AHJO 15/2017 - Lehtiluukku.fi

T E O L L IS U U S T Y Ö N T E K IJ Ä N L E H T I 23.11.2017 ahjo.fi NRO VALTRALLA KOKEILLAAN 10 TUNTIA PALKKOIHIN 3,2 % LISÄÄ 2 VUODESSA JOULUN JA VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄT ADJÖ, AHJO! Robotti – ihmisen paras ystävä? 15 AHJO 1949–2017 Uuden Tekijä-lehden ERIKOISNUMERO 13. joulukuuta AHJ1715_1-48.indd 1 14.11.2017 13:37:23
Robottien rajaton tulevaisuus n Ammoisina aikoina mielikuvitellut ensimmäiset robotit olivat hellyttäviä peltiukkeleita, jotka muistuttivat ihmistä raajoineen, silmineen ja suineen. Robotteja on nykyään moneen lähtöön, mutta harva niistä yrittää enää matkia ihmistä – poikkeuksena japanilaisten into kehittää humanoidirobotteja erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin. Navetoissa on lypsyrobotteja ja kotona robotti-imureita. Hoitotyössä robotit annostelevat lääkkeitä, kirurgiassa ne leikkaavat ja housurobotit auttavat halvaantunutta kävelemään. Jätteiden lajittelussa robotit tunnistavat erilaisia materiaaleja, ja paikoissa jonne ihmisellä ei ole asiaa, kuten merenpohjassa, käytetään tutkimusrobotteja. Mutta onko sijoitusrobotti robotti vai keinoälyä? Onko sanomalehtien urheilu-uutisia kirjoittava kapistus robotti vai huikeita datamassoja hyödyntävä ohjelmisto? Robotiikka on sietämättömän laaja ja kiehtova alue, jonka käsittelyyn menisi helposti pari Ahjoa – tai tulevaa Tekijä-lehteä – kannesta kanteen. Robotiikka, automaatio, digitalisaatio ja tekoäly muodostavat lisäksi iloisen vyyhden, jossa tarkkojen rajojen vetäminen niiden välille on lähes mahdotonta. Robotiikka yleistyy joka paikassa. Datan helppo kerääminen, tietokoneiden huikea laskentateho ja halventuva teknologia mahdollistavat, että myös robotteja tukeva tekoäly on jatkossa yhä fiksumpaa. Tämä avaa yhä uusia mahdollisuuksia kaikilla elämän osa-alueilla kotitöistä teollisuuteen ja hoivatyöstä harrastuksiin. Teknologia tappaa aina ammatteja . Radio lopetti pestin niiltä, jotka lukivat tehtaissa työntekijöille uutisia ääneen. Traktori romahdutti hevosten hommat. Rotanmetsästäjät katosivat, kun vesija viemärihuolto kehittyi ja rakennusnosturit veivät tiilenkantajanaisten työn. Kaikille riitti kuitenkin uusia, kevyempiä ja mielenkiintoisempia töitä. Oli kyse radiosta, rottajahdista tai robotiikasta, isoissa innovaatioissa asioita on tehty täysin mullistavalla tavalla, tutusta poiketen. Siksi tiskaamiseenkaan ei ollut järkevää kehittää tiskiharjalla sohivaa ihmisen näköistä humanoidia, kuten ensin suunniteltiin. Ratkaisu oli yksinkertainen, mutta varsin näppärä vekotin: tiskikone. Se vapautti perheiden aikaa yhdessäololle ja muille puuhille. Samanlainen muutos on käynnissä myös teollisuudessa: robotti raataa, ihmiselle jää hauskemmat hommat. Kannattaa myös muistaa yksi Murphyn laeista: kaikki mikä on koottu, hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Siksi robottikin tarvitsee ihmistä. SAMI TURUNEN Valtavalolla Kajaanissa tehdään valoputkia kahdella robotiikkaa hyödyntävällä linjastolla. Robotti tarvitsee kuitenkin myös Jani Tapion apua. Lue teemajuttu robotiikasta ja työn muutoksesta. 15 23.11.2017 2 10 AHJ1715_1-48.indd 2 14.11.2017 13:37:25
Valtavalolla Kajaanissa tehdään valoputkia kahdella robotiikkaa hyödyntävällä linjastolla. Robotti tarvitsee kuitenkin myös Jani Tapion apua. 23.11.2017 15 PÄÄ K I R J O I T U S ”Toivottavasti me kaikki pidämme yhteisesti huolen siitä, että lehdestämme tulee juuri sellainen kuin me kaikki toivomme, silloin me olemme täyttäneet sen velvoituksen jonka olemme vuosia sitten asettaneet”. Näin kirjoitti Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Valdemar Liljeström historian ensimmäisen Ahjon pääkirjoituksessa vuonna 1949. Sotien päättymisestä oli kulunut vain muutama vuosi. Aikaa henki jo pääkirjoituksen otsikkokin, Taipaleelle lähdettäessä. Kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyneessä lehdessä käsiteltiin asioita laidasta laitaan. Pinnalla oli huoli liiton jäsenistön täystyöllisyyden hiipumisesta, kun sotakorvaussuoritukset vähenivät. Alkuvuodesta tes-neuvottelut olivat kesken. Olivat olleet marraskuusta lähtien. Työnantajat olivat jo myöntyneet sairausajan palkan maksuun, mutta lauantaityöajan lyhentämisestä viiteen tuntiin ei ollut päästy sopuun. Nyt elämme aikaa, kun sotakorvausponnisteluille perustetaan muistomerkkejä (s. 6). Metallityöntekijöillä oli iso rooli, kun satojen miljoonien dollareiden sotakorvaukset maksettiin Neuvostoliitolle. Myös työajan pituus on edelleen keskustelunaihe. Metalliliittolaisten Ahjo-lehti alkoi ilmestyä samana vuonna, kun Metallityöväen Liitto ry täytti 50 vuotta. Tämä lehti on historian viimeinen Ahjo. Lehti on vuosikymmenten varrella täyttänyt puheenjohtajan mainitseman velvoituksen ja ollut jäsenten äänitorvi. Sain kunnian olla lehden viimeinen päätoimittaja ja ensimmäinen nainen tehtävässä. Menneet kolme vuotta ovat olleet enemmän kuin mielenkiintoisia. Liitolla on ollut keskeinen rooli koko Suomen asioista päätettäessä ja olen kiitollinen, että olen saanut seurata sitä tästä tehtävästä. Yksityiskohtana mainittakoon, että yksi syy olla painamatta liiton omaa lehteä ennen vuotta 1949 oli se, että painotalojen kapasiteetti ei sodan jälkeen niin isoon painosmäärään venynyt. Nyt tätä ongelmaa ei onneksi ole. Yli 200 000 jäsenen Teollisuusliiton ensimmäinen Tekijä-lehti ilmestyy joulukuussa. Toivottavasti lehden nimi kuvastaa koko liiton jatkuvaa asennetta. ”Me olemme saaneet edesmenneiltä tovereilta perinnön hoidettavaksi”, kirjoitti Liljeström Ahjossa heti liiton 50-vuotisjuhlien jälkeen. Niin olemme mekin. Kiitokset kaikille Ahjon lukijoille! Taipaleelle lähdettäessä PUHEENAIHE 4 Sopimus tuo 3,2 prosenttia 2 vuodessa 7 Tasa-arvosta puhuttava työpaikalla TOIMIJA 20 Ville Kivimäki Pääluottamusmies Valtra Oy Ab, Suolahti 26 Jäähyväiset Ahjolle – Tekijä jatkaa 34 Dags att ta farväl av Ahjo – historien fortsätter med Tekijä OTA TALTEEN 31 Joulun ja vuodenvaihteen arkipyhät 32 Söckenhelgersättningarna vid årsskiftet 6 METALLIVISA 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 19 TYÖYMPÄRISTÖ 20 TOIMIJA 22 TYÖVÄENLIIKE 1917 24 TAUKO 30 KANSAINVÄLINEN 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 TYYLI ”Palkkauksen perusteet kuuluisi jokaisen tietää.” XXXX XX 3 26 19 41 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Olemme saaneet edesmenneiltä perinnön hoidettavaksi.” K A N N E N K U V A M IS K A P U U M A LA TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITON TEKIJÄ-LEHTI ILMESTYY 13.12. PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) S I S Ä LTÖ AHJ1715_1-48.indd 3 14.11.2017 13:37:28
15 23.11.2017 TYÖEHDOT Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi marraskuun alussa neuvottelutuloksen Teknologiateollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi. Kiivainta keskustelua valtuustossa herätti sopimuksen kohta, joka mahdollistaa työajantasaamisvapaiden käytön työpäiviksi. Jos työntekijän työaikaa lisätään käyttämällä pekkasvapaita, työnantajan on sovittava asiasta erikseen luottamusmiehen kanssa. Vasta tämä niin sanottu kehyssopimus oikeuttaa työnantajaa sopimaan vapaiden käyttämisestä työntekijän kanssa. Suostuminen järjestelyyn on työntekijälle vapaaehtoista. Teollisuusliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen arvioi, että työajan muuttamista koskevat pykälät ovat suurin muutos uudessa tessissä verrattuna aikaisempaan. Virtanen muistuttaa, että pekkasvapaakäytäntö on ollut jo aiemmin käytössä kokeiluna 6,5 vuoden ajan. – Tuona aikana niistä ei sovittu juuri ollenkaan. Tästä ei kannata panikoitua, vaan luottaa siihen, että meidän pääluottamusmiesjärjestelmämme toimii tässäkin asiassa. – Pekkasten käytöstä maksetaan palkan lisäksi tuntipalkkaiselle lisätyn työn tasaamislisää ja kuukausipalkkaiselle kuukausikorvaus kaikilta kalenterikuukausilta. Työehtosopimus mahdollistaa laajemman sopimisen työajoista Pekkasia voi vaihtaa työpäiviksi, lomarahoja ja palvelusvuosilisiä vapaiksi. Pekkasista on tarkat määräykset. P U H E E N A I H E 4 @ www Tasaamisvapaita voi sopia käytettäväksi työntekoon enintään kuusi päivää (48 tuntia). Työaikaa voi puolestaan vähentää vaihtamalla lomarahoja ja palvelusvuosilisiä vapaapäiviksi. – Työajasta toisin sopimisen perusteita voivat olla työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille, vajaatyöllisyystilanne ja työntekijän oma toive, Virtanen luettelee. Uusi työehtosopimus on kaksivuotinen ja mahdollistaa lisäksi kolmannesta vuodesta sopimisen. Optiovuodesta on sovittava 31.5.2019 mennessä. PAIKALLISET TAVAT RATKAISTA Sopimuksessa on kohtia, joilla yritetään edistää paikallista sopimista. Myös työpaikoilla syntyviin ristiriitatilanteisiin on uusi ohjeistus. Aloitteen toimenpiteiden käynnistämiseksi palauttaa työrauha voivat tehdä kummatkin liitot erikseen, pääluottamusmies tai työnantaja. Paikallisen sopimisen vastapainoksi luottamushenkilöiden asema paranee. – Sopimus vahvistaa varapääluottamusmiehen ja ensimmäisen työsuojeluvaravaltuutetun työsuhdeturvaa vähintään 30 hengen työpaikoissa. Myös luottamushenkilöiden palkkiota korotetaan. Äitiysvapaan kohtaa tessissä on muutettu lakia vastaavalle tasolle. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, vaikka äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana, eikä työntekijä palaa välillä työhön. Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskantaja työllisyystilanteen tarkastelu Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen toteuttamistapa, ajankohta ja suuruus PAIKALLINEN RATKAISU ELLEI PAIKALLISESTi PÄÄSTÄ RATKAISUUN, MENNÄÄN PERÄLAUDAN MUKAAN PAIKALLINEN PALKKARATKAISU 1,1 % yleiskorotus ja 0,5 % työpaikkakohtainen erä viimeistään 1.1.2018 0,9 % yleiskorotus ja 0,7 % työpaikkakohtainen erä viimeistään 1.1.2019 Paikallisen ratkaisun toteutus Lisää tietoa 8.11.2017 voimaan astuneesta Teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta liiton verkkosivuilla www.metalliliitto.fi YLIMÄÄRÄINEN VALTUUSTON KOKOUS 7.11. AHJ1715_1-48.indd 4 14.11.2017 13:37:29
23.11.2017 15 n Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan liiton neuvottelijat tekivät kaikkensa, että yleiskorotuksen osuus sopimuksessa olisi ollut isompi. – Arvioimme neuvottelukunnassa, että tällä kertaa meillä ei ollut mahdollisuuksia saada parempia korotuksia kokonaismäärältään tai rakenteeltaankaan. Meillä ei siis ollut mahdollisuuksia neuvottelujen kautta saada parempia korotuksia. – Pitää tietenkin arvioida, kuinka kannattavaa mahdollisten lisäkymmenysten hankkiminen olisi esimerkiksi työtaistelun kautta. Meidän arviomme oli, että sopimus on hyväksyttävissä, eikä siihen ole saatavissa merkittävää lisää suhteellisen kovillakaan painostustoimilla. Työantajat ja ekonomistit ovat arvostelleet neuvottelutulosta kalliiksi, joidenkin toisten mielestä taas palkankorotukset ovat liian pienet. Aalto sanoo kuulleensa kritiikkiä lähinnä siitä, että osa korotuksista jää paikallisesti sovittaviksi. – Lisäksi päätös on aiempaa enemmän työnantajan käsissä. Tämä voi johtaa yksittäisten työntekijöiden välisten palkkaerojen lievään kasvuun. Aallon mukaan neuvotteluissa harvoin toinen osapuoli saa kaiken haluamansa läpi. – Niin ei käynyt meillekään. Mutta pääsimme siedettävään kompromissiin, joka nostaakin alan ansiotasoa monen laihan vuoden jälkeen. Työehtosopimus mahdollistaa laajemman sopimisen työajoista Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 ”Enempää ei neuvottelemalla saanut” – Määräys on ollut voimassa jo 22.8.2014 alkaen liittojen yhteisen ohjeistuksen perusteella. Lisäksi palkallinen adoptiovapaaoikeus koskee nyt sekä miehiä että naisia. Adoptiovapaaseen sovelletaan äitiysja isyysvapaan palkanmaksua. Määräykset adoptiovapaan palkasta tehtävistä vähennyksistä ovat yhdenmukaiset äitiysja isyysvapaan palkasta tehtäviin vähennyksiin nähden. Myös sairaan lapsen hoito-oikeuteen tulee kohennus, kun työssäkäyvä vanhempi voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos toinen vanhempi on kodin ulkopuolella ammatillisessa koulutuksessa. Komennusmiesten työolojen kohdalla selkeytettiin rajausta 10 neliön majoitustilasta. Rajaus koskee vain makuutilaa, eikä neliömäärään lasketa yhteisiä tiloja. Pääalan työehtosopimukseen on sisällytetty myös teollisuuden työpaikoilla työskentelevien sähköasentajien työehdot. Teknologiateollisuus ry ei enää jatkossa solmi työehtosopimusta erikseen Sähköliiton kanssa. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen pitää 3,2 prosentin palkankorotusta kohtuullisena. Paikallisissa neuvotteluissa voi sopia myös suuremmista korotuksista. – 3,2 prosenttia turvaa ostovoiman, kun otetaan huomioon hallituksen päättämät tuloveron alennukset, joilla kompensoidaan kikyssä sovittujen sosiaaliturvamaksujen siirtoa työnantajilta palkansaajille, sekä arviot liukumista ja inflaatiosta. Tällä kertaa paikallista erää ei jaeta automaattisesti yleiskorotuksena, jos korotuksista ei päästä paikallisesti sopuun. – Niissä taloissa, joissa on vakiintuneet neuvottelusuhteet ja käytännöt, neuvotellaan kuten nytkin. Joissain yrityksissä työnantajalla on halu yksipuolisesti toteuttaa tahtoaan. Tällöinkin on oltava vakiintunut palkkarakennejärjestelmä, jota on sovellettava oikein ja läpinäkyvästi. Lehtonen arvelee, että suurimmassa osassa yrityksiä 3,2 prosenttia jaetaan yleiskorotuksena kaikille. – Nyt testataan se, ovatko työnantajat valmiita aitoon neuvotteluun paikallisesti. Työehtosopimus mahdollistaa työajan tasaamisvapaiden käytön enintään 48 tunnin osalta. – Käyttöönotto on kahden lukon takana. Ensinnäkin pääluottamusmiehen tulee tehdä asiasta kehyssopimus. Toiseksi jokainen työntekijä itse päättää, haluaako ottaa päiviä käyttöön vai ei. ”Pekkasten vaihtaminen työajaksi on jo ollut kokeiltavana.” Valtuusto hyväksyi työehtosopimuksen äänestyksen jälkeen: puolesta 29, vastaan 22, tyhjää 2. LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA VAI NYHTÖPEKKASIA? Valtuuston keskustelussa kuultiin hyvin erilaisia kantoja työehtosopimukseen. Jotkut valtuuston jäsenet pitivät paperia mahdottomana hyväksyä, toiset näkivät sopimuksessa useita positiivisia asioita. MIKA KOLEHMAINEN (Savo-Karjala): ”Osa ei tykkää, että työaikaa lisätään, mutta kysyisin, onko meidän tehtävämme rajoittaa työntekoa. Mahdollisuuksia on myös työajan lyhentämiseen. Voi ottaa lomarahat ja palvelusvuosilisän vapaana. Töissä jo osa laskeskeli, että joka toinen perjantai voi olla kotona.” JOUNI LÄMPSÄ (Oulu): ” Pekkaspäivistä sanotaan, että on tuplalukon takana, mutta ei ole vielä sellaista lukkoa keksitty, ettei vankilasta joku karkaisi. Nykyään on nyhtökauraa ja nyhtöpossua, nyt on nyhtöpekkaset. Jos tässä annetaan periksi, tulette näkemään, että tulevissa sopimuksissa viedään loputkin pekkaset.” JANNE VAINIO (Satakunta): ”Olen seurannut jäsenten keskustelua siitä, miltä tämä näyttää. En osaa nähdä näitä uhkakuvia. Itse näen tässä suuren mahdollisuuden, loma rahan ja palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen. Pitkällä aikavälillä tarkoituksemme on edelleen lyhentää työaikaa.” TOMMI SAUVOLAINEN (Lappi): ”Äärimmäisen vaikea paikka. Olen saanut paljon palautetta. Rahapuoli on liian niukka. Jos tämä olisi vuoden mittainen sopimus, olisin tämän kannalla.” VESA NIININEN (Häme): ”Sopimus on aina kompromissi, tämä on kohtalainen tulos. Ehkä jatkossa tavoitteet olisi hyvä julkistaa aikaisemmin, niin se toisi jäsenille kuvan siitä, mitä haetaan.” MARIKA ILOLA (Varsinais-Suomi): ”Korotusten taso nostatti tyrmistystä työpaikoilla. Työpaikkakohtainen paikallinen erä tarkoittaa meillä pärstäkertoimiin perustuvaa palkitsemista.” ARTO LIIKANEN (Keski-Suomi): ”Korotustaso ei aiheut tanut riemunkiljahduksia. Paikallinen erä ei ole paras mahdollinen, mutta en voi ajatella, että jätettäisiin se raha sitten mieluummin ottamatt a.” ANTTI MARJAMÄKI (Vaasa): ”Jos ei neuvottelemalla saada parempaa tulosta, niin pitää kääntää ne kortit, joita on tarjolla. Onko se keino sitten lakko vai ylityökielto, mutta joskus pitää vain nousta vastaan ja ottaa se, mikä meille kuuluu.” MARKUS HAATAJA (Pirkanmaa): ”En voi olla mitenkään tyytyväinen sopimustulokseen. Nyt olisi ollut meidän vuoro palkankorotuksiin. Mitä tässä pelätään? Kentällä lakkovalmius on kova.” JANNE LAULUMAA (Varsinais-Suomi): ”Kun osa loma rahasta vaihtuu vapaaksi, niin niillä on siihen varaa, kenellä on kassa kunnossa. Mutta entä sitten pienipalkkaisilla? Ayliike on aina ollut solidaarinen pienipalkkaisille, minusta nyt ollaan luisumassa väärään suuntaan.” TAPIO RUOSTETOJA (Vaasa): ”Ei tämä kauhean paha paperi ole, pystyy elämään tämän kanssa. Tällä porukalla on yhteiskuntavastuuta koko valtakunnan tasolla.” MIKKO NIKULA Lue lisää valtuuston puheenvuoroja: www.metalliliitto.fi AHJ1715_1-48.indd 5 14.11.2017 13:37:31
15 23.11.2017 Raumalla muistetaan SOTAKORVAUKSET Elokuussa paljastettu reliefi juhlistaa Raumalla vuosina 1944–1952 tehtyä sotakorvaustyötä. Rauman tunnetuin tuote olivat sotakorvauskuunarit. Muistomerkkihankkeesta ovat vastanneet Rauman laivanrakennuksen perinneyhdistys ry ja Rauman metallityöväen ao. 66. Rahoittajina ovat olleet lukuisat säätiöt, yritykset, yksityiset henkilöt ja Rauman kaupunki. Happoteräkseen valetun 2 x 2 metrisen reliefin on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Valun suoritti Peiron Oy:n Kokemäen valimo. 6 15 23.11.2017 A B C D E F G H VASTAUKSET SIVULLA 46 Metallityöväen Liiton jäsenmäärä vuonna 1917 oli (v. 2017 n. 140 000) Kirvesmiehen tuntipalkka Helsingissä oli 80 penniä, nykyrahassa Eduskuntavaaleissa lokakuussa suurin puolue oli 92 paikalla Naisia valittiin kansanedustajiksi Lääkäreitä Suomessa oli (nykyään n. 20 000) Elinajan odote vastasyntyneellä oli (nykyään 81 v) Suomen toiseksi suurin kaupunki oli (väkiluku 56 000) Jalkapallon Suomen mestaruuden voitti (2017 HJK) o 4 000 o 0,22 € o Maalaisliitto o 9 o 659 o 46 v o Espoo o HJK o 12 000 o 0,96 e o Vanhasuomalaiset o 18 o 1232 o 55 v o Turku o HIFK o 26 000 o 1,94 € o Nuorsuomalaiset o 29 o 2004 o 63 v o Tampere o TPS o 53 000 o 2,87 € o SDP o 43 o 3376 o 70 v o Viipuri o Wiipurin Sudet Ansiopäivärahan saajat Työttömät lomautettujen osuus Lokakuu 2016 Lokakuu 2017 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 7 304 Lokakuussa työttömänä tai lomautettuna oli 7 304 eli 7,1 % työttömyyskassan jäsenistä. Seuraa liittokokousta VERKOSSA VERKKOSIVUT Teollisuusliiton uudet verkkosivut julkaistaan 28.11. liiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä. Verkkosivuilta voit seurata liittokokousta live-videon, uutisten, kuvien, videoiden ja sosiaalisen median päivitysten kautta. www.teollisuusliitto.fi Jätä ao-ilmoitukset VERKKOON AMMATTIOSASTOKALENTERI Teollisuusliiton lehdessä ei enää julkaista ammattiosastojen ilmoituksia, vaan ne julkaistaan liiton verkkosivuilla. Ilmoitukset lähetetään liittoon verkkolomakkeella, joka julkaistaan liiton uusilla verkkosivuilla 28.11. Lue Tekijää VERKOSSA ja PRINTTINÄ JÄSENLEHTI Teollisuusliiton uusi jäsenlehti on Tekijä. Tekijän verkkolehti aloittaa jo liittokokouksen yhteydessä 28.11. osana liiton verkkosivujen julkistamista. Ensimmäinen painettu Tekijä ilmestyy 13. joulukuuta liittoa esittelevänä erikoisnumerona. Ensimmäinen täys verinen painettu Tekijä ilmestyy 17.1.2018. www.tekijälehti.fi M E TA L L I V I S A Vapauden museo avautuu JUHLAVUOSI Finlaysonin tehdasalueella avautuu 28.11. yli 500 neliön suurnäyttely Vapauden museo, joka kertoo Suomen itsenäisyyden vaiheista. Näyttely on osa Työväenmuseo Werstaan museokokonaisuutta. Vapauden museo tarkastelee itsenäisyyden aikaa tavallisen kansan, vapauden ja yhdessä rakennetun Suomen näkökulmasta. Museohanketta ovat tukeneet lukuisat työväenliikkeen toimijat. Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous pidetään Tampereella Tamperetalossa 28.–30.marraskuuta 2017. Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, hallitus ja valtuusto toimikaudelle 2017–2023 sekä päätetään Teollisuusliiton strategiasta. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat sekä Teollisuus liittoon yhdistyvien TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n ilmoittamat edustajat. AHJ1715_1-48.indd 6 14.11.2017 13:37:33
23.11.2017 15 Robotit töihin ja verolle Väestä on pulaa ja sitä on liikaa, jos on luottaminen ennusteisiin. Suomeen pitää saada lisää korkeakoulutettuja, linjasi opetusministeri Sanni GrahnLaasonen. Samaan aikaan ennusteissa kaivataan ammattitaitoisia perusduunareita. Kolmannelta taholta todetaan, että suomalaisten työt häviävät samoin kuin muidenkin, kun työt siirtyvät robottien ja tekoälyn hoidettaviksi. Yksi maailman suurimmista rahoitusyhtiöistä Merrill Lynch ennustaa, että robotit tekevät 45 prosenttia teollisesta työstä Yhdysvalloissa vuoteen 2025 mennessä. Nykyisin osuus on kymmenen prosenttia. Teollisuuteen ja palveluihin odotetaan Suomessa muutaman vuoden sisällä valtaisaa digiloikkaa. Algoritmeilla ei enää haeta säästöjä, vaan kasvua yrityksille. Sopiihan se, jos tarkemmilla laskelmilla saadaan aikaiseksi parempia tuotteita ja sitä myöten vahvemmat markkina-asemat maailmalla. Toiveikkaimmissa maalailuissa tekoäly tuo työpaikkoja takaisin Eurooppaan ja Suomeen, koska tuotteista ja palveluista tulee entistä korkealaatuisempia ja ne kohdennetaan tarkemmin käyttäjille. Jo nyt tekoäly pystyy ihmistä paremmin diagnosoimaan osan tauteja ja ennakoimaan rakenteiden kestävyyttä. Vain taivas tuntuu olevan rajana, eikä aina sekään. Tekoäly pystyy oppimaan annettujen ohjeiden mukaan. Sophia-niminen huma noidirobotti, androidi, oppii ja soveltaa ihmisten käytöstä. Hong Kongissa kehitetty robotti on ensimmäinen laatuaan. Mielenkiintoista on, että Saudi-Arabia myönsi sille/hänelle lokakuussa kansalaisuuden. Saudi-Arabian pyyteitä kansalaisuuden myöntämisessä ei tässä kannata repostella enempää, kunhan muistaa maassa työskentelevien siirtolaisten heikon aseman. Joka tapauksessa robotille annettu kansalaisuus saattaa olla myös ratkaisun avain siihen, kuinka työtä verotetaan tulevaisuudessa. Kun työntekijät korvataan roboteilla, ei nykyjärjestelmällä verotuloja pahemmin kerry. Entäpä, jos verotettaviksi tulisivat robotit ja/ tai niillä tehtävän työn arvo? Hyvinvointivaltio saattaisi saada muutaman lisävuoden. TA LO U S ”Toiveikkaimmissa maalailuissa tekoäly tuo työpaikkoja takaisin.” B IR G IT TA S U O R S A / U P 7 Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsiteltävä enemmän TUTKIMUS Työpaikoilla ei edelleenkään yleisesti puhuta tasa-arvoasioista, mutta luottamushenkilöt toivovat kuitenkin asioiden kehittämistä yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa, sanoo Teollisuusliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Teollisuusliiton järjestötoiminnan toiminta-alue toteutti toukokuussa yhteistyössä tutkimusyksikön kanssa kyselyn tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tasa-arvokampanjoiden suunnittelussa. Kysely lähettiin sähköisesti pääluottamushenkilöille ja siihen vastasi 445 henkilöä. Vastaajista yli 60 prosenttia kertoi, että yrityksessä on laadittu ja päivitetty tasaarvosuunnitelma. 50 prosenttia vastasi, että yhdenvertaisuussuunnitelma on tehty ja se on osana tasa-arvosuunnitelmaa. – Syitä on erilaisia, miksi ei tasa-arvosuunnitelmaa ole tai sitä ei ole päivitetty. Suurin syy on, että asiasta ei ole tietoa, eikä sitä ole katsottu tarpeelliseksi. Monissa yrityksissä työ on aloitettu, mutta se on vielä kesken. Katsotaan, että suunnitelmaa ei tarvitse tehdä, koska ei ole naisia työntekijöinä ja ollaan muutenkin tasa-arvoisia, Anttila kertoo. Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman ja siihen liittyvän palkkakartoituksen laadintaan ovat työnantajan lisäksi osallistuneet yleensä luottamushenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai molemmat. Vastaajista vähän alle puolet kertoo, että suunnitelma sisältää palkkakartoituksen ja vähän alle 40 prosentin mukaan ei sisällä. Vastaajat toteavat, että asiasta ei ole riittävästi tietoa tai työnantaja ei osaa tehdä palkkakartoitusta. – Työnantaja ei myöskään halua avata palkkoja, eikä kertoa mistä osista palkat ovat muodostuneet. Kuitenkin laki velvoittaa työnantajaa antamaan riittävät tiedot henkilöstön edustajille suunnitelman sisältöön liittyvien asioiden käsittelemiseksi, Anttila sanoo. Suunnitelmasta ja sen päivittämisestä tulee lain mukaan tiedottaa koko henkilös tölle, ja sen tulee olla helposti kaikkien työntekijöiden saatavilla. Kyselyyn vastanneista vain 20 prosenttia kertoo, että tulokset on kirjattu yhteiseen perehdytystiedostoon. Lähes 35 prosenttia kuitenkin ilmoittaa, että tiedot annetaan pyydettäessä. Vastausten mukaan suunnitelmissa käsitellään ja on sovittu seurattavista toimenpiteistä koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä syrjintää ja niiden ehkäisyä. Työpaikan arvoihin, asenteisiin ja ilmapiiriin liittyviä tavoitteita on myös suunnitelmassa. Lisäksi käsitellään rekrytointikäytäntöjä ja koulutusta. Suunnitelmissa on myös käsitelty yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteita muun muassa ikään, kansalaisuuteen, uskontoon, mielipiteisiin ja terveydentilaan tai vammaisuuteen liittyen. Lähes 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei työpaikalla ole esiintynyt syrjintää. – Avovastauksissa kerrotaan kuitenkin erilaisesta syrjivästä kohtelusta, esimerkiksi palkkatasa-arvo ei toteudu, tai koetaan ikään, sukupuoleen, kansalaisuuteen tai terveydentilaan perustuvaa eriarvoista ja epätasaarvoista kohtelua. Lisäksi esiintyy häirintää ja kiusaamista, ja johtamisen koetaan olevan eriarvoistavaa, Anttila kertoo. Vähän yli puolet vastaajista ei osaa sanoa, onko suunnitelma edistänyt tasa-arvoa. Tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta voitaisiin vastaajien mukaan kehittää avoimuudella ja keskustelemalla sekä esimiesten ja henkilöstön koulutuksella. Vastauksissa toivotaan, että säännöt ja edut sekä pelisäännöt olisivat yhteisiä, mikä tarkoittaisi samanarvoista kohtelua. Metallityöväen Liiton jäsenmäärä vuonna 1917 oli (v. 2017 n. 140 000) Kirvesmiehen tuntipalkka Helsingissä oli 80 penniä, nykyrahassa Eduskuntavaaleissa lokakuussa suurin puolue oli 92 paikalla Naisia valittiin kansanedustajiksi Lääkäreitä Suomessa oli (nykyään n. 20 000) Elinajan odote vastasyntyneellä oli (nykyään 81 v) Suomen toiseksi suurin kaupunki oli (väkiluku 56 000) Jalkapallon Suomen mestaruuden voitti (2017 HJK) o 4 000 o 0,22 € o Maalaisliitto o 9 o 659 o 46 v o Espoo o HJK o 12 000 o 0,96 e o Vanhasuomalaiset o 18 o 1232 o 55 v o Turku o HIFK o 26 000 o 1,94 € o Nuorsuomalaiset o 29 o 2004 o 63 v o Tampere o TPS o 53 000 o 2,87 € o SDP o 43 o 3376 o 70 v o Viipuri o Wiipurin Sudet P U H E E N A I H E K R IS TA PA R TT I Tasa-arvosuunnitelma on tehty Tapa jolla suunnitelmasta ja siihen liittyvästä palkkakartoituksesta sekä niiden tuloksista ja toimenpiteistä on tiedotettu Henkilöstötilaisuudessa Ilmoitustaululla Kirjattu yhteiseen infotai perehdytystiedostoon Tiedot annettu pyydettäessä KYLLÄ 63 % EI 37 % Muuten 28 % 35 % 20 % 7 % 10 % AHJ1715_1-48.indd 7 14.11.2017 13:37:35
15 23.11.2017 Viime aikoina on keskusteltu paljon teknologisesta työttömyydestä. Sillä viitataan tilanteeseen, jossa uudenlaisten koneiden ja teknologioiden käyttöönotto tuotannossa vähentää ihmistyövoiman tarvetta. Näin uusi teknologia käytännössä ajaa ihmisiä työttömyyteen. Ilmiö tai siitä keskusteleminen eivät tietenkään ole uusia asioita. Jo 1800-luvulla monet talouden tulevaisuutta hahmotelleet kirjoittajat näkivät koneiden lopulta syrjäyttävän suuren joukon ihmisiä työmarkkinoilta. Teknologista massatyöttömyyttä ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan uusia työtehtäviä on syntynyt varsin kattavasti kadonneiden tehtävien tilalle. Isossa kuvassa tämä on näkynyt työpaikkojen siirtymisenä maataloudesta ja jalostuksesta palveluihin. Moni ajatteleekin yhä, että koneiden käytön lisääntyminen ja esimerkiksi jatkuvasti kehittyvä robotiikka ovat uhka ennen kaikkea teollisuuden työpaikoille. On myönnettävä, että itsekin ajattelin näin, kunnes luin Martin Fordin mainion teoksen Robottien kukoistus. Kirjassaan Piilaaksossa pitkän uran tehnyt Ford kuvaa kirkkaasti käsillämme olevaa teknologista murrosta, joka on muokkaamassa tulevaisuuden työtehtäviä paljon voimakkaammin kuin aikaisempi teknologinen kehitys on tehnyt. Enää edes palvelu-, toimistoja tietotyöpaikatkaan eivät ole turvassa. Keskeinen syy tähän on tietotekniikan ja tekoälyn harppausmainen kehittyminen, joka jatkuu jatkumistaan. Samalla kun tietokoneiden laskentateho nousee rakettimaisesti, tietoa käsittelevät algoritmit ovat jatkuvasti parempia ja monipuolisempia. Kun parhaat algoritmit pystyvät jo tällä hetkellä alkeelliseen oppimiseen, niistä tulee nopeasti tietynlaisessa tietojenkäsittelyssä huomattavasti ihmisiä tehokkaampia. Käytännössä kaikki rutiininomainen tietoaineistojen käsittely kannattaa siirtää pian koneiden tehtäväksi. Eikä kehitys pysähdy välttämättä tähän. Fordin kuvaamien – jo olemassa olevien – sovellusten ja algoritmien pohjalta on helppo kuvitella esimerkiksi algoritmiekonomisti, joka käy läpi tilastojulkistuksia, talousuutisten virtaa sekä talouskeskustelua kommentoiden niitä sosiaalisessa mediassa, blogeissa tai laajemmissa raporteissa ennalta ohjelmoidulla tavalla. Välillä algoritmiekonomisti voi tuottaa kuvaajan aiheeseen liittyvästä datasta tai muistuttaa talouden rakenteellisista ongelmista. Ehkäpä algoritmi pystyisi pian tuottamaan myös juuri lukemasi kaltaisen tekstin. Silloin Ahjon perinnettä jatkavassa uuden Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä kolumnistina voisikin toimia tekoäly. Elämme kiinnostavia aikoja! KO LU M N I M I E L I P I D E 8 Algoritmiekonomisti VASTINE Ahjo-lehden numerossa 13 on ollut artikkeli otsikolla ”nälkäinen rakentaja asui maakellarissa”. Artikkelissa mainitaan nimeltä Anmaro Oy. Artikkeli sisältää runsaasti asiavirheitä, jotka kyseenalaistavat Anmaro Oy:n toimintaa. Anmaro Oy on ollut aliurakoitsijana Äänekosken tehtailla. Anmaro Oy:n palveluksessa on ollut myös romanialaisia työntekijöitä. Anmaro Oy on noudattanut työsuhteissaan alan työehtosopimuksen palkkausja muita määräyksiä. Anmaro Oy on järjestänyt työntekijöilleen asianmukaiset asuinolosuhteet; asuinoloista ei kukaan työntekijöistä ole esittänyt mitään valitusta. Tämä kyseinen työntekijä, johon artikkelissa viitataan, aloitti työssä kesäkuun alussa. Oltuaan töissä n. viikon verran, työntekijä jätti tulematta työpaikalle. Työnantajan edustaja kävi tapaamassa työntekijää asuntolassa, mutta hän ei suostunut kertomaan miksi ei ole tullut töihin eikä kertonut olevansa sairaana. Työntekijää ei painostettu menemään töihin. Palattuaan työmaalle joidenkin päivien kuluttua, työntekijä ilmoitti, ettei viihdy Suomessa, vaan haluaa palata Romaniaan. Anmaro Oy:llä ei ole ollut mitään syytä pidätellä kotimaahansa haluavaa työntekijää, vaan Anmaro Oy suostui yhteisymmärryksessä tapahtuneeseen työsopimuksen päättämiseen ja hankki työntekijälle paluulipun Romaniaan. Tämän jälkeen työntekijä katosi. Seuraavan kerran työnantaja sai kuulla työntekijästä poliisin oltua heihin yhteydessä. Tästä yksittäistapauksesta on siis julkaistu Ahjo-lehdessä artikkeli, jossa vihjataan siitä, että Anmaro Oy olisi käytännössä perustettu vain siinä tarkoituksessa, että se hankkii ulkomaalaisia työntekijöitä työskentelemään Suomessa epäinhimillisissä olosuhteissa ja työehtosopimusten vastaisesti. Artikkelissa esitetyt vihjaukset ovat ala-arvoisia ja vääriä. Tälle työntekijälle on maksettu ennakkopalkka, minkä lisäksi hän oli jo saanut palkan seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Anmaro Oy on työsuhteen päätyttyä maksanut työntekijälle kaikki palkkasaatavat asianmukaisine lomapalkkoineen ja lomakorvauksineen. Anmaro Oy ei ole mikään toimeksiantajan ”luomus” vaan yrittäjähenkinen yritys, joka on sitoutunut noudattamaan tilavastuulain mukaisia säännöksiä sekä työsuhteissa alan työehtosopimusten määräyksiä. ANMARO OY TOIMITUS HUOMAUTTAA Toimitus korostaa, että alkuperäisen artikkelin lopussa todetaan, että Anmaro Oy:llä oli kaikki tilaajavastuulain edellyttämät paperit kunnossa. Artikkeli Äänekosken työmaan epäselvyyksistä löytyy Ahjon 13/2017 sivuilta 10–16. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Kaikki rutiininomainen tietoaineistojen käsittely kannattaa siirtää koneiden tehtäväksi.” JUSSI AHOKAS SOSTEn pääekonomisti AHJ1715_1-48.indd 8 14.11.2017 13:37:41
23.11.2017 15 9 TAVOITTEEN A TERVEELLIN EN, TURVALLIN EN JA VIIHTYISÄ TYÖYMPÄR ISTÖ! Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työpaikoille työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja työympäristöasioiden kehittäjä. Hän valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ OMASTA TYÖPAIKASTASI ENTISTÄ PAREMPAA – ÄÄNESTÄ TYÖSUOJELUVAALEISSA! TYÖSUOJELUVALTUUTETTU TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.2017 AHJ1715_1-48.indd 9 14.11.2017 13:37:41
15 23.11.2017 10 T E K S T I SA M I TU R U N E N K U V A T M IS K A P U U M A LA Ystävä vai vihollinen? AHJ1715_1-48.indd 10 14.11.2017 13:37:46
Sami Väisänen säätää robotti linjastolla valoputkeen kiinnitettävän ledinauhan liiman annostelua. Valta valolla kelpaa vain siistein ja paras laatu. 23.11.2017 15 11 Robottien tulemista työelämään on odotettu, pelätty ja ihasteltu jo vuosikymmeniä. Nyt ollaan ison murroksen äärellä, ja se on Suomelle mahdollisuus. Siihen pitää uskaltaa tarttua – mallia voi ottaa kajaanilaisesta Valtavalosta. AHJ1715_1-48.indd 11 14.11.2017 13:37:48
12 ROBOTTI EI OLE UUSI KEKSINTÖ Suomalaisessa teollisuudessa robotteja on käytetty jo kauan muun muassa hitsausja kokoonpanotehtävissä niin konepajoilla kuin autotehtailla. Robotilla on vahvuuksia verrattuna ihmistyöhön. Se on tarkka ja tekee töitä tarvittaessa kellon ympäri. Se ei myöhästele aamuisin eikä vaadi kahvitaukoja tai firman kustantamia pikkujouluja. Sen sairaat lapset eivät pakota poistumaan kesken työpäivän eikä se tarvitse välttämättä edes valoa työntekoon. Robotti toistaa samaa liikettä tunnista toiseen ilman hartiasärkyä. ”Kaksisataa vuotta on odotettu, että robotit tulisivat ja tekisivät ikävät työt. Nyt kun ne ovat tulossa, ollaan ihan kauhuissaan, että ne vievät työmme”, sanoi aktiivisella työnvälttelyllään somekeskustelun räjäyttänyt Ossi Nyman Helsingin Sanomissa 13.10. n Nymanin kiteytys on oivallinen, mutta vielä lienee matkaa siihen, että robotit veisivät kaikki työmme. Tosin ensin pitäisi päättää, mikä on robotti. – Robotiikan ja automaation raja on usein veteen piirretty viiva. Koneautomaatiolla on tehty jo kauan töitä tiettyjen ohjelmoitujen sääntöjen mukaan. Automaatiolla tai robotiikalla korvataan monotonista tai vaarallista työtä, missä myös voimalla ja äärimmäisellä tarkkuudella voi olla merkittävä rooli, pohtii johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan osastolta. Myös VTT:n erikoistutkija Timo Salmi sanoo, että määrittely ei ole yksinkertaista. – Robotiikka vaatii kokonaisvaltaista otetta. Varsinaisen robotin lisäksi pitää investoida erilaisiin työkaluihin, kiinnittimiin, materiaalin syöttimiin ja tarraimiin, muuten robotti on vain tyhjää huitova käsivarsi. Kiinasta Kainuuseen Valtavalo siirsi automaation avulla tuotantoaan Suomeen. Muutos on lisännyt laatua, tuotantomääriä ja työpaikkoja. n Robotiikan seuraaminen on hypnoottista, samaan tapaan kuin virtaavan veden tai elävän tulen katselu. Lasin takana toistuvat täsmälliset liikkeet: kerta toisensa jälkeen käsivarret ja tarttujat nostelevat, siirtelevät ja kääntelevät valoputkia tarkasti, määrätietoisesti ja hellästi vaiheesta toiseen. Valtavalo Oy:n uusi linjasto suoltaa nykyisellään kahdeksan tunnin vuoron aikana 800 valmista putkea. Ihmistä tarvitaan lähinnä syöttämään komponentteja toisesta päästä sisään ja pakkaamaan toisesta päästä ulos putkahtelevia valmiita putkia. Valtavalo on Markku ja Tuomas Laatikaisen luomus. Veljekset alkoivat kymmenen vuotta sitten tutkia liiketoiminnan mahdollisuuksia valoautomaatiossa ja törmäsivät lediputkiin – loisteputket korvaavaan, energiatehokkaampaan ratkaisuun. – Löysimme Kiinasta valmistajia ja tilasimme näytteet, jotka vietiin Oulun yliopistoon testattavaksi. Sieltä saatiin mukaan kolmas osakas, Tuukka Prykäri, kertoo toimitusjohtaja Markku Laatikainen. 15 23.11.2017 AHJ1715_1-48.indd 12 14.11.2017 13:37:50
13 23.11.2017 15 UHKIA JA MAHDOLLISUUKSIA Uhkakuvien sijaan roboteissa on alettu nähdä yhä enemmän mahdollisuuksia. Kun robotit ovat yhä tehokkaampia ja edullisempia, tuotteita ei tarvitse valmistaa enää halvalla ihmistyövoimalla muualla, vaan tuotantoa voidaan siirtää Suomeen. Laajemmassa kuvassa puhutaan deglobalisaatiosta: tavaraa ei ole tarpeen enää rahdata kalliisti ympäri maapalloa. Kun robotiikka laskee kuluja, tuotteet halpenevat ja ihmisillä on varaa ostaa enemmän tuotteita – tätä kautta syntyy uusia työpaikkoja. Ihminen on kuitenkin vielä robottia mukautuvampi. Ihminen on hyvin joustava tekemään työtä, jossa vaaditaan nopeaa päättelykykyä ja asioiden yhdistämistä toisiinsa ympäristössä, jossa on paljon muuttuvia tekijöitä. Salmi puhuukin mielellään yhteistyöroboteista eli coboteista. Niissä yhdistyvät robotin rutiinit ja ihmisen luovuus: robotti esimerkiksi nostaa ja kääntelee raskasta kappaletta, jota ihminen sitten työstää. Robottia ei pitäisikään nähdä ihmistyön vihollisena. – Ei robottia ihan työkaveriksi voi sanoa, mutta apuvälineeksi ainakin. – Robotiikalla on kuitenkin myös haasteita. Suomessa, jossa on paljon pieniä valmistussarjoja ja jatkuvasti muuttuvia tuotteita, parasta hyötyä ei välttämättä saada irti, Salmi sanoo. Salmi on tutkinut robotiikkaa 30 vuotta. Hänen mukaansa näkökulmasta riippuen voidaan sanoa, että on tapahtunut varsin vähän tai on tullut paljonkin uutta tekniikkaa. – Kuitenkin jo 30 vuotta sitten tehtiin ratkaisuja, jotka ovat nykymittapuunkin mukaan hienoja. Nyt tekoälyn, anturitekniikan ja konenäön kehittymisen myötä robottien kyvykkyys käsitellä asioita monipuolisemmin paranee koko ajan. Kiinasta Kainuuseen Valtavalo käytti aluksi sopimusvalmistajaa Kiinassa. Osaamista karttui, ja teknologiassa suuri osa alkoi olla omia innovaatioita. Siinä vaiheessa homma päätettiin ottaa kokonaan omiin hyppysiin. LAATU, LAATU JA LAATU Vuonna 2010 Valtavalo sai tilat Kajaanista, Renforsin rannasta, UPM:n paperitehtaan entisestä korjaamosta. Ensimmäinen robotiikkaa hyödyntävä linja käynnistyi 2012. Siemen oli kylvetty jo aiemmin, kun valtavalolaiset olivat löytäneet samoihin pöytiin teollisuuden automaatioratkaisuja rakentavan EID Techin kanssa. Kuopiolaisyritys pystytti Kajaaniin räätälöidyn linjaston, jonka ykköskriteeri oli laatu, ammattilaiskohteiden valaistukseen profiloituneen Valtavalon keskeisin kriteeri. – Laatu syntyy kolmesta asiasta. Ensimmäinen on tuotesuunnittelu, joka luo pohjan kestävyydelle, Laatikainen sanoo. – Toisekseen on oltava juuri meille suunnitellut komponentit, joiden on myös toimittava saumatta yhteen. Laatu on yhtä hyvää tai huonoa kuin kokonaisuuden heikoin lenkki. Valtavalon komponenteista yli 70 prosenttia tulee Suomesta ja muista Pohjoismaista. – Kolmas laadun varmistaja on täydellinen tuotantoja testausprosessi. Aleksi Lämsä valvoo alumiiniprofiiliin perustuvan tuotantolinjaston toimintaa. Reilun kymmenen metriä pitkän linjaston lopussa kiertää karuselli, jossa valmiit valoputket testataan. Robotti toistaa samaa liikettä tunnista toiseen ilman hartia särkyä. AHJ1715_1-48.indd 13 14.11.2017 13:37:53
14 15 23.11.2017 – Ihminen tuntee prosessit ja robottiarmeija vaatii ohjelmointia ja huoltoa. Syntyy uusia tehtäviä ja niihin tarvitaan uudenlaista osaamista. Jos työntekijällä on halua tiiviiseen koulutukseen ja uusiin tehtäviin, vuori ei ole suuri ylitettäväksi. Mannonen sanoo, että koulutustarpeet pitää ottaa huomioon myös ammatillisen koulutuksen reformissa. Osaavista ohjelmoijista alkaa olla maailmanlaajuisestikin huutava pula, ja se on kehityksen pullonkaula. – Muuntoja täydennyskoulusta tarvitaan kaikilla osaamistasoilla ja koulutusasteilla. Me toivomme, että teknologia-alan koulutuksen tärkeys ja kalleus näkyisi rahoituksessa, ja asiasta on tehty Teollisuusliiton kanssa yhteinen vetoomus. Miten siis suomalaisen duunarin pitäisi katsella robotiikan kiihtyvää kulkua? – Robotit vievät enemmän niitä töitä, joita ihmiset ovat aina inhonneet, Teknologiateollisuuden Mannonen muistuttaa. – Robotiikka ja esimerkiksi 3D-tulostus auttavat pitämään tuotantoa Suomessa. Vaikka 3D nähdään ehkä vielä näpertelynä, siinä piilee vieläkin valtavammat mahdollisuudet kuin roboteissa. KOULUTUS AVAINASEMASSA Mannonen muistuttaa Salmen tavoin, että ihmisellä on robotiikassa roolinsa. Mutta toisaalta: vaikka robotisoitu tehdas Suomeen saadaankin, ei se määrättömästi työpaikkoja tarjoa. Tai vaikka työpaikkoja syntyy, syntyvätkö ne enää teollisuuteen vai lähinnä palveluihin? Hoivarobotit vapauttavat hoitajien aikaa potilaiden nostelulta, mutta käytetäänkö säästynyt aika potilaiden kanssa seurusteluun, kuten on visioitu – vai tehostetaanko ihmiset pihalle, kun löysää aikaa löytyy? Jotta olisi hankala olla jotain mieltä, tutkimustuloksetkin vaihtelevat. Etla on povannut, että joka kolmas teollinen työpaikka on uhattuna auto maation takia, toisaalta OECD on arvioinut, että liipasimella on vain 7 prosenttia työpaikoista. Vanhempi linjasto pyörii kahdella, uusi yhdellä työntekijällä. Koska kyse on koneesta, ihmiskättä tarvitaan välillä säätämään prosessia, mutta varsin häiriöttä tuotannon rattaat pyörivät – tunnelma hallissa on enemmän leppoisa kuin kiireinen, ja silti valmiiden putkien laatikkopinot kasvavat tasaiseen tahtiin. Olennainen osa linjastoja on laadun tarkkailu. Kamerat valvovat kiinnityksiä ja varmistavat, että jokainen pieni ledi palaa. Valmiit putket palavat pari tuntia, jotta varmistetaan niiden moitteeton toiminta. Sen jälkeen on vielä optisten ja sähköisten mittausten vuoro, jossa tarkistetaan muun muassa virrankulutus ja valon värilämpötila. Yksilölliset mittaustulokset tallennetaan putkeen leimattuun sarjanumeroon ja QR-koodiin. TEHOKKAASTI JA TESTATEN Toinen linjasto valmistui alkuvuodesta 2017. Siinä valoputken komponentit kootaan suoraan lasirungon sisälle. Vanhemmassa linjastossa valmistuu alumiinirunkoista valoputkea. Prosessi on molemmissa ratkaisuissa yksinkertainen – teoriassa. Alumiiniprofiiliin niitataan ledinauha, kiinnitetään virtalähde ja päätykappaleet sekä päälle liitetään muovikupu. Lasiputki-ratkaisussa robotti levittää ledinauhaan liiman, ujuttaa nauhan putken sisälle ja kiinnittää päätykappaleet. Tätä työtä robotin käsivarret tekevät tunnista toiseen, itsenäisesti, tarkasti ja väsymättä. Joskus robotti tarvitsee avukseen ihmisten hellää kättä. Valtavalon uudempi linjasto on täysin lasiseinien sisälle suljettu prosessi. Robotit vievät enemmän niitä töitä, joita ihmiset ovat aina inhonneet. AHJ1715_1-48.indd 14 14.11.2017 13:38:00
23.11.2017 15 15 Automaatio on keskeinen keino, jolla offshoringia, työn siirtymistä muualle, voidaan jarruttaa. Näyttöä on: VTT oli mukana suunnittelemassa hanketta, jossa vaihtoehtoina oli tehtaan automatisointi Suomessa tai tuotannon siirtäminen Kiinaan. Fiksusti tekemällä Suomessa päästiin samaan kustannustasoon kuin Kiinassa. Suomi voitti. Tällaisia voittoja on kuitenkin liian vähän. Salmen mukaan Suomesta on kadonnut uskoa pitkäjänteiseen kehittämiseen. – Kehittäminen ei saisi maksaa mitään, ja sen hyödyt pitäisi tulla heti. Suin päin robotisoimiseen ryntääminen ei ole kuitenkaan ratkaisu. – Me emme pärjää halpatyöllä kansainvälisessä kilpailussa, vaan meidän täytyy tehdä asioita fiksummin, tehokkaammin, paremmin. Se on Suomen kilpailukyvyn perusta, ja robotiikka on siinä yksi avaintekniikoista, sanoo VTT:n Timo Salmi. Hän on huolissaan, miten vähän meillä on satsattu kehittämiseen. – Teollisuudessa on investoitu hyvin vähän vuoden 2008 jälkeen. Robottien määrä on pieni, ja siksi olemme vaarassa jäädä jälkeen maailmanlaajuisesta kehityksestä. Varsinkin yritykset, jotka joutuvat ottamaan vastuuta lisääntyvästä työpaikoilla oppimisesta, tarvitsevat tukea ja lisävalmiuksia. Teknologia-alan heikko vetovoima huolettaa Mannosta. – Osaamisesta alkaa olla pulaa. Töitä alan houkuttavuuden eteen tehdään, mutta varsinkin tyttöjen kiinnostus on todella heikkoa. KILPAILUKYVYN TÄRKEÄ TEKIJÄ Robottien käytössä on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yksittäisen tehtaan tai työntekijän tilanteesta. VAIN TEKEMÄLLÄ OPPII Valtavalon varastossa putkea piisaa: viittä eri pituutta, neljää eri värilämpötilaa, kahta erilaista kupuvaihtoehtoa. Kajaanissa valmistuu vuodessa kuusinumeroinen määrä putkia, joista kolmannes menee vientiin, eniten Pohjoismaihin ja Saksaan. – Valoputkien etu on, että ne käyvät loisteputkivalaisimiin, mutta ovat parempia valaisemaan, huomattavasti energiatehokkaampia ja ne kestävät paljon pidempään, sanoo työnjohtaja Petteri Poutiainen. Räätälöidyille tuotantolinjoille ei ole valmista koulutusta, vaan yritys perehdyttää työntekijät itse. Metallitai sähköalan koulutuksesta on toki hyötyä. – Työ opitaan tekemällä ja työntekijällä pitää olla oppimishalua. Linjastolla on nuorempien työntekijöiden tukena kokeneempi operaattori, jonka opastuksella tietotaito välittyy eteenpäin. RÄÄTÄLÖIDYT RATKAISUT Jos joku, niin Sami Väisänen tuntee uuden tuotantolinjan kuin omat taskunsa. Hän oli pääoperaattorina rakentamassa linjastoa kuukauden päivät Kuopiossa EID Techin tiloissa. Valtavalo Oy PERUSTETTU 2008 KOTIPAIKKA Tehdas Kajaanissa, myynti ja markkinointi Oulussa TUOTANTO Lediteknologiaan perustuvia valoputkien valmistus pääasiassa ammatti käyttöön, mm. teollisuuden ja julkisten tilojen valaistukseen. HENKILÖSTÖ 30 LIIKEVAIHTO 3,6 milj. euroa (kasvua 21 %) TULOS 75 000 euroa (2016) Robotit vaativat ohjelmointia ja huoltoa. Syntyy uusia tehtäviä, jotka vaativat uutta osaamista. AHJ1715_1-48.indd 15 14.11.2017 13:38:05
15 23.11.2017 16 KATSE KAUAS JA LÄHELLE Työ on aina muuttunut. Se muuttuu jatkossakin, ja entistä nopeammin. Myös ammatit muuttuvat: tulevaisuustutkija Elina Hiltunen on sanonut, että 65 prosenttia peruskoulun nyt aloittavista valmistuu ammattiin, jota ei vielä edes ole. Digitalisaation, esineiden internetin sekä tekoälyn mahdollisuudet vaikuttavat teollisuuteenkin. Meneillään on murros ja luova tuho, jonka suuruus on paljon suurempi kuin teollinen vallankumous reilu sata vuotta sitten. Suomessa on aina tehty vahvaa tuotekehitystä. Jos yritykset saavat siirrettyä tuotantoaankin kotimaahan, läheisyys tuo synergiaetuja: tehostuminen on nopeampaa ja laatu paranee. Mannonen muistuttaa, että Suomessa on kovaa osaamista kaikilla digitalisaation osaalueilla. Meillä on hyvät edellytykset pärjätä. – Vaikka Äänekosken sellutehdas on isoimpia investointeja ikinä, tarvitaan 40 vastaavan työllistämisja vientivaikutuksen tuottavaa investointia, ennen kuin olemme vuoden 2008 tasolla. Hyvinvointiyhteiskuntaa pidetäänkin yllä vain sillä, että teollisuus uudistuu ja kaikki puhaltavat samaan suuntaan. – Kaikki lähtee prosessien ja toimintamallien kehittämisestä. Sähläämistä ja kaaosta ei mikään teknologia pelasta. Salmi myös muistuttaa, että aika ajoin esitetty ajatus robottien verottamisesta on kestämätön. Se jarruttaisi investointeja yhä enemmän. LISÄÄ INVESTOINTEJA Teknologiateollisuudessakin ollaan seurattu yritysten investointeja kallella kypärin. – Laman jäljiltä isolla osalla mahdollisuudet investoida ovat varsin rajalliset. Investoida kuitenkin pitäisi, sillä jos emme ole mukana uudistamisrintamassa, meiltä menee nopeasti kilpailukyky ja kaikki edellytykset pärjätä, sanoo Matti Mannonen. Robottisovellusten myynti – ohjelmistot, laitteistot ja suunnittelu – oli vuonna 2015 noin 35 miljardia dollaria. n Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö AnuHanna Anttila on perehtynyt teollisuuden digitalisointiin, robotiikkaan ja automatisointiin. Uuden teollisen työn tulemisessa avainasemassa on teknologinen kehitys. – Menestyvimmät työnantajat ovat ottaneet käyttöön robotiikkaa ja silti työllistävät paljon ihmisiä. Uusi teknologia ei siis syö, vaan tuo työtä, Anttila sanoo. – Kuuden moduulin kokonaisuus siirrettiin tänne vuorokaudessa. Helppo homma, Väisänen virnistää. – Aika äkkiä tällaisen koneen sielunelämän oppii. Nämä ovat kuitenkin uniikkeja laitteita, siksi tiettyä pohjaosaamista ja ymmärrystä tietysti vaaditaan, sanoo pari vuotta Valtavalolla ollut, autosähköasentajan koulutuksen saanut Väisänen. Uuden linjaston tuotanto pyörii jo sujuvasti, vaikka tänään hiotaankin liiman annostelua EID Techin Heikki Vehviläisen kanssa. EID Tech voi säätää koneen ohjelmallisia asetuksia myös etänä. – Parasta tässä työssä on, kun pääsee kehittämään tällaisen linjaston toimintaa alusta saakka, Väisänen sanoo. MENESTYKSEN HYVÄ KIERRE Valtavalo on konkreettinen esimerkki siitä, miten uusi teknologia ja korkeat laatuvaatimukset toivat töitä Suomeen. Ennen Kajaanin tuotannon aloittamista yrityksellä oli Suomessa kaksi työntekijää. Nyt heitä on lähes kolmekymmentä: tuotanto humisee Kajaanissa, pääkonttori on Oulussa ja myyjiä kiertää maailmalla. – Henkilöstö on lähes 15-kertaistunut muutamassa vuodessa, ja kasvu jatkuu, kehaisee toimitusjohtaja Laatikainen. Nykyiset seinät ja linjastot riittävät toistaiseksi, ja tarvittaessa kapasiteettia voidaan kasvattaa siirtymällä kahdesta kolmeen työvuoroon. Mutta jos toimintaa on tarve merkittävästi laajentaa, se on helppoa. – Tiedämme, miten automaatio pelaa ja mitä se meille tuo, joten tarvittaessa kynnys uusiin investointeihin ei ole kovin korkea. Robotit eivät ole Teollisuusliitolle mörkö Esimerkiksi Dansk Metalin kysely kertoo, että Tanskassa toimivista yrityksistä, jotka ovat investoineet uuteen teknologiaan, yli puolet (55 %) on palkannut myös uutta väkeä. Teollisuusliitto on tekemässä saman sisältöistä kyselyä Suomessa. Yritykset, joilla työtä ja tekemistä on, panostavat paljon uuteen. – Varsinkin jos yritys mielii laajentaa markkinaosuuksiaan maailmalla, se vaatii korkean jalostusasteen tuotteita ja uusinta teknologiaa. K IT I H A IL A AHJ1715_1-48.indd 16 14.11.2017 13:38:07
23.11.2017 15 17 Teknologiateollisuudessa uskotaan, että vauhti vain kiihtyy. Matti Mannonen lainaa Nokian ja Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaata: Maailma muuttuu nyt nopeammin kuin ikinä -ajattelussa on ihan väärä lähestymiskulma. Pitää ajatella, että maailma ei ikinä muutu niin hitaasti kuin tänään. – On ihan väärin katsoa kymmenen vuoden päähän. Pitää katsoa ensi vuoteen ja miettiä, miten kilpailukykyä kasvatetaan sillä tähtäimellä, Mannonen sanoo. Vuoropuhelu osaamisen kehittämisessä on työnantajien ja ammattiliittojen välillä jatkuvaa. – Muutos ja sen suuruus on tajuttu hyvin myös liitoissa. Mutta Suomessa ei nähdä tarpeeksi hyvin kokonaisuutena, miten suuren muutoksen äärellä ollaan – ja että se on voittopuolisesti meille mahdollisuus. ROBOTTI EI VAPAUTA TYÖSTÄ Timo Salmi sanoo, että niin digitalisaatio kuin robotisaatio tarjoavat paljon mahdollisuuksia tehdä uutta bisnestä, mutta se ei ole aina niin helppoa kuin ylätasolla hehkutetaan. – Monesti se, mitä julkisuudessa esitetään, tuntuu aika abstraktilta, ja kaikkea ei kannattaa ottaa kritiikittä vastaan. Tietysti asioihin on syytä paneutua ja ottaa hyödyt irti, mutta se vaatii vaivannäköä. Tiettyä hypeä tarvitaan, ja on inhimillistä, että uusi ja ihmeellinen kiinnostaa – varsinkin jos meille luvataan parempaa tulevaisuutta ja hyvinvointia vähemmällä vaivalla. – En missään nimessä halua vähätellä robotiikan mahdollisuuksia, mutta on syytä pitää myös pää kylmänä, Salmi sanoo. – Tavallaan hype kertoo siitä, että on helppo innostua eikä enää haluta pitkäjänteistä puurtamista tylsin pienin askelin. Mutta pitää muistaa, että oikotietä onneen ei ole. Jutun lähteinä haastattelujen lisäksi mm: HS 1.10. ja 23.10., YLE uutiset 20.10., Etlan ja VTT:n julkaisut sekä tulevaisuustutkija Elina Hiltusen luento 7.10. Teollisuusliitto on mukana koneen ja ihmisen yhteistyötä tutkivassa kansainvälisessä, VTT:n koordinoimassa Factory2Fit-hankkeessa. Siinä selvitetään muun muassa sitä, miten koneet adaptoituvat työntekijän taitoihin ja käyttötottumuksiin. Anttila näkee robotiikan myös työelämää tasa-arvoistavana tekijänä. – Se kompensoi työntekijän puutteita, oli sitten kyse kielestä, fyysisestä voimasta tai vaikkapa ikääntymiseen liittyvistä tekijöistä. Kun työ muuttuu kevyemmäksi ja modernimmaksi, toivottavasti myös naisten kiinnostus teknologia-alaa kohtaan kasvaa. Robotiikka myös suojelee ihmistä: hitsausrobotin ansiosta ihminen ei altistu myrkyllisille hitsauskaasuille, ja robottikädet voivat kappaleita yhteen liittäessään tehdä kiertoliikettä, jota ihminen ei pitkään terveenä tekisi. Anttila muistuttaa myös teknologian toisesta kehityskulusta: enää ei myydä vain teknistä laitetta, vaan lisäksi kaupataan sen asennus ja elinkaaren mittainen huolto. Koko palvelupaketin myynti on kasvavien yritysten konsepti, ja sekin vaatii uudenlaista osaamista. Tulevaisuus vaatii etenkin tietoja viestintäteknologista osaamista sekä kielitaitoa. – Nyt alalle kasvavien nuorten osaamisessa on toinen lähtötaso kuin vanhemmilla sukupolvilla, Anttila iloitsee. Anu-Hanna Anttila haluaa, että teollisuuden työntekijät suhtautuisivat uuden teknologian kehitykseen ennakkoluulottomasti, koska se tarjoaa myös aivan uusia näköaloja. – Työtä tulee totta kai häviämään, mutta uutta tulee tilalle. Kunnioitan perinteistä metallialan osaamista ja näen, että esimerkiksi 3D-tulostus voisi nostaa sen uuteen arvoon ja luoda uudenlaista käsityöosaamista perinteisen rinnalle, hän sanoo. – Pitää myös muistaa, että muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä ja yritysten tilanteet ovat vaihtelevia. Perinteisen vanhan teollisuuden töitä on paljon tarjolla tulevaisuudessakin. Anttila nostaa lopuksi esille myös ikiaikaisen kysymyksen työajan ja tuottavuuden suhteesta. – Uusi teollinen työ mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn. Miksi työtä ei siis voisi tehdä lyhemmällä työajalla, ansiotasoa laskematta? Se helpottaisi myös työn ja perheelämän yhteensovittamista. a Anu-Hanna Anttila kehottaa suhtautumaan robotiikan mahdollisuuksiin positiivisesti, muttei silti kritiikittömästi. Robotisoimisenkin lähtökohta on prosessien kehittäminen. Sähläämistä ja kaaosta ei mikään teknologia pelasta. Robotit eivät tuo hyvinvointia vähemmällä vaivalla. AHJ1715_1-48.indd 17 14.11.2017 13:38:07
JALAS ® Arctic Grip -valikoiman turvajalkineet on tarkoite u eri äin vaativiin olosuhteisiin joissa huipputason turvallisuus yhdistyy ergonomiaan, mukavuuteen ja kylmyydeltä suojaamiseen. Vibram ® Arctic Grip -ulkopohja pitää märällä jäällä kolme kertaa paremmin kuin mikään muu Vibram-pohja. Siinä käytetään metalli omia pitosärmiä, lisäksi pohjan termokromaa inen valkoinen pala muu uu siniseksi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle. Jalkineissa on Thinsulate™-vuori, FX2 Winter-pohjalliset, jotka pitävät jalat lämpiminä. Pohjallisessa on useita eristäviä kerroksia, merinovillaa poistamassa kosteu a ja kaksinkertainen iskuja vaimentava materiaali. Lisätietoja JALAS.COM SUUNNITELTU ÄÄRIOLOSUHTEISIIN Esi elyssä uusi JALAS ® Arctic Grip-mallisto AHJ1715_1-48.indd 18 14.11.2017 13:38:08
TYÖELÄMÄ Laiton työnteko on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, kerrotaan aluehallintovirastosta. Laiton työnteko tarkoittaa sitä, että Suomessa joko laillisesti tai laittomasti oleva ihminen on töissä, vaikka työsuhteen ehdoissa, työluvassa tai oleskeluluvassa on puutteita. Paljon on puhuttanut esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja muiden laittomasti maassa oleskelevien työnteko, mutta sitä ei ole tuoreen tutkimuksen mukaan vielä havaittu laajassa mittakaavassa. Eri viranomaisten luvut ilmiöstä vaihtelevat, mutta niitä yhdistää maltillinen nousu. EU-maiden kansalaiset eivät tarvitse työlupaa, joten laittomasti Suomessa töitä tekevät ovat yleensä kolmansien maiden kansalaisia. Euroopan muuttoliikeverkosto EMN:n tutkimuksen mukaan yleisempää on laillisesti maassa oleskelevien laiton työnteko, kuten työskentely oleskelu luvan ehtojen vastaisesti. Myös laittomasta työskentelystä kiinni jääneiden kansalaisuudet vaihtelevat hieman viranomaisesta riippuen. Laittomasti Suomessa työskentelevien kansalaisuuksissa korostuvat Venäjä, Aasian ja Afrikan maat. Lähi-itä on niukasti edustettuna. – Työntekijä altistuu helposti hyväksikäytölle työsuhteen ehtojen osalta. Siinä on korkea kynnys mennä kenenkään viranomaisen puheille, jos on laittomasti maassa tai tehnyt luvatta töitä, sanoo tarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Vaikka laiton työnteko altistaa hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle, hyväksikäyttö ja ihmiskauppa liittyvät useimmiten lailliseen työntekoon. – Isossa osassa tapauksista ollaan täysin laillisesti töissä Suomessa. Laiton työnteko lisääntyy Suomessa Sisäilma sairastuttaa KOSTEUS Sisäilmaongelmien terveystaloudelliset seuraukset yhteiskunnassa ovat valtavat. Rakennusten kosteusja homevauriot aiheuttavat merkittävän terveysriskin rakennetussa ympäristössä sekä työntekijöille että muille rakennuksia käyttäville. Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteusja homevaurioille 600 000–800 000 henkilöä. Sisäilmasta sairastuneiden määrää ei tiedetä. Objektiiviset menetelmät sisäilmasairauden tunnistamiseksi ja todentamiseksi ovat vielä puutteellisia. Sisäilmasta sairastuneiden oirekirjo on kuitenkin moninainen ja vaihtelee sairastuneiden välillä. Hengitysliiton mukaan näyttöä kosteusja homevaurioiden aiheuttamista sairauksista tai oireista on muun muassa astman syntymisestä tai pahenemisesta sekä erilaisista hengitys tieoireista ja -infektioista. Monen mieli järkkyy MIELENTERVEYS Joka neljännellä työssä käyvällä eurooppalaisella on ollut elämänsä aikana mielenterveysongelma. Joka vuosi lokakuussa vietetään maailman mielenterveyspäivää, jossa kiinnitetään huomiota mielen sairauksiin ja siihen, miten ne vaikut tavat ihmisten työelämään. Euroopan työpaikkaterveyden edistämisen verkoston mukaan kymmenen prosenttia pitkäaikaisista terveysongelmista ja työkyvyttömyydestä liittyy henkisiin ja tunnetilojen häiriöihin. Tämän vuoden teeman, mielenterveys työpaikalla, on valinnut mielenterveyden maailmanliitto. Järjestön mukaan työpaikan käyttäminen puitteina hyvän mielenterveyden edistämiseen ei vain auta suojelemaan työn tekijöiden mielenterveyttä ja hyvinvointia, vaan on myös liiketaloudellisesti perusteltua. T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 19 23.11.2017 15 Eläketurva vaihtelee maittain TURVA Eläketurvan järjestäminen ei ole kaikkialla maailmassa yhtä yksinkertaista kuin Suomessa. Eläkejärjestelmän avulla varaudutaan aina riskeihin, jotka ovat kulttuurista riippumattomia: pitkäikäisyys, työkyvyttömyys ja perheenhuoltajan kuolema. Eri puolilla maailmaa eläketurva on luotu jokaisen maan omista lähtökohdista ja sen periaatteet ovat juurtuneet syvälle maan kansantalouden, työmarkkinoiden ja kulttuurin rakenteisiin. Työeläkevakuuttajien Telan mukaan eläkkeet voivat olla täysin lakisääteisiä tai valtaosin työsuhteisiin perustuvia ammatillisia eläkkeitä. – Myös yksityisellä säästämisellä voi olla joissain maissa suuri rooli, Tela toteaa tiedotteessaan. JALAS ® Arctic Grip -valikoiman turvajalkineet on tarkoite u eri äin vaativiin olosuhteisiin joissa huipputason turvallisuus yhdistyy ergonomiaan, mukavuuteen ja kylmyydeltä suojaamiseen. Vibram ® Arctic Grip -ulkopohja pitää märällä jäällä kolme kertaa paremmin kuin mikään muu Vibram-pohja. Siinä käytetään metalli omia pitosärmiä, lisäksi pohjan termokromaa inen valkoinen pala muu uu siniseksi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle. Jalkineissa on Thinsulate™-vuori, FX2 Winter-pohjalliset, jotka pitävät jalat lämpiminä. Pohjallisessa on useita eristäviä kerroksia, merinovillaa poistamassa kosteu a ja kaksinkertainen iskuja vaimentava materiaali. Lisätietoja JALAS.COM SUUNNITELTU ÄÄRIOLOSUHTEISIIN Esi elyssä uusi JALAS ® Arctic Grip-mallisto AHJ1715_1-48.indd 19 14.11.2017 13:38:09
15 23.11.2017 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN E N 20 Tuotannon ohjauksen ja varaston hallinnan SAP-järjestelmä on tuttu monen muunkin tehtaan työntekijöille. Valtralla systeemin yhtenä ilmentymänä on joka suuntaan suihkiva trukkiarmada sinertävine varoitusvaloineen. Materiaalinkäsittelijät ahertavat oranssisissa haalareissaan ympäri tehdasta, asennuslinjalla työntekijöillä on punamustat työasut. – Noh, ainakin tämä työllistää. Mutta onko tämä tehokasta, se onkin jo eri juttu, Kivimäki tuumaa Valtran SAPjärjestelmästä. Kivimäellä on aikamoisen asiantunteva näkemys siitä, miten tehdas toimii. Kirvesmieheksi valmistunut, raksalla ja baarihommissakin pyörähtänyt Kivimäki näet muuttui valtralaiseksi vuonna 2007. Materiaalinkäsittelijänä hän on ollut monella osastolla ja monissa erilaisissa tehtävissä, kunnes siirtyi kokopäivätoimiseksi pääluottamusmieheksi äänestyksen jälkeen vuonna 2015. – Vähän joka nurkka on koluttu, Kivimäki kuvailee. – SAP-järjestelmä ja LEAN-tuotanto ovat muokanneet tehdasta. Linjalta on saattanut nuppiluku vähän vähentyä, mutta henkilöitä siirtyy työskentelemään vastaavasti sivummalle kokoonpanolinjasta. SAP tuo kuitenkin myös hyviä puolia toimintaan. Ennen materiaalinkäsittelyssä toimittiin muistin varassa, nyt järjestelmä ohjaa meidän toimintaamme. – Tuottavuuden ohella meidän pitäisi kehittää voimakkaammin työoloja ja ergonomiaa. Suolahden tehtaan pääluottamusmies on myös liittokokousedustaja ja lähtee Tampereelle kokoukseen. – Liittokokousedustaja ei pysty suuremmin vaikuttamaan asioihin. Mutta siellä näkee toisia luottamusmiehiä ja liiton asiantuntijoita. Siitä syntyy suurin hyöty jäsenten asioiden hoitamiseen omalla työpaikalla. Mielenkiintoista on myös nähdä henkilöpaikkajaon sirkus ja se, miten puheenvuorojen käytetään jatkuvasti samoista aiheista. a TO I M I JA ”Paras vaihtoehto olisi vaatinut ison investoinnin.” PÄÄLUOTTAMUSMIES VILLE KIVIMÄKI TYÖPAIKKA Valtra Oy Ab, Suolahti TYÖNTEKIJÖITÄ 550 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 2015– Miten 1,5 jaetaan niin, että tulokseksi tulee 1? Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa oli töitä puoleentoista vuoroon, mutta ei kahteen. Tuottavuuskaan ei antanut lupaa siirtymiselle kahteen vuoroon. Luotiin yhden vuoron kymppituntijärjestelmä. – Aika näyttää, jaksavatko työntekijät tässä järjestelmässä. Kokoonpanolinjalla työ on pakkotahtista ja nopeatempoista. On paljon toistoja, on myös momenttiin vääntämistä, kertoo pääluottamusmies Ville Kivimäki. Suuren yhdysvaltalaisen konsernin Agcon omistaman Valtra Oy Ab:n traktoritehtaassa yritettiin ratkaista hankalaa yhtälöä noin vuosi sitten. Töitä Suolahdessa piisasi puolentoista vuoron verran. Vuonna 2014 tehdas oli vähentänyt yhteen vuoroon ja 134 ihmistä oli irtisanottu, mutta vastoin alan asiantuntijoiden oletuksia, markkina oli lähtenyt vuonna 2016 uuteen nousukiitoon. Konsernin tuottavuusvaatimukset estivät tuotannon hidastamisen. Töitä ei siis saanut eikä pystytty teknisistäkään syistä venyttämään kahteen kahdeksan tunnin vuoroon. Valtran kokoonpanolinjalla on noin 120 asentajaa. Traktorien pääkomponentit asennetaan Kivimäen mainitsemalla pakkotahtisella linjalla. Joka vaiheeseen on varattu 12,5 minuuttia aikaa. Ylityöt eivät ole pitkän kantaman ohjausratkaisu. Kaikkien asentajien täytyy olla paikalla, jotta asennuslinjan työt siirtyvät eteenpäin. Sairauslomat tietysti paikataan, mutta muuten työt eivät jousta, vaikka teoreettisesti työaikapankki valtralaisilla onkin. Omat reunaehtonsa asettavat lyhyet toimitusajat. EI KIITOS LAUANTAILLE Työnantaja teki aloitteen työajan uudelleen järjestämisestä tarjoilemalla lauantaita työpäiväksi. Vain sunnuntai olisi jäänyt kiinteäksi vapaapäiväksi. Tämä ei työntekijöitä houkutellut. Systeemi ei olisi taannut kahta peräkkäistä vapaapäivää kuin harvoin, ja viikonloput olisivat olleet hajalla. – Sovittiin, että ruvettaisiin miettimään järjestelyjä yhdessä. Sopimuspäällikkö Kauno Koskela Teollisuusliitosta (silloin vielä Metalliliitosta) lähti yhdessä työnantajaliiton asiantuntijan kanssa auttamaan valtralaisia Gordionin solmun aukaisemisessa. Ratkaisuksi löydettiin siirtyminen 10 tunnin työpäiviin. – Henkilöstöä tarvitaan lisää 20–25 prosenttia. Tässä järjestelmässä on keskimäärin neljä päivää töitä viikossa. Joka toinen perjantai on kaikille yhteinen vapaapäivä. Yhdeksän päivän jaksossa on viikolla yksi liikkuva vapaapäivä, ja viikonloput ovat vapaat, Kivimäki kertoo. Ahjon käydessä tehtaalla systeemi oli ajettu sisään vasta osittain, eikä kokemuksia ollut kertynyt kuin muutamalta viikolta. Vuorojärjestelmän pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä ensi vuoden alussa. Suhtautuminen uuteen vuorojärjestelmään on näin alkuun riippunut hyvin paljon työntekijän ”siviilin” reunaehdoista. – On totta, että 10 tunnin päivä on pitkä ja raskas. Jaksaako arkena enää harrastaa ja olla perheen kanssa? Toisaalta, jos olisi menty 8 tunnin päiviin yhdistettynä lauantaisiin työpäiviin, olisivat viikonloput olleet rikki, Kivimäki pohtii. Pääluottamusmies toteaa, että tehtaalla tullaan tekemään kartoitukset systeemin toimivuudesta ja työntekijöiden jaksamisesta tasaisin väliajoin. Työaikasopimusta väännettiin kahdeksan kuukautta. – Saimme sovittua rahallisen korvauksen työaikajärjestelmässä työskenteleville. Teimme työryhmän, jossa pohdittiin jaksamista ja hyvinvointia. Tuloksia saatiin. Olosuhteita kohennettiin esimerkiksi paremmilla turvajalkineilla. VIELÄ ISOMPI INVESTOINTI TOIVEISSA Kivimäki huomauttaa, että kyllä kolmaskin, työntekijöille mieluisin, vaihtoehto olisi ollut olemassa työaikojen järjestämiseen. – Mutta se olisi vaatinut isoja investointeja. Investoinneilla olisi taattu se, että tuotannon vauhtia pystyttäisiin säätämään kysynnän mukaan. Tehtaan uuteen maalaamoon investoitiin kuitenkin puolitoista vuotta sitten Kivimäen sanojen mukaan ”muutama miljoona”. Sijoitus voi olla ensimmäinen askel joustavampaan tuotantoon. AHJ1715_1-48.indd 20 14.11.2017 13:38:09
21 ”Paras vaihtoehto olisi vaatinut ison investoinnin.” AHJ1715_1-48.indd 21 14.11.2017 13:38:15
15 23.11.2017 22 15 23.11.2017 22 T YÖVÄ E N L I I K E 1 9 1 7 Työmies-lehden nuoria myyjiä ja jakelijoita joulujuhlassa Helsingissä vuonna 1917. Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli varmasti painostava, mutta kaikkia tulevan vuoden koettelemuksia tuskin voitiin vielä aavistaa. Venäjän armeijan sotilasosasto johtajineen ryhmäkuvassa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Itsenäistyvässä Suomessa venäläisistä sotilaista haluttiin päästä eroon. TY Ö V Ä E N M U SE O W E R ST A A N K U V A -A R K IS TO TY Ö V Ä E N A R K IS TO T E K S T I E M IL IA LE M M E TY IN E N Itsenäisyyden ensiaskeleita Sosialidemokraatteja ei näihin neuvotteluihin kutsuttu. Suurlakon aikana tapahtuneet väkivaltaisuudet olivat lisänneet ristiriitoja porvareiden ja työväestön välillä, mikä vähensi yhteistyöhaluja myös politiikassa. Senaatti halusi julistaa Suomen itsenäiseksi yksipuolisella julistuksella, käymättä neuvotteluja Venäjän kanssa. Heitä rohkaisi itsenäisyyteen pyrkivien aktivistien viesti, jonka mukaan P ehr Evind Svinhufvudin porvarillinen senaatti oli nimitetty marraskuun lopulla ja se otti tavoitteekseen Suomen erottamisen bolshevikkien vallassa olevasta Venäjästä. Ensitöikseen senaatti kutsui poliittisten ryhmien edustajat koolle keskustellakseen itsenäistymisen toteutuksesta. Joulukuussa sata vuotta sitten tavalliset suomalaiset elivät omaa arkista elämäänsä talouden ja turvallisuuden kannalta tukalassa tilanteessa. Kansakunnan tasolla oli meneillään isoja asioita. Marraskuussa korkeimman vallan ottanut eduskunta päätti maan itsenäistymisestä. Venäläisjoukko-osastot Suomessa ? ? Joulukuussa uutisoitiin jatkuvista järjestyshäiriöistä sekä suojeluskuntien että punakaartien puolelta. Myös maassa oleskelevista, muun muassa varkauksiin syyllistyneistä venäläisistä sotilaista oli harmia, eikä elin tarvikepulasta kärsivä kansa halunnut luovuttaa vähiä ruokatarpeita sotilaiden huoltoon. Itsenäisyysj ulistuksen jälkeen joulukuun puolivälissä senaatti vaati noin 100 000 venäläis sotilaan välitöntä poista mista maasta. Senaatti sai venäläisiltä sotilasviranomaisilta vastauksen, että joukkojen kotiuttaminen oli jo aloitettu. Sotilaiden aikaansaamat järjestyshäiriöt vähenivät joulukuussa, mutta lisääntyivät pian vuodenvaihteen jälkeen. Kotiutuksista huolimatta Suomessa oli vuodenvaihteessa yhä 40 000 venäläistä sotilasta. 22 AHJ1715_1-48.indd 22 14.11.2017 13:38:17
23.11.2017 15 23 Työväenliike mukana ? ? Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa. Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkko palvelun, jossa voi perehtyä työväen liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tyovaenliike.fi. TY Ö V Ä E N M U SE O W E R ST A A N K U V A -A R K IS TO Porvarit eivät halunneet tunnustaa Venäjän bolshevikkihallitusta eivätkä siksi kääntyneet sen puoleen Suomen itsenäisyyden tunnustamiseksi. Saksan tukeen itsenäistymisessä oli luotettu ja heidän odotettiin tunnustavan Suomen itsenäisyys ensimmäisenä. Saksa oli kuitenkin aloittanut rauhanneuvottelut Venäjän kanssa ja toivoi Suomen saavan virallisen tunnustuksen ensin Venäjältä. Myös Ruotsi halusi odottaa Venäjän kantaa asiaan. SAADAANKO ITSENÄISYYS TUNNUSTETUKSI? Joulukuun lopulla Carl Enckell ja K. G. Idman matkustivat senaatin valtuuttamina Pietariin tapaamaan Kansankomissaarien neuvostoa eli bolshevikkihallitusta ja selvittämään sen kantaa itsenäisyyden tunnustamiseen. Sosialidemokraattinen puolue oli keskustellut asiasta vallankumousjohtaja Vladimir Leninin kanssa jo joulukuun alussa ja lähestynyt bolshevikkeja uudelleen hieman ennen Enckellin ja Idmanin matkaa. Sosialidemokraatit olivat ilmoittaneet, että koko Suomen kansa oli itsenäisyyden kannalla ja että itsenäisyyden saaminen auttaisi Suomen työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Heille oli luvattu, että itsenäisyys tunnustettaisiin heti, kun sitä virallisesti pyydettäisiin. Tämän vastauksen saivat 28.12. Leniniltä myös Enckell ja Idman. Saksa kehotti Suomea pikaiseen itsenäisyysjulistukseen. Saksalla oli sekä sotilasettä talouspoliittista mielenkiintoa Suomeen. Vaikka osa porvareista pelkäsi yksipuolisen julistuksen ärsyttävän Venäjää ja vaikkei sellaista riskiä olisi haluttu ottaa venäläisen sotaväen oleskellessa maassa, pysyi senaatti kannassaan. Joulukuun 4. päivänä senaatti jätti eduskunnalle uutta hallitusmuotoa koskevan esityksen, jonka yhteydessä Svinhufvud luki senaatin itsenäisyysjulistuksen. EDUSKUNTA PÄÄTTÄÄ ITSENÄISYYDESTÄ Senaatin julistuksen jälkeen ilmeni, että osa ulkovaltojen edustajista ja monet porvarilliset eduskuntaryhmät näkivät eduskunnan päätöksen itsenäisyydestä tarpeelliseksi. Sosialidemokraatit kokivat senaatin julistuksen merkiksi siitä, että eduskunnalta oli kaapattu korkein valta. Niinpä joulukuun 6. päivänä eduskunnassa käsiteltiin sekä senaatin julistukseen perustuva porvarien esitys itsenäistymisestä että sosialidemokraattien valmistelema vastaesitys. Sosialidemokraattien esitys perustui itsenäistymiseen Venäjän kanssa neuvottelemalla. Asiasta äänestettiin ja äänin 100–88 porvarien esitys voitti. Eduskunnan päätöksellä Suomi julistautui itsenäiseksi. Kaksi päivää myöhemmin miehet palasivat Pietariin Svinhufvud mukanaan ja luovuttivat Smolnassa itsenäisyyden tunnustuspyynnön Kansankomissaarien neuvostolle. Senaatin kirjettä ei kuitenkaan hyväksytty, sillä se oli osoitettu Venäjän hallitukselle Kansankomissaarien neuvoston sijaan. Tunnustuspyyntö piti kirjoittaa uudestaan ja palata seuraavana päivänä korjatun kirjelmän kanssa. Vuoden 1917 viimeisellä tunnilla Suomen itsenäisyyden tunnustamisasiakirja allekirjoitettiin Kansankomissaarien neuvoston toimesta. Toimeenpaneva keskuskomitea vahvisti tunnustuksen 4.1.1918. Samana päivänä myös Ruotsi ja Ranska tunnustivat itsenäisen Suomen ja pian saatiin tunnustus Saksalta, Tanskalta ja Norjalta. Suomi oli saanut itsenäisyyden, mutta samanaikaisesti olivat maan sisäiset jännitteet kasvaneet yhä suuremmiksi. Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | Your Partner in Precious Metals Recycling ROMU REILUSTI RAHAKSI! Soita 044 276 1713 teemu.piippo@katmetal.? | www.katmetal.? kat_metal | | AHJ1715_1-48.indd 23 14.11.2017 13:38:19
24 TAU KO Oy Närko Ab, Närpiö, 18. syyskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1715_1-48.indd 24 14.11.2017 13:38:28
25 AHJ1715_1-48.indd 25 14.11.2017 13:38:31
15 23.11.2017 T E K S T I H E IK K I P IS K O N E N 26 A hjon juuret ovat yhtä kaukana kuin Metalliliitolla. Vuonna 1899 liiton perustamisen jälkeen julkaistiin lehteä nimeltä Ilmarinen. Taloudellisten vaikeuksien takia lehti ilmestyi vain kahden vuoden ajan. Vuosina 1909–1930 liitto julkaisi lehteä nimeltä Metallityöläinen. Lehti ei ilmestynyt kansalaissodan aikana tai jälkeen vuosina 1918–1919. Vuodesta 1931 jäsenille tilattiin SAK:n Palkkatyöläinen. Sotien jälkeen liitossa käytiin paljon keskustelua siitä, miksi liitto ei julkaise omaa lehteä. Sisällöltään Palkkatyöläinen ei pystynyt täyttämään jäsenten toiveita. Vuonna 1949 päädyttiin oman jäsenlehden julkaisemiseen. Nimeksi äänestettiin Ahjo. Muita ehdokkaita olivat Sampo, Metalli ja Rautakoura. Työläinen-sanaa nimessä kavahdettiin, koska arveltiin sen nimisen lehden jäävän kantamatta maaseudun posteissa. Liittotoimikunta linjasi lehden olevan ammattiyhdistys-, kulttuurija perhelehti. LEHTI ON ELÄNYT AJASSA Vuoden 1949 jälkeen Ahjo on kokenut monia muutoksia sisällössään ja ulkoasussaan. Lehden ilmestymiskertoihin ja muihin resursseihin on vaikuttanut liiton taloudellinen tilanne. Lehteä on tehty ja tehdään pääasiallisesti jäsenmaksutuloilla. Jäsenlehtenä Ahjo on elänyt vahvasti kulloisessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa ja jäsenten arjessa. Metalliliitto on kustantajana ymmärtänyt aina sen, että Ahjo on nimenomaan jäsenlehti. Eri aikoina tämä on merkinnyt erilaisia painotuksia lehden sisällössä. Lehden luonne määritellään etusivulla: ”Teollisuustyöntekijän lehti” – aiemmin ”Metalliliittolaisen lehti”. Tämä on Ahjon viimeinen numero. Liitto on julkaissut jäsenlehti Ahjoa vuodesta 1949 eli 68 vuotta. Teollisuusliiton uusi Tekijä-lehti ilmestyy 13. joulukuuta. Jäähyväiset Ahjolle JOURNALISTISIN PERIAATTEIN Ahjolla on ollut 11 päätoimittajaa. Työskentelin Ahjon päätoimittajana heistä pisimpään, yli 20 vuotta vuosina 1989–2002 ja 2006–2014. Tuohon ajanjaksoon mahtuvat talouden huimat nousukaudet ja syöksyt syvään lamaan, maailmankartan mullistukset sekä viestintäteknologian isot muutokset. Kaikkiin näihin on niin Metalliliitto kuin Ahjokin pyrkinyt vastaamaan jäsenen asemaa turvaten ja jäsenten äänen kuuluviin päästämällä. Jäsenet ovat aina voineet arvioida sen, miten tässä on onnistuttu. Sinä aikana, kun olen työskennellyt päätoimittajana ja muissa liiton tiedotustehtävissä, liitolla on ollut kolme puheenjohtajaa ja seitsemän liittokokousta. Liittokokouskeskustelut ja päätökset Ahjosta ovat antaneet vahvan tuen jäsenlehden kehittämiselle. Liiton puheenjohtajat ja muu hallinto ovat antaneet tilaa tehdä lehteä linjausten mukaan eivätkä ole puuttuneet sisältöihin. Teollisuusliitto on Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsen, ja Ahjo noudattaa sen määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Ahjolla on ollut resursseja laadukkaaseen tekstija kuvajournalismiin. Oman ammatti taitoisen toimituksen ohella lehti on voinut käyttää maan parhaita freelancetoimittajia ja -valokuvaajia. Lehti ja sen yksittäiset jutut ovat saaneet ulko puolista arvostusta palkansaajaja aikakauslehtikentässä. Ahjo sai myös valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1977. 1899 ? Ilmarinen perustetaan. ? Toimittaja Heikki Arvonen (liiton sihteeri) ? 480 tilaajaa ? 17 nroa 1901 ? Ilmarinen lakkautetaan 1909 ? Metallityöläinen perustetaan 1917 ? Postitus jäsenille, painos 10 000 1918–1919 ? Kansalaissota katkaisee ilmestymisen 1920 ? Metallityöläinen ilmestyy uudelleen. 1920 -luvun alku ? Metallarbetaren ilmestyy pari kertaa. 1921 ? Edustajakokous päättää lopettaa Metallityöläisen 1922 alusta, tavoitteena Suomen Ammatti järjestön yhteinen lehti 1922 ? Liittovaltuusto päättää julkaista uudelleen Metallityöläistä kerran kuussa ? Vastaava toimittaja Väinö V. Salovaara (liiton sihteeri ja talouden hoitaja 1919–1924) 1924 ? Päätoimittaja Yrjö Lehtinen (1924–1929) 1926 ? Julkaistaan piirinumeroita (Helsinki, Tampere, Turku, Viipuri, Kotka) 1930 ? Metallityöläinen lakkautetaan 1931 ? Tilalle SAK:n Palkkatyöläinen 1949 ? Ahjo perus tetaan. ? Päätoimittaja Eino Heinonen ? Aikakauslehti ? 18 nroa. 1950–1958 ? 22–25 nroa/v 1960 ? Ulkoasu uudistuu, koko pienenee ? 24 nroa 1961 ? 23 nroa 1962 ? 16 nroa 1963–1965 ? 20 nroa 1963–1967 ? Painaminen omassa kirjapainossa 1965 ? Päätoimittaja Kai Niini 1966 ? 15 nroa ? Päätoimittaja Reijo Korhonen Ahjonimi on vuodelta 1949. Muita ehdokkaita olivat Sampo, Metalli ja Rautakoura. 1949 1956 AHJ1715_1-48.indd 26 14.11.2017 13:38:32
n r o 1 9 | 1 2 . l o k a k u u t a 2 6 Murikan loppuvuoden kurssit, sivu 25 Työkuvassa: Francisco Diaz-Abasta, RAY Erkki Vuorenmaa: Tarvitaan uusi teollisuusliitto Mestari–kisälli -malli sopii työsuojeluun Lapissa vuollaan nyt kultaa | sivu 8 15 23.11.2017 27 1967 ? 13 nroa 1967 ? 18 nroa ? Muuttuu tabloidiksi 1968 ? 23 nroa ? Vt. päätoimittaja Kimmo Kevätsalo 1969 ? 24 nroa ? Päätoimittaja Kimmo Kevätsalo ? Toimitus hoitaa ulkoisen viestinnän 1970 ? 25 nroa Päätoimittaja Jorma Cantell 1971–1972 ? 34 nroa/v 1973 ? 52 nroa ? Päätoimittaja Arjo Söderblom 1974–1975 ? 47 nroa/v 1976 ? 48 nroa ? Offsetpainatus 1977 ? Ahjolle valtion tiedonjulkistamispalkinto 1978–1986 ? 3–46 nroa/v 1982 ? Vs. päätoimittaja Antti Vahteristo 1984 ? Päätoimittaja Antti Vahteristo ? 1987 25 nroa 1969 1990 1991 1960 2006 2012 2014 1989 1997 AHJ1715_1-48.indd 27 14.11.2017 13:38:50
15 23.11.2017 28 Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä ”Teillä on ystävällinen ja nopea palvelu.” Turvan asiakaspalautekysely Tutkitusti korkeatasoista palvelua Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi ”Korvaushakemuksen käsittely sujui joustavasti.” Turvan asiakaspalautekysely 28 MIHIN LEHTEÄ TARVITAAN? Näinä sähköisen tiedonvälityksen ja sosiaalisen median aikoina voi perustellusti kysyä, mihin painettua jäsenlehteä enää tarvitaan. Ahjon toimitus on teettänyt säännöllisesti lukijatutkimuksen. Ne ovat antaneet arvokasta tietoa siitä, miten lukijat eli jäsenet lehden kokevat ja mitä siltä odottavat. Tutkimusten mukaan lehden luetuinta aineistoa ovat työpaikkojen tapahtumista ja arjesta kertovat jutut sekä työsuojelua käsittelevä sisältö. Tämä on hyvin luonnollista. Lehdestä halutaan lukea omaan elämänpiiriin kuuluvista asioista. Lehti koetaan edelleen hyödyllisenä. Kaksi kolmesta lukijasta on pitänyt sitä tutkimuksesta toiseen hyvin tai melko hyödyllisenä. Lehteen on myös oltu tyytyväisiä. Lehti on edelleenkin valta osalle tärkein tietolähde ammattiyhdistysasioissa. NUORET LUKIJAT HAASTEENA Aika kuitenkin muuttuu ja haastaa paperilehden tekijät. Nuorilla tärkein tietolähde ayasioissa on pitemmän aikaa ollut oma työtoveri, luottamusmies tai internet. Nuorim mat lukijat ovat myös aina olleet tyytymättömimpiä lehteen ja sen sisältöön. He myös lukevat lehteä vähiten. Kumpi sitten on tässä muna ja kana? AHJON PÄÄTOIMITTAJAT Eino Heinonen 1949–1964 Kai Niini 1965–1966 Reijo Korhonen 1966–1968 Kimmo Kevätsalo 1968–1970 Jorma Cantell 1970–1973 Arjo Söderblom 1973–1982 Antti Vahteristo 1982–1989 Heikki Piskonen 1989–2002 Jukka Riksman 2002–2006 Liisa Alastalo–Löppönen (vt.) 2006 Heikki Piskonen 2006–2014 Kirsi Törmänen-Petman 2014–2017 LÄHTEET: Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto 1899–1930 Karl Gustav Kunnas: Suomen Metallityöväen Liitto 1930–1949 Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto 1950–1960 Eino Ketola: Suomen Metallityöväen Liitto 1961–1983 Ahjon vuosikerrat 1949–2017 Kirjoittaja toimi Metalliliitossa tiedottajan, tiedotuspäällikön ja Ahjon päätoimittajan tehtävissä 1986–2014. 1957 1988 ? 23 nroa 1989 ? 24 nroa ? Päätoimittaja Heikki Piskonen 1990 ? 23 nroa ? Osin nelivärinen aikakauslehti 1992 ? 22 nroa 1997 ? 24 nroa ? Ulkoasu-uudistus, lehti kauttaaltaan neliväriseksi. 1999 ? Osa jutuista liiton 1998 avaamille verkko sivuille 2000 ? Toimitus, verkkoviestintä ja sisäinen tiedotus eriytetään ulkoisesta viestinnästä ? Perustetaan lehdistöja yhteiskuntasuhteita hoitava yksikkö 2002 ? Ulkoasu-uudistus, koko kasvaa. Päätoimittaja Jukka Riksman 2006 ? Vt. päätoimittaja Liisa AlastaloLöppönen ? Päätoimittaja Heikki Piskonen 1989–2008 ? Metalliviesti-lehti luottamusmiehille 2009 ? TEAM-hanke kaatuu, Ahjo jatkaa. 2010 ? 16 nroa ja 48 sivua ? Uudet verkko sivut www.ahjo.fi ? Liitolle ja Ahjolle Facebook-sivut 2012 ? Ahjolle ja SAK:n Löntagaren -lehdelle yhteinen ruotsinkielinen toimittaja. 2013 ? Metalliliitto liittyy Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäseneksi 2014 ? Ulkoasu-uudistuu vuoden alussa. Lokakuussa päätoimittajaksi Kirsi TörmänenPetman. 2017 ? Viimeinen Ahjo marraskuussa ? Teollisuusliiton uusi Tekijä-lehti aloittaa joulukuussa. Oli miten päin tahansa, on nuorten kiinnostuksen herättäminen myös painettua lehteä kohtaan tärkeää. Lehti on kaikesta sosiaalisen median tuomasta hyvästä huolimatta edelleen tärkeä side jäsenen ja ammattiliiton välillä. Painettu lehti tarjoaa nuorille mahdollisuuden lukea omaa ammattialaa ja ammattiyhdistystoimintaa käsitteleviä tekstejä. Painetun tekstin lukeminen ja sen ymmärtäminen ovat osa kansalaistaitoja. Ne edesauttavat pärjäämistä tietoyhteiskunnaksi kutsutussa todellisuudessa. Jäsenlehti voi kantaa tässä oman kortensa kekoon. Seuraava lehti, jonka Teollisuusliiton, Puuliiton ja TEAMin jäsen saa, on uusi ja yhteinen jäsenlehti. Kolme muuttuu yhdeksi. Lehdellä on merkittävä rooli uuden liiton yhteen hitsautumisessa. Ammattialoja on lukuisia. Toimintakulttuurit liitoissa ovat olleet omanlaisiaan. Jokaisella lehdellä on oma perinteensä ja tapansa kertoa jäsenten asioista ja maailmanmenosta. Nyt syntyy uusi tapa. Lehden rinnalla voimistuvat uudet viestintämuodot. Totuttautuminen vie aikansa. Mutta uusi lehti voi antaa uusia näkökulmia ja lisätä ymmärrystä niin kanssajäsenistä, työelämästä, ammattiyhdistysliikkeestä, suomalaisesta yhteiskunnasta kuin maailmasta. Nyt avautuvaa tilaisuutta ei saa hukata. Historia velvoittaa. AHJ1715_1-48.indd 28 14.11.2017 13:38:54
Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta ja Parikulta – kun henkesi on muillekin kallis Etuja myös nuorille Suomalaista turvaa Oikein mitoitetut vakuutukset Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä ”Teillä on ystävällinen ja nopea palvelu.” Turvan asiakaspalautekysely Tutkitusti korkeatasoista palvelua Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi ”Korvaushakemuksen käsittely sujui joustavasti.” Turvan asiakaspalautekysely AHJ1715_1-48.indd 29 14.11.2017 13:38:54
15 23.11.2017 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 30 IF Metallilla on 327 alueellista työsuojeluvaltuutettua, jotka tekivät viime vuonna 6 249 työpaikkakäyntiä. Monella niistä ei ole omaa valtuutettua. Tänä syksynä keskusjärjestö LO kysyi liittojen alueellisilta työsuojeluvaltuutetuilta, kuinka heidän 55 000 vuosittaista työpaikkakäyntiään sujuivat. Pienyrittäjistä 86 prosenttia suhtautui myönteisesti, oli tulos. Työntekijätkin olivat mielissään, kun osaava ja koulutettu ihminen selvitti heidän työnsä riskejä. Säikkälä näkee liiton osallistumisen työsuojeluun hyödyttävän työnantajia ja auttavan heitä. – Työsuojeluvaltuutettumme tekevät hyvää ja tärkeää työtä, suurelta osin kiitos siksi, että heillä on vahva ammattijärjestö takanaan. Se ei hyödytä vain työntekijöitä vaan myös työnantajia. Liitot tuovat turvaa sekä antavat koulutusta työsuojeluvaltuutetuille. Valtio tukee alueellisia työsuojeluvaltuutettuja 11 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta ammattiliitot sijoittavat työhön lisäksi paljon itsekin. Norjan teollisuuden työnantajaliitto Norsk Industri laski tänä syksynä, että viime vuosina tehostettu työsuojelu tuo vuodessa työantajille ainakin 84 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. TYÖSUOJELU Työnantajat haluavat Ruotsissa irrottaa työsuojeluvaltuutetut ammattiliittojen toiminnasta. IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä tyrmää ajatuksen. Miksi tuhota toimiva järjestelmä, hän kysyy. Työnantajajärjestö Svenskt Näringsliv esittää, että ammattiliittojen osallistuminen työsuojeluvaltuutettujen valintaan työpaikoilla tulisi lopettaa ja laista tulee poistaa vaatimus siitä, että tietyn kokoisilla työpaikoilla on oltava työsuojeluvaltuutettu. Työnantajien mielestä lakiin riittäisi maininta siitä, että ”työsuojeluvaltuutettu tulee nimetä, jos työolosuhteet vaativat sitä”. Ammattiliittojen ylläpitämää alueellisten työsuojeluvaltuutettujen tehtäviä työnantajajärjestö esittää lakkautettavaksi. He seuraavat työturvallisuutta yrityksissä, joissa liitolla on jäseniä mutta ei ole osastoa. Tilalle palkattaisiin virkamiehiä. Työnantajat sanovat nykyjärjestelmän luovan pulmia työpaikoilla. Lisäksi he vierastavat sitä, että liitot saavat paremman pääsyn työpaikoille ja voivat käyttää sitä jäsenhankintaan. – Emme tunnista itseämme kuvasta, jonka Svenskt Näringsliv maalaa, Veli-Pekka Säikkälä sanoo. Meillä on hyvä yhteistyö toisen osapuolen kanssa, ja luulen heidänkin ajattelevan niin. KA N S A I N VÄ L I N E N LIITOSSA ”Työsuojeluvaltuutettumme tekevät hyvää ja tärkeää työtä. Se ei hyödytä vain työntekijöitä vaan myös työnantajia”, vastaa Ruotsin IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä työnantajien haluun irrottaa työsuojeluvaltuutetut ammattiliittojen toiminnasta. Työsuojelu hiertää työnantajia Ruotsissa G U ST A V G R Ä LL /I F M E TA LL Työ tuottaa hyvin – eräille SVEITSI Lääketeollisuuden voitto jokaista kokoaikaista työntekijäänsä kohti oli 313 700 euroa viime vuonna. Kelloteollisuudessa luku oli 68 000 euroa ja kemianteollisuudessa 62 900 euroa. Jokaista koneenrakentajaa sekä autoteollisuuden työntekijää kohti yhtiöt tekivät voittoa 22 400 euroa. Elektroniikkateollisuuden työntekijä kartutti yhtiön voittoa 19 000 euroa. Luvut selvisivät viranomaisille ilmoitetuista yritysten tilinpäätöstiedoista, jotka Uniaammattiliiton ekonomisti Beat Baumann tutki. Voitot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä, mutta ovat melko samansuuntaisia. Vuonna 2014 autoteollisuus tosin kasasi voittoa 62 000 euroa työntekijää kohti. Me tiedämme, missä asutte AUSTRALIA Työtuomioistuin määräsi kaivosyhtiö Glencoren lopettamaan Oaky Northin kaivoksensa työntekijöiden vakoilemisen. Yhtiön pestaama turvayritys tarkkaili työntekijöitä heidän kotonaan ja salakuvasi paikallisessa pubissa. – Me tiedämme, missä kaikki asuvat, vartiointiyrityksen edustaja sanoi työtuomioistuimelle. He saivat kaivosmiesten kotiosoitteet kaivosyhtiöltä. Kaivos on ollut työsulussa kesäkuusta lähtien. Turvayhtiö käytti osin Vietnamin sodan aikaista kieltä, jolla kaivosmiehiä verrattiin FNL:n sisseihin. Ammattiliitto CFMEU:ta he kuvasivat Ilmestyskirja. Nyt -elokuvan repliikillä Charlie don’t surf. Työsuojelu suojelee työntekijöitä BRITANNIA Liitot juhlivat 40 vuotiasta työsuojelu valtuutettujensa järjestelmää. Valtuutettuja on nyt työpaikoilla satatuhatta. Keskusjärjestö TUC:n mukaan työpaikoilla, joissa on työsuojelukomitea, työtapaturmia sattuu puolet verrattuina ilman liiton apua toimiviin työpaikkoihin. Viime vuonna hallituksen selvitys arvioi, että liittojen työsuojelutoiminta säästää yrityksille 249–824 miljoonaa euroa vuodessa. AHJ1715_1-48.indd 30 14.11.2017 13:38:55
T E K S T I K A U N O K O SK E LA S O P IM U S PÄ Ä L L IK K Ö T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N SUURUUS Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskitunti ansion mukaan (8 x keskituntiansio) Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työ viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikkotai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhä viikolta normaali palkka vähen tä mättömänä Korvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työn tekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat kalenteriin punaisella merkittyjä pyhäpäiviä. YLITYÖTÄ, SUNNUNTAITYÖTÄ JA VIIKKOVAPAAN aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 kohdasta ja vastaavasti myös muiden sopimus alojen työehto sopimusten työaikamääräyksistä. EDELLYTYKSET Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: ? ? Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. ESIMERKKI Jos työntekijän työsuhde on alkanut lauantaina 25.11., hän on oikeutettu saamaan arki pyhä korvauksentoiselta joulupäivältä 25.12. ? Työntekijän tulee olla ollut työtunti j ärjes telmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. ESIMERKKI On sovittu tai määrätty perjantai (22.12.) ja tapaninpäivän jälkeinen keskiviikko työajantasaamis päiviksi (pekkaspäiviksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtunti järjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytys päivä on torstai 21.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä on torstai 28.12. Saadakseen arki pyhäkorvauksen joulupäivältä ja tapaninpäivältä työntekijän tulee olla työssä työtunti järjestelmän mukaisesti edellytyspäivänä (joko 21.12. tai 28.12.). Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23 luvun mukaisesti korvattavat arkipyhät vuodenvaihteessa 2017–2018: JOULUPÄIVÄ (maanantai 25.12.) ja TAPANINPÄIVÄ (tiistai 26.12.) ja UUDENVUODENPÄIVÄ (maanantai 1.1.2018). VÄND V U O D E N V A IH T E E N A R K IP Y H Ä K O R V A U K S E T 2 17 Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtunti järjestelmän mukaista työaikaa, menettää hän oikeuden saada arkipyhäkorvaus yhdeltä peräkkäisistä kahdesta (25. ja 26.12.) arkipyhistä. Yhdestä siis maksetaan. POISSAOLO Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä (ma–pe) ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta. Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhä kor vaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhä korvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: ? ? vuosiloman (talviloman) ajalle ? ? ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa ? ? työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle ? ? taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle ? ? lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. LOMAUTUS Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. ESIMERKKI Joulupäivä maanantai 25.12. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan maanantaina 11.12., korvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, korvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtunti järjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), korvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan korvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. VUOSILOMA (useimmiten talviloma) Voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan loma päiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät eli joulu aatto, ensimmäinen ja toinen joulu päivä sekä uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 25.12, sisältyy ko. lomaviikkoon neljä vuosilomalain mukaista arkipäivää (ke, to, pe ja la). Jos kaikki kuusi talviloma päivää on tarkoitus pitää yhtä jaksoisesti, jatkuu vuosiloma vielä seuraavan viikon tiistain ja keskiviikon.. Muut sopimusalat Malmikaivokset, tekninen huolto ja kunnossa pito, puolustus ministeriön työpaikat: Ei poikkea. Jalometalliala: Jouluaatolta, joulupäivältä, uudenvuoden päivältä ja loppiaiselta. Työsuhde-edellytys 2 kk. Ks. arkipyhä korvauksen maksamisen poikkeus tilanteet alan työehto sopimuksesta. Peltija teollisuuseristysala: Ei poikkea, paitsi korvausperuste on henkilö kohtainen aikapalkka. Autoja konekorjaamoala: Joulu aatolta, joulupäivältä, toiselta joulu päivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppi aiselta. Tuntipalkkaiselle työn tekijälle, jos työt keskeytetään kyseisenä työpäivänä. Korvaus täysi 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Ks. muut maksamisen edelly tykset alan työehto sopimuksesta. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoala: Joulupäivä ja loppiainen korvataan. Edellytykset eivät poikkea. 31 AHJ1715_1-48.indd 31 14.11.2017 13:38:55
15 23.11.2017 STORLEK Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltim förtjänsten (8 x medeltim förtjänsten) Deltidsarbetstagare Timavlönade arbetstagares ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och den erhållna produkten divideras med talet 40 Veckoeller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgs veckan sin normala lön oavkortad Söckenhelgsersättning betalas också till en arbetstagare som enligt arbetstidsschemat eller i övrigt med sitt samtycke är i arbete på en söckenhelg (övertidsarbete). Utöver detta får arbetstagaren en övertidsersättning om arbetet samtidigt är övertidsarbete samt tillägg för söndagsarbete för helgdagar som i almanackan är märkta med röd färg. Bestämmelserna gällande ÖVERTIDSARBETE, SÖNDAGSARBETE OCH ARBETE UNDER VECKOVILAN finns i 20 kap. i teknologiindustrins kollektivavtal och på motsvarande sätt i arbetstidsbestämmelserna i de övriga avtalsområdenas kollektivavtal. FÖRUTSÄTTNINGARNA Söckenhelgsersättningen betalas om: ? ? Anställningen har fortsatt oavbrutet i minst en månad före söckenhelgen. EXEMPEL Om arbetstagarens anställning har börjat lördagen den 25 .11 är han berättigad till söckenhelgsersättning för juldagen 25.12. ? Arbetstagaren bör ha varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista vardagen före söckenhelgen eller närmast påföljande arbetsdag. EXEMPEL Om man har bestämt att fredag (22.12) och onsdag efter annandag jul är arbetstids utjämningsdagar (pekkanendagar), är sista arbetsdagen före söckenhelgerna i arbetstids schemat (för utsättningsdagen) torsdag 21.12. Närmast påföljande arbetsdag enligt arbets tidsschemat är torsdag 28.12. För att få söcken helgs ersättning för jul och annandag jul bör arbets tagaren enligt arbetstidsschemat vara i arbete på någondera förutsättningsdagen (antingen 21.12 eller 28.12). Om arbetstagaren underlåter att följa arbetstiden enligt arbetstidsschemat, förlorar han rätten till söckenhelgs ersättning för de två på varandra följande söckenhelgerna (25.12. och 26.12.) Man betalar alltså för en. FRÅNVAROTIDEN Om arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är skyldig att arbeta också på en söckenhelg och han är frånvarande från arbetet utan godtagbar orsak, betalas ingen söckenhelgsersättning. I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: ? ? semester (vinterledighet) ? tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för sjukdomstid eller moderskapsledighet ? avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf ? permittering på grund av produktions mässiga eller ekonomiska skäl som pågått i högst två veckor före söckenhelgen ? under lagstadgad faderskapsledighet Förteckningen är uttömmande. PERMITTERING Söckenhelgsersättningen betalas för tiden för permittering av ekonomiska och produktionsmässiga skäl om söckenhelgen infaller på någon av de 15 första kalenderdagarna räknat från första permitteringsdagen. Vidare bör också arbetsvillkoret på en månad vara uppfyllt. EXEMPEL Juldagen måndag 25.12 Om permitteringen har börjat tidigast måndag 11.12, betalas ersättning. Om permitteringen har börjat tidigare än det, betalas ingen ersättning. Om permitteringen upphör så att arbets tagaren är i arbete enligt arbetstidsschemat på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter söckenhelgen (förutsättningsdag), betalas ersättning. Om permitteringen har förverkligats i form av förkortade arbetsveckor betalas ersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge detta arrangemang har fortsatt. SEMESTER (oftast vintersemester) Kan bestämmas eller avtalas börja så att det i semesterperioden ingår dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar kring års-skiftet är söndagar, kyrkliga högtider dvs. julafton, juldagen och annandag jul samt nyårs dagen och trettondagen. Om det bestäms eller avtalas att semestern börjar måndag 25.12, innehåller berörda semestervecka fyra vardagar enligt semesterlagen (ons, to, fre och lö). Om avsikten är att hålla alla sex vintersemester dagar omedelbart efter varandra, fortsätter semestern på tisdag och onsdag följande vecka. Övriga avtalsbranscher Malmgruvorna, teknisk service och underhåll och försvarsministeriets arbetsplatser: Avviker inte. Ädelmetallbranschen: För julaftonen, juldagen, nyårsdagen och trettondagen. Anställningsförutsättning 2 mån. Om avvikelser gällande utbetalning, se i branschens kollektivavtal. Plåtoch industriisoleringsbranschen: Avviker inte, förutom att ersättningsgrunden är den personliga tidlönen. Biloch maskinreparationsbranschen: Julafton, juldagen och annandag jul, nyårsdagen samt trettondagen. Åt timavlönad arbetstagare ifall arbetet avbryts under arbetsdagen. Ersättningen är fulla 8 timmars lön enligt medeltimförtjänst. Om andra förutsättningarna, se branschens kollektivavtal. Mekaniska skogsindustrins reparationsbransch: Juldagen, annandag jul och trettondagen ersätts. Förutsättningarna avviker inte. K L IP P U T O C H S P A R A 32 KO L L E K T I VAV TA L Söckenhelgsersättningarna vid årsskiftet Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga festdagar eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om dessa dagar infaller på lördag eller söndag. Söckenhelger som ersätts vid årsskiftet 2017–2018 enligt kapitel 23 i Teknologiindustrins kollektivavtal: JULDAGEN (måndag 25.12), ANNANDAG JUL (tisdag 26.12) och NYÅRSDAGEN (måndag 1.1.2018). T E X T K A U N O K O SK E LA A V TA L S C H E F S Ö C K E N H E L G S E R S Ä T T N IN G A R N A V ID Å R S S K IF T E T 2 17 AHJ1715_1-48.indd 32 14.11.2017 13:38:58
AHJ1715_1-48.indd 33 14.11.2017 13:38:58
15 23.11.2017 34 T E X T H E IK K I P IS K O N E N Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D 34 34 A hjos rötter sträcker sig lika långt som Metallförbundets. Efter att förbundet grundades år 1899 utgavs tidningen Ilmarinen. På grund av ekonomiska svårigheter utkom tidningen endast i ett par år. Åren 1909–1930 gav förbundet ut tidningen Metallityöläinen. Tidningen utkom inte under och efter inbördeskriget åren 1918–1919. I början av 1920-talet utkom också ett par nummer av den svenskspråkiga tidningen Metallarbetaren, som ändå ganska snabbt lades ner. Från 1931 prenumererade förbundet på FFC:s tidning Palkkatyöläinen åt medlemmarna. Efter krigsåren fördes en livlig debatt om varför förbundet inte ger ut en egen tidning. Palkkatyöläinen kunde inte till sitt innehåll uppfylla medlemmarnas önskemål. År 1949 beslöt man att ge ut en egen medlemstidning. Namnet Ahjo röstades fram. Andra kandidater var Sampo, Metalli och Rautakoura. Man var återhållsam i användningen av ordet työläinen, arbetare på svenska, eftersom man anade att en tidning med det namnet inte skulle delas ut av posten på landsbygden. Enligt förbundsstyrelsens linjedragning var tidningen en fackförbunds-, kulturoch familjetidning. EN TIDNING I SIN TID Sedan 1949 har Ahjo varit med om flera förnyelser vad gäller innehåll och form. Hur ofta tidningen har utkommit och andra resurser har berott på förbundets ekonomiska situation. Tidningen har finansierats och finansieras fortfarande huvudsakligen med medlemsavgiftsintäkter. Adjö, Ahjo! Det här är sista numret av Ahjo. Förbundet har gett ut medlemstidningen Ahjo sedan 1949, alltså i 68 år. Nästa nummer blir den första av Industrifackets nya tidning. Som medlemstidning har Ahjo kraftigt levt sig in i det rådande samhällsklimatet och medlemmarnas vardag. Metallförbundet har som utgivare alltid förstått att Ahjo uttryckligen är en medlemstidning. Vid olika tidpunkter har det inneburit olika betoningar i tidningens innehåll. Tidningens karaktär definieras på pärmen: Teollisuustyöntekijän lehti, eller Industriarbetstagarens tidning – tidigare Metalliliittolaisen lehti, eller Metallarens tidning. I motsats till många andra fackförbunds medlemstidningar har Ahjo erbjudit innehåll också för de svenskspråkiga medlemmarna på sitt eget modersmål. Det kommer också att fortsätta i Industrifackets nya tidning Tekijä, som på samma sätt som sin föregångare kommer att erbjuda arbetsplatsreportage och information om facket och arbetslivet på svenska. MED JOURNALISTISKA PRINCIPER Ahjo har haft 11 chefredaktörer. Av dem jobbade jag som chefredaktör längst, över 20 år under åren 1989–2002 och 2006–2014. Den tidsperioden innefattade såväl häftiga högkonjunkturer som ekonomiska kraschar med djupa lågkonjunkturer, omvälvningar på världskartan samt stora förändringar inom kommunikationsteknologin. Metallförbundet och Ahjo har strävat efter att svara på allt det här genom att trygga medlemmarnas ställning och göras deras röster hörda. Medlemmarna har alltid kunnat bedöma hur vi har lyckats med det. Under den tid jag jobbat som chefredaktör och i andra kommunikationsuppdrag har förbundet haft tre ordförande och sju kongresser. Diskussionerna som förts och besluten som fattats på kongresserna har gett ett starkt stöd för utvecklandet av medlemstidningen. 1899 ? Ilmarinen grundas ? 480 prenu meranter. ? 17 nr 1901 ? Ilmarinen läggs ner 1909 ? Metallityöläinen grundas 1917 ? Postas till medlemmarna, upplagan 10 000 1918–1919 ? Utges inte under och efter inbördeskriget 1920 ? Metallityöläinen börjar utkomma igen Början av 1920–talet ? Några nummer av den svenskspråkiga Metall arbetaren utkommer 1921 ? Kongressen beslutar att lägga ner Metalli työläinen med målet att från 1922 grunda en gemensam tidning med Finlands Landsorganisation, FLO 1922 ? I april beslutar fullmäktige att börja ge ut Metalli työläinen igen ? 5 nummer utkommer, de följande åren 12 nr/år 1930 ? Metallityöläinen slutar utkomma 1931 ? FFC:s Palkka työläinen beställs åt medlemmarna 1949 ? Ahjo grundas ? 18 nummer 1950–1958 ? 22–25 nr/år 1960 ? Layouten förnyas, mindre storlek ? 24 nr/år 1961 ? 23 nr 1962 ? 16 nr 1963–1965 ? 20 nr 1963–1967 Tidningen trycks vid förbundets eget tryckeri 1966 ? 15 nr 1967 ? 13 nr 1967 ? från nummer 14 ges tidningen ut i tabloidformat ? 18 nr 1968 ? 23 nr 1969 ? 24 nr ? Tidningens redaktion sköter också den yttre kommunikationen 1970 ? 25 nr 1971–1972 ? 34 nr i året 1973 ? 52 nr 1974–1975 ? 47 nr/år 1976 ? 48 nr 1977 ? Ahjo belönas med statens pris för informationsspridning 1978–1986 ? 43–46 nr/år 1987 ? 25 nr 1990 ? Tidningen formas om till en tidskrift, halva tidningen är i fyrfärg. ? 23 nr 1949 1956 AHJ1715_1-48.indd 34 14.11.2017 13:38:59
n r o 1 9 | 1 2 . l o k a k u u t a 2 6 Murikan loppuvuoden kurssit, sivu 25 Työkuvassa: Francisco Diaz-Abasta, RAY Erkki Vuorenmaa: Tarvitaan uusi teollisuusliitto Mestari–kisälli -malli sopii työsuojeluun Lapissa vuollaan nyt kultaa | sivu 8 23.11.2017 15 35 Förbundsordförandena och de övriga beslutsfattande organen har gett utrymme för redaktionen att göra tidningen enligt linjedragningarna och har inte blandat sig i tidningens innehåll. Industrifacket är medlem i Opinionsnämnden för massmedia JSN och Ahjo följer dess definition av god journalistisk sed. Ahjo har haft de resurser som krävs för att göra journalistik och bildjournalistik av hög kvalitet. Vid sidan av den egna yrkeskunniga redaktionen har tidningen haft möjlighet att anlita landets bästa frilansjournalister och -fotografer. Både tidningen och enskilda artiklar har fått erkännande utifrån bland andra fackliga tidningar och tidskrifter. Ahjo belönades också med statens pris för informationsspridning år 1977. VARFÖR BEHÖVS EN PAPPERSTIDNING? I dessa tider när elektronisk kommunikation och sociala medier dominerar kan man på goda grunder fråga sig varför en tryckt papperstidning längre behövs. Ahjos redaktion har regelbundet låtit göra läsarundersökningar. De har gett dyrbar information om hur läsarna, det vill säga medlemmarna, upplever tidningen och vilka förväntningar de har. Enligt enkäterna är det arbetsplatsreportage och artiklar om vardagen och arbetarskydd som är det mest lästa innehållet i tidningen. Det är helt naturligt. Man vill läsa om sådant som berör det egna livet. Tidningen upplevs fortfarande vara nyttig. I läsarenkäterna har det upprepade gånger visat sig att två av tre läsare ser tidningen som mycket eller ganska nyttig. Man har också varit nöjd med tidningen och den fungerar fortfarande för de flesta som den viktigaste informationskällan när det gäller fackliga frågor. SVÅRT ATT NÅ DE UNGA Tiderna förändras ändå och det är en utmaning för dem som jobbar med papperstidningar. Bland unga har den viktigaste informationskällan i fackliga frågor redan länge varit arbetskompisar, förtroendemannen eller webben. Det har också alltid varit de yngsta som varit mest missnöjda med tidningen och dess innehåll. Det är också de som läser tidningen minst. Frågan är vad som kom först, hönan eller ägget? Hur som helst är det viktigt att väcka de ungas intresse också för den trycka tidningen. Trots alla de goda sidorna som sociala medier har fört med sig är papperstidningen ändå fortfarande ett viktigt band mellan medlemmen och fackförbundet. Papperstidningen erbjuder unga en möjlighet att läsa texter som handlar om den egna branschen och facklig verksamhet. Att läsa och förstå tryckt text är medborgerliga kunskaper. Det är frågan om kunskaper som gör det lättare att klara sig i den verklighet vi kallar informationssamhället. Medlemstidningen kan här dra sitt strå till stacken. 35 1997 ? Layouten förnyas, tidningen blir i sin helhet i fyrfärg ? 24 nr 1999 ? En del av artiklarna i Ahjo publiceras också på förbundets webbplats som lanserades 1998 2002 ? Layouten förnyas till den nuvarande storleken 2009 ? Fusionsprojektet med TEAM faller, Ahjo fortsätter 2010 ? 16 nr, 48 sidor ? Tidningen får egen webbplats www.ahjo.fi ? Förbundet och Ahjo får egna Facebook-sidor 2012 ? Ahjo och FFC:s tidning Löntagaren får gemensam redaktör 2013 ? Metallförbundet blir medlem i Opinionsnämnden för mass media JSN 2014 ? Ahjos innehållsstruktur och layout förnyas 2017 ? Sista Ahjo utkommer i november ? Industrifackets nya tidning Tekijä börjar utkomma i december. ? Från årsskiftet har Industrifacket en svenskspråkig redaktör på heltid AHJ1715_1-48.indd 35 14.11.2017 13:39:11
15 23.11.2017 36 Daniel Hannus var med när industrifackets fullmäktige godkände kollektivavtalsuppgörelsen med rösterna 29–22. K IT I H A IL A 36 Följande tidning som Industrifackets, Träfackets och TEAM:s medlemmar får är en ny gemensam medlemstidning. Tre blir ett. Tidningen har en betydande roll när det nya fackförbundet ska svetsas samman. Branscherna är många och den egna kulturen inom de olika förbunden har haft sin särprägel. Alla tidningar har egna traditioner och ett eget sätt att berätta om medlemmarnas vardag och världens gång. Nu föds ett nytt sätt. Vid sidan av tidningen förstärks nya kommunikationsformer. Det kommer att ta tid att förverkliga förnyelserna. Men den nya tidningen kan erbjuda nya synpunkter och öka förståelsen om såväl andra medlemmar, arbetslivet, facket, det finländska samhället och världen. Den möjligheten som nu öppnar sig får inte slarvas bort. Historien förpliktar oss. Skribenten har jobbat på Metallförbundet som informatör, kommunikationschef och chefredaktör på Ahjo under åren 1986–2014. AHJOS CHEFREDAKTÖRER Eino Heinonen 1949–1964 Kai Niini 1965–1966 Reijo Korhonen 1966–1968 Kimmo Kevätsalo 1968–1970 Jorma Cantell 1970–1973 Arjo Söderblom 1973–1982 Antti Vahteristo 1982–1989 Heikki Piskonen 1989–2002 Jukka Riksman 2002–2006 Liisa Alastalo–Löppönen (tf.) 2006 Heikki Piskonen 2006–2014 Kirsi Törmänen-Petman 2014–2017 KÄLLOR: Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto 1899–1930 Karl Gustav Kunnas: Suomen Metallityöväen Liitto 1930–1949 Johan Koivisto: Suomen Metallityöväen Liitto 1950–1960 Eino Ketola: Suomen Metallityöväen Liitto 1961–1983 Förändringarna i ett nötskal ? ? Utgångspunkten är att man lokalt avtalar om nivån, tidpunkten och sättet att förverkliga lönejusteringen utgående från företagets situation. Om inga lokala avtal görs, höjs lönerna under avtalsperiodens första två år sammanlagt med 3,2 % enligt hur förbunden kommit överens. ? ? Om inga lokala löneavtal uppstår, höjs arbetstagarnas löner från 1.1.2018 med en allmän förhöjning på 1,1 % och en företagsvis post på 0,5 % samt från 1.1.2019 med en allmän förhöjning på 0,9 % och en företagsvis post på 0,7 %. Arbetsgivaren fördelar den lokala posten enligt den styrningsmodell som förbunden har avtalat om. ? ? Det nya kollektivavtalet höjer den nedre gränsen för personliga lönetillägg från 3 till 5 % och motsvarande den högre gränsen från 25 till 26 %. Det här innebär en klar förhöjning speciellt för arbetstagare och inhyrda arbetstagare vars lön är enligt en lönetabell. ? ? Arbetstagare inom branschen kan i fortsättningen enligt avtalet byta ut tjänsteårstillägg och semesterpenning mot extra lediga dagar, som räknas som tid som är jämförbar med arbetstid. ? ? Kollektivavtalet gör det för första gången möjligt att avtala om att använda så kallade pekkasdagar som arbetsdagar. Rätten gäller 6 av de totalt 12,5 pekkasdagarna. För att det ska vara möjligt förutsätts att huvudförtroendemannen gör upp ett ramavtal om saken samt tillstånd av personen som berörs. ? ? Det nya avtalet förbättrar de förtroendevaldas ställning, gör utbildningsavtalen klarare samt förbättrar övernattningsvillkoren för dem som gör arbete på resande fot. ? ? Enligt de prognoser som finns tillgängliga kommer förhandlingsresultatet att höja löntagarnas köpkraft och ytterligare förbättra kostnadseffektiviteten. ? ? Förhandlingsresultatet innehåller flera nya samarbetsinitiativ. Förbunden inleder ett nytt gemensamt produktivitetsprojekt, främjar arbetsfred genom en gemensamt överenskommen verksamhetsmodell, utvecklar arbetshälsan samt förebygger gråekonomi genom att stöda myndighetsövervakningen. Nytt kollektivavtal för teknologiindustrin AKTUELLT INOM INDUSTRIFACKET 3.2.2018 Startkurs för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige, Vasa Anmälningar till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi KOLLEKTIVAVTAL Industrifackets fullmäktige har godkänt förhandlingsresultatet för ett nytt, tvåårigt kollektivavtal mellan Industrifacket och Teknologiindustrin. Fullmäktige som samlades i Helsingfors tisdagen den 7 november godkände avtalet med rösterna 29–22. Två ledamöter röstade blankt. Industrifackets stora utskott hade tidigare enhälligt rekommenderat att förhandlingsresultatet skulle godkännas. Förbundsstyrelsen godkände avtalet för en vecka sedan efter omröstning. I uppgörelsen avtalas om lönerna för två år. Det tredje året är ett så kallat optionsår, vars löner man förhandlar om på våren 2019. Optionsåret kan sägas upp om parterna inte lyckas komma överens om lönerna. Avtalsperioden är 1.11.2017– 31.10.2020. Industrifackets nya tidning Tekijä utkommer i december. Meddelanden från fackavdelningarna kommer inte att publiceras i papperstidningen, utan istället i en fackavdelningskalender på förbundets nya webbplats www.teollisuusliitto.fi. Meddelandena skickas till Industrifacket per e-post eller med en webblankett, vars adresser uppges senare. Tilaa nyt! NETISSÄ: tilaa.egmont.? PUHELIMELLA: 0203 39000 SÄHKÖPOSTILLA: tilaajapalvelu@egmont.? Puhelinja sähköpostitilauksissa muista ilmoittaa tarjouskoodi: Lehtitarjous 17070, Tex-paketti 17048 Lehtitarjous on voimassa 31.12.2017 asti ja pakettitarjous 31.1.2018 asti. Tex-pakettia voi tilata vain rajoitetun ajan. TILAA © 20 17 Se rg io Bo ne lli Ed ito re TEX WILLER -lehti 6 nroa + 1 ylim. nro TEX WILLER -paketti Saat vuoden 2018 kahdeksan erikoisnumeroa aina ensimmäisten joukossa kotiin kannettuna ilman postikuluja! 4 Tex Kronikkaa 2 Maxi-Tex -pokkaria 2 Tex Suuralbumia Joulutarjous! 27 90 € 85 € AHJ1715_1-48.indd 36 14.11.2017 13:39:15
Tilaa nyt! NETISSÄ: tilaa.egmont.? PUHELIMELLA: 0203 39000 SÄHKÖPOSTILLA: tilaajapalvelu@egmont.? Puhelinja sähköpostitilauksissa muista ilmoittaa tarjouskoodi: Lehtitarjous 17070, Tex-paketti 17048 Lehtitarjous on voimassa 31.12.2017 asti ja pakettitarjous 31.1.2018 asti. Tex-pakettia voi tilata vain rajoitetun ajan. TILAA © 20 17 Se rg io Bo ne lli Ed ito re TEX WILLER -lehti 6 nroa + 1 ylim. nro TEX WILLER -paketti Saat vuoden 2018 kahdeksan erikoisnumeroa aina ensimmäisten joukossa kotiin kannettuna ilman postikuluja! 4 Tex Kronikkaa 2 Maxi-Tex -pokkaria 2 Tex Suuralbumia Joulutarjous! 27 90 € 85 € AHJ1715_1-48.indd 37 14.11.2017 13:39:16
Koneistuksen haltuunottokoulutus 15 lähipäivää Helsingissä Koulutuksen jälkeen pystyt tekemään piirustuksen mukaisia koneistuksia manuaalikoneilla ja perusgeometrioita NC-koneilla. Hallitset mittavälineiden käytön, osaat mitata ja laatia kappaleelle mittauspöytäkirjan. Koulutus lähtee perusteista ja rakentuu käytännön ympärille keskittyen nimenomaan koneistajan työtehtäviin. Kursseilla harjoitellaan käytännössä piirustusmerkintöjen lukemista, mittaamista, kappaleen kiinnittämistä ja tehdään koneistusharjoituksia. Koulutuspakettiin kuuluu seuraavat kurssit: 1. Konepajatekninen mittauskurssi 15.–17.1.2018 2. Koneenpiirustusten tulkinta 26.–27.2.2018 3. Koneistuskeskukselle valmistettavien kappaleiden kiinnitys 4.–5.4.2018 4. Koneistuksen peruskurssi 23.–26.4.2018 5a. NC-sorvin käyttö ja ohjelmointi 21.–24.5.2018 5b. Koneistuskeskuksen käyttö ja ohjelmointi 18.–21.6.2018 Jos osaat jo jonkin osa-alueen hyvin, voit osallistua yksittäisiin koulutuksiin ja nostaa osaamistasoasi yhä vaativampiin työtehtäviin. Koko paketin hinta on 4 900 € (+ alv. 24 %). Kokonaishintaan kuuluu joko kurssi 5a tai 5b. Yksittäisten kurssien hinnat löydät osoitteesta ael.fi/kome. Lisätietoja Pekka Soininen, kouluttaja 050 530 1512, pekka.soininen@ael.fi Kaarnatie 4, 00410 Helsinki • 09 530 71 • ael.fi • Seuraa meitä aelkoulutus AEL ON SUOMEN JOHTAVA TEKNIIKAN ALOJEN JATKOKOULUTUSTA TARJOAVA YRITYS KOULUTTAUDU hitsauksen tai koneistuksen osaajaksi! Hitsauksen haltuunottokoulutus 10 lähipäivää Helsingissä Koulutuksen jälkeen pystyt tekemään piirustuksen ja hitsausohjeiden (WPS) mukaisia perushitsauksia, viimeistelemään hitsit ja arvioimaan oman työsi laatua. Ohjelma on rakennettu käytännön ympärille, ja keskittyy nimenomaan hitsaajan työhön. Koulutukseen on valittu perusprosessiksi konepajateollisuuden yleisimmin (95 %) käyttämä MAG-prosessi (ns. mustien ja ruostumattomien terästen hitsaus). Kursseilla tehdään MAG-hitsausharjoituksia (pienaja päittäisliitokset). Harjoitukset alkavat hitsauskoneen parametrien säätämisestä, perushuollosta ja kappaleiden oikeanlaisesta silloittamisesta. Myös hitsien viimeistelyä harjoitellaan. Koulutukseen sisältyy hitsausohjeiden, WPS:ien lukemista, hitsausvirheiden tunnistamista ja hitsin mittaamista käytännössä. Lisäksi harjoitellaan piirustusmerkintöjen lukemista, käsitellään hitsaajan pätevyysvaatimukset, railojen vaatimukset sekä maalauksen vaatimukset hitsauksen viimeistelytyölle. Koulutuspakettiin kuuluu seuraavat kurssit: 1. Silmämääräinen tarkastus 1, hitsatut rakenteet 8.–9.1.2018 2. Hitsauksen laadunvarmistus käytännön työssä 6.–7.2.2018 3. Hitsauksen perustaidot 20.–21.3.2018 4. Käsihitsaustaidot MIG/MAG-menetelmällä – peruskurssi 17.–19.4.2018 5. Käsihitsaustaidot MIG/MAG-menetelmällä – jatkokurssi 23.–25.5.2018 Jos osaat jo jonkin osa-alueen hyvin, voit osallistua yksittäisiin koulutuksiin ja nostaa osaamistasoasi yhä vaativampiin työtehtäviin. Koko paketin hinta on 4 500 € (+ alv. 24 %). Yksittäisten kurssien hinnat löydät osoitteesta ael.fi/kome. Lisätietoja Sophie Ehrnrooth, kouluttaja 050 500 1777, sophie.ehrnrooth@ael.fi Katso myös nämä osaamistasi vahvistavat koulutukset! Nostot ja nostoapuvälineiden tarkastajan pätevöintikoulutus, 23.–24.1.2018 Säiliötyöt – turvallinen työskentely säiliöissä ja suljetuissa tiloissa, 20.12.2017 Hydrauliikka 1, perusteet, 30.1.–2.2.2018 Kemikaalitietous ja kemikaalien turvallinen käyttö, 30.11.2017 Silmämääräinen tarkastus 1 (visuaalinen tarkastus 1) – hitsatut rakenteet, 8.–9.1.2018 Sähkötyöturvallisuus SFS 6002, 12.12.2017 tai 18.1.2018 Kunnossapidon ammattitutkinto, jatkuva haku Koneja tuotantotekniikan perustutkinto, jatkuva haku Kouluttaudu hitsauksen perusosaajaksi hitsauksen haltuunottokoulutuksessa tai koneistuksen perusosaajaksi koneistuksen haltuunottokoulutuksessa. Voit olla juuri alalle tullut tai alalle aikova, sillä koulutus lähtee perusteista. Koulutus rakentuu vahvasti käytännön ympärille, hitsaajan tai koneistajan työtehtäviin. AEL:ssä on Suomen monipuolisin ja jatkuvasti kehittyvä tekniikan alan koulutustarjonta sekä oppimista tehokkaasti tukevat, nykyaikaiset oppimisympäristöt. Kouluttajinamme toimivat AEL:n omat toimialaosaajat sekä laaja ja sitoutunut asiantuntijaverkostomme. Koulutamme hitsaajat, koneistajat, NDT-tarkastajat, koordinoijat, IWEt, IWS:t ja IWIt – teollisuuden ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet. ael.fi/kome AHJ1715_1-48.indd 38 14.11.2017 13:39:17
Koneistuksen haltuunottokoulutus 15 lähipäivää Helsingissä Koulutuksen jälkeen pystyt tekemään piirustuksen mukaisia koneistuksia manuaalikoneilla ja perusgeometrioita NC-koneilla. Hallitset mittavälineiden käytön, osaat mitata ja laatia kappaleelle mittauspöytäkirjan. Koulutus lähtee perusteista ja rakentuu käytännön ympärille keskittyen nimenomaan koneistajan työtehtäviin. Kursseilla harjoitellaan käytännössä piirustusmerkintöjen lukemista, mittaamista, kappaleen kiinnittämistä ja tehdään koneistusharjoituksia. Koulutuspakettiin kuuluu seuraavat kurssit: 1. Konepajatekninen mittauskurssi 15.–17.1.2018 2. Koneenpiirustusten tulkinta 26.–27.2.2018 3. Koneistuskeskukselle valmistettavien kappaleiden kiinnitys 4.–5.4.2018 4. Koneistuksen peruskurssi 23.–26.4.2018 5a. NC-sorvin käyttö ja ohjelmointi 21.–24.5.2018 5b. Koneistuskeskuksen käyttö ja ohjelmointi 18.–21.6.2018 Jos osaat jo jonkin osa-alueen hyvin, voit osallistua yksittäisiin koulutuksiin ja nostaa osaamistasoasi yhä vaativampiin työtehtäviin. Koko paketin hinta on 4 900 € (+ alv. 24 %). Kokonaishintaan kuuluu joko kurssi 5a tai 5b. Yksittäisten kurssien hinnat löydät osoitteesta ael.fi/kome. Lisätietoja Pekka Soininen, kouluttaja 050 530 1512, pekka.soininen@ael.fi Kaarnatie 4, 00410 Helsinki • 09 530 71 • ael.fi • Seuraa meitä aelkoulutus AEL ON SUOMEN JOHTAVA TEKNIIKAN ALOJEN JATKOKOULUTUSTA TARJOAVA YRITYS KOULUTTAUDU hitsauksen tai koneistuksen osaajaksi! Hitsauksen haltuunottokoulutus 10 lähipäivää Helsingissä Koulutuksen jälkeen pystyt tekemään piirustuksen ja hitsausohjeiden (WPS) mukaisia perushitsauksia, viimeistelemään hitsit ja arvioimaan oman työsi laatua. Ohjelma on rakennettu käytännön ympärille, ja keskittyy nimenomaan hitsaajan työhön. Koulutukseen on valittu perusprosessiksi konepajateollisuuden yleisimmin (95 %) käyttämä MAG-prosessi (ns. mustien ja ruostumattomien terästen hitsaus). Kursseilla tehdään MAG-hitsausharjoituksia (pienaja päittäisliitokset). Harjoitukset alkavat hitsauskoneen parametrien säätämisestä, perushuollosta ja kappaleiden oikeanlaisesta silloittamisesta. Myös hitsien viimeistelyä harjoitellaan. Koulutukseen sisältyy hitsausohjeiden, WPS:ien lukemista, hitsausvirheiden tunnistamista ja hitsin mittaamista käytännössä. Lisäksi harjoitellaan piirustusmerkintöjen lukemista, käsitellään hitsaajan pätevyysvaatimukset, railojen vaatimukset sekä maalauksen vaatimukset hitsauksen viimeistelytyölle. Koulutuspakettiin kuuluu seuraavat kurssit: 1. Silmämääräinen tarkastus 1, hitsatut rakenteet 8.–9.1.2018 2. Hitsauksen laadunvarmistus käytännön työssä 6.–7.2.2018 3. Hitsauksen perustaidot 20.–21.3.2018 4. Käsihitsaustaidot MIG/MAG-menetelmällä – peruskurssi 17.–19.4.2018 5. Käsihitsaustaidot MIG/MAG-menetelmällä – jatkokurssi 23.–25.5.2018 Jos osaat jo jonkin osa-alueen hyvin, voit osallistua yksittäisiin koulutuksiin ja nostaa osaamistasoasi yhä vaativampiin työtehtäviin. Koko paketin hinta on 4 500 € (+ alv. 24 %). Yksittäisten kurssien hinnat löydät osoitteesta ael.fi/kome. Lisätietoja Sophie Ehrnrooth, kouluttaja 050 500 1777, sophie.ehrnrooth@ael.fi Katso myös nämä osaamistasi vahvistavat koulutukset! Nostot ja nostoapuvälineiden tarkastajan pätevöintikoulutus, 23.–24.1.2018 Säiliötyöt – turvallinen työskentely säiliöissä ja suljetuissa tiloissa, 20.12.2017 Hydrauliikka 1, perusteet, 30.1.–2.2.2018 Kemikaalitietous ja kemikaalien turvallinen käyttö, 30.11.2017 Silmämääräinen tarkastus 1 (visuaalinen tarkastus 1) – hitsatut rakenteet, 8.–9.1.2018 Sähkötyöturvallisuus SFS 6002, 12.12.2017 tai 18.1.2018 Kunnossapidon ammattitutkinto, jatkuva haku Koneja tuotantotekniikan perustutkinto, jatkuva haku Kouluttaudu hitsauksen perusosaajaksi hitsauksen haltuunottokoulutuksessa tai koneistuksen perusosaajaksi koneistuksen haltuunottokoulutuksessa. Voit olla juuri alalle tullut tai alalle aikova, sillä koulutus lähtee perusteista. Koulutus rakentuu vahvasti käytännön ympärille, hitsaajan tai koneistajan työtehtäviin. AEL:ssä on Suomen monipuolisin ja jatkuvasti kehittyvä tekniikan alan koulutustarjonta sekä oppimista tehokkaasti tukevat, nykyaikaiset oppimisympäristöt. Kouluttajinamme toimivat AEL:n omat toimialaosaajat sekä laaja ja sitoutunut asiantuntijaverkostomme. Koulutamme hitsaajat, koneistajat, NDT-tarkastajat, koordinoijat, IWEt, IWS:t ja IWIt – teollisuuden ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet. ael.fi/kome AHJ1715_1-48.indd 39 14.11.2017 13:39:17
15 23.11.2017 15 23.11.2017 40 NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA ? Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. ?? Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. ?? Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. ?? Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ?? Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. ?? Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING ? Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. ?? Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. ?? Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. ?? Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. ?? Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. ?? Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete ? beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet T YÖT TÖ M YYS T U RVA KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstskyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1715_1-48.indd 40 14.11.2017 13:39:17
23.11.2017 15 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A E M M I K A LL IO ABB:lle on tulossa käyttöön uusi palkkausmalli. Niinpä alueluottamusmies Helena Turunen lähti syyskuussa Murikka-opistoon kurssille selvittämään palkan määräytymisen kiemuroita. – Kyllähän tietysti muutenkin palkkauksen perusteet kuuluisi jokaisen tietää. Itse tiesin ennen tosi huonosti asioita, ja moni työntekijähän ei ole näistä yhtään perillä. Mutta luottamusmiehenä haluan olla siinä asemassa, että osaan vastata kysymyksiin, Turunen kertoo. Uuden mallin käyttöönotto on ABB:llä ollut pitkä prosessi. Käyttöön on tulossa palkkiopalkkapohjainen järjestelmä. Vanhastaan ABB:llä on ollut käytössä sekä osaurakka, aikapalkka että palkkiopalkka. Turunenkin on henkilöstön edustajana istunut useamman tunnin asiaa käsitelleissä työryhmissä. – Vaikutusmahdollisuudet ovat kylläkin olleet pienet. Työnantaja ajaa tätä uutta palkkiopalkkaa ja perustelee niin, että yhtenäistetään koko tehtaalle sama järjestelmä. Murikassa Turusen tietämys palkka-asioista syveni. – Asiaa tuli todella paljon, ehkä liiankin paljon viiden päivän kurssille. Nyt kuitenkin ymmärrän paremmin, mistä palkka muodostuu. Erittäin hyödyllistä hänen mielestään oli myös verkostoituminen. Murikan kursseilla tapaa eri puolilta Suomea ihmisiä, jotka ovat samantapaisessa tilanteessa ja tekevät samanlaista työtä. – Oli tosi kivaa, miten porukka hitsautui yhteen. Ja eihän tällaista innostusta mistään muualta saa. Palkka-asiaa ja yhteishenkeä HELENA TURUNEN Materiaalikoordinaattori, alueluottamusmies, ABB Oy, Helsinki, Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70 ”Työpaikalla voi tuntua vähän, että hohhoijaa, ketä kiinnostaa. Mutta täällä tulee tunne, että kyllä kiinnostaa!” 41 H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) Murikan kurssit NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 27.11.–1.12. Kirjoitan – siis ajattelen 7.–8.12. Nostoapuvälinekurssi 11.–15.12. Järjestötoimijan perusteet 22.–26.1. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi 29.1.–2.2. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 26.2.–2.3.) Taloudenhoito 5.–7.2. Kuntavaikuttajan ABC 5.–9.2. Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H Paikallinen sopiminen 12.–16.2. Työsuojelun peruskurssi Teknologiateollisuuden palkkatekniikka Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Kirjoitan – siis ajattelen Opintosihteerikurssi H Järjestäjäkurssi H (2. osa 19.–22.3. H ) 21.–23.2. Hyvinvointi työyhteisössä 26.– 28.2. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi H 26.2.–2.3. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Tietotekniikan jatkokurssi 12.–14.3. Ay-liikkeen historia 12.–16.3. Työsuojelun peruskurssi Neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) H 19.–23.3. Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 16.–20.4. H ) 21.–23.3. Nuorisotoiminta tutuksi Hankalat vuorovaikutustilanteet edunvalvontatyössä 26.–28.3. Työntekijän sosiaaliturva Kansantalous Some-kurssi 26.–29.3. Lehdenjakajien tes-kurssi 9.–13.4. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 14.–18.5.) Ammattiosaston johtaminen Tietotekniikan täydennyskurssi 16.–18.4. Yritystalous Yhdenvertaisuus työpaikalla Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 16.–20.4. Hyvä lehtijuttu 23.–25.4. Ammattiosaston toiminnan ja suunnittelu talouden Työpaikkaohjaajakoulutus (kemianalat) 23.–27.4. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 21.–25.5.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 28.5.–1.6.) Luottamusmiesten peruskurssi H T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O W W W . M U R I K K A . F I PALKKATEKNIIKAN KURSSI AHJ1715_1-48.indd 41 14.11.2017 13:39:18
henkivakuutuskuntoon.? 55 % EDULLISEMPI Jäseni l *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäseni l Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee 116 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa AHJ1715_1-48.indd 42 14.11.2017 13:39:21
TO I M I N TA KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 15.1. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. HUOM! Ahjon ilmoitukset loppuvat. Ilmoita sähköpostiosoitteesi toimistolle, jos haluat kokoustietoja. Vitosen lehdissä yhteystiedot. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston järjestäytymiskokous ma 8.1. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Veteraanien juttutupa to 18.1. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Mikkelin Autoja Konealan ao. 71:n veteraanien joulukuun tapaaminen poikkeuksellisesti ti 12.12. klo 14 toimistolla, Ristimäenkatu 29. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n syyskokous to 30.11. klo 18 Backers Baker Ab, Borgbyntie 2, Bollsta. Sääntömääräiset syyskokousasiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Lauritsalan metallityöväen ao. 96:n toinen lopettamiskokous pe 8.12. klo 16 ABC Viipurin portilla. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225:n hallituksen kokous ma 4.12. klo 17 Metallituvalla. Asiana 50-vuotishistoriikin painatus ja juhlajärjestelyt. Turun Autokorityöväen ao. 270:n kuukausipalaveri ravintola Verkahovissa ti 5.12. klo 13. Ilmoittautuminen helmikuun risteilylle käynnissä. Lue lisää tapahtumia-otsikon alla olevasta ilmoituksesta. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Joulukuussa ma 4.12. auki normaalisti, ti 5.12. auki vain klo 9.30–13 ja loppuviikon kiinni. Viikon 52 kokonaan kiinni. Toimistolla mahdollisuus sähköiseen asiointiin omatoimisesti (verkkopankkitunnukset tarvitaan) ja myös opastusta annetaan. Mikkelin metallityöväen ao. 61: Avoimet ovet toimistolla la 9.12. klo 12–16. Tarjolla glögiä, kahvia, joulutorttuja ja pipareita. Jäsenet perheineen ovat tervetulleita! Kouvolan metallityöväen ao. 116:n jäsenet, seuratkaa jatkossa ammattiosaston ilmoituksia osaston nettisivuilta https://kouvolanmetalli116. yhdistysavain.fi sekä liiton uusilla kotisivuilla www.teollisuusliitto.fi olevasta ammattiosastokalenterista. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n lasten joulujuhla la 2.12. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon puistotie 629, Turku. Karhulan Metallityöväen ao. 13:n perhepikkujoulu su 3.12. Sammolla Karhulassa. Kahvija mehutarjoilu, taikuutta ja jouluista musiikkia ja Joulupukki. Lisätietoja luottamusmiehiltä tai Kari Niiniseltä puh. 040 595 479. Kaikki jäsenet, jäsenperheet ja veteraanit ovat tervetulleita! Lahden metallityöväen ao. 23:n työttömien jouluruokailu viikolla 50. Ruokailuun ovat oikeutettuja kaikki ammattiosaston jäsenet, jotka saavat työttömyyspäivärahaa joko Metallityöväen työttömyyskassalta tai työmarkkinatukea Kelalta. Tule noutamaan ruokalippusi itsenäisyyspäivään mennessä toimistolta, Aleksanterinkatu 34 A, Lahti. Toimisto auki ma–ke klo 10–16.30. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily Tallinnaan ke 14.2. Laiva Viking XPRS lähtee Helsingin Katajanokan terminaalista klo 11.30. Lippujen jako alkaa terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistrobuffet klo 11.15 alkaen. Saapuminen Tallinnaan klo 14 ja lähtö klo 18. Helsingissä ollaan klo 20.30. Ilmoittautuminen 3.12. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@elisanet.fi. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Seuralaiselle, joka ei ole ao. 41:n jäsen, hinta on 32 €. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus! Turun metallityöväen ao. 49:n koko perheen puurojuhla la 2.12. klo 11–14 Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Ohjelmassa lapsille mm. askartelua Turun pioneerien kanssa. Taikuri Joni Suvanto sekä veteraanien kuoro Ritspiikki esiintyvät. Ilmoittautumiset jouluista tarjoilua varten 24.11. mennessä joko toimistolle suoraan, puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston risteily Turku-Tukholma-Turku 30.–31.1. Iltalähtö, laivana Viking Grace. Lähtö Salon torilta tiistaina klo 18.30 ja Halikosta klo 18.45. Paluu keskiviikkona heti laivan saavuttua Turkuun. Hinta 45 € sisältää ruokailun ja kuljetuksen. Ikkunallinen hytti, 2 henkilöä hytissä. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 5.1. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ammattiosaston toimistolle. Metalli 57 on Teollisuus 57. Salon metallityöväen ammattiosaston nimi ja aukioloajat muuttuvat vuoden 2018 alusta. Nimi on Salon alueen Teollisuustyöntekijäin ammattiosasto ry. Aukioloajat: ma 10–12 ja 13–17, ke 9–12 ja 13–16 sekä pe 9–12 ja 13–16. Kajaanin metallityöväen ao. 63:n pikkujoulu la 9.12. klo 18 Ravintola Hermannissa Kajaanissa. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 1.12. metalli63@metalli63.fi tai Ullalle, puh. 050 358 6167 tai Antille, puh. 044 587 7156, myös tekstiviestit. Hinnat työssäkäyville ja 7–17-v. lapsille 5 €, seuralaisille 10 €, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset ilmaiseksi. Maksut ao:n tilille FI57 1057 3000 2107 36. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao.77:n veteraanien joulukahvit ma 11.12. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Järvenpään metallityöväen ao. 90:n veteraanien lounastapaaminen to 14.12 klo 13 ravintola Martinassa. Ilmoittautumiset 1.12. mennessä Ilkka Heinoselle, puh. 040 534 4216, ilkka.heinonen@pp.inet.fi tai Otto Pylvänäiselle, puh. 040 580 6056, otto.rikhard@gmail.com. Metallityöväen ao. 97 Tampere–Härmälä on varannut lippuja TTY:n musikaaliin Viulunsoittaja katolla su 13.1 klo 13 alkavaan näytökseen. Lipun hinta jäsenille 36 €, seuralaisille 51 €. Ilmoittau tumiset 10.12. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Ammattiosastoilmoitukset AMMATTIOSASTOKALENTERI Teollisuusliiton uusi Tekijä-lehti ilmestyy joulukuussa. Lehdessä ei julkaista ammattiosastojen ilmoituksia, vaan ne julkaistaan liiton uusilla kotisivuilla www.teollisuusliitto.fi olevassa ammattiosastokalenterissa. Ilmoitukset lähetetään liittoon verkkolomakkeella, joka julkaistaan liiton uusilla verkkosivuilla 28.11. 23.11.2017 15 henkivakuutuskuntoon.? 55 % EDULLISEMPI Jäseni l *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäseni l Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 31-vuotiaalle Teollisuusliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 55 %, mikä merkitsee 116 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa 43 AHJ1715_1-48.indd 43 14.11.2017 13:39:21
TO I M I N TA Ao. 97:n veteraanijaoston ostosmatka ma 4.12. Tuurin kyläkauppaan. Bussi lähtee Tesomalta klo 9 ja kiertää reittiä Pirkkala–Härmälä–T:re keskustori. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Laksolalle, puh. 040 836 1530 tai Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070. Ao. 97:n veteraanijaoston kevätkauden toiminta jatkuu ti 9.1. klo 10 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10. Tiistaina 6.2. kokoonnumme Kyöstillä Pirkkalan vanhusten kerhohuoneella, maaliskuussa ti 6.3. SAK:n kokoustilassa, paikalla lääkäri Aira Virtala puhumassa hyvän unen merkityksestä. Huhtikuun ja toukokuun kokouksista ilmoitamme Teollisuusliiton verkkosivuilla. Lisätietoja toiminnasta saa pj Lasse Nurmelta, puh. 040 527 2375 tai Anneli Hietaselta, puh. 040 546 7070. Lieksan metallityöväen ao. 153:n pikkujoulu 2.12. klo 17 Herranniemessä Vuonislahdessa. Bussikuljetus Lieksan Matkahuollosta, lähtö klo 16. Paluukuljetus Herranniemestä, lähtö klo 23. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Pekka Voutilaiselle, puh. 050 433 5695. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190 tarjoaa jäsenilleen joululounaan la 2.12. klo 13 ravintola Aitolassa, Viialankatu 24, Huittinen. Lounas on jäsenelle maksuton, seuralaisille hinta 31 €, joka maksetaan osaston tilille FI36 5059 0020 035530. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä työpaikkasi ilmoitustaululle tai puh. 044 535 4809. Turun Autokorityöväen ao. 270:n risteily helmikuussa. Iltalähtö 6.2. Siljalla Turusta. Matkan hinta 20 €, paikkoja varattu 58 kpl. Yöpyminen kahden hengen hyteissä. Esiintyjinä Arja Koriseva ja Finlanders. Buffet-lounas paluumatkalla. Ilmoittautuminen viimeistään 2.1. Ilmoita lähtijän nimi ja syntymäaika, maksu ilmoittautumisen yhteydessä. Anssi Junnila, puheenjohtaja, puh. 0400 861 096, anssi.junnila@gmail.com. Tämä onkin sitten viimeinen ilmoitus Ahjossa. Jatkossa seuraa Turun Sanomien maanantaisin julkaistavia yhdistystoimintailmoituksia, jotka näkyvät myös Turun Sanomien verkkosivuilla. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien puurojuhla to 14.12. klo 15–18 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Ilmoittautumiset Pertti Oksmanille, puh. 050 342 3920, pertti.oksman@gmail.com. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309:n pikkujoulu la 25.11. klo 18 Pitokartano Verkkorannassa. Jäsenille ilmainen, hinta puolisolle 15 €. Verkkorantaan mahtuu 100 juhlijaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. TAVOITTEEN A TERVEELLIN EN, TURVALLIN EN JA VIIHTYISÄ TYÖYMPÄR ISTÖ! Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työpaikoille työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja työympäristöasioiden kehittäjä. Hän valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ OMASTA TYÖPAIKASTASI ENTISTÄ PAREMPAA – ÄÄNESTÄ TYÖSUOJELUVAALEISSA! TYÖSUOJELUVALTUUTETTU TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.2017 INDUSTRIFACKET ARBETARSKYDDSVALET TIDPUNKT 1.11–31.12.2017 ? ? Noggrannare tidpunkt koms överens om med arbetsgivaren. ARBETSTAGARNA VÄLJER ? ? På arbetsplatser med minst 10 arbetstagare väljs en arbetarskyddsfullmäktig och två vice arbetarskyddsfullmäktige. Det är också möjligt att välja dem på mindre arbetsplatser. ? ? På arbetsplatser med minst 20 arbetstagare väljs också medlemmar och suppleanter till en arbetarskyddskommitté eller något annat motsvarande samarbetsorgan. ? ? Arbetarskyddsombud väljs om man har kommit överens om det lokalt. ? ? Mandatperioden är två år. FÖRRÄTTANDE AV VAL ? ? Arbetsgivaren måste erbjuda lämpliga lokaliteter i sitt förfogande för förrättande av valet. Arbetsgivaren får inte förhindra eller försvåra ordnandet av valet. Plats och tidpunkt för valet måste anmälas minst 14 dagar innan valet. KANDIDATNOMINERING ? ? Endast arbetstagare och tjänstemän kan ställa upp i valet. ? ? Alla arbetstagare och tjänstemän på arbetsplatsen kan antingen själv ställa upp som kandidater eller nominera kandidater för valet. Kandidaternas namn och deras samtycke skall levereras till valnämnden skriftligt. Valnämnden informerar om när valet hålls och när kandidaterna senast skall vara nominerade. Minst 7 dagar skall reserveras för kandidatnomineringen och kandidatnominering tar slut 7 dagar innan valet hålls. Om det inte finns fler än en kandidat behöver valet inte ordnas. RÖSTRÄTT ? ? Alla arbetstagare och tjänstemän på arbetsplatsen som på valdagen har ett giltigt arbetskontrakt har rätt att rösta, även de som är permitterade eller på föräldraledighet. VALRESULTATET ? ? Vem som blivit vald skall anmälas till arbets givaren, den egna fackavdelning samt till Industrifackets regionkontor. ? ? Arbetsgivaren anmäler vem som blivit vald till arbetarskyddsregistret på Arbetarskyddscentralen. 15 23.11.2017 44 AHJ1715_1-48.indd 44 14.11.2017 13:39:22
Savonlinnan autokorjaamotyöväen ao. 234:n jouluruokailu la 9.12. klo 18 Bistro Waahdossa. Seuralaisille hinta 29 €. Ilmoittautumiset Jorma Korjansalolle, puh. 045 237 3853. Virtain metallityöntekijät ao. 349:n jouluateria pe 15.12. klo 18 EKL Rajaniemessä Virroilla. Ammattiosasto maksaa jäsenen ja seuralaisen aterian. Ilmoittautumiset 30.11. mennessä Eilalle tekstiviestillä puh. 040 561 8909 tai sähköpostilla eilaro@phpoint.fi. Muista mainita ruoka-aineallergiat. Järviseudun Metallityöväen ao. 366:n pikkujoulu la 9.12. klo 18 Hotelli-Ravintola Kivitipussa Lappajärvellä. Hinta jäsenille ja seuralaisille 5 €/henkilö. Ilmoittautumiset maksamalla ao:n tilille tai luottamusmiehille. Huom! kalenterissa on pikkujoulu merkitty väärälle päivälle. Lisätietoja nettisivuilla osasto366fi.directo.fi. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n koulutustilaisuus pe 15.12. klo 11.30-15.00 osaston toimiston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C (2.krs), 20100 Turku. Aiheena kansantalous, vastaava tutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta alustaa. Koulutus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Klo 11.30 lounas Daily Bistrossa, klo 12–15 koulutus. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 12.12. mennessä toimistolle puh. 044 518 9449 tai susanna. merinen@metalli49turku.fi. SEUTURYHMÄT Kiteen Metallityöväen ao. 333 ja Uuden-Värtsilän metallityöväen ao. 22 järjestävät 15.12. klo 17-20 seuturyhmäkoulutuksen Kiteenhovissa. Aiheena Teollisuusliitto tutuksi, kouluttajana Timo Haverinen Varkauden aluetoimistosta. Kurssille voivat osallistua kaikki entisen metallin jäsenet, teamilaiset ja puuliittolaiset eli nykyiset teollisuusliittolaiset. Kurssin alussa pullakahvit ja kurssin jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 8.12. mennessä Jarille puh. 0500 790 573, Matille puh. 050 355 9621 tai Vesalle puh. 0400 902 691. Kaakkois-Suomi – Savo-Karjala n Aluetoimistoissa uuden Teollisuusliiton jäsenille avoimien ovien päivä ma 4.12. klo 9–17. n Kaakkois-Suomen aluetoimisto, Matkakuja 6, 2 krs, Kotka. n Savo-Karjalan aluetoimisto, Kauppakatu 48, 2 krs, Varkaus. Lämpimästi tervetuloa! Liiton TASKUKALENTERIA ei paineta vuodelle 2018 johtuen kolmen liiton yhdentymisen aiheuttamasta kiireellisestä aikataulusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK hakee opiskelijoita Koneenasentajan ammattitutkintoon Koulutuksen aloitus 27.11.2017 alkaen, kesto 8–16 kuukautta. Edellytämme perustutkintoa sähkö-, metalli-, konetai ajoneuvolinjalta. Täytä hakemus 23.11.2017 mennessä: www.takk.fi/koneenasentaja logistiikan osaajiksi teknologiateollisuuteen Koulutuksen aloitus 2.1.2018, kesto 8–12 kuukautta. Edellytämme ammatillista perustutkintoa tai työkokemusta varastoalalta. Täytä hakemus 8.12.2017 mennessä: www.takk.fi/palvelulogistiikka lisätietoja Koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää p. 044 7906 651, marko.kankaanpaa@takk.fi Tampereen Teollisuusoppilaitos TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Työssäoppiminen tapahtuu Sandvik Mining and Construction Oy:ssä. Koulutuksen ajalta Tampereen Teollisuusoppilaitos maksaa teknologiateollisuuden oppilaspalkkaa. 23.11.2017 15 Elokuu 2018 © Ajasto Paperproducts Oy, 2017 Nimipäivät © Helsingin yliopisto Kuva: Adobe Stock Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai vk 31 32 33 34 35 6 13 20 27 7 14 21 28 8 15 22 29 9 16 23 30 10 17 24 31 11 8 18 9 25 12 19 26 6 1 2 3 4 7 5 Keimo Toimi Jesse Okko Sami Samuli Rauli Lahja Onerva Kanerva Veini Soini Tauno Silva Sylvi Jaana Marjo Marja Iivari Iivo Iina Iines Inari Erja Nadja Eira Aulis Signe Varma Eemeli Eemi Lauri Lasse Verneri Perttu Arvi Sanna Susanna Sanni Leevi Loviisa Kiira Klaara Mauno Maunu Ilmi Ilma a m le n a S e m la S a r e e V o m a n a V a e n ni L a e N o m m iK er ia M “Ihmiset ovat kuin viinit, huonot muuttuvat vanhoina happamiksi, hyvät tulevat vanhentuessaan yhä paremmiksi.” Cicero CarpeDiem_1 m1p_2018_C arpeDiem_29 0x290_1m1p_ _2018.QXP 16.1.2017 10:00 Sivu 8 45 AHJ1715_1-48.indd 45 14.11.2017 13:39:29
15 23.11.2017 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 2+/3 A 26 B 0, 96 € C SD P D 18 E 65 9 F 46 v G Tu rk u H H JK AHJ1715_1-48.indd 46 14.11.2017 13:39:34
T YY L I 47 AHJON TOIMITUS Taina Ilomäki-Virta (vas.), Suvi Sajaniemi, Kiti Haila, Kirsi Törmänen-Petman, Johan Lund, Mikko Nikula ja Asko-Matti Koskelainen TYÖPAIKKA Teollisuusliitto ry KOTIPAIKKA Helsinki KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1715_1-48.indd 47 14.11.2017 13:39:39
LA2 – Posti Oy HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki AVOINNA Ma–la 9.00 – 21.00 Su 12.00 – 18.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu VERKOSSA Aina auki Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Samsung Galaxy Tab S3 9.7” WiFi + LTE -tabletti Uuden sukupolven tabletissa yhdistyvät luovuus, viihde ja tuottavuus täysin uudella tavalla. Tabletti on riittävän pieni otettavaksi mukaan kaikkialle ja tarpeeksi iso laajempienkin työprojektien käsittelyyn. Verk.com/33528 Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. 779 ,90 Apurahalla 42,00/kk (24 kk) AHJ1715_1-48.indd 48 14.11.2017 13:39:43