.11 US .–3 MI 1.1 ES 2. LM TA K KA AT KA SO NS I VAALUOT LIT TAM 1 NRO 4 56 n a m l i ä ä v päi a i m r u t a p ta AHJ1415_1-23.indd 1 M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 27.11.2014 15 PAIKALLINEN SOPIMINEN NÄRÄSTÄÄ HYVÄ, PAHA YHTEISTOIMINTA YHTENÄINEN AY-LIIKE 50 VUOTTA THE SWITCH HOPPAS PÅ MEDVIND 18.11.2014 10:29:08
2 15 27.11.2014 Tehdastyössä tapaturmat voi oikeasti estää. Valmetin terätehtaan johto otti turvallisuuden yhtä tosissaan kuin talouden. Tulokset näkyvät. Eikä kyse ole tilastokikkailusta. Valmetin Valkeakosken terätehdas 60 40 TAPATURMATAAJUUS 20 TAVOITE 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lue miten päästiin 564 tapaturmattomaan päivään. AHJ1415_1-23.indd 2 10 vahinkojen määrä/milj. työtuntia 80 18.11.2014 10:29:13
PÄ Ä K I R J O I T U S PUHEENAIHE 4 Työnantajat rapauttavat luottamusmies järjestelmää AMMATTILAINEN 9 Henri Vehviläinen mekaanikko Delta-Auto Oy TOIMIJA 18 Jouko Ryytty pääluottamusmies Maintpartner Oy 17 28 Ay-liike yhdistyi, konkarit kertovat 36 På vindkraftsbolaget The Switch hoppas man att vinden vänder TYÖEHTOSOPIMUS 33 Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset KOLLEKTIVAVTAL 34 Söckenhelgsersättningarna vid årsskiftet 5 LINJAUS 7 TALOUS 7 UUSI 8 KOLUMNI XX 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 24 TYÖTILA 26 PÄIVYSTÄJÄ 41 XXXX 26 OIKEUS 27 TIEDE Keskiaukeamalla Murikan kurssit 2015 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 35 TYÖPAIKKA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 27.11.2014 15 3 S I S Ä LT Ö #kuulunliittoon Metalliliiton valtuustosta käynnistyi tällä viikolla sosiaalisen median kampanja #kuulunliittoon – työelämän selfie. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni kertoisi Facebookissa, Twitterissä ja Insta gramissa – tai missä tahansa kanavassa – mihin liittoon kuuluu ja miksi tuttavankin kannattaa kuulua. Ohjeet kampanjaan osallis tumiseksi löydät tästä lehdestä sivulta 8. Ammattiyhdistysliike on ollut viime vuodet monenlaisten ja jatkuvien hyökkäysten kohteena. Liitot yleensä ja luottamusmiehet erityisesti työpaikoilla ovat joutuneet puolustuskannalle. Tällä hetkellä käynnissä on luottamusmiesorganisaation järjestelmällinen alasajo. Näin arvioi liiton valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen seuraavalla aukeamalla. Vaikka ammattiliiton painoarvo kasvaa monesta muustakin asiasta, on yksittäisen jäsenen merkitys todella suuri. Mitä useampi työpaikalla on järjestäytynyt, sitä vahvempi selkänoja luottamusmiehillä ja liiton edustajilla on toimia. Joskus perusasiat unohtuvat. ”Jokainen voi Katsotaan, ettei liittoon kannata kuulua, yrittää solmia kun ei sieltä mitään saa vastineeksikaan. kattavan työehtoMutta eihän se tietenkään näin ole. Jokainen voi yksin yrittää solmia sopimuksen kattavan työehtosopimuksen pomonsa pomonsa kanssa.” kanssa. Itsestäänselvyytenä pitämämme KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN asiat on kirjoitettu työehtosopimuksiin Päätoimittaja pitkän historian kuluessa. Osallistumalla #kuuluunliittoon-kampanjaan jokainen voi tehdä oman osansa herättelemällä liittoon kuulumattomia ympäriltään. Niin, ettei kukaan enää voi vastata kysymykseen, miksi et kuulu liittoon, että ”en ole tullut ajatelleeksi”. Laitetaan ihmiset ajattelemaan. Ympärillä olevia on hyvä patistaa ajattelemaan siksikin, että kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Ovatko todellisuudesta vieraan tuneet ministerit, jotka eivät tiedä, kuinka pienellä palkalla osa suomalaisista joutuu tulemaan toimeen, tavallisen työntekijän etu? Tai kansanedustajat, joiden mielestä ay-maksujen verovähennys oikeus täytyy poistaa tai luottamusmiesten määrää vähentää? Eivät ole. Minun työpaikkani on #metalliliitto ja minun liittoni on #journalistiliitto. 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR TIEDOTUSSIHTEERI Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 PÄÄTOIMITTAJA Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 Heikki Piskonen AHJ1415_1-23.indd 3 Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 18.11.2014 14:16:03
PUHEENAIHE HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 4 15 27.11.2014 Luottamushenkilöitä ajetaan ahtaalle Suurissa yrityksissä luottamushenkilöiden määrää pyritään vähen tämään ja heidän v astuualueitaan kasvattamaan. Työnantajien avoitteena on heikentää luottamus henkilöjärjestelmää, arvioivat Erkki Kuusikko ja Pentti Mäkinen. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1415_1-23.indd 4 – Tämä on systemaattisesti ohjattua toimintaa KONSERNIT ABB:llä suunnitellaan työsuojeluvaltuu Eteläranta kympistä. Monessa työpaikassa käy tettujen määrään rajua leikkausta. Toistaiseksi koko samanlainen tuuli, sanoo Metalliliiton liittovaltuuston maan kattavaan verkostoon on kuulunut 17 valtuutet puheenjohtaja ja Valmetin Rautpohjan tehtaan tua, vastaisuudessa määrä olisi enää kuusi. pääluottamusmies Pentti Mäkinen. – Yhden työsuojeluvaltuutetun vastuulle haluttai siin laittaa Vaasa, Tampere, Jyväskylä ja Kokkola, sel – Työnantajalla on kahdenlaista lähestymistapaa vittää Metalliliiton liittohallituksen jäsen ja ABB Oy:n luottamusmiesrajoihin. Toisaalta halutaan alueellisia Vaasan turvallisuusasiantuntija Erkki Kuusikko. luottamusmiehiä, vaikka yritykset olisivat erilaisia. Toi Myös luottamusmiesjärjestelmään on kaavailtu saalta halutaan luottamusmiehiä bisneksen luonteen samanlaisia vastuualueiden paisuttamisia. Kuusikko mukaan, jolloin maantieteelliset vastuualueet voivat arvelee, että työnantajat näkevät luotta olla mitä tahansa. Meidän näkemyk musmiesjärjestelmän lähinnä kiusallisena ”Tämä on semme on, että luottamusmiestoi hidasteena väenvähennyssuunnitelmille. systemaattisesti minnan tehokkuus ei saa kärsiä. – Mitä enemmän osaston luottamushen ohjattua toimintaa Mäkinen painottaa konserni tason luottamuksellista vuorovai kilöitä, sitä vaikeampia ovat irtisanomispro Eteläranta kympistä.” kutusta. Palkansaajien tulee istua sessit. Ei siellä ajatella kuten me liitossa, että järjestelmä antaa mahdollisuuden miettiä, miten irti myös niissä pöydissä, joissa tehdään koko konsernia sanomisiin tai lomautuksiin ei tarvitsisi mennä. koskevia päätöksiä. Metalliliitto, Pro ja YTN ovat ABB:llä käydyissä neu – Kun meille tuli konsernissa isot yt-neuvottelut, votteluissa tukeneet työntekijöiden kantaa. siellä oli vastapuolella tarkat laskelmat siitä, miten Myös Valmetilla työnantaja pyrkii vähentämään monella on luottamustehtävän takia irtisanomissuo luottamusmiesten määrää, kertoo Pentti Mäkinen, ja, sanoo Mäkinen. Metalliliiton liittovaltuuston puheenjohtaja ja Valmet Vastaavia tapauksia on liittovaltuuston puheenjoh Technologies Oy:n Rautpohjan pääluottamusmies. tajan korviin kantautunut useasti. Mäkinen muistuttaa teknologiateollisuuden työ – Tämä on systemaattisesti ohjattua toimintaa Ete ehtosopimuksen lauseesta, jonka mukaan luotta läranta kympistä. Kun olen liiton hallinnon jäsenten mushenkilön on tunnettava työpaikan työolosuhteet. kanssa keskustellut, niin monessa paikassa käy saman Työnantaja kuitenkin haluaa tulkita käsitettä ”työ lainen tuuli. MIKKO NIKULA paikka” laveasti. 18.11.2014 10:29:22
· T YÖ E L Ä M Ä Talvivaara konkurssiin, pesä jatkaa KAIVOKSET Talvivaara Sotkamo Oy ajautui 6. marraskuuta konkurssiin. – Ei me yllätytty tästä ollenkaan. Tässä hän ei ratkennut vielä mitään. Jo vuosi sitten marraskuussa haettiin yrityssaneeraukseen, ja sama odotus jatkuu. Suuri kysymys on, löytyykö toiminnalle jatkaja vai ajetaanko kaivos alas, sanoo Talvivaaran työntekijöiden pääluottamusmies Jukka Vetola. Talvivaaran konkurssipesä palkkaa kai voksen työntekijät nykyisillä työehdoilla ai nakin ensi toukokuuhun asti. Talvivaarassa on työntekijöitä tällä hetkellä noin 250, jois ta noin 15 on lomautettuina. Kaivoksen metallitehdas on saatu uudel leen käyntiin. Tuotanto oli pysähdyksissä, koska kaivosyhtiön kemikaalivarastot olivat ra han puutteen vuoksi loppuneet. Konkurssipesä on saanut rahaliikenteen taas kulkemaan. – Metallitehdastahan on joka tapauksessa pyöritettävä, koska se toimii samalla veden puhdistuslaitoksena. Esimerkiksi bioliuotus kasojen hoidosta ja vesien käsittelystä on huo lehdittava, Vetola kertoo. Pääministeri Alexander Stubbin (kok) joh tama ministeriryhmä vieraili kaivoksella 14. marraskuuta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) kertoi, että kaivoksen toiminnasta on tullut kyselyitä ”uskottavilta tahoilta”. – Toivon, ettei kaivos valuisi kokonaan ul komaiseen omistukseen. Toivottavasti valtio olisi hyvällä panoksella mukana, kuten telak kahommissa. Tosin suomalaisia potentiaalisia kaivosyhtiöitä ei oikein ole, pääluottamusmies Vetola näkee. – Pitäisi olla toimija, joka uskoo Talvivaaran prosessiin. Tuo on ai kamoinen rahantekokone, kun se on täydessä käynnissä ja kun nikke listä, sinkistä ja uraanista saadaan hyvä hinta. Vetola näkee, että kaivoksen tämänhetkinen ympäristölupa tilanne on ”aika ahdistava”. Kai vosalueelle säilötty yli seitsemän miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä on niin suuri määrä, että jatkajan löytäminen voi olla vaikeaa. – Pitäisi ensin saada nuo vedet käsiteltyä ja lupapolitiikkaa järkevöitettyä. Meillähän vuo denvaihteessa lupaehdot taas tiukkenevat. Mitä työntekijät ajattelevat Talvivaaran tu levaisuudesta? – Tällä hetkellä työntekijöillä on kyllä usko koetuksella. Ehkä se on enemmän toivoa kuin uskoa. Monet ovat jo lähteneet, jos vaan ovat pystyneet, Vetola kertoo. ASKO-MATTI KOSKELAINEN Yhteistyötä tiivistetään TEOLLISUUSLIITOT Metallityöväen Liitto, Paperiliitto ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto pitivät marraskuun alussa yhteisen seminaarin koskien teollisuuden näkymiä ja mahdollista liittojen välisen yhteistyön tiivistämistä. Teollisuuden rakennemuutos on vienyt Suo mesta kymmeniä tuhansia työpaikkoja sekä liitoilta jäseniä ja resursseja. Samaan aikaan työnantajien puheet ovat koventuneet. Siksi liittojen on yhdessä mietittävä, miten saada aikaan nykyistä parempi vaikuttavuus ja neu votteluvoima. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistutti seminaarissa kolmen vientialojen liiton merkityksestä Suomen kansantalouden kannalta. – Voimamme tulee siitä, mitä me edustam me. Pidämme suomalaisen hyvinvoinnin pys tyssä. Piste. Aalto myös toivoi, että kaikki pystyisivät katsomaan pitkälle ay-liikkeen tulevaisuuteen. – Tekemättä mitään mikään ei muutu. Mei dän on itse kunkin katsottava, voimmeko tehdä jotain uutta. AHJ1415_1-23.indd 5 Metalliliiton liittosihteeri Matti Mäkelä puolestaan huomautti, että työnantajan voima kasvaa yhteiskunnassa koko ajan. – Tärkeintä on, että pystymme turvaamaan jäsentemme edut. Yhteistyön tavoitteena täy tyy olla se, millaisella organisaatiolla tämä voi daan tulevaisuudessa toteuttaa. Seminaarissa päätettiin, että selvitystyötä liittojen yhteistyöstä jatketaan. Kolmen liiton edustajat kokoontuvat seuraavan kerran ensi keväänä. Metalliliiton hallitus on jo aiemmin tehnyt yksimielisen päätöksen osallistumisesta liittoyhteistyön selvittämiseen. Seminaarin kutsui koolle Paperiliiton liit toyhteistyön työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää liittoyhteistyön mahdollisuuksia seu raavaan Paperiliiton liittokokoukseen vuonna 2017 mennessä. 15 27.11.2014 Paikallinen sopiminen = sanelupolitiikkaa Työmarkkinoiden pelisääntöjä miettivässä työryhmässä on ollut esillä muun muassa työnantajien tahto rajoittaa lakko-oikeutta. Samoin lakkosakkoja halutaan korottaa. Keskustelun edetessä on käynyt selväksi, että työnantaja on enemmän halukas repimään kuin rakentamaan. Näyttää siltä, että työnantajat ovat valitsemassa tien, jolla voi olla vakavat seuraukset. Heitä ei selvästikään aidosti kiinnosta käsitellä työpaikkojen asioita. Työnantajan näkö kulmasta paikallisen sopimisen ja sanelupolitiikan välille voi vetää yhtäläisyysmerkit. Uhittelun sijasta esimerkiksi lakkojen osalta pitäisi miettiä RIKU AALTO enemmän niiden Metalliliiton syitä kuin seurauksia. puheenjohtaja Metallinkin aloilla lakot ovat hyvin harvinaisia. Eikä yksikään työntekijä lähde lakkoon, ellei siihen ole todella painavaa syytä. Lakkoilu on aina protesti jollekin – monesti yrityksen taitamattomalle henki löstöpolitiikalle. Hyväpalkkaisille johtajille on maksettu hulppeat bonukset ja saman aikaisesti työntekijöitä irtisanotaan, tämä yhtenä esimerkkinä. Työntekijöiden oikeuksien ja työ paikkojen ilmapiirin kiristämisellä voi olla päinvastainen vaikutus kuin mitä sillä tavoitellaan. Vastakkainasettelu lisääntyy ja pahimmillaan työmarkkinakäytännöt kriisiytyvät pahasti. LINJAUS LIITTO KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Metalliliiton valtuuston 1. varapuheen johtaja Juha Kapiainen painotti, että yhteistyötä tarvitaan. Keskustelua liittojen välillä on jatkettava, eikä omiin bunkkereihin saa enää palata. PEKKA SIPOLA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN · 5 Y H T E I S K U N TA 18.11.2014 10:29:26
6 15 27.11.2014 LUE PÄÄTÖKSET NETISTÄ Tukea ehdokkaille VALTUUSTO Metalliliiton liittovaltuusto kokoontui syyskokoukseensa 25.–26.11. EDUSKUNTAVAALIT Metalliliitto myöntää tukea ehdokkaana oleville liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille ja varajäsenille 1 500 euroa sekä ehdokkaana oleville muille liiton jäsenille 300 euroa. Tuki myönnetään rekisteröityneelle yhdistykselle. Tukihakemus tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen talous@metalliliitto.fi. Viestissä tulee kertoa ehdokkaan nimi, puolue, vaalipiiri sekä yhdistyksen nimi, rekisterinumero ja tilinumero. n Valtuusto vahvisti Metalliliiton ja Metallityöväen työttömyyskassan jäsenmaksut ensi vuodelle. n Valtuusto käsitteli ammattiosastojen tekemät esitykset, joita 13 ammattiosastoa oli tehnyt yhteensä 79 kappaletta. Liittovaltuustoon kuuluu 56 liittokokouksen valitsemaa jäsentä. Liittovaltuusto käyttää liiton korkeinta päätäntävaltaa liittokokousten välillä. Lisätietoja: Alina Hytönen, puh. 020 77 41073 talous@metalliliitto.fi Lue valtuuston päätöksistä ja keskusteluista: www.metalliliitto.fi Niukat ajat 2015 Uusi jäsenkortti postitettu TALOUSARVIO Liittohallitus esitti liittovaltuustolle hyväksyttäväksi toimintasuunnitelman ja budjetin. Kaksivuotisen jäsenkortin Budjetin loppusumma 26,6 milj. euroa Jäsenmaksutulot arviolta 25,9 milj. euroa Kehittämisprojektit 0,5 milj. euroa kalenteri sekä jäseneduista Eläkkeelle jäävien liiton työntekijöiden tilalle ei palkata uusia. Rekrytointitarvetta harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. joten jäsenet voivat mukana tulee Metallityöväen kertova esite. Postitus on tehty useammassa erässä, LUKUJA OIKAISU Metalliliiton sopimusaloista auto- ja konekorjaamo alalla maksetaan lauantaille tai sunnuntaille sattuvalta itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus. Jalometallialalla itsenäisyyspäivän sattuessa lauantaiksi maksetaan arki pyhäkorvaus. Viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei erillistä arkipyhäkorvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhäviikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä. RÄTTELSE Inom Metallförbundets avtalsbransch för bil- och maskinbranschen betalas söckenhelgsersättning om självständighetsdagen infaller på en lördag eller söndag. Inom ädelmetallsbranschen betalas söckenhelgsersättning ifall självständighetsdagen infaller på en lördag. Arbets tagare med vecko- eller månadslön får ingen särskild söckenhelgsersättning, utan får istället sin normala lön oavkortad för söckenhelgsveckan. NIMITYS Sihteeriksi liiton keskustoimistoon on nimitetty Alina Hytönen. Hän mm. hoitaa matkapalvelussa liiton kursseille osallistuvien matkalipputilauksia. Hän on aiemmin työskennellyt liitosssa palkanlaskijana. KESKUSTELEE SEURAAVASSA AHJOSSA Kutsuimme joukon sanavalmiita luottamusmiehiä ratkomaan työurien pidentämistä. Mistä apu? ??Ahjossa 14/2014 esitelty Lojer Oy on erikoistunut A?maatalous- B?sairaala- C?hihna- D?varasto koneisiin teknologiaan kuljettimiin hyllyihin ??Peruspäiväraha on A?29,60 € B?32,66 € C?35,18 € D?38,09 € ??Eppu Normaali perustettiin vuonna 1976 A?Lahdessa B?Tampereella C?Nokialla D?Ylöjärvellä ??Korkein mitattu lämpötila mitattiin Kaliforniassa 1911, se oli A?56,7 oC B?58,4 oC C?60,3 oC D?61,9 oC TIESITKÖ TYÖEHTOSOPIMUS XX saada kortin eri aikaan. O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1415_1-23.indd 6 18.11.2014 10:29:30
27.11.2014 15 7 PUHEENAIHE Liitto etänä SYYSKOKOUS Tiettävästi ensimmäistä kertaa historiansa aikana Metalliliitto osallistui am mattiosaston kokoukseen Skypen välityksellä. Lappeenrannan auto- ja konealojen ao. 242 piti syyskokouksensa hotelli Lappeessa, ja autoalan toimitsija Matti Rantanen otti osaa omassa työhuoneessaan Helsingin Hakaniemessä. Kokousta veti ammattiosaston puheenjoh taja Sanna Koskenranta, ja vieraana oli kan sanedustaja Jukka Kärnä (sd). Keskustelun aiheina olivat muun muassa autojen myyn titilanne, seudun autotalojen yt-neuvottelut, luottamusmiesten määrä sekä ammattiosaston toteuttama kahvitaukokampanja työpaikoilla: ammattiosasto tarjoaa työntekijöille kahvit, ja osaston edustaja jakaa tietoa toiminnastaan sekä kyselee kuulumiset. Aloite etäosallistumisesta tuli ammattiosas tolta. Kun puheenjohtaja Koskenranta oli tutus tumassa kokouspaikkaan, hän totesi hotellin tar joavan videoneuvottelumahdollisuuden. – Haluttiin myös ajatella toimitsijan työ turvallisuutta, ettei tarvitse yötä vasten lähteä ajamaan Helsingin ja Lappeenrannan väliä, pe rusteli Koskenranta. Tarkoituksena ei ole, että yhteydet ammat tiosastoihin hoidettaisiin tästä lähin etänä; tarvittaessa ja pyydettäessä toimitsijat saapu vat paikan päälle. Mutta jos etäyhteydet ovat käytössä, niin videoyhteys on varteenotettava vaihtoehto. MIKKO NIKULA TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO Juha Pesolalle erityisansiomitali TUNNUSTUS Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesolalle on myönnetty työympäristötyön erityisansiomitali pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta työympäristön kehittämiseksi. Mitalin luovutti sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty. Pesola on toiminut pitkään Metalliliitossa työturvallisuuteen, työterveyteen ja työympäristötyöhön liittyvissä tehtävissä. Hän on ollut merkittävällä tavalla kehittämässä teknologiateollisuuden työturvallisuutta. Pesola on Metalliliiton edustaja Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen johtoryhmässä. Toinen ajankohtainen hanke, jossa Pesola on mukana, on Teknologiateollisuuden työkaarimalli. Sosiaali- ja terveysministeri luovuttaa erityisansiomitalit Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä vuosittain. Valittaminen on kuin viinanjuontia: aina siihen on jostain löytyvinään syy. Työnantajien yleinen valituksen aihe on liian korkeat palkat. EU:n tilastovirasto seuraa vuosittain työtunnin hintaa eri jäsenmaissa. Yksityisen sektorin työkustannuksissa Suomi sijoittui viime vuonna jaetulle seitsemännelle sijalle yhdessä Saksan kanssa. Työtunnin hinta kaikkine sivukuluineen oli niin meillä kuin Saksassakin 31,7 euroa. Varsinaista palkkaa siitä oli 25 euroa ja loput työnantajan maksamia erilaisia sivukuluja. Vielä 2000-luvun alussa työtunnin hinta oli Saksassa selvästi korkeampi kuin Suomessa. Mutta sikäläisellä työreformilla palkat pidettiin jäissä vuosikausia. Nyt siellä on patisteltu hallitusta ja keskuspankkia myöten työnantajia maksamaan suurempia korotuksia ja patistelu näyttää osin purevankin. Syynä palkkapatisteluun on se, että saksalaistyönantajien pihtailu tappaa taloutta koko Euroopassa. Teollisuudessa työtunti maksoi kuitenkin Saksassa enemmän kuin meillä. Viime vuonna Saksassa teollisuuden työnantaja joutui maksamaan työtunnista 36,5 euroa, meillä 34 euroa. Saksassa työtunnin hinta oli teollisuudessa 15 prosenttia korkeampi kuin yksityisellä sektorilla kokonaisuudessaan. Ero oli suurin kaikista EU-maista. Meillä se oli kahdeksan prosenttia teollisuuden hyväksi. Jos suomalaiset työnantajat eläisivät Ruotsissa, he todennäköisesti repisivät pelihousunsa. Siellä työtunti maksoi viime vuonna 373 kruunua, euroissa laskettuna 43,1 euroa. Ja mikä hirveintä, siellä sivukulujen osuus työvoimakustannuksista on jopa kolmannes. Meillä se on vain viidesosa. Työtunnin hinta ei tietenkään kerro kaikkea. Toinen puoli asiaa on se, mitä tuon työtunnin aikana saadaan aikaiseksi. Mutta asiaan liittyy kolmaskin puoli. Samansuuruisella tuntipalkalla kuin meillä saksalainen työntekijä elää maassa, jonka hintataso on noin viidesosan halvempi kuin meillä. TALOUS HEIKKI LEHTINEN / UP ARI NAKARI Aina voi valittaa UUSI ”Suomessa ja Saksassa tunti työtä maksaa saman verran.” AHJ1415_1-23.indd 7 LEVYSEPPÄHITSAAJA JERE JÄRVINEN, 23 TYÖPAIKKA Kuusakoski Oy, Heinola AMMATTIOSASTO Heinolan metallityöväen ao. 14 MITEN TULIT ALALLE? Kävin ammattikoulun levyseppähitsaajalinjan, pääsin viime kesäksi töihin Kuusakoskelle ja kesän jälkeen sain jatkaa. MITEN LIITYIT LIITTOON? Liityin liittoon elokuussa, kun pääluottamusmies tuli kysymään. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? En vielä osaa kauheasti mitään odottaa. Tiedän, että siitä saa tukea ja etuja, ja kaikkien kannattaa liittyä. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Että metallialalla työt jatkuisivat ja ajat paranisivat. 18.11.2014 10:29:35
8 KO L U M N I 15 27.11.2014 METALLILIITON VALTAKUNNALLISEN NUORISOTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA PETRI AHOKANGAS INSTAGRAMISSA: PETRIA82 Ay-evankeliumia eteläisessä USA:ssa #kuulunliittoon Koska silloin joku puolustaa minunkin oikeuksia, ja järjestäytyminen vaan on kova juttu. #metalliliitto #kuulunliittoon TEE NÄIN ? Ota itsestäsi kuva mieluiten työpaikallasi ja työvaatteissasi. Voit ottaa myös ryhmäkuvan. ? Jaa kuva esimerkiksi Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa tunnisteella #kuulunliittoon ? Kerro miksi sinusta on tärkeää kuulua ammattiliittoon. Kerro myös tunnisteella mihin liittoon kuulut, esim. #metalliliitto Huom! Työpaikalla otetussa kuvassa ei saa näkyä mitään työnantajalle arkaluontoisia asioita. #kuulunliittoon-kampanjan tarkoitus on nostaa esiin ammattiliittoon kuulumisen tärkeyttä ja merkitystä. Kampanjan kautta ihmiset voivat kertoa sosiaalisen median verkostoissaan, että kuuluvat liittoon ja perustella miksi. Tarkoitus on esimerkin voimalla kannustaa kaikkia vielä järjestäytymättömiä ihmisiä liittymään oman alansa ammattiliittoon. #kuulunliittoon-kampanja aloitettiin Metalliliiton syysvaltuuston yhteydessä 25.11. Kampanja on osa vuodenvaihteessa käynnistyvää palkansaajakeskusjärjestöjen järjestäytymiskampanjaa. #kuulunliittoon Delta i kampanjen i sociala medier GÖR SÅ HÄR ? Ta en bild på dig själv gärna på arbetsplatsen i arbetskläder. Du kan också ta ett gruppfoto. ? Dela bilden på Instagram, Twitter och Facebook med hashtagen #kuulunliittoon ? Berätta kort varför du tycker att det är viktigt att höra till facket. Använda gärna också hashtagen #metalliliitto Obs! Bilder som tags på arbetsplatsen får inte visa någonting för arbetsgivaren känsligt. – Ylistäkää Herraa ja liittykää liittoon! Jeesus rakastaa ammattiliittoja! Betty Jones on vauhdissa ja Nissanin työntekijät hurraavat. Ollaan Cantonin kunnassa Mississippin osavaltiossa. IndustriALL on tuonut Nissanin suurimmat ammattiliitot kuudesta maasta rohkaisemaan autotehtaan 4 000 työntekijää järjestäytymään. Eteläinen USA on häkellyttävän ay-vastaista aluetta. Se näkyy niin mielipidekyselyissä kuin republikaanipuoleen poliitikkojen puheissa ja yritysten käyttäytymisessä. Cornellin yliopiston tutkimuksen mu kaan lähes 90 prosenttia yrityksistä aloittaa ay-vastaisen kampanjan, kun ammattiliitto yrittää järjestää työpaikan USA:ssa. Työn tekijät pakotetaan katsomaan videoita, joissa ”Taistelu kerrotaan miten pahoja liitot ovat. Tehdas saatetaan sulkea ja työpaikat menevät. jatkuu maassa, Näin on toiminut myös japanilainen joka toitottaa autonvalmistaja Nissan. Työntekijät ovat itseään vapaan peloissaan. Etelässä ei ole paljon hyviä maailman työpaikkoja. Vaihtoehtona on mennä johtajana.” McDonaldsille myymään hampurilaisia JYRKI RAINA minimipalkalla, joka on alle kuusi euroa IndustriALLin tunnissa. Niitäkään töitä ei riitä kaikille. pääsihteeri Mississippi on osa raamattuvyöhykettä. Sunnuntaina kansa tulvii kirkkoon, niin myös Nissanin työntekijä Betty Jones. Betty on kuitenkin ymmärtänyt Jeesuksen sanoman toisin kuin autotehtaan työnjohtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Nissanin työntekijät kertovat IndustriALLin delegaatiolle järjestelmällisestä uhkailusta, seksuaalisesta häirinnästä, työvuorojen viime hetkien yksipuolisista muutoksista ja työterveysongelmista. Ulkopuolista työvoimaa on peräti 40 prosenttia. Nissanin johto väittää olevansa puolueeton, mutta tarinat työpaikalta kertovat jotain aivan muuta. Siksi IndustriALL ja yli 150 000 järjestäyty nyttä Nissanin työntekijää edustavat ammattiliitot vaativat, että yhtiö takaa amerikkalaisille työntekijöille samat oikeudet kuin muilla tehtailla. Kyse on myös ihmisoikeuksista. Missisippin osavaltion asukkaista lähes 40 prosenttia on Afrikasta rahdattujen orjien jälkeläisiä. Orjuus vaihtui rotuerottelupolitiikkaan, josta vapauduttiin vasta 1960-luvulla. Nyt kansalaisoikeusliike vaatii työntekijöiden hyväksikäytön lopettamista. Alabaman ja Tennesseen naapuriosavaltioissa Yhdysvaltojen autoliitto UAW ja Saksan metalliliitto IG Metall ovat liittoutuneet Volkswagenin ja Mercedeksen työntekijöiden oikeuksien puolesta. Helmikuussa UAW hävisi vaalit VW:n tehtaalla Chattanoogassa. Yhtiö piti lupauksensa pysyä puolueettomana, mutta republikaani poliitikot pelottelivat työntekijät äänestämään niukasti ei. Nyt UAW on järjestänyt enemmistön työntekijöistä ja odottaa VW:n johdolta tunnustusta. Mercedeksen tehtaalla järjestämiskampanja on hyvässä vauhdissa. Taistelu jatkuu USA:ssa. Ay-oikeudet ovat ihmisoikeuksia myös maassa, joka toitottaa itseään vapaan maailman johtajana. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org AHJ1415_1-23.indd 8 18.11.2014 10:29:40
27.11.2014 ”Tästä työstä on hyötyä ihmisille” Millainen koulutus sinulla on? Valmistuin ammatti TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA JUHA METSO MEKAANIKKO HENRI VEHVILÄINEN, 20 TYÖPAIKKA Delta-Auto Oy, Kotka 15 9 A M M AT T I L A I N E N koulusta ajoneuvoasentajaksi vuonna 2012. Miten tulit tänne töihin? Olin valmistumisvuonna täällä neljä kuukautta työharjoittelussa ja sitten kesätöissä. Sen jälkeen suoritin asepalveluksen ja tein parin kuukauden sesongin Euromasterilla. Kuukauden ihmettelin, mitä tekisin. Sitten täältä soitettiin ja kysyttiin töihin. Mitä teet? Henkilöautoihin huoltoja ja korjauksia. Työ on monipuolista ja välillä haastavaa. Koko ajan oppii uutta. Miten sinut on työpaikalla otettu vastaan? Olenhän mä näille vähän vielä ”se kesäpoika”, mutta ei se mitään. Hyvin tulen kaikkien kanssa toimeen, täällä on tosi hyvä porukka. Mikä työssäsi on parasta ja mikä huonointa? Parasta on monipuolisuus, ja että tekee työtä, josta on ihmisille hyötyä. Ikävintä on kiirepäivät, kun on monta hommaa päällekkäin ja kaikki pitäisi saada tehtyä. Onko palkka kohdallaan? Saisi parempikin olla. Tällä alalla ei pääse rikastumaan, siitä ei ole pelkoa. Millainen on hyvä työkaveri? Kuuntelee jos on asiaa, huumorintajuinen, auttaa tarvittaessa. Millainen on hyvä pomo? Reilu, luotettava ja hyväntuulinen. Miten liityit Metalliliittoon? Liityin koulussa oppilasjäseneksi, kun siellä oli liiton edustajia käymässä. Kun tulin tänne työharjoitteluun, pääluottamusmies tuli kysymään varsinaiseksi jäseneksi. Mitä liitto sinulle merkitsee? Turvaa, jos jää työttö mäksi. Ja työpaikalla on luottamusmies, joka kertoo meille liiton asioista tai koulutuksista. Mitä odotat tulevaisuudelta? Että pääsen uralla eteenpäin. Olen juuri aloittanut kaksivuotisen koulun Kia-mekaanikoksi. Mitä muuta elämään kuuluu? Asun vielä kotona vanhempieni luona, seurustelen tyttöystäväni kanssa ja rassailen E36-korimallin BMW:tä. AHJ1415_1-23.indd 9 18.11.2014 10:29:44
10 TEKSTI JUKKA NORTIO JA SUVI SAJANIEMI KUVAT HARRI NURMINEN 15 27.11.2014 Tapaturmat voi estää Tehdastyön turvallisuuden parantaminen on mahdollista. Valkeakosken Valmet sen todistaa. Tehtaan ennätys on 564 päivää ilman tapaturmia. AHJ1415_1-23.indd 10 18.11.2014 10:29:48
15 11 27.11.2014 Kari Laine näyttää, että Valmetin terätehtaan hyllystöissä on nyt suojaritilät. AHJ1415_1-23.indd 11 18.11.2014 10:29:49
12 15 27.11.2014 TEKSTI JUKKA NORTIO Etenkin metallinjalostuksessa tapaturmariski on pienentynyt vuosikymmenen pu T eollisuuden tapaturmat ovat vähentyneet kahden viime vuo den aikana yli yhdeksän pro senttia, enemmän kuin millään muulla päätoimialalla. Työpaik kojen väheneminen ei yksin selitä tapaturmien roimaa las kua. Tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä suhteutettuna tehtyihin työtunteihin on myös vähentynyt. ”Ei voi olla niin, että kaikilla on koko ajan niin kiire, ettei työturvallisuuteen ehditä paneutua. Kun jotain ikävää sattuu, niin kyllä se kiire loppuu siihen paikkaan” Metalliliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen OSAAMINEN JA ORGANISAATIO AJAN TASALLE – Työsuojelua koskeva vuoropuhelu työnte kijöiden ja työnantajien välillä on lisäänty nyt. Osapuolet ymmärtävät yhä paremmin, että työsuojelun kehittäminen on kaikkien etu. Olosuhteita halutaan parantaa yhdessä, Metal liliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen sanoo. Vuoropuhelu ja halu parantaa olosuhteita eivät riitä, vaan pohjaksi tarvitaan kovaa faktaa. – Työturvallisuus on parantunut jatkuvan kouluttamisen myötä. Siinä meillä on myös eniten kehitettävää. Sekä työsuojeluvaltuutettuina ja -asiamie hinä että työsuojelupäällikköinä on vielä paljon henkilöitä, jotka eivät ole käyneet ensimmäistä kään työsuojelun peruskurssia. Koulutustason parantamisen ohella työ suojeluorganisaatiot on saatava kuntoon. Laki antaa raamit: työpaikoissa, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työnteki jää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. – Metallialalla on tämän kokoisia työpaik koja noin 2 400. Työsuojeluvaltuutettuja on Metalliliiton rekisterissä noin 1 600, varaval tuutetut ja asiamiehet mukaan lukien lukema on noin 4 400, Poikolainen sanoo. Pelkkä organisaatio ei kuitenkaan riitä. Työ suojeluvaltuutetuilla pitää olla myös työnanta japuolelta nimetty keskustelukumppani, ja heil lä tulee olla aikaa yhdessä perehtyä työpaikan työsuojelukysymyksiin. – Organisaatio ja hyvä turvallisuusosaami nen sekä riittävästi aikaa hoitaa työsuojeluasi oita. Siinä on työsuojelun kolme peruskiveä, Poikolainen tiivistää. KIIREEN KURIMUS Metalliteollisuuden kehitysvauhti tuo paineita työturvallisuuden kehittämiseen. Uudet tekni set laitteet ja työtahdin tiivistyminen kirittävät jatkuvaan turvallisuuden kehittämiseen. – Kun tuotantosyklit nopeutuvat, pitää tur vallisuusohjeita kehittää ja niitä tulee noudattaa entistä tarkemmin. Samalla kun työympäristöä kehitetään turvallisemmaksi, myös turvallisiin työtapoihin kiinnitetään yhä enemmän huo miota, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jarmo Vorne sanoo. Suurin osa tapaturmista johtuu perinteisistä syistä kuten kompastumisista. Toisaalta moni mutkaiset automaatiojärjestelmät vaativat tar kan perehdytyksen, jotta niiden myötä ei tulisi uusia vaaratilanteita. – Koneita hankittaessa työntekijät pitää ot taa ajoissa mukaan työpaikan muutoksenhallin taan ja riskiarviointeihin. Lähtökohtana on se, että kaikki koneet ovat vaatimusten mukaisia ja että niissä on CE-merkinnät. Työntekijöiden pitää saada hyvissä ajoin kunnollinen koulutus ja perinpohjainen turvallisuusohjeistus uusiin laitteisiin, Vorne sanoo. Kiireeseen vetoaminen estää monilla työpai koilla työsuojelun organisoinnin, koulutuksen ja turvallisuuskysymyksiin puuttumisen. Ajan järjestäminen työsuojeluun on johtamis kysymys ja pitkälti kiinni yrityksen johdon suh tautumisesta työsuojeluasioihin. Jos työsuojelun tärkeyttä ei ymmärretä, ei resurssejakaan heru. Vakuutusyhtiöt ovat aktivoituneet työsuo jelukysymyksissä. Yritykset, jotka ovat paran taneet työturvallisuuttaan vakuutusyhtiöiden ohjeiden mukaan saavat alennuksia vakuutuk sista. Vakuutusyhtiöt tarjoavat myös koulutus ta ja niiden asiantuntijoita voidaan hyödyntää, kun työpaikan riskejä kartoitetaan ja niihin mietitään korjauksia. TEKSTI SUVI SAJANIEMI Kolmen sekunnin salaisuus ”Mieti kolme sekuntia ennen kuin ryhdyt mihinkään työhön.” Siinäkö salaisuus, että Valmetin terätehtaalla Valkeakoskella on päästy 564 tapaturmattomaan päivään? AHJ1415_1-23.indd 12 Mutta voi hemmetin hemmetti! Sitten sattuu tikkejä vaativa tapaturma. Syyskuun 29. päivänä Valmet Technologies Oy:n terätehtaalla oli ollut 564 tapaturmatonta päivää. Se on valtavan hyvä saavutus. Ei olisi, jos tehtaalla tehtaisiin vain kokoonpanoa tai olisi paljon toimihenkilöitä. Mutta tällä tehtaalla valmistetaan paperikoneisiin jauhinten teriä alusta alkaen itse. On valimo ja koneistus, ja 80 hengen työväestä on toimihenkilöitä vain kymmenkunta. 18.11.2014 10:29:50
13 15 27.11.2014 80 TAPATURMATAAJUUS 60 Kone- ja metallituoteteollisuus Koko teollisuus Metallinjalostus Kaikki toimialat 40 20 0 2005 Elektroniikkateollisuus LÄHDE: TTK 2006 2007 2008 2009 2010 TUNNISTA HAITTA JA VAARATEKIJÄT Riskien vähentäminen, vaarapaikkojen selvit täminen ja asioiden korjaaminen on osa työn arkea. Myös työsuojelulainsäädäntö edellyttää työn vaarojen selvittämistä ja arvioinnin te kemistä. Tästä huolimatta noin 20 prosenttia yrityksistä suhtautuu työvaarojen kartoittami seen välinpitämättömästi, ilmenee Metalliliiton tekemistä selvityksistä. – Jokainen työntekijä on oman työpaikkansa kehittäjä ja omalta osaltaan vastuussa työsuoje lusta, Poikolainen muistuttaa. Vaarojen selvittämiseen on tullut paljon työ kaluja ja se käy nykyään huomattavasti kevyem min kuin takavuosina. Työpisteissä selvitetään muun muassa työntekijän toimintaa ja liikku mista, koneen toimintaa ja kuntoa sekä suoja varusteita. Työpaikan tasolla tutkitaan muun muassa koneiden ja ihmisten liikkumisväyliä, opasteita ja varoituksia sekä liikkumisohjeita. Myös työntekijöiden taidot esimerkiksi uusien laitteiden käytöstä kartoitetaan. 2011 2012 Selvitysten avulla tehdään työlista paranta miskohteista. Tietoa työturvallisuuden paran tamiskeinoista on myös viljalti tarjolla. Netistä löytyy runsaasti materiaalia, jota räätälöimällä jokaisella työpaikalla voidaan tehdä huomatta via parannuksia, jos vain tahtoa löytyy. OPPIA ISOISTA – Nolla tapaturmaa -ajattelu menee koko ajan eteenpäin. Vaaratilanteista ja tapaturmista opitaan, eikä samoja virheitä tehdä uudelleen, Vorne sanoo. Erityistä huomiota turvallisiin työtapoihin ja jokaisen työntekijän vastuuseen on kiinnitet tävä työpaikoilla, joissa toimii monen yrityksen työntekijöitä. Turvallisuuden pelisääntöjen pi tää olla kaikille samat. – Isot tilaajaorganisaatiot osaavat kyllä jär jestää asiat hyvin kuntoon, ohjeet ovat selkeitä ja tiedonkulku pelaa. Lainsäädäntö on kehitty nyt ja työturvallisuuskortit ovat tuoneet hyvän lisän tilanteeseen, Vorne sanoo. – Väki oli aidosti tsempannut, että tämä pidetään nollissa. Näin kuvaa tehtaalaisten pettymystä työ suojeluvaltuutettu, asentaja Kari Laine. Ahjo käy tehtaalla vain muutama päivä tapaturman jälkeen, ja juttua jatkaa jouhevasti tuotanto päällikkö Sanna Hakala. Täällä tapaturmien torjunta on tiimityötä. Asian äärellä istutaan aidosti ja sananmukaisesti yhteisessä pöydässä. – Henkilö, joka oli sorvilla töissä, meni työkaverin jutulle. Koneen edessä oli lavalla koneistettu terä. Henkilö astui terän laipan päälle, lipesi ja otti terästä tukea kädellään. Valupurse teki palkeenkielen käteen, Hakala kertoo. AHJ1415_1-23.indd 13 Turvallisuuskoulutusta läpi työuran PEREHDYTYS Uusi työntekijä perehdytetään työpaikan turvallisuus ohjeisiin. TYÖNKUVAUS Koulutus työtehtäviin sisältää kyseisen tehtävän turvallisuuskoulutuksen: mitä riskejä tehtävä pitää sisällään ja millä keinoilla riskejä pienennetään. VASTUU Kannustetaan työntekijää kertomaan työturvallisuutta koskevia kehitysehdotuksia. AVOIMUUS Työpaikan kulttuuri kehitetään keskustelevaksi. Eteen tulevat ongelmat ratkaistaan ja niistä kerrotaan kaikille. TYÖKAARIMALLI Työturvallisuutta ja työterveyttä tukemalla mahdollistetaan pidemmät työurat terveenä. LÄHDE: Metalliliiton työympäristöyksikkö vahinkojen määrä/milj. työtuntia en puoliväliin nähden roimasti. – Vaikka paljon on korjattavaa, on myös muistettava, että meillä on todella hienosti toi mivia sekä pieniä että suuria yrityksiä, joissa yhteistyö työsuojelun parissa toimii erinomai sesti. Suuremmissa yli 50 työntekijän yrityk sissä parempien resurssien myötä saadaan näyttävämpiä tuloksia. Niiden hyviä työsken telytapoja meidän pitää saada pientenkin yri tysten arkeen, Poikolainen toivoo. Niin Laine kuin Hakala painottavat kerta toisensa jälkeen, että tapaturmista ei koskaan syyllistetä sitä henkilöä, jolle tapaturma sattuu. Tapaturmat ovat torjuttavissa. Pitää rakentaa järjestelmä, jota noudatetaan. Silloin homma onnistuu. Valmetin lähihistoria sen todistaa. TURVALLISUUS TÄRKEÄKSI, OIKEASTI Metso pilkottiin viime vuodenvaihteessa, ja terätehtaasta tuli Valmetin yksikkö. Turvallisuustyö aloitettiin jo Metson aikaan. Aihetta oli. Tapaturmataajuus tehtaalla oli 40, eli reippaasti yli metallialan keskiarvon. Taajuus ilmoitetaan poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumääränä miljoonaa työtuntia kohden. 18.11.2014 10:29:52
14 VALMETIN VALKEAKOSKEN TERÄTEHDAS 15 27.11.2014 KONEISTAJA JORMA KIRETTI ”Valmistan vanhalla pikkuvenäläisellä teriä. Olin samassa iltavuorossa, kun tapaturma tapahtui. Mutta olin selin, en nähnyt kun kaveri liukastui laippaan, otti tukea reunasta ja reunassa oleva raati repi sen käden. Meillä on ensiapukaappi tuossa viiden metrin päässä. Laitettiin ensiside ja tyrehdytettiin verenvuoto. Taisi lähteä sitten itse tikattavaksi. Mutta kyllä, totta kai olen nähnyt uuden turvallisuuskulttuurin. On tullut paljon henkilökohtaisia suojaimia, esimerkiksi moottorimaskit terien putsaukseen. Hanskoja on riittävästi, se on parantunut huomattavasti. Ennen oli vaan niitä yhden koon rukkasia. Nyt en osaa enkä uskallakaan tehdä enää mitään ilman hanskoja.” SÄHKÖASENTAJA RAMI SYRJÄ ”Teen töitä koko tehtaassa, olen yleismies jantunen. Valimoon on tullut liikennevalot. Kun sulatus lähestyy eli alkaa kaato, pojat sytyttävät valot niin, ettei kukaan tänne eksy. Ja tulee vielä kyltit kahdella kielellä. Täällä on aikamoisia sähkökenttiä. Toisen induktiouunin teho on 750 kilowattia, toisen 1 250. Turvallisuuden kannalta tärkeintä on se, että täällä on osaavat kaverit. Silloin he tuntevat vaarat ja osaavat toimia oikein. Suurin tapaturmavaara tässä on, jos vesi pääsee sulan teräksen sekaan. Induktiokelaa jäähdytetään vedellä. Yhdestä litrasta vettä syntyy 1 700 litraa vesihöyryä, tulee höyryräjähdys.” LOPPUTARKASTAJA, PÄÄLUOTTAMUSMIES KARI HELENIUS ”Hoidan kartioterien lopputarkastusta ja tasapainotusta. Tästä meiltä järjestyksen parantaminen aloitettiin, kun meitä on vaan kolme kaveria. Kaikki turha tavara vietiin pois. Pöytätila on minimoitu. Vain ne, mitä tarvitaan, on noilla työkaluseinillä kiinni. Hyllyjen paikat katsottiin vähän uudelleen niin, että joka työpisteestä on mahdollisimman lyhyt matka hakemaan omat tavarat. Valaistusta on parannettu. Hyllyjä on tullut ja paikkoja on maalattu, eli viihtyisyyttä on parannettu. Minusta näkyvin turvajuttu on hyllyjen suojaverkot. Meillä ei ollut siinä alla ennen mitään. Jos vahingossa trukki kolhaisi lavaan, tämä saattoi luiskahtaa oranssin palkin reunalta pois.” Tapaturmat ovat torjuttavissa. Pitää rakentaa järjestelmä, jota noudatetaan. Vuoden 2012 lopulla alkoi tapahtua. – Metson johto nosti turvallisuuden esiin, profiilia nostettiin. Vaikutusvaltaiset ihmiset tulivat mukaan, kun tehtaalla tehtiin turvallisuuskierroksia. Johto näytti, että turvallisuus on heille oikeasti tärkeä asia, Hakala selittää. – Kyllä kentälläkin se laajasti havaittiin. Nähtiin, että nyt kiertää tehtaalla johtoakin. He näyttivät olevansa kiinnostuneita meidän olosuhteistamme, muistelee Laine. Johtajien bonusmittareihin ja raportointipisteisiin lisättiin turvallisuuskierrokset ja tapaturmaluvut. – Nyt nähdään, kenen johtajan bisneslinjassa on parhaimmat luvut ja kenen johtajan bisnes linjassa huonoimmat, Hakala naurahtaa. AHJ1415_1-23.indd 14 Kun terätehdas on nyt osa globaalia konsernia, joutuvat Valkeakoskenkin pomot tilille Yhdysvalloissa istuvalle linjanvetäjälle. – Tapaturmasta on lähetettävä ilmoitus 24 tunnin sisään. Ja 48 tunnin sisään on lähetettävä tulokset tapaturman tutkinnasta. Sanna Hakala Niin, ja sitten se asenteisiin vaikuttaminen! – Turvallisuudesta on puhuttu, puhuttu ja puhuttu. Ja puhutaan edelleen. Meillä oli aluksi vaikeuksia saada porukat tekemään vaaratilanne ilmoituksia. Pelkäsivät, että tulee sitten sanomista jälkeenpäin. Mutta olemme rohkaisseet kaikkia, että ketään ei todellakaan syytetä. Esille vaan! Tästä on apua eteenpäin ja sille seuraavallekin kaverille. 18.11.2014 10:29:58 Si
yttä an. ä ASENTAJA, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU KARI LAINE ”Olen töissä kunnossapidossa. On siitä vitsiäkin väännetty, että taas se Laine tulee eikä homma enää sujukaan, koska se puhuu turvallisuudesta. Mutta turvallisuutta on pidettävä koko ajan esillä! Nyt työntekijät katselevat töitä vähän laajemminkin, tekevät vaaratilanneilmoituksia ja ovat aktiivisia. Jos vaikka alihankkijan kaveri kulkee tuolla ilman suoja laseja, siitä huomautetaan. Nyt huolehditaan tarkemmin, että korkean paikan työn alapuolinen alue eristetään. Turvallisuuteen tarvitaan kaikkien talkoita, tämä on tiimityötä. Tärkeintä on, että tullaan terveinä töihin ja työpäivän jälkeen lähdetään terveinä kotiin. Niin sen on mentävä.” CNC-SORVARI PEKKA SALONEN ”Teen tässä karusellisorvilla töitä, nyt tehdään tällä koneella suurimmaksi osaksi lohkoteriä. Paljon on tehty turvallisuuden eteen. Heti puututaan jo ennalta tilanteisiin, ettei mitään sattuisi. En ole itse tehnyt vaaratilanneilmoitusta, kun kaveri jo ehti tehdä. Mitäs turhaa kahteen kertaan. Turvakaiteita on tullut, ja kenelläkään ei ole asiaa työskennellä korkealla, jollei ole turvavaljaita. On saatu lisää hyllyjä. Mutta paljon on parannettavaa. Tähän työpisteeseen kertyy aina hirveä läjä teriä. Aina tulee vaaratilanteita.” 15 15 tu. 27.11.2014 OSA 2 TULOSSA Mitä tapaturmista voi oppia? Silloin homma onnistuu. – Mieti aina kolme sekuntia ennen kuin ryhdyt mihinkään työhön. Näin kuvaa taukoamatonta työtään työ turvallisuusasioissa työsuojeluvaltuutettu Laine. Onnistuttu on. Nyt väki laittaa kerkeästi lapulle vaaratilanteet, ja esimies tai valtuutettu kirjaa sen HSE-monitoriin. Ja vaaran aiheuttajiin puututaan; pienempiin heti, suurempiin investoinneilla. Hakala toteaa, että esimerkiksi valimoon on saatu kunnon taukotila, pois sulatusuunien kyljestä. Sinne on saatu myös liikennevalot, ettei kukaan erehdy liikkumaan alueella sulatuksen aikana. Tuotantopäällikkö summaa: – Kaikki määrärahat olen saanut läpi, joita olen ehdottanut turvallisuuteen. AHJ1415_1-23.indd 15 Laine toteaa, että turvallisuustyö on luonut tehtaalle positiivisen kehittämisen meiningin. Sitä tarvitaan, kun Metson pilkkomisessa erotettiin kymmeniä työntekijöitä ja Suomesta ja maailmalta ryöppyää vain kurjia uutisia. Hakala määrittelee asian tarkemmin: – Ennen vain akseli Jyväskylä–Järvenpää oli tärkeä. Nyt me Valkeakoskella olemme saaneet valtavan nosteen turvallisuustyön ansiosta. Muihinkin investointeihin on nyt helpompi saada rahaa. Meitä käytetään [konsernin sisällä] positiivisena esimerkkinä. Ja vierailijat kehuvat, että täällä on mukava käydä. Me ollaan hississä nousussa ylöspäin. a Kaikille työntekijäryhmille turvallisuuskoulutus Suojalasipakko ja kaikille suojavälineille vähimmäisstandardit Intranettiin HSE-monitori, johon helppo ilmoittaa vaaratilanteet Hyllyihin suojaritilät Valaistukseen, järjestykseen ja siisteyteen kohennus 18.11.2014 10:30:02
zen it wi t h t he pow e r of b oa ® JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. jalas® 1728 / s3 src jalas® 1718 / s3 src jalas® 1738 / s3 src jalas® 1708 / s1 p src www.jalas.com | www.youtube.com/jalasfootwear Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com AHJ1415_1-23.indd 16 18.11.2014 10:30:04
27.11.2014 PIMEYS Valtaosa suomalaisista aikuisista huomaa syksyisin, että pimeyden lisääntyminen vaikuttaa heidän nukkumiseensa ja syömiseensä. – Puolet oirehtii runsaammin, mutta heidän kohdallaankaan kyse ei ole sairaudesta vaan kiusallisista kaamosoireista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo. Kaamosmasennuksen oireita alkaa esiintyä syys- ja lokakuun vaihteessa. Ensimmäiset oireet ilmenevät keskimäärin 20–30 vuoden iässä. Iän myötä kaamosmasennus yleensä voimistuu. Partosen mukaan useimmilla suomalaisilla kyse on kuitenkin vain lievästä kaamosoireilusta. Kaamoksen ja pimeyden vaikutukset tuntuvat myös Aikuisista naisista 20 prosenttia ja aikuisista miehistä työelämässä, erityisesti hyvää huomiokykyä ja 12 prosenttia kokee runsaampaa kaamosoireilua. keskittymistä vaativissa töissä. Helpoimmin Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii vain kaamosoireet näkyvät koneiden ja laitteiden joka sadas suomalainen. käytössä sekä tietokonetyössä. Kaamosongelmiin voi Partosen mukaan – Kun nukkuminen on kevyttä ja puuttua myös kotikonstein. katkonaista, yöuni on huonolaatuista ja – Tehokkain keino helpottaa lieviä siitä seuraa väsymystä. Herääminen kaamosoireita on kirkasvalossa oleskelu. tuntuu vaikeammalta, ja väsymys voi Siihen sopivat parhaiten aamun tunnit jatkua yli puolen päivän, Partonen listaa kello kuuden ja kymmenen välillä. kaamoksen vaikutuksia. Puoli tuntia aamulla yleensä riittää, – Työntekijä saattaisi tarvita päivä- Partonen opastaa. unet, mutta se ei usein ole mahdollista. – Toinen keino on säännöllinen liikunta. Kun väsyttää, voi joutua välillä keskeyt Rasittavaa liikuntaa ei kuitenkaan kannata tämään työnsä. harrastaa myöhään illalla, koska se viivyttää Pimeys saattaa lisätä myös työuupumusta. Ikäystävällinen työpaikka vähentää syrjintää IKÄSYRJINTÄ Työntekijöiden laaja ikähaitari lisää tutkimusten mukaan riskiä kokea epätasa-arvoista kohtelua. Ikäystävällisellä henkilöstöpolitiikalla voitaisiin ennaltaehkäistä ja vähentää työpaikan ikäsyrjintää. Laajassa saksalaisessa pk-yrityksiä koskeneessa tutkimuksessa havaittiin, että ikäystävällinen henkilöstöpolitiikka ehkäisi ikäsyrjinnän kokemuksia. Myös sellaisissa organisaatioissa, joissa ei ollut laajaa ikähajontaa, ikäystävälliset toimintatavat vaikuttivat myönteisesti työpaikan ikäilmastoon. Ikäystävällinen henkilöstöstrategia huomioi eri-ikäisten ja työuran eri vaiheissa olevien työntekijöiden vahvuudet ja tarpeet ilman ikärajoja tai keskittymistä johonkin ikäryhmään. AHJ1415_1-23.indd 17 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Kaamos lisää työväsymystä 15 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö nukahtamista. Stressi rassaa sydäntä Manuaalityö vähenee metallialalla KIIRE Joka kolmas suomalainen työntekijä kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja puolet kärsii kiireestä. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kyselyssä 44 prosenttia suomalaisista kuvasi stressiä omalla työ paikallaan melko tai erittäin yleiseksi. Stressi saattaa aiheuttaa unettomuutta, ärtymystä ja ahdistusta, pahimmillaan vaikeaasteista uupumusta tai masennusta. – Eurooppalainen tutkimusaineisto osoittaa, että pitkään jatkunut stressi lisää myös sydäntautien riskiä noin viidenneksellä, Työterveys laitoksen apulaisylilääkäri Tuula Oksanen kertoo tuoreimmassa Tesso-lehdessä. Hänen mukaansa stressi ei kuitenkaan ole automaattisesti paha asia. Kiire ja lyhytaikainen stressi toimivat parhaimmillaan motivaattoreina ja kannustavat parempiin suorituksiin. – Terveyshaitaksi stressi muuttuu vasta, kun hallinnan tunne katoaa. TYÖELÄMÄ Tuore tutkimus selvitti työelämän laaja-alaistumisen vaikutuksia muun muassa metallialalla. Se näkyy esimerkiksi ammatti alojen lisääntymisenä. Toiminta painottuu entistä enemmän tutkimus- ja tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin sekä huoltoon ja korjaukseen. Osaaminen vaatii jatkossa monipuolisuutta. Tietokoneohjautuvuuden yleistyminen sekä mekaniikan, sähkön tai hydrauliikan yhdiste leminen vaativat uutta tietotaitoa. Teknologian kehittymisen myötä myös automatisointi on muuttanut työn sisältöä. Työ painottuu erilaisten automaatio järjestelmien valvontaan ja manuaalista työtä on vähemmän. 18.11.2014 10:30:05
18 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA 15 27.11.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES JA ETELÄ-SUOMEN ALUELUOTTAMUSMIES JOUKO RYYTTY TYÖPAIKKA Maintpartner Oy, Riihimäki TYÖNTEKIJÖITÄ Riihimäellä 35 ja Etelä-Suomen alueella 300 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2008–, ao. 103:n toimikunnan jäsen 2010–, alueluottamusmies 2011– Paikallinen sopiminen kylvää kiistoja ”Kiista siitä tulee, ja kova. Sen tietää, kun työehtosopimuksessa lukee, että asia sovitaan paikallisesti.” Maintparner Oy:n Riihimäen pääluottamusmies ja Etelä-Suomen alueluottamusmies Jouko Ryytty katsoisi tarkkaan, missä työehto sopimuksen asioissa päätösvalta luovutetaan paikalliselle tasolle. – Meillä Riihimäellä voidaan asia sopia hyvässä hengessä. Mutta kaikki kierrätetään Helsingin pääkonttorin kautta, ja siellä ammutaan asi at alas.Kone- ja laiteasentajana työskentelevä Jouko Ryytty on yksi Suomen Maintpartnerin muutamasta alueluottamusmiehestä. Yritys har joittaa teollisuuden huoltoa ja kunnossapitoa. Yrityksen toimipisteet ovat ympäri Suo mea, kun työtä tehdään enimmäkseen asiakas yrityksissä. Kaksikaan kokoaikaista pääluot tamusmiestä ei Ryytyn mielestä ehtisi hoitaa työntekijöiden edunvalvontaa. Sen sijaan on kehitetty alueluottamusmiesjärjestelmä. Alue luottamusmiehet käyvät muutaman kuukauden välein Helsingissä kokouksessa, johon osallis tuvat myös henkilöstöjohtaja, maajohtaja ja alempien ja ylempien toimihenkilöiden luot tamusmiehet. Ryytty oli mukana, kun Sähköliiton alalle neuvottelema ”halpa-tessi” saatiin torjuttua. Se oli ruskeakantinen kirja. – Ruskeat kannet kertovat, mitä sisältö oli, Ryytty tuhahtaa. Tuon muutaman vuoden takaisen kiivaan taistelun päätteeksi tekniseen huoltoon ja kun nossapitoon saatiin sovittua oma työehtosopi mus. Alalla on nyt tummanvihreisiin kansiin kääritty työehtosopimus. Neuvotteluosapuo lena on Palta ry. – Se hyöty riidasta oli, että luottamusmiehet pääsivät keskenään hyvin verkostoitumaan. Me tunnemme toisemme hyvin ja pidämme jatku vasti yhteyttä. Liitto antaa hyvin jatkokoulutusta, josta on sovittu luottamusmiessopimuksessa. Kaikki luottamusmiehet kokoontuvat Murikkaan ja käydään työehtosopimusta läpi. AHJ1415_1-23.indd 18 Ryytty on nähnyt, että työnantaja yrittää jat kuvasti vesittää tummanvihreän kirjan pykäliä. Riihimäellä asiat hoidetaan hyvin, ja Ryytyn mielestä suhteet johtoon ja työnjohtoon ovat oikealla mallilla. Mutta paikallinen sopiminen muuttuu valtakunnalliseksi, kun yritykses sä asiat kierrätetään Helsingin pääkonttorin kautta. TURHIA VÄÄNTÖJÄ – Direktio-oikeutta käytetään törkeästi hyväk si. Kaikki keinot käytetään, ja lakataan vaan neuvottelemasta. Siitä sitten tunteja kertyy luottamusmiehille, kun yritetään neuvotella jo neuvoteltua asiaa uudelleen. Ryytty toteaa, että nyt väännetään kättä päi vystyksestä ja varallaolosta, vaikka korvaukses ta on sopimus työehtosopimuksessa. Jatkuvaa työtä tuottaa myös palkkojen tarkastaminen. – Palkkarakenteen luomisessa oli vääntön sä. Työryhmän kesti pitkään löytää oikeanlaiset työnkuvaukset ja korvaukset. Nyt näyttää, että palkkarakenteen soveltamiseen ja palkkojen tarkastamiseen ei löydy vastapuolelta enää haluja. Kun työntekijä tekee työnsä hyvin tai aiem paa vaativampaa työtä, ja olisi nostettava palk kaa, palkankorotusehdotus kierrätetäänkin pääkonttorin kautta. Hekoilla eli henkilökoh taisen palkan osuuksilla ja työn vaativuuden pisteytyksillä temppuillaan. – Jotakin osa-aluetta nostetaan sen verran, ettei tule niin sanottuja läpilyöntejä (palkan korotusta). Sitten valitellaan, että tällä kertaa ei voida palkkaa nostaa. ”SIPERIA OPETTI” Ryytty itse on joutunut kiertämään niin sano tusti Siperian kautta omalla ammattiyhdistys urallaan.Ryytty on ollut töissä Maintpartneril la ja sen edeltäjillä vuodesta 1996. Aiemmassa työpaikassa hän joutui viemään palkkariitansa oikeuteen. Hänen oli pakko itse palkata asian ajaja, koska ei ollut Metalliliiton jäsen. – Juttu päättyi oikeudessa minun puoleltani positiivisesti, mutta olisi mennyt vielä parem min, jos olisin kuulunut liittoon. Kyllä Siperia opetti. Kannattaa kuulua liittoon, Ryytty toteaa itselleen hymähdellen. Riihimäen Maintpartnerilla järjestäytymis prosentti on ”noin 98 prosenttia”. Ryytty tuu maa, että liittoon liittymättömät ovat siivellä matkustavia. Haastattelua tehdään juuri Metallin Riihi mäen ammattiosaston järjestäytymiskoulu tuksen alla. Ryytty allekirjoittaa järjestämisen periaatteet: Saadaan työ paikan työntekijät toi mimaan yhdessä. Jouk ”Jos lakko-oikeus kovoimalla he saavat viedään, niin asioitaan eteenpäin. Ja sitten meidän siinä samalla heidät saa peli on pelattu.” daan liittymään liittoon. Ryytty tuntee joukon voiman. Se on tuki, jonka luottamusmies tarvitsee. – Kun koko porukka on sataprosenttisesti luottamusmiehen tukena, kun kaikki ovat sy dämellä mukana, kun me olemme yhtä, silloin saadaan asioita eteenpäin! LAKKO-OIKEUTTA PUOLUSTETTAVA Ammattiyhdistysliikkeen suuriin kysymyksiin kuuluu järjestämistyön ohella lakko-oikeuden puolustaminen. Jo vuosia työnantajapuolella on ollut tavoitteena murtaa työehtosopimus ten yleissitovuus. Lakko-oikeuden poistaminen kuuluu noihin samoihin haaveisiin. – Jos lakko-oikeus viedään, niin sitten mei dän peli on pelattu. Eihän meille jäisi silloin yhtään mitään, millä puolustaa oikeuksiamme. Se on kauhuskenaario, silloin asiat olisivat kuin elokuvassa Alaston satama, Ryytty kuvaa. Ryytty viittaa 1950-luvun mustavalkofilmiin, jossa satamatyöläiset Marlon Brandon esittä män työläisen johdolla taistelevat joukkovoi malla rikoksia ja korruptiota vastaan. Elokuva kävisi Ryytyn mielestä hyvin nuorison opetus filmiksi. Sehän osoittaa selkeästi, miten käy, jos aitoja ammattiliittoja ei olisi. Tehtaiden portilla huudettaisiin, kuka lähtee tänään töihin hal vimmalla. – Nuorisolle pitäisi kertoa hätkähdyttävin, konkreettisin esimerkein, miten asiat olisivat ilman liittoa. Viisipäiväiset työviikot ja työajan lyhennysvapaat, kyllä liitto on ne meille taistel lut. Ei työnantaja niitä helpolla ole antanut. a 18.11.2014 10:30:05
19 eus u.” AHJ1415_1-23.indd 19 18.11.2014 10:30:08
CTC CTC Star Zip XL+ S3 Sievi Star XL+ S3 49-52763-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC 49-52760-153-0PM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC U UUT CTC Hurricane XL+ S3 49-52043-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC US! VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Vaativimpiinkin haasteisiin vastaa Star-mallisto uutuuksillaan Star Roller ja Star Zip; Uutuuksien teräksinen naulaanastumissuoja antaa parhaan turvan teräviä esineitä vastaan. Memory foam maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. Star Rollerissa nauhojen kiristys säädetään rullaa pyörittämällä, jolloin Boa®-kiristysmekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ja kohdistaa tuen oikeaan kohtaan. Kaikissa Star-tuoteperheen talviturvajalkineissa metalliton varvassuoja, paksu vuori ja lämpöpohjalliset pitävät jalkasi lämpiminä. Turvallisuutta parantavat heijastimet, joiden avulla näyt myös pimeässä. Uudistettu FlexStep®-pohja säilyttää joustavuutensa entistäkin paremmin myös pakkasolosuhteissa, minkä ansiosta pohjan pito paranee. Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com AHJ1415_1-23.indd 20 SIEVI_STARROLLER_AHJO_170114.indd 1 18.11.2014 10:30:10
Statiivi SIEVI STAR ROLLER UU UUT S! CTC AHJ1415_1-23.indd 21 CTC Star Roller+ S3 Star Roller XL+ S3 43-52761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 49-52761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC 18.11.2014 10:30:10 20.1.2014 13.04
22 TEKSTI LEENA SERETIN GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA K E H I T YS 15 27.11.2014 YHTEISTOIMINTA Ilman lainsäädäntöä ja sanktioita yhteistoiminta yrityksissä ei näytä sujuvan. Eikä se suju kaikkialla, vaikka Suomessa on voimassa laki yhteis toiminnasta yrityksistä. YT merkitsee monesti yhä irtisanomisneuvotteluja, muotomääräyksiä ja pahimmillaan oikeudenkäyntejä. Parhaimmillaan YT-laki olisi oiva väline kehittää työtä, työyhteisöjä ja bisnestä. ”T ällä lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä.” Laki yhteistoiminnasta yrityksistä/2007 Jos YT:lain tarkoituspykälää noudatettaisiin, mui ta 68 lakikokonaisuuden pykäliä ei edes tarvit taisi. Etenkin, jos lain tarkoituspykälän loppukin toteutuisi. ”Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.” Hyvä, paha YT HIDAS TIE PYKÄLIN VOIMIN JARMO LINTUNEN Yhteistoiminnan epäonnistuminen on usein johtanut ulosmarsseihin. Helsingin tela kalla ulkoistamisuhka aiheutti ulosmarssin vuonna 2004. Yhteistoimintalaki näki ensimmäisen kerran päi vänvalon Suomessa vuonna 1978, ja sen jälkeen lakia on jalostettu tavoitteena vastata työelämän tarpeisiin. 1980-luvulla voimassa ollut Irtisanomis menettelylaki leivottiin YT-lain sisään vuoden 1991 uudistuksessa, ja siitä saakka YT on näyttäytynyt suurelle yleisölle, ammattiyhdistysliikkeen luotta mushenkilöstölle ja osakkeiden omistajille irtisa nomisia ennakoivana lakina. YT-laki 1978 AHJ1415_1-23.indd 22 Usein YT merkitsee yritysten henkilöstölle uhkaa ja pelkoa työpaikan menettämisestä, omistajille ja pörssikursseille mukavaa nousua osakkeen arvossa. Vaikka YT-lakia on uudistettu ja yritetty saada se ulottumaan työelämän kehittämiseen yhteistoi minnassa henkilöstön ja yrityksen johdon kesken, käytännössä muutosta ei ole juurikaan tapahtunut. Ei, vaikka työ- ja elinkeinoministeriö nimitti vuonna 2010 oman virkamiehen, yhteistoiminta-asiamiehen edistämään YT-lain sanomaa. Tosiasiassa yhteistoiminta-asiamiehen toimisto vastaa kyselyihin, pitääkö aivan tosissaan käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstö- ja koulu tussuunnitelmia ja miten ne muotomäärä ykset menivätkään, kun yritys suunnittelee väen vähentämistä? Lähes kaikki aika me nee kyselyihin vastaamiseen ja luottamusmiehiltä ja työntekijöiltä tulleiden lausuntopyyntöjen käsitte lyyn. Valistus- ja muuhun valvontatyöhön ei jää aikaa. Samaa neuvontatyötä tehdään työmarkkina järjestöissä. Metalliliitossa päädytään vuosittain muutaman kerran siihen, että työnantaja haaste taan käräjille YT-lain muotomääräysten rikkomi sesta. Palkansaajapuolella kun keinot ovat vähissä lomautus- ja irtisanomistilanteissa. 1988 YT-laki uudistuu KÄYTTÄMÄTÖN MAHDOLLISUUS Syitä YT-lain käyttämättömiin mahdollisuuksiin ke hittää työelämää, parantaa tuottavuutta ja itse bisnestä pohditaan niin virkakoneistossa kuin työmarkkinajär jestöissä. Miksi yritysjohto ei ole puheissa henkilöstön sä kanssa ennen kuin päädytään väen vähentämiseen? Miksi lain määrittämiä kehittämisasioita ei haluta tai viitsitä tuoda yhteistoimintamenettelyyn? Metalliliiton luottamushenkilöt suurissa yrityk sissä ovat tottuneet toistuviin YT-neuvotteluihin. Vaikka luottamushenkilöstö on valistunut ja tietää, että vaikkapa uusista kone- ja laitehankinnoista pitäi si etukäteen keskustella YT:ssä, niin ei tapahdu eikä asiaan jakseta puuttua, vaikka siitäkin voisi tulla rap sut työnantajalle. Eihän ketään voi piiskata sakoilla sivistyneeseen käyttäytymiseen, luottamusmiehet tuskailevat. 19 91 Irtisanom suoja is- 18.11.2014 10:30:12
YT:ssä käsiteltäviä asioita lain mukaa n ovat mm: ? yrityksen taloud ellisen tilan kerto minen henkilöstöl ? henkilöstöryhm le än palkkatiedot am mattiryhmittäin ? tiedot määräai kaisista, osa-aika ista ja ulkopuolise ? työhönotossa sta työvoimasta noudatettavat pe ria at te et ? henkilöstösuu nnitelma ja koulut ustavoitteet ? vuokratyövoim an käytön periaat teet ? kone- ja laiteha nkinnat ? yritystoiminna n muutokset ? yrityksen tai se n osan lopettamin en ? liikkeenluovut us ? työvoiman lom auttaminen tai vä hentäminen ? EU-laajuisen yr ityksen henkilöstöä koskevat asiat ? työsäännöt, ty ösuhdeasuntojen jakoperusteet, so siaalitilat Tärkeintä on, että väkeä ei irtisanota summa mutikassa. Yleensä yritykset kertovat julkisuuteen tarpeen vaikkapa sadan ihmisen irtisanomistar peesta, mutta päätyvät YT:n jälkeen 70:een. Alun perinkin määrä oli mitoitettu niin, että firman jul kikuva näyttäytyy siistinä, Metalliliitossa nähdään. Teknologiateollisuudessa arvioidaan, että YT on myös mahdollisuus työolosuhteiden ja tuotta vuuden kehittämiseen, jota tapahtuu kaiken aikaa ilman isoja otsikoita. Virkamiespuolella pohditaan erityisesti YT-lain muotomääräyksiä. Yrityksissä ei aina riitä asian tuntemusta eikä voimavaroja hoitaa asioita lain määräämällä tavalla. Kun yhteistoiminta ei kuulu yrityksen kulttuuriin, väen vähentämistapauksissa ollaan vääjäämättä liian myöhässä saada korjaavia toimia aikaiseksi. YT on pettymys NÄKYMÄT Laki yhteistoiminnasta yrityksissä on paradoksaalinen. ?? Metalliliiton toimintakentässä yhteistoiminta yrityk sissä näyttäytyy enimmäkseen lomautusten ja irtisanomisten käsittelyinä. Nekin vain siksi, että YT-lain rikkomisesta väen vähentämisen yhteydessä seuraa työnantajalle sakkoja ja maksettavaksi hyvityksiä irtisanotuille. Suurin voitto metallialan työntekijöille tuli taannoin, kun Fujitsu-Siemensin Kilon tehtaan lopettaminen toteutettiin YT-lakia rikkoen. Työpaikat menivät, mutta muotomääräysten rikkomisesta Metallin väki sai kuuden kuukauden palkkaa vastaavan hyvityksen viivästyskorkoineen. Firmalle hintalappu oli yli viisi miljoonaa euroa. Oikeudenkäyntiprosessi oli pitkä ja työteliäs. Metalliliiton kautta menee vuosittain muutama YT-lain rikkomistapaus käräjäoikeuteen. Meneillään on muun muassa tapaus, jossa jo puolitoista vuotta sitten yritys ilmoitti siirtävänsä tuotantonsa Unkariin. Se lopettikin toisen tuotantoyksikkönsä Suomessa, mutta jatkaa toista. YTneuvottelut aloitettiin virallisesti, kun lopetetun yksikön vuokra- ja työterveyshuoltosopimus oli irtisanottu. Nyt työnantaja väittää, että YT-neuvottelut on aloitettu ajallaan ja käyty lain pykälien mukaan. Metalliliitolle jää todistustaakka, että näin ei ole tapahtunut. Tämä on arkipäivää. Metalliliiton luottamusmiehet eivät edes viitsi nostaa käräjätasolle kaikkia muita YT-lain rikkomuksia, joista työnantajalle koituisi vähintäänkin sakot. Luettelo käymättömistä YT-mahdollisuuksista on liian pitkä. 1995 AHJ1415_1-23.indd 23 E u ro o p p a sernitason kon yhteistyö 15 23 27.11.2014 Pitääkö Suomessa 2000-luvulla säätää lailla ja siihen liittyvillä sakko rangaistuksilla, että yrittäkää olla ihmisiksi ja ottaa huomioon toistenne tilanne? Pitää. Ilman YT-lakia palkansaajien mahdollisuudet edes esittää mielipiteensä vaihtoehtoisista ratkaisuista irtisanomisille eivät toteutuisi. YT-laki yrittää ohjata työelämäkulttuuria sivistyneeseen suuntaan. Näin myös Eurooppa-tasolla, josta onkin tullut potkua suomalaiseen YT-tulkintaan. Kansainvälisissä yrityksissä henkilöstöä on kuunneltava ja kohdeltava samalla tavoin, työskentelivätpä he missä unionin alueen maassa hyvänsä. Yhteistoimintamenettely edenneekin Suomessa nimenomaan eurooppalaisista paineista johtuen. Jos muuta ei ole käytössä kuin pykälät muotomääräyksien noudattamiseen ja niiden rikkomisesta hyvitykseen ja sakkorangaistuksiin, palkansaajien on tartuttava tähän oljenkorteen. Tosin yhtään työpaikkaa ei näin säilytetä. Siksi herääkin kysymys, eikö yrityskulttuuriin mahtuisi iso ripaus yhteistoimintaa ilman, että sen käyttämättä jättämisestä saa rahalliset sanktiot? Palkansaajapuolen mielestä yhteistoiminta ei etene ilman lakia ja sen rikkomisesta aiheutuvia rahallisia sakkoja työnantajille. Työnantajat puolestaan korostavat, että yhteistoiminta yrityksissä sujuu, eikä laki sitä ohjaa. Oivallus henkilöstön ja yritysjohdon aidosta yhteistoiminnasta lienee kuitenkin tiekartta, jolla saavutetaan tuloksia. Kiitos taustatiedoista: työsuhdeasiantuntija Jouni Miettinen Metalliliitosta, asiantuntija Manu Laapas Teknologiateollisuudesta, yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala Työ- ja elinkeinoministeriöstä 1996 iset Irtisanom ss a tiukennetu m u o d o ss a YT-lakiin 2007 YT-laki n koskemaa kijän 20 työnte yrityksiä 18.11.2014 10:30:12
24 T YÖ T I L A ABB Oy, Konehalli, Pitäjänmäki, Helsinki 31. lokakuuta KUVA PETRI PUROMIES AHJ1415_24-48.indd 24 18.11.2014 11:34:13
25 AHJ1415_24-48.indd 25 18.11.2014 11:34:16
26 PÄ I V Y S TÄ J Ä 15 27.11.2014 EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Mitä tarkoittaa työsuhteen purkautuminen? Työsopimuksen purkaminen edellyttää työntekijän tai vastaavasti työnantajan kuulemista purkamisperusteesta. Jos sopijakumppani on kuitenkin tavoittamattomissa ilmoittamatta pätevää syytä poissaololleen, työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista. Näitä tilanteita varten on mahdollistettu työsopimuksen purkautuneena pitäminen. Työsuhdetta voidaan pitää purkautuneena tapauksissa, joissa toinen sopijapuoli on ollut ilman syytä poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä poissaololleen. Työntekijän oltua poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää, työnantaja voi käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos työntekijä kuitenkin myöhemmin osoittaa, että poissaololle oli pätevä syy ja että siitä ilmoittamista oli kohdannut hyväksyttävä este, työsopimuksen purkautuminen tulisi perua. Sopimussuhteen katsottaisiin tällöin jatkuneen keskeytyksettä koko poissaolon ajan. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaikka työntekijän poissaolo johtuu laillisessa perusteesta, kuten sairaudesta, työnantajalla on oikeus pitää työsopimusta purkaantuneena, ellei poissaolosta ilmoittamista ollut kohdannut pätevä este (KKO 1978 II 109 ja KKO 1979 II 100.) Jos työnantaja on kuitenkin tiennyt työntekijän ilmoituksen puuttumisesta huolimatta poissaolon johtuneen sairaudesta, hänellä ei ole katsottu olleen oikeutta pitää sopimusta purkautuneena (KKO 1989: 68 ja KKO 1990:135). Työsuhteen päättyessä työnantajan on maksettava työntekijälle lopputili ja palautettava työntekijän verokortti. ? Kuinka kauan lomautus voi kestää? Lomautus voi kestää toistaiseksi, eli lomautuksen pituudelle ei ole säädetty maksimirajaa. Lomautetulla työntekijällä on oikeus lomautuksen kestäessä irtisanoa työsopimuksensa, jolloin työsuhde päättyy heti. Lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa päättymään lomautuksen jatkuessa menettämättä oikeuttaan irtisanomisajan palkkaansa. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Vuosiloma tai 200 kalenteripäivän säännöksen kiertämiseksi tarjottu lyhytaikainen työ eivät vaikuta lomautuksen keston yhdenjaksoisuuteen. Työntekijällä ei kuitenkaan ole irtisanomisoikeutta lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos hän on saanut joko lomautuksen alkaessa tai sen aikana tiedon lomautuksen täsmällisestä päättymisajankohdasta. Lomautuksen viimeisen seitsemän päivän aikanakin työntekijä voi tietenkin sanoa irti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa noudattaen työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa. Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ehdollista vankeutta OIKEUS Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Kangasniemellä toimineen metallifirman omistajan kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomittu mies oli toiminut osakeyhtiön toimitusjohtajana ja ainoana omistajana. Omistajajohtaja oli vuosina 2006–2010 ottanut palvelukseensa 17 virolaista metallimiestä. Hän oli syrjinyt heitä tekemällä heidän kanssaan lainvastaiset sopimukset heidän työajoistaan, teettämällä heillä ylipitkiä työaikoja ja maksamalla heille huomattavasti huonompaa palkkaa kuin laki ja alan työehtosopimus edellyttävät. Metalliliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus liiton oikeusapuun. Oikeusapua haetaan ammattiosaston kautta. Liitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta. AHJ1415_24-48.indd 26 Virolaismiehet tekivät töitä kolme viikkoa peräkkäin seitsemänä päivänä viikossa, jonka jälkeen oli viikko vapaata. Yrittäjämies oli teettänyt heillä jatkuvasti yli 13–18 tunnin työpäiviä kolmen viikon työjaksoissa ilman vapaapäiviä. Jos yhtiön tilaukset oli pitänyt saada valmiiksi, olivat virolaiset tehneet töitä jopa ympäri vuorokauden. Johtaja oli näin jättänyt antamatta heille lakisääteiset vuorokausi- ja viikkolevot sekä lakisääteiset vuosilomat. Yrittäjämies oli vastoin työmarkkinoiden yleistä käytäntöä sopinut virolaisten työntekijöidensä kanssa tuntipalkaksi heille käteen jäävän nettopalkan. Lisäksi hän oli sopinut, että tuntipalkka sisältää kaikki ylityö- ja muut työaikakorvaukset. Tällainen sopimus nettopalkasta ja ylityökorvausten sisällyttämisestä palkkaan on laiton, joten johtaja oli hankkinut yhtiölle laitonta hyötyä jättämällä maksa matta lakisääteisiä yli- ja sunnuntaityökorvauksia työnantajamaksuineen ainakin 500 000 euroa. Yhtiön suomalaiset työntekijät olivat tehneet pääsääntöisesti kahdeksan tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa. He olivat saaneet heille kuuluvat ylityökorvaukset ja vuosilomat. Käräjäoikeus tuomitsi johtajan kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, koska hän oli asettanut ulkomaalaiset työntekijänsä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi heidän vierasmaalaisuuttaan ja tietämättömyyttään Suomen työlainsäädännön mukaisista työnantajan velvollisuuksista ja työntekijän oikeuksista. Yhtiö on asetettu konkurssiin vuonna 2010. 18.11.2014 11:34:16
Avustin jarruttaa automaattisesti, jos se havaitsee auton eteen tulossa olevan liikkujan. Menetelmä vaatii, että autossa ja jalankulkijalla tai pyöräilijällä on toisiotutkaksi kutsuttu radio lähetin ja -vastaanotin. Ajoavustimen toisiotutka lähettää signaalia, johon liikkujan toisiotutka vastaa. Vastauksen perusteella ajoavustin pystyy laskemaan liikkujan arvioidun kulkureitin. Tulevaisuudessa toisiotutka voisi olla matka puhelinten lisävaruste. WWW.INTOKUSTANNUS.FI LU E ...testi. Apuasi kaivataan kipeästi. ... miten paljon olemme saaneet. TU E ROBOTIIKKA Maailman arvostetuimman teknillisen korkeakoulun MIT:n tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ihmiset ottavat työtehtävissään käskyjä vastaan mieluummin robotilta kuin toisilta ihmisiltä. Tutkimuksen mukaan yhden robotin ja kahden ihmisen työryhmät olivat tehokkaimmillaan, kun työtehtävät jakoi ihmisille robotti. Tässä asetelmassa ihmiset olivat myös tyytyväisimpiä. Heidän mukaansa robotti ymmärsi heitä ihmispomoa paremmin ja lisäsi ryhmän tehokkuutta. Tutkimusprojektin vetäjä Matthew Gombolay korostaa, että kyse ei ole kyborgien nousemisesta valtaan. Algoritmi, jonka pohjalta robotti antaa, aikatauluttaa ja koordinoi työtehtäviä, on ihmisen tekemä. Robotti pystyy kuitenkin laittamaan suunnitelmat uusiksi ihmispomoa nopeammin esimerkiksi tilanteessa, jossa tuotantokone vikaantuu tai tarvittava komponentti saadaan odotettua aikaisemmin. WWW.VERIPALVELU.FI KANTASOLULUOVUTUS Koneestako pomo? WWW.LAMPPUTIETO.FI OT A NUORI MIES! Tutkija Arshe Saidin mukaan Aalto-yliopiston hanke todistaa, että teräskuonasta pystytään valmistamaan 50 kertaa arvokkaampi tuote, jonka valmistusprosessi myös sitoo teräs teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. WWW.SINIVALKOINENVALINTA.FI AUTOILU Tutkijat Bonnin ja Vancouverin yliopistoissa ovat kehittäneet Tekniikka&Talouslehden mukaan laseria hyödyntävän kameran, joka näkee kulman taakse. Kamera lähettää laservalosäteen risteävän kadun kulman takana pilkistävän rakennuksen seinään. Osa valosta kimpoaa seinästä kulman takana näkymättömissä olevaan autoon ja siitä saman seinän kautta takaisin kameraan. Tämän epäsuoran valon pohjalta kameran tietokone tuottaa karkean kuvan kulman takana olevasta autosta. Münchenin teknillisessä yliopistossa on Tekniikka&Talous-lehden mukaan puolestaan kehitetty autojen ajoavustin, joka tunnistaa jalankulkijat ja pyöräilijät näköesteiden takaa. ...selvää mikä lamppu mihinkin. ...naapurisi työtä, valitse kotimainen. HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Näkymä kulman taakse - LAMPUNVALINTAKONE - Ä V Y H 1T2.–I16.1. LEHUTTU J OP I INNOVAATIO Aalto-yliopiston tutkijat ovat rakentaneet maailman ensimmäisen pilottikoon laitteen, joka muuntaa teräksenvalmistuksessa syntyvää kuonaa saostetuksi kalsiumkarbonaatiksi (PCC). PCC on teollisuuden tarvitsemaa arvokasta raaka-ainetta, jota käytetään muun muassa papereissa, muoveissa, kumeissa ja maaleissa. Menetelmässä kalsium erotetaan kuonasta ammoniumsuolan avulla. Sen jälkeen kalsium pitoisen seoksen annetaan reagoida hiilidioksidin kanssa, jolloin tuloksena on PCC:tä. Koska prosessi hyödyntää terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä, se on hyväksi myös ympäristölle. Perinteiset PCC:n valmistusmenetelmät sen sijaan aiheuttavat suuria hiilidioksidipäästöjä, koska niissä poltetaan paljon kalkkikiveä. – Olemme löytäneet uuden käyttötavan terästeollisuuden sivutuotteelle, mikä lisää teräksen valmistuksen arvoa, tekniikan tohtori Sanni Eloneva sanoo. Professori Mika Järvisen mukaan Euroopassa vuonna 2010 tuotetusta teräskuonasta 13 prosenttia eli 16 miljoonaa tonnia vietiin kaatopaikalle. – Mikäli kaikki tämän teräskuonan kalsium saataisiin talteen, voitaisiin vuosittain teoriassa tuottaa noin 13 miljoonaa tonnia PCC:tä ja samalla sitoa hiilidioksidia lähes kuusi miljoonaa tonnia vuodessa. Täysimittaisen tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii Järvisen mukaan vielä muutamia vuosia kehittämis- ja testaustyötä. Yliopistossa tutkitaan myös mahdollisuutta erottaa kuonasta saman tapaisin menetelmin muitakin arvokkaita materiaaleja kalsiumin lisäksi. 15 27.11.2014 TSEY EÖ Teräskuonasta arvokas tuote MIKKO RAISKINEN / AALTO-YLIOPISTON VIESTINTÄ KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O ... jutun kirjoittamisen perusteet ja muutakin. AHJ1415_24-48.indd 27 18.11.2014 11:34:19
28 TEKSTI ARTO JOKELA KUVAT BO STRANDEN 15 27.11.2014 Lue taustat ?? 1950-luvulla lopulla SAK hajosi sosialidemokraattien riitojen seurauksena. SDP sai rinnalleen TPSL:n 1959. ?? SAK:sta eronneet SDP-johtoiset liitot ja rinnakkaisliitot perustivat SAJ:n 1960. ?? TPSL:n vaalikannatus jäi heikoksi. Käytännössä siitä tuli SKDL:n (nyk. Vasemmistoliitto) apupuolue. SAK:ssa TPSL:n asema oli kuitenkin vahva ja järjestön johto oli sen käsissä. Suurin osa sosialidemokraateista pysyi SAK:n jäsenenä eikä liittynyt SAJ:n perustamiin rinnakkaisliittoihin. ?? Riita repi rikki myös Metalliliiton. Sosialidemokraatit perustivat Teräsliiton lokakuussa 1960. Järjestöllisesti ja poliittisesti Teräsliitto ja SAJ olivat heikompia kuin Metalliliitto ja SAK. ?? Ay-liikkeen tilannetta hämmensi myös presidentti Urho Kekkonen ja NKP. Ulkopolitiikkaa käytettiin aseena SDP:tä ja SAJ:tä vastaan. Niitä pidettiin epäluotettavina. Kommunistien taktiikka perustui pääpiirteittäin NKP:n ohjeisiin. ?? Riidan osapuolet saivat taloudellista tukea myös ulkomailta, SAK ja kommunistit idästä, SAJ ja SDP lännestä. AHJ1415_24-48.indd 28 Jako oikeisiin ja vääriin ihmisiin ihmetytti Kauko Sunisto ja Unto Kärppä olivat ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen aikaan samalla työmaalla, mutta eri puolilla. Viisikymmentä vuotta sitten aloittanut Wariksen komitea kursi kokoon demarien riidan hajottaman ay-liikkeen. T elineasentajana Turussa Chrichton-Vulcanin telakalla vuonna 1951 aloittanut Unto Kärppä kertoo liittyneensä Teräsliittoon, koska se oli SDP:n linjoilla. Hänestä se oli ainoa oikea ratkaisu. Teräsliiton ja SDP:n jäseneksi hän liittyi 1964. Silloin jäseneksi ei liitytty tuosta vaan kupongin täyttämällä. SAK Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto TPSL Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto SAJ Suomen Ammattijärjestö Teräsliitto Teräs- ja konepajatyöväen ammattiliitto NKP Neuvostoliiton kommunistinen puolue – Taisivat vihdoinkin uskoa, etten ollut kommunisti ja soluttautuja. Olin tuolloin pohjimmiltani antikommunisti. Vanhemmiten olen kalkkeutunut vasemmalle, Kärppä naurahtaa. Kärppä oli 1960-luvun alussa myös Honkaliiton tukija, eli kannatti Neuvostoliiton tukeman Kekkosen syrjäyttämistä ja presidentiksi oikeuskansleri Olavi Honkaa. Hongasta ei tullut lopulta edes ehdokasta Neuvostoliiton painostuksen takia. Vuoden 1968 vaaleissa Kärppä oli puolueen linjan mukaisesti Kekkosen kannalla. Samana vuonna hän oli perustamassa telakalle myös Suomi-Neuvostoliittoseuran osastoa. Kauko Sunisto oli osaston taloudenhoitaja. 18.11.2014 11:34:23
15 29 27.11.2014 KAUKO SUNISTO LEVYSEPPÄ ?? syntyi Paimiossa 1937 ?? toimi mm. Turun telakalla työsuojeluvaltuutettuna ja vt. pääluottamusmiehenä sekä SKP:n ammattijaoston puheenjohtajana ja monissa kunnallisissa luottamustehtävissä ?? siirtyi 1970 Turun metallityöväen ao. 49:n toimitsijaksi UNTO KÄRPPÄ KIRVESMIES ?? syntyi Mellilässä 1931 ?? toimi mm. telakalla korjaustelakan kirvesmiesten luottamusmiehenä sekä mm. kaupunginvaltuutettuna ja SDP:n puolueneuvoston jäsenenä ?? Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n jäsen – Kekkonen oli viisas mies, huomasi ettei tälle mitään voi, ja tuli Pitkänsillan yli demareita vastaan, Kärppä sanoo. Vuonna 1961 telakalla aloittanut ja levyseppänä työskennellyt Kauko Sunisto sanoo olleensa SAK:n yhtenäisyyden kannalla, koska se oli työläisten etu. Itse hajaannukseen hän suhtautui tyynesti ja marxilaisesta näkökulmasta. Se oli osa prosessia, joka johtaisi kohti sosialismia. Kuusikymmenluvun alussa myös kommunistien riidat nousivat pintaan. Silloin puolue ryhtyi Aarne Saarisen johdolla irtaantumaan NKP:n ohjauksesta. Vähemmistö, mihin myös Sunisto lukeutui, pysyi Taisto Sinisalon johdolla uskollisena NKP:lle. Hän oli myös Kekkosen miehiä. – Vaikka Kekkosen politiikka oli umpikieroa, oli se tuloksellista ja toi töitä Suomeen, Sunisto kiteyttää. OMIEN KANSSA VAIKEAMPAA Turun telakka oli 1960-luvulla Suomen suurin työpaikka. Parhaimmillaan siellä oli töissä kaikkiaan lähes 7 000 henkilöä. Metalliliittolaiset olivat osasto 49:n jäseniä, teräsliittolaiset järjestäytyivät osasto kuuteen. Voimasuhteet olivat sellaiset, että Metalliliiton jäseniä telakalla oli parhaimmillaan viitisen tuhatta ja teräsliittolaisia kolmisensataa. TPSL:n jäseniä oli kourallinen. Mitä kommunisti Sunisto ajatteli sosialidemokraattien riidoista? – Ajattelin, voi helvetti, että tämmöinenkin vielä. Kun alkoi vähän laimentua, niin sitten kun oli kyse heidän välisestä asiasta, olin tepsulaisten puolella. Sekä Sunisto että Kärppä vakuuttavat, että heidän aikanaan vastustajan kanssa tultiin kuitenkin toimeen. Sunisto sanoo muun muassa sopineensa Teräsliiton ammattiosaston puheenjohtajan Ilmari Saarisen kanssa kaikista tärkeistä asioista. – Omien kanssa oli vaikeampaa, naurahtavat veteraanit. Entä miten suhtautuivat tavalliset duunarit riitoihin? Kärppä ja Sunisto uskovat, että suurelle enemmistölle riita oli kaukainen asia, jota ei paljon ajateltu. Ja jos ajateltiin, niin yleensä ihmeteltiin. WARIKSEEN EI SUURIA TOIVEITA Sosiaalipolitiikan professori Heikki Wariksen johdolla kokoontunut ns. Wariksen komitea alkoi kokoontua syksyllä 1964. Komiteaan kuului 18 ay-johtajaa. Vuoden 1965 lopulla komitea sai valmiiksi ay-liikkeen eheytyssäännöt ja keväällä 1966 komiteassa mukana olleet ayjohtajat antoivat eheytystä tukevan julkilausuman. Yksi allekirjoittajista oli Metalliliiton puheenjohtaja Onni Närvänen. Juhannuksen alla julkilausuma hyväksyttiin myös Metallin liittotoimikunnassa. Kauko Sunisto (kesk.) johtaa puhetta. Kalervo Halme, Eero Gustafsson ja Unto Kärppä keskustelevat vuonna 1971 Metalliliiton osastojen 194 ja 338 yhdistämisestä. Osasto 194 oli osasto 49:stä eronneiden sosialidemokraattien perustama, 338 oli vanha Teräsliiton osasto 6. Yhdistyminen tapahtui vuonna 1975, jolloin Turkuun perustettiin Metalliliiton osasto 1. Unto Kärppä muistelee olleensa Teräsliiton seminaarissa kun kuuli julkilausumasta. Kärppä sanoo olleensa tyytyväinen, että ay-liikkeen yhtenäisyyden eteen tehtiin töitä. Suurin osa seminaarin osanottajista oli toista mieltä. Kauko Sunisto sanoo, ettei hän siihen alussa suuria toiveita asettanut. Kesällä 1966 SAK:n edustajakokouksessa otettiin askel kohti eheytystä kun TPSL:n Vihtori Rantanen syrjäytettiin ja SAK:n puheenjohtajaksi nousi sosialidemokraatti Niilo Hämäläinen ja varapuheenjohtajaksi enemmistökommunisti Arvo Hautala. SAJ:n puolella kaivauduttiin kuitenkin poteroihin. Vuoden 1965 lopulla eheytysneuvotteluihin osallistunut puheenjohtaja Veikko Oksanen vaihdettiin aiemmin pääsihteerinä toimineeseen Jaakko Rantaseen. Helmikuussa 1967 liitto kiisti Ammattijärjestö-lehdessä kaikki tiedot yhteistyöstä Metalliliiton kanssa. WARIKSEN KOMITEA ?? Syksyllä 1964 kokoontui ensimmäinen kerran ns. Wariksen komitea. Sosiaali politiikan professori Heikki Wariksen lisäksi ryhmään kuului 18 ay-johtajaa. Komiteassa otettiin ay-liikkeen eheytyksen ensiaskeleet ja määriteltiin askelmerkit uudelle SAK:lle. Ennen kuin eheytyssäännöt vuoden 1965 lopulla saatiin aikaiseksi, oli komitea pitänyt noin sata kokousta. AHJ1415_24-48.indd 29 18.11.2014 11:34:33
30 15 27.11.2014 Vaikka Kauko Sunisto ja Unto Kärppä olivat kuusikymmenluvulla politiikasta eri mieltä, se ei estänyt heitä kannattamasta ay-liikkeen eheytystä. PELURI JA VIIPOTTI Unto Kärppä oli Teräsliiton vuoden 1966 liittokokouksessa ainoa yhdeksästä turkulaisesta kokousedustajasta, jonka mielestä liiton piti liittyä Metalliliittoon. Jaakko Rantasen hän muistaa kovana pelurina. Salissa tämä puhui eheytyksen puolesta, mutta kulisseissa toimi sitä vastaan. – Juttelin hänen kanssaan asiasta. Sanoin kannattavani eheytystä, mutta hän kehotti minua äänestämään muitten turkulaisten mukana, Kärppä muistelee. Kehuja ei saa sukunimikaima Vihtorikaan. Luihu-Petteri, Viipotti ja oman edun tavoittelija, kuvailevat Kärppä ja Sunisto SAK:n entistä puheenjohtajaa. Kumpaakin harmittaa, ettei tämä tehnyt mitään hajaannuksen lopettamiseksi. Sunisto oli mukana myös Vihtori Rantasen syrjäyttäneessä sosialidemokraattien ja kommunistien juntassa. Metallin sosialidemokraatit irtaantuivat 1966 TPSL:stä ja perustivat oman ryhmän. Onni Närvänen (tpsl) vaihdettiin vuoden 1967 liittokokouksessa Sulo Penttilään (sd). Sunisto kertoo, ettei ollut koskaan kannattanut Närvästä, ja että oli vaikuttamassa myös tämän lähtöön. TPSL:n asemaa heikensi myös Metallitalon rakentaminen, joka oli ajaa liiton konkurssiin. Teräsliiton puheenjohtaja Uuno Viljanen ilmoitti eroavansa kesällä 1965. Syyksi hän kertoi sihteeri Heikki Helkavuoren omavaltaisuuden, juopottelun ja luottamuspulan. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Rudolf Stendahl. – Hän oli fiksu mies ja eheytyksen kannalla, sanoo Kärppä. Hitaasti myös Teräsliitto, kuten koko SAJ, taipui eheytyksen kannalle. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, uusi SAK, perustettiin kesäkuussa 1969. Sopimukseen Teräsliiton liittymisestä Metalliliittoon päästiin syyskuussa 1970. Metalliliiton historiankirjoittaja Eino Ketola määrittää eheytymisen edellytyksiksi Rafael Paasion poliittisen linjan ja kansanrintamahallituksen maltillisen uudistuslinjan, jotka saivat myös SAJ:n kentän luottamuksen. Samoin ajattelee Unto Kärppä. Hänestä sovinnon saivat aikaan isot pojat, etupäässä Rafael Paasio ja Aarne Saarinen. Sunisto sanoo, että eheytyminen oli hyvä asia, ja että niin piti käydä. Entä mitä tuumivat Kauko Sunisto ja Unto Kärppä ay-liikkeen hajaannuksesta tänään? Seuraa hetken hiljaisuus. Sitten syntyy yhteinen kanta: Huono homma. Kyseessä olivat kuitenkin periaatteet ja ryhmäpäätökset. Niiden takana piti seistä. a Unto Kärppä muistuttaa, että vaikka telakka oli kommunistien hallussa, niin vuoden 1971 metallin vaaleissa sosiali demokraatit saivat siellä 40 prosenttia äänistä. Vanha kuva otettu jäänmurtaja Voiman kannella 1970-luvulla. Kauko Sunisto sanoo olleensa SAK:n yhtenäisyyden kannalla, koska se oli työläisten etu. Lähteet: Eino Ketola: Suomen Metallityöväen Liitto 1961–1983. Tapio Bergholm: Kohti tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 1969–1977. AHJ1415_24-48.indd 30 18.11.2014 11:34:49
32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 15 27.11.2014 Volvolle 1 300 työntekijää lisää KMWU RUOTSI Volvon Torslandan tehdas siirtyy kolmivuorotyöhön uuden XC90-mallin valmistuksen alkaessa. Yhtiö ilmoitti palkkaavansa huhtikuuhun mennessä 1 300 uutta työläistä, koska silloin uutta kapasiteettia tarvitaan. Yhdeksän kymmenestä palkataan kuitenkin tilapäiseen työsuhteeseen, sanoo Volvon ammattiosaston Glenn Bergström. Alihankinnan lisääntyminen mukaan lukien työtä on tulossa lähes parille tuhannelle ihmiselle. Kolmivuorotyö lopetettiin Torslandassa vuonna 2008, jolloin irtisanottiin 2 500 työntekijää. KAMPPAILU Kaksi jättiyhtiö Samsungin ay-aktiivia teki itsemurhan yhtiön painostuksen takia kamppailussa työehtosopimuksen puolesta. Ammattiliitto KMWU:n aktiivit muistivat tovereitaan muun muassa kynttilämielenosoituksella. Ensimmäinen työehtosopimus 76 vuoteen TYÖEHDOT Jättiyhtiö Samsung allekirjoitti kesällä ensimmäisen työehtosopimuksensa 76-vuotisen historiansa aikana. Sopimus kattaa palvelutyöntekijät. Yhtiön metalliliittolaisetkin kamppailevat lujasti sopimusoikeuksistaan. Etelä-Koreassa merkittävää valtaa käyttävät suuryhtiöt suhtautuvat perinteisesti erittäin kielteisesti ammattiliittoihin ja sopimiseen. Se on perua maan autoritaarisen sotilasvallan aina 1980-luvun lopulle jatkuneelta ajalta. Sopimukseen johtaneet tapahtumat olivat dramaattisia. Eräs työntekijä kuoli ylirasitukseen ja kaksi muuta teki itsemurhan. Molemmat itsemurhan tehneet olivat ay-aktiiveja, jotka joutuivat yhtiön painostuksen kohteeksi. Tänä keväänä kuollut 34-vuotias Yeom He-seok kertoi viimeisessä viestissään yrittäneensä tehdä kaikkensa ammattiliiton hyväksi ja kiitti ay-tovereitaan saamastaan tuesta. Hän pyysi ammattiliittoa järjestämään hautajaisensa. Poliisi kävi kuitenkin 400 miehen voimin varastamassa ruumiin sairaalasta. Paikalla olleet sata ay-aktiivia yrittivät estää sen, mutta poliisi käytti kyynelkaasua ja pidätti 24 ihmistä. Samsung ei silti luovu ammattiliittoja vastustavasta linjastaan. Liitot sanovat yhtiön sulkeneen kolme palvelukeskustaan, joiden työntekijät olivat järjestäytyneet, sekä siirtäneen liiton jäseniä pois työstä. AHJ1415_24-48.indd 32 Maan metalliliitto KMWU onnistui perus tamaan syyskuussa ensimmäisen Samsungin vakituisten työläisten osastonsa Ulsanin tehtailla. Liitto syyttää Samsungia aktiiviensa järjestelmällisestä vainosta, jopa kidnappauksista ja pahoinpitelyistä. KMWU kamppailee vahvasti vuokratyöläisten puolesta. Heidän työsuojelussaan ja -ehdoissaan on paljon puutteita. Hyundai Heavy Industries -yhtiössä kuoli lokakuussa seitsemäs työntekijä tänä vuonna. Kaikki olivat vuokratyöläisiä, joita yhtiö käyttää vaarallisimmissa töissä. Tänä syksynä tuomioistuimet ovat todenneet laajan vuokratyön käytön laittomaksi. Sekä Hyundai Motors että Kia-autotehdas on tuomittu ottamaan suoraan palvelukseensa tuhansia autotyöläisiään. Viime vuonna korkein oikeus päätti, että säännöllisesti maksetut bonukset tulee katsoa palkaksi. Tämä sai maan suuret autotehtaat jäädyttämään työehtosopimusneuvottelut. Tänä syksynä sopimuksia on kuitenkin syntynyt sitkeiden lakkojen ja ammattiliiton päättäväisyyden vuoksi. Viimeisenä 5,1 prosentin palkankorotuksen ja monia uudistuksia tuovan sopimuksen solmi Kia Motors lokakuun lopulla. Liitto vaatii toimia ITALIA Metalliteollisuudesta on hävinnyt 220 000 työpaikkaa sitten kriisin alkamisen vuonna 2007. Lisäksi 230 000 metallityöläistä on lomautettuina vailla tietoa tulevasta kohtalostaan. Italian metalliliitto FIM-CISL järjesti lokakuussa tuhannen luottamusmiehen mielen osoituksen maan parlamentin edustalla. Liitto vaatii hallitusta elvyttämään maan teollisuutta. Liitto korosti, että nyt on edistettävä yksityisiä ja julkisia investointeja ympäristöön ja energiatehokkuuteen sekä laskettava raakaaineiden kustannuksia. Lisäksi se vaatii verotuksen siirtämistä työstä muihin tuloihin. Tukeeko yhtiö liittoa? YHDYSVALLAT Ammattiliittojen murskaamiseen erikoistunut Center for Worker Freedom raivoaa siitä, että Volkswagen salli joidenkin työn tekijöiden osallistuvan ammattiliiton vaaleihin työajallaan Chattanoogan tehtaalla. Keskus pitää tätä jälleen yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka yhtiö suosii ammattiliittoja vaikka se on luvannut olla puolueeton. Jos yhtiö sallii tämän tapahtuvan, sehän maksavaa työntekijöilleen ammattiliiton työhön osallistumisesta, keskus päättelee. 18.11.2014 11:34:59
Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23 luvun mukaisesti korvattavat arkipyhät vuodenvaihteessa 2014–2015: jouluaatto (keskiviikko 24.12.) joulupäivä (torstai 25.12.) uudenvuodenpäivä (torstai 1.1.) loppiainen (tiistai 6.1.) suuruus Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan (8 x keskituntiansio) Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhäviikolta normaali palkka vähentämättömänä Korvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat kalenteriin punaisella merkittyjä pyhäpäiviä. Ylityötä, sunnuntaityötä ja viikkovapaan aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 kohdasta ja vastaavasti myös muiden sopimusalojen työehtosopimusten työaikamääräyksistä. edellytykset Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: ??Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. Esimerkki Jos työntekijän työsuhde on alkanut maanantaina 24.11., hän on oikeutettu saamaan arkipyhäkorvauksen jouluaatolta 24.12. ja luonnollisesti myös sitä seuraavilta arkipyhiltä. ? ?Työntekijän tulee olla ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Esimerkki On sovittu tai määrätty jouluaattoa (24.12.) edeltävä tiistai työajantasaamispäiväksi (pekkaspäiväksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytyspäivä on maanantai 22.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä on maanantai 29.12. Saadakseen arkipyhäkorvauksen jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä työntekijän tulee olla työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti edellytyspäivänä (joko 22.12. tai 29.12.). toinen joulupäivä (perjantai 26.12.) Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa sekä 22.12. että 29.12., menettää hän oikeuden saada arkipyhäkorvaus yhdeltä peräkkäisistä kolmesta (24., 25. ja 26.12.) arkipyhistä. Kahdelta siis maksetaan. poissaolo Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä (ma–pe) ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta. Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhäkorvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhäkorvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: ??vuosiloman (talviloman) ajalle ??ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa ??työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle ??taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle ??lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. Vuosiloma (useimmiten talviloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät eli ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 29.12., sisältyy ko. lomaviikkoon viisi vuosilomalain mukaista arkipäivää (ma, ti, ke, pe ja la). Jos kaikki kuusi talvilomapäivää on tarkoitus pitää yhtä jaksoisesti, jatkuu vuosiloma vielä seuraavan viikon maanantain. (Loppiainen ti 6.1.) Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etukäteen. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosilomapalkan lisäksi. Työnantaja ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa vuosilomaan kuuluvien vapaiden arkipäivien vähenemiseen. Näin ei käy, jos viimeistä lomapäivää seuraa lomaan kuulumaton vapaa arkipäivä, esimerkiksi lauantai. lomautus Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. Esimerkki Jouluaatto keskiviikko Jos lomautus on alkanut aikaisintaan keskiviikkona 10.12., korvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, korvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), korvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan korvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. Muut sopimusalat Malmikaivokset, tekninen huolto ja kunnossapito, puolustusministeriön työpaikat: Ei poikkea. Jalometalliala: Jouluaatolta, joulupäivältä, toiselta joulupäivältä, uudenvuoden päivältä ja loppiaiselta. Työsuhdeedellytys 2 kk. Ks. arkipyhäkorvauksen maksamisen poikkeustilanteet alan työehtosopimuksesta. Pelti- ja teollisuuseristysala: Ei poikkea, paitsi korvausperuste on henkilökohtainen aikapalkka. Auto- ja konekorjaamoala: Jouluaatolta, joulupäivältä, toiselta joulupäivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppiaiselta. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jos työt keskeytetään työpäivänään. Korvaus täysi 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Ks. muut maksamisen edellytykset alan työehtosopimuksesta. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoala: Joulupäivä ja toinen joulupäivä sekä loppiainen korvataan. Edellytykset eivät poikkea. Katso työajantasaamisvapaan eli ns. pekkaspäivien ohjeistus: www.metalliliitto.fi/tyoajantasaamisvapaat VÄND V u o d e n va i h t e e n a r k i p y h ä k o r va u k s e t 2 0 1 4 teksti Kauno Koskela sopimuspäällikkö o TA TA LT E E N 15 27.11.2014 33 t yö e h t o s o p i m u s
teXT KAUNO KOSKELA avtalschef Sö c k e n h e l g s e r s ätt n i n g a r n a v i d å r s s k i f t e t 2 0 1 4 3 4 K l i p P u t o c h s pa r a Ko l l e k t i vav ta l Söckenhelgsersättningarna vid årsskiftet Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga festdagar eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om dessa dagar infaller på lördag eller söndag. Söckenhelger som ersätts vid årsskiftet 2014–2015 enligt kapitel 23 i Teknologiindustrins kollektivavtal: julafton (ondsdag 24.12) juldagen (torsdag 25.12) storlek Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltimförtjänsten (8 x medeltimförtjänsten) Deltidsarbetare Timavlönad arbetstagarens ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och divideras den erhållna produkten med talet 40 Vecko- eller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgsveckan sin normala lön oavkortad Söckenhelgsersättning betalas också till en arbetstagare som enligt arbetstidsschemat eller i övrigt med sitt samtycke är i arbete på en söckenhelg (övertidsarbete). Utöver detta får arbetstagaren en övertidsersättning om arbetet samtidigt är övertidsarbete samt tillägg för söndagsarbete för helgdagar som i almanackan är märkta med röd färg. Bestämmelserna gällande övertidsarbete, söndagsarbete och arbete under veckovilan finns i 20 kap. i teknologiindustrins kollektivavtal och på motsvarande sätt i arbetstidsbestämmelserna i de övriga avtalsområdenas kollektivavtal. Förutsättningarna annandag jul (fredag 26.12) Om arbetstagaren underlåter att följa arbets tiden enligt arbetstidsschemat både 22.12 och 29.12, förlorar han rätten till söckenhelgs ersättning för en av de tre på varandra följande (24.12, 25.12, 26.12) söckenhelgerna. För två betalas alltså söckenhelgsersättning. frånvarotiden Om arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är skyldig att arbeta också på en söckenhelg och han är frånvarande från arbetet utan godtagbar orsak, betalas ingen söckenhelgs ersättning. I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: ??semester (vinterledighet) ? tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för ? ? sjukdomstid eller moderskapsledighet avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf permittering på grund av produktions mässiga eller ekonomiska skäl som pågått i högst två veckor före söckenhelgen under lagstadgad faderskapsledighet Söckenhelgsersättningen betalas om: ??Anställningen har fortsatt oavbrutet ? i minst en månad före söckenhelgen. Förteckningen är uttömmande. Exempel Om arbetstagarens anställning har börjat måndagen den 24 .11 är han berättigad till söckenhelgsersättning för julafton 24.12 samt naturligtvis även därpå följande söckenhelger. ? ?Arbetstagaren bör har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista vardagen före söckenhelgen eller närmast påföljande arbetsdag. Exempel Om man har bestämt att tisdagen före julafton är arbetstidsutjämningsdag (pekkanen-dag), är sista arbetsdagen före söckenhelgerna i arbetstidsschemat (förutsättningsdagen) måndagen 22.12. Närmast påföljande arbetsdag enligt arbetstidsschemat är måndag 29.12. För att få söckenhelgsersättning för julaftonen, juldagen och annandag jul bör arbetstagaren enligt arbetstidsschemat vara i arbete på någondera förutsättningsdagen (antingen 22.12 eller 29.12). nyårsdagen (torsdag 1.1) semester (oftast vintersemester) kan bestämmas eller avtalas börja så att det i semesterperioden ingår dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar kring årsskiftet är söndagar, kyrkliga festdagar dvs. juldagen och annandag jul samt julaftonen och nyårs dagen. Om det bestäms eller avtalas att semestern börjar måndag 29.12, innehåller berörda semestervecka fem vardagar enligt semesterlagen (må, ti, ons, fr och lö). Om avsikten är att hålla alla sex vintersemesterdagar omedelbart efter varandra, fortsätter semestern på måndag följande vecka. För att undvika onödiga oklar heter rekommenderas att de frågor som gäller förläggningen av semestern och användningen av semester dagarna klaras upp med arbetsgivaren i förväg. Man bör också komma ihåg att till timavlönade arbetstagare betalas för söckenhelger som infaller under semestern förutom semesterlön också söckenhelgsersättning. Arbetsgivaren får inte heller utan arbetstagarens samtycke bestämma att semestern börjar på arbetstagarens lediga dag, om det leder till att antalet lediga vardagar som ingår i semestern minskar. Så sker inte om den första vardagen efter sista semesterdagen är en ledig vardag som inte ingår i semestern, till exempel lördag. trettondagen (tisdag 6.1) permittering Söckenhelgsersättningen betalas för tiden för permittering av ekonomiska och produktionsmässiga skäl om söcken helgen infaller på någon av de 15 första kalenderdagarna räknat från första permitteringsdagen. Vidare bör också arbetsvillkoret på en månad vara uppfyllt. Exempel Julafton onsdag Om permitteringen har börjat tidigast onsdag 10.12, betalas ersättning. Om permitteringen har börjat tidigare än det, betalas ingen ersättning. Om permitteringen upphör så att arbets tagaren är i arbete enligt arbetstidsschemat på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter söckenhelgen (förutsättningsdag), betalas ersättning. Om permitteringen har förverkligats i form av förkortade arbetsveckor betalas ersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge detta arrangemang har fortsatt. Övriga avtalsbranscher Malmgruvorna, teknisk service och underhåll och försvarsministeriets arbetsplatser: Avviker inte. Ädelmetallbranschen : För julaftonen, juldagen, annandag jul, nyårsdagen och trettondagen. Anställningsförutsättning 2 mån. Om avvikelser gällande utbetalning, se i branschens kollektivavtal. Plåt- och industriisoleringsbranschen: Avviker inte, förutom att ersättnings grunden är den personliga tidlönen. Bil- och maskinreparationsbranschen: Julafton, juldagen och annandag jul, nyårsdagen samt trettondagen. Åt timavlönad arbetstagare ifall arbetet avbryts under arbetsdagen. Ersättningen är fulla 8 timmars lön enligt medeltimförtjänst. Om andra förutsättningarna, se branschens kollektivavtal. Mekaniska skogsindustrins reparationsbransch: Juldagen, annandag jul och trettondagen ersätts. Förutsättningarna avviker inte. Se anvisningarna för utjämningsdagarna, de s.k. pekkanen-dagarna: www.metalliliitto.fi
27.11.2014 15 35 T YÖ PA I K K A TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA MISKA PUUMALA KATERA STEEL OY · KAJAANI Huumori kukkii ja pomo kuuntelee Ensimmäinen vaikutelma? Katto korkealla, seinät leveällä. Kajaanin Renforsin Rannassa UPM:n entinen paperikonehalli on avara ja valoisa työtila. Koneet ja hitsauspisteet riveissä hallin laidoilla, tilava käytävä keskellä. Siistiä ja järjestelmällistä. Mitä tehdään? Keskiraskaita tilauskonepajatöitä, kaikkea löylykauhasta hiekkapuhallusrobottiin. Mitä asiakas tarvitsee, sitä tehdään. Yrityksen tausta? Vuonna 1961 Esa Jauhiainen perusti Hitsaus ja Levytakomo Ky:n Kajaanissa. Vuonna 1995 johtoon yrityksen siirtyivät pojat Markku ja Kari Jauhiainen. Toinen suku polvenvaihdos vuonna 2011, jolloin toimitusjohtajaksi Ismo Jauhiainen. Kuinka monta työntekijää? Metallityöntekijöitä 32, toimihenkilöitä 7. Millainen järjestäytymisaste? 32 työntekijästä 27 kuuluu liittoon. Se on näillä seuduilla hyvin. Keski-ikä? Aika korkea, mutta laskussa. Ikähaarukka 20–60, paljon viisikymppisiä. Minkälainen työpaikka? Hyvä. Meillä on hyvä työporukka ja siistit, valoisat tilat. Paremmat tilat kuin ennen Otanmäessä, missä sai olla selkä selkää vasten. AHJ1415_24-48.indd 35 Keskimääräinen palkka? 13,50 euron huitteilla. Ero korkeimman ja matalimman palkan välillä? Noin pari euroa. Onko töitä riittänyt? Suhteellisen hyvin näille korkeuksille. Ei ole tarvinnut istuskella kädet taskussa. Onko ollut lomautuksia? Aika vähän, ja nekin vapaaehtoispohjalta. Viime keväänä oli kaksi henkilöä lomautettuna. Työaika? Päivävuoroa ja kahta vuoroa. Hitsaus ja osavalmistus päivävuorossa, koneistamo, hiekkapuhallus ja maalaus useammin kahdessa vuorossa. Onko kiireitä? On kesäisin. Tulee hässäkkää kun toimitusajat ovat lyhyitä. Onneksi kesä on vaan kerran vuodessa! Mutta se pärjää joka tekee nopeiten. Se onkin yksi meidän kilpailuvaltti. Työn rasittavuus? Normaali konepajarasittavuus. Miesmuistiin täältä on päässyt kaksi miestä oikeasti vanhuuseläkkeelle. Miten teitä kohdellaan? Ihan hyvin, ja koko ajan mennään parempaan suuntaan. Toimitusjohtaja ja tuotantopäällikkö näkyvät hallissa päivittäin. Järjestetään vapaa-ajantoimintaa, esimerkiksi saunailtoja. Koneistaja ja pääluottamusmies Sami Föhr, asentaja Risto Kela, osavalmistaja Riku Karjalainen ja hitsaaja Paavo Löhönen. Työpaikan ilmapiiri? Porukkahenki on tosi hyvä, huumori kukkii. Työnantajan kanssa hyvät välit, nykyään pystyy hyvin neuvottelemaan. Paikallinen sopiminen? Me sovitaan aika paljon paikallisesti, esimerkiksi työaika-asioita. Sairauspoissaoloista on sovittu omalla ilmoituksella kaksi päivää. Työpaikan kehittäminen? Laitteistoa pitäisi uudistaa säännöllisesti. Työturvallisuusasioihin on viime aikoina tartuttu ja niitä on parannettu. Tehtiin paljon työtä, että saatiin auditoitua ISO 9001, EN 1090 ja EN 15085 -standardit ja saatiin CE-merkintäoikeus. Viime keväänä liityttiin myös Hyvä työ – pidempi työura -työhyvinvointihankkeeseen, siitä toivotaan eväitä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työpaikkakohtaiset palkkaerät? Meillä mennyt tasajaolla, jokaiselle sama prosenttikorotus. Mitä Metalliliitto teille merkitsee? Yhteisiä pelisääntöjä ja turvaa työttömyyskassasta. Apua, jos tulee ristiriitoja työpaikalla. 18.11.2014 11:35:04
36 TEXT JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO 15 27.11.2014 Snålvindar blåser i Vasa Metallarbetarna på vindkraftsbolaget The Switch har varit med om snabba upp- och nedgångar. Att företaget i somras köptes upp av japanska Yaskawa ger hopp om ny medvind. Ä Mikko Pylkkä jobbar på en effektomvandlare för ett vindkraftverk. AHJ1415_24-48.indd 36 nda sedan 2008 när vindkraftsbolaget inledde sin verksamhet i fabriken i Vasa har det varit skarpa upp- och nedgångar. Från att tredubbla omsättningen redan under det första året har det svängt skarpt och de senaste åren har man fått ta till svångremmen. – Jobbet har räckt till med varierande framgång. Vi hade samarbetsförhandlingar igen på våren, men något måste ju göras, för förlust kan man inte göra hemskt länge. Vi klarade oss ändå utan uppsägningar och permitteringarna har inte förverkligas fullt ut, berättar Pekka Autio som varit huvudförtroendeman ända sedan början. Som bäst jobbade över 50 arbetare på fabriken men det svåra läget på världsmarknaden och problem på den kinesiska marknaden har drabbat det lilla vindkraftsbolaget hårt. Idag är de elva på fabriksgolvet. – De var ju inte alla fastanställda utan vi hade också visstidsanställda och hyresarbetskraft när det gick som bäst och fabriken rullade på i treskift. FÖRÄNDRINGARNA FORTSÄTTER I somras såldes The Switch till den japanska elektronikkoncernen Yaskawa. På företaget hoppas man att företagsköpet skall blåsa nytt liv i verksamheten. – Det var säkert oundvikligt med tanke på att vår verksamhet delvis finansierats med investeringsfondpengar, som inte strömmar in för evigt. Dessutom kan det här hjälpa oss att komma in på den japanska marknaden, tror Autio. – Med en miljardklassens aktör bakom oss tror jag också att vi får en helt annan trovärdighet i kundernas ögon på världsmarknaden, tillägger fabrikschef Mikko Ahonen. 18.11.2014 11:35:09
27.11.2014 Huvudförtroendeman Pekka Autio hoppas att det nya moderbolaget ska ge en mer stabil grund för företagets verksamhet. Metallarna Otto Kaakinen och Petri Kohtala (i bakgrunden) trivs med sina mångsidiga jobb på The Switch. Rosmari Åberg hör till dem med lite speciell yrkesbakgrund. Innan hon började på The Switch jobbade hon på ett cafékonditori. På företaget hoppas man på att företags affären kommer att föra med sig synergieffekter som gynnar båda parterna. – Det nya moderbolaget Yaskawa har inte den teknologi som vi har och vi har inte den de har – ännu, konstaterar Autio. Mikko Ahonen tänker i samma banor och hoppas på att det allt större intresset för förnybar energi i Japan efter kärnkraftsolyckan i Fukushima också ökar intresset för vindkraft. Han medger ändå att företagsaffärer och fusioner framskrider långsamt. – Ännu syns det inte på något sätt hos oss, tillägger Autio. – Det blir utmanade ibland när man får något helt nytt och annorlunda framför sig och man först inte ens vet vad det är som ska byggas ihop. Då får man verkligen börja från början. Men bara man koncentrerar sig och funderar lite så är det inte oöverkomligt svårt. Produkterna ska bara installeras på lite olika sätt och själva bultarna, skruvarna och muttrarna förändras ju inte, säger Åberg. Mikko Pylkkä jobbar idag med att installera ledningsserier i samma effektomvandlare. Också han trivs med jobbet och han hoppas att företagsköpet ger arbetsro. – De ständiga samarbetsförhandlingarna känns tunga men jag tror att företagsköpet var en bra sak, även om vi inte ännu vet hur det kommer att påverka det dagliga arbetet. – Jag monterade balkongdörrar. Monteringsarbete är det ju också även om det är ganska annorlunda jämfört med det jag gör idag. Men i elbranschen hör jag egentligen hemma. Till de mer udda yrkesbakgrunderna bland de anställda hör bland annat kostymdesigner och möbeltapetserare. – Jag jobbade tidigare på ett cafékonditori. När det stängdes inledde jag studier inom elbranschen men hoppade snabbt av i slutskedet av kursen när jag blev erbjuden en läroavtalsutbildning här, berättar Åberg, som trivs med sitt val men samtidigt konstaterar att hon gett sig in i en helt annan värld. a INGEN DAG DEN ANDRA LIK I de två produktionshallarna jobbar metallarbetare med att sammanställa generatorer och effektomvandlare för vindkraftverk. Förutom att fabriken är sällsynt städad och färgkodad enligt företagets färger är det också något annat som avviker från de flesta andra fabriker. Företagets fabrik i Vasa är nämligen en modellfabrik, vars uppgift är att tillverka modellexemplar och protyper för nya produkter. – Det är verkligen ett mångsidigt jobb. Jag får hela tiden lära mig nya saker och man ser sällan flera likadana dagar. Förutom att vi bygger, så tar vi också i sär och reparerar saker, berättar installatör Rosmari Åberg som jobbat på fabriken ända sen den öppnades. Här sammanställs, verifieras, testas och granskas, och produkterna är ofta nya. Den stora variationen i arbetsuppgifterna är ändå något som uppskattas bland de anställda. AHJ1415_24-48.indd 37 15 37 T YÖ PA I K K A MÅNGSIDIG ARBETSGEMENSKAP Trots svåra tider är stämningen och samhörigheten bland de anställda på fabriken god. En av orsakerna till det kan tänkas vara företagets strategi att redan från dag ett rekrytera flexibla mänskor med varierande bakgrund. Den enda gemensamma nämnaren är att alla gjort något med händerna. Huvudförtroendeman Pekka Autio som för det mesta håller till i den gula testningsburen har en elektriker bakgrund även om man jobbade med något helt annat innan han började på The Switch. Hyllan i kafferummet beskriver i all sin enkelhet läget på världsmarknaden. 18.11.2014 11:35:15
38 15 27.11.2014 ABB säger upp 17 i Vasa Medlemskortet och kalendern postade 17 personer får gå från ABB:s transformatorenhet i Vasa. Av dem arbetar 12 i produktionen. Det blev klart när de sju veckor långa samarbetsförhandlingarna avslutades. Det ursprungliga målet var att 30 personer skulle sägas upp men av dem lyckades man som resultat av förhandlingar omplacera 13 till andra enheter på företagets fabriker i Vasa. Fem av de omplacerade jobbar i produktionen. De fick nytt jobb på ABB Motors som tillverkar specialtransformatorer. Orsaken bakom samarbetsförhandlingarna var den förändrade marknadssituationen som har lett till färre beställningar och överlåtelser. Metallförbundets nya medlemskort har postats till medlemmarna. Med det två-åriga kortet kommer medlemskalendern och en broschyr om medlemsförmånerna. Postningen har gjorts i flera partier, så någon medlem kan få kortet tidigare än andra. Utöver uppsägningarna hotas alla de anställda som blir kvar på transformatorenheten att permitteras i högst 60 dagar under nästa år. Hur omfattande permitteringarna blir beror på hur efterfrågan och jobbsituationen utvecklar sig. Det ursprungliga permitteringshotet i början av förhandlingarna var 90 dagar. Samarbetsförhandlingarna som inleddes i september omfattade hela enhetens 330 anställda. Av dem jobbar 190 på fabriksgolvet. REDIGERING JOHAN LUND FÖRTROENDEMANNAVAL 1.11–31.12 Förbundet är du. Förbundet är vi! ERIC LERAILLEZ www.metalliliitto.fi VÄLJ DIN FÖRTROENDEMAN Understöd åt kandidater RIKSDAGSVALET Metallarbetarförbundet stöder kandidater i det kommande riksdagsvalet. Åt kandidater som är ordinariemedlemmar och suppleanter i förbundsstyrelsen och -fullmäktige beviljas ett understöd på 1 500 euro. Övriga medlemmar som ställer upp i valet beviljas ett understöd på 300 euro. Understödet beviljas åt registre rade föreningar. Understödsansökan skickas per e-post till talous@ metalliliitto.fi. Meddelandet skall innehålla kandidatens namn, parti, valdistrikt samt föreningens namn, organisationsnummer och kontonummer. Riksdagsvalet hålls i april 2015. FÖRTROENDEMANNEN bevakar arbetstagarnas intressen på din arbetsplats AKTUELLT INOM METALL samt organiserar arbetstagarna. Hej du nyvalda förtroendeman! Kom ihåg att anmäla dig till Introdagen. FÖRTROENDEMANNEN väljs på din arbetsplats av de arbetstagare som är organiserade inom någon av Metalls avtalsbranscher. FÖRTROENDEMANNEN jobbar på arbetsplatsen och är medlem i fackavdelningen. FÖRTROENDEMANNEN kan kontaktas om du har problem gällande din anställning. FÖRTROENDEMANNEN representerar fackavdelningen och samtidigt Metall vid förhandlingar med arbetsgivaren. Det kan gälla tillämpning av lagar och avtal, hur företaget ska utvecklas samt andra frågor som påverkar förhållandet mellan arbetsgivaren och arbetstagarna. FÖRTROENDEMANNEN får använda arbetstid för att sköta arbetstagarnas ärenden och intressebevakning. AHJ1415_24-48.indd 38 24.1 SEINÄJOKI Anmälningar till vaasa-keskisuomi.aluetoimisto@ metalliliitto.fi eller Johanna Kippola, tfn 020 77 41422 31.1 ÅBO Anmälningar till Egentliga Finlands regionkontor eveliina.korpela@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41323 7.2 HELSINGFORS Anmälningar till Helsingfors och Nylands regionkontor kristiina.lehtonen@ metalliliitto.fi, tfn 020 77 41304 18.11.2014 11:35:16
27.11.2014 15 39 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Tjänsten är i användning ända till 31.12. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått sex månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1415_24-48.indd 39 18.11.2014 14:17:56
40 15 27.11.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Palvelu on käytössä vuoden 2014 loppuun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymisestä on kulunut yli kuusi kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen Sähköisen asioinnin Hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmistetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liitetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkanlaskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1415_24-48.indd 40 18.11.2014 11:35:16
27.11.2014 TEKSTI mikko Nikula Kuva emmi kallio metalliliiton opinto opas 2015 KaiKille jäsenille ammattiosaston toimihenKilöille luottamusmiehille ja työsuojelutehtävissä toimiville tietoa Ja toimintaa kunskap och handling Ensi vuoden koko kurssitarjonnan löydät juuri ilmestyneestä opinto-oppaasta! www.metalliliitto.fi Murikassa 12.–16.1. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 9.–13.2.) Hyvä lehtijuttu 19.–23.1. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Taloudenhoito 26.–30.1. Luottamusmiesten peruskurssi Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.2.) Kokoustoiminta (autoala mukana) Tietotekniikan peruskurssi 2.–6.2. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 16.–19.3.) 9.–11.2. Kansantalous 9.–13.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 9.–13.3.) Nuoret yhteiskuntavaikuttajina 11.–13.2. Kotisivukurssi 16.–20.2. Kirjoitan – siis ajattelen 23.–27.2. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Tietotekniikan jatkokurssi 25.–27.2. Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) 2.3.–29.5. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 9.–11.3. Työntutkimuksen perusteet Taseri-kirjanpidon kurssi 9.–13.3. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.3. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13.–17.4.) 23.–25.3. Metallin täydennyskurssi –Yhdenvertaisuus työpaikalla 23.–26.3. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 23.–27.3. Luottamusmiesten peruskurssi 25.–27.3. Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 30.3.–1.4. Metallin täydennyskurssi –Työaika Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi TOPI MAANAVILJA erikoismies, Boliden Harjavalta Oy, Harjavallan metallityöväen ao. 127:n puheenjohtaja HEIMO NIEMI logistiikkatyöntekijä, pääluottamusmies, ABB Oy Breakers and Switches, Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272:n taloudenhoitaja Tietoa ei ole ikinä liikaa ”Ammattiosaston toiminnasta ja talouden pyörittämisestä ei voi ikinä tietää liikaa.” Topi Maanavilja ja Heimo Niemi osallistuivat lokakuussa uudelle Ammattiosaston taloudenhoito ja suunnittelu –kurssille Murikka-opistossa. Kolmipäiväisellä kurssilla osallistujat perehtyivät muun muassa taloussuunni telman tekemiseen ja tapahtumien järjestämiseen. – Asiapitoista oli. Osaksi tuli uutta tietoakin, mutta paljon oli myös sellaisia yksinkertaisia juttuja, joista periaatteessa tietää, että noin se kuuluisi tehdä, mutta on puoliksi unohtanut. Eli minulle tuo kurssi toimi aika paljon vanhan muistijäljen palauttajana, kertoo Niemi. Noin 50 osallistujaa kerännyt kurssi perustui pitkälti vuorovaikutuksellisuuteen ja kokemusten vaihtamiseen. – Toimintatavoista oli paljon keskustelua, että millä tavoin missäkin ammattiosastossa tehdään mikäkin asia. Kurssin alku oli vähän sekava, mutta siitä homma lähti hyvään suuntaan, kun meiltä kysyttiin, mitä asioita taloudenhoidosta me haluamme tietää. Näihin kysymyksiin sitten saatiin vastauksia, Niemi sanoo. Ensimmäistä kertaa järjestetyn pilottikurssin tulevaisuus on vielä auki, mutta sekä Maanavilja että Niemi toivovat, että jatkoa seuraa. – Kun viitsii vähän nähdä vaivaa ja perehtyä talousasioihin, niin se työ maksaa itsensä takaisin, Maanavilja vakuuttaa. NÄIN haen Murikan kursseille Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N 15 41 KO U L U T U S K A N S A N O P I S T O MIKKO NIKULA METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – m u r ikka w w w . m u rikka . f i
42 T O I M I N TA 15 27.11.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien joulukahvit ma 8.12. klo 12 osaston toimistolla. Ota pieni paketti mukaan! Kuoreveden työpajojen ao. 110:n yleinen kokous to 11.12. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Asioina tekstiilituotteiden hankinta ammattiosaston jäsenille ja maa-alueen hankinta ammattiosaston jäsenien vapaa-ajankäyttöön. Kahvit ja kokouksen jälkeen ruokailu. Yleisen kokouksen jälkeen pidetään ammattiosaston toimikunnan järjestäytymiskokous. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Vaajakosken metallityöläisten ao. 120: su 30.11. klo 16 Vaajakosken urheilutalolla, Savonmäentie 9. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Teletyöntekijäin ao. 182: pe 28.11. klo 17.30 Huviretkessä Cumulus Hotellissa, Väinönkatu, Jyväskylä. Ruokailu. Oulun teletyöntekijäin ao. 219: la 29.11. klo 13 ravintola Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: la 6.12. klo 15 ravintola Kalajärvessä, Kalajärventie 6, Peräseinäjoki. Kokoukseen osallistuville tarjotaan jouluruoka. Toimita ilmoituksesi viimeistään 4.12. 11.12. 15.1. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 12.1. saakka, paitsi 8.–12.12. ma–ti ja to–pe klo 9.30–13 ja 14.30–17. Kiireellisissä tapauksissa jäsenet voivat soittaa Kari Pekkariselle, puh. 040 580 4573 tai lähettää sähköpostia metalli5@sci.fi. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9-12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16, perjantaisin toimisto kiinni. Jouluviikon 22.–26.12. toimisto kiinni. Postiluukusta sisään laitetut työttömyyspäivärahahakemukset postitetaan maanantaina ja tiistaina eteenpäin työttömyyskassalle. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. www.metalli49turku.fi TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n soppatykit Turun kauppatorilla to 27.11. ja to 11.12. klo 11. Tervetuloa sopalle! Kotkan metallityöväen ao. 20:n jäsenille perheineen pikkujoulunäytelmä Kotkan kaupunginteatterin Naapuri-näyttämöllä, esityksenä Viirun ja Pesosen jouluvieraat. Esitykset ovat su 14.12. klo 12 ja klo 15. Lippuja saatavana molempiin näytöksiin ti 2.12. klo 17–18 ja ke 3.12. klo 17–18 osaston toimistolta, Mariankatu 18. Ahjo 16 (ilmestyy 18.12.) Ahjo 1 (ilmestyy 8.1.) Ahjo 2 (ilmestyy 29.1.) Lahden metallityöväen ao. 23:n nuorten (35-v. ja alle) keilaus- ja saunailta la 13.12. klo 17.30 Lahden Keilahallilla. Ruokailua, keilausta, saunomista ja Operaatio Vakiduunin esittelyä. Hinta 10 €. Ilmoittaudu toimistolle, puh. (03) 751 1108. Ao. 23: joulukonsertit Jarkko Ahola Ristin kirkossa ti 9.12. ja Riku Niemi Orchestra – Toinen joulu Sibeliustalolla to 11.12. Lippujen hinta Jarkko Ahola 14 € ja Riku Niemi 15 €. Soita ja kysy vieläkö toimistolla on lippuja jäljellä, puh. (03) 751 1105. Ao. 23:n työttömien joulubuffetruokailu joulua edeltävällä viikolla. Tule noutamaan ruokakuponki toimistolta, Aleksanterinkatu 34 A. Kupongin saamisen edellytykset: Metalli 23:n jäsenyys voimassa ja saat työttömyyspäivärahaa Metallityöväen työttömyyskassalta tai työmarkkinatukea Kelasta. Ao. 23:n jouluglögitarjoilu toimistolla 15.–17.12. Jouluviikolla 22.–26.12. toimisto kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n koko perheen joulujuhlat la 29.11. klo 11–14. osaston vapaaajanviettokeskuksessa Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, Kirjala, Parainen. Ohjelmassa lapsille mm. leikkejä ja askartelua. Joulupukki vierailee ja esiintymässä taikuri Joni Suvanto. Tarjolla joulupuuroa. AUTOTARVIKKEET Merkillisen reilu. Alkometri DEFA Termina 1200 W sisätilanlämmitin Akkuporakone + LED-valaisin 12 V 1,2 Ah NiCd D430012 - Akkuporakoneessa työvalo - 2 nopeusaluetta: 0-350 ja 0-1200 r/min - Akkuporakoneen paino: 1,4 kg 19 90 Varaudu talv Vakiovarusteet: - 2 akkua - Latauslaite - 9 kpl ruuvauskärkiä - Magneettipidin - Kangaslaukku een! Philips ColorVision + 60 % -polttimot 236-1011 H4 29 00 /pr H7 35 Lampaantalja 90 Aitoa lampaanvillaa. 942-6092 /pr 6990 Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. AHJ1415_42-43.indd 42 Tekniset tiedot: - Mittausalue 0.0 – 4.0 % BAC - Tarkkuus +/- 0.05 % BAC UUTUUS - Käyttölämpötila 10 - 40 °C - Toimii 2 x AA-paristoilla (ei sis.) 859-F16 8900 Ajoneuvotallennin + 8 Gt SD-kortti 5990 60 % enemmän tehoa vastaavaan tavalliseen H-polttimoon verrattuna. Väriefekti sininen, vihreä, violetti tai keltainen. E-hyväksytty. Korkealuokkaisella polttokennosensorilla varustettu alkometri, joka ilmoittaa hengityksen alkoholipitoisuuden erittäin tarkasti. Mukana vaihdettavat suukappaleet (10 kpl). Taittuva 2,5 tuuman LCD-näyttö. Sisäänrakennettu mikrofoni ja kaiutin. Infrapuna-videotallennus liikkeentunnistimella. 880-DVR 3490 fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.12.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. 18.11.2014 14:20:40
- Ao. 49:n nuorisojaoston (35-v. tai alle) pikkujoulu la 6.12. piknikristeilynä Turku– Maarianhamina–Turku, laivana Viking Amorella/ Grace. Risteilyn aikana seminaari, aiheena Ulkoistaminen ja alihankinta metalliteollisuudessa ja julkisella sektorilla, alustajat Metalliliitosta ja JHL:stä. Risteilyn hinta 15 €/hlö sisältäen seminaarin ja matkat, meriaamiaisen sekä buffetpäivällisen. Tiedustelu peruutuspaikkoja Anulta, anu.tuovinen@metalli49turku.fi, puh. 044 518 9446. Ilmoittautuessasi saat maksutiedot. Ao. 49:n veteraanien joululounas ti 9.12 klo 14 Amica Ravintola Wärtsilässä, Stålarminkatu 45. Lounaan hinta 10 €. Ilmoittautuminen välttämätön 3.12. mennessä Anulle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien risteily Turku–Tukholma–Turku 27.–28.1. Lähtö tiistaina klo 18.45 Salon torilta ja Halikosta klo 19. Paluu keskiviikkona heti laivan saavuttua Turkuun. Hinta 50 € sisältää Seaside-luokan hytin, 2 henk./hytti, sekä ruokailun ja kahvin. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 30.12. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle. Kajaanin metallityöväen ao. 63:n pikkujoulu la 13.12. klo 18 Hotelli Kajaanissa (Kuukkeli), Onnelantie 1. Hinta jäsenille ja seuralaisille 10 €/ hlö, työttömille, opiskelijoille ja vapaajäsenille 5 €/hlö. Ilmoittautumiset ja maksut toimistolle 1.12. mennessä, puh. (08) 628 625 (klo 9-13). Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n eläkeläisille jouluglögitilaisuus pe 19.12. klo 13.30 tehtaalla, Paroistentie 2, puristinosasto. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston ostosmatka ma 1.12. Tuurin kauppakeskukseen. Linja-auto lähtee Ylöjärveltä klo 8 ja kulkee reittiä Tesoma– Pirkkala–Tampereen l-asema. Matkan hinta on jäseniltä 10 €, muilta 20 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190:n jouluruokailu la 13.12. klo 13 Huittisten Wanhassa pappilassa. Ruokailu on osaston jäsenelle maksuton, seuralaiselta peritään 25 €. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä työpaikkasi ilmoitustaululle tai puh. 044 535 4809 tai 040 724 6507. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:n pikkujoulut 6.–7.12. Turussa. Lähtö Myyrmäen asemalta bussilla lauantaina klo 12 ja paluu sunnuntaina klo 14. Majoittuminen Hotelli Radisson Blu Marina Palacessa 2 hengen huoneissa. Illallinen. Hinta 50 € maksetaan osaston tilille FI47 80001270 6218 33. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Antti Kulmalalle, puh. 040 569 2130. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien puurojuhla to 11.12. klo 15 Puistokulmassa, Talkootie 4, Hiekkaharju. Ilmoittautuminen suotavaa, pertti.oksmanpo@ suomi24.fi tai puh. 050 342 3920. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:n pikkujoulu pe 12.12. klo 19 Hotelli Pyhäsalmessa. Jäsenet veloituksetta, hinta puolisolle tai seuralaiselle 10 €. Ilmoittautumiset ja maksut 5.12. mennessä: Aimo Karvonen, puh. 040 525 4084, (08) 769 6271 tai Jouni Jussinniemi, puh. 044 588 5577, (08) 769 6270, tili: FI88 5375 1740 0063 29. Virtain metallityöntekijät ao. 349:n pikkujoulu pe 12.12. klo 18 Rajaniemessä. Jäsenelle ja seuralaiselle jouluruoka ja ohjelmallinen illanvietto. Paikkoja rajoitetusti, ilmoittaudu mahdollisimman pian, viimeistään 5.12. Marja-Leenalle, puh. 040 524 2929. AHJ1415_42-43.indd 43 Toimistot kiinni 3.–4.12. Metalliliiton keskustoimisto ja aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ovat SULJETTUINA keskiviikkona 3.12. ja torstaina 4.12. Helsinki–uusimaa alueen työttömien JOULUTILAISUUS Tiistaina 9. joulukuuta klo 12–15 Metalliliiton kokoushuone 3 (Vanha Liittotoimikunnan huone) Siltasaarenkatu 3–5 (sisäpiha), Helsinki OHJELMA 12.00 Tilaisuuden avaus ja joululounas Ville Kari 12.45 Työttömyyskassan ajankohtaiset asiat Juha Vierimaa, Metallin työttömyyskassan palvelupäällikkö 13.30 Kahvi 13.45 Apua työnhakuun – TATSI-hanke Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksestä Olli Ohvo esittelee työllistämishankkeen, jossa yhteistyössä myös Metalliliitto on mukana. 14.45 Vuoden 2015 tapahtumia Metalliliitossa 15.00 Tilaisuuden päätös Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään 1. joulukuuta: kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi tai 020 77 41304 Järjestäjänä Metallityöväen Helsinki-Uusimaa aluetoimisto TERVETULOA! KOULUTUSTA Lahden metallityöväen ao. 23:n työturvallisuus korttikoulutus to 11.12. klo 8–16 ensisijaisesti työttömille jäsenille, joilla kortti vanhenemassa tai korttia ei ole lainkaan. Koulutuspäivään sisältyy tentin lisäksi myös ruokailu ja kahvit. Ilmoittaudu ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108. Turun metallityöväen ao. 49:n päiväkurssi ti 9.12. klo 10 osaston kokoustilassa, Tuure porinkatu 17 C. Aiheena työmarkkinajärjestöjen eläkesopimus, kouluttajana Terho Ihalainen. Ryhmätöiden purku ja veteraanien joululounas 9.12 klo 14 Amica Ravintola Wärtsilässä, Stålarminkatu 45. Lounaan hinta 10 €, lounaalle ilmoittautuminen välttämätön 3.12. mennessä Anulle, puh. 044 518 9449. Ao. 49:n iltapäiväkurssi pe 12.12. osaston kokoustilassa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Klo 12 lounas, klo 13 kurssi aiheena vuodenvaihteen työaikajärjestelyt – miten lasketaan ja maksetaan joulun- ja uudenvuoden arkipyhät ja ylityöt, pitämättömät työajanlyhennykset sekä palvelusvuosilisät. Kouluttajana Timo Lehto Metalliliitosta. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään viikkoa ennen kurssia osaston toimistolle, anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. 15 43 27.11.2014 Virkeyttä vedestä -lomaviikko liiton veteraaneille 23.–28.3. Huhmarissa n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä lomaasunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. Viikon aikana järjestetään luentoja vesiliikunnasta ja veden tärkeydestä ravinnon kannalta. Lomaohjelmassa on tarjolla myös vesijumppaa sekä uimakoulu, jossa rintauintia, vapaauintia sekä opetusta uimataidottomille. n Lomasta peritään aikuiselta 100 euroa. Matkat lomalainen maksaa itse. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. Hakemus on palautettava 19.12. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Metallialan henkilöstölle suunnattu valtakunnallinen Aslak-kuntoutuskurssi n Kuntoutuskeskus Petreassa Turussa alkaa maaliskuun 2015 alussa metallialan henkilöstölle oma Aslak-kuntoutuskurssi. Kurssilla pohditaan vertaisryhmän kanssa, mitä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseksi voisi tehdä. n Kurssin ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa. Kurssi on ilmainen. Ehdit vielä hakea mukaan, kun toimit nopeasti. Kelan kurssinumero on 60191 Jaksojen aikataulu: 09.03.–13.03.2015 5 vrk 12.05.–15.05.2015 4 vrk 25.08.–28.08.2015 4 vrk 15.12.–18.12.2015 4 vrk 29.02.–04.03.2016 5 vrk n Ota yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi tai lääkäriisi. Kuntoutushakemus KU132 ja lääkärin B-lausunto lähetetään omaan Kelan toimistoon. Paikat täytetään hyväksyttyjen hakemusten tulojärjestyksessä; kurssin koko 10 henkilöä. n Lisätietoja kurssista antaa: Satu Kiviranta satu.kiviranta@petrea.fi puh. 040 192 6278 18.11.2014 11:32:37
44 15 27.11.2014 Varaustilanne: www.metalliliitto.fi /liiton.lomat Eikö onni suosinut arvonnassa. Tarkista vapaat vuorot verkosta! Vielä on monta hyvää lomakohdetta jäljellä LISÄTIETOA PUH. 030 6870 400 YHTEYSTIEDOT METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Hakaniemenranta 1, Helsinki | PL 107, 00531 Helsinki metalli.posti@metalliliitto.fi | etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi www.metalliliitto.fi | telekopio 020 77 41050 Toimistoaika arkisin 8.20–16 Vaihde Edunvalvonnan palvelunumero Jäsenpalvelu Työnantaja- ja tilittäjäpalvelu 020 77 4001 020 77 41100 020 77 41180 020 77 41190 ma–pe 8.30–16 ma–pe 8.30–15 ma–pe 8.30–15 ma–pe 8.30–15 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Postiosoite Vaihde Telekopio Palvelunumero PL 116, 00531 Helsinki 020 77 4001 ma–pe 8.30–16 020 77 41270 020 690 455 ma–to 8.30–16, pe 8.30–15 METALLITYÖVÄEN MURIKKA-OPISTO Kuterintie 226, 34260 Terälahti Palvelunumero 020 77 41500 | telekopio 020 77 41552 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi | www.murikka.fi Vastaanotto avoinna ma–to 8–16 ja pe 8–15.30 AHJ1415_24-48.indd 44 18.11.2014 11:45:31
45 15 27.11.2014 SAK:n vuoden 2015 kulttuuriapurahojen haku SAK:nkulttuuriapurahat kulttuuriapurahat 2014 SAK:n kulttuurirahaston apurahojen haku vuodelle 2015 on käynnissä. SAK:n 2014 Kulttuuriapurahoja voivat hakea kaikki ammattiyhdistysliikkeen SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2014SAK:laisen apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat SAK kulttuurirahasto vuoden 2014 apurahat haettaviksi. voivat yksityiset jäsenet taijulistaa harrastajaryhmät. hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenetApurahoja tai harrastajahakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston sivuilta: ryhmät. Hakusovellus ja hakuohjeet löytyvät 1.11.2013 alkaen Sivistysrahaston www.sivistysrahasto.fi/00010035-hakuohjeet. TäytäKansan hakemus netissä, (KSR) osoitteesta www.sivistysrahasto.fi. Internetissä tulostettu ja alleHakusovellus ja hakuohjeet löytyvät 1.11.2013 alkaentäytetty, Kansan Sivistysrahaston tulosta ja allekirjoita se ja lähetä hakemus liitteineen 31. 12. mennessä kirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2013 mennessä hakijan omaan am(KSR) osoitteesta www.sivistysrahasto.fi. Internetissä täytetty, tulostettu ja allemattiliittoon. osoitteella: Metallityöväen PLmennessä 107, 00531 Helsinki kirjoitettu hakemus liitteineenLiitto/Kirsti toimitetaan Anttila, 31.12.2013 hakijan omaan ammattiliittoon. SAK:n kulttuurirahasto toimii Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastoSAK:n kulttuurirahasto toimiiKansan Kansan Sivistysrahaston yhteydessä na. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös erikois r ahastona. Metalliliitolla on myös omat rahastot Kansan SAK:n toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastosenkulttuurirahasto apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. na. Jos hakijan ammattiliitolla omaHakemuksesi rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös Sivistysrahastossa (ilmoituson alla). otetaan huomioon Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:nerillistä kotisivuilla (www.sak.fi) sekä Palkkasen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. myös niiden apurahoja jaettaessa ilman hakemusta. työläisessä ja Löntagarenissa maaliskuun loppuun mennessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myösjulkaistaan henkilökohtaisesti. Apurahojen saajien nimet SAK:n julkaistaan kotisivuilla (www.sak.fi) sekä PalkkaSAK:n kulttuuriapurahojen saajien nimet SAK:n nettisivuilla työläisessä ja2015 Löntagarenissa loppuun mennessä. apurahasta huhtikuun puolivälissä.maaliskuun Päätös apurahasta ilmoitetaanPäätös saajalle Lisätietoja ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. • Merja Lehmussaari, puh 040 504 2152 (merja.lehmussaari@sak.fi) myös henkilökohtaisesti. • Tarja Kaukovaara, puh. 040 578 1208 (tarja.kaukovaara@sak.fi) Lisätietoja Lisätietoja: • Merja Lehmussaari, puh 040 504 2152 (merja.lehmussaari@sak.fi) Tasa-arvo- ja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi • Koulutusasiantuntija Tarja Kaukovaara, Merja puh. Lehmussaari, 040 578 1208 (tarja.kaukovaara@sak.fi) puh. 040 504 2152, merja.lehmussaari@sak.fi PEKING ja Kiinan Muuri 1.395,- • 30.3. – 6.4. sis. mm. Kielletty kaupunki ja Taivaallisen rauhan aukio, Ming-haudat, helmikeskus. 3 lounasta, Pekingin Ankka –illallinen. JOULUN AIKAAN Nouda/tilaa esitteemme! TEEMA- JA KIERTOMATKAT Sihteeri, tutkimusavustaja Tarja Kaukovaara, puh. 040 578 1208, tarja.kaukovaara@sak.fi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Kulttuuriapurahat-2014-A5.indd 1 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7.10.2013 14:29:26 Tallinna • 23. – 26.12. Tartto • 23. – 26.12. Riika • 23. – 27.12. Kylpyläjoulu Laulasmaalla 255,295,360,- ................................................................ ............................................................................ Metalliliiton rahaston ja Teräsmiesten opintorahaston vuoden 2015 apurahojen haku 7.10.2013 14:29:26 Kansan Sivistysrahaston Metalliliiton rahasto tukee tutkimusta, opinnäytetöitä, opiskelua sekä sivistys- ja kulttuuritoimintaa Metalliliiton järjestämisalaa painottaen. Myös Teräsmiesten opintorahasto painottaa metallialaan liittyviä hakemuksia. Tarkemmat ohjeet ja hakusovellus löytyvät KSR:n sivuilta www.sivistysrahasto.fi/00010035-hakuohjeet. Internetin ulottumattomissa olevat voivat tilata hakulomakkeen puhelimitse (09) 5868 530. Jos olet nyt hakenut myös SAK:n kulttuuriapurahoja, yksi hakemus riittää. Siirrettävä 1-pilarinostin 2741 € +alv 24% = 3399 € UUTUUS! ................................................................................................................. 2.490,- Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa • 28. – 29.12. 125,Gaalakonsertti ja tanssiaiset 230,Tallinnassa • 31.12. – 1.1. F1-KISAT MOOTTORIPYÖRÄMATKAT • 23. – 27.12. ..................................................................................................................... .................................................................................................................. Kylpyläjoulu Rakveressa • 23. – 27.12. 375,- ................................. 395,- ................................................................................................................. ............................................. ............................................... Kiina, Shanghai • 15. – 21.4. Espanja • 8. – 11.5. alk. Monaco • 21. – 22.5. alk. Itävalta • 19. – 22.6. alk. Unkari • 24. – 27.7. Belgia • 21. – 24.8. Italia • 4. – 7.9. ................... 1.650,740,1.195,895,895,985,1.150,- .......................................................... .......................................... ................................................... ............................................................................ Leasing 99 €/kk • 4. – 15.3. Shanghai–Hangzhou-Suzhou • 7. – 14.3. 1.395,Georg Ots 95 –gaalakonsertti 165,Tallinnassa • 21. – 22.3. alk. 895,Islanti • 3. – 6.4. Amsterdam ja Keukenhofin 1.120,kukkapuisto • 13. – 17.4. Normandia ja Bretagne • 23. – 26.4. 1.495,- ................................................................................. Kulttuuriapurahat-2014-A5.indd 1 Vietnamin kiertomatka ............................................................................... ........................................................................................... F1-liput lisämaksusta! ........................................................................................ ..................................... ........................................................................................................ Daytona Bike Week • 2. – 11.3. ...................................................................................................................... Daytona Beach ja Key West – avoautolla! • 5. – 13.3. alk. ............................................................................................... 1.995,1.935,- USA Wild West – moottoripyörällä! • 10. – 25.6. 3.995,-/kuljettaja 2.275,-/apukuljettaja ....................................................... Tutustu www.formulamatkat.fi Opastetut matkat sis. kuljetukset H:gistä, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, retket opastuksineen jne. • HELSINKI, Teollisuuskatu 21 • JOENSUU, Kirkkokatu 20 • PORVOO, Lundinkatu 16 • TURKU, Linnankatu 8E • Vapaa-ajanmatkat puh. 010 321 2800 • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi Matka agentit Puh. hinnat 8,28 snt/puh +lankaverkosta 5,95 snt/min. matkapuh.+17,04 snt/min (+alv). AHJ1415_24-48.indd 45 18.11.2014 11:45:33
46 O I VA L L U S 15 27.11.2014 pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 2+/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1B, 2B, 3D, 4A 76.indd 1 AHJ1415_24-48.indd 46 18.11.2014 11:45:38
47 U L KO N A 13.11.2014 14.07 TRUKKIKUSKI/VARASTOMIES Ilkka Pussinen TYÖNANTAJA Transtech Oy PAIKKA Transtechin tehdasalue, Otanmäki, Kajaani Tavaran siirtoa trukilla Lämpötila -1, pilvipouta KUVA MISKA PUUMALA AHJ1415_24-48.indd 47 18.11.2014 11:45:42
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. www.metalliliitto.fi ERIC LE RAILLE Z Sinä olet liitto. Me olemme liitto! VALITSE LUOTTAMUSMIEHESI LUOTTAMUSMIES on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja ja järjestäytymisen ykköslenkki. LUOTTAMUSMIEHEN saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. LUOTTAMUSMIES on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. LUOTTAMUSMIEHEEN voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. LUOTTAMUSMIES on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. LUOTTAMUSMIES saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. AHJ1415_24-48.indd 48 18.11.2014 11:45:43