AHJO 12/2014 - Lehtiluukku.fi

ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 25.09.2014 NRO 12 EDUNVALVONTAA SIVUMMALTA MIKSI TULOEROT KASVAVAT? TUIJA PERHEYRITYKSEN MYYNTI HUOLETTAA HOLOPAINEN EX- ARBETSLÖS FÖR ARBETARNA NOKIALAINEN
2 12 25.09.2014 Salon Nokian tehtaalta ja sen alihankkijoilta 2012 irtisanotut NYT TYÖSSÄ 50 % TYÖTTÖMÄNÄ 29 % KOULUTUKSESSA 13 % TYÖSSÄ PALKKATUELLA 3 % TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA 3 % TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSSÄ PALVELUSSA 0,9 % LOMAUTETTUNA 0,4 % LYHENNETYLLÄ TYÖVIIKOLLA 0,3 % LÄHDE: EUROOPAN GLOBALISAATIORAHASTO MARGUS EX- Margus Ipatov työskenteli Nokialla kuusi vuotta, viimeksi kokoonpanossa. Uusi työpaikka löytyi metallialan koulutuksen jälkeen Wiprolta hitsaajana. NOKIALAINEN Mitä Nokian entisille työntekijöille kuuluu kaksi vuotta Salon tehtaan lopetuksen jälkeen? 10 IPATOV
PÄ Ä K I R J O I T U S 25.09.2014 Maailma muuttuu, vai? PUHEENAIHE 4 Kemppi palkittiin työhyvinvointihankkeessa AMMATTILAINEN 9 Heli Kivimäki, CNC-koneistaja Metso Minerals Oy 17 TOIMIJA 18 Bo Vilander Liittohalllituksen jäsen Kemiönsaari 28 Perheyrityksen myynti huolestuttaa Harvialla 10.9.2014 22.15 34 Konsten att bevaka arbetarnas rättigheter som arbetslös 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE XX 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 32 XXXX 26 PÄIVYSTÄJÄ 26 OIKEUS ”Soppatykkiä torille, se vetää väkeä.” 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 37 ARBETSLÖSHETSSKYDD 38 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 39 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Metalliliitto vaatii telakkateollisuuden jatkuvuuden turvaamista Wärtsilä Meriteollisuuden ajauduttua konkurssiin. Tunturipyörässä työskentelee vietnamilaisia pakolaisia. Hangossa puolalaiset työntekijät ovat normaalissa työsuhteessa. Euroopan yhdentyminen puhuttaa. Metalliliitto käynnistää ennakoivan edunvalvonnan. Työntekijät ovat sitä tyytyväisempiä mitä enemmän voivat vaikuttaa asioihin. Muun muassa näistä kirjoitettiin Ahjossa neljännesvuosisata sitten syksyllä 1989. Moni muukin asia tuntuu tutulta. Silloinen puheenjohtaja Per-Erik Lundh pohtii teollisuuden ammattiliittojen yhteistyötä ja ajatusta yhteisestä liitosta. ”Toivottavasti siinä joitain ratkaisuja tulee tämän vuosituhannen aikana.” Eivätkä kaikki ministerit tuolloinkaan ymmärtäneet, mitä ihmisten arki on. ”Vastoin ministeriväitteitä Suomessa on köyhiä ja rikkaita. Eroa voidaan kaventaa esimerkiksi hallituksen talouspoliittisin toimin.” Näin kirjoitin aloitettuani päätoimittajana. Maailma on monella tapaa sekä erilainen ”Moni asia että samanlainen kuin tuolloin. Paljon on tuntuu tutulta”. työmiehen ja -naisen asema parantunut. Yhteiskunnallisia palveluja on lisätty ja HEIKKI PISKONEN kehitetty. Edistystä on kiistatta tapahPäätoimittaja 1989–2002, 2006–2014 tunut aineellisen elintason noustessa. Työolosuhteet ovat parantuneet. Nyt tunnutaan oltavan taitekohdassa. Kansalaisten ja yritysten valtiolle ja kunnille maksamat verotulot eivät riitä menojen kattamiseen. Velaksi eläminen ei pidemmän päälle ole järkevää yksilölle eikä valtiolle. Edessä on vaikeita ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Yrityksiä on edelleen vähintään kahdenlaisia. Fiksuissa työnantaja ja työntekijät yhdessä etsivät sopimusten ja lakien puitteissa parhaat ratkaisut ja kehittävät toimintaa. Vähemmän fiksuissa yrityksissä työnantaja ei kuuntele kuin itseään – ja antaa sen kuulua. Maailma ei ole valmis. Voin edelleen allekirjoittaa elokuussa 1989 ensimmäisessä pääkirjoituksessa kirjoittamani: ”Työväenliike saavutti kannatuksensa asettamalla ihmisten tarpeista lähtevät tavoitteet yhteiskunnan muuttamiseksi ja työskentelemällä määrätietoisesti niiden hyväksi. Näin on myös jatkossa.” Taistelu jatkuu … VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 12 3 S I S Ä LT Ö
PUHEENAIHE JUHA TANHUA 4 12 25.09.2014 Hanke jatkukoon – joka päivä ”On hankittu kevyempiä paineilmatyökaluja. On säädetty pöytiä. On hankittu satulatuoleja. Mutta tämä ei saa jäädä vain hankkeeksi. Parannuksista on tehtävä jatkuvaa toimintaa”, sanoo Kempin pääluottamusmies Jarkko Jokinen. Lahtelainen hitsausalan yritys Kemppi Oy palkittiin työhyvinvoinnin edistämisestä Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Jarkko Jokinen hyrisee tyytyväisyyttä, kun ulkopuolisetkin osaavat arvostaa Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen saavutuksia lahtelaisyrityksessä. Kemppi palkittiin työhyvinvoinnin edistämisestä hankkeen kesäseminaarissa Helsingissä elokuun lopussa. – Minulle ovat kaverit tulleet sanomaan: tässähän on saatu jotain ihan oikeasti aikaiseksi! Kaikkein eniten tämä hanke on duunaripuolella näkynyt työpisteiden läpikäynnissä. Työfysioterapeutti etsi jokaisen työn tekijän kanssa parannuksia niin työasentoihin kuin itse työpisteeseen. Kemppi kuuluu niihin lukemattomiin metalliyrityksiin, joissa tuki- ja liikunta elinten sairaudet rasittavat tuotannon väkeä. Jokinen kertoo, että hanke esimerkiksi vaihdatti pistoolimalliset ruuvinvääntimet aksiaalivääntimiin. – Meidän töissä ranteet, kyynärpäät ja nivelet ovat kovilla. Tietyissä ruuvausjutuissa pystyy nyt tekemään työn ylhäältä alaspäin. Ranne ei joudu vääntämään niin paljon eikä niin kovalla voimalla. Tämä auttaa jaksamisessa. Jokinen itse toimii koestajana Kempillä. Koestajan penkin korkeus säädettiin oikeaksi, painopistettäkin rukattiin ergonomisemmaksi. Satulatuoliakin Jokinen sanoo nyt aina välillä käyttävänsä. Pakkaaja Piia Seppälän työpöytien korkeutta pystyy nyt säätämään ja painavat koneet nostetaan nostolaitteella. Jokinen muistuttaa, että työhyvinvointiin satsaaminen voi tuoda yritykselle tuntuvat säästöt. Niin todistavat työnantajat itse. – Konecranesin edustaja näytti, että firmalle on tullut miljoonien säästöt sairauspoissaolojen vähenemisestä! Jokinen painottaa moneen kertaan, että hanke ei saa jäädä hankkeeksi. Työhyvinvoinnin parantamisesta pitää tulla jokapäiväistä toimintaa. – Uusi TES antaa mahdollisuuden paikallisesti sopia, että lyhyet sairauslomat voi hoitaa omalla ilmoituksella. Niissä firmoissa, missä on tämä sovittu, lyhyet sairauslomat ovat jopa vähentyneet. Upeaa olisi, jos nuoret äidit ja isät voisivat hoitaa pieniä lapsia lyhytaikaisesti omalla ilmoituksella. Yritykseen toivotaan myös senioriohjelmaa. Jokinen yllyttää muitakin metalliyrityksiä hyppäämään mukaan hankkeeseen. Hyvällä työllä voi olla laajempiakin vaikutuksia. – Siellähän ne herrat nyt puhuvat työurien pidentämisestä. Tämä on meidän puheenvuoromme siihen keskusteluun. Katso lisää hyviä käytäntöjä: www.ttl.fi/partner/tepsi/hyvat_kaytannot/teknologiateollisuus SUVI SAJANIEMI
· LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä PKC jättää 350 työttömäksi Viron Haapsalussa UUSI HITSAAJA ARI KOIVUSAARI, 57 TYÖPAIKKA Nordautomation Oy, Alajärvi AMMATTIOSASTO Järviseudun Metallityöväen ao. 366 LINJAUS Jaanus Karilaid kertoo, että 10 000 asukkaan Haapsalu joutuu tehtaan sulkemisen takia kovalle säästökuurille, mutta hän ei osaa sanoa, mistä palveluista kaupungin on alettava tinkiä. Samalla tarve sosiaalipalveluille kasvaa, kun työttömyys lisääntyy rajusti. – Mitään ylimääräistä rasvaa ei kaupungin menoissa ole koskaan ollutkaan, hän toteaa. PKC:n ohella Haapsalun tärkeimpiä työnantajia ovat kalateollisuus sekä ompelualan alihankintatehtaat, joilla on paljon asiakkaita Suomessa. PKC:llä on Virossa toinenkin tehdas, Tallinnan lähellä Keilassa, ja joillekin Haapsalusta vapautuville on tarjottu sieltä töitä. Tuplaturvaa SAMI LOTILA Mitä kannattaa maksaa ja mitä saa vasti neeksi? Tätä kysymystä on varmaan moni pohtinut, kun on nähnyt YTK:n eli ns. Loimaan kassan mainontaa. Vertailla tosiaan kannattaa. YTK tarjoaa vuosimaksuaan vastaan työttömyysturvan – ainoastaan sen, kuten he itsekin sanovat. Sekä ammattiliiton että työttömyyskassan jäsenyys puolestaan on kokonaispaketti. Siihen kuuluvat sekä työttömyysturva että ammattiliiton antama edunvalvonta ja apu työsuhteen ongelmissa. Sitä voi kutsua tuplaturvaksi. Lisäksi tulee mahdollisuuksia muun muassa kouluttautumiseen ja vapaa-ajan viettoon. Näinä aikoina, jolloin talous on lamassa, MATTI MÄKELÄ työttömyys varjostaa ja Metalliliiton työnantajien asenteet liittosihteeri ja toimet kovenevat, ei ammattiliiton tarjoamaa turvaa voi liiaksi korostaa. Siitä on konkreettisia esimerkkejä joka päivä sadoilta työpaikoilta. Parhaimmillaan ammattiliiton jäsenet ovat liiton tuella saaneet kymmenien tuhansien eurojen saataviaan ja korvauksia. Näin kävi muun muassa Fujitsu Siemensin ja Planmecan tapauksissa. Kannattaa siis vertailla ja miettiä, mihin luottaa. TOOMAS TATAR/POSTIMEES TYÖPAIKAT Haapsalun suurin työnantaja PKC Group sulkee tehtaansa kokonaan ja jättää ilman työtä 350 ihmistä. Elektroniikkaa valmistava suomalainen pörssiyhtiö sulkee tehtaansa Viron Haapsalussa vuoden loppuun mennessä keskittäessään Itä-Euroopan toimintojaan Liettuaan ja Serbiaan. Haapsalun lisäksi lakkautuslistalla on tehdas Puolan Sosnowiecissä. Haapsalulle PKC:n lähteminen on katastrofi, sillä se on kaupungin suurin työnantaja. Seitsemän prosenttia Haapsalun työvoimasta tienaa leipänsä PKC:n palveluksessa. Haapsalun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jaanus Karilaidin mukaan PKC on tuonut kaupungin kassaan vuosittain 300 000 euroa verotuloja, eikä summalle ole tiedossa paikkaajaa. – Tilanne on Haapsalun ja koko Viron kannalta huono, sillä kyse on suuremmasta kuviosta kuin yhden tehtaan lopettamisesta. Halpatyöhön perustuva kokoonpanoteollisuus on jättämässä Viron, sillä muissa maissa ovat palkat pienemmät, Karilaid kertoo. Karilaidin mukaan Viron valtiolta ei ole luvassa Haapsalulle erityistukia, sillä maan hallituksen ideologian mukaan jokaisen on tultava toimeen omillaan. – Samalla kuitenkin ulkoistetaan sosiaalipalveluita Suomeen ja maanpuolustus Amerikkaan. PKC:n Haapsalussa maksama bruttokeskipalkka on 750 euroa, mikä on huippupalkka Länsi- ja Luoteis-Virossa. Liettuassa ja Serbiassa ovat palkat jopa puolta pienempiä. Virolaisten lehtitietojen mukaan PKC on tuonut Haapsalun tehtaalleen vuokratyövoimaa Venäjän Petseristä saakka, koska Haapsalussa ja koko Virossa ei ole työvoimaa saatavana. Karilaidin mukaan kyse ei ole niinkään työvoiman saatavuudesta kuin siitä, mitä työntekijöille suostumaan maksamaan. 750 eurosta jää käteen alle 600, eikä sillä oikein tule toimeen. 25.09.2014 Haapsalun kaupunki joutuu tehtaan sulkemisen jälkeen kovalle säästökuurille. MITEN TULIT ALALLE? Meillä oli pitkään vaimoni kanssa maatalousyritys ja siinä sivussa autokorjaamo. EU:hun liittymisen ja kaikkien lakipykälien myötä meni niin hankalaksi, että päätin siirtyä kokonaan metallialalle ja kouluttauduin IWS-hitsausneuvojaksi. MITEN LIITYIT LIITTOON? Pääluottamusmies pyysi minut jäseneksi, ja tietenkin liityin heti. Tämä on ensimmäinen kerta kun minua on pyydetty jäseneksi liittoon. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Lähinnä turvaa jos jäisin työttömäksi. Olen kuitenkin tottunut tekemään töitä, enkä onneksi koskaan ole joutunut turvautumaan työttömyyskorvaukseen. 12 5 Y H T E I S K U N TA
Some on arkipäivää ”Työpaikalla, joka koetaan hyväksi, eläkeikää lähestyviä kannustetaan pysymään työelämässä ja työntekijät itse uskovat pystyvänsä työskentelemään nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua. Lisäksi sairauspoissaoloja on vähemmän.” SOSIAALINEN MEDIA on yhä tiiviimmin osa elämäämme niin työyhteisössä, ammatti yhdistyksessä kuin kotona. Oikein käytettynä se edistää keskinäistä vuorovaikutusta. Sosiaaliseen mediaan liittyy myös uhkia. Työturvallisuuskeskus on tuottanut hyvän oppaan somen työsuojelunäkökulmista. Se on tarkoitettu helpottamaan organisaation tai työyhteisön omien sääntöjen laadintaa. Näin kertoo SAK:n julkaisema Hyvä työ -mittari. Sen mukaan SAK:laisista työskentelee erittäin hyvissä töissä vain 7 %, melko hyvissä 16 % ja melko huonoissa tai huonoissa yhteensä 20 %. – Näihin huonoihin on tartuttava. Huono työ on saatava kehittymään paremmaksi. Työelämän tasoa voidaan nostaa ja se on tarpeen, jos halutaan pitää ihmiset töissä pitempään. Alituinen kiire on yleisin ongelma, kun työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle, listaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Hyvä työ -aineisto, www.sak.fi www.tyoturva.fi/tyosuojelu > Sosiaalisen median työkäyttö – työsuojelunäkökulma Onnea matkaan! LOKAKUU 7 TIISTAI Juhlitaan kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Vinkki verkkokampanjasta sivulla 27. EuroSkills-ammattitaitokilpailuihin lähtee Suomesta kolme metalliliittolaista nuorta: CNC-jyrsintään Vili Heiskanen Forssasta, kattopeltisepäntyöhön Matias Mustikkamaa Turusta ja hitsaukseen Pekka Sumiloff Oulusta. EuroSkills Ranskan Lillessä 2.–4.10. Yli 50 lajia, nuoria 25:stä maasta. VERKKOTE S Teknologiateollisuuden työehtosopimus Teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta on tuotettu helppokäyttöinen verkkoversio. Löydät sen osoitteesta https://verkkotes.fi. Sivusto mukautuu käyttäjän laitteen mukaisesti niin älypuhelimelle, tabletille kuin pöytätietokoneelle. Samasta osoitteesta voit myös ladata työehtosopimuksen pdf-version sekä ohjeistuksia ja koulutusaineistoja. Metalliliiton solmimat muut työehtosopimukset ovat liiton sivuilla, metalliliitto.fi/tyoehtosopimus. Vastauksia 13 kielellä Opas on saatavilla maksutta 13 kielellä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, somali, arabia, saksa, kurdi, kiina, vietnam ja thai. www.ttl.fi/toissasuomessa 20 vai 8,7? ”Jopa viimeisen kuuden vuoden aikana palkat ovat nousseet 20 prosenttia.” Björn Wahlroos, Helsingin Sanomat 14.9. 8,7 prosenttia (4. nelj. 2008–4. nelj. 2013) 14,1 prosenttia (4. nelj. 2007–4. nelj. 2013) Teknologiateollisuuden palkkatilastot 15,4 prosenttia (2008–2013) 21,8 prosenttia (2007–2013) Ansiotasoindeksi PEKKA ELOMAA Miten haen töitä, mikä on työehtosopimus tai mitä tarkoittaa työterveyshuolto? Voiko esimies olla nainen? Maahanmuuttajien integrointi suomalaisille työmarkkinoille on tärkeää ajatellen tulevaisuuden työvoimatarpeita. Työterveyslaitoksen uusi opas Töissä Suomessa – tietoa maahanmuuttajille on tarkoitettu töitä hakeville ja työssä aloittaville maahanmuuttajille. Myös työnantajat voivat käyttää sitä työntekijän perehdyttämisessä. SEURAAVASSA AHJOSSA Ammattiliitto taas liikkeessä. Ville Salovaara ja Pauli Mölsä ovat Toyota Espoon tuoreet luottamusmiehet. ??Työntekijöiden luottamusmiehen vaalissa Teknologiateollisuuden tes:n mukaan äänioikeutettuja ovat kaikki... A?työpaikan työntekijät B?vain Metallin C?Metallin jäsenet jäsenet paitsi ehdokkaat D?jonkin SAK:n liiton jäsenet ??Kirjailija Kalle Päätalo (1919–2000) tunnettiin A?Kymijoki B?Tornionjoki -sarjasta -sarjasta C?Aurajoki D?Iijoki C?150 milj. km D?1,5 mrd. km -sarjasta -sarjasta ??Maapallon ja Auringon etäisyys on A? 1,5 milj. km B? 15 milj. km TIESITKÖ 6 12 25.09.2014 ?? Todistettavasti maailman vanhin ihminen, japanilainen Misao Okawa on A?111 v B?116 v C?122 v D?125 v O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6
25.09.2014 Kesken, kunnes paikallisesti sovittu HEIKKI PISKONEN OSAAMISPOHJAINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Tausta Paraken käyttöönoton jälkeen 25 vuodessa yritysten toimintatavat ja työtehtävien sisällöt muuttuneet sekä työntekijöiden osaaminen kehittynyt Tavoitteena kannustavuus Osaamisesta palkitaan ja vaikutus mahdollisuus omaan palkkaan kasvaa Vaativuustekijöitä uusittu Työtehtävän vaatimassa osaamisessa huomioon työtehtävän laajuus ja itsenäisten ratkaisujen vaikutus Pätevyystekijät Työntekijän tuloksellisuus ja osaaminen; lisäksi mm. vastuullisuus, itsenäisyys ja aloitteellisuus n Kokeilussa nyt mukana 6 yritystä. Mahdollisia työehtosopimusmuutoksia vuonna 2016. n Liitot hakevat lisää kokeilutyöpaikkoja mallin testausta ja jatkokehitystä varten. n Työseminaari 21. lokakuuta Vantaalla Rantasipi Airportissa. n Lisätietoja Metalliliitossa Kari Hyytiä, 040 725 2984 ja Terho Ihalainen, 050 584 1638. Ahjossa 11 kerrottiin Bolidenin Kokkolan sinkkitehtaan kokemuksista osaamispohjaisesta palkkausjärjestelmästä. Suomen surkeita kasvulukuja näyttävä kansantuote kasvoi kesällä yhdessä yössä miljardeilla euroilla, kun Tilastokeskus otti käyttöön uuden tavan laskea kansantuo tetta. Kyse ei ollut Tilastokeskuksen keksimästä tempusta. Kaikissa EU-maissa otetaan uusi laskentatapa käyttöön syyskuun lopussa. Suomessa valtaosa lisäyksestä tuli siitä, että uudessa tavassa tutkimus- ja tuote kehitysmenot luetaankin investoinneiksi eikä enää juokseviksi menoiksi. Etenkin Ruotsi ja Irlanti hyötyvät samasta muutoksesta. Suomen osalta onni on kuitenkin lyhyt aikainen, sillä meillä tutkimus- ja tuote kehitysmenot ovat olleet laskusuunnassa. Niinpä kansantuotteen pudotus viime vuosina onkin ollut aikaisemmin arvioitua suurempaa, kun lukuja on tarkistettu taaksepäin. Uusi laskutapa tuo joissakin maissa uutta vaurautta muillakin tavoilla. Esimerkiksi Britannian kansantuote osoittautuu vajaan prosentin aikaisempaa suuremmaksi, kun se laskee mukaan myös prostituution ja huumekaupan. Kyse on arvioista, sillä eivät huumekauppiaat tilinpäätöksiään julkista. Muutos tuntuu oudolta, mutta on kuitenkin järkeenkäypä. Kansantalouden tilinpito kirjaa tavaroiden ja palvelujen tuotantoa ja kulutusta. Esimerkiksi prostituutio ja huumeet ovat osa yksityistä kulutusta. Mutta jonkun ne on pitänyt tuottaakin. Tuotta misesta jäävä arvonlisäys on osa kansan tuotetta. Kreikka on osoittanut tässä esimerkkiä. Vuonna 2006 se kasvatti yhdessä yössä kansantuotettaan neljänneksellä ottamalla mukaan tupakan ja viinan salakuljetusta, prostituutiota ja rahanpesua. Kreikan tavoite ei kuitenkaan ollut parantaa tilastojen laatua vaan välttyä EU:n kurin pitotoimilta. Budjetin alijäämä oli kasvamassa taas liian suureksi kansantuotteeseen nähden, niinpä nostettiin kansantuotetta. Nyt tiedetään, että eivät Kreikan ongelmat tälläkään tempulla ratkenneet. TALOUS Parakkeeseen verrattuna työt on nyt niputettu samankaltaisen vaativuuden perusteella isommiksi kokonaisuuksiksi. – Jatkossa alkaa keskustelu siitä, milloin neuvotellaan pisteytysten vaikutuksesta palkkaukseen. Se onkin vaikein vaihe. Kokemuksemme mukaan palkasta ei pidä puhua liian aikaisin. Ensin pitää tehdä työkalu valmiiksi, Salminen korostaa. Idea uuden kokeilusta ja peruskuvio tuli liitoilta. Loppu on ollut paikallista tekemistä. Salmisen pitää hyvänä, että tämä on mahdollista tehdä työpaikkakohtaisesti. – Toki se vaatii, että on ihmisiä, joilla on siihen halua. Ennen kaikkea kysymys on luottamuksesta. Pelisääntöjen on oltava selkeät alusta alkaen, Salminen muistuttaa. Kaikki on selvitettävissä, jos työpaikalla on avoin keskustelukulttuuri, Kantonen sanoo. – Järjestelmän yksityiskohtia on oltava mahdollisuus päivittää jatkossakin. Jo nyt on tiedossa epäkohtia, joista on sovittava. Metso Automation Oy:llä on Helsingissä 350 työntekijää. HEIKKI LEHTINEN / UP PALKKAUSJÄRJESTELMÄT Niin kauan tämä on keskeneräinen asia, kunnes siitä on paikallisesti työnantajan kanssa sovittu. Kun on rahasta kyse, niin se on kaikille iso asia, sanoo Metso Automationin pääluottamusmies Raimo Kantonen. – Mutta sinänsä tämä on normaalia yhteistoimintaa. Emmekä me huonoa sopimusta tee. Metso Automationissa osaamispohjaisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen lähdettiin Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden aloitteesta, kun aika oli ajanut käytössä olleen parakkeen ohi. Sen työnvaativuuden ryhmittely ei enää kyennyt vastaamaan töiden muutoksiin, kertoo työsuojelupäällikkö Ari Salminen, jonka vastuulla myös työntekijöiden palkkarakenteen ylläpito tällä hetkellä on. Kantonen lisää, että tämä sattui hyvään kohtaan, kun moniosaamista ollaan tehtaalla muutenkin lisäämässä. Uusi palkkausjärjestelmä kannustaisi oppimaan uusia asioita. – Tietysti on nyt myös odotus, että se näkyy aikanaan palkassa. Parake ei siihen olisi taipunut. Salminen sanoo, että ei hän olisi lähtenyt asiaa ehdottamaankaan, jos molemmat osapuolet eivät siitä hyötyisi. Työntekijä voisi uudessa järjestelmässä vaikuttaa omaan palkkaansa. Uudessa järjestelmässä henkilökohtaisen palkan osuus eli esimiehen määrittelemä osuus kasvaisi nykyisestä selvästi. Se on asia, joka on eniten herättänyt pohdintaa ja jonkin verran pelkojakin, Kantonen sanoo. – Se vaatisi esimiehiltä aiempaa enemmän. Heidät pitäisi kouluttaa asiaan hyvin, jotta ovat ajan tasalla. Arviointijärjestelmän ja työkalun on oltava selkeitä, jotta palkanmuodostuksen perusteet ovat selvät eikä tule pärstäkerroinpuheita. Salminen on samaa mieltä, että järjestelmän on oltava selkeä. Hän on myös luottavainen esimiesten osaamiseen ja yhtenäisen linjan löytymiseen. Metsolla on kuusihenkinen työryhmä tehnyt töiden pisteytystä. Pari vuotta sitten päivitetty parake antoi pohjan. Työryhmä on pitänyt 21 parin tunnin palaveria ja päivän työpajoja useampia. Kaksi osastoa on valittu pilottiosastoiksi. Niissä on 55 työntekijää koneistuksessa ja kokoonpanossa. Asia on esitelty heti alkuvaiheessa pilottiosastojen esimiehille. Pätevyystekijät on määritelty ja vertailtu mahdollisia vaikutuksia palkkoihin. Yksi kuluttaa ja toinen tuottaa ”Talousongelmat eivät tilastoilla ratkea.” 12 7 PUHEENAIHE
8 12 25.09.2014 MIELIPIDE KO L U M N I SOPUVAALIT LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Pienenevä jäsenkunta Metalliliitossa on eräs suuremmista haasteista. Nyt jos koskaan olisi nostettava kissa pöydälle, miten työntekijät parhaiten pystyvät tässä oikeisto-Suomessa jäsenistöä puolustamaan. Vientiteollisuuden työpaikat häviävät kiihtyvällä vauhdilla. Entisessä mahtavassa Metalliliitossa oli 2013 vuoden lopussa enää 147 891 jäsentä. Se on edelleen paljon, mutta kun sivua kääntää, totuus onkin karu. Maksavia jäseniä on alle 90 000. Liiton päättävän johdon on jatkuvasti pohdittava, miten tulevaisuudessa selvitään pienemmillä resursseilla. Juustohöylä käy, se näkyy joka puolella myös veteraani toiminnassa. Metalliliiton seuraavat liittokokousvaalit ovat vuonna 2016, ja jo nyt valmistelut ovat käynnistymässä. Muutaman kerran mukana olleena tiedän, kuinka suuresta asiasta on kyse. Rahaa palaa ja paljon, ja toiseksi toimitsijat ja ammattiosastot joutuvat tekemään työtä, mikä on edunvalvonnasta pois. Kun liittokokousvaalien 2012 lopputulos oli SDP:n osuus 61,7 prosenttia äänistä ja vasemmistoliiton osuus 36,5 prosenttia, on sanomattakin selvää, että tuleva liittokokous ei paljon muutosta tuo. Siksi esitän, että jätetään seuraava liittokokous pitämättä, ja jatketaan liiton toimintaa 2012 liittokokouspäätösten pohjalta niin sanottuna sopuvaalina. Ja jatkossa liiton johdon on lähdettävä korjaamaan virhe, joka tehtiin vuonna 2009 ylimääräisessä liittokokouksessa (kun vähemmistö käytti härskisti hyväksi 3/4-määrävähemmistöä), kun ei menty mukaan TEAM:iin. Työnantaja koventaa linjaansa, työntekijöiden on koottava voimansa. Se käy vain vahvalla liitolla, jota kuunnellaan. JARMO KAUKOLA Turku Tykkää Metallista Facebookissa! Tiesithän, että Metalliliitto on myös Facebookissa? Metalliliiton Facebook-sivua tykkäämällä pääset näkemään Metalliliiton tuoreimmat uutiset ja jäsenedut sekä osallistumaan yhteiseen keskusteluun. Elo–syyskuun aikana Facebookissa kerrottiin esimerkiksi uudesta työehtosopimuksen verkkoversiosta www.verkkotes.fi, etsittiin Duunari-stipendin ehdokkaita sekä levitettiin sanaa Kesäduuni-infon kokemuksista ja #kunnontyönpäivän kampanjasta. Lisäksi Facebookissa on jaettu parhaat valokuvamuistot Häme-Pirkanmaan alueen retkeilypäiviltä, kerrottu Murikan kursseista, tehty tutuksi Metallin toimiston työntekijöitä sekä paljon muuta. Laadun mittareita Suomi on asettanut tavoitteeksi Euroopan parhaan työelämän vuonna 2020. Työelämän laadun parantaminen on myös keino pidentää työuria. Mutta mistä koostuu hyvä työelämä? Mitkä ovat laadun osatekijät meillä, entä muualla? Kansainvälinen työjärjestö ILO, YK:n Euroopan talouskomissio UNECE ja Euroopan tilastovirasto Eurostat kehittävät yhdessä mittausjärjestelmää, jolla voisi arvioida työelämän laatua eri puolilla maailmaa. Mittariston pitäisi sopia kaikissa maissa käytettäväksi. Tietoja pitäisi myös pystyä vertailemaan maiden kesken, ainakin jossain määrin. Tehtävä on vielä haastavampi kuin miltä se kuulostaa. Kun esimerkiksi keskustellaan lapsityövoimasta, hyvin erilaiset todellisuudet kohtaavat. Länsimaissa lapsityön yleisyys ei ole olennainen mittari maan työelämän ”Eri maiden laadulle. Joidenkin toisten maiden mielestä työelämän tärkeintä on mitata erityisesti lapsityön tasosta kertoo pahimpia muotoja kuten prostituutiota tai paljon se, lasten työskentelyä vaarallisissa olosuhteissa. mitä pidetään Ajatellaan, että tilanne ei ole kovin tärkeänä, kun paha, jos työssä käyvä lapsi saa kohtuullista puhutaan työn palkkaa ja hänen työolonsa ovat siedettävät. Lapsen osallistuminen perheen elatukseen laadusta.” voi olla vaihtoehto sille, että hänet myydään HANNA SUTELA ihmiskauppiaille. Tilastokeskuksen erikoistutkija Itse asiassa eri maiden työelämän tasosta kertoo paljon pelkästään se, mitä seikkoja pidetään tärkeinä silloin, kun puhutaan työn laadusta. Moni työntekijä ympäri maailmaa vaarantaa päivittäin henkensä ja terveytensä, kun joutuu työskentelemään riskiolosuhteissa ilman suojavarusteita. On maita, missä työntekijät ovat käytännössä työnantajan mielivallan armoilla eikä heillä ole kummoistakaan työoikeudellista suojaa ja järjestäytymisoikeutta. Kun näiden maiden edustajat puhuvat työn laadun mittaamisesta, heille tärkeimpiä tekijöitä ovat esimerkiksi kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä, työntekijöiden mahdollisuus palkattuun lomaan tai lakko-oikeus. Vasta kun perusasiat on saatu kuntoon, riittää kiinnostusta sellaisiin asioihin kuin työssä kehittyminen, työtehtävien mielenkiintoisuus, suhteet työtovereihin tai ”työn imu”. Tuossa vaiheessa näillä ”pehmeillä” seikoilla onkin sitten jo yllättävän suuri vaikutus työssä jaksamiseen. Suomalaisessa työelämän laadussa riittää taatusti kohennettavaa. Onneksi meillä kuitenkin on hyvä pohja, mistä ponnistaa! hanna.sutela@stat.fi Tule mukaan ja kerro, minkälaista sisältöä sinä haluaisit lukea, katsella ja kuulla Metalliliiton Facebook-sivuilla. Haasta mukaan myös työkaverit ja ammattiosastotoverit. Tykkää Metallista! www.facebook.com/metalliliitto
25.09.2014 ”Hienoa on säännöllinen palkka” Millainen koulutus sinulla on? Olen yhteiskuntatieteiden maisteri, ratsastuksenohjaaja ja minulla on kaksivuotinen metallialan peruskoulutus. Milloin tulit metallialalle ja nykyiseen työpaikkaasi? Kun vakituista työtä toimittajana ei löytynyt, eikä ratsastuksen ohjaajan palkalla elänyt, lähdin metallialalle. Olin vuoden Robit Rocktoolsissa NC-poraajana. Nykyisessä työpaikassani aloitin 2011. Mitä teet? Käytän CNC-sorvia, jolla valmistetaan 1 000–3 000 kilon painoisia akseleita kivenmurskauskoneita varten. Työ vaatii enemmän taitoa kuin voimaa, käy hyvin tällaiselle pienikokoiselle naisellekin. Mikä työssäsi on parasta ja mikä huonointa? Parasta ovat avuliaat ja ystävälliset työkaverit. Hienoa on myös säännöllinen palkka ja palkalliset lomat. Ikävintä on vuorotyöstä huolimatta huono palkka. Miten kehittäisit työtäsi? Hankkisin uudempia koneita ja laatisin kirjalliset nosto-ohjeet. Arvostetaanko työtäsi? Jos arvostetaan, ei sitä ole kukaan juuri sanonut. Joitakin kiinnostaa miehisellä alalla työskentelyni. Onko palkka kohdallaan? Ei ole. Millainen on hyvä työkaveri? Suvaitsevainen ja asiallinen. Millainen on hyvä pomo? Uskaltaa olla jämpti ja pitää huolta, että sovittu pitää. Mitä odotat tulevaisuudelta? Menestystä kenttäratsastuksessa oman hevoseni kanssa. TEKSTI MARIANNA LAIHO KUVA JYRKI LUUKKONEN CNC-KONEISTAJA HELI KIVIMÄKI, 46 TYÖPAIKKA Metso Minerals Oy, Tampere 12 9 A M M AT T I L A I N E N
TEKSTI ARTO JOKELA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 10 12 25.09.2014 NOKIAN
EXÄT Nokia lopetti Salon matkapuhelintehtaan kaksi vuotta sitten. Järkytyksen jälkeen elämä jatkuu. 12 11 25.09.2014
12 12 25.09.2014 TAINA DEGERT sai runsaan 20 vuoden päätteeksi lopputilin keväällä 2012. Pisimpään hän työskenteli työnopastajana. Syyskuun puolivälissä hän valmistui lähihoitajaksi. Hän on myös Metalliliiton Teijon osaston sihteeri ja toimi Nokialla muutaman vuoden myös alueluottamusmiehenä. ANNE MALM työsken- teli Nokialla 16 vuotta, joista viimeiset kuusi vuotta pääluottamusmiehenä. Työsuhteen päätyttyä tammikuussa 2013 hän veti hetken henkeä ja aloitti lähihoitajaopinnot syksyllä 2013. Valmistuminen uuteen ammattiin on edessä vuoden päästä. Monella Nokian entisellä työntekijällä oli edessä uuden ammatin hankkiminen. Töitä he ovat tottuneet tekemään. S alon aikuisopiston ruokalassa metallialan opettajien pöydässä puhutaan nokialaisten kouluttamisesta. Entisiä nokialaisia on oppilaitoksessa koulutettu metallialan lisäksi muun muassa lähihoitajiksi, hoiva-avustajiksi, laitoshuoltajiksi, myyjiksi, kiinteistöpalvelualalle ja maanrakentajiksi. Moni on lähtenyt myös omaehtoiseen koulutukseen, esimerkiksi ammattikorkeakouluun. Metallipuolen kouluttaja Jussi Laitinen kiteyttää, että nokialaisten suurin vahvuus on työmoraali: he osaavat tehdä töitä. Heikkous taas on, että heidän ammattitaitonsa menetti merkityksensä kun Nokian Salon tehdas suljettiin. Laitisen ja kumppanien opissa on ollut 26 raskaaseen metalliin vaihtanutta nokialaista. Lähes kaikki heistä ovat saaneet töitä. Muutenkin entisten nokialaisten sijoittuminen työelämään on onnistunut keskimääräistä paremmin. – Jos otetaan vastaava 2 000 työttömän verrokkiryhmä Turusta, niin Salossa tulokset ovat paljon paremmat, sanoo kehittämisjohtaja Martti Rantala ely-keskuksesta. Samaa mieltä on myös Salon Perniössä toimivan Wipron tuotantopäällikkö Ari Leino. Wipro valmistaa erilaisissa nostimissa kuten satamalukeissa, jäteautoissa, metsäkoneissa, kuorma-autoissa ja kaivostyökoneissa käytettäviä hydrauliikkasylintereitä. Wipro on intialaisomisteinen globaali jätti, jonka palveluksessa on 140 000 henkilöä. Heistä promille, 140, on Perniössä. Leinon mukaan kilpailu on Wipron sisälläkin kova. Siinä pärjää ainoastaan kovalla ammattitaidolla. Osaamista Perniössä on riittänyt, tuotteet ovat käyneet kaupaksi ja Wiproon on palkattu myös uusia työntekijöitä. METALLI VARMEMPI VAIHTOEHTO Uusimpia wiprolaisia ovat Nokialla työskennelleet Margus Ipatov ja Vesa Vihervirta. Hitsaajana työskentelevä Ipatov piti uuden ammatin hankkimista itsestään selvänä. Viime vaiheessa hän teki valintaa rekkakuskin ja metallin välillä. – Ei ole kaduttanut, vaikka rekkakuskin työkin olisi ollut hyvä. Metalli oli varmempi vaihtoehto, hän sanoo. Ipatov kertoo viihtyvänsä nykyisessä työssään hyvin, paremmin kuin Nokialla. Myös palkassa hän voitti jonkin verran. CNC-sorvaajana työskentelevä Vihervirta pohtii Nokian vuosista, että niihin mahtui monenlaista, ja että viimeiset ajat siellä olivat surkeita. – Stressitaso laski Nokian jälkeen todella paljon, hän sanoo. Stressiä Vihervirralle aiheutti jatkuva töitten ja vastuiden kasvu. Palkassa hän sanoo olevansa suunnilleen samoissa. Molemmat miehet ovat perheellisiä, ja molempien puolisot olivat myös Nokialla tai sen alihankkijalla töissä. Vihervirran puoliso oli jo aiemmin jäänyt työttömäksi. Myös hän on saanut sittemmin töitä. Vihervirrat ostivat vuonna 2011 omakotitalon. Vaikka velkaa oli, Vesa ei missään vaiheessa menettänyt sen takia yöuniaan. Hänestä oli hyvä, että he asuivat omistusasunnossa, sillä pankki tuli hyvin vastaan, ja perhe sai muutaman kuukauden ajan maksaa lyhennysten sijasta pelkät korot. – Vuokra-asunnossa tällainen jousto tuskin olisi ollut mahdollinen. Iptov sanoo, ettei hänkään pahemmin irtisanomista stressannut. Hän uskoo, että asiat yleensä järjestyvät, jos niitä ei itse aktiivisesti sotke. HYVÄ, PAHA PAKETTI Nokialta vapaaehtoisesti irtisanoutuneiden ”paketeista” on puhuttu paljon. Parhaimmillaan ne vastasivat 15 kuukauden palkkaa. Sen sai, kun oli ollut talossa viisitoista vuotta. Kaikki pakettia eivät kuitenkaan ottaneet. Heihin kuuluivat myös Ipatov ja Vihervirta. He laskivat, että verotuksen ja muiden syiden takia oli parempi antaa Nokian sanoa heidät irti ja siirtyä sen jälkeen ansiosidonnaiselle. – Jos olisi ollut työ- tai opiskelupaikka, tai päässyt eläkkeelle, niin se olisi ollut lottovoitto. Muuten ei, pohtivat miehet.
VANHOISSA HOMMISSA Microsoftin koetuotannossa työskentelevä Henna Heinonen on yksi niistä harvoista, jotka saivat pitää työpaikkansa. Hän on myös runsaan 30 Microsoftin metalliliittolaisen pääluottamusmies. Koetuotannossa rakennetaan Nokian uusien puhelimien prototyypit. Heinonen sanoo, että vielä ei Nokian vaihtuminen Microsoftiin ole tuntunut talon tavoissa. Muutoksia on kuitenkin tulossa. Heinonen toivoo, että toimintatapojen yhteensovittaminen menee hyvin. Stephen Elop kävi Salossa 19. elokuuta. Johtaja tsemppasi, kehui alaisiaan ja vakuutti Salon tärkeyttä Microsoftille. – Tuli sellainen olo, eikä mitenkään hyvä, että tuon olen kuullut ennenkin, sanoo Heinonen. Hän toivoo, että Microsoft on tullut Saloon jäädäkseen. – Niin paljon riippuu markkinoista, miten Nokian puhelimet myyvät. PÄÄLUOTOSTA LÄHIHOITAJAKSI Paketissa oli sekin kehno puoli, että se saattoi luoda vääränlaista turvallisuuden tunnetta: että oli rahaa ja saattoi tehdä kaikkea kivaa. Joillekin tämä toimi, mutta moni pisti rahat saman tien sileäksi tai juuttui lähipubiin. ”Ei kiitos” sanoi paketille myös syyskuun puolivälissä lähihoitajaksi valmistunut Taina Degert. Hän sai lopputilin keväällä 2012 ja aloitti lähihoitajaopinnot saman vuoden elokuussa. Nyt valmis lähihoitaja kiittelee ratkaisua ja nostaa itselleen hattua, että sai homman hoidettua kunnialla. – Pärjäänks mä, ossaanks mä? Kirjoittaminen on ollut mulle aina punainen vaate. En tiennyt edes mikä on essee, ja nyt jouduin kirjoittamaan niitä, kuvaa Degert koulun aloittamiseen liittyviä tuntemuksia. VESA VIHERVIRTA oli Nokialla 15 vuotta, joista viimeiset vuodet kunnossapidossa. Nykyisin hän työskentelee Wiprolla CNC-sorvaajana. Metallialan hän valitsi, koska se oli paras tarjolla olleista vaihtoehdoista. Sorvin äärellä myös tuotantopäällikkö Ari Leino ja toinen entinen nokialainen Margus Ipatov. . Valmistumisen yhteydessä toteutui myös Degertin pitkäaikainen haave siirtyä hoito alalle. Jos matkapuhelintuotanto ei olisi loppunut, ei hänestä olisi tullut ikinä lähihoitajaa. – Vitsailin, että vielä rollaattoreilla mennään ja tehdään matkapuhelimia. Olin varautunut olemaan Nokialla työuran loppuun, hän sanoo. Anne Malmin työsuhde Nokiaan päättyi tammikuussa 2013. Sen jälkeen hän luopui myös Metalliliiton ja SAK:n valtuustopaikoista. Pääluottamusmiehen hommat ja paikan Metallin valtuustossa peri Henna Heinonen. – Ajattelin, että nyt pitää katsoa eteenpäin. Jos olen kiinni vanhassa, niin en pysty kunnolla katsomaan tulevaisuuteen, hän selittää. Lähes 2 000 hengen pääluottamusmiehenä Malmilla oli isot verkostot, mielenkiintoisia tehtäviä ja valtaakin. Oliko luopuminen vaikeata? – Se oli yllättävän helppoa, kun oli saanut asian itselle selväksi, hän sanoo. Vanhasta verkostosta jäljelle jäi muutama hyvä ystävä, jotka melkein kaikki olivat olleet Nokialla luottamustehtävissä. Töiden päätyttyä hän ajatteli, että ottaa jonkin aikaa rennosti ja purkaa stressiä. Keväällä 2013 Malm haki lähihoitajakoulutukseen, tuli valituksi ja aloitti syksyllä opiskelun. Nyt opinnot ovat puolivälissä. – Olen huomannut, että aikuisena opiskelu on rankkaa. Nostan itselleni hattua, että olen niistä selvinnyt. Malmille opiskelu oli itsestään selvä asia. Jokamiehen työpaikkoja ei enää ole, ja ilman tutkintoa töitä on lähes mahdotonta saada. Hän on myös tyytyväinen valintaansa. Työ on raskasta, mutta mukavaa. – Ja ex-nokialaisiin törmää joka paikassa. Nyt meitä on viisi entistä nokialaista lähihoitajaopiskelijaa työssäoppimassa Salon terveyskeskussairaalan vuodeosasto ykkösellä. Tulevaisuudessa hän toivoo saavansa töitä Salosta, mutta tietää, että hoitoalalle valmistuu niin paljon väkeä, ettei Salossa riitä töitä kaikille. 12 13 25.09.2014
14 12 25.09.2014 Entä ajatukset Nokian vuosista? Jos kuvasta tiputtaa viimeiset vuodet, niin ihan ok. Nokiassa oli paljon hyvää. Erityisenä plussana työterveyshuolto. Samalla tapaa Nokiasta ajattelee Henna Heinonen. Jos hän ei olisi viihtynyt, hän olisi lähtenyt pois. UUSI ALKU LAPION VARRESSA TUIJA HOLOPAINEN ehti olla töissä Nokialla kahdeksan vuotta ja toimia muutaman vuoden myös alueluottamusmiehenä. Nykyisin hän työskentelee maanrakennusalalla ja sanoo tehtaan loppua omalta kohdaltaan uudeksi aluksi. HENNA HEINONEN aloitti Nokia-uransa Saloran televisio tehtaalla vuonna 1979. Luottamusmiesvuosia hänellä on takana kohta 20. Nykyisin hän on Microsoftin metalliliittolaisten pääluottamusmies ja Metalliliiton Salon osaston sihteeri. Alueluottamusmiehenä Nokialla toiminut Tuija Holopainen sanoo tehtaan lopettamista uuden aluksi. Hän lähti maanrakennusalan koulutukseen, koska se tuntui sopivalta, ja sai sitä kautta itselleen uuden ja mieluisan ammatin ja työpaikan. – Suhtauduin tulevaisuuteen positiivisella jännityksellä. Asioilla on yleensä tapana järjestyä, hän sanoo. Holopainen pitää ruumiillisesta työstä ja ulkona olosta. Hänestä on mukavaa, kun työpäivän jälkeen tuntee tehneensä fyysistä työtä. Toimistotöihin hän ei voisi itseään kuvitella. Nykyisessä työssään hän ajaa kuorma-autoa, tekee lapiohommia ja pääsee välillä myös kaivinkoneen puikkoihin. Työt alkoivat viime heinäkuussa heti työharjoittelujakson päätyttyä. – Palkka on hyvä ja työ mukavaa. Silti Nokiallakin oli hyvä olla töissä. Siellä oli hyvät työkaverit, jotka tekivät Nokiasta sen mikä se oli.
12 15 25.09.2014 Suomen piilaakso vuonna kaksi Kun Salon uudempaa historiaa kirjoitetaan, on keskeinen jakolinja Nokian matkapuhelintuotannon nousu ja tuho. Viimeiset puhelimet Salossa tehtiin loppukesästä 2012. Yli tuhat Nokian Salon tehtaan työntekijää oli läsnä vanhassa tehdashallissa torstaina 14. kesäkuuta 2012. Tunnelma oli odottava. Kello kymmeneltä se tuli: toimitusjohtaja Stephen Elopin puhe Espoosta videoituna ja tieto matkapuhelimien tuotannon loppumisesta Salossa. Pääluottamusmies Anne Malm ja koetuotannon alueluottamusmies Henna Heinonen istuivat tilaisuudessa vierekkäin. Päällimmäisinä tunteina olivat järkytys ja epäusko. Molemmat itkivät. Edellisenä päivänä kaupunginjohtaja Antti Rantakokko oli saanut etiäisen. Nokian matkapuhelin oli tipahtanut kesämökin laiturilta järveen. Oli kulunut vain pari kuukautta siitä, kun Elop oli vakuuttanut, miten tärkeä Salo on Nokialle. VUODESSA KATOSI 2 500 TYÖPAIKKAA Tehtaan lopettamisilmoitus ei ollut vuoden 2012 ainoa huono uutinen. Jo helmikuussa Nokia ilmoitti vähentävänsä tuhat työpaikkaa. Yksin Nokialta väheni vuoden aikana noin 2 000 työpaikkaa, kerrannaisvaikutusten kanssa työpaikkahävikki Salossa oli noin 2 500. Synkkä kehityskaari oli alkanut jo aiemmin. Jo vuonna 2009 piilaaksosta oli tullut monien ällistykseksi ÄRM eli äkillisen rakennemuutoksen paikkakunta. Samana vuonna oli syntynyt kymmenen kunnan yhteenliittymisen tuloksena suur-Salo. Kaupungin väkiluku kasvoi vajaasta 30 000:sta noin 55 000:een. Samaan aikaan yhteisöverotulot syöksyivät muutamassa vuodessa 60 miljoonasta eurosta alle kymmeneen miljoonaan euroon ja työttömyys tuplaantui lähelle 20 prosenttia. Vuodesta 2008 tähän päivään Salosta on hävinnyt runsaat 6 500 työpaikkaa, joista teollisuuden työpaikkoja on ollut noin 4 500. Siitä Nokian osuus on noin 3 450 työpaikkaa. KRIISIIN OSATTIIN VARAUTUA Varsinais-Suomen ely-keskuksen kehittämisjohtaja Martti Rantala kertoo, että Nokian syksyn 2011 pörssitiedotteiden pohjalta osattiin varautua suuriin irtisanomisiin. Kaupungin, elyn ja työvoimaministeriön lisäksi tukea antoi Nokian Bridge-ohjelma. Sen tarkoitus oli auttaa nokialaisia työllistymään yrittäjänä, uudessa työpaikassa tai avittaa uuden ammatin hankintaa. Salon rakennemuutos on heijastunut myös osaston jäsenmäärään. Kesällä 2012 osastossa oli 4 280 jäsentä, kahta vuotta myöhemmin 3 537. Vaikka luvut ovat edelleen synkkiä, siintää tunnelin päässä valoa. Työttömyys on laskenut ja uusia yrityksiä on perustettu ja muuttanut Saloon. ÄRM-tuella työpaikkoja on kaupungin virallisen arvion mukaan syntynyt 568. HUOMISEN SALO ON ÄLYKÄS? Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko hymähtää jälkiviisaudelle, jonka mukaan Salossa ei olisi pitänyt rakentaa pelkästään Nokian varaan. Kun Nokia kasvoi ja työllisti, niin kuka olisi sanonut, että niin ei saa tehdä? Rahaa Saloon saatiin sekä valtiolta että EU:sta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR). ESRrahaa Saloon tuli noin kaksi ja puoli miljoonaa, EGR-tukea liki 21 miljoonaa euroa. ÄRM-tukea Saloon on vuodesta 2009 saatu runsaat kymmenen miljoonaa euroa. Ely-keskuksen hankesuunnittelija Timo Selovuo sanoo, että rahaa on ollut käytössä niin paljon, että mikään järkevä hanke ei ole kaatunut sen puutteeseen. Myös entinen pääluottamusmies Anne Malm antaa kiitosta tilanteen jälkihoidosta. Siinä missä katastrofi oli suuruudeltaan ainutlaatuinen teollisen Suomen historiassa, niin oli myös sen jälkihoito. YHÄ VAIKEAA, SUUNTA OIKEA Heinäkuussa 2014 Salon työttömyys oli noin 16,4 prosenttia. Metallialan työttömyydestä ei ole saatavissa tarkkaa tietoa. Suuntaa antaa kuitenkin Metalliliiton Salon osaston ansiopäivärahaa saavien määrä. Tämän vuoden heinäkuussa ansiosidonnaista sai noin joka neljäs osaston jäsen. Entä millainen on Salo rakennemuutoksen jälkeen? Moni uskoo Rantakokon ja Rantalan lailla, että Salossa jatketaan ”älykkään raudan” parissa, kuten tietotekniikan viemistä tuotantoon, autoihin tai valaisimiin. Myös perinteisellä metalliteollisuudella he uskovat olevan sijansa jatkossakin. Tulevaisuuden yritykset ovat pieniä tai keskisuuria. Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta kauden Halikon kunnanvaltuustossa istunut Henna Heinonen ja viime vaaleissa toiseksi varavaltuutetuksi valittu Anne Malm ovat virallista optimismia varovaisempia. He ovat huolissaan muun muassa pitkäaikaistyöttömistä ja uskovat, että edessä on vaikeita päätöksiä. Ihanteellista heistä olisi, jos kaupunkiin saataisiin muutama keskikokoinen yritys. Toisaalta hekin uskovat, että perinteet korkean teknologian parissa jatkuvat ja työllistävät tulevaisuudessakin. Malm kaipaisi säästötoimiin lisää suunnitelmallisuutta, sillä leikkausten kohteet eivät välttämättä ole tuoneet eniten säästöä. Heinonen on huolissaan myös palvelualojen vetämisestä. Jos ihmisillä ei ole työtä eikä ostovoimaa, myös kauppa hiljenee. – Microsoftin pysyminen Salossa olisi tärkeätä, sanoo Heinonen. a Microsoft irtisanoo tuhat Microsoftin yt-neuvottelujen päätyttyä elokuun lopussa tilanne jäi avoimeksi. Samaan aikaan kun yhtiö ilmoitti irtisanovansa 1 050 henkilöä, sillä oli avoinna lukuisia työpaikkoja. Työntekijäpuoli olisi halunnut jatkaa neuvotteluja siihen asti, että avoimet paikat olisi täytetty. – Metallilaiset eivät kuulu irtisanottaviin. Epävarmuus jatkuu toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta. – Microsoftin metalliliittolaisten pääluottamusmies Henna Heinonen Pahiten irtisanomiset koskettavat Oulua, jossa Microsoft lakkauttaa tuotekehitysyksikön. Salossa Microsoft työllistää noin 1 100 henkilöä, joista irtisanotaan noin sata.
zenit wi th t he pow e r of boa ® JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. jalas® 1728 / s3 src jalas® 1718 / s3 src jalas® 1738 / s3 src jalas® 1708 / s1 p src Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi | www.ejendals.com
25.09.2014 YÖTYÖ Vuorotyötä tekevät käyttävät lääkkeitä pysyäkseen hereillä tai – Useille vuorotyötä tekeville olisi todella hyödyllistä, jos he voisivat saadakseen kiinni unen päästä. Kansainvälisen tutkijaverkoston katsauksen ottaa pillerin, joka auttaisi heitä nukahtamaan tai pysymään hereillä mukaan lääkkeiden hyödyistä ei ole juurikaan näyttöä. oikeaan aikaan, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Juha Liira. Katsausta varten löydettiin vain 15 tutkimusartikkelia, joissa oli testattu vuorotyöläisten käyttämiä käsikauppa- ja reseptilääkkeitä. Näiden – Nykyisiä lääkkeitä voidaan käyttää vain väliaikaisesti. Joillakin niistä saattaa olla vakavia sivuvaikutuksia. tutkimusten mukaan lääkkeistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhdeksässä tutkimuksessa käsikauppalääkkeenä myytävä melatoniinihormoni auttoi vuorotyöläisiä nukkumaan noin 24 minuuttia pidempään yöllä tai päivällä lumelääkkeeseen verrattuna. Nukahtamisnopeuteen melatoniinilla ei ollut vaikutusta. Unilääkkeestä löytyi vain yksi tutkimus. Siinä lääke ei auttanut vuorotyöntekijöitä nukkumaan päivällä yhtään paremmin kuin lumelääke. Muissa tutkimuksissa keskityttiin kofeiiniin sekä modafiniiliin ja armodafiniiliin, joita oli käytetty yövuoron aikaiseen uneliaisuuteen. Yhdessä tutkimuksista kofeiini vähensi uneliaisuutta yövuoron aikana, kun työntekijät ottivat nokoset ennen vuoroaan. Modafiniili ja armodafiniili lisäsivät tarkkaavaisuutta ja vähensivät uneliaisuutta, mutta aiheuttivat samalla myös päänsärkyä, pahoinvointia ja verenpaineen nousua. Vähäisistä hyödyistä ja lukuisista sivuvaikutuksista johtuen kumpaakaan näistä lääkkeistä ei ole hyväksytty vuorotyöntekijöille Euroopassa. Euroopan lääkeviraston mukaan esimerkiksi modafiniilia sisältävien lääkevalmisteiden käyttö tulisi rajoittaa vain narkolepsian hoitoon. Työnteko eläkeiässä kiinnostaa Eriarvoisuus ei väisty työympäristö 12.indd 1 TYÖURA Joka viides suomalainen tekee töitä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Eläkeikäisenä työskentelevien joukko kasvoi merkittävästi vuosien 2007–2012 aikana, jolloin heidän määränsä nousi 70 prosenttia. Pääosan kasvusta selittää suurten ikäluokkien tulo vanhuuseläkeikään. Ikäluokan kokoon suhteutettuna työssä jatkajien määrä ei Eläketurvakeskuksen arvion mukaan enää juurikaan kasva. Eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin tuhannen euron kuukausipalkalla. Palkkaerot olivat kuitenkin suuria. Puolet eläketyöläisistä sai alle 600 euroa kuukaudessa. Joka neljännen kuukausiansio ylitti 1 300 euroa. TERVEYSEROT Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat kohentuneet vuosikymmenien ajan, väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat pysyneet suurina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki pitää hälyttävänä, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 15 vuoden ajan. – 1990-luvun alun laman pitkä varjo näkyy edelleen ihmisten elämässä. Talouskasvu ei korjannut laman seurauksia, vaan eriarvoisuus on lisääntynyt 2000-luvullakin. Keskimäen mielestä eriarvoisuuden ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden lisään tymistä voitaisiin vähentää terveys- ja yhteiskuntapoliittisilla toimilla, jos haluttaisiin. – Terveys- ja hoivapalveluilla sekä toimeen tulon tuilla voitaisiin vahvistaa väestön terveyttä ja hyvinvointia ihmisten taustasta riippumatta. Liikuskelu kannattaa aina KUNTOILU Jos ei tule hölkättyä tai muuten reippailtua, kannattaa kiinnittää huomiota kevyeen liikuskeluun, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä. – Liikuskelulla on suuria terveysvaikutuksia. Vasankari tarkoittaa liikuskelulla koiran pissittämistä, ruohonleikkuuta tai tuolista ylösnousemista. – Liikuskelusta on kyse, kun ihminen ottaa yhdenkin askeleen. Nykyisin ollaan kiinnos tuneempia kevyen liikuskelun määrästä kuin niistä muutamasta reippaasta tunnista, joilla varsinainen liikuntasuositus täyttyisi. Vasankari peräänkuuluttaa ajatustavan muutosta. – Ei voi olla niin, että hikoillaan pari kertaa viikossa ja sen jälkeen heittäydytään sohva perunaksi. TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Unilääke ei auta vuorotyöläistä 12 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö
18 TEKSTI JOHAN LUND KUVA PATRIK LINDSTRÖM TOIMIJA 12 25.09.2014 LIITOHALLITUKSEN JÄSEN BO VILANDER LUOTTAMUSMIESURA ammattiosasto 54:n sihteeri 1995–, pääluottamusmies FN-Steel 2000–2012, Metalliliiton liittohallituksen jäsen 2008–, Turunmaan seuturyhmän puheenjohtaja 2010–, SAK:n valtuuston jäsen 2013– Työttömänä työntekijöiden puolella Bo Vilander on epätavallisessa tilanteessa. Työttömänä liittohallituksen jäsenenä hän tekee edun valvontaa töissä käyvien metalliliittolaisten puolesta. Joskus tilanne voi tuntua vähän oudolta, hän myöntää. On torstai-iltapäivä ja Bo Vilander on matkustanut Kemiönsaaresta Helsinkiin osallistuakseen seuraavana päivänä liittohallituksen kokoukseen. Hakaniemen Metallitalo on tullut hallituksessa toista kautta istuvalle Vilanderille tutuksi. Edunvalvontaura ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle ja laajemmalle. Heti valmistuttuaan sähköasentajaksi vuonna 1977 Vilander sai töitä Wärtsilästä Taalintehtaalta. Yritys on omistajavaihdosten myötä vaihtanut nimeä lukuisia kertoja, mutta Vilander teki töitä ruukilla taukoamatta aina vuoden 2012 kesään asti, kunnes FN-Steel meni konkurssiin. Henkilöstösupistukset olivat osa arkea koko työuran ajan, ja järjestäytymisen tarpeellisuus tuli hänelle nopeasti selväksi. – Samana vuonna kun aloitin ruukilla, 1977, alettiin ensimmäistä kertaa vähentää työvoimaa Taalintehtaalla. Huomasin melko nopeasti, että täytyy järjestäytyä, jotta saisi äänensä kuuluviin. Järjestäytymällä olemme vahvempia. Yksin ei pääse pitkälle tässä maailmassa. Vilanderille alkoi kerääntyä luottamustehtäviä. Ensimmäinen oli osaston luottamusmies. Vuodesta 1995 hän on toiminut ammattiosaston sihteerinä, ja vuonna 2000 hänet valittiin valssaamon pääluottamusmieheksi – samana vuonna kun hän ensimmäistä kertaa oli edustajana liittokokouksessa. Myöhempiin luottamustehtäviin kuuluvat muun muassa seuturyhmän puheenjohtajuus ja vuodesta 2008 alkaen paikka liittohallituksessa. Vaikka henkilöstö ruukilla oli vuosien mittaan vähentynyt yli tuhannesta alle kahteensataan, tieto konkurssista tuli monelle paikkakuntalaiselle järkytyksenä, pääluottamusmiehenä siihen aikaan toiminut Vilander muistaa. – En usko, että kaikki ymmärsivät mitä tapahtunut merkitsi ja monet uskoivat, että ruukki käynnistettäisiin uudestaan. Pian alettiin kuitenkin käsittää, miten paha tilanne oli ja että ruukkia ei enää käynnistetä. Konkurssipesän hoitajan toimintaankaan ei oltu tyytyväisiä. – Yllättävän moni kuitenkin jaksoi uskoa ruukin tulevaisuuteen sen sijaan, että olisivat hakeneet muita töitä. Silloin oli kuitenkin töitä tarjolla, mutta nopeat veivät ne ja hitaat jäivät ilman, Vilander jatkaa. ROOLI MUUTTUI Vilander oli työttömänä kuusi kuukautta FNSteelin konkurssin jälkeen ennen kuin sai vihiä työpaikasta tuttavan sähköasennusfirmassa. Työpaikka ei kuitenkaan ollut Kemiönsaaressa vaan Tenholassa, ja työmatkat venyivät 130 kilometriin päivässä. – Olin siellä töissä tammikuusta 2013 alkaen, mutta tämän vuoden elokuussa työnantaja menehtyi ja sitä myötä myös työni loppui yrityksessä. Vuoden 2012 konkurssin myötä pääluottamusmiehen tehtävät jäivät pois. Muut luottamustehtävät jatkuivat, mutta jokin oli muuttunut. Yhteys kenttään kärsii vääjäämättä, kun on joko töissä pienessä yrityksessä ilman työkavereita tai työtön. – Ammattiosasto kokoontuu kerran kuukaudessa ja muiden työssäkäyvien hallitusjäsenten avulla yritän pysyä perillä siitä, mistä työpaikoilla keskustellaan ja mitä siellä ajatellaan. Vilander ei kuitenkaan usko, että vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi liittohallituksessa kärsisivät tilanteesta, mutta työttömänä jäsenten etujen valvominen työpaikoilla voi tuntua oudolta, hän myöntää. – Tuntuu kuin olisi pudonnut pyörästä, jonka kuuluu rullata eteenpäin. Hän on kuitenkin aivan varma siitä, että tapahtumat Taalintehtaalla ovat muuttaneet sekä omia että muiden näkemyksiä työpaikan arvosta. – Nyt kaikki ymmärtävät, kuinka tärkeä vakituinen työpaikka on. Ennen oli itsestään selvää, että ruukilla on työtä. Nykyään täytyy laittaa kaikki likoon, jotta olisi työpaikka. Metallin ruotsinkielisten jäsenten edustajana liittohallituksessa Vilander pitää ruotsinkielisiä kursseja oivallisina tapaamispaikkoina eri puolilla maata asuville jäsenille. Hän toivoo kuitenkin enemmän suoraa kontaktia jäseniltä kentältä ja muistuttaa, ettei kannata empiä, jos miettii yhteydenottoa häneen. TYÖYHTEISÖN MERKITYS Ruukilla töiden loppumisen yhteydessä Vilander huomasi uudella tavalla, kuinka tärkeä työyhteisö todella on. Monilla ainoita ystäviä ovat työkaverit ja kun työpaikka häviää, he eivät menetä vain työpaikkaansa vaan samalla myös ystävänsä. – On tärkeää, että elämässä on muutakin kuin pelkkä työ. Harrastusten myötä saa toisen laajem- ”Nykyään man sosiaalisen verkostäytyy laittaa ton. Tiedän, että monille oli kova isku, kun he me- kaikki likoon, jotta nettivät koko tuttavapii- olisi työpaikka.” rin silloin vuonna 2012. Vilander on myös paikallisen kalastuskerhon puheenjohtaja. Vilander kaveriporukoineen perusti kerhon 15-vuotiaina. Se on vielä tänäänkin elinvoimainen. – Silloin meitä oli kuusi henkilöä, mutta nykyään meitä on yli 20. Alussa puhuttiin poikamieskerhosta, mutta ajan myötä oli pakko vaihtaa nimeä. Ja nykyään daameillakin on oma kalastuskilpailunsa kesäisin, Vilander nauraa. Vilanderin kertoessa perheestään, johon kuuluu vaimo, poika ja kaksi mäyräkoiraa, hän toteaa miten tärkeässä roolissa kalastuskerho on läheisten ohessa ollut. – Aina on ollut ystäviä ympärillä, mikä tietysti antaa isomman tuen. Se on tärkeätä, eikä kenenkään tulisi olla yksin. Vilander on myös kriittinen työvoimatoimiston toimintaa kohtaan. Alussa, konkurssin jälkeen työvoimatoimistossa oltiin hyvin avuliaita, mutta he ovat sittemmin Vilanderin mukaan kääntäneet selkänsä Kemiönsaaren työttömille. Nykyään toimiston ovet ovat auki vain kerran viikossa. Muina päivinä heidät ohjataan lähimpään työvoimatoimistoon Saloon, 80 kilometrin päähän Taalintehtaalta. Sen lisäksi työvoimatoimisto ajaa aktiivisesti työttömiä yksityisyrittämiseen. – Hehän hajauttavat monien sosiaaliset verkostot täysin! Vilanderin on taas löydettävä uusi työpaikka. Yhden miehen yrityksen perustaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen. – Silloin en enää olisi Metallissa ja siitä en luovu. Menettäisin kaikki kaverini Metallissa ja me metalliliittolaiset olemme yhtä perhettä. a
19
SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa®-kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. KATSO ROLLERVIDEO Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com
Statiivi Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki
22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 12 25.09.2014 N Ä K E M YS Miksi tuloerot kasvavat Suomessa? MATTI APUNEN: Tuloeroja synnyttävät erilaiset osaamispreemiot eli erityisestä osaamisesta maksettava lisäraha. Kansainvälisessä bisneksessä erityisen ammattitaidon arvo on aika iso ja globaalissa taloudessa ideoiden arvo ihan valtava. ANTTI ALAJA: Tuloerot kasvoivat lähes kaikissa OECD-maissa aika systemaattisesti 1980-luvun alusta nykykriisiin asti. Suomessa vuoden 1993 tuloveroreformi, jossa ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin, oli merkittävänä syynä tuloerojen kasvulle. Uudistuksen jälkeen suuria pääomatuloja on verotettu kevyemmin kuin palkkoja. Johtaja MATTI APUNEN Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ? Erityisestä osaamisesta maksettava lisäraha kasvattaa tuloeroja. ?Suomi on yksi eniten tuloja tasaava maa maailmassa. ? Jos köyhät köyhtyvät, yhteiskunnan liima alkaa pettää. ONKO SUURISTA TULOEROISTA HYÖTYÄ? APUNEN: Ihmisillä pitää olla mahdollisuus ja kannusteita pyrkiä työssään eteenpäin. Tämä on kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Liian suuret tuloerot heikentävät ihmisten uskoa markkinatalouteen ja se on paha juttu. Jos varallisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti, kansakunnan parhaat voimat eivät ole käytössä. ALAJA: Ainakaan nykyistä suurempia tuloeroja ei tarvita. Pikemminkin tulisi pohtia toimia tuloerojen kaventamiseksi. Usein tuloeroja perustellaan kannustimilla, mutta kyllä ihmisillä on muitakin motiiveja käydä töissä kuin taloudelliset kannusteet. Tällaisina voivat toimia esimerkiksi halu ja mahdollisuudet toteuttaa itseään. KUINKA SUURIA TULOEROJA SUOMALAINEN YHTEISKUNTA KESTÄÄ? APUNEN: Se riippuu ensisijaisesti siitä, tapah- tuuko tuloerojen kasvu rikkaiden rikastumisella vaurastumisen kautta vai köyhien köyhtymisen takia. Jos tuloerot kasvavat siksi, että köyhät köyhtyvät edelleen, emme kestä sitä. Jos se tapahtuu rikkaiden rikastumisen kautta, kestämme erojen kasvua huomattavasti paremmin. Hyvästä valuu rahaa takaisin yhteiskuntaan. ALAJA: Jos rikkaimman yhden prosentin kokemusmaailma eriytyy muusta yhteiskunnasta, tuloero- ja eriarvoistumiskehitys saattaa olla uhka poliittiselle vakaudelle. Jopa Davosin talousfoorumin eliittikeskusteluissa on alettu pitää Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuseroja taloudellista ja poliittista vakautta uhkaavina. Sellaista meille ei haluta. KUKA TULOEROJEN KASVUSTA HYÖTYY? APUNEN: Siitä hyötyvät ne ihmiset, jotka saavat osaamisbonuksia. Jos meillä on yksilöllinen palkanmuodostus ja olet tosi kova osaaja, saat siitä ylimääräisen palkinnon. Kysymys kuuluu, pitäisikö sinun luopua siitä osaamisbonuksesta vain sen takia, että se lisää tuloeroja. Ei pidä. Osaamisammateissa on aika iso joukko hyötyjiä. Nykymaailmassa he voivat olla myös metalliyritysten työntekijöitä. Hyvistä ideoista voidaan palkita ruhtinaallisesti. ALAJA: 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun Suomessa suurten pääomatulojen kasvu on yksi selittäjä tuloerojen kasvulle. Työntulojen osuus kansantulossa on supistunut suhteessa pääomatulojen osuuteen. Eli hyötyjiä ovat ne, jotka saavat paljon pääomatuloja. KUKA TULOEROJEN KASVUSTA KÄRSII? APUNEN: Riippuu siitä, miten tuloerot syntyvät. Jos köyhät köyhtyvät, yhteiskunnan liima alkaa pettää. Se on huolestuttavaa. ALAJA: Suomessa keskiluokka on päässyt vielä nauttimaan kasvun hedelmistä. Ongelma on ollut se, että kaikki köyhät ja työttömät eivät ole päässeet kasvuun mukaan. Tuloerojen supistuminenkaan ei aina kerro positiivisesta kehityksestä. Jos työttömyys kasvaa ja tuloerot supistuvat laskusuhdanteen aikana, ei siinä ole juuri kenelläkään hurraamista.
VOIVATKO TULOEROT KASVAA JATKUVASTI? APUNEN: Ne ovat kasvaneet jonkin verran siitä, mitä ne olivat Suomessa matalimmillaan, mutta niin ne ovat kasvaneet muuallakin. Täytyy ymmärtää globaalitalouden vaikutus. Se tulee kasvattamaan tuloeroja jossakin mitassa ja on pysyvä ilmiö. Emme palaa enää takaisin siihen tilanteeseen, joka oli 25 vuotta sitten. ALAJA: On se mahdollista tiettyyn rajaan asti. Meillä pitäisi miettiä, kuinka paljon voimme vaikuttaa tuloeroihin poliittisilla päätöksillä, esimerkiksi veroratkaisuilla tai tulopoliittisilla järjestelyillä. Sitäkin on syytä pohtia, kuinka paljon tuloerojen kasvussa on kyse esimerkiksi teknologisen kehityksen murroksista työpaikkarakenteessa tai onko rahoitus- ja varallisuusmarkkinoilla päällä joku buumi, joka kasvattaa tuloeroja. Rakenteelliset muutokset voivat olla meidän ulottumattomissamme. PITÄISIKÖ TULOEROJA TASATA JOTENKIN? APUNEN: Moniin muihin maihin verrattuna meillä ei edelleenkään ole jyrkkiä tuloeroja. Me olemme itse asiassa yksi eniten tuloja tasaava kansakunta maailmassa. Tulonsiirtojen määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Meillä on monenlaisia mekanismeja tulontasaukseen, mutta silloin puhumme lähinnä niistä ihmisistä, jotka ovat siellä ihan alimmalla portaalla. Ainoa todellinen ratkaisu tähän kysymykseen on, että pyrimme määrätietoisesti sellaisiin töihin, joissa tuottavuus on parempi. Tämä asettaa isoja paineita sille, että emme takerru vanhoihin työnkuviin vaan etsiydymme koko ajan paremman tuottavuuden töihin. Muita keinoja ei ole. ALAJA: Tuloerojen tasaamisessa puhutaan aika perinteisistä keinoista. Progressiivinen verotus on hyvä, koska se tasaa tuloeroja. Myös tulopolitiikassa pitäisi tähdätä pieniin palkkaeroihin ja huolehtia tulonsiirroin pieni- ja keskituloisten ostovoimasta. Palkkaerot ovat meillä pysyneet kansainvälisesti vertaillen maltillisina, koska kolmikantainen työmarkkinajärjestelmä on pitänyt pintansa paremmin kuin monissa muissa maissa. Kolmikanta estää tuloerojen kasvua. Solidaarisiin palkkaratkaisuihin pitäisi tähdätä vastaisuudessakin. KUINKA PIENELLÄ KUUKAUSIPALKALLA SUOMESSA TULEE TOIMEEN? APUNEN: Se riippuu varallisuudesta ja saaduis- ta tulonsiirroista. Jos on rahaa taskussa, tulee toimeen pienemmällä kuukausipalkalla. Jos saa paljon tulonsiirtoja, silloinkin pärjää pienemmällä kuukausipalkalla. ALAJA: Yleispätevää summaa on vaikea arvioida. Työttömien, yksinhuoltajien ja pienipalkkaisilla aloilla työskentelevien, esimerkiksi palvelusektorilla, on vaikea tulla toimeen esimerkiksi Helsingin kaltaisessa kalliin asumisen kaupungissa. OECD-MAAT Taloudellista yhteistyötä ja kehitystä tukemaan kehitetty järjestö, jonka tavoitteena on elintason ja talouskasvun edistäminen, vapaakaupan edistäminen sekä työllisyyden säilyttäminen. TULOVEROREFORMI Vuoden 1993 pääomaverouudistus, jossa pääoma- ja ansiotulojen verotus eriytettiin toisistaan. Pääomatuloja verotetaan 40 000 euroon asti kiinteän 30 prosentin verokannan mukaan. Suuremmissa pääomatuloissa veroprosentti on 32. Ansio tulojen verotus perustuu progressiiviseen veroasteikkoon. DAVOSIN TALOUSFOORUMI Vuosittain järjestettävä maailman talousfoorumi, jossa Sveitsin Davosiin kokoontuu joukko maailman johtavia politiikan ja talouden päättäjiä. TULONSIIRROT Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi ansioja kansaneläkkeet, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä erilaiset sosiaaliavustukset, kuten toimeentulotuki ja yleinen asumistuki. GLOBAALITALOUS Kansainvälinen talous. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki Projektitutkija ANTTI ALAJA Kalevi Sorsa -säätiö ? Tuloeroja kasvattavat kevyemmin verotettavat pääomatulot. ? Rikkaimman prosentin toiminnan eriytyminen muusta yhteiskunnasta saattaa olla uhka poliittiselle vakaudelle. ? Tuloeroja perustellaan usein taloudellisilla kannustimilla, mutta ihmisillä on muitakin motiiveja käydä töissä. 23 25.09.2014 12
24 T YÖ T I L A Kultakeskus Oy, Hämeenlinna, 29. elokuuta KUVA HARRI NURMINEN
25
26 PÄ I V Y S TÄ J Ä 12 25.09.2014 EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Työnantajani antoi minulle kirjallisen varoituksen asiasta, joka ei ollut minusta riippuvainen. Minulle ei jäänyt tilaisuutta edes vastata syytöksiin. Siinä uhataan irtisanomisella ja tämä kuulostaa asiattomalta. Mitä tehdä? Varoitus ei sinänsä vielä aiheuta mitään muutosta työsuhteeseen. Se on työsopimuslain tuntema menettely, jossa työnantajan tulee antaa varoitus, ennen kuin tämä puuttuu työsuhteeseen. Tällä tavalla myös työntekijälle jää mahdollisuus korjata menettelynsä tai muuttaa tapansa. Varoitus on sillä tavoin vakava asia, että myöhemmin kirjallista varoitusta pidetään totena. Se on kirjallinen todiste siitä, miten työntekijä on toiminut. Tällä on suuri näyttöarvo esimerkiksi oikeudessa riideltäessä. Itse varoitusta tai sen saamista ei voi riitauttaa. Oikea menettely on antaa varoitukseen vastine. Vastineessa työntekijä kertoo oman näkemyksensä tapahtuneesta ja kiistää kaikki ne seikat, jotka eivät vastaa totuutta, tai esittää ne perusteet, jotka osoittavat, ettei toiminta ollut moitittavaa eikä työntekijän tahallisesti aiheuttamaa. Tämä vastine kannattaa antaa työnantajalle todisteellisesti ja säilyttää kopio itsellä. Mikäli tulevaisuudessa työnantaja vetoaa antamaansa varoitukseen, voi työntekijä kiistää varoituksen merkityksen osoittamalla, että on heti tuoreeltaan kommentoinut varoitusta ja sen perustetta. Mikäli varoitusta ei ole kiistetty, sitä pidetään totena ja täytenä näyttönä asiasta. ? Olen ollut pitkään pääluottamusmiehenä. Ajattelin seuraavissa vaaleissa jättäytyä pois tehtävästä ja antaa nuorempien jatkaa. Pääluottamusmiehenä olen välillä ollut kiihkeissä keskusteluissa ja joutunut välillä tallomaan varpaita. Onko minulla mitään erityistä työsuhdesuojaa sen jälkeen kun toimikauteni loppuu? Pääluottamusmiehenä sinulla on ollut sekä laissa että työehtosopimuksessa mainitut suojat, joitten nojalla sinua ei ole voinut irtisanoa eikä lomauttaa kuin niissä tilanteissa, joissa työn tekeminen kokonaan lakkaa työpaikalla, tai vähintäänkin kun kaikkien edustamiesi henkilöiden työnteko lakkaa esimerkiksi lomautuksen takia. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Kun toimikautesi päättyy, sinulla on voimassa vielä jälkisuoja päättymistä seuraavan kuuden kuukauden ajan. Tämä jälkisuoja on johdettu siitä suojasta, joka sinulla on pääluottamusmiehenä ja se on periaatteessa samantasoinen kuin pääluottamusmiehenä toimiessa. Jälkisuojaa ei ole silloin kun kaikki tekeminen keskeytyy. Kuuden kuukauden jälkeen sinulla ei ole erityistä suojaa, ja olet samalla viivalla muiden työntekijöitten kanssa. Lomautusaikainen työ toisen palveluksessa ei oikeuttanut työsopimuksen purkuun OIKEUS Pelkästään se, että työntekijä työskentelee lomautusaikana toisen samalla alalla toimivan yrityksen palveluksessa, ei täytä kilpailevan toiminnan merkkejä ja oikeuta työsopimuksen purkamiseen. Näin ratkaisi työtuomioistuin Metalliliiton ajaman asian. Työtuomioistuin tuomitsi yrityksen maksamaan työntekijälle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 11 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, runsaat 21 000 euroa korkoineen. Lisäksi yritys joutuu maksamaan irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvauksia noin 12 800 euroa. Metalliliiton oikeudenkäyntikuluja yritys joutuu maksamaan noin 6 700 euroa. Metalliliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus liiton oikeusapuun. Oikeusapua haetaan ammattiosaston kautta. Liitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta. Tapaus sai alkunsa vuonna 2012, jolloin yritys, jossa hitsaustöitä tehnyt työntekijä oli työskennellyt, joutui lomauttamaan koko henkilökuntansa tulipalon vuoksi. Työntekijä, joka toimi myös yrityksen pääluottamusmiehenä, oli mennyt lomautusaikana töihin työnantajansa kanssa samalla toimialalla toimivan yrityksen palvelukseen. Hän oli tulipalon jälkeen ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Työtuomioistuin katsoi elokuussa 2014, ettei kiellettynä kilpailutekona voitu pitää yksinään sitä, että työntekijä oli lomautusaikana käyttänyt ammattitaitoaan työskentelemällä toisen yrityksen palveluksessa. Työntekijällä ei ollut näytetty olevan sellaista ammatillista erityisosaamista, jota ei olisi ollut kenelläkään muulla yhtiön työntekijällä. Työntekijän ei myöskään ollut näytetty hyödyntäneen työnantajansa liike- tai ammattisalaisuuksia toisen yrityksen palveluksessa. Työtuomioistuin antoi merkitystä myös sille, ettei työntekijä ollut johtavassa tai muuten erityisessä asemassa sekä sille, ettei hänen toiminnastaan ollut käytännössä aiheutunut vahinkoa työnantajalle. Työsopimuslaissa tai teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa ei millään tavoin rajoiteta sitä, millaista työtä työntekijä saa lomautuksen aikana ottaa vastaan. Kilpailevan toiminnan kielto on silti voimassa myös lomautusaikana. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi. Työtuomioistuin äänesti päätöksestään. HEIKKI PISKONEN
LUOVUUS Moni on sen kokenut omakohtaisesti, ja nyt se on todistettu myös tieteellisesti: käveleminen edesauttaa luovaa ongelmanratkaisua. Stanfordin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa opiskelijoille annettiin luovaa ajattelua mittaavia tehtäviä, kun opiskelijat istuivat sisätiloissa, kävelivät sisällä juoksumatolla, kävelivät ulkona tai kulkivat avustajan työntämänä saman ulkoreitin pyörätuolissa istuen. Kävelijät saivat Smartplanet-verkkosivuston mukaan istuskelijoihin verrattuna selvästi parempia tuloksia luovuutta vaativissa tehtävissä. Kävely edisti luovuutta heti kävelemisen aikana ja jonkin aikaa sen jälkeenkin. Sillä ei ollut tulosten kannalta juurikaan väliä, kävelikö sisällä vai ulkona. Ei siis ihme, että kuuluisa saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche aikoinaan totesi: ”Kaikki todella suuret ajatukset syntyvät kävellessä.” Käveleminen on Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan työpaikoillakin helposti käyttöönotettava strategia, jos työtehtävissä tarvitaan uusia, luovia ideoita. WWW.INTOKUSTANNUS.FI WWW.KANTA.FI/OMAKANTA http://omakanta.fi … katsomassa sähköiset reseptisi. ? ? #KUNNONTYÖNPÄIVÄ Kansainvälistä Kunnon työn päivää juhlitaan 7.10., sillä jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. WWW.FACEBOOK.COM/KUNNONTYO HYMYILE OLE MUKANA ... kunnon työ ja jaa se verkossa. WWW.LIIKENNETURVA.FI. HAE: HEIJASTIN ETÄOHJAUS Suuria työkoneita kuten kaivos lastareita ja satamanostureita pyritään yhä useammin ohjaamaan etävalvomosta käsin. Kun kuljettaja siirtyy koneen ohjaamosta valvomoon, menetetään kuitenkin paljon ihmisen aistien kautta saatavaa tietoa. – Kuski ei tunne koneen iskuja, tärinöitä ja heilahduksia. Se johtaa siihen, että tuottavuus on huono ja koneet hajoavat nopeammin kuin kuskin istuessa koneen ohjaamossa, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Heikki Handroos sanoo. Hänen vetämässään tutkimushankkeessa kehitetään koneiden etäohjausta varten haptista eli tuntoaistiin perustuvaa käyttöliittymää. Tarkoitus on tuoda koneen mitta-antureiden avulla koneen värinät, heilahdukset ja töyssyt etäohjaamoon reaaliaikaisesti. Kun etäohjaamossa työskentelevä kuljettaja saa ”perstuntuman” koneen toimintaan, hän pystyy reagoimaan nopeasti eri tilanteisiin. Etäohjaamoon välitetään koneen toiminnasta myös stereoääni, josta kuski tunnistaa, mistä päin äänet tulevat. Haptista käyttöliittymää hyödynnetään jo yleisesti tietokonepelien ohjaimissa. Ohjain voi esimerkiksi tärähtää, kun ase laukaistaan tai ratti voi täristä, kun ajetaan kuoppaisella tiellä. Uusin teknologia mahdollistaa jopa kosketusnäytön, joka luo sormiin erilaisia tuntoaistimuksia staattisen sähkökentän tai ilman värähtelyn avulla. Pian jopa kankaan tuntua voi kokeilla näytöltä ennen vaatteen tilaamista verkkokaupasta. TE E Perstuntumaa etäohjaamoon KSÄY YÖ … sotaa, vaan rauhantekoja. ... heijastin esiin. ALA AUTOANA MUK MINKÄUTAN V1A0.I–14.11. TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O ...miten saat äänesi kuulumaan. WWW.MURIKKA.FI Luovuutta kävelemällä Vuonna 2008 perustettu FIMECC on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on edesauttaa suomalaisen metalli- ja kone teollisuuden uudistumista. Sen osakkaina on kotimaisia metallialan yrityksiä sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. H EI TERÄKSET Suomalaisen metalli- ja koneteollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymäksi perustetun FIMECC Oy:n projektissa on kehitetty tieto konesovellus, jonka avulla ”nähdään” teräksen sisälle jo valmistusvaiheessa. Valuvirheet huonontavat aina teräksen laatua, mutta virheiden löytäminen on tähän asti ollut kallista työtä. FIMECCin mukaan ainoa tapa uuden teräslaadun testaamiseen on ollut 120 tonnin suuruisen koesulatuserän valmistaminen. FIMECCin projektissa kehitetyllä CastManager-sovelluksella erilaisten teräslaatujen valmistusta voidaan testata etukäteen digitaalisesti. Sovellus mallintaa ja simuloi luonnonlakien pohjalta sulan teräsmassan jähmettymistä, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia valuvirheitä. Digitaalinen mallinnus nopeuttaa huomattavasti teräksen valmistusprosessia, tuo suuria kustannussäästöjä ja vähentää valmistuksen ympäristökuormitusta. Jo yhden koesulatuksen poisjääminen uutta teräslaatua valmistettaessa vähentää hiilidioksidipäästöjä 200 000 kiloa. CastManagerin ansiosta jopa 50 prosenttia valutesteistä voidaan jättää tekemättä. Terästä käytetään tyypillisesti tuotteissa, joista halutaan kevyitä, kestäviä ja kauniita. Korkea laatuisen kehitystyön ja tuotannon avulla pystytään valmistamaan kutakin tuotetta varten juuri sopivaa terästä. – Esimerkiksi autoteollisuudessa vaaditaan puhdasta ja lujaa terästä, toteaa diplomi-insinööri Jukka Laine Aalto-yliopiston Materiaalitekniikan laitokselta. – Nyt voimme Suomessa vastata kustannustehokkaasti hyvinkin räätälöityihin terästarpeisiin ja mallintaa valetun teräksen ominaisuuksia nopeasti simuloinnin avulla. Olemme testanneet Ruukin ja Outokummun kanssa CastManageria loistavin tuloksin, hän jatkaa. 12 25.09.2014 EI Sovellus ”näkee” teräksen sisälle OP I KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE
28 TEKSTITEKSTI JAAKKO MARKKU TAKALAINEN TASALA KUVAT KUVAT HARRI ILKKA NURMINEN HEINO 12 25.09.2014 Suomen 322 000 yrityksestä 80 prosenttia on perheyrityksiä. Ne työllistävät 600 000 työntekijää eli 42 % yksityisen sektorin työntekijöistä. PERHEYRITYS OSA 1 . Mikä on perheyritys? ? perheen tai suvun jäsen mukana yrityksen hallinnossa tai johdossa ? yhden perheen tai suvun hallinnassa välillisestä tai välittömästä äänivallasta yli puolet ? yhden perheen tai suvun hallinnassa pörssiyhtiön äänivallasta 25 % Kun perhe myy pois Harvian perheyrityksen myynti keväällä sijoitusyhtiö CapManille yllätti yhtiön työntekijät. Uuden omistajan ilmoitus suunnitelmistaan listata yhtiö pörssiin tai myydä se lähitulevaisuudessa on herättänyt levottomuutta henkilökunnan keskuudessa. V iime kevääseen saakka neljä Harvian sisarusta omisti kukin Harvia Oy:n osakkeista neljänneksen. Huhtikuun lopulla vahvistetun kaupan jälkeen CapMan Buyout X -rahastolle siirtyi osake-enemmistö, jolloin sisarukset jäivät yhtiöön vähemmistöosakkaiksi yhteisellä 20 prosentin osuudellaan. Kun henkilökunta kutsuttiin tiedotustilaisuuteen, tieto yrityskaupasta järkytti tuotannon työntekijöitä. Omistus ei odotusten mukaisesti siirtynytkään perheessä. – Sijoitusyhtiö tulee omistajaksi usein silloin, kun yritys ei yksin selviydy. Harvia on kuitenkin menestynyt erinomaisesti, pääluottamusmies Arto Liikanen ihmettelee. – Ei olisi uusien johtajien tarvinnut tehdä isoja korjausliikkeitä. Olisi varmasti pyyhkinyt hyvin jatkossakin, sähkökiukaiden kokoonpanija Lasse Huttunen tuumii. Sähkökiukaiden parissa työskentelevä Veli Seppänen tuli taloon jo 1970-luvun lopulla. Hän ehti nähdä yhtiön jo edesmenneen perustajan Tapani Harvian koulivan vanhinta poikaansa Ristoa jatkajakseen.
Paljonko uusi omistaja aikoo ulkoistaa ja tuleeko lisää tehtaita ulkomaille, pohtii robottihitsaaja Marko Harjula. Harvialla on ennestään kiuastehdas Kiinassa ja alihankintaa Venäjällä. – Korkean perintö- ja lahjaverokannan takia emme siirtäneet omistusta lapsillemme. Se olisi käynyt yritykselle raskaaksi, Pertti Harvia toteaa. Kun lahjoitettavan omaisuuden arvo on yli miljoona euroa, vero nousee asteikon mukaisesti 19 prosenttiin. Lahjaveroasteikko on kevyempi lähisukulaisille. – Nuorempi polvi olisi joutunut ottamaan velkaa miljoonia euroja. Lainojen hoitamiseksi olisi nostettu ylisuuria osinkoja, joista olisi maksettu osinkovero, Pertti Harvia selittää. – Yritystä ei olisi voinut kehittää moneen vuoteen, koska investointeihin ei olisi riittänyt rahaa, Sari Harvia-Jyllinmaa muistuttaa. HARVIAN PERHEYRITYS ON OLLUT TURVALLINEN – Nykyiset yritysjohdossa toimivat sisarukset eivät menetelleet omien lastensa kanssa samalla tavalla. Epäilin heidän valmistautuvan palkkajohtajan ottamiseen talon ulkopuolelta, Seppänen kertoo. KORKEA VEROTUS AJOI PERHEEN MYYMÄÄN Jyväskylän kupeessa Muuramessa sijaitsevan Harvia Oy:n 64-vuotiaan toimitusjohtajan Pertti Harvian mukaan talossa oli jo pitkään mietitty sukupolvenvaihdosta. Myyntijohtaja Kullervo Harvia on Perttiä vuoden nuorempi ja talousjohtaja Sari Harvia-Jyllinmaa on kolmen vuoden päästä 60-vuotias. Perheyhtiön entinen toimitusjohtaja Risto Harvia oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2013. Hänen tilalleen tullut Pertti oli toiminut yhtiön teknisenä johtajana 1970-luvun lopulta alkaen ja Harvia-konserniin kuuluvan puutuotetehtaan Velha Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1997. Perheyrityksessä päätökset on saatu samantien. Epäilyttää suuresti, saammeko uuden omistajan alaisuudessa asioita yhtä näppärästi selville, sanoo pääluottamusmies Arto Liikanen. Tehostamistoimet yhtiön pörssikuntoon saattamiseksi ovat huolestuttaneet tuotannon työntekijöitä. Harvia on ollut turvallinen työnantaja, sillä irtisanomisiin ja lomautuksiin ei aiemmin ole juurikaan tarvinnut turvautua. – Olen joutunut työssäoloaikanani olemaan vain viisi päivää lomautettuna, kohta 20 vuotta talossa työskennellyt robottihitsaaja Marko Harjula kehuu. PERHEYRITYS: HARVIA OY ? valmistaa Velha Oy:n kanssa kiukaita, saunoja ja saunasisustuksia ? 300 työntekijää: Suomessa 200 (100 tuotannossa) ja 100 Kiinassa ? myyntihenkilöstöä eri puolilla maailmaa ? liikevaihto (2013) 54 milj. euroa (Muuramen metallituotetehdas 44 milj.) ? liikevaihdosta 60 % viennistä Lomautukset tapahtuivat vuonna 2008. Toisen kerran yt-neuvotteluihin jouduttiin 1990-luvun laman aikana, jolloin kolme työntekijää irtisanottiin. – Entä sitten, jos emme täytäkään kasvutavoitteita? kysyy Lasse Huttunen. – Löytyykö pörssikunto tuotantoa vahvistamalla vai pitääkö myös vähentää henkilö kuntaa? Työntekijät ovat kokeneet perheyrityksen työnantajaksi, joka on kyennyt kuuntelemaan heidänkin toiveitaan. – Pääluottamusmiehelle perheyritys on ihanteellinen. Positiiviset tai negatiiviset päätökset on saatu samantien. Olet vain kävellyt toimitusjohtajan tai tuotantojohtajan huoneeseen, Arto Liikanen kuvailee. – Epäilyttää suuresti, saammeko uuden omistajan alaisuudessa asioita yhtä näppärästi selville. Harvia perusti kiuastehtaan Kiinaan vuonna 2005. Pelko omien töiden vähentymisestä Muuramen tehtaalla osoittautui silloin turhaksi. Harvialla on alihankintaa myös Venäjällä. – Paljonko uusi firma aikoo ulkoistaa ja tuleeko lisää tehtaita ulkomaille? Marko Harjula miettii. 29 25.09.2014 12
30 12 25.09.2014 OSTAJA: CAPMAN OYJ ? sijoitusyhtiön omistajista yli puolet suomalaisia instituutioita ja kotitalouksia ? suurimpia omistajia belgialainen pääomasijoitusyhtiö GIMV NV, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja joukko CapManin johtohenkilöitä ? CapManin rahastot omistavat useita suomalaisia perheyrityksiä KIINALAISIA KOPIOITA JA VENÄLÄISKIUKAITA Pertti Harvia oli perustamassa kiuastehdasta Etelä-Kiinaan Panyun kaupunkiin. Vielä 1990-luvulla Kiina oli Harvialle ylivoimaisesti suurin vientimaa, mutta 2000-luvulla myynti tyrehtyi. Selvisi, että Harvian tuotteita kopioitiin siellä. Tuotannon aloittaminen Kiinassa oli ainoa keino käydä puolustustaisteluun. Vähitellen markkinat saatiin takaisin. Kiinan tehtaalla on tällä hetkelllä satakunta työntekijää ja sen johto on paikallisissa käsissä. Pertti Harvia käy siellä edelleenkin kerran kuukaudessa. Venäjä on pitkään ollut Harvian suurin vientikohde. Tuotantojohtaja Arto Pirhosen mukaan siellä on voimakasta kysyntää erityisesti puulämmitteisistä kiukaista. – Venäjällä on kasvavassa määrin omia kiuasvalmistajia. Markkinoita menetettäessä ja vientikustannusten kasvaessa saattaa tulla ajankohtaiseksi paikallisen valmistuksen aloittaminen, Pirhonen pohtii. Harvia teettää kiukaiden osia sikäläisillä alihankkijoilla Jaroslavissa ja Pietarissa. Puolivalmiit kiukaat kuljetetaan Muuramen tehtaalle viimeisteltäviksi ja tuodaan takaisin Venäjälle. Korkeat tullikustannukset syövät kilpailukykyä. Uusi pääomistaja ei halua puuttua käytännön toimintaan tehtaalla, sanoo toimitusjohtaja Pertti Harvia. HARVIA PÖRSSIIN EHKÄ VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ Harvia on yli 60 vuotta vanha perheyritys. Yhtiössä on Pertti Harvian mukaan harkittu pörssilistausta aikaisemminkin, mutta muutokset ovat arveluttaneet. – Pörssiyhtiö joutuu olemaan avoin ja tiedottamaan yhtiön tilanteesta tasapuolisesti kaikille osakkeenomistajille. Vuosittaisen tilinpäätöksen sijaan joutuisimme laatimaan sen neljännesvuosittain. Pörssikuntoon saattamisella ei Pertti Harvian mukaan tulee olemaan henkilöstövaikutuksia. Henkilökunnan määrä on talossa ollut lievässä kasvussa jatkuvasti. CapMan Buyoutin partneri ja Harvian hallituksen jäsen Anders Björkell pitää Harviaa erittäin hyvin hoidettuna firmana. Rahaston strategiaan kuuluu irtaantuminen sijoituskohteestaan keskimäärin viiden vuoden sisällä. Harvia tullaan todennäköisesti listaamaan pörssiin. – Sitä ennen on haettava kasvua, kohennettava tulosta ja saatava raportointijärjestelmät kuntoon. Pörssisijoittajat eivät myöskään saa kokea yhtiön olevan liian riippuvainen yhdestä perheestä, Björkell kuvailee listausedellytyksiä. Merkittäviä työllistäjiä – Perheyritysten osuus bruttokansantuotteesta on odotettua pienempi, mutta ne työllistävät paremmin ja ovat vähintäänkin yhtä kannattavia kuin muulla tavoin omistetut yritykset, toteaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun taloustieteen lehtori ja kauppatieteiden tohtori Kalevi Tourunen. Tourunen laati vuonna 2009 työ- ja elinkeino ministeriön toimeksiannosta suomalaisten perheyritysten omistusta, toiminnan laajuutta ja kannattavuutta selvittävän tutkimuksen väitöskirjansa pohjalta. Tutkimus ajoittuu pääosin vuosille 2000–2005. Tutkimusaineisto on rakennettu yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Pienistä yrityksistä kerättiin tiedot vuodelta 2006. Perheyritysten osuus ? Suuret yritykset Työntekijöitä vähintään 250: 30 % ? Keskisuuret yritykset Työntekijöitä 50–249: 46 % ? Pienet yritykset Työntekijöitä enintään 49: 74 % Osuus teollisuuden liikevaihdosta ? Suuret perheyritykset: 17 % ? Keskisuuret perheyritykset: 45 % ? Pienet perheyritykset: 52 % Osuus teollisuuden työllisyydestä ? Suuret perheyritykset: 27 % ? Keskisuuret perheyritykset: 52 % ? Pienet perheyritykset: 64 % Perheyritysten vaikutus Suomen kansantalouteen työllisyydellä ja bruttokansantuotteella mitattuna oli noin viidennes vuonna 2005.
12 Kalamiesten tekemä lehti 26 vuotta 31 25.09.2014 Perheyritykset metalli- ja konepajateollisuudessa Kauppatieteiden tohtorin ja entisen perheyrittäjyyden professorin Matti Koirasen mukaan perheyritykset ovat erittäin merkittäviä omistajia metalli- ja konepajateollisuudessa, kun lasketaan pois perusmetallit ja alkutuotanto. Emeritusprofessori Koirasen mielestä perintö- ja lahjavero jarruttaa sukupolvenvaihdoksia, mutta hänen oman tutkimuksensa mukaan vielä suurempi hidaste niille on luopumisen vaikeus. – Joissakin tapauksissa ei luopujan mielestä ole ollut tarpeeksi osaavaa, motivoitunutta ja sitoutunutta jatkajaa perheessä. Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisimpia teollisuudessa ja keskisuurissa yrityksissä. Pörssiin oli vuonna 2012 listautunut 45 perheyhtiötä. Listautuminen on perheyritykselle järkevää erityisesti silloin, kun yrityksen toimiala vaatii nopeata kasvua ja pelkän perheomistuksen turvin kasvun rahoittaminen ei olisi mahdollista. ? Neljä kymmenestä perheyrityksestä siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Sukupolvenvaihdoksista kaksi kolmesta toteutetaan lahjana tai perintönä. ? Kolme kymmenestä yrityksestä myydään perheen ulkopuolelle. ? Loput kolme kymmenestä joutuvat lopettamaan toimintansa. Hyvä paha perintövero Aalto-yliopiston vero-oikeuden professorin Heikki Niskakankaan mielestä (Helsingin Sanomat 14.6.) perintö- ja lahjaveron poistaminen ei ole järkevää. Myyntiveron kiristyksillä voidaan kompensoida vain osa kyseisen veron tuotosta. Poistaminen johtaisi varallisuuserojen kasvuun. Niskakankaan mielestä yleisen edun näkökulmasta on yhdentekevää, meneekö omistus lapsille vai pääomasijoittajille. Tärkeintä on, että yritys saa hyvän johdon. ”Ruotsissa perintöverotus poistettiin poliittisen lehmänkaupan tuloksena ilman minkäänlaista asiantuntijavalmistelua”, Niskakangas toteaa mielipidekirjoituksessaan. Perheyritysten liiton (PL) ja EK:n kyselytutkimus 2012: ? Yli kolmannes perheyrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana: 17 000 yritystä ja 3 400 vaihdosta/vuosi ? 69 % pitää perintö- ja lahjaverotusta merkittävimpänä esteenä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimus 2014: ? Perintö- ja lahjaverotus vähentää perheyritysten työntekijöiden määrää pysyvästi lähes 4 800:lla. ? Perintö- ja lahjaveron tuotto 509 miljoonaa euroa vuonna 2012. PL on ajanut perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoitto- eli myyntiverolla. Jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin ja perijäsukupolvi myisi puolet saamistaan perinnöistä, olisi PTT:n laskelman mukaan myyntivero myydyistä perintöeristä 455 miljoonaa euroa. 4/14 NYT LEHTIPISTEISSÄ Sini-oranssi on KUHAN MIELEEN H Älytakila ärsyttää kalan iskuun H Haukimies ei pelkää kivien kolinaa potkurissa H Syväuistelu tuo isoja rautuja H Lohimies opastaa ison uistelussa H Vääntele vaappuun mieleinen uinti H Väistämissäännöt veneilijöille H Suurlohi Tenosta, pituus 128 cm, paino 23,8 kg H Radio-järvilohia kannettiin padon yli H Jokien mätirasiaistutuksista lupaavia tuloksia H Tuntsan Pirra, vanha soutuviehe suurlohelle H Herkullisia kalaruokia jne. ! Ti l aa voita: www.vetou i st e l u l e h t i .fi Tilaan -lehden ja osallistun matkalahjakortin arvontaan: 1.000 € + 200 € matkarahaa VETOUISTELU maksaa tilauksen postimaksun Kestotilaukseni alkaa numerosta 4/2014 4 numeroa vuodessa vain LÄHTEET: Tourunen, Kalevi. 2009. Perheyritykset kansantaloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja: Työ ja yrittäjyys 53/2009. Holm, Pasi & Kerkelä, Leena. 2014. Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Pellervon taloustutkimus PTT:n raportteja 246. www.perheyritystenliitto.fi/barometri_2012.316.html 30 € (sis.alv) NIMI (tekstaa kiitos) KATUOSOITE PERHEYRITYS OSA 2 . 6.11. Perheyritys-juttusarjan seuraavassa osassa kerrotaan Vepe Oy Peltosen sukupolvenvaihdoksesta, missä omistus siirtyi lahjana isältä tyttärille ja kaupalla muulle lähipiirille. Vastauslähetys tunnus 5003948 15563 NASTOLA POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Puhelintilaukset: ALLEKIRJOITUS (alle 18 v. huoltajan) 03-7625 775
32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 12 25.09.2014 Uudet työt, uudet vaateet WAC-MAAN TANSKA Joka kolmannella teollisuusyrityksellä on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa. Asia käy ilmi Tanskan metalliliiton kyselystä 1 250 luottamusmiehelleen. – Nyt syntyy eri tyyppisiä työpaikkoja kuin ne, jotka hävisivät kriisin aikana. Uudet työt vaativat esimerkiksi erityisiä hitsaustaitoja tai sitä, että osaa käyttää robotteja, sanoo Dansk Metallin pääekonomisti Allan Lyngsø Madsen. – Ellemme pidä huolta, että työttömät pääsevät kursseille, riskeeraamme heidän pääsynsä työmarkkinoille. TYÖTAISTELU Palestiinalaisen Zarfatin autokorjaamon työntekijät menivät lakkoon erotetun ammattiosastojohtaja Hatem Abu Ziadehin (kuvassa edessä oikealla) puolesta 22. heinäkuuta. Työntekijöiden äänestäessä lakon alkamisen puolesta paikalla oli myös ammattiliitto WAC-MAANin pääsihteeri Assaf Adiv (edessä vasemmalla). Ammattiliitto nurin kansallisen turvallisuuden tekosyyllä PALESTIINA Zarfatin autokorjaamon palestiinalaiset työntekijät järjestäytyivät viime vuonna israelilaiseen WAC-MAAN-ammattiliittoon toivoen työehtosopimusta. Israelilaiset miehittäjät ja poliisi suojelivat kuitenkin omistajaa. Järjestäydyttyään autokorjaamon työläiset vaativat palkkojensa korottamista. Heidän tuntipalkkansa 3,60 euroa tunnilta on alle Israelin vähimmäispalkan 4,95 euroa. Työnantaja vastasi, että palkkoja voi korottaa, mikäli kaikki eroavat ammattiliitosta. Hän lisäsi, ettei hyväksy työläisten valitsemaa edustajaa neuvotteluosapuoleksi. Työnantaja yritti erottaa ammattiosaston johtajan, asentaja Hatem Abu Ziadehin. Tilanne kärjistyi ja työntekijät menivät lakkoon. Työläiset protestoivat korjaamon portin edessä. Heitä uhkailtiin; osa joukosta heilutteli Israelin lippuja. Läheisen Israelin laittoman siirtokunnan poliisi pidätti useita tehtaan työläisiä ja antoi Abu Ziadehille porttikiellon alueelle epäämällä hänen työlupansa. Tehtaiden edustajat uhkasivat tehtaan portilla käynyttä liiton pääsihteeriä väkivallalla. Poliisi pidätti pääsihteerin ja kielsi tulemasta alueelle kahteen viikkoon. Samoin kävi toiselle liiton edustajalle. Autokorjaamon omistava Israelin armeijan korkea upseeri haki israelilaiselta oikeusistuimelta Abu Ziadehin erottamista. Oikeudelle kerrottiin hänen vaarantavan kansallista turvallisuutta korjaamossa. Näitä syytöksiä ei ollut koskaan esitetty hänen 17 työvuotensa aikana. Abu Ziadeh kiistää kaikki työnantajan uudet syytteet. Niiden mukaan hän on sabotoinut armeijan autojen korjausta, uhkaillut työläisiä ja olisi Palestiinan turvallisuuspoliisin upseeri. Hän sanoo syytösten tarkoituksena olevan ammattiliiton murskaaminen. Lakko on jatkunut sitkeästi ja työnantaja on hankkinut paikalle rikkureita. Työläiset ja Abu Ziadeh ovat saaneet laajaa tukea maailman ay-aktiiveilta oikeuskuluihin. Zarfatin autokorjaamossa on 50 työntekijää ja se sijaitsee Mishor Adumimin teollisuusalueella Israelin laittomasti miehittämällä Länsirannalla. Alueella on noin 300 teollisuuslaitosta, muun muassa Soda Streamin tehdas. Miehitetyn Palestiinan asukkailla on oltava miehittäjän antama työlupa. Se uudistetaan joka neljäs kuukausi. Sen epääminen on WAC-MAANin mukaan usein käytetty keino palestiinalaistyöläisten ay-toiminnan estämiseksi. Päätöksen voivat tehdä miehityshallinnon virkamiehet. Katso video Zarfatin autokorjaamon kiistasta: youtu.be/DGzya3nG6bg Rahaa ja puhelin työn etsintään UNKARI Nokian Komáromin tehdas suljetaan lopullisesti marraskuun lopussa. Yhtiö antaa työntekijöille taloudellista tukea sekä uuden puhelimen uuden työn etsintää varten. Syyskuussa maan metalliliitto ja työvoimatoimisto järjestävät 1 829 työttömäksi jäävän työpaikkamessut Nokian tehtaalla. Paikalle on ilmoittautunut puolensataa yritystä, jotka ovat kiinnostuneita Nokian työntekijöiden osaamisesta. Erityisesti autoalan yrityksiä on tulossa. Oikeus palautti työpaikat GUATEMALA Tuomioistuin määräsi Terniumin terästehtaan ottamaan takaisin yhdeksän työläistä. Miehet erotettiin kaksi vuotta sitten heidän perustettuaan tehtaalle metalliliiton osaston. He saapuivat työpaikalleen oikeuden virkamiesten ja YK:n paikallisen toimiston saattamina. Guatemala on maailman surkeimpia maita työntekijöille. Laki ei takaa juuri mitään oikeuksia, käytäntö vielä vähemmän. Vain kaksi prosenttia maan työläisistä kuuluu ammattiliittoon.
Nyt haetaan tekijöitä! Nuorten MetalliMeeting 24.-26.10. Metalliliiton Murikka-opisto, Tampere La 25.10. osallistumme kampanjatempaukseen Tampereen Keskustorilla. • Haemme innostuneita, motivoituneita ja sitoutuneita tekijöitä mukaan yhteiskunnalliseen järjestämiskampanjaan. • Tarjoamme loistavan porukan, joka saa yhdessä tekemällä aikaan muutosta. • Tavoitteemme: Kampanjan myötä yhdessä tekemällä voimme vaikuttaa jokaisen suomalaisen duunarin työehtojen parantamiseen. • Ilmianna itsesi ja halusi päästä mukaan vaikuttamaan, tule mukaan kampanjaan! Jos haluat siirtyä yhdessä olemisesta yhdessä tekemiseen, olet etsimämme henkilö! Tule, osallistu, vaikuta! Lisätiedot ja ilmoittautuminen käynnissä nyt www.metallinnuoret.fi
TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 34 12 25.09.2014
STYRELSEMEDLEM Bo Vilander FÖRTROENDEUPPDRAG Metallförbundets styrelse 2000–, sekreterare i Dalsbruks metallarbetarfackavdelning nr 54 1995–, ordförande för Åbolands kretsgrupp 2010–, huvudförtroendeman på FN-Steel 2000–2012, ledamot i FFC:s fullmäktige 2013– Intressebevakning från utanför Bo Vilander befinner sig i en ovanlig situation. Som arbetslös jobbar han i förbundsstyrelsen för metallarnas intressen på arbetsplatserna. Ibland kan det kännas konstigt, medger han. Det är torsdag eftermiddag och Bo Vilander har kommit från Kimitoön till Helsingfors för att delta i morgondagens förbundsstyrelsemöte. Metallhuset vid Hagnästorg har blivit bekant för Vilander som är inne på sin andra period i styrelsen. Intressebevakningskarriären sträcker sig ändå mycket längre bakåt och på bredare front än enbart styrelsejobbet. Som nyutexaminerad elmontör började Bo Vilander jobba på Wärtsilä i Dalsbruk år 1977. Företaget har sedan dess haft flera olika namn ”Nuförtiden som bytts ut i samband är det så att med ägarbyten under man får sig årens lopp, men Vilanjävlar anamma der själv arbetade oavbrutet på bruket ända för att ha till sommaren 2012 när arbete.” FN-Steel slutligen gick i konkurs. Hela yrkeskarriären präglades av nedskärningar och han insåg snabbt nödvändigheten i att organisera sig. – Samma år som jag började på bruket, 1977, började man första gången sätta bort folk i Dalsbruk. Jag insåg ganska snabbt att man måste organisera sig för att bli hörd. Genom organisering har man styrka, ensam kommer man ingenstans här i världen. Vilander började samla på sig fackliga förtroendeuppdrag, det första som avdelningsförtroendeman. Sen 1995 har han fungerat som fackavdelningssekreterare och år 2000 valdes han till valsverkets huvudförtroendeman, samma år som han första gången satt med i förbundskongressen. Till senare förtroendeuppdrag hör dessutom rollerna som ordförande i kretsgruppen och sen 2008 styrelsemedlem i förbundsstyrelsen. Trots att personalen på bruket hade minskat från över tusen till knappt ett par hundra kom det slutliga konkursbeskedet som en chock för många på orten, minns Vilander som då var huvudförtroendeman på valsverket. – Jag tror inte att alla riktigt förstod vad det betydde och folk trodde att bruket skulle starta på nytt. Ganska snabbt fick man ändå en känsla för hur det verkligen var och man insåg att Dalsbruk inte kommer att köras igång i och med att konkursförvaltaren var som han var. – Konstigt nog var det många som fortsatte tro att bruket ännu skulle starta och sökte inte annat jobb. Det fanns ju ändå en del jobb att söka, men de som var först ute fick ju jobben medan de långsammare blev utan, fortsätter Vilander. ROLLEN FÖRÄNDRADES Bo Vilander var själv arbetslös i sex månader efter FN-Steels konkurs, innan han fick nys om arbete på en bekants elinstallationsfirma. Arbetsplatsen var inte på Kimitoön utan i Tenala, och arbetsresorna uppgick dagligen till 130 kilometer. – Där jobbade jag från och med januari 2013, men i augusti i år lämnade ägaren det jordiska med den följden att jobbet på företaget också tog slut. I och med konkursen 2012 tog jobbet som huvudförtroendeman slut. Samtidigt fortsatte ändå de andra förtroendeuppdragen, men något hade förändrats. Kontakten till fältet lider oundvikligen när man själv antingen jobbar på ett litet företag utan arbetskamrater eller är arbetslös. – Vi har fackavdelningsmöten en gång i månaden och genom de övriga styrelsemedlemmarna som har jobb försöker jag hålla koll på vad som är på gång på arbetsplatserna och vad folk tycker och tänker. Vilander tror ändå inte att arbetet eller påverkningsmöjligheterna i till exempel förbundsstyrelsen lider av situationen, men han medger att det kan kännas konstigt att som arbetslös bevaka medlemmarnas intressen på arbetsplatserna. – Man känner sig som om man skulle vara utanför hela hjulet som ska rulla. Vilander är ändå säker på att händelseförloppet i Dalsbruk har förändrat både hans och andras syn på hur värdefullt det är att ha arbete. – Nu ser alla hur viktigt det är att ha fast arbete. Förut var det givet att det fanns jobb på bruket, men nuförtiden är det så att man får sig jävlar anamma för att ha arbete. Bo Vilander som representerar de svenskspråkiga metallarna i förbundsstyrelsen ser också de svenska kurserna som ypperliga tillfällen för att träffa medlemmar från olika delar av Svenskfinland. Han hoppas ändå på mer direkt kontakt från medlemmarna på fältet och påpekar att tröskeln att ta kontakt inte ska vara hög. ARBETSGEMENSKAPEN VIKTIG Efter att jobbet på bruket tog slut fick Vilander också upp ögonen på ett nytt sätt för hur viktig arbetsgemenskapen verkligen är. Det är många vars enda vänner är just arbetskamraterna och när företaget går under mister de inte bara jobbet, utan i samma veva också kompisarna. – Det är viktigt att ha andra intressen än bara jobbet. Då har man ett helt annat socialt nätverk med andra människor. Jag vet att det var mycket hårt för många som då 2012 helt förlorade sitt sociala umgänge. Vilander är också ordförande i en lokal fiskeklubb som han och hans kompisgäng grundade i 15-års åldern. – Vi var sex personer när vi började men idag är vi över 20. När vi började hette den Ungkarlsklubben, men nu har vi ju måsta byta namn och damerna har en egen fisketävling på sommaren, konstaterar han och skrattar. I samband med att Bo Vilander berättar om sin familj som består av fru, en son och två taxar konstaterar han att fiskeklubben vid sidan av de närmaste har spelat en viktig roll. – Man har ju alltid vänner runt sig och det ger ett större stöd. Det är viktigt och man ska inte vara för sig själv. Vilander riktar också en känga mot arbetskraftsbyrån. Från att ha varit väldigt hjälpsamma efter konkursen 2012, har de enligt Vilander vänt ryggen mot de arbetslösa på Kimitoön. Nu håller byrån öppet endast en dag i veckan och hänvisar andra dagar till närmaste byrån i Salo, 80 kilometer ifrån Dalsbruk. Dessutom driver arbetskraftsbyrån aktivt arbetslösa till att bli egenföretagare. – Det splittrar ju mångas sociala nätverk helt och hållet! För Vilander gäller det att hitta nytt jobb, men att starta en egen enmansfirma kommer inte på fråga. – Då är man inte metallare mera och det lämnar jag inte. Jag skulle mista alla mina kamrater och vänner inom Metall, och vi inom Metall är en familj. a 35 25.09.2014 12
Hur länge borde man orka jobba efter att man fyllt 63 år? ERIC LERAILLEZ 36 Text: Johan Lund, Birgitta Suorsa/UP 12 25.09.2014 ”Pensioneringstidpunkt” Födelseår Krävd tilläggs arbetstid* Förlängd livslängd** 2014 1951 3 mån 9 mån 2015 1952 3–4 mån 11 mån 2016 1953 4–5 mån 13 mån 2017 1954 5–6 mån 15 mån 2018 1955 6–7 mån 17 mån *beror bl.a. på den intjänade pensionen **Uppskattad förändring sen år 2010 Hitta rätt i pensionsdjungeln De 63-åringar som i år går i pension får mellan 21 och 42 euro mindre i arbetspension. Det här gäller pensioner på mellan 1 000 och 2 000 euro. Från större pensioner skärs mer. Så ser det ut idag, men hur pensionssystemet kommer att se ut i framtiden förhandlar arbets marknadsparterna om som bäst. PENSIONSFÖRSÄKRING Skärningarna i pensionerna görs enligt en livslängdskoefficient. Om arbetstagaren skjuter fram pensioneringen med tre månader stiger pensionen till vad den skulle vara utan livslängdskoefficienten. Livslängdskoefficienten har skurit ner en del av pensionerna sedan år 2010. Tanken bakom och målet med livslängskoefficienten är att arbetstagarna ska jobba längre och på så vis få bukt på framtida pensionskostnader eftersom finländarna lever allt längre. Om tio år får man full arbetspension om man jobbar till ungefär 64 års ålder. Enligt utvecklingschef Marjukka Hietaniemi på Pensionsskyddscentralen är det ändå svårt att definiera en exakt längd på den tilläggsarbetstiden som krävs för full pension. – Det är många faktorer som påverkar hur lång tilläggsarbetstiden måste vara: Hur stor är den intjänade pensionen? Fortsätter arbetstagaren i sitt nuvarande jobb och med vilken lön? Med hjälp av livslängskoefficienten skärs allas pensioner ner förhållandevis lika mycket. Om pensionen tjänats in på 60 procent av förvärvsinkomsten, skärs en större andel av pensionen ner än från personer med mindre intjänad pension. Därför måste den först nämnda arbeta längre för att uppnå en så kallad full pension. Hietaniemi poängterar att pension tjänas in snabbare efter att man fyllt 63 än innan det. På grund av den höjda intjäningsprocenten är det alltså lättare att spurta fast den inkomst som behövs än när man är yngre. 63-åringar tjänar idag in 4,5 procent av årsinkomsten medan 52-åringar tjänar in 1,9 procent och yngre än det 1,5 procent av årsinkomsten. Livslängskoefficienten påverkar storleken på pensionen I det nuvarande systemet beräknas livslängdskoefficienten skilt för varje årsklass när den fyller 62 år. Därför är det svårt att uppskatta noggrant hur länge arbetstagare i framtiden måste jobba för att få full pension. Den förväntade livslängden för varje årsklass jämförs alltid med den förväntade livslängden år 2009. Om livslängsförväntningen har stigit, skär livslängskoefficienten i pensionerna. Om dödligheten däremot har ökat skär man mindre eller inte alls. Grundregeln är ändå att de som närmar sig pensionsåldern har allt bättre hälsa jämfört med tidigare årsklasser och därmed ökar den förväntade livslängden och livslängskoefficienten stiger. – De som i år fyller 63 förväntas leva nio månader längre än personer i samma ålder hade år 2010, säger Hietaniemi och hänvisar till prognoserna. – Med tanke på det är en tilläggsarbetstid på tre månader för att nå full pension inte mycket. A Pensionssystemet i förändring Vid pressläggning av tidningen pågår förhandlingar mellan de olika arbets marknadsorganisationerna. Målet är att komma upp med ett nytt långsik tigt och bättre förutsägbart pensions system och samtidigt hålla fast vid att pensionsavgifterna inte skenar iväg. Det nyaste om och synpunkter på det eventuellt blivande nya pensions systemet kan du läsa både på Metall förbundets och Löntagarens webb platser. www.metalliliitto.fi/web/se/valkommen www.sak.fi/svenska Aktuellt inom metall Metalls svenska höstträff (rådplägningsdagarna) 18–19.10 Murikka Anmälningar senast 29.9 till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 Kompletteringskurs för Metall 17 – 18.11 Murikka Kursen omfattas av arbetsgivarens stöd. Anmälningar med kursansökningsblankett, www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan FFC:s svenska seminarium 22 – 23.11, Åbo Anmälning till minna.kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117 senast 23.10.
37 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, http://tyottom55skassa.metalliliitto.fi Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi
38 Makusi mukaan maailmalle T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. Joulumatka Pekingiin Joulu Prahassa Euroopan kultainen kaupunki on erityisen tunnelmallinen joulunaikaan. Kiertoajelu, kävelykierros, lounasristeily Moldaulla, retki Kutna Horaan, klassisen musiikin konsertti. Matkalla 3 lounasta, 1 illallinen. Hotelli Clement. Pekingissä vietät erilaisen joulun! Koet suuren kaupungin nähtävyydet: Kielletty kaupunki, Taivaallisen rauhan aukio, Kiinan muuri... Matkalla 3 lounasta, 2 illallista. Hotelli Sunworld. • 20. – 27.12. (la-la) .................... 1.295,– • 22. – 26.12. (ma-pe) 895,– ............................. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Savoyn tanssiaiset -operetti Tallinnassa • 1. – 2.11. 135,• 29. – 30.11. 135,................................... .................. Käsityömatka Martin markkinoille Tallinnaan Tiina Erkkilä- Wahteran johdolla • 8. – 9.11. ................................. 235,- Sarah Brightmanin konsertti Tallinnassa • 21. – 22.11. 150,alk. ..................................................................... Roxette- konsertti Tallinnassa • 23. – 24.11. 155,- Adventtimatka Tallinnaan • 28. – 30.11. 165,• 12. – 14.12. 165,- Joulu Tallinnassa • 23. – 26.12. Joulu Tartossa • 23. – 26.12. Joulu Rakveren Aqva Spa -kylpylässä • 23. – 27.12. 395,- Pähkinänsärkijäbaletti Tallinnassa • 28. – 29.12. 125,- .................... ............... 295,- ................... ...................... ................... ............... 255,- ..................... Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta ? esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. Gaalakonsertti ja tanssiaiset Estonia-teatterissa • 31.12. – 1.1. 230,..................... Andrea Bocellin konsertti Riiassa • 9. – 11.1. 320,.................................... Opastetut matkat sis. kuljetukset Helsingistä, majoitus, retket, ateriat ohjelman mukaan. • HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8E • VAPAA-AJAN MATKAT 010 321 2800 • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi Puheluiden hinnat 8,28 snt/puh + lankaverkosta 5,95 snt/min, matkapuhelimesta + 17,04 snt/min (+alv). HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi
25.09.2014 12 TEKSTI mikko Nikula Kuva SAri HElMinen Alueellasi Toiminnan suunnittelu on nyt ajankohtaista. Ammattiosasto voi järjestää aiheesta paikallisen kurssin. Tuki toteutuneiden kustannusten mukaan: 15 €/henkilö 3 tunnin kurssilla 25 €/henkilö 6 tunnin kurssilla Kysy lisää koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) Murikassa 6. – 8.10. Autoalan lyhyt työsuojelun jatkokurssi Kansantalouden kurssi 6.–10.10. Edunvalvojan neuvottelutaito 13.–15.10. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 20.–24.10. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 17.–21.11.) 27.–29.10. Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 27.–31.10. Tietotekniikan jatkokurssi 3.–5.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla Kotisivukurssi 3.–7.11. Työsuojelun peruskurssi 10.–12.11. Metallin täydennyskurssi – Tekninen huolto ja kunnossapito 10.–14.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Minä vaikutan (autoala mukana) 13.–14.11. Alueellinen työsuojelun peruskurssi/ Kymi-Savo-Karjala (2. osa 4.–5.12.) 17.–19.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Kompletteringskurs för Metall 17.–21.11. Kirjoitan – siis ajattelen 24.–28.11. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi 1.–4.12. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 8.–12.12. Palkkatekniikan kurssi Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi TAPANI LIPSANEN (pöydän päässä) hitsausneuvoja, Savonlinna Works Oy, ammattiosaston puheenjohtaja, Savonlinnan Metallityöväen ao. 17 Perustehtävien äärellä paikallisessa koulutuksessa ”Sellaisia heiteltiin, että soppatykkiä torille, koska se kyllä aina vetää väkeä.” Ammattiosaston toiminta vuodelle 2015 oli paikallisen koulutuksen aiheena, kun Savonlinnan Metallityöväen Ammattiosasto kävi läpi omia perustoimintojaan. Yhden lauantai-iltapäivän mittaiselle kurssille osallistui 15 ammattiosaston jäsentä; mukana ideoimassa oli sekä toimikuntaan kuuluvia että niin sanottuja rivijäseniä. Metalliliiton keskustoimistolta koulutusta oli vetämässä Sari Helminen. – Saatiin paikallisen Osuuspankin kesänviettopaikka käyttöön ja pankki tarjosi ruuat ja juotavat, kertoo ammattiosaston puheenjohtaja, Savonlinna Worksilla hitsausneuvojana työskentelevä Tapani Lipsanen. Jaostojen toiminnan kehittäminen oli illan keskeisiä kysymyksiä. Ryhmätöissä mietittiin, mitä nuoriso-, eläkeläis- ja vapaa-aikajaosto voisivat toteuttaa ensi vuonna. – Veteraanijaostohan on ollut todella aktiivinen, on pidetty liikuntapäiviä, pilkkicupia jossa on osakilpailut ja pistelaskenta, on käyty risteilyllä. Nuorisojaosto on osallistunut Metallin nuorten valtakunnallisiin tapahtumiin, ja vapaa-ajan jaosto on järjestänyt pikkujoulumatkoja, perhetapahtumia ja teatterimatkoja, luettelee Lipsanen. Uutena ideana nousi esiin, että ensi vuonna ammattiosasto voisi tulla paremmin esille ja pitää koko jäsenistöä aktivoivan tapahtuman, joka lisäisi osaston paikallista näkyvyyttä. – Sen suuntaisia ajatuksia heiteltiin, että soppatykkiä torille, koska se kyllä aina vetää väkeä. Ja siihen yhteyteen sitten järjestettäisiin jotain ohjelmaa ja jaettaisiin ihmisille tietoa liitosta ja osastosta. NÄIN haen Murikan kursseille Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N 39 KO U L U T U S METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – m u r ikka www . murikka . f i K A N S A N O P I S T O
40 12 25.09.2014 T O I M I N TA Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 6.10. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Kelan tiedottaja. Veteraanien juttutupa to 16.10. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ti 30.9. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Ao. 57:n veteraanijaoston ehdokasasettelukokous ke 1.10. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 13.10. klo 12 osaston toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous Järkällä pe 26.9. klo 13. (Toimikunta klo 12.) Aiheena vuoden 2015 toiminta suunnitelma, toimikunnan ehdokkaiden asettaminen ja keskustelu kesäretkestä. Kahvitarjoilu. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien tapaamiset toimistolla Puistokulmassa: to 16.10. syksyn tapaamisien pähkäilyä, to 13.11. ja 11.12. puurojuhla. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: ke 29.10. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Heti kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. Kahvi- ja suolapalatarjoilu. Lappeenrannan metallityöväen ao. 3: pe 10.10. klo 18.30 Hotelli Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 14.10. klo 17 ao:n toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. Porin metallityöväen ao. 6: to 16.10. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Kahvitarjoilu. Karhulan Metallityöväen ao. 13: ke 15.10. klo 18 osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: su 12.10. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7. Lahden metallityöväen ao. 23: ke 15.10. klo 18.30 ravintola Wanhan Herran Metelinmäki-kabinetissa, 2. krs. Kahvitus klo 18–18.30. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 7.10. klo 19 ao:n toimistolla, Maariankatu 6 b, 5. krs. Toimita ilmoituksesi viimeistään 2.10. 23.10. 13.11. Ahjo 13 (ilmestyy 16.10.) Ahjo 14 (ilmestyy 6.11.) Ahjo 15 (ilmestyy 27.11.) Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 15.10. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B, 2. krs. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 14.10. klo 19 osaston toimistolla, Vilpuntie 1. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: ke 15.10. klo 16.30 toimistolla, Uudenmaankatu 5–9 B. Mikkelin Auto- ja Konealan ao. 71: ti 14.10. klo 17 osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Kahvitarjoilu. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 21.10. klo 18 toimitilassa, Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 13.10. klo 18 Hotelli Holiday Inn´ssä, Yliopistonkatu 44, Tampere. Toimikunta samassa paikassa klo 17. Ruokatarjoilu. Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 26.10. klo 17 ammattiosaston toimistolla. Martinniemen metallityöväen ao. 108: su 12.10. klo 17 Tutun kokoustilassa, Kirkkotie 2, Haukipudas. Haminan metallityöväen ao. 109: ke 15.10. klo 18 SAK:n Haminan seudun paikallisjärjestön tiloissa. Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 1.10. klo 19 osaston toimistolla, Hallituskatu 12 A 4. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140: pe 10.10. klo 17 Scandic Tampere City -hotellin Bar Piazzassa. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 14.10. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3. Toimikunta klo 16. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 15.10. klo 17 Kulmassa. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 25.10. klo 12 Riihimäen asemalla. Toimikunta klo 10.30. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168:n ehdokkaidenasettelukokous sekä Okmetic Oyj:n tuotannon pääluottamusmiehen, varapää luottamusmiehen ja osastojen luottamusmiesten ehdokkaidenasettelukokous to 23.10. klo 14.35 Okmetic Oyj:n nh. Seutulassa. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: ke 29.10. klo 16 Lindabin ruokalassa, Helmintie 8–10, Palokka. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 8.10. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 2 b 3. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190: to 2.10. klo 18 ay-toimistolla Järjestötalossa (elokuvateatteria vastapäätä). Kahvitarjoilu. Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ao. 196: su 12.10. klo 18 osaston toimistolla, Keskuskatu 4 B 7, Outokumpu. Lapin Teleasentajat ao. 208: pe 10.10. klo 16 Relacomin tiloissa, Kairatie 54, Rovaniemi. ON AIKA! Jäsenten vuokrattavana on lomakohteita eri puolella Suomea. Lomaviikot 1–22 ovat haettavissa 25.9.–22.10. Voit valita kolme kohdetta, hakutoiveesi huomioidaan arvonnassa 24.10. Vapaaksi jääneet kohteet sekä mahdolliset peruutukset tulevat varattaviksi 31.10. klo 10.00. Jäsenenä saat lomakohteet merkittävästi normaalia halvemmalla. Tutustu kohteisiin: www.metalliliitto.fi > Jäsenyys > Jäsenedut > Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Täytä hakemus internetissä tai soita Holiday Clubin palvelunumeroon 030 687 0400. Varausta varten tarvitset jäsennumerosi, jonka löydyt jäsenkortistasi. Hyödynnä jäsenetusi!
JÄSE N ETU METALLILIITON LOMA-OSAKKEIDEN KEVÄÄN HAKU 25.9.–22.10. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 24.10. www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsennumerosi (löydät jäsenkortista) TAMMIKUU 1 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 ant pi ax 4 TOUKOKUU a, 2+2 3 HUHTIKUU al ma* .h KATINKULTA Golfharju m en ki lö itä *vaihtopäivä 2 MAALISKUU m2 VIIKOT 1–22/2015 HELMIKUU 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x 8+2 82,5 4+2 52 x x Arv o Kat nnan j inku älke myö l s os lasta en avii kko ja x x Katinkultaranta pe* x x x x x Katinkultaniemi pe* Katinkullan Kiinteistöt 8 6 la* 82,5 67 x x x x x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x SALLA Sallan Tunturitähti pe* YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* HIMOS Himoksen Tähti pe* x x KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. 1 2 mh 5 6 7 x x x x x x 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 a, m2 4 ant 4+4 94,5 ma–pe pe–ma 4+2 66 ma–pe pe–ma 2 mh 3 pi m ax .h TAMPERE Lapinniemen Kehräämö 2 al en ki lö itä OSAVIIKOT x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 2+2 49,5 ma–pe pe–ma 1 mh x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 1 mh Studio VIERUMÄKI Vierumäki Chalets 3 2 mh ma–pe pe–ma 2+2 54 ma–pe pe–ma 2+2 33,5 ma–pe pe–ma 4+2 85 4+2 65 ma–pe x pe–ma x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x TAMMIKUU x x x x x x x x x x x x x x HELMIKUU x x x x x x x x x x x x x x MAALISKUU x x x x HUHTIKUU x x x x TOUKOKUU NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivävarauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali ovat kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). OTA TALTEEN!
42 T O I M I N TA Joensuun seudun puhelintyöntekijäin ao. 216: to 9.10. klo 16. Paikka selviää myöhemmin. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: ma 13.10. klo 19 osaston toimistolla, Olavinkatu 60. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 15.10. klo 16 Pirkkalan Virin toimistolla, Ollikantie 19, Pirkkala. Espoon Metallityöväen ao. 271: ma 6.10. klo 16.30 ao:n toimistolla, Merivirta 13, Kivenlahti, Espoo. Tarjolla kahvia ja suolaista. Ehdokasasettelukokouksen jälkeen voi jäädä seuraamaan toimikunnan kuukausikokousta. Lisätietoja ao:n puheenjohtaja Satu NurminenHämäläiseltä, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. Köyliön metallityöväen ao. 273: su 12.10. klo 14 FB Ketjutekniikka Oy:n ruokalassa. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ma 20.10. klo 17 ravintola Harlekiinissa Hyvinkäällä. Halikon Metallityöväen ao. 286: to 23.10. klo 13.45, Halikko Works Oy, Heinäalhontie 3, Halikko as. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 1.10. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29 C. Kurikan Metallityöväen ao. 317: la 11.10. klo 14 toimistolla, Keskuspuistikko 32, Kurikka. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: to 30.10. klo 18 ravintola Kostian kievarissa. Helsingin Autokorjaajat ao. 337: ti 21.10. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu 27, Helsinki. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 8.10. klo 17.30 Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: su 12.10. klo 17 Ruusurinne, Kyröskoski. Talvivaaran Metalli- ja kaivostyöväen ao. 346: ma 13.10. klo 12.30 Talvivaaran kaivoksen toimistorakennuksen nh. 105. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: to 23.10. klo 18 Terästalossa, Keikulinkuja 1. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 12.10. klo 18 Ruokakeitaan kabinetissa, Asemakatu 19, Oulainen. Euran Metallityöväen ao. 381: pe 10.10. klo 18 ravintola Ratakaaressa Kauttualla. Tampereen Auto- ja konekaupanalan ao. 402: ti 14.10. klo 18 osaston toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56. Kahvitarjoilu. Turun auto- ja konealan ao. 403: ti 7.10. klo 17.30 Maariankatu 6 B, Turku. Vaasan Auto- ja konealan ao. 417: to 9.10. klo 18 Radisson Sas Royal Hotel, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Lappeenrannan metallityöväen ao. 3: pe 7.11. klo 18 Hotelli Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 4.11. klo 19 osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 4.11. klo 18 toimitilassa, Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 9.11. klo 17 ammattiosaston toimistolla. Martinniemen metallityöväen ao. 108: su 2.11. klo 17 Tutun kokoustilassa, Kirkkotie 2, Haukipudas. Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 5.11. klo 19 Kastanjapuistossa, Oikokatu 4, Kouvola. Osasto tarjoaa illallisen. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 11.11. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3. Kokouksessa myös Levin mökin lomaviikkojen arvonta. Toimikunta klo 16. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 5.11. klo 17 Hotelli Puustellissa. Paikalla aluepäällikkö Hannu Savolainen. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 15.11. klo 12 Metalliliiton kokoustilassa Helsingissä. Matkat korvataan. Osasto tarjoaa ruokailun Juttutuvassa kokouksen jälkeen. Toimikunta klo 10. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 29.10. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 2 b 3. Outokummun Kaivos- ja Metallityöväen ao. 196: su 9.11. klo 18 osaston toimistolla, Keskuskatu 4 B 7, Outokumpu. Joensuun seudun puhelintyöntekijäin ao. 216: la 25.10. klo 13 Hotelli-Ravintola Aadassa Joensuussa. Ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Köyliön Metallityöväen ao. 273: su 26.10. klo 14 FB Ketjutekniikka Oy:n ruokalassa. Syyskokouksen jälkeen toimikunnan järjestäytymiskokous. Hyvinkään Teletyöntekijäin ao. 281: ma 17.11. klo 18 ravintola Harlekiinissa Hyvinkäällä. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 5.11. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29 C. Paikalla liiton edustaja. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 14.11. klo 17.30 Hotelli Pitkä-Jussissa. Kokouksen jälkeen tarjoilua. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 15.11. klo 14 ravintola Kostian kievarissa. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 12.11. klo 17.30 Koskenmäentie 5 P 2, Tuusula. Talvivaaran Metalli- ja kaivostyöväen ao. 346: ma 3.11. klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu. Euran Metallityöväen ao. 381: to 23.10. klo 18 ravintola Ratakaaressa Kauttualla. Tampereen Auto- ja konekaupanalan ao. 402: ti 28.10. klo 17.30 osaston toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56. Kokouksen jälkeen ruokailu. Vaasan Auto- ja konealan ao. 417: ti 28.10. klo 18 Radisson Sas Royal Hotel, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimistotiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16, perjantaisin toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Suljettu 15.–17.10. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen haku viikoille 45–46 3.10. mennessä. Hakulomakkeita Patrian ilmoitustauluilta ja pääportilta Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin vuoden 2015 lomaviikot nrot 2, 8, 14, 20 ja 26 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osaston toimistoon, Mikkolantie 1–3, 33470 Ylöjärvi, tai ylojarvenmetalli149@suomi24.fi. Hakemuksen tulee olla perillä 10.11. Hakemukseen hakijan nimi, yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. Espoon Metallityöväen ao. 271:n vuoden 2015 toiminnan suunnittelu lähestyy! Minkälaista toimintaa Sinä toivot ammattiosaston järjestävän? Lähetä meille ideasi ja toiveesi. Voit käyttää www.espoonmetalli.com-sivuilla olevaa Lähetä palautetta -linkkiä tai ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Kaikkien 6.10. mennessä vastanneiden kesken arvotaan Metalliliiton verkkokaupan tuotepalkinto (arvo max 30 €)! Ammattiosaston toiminnansuunnittelukokous järjestetään 18.10., kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Lisätietoja myöhemmin. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n jäsenille muistutus: haettavissa vuoden 2014 avustus vapaa-ajanmatkalle, joka sisältää vähintään yhden yöpymisen. Avustusta voi hakea myös ryhmälle. Hakemuskaavake ohjeineen osaston kotisivulla www.metalli357.com. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n avantouinti alkaa ke 1.10. klo 17–19 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Sauna on lämpimänä. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat avantouimarit virkistävän harrastuksen pariin. Maksu jäseniltä 2 €, muilta 3 €. Ao.1:n elämyslauantai 4.10. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Tapahtuma on tarkoitettu jäsenille puolisoineen ja kavereineen (aikuisille). Ohjelmassa yllätyspolku, saunomista, grillausta, kahvia, pullaa ym. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n Nice day -tapahtuma la 11.10. Toimistolla tarjolla aamupuuroa klo 8, sen jälkeen Sari Kola Metalliliitosta kertoo äitien elämästä maailmalla: koulutuksesta, työssäkäyntimahdollisuuksista, tasa-arvosta. Klo 11 lähtö yhteiskuljetuksella Tuurin kylä kauppaan, jossa myös ruokailu klo 17. Paluumatka alkaa n. klo 18. Tapahtuma on jäsenille ilmainen. Ilmoittautumiset 4.10. mennessä osaston toimistolle, puh. (03) 223 0013 tai toimisto@metalli7.fi. Pinjaisten Metallityöväen ao. 21:n pikkujoulu risteily Tukholmaan 28.–30.11. Hinta jäsenille 80 € ja seuralaisille 180 €. Hintaan sisältyy kuljetusten lisäksi meriaamiaiset, perjantaina buffet-illallinen ja lauantaina à la carte. Yöpyminen 2 hengen B-hyteissä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.10. mennessä Jarmo Partaselle, puh. 040 519 8901, Miia Korhoselle, puh. 050 566 0621 tai Reija Mettovaaralle, puh. 050 443 0714.
43 Lahden metallityöväen ao. 23:n matka to 9.10. Helsinkiin silakkamarkkinoille ja Fazerilaan. Lähtö Lahdesta klo 9, paluu n. klo 17. Hinta 30 €/hlö sisältää bussimatkat, kohteisiin tutustumiset ja lounaan. Ilmoittautuminen 28.9. mennessä toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Kätevä-Tekevä-Lukeva -messut 1.–2.11. Lahden Messukeskuksessa. Lippuja toimistolta, hinta 5 €. Varaa lippusi, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Nukketeatteri Hevosenkengän Pippuridino-esitys la 8.11. klo 15 Sibeliustalolla. Esitys soveltuu yli 3-v. lapsille, kesto n. 45 min. Lipun hinta 5 €/hlö. Lippuvaraukset toimistolta. 23:n ostospäiväristeily Tallinnaan la 29.11. Lähtö Lahdesta klo 6, paluu n. klo 24. Bussi mukana Tallinnassa. Hinta 48 € sisältää bussi- ja laivamatkat sekä aamiaisen laivalla. Ilmoittautuminen toimistolle viimeistään 31.10., puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23:n veteraanien teematapaaminen ti 11.11. klo 12 Wanhassa Herrassa, aiheena Kelan etuudet. Lounas ennen luentoja. Mukaan pääsee 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, puh. toimistolle (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Loviisan metallityöntekijäin ao. 25:n matka Helsinkiin Erotiikka-messuille la 1.11. (ikäraja 18 v.) Hinta 40 € sisältää matkat ja lipun. Lähtö Valkosta klo 17, linja-autoreittiä Loviisan linja-autoasemalle, josta lähtö klo 17.30. Pysähdytään Porvoon linja-autoasemalla klo 18 jos sieltä on tulijoita. Lähtö takaisin Helsingistä klo 01. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 12.10. Arne Weurlanderille, puh. 0400 617 694. Maksu ao. 25:n tilille FI73 5557 0520 0436 19 Huom! viestikenttään osallistujien nimet. Ao. 25:n pikkujoulu la 15.11. ravintola Route 66:ssa Kotkassa. Hinta jäsenille 25 €, muille 30 €, sisältää matkat, ruokailun seisovasta pöydästä ja ruokajuomat. Aikataulu: Linja-auto 1: lähtö Porvoon turistipysäkiltä (keskusta) klo 16.30. Linja-auto 2: lähtö Valkosta klo 16.40, ajaa linjaautoreittiä turistipysäkille, josta lähtö Kotkaan klo 17. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 15.10. Eetu Kiiverille, puh. 045 183 8243. Maksu ao. 25:n tilille FI73 5557 0520 0436 19. Huom! viestikenttään osallistujien nimet. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n saunailta 3.10. klo 18 ao. 74:n saunaosastolla Järjestöjen talolla, Kalevankatu 4, 3. krs., Jyväskylä. Osasto tarjoaa saunajuomat ja pientä purtavaa. Keravan metallityöväen ao. 42:n pikkujoulu risteily 14.–15.11. Baltic Queenillä Tallinnaan. Bussikuljetus: Kellokoski pe klo 15.15, Jamppa klo 15.30, Järvenpää klo 15.40 ja Kerava klo 16. Hinta jäseniltä 50 €, muilta 80 €, Sisältää 2B-hytin, buffet-illallisen, meriaamiaisen sekä edestakaisen bussikuljetuksen. Ilmoittautumiset viimeistään 19.10. Elvi Pihlajaniemelle, puh. 040 565 4686. Maksu tilille FI2480001401469912. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien syystapaaminen ma 20.10. klo 12.30 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86 (Turun k-torilta bussilla numero13 Takakirves). Monipuolista ohjelmaa. Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta. Ao. 49:n veteraanien eduskuntavierailu to 13.11. Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo 8.10. Seminaari Pykälä/Momentti–tilassa, ruokailu eduskunnan päärakennuksen ravintolassa, opastettu tutustuminen eduskuntataloon ja seurataan kansanedustajien kyselytuntia. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ilmoittautuminen Risto Takalalle, puh. 050 553 8261 tai 49:n toimistoon Anu Tuoviselle, puh. 044 518 9449. Maksu vierailusta 20 €. Salon metallityöväen ao. 57:n päivämatka Tallinnaan la 22.11. Lähtö Salon torilta klo 5.30. Takaisin Helsingissä klo 21.45 ja välittömästi paluu Saloon. Hinta jäsenille 60 € ja muille 80 €. Aamiainen laivalla klo 9.30 ja buffet-ruokailu Tallinnassa klo 17 sisältyvät hintaan. Bussi mukana matkalla. Voimassaoleva passi tai EU-henkilö kortti mukaan! Ilmoittautuminen ja maksu 7.11. mennessä ao:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n pikkujouluristeily la 8.11. Tallinnaan Viking XPRS:llä. Lähtö Katajanokalta klo 11.30 ja paluu samaan paikkaan klo 20.30. Tallinnassa omaa aikaa n. 4 tuntia. Paluumatkalla ruokailu laivalla. Matkan hinta 25 €/jäsen on maksettava ilmoittautumisen yhteydessä osaston tilille FI16101130-205095. Ilmoittautumiset 7.10. mennessä ao:n toimistolle ti ja to klo 14–17 puh. (09) 762 796. Mukaan pääsee 30 nopeinta! Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n matka 28.–30.11. pohjoiseen Leville. Matkan hinta jäsenille on 100 € sisältäen lennot Hki–Kittilä–Hki, lentokenttäkuljetus Kittilässä, ja majoitus 2hh Break Sokos Hotelli Levissä. Mahdollisuus ottaa mukaan seuralainen, jolle hinta 268 € + 150 € (lennot ja majoitus) Ilmoittaudu pian puh. 040 744 8199. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston bussi/laivamatka Tallinnaan 21.–23.10. Bussi kulkee reittiä: Siivikkala–Tesoma– Pirkkala–Tampereen L-asema–Hki. Tallinnassa majoittuminen hotelli Centralissa. Bussi on mukana matkan ajan. Tallinnassa käynti Katakompissa ja TV-mastossa. Matkan hinta jäseniltä 115 €, muilta 145 €. Ruokailut eivät sisälly matkan hintaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.10. mennessä Pertti Mäkiselle, puh. 050 910 5652. Eristyspeltiseppien ao. 155:n pikkujoulumatka Tallinnaan 15.–16.11. syyskokouksen jälkeen. Lähtö Länsisatamasta M/S Finlandialla la klo 15.30, Tallinnassa klo 18.30. Majoitus on hotelli Euroopassa. Paluumatkalle su klo 12 ja perillä Helsingissä klo 14.30. Hinta 45 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.10. mennessä Jukka Lehtiselle, puh. 050 595 7837. Matkan täytyy olla maksettuna Jukan ilmoittamalle tilille 15.10. mennessä. Matkalle osallistuminen edellyttää osallistumista osaston syyskokoukseen. Passi mukaan! Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: jääkiekko-ottelu Jyp–Kärpät la 25.10. klo 17 Jyväskylässä. Linja-auto lähtee Pieksämäen keskusliikenneasemalta klo 14.15, Naarajärven Salen pihasta klo 14.30 ja Kangasniemen Shelliltä klo 15.15. Lippuja toimistolta 7.10. alkaen jäsenille 15 €/kpl (2 lippua/jäsen). Lippuja on yht. 40 kpl. Talvivaaran Metalli- ja kaivostyöväen ao. 346:n pikkujoulu pe 21.11. klo 17.30 Hotelli Kajaani (Kuukkeli) jossa nautimme perinteisen pikkujoulubuffetin juomineen. Ruokailun jälkeen siirrymme bussilla Katinkultaan Winter Open -tapahtumaan. Bussikuljetukset on järjestetty seuraavanlaisesti: lähtö klo 16.45 Sotkamon linja-autoasemalta pohjoispuolta Kuukkeliin ja klo 19.30 Kuukkelista Katinkultaan. Hinta 20 € sisältää bussikuljetukset, ruokailun ja lipun Winter Openiin. Jos haluat käydä vain syömässä niin hinta on 10 €. Ilmoittautumiset ja lisätiedot lokakuun loppuun mennessä Jukalta, puh. 050 5230 855 tai Terolta, puh. 040 5699 302. KOULUTUSTA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n koulutus la 8.11. klo 9–15 Caribiassa, Kongressikuja 1, Turku. Aiheena työsuojeluasiat: suojavälineet ja niiden oikea käyttö, kouluttajana Mika Poikolainen liitosta. Hinta 10 € mikä palautetaan paikalla olijoille. Päivään kuuluu aamiainen sekä lounas seisovasta pöydästä, iltapäiväkahvi ja pulla. Maksut ja ilmoittautumiset 23.10. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Lahden metallityöväen ao. 23:n kurssi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain muutoksista la 4.10. klo 9–15 ravintola Wanhassa Herrassa. Kurssi maksuton, sisältää myös ruokailun. Ilmoittautuminen toimistolle 26.9. mennessä puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n iltapäiväkurssi pe 31.10. ao:n kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C. Aiheena miten järjestää luottamusmiesvaalit, kouluttajana Antti Salonen. Aloitus klo 12 lounaalla, koulutus klo 13 alkaen. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään 24.10. osaston toimistolle, anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190:n iltakurssi ke 8.10. klo 17.30–20.30, aiheena Metalliliiton organisaatio ja jäsenedut. Kurssin osallistujille Tallinnan hotellimatka 1.-2.11., yöpyminen Hotelli Virussa. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä työpaikkasi ilmoitustaululle tai puh. 044 535 4809, 040 722 8833 ja 040 754 6507. Ulkopuoliselta matkalle lähtijältä peritään maksu. Matka toteutuu, jos vähintään 20 lähtijää. Espoon Metallityöväen ao. 271 osallistuu Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va:n syksyn koulutukseen. Ammattiosasto kannustaa jäseniään oppimaan uutta maksamalla kurssistipendin 18 €/kurssijakso. Lisäksi ammattiosasto tukee jäsentensä osallistumista kurssipaketin Tallinnan opintomatkaan, ao. 271:n jäsenille opintomatkan hinta 30 €. Lisätietoja ao:n pj. Satu Nurminen-Hämäläiseltä, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. Lisätietoja koulutusohjelmasta kohdassa seuturyhmät.
44 T O I M I N TA 12 25.09.2014 Vekaraviikko 22.–27.12. Huhmarissa SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va kokoontuu 27.–28.9. Valkon Metallirantaan suunnittelemaan tulevaa toimintakautta. Ole mukana vaikuttamassa ja lähde mukaan! Aloitamme lauantaina lounaalla ja sunnuntaina pääsee ajoissa kotiin. Ilmoittaudu mukaan 19.9. mennessä sihteeri Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Es-Ki-Va:n syksyn koulutusohjelmassa kolmen jakson Es-Ki-Va-koulu ja opintomatka. Kurssipaketti sisältää iltakurssit Metallitalossa: 1. jakso ti 7.10. klo 17–20, aiheena Keveyttä työhön – jaksamisen tasapaino 2. jakso to 23.10. klo 17–20, aiheena Matkalla töissä – työkomennusten sopimusmääräykset 3. jakso la 15.11. klo 9, aiheena Metalliliitto eilen – historia haltuun, jonka jälkeen tutustumiskierros Helsingin Hakaniemen Metallitaloon. Sitten suunnataan opintomatkalle Tallinnaan. Laiva lähtee Länsisatamasta klo 13.30, laivalla buffet-lounas, yöpyminen Tallink Spa Hotellissa 2 hh aamiaisineen, lisäksi kylpylämahdollisuus viikon-lopun aikana. Paluu su 16.11. klo 15.30 Helsinkiin. Kysy opintomatkan omavastuuhintaa ammattiosastoltasi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset seuturyhmän pj. Satu Nurminen-Hämäläiselle, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. Ilmoita ammattiosastosi numero, syntymäaika, toivottu huonekaveri ja mahdolliset allergiat. Turun seuturyhmän (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) jäsenille koulutustilaisuus la 25.10. klo 9–12 ravintola Mik-Makin tiloissa, Artukaistentie 13, Turku. Aiheena Pipo kiristää vai kiristääkö? Koulutus jaksamisesta, kiusaamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista, kouluttajana Heli Hokkanen Murikasta. Hinta 10 € sisältäen aamukahvin ja sämpylän, lounaan sekä lipun Osaava nainen -messuille. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 16.10. Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10 A 3, Turku, puh. (02) 469 1410. Mahtuu mukaan 20 nopeinta. Oulun seuturyhmän jatkokurssi Tietotekniikan perusteet 11.–12.10. klo 9–15 Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Kurssilla kerrataan aiemmin opittua tietokoneen ja yleisimpien ohjelmistojen sekä sähköpostin ja Internetin perus käyttöä. Molempina päivinä aamukahvi klo 8.30 ja päivän aikana ruokailu. Ilmoittautuminen viimeistään 3.10. arkisin klo 10–14 puh. 040 567 1498. Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa lapsiperheille tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. n Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. n Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on kestoltaan 5 vrk. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa leikkejä, retkiä ja aarreseikkailuja. Aikuisille on lisäksi omia liikuntaryhmiä. n Loman hinta on aikuiselta 110 €, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. n Hakemus on palautettava 20.10. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. n Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. A I KA R ATKA ISEE SABRISCAN PRODUCTION® SABRISCAN TOOLS® SABRISCAN ENGINEERING® • Laadun tae • • Tuottavimmat ratkaisut • • Toiminnallista erinomaisuutta • Erikoiskoneistukset Tuotemallinnukset Erikoiskiillotukset Muottihuollot Muutostyöt Lastuavat työkalut Erikoistyökalut Kiinnittimet Konepajatarvikkeet Työstö- ja mittakoneet Ratkaisuliiketoiminta Teknologiastrategiat Luovuustekniikat Arvovirtojen kehittämiset LEAN-OPEX valmennukset SABRISCAN MOULD® • Laadun ytimessä • Ruiskupuristusmuotit Painevalumuotit Puhallusmuotit Tuontimuotit Projektointi SabriScan Oy on palveluyritys joka tuottaa laadukkaita ratkaisuja kone-, metalli- ja muoviteollisuudelle – HELPOSTI JA NOPEASTI 12 1 11 10 SabriScan Oy www.sabriscan.fi Tehdaskylänkatu 11, 11710 RIIHIMÄKI Puh +358 19 760 220 • Fax +358 19 760 2210 9 KOKONAISVALTAISTA TEOLLISUUDEN OSAAMISTA
Jalkapallon ay-mestaruusturnaus 20.–22.3.2015 Mukkulassa Lahdessa LIITON VAIHDE 020 77 4001 TOIMISTOAIKA ARKISIN KLO 8.20–16.00 Ammattiyhdistysten jalkapallon 31. mestaruusturnaus pelataan kansainvälisenä Lahden kaupungin Mukkulan jalkapallohallissa. n Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. n Turnauksessa on kaksi sarjaa: harraste- ja kilpailusarja, johon kansainväliset joukkueet osallistuvat. n Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. n Osanottomaksu on 300 €, joka maksetaan järjestäjän tilille. n Ilmoittautumiset 31.1.2015 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 59, 15101 LAHTI tai international.tournament@pp.phnet.fi (voi myös kysyä lisätietoja). n Lisätietoja: www.ayjalkapallo.info, puh. 041 584 9964. n Ottelu- ja lohkoarvonta 27.2. n Turnausmajoitus Hotelli Restel Cumulas Lahti (ammattiliittosopimus). Turnauksen suojelijana toimii SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Tervetuloa! Ammattiyhdistysten jalkapallon ry PALVELUNUMEROT MA–PE KLO 8.30–15.00 Edunvalvonnan 020 77 41100 palvelunumero Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantaja- ja 020 77 41190 tilittäjäpalvelu METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Palvelunumero 020 690 455 ma–to 8.30–16 ja pe 8.30–15 METALLITYÖVÄEN MURIKKA-OPISTO Palvelunumero 020 77 41500 ma–to 8–16 ja pe 8–15.30 Siirrettävä matalanostin 1289€ +alv 24% = 1599€ Ainutlaatuinen kokouspaikka Leasing 49€/kk www.murikka.fi LISÄÄ PÄTEVYYTTÄ HITSAUSALALLE Hanki hitsauskoordinoijan pätevyys Hae heti! Kansainvälinen hitsausneuvoja IWS -koulutus alkaa Turussa 29.9.2014. Koulutus laajentaa monipuolisesti hitsausteknologian osaamista alan laadunvarmistus-, koordinointi-, työnjohto-, neuvonta- ja myyntitehtävissä. Hitsausneuvoja (EWS/IWS) on Hitsaajan erikoisammattitutkinnon osa, jonka hyväksytysti suorittanut saa pätevyyden SFS-EN ISO 14731 -mukaisiin hitsauksen koordinointitehtäviin. 7/2014 voimaantullut teräsrakenteiden CE-merkintävaatimus edellyttää, että hitsaustoimintojen koordinointi on järjestetty asiaankuuluvalla tavalla yrityksissä. IWS-koulutus antaa peruspätevyyden myös tähän tehtävään. Koulutuksen laajuus on kuusi opintoviikkoa, joista viisi lähiopetuksena torstaisin ja perjantaisin.Yksi opintoviikko suoritetaan etäopiskeluna Optima-verkkoympäristössä. Koulutukseen sisältyy kolme kirjallista tenttiä. Katso pääsyvaatimukset nettisivuiltamme. Tiedustelut Ari Jauhiainen, puh. 040 732 1722 tai Lisätiedot ja haku ari.jauhiainen@turunakk.fi www.turunakk.fi/kone-ja-metalli Hitsaajan ammattitutkinto tai Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Tutkintoon valmistavat koulutukset järjestetään iltakoulutuksena ja niihin on jatkuva haku. Tiedustelut Juri Rebane puh. 040 082 3207 tai juri.rebane@turunakk.fi TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Artukaistentie 13, 20240 Turku • www.turunakk.fi • info@turunakk.fi 45 25.09.2014 12
46 o i va l l u s 12 25.09.2014 pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1D, 2D, 3C, 4B VaikeusasTe 1,5/3 PENTTI OTSAMO www.sanaris.Fi/ Erkki Vuokila ja heidi heinola
Peltiseppä Hannu Honkasalo Työnantaja Icopal Katto Oy paikka Turun Ylioppilaskylä Vesikourun ja syöksytorven korjaus ja muutostyö. Sää +20 puolipilvistä, tuuli 2 m/s kuva Vesa-Matti Väärä 47 U L KO N A
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green