ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 16.10.2014 NRO 13 AY-LIIKETTÄ TORNIOSTA WINDHOEKIIN TAVOITTEENA OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS TÄSTÄ SE LÄHTEE TYÖNANTAJA KANNUSTAA LIITTOON ORGANISERAT FRAMÅT AHJ1413_1.indd 1 7.10.2014 11:20:31
2 13 16.10.2014 Liitto aloittaa vahvan järjestämistyön. Näin päätti Metalliliiton liittokokous vuonna 2012. Järjestämiskampanjat tuovat liittoon aktiivisia jäseniä ja työpaikoille luottamusmiehiä edunvalvontaan. 10 Toyota Espoon tuoreet luottamusmiehet Ville Salovaara ja Pauli Mölsä kertovat omat kokemuksensa. www.metalliliitto.fi/jarjestamiskampanja AHJ1413_2-23.indd 2 7.10.2014 11:21:50
PÄ Ä K I R J O I T U S 16.10.2014 13 3 S I S Ä LT Ö Vuosi 2035 PUHEENAIHE 4 Uudesta eläkejärjestelmästä päästiin sopuun AMMATTILAINEN 9 Vili Heiskanen CNC-koneistaja Laukamo Plastcomp Oy 7 TOIMIJA 18 Mari Kalasniemi Liittovaltuuston II varapuheenjohtaja Tornio 28 Tume-Agrilla työnantaja kannustaa liittoon ”Metsässä kaikki huolet katoavat.” 35 31 Työehtosopimus: Palvelusvuosilisä 36 Kongressen 2012 beställde en organiseringskampanj. Var är vi nu? HARRASTUS 35 Pasi Viitala, metsästys 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 KEHITYS 24 TYÖTILA 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 31 TYÖEHTOSOPIMUS XX 32 KANSAINVÄLINEN 35 HARRASTUS 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 40 ARBETSLÖSHETSSKYDD 41 KOULUTUS 19 XXXX 42 TOIMINTA 46 OIVALLUS TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 040 500 1603 PÄÄTOIMITTAJA Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 AHJ1413_2-23.indd 3 Olen syntynyt vuonna 1969. Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan pääsen eläkkeelle 65 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä vuoden 2035 toukokuussa. Laskin, että yhtäjaksoinen työurani on tuolloin kestänyt noin 39 vuotta. Välissä on kolme äitiys- ja vanhempain vapaata, lyhyitä jaksoja tosin. Työurani on jo lähellä ”sankarityöuraa”. Vielä pidempi se olisi, jos siihen laskettaisiin opiskeluun ja sen aikana tekemääni palkkatyöhön käyttämäni vuodet. Kuulun siihen sukupolveen, jolle ei ole kertynyt eläkettä alle 23-vuotiaana. Korjaus tähän vääryyteen tehtiin jo aiemmin 2000luvulla. Tänä syksynä hyväksytyssä uudessa järjestelmässä, onneksi, eläke kertyy käytännössä koko työuralta. Edeltäjäni Heikki Piskonen viittasi edellisen Ahjon pääkirjoituksessa lehden aiheisiin työuransa alussa, vuosikymmeniä sitten. Jotkut samat ongelmat puhuttavat meitä vielä tänäkin päivänä. Toivottavasti meidän ei tarvitse reilun parinkymmenen ”Mikä saa meidät vuoden päästä todeta tiettyjen epäkohtien olevan edelleen olemassa. uskomaan Enkä tarkoita tällä eläkeiän alarajaa tai nuorempien sen nostamista. Niin kauan, kun ihmiset ikäluokkien eivät tahdo yltää nykyiseenkään, rajaa ei jaksavan töissä ole mieltä enää korottaa. Tarkoitan sitä, pidempään kuin että toivottavasti työelämä ei ole samanvanhemmat?” lainen kuin tänä päivänä. Työmarkkinajärjestöt kantoivat KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Vastaava päätoimittaja vastuunsa neuvottelemalla uuden eläke järjestelmän. Työnantajapuolen pitkä aikainen unelma toteutui, kun eläköitysmisiät nousevat. Nyt jäämme odottamaan, että työnantajat kantavat oman vastuunsa. Jos työntekijät eivät sairastu tai uuvu työtaakkansa alla muuten, niin työnantajat vauhdittavat ikävää tilannetta monella työpaikalla irtisanomalla ja lomauttamalla, usein hyvässäkin taloustilanteessa. Irtisanottujen joukossa on säännönmukaisesti myös ikääntyneitä ihmisiä, joilla ei ole toivoakaan työllistyä. Mikä saa meidät uskomaan, että nuoremmat ikäluokat jaksavat töissä pidempään kuin vanhemmat? Vain se, että työelämä kehittyy aidosti sellaiseksi, että työssä jaksetaan. Ja tietysti se, että entistä useammalla on vakituinen työ. Tästä suurin vastuu on työnantajilla. REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 7.10.2014 13:30:48
4 PUHEENAIHE 13 16.10.2014 Miten uusi eläkejärjestelmä vaikuttaa Tommiin, 44v? UUSI Eläkkeen alkamisvuosi: 2036 Eläkeikä: 65 vuotta 11 kuukautta Eläke: 2 122 euroa kuukaudessa Korvausaste: 56 prosenttia NYKYINEN Eläkkeen alkamisvuosi: 2033 Eläkeikä: 63 vuotta Eläke: 1 870 euroa kuukaudessa Korvausaste: 51 prosenttia Eliniän nousu nostaa eläkeikää Tommi, koneistaja 44 vuotta. Aloitti työt 24-vuotiaana. Työuralla ei katkoksia. PIIRROS SANNA KALLIO Syntymävuosi: 1970 Palkka 2014: 2 877 euroa kuukaudessa Ansiokehitys on arvioitu palkkakertoimen mukaan. Eläke on tarkistettu elinkustannusindeksillä reaaliseksi. Korvausaste kertoo, kuinka paljon eläke on prosentteina viimeisestä palkasta. Lisää esimerkkejä SAK-perheestä: www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma/esimerkkilaskelmat Laskelmat on tehnyt Eläketurvakeskus ETK Näin eläkejärjestelmä muuttuu Työmarkkinajärjestöt pääsivät akateemisesti koulutettujen Akavaa lukuun ottamatta sopimukseen eläkeratkaisusta. Hallitus ryhtyy valmistelemaan vuoden 2017 alusta voimaan tulevia lakimuutoksia. Ruotsalainen kansanpuolue ehti jo esittämään, että hallituksen on puututtava eläkesopuun tavalla, jolla Akava saadaan mukaan. ? ELÄKEIKÄ ? 60-LUKULAISILLE LIEVENNYS Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa vuodesta 2017 lähtien. Vuoden 2025 jälkeen eliniän muutos vaikuttaa alaikärajaan. Eläke lasketaan koko palkasta mukaan lukien työntekijän eläkemaksu. Eläkettä kertyy tasaisesti 1,5 prosenttia vuodessa heti työuran alusta, 17-vuotiaasta lähtien. Eläkekarttumien muutoksia pehmennetään siirtymäsäännöksellä, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Sen mukaan 53–62-vuotiaiden eläke karttuu 1,7 prosentilla palkkasummasta. Korotetun karttuman ajalta maksetaan korkeampaa eläkemaksua. Siirtymäsäännöksellä estetään 1960-luvulla syntyneille eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuva eläkkeen pieneneminen. 1960-luvulla syntyneiden eläkkeet olisivat pienemmät, koska he eivät ole työuran alusta lähtien päässeet hyötymään nousevasta eläke karttumasta. Karttuma nousee, kun eläke lasketaan koko palkasta, eikä siitä vähennetä työntekijän eläkemaksun osuutta. Eläkeiän nousu ikäluokittain Syntymävuosi www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Eläkeikä 1955 63 vuotta 3 kuukautta ? SUPERKARTTUMASTA LYKKÄYSKOROTUS 1956 63 vuotta 6 kuukautta 1957 63 vuotta 9 kuukautta 1958 64 vuotta 1959 64 vuotta 3 kuukautta 1960 64 vuotta 6 kuukautta 1961 64 vuotta 9 kuukautta 1962 65 vuotta Nykyinen ns. superkarttuma poistuu. Se on tuonut 4,5 prosentin eläkekertymän eläkeiän alarajasta 63 vuodesta 68 vuoteen. Superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus, jota maksetaan 65–70 ikävuoteen asti työelämässä viihtyville. Lykkäyskorotusta ei lasketa palkasta, vaan se on 0,4 prosenttia kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Näin eläkettä karttuu kohtuullisesti, vaikka eläkeikäisen työntekijän palkka ei olisi enää entisen veroinen. Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1413_2-23.indd 4 7.10.2014 11:22:02
· T YÖ E L Ä M Ä Vuoden 2025 jälkeen ?? Eliniän muutokset vaikuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kuten eläkejärjestelmän muihinkin ikärajoihin. ?? Työssäoloajan ja eläkeajan muodostama työura pidetään vuoden 2025 tasolla. Käytännössä se merkitsee, että lisääntyvästä eliniästä kaksi kolmannesta ollaan työelämässä ja yksi kolmannes eläkkeellä. Pääsäännön mukaan eläkeiän alaraja nousee kahdella kuukaudella, jos elinajan odote nousee kolmella kuukaudella. Työurasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla viiden vuoden välein. Eläkeiän muutokset vahvistaa asetuksella ministeriö. Ensimmäisen kerran asiaa tarkastellaan vuonna 2027, ja ensimmäinen k orkeintaan kahden kuukauden korotus eläkeikään on mahdollinen vuonna 2030. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt voivat esittää hallitukselle, että eläkkeiden tarkistuksesta luovutaan eikä eläkeikää nosteta. Tarkastelussa otetaan huomioon mm. eläkkeelle siirtymisiän ja työurien kehitys. Uutena on ns. työuraeläke pitkän uran henkisesti tai fyysisesti raskasta työtä tehneille vähintään 63-vuotiaille ”työn sankareille”. Työuraeläke edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa. Työuraeläkkeen saamisen ehdot ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työuraeläkkeen saamisen perusteena on hakijan oma selvitys ja työterveyshuollon lausunto. ? OSITTAIN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee joustavampi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se ei edellytä siirtymistä osa-aikatyöhön, kuten nykyinen osa-aikaeläke. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 61 vuotta ja se nousee 62 vuoteen vuonna 2025. Varhennetun vanhuuseläkkeen saaja voi ottaa ulos siihen mennessä ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä 25 tai 50 prosenttia. Se pienentää varsinaista vanhuuseläkettä varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 prosenttia kutakin varhennuskuukautta kohti. Toisaalta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 prosenttia palkasta. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä. Järjestely perustuu työnantajan ja työntekijän sopimukseen. Perhe-eläkkeisiin ja palkattomien jaksojen eläkekertymiin ei tule muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee. KARI LEPPÄNEN / UP 16.10.2014 13 Työ on avain Työ. Se on lähtökohta ja avain hyvin vointiyhteiskuntamme kehittämiseen. Eläke- ja muilla järjestelmillä ei ole suurta merkitystä, jos ihmisillä ei ole työtä. Nyt meillä on yli 300 000 työtöntä. Jatkossakin olemme sen kysymyksen edessä, miten tällä työttömyysasteella rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut. Saavutettu eläkeratkaisu ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Siihen tarvitaan muita keinoja. Laajaa ratkaisua arvioitaessa on muistettava, että kaikki ratkaisut tehdään juuri siinä ajassa. Ne ovat aina kompromisseja, joissa osapuolet luopuvat joistain tavoitteistaan. Meille se oli tässä tapauksessa eläkkeen alaikäraja. On myös tunnustettava tosiasia: ihmiRIKU AALTO set elävät pitempään. Metalliliiton Joten on oikeutettua puheenjohtaja kysyä, eikö työssä olisi syytä olla pitempään. Jos sitä työtä on. Ja jos työ on sellaista, että siinä jaksaa. Eläkeputken säilyttäminen oli tärkeää. Ikääntynyttä väkeä irtisanotaan ja suojaa tarvitaan. Uusi työuraeläke on tarpeen pitkään raskasta työtä tekeville. Oli tärkeää, että työmarkkinajärjestöt pystyivät sopimaan asiasta. Asia oli omissa käsissä. Kevään vaalien jälkeinen mahdollinen oikeistohallitus olisi ratkaissut asian meitä kuulematta. LINJAUS LIITTO ? TYÖURAELÄKE TYÖNSANKAREILLE ? ELÄKEPUTKI SÄILYY Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lisäpäivät, ns. työttömyyseläkeputki säilyy. Sen perustella ikääntyneelle työttömälle maksetaan ansiosidonnaista työttömyys päivärahaa eläkeikään asti. Ikärajoihin tulee muutoksia. Vähintään 58-vuotiaalle uudelleen työllistyvälle työttömyysturvan taso lasketaan entisen palkan perusteella, jos se on ollut parempi. UUSI PIIRROS SANNA KALLIO · 5 su Y H T E I S K U N TA AHJ1413_2-23.indd 5 ASENTAJA TONI OKKONEN, 22 TYÖPAIKKA Kotekman Oy, Kotka AMMATTIOSASTO Karhulan Metallityöväen ao. 13 Lisää aiheesta www.elakeuudistus.fi ja www.sak.fi MITEN TULIT ALALLE? Minulla on talotekniikan perustutkinto, ja ennen näihin töihin tuloa olin LVI-hommissa. MITEN LIITYIT LIITTOON? Kun tulin tähän taloon, niin yrityksen sihteeri hoiti minut jäseneksi. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Jaa, en osaa heti sanoa tuohon mitään. En odota mitään erityistä. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA YLIPÄÄTÄÄN? Että töitä riittäisi. Ja mieluiten juuri tällä alalla, ajattelin jäädä metallitöihin pysyvästi. 7.10.2014 11:22:04
6 13 16.10.2014 Myynti varmistui Ruisleipä vs. metalliteollisuus Tuotteet, joiden valmistus halutaan ehdottomasti pitää Suomessa (% vastaajista): YRITYSKAUPAT STX Turun telakan myynti saksalaiselle Meyer Werftille varmistui, kun Saksan kilpailuviranomainen hyväksyi kaupan syyskuun puolivälissä. Telakan nimi on jatkossa Meyer Turku. Toimitusjohtajaksi tulee Jan Meyer. Meyer Werft omistaa 70 prosenttia telakasta ja Suomen valtion osuus on Teollisuussijoituksen kautta 30 prosenttia. Kahden uuden TUI-risteilijän rakentaminen aloitetaan Turun telakalla piakkoin. Tilausten työllisyysvaikutus on noin 10 000 henkilötyövuotta. Alukset tehdään vuosina 2016 ja 2017. Jäänmurtajat 43 Metalliteollisuuden tuotteet 27 Nokian puhelimet 18 Ruisleipä 54 Valion tuotteet 46 Paras tai hienoin Suomessa suunniteltu tuote: Sauna 19 Koneen hissi 11 Astiankuivauskaappi 11 Nokian matkapuhelin 7 Jäänmurtaja 7 LÄHDE: Suomalaisen Työn Liiton kysely 3/2014 NIMITYKSIÄ Yhteistyössä Metalliliiton keskustoimistoon on perustettu markki nointisihteerin tehtävä. Tehtävässä aloittaa 1.12. Kaisa Niskanen, joka toimii nyt talouspäällikön sihteerinä. Markkinointisihteeri toimii järjestötoiminnan sihteerinä ja koordinoi liiton markkinointia tukenaan eri toiminta-alueilta koottava markkinointityöryhmä. OPAS Asetus hyvästä työterveyshuollosta on muuttunut. Työn antajalla on nyt yksiselitteinen uusi velvollisuus. Työnantajan on tehtävä yhteistyötä työnteki jöiden ja heidän edustajiensa kanssa. Työterveyslaitoksen Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas on uudistettu ajan tasalle. Arkistonhoitajaksi on nimetty hallinnon ja talouden toimintaalueella Ulla Hämä- läinen. Hän on toiminut aiemmin tekstinkäsittelijänä. Työterveyslaitoksen verkkokauppa https://verkkokauppa.ttl.fi. Hinta 89 euroa. Ääni teollisuudesta 25 LAUANTAI Ruotsin Valtiopäivävaaleissa valituista 200 edustajasta on: 16 teollisuusliittojen jäsentä, joista 13 metalliliittolaisia, näistä 3 naisia 2 graafisen alan liiton jäsentä 1 paperiliittolainen Mene torille. Heistä on: Katso sivu 34! 14 sosialidemokraatteja 2 vasemmistopuolueen jäseniä SEURAAVASSA AHJOSSA Terveysteknologian tuotanto vaatii jatkuvaa uuden oppimista Lojerin kokoonpanossa. Äänestysprosentti 83,3 Vesi ja viemäri LOMAPAIKKA Metalliliiton Loviisan Valkossa omis tamaan Metallirantaan rakennetaan asetuksen edellyttämä talousvesien käsittely. Jätevedet ohjataan kunnalliseen viemäriverkkoon ja samalla alue liitetään kunnan vesiverkkoon. ??Ahjon uuden päätoimittajan Kirsi Törmänen-Petmanin edellinen työnantaja oli A?TEAM B Ammattiliitto Pro C PAM D?SAK ??Ruotsin pääministeriksi nimitettiin juuri TIESITKÖ LOKAKUU A?Stefan Löfven B?Fredrik Reinfeldt C?Håkan Juholt D?Carl Haglund ??Saimaannorppia arvioidaan olevan Suomessa noin A?50 B?300 C?600 D?1000 ??Juho Hänninen diskattiin Jyväskylän MM-rallissa 2010, syynä A?pitkät kengännauhat B?värilliset piilolinssit C?liian ohuet ajohanskat D?lyhyet alushousut O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1413_2-23.indd 6 7.10.2014 11:22:11
16.10.2014 Työntekijöiden edustajat haussa Uskoako vai eikö uskoa? LUOTTAMUSMIESVAALIT Metallin työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras- ja joulukuussa. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet, jotka edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. Metallityöväen Murikka-opisto kouluttaa luottamusmiehiä tehtävän hoitamiseen, minkä lisäksi liitto järjestää alueellista ja paikallista koulutusta. Valitulla luottamusmiehellä on mahdollisuus osallistua luottamusmieskursseille, kunhan asiasta sovitaan työnantajan kanssa, ja kursseilta aiheutuvat ansionmenetykset korvataan osallistujalle. Kouluttautumisoikeus on kirjattu SAK:n ja EK:n väliseen sopimukseen. Lisäksi luottamushenkilöillä on voimassa liiton kustantama vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Eurooppalaisten pankkien hoidosta on taas kirjoitettu lisälaskua, tällä kertaa ”vain” puolisen miljardia euroa. Ainakin sen verran ulkopuoliset konsulttifirmat ja tilintarkastajat laskuttavat, kun ne ovat avittaneet pankkivalvojia tarkastamaan 128 suurimman eurooppalaisen pankin tilaa. Tulokset tarkastuksesta julkistetaan lokakuun lopulla. Suomessa syynäyksen kohteena ovat olleet OP Pohjola, ruotsalainen Nordea ja tanskalainen Danske Bank. Kalliin kupletin juonena on saada yhdenmukainen kuva pankkien tilanteesta. Euroopan keskuspankki ottaa marraskuun alussa hoteisiinsa euromaiden ja muutamien muidenkin EU-maiden pankkien valvonnan. Sitä ennen se haluaa tietää, missä jamassa pankit oikein ovat. Tähän asti eri maissa on arvioitu eri tavoin esimerkiksi sitä, miten pitkään laina voi olla hoitamatta, ennen kuin se kirjataan riskisaatavaksi. Ajan myötä sellaiset voivat kääntyä luottotappioiksi. Pankit testataan myös sen varalta, kes tävätkö niiden rahkeet, jos taloudessa alkaa mennä reilusti nykyistäkin huonommin. Tällöin niille alkaisi kertyä tappioita etenkin maksamattomista lainoista. Idea on, että luottamus pankkien kestokykyyn kasvaisi, jolloin ne saisivat rahaa toisiltaan ja muilta sijoittajilta taas eteenpäin lainattavaksi. Näin investoinnitkin voisivat kääntyä kasvuun. Pankeille on aikaisemminkin tehty stressi testejä, mutta niihin ei kukaan luottanut. Kunnossa oleviksi julistettuja pankkeja kaatuikin heti testien jälkeen. Nyt tällaiseen ei ole varaa. Luottamusta testeihin voisi lisätä se, että edes jonkun tai joidenkin pankkien todettaisiin tarvitsevan lisää omia pääomia puskuriksi mahdollisia tappioita varten. Mutta pankeilla on ollut myös aikaa kerätä näitä omia pääomia, joten voi olla, että kaikki selviävätkin testeistä. Sitten mietitään taas, että tehtiinkö ne testit tosissaan vai ei. Eikä rahaa investointeihin tarvita, jos ei jostakin synnytetä lisää kysyntää. VAALIT ?? Pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet valitsee ammatti osaston jäsenet. Osasto vahvistaa valinnat. ?? Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelu kokouksessa. ?? Jos on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useita, ammattiosastolla on oikeus järjestää työpaikalla luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat SAK:laisen liiton jäseniä ja joihin noudatetaan Metallin työehtosopimusta. ?? Ammattiosaston on ilmoitettava valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä kirjallisesti työnantajalle sekä Metalliliiton aluetoimistoon. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Osaksi johtamista TYÖHYVINVOINTI Yhä useammin yrityksissä työhyvinvointi on otettu osaksi liiketoiminnan johtamista ja esimiehille on määritetty työ hyvinvoinnin huomioivat tavoitteet, vastuut ja mittarit. Työhyvinvointi on otettu yhä useammin mukaan johdon ja henkilöstöhallinnon prosesseihin, kuten strategiatyöhön, esimieskoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin. Strategisen hyvinvoinnin tavoitteellisuus, esimiehille määritetty vastuu ja mittaaminen ovat kehittyneet myönteisesti vuosien 2009–2012 tasoon verrattuna. – Hyvää kehitystä hankaloittavat kuitenkin heikentyneet resurssit. Talouden haasteelliset ajat näkyvät sekä organisaatioiden rahallisessa että esimiesten ajallisessa panostamisessa, kertoo toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta. AHJ1413_2-23.indd 7 Panostus oli keskimäärin 726 euroa hen kilöä kohden vuonna 2014. Tämä vastaa noin 1,8 miljardin vuotuista investointia. Strategisen hyvinvoinnin investoinnit ovat vähentyneet 12 prosenttia vuoden 2011 tasosta. Työterveydessä on ollut maltillista nousua, mutta koulutukseen, henkilöstöetuihin ja projekteihin investoiminen on vähentynyt huomattavasti. Esimiesten osaamisen arvioi hyväksi enää neljännes vastaajista ja vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riittävästi aikaa työhyvinvoinnin johtamiseen. Tiedot käyvät ilmi Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 -tutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneiden 386 yrityksen palveluksessa oli 170 830 työntekijää. HEIKKI LEHTINEN / UP TALOUS LUOTTAMUSMIES ?? Työpaikalla ammattiosaston ja Metalliliiton edustaja. ?? Työpaikan työntekijä ja Metalliliiton jäsen. ?? Toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. ?? Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa sekä välittää tietoa. ?? Edistää järjestäytymistä ja jäsenhankintaa. ?? Pääluottamusmies toimii koko tehtaan alueella, luottamusmiehen toimialue sovitaan työnantajan kanssa. 13 7 PUHEENAIHE ”Raha ei liiku ilman luottamusta.” OIKAISU Viime Ahjossa 12/2014 Ulkonapalstalla esitellyn peltisepän nimi on Hannu Honkasalo, ei Honkalaso. Pahoittelemme kirjoitusvirhettä. 7.10.2014 11:22:12
8 13 16.10.2014 MIELIPIDE KO L U M N I TURVATTIINKO ELÄKKEET JA SAATIINKO NUORILLE LISÄÄ TYÖTÄ? Seurasin tiiviisti eläkeiän nostoon tähtääviä neuvotteluja. Tavoite eläkeiän nostamiseksi mekaanisesti oli mielestäni täysin väärä. Perustan väitteeni siihen, että monilla raskailla aloilla ei eliniänodote ole noussut lainkaan viime vuosina, ehkä jopa päinvastoin. Työnantajien tarjoaman pakkotahtisen työn tavoitteena ei ole ollut kuin tuottaa voittoa yritykselle. Tässä tohinassa on unohtunut työntekijät ja heidän fyysinen kestävyys täysin. Työtä tekevä kansa ikääntyy kaiken aikaa vauhdilla, mutta tulostavoitteet vastaavasti nousevat eri yrityksissä koko ajan. Tulokset tästä alkavat näkyä sairaus? loma- ja sairauseläketilastoissa nousevana trendinä. Nuorisotyöttömyys on koko ajan paisuva ongelma. Eläkeuudistus tässä muodossa ei ainakaan helpota ongelmaa tulevina vuosina. Eläkeuudistus vaikeuttaa nuorisotakuun toteutumista entisestään. Eläkeuudistus todennäköisesti vie monilta työtä tarvitsevilta nuorilta työpaikan vuosiksi ja mahdollisesti terveyden vanhemmiltamme. Ei voi muuta sanoa kuin että järki käteen päättäjät tulevaisuudessa. Mielestäni eläkeiän mekaaninen nosto ei auta jaksamaan työelämässä päivääkään pidempään. Tarvitaankin työelämän laadun parantamista, kuten esimerkiksi työaikajoustoja, ennaltaehkäisevää kuntoutusta ja toimivaa perus- ja työ terveydenhuoltoa. Työurien pidentämisestä on myös turha puhua, jos asenteet ikääntyviä työntekijöitä kohtaan eivät muutu, eikä nuorille ole tarjolla työtä sen enempää kuin tälläkään hetkellä. Eläkeputken poistaminen ei ole mikään ratkaisu nykyiseen eikä tulevaan eläkerahastotilanteeseen. Eläkeputkeen työntekijä voi joutua vain työnantajan toimesta. Vastuu putkeen joutumisesta tulee säilyttää nykyisessä muodossaan myös tulevaisuudessa. Sen poistaminen tulevaisuudessa olisi suuri virhe päättäjiltä. Tosiasia on, että metalliteollisuuden ammattilainen ei pysty työskentelemään niin kauan työelämässä kuin esimerkiksi kevyessä konttorityössä työskentelevä tehtaanjohtaja. Annetaan ihmisten siirtyä ansaitulle eläkkeelle jatkossakin terveenä ja hyvinvoivana. Eläkeiän nostolla saatavat säästöt syödään myöhemmin lisääntyvien terveyden- ja työterveydenhuollon kustannuksien kautta. Säästöt täytyy ottaa jostain muualta, kuten esimerkiksi hyväpalkkaisten johtajien ja päälliköiden pääomatuloista tehtävällä verotuksella. VILLE KORPINEN Kurikka LOPPU TYÖLÄISTEN KYYKYTYKSELLE Kaikki metallimiehet, työttömät, lomautetut ja lopputilin saaneet, olisiko aika lopettaa työläisten kyykytys EK:n ja kokoomuksen taholta? Nyt työläiset äänestäkää vasemmistoa! Että työpaikanne säilyisivät. Eläkejärjestelyin saneerattu LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai Millä kilpailussa menestytään? Suomen metalliteollisuuden vienti kasvoi tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana maahan A 56 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tässä kasvuluvussa ei ole otettu huomioon yhtä poikkeuksellisen suurta toimitusta. Maahan B metalliteollisuuden vienti kasvoi 10 prosenttia. Koko metalliteolli suuden vienti kasvoi alkuvuoden aikana kuitenkin vain kaksi prosenttia edellis vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Mitkähän mahtoivat olla nuo kaksi maata, joihin vienti kasvoi noin reipasta vauhtia? Ovatko ne ehkä maita, joiden hintakilpailukyky on kehittynyt todella heikosti? Vai ovatko ne pieniä maita, joihin on saatu avattua markkinoita? Tällöinhän jo muutaman miljoonan ”Voisiko euron viennin lisääntyminen voisi saada olennaisempia aikaan mainittuja reippaita prosen tuaalisia kasvuja. Kyseessä eivät ole maat, joiden hinta kilpailukyky olisi rapistunut. Eivätkä kyseessä myöskään ole pienet maat. Nimittäin maa A on Saksa ja maa B on Ruotsi. Ne ovat Suomen metalliteollisuuden suurimmat vientimaat. Lisäksi JORMA ANTILA Metalliliiton kummankin maan hintakilpailukyky on tutkimuspäällikkö kehittynyt hyvin. Niitä on myös tarjottu mallimaiksi Suomelle, kun on moitittu Suomen heikkoa kilpailukykyä. Miten siis on mahdollista, että Suomen metalliteollisuus on pystynyt kasvattamaan vientiään noihin maihin näin reippaasti? Lehdistähän saamme jatkuvasti lukea, kuinka teollisuuden hintakilpailukyky on tuhottu. Suomen metalliteollisuudella ei siis pitäisi olla mitään mahdollisuuksia pärjätä Saksan kivikovilla markkinoilla. Voisiko olla niin, että suomalaisilla metalliteollisuuden yrityksillä olennainen kilpailutekijä ei olekaan yksikkötyökustannus, mitä käytetään yleisesti hintakilpailukyvyn mittarina? Voisiko olla niin, että olennaisempia kilpailukykytekijöitä ovatkin tuotteiden ominai suudet, tuotteiden laatu, ajallaan hoidetut toimitukset ja muut toiminnan laatuun liittyvät tekijät? Voidaan tietysti kysyä, mitä väliä sillä on, mitkä tekijät ovat ratkaisevia kilpailukyvyssä. Eikö pääasia ole, että pärjätään kilpailussa. Minusta oikeiden tekijöiden ymmärtämisellä on suuri merkitys. Nimittäin jos yrityksissä ajatellaan, että palkkakustannukset ovat tärkein kilpailutekijä, niin muihin tekijöihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Valitetaan vain liian korkeista palkoista ja yritetään leikata niitä kaikin mahdollisin keinoin. Kestävää kilpailukykyä saadaan, kun panostetaan edellä mainittuihin kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Vain niihin panostamalla voivat metalliyritykset pärjätä yhä kovenemassa kansainvälisessä kilpailussa. kilpailukykytekijöitä olla tuotteiden ominaisuudet ja laatu sekä ajallaan hoidetut toimitukset?” www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1413_2-23.indd 8 7.10.2014 11:22:16
16.10.2014 ”On kiva ylittää itsensä” Onneksi olkoon, voitit pronssia CNC-jyrsinnän tiimisuorituksessa nuorten ammattitaidon EMkisoissa lokakuun alussa. Minkälainen kokemus kisat olivat? Olihan tämä elämän hienoimpia kokemuksia tähän asti. Pronssi tuli osiossa, jossa tein yhteistyötä Suomen CAD-suunnittelun kilpailijan Miika Niskasen kanssa. Meille annettiin teräksinen kappale, josta piti neljässä tunnissa ottaa mitat, piirtää kuvat ja valmistaa samanlainen kappale. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA HARRI NURMINEN CNC-KONEISTAJA VILI HEISKANEN, 22 TYÖPAIKKA LAUKAMO PLASTCOMP OY, SOMERO 13 9 A M M AT T I L A I N E N Miten tähän on tultu? Vanhempani ovat olleet metallialan yrittäjiä, ja olen ollut pienestä asti mukana pajalla. Olen aina tykännyt kilpailemisesta ja omien taitojen näyttämisestä. Osallistuin Suomen Taitaja-kilpailun finaaliin vuonna 2011. Halukkaat saivat jatkaa Suomen maajoukkuevalmennukseen. Miksi nuorten kannattaa lähteä ammattitaito kisoihin? Tässä kehittyy tosi paljon ja tämä avaa mahdollisuuksia. Kun mainitsin kilpailuista, niin nykyiseenkin työpaikkaan pyydettiin heti työhaastatteluun. Minkälainen koulutus sinulla on? Kone- ja metallialan perustutkinto Forssan ammattiinstituutista. Tullessani Laukamolle pari vuotta sitten suoritin oppisopimuksella koneistajan erikoisammattitutkinnon. Mitä teet työssäsi Laukamo Plastcompilla? Olen muottikoneistaja. Työhöni kuuluu ruiskupuristusmuottien ohjelmointi ja valmistaminen 5-akselisella työstökeskuksella. Mikä työssäsi on parasta? Kun keksii aina parempia ja tehokkaampia työstötapoja. Millainen on hyvä työkaveri? Osaa arvostaa toisen ammattitaitoa, on joustava ja auttaa tarvittaessa. Millainen on hyvä pomo? Arvostaa työntekijöitä, antaa rakentavaa palautetta, tiedottaa asioista, kuuntelee työntekijöiden mielipiteitä ja kannustaa työssä. Mitä odotat tulevaisuudelta? Haluan päästä tekemään vielä haasteellisempia hommia. Aina on kiva ylittää itsensä ja saada joku pulma ratkaistua. Tulevaisuudenhaaveenani on lähteä yrittäjäksi. AHJ1413_2-23.indd 9 7.10.2014 11:22:17
10 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA 13 16.10.2014 Järjestetysti! Järjestetyllä työpaikalla työntekijät pitävät yhtä ja seisovat luottamusmiestensä takana. Metalliliiton järjestämiskampanjat herättävät työntekijät liittymään liittoon, toimimaan aktiivisesti ja valitsemaan työpaikalle luottamusmiehet. AHJ1413_2-23.indd 10 7.10.2014 11:22:21
13 11 16.10.2014 Timo Linjamäki (vas.), Henri Nertola, Jan Ekström ja Ville Salovaara ovat lähteneet toimimaan työpaikkansa asioiden kehittämiseksi Espoon Toyotalla. AHJ1413_2-23.indd 11 7.10.2014 11:22:24
12 13 16.10.2014 Ville Salovaara Pauli Mölsä Luottamusmiehenä yleisön pyynnöstä ?? ”Yleisön pyynnöstä.” Siksi mekaanikko Ville Salovaara – Mutta kukaan ei pysty oikein itse laskemaan, mistä sanoo lähteneensä keväällä Toyota Espoon pääluottamuspalkka tulee. Jos sen saa pengottua, niin se on jo yhden päimieheksi. Hän vielä tarkentaa, että hallin vanhat jermut vän projekti, kun päivän aikana voi tehdä seitsemää erilaista sanoivat, että ”sinä sovit siihen”. Näinhän se Metalliliiton hommaa, Mölsä selvittää. järjestämistyössä menee. Työpaikan porukat päättävät itse, – Me saamme vain karkean yhteenvedon kerran kuukauketkä heitä saavat edustaa. dessa, lisää Salovaara. Yhtä tuore varapääluottamusmies, mekaanikko Pauli Mölsä Mutta nyt työpaikalla on järjestämistyön ansiosta enemon samalla lailla voittanut omiensa luottamuksen. män jäseniä ja tuoreet luottamusmiehet! Liiton jäsenmäärä on noussut 20:een vajaan 30 hengen porukassa. Keväällä jä– Siinä yhteisessä pöydässä tein aika nopeasti päätöksen. seniä oli vain 13. Mikä ettei, voinhan tähän lähteä. Mutta miten oli päästy näin pitkälle? Järjestämiskampanja Asiat ovat lähteneet rullaamaan. Salovaara toteaa, että korjaamopäällikön kansMiten istuttiin työpaikan lähibaarin kabilähtee siitä, että netissa ja tuumailtiin yhdessä, ketkä lähtevät sa katsotaan nyt, jos työn vaativuus muuttuu. soitetaan työpaikalle ehdolle luottamusmiesvaaleihin Toyota – Määräaikaishuollot ovat sieltä helpommasta ja kysytään mitä Tsusho Nordic Oy:n Espoon toimipisteessä? päästä töitä. Jos työntekijä siirtyy enemmän vaikka – Meillä hallin puolella on hyvä yhteisvianetsintäpuolelle, niin vaativuusluokka voi nousporukalle kuuluu. henki, porukka puhaltaa yhteen hiileen, niin ta. Ja hekot tarkistetaan tämän syksyn aikana. Työntekijöillä on nyt myös riittävästi puhtaita, uusia haalaSalovaara kuvaa työpaikkaansa, vaikka työnantaja ei Metallireita firman puolesta. Samaten on saatu lämpimät talviasut. liiton lehteä tiloihinsa päästäkään. – Kun yleinen työhyvinvointi on mallillaan, niin tarvitseeko Luottamusmiehet toteavat, että jo paljon aiemmin oli saatu miinuspuolia lähteä hakemaan, kysäisee Mölsä. kuntoon se, että työantaja oikeasti kuuntelee hallin työntekijöitä. Helsingin aluetoimiston silloinen järjestäjä Taku Nieminen – Meillä on kerran viikossa asentajapalaveri. Siellä saamme lähti alkukeväästä soittelemaan läpi Toyota Espoon työntekitehdä ehdotuksia ja antaa ideoita, ja työnjohtajat kirjaavat ne. Ja ehdotuksista tulee palaute seuraavalla viikolla. jöitä Niittykummussa. Näinhän järjestämiskampanja yksittäisessä työpaikassa lähtee. Soitetaan ja kysytään, – Me nostettiin aikoinaan niin iso haloo, että meidän ehmitä porukoille kuuluu. dotukset otetaan oikeasti huomioon. Meistähän se homman Työpaikan aiempi pääluottamusmies on pitkällä pyöriminen korjaamon puolella riippuu. Jos me viihdymme, sairauslomalla ja hän oli eronnut luottamuspestistään. se heijastuu asiakkaaseen, Salovaara toteaa. – Asia jäi vaan jotenkin roikkumaan. Ei meidän puolelta Järjestämiskampanjan aikana tuoreet luottamusmiehet ovat törmänneet niin hyvään kuin huonoonkin hämmästeoikein kukaan tehnyt mitään sen eteen, että oltaisiin valittu uusi luottamusmies. Taku sitten soitti ja pyysi kahville ja keskustelyn aiheeseen. lemaan. Tarjosi apuansa työpaikan asioiden kehittämiseen ja – Sen jälkeen, kun meidät valittiin luottamusmiehiksi, on vaalien järjestämiseen. Lähdin ilman muuta, Salovaara toteaa. työnantajan suhtautuminen tiukentunut. Nyt mennään pilkuntarkasti sääntöjen mukaan, Salovaara huomauttaa. Mölsä kertoo, että näiden vapaamuotoisten kahvittelujen – Me yllätyttiin, miten paljon Metalliliitosta voi saada tietoa jälkeen kokoonnuttiin porukalla yhteen pohtimaan asioita. Tällä työpaikalla niitä asioita olivat palkan muodostumierilaisista asioista, Mölsä toteaa. nen ja työvaatteet. Kuukausipalkka määräytyy hekojen eli Salovaara tarkentaa: henkilökohtaisten osuuksien ja työn vaativuusluokan mukaan. – Kunhan vaan osataan kysyä. Sen päälle tulee tuotantoprovisio. AHJ1413_2-23.indd 12 7.10.2014 11:22:27
13 13 16.10.2014 ”Kun porukat yhtäkkiä syttyvät ja tajuavat, että he voivat itse tehdä asioille jotakin. Ja tekevät. Se on hienoa nähdä. Se palkitsee.” VANHA FILOSOFIA KUNNIAAN Terimaa on hyvin tietoinen siitä, että järjestäminen on ollut aikoinaan suomalaisenkin ammattiyhdistysliikkeen perustapa toimia. Jossain matkan varrella oppi järjestämisestä on vain kadonnut, myös Metalliliitossa. On jämähdetty olettamuksiin. AHJ1413_2-23.indd 13 – On uskottu ja luultu, että jos on luottamusmies tai ammattiosaston aktiivi, niin he kyllä asian hoitavat. Nyt on tunnustettava, että ei se niin menekään. 1980-luvulla oli kyllä suuria valtion omistamia tai osittain omistamia suuria yrityksiä. Niissä marssittiin ulos, jos joku pullikoi liittoon liittymistä vastaan. Nyt meillä Keski-Suomessa on muutamia isoja ja muutamia keskisuuria firmoja. Sitten on todella, todella paljon mikrofirmoja, niitä joissa on työntekijöitä kymmenen tai alle. Terimaa muistuttaa, että useimmiten jäsen on pelkästään iloinen siitä, että liitosta otetaan yhteyttä. Hän kumoaa myös myytin siitä, että nuoret olisivat jotenkin ”vaikea” ryhmä. Heidät saa jäseniksi ja heidät pystyy innostamaan mukaan yhteiseen toimintaan. – Nuoret eivät ole vielä pinttyneet mihinkään tiettyyn ajatuskuvioon. He pikemminkin vain harkitsevat ja miettivät asiaa vähän aikaa. Vanhemmilla työntekijöillä saattaa sen sijaan olla taustalla jokin kokemus siitä, että heitä on kohdeltu väärin. He voivat kantaa kaunaa ammattiliitoille. Se on vaikea tilanne. Emme pysty muuttamaan menneisyyttä. MISSÄ VIELÄ PETRATTAVAA? TOMMI ANTTONEN K eski-Suomen järjestäjätiimin vetäjän, aluetoimitsija Ilkka Terimaan mielestä Metalliliiton uusi, mutta itse asiassa vanha tapa toimia on se ainoa oikea. – Tämä on ihmisten liikuttamista ja viestin viemistä. Oma ajatus jäsenestä ja työntekijästä muuttuu. Koko liiton pitää oppia pois vanhasta, eli oppia uutta. – Minä olin siinä porukassa, joka kävi Murikassa ensimmäisen järjestäjäkurssin. Sanottiin viikon puolivälissä, että oikein näkee, milloin lamppu itse kullakin syttyy. Ja tuska lisääntyy. Terimaa on yli puolitoista vuotta tehnyt järjestämisen kenttätyötä. Yksittäisen työpaikan järjestämiskampanjassa hän on soittanut järjestelmällisesti läpi kaikki työntekijät. Saanut heidät kokoontumaan pikku hiljaa myös yhteen pohtimaan oman työpaikan tärkeitä kysymyksiä ja ongelmia. Kuullut ja ennen kaikkea kuunnellut. Oivaltanut, ketkä voisivat olla porukan johtohahmoja eli tulevia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Auttanut luottamusmiesten vaalien järjestämisessä. Antanut osviittaa, missä ongelmassa on mahdollisuus pärjätä työnantajan kanssa eli mistä kannattaa lähteä vetoamaan työnantajaan. Terimaa on tukenut ja neuvonut ihmisiä toimimaan yhdessä, jotta työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja asioita saadaan kuntoon. Hän kertoo mielissään siitä prosessista, kun työpaikka järjestäytyy. – On työpaikka, jossa jokainen käy vain töissä yksin, jokainen on oman onnensa seppä. Kukaan ei hoida heidän asioitaan eikä työpaikan asioista juuri puhuta yhdessä. – Kun he sitten yhtäkkiä syttyvät ja rupeavat toimimaan, on se hieno fiilis. Kun se porukka laittaa työnantajalle vastaan kovassa paikassa, luo se uskoa tulevaan. Työnantaja voi lyödä uuden luottamusmiehen nurkkaan ja ahdistaa, ja kun porukka nousee ja sanoo, että tämä ei muuten käy! Meidän työmme ei ole mennyt hukkaan. Porukka luottaa itseensä. He saavat tunteen: me pystymme tähän! Järjestäjätiimin vetäjä IlkkaTerimaa on yli puolitoista vuotta tehnyt järjestämisen kenttätyötä. Näitä huonosti järjestäytyneitä pikkufirmoja on Terimaan mukaan lukemattomat määrät ympäri Suomen. Mikään yksittäinen kampanjointi tai yksittäisten liiton toimitsijoiden voimat eivät riitä niiden kaikkien järjestämiseen ja ”sytyttämiseen”. Liitto toimitsijoineen ja ammattiosasto on saatava tajuamaan, että järjestäminen on otettava työtavaksi. Sillä tyrehdytetään myös jäsenkato. – Minä olen ollut 12 vuotta liitossa töissä. Aina on puhuttu, että pitäisi tehdä jotain. Mutta hyvin hataraa se edunvalvonnan rakentaminen on ollut myös ammattiosastoissa. – Nyt meillä on työkalut, joita ammattiosastot voivat käyttää. Nyt ne pitää vain osata myydä ammattiosastoille. Terimaa murehtii sitä, että on vaikea löytää ihmisiä tekemään järjestämistyötä. Vapaaehtoiset ovat jo valmiiksi niitä aktiiveja, joilla on kalenterit muutenkin täynnä. – Ja työpaikoilta näyttää olevan todella vaikea saada palkatonta vapaata, kun on lomautuksia ja irtisanomisia. Mutta Terimaa yllyttää kaikkia lähtemään järjestämiskurssille Murikkaan. Se on hänestä välttämätön johdatus järjestämisen filosofiaan ja työskentelytapojen oppimiseen. – Koulutuksen jälkeen saattaa ajatella, että tämä on vaikeaa, varsinkin jos yrittää puhua ihmisten kanssa täsmälleen sen kurssilla opitun sabluunan mukaan. Mutta ei kannata. Omien esteiden yli pääsee kyllä, kun vaan rupeaa tekemään! Tiimin vetäjä toivoo, että liiton hallinto saisi aikaan nykyistä helpommat ja selkeämmät tavat tehdä sopimus ammattiosastojen kanssa. Vapaaehtoisten korvauksistahan 20 prosenttia maksavat osastot. Samaten Terimaa toivoo pitkäjänteistä suunnittelua. – Nyt mennään vuosi kerrallaan. Ei oikein uskalla suunnitella itsekään, ettei antaisi työpaikoille joitain katteettomia lupauksia. Kenttätyöntekijä kuvaa, että nyt Metalliliiton on vain saatava koko systeemi kuntoon. On saatava aktiivit, toimisijat ja ammattiosastot soittamaan samassa orkesterissa. – 115 vuotta rakennettiin tässä isossa organisaatiossa yhtä mallia. Eihän tämä hetkessä muutu eikä pikavoittoja tule. Jos järjestämisessä tulee välillä takkiin, ei sitä pidä säikähtää. Se perinteinen tie, että laitetaan avaimenperän kaltainen pieni lahjus ja liittymiskaavake kouraan, se on joka tapauksessa kuljettu loppuun. 7.10.2014 11:22:28
14 13 16.10.2014 ”Nappulaliigasta on noustu divariin” ”Jos järjestämistyötä ajattelee joukkuepelinä, niin nappulaliigassa ei enää olla, mutta ei missään nimessä vielä liigassakaan. Me pelaamme divarissa.” Järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen kuvaa, että järjestämistyön kaikki osa-alueet Metalliliitossa on saatava kuntoon. Vain niin järjestämistyö etenee kunnolla. Joukkuepelistähän on kysymys. Miksi Metalliliitto on monen muun ammattiliiton tavoin ajautunut siihen, että jäsenmäärä laskee, aktiivit vähenevät ja osallistuminen toimintaan kuihtuu? – Kukaan ei ole sinänsä tehnyt pysähtymisestä päätöstä. Kaikilla organisaatioilla on aika luonnollinen syklinsä eli kiertonsa. Ensin joukot lähtevät liikkeelle jonkin syyn takia, sitten organisoidutaan, sitten vakiinnutaan instituutioksi. Kun tulee se hetki, että instituution liike on heikentynyt ja hidastunut, on katsottava, miten pystymme aloittamaan alusta. Nyt Metalliliitossa on aloitettu alusta, vuoden 2012 liittokokouksen asettamien raamien mukaan. On palattu ammattiyhdistysliikkeen juurille. Liitto ei elä, jos sen jäsenet pitävät liittoa vain ammattitoimitsijoiden pyörittämänä palveluorganisaationa. – Silloin liitto ei ole ammattiliitto. Minä näen ammattiliiton toiminta-ajatuksena sen, että työntekijät järjestäytyvät ja saavat yhdessä toimimalla tuloksia aikaan. – Jos jäsenet odottavat, että palkatut toimitsijat tekevät kaikki työt jäsenten puolesta, eivät liiton resurssit ikinä riitä. Meidän on löydettävä balanssi toiminnallisuuden ja jäsenpalveluiden välillä. Luottamusmies on järjestäytymisen kivijalka. Työpaikkojen luottamusmiehet valitaan taas marras–joulukuussa. Lue lisää sivulta 7. AHJ1413_2-23.indd 14 PALLOON OSUTAAN JO Vuoden 2012 lopussa pidettiin Murikassa ensimmäiset järjestäjäkurssit. Palkattujen toimitsijoiden ja vapaaehtoisten voimin on vuoden 2013 alusta lähtien saatu yli 1 000 metallialojen työntekijää edunvalvonnan piiriin, 134 luottamushenkilöä on valittu ja uusia jäseniä on tullut 320. Häkkinen kuvailee, että nyt Metalliliiton järjestämisjoukkueiden jäsenet tuntevat jo omat pelipaikkansa ja osaavat potkia palloa. Mylly on niin sanotusti pystyssä. Yksittäisten työpaikkakampanjoiden osaamisen ohella pitää oppia vielä paljon lisää. Kokeiltu on jo työpaikkapyyhkäisyjä ja puheliniskuja. – Mennään joukolla jonkin paikkakunnan pieniin työpaikkoihin ja puhutaan mahdollisimman monen työntekijän kanssa. Värvätään ihmisiä, näin saadaan kyllä jäseniä. Sitoutetaan jo jäseneksi liittyneitä. Puheliniskukokeilussa soitettiin valmistuneille oppilasjäsenille. Parinkymmenen liiton palkollisen ja aktiivin voimin soitettiin 500 puhelua kahdessa tunnissa. – Vastaanotto oli äärimmäisen positiivinen, Häkkinen painottaa. – Huolestuttavaa puheliniskussa oli tämä: vaikka nuori olisi ollut töissä ja työmaalla olisi luottamusmies, tämä luottamusmies ei ollut välttämättä kysynyt jäsenyydestä. Työmaillahan tämän ison koneiston pitäisi pyöriä. Nuoret ovat ennakkoluulottomia, mutta eivät useinkaan vain tiedä ammattiliitosta tarpeeksi. – Kun nuorille perustelee liiton tarkoituksen ja pyytää jäseneksi, suurin osa heistä liittyy. AMMATTIOSASTOT KEHIIN Ammattiosastojen tulisi ydintehtävänään huolehtia oman alueensa työpaikkojen järjestämisestä. Niiden olisi luontevaa tehdä työpaikkapyyhkäisyjä ja kasata yhdeksi illaksi muutama kymmenen aktiivia kasaan puheliniskua tekemään. Ammattiosastothan ovat levittäytyneet ympäri Suomen ja tuntevat paikkakuntansa. – Ei pidä kuvitella, että järjestäminen olisi helppoa. Toisen ihmisen kohtaaminen näyttää pelottavan. Ihmiset kysyvät itseltään, miten toinen reagoi tai osaanko minä vastata vastaväitteisiin. Ihmiset olettavat, että ei sitä toista ammattiliitto nyt kuitenkaan kiinnosta, Häkkinen sanoo. – On totta, että jos ei uskalla puhua ventovieraan ihmisen kanssa, niin sitten ei järjestämistyötä pysty tekemään. Mutta todellisuudessa suurin syy siihen, ettei osaa järjestämistyötä on se, ettei sitä vain tee. Jos pystyy puhumaan, silloin työtä voi tehdä ja sen voi oppia ja siinä pystyy koko ajan kehittymään. Mika Häkkinen – Palkatun järjestäjän, vapaaehtoisen järjestäjän tai työpaikan luottamusmiehen on vain voitettava omat pelkonsa ja esteensä. Me voimme järjestää ihmisiä vain ja ainoastaan puhumisen ja vuorovaikutuksen kautta. Jos joku keksii minulle toisen ja helpomman tavan, niin tervetuloa vaan kertomaan, Häkkinen naurahtaa. Tulokset puhuvat sen puolesta, että tämä on ainoa oikea tie eteenpäin Metalliliitolle. – Me saamme ihmisiä liikkeelle. Porukka osallistuu kokouksiin ja osoittaa konkreettisesti sitoutumisensa. He keskustelevat oman työpaikkansa edunvalvontakysymyksistä, allekirjoittavat vetoomuksia ja pitävät yhtä. Häkkinen kertoo kaksi esimerkkiä siitä, miten tuoreeltaan järjestäytynyt työpaikka on saanut edunvalvontavoiton. – Yhdessä työpaikassa Pohjanmaalla oli vaarallinen happoallas, johon saattoi jopa pudota. Koko porukka veti nimet alle, että he eivät tuossa vaarallisessa työpisteessä töitä tee. Eivätkä tee, ennen kuin vaara poistetaan. Yhteinen päätös voimauttaa. – Toisessa työpaikassa työnantaja ei suostunut maksamaan pekkasia vapaiden yhteydessä, jolloin jengi ei niitä pitänyt. Työnantaja sanoi, että hän maksaa pekkaset vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Työhuonekunta ja luottamusmiehet tekivät yhteisen vetoomuksen kesän korvalla. Työnantaja on suostunut pekkasten maksuun vuoden 2015 alusta. Ja hän on yhä hengissä. Järjestämiskoordinaattori alleviivaa myös koko Metalliliiton oppimisprosessia. – Toimitsijat oppivat koko ajan; heidän kehittymisensä on ydinasia. Järjestäjät tai aktiivit eivät opi, jos toimitsijat eivät osaa. – Seuraavaksi on katsottava, miten saadaan satojen ihmisten työpaikka järjestäytymään tai miten aloitetaan kokonaisen toimialan järjestäminen. 7.10.2014 11:22:30
– On kovaa duunia lähteä puhumaan ventovieraan kanssa maailmassa, jossa työnantaja voi olla todella ammattiyhdistysvastainen. Ja me olemme usein ottaneet opettajan roolin, emme valmentajan roolia. Kyllä meidän edelleenkin pitää kertoa työntekijöille, että teillä on oikeus parempaan ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Mutta meidän on kuunneltava, ymmärrettävä, mitkä ovat työntekijöiden oman elämän arkiset haasteet. TIIMEJÄ ON, VAAN MISTÄ IHMISET? Aslak Haarahiltunen ”Ei ole varaa olla järjestämättä” ”Alussa liitossa käytiin paljon keskusteluja siitä, että mistä me saadaan aika järjestämiseen. Tai ammattiosasto pohti, että mitä me saadaan tästä itse. Nyt kysytään, onko meillä varaa olla järjestämättä?” Näin kuvaa uuden ajattelutavan juurtumista Metalliliittoon järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen. – Kokous ei ole toimintaa. Toiminta tapahtuu kokousten välillä. Tämä on mietelmä, jolla Haarahiltunen myös haluaa herätellä koko liittoa: toimitsijoita, luottamusmiehiä, työhuonekuntia samoin kuin ammattiosastoja ja niiden toimikuntien jäseniä. Haarahiltunen torjuu syyllisten etsimisen siihen, että jäsenmäärä on laskenut ja koko edunvalvonnan organisaatio hapertunut. – Jos vaikka luottamusmiehen omalla työpaikalla on jäsenten osuus työntekijöistä ruvennut laskemaan, niin sitten se on vaan tapahtunut. Mitä väliä, unohdetaan se. Minä nostan hattua sille luottamusmiehelle, joka silloin ottaa yhteyttä järjestämistiimiin. Juuri niin pitää tehdä. Se on tulevaisuuden edunvalvonnan päivä nolla sillä työpaikalla. Siitä lähdetään vain eteenpäin! Ylipäänsä Haarahiltusesta on asiatonta veikkailla toisten ihmisten motiiveja, että miksi te ette ole järjestäneet tai tehneet näin tai noin. Hänellä ei ole kuvitelmia järjestämisen helppoudesta. AHJ1413_2-23.indd 15 Jokaisessa aluetoimistossa on nyt järjestäjätiimin vetäjät, eli näitä toimitsijoita on yksitoista. Viime keväänä liitolla oli kolme kuukautta neljä palkattuja järjestäjäharjoittelijaa, ja nyt syksyllä aloittaa seitsemän uutta. Haarahiltunen murehtii sitä, että vapaaehtoisten polku ei vedä. Viime vuonna kokonaisbudjetti järjestämisen kenttätyöhön oli 318 000 euroa, josta ammattiosastojen piti maksaa 20 prosenttia eli 63 000. Mutta ”liian paljon” eli 100 000 jäi käyttämättä, sillä vapaaehtoisia ei löydetty tarpeeksi. Ei ollut kuluja, joita olisi pitänyt korvata. Tänä vuonna on kenttätöihin budjetoitu 440 000 euroa, ja ammattiosastojen osuus on 88 000. – Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tärkein juttu on löytää uusia ihmisiä, jotka hyppäävät kokeilemaan järjestämistä. Tämänkään vuoden 13 15 16.10.2014 suunnitelma 20 vapaaehtoisesta ei tule toteutumaan. Kuitenkin panokset ja tuotokset kulkevat tässä käsi kädessä. Ammattiosaston perusduuni on järjestäminen. Haarahiltunen painottaa muiden haastateltujen tavoin, että koulutus antaa valmiudet ja että tekemällä oppii. Kun voittaa oman pään sisällä olevat esteet ja soittaa sen ensimmäisen puhelun, ollaan jo pitkällä. – Sekin on tunnustettava, että kaikista ihmisistä ei ole järjestäjiksi. Mutta kaikki koulutuksessa olleet ovat tajunneet tämän asian tärkeyden. Järjestämisvastaava haluaa vielä tyrmätä ajatukset siitä, että tämä ”aika” olisi jokin erikoinen este ay-liikkeen työlle. – Se on vain tekosyy. Aina on ollut haasteita. On totta, että nyt puhutaan jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta, työttömyyskassojen roolista ja yleissitovuudesta. Minä kehotan jokaista jäsentä pohtimaan, onko meillä valmiutta puolustaa työntekijöiden oikeuksia. – En hyväksy tekosyitä olla vain kiukkuinen. Ei meidän pidä ottaa koko ajan vaan pataan. Jos ihmiset eivät nosta takapuoltaan sohvalta, mitään ei tapahdu. Ei ulkoisteta asioiden hoitoa. Ei vaan odoteta, että ”joku toinen” hoitaa asiat. Jäsenet ovat liitto. A Tuo liitto työpaikallesi Järjestämiskampanjan tavoitteena on luoda toimintakykyinen liitto työpaikallesi. Kampanjan aikana sinulla ovat tukenasi liiton järjestäjät. KAMPANJAN VAIHEET ? Työpaikan kartoitus Miten työpaikkasi työt on järjestetty, kuka työskentelee ja missä. ? Edunvalvontakysymysten tunnistaminen Mitä asioita työntekijät haluaisivat muuttaa työpaikalla? Tavataan ja keskustellaan asioista työntekijöiden kanssa. Keskustellaan myös työnantajan suhtautumisesta ammattiliittoihin. ? Työntekijöiden sitoutuminen Työpaikkatasolla liiton toimintakyky riippuu työntekijöiden sitoutumisesta. Pyritään löytämään aktiivisia jäseniä ja rekrytoimaan uusia jäseniä.. ? Liittorakenteiden luominen Perustetaan työpaikalle työhuonekunta ja valitaan luottamushenkilöt yhdessä alueenne ammattiosaston kanssa. ? Neuvottelut Työntekijöille tärkeistä asioista aloitetaan neuvottelut työnantajan kanssa. ? Voitto Työpaikalla on selkeät toimintamallit yhteistoiminnalle työntekijöiden ja työnantajan välillä. Työntekijät osallistuvat työpaikalla liiton toimintaan ja haluavat kehittää omaa työpaikkaansa. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä lähimpään Metalliliiton aluetoimistoon (metalliliitto.fi/aluetoimistot) tai suoraan mika.hakkinen@metalliliitto.fi 7.10.2014 11:22:31
zen it w i th t he pow e r of boa ® JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. jalas® 1728 / s3 src jalas® 1718 / s3 src jalas® 1738 / s3 src jalas® 1708 / s1 p src Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi | www.ejendals.com AHJ1413_2-23.indd 16 7.10.2014 11:22:33
16.10.2014 UNIHÄIRIÖ Liian pitkä tai liian lyhyt yöuni voivat kertoa terveysongelmista Arvio perustuu vain unihäiriöiden suoriin kustannuksiin eikä sisällä ja lisätä poissaoloja työstä. Tuoreen tutkimuksen mukaan optimaalinen esimerkiksi lääkityksen tai muiden terveydenhuoltopalveluiden käytön yöunen pituus on 7–8 tuntia. aiheuttamia kustannuksia. Arviossa ei huomioitu myöskään unetto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikön muuden vaikutusta onnettomuuksiin työpaikoilla. Risto Kaikkosen mukaan yleisin unihäiriö on unettomuus. Siitä on kärsinyt joka kolmas aikuinen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Liika nukkuminenkaan ei tutkimuksen mukaan ole ihmiselle hyväksi. TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Sopivasti unta vähentää sairauspoissaoloja 13 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö – Optimaalinen unen pituus on tärkeää. Liian pitkä tai liian lyhyt yöuni voivat lisätä sairauspoissaoloja, kertoo erikoistutkija Tea Lallukka Työterveyslaitoksesta. Viisi tuntia tai vähemmän nukkuvat ja 10 tuntia tai enemmän nukkuvat olivat poissa töistä vuosittain 5–9 päivää enemmän kuin optimaalisen ajan nukkuvat. Lallukan mukaan unettomuuteen pitäisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Näin voitaisiin estää unettomuusoireiden kroonistuminen ja vähentää sairauspoissaoloja. Varhainen puuttuminen vähentäisi myös hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkenemistä, sanoo Lallukka. Pitkittyessään unettomuus voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä. Tutkimuksessa käytettiin THL:lla kehitettyä uutta tilastollista menetelmää, jonka avulla saatiin laskettua vuosittainen keskimääräinen sairauspoissaolopäivien lukumäärä sekä sellaisille, jotka eivät kärsi unihäiriöistä, että niistä kärsiville. Menetelmän avulla pystyttiin laskemaan karkeasti myös sairauspoissaolojen kustannukset. – Jos uneen liittyvät häiriöt saataisiin poistettua kokonaan, sairauspoissaolojen kustannukset vähenisivät yli neljänneksellä, THL:n Kaikkonen uskoo. Tylsä työ voi katkaista työuran TYLSISTYMINEN Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä ja voi lyhentää työuria. Tuoreen tutkimuksen mukaan tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi. Työssään tylsistyvä kokee, että työ tehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, töihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti. – Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti työntekijän hyvinvointiin, Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju kertoo. Hänen mukaansa tylsistyminen lisää todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa tai pyrkimistä ennenaikaiselle eläkkeelle. AHJ1413_2-23.indd 17 Mieluummin kuntoutus kuin työkyvyttömyyseläke KUNTOUTUS Hallituksen lakiesityksen mukaan työeläkelaitosten tulisi jatkossa selvittää omaaloitteisesti työkyvyttömyyseläkettä hakevan työympäristö 13.indd 1 työntekijän oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Jos kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyisivät, työtekijälle annettaisiin työkyvyttömyyseläkeratkaisun lisäksi ennakkopäätös kuntoutuksesta. Nykyiset säännökset eivät ohjaa kuntoutusmahdollisuuksien riittävän tehokasta selvittämistä. Kun työntekijän on pitänyt itse hakea kuntoutusta, sen aloittaminen on voinut viivästyä. Hakija on myös saattanut hakea vain työkyvyttömyyseläkettä. Erityisesti sellaiset työkyvyttömyyseläkkeen hakijat, joiden työsuhde on päättynyt eikä yhteyttä työterveyshuoltoon enää ole, jättävät usein kuntoutushakemuksen tekemättä. Ennakoiva ja riskinoton kulttuuri TYÖTURVALLISUUS Tapaturman syyksi ilmoitetaan usein inhimillinen virhe. – Turvallisuuden vihollinen ei ole yksittäinen inhimillinen virhe, väittää dosentti Teemu Reiman VTT:ltä. Hänen mukaansa turvallisuus on organisaation, ei yksilön, ominaisuus. Sen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä ja kehittämistä. Reimanin mielestä tärkeintä on organi saation kyky reagoida ja palautua ennakoimattomista tilanteista. Ennakointi on turvallisuustyössä keskeistä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikön Janne Sysi-Ahon mukaan työelämässä ovat vastakkain ennakoiva kulttuuri ja riskinoton kulttuuri. 2.10.2014 11.06 7.10.2014 11:22:33
18 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JAAKKO HEIKKILÄ 13 16.10.2014 TOIMIJA LIITTOVALTUUSTON II VARAPUHEENJOHTAJA MARI KALASNIEMI TYÖPAIKKA Outokumpu Stainless Oy, Tornio LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosasto 81:n toimikunnan jäsen 2010–, Metalliliiton liittovaltuuston jäsen ja II varapuheenjohtaja 2012–, Tornion kaupunginvaltuuston jäsen 2008–, Tornion henkilöstöjaoston puheenjohtaja 2013– Työväenaatetta Torniossa ja Namibiassa Yhteiskunnan on annettava tasa veroiset mahdollisuudet elämässä. Kuulostaa itsestään selvältä Suomessa, mutta monissa maissa utopialta. Mari Kalasniemi näki lähietäisyydeltä äärimmäisen epätasa-arvoisen yhteiskunnan Namibiassa ja Etelä-Afrikassa. Pohjoismaiseen nuorten ay-aktiivien globaali koulutukseen osallistunut Mari Kalasniemi vietti Etelä-Afrikassa ja Namibiassa kaksi viikkoa vuonna 2012. Matkalle osallistui 25 pohjoismaalaista eri maiden ammattiliitoista. Suomessa hanketta koordinoi Työväen Sivistysliitto TSL. Ohjelmaan kuului opiskelua ja vierailuja esimerkiksi kouluissa. Rikkaiden lapset ovat usein maksullisissa yksityiskouluissa. Slummeissa koulut ovat yhteiskunnan ylläpitämiä, ja rahaa on vähän. Opettajille maksetaan kehnoa palkkaa, eikä heillä ole kunnollista koulutusta. – Paikalliset pitivät suomalaista koulutusta esimerkkinä. Ihmetyksen aihe oli, että Suomessa alaluokkien opettajillakin on ylioppilastutkinto, Kalasniemi muistelee. – Oli siellä vilpitöntä yritystä tehdä asioita hyvin. Toivoa on ja tulevaisuususkoa, mutta työ on vaikeaa. Käytännössä slummikoulun lapsilla ei ole mahdollisuutta nousta ylöspäin yhteiskunnassa. Toisaalta Suomikin oli sata vuotta sitten hyvin epätasa-arvoinen maa. Suomi muuttui rajusti, kun rakennettiin tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, Kalasniemi sanoo. Kalasniemen mukaan Suomessa kannattaa pitää kiinni laadukkaasta peruskoulusta ja toisesta asteesta sekä puolustaa maksutonta korkeakoulutusta. – Meilläkin on merkkejä, että oikeisto suosii yksityisiä päiväkoteja ja kouluja. Ja korkeakoulutuksesta tahdottaisiin tehdä maksullista. Se on väärä suunta. POLIISI SURMASI MIELENOSOITTAJIA Etelä-Afrikassa ja Namibiassa vallitsi 1980-luvun loppuun asti rotuerottelu eli apartheid. Valta ja taloudelliset resurssit olivat valkoisella vähemmistöllä, eikä mustilla ollut kansalaisoikeuksia. Nykyään äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen, ja mustat ovat nousseet poliittiseen johtoon. AHJ1413_2-23.indd 18 Omistuksesta suuri osa on kuitenkin yhä valkoisten käsissä, ja esimerkiksi kiinalaiset ovat viime vuosina tulleet sijoitustensa kautta mukaan. Korruptio on yleistä, ja työelämässäkin eriarvoisuus ja rahan valta on räikeää. – Vaikka työntekijät haluavat parantaa olojaan, hallitukseen ja ammattiliittojen johtajiinkaan ei aina luoteta. Sanotaan, että he tekevät huonoja lakeja ja huonoja sopimuksia, koska heille maksetaan lahjuksia. Epäluulojen vastapainoksi Kalasniemi näki paljon myös sellaista innostusta ja aatteen paloa, jota pohjoismaissakin kaivattaisiin. – Työpaikkakäynneillä Namibiassa ihmiset sanoivat, että liitto on mahtava! Työnantajalla on valta estää liiton jäsenyys. Jos työnantaja sallii sen, niin yleensä järjestäytymisprosentti on sata. Toisinaan Suomen tilanteesta ja suomalaisten palkansaajien asenteista puhuminen tuntui nololta. – Ei siellä kehdannut tunnustaa, että meillä monet ihmiset ovat kuulumatta liittoon, koska he säästävät prosentin tai pari palkastaan sillä tavalla. Siellä palkka voi olla 100–200 euroa kuussa ja toimeentulo todella vaikeaa, mutta jäsenmaksu maksetaan silti. Liittoon halutaan kuulua siitä huolimatta, että se voi maksaa työpaikan tai olla jopa hengenvaarallista. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja maataloudessa on arkipäivää, että työntekijöiden mielenilmauksiin reagoidaan väkivaltaisesti. Pohjoismaisen ryhmän jäsenistä jotkut joutuivat näkemään tämän itse. – He olivat käymässä viinitilalla, jossa oli lakko. Muutaman kymmenen metrin päässä heistä oli mellakoiva joukko. Poliisi ajoi paikalle, sitten kuului laukauksia. Kolme lakkoilijaa kuoli, Kalasniemi kertoo. VASTAVOIMA TARVITAAN SUOMESSAKIN Etelä-Afrikan ja Namibian jälkeen Suomen yhteiskuntaa osasi arvostaa eri tavalla. Samat markkinatalouden lainalaisuudet vaikuttavat kuitenkin ympäri planeetan. Jos päätökset tehdään pääoman ehdoilla, niin tuloksena on eriarvoinen yhteiskunta. Niinpä oikeistolle tarvitaan vastavoimaa – työmarkkinoilla ammattiliittoja ja politiikassa työväenpuolueita. Ammattiliittojen jakamia vaalitukia paheksutaan, mutta Kalasniemen mielestä näihin syytöksiin vastaaminen on helppoa. – Minusta on aina ollut helppo perustella, mitä varten tuetaan. On jäsenten etu, että päättämässä on ihmisiä, jotka katsovat asiaa työntekijän näkökulmasta ja ovat vastavoimana oikeistolle. Ay-liikettä syytetään siitä, että ajetaan vain omaa etua. Eikö se ole juuri meidän tehtävä, että kun me ollaan duunareita, niin me ajetaan duunari- ”On jäsenten etu, en etua. että politiikassa Kalasniemi itse työson duunareiden kentelee materiaalinsiirron valvojana Outokum- edustajia mun Tornion terästeh- vastavoimana taalla. Hän miettii, mitä oikeistolle.” pitäisi tehdä eri tavalla, jotta työntekijät lähtisivät äänestämään. Usein perusasiat ovat epäselviä eikä tiedetä, mikä puolue tavoittelee mitäkin. Tavallinen väite on, että puolueet olisivat nykyään kaikki keskenään samanlaisia. Tornion kaupungin henkilöstöjaostoa SDP:n edustajana johtava Kalasniemi on huomannut, että erot tulevat kunnallispolitiikassakin esiin. – Meille jaoston käsittelyyn tuotiin perussuomalaisten valtuutettujen esitys, jossa luki, että lomaltapaluuraha pitäisi poistaa kaupungin työntekijöiltä. Perustelu oli, että kyllä henkilöstönkin pitää osallistua säästötalkoisiin. Suomen laki ei tunne käsitettä lomaltapaluuraha. Lomarahojen poistamistakaan työnantaja eli Tornion kaupunki ei kuitenkaan lain mukaan voi yksipuolisesti muuttaa. Silti 43 kaupunginvaltuutetusta 21 eli yhtä vaille enemmistö allekirjoitti perussuomalaisten aloitteen. – Yksikään sosialidemokraatti tai vasemmistoliittolainen ei laittanut siihen paperiin nimeään. Kyllä siinä kohtaa näkyi kirkkaasti, että puolueiden välillä on eroja. Katso video Mari Kalasniemen Afrikan opintomatkasta: http://youtu.be/AyBgXOtvj2g 7.10.2014 11:22:34
19 etu, sa en AHJ1413_2-23.indd 19 7.10.2014 13:31:16
SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa®-kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. KATSO ROLLERVIDEO Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI_ROLLER_ILMO_AHJO_180814.indd 1 AHJ1413_2-23.indd 20 7.10.2014 11:22:38
22 TEKSTI LEENA SERETIN GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA K E H I T YS 13 16.10.2014 PALKKAUS Oikeudenmukainen palkka työstä tuskin toteutuu täydellisenä millään alalla, mutta sitä tavoitellaan lakipykälin ja työehtosopimusten määräyksin. Samapalkkaisuusperiaate on leivottu sisään myös metallialan työehtosopimuksiin. Yrityskohtaisuus ja henkilökohtaiset lisät ovat nousussa. KANSAN ARKISTO /YRJÖ LINTUNEN Raha oli konkreettinen asia, kun tili maksettiin firman kassalta. 19 00 AHJ1413_2-23.indd 22 K ivijalka yhdenmukaiseen palkkaan muurattiin yli sata vuotta sitten, kun Suomen Kirjaltajaliitto solmi Suomen kirjapainon omistajain kanssa vuonna 1900 palkkatariffin – maamme ensimmäisen työehtosopimuksen. Sen viitoittamalla tiellä on edetty kaikilla aloilla. Yhdessä sovitut ”palkkatariffit” on mukautettu kulloisiinkin markkinatalouden vaiheisiin, ja ne ovat osaltaan turvanneet yritysten kilpailukykyä ja luoneet vakautta koko kansantalouteen. Kvartaalikapitalismissakin palkkasopimuksilla on sijansa niin kilpailu- ja kansantalou dellisista kuin inhimillisistä syistä. Metalliteollisuuteen solmittiin ensimmäinen työehtosopimus vuonna 1945. Siinä on präntättynä tarkkaan oppilaiden, miespuolisten ja naispuolisten työntekijöiden palkat paikkakuntaryhmittäin. Billnäsissä ja Taalintehtaalla metallimiehen palkka oli pienempi kuin Karhulassa. Naisilla oli oma palkkataulukkonsa, ja tuntipalkka oli pari, kolme markkaa vähemmän kuin mieskollegoilla. Vuonna 1965 solmitussa työehtosopimuksessa naisten palkkataulukot poistettiin, ja sopimus perustui samapalkkaisuuden idealle. Kehitykseen oli vaikuttanut vuonna 1951 Kansainvälisessä Työjärjestössä ILO:ssa hyväksytty samapalkkaisuussopimus. Se tuli voimaan Suomessa vuonna 1964, ja metalliala edelläkävijänä päivitti työehtosopimuksensa ajanmukaiseksi. ILO:n sopimuksesta, tasa-arvolaista ja monista hyvää tarkoittavista julkilausumista huolimatta naisten ja miesten samapalkkaisuus ei ole toteutunut suomalaisessa työelämässä. Naisen euro on edelleen noin 80 senttiä. Metallissa naisten palkkojen osuus miesten palkoista on noin 87 %. Ero kapenee viiteen, kuuteen prosenttiyksikköön, kun sukupuolten palkkoja verrataan palkkaryhmien sisällä. Eroa selittää eniten se, että naiset työskentelevät keskimäärin alempien vaativuusryhmien tehtävissä kuin miehet. Suomen alläin etm inen sim enM inen ä epnaslkim kamtariffi: s pimu öejahtto ty yösnotekijät kir Suomessa ei ole tapana puhua edes työkavereiden kesken omasta palkasta. Vain suurituloisten isoja palkkoja revitellään julkisuudessa. Nyttemmin on julkisuudessa alettu puhua, kuinka pienellä palkalla Suomessa voi ja täytyy elää. Yhä yleisemmin palkkarakenteisiin kuuluu henkilökohtaisia lisiä, joita jotkut saavat, toiset eivät. Metallialan väestä pelkästään taulukkopalkalla työskentelee arvion mukaan joka viides. Ilman muita lisiä kuin tessin määrittämä henkilökohtainen lisä huomioon ottaen metallialan keskipalkka on 2 117 euroa kuukaudessa. Samoin perustein alin mahdollinen palkka on 1 560 ja ylin 2 797 euroa. Työntekijäkunnan keskuudessa palkat teknologiateollisuudessa ovat hyviä, mutta kaikkien palkansaajien keskiarvopalkkaan 3 100 euroon nähden huonoja. Palkkoja säätelee yksityissektorilla yhä enemmän alan tuottavuuden kasvu. Sellaista mittaria tuskin keksitään, että kaikkien suomalaisten palkat toimialasta riippumatta voitaisiin arvottaa vaativuuden ja osaamistason mukaan samalle janalle ja tuloksena saataisiin oikeudenmukainen palkka. Edes minimipalkasta ei ole yhteistä tasoa, vaikka ruoka ja asuminen maksavat jyväskyläläiselle kioskimyyjälle ja metallityöntekijälle yhtä paljon ja paljon enemmän kollegoilleen Helsingissä. Paikkakuntakalleusluokista työehtosopimuksissa on luovuttu, eikä niihin taida olla paluuta. Saksaan ollaan tekemässä lakia 8,50 euron minimituntipalkasta. Suomessa minimipalkat on hakattu kunkin alan työehtosopimukseen. Tessit yhdessä yleissitovuuden kanssa ovat yhtä kuin laki: niiden mukaisten palkkojen alle ei laillisesti voi mennä. Ammattiyhdistysliike sen kummemmin kuin työnantajapuolikaan ei halua Suomeen lailla määrättyä minimipalkkaa. Syynä on muun muassa se, että minimistä tulee raha-asioissa herkästi maksimi. Yritysten välinen kilpailu henkilöstöstä tyrehtyisi, tuottavuus saattaisi heikentyä ja firmat menettäisivät voittojaan tuottavuuden hupenemisen myötä. Ostovoiman kehitys jämähtäisi, ja sitä kautta kärsijänä olisi koko kansantalous. Joustava palkka 19 45 Metallin en ensimmäin pimus työehtoso 19 65 Naisten kat palkkaluo poistettiin 7.10.2014 11:22:40
13 23 16.10.2014 ?? Parake eli palkkarakenneuudistus metalli teollisuudessa oli 1980-luvulla jotain aivan uutta ja esimerkillistä. Parake rakennettiin metallin työehtosopimukseen vuonna 1987. Ammattiyhdistysliikkeessä päiviteltiin, onko mitään tolkkua antaa edes jonkin verran palkkavaltaa työpaikoille. Parake toimii edelleenkin Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusten pohja vireenä. Muilla aloilla on seurattu esimerkkiä. Parake perustuu ajatteluun työn vaativuuden mukaan maksettavasta palkasta. Se sisältää myös perusajatuksen samapalkkaisuudesta: sama työ ja sama pätevyys ovat yhtä kuin sama palkka. Iällä, sukupuolella tai etnisellä taustalla ei ole väliä. Parake-ajattelu nojaa vahvasti työehtosopimukseen. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden viimevuotisessa työehtosopimuksessa Parake- ajatusta jalostettiin työn vaativuudesta osaamisperusteiseen palkkausjärjestelmään. Tätä kokeillaan nyt. Ideana on, että työntekijät kouluttautuvat työpaikalla moniosaajiksi, ja tulos lihottaa tilipussia. Työnantaja hyötyy monitaitoisista työntekijöistään. Teknologiateollisuudessa on tessissä määräyksiä myös palkkiopalkasta. Se on yksi suorituspalkan muoto, mutta palkkiopalkassa merkitsevässä osassa on kone. Mitä paremmin kone pelittää ja käyttötunnit pysyvät korkeina, sitä enemmän se näkyy työntekijän tili pussissa. Palkkiotyön osuus on 27,5 prosenttia, ja sen ennustetaan kasvavan. Tulospalkkioita saa vien työntekijöiden osuus teknologiateollisuudessa on 44,2 prosenttia, mutta tulospalk kioiden osuus kokonaisansiosta on keskimäärin vain 2,7 prosenttia. Palkkaustapojen osuudet metallityöntekijän työajasta LEHTIKUVA/PERTTI JENYTIN Parake näytti esimerkkiä Palkan maksaminen tilille toi pankkeihin uusia asiakkaita. Nyt pankkikonttorit ovat lähes kadonneet ja raha nostetaan automaatista tai se liikkuu bitteinä. Palkkiotyö Urakkatyö Aikatyö 1973 1980 2000 2013 NÄKYMÄT Suunta palkkausjärjestelmissä antaa tilaa yrityksissä työpaikkakohtaisilla palkkasopimuksilla. Se veisi pohjan räätälöidyille osille. Paikallinen palkkasopiminen on ollut työn nykyiseltä kaksi- ja kolmikantasopimiselta muissakin asioissa antajapuolen mantra jo pitkän aikaa, mutta ammattiyhdistys kuin palkankorotuksissa. liikkeelle paikallinen palkkasopiminen kelpaa vain pienenä osana kokonaispalkkausta ja ansiokehitystä. Rahapalkka on työntekijälle vastike tehdystä työstä ja palveluksesta, josta ostaja eli työnantaja hyötyy taloudellisesti. Ristiriidan taustalla on periaatteellinen ongelma: työrauha sovitaan Helsingissä työehtosopimuksia allekirjoitettaessa, joten sopimuksessa täytyy olla myös riittävä perälauta saada kaikille Suoranaisen rahan lisäksi työntekijöitä palkitaan vaikkapa lounas seteleillä, liikuntaseteleillä tai kattavalla työterveyshuollolla. Ennen vanhaan vankka, rahanarvoinen työsuhde-etu oli vuokra-asunto. Teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi näkö palkankorotusvara sovittaisiin yrityksissä, työrauhakin pitäisi piirissä ei kuitenkaan ole, että työsuhdeasunnoilla houkuteltaisiin sopia paikallisesti. Se merkitsisi jatkuvia paikallisia lakkoja, väkeä työpaikkojen likeisyyteen. Etätyö lisääntyy eikä elinkeino- joita ei toivo kukaan. elämällä ole visioita massiivisista tuotantolaitoksista, joissa Työnantajapuolella on vahva viritys lisätä sopimuskierroksilla mahdollista jakovaraa yrityksiin. Etelärannassa ollaan kuitenkin metallityöntekijän ei pitäisi sanan mukaisesti työskennellä sorvin ääressä. realisteja eikä nähdä, että ansiokehitystä turvattaisiin vain Kiitos taustatiedoista: edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen ja tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metalliliitosta sekä työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Teknologiateollisuudesta 1968 AHJ1413_2-23.indd 23 1: Liinamaa palkka pankkiin 1987 Parake lle metalliala 2013 Osaamisn perusteine palkkausä: järjestelm lli kokeiluma Sarja jatkuu, Ahjo nro 15 YT-MENETTELY palkansaajille kohtuullinen palkka korotuksineen. Jos koko 7.10.2014 11:22:42
24 T YÖ T I L A Nordautomation Oy, Alajärvi, 10. syyskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1413_24-48.indd 24 7.10.2014 11:24:40
25 AHJ1413_24-48.indd 25 7.10.2014 11:24:42
Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 SUOMEN * EDULLISIN if.fi 010 19 19 95 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1413_24-48.indd 26 7.10.2014 11:24:46
ONNELLISUUS Ihmiset tietävät, ja monet tutki mukset osoittavat, että kokemukset ja elämykset tekevät onnellisemmaksi kuin tavarat. Silti ihmiset yleensä ostavat mieluummin tavaroita. San Franciscon osavaltion yliopistossa on tutkittu professori Ryan Howellin johdolla, miksi ihmiset käyttäytyvät noin epäjohdonmukaisesti. Yhdeksi syyksi todettiin se, että ihmiset eivät osaa antaa rahallista arvoa kokemuksille, joista jää jäljelle vain muistoja. Tavarat sen sijaan muistuttavat käsin kosketeltavasti omasta arvostaan. O TA Onnellisuuteen kannattaa panostaa, koska se ei ole Howellin mukaan vain ohimenevä tunne, vaan siitä on monenlaista hyötyä elämässä. – Yritykset haluavat työntekijöidensä olevan onnellisempia, koska he ovat silloin tuottavampia. Lääkärit haluavat potilaidensa olevan onnellisempia, koska he ovat silloin terveempiä, hän toteaa. WWW.HS.FI HAE: ELÄKEIKÄSI ESINEHAKU HTTP://ARABIA.KOKOELMA.FI/ HSAY EÖ ...selvää milloin viimeinkin. WWW.TYOVAENMUSEO.FI HAE: FEMINISMI ...mummon kupille nimi. ...miten tasa-arvo lähti toteutumaan. WWW.LIUKASTUMIS.INFO MATERIAALIT Lentokoneissa ja autoissa saatetaan Gizmag-verkkosivuston mukaan käyttää tulevaisuudessa materiaaleja, jotka ovat ilmaa kevyempiä, mutta kestävät 160 000 kertaa oman painonsa verran kuormitusta. Tähän asti maailman kevyimpinä aineina on pidetty aerogeelejä, jotka ovat mikrohuo koista silikaattivaahtoa. Keveysennätys on aerografeenilla, joka painaa 160 grammaa kuutiometri. Esimerkiksi hengittämämme ilma painaa 1 293 grammaa kuutiometri. Aerogeelit ovat puristuslujuudeltaan vah voja, ja niitä käytetään muun muassa eristeinä ja tennismailojen yhtenä ainesosana. MIT:n ja Lawrence Livermore National Laboratoryn tutkijat ovat nyt kehittäneet materiaaleja, jotka ovat yhtä kevyitä kuin aero geelit, mutta 10 000 kertaa niitä lujempia. Kyse on keinotekoisista materiaaleista, joiden ominaisuuksia ei esiinny lainkaan luon nossa. Niiden lujuus ei perustu kemiallisiin omi naisuuksiin vaan geometriseen rakenteeseen. Lujuus syntyy luomalla stereolitografia tekniikan avulla mikroskooppisella tasolla kerros kerrokselta erittäin monimutkaisia kolmiulotteisia rakenteita. Raaka-aineina keinomate riaaleissa on käytetty metallia ja keramiikkaa sekä polymeerien ja keramiikan yhdistelmää. Katso eläkeikäsi NÄ E Superlujaa ainetta 1963 1 7. 5 . 2 0 1 5 A S T I Automatisoidut mikrotehtaat sopivat kompo nenttien valmistukseen, käsittelyyn ja kokoon panoon erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää annostelu-, analy sointi- ja mittaustarkoituksiin laboratorioissa. Tulevaisuudessa mikrotehtailla voidaan ehkä tehdä jopa ihmisen personoituja varaosia sairaalassa leikkauksen aikana. Syntymävuotesi? ...kaatumaan, aamuliukkaat tulevat. IKKUAS I N K E T TIETNOSANTALTOINTÄ KA HEVIES MINEN PU JOITTA S JNE. KIRÖOIKEU TY HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Panosta elämyksiin 13 16.10.2014 O PI TUOTANTOTEKNOLOGIA Nopeasti yleistyvät 3D-tulostimet ovat jo saamassa monipuolisem man kilpailijan, työpöydälle mahtuvan mikroteh taan, jolla voi tulostamisen lisäksi myös työstää esineitä. Mikrotehdas on astianpesukoneen kokoinen laite, joka on tee-se-itse-intoilijan unelma: koko nainen siistin kotelon sisään pakattu työpaja. Amerikkalaisen Mebotics-yhtiön prototyyppi vaiheessa oleva Microfactory-laite esimerkiksi sisäl tää New Scientist -lehden mukaan 3D-tulostimen sekä joukon työkaluja, joilla voi työstää muovi-, puu- ja metalliesineitä. Laitteella voi myös etsata mikropiirejä omatekoisiin elektroniikkatuotteisiin. Laitteessa on sisäänrakennettu, internet-yhtey dellä varustettu tietokone. Siihen voi netistä ladata valmiita suunnitelmia erilaisten esineiden valmis tukseen. Suunnitelman koodi ohjaa pikkutarkasti ja automaattisesti laitteen toimintoja ja työkalujen vaihtoa. – Jos esimerkiksi auton varaosista on netissä tietokanta, laitteen voi kytkeä langattomaan lähiverkkoon, ladata varaosan suunnitelman ja valmistaa osan lennosta missä tahansa, Jeremy Fryer-Biggs, yksi Meboticsin perustajista, toteaa. Esineitä voi toki suunnitella alusta asti myös itse käyttämällä tavanomaista suunnitteluohjelmistoa. Mikrotehtaat eivät ole jäämässä vain tee-se-itse -harrastelijoiden leluiksi. Tampereen teknillisen yliopiston kone- ja tuotantotekniikan laitoksella esimerkiksi kehitetään teolliseen käyttöön tarkoi tettua mikrotehdaskonseptia. – Modulaarinen konseptimme on pisimmälle kehitetty maailmassa, projektipäällikkö Riku Heikkilä kertoo yliopiston Rajapinta-lehdessä. Konsepti perustuu noin kenkälaatikon kokoisiin perusmoduuleihin, joiden sisällä on työ- ja oheis laitteita sekä puhdastilajärjestelmä. Perusmoduulit voidaan yhdistää toisiinsa, ja niihin voidaan liittää prosessimoduuleita, kuten robotti, konenäkö ja laserskanneri. ”Mikrotehtaiden etuja ovat säästöt tilan, energian ja materiaalien käytössä, joustavuus tuotannossa sekä nopeat toimitusajat. Mikrotehdas voidaan myös siirtää helposti uuteen paikkaan.” HA E KOONNUT JORMA T. MATTILA Mikrotehdas työpöydälle TEKEMINEN 27 TIEDE ? N Ö T Ö Y T TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O ...nyt kun on aikaa. Kurssi ilman kustannuksia. AHJ1413_24-48.indd 27 7.10.2014 11:24:51
28 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT HARRI NURMINEN 13 16.10.2014 Työnantaja: Liittykää liittoon! TUME-AGRI OY Janakkala, Turenki Liikevaihto 13 miljoonaa euroa Toimitusjohtaja Eero Tommila Henkilöstö 68, työntekijöitä noin 50 Suurimmat vientimaat Norja, Unkari, Japani, Ruotsi ja Baltian maat AHJ1413_24-48.indd 28 Työntekijöiden kuuluminen liittoon on myös työnantajan etu, nähdään Tume-Agrilla Turengissa. Maatalouskoneita tekevässä yrityksessä asiat sovitaan puhumalla. 7.10.2014 13:32:04
13 29 16.10.2014 E Pertti Aitto-ojan työura alkoi Tumei me täällä Suomessa niin surkeiAgrilla 35 vuotta sitten; tehtäviin kuului ta olla, että kaikki tuotanto on muun muassa yrityksen postin kuljettamista pakko viedä muualle. Ylimääräipolkupyörällä. seen riitelyyn ei kannata tuhlata aikaa, ja siksi neuvottelujärjestelmä liiton kanssa helpottaa – Molemmilla puolilla aitaa on välillä sellaiyrittäjänkin elämää, Tume-Agri sia puheita kuin joskus monta kymmentä vuotta sitten. Välillä ihmettelee, että miten nykyäänkin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Sola sanoo. vielä voi olla näin hapan ilma, Sola sanoo. Pääluottamusmies Markku Alen on Solan kehumassa neuvottelujärjestelmässä se ihmiPERINTEITÄ JA PITKIÄ TYÖURIA nen, joka edustaa Turengissa sijaitsevan Tume- Peltoviljelykoneisiin erikoistunut Tume-Agri Agrin 50 työntekijää. on perinteinen yritys, joka sai alkunsa paikka– Meillä on opittu, mitä toiselle voi ja kannatkunnan sokeritehtaan konepajana sodan jälkeisinä vuosina. Sokeritehdas suljettiin 1998, taa sanoa, kun asioista keskustellaan. Se tulee mutta koneita tehdään edelleen, kokemuksen kautta, kun oppii tuntemaan oman ”Neuvottelujärjestelmä eikä loppua ole näköpiirissä. porukan ja toisaalta vasYksi pitkään talossa ollut työnliiton kanssa helpottaa tapuolen ajatukset, Alen tekijä on koneenhoitaja Pertti yrittäjän elämää.” Aitto-oja, joka tuli Tume-Agrin selvittää. Sola, joka hallituksen palkkalistoille 1979. puheenjohtajuuden lisäksi toimii yrityksen – Olin 17-vuotias silloin ja tulin suoraan markkinointijohtajana, on havainnut työnantaammattikoulusta. Olin pari vuotta tsupparina jien omassa piirissä esiintyvän usein tarpeetonsokeritehtaalla, kuljetin postia ja kävin hoitata ammattiyhdistysliikkeen vastaista asennetta. massa pankkiasioita, muistelee Aitto-oja. Hän arvelee, että syyt löytyvät historiasta. Hänen mielestään Tume-Agri on työntekijän näkökulmasta juuri sopivan kokoinen yritys. Siihen Aitto-oja on ollut erityisesti tyytyväinen, että Tume-Agrilla korostetaan työntekijöiden monitaitoisuuden tarvetta. – Se on tietenkin työnantajan etu, että osaaminen on vähän laajempaa, mutta itsellekin on Hallituksen puheenjohtaja Heikki Sola, ihan mukavaa, että välillä hommat vaihtuvat. pääluottamusmies Markku Alen, Pääluottamusmies Alen pitää myös asiaa ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Mika hyvänä. Anttonen ja kylvölannoitin JC 3000 Star XL. – Jos meillä on 50 työntekijästä viisi poissa, niin se on jo 10 prosenttia. Jollain se täytyy korvata, kun mitään varamiehiä ei ole otettavissa. Mutta järjestely toimii, moneen vuoteen täällä ei ole tarvinnut käyttää vuokratyöfirmoja, kertoo Alen. Toinen Tume-Agrin veteraani on tätä Ahjoa luettaessa jo ehtinyt eläkkeelle. Olavi Lehtonen eli ”Pelle” oli yrityksessä hitsaajana 20 vuotta, muutaman kuukauden päälle 63-vuotiaaksi. – Kai sitä on joskus pois jäätävä. Eihän ne vielä olisi oikein laskeneet, Lehtonen naureskelee. – Minusta tämä on ollut parhaita työpaikkoja omalta kohdalta. Ei ole missään vaiheessa mitään isompaa skismaa tullut eikä valittamisen aihetta. Olavi ”Pelle” Lehtonen viihtyi talossa ja hitsaajan töissä sen verran hyvin, että on vielä eläkkeelle jäätyäänkin käynyt auttamassa kevätkiireissä. AHJ1413_24-48.indd 29 7.10.2014 11:24:59
30 13 16.10.2014 TÖITÄ MAANVILJELIJÄN VUOSIKIERRON MUKAAN Tume-Agrin markkinaosuus ja työntekijöiden työtilanne näyttävät kohtuullisen hyvältä, vaikka maailmantalouden tila on mikä on. – Silloin edellisen taloustaantuman aikaan vuonna 2009 tuli pakkolomia, osalla porukasta ne kestivät puolikin vuotta. Mutta sen jälkeen on ollut hyvä tilanne, ei ole ollut puhettakaan lomautuksista, pääluottamusmies Alen sanoo. Maatalousalan yrityksellä on edunvalvonnan kannalta tietyt erityispiirteensä. Työrytmi ja lomat määräytyvät Tume-Agrissa pitkälti maatalouden vuosikierron mukaan, eli kevään ja kylvökauden lähetessä tekemistä on eniten. – Alkuvuodesta varsinkin tulee ylitöitä ja joskus lauantaihommiakin, mutta meillä on selkeät sopimukset, että paljonko niitä voi tehdä, mitä niistä maksetaan ja miten niitä voi ottaa vapaiksi, Alen kertoo. – Se tietysti vähän rajoittaa, että jos tulee paljon ylityövapaita normilomien päälle, niin sitten ei ole enää tekijöitä. Nyt Tume-Agrin tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä maailmantalouden tilasta huolimatta. Käytössä ovat kaikki työnvaativuusryhmät; maatalouskoneet kehittyvät koko ajan monipuolisemmiksi, joten myös erityisosaamista vaativia töitä on runsaasti. Paikallisia korotuksia sovittaessa työntekijöiden tavoitteena on kuitenkin ollut palkkaerojen tasaaminen ja matalapalkkaisten aseman parantaminen. Sopiminen Tume-Agrissa siis toimii. Vaan entäpä se liiton jäsenyys, jota työnantajankin puolesta työntekijöille suositellaan? – Ihan sataa prosenttia se ei valitettavasti ole, mutta hyvää tasoa kuitenkin, yhtä vaille kaikki kuuluvat liittoon, pääluottamusmies vastaa. a 1994 EU: Maatalouden rakennemuutos, tilakoko kasvaa, uusia vaatimuksia koneille 2000-luku: Suorakylvö yleistyy vahvasti 1950-LUKU 1948 Perustetaan sokeritehtaan konepajaksi Suuntautuu traktorien valmistukseen 1960-LUKU Kylvö- ja lannoituskoneiden kehittämistä 1970-LUKU Kohti viljanviljelykoneita, vienti alkaa 1980-LUKU Automatisaatio ja koneistaminen vähentävät työntekijöitä 2003 Kylvölannoitin avaa tien Itä-Euroopan markkinoille 2009 Lama, pakkolomia Koko klusterin suurtapahtuma! Malmista metalliksi ekosysteemi. Vuoden johtava kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessu. Rekisteröidy kävijäksi, pysyt edelläkävijöiden joukossa! Tavoita uusin tieto, tekniikka ja innovaatiot myös POHTOn järjestämissä seminaareissa Kaivosvesien hallinnan kehittäminen (ke 19.11.) Kunnossapidon suunnittelu ja toteutus kaivostoiminnan eri vaiheissa (to 20.11.) Rekisteröityminen ja lisätiedot www.finnmateria.fi Yhteistyössä: Katso lisää www.finnmateria.fi AHJ1413_24-48.indd 30 materia 7.10.2014 11:24:59
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 14.5 luvun mukaisen palvelusvuosilisän tarkoituksena on palkita pitkästä yhdenjaksoisesta työsuhteesta samassa yrityksessä. EDELLYTYKSET Osa-aikatyöntekijä MAKSU Työsuhde on kestänyt tarkasteluhetkeen 30.11.2014 mennessä yhdenjaksoisesti samassa yrityksessä vähintään 10 vuotta. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta tarkasteltaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. A Viikon säännöllisten tuntien lukumäärä jaetaan 40:llä. B Saadulla luvulla kerrotaan edellä esitetyn mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Palvelusvuosilisä maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä. ESIMERKKI: Jos työntekijän työsuhde on SUURUUS kestänyt 10 vuotta ja säännöllisen työviikon tunnit on 20 tuntia ja keskituntiansio 10 euroa, lasketaan lisän suuruus seuraavasti: Palvelusvuosilisä määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lisän maksuperusteet muuttuvat 5 vuoden välein 25 vuoteen asti. A 20 tuntia = 0,50 40 Lisä on 10 vuodelta kaksi kertaa edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2013-31.3.2014) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä (Lkk) kerrottuna työntekijän kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiolla (KTA). ESIMERKKI: Tilanne 30.11.2014 Työntekijä on tarkasteluhetkellä ollut yhdenjaksoisesti 10 vuotta työsuhteessa ja edellisessä lomanmääräytymisvuodesta oikeutettu saamaan vuosilomaa 12 kuukaudesta: 2 x 12 x KTA Työsuhteen pituuden vaikutus 10 vuotta mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 vuotta mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 vuotta mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA Lkk Edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2013- 31.3.2014) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä B 0,50 x 2 x Lkk x KTA = 1,00 x 12 x 10 euroa = 120 euroa Jos työntekijä on tehnyt sekä osa-aikaettä kokopäivätyötä, palvelusvuosilisä suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaisesti kokopäivätyön ja osa-aikatyön tehdyillä jaksoilla. Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 15.2 luvun vuosineljänneksen eikä lomanmääräytymis vuoden mukaista keskituntiansiota laskettaessa. Kuukausipalkkainen työntekijä Työehtosopimuksen kuukausipalkkasopimuksen 17. 2 luvun mukaan laskentaperusteena käytetään tuntia kohden laskettua aikapalkkaa, joka saadaan jakamalla henkilökohtainen kuukausipalkka luvulla 169. KTA Työehtosopimuksen 15.2 luvussa tarkoitettu 3. vuosineljänneksen (heinä-, elo-, syyskuu) keskituntiansio PA LV E L U S V U O S I L I S Ä 2 0 1 4 Palvelusvuosilisä 13 TEKSTI VEIKKO KAUPPINEN SOPIMUSASIANTUNTIJA O TA TA LT E E N 16.10.2014 31 T YÖ E H T O S O P I M U S Paikallinen sopiminen Maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin eli siirtää myöhempään ajankohtaan tai porrastaa useammalle palkanmaksukaudelle. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty mihin asti maksuajankohta voidaan paikallisesti sopien siirtää. Takarajana tulee kuitenkin olla seuraavan palvelusvuosilisän maksuajankohta. Paikallinen sopimus palvelusvuosilisän maksun siirtämisestä koskettaa aina kaikkia työntekijöitä, joten sopijapuolina ovat pääluottamusmies ja työnantaja. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen 44 luvun paikallisen sopimisen määräystä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli jompikumpi osapuoli sitä pyytää. On kuitenkin suotavaa, että sopimus tehdään aina kirjallisesti ja se koskee vain kyseistä hetkeä eikä jatkuvaa käytäntöä. Työsuhteen päättyminen Jos työsuhde päättyy ennen palvelusvuosilisän maksamisajankohtaa ja työntekijä on palvelusvuosilisän piirissä, maksetaan lisä lopputilin yhteydessä sitä edeltävän joulukuun alusta laskettuna jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jolta on ansaittu vuosilomaa. ESIMERKKI: Jos työntekijä on saanut 30.11.2013 jälkeisessä tarkastelussa palvelusvuosilisää 240 euroa ja työsuhde päättyi 25.10.2014 ja hänelle on ajalta 1.12.2013–25.10.2014 (11 kk) kertynyt täydet vuosilomapäivät, niin lisää maksetaan 11 kuukaudelta eli 220 euroa. VAIHTAMINEN VAPAASEEN Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vapaaseen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastelujakson jälkeen. Vapaa-ajalta maksetaan keskituntiansiota vastaava korvaus ja pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä. Muut sopimusalat Malmikaivokset, kuten teknologiateollisuudessa Jalometalliala, tekninen huolto ja kunnossapito sekä puolustusministeriön työpaikat, ei voi vaihtaa vapaaksi Auto- ja konekorjaamoalat sekä tietoala, kuukausipalkkalaisen laskentakaavan jakaja eri Auto- ja konekauppa, ei mainintaa, huomioitu taulukkopalkkauksen vuosiporrastuksessa Pelti- ja teollisuuseristysala, laskettaessa käytetään henkilökohtaista aikapalkkaa, eikä voi vaihtaa vapaaksi Mekaaninen metsäteollisuus, laskentakaava erilainen Energia-ala, ei mainintaa Yksityiskohtaiset ohjeet: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus AHJ1413_24-48.indd 31 7.10.2014 11:24:59
32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 13 16.10.2014 LEHTIKUVA / REUTERS / STRINGER Neljän prosentin korotus Saarin terästehtaissa PELASTUSOPERAATIO Palomiehet kävivät töihin Dongfangin hiilikaivoksella Anhuin provinssissa Kiinan itäosissa viime elokuussa sen jälkeen, kun kaivoksessa tapahtunut räjähdys jätti ainakin 24 ihmistä loukkuun kaivokseen. Hiilikaivosten työläiset laman uhreja KIINA Hiilikaivoksista 70 prosenttia toimii tap piolla Kiinassa. Hiilen hinta on matalimmillaan kuuteen vuoteen. Yritykset maksattavat sen työläisillä: palkkoja jää rästiin ja työsuojelu on olematonta. Hiilikaivostyöläiset ovatkin alka neet järjestäytyä ja ajaa asiaansa lakoilla. Huikean taloudellisen nousun hiipuminen paljastaa maan työläisten suojattomuuden erottamisten ja työnantajan mielivallan kouris sa. Kunnollisten ammattiliittojen ja neuvottelu järjestelmien puuttumisen vuoksi lakkojen määrä kasvaa rajusti. China Labour Bulletin kerää tietoja Kiinan la koista. Se on kirjannut alkuvuodesta puolet enemmän lakkoja kuin edellisvuonna. Vuoteen 2012 verrattuna nousu on 180 prosenttia. Kesällä Jinchengin kaivosmiehet menivät lak koon ja osoittivat mieltään. He eivät olleet saa neet palkkaa viiteen kuukauteen. Henanissa kaivos suljettiin ja työläiset jätettiin ilman kahden kuukauden palkkaa. He osoittivat mieltään kau pungin kaduilla. Useissa muissakin kaivoskaupungeissa työ läiset ovat lakkoilleet ja osoittaneet mieltään maksamattomien palkkojen vuoksi. Tämä on Kiinassa uutta, ja poliisi onkin toisinaan pidättä nyt työläisiä. AHJ1413_24-48.indd 32 Vakavia kaivosonnettomuuksia sattuu usein. Heinäkuussa Xinjiangin hiilikaivoksessa kuoli rä jähdyksessä 17 työläistä. Kaivos oli määrätty suljettavaksi ja toimi laittomasti. Tällaisten pää tösten valvonta ei toimi korruptoituneessa hal linnossa. Hiukan aiemmin Xinjiangissa kuoli 21 kaivos miestä hiilikaivosräjähdyksessä. Kaivos oli suljet tu työturvallisuuden puutteiden vuoksi, mutta sai luvan avata uudelleen. Heilongijangissa kuoli elokuussa viisi työläis tä veden tulviessa hiilikaivokseen. Heti sen jäl keen Anhuissa 24 kaivosmiestä jäi loukkuun maan alle. Kuukautta myöhemmin kuusi oli löy detty kuolleina, loput ovat vielä loukussa. Kaivos toimi laittomasti. Suurin osa kaivosonnettomuuksista sattuu Kiinan kaukaisissa kolkissa. Työsuojelua ja sen valvontaa ei ole. Työntekijät ovat usein vuokra työvoimaa maaseudulta. Virallisen tilaston mukaan viime vuonna kuoli 1 049 kaivostyöläistä. Moni epäilee luvun olevan keinotekoisen matala. Vuonna 2011 virallinen luku oli 1 973. Viranomaisetkin myöntävät luvuis ta puuttuvan pienten kaivosten tietoja. Usein kaivokset ovat ilmoittaneet kuolleiden ja loukkaantuneiden luvut liian pieniksi. Kaikkia kuolonuhreja ei edes kerrota, vaan omaiset mak setaan hiljaisiksi. SAKSA IG Metall solmi syyskuussa työehto sopimuksen Saarin osavaltion ja lähialueiden terästeollisuuteen. Sopimus kattaa 15 000 työläistä. Lokakuun alusta palkkoja nostetaan 2,3 prosenttia. Syyskuulta kaikki saavat ylimääräisen 70 euron kertasumman. Ensi vuoden syyskuussa palkat nousevat 1,7 prosenttia lisää. Oppisopimuksella olevat saavat neljä prosenttia lisää heti syyskuun alusta. Eläke pyritään turvaamaan, kun ikää on 63 vuotta ja työuraa 45 vuotta. Sopimus on linjassa IG Metallin aiemmin solmimien itäisen ja luoteisen Saksan sopimusten kanssa. Liitto vaati viiden prosentin korotuksia. Korealainen yhtiö haluaa kieltää liiton Serbiassa SERBIA Hyundai ja KIA -autotehtaiden alihankkija Yura Corporation vaatii Serbian työministeriötä kumoamaan tehtaansa ammattiliiton rekisteröinnin. Ra?an kaupun gissa sijaitseva tehdas on etelä-korealaisten omistama. Maan teollisuus on pahamaineisen tunnettu ay-toiminnan vastaisuudestaan. Alueen ammattiliitot pitävät vaadetta röyhkeänä. Vapaassa maassa ei työnantajan ole mahdollista lopettaa ammattiliittoa, ne sanovat. Yhtiön väitteet liiton luottamushenki löiden valintojen ja toiminnan laittomuudesta ovat perusteettomia. Yhtiön mukaan tehtaalle ei ole edes perustettu ammattiliittoa. LKAB säästää ja palkkaa lisää RUOTSI Kaivosyhtiö LKAB on säästökuurilla. Sata yhtiön 1 500 työläisestä on määräaikaisia. Samalla LKAB ilmoittaa tarvitsevansa 200 uutta työntekijää Svappavaaran kaivokseen. Se on ollut täynnä vettä 30 vuotta, mutta avataan uudelleen. Kiirunan koko keskusta muutetaan uuteen paikkaan, jotta sen alla oleva kaivos voi jatkaa. Tämäkin tuo lisää työtä kaivoksiin. 7.10.2014 11:25:02 VitaeLa
MAINOS Kaikki on helpompaa kun kroppa toimii! Torstein Sörensen on 51-vuotias ja työskentelee ikkunatehtaalla. Ammatti on vaativa raskaita nostoja ja epämukavia työasentoja. Torstein on vapaa-ajallaan hyvin aktiivinen, ja siksi hänelle on tärkeää, että virtaa riittää työpäivän jälkeenkin. - Olen työskennellyt ikkunatehtaalla 24 vuotta, ja voit uskoa, että olen nostanut jokusen ikkunan! Tässä työssä on ihan pakko olla vahva, kertoo Torstein. Voimia ja energiaa hän tarvitsee myös vapaa-ajalla, jolloin hän kunnostaa venevajaansa tai maalaa taloaan. - Kuulin VitaeProsta 4 vuotta sitten ja kun luin siitä vähän lisää, vakuutuin että VitaePro sopisi minulle. Torstein kertoo olevansa tyytyväinen VitaeProhon ja suosittelee sitä työkavereilleen ja ystävilleen. 94 % suomalaisista käyttäjistä suosittelee VitaeProta! -Ikkunoiden asennus on fyysisesti vaativaa! Torstein Sörensen, VitaePro-asiakas Asiakaskysely 2012. N=582 pitkäaikaista VitaePron käyttäjää –Nautin esiintymisestä ja silloin olen valmis antamaan kaikkeni. Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on sen vuoksi välttämätöntä. EU:n vahvistamat terveysväitteet: LIHAKSET VitaePro® sisältää D3-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Marion Rung, artisti RUSTO VitaePro® sisältää C-vitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. TILAA JO TÄNÄÄN - EI SITOUTUMISAIKAA! VASTUSTUSKYKY Soita 0206 90030 VitaePro® sisältää C- ja D-vitamiineja, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Ma?pe 8.30?16.30 Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi VitaeLab maksaa postimaksun ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Toimituskulut 3,90 e/ lähetys. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita ja on voimassa 31.12.2014 asti. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saat tuotteen mukana. TE RV EY ELÄMÄ MÄ LÄ E TERVE YS Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F POSTINRO: YS LÄHIOSOITE: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) AHJ1413_24-48.indd 33 VitaeLab_Ahjo_nr13_pd16.10_225x290_CR.indd 1 ELÄMÄ TER VE NIMI: PUHELIN: Sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiineja sekä omega-3-rasvahappoja. S EY ÄMÄ EL 14,95 säästä V S -50% TE R Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Ä ÄM VitaePro® sisältää C-vitamiinia, joka auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. www.vitaepro.? EL VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ Tilaa netistä: Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. SYDÄN VitaePro® sisältää DHA:ta ja EPA:a, jotka edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta vuorokaudessa. Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 7.10.2014 11:25:03 29.09.2014 10:39:02
LOPPU PÄTKÄTÖILLE, PÄTKÄELÄMÄLLE JA PÄTKÄUNELMILLE. NYT! Tervetuloa Tampereen Keskustorille Operaatio VAKIDUUNIN kampanjaavaukseen 25.10. klo 14-16 Tarjolla musiikkia, improvisaatioteatteria ja pientä evästä. Ota mukaan kaverisi, työporukka tai vaikka koko perhe! Tule mukaan kansanliikkeeseen vakiduunin puolesta! LISÄTIETOJA Sami Vironen, sami.vironen@metalliliitto.fi, 040 519 2168 Jussi-Pekka Ahonen, jussi-pekka.ahonen@metalliliitto.fi, 040 565 7193 AHJ1413_24-48.indd 34 7.10.2014 11:25:04
16.10.2014 13 35 HARRASTUS TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA JYRKI LUUKKONEN METSÄSTYS LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi ASENTAJA PASI VIITALA KOTIPAIKKA NOKIA HARRASTANUT LAPSUUDESTA LÄHTIEN Metsällä murheet katoavat ??Kun muut odottavat kesää ja lomaa, Metso Mineralsin asentaja ja osastoluottamusmies Pasi Viitalalle elokuun 20. päivä on odotuksen arvoinen päivä. Kello 12 alkaa sorsastus ja sitä myöten metsästyskausi. Sorsastuksen aloituspäivä on melkein aina ollut hänelle vapaapäivä. Edellisenä päivänä Viitala on ajellut kotiseudulleen Virroille sadan kilometrin matkan ja katsastanut paikat tutun metsästysporukan kanssa. Aloituspäivän stra tegia on mietitty ennalta: mitä kukakin tekee, mitä syödään, miten päivä vietetään. Ensimmäiset tunnit jahtikauden alussa ovat vilkkaita ja jännittäviä. Vuodet eivät ole veljek siä. Tänä vuonna vesilintuja on vähemmän kuin tavallisesti ja linnut ovat olleet pieniä. Kylmä kesäkuu teki tehtävänsä. Saalis on sorsamiehelle kiva juttu, mutta tär keintä on yhdessäolo tutussa porukassa ja luon non helmassa rentoutuminen. On hauska istua tulilla turisemassa ja saunoa metsästysretken päätteeksi illalla yhdessä. Aikaisemmin porukka yöpyi laavulla, nykyisin vuokrataan mökki. AHJ1413_24-48.indd 35 Aamulento on yleensä valon sarastaessa, kuuden ja yhdeksän välillä. Pasi Viitala on sorsastanut pikkupojasta asti. – Metsässä kaikki huolet katoavat. Se on hyvä Kun syksyn sorsat on ammuttu, alkaa hirvi henkireikä. Käyn kotona Nokialla muutaman ker jahti. Sekin on hauskaa puuhaa ja vie monta ran viikossa Vikke-koiran kanssa metsälenkillä. viikonloppua. Kotiväki on hengessä mukana. Lapset ovat tottuneet syömään kaikkea riis Sorsastuskärpänen puri Viitalaa jo pikkupoi kana. Hän pääsi isän kanssa sorsastamaan alle taa pienestä pitäen. Puoliso on hyvä kokki, mut kymmenvuotiaana, ja sen jälkeen ei ole tarvin ta yleensä Viitalan perheessä riistan laittaa Pasi. nut metsälle kahta kertaa käskeä. Metsästys Sorsan hän paistaa pannulla ja laittaa uuniin kortin hän suoritti vuonna muhimaan pariksi tunniksi maustet 1990. Metsästysjutut liittyvät ”Metsässä kaikki tuna ja kermalla höystettynä. Seu kotipuoleen Virroille, koska huolet katoavat. raksi hän laittaa perunoita tai peru siellä on tuttu porukka, pää nasosetta ja sienikastiketta. Se on hyvä – Sellaista tavallista, hän kuittaa. osin omaa sukua. Nokialla hän henkireikä.” ei ole hakeutunut metsäs Kerran Pasi nylki kotona jänistä. tysporukkaan ollenkaan. Lapset, tuolloin alle 10-vuotiaat, kat Seitsemänvuotias Vikke-koira on noutaja ja soivat vierestä nylkemistä ja jänön päätymistä hyvä apuri. Se osaa noutaa sorsat ja on kaikin pataan hieman hämillään. Isä lupasi, että jos tavoin ilolla mukana metsästyspuuhissa. pupu ei kelpaisi, hän veisi lapset hampurilaisra vintolaan. Lupausta ei tarvinnut lunastaa. a Metsästys ei ole Viitalan mielestä erityisen kallis harrastus, vaikka siihen rahaa kuluukin. Ennen käytettiin lyijyhauleja, jotka olivat edul lisia. Nykyiset korvaavat haulit ovat paljon kal liimpia. Bensaan ja varusteisiin kuluu rahaa, mutta vastaavasti Viitalan perheessä syödään usein maukasta riistaa, josta ei makseta. 7.10.2014 11:25:06
36 13 16.10.2014 Organiserat! På organiserade arbetsplatser håller arbetstagarna ihop och står bakom huvudförtroendemannen. Metallförbundets organiseringskampanj värvar nya medlemmar, engagerar arbetstagarna och får dem att välja förtroendemän på arbetsplatserna. TEXT JOHAN LUND FOTO PEKKA ELOMAA D et är alltid svårt att starta upp något nytt och det finns inga läroböcker i ämnet. Men i grund och botten handlar organiseringskampanjen inte om något nytt – det är bara något vi glömt bort på vägen. – Vi har trott att det sköter sig själv. Att om vi har tillräckligt medlemmar så värvar de nya medlemmar på arbetsplatserna, säger Metallförbundets svenska organisationsombudsman Nina Wessberg som är med i arbetet med att utveckla det nygamla organiseringskonceptet för Metallförbundet. Enligt Wessberg är ett av problemen att fackföreningsrörelsen som helhet inte har vaknat upp och insett vad som egentligen händer på arbetsplatserna. Arbetslivet har splittras och verkligheten ser väldigt annorlunda ut än tidigare. Det har blivit svårare att hitta den gemensamma grejen för alla att samlas kring när anställningarna idag ser så olika ut, säger hon och syftar på hyresarbetskraft, visstidsanställda och nollavtal. – Den där fasta arbetsplatsen där samma mänskor kommer in från måndag till fredag finns inte längre. Det kanske inte finns gemensamma kaffestunder, eller så är det olika gäng runt bordet varje dag. Att få alla dem samlade och dra åt samma håll – det är det som det handlar om. – Det är genom den samlande kraften som facket föddes och det är inget som kan styras eller skapas på kontoret i Hagnäs, utan genom intressebevakningen på varje arbetsplats, fortsätter hon. TRÄNING GER FÄRDIGHET ”Viktigast är inte att kunna kollektivavtalet utantill, utan att engagera folk.” AHJ1413_24-48.indd 36 Wessberg själv ser organiseringsarbetet som ett omfattande träningsprogram. Förbundets och ombudsmännens roll är att hjälpa till med att lägga upp programmet och sedan sporra förtroendevalda och medlemmar till att hålla sig till träningsschemat. – Vi vet ju alla att om man inte följer sitt träningsprogram så når man inte sina mål. Vi ska sporra, engagera och träna, men vi kan inte se till att situpsen blir gjorda. Organiseringstänket måste genomsyra allt som förbundet gör. Det ska finnas med i alla tillställningar som hålls och i alla utbildningar som ordnas. – Det betyder inte att någon från förbundet kommer in med 50 transparanger och börjar predika, utan tvärtom ska vi ändra på tankesättet och istället träna. Huvudförtroendemännens, arbetarskyddsfullmäktiges och fackavdelningarnas roll i organiseringen kan inte poängteras nog, men enligt Wessberg är de konkreta kraven på deras roll inte övermäktiga utan med rätt tankesätt en naturlig del av intressebevakningen. – Till deras grunduppgifter hör att vara en del av organiseringen vilket länge bara betytt att värva nya medlemmar, men nu ska deras roll så småningom också vara att fungera som lokala tränare för sitt eget lag i sin egen liga där på arbetsplatsen. Det viktigaste är inte att kunna kollektivavtalet utan till, utan att få folk engagerade, säger Wessberg. Att förbundet inte har någon svenskspråkig anställd organisatör ser Wessberg inte som ett problem. Däremot har den svenska verksamheten andra säregna utmaningar. – Det är klart att Svenskfinland är geografiskt utspritt med massor små arbetsplatser, i synnerhet i Österbotten. Men så lever också många finlandssvenskar i små samhällen och det kan kännas svårt att bli den där fackligt aktiva. Man kanske är rädd för att det kan ha konsekvenser i det övriga livet när alla känner alla. Jag tror att man borde våga mera, men inte heller så att man ska göra det ensam, utan med hjälp från förbundet. Men mycket hänger också på fackavdelningarnas och enskilda huvudförtroendemäns engagemang i arbetet. Ännu finns mycket att göra men Wessberg ser ändå hoppfullt på framtiden och de resultat från organiseringskampanjen som kan presenteras för kongressen 2016. – Jag är säker på att vi har ett hundratal nya arbetsplatser med förtroendevalda och tiotals nya frivilliga och anställda organisatörer som kan det här med organisering och vet hur man får folk engagerade. 7.10.2014 11:25:12
Ville Salovaara 13 37 16.10.2014 Pauli Mölsä TEXT SUVI SAJANIEMI ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND FOTO PEKKA ELOMAA ”Förtroendeman på allmän begäran” Det uppger mekanikern Ville Salovaara som orsak till att han på våren gav sig in på banan som huvud förtroendeman på Toyota i Esbo. Det var de gamla rävarna på arbetsplatsen som sa att han skulle vara lämplig för uppdraget. Det är ju så organiseringen fungerar inom Metall. Det är gänget på arbetsplatsen som själv bestämmer vem som representerar dem. Lika färska vice huvudförtroendemannen, mekanikern Pauli Mölsä har på samma sätt vunnit de egnas förtroende. – Jag fattade beslutet ganska snabbt när vi satt oss ner och diskuterade saken. Varför inte, tänkte jag. Men hur hade vi kommit så långt? Hur kom det sig att vi satt i kabinettet på lokalkrogen intill arbetsplatsen och funderade på vem som ställer upp i förtroendemannavalet på Toyota Tsusho Nordic i Esbo? GEMENSKAPEN GOD, MEN BRISTER FINNS – Sammanhållningen är bra bland oss i hallen och vi drar alla åt samma håll, så beskriver Salovaara sin arbetsplats, trots att arbetsgivaren inte släpper Metallförbundets tidning in i sina lokaliteter. AHJ1413_24-48.indd 37 – Behöver man söka efter fel om den allmänna arbetstrivseln är i skick, frågar sig i sin tur Mölsä. Men något kom ändå fram när Helsingfors regionkontorets dåvarande organisatör Taku Nieminen på våren började ringa runt bland arbetstagarna på Toyota i Esbo. På det viset kör ju organiseringsarbetet igång på enskilda arbetsplatser. Man ringer helt enkelt upp folk och frågar hur det går. Arbetsplatsens tidigare huvudförtroendeman hade sagt upp sitt förtroendeuppdrag under en långvarig sjukfrånvaro. – Saken blev bara hängande. Ingen gjorde egentligen något för att vi skulle välja en ny förtroendeman. Sen ringde Taku och bjöd oss på kaffe för att diskutera. Hon erbjöd sin hjälp för att utveckla saker på arbetsplatsen och för att ordna huvudförtroendemannaval. Jag tackade ja utan vidare, konstaterar Salovaara. Efter den informella kaffebordsdiskussionen träffades gänget från arbetsplatsen för att fundera vidare, berättar Mölsä. På just den här arbetsplatsen var det grunden för hur lönen utformas och arbetsklädseln som var föremål för diskussion. Månadslönen baserar sig på personliga tillägg och kompetensklassificeringar samt provision. – Ingen kan riktigt räkna ut vad vi får lön för. Det kan gå en hel dag för att nysta upp det eftersom vi kan ha upp till sju olika arbetsuppgifter under en arbetsdag, förklarar Mölsä. – Vi får bara en grov sammanfattning varje månad, fortsätter Salovaara. Men tack vare organiseringsarbetet finns nu fler medlemmar på arbetsplatsen och nya förtroendemän. Medlemsantalet på arbetsplatsen har stigit till 20 av knappt 30 arbetstagare jämfört med bara 13 medlemmar på våren. Saker och ting har satts i rörelse. Salovaara konstaterar att man tillsammans med verkstadschefen nu ska se över kompetensklassificeringarna. – Den regelbundna servicen hör till de lättare arbetsuppgifterna. Men om arbetstagaren gör mera jobb på felsökningssidan så kan kompetensklassen stiga. Också de personliga tilläggen ska granskas under hösten. Arbetstagarna har nu också tillräckligt med rena och nya overaller som företaget står för. Dessutom har man fått varma vinterkläder. Förtroendemännen berättar att man ändå redan mycket tidigare fått till stånd en annan stor förändring – arbetsgivaren lyssnar på riktigt på arbetstagarna i hallen. 7.10.2014 11:25:14
38 Hörap 13 16.10.2014 ”Vi har stigit från knatteligan till divisionsspel” Enligt Häkkinen känner Metalls organiseringslag redan sina spelpositioner och kan sparka bollen. Matchsäsongen har inletts. Vid sidan av enskilda arbetsplatskampanjer finns ännu mycket nytt att lära sig. Arbetsplatsbesök i större skala och telefoninsatser har redan prövats på. – Vårt gäng besöker små arbetsplatser på någon ort och talar med så många arbetstagare som möjligt. Vi rekryterar och på så vis får man nya medlemmar. Och så engagerar vi dem som redan är medlemmar. ”Om vi tänker på det här som lagspel så är vi inte längre i knatteligan, men inte heller på högsta nivå. Vi spelar divisionsspel.” Enligt organiseringskoordinator Mika Häkkinen på Metallförbundet måste alla delområden i organiseringsarbetet vara i skick. Endast på det sättet kan organiseringsarbetet framskrida. Det är ju frågan om lagspel. Men varför har Metallförbundet som så många andra fackförbund hamnat i en situation där medlemsantalet sjunker, antalet aktiva minskar och deltagandet i verksamheten tynar? – Ingen har i sig beslutat att stagnera. Alla organisationer har ett naturligt kretslopp. Först är det något som engagerar folk och sedan etableras en institution. Men när den institutionens handlingskraft försvagas är det skäl att se över hur vi kan göra omstart. Nu har man börjat tänka om på Metallförbundet enligt de ramar som kongressen 2012 beslöt om. Man har gått tillbaka till fackets rötter. Facket lever inte om medlemmarna ser förbundet bara som en tjänsteleverantör som drivs av ombudsmän. – Ett sådant förbund är inte ett fackförbund. Som jag ser det är fackförbundens verksamhetsförutsättning att arbetstagarna organiserar sig och tillsammans får förändringar till stånd. FACKAVDELNINGARNA MED I SPELET VI TRÄFFAR REDAN RÄTT De första organiseringskurserna hölls på Murikka i slutet av år 2012. Med hjälp av anställda ombudsmän och frivilliga krafter åtnjuter över 1 000 fler intressebevakning, 134 förtroendemän har valts och Metallförbundet har fått 320 nya medlemmar. Fackavdelningarnas kärnuppgift borde vara att organisera arbetsplatserna på sitt eget område. Det borde vara naturligt för dem att besöka arbetsplatser i närheten och samla ihop aktiva medlemmar någon kväll för att göra en telefoninsats. Fackavdelningarna är ju utspridda runt om Finland och känner sin hemort. – Man ska ändå inte inbilla sig att organisering är lätt. Det verkar som att det för många känns skrämmande att möta främmande mänskor. Många frågar sig själv hur den andra reagerar och huruvida man klarar av att besvara mothugg. Många antar att folk inte är intresserade av facket. – Anställda organisatörer, frivilliga och huvudförtroendemän måste helt enkelt komma över sina farhågor. Det enda sättet att organisera folk är genom dialog. Om någon hittar på ett lättare sätt är det fritt fram att komma och berätta, skrattar Häkkinen. a Organisera din arbetsplats Målet med organiseringskampanjen är att skapa ett fungerande fack på din arbetsplats. Du får stöd i arbetet från förbundet. KAMPANJENS SKEDEN AKTUELLT INOM METALL ? Kartläggning av arbetsplatsen Sista chansen! Hur är arbetet arrangerat på din arbetsplats, vem jobbar där och med vad. ? Identifiering av intressebevakningsfrågor Vad vill arbetstagarna förändra på arbetsplatsen? Vi träffas och diskuterar med arbetstagarna. Vi diskuterar också arbetsgivarens inställning till facket. ? Arbetstagarnas engagemang Fackets påverkningsmöjligheter på arbetsplatsnivå beror på arbetstagarnas engagemang. Vi försöker hitta aktiva medlemmar och samtidigt rekrytera nya. Murikka 17–18.11 I programmet bl.a. kollektivavtalets centrala delar, hyresarbetskraft och målmedvetet arbetarskyddsarbete. Kursen är till för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. ? Bygga upp basen Vi grundar en verkstadsklubb och väljer förtroendemän tillsammans med fackavdelningen på området. Anmälningar med kursansökningsblankett, som du hittar på: www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan ? Förhandlingar FFC:s svenska seminarium Vi börjar förhandla om för arbetstagarna viktiga frågor med arbetsgivaren. Arbetsplatsen har klara handlingsmönster för samarbete mellan arbets tagare och arbetsgivaren. Arbetstagarna deltar i det fackliga arbetet på jobbet och vill utveckla sin arbetsplats. Ruissalo Spa i Åbo, 22–23.11 Seminariet är avsett för medlemmarna i FFC:s förbund runtom hela Svenskfinland. Temat är Utmana din kropp innan den utmanar dig. Blev du intresserad? Kontakta ditt närmaste regionkontor eller mika.hakkinen@metalliliitto.fi. Anmälningar till minna.kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117 senast 23.10. ? Vinsten AHJ1413_24-48.indd 38 Kompletteringskurs för Metall 7.10.2014 11:25:16
Hörapparat Ahjo nr 01 2014_Hörapparat Ahjo nr 01 2014 2013-12-11 16:15 Sida 1 S! U U T UU ton Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Verra e! tuot Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva MicroTon-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA - jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot TEKNINEN IHME! RUNSAASTI ETUJA! Vahvistin Äänensäätö Mikrofoni USB kontakti lataukseen On/Offnappi Pestävät korvatulpat • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet korvaan. Ihon värinen - tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. säilytyskotelo LUPAUKSEMME Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin AHJ1413_24-48.indd 39 Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 LATURI! $ Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin - tilaa nyt! Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info 7.10.2014 11:25:16
40 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D 13 16.10.2014 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkko maksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta ? esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1413_24-48.indd 40 ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 7.10.2014 11:25:17
16.10.2014 13 41 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PETRI PUROMIES Opintosihteerien neuvottelupäivät Ammattiosaston opintosihteerin, ammattiosaston ja seuturyhmän opintojaostoissa toimivien sekä paikalliskoulutuksen järjestäjien neuvottelupäivät pidetään lauantaista sunnuntaihin 15.–16.11. Murikka-opistolla. Pidä kiirettä, vielä ehdit! Ilmoittautuminen verkkossa 17.10. mennessä: www.metalliliitto.fi/opintosihteerien-neuvottelupaivat Murikassa 3.–5.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla Kotisivukurssi 3.–7.11. Työsuojelun peruskurssi 10.–12.11. Metallin täydennyskurssi – Tekninen huolto ja kunnossapito 10.–14.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Minä vaikutan (autoala mukana) 13.–14.11. Alueellinen työsuojelun peruskurssi/ Kymi-Savo-Karjala (2. osa 4.–5.12.) 17.–19.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Kompletteringskurs för Metall 17.–21.11. Kirjoitan – siis ajattelen 24.–28.11. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi 1.–4.12. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 8.–12.12. Palkkatekniikan kurssi Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi JARKKO AHLHOLM varastotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, Volvo Finland Oy Volvo Parts Vantaa, Vantaan auto- ja konekaupanalan ao. 424 Volvon mies kävi työsuojelun jatkokurssin ”Koulun jälkeen opiskelu tuntui puurtamiselta, mutta Murikassa oli ihan erilainen henki.” Työnantaja oli tyytyväinen, kun työsuojeluvaltuutettu Jarkko Ahlholm pääsi Metallin jäsenenä Murikkaan työsuojelun jatkokurssille. – Se oli työnantajalle paljon halvempi vaihtoehto kuin TTK:n järjestämä peruskurssi, jonka minä olin siihen mennessä käynyt. Ahlholm on ollut Volvo Partsin varastolla Vantaalla työsuojeluvaltuutettuna kohta vuoden. – Tähän hommaan tultua aloin sitten lukea Ahjoa tarkemmin ja hankkia tietoa. Yksi työkaverikin sanoi minulle, että Murikkaan kannattaa mennä. Jatkokurssi olikin miellyttävä kokemus. – Kouluttajat osasivat asiansa ja laittoivat mukaan sopivasti huumoria. Koulun jälkeen minulla oli opiskelusta kuva, että sitä ei enää ikinä viitsi tehdä, kun se on sellaista puurtamista, mutta Murikassa oli ihan erilainen henki. Oli tosi viihtyisä paikka muutenkin, Ahlholm kehuu. Moni kurssin osallistujista työskenteli metallin pääalalla. Opetus ja esimerkkitapaukset oli pääosin suunniteltu ”tavallisiin metallitöihin”, mutta Ahlholm pystyi soveltamaan niitä autoalan varastotyöhön. – Yritin kuvitella sorvien ja muiden koneiden sijasta meidän trukkeja ja pakkauspöytiä. Että mikä voisi olla vastaava tilanne. Lisähaastetta siinä oli, mutta se onnistui. NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. Käytännön hyötyäkin kurssista oli. Volvo Partsilla oli aiemmin trukilla käytettävä henkilönostokori, jossa ei ollut käytetty putoamissuojaa. – Tähän asiaan tuli muutos. Nyt käydään hakemassa valjaat ja köydet ennen kuin nostokorilla tehdään mitään, Ahlholm kertoo. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1413_24-48.indd 41 K A N S A N O P I S T O 7.10.2014 11:25:19
42 T O I M I N TA 13 16.10.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi ONNITTELUT 75 v. Pekka Valo 4.11. Hän on Mäntyluodon metallityöväen ao. 91:n jäsen KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 20.10. klo 13 osaston toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Paavo Arhinmäki. Kahvitarjoilu. Seuraava kokous ma 3.11. klo 13 osaston toimistolla. Vierailijana Pentti Arajärvi. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n veteraani jaoston kokous ke 5.11. klo 13 Metalliliiton liittotoimikunnan entisessä kokoushuoneessa no 3. Sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta raput alas. Asioina v. 2015 valinnat ja ajankohtaiset asiat. Alustajina ex-kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä, Metalliliitosta Turja Lehtonen ja vakuutusyhtiö If:n edustaja. Kahvi- ja voileipätarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 3.11. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston syyskokous ke 5.11. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2015 henkilövalinnat. Ao. 57:n naisjaoston yhdistetty ehdokasasettelu-, syys- ja järjestäytymiskokous ke 29.10. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Vuoden 2015 henkilövalintojen lisäksi Amwayn kasvohoitoesittely. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kokous ti 4.11. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevan katu 4, 3. krs. Vieraana proviisori kertomassa lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Joulukuun kokous ti 2.12. klo 12 samassa paikassa. Kahvitarjoilu. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanijaoston syyskokous ma 10.11. klo 12 osaston toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Vieraana osaston puheenjohtaja Taina Karrikka. Kahvitarjoilu. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 31.10. klo 13 Järkällä. Kahvitarjoilu. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: kuukausikokous ma 3.11. klo 17 ja sen jälkeen syyskokous klo 17.30 osaston toimistolla. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: ke 29.10. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. Kahvi- ja suolapalatarjoilu. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 23.10. klo 16.30 ao:n kokoushuoneessa, Näsilinnankatu 22 B. Lohjan metallityöväen ao. 8: to 13.11. klo 18 Metallituvalla. Kotisivu: www.metalli8.net. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 6.11. klo 16 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. AHJ1413_24-48.indd 42 Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 11.11. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: ma 3.11. klo 18.30 omissa toimitiloissa. Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ti 28.10. klo 17 ao. 5:n toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Vapaaehtoiset ilmoittautumiset Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Kahvitarjoilu. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 12.11. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelussa. Tampereen Metalli-ja Autokorityöväen ao. 38: pe 7.11. klo 18 ravintola Astorissa, Aleksis Kiven katu 26. Keravan metallityöväen ao. 42: to 30.10. klo 17, Palokuja 5, Kerava. Turun peltiseppien ao. 45: ma 3.11. klo 18 ABC Koulukatu, Koulukatu 29. Kahvitarjoilu. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 18.10. klo 12 Neste Reissumies, Rovaniemi. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 13.11. klo 16.15 ravintola Pihvimyllärissä Klaukkalassa. Turun metallityöväen ao. 49: ke 5.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Kahvitarjoilu. Inhan metallityöväen ao. 51: ma 3.11. klo 9 tehtaan ruokalassa. Oulun Metallityöväen ao. 56: to 30.10. klo 16.30 Mäkelininkatu 31, 5. krs. Salon metallityöväen ao. 57: ke 5.11. klo 18 osaston toimistolla, Helsingintie 16. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 26.10. klo 17 ao:n toimistolla, Torikatu 7 B 24. Mikkelin metallityöväen ao. 61: ti 4.11. klo 18 osaston toimistolla. Kaskisten metallityöväen ao. 64: to 30.10. klo 15.40 Tähkän ruokahuoneessa. Kokkolan metallityöväen ao. 67: ma 10.11. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Tarjoilua. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: ma 3.11. klo 15.30 neuvotteluhuone Eerossa, Strömbergintie 1 B, Helsinki, B-rappu 1. krs. Samalla luottamusmies- ja poikkeuksellisesti myös työsuojeluvaalien ehdokasasettelukokous. Kahvitarjoilu. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 5.11. klo 17.30 osaston kokoustiloissa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. www.metalli74.fi Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77: to 23.10. klo 17 osaston toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs, Helsinki. Posti-ja-Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: to 30.10. klo 16.30 Hotel Arthurissa, Vuorikatu 19. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 21.10. klo 18 Kauppakatu 28. Kahvitarjoilu. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: ke 29.10. klo 15 Kalevala Korulla, Strömbergintie 4. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. Porvoon metallityöväen ao. 86: ti 21.10. klo 19 osaston toimistolla, Piispankatu 19 A 23. Turun auto- ja moottorityöväen ao. 87: ti 4.11. klo 17 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6 A 2. krs. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ke 29.10. klo 18 Karjaan ABC:llä, Lepinpellonkatu 2. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97. Tampere-Härmälä: to 30.10. klo 17 SAK:n toimiston kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Toimita ilmoituksesi viimeistään 23.10. 13.11. 4.12. Ahjo 14 (ilmestyy 6.11.) Ahjo 15 (ilmestyy 27.11.) Ahjo 16 (ilmestyy 18.12.) Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: ma 27.10. klo 17.15 Metalli 43:n toimistossa, Kasarmikatu 7 B. Riihimäen metallityöväen ao. 103: to 6.11. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 5.11. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Kahvit ja kokouksen jälkeen ruokailu. Lahden auto- ja korjaamoalan ao. 114: ke 5.11. klo 18.30 Aleksanterinkatu 34 B 13. Kokouksen jälkeen mahdollisuus ruokailuun. Ekenäs Metallarbetarfackavd. 117:s kandidatnomineringsmöte 23.10 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Tammisaaren metallityöväen ao. 117: to 23.10 klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2. Hangon metallityöväen ao. 121: ti 11.11. klo 19 osaston toimistolla, Esplanadi 83. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: ti 4.11. klo 14 Kupariteollisuuspuisto, Koulutusluokka 1. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: ke 5.11. klo 15.30 Jyväskylän vaneritehtaan ruokalan kabinetissa. Myllykosken metallityöväen ao. 133: pe 17.10. klo 18 Myllykosken seuratalolla. Juankosken metallityöväen ao. 147: to 6.11. klo 17 kahvila Silmussa. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 6.11. klo 18.30 toimistolla. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: ke 5.11. klo 18 osaston toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs. Toimikunta kokoontuu klo 17. Turun Teletyöntekijäin ao. 152: to 23.10. klo 16.05, Pikisaarentie 5. Oitin Metallityöväen ao. 157: ti 4.11. klo 17 työväentalon yläkerrassa. Käynti takaovesta. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ti 21.10. klo 18 veteraanituvalla. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 27.10. klo 18 Kausalan ABC:n kokoustiloissa. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 13.11. klo 17.30 ao:n toimistolla, Pisteenkaari 3. Forssan metallityöväen ao. 179: ti 11.11. klo 19 osaston toimistolla, Hämeentie 18. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: to 30.10. klo 16 Relacomin kahvihuoneessa, Parkkarilankatu 32. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: to 6.11. klo 18 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: ti 4.11. klo 16.15 Viitasaaren kaupungintalolla lautakuntienhuoneessa. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 2.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: ke 15.10. klo 17 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 29.10. klo 18.15 osaston toimitiloissa, Koulukatu 18 B. Kahvitarjoilu. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 30.10. klo 18 ravintola Vilhossa, Vilhonkatu 1. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 3.11. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan auto- ja konealojen ao. 242: ma 20.10. klo 17 Lappeenrannan Työväentalolla, Snellmaninkatu 12. Kahvitarjoilu. 7.10.2014 11:25:19
Kalajoen Metallityöväen ao. 259: ke 29.10. klo 17 pizzeria Mamma Leonessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266: to 30.10. klo 11.05 Ihalaisen tehdasalueen keskus ruokalan Sirmakka-kokoustilassa. Kahvitarjoilu. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ti 4.11. klo 15.30 Strömbergin ruokalassa (ent. Sodexo), Strömbergin puistotie 3. Kahvitarjoilu. Närpiön Metallityöväen ao. 274: ke 5.11. klo 19 kerhohuoneella, Nämpnäsvägen 149. Pullakahvit. Närpes Metallarbetarfackavd. 274 håller kandidatnomineringsmöte onsdagen 5.11 kl. 19 i klubblokalen, Nämpnäsvägen 149. Bullakaffe. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 26.10. klo 16 Myyrilässä, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Kaavin Metallityöväen ao. 279: ti 4.11. klo 15.30 Hope-hallilla, Puistolantie 2. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 28.10. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4. Kahvitarjoilu. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: ma 3.11. klo 19 toimistolla, Rovakatu 26 A. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: ma 3.11. klo 17 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Pyhäsalmen Metalli-ja Kaivostyöväen ao. 309: pe 31.10. klo 16 Hotelli Pyhäsalmessa. Someron Metallityöväen ao. 315: to 30.10. klo 18 Juttutuvalla, Jukolantie 3. Kahvitarjoilu. Kankaanpään metallityöväen ao. 318: to 6.11. klo 18 Kuntoutuskeskuksella, Kelankaari 4, Kankaanpää. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: ke 29.10. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24. Kahvitarjoilu. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: ke 22.10. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1. Paikalla liiton edustaja. Ruokailu Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328: ti 11.11. klo 18 Hotelli Koljonvirrassa. Paikalla Matti Rantanen. Ruokatarjoilu. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 31.10. klo 18 Sos.dem. kokoushuoneessa Laihian virastotalossa. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: to 30.10. klo 18 ravintola Kostian kievarissa. Muuramen Metallityöväen ao. 344: ti 28.10. klo 16 Muuramen työväentalolla. Kahvitarjoilu. Virtain Metallityöntekijät ao. 349: ma 10.11. klo 17.30 kahvila Marjaanassa. Kahvitarjoilu. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: to 23.10. klo 18 Terästalossa, Keikulinkuja 1. Hangon Autokorjaamotyöväen ao. 379: ke 15.10. klo 16.30 Metallin toimistolla, Esplanadi 83. Kainuun auto- ja konealan ao. 419: to 6.11. klo 18 osaston toimistolla, Ratakatu 29. Tarjoilua. Vantaan auto- ja Konekaupanalan ao. 424: ma 3.11. klo 17.15 osaston toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela (ent. Inchcapen talo). Kahvitarjoilu. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: ke 19.11. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3. Kahvitarjoilu. Jokioisten Metallityöväen ao. 2: ti 28.10. klo 18 Virastotalolla. Kahvitarjoilu. AHJ1413_24-48.indd 43 Kone- ja Siltatyöväen ao. 4: ke 12.11. klo 15.15 neuvotteluhuone Superissa, Wärtsilänkatu 100, Järvenpää. Porin metallityöväen ao. 6: to 6.11. klo 18 Pripolissa, Tiedepuisto 4. Jäsenyyden tarkistus, jäsenkortti mukaan! Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Kokouksessa mukana koulutusasiantuntija Timo Lehto Metalliliitosta. Lohjan metallityöväen ao. 8: su 30.11. klo 16 Metallituvalla. Liitosta on edustaja paikalla. Kakku- ja kahvitarjoilu. www.metalli8.net Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 20.11. klo 17 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 16. Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 13.11. klo 18 osaston toimistossa, Karhulantie 34. Kahvitarjoilu. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: la 8.11. klo 10 lounasravintola Lypsyniemessä, Vipusenkatu 6. Liitosta mukana järjestämis vastaava Aslak Haarahiltunen. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 25.11. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18. Lahden Metallityöväen ao. 23: ke 19.11. klo 18.30 ravintola Wanhassa Herrassa. Kahvitus kokoustilassa klo 18–18.30. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 21.11. klo 18.30 Scandic Jyväskylä -hotellissa. Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ti 11.11. klo 17.30 ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11. Ruokailu. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Västra Nylands telefonmontörer avd. 31:s höstmöte onsdagen 12.11 kl. 18 i Relacoms mötesrum, Pehr Sommars gata 14, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 26.11. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelussa. Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen ao. 38: pe 21.11. klo 18 ravintola Astorissa, Aleksis Kiven katu 26. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 11.11. klo 19 ao:n toimistolla, Maariankatu 6 b. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: to 27.11. klo 16.15 Arctechin henkilöstöravintola Murtajan auditoriossa. Ruokatarjoilu. Keravan metallityöväen ao. 42: to 27.11. klo 17, Palokuja 5. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 5.11. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 15.11. klo 12 Hotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Samalla työehtosopimuskoulutus, paikalla Janne Heinimäki. Ilmoittautumiset Harri Ronkaiselle, puh. 040 702 3080. Inhan metallityöväen ao. 51: la 22.11. klo 13 Hotelli Mesikämmenessä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Oulun metallityöväen ao. 56: to 13.11. klo 17 Takatien Lounasaitassa, Takatie 6, Kempele. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään historiikin laina-asia. Ruokailu klo 16. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: to 13.11. klo 18 Järjestötalolla. Kahvitarjoilu. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 28.11. klo 18 Hotelli Cumulus Mikkeli. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä ruokailun takia osaston toimistolle, puh. 015 366 286. Kaskisten metallityöväen ao. 64: to 13.11. klo 15.40 Tähkän ruokahuoneessa. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 29.11. klo 12 Metalliliiton kokoushuone 3 (sisäpiha), Hakaniemenranta 1 (käynti pääovesta), Helsinki. Kahvitarjoilu. Osasto tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille Ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11. 13 43 16.10.2014 Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71: pe 14.11. klo 19 Sali & Keittiössä. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Valmetin metallityöväen ao. 74: to 27.11. klo 16.30 osaston kokoustiloissa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. www.metalli74.fi Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77: to 20.11. klo 17 osaston toimistolla, Säästöpankin ranta 6 C 6. krs. Posti-ja-Lennätinlaitoksen Helsingin puhelin työntekijäin ao. 78: pe 14.11. klo 17 Hotel Arthurissa, Vuorikatu 19. Kokouksen lopuksi ruokailu Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 4.11. klo 18 Kauppakatu 28. Kahvitarjoilu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 10.11. klo 18 Hotelli Holiday Inn:ssä, Yliopiston katu 44. Iltapala tarjotaan. Toimikunta klo 17. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 4.11. klo 18 Männikkötie 8, Maunula. Turun auto- ja moottorityöväen ao. 87: la 22.11. klo 14 kylpylähotelli Caribiassa, Kongressikuja 1. Ruokailun takia ilmoittautumiset 12.11. mennessä Jukka-Pekka Hiltuselle mieluiten sähköpostilla hiltunenjp@gmail.com tai tekstiviestillä 040 7694 698. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: pe 24.10. klo 17 Metallin Hämeen aluetoimistolla, Kasarminkatu 7 b II krs. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: pe 31.10. klo 18 Miittingin yläkerrassa, Pohjoispuisto 4, Pori. Kokouksen jälkeen iltapala ja mahdollisuus saunoa (pyyhe mukaan!). Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ke 12.11. klo 18 Karjaan ABC:llä, Lepinpellonkatu 2. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: pe 14.11. klo 17 ao:n toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: to 13.11. klo 18 City Hotellissa, Pekankatu 9. Kokouksen päätteeksi iltapala. Riihimäen metallityöväen ao. 103: to 20.11. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Martinniemen metallityöväen ao. 108: su 2.11. klo 17 Tutun kokoustilassa, Kirkkotie 2, Haukipudas. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 21.11. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 19.11. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Kahvit ja kokouksen jälkeen ruokailu. Nastolan Metallityöväen ao. 111: su 16.11. klo 18 Metallin toimistolla, Kausantie 34 L 1. Toimikunta kokoontuu klo 16. Ekenäs metallarbetarfackavd. 117:s höstmöte den 13.11 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Välkomna! Tammisaaren metallityöväen ao. 117: to 13.11. klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2. Hangon metallityöväen ao. 121: ti 25.11. klo 19 osaston toimistolla, Esplanadi 83. Helsingin hissityöntekijät ao. 128: la 15.11. klo 12 Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5, Tampere. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: pe 21.11. klo 17 Juhlatalo Juurikkasaaren kokoustiloissa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Myllykosken metallityöväen ao. 133: pe 31.10. klo 18 Ummeljoen työväentalolla. Makkara- ja virvoketarjoilu. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140: la 8.11. klo 17 SAK:n saunatiloissa, Rautatienkatu 10, Tampere. Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunomiseen, pyyhkeet mukaan! Tarjolla purtavaa. Jos ovet eivät aukene, soita 040 3050 523. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 20.11. klo 17.30 työväentalon kahviossa. Kokouksen alussa ruokailu. 7.10.2014 11:25:20
44 T O I M I N TA 13 16.10.2014 Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 5.11. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Toimikunta klo 17. Järjestäytymiskokous klo 19. Turun teletyöntekijäin ao. 152: la 15.11. klo 15 Holiday Inn Turku, Eerikinkatu 30. Oitin Metallityöväen ao. 157: ti 18.11. klo 17 työväentalon yläkerrassa. Käynti takaovesta. Kahvitarjoilu. Ypäjän metallityöväen ao. 158: ti 4.11. klo 18 Veteraanituvalla. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: ke 12.11. klo 14.35 Okmeticilla nh. Kalliossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 10.11. klo 18 Kausalan ABC:n kokoustiloissa. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Forssan metallityöväen ao. 179: ti 25.11. klo 19 osaston toimistolla, Hämeentie 18. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 14.11. klo 18.30 ravintola Casanovassa. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 23.11. klo 13 Viitasaaren ABC:n kokoushuoneessa. Ruokailu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 23.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 14.11. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2. Tarjoilua. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 12.11. klo 18.15 osaston toimitiloissa, Koulukatu 18 B, . Kahvitarjoilu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 17.11. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Kahvitarjoilu. Sievin Metalli-ja elektroniikkatyöväen ao. 235: la 15.11. klo 12 ao:n toimistolla, Haikolantie 23 as. 3. Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Sievissä. Lappeenrannan auto- ja konealojen ao. 242: ma 3.11. klo 17 Hotelli Lappeen kokoustiloissa. Kokouksessa myös ajankohtaisinfo ja vieraana kansanedustaja Jukka Kärnä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: kuukausikokous ma 3.11. klo 17 ja sen jälkeen syyskokous klo 17.30 osaston toimistolla. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 2.11. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs. Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266: to 20.11. klo 18 Hotelli-Ravintola Patriassa. Kokouksen jälkeen illallinen. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 24.10. klo 19 Kaivokatu 12. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ke 12.11. klo 18 Palosaaren työväentalolla, Varisselänkatu 22. Kahvitarjoilu. Närpiön Metallityöväen ao. 274: to 20.11. klo 18.30 Linds Kök -ravintolassa, Bäcklid vägen 476. Mukana liitosta Magnus Salmela. Närpes Metallarbetarfackavd. 274:s höstmöte hålls torsdagen 20.11 kl. 18.30 på Linds kök, Bäcklidvägen 476. Avtalssekreterare Magnus Salmela deltar med aktualiteter. Haapaveden Metallityöntekijäin ao. 275: su 23.11. klo 14 Myyrilässä, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Kaavin Metallityöväen ao. 279: ti 18.11. klo 15 Hope-hallilla, Puistolantie 2. Kahvitarjoilu. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ma 17.11. klo 18 ravintola Harlekiinissa. Halikon Metallityöväen ao. 286: la 15.11. klo 12 Salossa ravintola Rikalassa, Asemakatu 15. Kokouksen jälkeen jouluruoka. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 25.11. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4. Kahvitarjoilu. AHJ1413_24-48.indd 44 Vaasan peltityöntekijäin ao. 292: pe 31.10. klo 19 ravintola Rossossa, Vaasanpuistikko 18 C. Lopuksi ruokailu. Pyhäsalmen Metalli-ja Kaivostyöväen ao. 309: pe 14.11. klo 16 Hotelli Pyhäsalmessa. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: ke 12.11. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24. Kokouksen jälkeen ruokailu. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: ke 12.11. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1. Paikalla liiton edustaja. Ruokatarjoilu. Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328: ti 25.11. klo 18 Hotelli Koljonvirrassa. Ruokatarjoilu. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 15.11. klo 14 ravintola Kostian kievarissa. Helsingin Autokorjaajat ao. 337: ti 18.11. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu 27. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 15.11. klo 15 Rantasipi Ikaalisten kylpylässä, kokoustila Senaatti 3. Kokouksen jälkeen ruokailu. Muuramen metallityöväen ao. 344: su 16.11. klo 17 Muuramen työväentalolla. Kahvitarjoilu. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 24.11. klo 17.30 kahvila Marjaanassa. Kahvitarjoilu. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 2.11. klo 18 Ruokakeitaan kabinetissa, Asemakatu 19. Turun auto- ja konealan ao. 403: su 16.11. päiväristeilynä Viking Linellä. Ilmoittau tuminen 25.10. mennessä Marja Hautalahdelle, puh. 050 359 2731 tai marja.hautalahti@gmail.com. Kainuun auto- ja konealan ao. 419: pe 21.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Ratakatu 29. Tarjoilua. Vantaan auto- ja Konekaupanalan ao. 424: ma 17.11. klo 17.30 omassa toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela (ent. Inchcapen talo). Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Rio Grandessa, Jönsaksentie 6, Myyrmäen asema. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimistotiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16, pe kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Suljettu 15.–17.10. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197:n jäsenet. Tietoa ammattiosaston tapahtumista ao:n kotisivuilla www.ammattiosasto197.fi. Jämsän metallityöväen ao. 205:n kotisivut on avattu http://metalli205.yhdistysavain.fi. Osaston entinen nimi oli Jämsänkosken metallityöväen ao. 205. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n päivystys ke klo 17–18, Koulukatu 18 B, Oulu, puh. (08) 371 250. www.metalli210.fi. Päivystyksessä hoidetaan jäsenasioita ja lomaosakkeiden vuokrausta. Osastomme jäsenenä voit vuokrata lomaosakkeita kerran kalenterivuodessa (useam min jos muita varauksia ei ole). Lomaosakkeet: Rukaköngäs, Voimapolku, Kuusamo, vuodepaikat 6 hengelle. Uusi kohde: Isosyöte, Pukkelikuja, Pudasjärvi, vuodepaikat 10 hengelle. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n Lapin-matka Metallikerolle Pyhätunturille 13.–21.3. Matkan hinta selviää myöhemmin. Ilmoittautu minen on alkanut ja nopeimmat ehtivät mukaan. Ilmoittautumiset 31.12.2014 mennessä puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Yksi bussi lähtee matkaan. Ao. 1:n lasten joulujuhlat la 29.11. klo 12–15 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Leikkiä, laulua ja joulupukki jakaa lapsille yllätyspussit. Tarjolla mehua, pipareita, puuroa ym. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 24.11. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Ao. 1:n veteraanien glögitilaisuus ma 10.11. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Mukana Turun kaupunginvaltuutettu Mari-Elina Koivusalo. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 6.11. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410. Helsingin metallityöväen ao. 5:n jäsenille puolisoineen pikkujouluristeily 29.–30.11. Viking XPRS -laivalla. Lähtö Katajanokalta la klo 21.30. Tulo Helsinkiin su klo 10.40. Hytit ja hinnat henkilöltä: 4 hengen B-hytti: 4 henkilöä hytissä hinta 13 €/ hlö, 3 henkilöä hytissä hinta 17 €/hlö, 2 henkilöä hytissä hinta 25 €/hlö. Hintaan sisältyy hyttipaikat ja jouluinen ruokailu lauantaina. Ilmoittautumiset viimeistään 25.10. ammattiosastoon metalli5@sci.fi tai puh. 045 139 8019. Järjestelyjen helpottamiseksi mieluiten koko hytillinen kerralla, jos hyttikaverit ovat tiedossa. Ilmoita nimi, syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus. Matkalle mukaan kuvalla varus tettu henkilötodistus, esim. passi. Alaikäraja on 21 vuotta. Maksu toimistoon tai osaston tilille, ohjeet ilmoittautuneille. Paikat täytetään ilmoittautumis järjestyksessä. Lohjan Metallityöväen ao. 8:n pikkujoulu 15.–16.11. Tallinnan risteilyllä Baltic Queen -laivalla. Hinta jäsenille 1 hlö B2-hytissä 89 €/hlö, muille 124 €/hlö, 2 hlöä B2-hytissä jäsenille 44,50 €/hlö, muille 79,50 €/hlö. Paikkoja rajoitetusti! Hintaan sisältyy yhteiskuljetus Lohjalta, laivamatkat ja hyttimajoitus sekä buffet-ruokailu mennessä. Aamupala-buffet lisähintaan 10,50 €. Ilmoita myös syntymäajat ja mahdollinen Silja Linen Club One -korttisi numero ilmoittautuessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.10. mennessä Jouni Lindenille, puh. 050 340 4233 tai jounilinden@hotmail.com. Kotisivu www.metalli8.net. Pinjaisten metallityöväen ao. 21:n pikkujouluristeily Tukholmaan 28.–30.11. Hinta jäsenille 80 € ja seuralaisille 180 €. Hintaan sisältyy kuljetusten lisäksi meriaamiaiset, perjantaina buffet-illallinen ja lauantaina à la carte. Yöpyminen 2 hengen B-hyteissä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.10. mennessä Jarmo Partaselle, puh. 040 519 8901, Miia Korhoselle, puh. 050 566 0621 tai Reija Mettovaaralle, puh. 050 443 0714. Lahden metallityöväen ao. 23: Nukketeatteri Hevosenkengän Pippuridino–esitys la 8.11. klo 15 Sibeliustalolla. Esitys soveltuu yli 3-v. lapsille, kesto n. 45 min. Lipun hinta 5 €/hlö. Lippuvaraukset toimistolta. Ao.23:n ostospäiväristeily Tallinnaan la 29.11. Lähtö Lahdesta klo 6, paluu n. klo 24. Bussi mukana Tallinnassa. Hinta 48 € sisältää bussi- ja laivamatkat sekä aamiaisen laivalla. Ilmoittautuminen toimistolle viimeistään 31.10., puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n pikkujoulut la 15.11. klo 18 Laajavuoressa. Hinta 30 € sisältää pikkujoulubuffet´n klo 18, Teatteri Eurooppa 4:n esityksen, jatkot Night Bar Flamessa, eteispalvelun ja drinkkiliput. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset viimeistään 24.10. puh. 0440 666 804 (Mervi/ Ilpo). Maksu viimeistään 7.11. tilille 529033-235613. Ei yhteiskuljetusta. Majoitus mahdollista 96 €/1hlö/ vrk, 113 €/2hlöä/vrk sisältäen aamiaisen ja kylpyläja kuntosalipalvelut. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n pikkujoulu risteily la 13.12. Eckerö-linen laivalla. Lähtö Länsisatamasta klo 8.30. Satamassa on oltava tuntia ennen lähtöä. Paluulähtö Tallinasta Helsinkiin klo 19.30. Matka sisältää omavastuuosuuden, jonka maksaminen on mukaan pääsyn edellytys. Ilmoittautumiset ja muut tiedustelut plm:n toimistoon, puh. 050 390 7658. 7.10.2014 11:25:20
Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien syystapaaminen ma 20.10. klo 12.30 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86 (Turun k-torilta bussilla numero 13 Takakirves). Monipuolista ohjel maa. Puhujina kansanedustajat Katja Hänninen ja Jyrki Yrttiaho. Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. Salon metallityöväen ao. 57 järjestää perheille su 8.2.2015 matkan Turun HK Areenalle katsomaan Disney on Ice -jääseikkailua. Lähtö Salon torilta klo 12.45, paluu heti näytöksen jälkeen. Hinta ao. 57:n jäseniltä 37 €, muilta 45 €, alle 13-v. lapsilta 27 €. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 16.1. ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553, toimisto@metalli57.com. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82:n pikkujoulu risteily 28.–29.11. Tallinnaan. Lähtö pe klo 16.30 Länsisatamasta M/S Starilla ja paluu la klo 18.30 M/S Superstarilla. Majoitus Tallink City Hotellissa 2hh aamiaisella. Ohjelmassa pe illallinen ravintola Ribessä ja la Patarein vankilavierailu. Matkan hinta 30 € maksetaan 28.10. mennessä osaston tillille FI968000121354124. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Minna Polvelalle, puh. 050 380 5099. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille matka la 8.11. EHT Karjala -turnaukseen Hartwall Areenalle otteluun Venäjä–Suomi, joka alkaa klo 16. Linja-autokuljetus: Fiskari–Karjaa–Helsinki. Paikkoja 35, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä maksamalla 20 € omakustanneosuus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 24.10. Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156 klo 17 jälkeen. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n ja Rovaniemen korjaamotyöntekijöiden ao. 306:n Stand Up -ilta la 8.11. klo 16.30. Aluksi ruokaillaan Poseidon ravintolassa, Rovakatu 26. Illallisen jälkeen siirrytään Korundiin, jossa klo 19 Mika Eirtovaaran Stand Up Show. Tapahtuma on tarkoitettu nuorille osastojen jäsenille (alle 35-v) ja ilmainen. Mukaan mahtuu 15 henkeä. Ilmoittautukaa heti. Tiedustelut ja ilmoittau tumiset Riikka Vähäkuopukselle, puh. 050 352 6645. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120 ja Lievestuoreen Metallityöväen ao. 198 viettävät yhteiset pikkujoulut la 22.11. Revontulessa Hankasalmella. Kuljetus Jyväskylästä klo 18 Vaajakosken kautta. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: ao. 198 Martti Hokkanen puh. 040 315 7251, ao. 120 Hannu Manninen, puh. 040 575 8726. Hinta 10 €, maksu ilmoittautuessa 15.11. mennessä. Pirkanmaan teletyöntekijäin ao. 140:n jäsenistölle kulttuuria la 15.11. klo 19.30 Tamperetalossa Havuja perkele -revyyn merkeissä. Lippuja jaossa 30 ensimmäiselle, max 2 lippua/jäsen ilmoittau tumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset osaston sähköpostiin ao140@suomi24.fi. Lieksan metallityöväen ao. 153:n pikkujoulu pe 5.12. klo 19 Hotelli Puustellissa. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä: Pekka Voutilainen, puh. 050 433 5695, Heikki Eronen 0400 885 681, Hannu Turpeinen 040 574 4119. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraani jaoston ruskamatka Pyhätunturille 20.–27.9.2015! Majoitus liiton asuntohotelli Metallikerossa. Hinta 356,43 €/hlö sisältäen majoituksen ja ruokailut(aamupala ja päivällinen). Retkieväät tehdään itse, retket puuttuvat hinnasta. Ilmoittautuminen alkaa 3.11.2014 ja päättyy 15.8.2015. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Jukalle, puh. 040 719 9291 Lappeenrannan auto- ja konealojen ao. 242:n jäsenille puolisoineen pikkujoulut pe 5.12. klo 19 Sokos Hotel Lappeessa ravintola Casanovassa. Pikkujouluillallinen ruokajuomineen 10 €/hlö, työttömät/eläkeläiset 5 €/hlö, jatkoliput Monrepo siin 5 €. Ilmoittautumiset metalli242@gmail.com tai puh. 050 340 8245. Paikkoja rajoitetusti. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n pikkujoulu reissu Tallinnaan 29.–30.11. Lähtö Länsisatamasta Tallink Starilla la klo 10.30, paluu Baltic Queenilla su Helsinkiin klo 16. Hinta 50 € sisältää laivamatkat, majoituksen Radisson Blu Hotel Olympia 2hlö/ huone, illallisen, aamiaisen hotellissa. Paikkoja 50. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 25.10. mennessä Sanna Korkiamäelle, puh. 040 413 9921 tai sanna.korkiamaki@kotiportti.fi Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: katso seuturyhmien ilmoitukset! Euran Metallityöväen ao. 381:n pikkujoulu la 29.11. klo 19 Hotelli Hiitteenharjussa. Kuljetus Eurasta linja-asemalta klo 18. Runsas joulupöytä. Musiikkia, Johanna Pakonen orkestereineen. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 40 €. Maksu osaston tilille FI4150230140008162. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 3.11. mennessä Sami Paavilaiselle, puh. 0500 631 341. Kainuun auto- ja konealan ao. 419:n pikkujoulut la 29.11. klo 14 Hotelli Iisalmen Seurahuoneella, Savonkatu 24, Iisalmi. Hinta 20 €/jäsen, 20 €/ seuralainen. Hintaan sisältyy majoittuminen 2hh, kahvit, keilaamista, hiihtoa, saunat, ruokailu nouto pöydästä, tanssiliput, sunnuntaina aamiainen. Ilmoittautumiset ja maksut 10.11. mennessä: Seija Kemppainen, puh. 050 566 3059, tili FI92 8000 1979 3682 07. Ilmoita samalla lähdetkö keilaamaan ja onko ruoka-allergioita. KOULUTUSTA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n koulutus la 8.11. klo 9–15 Caribiassa, Kongressikuja 1. Aiheena työsuojeluasiat: suojavälineet ja niiden oikea käyttö. Kouluttajana Mika Poikolainen liitosta. Hinta 10 € mikä palautetaan paikalla olijoille. Päivään kuuluu aamiainen sekä lounas seisovasta pöydästä, iltapäiväkahvi ja pulla. Maksut ja ilmoittautumiset 23.10. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. KUOLLUT Metalliliiton entinen pitkäaikainen liittovaltuuston puheenjohtaja Juho Korpi kuoli 26.9. Hän oli syntynyt vuonna 1939. Korpi toimi liittovaltuuston puheenjohtajana vuosina 1980– 2000. Liittovaltuuston jäseneksi hänet valittiin jo vuoden 1975 liittokokouksessa. Liittovaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa hän osallistui Metallin työehto neuvotteluihin suuren neuvottelu kunnan jäsenenä. AHJ1413_24-48.indd 45 Korven luottamusmiesura alkoi Vaasan Strömbergin tehtaan KT levy-osaston luottamusmiehenä vuonna 1972. Koko tehtaan pääluottamusmiehenä hän oli 1976–1982. Kymi–Strömbergin pääluottamus miehenä hän toimi vuodet 1987– 1988. ABB Oy alueluottamusmiehenä Korpi oli vuodesta 1989 vuoden 2004 huhtikuuhun asti. Luottamusmiesuransa aikana hän toimi myös yrityksen vakuutus kassan ja eläkesäätiön hallituksissa. Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen Korpi oli vuodet 1977–1984. 13 45 16.10.2014 Turun metallityöväen ao. 49:n iltapäiväkurssi pe 31.10. Aloitetaan klo 12 lounaalla. Kurssi klo 13, aiheena Kenestä luottamusmies? - miten ja milloin valinta suoritetaan, kouluttajana Antti Salonen. Kurssi on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään viikkoa ennen kurssia osaston toimistolle, anu. tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi pe 24.10. klo 17–20 saunaosastolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena ammattiosastojen tilanne, kurssin vetäjänä Ville Kari Metalliliitosta. Kurssin jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunomiseen. Ilmoittautumi set 22.10. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 4088 577 tekstiviestillä tai mika.laaksonen@alfalaval.com. Ao. 287:n iltakurssi to 27.11. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena Metallin suhdannekatsaus, kurssin vetäjänä tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metalliliitosta. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä Mika Laaksoselle. SEUTURYHMÄT Turun seuturyhmän (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) jäsenille koulutustilaisuus la 25.10. klo 9–12 ravintola Mik-Makin tiloissa, Artukaistentie 13. Aiheena Pipo kiristää vai kiristääkö? jaksaminen, kiusaaminen ja henkinen hyvinvointi, kouluttajana Heli Hokkanen Murikasta. Hinta 10 € sisältäen aamukahvin ja sämpylän, lounaan sekä lipun Osaava nainen -messuille. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 16.10. Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10 A 3, Turku, puh. (02) 469 1410. Mukaan 20 nopeinta. Hämeenlinnan seuturyhmän (ao:t 43, 88, 101, 186 ja 250) virkistysmatka Tuuriin 15.–16.11. Lähtö Wetteriltä klo 8, Parolan ramppi klo 8.15, Iittalan ramppi klo 8.30, tarvittaessa Turenki klo 7.45. Paluu klo 14. Yöpyminen 2 hh. Hinta 30 €. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä Sirpa Känkäselle, puh. 040 531 4433. Pohjois-Satakunnan seuturyhmän tietoisku la 15.11. klo 14–17 Ikaalisten kylpylässä. Aiheena yhteis kunnallinen vaikuttaminen ja Metallin ajankohtaiset asiat, vetäjänä Metallin kehityspäällikkö Markku Laine. Tilaisuuden jälkeen uimista ja saunomista. Illan kruunaa pikkujouluillallinen. Kuljetus järjestetään. Ilmoittautumiset viimeistään 10.11. Jorma Järven rannalle, puh. 0500 292 939. www.metalli318.fi Oulun seuturyhmän pikkujoulu la 29.11. klo 19 Hotelli Scandicin Torilla-ravintolassa, Saaristonkatu 4. Ohjelmassa jouluinen seisova pöytä, tanssia ja karaokekisa. Illalliskortin hinnan saat tietää oman osastosi yhteyshenkilöltä. Ilmoittautumiset viimeistään 14.11. yhteyshenkilölle: ao. 56: Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–15); ao. 72: Olli 040 554 7587; ao. 108: Ilkka 040 543 6970; ao. 118: Tuure 041 507 2348; ao. 210: Tarja 040 572 5692 (ark. klo 12–15); ao. 289: Mika 040 134 3530 (ark. klo 9–16). Siirrettävä 1-pilarinostin 2741 € +alv 24% = 3399 € Leasing 99 €/kk UUTUUS! 7.10.2014 11:25:22
46 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K PENTTI OTSAMO VAIKEUSASTE 1+/3 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1A, 2A, 3B, 4D (paloturvallisuuden takia, pitkät kalsarit suojaavat paremmin) 1 13 16.10.2014 AHJ1413_24-48.indd 46 7.10.2014 13:32:32
MESSUT EUROSAFETY-MESSUT Perinteinen turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella. Jo 13 kertaa järjestetyt Tampereen turvallisuusmessut uudistuvat aiempaa kansainvälisempään ja tämän päivän kysyntää paremmin vastaavaan suuntaan. TYÖHYVINVOINTI-MESSUT Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tarjoavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvinvoinnin rakentamisessa! 5.–7.11.2014 SAMAAN AIKAAN TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS POHJOISMAIDEN SUURIN HITSAUSALAN MESSUTAPAHTUMA TEEMOINA HITSAUS, TERÄSRAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO www.nordicweldingexpo.fi NUORTEN SM-HITSAUSKILPAILU 2014 KANSAINVÄLINEN NORDIC WELDING CONFERENCE Tilaa uutiskirje: www.nordicweldingexpo.fi/uutiskirje TYÖPAIKAT Haluatko laivanrakentajaksi? HAEMME TELAKAN VARUSTELUOSASTOILLE: Hitsaajia työ sisältää monipuolisia hitsaustöitä levy- ja putkistoasennuksiin eri hitsausmenetelmin. Putkiasentajia työ sisältää putki- ja laiteasennuksia sekä koeponnistustöitä ja laivajärjestelmien varusteluasennuksia. Sisustusasentajia työ sisältää ilmastointi-, kaapelirata-, teräskoolaus-, seinä-, katto- ja huonekaluasennuksia. Koekäyttäjiä ARCTECH HELSINKI SHIPYARD OY on arktiseen laivanrakennukseen erikoistunut yhtiö, jonka päätuotteita ovat jäänmurtajat ja arktiset erikoisalukset. Yhtiö toimii Helsingin Hietalahden telakalla ja sen palveluksessa on noin 430 työntekijää. työ sisältää laivojen kone-, LVI- ja kansijärjestelmien erilaisia asennus- ja käyttöönottotehtäviä. KIINNOSTUITKO? Tutustu tehtävään ja jätä hakemuksesi osoitteessa: www.arctech.fi/fi/rekrytointi Huomioimme vain rekrytointijärjestelmäämme tulleet hakemukset. AHJ1413_24-48.indd 47 7.10.2014 13:34:08
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green ADVENTIN JA JOULUN TUNNELMAA – parhaat matkat ja unohtumattomat elämykset varataan nyt! Joulu Islannissa Nouda/tilaa esitteemme! ADVENTIN AIKAAN Joulu Prahassa Satujen saari on aina ikimuistoinen – myös jouluna! Kiertoajelu, Kultainen kierros, 2 lounasta, 2 illallista. Hotelli Reykjavik Centrum. Euroopan kultainen kaupunki on erityisen tunnelmallinen joulunaikaan. Kiertoajelu, kävelykierros, lounasristeily Moldaulla, retki Kutna Horaan, klassisen musiikin konsertti. Matkalla 3 lounasta, 1 illallinen. Hotelli Clement. • 22. – 26.12. (ma-pe) ............. • 22. – 26.12. (ma-pe) ................... 1.195,– JOULUN AIKAAN TEEMA- JA KIERTOMATKAT Peking ja Kiinan muuri • 20. – 27.12. ..............................................................................................................................1.295,- • 9. – 11.1. ....................................................................................................................................................320,- Itävalta - Hallstatt ja Salzburg • 9. – 20.1. ......................................................................................................................................2.290,- Tallinna • 23. – 26.12. Tartto • 23. – 26.12. Kartanojoulu virolaiseen tapaan Mäetagusen kartanossa 255,295,- sis. Malagan retki ja ostosterki Gibraltarille • 2.2. – 2.3. alk. .............................................................................................................................. 975,- Riika • 23. – 27.12. Kylpyläjoulu Laulasmaalla 360,- • 22. – 28.12. .............................................................................................................................1.490,........................................................................................ ................................................................................................... • 23. – 26.12. .....................................................................................................................................350,- ............................................................ ........................................................................................................ 150,- • 23. – 24.11. ......................................................................................................................................... 155,- Adventtimatka Tallinnaan • 28. – 30.11. ........................................................................................................................................165,- Savoyn tanssiaiset –operetti Tallinnassa • 29. – 30.11. ......................................................................... 135,- Andrea Bocellin konsertti Riiassa Kylpyläjoulu Unkarissa • 22. – 26.12. .............................................................................................................................1.295,- Sarah Brightmanin konsertti Tallinnassa • 21.– 22.11. alk. Roxette Tallinnassa 895,– • 23. – 27.12. ....................................................................................................................................... 375,- Kylpyläjoulu Rakveressa • 23. – 27.12. ......................................................................................................................................395,- Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa • 28. – 29.12. .......................................................................................................................................125,- Uusi vuosi Wienissä • 30.12. – 2.1. ............................................................................................................................1.295,- Peking ja Hainanin saari Pitkä loma Espanjan aurinkorannikolla Hiihtoloma Floridassa – Fort Lauderdale ja Orlando • 14.2. – 22.2. ..........................................................................................................................1.950,- Hiihtolomaviikonloppu Rakveren Aqva Spa –kylpylässä –mainio koko perheelle! • 19. – 22.2. ..........................................................................................................................................320,- Peking ja Kiinan muuri • 27.2. – 6.3. ...............................................................................................................................1.395,- Luontoelämysten Nicaragua • 27.2. – 10.3. ...........................................................................................................................1.995,- Vietnamin kiertomatka • 4. – 15.3. ..................................................................................................................................... 2.490,- VAUHDIN HURMAA! Vuoden 2015 F1-kisamatkoja jo myynnissä! – katso lisää www.formulamatkat.fi Opastetut matkat sis. kuljetukset H:gistä, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, retket opastuksineen jne. Matka agentit • HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8E • Vapaa-ajanmatkat puh. 010 321 2800 • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi Puh. hinnat 8,28 snt/puh +lankaverkosta 5,95 snt/min. matkapuh.+17,04 snt/min (+alv). AHJ1413_24-48.indd 48 7.10.2014 11:25:27