AHJO 13/2016 - Lehtiluukku.fi

Kuuluuko? KAUKO VIRTANEN SAI TYÖPAIKALLA PYSYVÄN KUULOVAURION. MITEN MELUA VOI TORJUA? M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 13.10.2016 ahjo.fi NRO PELTIALAN OSAAMINEN TURVATTAVA MIKSI KOULUTUKSESTA LEIKATAAN? LH LIFT NAVETASTA MAAILMALLE LÖPER LINAN UT 13 AHJ1613_1-23.indd 1 4.10.2016 10:32:00
Melusta pidettävä meteliä Melu on edelleen metalliteollisuuden merkittävin työympäristöhaitta ja aiheuttaa myös eniten ammatti tauteja . Kuulosuojainten heittäminen työntekijöiden korville ei saa olla millään työpaikalla melunhallinnan ensisijainen keino, Metalliliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen sanoo. – Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Melua ei saa oikeuttaa sillä, että sen torjuminen on ”vaikeaa”. Työsuojeluongelmiin löydetään ratkaisut, kunhan niitä etsitään. Tiloihin voidaan tehdä teknisiä muutoksia, jotta melu ei värähtele eteenpäin. On katsottava, miten työkoneet sijoitetaan ja miten työntekijät toimivat. Melun aiheuttamaa väsymistä voidaan vähentää sillä, että työntekijät voivat poistua melusta tietyin väliajoin. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä käytännön toimista melun vaimentamiseksi. Poikolainen alleviivaa, että työntekijöiden ja työsuojeluvaltuutettujen on uskallettava tarvittaessa kyseenalaistaa jo tehdytkin toimet. Ei pidä tyytyä vuosien takaisiin selvityksiin. – Varmistakaa, että melua mitataan ja seurataan jatkuvasti. Melun on oltava mukana työpaikka selvityksissä. Työnantajia Poikolainen haluaa muistuttaa siitä, että myös meluntorjuntaan voi perehdyttää. Melun järjestelmällinen vaimentaminen ei vain vähennä kalliiksi käyvien ammattitautien ja tapaturmien riskiä. Yrityksen imagonkin kannalta on tärkeää, että työntekijöillä on viihtyisät ja turvalliset työolosuhteet. Kemetin tehdas Suomussalmella osoittaa, että melua voidaan vaimentaa, kunhan toimeen ryhdytään. Ahjo haastatteli myös metallitöistään tinnituksen ja kuulovamman saanutta Kauko Virtasta ja otti selvää, mitä asiantuntijat melusta sanovat. Kauko Virtanen Tampereella, entisen työpaikkansa edustalla syyskuussa 2016. 13 13.10.2016 2 10 xxx AHJ1613_1-23.indd 2 4.10.2016 10:32:07
K A N N E N K U V A JY R K I LU U K K O N E N PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse tai sähkö postina Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 13.10.2016 13 ”Julkinen kuva Suomesta on erilainen verrattuna siihen, miten tilanteen näkee yritysten kautta. Yritykset pärjäävät aivan kohtuullisesti ja ilmapiiri on mielestäni hyvä yrityskentässä. Jos valtion taloudella meneekin huonosti, ei se välttämättä päde yrityksiin.” Näin totesi Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine Kauppalehden uutisessa teknologiateolli suuden saamista suurista tilauksista (26.9.). Uutisessa todettiin myös, että Suomen palkkataso ei ole ongelma globaalin yhtiön menestymiselle. Muutamaa päivää myöhemmin Palkan saajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi talous ennusteensa ensi vuodelle: kasvu kohenee ja painopiste siirtyy kotimaisesta kysyn nästä ulkomaankauppaan. Vienti piristyy ensi vuonna selvästi. PT toteaa, että talouden kohenemiseen on vaikuttanut muun muassa se, että työ voimakustannukset ovat viimeisten vuo sien aikana alentuneet suhteessa kilpailija maihin. Ennusteessa on huomioitu myös kilpailu kykysopimuksen (kiky) vaikutukset ensi vuonna. Kiky siirtää sosiaaliturva maksuja työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi. Yleistä talousennustetta mielenkiintoisempi laskelma on PT:n vuodesta 2010 lähtien tekemä kotitalouksien ostovoiman seuranta. Ensi vuoteen saakka ulottuvassa arviossa on seurattu kuvitteellisia perheitä muun muassa Tilasto keskuksen tietoihin perustuen. Eläkeläispariskuntien käytettävissä olevat tulot ovat koko seuranta aikana kasvaneet enemmän (13 %) kuin työssäkäyvien (0–3 %). Hyvä tuloisen pariskunnan (bruttotulot yhteensä vajaat 13 000 euroa kuussa) käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–17. Toimihenkilöperheen (n. 7 000 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna ja laskee ensi vuonna, kun julkisen sektorin palkkoja leikataan. Veronkevennykset helpottavat alle 6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan duunaripariskunnan taloutta, mutta käytännössä vuokrien nousu nielee erotuksen. Tänä ja ensi vuonna ostovoima heikkenee eniten ansiosidonnaisella työttömyysturvalla elävillä. Asumisella on iso merkitys suomalais perheille. Yleisesti omistusasunnoissa asuvilla tulot ovat kehittyneet nopeammin kuin vuokralla asuvilla. PT:n esimerkkiperheet havainnollistavat hyvin, kuka maksaa talouden talkoista eniten ja kuinka valtion talouspolitiikan linjaukset näkyvät yksittäisten perheiden kukkarossa. 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TAUKO 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Vuokrat nielevät veronkevennykset.” Paremmin menee, mutta kenellä? ”Monelle tuli yllätyksenä työajan 24 tunnin lisäys.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Ylivoimaviikolla haetaan taas jäseniä 7 Kuinka toimia vakavan työtapaturman kohdatessa? AMMATTILAINEN 9 Carmen Aruste Hitsaaja Arctech Helsinki Shipyard Oy TOIMIJA 18 Kristian Toikka Ammattiosaston puheenjohtaja Vaasan peltityöntekijäin ao. 292 HARRASTUS 35 Veijo Mikkola Kullankaivuu 26 Maatalousteknologiaa navetasta maailmalle 36 Fyra år efter FNsteels konkurs kämpar Dalwire ännu i Dalsbruk UUSI SARJA 27 LIITTOFUUSIO Työympäristötyöryhmä OTA TALTEEN! 33 Palvelusvuosilisä 34 Tjänsteårstillägget 35 24 17 41 S I S Ä LTÖ AHJ1613_1-23.indd 3 4.10.2016 10:32:17
13 13.10.2016 Yhdessä sitten katsomme kokonaisuuden. Meidän alueella olisi tarkoitus käydä noin 50 työpaikalla ja eri työpaikoilla kuin viime vuonna. Vankka kannustaa ammattiosastoja aktiivisuuteen. – Rohkeasti vaan tekemään ja vierailemaan. Viime vuonnakin vastaanotto oli erittäin hyvä. Työpaikoilla tykätään yleensäkin siitä, että liitosta tullaan käymään. YHTEYTTÄ MYÖS PUHELIMITSE Työpaikkapyyhkäisyjen lisäksi liiton toi miston työntekijät ottavat puhelimitse yhteyttä satoihin luottamusmiehiin. – Viime vuoden tapaan otamme viikon aikana puhelimitse yhteyttä luottamusmiehiin. Tällä kertaa kohteena ovat 50–100 hengen työpaikat, Nis kanen kertoo. Ylivoimaviikkoa tuetaan liiton puolelta erilaisin markkinointitoimin. Luvassa on muun muassa radio mainontaa sekä kampanjointia sosiaalisessa mediassa ja työpaikkojen ilmoitustauluilla. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN YLIVOIMAVIIKKO Metalliliitto kampanjoi vuosi sitten syksyllä sadoilla työpaikoilla eri puolella Suomea. Ensimäistä kertaa järjestetyn Ylivoimaviikon toimin taan osallistuivat sekä liiton aktiivit että työntekijät. Viikosta saadun hyvän palautteen seurauksena Ylivoimaviikko päätettiin ottaa osaksi liiton vuosittaista toimintaa. Ylivoimaviikon aikana liiton työntekijät ja aktiivit tekevät ”yllätysvierailuja” eli työpaikkapyyhkäisyjä työpaikoille. Tapaamisissa keskustellaan työntekijöi den, luottamushenkilöiden ja työnantajien edustajien kanssa. Viime vuonna keskusteluja käytiin yhteensä 1 300 kappaletta ja Metalliliittoon liittyi suuri joukko uusia jäseniä. – Tänäkin vuonna punainen lanka on jäsenhankinta. Jäsenyyttä tarjotaan jokaisessa pyyhkäisyssä aktiivisesti. Samalla liiton aktiivien taidot kam panjoinnissa kehittyvät ja luomme yhdessä tekemisen meininkiä, Metalliliiton kampanjaviestinnän koordi naattori Kaisa Niskanen kertoo. Työpaikkapyyhkäisyjä tehdään kaikkien liiton alue toimistojen alueilla. Helsinki–Uusimaa alueella viikon koordinoinnista vastaa aluetoimitsija Jyri Vankka. – Alueemme ammattiosastot käyvät ensin läpi omat työpaikkansa ja tekevät ehdotuksia vierailukohteiksi. Jäsenhankinnan tehoviikko tulee taas Metalliliiton aktiivit ja työntekijät kampanjoivat jälleen marraskuussa työpaikoilla ympäri Suomen. Luottamusmies, varaudu myös puhelin soittoon. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetystä Ylivoimaviikosta saatiin hyviä kokemuksia. Ammattiosastoaktiivi Esa Salminen neuvoi tuolloin Halo Sabahia jäseneksi liittymisessä. Taustalla espoolaisen Celsa Steel Service Oy:n työsuojelu valtuutettu Veijo Padinki. P E K K A SI P O LA P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Ylivoimaviikko Viikko 46, 14.–18.11. ”Rohkeasti vaan tekemään ja vierailemaan.” AHJ1613_1-23.indd 4 4.10.2016 10:32:20
13.10.2016 13 LUOTTAMUSMIESVAALIT Metallin työpaikoil la valitaan luottamusmiehet marras ja jou lukuussa. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan va rapääluottamusmies sekä luottamusmie het, jotka edustavat työpaikoilla ammatti osastoa. Syyskuun lopussa 2016 Metalliliiton tiedossa oli 1 594 pääluottamusmiestä, 1 236 vara pääluottamusmiestä ja 627 luotta musmiestä. Luottamusmies saa käyttää työ aikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. Metallityöväen Murikkaopisto kouluttaa luottamusmiehiä tehtä vän hoitamiseen, minkä lisäksi liitto järjestää alueellista ja pai kallista koulutusta. Valitulla luot tamusmiehellä on mahdollisuus osallistua luottamusmieskurs seille, kunhan asiasta sovitaan työnantajan kanssa, ja kursseilta aiheutuvat ansionmenetykset kor vataan osallistujalle. Kouluttautumisoikeus on kirjattu SAK:n ja EK:n väliseen sopimukseen, ja liitto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä kouluttautumaan. Lisäksi luottamushenkilöillä on voimas sa liiton kustantama vapaaajan tapaturma vakuutus. – Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kunnolla kiinni työpaikkojen arkeen ja valvo maan työntekijöiden etuja. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja ja jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykkös lenkki, sanoo Metalliliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg. – Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkave reita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä va littu pääluottamusmiestä, kan nattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet hom maan valitaan. – Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein hallissa syntyy käytäntö, jossa joku tietty kave ri toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hä nen on helpompaa hoitaa asioita, jos asema on virallinen, Risberg sanoo. Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämis hankkeissa. – Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun teh dään firman kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia pitkän aikavälin pää töksiä. ASKO-MATTI KOSKELAINEN LI N JA U S Jäsenhankinnan tehoviikko tulee taas P E K K A SI P O LA Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Luottamusmies on edunvalvontaketjun tärkein lenkki Mikä luottamusmies? ? ? Luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja Metalliliiton edustaja. ? ? On työpaikan työntekijä ja Metalliliiton jäsen. ? ? Toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. ? ? Ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvotteluja yhteistoimintaa sekä välittää tietoa. ? ? Edistää järjestäytymistä ja jäsenhankintaa. ? ? Ammattiosaston jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet. Osasto vahvistaa valinnat. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä. ? ? Pääluottamusmies toimii koko tehtaan alueella, luottamusmiehen toimialue sovitaan työnantajan kanssa. ? ? Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelukokouksessa. ? ? Jos tehtävää kohti on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useita, ammatti osastolla on oikeus järjestää työpaikalla luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat SAK:laisen liiton jäseniä ja joihin noudatetaan Metallin työehtosopimusta. ? ? Ammattiosaston on ilmoitettava valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä kirjallisesti työnantajalle sekä Metalliliiton aluetoimistoon. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Metalliliitto on yhdessä Pron, YTN:n ja Teknologiateollisuuden kanssa käynnistänyt Työkaari kantaa -hankkeen, jonka avulla halutaan edistää alan työpaikkojen hyvinvointia sekä pidentää työuria. Metalliliitto on mukana hankkeessa siksi, että haluamme tukea henkilöstön ja työnantajan yhteistyötä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hankkeen lähtökohta on, että työpaikoilla ryhdytään miettimään keinoja parantaa muun muassa työssäjaksamista ja työmotivaatiota. Työntekijät jaksavat arjessa sitä paremmin, mitä enemmän työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Hyvinvoinnin edistämisestä on sovittu myös työehtosopimuksissa. Kokemukset aikaisemmista liittojen yhteishankkeista ovat olleet hyviä. Monin eri keinoin työpaikoilla on pystytty vaikuttamaan muun muassa siihen, että työmenetelmät ja työsuojelu ovat parantuneet, sairauspoissaolot vähentyneet, eläköitymisiät nousseet tai ihmisten yleinen jaksaminen parantunut. Työhyvinvointiin tehdyt toimenpiteet ovat merkinneet paitsi tuottavuuden nousua, niin myös työnantajalle selvää säästöä sairauskustannusten vähentymisenä. Selvitysten perusteella työkyvyn menettämisen riski on lisääntynyt eniten nuoremmilla. Tähän vaikuttavat esimerkiksi työn vaativuuden nousu ja kova työtahti. Ikääntyneillä työkyvyn heikentyminen liittyy usein fyysisiin oireisiin. Henkinen hyvin vointi on tiukimmilla ruuhkavuosiaan elävillä 35–45-vuotiailla. Jos näet, että omalla työpaikallasi on tarvetta lähteä parantamaan työhyvinvointia, kannusta työnantajaasi mukaan hankkeeseen. Hankkeesta saatte juuri omalle työpaikallenne sopivia ideoita, keinoja sekä apua ja tukea. Kuinka työpaikallasi jaksetaan? RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1613_1-23.indd 5 4.10.2016 10:32:20
13 13.10.2016 ”…. kukaan ei toistaiseksi tiedä, kuinka turvallisia teolliset nanomateriaalit tai niitä hyödyntävät nano tekniikat ovat”. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kai Savolainen on kirjoittanut sujuvan yleisesityksen teollisuuden hiukkaskokoisista materiaaleista. Nanoilla voi olla haitallisia vaikutuksia melkein mihin tahansa osaan ihmisen elimistössä aiheuttaen jopa syöpää. Nanohiukkasten terveysvaikutusten tutkimiseen tarvitaan tuntuvaa lisäsatsausta. Teos on sekä työympäristön hiukkasoppikirja että kattava katsaus nanomateriaalien oletettuihin hyötyihin. Ohjeita suojautumiseen: www.ttl.fi/fi/tietokortit Kirja: www.ttl.fi/verkkokauppa BKT 2016 + 1,1 % 2017 + 1,3 % ? Kasvun painopiste siirtymässä kotimaisesta kulutuksesta vientiin ? Kotitalouksien ostovoiman kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua ? Kustannuskilpailukyky parantunut selkeästi ? Teollisuustuotanto elpynyt kesäkuusta lähtien ? Teollisuuden luottamus tulevaisuuteen kohentunut ”Ensi kertaa pitkästä aikaa ennusteeseen sisältyy positiivinen riski. (...) Mahdollisuus ennustettua parempaan talouskehitykseen liittyy Venäjän nousuun taantumasta öljyn hinnan nousun myötä.” PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto SAK: Työtön unohtui TYÖLLISYYS Työmarkkinajärjestöjen työllisyystyöryhmä päätti työnsä erimielisenä lokakuun alussa. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan jo työryhmän toimeksianto oli työttömille ankara. ”Olemme toistuvasti painottaneet, ettei SAK lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä. Ehdotettu työttömyysturvan uudistus heikentäisi toimeentuloa merkittävältä osalta työttömiä ja asettaisi heidät eriarvoiseen asemaan.” ”Mihin unohtui työtön? On ongelmallista, että samaan aikaan ei ollut mahdollista tarkastella nykyistä karenssijärjestelmää, vaan tosiasiassa rakennetaan olemassa olevan rinnalle toista järjestelmää.” Kikyä sovelletaan eri tavoin TYÖEHTOSOPIMUS Viime Ahjossa sivuilla 12–13 esitellyt kilpailu kykysopimuksen sovelluksen määritelmät koskivat ns. pääalan eli teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Osalla Metalliliiton muista sopimusaloista kikyn soveltamisesta on sovittu toisin. Teknologiateollisuuden ja muiden sopimusalojen kiky-sovelluksia on luettavissa osoitteessa: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus SEURAAVASSA AHJOSSA Ovatko vuokratyötä koskevat määräyk set ajan tasalla? Miten niiden soveltaminen työpaikoilla sujuu? TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton jäsenistä kolmivuorotyötä tekee (jäsentutkimus 2015) A? 7 % B? 11 % C? 16 % D? 20 % ? ? Paula Risikko on A? sosiaalija terveysB? opetusC? sisäministeri D? ulkomaankauppaministeri ministeri ministeri ? ? Mikä on hiljattain uutisotsikoissa ollut Tšurjumov–Gerasimenko? A? venäläisB? Venäjän C? kaupunki D? komeetta valmisteinen jääkiekkoVolgan ohjus joukkueen rannalla pelitapa ? ? Darts-taulussa on sektoreita A? 14 B? 16 C? 18 D? 20 K IT I H A IL A 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 13 13.10.2016 Hiukkasen painavaa asiaa ENNUSTE Palkansaajien tutkimuslaitos PT ”Työnteon ja työllä ansaittavan tulon on aina oltava ensisijainen toimeentulon muoto. Sitten jos työtä ei ole, tarvitaan vahva sosiaalinen turvaverkko, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut tuet. Tämä pitää olla punaisena lankana, kun työmarkkinoiden ja työttömyysturvan uudistuksia tehdään.” Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen tiedotteessa 22.9. PELI POIKKI! -mielenosoitukseen Helsingissä 24.9. osallistui noin 15?000 ihmisiä. Mielenilmauksella vastustettin järjestöjä ja toimintaa, joiden tarkoituksena on väkivaltaa käyttäen tuhota demokratiaan perustuva yhteiskuntajärjestelmä. SS V U O K R A T Y Ö AHJ1613_1-23.indd 6 4.10.2016 10:32:22
Operaatio Vakiduunin tempaus Helsingissä 29.9. 13.10.2016 13 TA LO U S ”Miksi lobbareilla on nyt energiaa kuin teho kompressorissa? Politiikka puuttuu tukiin.” K IM M O LU N D É N / U P A N N IK A R A U H A LA 7 Hoida työtapaturma oikein TYÖSUOJELU Miten toimia työtapaturman sa tuttua? Kysymyksiä on paljon, mutta perusasiat saa haltuun Metalliliiton työympäristöyksikön julkaisemasta oppaasta. – Joka vuosi metalliteollisuudessa joutuu työtapaturman uhriksi useita tuhansia työnte kijöitä. Ammattitauteja tai niiden epäilyjä on joka neljännellä työpaikalla, sanoo työympäris töasiantuntija Jouni Salonen. Seurauksina tapaturmasta tai ammattitau dista voi olla työntekijän pysyvä työkyvyn ale nema, pahimmillaan jopa täysi työkyvyttömyys. – Kun vakavia tilanteita tulee, ne voivat aihe uttaa työyhteisössä kriisin. Uhrin auttaminen ja tapahtumien tutkinta eivät alkuvaiheessa aina mene niin kuin pitäisi. Jälkikäteen asioiden oi kaiseminen on usein hyvin vaikeaa, muistuttaa Salonen. Puutteelliset ilmoitukset lääkärille, viran omaisille ja vakuutusyhtiölle saattavat johtaa myöhemmin tulonmenetyksiin. – Jos tapaturma johtaa työkyvyttömyyteen, uhrilla on oikeus tapaturmaeläkkeeseen, jonka suuruus on 85 prosenttia ansioista 65 ikävuo teen asti, sen jälkeen 70 prosenttia. Mutta jos asioiden hoito on puutteellista, hän ehkä saa vain työ kyvyttömyyseläkkeen, joka on noin 60 prosenttia ansioista. Suomen teollisuus pyörisi jo kokonaan aurinkoja tuulivoiman tuottaman edullisen sähkön varassa, jos voisi olla varma siitä, ettei pilvistä päivää tule eikä tuuli koskaan tyynny. Tekniikka kehittyy, mutta ainakin seuraavat 50 vuotta tämä uusiutuva tehokaksikko tarvitsee rinnalleen sähköntuotantoa, joka pelaa säällä kuin säällä, eikä painu nukkumaan yölläkään. Kun tuuli talvipakkasilla hiipuu tai aurinkopaneelit peittyvät lumeen, tarvitaan ydinvoimasähköä, biomassalla tai kaasulla toimivia lämpövoimaloita ja vesivoimaa. Kiersin elokuussa runsaan viikon aikana kolmen eri järjestön ja yhtiön aurinkoenergia seminaareissa. Miksi lobbareilla on juuri nyt energiaa kuin teho kompressorissa? Politiikka puuttuu tukiin. Tukijärjestelmien reunaehdot pannaan uusiksi syksyn aikana. Tuulivoimaa tuskin enää rakennetaan sähkön takuuhinnan turvin. Takuuhinta tuli veronmaksajille liian kalliiksi ja sekoitti osaltaan Pohjolan tukkusähkömarkkinat. Erilaisia sähkön tuotantotukia on ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä vielä 273 miljoonaa euroa. Ne osoitetaan tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvalle sähköntuotannolle. Rahalle on ottajia. Uusiutuva energia avaa myös vientimahdollisuuksia. ABB:lle aurinkovoimaloiden verkkoinvertterit ja taajuusmuuttajat ovat kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Se tuo työtä Helsingin Pitäjänmäen ja Vaasan tehtaille. Loppusyksyllä valmistuu kansallinen energiaja ilmastostrategia. Hallituksen tavoitteena on vaihtaa kärkihankkeiden avulla kivihiili ja öljy uusiutuvaan energiaan. Sen käyttöä aiotaan lisätä vuoteen 2030 mennessä niin, että yli puolet energiantuotannosta tulee uusiutuvista energialähteistä. Samalla energiaomavaraisuutemme nousee yli 55 prosenttiin. Suomen teollisuuden kilpailukyvylle energian hinta ja sen toimitusvarmuus ovat jatkossakin huomattavasti merkittävämpi tekijä kuin vasta solmittu kiky-sopimus. Jos aurinko ei laskisikaan KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Huhtikuussa 1989. Kaverin suosituksesta hain Metalliin ja pääsin lähetiksi. Pari vuotta sitten siirryin nykytehtävääni. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Käsittelen Murikan kurssihakemukset, hyväksyn opiskelijoiden matkalaskut ja hoidan paikalliseen koulutukseen liittyvät paperityöt. Lisäksi sarkaani kuuluu yhteydenpito kurssilaisiin, jos tarvitaan lisäselvitystä. MIKÄ ON PARASTA? Kyllä se on ihmisten kanssa tekemisissä oleminen. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Touhuilen koirani kanssa, käyn lenkillä ja aloitan pian taas kuntosalilla käymisen. Salilla väännän rautaa, en ole jumpparityyppi. TERVEISESI JÄSENILLE? Tarkista jäsentiedoistasi, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Kurssikutsut Murikkaan tulevat sähköpostilla. Ja hakekaa kursseille! KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEEN SIHTEERI ANNE SULANTERÄ Ketkä tekevät töitä liitossasi? Oppaan päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, koska kuluvan vuoden alussa tuli voimaan uusi työtapaturma ja ammattitautilaki. Keskeinen asia laissa on syyyhteyden määrittäminen, eli millä edellytyksillä voidaan katsoa, että tapatur ma on aiheuttanut vamman tai sairauden. Lakiin on kirjattu myös aiempaa yksityiskohtaisemmin olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitautina. Työsuojeluvaltuutetut ovat Vakava työ tapaturma ja ammattitauti oppaan ensisijainen kohderyhmä, mutta opas on hyödyllistä luetta vaa kenelle tahansa Metalliliiton jäsenelle. MIKKO NIKULA Opas verkossa www.metalliliitto.fi/tyoymparisto tai tilattavissa liiton postituksesta, puh. 020 77 41026. OPAS KERTOO MM. ? ? miten toimia, jos työnantaja laiminlyö ilmoitukset viranomaisille ? ? tiedot palkanmaksusta ja sen kestosta ? ? edellytykset tapaturmaeläkkeeseen, haittarahaan, kuntoutukseen jne. ? ? millä perusteilla voi vaatia vahingonkorvausta työnantajalta ? ? miten hakea muutosta, jos vakuutusyhtiön päätös on kielteinen Vakava työtapaturma ja ammattitauti-opas ilmestynyt ”Uusi-Seelanti oli ensimmäinen maa, joka kielsi nollatuntisopimukset, eikä työttömyys ole sen takia lisääntynyt. Toivottavasti Suomi on heti seuraava!” Tom Buckley, Unite-ammattiliitto Eduskunta käsittelee tänä syksynä kansalaisaloitetta nollatuntisopimusten kieltämiseksi. AHJ1613_1-23.indd 7 4.10.2016 10:32:26
13 13.10.2016 Harvoin joudun äimistelemään yhtä kovin kuin kuultuani ministerin suusta moisen ajatuksenjuoksun. Nimittäin oli niin, ettei hyvä tuloisilta voi leikata, kun he eivät saa yhteiskunnallisia etuisuuksia kaan. Jotakin olennaista oli jäänyt ymmärtämättä: se, että tukien avulla pyritään takaamaan säällinen toimeentulo myös heille, joiden toimeentulo on haurain. Tulonsiirtopolitiikka on ollut yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kivijaloista. Sen on mahdollistanut progressiivinen verotus, jossa otetaan enemmän hyvätuloi silta, sekä tulonsiirtojen kohdentaminen tukina heikoimmassa asemassa oleville. Näillä keinoilla on hälvennetty tulo ja luokkaeroja sekä samalla ostettu yhteis kuntarauha. On ajateltu, että kansalaisten hyvinvointiin panostaminen johtaa pidemmän päälle parempaan ja on kannat tavaakin. Ajatus on linjassa enemmistön arvomaailman kanssa, kun halutaan mahdollistaa kaikille hyvä elämä lähtö kohdista riippumatta. Näillä perusteilla Suomeen saatiin aikoinaan peruskoulukin – kovasta vastustuksesta huolimatta. Tulonsiirtojen ja koulutuksen avulla on siten kavennettu talou dellisia ja sosiaalisia luokkaeroja. Tämä on ollut linjassa hyvinvointi ajattelun kanssa. Leikkauksiin ja veronkevennyksiin tähtäävällä politiikalla on pitkäkestoisia seurauksia, joihin meillä ei ole varaa. Tutkimusten mukaan huonoosaisuus periytyy siinä, missä hyvä osaisuuskin. Köyhyys, työttömyys ja muut sosiaaliset ongelmat kasautuvat samoille ihmisille, perheille ja suvuille. Näyttää myös siltä, että 2010luvun Suomessa sosiaalinen nousu pohjalta on vaikeaa. Hallituksen sitoutuminen veronkevennyspolitiikkaan on kyseen alaistamaton. Kun summaa leikkausten kevennysten yhteisvaikutuk sen, ei näytä hyvältä. Tuloerot kasvavat. Leikkuri käy myös metalliväen kukkarolla, kun yksi käsi antaa hieman ja toinen rohmuaa. Palkkatilastoista selviää, ettei pienimmis tä tai aikalailla isommistakaan palkoista jää verojen jälkeen käteen juurikaan. Moni ei ilman asumistukea pysty maksamaan vuokraa ainakaan suuremmissa kaupungeissa. Lisäksi on niin, ettei ministerin väite pidä paikkansa. Hyvätuloi sethan saavat etuisuuksia. Esimerkiksi lapsilisät kuuluvat kaikille riippumatta tulotasosta. Oma asiansa on sitten, mitä sillä tekee. Jos on kovin varakas, voi lapsilisät säästää pesämunaksi jälkikasvulle tai sijoittaa osakkeisiin. Uskokaa pois, näitäkin tarinoita kuulee. Olisiko sittenkin niin, että juuri hyvätuloisten verotuksen tiuken tamisen lisäksi pitäisi heille lankeavia yhteiskunnallisia etuisuuksia leikata. Eihän niillä ole todistettavasti hyvinvointivaikutuksia. Yhteisvastuulliseen ajatteluun ei kuitenkaan sovi kohdella eri kansalaisryhmiä eriarvoisesti, joten vedän ehdotukseni takaisin, se oli vain retoriikkaa. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 NYKYPÄIVÄN TYÖPAIKKOJEN TYÖOLOKULTTUURI Itse olen työskennellyt teollisuuden parissa jo pitkän historian. Olen huomannut ison muutoksen työelämän laadussa. Ennen annettiin tehdä se työ, joka sinulle kuului. Oli sellaista tekemisen meininkiä. Jeesattiin kaveria ja ajatus oli, että tehdäänpä tuokin pois, niin kaikki on eteenpäin ja kotiinpäin. Nykytyömarkkinoille on liisattu, jossain työnantajan toimesta ja jossain liiton ohjeiden mukaan, ns. työhyvinvointia. Tämä on nykyisin sitä työnantajan työhyvinvointia. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijöistä revitään kaikki mehut irti. Ankaraa kyttäämistä, excelien tuijottamista ja epäolennaiseen puuttumista. Syy lienee se, että nykyjohtajilta puuttuu käytännön tietous. Sitä ei insinööriopinnoista saa. Johtamistaidon kursseillakin taitaa olla niin, että opetetaan kyttäämistä ja epäolennaisuuteen puuttumista. Alaisia ei enää kuunnella. Herran pelko on tämän päivän yksi ongelma työpaikoilla. Se johtuu osin siitä, kun työnantajat häikäilemättömästi uhkai levat työntekijöitä milloin milläkin syillä. Saadaan työntekijät hajota ja hallitse tilaan. Stressataan työntekijöitä, heitellään uhka kuvia ilmaan ja niin edelleen. Tämä kaikki on nykypäivän työpaikkojen työhyvinvointia. Vuorotyöntekijöiden työpanoksenkin pitää olla yhtä kova jollei kovempi kuin päivätyöläisen. Tässä on unohdettu yksi seikka. Itse vuorotyö kuluttaa ihmistä enemmän kuin ma–pe klo 7–16 työ. Vuorotyöläiset tulevat tällä tyylillä palamaan loppuun ennen mahdollista eläkeikää. Vuorotyöläisten asemaan toivoisin liitolta enemmän otetta TESneuvotteluissa. Heidän asemansa on jäänyt kirjauksissa aika vähälle. Pitäisi enemmän painottaa esimerkiksi taukojen merkitystä. Raskaassa teollisuudessa joudutaan käyttämään usein moottorimaskeja. Tähän käyttöön liittyen ei ole mitään kirjauksia, aikarajoja työaikana jne. Lyhytvuorokierto on ollut susi jo syntyessään. Se on elimis tölle raskas systeemi nopealla vaihtelulla. Enemmän pitäisi painottaa esimerkiksi 12hjärjestelmän käyttöönottoa. Siitä kun on jo faktaa olemassa monista yrityksistä, joissa sitä tehdään positiivisessa mielessä ja perheen ja työn yhteensovittamisen merkeissä. Sairauslomat ovat vähentyneet, samoin vaaratilan teet ja läheltä piti tilanteet. Ja se aito työntekijän työhyvinvoin ti on lisääntynyt. Vuorotyöntekijä, ao. 135, Kokkola ”…ja siksi pitää leikata tukia” ”Tulonsiirtopolitiikka on ollut yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kivijaloista.” ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1613_1-23.indd 8 4.10.2016 10:32:31
13.10.2016 13 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 HITSAAJA CARMEN ARUSTE, 39 TYÖPAIKKA Arctech Helsinki Shipyard Oy, Helsinki ”Olen vielä tuores hitsaajana” Mitä työtä teet? Olen varusteluhitsaaja, hitsaan aivan kaikkea laivan pohjasta mastoon asti. Millainen koulutus sinulla on? Kävin Amiedun vuoden kestävän aikuis koulutuskurssin. Tulin Virosta Suomeen ensimmäisen kerran huhtikuussa 2008. Näin rannassa tämän telakkahallin ja ajattelin, että täällä tehdään jotain todella isoa ja mahtavaa. Minulla oli Amiedussa hyvät opettajat ja he innostivat. Halusin päästä laivanrakentajaksi. Mitä teit ennen Suomeen muuttoa? Minusta piti tulla Virossa sairaanhoitaja. Mutta kun olin lastenosastolla harjoittelemassa, luovuin. Lapsia oli vaikea katsoa, kävin välillä itkemässä. Sitten tein kaksi vuotta Saaren maalla Swanille purjeveneiden pohjia. Tuolla hetkellä en olisi voinut uneksia, että pääsen tekemään tällaisia laivoja. Työsi hyvät puolet? Pystyn, osaan, saan valmiiksi ja tarkastaja hyväksyy. Jos en rakastaisi hitsaamista, en pystyisi tähän, tämä on minun intohimoni. Mutta olen vielä tuores täällä, en ole vielä mestari. Huonot puolet? Joskus työt ovat raskaita ja vaikeita. Ja välillä kiukuttelen. Olen vähän liian temperamenttinen, se ärsyttää. Arvostetaanko työtäsi? Varmasti arvostetaan. Olen 155 cm pitkä, mahdun hitsaamaan ahtaisiin koloihin, joita laivassa on aina. Miten sinut on otettu vastaan? Aloitin täällä 11.11.2013. Minut otettiin tosi nopeasti osaksi porukkaa, yllätyin. Me olemme kuin perhe, ja minä olen sen tasavertainen jäsen. Me pidämme aina toisistamme huolta. Välillä nauravat, kun puhe menee pilalle. Mutta ei se haittaa. Ja jos joskus on kieli ongelmaa, kyllä ymmärrän, kunhan minulle sanotaan asia rauhaisasti uudestaan. Mitä toivot tulevaisuudelta? On vielä pari unelmaa. Mutta jos puhun unelmista ääneen, eivät ne toteudu. Nyt rakennan jäänmurtajia. Se osoittaa, että jos oikein jaksaa yrittää, saa mitä haluaa. AHJ1613_1-23.indd 9 4.10.2016 10:32:35
10 13 13.10.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T M IS KA PU U M A LA JA JY R K I LU U K KO N EN Vaimennusta Melu on metalliteollisuuden suurin työsuojeluongelma. Se aiheuttaa eniten ammattitauteja. KEMETillä Suomussalmella on onnistuttu vähentämään melun haittoja. Silti tehtaan monissa työpisteissä täytyy edelleen käyttää kuulosuojaimia. AHJ1613_1-23.indd 10 4.10.2016 10:32:39
13.10.2016 11 13 Tiiminvetäjä Jaana Räsänen sanoo, että työpaikan melu ärsyttää ja väsyttää. Vastineeksi kotona pitää olla hiljaista. AHJ1613_1-23.indd 11 4.10.2016 10:32:41
13 13.10.2016 12 K otelointeja, kumitassuja, osastointeja, suojia, kansia… KEMET Electronics Oy:n kondensaattoritehtaalla Suo mussalmella on tehty melun torjumiseksi monta asiaa aivan ohjekirjan mukaan. Toimista ovat kertomassa pääluottamusmies Riitta Kyllönen, työsuojeluvaltuutettu Keijo Lauronen ja tehtaanjohtaja Janne Kinnunen. – Jo 1990luvulla halliin rakennettiin radio antennijärjestelmä ja hankittiin radiokuulo suojaimia. Näin saatiin työntekijät pitämään suojaimia. Niin kehaisee Kinnunen yrityksen varhai simmista meluntorjuntahankkeista. Tuon jäl keen tehdasta on laajennettu ja joku osa puret tukin, omistajakin on vaihtunut. Kaiken aikaa on tullut kohennusta meluntorjuntaan. – Tinaruiskutus on osastoitu eli eristetty sei nillä muusta ympäristöstä. Alueella on laitettu akustolevyt kattoon. Kesällä lattiaan laitettiin elastinen pinta. Se vaimentaa melua jonkin ver ran, ennen kaikkea matalataajuista melua. Metalliruiskutusosaston koneet on myös ko konaan eristetty omaan tilaansa. – Yleensä siellä ei työskennellä jatkuvasti, vaan vain käväistään, työsuojeluvaltuutettu Lauronen huomauttaa. KÄSITYÖKALUJA VAIHDETTU – Paineilmakäyttöisiä käsityökaluja on vaih dettu akkukäyttöisiin. Yksittäisiin, suuriin me lua aiheuttaviin koneisiin on asennettu suojia. Pumppukärryjä saa myös kumipyörillä, Kinnu nen jatkaa luetteloa tehtaan toimista. Tärinä on melun kanssa tunnetusti isompi riski kuulolle kuin pelkkä melu. Kyllönen ker too, että täriseviä laitteita on eristetty vaahto muovilla tärinän poistamiseksi. Täriseviin lait teisiin on laitettu myös muovitassuja. Uudet ja uusiin tehtäviin siirtyvät työnteki jät saavat perehdytyksessä ohjeet myös melus ta. Melumittaukset ja työntekijöiden kuulotut kimukset ovat tehtaalla rutiinia. – Työsuojeluvaltuutettu tekee melumittauk sia. Mutta minä en ole vielä ehtinyt, kun aloitin valtuutettuna vasta tämän vuoden alussa, Lau ronen kertoo. Kummankin luottamusmiehen mielestä tehtaan 5Sjärjestelmään lisätty kuudennen Skirjaimen alue toimii hyvin. Se kutonen tar koittaa työsuojelua. Ilmoituksia turvallisuus havainnoista tehdään hanakasti ja työntekijöi den parannusehdotukset otetaan aina tosissaan tutkintaan. – Joka viikko työntekijöiltä tulee ehdotuksia, Lauronen vakuuttaa. KIERRÄTYSKANAVAT HUMISEVAT Tinaruiskutuksessa on edelleen käytettävä kuu losuojaimia. Koneitten ohella osastolla mete löivät ilmastointi ja kaikkein eniten lattian alle kätketyt pölynkierrätyskanavat. Ne takaavat toisaalta hyvin miellyttävän lämpötilan. Muu ten lämpötila kohoaisi sietämättömän korkeak si, kun tinaa sulatetaan. – Totta kai kaikilla on kuulosuojaimet, laput on seinillä, tiiminvetäjä Jaana Räsänen sanoo ja viittoo keltaisiin varoituskyltteihin. Räsänen toteaa, että melua vaimentavat akustolevyt asennettiin kattoon jo ennen ”hä nen aikaansa”. Tällä osastolla hän on ollut ne lisen vuotta. Räsäsen mielestä lisävaimennusta on tuonut joustava lattiapinnoite, joka asennettiin kesälo mien aikaan. Tiiminvetäjä tunnistaa kuitenkin meluun yhdistetyt haitat, ärsyttävyyden ja vä syttävyyden. – Tietysti riippuu siitä, tuleeko vielä melun ohella jotain muuta hässäkkää, silloin kyllä är syttää. Ja melu väsyttää. Kotona pitää olla hil jaista, en monestikaan katso edes televisiota. Toiset koneet ääntävät isommin kuin toiset, ehkä noille koneille voisi vielä tehdä jotakin, Räsänen pohtii. Seuraavaksi astumme hiljaiselta kuulosta vaan huoneeseen, jossa radio soi vaimeasti. Vaihetyöntekijä Eini Helttunen kertoo te kevänsä mekaanista tarkastusta. Tila on eris tetty muista, meluisammista osastoista nimen omaan siksi, että tämä laadunvalvontatyö vaatii tarkkuutta ja keskittymistä. – Noukin lanka ja hartsiviat pois, ja sitten kone purkaa. Helttusen näpeissä on tehtaan ”tärkeim mäksi työkaluksi” mainostetut pinsetit, joilla hän ottaa pois vialliset kappaleet. – Purkukone ei hirveän isoa ääntä pidä. Ja jos käsin puretaan, silloin ei ole edes tuota koneen ääntä. Yleensä olen tässä koko päivän, mutta hyvin pystyn keskittymään. Tehtaan muu melu ei haittaa. SUOJAUS Kuulosuojainmallin vapaa valinta VAIMENNUS Tärinän vaimennus säätöjalkojen kumitassuilla ERISTÄMINEN Koneen eristäminen omaan huonetilaan HANKINNAT Pumppukärryksi kumipyöräinen malli KOTELOINTI Laitteen vaimennus avattavissa olevalla suojakannella KEINOJA MELUNTORJUNTAAN, ETSIVÄ LÖYTÄÄ! Riitta Kyllönen AHJ1613_1-23.indd 12 4.10.2016 10:32:49
M IS K A P U U M A LA 13.10.2016 13 13 RUISKUTUSKONEISSA KOVIN METELI Metalliruiskutusosastolla laitosmies Juha Kemppainen on juuri tarkastamassa, ovatko ruiskutettavat metallimassat ”kohillaan”. Hän on ottanut näytepalat, punnitsee ne ja kirjaa ar vot tietokoneelle. Täältä löytyvät tehtaan kaikkein meluisim mat koneet. Ne on eristetty omaan tilaansa, ja ko neitten toimintaa ja tuotteiden laatua valvotaan paksun lasiikkunan läpi. Valvontapuolellakin on Kemppaisen arvion mukaan 90 desibelin mete lit, ja konetilassa tietysti vielä kovemmat. Valvoja joutuu käymään konepuolella muu tamia kertoja päivässä. – Kun laitan ruiskut päälle tai jos näen, että lankaa on päässyt mutkalle. Mutta koneet eivät ole koko aikaa päällä, ja on tässä kaikkea muu takin. Otan näytteitä ja kirjaan. – En osaa sanoa, miten tässä voisi vielä pa remmin torjua melua. Tuohan on myös tulitila, siellä palaa kaasuliekit koko ajan. Pääluottamus Kyllönen tekee tehtaalla aina sitä mitä tarvitaan, viimeksi ladonnassa. Tar kastelemme Kyllösen käyttämää konetta, johon on asennettu melun vaimentamiseksi suojakan si. Kyllönen avaa kannen ja kuulemme ankaran, humisevan äänen. Kun kansi menee kiinni, hu mina vaimenee merkittävästi. Melu on osastolla kuitenkin niin kova, että kuulosuojainten käyt tö on pakollista. – Väkisinkin tällaisessa tehtaassa tulee me lua, mutta melu ei häiritse minua, Kyllönen kuvailee. – Etiketin leimaus on tämä työpiste, kertoo vaihetyöntekijä Virve Luomanen. – Työ on tarkkaa ja koko ajan on tekemistä. Ei tule aika pitkäksi. Osaston kuulosuojainpakosta huolimatta yllätämme Luomasen vain musiikkia soittavat napit korvissaan! – Tunnustan pahat tapani. Kuulosuojaimia pitää käyttää, tiedän, mutta kun suojaimet pai navat silmälasien sankoja pahasti ja välillä on mukava kuunnella musiikkia. – Kuuloa on tutkittu työterveyshuollossa. Hyvänä on pysynyt. KEMET Electronics Oy PERUSTETTU 1979 PAIKKAKUNTA Suomussalmi TUOTANTO 50 miljoonaa paperija muovikondensaattoria lähes kokonaan vientiin HENKILÖSTÖ 145, josta tuotannossa 115 LIIKEVAIHTO 9,3 milj. euroa (2015) Melu on monen haitan summa Melun häiritsevyys, ärsyttävyys ja väsyttävyys ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Enkä usko, että monikaan metallityöntekijä on tietoinen kemikaalien ja melun yhdessä aiheuttamasta riskistä, toteaa erityisasiantuntija Rauno Pääkkönen. Tekniikan tohtori Rauno Pääkkönen työsken teli aiemmin Työterveyslaitoksella keskittyen siellä meluun ja sen torjunnan tutkimiseen. Meluntorjunnan lainsäädäntö on hänestä hyvä, mutta käytännön toimet puuttuvat usein. Täs tä todistavat jatkuvasti korkealla tasolla olevat metallialan kuulovauriotilastot. Melumittausten ja työpaikkaselvitysten jäl keen on työpaikoilla otettava vielä yksi askel eteenpäin. – Melumittausten ja ehkäpä ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon jälkeen pitäisi vie lä kerran istua yhdessä alas. Silloinhan työ melun torjumiseksi vasta oikeastaan alkaa! Työpaikoilla on hirvittävästi älyä, ja työntekijät osaavat antaa hyviä vinkkejä, mitä melun vai mentamiseksi olisi tehtävissä. Käsityökalut ”siiloutuvat” Pääkkösen mu kaan työpaikkaselvityksissä usein suuriksi me lun lähteiksi. Silloin pitää harkita, voidaanko ne vaihtaa hiljaisempiin tai muuttaa koko työvai hetta. Hän muistuttaa, että tärinä ja melu ovat yhdessä suurempi riski kuulolle kuin melu yksistään. Aasian halpamaista tulleille työkaluille an netaan usein matalat meluarvot. – Tekisi mieli sanoakin tähän varoituksen sana. Halpojen työkalujen arvot eivät ole aina totta. Luotetuilla käsityökalujen valmistajilla arvot ovat oikein ja kunnolla tutkittu. – Tiedämme 750 erilaista ainetta, jotka ovat ototoksisia eli korvamyrkyllisiä. Näitä ovat esi merkki häkä ja liuotinaineet. Metallialalla ei ole paljoakaan katsottu riskiä, jos on yli 80 desibe lin melualtistus kemikaalialtistuksen lisäksi. Luultavasti työntekijät eivät tiedä kohonneesta meluvamman riskistä. Pääkkönen toteaa, että metallialan tyypillis ten riskitekijöiden, melun, tärinän ja kemikaa lien, yhteisvaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu. Hän kuitenkin muistuttaa, että itsekin voi ris keihinsä vaikuttaa. Tupakka aiheuttaa häkä altistuksen, joten tupakoinnin lopettaminen vähentää melun aiheuttamaa kuulovamman ris kiä. Omaa terveyttään kannattaa huoltaa sitäkin. Tehtaan erikoiseen tuotantoon tehdään usein itse koneita. Tällä osastolla yhden sel laisen omatuotantokoneen säätöjalkoihin on asennettu kumitassut melun vaimentamiseksi. – Tuo isoin kone, millä tehdään isompaa etikettiä, se pahiten louskuttaa. Mutta en ole ajatellut sitä, miten sen meteliä voisi vaimentaa. Tehtaanjohtaja Kinnunen haluaa vielä ker taalleen alleviivata työsuojelun periaatteita yrityksessä. – Kaikki työntekijät saavat tuoda epäkoh tia esiin ja tehdä aloitteita. Kaikki toiminta on avointa. – Kyllä työntekijöitä kuunnellaan, pääluot tamusmies Kyllönen vahvistaa. Keijo Lauronen AHJ1613_1-23.indd 13 4.10.2016 10:32:50
13 13.10.2016 14 Niin sanotut elintasosairaudet, esimerkiksi korkea verenpaine, lisäävät kuuloon kohdistuvaa vaaraa. – Melu on kuitenkin se tärkein riskitekijä, Pääkkönen huo mauttaa. Erityisasiantuntija harmittelee sitä, että vieläkin voidaan metallityöpaikoilla pitää kuulosuojainten antamista riittävänä ja ainoana meluntorjunnan keinona. – Kuulosuojaimet häiritsevät kommunikaatiota. Kuulosuo jaimetkin vähentävät työtehoa, mutta sitä ei ajatella. Varsinkin huonokuuluisilla työntekijöillä onnettomuusriski kasvaa meluisalla työpaikalla. He eivät välttämättä pysty kuu lemaan varoitussignaaleja, ja kuulosuojaimet vievät suunta kuuloa. Pääkkösen mielestä melun väsyttävyyttä, ärsyttävyyttä tai sen aiheuttamaa alituista kiusaantuneisuutta ei nosteta tar peeksi esiin. Ympäristöntutkimuksen puolelta jo tiedetään, että koko ajan kuuluva melu on terveysriski ja aiheuttaa jatkuvan stressin kautta sydän ja verisuonitauteja. – Nyt satsataan kovasti työhyvinvointiin, josta puhutaan aika pehmein määritelmin. Työhyvinvoinnin käsitteistössä ei ole melulle riittävän teräviä ja selkeitä määritelmiä. Toivon, että melun vaimentamiseksi löydettäisiin riittävän kovia argument teja työhyvinvoinnin puolelta. Kun ihmisillä on hyvä olla, ovat he myös työntekijöinä kaikkein tuottavimpia. Virtanen, Kauko Virtanen ? ? Tampere, Ajokin tehdas, syyskuu 1960. Lekat laulavat ja smirkelit huutavat, ja kaiken keskellä tekee töitä 16-vuotias hitsaajankisälli, orpopoika Kauko Virtanen. Tampere, elokuu 2016. Tyyni ja rauhallinen mies kertoo, että hänellä on työpaikan melusta saatu kihisevä tinnitus ja kuulonalenema. Ja hyvä elämä. Mies on eläkkeellä oleva hitsaaja Kauko Virtanen. Hitsaaja Virtanen teki koko uransa töitä Ajokin, Carruksen ja sittemmin Volvon bussitehtaalla Tampereella. Työvuosia kertyi ihan hilkun vajaa 49. Virtanen sai työssään ammattitaudin. Hänen korvansa soivat taukoamatta, eli hänellä on tinnitus. Virtanen ei myöskään kuule täydellisesti. Hänellä on kuulonalenema. Kun bussitehdas sijaitsi vielä Nekalassa, kolmen–neljän hengen porukat kasasivat linja-auton alustoja ja kehiä, Virtanen kertoo. Samassa hallissa huhki toisinaan 70, toisinaan 80, joskus jopa 100 henkeä töitä yhtä aikaa. – Paja ittessään oli kovameluinen. Ja mitä hitsatessa tuli roiskeita, käsismirkelillä irrotettiin. Katkaisukoneita oli. Ja pelti sepät muotoilivat siinä pelliänsä. Leka paukkui. Lyötiin lekalla metallia, jollei muuten saatu oikoiseksi. – Eikä meillä mitään kuulosuojaimia ollut, Virtanen toteaa. Bussitehdas oli jo muuttanut Ruskoon, kun se suljettiin vuonna 2008 ja kun Virtanen jäi eläkkeelle. Hitsaaja muistelee, että Ruskossa meteli oli vähän vajentunut Nekalan aikoihin verrattuna. Halli oli isompi ja kannattimina oli myös puisia palkkeja, jotka vaimensivat ääniä. Muistellessaan työuraansa Virtanen antaa vahingossa tuntuvan alennuksen meluarvoihin. Hän sanoo, että bussihallissa oli varmaan 60–80 desibelin meteliä, ehkä pahimmillaan 85. Todellisuudessa tehdashallissa vallitsi 85–95 desibelin meteli. Se todetaan Virtaselle annetussa lääkärinlausunnossa vuodelta 2008. Työtovereidensa tavoin Virtanen joutui tekemään työtä päivästä toiseen sananmukaisesti korvat särkevässä metelissä koko 1960-luvun ja vielä seuraavan vuosikymmenen alunkin. Vasta vuodesta 1975 lähtien meluun ryhdyttiin puuttumaan, Virtanen muistelee. Muistelma osuu oikeaan. Työsuojelun valvontaja hallintalaki oli säädetty edellisenä vuonna, ja työpaikoille oli alettu valita työsuojeluvaltuutettuja. He saivat valtuuksia puuttua epäkohtiin. – Alkoi tulla kuulopumpulia. Se oli pakattuna sellaiseen pikkulaatikkoon. Siitä sai nyppiä pumpulia korviin. Mutta kuka käytti, kuka ei. Työnjohto ei vahtinut asiaa. Kuppimallisia suojaimiakin Virtanen käytti. – Mutta kun laitoin kupit korville, korvat soi pahemmin. Myöhemmin Virtaselle ehdotettiin radiolla varustettujen kuulosuojainten käyttöä ja musiikin kuuntelua, ”tinnitusmaskerina” lääkäreiden sanoja lainataksemme. – En tykännyt. Mitä siitä nyt tulee, jos koko ajan musiikkia kuuntelee, Virtanen kuvailee. Virtanen toimi 2000-luvun alussa kaksi kautta bussitehtaan pääluottamusmiehenä. Hän osaa toimia, jos kohtaa epäoikeudenmukaisuuden. Vakuutusyhtiö Ilmarinen ei tiennyt, kenelle se erehtyi ilmoittamaan ryöstöpäätöksestään vuonna 2008. LÄHDE: Työsuojelukysely 2015 Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja AmmattiliittoPro LÄHDE: Tapaturmavakuutuskeskus Keskeisimmät työsuojeluongelmat Melu Huonot työasennot Huono ilmanvaihto Haitalliset aineet, huurut, sumut ja käryt työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu työnantajan edustaja 10 20 30 40 50 60 Osuus vastanneista, % Työnantajat vähättelevät Nollataso kaukana Rekisteröidyt melun aiheuttamat ammattitaudit... 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Teollisuus 479 654 578 562 581 452 336 Kaivokset 11 13 12 11 15 12 6 Kaikki alat 1 038 1 250 1 183 1 055 1 083 819 636 ... ja ammattitautiepäilyt Teollisuus 291 303 229 237 300 316 216 Kaivokset 6 3 1 2 3 6 6 Kaikki alat 591 599 469 487 560 745 523 AHJ1613_1-23.indd 14 4.10.2016 10:32:50
JY R K I LU U K K O N E N 13.10.2016 15 13 Hitsaaja oli saanut ammattitaudistaan eli kuulovammasta lakien ja säädösten mukaisen kertakorvauksen If-vakuutusyhtiöltä. Mutta sitten hänen eläkettään maksava Ilmarinen alkoi periä korvaussummaa takaisin vähentämällä Virtasen eläkettä joka kuukausi, korvauksen viimeiseen euroon ja senttiin asti. – Enhän minä silloin olisi saanut mitään korvausta ammattitaudistani. Rupesin pöyhimään asiaa, Virtanen kertaa. Eläkkeestä normikautta tehdyt valitukset eivät auttaneet. Entinen pääluotto otti yhteyttä niin Metalliliittoon kuin tamperelaiseen kansanedustajaankin. Monen mutkan kautta lakiin on nyt saatu muutos. Ammattitaudista saatu korvaus ei vähennä eläkettä. Virtaselle on myös maksettu suurin osa jo perityistä rahoista takaisin. Virtanen on kertonut taistelustaan Ilmarisen ja lakipykälien kanssa humoristisia sutkauksia viljellen. Hän vakuuttaa, että tinnituksesta ja huonosta kuulosta huolimatta hän viettää mainioita eläkepäiviä. Hän kuvaa, että hänen elämänsä onni oli päästä 16-vuotiaana Ajokille töihin ja oppia siellä ammattimiehen taidot. Virtaselle ei suurissa arvonnoissa jaettu näet alun alkaen kovinkaan onnekkaita pelimerkkejä. LASTENKODISTA METALLIMIEHEKSI – Isä oli alkoholisti. Äiti kuoli 1950 synnytyslaitokselle täällä Tampereella, kun oli saamassa minulle veljeä. Velikin kuoli. Vasta 5-vuotias Kauko meni äidin puoleisten isovanhempien hoiviin. – Mummo rupesi sitten sairastelemaan. Ja kun olin Tampereen kaupungin holhouksessa, minut tuotiin vuonna 1960 tuohon Rauhaniemen lastenkotiin. – En minä sitä pahana pitänyt, että olin lastenkodissa, Virtanen toteaa. Hän huomauttaa olleensa ainoa lastenkodin asukki, joka kävi töissä. Hän näet pääsi juurikin Ajokille töihin 16-vuotiaana. Lastenkodissa oli poika, jonka setä oli bussitehtaalla töissä ja sitä tietä, vähän tutun kauppaa, Virtaselle urkeni ura metallimiehenä. 18-vuotiaana Virtanen asettui jo asumaan omaa kotia, mutta siinä välissä hän asui ammattioppilaskodissa. – Sehän minut pelasti, että sain nuorena töitä. Pysyin kaidalla tiellä. Metallimiehen uralla saamastaan kuulovammasta Virtanen ei ole katkera, vaikka se tinnitus ”pyörii ja kihisee korvissa koko ajan”, kuten hän itse kuvailee. Mutta nuoria metallityöntekijöitä Virtanen varoittaa vakavasti. – Käyttäkää hyvät ihmiset niitä kuulosuojaimia! a MELU Melu vaikuttaa kuuloelinten lisäksi moniin fysiologisiin toimintoihin, kuten sydämen lyöntitiheyteen, verenpaineeseen ja hengitystiheyteen. Melu voi häiritä keskittymistä ja unta. Lainsäädännössä ns. meluasetuksessa on määritelty työssä esiintyvälle eritasoiselle tasaiselle melulle ja impulssimelulle toimenpiderajat. Melualtistuksen arviointi perustuu pääsääntöisesti päiväannokseen. ALEMPI TOIMINTA-ARVO ?? 80 dB(A), arvioidaan ilman kuulonsuojainta ?? impulssimelun äänenpainetason huippuarvo 135 dB(C) ?? Työnantajan on varattava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulosuojaimet. Työntekijällä on lisäksi oikeus päästä kuulontutkimukseen. YLEMPI TOIMINTA-ARVO ?? 85 dB(A), arvioidaan ilman kuulosuojainta ?? impulssimelun äänenpainetason huippuarvo 137 dB(C) ?? Työntekijän on käytettävä kuulosuojaimia. ?? Melun vaara-alueet on merkittävä, ja niille pääsyä tulee tarvittaessa rajoittaa. Lisäksi työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma. RAJA-ARVO ?? 87 dB(A), arvioidaan kuulonsuojaimen kanssa ?? impulssimelun äänenpainetason huippuarvo 140 dB(C) ?? Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Melua torjumaan Työnantajan on ennalta ehkäistävä ja vähennettävä melua esimerkiksi seuraavin keinoin: ?? Työmenetelmiksi vähiten melua aiheuttavat ?? Työvälineiksi työn luonteeseen sopivat, mutta vähiten melua aiheuttavat ?? Huolletaan ja pidetään kunnossa kaikki työvälineet ja laitteet ?? Työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu meluntorjunta muistaen ?? Opastaminen ja perehdyttäminen työn turvalliseen tekemiseen niin, että melu pysyy mahdollisimman alhaisella tasolla ?? Melun tekninen vähentäminen esimerkiksi vaimennusta, eristystä, melusuojia, kapselointia tai ääntä absorboivaa kattamista käyttäen ?? Altistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen ?? Riittävien lepoaikojen takaaminen niin, että altistus melulle vähenee tai keskeytyy LÄ H TE ET : Ty öt ur va lli su us ke sk us ja Ty öt er ve ys la ito s Kaikki muut keinot kuulon suojaamiseksi on käytettävä ensin. Henkilökohtaisiin suojaimiin turvaudutaan vasta viimeiseksi. Metalliliitto AHJ1613_1-23.indd 15 4.10.2016 10:32:51
Ylivoimaviikolla tapahtuu metallialan työpaikoilla kautta maan. Pysy kuulolla ja seuraa työpaikkasi ilmoitustaulua! … JA PORUKKA ON NYT SELVÄSTI TOSISSAA N, KOKO JENGI PUOLUSTA A ASEMIAAN TODELLA UHRAUTU VASTI. KROPPAA PANNAAN LIKOON TODEN TEOLLA TYÖPAIKO ILLA KAUTTA MAAN. JA SIELLÄHÄ N ON SIIS AIVAN ÄLYTÖN MÄÄRÄ PORUKKA A KENTÄLLÄ … YLI SATATUHA TTA JAMPPAA! ” AHJ1613_1-23.indd 16 4.10.2016 10:32:51
13 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 17 13.10.2016 Työympäristö paranee käyttäjiä kuulemalla Kuntoutus vähentää työkyvyttömyyttä TYÖKYKY Yhä useampi työkykyongelmia kohdannut suomalainen päätyy takaisin töihin ammatillisen kuntoutuksen ansiosta. Viime vuonna työeläkevakuuttajien järjestämään työeläkekuntoutukseen osallistui lähes 14 500 henkilöä ja määrä on kasvanut tasaisesti. Lähes kolmella neljästä työeläkekuntoutuksen vuonna 2015 päättäneestä työkyky oli palannut. Heistä 64 prosenttia siirtyi töihin. – Jos positiivinen kehitys jatkuu samansuuntaisena, kuntoutujien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän vuosikymmenen loppuun mennessä, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa. Lex Lindström kaunistaa tilastoja hetkeksi TYÖTTÖMYYS Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen talousja hallintojohtajan Jaakko Kianderin mielestä työministeri Jari Lindströmin esittämä 60-vuotiaiden eläkkeelle päästäminen kaunistaisi tilastoja hetkeksi. Kianderin mielestä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyttä pitäisi torjua nykyistä aktiivisemmin. – Uuden varhaiseläkekanavan avaaminen on vastoin eläkeja työurapolitiikan pitkää linjaa, jossa on pyritty eläkkeelle jäännin myöhentämiseen ja työurien pidentämiseen. Ehdotus on kuitenkin oikeilla jäljillä, Kiander myöntää. Elämänkokemus tukee oppimiskykyä OPPIMINEN Ikäihmisen oppimiskyky ei katoa. Uusien asioiden oppiminen on kaikenikäisten ilo, oikeus ja taito. Se mahdollistaa osallistumista, osallisuutta ja vireyttä läpi elämän. – Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden ihmisten kyky oppia on varsin hyvä. Heillä on nuorempiin ikäryhmiin verrattuna enemmän elämänkokemukseen perustuvaa tietämystä, jonka ympärille uuden tiedon voi sitoa, Gerontologian tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Katja Kokko kertoo. – Erityisen taitavia ikäihmiset ovat käsittelemään itselleen merkityksellisiä ja myönteisiä tunteita herättäviä uusia asioita. Oppiminen tai vanhankin asian osaaminen on aina onnistumisen kokemus. Se haastaa, pistää ponnistelemaan, pohtimaan ja puhumaan. Oppiminen tuo elämään aktiivisuutta ja onnistumisen elämyksiä, toimitusjohtaja Tommi Niemi Hyvä ikä -messuja järjestävästä Expomarkista sanoo. Ylivoimaviikolla tapahtuu metallialan työpaikoilla kautta maan. Pysy kuulolla ja seuraa työpaikkasi ilmoitustaulua! … JA PORUKKA ON NYT SELVÄSTI TOSISSAA N, KOKO JENGI PUOLUSTA A ASEMIAAN TODELLA UHRAUTU VASTI. KROPPAA PANNAAN LIKOON TODEN TEOLLA TYÖPAIKO ILLA KAUTTA MAAN. JA SIELLÄHÄ N ON SIIS AIVAN ÄLYTÖN MÄÄRÄ PORUKKA A KENTÄLLÄ … YLI SATATUHA TTA JAMPPAA! ” KOKEMUS Tilan käyttäjiä kannattaa kuunnella, kun työympäristöä muutetaan. Työntekijöillä on paras tuntuma oman arkensa asioihin. – Tilat ovat ihmistä ja hänen toimintaansa varten. Tilan käyttäjien työ ja kokemus pitää huomioida mahdollisimman hyvin tiloja muutettaessa ja kehitettäessä, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo. Hänen mukaansa työntekijät löytävät omista työprosesseistaan ja käytännön työstään pulmatilanteita ja kehittämisen tarpeita, joille pitäisi tehdä jotakin. – Tilan käyttäjiä kannattaa kuunnella myös uusien tilojen suunnittelussa, koska näin heillä on mahdollisuus saada paremmat ja omiin tarpeisiinsa sopivat työtilat. Heillä voi olla myös hyviä ideoita, Ruohomäki muistuttaa. Hän uskoo, että kun tilojen käyttäjät osallistuvat työympäristön suunnitteluun, heidän työnsä sujuvuus ja työhyvinvointinsa paranevat. Ruohomäki pitää perinteisiä työpaikkojen aloitelaatikoita ihan hyvinä, mutta kehottaa seuraamaan tilan käyttäjien työskentelyä ja kysymään heiltä. Työntekijät voivat itse näyttää paikan päällä, mikä ratkaisu toimii ja mikä taas ei. – Käyttäjät löytävät omasta arkityöstään niitä hankalia kohtia, kun joku työkone tai -piste on liian kaukana tai hankalan mutkan takana. He huomaavat myös työpaikan esteet ja turhat kynnykset siirryttäessä paikasta toiseen. Logistiikkaa ja muuta työn sujuvuutta voidaan Ruohomäen mielestä parantaa parhaiten juuri työntekijöiden havaintojen perusteella. Hänen ajatuksensa ei kuitenkaan ole aivan uusi. – Kyllä henkilöstöä nykyisinkin osallistetaan, mutta ei vielä ollenkaan siinä määrin, kuin voitaisiin. Ajatuksia sieltä sorvin äärestä kannattaa rohkeasti tuoda esiin, Ruohomäki sanoo. Hyvä järjestys ja siisteys lisäävät työympäristön viihtyisyyttä, ja siihen kaikki voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan. AHJ1613_1-23.indd 17 4.10.2016 10:32:54
13 13.10.2016 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JO H A N N E S T E R V O 18 Leimecillä neuvottelut asiasta on aloitettu, mutta sopimukseen ei ole vielä päästy. – Työnantaja haluaisi vähentää pekkasten määrää, tai muuttaa arkipyhiä työpäiviksi. YÖ MENI SÄRMÄTESSÄ Toikka saapui työpaikallaan tehtävään haas tatteluun silmänaluset mustina, pahoitellen olevansa hieman myöhässä. Mutta syy oli hy vin kunniallinen: juuri haastattelua edeltävänä iltapäivänä hän oli saanut pikakutsun yötöihin. – Ihan puskista tuli se paniikki. Asiakas oli ti lannut yhden projektin, jolle piti olla aikaa viikko. Torstaiiltapäivänä tuli sitten tieto, että pitääkin olla valmista maanan taiaamuna. No ei siinä sitten muuta kuin yöksi särmäämään, Toikka selittää väsyneellä äänellä. Puheet Suomen työmarkkinoiden jäykkyy destä eivät vastaa sitä arkipäivän todellisuutta, jota Leimecillä eletään. – Kyllä suomalainen työntekijä joustaa to della hyvin ja on joustanut jo kauan. Työpaikka on niin tärkeä. Pikahälytys ei ollutkaan tässä alihankkijayri tyksessä ainutlaatuinen tapaus. Tilauskanta on Toikan sanoin ”kauheaa aallokkoa”. – Vuosittain on käyty ytneuvotteluja, joista on seurannut lomautuksia. Mutta sitten taas tehdään töitä yötä päivää. Toimitusajat ovat jo valmiiksi tosi lyhyet, ja sitten vielä tulee näitä yllätyksiä. Lain mukaan ylitöistä voi aina kieltäytyä, ja tästä on pidetty kiinni myös Leimecillä. – Voi tietenkin kieltäytyä, ei siitä silmätikuk si joudu. Mutta ei meillä silti jouduta tilantei siin, ettei olisi tarpeeksi tekijöitä. Vakityöntekijöitä Leimecin kirjoissa on 24, ja tuotantopiikeissä käytetään vuokratyöläisiä ja opiskelijoita. – Meillä vuokratyön pelisääntöjä on nouda tettu töiden tekemisessä ja yhteistyö työnanta jan kanssa toimii. Mieluummin tässäkin asiassa toivoisi, että menisi niin hyvin, että voisi palkata lisää väkeä vakinaiseksi ja saada ala uuteen kas vuun, Toikka sanoo. a TO I M I JA ”Pienemmät sopimusalat ovat vähän statistin osassa.” AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA KRISTIAN TOIKKA AMMATTIOSASTO Vaasan peltityöntekijäin ao. 292 JÄSENIÄ 208 TYÖPAIKKA Leimec Oy, Vaasa TYÖNTEKIJÖITÄ 24 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2006–10, ammattiosaston puheenjohtaja 2008–, peltialan edustajiston puheenjohtaja 2013–, peltija teollisuuseristysalan tes-neuvottelu kunnan jäsen 2014–, varapääluottamusmies 2015– Säilytetään peltialan osaaminen Suomessa ”Peltiala pitäisi saada kasvuun. Peltimiehet ovat tosi ammattitaitoisia. Se taito on pitkälti käsityötä, ja se ei saisi Suomesta kadota”, toivoo Vaasan peltityöntekijäin ammatti osaston puheenjohtaja Kristian Toikka. – Pienemmät sopimusalat ovat vähän sta tistin osassa. Leikilläni olen joskus puhunut, että pitäisikö erityisaloille järjestää oma liitto kokous. Tekeillä oleva liittofuusio ja sen vaikutus ammattiosastoihin mietityttää Pohjanmaalla kin. Toikka näkee uuden teollisuusliiton olevan neuvottelupöydissä nykyistä Metallia vahvem pi. Sen sijaan ammattiosastojen yhdistymiset eivät ainakaan peltialan näkökulmasta olisi ongelmattomia. – En itse ole kovin mielelläni semmoista fuusiota tekemässä. Jos tulisi jokin jättiosas to, niin siihen ei välttämättä meiltä olisi paljon halukkaita lähtemään. Tällä hetkellä vaikutus mahdollisuudet osaston kautta ovat hyvät juuri siitä syystä, että tämä on pieni erityisala, jolla on koko maassa yhteensä vain viisi osastoa, arvioi Toikka. ”VOISI MENNÄ HOUSUTKIN JALASTA” Kun puhe siirtyy peltialan asioista yleisemmälle tasolle, Toikka toteaa, että Metalliliiton ja koko ammattiyhdistysliikkeen taival on viime vuosi na ollut raskas. Tosin neuvotteluasematkin ovat olleet poikkeuksellisen heikot, ja siihen nähden tuloksia voi pitää kelvollisina. – Torjuntavoittojahan tässä on jouduttu hakemaan, ei ole paljon voinut iloita muuten. Mutta jos me ei olisi onnistuttu näinkin hyvin, niin kyllähän työnantajapuoli veisi meiltä hou sutkin jalasta. Yhtenä torjuntavoittona Toikka mainitsee sen, että työnantajien pitkään tavoittelema pek kasten poisto ei ole toteutunut eikä toteutumi nen ole näköpiirissäkään. Kilpailukykysopimuskin kuuluu hänen mie lestään sarjaan ”ei hyvä, mutta voisi olla vielä paljon huonompikin”. Toikka arvelee, että jos olisi ollut Metalliliiton liittovaltuustossa ää nestämässä, hän olisi taipunut äänestämään sopimuksen puolesta, joskin pitkin hampain. – Koska kuitenkin kannatan sopimusyhteis kuntaa. Eihän se hyvältä tunnu, että ilmaiseksi tehdään 24 tuntia lisää. Mutta jos sen saisi pai kallisissa neuvotteluissa hoidettua niin, että työaikaa pidennettäisiin joka päivä 6 minuuttia. Hyvä merkki on, että rakennusala on viime ai koina piristynyt, sanoo vaasalaisessa ohutlevy tuotteita valmistavassa Leimec Oy:ssä varapää luottamusmiehenä toimiva Kristian Toikka. Sitä kautta ehkä pelti ja teollisuuseristysalakin voisi saada uutta puhtia. Ja lisäksi täytyisi pitää huoli työntekijöistä. – Pitäisi jo ammattikoulussa tuoda tutuksi, että tällainenkin ala on olemassa. Ja myös palk kaus pitäisi saada paremmaksi, sitä kautta alalle hakeutuisi uusia työntekijöitä, lisää Toikka. LIITOT YHTEEN, AMMATTIOSASTOJEN FUUSIOT KATSOTTAVA ERIKSEEN Toikka on pelti ja teollisuuseristysalan valta kunnallisen tesneuvotteluryhmän jäsen. Myös ammattiosaston puheenjohtajana hänellä on näköalapaikka siihen, mihin suuntaan ala on matkalla. – Meillä on jäseniä ympäri Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan eri yrityksissä. Kevätkokous on Seinäjoella ja syyskokous Vaasassa. Yksi osoitus peltialan vaikeuksista ja työ paikkojen kadosta on, että ammattiosaston jä senmäärä on laskenut useamman vuoden ajan, ja nyt se on enää vähän yli 200. Toimintamenoja onkin täytynyt tarkastella uudelleen. – Jouduttiin vetämään käsijarrua, ettei elet täisi yli varojen, kun jäsenmaksupalautukset liitolta putosivat. Toikka oli toukokuussa toisessa liittoko kouksessaan peltialan edustajana. Keskustelu Tamperetalolla kulki kuitenkin hänen mieles tään pitkälti pääalan ehdoilla. AHJ1613_1-23.indd 18 4.10.2016 10:32:54
19 ”Pienemmät sopimusalat ovat vähän statistin osassa.” Säilytetään peltialan osaaminen Suomessa AHJ1613_1-23.indd 19 4.10.2016 10:32:56
henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1613_1-23.indd 20 4.10.2016 10:32:57
henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 13.10.2016 21 13 Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton yhdistymishanke ? Helmikuu 2016: aiesopimus ? Loppusyksy 2017: yhdistyminen ? Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu ? Marras–joulukuu 2017: ensimmäinen liittokokous ? 2018 alku: yhteinen työttömyyskassa ? Suomen suurin ammattiliitto, noin 270 000 jäsentä ? Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ? 11 työryhmää ?? Väliraportti liittojen hallintokäsittelyyn tänä syksynä ?? Esitys uudeksi liitoksi 31.1.2017 L I I T TO F U U S I O ”Kaikki suunnitellaan jäsenten ja työpaikkojen ehdoilla” Toimeksiantonne asioita käsiteltiin jo vuosina 2006–2009 teollisuusliittojen edellisessä fuusioyrityksessä. Löytyykö silloisesta selvitystyöstä hyödynnettävää? Kyllä se on edelleen varsin hyödyllinen paperi. Hyödynnämme sen johtopäätöksiä jonkin verran. Siitä olemme saaneet hyvän ja laajan pohjan yhteiseen mietintään. Kuinka paljon neljässä liitossa on työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä? Entä liittojen työympäristöasioiden toimitsijoita? Työpaikkatason toimijoina on 2 300 valtuutet tua ja 1 800 asiamiestä. Toimitsijoita on noin 13. Työryhmien tehtävänä on käydä läpi kunkin liiton toimintatavat ja käytännöt. Onko työympäristö asioissa liittojen nykykäytännöissä ilmennyt merkittäviä eroja? Olemme selvittäneet nykytilannetta varsin perusteellisesti. Teemme raportin liitteeksi taulukon, josta selviää monia eri tehtäviä ja asioita, joita eri liitot toteuttavat. Toki on joitakin selviä toimintatapaeroja, mutta perustyö on kaikilla hyvin samansuuntaista. Meillä on jo nykyisellään paljon yhteistyötä eri työryhmissä ja verkostoissa. Tavoitteena on myös luoda uutta, ei pelkästään yhdistää vanhoja käytäntöjä. Mitä uutta työryhmästänne on odotettavissa? Satsaamme tulevaisuudessa nopeaan ja asian tuntevaan jäsenpalveluun. Kaikki toiminnot pyritään suunnittelemaan hyvin jäsen ja työpaikkalähtöisesti. Esimerkkinä tästä voisi mainita työympäristö ja sosiaaliasioiden oman päivystyspuhelimen. Teidän pitää tehdä esitys siitä, mitä hoidetaan liiton omin voimin ja mitä voidaan hoitaa yhteistyöverkostojen kautta. Mitä tarkoitetaan yhteistyöverkostoilla? Toimintamme perustuu jo nyt hyvin paljon verkostoissa toimimiseen. Meille hyvin läheisiä verkostoja ovat mm. Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, TVK, SAK ja työsuojeluviran omaiset. Mikäli haluaa vaikuttaa laajemmin asioihin, täytyy olla hyvät yhteydet verkostoihin. Työympäristö ja työsuojelu toiminta, työhyvinvointi, tasaarvo, työelämän kehittäminen ? ? Työhyvinvoinnin, työelämän kehittämisen ja työsuojelutoiminnan peruslinjausten määrittely ? ? Tasa-arvoja sosiaalipolitiikan peruslinjausten ja tavoitteiden määrittely ? ? Mitä hoidetaan liitossa ja mitä voidaan hoitaa yhteistyöverkostojen kautta ? ? Mihin erikoisosaamiseen keskitytään ? ? Miten toimialueen tehtävät organisoidaan JÄSENET METALLI Juha Pesola (pj) TEAM Kari Mäkelä, Tuula Sillanpää, Marja Karmala PAPERI Hannu Ulenius PUU Pentti Hartikainen (vpj), Saila Ruuth SIHTEERI Mari Kostamo HAASTATELTAVANA Juha Pesola Metalliliiton työympäristöpäällikkö TAUSTA Konepajayrityksen työsuojeluvaltuuttu TOIMITSIJAURA 5 vuotta sopimustoimitsijana ja 16 vuotta nykyisessä tehtävässä HARRASTUKSET Mökkeily, hiihto ja futiksen seuraaminen T E K S T I TU O M O LIL JA / IN T IIM -L E H T I / T E A M -L IIT TO Onko työryhmässä erimielisyyksiä? Ei ole tullut ainakaan linjaerimielisyyksiä. Toimimme jo nyt monissa eri verkostoissa yhdessä. Meillä on jo vanhastaan hyvät ja luottamukselliset suhteet. Se ei tarkoita sitä, etteikö olisi joistakin asioista erilaisia näkemyksiä, mutta se vain rikastaa tätä työtä. Työympäristö, työsuojelu, työhyvinvointi, tasa-arvo, työelämän kehittäminen… Muodostavatko nämä mielekkään kokonaisuuden? Olisiko nämä järkevää hoitaa keskitetysti vai hajauttaa alueille tai mahdollisille sektoreille? Kokonaisuus on laaja, mutta on siinä myös synergiaa. Keskustoimistossa tulee olla hyvä työsuojelu, sosiaaliturva sekä muun työelämä lainsäädännön yleistuntemus sekä tietysti myös erityisosaamista näiltä aloilta. Keskustoimiston tehtävänä on myös jakaa resursseja joustavasti sektoreiden, alueiden ja työpaikkojen edun valvonnan tukemiseen. Aluepalvelukeskuksissa varmistetaan työsuojeluosaaminen muun edunvalvonnan yhteydessä ja sen tueksi työ ympäristöyksikössä on oma päivystyspuhelin. Uskotko fuusion toteutuvan? Mitä erityisesti odotat uudelta teollisuusliitolta? Uskon ja toivon sen toteutuvan. Täytyy vain tehdä onnistumisen eteen kovasti töitä. Odotan uudelta liitolta vahvaa edunvalvontaa ja suunnannäyttäjyyttä suomalaisessa ayliikkeessä. Mitä jäi kysymättä? Työympäristökysymysten merkitys ja painoarvo työelämässä sekä liiton palvelu, edunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttamisessa lisääntyy entisestään. Kun vielä työelämävaatimuksen taso nousee, vanhuuseläkeikää nostetaan ja vajaakuntoisten sekä irtisanottujen mah dollisuuksia päästä eläkkeelle vaikeutetaan. On perusteltua, että työympäristötoiminnan merkitys näkyy selkeästi liiton strategiassa. JUTTUSARJA ESITTELEE FUUSION TAUSTATYÖTÄ TYÖRYHMIEN KAUTTA TYÖYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ AHJ1613_1-23.indd 21 4.10.2016 10:32:59
13 13.10.2016 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Miksi ammattikoulutuksesta leikataan? Kansanedustaja TUOMO PUUMALA Keskusta ? Tiukassa taloustilanteessa joudumme tinkimään kaikesta. ? Jos näin iso summa otetaan pois, niin totta kai sillä on vaikutuksia. ? En usko, että kukaan on sellaista leikkausta keksinyt, jolla ei ole vaikutuksia. TUOMO PUUMALA: Jo edellinen hallitus kirjoitti kehykseen 260 miljoonan euron leikka uksen. Me pienensimme leik kauksia 190 miljoonaan, mutta onhan leikkaus edelleen hirmu suuri. Kun Suomen taloustilan ne on näin tiukka, kaikesta jou dutaan nipistämään. Ammatillisen koulutuksen puolella tämä tilanne on erityisen tiukka. Emme voi loputtomasti elää velaksi seuraavan sukupolven rahoil la, siitähän tässä kaikessa on kysymys. LI ANDERSSON: Tämä on hallituksen säästö toimenpide. Hallituksen ammatillisen kou lutuksen säästötavat ovat aika erikoisia. Iso lainsäädännöllinen reformi ammatilliseen kou lutukseen tulee vasta vuotta myöhemmin. Ensin viedään rahat koulutuksen järjestäjiltä, mutta ei anneta käytännön välineitä toteuttaa säästö jä esimerkiksi rakenteita uudistamalla. Meidän mielestämme näihin koulutussäästöihin ei olisi pitänyt mennä. Ammatillisesta koulutuksesta säästettiin liikaa jo edellisellä kaudella, jonka seurauksena ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla maata käytiin ytneuvottelukierroksia. Vähintä, mitä ammatillisesta koulutuksesta säästävältä hallitukselta voi edellyttää, on luoda ensin puitteet uudistaa koulutusta ja tarkastel la resursseja tai niiden vähentämistä vasta sen jälkeen. EIKÖ AMMATTIKOULUTUS ENÄÄ KANNATA, KUN PITÄÄ LEIKATA? PUUMALA: Ammatillista koulutusta vastaan tus kin kenellekään on yhtään mitään. Koulutuksen kustannuksia on tiivistettävä, että jotakin jää seuraaville sukupolvillekin. Kaikesta joudutaan nipsaisemaan. ANDERSSON: Ilmeisesti hallituksen piirissä on ajatus, että meillä olisi hirveästi päällekkäistä koulutustarjontaa ja näillä säästöillä voitaisiin puuttua tämän kaltaisiin ongelmiin. Koulutuk sen järjestäjillä on vain kaksi keinoa toteuttaa säästöjä. Joko vähennetään aloituspaikkoja – tällaista on tehty jo aika paljon – tai sitten leikataan yksikköhinnasta. Se tarkoittaa käy tännössä sitä, että vähennetään henkilöstöä ja lähiopetusta. Koulutuksen järjestäjät ovat pitäneet todennäköisempänä, että nyt tehtävät säästöt ja leikkaukset tulevat painottumaan enemmän yksikköhintaan. Se taas tarkoittaa, että ammatillisissa oppilaitoksissa on entistä vähemmän lähiopetusta. Suomeen ei saada tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia, ellei meillä ole mahdollisuuksia oppia ja harjoittaa sitä ammattia jo siellä koulussa. JOHTAVATKO LEIKKAUKSET KOULUJEN LAKKAUTUKSIIN? PUUMALA: Jos näin iso summa otetaan pois, niin totta kai sillä on vaikutuksia. Nyt yritämme tehdä kaikkemme sen eteen, että ammatillisen koulu tuksen reformilla pystyttäisiin turvaamaan, että koulutusta on saatavilla kaikkialla Suomessa ja että erilaiset koulutusalat säilyisivät mahdolli simman monipuolisina. Meille alueellinen saa vutettavuus on tavattoman tärkeää koulutuksen laadun ohella. ANDERSSON: Tässä vaiheessa on vaikea arvi oida, joudutaanko kokonaisia oppilaitoksia laittamaan kiinni. Säästöt voivat kuitenkin tarkoittaa sitä, että joitakin toimipisteitä jou dutaan lopettamaan kokonaan. SUPISTUUKO KOULUTUSTARJONTA? PUUMALA: Jotakinhan säästäminen tietysti tar koittaa. En usko, että kukaan on sellaista leik kausta keksinyt, jolla ei ole vaikutuksia. Totta kai isolla leikkauksella on heikentäviä vaiku tuksia. Olisi aika epäälyllistä väittää, ettei se vaikuttaisi. ANDERSSON: Kun vierailin äskettäin Joensuus sa, siellä oli ajettu muutamia koulutusohjelmia alas. Se tarkoittaa, ettei uusia opiskelijoita enää oteta. AHJ1613_1-23.indd 22 4.10.2016 10:33:00
13.10.2016 13 23 Miksi ammattikoulutuksesta leikataan? Kansanedustaja LI ANDERSSON Vasemmistoliitto ? Ensin viedään rahat koulutuksen järjestäjiltä, mutta välineitä säästöjen toteuttamiseen ei anneta. ? Hallituksessa ilmeisesti kuvitellaan, että meillä olisi hirveästi päällekkäistä koulutustarjontaa. ? Koulutussäästöt lisäävät työttömyyttä tilanteessa, jossa meidän pitäisi panostaa työllisyyteen. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki PALJONKO TYÖPAIKKOJA KATOAA SÄÄSTÖJEN MYÖTÄ? PUUMALA: Siitä on esitetty erilaisia arvioi ta ja laskelmia, mutta tällä hetkellä kukaan ei tiedä tarkkaa lukua. Paljon riippuu siitä, miten koulut tulevat toteuttamaan säästöjä. Nythän kouluille tulee valinta siitä, toteute taanko leikkaus yksikköhinnoista vai aloitus paikoista. Se vaikuttaa lopulliseen tilanteeseen. Pitää muistaa, että kysymys ei ole pelkästään leikkauksista. Tekeillä on ammatilliseen kou lutukseen isoin reformi Suomen historiassa. Teemme koulutuspolitiikassa isoimpia uudis tuksia sitten peruskoulun pystyyn laittami sen. Kaikki menee nyt uusiksi. Ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu myös kentän toivomia positiivisia uudistuksia. Opetussuunnitelmista tulee henkilökohtaisempia, työssä oppiminen lisääntyy ja suunnitelmat kannustavat järjes tämään koulutusta tiiviimmin. ANDERSSON: Riippuu siitä, lasketaanko henki lötyövuosista vai yksikköhintoja. Joka tapauk sessa puhutaan useista tuhansista työpaikoista. KANNATTAVATKO KOULUTUSSÄÄSTÖT? PUUMALA: Jokainen sivistysihminen on taistellut sen puolesta, että koulutusta koskevat leikkauk set olisivat mahdollisimman pieniä. Me saimme pienennettyä säästöjä edelliskauden kehyslu vusta, mutta kyllä tässä silti kipurajoilla ollaan. Jatkossa pitää päästä siihen, että ei enää leikata. Nyt pitää päästä ajamaan koneita ylöspäin. Kyllä kai jokainen ymmärtää, että olisi ollut mahdo tonta, että toiseksi suurin budjettisektori olisi varjeltunut kokonaan säästöiltä. Se olisi ollut epärealistista. ANDERSSON: Eivät kannata. Ne lisäävät työt tömyyttä tilanteessa, jossa meidän pitäisi panostaa työllisyyteen. Säästöt iskevät suo raan suomalaiseen osaamiseen, ammatillisen koulutuksen laatu heikkenee ja osaamistaso laskee. KEHYS Budjettikehys on hallituksen päätös valtion menojen katosta hallituskauden loppuun asti. Menoja voidaan kuitenkin tarkistaa kehyksen sisällä maalis–huhtikuussa. REFORMI Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan koko koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi, nuoria aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta. YKSIKKÖHINTA Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Kustannukset pitävät sisällään käyttökustannukset ja investointien poistot. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa. ALOITUSPAIKKA Jos 190 miljoonan ammatillisen koulutuksen säästöt toteutuvat kokonaan aloituspaikkoja leikkaamalla, vaarassa on 18 000 koulutuspaikkaa. AHJ1613_1-23.indd 23 4.10.2016 10:33:01
24 TAU KO Leimec Oy, Vaasa, 9. syyskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1613_24-48.indd 24 4.10.2016 10:35:00
25 AHJ1613_24-48.indd 25 4.10.2016 10:35:01
13 13.10.2016 26 T E K S T I JU K K A N O R TI O K U V A T H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N Navetasta maailmalle LH Liftin lähettämöstä Laukaan Haapasuolta lähtee maailmalle vuosittain kymmeniä tuhansia traktoreiden ja työkoneiden kytkentälaitteita. Yritys on kasvanut 40 vuodessa navetan pajasta noin miljoona kiloa terästä vuodessa työstäväksi konepajayritykseksi. E lettiin vuotta 1975, kun Valmetin traktoritehtaalla Suolahdessa päätettiin ulkoistaa vetokoukkujen tuotanto. Tehtaalla työskennellyt Paavo Viikki oivalsi tilaisuuden, valmisti ensimmäisen vetokoukun navetassaan, tarjosi tuotetta Valmetille ja pääsi sopimukseen alihankinnasta. Laukaan Hitsaustyö näki päivänvalon ja yritys lähti ison asiakkaan vanavedessä nopeaan kasvuun. Syyskuussa 2016 LH Liftiksi kasvanut yritys työllistää Laukaalla ja Kiinan Ningbossa noin 60 työntekijää. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna vajaat seitsemän miljoonaa euroa. AHJ1613_24-48.indd 26 4.10.2016 10:35:13
13.10.2016 27 13 Navetasta maailmalle – Tällä olen saanut tehdä monenlaisia töitä. Aiemmin työskentelin muun muassa pitkään kokoonpanossa. Täällä on hyvä olla töissä, kun työporukka on mukavaa, Kinnunen sanoo. Koneistuksen jälkeen tuotteet siirtyvät karkaisun kautta hitsaukseen. Hitsauksesta tehdään 80–90 prosenttia hitsausrobotilla, jonka ääressä työskentelee yrityksen veteraani, vuonna 1986 taloon tullut hitsari ja työsuojeluvaltuutettu Mika Hänninen. – Olin täällä aikanaan jo kesätöissä ja sitten tulin suoraan ammattikoulusta tänne. Monenlaista hommaa olen tehnyt: koneistusta, maalausta, kokonpanoa ja viimeiset kymmenen vuotta hitsaamista, Hänninen sanoo kolme vuotta vanhan hitsausrobotin ääressä. Hitsausrobotit tekevät noin 40 prosenttia nopeammin tuotteita kuin kokenut luokkahitsari. Jotta laatu vastaisi käsityötä, pitää hitsausrobotti säätää ja ohjelmoida tarkoin. Siihen Hänninen sai kolmen päivän koulutuksen Turussa laitevalmistajien luona yhdessä kollegansa Janne Peltosen kanssa. Opastusta jatkettiin vielä pari päivää Haapasuon tehtaalla. – Kun ohjelmointi on kerran tehty kunnolla, laatu pysyy tasaisen hyvänä, Hänninen vakuuttaa. Vuosikymmenen vaihteessa uudistettu palkkausjärjestelmä on robottien ohella suurin muutos, jonka Hänninen on työuransa aikana nähnyt. – Ennen meillä oli useita palkkausjärjestelmiä kuten suora kappaleurakka, osaurakka ja pelkkä tuntipalkka. Nyt kaikilla on sama tuntipohjainen palkka, jonka päällä on erillislisät osaamisalueiden mukaan. Yhtenäinen palkkausmalli on kannustava ja oikeudenmukainen kaikille, Hänninen sanoo. Tasavertainen palkkausjärjestelmä on myös helpottanut työkiertoa. – Ennen kavereita oli vaikea saada siirtymään hommasta toiseen, jos oli esimerkiksi hyvä urakkapalkka. Esimerkiksi vaativiin protohommiin ei tahtonut saada kavereita mukaan. OSAAMISTA OIKEASSA PAIKASSA LH Liftin tuotantotilat löytyvät kelirikon runteleman sivutien varresta Laukaan Kuusan kylän takamailta. Kotoisan punaiset rakennukset, kuin suuret navetat, kohoavat keskeltä alavaa peltomaisemaa. Pihapiirissä on edelleen yrityksen perustajan Paavo Viikin perheen kotitalo, ja konttoritilat ovat samoilla sijoilla kuin missä Paavo ensimmäisen vetokoukun työsti. Viiden kilometrin päässä on Valmetista Valtraksi muuttunut ja Acgo-konserniin sittemmin liittynyt valtava traktoritehdas. Läheinen sijainti ja 40 vuoden ymmärrys ison asiakkaan tarpeista ovat valttia, kun pieni konepaja kilpailee Valtran kumppanuudesta kymmeniä kertoja suurempien kilpailijoidensa kanssa. – Valtran kannalta me emme voisi juuri paremmassa paikassa olla, tuotantojohtaja Tero Tuppurainen sanoo. Valtralle menee edelleen 90 prosenttia LH Liftin tuotannosta. Riippuvuus isosta asiakkaasta mietityttää sekä tehtaan johtoa että 21 vuotta pääluottamusmiehenä toiminutta maalari Petri Mäkelää. – On tärkeää, että johto etsii jatkuvasti uusia asiakkaita ja että laajennamme tuotevalikoimaa. Toimitusjohtaja on tälläkin hetkellä messuilla kertomassa tuotteistamme, Mäkelä sanoo. Myyntiponnistelut uusille asiakkaille ovat tuottaneet tulosta. Haapasuolla valmistetaan muun muassa vetokoukkuja John Deeren työkoneisiin sekä Fendtin työkoneiden kääntyviä etunostolaitteita ja vetokoukkuja. Ningbon tehtaalla tuotetaan muun muassa Massey Ferguson -traktoreiden nostolaitteita ja koukkuja Aasian markkinoille. Vaikka LH Liftin tuotteiden kysyntä on hieman hiljentynyt taantumaa edeltäneitä vuosista, ovat yrityksen kasvutavoitteet korkealla. – Viiden vuoden päästä liikevaihtomme on 15 miljoonaa ja puolet liikevaihdosta tulee muulta kuin Suomesta, LH Liftin materiaalihankinnasta ja tietojärjestelmistä vastaava johtaja Eero Viikki sanoo. Hän on myös yksi yrityksen pääomistajista. TYÖKIERROLLA VAIHTELUA Dah Lih -koneistuskoneen ääressä tapaamme Petri Kinnusen, joka on työskennellyt LH Liftillä viisi vuotta. Viitasaarella ammattikoulusta tuotantotekniikan mekaanikoksi valmistunut koneistaja tuli taloon, kun työt loppuivat Moventaksella. Valikoimassa on parisataa erilaista tuotetta. Paavo Viikin pojat Eero, Timo ja Jukka johtavat yritystä yhdessä ulkoa palkatun toimitusjohtajan kanssa. Talouden taantuma on koetellut niin, että tuotannon työntekijämäärä on supistunut huippuvuosista kolmannekseen. Syinä ovat olleet sekä vuonna 2008 alkanut globaali investointilama että tuotannon tehostaminen automaation avulla. Selvitimme, miten keskellä peltoja metallia työstävä laukaalainen metallipaja pärjää maailmantalouden myrskyissä ja raa’assa kansainvälisessä kilpailussa. LH Lift Oy PERUSTETTU 1975 KOTIPAIKKA Laukaa TUOTANTO Traktoreiden ja työkoneiden kytkentälaitteita. Laukaan lisäksi tehdas Kiinan Ningbossa. HENKILÖSTÖ 60, josta Suomessa 18 työntekijää ja 12 toimihenkilöä LIIKEVAIHTO 6,4 milj. euroa (2015) Tuotantojohtaja Tero Tuppurainen, pääluottamusmies Petri Mäkelä sekä yrityksen omistajasukuun kuuluva Eero Viikki pitävät yllä hyvää yhteistyön ilmapiiriä. ”On tärkeää etsiä jatkuvasti uusia asiakkaita.” AHJ1613_24-48.indd 27 4.10.2016 10:35:16
13 13.10.2016 28 – Nekin tilanteet, joissa on tarvittu liittojen apua, on hoidettu mallikkaasti ja avoimesti, eikä mitään ole jäänyt hampaankoloon, Mäkelä täydentää. TUOTEKEHITYS LÄHELLÄ TUOTANTOA Jatkuva tuotekehitys on pienen yrityksen keskeinen kilpailuvaltti. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä tuotannon kanssa. Tuotteiden valmistettavuus on avainasemassa. – Tuotteet pitää olla helppoja ja edullisia valmistaa. Tuotekehityksessä pitää tuntea, mihin koneistuslaitteet ja hitsausrobotit pystyvät, tuotekehityksen parissa töitä tekevä metallimies Hannu Paukamainen sanoo. Paukamainen työskenteli yli 20-vuotisen uransa alkuvuodet koneistuksessa, mistä siirtyi reilut kymmenen vuotta sitten tuotekehitykseen. Paukamainen tekee edelleen protomalleja uusista tuotteista, jotta koneistustaidot pysyvät yllä. Uudet tuotteet tarvitsevat uusia, esimerkiksi hitsausrobottiin liitettäviä, työlaitteita. Paukamainen näyttää suunnitteluohjelmassa työn alla oleva palettia, joka liitetään isoon työstökeskukseen. – Palettiin liitetään kerrallaan 12 kappaletta, joihin koneistetaan reikiä, upotuksia, tasopintoja ja kierrereikiä. Korkeutta paletilla on 1 160 milliä ja painoa noin 1 300 kiloa, Paukamainen kertoo. Nopeus ja ketteryys ovat LH Liftin toinen kilpailuvaltti. Läpimenoaikaan raakatavarasta valmiiseen tuotteeseen on kutistettu monien tuotteiden osalta viikkoon. Asiakkaat kiittävät, kun tuotanto on ripeää ja joustaa nopeisiin tuotevaihtoihin ja pieniin tuotantoeriin. Tuotannossa käytetään perusteräksen lisäksi runsaasti erikoisteräslaatuja kuten booriterästä. Kun sitä käsitellään karkaisemalla, saadaan erittäin kestävää materiaalia. LH Lift tekee JATKUVAT YT-NEUVOTTELUT Työnantajan ja työntekijöiden hyvän yhteistyön ja välittömän ilmapiirin aistii kaikkialla tuotantotiloissa. – Yt-keskustelut käydään parin viikon välein. Niissä puhutaan paljon muustakin kuin väen vähentämisestä tai lomautuksia. Saamme hyvin tietoa uusista tilauksista ja yrityksen taloudellisista näkymistä, Mäkelä kertoo. – Meillä ollaan hyvin joustavia. Esimerkiksi lomajärjestelyissä työnantaja on tullut aina hyvin vastaan. Varsinaisia paikallisia sopimuksia ei ole ollut tarpeen tehdä. Mäkelä muistelee alkuaikoja luottamusmiehenä, jolloin luotiin pohjaa hyvälle yhteistyölle. – Olihan se molemmin puolin aikamoista opettelua, kun täällä ei ennen minua luottamusmiestä ollut. Työnantajapuoli nyökyttelee. – Asioista on ollut helppo sopia, kun kaikesta on aina puhuttu suoraan. Tiedon avoin jakaminen on kaikkien etu, Tuppurainen sanoo. osan lämpökäsittelyistä itse. Aiemmin tuotteet vietiin karkaisuun alihankkijalle, mikä pidensi tuotteiden läpimenoaikaa muutamalla kalliilla lisäpäivällä. – Vuosien mittaan käytimme kymmeniä tuhansia kiloja tavaraa alihankkijalla Muuramessa. Siitä tuli sekä kuljetuskustannuksia että ajanhukkaa, tuotantojohtaja Tuppurainen muistelee. OPPIA KIINAAN LH Lift perusti Kiinan Ningboon, aivan Shanghain kylkeen, tehtaan vuonna 2007. Hanke rahoitettiin tutun laukaalaisen pankinjohtajan myöntämällä lainalla ja Finnveran takauksen turvin. – Jos olisimme tienneet, että seuraavana vuonna tulee romahdus, emme olisi tähän lähteneet. Toisaalta oli hyvä, että olimme juuri tuohon aikaan liikkeellä, Viikki sanoo. Kiinan tehdas käynnistettiin suomalaisopeilla. Työt aloitettiin samoilla menetelmillä, jotka olivat olleet Haapasuon tehtaalla käytössä 1990-luvun alussa eli töitä tehtiin käsin ilman hitsausrobotteja. Hitsari Hänninen lähti opastamaan kiinalaiskollegoita työvaiheiden saloihin. – Neuvoin viikon ajan kiinalaisille, kuinka näitä tuotteita tehdään ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomio, jotta laatu pysyy korkealla. Kyllä siellä on samanlainen korkea ammattiylpeys ja halu tehdä yhtä hyvää laatua kuin täällä meillä, Hänninen sanoo. Globaaleille markkinoilla kasvava LH Lift on jatkossakin vahvasti juurillaan, keskellä peltoja ja lehmihakoja. Episodit kuluneelta kesältä kertovat, kuinka maanläheistä toiminta on. – Lehmät päättivät yhtenä päivänä tulla laitumelta suoraan sisälle lähettämöön. Paria viikkoa aiemmin olin pelastanut haukan hallin sisältä maalauslinjaston päältä. Samoihin aikoihin meinasin aamulla töihin tullessa ajaa fillarilla hirven kanssa kolarin, Mäkelä muistelee työhön liittyviä luontokokemuksiaan. LH Liftillä huolehditaan esimerkillisesti työturvallisuudesta. Koneistaja Petri Kinnunen tuli LH Liftille töihin viisi vuotta sitten, kun Moventas vähensi väkeä Jyväskylän tehtaalta. Valtaosa maalauslinjalta valmistuvista traktorin vetolaitteista on harmaita, suurimman asiakkaan eli Valtran määrittelemän värin mukaisesti. AHJ1613_24-48.indd 28 4.10.2016 10:35:24
13 T E K E M I N E N ...järjestöaktiivi, varaudu ajoissa. HO I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E MUUTO KSEN EVÄÄT 3 KK:N KURSS I Alkaa 6.3. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 29 13.10.2016 ...illat pimenevät. KU N W W W .T E K ST II LI TE O LL IS U U S. FI Jotain uutta puikoilla! ILMAISIA NEULEOHJEITA ...liitos poikineen, Puuproffa opastaa. SY Ö W W W .P U U P R O FF A .F I TE E PUSKU RUUVI LAMELLO DOMINO SINKKA ZABO KYNTELI SARANA TASOTAPPI PORATAPPI HIIPPA SORMI JIIRI LOVI KIILA HAKA UURRE ...det är språket som intresserar. OM W W W .S P R A K B R U K .F I LÄS ÄLDRE ÅRGÅNGARNA GRATIS! Myötätuulessa ? ? Maaja metsätalouskoneiden valmistus on yksi koneja metalli teollisuuden valopilkuista. Alan liikevaihto on reilut 1,2 miljardia euroa vuodessa ja ala työllistää noin 5 000 ihmistä. 800 miljoonan euron konevienti on lähes kolme kertaa suurempi kuin alan tuonti. 1990-luvun alusta alkaen voimakkaasti kasvanut ala koki vuonna 2008 alkaneen globaalin taantuman raskaasti. Jyrkän laskun jälkeen toimiala on toipunut pahimmasta, erityisesti metsäkonekaupan piristymisen myötä. OSAAMISTA JA ASIAKKAIDEN YMMÄRRYSTÄ Menestyksen takana on korkea tekninen osaaminen ja alan yritysten kyky tehdä tuotteita, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita. – Suomalaiset maaja metsätalouskoneet ovat aina olleet laatutuotteita: turvallisia, luotettavia, käytännönläheisiä, ympäristöystävällisiä ja kestäviä. Konevalmistajat tarjoavat myös kattavat huoltoja varaosapalvelut. Suomalainen kone on turvallinen investointi ostajalle, Teknologiateollisuuden maatalouskone-toimialaryhmän asiantuntija Matti Leivo sanoo. Maaja metsätalouskoneiden keksinnöt ja yritysten alut ovat syntyneet lähes aina maaseudun pienissä pajoissa ja navetan nurkissa, kun omaan käyttöön on tarvittu uusia työvälineitä. Tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat edistäneet 1960-luvulta alkaen yhteistyössä alan kehitystä. – Kylvölannoitus, jossa siemenet ja lannoitus laitetaan peltoon yhtä aikaa, on hyvä esimerkki tutkimustyön ja yritystoiminnan yhteistyöstä, joka on poikinut paljon yritystoimintaa alalle, Helsingin yliopiston maatalous teknologian dosentti Timo Oksanen sanoo. Hän on perehtynyt maa talouskoneiden automaation kehittämiseen vuosituhannen alusta alkaen. Maaja metsäkoneita valmistaa noin 150 yritystä ? ? Vieremäläinen Ponsse ja joensuulainen John Deere (ent. Lokomo Forest ja Timberjack) ovat metsäkoneissa suuria globaaleja toimijoita. Suolahdella trakto reita tekevä Valtra (ent. Valmet) on selvästi suurin yritys. Porilainen puimuri valmistajaja Sampo Rosenlew kasvaa vahvasti: sen tuotteita myydään 50 maahan ja intialainen konevalmistaja Mahindra & Mahindra osti yrityksestä keväällä 2016 reilun kolmanneksen. Lupaavia kansanvälistyviä kasvuyrityksiä on pari kourallista. Maatalouskoneissa Elho, Maaseudun Kone ja Pellon Group ovat kasvaneet ja kansainvälistyneet hyvää vauhtia samoin kuin metsäkonevalmistajat Logset, Kesla, Profi Pro ja Kone-Ketonen. Erikoistuminen on valttia globaalissa 140 miljardin euron bisneksessä. – Maailmalla arvostetaan suomalaista kylvölannoitetekniikan osaamista. Olemme olleet jo 1960-luvulta lähtien edelläkävijöitä. Esimerkiksi Tume-Agri, Junkkari ja Dometal ovat pärjänneet hyvin tällä alalla, Oksanen sanoo. Teknologiateollisuuden Leivo näkee konemyynnin tulevaisuuden positiivisena. Maapallon väkiluvun kasvun myötä ruoan tarve kasvaa ja maanviljelyä pitää tehostaa yhä laadukkaammilla ja tehokkaammilla koneilla. Niitähän suomalaiset osaavat tehdä. Koska kotimarkkina on pieni, pitää yritysten hakea kasvua viennistä. – EU-alueella on kysyntälama. Siksi markkinoita pitää etsiä itäisestä Euroopasta, Iranista, Venäjältä, Kazakstanista sekä Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta, Leivo sanoo. Maatalouskoneiden osalta toimiala ei ole vielä palautunut ennätys vuoden 2008 tasolle, mutta metsäkonemarkkinat ovat jo toipuneet. Ne ovat vastanneet parin viime vuoden ajan koneviennin kasvusta. Digitalisaatio on maaja metsätalouskoneiden tuotekehityksen kuuma trendi. Se on hallittava, jos haluaa pärjätä. Peltorobotit, itseohjautuvat niittokoneet sekä metsänkorjuun digitalisaatio ovat esimerkkejä alan kehityksestä. – Suomessa on hyvää digitalisaatio-osaamista. Alan yritysten on osattava soveltaa tätä osaamista tuotteisiinsa. Yritysten on myös huolehdittava, että heillä on osaavaa porukkaa töissä, jotta ne pärjäävät kilpailussa, Leivo sanoo. a ...apuneuvo arjenhallintaan. W W W .M LL .F I H A E : P E R H E E N V II K K O K A LE N TE R I PERHEEN VIIKKOKALENTERI HA E AHJ1613_24-48.indd 29 4.10.2016 10:35:30
T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 30 Todelliset työajat ylittävät nämä normit, sillä palkatonta ylityötä tehdään paljon. Liitto laskee virallisten tilastojen pohjalta, että metallija elektroniikkatyöläiset tekevät kukin palkatonta ylityötä 27,8 tuntia vuodessa. Tämän lahjan arvo on 1,72 miljardia euroa vuodessa. Nyt liiton katse on työntekijöiden vaikutusvallan lisäämisessä työaikaan. Liitto käyttää esimerkkinä Deutzin tehtaita Kölnissä. Siellä yritysneuvoston luoma työaikakirjanpito toimii liikennevalon tavoin. Jos työaikatilillä on 10 tuntia liian vähän tai 35 tuntia liikaa, palaa vihreä valo. Kun ylityötunteja tulee 36, keltainen valo kertoo esimiehille, että niitä on alettava purkamaan. Jos luku heilahtaa 50:een, esimiehelle menee viesti joko tuntien pikaisesta pitämisestä vapaana tai ylityön korvaamisesta. Työaikapankki antaa työntekijälle mahdollisuuden saada vapaata arjen tavanomaisena työaikanakin. Deutzin yritysneuvosto kysyi työntekijöiden kantaa aikapankkijärjestelmään. Vastaus oli selkeä: 96 prosenttia sanoi, että jos työnantaja haluaa minun joustavan, on minun voitava itse saada tarvittaessa lyhytaikaisesti vapaata. SAKSA Työaika nousee yhä tärkeämmäksi asiaksi Saksan metallityöläisille. IG Metall -liitto kampanjoi ylityökorvausten, lyhyemmän työajan ja joustavampien käytäntöjen puolesta. IG Metallin jäsenkyselyssä valtaosa kertoi työtahdin kiristymisestä ja paineista jatkaa siksi työpäivää. Yhteensä 93 prosenttia piti tärkeänä voida saada tarvittaessa lyhyt vapaa-aika omien asioiden hoitoa varten. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin työajan ennustettavuutta, jotta arki ei häiriinny liikaa. Valtaenemmistö toivoi myös mahdollisuutta vähentää työtuntien määrää ikääntymisen myötä. IG Metall nostaa tänä syksynä työajan keskeisesti esille toiminnassaan. Mein Leben – meine Zeit (Minun elämäni – minun aikani) -kampanjalla liitto kehottaa ajattelemaan työajan uudelleen. Puheenjohtaja Jörg Hofmann sanoo kampanjan vaativan, että työajan on oltava turvallista eli ennustettavaa, oikeudenmukaisesti korvattua ja siihen on voitava itse vaikuttaa. Kamppailu työajan lyhentämiseksi vei vuosikymmeniä. Kun liitto perustettiin vuonna 1891, metallityöläisten työaika oli 11 tuntia kuutena päivänä viikossa. Vuoden 1984 lakon ansiosta normityöajaksi silloisessa Saksan liittotasavallassa saatiin 35 tuntia viikossa. Idän osavaltioissa työaika on yhä 38 tuntia viikossa. KA N S A I N VÄ L I N E N Tavoitteena reilu työaika LAPSITYÖ 7-vuotias Karulal Bansi ja isänsä Ajay Rajual työskentelemässä kiillekaivoksessa Intian Jharkhandin osavaltiossa joulukuussa 2013. Karulal tekee töitä 7–8 tuntia päivässä viisi päivää viikossa ansaiten 0,25 euroa tunnilta. Karulalin vanhemmat ovat työskennelleet koko ikänsä kiillekaivoksissa, kuten heidän vanhempansakin. Perhe kuuluu kastittomiin daliteihin, eikä kukaan heistä ole käynyt koulua. He tietävät lapsityövoiman olevan väärin, mutta pienten palkkojen takia tarvitsevat koko perheen tulot tullakseen toimeen. P E TE R B E N G TS E N / P E TE R B E N G TS E N .C O M Luottamusmiehille turvaa RUOTSI Ammattiliiton toimintaan osallistuminen ei jatkossa vähennä mahdollista työttömyyskorvausta. Ruotsin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka sisällyttäisi ay-luottamustehtävistä saadun korvauksen työttömyyskorvauksen laskentaperusteisiin. Nykyisen lain mukaan korvaus maksetaan vain muun työajan perusteella maksetusta palkasta. IF Metallin puheenjohtaja Anders Ferbe pitää muutosta tervetulleena. – Sen, joka valitaan luottamustoimeen edustamaan työtovereitaan, ei enää tarvitse tuntea, että hänen turvansa vähenee. Lakko-oikeus vaarassa BRITANNIA Ilman lakko-oikeutta neuvottelu työehdoista muuttuu kerjäämiseksi, sanoo Unite-liiton apulaispääsihteeri Tony Burke. Konservatiivihallituksen ajama ammattiliittolaki asettaa useita rajoituksia työtaisteluille sekä liittojen jäsenäänestyksille. Kuitenkin viime vuonna lakossa olleiden määrä Britanniassa oli matalin sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1893. Oikeuden lakkoon on oltava yksiselitteinen, Burke vaatii. Hän muistuttaa, että jo nyt viranomaiset sekaantuvat usein lakko-oikeuteen. – Tiedättehän sen vanhan tarinan. Herättäkää korkeimman oikeuden tuomari, antakaa hänelle brandyä ja näyttäkää iltapäivälehden otsikko. Lakon kielto on taattu. Lapsia kiillekaivoksissa INTIA Lasten kuolemat intialaisissa kiillekaivoksissa saivat suuret autotehtaat lupaamaan tuotantoketjujensa tarkistamisen. Kiillettä käytetään autojen maaleissa. Thompson Reuters -säätiö selvitti, että ainakin seitsemän lasta kuoli Intian kiillekaivoksissa kahdessa kuukaudessa. Tapaukset yleensä vaiettiin. Kesäkuussa kuoleman tapauksia oli kaikkiaan 20, raportoi intialainen kansalaisjärjestö BBA. The Guardian -lehden mukaan Intian kiillekaivoksissa työskentelee 20 000 lasta. Volkswagen, BMW ja Vauxhall lupasivat lehdelle selvittää maaliensa alkuperän. AHJ1613_24-48.indd 30 4.10.2016 10:35:36
AHJ1613_24-48.indd 31 4.10.2016 10:35:38
LUOTTAMU SMIESVAA LIT 1.11.–31.1 2.2016 l Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja, jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki. l Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. l Luottamusmies on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. l Luottamusmieheen voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. l Luottamusmies on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. l Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Metallin äänestä! valitse oMa luottaMus Miehesi! www.metalliliitto .fi AHJ1613_24-48.indd 32 4.10.2016 10:35:38
LUOTTAMU SMIESVAA LIT 1.11.–31.1 2.2016 l Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja, jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki. l Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. l Luottamusmies on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. l Luottamusmieheen voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. l Luottamusmies on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. l Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. Metallin äänestä! valitse oMa luottaMus Miehesi! www.metalliliitto .fi T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Palvelusvuosilisä Teknologiateollisuuden työ ehto sopimuksen 14.5 luvun mukaisen palvelusvuosilisän tarkoituksena on palkita pitkästä yhdenjaksoisesta työsuhteesta samassa yrityksessä. EDELLYTYKSET Työsuhde on kestänyt tarkasteluhetkeen 30.11.2016 mennessä yhden jaksoisesti samassa yrityksessä vähintään 10 vuotta. Työsuhteen kestoa ja yhden jaksoisuutta tarkasteltaessa noudatetaan vuosiloma lain soveltamiskäytäntöä. SUURUUS Palvelusvuosilisä määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lisän maksuperusteet muuttuvat 5 vuoden välein 25 vuoteen asti. Lisä on 10 vuodelta kaksi kertaa edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2015–31.3.2016) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä (Lkk) kerrottuna työntekijän kolmannen vuosineljänneksen keskitunti ansiolla (KTA). ESIMERKKI: 30.11.2016 Työntekijä on tarkasteluhetkellä ollut yhden jaksoisesti 10 vuotta työsuhteessa ja edelli sessä lomanmääräytymisvuodesta oikeutettu saamaan vuosilomaa 12 kuukaudesta: 2 x 12 x KTA Työsuhteen pituuden vaikutus 10 vuotta mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 vuotta mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 vuotta mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA Lkk Edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2015–31.3.2016) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä KTA Työehtosopimuksen 15.2 luvussa tarkoitettu 3. vuosineljänneksen (heinä-, elo-, syyskuu) keskituntiansio Osa-aikatyöntekijä A Viikon säännöllisten tuntien lukumäärä jaetaan 40:llä. B Saadulla luvulla kerrotaan edellä esitetyn mukaan laskettu palvelusvuosilisä. ESIMERKKI: Jos työntekijän työsuhde on kestänyt 10 vuotta ja säännöllisen työviikon tunnit on 20 tuntia ja keskitunti ansio 10 euroa, lasketaan lisän suuruus seuraavasti: A 20 tuntia 40 = 0,50 B 0,50 x 2 x Lkk x KTA = 1,00 x 12 x 10 euroa = 120 euroa Jos työntekijä on tehnyt sekä osa-aikaettä koko päivätyötä, palvelusvuosilisä suhteu tetaan edellä olevan kaavan mukaisesti koko päivätyön ja osa-aikatyön tehdyillä jaksoilla. Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 15.2 luvun vuosi neljän neksen eikä lomanmääräytymisvuoden mukaista keskituntiansiota laskettaessa. Kuukausipalkkainen työntekijä Työehtosopimuksen kuukausipalkka sopi muksen 17. 2 luvun mukaan laskentaperusteena käytetään tuntia kohden laskettua aika palkkaa, joka saadaan jakamalla henkilö kohtainen kuukausipalkka luvulla 169. MAKSU Palvelusvuosilisä maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkan maksun yhteydessä. Paikallinen sopiminen Maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin eli siirtää myöhempään ajankohtaan tai porrastaa useammalle palkanmaksu kaudelle. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty mihin asti maksuajankohta voidaan paikallisesti sopien siirtää. Takarajana tulee kuitenkin olla seu raavan palvelusvuosilisän maksuajankohta. Paikallinen sopimus palvelusvuosilisän maksun siirtämisestä koskettaa aina kaikkia työntekijöitä, joten sopijapuolina ovat pääluottamusmies ja työnantaja. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen 44 luvun paikallisen sopimisen määräystä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli jompikumpi osapuoli sitä pyytää. On kuitenkin suotavaa, että sopimus tehdään aina kirjallisesti ja se koskee vain kyseistä hetkeä eikä jatkuvaa käytäntöä. Työsuhteen päättyminen Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin. ESIMERKKI: Jos työntekijä on saanut 30.11.2015 jälkeisessä tarkastelussa palvelus vuosilisää 240 euroa ja työsuhde päättyi 29.10.2016 ja hänelle on ajalta 1.12.2015–29.10.2016 (11 kk) kertynyt täydet vuosi lomapäivät, niin lisää maksetaan 11 kuukaudelta eli 220 euroa. VAIHTAMINEN VAPAASEEN Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosi lisä tai sen osa vaihdetaan vapaaseen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastelujakson jälkeen. Vapaa-ajalta maksetaan keskituntiansiota vastaava korvaus ja pää luottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä. Muut sopimusalat Malmikaivokset – kuten teknologia teollisuudessa. Jalometalli ala, tekninen huolto ja kunnossa pito sekä puolustus ministeriön työpaikat – ei voi vaihtaa vapaaksi. Autoja konekorjaamoalat sekä tietoala – kuukausipalkkalaisen laskentakaavan jakaja eri. Autoja konekauppa – ei mainintaa, huomioitu taulukkopalkkauksen vuosiporrastuksessa Vaihtaminen vapaaksi ks. pääala. Peltija teollisuuseristysala – laskettaessa käytetään henkilö kohtaista aikapalkkaa, eikä voi vaihtaa vapaaksi. Mekaaninen metsäteollisuus – laskentakaava erilainen. Energia-ala – ei mainintaa. 33 P A LV E L U S V U O S IL IS Ä 2 16 13 13.10.2016 AHJ1613_24-48.indd 33 4.10.2016 10:35:38
13 13.10.2016 34 T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA LC H E F KO L L E K T I VAV TA L K L IP P U T O C H S P A R A Tjänsteårstillägget Enligt kollektivavtalet med Teknologiindustrin kapitel 14.5 belönas arbetstagaren för ett långt, oavbrutet arbetsförhållande på samma företag. FÖRUTSÄTTNINGAR En arbetstagare är berättigad till tjänsteårstillägg i ett arbetsförhållande som har varat fram till granskningsperioden 30.11.2016 oavbrutet i minst 10 år på samma företag. I granskningen av arbetsförhållandets längd och kontinuitet följs semesterlagens tillämpningspraktik. STORLEKEN Tjänsteårstillägget beräknas enligt arbetsförhållandets längd. Tilläggets betalningsgrund förändras vart 5:e år fram till 25 år. Tillägget är för 10 år två gånger antalet semesterberättigande månader (Sm) (1.4.2015–31.3.2016) multiplicerat med medeltiminkomsten (MTL) för det tredje kvartalet. EXEMPEL: 30.11.2016 När arbetstagaren har vid gransknings tidpunkten varit i ett oavbrutet arbets förhållande i 10 år och är från det sista semesterberättigande året berättigad till årssemester för 12 månader beräknas tillägget på följande sätt: 2 x 12 x MTL Inverkan av arbetshållandes längd 10 år men under 15 år 2 x SM x MTL 15 år men under 20 år 4 x SM x MTL 20 år men under 25 år 6 x SM x MTL 25 år eller mera 8 x SM x MTL SM Antalet semesterberättigande månader under det sista semesterberäkningsåret (1.4.2015–31.3.2016). MTI Medeltimlönen under det tredje kvartalet (juli, augusti, september) Deltidsarbete A Antalet regelbundna veckotimmar dividerat med 40. B Resultatet multipliceras med tjänsteårstillägget i enlighet med föregående schema EXEMPEL: När arbetsförhållandet har varat i 10 år, de regelbundna veckoarbets timmarna är 20 och medeltimlönen 10 euro, beräknas tillägget efter följande schema: A 20 h 40 = 0,50 B 0,50 x 2 x SM x MTL = 1,00 x 12 x 10 € = 120 € Om arbetstagaren har arbetat både på heltid och deltid betalas tjänsteårstillägget vid granskningstidpunkten enligt föregående schema relaterat till deltidsoch heltidsperioderna. Tjänsteårstillägget beaktas inte vid beräkningen av kvartalet enligt kapitel 15.2 i kollektivavtalet och inte i beräkningen av medeltimlönen för semester berättigande år. Månadslön Enligt kollektivavtalets kapitel 17.2 om månadslön är beräkningsgrunden för tjänsteårstillägget tidlönen per timme. Den beräknas genom att dividera arbets tagarens personliga månadslön med 169. UTBETALNING Tjänsteårstillägget betalas i samband med löneutbetalningen närmast efter den 1 december. Lokalt avtalande Det är möjligt att göra avvikande lokala överenskommelser, t.ex. att betalningen sker senare eller delas på flera löneperioder. Det finns inga överenskommelser i kollektivavtalet om hur länge betalningen kan förflyttas genom lokala överenskommelser. Tidsgränsen måste ändå vara betalningstidpunkten för följande tjänsteårstillägg. Det lokala avtalet om förflyttningen av tilläggets betalning gäller alltid för alla arbetstagare och avtalet görs mellan huvudförtroendemannen och arbetsgivaren. Därvid tillämpas kollektivavtalets kapitel 44 om lokala avtal. Avtalet görs skriftligt om någondera parten fordrar det. Det rekommenderas att avtalet alltid görs skriftligt och att avtalet gäller det speciella tillfället och är inte vanlig praxis. Arbetsförhållandet upphör Om arbetstagares, som är berättigad till ett tillägg, anställning upphör före den årliga utbetalningen, erläggs åt arbetstagaren i samband med den sista lönen för varje semestergrundande månad fr.o.m. ingången av föregående december månad 1/12 av den summa som föregående gång erlades åt honom som tjänsteårstillägg. EXEMPEL: Om arbetstagaren i granskningen efter 30.11.2015 har fått 240 euro i tjänsteårs tillägg och arbetsförhållandet upphör 29.10.2016 och han har förtjänat fulla semesterdagar för tiden 1.12.2015–29.10.2016 (11 mån) betalas tjänsteårstillägg för 11 månader, 220 euro. BYTE TILL LEDIGHET Arbetsgivare kan årligen komma överens med arbetstagare som fyllt 58 år om att det tjänsteårstillägg som arbetstagaren tjänat in helt eller delvis kan bytas ut mot ledighet. Avtalet måste göras skriftligt. Ledigheten kan hållas efter tjänsteårstilläggets observationsperiod. Under ledigheten betalas en ersättning som motsvarar medeltimlönen och huvudförtroendemannen ska ges en utredning om utbytesförfarandet. Andra avtalsbranscher Malmgruvorna – som i Teknologiindustrins avtal. Ädelmetallbranschen, teknisk service och underhåll samt försvarsministeriets arbetsplatser – kan inte bytas ut med ledighet. Biloch maskinbranscherna – som i Teknologiindustrins avtal med undantag av divisorn för månadsavlönade. Biloch maskinförsäljningen – tjänsteårstillägget omnämns inte, beaktat i årsgraderingen av tabellönerna. För byte till ledighet, se Teknologiindustrins avtal. Plåtoch industriisoleringsbranschen – tjänsteårstillägget tillämpas den personliga tidlönen. Kan inte bytas ut till ledighet. Mekaniska skogsindustrin – andra beräkningsregler. Energibranschen – tjänsteårtillägget omnämns inte. T JÄ N S T E Å R S T IL L Ä G G E T 2 16 AHJ1613_24-48.indd 34 4.10.2016 10:35:39
13.10.2016 13 H A R R A S T U S T E K S T I SE P P O K O R H O N E N K U V A A R I M Ä K E LÄ ? ? Ei tähän kannata kovin suuria odotuksia laittaa. Jos laittaa, pettymys voi olla valtava, sanoo SSAB:n Raahen tehtaan parakeluottamusmies Veijo Mikkola harrastuksestaan. Mikkolan harrastus on kullankaivuu Inarissa, Sotajokeen laskevan Moberginojan varrella. Kultaa Mikkola on etsinyt noin kuusi vuotta, aluksi kokeneiden etsijöiden kaverina ja viimeiset kolme kesää aktiivisesti valtauksen omistavan isännän vuokralaisena. Saalis ei ole ollut päätä huimaava. Kertyneet kultahiput ja -pöly mahtuvat kolmeen pikkuruiseen tuubiin, joiden yhteispaino on vaatimaton. – Hankkimani kullan arvolla ei pysty edes oikein polttoainekuluja kattamaan, Raahessa asuva Mikkola hymähtää. Tämän lisäksi päälle tulee vielä kaivuuvuokra valtauksen omistavalle isännälle. Se tekee satasen kesää kohti, majoitukseen TVH:n vanhassa parakissa menee kymppi vuorokaudessa. Oma lukunsa on satsaus kullan metsästykseen tarvittaviin välineisiin, vaikka kyseessä on ns. kertainvestointi. PARAKELUOTTAMUSMIES VEIJO MIKKOLA KOTIPAIKKA RAAHE HARRASTANUT 6 VUOTTA Ei suuria odotuksia KULLANKAIVUU LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi – Kolme vaskoolia maksoivat 20 euroa kappale sekä lapio 45 euroa, kullan erottelussa käytettävän rännin teko maksoi parikymppiä, Mikkola luettelee ja saa kuulijan vakuuttuneeksi, että Lapin kullan kaivaminen ei ole helppoa puuhaa. – Sitten jos kaivaminen ja vaskaaminen alkaa tympäistä, voi käydä kalassa, hillassa tai puolukassa. Kyllä Lapissa aktiviteettia riittää, vaikkei kultaa löydäkään, voi vain nauttia elämästä, Mikkola nauraa. Nykyajan teknisten vempeleiden täyttämässä maailmassa Moberginoja on paikka, jonne häly ja sirpaleuutiset eivät yllä, eikä tarvitse puhua kenenkään kanssa. – Siellä ei ole puhelimelle kenttää, mikä on mahtava juttu, eikä sääskistäkään ole haittaa, Mikkola kehuu. Kun saunan voi isännän piikkiin lämmittää vaikka joka päivä ja juomaveden saa lähteestä Sotajoen varrelta, mitäpä sitä ihminen enää muuta kaipaa. Sekin on plussaa, että Lapista ei ole vielä löydetty suuria kultavaltauksia, jotka olisivat synnyttäneet jonkin Klondiken kaltaisen kultaryntäyksen. – Jos kultaa olisi löytynyt kilotolkulla, niin herrat ja isot kaivosyhtiöt olisivat jo kaivaneet kullan pois maaperästä, Mikkola toteaa. Kipinän kullankaivuuseen Mikkola sai vuonna 2009, kun silloinen Rautaruukki myi Sellaniemen lomanviettopaikan pois. Sen osti Metalliliiton jäsen, jolla oli kokemusta kullankaivuusta. – Hän sanoi että käy kokeilemassa vaskaamista. Vaskooliin jäi keltaista ainetta, ja minä ajattelin, että jumalauta, tätähän pitää joskus kokeilla, Mikkola muistelee. Saatuaan lisäopastusta silloisen Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaan entisen pääluottamusmiehen äidiltä, jolla oli kultavaltaus, asia oli aika selvä. Toistaiseksi Mikkola ottaa kullankaivauksen sielua lepuuttavana harrastuksena ja jatkaa ansiotyössä SSAB:n Raahen tehtaalla. – Eläkkeeseen on vielä neljä vuotta. Sittenhän sitä voisi alkaa kullankaivuuseen päätoimisesti, hän naurahtaa. ”Vaskooliin jäi keltaista ainetta, ja minä ajattelin, että tätähän pitää joskus kokeilla.” 35 5 mm 0,26 g AHJ1613_24-48.indd 35 4.10.2016 10:35:44
36 13 13.10.2016 T E X T JO H A N LU N D F O TO PA TR IK LI N D ST R Ö M 36 – Det skulle vara viktigt att konkursboet skulle få hallarna sålda. Då skulle man säkert få ett femtiotal arbetsplatser skapade ganska fort. Här finns ju hamn och allt. Men inte kommer det någonsin att bli som förr, det behöver man ju inte drömma om, säger Sjöblom. RENING, PUTSNING OCH STÄDNING På Dalwire som håller sig i hallen på andra sidan väggen är stämningen en helt annan. Där möts vi av ett dånande buller. Vi har stigit in i vattenreningsverket som är Ole Sjöbloms domän. Förutom att han också kör varor med truck till produktionen sköter han reningen av vattnet som används i produktionen. – Vi renar dagligen omkring 4050 kubikmeter vatten som sedan släpps vidare ut i sjön. Det är sköljvatten och syror som används i början av produktionen som ska renas. Företaget tillverkar spännlina som används inom byggnadsindustrin. Linan spänns upp när man gjuter betongelement för byggnader eller broar och när man släpper linan drar den ihop sig. – Eftersom stål har den egenskapen att den söker sig tillbaka så blir linan jättestark och håller mycket bättre än traditionellt armeringsjärn, förklarar Sjöblom. Dalwires spännlina stöder Biblioteksbron i Åbo som har vunnit flera olika pris, bland annat titeln som årets bro 2014 tilldelad av Finlands Byggnadsingenjörers Förbund RIL. – Vår spännlina användes också när den mindre av de två broarna vid Strömma som leder till Dalsbruk reparerades för ett år sedan, berättar Sjöblom. För fyra år sedan kom chockbeskedet att FNsteels stålverk i Koverhar och valsverk i Dalsbruk läggs ner. På systerbolaget FNsteel Dalwire kämpar man ändå fortfarande vidare på det annars ödelagda bruksområdet. Här tillverkar 20 metallare fortfarande upp till 70 ton spännlina i dygnet. Löper linan ut D et är en nästan kuslig syn som möter oss vid brukets portar. På infotavlan invid porten är de flesta verksamhetsställena överstrukna, men FNsteel Dalwire står fortfarande kvar. Och mycket riktigt öppnas porten, trots att det är så tyst att man kunde tro att också de har lagt lapp på luckan. – När jag började här på bruket var det totalt 1 200 personer som jobbade här, så nu har det hänt både ett och annat här under åren, säger huvudförtroendemannen Ole Sjöblom som har 47 år bakom sig på bruksområdet. Sedan FNsteels konkurs 2012 omringas Dalwire av industrihallar med tusentals kvadratmeter tomma produktionsutrymmen. Sjöblom tar oss med längs en liten igenvuxen stig och röjer undan en träbom för att öppna den tunga ståldörren till grannhallen. – Här ser det ut på samma sätt som för fyra år sedan när arbetstagarnas handskar föll av händerna, säger han medan vi stiger in och skrämmer ett par duvor som står för de enda livstecknen bland de övergivna metallkomponenterna och maskinerna i den tysta, mörka och stora industrihallen. Sjöblom ser sig omkring och konstaterar att det finns tusentals ton metallskrot som kunde säljas, men för att någon ny verksamhet ska kunna inledas skulle det dessutom behövas stora renoveringar. Golven skulle till exempel måsta gjutas om. I dag finns några små aktörer som hyrt in sig på området, bland annat förvaras båtar över vintern i en av hallarna. AHJ1613_24-48.indd 36 4.10.2016 10:36:25
37 – Det skulle vara roligt om det skulle vara lite flera på jobb. Nu är det ju ganska tyst när man bara är två. En olycka har ju också någon gång varit nära på när den två ton tunga spolen har fallit från traversen, men man kan inte tänka på det för då blir man ju rädd. Det händer som tur sällan olyckor hos oss. Att det skulle kännas otryggt att röra sig på det tysta, ödsliga industriområdet om nätterna skriver ändå ingen under. – Inte tror jag att någon av dem som jobbar nätter här skulle vara mörkrädda, såpass tuffa pojkar är de. Det skulle ju kanske vara mer oroligt här om området skulle vara i stan. Här springer inte överlopps folk på nätterna, skrattar Sjöblom. KONKURSBOET SPÖKAR FORTFARANDE Trots att jobbet hittills har räckt till har den dåliga lönsamheten väckt oro inför framtiden bland de anställda på företaget. Det är inte bara den billiga importen från låglöneländer som orsakar huvudbry. FNsteel har nämligen en fabrik i Hjulsbro i Linköping i södra Sverige som också tillverkar spännlina och där har man investerat och håller som bäst på att lägga nya maskiner på plats. Nya maskiner innebär bättre lönsamhet. – Deras produktion kommer ju att öka ganska kraftigt i och med investeringen och här har man inte investerat något nämnvärt på flera år. Man blir alltid orolig när det inte investeras, säger Ole Sjöblom bekymrat. Men listan på bekymmer slutar inte där. Trots att det redan är flera år sedan FNsteel lade ner valsverket i Dalsbruk har Dalwire fortfarande problem med konkursboet. Kent Lehtonen trivs bra med sitt jobb men han medger att femskiftesjobbet känns allt tyngre med åren. – Man sover ju mindre när man jobbar i skift och så blir man ju äldre för varje dag som går. Jag har inte själv några barn, men han som jag jobbade med tidigare har sju barn, så det blev inte mycket sovet för honom efter nattskiftet. Han hann väl bara snabbt somna innan barnen vaknade och skulle iväg till dagis och skola. Beställningarna och jobbet räcker till mer än väl på Dalwire, men företaget kämpar ändå med lönsamhetsproblem. Enligt Ole Sjöblom beror det till stor del på den billiga spännlinan som produceras i länder som Spanien, Portugal och Ryssland. – Vår lina är helt enkelt för dyr och man borde få ner kostnaderna men vi har redan sparat livet av oss. Vi var förut tre man i skiftena och nu är vi bara två – och det är ganska tufft. Om maskinerna rullar på så går det bra men börjar det bli lite mer problem så blir det svårt, säger Sjöblom. Att ytterligare spara på personalen är inte möjligt. – Vi har ju redan minskat personal och jag och en annan pensioneras vid årsskiftet så vi blir färre hela tiden. Gränsen har kommit emot, man kan inte minska mer. Om nätterna är det glest med arbetstagare i produktionen. I produktionshallen jobbar man på tumanhand på varsin linje och i beteriet i grannhallen finns ytterligare en person på jobb. Kent Lehtonen som också är andra vice arbetarskyddsfullmäktig medger att det kan kännas lite ensamt och till och med otryggt, men man har ändå hållit fast vid att man aldrig ska vara helt ensam på fabriksgolvet. I företagets produktsortiment finns spännlina i fyra tjocklekar, från 9,3 till 15,7 millimeter, och råmaterialet kommer i form av valstråd från Tyskland. Allra först ska valstråden ytbehandlas. – Valstråden läggs först i ett syrebad och sedan sköljer man av syran i nästa bassäng. Sedan skall valstråden neutraliseras. Efter det lägger vi en beläggning på spolen innan den går vidare till produktionen, berättar betaren Anne Karlsson som styr traversen och tvättar bort slaggen eller glödskalet som är den tunna oxidbeläggningen som bildas när hett stål kommer i kontakt med luft. Karlsson hinner med omkring 30 valstrådsringar i dagen, lite beroende på hur lång behandlingstid de olika tjocka valstrådarna behöver innan de går vidare till själva produktionen. – Det här har jag jobbat med fyra år men på företaget har jag varit i snart 20 år. Tidigare städade jag men nu putsar jag trådar istället. Städning som städning, skrattar Anne Karlsson. PRODUKTION DYGNET RUNT Den färdiga spännlinan består av sju ståltrådar. En kärntråd i mitten och ytterligare sex som viras runt den. Ljudet vid linslagaren Kent Lehtonens arbetsstation är öronbedövande när maskinen slukar trådspolarna för att bilda den starka spännlinan. – Det är stora krafter i processen. Vi har ett 14,5 tons drag när vi töjer ut vajrarna, så jag tror att de håller ganska bra, säger Lehtonen som följer med när den 12 ton tunga storspolen bildas i andra ändan av produktionslinjen. 37 ”Här ser det ut på samma sätt som för fyra år sedan när arbetstagarnas handskar föll av händerna.” Dalsbruks och FNsteels långa historia syns i de övergivna fabrikshallarna. Traversen är från Wärtsiläs tid medan trälådorna skaffats under Ovakos regi. Sedan valsverket lades ner finns tusentals kvadratmeter tomma produktionshallar på det anrika bruksområdet. Också en del gamla stenbyggnader står kvar. AHJ1613_24-48.indd 37 4.10.2016 10:36:33
AKTUELLT INOM METALL Kompletteringskurs för Metall på Murikka, 16–18.11 För förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Innehållet består av aktuella ämnen. Kursen anpassas enligt deltagarnas kunskapsnivå. Kursen lämpar sig väl för nyvalda förtroendemän som en första introduktion i uppdraget. Som utbildare på kursen fungerar avtalsexpert Magnus Salmela samt organisationsombudsman Nina Wessberg. Anmälningar senast 19.10 med kursansöknings blanketten som du hittar på www.metalliliitto.fi/web/se/ kursansokan 13 13.10.2016 38 RATKO JA VOITA RISTIKKO JÄNIS! LÄHETÄMME JOKAISELLE RISTIKON OIKEIN RATKONEELLE ILMAISEKSI RISTIKKO JÄNIKSEN JOULUKUUN NUMERON 5/2016. LEHTI ILMESTYY 13.12.2016. RATKO JA RAKASTU JÄNIKSEEN! AINUTLAATUINEN UUTUUS! LEHTIPISTEISSÄ 18.10.2016 HÄNTÄKARVA HÄNTÄKARVA LOAT LOAT LOPPULOPPU-PALA -PALA MENOPELI MENOPELI TAUDIN MERKKEJÄ TAUDIN MERKKEJÄ KUSTAVIN MAJAKKASAARI KUSTAVIN MAJAKKASAARI IKÄVIÄ HIUKSISSA IKÄVIÄ HIUKSISSA ITARAT ITARAT ERITTÄIN VASTUSTUSKYKYINEN ERITTÄIN VASTUSTUSKYKYINEN AMERIKAN KALA AMERIKAN KALA KEISARIN MÄÄRÄYS KEISARIN MÄÄRÄYS VAPISTA VAPISTA LASKETTELUA LASKETTELUA OMAISUUDET OMAISUUDET TAKUN KAVERI TAKUN KAVERI PAIMENKOIRA UNKARISTA PAIMENKOIRA UNKARISTA KEIHÄÄLLE KEIHÄÄLLE LOISTAA MAINOSVALOSSA LOISTAA MAINOSVALOSSA TULIVUORI ITALIASSA TULIVUORI ITALIASSA MUSTANMEREN HELMI MUSTANMEREN HELMI KYLÄKAUPPIAS KESKINEN KYLÄKAUPPIAS KESKINEN PERÄMEREN RANNIKKOKAUPUNKI PERÄMEREN RANNIKKOKAUPUNKI ILMAILULIITTO ILMAILULIITTO AFRIKAN VALTIO AFRIKAN VALTIO AHDINKO AHDINKO ASTIAN PINNASSA ASTIAN PINNASSA VILJELIJÄLLE TÄRKEÄ VILJELIJÄLLE TÄRKEÄ ILMAN VAKOJA ILMAN VAKOJA EX-MATKATOIMISTO EX-MATKATOIMISTO PUUTTOMIA PUUTTOMIA HEPAN VERBI HEPAN VERBI OSATA OSATA -PUOLI -PUOLI ”POIKA” ”POIKA” TULEE URHEILLESSA TULEE URHEILLESSA ISO-ISÄT ISO-ISÄT -KUTI -KUTI KIPEÄ KIPEÄ KOURAISU KOURAISU VIEKKAIN VIEKKAIN PILLEILLÄ PILLEILLÄ PUOLISOIDEN ÄIDIT PUOLISOIDEN ÄIDIT X2 X2 Nimi: ___________________________________________________________ Katuosoite: _______________________________________________________ Postinumero ja toimipaikka: ____________________________________________ Postita vastauksesi 28.10.2016 mennessä osoitteeseen: Grawiko Oy / Ristikko Jänis / AHJO, PL 741, 20361 Turku. Ristikko Jäniksen numero 5/2016 postitetaan ristikon oikein ratkoneille joulukuussa viikolla 50. RISTIKKOKUUMETTA! MÄÄRÄÄN LÄÄKKEEKSI TUHDIN PAKETIN RISTIKKO JÄNISTÄ. www.grawiko.fi Ahjo_Mainos_13.10.indd 1 27.9.2016 10:40:00 38 – Det är rakt ut sagt för jävligt. Vi har en hamn här på området som vi inte får använda vilket ökar våra kostnader med tiotusentals euro i året. Det är ju inte klokt. De som jobbade på valsverket fick sluta med två veckors uppsägningstid och samtidigt har vi ett konkursbo som i åratal bara mjölkar pengar så länge det finns något kvar att mjölka. Sommartid använder sig Dalwire av en hamn i Kimito men vintertid körs tråden med långtradare från hamnen i Ingå. Positivt är ändå enligt Sjöblom att vattentillförseln äntligen är i skick. – Tidigare hade vi problem med att vattenrören frös då de gick genom de tomma fabrikshallarna på området, men det är lyckligtvis fixat. a Linslagaren och andra vice arbetarskyddsfullmäktige Kent Lehtonen trivs med jobbet på Dalwire. Han uppskattar att arbetet är självständigt och att ingen springer och flåsar arbetstagarna i nacken. Huvudförtroendemannen Ole Sjöblom hoppas på det bästa men befarar det värsta. Det är alltid oroväckande när man inte investerar, säger han. Sjöblom ansvarar för Dalwires vattenreningsverk. Betaren Anne Karlsson har sett ägare och företag komma och gå under sina nästan 20 år på bruksområdet i Dalsbruk. ”Det är rakt ut sagt för jävligt. Vi har en hamn här på området som vi inte får använda vilket ökar våra kostnader med tiotusentals euro i året. Det är ju inte klokt.” ? Dalsbruks metallarbetarfackavdelning 54 har gett ut en historik som detaljerat beskriver brukets anrika historia. AHJ1613_24-48.indd 38 4.10.2016 10:37:04
RATKO JA VOITA RISTIKKO JÄNIS! LÄHETÄMME JOKAISELLE RISTIKON OIKEIN RATKONEELLE ILMAISEKSI RISTIKKO JÄNIKSEN JOULUKUUN NUMERON 5/2016. LEHTI ILMESTYY 13.12.2016. RATKO JA RAKASTU JÄNIKSEEN! AINUTLAATUINEN UUTUUS! LEHTIPISTEISSÄ 18.10.2016 HÄNTÄKARVA HÄNTÄKARVA LOAT LOAT LOPPULOPPU-PALA -PALA MENOPELI MENOPELI TAUDIN MERKKEJÄ TAUDIN MERKKEJÄ KUSTAVIN MAJAKKASAARI KUSTAVIN MAJAKKASAARI IKÄVIÄ HIUKSISSA IKÄVIÄ HIUKSISSA ITARAT ITARAT ERITTÄIN VASTUSTUSKYKYINEN ERITTÄIN VASTUSTUSKYKYINEN AMERIKAN KALA AMERIKAN KALA KEISARIN MÄÄRÄYS KEISARIN MÄÄRÄYS VAPISTA VAPISTA LASKETTELUA LASKETTELUA OMAISUUDET OMAISUUDET TAKUN KAVERI TAKUN KAVERI PAIMENKOIRA UNKARISTA PAIMENKOIRA UNKARISTA KEIHÄÄLLE KEIHÄÄLLE LOISTAA MAINOSVALOSSA LOISTAA MAINOSVALOSSA TULIVUORI ITALIASSA TULIVUORI ITALIASSA MUSTANMEREN HELMI MUSTANMEREN HELMI KYLÄKAUPPIAS KESKINEN KYLÄKAUPPIAS KESKINEN PERÄMEREN RANNIKKOKAUPUNKI PERÄMEREN RANNIKKOKAUPUNKI ILMAILULIITTO ILMAILULIITTO AFRIKAN VALTIO AFRIKAN VALTIO AHDINKO AHDINKO ASTIAN PINNASSA ASTIAN PINNASSA VILJELIJÄLLE TÄRKEÄ VILJELIJÄLLE TÄRKEÄ ILMAN VAKOJA ILMAN VAKOJA EX-MATKATOIMISTO EX-MATKATOIMISTO PUUTTOMIA PUUTTOMIA HEPAN VERBI HEPAN VERBI OSATA OSATA -PUOLI -PUOLI ”POIKA” ”POIKA” TULEE URHEILLESSA TULEE URHEILLESSA ISO-ISÄT ISO-ISÄT -KUTI -KUTI KIPEÄ KIPEÄ KOURAISU KOURAISU VIEKKAIN VIEKKAIN PILLEILLÄ PILLEILLÄ PUOLISOIDEN ÄIDIT PUOLISOIDEN ÄIDIT X2 X2 Nimi: ___________________________________________________________ Katuosoite: _______________________________________________________ Postinumero ja toimipaikka: ____________________________________________ Postita vastauksesi 28.10.2016 mennessä osoitteeseen: Grawiko Oy / Ristikko Jänis / AHJO, PL 741, 20361 Turku. Ristikko Jäniksen numero 5/2016 postitetaan ristikon oikein ratkoneille joulukuussa viikolla 50. RISTIKKOKUUMETTA! MÄÄRÄÄN LÄÄKKEEKSI TUHDIN PAKETIN RISTIKKO JÄNISTÄ. www.grawiko.fi Ahjo_Mainos_13.10.indd 1 27.9.2016 10:40:00 AHJ1613_24-48.indd 39 4.10.2016 10:37:07
13 13.10.2016 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN AHJ1613_24-48.indd 40 4.10.2016 10:37:08
13.10.2016 13 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JU H A TA N H U A Alueellasi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. MARKO SCHRODERUS Hitsausoperaattori, pääluottamusmies, Stalatube Oy, Lahti, Lahden metallityöväen ao. 23 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Onko ammattiosastosi järjestänyt kurssin kikystä? Tiedätkö miten sopimus vaikuttaa omaan arkeesi? Kiinnostuitko? Ota yhteys osastosi opintosihteeriin tai muuhun osaston toimihenkilöön. Liitossasi on valmis koulutuspaketti aiheesta. P.S. Opintosihteeri, älä jää odottelemaan, vaan toimi! 41 TES-infosta tukea sopimiseen työpaikalla Kuinka uutta työehtosopimusta ja siihen liittyviä kilpailukykysopimuksen kirjauksia pitäisi työpaikoilla toteuttaa? Lahden Vanhassa Valimossa järjestetystä TES-infosta oli vastauksia hakemassa Stalatube Oy:n pääluottamusmies Marko Schroderus. – Ei ole vielä puhuttu meillä mitään työnantajan kanssa, kun itsekin palasin pitkähköltä sairauslomalta vasta äsken. Mutta luin infokalvoja etukäteen läpi, ja tämän tilaisuuden puheiden pohjalta koetin hahmottaa, mitä erilaisia mahdollisuuksia on, selvittää Schroderus. Tiedotustilaisuudessa Metalliliittoa edusti työympäristöpäällikkö Juha Pesola ja Teknologiateollisuus ry:tä työmarkkina-asiantuntija Pekka Lukkari. Osallistujia saapui lähes 200 niin, että tuolitkin olivat loppua kesken. Selväksi tuli, että vaikka kiky-sopimusta pyöritettiin uutisotsikoissa ja Metalliliiton sisälläkin kuukausikaupalla, niin kentällä on yhä paljon epätietoisuutta aiheesta. – Tuli meidän työpaikallakin monelle yllätyksenä tämä 24 tunnin lisäys, myöntää Schroderus. Vaikka keskusteluja oli syyskuun puolivälin aikaan käyty Stalatuben työntekijöiden kesken melko alustavasti, Schroderus toivoo yrityskohtaisen sopimuksen tuottavan selkeän mallin. – Kun meilläkin on päivävuoroa, kaksivuoroa ja kolmivuoroa. Ja paljon perheellisiä ihmisiä tietysti. Niin että jos saataisiin aikaan jokin mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä, joka ei vaikeuttaisi kohtuuttomasti työntekijöiden arkea. ”Toivottavasti saataisiin aikaan mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä.” 24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.11.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 21.–25.11. ) 31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 7.–9.11. Kansantalous 7.–11.11. Palkkatekniikan kurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 16.–18.11. Kompletteringskurs för Metall 17.–18.11. Nostoapuvälinekurssi Alueellinen työsuojelukurssi Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala (2. osa 8.–9.12.) Huom! Mikkelissä 21.–25.11. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 28.–30.11. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 12.–16.12. Työsuojelun peruskurssi Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi Ihmissuhteet työpaikalla AHJ1613_24-48.indd 41 4.10.2016 10:37:11
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliiliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 20.10. Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.) 10.11. Ahjo 15 (ilmestyy 24.11.) 1.12. Ahjo 16 (ilmestyy 15.12.) KOKOUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien syyskokous ma 7.11. klo 12–14 Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Kahvija pullatarjoilu. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 24.10. klo 13 Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston syyskokous ke 2.11. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9, Salo. Esillä toimintasuunnitelma ja henkilövalinnat vuodelle 2017. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71:n veteraanit kokoontuvat joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Kahvitarjoilu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho ma 14.11. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu. (ks. matkailmoitus tapatumia-kohdasta) Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston syyskokous ti 8.11. klo 10 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Käsitellään vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja valitaan jaoston toimihenkilöt. EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan ammattiosaston hallitukseen valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Porin metallityöväen ao. 6: to 27.10. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Tampereen metallityöväen ao. 7: to 27.10. klo 16.30 ao:n kokoushuoneessa, Näsilinnankatu 22 B. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Lohjan metallityöväen ao. 8: to 3.11. klo 18 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Pietarsaaren metallityöväen ao. 10: ke 19.10. klo 17.30 osaston toimistolla, Tehtaankatu 13, Pietarsaari. Kahvitarjoilu. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 27.10. klo 16 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Sorsakosken metallityöväen ao. 18: to 10.11. klo 17 ao:n toimistolla. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 18.10. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18, Kotka. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Lahden metallityöväen ao. 23: to 20.10. klo 18 ABC Kivimaan kokoustiloissa, Kiitokatu 2, Lahti. Kahvitus linjastolta ennen kokousta klo 17.30–18. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: ma 7.11. klo 18.30 omissa toimitiloissa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 9.11. klo 17 Tikkakosken Autobaarilla. Keravan Metallityöväen ao. 42: to 27.10. klo 17 Palokuja 5, Kerava. Myös sääntömuutokset. Tampereen Metallija Autokorityöväen ao. 38: la 22.10. klo 16 Murikka-opistolla, Kuterintie 226. Turun peltiseppien ao. 45: ma 7.11. klo 18 ABC Auranlaakso, Kaarinantie 702, Turku. Kahvitarjoilu. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 12.11. klo 12 Pulkkilan ABC. Myös sääntömuutokset. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 27.10. klo 16 Fu Man Lou:ssa. Tarjolla iltapalaa. Turun metallityöväen ao. 49: ke 2.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C 2. krs, Turku. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Inhan metallityöväen ao. 51: to 27.10. klo 9.30 tehtaan ruokalassa. Salon metallityöväen ao. 57: ma 31.10. klo 18 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 30.10. klo 16.30 osaston toimistolla. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Mikkelin metallityöväen ao. 61: ke 19.10. klo 18 osaston toimistolla. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 7.11. klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Kaskisten metallityöväen ao. 64: ma 17.10. klo 15.45 Työväentalolla. Rauman metallityöväen ao. 66: ti 1.11. klo 18.30 Metallin toimistolla. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Toimikunta klo 17. Kokkolan metallityöväen ao. 67: ma 7.11. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs, Kokkola. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 16.11. klo 17.30 osaston kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. www.metalli74.fi Kemin puhelinmiehet ao. 83: pe 21.10. klo 7.15 Lumikontie 1, Kemi. Turun autoja moottorityöväen ao. 87: ti 8.11. klo 17 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6 a 2. krs. Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 6.11. klo 17 osaston toimistolla, Fox Center, Järvenpää. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: ma 24.10. klo 17.15 Metalliliiton Hämeen aluetoimistossa, Kasarmikatu 7 B. Riihimäen metallityöväen ao. 103: ti 25.10. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Toimikunta klo 17. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: to 27.10. klo 18 Caverionin toimitilassa, Pitkälahdenkatu 1. Martinniemen Metallityöväen ao. 108: ma 17.10. klo 18 Kiinteistövälitys Tutun toimitilassa, Revontie 2, Haukipudas. Haminan metallityöväen ao. 109: ti 18.10. klo 18 SAK:n Haminan Seudun Paikallisjärjestön tiloissa, Isoympyränkatu 9, Hamina. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 2.11. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Tarjolla kahvit ja ruoka. Lahden autoja korjaamoalan ao. 114: ke 2.11. klo 18.30 Aleksanterinkatu 34 B 13, Lahti. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen mahdollisuus ruokailuun. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120: ke 26.10. klo 18 Lievestuoreella Työväentalo Toivolassa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset Porin metallitehtaan työväen ao. 122: ti 25.10. klo 14.15 Kupariteollisuuspuistossa, Koulutusluokka 1. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: to 27.10. klo 16 Säynätsalon pelastuslaitoksella, Saunatie 13. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 23.10. klo 15 osaston toimistolla, Kuljuntie 12 C, Siuro. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Juankosken metallityöväen ao. 147: to 10.11. klo 16.30. Tukevan kahviossa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 19.10. klo 17 Kulmalla. Porin autokorjaamotyöväen ao. 163: ti 18.10. klo16.30 Kutosen kulmalla, Pohjoispuisto 2, Pori. Vasa svenska metallarbetarfackavd. 174:s kandidatnomineringsmöte 28.10 kl 19 på ABC Kiitokaari, motorvägen-Runsor. På mötet behandlas även metallförbundets stadgeändringar. Traktering efter mötet. Anmälningar till Rasmus senast 21.10 på tel. nr 050 378 8388. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: to 27.10. klo 14 Päivärannan City-Marketin kahviossa. Kahvitarjoilu. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 10.11. klo 17.30 osaston toimistolla, Pisteenkaari 3. Myös sääntömuutokset. Forssan metallityöväen ao. 179: to 27.10. klo 18 osaston toimistolla, Hämeentie 18, Forssa. Kahvitarjoilu. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 19.10 klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 2 b 3. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: to 27.10. klo 18 ravintola Wanhassa Makasiinissa, Satamatie 4, Lappeenranta. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: ti 1.11. klo 18 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Viitasaaren metallityöväen ao. 197: su 30.10. klo 13 Viitasaaren ABC:n kokoushuoneessa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 13.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2, Pieksämäki. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Lapin teleasentajat ao. 208: pe 21.10. klo 18 Rovaniemellä Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 7. Paikalla sopimusasiantuntija Kari Vilkman. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: to 27.10. klo 16.30 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2, Kouvola. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. 13 13.10.2016 42 AHJ1613_24-48.indd 42 4.10.2016 10:37:12
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 20.10. Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.) 10.11. Ahjo 15 (ilmestyy 24.11.) 1.12. Ahjo 16 (ilmestyy 15.12.) Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 19.10. klo 18.15 Koulukatu 18 B, Oulu. Kahvitarjoilu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 31.10. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Kahvitarjoilu. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: ma 7.11. klo 19 osaston toimistolla, Olavinkatu 60. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Espoon Metallityöväen ao. 271: ma 7.11. klo 16.30 osaston toimistolla, Merivirta 13, Espoo. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ti 15.11. klo 15.30 Strömbergin ruokalassa, Strömbergin puistotie 3, Vaasa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Kaavin Metallityöväen ao. 279: to 27.10. klo 15 Hopehallilla, Puistolantie 2. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ti 25.10. klo 17 ravintola Harlekiinissa, Kauppatori 1, Hyvinkää. Kahvitarjoilu. Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ao. 284: ti 25.10. klo 17.30 Pitseria Roomassa Kemissä. Haukiputaaan metalli-ja elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: ma 17.10. klo 13.30 Nh Dave, Sanminan tilat. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: ma 7.11. klo 19.15 liiton toimistolla, Rovakatu 26 A. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: to 27.10. klo 17 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2 krs, Kokkola. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: pe 4.11. klo 18 Hotelli Pyhäsalmessa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kurikan Metallityöväen ao. 317: la 29.10. klo 15 toimistolla. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: to 27.10. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 4, Kankaanpää. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen ruokailu. Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320: ti 1.11. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24, Joensuu. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu ja osallistujille jaossa kulttuuriseteleitä! Iisalmen Auto-ja Konealan ao. 328: ke 2.11. klo 18 ravintola Rossossa Iisalmessa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Osallistujille jaossa lippuja jääkiekko-otteluun, konserttiin, teatteriin tai elokuviin. Kokousruokailu. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 28.10. klo 18 Sos.dem kokoustiloissa Virastotalossa Laihialla. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 29.10. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Muuramen Metallityöväen ao. 344: to 27.10. klo 16 Muuramen työväentalolla. Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346: ti 1.11. klo 9 Terrafamen kaivoksen toimistorakennuksen neuvotteluhuoneessa 105. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 7.11. klo 17 Cafe Milassa. Kahvitarjoilu. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 31.10. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22, Laitila. Jyväskylän autoja konealan ao. 410: ke 26.10. klo 18 Järjestöjen talossa Metallin autokorjaamotyöväen toimitiloissa, Kalevankatu 4, Jyväskylä. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Varkauden autoja konealan ao. 414: ma 17.10. klo 16 kahvila Eväskontissa, Relanderinkatu. Kainuun autoja konealan ao. 419: pe 28.10. klo 18.30 osaston toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Tarjoilua. Vantaan autoja Konekaupanalan ao. 424: ma 31.10. klo 17.15 osaston toimistolla, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syys kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Koneja Siltatyöväen ao. 4: ke 9.11. klo 15 neuvotteluhuone Superissa, Wärtsilänkatu 100, Järvenpää. Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 8.11. klo 17 osaston toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvia ja voileipää. Porin metallityöväen ao. 6: to 10.11. klo 18 Ruosniemen Työväentalolla, Viitakoskentie 5. Jäsenyyden tarkistus alkaen klo 17. Mukana Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela. Kahvitarjoilu. Lohjan metallityöväen ao. 8: su 20.11. klo 16 Metallituvalla, Tehtaankatu 9, Lohja. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 10.11. klo 17 Mäkituvassa, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Toimikunta klo 16 ja järjestäytymiskokous heti syyskokouksen jälkeen. Sorsakosken metallityöväen ao.18: to 24.11. klo 17 ao:n toimistolla. Kotkan metallityöväen ao. 20: ti 15.11. klo 18 osaston toimistolla, Mariankatu 18, Kotka. Varkauden Metallityöväen ao. 24: ma 7.11. klo 18 osaston toimitiloissa, Kauppakatu 37 D, Varkaus. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 25.11. klo 18.30 Scandic Jyväskylä. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27: ke 9.11. klo 17 ao. 5:n toimistossa, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Ruokailu kokouksen jälkeen johon ilmoittautuminen Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657 viikkoa ennen kokousta. Loimaan metallityöväen ao. 29: to 20.10. klo 18 Loimaan työväentalolla. Kahvitarjoilu. Tampereen Metalli-ja Autokorityöväen ao. 38: pe.11.11. klo 18 SAK:n saunan kokoustilassa, Rautatienkatu 10, Tampere. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 1.11. klo 19 osaston toimistolla, Maariankatu 6 b V krs, Turku. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 2.11. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Inhan metallityöväen ao. 51: la 12.11. klo 13 Autopirtillä, Miilutie 1. Ruokailu. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 27.11. klo 18 osaston toimistolla. Kokouksen jälkeen ruokailu. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 18.11. klo 18 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu klo 19. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä toimistolle tiistaisin klo 17–18. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 21.11. klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Kaskisten metallityöväen ao. 64: ma 31.10. klo 15.45 Työväentalolla. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 19.11. klo 12 Metalliliiton kokoushuone 3, Hakaniemenranta 1 (käynti pääovesta), Helsinki. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Osasto tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille. Mikkelin Autoja Konealan ao. 71: pe 11.11. klo 19 Sali&Keittiössä, Lähemäenkatu 11. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 3.11. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: pe 11.11. klo 18 Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 7.11. klo 18 Lapland Hotel, Yliopistonkatu 44. Ruokatarjoilu. Metalliliitosta mahdollisesti paikalla sopimusasian tuntija kertomassa kilpailukykysopimuksesta. Toimikunta klo 17. Kemin puhelinmiehet ao. 83: pe 25.11. klo 18 Lumikontie 1, Kemi. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: pe 21.10. klo 18 Metallin aluetoimistolla, Kasarmikatu 7 b 2. krs. Järvenpään metallityöväen ao. 90: su 20.11. klo 17 osaston toimistolla, Fox Center, Järvenpää. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: pe 11.11. klo 17 SAK:n kokoushuoneessa, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Kahvitarjoilu. Riihimäen metallityöväen ao. 103: ke 23.11. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Kahvitarjoilu. Toimikunta klo 17. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: to 10.11. klo 18 Caverionin toimitiloissa, Pitkälahdenkatu 1. Martinniemen metallityöväen ao. 108: ma 14.11. klo 18 Kiinteistövälitys Tutun toimitilassa, Revontie 2, Haukipudas. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 25.11. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla, Kadettikoulunkatu 3. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 16.11. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Tarjolla kahvi ja ruoka. Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 2.11. klo 19 Kastanjapuistossa, Oikokatu 4, Kouvola. Sääntö määräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Osasto tarjoaa illallisen. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120: ke 9.11. klo 18 Lievestuoreella Työväentalo Toivolassa. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: la 12.11. klo 11 Kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ao. 135: ti 1.11. klo 16 Kuparitalolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140: pe 14.10. klo 19 Tampere Areenan ”kaatopaikalla”, Jäähallinraitti 3. Klo 17.30–19 keilausta ja kokouksen jälkeen sauna ja ruokailu. Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 27.10. klo 17 työväentalolla. Ruokailu. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 8.11. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3, Ylöjärvi. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset sekä arvotaan Levin mökin lomaviikot 5, 11, 17 ja 23. Toimikunta klo 16. 13.10.2016 13 43 AHJ1613_24-48.indd 43 4.10.2016 10:37:12
TO I M I N TA Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 12.11. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Toimikunta klo 17 ja järjestäytymiskokous klo 19. Turun teletyöntekijäin ao. 152: la 26.11. klo 8.15 Tallink Siljan piknik-risteilyllä Turku–Maarianhamina. Ilmoittautumiset 29.10. mennessä r.puikko@ luukku.com. Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 9.11. klo 17 Hotelli Puustellissa. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 19.11. klo 12 Metalliliiton kokoustilassa Helsingissä. Matkat korvataan. Osasto tarjoaa ruokailun Juttutuvassa kokouksen jälkeen. Toimikunta klo 10.45. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: to 10.11. klo 17 ravintola Canton Hin, Kauppakatu 19. Ruokailu. Forssan metallityöväen ao. 179: to 10.11. klo 18 osaston toimistollla, Hämeentie 18, Forssa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 9.11. klo 17 Lounaskellari Emmissä. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 11.11. klo 18.30 ravintola Wanhassa Makasiinissa, Satamatie 4, Lappeenranta. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 27.11. klo 13 Viitasaaren ABC:n kokoushuoneessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 11.11. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2. Tarjoilua. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 9.11. klo 18.15 Koulukatu 18 B, Oulu. Kahvitarjoilu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 14.11. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Sievin Metalli-ja elektroniikkatyöväen ao. 235: su 30.10. klo 13 ao:n toimistolla, Haikolantie 23 as. 3. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Ronaissa. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 7.11. klo 17.30 osaston toimistolla. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 6.11. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: to 1.12. klo 18 Palosaaren työväentalolla, Varisselänkatu 22, Vaasa. Kahvitarjoilu. Närpes Metallarbetare fackavd. 274: har höst-möte på Red & Green den 11.11 kl. 18. Alla välkomna. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 23.10. klo 17 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Kaavin Metallityöväen ao. 279: to 10.11. klo 15 Hopehallilla, Puistolantie 2. Kahvitarjoilu. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ke 9.11. klo 17 ravintola Harlekiinissa, Kauppatori 1, Hyvinkää. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Ruokailu. Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ao. 284: pe 18.11. klo 18.30 Kemissä Sataman Tähden saunatiloissa. Mahdollisuus saunoa ja kokouksen jälkeen ruokailu. Halikon metallityöväen ao. 286: la 12.11. klo 12 ravintola Rikalassa, Asemakatu 15, Salo. Kokouksen jälkeen jouluruoka. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 11.11. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10. Kahvitarjoilu. Järjestäytymiskokous heti syyskokouksen jälkeen. Ruokailu kokousten jälkeen. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: to 10.11. klo 17.30 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs, Kokkola. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 18.11. klo 17 Hotel Kurikassa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Ruokailu. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: ti 15.11. klo 18.30 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24, Joensuu. Kokouksen jälkeen ruokailu. Iisalmen Auto-ja Konealan ao. 328: ke 23.11. klo 18 ravintola Rossossa Iisalmessa. Kokousruokailu. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 11.11. klo 18 Sos.dem kokoustiloissa Virastotalossa Laihialla. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 337: ti 15.11. klo 17 osaston toimistolla, Osmontie 47 M 1. Muuramen Metallityöväen ao. 344: su 13.11. klo 16 Muuramen työväentalolla. Kainuun kaivostyöntekijät ao. 346: to 17.11. klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 21.11. klo 17 Cafe Milassa. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: la 29.10. klo 15 osaston toimistolla Kulttuuritalon alakerrassa, Keskustie 28–30. Sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutokset. Tarjoilua. Laitilan Metallityöväen ao. 365: ma 14.11. klo 18 osaston toimistolla, Urheilutie 1 a 22. Kahvitarjoilu. Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 30.10. klo 17 ravintola Sopupelissä Vimpelissä. Ruokailu. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 30.10. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1, Oulainen. Toimikunta klo 16.30. Euran Metallityöväen ao. 381: to 3.11. klo 18 Kauttuan Rataravintolassa. Tarjolla iltapalaa. Jyväskylän autoja konealan ao. 410: ke 16.11. klo 19 Hotelli Cumuluksessa, Väinönkatu 3. Voileipäja kahvitarjoilu. Varkauden autoja konealan ao. 414: ma 31.10. klo 18 ravintola Rossossa, Ahlströminkatu. Kainuun autoja konealan ao. 419: pe 25.11. klo 19 osaston toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Tarjoilua. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi , www.metalli23.fi. Toimiston aukioloajat: ma, ti ja ke klo 10–16.30. To ja pe toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, kiinnioloajat loppuvuonna: ma 5.12. kiinni, 27.–30.12. kiinni. Muina aikoina auki ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin lomaviikot 5, 11, 17 ja 23 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osastoon, PL 1, 33471 Ylöjärvi tai sähköpostilla ylojarvenmetalli149@ suomi24.fi. Hakemuksen tulee olla perillä 7.11. Hakemuksesta tulee ilmetä hakija, yhteys tiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. TAPAHTUMIA Jokioisten Metallityöväen ao. 2:n teatterimatka la 17.12. Turkuun komediaan Toc Toc. Esityksen jälkeen ruokailu. Retken hinta, aikataulu, ilmoittautumiset ym. tiedot 15.11. mennessä: Juha J, puh. 040 578 5525. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston pikkujouluristeily 13.–14.11. Tallinnaan m/s Baltic Queenillä. Bussi lähtee Lahdesta su klo 15.30 ja palaa takaisin Lahteen ma n. klo 18. Hinta A-hytissä 32 €, B-hytissä 24 €. Lisämaksusta aamiainen 10,50 €, päivällinen 33 €, lounas 25 €. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 19.10. mennessä ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. ao. 23: Kätevä&Tekevä -messut 5.–6.11. Lahden Messukeskuksessa. Pääsylippuja messuille 5 €/kpl, max. 2 lippua/jäsen. Lippuja varattuna toimistolla 80 kpl. Varaukset pikimmiten ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n pikkujoulu la 19.11. Hotelli Keurusselällä Pikkujoulubuffet ja musiikkia. Paikkoja 30 ja ilmoittautumisaika 31.10.–6.11. puh. 040 581 7899/Mervi. Maksut tilille FI 57 5290 3320 0356 13. Hietalahden Telkkatyöväen ao. 41:n pikkujouluristeily la 10.12. Viking Expressillä. Lähtö klo 11.30. Tuntia ennen on oltava satamassa. Hinta 25 €/jäsen tulee olla maksettuna ammattiosaston tilille 30.10. mennessä. Ilmoittautumiset välittömästi plm:lle, puh. 050 390 7658. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien syysjuhla ma 24.10. klo 12.30 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Monipuolinen ohjelma. Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. Turun k-torilta bussilla numero 13 Takakirves. Rauman metallityöväen ao. 66:n pikkujoulut la 26.11. klo 18 Ooperissa. Lippujen hinta 15 €/hlö sisältää jouluruokailun ja ohjelman. Lippuja ostettavissa Metallin Rauman toimistolta, Aittakarinkatu 1. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n pikkujouluristeily la 19.11. M/S Finlandialla Tallinnaan. Lähtö Helsingistä klo 8.30, Tallinnassa klo 11. Paluulähtö Tallinnasta klo 18.45, Helsingissä klo 21.15. Hinta 30 € sisältää matkan ja buffet-ruokailun. Ilmoittautumiset 27.10. mennessä ao:n toimistolle, puh. (09) 762 796, ti ja to klo 14–17. Ilmoittautuminen on sitova, kun matka on maksettu osaston tilille FI16 1011 3000 2050 95. Ao. 77:veteraanien pikkujoulumatka ti 2.11. Tallinnaan Viking XPRS -laivalla. Matkan hinta 15 €. Ilmoittautumiset osaston toimistoon 18.10. mennessä, puh. (09) 762 796, ti ja to klo 14–17. Paikkoja rajoitetusti. Eristyspeltiseppien ao. 155:n Kaakkois-Suomen Työhuonekunta järjestää 19.–20.11. pikkujoulumatkan Tallinnaan syyskokouksen jälkeen. Lähtö Länsisatamasta M/S Finlandialla lauantaina klo 15.30, perillä Tallinnassa klo 17.45. Majoitus Hotelli Park Inn Radisson Central Tallinna. Paluulähtö sunnuntaina klo 12, perillä Helsingissä klo 14.30. Hinta 45 €/ hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pikaisesti Jukka Lehtiselle, puh. 050 595 7837. Matkan täytyy olla maksettuna Jukan ilmoittamalle tilille 18.10. Matkalle osallistuminen edellyttää osallistumista osaston syyskokoukseen. Passi mukaan matkalle! Pieksämäen Metallityöväen ao. 201:n matka la 3.12. Kuopioon Data Group Areenalle liigapeliin KALPA-TPS ja Kimmo Timosen paidan nosto kattoon! Bussikuljetus lähtee Keskusliikenneasemalta klo 14.15 ja Naarajärven Salen pihasta klo 14.30. Pelitapahtumaan hankittu 40 lippua, joita myydään toimistolta tiistaisin päivystyksen yhteydessä 1.11. alkaen. Lipun hinta on 15 €/kpl, lippuja 2/jäsen. Espoon Metallityöväen ao. 271:n teatteriretki 5.–6.11. Tampereelle. Matkat junalla. Ruokailu (liha tai kala) la n. klo 15. Teatteriesitys Suku on syvältä klo 19. Hinta 50 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 16.10. espoonmetalli271@gmail.com tai Ursulalle, puh. 041 519 5338. 13 13.10.2016 44 AHJ1613_24-48.indd 44 4.10.2016 12:34:15
TO I M I N TA Euran metallityöväen ao. 381:n pikkujoulu la 3.12. klo 19 Hotelli Hiittenharjussa. Joulupöytä ruokajuomineen sekä kahvi ja konjakki. Lähtö Euran linja-autoas. klo 18. Hinta jäsenille 20 € ja seuralaisille 50 €. Tiedustelut ja ilmoittatumiset 10.11. mennessä Sami Paavilaiselle, puh. 0500 631 341. Maksu osaston tilille FI 4150230140008162. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 21.10. klo 12. Aloitetaan ruokailulla ravintola Morrison’sissa, Kristiinankatu 9 (toimistoa vastapäätä) ja koulutusta toimistolla, Kristiinankatu 10, noin klo 12.30–15.30. Tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille asiasta kiinnostuneille. Aiheena kiky-sopimus ja muut työelämän ajankohtaiset asiat. Liitosta Kari Hyytiä. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 17.10. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10. TOIMISTOT KIINNI Metalliliiton keskustoimisto ja aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ovat suljettuina to 27.10. ja pe 28.10. SEUTURYHMÄT Oulun seuturyhmän pikkujoulu la 19.11. klo 18 Hotelli Scandic Oulu. Joulupöytä, karaokekilpailu ja levytanssit. Ilmoittaudu 4.11. mennessä osastosi yhteyshenkilölle: Ao. 56: Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–14); Ao. 72: Olli 040 554 7587; Ao 108: Ilkka 040 543 6970; Ao 118: Tuure 041 507 2348; Ao. 210: Suvi 040 507 8871; Ao. 219: Kalevi 0400 580 354; Ao. 289: Mika 040 596 2569. Oulun seuturyhmän eläkeläisten kurssitapaaminen pe 21.10. klo 9–16 RavintolaHotelli Samanttassa, Välitie 1, Haukipudas. Aloitetaan aamupalalla, jonka jälkeen aiheena liittokokous ja liittokokouspäätökset, Metalliliitosta Jari Mehtälä. Ilmoittautuminen 17.10. mennessä Olavi Tuoviselle, puh. 041 548 0235. Lomaviikko työttömille ja lomautetuille Huhmarissa ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa työttömille ja lomautetuille sekä heidän perheenjäsenilleen suunnatun tuetun lomaviikon 30.1.–4.2.2017. ? Lomaohjelman aiheina on mm. arjen hallintaa, yksinäisyyden torjumista, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista ja vahvistamista, vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. ? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Vesimaailman poreissa voi viihtyä ti-la. Lastenhoito on järjestetty 3–6-vuotiaille lapsille ryhmähoitona kahtena päivänä 2 tuntia/päivä / lomajakso. ? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liitonlomat. ? Hakemus on palautettava 1.11. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Yhdessä enemmän –lomaviikko eläkeläisille Huhmarissa ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon 23.–28.1.2017. ? Lomaohjelman aiheina on mm. yksinäisyyden torjumista, vertaistukea, uusia ystävyyssuhteita ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut. Loma tarjoaa irtioton arjesta, liikuntaa, ulkoilua ja elämyksiä yhdessä lomaryhmän kanssa. Ohjattua ohjelmaa on kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä. ? Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan joko Hae lomallelinkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liitonlomat. ? Hakemus on palautettava 30.11. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com Lisätietoja lomista saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151 tai Hyvinvointilomista puh. 010 830 3400 (ma–pe klo 9–12). Turun metallityöväen ao. 49 järjestää luottamusmiestapaamisen pe 18.11. klo 11.30–15 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C. Koulutuksen aiheena luottamushenkilön jaksaminen, Metalliliitosta opettaja Heli Hokkanen. Tilaisuus on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 15.11. mennessä toimistolle, puh 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. 13.10.2016 13 www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 Lisääkö saalista: UV-KÄSITELTY VIEHE 4/16 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Kultaperho suututti kojamon H Heikki teki uuden menopelin H Pahvinen kylmäsavustin toimii H Täsmäuistelulla ahventa H Eräkirjailija kalastaa ruokamielessä H SM-kisoissa: kuha meni syvälle H Kanadasta kuningaslohta H Kalapiiloja etsimässä H Uistelijalle on veneitä mistä valita H Kolme lohta riitti EM-titteliin H Punnitse oikein vapautettava kala H Vesillä rentoudutaan jne... 45 AHJ1613_24-48.indd 45 4.10.2016 10:37:16
13 13.10.2016 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1B , 2C , 3D , 4D (j on ka pi nn al le la sk eu tu i Ph ila elu ot ai n) AHJ1613_24-48.indd 46 4.10.2016 10:37:20
T YY L I POLTTOLEIKKAAJA Henri Lemponen TYÖPAIKKA Ferrum Steel Oy KOTIPAIKKA Seinäjoki KUVA EMMI KALLIO 47 AHJ1613_24-48.indd 47 4.10.2016 10:37:25
LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apuraha-osamaksu antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä LG 58UH635V -älytelevisio, 4K Ultra HD 58-tuumainen 4K Ultra HD -älytelevisio, jossa on HDR-tuki ja 4K-skaalaus. Lisäksi helppokäyttöinen webOS 3.0 -käyttöliittymä ja sovelluksina mm. Yle Areena ja Netflix. DVB-T2-, DVB-C HDja DVB-S2-virittimet. Energialuokka A+. Verk.com/37322 899 ,90 Apurahalla 48,00/kk (24 kk) AHJ1613_24-48.indd 48 4.10.2016 10:37:28