.09.2016 11 TA LO U S ”Työttömyysturvaan suunnitellut kiristykset eivät tässä auta.” K IM M O LU N D É N / U P 7 Työttömyys taittui laskuun kesäkuussa, ensimmäisen kerran sitten maaliskuun 2012, raportoi työ ja elinkeinoministeriö. Käänne ei koskenut kaikkia työttömiä työnhakijoita. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa yhä kasvuaan, eikä se taitu ilman tuntuvia toimia. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli kesäkuun lopussa 126?800, eli 16?600 enemmän kuin vuosi sitten. Tuoko hallituksen elokuun lopun budjettiriihi uusia avauksia työllisyystilanteen kohentamiseksi? Syytä olisi. Työttömyys turvaan suunnitellut kiristykset eivät tässä auta, kun investoinnit ja vientikysyntä sakkaavat. Työttömän työllistäminen ei saisi pysähtyä TEkeskuksen määrärahojen loppumiseen. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset päätyvät nyt jokaiselle palkansaajalle, kunnallisveron jatkeeksi. Kun työnhakija on ollut työttömänä yli 300 päivää, kunnat maksavat ”sakkomaksuja” Kelalle. Ne ovat jo yli puolet maksetusta työmarkkinatuesta. Kesäkuussa kuntien maksettavaksi tuli reilut 36 miljoonaa euroa, kun pitkäaikaistyöttömille ei ollut osoittaa koulutusta tai työpaikkaa. Pääsisikö noidankehästä ulos Ison Britannian tapaan, oppisopimuskoulutuksella ja yrityksen oppisopimusverolla? Jos yritys ottaa oppisopimuskoulutettavia, se voi vähentää maksamaansa veroa. IsonBritannian konservatiivihallitus odottaa oppisopimusveron tuottavan vuodessa kolme miljardia puntaa ja nostavan oppi sopimuskoulutettavien määrän kolmeen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa demareiden ja vihreiden koalitiohallitus aikoo osoittaa vuosittain 10 miljardia kruunua, miljardi euroa, kunnille ja maakunnille opettajien, lähihoitajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseksi. Ensimmäisestä erästä päätetään syksyllä. Satsaus kuntiin ja maakuntiin on suurin sitten 1990luvun puolivälin. Suomessa tarjotaan porkkanoiden sijaan piiskaa kunnille ja sitä myöten palkansaajille. Entä jos meilläkin mentäisiin Ruotsin tai IsonBritannian malliin? Mallia Ruotsista ja Briteistä KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Helmikuussa 2016. Olen aiemmin työskennellyt myynti ja ravintolaaloilla. Koulutukseltani olen tradenomi. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Postitusten ja kahvitusten hoitamista sekä jäsenpostin skannausta eli paperilomakkeiden siirtämistä sähköiseen järjestelmään. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Työilmapiiri. Olen tottunut aiemmilla työpaikoilla siihen, että jokainen hoitaa oman tonttinsa, mutta täällä ihmiset tarjoavat apuaan. MIKÄ ON PARASTA? Työyhteisö ja se, että tämä on auttamisen organisaatio. Tunnen oloni tarpeelliseksi, kun saan olla osa jotain suurempaa. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Olen kerran viikossa töissä jäätelöbaarissa. Se on ikuisuusharrastus. Lisäksi vietän aikaa ystävien ja perheen kanssa. TOIMISTOSIHTEERI JONI VIINANEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? JA R I TO IV O N E N /A A M U LE H TI KIKY Tutkinnot uudistuvat – rahat lähtevät KOULUTUS Ammattikoulutukseen tuleva suu ri tutkintouudistus osuu pahasti ristiin ensi vuodeksi suunnitellun 190 miljoonan euron leikkauk sen kanssa. Kyseessä on suurin koulu tusuudistus pitkään aikaan. Opetus ja kulttuuriministeriön ohjausryh män ehdotuksessa ammattikoulujen tutkinto rakennetta muutettaisiin siten, että oppilas voi valita tutkinnon sisällä nykyistä vapaammin suuntautumisvaihtoehtonsa ja ottaa opintoihin mukaan opintokokonaisuuksia, joita arvelee tu levaisuudessa tarvitsevansa. Esimerkiksi kult tuurialan opiskelija voi valita mukaan vaikkapa kaupan aineita, jolloin hän oppii ymmärtämään koko tuotantoketjun. Tutkintonimikkeiden määrä putoaa 351 tut kinnosta 166 tutkintoon, ja sisällöt lavenevat vastaamaan nykyisen työelämän haasteita. Eniten karsitaan ammattitutkintojen nimik keitä. Ne vähenevät 98:sta 34:een. Esimerkiksi prosessiteollisuuden ammattitutkinnon nimik keen alla voi opiskella kemian, paperi ja metal liteollisuudessa tarvittavia taitoja. Samalla jako ammattikoulujen nuoriso ja aikuistutkintoihin poistuu. Väylä jatkoopintoi hin säilyy jatkossakin avoimena. Opetus ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasosen (kok.) mukaan leikkauksia ei voida siirtää. Hän muistuttaa, että eduskunta torppasi keväällä 2015 edellisen hallituksen esittämän 260 miljoonan leikkauksen ammattikoulutukseen. Muun muassa SAK ja Opetusalan ammat tijärjestö ovat toivoneet, että leikkaukset jak sotettaisiin osin tuleville vuosille. Se ei minis terin mukaan käy. GrahnLaasonen myöntää, että tilanne on kouluille hankala. Niiden pitää viedä tutkinto uudistus läpi vuosina 2018–2019. – Harvoin näin suuria koulutusta koskevia re formeja annetaan. Muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti ja taloudellisesti tiukkana aikana. Tämä vaatii paljon ammatillisen koulutuksen kentältä. Ammattikoulureformia koskeva lakiesitys annetaan lokakuussa. – Kun päälinjat ovat selvillä, ammattikoulut voivat heti ensi vuonna ottaa uudet linjaukset huomioon toiminnan suunnittelussaan, Grahn Laasonen sanoo. Tutkinnonuudistus koskee 180 000 amma tillista perustutkintoa tekevää, mutta varsinkin ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa suorittavia. Vielä on päättämättä, suorittavatko nuoret aloittamansa tutkinnon vanhojen vai uusien vaatimusten mukaan. BIRGITTA SUORSA / UP VETOOMUS: ”Leikkaus tulisi lykätä ja kohtuullistaa esimerkiksi ajoittamalla se useammalle vuodelle. Samalla ammatillisen koulutuksen rooli työllisyyden edistäjänä on otettava vahvemmin esille budjettineuvotteluissa.” Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI Suomen OpiskelijaAllianssi OSKU Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja opettajat osoittivat mieltään 22.8. koulutusleikkauksia vastaan tunnuksella #amisliikkeessä. Tampereella kulkue marssi Sorin aukiolta Keskustorille. AHJ1611_1-23.indd 7 24.8.2016 7:36:22
11 01.09.2016 Demokratia on kimurantti laji. Sitä kutsutaan tehottomaksi, mutta kuitenkin parhaaksi mahdolliseksi hallintomuodoksi. Yksinkertais tettuna demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Poliittinen valta jaetaan vaaleissa ja kansalaiset valitsevat johtajansa ja edustajansa. Suomessa käytiin eduskuntavaalit huhtikuussa 2015. Valtaan nousi oikeistolainen perusporvarihallitus. Kuinka moni äänesti silloin palkkojensa, sosiaaliturvansa, koulutuksen määrärahojen, työehtosopi musten kattavuuden tai neuvotteluoikeuden leikkaamisen puolesta? Vaaleissa valitut vallanpitäjät saattavat tehdä päätöksiä, joita kansalaiset vastustavat. Päätökset saattavat olla jopa demokratian pelisääntöjen vastaisia. Vastustus kuitataan useimmiten vetoa malla edustukselliseen enemmistövaltaan. Päätösten sanotaan olevan oikeutettuja, koska edustajat ovat saaneet vaaleissa enemmistön tuen. Tyydy tilanteeseen. Ole hiljaa. Pure hammasta. Ja odota seuraaviin vaaleihin. Demokratia toimii vain, jos ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon. Ihmisille on taattu perusoikeudet osallistua. Heillä on oikeus sanoa mielipiteensä, järjestäytyä, kokoontua, neuvotella, lakkoilla ja toimia vapaasti. Demokratiaa ei kuitenkaan ole olemassa ilman demokraatteja. Demokraatti ymmärtää, ettei itseään voi ulkoista demokratiasta. Demokraatti käyttää oikeuksiaan ja vapauksiaan vaikuttaakseen omaan ja muiden asioihin. Demokraatit järjestäytyvät ammattiliittoihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja puolueisiin toimiakseen yhdessä. Kun Sipilän hallitus aloitti edustuksellisen enemmistön turvin vyörytyksensä, lähes 30 000 demokraattia puolusti sopimusoikeutta ja perusoikeuksiaan kokoontumalla mielenilmauksen Helsingin rauta tientorilla syksyllä 2015. Metallin jäsenet osallistuivat lähes 300 000 muun demokraatin kanssa mielenilmaukseen poliittisella lakolla. Sipilän hallituksen toimet onnistuttiin pysäyttämään käyttämällä demokraattisia välineitä. Se on demokratiaa. Alkoi neuvotteluprosessi, jonka tuloksena syntyi kilpailukyky sopimus. Metallin demokraatit olivat sekä sopimusta vastaan että sen puolesta. Päätökset osallistumisesta neuvotteluihin ja sopimuk seen tehtiin demokraattisesti Metallin päätöksentekoelimissä. Tänä syksynä Metallin demokraatit neuvottelevat käytännön sovelluksista kilpailukykysopimuksen mukaisesti tuhansilla työpaikoilla. Se on demokratiaa. Demokratiassa pääsee toki helpommallakin. Metallin demokraat tien on syytä pitää mielessä, ettei tällaista hallitusta kannata äänestää ensi kerralla valtaan. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 TYÖNJOHDON MUUTOSHALUTTOMUUS? Yritysten johdolla on halu uudistaa yrityksen rakennetta muun muassa kouluttamalla ja organisaatiomuutoksilla. Tämä kaikki toiminta on turhaa, jos yrityksen alin johto tai keskijohto ei ole mukana toteuttamassa muutosta. Organisaatiomuutoksiin suhtau dutaan yleensä hyvin kriittisesti ja vastahakoisesti. Jos yritys hakee parempaa toimintamallia kouluttamalla ja organisaatiomuutoksilla, johon ei kuulu irtisanomisia eikä palkko jen alentamisia, muutos on mielestäni aina hyvä asia. Siihen pitää asennoitua myönteisesti ja se koskee kaikkia, jotta yritys pärjää tulevaisuuden markkinoilla. Yrityksen johdon tulisi myös kuunnella muutoksessa työntekijöitä, joilla voi olla todella hyviä ideoita yrityksen toiminnan paranta miseen. Esimerkkinä pakkausmateriaalin vähäisempi käyttö tai työaikapankin käyttöönotto. Työnjohtajien tulisi herätä uusiin haasteisiin ja uudistaa toimin taansa vastaamaan nykypäivän markkinoita. MIKAEL KÖLHI asentaja Demokraattina Metallissa ”Tällaista hallitusta ei kannata äänestää ensi kerralla valtaan.” MIKA HÄKKINEN Metalliliiton järjestämiskoordinaattori VETERAANIEN ASEMA LIITOSSA! Metallin veteraanien keskuudessa on herättänyt ihmetystä liiton toiminta eläkkeellä olevien jäsenten palveluja kohtaan. Viime vuosina liiton ja alueorganisaatioiden järjestämiä tapahtumia on ollut melko harvassa, ainoastaan kerran liittokokousvuotena. Vaikka edellisen liittokokouksen päätös oli se, että liiton veteraanijä senten toimintaa kehitetään edelleen alueellisesti yhdessä ammattiosastojen ja liiton alueellisten veteraanijaostojen ja valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen kanssa sekä liiton ja alueorganisaatioiden tulee tarjota palvelujaan jokaiselle jäsenelle. Onkohan liitto vesittänyt liittokokouksen päätöksen veteraanijäsenten toiminnan kehittämisestä? Joitakin viitteitä toiminnan hiipumisesta on myös se, että liiton organisaatiosta on lopetettu veteraanivastaavan vakanssi ja näin ollen liitossa ei ole henkilöä, joka ajaisi veteraanien asioita. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollaan suun nittelemassa suurliittohanketta, mihin metallikin on innolla pyrkimässä mukaan. Onkohan tässä jokin sumutus meneillään jäsenistöä kohtaan ja etenkin veteraanien asemaa liitossa aiotaan entisestään heikentää? Mielestäni tällaista hanketta ei tule hyväksyä, sillä Metalliliitto pärjää hyvin omana liittona kunhan liiton johtoon saadaan pätevät henkilöt, jotka ovat kaikkien jäsenten asialla. Olkaa Metallin veteraanit valppaana! ESKO SANKILAMPI ao. 41:n veteraanijaoston puheenjohtaja TAKINKÄÄNTÖ Nyt tuli kyllä tehtyä kaikkien aikojen takinkääntö kikysopimuksen puolesta äänestäneille. Aikaisemmilla päätöksilläkö ei mitään painoarvoa (koskien palkkojen heikennyksiä), kunhan vähän uhkaillaan hallituksen toimesta, niin ollaan heti polvillaan? Lienee turha mainita Tamperetalon kokouksien tärkeydestä ja päätöksistä, jos maksavia jäseniä pidetään pilkkanaan. Vaikeaa on selitellä töissä liittoon kuulumisen ja edunvalvonnan puolesta tällaisen jälkeen, olkoonkin, että suurin osa äänesti puoles ta, kuten Metallikin. Luottamusmies Turusta LÄ H ET Ä M IE LIP IT EE SI ah jo .m ie lip id e@ m et all ilii tto .fi , A hjo , m ie lip ite et, PL 10 7, 53 1 H els in ki ta i w w w .a hjo .fi /m ie lip id epa lst all e. K irjo ita nim ell äs i. N im im erk ki kä y, jo s ilm oit at yh te ys tie to si to im itu ks ell e. AHJ1611_1-23.indd 8 24.8.2016 7:36:32
01.09.2016 11 T E K S T I A SK O -M A TT I K O SK E LA IN E N K U V A JY R K I LU U K K O N E N A M M AT T I L A I N E N 9 LEVYSEPPÄHITSAAJA JUHO HUIKARI, 24 TYÖPAIKKA Polarmatic Oy, Tampere ”Suuret askeleet, Millainen koulutus ja työhistoria sinulla on? Lähdin Torniosta koneasentajana ja muutin Tampereelle töiden perässä. Suoritin aikuis koulutuskeskuksessa levyseppähitsaaja koulutuksen ja kaksi vuotta sitten pääsin Polar maticille. Suuret askeleet tuovat suuria asioita. Mitä teet? Kokoamme betoniasemien turboja, jotka lämmittävät betoniaineksen oikeaan lämpötilaan. Teen putkien hitsausta, asennan venttiileitä ja kokoan turbon sisustoja. Käyn ulkomaankeikoilla asentamassa. Minkälaista työsi on? Vastuullista hommaa. Turbojen pitää toimia työmaalla oikein. Varsinkin keikoilla pitää olla pää mukana, koska jälkien korjaa minen myöhemmin on vaikeaa. Työssä on vaaroja, joten pitää keskittyä ja tehdä asiat kunnolla. Minkälaisia ulkomaankomennukset ovat? Hyviä kokemuksia. Olen ollut Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa kymmenkunta kertaa, yleensä 2–4 viikon keikkoja. Pääsee tutustumaan erilaisiin työtapoihin ja harjoittelemaan englannin ja ruotsin kielitaitoa. Mikä työssäsi on parasta? Joka päivä tulee uusia haasteita. Ulkomaankeikat ja uusien ihmisten kanssa työskentely. Ja fyysisestä työstä tykkään. Mikä on ikävintä? Välillä joutuu hankalissa paikoissa hitsaamaan, mutta se kuuluu työhön. Arvostetaanko työtäsi? Suomessa hitsarin arvostus ei välttämättä ole niin suurta, mutta työmailla hitsari on yhtä tärkeässä asemassa kuin muutkin. Me ollaan osia suuressa palapelissä, mistä ei saa puuttua paloja. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Ainahan se voisi olla parempi, mutta tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen. Pitää olla iloinen, että töitä löytyy, ja että on mahdollisuus saada työkokemusta. Millainen on hyvä työkaveri? Huomioonottava, avulias, rento ja empaattinen. Millainen on hyvä pomo? Kulkee työntekijöiden keskuudessa, kyselee kuulumisia ja tuntee työt, ottaa työntekijät huomioon, korjaa epäkohtia, pitää huolta turvallisesta työympäristöstä ja hyvästä työilmapiiristä. Mitä teet vapaa-ajallasi? Lenkkeilen paljon ja musiikki on lähellä sydäntä. Työn takia haluan pitää itseni fyysisesti kunnossa, joten kuntosali kuuluu rutiiniin. suuria asioita” AHJ1611_1-23.indd 9 24.8.2016 7:36:36
11 01.09.2016 10 Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi pudotti Suomen investointilamaan. INVESTOINTI on yrityksen sijoitus, josta odotetaan saatavan tuloja useampana vuonna. INVESTOINTIASTE ilmaisee, kuinka suuri osa tuotannosta käytetään tuotantokapasiteetin ylläpitämiseen ja laajentamiseen. BRUTTOKANSANTUOTE (bkt) mittaa yhden valtion kokonaistuotannon arvoa, johon lasketaan mukaan kaikki vuoden aikana tuotetut tavarat ja palvelut. TAANTUMA on ajanjakso, jolloin talous ei kasva puoleen vuoteen. HINTAKILPAILUKYKY tarkoittaa sitä, miten yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. KUSTANNUSKILPAILUKYKY ottaa huomioon myös esimerkiksi työn hinnan, energian ja muiden välituotteiden hinnat, valuuttakurssit ja verotuksen. T E K ST I JU K K A N O R TI O G R A F IIK K A TA IN A IL O M Ä K IV IR TA P IIR R O K SE T ER IC LE R A IL LE Z AHJ1611_1-23.indd 10 24.8.2016 7:36:39
01.09.2016 11 11 Työntekijät ja valtio ovat tukeneet viime vuosina monin tavoin yritysten kilpailukykyä, viimeksi kilpailukykysopimuksella. Onko yrityksillä nyt halua ja kykyä investoida Suomi nousuun? Investoinneilla Suomi nousuun S uomen talouden kokonaiskuva on harmaa: teollisuustuotanto ja vienti kangertelevat, teolliset investoinnit ovat alamaissa, työttö myys on lähes kymmenen prosentin tasolla ja talouden toimeliaisuutta mittaava brut tokansantuote (bkt) kasvaa kitsaasti. Esi merkiksi kone ja metallituoteteollisuuden tuotanto on noin 15 prosenttia alhaisempi kuin taantuman kynnyksellä vuonna 2008. Muutamat ilonaiheet piristävät talouden harmautta. Kotitaloudet uskaltavat tehdä isojakin hankintoja. Asun tokauppa on lähtenyt nousuun. Rakennusala voi hyvin: asuntotuotanto on piristynyt ja suuria rakennushankkeita sekä isoja liikenneinvestointeja on käynnissä ympäri maata. Metsäteollisuus on toipunut romahduksestaan, uudistunut ja alkanut investoida jälleen myös Suomessa. Palveluiden vienti on hyvässä kasvussa. Terveysteknologia on kivunnut yli kahden miljardin viennillä merkittäväksi toimialaksi. Samoin meriteollisuudessa ja maa ja metsätalouskoneiden valmistuksessa on menestyjiä taantumassakin. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma ja Suomen poliittisen tilanteen muutokset ovat muuttaneet työnantajien ja työntekijöiden aiempaa tasapainoa. Yritys ten taloutta on tuettu samalla kun työntekijät ovat luopuneet palkankorotuksista, ja yritysten kilpailukyvyn parantami nen on noussut sekä työmarkkinasopimusten että talous poliittisten päätösten päätavoitteeksi. Yritysverotusta on kevennetty ja työnantajamaksuja on laskettu. Keväällä sovittu kilpailukykysopimus jatkaa samaa linjaa siirtämällä palkan sivukuluja työnantajalta työnteki jän maksettavaksi, pidentämällä työaikaa ja jäädyttämällä edelleen palkkoja. Hallituksen ja työnantajien laskelmien mukaan yritys ten tukitoimilla kohennetaan yritysten kilpailukykyä. Maan talous lähtee nousuun ja myös työllisyys paranee pitkällä aikavälillä. Talouskasvu edellyttää myös investointeja, sillä suomalai sen teollisuuden konekanta on rapistunut taantuman aikana ja tuottavuuskasvu on pysähtynyt. Erityisesti tutkimus ja tuotekehitysinvestoinnit ovat jääneet lapsipuolen asemaan. INVESTOINTI on yrityksen sijoitus, josta odotetaan saatavan tuloja useampana vuonna. INVESTOINTIASTE ilmaisee, kuinka suuri osa tuotannosta käytetään tuotantokapasiteetin ylläpitämiseen ja laajentamiseen. BRUTTOKANSANTUOTE (bkt) mittaa yhden valtion kokonaistuotannon arvoa, johon lasketaan mukaan kaikki vuoden aikana tuotetut tavarat ja palvelut. TAANTUMA on ajanjakso, jolloin talous ei kasva puoleen vuoteen. HINTAKILPAILUKYKY tarkoittaa sitä, miten yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. KUSTANNUSKILPAILUKYKY ottaa huomioon myös esimerkiksi työn hinnan, energian ja muiden välituotteiden hinnat, valuuttakurssit ja verotuksen. AHJ1611_1-23.indd 11 24.8.2016 7:36:39
11 01.09.2016 12 Investoinnit ovat kansantalouden moottori, mutta samalla kaksiteräinen miekka. Ne vähen tävät lyhyellä aikavälillä työvoiman tarvetta, jos tuotantoa automatisoidaan ja tehostetaan. Toisaalta ne parantavat pitkällä aikavälillä yri tyksen menestymisen mahdollisuuksia ja tur vaavat olemassa olevia työpaikkoja. – Näyttää siltä, että in vestoinnit ovat lähdössä kasvuun. Valtiovarainminis teriön ennuste lupaa lähes viiden prosentin kasvua täl le vuodelle ja Palkansaajien tutkimuslaitoskin ennustaa noin neljää prosenttia ensi vuodelle, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoo. Rakentaminen ja metsäteollisuus ovat inves tointien vetureita. Suuret rakennushankkeet kuten Helsingin Kalasatama ja Pasilan Tripla sekä teollisuudessa Äänekosken biotuoteteh taan miljardiinvestoinnit ovat isoja kasvun vauhdittajia. Vaikka liikenneinvestoinnit ovat hyvässä kasvussa, julkiset investoinnit ovat ko konaisuutena vähenemään päin. Myös työnantajajärjestö EK:n kesäkuinen in vestointikatsaus antaa luvan hienoiseen toiveik kuuteen, vaikka kasvu onkin vielä vaatimatonta. – Kiinteiden investointien osalta näkyy selvää parane mista, tosin hyvin matalalta lähtötasolta. Meillä on me neillään useita suuria inves tointihankkeita. Jos edes osa suunnitelmissa olevista hankkeista toteutuu, hyvä tahti jatkuu myös tulevina vuosina, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo toiveikkaana. Ripeintä kasvu on metsäteollisuudessa, pit kälti yli 30 prosenttia. Kone ja metallituote teollisuudessakin odotetaan kiinteiden inves tointien nousevan tänä vuonna 12 prosenttia ja metallien jalostuksessa parisen prosenttia. Onko paljon saaneilla yrityksillä nyt halua ja kykyä investoida Suomi nousuun? Mikä houkuttelee investoimaan ja mitkä tekijät ehkäisevät sitä? Näihin kysymyksiin vastaa kolme taloutta tiiviisti seuraavaa ekonomistia. 5 10 15 20 25 30 Tehdasteollisuuden investointiaste % jal os tu sa rv os ta Kiinteät investoinnit 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 15 16 50 70 60 80 100 120 110 90 Teollisuustuotanto 2010=100 Vo lyy m i-i nd ek si 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Tehdasteollisuuden investointiaste on Suomessa ollut alhainen koko 2000-luvun, eikä merkittävää muutosta paremmasta ole näköpiirissä. Investoinnit painottuvat korvausinvestointei hin, eikä kasvua tuottavaan uuteen tuotantoon. – Laajennusinvestointien osuus on ollut vai keina vuosina todella alhaalla. Onneksi tilanne on tältäkin osin korjaantumassa nyt hieman terveempään suuntaan. Niiden osuus ei kuiten kaan ole vielä toivottavalla tasolla, Urrila sanoo. Tutkimus ja tuotekehitysinvestoinnit ai heuttavat kasvavaa huolta. Rahahanat ovat tiu kalla, eikä näköpiirissä ole nousua. Pääsyynä on Nokiakatastrofin seurauksena syntynyt sähkö ja elektroniikkateollisuuden jyrkkä lasku. – Valitettavasti talouden rakennemuutos vie pitkän ajan, eivätkä esimerkiksi nopeasti kasvavat start up yritykset riitä paikkaamaan syntynyttä kuoppaa, Urrila harmittelee. Piristymisestä huolimatta Suomi on edelleen investointilamassa. Euromääräisesti olemme laman alkuvuoden 2008 tasolla ja investointi aste on romahtanut huippuvuosista 2005– 2008. – Pitkän kuivan kauden jälkeen tarvitsemme paljon kasvuvuosia, jotta olisimme jälleen tyy dyttävällä investointitasolla, Koski sanoo. Maailmanlaajuinen taantuma laski tuotteidemme kysyntää ja pienensi jyrkästi tuotantoa, joka mataa edelleen vuosituhannen alun tasolla. LAMA on ajanjakso, jolloin bruttokansantuote laskee kymmenen prosenttia vuodessa tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta. RAHOITUSMARKKINAT eli finanssimarkkinat koostuvat arvopaperi-, osakeja velkakirjamarkkinoista. Ne tarjoavat rahoitusta erilaisiin rahoitustarpeisiin. REAALI-INVESTOINTI on sijoittamista reaaliomaisuuteen, kuten koneisiin ja rakennuksiin. ARVIO ENN. ARVIO ENN. LÄ H D E: TI LA ST O K ES K U S 10 .8 .2 16 LÄ H D E: EK :N IN V ES TO IN TI TI ED U ST EL U 16 .6 .2 16 Tehdasteollisuuden sekä jalostusarvo että investoinnit ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi. Siksi investointien lasku ei näy jalostusasteessa. AHJ1611_1-23.indd 12 24.8.2016 7:36:42
01.09.2016 13 11 – Investoinnit lähtevät liikkeelle vasta, kun uskotaan talouden uuteen nousuun, Koski sanoo. Ilmapiiriä kuvaa se, että EK:n elokuun alus sa julkaisema suhdannebarometri ennustaa lähiajalle jopa tuotannon supistumista. Myös Suomen talouden luvut ovat jo kolmatta vuotta selvästi alle EUmaiden tason. Investoinnit vaativat, että vientimarkkinoil la nähdään valoa tunnelin päässä. Suomalais tuotteet tarvitsevat kysyntää. – Itse voimme vaikuttaa siihen, että meillä on kilpailukykyiset tuotteet ja niillä kilpailukykyi set hinnat. Myös sääntelyn, verotuksen ja infra struktuurin pitää olla kunnossa niin, että Suomi on houkutteleva paikka investoinneille. Jos jol lakin on halua investoida, sen pitää olla helppoa ja nopeasti käynnistettävää, Koski luettelee. ROHKEUTTA TARVITAAN Samalla kun teollisuuden kiinteät investoinnit näyttävät kokonaisuutena nousevan, ovat tut kimus ja tuotekehitysinvestoinnit kännykkä Nokian romahduksen jälkeen laskeneet selväs ti sekä euromääräisesti että suhteessa muihin teollisuusmaihin. USKO KADOKSISSA Investoinnit tehostavat investoivien yritysten toimintaa ja parantavat niiden kilpailukykyä. Investoinnit lisäävät talouden toimeliaisuutta, kun niitä varten tuotetaan tavaroita ja rakenne taan uusia rakennuksia, teitä tai muuta infra struktuuria. – Investoinnit lisäävät rahan kiertoa ja taloudel lista toimeliaisuutta yhteis kunnassa ja antavat vauhtia talouskasvulle, sosiaali ja terveysalan toimijoiden kat tojärjestö Sosten ekonomisti Jussi Ahokas sanoo. Maailmanlaajuinen taantuma ja suomalais ten teollisuustuotteiden kysynnän lasku se littävät investointien alhaista tasoa. Yritysten päättäjät eli johto, hallitus ja omistajat eivät näe, että investoinneilla voidaan parantaa tuot teiden menekkiä tai nostaa markkinaosuuksia. Kysymys on paljolti luottamuspulasta ja tule vaisuudenuskon puutteesta. ”KILPAILUKYKYSOPIMUS VASTA ALKUA” Suomalaisyritysten kilpailukyvylle on tärkeää, etteivät teollisuuden investoinnit putoa kilpai lijamaiden tahdista. Näin on valitettavasti käy nyt. Esimerkiksi vuosina 2008–2015 yksityiset tuotannolliset investoinnit laskivat Suomessa 35 prosenttia eli selvästi enemmän kuin EU maissa keskimäärin. Urrila manaa, että olemme jääneet investointiastemittarilla (investointien suhde jalostusarvoon) EUalueen maihin ver rattuna häntäpäähän. Suomen nousuun tarvitaan EK:n Urrilan mukaan isoja muutoksia, joista tärkein olisi kil pailukyvyn parantamisen kautta saatava suoma laistuotteiden kysynnän kasvu maailmanmarkki noilla. Veroratkaisut tai tukipolitiikka eivät auta, jos suuriin asioihin ei saada parannusta. Menneis tä päätöksistä yhteisöverokannan alentaminen on Urrilan mukaan lisännyt yritysten kannattavuut ta ja kilpailukykyä, alentanut investointikynnystä ja parantanut talouden dynamiikkaa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole näkyneet investoinneissa. Vaikka kilpailukykysopimus on parantamassa yritysten toimintaedellytyksiä ja siten laskemas sa investointikynnystä, ovat maailmalta tulleet signaalit kuten brexit ja terrorismi lisänneet epä varmuutta ja laskeneet investointihaluja. – Nämä ovat yleiseen ilmapiiriin vaikuttavia asioita, jotka vaikuttavat yritysten päätöksente koon, Urrila alleviivaa. Urrilan mukaan kilpailukykysopimus kääntää kilpailukyvyn oikeaan suuntaan, mutta on yritys ten näkökulmasta vasta hyvä alku. Jatkoa pitää seurata, jotta käänne investoinneissa tapahtuu. – Muutaman prosentin kohennus kilpailu kykyyn on tervetullut, mutta ei ratkaiseva, jos vastassa on isoja maailmalta tulevia negatiivisia signaaleja. Toisaalta, meidän on katsottava so pimusten vaikutuksia pidemmällä tähtäimellä eli teemmekö oikeita asioita, jotka auttavat ta louden kohentumiseen vuoteen 2020 saakka ja sen jälkeenkin. Kypros Iso-Britannia Ruotsi Portugali Saksa Espanja Alankomaat Ranska Belgia Italia Itävalta Viro Tanska Kreikka Suomi EU-maat Teollisuuden luottamus Toukokuu 2016 poikkeama keskiarvosta -15 -10 -5 5 10 15 Kreikassakin uskotaan tulevaisuuteen enemmän kuin Suomessa. 10 5 Ranska Tanska Ruotsi Alankomaat Saksa Norja Suomi 15 25 20 Teollisuuden investointiaste Kiinteät investoinnit % jal os tu sa rv os ta 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Tehdasteollisuuden investointiaste on Suomessa ollut alhainen koko 2000-luvun, eikä merkittävää muutosta paremmasta ole näköpiirissä. Suomen kilpailukyky kärsii, koska investointiasteemme on jatkuvasti alle kilpailijamaiden. Maailmanlaajuinen taantuma laski tuotteidemme kysyntää ja pienensi jyrkästi tuotantoa, joka mataa edelleen vuosituhannen alun tasolla. Osinkoja vai investointeja ? ? Yritykset ovat jakaneet osakkeenomistajille viime vuosina anteliaasti osinkoja. Miksei voittovaroja ole käytetty investointeihin? – Investoinnit eivät ole kiinni rahan puutteesta. Lainakorot ovat lähes nollassa ja rahaa on tarjolla investointeihin. Vain harva yritys jakaa osinkoina koko tuloksen, ja useimpien taseet ovat vahvat. Yritykset eivät tee investointeja, koska tarjolla ei ole tuottoa tuovia investointikohteita, EK:n Urrila sanoo. Omistajuus vaikuttaa osinkojen jakoon. Yritysten on tyydytettävä isojen omistajiensa, kuten eläkerahastojen, tuottotavoitteet osinko politiikalla. Nälkäinen raha ohjautuu tällä hetkellä pääasiassa rahoitus markkinoille. Rahan liikkeistä päättävät suursijoittajat näkevät rahoitus markkinoille sijoittamisen houkuttelevampana kuin reaaliinvestointeihin kuten teollisuuteen, rakentamiseen tai tiestöön sijoittamisen. LÄHDE: EK:N LUOTTAMUS INDIKAATTORI LÄHDE: OECD AHJ1611_1-23.indd 13 24.8.2016 7:36:44
11 01.09.2016 14 – Meidän on syytä olla huolissamme, kun tutkimus ja tuotekehitysintensiiviset yrityk set karsivat kehityspanoksiaan. Toisaalta koko innovaatio ja elinkeinopolitiikka on huonol la tolalla, kun hallitus kikkailee verotuksella, perinteisen biotalouden kärkihankkeilla ja eturyhmäpolitiikalla samalla kun leikataan esimerkiksi Tekesin ja tutkimuksen rahoitusta sekä suoria t&kpanostuksia. Meidän on vaan uskallettava ottaa riskejä enemmän, vaikka aina ei kaikessa onnistutakaan, SAK:n Koski sanoo. Yritykset ovat saaneet viime vuosina paljon sopimuspöydissä, viimeksi edullisen kilpailu kykysopimuksen. Olisiko nyt aika maksaa in vestoimalla takaisin? – Kilpailukykysopimus vaikuttaa positiivises ti teollisuuden toimintaedellytyksiin. Tässä on nyt tehty poliittisesti paljon, mutta toisaalta elin keinoelämän järjestöt eivät voi sitoutua yritysten puolesta lupaamaan investointeja. Tilanne on hankala, kun palkansaajajärjestöt ovat antaneet neuvottelupöydässä konkreettisia myönnytyksiä ja vastapuoli ei kykene tarjoamaan mitään sito vaa takaisin. On toivottava, että edunvalvonnan edellytykset paranevat jatkossa talouskasvun myötä. Laihoista eväistä tässä on nyt koottu soppa, jonka kanssa voidaan elää, Koski kuvaa tilannetta. JULKISET INVESTOINNIT YLÖS Samalla kun yritysten investoinnit ovat ala maissa, maassa vallitsee julkisia investointeja suitsiva tiukka talouspolitiikka. Myös valtion roolia taloudessa jatkuvasti heikennetään. Suo messa on nyt käsillä tuplaongelma. Yritykset ei vät halua investoida, koska maailmanlaajuinen talouskehitys näyttää heikolta. Julkiset inves toinnit ovat puolestaan lamassa tiukan talous politiikan vuoksi. Investointilama pahentaa taantumaa enti sestään ja tappaa pienetkin kasvuidut. – Jatkuva tuotekehitys, infrastruktuuri ja logistiikkainvestointien taantuma heikentää Suomen kilpailukykyä, vaikka vientimarkkinat lähtisivätkin nousuun, Sosten Ahokas sanoo. Valtio on vuosikymmeniä purkanut omistuk siaan ja vähentänyt määräysvaltaansa eli omis tajaohjaustaan valtioomisteisissa yrityksissä. – Valtio ei voi enää sanoa Finnairille, kuinka paljon koneita pitäisi ostaa eikä ohjata VR:ää hankkimaan uusia junavaunuja kotimaiselta valmistajalta, Ahokas mainitsee esimerkkeinä. Kyse ei ole yksin suomalaisesta ilmiöstä, vaan tiukka finanssipolitiikka ja valtion roolin supistaminen ovat vallalla kaikissa läntisissä ta louksissa. Esimerkiksi Euroopan talousveturi Saksa soveltaa hyvin tiukkaa linjaa, jossa julki silla investoinneilla eli elvytyksellä ei ole sijaa. Viime hallitusten harjoittama vero ja tu kipolitiikka, jolla on pyritty tukemaan inves tointeja, on Ahokkaan mielestä tehotonta nä pertelyä. Myös tuore kilpailukykysopimus ja suunnitteilla oleva investointivaraus kuuluvat samaan temppujen joukkoon, jolta ei kannata ihmeitä odottaa. – Valtiovarainministeriö on jopa arvioinut, että kilpailukykysopimus vaikuttaa ensi vuonna talouteen negatiivisesti. Syynä on kotimarkki nakysynnän heikentyminen, jota vientiyritysten saama kilpailukyvyn tuki ei korvaa, Ahokas sanoo. Valtion aktiivinen investointipolitiikka on Ahokkaan resepti talouden nousuun. Siihen ei vät muutaman sadan miljoonan euron liiken neinvestoinnit riitä. Julkisilla investoinneilla pitäisi uudistaa perin pohjin yhteiskunnan rakenteita ja luoda edellytyksiä talouskasvulle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ahokas peräänkuuluttaa investointeja ekologisesti ja sosiaalisesti kestä vän yhteiskunnan luomiseen sen rinnalla, että investoinnit kohentavat lyhyellä tähtäimellä kysyntää ja työllisyyttä. – Meillä on yhteiskunnassa runsaasti in vestointitarpeita. Tarvitsemme esimerkiksi energiavallankumouksen, joka vaatii suuria in vestointeja uusiutuvaan energiaan. Sosiaali ja terveyspuolella on suuria tarpeita. Myös tie ja rautatieverkkoja pitää kehittää voimakkaasti. Nyt tarvitaan Olkiluodon ydinvoimalan kokoi sia julkisia investointeja. Niillä vastaamme te hokkaasti kysyntätaantumaan, Ahokas sanoo. KETTERYYTTÄ JA JOUSTOA TARVITAAN EK:n Urrilan mukaan lupapolitiikkaa ja kaavoi tusta voidaan höllentää niin, etteivät investoin nit juutu lupaprosesseihin. Jotta investoinnit saadaan ylös ja talous kasvuun, tarvitaan kui tenkin suuria yhteiskuntaa koskevia muutoksia. – Julkinen sektori pitää saada ensiksi kun toon, jotta emme joudu turvautumaan veron korotuksiin vaan pikemminkin tehdään tarkoin harkittuja veronkevennyksiä. Menopaineet pitää pystyä ratkaisemaan uudistumalla. Esi merkiksi soteuudistukselle on asetettu isoja toiveita, mutta sillä saavutettavat säästöt ovat vielä tässä vaiheessa äärimmäisen epävarmat, Urrila sanoo ja jatkaa. – Normien purku on toinen iso asia, jolla helpotetaan yrittämistä ja investoimista. Kol manneksi kaikkien osapuolten pitää yhdessä kehittää työelämän kilpailukykyä. Kilpailu kykysopimus on hyvä alku, mutta jatkoa pitää seurata muun muassa palkkaratkaisujen osal ta. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän työmarkkinoiden pitää elää tässä muutoksessa. KASVUN EVÄITÄ Talouskasvua voi tulla uusilta aloilta, kuten cleantech, ympäristö, liikenne ja energiatek nologiasta, joilla kaikilla on paljon osaamista Suomessa. Niihin tarvitaan runsaasti inves tointeja. Uutta teollista osaamista tarvitaankin kadonneen Nokiakännyköiden ympärillä toimi neen yritysryppään tilalle. Tehdasteollisuuden tutkimusja tuotekehitysmenot ovat laskeneet hälyttävästi kahdeksan vuotta. 500 1000 1500 2000 2500 3500 4500 3000 3000 Tehdasteollisuuden T&K-menot m ilj. eu ro a, kä yv in hi nn oin 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 15 16 TUOTTAVUUS on määre, jota mitataan jakamalla bruttokansantuotteen määrää tehdyillä työtunneilla. INVESTOINTIVARAUS on verohelpotus, jolla yritys siirtää osan voitostaan investointeja varten säästöön investointeja varten. ARVIO ENN. LÄ H D E: EK :N IN V ES TO IN TI TI ED U ST EL U 16 .6 .2 16 AHJ1611_1-23.indd 14 24.8.2016 7:36:44
01.09.2016 15 11 Mitä itsevaltias tekisi? Mitä Sosten ekonomisti Jussi Ahokas tekisi, jos hänellä olisi talouspolitiikassa diktaattorin valtuudet? – Rakentaisin euroalueen laajuisen merkittävän investointiohjelman, jossa painotettaisiin ekologisia asioita, infrastruktuurin parantamista ja työllisyyttä. Paketti olisi huomattavasti suurempi kuin Kataisen vetämä investointiohjelma. Ahokas viittaa EUkomissaari Jyrki Kataisen johtamaan 300 miljardin euron investointiohjelmaan, jossa Euroopan investointipankki tukee EUalueen investointeja kolmessa vuodessa 21 miljardilla eurolla. Suurin investointiohjelman rahoituksesta odotetaan tulevan yksityisiltä yrityksiltä ja pankeilta. Diktaattori Ahokkaan julkinen investointiohjelma nostaisi euroalueen inves tointiastetta viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä 20 prosentista 25 prosenttiin. Sillä olisi nopeat työllisyysvaikutukset ja se antaisi vahvan sysäyksen koko maanosan talouskasvulle. Tunnollisena lainanmaksajana tunnetun Suomen tulisi ottaa investointeihinsa reilusti lainaa, jota on tarjolla jopa negatiivisella korolla. Laina kannattaa ottaa siitäkin huolimatta, että velkaantuminen olisi EU:n kasvu ja vakaussopimuksen tavoitteiden vastaista. – Meidän kannattaa rikkoa sääntöjä fiksusti eli lainanotolla ja järkevillä inves toinneilla, jotka edistävät kasvua. Ei siten, että tapamme kireällä talouspolitiikalla yksityisten investointien ja verotulojen kasvun, Ahokas sanoo. EU:n asettamien velkaantumisrajojen rikkominen ei olisi välttämättä kovin vaarallista, sillä muun muassa Ranska, Espanja ja Italia rikkovat niitä jo nyt ilman EUviranomaisten väliintuloa. a Investointivaraus ja verohelpotukset ? ? Heinäkuun lopussa julkisuuteen tuli tieto, että hallitus valmistelee investointivarauksen käyttöön ottoa. Yritysten olisi mahdollista siirtää osa voitostaan investointeja varten säästöön niin, ettei tätä osaa voitosta veroteta. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VATT) ja monet ekonomistit suhtautuvat epäillen investointivarauksen tehoon. Osittainen investointivaraus on käytössä muun muassa Ruotsissa. Suomessakin se oli viimeksi käytössä vuonna 1992. Elokuun alussa julkisuu dessa keskusteltiin myös suorasta tutkimus ja tuotekehitysinvestointien verovähennyksestä. Suomen yrittäjien kannanoton mukaan inves tointeja edistettäisiin virolaisella yritysveromallilla. Siinä yrityksen voittoja verotetaan vasta, kun yritys maksaa niistä osinkoa omistajilleen. Suomessa yritys maksaa verot heti, kun voittoa syntyy. Hyvä paikka investoida Suomessa on paljon hyviä asioita, joiden vuoksi kansainväliset yritykset ovat viime vuosina investoineet maahamme: ? kilpailukykyiset palkat ? korkea koulutustaso ? koulutetun työvoiman tarjonta ? hyvä infrastruktuuri, mm. energian saanti ? alhainen sähkön hinta ? vakaa ja turvallinen yhteiskunta L ÄHTEET: EK:n investointitiedustelu 16.6.2016 EK:n luottamusindikaattori, kesäkuu 2016 EK:n suhdannebarometri 3.8.2016 Eurostat: R & D expenditure, marraskuu 2015 Suomen Pankki: Suomen talouden ennuste – Suomi palaamassa kasvu-uralle, 9.6. 2016 Teknologiateollisuus: Talousnäkymät 3/2016, 3.8.2016 Tilastokeskus: Neljännesvuositilinpito Tilastokeskus: Yritysten kannattavuus ja investoinnit 2014 [Tehdasteollisuuden investointiaste] – Suomi on kilpailukykyinen ja hyvä maa teollisille investoinneille. Meillä on hyvä ener gian saatavuus ja edullinen energian hinta, työ voiman koulutustaso on korkea ja palkat ovat kilpailukykyisiä verrattuna moniin Euroopan maihin. Meillä on paljon edellytyksiä pärjätä tulevaisuudessa, SAK:n Koski uskoo. Kansainväliset investoijat ovatkin nähneet Suomen mahdollisuudet. GE Healthcare ja Huawei perustivat tutkimuskeskukset Suo meen, mersuja tehdään kiihtyvällä vauhdilla Uudessakaupungissa, kiinalainen Kaidi investoi Kemin biotuotetehtaaseen ja saksalainen Meyer sai Turun telakan uuteen lentoon. Teollisuuden robotisaatio ja automaatioas te kertovat paljon tuotantoa parantavista inves toinneista. Meillä molemmat ovat romahtaneet viime vuosina samalla kun ne ovat kasvaneet voimakkaasti useimmissa teollisuusmaissa. Miksi näin? – Luulemme olevamme huipputeknologi an maa, mutta näin ei välttämättä ole. Isoilla yrityksillä tämäkin asia on kunnossa, mutta alihankintateollisuudessa on ongelmia, kun jatkuvan parantamisen kulttuuri ja tuotannon kehittäminen ovat hidastuneet. Apua voisi ha kea esimerkiksi Tekesin suunnasta eli miten kehitetään tuotannon tehostamista ja miten onnistumme hyödyntämään automaatiota pa remmin. Pksektorin yritykset on saatava ym märtämään, että tuotannon jatkuva kehittämi nen investoinneilla on välttämättömyys, Koski peräänkuuluttaa. Investoinneista ja kilpailukyvystä puhuttaessa usein kiistellään yksikkötyökustannusten merkityksestä. Mitä mieltä asiasta ovat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Lue Näkemyspalsta sivulta 22. AHJ1611_1-23.indd 15 24.8.2016 7:36:44
The nexT sTep in safeTy fooTwear. Nämä ja muut jalkineemme löydät EuroSafety –messuilla Ejendals Suomi Oy:n osastolta A851. Tervetuloa! Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Tuoteperheen viimeisin lisäys on musta JAlAS ® 9568. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Tuoteperheen JAlAS ® Exalter 2 EasyRoll-jalkineiden Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com AHJ1611_1-23.indd 16 24.8.2016 7:36:46
11 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 01.09.2016 SYRJINTÄ Työpaikoilla koettu ikäsyrjintä vetää maton monen työhaluisen alta. Kuuttakymmentä lähestyvä työntekijä saattaa haluta jatkaa työssä, mutta esimies lyökin nyrkin pöytään ja vaatii jättämään paikan nuoremmille. Syrjintä ajaa työntekijän marginaaliseen asemaan työpaikalla ja mahdollisesti kokonaan työelämän ulkopuolelle. Pitkä työura voi jäädä haaveeksi. – Ikäsyrjintä on pahasti ristiriidassa työurien pidentämiseen tähtäävän politiikan kanssa. Työpaikoilla ilmenevä ikäsyrjintä on merkki eriaikaisesta työurien muutosprosessista yhteiskunnan eri tasoilla, tutkijatohtori Niina Viitasalo Tampereen yliopistosta toteaa Työsuojelurahaston Tiedon Silta nettilehdessä. – Suuri osa työntekijöistä on sisäistänyt tavoitteen pidentää työuria. He ovat myös työhaluisia ja kykyisiä sekä haluavat käyttää osaamistaan ja kokemustaan työelämässä pitkään, Viitasalo kertoo. Osalla työpaikoista asenne on hänen mukaansa pahasti kesken, tai sitten niissä ei ole omaksuttu ajatusta lainkaan. – Niissä on jämähdetty 1990luvun laman jälkeiseen varhaisen eläkkeelle siirtymisen – tai työntämisen – kulttuuriin, jota sosiaali poliittiset järjestelmätkin silloin tukivat. Viitasalo on perehtynyt ikäsyrjintään työpaikoilla väitöskirjassaan Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä. Hän puhuu varttuneista, ei ikään tyvistä tai ikääntyneistä. Julkisessa keskustelussa korostuu etenkin yli 50vuotiaiden torjunta rekrytoinneissa, mutta Viitasalo tutki ikäsyrjintää nimenomaan työolo kysymyksenä. – Ikäsyrjintä oli eläkkeelle siirtymisen toiseksi tärkein vetotekijä terveydentilan jälkeen. Ikäsyrjintä estää työuran pidentämisen Komissio uudistaa syöpädirektiivin SYÖPÄ Työterveyslaitos pitää Euroopan komission ajatusta syöpädirektiivin uudistamista tarpeellisena, koska syöpä on EU:ssa yleisin työperäisten kuolemantapausten aiheuttaja. Direktiivillä yritetään vähentää työperäistä altistumista syöpävaarallisille aineille kuten kovapuupölylle ja kromille. – Direktiivillä asetetaan sitovat rajaarvot 13 syöpävaarallisille aineille. Rajaarvolla tarkoitetaan kemiallisen altisteen keskiarvo pitoisuutta, joka ei saa ylittyä työntekijän hengitysilmassa työpäivän aikana, vanhempi asiantuntija Helene Stockmann-Juvala Työterveyslaitoksesta kertoo. Esimerkiksi vinyylikloridimonomeerille altistuvat muun muassa jätteenkäsittelyssä työskentelevät lämmityskattiloiden hoitajat sekä kuormaauton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat. Työterveyspalveluita käytetään väärin ENNALTAEHKÄISY Työterveyshuoltoa koskevan lain mukaan työterveyspalvelujen tulisi painottua sairauksien ja tapaturmien ennalta ehkäisyyn. Todellisuudessa valtaosa työtervey den piirissä olevista käyttää palveluja äkillisen sairauden hoitoon tai pitkäaikais sairauden seurantaan. Tiedot perustuvat LähiTapiolan Arjen katsaus tutkimukseen. Muita yleisimpiä syitä kääntyä työterveys huollon puoleen olivat influenssarokotteet ja ikäkausitarkastukset. Ennaltaehkäiseväksi ja hyvinvointia tuke viksi työterveyshuollon palveluiksi lukeutuvia fysioterapiaa, työergonomian parantamista, työpsykologin palveluja kertoi käyttäneensä yhteensä kolmannes vastaajista. Ammattiastmaa ryhdytään tutkimaan etänä AMMATTITAUDIT Suomessa noin 10 000 työikäistä sairastuu vuosittain astmaan. Ammatti astmaan liittyviä tutkimuksia on Työterveyslaitoksen arvion mukaan tehty ainakin tuhannelle suomalaiselle työntekijälle vuosittain. Ammattitautidiagnoosin tarpeisiin kehitetään parhaillaan etämittausjärjestelmää, jossa ammattiastmaa tutkitaan digitaalisesti. Työterveyslaitos kehittää tutkimusmenetelmää yhdessä Elisan kanssa. – Elisa Etämittaus on hyvä esimerkki digitalisoituvasta diagnostiikasta, mikä palvelee sekä tutkittavana olevaa työntekijää että tutkimushenkilökuntaa. On myös suomalaisen yhteiskunnan etu, että ammattiastma tunnis tetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Eva Helaskoski. The nexT sTep in safeTy fooTwear. Nämä ja muut jalkineemme löydät EuroSafety –messuilla Ejendals Suomi Oy:n osastolta A851. Tervetuloa! Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Tuoteperheen viimeisin lisäys on musta JAlAS ® 9568. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Tuoteperheen JAlAS ® Exalter 2 EasyRoll-jalkineiden Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com AHJ1611_1-23.indd 17 24.8.2016 7:36:47
11 01.09.2016 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A 18 – Liitossa ollaan oikeasti jäsenen asialla. Välillä joku puhu ”paskasta” liitosta, missä ”ei tehdä mitään”. Tietämättömyydestä se johtuu ja siihen pitää pääluottamusmiehenä mennä väliin, Vuorela sanoo. PERINTEITÄ EI TARVITSE ROMUTTAA Palataan vielä hetkeksi neuvotteluhuoneeseen. 54vuotias Vuorela tuntuu olevan jatkuvasti uusien haasteiden ja oppimisen tiellä. Yhden val tuustokauden jälkeen hänet valittiin kevään liittokoko uksessa Tampereella liitto hallituksen jäseneksi. Liittohallituksessa hä nellä on selvä missio. – Uusi teollisuusliitto pitää saada maaliin, olisi pitänyt saada jo ajat sitten, hän korostaa. Ja sitten se paperinpala. Vuorela listaa syi tä, miksi voimien yhdistäminen olisi tärkeää: laskeva jäsenmäärä, liiton resurssien pienen tyminen, yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos ja Suomen taloustilanne. Vuorela teroittaa, että teollisuusliittofuusio on hänelle puhtaasti järkiasia. Hän ymmärtää, että joku saattaa huolestua Metalliliiton nimen tai perinteiden katoamisesta, mutta ne ovat hä nestä toissijaisia asioita. – Onhan se ikävää, mutta ei kaikki olekaan aina kivaa. Ja toisaalta, ei omia perinteitä tar vitse romukoppaan heittää, hän sanoo. Vaakakupissa painavat pidemmän tähtäi men hyödyt. – Jäsenten edunvalvonta paranee, yhteis kuntavaikuttaminen paranee ja yleensä koko liiton painoarvo kasvaa. Saamme paljon sellais ta lisää, mitä rahalla ei edes saa, hän sanoo. – Ei pidä jäädä tuleen makaamaan, kun vas tapuoli vahvistuu. Mitä isompia me olemme, sitä enemmän meissä on voimaa. a TO I M I JA ”Mitä isompia me olemme, sitä enemmän meissä on voimaa.” PÄÄLUOTTAMUSMIES JUKKA VUORELA TYÖPAIKKA Kumera Drives Oy, Riihimäki TYÖNTEKIJÖITÄ 97 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluvaltuutettu 1996– 2006, pääluottamusmies 2007–, liittovaltuuston jäsen 2012–2016, liittohallituksen jäsen 2016–, SAK:n edustajiston jäsen 2016– UUSI TEOLLISUUSLIITTO Metalliliitto, TEAM, Paperiliitto ja Puuliitto suunnittelevat yhdistymistä uudeksi teollisuusliitoksi vuoden 2018 alusta. www.metalliliitto.fi/uusi-teollisuusliitto ”Uusi teollisuusliitto pitää saada maaliin” Jukka Vuorela on riihimäkeläisen Kumera Drivesin pääluottamusmies ja tuore liittohallituksen jäsen. Hallituksessa hän haluaa edistää uuden teollisuusliiton syntyä: ”Ei pidä jäädä tuleen makaamaan, kun vastapuoli vahvistuu.” Tavallinen tarina, mutta hieman erikoi sempaa Vuorelassa on hänen taustansa. Hän toimi rakennuspeltiseppäyrittäjänä vuosina 1987–1994 ja työllisti parhaimmillaan viisitoista henkeä. Pienyrittäjyys päättyi lamaan. – Ei vain ollut töitä, Vuorelaa toteaa ja pai nottaa jokaista sanaa. Työtekijöiden irtisanominen oli kova paikka. Vuorela näkee kuitenkin yrittäjäkokemuksensa rikkautena. – Minun on paljon helpompi neuvotella työnantajan kanssa, kun ymmärrän omakoh taisesti heidänkin näkemyksiään. ASIAT RIITELEVÄT, EIVÄT IHMISET Tärkeimmäksi tehtäväkseen pääluottamus miehenä Vuorela mainitsee työpaikkojen säi lyttämisen. Yhteen hiileen puhaltaminen on oleellista. – Meillä asiat joskus riitelevät, ihmiset eivät koskaan. Se on iso juttu! Kumeralla menee kohtuullisen hyvin ja isoil ta irtisanomisilta on vältytty. Riihimäen yksi kön järjestäytymisastekin on Vuorelan mukaan peräti 99 prosenttia. Johdon suunnalta pääluottamusmies toivoi si kuitenkin aktiivisempaa tiedotusta. – Kun ei kuulu mitään, tietää, että menee hyvin, mutta voisi se olla toisinkin. Hyvistä asioista, kuten isoista tilauksista, voisi kertoa työntekijöille etukäteen. Se auttaisi työhön si toutumisessa ja poistaisi epävarmuuden tun netta. Mutta vaatiihan se toimintakulttuuriin muutosta, Vuorela pohtii. Takapakkia tulee välillä pääluottamusmie hellekin. Asiat matelevat ja turhautuminen meinaa iskeä. – Onnistumisen tunteet pitävät kuitenkin kiinni tässä hommassa. Se, kun pystyy lopulta viemään asian läpi tai kun oma ymmärrys kasvaa. Murikan kurssit saavat Vuorelalta varauk setonta suitsutusta, ja plakkarissa hänellä tai taa olla enemmän käytyjä kuin käymättömiä kursseja. – Murikka on loistava paikka. Mitä enemmän saa tietoa siitä, missä mennään, sitä paremmin hallitsee tilanteen, hän perustelee. Vuorelalle oma liitto, nyt Metalli, ja tulevaisuu dessa toivottavasti uusi teollisuusliitto, merkit see ”todella, todella paljon”. Jukka Vuorela kaivaa hitaasti taskustaan kah teen osaan taitellun paperin. Tilanteessa on draaman tuntua. Istumme Kumera Drivesin neuvotteluhuoneessa Riihi mäellä. Kahvit on juotu, ja lautasella on pelkät leivänmurut jäljellä. Seinältä, raamien keskeltä, meitä valvoo yri tyksen entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja. Paperille Vuorela on kirjannut ajatuksiaan liittofuusiosta eli Metalliliiton, Paperiliiton, Puuliiton ja TEAMin yhdistymisestä. – Olen valmistautunut, Vuorela tokaisee ja alkaa laukoa. YRITTÄJÄSTÄ AY-AKTIIVIKSI Kumera Drivesin kirkkaansininen tehdashal li sijaitsee Kumerankadulla, keskellä vehreää teollisuusaluetta. Täällä on valmistettu teolli suudelle voimansiirtotuotteita jo yli 70 vuotta. Tehtaalla kootaan teollisuusvaihteita, työs tetään niihin komponentteja ja huolletaan sekä omia että muiden valmistajien vaihteita. Tällä hetkellä kansainvälinen konepajakonserni työl listää yhteensä viitisen sataa henkeä. Riihimä ellä heistä on noin 140, joista tuotannossa 97. Jukka Vuorelan työhistoria Kumeralla alkoi ensimmäisen kerran jo 1980luvulla. Hän käve lee ympäri tehdasta tottuneesti. Avaa ovia, moik kaa työntekijöitä ja selostaa tehtaan prosesseja. Useimmat työvaiheet Vuorela tuntee oma kohtaisesti. Viimeiset vuodet hän on työsken nellyt laadunvalvonnan parissa tarkastajana. Pääluottamusmiehen toimea hän hoitaa työnsä ohessa. Kun Vuorelalta kysyy, miksi hän lähti aikoi naan luottamustehtäviin, ensin työsuojeluval tuutetuksi 1996 ja sitten pääluottamusmieheksi 2007, vastaukseksi saa ensin hiljaisuuden. – Rehellisestikö? Kun kukaan muukaan ei siihen lähtenyt, hän sanoo ja nauraa. AHJ1611_1-23.indd 18 24.8.2016 7:36:47
19 ”Mitä isompia me olemme, sitä enemmän meissä on voimaa.” ”Uusi teollisuusliitto pitää saada maaliin” AHJ1611_1-23.indd 19 24.8.2016 7:36:49
11 01.09.2016 20 T E K S T I B IR G IT TA SU O R SA /U P K U V A T K A R I H U LK K O POLKUAUTO ILTAPUHTEINA Vaativin Kuivasen firabelitöistä on Jari pojalle rakennettu polkuauto. Sittemmin sillä ovat ajaneet lastenlapset. – Siihen tuli kaksi vaihdetta eteen ja kaksi taakse, lamput ja vilkut. Pyörissä oli jousetkin. Pelti oli sellaista paksumpaa alumiinia. Vajaan neljän ikäinen poika oli esittänyt syksyllä toiveen, että joulupukki toisi polku auton. Kuivanen piirsi mallin ja hankki tarvik keita pitkin syksyä. – Kettingit ja hammaspyörät piti hankkia pyöräliikkeestä, vilkut vanhoista autoista ja mitä mistäkin. Kaksiviikkoinen hurahti polkuauton kim pussa. Välillä puolikas päivää vielä normaalin työpäivän jälkeen väsytti, mutta 30vuotiaana riitti voimia. Kuivanen kehaisee, että auto on kestänyt monet leikit. – Laskin, että yhdellä kertaa kyydissä oli kaikkiaan kuusi lasta, ja auto kesti, mies nau rahtaa. Kuivasten tytär Ulla Linenthal muistaa, että keinun sai asentoon, jossa pienimmät lap set saattoi laittaa istuinosan keskelle ja isom mat lapset ottivat vauhtia molemmin puolin. – Sitten te valititte, että yläpuolella ole va markiisikatos oli tiellä. Niinhän se olikin. Nyt pääsee aurinko paistamaan tähän suoraan kello viiden aikaan, sopivasti töiden jälkeen, kuten alun perin suunniteltiin, Lauri Kuiva nen sanoo. a TOINEN AUTTOI TOISTA Kuivanen ei muista, käyttivätkö kaikki teh taan yli 400 työntekijää mahdollisuutta fira beliin. Joka tapauksessa tehdassali oli miehiä täynnä. – Vesikelkkoja ja lapsille rekikelkkoja, jotka maksoivat kaupassa maltaita. Pomo oli paikalla katsomassa, ettei kukaan ota mitään ylimääräistä. Koska kaikki eivät taitaneet jokaista me tallityön vaihetta, miehet auttoivat toinen toistaan. Kuivanen osoittaa portaiden vieres sä olevaa valkoista metallipylvästä ja siihen lapsia varten liitettyä lyhyttä metallikaidetta. – Kaverit auttoivat hitsauksessa. Näytti vät, miten se tehdään. Itse piti päästä teke mään kaikki. Tämä on omin käsin raken nettu talo. Lokakuussa 1955 muutettiin keskeneräiseen taloon vaimon ja puo livuotiaan tyttären kanssa. Televassa Kuivanen työskenteli työkaluhiojana. Valtion omistamas sa konepaja ja tietoliikenneteh taassa rakennettiin postilaatikoita, metallin paljastimia, sähkömootto reita ja kytkimiä. – Automaattisia puhelinkeskuksia myytiin paljon Neuvostoliittoon. Taita vat olla käytössä vieläkin. L auri Kuivanen, 86, köpöttelee hitaasti kohti pihakeinua. Omin käsin metalliputkista raken nettu keinu on ollut paikallaan vuodesta 1957. – Laitettiin maahan kunnolla betonia ja keinun jalat kiinni niihin, jotta kestäisi lasten leikit. Ja onhan tuo kestänyt, mies nauraa. – Huomaatkos muuten, että ketjut ovat kiinni kuulalaakereilla? Otin ne työpaikan romukopasta. Sellaisia ei ollut silloin kaupan keinuissakaan. Keinu on valmistunut ns. firabelityönä eli työnantajan välineillä ja työpaikan materiaa leista, mutta työajan ulkopuolella. Kuivanen neuvotteli vuonna 1956 pää luottamusmiehenä Televan kaikille työnte kijöille kahdeksi viikoksi neljä tuntia illalla työskentelyaikaa. Ensin asiasta oli puhuttu ammattiosastossa. – Toimitusjohtaja ei ottanut asiaan kan taa, ja sovin konepajapäällikön kanssa pää säännöt. Se oli hieno ele työnantajalta. Siinä sitten joka vuosi ennen joulua rakensimme erilaisia tarvekaluja ja lahjoja kotiin. PALKAT OLIVAT PIENET Työntekijät ostivat työpaikan varastosta ma teriaaleja, ja rautaromuvarastosta sai ottaa tavaraa ilmaiseksi. Työvälineiden käytöstä veloitettiin pieni maksu. – Ei sitä nykyajan ihmiset ymmärrä, mutta silloin oli pula kaikesta eikä metallimiehen palkoilla paljoa ostettu. Vuoden 1955 metallimiehen tuntipalkka, sata markkaa, vastaa nykyrahassa ostovoi maltaan 2,89 euroa. Aiemmin Kuivanen oli takonut Konepaja Mikrossa Jyväskylässä työnantajalta salaa kaksi veistä, suoran itselleen ja käyrän leik kuuveitsen morsiamelleen Annelille. Rautasahan terästä tehdyt veitset ovat ny kyisin varastossa, sillä ne ruostuvat helposti. Avioliitto on kuitenkin kestänyt 63 vuotta, samoin liiton alkuvuosina firabelinä tehty perunanuija. – Perunanuijaa käytettiin tänäänkin, mies kehaisee. Firabelisti tarvekaluja kotiin Metallialoilla on pitkät perinteet firabelitöillä – niin työnantajan luvalla kuin salaa. Työväen Arkisto kerää nyt kertomuksia näistä oheistöistä. TYÖVÄEN ARKISTO kerää kertomuksia firabelitöistä. Kertomuksia voi lähettää pete.pesonen@tuark.fi tai kirjeitse Pete Pesonen/Työväen Arkisto, Sörnäisten rantatie 25, 2. krs, 00500 Helsinki. Tutkija Pete Pesonen käyttää osan aineistosta väitöskirjaansa Luvalla tai ilman – Firabelitöiden historia 1940–1990. Lisää tietoja keruusta nettisivulta www.tehdasperinne.fi Firabeli, firaabeli, viraabeli, soteva, satavitonen ? ? Firabelityöllä on eri nimiä, ajan ja paikkakunnan mukaan. Kyse on työpaikalla, työpaikan välineillä ja usein työpaikan materiaaleista valmistetuista esineistä. ? ? Näitä oheistöitä valmistettiin yleensä itselle tai perheelle joko työnantajan luvalla tai salaa. ? ? Eniten firabelitöitä tehtiin sodan jälkeen, kun materiaaleista ja työkaluista oli kova pula. Mutta myös 1970luvulla metallityöpaikoilla on valmistettu taskumatteja ja muita pienesineitä. AHJ1611_1-23.indd 20 24.8.2016 7:36:54
01.09.2016 21 11 ”Tämän keinuosan saattoi laittaa eri asentoihin”, Lauri Kuivanen esittelee firabelityönä tekemäänsä pihakeinua. Hänen tyttärensä Ulla Linenthal kertoo, että keinu oli päällystetty kankaalla. Lauri Kuivasen firabelitöistä valtaosa on edelleen käytössä. ”Oli pakko tehdä kestäviä esineitä, kun rahasta ja materiaalista oli kova pula”, Kuivanen kertoo. AHJ1611_1-23.indd 21 24.8.2016 7:37:01
11 01.09.2016 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Onko yksikkötyökustannuksilla väliä? Puheenjohtaja JARKKO ELORANTA SAK ? Kilpailukykysopimuksella ei ole kovin dramaattisia vaikutuksia yksikkötyökustannuksiin. ? Tuntipalkat ovat Suomessa alhaisempia kuin Saksassa ja Ruotsissa, mutta tuotannon alhainen taso nostaa yksikkötyökustannukset kilpailijamaita korkeammiksi. ? 24 palkatonta tuntia alentaa yksikkötyökustannuksia alle prosentin. JARKKO ELORANTA: Eivät ne ainakaan merkityksettömiä ole. Eivät tällaiset aika pienet liikkeet, joita kilpailukykyso pimuksessa nyt teh tiin, ole kovin dramaat tisia ja ratkaisevia. Ei niillä ainakaan lopputuot teiden hintaan kovin paljon merkitystä ole. Jos palkkoihin olisi pantu plus kymmenen pro senttia, jokainen varmasti ymmärtää, että ei sekään olisi tätä tilannetta ratkaissut. Se olisi vaikuttanut niin päin, että kilpailukyky olisi heikentynyt entisestään ja vienti sakannut. JYRI HÄKÄMIES: Kilpailukyky koostuu yksikkö työkustannuksista. Kun katsomme kymmenen vuoden kehitystä, kustannukset suhteessa eu romaihin nousivat vuodesta 2005 näihin päiviin noin kymmenen prosenttia. Jos peilaamme tätä talouskasvuumme, niin totta kai näillä asioilla on yhteys. Kaikki tietävät ja tunnustavat, että meillä oli samaan aikaan myös rakenteellisia uudistuk sia, ensin paperi ja sen jälkeen ICT teollisuus. Päälle tulivat Venäjän kaupan sanktiot ja finans siriisi, joka löi Suomeen pahiten Euroopassa. Erityistä merkitystä yksikkötyökustannuksilla on, mikäli talouskasvu lähtee käyntiin. Välillä jo pelättiin, että Suomi ei ole siinä kunnossa, että saisimme meille kuuluvan osan kasvusta. Nyt orastavasta kasvusta on jo merkkejä. OVATKO YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET SUOMESSA KORKEAMMAT KUIN KILPAILIJAMAISSAMME? ELORANTA: Eivät ne ole. Jos katsotaan teolli suustyön hintaa, niin tuntipalkat ovat Suomessa alempia. Jos katsotaan sekä hintaa että tuotta vuutta, niin siinä yhdistelmässä jäämme Saksas ta ja Ruotsista jonkin verran jälkeen. Meidän ongelmamme on, että kun vienti sakkasi vuonna 2008, myös tuottavuus laski. Jos saamme lisää tuottavuutta, myös tämä yksikkötyökustannus suhde paranee. HÄKÄMIES: Ovat, koska meillä yksikkötyökus tannukset nousivat suhteessa kilpailijamaihin kymmenen prosenttia. On varmasti aloja, jois sa löydät Saksasta tai Ruotsista matalampia palkkatasoja. Mutta meidän tavoitteemme on kehitys, jolla kilpailijat otetaan kiinni ja siinä olemme hyvällä tiellä. OVATKO SUOMALAISTEN YRITYSTEN YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET NOUSSEET, KUTEN TYÖNANTAJAT VÄITTÄVÄT? ELORANTA: Ne ovat nousseet sitä myötä, kun tuotanto on pienentynyt. Näinhän siinä käy, kun työvoimaa käytetään lähes yhtä paljon per yksikkö kuin aiemminkin. Silloin kustannus suh teellisesti nousee. On hyvä muistaa, että yksikkö työkustannus on eri kuin tuntihinta. HÄKÄMIES: Viime vuosina ne ovat nousseet erit täin maltillisesti ja se on osaltaan kuronut eroa kiinni kilpailijoihimme. Esimerkiksi palkka kustannuksissa viime vuosien kehitys on kuro nut kilpailueroa kiinni. Sillä tiellä on syytä jat kaa edelleen. Tukuseton raportin mukaan suomen yksik kötyökustannukset kasvavat yhteensä alle viisi prosenttia vuosina 20132017. Samaan aikaan vertailumaa Saksassa yksikkötyökustannukset nousevat yli yhdeksän prosenttia. ELORANTA: Nythän me olemme nähneet, mitä seuraa, kun Saksassa tehdään kovia palkkarat kaisuja. Me Suomessa olimme vuonna 2008 kor kealla tasolla, ennen kuin tuotanto aleni jyrkästi. Silloin myös työn suhteellinen hinta kasvoi. Täs sähän se probleema on. HÄKÄMIES: Me olemme viime vuosina ottaneet esimerkiksi Saksaa kiinni ja se on hyvä juttu. AHJ1611_1-23.indd 22 24.8.2016 7:37:02
01.09.2016 11 23 Toimitusjohtaja JYRI HÄKÄMIES EK ? Yksikkötyökustannusten merkitys korostuu, mikäli talouskasvu lähtee käyntiin. ? Suomalaisten yritysten yksikkötyökustannukset nousivat kymmenen prosenttia suhteessa kilpailijamaihin. ? 24 palkatonta tuntia alentaa yksikkötyökustannuksia puolitoista prosenttia. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ONKO SUOMEN KUSTANNUSHINTAKILPAILUKYKY KOHENTUNUT? ELORANTA: Totta kai se kohentuu, koska olemme tehneet erittäin maltillisia ratkaisuja jo ennen tätä kilpailukykysopimusta. Samaan aikaan kun me olemme menneet maltillisesti eteenpäin, on Saksassa ja Ruotsissa saatu aika korkeita pal kankorotuksia. Täytyy muistaa, että Saksassakin noudatettiin aikaisemmin palkkamalttia. Me tu lemme toisessa aallossa ja meillä tämä on vähän eri syklistä kuin Saksassa. HÄKÄMIES: Nyt tehdyllä kilpailukykyratkaisulla kehitys jatkuu ja voimistuu. VIELÄKÖ SUOMEN KUSTANNUSKILPAILUKYVYN PITÄISI PARANTUA? ELORANTA: Se riippuu siitä, mitä kilpailijamaissa tapahtuu ja mikä yleinen taloudellinen kehitys maailmassa on. Me voimme tehdä tiettyjä toi mia omin voimin, mutta siihen me emme kyke ne vaikuttamaan, mitä ulkopuolella tapahtuu. Näköpiirissä ei ole mitään järkyttävän nopeaa toipumista. Kun mennään syksyn 2017 liittokier rokselle, niin uskoisin, että silloinkin pysytellään aika maltillisissa luvuissa. Ja jos työttömyys on edelleen korkealla, vaatimukset pysyvät luulta vasti aika maltillisina.Valitettavasti on niin, että meidän talouskasvumme ei taida ensi vuonna olla edes tämän vuoden tasolla. HÄKÄMIES: Me lähdemme siitä, että tarvittavat ratkaisut on tehty. Avoinna ovat enää tulevien vuosien palkkaratkaisut. Meidän lähtökoh tamme on, että saisimme aikaiseksi ns. avoi men kansainvälisen sektorin palkkaankkurin tai palkkakaton. Ruotsissahan tällainen malli on ollut käytössä lähes 20 vuotta. Tämän saa minen Suomeen takaisi pitkässä juoksussa kil pailukyymme maltillisen ja järkevän kehityk sen suhteessa kilpailijamaihin. TOIMIIKO YKSIKKÖTYÖKUSTANNUS MITTARINA KAIKILLA ALOILLA? ELORANTA: Ei toimi. Esimerkiksi julkisilla pal velualoilla on vaikea mitata tuottavuutta. Siellä tuottavuuden mittaamiseen siihen liittyy aika paljon myös laadullisia mittareita, jotka on teh tävä arviopohjalta. Pehmeän ja kovan mittarin yhteensovittaminen ei ole kaikkein helpoimpia asioita. HÄKÄMIES: En voi sanoa, koska en riittävästi tunne julkisen puolen palkkojen ja tuotavuu den mittaamista. Siellähän puhutaan paljon esimerkiksi ICT:n käytöstä terveydenhuollos sa. Jos tieto saadaan nopeammin liikkeelle ja tehdään oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan, se on varmasti tapa, jolla tuottavuutta voidaan mitata. PALJONKO YKSIKKÖTYÖKUSTANNUS PUTOAA 24 PALKATTOMALLA TYÖTUNNILLA? ELORANTA: Se tarkoittaa palkkakustannusten alenemaan vähän toista prosenttia. Yhden työ päivän hinta on noin 0,4 prosenttia, mutta siitä yksikkötyökustannus on vielä pienempi. Kus tannusten aleneminen riippuu toimialasta ja sen työvoimaintensiivisyydestä. Kyllä tässä alle prosentista puhutaan. HÄKÄMIES: Puolitoista prosenttia. YKSIKKÖTYÖKUSTANNUS Yksikkötyökustannus kuvaa yhden yksikön valmistamisesta aiheutuvaa työkustannusta. RAKENTEELLINEN UUDISTUS Uudistus, jonka tarkoitus on muuttaa yhteiskunnan rakenteita pysyvästi. KILPAILUKYKYSOPIMUS Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuosiksi 2016–2017 tekemä sopimus, jonka mukaan työ ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatkettiin 12 kuukaudella ilman palkankorotuksia. Sopimuksessa päätettiin myös vuosityöajan lisäämisestä 24 tunnilla ilman korvausta sekä julkisen sektorin lomarahojen pienenemisestä 30 prosentilla vuosina 2017–2019. Huom! Metallialojen työehtosopimuksissa työajan pidennys on merkitty määräaikaiseksi erilliseen pöytäkirjaan. Sovittu työajan pidennys on mahdollista irtisanoa vuoden 2019 lopulla. Palkankorotuksista on mahdollista neuvotella paikallisesti. Lomarahat pysyvät entisellään. TUOTTAVUUS Työn tuottavuutta arvioitaessa lasketaan, kuinka paljon tuotosta saadaan aikaan tehtyä työtuntia kohti TUKUSETO Tulo ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, joka laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työ ja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten. Toimikunnassa ovat edustettuina muun muassa keskeiset työmarkkinajärjestöt. AHJ1611_1-23.indd 23 24.8.2016 7:37:03
24 TAU KO Lapa Mixer Ky, Lammi, 8. elokuuta KUVA HARRI NURMINEN AHJ1611_24-48.indd 24 24.8.2016 7:39:17
25 AHJ1611_24-48.indd 25 24.8.2016 7:39:19
Meidän yhteinen Turva Hymyile, olet Turvassa koti-irtaimistovakuutuksesta * 50 % Nyt Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Tämä maa on rakennettu kovalla työllä. Me suomalaiset olemme osoittaneet, että yhdessä tekemällä pienikin voi olla vahva. Turva on työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovien ihmisten rakentama ja omistama vakuutusyhtiö. Vaikka olemme pieni, tarjoamme suuria etuja ammattiliittojen jäsenille. Ota yhteyttä tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/etusi * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. 225x297_MeidanYhteinen_Turva50Pros_Ahjo_01092016.indd 1 16.8.2016 11:26:44 AHJ1611_24-48.indd 26 24.8.2016 7:39:22
Meidän yhteinen Turva Hymyile, olet Turvassa koti-irtaimistovakuutuksesta * 50 % Nyt Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Tämä maa on rakennettu kovalla työllä. Me suomalaiset olemme osoittaneet, että yhdessä tekemällä pienikin voi olla vahva. Turva on työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovien ihmisten rakentama ja omistama vakuutusyhtiö. Vaikka olemme pieni, tarjoamme suuria etuja ammattiliittojen jäsenille. Ota yhteyttä tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/etusi * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. 225x297_MeidanYhteinen_Turva50Pros_Ahjo_01092016.indd 1 16.8.2016 11:26:44 11 T E K E M I N E N VA S TAVÄ I T E ...ohjeet jahtitornin tekoon. ...poukkoilevia pelaajia varoen. ...apu ajoissa! ...vielä ehdit! HA E HA E SY Ö HA E W W W .J A H TI O PA S. FI W W W .L II K E N N E TU R V A .F I W W W .M IE SS A K IT .F I H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E OSALLI STUJA N AREEN AT 2.-28.1 0. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 27 W W W .A R K IT IS E TA R O M IT .F I ...sienitesti. Urkenisiko ura sienineuvojana? TE E AJ A 01.09.2016 PANTTAAMISESTA PUHUMISEEN Kangasrousku? Haaparousku? Nurmirousku? Turvallisesti hirvimetsällä ”Harmaata taloutta voi ja pitää torjua” VÄITE Harmaata taloutta ja veroparatiiseja ei voi torjua. Harmaan talouden aiheuttamia haittoja on mahdollista merkittävästi vähentää. Rakennusteollisuus siinä jo onnistui. Nyt odotetaan metalliteollisuuden toimia. ? Harmaan talouden torjunta on pitkälti tahdon asia, sano vat alan johtavat asiantunti jat Suomessa, verotusneuvos Markku Hirvonen ja OTT, lainsäädännön arviointineu voston puheenjohtaja Kalle Määttä. Heidän mukaansa talousrikollisuutta voi ja pitää torjua. – Kyllä me pystymme sitä olennaisissa mää rin estämään lainsäädännöllä ja tietojenvaih dolla viranomaisten kesken, Määttä sanoo. Myös Hirvonen on samoilla linjoilla. – Veroparatiiseja ja harmaata taloutta ei voi poistaa kokonaan koskaan, mutta niiden hait toja voidaan merkittävästi vähentää, hän sanoo. Määttä vertaa tilannetta liikenteeseen. – Me joudumme sietämään tietyn määrä lii kenneonnettomuuksia, koska jos yrittäisimme estää ne kaikki, meillä joko ei olisi liikennet tä lainkaan, tai matelisimme 20 km tunnissa. Sama pätee talousrikoksiin, hän sanoo. RAKENNUSALALLA TORJUNTA ONNISTUI Esimerkki harmaan talouden onnistuneesta torjunnasta löytyy rakennusteollisuudesta. Veronumerojärjestelmä ja rakennuttajan tiedonantovelvollisuus ovat osoittautuneet menestyksiksi. Ne saatiin aikaan, kun sekä työnantajat että työntekijät yhdessä painostivat hallitusta alan harmaan talouden kitkemiseksi. Kummallakin puolella oli havahduttu harmaan talouden aiheuttamaan vääristyneeseen kilpai luun, joka uhkasi suomalaisyrityksiä ja suoma laisia työpaikkoja. Vaikka Suomessa on edistytty harmaan ta louden torjunnassa tällä vuosikymmenellä, Hir vonen listaa kolme ongelmaa, joiden ratkaisuun ei näytä löytyvän poliittista motivaatiota. Me talliteollisuuttakin vaivaava ongelma on, että ulkomaisilta yrityksiltä, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei vaadita samanlaisia työnantajavelvollisuuksia kuin suomalaisilta yrityksiltä. – Sille ei ole haluttu tehdä mitään edellisen hallituksen aikana, eikä se tullut tähän uuteen kaan ohjelmaan, Hirvonen sanoo. Sama kohtalo on alipalkkauksen krimina lisoinnilla. Kolmanneksi Hirvonen mainitsee hallintarekisterikysymyksen, joka on edelleen Eduskunnan talousvaliokunnassa auki. – Siinä on kyse siitä, sallitaanko hallinta rekisteröinti suomalaisille. Se tekisi veropa ratiisijärjestelyn käytön tavallaan lailliseksi, helpottaisi sitä ja alentaisi kynnystä, Hirvonen sanoo. KEHNO VALVONTA TUKEE RIKOLLISUUTTA Kyse on Hirvosen mukaan myös siitä, halutaanko vero paratiisijärjestelyiden val vontaan laittaa riittävästi resursseja. Elinkeinoelämä on Suomessa viestittänyt, että veroparatiisien kimppuun käyminen ei toisi vastaavaa hyötyä. Lähinaapurissa ajatellaan toisin. – Kun Suomessa on 10–20 tarkastajaa, jotka ovat erikoistuneet veroparatiiseihin liittyvien transaktioiden valvontaan, niin Ruotsissa on 200 ja Norjassa 100. Tässä on aikamoinen ero innok kuudessa, jolla niitä valvotaan, Hirvonen sanoo. Tiedetään, että harmaa talous tuottaa sato jen miljoonien eurojen menetykset yhteiskun nalle joka vuosi. – Harmaata taloutta ei olisi olemassa, jos joku ei hyötyisi siitä. Jos ajatellaan metallin harmaata taloutta, voisi ilkeästi väittää, että ul komaisten alihankkijoiden valvonnan löysyys on piilevää telakkatukea, Hirvonen sanoo. KOVEMPIA TUOMIOITA? Määttä olisi valmis tarkistamaan talousrikok sista saatavia tuomioita. – Mielipiteeni on, että meidän pitäisi Suo messa käyttää ankarampia rangaistuksia. Jos mittavasta talousrikoksesta pääsee ehdollisella, niin ei sillä ole minkäänlaista pelotevaikutusta. Sehän on maailman kannattavin liiketoimi. Li säksi harmaan talouden kohdalla olisi aina pu huttava myös ihmiskaupasta, hän miettii. Määtän mukaan tarvitaan myös tehokkaita keinoja rikoksen hyödyn takavarikointiin eli konfiskointiin, jotta talousrikosten tekeminen ei löisi leiville. – Kovempi rangaistus on myös keinona mel ko halpa, koska se kohdistuu pahaa tehneisiin. Useat muista keinoista ovat sellaisia, että ne kohdistuvat myös rehellisiin, tulevat julkisval lalle raskaiksi ylläpitää, ja kohdistuvat myös yrityksiin ja kotitalouksiin, hän sanoo. Kyse ei ole vain yksittäisistä rikoksista, vaan myös kansalaisten ja yritysten tasaarvoisuu desta lain edessä. – Mikä motivaatio muilla on maksaa veroja, jos tiedämme, että toiset eivät sitä tee? Menee legitimaatio koko järjestelmältä. Samalla ne yri tykset, jotka ovat rehellisiä, tippuvat ja joutuvat konkurssiin. Ne jotka pystyvät välttelemään ve roja, jäävät markkinoille. Eihän ne niin voi olla, Määttä sanoo. Määttä muistuttaa, että meillä on elävä esi merkkikin siitä, mitä tapahtuu, kun veronkier rosta tulee maan tapa. Sitä kutsutaan Kreikaksi. a T E K S T I M A R I SC H IL D T MUISTA AINA LIIKENTEESSÄ MONTA POKÉMONIA OMPI EESSÄ KK:N KURSSI AHJ1611_24-48.indd 27 24.8.2016 7:39:28
T E K S T I SI N I SI LV À N K U V A T K V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä 11 01.09.2016 28 Laatu mielessä Vahtolaisessa VAK Oy:ssä riittää töitä, perävaunuilla on kysyntää. Työntekijöitä on palkattu lisää ja uusi hallirakennus nousee: laserit alkavat leikata lokakuussa uusissa tiloissa. V AK Oy:n hallituksen nykyi nen puheenjohtaja Lassi Virtanen perusti Virtasen Autokoritehdas Ky:n pienes sä pajassa vuonna 1972. – Kun ensimmäinen kori oli melkein valmis, se vedet tiin ulos pajasta ja viimeisteltiin ulkona pakka sessa, nykyinen toimitusjohtaja, Lassi Virtasen poika Matti Virtanen kuvailee. Nyt perävaunut ovat täynnä tekniikkaa aina seurantajärjestelmiä ja kylmälaitteita myöten. Yritys on kasvanut konserniksi. – Tänäkin kesänä on otettu uusia työnteki jöitä oikeastaan kaikille osastoille, pääluotta musmies Mika Helander kertoo. AHJ1611_24-48.indd 28 24.8.2016 7:39:31
01.09.2016 29 11 Uutta tilaa ? ? VAK Oy on tasaisessa kasvussa. 2000-luvulla on rakennettu lisää hallitilaa parin vuoden välein. Lokakuussa nousee uusi halli osavalmistusta varten. ? ? Neljä vuotta sitten investoitiin omaan elementtituotantoon. Nyt tuotannon ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. ? ? VAK Oy:n vahvuus ovat omat tuoteratkaisut, missä henkilöstöllä on iso rooli. Ammatiltaan Kallio on puuseppä. Osaamista on tarttunut matkaan myös kotoa, josta löytyvät hitsauskoneet. – Olen maatilan poikia, on tullut kotona kai kenlaista puuhasteltua. Työkaveri Risto Siivonen kertoo, että nos tokaton sivut ovat valmiina, ne odottavat loppu sahaukseen menoa. Siivonen on samaa mieltä, että työ on mukavaa ja vaihtelevaa. Liimaosastolla töitä tehdään viiden kaverin porukalla, koko elementtitehtaalla tekijöitä on 16. Syömässä ei välttämättä käydä yhtä aikaa. Työt ratkaisevat: elementti on tehtävä kerralla valmiiksi. Mitkä sitten ovat työn huonoja puolia? – Kädet ovat välillä liimassa, Kallio tuumaa. ovat kesähelteet, koska liima kovettuu nopeasti ja aika on rajallinen. Työaikaa elementtien late luun on reilu tunti ja numeroituja osia on satoja. – On iso työ latoa ne, kyllä täällä saa hiki päässä painaa. MAATILAN POJALLA HITSAUSLAITTEET HYPPYSISSÄ – Ihan mukavaa hommaa, suhteellisen moni puolista, tuotantotyöntekijä, lietolainen Sami Kallio kertoo. – Olen ollut täällä kolme vuotta, elementti tehtaan alusta asti. Saa ajaa nosturia ja trukkia ja liimailla elementtejä. Välillä olen hitsauspuo lella ja muilla osastoilla, se on kivaa vaihtelua, Kallio kertoo. ELEMENTEISTÄ ALKAEN ITSE TEHTYÄ Elementtihallin liiman haistaa ulkona, mut ta rakennuksessa sisällä on helppo hengittää. Elementtien teko alkaa vanerin, kestopuun ja eristeiden määrämittaisista kappaleista. Rul lalaminaatti levitetään pöydälle, sen päälle la dotaan liimattavat osat numerojärjestyksessä, päälle vedetään toinen kerros rullalaminaattia ja kokonaisuus säkitetään. – Laminaatti on kovassa alipaineessa niin kauan kunnes se on kuiva, Helander kertoo. Elementtitehtaan toisessa osastossa laminoi daan monimuotoisempia kappaleita. Siellä käy tetään rullalaminaatin sijaan koneella lasikui tusilpusta ja hartsista valmistettua laminaattia. Kriittisiä hetkiä elementtien tekemisessä Tero Erkkonen tekee sähköistyksiä. Plussat ja miinukset eivät enää riitä, autojen tekniikka on monipuolista ja monimutkaista. Pitää ymmärtää, miten lisälaitteet liitetään autojen järjestelmiin. VAK Oy PERUSTETTU 1972 KOTIPAIKKA Rusko TUOTANTO Valmistaa täysperävaunuja, puoliperä vaunuja, tasonostolaitteita ja kuljetuskoreja – lähes kaikkea, mitä maantiellä kulkee nupin perässä. Eristetyissä kuljetuskoreissa VAK on markkinajohtaja Suomessa. HENKILÖSTÖ Vahdon tehtaalla 275, josta tuotannossa 220. Koko konsernissa 470 LIIKEVAIHTO 52,3 milj. euroa (2015) AHJ1611_24-48.indd 29 24.8.2016 7:39:33
”Hyvin on töitä, täytyy olla tyytyväinen”, toimitusjohtaja Matti Virtanen toteaa. Pääluottamusmies Mika Helander on ollut talossa lähes 20 vuotta. ”Kun aloitin, tuotannossa tehtiin kolme koria viikossa, nyt niitä rakennetaan 15.” Hitsaaja Jarmo Tuominen on yksi VAK:in pitkäaikaisimpia työntekijöitä. 11 01.09.2016 30 PERÄVAUNUN RAKENNUS ALKAA LAATTAPINOSTA Perävaunut rakennetaan tehtaalla lähes alusta asti. Vain akselit ja erikoiskomponentit tulevat muualta. – Tässä on laattapino, josta aloitetaan, Helan der osoittaa. Niistä syntyy perävaunun runko. Runkoa on kokoamassa hitsaaja Jarmo Tuominen on ollut töissä pian 40 vuoden rupeaman, lähes yrityksen alusta asti. – Kaiken kaikkiaan on mennyt hyvin. Kaikki vaiheet olen läpikäynyt ja kaikki on muuttunut. Alkuaikoina työstettiin kaikki käsin. – Meillä on hyvä porukka, ei mitään murheita. Hitsausosastolta valmis runko menee raepu haltamoon ja maalaamoon. Runkovarustelussa kiinnitetään akselit ja etuvaunut. ERI OSASTOJEN PITÄÄ TOIMIA YHTEEN Koreja rakennetaan myös suoraan autoihin, joi den runkoihin kiinnitetään apurunko ja tehdään kaikki tarvittava kaapelointi ennen korin asen nusta. Crista Uschanov vetää apurunkoosas tolla sähkökaapeleita. – Varsinaisesti olen hitsaaja, mutta täällä teen sähköistystä. Toiset opettavat, mitä pitää tehdä ja muualla opetan sitten itse toisia. ”KESÄLLÄ ON KUUMA, TALVELLA SOPIVA” Elementtihallin toisessa päässä osat sahataan määrämittaan. Viimeistely vaatii käsin työstä mistä. Työntekijöillä on hengityssuojaimet, kuu losuojat ja suojalasit. Tarvitaan myös umpihaalari ja hanskat, koska ilmassa on lasikuitua. – Suojavarusteisiin tottuu. Lomien jälkeen se tuntui vähän oudolta, Mika Himberg kertoo. Osa työntekijöistä käyttää raitisilmasuodattimia. – Se hiostaa selästä, Himberg sanoo. Hänen valintansa on hengityssuojain. Suojan saa valita mieltymyksensä mukaan. – Hiki pinnassa täällä painetaan. Kesällä on kuuma, talvella sopiva. Kahden viikon välein tilille kilahtava palkka kuitenkin motivoi. Tuotannossa tehdään aamuvuoroa seitsemäs tä kolmeen viitenä päivänä viikossa. Iltavuoro kestää kolmesta kahteentoista neljänä päivänä viikossa. Työvuorojärjestelmä perustuu siihen, että perjantain työpäivään lasketaan neljä tuntia työajanlyhennystä, pekkasia. Neljä tuntia tehdään sisään yhdeksäntuntisina työpäivinä maanantaista torstaihin. – Suurin osa tykkää tästä. Aloite työvuoroihin tulikin työntekijöiltä, Helander kertoo. AHJ1611_24-48.indd 30 24.8.2016 7:39:37
Mika Helander, Sami Kallio ja Risto Siivonen pohtivat, että työn ulkopuolinen yhteistoiminta on vielä kehittämisen asteella. ”On vasta perustettu huvitoimikunta. Syksyllä olisi retki Aboa Vetukseen.” Mikko Vanhatalo poraa reikiä sidontakiskoja varten. Suojavarusteiden alta paljastuu turkulainen Mika Himberg. Suojaus on tärkeää, koska ilmassa on lasikuitua. 01.09.2016 31 11 työtään. On siirrytty sinne, missä on kiire, vaikka on jouduttukin samalla oppipojan rooliin. Virtanen katsoo, että kaikki työntekijät ovat ammattilaisia ja motivoituneita henkilöitä kautta linjan. Toisen polven toimitusjohtajana Virtanen tuntee yrityksen perin pohjin kesätöistä alkaen. – Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Kokemus ta ei ole siitä, miten asiat muualla tehdään. Sen takia työntekijöiden kokemukset ovat tärkeitä. Keväällä aloitettu uusi halli nousee vauhdilla, osavalmistus saa lokakuussa uudet tilat. Halliin siirtyy kaksi laserleikkuria ja särmäytyskoneet sekä robottihitsauslaitteet. Samalla jouduttiin purkamaan vanha ensim mäinen paja, josta koko tuotanto alkoi. – Säästimme pajasta päädyn talteen. Pääty kiinnitetään uuteen hallirakennukseen ja valaistaan. Yrityksessä ei ole unohdettu sitä, mistä on lähdetty liikkeelle. a Lähes valmiin vaunun sisällä Mikko Vanhatalo poraa reikiä sidontakiskoja varten. Niihin kiinnitetään kuormaliinojen koukkuja, jotta lasti saadaan sidottua. – Tämä on aika työläs työvaihe, sitä ei oikein pysty etukäteen tekemään, Helander kertoo. Pihalla hyrisee kaksi lähes valmista perä vaunua. Kylmäkoneet täytyy koekäyttää ennen kuin ne lähtevät maailmalle. ”TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSET TÄRKEITÄ” Toimitusjohtaja Matti Virtanen pitää tuotannon lähtökohtana laatua ja luotettavuutta. Toimi tusajoista pidetään kiinni. Omat tuotantoinno vaatiot ovat usein lähteneet henkilöstöstä. On huomattu, mitä voisi tehdä paremmin. – Henkilöstö on monitaitoista. Viime aikoi na on näkynyt hyvin, että henkilöstö on valmis tekemään muutakin kuin sitä omaa totuttua Sähkökaapeleita tarvitaan ällistyttävän paljon. Sähköä tarvitaan perälaudan valoihin, korin äärivaloihin, työvaloihin ja sisävaloon. Virtaa tarvitaan myös mahdollisiin kylmälait teisiin. Lisäksi vedetään ilmaletkuja hydrauliik kaa varten. Autot tuodaan ajamalla ja elementit viedään trukilla kokoonpanohalliin. Tuotannossa on to della monta muuttujaa. – Tämä onkin meidän suurin haasteemme, että kaikki eri työvaiheet ovat valmiita silloin kun tarvitaan, Helander toteaa. – Tilaa ei tunnu olevan liikaa, kaikki on käy tössä, hän sanoo. Asia on tuotannon keskellä helppo uskoa. Kokoonpanoosastolla rungon päälle ra kennetaan lattia, takakehä, johon kiinnitetään ensin ovet, sitten seinäelementit ja viimeisenä katto. 13,5metriset perävaunut näyttävät hal lissa massiivisilta. – Kaikki liimataan, niittejä ja ruuveja käyte tään vain kokoonpanossa. Liima on varsinaises ti se, joka pitää vaunut kasassa ja kiinni. SÄHKÖJÄ JA HYDRAULIIKKAA Erikoiskoriosasto on kuin pienoismalli koko tuotannosta. Rakenteilla on Ruotsiin menevä perävaunu, jossa on sähköhydrauliset välita sot. Se merkitsee, että kaupan rullakoita mah tuu perävaunussa kahteen kerrokseen. Näissä vaunuissa on myös hydrauliset nousukatot, jotka jättävät terminaaleissa koriin lastausva raa. Elintarvikeajoon tuleviin autoihin lisätään kylmälaitteet. AHJ1611_24-48.indd 31 24.8.2016 7:39:43
11 01.09.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Erottaminen kaatuu työoikeudessa, mutta tarkoitus olikin kiusata yritysneuvoston puheenjohtajaa henkisesti ja asettaa hänelle paineita, sanoo Stefan Kademann IG Metallin Zwickaun osastosta. – Nämä toimet ovat Helmut Naujoksin käsialaa, IG Metallin Zwickaun sihteeri Benjamin Zabel sanoo. Hän viittaa maan tunnetuimpaan liittojen jyräämiseen erikoistuneeseen juristiin. Samoja temppuja on nähty muissakin yrityksissä, hän lisää. Hans-Martin Wischnath ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n oikeusturvayhtiöstä kertoo tapauksesta, jossa Naujoks painosti kahta yritysneuvoston jäsentä. Hän vei heidät oikeuteen satasivuisella syytöskirjeellä. Sen vakavin syytös oli, että he olivat suunnitelleet pommin räjäyttämistä yhtiön konttorissa. Syytökset peruttiin ennen niiden käsittelyä. Kyse on psykologisesta painostuksesta. Tavoite on levittää ahdistusta ja pelkoa, Wischnath sanoo. IG Metall on laatinut omat toimintalinjat häirintää vastaan. Sen tutkimussäätiö Otto Brenner Stiftung julkaisi kattavan raportin häirinnästä. DGB avasi omat Stop Union Busting -verkko sivut. Kaikkien näiden sanoma on selvä: hyökkäys ay-aktiiveja kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Sitä ei sallita. SAKSA Moni yhtiö Saksassa käyttää ammattiliittojen ja yritysneuvostojen häirintään erikoistuneita juristeja, kertoo ammattiliitto IG Metall. Uusin tapaus on tältä kesältä MA Automotive -yhtiön Treuenin tehtailta. Sen työntekijät neuvottelivat talokohtaisesta työehtosopimuksesta, mihin työnantaja ei suostunut. Saksassa on vain harvoja yleissitovia työehtosopimuksia. Ammattiosasto järjesti kesäkuussa 16 tunnin varoituslakon neuvottelujen vauhdittamiseksi. Työnantaja vastasi lupaamalla jokaiselle rikkurille 30 euron arvoisen bensiinisetelin. Ay-toiminnan häirinnän yksi osa kaikkialla on luoda pelkoa ja levottomuutta. Tehtaan johto esimerkiksi valokuvasi kaikki liiton mielenilmaisujen osanottajat. Lisäksi työnantaja lähetti varoituksen liiton aktiiveille. Varoitus toimitettiin henkilökohtaisesti kotiin yleensä lauantai-aamuna, jotta perhe varmasti huomaisi sen. Työntekijät kutsuttiin muka työn laatua käsitteleviin kahdenkeskeisiin keskusteluihin, joissa heitä suostuteltiin allekirjoittamaan kirjelmä liittoa ja työntekijöitä edustavaa yritysneuvostoa vastaan. Työnantaja erotti yritysneuvoston puheenjohtajan ilman irtisanomisaikaa. Tämä on selvästi laiton toimenpide. Yritysneuvoston jäsenen voi irtisanoa vain neuvoston suos tumuksella. KA N S A I N VÄ L I N E N PUOLUSTUS Saksassa ammattiliittojen keskusjärjestö DGB taistelee ammattiliittojen häirintää vastaan muun muassa Stop Union Busting -verkkosivuilla. Ammattiliitto IG Metall on myös laatinut omat toimintalinjansa asiasta. Saksassa moni yritys käyttää ammattiliittojen häirintään erikoistuneita juristeja. Esimerkiksi yritysneuvostojen työntekijäjäseniä on haastettu oikeuteen tekaistuin syyttein. Kyse on psykologisesta painostuksesta, jonka tavoite on levittää pelkoa. www.stopunionbusting.de Ay-aktiivien häirintä yleistyy Työllisyys kohenee Pohjolassa TYÖLLISYYS Ruotsin ja Tanskan metalliliittojen jäsenten työllisyys on kohentunut selvästi. Ruotsin kassan työttömyys on puolittunut vuodesta 2010. Kesäkuussa työttömiä oli 6 813 eli 7,1 prosenttia jäsenistä. – Vastaavia lukuja löytääkseen on mentävä vuosituhannen vaihteeseen, sanoo metallin kassan johtaja Olle Åkerlund. Tanskan metallin kassan työttömyys laski kesäkuussa peräti 2,6 prosenttiin. Se on 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin samassa kuussa. Apua laivojen purkajille BANGLADESH Teollisuusliittojen maailmanliitto IndustriALL on kampanjoinut vahvasti 130 000 Kaakkois-Aasiassa laivojen purkajana työskentelevän ihmisen puolesta. Heidän työnsä on erittäin vaarallista ja työsuojelu olematonta. Viime lokakuusta heinäkuuhun pelkästään Bangladeshissa 18 laivojen purkajaa kuoli työtapaturmissa. Heinäkuussa IndustriALL järjesti paikallisten kumppanien ja metalliliittojen kanssa Bangladeshin Chittagongissa koululutusta työsuojelussa, työehtoasioissa sekä sosiaalisesta vuoropuhelusta. Järjestöt vaativat telakoiden työntekijöille oikeutta kansallisen tason järjestäytymiseen ja alaa säätelevien kansainvälisten sopimusten hyväksymistä. Englanti muuttaa asentajia RUOTSI Englannin kielen käyttö ajoneuvoasentajien koulutuksessa on muuttanut alan opiskelijoiden minäkuvaa. Tieto löytyy Upsalan yliopistossa hyväksytystä Janne Kontion väitöskirjasta. Nykyään opetus Ruotsissa tapahtuu osin englanniksi työn kansainvälistymisen ja käsikirjojen englanninkielisyyden vuoksi. Tämä on tuonut alalle enemmän naisia ja muuttanut asentajien käsitystä alasta. – Verstas on yhä tärkein. Jos olet hyvä autojen kanssa, ei sinua kiusata englannin vuoksi, osaat sitä hyvin tai huonosti, Kontio sanoo Dagens Arbete -lehdelle. UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1611_24-48.indd 32 24.8.2016 7:39:45
UUTUU S! Verrato n tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79, 90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva Micro-Ton-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info $ Hörapparat Ahjo nr 1509_Hörapparat Ahjo nr 1509 2015-06-11 13:51 Sida 1 AHJ1611_24-48.indd 33 24.8.2016 7:39:46
34 A I KA K U V A M E TA LL IL II TO N K U VA -A R K IS TO M ET A LL IT A LO , jo ss a si ja its ee lii to n ke sk us to im is to , va lm is tu i H el si ng in H ak an ie m ee n vu on na 19 65 . Tu ol lo in el et tii n vi el ä pi kk up ut iik ki en ku lta -a ik aa . Ku va n lii kk ei de n lis äk si ki in te is tö ss ä ol i m m . pi ka su ut ar i, Pa la ha lli -k an ga sk au pp a, ru ok ak au pp a Ku kk ur a se kä M er ih ot el li. N yk yä än m aj oi tt uj ia pa lv el ee ho te lli H ilt on , O su us ka ss a on va ih tu nu t O su us pa nk ki in , ru ok aa ta rjo av at ne pa lil ai ne n ra vi nt ol a H im sh ik ha r ja vi et na m ila in en ka sv is ra vi nt ol a Se n C ha y, hi uk se ns a sa a le ik ka ut et tu a pa rt ur ika m pa am o Sk y B ea ut ys sa . A in oa na vu od es ta 19 65 pa ik al la an on py sy ny t pe rin te is iin lu ot ta va ku lta se pä nl iik e Ja ak ko -K ul ta O y, jo nk a ul ko as u on ky ltt ej ä m yö te n sä ily ny t lä he s m uu tt um at to m an a. AHJ1611_24-48.indd 34 24.8.2016 7:39:47
01.09.2016 11 H A R R A S T U S T E K S T I JU K K A SU N D H O LM K U V A T K A TA R IIN A SIU R O N E N ? ? Voisitko palata asiaan myöhemmin, pyytää juuri synnytyssairaalasta kotiutunut Jari Siuronen, 29. “Myöhemmin” tarkoitti vain yhtä päivää, kun asiana on Siurosen intohimon kohde, vuoden 2000 Buell X1 Lightning. Lapsen nimestä ei vielä ole tietoa, mutta metallinen baby kulkee ja kiihtyy nimellä Alltube. Palkittukin se jo on – tekijänsä ensimmäisenä rakentelutyönä. Alltube-pyörän tarina alkoi 2012 kesällä, kun Siuronen pääsi pienelle koeajolle kaverin Buellilla. Prätkässä on Harley-Davidsonin V2-moottori. – Se jätti lähtemättömän vaikutuksen jytinällään ja tärinällään. Amerikkalaisvalmisteiset kulkupelit ovat aina olleet lähellä sydäntä, mutta silloin iski erityisen kovaa. Pyöräkortti oli saatava ja oma Buell. Syksyllä oli kortti taskussa ja pyörän etsintä alkoi. Kohteeksi valittiin heti alussa nimenomaan Buellin X1, viimeisiä oikeita Buelleja eli Harrikan kone, putkirunko ja ruiskutuskaasutin. Helsingistä löytyi hyvä aihio ja se haettiinkin pikavauhtia kotiin Sastamalaan. Vajaat tuhat kilometriä kerkesin silloin ajaa ennen lumisateita. Varsinainen rakentelu alkoi takarungosta. – Ensin sovitin Honda CBR RR:än takakatetta, joka kuitenkin lensi romukoppaan. Kaverin suostuteltua päätin tehdä putkirungon jatkeeksi putkesta takarungon. Sen teinkin valmiiksi, kunnes KONEASENTAJA JARI SIURONEN KOTIPAIKKA SASTAMALA HARRASTANUT 4 VUOTTA Jytinän viemää MOOTTORIPYÖRÄNRAKENNUS LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi totesin putken olevan hivenen liian isoa halkaisijaltaan. Tässä vaiheessa vaikutti, ettei projekti taida valmistua ja meinasin pistää pyörän kasaan alkuperäisillä osilla. Nykyinen perä syntyi kuitenkin mukavasti ohuemmasta putkesta. Pyöräprojekti on opettanut minulle tig-hitsauksen, metallin sorvauksen ja jyrsinnän. Eiköhän näille taidoille löydy tulevaisuudessa myös työelämäkäyttöä. Siurosen työpaikka on Fortaco Ostrobothnia Oy. Runkotöiden myötä myös ajoasento muuttui. Vakiopyörässä ajoasento on paljon leppoisampi. Nyt istumakorkeus on hieman korkeampi ja leveä tanko tekee jo vakiona nopeasta ohjauksesta vieläkin herkemmän. Kaikkien muutosten laillisuuden suhteen Siuronen on tarkka. Hän ei halua tien päällä hankaluuksia. – Moottorille tein vain kosmeettisia muutoksia, kuten oikean puolen silpominen uuteen uskoon, ja parin koristeosan sorvaus. Kaikki peltityöt on tehty polvea vasten, mitään erikoistyökaluja ei pieneltä verstaaltani löydy. Lankoni hallilla olen saanut käydä sorvausja jyrsintähommat tekemässä. Kesäkuinen Helsinki Bike Show toi Siuroselle arvostetun palkinnon Streetfighter-pyörien luokassa. – Alltube oli ensimmäinen pyörä, jonka rakensin ja HBS ensimmäinen näyttely johon vein jotain näytille. Tämä tapahtui täysin hetken mielijohteesta, vaan onneksi lähdin. Streetfighterien luokan ykkönen oli tulos. Maailmalla nostaa päätään niin sanottu Cafe Fighter -luokka, johon Alltube tyylinsä puolesta napsahtaa. Käsite lienee useimmille tuntematon. Siuronen saa avata asiaa. – Aika paljon siinä risteytetään perinteisiä Cafe Racerja Streetfighter-tyylejä. Aidot Cafe Racer -kuppilakilpurit ovat yleensä askeettisia. Kuvailisin Cafe Fightereita myös muskelipyöriksi ja niissä tyyli tulee ennen tarkoitusta. Cafe Fighter -luokassa voidaan myös poiketa hieman kuppilakilpurien munamaisesta ajoasennosta ja pyörän suorasta penkkija tankkilinjasta. 35 ”Projekti opetti tig-hitsauksen sekä metallin sorvauksen ja jyrsinnän. Eiköhän taidoille ole myös työelämäkäyttöä.” M ET A LL IT A LO , jo ss a si ja its ee lii to n ke sk us to im is to , va lm is tu i H el si ng in H ak an ie m ee n vu on na 19 65 . Tu ol lo in el et tii n vi el ä pi kk up ut iik ki en ku lta -a ik aa . Ku va n lii kk ei de n lis äk si ki in te is tö ss ä ol i m m . pi ka su ut ar i, Pa la ha lli -k an ga sk au pp a, ru ok ak au pp a Ku kk ur a se kä M er ih ot el li. N yk yä än m aj oi tt uj ia pa lv el ee ho te lli H ilt on , O su us ka ss a on va ih tu nu t O su us pa nk ki in , ru ok aa ta rjo av at ne pa lil ai ne n ra vi nt ol a H im sh ik ha r ja vi et na m ila in en ka sv is ra vi nt ol a Se n C ha y, hi uk se ns a sa a le ik ka ut et tu a pa rt ur ika m pa am o Sk y B ea ut ys sa . A in oa na vu od es ta 19 65 pa ik al la an on py sy ny t pe rin te is iin lu ot ta va ku lta se pä nl iik e Ja ak ko -K ul ta O y, jo nk a ul ko as u on ky ltt ej ä m yö te n sä ily ny t lä he s m uu tt um at to m an a. AHJ1611_24-48.indd 35 24.8.2016 7:39:55
36 11 01.09.2016 T E X T SU V I SA JA N IE M I Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D 36 ”DET ÄR INTE KÄRNFYSIK” Specialforskaren Asko Kontinen på Geolo giska forskningscentralen säger att alla kom petenta geologer lätt upptäcker asbest. – Det är lätt för en geolog att konstatera om det finns risk för att stenen i en gruva innehåller asbest. Det är inte kärnfysik. Asbest förekommer endast i vissa bergar ter. Varken granit eller gnejs hör till exempel till riskbergsarterna. Den klart största delen av Finlands stadiga berggrund är alltså asbestfri. Däremot kan asbest förekomma i samband med vissa metallförekomster, som till exempel guld, koppar, nickel eller krom. Specialyrkeshygienikern Heli Kähkönen på Arbetshälsoinstitutet har bra koll på asbest. Hon har varit med och skrivit nya instruktio ner för asbestriskhantering i gruvorna. Enligt Kähkönen går utvecklingen i rätt riktning, men ännu är man inte tillräckligt medvetna om pro blemen kring asbest i gruvorna. Hon hoppas att De varken känns, luktar eller smakar. Men i andningsluften kan asbestfibrerna ändå orsaka allvarliga sjukdomar flera år eller årtionden efter att man blivit utsatt. Asbest finns i gruvorna i Finland, undangömda bland andra dyrbara mineraler. Arbetstagarna måste skydda sig från de farliga fibrerna. Ett osynligt hot under jorden N är man bryter eller krossar sten i gruvor och anriknings verk uppstår damm. Finns det asbest i stenarna kan det hän da att man andas in asbest fibrer med dammet. Asbest fibrerna kan orsaka asbestos som är en form av dammlunga, lungcancer, can cer i struphuvudet och mesoteliom som orsakar synnerligen elakartade tumörer i lungorna eller magen. Vanligtvis kan en person utsättas i 10–40 år innan sjukdomen bryter ut. Alla som utsätts blir inte sjuka men ingen kan på förhand veta vem som kommer att drab bas. Det som däremot är klart är hur utsatta själv kan minska riskerna. Rökning ökar till exempel risken för asbestorsakad lungcancer 20–50 falt. Ingen blir sjuk av asbesten i gru vorna om alla skyddas från de farliga fibrerna. Metoderna finns, men alla gruvor i Finland är inte ännu säkra. V IL LE K O K K O N E N AHJ1611_24-48.indd 36 24.8.2016 7:40:03
11 01.09.2016 37 ten håller Teemu Karttunen i sparkarna. Han började i gruvan så sent som fyra månader sedan och han tror däremot inte sig vara helt medveten om riskerna med asbest. – Det nämndes visst i samband med intro duktionen till arbetet, minns Karttunen. ASBESTEN ÄNDRADE PLANERNA Uppe på ytan beskriver gruvans huvudgeolog Jari Juurela ett exempel på hur företaget jobbar för att hålla bukt på asbesten. I Kylylahti bryter man malm som finns på till och med 800 meters djup. – För två år sedan stötte vi på utmaningar med asbest på 470metersnivån. Bara två månader senare var hela gruvan planerad på nytt. Tunnlarna flyttades till den västra sidan av malmfyndet trots att det skulle ha varit lättare att bygga vidare på den östra sidan, berät tar Juurela. Huvudförtroendemannen och servi cemontören Jaakko Miettinen som arbetar på anrikningsverket påpekar ändå arbetarskydds jobbet ännu inte har förts i mål. – Mycket har gjorts men vi är inte ännu ens på slutrakan. Det största orosmomentet är fib rer som bärs med till andra utrymmen. I början hade vi problem med skyddsutrustningen på anrikningsverket. Andningsskydden var me nade för gaser, inte fibrer. Idag är det obligatorisk för alla anställda på anrikningsverket att bära friskluftsmask. – Hos oss använder faktiskt alla maskerna. Alla förstår hur allvarliga saker det är frågan om, konstaterar Miettinen. De slingrande tunnlarna undviker nu de områdena med högst asbesthalt. För ett par år sedan tänkte man om i Kylylahtigruvan i Polvijärvi i Norra Karelen. – De mäter ju alltid de där asbestfibrerna. Om fibrer hittas så får vi också veta om det. Jag är inte bekymrad över asbesten för vi har såpass bra skyddsutrustning. Det säger långhålsborraren Kari Kinnunen. Gruvarbetaren och lärlingen Toni Hyvönen håller med sin mentor. – Vi vet om vi är på ett asbest område. Jag är inte heller orolig. Halterna har inte varit höga och hittills har vi klarat oss bra. Männen berättar att de vid be hov använder andningsskydd vars filter byts ut dagligen. Arbetskläderna byts ut när skiftet tar slut. I samband med veckoservicen putsar chaufförerna sina fordon och tvättar förarhyttens golv med vatten. Verksamheten i gruvan i Kylylahti startade år 2012. I vissa tunnlar ser man med bara ögat hur kopparn glittrar i väggarna. Gruvans andra huvudprodukt är zink. Tunnlarnas botten täcks med stenmaterial som inte innehåller asbest. De betongbespru tade väggarna tyder på att man har kontroll på bekämpningen av damm och samtidigt asbest. En bevattningslastbil sprutar vatten över den brutna stenen, vilket är en väsentlig del av arbetet för att förhindra damm. I förarhyt frågor kring yrkeshygien skulle tags upp mer ingående i den geologiska utbildningen. – Nu granskar geologerna berggrunden ur ett produktionsmässigt perspektiv. Det finns också andra cancerframkallande ämnen i gru vorna som kvarts, arsenik och krom. Det är också farligt att utsättas för asbest, men det är något som man kanske inte så gärna talar om. GRUVOR BYGGS FEL Överinspektör Lasse Ketola vid ansvarsområdet för arbetarskyddet vid Regionförvaltningsverket i Norra Finland som gör gruvinspektioner är för undrad över de nya gruvornas tillstånd i Finland. Man har gjort allvarliga fel redan i planeringen. – Om man investerar hundratals miljoner euro i en ny gruva så borde man bjuda in till räckligt med experter som förstår sig på pro cessteknik och kemi, men också mineralogi och arbetarskydd. Ketola säger att en del av gruvprocesserna i Finland helt enkelt är byggda fel. Det om nå gonting blir dyrt eftersom säkerhetsföreskrif terna ändå måste uppfyllas. – Det är billigare att göra det rätt på första försöket. Det är dyrt att i efterhand göra repa rationsarbeten för hundratusentals eller flera miljoner euro. 37 Huvudgeolog Jari Juurela undersöker stenar i Kylylahtigruvan i Norra Karelen. Ibland syns kopparn med bara ögat. Gruvarbetarna Toni Hyvönen och Kari Kinnunen är inte oroade över fibrersituationen i gruvan. Arto Räsänen berättar att arbetsgivaren ordnar temadagar som handlar om asbest. I Kylylahti undviker man de fiberrikaste områdena ASBEST OCH GRUVAN BOLIDEN KYLYLAHTI V IL LE K O K K O N E N AHJ1611_24-48.indd 37 24.8.2016 7:40:10
11 01.09.2016 38 38 I Kemi satsar man på kunskap och anvisningar Alla anställda känner till resultaten i fibermätningarna och hur man ska skydda sig. Det ser man till på gruvan i Kemi. – Vi lär oss hela tiden. Arbetsgivaren har skött informerandet om asbest bra. Vi har bör jat skydda oss själva och vår omgiv ning från asbest, säger processkö taren Juha Järvelä som sitter framför en lång rad skärmar i kontrollrummet vid Outokumpus kromgruva i Kemi. Järvelä stiger upp och visar vilken skyddsut rustning som krävs när man lämnar kontroll rummet för att dra ut på fältet på anrikningsver kets sida. – Vi har övertrycksmasker för att skydda and ningen och engångsskyddsdräkter. Tvättrum men är bra. Vi har all tänkbar utrustning som finns till förfogande för tillfället, säger Järvelä. DET VÄRSTA OMRÅDET LÄMNAS I FRED Gruvans chef Jyrki Salmi berättar att gruvan har utvidgats på det viset att man inte bryter malm överhuvud taget på de områdena med de värsta fiberhalterna. – Malmen i Viianmaa har vi övergett delvis just på grund av den rika förekomsten av fibrer. Ända sedan gruvan öppnades på 1960talet har man varit medveten om att det förekom mer asbest i gruvan. Arbetarskyddet har ändå utvecklats enormt sedan de första grävskopsta get på platsen. Salmi påminner att gränsvärdet för mängden fibrer i luften som avgör när man måste ta till åtgärder på gruvan idag är lägre än vad lagstiftningen kräver. – Vår egen yrkeshygieniker mäter fiber halten för alla arbetsprocesser varje månad, säger Salmi. Han poängterar att hela gruvans personal får höra om fibrer, mätresultat, bekämpning av damm och användningen av skyddsut rustning på regelbundna teammöten. Asbest kan orsaka cancer ? ? Asbest är mineraler som bildar långa nålformade fibrer, som kan tränga in i lungvävnaden och orsaka dödlig cancer och andra lungsjukdomar. ? ? Asbest är helt ofarligt när det sitter fast eller är inkapslat. Det är först när material innehållande asbest börjar bearbetas som fibrer kan frigöras och bilda ett damm som vid inandning kommer in i kroppens luftvägar. ? ? Det kan finnas asbestfibrer i metallgruvorna eftersom det finns sådana stensorter i den finska berggrunden som innehåller asbest. ASBEST OCH ANRIKNING OUTOKUMPU CHROME Processkötaren Juha Järvelä vid Outokumpus kromgruva i Kemi klär på sig skyddsutrustning. JA A K K O H E IK K IL Ä Gruvarbetarnas huvudförtroendeman Pasi Heikkinen är nöjd över att man systema tiskt har börjat jobba med att bekämpa damm och samtidigt också asbest. Heikkinen poäng terar vikten av tekniska lösningar som bevatt ning av brutna stenar och väggar under jorden och effektiverad städning. Samtidigt lyfter han ändå fram vikten av att diskutera och in formera. – Man borde tala mer om asbest och om olika sätt att skydda sig. Man borde också diskutera och kolla hur det ser ut i andra gruvor i Finland. AKTUELLT INOM METALL Fortsättningskurs i arbetarskydd Fortsättningskurs för förtroendemän Del 1: 3–5.10, Vasa, Del 2: 7–9.11, Vasa Tilläggsinformation: www.kiljavanranta.fi/pa_svenska/ svensksprakig_utbilding Anmälningar senast 5.9 med kursansökningsblankett till Metallförbundet, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors FFC:s svenska temaseminarium ”Digitalisering i arbetslivet – vad betyder det för oss?” 22–23.10 JHL-institutet, Helsingfors Anmälningar senast 16.9 till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 AHJ1611_24-48.indd 38 24.8.2016 7:40:12
01.09.2016 39 11 ”Jag hoppas att jag är den sista” Mauno Palo har lungcancer som har orsakats av asbest. Han träder fram i offentligheten för att nya gruvarbetare skulle förstå att skydda sig. – Jag hoppas att jag är den sista som insjuknar, men jag misstänker att det kommer fler fall efter mig. Mauno Palo pensionerades år 2004 från Outokumpus kromgruva i Kemi där han jobbat sedan 1967. Han trivdes med jobbet och när han blev pensionär visste han inget om cancern. – Jobbet var ganska lugnt, åtminstone för min del. Det var närmast frågan om att övervaka maskiner och produktionsutrustning samt sätta på och stänga av dem från kontrollrummet. För det mesta var mitt jobb inte fysiskt tungt. Länge skyddade man sig mot dammet i gru van endast med hjälp av andningsskydd med pappers eller kolfilter. Kolfiltret användes för att skydda de anställda från gaser. Palo miss tänker att det filtret knappast ens klarade av att filtrera bort asbestfibrer. – De maskerna var visserligen lätta att byta ut, men pappersmaskerna var likadana som man ser att kineser använder på gatorna. Ingen kan använda ett sådant andningsskydd i åtta timmar. Ansiktet svettades och det blev väldigt tungt att andas. OVETSKAP LEDDE TILL CANCER Arbetsgivaren lyfte aldrig speciellt mycket fram att asbest är farligt och att man borde skydda sig mot det. Antingen visste man inte hur farligt äm net var, eller så vill man inte veta. Men år 1995 hade Palo snappat upp såpass mycket information om asbest att han var med och ordnade ett stort asbestmöte på kromgruvan i Kemi. Året innan hade man äntligen förbjudit användningen av asbest i byggnads och annan produktionsverksamhet i Finland. Några stora praktiska förändringar i hur arbets tagarna skyddades mot asbest följde ändå inte efter mötet. Ovetande om riskerna som asbesten hade utsatt honom för gick Palo i pension år 2004. Han fick njuta av pensionsdagarna i tio år innan symptomen började smyga fram. På vintern för ett år sedan började hostan. Efter flera svängar och lika många läkarbe sök fick Palo på hösten veta att han har lung cancer, närmare bestämt lungsäckscancer el ler mesoteliom – en sjukdom som i praktiken ingen annan än arbetstagare som blivit utsatta för asbest insjuknar i. När Ahjo intervjuar Mauno Palo är han precis på väg på sin andra kemoterapibehandling. Asbest förekommer i jordmånen på många håll i Finland. Palo hoppas inner ligt att det inte ska gå på samma sätt för nya gruvarbetare som det gick för honom. – Jag och mina arbetskompisar kände inte till farorna kring asbest. Vi visste inte hur man skyddar sig. a ASBEST OCH HÄLSA MAUNO PALO KEMI Mauno Palo hoppas att nuvarande och kommande gruvarbetare förstår att skydda sig mot fibrer i gruvorna. Palo har själv lungcancer som har orsakats av asbest. JA A K K O H E IK K IL Ä JA A K K O H E IK K IL Ä AHJ1611_24-48.indd 39 24.8.2016 7:40:18
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN 11 01.09.2016 40 AHJ1611_24-48.indd 40 24.8.2016 7:40:18
01.09.2016 11 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Alueellasi NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. PETTERI NYLUND Asentaja, pääluottamusmies, Are Oy, Turku, Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala 7.10. Luottamusmiesten ajankohtaispäivä, Kotka ja Kuopio Ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon 28.9. mennessä. 41 Murikka opetti kyseenalaistamaan – Yllättävää oli huomata, että oli niin paljon asioita, joita ei ollut aiemmin tiennyt. Petteri Nylundia luottamusmiesten peruskurssi Murikkaopistossa auttoi täsmentämään pääluottamusmiehen toimenkuvaa. Hänet valittiin turkulaisen, talotekniikkaan erikoistuneen yrityksen pääluotoksi vuoden 2015 alussa, ja muutaman kuukauden hän toimi pitkälti ”omin eväin”. – Edelliseltä pääluottamusmieheltä sain kyllä joitain vinkkejä. Ammattiosastosta annettiin käteen Murikan kurssien ohjeet ja sanottiin, että tuolla kannattaa käydä. Kovin paljon ennakko-odotuksia Nylundilla ei Murikkaan tullessa ollut. Kurssin jälkeen hän huomasi suuren eron aiempaan. – Aikaisemmin erilaisia väitteitä ja epämääräisiä tietoja ei välttämättä osannut kyseenalaistaa, Nylund kuvaa. Nylund arvioi, että olisi pääluottamusmiehenä voinut toimia toisin joidenkin menneiden tapahtumien kohdalla, jos hänellä olisi jo tuolloin ollut hallussaan kurssin tuomat tiedot. – Esimerkiksi yt-neuvotteluissa olisin voinut esittää muutamia kysymyksiä lisää, jos olisin jo käynyt tämän kurssin. Ja olisin ehkä pystynyt viemään fokusta vähän eri asioihin, kuin mihin työnantaja neuvottelupöydässä pyrki. Peruskurssin jälkeen Nylund suunnittelee käyvänsä luottamusmiesten jatkokurssin ja mahdollisesti vielä muitakin Murikan kursseja, kunhan vain kalenterista löytyy sopiva hetki. – Täältä saa rahanarvoista tietoa, kyllä sellainen kannattaa ottaa vastaan. ”Ammattiosastosta annettiin käteen Murikan kurssien ohjeet ja sanottiin, että tuolla kannattaa käydä.” Murikassa 19.–21.9. Kehittyvä ammattiosasto (3+2 pv) (2. osa 14.–15.11.) 19.–23.9. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 26.–28.9. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Kotisivukurssi 26.–30.9. Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.9. Nuorisotoiminta tutuksi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 3.–5.10. Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla Jäsenhuollon kurssi 3.–28.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat 10.–14.10. Tietotekniikan jatkokurssi 17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Sihteerin tehtävät – rutiinia ja luovuutta 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11. Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 16.–18.11. Kompletteringskurs för Metall 17.–18.11. Nostoapuvälinekurssi Alueellinen työsuojelukurssi Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala (2. osa 8.–9.12.) 21.–25.11. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.11. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) AHJ1611_24-48.indd 41 24.8.2016 7:40:22
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 8.9. Ahjo 12 (ilmestyy 22.9.) 29.9. Ahjo 13 (ilmestyy 13.10.) 20.10. Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 12.9. klo 13 toimistolla. Vierailijana Ilpo Haaja. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 6:n yleinen kokous to 15.9. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Käsitellään kevätkokouksen avoimet asiat. Kahvitarjoilu. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 7.9. klo 12 Metallin ao. 5 toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Vierailijana kansanedustaja Jari Myllykoski. Keskustelua ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Tiedustelut E. Karppinen, puh. 040 515 1395. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 5.9. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Kokouksessa voit vielä ilmoittautua veteraanijaoston 23 tunnin seminaariristeilylle 13.–14.9. Turku-Tukholma-Turku. Veteraanien juttutupa to 15.9. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Helsingin Metalli ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 12.9. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston syksyn toiminta alkaa ti 6.9. klo 10. Kokoonnumme pääsääntöisesti joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Tervetuloa tapaamaan entisiä työtovereita ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanien syyskauden kokoukset 14.9., 12.10., 9.11. ja 14.12. klo 12 ao: n toimistossa. Tervetuloa uudet ja entiset veteraanit mukaan toimintaan. Kahvitarjoilu. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168:n ehdokkaidenasettelukokous ma 26.9. klo 14.35 Okmetic Oyj, nh. Kallio. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokous toimistolla to 8.9. klo 12. Suunnitellaan syksyn tapahtumia. Kahvitarjoilu. Oulun teletyöntekijän ao. 219:n ensimmäinen purkukokous la 17.9. klo 13 ravintola SuolaAitassa Oulun torilla. Kokouksen jälkeen ruokailu. Toinen purkukokous la 1.10. klo 13 samassa paikassa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Turun Autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten tapaaminen ti 6.9. klo 13 ravintola Verkahovissa. Tulevien menojen suunnittelua, mm. teatteri-, laivaja Gdanskin-matka. Muitakin asioita ja menoehdotuksia ottaa vastaan anssi.junnila(at)gmail.com. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien seuraavat tapaamiset to 8.9. ja ke 12.10. klo 15 toimistolla Puistokulmassa. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, kiinnioloajat loppuvuonna: ke–pe 21.–23.9. kiinni, ti 27.9. kiinni klo 13, ma 5.12. kiinni, 27.–30.12. kiinni. Muina aikoina auki ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. TAPAHTUMIA Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily Tallinnaan ke 21.9. Laiva XPRS lähtee klo 11.30 Helsingin Katajanokan terminaalista. Lippujenjako terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Laiva saapuu Tallinnaan klo 14 ja lähtee klo 18. Helsinkiin saavutaan klo 20.30. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Seuralaiselle, joka ei ole ao. 41:n jäsen, hinta on 35 €. Ilmoittautuminen 8.9. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman(at) elisanet.fi. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Turun metallityöväen ao. 49 ja Kaarinan VPK järjestävät yhdessä turvallisuuspäivän la 3.9. klo 12–16 Kirjalassa, Metalli 49:n vapaa-ajan alueella, Ali-Kirjalantie 284. Pääset tutustumaan paloautoon, alkusammutukseen sekä kuuntelemaan turvallisuusluentoja. Lisätietoja: Kirjala, puh. 044 518 9452 ja toimisto, puh. 044 518 9449. Turun metallityöväen ao. 49:n nuorten keilausja saunailta la 17.9. Tilaisuus on tarkoitettu alle 36-vuotiaille Metalli 49:n jäsenille. Illanvietto alkaa klo 16 Kiitoradalla, Yliopistonkatu 29, Turku. Keilausaikaa on varattu 2 tuntia, jonka jälkeen siirtyminen saunalle (omat pyyhkeet yms. mukaan). Siellä tarjolla pientä purtavaa sekä saunajuomaa. Tule mukaan tutustumaan uusiin nuorisojaoston vetäjiin Lauraan ja Tuukkaan sekä suunnittelemaan toimintaa! Lisätietoja Lauralta, laura.aalto3(at)gmail.com tai Tuukalta, virtanen.tuukka.tv(at)gmail.com. Hinta 5 €/ hlö. Ilmoittautumiset, maksut sekä mahdolliset erityisruokavaliot 14.9. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen(at)metalli49turku.fi. Salon metallityöväen ao. 57:n päiväristeily Tallinnaan la 19.11. Lähtö Salon torilta klo 5.45 ja paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua takaisin Helsinkiin, noin klo 21.15. Hinta sisältäen aamiaisen ja päivällisen Metalli 57:n jäsenille 60 € ja muille 80 €. Bussi mukana matkalla. Muista passi tai EU-henkilökortti! Ilmoitta utuminen ja maksu 27.10. mennessä Metalli ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi ke 28.9. Puistokulmalla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena viimeisen yhteiskuntasopimuksen toteutus käytännössä. Vetäjänä Metalliliiton sopimusasiantuntija Terho Ihalainen. Ruokaja juomatarjoilu! Euran Metallityöväen ao. 381:n matka Tampereen teatteriin la 15.10. klo 19 alkavaan esitykseen Näytelmään joka menee pieleen. Ruokailu ennen esitystä. Lähtö Euran linjaautoasemalta klo 16. Hinta jäsenelle 20 € ja seuralaiselle 60 €. Maksu osaston tilille FI 4150230140008162. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.9. mennessä Minna Kivimäelle, puh. 040 530 8068. PS. varattu 50:lle! KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n koulutuslaivaristeily 22.–23.10. Turku– Tukholma–Turku. Koulutuksen aiheena työelämän ajankohtaisia asioita, kouluttajana Murikan luottamusmieskoulutuksen opettaja Heidi Rannikko. Lähtö lauantaina klo 8.45 Turusta Viking-terminaalista ja paluu tiistaiaamuna klo 7.35 Turkuun. Hinta 20 € 2 hlöä/ hytti tai 30 € 1 hlö/hytti. Hinta sisältää laivalipun, B-hytin, meriaamiaisen, buffet-päivällisen ja koulutuksen. Maksut ja ilmoittautumiset 22.9. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. 11 01.09.2016 42 AHJ1611_24-48.indd 42 24.8.2016 7:40:23
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 8.9. Ahjo 12 (ilmestyy 22.9.) 29.9. Ahjo 13 (ilmestyy 13.10.) 20.10. Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.) Turun metallityöväen ao. 49:n luottamusmiestapaaminen pe 9.9. klo 11.30–15 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Koulutuksen aiheena tapaturma vakuutuslain uudistus, Metalliliitosta työympäristöasian tuntija Marjut Lumijärvi. Tilaisuus on tarkoitettu työpaikkojen työsuojeluja luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 6.9. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen(at)metalli49turku.fi. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n viikonloppu kurssi 15.–16.10. klo 10 alkaen Holiday Club Katinkullassa. Kurssin aiheina oma ja työhyvinvointi sekä työssä jaksa minen, kouluttajana Sari Helminen. Kurssi on osallistujille ilmainen sisältäen matkat, ruokailut, kylpylän ja ilta ohjelman sekä arpajaiset, palkintona osaston mökkiviikon loppu. Yhteiskuljetus Joensuun linja-auto asemalta la klo 7. Ilmoittautumiset 29.9. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este! Järvenpään metallityöväen ao. 90 järjestää paikallista koulutusta to 8.9. aiheena Metalliliiton organisaatio ja ke 12.10. aiheena kilpailukykysopimus. Molempina päivinä kahvitarjoilu klo 16.30 ja koulutus klo 17–20, paikkana Fox Center Järvenpää, Wärtsilänkatu 61. Osasto korvaa matkakustannukset julkisen liikenteen mukaan. Aktiivisesti koulutuksiin osallistuneiden kesken teemme Tallinnan risteilyn, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittau tumiset koulutuksiin 5.9. mennessä Markulle, make.tolonen(at)gmail.com tai puh. 045 271 5074. KIITOKSET Kiitos Taivalkosken metallija Kaivostyöväen ao. 129:lle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Martti Mulari, Posio Kolme sopimusasiantuntijaa Vuonna 1899 perustettu Metallityöväen Liitto ry on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n jäsen. Metalliliitto edustaa metalliteolli suuden eri alojen työntekijöitä. Jäseniä on yli 140 000. metalliliitto palkkaa vakituiseen työsuhteeseen sopimusasiantuntijan keskeiset tehtävät ? metallialan edunvalvonta ? erimielisyysasioista neuvotteleminen ? jäsenneuvonta ja koulutus ? työaika ja palkkausjärjestelmien kehittäminen edellytämme ? metallialan tuntemusta ? työlainsäädännön ja alan työehtojen tuntemusta ? aloitteellisuutta, itsenäisyyttä, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoa Lisäksi arvostamme kielitaitoa. Sopimusasiantuntija työskentelee edunvalvonnan toimintaalueella Helsingin keskustoimistossa. Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista. Tehtävästä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Työsuhde alkaa 1.11.2016 tai sopimuksen mukaan. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 15.9.2016 osoitteella Metallityöväen Liitto ry, Kauno Koskela/Juha Pesola, PL 107, 00531 Helsinki tai sähköpostitse kauno.koskela@metalliliitto.fi tai juha.pesola@metalliliitto.fi. Hakemuksia ei palauteta. lisätietoja tehtävästä antavat sopimuspäällikkö Kauno Koskela 040 828 1624 ja työympäristöpäällikkö Juha Pesola 0400 548 441. www.metalliliitto.fi 01.09.2016 11 43 Raimo Suokas kuoli 2. elokuuta. Suokas (s. 1944) oli Hämeenlinnan Metallityöväen ao. 43:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Suokas aloitti metallialan uransa Vanajan Autotehtaassa. Ammattiosaston puheen johtajuuden lisäksi hän toimi pääluottamusmiehenä Sisu Akseleiden tehtaalla. Suokas osallistui edustajana Metalliliiton liittokokouksiin vuosina 1996, 2000 ja 2014. Liittovaltuustoon hänet valittiin vuosina 1996 ja 2000. Hän osallistui aktiivisesti myös Metallin Etelä-Hämeen piirinjärjestön toimintaan. Suokas toimi pitkään myös Hattulan kunnanvaltuutettuna, Parolan Työväenyhdistyksessä sekä TUL:n seuratoiminnassa. Raimo Suokasta jäivät kaipaamaan lapset, sisarukset, sukulaiset ja ystävät. Suokas siunattiin Hattulan kirkkomaalle 13. elokuuta. Erkki Koskelin KUOLLUT AHJ1611_24-48.indd 43 24.8.2016 7:40:23
Metallityöväen Liitto järjestää: Terveenä takaisin työelämään Koulutus on Opetusja kulttuuriministeriön tukemaa ja suunnattu työttömille ja lomautetuille. Yhdeksän kuukautta kestävä monimuotoisena toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kunto-ohjelmaan sekä antaa ohjeita ja välineitä toimia liikunnan vertaisohjaajana. Koulutus ei vaadi aikaisempaa liikuntataustaa tai -koulutusta, hae rohkeasti mukaan! Uusi koulutus alkaa syksyllä 2016 Haku käynnissä, hae 9. 9. 2016 mennessä Lisätiedot www.kisakeskus.fi Koulutus sisältää: • 4 kolmen päivän lähijaksoa Kisakeskuksessa. Lähijaksoilla tutustutaan erilaisiin tapoihin harjoittaa liikuntaa. Saat tietoa liikunnan hyödyistä ja ravinnosta sekä perusteet vertaisohjaajana toimimiseen. • Kuntokartoituksen, henkilökohtaisen liikuntaja elämäntapasuunnitelman ja ammattilaisten tuen koko koulutuksen ajalle. • Koulutus on laajuudeltaan 5,5 ov. • Koulutuksen hinta 120 €/hlö. Hinta sisältää lähijaksoilla majoituksen, täysihoidon ja opetuksen. TETY IV Urheiluopisto Kisakeskuksessa Urheiluopisto Kisakeskuksessa järjestetään yhteistyössä TATSI ry:n kanssa TETY IV-Terveenä takaisin työelämään -koulutus. Tule rakentamaan parempaa elämänlaatua fyysisen ja henkisen kunnon sekä verkostoitumisen kautta! HAE MUKAAN KOULUTUKSEEN! AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto 11 01.09.2016 44 Vapaa-aikaseminaari?Murikka-opisto?15.-16.10. Iltaohjelmassa Metallin KARAOKE mestarikisa Osanottajat valitaan toimintaalueiden karsintakisoissa. Ammattiosaston TILA JA TULEVAISUUS Seminaarissa käsitellään ammattiosaston järjestöllistä ja toiminnallista tilaa. Uutta teollisuusliittoa koskeva yhdistämiseen tähtäävä liittokokouspäätös antaa myös mahdollisuuden laajempaan yhteistyöhön. Aiheista alustaa Vaasa-Keski-Suomen aluepäällikkö Jukka Seppälä. Seminaariin voi ilmoittautua 2–4 osanottajaa kustakin ammattiosastosta. Seminaariin toivotaan ensisijaisesti ammattiosaston puheenjohtajia, sihteereitä sekä toimikunnan jäseniä. Mukaan mahtuu 50 osanottajaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä! Ilmoittautumiset 30.9. mennessä: Pia Toivanen puh. 020 77 41151 tai jarjesto@metalliliitto.fi Liitto maksaa osanottajien majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Lisätietoja: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450 tai kirsti.anttila@metalliliitto.fi AHJ1611_24-48.indd 44 24.8.2016 7:40:24
Metallityöväen Liitto järjestää: PHT:n hyvinvointijaksot 1. askel pysyvään muutokseen Jaksot on tarkoitettu kaikille aikuisille/ palkan saajille. Ensimmäinen askel pysyvään muutokseen -kurssi toteutetaan kokeiluna vuoden 2016 syksyn ja 2017 kevään aikana. Tavoitteena löytää uusia menetelmiä ja toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lähijaksojen arvoja hyväksyntäpohjainen menetelmä pohjautuu hyväksymisja omistautumisterapiaan. 3 pv + 3 pv + 3 pv Kolmiosaisen kurssikokonaisuuden aikana osallistujat oppivat tunnistamaan arvostamiaan ja itselle tärkeitä asioita, mutta myös epä miellyttäviä tunteita ja ajatuksia, jotka estävät heitä muuttamasta elintapojaan. 11.11.-13.11. Kisakeskus Urheiluopisto (12.09.) 16.11.-18.11. Hyvinvointikartano Kaisankoti (17.09.) 21.11.-23.11. Hyvinvointikartano Kaisankoti (22.09.) 28.11.-30.11.2 Sport & Spa Hotel Vesileppis Oy (29.09.) 14.12.-16.12. Kisakeskus Urheiluopisto (15.10.) 1. askel perheille 21.12. -26.12. Yyterin kylpylähotelli (22.09.) 21.12. -26.12. Kuortaneen urheiluopisto (22.09.) 22.12. -27.12. Vuokatin urheiluopisto (23.09.) 22.12. -27.12. Kylpylähotelli Kunnonpaikka (27.09.) 27.12. -01.01. Ukkohallan matkailukeskus (28.09.) (Suluissa hakuaikojen päättymispäivät) HAKUMENETTELY Haku sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.pht.fi. Valituksi tuleminen edellyttää, että edellisestä tuetusta 1.askel-jaksosta tai sosiaalisen lomajärjestön myöntämästä tuetusta lomasta on kulunut vähintään 24 kuukautta. HINNAT Katso jaksojen hinnat www.pht.fi. Lisätietoja Metalliliitosta: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 Osallistu PHT:n hyvinvointijaksOlle – Sal-lomat tukee! cmyk pms black cmyk pms black Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, ja kuulut SAK-liittoon, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisätietoja: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. hae jaksolle: www.phT.fi Osallistu PHT:n hyvinvointijaksOlle – Sal-lomat tukee! cmyk pms black cmyk pms black Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, ja kuulut SAK-liittoon, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisätietoja: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. hae jaksolle: www.phT.fi Osallistu PHT:n hyvinvointijaksOlle – Sal-lomat tukee! cmyk pms black cmyk pms black Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, ja kuulut SAK-liittoon, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisätietoja: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. hae jaksolle: www.phT.fi Osallistu PHT:n hyvinvointijaksOlle – Sal-lomat tukee! cmyk pms black cmyk pms black Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, ja kuulut SAK-liittoon, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisätietoja: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. hae jaksolle: www.phT.fi Osallistu PHT:n hyvinvointijaksOlle – Sal-lomat tukee! cmyk pms black cmyk pms black Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, ja kuulut SAK-liittoon, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisätietoja: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. hae jaksolle: www.phT.fi Yhteiset tiedotustilaisuudet vuoden 2017 työehtosopimusratkaisusta Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteisiä tiedotustilaisuuksia järjestetään seuraavasti: 19.9.2016 LAPPEENRANTA Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu 1 OULU Uusi Seurahuone, Rantakatu 4 TAMPERE Kokousja kongressikeskus Puistotorni, Hämeenpuisto 28 20.9.2016 IISALMI Iisalmen kulttuurikeskus, Karl Collan -sali, Kirkkopuistonkatu 9 JOENSUU Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1 TURKU Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32 21.9.2016 JYVÄSKYLÄ Ravintola Harmooni, Hannikaisenkatu 39 VAASA Rantasipi Tropiclandia, Kesäpolku 1 VARKAUS Scandic Oskar, Kauppatori 4 22.9.2016 LAHTI Vanha Valimo, Vesijärvenkatu 25 PORI Suomalainen Klubi, Eteläranta 10 SEINÄJOKI Frami, Tiedekatu 2 23.9.2016 HÄMEENLINNA Kulttuurija kongressikeskus Verkatehdas, Paasikiventie 2 SALO Sokos Hotel Rikala, Asemakatu 15 VANTAA Rantasipi Airport Congress Center, Robert Huberin tie 4 26.9.2016 VASA (ruots.) Original Sokos Hotel Royal Vaasa, Hovrättsesplanaden 18 30.9.2016 RASEBORG (ruots.) Hotel Sea Front, Tammisaari, Vitsippsgatan 2 ? ? Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne alkavat klo 14.00 (kesto enintään 1½ tuntia). ? ? Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta klo 13.30 alkaen. ? ? Tilaisuuksissa käydään läpi uusi TES-ratkaisu. Ne on tarkoitettu työnantajaja työntekijäpuolen edustajille siten, että pienemmiltä työpaikoilta osallistuu yksi edustaja puoleltaan, keskisuurilta kaksi edustajaa puoleltaan ja suurilta työpaikoilta tarvittaessa suurempi osallistujamäärä. ? ? Käytännön järjestelyjen sujumiseksi pyydämme työnantajaa tai luottamusmiestä ilmoittamaan työpaikkakohtaisesti osallistuvien henkilöiden lukumäärän viikkoa ennen sitä tilaisuutta, johon haluaa osallistua. Ilmoittautumismenettely on tiedotettu luottamusmiehille Metallin uutiskirjeessä ja liiton verkkosivuilla. Metallityöväen Liitto ry Jyrki Virtanen Edunvalvontapäällikkö 01.09.2016 11 45 Vapaa-aikaseminaari?Murikka-opisto?15.-16.10. Iltaohjelmassa Metallin KARAOKE mestarikisa Osanottajat valitaan toimintaalueiden karsintakisoissa. AHJ1611_24-48.indd 45 24.8.2016 7:40:25
11 01.09.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 (* LÄ H D E: M ET A LL IL IIT O N JÄ SE N TU TK IM U S 20 16 ) TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1C *, 2D , 3B , 4D O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2+/3 AHJ1611_24-48.indd 46 24.8.2016 7:40:32
T YY L I KUMIMUOTINVALMISTAJA Maria Pitkänen TYÖPAIKKA Kalevala Koru Oy KOTIPAIKKA Helsinki KUVA PEKKA ELOMAA 47 AHJ1611_24-48.indd 47 24.8.2016 7:40:34
LA2 – Posti Oy SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauhatai tarrakiinnityksellä Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry ® vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Huippusuosittu Viper Roller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ® -vuori. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep ® -materiaalia. Sievi Viper vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! VIPER_ROLLER_SUOMI_AHJO_225x265+5_takakansi_160816.indd 1 16.8.2016 13.24 AHJ1611_24-48.indd 48 24.8.2016 7:40:36