M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 05.11.2015 NRO TYÖSUOJEL UVAALIT 1.11.–31.1 2.2015 MEILLE MUUTTAA TUOTANTOA KIINASTA SUOMALAINEN OSAAMINEN SOME EI TAKAA TIEDONKULKUA VIIKKO SILKKAA YLIVOIMAA TUTKI TARKKAAN PYKÄLÄT POWERPLAY I ÖSTERBOTTEN 14 AHJ1514_1-23.indd 1 27.10.2015 12:53:41
Walpellan asentaja Hannu Järvenpää (polvillaan) ja jälleenmyyjän edustaja Juha Soukainen (ohjaamossa) tutkivat kaivurin ruuansulatusta. 14 05.11.2015 2 10 n Kiinalainen kaivinkonevalmistaja Sunward siirsi viime keväänä koneidensa valmistusta suomalaiselle Walpellalle. Halpatuotantomaa vie harvoin omaa työtään Länsi-Eurooppaan. n John Deere Forestry takoo suomalaisvoimin huipputulosta Joensuussa. Amerikkalaisomistaja on investoinut vuosikymmenen aikana metsä konetehtaaseen kymmeniä miljoonia euroja. n Muutkin kansainväliset yhtiöt ovat meistä kiinnostuneita. Niiden suorat sijoitukset maahamme kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Miksi tällaista tapahtuu? Yksi vahva syy on suomalainen osaaminen. AHJ1514_1-23.indd 2 27.10.2015 12:53:48
K A N N E N P II R R O S E R IC LE R A IL LE Z PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 05.11.2015 14 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 16 TYÖYMPÄRISTÖ 24 TYÖTILA 27 TYÖPAIKKA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 42 TYÖTTÖMYYSTURVA 43 KOULUTUS 47 OIVALLUS Työntekijöiden pakollinen veronumero on ollut käytössä rakennustyömailla muutaman vuoden. Yhdessä tilaajavastuulain, käännetyn arvonlisäveron ja tiedonantovelvollisuuden kanssa pimeää työtä ja harmaata taloutta on saatu työmailla kuriin. Edelleen alan yrittäjistä kuitenkin yli puolet pitää rakennusbisneksessä toimivaa harmaata taloutta merkittävänä kilpailuhaittana. Rakennusteollisuus kattaa harmaasta taloudesta vain osan. Ongelmia on paljon palveluja kuljetusaloilla kuin myös metalli alojen työmailla. Harmaassa taloudessa liikkuu reilusti yli kymmenen miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa vähintään viittä ja puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Kaiken kaikkiaan valtiolta jää saamatta harmaan talouden vuoksi miljardien eurojen verotulot vuodessa. Pelkästään veronumeron käyttöönotolla on kerätty valtiolle vajaat 200 miljoonaa. Harmaan talouden toimintaohjelmalla on saatu oikeansuuntaisia tuloksia. Viranomaisten resurssit tutkia talous rikollisuutta ovat kuitenkin edelleen riittämättömät. Silti Sipilän porvarihallitus on ilmoittanut päättävänsä torjuntaohjelman sekä vähentävänsä tuottavaa ja tuloksellista työtä tekevien talousrikos tutkijoiden määrärahoja. Hallitus on myös ilmoittanut muuttavansa hallintarekisteri lakia. Tämänkin muutoksen on pelätty helpottavan rikollisuutta ja omaisuuksien piilottelua. Suunnitteilla on myös antaa suuria veroja pimittäneille mahdollisuus katumukseen. Toivottavasti hallitus tekee talousrikollisuuden torjunnassa samanlaisen takinkäännön kuin joissakin työehtoja koskeneissa esityksissään. Eli korjaa omaa ehdotustaan huomattuaan sen olevan vääränsuuntainen. Hallitus on perustellut monia ratkaisujaan Suomen vaikealla taloustilanteella. Millä hallitus perustelee linjauksia, joiden tiedetään vievän verotuloja valtiolta? Talousrikolliset pitäisi päinvastoin ajaa huomattavasti ahtaammalle kuin tällä hetkellä. Pari viikkoa sitten sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että sisäministeri Petteri Orpo (kok.) vakuuttelivat eduskunnassa, että harmaata taloutta torjutaan jatkossakin ja määrärahat turvataan. Toivottavasti näin tapahtuu. Talousrikollisuuden kitkeminen hyödyttää veronmaksajien lisäksi myös rehellistä yrittäjää. PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Talousrikolliset pitäisi ajaa ahtaammalle kuin tällä hetkellä.” Rikollisten hyysäystä ”Maailmalla ei juuri kukaan muu osaa näitä tehdä.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Ylivoimapeli onnistui 7 Työttömät tulilinjalla AMMATTILAINEN 9 Ari Tähtinen asentaja Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka TOIMIJA 18 Jennamaria Mustajärvi alueellisen nuorisojaoston jäsen Viafin Process Piping Oy 20 Isät ja työ 26 Tarkastaja tulee 30 Esiintyjätyöpaja 38 Metall drog ut på fältet OTA TALTEEN 33 Itsenäisyyspäivä Työajantasaamisvapaat 35 Självständighetsdagen Utjämningsledigheten 41 Arbetarskyddsvalet i ett nötskal 20 16 27 S I S Ä LTÖ AHJ1514_1-23.indd 3 27.10.2015 12:54:01
14 05.11.2015 Yleensä työnantajat toivottivat Ylivoimaviikon väen tervetulleeksi yritykseen. Pääluottamusmies Jarkko Rantanen piti kuitenkin haastatella huoltoasemalla. P E K K A E LO M A A P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Firman järjestäytymis prosentti nousi vuodessa huimasti. SEMASTER OY Mitä tekee? Uusien autojen maahantulotarkastuksia ja varustelua Missä? Vantaa Työntekijöitä? Noin 75 Prosentit nousuun Aika paljon oli sellaisia, joiden kanssa kukaan ei vain ollut ikinä ottanut jäsenyyttä puheeksi, kertoo pääluottamusmies Jarkko Rantanen Semaster Oy:stä. Jo ennen Ylivoima viikkoa järjestäytymisaste saatiin vantaalaisyrityksessä huimaan nousuun. Varustelijana työskentelevän Rantasen työnantaja suhtautui poikkeuksellisella tavalla Metalliliiton vierailuun. – Työnantaja sanoi saman tien ei, Rantanen toteaa. Metalliliiton lehden toimittaja ei ollut tervetullut työpaikalle. Työnantajan nurjasta suhtautumisesta huolimatta Rantanen on nostanut järjestäytymisprosenttia huimasti Semasterilla. – Tammikuussa se oli jotain 20. Nyt se on vakiväellä jo 75 prosentin luokkaa, eli noin 40–50 työntekijästä reilu kymmenen ei kuulu liittoon, Rantanen sanoo. Pääluottamusmiehenä hän on ollut jo vuodesta 2010. Miten näin suuri muutos onnistui niin lyhyessä ajassa? – Taisin olla Murikan kurssilla vuonna 2013, kun Häkkisen Mika, järjestämiskoordinattori, oli näistä asioista puhumassa. Asia jäi mieleen hautumaan. Viime talvena liitosta tuli joitain esitteitä, joissa kysyttiin, tarvitaanko järjestämistyössä apua. Laitoin viestiä, että kyllä tarvitaan, muistelee Rantanen. – Järjestäjä Kai Lepomäki otti liitosta yhteyttä. Ilman häntä ei oltaisi tässä pisteessä, missä nyt ollaan. Sitten alettiin rakentaa yhteistyötä. Koottiin muutaman hengen ydinporukka. Käytännön apuun liitolta kuului yleisimpien vastaväitteiden purkamisen oppiminen. Mitä sanottiin niille, joiden mielestä liitto on hyödytön tai saamaton, jäsenyys liian kallis jne. Sen jälkeen edessä oli vaikea osuus: piti mennä puhumaan työkavereille liiton jäsenyydestä. Rantanen myöntää, että ensimmäiset kerrat eivät olleet mikään nautinto. – Rehellisesti sanottuna tuntui kyllä aluksi epämiellyttävältä mennä suostuttelemaan, vaikka olen sosiaalinen ihminen. Suhtautuminen osoittautui kuitenkin valtaosin myönteiseksi. Usealla ei-jäsenellä oli ammattiyhdistysliikkeestä ja Metalliliitosta hyvä kuva. – Moni sanoi, että joo, en ole jäsen, mutta voisin kyllä liittyä. Tämä oli lopulta yllättävän helppoa. Nyt niihin keskusteluihin on jo niin tottunut, että vastaväitteetkään eivät hetkauta. Jäsenhankinnan lisäksi Rantanen ja muut luottamushenkilöt keräsivät työpaikallaan tietoa siitä, mitkä asiat työntekijät kokivat ongelmiksi. Tältä pohjalta koottiin paperi, jonka Rantanen luovutti työnantajan edustajalle. – Annoin sen hallissa tuotantojohtajalle. Ei jännittänyt ollenkaan niin paljon, kun tiesin, että koko porukka oli selän takana tukemassa. Tästä hankkeesta Rantanen sai työnantajalta jopa kiitosta. Muuten joukkueen kapteeni joutuu usein puolustuskannalle. Semaster Oy esimerkiksi pitää paikallisen sopimisen nimissä yllä ”liukuvan työpäivän” käytäntöä. Kymmenen tunnin työpäivä voi sijoittua välille maanantai–lauantai. – Jos perjantaina on tullut Saksasta laiva täynnä autoja, silloin voidaan tulla ilmoittamaan, että sinulla on sitten huomenna työpäivä. Mitään ylityökorvauksia ei siitä lauantaista makseta. Sen voi pitää myöhemmin vapaana, mutta palkattomana. Työnantaja haluaa, että kaikki töihin tulevat allekirjoittavat paikallisen sopimuksen, jossa he hyväksyvät käytännön. Rantanen itse on irtisanonut sopimuksen, mutta kaikki eivät näin uskalla tehdä. – Se on oikeastaan pakotettua palkkaennakkoa. MIKKO NIKULA Metalliliiton järjestämällä Ylivoimaviikolla vierailtiin sadoilla työpaikoilla eri puolilla Suomea. Toimitsijat ja luottamusmiehet kertoivat liittoon kuulumisen tärkeydestä. YLIVOIMAVIIKKO 19.–23.10. AHJ1514_1-23.indd 4 27.10.2015 12:54:06
05.11.2015 14 YLIVOIMAVIIKKO Metalliliitto kampanjoi lokakuun puolivälin jälkeen sadoilla työpaikoilla eri puolella Suomea. Edunvalvonta on joukkuelaji -teemalla toteutetulla Ylivoimaviikolla tehtiin muun muassa työpaikkojen sisäisiä kampanjoita, kuten viereisellä sivulla esitellyllä Semasterilla. Sisäisissä kampanjoissa luottamushenkilöt tekivät yrityksissä rekrytointikartoituksen ja hankkivat liittoon uusia jäseniä. Niin sanotuissa pyyhkäisyissä liiton työntekijät ja aktiivit tekivät ”yllätysvierailuja” työpaikoille. He keskustelivat työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja työnantajienkin edustajien kanssa. Näissä tapaamisissa kertyi viikon varrella lähes 1 300 kahdenkeskistä keskustelua metallialalla työskentelevien liittoon kuulumattomien, mutta myös jo liittoon kuuluvien kanssa. Metalliliittoon liittyi suuri joukko uusia jäseniä. Ylivoimaviikko oli ensimmäinen näin laajasti toteutettu kampanjaviikko. – Pääsääntöisesti meidät otettiin yrityksissä hyvin vastaan, ja Ylivoimaviikosta saamamme palaute on ollut myönteistä. Asetetut tavoitteet toteutuivat, ja aiomme jatkaa vastaavanlaista toimintaa tulevaisuudessakin, Metalliliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta kommentoi. Työpaikkavierailujen lisäksi liiton toimiston työntekijät ottivat puhelimitse yhteyttä satoihin luottamusmiehiin. Näistäkin kontakteista saatu palaute on ollut hyvin positiivista. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN LI N JA U S Valkokypäräinen järjestäjä Kai Lepomäki kävi kertomassa liitosta ja jäsenyydestä Tuomo Palmiolle. Ammatti osastoaktiivi Esa Salminen neuvoo Halo Sabahia jäseneksi liitty misessä. Taustalla työ suojeluvaltuutettu Veijo Padinki. P E K K A E LO M A A P E K K A SI P O LA Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 Puhelinkeskusteluja, pyyhkäisyjä ja sisäisiä kampanjoita MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. CELSA STEEL SERVICE OY Mitä tekee? Betoniterästuotteita Missä? Espoo, Juvanmalmi Työntekijöitä? Noin 20 Metalliliiton järjestämällä Ylivoimaviikolla vierailtiin sadoilla työpaikoilla eri puolilla Suomea. Toimitsijat ja luottamusmiehet kertoivat liittoon kuulumisen tärkeydestä. ”Pääsääntöisesti meidät otettiin yrityksissä hyvin vastaan. Palaute on ollut myönteistä.” Työsuojelussa kaiken perusta on työtapaturmien ja ammattisairauksien ennaltaehkäisy. Siksi jokaiselle työpaikalle tarvitaan asiantunteva työsuojeluvaltuutettu ja toimiva työsuojeluorganisaatio. Vastuu turvallisuudesta ja terveellisyydestä on työnantajalla. Asiat eivät kuitenkaan hoidu itsestään. Myös työntekijöillä on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta. Yhteistyö on avainsana myös työympäristöasioissa. Kun työolosuhteet ja työsuojelu ovat kunnossa, työntekijät pysyvät terveinä ja työnantaja saa tuottavan työ panoksen. Tällä hetkellä metallialojen työpaikoilla työsuojelu on hoidettu hyvin eritasoisesti. Monet työsuojeluvaltuutetut ovat laittaneet omilla työpaikoillaan asiat erinomaiseen järjestykseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Toisessa ääripäässä ovat työpaikat, joilla työsuojeluhenkilöitä ei ole ollenkaan. Vaikka työympäristö on menneistä vuosista kohentunut, edelleen liian moni jää ennenaikaisesti eläkkeelle. Näin siitä huolimatta, että selvitysten mukaan panostus työhyvinvointiin vahvistaa työkykyä ja auttaa jaksamaan, millä puolestaan on positiivinen vaikutus firman tulokseen, kilpailukykyyn sekä työpaikan maineeseen. Marraskuun alussa käynnistyneet Metalliliiton työsuojeluvaalit ovat hyvä hetki vaikuttaa. On tärkeää, että kaikille työpaikoille valitaan työsuojeluvaltuutettu. Liiton Murikkaopisto tarjoaa valtuutetuille asiatuntevaa koulutusta ja vertaistukea työsuojelukursseilla. Yksin kenenkään ei tarvitse tehtävässään ponnistella. On aika valita työsuojeluvaltuutetut YLIVOIMAVIIKKO 19.–23.10. Viikon tunnelmat: facebook.com/metalliliitto ja twitter.com/metalliliitto Läs hur kampanj veckan inleddes i Österbotten, sid 38. AHJ1514_1-23.indd 5 27.10.2015 12:54:09
14 05.11.2015 Uutiskirje saamatta? Luottamushenkilö, jos jäit ilman uutiskirjettä, TARKISTA: ? Liitolla on tieto valinnastasi ? Sähköpostiosoitteesi on jäsentiedoissasi ajan tasalla ? Sähköpostilaatikossasi on tilaa uusille viesteille ? Roskapostikansiosi Päivitä jäsentietosi: www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi SEURAAVASSA AHJOSSA Tulevaisuudessa metallityöläisen on opiskeltava koko ajan. Etenkin autokorjaamossa tämä näkyy jo. TI ES IT KÖ ? ? Metallin liittokokousvaaleihin voi valitsijayhdistyksen perustaa vähintään A? 3 jäsentä B? 5 jäsentä C? 10 jäsentä D? 15 jäsentä ? ? Sipilän hallituksen uusin suunnitelma on leikata lomarahoista A? 10 % B? 20 % C? 30 % D? 50 % ? ? SM-liigassa suurimmalla budjetilla (9,9 miljoonaa euroa) pelaa A? Kärpät B? HIFK C? Tappara D? TPS ? ? SM-liigan pienimmällä budjetilla (3,9 miljoonaa euroa) operoi A? SaiPa B? Sport C? HPK D? KooKoo Ei järkeä SAIRAUSKARENSSI Sipilän hallitus on esittänyt, että ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton ja päiviltä 2–9 maksettaisiin 80 prosenttia palkasta. Työterveys laitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan karenssipäivä saattaa lisätä, ei alentaa työnantajan kustannuksia. Työkykyjohtaminen ja varhainen tuki ovat Koivulan mukaan esimerkkejä karenssia tehokkaammista keinoista vähentää sairauskustannuksia. Kaikki Metalliliiton jäsenet, työporukat ja ammattiosastot, vielä ehditte mukaan NENÄPÄIVÄ-keräykseen! Nimikkohankkeemme: kaivosyhteisöjen naiset ja lapset Ghanassa. Liiton keräyssivusto: www.nenapaiva.fi/ tiimit/103086 M A A R IT R A U TI O 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 47 14 05.11.2015 Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Syyskuu 2014 Syyskuu 2015 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 11 681 Syyskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 11 681 eli 10,4 % työttömyys kassan jäsenistä. Oitin Metallityöväen ao. 157 90 jäsentä ? Riihimäen Metallityöväen ao. 103 PURKAUTUNUT ”Yleisesti Suomen kaltaisen kehittyneen maan kasvun moottorina pidetään inhimillistä pääomaa… Aidot, kasvua tukevat rakenneuudistukset pitäisi siis suunnata koulutukseen ja tutkimukseen.” Tutkimuskoordinaattori Eero Lehto. Lausunto valtion vuoden 2016 budjetista. Palkansaajien tutkimuslaitos 7.10. Juhlat valmisteilla TYÖVÄENLIIKKEEN NEUVOTTELUKUNTA Vuosina 2017 ja 2018 tulee sata vuotta Suomen itsenäistymisestä ja verisestä sisällissodasta. Työväenliike oli keskeinen voima Suomen itsenäistyessä 1. maailmansodan pyörteissä. Juhlavuosina myös työväenliikkeen äänen täytyy kuulua. Työväenmuseo Werstas, Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto ovat perustaneet juhlallisuuksien suunnittelua varten työväenliikkeen neuvottelukunnan. Sen puheenjohtaja on pitkän työuran SAK:ssa tehnyt Marjaana Valkonen ja sihteerinä ja koordinaattorina työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio. Metalliliittoa edustaa tasaarvo ja kulttuuri toimitsija Kirsti Anttila. Palkittu Äänestyksen liiton kesänäyttelyn mieluisimmasta työstä voitti Erkki Peltokosken öljyvärityö Kesäpäivä. AHJ1514_1-23.indd 6 27.10.2015 14:32:03
05.11.2015 14 TA LO U S ”P...keleen puolivuotistalous!” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Työttömyysturvan leikkaukset kurjistavat työttömiä ja kuntia TYÖTTÖMÄT Keskustan Juha Sipilän johtaman porvarihallituksen aikeet leikata työttömyysturvaa ovat ristiriidassa työllisyysja kasvusopimuksen kanssa. Leikkaukset on määrä toteuttaa vuoden 2017 alusta, minkä jälkeen osa tykan mukaisista sopimuksista on vielä voimassa. – Työttömien asemaan tehdyt parannukset ovat olleet ratkaiseva ehto sille, että ylipäätään olemme hyväksyneet kokonaisratkaisut, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa. Metalliliitto ei usko, että työttömyysturvan rapauttaminen tuo uusia työpaikkoja. Leikkaukset kurjistavat paitsi työttömien myös kuntien asemaa. Kunnat joutuvat vastaamaan yhä enemmän ihmisten toimeentulo-ongelmista. Samaa sanoo Metallityöväen Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen. – Ansioturvan keston lyhentäminen heikentää taloudellista tilannetta etenkin pitkään työttömänä olleilla. He joutuvat hakemaan muita etuuksia päivärahajakson päättyessä. Leikkaus ei koske vain ansiopäivärahan saajia. – Omavastuuajan pidennys ja korotetun päivärahan poistaminen koskevat myös peruspäivärahaa saavia. Leikkaukset kohdistuvat noilta osin myös niihin, joiden etuuden taso on pienempi, Niskanen kirjoittaa blogissaan kassan verkkosivuilla. Kvartaalitalous on usein käytetty, uusi suomalainen kirosana. Sillä on manattu pörssi yhtiöiden lyhytjännitteistä toimintaa. Yhtiöt näyttävät miettivän vain, miten kolmen kuukauden välein julkistettava osavuosi katsaus näyttäisi mahdollisimman hyviä lukuja. Kvartaalitaloudesta tulee loppu marraskuun lopulla, kunhan eduskunta hyväksyy EU-direktiiviin perustuvan arvopaperimarkkinalain muutoksen. Sen jälkeen pörssiyhtiöt ovat velvollisia julkistamaan tilinpäätöksen ohella kolmen osavuosikatsauksen sijasta vain yhden puolivuotiskatsauksen. Muutoksella halutaan vähentää etenkin pienempien pörssiyhtiöiden hallinnollista taakkaa, sillä ei noiden katsausten kokoaminen ja tekeminen ilmaista lystiä ole. Tosin firmoissa seurataan lukujen kehitystä omiin tarpeisiin paljon tiiviimminkin. Todennäköisesti isot pörssiyhtiöt julkaisevat jatkossakin katsauksia myös maaliskuun ja syyskuun lopun tilanteen pohjalta, mutta ne voivat olla vähän suppeampia kuin puolivuotiskatsaukset. Firmat haluavat julkisuutta ja sijoittajien huomiota, etenkin jos ei ole kovin huonoja uutisia kerrottavana. Vaikka kvartaalitaloudesta tuleekin nyt puolivuotistaloutta, ei vanhassakaan mallissa pelkästään huonoja puolia ollut. Tiheä julkinen raportointi vähentää esimerkiksi sitä mahdollisuutta, että raporttien välisenä aikana joillekin lipsautetaan tahallaan tai vahingossa jotakin tärkeää tietoa, jota ei muille samaan aikaan annetakaan. Jos tällaisesta jää kiinni, maksimirangaistus on rikoslain mukaan neljä vuotta vankeutta, vähimmilläänkin sakkoja. Lisäksi firman on edelleenkin kerrottava ilman aiheetonta viivästystä asioista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan osakkeen arvoon. Mihin suuntaan firmat odottavat osakkeen arvon liikkuvan, kun ne kertovat isoista yt-neuvotteluista ensimmäiseksi pörssitiedotteella? Kvartaalien loppu KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Toukokuussa 2011. Aiemmin työskentelin Kelalla sairausvakuutusten parissa ja Soneralla asiakapalvelussa. Metalli veti puoleensa, sillä halusin entisenä Pron aktiivina oppia lisää työelämän koukeroista. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Jäsenpalvelu, liittyipä se liittoon tai työttömyyskassaan. Olen myös mukana kokouksissa ja tapahtumissa, viimeksi Retkeilypäivillä. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Miten isoja asioita täällä pyörii, edes oma aktiivitausta ei valmistanut siihen. Jäsenyyden tärkeys on kirkastunut entisestään. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Olen parhaimmillani ihmisten seurassa, joten tapaamiset jäsenten kanssa ovat kaiken suola. Samanhenkiset työkaverit ovat myös tärkeä osa viihtymistäni, tänne oli helppo tulla töihin. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Luen todella paljon ja pohjoismaiset dekkarit ovat intohimoni. Erityisesti kolahtaa Jo Nesbøn karmaiseva tyyli. Ei heikkohermoisille! VAASAN ALUETOIMISTON JÄSENPALVELIJA MARIKA MARSCH Ketkä tekevät töitä liitossasi? Ehdotus leikkauksiksi ? Ansiosidonnaisen kesto alenee 500:sta 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla 400:sta 300 päivään. 58 vuotta täyttäneillä säilyy 500 päivää. ? Omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään. ? Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen korotettu ansio-osa alenee. Uudet prosentit 55 ja 25. Pitkän työuran korotusosista luovutaan. Hallitus arvioi toimien yhteisvaikutuksia ja hallitusohjelman linjausten toteutu mista keväällä 2017, jolloin päätetään mahdollisista lisätoimista. Hllituksen esitys valmistuu keväällä 2016. Muutos astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Tavoite on säästää 200 miljoonaa euroa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. VM:n arvion mukaan leikkauksen vaikutus olisi noin 10 000 henkilötyövuotta. Vähimmäisehtoja ei voida alittaa PAIKALLINEN SOPIMINEN Maan hallituksen teettämää selvitystä paikallisesta sopimisesta on moitittu epäoikeuden mukaiseksi ja sekavaksi. Metalliliiton puheen johtaja Riku Aalto muistuttaa, ettei paikallinen sopiminen itsessään ole ongelma: ”Metalliliitolla on työnantajaliiton kanssa vakiintuneet toimintatavat, joita noudatetaan yrityksissä. Tämä edellyttää tietenkin luottamusta ja tasapuolista neuvotteluasetelmaa.” Metalliliitto ei hyväksy alan vähimmäistyöehtojen alittamista paikallisesti. Jos esimerkiksi Suomen Yrittäjien jäsenyritykset haluavat päästä mukaan sopimaan asioista, tämän tulee tapahtua samoilla yhteisesti sovituilla pelisäännöillä kuin järjestäytyneissäkin yrityksissä. Tähän suuntaan voidaan tarvittaessa edetä nopeastikin, esimerkiksi liittymäsopimuksen kautta: ”Mutta jos SY:n tarkoituksena on vain vähimmäisehtojen tallominen työpaikoilla, siihen tanssiin meitä on turha kutsua.” P U H E E N A I H E AHJ1514_1-23.indd 7 27.10.2015 12:54:16
14 05.11.2015 Pidä huolta, lauloi Pave Maijanen 1980-luvulla. Silloin ei ollut vielä miljoonaa pakolaista kävelemässä kohti Eurooppaa tai keikkumassa huterissa paateissa Välimeren vaarallisilla aalloilla. Pakolaisten historia on pitkä. Jo yli 3 000 vuotta sitten muinaiset babylonialaiset ja egyptiläiset myönsivät turvapaikkoja sotaa ja vainoa pakeneville muukalaisille. Jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa. Tätini oli yksi 70 000 sotalapsesta, jotka laivattiin Ruotsiin toisen maailmansodan pommituksia pakoon. Hän meni naimisiin norjalaisen merimiehen kanssa, synnytti minulle pari serkkua ja integroitui iloisesti ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tänään 60 miljoonaa ihmistä pakenee köyhyyttä, nälkää, sotaa ja vainoa. Kyseessä ei ole eurooppalainen vaan maailmanlaajuinen kriisi. Se ei katoa hetkessä. Tilanne on pahin Syyriassa. Kaksisataa tuhatta ihmistä on tapettu, seitsemän miljoonaa joutunut muuttamaan oman maan sisällä ja neljä miljoonaa lähtenyt matkalle kohti turvallisempaa elämää. Siitä lienemme kaikki samaa mieltä, että parasta olisi saada asiat kuntoon Syyriassa, Irakissa, Somaliassa, Eritreassa ja Afganistanissa. Silloin ihmiset voisivat kutoa omaa onneaan kotimaissaan. Kuten Tunisiassa, jossa UGTT-keskusliiton ay-toverit saivat ansaitun Nobelin rauhanpalkinnon panoksestaan demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa. Kansainvälinen yhteisö on saanut tosiherätyksen, mutta ongelmien ratkaisu kestää vuosikausia. Sen ajan inhimillinen vastuumme on pitää huolta pakolaisista yhteisvastuun hengessä, meillä Ranskassa vähän isommalla osuudella ja koto-Suomessa pienemmällä. Miettikääpä miten ammattiliitot voisivat osallistua talkoisiin. Saksan liitot näyttävät mallia. Metalliliitto IG Metall toivottaa nettisivuillaan pakolaiset terve tulleiksi sanoilla Refugees welcome. Liitto kehottaa jäseniä, luottamusmiehiä ja toimitsijoita osallistumaan toimiin yhteisöissään pakolaisten integroimiseksi työelämään ja saksalaiseen yhteiskuntaan. Liitto osoittaa ammattiosastoille 500 000 euroa paikalliseen toimintaan. Kemianliitto IGBCE on sopinut työnantajien kanssa, että pakolaiset voivat osallistua kursseille, joilla autetaan työpaikkojen löytymistä ja opetellaan saksan kieltä. Siitäkin on pidettävä huolta, ettei pakolaiskriisiä käytetä tekosyynä sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden suojarakenteiden purkamiseen. Meillä ei mene nyt hyvin, mutta muualla menee vielä huonommin. Näyttäkäämme vaikeuksista huolimatta, että solidaarisuus ei tunne rajoja. jraina@industriallunion.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriallunion.org KO LU M N I M I E L I P I D E 8 MIKSI TYÖTÖNTÄ TAAS RANGAISTAAN? En jaksa ymmärtää tai käsittää hallituksen toimintaa! Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kesto alenisi. Miksi työnantajaa ei rangaista irtisanoessaan työntekijöitä? Useat irtisanomiset on tehty, jotta omistajat saisivat isommat osingot. Tätä on vielä hehkutettu tiedotusvälineissä. Siinä itse kunkin ”sappi alkaa kiehua”. Moni työnantaja on sanout hallituksen toimista julkisuudessa, että heille ei tule uusia työpaikkoja. Revi siitä sitten duunipaikkaa! Irtisanottua kyllä syyllistetään. Nyt vielä toimeentuloa ollaan supistamassa. Moni työtön varmasti menisi töihin, jos vaan niitä työpaikkoja olisi tarjolla! Harva heistä haluaa lusmuilla kotonaan ja vältellä työntekoa, kuten jotkut kansanedustajat ovat antaneet ymmärtää! Hävetkää! Työnteosta maksetaan palkkaa, mutta palkan pitää olla sellainen, että sillä pystyy tulemaan toimeen eli saa maksettua pakolliset kulut kuten vuokran, ruoan, lasten hoitokulut jne. Nyt ollaan työttömiä siirtämässä luukulta toiselle eli työttömyyspäivärahalta sosiaalitoimiston toimeentulotuen piiriin. Köyhät kyykkyyn ja nöyrtykää -buumi jatkaa kulkuaan. Hallituksen väki hykertelee. SÖKÖ Monien puolesta ”Miettikääpä miten ammattiliitot voisivat osallistua pakolaisista huolehtimiseen.” Pidetään huolta pakolaisista JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri EI HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Metalliliiton on pidettävä huolta siitä, että maahanmuuttajia ei käytetä hyväksi työmarkkinoilla. Heillä on oltava sama palkka ja samat edut kun suomalaisilla työntekijöillä. REMPO MIKSEI METELIÄ SADASTA PÄIVÄSTÄ? Miksi liitto ei nosta meteliä työttömyysturvan sadan päivän leikkauksesta? Leikkaus tarkoittaa vähimmilläänkin 5 000 euron alennusta ansio turvaan. Jos työntekijöiltä otettaisiin palkasta pois sama summa vajaan viiden kuukauden aikana, yleislakko olisi hyvin todennäköinen seuraus. Pienituloiselle työttömälle summa ei todellakaan ole pieni. Ovatko liitot unohtaneet jäsenensä, jotka eivät tällä hetkellä maksa jäsenmaksuja? Nämä samat jäsenet, jos ja kun he saavat töitä, olisivat taas maksavia jäseniä. Epäilen heidän kuitenkin siirtyvän Loimaan kassaan, jos työttömyysturvauudistus toteutuu. Kannattaako maksaa sellaiselle järjestölle joka unohtaa jäsenensä, kun he ovat vaikeuksissa? Olen jo eläkkeellä eikä minua asia enää koske, mutta hävettää olla jäsen tällaisessa järjestössä. ELÄKELÄINEN LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1514_1-23.indd 8 27.10.2015 12:54:23
05.11.2015 14 T E K S T I K A TR I K A N G A S K U V A JU H A M E TS O A M M AT T I L A I N E N 9 ASENTAJA ARI TÄHTINEN, 43 TYÖPAIKKA Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka ”Korjaustyöt jatkuvat” Millainen koulutus sinulla on? Asentajakoneistajan ammattitutkinto. Armeijan jälkeen olin Yhtyneiden Paperitehtaiden teollisuusoppilaitoksessa Valkeakoskella, 2-vuotisessa huoltopuolen koulutuksessa. Milloin tulit nykyiseen työpaikkaasi? Olen ollut täällä kohta 20 vuotta. Olin koulun jälkeen Jämsänkosken vihkotehtaalla vähän aikaa. Yksi kaveri kertoi, että tänne haetaan väkeä. Mitä työhösi kuuluu? Kaikki mahdolliset pumput. Jonkin verran teen hitsaushommia ja joskus koneistankin jotakin. Teetkö paljon reissutöitä? Tykkäätkö niistä? Joskus niitä on joka viikko, joskus kerran kuussa tai harvemmin. Riippuu ihan työstä, tykkäänkö. Välillä on kiva päästä pois kotoa ja täältä verstaalta. Mitkä ovat työsi hyvät puolet? Täällä on ihan hyvät työolot. Tämä ei ole liukuhihnatyötä, vaan työ vaihtelee laidasta laitaan. Onko huonoja puolia? Paikasta ja maasta riippuen muualla saattaa olla joskus aika huonotkin työolot. Voi olla niin, ettei ole oikein mitään työkaluja tai turvavehkeitä. Onko työsi raskasta? Keikoilla on. Silloin joutuu tekemään käsillä paljon enemmän. Joskus on myös tehtävä ylitöitä niin pitkään, että valmista tulee. Muuttaisitko jotakin työssäsi? Kouluttautuisin enemmän, jos se olisi mahdollista. Täällä ei ole ehditty järjestää oikein mitään. Onko palkka kohdallaan? Se voisi olla tasaisemmin nouseva. Maan hallituksen suunnitelmista en kehtaa edes sanoa mitään. Millainen on hyvä työkaveri? Täällä kaikki ovat sellaisia. Kaikki saa haukkua suoraan (nauraa). Suorapuheinen. Millainen on hyvä pomo? Sellainen, joka hoitaa työnsä. Pomo on palkattu tiettyyn työhön, ja hänen tulee hoitaa se. Mitä odotat tulevaisuudelta? Täällä jatkan. En mieti asioita eläkeikään asti. Nämä korjaustyöt jatkuvat ihan varmasti, oli firman nimi seinässä mikä vaan. AHJ1514_1-23.indd 9 27.10.2015 12:54:28
10 14 05.11.2015 T E K S T I M A R K K U TA SA LA K U V A T V IL LE K O K K O LA (D E E R E ) JA H A R R I N U R M IN E N (W A L P E L L A ) Suomalaisessa osaamisessa potkua AHJ1514_1-23.indd 10 27.10.2015 12:54:37
11 14 05.11.2015 n Amerikkalainen metsäkonevalmistaja John Deere palauttaa tuotantoaan Itä-Euroopasta Suomen Joensuuhun. n Kiinalainen kaivurivalmistaja Sunward valmistuttaa laitteitaan Walpellalla Suomen Tampereella. Tiina Venäläinen toivoo sijaisuutensa John Deeren tehtaalla muuttuvan vakityöksi. AHJ1514_1-23.indd 11 27.10.2015 12:54:40
14 05.11.2015 12 Yhdysvaltalaisten omistaman John Deere Forestry Oy:n tuotantoluvut Joensuussa lähestyvät ennätysvuosien tasoa. Metsäkonetehdas rekrytoi vuosi sitten syksyllä 60 uutta työntekijää tuotantoon. Lisää työtä saattaa olla luvassa. Joensuussa valmistetaan järeän luokan hitsattuja teräsrakenteita kuten harvestereiden ja kuormakoneiden etuja takarunkoja. Yhdysvaltalainen omistaja on tuonut taloon lean-ajattelun. Sen mukaiseen linjatuotantoon alettiin siirtyä 2000-luvun alussa Pääluottamusmies Kauko Keräsen mukaan työntekijät ovat olleet tyytyväisiä muutokseen, jota he olivat itsekin suunnittelemassa. Varapääluottamusmies ja kokoonpanon alueluottamusmies Teemu Kurki kertoo työskentelytapojen mullistuneen. Suorat investoinnit Suomeen kasvussa n Kansainväliset suorat investoinnit Suomeen kasvoivat viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Finprossa toimivan Invest in Finlandin tilaston mukaan maahamme tuli 232 uutta ulkomaalaisten omistamaa yritystä. Suomeen investoivat eniten Ruotsi, Iso-Britannia ja USA. Suomeen tullaan pääsääntöisesti kahdesta syystä: halutaan kasvattaa markkinaa tai haetaan osaamista. Invest in Finlandin tietopalveluissa työskentelevän neuvonantajan Kaija Laitisen mukaan osaavan työvoiman saatavuus on tärkeimpiä investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Laitinen mainitsee venäläisen metalli yrityksen Eltechnikan. – Laatuongelmiensa takia se siirsi ohut levytuotannon Lappeenrantaan. He teettävät osavalmistuksen ja kaikki osaamista vaativat hitsaustyöt täällä. – Yksi syy venäläisyritysten hakeutumiseen maahamme on reittimme EU-markkinoille, Laitinen sanoo. OSAAVA TYÖVOIMA EUMARKKINAT SUORA INVESTOINTI Sijoittajan kohde maahan perustama tytäryritys, osakkuusyritys tai sivuliike. – Teimme kokoonpanoa ennen paikkakoontana. Jokainen pari vastasi koneestaan itse. Nyt käsien läpi menee useita koneita päivässä, Kurki kertoo. Tavaroita ei enää säilytetä hankalasti hyllyissä. Nyt kaikki koneen osat kootaan eli ”kitataan” joko samaan telineeseen tai samalle lavalle. Näin läpimenoaikaa on onnistuttu lyhentämään 30:stä 10 työpäivään. Haapasalon mukaan vaatii suurta osaamista hallita useita konemalleja, joita valmistetaan asiakkaiden toivomusten mukaan. S uhdannevaihtelut ovat koetelleet joensuulaisiakin. Muutamia vuosia sitten valmistettiin vain joitakin satoja koneita vuodessa. Vielä toissavuonna irtisanottiin vajaat 90 henkilöä, joista puolet tuotannosta. –Parhaimmillaan olemme tällä vuosituhannella yltäneet lähes 1 500 koneeseen. Nyt menemme samaan suuntaan, tehtaanjohtaja Janne Haapasalo myhäilee. Puu menee kaupaksi, kun sellun kysyntä on lisääntynyt kartongin ja pakkausmateriaalin kulutuksen kasvun takia. Myyntiä nostavat myös uudet tuotteet ja niiden käyttöominaisuuksia parantavat innovaatiot. New Yorkin pörssiin listattu omistaja Deere & Company harjoittaa tiukkaa talouskontrollia. Sen eri puolilla maailmaa olevat tehtaat kilpailevat keskenään. Työtunnin hintaa katsotaan tarkkaan. – Palkkakustannuksissa olemme kalliimpia kuin Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Länsi-Euroopassa olemme kohtuullisella tasolla, Haapasalo vertailee. Suomalaisten vahvuus on osaaminen. Haapasalo toteaa asentajien koulutustason olevan huippua konsernin sisällä. Kustannuskilpailukykyä osoittaa viime keväänä toteutettu kuormatilojen valmistuksen kotiuttaminen Itä-Euroopasta. – Se toi 10 työpaikkaa hitsareille ja robottioperaattoreille. Perusosavalmistuskin voi olla Suomessa halvempaa kuin Itä-Euroopassa, jos se tehdään oikein. LINJATUOTANTO TOI TEHOA Deere & Company on maailman suurin metsäja maatalouskoneiden valmistaja ja merkittävä maansiirtoja ympäristökoneiden toimittaja. AHJ1514_1-23.indd 12 27.10.2015 12:54:45
Juha Heikkisen mukaan tuotantolinjat ovat Deeren jenkkitehtailla ”mailin mittaisia”, mutta Joensuussa pienempi tila osataan käyttää tehokkaammin. Teemu Kurki toivoo lisää moniosaamiseen johtavaa ristiinkoulutusta. Parasta hyötyä siitä ei ole vielä saatu irti. 05.11.2015 14 13 – Hitsauspuolella olisi hyvä pystyä tekemään sekä harvesterin eturunkoa että kuormainkoneen takarunkoa, Keränen kertoo esimerkin. Kurjen mielestä erilaiset työtehtävät vaikuttaisivat suotuisasti myös työergonomiaan. Työntekijä ei tekisi samoja liikkeitä huonossa asennossa vuodesta toiseen. – Osavalmistuksessa on kuitenkin tuntikausia kestäviä työvaiheita, joita ei opita päivissä vaan viikoissa. Se vaatii pitkiä koulutusaikoja, robottihitsausoperaattori ja osavalmistuksen alueluottamusmies Juha Heikkinen mainitsee. VALVONTA LISÄÄNTYNYT Amerikkalainen omistaja on tuonut taloon omaa yrityskulttuuriaan. Sähköinen raportointi on lisääntynyt tuotannossakin. Mittauksen jälkeen tulokset on aina ilmoitettava ja työvaihe kuitattava suoritetuksi. – Tämä ei ole mitään verrattuna siihen, mitä näin, kun vierailimme jenkkitehtaalla, Heikkinen ihmettelee. – Kun siellä kaveri väänsi avaimen momenttiin, radiolähetin avaimessa syötti siitä tiedon kontrollijärjestelmään. – Joka koneeseen on tarjolla 250 optiota. Mikä tahansa niistä voi tulla vastaan. Ei siinä työohjeita paljon vilkuilla, kun työ on opittu. INVESTOINNIT PERUSTELTAVA Omistaja on investoinut voimakkaasti tuotantoon. Suomalaisten toiveita kuunnellaan, mutta investoinnit pitää perustella. Niiden tulee nostaa kapasiteettia tai alentaa kustannuksia jotakin kautta. Konserni on sijoittanut Joensuun tehtaaseen 10 vuoden aikana yli 30 miljoonaa euroa. Viimeisin iso investointi oli hitsaamon puolen uusiminen 2011–2012. Sijoitusta perusteltiin myös levypuolelle muodostuneiden pullonkaulojen poistamisella. – Hitsaamossa siirryttiin linjatuotantoon. Layout uusittiin. Hankittiin neljä uutta hitsausrobottia ja koneistuskeskus, Haapasalo mainitsee esimerkkejä saneerauksesta. Investoinneille määritellään takaisinmaksuaika, joka on tavallisesti alle viisi vuotta. Levypuolen investoinnit olivat yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Tavoitteet saavutettiin parantamalla tuottavuutta, pienentämällä varastoja ja lyhentämällä läpimenoaikoja. Aina ei tuottoa odoteta. Vuonna 2011 käyttöön otettu uusi toimistorakennus ja kuluvana syksynä valmistuvat työntekijöiden sosiaalitilat ovat molemmat miljoonainvestointeja, joilla on panostettu työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. MONIOSAAMISEN HAASTE Työntekijät kehuvat investointeja robotteihin ja nostokääntöpöytiin. Ne ovat helpottaneet arkea vähentäen myös tukija liikuntaelinsairauksien riskiä. – Nostopöytiä hankittiin lisää, kun huomattiin niiden lisäävän turvallisuutta ja nopeuttavan työskentelyä, työsuojeluvaltuutettu Hannu Koistinen sanoo. Linjatuotanto on tuonut mukanaan moniosaamisen haasteen. Talossa on pyritty lisäämään ristiinkoulutusta niin, että kukin linjalla työskentelevä hallitsisi kolme työpistettä. Nokian kaatuminen lisäsi osaavan työvoiman tarjontaa toimialalla. Tämä on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Eniten suoria investointeja tehtiinkin ICT-alalle. Alan investoinnit kohdistunevat jatkossa erityisesti auto elektroniikkaan ja ohjelmistoihin. Laitisen mielestä vakaata toimintaympäristöämme olisi syytä vaalia. Poukkoileva lainsäädäntö voi ajaa investoivat yritykset kilpailijamaiden syliin. Tuulivoimatariffien veivaaminen herätti sijoittajissa epävarmuutta. VAKAA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Muita suosittuja toimialoja investoinneille olivat viime vuonna muun muassa terveydenhuoltoja hyvinvointisektori ja ympäristöteknologia. Suoria investointeja voivat jarruttaa hitaat lupaja kaavoitusprosessit. Kilpailijamaihin verrattuna yritysten kannustimet ovat meillä vaatimattomia. – Työvoiman kallis hinta vaikuttaa. Hinta ei ole niin korkea, jos otetaan huomioon työn tuottavuus ja laatu. TYTÄRYHTIÖ JOHN DEERE FORESTRY OY n Joensuun tehtaalla 450 työn tekijää, joista tuotannossa 350 (mukana tytäryhtiö Waratah OM Oy). Tampereella metsäkoneiden tuotekehitys ja Euroopan markkinointikeskus (250 työntekijää) EMOYHTIÖ DEERE & COMPANY -KONSERNI n Toimii yli 30 maassa työllistäen 60 000 ihmistä n Liikevaihto 36 mrd euroa (2014), metsäkoneja maanrakennus liiketoiminnan osuus noin 20 % Amerikkalainen ominaispiirre on työturvallisuuden korostaminen. Viimeisimmät työntekijöille kehitetyt turvavarusteet ovat olleet jalkapöytäsuoja ja kolhulakki. – Suomessa katsotaan riskien arvioinnin pohjalta, mitä suojavarusteita tarvitaan. Amerikassa päätökset ovat kollektiivisia ja varusteet otetaan käyttöön joka paikassa ilman arviointia, Koistinen toteaa. Jalkapöytäsuoja on tarpeen levypuolella, missä rautoja voi pudota jaloille jigien päältä. Jossain muualla suoja voi olla pikemminkin haitaksi, koska ”irtoläpyskä” jää helposti kiinni. Oma lukunsa on henkilöstön ”kuuma linja”. Epäeettistä tai sopimatonta käytöstä havaittuaan työntekijä voi ilmoittaa asiasta nimettömänä tiettyyn puhelinnumeroon. – Ajattelin ensin, onko tämä vitsi. Ei ilmiantopuhelin oikein hyvin suomalaiseen työkulttuuriin istu, tuotannon tukitehtävissä työskentelevä Tiina Venäläinen miettii. AHJ1514_1-23.indd 13 27.10.2015 12:54:47
14 05.11.2015 14 TYÖTÄ KIINASTA SUOMEEN Walpella Oy on neljän vuoden ajan toiminut kokoonpanoon, raskaaseen koneistukseen ja hitsaukseen erikoistuneena sopimusvalmistajana. Yrityksen vahvuus on tuotekehityksen asiantuntemus. – Aiemmin rakensimme suomalaisille asiakkaillemme vientimaihin verkostoja ja haimme heille sikäläistä, paikallista valmistusta. Nyt teimme päinvastoin, toteaa toimitusjohtaja Mikko Puttonen. Sundwardin kanssa solmitun sopimuksen työllistävä vaikutus on 20 henkilötyövuotta. Walpella rakentaa alihankintaverkostoa, minne ohjautuu myös työtä. Puttonen toivoo kiinalaisyhteistyön näyttävän esimerkkiä muille suomalaisyrityksille. Vähän haluttiin näpäyttääkin. – Tärkeä asiakkaamme Valmet vei sihtikorin valmistuksensa Valkeakosken yksiköstämme Kiinaan. Jouduimme irtisanomaan työntekijöitä viime vuonna, Puttonen selittää. – Osoitamme, että työn suunta voi yhtä perustellusti olla vastakkainen. Valmistuksen siirtämistä ei pidä ajatella liian kapeasti kuten maassamme usein tehdään. Walpella pyrkii auttamaan asiakastaan toimimaan EU:n tiukasti säännellyillä markkinoilla. Kaivinkoneissa kiinalaisia askarruttavat monet vaatimukset kuten tuotteiden CEmerkinnät, liikenteen pakokaasupäästöt tai moottoristandardit. EIVÄT KESTÄ KYLMÄÄ Hitsaajana ja asentajana työskentelevä Hannu Järvenpää näkee kiinalaiskoneissa yhtäläisyyksiä Sandvikin Pantera-kaivoskoneisiin, joita kokoonpantiin aiemmin Walpellalla. – Sitä kokemusta on voinut tässäkin työssä hyödyntää, hän sanoo. O pettelemme tuntemaan näiden laitteiden sielunelämää, jotta osaamme tarttua oikeisiin asioihin, toteaa entinen pääluottamusmies Arto Pietiläinen, joka on siirtynyt työnjohtokoulutukseen. Walpella teki keväällä harvinaisen sopimuksen. Kiinalainen Sunward siirtää Euroopan markkinoille toimittamiensa kaivinkoneiden valmistuksen Suomeen. Euroopassa 10 vuotta toiminut kiinalaisyritys tuottaa vuosittain 10 000 kaivinkonetta. Walpellalle sopimus merkitsee satojen kaivinkoneiden valmistamista vuosittain ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Walpella toimii samalla koneiden maahantuojana. Suomalaisten tarkoitus on modernisoida kiinalaislaitteita eurooppalaisille markkinoille sopiviksi. Hitsaajaksi taloon tullut Pietiläinen kertoo koneita tunnettavan vielä huonosti. Luottamusta laitteisiin valavat eurooppalaiset komponentit, joita on jo käytetty paljon. – Kaivureissa on japanilainen moottori ja saksalainen hydrauliikkajärjestelmä. Walpella Oy:n työntekijät alkoivat kesällä koota kiinalaisen kaivinkonevalmistajan laitteita Tampereella. Ensi töikseen suomalaiset joutuivat opiskelemaan kiinalaista tekniikkaa ja valmistustapaa. Kiinan sijoitukset ulkomaille kasvussa n Kiinasta ulkomaille suuntautuvat suorat sijoitukset kasvoivat viime keväänä 30 prosenttia vuoden takaisesta nousten 26 miljardiin dollariin. Suorat sijoitukset Kiinaan ovat edelleen suurempia, mutta sijoitusvirtojen ero on supistunut tasaisesti. Iikka Korhonen on Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimuspäällikkö. Hänen mukaansa lisääkin tuotantoa saattaa siirtyä halvemman kustannustason maista Suomeen. – Kiinan oma teknologinen osaaminen kasvaa ja palkkataso nousee. Kiinalaiset pyrkivät monipuolistamaan talouttaan ja nostamaan kotimaista jalostusastetta, Korhonen toteaa. Kiinan elintaso on jo niin korkea, ettei talous kasvu voi olla enää yhtä nopeata. Suomen Pankki ennustaa vuosille 2016–2017 vain kuuden prosentin kasvua. Entiseltä kasvulta syövät pohjaa sekä työikäisen väestön ja maaseudun vapaan työvoiman väheneminen että ympäristö ongelmat. TYÖVOIMAN VÄHENEMINEN TALOUSKASVUN HIIPUMINEN YMPÄRISTÖONGELMAT PALKKATASON NOUSU Mikko Molinin (vas.) ja Arto Pietiläisen mukaan kaivureita aletaan toimittaa myöhemmin pienissä osissa, joka tuo lisää työtä suomalaisillle. AHJ1514_1-23.indd 14 27.10.2015 12:54:48
05.11.2015 14 15 Kokoonpano keskitetään tänä syksynä Valkeakosken yksikköön, hitsaaminen ja vaativa koneistus Tampereelle. Suomessa työstetään Sunwardin pienempiä, yhdeksän tonnia painavia kaivureita. Myöhemmin on tarkoitus tehdä myös suurempia, jopa 70-tonnisia kaivoskoneita. Ne vaatisivat lisää tilaa ja laitteita. Asennustiimiin pitäisi rekrytoida lisää työntekijöitä. Palkkatason vuotuinen nousu on hiipunut 10 prosenttiin. Tämän vuoden toisella neljänneksellä kaupungeissa keskimääräinen nettotulo oli 377 euroa ja maaseudulla 156 euroa kuukaudessa. Shanghaissa keskipalkka oli kolminkertainen. Kiinan pörssiromahduksella ei katsota olevan suuria vaikutuksia, koska talouskasvuodotukset oli alun perinkin viritetty liian korkealle. TALOUSKASVUN HIIPUMINEN Kaivurit ovat tulleet Tampereen tehtaalle isoina plokeina. Kun ensimmäinen kone otettiin kontista pihalle kasattavaksi, työntekijät hämmästyivät. Oli pari astetta lämmintä, mutta se riitti katkomaan nippusiteitä ja ”vetämään dieselin pelkäksi rasvaksi”. –Kiinassa laitteisiin asennetut nesteet ja öljyt eivät tule toimimaan näissä olosuhteissa, Arto Pietiläinen sanoo. Epäkohtaa ratkotaan pikaisesti yhteistyössä Teboilin kanssa. Kaikista muistakin puutteista raportoidaan Sunwardin tuotekehitysosastolle. Ongelmasta laaditaan selostus ja siitä otetaan valokuva, joka liitetään mukaan raporttiin. – Taloon on palkattu projektipäälliköksi Suomessa 10 vuotta asunut kiinalainen. Hän kääntää raporttimme kiinaksi, jotta tulemme varmasti ymmärretyksi oikein. Hannu Järvenpään työ vaihtelee. Asentamisen, hitsaamisen ja sähkö töiden tekemisen ohella hän käy reissuhommissa voimalaitoksilla. – Vasta äsken siirryimme kahdesta vanhasta hallista yhteen. Pääsimme valoisampaan tilaan, missä on puhtaampi ilma, iloitsee työsuojeluvaltuutettu ja logistiikkatyöntekijä Mikko Molin. a PIIRROS ERIC LERAILLEZ SOPIMUSVAMISTAJA WALPELLA OY n Tampereella 48 työn tekijää, joista tuotannossa 44. Yksiköt myös Valkea koskella ja Parkanossa. Koko yhtiössä 132 työntekijää. n Toimii prosessi-, energia-, offshore-, kaivosja koneteollisuudessa n Liikevaihto 19,6 miljoonaa euroa (2014) VALMISTUTTAJA SUNWARD. n Työntekijöitä 4 000. Kuusi tehdasta kolmella paikkakunnalla Kiinassa. Euroopassa jälleenmyyntija huoltoverkosto, mutta Walpella ainoa sopimusvalmistaja. n Valmistaa mm. paalutuskoneita, kivenporauskoneita ja teollisuustrukkeja, päävientituotteet hydrauliset kaivinkoneet. n Liikevaihto 255 milj. euroa (2014) AHJ1514_1-23.indd 15 27.10.2015 14:32:30
14 05.11.2015 16 T YÖY M PÄ R I S TÖ Työurat pitenevät työoloja kehittämällä Korttikoulutus innosti kehittämään työhyvinvointia TYÖOLOT Työhyvinvointikorttikoulutus on johtanut kehittämistoimiin monilla työpaikoilla. Lähes 16 000 korttikoulutuksen käynyttä on pohtinut, mistä työhyvinvointi rakentuu, mitä kehittämistarpeita työpaikalla on ja miten johtamisella ja työyhteisön keinoin edistetään työhyvinvointia. Eläkevakuutusyhtiö Veritaksen selvityksessä neljä viidestä vastaajasta piti koulutusta hyödyllisenä ja kertoi osallistuneensa työhyvinvoinnin kehittämiseen omalla työpaikallaan koulutuksen jälkeen. Koulutuksen hyötyinä nähtiin työhyvinvointitiedon lisääntyminen sekä oman panoksen ja vastuun oivaltaminen osana kokonaisuutta. Koulutuksiin on osallistuttu vilkkaimmin kunta-alalta, seuraavina ovat yksityinen palveluala ja teollisuus. Olkapääpotilasta ei aina kannata leikata SAIRAUSLOMAT Leikkaus ei tuo fysikaaliseen hoitoon verrattuna lisäarvoa olkapään hankausoireyhtymästä kärsiville, osoittaa tuore tutkimus. Olkapään hankausoireyhtymä on kolmanneksi yleisin tukija liikuntaelimistön tauti selkäja polvikipujen jälkeen ja se kroonistuu helposti. Väitöskirjaa tekevällä erikoislääkärillä Saara Ketolalla on ollut tutkittavina kymmenen vuoden ajan kaksi potilasryhmää, jotka ovat saaneet samanlaista fysikaalista hoitoa, mutta toiset on myös leikattu. Tutkimuksen tuloksella on merkitystä sekä olkapääpotilaiden hoitotavoille että sairauslomien pituuteen. Leikkauspotilaille sairauslomaa kertyi yhteensä yli kuukausi, fysioterapiaryhmän potilaille tästä vain puolet. – Suurin hyöty hoitomenetelmien valinnassa tulee siitä, jos pystytään vaikuttamaan ihmisten sairauslomien pituuteen, arvioi Ketola. Metallin kohdepoistojen kierrätys kiikastaa EPÄPUHTAUDET Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Arto Säämänen on tutkinut kumppaneineen kohdepoistoilmaa metallin työstössä. Säämänen muun muassa osoitti, että kaasufaasissa syntyy merkittävästi epäpuhtauksia, kun käytetään metallintyöstönesteitä ja työstökeskusten kohdepoistojen ilma johdetaan takaisin työtilaan. Altistuminen metallintyöstönesteille vaivaa yleisesti konepajoissa työskenteleviä. Nykyaikaiset koneistuskeskukset on tyypillisesti varustettu kohdepoistoilla. Niistä ilma voidaan johtaa pois tehdasrakennuksesta tai kierrättää tehdassaliin suodatuksen jälkeen. Be gloved TEGERA ® -käsineet ovat turvallisia, laadukkaita ja kestäviä. Välitämme sinusta, siksi haluamme tarjota sinulle vain parasta. TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com #beglovedbytegera www.beglovedbytegera.com Osallistu kilpailuun ja voita jalkapallom atka Englantiin ! IKÄÄNTYNEET Työn kuormittavuuteen pitää kiinnittää huomiota, mikäli työuria halutaan pidentää loppupäästä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Iän myötä toimintakyky heikkenee väistämättä pikkuhiljaa. Työoloja parantamalla toimintakyvyn heikkenemistä voi kuitenkin hidastaa. Muutokset työn fyysisessä kuormittavuudessa olivat tutkimuksessa selvästi yhteydessä ikääntyvien työntekijöiden toimintakykyyn. Jos kuormitus keventyi, toimintakyvyn heikkeneminen hidastui. Jos kuormitus kasvoi, toimintakyky heikkeni entistä nopeammin. – Työn vaativuudella ei näyttänyt olevan vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn. Sen sijaan heikot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön näkyivät heikompana fyysisenä toimintakykynä, tutkija Minna Mänty kertoo. Erilaisilla työolojen kehittämishankkeilla yritetään ehkäistä työkyvyttömyysriskiä jo ennalta. – Työntekijöiden työkykyyn kannattaa vaikuttaa jo ennen kuin ongelmia ilmaantuu. Työhyvinvointi ylipäänsä vähentää sairauspoissaoloja ja lisää tuottavuutta, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn johtaja Nikolas Elomaa. Työkyky vaikuttaa eläkkeellesiirtymisikään ja tukee työurien pidentymistä. Eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria, mikä lisää tarvetta myös työkykyä tukevalle toiminnalle työpaikoilla. Pidemmät työurat takaavat paremmat eläkkeet ja tukevat julkista taloutta. - Ennenaikainen työkyvyttömyys on työeläkejärjestelmälle iso kuluerä. Työkyvyn ylläpidolla on vaikutusta koko eläkejärjestelmän rahoitukseen ja taloudelliseen kestävyyteen, Elomaa muistuttaa. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O AHJ1514_1-23.indd 16 27.10.2015 12:55:01
Be gloved TEGERA ® -käsineet ovat turvallisia, laadukkaita ja kestäviä. Välitämme sinusta, siksi haluamme tarjota sinulle vain parasta. TEGERA ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com #beglovedbytegera www.beglovedbytegera.com Osallistu kilpailuun ja voita jalkapallom atka Englantiin ! AHJ1514_1-23.indd 17 27.10.2015 12:55:01
14 05.11.2015 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A V E SA R A N TA 18 Työmarkkinatiedottaminen eli ammattikoulujen metalliluokkalaisille esitelmien pitäminen ja jäsenyyden tarjoaminen on Mustajärvestä hyvä kanava tavoittaa nuoret. Jäseniksi jo liittyneillekään tieto ei kulje pelkällä somettamisella. – Kyllä, internetit, facebookit ja sähköpostit, ne ovat tärkeitä. Mutta ne pitää yhdistää rupatteluun ja keskinäiseen vuoropuheluun. Jos asia esitellään yksinomaan netissä, se jää vain ilmaan roikkumaan. Asioista pitää porista, asiat pitää varmistaa puhumisella. Moni tapahtuma jää ilman osallistujia siitä samasta syystä kuin ne osat jäävät tulematta työmaalle. – Informaatio ei kulje! Niin monta kertaa olen nähnyt, että tieto jostain tapahtumasta on tullut vasta sitten kun tapahtuma on jo pidetty. Kaikki eivät lue sähköpostejaan säännöllisesti, tai Metalliliiton viestit suodattuvat roskaposteiksi, tai ”jokainen” ei olekaan Facebookissa. Näiden ja tuhannen muun syyn takia Mustajärvi vaatii, että Metalliliiton jokaisella tasolla järjestetään tiedon kulku paremmin. – Niin ammattiosastoissa kuin muuallakin on oltava vastuuhenkilö, joka katsoo, mikä on järkevin tapa ja kanava informoida omaa verkostoa. Mustajärvi haluaa tasoittaa tietä ay-toimintaan itseäänkin nuoremmille, tasavertaisesti ilman ennakkoluuloja iästä. Kanaemon on saatava kuitenkin vielä lisää huolehdittavaa ja ojennukseen laitettavaa. – Naisten seminaareissa olen kuunnellut, miten mahtavaa toimintaa naisjaostoilla ja seuturyhmillä etelässä on. Haaveissa olisi perustaa porukalla Meri-Lapin seuturyhmään naisjaosto. Lapin naiset, aktivoitukaa! a TO I M I JA ”Tieto ei kulje pelkällä somettamisella.” ALUEELLISEN NUORISOJAOSTON JÄSEN Jennamaria Mustajärvi TYÖPAIKKA Viafin Process Piping Oy, Keminmaa (nyt työmaa Piitimessä Ruotsissa) LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston toimikunnan varajäsen 2014 ja varsinainen jäsen 2015–, alueellisen nuorisojaoston jäsen 2015– Osat hukkuvat työmaalla ja tieto Metalliliitossa Jennamaria Karoliina Mustajärvi on komennustöitä tekevä hitsaajamestari. Hänessä on myös sisäistä kanaemoa. Ammattiosaston ja nuorisojaoston aktiivi huolehtii: Miksi komennustöitä alinomaa viivästyttää osien puute? Mihin tieto Metalliliitossa katoaa? Torniosta kotoisin olevasta Mustajärvestä piti tulla koneinsinööri. Outokummun Tornion terästehtaalla harjoitellessa totuus kuitenkin valkeni. – Huomasin, miten tärkeää on osata käytännön työt. Parempi on aloittaa perusteista. Ei minusta sillä kokemuksella olisi ollut vielä esimiestyöhön. Samaan aikaan sattui tehtaalle harjoitteluun vielä kaksi mukavaa tyttöä, jotka kertoivat valmistuvansa aikuiskoulutuksessa noin vuodessa levyseppä-hitsaajiksi. – Mahtava homma! Innostuin. Mustajärvestä tuli levyseppä-hitsaaja. Sen jälkeen hän on vielä komennusten välissä, hiljaisina talvikausina, suorittanut neljä eri kurssia, viimeisimpänä hitsaajamestarin erikoisammattitutkinnon. Mustajärvi on sukunsa ensimmäinen metallialan ammattilainen. Tosin isoveli, nyt jo edesmennyt, oli aina pyydellyt 11 vuotta nuorempaa pikkusiskoaan kaveriksi mukaan autotalliin vaikka muttereita ja pultteja lajittelemaan. Taustoja siis löytyy, kun Mustajärvi kuvailee kuuntelevansa sujuvasti työkavereidensa turinat autoista ja moottoreista ja muista ”miesten jutuista”. – Välillä nakkaan, että eilen lakkasin kynnet. Päivisin hitsausmaskista poskimustaa ja iltaisin käsilaukusta poskipunaa. On vaan oltava oma itsensä. – Minä viihdyn työssäni. Miehet ottavat minut hyvin vastaan, ovat auttavaisia ja ystävällisiä. Miehiltä olen oppinut stressittömyyttä. Sitä asennetta, että se tehdään mitä pystytään. KIIRE KAMPITTAA Taito olla stressaantumatta tulee tarpeeseen komennustyömailla. Asioita eivät aina hoideta työmailla kunnolla, mistä seuraa turhaa kiirettä. Mustajärvi on tehnyt kuusi vuotta komennustyötä; kiertänyt Ruotsit ja Suomet, käynyt kaivokset ja paperitehtaat, hitsannut kaukolämmöt ja kaukokylmät ja majoittunut mökissä jos minkämoisessa. Koti hänellä on – samaten komennustöitä tekevän – miehensä kanssa Kemissä. – Parhaimmillaan minulla on ollut vuoden sisään viisi eri työnantajaa. Nykyinen työnantajani on Viafin Process Piping Oy, ja hitsaan Ruotsin Piteåssa (Piitimessä) biodieseltehtaan putkistoa, muiden muassa hartsija typpilinjoja. Työmailla tapahtuu jatkuvasti tietokatkoksia. Putkilinjastolle ei ole tilattu riittävästi putkia tai venttiilit on tilattu väärillä paineluokilla. Aikatauluja on kiristetty Mustajärvenkin uran aikana. – Työmailla on paljon välikäsiä. Tieto jää johonkin. – Katselen tätä naisen näkökulmasta: työmailla tarvitaan parempaa organisointia. Jos minä päättäisin, osat tilattaisiin ennakkoon niin, että ne ovat paikalla jo ennen työntekijöiden tuloa. Särkymisvaraa on oltava. Osien toimitusajat voivat olla pitkät, kuukauden tai ylikin. Kiire tulee lopulta työntekijän niskan päälle. Jatkuvaa murhetta aiheuttaa myös majoituksen kehno taso. – Teemme kuitenkin pitkiä päiviä. On tärkeää, että työntekijät jaksavat ja voivat hyvin. Majoitusolosuhteet vaikuttavat moneen asiaan ja voivat heijastua töiden tekemiseen. Majoituksen pitäisi antaa kohtuullisesti omaa rauhaa, oli se sitten hotellihuone tai mökki. Esimiehet asuvat yleensä paremmissa olosuhteissa kuin me duunarit. Miksi näin? Mustajärvi toteaakin, että Metalliliiton työehtosopimusneuvottelijoiden tulisi puolustaa myös komennusmiesten asioita. SOME EI RIITÄ Metalliliiton aktiivina Mustajärvi on toiminut parisen vuotta. Hän kantaa huolta nuorten houkuttelemisesta mukaan ay-toimintaan, samoin tiedon jouhevasta kulusta. AHJ1514_1-23.indd 18 27.10.2015 12:55:02
19 ”Tieto ei kulje pelkällä somettamisella.” Osat hukkuvat työmaalla ja tieto Metalliliitossa AHJ1514_1-23.indd 19 27.10.2015 12:55:06
14 05.11.2015 20 T E K S T I TE R H I FR IM A N K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Perhe on haalari-isälle ilon aihe. Lapset eivät ole este millekään. Aikataulujen sovittelu yhteen on sekin vain osa elämää. En päivääkään vaihtaisi pois Metsässä kulkeminen on Heinosen miesten harrastus. Jukka Heinonen käy poikiensa kanssa lähimetsässä melkein joka päivä. Heinosen perheessä kalentereita käytetään paljon. Metallimiehen ja kampaajan pitää miettiä, kuka ehtii tarttua asioihin. Heinonen on pitänyt ”kaikki mahdolliset” isyysvapaat ja ollut osittaisella hoitovapaalla. Tämä on tuntunut lompakossa. Kun tulot putoavat neljänneksen, pitää miettiä, mihin rahaa käyttää. Säästeliäs elämänasenne on hyvä apu. Rahaa tärkeämpää on se, että perheen elämä saadaan sujumaan mukavasti. Heinonen suosittelee kaikille isille, että nämä olisivat lastensa kanssa mahdollisimman paljon kotona. JOUSTOT JEESAAVAT Työnantaja suhtautuu perheasioihin mukavasti. Työaikojen joustaminen auttaa. Kun on aamuvuoro, puoliso vie lapset päiväkotiin, ja Heinonen hakee heidät töistä päästessään. Iltavuoropäivinä pojat saavat viettää rauhaisan aamun isän kanssa kotona. Iltavuoro alkaa joustavasti yhden ja kahden välillä. J ukka Heinonen, 34, on helpottunut. Perheen pienempi poika aloittelee päiväkotielämäänsä, ja muutaman itkuisen viikon jälkeen hän jäi aamulla ihan iloisesti vilkuttamaan, kun isi lähti. Yksivuotiaan Pietarin sopeutumista päiväkotiin auttaa isoveli Pieto, 5, joka on samassa ryhmässä. Heinosen perheessä työn ja perheen yhteensovittamisessa on miettimistä. Sandvikin asentajana Heinonen tekee vuorotyötä. Puoliso on kampaaja eli yrittäjä. Isovanhemmat asuvat kaukana. He ovat yhä työelämässä eivätkä voi auttaa arkisissa kuvioissa. – Kampaajan työ on kausiluontoista. Välillä on pitkiä päiviä. Silloin minä hoidan kotia ja lapsia enemmän. AHJ1514_1-23.indd 20 27.10.2015 12:55:11
05.11.2015 14 21 – Koko kesän kuljetin lapsia jalkapallotreeneihin. Nyt syksyllä on iltaisin salibandyä ja ratsastusta. Perheen koti on maalla. Keittiön ikkunasta näkyy kymmeniä lehmiä, jotka makoilevat naapurin laitumella. Koululaiset kulkevat alakouluun bussilla. Toisinaan, jos ilma on huono, Rauli-isä vie heidät autolla. Maaseudun rauhassa lapset ovat tottuneet olemaan paljon ulkona ja touhuamaan isän mukaan kaikkea vauhdikasta. Kesäaikaan perhe käy melkein joka ilta mökillä saunomassa. Lapset pulikoivat järvessä minkä ennättävät eivätkä koskaan valita, että vesi olisi kylmää. – Tykkään siitä, että lapset saavat kasvaa maalla. En koe, että lapset olisivat esteenä millekään, päinvastoin. KEN EHTII, HOITAA Kotitöiden jakamisesta ei tule isompia sanomisia. Se tekee, joka ennättää. Yleensä ruuan ennättää laittaa isä, joka tykkää kokkaamisesta ja tavallisesta kotiruuasta. Tai ei ihan aina tavallisestakaan. Mies metsästää, ja välillä perheen pataan päätyy hirveä taikka kyyhkystä. Ruuanlaiton lomassa Kortesluoma seuraa, että koululaiset tekevät läksynsä. Hän myös tarkistaa, että läksyt on tehty oikein. Kortesluoman oma harrastus on vapaapalokunta. Hän ajelee kerran viikossa VPKharjoituksiin entiselle kotipaikkakunnalleen Kihniöön, jossa on vanha, tuttu porukka. Kun aikaa on, hän hyppää moottoripyörän selkään ja ajaa lenkin. Kortesluoma on pitänyt kaikki isyyslomat lasten syntymien yhteydessä. Ne ovat olleet isälle kiva mahdollisuus ja koko perheen arkeen iso helpotus. Perhe muutti Tampereelta Pirkkalaan, kun esikoinen oli pieni. Omakotitaloalueella asuminen tuntuu hyvältä ratkaisulta, vaikka kumpikin käy töissä Tampereella. – Sovittelemista tässä riittää. Meillä on käytössä sekä kännykkäettä paperikalenteri, ja kirjoittelemme muistilappuja. Unetkin jäävät välillä lyhyiksi. Kun lapset ovat kipeinä, isä jää yleensä kotiin. Kampaajaäidin on hankalaa perua asiakkaiden kanssa sovitut ajat. Jos joskus hieman väsyttää, Jukka ajattelee, että lapset ovat pieniä vain hetken. – Aika on kulunut yhdessä hujauksessa. Omaa aikaakin perheeltä ja työltä jää. Heinonen on urheillut lapsesta asti. Hän harrastaa edelleen liikuntaa. Ennen iltavuoroa hän laittaa lenkkitossut jalkaan ja juoksee lenkin. Puolison kanssa käydään salilla. Iltaisin Heinonen tarttuu usein kirjaan. Lukeminen vie hetkessä muihin maailmoihin ja rentouttaa mukavasti. Lasten kanssa on kiva käydä metsässä, jonne pääsee suoraan kotiovelta. Jääkaapissa on kesällä usein marjakippo odottamassa. – Baari-illat ovat jääneet vähiin. En niitä enää osaa kaivatakaan. Töissä ei Heinosen mukaan juuri jutella lapsista. Kahvitauolla jutellaan niitä näitä. – Kun suljen tehtaan portin, jätän työasiat sinne. Jätän kotiasiat samoin mielestäni, kun menen töihin. SIVUTOIMINEN KULJETTAJA Perheen ja työn yhdistäminen sujuu kivuttomasti, jos Rauli Kortesluomalta, 39, kysytään. Kortesluoma on sorvaajana Kopar Oy:llä Parkanossa. Puoliso on päivätyössä toisessa metalliyrityksessä. Perheessä on kolme lasta. Meea ja Arttu ovat koululaisia, Viljo viisivuotias päiväkotilainen. Aikatauluttamista riittää ja autonkuljettajana saa olla. Perhe on haalari-isälle ilon aihe. Lapset eivät ole este millekään. Aikataulujen sovittelu yhteen on sekin vain osa elämää. Rauli Kortesluoma viihtyy maalla. Hän pitää maaseutua hyvänä kasvuympäristönä lapsilleen. Tarpeen tullen perhe saa apua isovanhemmilta ja muilta sukulaisilta, jotka asuvat lähellä. Kortesluoma kiittelee myös tuurikaveria, joka on joustava. Kun lasten sairastelujen takia pitää vaihtaa vuoroa, tuurikaveri on ymmärtäväinen. Työnantajakin joustaa, kun perhesyistä tarvitaan. – Töissä ajattelen töitä ja kotona kotia. Jos joku lapsista on kipeänä, saatan ajatella häntä sorvinkin ääressä. a ISÄNÄ SUOMESSA n Isyysvapaata saa pitää 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Sen voi pitää myös pätkissä ja 3 viikkoa yhtä aikaa äidin kanssa. n Isyysraha on noin 70 prosenttia palkasta. n Isät pitävät vapaata keskimäärin 24 päivää. Tutkimusten mukaan pienten lasten isät haluavat jakaa vanhemmuutta aiempaa enemmän ja monimuotoisemmin, myös taloudellisesti. Isät haluavat olla yhtä täysivaltaisia vanhempia kuin äidit. AHJ1514_1-23.indd 21 27.10.2015 12:55:14
EU & AY 14 05.11.2015 22 E U R O O P PA L A I N E N Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A P E K K A SI P O LA Liikkuvuus nihkeää työn perässä Työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella on yksi unionin kivijaloista. Pääoma ja tavarat liikkuvat ketterästi, mutta työntekijät vaihtavat nihkeästi työntekotai kotimaataan. Vain muutama prosentti EU-palkansaajista lähtee töiden perässä kotimaataan kauemmaksi ja silloinkin useimmiten rajanaapuriin. S uomeen tullaan enemmän kuin täältä lähdetään. Nettomuutto on noin 18 000 ihmistä vuodessa. EU:n kristallin kirkas idea on, että pääoma, tavarat ja ihmiset liikkuvat vapaasti. Pääomien liikkuvuutta tukemaan on sommiteltu rahaliitto EMU ja yhteinen valuutta euro. Pääomalla ei ole kotimaata. Tullivapaus liikuttaa tavaroita ketterästi. Schengen-sopimus yrittää helpottaa ihmisten liikkumista unionin alueella joko työn perässä tai lomamatkailussa. Passia ei rajalla kysellä, eikä valuuttaa tarvitse vaihtaa. Vapaan liikkumisen perimmäisenä tavoitteena on, että työvoiman runsaan tarjonnan myötä työn hinta halpenisi, investoinnit lisääntyisivät ja talous lähtisi kukoistamaan. Komissio aikoo joulukuussa tiedonannollaan sysätä työvoiman liikehdintää ripeämpään suuntaan. Näin siksi, että vain muutama prosentti eurooppalaisesta työvoimasta liikkuu työn perässä rajojen yli. Keski-Euroopassa on lyhyiden matkojen vuoksi helppo työskennellä naapurimaassa ja asua kotimaassa. Pohjois-Suomessa Ruotsin rajan pinnassa käytäntö on yleinen. SUOMI EI HOUKUTTELE Suomen vetovoima houkutella työntekijöitä muista EU-maista näyttää aika vaisulta. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 Suomeen tuli mansikanpoimijoita Venäjältä ja Virosta. Kun Viro liittyi EU:hun vuonna 2004, mansikan ja metsämarjojen poiminta siirtyi ukrainalaisille ja thaimaalaisille. Suomalaisia ei marjanpoiminta kausityönä näytä tilastojen valossa kiinnostavan. Kun Viro liittyi EU:hun, SAK:ssa jotkut arvelivat, että Suomeen tulee 400 000 virolaista polkemaan täkäläisiä palkkoja. Luku oli tuulesta temmattu, sillä liittymisvuonna Virossa asui kaikkiaankin vain 1,3 miljoonaa ihmistä. Ay-liikkeen vaatimuksesta tehtiin siirtymäsäännös: suomalaisen työnantajan palkkalistoille tulevalla virolaisella täytyi olla työlupa, ja virolainen työntekijä sai näin ollen täkäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Saikin, mutta vain harva pääsi meikäläisen yrityksen palkkalistoille. Alle kolme kuukautta kestäviin työrupeamiin ei siirtymäsäännöksessä tarvittu työlupaa, eikä Suomi asettanut siirtymäaikoja palvelujen vapaalle liikkumiselle. Näin syntyivät työmarkkinat, joissa suomalaisten omistamat, Viroon rekisteröityneet vuokrafirmat lähettivät työntekijöitä Virosta Suomeen lyhytkestoisiin työsuhteisiin. Heillekin olisi kuulunut maksaa suomalaisia palkkoja, mutta valvonta ontui. Tilanne on tasaantunut kymmenen vuoden takaisesta. Virolaisia on maahanmuuttajista viidennes, seuraavaksi eniten on venäläisiä. Suomeen muutti parin vuoden takaisen tilaston mukaan vähän yli 30 000 ihmistä, täältä muutti pois vajaa 20 000. Komennusmies liikkuu aina n Hitsaaja Jari Teeri tietää 40 vuoden kokemuksesta, mitä vapaa liikkuvuus työn perässä on. Jari, 59, työskentelee huippuluokan hitsaajana monikansallinen työn antajansa Caverion Industria Oy:n palveluksessa. Viimeinen työrupeama Suomessa syyskuun lopussa oli Hietalahden telakalla Helsingissä: maakaasulla toimivan jäänmurtajan putkistohitsauksia ja -tarkistuksia. Seuraava työ lempääläistä Jaria odottaa sellutehtaan rakennustyömaalla Ruotsissa. Jarin ura hitsaajana alkoi Ruotsissa, jonne hän lähti aikanaan armeijan jälkeen työn perään. Nyt työnantaja liikuttaa häntä lähetettynä työntekijänä eli komennusmiehenä milloin Britanniaan, milloin Ruotsiin. – Kielitaito auttaa komennushommissa ilman muuta. Hallitsen ruotsin ja englannin, komennusmies Jari sanoo. Jarin hitsaajauran aikana vapaaseen liikkuvuuteen ja komennustöihin on EU:n myötä tullut joitain ongelmia. – Me suomalaiset joudumme Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa maksamaan ensimmäisestä työpäivästä veroja näihin maihin. Suomeen tulevilla työntekijöillä ei tätä velvollisuutta välttämättä ole. Suomen telakoille ja muille työmaille virtaa väkeä Venäjältä, Virosta ja Puolasta, eivätkä heidän verotietonsa ole kenenkään hallinnassa. Jari toivoo Metalliliiton terästäytyvän, kuten Rakennusliitto on tehnyt, ja vaatimaan veronumeron ulkomailta tulleille työntekijöille. – Heidät voitaisiin saada liittymään Metalliliittoon, ja näin kaikki olisivat samalla viivalla työsuhteiden ehtoihin nähden. Jarilla ei ole mitään monikulttuurisia työyhteisöjä vastaan. – Olen tottunut elämään eri maissa ja eri maista tulleiden työkavereiden kanssa. AHJ1514_1-23.indd 22 27.10.2015 12:55:17
RUOHO EI VIHERRÄ RAJAN TAKANA Ei tiedetä tarkalleen, miksi noin 20 000 ihmistä muutti Suomesta johonkin muuhun EU-maahan tai maailmalle. Oliko syynä työ, naimisiinmeno vai kolean Suomen jättäminen muutoin vain? Se tiedetään, että lähtevien joukosta neljännes oli ulkomaan kansalaisia. Suomessa ei ruoho viheri öinytkään. Asiantuntijat pähkäilevät, miksi noin 400 000 työttömän joukko ei innokkaana lähde työn perään naapurimaihin tai pidemmälle Eurooppaan? 1960-luvulla Suomesta lähti työttömyyttä ja köyhyyttä pakoon Ruotsiin miltei puoli miljoonaa kielitaidotonta, usein metallialan ihmistä. Nyt raja länteen ei vedä. Norja kiinnostaa suomalaisia jossain määrin, mutta siellä työmarkkinat avautuvat vain harvoille osaajille: hitsaajille, insinööreille ja sairaanhoitajille. Vapaasta liikkuvuudesta huolimatta EUkansalaiset eivät hevin jätä kotiseutuaan, omaa kieltään, kulttuuriaan, omakotitaloaan tai sukulaisiaan. Puolisonkin pitäisi työllistyä uudessa maassa, jotta lähtö onnistuisi. Työ rajan takana ei kiinnosta, vaikka muuttaminen olisi helppoa ilman passitarkistuksia ja työlupia. Suomen liittyessä EU:hun 20 vuotta sitten uumoiltiin osaajien lähtevän täältä joukoittain. Puhuttiin aivoviennistä. Jonkin verran koulutetut osaajat ovat lähteneet, mutta monet myös palanneet. Suuresta joukosta ei ole kyse. Lähetettyjä työntekijöitä rekisteröidään muutama tuhat vuodessa. Komennusmieskulttuuri oli tuttua jo ennen EU-jäsenyyttä. AY-JÄSENYYS KIINNOSTAA Joka toinen Suomessa työskentelevä maahanmuuttaja kuuluu ammattiliittoon tai työttömyyskassaan. SAK:laisista liitoissa eniten maahanmuuttajataustaisia on PAMissa, JHL:ssä, Metalliliitossa ja Rakennusliitossa. SAK:ssa arvioidaan, että ulkomailta Suomen työmarkkinoille tuleva ei aina edes tiedä, mikä ay-liike on. Tulija voi taustansa vuoksi pelätä kuulumista liittoon tai epäillä järjestäytymisen järkevyyttä. Yleensä työskentely Suomessa auttaa käsittämään, miten ay-liike toimii. Palkansaajajärjestöt ovat yhdessä kouluttaneet, tiedottaneet ja opastaneet maahanmuuttajia järjestäytymisen tärkeydestä. Suomessa on tapana sopia asioista. On normaalia kuulua oman alan ammattiliittoon. KANSAINVAELLUS SEKOITTI PAKAN Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapuminen Eurooppaan suurin joukoin on sekoittanut koko pakan vapaasta liikkuvuudesta. Schengenalueelle päässyt voi rekisteröitymisensä jälkeen liikkua Euroopan unionissa maasta toiseen, kunnes hän on saanut oleskeluluvan tai turvapaikan. Monet Euroopassa miettivät, onko Schengen-sopimus liian antelias ja lavea? Suomen kansantaloudelle on myönteistä, jos maahan saapuu nuorta väkeä. Kantaväestön vanhenemisesta johtuva kestävyysvaje saattaisi osin helpottua, jos työelämään saataisiin nuoria käsipareja. Ongelmana on, miten saada pakolaiset ja maahan tulijat töihin ja vielä nopeasti. Nyt joka neljäs ulkomaalaistaustainen on työtön. Kantaväestöstä joka kymmenes on työtön. Maahan tulleista irakilaisilla ja somalialaisilla on korkein työttömyysaste. Heistä joka toinen on työtön. Asiantuntijat sanovat, että kestävyysvajetta ei helpota, jos Suomen väkiluku kasvaa, mutta maahanmuuttajat eivät työllisty. Suomeen mahtuu väkeä, mutta yhtälö ei toteudu, jos jo ennestään työttömille tai uusille suomalaisille ei löydy työtä. a Kiitos asiantuntijoille: hallitusneuvos Olli Sorainen työja elinkeinoministeriöstä ja maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta. Lähteenä käytetty myös Tilastokeskuksen tilastoja. Jari Teeri on tehnyt pitkän uran komennusmiehenä hitsaajana. Kun työ vie milloin Ruotsiin, milloin Britanniaan, vapaaaika lomamökillä Lempäälässä perheen kanssa on tärkeää. – Suomessa pännii se, että vuokrafirmojen lähetetyt, lyhytaikaisiin työsuhteisiin palkatut työntekijät polkevat palkkatasoa. Suurin osa heistä on ammattilaisia, mutta seikkailijoitakin löytyy. Parhaat ammattilaiset hitsaajina työllistyvät kotimaissaan. Jari lähtee työkomennukselleen useimmiten kolmeksi viikoksi. Sinä aikana tehdään neljän viikon työtunnit. Jarille jää reilu viikko aikaa perheelleen Lempäälässä. Vapaa-aikansa hän viettää mielellään saarimökillään Kangasalla Roineen aaltoja kuunnellen. Jarin kotiväki on sopeutunut isän liikkumiseen. Lapset ovat aikuisia. – Nuorten komennusmiesten vaimot joutuvat ottamaan lasten kasvatusvastuuta liiaksi, Jari pohtii. a 05.11.2015 14 23 AHJ1514_1-23.indd 23 27.10.2015 12:55:20
24 T YÖT I L A Hellmanin Konepaja Oy, Helsinki, 23. syyskuuta KUVA PETRI PUROMIES AHJ1514_24-48.indd 24 27.10.2015 13:34:00
25 AHJ1514_24-48.indd 25 27.10.2015 13:34:05
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen I? stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 Järjestös äsene na LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Kats uink –> MERTARANTA KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUMAAN AHJ1514_24-48.indd 26 27.10.2015 13:34:07
27 T YÖ PA I K KA GASMET TECHNOLOGIES OY·HELSINKI Samuli Laitinen (vas.), työsuojeluvaltuu tettu Sanna Vainio, pääluottamusmies Sampo Sorvisto, Rohola Sadiqui ja Iiris Saaren keto. He ovat kaikki kokoonpanijoita. Laitinen ja Saarenketo ovat lähteneet opiskelemaan hissiasentajiksi haastattelun jälkeen. T E K S T I E R IK A PA R V IK O SK I K U V A P E K K A E LO M A A ”Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat” Ensivaikutelma? Tasakattorakennus tiuhaan rakennetulla teollisuusalueella. Työtiloissa siistiä ja valoisaa, pöydillä viherkasveja. Jonkun huoneessa soi hiljaa vanha rokki, ja kahvihuo neen viereisellä seinällä roikkuu tikkataulu. Mitä teette? Kaasuanalysaattoreita eli laitteita, jotka mittaavat erilaisia kaasuja, kuten kasvi huonekaasuja. Meillä ei ole omaa konepajaa, vaan työmme on kokoonpanoa ja viimeistelyä. Kokoamme laitteen rungon ja siihen tulevan ”sydämen”, joka hoitaa analysoinnin. Alku kokoonpano tehdään tiimissä, muuten työtä tehdään yksin tai pareittain. Vahvuutenne? Teemme kahdenlaisia laitteita: laitoksiin integroitavia ja kannettavia. Kannet tavat ovat meidän kruununjalokivemme. Niitä ei juuri kukaan muu maailmassa osaa tehdä. Jokainen päästörajoitus tuo meille lisää duunia, mutta myös kilpailua. Tämä on puhdasta cleantechiä. Kuka omistaa? Ruotsalainen sijoitusyhtiö Adler osti keväällä yrityksen sen perustajilta. Mikään ei ole muuttunut omistajavaihdoksen myötä. Kuinka monta työntekijää? Firma työllistää noin 40 henkeä. Tuotannossa meitä on 13. Millainen järjestäytymisaste? Keskiverto. Tuoreimmat työntekijät eivät ole vielä saaneet aikaiseksi liittymistä, ja osa vanhemmista ei ole kokenut tarpeelliseksi. Liittoon kuuluville työntekijöille jäsenyys on periaatekysymys. Millainen palkkaus? Kaikki työskentelevät kuukausipalkalla. Edut ovat hyvät: lounas setelit, liikuntamahdollisuudet ja kattava työterveyshuolto. Tyytyväisiä ollaan. Onko töitä riittänyt? Nousujohteisesti. Meillä ei ole sesonkia, vaan työtä riittää ympäri vuoden. Meillä ei ole lomautuksia, osaaikaisia tai vuokratyötä. Työaika? Liukuvasti aamukuudesta iltakuuteen. Keskellä päivää voi omalla ajalla käydä vaikka kadun toisella puolella kuntosalilla. Työn rasittavuus? Istumatarkkuustyötä, joka rasittaa samaan tapaan kuin päätetyö. Onneksi osan työvaiheista voi tehdä seisten. Arvostetaanko työtänne? Ainakin tiimin sisällä saa arvostusta. Kuka vain ei voi tehdä näitä hommia. Erityisesti laitteen sydämen tekeminen vaatii oikeanlaista ”tatsia”, mitä ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Pystyttekö vaikuttamaan omaan työhönne? Työ on itsenäistä, jokainen saa suunnitella viikkonsa. Epäviralliset tavoitteet on olemassa, mutta niskaan ei hengitetä. Minkälainen ilmapiiri? Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat. Osa on introvertteja, osa tykkää tehdä enemmän muiden kanssa. Kahvilla ja lounaalla käydään kuppikunnissa, mikä ei ole huono asia. Työnantaja luottaa, sillä poissa voi olla omalla ilmoituksella. Saldovapaat ja lomat sovitaan joustavasti. Yhteinen juttunne? Firmasähly kerran viikossa. 05.11.2015 14 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen I? stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 Järjestös äsene na LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Kats uink –> MERTARANTA KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUMAAN AHJ1514_24-48.indd 27 27.10.2015 13:34:13
14 05.11.2015 28 TAVOITTEE NA TERVEELL INEN, TURVALLIN EN JA VIIHTYISÄ TYÖYMPÄ RISTÖ! TYÖSUOJE LUVAALIT 1.11.–31. 12.2015 Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työpaikoille työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja työympäristöasioiden kehittäjä. Hän valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ OMASTA TYÖPAIKASTASI ENTISTÄ PAREMPAA – ÄÄNESTÄ TYÖSUOJELUVAALEISSA! TYÖSUOJELUVALTUUTETTU T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO – Työnantaja hermostui, kun aloin tehdä ta pauksesta raporttia. Mutta minä ajattelin, että työntekijän oikeusturvan kannalta ilmoitus pitää olla. – No miten työsuojelutarkastajan käynti meni? kysyy Jurvanen. – Ei sitä lopulta tullutkaan, vastaa työsuo jeluvaltuutettu. Muita kurssilaisia naurattaa. Työsuojelun viranomaisresurssit ovat niu kat, eikä monille pienemmille työpaikoille tarkastuksia tehdä juuri koskaan. Silti työsuo jeluvaltuutetun on osattava toimia oikein tar kastajan tullessa. Tieto tarkastuksesta tulee työnantajaa edus tavalle työsuojelupäällikölle, jonka tulee toimit taa se työsuojeluvaltuutetulle. Metalliliiton työsuojeluvaltuutetut ovat toivoneet enemmän yllätystarkastuksia, jolloin ongelmien piilottelu olisi vaikeampaa. Jatkokurssin opettajiin kuuluu Metalliliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen. Viranomainen on itsenäinen ja puolueeton toi mija. Työsuojeluvaltuutettu voi silti vaikuttaa tarkastukseen valmistautumalla siihen hyvin. – Kannattaa etukäteen keskustella sekä työnantajan että oman porukan kanssa siitä, mitä pitäisi nostaa esiin. Tarkastajalla on mah dollisuus keskustella myös yksittäisten työn tekijöiden kanssa, mutta kaikki eivät ole yhtä rohkeita puhumaan. Työsuojeluvaltuutettu on valittu edustamaan niitä hiljaisempiakin, muis tuttaa Poikolainen. SUOMEN AINOA TYÖSUOJELUNÄYTTELY Porukan edustajana työsuojeluvaltuutetun osa ei aina ole kiitollinen. Työnantaja saattaa hidas tella asioihin puuttumisessa. – Meillä on henkilösuojaamaton käsiprässi, jolla on puristusvoimaa 25 tonnia. Olen soitta nut aluehallintovirastoon työsuojelutarkasta jalle, ja hän sanoi, että se on suojattava. Mutta työnantaja on toista mieltä, kertoo eräs suureh kon yrityksen työsuojeluvaltuutettu. – Minä olen sanonut työsuojelupäällikölle, että prässi käyttökieltoon. Mutta käytössä se on edelleen. Toivoisin viranomaisilta tiukempaa otetta. Vakavien pohdintojen ohella kurssilaiset pääsivät AVIvierailullaan kiertämään Suomen ainoaa työsuojelunäyttelyä. Se on perustettu vuonna 1909 ja valistaa edelleen. Miltä henkilö suojaimet näyttivät sata vuotta sitten? Kuinka Lapuan Patruunatehtaan räjähdys vuonna 1974 syntyi? Mitä Atikkailla saa tehdä? Viimeisimpään kysymykseen antaa oikean vastauksen näyttelymestari Ari Helenius. – Ei paljon mitään muuta kuin vaihtaa lam pun. a T unnelma on mutkaton. 16 vuot ta työsuojelutarkastajana toi minut Kari Jurvanen puhuu omasta työstään Tampereen keskustassa sijaitsevassa vi rastossa. Kurssilaiset kertovat puolestaan omia kokemuksiaan työsuojelutarkastajien kanssa asioimisesta. – Minä sain vähän myöhässä tiedon siitä, että tarkastus olisi pian tulossa. Kun minä olin ollut poissa, yksi kaveri oli meiltä jäänyt saikul le. Häneltä oli jäänyt sormi pistehitsin väliin. Kaveri oli jatkanut töitä. Veren tulo ei loppunut ja häneltä irtosi sitten kynsi, selostaa eräs työ suojeluvaltuutettu. Työsuojelutarkastaja tulee, oletko valmis? Tarkastajan käynti työpaikalla saattaa pakottaa työsuojelu valtuutetun vaikeisiin valintoihin, jos työnantaja haluaa piilotella ongelmia. Työsuojelun jatko kurssilaiset Murikkaopistosta vierailivat aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella. Henkilösuojainten käyttö on osa ammatti taitoa, holtiton voi joutua lasarettiin. Työsuojelunäyttelyn tiloissa potilasta esitti Jari Tissari. AHJ1514_24-48.indd 28 27.10.2015 13:34:17
* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto HYÖDYNNÄ ETUSI JÄSENKORTILLA: -2,1 snt/l bensiinistä* -2,1 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta*** AHJ1514_24-48.indd 29 27.10.2015 15:06:16
14 05.11.2015 30 T E K S T I JA K U V A T P E TR I P U R O M IE S ”Haluan rakastaa sinua – vaikka vain tämän hetken” Lennä, uneksi! Kirjoita runo tai laula laulu. Jaa se kaikille. Paljasta itsesi. Saat takaisin jotain mitä ei voi rahalla mitata. Rakkautta, nimittäin. Vaasalaisen Sakari Hietamäen ja raumalaisen Tauno Dahlbergin hypnoottinen pelimanniduo vei mukanaan vaikkapa Vanhan Jatsin tahdissa. Nämä mestarit osasivat kuulla toistensa musiikillisia ajatuksia. Seija Kankkunen toi Murikkaan tuulahduksen suoraan Topkapin palatsin lumotuista, makean tuoksuisista ja tähti kirkkaista öistä, joina kevyesti vaatetetut tanssi jattaret viekoitelivat ottomaanien sulttaaneja. Esiintyjätyöpajat Murikassa kiinnostivat Metallin jäseniä halki Suomen ikään katsomatta. ”Aikaisemmin meillä oli esiintyjäkilpailu. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kulttuurin harrastajat kokoontuvat työpajoihin”, kertoi tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Teatteriohjaaja Jotaarkka Pennanen johdatti pajalaisia poliittisen satiirin pariin. Aiheita ei tarvinnut hakea kaukaa. Näytelmäoppilaat eläytyivät ja sukelsivat vallan kabinetteihin, joissa Kolmen ässän -hallituksen nokkamiehet Sipilä, Soini ja Stubb, rusikoivat kansalaisia omiin mielipuolisiin unelmiinsa. Näytelmä on tragikoominen mutta ajankohtainen. Se on hyvin viisas kuva siitä, missä mennään. Hallituksen agendalla on vanhustenhuolto, jossa vähemmän väitetään olevan enemmän. Muusikko Pekka Helin analysoi ja kannusti oppilaittensa esityksiä lempeydellä, viisaudella ja käytännön esimerkein. Palaute oli myös hyvin suoraa: ”Esa sä skagaat tässä ja sen kuulee kun sä laulat. Kyse on, luotatko itseesi!” Helin kaivoi esiin sokeita pisteitä, innosti uuden etsimiseen ja kertoi loputtomasti anekdootteja omasta elämästään. Kirjavasta kuin itämainen matto. Harmonikkataiteilija Markku Lepistö kuunteli herkällä korvalla oppi laitaan ja antoi palautteensa hyvässä hengessä. ”Sä oot ollu tossa pelkkä basisti, mutta nyt sun täytyy olla myös kitaristi”, Lepistö neuvoi Raino Siuvattia antaen ideoita kuinka bassokompin lisäksi melodialla voi saada kurtun soimaan kuin koko orkesteri. Tärkeimpänä asiana kurssilaiset saivat uskoa unelmiinsa tunteiden välityksen tärkeydestä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen esittämällä on vaivan arvoista. Pieni hetki, jolloin esittäjä ja katsoja kohtaavat ja jakavat tunteen. Kun taiteilija antaa hän myös saa. Palautuva kokemus on se, jolla taiteilija oikeasti elää. Se on rakkautta. Sitä, joka tähtipölynä leijailee ympärillämme, yhdistäen meidät ihmiset. Elina ja Marko Haapaniemi esittivät kutkuttavasti toisilleen nalkuttavaa avioparia. Heti sen jälkeen he sukel sivat John Travoltan ja Olivia NewtonJohnin Grease elokuvassa esittämään kappaleeseen You´re the One That I Want. Pariskunnan esitys oli sielua syvältä tunnusteleva myrsky. Pitkän linjan dramaturgi ja ohjaaja Jootarkka Pennanen vei Kai Hedmanin, Erkki Hytösen, Seija Kankkusen ja Keijo Makkosen yhteiskunnallisen satiirin syövereihin, suoraan tähän päivään. Näytelmässä Soini, Sipilä ja Stubb suunnittelivat vanhustenhoitoa. Satiiri saa tiristettyä ydin mehun todellisuudentajunsa menettäneistä poliitikoista ja pienistä ihmisistä, joille jää selviytyminen – ja nauru. ”Balanssi! Sun pitää säestää itseäsi hiljempaa ja kun tulee soolo annat mennä täysillä!” Muusikko, professori ja haitarivelho Markku Lepistö AHJ1514_24-48.indd 30 27.10.2015 14:33:24
T E K E M I N E N ... sesonkeja hyödyntäen. ... ohjelma verkosta ja syty kapinaan. SY Ö LU E W W W .S A TO K A U SI K A LE N TE R I. FI 31 6.–7.11. Stadin työväenkirjall isuuden päivät TYÖVÄENLIIKK EEN KIRJASTO, JHL & KAVI SÖRNÄISTEN RANTATIE 23–25, HELSINKI PE 18–21 LA 12–19 W W W .T A PA TU R M A PÄ IV Ä .F I/ FI /B A R O M E TR I W W W .S E R LA C H IU S. FI ...oletko turvallisuusriski itsellesi ja muille? ...monumentaaliteoksia Mäntässä. HE I NÄ E 05.11.2015 14 Tapaturmapäivä 13.11. GÖSTAN PAVILJONKI 24.4.2016 ASTI ANSELM KIEFER TEE TESTI! KEITTIÖN SEINÄLLE TAI KÄNNYKÄSSÄ MUKAAN KAUPPAAN 2016 ...työpaikkasi riskit eivät oikein ole hallinnassa. JO S H ET I H A K EM U S KO U LU TU K SE N TO IM IN TA -A LU EE LL E RISKIE N ARVIOI NTI T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 30.11.– 2.12. TYÖSUOJELUVALTUUTETUT W W W .T Y O V A E N P E R IN N E .F I The Infinity Sleepin doom metal järisytti Murikan perustuksia veljesten Timo ja Lauri Heinosen sekä kitaraa soitavan Maria Aron päästäessä pahan puhdistamaan ilmaa kappaleellaan With God on Our Side. Vaasalaisen Sakari Hietamäen ja raumalaisen Tauno Dahlbergin hypnoottinen pelimanniduo vei mukanaan vaikkapa Vanhan Jatsin tahdissa. Nämä mestarit osasivat kuulla toistensa musiikillisia ajatuksia. Kun standup koomikko Esa Zubanilta kysyy oletko aina tuollainen, hän häkeltyy silminnähden. ”Miten niin, minkälainen, en ymmärrä kysymystä…” ja heti perään viiltävän tarkasti: ”Olen sivullinen, aina.” Esa Zubani on ilmiö: hän pistää pohtimaan, kuka minä olen, mistä tulen ja mikä on elämän tarkoitus. Murikan viikonlopun yhtäkkisin ja ravistelevin esitys oli turkulaisen Leif Bergströmin matkalaukkurumpaloiminen ja Pekka Helinin bassonsoitto. Helinin hullutteleva laulu ja napakka komppi putosivat tajuntaan kuin kottikärryllinen jääpaloja. Rumpali Leif Bergström heitti sekaan kellontarkan ja koomisen matkalaukun koputtelun. Pitkän linjan dramaturgi ja ohjaaja Jootarkka Pennanen vei Kai Hedmanin, Erkki Hytösen, Seija Kankkusen ja Keijo Makkosen yhteiskunnallisen satiirin syövereihin, suoraan tähän päivään. Näytelmässä Soini, Sipilä ja Stubb suunnittelivat vanhustenhoitoa. Satiiri saa tiristettyä ydin mehun todellisuudentajunsa menettäneistä poliitikoista ja pienistä ihmisistä, joille jää selviytyminen – ja nauru. ”Balanssi! Sun pitää säestää itseäsi hiljempaa ja kun tulee soolo annat mennä täysillä!” Muusikko, professori ja haitarivelho Markku Lepistö ”Välillä jännittää niin pirusti mutta ei se mitään. Samanlaisia ihmisiä me ollaan kuitenkin kaikki, esiintyjät ja yleisö.” Suomalaisen kevyenmusiikin ”Grand Old Man” Pekka Helin AHJ1514_24-48.indd 31 27.10.2015 13:35:11
14 05.11.2015 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Tehdas toimii samoissa suhdanteissa kuin muutkin yritykset. Se on joutunut joskus irtisanomaan työntekijöitään, jopa omistajiaan. Vuokratyöläisiä ei käytetä, ja uudet työntekijät koulutetaan itse. Työläiset pääsevät tehtaalle omilla avaimillaan, ja he voivat tehdä siellä omia töitään sunnuntaisin. Kaikki työntekijät kuuluvat ammattiliitto IF Metalliin. Ammattiosaston puheenjohtaja Kent Grankvist sanoo, että työntekijät tuntevat kuuluvansa yhtiöön. – Koskaan ei synny ongelmaa, vaikka työtä olisi tehtävä enemmän. Ammattiosaston rahastonhoitaja Roger Nordin ei muista yrityksen ja työntekijöiden välillä olleen pulmia. Ainoa hänen muistamansa neuvottelu käytiin henkilökohtaisen palkkauksen arvioinnista. Toimitusjohtaja Svenssonin palkka on kaksi kertaa tehtaan keskipalkka eli noin 6 400 euroa. Hän aloitti työläisenä tehtaalla vuonna 1971. Maailman suurin työntekijöiden omistama yritys on teollisuudessa ja rahoituksessa toimiva Espanjan Baskimaan Mondragon. Se on maan kymmenenneksi suurin yhtymä, ja sillä on 74 100 työntekijää 41 maassa. Yhdysvaltain metallityöväen liitto USW sopi vuonna 2009 Mondragonin kanssa, että ne toimivat yhdessä työläisten omistamien yritysten perustamiseksi Yhdysvaltoihin. USW on ollut mukana käynnistämässä niitä ainakin viidellä paikkakunnalla. Toimialat ulottuvat paitapainosta ikkunatehtaaseen. RUOTSI Työntekijöiden omistama tehdas voi toimia hyvin ja olla kannattava. Hovmantorpissa toimiva Ljuders Nickelsilfverfabrik on tästä esimerkki. Tehdas sai lokakuussa ammattiliittojen ajatuspaja Katalysin tasa-arvopalkinnon. Smoolantilainen tehdas oli aloittanut toimintansa vuonna 1876 jalostamalla paikallisen kaivoksen nikkeliä. Vuonna 1980 tehtaan omistava perhe myi sen työntekijöilleen. Yritys on erikoistunut lastuavaan työstöön ja pieniin ja keskisuuriin sarjoihin. Tehtaalla tehdään myös koneiden kokoonpanoa. Suurin asiakas on Volvo Penta. Työntekijöitä on nyt 15, joista 12 kuuluu tehtaan omistajiin. Muutaman kuukauden työskenneltyään työntekijät voivat ostaa omistusosuuden noin 4 200 eurolla. Työntekijät saavat yhtiöltä reilun sadan euron summan kuukaudessa osuutensa maksamiseen. Yhtiön hallituksessa istuvat toimitusjohtaja, kolme työntekijää ja ulkopuolinen puheenjohtaja. – Me toimimme kuten mikä tahansa yritys, sanoo toimitusjohtaja Hans Svensson Arbetetlehdelle. – Yrityksen on pärjättävä uskomattoman kilpailluilla markkinoilla. Omistaminen ja tehtaan päivittäinen johtaminen on pidettävä erillään. – Ero muihin yrityksiin on erittäin avoin tiedotuksemme. Kaikki tietävät yrityksen tilanteen, Svensson sanoo. Kahvitauoilla kysymykset, tiedot ja ehdotukset pulppuavat vapaasti. KA N S A I N VÄ L I N E N OMISTAJUUS Ivica Radic (vas.) opastaa uutta työntekijää Ivica Markanovia Ljuders Nickels silfverfabrikin tehtaalla Hovmantorpissa. Radic on yrityksen hallituksen jäsen. Hän myös omistaa osan yrityksestä. Konepajateollisuuden alihankkijana toimivan yrityksen omistavat sen työntekijät. Omistajuusmuoto on houkutellut työntekijöiden luovuuden esiin. Työläisten tehdas menestyy SU V A D M R K O N JI C Daimler painostaa työajoissa RANSKA Daimler-yhtiö haluaa kumota Ranskan lakisääteisen 35 tunnin työviikon. Se ilmoitti Smart-autotehtaansa 800 työläiselle nostavansa työajan 39 tuntiin viikossa. Lisätuntien palkat olisivat puolet nykyisen työn tuntipalkasta. Daimler uhkasi siirtää osan tuotannosta Sloveniaan, jolleivät työläiset suostu työajan pidennykseen. Jos he suostuvat, yhtiö takaa töitä vuoteen 2020. Työntekijöistä 56 prosenttia äänesti kyllä, mutta tehtaan ammattiliitot CGT ja CFDT vastustavat. Lähinnä toimistotyöntekijät ja työnjohto kannattivat, työläiset vastustivat. – Sopimusta ei synny, sillä tämä merkitsisi ylityön tekemistä kuuden euron tuntipalkalla eli reilulla puolella vähimmäispalkasta, CFDT:n Didier Getrey sanoo uutistoimisto Reutersille. – On erikoista pyytää meitä työskentelemään lisää, kun työtä ei ole. Tehdas seisoo 12 päivää loppuvuonna. Esitys on liittojen mukaan vielä työaikalain vastainen. Mielenosoitus kääntyi ikäväksi INTIA Määräaikaiset työntekijät protestoivat rajusti Maruti Suzukin tehtaalla solmittua työehtosopimusta vastaan Manesarissa. Sopimus ei koske 3 000:tta tehtaan määräaikaista työläistä. Poliisi kävi mielenosoittajien kimppuun. Työläisiä pidätettiin ja useita heistä loukkaantui. SKF:n väki kokoontui SAKSA SKF:n työntekijöiden edustajat koko maailmasta kokoontuivat Frankfurtiin pohtimaan yhteistyönsä tiivistämistä. Paikalle saapui viitisenkymmentä edustajaa SKF:n yrityksistä, joita toimii 32 eri maassa. Kokous korosti molemminpuolista avoimuutta ja yhteistyötä yhtiön ja sen työntekijöiden välillä. Vaikeiden aikojen haittoja ei saa kuitenkaan lastata työntekijöille. Työajan joustot ja määräaikainen työ nousivat nekin vahvasti esiin keskusteluissa. AHJ1514_24-48.indd 32 27.10.2015 13:35:12
05.11.2015 14 Työajantasaamisvapaat 12,5 työajantasaamispäivää eli pekkaspäivää (100 tuntia) on annettava ja maksettava kalenterivuoden aikana ellei työpaikalla ole sovittu niiden siirtämisestä pidettäväksi seuraavan vuoden loppuun mennessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä siirrosta, vaan asiasta on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken. A Tuntipalkkainen päivä ja kaksivuorotyö EDELLYTYKSET Jos työsuhde on alkanut vuoden alusta ja tehdään 8 tunnin työpäivää ja 40 tunnin työviikkoa, on pekkaspäiviä 100 tuntia eli 12,5 päivää vuodessa. Säännöllisen työajan on tasoituttava päiväja kaksivuorotyössä vuonna 2015 keskimäärin 36,4 tuntiin viikossa. Jos säännöllinen työaika ylittyy, ylimenevä osuus on hoidettava antamalla työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 19.3 luku: ”Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähen tyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päiväja kaksi vuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorossa 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorossa 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.” HUOM. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamisja koulutusajalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Lisällä korvataan työehtosopimuksen keskimääräisen ja työaikalain viikkotyöajan (40?h) erotus. Lisä maksetaan heti työsuhteen alkaessa sen työtuntijärjestelmän mukaan mitä tehdään. Työnantajan pitää pystyä osoittamaan, mikä osa työntekijän palkassa on työajantasaamislisää ja mikä muuta palkkaa. Työehtosopimuksen mukaan työajantasaamislisää ei oteta huo mioon laskettaessa vuosi neljänneksen keskitunti ansiota, mutta loma-ajan palkan laskenta perusteena olevaan loma keskituntiansioon se lasketaan mukaan. Työajantasaamislisän maksuajankohdasta työehtosopimuksessa on sovittu, että ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Ansaittu lisä erääntyy maksettavaksi sen ajanjakson päättyessä, jolloin tasaamisvapaat olisi viimeistään annettava, tai jos työsuhde päättyy, työsuhteen päättyessä. T E K S T I V E IK K O K A U P P IN E N S O P IM U S A S IA N T U N T IJ A T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Itsenäisyyspäivä 2015 IT S E N Ä IS Y Y S P Ä IV Ä JA T Y Ö A JA N T A S A U S V A P A A T 2 15 33 Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta osuu tänä vuonna sunnuntaiksi. A Tavanomaisissa päivä ja kaksivuorotöissä sekä keskeytyvässä kolmivuorotyössä, joissa sunnuntai on säännöllisesti vapaapäivä, itsenäisyyspäivä ei aiheuta töiden keskeytymistä. Itsenäisyyspäivän palkkaan ei ole oikeutta, koska sunnuntai ei muutoinkaan olisi ollut työpäivä. B Työaikamuodoissa (esim. keskeytymätön kolmivuorotyö) , joissa itsenäisyyspäivä sunnuntai osuu työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi , työntekijälle ei makseta erillistä itsenäisyyspäivän palkkaa. C Itsenäisyyspäivänä työtä tekevä työntekijä rinnastetaan sunnuntaityötä tekeviin työntekijöihin. Näin työntekijä, joka on itsenäisyyspäivänä työssä, joko työtuntijärjestelmän mukaisesti (työtä ei ole keskeytetty) tai hän on erikseen antanut suostumuksensa ylityön tekemiseen (ylityö vapaapäivänä), on oikeutettu normaaliin työstä maksettavan palkan ja ylityö-, ym. lisien lisäksi kaikilta tekemiltään työtunneilta 100 prosentin sunnuntaityökorotukseen itsenäisyyspäivälain perusteella, riippumatta siitä milloin työsuhde on alkanut. Mitään muuta erillistä ja edellisten lisäksi maksettavaa itsenäisyyspäivästä johtuvaa palkkaa ei tule maksettavaksi. Yllä kirjoitettu itsenäisyyspäivän palkan maksamisesta pätee myös liiton muilla sopimusaloilla. Yksityiskohtaiset ohjeet: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus AJANKOHTA Työehtosopimuksen mukaan: ”Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.” HUOM. Työpaikoilla olisi hyvä pyrkiä siihen, että vuoden alussa katsotaan ns. kiinteät pekkaspäivät, joita voivat olla esim. helatorstaiviikon perjantai ja yleensä muutkin arkipyhien vuoksi irralleen jäävät yksittäiset työpäivät. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työajantasaamispäivien antamisesta ja maksamisesta. Työehtosopimuksen 19.2 luku: ”Työpaikalla voidaan sopia pekkaspäivien pitoja maksamisajankohta sekä siitä, pidetäänkö päivät työpäivää lyhentämällä.” KÄÄNNÄ! AHJ1514_24-48.indd 33 27.10.2015 13:35:12
14 05.11.2015 SAIRASTUMINEN Työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Mikäli työpäivä on sovittu pekkaspäiväksi, se ei ole työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos työntekijä sairastuu ja on ennalta sovittuna pekkaspäivänä sairas, hänelle maksetaan tältä päivältä työajantasaamislisä, mutta ei makseta sairausajan palkkaa. Edellä oleva koskee tapauksia, joissa on ensin sovittu tai määrätty pekkaspäivä ja työntekijä sairastuu vasta tämän jälkeen. HUOM. Työnantaja ei voi määrätä yksittäiselle työntekijälle sairauspäivää pekkaspäiväksi. Jos on kyse koko tehtaan tai osaston ennalta määrätystä pekkaspäivästä, yksittäisen työntekijän sairaus ei siirrä hänen pekkaspäiväänsä myöhemmäksi. OSA-AIKATYÖ Työajantasaamislisän edellytyksenä on että, täysiaikaisena työskennellyt työntekijä sopii siirtymisestä osa-aikatyöhön. Edellä mainitun perusteella osaaikainen työntekijä ei saa erillistä tasaamisvapaata, mutta on oikeutettu työajan tasaamislisään työskentelemiltään säännöllisen työajan tunneilta ja tasaamislisän prosentti määräytyy tehtävän työtuntijärjestelmän mukaan. HUOM. Siten uusille osa-aikatyöhön palkatuille työntekijöille ei makseta kyseistä lisää. LOMAUTUS Ennen lomautuksen alkua käytetään ensi sijaisesti työajantasaamisvapaat ja vasta sen jälkeen lomautetaan. HUOM. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty työajantasaamisvapaiden kertymä periaatetta, joten vuorolomautuksen aikana ei suositella pidettäväksi pekkaspäiviä. Työajan tasaamisvapaita voidaan kuitenkin antaa tehdyn työajan suhteessa vuoro lomautuksen aikana tai lomautuksien loputtua, suhteuttaen vapaiden määrä tehtyihin säännöllisiin viikkotyöaikoihin. Vuorolomautustilanteissa työntekijän palkkaja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin osa-aikatyöntekijän. Vuorolomautuksen aikana työntekijälle maksetaan jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta työehtosopimuksen mukainen työajan tasaamislisä. KORVAAMINEN Työehtosopimuksen 20.4 luku: ”Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajantasaamisen vuoksi työtuntijärjestelmässä asianomaisen a) työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuoro kautisesta ylityöstä on sovittu. b) työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.” Jos kaikki korvataan ylityönä (yhtään pekkaspäivää ei ole annettu), 4 tuntia korvataan vuorokautisena ja loput 96 tuntia viikoittaisena ylityönä. Työehtosopimuksen 20.2 luku: ”viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.” Jos pitämättä on kaikki 100 tuntia Korvattaessa ylityönä, laskelma on vuonna 2015 seuraava (laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin): viikko nro 50 % 100 % 53 8 24 52 8 16 51 8 32 50 4 – yht. 28 72 ? Tuntipalkkainen päiväja kaksivuorotyöntekijä on saanut jo työskennellessään pitämättömillä pekkaspäivillä perus palkan, joten korvattavaksi tulee 50 prosentin tunteja 28 ja 100 prosentin tunteja 72. Jos pekkaspäiviä on pitämättä vuoden päättyessä, ne on korvattava edellä esitetyn mukaisesti, ellei ole sovittu niiden siirtämi sestä pidettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. MUUT SOPIMUSALAT Metalliteollisuuden muissa työehto sopimuksissa olevat työajantasaamispäivien ja korvauksien menetelmät voivat poiketa jossain kohdin teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta. Siksi ne tulee tarkastaa noudatettavasta työehtosopimuksesta. Jos pitämättä vähemmän kuin 100 tuntia Laskelma tehdään pitämättömien tuntien mukaan vuoden lopusta laskien. Tämän lisäksi on tietenkin maksettava varsinainen työajan tasaamiskorvaus, ellei sitä ole maksettu. HUOM. Pitämättömien pekkaspäivien maksaminen ylityönä edellyttää, että työntekijä on ollut työssä koko kalenterivuoden. Jos työsuhde on alkanut tai päättynyt kesken kalenterivuoden, ylityönä laskeminen ei tule kysymykseen. B Kuukausipalkkainen työ Työehtosopimuksen 19.3 luku määrää: ”Kuukausipalkkaisten työntekijäin osalta työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.” Päiväja kaksivuorotyön kuukausipalkkaiselle ei makseta erillistä työajantasaamis lisää, vaan hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää vapaata kalenterivuodessa palkkaa alentamatta. Jos kuukausipalkkaiselle ei ole annettu pekkaspäiviä, hänellä on saamatta ylityön korotusosien lisäksi kyseisiltä tunneilta myös peruspalkka, joka pitää nyt laskea mukaan. Jos pitämättä on kaikki 100 tuntia Ylityön korotusosien laskenta tehdään kuten tuntipalkkaisella. Tämän lisäksi maksetaan kaikilta pitämättömiltä pekkastunneilta myös peruspalkka. Tämä edellyttää työskentelyä koko kalenterivuoden. 34 T YÖ E H TO S O P I M U S AHJ1514_24-48.indd 34 27.10.2015 13:35:12
05.11.2015 14 T E X T V E IK K O K A U P P IN E N A V TA L S E X P E R T KO L L E K T I VAV TA L K L IP P U T O C H S P A R A 35 L Ö N F Ö R S JÄ LV S T Ä N D IG H E T S D A G E N O C H U T JÄ M N IN G S D A G A R N A 2 15 Självständighetsdagen 2015 Självständighetsdagen den 6 december infaller i år på en söndag. A I vanligt dag och tvåskiftsarbete samt i avbrutet treskiftsarbete i vilka söndagen normalt är ledig, orsakar självständighetsdagen inte avbrott i arbetet. Då har man inte rätt till lön för självständighetsdagen eftersom söndagen inte annars heller skulle ha varit en arbetsdag. B I arbetstidsformer (t.ex. kontinuerligt treskiftsarbete) där självständighetsdagen infaller på en arbetsschemamässig ledig dag utbetalas ingen skild lön för självständighetsdagen. C Arbetstagare som jobbar på självständighetsdagen likställs med arbetstagare som utför söndagsjobb. Således är arbetstagare som jobbar på självständighetsdagen antingen enligt arbetstidsschemat (kontinuerligt arbete) eller frivilligt gör övertid på ledig dag berättigade till 100-procentigt söndagstillägg för alla arbetstimmar enligt självständighetsdagslagen, oberoende när anställningen har inletts. Någon annan lön utöver det som nämnts ovan utbetalas inte på grund av självständighetsdagen. De ovannämnda direktiven kring utbetalning av lön på grund av självständighetsdagen gäller även inom andra avtalsbranscher. Noggranna direktiv och andra avtalsbranscher på adressen www.metalliliitto.fi/web/se/kollektivavtal Utjämningsledigheten De 12,5 utjämningsdagarna eller pekkanendagarna (100 timmar) bör beviljas och betalas under rådande kalenderår om man inte på arbetsplatsen har kommit överens om att de kan förflyttas och hållas fram till slutet av följande år. Arbetsgivaren kan inte ensidigt bestämma att flytta pekkanendagarna, utan det måste nås en överenskommelse om detta. A Timavlönat dag eller tvåskiftsarbete FÖRUTSÄTTNINGEN Ifall anställningsförhållandet har börjat från och med början av året och om man arbetar 8 timmar om dagen och 40 timmar i veckan, ansamlas pekkanendagar sammanlagt 100 timmar dvs. 12,5 dagar om året. Den regelbundna arbetstiden måste utjämnas i dagoch tvåskiftsarbete år 2015 till 36,4 timmar i genomsnitt. Ifall den regelbundna arbetstiden överskrids bör den överskridande delen utjämnas genom att bevilja arbetstidsförkortningsdagar enligt kollektivavtalets bestämmelser. Kollektivavtalets 19.3 kap.konstaterar: Det förtjänstbortfall som föranleds av arbetstidsutjämningen till genomsnittlig veckoarbetstid ersätts så att arbetaren för varje under ordinarie arbetstid timme i detta avtal avsedd arbetstidsform intjänar ett tillägg i cent som är 6,3 %, i intermittent treskiftsarbete 11 % och i kontinuerligt treskift 14,3 % av arbetarens kvartalsvis beräknade medeltimförtjänst.” OBS. Tilläggen betalas även för sådan reseoch utbildningstid på ordinarie arbetstid som ersätts av arbetsgivaren samt för den tid för vilken arbetsgivaren betalas lön för sjuktid på grund av att arbetarens barn insjuknat samt för den del av förtroendemans eller arbetarskyddsfullmäktigs ordinarie arbetstid som åtgår till att sköta med arbetsgivaren överenskomna uppgifter. Tillägget ersätter skillnaden mellan kollektivavtalets och arbetstidslagens veckoarbetstid (40 timmar). Tillägget betalas omedelbart med arbetsförhållandets ingång enligt det arbetstidschema som gäller då. Arbetsgivaren måste kunna påvisa vilken del i arbetarens lön är arbetstidutjämnings tillägg och vilken del annan lön. Enligt kollektivavtalet beaktas arbetstidsutjämningstillägget inte vid beräkningen av kvartalets medeltimförtjänst, men det räknas med i semestermedeltimförtjänsten som utgör beräkningsgrunden för semestertidens lön. Kollektivavtalet innehåller en överenskommelse om tilläggets betalningstidpunkt varefter intjänade tillägg utbetalas löneperiodsvis ifall man inte lokalt avtalat om annat. Tilläggen förfaller till betalning vid utgången av den tidsperiod när arbetstidutjämningsledigheterna senast bör ges eller ifall anställningen upphör, vid anställningens upphörande. TIDPUNKT Kollektivavtalet konstaterar: ”Ifall på arbetsplatsen inte annorlunda överenskommes, genomförs arbetstidsutjämningen så att ledighet hålles enligt arbetsgivarens anvisning minst ett arbetsskift åt gången. Om arbetstidsschemat inte har fastställts på förhand, meddelas tidpunkten för ledigheten senast en vecka före, ifall om inget annat överenskommes lokalt före ledigheten.” OBS. På arbetsplatserna bör man efter sträva att man i början av året utser s.k. fasta pekkanen-dagar, vilka kan vara t.ex. Kristi himmelfärdsdagveckas fredag och i allmänhet också andra enskilda arbetsdagar mellan söckenhelger. Arbetsgivaren måste se till att arbetstidsutjämningsdagarna beviljas och betalas. Kollektivavtalets 19.2 kap. konstaterar: ”Man kan på arbetsplatsen komma överens om när man håller eller betalar pekkanendagarna samt om man håller dagarna genom att förkorta arbetstiden.” VÄND! AHJ1514_24-48.indd 35 27.10.2015 13:35:12
14 05.11.2015 ......paria saappaita Tuotenro..............Koko........... ......paria kenkiä Tuotenro.............. Koko........... ......paria tohveleita Tuotenro..............Koko........... ......paria tohveleita Tuotenro..............Koko........... Nimi........................................................................................... Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla) ........................................................................................................ Katuosoite.................................................................................. Postinumero ja postitoimipaikka ................................................. Puhelin ...................................................................................... Ilmoita meille, jos et halua tarjouksia meiltä tai valituilta yrityksiltä. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Tohvelit, mokkaa 19,90 Tuotenro 21118 Pehmeät tossut AITOA NAHKAA naisille ja miehille AITOA VASI KANNAHK AA AITOA VASI KANNAHK AA Tohvelit – lämpimät ja ihanat, aitoa vasikannahkaa, lämmin lampaannahkajäljitelmävuori. Pitää jalkasi lämpiminä kylmillä ja vetoisillakin lattioilla. Luistamaton pohja. Sopii naisille ja miehille. Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Tuotenro 21118 korkea malli Hinta 19,90 Tuotenro 2608 matala malli Hinta 17,90 Liukuesteet on kiinnitetty pohjaan, ja ne voidaan helposti kääntää kädellä ulospäin. Käännettävät liukuesteet Nerokas uutuus – kävele turvallisesti käännettävillä liukuesteillä! Liukumaton syväuurteinen pohja Ihanan lämpimät saappaat ja kengät, joissa on liukuesteet! NYT VAIN 34 90 / PARI Ohjehinta 44.90 SÄÄSTÄ €10 NYT VAIN 29 90/ PARI Ohjehinta 39.90 SÄÄSTÄ €10 Sopivat sekä naisille että miehille Vettä hylkivä materiaali Joustava vetoketju Tuotenro 2607 Kenkä Täysvuori Vettä hylkivä materiaali Tarrakiinnitys Tuotenro 2617 Saappaat Täysvuori syväuurrettu Uutuus! Mokkanahka ulkopuolella Lämpimät, mukavat talvikengät , joissa kaksinkertainen vetoketju ja joka sään kengät, joissa on tarrakiinnitys. Sopivat sekä miehille että naisille. Liukumaton, syväuurteinen pohja, Vettä hylkivä ja sietävä materiaali. Täysin vuorattu tekolammasvuorilla. Talvikengät Tuotenro 2607 Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Hinta 29,90 Joka sään saappaat Tuotenro 2617 Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Hinta 34,90 Ruostumaton liukueste Uutuus! Olotossut , mokkaa 17,90 Tuotenro 2608 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Katso ostoehdot: www.citylook.info Vastaanottaja maksaa tilauksen postimaksun. $ AITOA VASI KANNAHK AA AITOA VASI KANNAHK AA Vinterskor Ahjo 46_Vinterskor Ahjo 46 2015-10-27 09:15 Sida 1 INSJUKNANDE Enligt kollektivavtalet betalar arbetsgivaren lön åt arbetstagaren för sjukdomstiden för arbetsdagar i arbetstidsschemat. Ifall arbetsdagen är överenskommen att vara en pekkanen-dag, är det inte en arbetsdag enligt arbetstidsschemat. Ifall arbetstagaren insjuknar och är sjuk på en i förväg överenskommen pekkanen-dag, betalas han för den nämnda dagen arbetstidsutjämningstillägg men inte lön för sjukdomstiden. Det föregående gäller för de fall när man först har överenskommit eller fastslagit en pekkanen-dag och arbetstagaren insjuknar först efter detta. OBS. Arbetsgivaren kan inte förordna en enskild arbetstagaren att ta ut en sjukdag som pekkanen-dag. Om det är frågan om en pekkanen-dag som har fastslagits för hela fabriken eller avdelningen, förflyttar den enskilda arbetstagarens insjuknande inte personens pekkanen-dag till en senare tidpunkt. DELTIDSARBETE Förutsättningen för arbetstidsutjämningstillägget är att en arbetstagare som tidigare har arbetat heltid kommer överens om att byta till deltidsarbete. Med här tidigare nämnda anledning, är deltidsarbetstagare inte berättigade till skild arbetstidsförkortningsledighet, men nog arbetstidsförkortningsersättning för den ordinarie arbetstidens gjorda timmar och utjämningsersättningsprocenten bygger på den i gällande arbetstidschema. OBS. Därmed får t.ex. nya deltidsanställda på företaget inte det ifrågavarande tillägget. PERMITTERING Före permittering används i förstahand utjämningsledigheten och vid behov tillgrips först därefter permittering OBS. Man har inte fastställt principer för införtjänande av utjämningsledighet i kollektivavtalet. Således rekommenderas inte att utjämningsdagar används i turvis permittering. Utjämningsledigheten kan dock ges i proportion till gjord arbetstid under den turvisa permitteringen eller efter dess slut, så att ledigheten ges i proportion till den gjorda ordinarie veckoarbetstiden. I turvisa permitteringssituationer bestäms lön och andra villkor enligt den gjorda arbetstiden på samma vis som för deltidsanställda. Under turvisa permitteringen betalas åt arbetstagaren för varje under ordinarie arbetstid arbetad timme avtalsenlig utjämningsledighetsersättning. ERSÄTTNINGEN Kollektivavtalets 20.4 kap. konstaterar: ”Det arbete som på grund av arbetstidsutjämning överskrider heltidsarbetande arbetares i arbetstidsschemat a) för respektive arbetsdygn fastställda antal arbetstimmar ersätts såsom avtalats om dygnsövertidsarbete i det fall att det i arbetstidsschemat fastslagna antalet timmar för ifrågavarande dygn underskrider 8 timmar. b) för respektive arbetsvecka fastställda arbetstid ifall denna underskrider 40 timmar för ifrågavarande vecka, ersätts såsom avtalats om veckoövertidsarbete.” Ifall allt ersätts som övertid (ingen pekkanen-dag har beviljats), ersätts 4 timmar som dygnsövertid och de övriga 96 timmar som veckoövertid. Kollektivavtalets 20.2 kap. konstaterar: ”erläggs för veckoövertidsarbete förutom arbetslön ett övertidstillägg, som för de 8 första timmarna utgör 50 procent och för de följande timmarna 100 procent av medeltimförtjänsten” Ifall ingen av de 100 timmarna är utgivna Om de ersätts som övertid, är beräkningsschemat följande (Beräkningen av veckoövertidsarbete börjar med årets sista dag baklänges): vecka nr 50 % 100 % 53 8 24 52 8 16 51 8 32 50 4 – sammanlagt 28 72 ? Timavlönad dageller tvåskiftsarbetare har fått en grundlön för de outtagna pekkanen-dagarna, således beräknas 28 50-procentiga och 72 100-procentiga timmar som ersättning. Ifall pekkanen-dagar finns kvar vid slutet av året bör de ersättas på ovannämnda sätt om det inte finns överenskommelse om att de förflyttas till nästa år och tas ut vid slutet av år 2016. ÖVRIGA AVTALSBRANSCHEN Metoderna för arbetstidsutjämningsdagar och tillägg i andra metallindustrins kollektivavtal kan avvika i vissa punkter från teknologiindustrins kollektivavtal som behandlas här, därför bör de kontrolleras i det tillämpade kollektivavtalet. I fall antalet outtagna timmar underskrider 100 Beräkningen görs enligt de outtagna timmarna från slutet av året. Därutöver måste förstås det egentliga arbetstidsutjämningstillägget betalas om det inte har betalats tidigare. OBS. Ersättning av de outtagna pekkanen-dagarna som övertid förutsätter att arbetstagaren har arbetat hela kalenderåret. Ifall anställningsförhållandet har börjat eller upphört mitt i kalenderåret, är beräkningen som övertid inte möjligt. B Månadsavlönat arbete Kollektivavtalets 19.3 kap. konstaterar: ”För arbetare med månadslön genomförs arbetstidsutjämningen utan sänkning av månadslönen.” Åt dagoch tvåskiftsarbetare med månadslön betalas inget separat arbetstidsutjämningstillägg, han har rätt till 12,5 dagar ledighet om kalenderår utan lönesänkning. Om arbetaren med månadslön inte har givits pekkanen-dagar, har personen inte bara blivit utan förhöjningsdelarna för övertid, utan också grundlönen för timmarna i fråga, vilken nu skall räknas med. Ifall ingen av de 100 timmarna är utgivna Förhöjningsdelarna för övertid beräknas på samma sätt som för en timanställd. Dessutom betalas personen också grundlön för outtagna pekkanen-dagar. Detta förutsätter också att man har arbetat hela kalenderåret. 36 KO L L E K T I VAV TA L AHJ1514_24-48.indd 36 27.10.2015 13:35:14
......paria saappaita Tuotenro..............Koko........... ......paria kenkiä Tuotenro.............. Koko........... ......paria tohveleita Tuotenro..............Koko........... ......paria tohveleita Tuotenro..............Koko........... Nimi........................................................................................... Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla) ........................................................................................................ Katuosoite.................................................................................. Postinumero ja postitoimipaikka ................................................. Puhelin ...................................................................................... Ilmoita meille, jos et halua tarjouksia meiltä tai valituilta yrityksiltä. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Tohvelit, mokkaa 19,90 Tuotenro 21118 Pehmeät tossut AITOA NAHKAA naisille ja miehille AITOA VASI KANNAHK AA AITOA VASI KANNAHK AA Tohvelit – lämpimät ja ihanat, aitoa vasikannahkaa, lämmin lampaannahkajäljitelmävuori. Pitää jalkasi lämpiminä kylmillä ja vetoisillakin lattioilla. Luistamaton pohja. Sopii naisille ja miehille. Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Tuotenro 21118 korkea malli Hinta 19,90 Tuotenro 2608 matala malli Hinta 17,90 Liukuesteet on kiinnitetty pohjaan, ja ne voidaan helposti kääntää kädellä ulospäin. Käännettävät liukuesteet Nerokas uutuus – kävele turvallisesti käännettävillä liukuesteillä! Liukumaton syväuurteinen pohja Ihanan lämpimät saappaat ja kengät, joissa on liukuesteet! NYT VAIN 34 90 / PARI Ohjehinta 44.90 SÄÄSTÄ €10 NYT VAIN 29 90/ PARI Ohjehinta 39.90 SÄÄSTÄ €10 Sopivat sekä naisille että miehille Vettä hylkivä materiaali Joustava vetoketju Tuotenro 2607 Kenkä Täysvuori Vettä hylkivä materiaali Tarrakiinnitys Tuotenro 2617 Saappaat Täysvuori syväuurrettu Uutuus! Mokkanahka ulkopuolella Lämpimät, mukavat talvikengät , joissa kaksinkertainen vetoketju ja joka sään kengät, joissa on tarrakiinnitys. Sopivat sekä miehille että naisille. Liukumaton, syväuurteinen pohja, Vettä hylkivä ja sietävä materiaali. Täysin vuorattu tekolammasvuorilla. Talvikengät Tuotenro 2607 Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Hinta 29,90 Joka sään saappaat Tuotenro 2617 Koot 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45 Hinta 34,90 Ruostumaton liukueste Uutuus! Olotossut , mokkaa 17,90 Tuotenro 2608 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Katso ostoehdot: www.citylook.info Vastaanottaja maksaa tilauksen postimaksun. $ AITOA VASI KANNAHK AA AITOA VASI KANNAHK AA Vinterskor Ahjo 46_Vinterskor Ahjo 46 2015-10-27 09:15 Sida 1 AHJ1514_24-48.indd 37 27.10.2015 13:35:14
38 14 05.11.2015 T E X T JO H A N LU N D F O TO JO H A N N E S TE R V O 38 – Jag är ju första förtroendemannen här på arbetsplatsen så det har inte varit så hemskt mycket tal om det fackliga här hos oss. Det är väl den främsta orsaken till att vi har så få med lemmar, tror Lind. Peter Sjökvist är själv huvudförtroendeman på Närko och kassör och sekreterare i Metalls fackavdelning 274 i Närpes. Det är till stor del fackavdelningens ordförande Harry Malm och Sjökvist själv som är huvudarkitekterna bakom starten av organiseringen på arbetsplatsen. – Peter och Harry från fackavdelningen tog kontakt och frågade om jag kunde tänka mig att ställa upp så att vi skulle få organiseringen av arbetsplatsen igång, berättar Lind. – Kennet och jag har ju jobbat tillsammans tidigare på Närko och vi har gjort ett par projekt tillsammans i Sverige, så jag visste ju att han är en duglig man så vi tog chansen, skrattar Sjökvist. Under powerplay-veckan diskuterade både anställda och aktiva inom Metallförbundet med tusentals oorganiserade arbetstagare i hela Finland. Ahjo följde med organisationsarbetet under en dag i Närpes. ”Alltid trevligt med oväntat besök” Klockan är tjugo över ett på tisdag ef termiddag när fackaktiva Peter Sjökvist och organisationsombudsman Nina Wessberg kurvar in på parkeringsplatsen utanför en in dustrihall, ungefär 20 kilometer norr om När pes centrum. – Bakluckan ser ut på samma sätt som när man gör valarbete, skrattar Wessberg medan hon packar ihop informationspaket med blan ketter av olika slag för företagsbesöket. På kontoret möts vi av ägarens fru som be rättar att chefen inte är på plats, men att för troendemannen får avgöra om det passar att vi kommer in och talar med de anställda. – Jag hade ju hört om kampanjveckan och att ni var på kommande, men jag visste inte att det skulle vara just idag. Men det är alltid trevligt med oväntat besök, utbrister huvudförtroen demannen Kennet Lind belåtet. När Lind för ett år sedan blev vald till huvud förtroendeman var det samtidigt första gången man ordnade förtroendemannaval på last och skåpbilskarosstillverkaren Närpiön Erikois vaunut NEK. Företaget är ett bra exempel på redan organiserade arbetsplatser som behöver lite hjälp på vägen. NEK har 25 anställda på fa briksgolvet av vilka endast 5 hör till facket. KL 13.20 KL 09.00 I produktionshallen är arbetet med att förse transportföretag med last och skåpbilskarosser i full gång. Lind söker snabbt upp arbetskamra ter som inte ännu hör till facket och presenterar dem för Sjökvist och Wessberg. – Vad tycker du om regeringens planer på att skära i arbetsvillkoren och arbetslöshetsskyd det? frågar Wessberg och diskussionen kommer igång. Dag två av kampanjveckan inleddes i Österbotten på tisdag morgon med start från Närpes. Fackaktiva Peter Sjökvist från Närpesavdelning 274 och Metalls organisationsombudsman Nina Wessberg åkte iväg mot Kristinestad för att träffa arbetstagare på Botnia Bolt. POWERPLAY-VECKAN 19–23.10. ”INGEN HAR TIDIGARE FRÅGAT OM JAG VILL BLI MEDLEM” AHJ1514_24-48.indd 38 27.10.2015 13:35:20
14 05.11.2015 39 – Det de berättade lät riktigt vettigt och jag skulle kunna tänka mig att bli medlem i Metall. Bra förmåner och inte speciellt mycket dyrare än att bara höra till en arbetslöshetskassa. Men nu jag ska ta och läsa in mig ordentligt. Det ver kar bra, men man ska aldrig gå med sådär bara i någonting som man inte riktigt känner till, säger Grönberg. ”VI VILL AKTIVERA DE AKTIVA OCH GE DEM REDSKAP” Efter klockan två börjar det vara dags att åka vidare till nästa arbetsplats. Dagen har varit lyckad för Sjökvist och Wessberg som in ledde dagen med ett tidigt besök på Botnia Bolt i Kristinestad. – Där blev vi välmottagna och också led ningen var intresserade av vad vi hade att säga, summerar Sjökvist morgonen. Det är regionkontoret i Vasa som har valt ut arbetsplatserna i regionen som besöks under veckan. Det är i första hand frågan om arbets platser som har en förtroendeman men som av en eller annan orsak ändå har få medlemmar. Under powerplayveckan görs ändå företags besök också till arbetsplatser utan förtroende valda. Där kan mottagningen ofta vara lite kyli gare – något som också Sjökvist och Wessberg får erfara när vi besöker nästa arbetsplats en liten bit vidare längs riksåttan. – Ni kunde ha meddelat att ni är på väg på förhand, konstaterar man bistert på kontoret på nästa metallföretag vars namn får förbli onämnt. – Hittills har ingen velat skriva under med lemsblanketten direkt, utan de vill fundera i lugn och ro först. Vi kommer ju ganska snabbt och plötsligt på och man kan förstå att man kan känna sig lite ställd i sådan situation, konstate rar Sjökvist. Innan företagsbesöken hade både Sjökvist och Wessberg förväntat sig att arbetstagarna ute på fältet skulle vara mer insatta och upprörda över regeringens utspel. – Jag trodde att folk skulle vara mer insatta i regeringens planer, men det kan hända att man främst ser på svensk tv här i Österbotten och kanske inte följer med finländsk politik. Vi borde vara bättre på att nå arbetstagarna med viktiga frågor som de här, säger Wessberg. – Under kampanjen talar vi främst med så dana som inte är medlemmar och där tror jag det finns en stor skillnad. Jag tycker att vi har fått bra information från förbundet, också på svenska. Jag tror att Metalls medlemmar kän ner till vad det handlar om, resonerar Sjökvist vidare. Längre fram i produktionshallen träffar vi montören Stefan Grönberg som inte heller är medlem i Metall. Men också han tycker att det är bra att facket går runt på arbetsplatser och berättar om sin verksamhet. – Jag tror att det är ganska få som självmant söker upp ett fackförbunds webbplats. Det går väl lätt så att man börjar fundera varför man inte hör till facket först sedan när det börjar bli problem. Men när permitteringarna och upp sägningarna kommer så är det redan för sent, säger Grönberg. Grönberg har ingen direkt förklaring till varför han aldrig har anslutit sig till facket. Han hörde om YTK för några år sedan och på den vä gen är han ännu idag. Ingen har däremot försökt rekrytera honom till Metall – tills nu. Montören Elvis Dulan har jobbat på NEK i ganska exakt fyra år men inom metallbranschen betydligt längre än så. Han hör inte till Metall men anslöt sig till arbetslöshetskassan YTK för sju år sedan. – Jag har aldrig tänkt på saken så noga. Jag har alltid haft jobb och inga problem och vid be hov har jag alltid hittat nytt arbete, svarar han på frågan om varför han inte hör till Metall. Dulan medger att han aldrig sett någon från YTK på arbetsplatsen som skulle ha frågat hur han har det eller om det finns några problem som borde åtgärdas. Men så är ju YTK inget fackförbund heller. Han tycker att det är bra att Metallförbundet aktivt besöker arbetstagare på arbetsplatserna. – Ingen har tidigare frågat om jag vill bli medlem men det som de berättade lät riktigt bra. Nu har jag en anslutningsblankett och jag tänker nog bli medlem, säger Dulan. Huvudförtroendemannen Lind tycker att kampanjveckan är ett bra hjälpmedel i organi seringsarbetet och ett bra sätt att öppna ögonen på dem som inte är medlemmar. Efter besöket måste han ändå själv föra arbetet vidare. – Nu måste jag följa upp det här och jag hop pas ju att så många som möjligt kommer med i laget. Medlemskapet ger trots allt en trygghet vilket jag försöker påpeka. Man vet ju aldrig om det blir problem, säger Lind. ”NÄR PERMITTERINGARNA OCH UPPSÄGNINGARNA KOMMER ÄR DET FÖR SENT” Rundturen på fabriken fortsätter och Peter Sjökvist och Nina Wessberg hinner föra flera diskussioner under företagsbesöket. Det tar en stund att komma till skott men sedan börjar det löpa. Men att direkt få nya medlemmar är ingen enkel sak. 39 ”Alltid trevligt med oväntat besök” Under Powerplayveckan träffade fackaktiva Peter Sjökvist och Metalls organisationsombuds man Nina Wessberg bland annat huvudförtroendemannen Kennet Lind och oorganiserade arbetstagare på NEK i Närpes. Både Elvis Dulan och Stefan Grönberg gillade vad de hörde. KL 14.25 POWERPLAY-VECKAN 19–23.10. AHJ1514_24-48.indd 39 27.10.2015 13:35:24
14 05.11.2015 40 40 Avtalsvidriga nedskärningar ARBETSLÖSHETSSKYDD Metallförbundet fördömer skarpt Juha Sipiläs (C) borgarregering för planerna på att skära i arbetslöshetsskyddet. Nedskärningarna är i strid med sysselsättningsoch tillväxtavtalet. Nedskärningarna ska verkställas från början av år 2017, men en del av innehållet i sysselsättningsoch tillväxt avtalet sträcker sig ända till 2017. – Förbättringarna i de arbetslösas situation har redan varit helt avgörande i samband med flera förhandlingsrundor för att vi har kunnat godkänna de här helhetslösningarna, påminner Metallförbundets ordförande Riku Aalto. Att arbetslöshetsskyddet förfaller kommer enligt Metallförbundet inte att skapa nya arbetsplatser. Tvärtom kommer nedskärningarna att försämra både de arbetslösas och kommunernas ställning eftersom kommunerna får ta ett större ansvar när det gäller utkomst svårigheter. FFC vill inte ha lönerea LOKALT AVTALANDE FFC förutsätter att ett utökande av det lokala avtalandet inte leder till lönesänkningar på företagsnivå. Finlands största löntagarcentralorganisation FFC betonar att det finns ett verkligt hot om en lönerea om man med tvång går in för en modell där företag kan avtala om lägre löner än vad branschens kollektivavtal fastställer. – Arbetsvillkoren skulle göras till en del av priskonkurrensen. Följderna är lönedumpning och försämrad trygghet för löntagarna, betonar FFC:s arbetsoch näringslivsdirektör Matti Tukiainen. AKTUELLT INOM METALL Nu är det dags för fackavdelningarna att väcka motioner till Metalls förbundskongress 2016. Sista dagen man kan lämna in kongressmotioner är 22.1.2016. Motionsblanketten hittar du på www.metalliliitto.fi/lomakepankki R E D IG E R IN G JO H A N LU N D Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Vi får ändå komma in så långt som till paus rummet för att tala med arbetstagarna på efter middagskaffepausen – under chefens uppsyn. – Det känns lite påfluget att klampa in oan mält på arbetsplatserna. Jag är van vid att man kommer överens på förhand om att man kom mer på besök. Jag tror att det dessutom är lite känsligare här i Österbotten eftersom också det fackliga ofta väcker känslor, säger Wessberg efter det korta besöket. Sjökvist har lätt att hålla med. – Under hela mitt förtroendemannaskap har jag försökt hitta gemensamma lösningar som gynnar båda parterna genom öppet samarbete och diskussion, förklarar han. Dagens skörd blir tre arbetsplatser och diskussioner med tiotals potentiella nya metallare. På kvällen fortsätter ändå organi seringsarbetet med redan aktiva medlemmar. Klockan sex är det är dags för del två i en kurs för förtroendevalda från Närpesföretagen Närko och NTM. – Målet är att diskutera regeringens planer och väcka tankar hos deltagarna om vad de egentligen innebär. Vi vill ytterligare aktivera de aktiva och ge dem redskap för att få fler med i verksamheten, förklarar Wessberg som drar kvällsprogrammet. – Jag ser det som väldigt positivt att det ju faktiskt har startat en diskussion på arbetsplat serna om vad som egentligen är på gång i sam hället. Vi aktiva är ju förstås med i den diskus sionen och försöker bredda den, säger Sjökvist som också deltar i kurskvällen som en avslut ning på en lång men lyckad kampanjdag. a KL 18.00 Det blev livlig diskussion kring regeringens planer och inställ ning till fackföreningsrörelsen under kurskvällen i Närpes. På plats var Peter Sjökvist, Mikael Renfors, KentJohan Svarvar, Roger Kronlund och Johan Stenback AHJ1514_24-48.indd 40 27.10.2015 13:35:27
EN SUND,TRYG G OCH TRIVSAM ARBETSMIL JÖ! ARBETARSK YDDSVAL 1.11–31.12 .2015 VAR MED OCH GÖR DIN ARBETSPLATS TILL EN BÄTTRE PLATS ATT ARBETA PÅ – RÖSTA I ARBETARSKYDDSVALET! ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE 41 05.11.2015 14 ARBETARSKYDDSVALET I ETT NÖTSKAL TIDPUNKT 1.11–31.12.2015 Noggrannare tidpunkt koms överens om med arbetsgivaren. ARBETSTAGARNA VÄLJER n På arbetsplatser med minst 10 arbetstagare väljs en arbetarskyddsfullmäktig och två vice arbetarskyddsfullmäktige. Det är också möjligt att välja dem på mindre arbetsplatser. n På arbetsplatser med minst 20 arbetstagare väljs också medlemmar och suppleanter till en arbetarskyddskommitté eller något annat motsvarande samarbetsorgan. n Arbetarskyddsombud väljs om man har kommit överens om det lokalt. n Mandatperioden är två år. KANDIDATNOMINERING n Endast arbetstagare och tjänstemän kan ställa upp i valet. n Alla arbetstagare och tjänstemän på arbetsplatsen kan antingen själv ställa upp som kandidater eller nominera kandidater för valet. Kandidaternas namn och deras samtycke skall levereras till valnämnden skriftligt. n Valnämnden informerar om när valet hålls och när kandidaterna senast skall vara nominerade. Minst 7 dagar skall reserveras för kandidatnomineringen och kandidatnominering tar slut 7 dagar innan valet hålls. n Om det inte finns fler än en kandidat behöver valet inte ordnas. RÖSTRÄTT n Alla arbetstagare och tjänstemän på arbetsplatsen som på valdagen har ett giltigt arbetskontrakt har rätt att rösta, även de som är permitterade eller på föräldraledighet. VALRESULTATET n Vem som blivit vald skall anmälas till arbetsgivaren, den egna fackavdelning samt till Metallförbundets regionkontor. n Arbetsgivaren anmäler vem som blivit vald till arbetarskyddsregistret på Arbetarskydds centralen. FÖRRÄTTANDE AV VAL n Arbetsgivaren måste erbjuda lämpliga lokaliteter i sitt förfogande för förrättande av valet. Arbetsgivaren får inte förhindra eller försvåra ordnandet av valet. n Plats och tidpunkt för valet måste anmälas minst 14 dagar innan valet. n Valet ordnas av arbetarskyddskommittén. Personalens representanter bildar valnämnden. Valanvisningar: www.metalliliitto.fi /web/se/arbetsmiljo AHJ1514_24-48.indd 41 27.10.2015 13:35:27
KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, 09 530 71 Pidä ammattitaitosi yllä AEL:n koneistusja hitsauskoulutuksella Tule kurssille, opit varmasti ja osaat paremmin! KONEISTUSKOULUTUS Konepajatekninen mittauskurssi, 1. jakso 30.11.–2.12.2015 • 18.–20.1.2016 Mastercam-peruskurssi X-versiolla 30.11.–2.12.2015 Koneistuksen tuottavuuden kehittäminen 9.–11.12.2015 3D-mittauskoneen käyttö 13.–15.1.2016 Mastercam-jatkokurssi 2.–3.2.2016 Mittausepävarmuus pituudenmittauksessa – arviointi ja laskenta 10.–11.2.2016 HITSAUSKOULUTUS Hitsauksen perusteet 30.11.–2.12.2015 Silmämääräinen tarkastus 1 – hitsatut rakenteet 7.–8.12.2015 Muoviputken puskuja sähköhitsaus 8.–11.12.2015 Tulityökurssi/tulityökortti 14.12.2015 Silmämääräinen tarkastus 2 – monialasektori 15.–17.12.2015 Lisätietoa ja ilmoittautumiset ael.fi METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lanka puhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työ ja elinkeinotoimistoon eli TEtoimistoon. Ansio päivä rahahakemuslomakkeen saat TEtoimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osaaikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osaaikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liite dokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. T YÖT TÖ M YYS T U RVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1514_24-48.indd 42 27.10.2015 14:33:48
05.11.2015 14 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A JY R K I LU U K K O N E N 16.–18.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 18.–20.11. Kompletteringskurs för Metall Kotisivukurssi 23.–25.11. Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 23.–27.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Tietotekniikan jatkokurssi 30.11.–2.12. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 30.11.–4.12. Kirjoitan – siis ajattelen 7.–11.12. Työsuojelun peruskurssi Järjestötoimijan perusteet 11.–15.1. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 8.–12.2.) Tietotekniikan peruskurssi 18.–22.1. Työsuojelun peruskurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Ihmissuhteet työpaikalla 25.–29.1. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Hyvä lehtijuttu 1.–5.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.2.–4.3.) Taloudenhoito 8.–12.2. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) 15.–18.2. Palkkatekniikan kurssi Hyvinvointi työyhteisössä 15.–19.2. Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta (autoala mukana) 24.–26.2. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta Taseri-kirjanpidon kurssi 29.2.–4.3. Työsuojelun peruskurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen Ammattiosastot ja seuturyhmät Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. SARI LEIVISKÄ, varapääluottamusmies, Tekniseri Oy, Kempele, Oulun seudun Metallityöväen ao. 210 PÄIVI HACKLIN, kokoonpano-osaston varaluottamusmies, Kemppi Oy, Lahden metallityöväen ao. 23 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Hallitus vie ja kansa vikisee! Aktivoikaa jäsenistöä järjestämällä ajankohtaiskoulutusta. Samalla syntyy esityksiä liittokokoukselle. Ohjeet koulutuksen järjestäjälle: www.metalliliitto.fi/paikallinen-koulutus 43 Vihreä kirja ja joukkovoima Vihreän kirjan hyvä osaaminen antaa suojaa, ja viime kädessä on sitten olemassa joukkovoima, tietävät Päivi Hacklin ja Sari Leiviskä. He kävivät luottamusmiesten jatkokurssin Murikka-opistolla. He poseerasivat Reino Laitasalon vuonna 1974 maalaamaan taulun Mielenosoituskulkue edessä. Ennakoivaa edunvalvontaa on helpompi tehdä, kun tuntee yrityksen näkökulman asioihin. – Yrityspeliä pelaamalla oppii, miten työnantajapuoli katsoo yrityksen toimintaa. Tiedosta on hyötyä edunvalvonnassa. Hacklin toimii kokoonpano-osaston varaluottamusmiehenä Kempillä Lahdessa. Leiviskä on varapääluottamusmies Kempeleessä Tekniserissä. He kertaavat tositarinaa, jonka Jouko Reijonen kertoi kurssilaisille. – Yrityksen strategiainfossa oli ilmoitettu, että yritys haluaa olla tietyn metallituotteen johtava valmistaja Suomessa. Seuraavan vuoden infossa kerrottiin, että tarkoitus on olla johtava tuottaja. Ei mennyt kauaa, kun yritys lakkautti koko tuotantonsa. Yhden sanan erosta, ”valmistajan” muuttumisesta ”tuottajaksi”, olisi valpas luottamusmies voinut aavistaa yritysjohdon suunnitelmat. – Kun osaa lukea merkkejä, voi ennakoida ja mahdollisesti puuttua kehityksen suuntaan jo etukäteen. Jatkokurssi on myös lisännyt Hacklinin ja Leiviskän itsetuntemusta ja itseluottamusta. – Peruskurssilla sai hyvät perustiedot. Jatkokurssilla on käyty läpi esimerkiksi luottamusmiehen minäkuvaa, eli millä tavalla itse toimii ja mitkä syyt vaikuttavat omaan toimintamalliin, selostaa Leiviskä. ”Kurssilla oppii, miten työnantajapuoli katsoo yrityksen toimintaa.” AHJ1514_24-48.indd 43 27.10.2015 13:35:30
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 12.11. Ahjo 15 (ilmestyy 26.11.) 3.12. Ahjo 16 (ilmestyy 17.12.) 10.12. Ahjo 1 (ilmestyy 7.1.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 16.11. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Paavo Arhinmäki. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 12.11. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Rauman metallityöväen ao. 66:n toimikunnan kokous ke 11.11. klo 17.30 ravintola Buena Vistassa. Aiheena vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 9.11. klo 12 osaston toimistolla, Sturenkatu 27, 4. krs. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien syyskokous to 19.11. klo 15 tehtaan ruokalassa, jonka jälkeen sairauskassan kokous. Kahvitarjoilu. Sipoon Metallityöväen ao. 136:n toinen purkukokous to 19.11. klo 18 Airi Nybergin kotona, Pyhän Sigfridintie 30, Nikkilä. Käsiteltävänä asiana osaston toiminnan lakkauttaminen. Kahvitarjoilu Sibbo Metallarbetarfack avd. 136:s andra avdelningens upplösningsmöte to 19.11. kl. 18 hemma hos Airi Nyberg, Sankt Sigfridsvägen 30, Nickby. Behandlas avdelningens upphörande verksamhet. Kaffeservering. Ehdokasasettelukokoksia Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Lohjan metallityöväen ao. 8: to 5.11. klo 18 Metalli tuvalla. www.metalli8.net Lahden metallityöväen ao. 23: to 29.10. klo 18.30 Päijät-Hämeen Osuupankki Trion kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20. Kahvitarjoilu ennen kokousta klo 18–18.25. Sisäänkäynti kokoustiloihin Trion McDonaldsin viereiseltä hissiltä 4. kerrokseen klo 17.55–18.15 (hissi lukittuna muun ajan). Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 7.11. klo 12 Räihän Rieskapaikassa Tervolassa. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: to 5.11. klo 14.30 Kalevala Korulla. Kahvitarjoilu. Karjaan Autoja Metallityöväen ao. 125: ke 11.11. klo 16 ABC Karjaa, Lepinpellonkatu 2. Kahvitarjoilu. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: to 19.11. klo 15.30 Säynätsalon ruokalaosuuskunnan kabinetissa. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 12.11. klo 17.30 ao:n toimistolla, Pisteenkaari 3. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: ti 10.11. klo 16.30 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2, Kouvola. Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 12.11. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5, Salo. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 9.11. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Kahvitarjoilu. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: to 12.11. klo 17 osaston toimistossa Teatteritalolla. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ti 10.11. klo 15.30 Strömbergin ruokalassa, Strömbergin puistotie 3. Kahvitarjoilu. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: ti 10.11. klo 18 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kemijärven Metallityöväen ao. 316: to 12.11. klo 17.30 Kiehispirtillä, Seminaarinkatu 5. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 20.11. klo 18 sos.dem.kokoushuoneessa Laihian Virastotalossa. Helsingin Autokorjaajat (Autoja konealan ao.) 337: ti 17.11. klo 17 osaston toimistolla, Osmontie 47 A. Syyskokouksia Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Koneja Siltatyöväen ao. 4: to 12.11. klo 15.15 neuvotteluhuone Superissa, Wärtsilänkatu 100, Järvenpää. Helsingin metallityöväen ao. 5: to 26.11. klo 17 osaston toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvi ja voileipä tarjotaan. Pietarsaaren metallityöväen ao. 10: ke 18.11. klo 17.30 toimistolla, Tehtaankatu 13. Kahvija pullatarjoilu. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 12.11. klo 17 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5-7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Toimikunnan kokous klo 16. Metallityöväen ao. 12: ke 25.11. klo 15 tehtaalla neuvotteluhuone Helsingissä, Vanha Porvoontie 229. Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: la 7.11. klo 10 ravintola Lypsyniemessä, Vipusenkatu 6. Liitosta mukana aluepäällikkö Hannu Savolainen. Lahden metallityöväen ao. 23: to 26.11. klo 18.30 Päijät-Hämeen Osuuspankki Trion kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20. Kahvitarjoilu ennen kokousta klo 18–18.25. Sisäänkäynti kokoustiloihin Trion McDonaldsin viereiseltä hissiltä 4. kerroksee klo 17.55–18.15 (hissi lukittuna muun ajan). Helsingin peltija vaskiseppien ao. 27: ti 24.11. klo 17.30 Metalli 5:n toimistolla, Saariniementie 4, Helsinki. Ruokailu kokouksen jälkeen. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä ruokailun vuoksi Juhani Miettiselle, puh. 0400 549 657. Joutsenon metallityöväen ao. 30: to 19.11. klo 18 Joutsenon työväentalolla. Kahvitarjoilu Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 10.11. klo 19 ao:n toimistolla, Maariankatu 6 b, Turku. Turun peltiseppien ao. 45: pe 27.11. klo 18 Wanhan Paronin kellarissa, Yliopistonkatu 37. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 28.11. klo 13 Kylpylä-Hotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Kokouksen yhteydessä työsopimuskoulutusta, vetäjänä Janne Heinimäki. Turun metallityöväen ao. 49: ke 25.11. klo 18.30 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C. Kahvitarjoilu. Inhan metallityöväen ao. 51: la 21.11. klo 13 Hotelli Mesikämmenessä. Ruokailu. Dalsbruks Metallarbetarfackavd. 54 håller höstmöte den 12.11 kl. 17.30 i Folkets Hus. Taalintehtaan metallityöväen ao. 54: 12.11. klo 17.30, Folkets Hus. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 29.11. klo 18 ao:n toimistossa, Torikatu 7 B 24. Kokouksen jälkeen ruokailu. Rauman metallityöväen ao. 66: ti 17.11. klo 18.30 Metallin toimistolla. Toimikunta kokoontuu klo 17.30. Kokkolan metallityöväen ao. 67: pe 27.11. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 28.11. klo 12 Metalliliiton kokoushuone 3, Hakaniemenranta 1 (pääovi). Kokouksessa kahvitarjoilu. Osasto tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille. Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 25.11. klo 16.30 osaston kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. www.metalli74.fi Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: ke 18.11. klo 17 HTY:n talolla Paasitornissa, huone 303. Kahvitarjoilu. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: pe 27.11. klo 16 ravintola Vaahterassa, Kyttäläntie 3, Konala. Aloitamme ruokailulla. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä pj Leila Rantaselle, puh. 045 132 0261. Kemin puhelinmiehet ao. 83: pe 20.11. klo 18 Tietokatu 6, Saunaosasto Seili. Ruokatarjoilu. Turun autoja moottorityöväen ao. 87: la 21.11. piknikristeilyllä Viking Linellä. Tapahtuma on jäsenille maksuton. Lisätietoja antaa Jukka-Pekka Hiltunen, puh. 040 769 4698 tai hiltunenjp@gmail.com. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: la 14.11. klo 17.30 Miittingin yläkerrassa, Pohjoispuisto 4, Pori. Iltapala, sauna, ota oma pyyhe mukaan. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ma 16.11. klo 18 Deli Tukussa, Pohjantie 8, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: to 19.11. klo 18 Caverion Suomi toimitilassa, Pitkälahdenkatu 1. Lahden autoja korjaamoalan ao. 114: pe 20.11. klo 18 Sporttiravintola Seipäässä, Vapaudenkatu 16, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu ja osaston saunailta. Porin metallitehtaan työväen ao. 122: la 28.11. klo 11 Kupariteollisuuspuiston pääruokalassa. Karjaan Autoja Metallityöväen ao. 125: to 26.11. klo 16 ABC, Lepinpellonkatu 2. Kahvitarjoilu. Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 21.11. klo 11.30 Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5, Tampere. Säynätsalon metallityöväen ao. 131: pe 4.12. klo 17 Juurikkasaaren rantasaunalla. Lämmintä ruokaa ja saunomista. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 29.11. klo 15 Kolmen Kulman ABC:n kokoustilassa. Ruokatarjoilu. Sipoon Metallityöväen ao. 136: la 28.11. klo 18 ravintola Hanna-Mariassa, Välikatu 6, Porvoo. Paikalla liiton edustaja. Kokouksen jälkeen jouluruokailu, johon ilmoittautumiset viimeistään 19.11. Tuomas Jakovedelle, puh. 040 564 5893 tai Airi Nybergille, puh. 040 562 2541. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s höstmöte lö 28.11 kl. 18 på Restaurang Hanna-Maria, Mellangatan 6, Borgå. Behandlas fackavdelningens för höstmötet stadgeenliga ärenden. På plats förbundets representant. Efter mötet julmatservering, anmälningar till julmat senast den 19.11 till Tuomas Jakovesi, tel. 040 564 5893 eller till Airi Nyberg, tel. 040 562 2541. Välkommen! Turun teletyöntekijäin ao. 152: pe 20.11. klo 18 Holiday Inn´ssä, Eerikinkatu 30 (talvipuutarha), Turku. Ruokailu ja mahdollisuus saunoa. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 20.11. klo 18 Hotelli Cumuluksessa, Väinönkatu, Jyväskylä. Vasa svenska metallarbetarfackavd. 174:s höstmöte den 20.11 kl 19 på Hotell Rantasipi Tropiclandia. Servering. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 26.11. klo 17 ao:n toimistolla, Pisteenkaari 3, Nummela. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 27.11. klo 18.30 Hotelli Lappeen kabinetissa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 29.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2, Pieksämäki Lapin Teleasentajat ao 208: pe 20.11. klo 18 Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 8. Kokouksen jälkeen pikkujoulu. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 27.11. klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2. Perinteiset tarjoilut. 14 05.11.2015 44 AHJ1514_24-48.indd 44 27.10.2015 14:34:13
Salon Seudun Autoalan ao. 211: to 26.11. klo 18 Salon Keilahallissa, Pormestarinkatu 5. Kokouksen jälkeen ruokailu, keilauskin mahdollista. Oulun teletyöntekijäin ao. 219: la 28.11. klo 13 ravintola Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 23.11. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Kahvitarjoilu. Pedersöre Metallarbetarfackavd. 228:s höstmöte onsdagen den 18.11 kl. 18.30 på Polaris, Edsevö. Stadgeenliga ärenden. Petteri Männistö, organisatör på Metallförbundet, deltar i mötet. Servering. Alla medlemmar hjärtligt välkomna! Porvoon teletyöntekijäin ao. 229: ke 11.11. klo 18 Metalli 86:n toimistossa, Piispankatu 19. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: pe 27.11. klo 19 Sokos Hotel Seurahuoneella. Kokouksen jälkeen jouluruokailu, jäsenille ilmainen, seuralaisille 33 €. Ilmoittautumiset ruokailuun 15.11. mennessä Jormalle, puh. 045 237 3853 tai Merjalle, puh. 040 554 9099. Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 25.11. klo 16 Ravintola Bufferi, Pirkkalan golfkenttä, Vaittintie 95. Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242: ma 9.11. klo 17 ay-keskuksella, Koulukatu 23. Kokouksen jälkeen ruokailu. Alavuden teletyöntekijäin ao. 257: pe 20.11. klo 18 Alavuden ABC:n kabinetissa. Ruokailu. Espoon Metallityöväen ao. 271: ke 25.11. klo 17 Gafe Galleriassa, Konstaapelinkatu 4, Läkkitori, 2. krs. Aloitamme ruokailulla klo 16.30. Ruokailua varten ilmoittautumiset 19.11. mennessä espoonmetalli271@ gmail.com tai Ursula Kuulalle, puh. 041 519 5338. Ilmoita mahdolliset allergiat. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: ti 24.11. klo 18 Palosaaren työväentalolla, Varisselänkatu 22. Kahvitarjoilu. Hyvinkää teletyöntekijäin ao. 281: pe 27.11. klo 17 Sky-kabinetti Harlekiini, Kauppatori 1. Kokouksen jälkeen ruokailu ja sauna. Halikon metallityöväen ao. 286: la 14.11. klo 12 ravintola Rikalassa, Asemakatu 15, Salo. Kokouksen jälkeen jouluruokailu. Haukiputaan metallija elektroniikka-alan työpaikkaos. 289: su 22.11. klo 16 Haukiputaan Navetalla. Ruokatarjoilu. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306: la 28.11. klo 18 ravintola Pohjanhovissa. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Ilmoittautumiset syyskokoukseen viimeistään 23.11. sp. pasi.mantere@pp.inet.fi tai puh. 0400 991 743. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: to 26.11. klo 18 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Someron Metallityöväen ao. 315: su 29.11. klo 16 Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero. Kahvitarjoilu. Kemijärven Metallityöväen ao. 316: to 26.11. klo 17.30 Kiehispirtillä, Seminaarinkatu 5. Laihian Metallityöväen ao. 330: pe 4.12. klo 18 sos.dem.kokoushuoneessa Laihian Virastotalossa. Helsingin Autokorjaajat (Autoja konealan ao.) 337: ti 8.12. klo 17 osaston toimistolla, Osmontie 47 A. Muuramen Metallityöväen ao. 344: su 15.11 klo 17 Muuramen työväentalolla. Vantaan autoja Konekaupanalan ao. 424: to 19.11. klo 17.30 omassa toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela (Teslan talo, ent. Inchcape). Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Rio Grandessa Myyrmäessä. Salon autoja konealan ao. 433: ti 24.11. klo 18 Cantina Antoniossa, Plaza 1, 2. krs. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto kiinni. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n avantouinti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 16.30–18.30 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Maksu jäseniltä 2 €, muilta 3 €. Sauna on lämmin. Maksu paikan päällä. Ao. 1 tarjoaa ilmaiseksi jäsenilleen to 19.11. klo 11 hernekeittoa ja to 10.12. klo 11 riisipuuroa kauppatorilla. Ao. 1:n lasten ja lapsenmielisten joulujuhlat la 28.11. klo 12–15 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Joulupukki jakaa lapsille yllätyspussin. Leikkiä, puuroa ym. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, puh. (02) 469 1410. Ao. 1:n veteraanien jouluglögitilaisuus ti 24.11. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Vieraana Sdp:stä Toni Eklund. Tarjolla glögiä, puuroa ym. Lohjan Metallityöväen ao. 8:n pikkujoulut 28.11. klo 17 Tanhuhovissa. Esiintymässä Matti ja Teppo sekä Satu Suhonen & Solar. Tanhuhovissa on myös karaokenurkka. Hinta jäsenille 15 €, muille 35 €, sisältää ohjelman ja jouluruoan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.11. mennessä Jouni Lindenille, puh. 050 340 4233 tai jounilinden@hotmail.com. Helsingin pelti-ja vaskiseppien ao. 27:n teatteri-ilta to 26.11. klo 18 teatteri Nyyrikissä, Pohjolankatu 2, Käpylä. Esityksenä Naurua ja ääntä kohti. Hinta 20 €/ jäsen/seuralainen sisältää ruokailun. Ilmoittautuminen 12.11. mennessä Risto Hartikaiselle, puh. 050 357 2737. Maksu osaston tilille FI14 8000 1801 3493 91. www.metalliao27.fi Turun metallityöväen ao. 49:n koko perheen joulujuhla la 28.11. klo 11–14 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Ohjelmassa lapsille mm. askartelua ja joulupukin vierailu. Veteraanien kuoro Ritspiikki esiintyy. Jouluinen tarjoilu. Ilmoittautumiset tarjoilua varten 20.11. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Inhan metallityöväen ao. 51:n jouluruokailu la 21.11. Valkeisen loman tilausravintolassa. Kattaukset klo 15 ja klo 17. Jäsenille ilmainen, seuralaiselle/perheenjäsenelle 34 €, 5–12 v. lapsille 17 €. Ilmoittautumiset 13.11. mennessä Kari Nokelaiselle, puh. 040 173 7701. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien joulujuhla ke 2.12. klo 12 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Tarjolla glögiä, puuroa ja kahvia, joululauluja, joulupukin vierailu sekä arvontaa. Pikkupaketti mukaan (ei pakollinen). Maksu 5 €/hlö. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 20.11. Kirstille, puh. 044 317 4326, maksaa voi myös Metalli 57: toimistolle. Kajaanin metallityöväen ao. 63:n pikkujoulu la 28.11. klo 17 Maaselän Etapissa, Nurmestie 294, Maaselkä. Kuljetus Kajaanin linja-autoasemalta lähtee klo 16. Paluu noin klo 22. Hinta 10 €/jäsen/seuralainen, 5 €/ työtön/opiskelija/vapaajäsen. Ilmoittautumiset 16.11. mennessä, puh. 050 358 6167 tai metalli63.kajaani@ kajaani.net. Maksut tilille FI57 1057 3000 2107 36 tai toimistolle ma klo 17–19. Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n pikkujoulut la 12.12. klo 18–21 ravintola Valdemarissa. Mukaan mahtuu n. 100 henkilöä. Hinta on 20 €/jäsen/puoliso, maksu osaston tilille FI7811343000632027. Ilmoittautumiset viimeistään 28.11. Sepolle, puh. 0400 963 596. Vaajakosken metallityöisten ao. 120:n pikkujoulu la 21.11. Lomakeskus Revontulessa. Ilmoittautumiset Hannulle, puh. 040 575 8726. Karjaan Autoja Metallityöväen ao. 125:n 60-vuotisjuhla pe 20.11. klo 19 ravintola Socis. Jäsenet ja seuralaiset ovat tervetulleita. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Jorma Pelkoselle, puh. 050 569 3075, pelkonenjorma@hotmail.com. Lieksan metallityöväen ao. 153:n pikkujoulu pe 4.12. klo 19 Kaatrahovissa. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä Pekka Voutilaiselle, puh. 050 433 5695, Heikki Eroselle, puh. 0400 885 681 tai Hannu Turpeiselle, puh. 040 5744 119. Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242:n pikkujoulu pe 4.12. klo 19 Hotelli Lappeen Ravintola Banquetissa. Ruokailu noutopöydästä juoman kera 10 €, jatkoliput 5 €. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset metalli242@gmail.com tai puh. 050 340 8245. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309:n pikkujoulu la 21.11. klo 17 Verkkorannassa. Jäsenille ilmainen, puolisolle hinta 10 €. Ilmoittautumiset 12.11. mennessä Aimo Karvoselle, puh. (08) 769 6271, 040 525 4084 tai Jouni Jussinniemelle, puh. 040 168 5502. Maksut ammattiosaston tilille FI8853751740006329. Kemijärven Metallityöväen ao. 316:n teatterimatka la 5.12. Rovaniemelle Lapin Alueteatteriin Jari Tervon romaaniin perustuvaan näytelmään Esikoinen. Lähtö Kemijärven ABC:ltä klo 16. Hinta 15 €/jäsen/puoliso sisältää lipun ja kuljetuksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 16.11. Tertulle, puh. 040 746 7692. Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320:n pikkujoulu pe 4.12. klo 18 Hotelli Kimmelissä. Hinta jäsenille 10 €, seuralaiselle 15 €. Hintaan sisältyy buffet-ruokailu juomineen ja sisäänpääsy hotellin ravintoloihin. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä Mikko Westmanille, mikko.westman@hotmail. com (tarvittaessa puh. 050 379 6330). Lisätietoja ilmoittautumisen yhteydessä. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Kiteen metallityöväen ao. 333:n jäsenille seuralaisineen pikkujouluja teatterimatka 28.–29.11. Savonlinnaan. Jouluruokailu Pietari Kylliäisessä la klo 17, teatteriesitys Soittokielto klo 19. Yöpyminen Pietari Kylliäisessä, jossa su aamupala. Ilmoittautumiset 13.10. mennessä matti.pitkänen@pp4.inet.fi, puh. 050 355 9621 tai työpaikkojen luottamusmiehille. Hinta 10 €/hlö maksetaan tilille FI7951530440054991 metalli333.com Ikaalisten metallityöväen ao. 340:n pienten työpaikkojen hotellimatka Tallinnaan suunnitteilla loppuvuodesta. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua 11.11. mennessä Ollille, puh. 040 730 9543. Kainuun Autoja konealan ao. 419:n pikkujoulu la 12.12. Teatteriesitys Haloo, kuuleeko Joulupukki? klo 16–17.45 Kajaanin Kaupunginteatterissa, Kauppakatu 14, Kajaani. Liput ennen esitystä Seijalta. Esityksen jälkeen klo 18.15 jouluruokailu ravintola Ranchissa, Kauppakatu 26. Hinta 10 €/jäsen, 15 €/seuralainen. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 klo 15 jälkeen. Ilmoita myös ruokavalintasi liha tai kala. Maksut tilille FI92 8000 1979 3682 07. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien koulutus ke 9.12. klo 10–14 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Aiheena veteraanit ja liittokokous 2016, vetäjänä liitosta sopimusasiantuntija Turja Lehtonen. Tilaisuus avoin myös muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset lounastarjoilun vuoksi 7.12. mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi pe 18.12. klo 17–20 saunaosastolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena ammattiosastojen toiminta ja liittokokousvaalit, vetäjänä liitosta Ville Kari. Kurssin jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunomiseen. Ilmoittautumiset 16.12. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 4088 577 tekstiviestillä tai mika.laaksonen@alfalaval.com. 05.11.2015 14 45 AHJ1514_24-48.indd 45 27.10.2015 14:35:56
SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Van nuorten pikkujoulut 28.11. Ohjelmassa ruokailu noin klo 19, peli Escape Room klo 21 (kesto 60 min) ja yhdessäoloa. Tarkempi aikataulu myöhemmin paikkatietoineen ilmoittautuneille. Seuturyhmä esittää omavastuuksi 20 €, varmista vielä omalta ammattiosastoltasi omavastuu/tuki. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi ja mahdolliset allergiat. Työvuodet takana +65 -teemaviikko eläkeläisille 18.–23.1. 2016 n Lomalla käsitellään eläkeläisille tärkeitä aiheita ja perehdytään kunnon ylläpitämiseen. Lisäksi ohjelmassa on jumppaa ja ulkoilua sekä virkistykseksi mm. retki lähiympäristöön, seurapelejä sekä levyja orkesteritansseja. Tanssien hyvälle mielelle -lomaviikko eläkeläisille 1.–6.2.2016 n Lomalla kokeillaan erilaisia tanssimuotoja. Lisäksi ohjelmassa on jumppaa ja luentoja sekä virkistykseksi mm. retki lähiympäristöön, seurapelejä sekä levyja orkesteritansseja. KIITOKSET Toverillinen kiitos Metallityöväen työttömyyskassalle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Olen yhä hengessä mukana, vaikka hallitustyöskentely osaltani loppuikin. Ay-kynttiläni loistavat vielä kirkkain liekein. Lasse Helskyaho n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnattuja tuettuja lomaviikkoja. n Lomakeskus sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. n Ruokailut, ravintolapalvelut ja Vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Lomat ovat viiden vuorokauden pituisia. Hintaan sisältyy aamiainen, täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän vapaa käyttö. n Lomasta peritään aikuiselta 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan joko Hae lomalle -linkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 20.11.2015 mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki n Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Kevät haussa! PHT:n 1.askel-perhejaksot ovat lapsiperheille järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä hyvinvointijaksoja. Kevään perhejaksot ja hakuohjeet osoitteessa: www.pht.fi Lisätietoja: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. cmyk pms black 14 05.11.2015 46 FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! fixus.fi Tarjoukset voimassa 1.11.2015 30.11.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Voita Skoda Citigo! H7 100-12972XV+S2 28 60 Philips X-TremeVision -polttimot Markkinoiden kirkkain tieliikenteeseen hyväksytty ajovalopolttimo. Valoteho +130 % peruspolttimoon verrattuna. LED työvalot 1 x 10 W LED. 12/24V, valovirta 900 lumenia. Hajavalo 375-SM6010-H Pistevalo 375-SM6010-P 29 90 Halogen H1 kaukovalot Halkaisija 223 mm. 12/24V. 31 00 38 00 Ref. 17,5 375-270000 Ref. 42,5 375-280000 H4 100-12342XV+S2 21 90 H1 100-12258XV+S2 21 30 Huoltovapaat SMF-akut Huipputehoa nykyautojen yhä lisääntyneeseen virrantarpeeseen. 55 Ah 936-55559 62 Ah 936-56219 54 50 64 50 LED työvalot 5 x 3 W LEDit. 12/24V, valovirta 1150 lumenia. Hajavalo 375-SM6151-H Pistevalo 375-SM6151-P 18 50 Osta nyt, maksa ensi vuonna! Kulutonta ja korotonta maksuaikaa 1.1.2016 saakka. Tarkista palvelun saatavuus Fixus.fi. /pr /pr /pr AHJ1514_24-48.indd 46 27.10.2015 13:35:34
PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 47 05.11.2015 14 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1C , 2C , 3A , 4D AHJ1514_24-48.indd 47 27.10.2015 13:35:36
PRO2 – Posti Oy S ta ti iv i Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI STAR MALLISTO Sievi Star -tuoteperhe on suunniteltu talvikelien vaatimusten mukaisesti. Lämmin vuori, lämpöä heijastavat pohjalliset sekä erinomaisen pidon takaava FlexStep ® -pohja tekevät Starista luotettavan valinnan kylmiin ja liukkaisiin talviolosuhteisiin. Star-mallistosta voit valita itsellesi sopivan varrenkorkeuden ja kiinnitysmekanismin: Korkeavartisen Hurricane-saappaan, vetoketjullisen Star Zipin, nauhallisen Sievi Starin tai Boa ® -mekanismilla varustetun Star Rollerin. Boa ® -mekanismia on helppo käyttää myös hansikkaat kädessä! Star Zipissä ja Star Rollerissa lisäsuojaa tuo Memory Foam, joka maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Star Roller+ S3 Koot: 36-47 CTC Star Zip XL+ S3 Koot: 39-47 CTC Sievi Star XL+ S3 Koot: 39-47 Hurricane XL+ S3 Koot: 39-47 CTC CTC Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SUOMI_STARROLLER_AHJO_KOODITON_225x265+5_takakansi_261015.indd 1 26.10.2015 9.09 AHJ1514_24-48.indd 48 27.10.2015 13:35:46