MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 18.12.2014 ahjo.fi NRO LIIKUNNASTA TUKEA RASKAASEEN TYÖHÖN ONKO KOULUJÄRJESTELMÄ TASA-ARVOINEN? PERHEYRITYS HAKEE KASVUA MAAILMALTA AHJO DISKUTERAR FÖRLÄNGDA YRKESKARRIÄRER 16 KESKUSTELEE työssä jaksamisesta ja työurien pidentämisestä AHJ1416_1-23.indd 1 9.12.2014 12:28:24
16 18.12.2014 ERIC LER AILLEZ 2 Pakolla vai parannuksilla? n Suomessa ei jäädä poikkeuksellisen nuorina eläkkeelle eurooppalaisittain vertaillen. Suomessa joudutaan aikaisin työkyvyttömyyseläkkeelle. n Viimeisimmässä EU-maiden vertailussa miehet siirtyivät keskimäärin 61,7-vuotiaina eläkkeelle, naiset 61,3-vuotiaina. Suomessa miesten keskimääräinen ikä siirtyä eläkkeelle oli 62,3, naisten 61,1. n Vanhuuseläkkeen alaraja ei ole sekään poikkeuksellisen alhainen. EU-tilaston mukaan Suomi oli samassa kastissa 17 muun EU-maan kanssa. Peräti 10 muussa EU-maassa vanhuuseläkkeelle alaraja oli alhaisempi. n Työeläkkeelle Suomessa siirryttiin vuonna 2012 keskimäärin 60,9-vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin 51,9-vuotiaina. Työeläkkeet painavat keskimääräistä eläköitymisikää alaspäin. AHJO KESKUSTELEE 2014 -tapaamisessa neljä Metalliliiton aktiivia pohti, mitä työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen vaatii työpaikan olosuhteilta ja eri osapuolilta. Helsingin Paasitorni 13. marraskuuta 10 AHJ1416_1-23.indd 2 9.12.2014 12:28:25
18.12.2014 16 On mykistävää lukea kokoomusnuorten puheenjohtajan Susanna Kosken näkemyksiä (s. 22–23) tasa-arvoisesta koulutuksesta. Hänen mielestään koulujärjestelmän on annettava kaikille tasapuoliset mahdollisuudet niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Ilmeisesti Kosken yhteiskunnallinen laupeus kuitenkin päättyy samaan aikaan peruskoulun kanssa. Muutama kuukausi sitten Koski oli lehtihaastattelussa sitä mieltä, että työsopimus on vain työnantajan ja -tekijän välistä kaupankäyntiä. Hän vastustaa yleissitovuutta, lakko-oikeutta, ay-maksujen verovähennyskelpoisuutta sekä ansioturvan nykyistä pituutta. Koski ei hätkähdä ajatusta matalapalkkayhteiskunnasta. Jos joku tekee kovasti töitä, niin sille pitää antaa arvoa, eikä sosialisoida sitä ahkeruutta, hän muotoilee. Tänä vuonna on keskusteltu paljon taloudellisen laman lisäksi Suomen henkisestä lamasta. Uskooko joku vakavissaan, että se hellittää työttömyysja sosiaaliturvaa tai vaikkapa palkkoja leikkaamalla? Vaikutus on täsmälleen päinvastainen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen juuri julkaisema tutkimuskin osoitti, että palkat ovat Suomessa kohtuullisella tasolla verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihin. Meillä on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä. Suurin osa haluaisi työllistyä. Jos kuuntelee poliittisen keskustan ja oikeiston näkemyksiä, ay-liike on syypää siihen, että nämä ihmiset ovat menettäneet työnsä tai eivät työllisty. Lausunnoista jää vaikutelma, että ay-liike on tuulahdus menneisyydestä. Ay-liike on ollut työn antajien vastavoimana Suomessa vasta reilut sata vuotta. Sitä ennen mentiin täysin työnantajan armoilla – aika paljon pidempään. Oikealta tulevat ehdotukset ovat järjestelmällisesti sellaisia, että niiden käytäntöönpano kurjistaisi muutoinkin heikommassa asemassa olevien elämää. Pitkälle vietyinä ne horjuttaisivat yhteis kuntarauhaa, jonka osa on myös se tasa-arvoinen koulujärjestelmä. Toivottavasti kukaan ei ole unohtanut, millaisen ohjelman saattelemana pääministeripuolueen nuorisojohtaja nousi asemaansa. Kokoomusnuorten tavoiteohjelmassa muun muassa vaadittiin kansan ryhmää vastaan kiihottamisen sallimista. Ja millainen yhteiskunta on parasta kulotuspohjaa näille asenteille? Sen me olemme historiasta nähneet. Ja monessa Euroopan maassa ihan lähivuosinakin. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Uskooko joku vakavissaan, että lama hellittää sosiaaliturvaa tai palkkoja leikkaamalla?” Tuhoisia ajatuksia PUHEENAIHE 4 Valtuustossa puolustettiin lakko-oikeutta ja vastustettiin nollatuntisopimuksia AMMATTILAINEN 9 Matti Vuorinen asentaja-koneistaja Maintpartner Oy TOIMIJA 18 Esko Viitasaari pääluottamusmies Best-Hall Oy 20 Elektroniikka-alalla valopilkkuja synkkyydessä 28 Perheyritys Leimetillä haetaan kasvua maailmalta 36 AHJO DISKUTERAR 2014 Fyra metallare vädrar åsikter om att orka på jobbet HARRASTUS 35 Viljo Eriksson musiikkki 5 LINJAUS 7 UUSI 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 33 MAA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA ”Musiikki antaa elämyksiä ja jaksamista arkeen.” XXXX XX 3 28 35 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ AHJ1416_1-23.indd 3 9.12.2014 12:28:31
16 18.12.2014 LIITTOVALTUUSTO Työnantajat koventavat otteitaan sekä työpaikoilla että työmarkkinoilla. Meneillään oleviin työelämän pelisääntöneuvotteluihin työnantajapuoli toi valmiiksi lakipykäliksi muotoillut esitykset lakko-oikeuden kaventamisesta, lakkosakkojen korottamisesta ja luottamusmiesten korvausvelvollisuudesta. Puheenjohtaja Riku Aalto tyrmää täysin vaatimukset lakko-oikeuteen puuttumisesta. Tämä työnantajienkin pitäisi hyväksyä, jos he tosissaan haluavat kehittää työelämän pelisääntöjä. – Nyt pitäisi puuttua työtaisteluiden syihin. Lakkoonhan mennään yleensä työnantajan asenteen ja törkeän käytöksen takia, Aalto muistutti marraskuun lopulla Helsingin työväentalolla liittovaltuuston syyskokouksessa. Myös surulakot pitäisi kokonaan poistaa laittomien lakkojen listalta. – Ne eivät sinällään kohdistu työehtosopimuksiin. Tällaisia lakkojahan esiintyy yleensä irtisanomisten jälkeen. Aalto moitti yritysjohtajia, jotka eivät ole sitoutuneita kehittämään omia yrityksiään, henkilöstöstä puhumattakaan. – Henkilöstöhän on monille vain kuluerä tuloslaskelmassa eli pakollinen rasite. Valtuusto keskusteli paljon myös uudesta eläkejärjestelmästä. Yksi esille tullut ehdotus oli, että eläkkeille määriteltäisiin katto. Aalto huomautti, että eläkekatto saattaa olla ongelmallinen esimerkiksi eläkkeiden ansioperusteisuuden sekä verotuksen näkökulmasta. Valtuusto päätti kutsua seuraavaan kokoukseensa asiantuntijan esittelemään, millaisia vaikutuksia eläkekaton käyttöönotolla voi olla. Liittosihteeri Matti Mäkelä totesi, että uusi järjestelmä turvaa eläkkeet, kohtelee työntekijöitä tasavertaisemmin ja tarjoaa pääsykanavia eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkkeen alarajaa. Mäkelän mukaan alarajan nosto oli tarpeeton, mutta se ei ole metallityöntekijän näkökulmasta tärkein asia. – Vanhallakin ikärajalla vain kolmannes työntekijöistä on jaksanut töissä alarajaan asti. Mäkelä luetteli uudistuksen merkittävämpiä puolia: työttömien eläkeputki säilyy, työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee, osa-aikaeläkkeen tilalle tulee varhennettu vanhuuseläke, joka on nykyistä joustavampi. Uutena vaihtoehtona on työuraeläke, jota voi anoa työskenneltyään 38 vuotta raskaissa töissä. – Nyt on tärkeää, että työpaikoilla lisätään mahdollisuuksia jaksaa töissä pidempään. Mäkelä pitää hyvänä asiana sitä, että uudistus syntyi kolmikantaisesti. – Voittajia ovat ay-liike ja sopimusjärjestelmä. Jos nykyinen tai tuleva eduskunta olisi yksin tehnyt eläkeratkaisut, lopputulos olisi voinut olla paljon huonompi. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Lakko-oikeus on ja pysyy Palkansaajajärjestöt eivät hyväksy lakkooikeuden kaventamista. ”Työrauhajärjestelmässä riittää kehittämistä, mutta se ei todellakaan tarkoita työnantajien sanelu politiikan jatkamista ja jopa vahvistamista työpaikoilla,” totesi Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto liittovaltuuston syyskokouksessa. Nollatuntisopimusten kieltämiseen tähtäävä Operaatio Vakiduuni on liiton nuorten aloittama kampanja. Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Petri Ahokangas esitteli kampanjan etenemistä valtuustolle. KITI HAIL A PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi ”Eläkeratkaisu turvasi työntekijöiden aseman” AHJ1416_1-23.indd 4 9.12.2014 12:28:36
18.12.2014 16 Valtuuston puheenvuoroissa ehdotettiin muun muassa työntekijöiden ”saatanallisia säkeitä” vastapainoksi EK:n mantroille, hämmästeltiin Suomen Yrittäjien pohjalaista uhoa ja pidettiin nollatuntisopimusta työntekijän puhelinpäivystysorjuutena. n TOMI NIEMINEN (Varsinais-Suomen vaalipiiri) oli sitä mieltä, että EK:n puheet ovat kuin eri maailmasta. Hän ehdotti ay-liikkeen ottavan käyttöön vastamanaukset: ”Me voitaisiin laatia omat saatanalliset säkeet EK:n suuntaan. 666: kuuden tunnin työpäivä, kuudes lomaviikko, kuuden prosentin palkankorotukset.” n JUKKA-PEKKA MATINTUPA (Vaasa) oli pannut merkille Suomen Yrittäjien uuden puheenjohtajan Jyrki Mäkysen uhon ja ns. miekantuppipuheen, jossa Mäkynen ilmoitti tavoitteekseen työehto sopimusten yleissitovuuden poistamisen: ”Mäkynen toivoo täydellisen isäntävallan palautusta Pohjanmaan lakeuksille ja koko Suomeen. Onko muka yrittäjien etu hakea konfliktia? Talouskasvu edellyttää vakautta ja yhteiskunnallista yhteisymmärrystä, katsokaa vaikka, miten menee Venäjällä ja Kreikalla.” n JUHA PAKARINEN (Pohjois-Karjala) toivoi Operaatio Vakiduuni -kampanjalle menestystä ja tulkitsi, että nollatuntisopimuksilla siirretään yrittämiseen kuuluvaa yrittäjäriskiä työntekijän kannettavaksi: ”Työntekijälle nollatuntisopimus tarkoittaa, että hänet on orjuutettu puhelinpäivystykseen siinä toivossa, että puhelin soisi.” n Reija Mettovaara (Uusimaa) kannatti Operaatio Vakiduunia ja nollatuntisopimusten vastustamista ennaltaehkäisevästi: ”Omalla työpaikallanikin on nyt solmittu yksi nollatuntisopimus. Vaikka tämä ei vielä ole erityisesti metallialan ongelma, niin tulossa se on. Ei vuokratyöstäkään uskottu, että siitä kasvaisi iso ilmiö.” Eläkeratkaisuun sisältynyttä eläkeiän alarajan nostoa arvostelivat mm. JYRKI LEVONEN (Satakunta), ANTERO PALOMÄKI (Varsinais-Suomi) ja ILPO HAAJA (Helsinki). RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO (Helsinki) arvioi, että ratkaisu oli olosuhteisiin nähden hyväksyttävä ja ”olisi voinut olla pahempikin”. Hän myös otti esille eläkekaton suurimpien eläkkeiden leikkaamiseksi ja toivoi ay-liikkeen ottavan eläkekaton tavoitteekseen. Kannatusta tuli useammalta puhujalta. MIKKO NIKULA LINJ A US Lakko-oikeus on ja pysyy KITI HAIL A KITI HAIL A YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Saatanalliset säkeet EK:lle = 6+6+6 VALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ VUODELLE 2015 n Jäsenmaksu on 1,75 % eli sama kuin tänä vuonna. n Edunvalvonnan painopisteet ovat työehtosopimustoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenhankinta ja –huolto sekä liittokokoukseen valmistautuminen. n Liitto säästää ensi vuonna karsimalla henkilöstömenoja ja toiminnan kuluja. n Palkansaajalehdille myönnettävän lehtisetelin arvo on valtakunnallisille lehdille 25 ja muille lehdille 15 euroa. n Jatkossa liitosta lähtevä kirjeposti lähetetään myös ammattiosastojen kirjeenvaihtajille. n Liitto selvittää ammattiosastojen työntekijöiden koulutustarpeen. n Liiton verkkokauppaa laajennetaan. Lue lisää www.metalliliitto.fi ja katso valtuuston tunnelmia liiton Facebook-sivulta www.facebook.com/metalliliitto. MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri Suomalaisten työpaikkojen tuottavuus paranee parhaiten ottamalla koko henkilöstö mukaan työn ja tuotteiden kehittämiseen. Tuottavuus on kytköksissä kolmeen asiaan: keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja yhteistoimintaan. Jos joku näistä asioista ei työpaikalla ole kunnossa, ei tuottavuudenkaan voi olettaa olevan parhaalla mahdollisella tasolla. Vain yhdessä tekemällä pystytään kehittelemään parhaat ideat ja saamaan ne myös markkinoitua kaupaksi maailmalla. Metallin aloilta on hyviä esimerkkejä siitä, että tulosta on syntynyt, kun työntekijät on otettu mukaan kehittämään tuotteita ja työprosesseja. Näissä yrityksissä on ymmärretty, että parhaat oivallukset eivät synny toimitusjohtajan huoneessa. Tällaisilla työpaikoilla on osattu hyödyntää työntekijöiden ja luottamushenkilöiden osaamista. Samoin on huomattu, että jäsenemme ovat pääsääntöisesti ylpeitä osaamisestaan ja ammattitaidostaan. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Tuottavuuden kasvaessa täytyy myös turvallisuudentunteen oman työpaikan säilymisestä kasvaa ja työllisyyden vahvistua. Ulkopuoliset konsultit voivat joskus olla avuksi työpaikan ongelmakohtien havaitsemisessa. Itse ongelmat täytyy kuitenkin aina ratkaista työpaikoilla. Asioiden avoin käsittely kasvattaa luottamusta. Tuottavuus paranee yhteistyöllä AHJ1416_1-23.indd 5 9.12.2014 12:28:43
16 18.12.2014 Ihmisarvoinen työ esillä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja Guy Ryder vieraili Suomessa marraskuussa. Vierailuun liittyneessä seminaarissa Metalli liiton liitto valtuuston 2. varapuheenjohtaja ja Hyvinkään Konecranesin pääluottamusmies Pasi Karttunen nosti esiin seuraavia asioita: n Työntekijällä on oltava oikeus ihmisarvoiseen työhön ja elämiseen riittävään palkkaan silloinkin, kun työtä siirretään halvemman työvoiman maihin. n On huolestuttavaa, että ILO:n hallintoneuvostossa työnantajat väittävät, ettei lakko-oikeus olisi osa työntekijöiden järjestäytymisvapauden tunnustavaa ILO:n perussopimusta. n Ay-liikkeen ja monikansallisten yhtiöiden välisillä kansainvälisillä puitesopimuksilla ja globaaleilla yritysneuvostoilla on tärkeä rooli työntekijöiden aseman parantamisessa. Maailmalle! GENÈVEKOULU on tarkoitettu sinulle ay-aktiivi. Pääset opiskelemaan pohjoismaisten kollegoiden kanssa työelämän kansainvälistymistä ja osallistumaan ILO:n kokoukseen. Genèvekoulu 2015 n 16.–19.4. esikurssi Runö, Ruotsi n etäopiskelu (noin 30 h) kotimaassa n 28.5.–17.6. pääkurssi, Genève, Sveitsi Kielet englanti ja ruotsi. Ks. www.tsl.fi Haku päättyy 31.1.2015. Lisätietoja kurssista ja kurssimaksuista liitosta: Sari Helminen, puh. 040 521 0970 SEURAAVASSA AHJOSSA Lähikuntoutus toimii. Normetin väki Iisalmesta sen todistaa. TIESITK Ö ??Mikä väite väärä? Tes:n mukaan työntekijällä on oikeus vapaapäivään A avioliittoon B?kun täyttää C?läheisen D?lapsensa kastevihkimisen 50 tai omaisen tai nimeämispäivänä 60 vuotta hautajaispäivänä päivänä ??Minna Helle on 1.1. lähtien A?MTV:n B?valtakunnanC?korkeimman D?oikeusmeteorologi sovittelija oikeuden ministeri presidentti ??Maailmanhistorian alin lämpötila mitattiin Etelämantereella 1983, se oli A?–72,3 oC B?–76,1 oC C?–81,5 oC D?–89,2 oC ??Norjalainen Magnus Carlsen on maailmanmestari A?snookerissa B?dartsissa C?shakissa D?kädenväännössä SANNA HEIKINT AL O 6 8 TAMMIKUU Starttaa Lapin vaalipiiristä Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden yhteinen eduskuntavaalikiertue TORSTAI OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 16 18.12.2014 Pääluottamusmies sai kenkää Metalliliitto tuomitsee jyrkästi ABB:n Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehen perusteettoman työsuhteen päättämisen. – Erityisen törkeäksi teon tekee se, että parhaillaan käydään neuvotteluja neuvottelujärjestelmän uudistamisesta, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Työnantajat yrittävät meneillään olevissa neuvotteluissa muun muassa saada luottamusmiehet henkilökohtaiseen vastuuseen työtaistelutoimista. Vastalauseena Aalto vetäytyy työryhmän jäsenyydestä. Teknologiateollisuus pyrkii juhlapuheissaan lisäämään paikallista sopimista. ABB:n tapauksen tekee poikkeuksellisen vakavaksi se, että kun tehtaalla ei päästy paikalliseen sopimukseen, työnantaja ratkaisi asian päättämällä työsuhteen. Metalliliitto vie asian välittömästi työtuomioistuimeen. Metalliliitto pyrkii Teknologiateollisuuden työpaikoilla aina vastuulliseen toimintaan, jossa neuvottelujärjestelmän kehittäminen on ensisijainen toimintamalli. Viimeaikaiset varaluottamushenkilöihin ja jopa pääluottamusmiehiin kohdistuneet törkeät toimet ovat kuitenkin omiaan lietsomaan levottomuutta laajemminkin. LUE LISÄÄ: www.metalliliitto.fi LUE: AHJO 13/2013, WWW.AHJO.FI Made in Rauma KERUU Rauman merimuseossa keväällä avattava Rakennettu Raumalla -näyttely kertoo työn arjesta raumalaisilla telakoilla. Esineistöä kartoitetaan parhaillaan. Tarkoituksena on kerätä ja tallentaa tietoa, muistoja ja kokemuksia raumalaisesta laivan rakennuksesta sekä varmistaa aiheeseen liittyvien aineistojen säilyminen. Keruutalkoita on siivitetty mm. työpaikkojen pubivisailloilla. Osallistuakseen keruuseen ei välttämättä tarvitse lähteä museolle, tietoa kerätään myös Kerromuseolle.fi-sivuston kautta. Lisätiedot: www.rmm.fi Guy Ryder Pasi Karttunen MONIT OIMIMUR TAJ A/R A UMAN MERIMUSE O AHJ1416_1-23.indd 6 9.12.2014 12:28:49
18.12.2014 16 TAL OUS ”Ne ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Ravistelu, uudelleenjärjestely ja selkeiden tavoitteiden asettaminen tekisi terää.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Lähde järjestäjäharjoittelijaksi! Metalliliiton järjestämistoiminnassa on tänä syksynä ollut mukana aluetoimistojen alaisuudessa seitsemän järjestäjäharjoittelijaa. Nyt haetaan 14 harjoittelijaa vuodelle 2015. Seuraava jakso alkaa 2. helmikuuta. Metalliliitolla on enemmän vaikutusvaltaa, kun työpaikat ovat järjestäytyneitä. Järjestäjäharjoittelijana omat taidot kehittyvät ja voi kokea tekevänsä tärkeää työtä, kun auttaa muita saamaan edunvalvontansa kuntoon. KIIA PYÖRRE järjestäjäharjoittelija, Vaasan piiri: ”Työskentelin aiemmin viisi vuotta metallihommissa Meseralla Karhulassa. Sen jälkeen olen myynyt ovia ja ikkunoita Domuksella, ollut S-Marketin kassalla ja työttömänä. Viime syksynä muutin miehen perässä Pohjanmaalle Kurikkaan ja nyt suoritan yrittäjän ammattitutkintoa Seinäjoella haaveenani alpakoiden kasvatus. Olin käynyt ensimmäisen järjestäjäkurssin jo viime vuoden syksynä, ja kun järjestämistoiminta alkoi Vaasassa, minulta kysyttiin lähtisinkö mukaan. Olen kokenut tämän toiminnan hyvänä – ja olen nähnyt, että joissakin firmoissa asiat ovat huonosti. Harjoittelun aluksi sain puhelinnumerot erään yrityksen muutamalle työntekijälle, jotka olivat jo jäseniä. Soittelin niitä ihmisiä läpi, tapasin heitä, osa antoi uusia yhteystietoja, mitä kautta sain taas sovittua uusia tapaamisia. Työntekijät ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Yritys on parinkymmenen työntekijän paja, missä on ollut esimerkiksi ongelmia ilman vaihtoasioissa, hankaluuksia turvallisten työvaatteiden saannissa, puutteita ylityökorvausten maksamisessa, epäselvyyksiä pekkasten kanssa, määräaikaisuuksien perusteetonta ketjuttamista ja työntekijöiden eriarvoista kohtelua. Työntekijät ovat hiffanneet mistä on kyse ja alkaneet keskustella keskenään. Ennen he eivät kaikki tienneet edes toistensa nimiä. On upea nähdä, miten he alkavat puhaltaa yhteen hiileen ja toimivat yhdessä. Siellä on näinä päivinä tarkoitus pitää luottamusmiesvaalit ja valita yrityksen ensimmäinen pääluottamusmies. He ovat luoneet liiton työpaikalle. Olen aikaisemmin tehnyt myyntihommaa, ja järjestäjän työ on aika samanlaista. Työ on ihmisten kanssa toimimista. Kestää itselläkin tajuta, että mitä tämä homma on, ja miten tässä pitää edetä. Luulen, että tajuan nyt. Olen lupautunut, että jään järjestäjäaktiiviksi tämän jälkeen. Olen luonut työpaikan ihmisiin ihmissuhteen, ja heillä on matalampi kynnys soittaa minulle kuin liiton toimistolle. He luottavat minuun.” ASKO-MATTI KOSKELAINEN Vuosi 2008 oli liikevaihdolla mitattuna suomalaisen teollisuuden huippuvuosi. Työntekijöiden määrällä mitattuna huippu oli ohitettu jo seitsemän vuotta aikaisemmin. Vuonna 2001 Tilastokeskuksessa tehdasteollisuuteen luettavien yritysten palveluksessa oli kaikkiaan 426 000 työntekijää. Vuonna 2008 heitä oli 44 000 vähemmän. Mutta vuoden 2008 jälkeen vähentämistahti tuplaantui. Viidessä vuodessa katosi 74 000 työpaikkaa. Yli puolet noista työpaikoista hävisi isoista, yli 500 työntekijän yrityksistä. Niissä on nyt tekijöitä neljännes vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Sitä pienemmissä yrityksissä pudotusta on tullut ”vain” 15 prosenttia. Metalliteollisuuden kohdalla prosenttiluvut ovat samankaltaiset. Osa isojen yritysten pudotuksesta johtuu siitä, että väenvähennysten myötä jotkut ovat pudonneet pois isojen yritysten luokasta. Mutta kyllä ne kertovat myös siitä, mistä teollisuudenkin kasvuvoima on löydettävissä. Kaikesta yhteiskunnan muutoksesta huolimatta Suomi tarvitsee etenkin vientiteollisuutta. Eduskuntavaalit alkavat lähestyä. Aika varma veikkaus on, että vaaleihin ei osallistu yhtään puoluetta, joka ei lupaisi lisää työpaikkoja ja uutta teollisuutta. Nämä uuden teollisuuden rakentajat eivät olisi ehdokkaina vaaleissa, jos heillä olisi ratkaisujen avaimet taskussaan. He perustaisivat uutta teollisuutta. Yhden asian 200 heidän joukostaan valittua voivat tehdä. Sen sijaan, että höpöttävät huonosti EU-englannista käännettyjä pehmopuheita innovaatioista, he voisivat perata ja järkeistää julkisen vallan yritys toimintaan suuntaamat tukitoimet ja organisaatiot. Ne ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Ravistelu, uudelleenjärjestely ja selkeiden tavoitteiden asettaminen tekisi terää. Työpaikkaluvut kertovat, mihin toimia kannattaa suunnata. Innovaatioita ilmassa UUSI MITEN TULIT NYKYISEEN TYÖHÖSI? Koska edellisestä työpaikasta ei maksettu palkkaa, hakeuduin uusiin töihin 3,5 vuotta sitten. Muratalla olin aluksi puoli vuotta vuokratyöntekijänä, kunnes minut vakinaistettiin. MILLOIN LIITYIT LIITTOON? Noin kaksi kuukautta sitten. Varapääluottamusmies rekrysi uusia jäseniä, piti palopuheita ja sai minutkin liittymään. Pitkään oli pitänyt jo liittyä, mutta en vain saanut papereita eteenpäin. Olen järjestäytymistoimikunnassa eli jo aktiivijäsen. MITÄ TOIVOT LIITOLTA? Toivon, että meidän asioita viedään eteenpäin niin, ettei työnantaja pysty yksin sanelemaan, vaan meitäkin kuunneltaisiin. KOULUTTAJA MIKA TAAVITSAINEN, 24 TYÖPAIKKA Murata Electronics Oy, Vantaa AMMATTIOSASTO Länsi-Vantaan metalli työ väen ao. 255 Haluatko parantaa maailmaa ja työpaikkojen edunvalvontaa? Haluatko järjestäjäharjoittelijaksi? Ota yhteyttä: Järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen mika.hakkinen@metalliliitto.fi puh. 040 652 8722 www.metalliliitto.fi/jarjestaminen JYRKI L UUKK ONEN PUHEENAIHE AHJ1416_1-23.indd 7 9.12.2014 12:28:53
16 18.12.2014 Jos nykykeskustelua on uskominen, tarjolla on enää lähinnä pätkiin, silppuun ja nollatuntisopimuksiin perustuvaa työtä. Vakityö on vain kaunis muisto menneisyydestä. Tilastojen valossa muutos ei ole aivan näin dramaattinen. Vuonna 2013 kaksi kolmesta työllisestä työskenteli kokoaikaisessa ja toistaiseksi voimassa olevassa palkkatyösuhteessa aivan kuten vuonna 2000. Silti on totta, että esimerkiksi yksin yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentely on lisääntynyt 2000-luvulla. Itsensätyöllistäjiä on vielä varsin vähän, vain kuusi prosenttia kaikista työllisistä. Määrä luultavasti kasvaa tulevaisuudessa jonkin verran. Tilastokeskus on julkaissut hiljattain itsensätyöllistäjien kokonaistilannetta kuvaavan tutkimuksen Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013 (Pärnänen & Sutela 2014). Yksinyrittäjinä, ammatinharjoittajina, freelancereina ja apurahansaajina työskentelevien joukko on moninainen. Siihen mahtuu muun muassa lääkäreitä, toimittajia, muusikoita, kampaajia, kuorma-autoilijoita, putkiasentajia, rakennusmiehiä ja perhepäivähoitajia. Joka viides itsensätyöllistäjä työskentelee yrittäjämäisesti olosuhteiden pakosta. Suurimmalle osalle kyseessä on enemmän tai vähemmän tervetullut vaihtoehto. Työ on monella tapaa intensiivistä. Jatkuva huoli toimeentulosta ja tulojen vaihtelevuus ovat tuttua monille, ja työajat venyvät. Toisaalta innostus ja ”työn imu” on suurta. Useimmat nauttivat, kun saavat olla ”oman itsensä herroja”. Joka kolmas itsensätyöllistäjä työskentelee rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden alalla. Työ on usein fyysisesti rankkaa puurtamista eikä siten eroa palkansaajatyöstä. Yrittäjämäisyys tuo kuitenkin sellaista itsenäisyyttä ja valinnanvapautta, joka palkansaajatyössä on mahdollista lähinnä vain ylemmille toimihenkilöille. Tätä arvostetaan. Tutkimuksen vastaajilla oli yleisesti ottaen vahva työn eetos: omillaan halutaan pärjätä. Vahinko ei kuitenkaan tule kello kaulassa. Itsensätyöllistäjien sosiaaliturvajärjestelmään liittyy isoja ongelmia erityisesti sairastumisen ja työttömyyden osalta. Sosiaaliturvajärjestelmä tunnetaan ylipäänsä huonosti, ja se koetaan vaikeaselkoiseksi, jopa epäoikeudenmukaiseksi. Työllisyyden kannalta itsensätyöllistäjyys on olennainen ilmiö. Se voi olla vaihtoehto silloin, kun palkkatyötä ei ole. Joka kolmas itsensätyöllistäjä on myös periaatteessa kiinnostunut palkkaamaan työntekijöitä. Tähän työllisyyttä luovaan potentiaaliin on syytä tarttua. Se kuitenkin edellyttää, että ryhmän sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta parannetaan ensi sijassa. hanna.sutela@stat.fi KOLUMNI MIELIPIDE 8 NÄMÄKÖ EVÄÄT TALOUSKASVUUN JA HYVINVOINTIIN? Tuloerot ja köyhyys kasvavat Suomessa selvästi muita pohjoismaita nopeammin. Nykyinen leikkausja kurjistamispolitiikka on lisännyt köyhyyttä ja epävarmuutta tavallisissa pienituloisissa ihmisissä ja perheissä. Esimerkiksi nuorten ja työttömien asema yhteiskunnassa on heikentynyt voimakkaasti kun työllistyminen on vaikeutunut entisestään ja pitkäaikaistyöttömien määrä myös nuorten keskuudessa on yleistynyt. Valtaeliitti on keskittynyt ajamaan hyvin toimeentulevien asiaa ja ummistanut silmänsä huono-osaisimpien elämän kurjistumiselta. Taantumasta huolimatta rikkaille ajetaan suuria verohelpotuksia, mutta vähäosaiset ja turvaa tarvitsevat on jätetty oman onnensa nojaan. Tämä kehitys käy selvästi ilmi vasta julkaistuista verotiedoista. Vääristä säästöistä, toimenpiteistä ja leikkauksista saattaa tulevaisuudessa koitua suuri lasku yhteiskunnalle, kun palveluja karsitaan lyhytnäköisesti. Eri medioissa esille tulleet pelastajat ja kaiken tietävät ”asiantuntijat” vaativat toimia Suomen talouden, taantuman ja työllisyyden kohentamiseksi. Keinot ovat vain mielestäni kuin hölmöläisten kylästä. Milloin listalla ovat palkanalennukset tai työajan pidennykset, jotka nekin tarkoittavat kyllä maalaisjärjellä ihan samaa. Asiaa kannattavat esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ( Kaleva 19.10.2014). Näyttää siltä, että kyseisten herrojen mielestä työpaikkoja syntyy ja Suomi pelastuu, kunhan vain tehdään pidempiä päiviä ja sysätään viimeisetkin vapaat työt nyt jo työuransa loppupuolella oleville työntekijöille. Jos kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitys on mennyt siihen pisteeseen, että pärjäämme vain vastikkeettomalla työnteolla, niin luulenpa, että siitä tulee huono kannustin työntekoon. Lisäksi nuorilta viedään loputkin mahdollisuudet työllistyä ja päästä elämän syrjään kiinni. Jos kilpailukyky olisi suoraan verrannollinen työaikaan, niin Kreikan, Italian ja Portugalin kilpailukyvyn pitäisi olla parempi kuin esimerkiksi Saksan ja Norjan. Kaikki tiedämme, että näin ei ole, eikä tällaisiin työaikajärjestelyihin ole perusteita. Ei ainakaan maalaisjärkeen perustuvia. On selvää, että palkoissa emme pysty kilpailemaan halpamaiden kanssa. Jo pelkästään hyvinvointivaltion olemassaolo vaatii sen, että sisäinen devalvaatio, siis palkkojen alentaminen, ei ole ratkaisu. Tehokkaasti tuotetut, laadukkaat, ihmisten tarpeisiin kehitetyt vientituotteet ja niiden tehokas markkinointi viennin edistämiseksi sen sijaan on erittäin kannatettavaa. Yritysten kilpailukykyä on hallituksen toimesta parannettu yritys ja yhteisöverojen kevennyksillä. Tämä käden ojennus ei ole johtanut odotettuun lopputulokseen. Näiden paineiden välissä tässä maassa joudutaan toimimaan. Näyttää vain siltä, että ainakin elinkeinoelämän edustajat puolustavat omiaan erittäin agressiivisesti, välillä täysin unohtaen sen tärkeän asian: kuka, tai ketkä mahdollistavat yritysten ja yleensäkin tämän maan hyvinvoinnin. Veronmaksajat, työntekijät. Kuinka pitkään näiden ”ajattelijoiden” neuvoja saadaan vielä kuunnella? JARI MÄNNIKKÖ Pääluottamusmies Oulainen ”Itsensätyöllistäjien sosiaaliturvajärjestelmään liittyy isoja ongelmia erityisesti sairastumisen ja työttömyyden osalta.” Itsensätyöllistäjät Suomessa HANNA SUTELA Tilastokeskuksen erikoistutkija LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1416_1-23.indd 8 9.12.2014 12:29:01
18.12.2014 16 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A PEKK A EL OMA A AMMATTILAINEN 9 ASENTAJA-KONEISTAJA MATTI VUORINEN, 51 TYÖPAIKKA MAINTPARTNER OY, RIIHIMÄKI ”Ammattitaito tulee täällä synkrooniin” Miten tulit metallialalle? Olen kouluttautunut juuri tähän. Valmistuin asentaja-koneistajaksi Vallilan ammattikoulusta 1980. Millainen työura sinulla on ollut? Olen ollut Ketjupyörä Oy:ssä, Sorvaamo Grigorievissa, Liftexissä, josta tuli Roclan tytäryhtiö ja Tuottajan Myllyssä, josta tuli Myllyn Paras. Vuonna 2007 tulin tänne. Mitä teette? Asiakkaiden koneiden osia kunnostetaan ja tehdään uusia. Mitä työhösi kuuluu? Asiakas tuo osan ja teen sen. Jos asiakkaalla ei ole piirustuksia, piirrän osan tarvittaessa. Kynällä piirrän, tietokoneella en osaa. Sorvaan, jyrsin, hion, teen kiilauria, porauksia, sahaan. Harvoin käyn korjaamassa asiakkaan luona. Mutta jos jotain osaa ei voi irrottaa, otan mukaan piirustusvälineet ja mittavälineitä ja teen piirustuksen. Mitä ja mille yrityksille teette töitä? On AGAn ja Versowoodin kaltaisia isoja vakiasiakkaita. Pikkuasiakkaita on varmaan useita kymmeniä. Tai ehkä vain pomo tietää, montako niitä on. Vuositasolla minä teen Roal Oy:lle varmaan eniten, haponkestävästä teräksestä teen osia. Mitkä ovat työn hyvät ja huonot puolet? Monipuolisuus, se on hyvä asia. Kiire on huono. Kesäaikaan oli todella kiirettä. Asiakas kävi kädestä viemässä sen kappaleen, ja sellaista jatkui viikkokaupalla. Voiko asialle tehdä jotain? Kiireapulaiseksi ei voi ottaa ketä vain, sillä ammattitaito tulee täällä synkrooniin. Koneistamista tehdään sadasosan tarkkuudella. Arvostetaanko työtäsi? Uskoisin niin. Mutta siihen nähden, mitä kaikkea täytyy osata, palkassa arvostus ei näy. Heitän esimerkkinä kappaleiden piirtämisen. Jos tekee virheen, virhe tuli jo, sillä piirustusten mukaanhan kappale tehdään. Miten kehittäisit työtäsi? Kehitämme koko ajan. On saatu esimerkiksi saksipöydät. Ergonomian parantaminen on tosi tärkeää, kun puhutaan jaksamisesta ja työurien pidentämisestä. AHJ1416_1-23.indd 9 9.12.2014 12:29:07
KESKUSTELEE 2014 16 18.12.2014 10 PUHEENJOHT AJ A KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN SIHTEERIT MIKK O NIK ULA J A SUVI S AJ ANIEMI K UVITUS ERIC LERAILLEZ K U VA T PEKK A EL OMA A AHJ1416_1-23.indd 10 9.12.2014 12:29:08
Neljä Metalliliiton aktiivia kokoontui marraskuussa Helsingin Paasitorniin keskustelemaan TYÖSSÄ JAKSAMISESTA JA TYÖURIEN PIDENTÄMISESTÄ. 18.12.2014 16 11 Miten jaksaa töissä? Työntekijöihin luotetaan. Heitä arvostetaan. Heitä kuunnellaan aidosti. Siinä ovat ne ydinasiat, joiden avulla työntekijät jaksavat töissä ja työurat pidentyvät. Työterveyshuolto, hiljaisen tiedon siirto ja koulutus ovat muita hyviä tukia asiassa. Eikä vaivalla rakennettua luottamusta pidä mennä tuhoamaan yt-neuvotteluissa. KESKUSTELIJAT RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Päätoiminen pääluottamusmies, Helsinki ? ABB Oy Drives ? Ammattiosaston puheenjohtaja, Metallliiton valtuuston jäsen LAURI KALANTI Koneistaja, Lohja ? Valon Kone Oy ? Pääluottamusmies, ammattiosaston nuorisotoimikunnan puheenjohtaja ja valtakunnallisen nuorisotoimikunnan varajäsen (siirtynyt keskustelun jälkeen uuteen työpaikkaan) PENTTI MÄKINEN Päätoiminen pääluottamusmies, Jyväskylä ? Valmet Technologies Oy, Rautpohja ? Metalliliiton valtuuston puheenjohtaja, SAK:n valtuuston jäsen ja muita luottamustoimia PAULA HEINO Päätoiminen työsuojeluvaltuutettu, Rauma ? Oras Oy ? Ammattiosaston toimikunnan jäsen Minkälaisia työpaikkanne ja työnne ovat? HEINO: Oras on 70 vuotta vanha perheyritys, joka uskoo ja satsaa tulevaisuuteen. Tehtaita on tällä hetkellä neljässä maassa ja henkilökuntaa noin 1 400, joista Suomessa noin 350 tuotannossa ja noin 150 toimihenkilöä. Itse tulin toisen polven oraslaiseksi vuonna 1995. Tulin töihin ihan hanantekijäksi, mutta viimeksi, ennen työsuojeluvaltuutetun valintaani, toimin tarkkuusmittauksia tekevän 3D-mittakoneen hoitajana. KALANTI: Valon Kone valmistaa sahateollisuuteen purkukuormakoneita ainoana Suomessa. Työntekijöitä on 40, toimihenkilöitä 40. Olen ollut vajaat kolme vuotta koneistajana. MÄKINEN: Olen Valmetin Rautpohjan tehtaalla. Olemme paperija kartonkikoneiden johtava valmistaja, saamme 40 prosenttia maailman kaupoista. Työntekijöitä on 1 250, duunareita Valmetin kirjoilla on noin 350. LUIRO-PIIPPO: ABB on sähkövoimaja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuusja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Olen ABB Drivesilla. Työntekijöitä on 352 ja toimihenkilöitä noin 780. Drivesilla tehdään nyt valtavasti ylitöitä, ja välillä se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Vuokraihmisiä on paljon. Kuinka kauan luulette itse jaksavanne töissä? LUIRO-PIIPPO: Olen hyvässä kunnossa. Lapsuudesta se lähtee, sillä minulla on urheilutausta ja liikun hyvin paljon edelleen. Minulla riittää virtaa vielä moneksi vuodeksi. Motivaatiota saa perheeltä ja ihmissuhteista. MÄKINEN: Alimpaan eläkeikään ei ole kuin neljä kuukautta aikaa. Mutta en ole jäämässä nyt eläkkeelle, koska minut on valittu uudelleen kahdeksi vuodeksi luottamusmieheksi. Minua motivoivat haasteet, joita tämä työ tuo joka päivä. Oikeudenmukaisuus. Monipuolisuus, sillä olen niin monessa mukana. Voin nähdä, että tuloksiakin tulee. Toisaalta tulee äärimmäisen vastuullisia hetkiä. Sellaisia on, kun neuvottelupöydässä kysytään vastaatko joo vai ei, olipa siitä neuvottelutuloksesta mitä mieltä tahansa. Kun Metalliliitto päättää, heijastuu se koko yhteiskuntaan. KALANTI: Olen ollut työelämässä viisi vuotta. Niin kauan kuin työ pysyy mielekkäänä ja haasteellisena ja itseään pääsee kehittämään, ehdottomasti jaksan. Liukuhihnatyö syö miestä oikein kunnolla. HEINO: Minä ajattelen elämää tässä ja nyt, sillä oma elämäni on jatkoajalla. Minulle yhden ihmisen elämä on tärkeä ja suojelemisen arvoinen. Lähtökohtani on siinä, että ihmistä on tuettava kokonaisvaltaisesti nyt, eikä eläkeikä saisi olla ”parasta ennen” -päivämäärä. Työelämän kovenevat tavoitteet ja maailmantalouden epävarmuus luovat ihmisille paineita, jotka johtavat jopa epätoivoon. Epävarmuuden lisääntyminen on romahduttanut työntekijöiden luottamuksen. Luottamuksen puute vaikuttaa sitoutumiseen. Sitoutumattoman on vaikea motivoitua ja tämä vaikuttaa työssä jatkamisen jaksamiseen. AHJ1416_1-23.indd 11 9.12.2014 12:29:11
16 18.12.2014 12 ” Jaksan niin kauan kuin työ pysyy mielekkäänä ja haasteellisena ja itseään pääsee kehittämään.” LAURI KALANTI Kentällä on kriittistä asennetta korvaavaan työhön, mutta minä pidän sitä äärettömän hyvänä.” PENTTI MÄKINEN ”Meillä jaksetaan olla töissä 63:een ja ylikin, jos vain ihmisten annetaan tehdä töitä.” RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Monien työpaikkojen henkilöstötutkimusten perusteella huomattavaksi kehityskohteeksi nousevat tiedottamisen ongelmat. Minusta kyse ei aina välttämättä ole tiedottamisesta, vaan hyväksyvän vastavuoroisuuden puutteesta. Se on kohtaamisen puutetta. Ei kuunnella oikeasti. Ei ole yhteisöllisyyttä. Tämä kaikki taas saattaa näkyä mielenterveyshäiriöiden lisääntymisenä sekä psykosomaattisten sairauksien aiheuttamien poissaolojen määränä. KALANTI: Työnantajat tuppaavat unohtamaan, että siellä on ihmisiä töissä. Ihminen tarvitsee kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. LUIRO-PIIPPO: Henkisen pahoinvoinnin kasvu on huolestuttavaa. Mielenterveysongelmien takia tulee paljon lääkitystä ja sairauslomia. Tämän päivän työnjohtajien koulutus perustuu vain suorittamiseen ja osaamiseen. Ei ole mitään ihmissuhdekoulutusta. Jos nollasopimukset ja vuokratyö ja muut hyväksytään, ongelmia tulee vain lisää. On epävarmuus työstä ja hirvittävät velkataakat, siksi ihmiset sairastuvat. HEINO: Pidän hirveän tärkeänä lähiesimiehen ihmissuhdetaitoja. Hänen on osattava olla vuorovaikutuksessa. MÄKINEN: Mitä me ollaan johdettavina ja ollaanko me avoimessa vuorovaikutuksessa? Olemmeko sitoutuneita töihin vai onko perusajatus, että ei voi olla hauskaa, kun toinen minua käskee. HEINO: Puhutaan arvoista! Yritys luo arvot ja sitten työntekijän odotetaan sitoutuvan niihin. Entä jos yritys ei sitoudukaan työntekijään? Tämä valtava ristiriita on yksi pahoinvoinnin suurimmista kulmakivistä. KALANTI: Millaisia johdettavia me työntekijöinä ollaan? Jos työnantaja ei selvästi luota itse edes työnjohtajiinsa, kyllä se syö työntekijöiden moraalia ja hidastaa työtä. Olen kuunnellut, mitä vanhat patut ovat kertoneet patruuna-ajasta. Kun yhtiössä on oma johto ja se on paikan päällä, henkilöstön johtaminen on eri tasolla. Mitkä ovat teidän yrityksenne arvot? Miten arvot toteutuvat käytännössä? MÄKINEN: Arvot lähtevät etupäässä siitä, mikä on yrityksen arvo asiakkaaseen nähden. Lyhyesti sanottuna: pyrimme tekemään tuotteita, jotka auttavat nostamaan asiakkaan jalostusarvoa. HEINO: Meillä mennään tietyllä tavalla arvojen mukaisesti, mutta käytännössä se kuitenkin tarkoittaa: tuottavuutta asiakaslähtöisesti. KALANTI: Yritetään saada asiakkaalle se, mitä se haluaa. Taisi minullakin lukea sopparissa, että noudatan firman arvoja. Mutta eipä niitä arvoja minulle kukaan sen kummemmin selvittänyt. LUIRO-PIIPPO: Meillä lanseerattiin uudet globaalit arvot. Asiakkaalle halutaan näyttää, että meillä on näin laadukasta toimintaa ja että meillä koko henkilökunta on tässä mukana. Mutta eihän se näin mene. Henkilöstön tyytyväisyyskysely tehdään kerran vuodessa. Tulokset antavat aihetta pohdintaan. MÄKINEN: Minä piirrän tähän akselin (näyttää paperia) … ja huomatkaa, tekniset arvot ja osaaminen ovat aina plussaa. Kun ruvetaan puhumaan ihmisten osaamisesta, jaksamisesta ja niin sanotuista pehmeistä arvoisa, ne ovat aina miinusta. Kysymys kuuluukin: Kummat arvot ovat tärkeämmät? LUIRO-PIIPPO: Mikä aiheuttaa sairauslomia? Miksi sairauskäyrät nousevat? Niihin kysymyksiin on äärettömän vaikea vastata. Eivät asiat hoidu tuosta noin sanomalla, että meillä on arvot ja että kaikki noudattavat niitä. HEINO: Yhdessä luodut, auki puhutut, koko yrityksen yhteiset arvot ovat todella tärkeä osa yrityskulttuuria ja työhyvinvointia. Ne selkeyttävät tekemistä, mutta niiden jalkautuminen henkilötasolle on iso haaste. Ei ne suuret sanat, vaan konkreettiset arvojen mukaiset pienetkin teot näyttävät viimekädessä, miten arvoilla johdetaan ja toimitaan. Mitä sellaista teillä on tehty, että ihmiset ovat jaksaneet olla pidempään töissä tai jaksavat jatkossa? MÄKINEN: Kuntoremonttikursseilla duunarit ja pomot hikoilevat yhdessä ja löytävät samalla fyysistä ja henkistä tasapainoa. He keskustelivat sen viikon jälkeen ihan eri tavalla. Palattuaan työmaalle kysymys kuului, että mitä tapahtui, kun keskinäinen kontakti on noin positiivisella tasolla entiseen verrattuna? Nyt voi itse ilmoittaa lyhyet, kolmen päivän sairauslomat. On Smartum-seteleitä ja erilaisia kerhoja. Kyse on paljon siitä, mitä ihminen itse tekee. Työolosuhteita ja työympäristöviihtyvyyttä on huomattavasti parannettu. Parhaillaan on 5S-järjestelmä työn alla. Mutta katkaistaanko yt-neuvotteluissa kaikki tämä työ ja työhyvinvointi? ” AHJ1416_1-23.indd 12 9.12.2014 12:29:15
18.12.2014 16 13 ” Jaksan niin kauan kuin työ pysyy mielekkäänä ja haasteellisena ja itseään pääsee kehittämään.” LAURI KALANTI ” Olisi ihanteellista, jos pystyttäisiin vastaamaan niihin haasteisiin, mitä ihmisellä on ja mitä kukin hakee työstään.” PAULA HEINO Kentällä on kriittistä asennetta korvaavaan työhön, mutta minä pidän sitä äärettömän hyvänä.” PENTTI MÄKINEN Nyt nuoremmatkin ovat heränneet kyselemään, että milloin aloitetaan junioriohjelma? Tuetaanhan meillä tosiaan koko henkilö kuntaa myös liikuntaja kulttuuriseteleillä sekä jakamalla lippuja jääkiekko-, jalkapalloja pesäpallo-otteluihin. Meillä toimii erittäin hyvin kolmikantaneuvottelu, jossa haetaan koko talon sisältä mahdollisuutta esimerkiksi kevennettyyn työhön tai tehtävien vaihtamiseen. Ensin työkierto koettiin negatiiviseksi, mutta nykyään valtavan myönteiseksi. Jos on vaikka tulehtuneet välit oman lähiesimiehen kanssa, niin esimiehen vaihtuminen voi auttaa jaksamaan. LUIRO-PIIPPO: Siinä saa myös arvostusta, ja sitähän me kaikki tarvitaan. Kyllä työkiertoja varmaan harrastetaan paljon työyhteisöissä, missä niiden arvo on tajuttu. MÄKINEN: Kentällä on kriittistä asennetta niin sanottuun korvaavan työn pykälään, mutta minä pidän sitä äärettömän hyvänä. HEINO: Jos vielä pääsee korvaavan työn kautta kokeilemaan jotain ihan toisenlaista työtä, saattaa se nostaa motivaatiota täyttämällä sen hetken voimavaroille oikein mitoitetut odotukset. Elämässä voi muustakin syystä olla ylimääräistä kuormaa. Silloin korvaava työ on myös ihanteellinen ratkaisu, voi hetkeksi siirtyy tekemään jotain simppeliä työtä, vaikka pussittamaan o-renkaita. Mutta mitäs tällä hetkellä tehdään? Kaveri tulee 25-vuotiaana sorvariksi kolmeen vuoroon ja sorvaa 55-vuotiaaksi. Pomo on tyytyväinen, lastu lähtee hyvin eikä pomo sinua mihinkään koulutukseen lähetä, koska pomo pääsee helpolla. Sinähän osaat hommasi. Kyllä kaveri jaksaa 55:een asti. Mutta jaksaako enää sen jälkeen? HEINO: Ihmisen sisäiset tarpeet ja haasteet vaihtelevat iän mukana. Olisi ihanteellista, jos pystyttäisiin vastaamaan niihin haasteisiin, mitä ihmisellä on ja mitä kukin hakee työstään. Alusta lähtien pitäisi tehdä työkaarimalli tältä pohjalta jokaiselle työntekijälle. Milloin ruuhkavuosi-ihmisille kehitetään joku ohjelma? HEINO: 18 vuotta sitten meille lähdettiin tekemään senioriohjelmaa. Osallistuminen vapaaehtoiseen senioritoimintaan on ollut erittäin kiitettävää ja se onkin yhtenä osatekijänä tuottanut erittäin hyvää tulosta työurien pidentymisessä ja seniori-ikäisten sairauspoissaoloissa. Eläkkeellelähtöikä oli vuonna 1996 noin 56 vuotta ja nyt se on 62,7. KALANTI: Vanhemmasta väestä monet valittavat, etteivät saa enää aamuisin nukuttua. Heitä on saanut siirtyä vuorotyöstä pelkkään aamuun. Yksi työntekijä, jolla on selkä huonossa kunnossa, saa tehdä osa-aikatyötä sairauseläkkeen ohella. Meillä on myös liikuntasetelit. Ja vuosittain on puolen päivän mittainen työkyvyn mittaus, tyky-päivä. LUIRO-PIIPPO: Toiseen työhön siirto on hyvin vaikeaa, sillä vähemmän kuormittavat ja helpot työvaiheet on myyty meiltä pois. Se on melkein joko linja tai kaapituksia, jotka ovat tosi raskaita töitä. Tyky-seteleistä maksamme vain 30 prosenttia, ja ne ovat suosittuja. Yritys sponssaa ilmoittautumisia massatapahtumiin. Työterveyshuolto järjestää aivan upeita ryhmiä. On uniryhmä, irti tupakasta, laihdutusryhmä, niihin pääsee oman työterveysaseman kautta. Meillä jaksetaan olla töissä 63:een ja ylikin, jos vain ihmisten annetaan tehdä töitä. Vuorojärjestelmät vielä auttavat. Meillä lapsen kolmeen ikävuoteen asti äidin ei tarvitse tehdä vuorotyötä. Se takaa tulevaa jaksamista. MÄKINEN: Jos ihminen tulee 20–22-vuotiaana töihin, mitkä ovat ne työt, joissa hän jaksaa 63:een tai 65:een? 45 vuoden iässä pitäisi katsoa: Mitä sinä olet tehnyt ja mikä on sinun työhistoriasi? On katsottava systemaattisesti työn rakennetta. Tarvitaanko jotain koulutusta? Vuorojakin voitaisiin vähän katsoa. Eli muuttaa työtä haasteellisemmaksi mutta kevyemmäksi. ” AHJ1416_1-23.indd 13 9.12.2014 12:29:18
16 18.12.2014 14 ” Työhyvinvointi tuottaa rahaa työnantajalle. Mutta vielä suurempi asia on mitä se tuottaa yksilölle.” RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO ” MÄKINEN: Varmaan 15 vuotta on ollut omailmoitus kolmen päivän poissaloihin. Alussa seurattiin, mitä tapahtuu. Ensin lyhyet poissaolot nousivat, mutta pidemmät eli 4–10 päivän vähenivät. Eli ihmiset lähtevät räkätautilomalle, sairastavat sen ja palaavat töihin. Toimii hyvin, ei ihmiset kuseta. LUIRO-PIIPPO: Minusta omailmoitusjärjestelmä olisi juuri luottamuksen ja arvostuksen osoitus työnantajalta. Kun työntekijä näin kokee, silloin se nostaa sitä moraalia vielä enemmän. HEINO: Meillä on myös omailmoitus tasaarvoisesti kolme päivää kaikilla. Sellaisella lisäyksellä, että myös lapsen sairauden johdosta voi olla kotona saman kolme päivää. MÄKINEN: Se on ollut pettymys, ettei asiaa ole kirjattu työehtosopimuksiin, kun Teknologiateollisuudelle ei käy, vaikka käytäntö toimii monella työpaikalla. Mutta kyllä se jonain päivänä tessiinkin vielä tulee. EK:n ylilääkäri Jan Schugk on sanonut, ettei työntekijöille voi antaa omailmoitusoikeutta. Tilastojen mukaan he ovat enemmän sairauslomilla kuin toimihenkilöt. Ajatuksenne tästä? MÄKINEN: Meidän firmassa toimihenkilöillä todellakin on selvästi vähemmän sairauslomia kuin meillä. Mutta miksi näin on? On kai rasittavuus eri, kun painaa sorvilla hommaa, kun konttorissa taas joku voi vähän nenäänsä pyyhkiä, mutta ei altistu pölylle ja muulle. Me ei olla ihmisenä sen huonompikuntoisia kuin toimihenkilötkään. Eli höpöhöpöä puhuu tuo EK:n lääkäri. LUIRO-PIIPPO: Sekin vaikuttaa, että yhä pienempi määrä ihmisiä tekee yhä enemmän työtä. Kuorma ei mene tasan. Työnantajapuolella päästellään suusta tuollaisia sammakoita, kun pitää jotain perusteluja keksiä, ihan sama mitä. HEINO: Työntekijätkin kokevat, että tässä yritys sitoutuu, koska laittaa rahaa koulutukseen. Oppiminen tuo tyydytystä, mutta kyllä sen pitäisi näkyä myös palkkakehityksessä. MÄKINEN: Koulutus, sen kehittäminen ja tekniikan kehittyminen kehittävät työtä. Tekniikka keventää työtä ja lisää jaksamista. Toisaalta uusi tekniikka voi olla myös haaste henkisesti. HEINO: Pienissä yrityksissä jotkin jutut voivat mennä helpommin kuin isoissa. Nakkilan Konepaja on pienyritys, ja siellä on saatu valtavan hyvät tulokset Hyvä työ – pidempi työura -hankkeessa. Sanovathan tutkimuksetkin, että jos työhyvinvointiin satsataan, tuottavuus paranee. LUIRO-PIIPPO: Työhyvinvointi tuottaa rahaa työnantajalle, se on todistettu asia. Vielä suurempi asia on, mitä se tuottaa yksilölle ja mitä yksilön hyvinvointi merkitsee osastolle. MÄKINEN: Murikassa on pidetty paljon muutosvalmennuskoulutuksia ja muita yrityksille. Niissä on lukkoja aukaistu ja autettu työhyvinvointia. Eli me ollaan myöskin ay-järjestönä pystytty haastamaan työnantajat meidän koulutuskeskukseen, käymään työelämän kehityskeskusteluja. Onko teillä käytössä omailmoitus lyhyissä sairaspoissaoloissa? LUIRO-PIIPPO: Ovatko yhtiöt päättäneet, että olemme epärehellisiä ja epäluotettavia, ja on varaa pistää flunssakäynteihin paljon rahaa? KALANTI: Ei ole meillä, ilmeisesti samasta syystä, eli ei ole luottoa työntekijöihin. Työnantajat venkoilevat TES:in kolmen päivän koulutusoikeutta vastaan. Mikä teillä on koulutuspolitiikka? MÄKINEN: Yritykset ovat vaiheessa sen kolmen päivän toteutuksen kanssa. Tämä hioutuu vasta nyt käytäntöön, eli on työn alla. Rautpohjassa on järjestetty noin 20 vuoden aikana yhteensä 250 ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa ja tekniikan erikoisammattitutkintoa. LUIRO-PIIPPO: Keskustelua on käyty, mutta vaiheessa ollaan mekin. Koulutusmahdollisuuksia kyllä on, en väitä, että yhtiö laistaisi velvollisuuttaan. Koulutuksen määrä on nyt vähän reilu päivä vuodessa työntekijöillä eikä sekään jakaudu tasaisesti. Toivoisi, että ihmisillä olisi se mahdollisuus. Toisaalta kaikki eivät koulutusta haluakaan, joku voi kokea sen raskaana taakkana. KALANTI: Yksi iso syy työpaikan vaihtoon oli, että edellisessä paikassa luvattiin minulle jossain vaiheessa ammatillista koulutusta. Jaksoin aikani kysyä. Lopulta vastaus oli, että sille ei ole tarvetta. Osa sai siellä koulutusta, osa ei. Suunnitelmallisuutta ei ollut, mutu tuntumalla mentiin. HEINO: Meillä koulutus toimii aika hyvin ja koulutusta saa tarpeen mukaan myös yli sopimuksen. Esimies tekee kyselyn työntekijöilleen ja tavoitteet luodaan yhdessä. Esimerkiksi kun tulin Helsinkiin bussimatkalla kirjoitin viestiä esimiehelleni, mitkä minulla ovat henkilökohtaiset koulutustoiveet ja -tarpeet. Mitä kouluttaminen merkitsee jaksamiselle? LUIRO-PIIPPO: Osaamisella on aina iso merkitys. Se tuo lisää motivaatiota. KALANTI: Lukeehan se parakkeessakin, että pitäisi aina pyrkiä ottamaan haastavampia töitä, niin että työn vaativuus nousee. Edellisessä työpaikassa minulle luvattiin ammatillista koulutusta. Lopulta vastaus oli, että ei ole tarvetta.” LAURI KALANTI AHJ1416_1-23.indd 14 9.12.2014 12:29:22
18.12.2014 16 15 ”Oppiminen tuo tyydytystä, mutta kyllä sen pitäisi näkyä myös palkkakehityksessä.” PAULA HEINO ” Senioriohjelma on erinomainen asia. Sen toimivuudesta on näyttöjä.” PENTTI MÄKINEN on, että hän on kokonaan työtön. Ja toisaalta jos firmalla on tilapäisesti kuormaa, ja se hoidetaan ottamalla väkeä vakituiseen työsuhteeseen, niin jonakin päivänä sitten ollaan yt-neuvotteluissa. LUIRO-PIIPPO: Onhan se tietysti totta, että vuokratyöntekijöillä kuitenkin on työtä. Kertokaa vielä yksi keino työssä jaksamisen tukemiseksi? KALANTI: Työajan tasaamisvapaisiin lisää omaa määräysvaltaa. Nythän se menee niin, että työnantajan ilmoituksen mukaan vähintään päivä kerrallaan ellei toisin sovita. Tosi monet firmat tekee sen juuri tasan näin, eli ei mitään sananvaltaa työntekijälle. Tasaamisvapaita pitäisi päästä käyttämään omien asioiden hoitamiseen, mihin ne on tarkoitettukin. Pankit ja verotoimistot menee kiinni, kun päivävuorolaiset pääsee töistä. HEINO: Oraksen senioriohjelmassa on hyvä slogan: Ota vapaata ennen kuin väsyt, ettet sairastu. MÄKINEN: Senioriohjelma on kyllä erinomainen asia. Sen toimivuudesta on näyttöjä, se pitäisi saada sopimuspohjalle. HEINO: Siihen pitäisi kuulua esimerkiksi hiljaisen tiedon siirtämistä nuoremmille. KALANTI: Olisi hienoa, jos nuoria otettaisiin töihin ennen kuin vanhat lähtee. Mutta firmathan yleensä heräävät vasta, kun on jo myöhäistä. Jolloin osaaminen ja tieto häviävät. HEINO: Hyvin toimiva tutorointihan tukisi nuoren työuran alkua myös niin, ettei tarvitse pelätä virheitä, kun seniori on aidosti tukena. Ei tarvitse heti olla valmis ammattimies 30 vuoden kokemuksella. Se tukisi ammatillisen identiteetin rakentumista. a mään, jos ei tiedä, onko seuraavana päivänä töitä. Meillä ei ole vuokratyöläisiä tällä hetkellä, mutta olen itse ollut kyllä siinä asemassa. Yksikin firma, jossa olin, vakuutteli, että otetaan sinut taloon töihin, mutta eivät pitäneet puheitaan. Onneksi sitten löysin uuden työn. Mutta kaikille ei näin käy. Mollin sivuilla ( mol.fi) lähes joka ikinen työpaikka on vuokrafirman kautta. Yritykset eivät itse hae, koska on paljon helpompaa hankkia puskurityövoimaa vuokrafirmoilta. HEINO: Meillä on vuokratyöntekijöitä, mutta heillä on sikäli varmempi asema, että heitä palkataan vain tilapäisiin tuurauksiin ja tuotantohuippujen tasaamiseen ja tietääkseni aina määräajaksi. Tämän ajan vuokravälitysfirma sitoutuu palkanmaksuun, vaikka työt jostakin syystä meillä loppuisivatkin. Mielestäni tässä asiassa meillä toimitaan sovittujen käytäntöjen mukaisesti. LUIRO-PIIPPO: Niin kuin Lauri sanoi, meilläkään ei tosiaan ole enää henkilöä, joka rekrytoisi. Se tapahtuu kokonaan vuokrafirmojen kautta. Vuokraväen määrä vaihtelee 80:stä 150:een. Meillä pitäisi olla ainakin 50 ihmistä enemmän vakituisina. Valitettavasti vuokratyöntekijä ei voi sanoa mitään eikä korottaa ääntään, vaikka olisi syytäkin. Ajatellaan, että ottavatko ne enää uudestaan, kun naama ja nimi ovat muistissa. KALANTI: Luottamusmiehillähän on oikeus heidänkin asioitaan ajaa, mutta moniko uskaltaa tulla puhumaan. LUIRO-PIIPPO: Tässä näkyy, että Suomeen tarvittaisiin joukkokanneoikeus. Vuokratyöläisethän eivät saa tuotantopalkkioita tai bonuksia. Metallin tasa-arvoseminaarissa yksi juristi sanoi, että jos asiaa lähdettäisiin ajamaan, niin työnantaja kyllä joutuisi maksamaan. Sehän on selkeää työsyrjintää, ettei samasta työstä saa samaa palkkaa. MÄKINEN: Meillä ei Rautpohjassa ole vuokratyövoimaa. Mutta kokonaisuutena näen asian kaksipiippuiseksi. Vaikka vuokratyöhön liittyy paljon ongelmia, niin se auttaa kuitenkin aina jotakin ihmistä eteenpäin, jos toinen vaihtoehto Auttaako työterveyshuolto muihin ongelmiin? Mitä keinoja teillä on käytössä? KALANTI: Kyllä se on toiminut. Kerran kuussa tulee työterveyshoitaja käymään ja kiertää firmassa. HEINO: Työterveyslääkärin, henkilöstöpäällikön ja sairauskassan hyvässä yhteistyössä saimme luotua tuetun kriisiterapiakäytännön akuutteihin kriisitilanteisiin. Kaikki kriisit eivät tietenkään ole työperäisiä, vaikkakin aiheuttavat merkittäviä sairauspoissaoloja pitkittyessään. Moni onkin oivaltanut juuri kriisiterapian kautta miten valtava merkitys omista ongelmista puhumisella on, ja ovat sen jälkeen hakeneet Kela-korvattavaa psykoterapiaa. Ihmiset usein turhaan pitävät terapiaa mörkönä, mieluummin otetaan aamulla laatikosta pilleri. LUIRO-PIIPPO: Työterveyshuolto pelaa meillä loistavasti. Meillä on mahdollisuus päästä fysioterapeutin ja työpsykologin vastaanotolle työterveysasemallamme. MÄKINEN: Omassa työterveyshuollossa on hyvä tehdä työpaikkaselvityksiä. Niistä voi tulla esiin vaikka jokin epäilty altistuma, joka saattaisi johtaa ammattitautiin ja työkyvyttömyyteen. Näen suuren laatueron siinä, onko oma työterveyshuolto vai käydäänkö terveyskeskuksessa. Meillä on myös käynyt työpaikkapappi 15 vuotta, ja pidän sitä hyvänä. Kuka puhuu papille, kuka lääkärille, kuka luottamusmiehelle. LUIRO-PIIPPO: Tuo on varmasti hyvä. Kaikilla ei ole perhettä, jonka kanssa keskustella eikä läheisiä ystäviä. Varsinkin nuoret putoavat ilman tukiverkkoa. Onko työpaikoillanne vuokratyöntekijöitä? Mikä on pätkätöiden merkitys jaksamiselle? KALANTI: Tämä sivuaa heti Operaatio Vakiduunia. Ilman vakityötä ei saa pankkilainaa asuntoon, ja on hyvin vaikea saada mitään varmuutta eläKESKUSTELEE Seuraavan kerran joulukuussa 2015 AHJ1416_1-23.indd 15 9.12.2014 12:29:26
Rauhalist J lu id Ju AHJ1416_1-23.indd 16 9.12.2014 12:29:27
tyo?ympa?risto? 16.indd 1 1.12.2014 17.41 YLIKUORMA Vuorotyöntekijän omat keinot eivät useinkaan riitä hyvän unen ja vireyden saavuttamiseksi. Tarvitaan myös työpaikkatasoisia ratkaisuja. Vuorotyöhön liittyviä terveyshaittoja ovat muun muassa väsymys, unihäiriöt ja lisääntynyt onnettomuusriski. Kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi pitkät yövuorojaksot, lyhyet vuorovälit ja viikonlopputyöt. Vuorotyössä esiintyvä väsymys johtuu Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan unen häiriintymisestä, kun työtä tehdään vuorokausi rytmin kannalta epäedulliseen aikaan. Erityisesti ensimmäiseen yövuoroon mentäessä valveillaoloaika saattaa venyä pitkäksi, mikäli ennen yövuoroa ei ota nokosia. Tutkimusprofessori Mikko Härmä esitteli Hyvinvointia vuorotyöhön -kirjassaan vuorotyön haittojen vähentämiskikkoja. – Keskeisiä keinoja ovat työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi, työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta, koulutus ja tiedottaminen. Härmän mukaan jokainen työntekijä voi myös itse helpottaa sopeutumistaan vuorotyöhön. On mietittävä, miten nukkua päivällä, miten vuorotyössä tulisi aterioida, miten kannattaa harrastaa liikuntaa tai mitä tehdä, kun väsymys käy sietämättömäksi. Härmän mukaan vuorotyöntekijän hyvinvoinnin perustana ovat aina toimivat työvuorojärjestelyt. – Vuorotyöhön liittyviä unija vireysongelmia ei kyetä vähentämään merkittävästi kiinnittämättä huomiota työaikajärjestelyihin. Työterveyslaitoksen yhdessä CGI IT-palvelu yrityksen kanssa kehittämä ohjelmisto tarkastaa työvuoro listan ja antaa käyttäjälle palautetta helppo lukuisella liikennevalomallilla, jossa vihreä viittaa hyväksyttävään kuormitukseen ja punainen ylikuormitukseen. Asteikolla ovat myös värit keltainen ja oranssi. Palauteportaalin avulla työpaikkojen on mahdollista saada myös sekä yksikköettä organisaatiotasoista tietoa työaikojen kuormittavuudesta. Punainen valo varoittaa vuorotyöntekijää Palvelukseen halutaan hyvä tyyppi MONIOSAAJA Suomalainen ihannetyöntekijä on kokenut huiman murroksen. Kun vielä sotien jälkeen palkkatyöntekijän prototyyppi oli ruumiillista työtä kestävä ammattimies, tämän päivän työmarkkinoilla etsitään ”hyviä tyyppejä”. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan joustavuutta ja tiimityötaitoja, kertoo uutuuskirja Suomalainen työntekijyys 1945–2013. Nykypäivän ihannetyöntekijäksi kehkeytyi kirjan kirjoittaneiden tutkijoiden mukaan henkisesti notkea ja sosiaalisesti taitava, tuottava, väsymätön ja stressinsietokykyinen moniosaaja. – Työpaikkailmoituksien ja johtamisoppien perusteella muutos on mullistava. Myös myönteistä suhtautumista työhön on alettu pitää tuotavuuden tekijänä, kirjahanketta johtanut dosentti Ari Väänänen kertoo. Jäykät hiilinanoputket muistuttavat asbestikuitua NANO Teollisesti tuotetut nanomateriaalit ovat laajassa käytössä, koska niiden ainutlaatuiset ominaisuudet parantavat tuotteiden kilpailukykyä. – Tuhansia erilaisia nanomateriaaleja käytetään teollisuudessa ilman tarkkaa tietoa niiden terveydelle haitallisista ominaisuuksista, toteaa Jaana Palomäki väitöskirjassaan. Hän vertaili erilaisten nanomateriaalien vaikutuksia kehon immuunipuolustukseen osallistuvissa syöjäsoluissa ja atooppisen ihottuman tautimallissa. Tutkimuksen mukaan nanohiukkasten koko, muoto ja pintakäsittely vaikuttavat voimakkaasti niiden vaaraominaisuuksiin. – Näyttäisi siltä, että kaikki hiilinanoputket eivät ole yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja. Työtön sairastaa työllistä enemmän TERVEYDENHUOLTO Työttömien on todettu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa sairastavan työllisiä enemmän ja voivan huonommin. Työttömät myös käyttävät muita vähemmän terveyspalveluja, vaikka juuri heillä olisi niille tarvetta. Kunnilla on ollut jo pari vuotta velvollisuus järjestää työttömille terveystarkastukset ja muut ehkäisevät terveyspalvelut. Tämän vuoden alusta työterveyshuollon on pitänyt tehdä arvio työttömäksi jäävän terveydestä ja toimittaa tiedot eteenpäin. – Uudistuksilla on parannettu ja parannetaan merkittävästi työttömien asemaa, uskoo ylitarkastaja Ritva Partinen sosiaalija terveysministeriöstä. – Työttömäksi jäävien määrä kasvaa, joten heidän terveyteensä ja työkykyynsä pitää panostaa. Vanhat rakenteet eivät enää toimi, Partinen sanoo. TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 18.12.2014 16 Rauhalist J lu id Ju AHJ1416_1-23.indd 17 9.12.2014 12:29:30
16 18.12.2014 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A JOHANNES TER V O 18 – Eläkeiässä alkavat osaston toimijat olla. Moni nuorempi on jossakin luottamustehtävässä työpaikallaan, eikä enää jaksa ja ehdi osaston toimintaan osallistua. YT KIRISTI ILMAPIIRIÄ Yhdestä asiasta Viitasaari on selvästi ylpeä. Hän sai osittain estettyä työnantajan tavoitteen irtisanoa viisi työntekijää. – Osavoitto tuli, kun kolme työpaikkaa saatiin säilytettyä. Kaksi irtisanottua olivat asentajia Etelä-Suomessa. Best-Hallilla on aina ollut periaate, että huonoinakaan aikoina kenellekään ei potkuja anneta. Viitasaari piti tästä kiinni. Vaikea yt kiristi ilmapiiriä. – Nyt odotetaan, että aika tasaa henkilösuhteet. Lyhytnäköistä irtisanominen olisikin ollut, sillä Best-Hallilla on viime aikoina riittänyt töitä ja uusia työntekijöitäkin on palkattu. Best-Hall Oy on niin sanottu villi työnantaja, joka ei ole minkään työnantajaliiton jäsen. Haastattelupäivänä henkilöstöassistentti Riitta Takalo-Mattila allekirjoitti yrityksen puolesta työehtosopimuspöytäkirjan, jolla vakuutetaan, että Best-Hall noudattaa Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Liiton puolesta pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet puheenjohtaja ja liittosihteeri. Paikan päällä liittoa edusti Vaasan aluetoimitsija Mikko Mäkynen. Ulkomaiset asiakkaat vaativat todistusta, siksi se täytyy olla olemassa. – Monet asiakkaat, erityisesti ruotsalaiset, vaativat todistusta siitä, että työehdot ovat kunnossa ennen kuin kauppaa voidaan käydä, Viitasaari ja Takalo-Mattila kertovat. a TOIMIJA ”Joillekin työpaikan aktiivisuus on jopa merkinnyt elämäntapamuutosta.” PÄÄLUOTTAMUSMIES ESKO VIITASAARI TYÖPAIKKA Best-Hall Oy, Kälviä TYÖNTEKIJÖITÄ noin 80 LUOTTAMUSMIESURA Pääluottamusmies 1996–, Kokkolan metallityöväen ammattiosasto 67:n varapuheenjohtaja 2002–2012, puheenjohtaja ja kirjeenvaihtaja 2012–, valtuuston II varajäsen 2012–16 Best-Hall Oy – Suomen aktiviisin työpaikka 2014 Aktiivisella työpaikalla porukkahenki paranee Best-hallilaiset Kälviällä yrittävät pysyä kunnossa raskaissa töissä. Yhteisillä retkillä nostetaan porukkahenkeä, pääluottamusmies Esko Viitasaari kertoo. Suuret tuotantotilat nielaisevat työntekijät sisäänsä. Heti ei uskoisi, että töissä on yhteensä yli 80 tuotannon työntekijää. Kaikkiaan BestHallin henkilöstöä on noin 120, kun toimihenkilöt ja matka-asentajat lasketaan mukaan. Suuria kälviäläisyrityksen tilojen täytyykin olla, koska valmistettavat tuotteetkin ovat. Yritys tekee erilaisia halliratkaisuja, kuten jäteja kierrätyshalleja, urheiluhalleja, satamavarastoja, puutavarasekä lentokoneja helikopterihalleja. Työtä tehdään urakkatyönä päivävuorossa. – Palkat ovat meillä valtakunnallisen keskituntiansion yläpuolella, mutta urakkatyössä pitää ollakin, pääluottamusmies Esko Viitasaari sanoo. Suurin halli, joka Kälviällä on valmistettu, on käytössä Nokian Renkaiden testikeskuksessa Ivalossa. Katetulla, 650 metriä pitkällä radalla testataan Hakkapeliitta-renkaita. – Tyypillisin tuotteemme on 30 metriä kertaa 60 metriä suuri varastohalli, Viitasaari esittelee. Best-Hallin perusti kolme kaverusta Kruunupyyhyn Keski-Pohjanmaalle vuonna 1975. He päättivät etsiä kestävämpää vaihtoehtoa kuplahallille. Kolme vuotta perustamisen jälkeen firma otti käyttöönsä nykyiset tuotantotilat. Noista ajoista lähtien myös Viitasaari on ollut yrityksen palveluksessa, jo 36 vuotta. Pääluottamusmiehenä hän on toiminut 18 vuotta. LIIKUNNASTA PISTEITÄ TYÖNTEKIJÖILLE Tämän vuoden alussa Viitasaari sai kunnian käydä pokkaamassa Helsingissä urheilujärjestö Valon myöntämän Vuoden aktiivisin työpaikka -palkinnon. Rahapalkinto työpaikan liikunnallisen elämäntavan edistämisestä oli 3 000 euroa. Kunniakirja roikkuu raameissa työpaikkaruokalan seinällä. – Aina meillä on ollut liikunnallista porukkaa. Liikunta on ollut monelle elämäntapa, ja joillekin työpaikan aktiivisuus on jopa merkinnyt elämäntapamuutosta. Kaiken lisäksi meillä on hauskaa. Hauskaa on ollut, minkä näkee ruokalan seinälle kootuista kuvistakin. Osa porukasta, Viitasaari itsekin, on myös kilpaillut eri lajeissa aktiivisesti. Nyt kilpaurheilijoita on muutama, suurin osa liikkuu muuten. – Maratonjuoksu ja hiihto ovat olleet minun omat lajini. Alusta saakka meillä on tätä toimintaa ollut. Moni työpaikka saattaisi olla kateellinen Best-Hallin tapahtumakalenterista sekä kuntoiluja virkistystoiminnasta vuodelle 2014. Työnantaja tukee toimintaa muun muassa osallistumalla matkakustannuksiin sekä tukemalla esimerkiksi uintia ja kuntosalilla käyntiä. Myös taukojumppaa järjestetään työn lomassa, kerran viikossa kahdella eri osastolla. – Tapahtumiin osallistumisesta kertyy työntekijälle pisteitä. Viime vuoden lopussa muutama kymmenen ihmistä palkittiin sadan euron arvoisella ruokakorilla. Metallirunkojen valmistaminen on raskasta työtä ja on tärkeää, että ihmiset pysyvät hyvässä kunnossa. Toimintaan osallistuvat kaikenikäiset, vaikka toki kaikki eivät mukaan lähde. – Toiminta ei ole työnantajan määräämää, enemmänkin kannustamaa. Ehkä kolmannes on sellaisia, jotka eivät osallistu ollenkaan, mikä on tyypillinen luku työpaikoilla yleensäkin. Viimeisimmän reissun, vaellusmatkan, besthallilaiset tekivät Tahkolle syyskuun lopussa. – Sen reissun työnantaja maksoi kokonaan. Työpaikan yhteisretkillä porukkahenki paranee ja eri ikäryhmät sekoittuvat, Viitasaari kiittelee. KOKOUKSET EIVÄT INNOSTA Viitasaari on ollut vuodesta 2012 myös ammattiosaston puheenjohtaja. Vaikka hän pitää ammattiosastoa tärkeänä, hän myöntää suoraan, että kaiken maailman kokoukset eivät häntä aina niin innosta. – Silloin, kun minä olen tämmöiseen osallistunut, niin tuntuu, että olen ollut työväen asialla, Viitasaari sanoo ja osoittaa tapahtumakalenterista esimerkkinä Kirkonmäen kentällä pidettyjä firman kisoja. Ammattiosastoon kuuluvat lähiseudun pienet yritykset. Kokkolan Bolidenin sinkkitehtaalla on oma osastonsa. AHJ1416_1-23.indd 18 9.12.2014 12:29:30
19 ”Joillekin työpaikan aktiivisuus on jopa merkinnyt elämäntapamuutosta.” Aktiivisella työpaikalla porukkahenki paranee AHJ1416_1-23.indd 19 9.12.2014 12:29:34
16 18.12.2014 20 TEK S TI ES A TUOMINEN K UV A JYRKI L UUKK ONEN * Seminaariesityksiä kuunteli myös sairaalaja teollisuuselektroniikkaa valmistavan Darekon Oy:n pääluottamusmies Tellervo Sirviö. Yhtiö työllistää Haapavedellä noin 80 työntekijää. – Ihan mukavat näkymät, Sirviö kuvaa yrityksen tilannetta. – Viime aikoina on palkattu uutta väkeä. Ylitöitä on tehty ja viikonloppujakin on joskus jouduttu olemaan töissä. Sirviö muistuttaa, että muutokset ovat kuitenkin mahdollisia kaikkiin suuntiin: – Tämä ala on niin hektinen. Vaikka juuri nyt näyttäisi menevän Darekonilla hyvin, niin kukaan ei voi tietää, millainen on tilanne ensi vuonna… Sirviön mielestä legendaarinen lause Made in Finland ei ole kadottanut tehovoimaansa maailmalla. – Meillä on osaamista ja meillä tehdään laatua. Se on valtti, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. Made in China ei ole läheskään yhtä kova sana maailmanmarkkinoilla kuin Made in Finland. Matkapuhelinten valmistukseen Sirviön arvion mukaan Suomessa tuskin enää palataan. Sen sijaan innovaatioja markkinointiosaaminen voivat johtaa siihen, että elektroniikkateollisuuden nykyinen taso sentään säilyy. a – Paljon on puhuttu valmistavan teollisuuden siirtymisestä Kiinaan, mutta robotiikan ansiosta on suomalaisyrityksiä jo palannut Kiinasta takaisin. Robottituotanto ei tietenkään tarjoa valmistuksen työpaikkoja, mutta robottien huoltoon ja seurantaan työpaikkoja syntyy, Viitasaari uskoi. Myös Kyrel Oy:n toimitusjohtajan Simo Parhankankaan mielestä pahin Kiina-buumi on jo takana. Nyt pitää hänen mukaansa vain olla tarkkana, että Kiinasta palaava tuotanto ei jää matkan varrelle Baltiaan vaan palaa Suomeen. – Olen luottavainen siihen, että suomalainen elektroniikkateollisuus ei tästä enää supistu. Ainakin nämä nykyiset neljä tuhatta työpaikkaa säilyvät ja vähän voi tulla lisääkin, seminaarin esityksiä tarkasti kuunnellut pääluottamusmies Peurala arvioi. – On yrittäjiä, jotka haluavat toimia Suomessa. Erikoistuminen on tärkeää, massatuotannossa me emme pärjää kiinalaisille. Myös lean-tuotanto on yksi avaintekijä. Kun työnantajapuolta edustaneet esitelmöitsijät toistelivat mantraansa välillisten työvoimakulujen suuruudesta, oli Peuralalle heille kommentti valmiina. – Sitten pitäisi myös kertoa, mitkä välilliset kulut ovat liian isoja. Eläkemaksutko? Halutaanko pienentää eläkkeitä? Vai työttömyysmaksut? Vai sairausvakuutus? TEOLLINEN INTERNET Teknologiateollisuuden johtaja Jukka Viitasaari rummutti esityksessään kahta käsitettä: digitalisointi ja teollinen internet. Kuulijoille syntyi käsitys, että ne ovat – jos nyt eivät aivan loitsusanoja – niin avaimia elektroniikkateollisuuden menestykseen kuitenkin. – Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tietoja viestintäteknologia konsanaan 1990ja 2000-luvuilla, Viitasaari maalaili. – Viime vuosituhannen johtamismallit tulee päivittää nykyaikaan kun teknologiassakin ollaan menossa jo 2020-luvulle. Teollinen internet vaatii ketterää ja reagoivaa johtamista. Eihän se suomalaisen elektroniikkateollisuuden tilanne nyt niin kauhean valoisalta näytä. Mutta ei kaikki ole pelkkää synkistelyäkään: ainakin meille aiotaan palkata vähän lisääkin väkeä! Näin sanoo Vantaalla laboratoriotuotteita valmistavan Thermo Fisher Oy:n pääluottamusmies Erkki Peurala. Marraskuun lopulla Peurala osallistui muutaman kymmenen muun elektroniikkateollisuuden ay-aktiivin kanssa Metalliliiton järjestämään seminaariin, jossa pöyhäistiin alan tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Harvalla oli kertoa yhtä miellyttäviä uutisia työllisyydestä kuin Peuralalla. RAJUA LASKUA Vielä vuonna 2000 elektroniikkateollisuudesta sai leipänsä noin 18 000 työntekijää ja peräti 27 000 toimihenkilöä. Tänä vuonna alalla työskentelee enää nelisen tuhatta työntekijää ja reilut 20 000 toimihenkilöä. Viitisentoista vuotta sitten elektroniikkateollisuuden osuus Suomen kokonaistuotannosta oli peräti seitsemän prosenttia, mutta nykyisin prosenttiosuus on pudonnut alle kahden. Murikassa järjestetyssä seminaarissa puhuneen Teknologiateollisuuden johtajan Jukka Viitasaaren mukaan suomalaisia alan yrityksiä vaivaa rohkeuden puute eikä omiin vahvuuksiin oikein jakseta uskoa. Elektroniikassa työtä tulevaisuudessakin Huhut elektroniikkateollisuuden kuolemasta Suomessa ovat liioiteltuja, todettiin Metalliliiton seminaarissa Murikka-opistolla. Yrittäjiä patisteltiin rohkeampaan riskinottoon. Suomalaisessa elektroniikkateollisuudessa on valopilkkujakin, kertovat Thermo Fisherin pääluottamusmies Erkki Peurala ja Darekonin pääluottamusmies Tellervo Sirviö. Elektroniikkateollisuutta NYT Tietoliikenne: Nokia, Teleste Anturit ja mittalaitteet: Murata, Vaisala Terveysteknologia: Planmeca, GE Healthcare, Thermo Fisher Sopimusvalmistus: Scanfil, Kyrel, PKC Kuluttajatuotteet: Suunto, Genelec Vielä 2000-luvun alussa elektroniikkateollisuus oli pääasiassa matkapuhelinten ja muiden kuluttajatuotteiden valmistusta. Suomessa oli useita yli tuhat henkeä työllistäneitä yrityksiä – nyt on enää yksi. ” AHJ1416_1-23.indd 20 9.12.2014 12:29:39
* AHJ1416_1-23.indd 21 9.12.2014 12:29:39
16 18.12.2014 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRROK SET KRIS TA P ARTTI 22 NÄKEMYS Onko Suomen koulutusjärjestelmä tasa-arvoinen? Puheenjohtaja JOONA RÄSÄNEN Sosialidemokraattiset Nuoret ? Järjestelmä on rapautumassa, kun koulutuksesta yritetään säästää. ?Nykyisellä kouluverkolla ei voida tarjota kaikille kaikkea. ? Opettajien lomautustilanteissa heikkenevät sekä oppimistulokset että tasaarvo. JOONA RÄSÄNEN: On se, mutta siitä pitäisi tehdä vielä tasa-arvoisempi. Minua huolettaa lähinnä kehityssuunta. Järjestelmä on rapautumassa, kun koulutuksestakin yritetään säästää. SUSANNA KOSKI: Ainakin järjestelmä takaa mahdollisuuksien tasaarvon. Kaikille taataan perusopetus, ja kuka tahansa voi sen jälkeen lähtökohdistaan riippumatta kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa. PITÄISIKÖ KOULUSSA TARJOTA KAIKKEA KAIKILLE YHTÄ PALJON? RÄSÄNEN: Ei tarvitse, mutta kaikille kuuluu tarjota samat tasa-arvoiset mahdollisuudet ja edellytykset pärjätä elämässään. Koulutuksen tehtävä on varmistaa taso, jolta pystyy ponnistamaan haluamaansa suuntaan. Oppilaat voivat yleensä ottaa itseä kiinnostavia valinnaisaineita. Nykyisellä kouluverkolla kaiken tarjoaminen kaikille ei onnistu. Tärkeintä on, että kaikille taataan sama perustaso. KOSKI: Ei missään tapauksessa. Teknologia ja opetus ylipäänsä ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana siihen suuntaan, että opetusta voidaan viedä yksilöllisempään suuntaan. Erilaisia tapoja oppia ja opettaa arvostetaan nykyisin aiempaa enemmän. Niille, jotka oppivat nopeasti ja omaksuvat nopeasti, pitäisi pystyä tarjoamaan heille paremmin sopivaa opetusta. SAAKO PIHTIPUTAALAISESSA PERUSKOULUSSA YHTÄ HYVÄÄ OPETUSTA KUIN HELSINKILÄISESSÄ? RÄSÄNEN: Kaikissa kouluissa pitäisi saada yhtä hyvää koulutusta. Eroja on kuitenkin jo kaupunkien sisälläkin. Kun huhu jonkun koulun ongelmista lähtee liikkeelle, vanhemmat alkavat valikoida, mihin kouluun lapsensa vievät. Ja kun opettajat miettivät, mihin kouluun haluavat työllistyä, eivät he ainakaan siihen huonomaineiseen pyri. Näissä tilanteissa koulu, jossa ajatellaan olevan huonoa opetusta, jatkaa kurjistumista. Tähän kehitykseen pitäisi puuttua. KOSKI: Koulutuksen tulee olla hyvää ja laadukasta paikkakunnasta riippumatta. PITÄISIKÖ KOULUTUKSEN TASA-ARVOA LISÄTÄ EDELLEEN? RÄSÄNEN: Pitäisi. Tämän päivän koulussa tasa-arvo-ongelmia aiheuttaa operointi hyvin eritasoisilla opetusmenetelmillä, -välineillä ja opetushenkilökunnalla. Suomalaisessa koulukeskustelussa ryhdytään liian helposti miettimään vain, miten korjaisimme varhaiskasvatuksen, peruskoulun tai toisen asteen ongelmia. Pitäisi ymmärtää, että polku lähtee jo sieltä varhaiskasvatuksesta ja miettiä, onko kaikilla oikeus varhaiskasvatukseen ja subjektiivinen päivähoito-oikeus sitä ennen. Niiden jälkeen siirtyminen kouluun on paljon helpompaa. KOSKI: Suomessa jokaisella on, tai ainakin tulisi olla, jo nyt tasa-arvoiset mahdollisuudet lähtökohdista riippumatta kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Hyvinvointiyhteiskunnassa on olennaista, että tasataan lattia eikä kattoa. VAIKUTTAVATKO OPETTAJIEN LOMAUTUKSET OPETUKSEN TASA-ARVOON? RÄSÄNEN: Totta kai ne vaikuttavat. Tiedän itsekin lohjalaisena kuntapäättäjänä, että kun opettaja lomautetaan, toinen opettaja ottaa hoitaakseen myös hänen luokkansa, eikä pysty antamaan yhtä paljon aikaa oppilaille. Lomautustilanteissa heikkenevät sekä oppimistulokset että tasa-arvo. Samaa tapahtuu myös niissä kunnissa, joissa on käytössä sijaiskiellot. Kun opettaja sairastaa, hänelle ei saa ottaa sijaista, ja taas joku toinen opettaja hoitaa myös sairastuneen opettajan luokan. Aikaa oppilasta kohti jää vähemmän. KOSKI: Varmasti vaikuttavat. On todella ikävää, että tällaisista asioista täytyy etsiä säästöjä palveluita heikentämällä ja karsimalla. Tässä karsitaan vääristä asioista. Perusopetus on sekä yhteiskunnallinen että yksilöllinen investointi tulevaisuuteen. Se maksaa itsensä monin verroin takaisin suhteessa panostuksiin. AHJ1416_1-23.indd 22 9.12.2014 12:29:40
18.12.2014 16 23 Onko Suomen koulutusjärjestelmä tasa-arvoinen? Puheenjohtaja SUSANNA KOSKI Kokoomusnuoret ? Opetusjärjestelmämme takaa mahdollisuuksien tasaarvon. ? Opetusta voidaan viedä aiempaa yksilöllisempään suuntaan. ? Hyvinvointi yhteiskunnassa tasataan lattia eikä kattoa. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki TYTÖT PÄRJÄÄVÄT KOULUSSA POIKIA PAREMMIN. SUOSIIKO NYKYINEN KOULUTUS TYTTÖJÄ? RÄSÄNEN: Ei suosi. Se suosii eri tavalla opiskelevia riippumatta siitä, ovatko he tyttöjä vai poikia. Tänä päivänä koulussa pärjää aika hyvin, kun on hiljaa ja lukee kirjat. Oppimismenetelmiä voisi kuitenkin kehittää. KOSKI: Ei suosi. Sellaista mekanismia ei ainakaan pitäisi olla, joka suosii jompaakumpaa sukupuolta. Tytöt saattavat olla poikia tunnollisempia. MITÄ KOULUPUDOKKAILLE PITÄISI TEHDÄ? RÄSÄNEN: Jokaisesta koulupudokkaasta pitää ottaa koppi. Tärkeintä on ennaltaehkäisy. Meillä Lohjalla ollaan aina yhteydessä kaikkiin koulun lopettaneisiin. Yritämme selvittää, mikä johti siihen, että oppilas joutui jättämän koulutuksensa kesken. Lähtökohtana pitää olla taata jokaiselle ainakin toisen asteen koulutus. KOSKI: Ehyet kouluviikot ovat tärkeitä etenkin toisella asteella, jossa pudokkaita on eniten. Työkalupakissa pitäisi olla mahdollisimman laaja kirjo toimenpiteitä, joita voidaan tehdä ennaltaehkäisevinä. Tavoitteena pitää olla, että koulupudokkaita ei tulisi ollenkaan. PITÄISIKÖ OPPIMISVAIKEUKSISTA KÄRSIVIEN TUKIJA ERITYISOPETUSTA LISÄTÄ? RÄSÄNEN: Kaikkia erityisoppilaita ei kannata viedä normaaliluokkiin, jos heidän tarvitsemaansa tukea ei siellä ole tarjolla. Jokaiselle tulee varmistaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla paras mahdollinen oppimisympäristö. KOSKI: Jo laki velvoittaa antamaan tukiopetusta. Erilaisille oppilaille, olivatpa he nopeita tai hitaampia oppijoita, on pystyttävä antamaan opetusta niin, ettei se vaikeuta muiden oppimista. Lukiolaisten liiton ajatus läsnäolopakon lopettamisesta on ristiriitainen ja kummallinen vaatimus. Vaikka toisella asteella on myös ihan vastuuntuntoisia opiskelijoita, ei 16-vuotias välttämättä osaa tehdä arviota läsnäolovelvollisuudesta riittävällä harkinnalla. OLISIKO OPPIVELVOLLISUUTTA PITÄNYT PIDENTÄÄ? RÄSÄNEN: Olisi pitänyt. KOSKI: Ei missään tapauksessa. ONKO TASA-ARVOISTA, ETTÄ ISOMMISSA KAUPUNGEISSA VANHEMMAT VOIVAT VALITA LAPSILLEEN PAREMMAN KOULUN KUIN PIENEMMISSÄ KUNNISSA? RÄSÄNEN: En vastusta valinnan vapautta, mutta ihmettelen ajatusta, että pitää valita joku muu kuin oma lähikoulu. Ongelma ei ratkea sillä, että kielletään valinnanvapaus. Se ratkeaa sillä, että jokainen koulu on tasa-arvoisessa asemassa. KOSKI: Valinnanvapaus on suuremmissa kaupungeissa ja suuremmissa yksiköissä suurempi ja niin sen pitää ollakin. Olen itse lähtöisin Laihialta Vaasan kupeesta ja kävin lukion Vaasassa, vaikka Laihiallakin olisi ollut oma lukio. On pelkästään hienoa, että Suomessa on mahdollista valita itselleen sopiva lukio, jonka opetuksen kokee palvelevan omia myöhempiä tavoitteitaan. KOULUPUDOKAS Koulupudokkaana pidetään peruskoulun oppilasta, joka keskeyttää koulunkäynnin ennen oppivelvollisuuden suorittamista tai ei oppivelvollisuutensa aikana suorita peruskoulun koko oppimäärää eli eroaa ilman peruskoulun päättötodistusta. SIJAISKIELTO Joka neljännessä päiväkodissa, peruskoulussa, lukiossa ja ammattikorkeakoulussa on voimassa jonkinlainen sijaiskielto, mikä tarkoittaa, että poissa olevan opettajan sijalle ei saa palkata korvaavaa työntekijää. AHJ1416_1-23.indd 23 9.12.2014 12:29:41
24 TYÖTILA Best-Hall Oy, Kälviä, 5. marraskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1416_24-48.indd 24 9.12.2014 12:33:05
25 AHJ1416_24-48.indd 25 9.12.2014 12:33:09
Lomautusaikainen työ toisen palveluksessa ei oikeuttanut työsopimuksen purkuun GothamNarrow9,5/13 Leipäteksti_G_ei sis ja Leipäteksti G TEKIJÄ OIKEA 10 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON Metallityöväen Liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen Työehtosopimus Liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen minimiehdot 2 Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvovat sopimusten ja lakien noudattamista työpaikoilla 3 Liiton tuki varmistuu jäsenmaksun maksamisella (1,75 % tuloista vuonna 2015) 4 Oikeusapua myönnetään liitosta jäsenille 5 Koulutus on monipuolista ja maksutonta sekä ammattiosastoissa että Murikka-opistossa 6 Työsuojelu on osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa 7 Vakuutusturva on voimassa jäsenyytesi alusta alkaen 8 Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden eri puolilla Suomea 9 Muita jäsenetuja ovat Ahjo-lehti, kalenteri ja alennukset yhteistyökumppaneiltamme 10 Solidaarisuus on Metalliliiton toiminnan kulmakivi 1 AHJ1416_24-48.indd 26 9.12.2014 12:33:10
18.12.2014 16 TEKEMINEN ...kaupunkiseikkailijaksi. ...TAP. On seuraleikkiaika. ...katsomassa kuvittajamme julisteita. ....ensi keväänä, mieti jouluvapailla. ALA TIP SYÖ JOS W W W .T Y O V AENMUSE O .FI W W W .MLL.FI/V ANHEMP AINNETTI/L A STEN_LEIKIT / W W W .ET SY .C OM/ SHOP /VIKINGPO STERS HETI HAKEMUS K OUL UTUK SEN TOIMINT A -AL UEELLE MUUTOKSEN EVÄÄT 3 KK 4.3.–31.5. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O PIIRROS ERIC LERAILLEZ 27 W W W .LEHTIL UUKK U .FI ...mobiilisti lehtiä – Ahjoakin. LU E iPADILLE, iPHONELLE, JA ANDROIDILLE ON OMA LUK UOHJELMA! VIISI TUOLIA OP A SKIR JA 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON KÄY Älylasit kenttätyöhön LAAJENNETTU TODELLISUUS Maailmalla hypetetään Google Glass -tyyppisiä älysilmälaseja, jotka tuovat verkkoyhteyden kautta käyttäjänsä näkökenttään ympärillä olevaa todellisuutta täydentävää tietoa, kuten tekstiä, kuvia, grafiikkaa ja karttoja. Älylaseissa voi olla muun muassa videokamera, projektori, mikrofoni, kuulokkeet ja esimerkiksi GPS-paikannus. Tällaisella laajennetun todellisuuden teknologialla on ollut toistaiseksi lähinnä hupikäyttöä, mutta sille ennustetaan rajattomasti käyttökohteita myös työelämässä sekä opetuksessa, turismissa ja sosiaalisessa mediassa. Rahtilaivat etäohjattaviksi LAIVANRAKENNUS Telakkateollisuus ja merenkulku mullistuvat, jos ja kun miehittämättömät rahtilaivat alkavat valloittaa maailman meriä. Laivoissa ei tarvittaisi miehistötiloja, keittiötä, juoksevaa vettä eikä ilmastointia. Miehittämättömien laivojen kansirakennelmat olisivat täysin erilaisia kuin nykyisissä laivoissa. Komentosiltaa ei tarvittaisi. Roll Roycen visiossa jopa laivan moottorit voitaisiin sijoittaa kannelle, josta ne olisi helppo nostaa huollettaviksi. Maalta käsin etäohjattavien laivojen konseptia kehittää Rolls Roycen lisäksi muun muassa EUrahoitteinen MUNIN-projekti. Sen piirissä uskotaan, että robottilaivoja seilaa merillä 20 vuoden sisällä, jos lainsäädännön muutokset sen mahdollistavat. Teknologia miehittämättömiä laivoja varten on pitkälti jo olemassa. Laivoissa on jo nykyisin GPS-paikannuslaiteet, satelliittikommunikointi, automaattinen ohjaus, sähköiset merikartat, törmäyksenestojärjestelmä sekä liuta kameroita ja muita sensoreita, jotka tuottavat tietoa laivan tilasta ja liikkeistä. Muutos tapahtuisi Gizmag-verkkosivuston mukaan todennäköisesti vähitellen. Automaatiota lisättäisiin ensin olemassa oleviin laivoihin niin, että laivat seilaisivat omin päin yöaikana koko miehistön nukkuessa. Täysin miehittämättöminä toimivat laivat suunniteltaisiin kuitenkin alusta asti uudenlaisiksi, jotta miehittämättömyydestä saataisiin kaikki hyödyt irti. Robottilaivoilla tavoitellaan ennen muuta kustannussäästöjä. Yksi ”kapteeni” pystyisi maalla olevasta etävalvomosta käsin operoimaan jopa kymmentä eri laivaa yhtä aikaa, eikä muuta miehistöä tarvittaisi. Kun kalliita palkkakuluja ei olisi, laivat voisivat pudottaa kulkunopeutensa tyypillisestä 16 solmusta 11 solmuun. Matka kestäisi pidempään, mutta hitaampi vauhti säästäisi jopa puolet suurista polttoainekuluista ja vähen täisi päästöjä. Miehistötilojen jäädessä pois laivoihin mahtuisi myös enemmän lastia. Mullistus SÄHKÖMOOTTORIT Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen sähkömoottorin prototyyppi, jossa kuparikäämitys on korvattu jopa kolme kertaa kuparia paremmin sähköä johtavalla hiilinanolangalla. Kuparin hyvästä sähkönjohtavuudesta huolimatta merkittävä osa sähkökoneiden moottorihäviöistä johtuu kuparin tuottaman lämpöenergian aiheuttamasta hävikistä. Hiilinanolangasta tehdyn käämityksen avulla sähkömoottorien energiatehokkuutta ja suorituskykyä voitaisiin parantaa olennaisesti. Se myös vähentäisi hiilidioksidipäästöjä sekä koneiden valmistamisen että käytön aikana. Samalla koneiden massa pienenisi ja niiden lämmönsieto kasvaisi merkittävästi. Hiiltä on raaka-aineena saatavissa lähes rajattomasti. Kuparin saatavuus sen sijaan heikkenee, ja sen kaivaminen maasta rasittaa ympäristöä. Sähkökoneita on maailmassa valtavasti. Jo yhdessä omakotitalossa niitä voi olla kymmeniä, jääkaapista ja pesukoneesta hiustenkuivaajaan. ”Teollisuudessa mittakaava on monin kertainen: puhutaan kymmenistä tuhansista moottoreista per tehdasyksikkö. Näiden kaikkien käämeissä on kuparilankaa, joten sen korvaaminen paremmalla ja tehokkaammalla materiaalilla olisi iso mullistus.” Professori Juha Pyrhönen TIEDE KOONNUT JORMA T . MA TTIL A Älylasit soveltuvat erityisesti kentällä tehtäviin töihin sekä tilanteisiin, joissa tarvitaan molempia käsiä ja suurta tarkkaavaisuutta. Esimerkiksi kentällä laitteiden huoltotöitä tekevä henkilö voisi saada lasien kautta nähtä väkseen laitteen yksityiskohtaiset piirustukset tai palomies sammutettavan rakennuksen pohjapiirustuksen. Lasien videokameran ansiosta etäällä oleva kokeneempi työtoveri voisi nähdä omissa älylaseissaan tai tietokoneensa ruudulla täysin saman näkymän kuin kentällä oleva työntekijä ja voisi opastaa tätä kädestä pitäen kuin vieressä seisten. Ainakin alkuvaiheessa miehittämättömillä laivoilla kuljetettaisiin vain bulkkirahtia, kuten malmia ja viljaa. Elektroniikan ja autojen kaltaiset kalliit tuotteet kuljetettaisiin edelleen miehitetyillä laivoilla. Öljytankkereiden ja matkustajalaivojen ei ehkä koskaan sallita seilata miehittämättöminä. AHJ1416_24-48.indd 27 9.12.2014 12:33:15
Suomen 322 000 yrityksestä 80 prosenttia on perhe yrityksiä. Ne työllistävät 600 000 työntekijää eli 42 % yksityisen sektorin työntekijöistä. PERHEYRITYS OSA 3. Mikä on perheyritys? ? perheen tai suvun jäsen mukana yrityksen hallinnossa tai johdossa ? yhden perheen tai suvun hallinnassa välillisestä tai välittömästä äänivallasta yli puolet ? yhden perheen tai suvun hallinnassa pörssiyhtiön äänivallasta 25 % TEK S TI MARKK U T A SALA K UV A T HARRI NURMINEN 28 Kun mieli on maailmalle Leimet Oy on järkevällä ostotoiminnallaan pyrkinyt aina sekä suojelemaan tuotantoaan että hankkimaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Satakunnan Lapissa toimiva Leimet valmistaa pohjarakentamisessa käytettäviin betonipaaluihin kärkija jatkoskappaleita. Suhdanneherkällä toimialalla kilpaileva konepaja on vahvasti vientivetoinen. Kasvua on haettava kansainvälisiltä markkinoilta. Toimitusjohtaja Antti Leino kertoo saavansa sähköpostitiedusteluja eri puolilta maailmaa. Niitä ei ole helppo kääntää kaupoiksi erilaisten pohjarakentamistekniikoiden takia. – Jos maassa ei käytetä lyötävää betonipaalua, ei siellä ole myöskään meille markkinaa. Leimetin liikevaihto romahti vuonna 2013 edellisvuoden ennätyksellisestä 11,3 miljoonasta eurosta 8,4 miljoonaan euroon. Taantumasta huolimatta raskas investointiohjelma tuotannon tehostamiseksi vietiin loppuun. – Emme halua lomauttaa. Kun suhdanne kääntyy nousuun, ammattiosaajille on ottajia, Leino uskoo. AHJ1416_24-48.indd 28 9.12.2014 12:33:17
PERHEYRITYS: LEIMET OY ? Työntekijöitä tuotannossa 24 (Leimet Oy) ja 7 (Joleikon Oy) ? Liikevaihto (2014): 8 milj. euroa (Leimet Oy) ja 1,5 milj. euroa (Joleikon Oy) ? Vienti: 85 % liikevaihdosta (pääosin Skandinaviaan) Robottioperaattori Tanja Haapanen oli ensimmäinen Leimetille vakinaistettu naistyöntekijä. Levyseppähitsaajaksi kouluttautunut Haapanen on viihtynyt miesvaltaisessa työyhteisössä. Leimet Oy:n hallituksessa istuva Erkki Leino (oik.) omistaa tänä päivänä yhtiön osakkeista 10 prosenttia, poika Antti 40 prosenttia ja kaksi muuta hallituksessa toimivaa sisarusta yhteensä 50 prosenttia. Työskentelemme kahdessa vuorossa niin, että iltavuoroviikolla teemme 10-tuntisia päiviä, jolloin perjantai-ilta jää kaikille vapaaksi, Henri Pietilä selittää. 18.12.2014 16 29 Paalutarviketuotantoa varten perustettu yritys muutettiin osakeyhtiöksi 1973, jolloin sille valmistui myös teollisuushalli. Einon vanhin lapsi Erkki vastasi yrityksen konttoripuolesta ja häntä nuorempi Eero tuotannosta. – Isä jätti meille paljon vastuuta. Se muuttui ajan mittaan raskaaksi ja kypsytti myymään yhtiön, kertoo Erkki Leino, nykyisen toimitusjohtajan isä. Kaikki kolme myivät omistamansa osakkeet lahtelaiselle Teräspeikko Oy:lle vuonna 1980 poikien jatkaessa entisissä työtehtävissään. Kaksi vuotta kaupan jälkeen Erkki Leino kuuli lahtelaisten harkitsevan Leimetin myyntiä ja tarjoutui ostamaan yhtiön takaisin. – Kun omistaja asui samalla paikkakunnalla, tuntui työpaikka turvatummalta, muistelee kauppaa yli 40 vuotta talossa palvellut ja levylinjalla nykyisin työskentelevä Harri Heikkilä. Eero ei tullut enää osakkaaksi yritykseen, mutta jatkoi siellä tuotantopäällikkönä. Hän menehtyi merionnettomuudessa vuonna 1990. MIKSEI BISNES ONNISTUNUT ENGLANNISSA? Lama iski paalutarvikealalle vuonna 1993. Puolet tuotannon työntekijöistä irtisanottiin vain kuuden jäädessä taloon. – Sitä ennen tehtiin lyhennettyä työviikkoa ja oli lomautuksiakin, robottioperaattorina nykyisin Leimetillä työskentelevä pääluottamusmies Mauri Ruisaho täsmentää. Ruisaho opiskeli irtisanomisaikanaan ohjekirjan kanssa robotiikkaa. Näistä taidoista oli hyötyä muuallakin kuin Leimetillä. Irtisanomisen jälkeen hän pääsi robottihommiin useiksi vuosiksi ennen paluutaan yhtiöön 2000-luvun alussa. Työsuojeluvaltuutettu Henri Pietilän mielestä perheyritys on turvallisuutensa tähden arvokas työpaikka. Maan hallitus on nimennyt Rauman seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi teollisuustyöpaikkojen menetysten vuoksi. Telakalla työskennellessään Pietilä ei voinut suunnitella tulevaisuuttaan. – Uskaltaa jopa ottaa asuntolainaa, Pietilä kuvaa muuttunutta tilannettaan. TEHDAS MYYTIIN JA OSTETTIIN TAKAISIN Leimet Oy juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan, mutta sen juuret ulottuvat 1870-luvulle. Tuolloin Juho Gabriel Grönholm toimi kyläseppänä Lapin Kodiksamin kylässä. Hänen poikansa Jalmari muutti sukunimensä Leinoksi. Jalmarin pojan Eino Leinon aikana pajassa käynnistyi teollinen toiminta. Tamperelainen elementtitehdas tilasi koe-erän paalukenkiä vuonna 1964. AHJ1416_24-48.indd 29 9.12.2014 12:33:23
Levylinjalla työskentelevä Harri Heikkilä on 40 vuoden aikana ehtinyt tehdä monenlaisia työtehtäviä, joihin kuuluu muutaman vuoden työnjohtajapestikin. Henna Vainio on työskennellyt kaksi vuotta CNC-koneistajana. 16 18.12.2014 30 ”Jos palaa koneelle vuoden tauon jälkeen, ei voi olettaa kaiken palautuvan mieleen napista painamalla.” – Joleikon tarjoaa vahvan tukijalan. Yli puolet tytäryhtiömme liikevaihdosta tulee muualta kuin pohjanrakennusbisneksestä, Antti Leino kertoo. VIENNIN KASVAMINEN HAASTAA TUOTANNON Vuosina 2009–2013 Leimet investoi tuotannon kehittämiseen reilut kolme miljoonaa euroa. Samaan aikaan taantuma leikkasi rajusti kysyntää. Vuonna 2009 Leimet joutui irtisanomaan kolme tuotannon työntekijää ja yhden toimihenkilön. Hiljaista aikaa on käytetty hyödyksi kouluttamalla työntekijöille 12 uutta työtehtävää. Leimet on tähän asti valmistanut pohjoismaisten standardien mukaisia tuotteita pääosin Skandinavian markkinoille. Tuotantopäällikkö Henri Lindell korostaa, että joka maanosaan on silti tavaraa toimitettu. – Vientimarkkinoilla paalun muoto voi poiketa totutusta pohjoismaisesta neliömuodosta, Lindell kertoo. Tehdassalista löytyy lähes 50 eri tarkoituksiin käytettävää robottia. Jos asiakaskunta laajenee huomattavasti, se merkitsee muutoksia myös tuotannossa. Samalla robottisolulla voitaisiin joutua ajamaan parin tuotteen sijasta useampia erilaisia tuotteita. Se vaatii niin soluilta kuin henkilökunnaltakin venymiskykyä. Työntekijöiden ammattitaidosta on Lindellin mukaan jo saatu tuoretta näyttöä. Ponnistelujen jälkeen oli saatu pää auki Pohjoisja Etelä-Amerikan markkinoille. USA:ssa käytetyn paalunjatkoksen muoto poikkesi perinteisestä. Ongelma ratkaistiin nopeasti ja kivuttomasti. – Jatkoslaatikon reunalistan muokkaamiseksi piti taivutuskone ohjelmoida uudelleen. Samoin meneteltiin hitsausrobotin kanssa, Mauri Ruisaho kertoo. – Helposti selvittiin, mutta maailmalla käytettävän pyöreän paalumallin kanssa voidaan joutua painiskelemaan. MONITAITOISUUTTA ON PIDETTÄVÄ YLLÄ Leimetin investoinnit ovat parantaneet työergonomiaa ja vähentäneet rasitusta. Erilaisten keventimien ja nostimien ansiosta raskaita esineitä ei siirrellä enää käsin. Mutta automatisointi ja uusien koneiden käyttöönotto on tapahtunut monien mielestä liian nopeasti. Suomessa paalutarvikeliiketoiminta muodostaa monipolvisen tuotantoketjun. Leimetin kaltainen teräsosavalmistaja toimittaa tarvikkeet paalunvalmistajalle, joka myy paalut teräsosineen pohjanrakennusurakoitsijalle. – Ruotsissa ketjuun kuuluvat vain Leimet ja jokin iso rakennusyhtiö, mikä voi huolehtia koko rakennusurakasta aina pohjatöistä tapetointiin saakka, Antti Leino toteaa. Hercules-kaupalla markkinaosuus kasvoi maassa 40 prosenttia. Yhtiö onkin siellä markkinajohtaja. Ruotsin myynnistä on tullut tätä nykyä Leimetin liikevaihdon kivijalka. Strategisten yrityshankintojen joukkoon kuuluu myös koneistuksiin ja lämpökäsittelyihin erikoistuneen Joleikon Oy:n ostaminen vuonna 2008. Se oli toiminut aiemmin alihankkijana valmistaen Leimetille tärkeitä paalujatkoksen lukituskomponentteja. Tuolloin Leimetillä elettiin vahvan kasvun aikaa. Kun yhtiölle tarjottiin saman alan englantilaista tehdasta Chesterfieldin kaupungista, haasteeseen tartuttiin. – Mutta oli virhe jättää johto paikallisiin käsiin. Emme saaneet siellä omia ajatuksiamme läpi, Erkki Leino pahoittelee. Kulttuurierot ja poikkeavat laatukäsitykset aiheuttivat kitkaa. Leimet myi yrityksen takaisin sen omille työntekijöille keväällä 2004 reilun kolmen vuoden omistuksen jälkeen. RUOTSIN MARKKINASTA LIIKEVAIHDON KIVIJALKA Ruotsissa onnistuttiin paremmin. Leimet osti vuonna 2001 Hercules Grundläggning AB:n teräsosaliiketoiminnan. Konepajan konekanta siirtyi suomalaisomistukseen. Samalla solmittiin pitkä toimitussopimus. AHJ1416_24-48.indd 30 9.12.2014 12:33:26
Joleikonin ostamisen jälkeen tytäryhtiöstä rahdattiin tehdassaliin koneistamo, jonka laitteiden sijoittelusta ei kysytty työntekijöiden mielipidettä. Ahtauden lisäksi väkeä hiersi vähäiseksi jäänyt perehdytys. – Kaikkien olisi pitänyt osata heti käyttää kymmentä konetta. Jokaisen työpäivän piti olla kuin urheilusuoritus, Harri Heikkilä kertoo. Työsuojeluvaltuutettu Henri Pietilän mukaan moniosaamiseen ei motivoida rahallisesti. Hänen mielestään olisi tärkeätä myös ylläpitää monitaitoisuutta. Robottioperaattori Tanja Haapanen on samaa mieltä. – Jos palaa koneelle vuoden tauon jälkeen, ei voi olettaa kaiken palautuvan mieleen napista painamalla, Haapanen toteaa. Pietilä toivoo mutkattomampaa ja luottamuksellisempaa yhteydenpitoa johdon kanssa. Välit eivät ole huonot, mutta vuorovaikutuksen kohentaminen ja esimiesten vahvempi läsnäolo vaikuttaisivat työilmapiiriin. Haapanen kaipaa myös selkeämpää ohjeistusta työhön. Työntekijät odottavat paljon henkilökunnalle juhlavuoden kunniaksi järjestettävästä palkintomatkasta Lontooseen. Kolmen päivän reissulla käydään muun muassa tutustumassa sikäläisen asiakkaan tuotantoon ja katsomassa jalkapallo-ottelu. Henkilökunta pitää matkaa hienona eleenä johdolta. Vältimme yt-neuvottelut, kun kolme työntekijää eläköityi sopivasti ja vuokratyöntekijät jäivät pois, kertoo Mauri Ruisaho. 18.12.2014 16 31 Työntekijät pelastivat yrityksen Leimet Oy toimitti Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle vuosina 1974–76 erilaisia kiinnitysosia. Yhtiö sai työmaalta ison reklamaation vuonna 1977. – Korjaukset olisivat tulleet vierastyövoimalla kalliiksi. Vuokrasimme pakettiauton, jolla omat työntekijämme alkoivat kulkea päivittäin Olkiluodossa, Erkki Leino muistelee. – He tekivät työnsä kiitettävästi ja nopeasti. Vahinko jäi paljon arvioitua pienemmäksi, Leino kertoo kiitollisena. Yritys eli tuolloin hyvin vaikeata aikaa. Reklamaatiokustannukset olisivat pahimmassa tapauksessa voineet kaataa yhtiön. Työntekijöiden ahkera ja uhrautuvainen työ pelastivat katastrofilta. Se loi vahvan pohjan yritysjohdon ja työntekijöiden väliselle luottamukselle. – Hitsaussaumojen pitävyyttä koskenut reklamaatio osoittautui aiheettomaksi. Korjaava hitsausrailo poikkesi alkuperäisestä piirustuksesta. Kyse oli suunnitteluvirheestä, vaikka me siitä kannoimme vastuun. Kasvua vauhditetaan yritysostoilla TUTKIMUS Kauppatieteiden tohtori Markku Vuorenmaan mukaan teollisuudessa toimiva perheyritys pyrkii usein vauhdittamaan kasvuaan yritysostoilla. Osto ei aina kohdistu tuotantolaitokseen vaan ostajalle tärkeätä avaintoimintoa tarjoavaan yritykseen. – Näin ostaja vahvistaa omia resurssejaan, selittää Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Vuorenmaa. Vuorenmaa on tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut kasvavia ja kansainvälistyviä perheyrityksiä pk-sektorilla. Kasvuun voivat työntää markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet tai oman tuoteinnovaation hyödyntäminen. – Alihankkijalla kyse voi olla päämiehen kasvun tuomista vaatimuksista. Kasvuun tarvittavaa pääomaa on harvoin ostajalla itsellään. Rahoitus voikin johtaa omistuspohjan laajentamiseen. Pääomasijoittajan tuleminen mukaan toimintaan ei perheen tiukasti hallit semassa yrityksessä ole aina helppoa. – Se voi olla myös hyväksi. Pääomasijoittajilla on usein rahan lisäksi osaamista, jota he tuovat mukanaan hallitus työskentelyyn. Joskus perheyritys hakee rahoitusta pörssin kautta. Vuorenmaa kehottaa varsinkin pienempiä firmoja miettimään. Pörssiyhtiöiden toiminta on niin säänneltyä, että perhe yritys voi listautuessaan menettää vahvan kilpailuetunsa, joustavuuden. – Teollisuudessa ei juurikaan tapahdu kasvua ilman kansainvälistymistä, Vuorenamaa toteaa Perheyrityksessä omistajayrittäjän rooli on kansainvälistymisessä keskeinen. Hänellä tulee olla selkeä visio, siihen perustuva strategia ja kyky rakentaa taloon riittävä osaamispääoma. – Vientipäällikkö ei enää riitä. Koko organisaation tulee lähteä mukaan. Tuotantoväenkin on nostettava osaamistaan. Sen on tunnettava kansainväliselle laadulle asetettavat vaatimukset. Ulkomailla voi käyttää agentteja ja muita välikäsiä verkoston rakentamisessa. Viennin käynnistyessä toden teolla on parempi investoida omaan asiantuntemukseen. Sitä on tarvittaessa hankittava ulkomailta. – Kansainvälistyminen olisi luonteva vaihe rekrytoida perheen ulkopuolinen palkkajohtaja. Omistaja voi siirtyä tukemaan hänen toimintaansa hallituksen puheenjohtajana, Vuorenmaa sanoo. a ”Vientipäällikkö ei enää riitä. Koko organisaation tulee lähteä mukaan.” AHJ1416_24-48.indd 31 9.12.2014 12:33:28
16 18.12.2014 MALESIA TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa sen sijaan kirjataan huikeita kasvulukuja. Romanian autoteollisuudessa työskentelee 136 400 ihmistä, enemmän kuin Britanniassa ja vain hiukan vähemmän kuin Espanjassa tai Ranskassa. Great Wall -yhtiö avasi ensimmäisen kiinalaisen autotehtaan Bulgariaan. IndustriALL Europe raportoi, että muutos johtaa työehtojen heikkenemiseen. Kun autoteollisuus läntisessä Euroopassa on hyvin palkattua ja vahvasti järjestäytynyttä, idässä tilanne on eri. Ammattiyhdistykset ovat heikkoja ja palkat muita EU-maita matalampia. Läntisessäkin Euroopassa työläiset ovat joutuneet nielemään kitkeriä heikennyksiä. Peugeot ja Renault lupasivat työpaikkojen säilymistä heikompia palkkoja, hankalan työajan korvausten laskemista sekä pidempiä työaikoja vastaan. Tilapäistyövoiman käyttö on kasvanut. Krisiit ovat johtaneet yhtiöiden sulautumisiin ja yhteistyöhön. Esimerkiksi Renault Twingo rakennetaan nykyään samalle alustalle kuin Mercedeksen Smart. Tuoreimmat uutiset kertovat uusien autojen hienoisesta rekisteröinnin kasvusta Euroopassa. Suomessa myynti laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna 2,8 prosenttia, mutta Ruotsissa nousi 11,5 prosenttia. EUROOPPA Autoteollisuus työllistää Euroopassa suoraan 2,5 miljoonaa ihmistä. Kaikkiaan ala tarjoaa työtä 12 miljoonalle. Autot ovat tärkeä vientituote, neljäsosa autoista myydään EU:n ulkopuolelle. Viime vuosien talouskriisi on iskenyt autojen kysyntään. Kun vuonna 2008 Euroopassa rekisteröitiin 15,7 miljoonaa uutta autoa, viime vuonna luku oli 12,3 miljoonaa. Siirtyminen pienempiin autoihin on samalla laskenut autojen hintaa. Vaikka kysyntä Euroopassa on pudonnut 3,4 miljoonalla autolla, tuotanto putosi vain 2,5 miljoonan auton verran. Vienti vetää yhä ja keskittyy kalliisiin laatuautoihin, jotka ovat Euroopan erikoisalaa. Viennin ylijäämä suhteessa autojen tuontiin on 128 miljardia euroa. Eniten autoja meni Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Kiinaan. Venäjälle asetetut talouspakotteet ja ruplan kurssin romahdus saattavat leikata kauppaa. Kiinan oma autoteollisuuskin vahvistuu. Työllisyydessä kehitys vetää kahteen suuntaan. Läntisen Euroopan tehtaat kutistuvat, mutta itäiseen Eurooppaan syntyy jatkuvasti uusia tehtaita. Vuodesta 2008 autoteollisuudesta on hävinnyt EU:ssa vuoteen 2011 mennessä 124 000 työpaikkaa. Rajuimmat pudotukset ovat näkyneet Belgiassa (-31 prosenttia työntekijöistä), Ranskassa (-26 prosenttia) ja Portugalissa (-23 prosenttia). KANS AINVÄLINEN TYÖPAIKAT PSA Peugeot Citroenin työntekijät osoittivat mieltään konsernin pääkonttorin edessä Pariisissa helmikuussa 2013. Työntekijät vastustivat yhtiön suunnitelmia vähentää Ranskasta 11 200 työpaikkaa. Autotehtaat siirtyvät idemmäs BER TR AND GU A Y/ AFP / LEHTIK UV A Liittoa murskataan Tšeljabinskissä VENÄJÄ Putkitarvikkeita valmistava OAO Turbodetal -tehdas Tšeljabinskissä estää kymmenen metalliliiton aktiivin pääsyn töihin. Yhtiön työnjohtajille annettiin tehtäväksi saada työläiset eroamaan liitosta. Heidän omat bonuksensa on sidottu tässä onnistumiseen. Tehtaan 2 000 työntekijästä 1 100 oli järjestäytyneitä, mutta noin 200 on eronnut painostuksen vuoksi liitosta. Liitto on pyrkinyt neuvottelemaan yhtiön kanssa palkoista jo vuoden. Nämä neuvottelut eivät johtaneet mihinkään, paitsi ay-toiminnan tukahduttamispyrkimyksiin. Palkat laskivat kaivoksella NORJA Sydvarangerin kaivoksen työntekijät suostuivat marraskuussa kolmen prosentin palkkojen leikkaukseen. Syynä on rautamalmin markkinahinnan heikkeneminen. – Palkkojen pieneneminen on vain osa isoa säästöpakettia, sanoo ammattiosasto Nordens Klippen pääluottamusmies Henning Bråten. – Pakotettu leikkaus on pahempi kuin vapaaehtoinen. Se olisi todennäköisesti johtanut lomautuksiin ja irtisanomisiin. Kaikkiaan 6,4 miljoonan euron säästöjä etsitään lisäksi 400 000 tonnin tuotannon lisäyksellä. Jopa yhtiön johdon palkkoja pudotettiin 10 prosenttia. Yhtiöt vastuuseen tapaturmakuolemista KANADA United Steelworkers -liitto kampanjoi yhtiöiden rikosoikeudellisesta vastuusta kuolemaan johtavissa työtapaturmissa. Vuodesta 2003 yhtiöt saattavat olla niistä vastuussa, mutta laki ei käytännössä toimi. – Yli tuhat työntekijää kuolee työtapaturmissa joka vuosi. Yhtiöt on saatava oikeudelliseen vastuuseen, sanoo USW:n Länsi-Kanadan johtaja Steve Hunt. AHJ1416_24-48.indd 32 9.12.2014 12:33:29
Oikeanlainen ihminen vetää työntekijät mukaan liiton toimintaan, sanoo Malesian elektroniikkateollisuuden ammattiliiton järjestäjä Saharuddin Adnan. Adnan nousee kepeästi kapeat portaat ylös Malesian elektroniikkateollisuuden ammattiliiton vaatimattomaan toimistoon. Kokoushuoneen ilmastointi kuulostaa vetelevän viimeisiään, mutta se ei Adnanin hyvää tuulta latista. – Olen erikoistunut työpaikkojen järjestämiseen ja kouluttamiseen, Adnan kertoo. Adnanin mielestä tärkeintä on löytää työpaikalta oikeanlainen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön pitää aidosti uskoa asiaansa, olla luottavainen ja myönteinen, ja mikä tärkeintä, hänen pitää uskaltaa puhua ihmisille. – Kun löytää tällaisen henkilön, työntekijät seuraavat häntä automaattisesti, Adnan sanoo. Yhteyshenkilöitä etsiessään hän hyödyntää kansalaisjärjestötaustaansa. Järjestöissä on aktiivisia ja sitoutuneita ihmisiä, jotka aina tuntevat jonkun ”hyvän tyypin” työpaikalta. Adnanilla on myös huonoja kokemuksia henkilöistä, jotka lähtevät innolla mukaan, mutta eivät saakaan mitään aikaiseksi. – Eräänkin kerran keräsimme rahaa tilaisuutta varten ja varasimme tilan ja tarjoilut. Kukaan ei tullut paikalle. Ihmettelimme liiton pääsihteerin kanssa, kuka syö 50 hengen ruuat. Työpaikan ulkopuolella järjestettävät tilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä, sillä aluksi työntekijät saattavat suhtautua epäluuloisesti liittoon tai pelkäävät työnantajan reaktiota. PUOLESTA TAI VASTAAN Malesiassa työnantaja ei yleensä tunnusta ammattiliiton toimintaoikeuksia vapaaehtoisesti vaan vaatii suljetun lippuäänestyksen, jossa työntekijät äänestävät liiton puolesta tai vastaan. Äänioikeutettuja ovat kaikki työntekijät, ja voittaakseen on saatava yli puolet äänioikeutettujen äänistä. – Työnantaja yrittää häiritä äänestystä esimerkiksi antamalla vapaapäivän, jolloin työnantajan kuljetuksesta riippuvaiset työntekijät eivät pääse työpaikalle, ja tuskin vapaapäivänä muutenkaan tulisivat, kertoo liiton pääsihteeri Bruno Periera. Toinen ongelma on se, että äänestyspäivänä ulkomaalaisten työntekijöiden sopimukset ovat saattaneet jo päättyä, ja he ovat palanneet kotimaihinsa. He eivät voi äänestää, mutta ovat mukana äänestystulosta laskettaessa. Ammattiliitot vaativatkin lakimuutosta siten, että enemmistö laskettaisiin annetuista äänistä. Liiton hävitessä aktiivit ovat pettyneitä ja turhautuneita. – Sitten työnantaja houkuttelee aktiivit perustamaan yrityskohtaisen liiton lupaamalla maat ja taivaat. He eroavat liitostamme ja työmme on mennyt hukkaan, valittelee Periera. Jos taas liitto voittaa äänestyksen, työntekijät järjestäytyvät yleensä lähes sataprosenttisesti liittoon. PIRSTALOITUNUT LIITTORAKENNE Malesian ammattiyhdistysliike on hyvin pirstaloitunut, sillä valtakunnalliset, toimialakohtaiset liitot on rajattu kapea-alaisiksi. Esimerkiksi yli 300 000 ihmistä työllistävä elektroniikkaja sähköteollisuus on jaettu kahteen eri liittoon. Alan työntekijöistä 3 000 on järjestäytynyt elektroniikkateollisuuden ja 14 000 sähköteollisuuden ammattiliittoon. – Rajoitusten tarkoituksena on heikentää liittojen neuvotteluvoimaa. Lisäksi työnantajat maan hallituksen tuella suosivat yrityskohtaisten, niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen perustamista, kertoo Malesian ammattiliittojen keskusjärjestön MTUC:n puheenjohtaja Gopal Kishnam. Maassa on yli 700 ammattiliittoa, joista valtaosa on yrityskohtaisia. Vaikka liittojen määrä on kasvanut, jäsenmäärä on pysynyt samana. Järjestäytymisaste on alle kahdeksan prosenttia, ja kaikki työehtosopimukset neuvotellaan yrityskohtaisesti. a 18.12.2014 16 TEK S TI J A K UV A TANJ A HAR JUNIEMI / S TOORISOPPI MALESIA 33 KUALA LUMPUR INDONESIA BRUNEI SINGAPORE THAIMAA VIETNAM Malesia on 29 miljoonan asukkaan valtio KaakkoisAasiassa. Maan talous perustuu vientiteollisuuteen ja öljynja kaasuntuotantoon. Valmistusteollisuuden tärkeimmät tuotteet ovat sähköja elektroniikkalaitteet sekä puolijohteet. Työttömyysaste on noin 3 prosenttia. Vähimmäispalkka on 200 euroa kuukaudessa. Malesiassakin keskitytään järjestämiseen M AA Gopal Kishnam Bruno Periera Saharuddin Adnan AHJ1416_24-48.indd 33 9.12.2014 12:33:34
34 AIKA K UV A PA A V O LEINO . MET ALLITY Ö V ÄEN LIIT ON K UV A -ARKIS TO SÄHK ÖMOO TT ORI Sähk öt ekniik an alan suuryrit yksen Oy S tr ömber g Ab :n (n yk. ABB ) tuotan tolait os oli vuonna 19 26 Helsingin Sörnäisis sä. P aperin valmis taja A. Ahls tr öm Oy :lle teh tiin hiomamoot tori, johon k uului v alta va v äkip yö rä . AIK A -sarjan v alok uv at k ert ov at suomalaisen me tallit yöläisen ja me tallit yön his torias ta. AHJ1416_24-48.indd 34 9.12.2014 12:33:35
18.12.2014 16 AIK A -sarjan v alok uv at k ert ov at suomalaisen me tallit yöläisen ja me tallit yön his torias ta. HARRA S TUS TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A ARI-PEKK A KERÄNEN ? ? Ja kohta pitää kirjoittaa: Mies ja kontrabasso. Viljo Erikssonin musiikinnälkää on nähtävästi hyvin vaikea sammuttaa. Mies on nautiskellut eri musiikinlajien pöydistä jo vuosikymmenet. Ihan itse tehdystä kitarasta lähdettiin ja siitä kierrettiin torvisoittajaksi, tanssimuusikoksi, kantaattilaulajaksi ja… Nyt on pitänyt vielä hankkia jousisoittimista suurin, mörein ja kaunein: kontrabasso! Paljon, paljon ennen tätä eleli pieni Viljo-niminen poika hyisen, pohjoisen meren rannalla Simon kunnassa. Poika istui kanttori-isänsä ja sisarustensa kanssa urkuparvella. Lapset kuuntelivat lestadiolaisseutujen muurit murtavaa laulunjylinää ja kahden tunnin saarnoja. Kestettiin, koska armelias isä oli aina varustautunut rasiallisella Sulo-pastilleja, joita lapset saivat. Isä taisi syöttää pienelle Viljo-pojalle pastillien ohella paljon muutakin: alkeisopit pianon viereltä ja taipumuksen avarakatseisuuteen. Kanttori toimi näet pianistina ja kapellimestarina teattereissa. Mutta Viljo-pojasta ei tullut neljännen polven kanttoria. Isä kuoli, kun poika oli kahdeksan. ELÄKKEELLÄ OLEVA TIETOLIIKENNEASENTAJA-TIIMINVETÄJÄ VILJO ERIKSSON KOTIPAIKKA KUOPIO HARRASTANUT LAPSUUDESTA LÄHTIEN Mies ja bassokitara MUSIIKKI LÄHET Ä JUTTUVINKKI: ahjo@me talliliit to .fi – Onneksi Suomeen tuli peruskoulu! Ei minulla sen enempää kuin monella muullakaan olisi ollut mahdollisuuksia, jollei olisi ollut kunnallista keskikoulua. Äiti kun veti yksinään kolmen lapsen katrasta. Ja onneksi Suomeen tuli Beatles! – Se oli mahtavaa aikaa. Itse rakennettiin kitarat ja basso. Tekniikan Maailmasta sai siihen aikaan ainoat oikeat piirustukset. Muuruveden keskikoulun bändin pojat saivat ”konvissa”, koulujuhlissa vierailleilta ammattimuusikoilta arvokasta opastusta. Pojat saivat myös soittaa vierailijoiden hienoilla soittimilla taukojen aikana. – Olihan esiintyminen siihen aikaan sellainen näkyvillä olon paikka. Se antoi uskoa ja jaksamista opetella aina vain lisää. Viljo Eriksson on soittanut 1980-luvulta lähtien OP-kvartetissa, joka oli ensin trio. Eriksson oli 20 vuotta mukana valtakunnallisesti merkittävän Riistaveden musiikkileirin käytännön järjestelyissä. – Siinä oppi tekemään sinfoniaorkesterille lavakattauksen. Eriksson on myös laulanut vaativaa klassista musiikkia Melanca-sekakuorokvartetissa. – Oli meillä myös kevyt ohjelmisto. Klassista ja kevyttä: Erikssonin puheissa soljuvat niin Beatles kuin jazzin suurimmat trumpetistit ja klassisen musiikin järkälemäisimmät säveltäjät. Rajoja ei tarvita. – Kaikki musiikki on minusta korkeakulttuuria. Varsinkin klassisen puolen oppilaitoksissa pidetään yllä tarkkoja raja-aitoja. Musiikkielämän vaikuttajien pitäisi kaataa rajoja omalla esimerkillään. Eriksson yllyttää Metalliliittoa ylläpitämään vanhaa työväenlauluperinnettä, mutta järjestämään myös työväen klassisen musiikin päiviä. Eriksson sai Metallityöväen rahaston apurahan kontrabasson hankintaan. Mitä hän on kaikkiaan saanut musiikilta elämänsä varrella? – Elämyksiä, sisältöä, suunnattomasti nautintoja, jaksamista arkisiin elämyksiin. Lapsille tämä on antanut urat musiikin alalla. Valtavasti myös pysyviä ja hyviä ihmissuhteita. Ihmissuhteista ne Riistaveden leirillä hankitut tulevat nyt tarpeeseen. Eriksson käy haastattelusta päästyään hakemassa uuden kontrabassonsa. Sitähän on vielä opittava soittamaan. a ”Työväenlaulujen perinnettä on pidettävä yllä.” 35 Erikssonin mielestä joitain räppäreitä voi kutsua työväenlaulajiksi. He ottavat kantaa tärkeisiin asioihin musiikin keinoin. AHJ1416_24-48.indd 35 9.12.2014 12:33:37
36 36 DISKUTERAR 2014 ORDF ÖRANDE KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN SEKRETERARE MIKK O NIK ULA OCH SUVI S AJ ANIEMI Ö VERS Ä TTNING JOHAN L UND ILL US TRA TION ERIC LERAILLEZ F OTO PEKK A EL OMA A 16 18.12.2014 Hur orkar man fram till pensionen? DEBATTÖRER RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Huvudförtroendeman på heltid, Helsingfors ? ABB Drives ? Fackavdelningsordförande, Metallförbundets fullmäktigeledamot LAURI KALANTI verkstadsmekaniker, Lojo ? Valon Kone ?? Huvudförtroendeman, ordförande för fackavdelningens ungdomsutskott och vicemedlem i riksomfattande ungdomsutskottet. (har bytt arbetsplats sen diskussionen) PENTTI MÄKINEN Huvudförtroendeman på heltid, Jyväskylä ? Valmet Technologies, Rautpohja ? Metallförbundets fullmäktigeordförande, FFC:s fullmäktigeledamot PAULA HEINO Arbetarskyddsfullmäktig på heltid, Raumo ? Oras ? Fackavdelningsstyrelsemedlem Hurudana arbetsplatser och arbete har ni? HEINO: Oras är ett 70 år gammalt familjeföretag som tror och satsar på framtiden. Idag finns fabriker i fyra länder och en personal på totalt 1 400. I Finland jobbar omkring 350 personer i produktionen och 150 som tjänstemän. Jag kom till företaget som andra generationens Oras-arbetare år 1995. Jag började med att tillverka kranar, men senast innan jag valdes till arbetarskyddsfullmäktig, jobbade jag med att sköta en 3Dmätmaskin som gör kontrollmätningar. KALANTI: Valon Kone tillverkar som enda i Finland barkningsmaskiner för såg industrin. Vi har ungefär 40 arbetstagare och 40 tjänstemän. Jag har jobbat som verkstads mekaniker i knappt tre år. MÄKINEN: Jag jobbar på Valmets fabrik i Rautpohja. Vi är ledande tillverkare av maskiner för papperoch kartongtillverkning, vi får 40 procent av affärerna i världen. Vi har totalt 1 250 arbetstagare av vilka 350 är Valmets donare. LUIRO-PIIPPO: ABB är en koncern inom elkraft och automation vars produkter, system och tjänster förbättrar industrioch energibolagskundernas konkurrenskraft på ett miljömedvetet sätt. Jag jobbar på ABB Drives. Vi har 352 arbetstagare och ungefär 780 tjänstemän. Vi gör just nu massor övertid, vilket emellanåt känns orättvist. Vi har mycket inhyrd arbetskraft. Hur länge tror ni att ni själv orkar jobba? LUIRO-PIIPPO: Jag är i gott skick. Jag har idrottat ända sedan barnsben och rör fortfarande mycket på mig. Jag har ännu energi för många år framöver. Motivationen kommer från familjen och mänskliga relationer. MÄKINEN: Den lägsta möjliga pensionsåldern kommer emot om bara fyra månader. Men jag tänker inte pensionera mig eftersom jag nyligen fick nytt förtroende som huvudförtroendeman för två år framåt. Jag får motivation genom de utmaningar som jobbet för med sig varje dag. Rättvishet. Mång sidighet, eftersom jag är med i så mycket. Jag ser också att det blir resultat. Lita på arbetstagarna och uppskatta dem. Lyssna också uppriktigt på de anställda. Är det här kärnpunkterna i skick orkar arbetstagarna med jobbet och arbetskarriärerna förlängs. En fungerande arbetshälsovård, förmedling av tyst kunskap och utbildning stöder också saken. Det lönar sig inte heller att förstöra ett med möda uppbyggt förtroende i samarbetsförhandlingar. 36 I november träffades fyra aktiva inom Metallförbundet i Helsingfors för att diskutera HUR MAN ORKAR MED JOBBET OCH HUR ARBETSKARRIÄRERNA KUNDE FÖRLÄNGAS. AHJ1416_24-48.indd 36 9.12.2014 12:33:41
18.12.2014 16 37 Hur orkar man fram till pensionen? ” Jag får motivation genom de utmaningar som jobbet för med sig varje dag.” PENTTI MÄKINEN ”Det bästa skulle vara om vi klarade av att bemöta de utmaningarna som folk känner och det var och en vill ha ur sitt jobb.” PAULA HEINO KALANTI: Vi försöker förse kunden med det som kunden vill ha. Jag tror visst att det faktiskt stod i mitt arbetsavtal att jag ska följa företagets värderingar. Men ingen har nog förklarat för mig vilka de värderingarna är. LUIRO-PIIPPO: Hos oss lanserades nya globala värderingar. Man vill visa för kunderna att vi har verksamhet av hög kvalitet och att hela personalen är med om det. Men inte är det ju så. En personalbarometer görs varje år. Resultaten ger anledning att fundera. MÄKINEN: Om jag ritar en axel här på pappret så ser ni att tekniska värderingar och kunnande alltid är positivt. När vi börjar tala om så kallade mjuka värderingar som hur bra människor orkar på jobbet så räknas de alltid som någonting negativt. Frågan är, vems värderingar är viktigare? LUIRO-PIIPPO: Vad är det som orsakar sjuk frånvaro? Varför ökar sjukfrånvaron? Det är svåra frågor att besvara. Problemen löser sig inte genom att bara konstatera att vi har värderingar som alla följer. LUIRO-PIIPPO: Den ökande mentala ohälsan är oroväckande. Psykiska problem orsakar mycket medicinering och sjukfrånvaro. Den utbildning som dagens arbetsledare har baserar sig enbart på prestation och kunnande. Mänskliga relationer behandlas inte alls. Om nollavtal, hyresarbete och likande accepteras, kommer problemen bara att bli fler. Det är osäkerheten och stora skulder som gör folk sjuka. HEINO: Jag ser den närmaste förmannens sociala färdigheter som väldigt viktiga. Förmannen måste klara av att föra dialog. MÄKINEN: Leds vi eller tar vi del av en öppen dialog? Är vi engagerade i vårt jobb eller är utgångspunkten att vi inte kan trivas eftersom vi leds av någon annan? HEINO: Vi talar om värderingar! Företaget skapar värderingar som de förväntar sig att människorna förbinder sig till. Men vad om företaget inte förbinder sig till arbetstagaren? Den här enorma motstridigheten är en av grunderna till illamåendet. KALANTI: Hur är de att leda oss som arbets tagare? Om arbetsgivaren inte ens litar på sina egna arbetsledare så är det klart att det tär på arbetstagarnas motivation och saktar ner arbetstakten. Vad jag har hört av de gamla rävarna på jobbet så var personalledningen på en helt annan nivå när fabrikerna hade sina egna patroner som verkligen var närvarande. Hur förverkligas värderingarna i praktiken? Vilka är er arbetsgivares värderingar? MÄKINEN: Värderingarna grundar sig i förstahand i vad företagets värde är i förhållande till dess ägare. Kort sagt: vi försöker tillverka produkter som hjälper att höja på kundens förädlingsvärde. HEINO: Vi följer på sätt vis värderingarna, men i praktiken betyder det att vi eftersträvar produktivitet enligt kundernas behov. Emellanåt uppstår också stunder då man har ett enormt ansvar. När det gäller att svara ja eller nej vid förhandlingsbordet, oberoende av vad man själv tycker om förhandlingsresultatet. Faktum är att när Metallförbundet fattar beslut så har det följder för hela samhället. KALANTI: Jag har varit fem år i arbetslivet. Så länge arbetet känns meningsfullt och utmanande och det finns möjlighet att utveckla sig själv så orkar jag definitivt. Monotona jobb är riktigt knäckande. HEINO: Jag tänker på livet här och nu, för jag lever själv på överloppstid. För mig är varje enskild människas liv viktigt och värt att skyddas. Jag utgår från att människor ska stödas som helhet och att pensioneringen inte skall vara ”bäst före”-datum. De allt hårdare utmaningarna i arbetslivet och osäkerheten på världen skapar press och leder till och med till hopplöshet. Den ökande osäkerheten har raserat folks förtroende. Bristande förtroende gör det svårare att förbinda sig. Någon som inte är engagerad har svårt att hitta motivation och det påverkar hur bra man orkar jobba. På många arbetsplatser visar personalundersökningarna att det finns brister i kommunikationen. Jag tror inte att det alls alltid handlar om dåligt informerande utan om avsaknad av ömsesidigt godkännande. Man bemöter inte andra. Man lyssnar inte på riktigt. Det finns ingen samhörighet. Allt det här kan avspeglas i mer psykiska problem och sjukfrånvaron på grund av olika psykosomatiska sjukdomar. KALANTI: Arbetsgivarna vill glömma bort att det är människor som arbetar där. Människan behöver social samvaro med andra människor. 37 I november träffades fyra aktiva inom Metallförbundet i Helsingfors för att diskutera HUR MAN ORKAR MED JOBBET OCH HUR ARBETSKARRIÄRERNA KUNDE FÖRLÄNGAS. AHJ1416_24-48.indd 37 9.12.2014 12:33:44
16 18.12.2014 38 Hos oss orkar man jobba till över 63årsåldern om man bara låter folk jobba.” RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO ” ”Så länge arbetet känns meningsfullt och utmanande och det finns möjlighet att utveckla sig själv så orkar jag.” LAURI KALANTI HEINO: Vissa saker fungerar lättare på mindre företag. Nakkilan Konepaja är ett lite företag som har väldigt bra resultat från projektet Gott jobb – längre arbetskarriär. Också undersökningarna visar att produktivi teten stiger om man satsar på välmående i arbetet. LUIRO-PIIPPO: Trivsel i arbete ger god avkastning åt arbetsgivaren, det är bevisat. Men ännu viktigare är att det ger avkastning åt individen och vad den avkastningen är värd för hela avdelningen. a 38 Men hur fungerar det i dagens läge? En 25-åring börjar som svarvare i treskift och gör det tills han är 55 år gammal. Chefen är nöjd när jobbet går smidigt på rutin. Inte vill chefen skicka personen på någon utbildning, för på det här viset kommer han lättast undan. HEINO: Människors inombords behov och utmaningar förändras med åldern. Det bästa skulle vara om vi klarade av att bemöta de utmaningarna som folk känner och det var och en vill ha ur sitt jobb. Hur viktig är utbildningen för att orka i arbetslivet? LUIRO-PIIPPO: Kunnande har alltid en stor betydelse. Det höjer motivationen. HEINO: Arbetstagarna känner att också företaget förbinder sig om man satsar på utbildning. Det känns bra att lära sig nya saker men det borde också synas i löneutvecklingen. MÄKINEN: Utbildning, och utveckling av den samt tekniska framsteg utvecklar arbetet. Ny teknik gör jobbet lättare och gör det lättare att orka jobba längre. Å andra sidan kan ny teknik vara mentalt påfrestande. Vad har gjorts på ert företag för att folk ska orka bättre nu och i framtiden? MÄKINEN: På företagets konditionskurser svettas donarna och cheferna tillsammans och hittar samtidigt fysisk och mental balans. De diskuterade med varandra på ett helt nytt sätt efter den veckan. Man frågade sig vad som riktigt hände under kursen när kontakten var så mycket bättre än tidigare. Nuförtiden räcker det också med att man själv meddelar om kort sjukfrånvaro upp till tre dagar. Vi har också konditionssedlar och olika klubbar. Det handlar mycket om vad människor gör själv. Frågan är om man bryter allt det här jobbet och arbetshälsan i samband med samarbetsförhandlingar? KALANTI: Många av de äldre arbetstagarna klagar på att de inte längre kan sova på morgnarna. De har fått byta från skiftesjobb till att bara göra morgonturer. En arbetstagare som har dålig rygg får jobba deltid vid sidan av sjukpensioneringen. Vi har också motionssedlar och varje år en halvdags arbetshälsodag. LUIRO-PIIPPO: Hos oss är det svårt att omplaceras eftersom de mindre belastande och lättare arbetsskedena har sålts bort. Vi har egentligen bara produktionslinjen eller installation att välja mellan, vilka båda är verkligt tunga jobb. Arbetshälsovården ordnar utmärkta grupper. Det finns grupper för personer med sömnproblem, dem som vill sluta röka och bantningsgrupper. Alla finns tillgängliga via arbetshälsovården. Hos oss orkar man jobba till över 63-års åldern om man bara låter folk jobba. Arbetsturssystemet underlättar också. Hos oss behöver mammor med barn under tre år inte göra turarbete överhuvudtaget. Det säkrar orkandet i framtiden. MÄKINEN: Om en person börjar jobba som 20–22-åring så vilka är de jobben som han eller hon orkar jobba med till 63eller 65-års åldern? Vid 45-års ålder borde man se över vad personen har gjort. Man borde systematiskt gå igenom arbetets struktur. Behöver personen utbildning? Man kunde också se över arbetsturerna. Med andra ord skulle man göra jobbet mer utmanande men fysiskt lättare. AHJO DISKUTERAR 2015 lyfter fram ett nytt aktuellt ämne till diskussion i december om ett år. AHJ1416_24-48.indd 38 9.12.2014 12:33:55
AKTUELLT INOM METALL Kom ihåg att anmäla dig till Introdagen för nya förtroendemän 24.1 SEINÄJOKI Anmälningar till vaasakeskisuomi.aluetoimisto@metalliliitto.fi 31.1 ÅBO Anmälningar till Egentliga Finlands regionkontor eveliina.korpela@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41323 7.2 HELSINGFORS Anmälningar till Helsingfors och Nylands regionkontor kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41304 Medlemsavgiften oförändrad FULLMÄKTIGE Medlemsavgiften till Metallarbetarförbundet och Metallarbetarnas arbetslöshetskassa förändras inte nästa år. Det beslöt Metalls fullmäktige. Förbundsfullmäktige bekräftade på höstmötet i Helsingfors att förbundets andel är 0,905 procent och fackavdelningarnas andel 0,195 procent av den förskottsskattebelagda löneinkomsten. Finansinspektionen har bekräftat arbetslöshetskassans medlemsavgift på 0,65 procent. Den totala medlemsavgiften är alltså 1,75 procent, det vill säga samma som år 2014. Fullmäktige godkände budgeten på 27 miljoner euro för år 2015, vilket är något mer än ifjol. Samtidigt sparar förbundet sammanlagt en halv miljon euro på personalkostnader och verksamhet jämfört med i år. De innehållsmässiga betoningarna i verksamhetsplanen för nästa år ligger på kollektivavtalsarbete, samhälleligt inflytande samt organisering och medlemsrekrytering, vilket följer förbundskongressens linjedragningar. Förbundsfullmäktige behandlade också fackavdelningarnas förslag. tretton fackavdelningar hade förslag som gällde bland annat intressebevakning, arbetstid och hyresarbete. Valordningen för kongressen 2016 presenterades också för fullmäktige. 39 ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar diggenom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Tjänsten är i användning ända till 31.12. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD 18.12.2014 16 Ut på världen! GENÈVESKOLAN är till för alla fackligt aktiva. Du får möjlighet att studera internationaliseringen av arbetsmarknaden tillsammans med dina nordiska kollegor och delta i ILO:s kongress. Genèveskolan 2015 ? 16–19.4 introduktionskurs i Runö, Sverige ?? distansstudier i hemlandet (ca 30h) ?? 28.5–17.6 kurs, Genève, Schweiz Språkkraven är flytande svenska och engelska. www.geneveskolan.org SANNA HEIKINT AL O LÄS: AHJO 13/2013, WWW.AHJO.FI AHJ1416_24-48.indd 39 9.12.2014 12:33:56
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatkohakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kuusi kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen Sähköisen asioinnin Hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautumisessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella asioitaessa. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Palvelu on käytössä vuoden 2014 loppuun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 16 18.12.2014 AHJ1416_24-48.indd 40 9.12.2014 12:33:56
18.12.2014 16 KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A EMMI K ALLIO Opintosihteerien neuvottelupäivät marraskuussa Murikka-opistossa olivat nastolalaiselle levyseppä-hitsaaja Satu Kejolalle ensimmäinen käynti Murikassa. – Meidän ammattiosaston opintosihteeri estyi tulemasta, ja minä tulin sitten hänen tilalleen. Tutustumaan toimintaan ja kehittämään itseäni, toimikunnan varajäsen Kejola selittää. Koneasentaja Kimmo Hyvärinen Lappeenrannasta sitä vastoin on moninkertainen Murikkaveteraani. Hän toimii ammattiosastonsa puheenjohtajana. – Meilläkin oli opintosihteerillä este. Muuten se on ollut perinteenä, että puheenjohtaja ja opintosihteeri tulevat molemmat neuvottelupäiville. Tämä oli minulle nyt kymmenes kerta neuvottelupäivillä. Viikonlopun kestäneessä tapahtumassa Kejola osallistui ryhmätöitä tehtäessä uusien ryhmään. – Siellä käytiin läpi aika paljon perusasioita, eli miten järjestetään paikallinen koulutustapahtuma. Ensin valitaan aihe, sitten pyydetään liitosta joku puhumaan, selvitetään tuet ja taloudellinen puoli eli ansionmenetyskorvaukset osallistujille, Kejola kuvailee ryhmätyön antia. – Aika on lentänyt kuin siivillä, vaikka sisältö on ollut asiapitoista ja uutta tietoa on tullut niin paljon, että on vaikea käydä sitä kaikkea omassa päässä läpi. Opintosihteeriksi ryhtyminen joskus tulevaisuudessa ei tunnu Kejolasta ollenkaan mahdottomalta ajatukselta. Hyvärinen muistuttaa, että neuvottelupäiville voi osallistua niistäkin ammattiosastoista, joissa ei opintosihteeriä ole valittuna lainkaan. – Kun tänne yhden kerran tulee, niin kiinnostus alkaa kasvaa saman tien. 99,9 prosentin toden näköisyydellä täältä saa tuttavia ja verkostoituu, ja koulutusväki tulee tutuksi. Alueellasi Konkari ja ensikertalainen opintosihteeripäivillä KIMMO HYVÄRINEN koneasentaja, Astepa Oy, Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266 ja SATU KEJOLA levyseppä-hitsaaja, Vulganus Leipurin Oy, Nastolan Metallityöväen ao. 111 ”Kun tänne yhden kerran tulee, niin kiinnostus alkaa kasvaa saman tien.” T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Uusien luottamusmiesten perehdyttämispäivät: 17.1. Oulu, Holiday Inn 24.1. Jyväskylä, Kahvila Kotiruoka Seinäjoki, Hotelli Cumulus 31.1. Lappeenranta, Scandic Hotel Patria Joensuu, Hotel Julie Harjavalta, Hiitteenharju Turku, Scandic Julia 7.2. Helsinki, ravintolalaiva Wäiski 13.3. Valkeakoski, Waltikka Introduktion för nyvalda förtroendemän: 24.1. Seinäjoki, Hotelli Cumulus 31.1. Turku, Scandic Julia 7.2. Helsinki, restaurangbåt Wäiski Ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon. Aluetoimistostasi saat myös lisätietoja. 41 UUSI LUOTTAMUSMIES, TERVETULOA OMAN ALUEESI KOULUTUSPÄIVILLE! 12.–16.1. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 9.–13.2.) Hyvä lehtijuttu 19.–23.1. Ihmissuhteet työpaikalla Taloudenhoito 26.–30.1. Luottamusmiesten peruskurssi Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 23.–27.2.) Kokoustoiminta (autoala mukana) Tietotekniikan peruskurssi 2.–6.2. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 16.–19.3.) 9.–11.2. Kansantalous 9.–13.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 9.–13.3.) Nuoret yhteiskuntavaikuttajina 11.–13.2. Kotisivukurssi 16.–20.2. Kirjoitan – siis ajattelen 23.–27.2. Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Tietotekniikan jatkokurssi 25.–27.2. Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) 2.3.–29.5. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 9.–11.3. Työntutkimuksen perusteet Taseri-kirjanpidon kurssi 9.–13.3. Luottamusmiesten peruskurssi 16.–20.3. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13.–17.4.) 23.–25.3. Metallin täydennyskurssi –Yhdenvertaisuus työpaikalla 23.–26.3. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 23.–27.3. Luottamusmiesten peruskurssi 25.–27.3. Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 30.3.–1.4. Metallin täydennyskurssi – Työaika Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Murikassa NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. AHJ1416_24-48.indd 41 9.12.2014 12:34:09
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 15.1. Ahjo 2 (ilmestyy 29.1.) 5.2. Ahjo 3 (ilmestyy 19.2.) KIITOKSET Kiitokset Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:lle muistamisesta täyttäessäni 80 vuotta. Antti Vuohelainen Kiitokset Savonlinnan Metallityöväen ao. 17:n veteraanijäsenille aktiivisesta osallistumisesta tapahtumiin kuluneen vuoden aikana. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille ao:n jäsenille perheineen. Veteraanijaosto KOKOUKSIA Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston tapaaminen ke 7.1. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston kokous ti 13.1. klo 12 ao:n kokoustilassa, Kalevankatu 4, Jyväskylä. www.metalli74.fi Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaosto kokoontuu pääsääntöisesti joka kuukauden ensimmäinen ti klo 10 kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 6. krs. Ti 13.1. Tampereen Diabetesyhdistyksen pj. Marjatta Stenius-Kaukonen kertoo diabeteksesta ja yhdistyksen toiminnasta. Ti 3.2. vierailu Pirkkalan vanhustentalon kerhohuoneella. Pirkkalan kunnan pormestari Helena Rissanen kertoo Pirkkalan ajankohtaisista asioista. Tarkempia tietoja toiminnasta ja tapahtumista saat pj. Lasse Nurmelta, puh. 040 527 2375 tai sihteeri Anneli Hietaselta, puh. 040 546 7070. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanien kokous joka kuukauden toisena ke klo 12 osaston toimitiloissa. Kokoukset 14.1., 11.2., 11.3. ja 8.4. Tervetuloa mukaan toimintaan uudet ja entiset veteraanit. Kahvitarjoilu. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Jouluviikolla 22.–26.12. toimisto kiinni. Postiluukusta sisään laitetut työttömyyspäivärahahakemukset postitetaan maanantaina ja tiistaina eteenpäin työttömyyskassalle. Ma 29.12. toimisto auki klo 9–12 ja 13–17, ti 30.12. klo 9–12 ja 13–16, uudenvuodenaattona ke 31.12. auki klo 9–12. Loppiaisaattona ma 5.1. toimisto auki klo 9–12 ja 13–17, loppiaisena toimisto kiinni. Levollista ja rauhaisaa jouluaikaa! Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja klo 15–17. Jouluaikana: 23.12. auki klo 9.30–13; 24.–28.12. suljettu; 29.12.–30.12. auki klo 9.30–13 ja klo 15–17; 31.12.–6.1. suljettu. www.metalli49turku.fi. Kalajoen Metallityöväen ao. 259:n kotisivut on avattu osoitteessa www.metalli259.com. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien laivamatka 9.–10.2. Lähtö Turusta maanantaiaamuna klo 8.45 Viking Amorellalla ja paluu tiistaiaamuna. Koulutustilat varattuna ja klo 15 ruokailu seisovasta pöydästä. Hinta jäsenille 26 €/hlö/2 hlöä hytissä (muille 51 €/hlö) ja jäsenille 33 €/hlö/yksin hytissä (muille 58 €/hlö). Kouluttaja liitosta. Maksut ja ilmoittautumiset toimistoon 22.1. mennessä, Kristiinankatu 10 A 3, 20100 Turku puh. (02)469 1410. Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily Tallinnaan ke 14.1. Viking XPRS -laiva lähtee Helsingin Katajanokan terminaalista klo 11.30. Lippujen jako terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Laiva saapuu Tallinnaan klo 14. Tallinnasta laiva lähtee klo 18 ja saapuu Helsinkiin klo 20.30. Ilmoittautuminen 27.12. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@pp.inet.fi. Matkan hinta ao. 41:n jäsenille 20 €, muille 32 €. Maksu ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilötodistus. Tervetuloa! Ylöjärven metallityöväen ao. 149:n matka Tallinnaan 14.–15.3. Viking XPRS laivalla. Yöpyminen Nordic Hotel Forumissa. Matkan hinta jäsenille 40 €, seuralaisille 100 €. Hintaan sisältyy bussikuljetus, buffet-ruokailu menoja paluumatkalla, aamiainen hotellissa sekä ostoskierros bussilla Tallinnassa. Alustava bussiaikataulu: lauantaina klo 6.50 Nokialta V-H Tuovisen tallilta, Ylöjärvi liikekeskuksesta klo 7.10, Tampereen linja-autoasemalta klo 7.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812. Ilmoittautumiset viimeistään 30.1. tai niin kauan kuin paikkoja riittää. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n kurssi la 31.1. klo 9–12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Aiheena työhyvinvointi, liitosta Marjut Lumijärvi. Tarjolla aamukahvi ja sämpylä sekä koulutuksen päätteeksi ruokailu. Myös saunominen ja uinti Ruissalon kylpylässä kuuluu ohjelmaan. Hinta 10 €, mikä palautetaan paikalla olijoille. Ilmoittautumiset ja maksut 26.1. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10 A 3, Turku, puh. (02) 469 1410. AHJON AIKATAULU 2015 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 1 11.12.2014 8.1.2015 2 15.1.2015 29.1. 3 5.2. 19.2. 4 26.2. 12.3. 5 19.3. 2.4. 6 9.4. 23.4. 7 30.4. 14.5. 8 21.5. 4.6. 9 11.6. 25.6. 10 30.7. 13.8. 11 20.8. 3.9. 12 10.9. 24.9. 13 1.10. 15.10. 14 22.10. 5.11. 15 12.11. 26.11. 16 3.12. 17.12. TOIMISTOT KIINNI 2.1. Metalliliiton keskustoimisto ja aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ovat kiinni perjantaina 2.1. Edunvalvonnan ja työttömyyskassan puhelinpäivystys palvelevat kuitenkin klo 8.30–15 Edunvalvonta puh. 020 77 41100 Työttömyyskassa puh. 020 690 455 1370 € SteyrTek 2-pilarinostin +alv 24% = 1699 € Leasing 69 € / kk 16 18.12.2014 42 AHJ1416_24-48.indd 42 9.12.2014 12:34:15
Toimita ilmoituksesi viimeistään 15.1. Ahjo 2 (ilmestyy 29.1.) 5.2. Ahjo 3 (ilmestyy 19.2.) Season’s Greetings Hyvää Joulua God Helg Ahjon toimitus toivottaa levollista joulua ja toimeliasta vuotta 2015! Seuraava Ahjo ilmestyy 8. tammikuuta. PENTTI OTSA MO 43 AHJ1416_24-48.indd 43 9.12.2014 12:34:18
Turvallista joulua ja hy vää uutta vuotta! Luontaista hyvinvointia. www.harvia.fi Joulusaunan lämmittää Harvia Harvian valikoimasta löydät kaiken tarvittavan sähkötai puulämmitteiseen saunaan: kiukaan, lauteet – vaikka koko saunasisustuksen. Tyylikkäästä valikoimasta saat helposti tarpeisiisi sopivan kokonaisuuden. Cilindro HEE Cilindro VHEE 44 AHJ1416_24-48.indd 44 9.12.2014 12:34:20
Hyvää Joulua ja TurvallisTa uuTTa vuoTTa 2015! ejendals suomi oy Jokipiintie 127 61280 Jokipii Puh. 06 2146 111 info@ejendals.fi 45 AHJ1416_24-48.indd 45 9.12.2014 12:34:22
16 18.12.2014 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 277.indd 1 3.12.2014 20.31 VAIKEUSASTE 1+/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1D , 2B , 3D , 4C AHJ1416_24-48.indd 46 9.12.2014 12:34:27
ULKONA 47 ASENTAJA Vesa-Matti Mäki TYÖNANTAJA Cargotec Finland Oy PAIKKA Haminan satama Nosturin rasvaus Lämpötila +6, puolipilvinen KUVA JUHA METSO AHJ1416_24-48.indd 47 9.12.2014 12:34:32
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green AHJ1416_24-48.indd 48 9.12.2014 12:34:36