AHJO 12/2016 - Lehtiluukku.fi

M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 22.09.2016 ahjo.fi NRO NYT SOVITAAN TYÖPAIKOILLA K I K Y 12 ALIHANKKIJAT PELKÄÄVÄT JA VAIKENEVAT PARAMETILLA YHTEINEN TAVOITE TUULEN VOIMASTA TYÖTÄ MED MÅNGA JÄRN I ELDEN AHJ1612_1-23.indd 1 14.9.2016 6:52:02
K I K Y Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat sopimuksen 14.6.2016 MIKSI KILPAILUKYKYSOPIMUS? n Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma n Työttömyyden kasvu n Julkisen talouden velkaantuminen n Suomen menestyminen vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla n Kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset TAVOITTEET n Parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä n Lisää talouskasvua n Luo uusia työpaikkoja n Tukee julkisen talouden sopeuttamista n Edistää paikallista sopimista työja virkaehtosopimusten kautta EHDOT n Korvaa maan hallituksen esityksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli ns. pakkolait n Hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat lisämenoleikkaukset ja tuloverotukseen liittyvät korotukset n Hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset TYÖEHTOSOPIMUKSET n Voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella n Palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin ei tehdä muutoksia n Sopimusalakohtaisin toteuttamistavoin sovittu vuosittaisen työajan pidentämisestä n Edistetään paikallista sopimista mm. selviytymislausekkeen myötä MUUTOSTURVA n Laajennettu muutosturva tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan n Velvoittaa työnantajaa, jolla on vähintään 30 työntekijää n Irtisanotulle tarjottava tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen n Koulutuskorvauksen arvon vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa n Irtisanotulla oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT n Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 %-yksikköä 2017–2020. Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavalla määrällä n Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee yhteensä 0,85 %-yksikköä 2017–2019. Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavalla määrällä n Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017–2019 vähintään noin 1 %-yksiköä ja vuodesta 2020 alkaen pysyvästi vähintään 0,58 %-yksikköä ENNUSTE n Kilpailukykysopimuksessa mukana 87 % palkansaajista n Kustannuskilpailukyky paranee noin 4 %-yksikköä n Julkinen talous vahvistuu n. 600 milj. euroa (ilman veronkevennyksiä) n Työllisyys kasvaa 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä n Kokonaisostovoima kasvaa n Ansiotulojen verotuksen kevennys 2017 budjetissa 0,5 %-yksikköä JATKO n Syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen n Toteutetaan ”Suomen mallin” mukaisesti tukien kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, työllisyyttä, tuottavuudenkehitystän ja julkisen talouden tasapainoa n Suomen mallin valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan 12 22.09.2016 2 10 Miten kilpailukykysopimusta sovelletaan työpaikoilla?
K A N N E N K U V A JY R K I LU U K K O N E N PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 22.09.2016 12 Metalliliiton sopimusalojen työpaikoilla käydään kilpailukyky s opimuksen mukaiset soveltamisneuvottelut viimeistään marraskuun aikana. Etukäteen eniten keskustelua on herättänyt vuosityöajan lisääminen 24 tunnilla. Sivuilla 14–15 Metalliliiton liittohallituksen ja -valtuuston jäsenet pohtivat, miten työtuntien lisääminen istuu heidän työpaikkansa tilanteeseen ja miten lisäys voitaisiin toteuttaa. Mitään yhtenäistä mallia tähän ei ole olemassa. Jotta työajan lisäyksestä saadaan sellaiset hyödyt kuin mitä sillä haetaan, on työpaikoilla aidosti neuvoteltava asiasta paikallisesti. Käytännössä neuvotteluissa on rajana vain mielikuvitus. Yksi kannatettava ajatus on se, että vuosittaiset 24 lisätyötuntia käytetään työhyvinvoinnin parantamiseen. Tämä tukisi myös Teknologiateollisuuden yhdessä Metalliliiton, Pron ja YTN:n kanssa pari viikkoa sitten käynnistämää Työkaari kantaa -hanketta (s. 27). Hanke on jatkoa Hyvä työ – pidempi työura -hankkeelle. Tunnettu tosiasia on, että yksi työhyvinvointiin laitettu euro tuo kuusi euroa takaisin. Kun työpaikalla edesautetaan työntekijöiden jaksamista ja parannetaan työhyvinvointia yleensä, myös tuottavuus paranee. Työhyvinvointi vaikuttaa suoraan myös yrityksen kilpailukykyyn. Työterveyslaitoksen mukaan myös työn laatu paranee ja innovointi lisääntyy. Työhyvinvointi on joustava käsite. Se mikä lisää toisen työntekijän hyvinvointia, ei välttämättä vaikuta toiseen. Monet perusperiaatteet pätevät yleisesti, mutta tärkeää on myös huomioida eri työntekijöiden elämäntilanne. Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen yhteydessä tehdyn selvityksen perusteella työelämä kuormittaa kaikkein eniten ruuhkavuosiaan eläviä 35–45-vuotiaita. Työhyvinvointi ja työurien pidentäminen eivät siten kosketa vain ikääntyneitä työntekijöitä. Kun syksyn neuvottelut työpaikoilla aloitetaan, työhyvinvointiin liittyvät asiat kannattaa ottaa mukaan neuvottelupöytään ja miettiä, millaiset käytännöt ja asiat ovat parhaita mahdollisia oman työpaikan kannalta. Hyvinvointi on yksi yrityksen menestystekijöistä ja siksi siihen kannattaa perehtyä. Työkaari kantaa -hankkeen pohjana on työkaarimalli, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa poissaolojen hallintaan, osaamiseen, työaikajärjestelyihin, työn kuormitukseen, johtamiseen sekä urasuunnitteluun. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tyokaari.fi. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 PARLAMENTTI 24 TAUKO 27 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”24 tuntia voi lisätä työhyvinvointiin.” Mielikuvitus rajana ”Vaikkei olisi mitään käsitystä, peruskurssille voi aina tulla.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Kummitoiminta tiivistää oppilaitosyhteistyötä 7 Luottamusmiehet valitaan tänä syksynä AMMATTILAINEN 9 Tommi Lylykangas Huoltoasentaja Kumera Drives Oy Riihimäki TOIMIJA 18 Markku Kyröläinen Työsuojeluvaltuutettu Arctech Helsinki Shipyard Oy Helsinki 20 Parametilla yhteinen tavoite on turvata työt 28 UUSIUTUVA ENERGIA Tuulesta temmattua työtä 36 Intressebevakning på bred fron t OTA TALTEEN 39 Kevään lomaosakkeiden hakeminen 28 17 41 S I S Ä LTÖ
12 22.09.2016 OPPILAITOSYHTEISTYÖ Syyskuun alussa nelisenkymmentä Pohjois-Karjalan ammattiopiston koneja metallialan opiskelijaa kuulosteli tarkasti, mitä Abloy Oy:llä on tarjottavana kummiluokkayhteistyössä ja millainen työpaikka lukitusturvallisuuden maa ilmanbrändi voisi olla. Ensimmäisen vuoden perustutkinnon aloittaneita vastassa oli arvovaltainen joukko henkilöstöjohtajasta pääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetusta oppilaitosyhteistyötä koordinoivaan työnjohtajaan. Isäntien puheenvuoroja kuunnellut Pohjois-Karjalan ammattiopiston koulutuspäällikkö Veijo Kurri teki iloisen huomion. – Monen avainhenkilöksi nousseen työtausta on kulkenut samoja polkuja kuin mitä nämä opiskelijanuoret nyt aloittavat. Iso talo on antanut mahdollisuuden oppia ja edetä työuralla, Kurri myhäilee luottaen siihen, että esimerkin voima puhuttelee nuoria. METALLI – MAAKUNNAN TUKIJALKA Koneja metalliala on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä teollisuuden työllistäjistä. Kärkiyhtiöt ovat vahvoja maakunnan vientiteollisuuden vetureita. Kummiluokkayhteistyössä olevat yritykset työllistävät yhteensä noin 3 000 henkilöä. Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on firmoille yhteinen. Teollisuuden kummilapset Pohjois-Karjalassa ammattiopiston ja työpaikkojen yhteistyötä kehitetään uudella kummiluokkatoiminnalla, johon kuuluu muun muassa yritysvierailuja sekä työssäoppimisja työelämäjaksoja. Kummitoiminta antaa nuorille näytön paikan. M IS K A K O R P E LA IN E N P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Tämä saattaa poikia työpaikan. Näin totean jokaiselle nuorelle työssäoppijalle, jota pääluottamusmiehen roolissa tervehdin, Abloyn pääluottamusmies Eero Holsti sanoo. Vielä kymmenisen vuotta sitten reilut 700 henkilöä työllistävän Abloyn henkilöstön ikäjakauma oli kuin kaksikyttyräinen kameli. Eläkeikää lähestyvien suuri määrä huolestutti. Tarvittiin toimen piteitä – ikääntyvät haluttiin pitää pidempään töissä ja samaan aikaan varmistaa, että taloon saadaan lisää nuorta osaamista. Nyt työntekijöiden keski-ikä on 45 vuotta. Osaamisen siirtämisessä mentorointi on tehokas tapa varmistaa tietotaidon pysyminen talossa. – Idea on samankaltainen myös oppilaitosyhteistyössä. Työssäoppimisjaksojen aikana nuorella on vierellään kokenut ammattilainen ohjaamassa. Alaikäiset eivät pääse vielä koneita käyttämään, mutta seuraamalla kokeneen työntekijän toimia oppii paljon, työnjohtaja Juha Jormanainen pohtii. Pääluottamusmies Holsti piirtää oppimisesta vieläkin laajemman kaaren. Työnjohtaja Juha Jormanainen näyttää työkappaletta kummiluokkalaisille esittelykierroksella Abloylla Joensuussa. Oikealta Simo Pilppula, Eljas Kuivalainen, Anton Sonne ja Mika Muikku. AHJ1612_1-23.indd 4 14.9.2016 6:52:13
22.09.2016 12 LI N JA U S Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Teollisuuden kummilapset M IS K A K O R P E LA IN E N – Oppilaitosyhteistyö on ehdottoman tärkeätä. Nuorille avautuu työelämä paljon paremmin, kun he pääsevät itse katsomaan ja kokeilemaan. Eikä nuorissa ole moitteen sijaa – töihin tullaan ajallaan ja perehdyttämisohjelman ohjeet talon tavoista pysyvät muistissa. Puhelimen käytöstä työaikana joskus joutuu huomauttamaan – se on sellainen nykyajan juttu, vähän vanhemmillekin työntekijöille. JALKA OVEN VÄLISSÄ Abloylla oppilaitosyhteistyötä koordinoiva Jormanainen työskentelee koneistusosastolla lähes 50 työntekijän esimiehenä. Sellaiseen porukkaan sopii kerrallaan 1–2 työssäoppijaa. – Kun vierellä on opetettava nuori, se teettää vähän lisätyötä ja joskus hidastaakin. Vaan kyllä työntekijät ymmärtävät, että uusia kavereita tarvitaan. Pääsääntöisesti opiskelijoihin suhtaudutaan erittäin myönteisesti ja kannustavasti. Jormanainen muistuttaa, että tehtaan portista sisään astuvalla nuorella on edessään näytön paikka. – Omassakin porukassani useampi kaveri lähestyy eläkeikää, joten katselen suurella mielenkiinnolla näiden nuorien otteita. Jos nuori saa meiltä työharjoittelupaikan ja hoitaa hommat oikealla asenteella, niin jalka on jo reittä myöten oven välissä. TAVOITTEENA VAKITUINEN TYÖ Rääkkylästä kotoisin oleva Eljas Kuivalainen ja joensuulainen Simo Pilppula ovat 20-vuotiaina kummiluokkalaisina senioreita. Opiskelijatoverit ovat 16–17-vuotiaita. Markkinointia tulevaisuuden tekijöille n Tiivis oppilaitosyhteistyö on yrityksille arkea, johon Pohjois-Karjalan ammattiopisto toi kuluneena kesänä uudenlaisen mausteen. Ammattiopiston ja viiden metallija konepaja yrityksen yhteistyösopimus allekirjoitettiin viime kesäkuussa. Mukana ovat John Deere Forestry Oy, Mantsinen Group Oy, Kesla Oyj, Outotec Turula Oy sekä Abloy Oy. Kummius on yrityksiltä yhteistyökäden ojennus ammatti opistolle ja samaan aikaan myös tehokas markkinointioperaatio alan opiskelijoille. Alkusyksyn aikana opiskelijat tekivät ensi vierailun jokaiseen yritykseen. Seuraavaksi aikataulutetaan työssäoppimisja työelämäjaksoja. Suunnitelmat eivät ole kiveen hakattuja ja yhteistyötä toteutetaan hyvinkin räätälöidysti. Yritysten yhteinen viesti on se, että tulevien kesien kesätyöpaikkoja jaettaessa kummiluokkalaiset huomioidaan valinnoissa. Oppilaitosyhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta yhteistyö pohjoiskarjalaisessa muodossa on tavanomaista enemmän. Firmat esimerkiksi lahjoittivat työvaatteet opiskelijoille. Työpuseron etumuksessa kummiyritysten logot komeilevat rinta rinnan. Yrityksistä ainakin Abloy on luvannut muistaa menestyviä opiskelijoita myös stipendein. Yhteistyö ulottuu jopa nuorten opiskelijoiden vanhempiin; kotiväkeä kutsutaan yrityskäynneille jo kuluvan syksyn aikana. Simo Pilppula ja Eljas Kuivalainen pääsevät kummiyrityksessä työn makuun jo kuluvan syksyn aikana. Kuivalaisen polku koneja metallialan opintoihin koukkasi armeijan ja rakennusalan perustutkinnon opintojen kautta. – Oli selän kanssa sellaisia ongelmia, että rakennusalan opinnoista oli luovuttava. Hain koneja metallipuolelle, koska ala tuntuu omalta. Pilppula kirjoitti ylioppilaaksi vuosi sitten keväällä. Armeijan jälkeen puntarissa oli kaksikin opiskelusuuntaa: metsätalous ja metalli. Kumpikaan nuorukaisista ei tohdi asettaa kummiyrityksiä paremmuusjärjestykseen. – Isoja firmoja kaikki, erilaisia. Suurimmassa osassa vastassa on isoja koneita ja laitteita, kaksikko tuumaa. Entä mitä miehet odottavat kummiluokkayhteistyöltä? – Työtä – oppimisjaksoja, mahdollista kesätyötä ja mikäpä ettei sitä vakituista työpaikkaa. SIRKKA-LIISA AALTONEN TURJA LEHTONEN Metalliliiton liittosihteeri Täällä Suomessa perusporvarihallitus on puhaltanut kylmää kyytiä viimeisen reilun vuoden ajan palkansaajien niskaan. Eikä loppua ole näkyvissä. Minulla oli mahdollisuus keskustella espanjalaisen kollegani Jordi Carmonan kanssa jonkin aikaa sitten. Heillä ovat samanlaiset tuulet puhaltaneet jo pidempään ja sato alkaa näkyä. Hänen selvitystä oman maansa tilanteesta kuunnellessani mieleeni tulivat lähes sanasta sanaan meidän maamme hallituksen perustelut asioille. Espanjassa oli aikanaan hyvä irtisanomissuoja ja muutoinkin kohtuullinen työlainsäädäntö. Samoin palkalla tuli toimeen ja julkinen terveydenhuolto toimi. Tänä päivänä, oikeistotuulien myrskyttyä riittävän pitkään, kyyti on kylmää. Irtisanomissuoja on käytännössä lähes poistunut, palkka ei riitä vuokraan niin, että jotkut joutuvat muuttamaan takaisin perheidensä luokse asumaan. Paikallinen sosiaalija terveydenhuollonuudistus on käytännössä tappanut julkisen terveydenhuollon ja korruptio rehottaa. Tapaus Espanja on ikävä esimerkki siitä, mitä pahimmillaan voi tapahtua. Suomessa nämä tavallisille työntekijöille vaaralliset tuulet on mahdollista seuraavan kerran laannuttaa ensi vuonna kunnallisvaaleissa. Kehotan kaikkia Metalliliiton jäseniä lähtemään mukaan kunnallisvaalityöhön ja harkitsemaan vakavasti myös itse ehdolle lähtemistä. Oikeistotuulten satoa AHJ1612_1-23.indd 5 14.9.2016 6:52:14
12 22.09.2016 HYVIÄ UUTISIA MEYER TURKU allekirjoitti risteilyalusoperaattori Carnival Corporationin kanssa aiesopimuksen kahden noin 800 miljoonan euron arvoisen risteilyaluksen rakentamisesta. Laivojen on tarkoitus valmistua vuosina 2020 ja 2022. Ne käyttävät polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. – Nyt on töitä kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Se on meillä vähän porukkaa ihmetyttänyt, että hetki sitten oltiin muka auringonlaskun ala, mutta nyt sitten tulee töitä ovista ja ikkunoista. Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto VALMET TECHNOLOGIES sai Tanskasta yrityksen historian suurimman, yli 150 miljoonan euron arvoisen biomassakattilatilauksen. Tilauksen arvioidaan tuottavan noin 1 000 henkilötyövuotta ja sen ennustetaan työllistävän Suomessa etenkin Valmetin Tampereen tehtaalla. – Työtä pitäisi olla luvassa taas pitkällekin ensi vuodelle. Aiemmin sitä on jaettu Eurooppaan, esimerkiksi Puolaan ja Kroatiaan. Paljon työmäärästä on myös toimihenkilöpuolen suunnittelutyötä. Tampereen tehtaan pääluottamusmies Timo Anttila SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä tapahtuu ihmisille, joka joutuu tekemään työuransa kovassa metelissä? TI ES IT KÖ ? ? Yleisin työtehtävä Metalliliiton jäsenellä on (jäsentutkimus 2015) A? koneistus B? kokoonpano C? huolto ja korjaus D? hitsaus ? ? Montako maakuntaa Suomessa on? A? 8 B? 12 C? 15 D? 21 ? ? Montako maata EU:ssa on? A? 21 B? 23 C? 25 D? 28 ? ? Nyrkkeilijä Mira Potkosen kotikunta on A? Heinävesi B? Hattula C? Haapajärvi D? Hollola Lehti työpaikalle Ahjo lähetti taannoin pääluottamusmiehille sähköisen uutiskirjekyselyn, jossa tiedusteltiin, tuleeko lehti työpaikalle. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, mutta haluaisit saada Ahjon taukohuoneeseenne kaikkien luettavaksi ja lisäämään tietoa Metalliliiton toiminnasta, ilmoita nimesi (jota ei tarvitse välttämättä painaa lehden osoitekenttään) sekä työpaikkasi postiosoite: sirpa.narhisalo@metalliliitto.fi. Ahjon tilaus työpaikalle on maksuton. Lisätietoja: päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman, kirsi.tormanen-petman@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41230 Metalliyritys, osallistu! Nyt etsitään yrityksiä, jotka huolehtivat aktiivisesti työterveydestä ja työturvallisuudesta työvoiman ikääntyessä. Kilpailun järjestää eurooppalainen alan virasto. Parhaimmat palkitaan huhtikuussa 2017. www.terveellinentyo.fi JY R K I LU U K K O N E N 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 12 22.09.2016 Eduskunta käsittelee nollatuntisopimusten väärinkäytön kieltävän kansalais aloitteen syksyllä. Operaatio Vakiduuni järjestää mielenilmauksen eduskunnan edessä 29.9. klo 17. Oletko saanut tarpeeksi pätkätöistä? Haluatko, että työntekijä tulee toimeen palkallaan? Pitääkö työntekijällä olla kohtuulliset työoikeudet? Jos vastasit KYLLÄ, niin tule mukaan! Ilmoittaudu www.operaatiovakiduuni.fi INVES TOINTI TAANTU MASTA ON PÄÄSTÄVÄ ULOS Suomen talous ei kasva eikä työpaikkoja synny ilman investointeja. m e t a l l il ii t t o l a is e n l e h t i 01.09.2016 ahjo.fi nRo ”TEOLLISUUSLIITTO SAATAVA MAALIIN” ONKO TYÖN HINNALLA VäLIä? PERäVAUNUJA LAADUSTA TINKIMäTTä ASbEST DÖDAR fORTfARANDE 11 ”Ansiosidonnaisen päivärahan kesto lyhenee hallituksen päätöksellä sadalla päivällä ensi vuoden alusta, joten lisäleikkaukset olisivat työttömille aivan liikaa.” Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen SAK:n verkkosivuilla 8.9.2016 Solidaarisuutta Madventuresin tapaan SASK Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus juhlii 30-vuotista taivaltaan Solidaarisuuspäivillä 19.11. Helsingin Wanhassa Satamassa. Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas Milonoff kertovat omista kokemuksistaan globaalin tuotannon takapihoilta. Keskusteluista, kansain välisistä esiintyjistä ja työpajoista koostuva päiväohjelma huipentuu päivälliseen ja iltajuhlaan Ravintola Kaisaniemessä. Kaikki ay-aktiivit mukaan! Ilmoittautuminen: www.sask.fi AHJ1612_1-23.indd 6 14.9.2016 6:52:17
Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. 22.09.2016 12 TA LO U S B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Valitaan luottamusmies LUOTTAMUSMIESVAALIT Metallin työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marrasja joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. Hallitus on sanansa sanonut. Budjetista käy selvästi ilmi, mitä Suomessa tuetaan ensi vuonna ja mitä ei. Uusien innovaatioiden ja tuotekehitysten sijaan tuetaan omistajuutta. Osa teollisesta Suomesta voi taputtaa käsiään, mutta osa jää nuolemaan näppejään. Teollisuuden aloista rakennusteollisuudessa menee hyvin, sillä rakentamista tuetaan paitsi tieja ratahankkeilla myös tukemalla asuntotuotantoa. Myös elintarviketeollisuus on tyytyväinen, sillä makeisja jäätelövero poistuu. Metalliteollisuudelle on luvassa ei–juu– vaarinhousut -vaihtoehdoista se viimeinen. Tuulivoimaloiden entistä korkeampi kiinteistövero saattaa hillitä uusien voimaloiden rakentamista, etenkin kun aurinkopaneeleja pystytetään myös suurimpien vakuutuslaitosten pääkonttoreiden katoille. Uutena tulevan, rekisteröityjen veneiden ja moottoriajoneuvojen veron vaikutuksia on mahdoton arvioida. Kalliisiin kotimaisiin jahteihin investoivilla riittänee rahaa myös veneveroon. Autojen myynti kangistunee entisestään autoveron korottamisen myötä. Tosin palkkahaarukan osuessa yli 3305 euroa kuussa ansaitseviin ensi vuonna käteen jää 200 euroa tai enemmän. Silläkään ei ole vielä varaa hankkia Uudenkaupungin autotehtaalla ensi vuonna valmistukseen tulevaa Mercedes-Benzin GLC-katumaasturia. Selvä vastaantulo on kaivosteollisuuden siirtäminen alemman sähköveron piiriin. Teollisuudelle sinänsä myönteinen uutinen on myös päästökaupan avitus. Epäsuoria kustannuksia kompensoidaan 43 miljoonalla vuosina 2017–2019 ja 46 miljoonalla 2020. Tämän tuen on tosin arvioitu hidastavan cleantechin kehitystä. Näköaloja tulevaisuuden teknologiaan ei ole muuallakaan. Vielä viime metreillä elätettiin toiveita, että hallitus uskaltaisi satsata tulevaisuuteen eli osoittaa pienoisen potin yritysten ja tutkimuslaitoksen innovaatioja kehityshankkeisiin. Sen sijaan hallitus piti päänsä ja osoitti noin 180 miljoonaa euroa yritysten, metsien ja viljelymaiden omistajille. Tuki on nimeltään sukupolvenvaihdoksen helpotus. Budjetti ei tue tulevaisuuden teknologiaa. Tukea omistajille KA SV O T VASTAANOTTOSIHTEERI MURIKKA ANNE MONTONEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Metallityöväen Murikka-opisto kouluttaa luottamusmiehiä tehtävän hoitamiseen, minkä lisäksi liitto järjestää alueellista ja paikallista koulutusta. Valitulla luottamusmiehellä on mahdollisuus osallistua luottamusmieskursseille, kunhan asiasta sovitaan työnantajan kanssa, ja kursseilta aiheutuvat ansionmenetykset korvataan osallistujalle. Kouluttautumisoikeus on kirjattu SAK:n ja EK:n väliseen sopimukseen. Lisäksi luottamushenkilöillä on voimassa liiton kustantama vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Mikä luottamusmies? n Luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja Metalliliiton edustaja. n Hän on työpaikan työntekijä ja Metalliliiton jäsen. n Hän toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. n Hän ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvotteluja yhteistoimintaa sekä välittää tietoa. n Hän edistää järjestäytymistä ja jäsenhankintaa. n Ammattiosaston jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet. Osasto vahvistaa valinnat. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä. n Pääluottamusmies toimii koko tehtaan alueella, luottamusmiehen toimialue sovitaan työnantajan kanssa. n Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelukokouksessa. n Jos tehtävää kohti on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useita, ammatti osastolla on oikeus järjestää työpaikalla luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat SAK:laisen liiton jäseniä ja joihin noudatetaan Metallin työehtosopimusta. n Ammattiosaston on ilmoitettava valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä kirjallisesti työnantajalle sekä Metalliliiton aluetoimistoon. INVES TOINTI TAANTU MASTA ON PÄÄSTÄVÄ ULOS Suomen talous ei kasva eikä työpaikkoja synny ilman investointeja. m e t a l l il ii t t o l a is e n l e h t i 01.09.2016 ahjo.fi nRo ”TEOLLISUUSLIITTO SAATAVA MAALIIN” ONKO TYÖN HINNALLA VäLIä? PERäVAUNUJA LAADUSTA TINKIMäTTä ASbEST DÖDAR fORTfARANDE 11 P U H E E N A I H E MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Lokakuussa 1996. Olin ollut työttömänä jonkin aikaa, kun minut kutsuttiin Murikkaan haastatteluun. Sillä tiellä ollaan! MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Suurin osa työstäni ei näy asiakkaalle, mutta on se muutakin kuin avainten jakamista. Hoidan laskutukset, huonevaraukset, kioskimyynnin ja tarvittaessa nostan vaikka lipun salkoon. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Yhteisöllisyys on meillä omaa luokkaansa. MIKÄ ON PARASTA? Ikinä ei tiedä mitä minuutin päästä tapahtuu. Minulle on aivan tyypillistä hoitaa kymmentä asiaa kerrallaan. TERVEISENI JÄSENILLE Olemme täällä teitä varten, tulkaa käymään Murikassa. Ehdottomasti! Kursseilla on rento meininki, ja jokainen viihtyy. AHJ1612_1-23.indd 7 14.9.2016 6:52:18
12 22.09.2016 Heinäkuu ja kuuma kuin pätsissä. Tuulettimet hurisevat huoneen kulmissa, kun istun Thaimaan Mahachaissa siirtotyöntekijöiden oikeuksia valvovan kansalaisjärjestö MWRN:n toimistossa. Kanssani juttelee 14 broilerikasvattamossa työskennellyttä työntekijää, jotka pakenivat pakkotyön kaltaisista olosuhteista pari viikkoa sitten. Pako oli onnenkantamoinen. Yksi työntekijöistä oli opetellut käyttämään Facebookia ja löysi sitä kautta sattumalta MWRN:n yhteystiedot. Yhteydenoton jälkeen alkoi tapahtua. Työntekijät pääsivät lähtemään kasvattamosta, tekemään rikosilmoituksen viranomaisille ja saavat nyt suojelua – kiitos Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuettavan Finnwatchin ja MWRN:n yhteishankkeen. Työntekijöiden kertomukset ovat karua kuultavaa. Heille ei maksettu edes minimipalkan mukaista palkkaa, ja he nukkuivat betonisessa huoneessa elävien kanojen vieressä hurjassa hajussa ja metelissä. Töitä tehtiin kellon ympäri. Kasvattamo toimitti broilereita Betagrolle, yhdelle Thaimaan suurimmista broileria prosessoivista yrityksistä, jonka asiakkaita löytyy myös Suomesta. Sen tuotteita päätyy erilaisiin ravintoloihin sekä vähittäiskaupan ketjujen kuten Keskon ja S-ryhmän valikoimiin. Betagron kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi, ja korvausvaatimuksia tullaan esittämään myös oikeusteitse. Kaikkia yrityksiä ei saada vastuuseen niiden alihankintaketjussa löytyvistä ongelmista, ja ne firmat, jotka jättävät kertomatta tuotteidensa alkuperän, välttävät julkiset kohut. Esimerkiksi kansainvälinen Subway ei kerro, mistä sen broileri on peräisin. Salailusta palkitseminen on hölmöä, sillä tiedot yritysten maahantuonnista EU-alueelle löytyisivät jo tullitietokannoista. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa näitä tietoja ei ole EU:ssa annettu kansalaisjärjestöjen ja median käyttöön. Finnwatch ja 15 muuta kansalaisjärjestöä tekivät tullille 12 Euroopan maassa maahantuontitilastoja koskevia tietopyyntöjä kesällä 2016. Suomen Tulli kieltäytyi antamasta tietoja julkisuuslakiin vedoten. Emme kuitenkaan luovuta. Käymme keskusteluja muun muassa EU:ssa avoimien tullitietokantojen edistämiseksi. Rattaat pyörivät hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Uskon, että seuraavien vuosien aikana yritystoiminnan edellytetään olevan paljon avoimempaa. Yksittäisen ihmiskaupan uhrin kannalta prosessi on kuitenkin liian hidas. MWRN:n toimistohuoneessa 13 muun työntekijän kanssa majoittuva myanmarilainen Myint on väsynyt. ”Työskentelin kasvattamolla neljä vuotta aamusta iltaan. Haluaisin mennä jo kotiin”, hän sanoo. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 RUUSUSEN UNTA Kun menin 1960-luvulla töihin, kimppuuni käytiin heti, vaadittiin liittoon liittymistä. Perustelut: Liittoon kuulumalla sinua autetaan ja puolustetaan. Et ole yksin. Tuntui hienolta, joukoissamme on voimaa. Minua ei silloin petetty. 1960–80 luvut olivat ay-liikkeen historian saavutusten parhainta aikaa. Työmieskin pystyi hankkimaan edes jotain. Sen jälkeen on ollut lähinnä puolustustaistelua. Jo työelämän loppupuolella alkoi uskoni horjua. Eläkeläisistä liitto ei ole kiinnostunut. Niin sanottu taitettu indeksi tehtiin Paavo Lipposen hallituksen aikana, väliaikaisesti. Siitä alkoi työeläkkeellä olevien eläkeläisten alamäki, sillä väliaika on jatkunut jo kaksikymmentä vuotta. Olen monessa liittokokouksessa puhunut sen puolesta, että tämä vääryys on korjattava. Moni kokousedustaja luulee minun lisäkseni, että kerrankin kentän ääntä kuunnellaan, kun tuli valituksi kokousedustajaksi. Metallin liittokokous on tosi massiivinen tapahtuma, mutta ei siellä mitään puhumalla muuteta, sen tiedän nyt. Liiton toimitsijat, ”satraapit”, suodattavat osastojen aloitteet niin mitäänsanomattomiksi, että puhemiehistöjen on helppo hakata heille mieluisat päätökset. Satraappi oli muinaisen Persian maakunnan käskynhaltija. Satraapit vastasivat teoistaan vain Persian kuninkaille. Eläkeläisten vaatimukselle tuli lopultakin puolustaja, kun entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen syventyi asiaan ja kirjoitti kirjan. Se kannattaisi lukea. Kiljusen tekemä kansalaisaloite sai yli 83 000 kannattajaa. Kiljunen toteaa kirjassaan: ”Työeläkkeet ovat myöhennetty palkka ja siten ansiosidonnainen etuus, joten ainoa mahdollisuus ylläpitää eläkkeen arvo on sitoa se ansiotasoindeksiin.” Kiljunen perustelee sen, että on varaa palata alkuperäiseen, oikeudenmukaiseen ansiotasoindeksiin. Kun menot olivat vuonna 1995 noin 33 % varoista, vuonna 2015 ne olivat enää 15 %. Kun me eläkeläiset olemme kaksikymmentä vuotta kärsineet vääryyttä, jälkeenjääneisyys on karmiva. Palkat nousivat tänä aikana 88 %, eläkkeet ainoastaan 46 %, Kiljunen toteaa kirjassa. Suomen historiasta ei löydy yhtään toista tulonsaajaryhmää, jonka etuuksia olisi yhtä systemaattisesti heikennetty kuin eläkkeensaajien viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Siitä Ruususen unesta viime liittokokous vei viimeisenkin arvostuksen eläkeläisiltä. Uudessa suurliitossa emme saa äänestää tai olla ehdokkaina, eli se siitä. Jos nyt olisin nuori ja aloittaisin työelämän, harkitsisin kerran jos toisenkin muutamia asioita. JARMO KAUKOLA Turku ”Tulevaisuudessa yritystoiminnan edellytetään olevan paljon avoimempaa.” Tullitietojen salaaminen pelaa riistäjän pussiin SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1612_1-23.indd 8 14.9.2016 6:52:28
22.09.2016 12 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 HUOLTOASENTAJA TOMMI LYLYKANGAS, 46 TYÖPAIKKA Kumera Drives Oy, Riihimäki Vaihtelunhaluinen ikiliikkuja Millainen koulutus sinulla on? Levyseppähitsaaja. Kun jonnekin oli perus koulun jälkeen pakko mennä, menin ammattikouluun. Valintaan vaikutti se, että olin pienestä pitäen räplännyt moottoripyöriä. Työhistoriasi? Huoltoasentajana olen ollut viimeiset kolme vuotta, mutta Kumeralla tämä on kahdeksas vuosi ja kolmas kerta. Välillä olen käynyt ABB:lla Helsingissä ja Hausjärvellä eräässä metallipajassa. Mitä teet? Huoltoasentaja ottaa vastaan tuotteen, puhdistaa ja purkaa sen, luetteloi vaihdettavat osat, tekee niistä tarjouksen ja suorittaa huollon. Kokoluokka on pienestä polvenkorkuisesta vaihteesta suuriin teollisuuskuivaimiin, joihin mahtuu kolme miestä sisälle. Välillä huoltoreissulle lähdetään asiakkaan luokse. Pari vuotta sitten tuli sata hotelliyötä vuodessa, mutta olen vähentänyt keikkailua. Pisin huoltoreissu? Uudessa-Seelannissa on tullut käytyä. Keikka kesti neljä päivää, ja sieltä menin vielä suoraan Kiinaan. Reissussa työ on todella itsenäistä, kun ollaan eri aikavyöhykkeillä pääkonttorin kanssa. Päätöksiä pitää pystyä tekemään yksin ja asiakastakin saa tarvittaessa lepytellä. Ja kaikki englanniksi. Parasta työssäsi? Vaihtelevuus. Haasteitakin riittää. Välillä osat ovat olleet niin kauan veden tai pölyn alla, että kaikki kikat pitää käyttää, jotta laitteen saa purettua. Entä huonointa? Työ on likaista eikä asiakkaan luona aina tiedä, mitä myrkkyä missäkin on käytetty. Kaikkialla ihmishenki ei ole yhtä kallis kuin kotimaassa. Ergonomia on myös hankala homma, vaikka siihen haetaan ratkaisuja työterveyshuollonkin kanssa. Fyysisen kunnon pitää olla hyvä. Oletko tyytyväinen palkkaasi? Alueellisesti katsoen täällä on hyvät palkat. Asun Espoossa, ja eläminen ja asuminen saisi olla edullisempaa. Miten pidät kuntoa yllä? Hölkkäilemällä. Tavoitteena olisi maraton, kerran olen juossutkin. Meinaan jatkaa myös nuoruuden harrastustani suunnistusta. Pääkopan kuntoa pidän yllä dekkareita ja sotakirjoja lukemalla. AHJ1612_1-23.indd 9 14.9.2016 6:52:32
12 22.09.2016 10 T E K S T I A H JO N TY Ö R Y H M Ä K I K Y Keskusjärjestöjen valmisteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti paikallinen sopiminen vahvistuu, kun työpaikoilla aletaan pian soveltaa uusien työehtosopimusten muutoksia. Metallialojen sopimuksissa sovittavat kaksi keskeisintä asiaa ovat palkantarkistukset ja vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Nyt sovitaan paikallisesti! PALKOISTA PITÄÄ NEUVOTELLA Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelema uusi työehtosopimus noudattaa palkkojen osalta Juha Sipilän hallituksen ajamaa ja työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaa kilpailukykysopimusta (kiky). Palkankorotusten nollalinja jatkuu myös ensi vuonna, ellei paikallisesti toisin sovita. Teknologiateollisuuden uuden työehtosopimuksen mukaan palkkoihin ei seuraavalla sopimuskaudella tehdä yleiskorotusta. Palkankorotuksista täytyy kuitenkin neuvotella ja sopia paikallisesti viimeistään tulevan marraskuun aikana. – Tarkoitus on, että työpaikoilla katsotaan oman yrityksen lähtökohdista se, millaiset korotukset ovat mahdollisia. Tavoite on, että mahdolliset palkankorotukset ovat kannustavia, tukevat oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä parantavat tuottavuutta, Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen sanoo. Virtasen mukaan nyt mitataan työnantajien todellinen tahtotila. Monella yrityksellä menee hyvin. – Nyt katsotaan, onko työnantajilla aitoa halua sopia paikallisesti. Onko haluja jakaa osa yrityksen tuloksesta myös työntekijöille? Paikallisesta palkkaratkaisusta täytyy tehdä kirjallinen sopimus pääluottamusmiehen kanssa marraskuun loppuun mennessä. Mikäli paikallista sopimusta ei saada aikaan, työnantaja päättää korotuksista oman tahtonsa mukaisesti. – Yrityksen toiminnan, neuvottelukulttuurin ja luottamuksen vahvistamisen kannalta on tietysti tärkeää, että tässä yhteydessä yrityksen tílanteesta, myös palkoista, keskustellaan avoimesti. Yrityksen taloustilanne on hyvä käydä yhdessä läpi. AHJ1612_1-23.indd 10 14.9.2016 6:52:33
1 PALKKOJEN TARKISTAMINEN 2 TYÖAJAN PIDENTÄMINEN 3 SELVIYTYMISLAUSEKE 22.09.2016 11 12 Keskusjärjestöjen valmisteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti paikallinen sopiminen vahvistuu, kun työpaikoilla aletaan pian soveltaa uusien työehtosopimusten muutoksia. Metallialojen sopimuksissa sovittavat kaksi keskeisintä asiaa ovat palkantarkistukset ja vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. TYÖAJAN PIDENTÄMINEN 24 TUNNILLA Kilpailukykysopimusta soveltavia työehtosopimuksia ja itse kikyä neuvoteltaessa keskustelua herätti eniten työajan pidentäminen. Vuosityöajan pidentämisestä 24 tunnilla on myös sovittava paikallisesti. Jyrki Virtasen mukaan tärkeintä on löytää kullekin työpaikalle paras ratkaisu. – Periaatteessa työajasta voidaan sopia ihan mitä vaan. Ainoa rajoittava tekijä on se, että työaikalain mukaiset lepoajat täyttyvät. Virtanen huomauttaa, että tässäkin kohtaa työnantajalla on näytön paikka. – Ettei mennä sen helpoimman eli perälaudan mukaan, vaan oikeasti sovitaan paikallisesti. Tässäkin kannattaa yrittää aina löytää se yrityksen kannalta toimivin malli. SELVIYTYMISLAUSEKE VAIN ERIKOISTILANTEISIIN Yksi kikyyn liittyvistä päätöksistä liittojen välillä oli sopimus selviytymislausekkeesta. Lauseke määrittelee säännöt sille, miten työpaikalla toimitaan yrityksen joutuessa vakavaan, esimerkiksi taloudelliseen, kriisiin. Kriisilauseke voidaan ottaa käyttöön vain silloin, kun molemmat osapuolet työpaikalla ovat samaa mieltä kriisin olemassaolosta. Ennen kriisiä koskevien neuvottelujen aloittamista niistä täytyy ilmoittaa sekä Metalliliittoon että työnantajaliittoon. – Luottamusmiehellä tai työpaikan työntekijöillä on oikeus käyttää Metalliliiton asiantuntijoita apuna taloudellisen tai tuotannollisen kriisin toteamisessa. Lisäksi työnantajan on tehtävä avoin selvitys luottamusmiehelle yrityksen taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Virtanen muistuttaa, että selviytymislauseke on tarkoitettu vain erikoistilanteisiin. – Silloin on jo kyseessä tilanne, jota ennen kaikki muut keinot on käytetty. Kriisilauseke ei liity kilpailukyvyn lisäämiseen. Ja vaatii todella suurta luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välille, jos kriisilausekkeen piiriin kuuluvista asioista aletaan neuvotella. NYKYISET VOIMASSA LOKAKUUN LOPPUUN Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa lokakuun loppuun saakka. Ennen kesää neuvoteltu uusi työehtosopimus astuu voimaan 1.11.2016 ja on voimassa vuoden. Metallialojen sopimuksista mekaanisen metsäteollisuuden sopimus tekee poikkeuksen. Se astuu voimaan kuukautta myöhemmin. Työajan pidentämisestä Metalliliiton sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksen erillisessä pöytäkirjassa. Sopimus vuosityöajan pidentämisestä on irtisanottavissa vuoden 2019 lopussa. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN AHJ1612_1-23.indd 11 14.9.2016 6:52:33
1 PALKKOJEN TARKISTAMINEN Neuvotellaan paikallisesti yritystai työpaikkatasolla Mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan: talous-, tilauskantaja työllisyystilanne, kustannuskilpailukyky markkinoilla, tuottavuuden kehittäminen Otetaan huomioon palkanmuodostuksen kannustavuus ja palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus EDELLYTYKSET n Yhteinen näkemys tilanteesta n Tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu n Yhteinen näkemys palkitsemisen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta n Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten johdonmukainen toiminta Tarkistaminen koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä MITOITUS Talous-, tilauskantaja työllisyystilanne n Keskustellaan yrityksessä seurattavista tunnusluvuista. Talouteen liittyvät, tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä toiminnan laajuutta, kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta Tulevaisuuden näkymät n Tilinpäätösanalyysin tarkoituksena on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden taloudelliset lähtökohdat. Analyysin perusteella tutkitaan muun muassa yrityksen kehitystä suhteessa tavoitteisiin sekä verrattuna toimialan tilanteeseen ja kilpailijoihin n Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennusteita – osaan asioista ei voida yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle n Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, joustavuusja laatutekijöistä n Jokainen yksilö vaikuttaa yrityksen menestykseen. Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten tulee löytää keinoja saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen. KANNUSTAVUUS Kannustaa työntekijää kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan n Työntekijä on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa n Työntekijän on saatava palautetta n Avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja hyvistä työsuorituksista n Osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla, lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät OIKEUDENMUKAISUUS Tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti n Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimintaa 12 22.09.2016 12 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 1.11.2016–31.10.2017 Kilpailukykysopimuksen mukainen Vahvistaa paikallista sopimista Ei sisällä muutoksia palkkoihin AHJ1612_1-23.indd 12 14.9.2016 6:52:33
2 3 SELVITYMISLAUSEKE Yritystoiminnan ja työpaikkojen turvaaminen tilapäisellä työehtojen sopeuttamisella kriisitilanteessa Paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palkkatai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta TYÖAJAN PIDENTÄMINEN Pidennetään vuosittaista säännöllistä työaikaa 1.1. alkaen 24 tunnilla vuosiansiotasoa muuttamatta Toteutetaan noudattaen TESiä ja erillispöytäkirjan määräyksiä Sovitaan ensisijaisesti paikallisesti 22.09.2016 13 12 MENETTELY n Neuvotteluista tieto työehtosopimusosapuolille. n Osapuolilla on oikeus käyttää taloudellisten vaikeuksien tai tuotannollisen kriisin toteamiseen apuna liittojen asiantuntijoita. n Työnantajan tulee selvittää pääluottamus miehelle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät. n Työnantajan on esitettävä suunnitelma yrityksen talouden tervehdyttämiseksi, toimintaedellytysten turvaamiseksi ja suunnitellut toimenpiteet. MENETTELY n Ellei paikallista sopimusta synny, työnantaja voi kohdentaa työajan pidennyksen osoittamalla työntekijälle: yhden lisätyöpäivän ja pidentämällä työvuoroja n Työajan pidennyksen aikana tehdystä työstä maksetaan palkka – vastaavasti tuntipalkkaisten työntekijöiden arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja lisäksi 3-vuorotyön työajan tasaamislisää vähennetään A. PAIKALLINEN SOPIMINEN TES 44 luvun mukainen paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys: n pääluottamusmies toimii sopijaosapuolena TAI n jollei pääluottamusmiestä ole, henkilöstöryhmä voi valtuuttaa edustajan sopimaan asiasta tai sopijaosapuolena toimii henkilöstöryhmä tai yksittäiset työntekijät itse Työajan pidennys voidaan kohdentaa esimerkiksi: n muuttamalla arkipyhäpäiviä työpäiviksi – tällöin ko. arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta, työtä voidaan teettää ilman työntekijän suostumusta n vähennetään päiväja kaksivuorotyössä työajan tasaamisvapaan (pekkanen) määrää n muutetaan vapaapäiviä työpäiviksi, koskien myös arkipyhäviikon lauantaita n vähennetään kolmivuorotyössä vuorovapaita/sovitaan lisävuorojen tekemisestä vuosittaisessa työvuorokalenterissa (keskimääräinen viikkotyöaika nousee) n pidentämällä vuorokautista työaikaa n hyödyntämällä liukuvaa työaikaa, työaika pankkia tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä MISTÄ SOVITAAN Palkan alentaminen Aina vähintään peruspalkka Muiden taloudellisten etuuksien leikkaaminen Lauantailisä, sunnuntaityölisä, vuorotyölisät, olosuhdelisät ja mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi Palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan siirtäminen Palkkatakuuta ei kuitenkaan, jos sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Palkan tai muun rahaerän maksu ajankohdan ja raha summan siirrossa on otettava huomioon palkkaturva säännökset A B C Työajan pidentämisestä on ILMOITETTAVA työtuntijärjestelmän muuttamista koskevien TES-määräysten mukaisesti B. TYÖNANTAJAN PÄÄTÖS Päiväja kaksivuorotyö Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa: n enintään 8 tuntia yhtenä lauantaivapaapäivänä (ei saa olla arkipyhä, arkipyhäviikon lauantai eikä työajan tasaamispäivä) JA n muutoin (16 t) enintään 2 tuntia työpäivänä Kolmivuorotyö Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa: n yhden enintään 8 tunnin työvuoron työtuntijärjestelmän muuttamista koskevaa ilmoitusaikaa noudattaen JA n muutoin (16t) 4 eri kertaa 4 tuntia kerrallaan joko työvuoron alkuun tai loppuun 1 päivän ilmoitusaikaa noudattaen Työvuoron pidentämisestä päättäessään työnantajan on huomioitava työntekijän perusteltu henkilökohtainen este: n työvuoron pidentäminen toteutetaan tällöin myöhemmin työnantajan osoittamana ajankohtana (aamuvuoron aikaistaminen yleisemminkin tulee toteuttaa erityistä tarveharkintaa ja kohtuullisuutta noudattaen) AHJ1612_1-23.indd 13 14.9.2016 6:52:34
Ahjo kysyi valikoiduilta Metalliliiton liittohallituksen ja liittovaltuuston pääluottamusmiehiltä, millä ajatuksin he ovat lähdössä kiky-sopimuksen soveltamisen neuvotteluihin omalla työpaikallaan. ”Olen miettinyt sitä, kun meillä on paljon verkossa tapahtuvaa koulutusta, että voisiko tätä hoitaa sillä tavalla.” 12 22.09.2016 14 JUHA KAPIAINEN Pääluottamusmies Caverion Industria Oy Helsinki Liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja PENTTI MÄKINEN Pääluottamusmies Valmet Technologies Oy Jyväskylä Liittovaltuuston puheenjohtaja MIKA LINDBLAD Pääluottamusmies VV-Autotalot Oy Helsinki Liittohallituksen jäsen JYRKI LEVONEN Pääluottamusmies Luvata Oy Pori Liittohallituksen jäsen Neuvotellen kikyyn ? Palkkojen tarkistamisesta ei ole vielä neuvoteltu. Konsernilla on Suomessa 4?000 työntekijää, toistakymmentä työehtosopimusta ja kymmenkunta yksikköä. Todennäköisesti se tehdään toimipaikkakohtaisesti ja henkilöstöryhmäkohtaisesti. Lähdemme siitä, että palkkoja tarkistetaan ylöspäin, mutta yrityksen tulos ei oikein anna selkänojaa vaatimuksille. Tilanne on huono, osakekurssi on sukeltanut, yt-neuvotteluita on käyty, eivätkä kaikki ole saaneet pitää työpaikkaansa. ? Työajan pidentämisestä meillä on ollut alustava keskustelu, että kaikkien henkilöstöryhmien luottamusmiesten kanssa käydään neuvonpito. On monenlaisia työaikamuotoja, erilaisia vuoroja, päivystystä ja varallaoloa. Helpoin malli voisi olla lisätä päivittäistä työaikaa kuudella minuutilla. Joko alusta tai lopusta, tai sitten tauoista nipistämällä. Työnantajan edustajilta on kuultu, että otetaan kolme pekkasta pois. Mutta siihen keskusteluun emme lähde. ? Selviytymislauseke ei ole ajankohtainen. Vaikka tilanne on huono, emme lähde tällaisesta neuvottelemaan, eikä työnantajankaan puolelta ole ehdotettu. Mielestäni tällaista ei tarvitsisi olla sopimuksessa. En tiedä yhtään esimerkkiä, missä työntekijöiden palkat olisivat kaataneet firman. Jos tällainen uhka on ollut, niin on osattu neuvotella ilman työehtosopimuksen kirjaustakin. ? Vielä emme ole neuvotteluja aloittaneet. Palkkojen tarkastaminen pitää nostaa pöytään, kun ”kikyn” soveltamisneuvottelut aloitetaan. ? Meillä on 245 työntekijää ja teemme montaa erilaista työvuoroa päivävuorosta keskeytymättömään kolmivuoroon. Lähtökohta työajan pidennykselle on siis hankala. Luottamusmiesten kesken täytyy tästä neuvotella ja työntekijöiltä kysellä mielipiteitä. Meillä on esimerkiksi valimossa päivystäjiä, jotka tekevät töitä 24/7 ympäri vuoden joulua myöten. Miten siihen laitetaan lisää työaikaa? Ei ainakaan saada monenkaan kohdalla sitä hyötyä, mitä tässä haetaan. Huonohan tämä sopimus tältä osin on kaiken kaikkiaan, mutta parempi kuin hallituksen pakkolait. ? Selviytymislauseke on hyväksyttävissä siksi, että asiasta on sovittava pääluottamusmiehen kanssa, eikä työnantaja voi mitään yksin sanella. Toinen hyvä asia on se, että kriisitilanteesta täytyy tehdä ilmoitus osapuolten liitoille. Eli meillä on oikeus kutsua liitosta asiantuntijaapua. Omalla työpaikallani ei ole kriisistä tietoa, ei ole lomautuksia tai muuta vastaavaa ongelmaa. ? Meillä ei ole vielä neuvoteltu, mutta kyllä minä tietysti odotan, että siitä keskustellaan samalla kun työaika-asioista. Ei minulla kovin suuria odotuksia ole. En usko, että kummoisia palkankorotuksia olisi tarjolla, jos yhtään mitään. ? Olen tietysti päässä pyöritellyt eri ajatuksia, mutta mitään ei ole vielä paperilla. Lähinnä olen miettinyt sitä, kun meillä on paljon verkossa tapahtuvaa koulutusta, että voisiko tätä hoitaa sillä tavalla. Se on ensisijainen malli ja toinen voisi olla, että hoidetaan ikään kuin sopimalla poikkeavasti joistain lisätyökorvauksista. Silloin päästäisiin ihan toisenlaiseen malliin. Meillä on myös ollut lauantaille osuvia kehittämispäiviä ja niihin voisi ehkä saada lisätyötunnit jotenkin nidottua. Ajatukset pitäisi vielä saada toiselle osapuolelle syötettyä. ? Ei ole meillä ajankohtainen. Kyllä siinä aika paha tilanne pitää olla, että sitä jouduttaisiin ylipäätänsä missään käyttämään. Minä näen sen aika harvinaisena asiana, ei ole ainakaan meillä näköpiirissä. On vaikea sanoa, voisiko selviytymis lauseke auttaa jossain. En näe lauseketta pelkona, koska se on kuitenkin määritelty niin, että käyttöönotto vaatii yhteisen näkemyksen siitä, että sitä tarvitaan. . ? Ei olla työntekijöiden kesken vielä käyty keskustelua siitä, mihin pyritään. Yksi tavoite voisi olla niin sanottu meriittikorotus, joka on meillä ollut 0,5–1 prosenttia palkkasummasta. Miten se jaettaisiin, on vielä eri juttu. Ja työnantajan vastauksen tähän tiedän kyllä etukäteen. ? Työnantajan edustajat lähtivät ensin siitä, että käytetään pekkasia tai arkipyhiä. Sanoin, että se ei ole mahdollista ja näytin sopimuskohdan. Meillä työntekijäpuolella ei ole vielä esitystä, mutta olen miettinyt, että mitä jos joka viikko liikuttaisiin yksi tunti, siis 48 tuntia vuodessa, neljä kesälomaviikkoa jätettäisiin tästä pois. Puolet tästä olisi kikyn 24 tuntia ja lisäisi työaikaa. Toinen 24 tuntia tulisi paikallisen sopimisen kautta, ja näistä työnantaja maksaisi palkkaa. Kun työssä jaksamisesta puhutaan, niin tässä olisi yksi keino. Olen maininnut tästä työnantajalle, eikä ainakaan täystyrmäystä tullut. Meillä on yhteinen näkemys siitä, että täytyy löytää uutta ajatuskulmaa. ? Selviytymislauseke ei ole meillä tarpeellinen, enkä usko että on työnantajankaan mielestä. Meillä on sovittu konsernitasolla siitä, miten henkilöstöä sopeutetaan tilanteessa, jossa on poikkeuksellinen työkuorma, niin ylikuin alikuormassa. Neuvottelupöydässä istuneena näen lausekkeen sikäli hyvänä, että poikkeustilanteessa työnantaja joutuu käymään työntekijöiden kanssa perusteellisen keskustelun ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin. ”Meillä on päivystäjiä, jotka tekevät töitä 24/7 ympäri vuoden. Miten siihen laitetaan lisää työaikaa?” ”Meillä on yhteinen näkemys siitä, että täytyy löytää uutta ajatuskulmaa.” ”Helpoin malli voisi olla lisätä päivittäistä työaikaa kuudella minuutilla.” AHJ1612_1-23.indd 14 14.9.2016 6:52:38
Ahjo kysyi valikoiduilta Metalliliiton liittohallituksen ja liittovaltuuston pääluottamusmiehiltä, millä ajatuksin he ovat lähdössä kiky-sopimuksen soveltamisen neuvotteluihin omalla työpaikallaan. 22.09.2016 15 12 MARIA PIETARI Pääluottamusmies, Relicomp Oy Kurikka Liittohallituksen jäsen ANTTI SALONEN Pääluottamusmies, Sandvik Mining and Construction Oy Tampere Littohallituksen jäsen KARI NIININEN Pääluottamusmies, Konecranes Finland Oy Service Kotka Liittohallituksen jäsen MIKA VUOTI Pääluottamusmies, SSAB Europe Oy Raahe Littohallituksen jäsen Luottamusmiehille tarkoitetut tes-infot ovat alkaneet maanantaina 19.9. Katso tarkemmat ajat ja paikat osoitteesta: www.metalliliitto.fi/juuri-nyt-tes-info. ? Metallin neuvottelutulos poikkeaa muiden liittojen tuloksista. Meillähän on mahdollisuus hakea palkantarkistuksia eli palkankorotuksia. Siitä me lähdemme neuvottelemaan. Meidän Konecranesin valtakunnallisessa organisaatiossamme tilanne tietysti vaihtelee paljon alueellisesti, mutta me lähdemme neuvottelemaan tarkistuksista. ? Me olemme Service-puolella eli teemme huoltoa. Miten me pidennämme työaikaa, jos asiakas ei osta meiltä työtä? Istutaanko me sitten keskenämme ja pelataan se aika korttia? ? Selviytymislausekkeessa on niin sanotusti monta lukkoa. Se on paljon monimutkaisempi kuin lomautusjärjestelmä, joka toimii erittäin hyvin. Lomautusjärjestelmä korvaa selviytymislausekkeen. Jos ajattelen omaa aluettani, KaakkoisSuomea ja Kymenlaaksoa, en tiedä yhtään yritystä, jossa olisi tarvetta lausekkeen käyttöön. ? Aihetta olisi palkkojen tarkistamiseen. Palkat ovat meillä jäljessä muista eikä meillä ole esimerkiksi lainkaan käytössä Parake-järjestelmää. En usko, että palkkoja tarkistetaan, sillä tällä hetkellä meillä ei mene kauhean positiivisesti. Töitä on, mutta rahaa ei oikein jää viivan alle. ? Työntekijäpuoli on tietenkin sitä mieltä, että työaikaa ei lisätä. Olen laskeskellut, että 24 tunnin lisäys per henki merkitsisi meillä sitä, että työntekijöitä tarvittaisiin 1–2 henkeä vähemmän. Toivon, että työnantajan kanssa voitaisiin hyvässä hengessä päätyä siihen, että työaikaa ei pidennetä. Minä toivon, että työnantaja ei ainakaan lisäisi direktiooikeudella lauantaita työpäiväksi. Jos on pakko pidentää työaikaa, sen voisi käyttää vaikka työntekijöiden virkistäytymiseen. ? Meillä ei onneksi tarvitse neuvotella selviytymislausekkeesta. On meillä sen verta hyvä tilanne. En ylipäänsä usko, että palkkojen alennus tai etuuksien huonontaminen, vaikka luopuminen lomarahoista vuodeksi, saisi firman nousuun. Kriisitilanteessa on löydettävä hyviä asiakkaita, jotka haluavat tilata tuotteitamme. On katsottava sinne myyntipuolelle. Ei tuo meille lisää työtä, vaikka työntekijöille maksettaisiin vähemmän palkkaa. ? Ensin tarkastellaan yrityksen tulosta ja sen jälkeen yleistä kustannustason nousua, sieltä se palkankorotustavoite tulee. Niinhän sen pitää olla, että työstä syntyvän arvon nousun pitää näkyä myös työntekijöiden kukkarossa. Kotimaisen kulutuskysynnän ylläpitäminenkin vaatii, että yrityksissä yhdessä tuotettu voitto jakautuu myös työntekijöille. ? En näe minkäänlaista tarvetta työajan pidentämiselle. Työntekijöiden työtaakan lisääminen ei edesauta yhdenkään yrityksen kilpailukykyä. Mikäli joudumme kuitenkin soveltamaan työehtoa näiltä osin, näkisin, että 24 tuntia olisi käytettävä työhyvinvoinnin lisäämiseen, mahdollisesti liikunnan muodossa. ? Selviytymislauseke ei ole ajankohtainen, eikä ole tulossa ajankohtaiseksi. Selviytymislausekkeeseen sisältyy mielestäni erittäin suuri väärinkäytön riski, ja mielestäni tämän tyyppiset lausekkeet voi sijoittaa johonkin, minne aurinko ei paista. ? Odotellaan tes-infoa ensin ja katsotaan, mitä liittojen edustajat siellä sanovat. Sitä ennen ei meillä keskustella paikallisesta sovelta misesta. Palkkojen tarkistaminen kuuluu pakettiin, ja me työntekijäpuolella lähdemme siitä, että tarkistaminen tarkoittaa korottamista. ? Työntekijöiden näkemys on, että vuorotyöhön perustuvassa prosessi teollisuudessa on mahdotonta toteuttaa 24 tunnin lisäämistä tasapuolisesti. Meilläkin tehdään niin montaa erilaista vuoroa. On normaalia päivävuoroa, jatkuvaa päivävuoroa, kaksivuoroa, jatkuvaa kolmivuoroa ja niin edelleen. Meidän mielestämme mitään tasapuolista keinoa soveltamiseen ei ole olemassa. ? Ei ole ajankohtainen. Eikä ole toistaiseksi keskusteltu työnantajan kanssa tästä mitään. Toivottavasti selviytymislausekkeella on jossain yrityksessä ollut oikeasti sellainen merkitys, mitä sillä on haettu. Eli on voitu turvata työpaikkoja. Minä koen niin, että se lauseke on ehkä kuitenkin vähän sanahelinää. 1 PALKKOJEN TARKISTAMINEN Mitä tavoittelette? 3 SELVIYTYMISLAUSEKE Onko työpaikallanne ajankohtainen? 2 TYÖAJAN PIDENTÄMINEN Miten toteutatte 24 tunnin pidennyksen? ”Työntekijöiden etujen huonontaminen ei saa firmaa nousuun.” ”Meillä on yhteinen näkemys siitä, että täytyy löytää uutta ajatuskulmaa.” ”Vuorotyöhön perustuvassa prosessiteollisuudessa on mahdotonta toteuttaa 24 tunnin lisäämistä tasapuolisesti.” ”Työstä syntyvän arvonnousun pitää näkyä myös työntekijöiden kukkarossa.” ”Miten me pidennämme työaikaa, jos asiakas ei osta meiltä työtä?” AHJ1612_1-23.indd 15 14.9.2016 6:52:43
Pikasiirto.fi www.pikasiirto.fi Tilisiirto perille minuutissa. Pikasiirron avulla vältät tilisiirron viiveen. Siirrä rahaa reaaliaikaisesti Maksa palkat Tasaa omat pankkitilit AHJ1612_1-23.indd 16 14.9.2016 6:52:47
Pieni pulma voi johtaa oivallukseen Hyvinvoiva työntekijä on tehokas TYÖHYVINVOINTI Kun työntekijät voivat hyvin, sujuu työkin tehokkaasti. Jos työsuojelu, -turvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi ovat kunnossa, sujuu työnteko mutkattomasti, työntekijät voivat hyvin ja toiminta on tuottavaa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen tutkimus. – Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä, tutkijat muistuttavat. Keskeiset työhyvinvointia tukevat toimijat ovat työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työpaikan kumppani on työterveyshuolto. Elintapojen tärkeydestä lisänäyttöä ELINIKÄ Tupakoimattomuus, fyysinen aktiivisuus ja normaalipaino lisäävät terveitä elinvuosia 50–75-vuoden iässä. Elintapojen merkityksestä terveeseen ikääntymiseen on saatu lisänäyttöä laajassa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa Turun yliopiston tutkijat ovat olleet mukana. Tutkijat havaitsivat, että ihmiset, joilla oli terveet elintavat, elivät 6–8 vuotta pidempään terveenä ja ilman kroonisia sairauksia 50–75 vuoden iässä kuin ne, joilla oli kaksi tai useampi epäterveellinen elintapa. – Ikääntymisen myötä monet sairaudet yleistyvät, mutta terveillä elintavoilla voi pidentää terveiden vuosien määrää huomattavasti, kertoo akatemiatutkija Sari Stenholm. Liikunnan lisääminen vähentää uniongelmia UNETTOMUUS Suomessa lähes joka kolmanteen sairauspoissaoloon liittyy univaikeuksia. Unettomuudesta väitöstutkimuksen tehneen Xiao Tanin mukaan suomalaisten yleisin uniongelma on krooninen unettomuus. – Unettomuuden hoitoa rajoittavat lääkehoitojen sivuvaikutukset ja joidenkin hoitojen kalleus. Tarvitaan vaihtoehtoisia hoitokeinoja, Tan kertoo. Tan osoittaa tutkimuksessaan, että elintapatekijät, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio ovat ylipainoisilla miehillä yhteydessä unettomuuteen ja ylipainoon. Väitöskirjassa tutkittiin käyttäytymistekijöitä, jotka liittyvät krooniseen unettomuuteen. – Tulokset osoittavat, että vähäinen vapaa-ajan liikunta sekä suuri tyydyttyneiden rasvahappojen määrä olivat yhteydessä krooniseen unettomuuteen, Tan toteaa. 12 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 22.09.2016 YHTEISTYÖ Joustavasti toimiva työyhteisö keksii ratkaisut yllättäviin tilanteisiin työn lomassa. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho toteaa Työpiste-verkkolehdessä, että porukka ei aina välttämättä tyydy pelkkiin tilannekohtaisiin pikaratkaisuihin. Jos ongelma tai häiriö toistuu usein, sen syitä ja ratkaisua pysähdytään hänen mukaansa pohtimaan tarkemmin. Tällaista ennakoivaa ja yhdessä oppivaa työyhteisöä kutsutaan joustavien käytäntöjen kehittäjäksi. Ala-Laurinahon mukaan pieni työhön liittyvä pulma voi johtaa isoon oivallukseen. – Tällaisessa työyhteisössä häiriöt toimivat kehittämisen ponnahdus lautana ja vinkkeinä siitä, mitä seuraavaksi kannattaisi kehittää, Ala-Laurinaho sanoo. Työn takkuaminen voi kertoa siitä, että toiminta tavat, työvälineet, ohjeet tai työnjaot ovat kehittyneet työpaikalla eri tahtiin tai eri suuntiin. – Kun ongelman ydin on selvillä, sen ratkaiseminen voi poistaa samalla monta muutakin mutkaa ja kitkaa. Ala-Laurinahon mielestä häiriöitä kannattaa yrittää hyödyntää esimerkiksi pitämällä kirjaa ongelmallisista tilanteista viikon ajan. – Käsitelkää yksi tai kaksi häiriö tilannetta kerrallaan esimerkiksi viikkopalaverissa. Pohtikaa, miten ongelma ilmeni, miten se ratkaistiin sillä kerralla ja mistä laajemmasta organisaatiotason ilmiöstä ongelma mahdollisesti kertoo, Ala-Laurinaho opastaa. Ala-Laurinahon mielestä pitäisi miettiä yhdessä myös, miten työyhteisö voi toimia, jotta vastaavat ongelmat vastedes vähenisivät. – Sopikaa, miten kokeilette uutta toimintatapaa ja milloin palaatte asiaan. AHJ1612_1-23.indd 17 14.9.2016 6:52:49
12 22.09.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A P E K K A E LO M A A 18 asemaa. Kun kaveri tuosta telakan portista astuu, hänellä pitäisi asiat olla kunnossa. Hän tietäisi, mihin hommaan hän tulee. Hänellä olisi kunnon asunto jo heti silloin, kun hän Suomeen saapuu. Portista tulevalla olisi selvät sävelet aivan kaikessa. Pitäisikö luottamusmiesten ponnekkaasti auttaa ulkomaalaisia työntekijöitä jo paljon ennen kuin he ehkä harkitsevat Metalliliiton jäsenyyttä? – Ehkä. Se saattaisi kantaa hedelmää. HYVÄ TEKO, HYVÄ ARKI Kuolemantapauksen jälkeen työnantaja toimi Kyröläisen mielestä hyvin. 35-vuotiaan liettualaisen maalarin vaimo ja vanhemmat saivat lentoliput Helsinkiin, ja he saivat jättää tapahtumapaikalle kukkasensa ja kynttilänsä. ”Paluumuuttajat” puolestaan todistavat hyvästä arjesta telakalla. – Moni on käynyt kääntymässä tuolla porttien ulkopuolella, mutta palannut takaisin. Kyröläinen itse on hyvä esimerkki. 1990-luvun alussa hän kävi rakennuspuolella. – Kai ne on nuo laivat. Siellä montussa on käryjä ja hirveän hankalia töitä. Mutten sitten laiva lähtee telakalta ja lipuu tuosta asiakkaalle. Saa nähdä kättensä jäljen. Se on hieno tunne. Kyröläinen sanoo, että ”edunvalvonta on aina ollut lähellä sydäntä”. Toinen syy työsuojelussa ahkeroimiseen on se, että aina tulee uusia pulmia ratkaistavaksi. Ahjon vierailun aikana erään osaston asiamies kantaa Kyröläiselle pahasti vääntyneen nostoapuvälineen. Siinä ei ole myöskään minkäänlaisia hyväksymismerkintöjä. – Mistäs tämä sitten on kotoisin? Täytyy selvittää. Saa olla salapoliisina. Kyröläinen harkitsee myös toista etsivän tehtävää. Hän mietiskelee, millaiseen asuntoon ne ulkomaalaiset työntekijät illalla viedään. – Pitäisiköhän jonain iltana lähteä seuraamaan sitä pikkubussia? TO I M I JA ”Saa olla salapoliisina.” TYÖSUOJELUVALTUUTETTU MARKKU KYRÖLÄINEN TYÖPAIKKA Arctech Helsinki Shipyard Oy, Helsinki TYÖNTEKIJÖITÄ 856 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluasiamies 2004–2013, osaston luottamusmies 2012–2015, työsuojeluvaltuutettu 2014–, Hietalahden telakan sairauskassan puheenjohtaja 2015– HELSINGIN TELAKKA Toiminut samalla paikalla 150 vuotta. Nyt kokonaan venäläisomistuksessa. Mihin heidät oikein viedään? ”Pikkubussi jättää heidät aamulla portille, ja illalla sama bussi käy heidät hakemassa. Mihin kolhoosiin heidät oikein viedään?” Arctechin Helsingin telakan työsuojeluvaltuutettu Markku Kyröläinen on huolissaan alihankkijoiden ulkomaalaisista työntekijöistä. Huolehtimisessa alihankkijoiden ulkomaalaisista työntekijöistä kyse ei ole vain asumisesta. Kohtalokkain todiste tästä saatiin illalla 30. huhtikuuta 2016. – Onnettomuus tapahtui maalihallissa Hernesaaressa. Siinä oli illalla ruokatunti, ja liettualainen maalari oli siirtymässä ruokatunnin jälkeen takaisin työmaalle. Hänellä oli heti seuraavalle päivälle laivaliput kotiinmenoa varten, työsuojeluvaltuutettu Markku Kyröläinen kertoo. – Hän oli menossa kuukulkijalla maalaamaan ohjaamolohkon alapuolista pintaa, paikkamaalausta tekemään. Hän ei täysin osannut käyttää kuukulkijaa. Hän ajoi itsensä kanteen ja tukehtui siihen kuukulkijan ohjauslaitteen kaiteeseen. Muut maalarit yrittivät pelastaa miehen, ja yksi heistä lähti juoksemaan Hernesaaresta kanta-alueelle etsimään englanninkielistä työnjohtajaa. Onneksi hän törmäsi portilla telakan palomiehiin. Hengästynyt ja hädissään oleva mies viittelöi hallille päin ja huusi ”Problem, problem”. SYYTÄ PEREHDYTYKSESSÄKIN – Kielimuurista huolimatta hälytys olisi pitänyt antaa puhelimella. Me tiedämme, että kieliongelmien takia alihankkijoiden työntekijät eivät uskalla tai osaa soittaa hätäpuhelua. Nyt tähän asiaan on tehty parannuksia. – Telakan palokunta oli juuri saanut koulutuksen henkilönostimiin osaten hätälaskun. Kiitos palomiesten ripeän toiminnan maalari saatiin nopeasti alas, Kyröläinen kiittelee. Vappuaaton onnettomuuden todellinen syy ei ole siinä, että työntekijät puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea. Eikä ammattitaidon puutteestakaan ole kyse. Alihankintafirman työntekijä oli ammattimaalari. – Suurimpia syitä onnettomuuteen oli huono perehdytys ja ohjaus, Kyröläinen toteaa. – Toimintatapaa on nyt telakalla muutettu. Kaikki henkilönostimet ovat jo sähköisessä lukituksessa, ja lisää laitteita on menossa. Näin varmistetaan henkilön pätevyys kyseisen laitteen käyttöön. Metalliliitto oli esittänyt kuolemantapauksen siirtämistä Tapaturmavakuutuskeskuksen tutkintaan. Keskuksen johtokunta on kuitenkin päättänyt, että tapahtumien kulusta julkaistaan vain tiivistelmä. Paperilla alihankkijoiden työntekijöille sattuu huomattavasti vähemmän työtapaturmia kuin omille työntekijöille. Kyröläinen toistaa painokkaasti: ”Siis paperilla tapahtuu vähemmän.” – Me näemme sen ensiapukaappien tarvikkeiden kulutuksesta. Alihankkijoiden alueilla kulutus on tuntuvasti suurempaa kuin omilla alueilla. Kulttuuri on erilainen, Kyröläinen arvelee. Hän miettii vielä sitä, saavatko alihankkijoiden lähetetyt työntekijät palkkaa, jos he jäävät sairauslomalle. – Ulkomaalaiset pelkäävät työpaikkansa puolesta. Siksi he nuolevat haavansa porttien ulkopuolella. He poistavat roskat silmistä ja laittavat laastarit sormeen itse tuolla kentällä. Jos työtapaturmat ”hoidetaan” tällä tyylillä, onko syytä uskoa, että työntekijöille maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa? – Heille on varmaan sanottu, kysyi kuka tahansa missä tahansa, vastatkaa aina tessin minimipalkan mukaisella summalla. PELKO AJAA VAIKENEMAAN – Siellä pelätään. Kyröläinen on vakuuttunut, että vaikka tässäkin asiassa paperilla kaikki on kunnossa, todellisuus on muuta. Asiaan on todella vaikea puuttua, sillä ulkomaalaiset työntekijät eivät ”avaudu” sen enempää Metalliliiton luottamusmiehille kuin työsuojelutarkastajillekaan. Kyröläinen ehdottaa, että Metalliliiton pitäisi ryhtyä kokoamaan jonkinlaista luottamusmiesten työkalupakkia. Yhdenvertaisuuslaki pitää ulottaa myös ulkomaalaisiin työntekijöihin. – Tämä kapitalistinen järjestelmä näyttää nyt suosivan alihankkijoiden verkostoa. Meidän pitäisi saada liitolta apua ja voimia, jotta voisimme kehittää ulkomaalaisten työntekijöiden AHJ1612_1-23.indd 18 14.9.2016 6:52:49
19 ”Saa olla salapoliisina.” AHJ1612_1-23.indd 19 14.9.2016 6:52:52
12 22.09.2016 20 T E K S T I JA K U V A T TU A O N N E LA Olavi Virtasella on takana työuraa 50 vuotta. Siinä ajassa työ on muuttunut monipuoli semmaksi ja vaativammaksi. Täällä Parametilla hyvä henki kuitenkin säteilee kaikkialla. Työntekijät kertovat viihtyvänsä, eläkkeelle siirtyvät haluavat jäädä tuntitöihin ja pääluottamusmies kehuu neuvotteluyhteyksiä. Ihmiset ovat ylpeitä työstään. Mistä hyvä henki syntyy? KOMPROMISSEJA JA TASA-ARVOA Pääluottamusmies Lasse Koivu kertoo, ettei Parametkaan aina ole ollut yhtä hyvä työpaikka kuin nyt. Asiat alkoivat parantua, kun johto vaihtui. – Henkinen hyvinvointi on nyt ihan toisessa mallissa kuin joskus, ja se on nimenomaan hyvän kohtelun ansiota, Koivu kertoo. Parametilla on nykyään käytössä monenlaisia työntekijöiden hyvinvointia tukevia keinoja. Sairauslomalle saa jäädä omalla ilmoituksella, ongelmiin saa varhaista tukea ja terveydenhoitaja käy kerran kuussa paikan päällä pitämässä vastaanottoa. Vapaa-ajalle saa liikuntaseteleitä ja uimalippuja. Vaikeistakin asioista, kuten irtisanomisista, on Koivun mukaan onnistuttu neuvottelemaan järkevästi. N äin vakuutetaan lounaissuomalaisen konepajan Parametin nettisivuilla. Samoja sanoja voi lukea monen muunkin yrityksen sivuilta, eivätkä ne välttämättä tarkoita mitään. Mainoslauseista huolimatta ilmapiiri voi olla hyvä lähinnä pomojen saunaillassa. ”Koko henkilöstömme on sitoutunut laatuun. Paramet on työntekijöilleen turvallinen ja palkitseva työpaikka, jossa on hyvä henki.” Tavoite on yhteinen Parametin tehtaalla Paraisissa sekä johtajat että pääluottamusmies kehuvat ilmapiiriä. Kaikilla on sama maali: pitää työpaikat Suomessa. AHJ1612_1-23.indd 20 14.9.2016 6:52:54
22.09.2016 21 12 Pääluottamusmies Lasse Koivu (oikealla) ja tuontantojohtaja Janne Narvi vetävät enimmän aikaa yhtä köyttä. Molemmat ovat Parametin menestyksestä ylpeitä. Kun luetteloa Parametin projekteista kuuntelee, toistuvat usein sanat ”maailman suurin”. Asiakkaat kääntyvät Parametin puoleen, kun vaikkapa maailman suurimpaan paperinpäällystyskoneeseen täytyy saada osia. On selvää, että tällaisissa projekteissa laadun täytyy olla priimaa, ei vähän sinne päin. Lasse Koivu sanoo, että laatu syntyy koko porukan rautaisesta ammattitaidosta. – Ei riitä, että sitä on tuolla hallin puolella, vaan myös esimerkiksi työn suunnittelun täytyy toimia, hän sanoo. – Laatu on monen asian summa. Ammattitaitoiset työntekijät, työvälineet ja niin edelleen, Janne Narvi jatkaa. MISTÄ NUORIA TAITAJIA? Työvälineisiin Paramet onkin investoinut. Paraisten tehtaalle on vastikään tullut valtava hitsausrobottiasema, joka pääsee lähiaikoina tositoimiin. Työntekijöiden ammattitaitoa sen sijaan ei voi yksinkertaisesti ostaa. Tommi Lahdensivu harmittelee, ettei metallialan imago ole nuorten silmissä enää kovin houkutteleva. – Nykyjohdon kanssa asiat ovat menneet aika fiksusti. Näkökulmat työntekijöillä ja työnantajilla ovat tietysti joskus erilaiset, mutta aina on aika hyvin löydetty kompromissit. Vaikka työntekijöitä puolustetaan, pitäähän meidänkin nähdä kokonaisuus, Koivu sanoo. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että Parametin väki kokee aidosti olevansa samassa veneessä. Sitä kuvaa hyvin Koivun, toimitusjohtaja Tommi Lahdensivun ja tuotantojohtaja Janne Narvin keskustelu johtamiskulttuurista. Koivu kertoo työpaikoista, joilla johtajat jatkuvasti mollaavat alaisiaan. Yritetään haukkumalla saada ihmiset tekemään enemmän töitä, mutta oikeasti vain lannistetaan. Parametin johtajia tällainen ihmetyttää. – Kai se on sitä, että ei tunneta alaisten työtä ja kuvitellaan, että ollaan jotenkin parempia. Minusta on selvää, että meillä kaikilla täällä on erilaisia taitoja, mutta jokainen on arvokas, Lahdensivu sanoo. – Meillä kaikilla on myös sama maali: me haluamme säilyttää työpaikat Suomessa. Tilanne siinä on vaikea mutta ei epätoivoinen, ja meidän pitää yhdessä tehdä siitä menestys, Lahdensivu jatkaa toisten nyökytellessä. TÖIDEN VAATIVUUS KASVAA Tähän asti Paramet on onnistunut tavoitteessa melko hyvin. Henkilöstömäärä on pysynyt viime vuodet tasaisena, ja pois lähteneiden tilalle on palkattu uutta väkeä. Yksi tuoreista työntekijöistä on trukkia ajava Mika Sillanpää. Hän päätyi Parametille, kun hommat Nokialla loppuivat. Sillanpää kuvailee työtään yksinkertaisesti sanalla työ – eikä se ole vähättelyä. – Sitä on saanut tehdä ja sitä on piisannut, hän sanoo. Yhtä lailla työn pysyvyyttä kiittelee Parametin vanhin työntekijä, levyseppä Olavi Virtanen. Hän aloitti työt Parametin edeltäjän leivissä samalla tehtaalla 26.9.1966. – Täällä on ollut töitä, aina, hän sanoo. Sisältö tosin on 50 vuodessa muuttunut paljonkin. Virtanen kertoo, että työt ovat käyneet monella tavalla vaativammiksi ja vaihtelevammiksi. ”MAAILMAN SUURIMMAT” TEOSSA Nykyisin vaativuus on yksi Parametin valteista. Yritys pystyy tekemään tuotteita, jotka monessa muussa paikassa olisivat mahdottomia. Tyypillinen tuote on raskas teräsrakenne, joka vaatii paljon hitsaustunteja. Se tehdään asiakkaan piirustusten mukaan, ja se on tarkoitettu kestämään. Tuotteita menee esimerkiksi risteilijöihin, öljynporauslauttoihin ja nostureihin. Isoja asiakkaita ovat esimerkiksi Sandvik, Turun telakka ja Pilkington. Tavoite on yhteinen Parametin tehtaalla Paraisissa sekä johtajat että pääluottamusmies kehuvat ilmapiiriä. Kaikilla on sama maali: pitää työpaikat Suomessa. – Se meillä on ollut ongelmana, että mistä saadaan uusia nuoria ihmisiä töihin, hän sanoo. Onnistuneisiin löytöihin kuuluu ainakin Diako Eliassi, joka on työskennellyt Parametilla kolme vuotta. Hän tuli ensin koulun kautta työharjoitteluun ja jäi sille tielle. Tosin Eliassillekaan metalliala ei ollut ykkösvaihtoehto. – Se oli minulle kolmas tai neljäs vaihtoehto, kun hain kouluun. Kun en saanut niitä ensiksi hakemiani, otin tämän tilaisuuden. Valinta oli ihan oikea, kun kerran töitä löytyi, Eliassi sanoo. Eliassi on viihtynyt Parametilla ja päässyt monenlaisiin töihin. – Teen putkituksia, nostohommia, levyseppähommia, hitsauksia ja ehkä tulevaisuudessa muutakin, hän kertoo. ISOJEN INVESTOINTIEN VUOSI Tommi Lahdensivun mukaan Parametin taival on hänen aikanaan ollut haastavampi kuin hän kuvitteli. Taloustilanne on ollut asiakkaille vaikea, ja tilauksia tulee vaihtelevaan tahtiin. Lasse Koivu kertoo, että tempoilevuudesta on noussut myös ilmiö, joka työntekijäpuolella välillä närästää: ulkopuolisen työvoiman käyttö. Parametin tiloissa työskentelee myös alihankkijoiden työntekijöitä. – Oma porukka seuraa aika tarkkaan ulkoistuksia ja alihankkijoiden tekemisiä. Jos meillä on hiljaista, ihmetellään, miksi nuo toiset saavat tehdä. Kaikki ovat tietysti huolissaan omasta työpaikastaan. Koivu sanoo kuitenkin ymmärtävänsä ulkopuolisen työvoiman käyttöä, sillä usein tilaukset tulevat nopeasti ja niin tiukalla aikataululla, että pelkästään oma väki ei mitenkään riitä. Hankaluuksista huolimatta usko tulevaan on Parametilla vahva. Tänä vuonna on investoitu enemmän kuin koskaan. Varsinkin uudesta robottiasemasta porukka tuntuu olevan ylpeä – onhan se yhteinen satsaus tulevaisuuteen. a Paramet Konepaja Oy PERUSTETTU 1990 KOTIPAIKKA Parainen TUOTANTO Sopimusvalmistuksena komponentteja ja laitteita raskaan teollisuuden yrityksille. Tehtaat Paraisilla ja Piikkiössä. Tuotantotiloja 16 000 neliötä, oma satama. HENKILÖSTÖ 74 LIIKEVAIHTO 12,9 milj. euroa (2015) Helpompaa kuin ajatteli n Parametin pääluottamusmies Lasse Koivu oli jäämässä kesän lopulla eläkkeelle, mutta toisin kävi. Koska varahenkilö on sairauslomalla, Koivu kantaa vielä hommasta vastuun. Joulukuussa on tarkoitus pitää pääluottamusmiesvaalit. Nykyinen kausi on Koivun kolmas. Hän kertoo, että henkilöstön edustaminen on ollut helpompaa kuin hän ajatteli. Metalliliiton ammattiosaston toimistosta on saanut hyvin apua, ja vaikeinakin aikoina on onnistuttu neuvottelemaan työntekijöiden kannalta siedettävät ratkaisut. – Paramet ei ole onneksi koskaan harrastanut sellaista käytäntöä, että heti lomautetaan, kun on hiljaisempaa, Koivu sanoo. Uusi kilpailukykysopimus ei ole vielä näkynyt Koivun työssä – siihen liittyvät asiat jäävät seuraajalle. Esimerkiksi työajan pidentämisestä ei ole Parametilla vielä käyty keskusteluja. Kun Koivu miettii Suomen työllisyystilannetta ja työntekijöiden asemaa laajemmin, ilme käy vakavaksi. Häntä huolestuttaa erityisesti kilpailukykysopimuksen mahdollistama kriisilauseke eli mahdollisuus poiketa työehtosopimuksen määräyksistä, jos yrityksellä menee huonosti. Hän pelkää, että työnantajat voivat käyttää lauseketta aika ilkeillä tavoilla. AHJ1612_1-23.indd 21 14.9.2016 6:53:00
EU & FI 12 22.09.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M PA R L A M E N T T I Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisesta aiheista. EU & FI 12 22.09.2016 22 T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A PA T R IK LI N D ST R Ö M PA R L A M E N T T I Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisIsta aiheista. Enemmän EU:ta Ainoa tapa puolustaa inhimillisiä arvoja kuten tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua on kansallisen määräysvallan sitominen yhteen muiden kanssa – eli integraatio, sanoo EU-parlamentaarikko Heidi Hautala. Hän epäilee, toteutuuko Brexit lopulta laisinkaan. SUOMEN MALLI TOIMII Heidi Hautalan mielestä Suomi on hyvä esimerkki valtiosta, joka on EU-integraation kautta saanut itse määritellä paikkansa maailmassa kylmän sodan jälkeen. – Suomessa ja EU:ssa täytyisi tapahtua melkoisia asioita, että alettaisiin vakavasti ajaa eroa EU:sta. Yksi Suomen vahvuus on Hautalan mukaan se, että eduskunta on suuren valiokunnan ja sen lisäksi muidenkin valiokuntien kautta mukana EU-päätöksenteossa. – Suomen lisäksi vain Saksassa, Virossa ja Itävallassa parlamentit valvovat hallituksensa EU-politiikkaa yhtä vahvasti. Tällä mallilla torjuttaisiin tulevia exitejä muissakin maissa. Kun eduskunta on linkitetty tiiviisti EUpolitiikkaan, syntyy ymmärrystä, mitä unioni tekee ja mikä on kansallisvaltion rooli. EU-keskustelu on osa muuta poliittista debattia. VAPAA LIIKKUVUUS ELINEHTO Vielä jokin aika sitten yksi EU:n kruununjalokivistä eli Schengensopimus näytti uhanalaiselta pakolaisvirtojen ja terrorismihyökkäysten vuoksi. Heidi Hautalan mielestä vapaa liikkuvuus on kansalaisille sellainen EU-ehto, ettei siitä voi tinkiä. – Ihmiset ovat huolissaan siitä, että EU ei pysty torjumaan terrorismia ja ottamaan käyttöön riittäviä keinoja terrorismin torjuntaan. Se vaatii entistä tiiviimpää rajat ylittävää yhteistyötä ja entistä enemmän EU:ta. Moni voi ihmetellä, että vihreät vaativat lisää poliiseja ja tiedusteluyhteistyötä, mutta EU:n on yhdessä torjuttava terrorismia. Kesän sotilasvallankaappausyritys Turkissa on Hautalan mukaan lisännyt todennäköisyyttä, että EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus kaatuu. – Turkki on sanonut, ettei pakolaissopimusta viedä loppuun, jos viisumivapautta ei hyväksytä. En näe, että parlamentissa löytyisi tarvittava enemmistö Turkin viisumivapauden myöntämiselle, Hautala sanoo. ”Brexit on yhtä absurdi ajatus kuin Suomen valtion lakkauttaminen.” H eidi Hautala on jo kolmatta kauttaan meppinä, joskin hän viihtyi välillä kotimaan politiikassa muun muassa kehitysja omistajaohjausministerinä Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2013. Hautala ei ole missään vaiheessa sortunut EU-skeptisyyteen, epäilijäksi, sillä hänellä on vankka usko kansainvälisyyden voimaan ratkaista asioita globalisoituvan maailman kehityksessä. Sen verran skeptisyyttä häneltä löytyy, ettei Hautala usko Britannian EU:sta lähdön Brexitin lopulta toteutuvan ainakaan siinä muodossa kuin erokampanjan johtajat esittivät. – Brexit on yhtä absurdi ajatus kuin, että joku alkaisi ajaa Suomen valtion lakkauttamista. Briteissä kysyttiin heti kansanäänestyksen jälkeisenä aamuna, mitä voittaneesta vaihtoehdosta seuraa. – Nyt pääministeri haluaisi siirtää Brexit-neuvottelujen aloituksen ensi vuoden syksyyn, eikä ihme, sillä Britannia ja EU ovat kietoutuneet toisiinsa niin monin sitein, että ei niitä katkota hetkessä. Sellaista vaihtoehtoa tuskin on, että Britannia saisi tiukemman maahantulopolitiikan ja vapaan pääsyn sisämarkkinoille, Hautala sanoo. Hänen mielestään on suuri huijaus esittää paluuta 1800-luvun kansallisvaltiomalliin. Sellaisia ajatuksia eri puolilla Eurooppaa kuitenkin elätellään. – Brexitin syyllisiä etsittäessä täytyy katsoa sekä jäsenvaltioiden politiikkaa että sitä, miten EU-instituutiot toimivat. Komissiolla ja parlamentilla on aika erilainen mentaliteetti kuin jäsenvaltioilla neuvostossa. – Jäsenvaltiot voisivat mennä itseensä siinä, miten on voinut käydä niin, että arvostetut pääministerit ja poliittiset johtajat jatkuvasti antavat ymmärtää, että ongelmat johtuvat EU:sta. Sen sijaan komissio kyllä kantaa suuren vastuun velkaja eurokriisin huonosta hoidosta, joka on sysännyt suuren joukon ihmisiä mahdottomaan elämäntilanteeseen. AHJ1612_1-23.indd 22 14.9.2016 6:53:00
23 12 23 ”Tarvitaan puskuri suojelemaan epävarmalta työelämältä” n Sosiaalinen vuoropuhelu eli työelämän kehittäminen ei ole ollut EU:n keskeistä kauraa pitkään aikaan. Käsittelyssä on nyt lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, jota Heidi Hautala pitää tärkeänä asiana ja toivottavasti päänavauksena uudelle sosiaaliselle dialogille. – Brexitistä voi oppia senkin, miten tärkeää EU:n olemassaolon oikeutukselle on työllisyyden tukeminen ja syrjäytymisen estäminen, Hautala sanoo. Hän ei usko sosiaalijärjestelmien harmonisointiin, mutta EU voisi olla merkittävä avaaja työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. – EU-valtioiden yhteiskunnat ovat keskenään samankaltaisia siinä, että uudet työpaikat syntyvät lähinnä muualla kuin teollisuudessa. Globalisaation myötä työelämän ongelmat ovat aika lailla samanlaisia. EU voisi ajaa vahvemmin sosiaaliturvan uudistamista vastaamaan nykyaikaisen työelämän ongelmia. – Tässä tullaan lähelle perustuloajattelua. Jonkinlainen puskuri on saatava aikaan suojelemaan epävarmalta työelämältä, Hautala miettii. Vihreänä poliitikkona ympäristöpolitiikka on ollut Heidi Hautalalle koko uransa ajan läheistä. – Kymmenessä vuodessa on saatu aikaan valtava asennemuutos, ja kyllä siinä vihreillä on ollut oma vaikutuksensa. Nyt energiatalouden täydellinen uudistaminen on komission johtava ajatus, ja sen kannustin lähtee paljolti ilmastosopimuksesta. Tavoitteena on koko energiajärjestelmän vallankumous. Pariisin ilmastosopimus oli saavutus, jota jopa kansalaisjärjestöt ovat kiitelleet. – Nyt edetään hyvältä pohjalta. Ehkä planeetta on vielä pelastettavissa, koska läpimurtoja tulee, Hautala sanoo. HEIDI HAUTALA n 60-vuotias n maaja metsätaloustieteiden maisteri n asuu Helsingissä n perhe: aikuinen poika, yksi lapsenlapsi n Euroopan parlamentin jäsen kolmatta kautta n kansanedustaja 1991–1995 ja 2003–2009 n kehitysja omistajaohjausministeri Kataisen hallituksessa 2011–2013 n Helsingin kaupunginvaltuutettu 1985–1994 ja 2008–2014 n presidenttivaaliehdokas 2000 ja 2006 n EU-parlamentin vihreän ryhmän varapuheenjohtaja n itäisen kumppanuuden edustajakokouksen Euronestin puheenjohtaja n jäsen kehitys-, budjetti ja oikeusasioiden valiokunnissa THE GREENS / EUROPEAN FREE ALLIANCE n 50 meppiä 751:stä n Heidi Hautala ryhmän ainoa edustaja Suomesta n ryhmän tavoitteena on kehittää Euroopan integraatiota sekä edistää eurooppalaisia arvoja kuten ihmisoikeuksia, sananvapautta, demokratiaa ja ympäristöarvoja 22.09.2016 AHJ1612_1-23.indd 23 14.9.2016 6:53:01
24 TAU KO Bilia Oy Ab Herttoniemi, Helsinki, 31. elokuuta KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1612_24-48.indd 24 14.9.2016 7:16:35
25 AHJ1612_24-48.indd 25 14.9.2016 7:16:36
KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löy y hdest aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA AHJ1612_24-48.indd 26 14.9.2016 7:16:38
Seminaarissa sai osallistua Matka hyvään kuntoon -mittauksiin. Käsivoimiaan testaamassa Abloyn työsuojeluvaltuutettu Jari Jormalainen. 12 T E K E M I N E N ...kaikki parametrit eivät ole hanskassa. ...hauskin työmokasi. Naurua tarvitaan. ...asiaa pakolaisuudesta ja kotouttamisesta. ...palaako luokkayhteiskunta. JO S LU E SY Ö LU E W W W 03 .E D U .F I/ O PP IM AT ER IA A LI T/ H IT SA A _H IIR EL LA W W W .F A C E B O O K .C O M /K U N N O N TY O W W W .G A U D EA M U S. FI /P A K O LA IS U U D ES TA K O TI IN W W W .T SL .F I/ JU LK A IS U T 27 W W W .R II ST A H A V A IN N O T. FI ...tietoa hirvikannasta ja saaliiskertymästä HA E JA A 22.09.2016 HIRVESTYS ALKAA 24.9. Toimittaneet Raili Gothoni & Ulla Siirto Gaudeamus Ilmoittaudu mukaan seminaareihin! Kuulet lisää hankkeesta sekä työhyvinvoinnista ja työkaarijohtamisesta. 12.10. Jyväskylä 13.10. Tampere 19.10. Turku 24.10. Joensuu 9.11. Vaasa 16.11. Oulu Lisätietoja: www.tyokaari.fi Projektipäällikkö Kirsi Mäkelä kirsi.makela@teknologiateollisuus.fi puh. 050 5389 668 Työympäristöpäällikkö Juha Pesola juha.pesola@metalliliitto.fi puh. 0400 548 441 KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löy y hdest aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA ”Hyvä myö, parempi työ” Yhteistyötä kuvaava iskulause kantaa työhyvinvoinnin hanketta eteenpäin Flowrox-yrityksessä. Samaa henkeä haettiin teknologiateollisuuden uuteen Työkaari kantaa -hankkeeseen sen aloitusseminaarissa Helsingissä. P E K K A E LO M A A Teknologiateollisuuden liittojen yhteinen Työkaari kantaa -hanke käynnistettiin seminaarilla Helsingissä tämän kuun alussa. Jo hyväksi havaittuja käytäntöjä saapuivat esittelemään muiden muassa Flowroxin edustajat. Lappeenrantalaisfirma valmistaa pumppuja. Pääluottamusmies Roope Tavi painotti, että kaikkien työntekijöiden ideat työhyvinvoinnin kehittämiseksi otetaan huomioon. Seulonnan pitää sitten tapahtua yhteisesti neuvotellen. – Päätetään porukassa, mitä ideaa lähdetään tekemään. Työkaari kantaa on suoraa jatkoa metallialojen jo päättyneelle Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeelle. Kaikki Hyvän työn kokemukset ja työkalut ovat niiden yritysten käytössä, jotka lähtevät jännittämään henkilöstönsä työkaaria pidemmiksi ja paremmiksi. Flowroxin henkilöstöjohtaja Tommi Talasto yllytti kuulijoita antamaan nimen oman firman työhyvinvoinnin hankkeelle. Siitä syntyi Flowroxiin ”Hyvä myö, parempi työ”. Talasto listasi työhyvinvoinnin kehittämisen avainasiat: luottamus johtoon, ylpeys omasta työstä ja työkavereiden kanssa työskentelystä nauttiminen. Työhyvinvoinnin parantaminen riippuu ”70-prosenttisesti” yrityksen johdon ja työntekijän välillä tapahtuvista asioista, Talasto täsmensi. – Henkilöstöjohtamisen tärkein asia on kysyä työntekijältä: Mitä Sinä haluat? On se kumma, etteivät johtajat uskalla kysyä tätä kysymystä. Pääluottamusmies Tavi kertoi, että alkuun työntekijöiltä ei juurikaan tullut mitään aloitteita. Mutta kun porukat alkoivat nähdä, että ehdotuksia myös toteutetaan, asenne muuttui. Yleisöstä Talastolle heitettiin kysymys, miten johdon ”vanhoilliset änkyrät” saadaan lämpenemään työhyvinvointiin. Talasto totesi, että työhyvinvointi tuo firmalle rahaa. Flowroxilla ovat esimerkiksi sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähentyneet. Työsuojeluvaltuutettu Jari Jormalainen Abloylta esitteli hänkin työtapaturmien vähentymistä yhtenä saavutuksena työhyvinvointiin satsaamisesta. Tämä on tuonut yhtiölle silkkaa rahaa, kun vakuutusmaksut ovat tämän myötä alentuneet. Luottamus esimiesten ja työntekijöiden välillä näyttää olevan Abloyllakin kaiken avain. Jormalainen sanoi, että Abloylla kannustetaan nyt siihen, että työntekijät uskaltavat käydä ennakoivia keskusteluja esimiehensä kanssa. Samaten yritetään puuttua jo varhaisessa vaiheessa työtehtäviin, jotka voivat vaarantaa työntekijän terveyden. Kun nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, sairauspoissalotkin vähenevät ja kaikki muukin työhyvinvointi kohenee. SUVI SAJANIEMI TYÖKAARI KANTAA Kolmivuotisen hankkeen takana ovat Metalliliitto, Teknologiateollisuus ry, Ammatti liitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN. ? ? Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvin vointia ja samalla eheyttää ja pidentää työuria. Yksi työhyvinvointiin satsattu euro tuo yrityk selle tutkitusti kuusi euroa takaisin. Työhyvinvointi vähentää sairauspoissaoloja, parantaa tuottavuutta ja laatua ja helpottaa rekrytointia. ? ? Työkaari kantaa hanke tarjoaa mukaan lähteville yrityksille koulutusta ja seminaareja työkaarijohtamisesta ja monia jo käytössä koeteltuja työhyvinvoinnin työkaluja. Hankkeen yritykset verkostoituvat ja oppivat toisiltaan hyvistä käytännöistä. HITSAA HIIRELLÄ OPETUSHALLITUS Hyvä, hieno suoritus!!! AHJ1612_24-48.indd 27 14.9.2016 7:16:44
UUSIUTUVA ENERGIA OSA 2/4 TUULI T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T JA A K K O H E IK K IL Ä JA JY R K I LU U K K O N E N 12 22.09.2016 28 Tuulet tuovat työtä Tuuli on ilmaista. Sitä ei tarvitse ostaa ulkomailta. Tuuli kuittaa voimalasta syntyvät hiilidioksidipäästöt 3–6 kuukaudessa. Tuuli työllistää EU:ssa 250 000 ihmistä. Millaiset tuulet Suomen energiakartalla puhaltavat? T uuli voisi myllytä Suomessa 10?000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Maamme voisi ryhtyä rakentamaan kunnianhimoisesti tuulivoimaa ja hilautua lähemmäksi eurooppalaisen energiapolitiikan valtavirtaa. Tuo 10 000 työpaikan laskelma löytyy Sweco Ympäristö Oy:n viime vuoden raportista Tuulivoiman työllistävä vaikutus. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen mainitsee raportin puhuessaan tuulivoiman työllisyysnäkymistä. Tuulivoima-ala työllistää tällä haavaa 2 000 henkeä hankekehityksessä, rakentamisessa, huollossa ja kunnossapidossa ja noin 3 000 henkeä komponenttien valmistuksessa. Mikkonen sanoo, että periaatteessa Suomessa on ”rajattomat mahdollisuudet” tuulivoimalle. Hän maalaa esiin tuulimyllyjen kansoittaman saksalaisen maiseman. – Pinta-alaltaan Saksa on vain himpun verran isompi kuin Suomi, mutta asukkaita on 80 miljoonaa, kun meitä on vain viisi miljoonaa. Saksassa on 30 000 tuulivoimalaa, joiden teho on 45 000 megawattia. Saksaan rakennetaan edelleenkin vuosittain lisää voimaloita. Meillä on vajaa 400 tuulivoimalaa ja 1 000 MW kapasiteettia. Toiminnanjohtajan mukaan Suomi voisi asettaa vuoden 2030 tuulisähkötavoitteekseen 30 terawattituntia. Swecon raportti puhuu puolet vähemmästä, ja Suomen tämän hetken virallinen tavoite vuodelle 2020 on hyvin vaatimaton, 6 terawattituntia. – 30 terawattitunnin tavoite on iso, se on totta, kolmasosa sähköstä. Mutta tavoite on helposti saavutettavissa. Viranomaiset ja hankeyrittäjät ovat oppineet, miten hankkeet saadaan eteenpäin. Nyt esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus kulkevat käsi kädessä ja kuulemiset tehdään yhtä aikaa. Aiemmin isoon tuulivoimahankkeeseen meni helposti kuusi vuotta, nyt siihen menee nopeimmillaan kolme vuotta. AHJ1612_24-48.indd 28 14.9.2016 7:16:54
TUULITURBIINIEN VUOSIHUOLTO RÖYTÄSSÄ Korkean paikan töissä huoltoasentajat Teemu Tenhula ja Teemu Wahlroos. 12 22.09.2016 29 JA A K K O H E IK K IL Ä Toiminnanjohtaja iloitsee siitä, että enimmäkseen on jo ohitettu se vaihe, että Suomessa ei muka tuulisi tarpeeksi. Se ei ole totta. Mutta nyt tulisi tehdä kunnianhimoiset suunnitelmat, jotta ei jäädä tämän enempää jälkeen muita maita. Edelläkävijämaat Saksa, Tanska ja Ruotsi ryhtyivät satsaamaan tuulivoimaan jo pari vuosikymmentä sitten pitkäjänteisellä politiikalla. Koko Euroopassa tuulivoima haukkaa jo suurimman osan kaikista uusista energia-alan investoinneista. Työvoimaa alalla on EU-maissa 250 000. TUULIVOIMALLAKIN VAIKUTUKSENSA – Tuulivoimalaa ei voi piilottaa, se muuttaa aina maisemaa. Hyvä suunnittelu on Mikkosen mielestä maisemoinnissa keskeinen kysymys. Osallisuus on ehkä vieläkin tärkeämpi. Tuulimyllyt otetaan tutkimusten mukaan aina paremmin vastaan, mitä paremmin lähiseudun asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun ja omistamiseen. Tuulimyllyn rakentamisen jälkeen lähiseudun asukkaat yleisesti myös hyväksyvät myllyn paremmin kuin ennen rakentamista. Tästä on todisteita jo useasta Suomessa tehdystä tutkimuksesta. – Lähiseudun ihmisten omistamat tuulimyllyt lisäävät hankkeen hyväksyttävyyttä. Siellä pyörii minun tuulivoimalani. Tanskassa esimerkiksi on pakko tarjota tietty osa [20 prosenttia] tuulivoimalan osakkeista lähiseudun asukkaille. Ja on hyvä kysymys, miksei Suomessa ole niin paljon osuuskuntien omistamia tuulimyllyjä kuin Tanskassa ja Saksassa. Hyvä suunnittelu on Mikkosen mielestä avainsana myös välkkeen haittojen estämisessä. Suunnittelu vaikuttaa siihen, aiheutuuko välkkeestä eli lapojen pyöriessä syntyvästä valon ja varjon vaihtelusta haittaa lähiasukkaille. – Ääni on tuulimyllyjen moniulotteisin kysymys, mutta Suomessa on tiukat meluohjearvot. Mikkonen iloitsee siitä, että ympäristöministeriö antoi asiassa uudet hyvät ohjearvot viime vuoden puolella. Tuulimyllyn öiselle melulle on asetettu alhaisemmat desibeliluvut kuin esimerkiksi lauhdevoimalan melulle. Mikkonen odottaa myös suurella mielenkiinnolla valmisteilla olevaa suurta tanskalaista tutkimusta. Se selvittää, vaikuttavatko tuulivoimalat ihmisten terveyteen. Suurimman meluongelman Suomessa aiheuttaa kuitenkin liikenne. Viranomaistilastojen mukaan noin miljoona eli viidennes suomalaisista kärsii liikenteen metelistä. Helsingin asukkaista melu piinaa peräti joka kolmatta. Tuulet tuovat työtä Terästehdas saa sähköä tuulesta Lentoestevaloista toimitusjohtaja muistuttaa, että viranomaismääräykset ovat muuttuneet. Röytän uusimpiin myllyihin on saanut laittaa vähemmän häiritsevät valot. Edellistenkin määräysten mukaiset ärsyttivät vain tietyissä sääoloissa. Työllisyydestä puhuttaessa Liski muistuttaa työ ja elinkeinoministeriön viimevuotisesta selvityksestä. Tuulivoiman tuotannon raha virroista 60 prosenttia jää kotimaahan. Rajakiirin tuulivoimalat ovat Siemensin ja Vestaksen tekemiä. Liski toteaa, että erityisesti kuljetukset ja myös nostot ovat usein kotimaisia, mutta eivät aina. Hän lisää vielä listan esimerkkejä siitä, mitä työtä jää melkein kaikissa hankkeissa kotimaahan, oli valmistaja kuka tahansa: – Maanrakennus, betoni, raudoitus ja sähkötyöt, huolto ja kunnossapito. – Suomessa on tilaa ja sellaiset tuuliolot, että meillä on nykytekniikalla mahdolli suudet tuottaa valtaisat määrät energiaa tuulivoimalla. ? ? Tornion terästehtaan merenranta alueella pyörii Rajakiiri Oy:n 13 turbiinia. Ne syöttävät Outokummun tehtaalle tuulesta temmattua uusiutuvaa energiaa. Rajakiirin toimitusjohtaja Frans Liski ennustaa, että sisämaahankin ryhdytään rakentamaan aina vain enemmän tuulimyllyjä. Liski kuvaa Röytäksi kutsutun alueen tuulimyllyjä ”ensimmäisiksi nykyaikaisiksi teollisen mittakaavan” laitoksiksi Suo messa. Ne ovat osoittautuneet erittäin luotettaviksi. Tämän todistanee se, että vuonna 2008 toimintaan pyörähtäneiden ensimmäisten kahdeksan myllyn rinnalle pystytettiin viisi uutta vuonna 2015. Myllyt kehräävät 90 000 megawatti tuntia sähköä vuodessa. Aiemmin tämä oli noin 10 prosenttia terästehtaan tarvitsemasta valtavasta sähkömäärästä. Terästehtaan laajennuksen jälkeen osuus on pudonnut Liskin mukaan lähemmäksi viittä prosenttia. – Paikkana Röytästä voidaan sanoa, että se on ihanteellinen. Tuulimyllyn äänet hukkuvat terästehtaan ääniympäristöön. AHJ1612_24-48.indd 29 14.9.2016 7:17:07
Pakkaajat Minna Teeri (vas.) ja Terhi Hopeakivi valmistelevat kestomagneettilaatikkoa maailmalle lähtemään. Magneetteja ei saanut kuvata. Jauhaja Timo Saksa esittelee Kiinasta saapuvaa raaka-ainetta. 12 22.09.2016 30 JY R K I LU U K K O N E N Tuulimyllyhaastattelussa ei voitane väistää kysymystä linnuista. – Pääsääntöisesti linnut osaavat väistää tuulivoimalat. Ii-Simo-Tervolan alueella tehtiin kahtena vuonna muuttoaikaan linnustoseurantaa, eikä yhtäkään törmäystä havaittu. Tuulimyllyt pystytään nykyisin rakentamaan niin, että linnustolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. MITEN TYÖPAIKAT LUODAAN? Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja painottaa, että Suomen tulisi laatia nykyistä ”kunnianhimoisemmat” uusiutuvan energian tavoitteet. Tätä vaatii jo Pariisin ilmastosopimus. Mikkonen toteaa, että sähkön halvalla nykyhinnalla tuulivoima tarvitsee edelleen tukea. – Mutta tuotantotuen teknologianeutraali kilpailutus pitää ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Se tarkoittaa, että joku uusiutuvan energian tuottaja lupaa tuottaa X-määrällä euroja vaikkapa 100 megawattituntia sähköä. Kilpailutuksen jälkeen vain edullisimmat tuotantomuodot ja hankkeet rakennetaan. Tuulivoima ei työllistä vain suunnittelijoita ja kaavoittajia, vaan Suomessa on jo nyt merkittävää tuulivoimaloiden komponenttien tuotantoa, Mikkonen muistuttaa. Kestomagneetit, sähkömoottorit ja vaihteistot ovat vain muutamia esimerkkejä. Niitä viedään muihin maihin, ja osa palaa Suomeen tänne rakennettavien tuulimyllyjen palasina. Mikkonen toteaa, että huolto ja kunnossapito työllistävät kaikkein eniten tuulimyllyjen eliniän aikana. Kaikilla merkittävillä tuulimyllyjen tekijöillä on Suomessa jo oma huolto-organisaationsa. – Ja ne ovat hajautettuja työpaikkoja, niitä on Iitä ja Rovaniemeä myöten, ei vain Helsingissä. Jos Suomi jatkaisi kunnianhimoista ja vakaata politiikkaa, jos tuulivoimaa rakennettaisiin jatkuvasti lisää, tänne kannattaisi kouluttaa lisää osaajia. Vain ammattilaisille ”Ohjeita ei löydy paperilta mistään. Kaikki ohjekirjan luvut ovat täällä korvien välissä.” Hioja Jarmo Peltola tietää hyvin, että Neorem Magnetsin tehdas tarvitsee pitkän linjan ammattilaisensa. Kestomagneetit lähtevät Ulvilasta maailmalle, osaksi tuulivoimaloita, sähköä tahkoamaan. Tuulivoimaloiden sähkögeneraattorit eivät ole ainoita laitteita, joissa kestomagneetteja käytetään. Valmistusprosessi on kuitenkin periaatteessa sama: murskaus, jauhatus, puristus, sintraus, hionta, pinnoitus, magnetointi ja pakkaus. Lyhennetty versio tehtaan prosessista kuulostaa yksinkertaiselta. Kierros tehtaalla antaa asiasta todenmukaisemman kuvan. – Ensin tämä murske pehmennetään eli vetyhajotetaan. Sitten se jauhetaan suihkujauhimella pienemmiksi partikkeleiksi, että saadaan puristettua se magneeteiksi. Jauhaja Timo Saksa on avannut yhden suoraan Kiinasta saapuneen, tiukasti suljetun peltiastian. Saksa ottaa kivistä mursketta kämmenelleen ja kuvailee, että erilaiset raakamateriaalit ovat ”hilettä” tai ”kikkaretta”. Aineksen väri nostaa mieleen katinkullan välkkeen. – Ei tää itse työ mitään. Ainoa huono puoli on yksin työskentely. Kaveri olisi mukava olla, ois ainakin juttuseuraa. – Puristetaan pulverista magneetteja. Eli me teemme magneetteihin sen muodon, selvittää puristaja Jarkko Piirtola valmistusprosessin seuraavaa työvaihetta. – Kone pakkaa magneetit säiliöön, jossa on jatkuvasti typpikaasua, etteivät ne pääse hapettumaan. Happea saanut neodyymimagneetti syttyy herkästi palamaan. – Meillä on aika usein pieniä tulipaloja. Käytetään sammuttimia ja palopeitteitä ja happi pois. Piirtola suhtautuu suurella tyyneydellä alituiseen palovaaraan. Kolmivuorotyö on sen sijaan alkanut rassata. – Olen tehnyt kolmivuorotyötä parikymmentä vuotta. Onhan se raskasta nyt kun ikää alkaa kertyä. Puristaja, pääluottamusmies Janne Männistö kertoo, että puristusvaiheessa magneetit myös orientoidaan sähkökelalla. – Hiukkaset kääntyvät kuin kompassineulat samaan suuntaan, Männistö havainnollistaa prosessia. AHJ1612_24-48.indd 30 14.9.2016 7:17:11
Pääluottamusmies, puristaja Janne Männistö kertoo, että työkiertoa yritetään nyt toteuttaa koko tehtaassa. Mittaaja Taru Tuomisen päivässä on paljon raskastakin käsin nostelua. Ekokemille. Meillä on kemikaalinkestävät suojavaatteet, Aho selvittää. – Kengät saa tosin vaihtaa aika usein. TARKKANA LAADUSTA – Mikrometrillä mitataan dimensiot, vaa´alla massa ilmassa ja massa vedessä, tiheys, magnetoidaan ja otetaan Helmholz-lukemat. Mikä ihmeen Helmholz? – Millais mää tän sulle nyt sanoisin? Helmholtz ja tiheys kertovat remanenssin eli magneettivoiman. Mittavastaava, varapääluottamusmies Tiina Juvelan tehtävänä on valvoa, että kaikki magneetit lähtisivät tehtaalta asiakkaan ”speksien” mukaisina. Juvela sanoo ”pyörivänsä vallan tässä huoneessa”. Ne pyörähdykset näyttävät kertakaikkisen varmoilta. Yhtä asiaa hänen on vaikea sulattaa. Juvela harppaa muutaman askeleen isolle arkistokaapille ja näyttää paksujen kansioiden rivistöjä. – Kaikki arkistoidaan, sitä arkistoa syntyy ihan jumalattomat määrät! Toivon, että nyt siirryttäisiin jo kokonaan sähköiseen arkistointiin. Vielä on tehdaskierroksella näkemättä se kestomagneettien magnetointi. – Lataaminen kestää ihan vain hetken, pulssin verran. 31 TYÖKIERTO TOIMII Puristinosastolla on harjoitettu jo vuosikausia työkiertoa. Männistö kehaisee oman osastonsa hyvää taitokerrointa. – Jokainen osaa käyttää osaston kaikkia koneita. Parametrejä säädetään, jos mitatessa eivät magneetin tiheys ja paksuus täytä vaatimuksia. Ja tietysti katsotaan, ettei ole mitään säröjä. Säröllisetkin menevät sintraukseen, sillä magneetit on saatava koviksi myös silloin, kun ne laitetaan kierrätykseen. Mittaaja Taru Tuominen purkaa käsityönä kehiä magneetti magneetilta. – Otan näytteitä aina yksi per kehä ja muut laitan lavalle. Näytteet viedään mitattaviksi labran puolelle, ja niistä mitataan muun muassa tiheydet ja magneettiset ominaisuudet. Kun mittaustulokset on hyväksytty, nämä viedään työstöpuolelle. – Välillä on yksitoikkoista, vaikka pyrimme kyllä vaihtamaan tehtäviä, välillä täällä, välillä labrassa. Ja raskastakin, kun käsin nostellaan. Mutta itsenäistä työni on, se on hyvä. Sahauspuolella osaajat ovat Ahjon kiertokävelyn päivänä lomalla. Mutta Porin Ässien lippua, joka kulkee koneen liikkuvan osan mukana toimien näin tärkeänä työsuojeluvarusteena, ei edes satunnaisvieras voi olla huomaamatta. – Täällä kaikki kannattavat Ässiä, sanoo pinnoitusvuorovastaava, työsuojeluvaltuutettu Tommi Aho muikeaa varmuutta äänessään. Yhdessä miehin Männistön kanssa muistellaan sitten muutaman vuoden takaista ihanaa päivää. Porilaisjoukkue oli voittanut Suomen mestaruuden. Sen kunniaksi toimitusjohtaja kävi vetäisemässä koko tehtaan lippusalkoon voitonpunaista liehuttavan Ässien patalipun. – Ja tuotantopäällikkö oli toisena lipunnostajana, todistaa Männistö. ”MONIPUOLISTA HOMMAA” – Ikäni olen tehnyt vuorotyötä, kyllä se kelpaa, toteaa hioja Jarmo Peltola. Hän on juuri se, joka kuvailee, ettei hänen koneensa säätöjä mistään ohjekirjoista pysty katsomaan. – Tämä on monipuolista hommaa. Tässä hiotaan magneetteja eli kaaria sähkömoottoreiden kehiin. Ihan manuaalisesti säädetään kone, tämä ei ole mitään tietokonehommaa. Ei näitä koneita voi tulla kuka tahansa yht´äkkiä ajelemaan. Vieraitten retki etenee pinnoitusosastolle eli työsuojeluvaltuutettu Ahon valtakuntaan. Hän esittelee kuivausrumpua, jota kutsutaan yksinkertaisesti ”maissiksi”. Rummussa pyörii tummaksi nuhjaantunutta, jyväntapaista ainetta. – Kyllä tämä on maissia, ihan sitä pellossa kasvavaa. Maissirakeet kuivattavat täryistä tulevat ”napit”, jotka sitten valikoinnin jälkeen vasta menevät pinnoitukseen. Tehtaalla kutsutaan kestomagneetteja tuttavallisesti napeiksi. Ihmettelemme rohjoisen näköistä konetta, jossa on allas toisensa perässä, täynnä mitä epäterveellisemmän värisiä nesteitä. Kone on kuulemma nähnyt nuoruutensa päivät joskus 1980-luvulla. Aho varoittaa, ettei ulkonäön kannata antaa pettää. – Yläkerran mielestä tänne ei pidä vieraita tuoda. Tämä kone on vanha, mutta se tekee laatutavaraa. Eikä meillä nyt ole mitään työsuojeluongelmia. Meillä on nyt kärynpoisto. Jos jotain vuotaa yli, meillä on umpikaivo, joka tyhjennetään tuonne konttiin. Se lähtee sitten Tanska tuotti viime vuonna 42 prosenttia sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla. Neorem Magnets Oy PERUSTETTU 1995 KOTIPAIKKA Ulvila TUOTANTO Valmistaa kestomagneetteja, joista viidennes menee tuulivoimaloihin HENKILÖSTÖ 70, joista tuotannon työntekijöitä 44 LIIKEVAIHTO 14 milj. euroa (2015) AHJ1612_24-48.indd 31 14.9.2016 7:17:15
Pinnoitusvuorovastaava Tommi Aho on tehtaan työsuojeluvaltuutettu. Hänen kemikaalikaappinsa on tietystikin jämptissä järjestyksessä. 12 22.09.2016 32 JY R K I LU U K K O N E N Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90 /kpl Säästät 10€ Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl Säästät 10 €. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräättäysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1 Pakkaaja Piia Järvenpää markkeeraa meille kestomagneetin magnetointia. Hän on laittanut kestomagneetteja ”jigiin”, joka laitetaan vaatimattoman näköiseen laatikkoon, jossa sähkökondensaattorin pulssi ne magnetoi. – Pahvi on laitettava magneettien väliin, muuten niitä ei saisi ikinä irti. Työsuojeluvaltuutettu Aho huomauttaa, että aikoinaan tehtaalla sattui sormivammoja, kun työsuojelu ei ollut vielä edistynyt. Näiden ääritehokkaiden magneettien väliin jäävät sormet ovat aina vaarassa. Magneeteille tehdään pakkaamossa aina visuaalinen erottelu, jotta kaikki olisi laatutavaraa. Työ pakkaamossa on Järvenpään mielestä monipuolista. Keväällä aloitettu työkierto on osoittautunut hyväksi. – Suomen valtiolla on pitkä historia väärien päätösten tekemisestä, tai ainakin päätösten tekemisestä väärään aikaan. Muualla EU säädökset eivät näytä estävän kotimaisen suosimista. Teollisuus tarvitsee kotimaan referenssejä. Ulvilassa toimivan Neorem Magnets Oy:n toimitusjohtaja Kari Aittoniemi ei ole ilahtunut maamme poukkoilevasta tuulivoimapolitiikasta. Tuulimyllyjen kotimaista valmistajaa ei enää ole. Kestomagneetteja valmistavan yrityksen tuotannosta meni parhaimpina vuosina 50–60 prosenttia tuulivoimaloihin. Nyt osuus on noin 20 prosenttia. Tehtaalla on väki vähentynyt. Jäljellä olevatkin tekevät pääsääntöisesti nelipäiväistä viikkoa. Tuulivoimaloihin tar koitetut magneetit menevät vientiin, muiden muassa Espanjaan, Viroon ja Saksaan. Yritys hyödyntää Kiinasta tuotavaa maa metallia, neodyymiä. Kestomagneetteja käytetään sähkömoottoreissa ja generaat toreissa. Neoremin isoja asiakkaita ovat esimerkiksi Kone ja ABB. – Kestomagneettimoottori kuluttaa sähköä jopa puolet vähemmän kuin perinteinen induktiokoneen ja vaihteiston yhdistelmä. Me olemme hyviä valmistamaan isoja, teollisen luokan magneetteja. Olemme menestyneet nimenomaan tuotekehitysprojekteissa. Kestomagneettigeneraattori tekee tuulimyllyn vaihdelaatikon jopa kokonaan tarpeettomaksi tai sitten se voidaan tehdä ainakin yksinkertai semmalla tekniikalla. Miltä näyttää Aittoniemen mielestä kestomagneettien valmistuksen tulevaisuus Suomessa? – Koko Suomen teknologiateollisuuden näkymät ovat sumuiset. Euroopassa on vain kaksi kestomagneetteja tekevää tehdasta. Ääritapauksessa Kiinasta saa lähes samalla hinnalla magneetteja kuin mitä me saamme raakaainetta. – Vaihdamme pakkaamossa tehtäviä aina parin tunnin välein. Ja ennen taukoja venytellään, tuossa seinällä on venytysohjeita. Järvenpää arvostaa hänkin työpaikkansa hyvää ilmapiiriä. – Tykkään olla täällä. Olin aiemmin hionnassa, mutta täällä olen ollut vasta noin kaksi vuotta. Vieläkin on opittavaa, Järvenpää iloitsee. KAIKESSA ON MENTY ETEENPÄIN Luottamusmiesten trio on ennen tehdaskierrostamme päässyt puntaroimaan tehtaan oloja. Kaikessa on päästy vuosien varrella eteenpäin. Jokainen saa tehdä turvallisuushavaintoja, ja ilmoitetun epäkohdan korjaamiseen nimetään aina vastuuhenkilö. Turvallisuuskävelyt ovat rutiinia. Magnetointikelojen ympärille on saatu turvarajat. Materiaalit kierrätetään tarkkaan. Työntekijöitä koulutetaan, ja moniosaajia on paljon. Tiedotteet tulevat työntekijöille sekä hallissa että taukohuoneessa oleville tietokonenäytöille. Osastoja koko tehtaan tiedotustilaisuuksia pidetään säännöllisesti. Työkierto lanseerattiin koko tehtaalle vuoden vaihteessa. Olisiko vielä parannettavaa? – Aloitetoiminta on vielä vähän lapsenkengissä, Aho havahtuu. – Vielä enemmän voisi työntekijöitä ottaa mukaan omien töiden suunnitteluun, pohtii Juvela. – Tiedonkulussa on aina parannettavaa, miettii Männistö. Entä merkitseekö kestomagneettien valmistaminen nimenomaan tuulivoimaloihin eli uusiutuvaan energiaan mitään? Juvela pukee sanoiksi luottamusmiesten tunnot. – Tässä kohtaa varmaan pitäisi sanoa, että merkitsee. Mutta ei merkitse. Olisi kylläkin ihan hienoa päästä katsomaan jotain tuulimyllyä ihan paikan päälle. Sitä loppupaikkaa, mihin meidän magneettimme menevät. a ”Vääriä päätöksiä” AHJ1612_24-48.indd 32 14.9.2016 7:17:18
Bambutyyny – hyvien unien salaisuus! VAIN 24,90 /kpl Ostaessasi 2 tyynyä SÄÄSTÄT 10 € Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta ! Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan, pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse. Memoryvaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali, joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin, jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memoryvaahtomuovin antamat edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa. Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että tyyny ei litisty. Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 € Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta. Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös kaikille muille. Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memoryvaahtomuovi antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm. Usein myös kuorsaus vähenee!! Annamme 5 vuoden TAKUUN-että tyyny pysyy tasaisena Mukana veloituksetta käytännöllinen laukku suosikkityynyllesi matkoilla Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90 /kpl Säästät 10€ Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl Säästät 10 €. ......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90 2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90 4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi. Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja. 4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä. Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja pölypunkeista vapaata tyynyä. 4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle. Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät ja heräättäysin levänneenä. 4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita tai muita kemikaaleja. Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1 AHJ1612_24-48.indd 33 14.9.2016 7:17:18
12 22.09.2016 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Kaivosteollisuuden kutistuessa rahastossa on enää 10 000 työssä käyvää jäsentä. Heidän työs tään kertyvät maksut eivät riitä. Nyt eteen on tullut toinenkin vakava uhka, kun noin 50 hiilikaivosyhtiöitä on mennyt viime vuosina konkurssiin. Samalla niiden maksut ra hastolle loppuvat. Konkurssioikeudenkäynneissä eläkerahasto jää helposti muiden jalkoihin. Kaivosyhtiö Alpha Natural Resources asetet tiin konkurssiin elokuussa. Oikeus salli yhtiön lopettaa eläkeläistensä terveydenhuollon ja maksaa samaan aikaan 10,7 miljoonan euron bonukset johtajilleen. Ammattiliitto ei kuitenkaan antanut periksi, ja sai sovituksi sen toimintaa jatkavan yrityksen työehtosopimuksessa kertamaksusta eläkkeisiin. Se ei kuitenkaan riitä pitkään, sanoo UMWA:n puheenjohtaja Cecil Roberts liiton tiedotteessa. – Aika loppuu nopeasti heiltä ja tuhansilta muilta eläkeläisiltä, jotka ovat riippuvaisia näistä eduista. Liitto ajaa voimalla lakia, jolla hiilikaivostyö läisten eläkkeet ja terveydenhuolto turvattaisiin. Raha siihen siirrettäisiin suljettujen kaivosten kunnostamisrahastosta. Esitys on saanut taak seen useita kongressin ja senaatin jäseniä. Vastustajat ovat niitä, joille mikä tahansa am mattiliiton hyväksyminen ja tukeminen on kau histus. Oikeistossa vastustetaan lisäksi tiukasti kaikkea julkista sosiaali ja eläketurvaa. YHDYSVALLAT Ammattiliitoilla on merkittävä osuus työntekijöiden eläkkeissä ja terveyden huollossa Yhdysvalloissa, sillä maassa ei ole kattavaa julkista terveydenhuoltoa. Eläkkeelle siirtyneiden hiilikaivostyöläisen edut ovat nyt vaarassa. Kaivostyöläisten liitto United Mine Workers of America (UMWA) on vuodesta 1947 hoitanut omaa sosiaalirahastoaan. Tuolloin maan hallitus sopi liiton kanssa kuluttavaa työtä tekevien kaivostyöläisten eläkerahastosta. Sopimus velvoitti kaivosyhtiöt osallistumaan työntekijöiden sosiaalikuluihin. Velvoite kirjattiin työehtosopimuksiinkin. Kuitenkin 1980luvun lopulla kaivosyhtiöt alkoivat luistaa sovituista maksuista. Tämä johti lakkoihin. Pittston Coal Compa nyn lakko kesti kymmenen kuukautta, mutta lopulta yhtiö taipui hyväksymään kansallisen sopimuksen. Lakon seurauksena kongressi sääti vuonna 1992 senaattori Jay Rockefellerin luotsaamana lain, joka velvoitti kaivosyhtiöt maksamaan elä keläisilleen. Orpoja ja leskiä tuettiin rahaston ylijäämästä. Nyt liiton rahasto takaa eläkettä ja terveyden huoltoa yli 120 000 eläkeläiselle. Sen maksatus ylittää 900 miljoonaa euroa vuodessa. KA N S A I N VÄ L I N E N ELÄKETURVA Tuhannet Yhdysvaltain kaivostyöläisten ammattiliitto UMWA:n jäsenet marssivat eläkkeidensä ja terveydenhuoltonsa puolesta Waynesburgissa Pennsylvanian osavaltiossa tämän vuoden huhtikuussa. UMWA:n sosiaalirahasto on vaikeuksissa, koska kaivosteollisuuden vähentyminen ja kaivosyhtiöiden konkurssit ovat vähentäneet rahaston tuloja. Liitto ajaa lakia, jolla kaivostyöläisten eläkkeet ja terveydenhuolto turvattaisiin. Kaivostyöläisten eläkkeet vaarassa C E LE ST E V A N K IR K / O B SE R V E R R E P O R TE R / A P Työläisten vastustus hidastaa irtisanomisia KIINA Hallitus ilmoitti helmikuussa, että Kiinan hiili ja metalliteollisuudesta irtisanotaan 1,8 miljoonaa työntekijää ylituotannon leikkaa miseksi. Tämä on kuitenkin edennyt odotettua hitaammin. Hiilikaivoksissa tavoitteesta on seitsemässä kuukaudessa saavutettu vain 38 prosenttia ja terästeollisuudessa 47 prosenttia, raportoi Caixinlehti. Syynä on ollut työläisten mittava protes tointi. Aluehallinto ei uskaltanut toteuttaa keskushallinnon vaatimuksia. Irtisanomisten vähetessä mielenosoitusten määräkin on laskenut keväästä. Pienenkin pitää investoida TANSKA Liian harva pieni ja keskisuuri yritys toimii uuden tekniikan ottamiseksi käyttöön, sanoo Dansk Metal liitto. Se saattaa vaikuttaa sekä tuottavuuteen että laatuun. Liitto kysyi luottamusmiehiltä miten heidän yrityksensä satsaavat uuteen tekniikkaan. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vain yksi kymmenestä luottamusmiehestä vastasi sen olevan määrätietoista. Yli sadan työntekijän yrityksissä neljäs osassa oltiin erittäin kiinnostuneita uudesta tekniikasta kuten teollisuusroboteista ja kolmiulotteisesta tulostuksesta. Liitto tukee esityksiä pienten ja keskisuurten yritysten verovähennysoikeudesta uuden tekniikan käyttöönotossa. Muutoin ne ovat liian haavoittuvaisia isojen investointien vuoksi. Suu kiinni ja töihin IRAN Alborzin terästehtaan työläiset osoittivat elokuussa mieltään maksamattomien palkko jensa ja sosiaalimaksujensa vuoksi. Seuraavana aamuna tehdas esti työläisten pääsyn töihin. Sisään pääsi vain allekirjoitta malla sitoumuksen, että ei protestoi yrityksen palkkatasosta. Mielenosoitus koski kuitenkin maksa mattomia palkkoja, ei palkan määrää. Alihankkijoissa on TULEVAISUUS @ Alihankinta # Alihankinta 27.–29.9.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS BRELLA: Verkostoidu ja sovi tapaamiset messuille alihankinta.fi/brella VIDEOKIOSKI: Löydä kumppani helposti ja nopeasti videolla videokioski.alihankinta.fi KOLUMNI: Ajankohtaisia ajatuksia teollisuudesta alihankintakolumni.fi TEEMAT 2016: Digitalisaatio ja johtaminen alihankinta.fi/teemat REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI ENNAKKOON: www.alihankinta.fi/register TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN TEOLLISUUSKYLÄÄN Suomen johtavassa alan messutapahtumassa on vuosittain liikkeellä noin 20 000 teollisuuden ammattilaista, joista jokaista yhdistää halu tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin ja tuottavammin. ALIHANKINTAMESSUILLA esitellään kaikenlaisia innovaatioita; mm. tuotteita, palveluita, tuotanto tapoja ja -prosesseja, materiaaleja sekä komponentteja. 95 % SUOSITTELISI KOLLEGALLEEN * YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellä vierailulla kollegat ja näkee missä alalla mennään; trendit, onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden näkymät. SUUNNITTELUSTA JA TUOTE KEHITYKSESTÄ vastaaville messut ovat erinomainen paikka löytää uusia ideoita, ratkaisuja ja toiminta malleja. HANKINNOISTA VASTAAVA käy yhdellä vierailulla läpi vaikka 20 kumppania! *Kävijätutkimus: Suomen Aktiivitieto Oy / Alihankinta 2014 AHJ1612_24-48.indd 34 14.9.2016 7:17:20
Alihankkijoissa on TULEVAISUUS @ Alihankinta # Alihankinta 27.–29.9.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS BRELLA: Verkostoidu ja sovi tapaamiset messuille alihankinta.fi/brella VIDEOKIOSKI: Löydä kumppani helposti ja nopeasti videolla videokioski.alihankinta.fi KOLUMNI: Ajankohtaisia ajatuksia teollisuudesta alihankintakolumni.fi TEEMAT 2016: Digitalisaatio ja johtaminen alihankinta.fi/teemat REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI ENNAKKOON: www.alihankinta.fi/register TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN TEOLLISUUSKYLÄÄN Suomen johtavassa alan messutapahtumassa on vuosittain liikkeellä noin 20 000 teollisuuden ammattilaista, joista jokaista yhdistää halu tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin ja tuottavammin. ALIHANKINTAMESSUILLA esitellään kaikenlaisia innovaatioita; mm. tuotteita, palveluita, tuotanto tapoja ja -prosesseja, materiaaleja sekä komponentteja. 95 % SUOSITTELISI KOLLEGALLEEN * YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellä vierailulla kollegat ja näkee missä alalla mennään; trendit, onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden näkymät. SUUNNITTELUSTA JA TUOTE KEHITYKSESTÄ vastaaville messut ovat erinomainen paikka löytää uusia ideoita, ratkaisuja ja toiminta malleja. HANKINNOISTA VASTAAVA käy yhdellä vierailulla läpi vaikka 20 kumppania! *Kävijätutkimus: Suomen Aktiivitieto Oy / Alihankinta 2014 AHJ1612_24-48.indd 35 14.9.2016 7:17:21
12 22.09.2016 36 36 AHJ1612_24-48.indd 36 14.9.2016 7:17:24
12 22.09.2016 T E X T JO H A N LU N D F O TO PA TR IK LIN D ST R Ö M 3737 – Jag var fullt medveten om att det skulle bli en rivstart i och med att man just höll på att förhandla. Som styrelsens svenskspråkiga medlem är det inte så överraskande just de svenska frågorna som kommer att ligga högt på Sjökvists agenda. – Den svenska servicen är ju förstås viktig att hålla ett öga på i och med att vi har planer på att bilda ett nytt industriförbund. Vi måste se till att den svenska servicen och informationen fortsätter och till och med ökar i det nya förbundet, poängterar han. FULLBOKAD KALENDER – Vid en koll i kalendern så ser man att jag har inbokat fem dagar för förtroendeuppgifter den här veckan och så har jag en del möten också på kvällarna, säger Sjökvist och visar upp sin fullspäckade kalender på smarttelefonen. Förutom det nya uppdraget i Metalls styrelse och förtroendemannaskapet sitter Sjökvist bland annat också i FFC:s representantskap och är vice ordförande för de finlandssvenska socialdemokraterna i Österbotten. Han är också medlem i stadsfullmäktige, i stadsstyrelsen samt i vårdoch omsorgsnämnden i Närpes stad. Att få allt att gå ihop kräver både egen vilja och förståelse hemifrån. – Det går att kombinera förtroendeuppdrag och familj men det måste ju finnas en viss förståelse också, det säger ju sig själv. Jag har också en ung son och det märks ibland när man far iväg på kvällen att han inte är så glad. Det är nackdelen i det här. Fördelarna är ändå många. – Det bästa med förtroendeuppdragen är att ha möjlighet att påverka och att föra fram det som känns viktigt. Det nya industriförbundet med Team, Pappers och Trä kommer förhoppningsvis att föra med sig att vi når ut till fler medlemmar så att vi skulle få en starkare arbetstagarröst och större möjlighet att påverka också inom samhället överlag. a Metallarbetare, huvudförtroendeman, kommunalpolitiker och pappa. Det är bara några av de roller som Närpesbon Peter Sjökvist kan titulera sig som. Efter kongressen i somras kan han dessutom tillägga medlem i Metalls styrelse på listan. Peter Sjökvist är hemma från Närpes där han bor med sambo och deras två och ett halvt år gamla son. Till vardags jobbar han på Närko som är en av Nordens ledande tillverkare av långtradarsläp. Företaget har ungefär 170 anställda i produktionen. – Jag började ursprungligen som svetsare, vilket jag jobbade med i nästan tio år. Nu är jag kvalitetsgranskare och lite av ett alltiallo med vissa lite speciella uppdrag också. Det är ofta jag som vid behov har varit utskickad till Sverige och Estland, berättar Sjökvist som snart har 20 år på nacken på företaget. Trots sin långa karriär på karosserifabriken har Sjökvist hunnit samla på sig en mångsidig arbetserfarenhet också utanför metallbranschen, bland annat som brandman och båtbyggare. – Genast efter yrkesskolan var jag på brandstationen en kort tid, vilket ju var möjligt utan någon vidare utbildning på den tiden. Jag job bade också en kort tid som möbelsnickare. Hemma hade farsgubben en båtverkstad där jag hjälpte till lite grann. Vi har också haft en lax odlingsoch förädlingsfirma som jag var delägare i, räknar Sjökvist upp. Det var ändå metallbranschen som tillslut drog det längsta strået, men inte innan han också drog en sväng ut till sjöss. Många järn i elden – Jag jobbade faktiskt med laxfiske på en trålare främst på Bottenhavet. Det var ju ett ganska speciellt jobb, men min bror är också sjöman så jag antar att det ligger i generna när man kommer från en kustby, skrattar Sjökvist. RIVSTART Det är inte bara Peter Sjökvists CV som är mångsidigt imponerande. Listan över förtroendeuppdrag är minst lika brokig som lång. Hans intresse för det fackliga började vakna upp alltmer efterhand från år 2007 framåt, nästan 10 år efter att han började på sin nuvarande arbetsplats. Inkörsporten för Sjökvists del var den aktiva verkstadsklubben på jobbet. Många i företagets idrottslag var fackligt aktiva och eftersom laget spelade både rinkbandy och fotboll upprätthölls kontakten medlemmarna emellan hela året om – också under semestrarna. – Vi träffades med laget minst en gång i veckan och då blev det diskuterat en hel del. Det var då som mitt intresse för det fackliga verkligen vaknade, berättar Sjökvist som snart också var vice huvudförtroendeman på arbetsplatsen. Bara ett par år senare tog han steget fullt ut och blev huvudförtroendeman på Närko, men någon lätt start blev det inte. – När ekonomin störtdök 2009 så var det många som bad mig ta tag i huvudförtroendemannaskapet och försöka göra det som kunde göras. Situationen var verkligen allvarlig på arbetsplatsen när hela 70 procent av produktionen plötsligt föll bort. Trots att man försökte dra ut permitteringarna så länge som möjligt och fördela dem så jämt som möjligt bland de anställda blev det till slut ändå aktuellt med uppsägningar. – När vi hade som minst jobb så jobbade vi nästan bara var tredje vecka med inställningen att vi ville hålla så många kvar som möjligt, men gränsen kom ju emot tillslut, förklarar Sjökvist som ändå är glad över att trenden har börjat svänga och företaget till och med anställt en del nya den senaste tiden. SVENSKAN HJÄRTEFRÅGA En snabb start blev det också på styrelsearbetet i Metalls styrelse. De första veckorna gick i konkurrenskraftsavtalets tecken och som bäst blev det fyra möten på en dryg vecka. FÖRBUNDSSTYRELSEMEDLEM PETER SJÖKVIST ARBETSPLATS Närko i Närpes ARBETSTAGARE 170 FÖRTROENDEUPPDRAG vice huvudförtroendeman 2007–2009, huvudförtroendeman 2009–, suppleant i förbundsfullmäktige 2012–2016, kongressombud 2012 och 2016, medlem i förbundsstyrelsen 2016–, medlem i FFC:s representantskap 2016– ”Det går att kombinera förtroende uppdrag och familj men det måste ju finnas en viss förståelse” AHJ1612_24-48.indd 37 14.9.2016 7:17:26
Metalls förtroendemannaval 1.11–31.12 Välj din huvudförtroendeman Under november och december väljer arbetstagarna inom metallbranschen sina representanter på arbetsplatsen. Förtroendemännens mandatperiod omfattar två år åt gången. Förutom huvudförtroendeman väljer arbetstagarna också en vice huvudförtroende man samt förtroendemän som på arbetsplatserna representerar fackavdelningen. Förtroendemannen får använda sin arbetstid för att sköta arbetstagarnas ärenden. På arbetsplatser med fler än 400 arbetstagare sköter huvudförtroendemannen uppdraget på heltid. Vilken förtroendeman? Förtroendemannen är fackavdelningens och Metall arbetarförbundets representant på arbetsplatsen. ? ? Han är arbetstagare på arbetsplatsen och medlem av Metallarbetarförbundet. ? ? Han fungerar som fackavdelningens representant i ärenden som gäller tillämpandet av kollektivavtalet och arbetslagstiftningen samt relationerna mellan arbetsgivare och arbetstagare och i frågor som berör utvecklandet av arbetsplatsen. ? ? Han upprätthåller och utvecklar förhandlings och samarbetsverksamheten mellan företag och personal samt förmedlar information. ? ? Han befrämjar organisering och medlemsvärvning. ? ? Fackavdelningens medlemmar väljer huvud förtroendeman, hans vice huvudförtroendeman samt övriga förtroendemän. Om val av koncern förtroendeman kan avtalas lokalt inom koncernen. ? ? Huvudförtroendemannen fungerar på hela fabriksområdet, om förtroendemannens verksamhets område avtalar man med arbetsgivaren. ? ? Kandidaterna bör uppställas vid ett kandidat uppställningsmöte. ? ? Om det endast finns en kandidat för uppdraget blir han eller hon vald. Om det finns flera kandidater har fackavdelningen rätt att på arbetsplatser organisera val av förtroendeman. I valet kan arbetsplatsens arbets tagare som tillhör ett FFCförbund och som tillämpar Metalls kollektivavtal rösta. ? ? Fackavdelningen bör skriftligt meddela arbets givaren samt Metallarbetarförbundets regionkontor de valda huvudförtroendemännen och förtroendemännen. 12 22.09.2016 38 38 Semestern kan flyttas fram JURIDIK Trots att semesterlagen förnyades kan semestern fortfarande i de flesta fallen flyttas fram. Metallförbundet och Teknologiindustrin tolkar ändå lagen olika. Metalls rättsliga avdelning samlar exempelfall av medlemmar som anser att de orättvist har blivit av med semester dagar på grund av arbetsgivarens tolkning. Metallförbundets rättsliga avdelning önskar att förtroendemännen meddelar om fall där man misstänker att arbetstagare som insjuknat under semestern blivit fel behandlade. Det är viktigt att rapportera om fallen för att förlorade semesterdagar senare kan kompenseras ifall att fackförbunden vinner i rätten. Också många andra fackförbund förutom Metall har en annan tolkning än arbetsgivarförbunden av när och hur egenrisken ska tillämpas. Nu söker man ett prejudikat genom domstolsbeslut. – Finlands närvårdar och primärskötarförbund SuPer har väckt ett par åtal å sina medlemmars vägnar och tolkningen kommer troligtvis att gå ändå till EUdomstolen. Vi får antagligen vänta i ett par år för att få det slutliga utfallet, tror Metallförbundets ansvariga jurist Arto Helenius. Egenrisktiden för sjukdomsfall under semestern avskaffades från semesterlagen för två år sedan för att den stred mot EU:s arbetstidsdirektiv. På våren beslöt regeringen ändå att återinföra självrisktiden i finsk lagstiftning. Rapporten ska innehålla: ? ? Medlemmens namn ? ? Medlemsnummer ? ? Kontaktuppgifter ? ? Tidpunkt för semestern ? ? Antalet förlorade semesterdagar ? ? Läkarintyg (enligt rådande praxis på arbetsplatsen) Nominera unga yrkesproffs DONARSTIPENDIET Känner du en ung person som genom sin aktivitet har stärkt den egna branschens anseende? Nominera då personen för FFC:s Donar stipendium. Stipendiet på 1 000 euro delas ut till en person som: ? ? Har en yrkesexamen i sin egen bransch och är stolt över sitt yrke. ? ? Har varit aktiv inom fackföreningsrörelsen eller studerandeorganisationer, eller har haft förtroende uppdrag på sin arbetsplats. ? ? Har jobbat för att stärka den fackliga organiseringen. Skicka in en fritt formulerad ansökan, med tillhörande motiveringar, till FFC senast den 23 september. Ur ansökan ska framgå kandidatens namn, ålder, yrkes examen och/eller yrke, hemort, arbetsplats, fackförbund samt eventuella förtroendeuppdrag eller övrig aktivitet. Skicka ansökan till auli.keskinen@sak.fi eller Donarstipendiet/Auli Keskinen, PB 157, 00531 Helsingfors. AKTUELLT INOM METALL Kompletteringskurs för Metall på Murikka, 16–18.11 Kursen är en årlig kompetenshöjande kurs för de svenskspråkiga förtroendevalda. Innehållet varierar allt efter vad som är aktuellt för dig som förtroendeman och/eller arbetarskydds fullmäktig.Anmälningar senast 19.10 med kurs ansökningsblankett, som du hittar på www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan R E D IG E R IN G JO H A N LU N D MER INFORMATION Metallförbundets ansvariga jurist Arto Helenius arto.helenius@metalliliitto.fi tel. 020 77 41122 eller 0400 488 228 AHJ1612_24-48.indd 38 14.9.2016 7:17:26
12 39 22.09.2016 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 KATINKULTA Golfharju ma* 2+2 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaranta pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaniemi pe* 8+2 82,5 x x x 4+2 52 x x Katinkullan Kiinteistöt la* 8 82,5 x x 6 67 x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x SALLA Sallan Tunturitähti pe* 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x HIMOS Himoksen Tähti pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x OSAVIIKOT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 TAMPERE Lapinniemen Kehräämö 2 mh 4+4 94,5 x x x x x x x x x x 2 mh 4+2 66 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 1 mh 2+2 49,5 x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 4+2 85 x x x x x x 1 mh 2+2 54 x x x x Studio 2+2 33,5 x x x x x x x x x x x x Vierumäki Chalets 3 2 mh 4+2 65 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU m ax . he nk ilö itä pi nt a al a, m 2 KEVÄÄN 2017 LOMAOSAKKEIDEN HAKU 21.9.–19.10. NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivä varauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali ovat kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. VIERUMÄKI ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma m ax . he nk ilö itä pi nt a al a, m 2 Arvonn an jälkeen Katinku llasta myös osaviikk oja OTA TALTEEN! JÄSEN ETU VIIKOT 1–22/2017 *vaihtopäivä TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 21.10. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsennumerosi (löydät jäsenkortista) JÄLJELLE JÄÄNEET VIIKOT VARATTAVISSA 28.10. KLO 10 AHJ1612_24-48.indd 39 14.9.2016 7:17:27
12 22.09.2016 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TEtoimistoon. ? Ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osaaikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osaaikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TEbyrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via etjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet ETJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad epost SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1612_24-48.indd 40 14.9.2016 7:17:27
22.09.2016 12 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opintoopas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuk sen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. SEPPO SILFSTEN, tuotantotyöntekijä ja MIKA PUUSKA, varastotyöntekijä, Kyrel Oy, Ikaalisten Metallityöväen ao. 340 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Tulossa – merkitse kalenteriin! Opintosihteerien neuvottelupäivät 19.–20.11. Murikka Opintosihteerit, ammattiosastojen ja seuturyhmien opintojaostoissa toimivat, paikalliskoulutuksen järjestäjät sekä muut koulutuksesta kiinnostuneet – tervetuloa neuvottelupäiville. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 14.10. alkaen: www.metalliliitto.fi 41 Tietotekniikkaa opiskelijan ehdoilla Seppo Silfsten ja Mika Puuska joutuivat lomautetuiksi kyröskoskelaisessa Kyrel Oy:ssä, mutta käyttivät lomautus aikansa hyödyllisesti. He kohensivat tietotekniikan osaamistaan menemällä Tietotekniikan peruskurssille Murikkaopistoon. – Excel, kuvankäsittelyn perusteet, Powerpoint… näistä on ne olennaiset asiat käyty läpi. Sitten on opeteltu lataamaan ilmaisohjelmia, Silfsten ja Puuska luettelevat viikon mittaisella kurssilla opiskelemiaan asioita. Kaverusten aiemmat atktaidot olivat peräisin koulun penkiltä, yläasteen tunneilta. Ne olivat kuitenkin jo enimmäkseen pyyhkiytyneet aivojen muistipoimuista pois, ja koneet sekä ohjelmat ovat tietenkin ehtineet muuttua moneen kertaan. Niinpä uutta asiaa tuli paljon, mutta opiskelu tuntui kuitenkin rennolta. – Ja vaikkei olisi mitään käsitystä koneista, niin peruskurssille voi aina tulla, Silfsten ja Puuska vakuuttavat. Ja jakavat kehuja kurssin vetäjälle. – Laakson Eija on hyvä ja rauhallinen opettaja. Jaksaa vastata kysymyksiin ja selittää samaa asiaa monta kertaa uudestaan, jos on tarve. Eli sen mukaan mennään, mihin asioihin opiskelija haluaa itse keskittyä ja mistä hän haluaa lisää tietoa. ”Opettaja jaksaa selittää saman asian monta kertaa uudestaan, jos on tarve” 17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä 17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Sihteerin tehtävät – rutiinia ja luovuutta 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11. Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 16.–18.11. Kompletteringskurs för Metall 17.–18.11. Nostoapuvälinekurssi Alueellinen työsuojelukurssi KaakkoisSuomi–SavoKarjala (2. osa 8.–9.12.) Huom! Mikkelissä 21.–25.11. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.11. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 12.–16.12. Työsuojelun peruskurssi Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi Ihmissuhteet työpaikalla AHJ1612_24-48.indd 41 14.9.2016 7:17:28
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 29.9. Ahjo 13 (ilmestyy 13.10.) 20.10. Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.) 10.11. Ahjo 15 (ilmestyy 24.11.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 26.9. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana Kari Uotila, kahvitarjoilu. Ma 10.10. kokouksessa vierailijana Maija Anttila. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston teemakokous ti 18.10. Wanhassa Herrassa aiheesta Nivelrikot ja tekonivelleikkaukset, asiantuntija mukana. Kokousta ennen ruokailu. Ilmoittautuminen syyskuun aikana ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston kokous ke 12.10. klo 13 Metalliliiton kokoushuoneessa 3, sisäänkäynti Siltasaaren kadun puolelta raput alas. Valinnat vuodelle 2017 ja muuta ajankohtaiset asiat. Alustajina Ville Kari liitosta ja plm Ilpo Haaja. Kahvi ja voileipätarjoilu. Turun metallityöväen ao 49:n veteraanijaoston kokous ma 3.10. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Veteraanien juttutupa to 13.10. klo 12.15. Urheilu talo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston ehdokasasettelukokous ke 5.10. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Ao. 57:n naisjaosto kokoontuu to 6.10. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Tervetuloa uudet ja kauemminkin mukana olleet naisjäsenet! Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston kokoontuminen ti 4.10. klo 11 Työväenmuseo Werstaalla. Museoon tutustumisen jälkeen juomme kahvit museokahvi la Nostalgiassa ja pidämme lyhyen kokouksen. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan ammattiosaston hallitukseen valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 19.10. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Esillä sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet säännöt. Kokouksen jälkeen välittömästi toimikunnan kokous. Kahvitarjoilu. Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 11.10. klo 17 ammattiosaston toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kahvia ja voileipää tarjolla. Karhulan Metallityöväen ao. 13: ke 12.10. klo 18 osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs. Savonlinnan metallityöväen ao. 17: su 9.10. klo 18.30 ao. toimisto, Ruislahdenkatu 7. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27: ke 19.10. klo 17. Metalli 5:n toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Kahvitarjoilu. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 11.10. klo 19 osaston toimistolla, Maariankatu 6 b V kerros, Turku. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 12.10. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 4.10. klo 18 osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe. Oulun metallityöväen ao. 56: to 27.10. klo 16.45 Aykeskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. kerros. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 7.11. klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: ma 31.10. klo 15.30 neuvotteluhuone Eerossa, Strömbergintie 1 B, Brappu 1. krs, Helsinki. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 18.10. klo 18 Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: to 13.10. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu 27. Sääntömääräiset asiat ja hyväksytään liitto kokouksessa hyväksytyt ammattiosaston säännöt. Kahvitarjoilu. Postija Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 19.10. klo 17 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 10.10. klo 18 Lapland Hotelli Tampere, Yliopistonkatu 44, Tampere. Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä ammattiosaston sääntö muutokset. Toimikunta samassa paikassa klo 17. Ruokatarjoilu. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 4.10. klo.18.30 osaston toimistolla, Osmontie 47, Helsinki. Hämeenlinnan jalometallityöväen ao. 88: ti 4.10. klo 13.30 Kultakeskuksen tehtaalla. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: ma 24.10. klo 17 SAK:n kokoushuoneessa, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä ammattiosaston sääntömuutokset. Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 5.10. klo 18 ammattiosaston toimistolla, Hallituskatu 12 A 4, Kouvola. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 6.10. klo 18.30 ao:n toimistolla. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 11.10. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3, Ylöjärvi. Toimikunta klo 16. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 15.10. klo 12 Riihimäen asemalla. Toimikunta klo 10.30. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: to 6.10. klo 18 Lindabin ruokalassa, Kankitie 3, Jyväskylä. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 3.10. klo 18 Kausalan ABC. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kahvitarjoilu. Lapin teleasentajat ao. 208: pe 21.10. klo 18 Rovaniemellä Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 7. Paikalla sopimusasiantuntija Kari Vilkman. Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: ti 11.10. klo 17.30 Hotelliravintola Aadassa Joensuussa. Sääntömääräiset asiat ja ammatti osaston sääntömuutos. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Sievin Metallija elektroniikkatyöväen ao. 235: su 16.10. klo 17 ao:n toimistolla, Haikolantie 23 as. 3, Sievi. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 12.10. klo 16 Pirkkalan Virin toimisto, Ollikantie 19, Pirkkala. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246: pe 7.10. klo 17 Bastupalaverissa, Yrittäjänkatu 4–6. Kokouksen jälkeen ruokailu ja sauna. Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 29.9. mennessä Ron Liljendalille, metalli.246@sulo.fi, puh. 040 738 5599. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 12.10. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266: ma 31.10. klo 11.05 Ihalaisen tehdasalueen keskusruokalarakennuksessa, kokoushuone Sirmakassa. Kahvitarjoilu. Turun Autokorityöväen ao. 270: ke 5.10. klo 19 VanhaHämeentie 29, Turku. Esillä myös sääntömuutokset. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 25.9. klo 18 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Halikon Metallityöväen ao. 286: to 13.10. klo 18 SAP:n tiloissa, Turuntie 8, Salo. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: pe 4.11. klo 18 Hotelli Pyhäsalmessa. Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 337: ti 18.10. klo 17 osaston toimistolla, Osmontie 47 M 1, Helsinki. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 16.10. klo 17. Ravintola Sopupeli, Vimpeli. Ruokailu. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 2.10. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1, Oulainen. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Euran Metallityöväen ao. 381: to 20.10. klo 18 Rataravintola Kauttuassa. Tampereen Autoja konekaupanalan ao. 402: ti 1.11. klo 17 osaston toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56, Tampere. Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. TO I M I N TA 12 22.09.2016 42 AHJ1612_24-48.indd 42 14.9.2016 7:17:28
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 29.9. Ahjo 13 (ilmestyy 13.10.) 20.10. Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.) 10.11. Ahjo 15 (ilmestyy 24.11.) SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syys kokouksessa käsitellään sääntöjen syys kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 10.11. klo 18 ao:n toimistossa, Karhulantie 34, 2. krs. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: 110vuotis juhla ja syyskokous la 12.11. klo 10 ravintola Lypsyniemessä, Vipusenkatu 6, Savonlinna. Liitosta mukana puheenjohtaja Riku Aalto. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 1.11. klo 18 osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe. Oulun metallityöväen ao. 56: to 10.11. klo 16 ravintola Samanttassa Haukiputaalla. Ruokatarjoilu. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 21.11. klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 19.11. klo 12 Metalliliiton kokoushuone 3, Hakaniemenranta 1, käynti pääovesta, Helsinki. Kokouksessa kahvitarjoilu. Ammattiosasto tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: la 15.10. klo 14.35 Okmetic Oyj:n ruokalassa. Kokouksen jälkeen siirrymme ruokailemaan. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 7.11. klo 18 Kausalan ABC. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kahvitarjoilu. Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: la 29.10. klo 13 HotelliRavintola Aadassa Joensuussa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246: ke 26.10. klo 17.30 Bastupalaverissa, Yrittäjänkatu 46. Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266: 14.11. klo 17.30 Lappeenrannan Työväentalolla, Snellmaninkatu 12, 2. krs. Käsitellään sääntömää räiset syyskokousasiat ja päätetään yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta Metallin liittokokouksen päätösten mukaisesti. Kokouksen jälkeen illallinen Amarilloravintolassa. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 21.10. klo 19 ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4, Turku. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 23.10. klo 17 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: su 20.11. klo 16 Hotelli Pyhäsalmessa. Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 30.10. klo 17. Ruokailu. Tampereen Autoja konekaupanalan ao. 402: ti 15.11. klo 17 toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56, Tampere. Kahvitarjoilu. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi , www. metalli23.fi. Toimiston uudet aukioloajat: maanan taina, tiistaina ja keskiviikkona klo 10–16.30. Torstaina ja perjantaina toimisto on kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, kiinnioloajat loppuvuonna: ke–pe 21.–23.9. kiinni, ti 27.9. kiinni klo 13, ma 5.12. kiinni, 27.–30.12. kiinni. Muina aikoina auki ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. TAPAHTUMIA Lohjan metallityöväen ao. 8:n matka la 29.10. Osaava nainen 2016 messuille Turkuun. Messuilla on vuosittain mukana noin 200 yritystä esitte lemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Teemoina terveys, muoti ja kauneus, kädentaidot sekä sisustus ja lahjatavarat, matkailu, työ ja koulutus. Samaan aikaan Terve Olo ja Outlettapahtumat. Messuillaoloaika klo 11–16. Reitti: Virkkalan la, Lohjan la, Karstun ABC, aikataulu tarkentuu myöhemmin. Hinta jäseneltä ja seuralaiselta 10 €/ hlö. Hinta sisältää bussikuljetuksen sekä messu lipun. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä Minna Forsmanille, puh. 045 134 2615, minna.forsman@ enics.com. Ilmoita pysäkki, mistä tulet kyytiin! Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston pikkujouluristeily 13.–14.11. Tallinnaan m/s Baltic Queenillä. Bussi lähtee Lahdesta sunnuntaina klo 15.30 ja palaa takaisin Lahteen maanantaina n. klo 18. Hinta Ahytissä 32 €, Bhytissä 24 €. Lisämaksusta aamiainen 10,50 €, päivällinen 33 €, lounas 25 €. Lisätiedot ja ilmoit tautuminen 19.10. mennessä ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n saunailta pe 7.10. klo 18 ao. 74:n saunaosastossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Saunaillan voit aloittaa myös keilaamalla Hollywood Bowlingissa Kauppakatu 37:ssa. Keilausaika on klo 18–19, jonka jälkeen saunaan. Lisätietoja Matti Räisäseltä, puh. 050 469 0282. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n teatteri ilta to 1.12. klo 19 Arenateatterissa, Hämeentie 2, Helsinki. Esityksenä Palvelija. Hinta 10 €/jäsen/ seuralainen maksetaan ammattiosaston tilille FI14 8000 1801 3493 91. Ilmoittautumiset 19.10. mennessä Ari Martikaiselle, puh. 040 502 4487. Keravan metallityöväen ao. 42:n pikkujoulu risteily 11.–12.11. Tallinnaan Baltic Queen –laivalla. Bussikuljetus perjantaina: Kellokosken grillin pysäkki klo 15.15, Jamppa klo 15.30, Järvenpään linjaautoasema klo 15.40 ja Keravan asema klo 16. Hinta osaston jäsenille 40 €, seuralaisille 70 €, sisältää myös buffetillallisen ja aamiaisen sekä bussikuljetukset. Ilmoittautumiset Raijalle, puh. 050 321 9701, ja maksu viimeistään 7.10. osaston tilille FI2480001401469912. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä. Lisätietoja osaston kotisivuilla www.metalli42.com. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n luontoretki la 8.10. Nuuksioon Espooseen. Lähtö Wetterin pysäkiltä klo 9, paluumatkalle Nuuksiosta noin klo 15.30. Luonnossa liikkumista, luontokeskus Haltiassa valokuvanäyttely ja ruokailemassa klo 11–15 voi käydä omaan tahtiin. Hinta jäseniltä 10 €, seuralaisilta 20 €, lapsilta 10 €. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä sihteerille, puh. 040 744 8199. Maksu ao:n tilille FI 7656800020181406. Matka toteutetaan jos lähtijöitä on yli kymmenen. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston bussi ja laivamatka 25.–27.10. Tallinnaan. Bussi lähtee Siivikkalasta klo 6.30 ja ajaa reittiä Tesoma, Kolmenkulman ABC, Pirkkala Suupantori (klo 7.15), Härmälä, Tampereen Ktori (klo 7.40). Laiva Viking XPRS, Tallinnassa majoittuminen hotelli Virussa. Matkan hinta on jäseniltä 135 € ja seuralaisilta 185 € sisältäen kuljetukset ja hotelliaamiaiset. Bussi mukana koko matkan ajan. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Pertti Mäkiselle, puh. 050 910 5652. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n pikkujoulu risteily 2.–3.12. Tallinnaan. Bussikuljetus perjantaina: Ikaalisten tori klo 12.30, Kyröskosken matkahuolto klo 12.45, Hämeenkyrön Smarketin pysäkki klo 12.50, Ylöjärven Matkatie klo 13.15, Nokian linjaautoasema klo 13.35 ja Tampereen Keskustorin vanha kirkko klo 13.50. Menomatkalla kahvitauko Tiiriössä. Laivamatkat kahden hengen Ahyteissä Baltic Queen laivalla. Ruokailut laivalla meno ja paluumatkalla. Bussi on mukana Tallinnassa. Lauantaina laiva takaisin Helsingissä klo 16. Matkan hinta 50 €/jäsen ja 100 €/ seuralainen. Hinta sisältää bussikuljetukset, risteilyn ja ruokailut laivalla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11.11. mennessä. Timo Järviselle, puh. 0500 524 142. Paikkoja varattu 40. Jos matkan peruu em. päivämäärän jälkeen ilman pätevää syytä, on henkilö velvollinen maksamaan matkan kokonaishinnan. Huom! Tuliaiset on oltava pakattuina laukkuihin bussissa. Espoon Metallityöväen ao. 271:n kulttuurimatka 5.–6.11. Tampereelle. Tämä on ennakkoilmoitus tapahtumasta, tarkemmat tiedot seuraavassa Ahjossa. 22.09.2016 12 43 AHJ1612_24-48.indd 43 14.9.2016 7:17:28
TO I M I N TA Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n pikkujoulureissu jäsenille seuralaisineen Tallinnaan 19.–20.11. Lähtö Länsisatamasta la klo 9.30, Tallinnassa klo 12.30. Majoitus hotelli Tallink Spassa 2 hengen huoneissa, illalla yhteinen ruokailu. Paluulähtö sunnuntaina klo 15.30, Helsingissä klo 18.30. Hinta jäseneltä 50 €, seuralaiselta koko hinta. Mukaan mahtuu 50 henkeä, joten ole nopea. Maksu ao. 287:n tilille FI88 8000 1601 2141 67. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.10. mennessä Sanna Korkiamäelle, puh. 040 413 9921 tai sanna.korkiamaki@kotiportti.fi. Teljän Metallityövän ao. 294:n veteraanien risteily 14.–15.11. Tallinnaan Baltic Queen –laivalla. Lähtö Porista Nuorisotalolta maanantaina klo 13.30. Hinta 60 € sisältää matkat, B2hytti paikan ja aamupalan laivalla. Ilmoittautumiset ja maksut 13.10. mennessä Jorma Takamäelle, puh. 040 594 3359. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 21.10. klo 12. Aloitetaan ruokailulla ravintola Morrison’sissa, Kristiinankatu 9, Turku (toimistoa vastapäätä) ja koulutusta toimistolla, Kristiinankatu 10, noin klo 12.30–15.30. Tarkoitettu pääluottamus miehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille asiasta kiinnostuneille. Aiheena Kikysopimus ja muut työelämän ajankohtaiset asiat. Liitosta Kari Hyytiä. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 17.10. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Tampereen Metalli-ja Autokorityöväen ao. 38:n viikonloppukurssi 22.–23.10. Murikassa. Kurssi alkaa lauantaina klo 10 ja päättyy sunnuntaina klo 15. Kurssin aiheena on tietotekniikan hallintaan liittyvien taitojen päivittäminen. Kurssille mahtuu 18 osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 10.10. mennessä Pentti Heiskaselle, puh. 0400 617 561 tai penttiheiskanen@kolumbus.fi. Turun metallityöväen ao. 49 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 7.10. klo 11.30–15 osaston toimiston kokous tiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Koulutuksen aiheena paikallinen sopiminen, Metalliliitosta koulutusasiantuntija Timo Lehto. Tilaisuus on tarkoitettu työpaikkojen työsuojelu ja luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 4.10. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@ metalli49turku.fi. KUOLLUT Eino Yrjönen on kuollut 31.8. Hän oli syntynyt 18.6.1924 ja jäänyt eläkkeelle Metallityöväen Liitosta liiton sihteerin tehtävästä. SEUTURYHMÄT Päijät-Hämeen seuturyhmän ammatti osastojen luottamusmieskoulutus pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja heidän varajäsenilleen pe 30.9. klo 11–15.30 Lahden Hiihtomuseolla. Koulutuksen aiheena työehtosopimuksen muutokset, kouluttajana sopimuspäällikkö Kauno Koskela. Tilaisuus alkaa ruokailulla, jonka jälkeen koulutus. Ilmoittautuminen 26.9. mennessä puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Tampereen seuturyhmä (ao:t 7, 38, 80, 97, 134, 140, 149, 195, 239, 305 ja 402) järjestää jäsenille koulutus ja laivamatkan Tallinnaan 12.–13.11. Matka alkaa Tampereelta, mutta toiveet lähtöpaikasta otetaan huomioon. Koulutus on Helsingin keskustoimistolla ja ennen koulutusta on lounastauko. Kari Lähteenmäki kertoo TES ja kilpailukykysopi muksen keskeisemmät kohdat. Koulutuksen jälkeen siirrymme satamaan, josta Eckerö Linen Finlandialaivalla matkaamme Tallinnaan, jossa majoittautuminen Sokos Hotelli Virussa 2 hengen huoneissa. Sunnuntaina aamupalan jälkeen ostosaikaa. Linjaauto mukana koko matkan ajan. Takaisin Helsingissä olemme klo 14.30, josta välittömästi matka Tampereelle. Jäsenhintaan 98 € sisältyy kuljetukset, lounas, yöpyminen hotellissa ja hotelliaamiainen. Ilmoittautumisen jälkeen lähetetään lasku, jonka maksaminen vahvistaa osallistumisen. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä tuomisto.kirsi@gmail.com tai puh. 040 726 1971. TURNAUSKUTSU www.ayjalkapallo.info Pelimuoto: 11 pelaajaa + vaihtomiehet. Otteluaika 2 x 25 min. Täysimittainen kenttä. Lohkot: kilpaja harrastesarja. Kilpalohkoon sijoitetaan kansainväliset joukkueet ja osa kotimaisista joukkueista. Osallistumismaksu 300 euroa. Ilmoittautumiset 24.2.2017 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 Lahti tai sähköpostilla: international.tournament@pp.phnet.fi, puhelin: 041 584 9964. Mestaruusturnauksen suojelijana toimii puheenjohtaja Kimmo Suomi, Työväen Urheiluliitto TUL ry Otteluarvonnat 3.3.2017, Hotelli Restel Cumulus, Lahti. Cumulus on myös turnauksen virallinen majoitus (ammattiliittosopimus). Vuoden 2016 voittajat olivat: TUL (kilpasarja), Peace United/EVL (harrastesarja). TERVETULOA MESTARUUSTURNAUKSEEN! Järjestyksessään 34. ammattiyhdistysliikkeen jalkapallon mestaruusturnaus 17. – 19.3.2017 Lahti, Mukkulan jalkapallohalli AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. M etalli M eeting 8.–9.10. MURIKKA, Tampere M etalli M eeting – V uoden suurin tapahtuma! MetalliMeeting kokoaa Metallin nuoret yhteen. Tapahtuma ei jätä kylmäksi tänäkään vuonna! Ohjelmassa: ? Metallin nuorten frisbeegolfkisat ? Metallin nuorten uuden kampanjan avaus ? pohdintaa uuden teollisuusliiton nuorisotoiminnasta ? mahtavat bileet Mutteri-klubilla SINUSTAKO Metallin nuorten frisbeegolfmestari? Tapahtuma on maksuton ja osallistujien matkakulut korvataan julkisen liikenteen mukaan. Murikkaan järjestetään linja-autokyyti Tampereen juna-asemalta. (Tapahtuma on tarkoitettu alle 36-vuotiaille jäsenille). Työkaverit mukaan ja tavataan Murikassa! ? Lisätietoja Jussi-Pekka Ahonen nuorisotoimitsija 040 565 7193 Ilmoittautumiset www.metallinnuoret.fi ajankohtaista 1 Viimeinen ilmoittautumispäivä 4.10. 12 22.09.2016 44 AHJ1612_24-48.indd 44 14.9.2016 7:17:30
M etalli M eeting 8.–9.10. MURIKKA, Tampere M etalli M eeting – V uoden suurin tapahtuma! MetalliMeeting kokoaa Metallin nuoret yhteen. Tapahtuma ei jätä kylmäksi tänäkään vuonna! Ohjelmassa: ? Metallin nuorten frisbeegolfkisat ? Metallin nuorten uuden kampanjan avaus ? pohdintaa uuden teollisuusliiton nuorisotoiminnasta ? mahtavat bileet Mutteri-klubilla SINUSTAKO Metallin nuorten frisbeegolfmestari? Tapahtuma on maksuton ja osallistujien matkakulut korvataan julkisen liikenteen mukaan. Murikkaan järjestetään linja-autokyyti Tampereen juna-asemalta. (Tapahtuma on tarkoitettu alle 36-vuotiaille jäsenille). Työkaverit mukaan ja tavataan Murikassa! ? Lisätietoja Jussi-Pekka Ahonen nuorisotoimitsija 040 565 7193 Ilmoittautumiset www.metallinnuoret.fi ajankohtaista 1 Viimeinen ilmoittautumispäivä 4.10. AHJ1612_24-48.indd 45 14.9.2016 7:17:31
12 22.09.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1+/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1D , 2D , 3D , 4A AHJ1612_24-48.indd 46 14.9.2016 7:17:36
T YY L I LOGISTIKKO Sanna Aalto TYÖPAIKKA Merimet Oy KOTIPAIKKA Karkkila KUVA PEKKA ELOMAA 47 AHJ1612_24-48.indd 47 14.9.2016 7:17:37
LA2 – Posti Oy HSEQ Online -pilvipalvelu avaa ennennäkemättömät mahdollisuudet työturvallisuuden ja -terveyden johtamiseen. Vaarojen selvitys ja arviointi • Turvallisuus-, laatuja ympäristöpoikkeamat • Työympäristön ja työtapojen havainnointi • Yli 100 valmista e-oppinimikettä • Aloitteet ja parannusehdotukset • Lainsäädäntö ajantasaisena ja oikeuden päätökset • Dokumenttien hallinta • Turvallisuusuutiset.fi • Korjaavat toimenpiteet • Kertakirjautuminen (SSO) Office365 -yrityskäyttäjille www.3tratkaisut.fi HSEQ Online automatisoi prosessit saumattomasti yhteen ja varmistaa sekä johtamisjärjestelmien (ISO, OHSAS) että lakisääteisten vaatimusten täyttymisen. Samalla palvelulla voit hoitaa työturvallisuuden ja työkyvyn sekä laatuja ympäristöasioiden menettelyt, koulutuksen ja lakiseurannan. Lähde tielle kohti huipputason turvallisuuskulttuuria – vie organisaatiosi HSEQ-johtaminen pilveen. Kysy lisää ja pyydä esittely: myynti@3tratkaisut.fi • puh. 010 2310 340 Työkyky + Työturvallisuus + Ympäristö + Laatu All in one. AHJ1612_24-48.indd 48 14.9.2016 7:17:37