• T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I 12 21.09.2017 ahjo.fi NRO DELTAN LAKKO LAAJENI ”UUDESTA LIITOSTA VOIMAA” ROMUSTA RÄÄTÄLINTYÖTÄ HUR MYCKET JOBB SOM HELST MINNE VIE DUUNARIN LAPSEN TIE? AHJ1712_1-48.indd 1 12.9.2017 13:42:14
• Jääkö duunarin lapsille vain muruja? Helsingin yliopiston Suomen historian professorin Juha Siltalan mukaan työväenluokka tarkoitti länsimaiden historiassa 1800-luvun lopulta aina 1980-luvulle ammattiylpeää, yhteiskunnallisesta merkityksestään tuotantovoimana vakuuttunutta porukkaa. Se työskenteli vakinaisissa, kohtuullisen hyvin palkatuissa työsuhteissa tehtaissa. – Vaikka prekaaria palvelutyövoimaa, naisia ja osa-aikaisia, oli tuolloinkin, työväenluokkaa luokkana määritteli metallityöläinen. Epävarmoista palvelutöistä, joiden tekijät ovat usein kokonaan vailla kunnollista työsuhdetta, on tullut uusi työväenluokan määre. – Ennen vanhaan työväenluokkaan kuuluva oli historian voittaja, nyt historian häviäjä. Nykyisin työväenluokkaan pudotaan, ellei muualle päästä. Vuosina 1966–1990 tulot kasvoivat vielä enemmän alimmilla tulokymmeneksillä, mutta vuosina 1990–2007 tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Ylimmän tulonsaajaprosentin tulot kasvoivat 209 prosenttia, kun alimmalla kymmeneksellä nousua oli vain 8 prosenttia. Jääkö suomalaisten duunareiden lapsille talouskasvusta vain murusia jaettavaksi? Kykeneekö koulutus enää tasaamaan työuralla etenemisen mahdollisuuksia? Periytyvätkö vanhempien asema ja tulotaso? Ahjon laajassa jutussa kysymyksiin ottavat kantaa tutkijoiden lisäksi kaksi duunariperhettä, joista toisessa lapset valitsivat ammatillisen ja toisessa akateemisen koulutuksen tien. 12 21.09.2017 2 10 AHJ1712_1-48.indd 2 12.9.2017 13:42:24
• 21.09.2017 12 PÄÄ K I R J O I T U S Ennen elämisen ulkoiset seikat tukivat vahvasti ihmisten jakautumista eri luokkiin. Tänä päivänä ei enää välttämättä näy ulospäin, kuinka ihminen tulee toimeen tai mihin yhteiskuntaluokkaan hän kuuluu. Mahdollisuuksien tasa-arvo on viety Suomessa hyvin pitkälle. Yksinkertaistaen, jo pitkään valkolakin saaminen on ollut mahdollista lähes kaikille, ennen ylioppilaaksi pääsivät vain harvat ja valitut. Tulonjaon näkökulmasta kuilu kaikkein köyhimpien ja rikkaimpien välillä on 1990-luvun jälkeen kasvanut rajusti. Tämä näkyy myös siinä, että vanhempien sosioekonominen tausta periytyy tällä hetkellä erityisesti näissä luokissa – eli yhteiskunnan ääripäissä. Asia selviää tulojen periytyvyyttä tutkineen Outi Sirniön väitöstutkimuksesta. Ahjon haastattelussa (s. 13) Sirniö sanoo, että luokkaeroja on edelleen, mutta jako yhteiskuntaluokkiin on ”voimakas ja värittynyt” termi. Luokkakäsityksen muutoksesta huolimatta kuitenkin edelleen monet asiat periytyvät sukupolvelta toiselle. Edes sama koulutustaso ei varmista samanlaista tulotasoa. Hyvätuloisten perheiden lapset pääsevät paremmalle palkkaja tulotasolle kuin pienituloisista perheistä tulevat. Näin vaikka saisivatkin saman koulutuksen. Sirniön vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan pienituloisten sosiaalinen liikkuvuus on edelleen hankalaa. Hyväosaiset sen sijaan pitävät etuoikeuksistaan kiinni. Toisaalta työelämän epävarmuus ei säästä tällä hetkellä ketään. Perhetausta kuitenkin suojelee epävarmuudelta. Hyvätuloisesta perheestä tulevan on turvallisempaa jäädä esimerkiksi työttömäksi. Yhteiskunta on muuttunut myös niin, ettei akateeminen koulutus automaattisesti tuo parempaa toimeentuloa. Epätyypillisissä työ suhteissa pätkätyöläisinä on yhtä lailla akateemisen kuin ammatillisen koulutuksen saaneita tai kouluttamattomia. Työtä tekevien köyhien yhteiskuntaluokka on yleiseurooppalainen ilmiö (s. 12). Pätkätyöläisten avulla pidetään vakituisessa työsuhteessa olevat varpaillaan ja joustavina. Ääripää periytyy PUHEENAIHE 4 Delta Auton lakko laajeni 7 Per-Erik Lundh oli linjanvetäjä AMMATTILAINEN 9 Eija Virta Elektroniikkatyöntekijä Teleste Oy, Littoinen TOIMIJA 18 Jarmo Säröaho Ammattiosaston varapuheenjohtaja Tampereen Autoja Konekaupanalan ao. 382 20 Jäsenhuoltajat valmistautuivat muutokseen 28 Kuusakoskella lentokonekin muuttuu alumiiniharkoiksi 36 Jobbet räcker till på Profiweld 6 METALLIVISA 7 PUHEENAIHE 8 TALOUS 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 18 TOIMIJA 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 26 TYÖVÄENLIIKE 1917 33 TYÖYMPÄRISTÖ 34 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Murikassa opetus taipuu opiskelijoiden mukaan.” XXXX XX 3 4 41 28 26 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Pätkätöillä pidetään vakituiset varpaillaan.” PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. K A N N E N K U V A TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITON UUSI LEHTI JULKAISTAAN JOULUKUUSSA. VIIMEINEN AHJO ILMESTYY 23.11. S I S Ä LTÖ AHJ1712_1-48.indd 3 12.9.2017 13:42:33
• 12 21.09.2017 LAKKO Teollisuusliitto järjesti Delta Autolla toisen työnseisauksen 6.–10.9. Lakossa oli noin 200 työntekijää. Teollisuusliitto pitää voimassa hakusaartonsa Delta Autoa, Delta Motor Groupia ja Kia Motors Finlandia sekä niiden aputoiminimiä kohtaan. – Painostustoimien laajennus oli välttämätöntä, jotta saamme Deltan ja Kian palauttamaan irtisanomiensa työntekijöiden työsuhteet ja lopettamaan työntekijöiden uhkailun, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo. Teollisuusliitto toteutti jo 24.–27.8. lakon yhtiöiden korjaamoja asennustöissä. Taustalla ovat pitkäaikaiset ongelmat yhtiön kanssa sekä työnantajan harjoittama uhkailu ja kiristys. Delta Auto irtisanoi keväällä suurimman osan asentajistaan, mukaan lukien pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Uusilla työsopimuksilla palkattavat ovat ns. palvelumestareita, jotka vastaanottavat ja luovuttavat itse työnsä. Teollisuusliitto ei sinänsä vastusta muutosta, mutta tapa, jolla sitä yritetään toteuttaa, on liiton mielestä törkeä. Delta Auto ja työnantajaliitto AKL pitävät lakkoa laittomana. Teollisuusliiton mukaan kyse on laillisesta lakosta, koska se ei kohdistu työehtosopimukseen vaan yhtiön sopimuksen vastaiseen toimintaan. Teollisuusliitto on haastanut AKL:n työtuomioistuimeen valvontavelvollisuuden noudattamatta jättämisestä. Deltan painostus koveni Teollisuusliitto laajensi painostus toimia Delta Autoa vastaan. Liitto pysäytti Deltan yritysten varaosa myynnin, korjaamoja asennussekä toimistotyöt viideksi päiväksi ja asetti Deltan maahantuonnin käsittelysaartoon. V E SA -M A TT I V Ä Ä R Ä P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Jos Delta Auto ei taivu, Teollisuusliitto harkitsee työtaistelun laajentamista. Seuraavassa vaiheessa kyseessä olisi yhtiöitä, jotka tekevät yhteistyötä Delta Auton kanssa. Silloin lakossa olisi noin 300– 400 ihmistä. Jos tämäkään ei toimi, liitto harkitsee työtaistelutoimien laajentamista koko autoalalle. Se tarkoittaisi, että merkittävä osa autojen korjausja maalaus toiminnasta pysähtyisi, kun jopa noin 12 000 Teollisuusliiton autoalan työntekijää menisi lakkoon. HELSINKI 24.8. TAMPERE 24.8. TURKU 7.9. OULU 6.9. Juttu kirjoitettu Ahjon mennessä painoon 11.9. Seuraa Delta Auton tilanteen kehittymistä verkossa www.metalliliitto.fi. Käsittelysaarto alkoi n Teollisuusliitto julisti Delta Autolle myyntiin tulevat autot käsittelysaartoon Semaster Oy:n Hangon toimipisteessä ja Assistor Oy:n Turun ja Hangon toimipisteissä. Saarto alkoi 12.9. ja on voimassa toistaiseksi. Liiton julistamassa käsittelysaarrossa kieltäydytään käsittelemästä tai valmistamasta saarron piirissä olevia tuotteita tai tavaroita, mutta muita töitä jatketaan. Tämä on perustuslailla ja kansainvälisillä sopimuksilla suojattu työntekijöiden laillinen työtaistelutoimi. Liitto ilmoittaa aina julkisesti, kun sen julistama työtaistelutoimi on päättynyt. Liitto ilmoittaa työtaistelun osapuolille ja myös työvoimaviranomaisille, kun käsittelysaarto on päättynyt. M A R K K U R U O TT IN E N PA TR IK LI N D ST R Ö M JY R K I LU U K K O N E N AHJ1712_1-48.indd 4 12.9.2017 13:42:39
• 21.09.2017 12 TES-NEUVOTTELUT Meneillään oleva TESkierros ei ole päässyt samalla tavalla vauhtiin kuin aikaisempina vuosina. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan sopimuksen sisältöön tuo täysin uudenlaiset paineet se, että liittokierroksella päätetään vain työehtoihin liittyvistä asioista. Teollisuusliiton tavoitteet on asetettu – kuten ennenkin – ammattiosastojen aloitteiden ja liittokokouspäätösten mukaisesti. – Neuvottelutavoitteista tämä ei ole ollut kiinni, vaan ihan muista asioista, Aalto sanoo. Keskusjärjestösopimusten voimassa ollessa pöytään tuotiin myös esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. – Liiton hallinto, hallitus ja valtuusto, ovat tottuneet siihen, että työehtosopimuksen yhteydessä on käsitelty myös muita asioita. Kun tällä kertaa näin ei ole, sopimuksen sisältöön kohdistuu toisenlaiset paineet. Eli millainen sopimus lopulta onkaan hyväksyttävissä? Aallon mukaan tilanne on sama muillakin liitoilla. Maan hallitus on puuttunut työmarkkinaasioihin. Elinkeinoelämän keskusliitto on Deltan painostus koveni V E SA -M A TT I V Ä Ä R Ä Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Sopimisessa uudenlaiset paineet sanoutunut irti keskusjärjestötason sopimisesta. Teollisuusliiton puheenjohtajan mukaan tämä kaikki on hidastanut liittokierroksen käynnistymistä. – Neuvotteluihin on historiallisesti ryhdytty hyvissä ajoin. Nyt näin ei ole. Oikeita neuvotteluja ei ole vieläkään käyty ja nyt on syyskuun alku, Aalto sanoo. Teknologiateollisuuden nykyinen sopimus umpeutuu lokakuun lopussa. Uusi yritetään saada aikaiseksi kuitenkin hyvissä ajoin ennen sitä. – Meidän täytyy uuden sopimuksen hyväksymisen lisäksi järjestää alueelliset infotilaisuudet sopimuksen sisällöstä. PUHTI PUUTTUU Aalto on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2009 ja ehtinyt käydä jo useammat työehtosopimusneuvottelut. Verrattuna aiempiin nykyisistä neuvotteluista on puuttunut puhti. – Nyt puuttuu himo saada sopimus aikaiseksi, hän kuvaa. Työnantajien vaatimukset neuvotteluissa ovat noudattaneet perinteistä kaavaa. – Paikallisen sopimisen lisääminen, perälaudan poistaminen ja yksilösopimisen lisääminen ohi luottamushenkilön. Ei mitään uutta. Palkankorotusten lisäksi Teollisuusliitto tavoittelee neuvotteluissa muiden muassa työaikojen, sosiaalisten määräysten ja luottamushenkilöiden aseman parantamista. Neuvotteluja käydään kohentuneessa taloustilanteessa. – Yritysten tilauskannat ja tulos ovat parantuneet. Työllisyys ja tuottavuus nousevat. Jo aiemmin päätetyt työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ovat myös parantaneet yritysten tilannetta. Ahjon mennessä painoon työehtosopimusneuvottelut olivat vielä kesken. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN ”LAKKO PITÄÄ” HELSINKI 24.8. – Hyvin on pitänyt. Meillä on 17 kaveria asennuspuolella, heistä ei ole kukaan tänään töissä, kertoi Delta Auton Konalan toimipisteen pääluottamusmies Arto Simonaho ensimmäisenä lakkoaamuna. Rikkureita ei Konalassa näkynyt, eli lakkovahtien riesana oli lähinnä elokuun aamun kylmyys. – Meillä on työporukan kesken puhuttu siitä, miten tähän tilanteeseen on tultu ja miksi me ryhdyimme näihin toimiin. Asiasta on meidän kesken hyvä ymmärrys. Ja mitä minä olen kuullut, niin hyvin on lakko pitänyt muuallakin, Simonaho kertoi. Ensimmäisen lakon aikaan Konalassa ei ollut uusia sopimuksia vielä tarjottu. Pääluottamusmies Simonahon mielestä Delta Auton olisi syytä vähintään odottaa, että työtuomioistuimen käsittelee Teollisuusliiton nostaman kanteen. – Se ei ole mikään irtisanomisen peruste, että työnkuva muuttuu. Mehän emme sinänsä ole työnkuvan muutosta vastaan, vaan työnanta jan toimintatapaa vastaan. Olemme yrittäneet avata paikallista keskustelua työnkuvien muutoksesta, mutta se ei ole johtanut mihinkään, koska työnantaja ei ole halunnut tähän keskusteluun lähteä. MIKKO NIKULA ”TYÖNANTAJA EI TULE VASTAAN” OULU 6.9. – Asennuspuoli on kyllä hyvin messissä, se on tyhjillään. Yksi liittoon kuulumaton oli töissä. Muuten ei mitään näkynytkään. Eli hyvä henki on, kertoi pääluottamusmies, mekaanikko Juha-Pekka Jaara Oulun Delta Auton lakko tunnelmista. Oulussakin työntekijät ovat kokeneet, mitä työnantajan laista ja työehtosopimuksista piittaamaton kova linja merkitsee käytännössä. – Meillä oli 13 asentajaa, yhdeksän sai suoraan lopputilin. Mitään paikallista keskustelua työnantaja ei ole ollut halukas käymään. Pääluottamusmies Jaara on joutunut toteamaan yritykset turhiksi. – Ei sieltä tulla millään lailla vastaan, ne ovat näköjään päättäneet, että vievät asiaa eteenpäin. Ajattelevatko sitten, että oikeudesta tulee joku pikku sakko ja se on sitten sillä selvä. MIKKO NIKULA ”YRITTÄVÄT MURTAA AY-LIIKKEEN” TURKU 7.9. Lakko on pitänyt hyvin, kertoi Turun Delta Auton pääluottamusmies, mekaanikko Markku Ihamäki. Kaikki Turun toimipisteen 18 teollisuusliittolaista olivat lakossa, eikä asiakasliikennettä Deltan liepeillä juurikaan näkynyt. Ihamäki sanoi, että jatkossakaan ei anneta periksi, vaikka työnantaja näyttää ottaneen sopimisen ja neuvottelemisen sijasta asenteen ”kova kovaa vastaan”. Ihamäki tulkitsee perusasetelman niin, että Delta Autolla olisi kyllä varaa maksaa lakien ja sopimusten mukaiset palkat. Palkanalennuksiinhan työnantajan väkipakolla asentajille tyrkyt tämä palvelumestarimalli johtaisi. – Yrityksellä on todellisuudessa kyllä rahaa. Nyt halutaan vain murtaa ammattiyhdistysliike, Ihamäki arvioi. Turussakin työnantaja on kokeillut koko kirjonsa painostuskeinoja. Työntekijöitä on uhkailtu toimipisteiden lopettamisella ja konkurssilla, jollei työehtojen huononnuksiin suostuta. On yritetty painostaa kuvailemalla lakkoavustusten raha määriä. On muistutettu siitä, että voi ”tehdä henkilökohtaisen ratkaisun” ja lähteä pois Deltan palveluksesta. Ihamäenkin mielestä asentajien työtä saa kehittää. Palvelumestarimallia on kokeiltu, mutta ”laihoin tuloksin”. – Siihen pitää saada ensinnäkin koulutus. Ja mestariksi on löydettävä sopivat henkilöt, ei töihin voi määrätä väkipakolla. Palvelumestarin on oltava näppärä käsistään ja myyntihenkinen ja vielä tultava toimeen niin asiakkaan, lähimmän työnjohdon kuin ylemmän johdon kanssa. SUVI SAJANIEMI AHJ1712_1-48.indd 5 12.9.2017 13:42:41
• 12 21.09.2017 1 Nanojahtiin uusin mittarein ALTISTUMINEN Itä-Suomen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on kehitelty uudenlainen tapa mitata nanohiukkasten pitoisuutta työntekijän hengitysvyöhykkeeltä. Lukumääräja pinta-alapitoisuuksien osalta altistuminen on pahinta hitsauskonepajassa ja leipomossa, massapitoisuuden osalta leipomossa ja kalustetehtaassa. Konepajoissa nanohiukkaset sisältävät raskas metalleja, kuten mangaania ja nikkeliä. Hiukkaset pääsevät keuhko rakkuloihin asti ja voivat pysyä siellä pitkään. Altistumista korkeille nanohiukkaspitoisuuksille tulisi välttää. Lue lisää siitä, miten altistuminen vältetään parhaiten: www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/nanoturvallisuus SEURAAVASSA AHJOSSA Harmaa talous ei ole vieras ilmiö Äänekosken rakennustyömaalla. Miten saada työntekijät ammattiliittoon? Talvivaara tuhosi lähijärvet SAASTUMINEN Talvivaaran kaivostoiminnan päästöt ovat muuttaneet lähialueen järvet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden pohja on lähes kokonaan eloton. Näin paljastaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Talvivaaran kaivoksen alajuoksulla, muutaman kilometrin päässä kaivosalueelta oleva Kivijärvi on ollut useiden Talvivaaran, nykyisen Terrafamen kaivoksesta aiheutuneiden juoksutusten ja vuotojen kohteena vuodesta 2008 lähtien. Suolaantumisen lisäksi myös raskasmetallit ja muut ympäristömyrkyt ovat muuttaneet järviä. www.helsinki.fi/fi/uutiset/talvivaaran-kaivos-on -romahduttanut-lahijarvien-ekologian 6 12 21.09.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Ammattiosasto 5:n kotipaikka on Valtion budjetin loppusumma vuonna 2017 Helsingin kaupungin budjetti vuonna 2017 Yhdysvallat on väkiluvultaan maailman 3. Asukkaita on 4. suurin maa on 262 miljoonan asukkaan Viimeinen Uuno Turhapuro -elokuva oli Mitä kv-järjestöä johtaa Antonio Gutierres? Lauri Markkasen NBA-seura on o Oulu o 32 mrd € o 1,7 mrd € o 270 miljonaa o Nigeria o Pisnismies o YK o Arizona Phoenix o Lahti o 55 mrd € o 4,6 mrd € o 325 miljonaa o Indonesia o Herra Tasavallan presidentti o Maailmanpankki o Minnesota Timberwolves o Kuopio o 81 mrd € o 8,3 mrd € o 365 miljonaa o Venäjä o Uuno Turhapuron poika o EU o Chicago Bulls o Helsinki o 105 mrd € o 10,8 mrd € o 410 miljonaa o Brasilia o This is My Life o FIFA o Dallas Mavericks MEETING METALLI Liittofuusiota odotellessa – vielä kerran MetalliMeeting! Ilmoittautuminen: www.lyyti.in/metallimeeting KAIKILLE TEOLLISUUSLIITON NUORILLE (ALLE 36 V) TAPAHTUMA ON MAKSUTON OHJELMA JA SAAPUMISOHJEET POSTITETAAN OSALLISTUJILLE LÄHEMPÄNÄ ILLALLA KUNNON BILEET! 28.–29.10. TAMPERE HOTELLI ILVES Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Elokuu 2016 Elokuu 2017 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 7 508 Elokuussa työttömänä tai lomautettuna oli 7 508 eli 7,3 % työttömyyskassan jäsenistä. Ensihakemuksia oli elokuussa enää noin neljännes tammikuuhun verrattuna. M E TA L L I V I S A TULE VIETTÄMÄÄN VIIKONLOPPU TEOLLISUUSLIITON NUORTEN KANSSA! Ilmianna nuori osaaja STIPENDI Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkistaa haettavaksi vuoden 2017 Duunari-stipendin työelämän nuorelle osaajalle. Saaja on: • hankkinut oman alansa ammattitutkinnon • ylpeä omasta ammatistaan • toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi • toiminut aktiivisesti ay-liikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta • edistänyt ammatillista järjestäytymistä Vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 13.10. mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Annika Lehtovuori, PL 157, 00531 Helsinki tai annika.lehtovuori@sak.fi. Kerro ehdokkaasi nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotija työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Lisätietoja: Tatu Tuomela, puh. 040 534 0577 tai tatu.tuomela@sak.fi. Valitulle 1 000 euroa MUISTUTUS! Ammattiosastojen on hyväksyttävä uudet säännöt syyskokouk sessaan. AHJ1712_1-48.indd 6 12.9.2017 13:42:43
• 21.09.2017 12 1 SEURAAVASSA AHJOSSA Harmaa talous ei ole vieras ilmiö Äänekosken rakennustyömaalla. Miten saada työntekijät ammattiliittoon? 7 Ammattiosasto 5:n kotipaikka on Valtion budjetin loppusumma vuonna 2017 Helsingin kaupungin budjetti vuonna 2017 Yhdysvallat on väkiluvultaan maailman 3. Asukkaita on 4. suurin maa on 262 miljoonan asukkaan Viimeinen Uuno Turhapuro -elokuva oli Mitä kv-järjestöä johtaa Antonio Gutierres? Lauri Markkasen NBA-seura on o Oulu o 32 mrd € o 1,7 mrd € o 270 miljonaa o Nigeria o Pisnismies o YK o Arizona Phoenix o Lahti o 55 mrd € o 4,6 mrd € o 325 miljonaa o Indonesia o Herra Tasavallan presidentti o Maailmanpankki o Minnesota Timberwolves o Kuopio o 81 mrd € o 8,3 mrd € o 365 miljonaa o Venäjä o Uuno Turhapuron poika o EU o Chicago Bulls o Helsinki o 105 mrd € o 10,8 mrd € o 410 miljonaa o Brasilia o This is My Life o FIFA o Dallas Mavericks n Metalliliiton puheenjohtajana vuosina 1983– 2000 toiminut Per-Erik Lundh kuoli vaikeaan sairauteen 18. elokuuta. Hän oli syntynyt 24.8.1939 Porvoossa. Lundhin ura luottamustehtävissä alkoi 16-vuotiaana, kun hän sorvarin työt aloitettuaan ryhtyi keräämään liiton jäsenmaksuja. Tie vei Teräsliiton toimitsijaksi ja ammattiyhdistysliikkeen eheydyttyä Metalliliittoon toimitsijaksi vuonna 1970. Vuonna 1977 hänet valittiin SAK:n sihteeriksi. SAK:n sihteerinä Lundh pääsi kokemaan edunvalvonnan laaja-alaisuuden: elettiin vahvan tulopolitiikan aikaa, talouslama koetteli, tehtiin kolme devalvaatiota ja palkankorotuksia siirrettiin. Metalliliiton puheenjohtajana Lundhin kausi oli suurten murrosten aikaa. 1980-luvun nousukausi loi odotuksia kovista palkankorotuksista. Nokian menestys häikäisi. Telakkateollisuus kärvisteli kriisissä. 1990-luvun alun lama kouraisi metallityöläisiä ja koko kansaa kädellä, jonka jäljet näkyvät yhä. Pahimmillaan noin puolet liiton jäsenistä oli vuoden aikana työttömänä. JÄSENTEN TYÖPAIKAT ETUSIJALLA Teknologian muutos toi epävarmuutta työpaikoille. Yritysrakenteet muuttuivat. Neuvostoliitto ja kauppa sinne romahtivat. Suomessa pohdittiin EU-jäsenyyttä. Lundh suhtautui ensimmäisten joukossa myönteisesti Suomen jäsenyyteen läntisessä talousliitossa. Kyse oli jäsenten työpaikoista. Ammattiyhdistysliike, työnantajat ja maan hallitus poliittisesta kokoonpanosta riippumatta ottivat mittaa toisistaan työmarkkinoilla, rahapolitiikassa ja työttömyysturvassa. Lundh otti Metalliliiton puheenjohtajana monesti keskeisen roolin – jos ei julkisuudessa niin kulisseissa – kun sopimustoimintaa uudistettiin ja talouspolitiikan suunnasta päätettiin. Liiton viesti myös haluttiin kuulla. Lundhin mielestä johtajalta vaadittiin pitkäjänteisyyttä: liike pystyy saamaan aikaan asioita, mutta ne etenevät askel askeleelta. Päätösten tuli perustua tosiasioihin ja arvioihin niiden vaikutuksista. Tärkeimmän vientiliiton puheenjohtajan tuli kantaa vastuuta sekä omista jäsenistä että koko palkansaajakunnasta. Tätä päänavaajan roolia Lundh sai usein perustella jäsenille. Lundh kuunteli kritiikkiä tyynenä hallinnon kokouksissa ja vastasi arvostelijoille napakan asiallisesti. Linjan vetäjä Lundhin asema liiton sosialidemokraattisena puheenjohtajana ei alkuvuosina ollut itsestäänselvyys. Kritiikkiä esitettiin niin hallinnon sosialidemokraattisessa ryhmässä kuin toimistossakin. Ryhmän sisäinen kritiikki johti osaltaan siihen, että hän erosi SDP:n puoluetoimikunnasta 1990. Vuoden 1992 liittokokouksen jälkeen hänen asemaansa liiton johdossa ei enää kyseenalaistettu. Lundhin aikana liiton keskustoimiston organisaatiota ja toimintatapoja uudistettiin. Yhteistyö sosialidemokraattien ja kansandemokraattien välillä edunvalvonnassa lisääntyi. Myös liiton johdon niin sanottu kaksoismiehitys purettiin. Esimiehenä Lundh oli vaativa, mutta hän luotti alaistensa ammattitaitoon ja antoi tilaa toimia päätettyjen ja sovittujen linjojen puitteissa. Metalliteollisuuden työnantajiin Lundh loi luottamukselliset ja tiiviit yhteydet. Asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä ja ratkaisuja haettiin niin neuvotteluissa kuin niiden välilläkin. Liiton 100-vuotisjuhliin vuonna 1999 julkaistussa Ahjon juhlanumerossa Lundh tiivisti tärkeimmät saavutukset puheenjohtajakaudellaan: palkkarakenneuudistuksen läpivienti, työajan lyhentäminen, laman aikana työehtosopimusten yleissitovuuden romutuksen ja palkkojen alentamisen torjuminen sekä liiton sisäisen toiminnan yhtenäistäminen. Samassa haastattelussa hän tiivisti linjaansa näin: ”Ammattiyhdistysliikkeen tulee tehdä tekoja, jotka johtavat todelliseen eikä vain näennäiseen tulokseen. Yleisen mielihyvän tunteen saavuttaminen ei riitä.” Lundh oli ensimmäinen ammattiyhdistysjohtaja, jolle tasavallan presidentti myönsi ministerin arvonimen vuonna 2001. HEIKKI PISKONEN Kirjoittaja toimi Metalliliitossa tiedottajan, tiedotuspäällikön ja Ahjon päätoimittajan tehtävissä vuosina 1986–2014. Per-Erik Lundhia arvostettiin laajasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Metalliliiton 100-vuotisjuhli en vieraina olivat muun muassa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (vas.) sekä kansain välisen metallityöväen liiton pääsihteeri Marcello Malentacchi. LE H TI K U V A / K A LL E PA R K K IN E N / TT M U I S TO K I R J O I T U S AHJ1712_1-48.indd 7 12.9.2017 13:42:45
• 12 21.09.2017 Harmaat pilvet näyttävät väistyvän pikkuhiljaa Suomen – ja Euroopan – talouden yltä. Globaalin kysynnän kasvu on vetänyt koko talouden nousuun ja myös metalliteollisuudessa tilauskannat ovat kääntyneet kasvuun. Muutaman viime vuoden kriisipainotteiset puheet ovat siis ainakin hetkeksi väistymässä. Kysymys kuuluukin, mihin käytämme nyt meille suodun hyvän ajan? Jäämmekö niin sanotusti laakereillemme lepäämään – vai pyrimmekö rakentamaan vauhdilla uutta tulevaisuutta? Omana elinaikanani olemme jo kokeneet suuren informaatioteknologian mullistuksen puhelinkopeista älypuhelimiin. Entisaikaan tietoliikenteen yksityisyydensuoja oli sitä, että puhelimen johto yletti vaatehuoneeseen. Ja kaukana ovat rahisevien modeemien ja varattujen puhelinlinjojen ajat, kun suorat tv-lähetykset kantavat mobiiliverkon välityksellä suoraan laiturin nokkaan. En kuitenkaan usko, että olemme nähneet vielä kaikkea. Teknologia vasta odottaa tuloaan moniin niin arjen kuin elinkeinoelämän tehtäviin. Eräs suurimmista muutoksista tulee tapahtumaan teollisuuden prosesseissa, kun koko tuotantoketju pystytään digitalisoimaan. Tämä niin sanottu ”tavaroiden internet” ei kuitenkaan vielä ole mahdollista. Vanhat kännykkäverkkomme eivät riitä aikaan, jossa koneet aina terästehtaiden lattioilta asuntojen jääkaappeihin ovat yhdistettynä yhteiseen tietoverkkoon. Meidän on yhdessä tuettava pyrkimyksiä vauhdittaa 5G-verkkojen investointeja. Euroopalla ei ole varaa jäädä jälkeen uusimman sukupolven teknologian kehityksessä. Ensi vaiheessa 5G-verkkojen rakentaminen on valtava mahdollisuus suomalaisille teknologia-alan yrityksille. Mutta vielä paljon suurempi potentiaali syntyy niiden tarjoamista mahdollisuuksista uudistaa toimintatapojamme ja tehdä uusia innovointeja. Varmasti nopeampien verkkojen mahdollistama seuraava digitaalinen murros tulee tuottamaan myös ongelmia. Talouden muutoksessa yritykset, jotka eivät investoi uuteen, eivät pärjää. Ja kokonaisia toimialoja voi odottaa hankalat ajat, kun automatisaatio ja robotisaatio muuttavat nykyisten työtehtävien luonnetta tai jopa hävittävät niitä. Hyvinvointivaltio on rakenteena ehkä paras mahdollinen auttamaan näiden muutosten kohteena olevia ihmisiä. Meidän on huolehdittava, ettei sen perusrakenteita romuteta juuri nyt, kun niille on syntymässä entistä enemmän tarvetta. Kokonaisuutena jatkuvasti laajentuva digitalisaatio tulee kuitenkin olemaan suuri mahdollisuus. Se tulee lisäämään talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Siksi digitalisaatiossa on myös suomalaisen teollisuuden tulevaisuus. KO LU M N I 8 TARKASTUKSET ILMAN ETUKÄTEISVAROITUSTA! Ahjon juttu Länsimetron työturvallisuudesta oli aika karmeaa luettavaa (Ahjo 10–11/2017). Jos tilanne on tällainen, asioihin pitää voida puuttua heti. On saatava aikaan laki, että tarkastajat pääsevät tutustumaan jokaisen työmaan asioihin esteettä ja milloin vain, ilman velvoitetta ilmoittaa tarkastuksesta etukäteen. Tämä Länsimetron tapaus osoittaa, että työn teettäjät eivät välitä monissa paikoissa työturvallisuudesta mitään. Nyt liitto, hallitus ja kansanedustajat asialle, tilanne on korjattava heti! REIJO TANI Teollisuuden tulevaisuus on digitalisaatiossa Palkat ja inflaatio matelevat Kotitalouksien ostamien hyödykkeiden ja palveluiden hinnat ovat kallistuneet hitaasti. Talousasiantuntijatkaan eivät ymmärrä, miksi inflaatio matelee. Varteenotettavimpina syinä on pidetty pitkään matalalla pysynyttä öljyn hintaa ja uusien tekno logioiden aiheuttamaa tuotannon halpenemista tai uusien digitaalisten tuotteiden markkinoille tuloa. Myös keskuspankeissa ollaan ymmällään. Keskuspankkien ymmärrys ilmiöstä olisi erityisen tärkeä, koska niiden tavoitteena on pitää inflaatio sellaisella tasolla, joka kannustaa yrityksiä kehittämään uutta ja ihmisiä kuluttamaan maltillisesti. Monet keskuspankit ovat kokeneet hyväksi tavoitteeksi noin kahden prosentin vuosittaisen hinnan nousun. Elokuussa julkaistiin Yhdysvaltain keskuspankin heinäkuun avomarkkinakomitean kokouksen pöytä kirjat, jotka paljastivat, että osa koroista päättävistä henkilöistä kyseenalaisti koko kahden prosentin tavoitteen. Perusteluinaan kyseenalaistajat käyttivät sitä, että inflaatio ei ole noussut, vaikka työttömyys on koko ajan vähentynyt. Keskuspankit ovat pitkään pitäneet ohjauskorkoja alhaalla ja ostaneet yritysten joukkolainoja, jotta inflaatio saataisiin nousuun. Yritykset ovat tehneet hyvää tulosta ja talous on kasvanut, mutta inflaatio on pysytellyt alhaalla. Nyt keskuspankit ovat huolissaan, että toimilla voi olla vääriä vaikutuksia, kun kehnoimmillekin yrityksille on ollut halpaa rahaa tarjolla. Mikä sitten saisi inflaation nousuun, ellei vaihto ehtoisesti muuteta inflaatiotavoitetta? Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi jo maaliskuussa, että avain tekijä inflaation nostamiseksi olisivat palkankorotukset. Kuitenkin esimerkiksi Suomessa yritysjohtajat ja poliittiset päättäjät haluavat nostaa yritysten kustannuskilpailukykyä pitämällä palkankorotukset maltillisina. Näin inflaatio pysyy matalalla, ja EKP jatkaa talouden rattaiden öljyämistä todennäköisesti pitkään. ”Keskuspankeissa ollaan ymmällään.” TA LO U S P E K K A L E IV IS K Ä / U P LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. ”Yritykset, jotka investoivat uuteen, pärjäävät.” MIAPETRA KUMPULA-NATRI Europarlamentaarikko AHJ1712_1-48.indd 8 12.9.2017 13:42:51
• 21.09.2017 12 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A V E SA -M A TT I VÄ Ä R Ä A M M AT T I L A I N E N 9 ELEKTRONIIKKATYÖNTEKIJÄ Eija Virta, 53 TYÖPAIKKA Teleste Oy, Littoinen ”Tulin toukokuussa 1982 kesätöihin” Mikä on koulutuksesi? Merkantti kauppa koulun toimistolinjalta. Kauanko olet ollut Telestellä? Tulin toukokuussa 1982 kesätöihin, sillä tiellä olen. Ensimmäisenä päivänä menin metallipuolelle, mutta kerkisin olemaan siellä vain muutaman tunnin, kun työnjohtaja hokasi, että minä en ollut vielä 18. En saanut käyttää niitä koneita. Sen jälkeen vaihdoin kokoonpanopuolelle. Siis 35 vuotta tauotta? Yhden kerran otin lopputilin, mutta muutaman päivän päästä tulin takaisin. Muutin Vehmaalle ja menin sinne vaatetusliike Muoti-Herralaan töihin, mutta pölyn määrä siellä oli liikaa minulle, vaikka työ oli muuten ok. Kuinka Teleste on muuttunut sinun aikanasi? Paljon, paljon. Alkujaan oli kaiken maailman prässikoneita. Tehtiin itse pieniä metalliosia, pellinkappaleita poljettiin koneilla. Työohjeet olivat paperilla tai sitten joku selosti, mitä tehdään. Työskentelytavatkin ovat kehittyneet valtavasti. Millaisia työtehtäviä sinulla on? Nyt olen keräilyssä. Vien materiaalia soluihin. Osa tavarasta puretaan itse, mutta yleensä se on purettu varastossa valmiiksi. Mikä on työssäsi hyvää? Liikkuvuus. Entä huonot puolet? (Miettii kauan). En tiedä… ehkä painavien valujen nostaminen. Oletko pysynyt terveenä? Selkäleikkauksessa olen ollut viisi kertaa. Ja molemmat olkapäät on leikattu. Ja molemmat ranteet. Olivatko työperäisiä vaivoja? Eihän mitään ikinä työperäiseksi luokitella. Mutta työstähän ne varmaan tulivat. Tai niin kuin lääkäri sanoi: 50 prosenttia tulee perimästä ja 50 prosenttia siitä, mitä elämänsä aikana tekee. Mitä odotat tulevaisuudelta? Olisi töitä ja firmalla tilauksia. Ja saisi nauttia eläkkeestä, kun sinne asti joskus pääsee. Teleste on ollut kuitenkin hyvä työnantaja, minulle ja suvulleni. Äiti oli täällä töissä, täti on ollut, sisko ja siskon poika, veljen vaimo ja hänen tyttärensä… AHJ1712_1-48.indd 9 12.9.2017 13:42:54
• 10 12 21.09.2017 T E K S T I M A R K K U TA SA LA K U V A T H A R R I N U R M IN E N Timo Seppä poikiensa Jukan (vas.), Samin ja Petrin ympäröimänä. PERHE SEPPÄ AHJ1712_1-48.indd 10 12.9.2017 13:43:09
• T ukholman yliopiston tutkijatohtorin Outi Sirniön mukaan sukupolvien yli ulottuvaa sosiaalista eriarvoisuutta tavataan Suomessa vähemmän kuin keskieurooppalaisissa ja angloamerikkalaisissa maissa. Sitä selittää parhaiten pohjoismainen hyvinvointivaltio. – Sen päämääränä on mahdollisuuksien tasaarvon tuottaminen. Hyvinvointivaltion rakentamisessa oli aikanaan kyse poliittisesta valinnasta. Sitä suosi myös otollinen historiallinen kehitysvaihe. Maatalousvaltaisen maan teollistuminen ja muuttuminen moderniksi palkkatyöyhteiskunnaksi tapahtui myöhään. Työnjaon muuttuessa avautui mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun. Koulutuspolitiikkaa mullistettiin 1960ja 1970-luvuilla, kun yliopistosektoria laajennettiin ja tehtiin peruskouluuudistus. – Molempien uudistusten poliittisina perusteluina käytettiin yhteiskunnan lahjakkuusreservin ottamista hyötykäyttöön. Sitä kautta voitiin tarjota koulutusmahdollisuuksia laajalle osalle väestöä, Sirniö kertoo. Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu, ”kun yhteiskunnan kaikilla jäsenillä on samat mahdollisuudet valita eri vaihtoehtojen välillä ja päästä yhteiskunnassa sellaiseen asemaan, joka vastaa heidän omia taitojaan ja toiveitaan”. Sosiaalisesta liikkuvuudesta huolimatta rakenteelliset erot ovat osoittautuneet Suomessa melko pysyviksi. Sirniön tutkimustulosten mukaan tulotason periytyminen oli 2010-luvun alussa erityisen voimakasta kaikkein pienija suurituloisimmilla. Hyvätuloisten perheiden pojista 48 prosenttia päätyi 35–37-vuotiaana itsekin korkeimpaan tuloviidennekseen, kun tytöillä vastaava osuus oli 20 prosenttia. Pienituloisten perheiden pojista 20 prosenttia päätyi pienituloiseksi, tytöistä 35 prosenttia. – Vanhempien yliopistokoulutus ennustaa vahvasti akateemista koulutusta myös lapselle. Matalasti kouluttautuneiden vanhempien lapsilla on suuri todennäköisyys tehdä itsekin samanlainen valinta. Hyvätuloisten perheiden pojista 31 prosenttia ja tytöistä 39 prosenttia on suorittanut yliopistotutkinnon. Matalimmasta tuloviidenneksestä tulevista tytöistä ja pojista alle 10 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. – Työmarkkinat ovat Suomessa sukupuolittuneet. Naisten alat ovat tyypillisimmin pienipalkkaisia ja tarjoavat vähemmän urakehitysmahdollisuuksia kuin miesten alat, Sirniö selittää naisten heikkoa tulokehitystä paremmasta koulutuksesta huolimatta. 11 21.09.2017 12 Perhetaustan vaikutus lasten tulevaisuuteen on Suomessa vähäisempää kuin useimmissa muissa länsimaissa. Ylisukupolvista periytymistä kuitenkin tapahtuu. Pienituloisen perheen lapsi päätyy usein pienituloiseksi tai vanhempien matalampi koulutus voi ennustaa vastaavaa lapsellekin. Saavatko toiset jo syntyessään paremmat kortit käteen? DUUNARIN LAPSEN? MITEN KÄY PERHE SEPPÄ AHJ1712_1-48.indd 11 12.9.2017 13:43:17
• 12 21.09.2017 12 Isän jalanjäljissä samalle tehtaalle Pojista vanhin on 42-vuotias Jukka Seppä, joka on työskennellyt Ruukilla yli 20 vuoden ajan. Tie tehtaalle oli vaiheikas. Ensin Jukka jäi peruskoulun jälkeen kymppiluokalle nostamaan arvosanoja. Seuraavaksi Jukka lähti Hämeenlinnan liiketalouden ja tietotekniikan instituuttiin opiskelemaan merkonomiksi. Kaksi vuotta hän jaksoi siellä rimpuilla, kunnes jätti leikin kesken ja hakeutui vapaaehtoisena armeijaan. – Armeijan jälkeen menin ammattikouluun ja valmistuin sieltä talonrakentajaksi. Sitten hain ihan vitsillä Hämeen ammattikorkeakouluun ja pääsin opiskelemaan rakennusinsinööriksi, Jukka kertoo. – Olin ajatellut hakeutua siellä puolen vuoden jälkeen rakennusmestarin koulutukseen. En minä missään pöydän takana jaksa istua. Jukka oli tuolloin 1990-luvun lopulla kesätöissä Ruukilla. Jukan silloinen esimies halusi pitää osaavan kaverin tehtaalla. Pomo kehotti Jukkaa miettimään tarkasti. – Jos menet kouluun, niin neljän opintovuoden aikana tienaisit täällä vähintään 600 000 markkaa, pomo sanoi. Ja tuona aikana ottaisit 60 000 markkaa opintolainaa. Se oli sellaista matematiikkaa, jota rahan makuun päässyt nuori mies ymmärsi. Jukka otti ammattikorkeakoulusta kolme vuotta työlomaa, mutta ei lopulta koskaan oppilaitoksen ovea avannut. Toiseksi vanhin veljeksistä on 37-vuotias Petri Seppä, joka on sähköasentajaksi valmistuttuaan n Timo Seppä matkusti kotoa Pohjanmaalta armeijavuosilta tuttuun Hämeenlinnaan lokakuussa 1973. Parikymppisen nuorukaisen selässä oli reppu ja taskussa asentaja-koneistajan paperit. Hän oli tullut hakemaan työtä. – Menin Rautaruukille. Kysyivät, voitko tulla jo ensi yöksi. Siellä oli huono palkka ja hirveä meteli. Ajattelin, että katselen tässä vähän aikaa, muistelee vuosi sitten kesäkuussa eläkkeelle jäänyt 65-vuotias Timo. Timon ”katseleminen” venähti Ruukilla yli 42 vuodeksi. Hän aloitti tandemvalssaimella raportoijana saaden kokemuksen myötä yhä vaativampia työtehtäviä. Lopulta hänet valittiin vastuullisimpaan tehtävään. – Päävalssaaja on nokkamies, joka päättää, miten hommat linjalla tehdään. Viimeiset puolitoista vuotta ennen eläköitymistä toimin kehitysja opastustehtävissä. Timo ehti nähdä työnantajansa omistajanvaihdoksen, kun Rautaruukki myytiin kolme vuotta sitten ruotsalaiselle SSAB:lle. Miehen kaikki kolme poikaa työskentelivät isänsä kanssa yhtä aikaa samalla tehtaalla ja ovat jatkaneet siellä hänen jälkeensäkin. ORAVAKOMPPANIAN POJAT Timo Sepän pojat ovat aloittaneet kukin vuorollaan työuransa ”oravakomppaniassa”. Ruukilla on vuosikymmenien perinne työntekijöiden 16-vuotiaiden lasten palkkaamisesta kesätöihin. ”Oravat” huolehtivat nurmikosta ja muista pihatöistä. PERHE SEPPÄ ISÄ Timo Seppä päävalssaa ja, eläkkeellä LAPSET Jukka Seppä yleisvuoro ttaja Petri Seppä sähköasen taja Sami Seppä aluevuorot taja AHJ1712_1-48.indd 12 12.9.2017 13:43:20
• 13 21.09.2017 12 työskennellyt vuorotellen Rautaruukilla, Patrialla ja Konecranesilla. Tällä hetkellä hän tekee sähkötöitä Ruukilla puolen vuoden sopimuksella vuorotteluvapaan sijaisena. Nuorimmainen on 31-vuotias Sami Seppä Timon toisesta avioliitosta. Sami tuli Ruukille tuotantopuolen töihin kesällä 2004 samaan vuoroon isänsä kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin hän pääsi tekemään puolen vuoden sijaisuutta ja on siitä lähtien pysynyt talossa. – Pääsin aluevuorottajaksi peittauksen, valssauksen ja hehkutuksen alueelle. Mistä puuttuu porukkaa, menen sinne tuuraamaan, Sami kuvailee. LÄTKÄPORUKALLA OPISKELEMAAN Timo Sepän isä oli syntyisin rajan taakse jääneestä Sortavalasta. Sodan käynyt mies tapasi ranualaisen vaimonsa ollessaan sodan jälkeen tekemässä Kilpisjärvelle tietä. Perheeseen syntyi Timon lisäksi tyttö, joka meni aikuisena naimisiin maanviljelijän kanssa. – Isä työskenteli myllärinä. Kun menin keskikouluun, se oli hienoa. Naapurit kävivät vain kansalaiskoulun. Vanhemmille se oli kunniakysymys. Ylioppilasta pidettiin melkein jumalana. Timo ei muista käyneensä lastensa kanssa keskusteluja koulutusvaihtoehdoista. Jukka sanoo heidän saaneen itse vapaasti päättää, mutta tekemisistään on pitänyt kantaa vastuu. – Äiti on sanonut, ettei ole ikinä nähnyt minun kirjoja aukaisevan. Koulusta kun tulin, reppu jäi ovenpieleen. Ja saman repun olen seuraavana aamuna ottanut mukaan, Jukka kertoo. Hän mainitsee, että yläasteella 15-vuotiaille pojille harrastukset olivat tärkeitä. Lätkäporukan kaverit tekivät yhteisiä koulutusvalintoja. – Merkonomin opinnot kiinnostivat osaksi sen takia, että siellä alkoi lätkälinja. En kuitenkaan jääkiekkoilijoiden luokalle päässyt. Samin opiskeluvalintaa ohjasi kihlatun päätös lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Hän meni tyttöystävänsä perässä samaan ammattioppilaitokseen. Kolmen vuoden opintojen jälkeen hänen piti vielä jatkaa opiskelua, mutta saatuaan Ruukilta puolen vuoden työpestin luopui ajatuksesta. Isän jalanjäljissä samalle tehtaalle Sepän perheessä isä Timo (oik.) ja pojat Jukka, Petri ja Sami eivät muista käyneensä keskusteluja koulutusvaihto ehdoista. Lapset ovat saaneet vapaasti päättää, mutta tekemisistään on pitänyt kantaa vastuu. "Se oli sellaista matematiikkaa, jota jo rahan makuun päässyt nuori mies ymmärsi." – Olin huomannut, että siellä tienaa ihan hyvin. Raha rupesi kiinnostamaan, Sami myöntää. PERHE KÄRSII VUOROTYÖSTÄ Kun Timo Seppä perusti perhettä 1970-luvun alussa, hänen vaimonsa työskenteli apuhoitajana sairaalassa. Timo ansaitsi silloin kuuden markan tuntipalkalla keskimäärin 12 000 markkaa vuodessa. Hänen vaimonsa tienasi kaksi kolmasosaa enemmän. Ensin he asuivat kahdessa vuokra-asunnossa, joista viimeisen omisti Ruukki. Kun työnantaja rakensi Katumalle omistusasuntoja, Sepän perhe osti sellaisen Rautaruukin eläkesäätiön takaaman lainan turvin. Rahoitusjärjestelyillä yhtiö myös sitoi työntekijänsä. Timo erosi ensimmäisestä vaimostaan 1980-luvun alussa. Toisen vaimonsa kanssa, joka työskenteli samalla tehtaalla, mies hankki omakotitalon Harvialasta. Erottuaan hänestä Timo muutti pois talosta. Tällä hetkellä hän asuu kolmannen elämänkumppaninsa kanssa. Näistä liitoista on syntynyt yhteensä viisi lasta, joista kaksi on tyttöjä. Nuorin tyttö kuoli sairauskohtaukseen vain 17-vuotiaana. – Vuorotyö vaikuttaa ikävästi perhe-elämään. Nelivuorosysteemissä on neljä aamua, yksi vapaa, neljä iltaa, yksi vapaa ja neljä yötä. Kerran kuussa kaksi täyttä vapaapäivää ja taas uudestaan, Timo muistelee. – Vedettiin sitä viisi vuotta. Se oli niin kuluttavaa, kun oli mukuloitakin. Vaimon kanssa oltiin vielä eri vuoroissa. Väsyessä pienetkin asiat ärsyttävät ja tulee helposti riitaa. Petri Sepän kihlattu on ammatiltaan lähihoitaja ja tekee keikkatyötä. Heillä on kaksi lasta, 7-vuotias tyttö Neea ja 3-vuo tias poika Niklas. Petrin siirryttyä vuorotyöstä päivätyöhön hänen kihlattunsa mahdollisuudet ottaa vastaan työkeikkoja vaikeu tuivat oleellisesti. – Minulle sopi melkein paremmin vuorohommat. Ruukilla ei ole mitään liukumia. Patrialla ollessani pystyin tekemään sisään ja pitämään vaikka viidennen kesälomaviikon, Petri harmittelee. Jukan avovaimo Essi Tillanen on työskennellyt puolentoista vuoden ajan RTV-yhtymän ostoassistenttina Riihimäellä. Hän aloitti yhtiössä sisustusmyyjänä vuonna 2000. Heillä on kaksi lasta, 7-vuotias Senni ja 3-vuotias Selma. – Kyllä me aina otetaan vuorolista käteen ja katsotaan, miten lasten harrastukset saadaan järjestettyä ja ehditäänkö tällä viikolla käydä kylässä, Essi nauraa ja kiittelee isovanhempia avusta lasten hoitojärjestelyissä. Jukan mielestä vuorotyölisät ovat niin merkittävä tulonlähde, että siihen hintaan hän on valmis valvomaan öitään. Hän on tehnyt pitkään eri tuotantoalueilla vuorottajan töitä ja työskennellyt yli 15 vuotta sinkityslinjalla. Kaksi vuotta sitten hän siirtyi sinkityslinjan yleisvuorottajaksi. Hän hallitsee toistakymmentä eri työtehtävää. Jukka arvioi linjan työntekijöiden ansaitsevan vuodessa työtehtävän vaativuustasosta riippuen 45 000 –60 000 euroa. Luokkaeroja ja koulutusvalintoja ? ? Tulojen periytyvyyttä tutkinut Outi Sirniö on vakuuttunut Suomesta löytyvän edelleenkin jonkinlaisia luokkaeroja, vaikka ”luokkajako” vaikuttaakin hänestä voimakkaalta ja värittyneeltä termiltä. – Meillä on kuitenkin selviä eroja väestöryhmien välillä. Ne liittyvät esimerkiksi tuloihin, elämäntapoihin ja kulutustottumuksiin. Jotkut väestöryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset. Sirniö on tutkimuksissaan havainnut, että eroissa ei ole kyse vain taloudellisista vaan myös kulttuurisista tekijöistä. Se voi näkyä kodin kulttuurin siirtymisenä eteenpäin niin, että duunaritaustainen lapsi ei kohtaa samanlaisia mahdollisuuksia kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapset. – Perhetausta voi suojella esimerkiksi työttömyyden osuessa kohdalle. Tutkimuksessani näkyy, ettei 20–30 ikävuoden välillä koettu työttömyys vaikuta myöhemmällä iällä saavutettuun tulotasoon, jos tulee hyvätuloisesta tai korkeasti koulutetusta perheestä. – Vähäosaisesta perheestä tullee lle työttömyys on haavoittava ja pitempään vaikuttava kokemus. Hyväosaisen perheen lapsella voi olla verkostoja, vanhemmilta saatua taloudellista tukea tai muuta kulttuurista voima varaa. Se voi olla vain uskoa omaan tekemiseen. Nuoren tehdessä koulutusvalintoja hänen perhetaustansa tulee eniten näkyville nivel vaiheessa alaa tai koulutusastetta mietti essä. Jos jollakin alalla on pätkätöitä tai epävarmuutta työpaikasta , vähempiosaisen perheen lapsi tekee tavallisesti turvallisemman ratkaisun. – Parempiosaisten perheiden lapsilla on yleensä paremmat valmiudet kohdata epä varmuutta ja ottaa riskejä, selittää Sirniö. AHJ1712_1-48.indd 13 12.9.2017 13:43:22
• PERHE TERRIMÄK I-OKSA ISÄ Arto Terrimäki levyseppäh itsaaja ÄITI Erja Oksa opettaja LAPSET Ville Oksa opettaja Valtteri Oksa insinööri Katri Oksa opiskelija 14 AHJ1712_1-48.indd 14 12.9.2017 13:43:29
• 15 21.09.2017 12 Seuraavana vuonna hän onnistui läpäisemään pääsykokeen ja valmistui toissavuoden kesällä yliopistosta luokanopettajaksi. Ville on pelannut liigatasolla salibandyä ensin Hämeenlinnassa ja myöhemmin opiskelupaikkakunnallaan Oulussa. Nyt hän työskentelee OLS Salibandyn toiminnanjohtajana vielä vuoden ajan ja aloittaa opettajan työssä myöhemmin. – Olemme ostaneet kihlattuni kanssa viime syksynä asunnon, joten tulen asumaan Oulussa ainakin toistaiseksi. Valtteri Oksa on pienestä lähtien ollut kiinnostunut rakentamisesta ja aloitti legopalikoilla. Hän on ollut pojista eniten isänsä työpaikalla kesätöissä. Valtteri pääsi Hämeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan rakennustekniikkaa. Hän lähti opiskelijavaihtoon Tanskaan ja vietti siellä yhteensä pari vuotta jääden myöhemmin sinne asumaan. Valtteri valmistui rakennustekniikan insinööriksi toissakesänä. Tanskalaistutkinto vahvisti arkkitehtuuriosaamista. Valtteri seurustelee ja on saanut työpaikan tanskalaisesta rakennusfirmasta Aalborgin kaupungissa Jyllannin niemimaalla. ”PERUNAA JA KASTIKETTA” Erja Oksa ja Arto Terrimäki eivät akateemisia koulutusvalintoja tehneiden lapsien vanhempina täysin tunnista omien kokemustensa pohjalta Mari Käyhkön ajatuksia. Heillä kummallakin on lapsuudestaan vahva työläistausta. LAPSILLE VAPAAT KÄDET Terrimäki-Oksan perheen vanhemmat eivät ole halunneet vaikuttaa lastensa koulutusvalintoihin. He ovat tukeneet lasten harrastuksia ja osallistuneet kaikkiin mahdollisiin talkootöihin. – Jos emme olisi nähneet, että Katri nauttii lukemisesta ja pärjää hyvin, olisimme tietenkin ohjanneet häntä muunlaiseen koulutukseen, Arto kuvailee vanhempien suhtautumista. Vanhin poika Ville Oksa on 27-vuotias ja harrastanut lapsesta saakka urheilua. Hän ei muista koskaan leikkineensä leluilla, vaan tarttuneensa aina mieluiten mailaan tai palloon. Villelle akateemiset opinnot olivat luonteva valinta, koska hänellä oli peukalo keskellä kämmentä. – Ala-asteella oli tekninen työ ja käsillä tekeminen aina haastavaa. Oli itsestään selvää hakea lukioon. En ole kuitenkaan koskaan ollut sitä mieltä, että isän työ olisi ollut jotenkin vähemmän kiinnostavaa tai arvokasta. Ville kypsyi lopullisesti opettajan työn valitsemiseen päästyään armeijan jälkeen tekemään opettajan sijaisuuksia. Poika aloitti äitinsä työpaikalta. Ville ei ensimmäisellä hakukerralla onnistunut pääsemään luokanopettajakoulutukseen, vaan opiskeli yhden vuoden varhaiskasvatuksen puolella Oulun yliopistossa. Duunarikodista akateemiselle uralle "Näimme, että Katri nauttii lukemisesta ja pärjää hyvin". n ?Arto Terrimäki on tehnyt 30 vuoden työuran Markku Juselius Oy:n konepajalla. Pääluottamusmiehenä hän on toiminut yrityksessä yli 10 vuoden ajan. Terrimäen ja Erja Oksan perheeseen on syntynyt kolme lasta, jotka kaikki ovat valinneet akateemisen koulutuksen. Erja on 55-vuotias Kanta-Hämeen alueyhdistyksen koulutussihteeri, joka valmistui luokanopettajaksi Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksesta 1980-luvun lopulla. Hän on myös OAJ:n valtuuston ja hallituksen jäsen ja Julkisalan koulutettujen JUKO:n pääluottamusmies Hämeenlinnassa. Oksa allekirjoittaa edellisen aukeaman Outi Sirniön ajatukset luokkaeroista. Hän on opettajana huolissaan huono-osaisuuden kertautumisesta. Kierre syntyy nopeasti ja sitä on vaikea katkaista. Sukupolvi toisensa jälkeen ajautuu työttömäksi ja sosiaalitukien varaan. – Hämeenlinnan kouluissa mennään minimitunneilla. Se tarkoittaa sitä, että niille lapsille, jotka tarvitsisivat yksilöllisempää tukea, ei ole aikaa. Opetusryhmät ovat aivan liian suuria. Hänen tyttärensä, 19-vuotias Katri Oksa kertoo kuuluneensa Kaurialan lukion tiedelinjalla ensimmäiseen vuosikurssiin, joiden oli pakko hankkia itse tietokone. – Mistä sinä revit sen, jos tulet vähätuloisesta perheestä? Lukion käyminen ja kirjojen ostaminen on älyttömän kallista. Ymmärrän hyvin niitä, jotka menevät ammattikouluun hankkiakseen nopeammin ammatin ja päästäkseen tienaamaan. Katri itse kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä ja aloitti syksyllä opinnot Aalto-yliopistossa. Hän ansaitsi kesällä opiskelurahoja Vanajanlinnalla sijaitsevan golfklubin ravintolassa. Hän piti työstään, mutta se avasi myös silmiä. – Jos sanotaan, että Suomessa ei muka ole mitään luokkaeroja, niin onhan niitä, Katri hymähtää. Työläistaustainen nainen yliopistossa Käyhkön palkitussa tieteellisessä artikkelissa Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset luokan katsotaan tulevan tuotetuksi myös kodin yksityisessä tilassa kasvatuksen keinoin osana jokapäiväistä arkea ja sen käytäntöjä. Käyhkön tutkimukseensa haastattelemien naisten vanhemmissa oli perinteisissä työläisasemissa olevia, mutta myös pienviljelijöitä ja joitain itseoppineita pienyrittäjiä. Yhdelläkään heistä ei ollut ylioppilastai yliopistotutkintoa. Opiskelu yliopistossa oli synnyttänyt naisissa epämääräisiä vierauden ja alemmuuden tunteita. Lasten koulunkäynti oli työläisperheissä ollut yksi asia muiden joukossa, eikä perheen yhteinen projekti kuten korkeasti koulutetuissa perheissä. Niissä ”kotikulttuuri on tyypillisesti lasten koulumenestystä tukeva ja menestyksen eetokseen kasvattava”. Käyhkön haastattelemat naiset puhuivat lapsuudenkodissa vallinneesta hiljaisuudesta tyttären koulumenestyksen ympärillä. Eräs naisista kuvasi sitä ”kehumisvajeeksi”, joka on synnyttänyt oman kyvykkyyden epäilyä. Naiset suhtautuivat vakavasti ja velvollisuudentuntoisesti opiskeluun, koska opiskelu työläistytölle ”väärässä paikassa” oli ansaittava. ? ? Työläistaustainen nainen on yliopistossa edelleenkin verraten harvinainen näky. Akatee misesti koulutetun perheen nuoren toden näköisyys osallistua yliopistokoulutukseen on kahdeksankertainen verrattuna ei-akateemisessa perheessä kasvaneeseen nuoreen. Aihetta tutkineen Mari Käyhkön mukaan kodin varallisuus ei pääsääntöisesti rajoita nuoren opis kelua, ainakaan vielä. Hänen mielestään luokka ”kulttuurisena ja sosiaalisena kysymyksenä on merki tyksellinen tekijä, joka ohjaa nuorten kouluttautumista mahdollisuuksien tasa-arvosta huolimatta”. AHJ1712_1-48.indd 15 12.9.2017 13:43:30
• 12 21.09.2017 16 – Isäni ja isoisäni olivat metsureita. Isäni lapsuudenperheessä oli yhdeksän sisarusta yhden huoneen ja keittiön asunnossa. Papalla oli oikein diplomi ojankaivuusta. Työhulluutta oli suvussa, Arto nauraa. – Isä pääsi lopulta laitosmieheksi Hämeenlinnan kaupungin jätevesilaitokselle. Äiti hoiti pikkukioskia. Me lapset kannettiin tsuppareina sinne tavaraa. Sellaista se elämä oli, perunaa ja kastiketta. Arto opiskeli levyseppä-hitsaajaksi ja pääsi töihin Hietalahden Wärtsilän telakalle. Armeijan jälkeen hän palasi Hämeenlinnaan Koneen palvelukseen, kunnes päätyi parin lyhyemmän työsuhteen jälkeen Juseliuksen konepajalle. Arto on Hämeenlinnan metallityöväen ammattiosasto 43:n hallituksen jäsen ja vetää sen vapaa-aikajaostoa. Erjan äiti muutti aikoinaan pikkutorpasta Lammilta Tampereelle, missä hän tapasi tulevan aviomiehensä. Sekä Erjan isä että isoisä olivat muurareita ja myös ammattiyhdistysihmisiä. Erjan ollessa pieni hänen äitinsä siivosi autokaupassa ja jäi myöhemmin kotiäidiksi. – Itselleni oli selvää, että haen keskikouluun ja sitten lukioon. Vanhempani eivät siihen kannustaneet, mutta minua 12 vuotta vanhempi isosiskoni patisti opiskelemaan. Kai siinä oli kunnianhimoakin, Erja muistelee. Erja meni Ruotsiin muuttaneen sisarensa luo asumaan työskennellen reilun kolmen vuoden ajan metallitehtaalla Finspångissa ja myöhemmin LM Ericssonilla Norrköpingissä. 1980-luvun alussa hän pääsi opiskelemaan opettajaksi Hämeenlinnaan ja valmistui sieltä vuonna 1987. Käyhkön mainitsemaa vierauden tunnetta Erja ei huomannut opintojensa aikana kokevansa. – Tietenkin opettajankoulutuslaitos sijaitsi kaukana Tampereen yliopistosta ja oli pienuudessaan vähän koulumainen. Silti minusta tuntuu, että tärkeää ei koskaan ollut se, mistä sinä tulet, vaan mitä sinä teet. PERINTÖNÄ HALU VAIKUTTAA Katri Oksa kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa kemian ja biologian. Kemiasta hän sai laudaturin. Hän jäi vahvoilla arvosanoillaan äidinkielen kokeessa pistettä vaille vaaditusta, että olisi mennyt Aalto-yliopistoon sisään pelkillä papereilla. Katri aloitti tänä syksynä opinnot kemian-, bioja materiaalitekniikan kandidaattiohjelmassa. Hänellä olisi ollut mahdollisuus päästä myös maineikkaaseen Karolinska Institutet -yliopistoon Tukholmassa, mutta biolääketiede ei kiinnostanut tarpeeksi. – Minulla on ollut aina kova draivi siihen, mitä haluan. Olen myös uskaltanut luottaa omiin päätöksiini. Mutta kyllä me keväällä vanhempieni kanssa keskusteltiin eri vaihtoehdoista ja yliopistoista. Katri sanoo olleensa etuoikeutettu saadessaan elää sellaisen rikkaan lapsuuden, jossa äiti on tuonut kotiin akateemista asennetta ja isä on ollut enemmän tekijäihminen. Hänen paras perintönsä on se, että hän on oppinut arvostamaan kovaa työtä ja kädentaitoa. Vanhempien ay-toiminnasta Katri on ollut ylpeä, vaikka sellaisesta ei tietenkään nuorten keskuudessa paljoa puhuta. Sillä on ollut kuitenkin oma selkeä merkityksensä siihen, että hän haluaa vaikuttaa asioihin. – Ehkä se on tullut äidinmaidossa, että minä olin koulussakin se, joka hoiti asiat. Jos olen ollut johonkin tyytymätön, en ole koskaan voinut jättää asiaa siihen. – Sen takia usein käykin niin, että minut pistetään aina sanomaan muiden puolesta, naurahtaa Katri, joka valittiin keväällä pitämään vuoden ylioppilaan puhe lukion valmistujaisjuhlassa. Joustavat ja köyhät ? ? Suomalaisessa teollisuudessa keskipalkkainen työ on vähentynyt vuosina 1995–2009 liki kymmenen prosenttia suhteessa korkeaja matalapalkkaiseen työhön. Tehtailta ja pajoilta on kymmenessä vuodessa hävinnyt 100 000 työpaikkaa. Vuodesta 2010 suomalaisteollisuus on työllistänyt enemmän väkeä ulkomailla kuin kotimaassa. Keskivertotyöntekijä ei enää kelpaa ”kunnon töihin”, kun globalisaatio ja automaation eteneminen ovat vähentäneet tarvittavien käsiparien määrää. Työntekijöiden pyrkimys oman elämän vakauttamiseen törmää jatkuvasti joustavuutta, liikkuvuutta ja henkilökohtaista riskiä kilpailussa muiden kanssa korostaviin vaatimuksiin työnantajien taholta. Sitran arvion mukaan Suomessa on epätyypillisiä työsuhteita jo 35 prosenttia kaikista työsuhteista. Mukaan lasketaan 800 000 osaaikaista, yksityisyrittäjää, tarvittaessa töihin tulevaa tuntityöläistä, vuokraja keikkatyöntekijää sekä määräaikaista työntekijää. – Mielellään ajetaan vastakkain vakinaisia työntekijöitä ja omalla riskillään työskentelevää puskurityövoimaa, huomauttaa Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala. – Esitetään, että jos vakinaiset luopuisivat eduistaan ja halventaisivat hintaansa, toisin sanoen joustaisivat enemmän, työtä syntyisi lisää. Puskurityövoiman alityöllisyys on nykytyömarkkinoiden joustavuuden ehto. Viidessä vuodessa vuokratyötä muun vaihtoehdon puuttuessa tekevien määrä on kaksinkertaistunut. Eurooppaan onkin muodostunut uudenlainen työtä tekevien köyhien luokka, missä ihmiset joko pelkäävät oman työpaikkansa puolesta tai ovat varpaillaan odottaessaan työtilaisuutta. Tutkijat puhuvat ylimääräisyysahdistuksesta. Jatkuva lähtövalmius pakottaa pysymään irti liian sitovasta perheestä ja liian pysyvästä kodista. ”Uupumisen uhkaa voidaan säädellä siirtämällä henkisiä panoksia muille elämänalueille, tekemällä työtä teknistyneesti ja välttämällä täyttä sitoutumista sellaiseen, jonka luultavasti menettää”, Siltala kirjoittaa. Tuloerot kasvaneet Suomessa ? ? Juha Siltalan mukaan rikkain prosentti Suomessa tienasi vielä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, koska työväenliike oli hajanaisena sivussa vallankäytöstä. Vasta 1960ja 1970-lukujen keskustan ja vasemmiston yhteistyö sekä oikeiston hallituspaitsio tasasivat tulonjaon pohjoismaiseksi. Katri Oksa (vas.) kertoo oppineensa vanhemmiltaan Erja Oksalta ja Arto Terrimäeltä arvostamaan sekä akateemista asennetta että kovaa työtä. AHJ1712_1-48.indd 16 12.9.2017 13:43:32
• 17 21.09.2017 12 Tuloeroja tasoitettiin voimakkaimmin vuosina 1966–1990, nopean talouskasvun ja reaali tulojen kasvun aikana. Tuloerot alkoivat kasvaa 1990-luvun lamasta lähtien. Ylin tulonsaajakymmenys kasvatti välimatkaa muihin ryhmiin, jotka polkivat paikoillaan. Suomessa tuloerot kasvoivat vuosina 1990–2005 muita OECD-maita vauhdikkaammin. Ylin tulonsaajaprosentti kaksin kertaisti keskimääräiset reaaliset käytettävissä olevat tulonsa 2005–2010. OECD:n vuonna 2015 julkaistussa rapor tissa todettiin eriarvoisuuden olevan jäsen maissa suurimmillaan koko mittaushistorian aikana. Rikkain kymmenen prosenttia maiden asukkaista ansaitsi 9,6 kertaa enemmän kuin köyhin kymmenen prosenttia. Varakkain prosentti puolestaan omisti 18 prosenttia kotitalouksien omaisuudesta vuonna 2012. Johtajien miljoonatulot ? ? Suomalaisten tulojen erisuuntaista kehitystä vauhdittivat eriytetyn tuloverotuksen käyttöön otto 1990-luvun alkupuolella sekä pääomatulojen ja pääomatuloiksi muunnettujen ansiotulojen lievempi verottaminen verrattuna palkkaverotukseen. Eroja kasvatti myös perusturvaetujen leikkaaminen. Vuonna 2013 ylimmän tulonsaajaprosentin tuloista tuli 46 prosenttia omaisuustuloista ja vain 40 prosenttia palkkatuloista. Ylin prosentti muuttui pääomatulovaltaiseksi siinä vaiheessa, kun kävi kannattavaksi muuntaa palkkaja yrittäjätuloja osinkotuloiksi. Pääomatulojen veroprogression poisto johti vuosina 1995–2000 siihen, että ylin prosentti keräsi viidenneksen talouskasvun hyödyistä. Rikkain viisi prosenttia omisti Suomessa 31,4 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2014. Osuus kasvoi 20 vuodessa kuusi prosenttia. Helsingin Sanomat kertoi elokuussa, että Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajien palkat, luontoisedut ja rahabonukset ovat nousseet katkeamatta viiden vuoden ajan. Palkat ja bonukset olivat viime vuonna keskimäärin yli 1,1 miljoonaa euroa. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen palkka luontois etuineen ja bonuksineen oli 42 250 euroa. Eli yhden johtajan tuloilla olisi voinut viime vuonna palkata keskimäärin 26 rivityöntekijää. Pörssiyritysten toimitusjohtajista eniten tienasi Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh: 5,1 miljoonaa euroa. SSAB-konsernin ruotsalainen toimitusjohtaja Martin Lindqvist ansaitsi kuudenneksi eniten: 1,6 miljoonaa euroa. Hän oli sopinut myös viidenneksi korkeimman korvauksen potkujen varalta, reilut 2 miljoonaa euroa, mihin sisältyy irtisanomisajan palkka ja eroraha. Haavion mielestä aiheen tutkimisen tekee vaikeaksi se, että nämä ovat pitkien aikavälien ilmiöitä eikä meillä ole riittävän kauaksi ulottuvaa seurantatietoa. Uudemmissa tutkimuksissa on pyritty ottamaan huomioon sekä maiden väliset erot että maiden sisällä tapahtuneet muutokset. Se altistaa tulokset monenlaisille tilasto harhoille ja virhetulkinnoille. – Jos katsotaan pelkästään maiden sisäisiä muutoksia, saadaan tyypillisesti sellainen tulema, että korkeammasta talouskasvusta täytyy maksaa hinta. Eli on sallittava tuloerojen kasvaa, Haavio pohtii. ”Klassisen talousteorian mukaan eriarvoisuus tukee taloudellista kasvua”, kirjoittaa artikke lissaan Elina Tuominen. Varakkaat voivat säästää enemmän kuin köyhät. ”Tässä kehikossa korkeampi tuloeriarvoisuus voi lisätä kokonaissääs tämistä ja fyysisen pääoman kasautumista, jolloin talouskasvu voimistuu.” Loppupäätelmissään Tuominen summaa: ”Kuitenkin tuoreet tutkimustulokset antavat syyn otaksua, että korkeiden tuloerojen myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun liioitellaan. Kasvava empiirinen näyttö puoltaa ajatusta, jonka mukaan korkea tuloeriarvoisuus ei edistä myöhempää talouskasvua – ainakaan pitkällä aikavälillä.” a Voivatko tuloerot hidastaa talouskasvua? ? ? IMF:n ja OECD:n vuonna 2014 julkaisemat tutkimustulokset talouskasvun ja tuloerojen yhteydestä aiheuttivat Suomessakin vilkasta keskustelua pari vuotta sitten. Tulokset haastoivat taloustieteen perinteiset näkemykset, joiden mukaan tasainen tulonjako ja nopea talouskasvu ovat ristiriidassa keskenään. Mainituista tuloksista syntyy johtopäätös, että tuloeroja kaventava politiikka voi olla myös hyvää kasvupolitiikkaa. Voidaan väittää, että esimerkiksi Suomen talous olisi kasvanut vuosina 1990–2010 puoli prosenttiyksikköä enemmän vuodessa, jos tuloerot eivät olisi suurentuneet 1990-luvun laman jälkeen. – Näihin tutkimustuloksiin liittyy kuitenkin liian paljon epävarmuutta, jarruttelee Suomen Pankin neuvonantaja Markus Haavio, jonka mielestä jonkinlaiset tuloerot toimivat välttä mättöminä kannustimina taloudessa. IMF:n ja OECD:n tutkimusten keskeinen väite on Haavion käsityksen mukaan se, että tasainen tulonjako on merkki mahdollisuuksien tasaarvosta. Näin yhteiskunnassa saadaan kaikki lahjakkuuspotentiaali käyttöön ja kustannuksia tuottava syrjäytyminen vältetään. LÄHDEAINEISTO Haavio, Markus (2015). Tuloerojen kaventaminen voi olla tie kasvuun, Euro ja Talous: Suomen Pankki. Käyhkö, Mari (2014). Kelpaanko? Riitänkö? Kuulunko? Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja luokan kokemukset. Sosiologia 51/2014. Pietiläinen, Tuomo. Johtajien palkat taas uuteen ennätykseen. HS 3.8.2017. Riihelä Marja, Sullström Risto & Tuomala Matti (2016) Keille talouskasvun hedelmät ovat menneet Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana? Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogi 31.8.2016. Siltala, Juha (2017). Keskiluokan nousu, lasku ja pelot. Otava. Sirniö, Outi (2016). Pienija suurituloisuuden sosiaalinen periytyminen. Talous & Yhteiskunta 4/2016: Palkansaajien tutkimuslaitos. Suoniemi, Ilpo (2017). Tuloliikkuvuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Talous & Yhteiskunta 2/2017: Palkansaajien tutkimuslaitos. Tuominen, Elina (2016). Tulonjako ja talouskasvu – katsaus taloustieteelliseen kirjallisuuteen. Talous & Yhteiskunta 2/2016: Palkansaajien tutkimuslaitos. Monet työelämän ammateista ovat muuttuneet tai kadonneet. Sosiaalinen nousu kovan työn avulla on vaikeutunut. AHJ1712_1-48.indd 17 12.9.2017 13:43:35
• 12 21.09.2017 T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A JY R K I LU U K K O N E N 18 – Olen jo työurani lopussa, ja uuden osaston toimintatavatkin tulevat olemaan erilaiset, hän perustelee. Säröaho korostaa halunneensa aina pysyä neutraalina ammattiosaston asioissa. Poliittisuus ei ole kiinnostanut häntä. Murikkaan Säröaho ei ole halunnut lähteä. Sen sijaan hän on osallistunut liiton järjestämiin ay-koulutuksiin Valkeakoskella, Häme-Pirkanmaan alueen retkeilypäiville sekä yhdelle Vironvaaliristeilylle, missä Säröahon mukaan poliittiset puolen näkyivät. – Turha aatteellisuus on mielestäni tyhmää, se karkottaa ihmisiä toiminnasta, hän sanoo. SUHDANTEET NÄKYVÄT Autoalaa 44 vuotta lähietäisyydeltä tarkastellut Säröaho näkee alalla vallitsevan murroksen. – Autoala hakee itseään, mutta suuntana kai on, että työntekijöistä tulee jonkinlaisia yleispalvelijoita, hän pohtii. – Suhdanteet näkyvät meillä myös herkästi. Ja Bernerin puheet. Heti kauppa jumittuu. Säröahon omassa työssä viimeisin muutos tuli keväällä raskaan yt-kierroksen jälkeen, kun varaosamyyjien tehtäviin lisättiin kassan hoitaminen ja rahastus. – Nuoret oppivat nopeasti, minulle se on ollut hankalampaa. Rahastaminen hidastaa asiakaspalvelua. Paljon on tullut myös konttorihommaa, hän kertoo. Meneillään oleva liittofuusio ei Säröahoa hetkauta. Onhan hän yhden jo kokenutkin, kun Autoja Konealan Unioni AKU fuusioitui Metalliliittoon vuonna 2003. – Ei minulla ollut mitään sitä vastaan silloin, Metalli tuntui vahvalta. Luulisi, että uusi liitto tuo mukanaan voimavaroja ja yhtenäisyyttä. Tarvitsemme vahvat rivit, kun työnantajapuoli ja valtiovalta kyykyttävät. – Ainahan tätä vääntöä on ollut. Me järjestäytyneet työntekijät olemme kuin punainen vaate, välttämätön paha, hän toteaa. a TO I M I JA ”Nuoria on koitettu saada mukaan, mutta se on vaikeaa. Automyyjät ovat yhä useammin loimaankassalaisia.” AMMATTIOSASTON VARAPUHEENJOHTAJA JARMO SÄRÖAHO TYÖPAIKKA Autotalo Laakkonen Oy AMMATTIOSASTO Tampereen Autoja Konekaupanalan ao. 382 JÄSENIÄ 145 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston toimikunnan jäsen 2006–2016, ammattiosaston varapuheenjohtaja 2017– Nuorimies Mansesta Varaosamyyjä Jarmo Säröaho aloitti työt autojen parissa 17-vuotiaana. Parin vuoden päästä hän jää eläkkeelle ensimmäisestä työpaikastaan. Tampereen Autoja Konekaupan alan ammattiosaston varapuheenjohtajana hänellä on vielä yksi tehtävä: osaston lakkauttaminen. Hei, täältä Mansesta lähestyy Metallin rivijäsen ja toimikuntaan kuuluva pitkän työelämän kokenut ”nuorimies”. Ajattelin, jos on jutun­ aiheet vähissä, niin minusta saisi jonkinlaisen. Näin alkoi Jarmo Säröahon sähköpostiviesti, jonka hän lähetti kesällä Ahjon toimitukseen. 44 vuoden työura samalla työpaikalla alkaa pian olla harvinaisuus, joten toimittajan tie kävi Tampereelle. Päivämäärä tulee kuin apteekinhyllyltä: 4. kesäkuuta 1973. Sinä päivänä Jarmo Säröaho aloitti työnsä Wihuri-yhtymällä Tampereella, Lakalaivan teollisuusalueella. Wihuri oli 1960–70-luvuilla suuri autojen maahantuoja ja sopiva työpaikka tuoreeltaan Pyynikin ammattikoulusta autonasentajaksi valmistuneelle Säröaholle. – Pari vuotta tein määräaikaishuoltoja ja fiksasin autoja. Kun varaosapuolelle haettiin autokuskeja, tuli mahdollisuus vaihtaa öljyhommat siistimpiin, Säröaho muistelee. 1970-luvun puolivälin jälkeen palkkakuitissa työnantajan nimeksi vaihtui Kesko, mutta työpaikka autonkuljettajana pysyi. Päivät kuluvat paketteja ja tavaroita kuljetellessa, kunnes 1985 tuli taas mahdollisuus muuttaa uran suuntaa. Säröahosta tuli varaosamyyjä, ja sillä tiellä hän on edelleen. VOLKKARIMIES JA ASIAKASPALVELIJA Yhdistävä nimittäjä Säröahon työuralla on ollut automerkki Volkswagen, jota myös nykyinen työantaja, Autotalo Laakkonen, edustaa. Laakkonen osti Säröahon työpaikan vuonna 1993. Neljä vuotta myöhemmin kohosi uutuuttaan kiiltelevä autopalatsi lähemmäksi Tampereen keskustaa. – Kyllä mää olen aina ollut Volkkari-mies. Kaikki autoni ovat olleet Volkkareita ensimmäistä lukuun ottamatta, Säröaho kertoo ja hymyilee. Varaosamyynti on asiakaspalvelua puhtaimmillaan. Vaikka myyjien työvälineet ovat vuosien varrella vaihtuneet mikrofilmistä tietokoneisiin, ihmiset pysyvät samanlaisina. – Edelleenkin myyjän tehtävä on löytää sopivat osat. Asiakaslähtöisyys ja asiakassuhteet ovat keskiössä, vaikka tausta muuttuu. Parasta työssä on vaihtelevuus ja kanssakäyminen. – Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen, ja joskus saa jopa kiitosta, Säröaho myhäilee. Viime vuosina Säröaholla on ollut myös mieluisa tehtävä siirtää omaa osaamistaan nuoremmalle kollegalle, joka valmistui oppisopimuksella varaosamyyjäksi. Säröaho toimi ohjattavan, Aino Karjalaisen, sanoin ”jämptinä, mutta rentona” työnohjaajana. TURHA AATTEELLISUUS KISMITTÄÄ – Koen olleeni toimikunnan rivijäsen ilman erityisiä velvoitteita. Jokaisessa kokouksessa kyllä olen käynyt ja mielipiteeni kertonut, Säröaho toteaa. Autoalan toimihenkilöitä edustavan Tampereen Autoja Konekaupanalan ammattiosaston varapuheenjohtajaksi Säröaho nimitettiin kuluvaksi vuodeksi tukemaan työelämästä eläkkeellä jo hyvän aikaa ollutta puheenjohtajaa. Toimikunnan jäsenenä Säröaho oli ehtinyt olla kymmenen vuotta. – Niin se aika menee. Yllätyin, kuinka kauan olen ollut mukana, Säröaho kommentoi myöhemmin tekstiviestillä jäsenrekisteristä tarkistettuja vuosilukuja. 145 jäsenen ammattiosasto on kohdannut jatkuvuusongelman, mikä on johtanut siihen, että osasto lopetetaan ja se sulautuu tämän syksyn aikana Tampereen autokorjaamotyöväen ammattiosastoon. Säröaho on ammattiosastonsa toimikunnan jäsenistä toinen, joka on vielä työelämässä. Muut ovat eläkeläisiä. – Nuoria on koitettu saada mukaan, mutta se on vaikeaa. Automyyjät ovat yhä useammin loimaankassalaisia. Ammattiosaston mukana loppuu myös Säröahon taival ay-aktiivina. AHJ1712_1-48.indd 18 12.9.2017 13:43:35
• 19 ”Nuoria on koitettu saada mukaan, mutta se on vaikeaa. Automyyjät ovat yhä useammin loimaankassalaisia.” AHJ1712_1-48.indd 19 12.9.2017 13:43:37
• 12 21.09.2017 20 T E K ST I M E E R I Y LÄ -T U U H O N E N K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Muutosten edessä Ammattiosastojen jäsenhuoltajat saivat Murikassa tietoa muun muassa EU:n uudesta tietoturvaasetuksesta ja nettijäsenrekisterin muutoksista. L uokat Valu ja Rauta olivat täpötäynnä, kun ammattiosastojen jäsenhuoltajat kokoontuivat Murikkaan perinteisille ajankohtaispäiville elokuun viimeisenä viikonloppuna. Lauantaina jäsenhuoltajat kuulivat EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta, joka tulee voimaan ensi vuoden toukokuussa. Se tiukentaa muun muassa ammattiosastojen jäsentietojen käsittelyä. Toimintatapoja aiotaan tarkistaa ainakin Kausalan metallityöväen ammattiosastossa, kertoo puheenjohtaja Heli Miettinen. – Olemme olleet todella tarkkoja tähänkin asti, mutta nyt voi olla aiheellista tehdä kunnon ohjesääntö jäsentietojen käsittelystä, Miettinen pohtii. Myös Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosastossa ryhdytään toimiin, jotta jäsentietoja sisältävät paperit eivät joudu vääriin käsiin, sanoo puheenjohtaja Jouni Koskinen. – Olen aina ollut huolissani siitä, missä sosiaaliturvatunnuksia säilytetään. Jouduin itse viittä vaille identiteettivarkauden uhriksi yhden yksittäisen henkilön huolimattomuuden vuoksi. Syksyllä Koskisen johtamasta ammattiosastosta tulee alueensa suurin, kun se yhdistyy Helsingin seudun autoalan ammattilaisten kanssa. Uudessa osastossa on noin 2 000 jäsentä. – Tähän asti hallituksen jäsenet ovat huolehtineet siitä, että kokouspaperit menevät työpaikan silppuriin tai tietosuojalaatikkoon. Nyt hankimme tietosuojalaatikon ammattiosaston toimistolle. Uusi EU-asetus tuo jäsenrekisterin ylläpitäjille muitakin velvoitteita. Jatkossa esimerkiksi ammattiosaston jäsenelle on pyynnöstä kerrottava, mitä tietoja hänestä on rekisteröity. – Jäsen voi myös vaatia tietojensa poistamista, Koskinen kertaa oppimaansa. SÄHKÖINEN JÄSENREKISTERI UUDISTUU Sunnuntaina ajankohtaispäivien tärkein viesti liittyi sähköisen jäsenrekisterin uudistuksiin. Vanha nettijäsenrekisteri muuttuu syksyn aikana eHallinnaksi. – Uusi versio on entistä monipuolisempi. Sitä voi esimerkiksi käyttää eri laitteissa, kuten älypuhelimessa ja tabletissa, kertoo Teollisuusliiton jäsenrekisterivastaava Kirsi Jääskeläinen. Uudistus saa kehuja jäsenhuoltajilta. Esimerkiksi Kau sa lan metallityöväen ammattiosaston hallitus pystyy nyt seuraamaan entistä tiiviimmin jäsenmääränsä kehitystä. – Uudesta jäsenrekisteristä tieto saadaan helposti ja se on ajan tasalla. Voin tarkistaa jäsenmäärän sinä päivänä, kun meillä on hallituksen kokous, Miettinen iloitsee. Koskisen mielestä sivusto on looginen ja yksinkertaisen oloinen. AHJ1712_1-48.indd 20 12.9.2017 13:43:45
• 21 21.09.2017 12 Orelo Oy | Hämeentie 81-83 00550 Helsinki | 040-504 7361 | www.orelo.Þ Yksilölliset kuulonsuojaimet Yksilöllisillä kuulonsuojaimilla saavutetaan kiistattomia etuja verrattuna perinteisiin kuulonsuojainratkaisuihin. Suojaimet ovat miellyttävät käytössä, koska niiden tiivis istuminen ei perustu materiaalin laajenemiseen, vaan juuri oikeaan muotoiluun. Suojaimia käytettäessä ei muodostu paineen tunnetta paineenvaihtelut sallivan suodatinosan ansiosta. Suojaimet ovat helppokäyttöiset ja -hoitoiset, vesipestävät ja pitkäikäiset Mallistosta löytyy Löytyy ratkaisut teollisuuden eri tarpeisiin. Toimitamme suojainten mukana veloituksetta mm. yhdysnarun klipsillä ja vaikka integroidun metallikuulan elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Värivaihtoehtoja on yhdeksän. Suojainten hankintaprosessi on kehitetty mahdollisimman vähän työaikaa vieväksi ja osaava henkilökuntamme auttaa arvioimaan oikean vaimennustarpeenne. Ota yhteyttä ja kysy lisää! www.orelo.Þ info@orelo.Þ KOULUTUKSET HERÄTTELEVÄT Jäsenrekisterin uudistuksen lisäksi Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä puhuttiin muun muassa ammattiosaston taloudesta ja verotuksesta sekä työttömyysturvan muutoksista. Miettinen oli paikalla viidettä kertaa. Luentojen lisäksi hän arvostaa keskusteluja Murikan käytävillä. Tällä kertaa hän sai vinkkiä syyskokousten henkilövalintoihin. – Hallituksiin valitaan puheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet ja varsinaisille jäsenille varajäsenet, mutta käytäväkeskusteluissa kävi ilmi, että puheenjohtajalle unohdetaan usein valita varajäsen. Myös Moilasesta ajatustenvaihto muiden jäsenhuoltajien kanssa on antoisaa. –Täällä on mukava nähdä vanhoja tuttuja ja aina tulee myös uusia, sanoo Moilanen, joka oli ensimmäisen kerran kurssilla Murikassa vuonna 1979. a – Uudesta jäsenrekisteristä pystyy lähettämään jäsenille sähköposteja aikaisempaa helpommin. Se tulee olemaan varteenotettava kanava. Isot uudistukset menevät Jääskeläisen mukaan asiakkaille paremmin perille kurssilla kuin kirjeessä. Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä liiton väki haluaa myös kuulla osanottajia. – Saamme palautetta siitä, miten jäsenrekisteriä voidaan kehittää. Sehän on se ykkösasia: miten pystymme mahdollisimman hyvin palvelemaan asiakkaitamme, Jääskeläinen sanoo. Liiton atk-suunnittelija Asko Viitala sai arvokasta palautetta jäsenrekisteriohjelma Titaanista ainakin Tornion metallityöväen ammattiosaston jäsenhuoltajalta Kauno Moilaselta. – Kerroin Askolle, että Titaanin päivitys pudotti pois kaikki postinumerot ja postitoimipaikat. Nyt hän voi selvittää, mistä se johtuu ja tehdä ohjelmaan muutoksia. Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät järjestettiin nyt 21. kerran. Ne kokosivat Murikkaan noin 80 osallistujaa yli 50 ammattiosastosta. Osanottajamäärää rajasi Murikan remontti. "Kannattaa tehdä kunnon ohjesääntö jäsentietojen käsittelystä." AHJ1712_1-48.indd 21 12.9.2017 13:43:52
• 12 21.09.2017 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS MINKÄLAISISTA LAATUASIOISTA TÄLLÄ KIERROKSELLA VOIDAAN SOPIA? HANHO: Meille tärkeitä ovat työaikajoustot, koska alalla tehdään paljon sesonkityötä. Meillä on nytkin myynnillisesti aika iso se­ sonki päällä. Toinen tehdas on juuri käyn­ nistetty ja tarvitsemme väkeä sinne. Meille on tärkeää, että työntekijämme pystyvät tekemään tunteja sisään tiettynä aikana. Hiljaisempana aikana voisi olla enemmän vapaalla. Työehtosopimuksemme on tältä osin aika jäykkä. Meillä on kuuden viikon tasoittumisjakso, mutta se on turhan lyhyt aika tasoittaa. RÖNNI-SÄLLINEN: Haluamme työpaikalla ta­ pahtuvaan oppimiseen liittyvien pelisääntö­ jen täsmentämistä. Täsmentäminen liittyy ammatillisen koulutuksen reformiin. Tule­ vaisuudessa työpaikoille tullaan yhä useam­ min oppimaan koulutussopimuksella. Pitäisi sopia, millä tavalla koulutuksessa saadaan turvattua, että työpaikalla oikeasti opitaan. Nämä pitäisi sopia liittosopimuksissa, ettei käy niin, että oppimisen sijaan kyse onkin palkattoman työn tekemisestä. HANHO: Kyllä mekin olemme valmiita neu­ vottelemaan esimerkiksi koulutusvapaista. Meillä on joka tapauksessa koulutusta. Työn­ tekijämme ovat voineet suorittaa elintarvike­ alan ammatti tutkinnon työajalla. LUPAATTEKO JATKOSSAKIN AIKAA TÄLLAISEEN? HANHO: Kyllä. Se on aina firmalle etu, että työntekijät ovat valmiita kouluttautumaan, koska kyllähän se vaatii heiltäkin sitoutumis­ ta firmaan ja omaa aikaa. Meiltä saa palkallis­ ta aikaa kouluttautumiseen. Miten sopia palkoista tällä kierroksella? Perheyrityksen toimitusjohtaja MARIA HANHO Vaissi Oy ? Palkoissa voisi olla jokin perusprosentti. Loput neuvoteltaisiin työpaikalla paikallisesti. Yleiskorotuksissa ei yleensä kysytä, onko yrityksellä varaa maksaa niitä. ? Vientialojen sopimukset eivät sovi kaikille yrityksille. Ne eivät kosketa meitä elintarvikealan ruohonjuuritason yrityksiä. ? Nollatuntisopimuksia tarvitaan niillä aloilla, joilla ei ole työaikajoustoja. Meidän yrityksessä niitä ei tehdä. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki MARIA HANHO: Työ paikka­ kohtaisesti Siinä voisi olla jokin perusprosentti ja neu­ votteluvara, mistä yritykset voisivat sopia paikallisesti yri­ tyksen näkymät huomioiden. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN: Perin­ teisesti SAK:n liitot ovat koros­ taneet yleiskorotusten merkitys­ tä. Nähtäväksi jää, mitä liitot tällä kierroksella hakevat. Paikallista sopimista haluamme lisää esimer­ kiksi tulos­ ja kannustinpalkkausjärjes­ telmistä. PALJONKO PALKKOJA ON VARAA KOROTTAA? HANHO: Maltillinen linja pitää olla ja ottaa huomioon taloudellinen tilanne. Elintarvike­ ala on sillä tavalla haasteellinen, että katteet ovat muutenkin aika pienet. Yleiskorotuksissa ei yleensä kysytä, onko yrityksellä niitä varaa maksaa. Niitä on vaikea saada neuvoteltua ylös­ päin ketjussa. RÖNNI-SÄLLINEN: Korotuksia pitää tulla, mut­ ta liitot eivät ole vielä esittäneet korotus­ tavoit teitaan. VOISIVATKO VIENTIALAT MÄÄRITTÄÄ PALKANKOROTUKSET KAIKILLE ALOILLE? HANHO: Vienti ei juurikaan kosketa täällä ruo­ honjuuritasolla elintarviketeollisuudessa. Kyllä täälläkin vientiä yritetään, mutta hyvin pientä se on. Vienti tervehdyttää tietenkin kansanta­ loutta, mutta ei ole hyvä, että palkat nousisivat kaikilla aloilla tällä perusteella. RÖNNI-SÄLLINEN: SAK:n liittojen tavoitteena oli keskustella Suomen mallista, jossa lähtökoh­ tana oli nimenomaan vientialojen vetovoima. Siinä sopimuksessa olisi puhuttu palkkatasa­ arvosta ja eri alojen palkkakehitysten solidaari­ suudesta. Valmista ei tullut, vaikka vissi viisaus mallissa olisi ollut. PITÄISIKÖ NOLLATUNTISOPIMUKSET KIELTÄÄ TYÖEHTOSOPIMUKSISSA? HANHO: Nollatuntisopimuksiin meillä ei ole menty. Niillä aloilla varmasti tarvitaan nol­ latuntisopimuksiakin, joilla ei ole työaika­ joustoja. Me emme ole tehneet nollatuntiso­ pimuksia. Meillä ei ole ollut tarvetta sellaisiin. RÖNNI-SÄLLINEN: SAK ei hyväksy nollatuntiso­ pimuksia. Niiden sijaan ehdotamme työnanta­ jille velvollisuutta seurata työaikaa ja päivit­ tää sopimustunnit, jos ne ovat vakiintuneesti korkeampia kuin työsopimuksessa on sovittu. Silloin myös työsopimusta on muutettava. Läh­ tökohtaisesti työaika ei voi olla nolla. Työsopi­ muksessa pitää olla jokin työaika. AHJ1712_1-48.indd 22 12.9.2017 14:47:34
• PITÄISIKÖ SYKSYLLÄ SOPIA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINNISTA? HANHO: Me olemme yrittäneet panostaa siihen. Olemme tehneet paljon ergonomiaratkaisuja työpaikoilla. Heti kun henkilökunnalta tulee palautetta, järjestämme palautepalaverin, jossa käydään yhdessä läpi työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyviä juttuja. RÖNNI-SÄLLINEN: Jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen työpaikoilla on tärkeää. Haluamme sopia työhyvinvointia ja tasa-arvoa edistävistä hankkeista ja saada työn tekijöille lisää sananvaltaa tällaisissa asioissa. Miten sopia palkoista tällä kierroksella? Johtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN SAK ? SAK:laiset liitot korostavat yleensä yleiskorotusta kaikille. Sen päälle voidaan neuvotella paikallisesti esimerkiksi kannustinpalkkioista. ? SAK:n liittojen tavoitteena oli keskustella Suomen mallista, jossa lähtökohtana oli nimenomaan vientialojen vetovoima. Se olisi tuonut solidaarisuutta palkkakehitykseen. ? Työaika ei voi olla nolla. Työsopimuksessa pitää olla jokin työaika. Kyllästynyt haisevaan ja kovaääniseen diesel-lämmittimeesi? Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com • 040 180 11? 11 • Ei tarvitse pakoputkea ulos • Erittäin pieni kulutus • Biodiesel, diesel tai polttoöljy • Ei puhallinta, ei nosta pölyä • Termostaattiohjattu (0–40°C) • Siirreltävä, ei asennusta • Hiljainen, vain 48 dB • Ei polttavan kuumia pintoja • 13kW, 15kW ja 22kW -mallit Hajuton ja hiljainen diesel infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. AIRREX AH-200 / AH-300 / AH-800 Nyt löytyy vaihtoehto! KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³ Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc Polttoaineen kulutus n. 2,5L / vrk Airrex_110x297.indd 1 16.8.2017 10.30 AHJ1712_1-48.indd 23 12.9.2017 13:43:55
• 24 TAU KO Mansner Oy, Karkkila, 4. syyskuuta KUVA JAAKKO KILPIÄINEN AHJ1712_1-48.indd 24 12.9.2017 14:48:31
• 25 AHJ1712_1-48.indd 25 12.9.2017 13:44:03
• 12 21.09.2017 26 12 21.09.2017 26 T E K S T I M IK K O H E IK K IL Ä T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 Oli eletty sotateollisuuden nousukautta. Vuoden 1917 alussa sotatilaukset työllistivät 42 000 henkilöä, eli noin joka toisen metalliteollisuuden työntekijän. Venäjän armeija oli tarvinnut niin tykkejä kuin nahkasaappaitakin, ja Suomessa työntekijöitä oli tarvittu yhtä lailla ratatöihin ja linnoitustyömaille kuin myös tekstiilija nahkateollisuuden tilausten täyttämiseen. INFLAATIO JA KURJISTUVA TALOUSTILANNE Rahan ostovoiman aleneminen eli inflaatio on yksi varmimmista yhteiskunnan kriisiytymisen merkeistä. Suomessa inflaatiosta ei juurikaan ollut aikaisempia kokemuksia ja markan arvo oli pysynyt pitkään verrattain vakaana. Tämän vuoksi rahan arvoon vaikuttavia mekanismeja ei kunnolla ymmärretty. Suomalainen teollisuus oli hyötynyt inflaatiosta sekä Venäjän käymästä sodasta sotatarviketilauksien kasvuna aina syksyyn 1917 saakka. V uoden 1917 kesän kääntyessä syksyyn Suomessa liikkui huhuja Venäjän vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Leninin olinpaikasta. Harva kuitenkaan tiesi, että hän oli saapunut elo-syyskuun vaihteessa Suomeen ja majaili nyt Hakaniemen torin laidalla Helsingin poliisipäällikön, Kustaa Rovion vieraana. Erilaiset huhut leimasivat syksyä ja epävarmuus tulevaisuudesta ilmeni kasvavana epäluottamuksena ja kyräilynä kansanosien välillä. Ajankohdan turvattomuus ja ongelmat alkoivat näkyä yhä konkreettisemmin myös ihmisten arjessa ja taloudessa. Työmiehen palkka ei enää tahtonut riittää elintarvikkeiden ostoon, sikäli kuin ruokapulasta kärsivissä kaupungeissa ruokaa ylipäätään oli saatavilla. Työmiehen palkalla ei enää leipää osteta Syyskuussa 1917 vienti Venäjälle pysähtyi ja työttömyys kasvoi räjähdysmäisesti. Ruokapula ja sen lieveilmiönä syntynyt mustan pörssin kauppa nostivat hintoja samalla kun liiallinen setelirahan määrä alkoi heikentää rahan arvoa. Palkka ei enää riittänyt elämiseen. TY Ö V Ä E N M U SE O W E R ST A A N K U V A -A R K IS TO Pönttövuoren tunnelityömaa ? ? Vielä vuoden 1917 alkupuolella suomalaisilla sekatyömiehillä riitti töitä linnoitustöissä ja esimerkiksi Jyväskylä–Pieksämäki-rautatien Pönttövuoren tunnelityömaalla. Tunnelia rakennettiin vuodesta 1914 alkaen, ja se valmistui juhannukseksi 1917. Venäjä piti sotilaallisesti tärkeänä rakentaa sisämaan kautta kulkeva rautatielinja Pietarin ja Vaasan välille, koska Suomenlahden rannikon rautatieyhteyksien pelättiin joutuvan vihollisen käsiin. Tunnelityömaa oli Suomessa ensimmäinen, jossa otettiin käyttöön Hullu Jussi eli höyrykäyttöinen kaivinkone. Tunnelityömaalla sattui paljon työtapaturmia. Myös Pönttövuoren työntekijöistä otetun kuvan vasemmassa laidassa seisova mies menehtyi työtapaturmassa tunnelin viimeistelyvaiheessa. Hänen jalkansa murskaantui kivikuorman kaatuessa päälle ja mies kuoli myöhemmin sairaalassa. AHJ1712_1-48.indd 26 12.9.2017 13:44:05
• Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. Juttusarjassa muistellaan 100 vuotta sitten koettuja tapahtumia ja suomalaisen työväenliikkeen vaiheita. Venäjän käymä sota oli ollut edullinen sotateollisuudelle, mutta myös linnoitustöissä olleille sekatyömiehille eli niin sanotuille vallityömiehille. Se oli antanut heille mahdollisuuden ylimääräisiin työtilaisuuksiin ja myös tilaisuuden nauttia poikkeuksellisen korkeista palkoista. Suomen rannikko oli osa Pietarin suojaksi rakennettua linnoitusketjua, jonka suunnittelu oli aloitettu vuosikymmen aikaisemmin. Pääkaupunkiseudun linnoitustöihin oli osallistunut 10 000 vallityömiestä. Syyskuussa niin sotatarviketilaukset kuin myös erilaiset armeijan huoltoja linnoitustyöt loppuivat kokonaan. Talous romahti hetkessä ja synnytti paljon työttömyyttä. Venäjällä vallinnut kaaos heijastui nyt myös Suomeen. Suomen Pankin ruplavarantoja ja Venäjän hallitukselle myönnettyjä lainoja vastaan liikkeelle lasketut setelimäärät alkoivat näkyä syyskuussa 1917. Seteleitä oli liikaa ja niiden arvo laski nopeasti. Tämän lisäksi elintarvikepula säännöstelyineen ja mustan pörssin kauppa nostivat ruuan hintoja. Kahtiajakautuneen kansan välillä inflaatioon liittyvät, hallitsemattomatkin ilmiöt nähtiin tahallisena toisen puolen pahantekona. 27 NÄLKÄ LUO LEVOTONTA LIIKEHDINTÄÄ Huonoa työtilannetta ja taloudellista epävakautta pahensivat lakot, jotka lisääntyivät entisestään syksyn aikana ympäri maata. Työttömien lisäksi epävarma tilanne koetteli niitäkin, jotka olivat onnistuneet säilyttämään työpaikkansa. Työstä saatu palkka ei enää riittänyt elinkustannusten noustessa ja palkkojen jäädessä hintojen jälkeen. Lakkojen avulla pyrittiin korjaamaan tilannetta ja korottamaan palkkoja. Lakot ja tehtaiden sulkemiset seurasivat toisiaan. Kuten hintojen nousun kohdalla, tässäkin tilanteessa kumpikin osapuoli katsoi toisen käyttävän poikkeuksellista tilannetta kiristykseen ja omien etujensa ajamiseen. Levoton liikehdintä ja väkivaltainen käytös lisääntyivät. Aluksi lehdistössä kaikenlainen kapinointi ja huliganismi sysättiin herkästi jengiytyneiden työläisnuorten eli niin sanottujen sakilaisten tai työttömiksi jääneiden sekatyömiesten niskaan. Enteitä tulevasta antoi syyskuun 24. päivänä tapahtunut, suojeluskuntaan kuuluneen konttoristi Gunnar Nybergin murha Malmin ratapihalla. Selvittämättömäksi jääneestä murhasta epäiltiin jengiytyneitä työläisnuoria. Murha politisoitui lehdistössä nopeasti ja asetti porvariston ja työväenliikkeen jälleen yhden askeleen kauemmaksi toisistaan. 21.09.2017 12 Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | AHJ1712_1-48.indd 27 12.9.2017 13:44:08
• 28 12 21.09.2017 T E K S T I JU K K A N O R TI O K U V A T P E K K A E LO M A A Mörönpesä pukkaa alumiinia maailmalle Kuusakosken alumiinitehtaalla Heinolassa tuotetaan kaikki Suomesta vietävät alumiiniharkot. AHJ1712_1-48.indd 28 12.9.2017 13:44:14
• Lieskat lyövät allasuunista, kun sinne kaadetaan alumiinimurskaa. 21.09.2017 12 29 Mörönpesä pukkaa alumiinia maailmalle Kuusakosken alumiinitehtaalla Heinolassa tuotetaan kaikki Suomesta vietävät alumiiniharkot. AHJ1712_1-48.indd 29 12.9.2017 13:44:17
• Työsuojeluvaltuutettu, sulattaja Jukka Laisi (vas.) ja pääluottamusmies, prosessinhoitaja Anttimatti Walther saavat tehdä työtä tehtaassa, jonne on tehty miljoonaluokan uudistus. 12 21.09.2017 30 H uumaava koneiden pauhu, pölyinen ilma, sulan metallin katku ja paikoitellen hehkuva kuumuus ovat Kuusakoski Oy:n Heinolassa sijaitsevan alumiinitehtaan arkea. Katossa olevasta aukosta siivilöityvä auringon säde paljastaa armotta, kuinka sakeasti ilmassa on pienhiukkasia. – Tämä on meidän Mörönpesä. Kesäaikana on lähemmäs 50 astetta ja aika kostea ilma, vuodesta 1989 sulatossa työskennellyt työsuojeluvaltuutettu ja sulattaja Jukka Laisi sanoo. Siirrymme allasuunin valvomoon, joka on Laisin valtakuntaa vielä hetken. Uusi, kaikille uuneille yhteinen valvomo otetaan käyttöön samalla kun yli kolme miljoonaa maksanut tuliterä uuni otetaan käyttöön. – Täällä valvomossa olen vain tunnin verran päivässä. Pääasiassa teen töitä uunin ääressä prosessin eri vaiheissa. TARKKUUSTYÖTÄ Alumiinin laaduntarkkailu on yksi kokeneen sulattajan tehtävistä. Jokainen asiakas määrittelee tarkkaan, minkälaista alumiinia haluaa. Seoksessa saattaa olla toistakymmentä muuta metallia alumiinin lisäksi. Pienetkin määrät piitä, kuparia, mangaania, kromia ja sinkkiä muuttavat alumiinin ominaisuuksia niin, että se sopii juuri tämän loppukäyttäjän tarpeisiin. – Asiakkaalta tulee tuotteen speksit, joista meidän käyttöpäällikkö tekee reseptin. Valmiista tuotteista otamme näytteitä ja tutkimme, että ne vastaavat reseptin vaatimuksia, Laisi sanoo. Kun siirrymme kohti allasuunia, tunnemme sen hehkun jo kaukaa. Uuni on juuri täytetty alumiinimurskeella, ja sen valtava suuaukko on kiinni. – Uunissa on panostuspuoli eli likainen puoli ja toinen eli puhdas puoli. Panostuspuolella on sähkömagneettinen pumppu, joka liikuttaa alumiinia koko ajan. 850 asteen lämpö yhdessä liikkeen kanssa sulattaa alumiinin. Sula massa siirtyy puhtaalle puolelle uunin alaosassa olevien aukkojen kautta, Laisi kuvaa prosessia. Kun uunin luukku avautuu, näemme sen molemmilla laidoilta lyövät valtavat liekit. Korkea lämpötila saadaan aikaan polttamalla raskasta polttoöljyä ja happea. Allasuunin vieressä on suolaeli rumpuuuni, jossa käsitellään epäpuhtaampia materiaaleja kuin allasuunissa. Siinä erotellaan epäpuhtaudet suolan avulla alumiinista. Uuneista sula alumiini valuu rännejä pitkin toisiin, pienempiin alauuneihin seostettavaksi. Tämän jälkeen seos valetaan. Suurin osa alumiinista valetaan harkoiksi. Osasta tehdään terästeollisuuden käyttämiä puolen nyrkin kokoisia alumiinidroppeja. SOTAKONEESTA SORMUKSIA Tuotantoprosessin alkupäässä on kymmenistä eri lähteistä saatua metallimursketta. Kotitalouksien metalliromu autoista ja kodinkoneista alumiinitölkkeihin on alumiinin tärkein raaka-ainelähde. Murske tehdään Heinolan tuotantoalueella olevilla murskauslaitoksilla. – Tässä näkyy olevan entisen lentokoneen osa. Muutama vuosi sitten murskasimme ja sulatimme suomalaisen sodanaikaisen hävittäjän, jonka alumiinista tehtiin veteraaneille sormuksia, Laisi sanoo. Murskaustaitokselta materiaali tuodaan tarkasti oikeaan kasaan, sillä jokaiseen alumiinin tuotantoerään valitaan juuri siihen sopiva raaka-aine. Murskeen seassa näkyy autoista tuttuja muovi-, tekstiilija kumipaloja. AHJ1712_1-48.indd 30 12.9.2017 13:44:26
• Ants Roosman aloitti polttoleikkaajana ja siirtyi sitten paalaus koneelle, jonka ääressä on kulunut 18 vuotta. 31 – Murske menee pesulaitokseen sekä upotusja kellutusprosessiin ennen sulatusprosessia. Siinä putsataan pois suurin osa epäpuhtauksista. Pesulaitoksella murskeesta otetaan ensin magneetilla irti rautapitoiset jakeet. Erikokoiset jakeet erotellaan kahdelle rinnakkaiselle linjalle. Sen jälkeen prosessissa seuraa kellutus, jonka avulla murskeesta erotellaan epäpuhtauksien lisäksi eri metallit toisistaan. Kellutuksen eri vaiheissa käytetään eri ominaispainon omaavia nesteitä, mikä mahdollistaa metallijakeiden erottamisen toisistaan. – Veden ominaispainoa nostetaan ensin magnetiitilla kaksinkertaiseksi ja sitten ferropiillä kolminkertaiseksi. Siinä vaiheessa alumiini kelluu pinnalla ja raskaammat metallit valuvat pohjalle. Alumiini erotetaan seulan siipien avulla tästä massasta, 11 vuotta Kuusakoskella työskennellyt pääluottamusmies ja prosessihoitaja Anttimatti Walther kertoo. Värikone erottelee tämän vaiheen jälkeen röntgensäteen avulla alumiinia raskaammat metallit toisistaan. Muun muassa sinkki, nikkeli, kupari ja erilaiset teräslaadut saadaan siististi omaan laariin pois alumiiniprosessista. ELÄKKEELTÄ TYÖN ÄÄREEN Osa Kuusakoskelle tulevasta alumiinista pakataan paalauskoneella ennen sulatusta. Paalauskoneen liukuhihnalta putkahtelee alumiinikuutioita, joihin on prässätty muun muassa offset-levyjä, folioita ja juomatölkkejä. Koneen ääressä tapaamme Tallinnasta reilu parikymmentä vuotta sitten Heinolaan muuttaneen 68-vuotiaan Ants Roosmanin. AHJ1712_1-48.indd 31 12.9.2017 13:44:33
• 12 21.09.2017 32 Alumiiniharkkoja autoteollisuuteen Roosman jatkaa eläkkeelle jäätyään tarvit­ taessa töihin tulevana työntekijänä. Hän tekee töitä silloin, kun paalattavaa alumiinia on ker­ tynyt sen verran, että töitä riittää useammaksi päiväksi peräkkäin. Mikä sai tulemaan alun perin Heinolaan? – Inkerinsuomalaisen emännän perässä tän­ ne tulin ja hyvin olen viihtynyt. Täällä on muka­ va porukka, mikäs täällä on ollessa. Paalauskone on hänelle läpikotaisin tuttu. – Pienemmät korjaukset teen itse ja isompiin tulee sitten kunnossapidon pojat apuun. ROBOTILLA HARKOT NIPPUUN Palataan lopuksi tuotannon loppupäähän eli harkkovaluun ja varastoon, missä Markus Toivanen ohjaa robotilla harkkonippujen te­ kemistä. Hän kuuluu Kuusakosken nuoreen Kiky närästää ? ? Kun pääluottamusmies Anttimatti Waltherilta kysyy, mikä on isoin asia, jota hän on viime kuukausina hoitanut, vastaus tullee välittömästi. – Kiky on aiheuttanut täällä paljon ja monen­ laista keskustelua. Kuusakoskella sovittiin syksyllä, että kolme yli­ määräistä päivää katetaan sillä, että helatorstai ja yksi lauantai tehdään töitä ja lisäksi tulee syksyllä yksi ylimääräinen lauantai tyky­päivänä. Kaikille tulevat samat ylimääräiset päivät. Työnantajan alkuperäiseen esitykseen kolmen pekkaspäivän poistamisesta ei haluttu lähteä. – On selvä, ettei palkan nipistäminen miellytä, eikä asian hyväksyminen ole helppoa. Kukaan ei halua tulla lauantaina töihin. – Aika paljon olen saanut luottamusmiehenä tähän asiaan vastailla. Miten luottamusmies vastaa kysyjille? – Ei auta kuin sanoa, että näin on päätetty meitä ylempänä ja hammasta purren nämä talkoot on pakko niellä. Tilannetta parantaa jonkin verran se, että lauantain perään tehdään kolmessa vuorossa sunnuntai ylityönä. Siitä sovittiin työnantajan kanssa viikonlopun viikkolepokorvauksineen, joka jonkin verran korvaa lauantain talkootyötä. ? ? Kuusakoski on toiminut metalliteollisuuden perheyrityksenä vuodesta 1914, alun perin Viipu rissa Karjalan Lumppuja Romuliike ­nimellä. Alumiinia on jalostettu romuista, jätteistä ja teollisuuden sivuvirroista 1930­luvulta lähtien. Heinolaan alumiinitehdas siirrettiin pääkaupunki seudulta vuonna 1973. Kuusakoski käsittelee, jalostaa ja myy asiakkailleen myös muita metalleja kuten terästä, kuparia ja nikkeliä. Alumiini on ainoa metalli, jota yritys sulattaa ja sekoittaa tarkasti kunkin asiakkaan reseptin mukaan. Vuosittain Heinolan tehdas jalostaa kaikkiaan noin 150 000 tonnia kierrätysmateriaaleja, josta 30 000–35 000 tonnia on alumiiniromua. Siitä noin 90 prosenttia tulee kotimaasta. Romusta jalostetaan asiakkaille noin 25 000 tonnia alumiini harkkoja. – Autoromut ja muu kuluttajilta tuleva kierrä tysmateriaali sekä teollisuus ovat tärkeimmät alumiinilähteet, Kuusakosken alumiiniliike toiminta­ johtaja Toni Ahtiainen sanoo. Alumiinista noin 80 prosenttia menee vientiin, pääasiassa autoteollisuuteen ja komponentti­ valmistukseen. Kuusakoski on ainoa alumiiniharkkoja maasta vievä yritys. Sen menestykseen vaikuttaa pitkälti myös metallien maailmanmarkkinahinta. – Alumiinin hinta on noussut viime syksystä 20–30 prosenttia, mutta edelleen ollaan reilusti huippuvuoden 2008 alapuolella, Ahtiainen sanoo. Kuusakoskella on toimintaa Itämeren ympä ristössä, Englannissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa. Sen palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa reilut 2?300 henkeä. Liikevaihtoa Kuusakoskelle kertyi viime vuonna 494 miljoonaa euroa, missä oli 15 prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Yritys kierrätti viime vuonna yli kaksi miljoonaa tonnia erilaisia metalleja. a polveen eli alle kymmenen vuotta talossa olleisiin. Ennen pakkaamoa hän työskenteli Palvelu­ hallilla sähkö­ ja elektroniikkaromun purussa. Valutyössä ja pakkaamossa lämpöä riittää. – Työ sujuu ja lämmön kestää, kun istuu puhaltimen alla, Toivanen sanoo. Vaikka automaatio on koko ajan lisääntynyt, ei robottikaan kaikkea osaa. – Pari kertaa jokaisen valun aikana tulee tilan­ teita, joihin pitää puuttua käsin, Toivanen sanoo. Seuraava päivä on lauan­ tai ja silloin kaikki viettävät Kuusakoskella päi­ vänsä töissä, kiitos kikyn. Toivasella on asiaan yksiselitteinen näkemys. – Sipilän kiky­päivät ovat syvältä. Kuusakoski Oy, Heinola PERUSTETTU 1914 Viipurissa KOTIPAIKKA Espoo TUOTANTO Metallien kierrätys, erityisesti alumiinin valmistus kierrätysmateriaalista HENKILÖSTÖ 2 300, joista Heinolassa noin 120 työntekijää ja 30 toimihenkilöä. LIIKEVAIHTO 494 milj. euroa (2016, koko konserni) AHJ1712_1-48.indd 32 12.9.2017 14:50:05
• TYÖSUHDE Työntekijän kokemus turvatusta työpaikasta ja vapaus vaikuttaa omaan työhönsä lisäävät työhön sitoutumista, kertoo Teemu Turusen tuore tutkimus. Turusella oli tutkimuksessaan kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä oli sen selvittäminen, millä tavalla työn tekijä-, organisaatioja yhteiskuntatason tekijät ovat yhteydessä työntekijöiden työhön ja organisaatioon sitoutumiseen. Toisena tavoitteena oli selvittää, oliko henkilöjohtamisen käytän nöillä yhteyttä tuottavuuteen Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden työhön sitoutumista lisääviä yksilötason tekijöitä ovat muun muassa koulutus taso, mahdollisuus vaikuttaa oman työn suorittamiseen, varmuus omasta työstä ja tyytyväisyys palkkatasoon. Myös sukupuoli vaikuttaa sitoutumiseen: naiset ovat sitoutuneempia työhönsä kuin miehet. Työntekijän tunneperäinen sitoutuminen työnantajaan oli yhteydessä muun muassa työntekijän työskentelyyn tiimeissä, työajalla kouluttau tumiseen ja työntekijän työsuorituksen arviointiin kuluneena vuonna. Turusen tutkimuksen mukaan työpaikoilla voidaan lisätä työntekijöiden työhön sitoutumista käytännöillä, jotka lisäävät työntekijöiden vapausasteita työn suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Työhön sitoutumista voidaan kohentaa myös reiluksi ja asianmukaiseksi koetulla palkkauksella ja varmistamalla se, että työntekijä kokee työsuhteensa turvatuksi. Turusen tutkimus on jaettu kolmeen osahankkeeseen, joista kaksi on valmistunut. Kolmannessa osahankkeessa tutkitaan erityisesti henkilöstöjohtamisen yhteyttä yritysten tuotta vuuteen Suomessa. Vapaus sitouttaa työhön Varoitusjärjestelmä vinkkaa sairauksista KÄYTÄNNÖT Varoitusja valvontajärjestelmien avulla voidaan havaita uusia tai kehittyviä työperäisiä sairauksia. Valvonta auttaa täydentämään ammattitauteja koskevia virallisia lukuja. Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto (ETTV) on käynyt läpi varoitusja valvontakäytäntöjä koskevan vähäisen kirjallisuuden, jotta tiedettäisiin, mitä hyötyä niistä on. ETTV:n katsauksessa annetaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja korostetaan, että niihin on tärkeää sisällyttää paremmin työpaikan riskinarviointi ja parantaa tiettyjen työntekijäryhmien ja sairauksien käsittelyä. Tutkijoiden mukaan on tärkeää tavoittaa oikeat toimijat, jotta järjestelmistä voitaisiin hyötyä mahdollisimman paljon. Käytännöt voivat auttaa kohdentamaan työpaikan toimia ja ennaltaehkäisyä. Kysy, kuuntele ja kannusta JOHTAMINEN Esimiestyötä tutkinut Työterveyslaitoksen tutkija Krista Pahkin puhuu Työpiste -verkkolehdessä hyvästä johtamisesta. Hyvän johtamisen hän tiivistää kolmeen k:hon: kysy, kuuntele, kannusta. Johtajan tehtävä on Pahkinin mukaan luoda aktiivisesti avointa keskustelukulttuuria työn tekijöiden ja eri työryhmien välille. – Parhaat ideat toiminnan kehittämiseksi tulevat useimmiten työntekijöiltä, Pahkin sanoo. Pahkin painottaa, että johtajan tehtävä ei ole tuoda esiin vain itseään ja omia mielipiteitään. – Johtaja on onnistunut työssään, kun työntekijät esittävät rohkeasti omia näkemyksiään, ideoitaan ja kun työyhteisön vuorovaikutus on välitöntä. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 33 21.09.2017 12 Kasvuyrityksessä työntekijäkin voi kasvaa OPAS Kasvuyrityksissä pyritään siihen, että työntekijä pystyy tavoittelemaan omia haaveitaan. Samoja periaatteita voidaan soveltaa muillakin työpaikoilla. Työterveyslaitoksen Johtotähti-oppaan mukaan työntekijät voivat oman osaamisensa pohjalta kehittää uudenlaisia toimintatapoja tai malleja koko yrityksen käyttöön. Idean uudesta tuotteesta ei tarvitse tulla johtoportaasta. Työntekijöillä voi olla johtoa parempi käsitys siitä, miten toimintaa pitäisi uudistaa. Oppaan mukaan työntekijöiden ideat saattavat osoittautua menestymisen kannalta välttämättömiksi, joten heidän osaamistaan tulee vaalia ja kehittää. Opas kehottaa ruokkimaan työntekijöiden innostusta. Kasvuyrityksen työntekijät on syytä päästää työskentelemään mahdollisimman paljon niiden asioiden parissa, joita kohtaan he tuntevat intohimoa. Aito kiinnostus edistää hyvää työsuoritusta. Alumiiniharkkoja autoteollisuuteen AHJ1712_1-48.indd 33 12.9.2017 13:44:38
• 12 21.09.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Nyt kaikki tuotantoprosessin osat ja tekijät ovat digitaalisesti verkostoituneita keskenään, IG Metall määrittelee. Tämä vaikuttaa kaikkeen: suunnitteluun, tuotevalikoimiin ja tuotantoon. Robotin ja ihmisen suhde ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Audin tehtailla Brysselissä ja Ingolstadtissa käytetään ihmisiä avustavia cobotteja. Brysselissä cobot hoitaa liiman levitystä totellen ihmisen käsien liikkeitä. Neljällä sormella tilataan cobotilta neliovisen mallin työ, ja peukku pystyssä kertoo työn sujuneen hyvin. IG Metall viittaa saksalaisiin tutkimuksiin digitalisaatiosta: tietyt työtehtävät voivat hävitä, mutta eivät välttämättä ammatit. Robotit voivat tehdä joitakin työn osia, mutta jonkun robottejakin on valmistettava, hoidettava, ohjelmoitava ja käytettävä. Yhden työtehtävän hävitessä syntyy uusia. Ammattiliiton tehtävänä on huolehtia jatkossakin hyvistä työoloista, työntekijöiden kuulemisesta muutoksissa ja täydennyskoulutuksen saamisesta, IG Metall korostaa. Tulevaisuuteen voi ja tulee vaikuttaa. Dansk Metall ja IG Metall tähdentävät työntekijöiden koulutusta. Tanskassa arvioidaan, että vuonna 2025 pelkästään ammattitaitoisista metallityöntekijöistä on 30 000 ihmisen vajaus. MUUTOS Teollisuus kuten koko maailmakin kokee mittavia muutoksia kehittyvän tietotekniikan, tietoverkkojen ja robotisaation myötä. Ammattiliitot pohtivat samaa kuin niiden jäsenetkin: mitä se vaikuttaa työpaikkoihin? Tanskan metalliliitolla on asiasta tuoretta tietoa. Se kysyi luottamusmiehiltään uuden tekniikan käyttöönoton vaikutusta työllisyyteen. Tulos oli selkeä: 55 prosentissa niistä yrityksistä, joissa oli suuressa määrin otettu käyttöön uutta tekniikkaa, oli vuoden aikana lisätty työpaikkoja. Yrityksissä, joissa uutta tekniikkaa ei ollut otettu käyttöön, vain 32 prosenttia oli lisännyt työntekijöitään. – Tämä vahvistaa tosielämässä sen, minkä historiakin osoittaa; tekniikan kehittyminen avaa uusia työmahdollisuuksia. On tietysti työtehtäviä, jotka voidaan korvata esimerkiksi robotilla, mutta kaiken kaikkiaan uusi tekniikka luo uusia työpaikkoja, sanoo Dansk Metalin pääekonomisti Thomas Søby. Syyksi Dansk Metal arvioi sen, että uuteen tekniikkaan panostavat yritykset ovat kilpailukykyisempiä ja saavat enemmän tilauksia. Saksan metalliliitto IG Metall käyttää termiä teollisuus 4.0. Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa höyrykoneen, liukuhihnan ja ensimmäisten robottien sekä tietokoneiden jälkeen. KA N S A I N VÄ L I N E N TYÖLLISYYS Robotisointi tuottaa enemmän työtä kuin se vie kohentuneen kilpailukyvyn ansiosta. Niin uskovat Tanskan ja Saksan metallialojen ammattiliitot. Robotit kasaavat Porschen runkoja Saksan Leipzigissa. Kaupungin tehdasta on laajennettu rajusti kahtena viime vuotena ja luotu 600 uutta työpaikkaa. Vievätkö robotit työpaikkani? LE H TI K U V A // D PA /J A N W O IT A S Lakossa kymmenen vuotta MEKSIKO Los Mineros -liiton lakko kolmella Grupo Mexicon kaivoksella täytti kymmenen vuotta. Kaivoksilla oli pahoja pulmia työturvallisuudessa, ja kesällä 2007 liitto alkoi vaatia lakolla selvitystä työtapaturmiin ja toimia niiden vähentämiseksi. Yhtiö kieltäytyi. Se hankki uutta työvoimaa ja määräsi heidän työehdoistaan työnantajia tottelevan, työntekijöitä edustamattoman liiton kanssa. Ympäristöongelmat ja työtapaturmat jatkuivat. Elokuun lopussa Cananean kaivoksella joukko sen entisiä ja nykyisiä työntekijöitä vaati mielenosoituksella maksamattomia palkkojaan ja muita maksujaan. Yhtiön palkkaamat vartijat hyökkäsivät väkivaltaisesti työläisten kimppuun. Muutama työläinen loukkaantui hyökkäyksessä. Työlaki romuttaa sopimista BRASILIA Parlamentti hyväksyi kesällä uuden, ammattiliittojen vastustaman työlain. Laki leikkaa liittojen toimintamahdollisuuksia ja tuloja. Se sallii työnantajan ja työntekijän sopivan suoraan, työehtosopimuksesta huolimatta, työehdoista kuten palkasta ja työajasta. Metalliliitto CUT ei lannistu vaan pohtii mitä tehdä uuden lain aikana. Työehtosopimukset ovat yhä vastarinnan tärkeä väline, liitto uskoo. Keskustelun laista on lisäksi oltava poliittista, ei vain talouteen liittyvää. Lain haitat on osoitettava. Kaivostyöläiset pelimerkkeinä SAMBIA Kaivostyöläisten liiton puheenjohtaja Nkole Chishimba syyttää Mopanin kuparikaivos yhtiön kiristävän hallitusta 4 700 työpaikalla. Alueen energiayhtiö korotti taksojaan 30 prosentilla ja kaivosyhtiö kieltäytyi maksamasta. Sen sijaan se ilmoitti erottavansa 4?700 kaivostyöläistä ja edellyttää hallituksen tukevan energian hintaa. Työntekijät jäivät pelimerkeiksi, liitto sanoo. Kaivosjätti Glencore on kaivoksen enemmistöomistaja. Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä Eniten vastinetta rahalle EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Tutkitusti korkeatasoista palvelua EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi AHJ1712_1-48.indd 34 12.9.2017 13:44:41
• Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä Eniten vastinetta rahalle EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Tutkitusti korkeatasoista palvelua EPSI Rating Vakuutustutkimus 2016 Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi AHJ1712_1-48.indd 35 12.9.2017 13:44:41
• 36 12 21.09.2017 T E X T JO H A N LU N D F O TO JO H A N N E S TE R V O 36 – Vi gör jättemycket olika komponenter i små serier. Det rör sig från allt mellan en till omkring ett par hundra delar, säger Holmblad. Produktsortimentet är faktiskt brett och med ungefär 1 000 olika komponenter blir jobbet lite mer varierande, även om mycket går på rutin efter 17 år på företaget, påpekar Holmblad. – När man gjort ett jobb så här länge så går det ganska långt på autopilot. Komponenterna förnyas såpass sällan. Man kan lyssna på en dokumentär på Spotify och helt leva sig in i den medan du jobbar. Plötsligt är produkten färdig och du minns knappt att du har lagat den, säger Holmblad och skrattar. Han poängterar ändå att kvaliteten håller. – Rutinen betyder ju samtidigt att beställaren kan lita på att det alltid kommer samma kvalitet. HUR MYCKET JOBB SOM HELST Innan finanskrisen slog till jobbade omkring 70 arbetstagare på företaget. Produktionshallarna byggdes ut och allt var frid och fröjd. Efter förra höstens permitteringsvarsel och förkortade arbetsvecka på Profiweld är det nu fritt fram att göra så mycket övertid var och en orkar och vill. Huvudförtroendemannen Tommy Holmblad ser framemot en arbetsdryg höst. De senaste åren har varit en berg-och-dalbana E n svag lukt av svetsrök möter oss i produktionshallen där de nästan 30 metallarna jobbar med att förse olika finländska företag med delar och komponenter. – Vi tillverkar komponenter och utrustning till stora fartygsmotorer och kraftverk och den stora kunden är ju Wärtsilä, på samma sätt som för så många andra företag i Österbotten. Vi har också nya kunder så vi tillverkar också delar till larvband till grävmaskiner. Det är en ganska ny grej men det har varit mycket jobb med det hittills, berättar svetsaren och huvudförtroendemannen Tommy Holmblad. Korsnäsbaserade Profiweld gör underleveranser inom metallbranschen och är specialiserade på små serier och snabba leveranser. AHJ1712_1-48.indd 36 12.9.2017 13:44:46
• 37 – Allt fungerar bra här. Jag har bra arbetskompisar och jag tycker att vi har ett jättebra gäng här. Jag trivs också med själva arbetet – jag tycker om att svetsa. Profiweld är en säker arbetsplats där olyckor är sällsynta. – Pojkarna använder den skyddsutrustning som behövs och finns. Arbetsgivaren har också en bra inställning till säkerheten och hjälper till när det behövs. Chefen köper också varje år nya skyddsskor åt oss alla, säger Söderlund belåtet. Frågar man arbetstagarna blir det snabbt klart att det här är en arbetsplats man trivs på och att arbetskompisarna och gemenskapen står högt i kurs. – Många av oss har kanske vuxit ihop. Man umgås ju nästan mer med kollegorna på jobbet än vad man umgås med frun, säger Tommy Holmblad och skrattar högt. – Nej, nej. Jag har inte haft möjlighet till övertid eftersom jag har så mycket att göra inför höstens älgjakt, säger han och ler. EN ENDA STOR FAMILJ Svetsaren och arbetarskyddsfullmäktige Johan Söderlund är mitt i att svara på en arbetskamrats fråga om vad nästa skede i arbetet är. Söderlund är nämligen också avdelningsansvarig på svetsavdelningen. – Jag delar ut jobb och håller reda på alla grejor. När någon undrar över något så reder jag ut det, säger han. Söderlund har jobbat nio år på Profiweld och stortrivs. – Det känns som att jag skulle ha jobbat på flera olika arbetsplatser. Sedan jag började här har svetshallen och skärhallen byggts till, och det som nu är blästringsavdelningen var tidigare utomhus. Det har ju vuxit helt otroligt mycket, säger Holmblad. Under de första permitteringarna hittade många jobb på annat håll, bland annat på båtbyggeriet i Malax. Med 28 arbetstagare i produktionen och ytterligare fyra anställda på kontoret har företaget ändå idag nästan samma omsättning som innan den ekonomiska kraschen år 2009. – Vi har hittat snabbare sätt att göra jobbet och så har vi diskuterat med vår huvudsakliga kund om vissa delar kan vara mindre slipade och lagade om det inte har någon funktion eller är livsnödvändigt. På det viset har vi sluppit många extra arbetsmoment och samtidigt fått ner prisen lite, förklarar Holmblad. Sedan recessionen har orderstocken varit mycket oberäknelig och arbetsmängden har gått upp och ner. Nu verkar det finnas hur mycket jobb som helst. – Just nu går det jättebra. Sedan årsskiftet har det bara flutit på. Vi är i en period som arbetsgivaren frågar om vi vill jobba övertid så mycket vi bara orkar och kan, säger Holmblad belåtet. Längst bak i svetshallen jobbar Gösta Vägar med att kontrollmäta en komponent som han svetsat ihop tidigare idag. Vägar är egentligen pensionerad från företaget men han återvände till arbetslivet när hans före detta arbetsgivare hörde av sig. – De hade så mycket jobb här och jag hade tid att hoppa in. Jag har hållit på med lite bygge där hemma så det finns alltid ett behov av att tjäna lite extra. Inkomsterna inverkar ju inte heller på pensionen nuförtiden. Vägar har gjort ett par längre inhopp på sin gamla arbetsplats och trivs med det. – Jag var lite fundersam själv för jag hade varit hemma i nästan ett år. Jag hade blivit van med att sova längre på morgnarna, men snabbt är man inne i de gamla gängorna igen och bra har det gått, säger han. Tommy Holmblad berättar att deras huvudkund har förvarnat om att det kommer att bli en tuff höst, men på ett bra sätt. Han poängterar ändå att övertiden är helt frivillig. – Vissa jobbar sex timmar på lördagar och någon gör lite mindre, kanske en timme extra då och då. Det är helt enligt vad var och en vill och har möjlighet till. Holmblad själv är upptagen på annat håll. 37 Jobbet räcker till mer än väl. Svetsande pensionären Gösta Vägar återvände till arbetslivet för att hjälpa till med beställningarna. Rasmus Pursiainen tvättar och målar färdiga produkter och komponenter som sedan far vidare till beställaren. Mujo Camdzic och Janne Vest lyssnar på arbetarskyddsfullmäktige och avdelningsansvariga Johan Söderlund (t.h.) som svarar på frågor och delar ut svetsningsarbeten så att arbetet ska vara så varierande som möjligt. AHJ1712_1-48.indd 37 12.9.2017 13:44:51
• n Metallförbundets ordförande under åren 1983– 2000 Per-Erik Lundh avled den 18 augusti efter en svår sjukdom. Han föddes i Borgå den 24 augusti 1939. Lundh inledde sin förtroendemannakarriär redan som 16-åring när han som svarvare började samla in medlemsavgifter till fackförbundet. På den vägen blev han ombudsman på Stålförbundet och när fackföreningsrörelsen harmoniserades blev han ombudsman på Metallförbundet år 1970. År 1977 valdes han till FFC:s sekreterare. Som FFC:s sekreterare fick Lundh möjlighet att uppleva hur mångfacetterad intressebevakningen är: man levde i en tid av stark inkomstpolitik, ekonomisk recession, det gjordes tre devalveringar och löneförhöjningar flyttades framåt. Lundhs period som Metallförbundets ordförande präglades som en brytningstid på många sätt. Högkonjunkturen på 1980-talet skapade höga förväntningar på löneförhöjningar. Nokias framgång var bländande. Varvsindustrin var i kris. Den ekonomiska recessionen i början av 1990-talet drabbade metallarbetarna och hela folket med hård hand, och spåren syns ännu idag. Som värst var ungefär hälften av förbundets medlemmar arbetslösa under ett år. Teknologiska förändringar orsakade osäkerhet på arbetsplatserna. Företagsstrukturer förändrades. Sovjetunionen och östhandeln rasade. I Finland övervägde man ett EU-medlemskap. Lundh var bland de första som förhöll sig positivt till ett finländskt medlemskap i det ekonomiska samarbetet med väst. Det var frågan om medlemmarnas arbetstillfällen. Fackföreningsrörelsen, arbetsgivarna och regeringen drabbade samman på arbetsmarknaden, i finanspolitiken och kring arbetslöshetsskyddet, oberoende av regeringens politiska sammansättning. Som Metallförbundets ordförande tog Lundh ofta en nyckelroll – om inte i offentligenheten så bakom kulisserna – när avtalsverksamheten förnyades och när man beslöt om riktningen för den ekonomiska politiken. Man ville också höra fackets syn. Lundh ansåg att man som beslutsfattare måste vara långsiktig: facket kan uppnå saker, men det 12 21.09.2017 38 38 Linjedragaren sker stegvis. Beslut skulle basera sig på fakta och uppskattningar av vilken effekt de besluten har. Som ordförande för det viktigaste exportfackförbundet skulle man bära ansvar både för de egna medlemmarna och hela löntagarfältet. Denna initiativtagarroll fick Lundh ofta motivera för medlemmarna. Lundh lyssnade lugnt till kritiken som framfördes på styrelsemötena och gav rappa men sakliga svar åt sina kritiker. Under de första åren var Lundhs ställning som förbundets socialdemokratiska ordförande ingen självklarhet. Han kritiserades inom såväl förvaltningens socialdemokratiska grupp som på kontoret. Den socialdemokratiska gruppens kritik var en delorsak till att han avgick från SDP:s partistyrelse år 1990. Efter förbundskongressen 1992 ifrågasattes hans ställning som ledare för förbundet inte längre. Under Lundhs tid förnyades centralkontorets organisation och verksamhetssätt. Samarbetet inom intressebevakningen mellan socialdemokraterna och folkdemokraterna ökade. Också den så kallade dubbelbemanningen i förbundsledningen revs. Som chef var Lundh krävande, men han litade på sina underställdas yrkesskicklighet och gav dem utrymme att jobba inom de ramar som man hade beslutat och kommit överens om. Lundh skapade förtroendefulla och nära kontakter till arbetsgivarna inom metallbranschen. Man talade om saker vid deras egentliga namn och man eftersträvade lösningar både under och mellan förhandlingar. I samband med förbundets 100 års jubileum år 1999 sammanfattade Lundh för Ahjo sina viktigaste insatser under sin tid som ordförande: genomföringen av lönestruktursreformen, förkortningen av arbetstiden, avvärjningen av försöken att skrota kollektivavtalens allmängiltiga karaktär och att sänka lönerna under recessionen samt harmoniseringen av förbundets interna verksamhet. I samma intervju sammanfattade han sin linje så här: ”Fackföreningsrörelsen bör göra sådant som leder till verkliga och inte bara skenbara resultat. Att skapa ett allmänt välbehag räcker inte.” Per-Erik Lundh blev år 2001 den första fackföreningsledaren som har förlänats hederstiteln minister av republikens president. HEIKKI PISKONEN Informatör, kommunikationsdirektör och chefredaktör för Ahjo under åren 1986–2014. De långa arbetskarriärerna på företaget vittnar om samma sak. En del har också kommit tillbaka efter att ha provat på annat jobb. En av dem är svetsaren Kim Norrgård som har jobbat tio år på företaget. I våras hittade han drömjobbet inom jordbruket och sade upp sig. Han skrev också ur sig ur facket, emot huvudförtroendemannen Tommy Holmlunds rekommendation, men det tog inte länge innan problemen började. – Han var hemma med sjukt barn och fick ingen lön och plötsligt fungerade ingenting längre. Men han är anställd hos oss igen. Han var ute och provade sina vingar men kom tillbaka hem, säger Holmblad. Norrgård är glad över att vara tillbaka på Profiweld med samma anställningsförhållanden och förmåner som innan han sade upp sig. – Jag var borta i ett par månader men nu är jag tillbaka igen. Det här är en bra arbetsplats och ganska fritt skulle jag säga. Man får till exempel hålla semester hur man vill, säger han innan han fortsätter svetsa massiva motorbockar som ska användas i frakten. FRUKT OCH PINGIS PÅ PAUSEN Verkstadsklubben är aktiv och har drivit igenom flera förbättringar på arbetsplatsen. Klubben införde bland annat en fruktdag där medlemmarna bjöds på frukt en dag i veckan. Idag är det arbetsgivaren som står för fiolerna. – Arbetsgivaren tyckte att fruktdagen var en så bra idé att han nappade på den. Han tyckte att det är bättre med frukt än att pojkarna springer till närbutiken på pausen och köper choklad och energidricka, säger Holmblad. Nyligen frågade verkstadsklubben om de skulle få skaffa ett pingisbord till arbetsplatsen, vilket arbetsgivaren också gav grönt ljus för. – Bordet har varit i flitig användning under kaffepauserna. Det går bra att diskutera med arbetsledningen här hos oss. a Kim Norrgård hör till dem som har valt att göra lite övertid då och då. Det är bra att det finns den möjligheten om man vill ha lite extra inkomster, säger han. N E K R O LO G AKTUELLT INOM INDUSTRIFACKET 14– 15.10 Industrifackets svenska höstträff, Hagnäs, Helsingfors Aktuellt om Industrifacket. Nyrenoverade Murikka. Kollektivavtalsförhandlingarna. Dataskyddslags tiftningen. Vi besöker också det nyrenoverade riksdagshuset! Anmälningar senast 27.9 till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi , 040 766 0117 15–17.11 Kompletteringskurs för förtroendemän och arbetarskydds fullmäktige, Murikka Anmälningar senast 18.10 med kursansökningsblankett : www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan Kom med på den allra sista svenska höstträffen! stuntman.indd 1 4.9.2017 13:44:14 AHJ1712_1-48.indd 38 12.9.2017 13:44:57
• stuntman.indd 1 4.9.2017 13:44:14 AHJ1712_1-48.indd 39 12.9.2017 13:44:58
• 12 21.09.2017 12 21.09.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1712_1-48.indd 40 12.9.2017 13:44:59
• 21.09.2017 12 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A K IT I H A IL A – Tykkään työstäni. Jäsenet pitävät minut vauhdissa, ihmisten kanssa on kiva työskennellä. Heli Hokkanen pitää Murikka-opistossa työhyvinvointiin ja työyhteisötaitoihin liittyviä kursseja. Myös järjestötoimintaan ja yhteiskuntavaikuttamiseen liittyvä kouluttaminen kuuluu hänen työnkuvaansa. – Juuri yhtenä lauantaina olin Pyhätunturilla puhumassa työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta Rovaniemen ammattiosaston porukalle. Ja eläkeinfoakin siinä oli. Hän on ollut opettajana Murikassa vuodesta 2000. Näkyvin muutos on ollut tietotekniikan arkipäiväistyminen. – Tietotekniikka on nykyään osa opiskelijoitten perusosaamista. Vuosituhannen alussa pelattiin piirtoheitinkalvoilla, nyt tehdään kaikki digitaalisesti. Tosin vanhaa kunnon fläppitaulua ei ole unohdettu, kuvaa Hokkanen. Ydinasiat eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Opetus taipuu sen mukaan, mitä opiskelijat haluavat ja tarvitsevat. – Vuorovaikutteisuus on se keskeinen asia. Opiskelijat käyvät keskusteluja ja hakevat vastauksia, me opettajat koutsaamme ja sparraamme heitä. Opettaja ei ole mikään puhuva pää. Hokkanen on huomannut, että Murikka on monille opiskelijoille tärkeä paikka, johon on myös muodostunut vahva tunneside. – Usein kuulee, kun opiskelijat sanovat, että tämä on kuin toinen koti. Hänen toiveenaan onkin, että paikan löytäisivät myös ne, jotka eivät siellä ole aiemmin käyneet. – Murikka on kaikkien työelämässä olevien Teollisuusliiton jäsenten opisto, ei vain niiden, jotka ovat luottamustehtävissä. Paikallinen koulutus Jäsenet pitävät opettajan vauhdissa ”Opetus taipuu sen mukaan, mitä opiskelijat haluavat.” Koulutusyhteistyöllä suunnittelemaan tulevaa toimintaa! Tulevan Teollisuusliiton ammattiosastojen yhteiseen vuoden 2018 toiminnan suunnitteluun tähtäävät koulutustilaisuudet, loppuvuoden tuki: 3h koulutus 25 € 6 h koulutus 50 € KYSY LISÄÄ: Sari Helminen puh. 040 521 0970 Lea Wiman-Määttä puh. 0400 616 265 41 HELI HOKKANEN Järjestöaineiden opettaja, Murikka-opisto NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 9.–13.10. Luottamusmiesten peruskurssi H Paikallinen sopiminen Työoikeus Kokoustoiminta (autoala mukana) 16.–20.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13.–17.11.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Y Mukana Ay-liikkeessä – Nuorten kurssi Y Tietotekniikan täydennyskurssi 23.–25.10. Ay-liikkeen historia 23.–27.10. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 25.–27.10. Työntekijän sosiaaliturva 1.–3.11. Hyvinvointi työyhteisössä Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 6.–8.11. Peltialan täydennyskurssi Yritystalous 6.–10.11. Luottamusmiesten peruskurssi Hyvä lehtijuttu Ihmissuhteet työpaikalla 8.–10.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 9.–10.11. Alueellinen luottamusmiesten peruskurssi (2. osa 7.–8.12.) Kaakkois-Suomi–Savo–Karjala 13.–15.11. Tekninen huolto ja kunnossapito 13.–17.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.12.) Tietotekniikan peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 11.–15.12. M ) 15.–17.11. Kompletteringskurs för Metall 20.–24.11. Luottamusmiesten peruskurssi Paikallinen sopiminen Työelämän englantia Sihteerin tehtävät – Rutiineja ja luovuutta H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. Y = Teollisuusliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi Murikan kurssit UUSI KURSSI T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O W W W . M U R I K K A . F I AHJ1712_1-48.indd 41 12.9.2017 13:45:08
• henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödy n *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödy n Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa AHJ1712_1-48.indd 42 12.9.2017 13:45:24
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 28.9. Ahjo 13/2017 (ilmestyy 12.10) 19.10. Ahjo 14/2017 (ilmestyy 2.11.) 9.11. Ahjo 15/2017 (ilmestyy 23.11.) KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 9.10. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Kari Uotila. Kahvitarjoilu. Porin metallityöväen ao. 6:n veteraanijaoston kokous ma 2.10. klo 10 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Kokouksen alustajaksi lupautunut vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 2.10. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Veteraanien juttutupa to 12.10. Klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ti 3.10. klo 17 osaston toimistolla. Kokouksessa myös tuote-esittelyä. Ao. 57:n veteraanien ehdokkaidenasettelukokous ke 4.10. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 27.9. klo 12 Metalli 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Tervetuloa kokoukseen vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Tiedustelut: E. Karppinen, puh. 040 515 1395. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n yleinen kokous to 5.10. klo 18 osaston toimistolla Kylätalossa, Keskustie 28–30. Käsitellään syyskokoukselle tulevia asioita, henkilövalintoja, ao:n nimenmuutosta, vuoden 2018 toimintaa ym. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa on voitu päättää pitää vähintään kaksi viikkoa ennen syyskokousta ehdokkaidenasettelukokous, jossa asetetaan ehdokkaat syyskokouksen henkilövalinnoiksi. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Porin metallityöväen ao. 6: to 12.10. klo 18 Kutosen kulmalla, Pohjoispuisto 2, Pori. Kahvitarjoilu. Lohjan Metallityöväen ao. 8: to 5.10. klo 18 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 26.10. klo 16 ammattiosaston toimitilassa, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Metallityöväen AO 12: ke 11.10. klo 15 tehtaalla, nh. Helsinki. Karhulan Metallityöväen ao. 13: ke 27.9. klo 18 osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs. Savonlinnan metallityöväen ao. 17: su 8.10. klo 18.30 osaston toimistolla, Ruislahdenkatu 7. Kotkan metallityöväen ao. 20: to 5.10. klo 17.30 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Kahvitarjoilu. Lahden metallityöväen ao. 23: to 12.10. klo 18 Osuuspankki TRIOn kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20, Kauppakeskus TRIO. Kokoustiloihin pääsee Päijänneaukion hisseillä 4. kerrokseen, joista sisäänkäynti kokoustilaan klo 17.30–18. Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27: ke 18.10. klo 17 Metalli 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: to 5.10. klo 16 Arctech Shipyardin henkilöstöravintola Murtajassa, Laivakatu 1, Helsinki. Oulun metallityöväen ao. 56: to 5.10. klo 16.30 Ay-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70:n ehdokasasettelukokous sekä ehdokasasettelu työsuojeluvaltuutetun valintoihin ma 30.10. klo 15.30 neuvotteluhuone Eerossa, Strömbergintie 1 B, B-rappu 1. krs, Helsinki. Oulu Kaapelityöväen ao. 72: ti 17.10. klo 18, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 10.10. klo 17, Kartanonkatu 28. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 3.10. klo 18.30, Osmontie 47. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: ke 4.10. klo 13.30 luottamusmiehen huoneessa Kultakeskuksessa. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: ti 10.10. klo 17 SAK:n kokoushuoneella, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 1.11. klo 15.30 Hallin Jannessa. Ruokatarjoilu. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: ke 20.9. klo 14 Kupariteollisuuspuistossa koulutusluokka 1:ssä. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 24.10. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3, Ylöjärvi. Hallitus kokoontuu klo 16. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: ti 24.10. klo 14.35, Okmetic Oy, nh. Kallio. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: to 5.10. klo 16 Oy Lindab Ab: n ruokalassa, Kankitie 3. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: ti 10.10. klo 18 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: ti 10.10. klo 18 Viitasaaren kaupungintalolla lautakuntien huoneessa. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 8.10. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Espoon Metallityöväen ao. 271: ma 9.10. klo 16.30 osaston toimistolla Kivenlahdessa, Merivirta 13. Tarjolla kahvia ja suolaista. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 26.9. klo 17.30 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Kahvitarjoilu. Tampereen Tekninen Tekstiili ao. 305: ke 11.10. klo 16, Näsilinnankatu 22 A, kerhohuone 3. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: su 15.10. klo 17 Hotelli Pyhäsalmessa. Someron metallityöväen ao. 315: to 5.10. klo 18 Jukolan Juttutuvalla, Jukolantie 3. Kahvitarjoilu. Kankaanpään metallityöväen ao. 318: to 5.10. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 4. Ruokailu ennen kokousta klo 17.30. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: pe 13.10. klo 18 Jokiaseman saunatiloissa, Seilorin sauna, Hasanniementie 3. Sääntömääräiset asiat ja osaston toiminnan suunnittelua. Tarjolla virvokkeita, iltapalaa ja lämmin sauna. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 11.10. klo 17 osaston toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2. Kahvitarjoilu. Muuramen Metallityöväen ao. 344: ti 24.10. klo 17 työväentalolla. Järviseudun metallityöväen ao. 366: pe 22.9. klo 18 ravintola Ristiviitosessa Vimpelissä. Euran metallityöväen ao. 381: pe 13.10. klo 18 Kauttuan Rataravintolassa. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Metalliliiton ylimääräinen liittokokous hyväksyi 17.5.2017 Teollisuusliiton ammattiosastojen mallisäännöt, jonka mukaisiksi ammattiosastojen tulee muuttaa sääntönsä syyskokouksessaan. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Porin metallityöväen ao. 6: to 26.10. klo 18 Kutosen kulmalla, Pohjoispuisto 2. Kahvitarjoilu. Lohjan Metallityöväen ao. 8: su 29.10. klo 16 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 9.11. klo 17 osaston toimitilassa, Kuninkaantie 5-7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Hallituksen kokous klo 16. Metallityöväen AO 12: ke 25.10. klo 15 tehtaalla, nh. Helsinki. Karhulan Metallityöväen ao. 13: ke 25.10. klo 18 osaston toimistossa, Karhulantie 34, 2. krs. Kahvitarjoilu. Kotkan metallityöväen ao. 20: ke 18.10. klo 17 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Kokouksessa mukana Teollisuusliitosta Tapio Anttila. Ammattiosasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokailun, johon ilmoittautuminen kotkanmetalli20@gmail.com tai Mikko Laaksolle, puh. 045 136 0557. Lahden metallityöväen ao. 23: to 26.10. klo 18 Osuuspankki TRIOn kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20, Kauppakeskus TRIO. Kokoustiloihin pääsee Päijänneaukion hisseillä 4. kerrokseen, joista sisäänkäynti kokoustilaan klo 17.30–18. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 11.10. klo 17 Tikkakosken pitopalvelussa. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: to 19.10. klo 16 Arctech Shipyardin henkilöstöravintola Murtajassa, Laivakatu 1, Helsinki Turun metallityöväen ao. 49: ke 11.10. klo 18.30 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C 2. krs. (Huom! ovisummeri klo 18 alkaen) Kahvitarjoilu. Inhan metallityöväen ao. 51: la 14.10. klo 13 Autopirtillä, Miilutie 2. Ruokailu. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 17.10. klo 16 osaston toimistolla, Vilpuntie 1. Oulun metallityöväen ao. 56: to 19.10. klo 18 Hannuksen Piilopirtissä, Keskikyläntie 54 B, Tyrnävä. Ruokatarjoilu klo 17. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 23.10. klo 18 osaston toimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 25.11. klo 11 Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19. Liiton edustaja paikalla. Kokouksessa kahvitarjoilu ja kokouksen jälkeen lounas. Mikkelin Autoja Konealan ao. 71: pe 27.10. klo 19 Sali& Keittiössä, Lähemäenkatu 11. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 19.10. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 18.10.7 klo 17.30 osaston kokoushuoneessa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. www.metalli74.fi. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 24.10. klo 17. Kartanonkatu 28, Forssa. Kahvitarjoilu. henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödy n *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödy n Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 21.09.2017 12 43 AHJ1712_1-48.indd 43 12.9.2017 13:45:24
• TO I M I N TA Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 23.10. klo 18 Lapland Hotel Tampere, Yliopistonkatu 44. Teollisuusliitosta paikalla lakimies Jenniveera Tabell. Hallitus samassa paikassa klo 17. Ruokatarjoilu. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: pe 20.10. klo 18 Metallin aluetoimistolla, Kasarmikatu 7 b. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: ti 24.10. klo 17. SAK:n tiloissa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Asiana myös ammattiosaston nimen muutos. Kahvitarjoilu. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 20.10. klo 18 Haminan Bastioonissa ravintola Kamun tiloissa. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 15.11. klo 15.30 Hallin Jannessa. Ruokatarjoilu. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: la 14.10. klo 11 Kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Linnavuoren Metallityöväen ao. 134: su 8.10. klo 15 Kolmenkulman ABC:llä, Rounionkatu 140, Nokia. Turun teletyöntekijäin ao. 152: la 7.10. klo 16 Cumuluksessa, Eerikinkatu 30. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 14.10. klo 12 Riihimäen Asemaravintolassa. Matkat korvataan. Hallitus kokoontuu klo 10.50. Porin autokorjaamotyöväen ao. 163: ti 24.10. klo 16.30 ravintola Amadossa. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 27.10. klo 18 Grafilan talon saunaosastolla Laukaan tien ja Kangasvuorentien risteyksessä Jyväskylässä. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: ke 11.10. klo 17 Canton Hin –ravintolassa, Kauppakatu 29. Ruokailu. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 20.10. klo 18.30 ravintola Vanhassa Makasiinissa, Satamatie 4, Lappeenranta. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190: to 12.10. klo 18 pitopalvelu Tiina Lähteenmäki, Karpintie 13, Huittinen. Kokouksen päätteeksi iltapala. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 29.10. klo 13 Viitasaaren ABC:n kokoushuoneessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 11.10. klo 18.15 osaston toimitiloissa, Koulukatu 18 B. Kahvitarjoilu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 9.10. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Kahvitarjoilu. Porvoon teletyötekijäin ao. 229: to 5.10. klo 17 ravintola Rossossa, Lundinkatu 2. Suonenjoen Metallityöväen ao. 233: ke 18.10. klo 18 Matkailukeskus Koskelossa. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: ma 9.10. klo 18 osaston toimistolla, Olavinkatu 60. Kahvitarjoilu. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 2.10. klo 17.30 osaston toimistolla, Hallituskatu 12 A 4 normaalin kokouksen jälkeen. Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246: ma 23.10. klo 17.30 Porvoon ammattiosasto 86:n kokoustilassa, Piispankatu 19 A 23. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 11.10. klo 17 osaston kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: to 12.10. klo 17 Hotelli 66:ssa Alavudella. Ruokailu. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 13.10. klo 19 Kellariravintolassa, Linnankatu 16. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 29.10. klo 15 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 31.10. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Kahvitarjoilu. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 4.10. klo 17.30 toimistolla, Ratakatu 29 C. Paikalla liiton edustaja. Tampereen Tekninen Tekstiili ao. 305: to 26.10. klo 16 Näsilinnankatu 22 A, kerhohuone 3. Kokouksen jälkeen ruokailu. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 13.10. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10, Seinäjoki. Kahvitarjoilu. Järjestäytymiskokous välittömästi syyskokouksen jälkeen. Ruokailu, kun kokoukset on pidetty. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: su 29.10. klo 17 Hotelli Pyhäsalmessa. Someron metallityöväen ao. 315: to 19. 10. klo 18 Jukolan Juttutuvalla, Jukolantie 3, . Kahvitarjoilu. Kankaanpään metallityöväen ao. 318: to 19.10. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 4, Kankaanpää. Ruokailu ennen kokousta klo 17.30. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: ti 7.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24. Kokouksen jälkeen ruokailu. Hallitus klo 18. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 28.10. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. Tuusulan Metallityöväen ao. 338: ke 15.11. klo 17 osaston toimistolla, Koskenmäentie 5 P 2. Kahvitarjoilu. Kainuun kaivostyöntekijät ao. 346: ke 18.10. klo 17 Puisto-keilakeskuksessa, Lönnrotinkatu 1 d, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu. Virtain Metallityöntekijät ao. 349: ma 23.10. klo 17 Cafe Milassa. Kahvitarjoilu. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 23.10. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22. Kahvitarjoilu. Järviseudun metallityöväen ao. 366: su 1.10. klo 15 ravintola Ristiviitosessa Vimpelissä. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 15.10. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1. Hallitus kokoontuu klo 16.30. Euran metallityöväen ao. 381: pe 27.10. klo 18 Kauttuan Rataravintolassa. Ruokatarjoilu. Vantaan autoja Konekaupanalan ao. 388: to 12.10. klo 17.30 osaston toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela. Kokouksen jälkeen ruokatarjoilu. 12 21.09.2017 44 Talvija kevätviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/18 ovat jäsenten haettavissa 20.9.2017 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 18.10.17 (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 20.10.2017. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 27.10.2017 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: metalliry ja salasanalla: metalliry Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 687 0400 (arkisin 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat AHJO 225x145_0917.indd 1 6.9.2017 11.01 HYÖD YNNÄ JÄSEN ETUSI ! AHJ1712_1-48.indd 44 12.9.2017 13:45:27
• TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30, to ja pe toimisto kiinni. Ao. 23 Kätevä ja Tekevä -messut 4.–5.11. Lahden Messukeskuksessa. Jäsenelle lipun hinta 5 €, max. 2 lippua/jäsen. Varaukset ja nouto ammattiosaston toimistolta. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, aukioloajat ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Toimistolla myös mahdollisuus sähköiseen asiointiin (verkkopankkitunnukset tarvitaan) itse tehden ja myös opastusta asiaan. TAPAHTUMIA Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n saunailta pe 29.9. klo 18 ao. 74:n saunaosastolla, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Illan voit aloittaa myös keilaamalla Hollywood Bowlingissa Kauppakatu 37:ssä. Keilausaikaa 1 tunti klo 18–19, jonka jälkeen saunaan. Lisätietoja Matti Räisäseltä, puh. 050 469 0282. Turun metallityöväen ao. 49:n seminaarin la 21.10. klo 10–14 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Aiheena on Metalli 49 kansallisena voimatekijänä yhteiskunnan murroksissa. Tilaisuus on historiaseminaari Suomi100-hengessä, jossa kolmen asiantuntija-alustuksen (Päivi Uljas, Kari Teräs ja Jyrki Yrttiaho) pohjalta käsitellään turkulaisten metallityöläisten ammattiyhdistystoimintaa 1900-luvulla sekä sen merkitystä nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja on maksuton. Sämpyläkahvit klo 9.30 alkaen, myös lounas ja iltapäiväkahvit. Ennakkoilmoittautumisia toivotaan tarjoilun vuoksi. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 16.10. mennessä, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Tervetuloa! Eristyspeltiseppien ao. 155:n Kaakkois-Suomen Työhuonekunta järjestää 18.–19.11. pikkujoulumatkan Tallinnaan. Lähtö la klo 16.30 Länsisatamasta Tallink Megastarilla. Perillä Tallinnassa olemme 18.30. Majoitus hotelli Euroopassa. Paluumatkalle laiva lähtee sunnuntaina klo 16.30 ja perillä Helsingissä 18.30. Hinta 45 €/hlö . Tiedustelut ja ilmoittautumiset heti Jukka Lehtiselle, puh. 050 595 7837. Matkan täytyy olla maksettuna Jukan ilmoittamalle tilille 4.10. Passi mukaan! Pieksämäen metallityöväen ao. 201:n pikkujoulut 2.–3.12. kylpylähotelli Rauhalahdessa. Hinta 30 €/hlö sisältää kuljetuksen Pieksämäeltä Kuopioon, majoituksen, jouluruokailun ja kylpylän vapaan käytön. Jokainen jäsen voi ottaa mukaan yhden henkilön. Mukaan mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 26.9. alkaen toimistolle, viimeinen ilmoittautumispäivä 31.10. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49 kouluttaa: Sanoille siivet! – puheilmaisun monet ulottuvuudet la 7.10. klo 11–18 osaston vapaa-ajanviettopaikassa Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, Kirjala. Kurssilla harjoitellaan puheviestintää ja sen monia ilmaisumuotoja erilaisten tekstien ja niiden tulkinnan kautta. Samalla vahvistetaan osallistujien esiintymisvarmuutta ja rohkeutta antaa äänensä kuulua. Kurssin vetäjänä opettaja Marjo Nurmi Teollisuusliitosta. Aamupala klo 10.30 alkaen, lounas klo 13 ja iltapäiväkahvit klo 15. Kurssi on maksuton ja tarjoilut sisältyvät kurssiin. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 29.9. mennessä osaston toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190:n kurssi la 21.10. Huittisten Wanhassa Pappilassa alkaen klo 9.30 aamukahvilla ja päättyen lounaaseen klo 13. Aiheena on uusi Teollisuusliitto, kouluttajana Jouni Nurmela. Osaston jäsenelle, joka on osallistunut kurssille, on hotellimatka Tallinnaan 28.–29.10. ilmainen. Bussikuljetus Sastamala–Huittinen–Forssa–Karkkila; bussi mukana Tallinnassa. Seuralaisille hinta 175 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.10. mennessä työpaikkasi ilmoitustaululle tai puh. 044 535 4809 tai 040 722 8833. SEUTURYHMÄT Kainuun Seuturyhmän seututoimikunnan kokous ma 25.9. klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16, Kajaani. KUOLLUT Kirsti Rintamäki Imatralta kuoli 3.9. Hän oli syntynyt 4.8.1938. Rintamäki oli Imatran metallityöväen ao. 52:n jäsen. Talvija kevätviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/18 ovat jäsenten haettavissa 20.9.2017 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 18.10.17 (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 20.10.2017. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 27.10.2017 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: metalliry ja salasanalla: metalliry Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 687 0400 (arkisin 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat AHJO 225x145_0917.indd 1 6.9.2017 11.01 Hitsaajilla on usein melko rajalliset mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen suojautumiseen. Uusi hitsausmaski, 3M™ Speedglas™ 9100 MP (Multi Protection), tarjoaa moni puolista ja kokonaisvaltaista suojautumista sisältäen silmien-, pään-, kuulon-, kasvojenja hengityksensuojauksen. Yksi tuote kattaa kaiken tarvitsemasi suojauksen hitsauksen valmistelutehtäviin, hitsaukseen ja hiontaan. Speedglas™ 9100 MP-Lite -hitsausmaski on EN812 -standardin mukainen kolhupäähine. Voit yhdistää siihen 3M™ PELTOR™ -kuulonsuojaimet. Lue lisää: www.3M-kampanjat.fi/mplite 9100 MP-Lite hitsausmaski toimitetaan ilman hitsauslasia. Muista siis valita työhösi soveltuva hitsauslasi erikseen. Tutustu myös uuteen automaattisesti tummuvaan 3M™ Speedglas™ 9100XXi hitsauslasiin: www.3M-kampanjat.fi/speedglas Lisätietoja: Suomen 3M Oy/3M Hitsaussuojaimet p. (09) 525 21 3M ™ Speedglas ™ Multi Protection 9100 MP hitsauskypärä ja 9100 MP-Lite hitsausmaski AHJ1712_1-48.indd 45 12.9.2017 13:45:34
• 12 21.09.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1/3 A H el si nk i B 55 m rd € C 4, 6 m rd € D 32 5 m rd E In do ne si a F Th is is M y Li fe G YK H C hi ca go B ul ls AHJ1712_1-48.indd 46 12.9.2017 13:45:39
• T YY L I 47 KOJEISTOASENTAJA Ville Yli-Mäenpää TYÖPAIKKA VEO Oy KOTIPAIKKA Vaasa KUVA JOHANNES TERVO AHJ1712_1-48.indd 47 12.9.2017 13:45:42
• LA2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign antaa entistä paremman kuumanja kulutuksenkeston sekä paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston kokovalikoima kattaa koot 34 50 ja tuotteista löytyvät sopivat vaihtoehdot useaan eri työtehtävään. AL Hit 2 XL+ S3HRO AL Hit 2+ S3HRO AL Hit Roller XL+ S3HR0 Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! Lisävarusteena saatavilla myös integroitu jalkapöydänsuoja SIEVI AL HIT KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kuumuu tta kestävä t Kevlarompelee t! SUOMI_AL_HIT_AHJO_225x265+5_takakansi_230117.indd 1 23.1.2017 12.36 AHJ1712_1-48.indd 48 12.9.2017 13:45:44