• M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 17.12.2015 ahjo.fi NRO KESKUSTELEE hallituksen teoista ja yhteiskuntasopimuksesta 16 MITÄ KAIVOKSEN TILALLE? TYÖPAIKKOJA UUSIUTUVALLA ENERGIALLA LÄHIKUNTOUTUS ANTAA VIRTAA AHJO DISKUTERAR VAD REGERINGEN STÄLLER TILL MED AHJ1516_1-23.indd 1 9.12.2015 7:13:04
• 16 17.12.2015 2 Sähellystä ja peruttuja päätöksiä Kun eduskuntavaalien tulos viime huhtikuussa oli selvä, tuskin kukaan osasi kuvitella, millainen vuosi työmarkkinoilla on edessä. Juha Sipilän johtamaan porvarihallitukseen lähtivät keskustan lisäksi mukaan perussuomalaiset ja kokoomus. Pian vaalien jälkeen hallitus hyökkäsi palkansaajien kimppuun tuottavuusloikan, taloustilanteen ja yhteiskuntasopimuksen nimissä. Mitä kaikesta vaalien jälkeen tapahtuneesta on ajateltu metallialojen työpaikoilla? Tästä keskustelevat liiton neljä aktiivia. He kertovat, mitä yhteiskuntasopimus heidän mielestään tarkoittaa. Ahjo keskustelee Sivu 10 AHJ1516_1-23.indd 2 9.12.2015 7:13:05
• K A N N E N P II R R O S E R IC LE R A LL E Z PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 17.12.2015 16 Sipilän hallituksen käynnistämissä niin sanotuissa yhteiskuntasopimus­ neuvotteluissa kävi juuri niin kuin neljä Metalliliiton aktiivia ennus­ tivat jo lokakuun alussa (sivut 10–15). Neuvottelut epäonnistuivat. Hallituksen kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittama vyörytys pakkolakien ja leikkausten vaihtoehdottomuudesta ja välttämättömyy­ destä meni aluksi täydestä paitsi julkisessa keskustelussa niin myös jopa joidenkin työpaikkojen kahvitaukokeskusteluissa. Monien vaiheiden jälkeen SAK teki syyskuussa oman esityksensä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Ehdotus olisi alentanut kus­ tannuksia 9,2 prosentilla. Työehtojen leikkausten välttämättömyyttä ajavat ovat perustelleet tavoitteitaan sillä, että suomalais yritykset ovat jääneet yksikkökustannuksissa 5–15 prosenttia jälkeen kilpailijamaista. Luku on vaihdellut sen mukaan, kuka niitä milloinkin on esittänyt. SAK:n kriisisopimukseksi nimeämässä esityksessä ehdotettiin muun muassa työnantajien sairaus­ ja työttömyysvakuu­ tusmaksujen alentamista sekä nolla­ palkankorotuksia vuodelle 2017. Vuoden 2018 palkankorotustason olisi määrännyt vientisektori. Esitys oli historiallinen nolla­ korotuksineen. Vientialojen keskeinen asema niin ikään on ollut työnantaja­ puolen toive pitkään. SAK:n esityksen määräaika umpeutui 7. joulukuuta. Samana päivänä oikeus­ tieteiden professorit arvostelivat hallitusta tiedon pimittämisestä pakkolakiesitysten valmistelutyössä ( HS 7.12.). Pakkolait ovat tulossa eduskuntakäsittelyyn alkuvuodesta. Hallitus on jo tähän mennessä kovan paineen alla perunut monia ehdotelmiaan. Seuraavista pakkolaeista on toistaiseksi pidetty kiinni: ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta ja sairauspäivien korvaustason alentamisesta, vuosiloman lyhentämisestä, loma­ rahojen leikkaamisesta ja arkipyhien muuttamisesta palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. SAK on vaatinut hallitusta vetämään pakkolait pois, jotta työmarkkina­asioissa edettäisiin. Moni katsoo, että hallitus on alusta saakka asettunut työnantajien puolelle. Kysymyksiä herättää myös, mikä on ollut tämän kaiken perimmäinen tarkoitus. Päättivätkö keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus vaalivoittonsa voimien tunnossa vain laittaa ammattiyhdistysliikkeen ja palkansaajat selkä seinää vasten? 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 21 TYÖYMPÄRISTÖ 22 EUROOPPALAINEN 24 TYÖTILA 29 TEKEMINEN 34 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Kävi juuri niin kuin neljä keskustelijaamme ennustivat.” Kun mikään ei käy ”Kolmen kuukauden kurssi avarsi ajattelua.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Valtuusto torjui työehtojen heikennykset 7 Vakiduuni-aloite eduskunnalle AMMATTILAINEN 9 Antti Heikkilä Business Solution Expert Volvo Group Trucks Operations, Vantaa TOIMIJA 18 Asko Torssonen ammattiosaston sihteeri Rancap Oy 26 Uusiutuva energia työllistää 28 Ruotsalaisjohto pehmensi linjaa 30 Lähikuntoutuksella tuloksia Normetilla 32 Liittokokous tuo koulutustarvetta 35 Göteborgin suomalaiset laivanrakentajat AHJO DISKUTERAR 2015 36 Fyra metallare vädrar tankar om regeringens politik 4 33 S I S Ä LTÖ AHJ1516_1-23.indd 3 9.12.2015 7:13:09
• – Nykyisen lainsäädäntömme perusajatus on tur­ vata työntekijöiden vähimmäisturva. Nyt hallitus ajaa lakeja, joilla määritellään maksimitaso edellä maini­ tuissa asioissa. Länsimaisessa oikeusvaltioajattelussa tämä jos mikä on asia, johon emme voi suostua. Metalliliitto ei ole valmis työehtojen heikennyksiin. – Emme hyväksy mitään sellaista neuvottelutulos­ ta, johon sisältyy työehtojen heikennyksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on linjannut, että se lopettaa keskitetyt ratkaisut. – Työnantajapuolella hurrattiin ja kerrottiin kuin­ ka dynaaminen EK on. Kun AKT ilmoitti, ettei se ole mukana, siitä tehtiin suurin syntinen maan päällä, vaikka AKT tuki EK:n tavoitteita. HALLITUS AJAA TYÖNANTAJIEN TAVOITTEITA Liittovaltuuston jäsenet katsoivat hallituksen ajaneen täysin työnantajaleirin tavoitteita. – Hallitus käy työntekijöiden kimppuun ja tekee tu­ lonsiirtoja työnantajille eli asettuu vahvemman osapuo­ len kannalle. Äärimaltillinen SAK:n työmarkkinarat­ kaisu voisi olla juuri ja juuri hyväksyttävissä, jos kaikki pakkolakiesitykset vedetään pois eikä työttömyystur­ van tasoon tai kestoon tehdä heikennyksiä, Satakunnan vaalipiiriä edustava Seppo Kivimäki totesi. LIITTOVALTUUSTO Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto otti voimakkaasti kantaa Suomessa harjoitet­ tuun politiikkaan ja ajankohtaiseen työmarkkinati­ lanteeseen Metalliliiton valtuuston syyskokouksessa. Jo Juha Sipilän johtaman porvarihallituksen hal­ litusohjelma ennakoi kylmää kyytiä. – Säästöjä ja rakenneuudistuksia eli leikkauksia pi­ täisi toteuttaa miljardien ja taas miljardien edestä. Yksi ohjelman kantava periaate on kaikenlaisen sääntelyn purkaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi liikenneyhteyksien heikentymistä syrjäseuduilla tai julkisten palvelujen heikentämistä ja myös yksityistä­ mistä, Riku Aalto totesi tilannekatsauksessaan. Hallituksella on olemassa myös leikkausten lisälista. – Esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset eivät suinkaan jää jo päätettyyn, jos hallitusohjelman lisä­ listakin toteutetaan. Metalliliiton valtuuston päätöspäivänä neuvottelut niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta kaatuivat ja pääministeri Sipilä ilmoitti hallituksen pitävän kiinni pakkolakipaketistaan. Aalto huomautti, että tämän kaiken yläpuolella on vielä se, että hallitus puuttuu työehtosopimusosapuol­ ten sopimusvapauteen. Leikkaukset ja leikkausten lisälista Yhteiskuntasopimus, pakkolait ja hallituksen leikkaukset, teollisuusliittojen yhteistyösuunnitelmat ja uuden keskusjärjestön rakentaminen värittivät Metalliliiton liittovaltuuston keskusteluja. Metalliliiton liittovaltuuston syyskokous 1.–2.12. Paasitornissa Helsingissä P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Liittoyhteistyöstä keskusteltu koko syksy ? ? Metalliliiton, Paperiliiton, TEAMin ja Puuliiton väliset keskustelut liittoyhteistyön syventämisestä ovat jatkuneet pitkin syksyä. Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan ensi kevään aikana voitaisiin tehdä päätöksiä. – Jos näin tapahtuu, nopeimmillaan liittoyhteistyön syventämisessä tapahtuu hyvin konkreettisia toimia vuonna 2017, Aalto totesi syysvaltuustossa. Teollisuusliittojen yhteistyöhanke sai liittovaltuuston jäseniltä tukea. Suurin osa puhujista näki asiassa myönteisiä mahdollisuuksia. Anssi Piirainen Kaakkois-Suomesta arvioi, että yhteistyön kautta jäsenistö voi saada paremmat paikalliset palvelut. – Monella paikkakunnalla on paljonkin eri liittojen omistamia kiinteistöjä. Kun toimintoja yhdistetään, niin ylimääräisiä voidaan myydä. – Vaikka Metalli on vahva nykyiselläänkin, leveämmät hartiat eivät ole koskaan pahasta, perusteli Oulun vaalipiirin Jari Männikkö. Liittofuusion lisäksi valtuutetut pitivät hyvänä myös Uusi keskusjärjestö -hanketta. 16 17.12.2015 AHJ1516_1-23.indd 4 9.12.2015 7:13:14
• LI N JA U S Leikkaukset ja leikkausten lisälista Porvarihallituksen politiikka ja pakkolait hallitsivat vakavaa keskustelua Metalli­ liiton syysvaltuustossa. Eturivissä Marko Turunen, Antero Palomäki ja Esko Antikainen. K IT I H A IL A Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 – SAK:n tarjous on niin merkittävä vastaantu­ lo, etten omalla urallani ole vastaavaa kohdannut. EK sotki tilannetta ilmoittamalla jäävänsä pois keskusjärjestötason sopimisesta. Näköjään EK haluaa työehtoihin niin merkittäviä heikennyksiä, että äärimaltillinenkaan sopimus ei riitä, ihmetteli Keski­Suomen Arto Liikanen. – AKT on suoraselkäinen liitto. Metallinkin pi­ täisi panna ehtoja sille, millä edellytyksillä voidaan jatkaa yhteiskuntasopimuksen neuvotteluja, toivoi Timo Vänskä Pohjois­Karjalasta. Puhujapöntössä usea valtuuston jäsen toi esiin myös sen, että yleissitovuutta ei voi korvata paikal­ linen sopiminen yrityksissä. Maan hallituksen suunnittelemia koulutuksen leikkauksia valtuutetut moittivat lyhytnäköisiksi ja vahingollisiksi. Vaasan Ari Rintala muistutti, että koulutuksen tasa­arvoa on perinteisesti pidetty pohjoismaisen yhteiskunnan peruspilarina. – Koulutukselta ja tutkimukselta leikataan 2,9 miljardia euroa, vaikka uusia innovaatioita ja tuotteita tarvitaan. Hintakilpailulla emme pärjää kiinalaisille, mutta laadulla ja osaamisella voimme pärjätä. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN, MIKKO NIKULA MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri LIITTOVALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ Metalliliiton liittovaltuuston syyskokous päätti sääntömääräisten vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talous arvion lisäksi muun muassa seuraavista asioista: ? ? Jäsenmaksu Liittovaltuusto vahvisti vuoden 2016 liittomaksun suuruudeksi 1,75 %. Liiton osuus on 0,905 % ja ammattiosastojen osuus 0,195 %. Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,65 %. Jäsenmaksu peritään ennakonpidätyksen alaisesta palkka tulosta ja työnantajan maksamasta sairausajan palkasta. ? ? Lehtisetelit Liiton lehtisetelin arvo on valtakunnallisille palkan saaja lehdille 25 euroa ja muille palkansaaja lehdille 15 euroa. ? ? Seniorijäsenmaksu Liiton seniori jäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Lue ja katso lisää: www.metalliliitto.fi www.facebook.com/metalliliitto www.twitter.com/metalliliitto www.instagram.com/metalliliitto 17.12.2015 16 Palkansaajaliikkeessä on valtavasti vuosikymmenten saatossa syntynyttä osaamista ja asiantuntemusta. Uusi keskusjärjestö -hanke vastaa siihen tarpeeseen, että nämä ominaisuudet täytyy saada entistä paremmin käyttöön. Työelämässä on tapahtunut nykyisten keskusjärjestöjen olemassaolon aikana valtava muutos, mutta järjestörakenteet eivät ole kehittyneet samaa tahtia. Työpaikoilla hoidetaan yhä enemmän edunvalvontaa sekä parannetaan työolosuhteita ja tuottavuutta eri henkilöstöryhmien välisellä yhteistyöllä. Toisaalta työnantajat ovat tiivistäneet rivejään ja tehostaneet omien järjestöjensä toimintaa ja edunvalvontaa. Työelämän lisäksi myös maiden rajat ylittävä toimintaympäristö on läpikäynyt ison myllerryksen. Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta on yksi keskeinen tehtävä, jossa uuden keskusjärjestön on otettava nykyistä suurempi rooli. Uuden organisaation on myös tehokkaasti pystyttävä tukemaan jäsenliittojensa viestintää ja järjestämistoimintaa. Uuden järjestön toiminta-ajatus muotoutuu parhaillaan hankkeen työryhmissä. Tärkeintä on nähdä tulevaisuuteen ja miettiä, millainen työelämä meillä on 2020luvulla. Ja meidän on nähtävä vielä sitäkin pidemmälle. Ammattiyhdistysliike on viimeisen sadan vuoden aikana ollut tärkeä yhteiskunnan ja työelämän olosuhteiden kehittäjä ja parantaja. Sellaisena liikkeen täytyy pysyä seuraavatkin sata vuotta. Päätös uudesta keskusjärjestöstä tehdään ensi vuoden kesäkuussa. Uudistustyö hyvän ja toimivan organisaation luomiseksi ei kuitenkaan pääty siihen, vaan toiminta tarkentuu ja kehittyy vielä sen jälkeenkin. Uudella keskusjärjestöllä 2020-luvulle AHJ1516_1-23.indd 5 9.12.2015 7:13:21
• 16 17.12.2015 TASAVUOSIA JA HISTORIAKIRJOJA Marraskuussa kaksi Metalliliiton ammattiosastoa juhli tasavuosia. Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto 84 täytti 80 vuotta ja Teljän Metallityöväen ammattiosasto 294 ry 50 vuotta. Molemmat ammattiosastot julkaisivat juhlissaan historiikit. Ao. 84:n viimeisimmistä 20 vuodesta kertoo Anni Turusen kirja 84 – uudella tiellä. Ao. 294:n 50 vuoden historiasta kertoo Aarne Seppälän teos Jäsenen asialla. www.metalli84.fi www.teljanmetalli294.fi Kunniamerkit liiton johdolle ITSENÄISYYSPÄIVÄ Tasavallan presidentti on myöntänyt Metalliliiton puheenjohtajalle Riku Aallolle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin ja liittosihteerille Matti Mäkelälle Suomen Leijonan ritarimerkin. POSTIA! JÄSENKIRJE Metallityöväen kalenteri ja Jäsenen edut -esite on postitettu. Jäsenkorttisi on kaksivuotinen, joten uuden kortin saat vuoden kuluttua. SEURAAVASSA AHJOSSA Vuorotyötä tekevälle perheelle on ensiarvoisen tärkeää, että omiin työaikoihinsa voi vaikuttaa. TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton ylin päättävä elin on A? liittokokous B? liittovaltuusto C? liittohallitus D? puheenjohtaja ? ? Ilkka Kanerva (kok) on ollut kansanedustajana A? 25 vuotta B? 30 vuotta C? 35 vuotta D? 40 vuotta ? ? Pahkasika elää A? Afrikassa B? EteläC? Aasiassa D? Ei missään, Amerikassa on huumorilehti ? ? Curlingissa kaikkein parasta on, jos heitetty kivi osuu A? pesään B? rinkiin C? rintaan D? nänniin Tapaturmalaki muuttuu LAINSÄÄDÄNTÖ Vuoden 2016 alusta astuu voimaan uusi työtapaturmaja ammattitautilaki. Se korvaa työtapaturmia, ammattitauteja ja kuntoutusta koskevat nykylait. Lakiin tulee nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset olosuhteista, joissa sattuneet vahingot korvataan työtapaturmana ja ammattitautina. Korvausten käsittely nopeutuu ja vakuuttamista valvotaan tehokkaammin. Ahjo julkaisee syvällisemmän artikkelin lakimuutoksesta numerossa 2/2016. Lisätietoja: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459 KAUSIKORTIT ARVOTTIIN YLIVOIMAVIIKKO Lokakuun 19.–23. järjestetyllä Ylivoimaviikolla liiton työntekijät ja aktiivit keskustelivat tuhansien järjestäytymättömien työntekijöiden kanssa. Työpaikkakäynnit ja yhteydenotot kohdistuivat myös jo järjestäytyneisiin yrityksiin. Kampanjasivustolla www.joukkuelaji.fi arvottiin kilpailuun osallis tu neiden kesken omavalintaisen suosikkijoukkueen kausikortteja. Jääkiekkoja koripallokausikortteja voittivat Renny Fagerholm, Markus Haataja, Aimo Juka, Tapani Koivunen, Pekka Kokkonen, Mika Lintula, Tiia Lipponen, Jarmo Mäkeläinen, Juha Niemi ja Emmi Virtanen. PA TR IK LI N D ST R Ö M 6 NIMITYS Tradenomi, KTM Ismo Kokko aloittaa vuoden alussa Teollisuuden palkansaajien pääsihteerinä. Kokko siirtyy tehtävään Insinööriliiton neuvottelujohtajan paikalta. Tehtävä on päätoiminen. Järjestö tiivistää teollisuuden ammattiliittojen yhteistyötä ja edunvalvontaa. OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 16 17.12.2015 ”Sellaista tietoa ei ole, vaan se oli luku, jota käytin siinä tilanteessa. Käytin sitä väärin, virhe on täysin minun. Sain luvun omasta päästäni, eli se oli täysin virheellinen.” Valtiovarainministeri Alexander Stubb 30.11. väitettyään edellisellä viikolla eduskunnan täysistunnossa, että 90 prosenttia viranomaisista kannattaisi osakeomistusten hallintarekisteriä. Oikea luku oli 10 prosenttia. AHJ1516_1-23.indd 6 9.12.2015 7:13:27
• 17.12.2015 16 TA LO U S H E IK K I L E H T IN E N / U P P E TR I P U R O M IE S P E TR I P U R O M IE S 7 Turvallisuusteosta palkinto Turvallisuusteosta palkittiin 18. marraskuuta työsuojeluvaltuutettu Kyösti Haakana. Palkintoshekin luovutti Metalli liiton toimistolla puheenjohtaja Riku Aalto. Pörssiyhtiöiden omistajat ovat saamassa joululahjoja vielä joulun jälkeenkin. Yhtiöiden ensi keväänä maksamien osinkojen ennakoidaan nousevan jälleen selvästi tästä vuodesta. Talouskriisin alku näkyi pörssiyhtiöiden omistajien kukkaroissakin. Mutta toisin kuin palkansaajien tai maan talouden kohdalla, osinkojen toipuminen on ollut nopeaa ja tasaista. Siinä tehdään uusia ennätyksiä. Vuoden 2014 alusta yritysten tuloveroprosentti pudotettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Puheissa suurpudotusta perusteltiin sillä, että näin saadaan käyntiin investointeja ja yrityksillä on varaa palkata lisää työvoimaa. Verotulojen menetykseksi laskettiin 870 miljoonaa euroa, jos yritysten tulokset pysyvät ennallaan. Yritykset maksavat veronsa ennakkoveroina jo verovuoden aikana, joten veronalennus alkoi näkyä heti kassassa. Ja kyllä se näkyikin, mutta mihin rahat menivät? Teollisuudessa työntekijämäärä putosi vuodesta 2013 vuoteen 2014 neljä prosenttia. Koko taloudessa työttömien määrä ja työttömyysaste nousivat. Teollisuuden investoinnit nousivat noin kaksisataa miljoonaa euroa eli kuutisen prosenttia, koneja metallituoteteollisuudessa niiden määrä putosi. Tämä vuosi näyttää sentään vähän paremmalta investointien ja työpaikkojenkin suhteen. Mutta omistajille kävi hyvin. Helsingin pörssissä olevat yhtiöt maksoivat osinkoja 9,4 miljardia euroa, lähes kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Tälle vuodelle puolet pörssiyhtiöistä nosti osin koaan edellisvuodesta, ja ensi keväänä on tulossa taas lisää. Pörssiyhtiöiden osingoissa on mukana myös Ruotsista tulevat Nordean ja TeliaSoneran rahat. Mutta niistä puuttuvat pörssin ulkopuolisten firmojen osingot ja niitä maksetaan kaikkiaan lähes yhtä paljon kuin pörssiosinkoja. Olisiko jo investointien ja työpaikkojen vuoro? Ei tässä näin pitänyt käydä! – Todella hienolta tuntui. Harvemmin työ­ suojeluorganisaatiossa saa kuulla positiivista palautetta, sanoi Haakana. Palkitseminen tuli kahdeksan vuotta työsuo­ jeluvaltuutetun tehtävää hoitaneelle miehelle täysin puun takaa. – Siinä vaiheessa ensi kertaa kuulin koko asi­ asta, kun puhelin soi ja sanottiin että Metalli­ liitosta päivää, me aiotaan nyt palkita sinut. Yllätyksen takana oli työkaveri, asentaja Jari Kulmala, joka oli ehdottanut Haakanaa palkinnon saajaksi. – Köpä on omalla henkilökohtaisella panok­ sellaan edesauttanut turvallisuustilanteen mer­ kittävää parantumista meillä. Hän uskaltaa ja viitsii puuttua, jos jotain tehdään väärin tai jo­ kin on pielessä. Meillä oli pitkään ongelma­alu­ eita, joissa sattui muutaman kuukauden välein tapaturmia, mutta ei enää, perusteli Kulmala Haakanan ansioita. MIKKO NIKULA Konecranesilla Hämeenlinnassa asentajana työs­ kentelevä Kyösti Haakana sai tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään työsuojelun hyväksi. Turvallisuusteko­palkinto on Metalliliiton ja va­ kuutusyhtiö Ifin yhteinen hanke, jolla kannuste­ taan liiton jäseniä oivaltaviin turvallisuustekoihin. Kansalaisaloite luovutettiin NOLLATUNTISOPIMUKSET Operaatio Vakiduuni ­kampanjan ajama nollatuntisopimusten kiel­ tämiseen tähtäävä kansalaisaloite luovutettiin 4. joulukuuta eduskunnan puhemies Maria Lohelalle. – Kampanja­aktiivit ovat järjestäneet ta­ paamisia eduskunnan työelämä­ ja tasa­ar­ vovaliokunnan jäsenien kanssa. Tapaamisten perusteella odotamme valiokunnan ottavan aloitteeseen myönteisen kannan, toteaa kansa­ laisaloitteen edustaja ja Operaatio Vakiduunin kampanja­aktiivi Mika Kolehmainen. – Jokaisella kansanedustajalla on nyt mah­ dollisuus arvioida omalta osaltaan sitä, olisiko itse valmis työskentelemään nollatuntisopi­ muksilla ja elämään siinä epävarmuudessa, jota nämä sopimukset työntekijälle aiheuttavat. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan jopa 30 prosenttia nollatuntityösopimuksilla työs­ kentelevistä tekee kokoaikaista työviikkoa. – Kampanjamme tavoitteena on vahvistaa pätkätyöläisen asemaa yhteiskunnassa. Siksi kansalaisaloitteella halutaan säätää lailla 18 tunnin minimiviikkotyöaika. Tästä voidaan poiketa vain työntekijän itse sitä halutessa perustellusta syystä, kuten opiskelujen takia, Kolehmainen kertoo. Operaatio Vakiduuni on Metallin nuorten aloittama ja kansanliikkeeksi kasvanut kampanja, jonka tavoitteena on parantaa pätkätyöntekijöiden yhteiskunnallista asemaa. Viime tammikuussa 21 kampanjaaktiivia eri toimialoilta laittoi vireille kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. www.operaatiovakiduuni.fi P U H E E N A I H E AHJ1516_1-23.indd 7 9.12.2015 7:13:33
• 16 17.12.2015 Käynnistimme Finnwatchissa marraskuussa kampanjan, jonka tarkoi­ tuksena oli kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa kohinalla kasvava Lidl­kauppaketju ei kerro myymiensä tuotteiden alkuperää. Muut Suo­ messa toimivat isot kauppaketjut, S­ryhmä ja Kesko, ovat pyydettäessä kertoneet alihankkijoitaan, vaikka laki ei tätä edellytäkään. Avoimuus ei ole tuonut S­ ja K­ketjuille pelkkiä kehuja. Finnwatch on julkisuus­ kohujen saattelemana raportoinut yritysten alihankintaketjuista löytyneen jopa pakko­ työtä ja ihmiskauppaa. Lidl on väistänyt julkisuuden valokeilan vetoamalla liikesalaisuuksiin. Kauppaketju ei myöskään ole sitoutunut sidosryhmäyhteis­ työssä laadittuihin yritysvastuuperiaatteisiin. Lidl läpinäkyväksi ­kampanjamme sai osakseen kiitosta, mutta myös yllättävää raivoa. Lidl­kritiikki herätti kiukkua kulut­ tajissa, jotka pitävät Lidliä S­ ja K­mafiaa vastaan taistelevana sankarina. Tuohtuneet yksityishenkilöt ovatkin rustanneet Finn­ watchille enemmän tai vähemmän asiallista palautetta – kiitämme kohteliaimmin ärrä­ päistä ja kehotuksista painua sinne minne aurinko ei paista. Palautteen kirjoittajat ovat varmasti oikeassa siinä, että Suomen poikkeuksellisen keskittynyttä vähittäiskaupan kenttää onkin syytä ravistella. Kilpailun lisääntyminen tuo lisää tervetullutta neuvottelu­ voimaa myös kotimaisille tuottajille. Tarinassa on kuitenkin toinenkin puoli. Moni meille törkyviestejä lähettänyt loukkaantunut kuluttaja ei ehkä tiedä, että Suomessa sympaattisena altavastaajana näyttäytyvä Lidl kuuluu maailman neljänneksi suurimpaan vähittäiskaupan jättiin, Schwarz­konserniin. Vuonna 2014 Lidlin liikevaihto oli lähes seitsemän kertaa suurempi kuin koko Kesko­konsernin liikevaihto. Lidlin salaisuuksien verho ei jää vain alihankintaketjuun, vaan se on ulottunut myös verokysymyksiin. Lidl ei ole julkaissut aina tietoja veroluvuistaan, ja yrityksen omistus on keskitetty saksalaiseen tulo­ veroista vapautettuun omistajansa nimeä kantavaan Dieter Schwarz ­säätiöön. Lidl Suomen ostoja EU:n ulkopuolisista maista tehdään keskite­ tysti Euroopasta käsin. Suomalaisten sydämiin tiensä raivannut halpoja hintoja tarjoava Lidl on vähittäiskaupan toimijana keskit­ tynyt aggressiiviseen hintakilpailuun. On selvää, että se käyttää ostajavoimaansa hyödyksi neuvotteluissa tuottajien kanssa. Emme tiedä miten Lidlin ostopolitiikka näkyy kehitysmaiden työntekijöiden arjessa, mutta aiomme ottaa selvää heti kun se antaa tietoja alihankintaketjuistaan. Lidl ei ole kiusaajien kohteeksi joutunut hyvyyden lähettiläs, sen enempää kuin Kesko tai S­ryhmäkään. Vaaditaan siis siltä samanlaista vastuullisuutta ja avoimuutta kuin muiltakin. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 ERIARVOISUUS LISÄÄNTYMÄSSÄ Lähivuosien aikana sosiaalinen eriarvoisuus ja suhteellinen köyhyys ovat huolestuttavalla tavalla lisääntyneet maassamme. Suomeen on muodostunut uudelleen jo kerran hiipumassa ollut luokkayhteiskunta. Hyväosaisista päättäjistä monikaan ei tunnu käsittävän, kuinka huonosti alimmalla luokalla ihmisistä menee. Köyhyys ja muut ongelmat kasautuvat tälle alimmalle luokalle, kun samaan aikaan rikkaat rikastuvat entisestään. Tuntuu siltä, että tätä kehitystä Suomessa tällä hetkellä halutaan jopa edistää suunni­ tellulla yhteiskuntasopimuksella, jolla heikommin pärjääviltä otetaan ja hyväosaisia pyydetään vapaaehtoisiin lahjoitus­ talkoisiin. Edut kasaantuvat ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Niissä taloudellinen vauraus halutaan säilyttää ja pitää elämän raken­ teet kasassa. Onhan se niinkin, että elämä kolhii hyväosaisiakin. Mutta rahojensa, taitojensa ja vaikutusmahdollisuuksiensa ansiosta heillä on paremmat mahdollisuudet selvitä elämän kolhuista kuin heikosti menevillä alimmassa luokassa. Samaan aikaan kun keskiluokkakin kulkee silmät ummessa, alaluokan elämää varjostaa valtava häpeäntunne. Omasta elämästä puhuminen läheisillekin on vaikeaa, ja yleensä vaitiolo on helpompi ratkaisu, silloin ei kukaan tuskastu heidän murheistaan. On ehkä helpompi salata taustansa ja vetäytyä kuoreensa. Oliko viisasta Suomelta mennä Euroopan rahaliittoon, johon muut Pohjoismaat eivät sortuneet? Näin olemme elintasossa jääneet niiden jalkoihin, kun Suomi lähti muiden maiden velkojen maksuun, johon on uponnut miljardit poikineen. Yhdenvertaisuus ja tasa­arvo eivät toteudu Suomessa. Tavoit teeksi olisikin otettava tasa­arvoisen Suomen rakenta­ minen. Me olemme pieni kansakunta, meillä ei ole varaa työntää osaa väestöstämme syrjään vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään väärään perheeseen. TAISTO LEVO Alastaro EI ANNETA PERIKSI! EK ja hallitus yrittävät rikkoa yleissitovuuden uhkailemalla duunareita. Emme saa antaa periksi tälle toiminnalle, vaan on taisteltava vastaan kaikin lain sallimin keinoin. Me olemme yhdessä kovempia kun Sipilä ja kumppanit! REMPO ”Lidl ei ole hyvyyden lähettiläs sen enempää kuin Kesko tai S-ryhmäkään.” Lidl – ritari valkoisella ratsulla? SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1516_1-23.indd 8 9.12.2015 7:13:43
• 17.12.2015 16 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A P E TR I P U R O M IE S A M M AT T I L A I N E N 9 BUSINESS SOLUTION EXPERT ANTTI HEIKKILÄ, 32 TYÖPAIKKA Volvo Group Trucks Operations, Logistics Services, Vantaa Euroopanlaajuinen varastovastuu Mitä teette? Volvon raskaan kaluston vara­ osien maahantuontia ja jakelua. Palvelemme jälleenmyyjiämme Suomessa ja Baltiassa. Mitä työhösi kuuluu? Volvon varastonhallinnan järjestelmätuki ja kehitysprojektit. Varaston­ hallinta on Volvolla euroopanlaajuinen. Eli jos jossain Euroopassa halutaan omaan varastoon muutoksia, he ovat yhteydessä meihin. Sitten mietitään, tehdäänkö muutos ja millä tavalla. Nyt on menossa iso päivitysprojekti koko Euroopassa, se pitää minut täystyöllistettynä kevääseen asti. Tässä joutuu myös aika paljon matkustamaan. Kauanko olet ollut talossa, entä nykyisessä työssäsi? Tulin vuonna 2007 varastotyönteki­ jäksi. Parin vuoden päästä siirryin varaston­ hallintajärjestelmän avainkäyttäjäksi, sitten tilauskonttorin puolelle. Vuosina 2011–12 olin projektissa, jossa uusittiin varasto­osoitteisto ja päivitettiin hallintajärjestelmää. Nyky­ työssäni aloitin vuonna 2014. Millainen koulutus sinulla on? Logistiikan perustutkinnon olen käynyt täällä työn ohessa. Mutta töihin menin suoraan perus koulusta, ensin palvelualan töitä, sitten kuljetus­ ja varastohommia. Miten yhteistyö eri maissa sujuu? Vaikka Volvolla on periaatteessa globaalit toiminta­ mallit, käytännössä joka varasto Euroopassa toimii omalla tavallaan. Se on mielenkiintoista, mutta siinä on haastetta. Pohjoismaissa ajattelu on, että annetaan ohje ja toimitaan sen mukaan. Etelä­Euroopassa luovitaan. Testausvaiheessa kokeillaan kaikkea muuta kuin ohjeen noudattamista. Mitä jos painankin kokeeksi tästä napista? Mikä työssäsi on ikävää? Konttorituolissa istuminen. Aiemmin olin liikkuvassa, fyysisessä työssä, ja liikunta tuli siitä. Kuinka nyt liikut? Käyn pelaamassa frisbee­ golfia. Kuntosalikin olisi firman puolesta, kun motivaatio löytyy, niin alan käydä siellä. Ihan vielä ei ole löytynyt. AHJ1516_1-23.indd 9 9.12.2015 7:13:48
• KESKUSTELEE 2015 10 16 17.12.2015 P U H E E N JO H TA JA K IR SI TÖ R M Ä N E N ­P E TM A N K IR JU R IT K A TR I K A N G A S JA M IK K O N IK U LA K U V IT U S E R IC LE R A IL LE Z K U V A T P E K K A E LO M A A AHJ1516_1-23.indd 10 9.12.2015 7:13:50
• Neljä Metalliliiton aktiivia kokoontuivat lokakuussa Helsingin Paasitorniin keskustelemaan YHTEISKUNTASOPIMUKSESTA JA MAAN HALLITUKSEN TOIMISTA. Joulukuun alussa neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaatuivat, kuten keskustelijat ennustivatkin. Tempoilun vuosi 2015 Juha Sipilän johtaman porvarihallituksen arvaamaton politiikka on aiheuttanut keskustelua ja kiukkua metallialojen työpaikoilla. Metalliliiton aktiivit kokoontuivat miettimään, millaisia asioita aitoon yhteiskuntasopimukseen kuuluu. Mitä reaktioita hallituksen toiminta on herättänyt työpaikoilla? RAJAMÄKI: Koska tämä on osunut omaan kukkaroon, niin se kiinnostaa ja huolestuttaa. Osa on ollut vähän tyrmistyneitäkin, että mitä, ihan oikeasti vai? Ja on paljastunut, että ministe­ reillä on yllättävän hento tietämys työelämästä. Tuntuu olevan suuri yllätys heille, että kaikki eivät esimerkiksi ole yleissitovan työehto­ sopimuksen piirissä tai että kaikilla ei ole lomarahoja. NIEMELÄ: Jos on halunnut päivänsä pilata, niin varma konsti on ollut avata lehti ja lukea, mitkä ovat uusimmat käänteet. Niissä ei ole meinannut aina perässä pysyä. [nauraa] ROKKANEN: Ihmiset ovat nyt oikeasti huolissaan siitä, että miten pärjätään, kun nyt jo joutuu laskuja siirtämään, eikä työllä pärjää. Ja siitä, että millainen maailma me jätetään lapsille? Ja juuri se, että miksi juuri meiltä otetaan? Yritykset saavat tukia ja voivat piilotella omis­ tuksia ja kiertää veroja. Pitkästä aikaa nämä asiat herättävät keskustelua, se on positiivista tässä edes. NIEMELÄ: Jotenkin halutaan luoda luokka­ yhteiskuntaa ja luokkaristiriitaa, palata sata vuotta ajassa taaksepäin. Ihan uskomattomalta tämä tuntuu. MALM: Tämä kaikki on liipannut todella läheltä minunkin työporukkaa. Me käydään koko ajan vääntöä työmaalla, että millaista vuorokiertoa tehdään, tehdäänkö aamua vai iltaa. Meillä on tullut paljon nuoria miehiä töihin. Juuri he haluavat usein tehdä sunnuntaivuoroa ja ansaita vähän lisää, kun heillä on usein asuntolainat otettuna, mutta ei vielä perhettä. Kyllä siinä ruvettiin miettimään, että mitä leikkaukset vaikuttaisivat vuosityötunteihin ja mitä keski tuntiansioon, jonka mukaan lomarahat lasketaan. NIEMELÄ: Minusta oli tavallaan hienoa, että meilläkin metallimiehet olivat huolissaan, että miten ne pienipalkkaiset kaupan kassat pärjää­ vät, kun heille sunnuntailisä on niin oleellinen. Eli metallimies on solidaarinen? NIEMELÄ: Kyllä. RAJAMÄKI: Monella metallimiehellä on vaimo hoitoalalla tai palvelusektorilla. Enkä minä ainakaan ole keksinyt sitä mekanismia, että jos kätilöltä viedään sunnuntailisät pois, niin miten se auttaa Meyer Turkua viemään laivoja entistä tehokkaammin. NIEMELÄ: Ja onhan se erikoista, että maksajina ovat pienipalkkaisimmat eivätkä ne, joilla olisi oikeasti varaa. He saavat olla jumalan armosta mukana talkoissa jos huvittaa, mutta pieni­ palkkaisille se on pakko. RAJAMÄKI: On irvokasta, että eliitti on mukana vapaaehtoispohjalta. Miljoonatuloilla oleva sanoo, että joo, minäkin voisin vähän antaa, vaikka kymppitonnin. Kun ei sillä kymppi­ tonnilla ole mitään merkitystä. NIEMELÄ: Nyt kun vienti ei vedä eikä saada tilauksia, niin sehän on luonnollista, että koti­ maan kysyntää täytyisi lisätä. Nyt viedään niiltä ihmisiltä, joilla muutenkin menee kaikki rahat kulutukseen. Se on pois kotimaisesta kysyn­ nästä, jolla voisi saada taloutta pyörimään. Että en ymmärrä tuota Sipilän logiikkaa. Monet hallituksen leikkaukset koskettavat etupäässä pienituloisia. Mitä te edellyttäisitte hyvätuloisilta? RAJAMÄKI: Pääomaveron korottamista. Suht pienestäkin palkasta menee paljon veroja, mutta jos on jumalattomat pääomatulot, niin eipä niistä menekään. Jos oikeasti haluttaisiin yhteiskuntasopimusta, niin tämä olisi yksi konsti saada siihen jonkinlaista tasapainoa. MALM: Veronkierron estämistä. Meillähän ei olisi talousongelmia, jos kaikki maksaisivat niitä veroja, eikä rahat menisi jostain Cayman­ saarten kautta. Meidän ei edes tarvitsisi käydä tätä keskustelua, jos kaikki maksaisivat suosiolla veronsa. KESKUSTELIJAT HANNA ROKKANEN aloitti yhteisöpedagogiikan opinnot ammatti korkeakoulussa ?? ent . lähettämötyöntekijä , Kolmeks Oy, Hämeenlinna ARI RAJAMÄKI päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ? ?????? Meyer Turku Oy, Turku NIINA MALM lastaaja ? ammattiosaston kv-vastaava ?? Ovako Imatra Oy, Imatra KIRSI NIEMELÄ päätoiminen pääluottamusmies ? ABB Oy DMMG, Helsinki 17.12.2015 16 11 AHJ1516_1-23.indd 11 9.12.2015 7:13:55
• Jos olisi oikeasti haluttu työllistää, niin Sipilähän olisi ehdottanut kuuden tunnin työvuoroja. Pidennyksellä olisi ollut juuri päinvastainen vaikutus.” Kirsi Niemelä ’’ 16 17.12.2015 12 ROKKANEN: Hallitusohjelmassa lukee, että puututaan aktiivisesti harmaaseen talouteen. Samaan aikaan hallitus oli aikeissa leikata harmaan talouden tutkinnasta. Minusta se on ihan selkeää harmaan talouden suojelua. RAJAMÄKI: Jo nyt usein syyttäjän pöydällä on metrin paksuinen nippu niin sanottuja oikeita talousrikoksia. Meillekin on joskus keskus rikospoliisista sanottu, että ei heillä ole resursseja puuttua tällaisiin, heidän kahdella talousrikostutkijalla on kädet täynnä töitä. Onko hallitus aliarvioinut palkansaajien voiman? MALM: Olin itsekin torilla syyskuussa todista­ massa, miten bussitolkulla porukkaa tuli Hel­ sinkiin ympäri Suomen. Minusta hallituspuolu­ eiden edustajat näyttivät oikeasti yllättyneiltä, että miten tässä kävikään näin. RAJAMÄKI: Luultavasti siellä on tehty tulkinta, että kun perinteiset vasemmistopuolueiden kannattajat eivät käy äänestämässä ja ay­liik­ keen jäsenistön keskuudessa liikkeen rooli on ehkä päässyt vähän hämärtymään, niin nyt oli hyvä hetki toimia. Ja keppihevosena käytettiin sitä, että nyt on vain yksi vaihtoehto, joka on välttämätöntä toteuttaa. Propaganda menikin niin hyvin perille, että telakallakin käytiin jo keskustelua, että mitä minä voisin antaa pois. ROKKANEN: Tämä yhden talousopin ja yhden totuuden politiikka on ihan selkeästi uuslibera­ listinen toimintatapa. On haluttu luoda kauhea paniikki, että nyt on pakko leikata. MALM: Meillä työmaalla käytiin myös tällaista keskustelua, että mistä pitäisi luopua. Niin kauan kuin harmaa talous jyllää, minun ei tarvitse leikata pientä palkkaani, tai jonkun yksinhuoltaja­kassatädin palkkaa sen takia, että veroja ei makseta. En tajua, miksi tämä asia ei nouse keskusteluun. Maailmassa ei olisi äärimmäistä köyhyyttä, jos rikkaimmat eivät sitä haluaisi. NIEMELÄ: Mediakynnystähän eivät ylitä muut kuin negatiiviset uutiset. Ei koskaan uutisoida sitä, jos joku palkkaa lisää ihmisiä. Useamman vuoden julkisuus on ollut vain sen kuvan luomista, että miten huonosti meillä menee. ROKKANEN: Aika kummallista, ettei tätäkään totuutta kyseenalaisteta. Suomella on kuitenkin parhaat luottoluokitukset. Miten työpaikallanne reagoitiin hallituksen ehdotukseen pidentää työaikaa? ROKKANEN: Ei se meillä ainakaan olisi mitään vaikuttanut, kun meillä raha tulee tilauksista ja tilauksia ei ole. Uskon, että taustalla oli halu poistaa pekkaset. MALM: Meillä tehdään kolmessa vuorossa työtä. Jos jokainen tekisi puoli tuntia pidempää päivää, niin sitten pitäisi saada jostain puolitoista tuntia vuorokauteen lisää. RAJAMÄKI: Miten sellaisen työajan pidennyksen tosiaan tekisi keskeytymättömässä kolmi­ vuorossa? Pitäisi kai ottaa ruokatunnit käyttöön. MALM: Tai sitten oltaisiin päällekkäin. Toinen kaveri käyttäisi konetta ja toinen seisoisi puoli tuntia vieressä. RAJAMÄKI: Se on taylorismihenkinen esitys, edustaa insinööritieteellistä liikkeenjohdon näkökulmaa. Lisätään puoli tuntia, sitten Excelillä tai taskulaskimella lasketaan, että siitä seuraa tuottavuushyppäys. Jos olisi tehdas, jossa olisi pelkkiä robotteja käytössä, niin sitten se varmaan toimisi. Mutta esimerkiksi laivan tekemisessä paljon tärkeämpää se, että työn edellytykset ovat kunnossa, esimerkiksi tavara on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. NIEMELÄ: Jos olisi oikeasti haluttu työllistää, niin Sipilähän olisi ehdottanut kuuden tunnin työvuoroja. Pidennyksellä olisi ollut juuri päinvastainen vaikutus. MALM: Iso osa työajasta hukataan erilaiseen diibadaabaan ja raporttien kirjoittamiseen. Siinä voisi tuottavuutta parantaa. Hallituksessa on tulkittu, että kun vasemmistopuolueiden kannattajat eivät äänestä ja ay-liikkeen rooli on hämärtynyt, niin nyt oli hyvä hetki toimia.” Ari Rajamäki ’’ ’’ AHJ1516_1-23.indd 12 9.12.2015 7:13:57
• Jos olisi oikeasti haluttu työllistää, niin Sipilähän olisi ehdottanut kuuden tunnin työvuoroja. Pidennyksellä olisi ollut juuri päinvastainen vaikutus.” Kirsi Niemelä 17.12.2015 16 13 SAK:n syyskuussa tekemän työmarkkinoiden kriisisopimuksen ehdotuksessa oli 10 kohtaa. Mikä niistä on tärkein oman työnne ja työpaikkanne kannalta? MALM: Ei varmaan yllätyksenä tule tämän kes­ kustelun jälkeen: harmaan talouden torjunta. NIEMELÄ: Oman työpaikan kannalta ajateltuna se olisi tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja työn­ tekijöiden osaamisen kehittäminen. Hiljaisena aikana pitäisi panostaa näihin ja miettiä, miten asioita tehtäisiin järkevämmin. Kun pitää kiirettä, näihin ei oikein riitä aikaa. Nythän olisi järkevä hetki investoida, kun hinnat ovat alhaalla. RAJAMÄKI: Harmaan talouden torjunta on ollut lähellä sydäntä pitkään. Se on tärkeä, koska se on hoitamaton kysymys. Toinen kohta on, että Suomeen pitäisi saada lisää investointeja. Ja parempaa johtamista. ROKKANEN: Harmaan talouden torjunnalla voidaan saada miljardeja kansantalouteen. Lisäksi investoinneilla voidaan elvyttää ja verotuksella ohjata investointeja suomalaiseen työhön ja suomalaisiin tuotteisiin, myös julkisen talouden investointeja. RAJAMÄKI: Senkin tempun voisi tehdä, että antaisi verohelpotusta omistajille, jos ne suostuvat laittamaan voittorahansa takaisin firmaan. NIEMELÄ: Huomattavasti järkevämpi kuin jokin yhteisöveron alennus, josta ei ollut mitään hyötyä. RAJAMÄKI: Sen voisi perua, sillä on käytännössä vaikutusta vain oikein isoihin firmoihin. Miten reagoitte pakkolakeihin sunnuntaija ylityökorvausten leikkauksista? NIEMELÄ: Aika järkytyksenä tuli se esitys. Täytyy sanoa, että itsekin ajattelin ennakkoon niin ruusuisia, että ei tuollaista voi tapahtua. Aluksi ei oikein tajunnut sitä, että miten joku voi edes ehdottaa sellaista. RAJAMÄKI: Näin työsuojelun näkökulmasta on totuttu siihen, että lainsäädäntö on lähtö­ kohtaisesti tehty työntekijän suojelemiseksi. Nyt tehdäänkin lakeja työnantajan suojele­ miseksi. ROKKANEN: Joo, koko kuvio pakkolaista oli niin vierasta kulttuuria, että ihmiset eivät sitä oikein ymmärtäneet. Paljon piti käydä keskusteluja, että mitä tämä tarkoittaa. Joustot elämäntilanteen mukaan ovat tärkeitä ihmisille. Millaisia joustoja työpaikoillanne on käytössä? ROKKANEN: Aikaisemmin on joustettu, mutta nyt huonona aikana työnantaja on kiristänyt linjaa. Aamuvuoroon on voinut tulla kuudesta puoli kahdeksaan. Jos on lapsia, tällainen helpottaa, ja tuo sitä työhyvinvointia. Tämän olen henkilökohtaisestikin kokenut, että jousto mahdollisuus on ollut työn parhaita puolia. Monessa paikassa mennään kuulemma tässä takaisin sinne 1990­luvun alkuun, eli kaikki tulee seitsemään töihin. Eikö työnantaja näe, että työajan joustossa on aivan ilmainen etu? Sama työpanos ja sama aika, mutta sen työn tekee paremmin. MALM: Meillä ei ole. Tehdään kolmessa vuorossa. Henkireikänä meillä on ollut vuorotteluvapaa, mutta tehän tiedätte, mihin se on menossa. Jos rumasti sanon, niin minusta ay­liike on itse ollut ajamassa siihen suuntaan, että vuorottelu­ vapaa on eläkkeelle jäävien ihmisten höllen­ nys, että jaksaa olla pitempään töissä. Samaan aikaan kolmekymppisiä on burnoutissa ja eivät pysty tekemään töitä. Ruuhkavuosia elävä ihminen, jolla on pienet lapset ja perhe, eihän se saa ikinä vuorotteluvapaata. RAJAMÄKI: Me saatiin liukuva työaika pitkän tappelun jälkeen. Se oli käytössä noin kymme­ nen vuotta, kunnes kolme vuotta sitten silloinen STX:n johto irtisanoi liukumasopimuksen sillä perusteella, että kiinteä työaika lisää tehokkuutta, kun kaikki ovat samaan aikaan läsnä, ja liukuma aiheuttaa väärinkäytöksiä. Se yritetään saada takaisin. Työaikapankki on. Ja kun kesäkuussa oli yt­neuvottelut, niin sovittiin, että lomautuksien välttämiseksi palvelusvuosirahat voi vaihtaa vapaiksi, siis muutkin kuin 58­vuotiaat. Lomarahojakin sitten vaihdettiin vapaiksi. NIEMELÄ: Meillä on onneksi ollut liukuva työ­ aika jo 20 vuotta. Se on erittäin hyvä. Työaika­ pankkikin olisi hyvä, tietysti riippuu sopimuk­ sen sisällöstä. Iso osa työajasta hukataan erilaiseen diibadaabaan ja raporttien kirjoittamiseen. Siinä voisi tuottavuutta parantaa.” Niina Malm Harmaan talouden torjunnalla voidaan saada miljardeja kansantalouteen. Lisäksi investoinneilla voidaan elvyttää.” Hanna Rokkanen ’’ ’’ AHJ1516_1-23.indd 13 9.12.2015 7:14:01
• 16 17.12.2015 14 Yhteiskuntasopimuksen tulisi oikeasti korre­ loida kilpailukykytekijöitä. Hallituksessa ei ole tutkittu, mitä ne ovat. Hintahan on vain yksi pieni osa. Luotaisiin yhteinen linja siitä, mitkä ne kilpailukyky tekijät ovat ja tehtäisiin pitkä­ jänteisempää työtä, mihin osapuolet voisivat sitoutua. Ehkä pitäisi sopia myös työnjako, ettei tällaista pakottavaa lainsäädäntöä hyppäytetä jostain, vaan työmarkkinaosapuolet sopivat työehdoista. Ja että työlainsäädäntö on edelleen työntekijän eli heikomman osapuolen puolusta­ mista, ei sopimuskulttuurin purkamista. MALM: Haluaisin, että sopimuksessa jollain tavalla käsiteltäisiin eläkkeitä. Sitä, miten ruumiillista työtä tekevät saataisiin pysymään eläkeikään saakka työssään ja että he pystyisi­ vät edes muutaman vuoden nauttimaan eläk­ keestä ennen kuin joku paikka pettää. Tunti­ palkkaiset työntekijät eivät tunnu jaksavan eikä keho kestä. On sitten kokki, rakennusmies tai metallityöntekijä. Mielestäni pakettiin kuuluisi sorvata myös joustot, jotka olisivat jollain tapaa kaikkien käytettävissä. Että saisimme ruuhka­ vuosia elävät ihmisetkin jaksamaan työelämässä. On se sitten työaikapankki tai mikä vain. Minusta on aivan uskomatonta, että meillä on työttömiä tolkuttomat määrät eikä heitä työllisty mihinkään. Ei kolmannelle sektorille, ei yrityksiin. Työkkärissä nostetaan kädet pystyyn, kun rahat on loppu. Koko TEMin voisi räjäyttää atomeiksi ja miettiä koko systeemin uusiksi niin, että työttömille saadaan oikeasti jotakin mielekästä tekemistä. Pitkäaikaistyöttömien nuorten tilanne on kiinni TEMistä, mutta se on myös koulutuspoli­ tiikkaa. Meidän pitäisi ajatella koulutuspolitiik­ ka aivan uusiksi niin, että Suomessa keskityttäi­ siin osaamiseen eikä määriin. On aivan selvää, että täällä osaamme tehdä komponentteja, joita ei Kiinassa voida tehdä. Mutta kun aikaa menee, he keksivät, miten. Silloin meillä pitää jo olla joku uusi juttu, millä menemme eteenpäin. Cleantech on varmaan yksi osa tätä. Mutta jos koulutuksesta leikataan, ei sitä voida kehittää. NIEMELÄ: On jännä, että nykyään ollaan enemmän huolissaan eläkeikää lähestyvistä kuin nuorisotyöttömyydestä. Menetetyistä kolmikymppisistä ei enää kalua tule. Enemmän pitäisi satsata siihen, että nuorille löytyy töitä. Työttömillä pitäisi olla vapaaehtoistyövelvoite tai joku. Osallistuminen jollain tapaa yhteis­ kuntaan olisi älyttömän tärkeää. RAJAMÄKI: Ay­liikkeen kannattaisi yrittää saada lainsäädäntöä muutettua pakottavaksi niin, että työntekijöiden edustuksesta olisi yrityksessä sovittava hallitustasolle saakka. Asiat, jotka ovat hallituksen pöydällä tänään, ovat kolmen kuukauden päästä pääluottamusmiehellä. ROKKANEN: Hallituksen ei tulisi verotuspäätök­ sillään tukea osakkeenomistajia, vaan miettiä aina työllisyysnäkökulmaa. Esimerkkinä ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen pienissä yrityksissä. Ensimmäisenä vuonna sivu kulut voitaisiin vähentää verotuksessa. Myös valtion kilpailutuksissa tulisi aina katsoa, että ruokitaan työllisyyttä ja kotimaista kysyntää. Voitaisiinko työnantajia sitouttaa työhyvin­ vointiin ja ihmisten kouluttamiseen esimerkiksi veroedulla? Toivoisin myös, että päätöksissä katsottaisiin ehkä sukupolvenkin päähän, ei vain korkeintaan vaalikautta. Harmaan talouden torjunta on ihan ehdoton. Ja se, että omistajatkin sitoutuvat. Pääomaverotuksen pitäisi olla progressiivista. Sopimuksessa tehtäisiin linjaukset, jotka sitoisivat kauttaaltaan myös valtion päätöksentekoa. Minulla on paljon esimerk­ kejä siitä, miten ELY­keskus ehkäisee fiksua elin keinotoimintaa ja työllistymistä. Hämeen­ linnassa meille olisi tulossa biodiesellaitos, mutta ELY­keskus ei myönnä liittymää moottori tieltä. Laitos työllistäisi välittömästi 200–300 ihmistä. Siitä saataisiin myös halpaa kotimaista energiaa. Mitä aito yhteiskuntasopimus pitäisi sisällään? RAJAMÄKI: Harmaan talouden suitsimisen. Jos siihen liittyisi kolmikanta ja yhteiset tahdot, laittaisin mielelläni nimeni alle. Sekin on sopimus asia, miten työtä johdetaan. Työn­ tekijöihin luottamisella ja omaan työhön vaikutusmahdollisuuksien antamisella on monta muuta hyvää vaikutusta tuottavuuden lisäksi. Paikallista sopimista voisi lisätä ja käyttää aidosti hyväksi, jos se olisi oikeasti tasavertaista. Vanhempainvapaiden kustannukset pitäisi esimerkiksi alle 50 työntekijän pk­yrityksissä jakaa samalla tapaa kuin eläkekustannukset. Se tekisi palvelusektorille ja naisille hyvää. NIEMELÄ: Paikallinen sopiminen on tosi kaunis ajatus, jos se toimisi. Täytyy sanoa, että kauniit ajatukset ovat karisseet sitä mukaa, mitä enemmän työnantaja siitä vouhottaa. Sen kauempana se on reaalimaailmasta. Paikallinen sopiminen vaatii arvostuksen ja luottamuksen. ROKKANEN: Pienissä työpaikoissa ei ole välttä­ mättä luottamusmiestä. Kenen kanssa silloin sovitaan? Pienissä yrityksissä ei ole osaamis­ takaan, eikä resursseja. Niitä ei ole välttämättä työnantajallakaan. Paikallinen sopiminen on tosi kaunis ajatus, jos se toimisi. Se vaatii arvostuksen ja luottamuksen.” Kirsi Niemelä Voitaisiinko työnantajia sitouttaa työhyvinvointiin ja ihmisten kouluttamiseen esimerkiksi veroedulla?” Hanna Rokkanen ’’ ’’ AHJ1516_1-23.indd 14 9.12.2015 7:14:03
• 17.12.2015 15 16 Haluaisin ehdottomasti kokeilla nuorten työllistämistä ja odotinkin kuin kuuta nouse­ vaa, koska Sipilä sanoo, että siirrytään kuuden tunnin työpäivään. Se varmasti loisi enemmän työtä ja kotimainen kulutus lisääntyisi. Se olisi kunnon yhteiskuntasopimusta. MALM: Yksi vuoro enemmän vuorokauteen. Neljäs vuoro. NIEMELÄ: Niin. Ajattele, kuinka paljon tuottavampi ihminen on kuudessa tunnissa kuin kahdeksassa. ROKKANEN: Tekee varmasti saman työn. NIEMELÄ: Nimenomaan. Ja jos kuudessa tun­ nissa tehtäisiin kahdeksan tunnin työ, palkka pysyisi tietysti samana. No, voisi siitä ehkä vartti tunnin luopua. Tai luovutaan ruoka­ tunnista: että olisi vain muutama kahvibreikki. RAJAMÄKI: Minusta sekään ei ole kovin huono ajatus, mitä Antti Rinne sanoi siitä, että työkkärin rahoja voisi jossain vaiheessa käyttää ikään kuin työllistämissetelinä. Se ammuttiin tietenkin heti alas. ROKKANEN: TE­toimistojen byrokratia on ihan hirvittävää. Pitäisi olla oikeus opiskella niin, ettei kukaan tule sanomaan, ettet saa opiskella yli viittä opintopistettä kuukaudessa. Että pidettäisiin parempana, että teet edes jotain työttömyysturvalla kuin jäät kotiin. Itse kannatan jonkinlaista perustuloa. Tällaisia toimia keskustelijat ehdottivat yhteiskuntasopimuksen rakennus palikoiksi, jotta kokonaisuus olisi työntekijöiden näkökulmasta hyväksyttävä. Harmaa talous on laitettava kuriin; hallituksen leikkaukset talous rikosten tutkinnasta on peruttava Työntekijöille parempi edustus yritysten päätöksentekoon, hallituksiin ja johtokuntiin asti Pääomatulojen verotukseen lisää progressiivisuutta progressio=veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa Yhteisöveron alennus 24 prosentista 20 prosenttiin peruttava Investoinnit houkuttelevammiksi: verohelpotuksia yritysten omistajille, jos he sijoittavat osinkotuottojaan takaisin firmaan Julkisilla investoinneilla elvytystä, ohjattava suomalaiseen työhön ja kotimaisiin tuotteisiin Eläkkeet sidottava jotenkin sopimukseen mukaan: miten ruumiillista työtä tekevät saadaan jaksamaan eläkeikään saakka tai miten eläkeiän määrityksessä otetaan paremmin huomioon työn kuluttavuus Turvattava mahdollisuus opiskella työttömänä ilman tulojen menetystä Oppisopimuksesta työllistymiskanava niille, jotka eivät jaksa istua koulun penkillä Vuorotteluvapaata ei enää nakerreta, nuoremmillekin mahdollisuus käyttää sitä Kuuden tunnin työpäivä kokeiluun NIEMELÄ: Nuorten mielenterveysongelmat on yksi huolestuttava asia. Kun jäät vuodeksi kotiin makaamaan, ei sieltä uskalla mihinkään lähteä. Heidät täytyy saada sieltä ulkoelämään. RAJAMÄKI: Työnantaja ei myöskään ota töihin, jos sinulla on takana vuosi joutoaikaa. ROKKANEN: Uskon, että lisäisi kilpailukkyä, kun ihmiset saisivat opiskella. Aina kun osaaminen kasvaa, koko yhteiskunnan pääoma kasvaa. MALM: Kun Esko Aho päätti ruveta leikkaa­ maan, minun ikäpolveni kantaa jälkiä. Elävätkö minun lapseni saman uudelleen? ROKKANEN: Ongelmat alkavat olla toisessa sukupolvessa, sillä ne eivät ole koskaan kor­ jaantuneet. Osattomiksi oppineet ovat saaneet lapsia. Ei meillä ole varaa tähän yhteiskunnan kannalta eikä inhimillisesti. RAJAMÄKI: Myös yhteiskuntarauhan kannalta se on paha juttu. MALM: Ja julkisuudessa keskustellaan, että nämä ihmiset ovat laiskoja eivätkä halua men­ nä töihin. ROKKANEN: Meillä työnnetään nuoria eläkkeelle. Luvut masennuksen takia eläköityvistä kolmi­ kymppisistä ovat hurjia. Meillä maksetaan mieluummin eläke kuin terapia. MALM: Siellä on meidän verovarat, kun ihmiset käyvät töissä ja maksavat palkastaan veroja. Meidän pitäisi ajatella koulutuspolitiikka aivan uusiksi niin, että Suomessa keskityttäisiin osaamiseen eikä määriin.” Niina Malm Ay-liikkeen kannattaisi yrittää saada lainsäädäntöä muutettua pakottavaksi niin, että työntekijöiden edustuksesta olisi yrityksessä sovittava hallitustasolle saakka.” Ari Rajamäki ’’ ’’ AHJ1516_1-23.indd 15 9.12.2015 7:14:05
• 16 17.12.2015 16 NIEMELÄ: Minusta ehdottomasti niin. Sen olisi pitänyt olla iän päivän niin. ROKKANEN: Joka tapauksessa uskon, että hemmetin vaikea kierros tulee. RAJAMÄKI: Kyllähän vientiliitot AKT:n kanssa saavat Suomen aika nopeasti seisomaan, jos sitä halutaan. Onko se sitten parempi? NIEMELÄ: Tulee Sipilän maahanmuutto puheis ­ takin väistämättä mieleen, että onko tavoite se, että on riittävästi työvoimaa käytössä, niin voidaan pienentää palkkoja. Onko se ainut motiivi, ei ainoastaan hurskas uskovaisuus? MALM: Minusta ainoa motiivi on se, että saadaan näistä asioista huomio pois, kun kaikki höyryävät vain maahanmuuttajista. ROKKANEN: Minäkin uskon, että työehtojen purkamista ehdotetaan. Solidaarisuuden nimissä, mikä ei ole mitään muuta kuin, että sillä saadaan dumpattua meidän työehtojamme. RAJAMÄKI: Suomessa on ollut kahdet työmarkkinat jo pitkään. Siirtotyöväen kohdalla ei noudateta paraketta [työehtosopimuksen palkkarakennetta] sinne päinkään. Onko hallitukselta tullut yhtään hyvää esitystä? RAJAMÄKI: Perhevapaiden kustannusten tasaaminen, 2 500 euroa naisille, oli oikean suuntainen, mutta riittämätön. Se voisi maksaa itsensä takaisin, jos pikkuyritysten työllistä mis­ mahdollisuudet oikeasti paranisivat. ROKKANEN: Ehkä tästä seuraa se, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta keskustelusta. Se on ainoa positiivinen asia. Ennusta, miten SAK:n ehdotuksille käy? Peruuko hallitus pakkolait? RAJAMÄKI: On juhannusviikko 2016 ennen kuin pakkolait ovat lakina. Vielä ei tarvitse sopia mitään, eikä ehkä halutakaan. Ennusteeni on, ettei tämä vielä tällä maaliin mene eikä hallitus myöskään peru pakkolakeja. Sen verran pohjalainen kai Sipiläkin on. ROKKANEN: Tässähän näkee, onko se pelkkää ideologista vyörytystä. Pahaa pelkään, että siellä on halu näyttää. VR:n yksityistämisen kaltaisia päätöksiä tehdään tosi nopeassa tahdissa. Hallitus tietää, että ensi vaalit on ihan toinen juttu. En myöskään oikein usko, että tämän vuoden aikana nähdään sopimusta. NIEMELÄ: Joku veikkasi, ettei meillä ole sama hallituskaan vuoden lopussa. ROKKANEN: Minusta tuntuu, että tuolla on oikeasti halu muuttaa yhteiskuntaa ihan toisen näköiseksi. Hallitus tulee todennäköisesti katsomaan tämän aika loppuun asti. Olen sitä mieltä, että ay­liikkeen on pidettävä kiinni tietyistä asioista. MALM: Jotenkin toivoisin, ettei tämä mene läpi. Nyt on peloteltu asioilla, joita ei ole pystytty perustelemaan. Yhdestäkään hallituksen esittä­ mästä luvusta en ole kuullut, mistä ne on otettu. ROKKANEN: Sopimus vaatisi luottamusta. NIEMELÄ: Se on hakusessa. SAK on esittänyt äärimaltillisia korotuksia. Mitä sitten tehdään, jos ensi vuonna on edessä liittokierros? ROKKANEN: Minusta tuntuu, että EK haluaa sopia nollakierroksen ja aloittain voidaan mennä sen alle. RAJAMÄKI: Tai sitten siinä käy niin, että vienti­ teollisuus määrittelee palkankorotusvaran. Millainen on hyvä työpaikka vuonna 2020? NIEMELÄ: Siellä on luottamusta, avoimuutta ja halua tehdä yhdessä työelä­ män ja työpaikan eteen aidosti työtä. Siinä voittavat sekä työnantaja että työntekijä. Avoimuus ja luottamus kuulostaa älyttömän vähältä, mutta kyllä se niin pirun vaikeaa on. Jos tätä menoa jatketaan, olemme vuonna 2020 kauempana kuin nyt. ROKKANEN: Luottamuksellinen. Asiat pystytään oikeasti sopimaan niin, että kumpikaan ei kärsi. Kun tehdään yhteisiä sopimuksia, niitä nouda­ tetaan. Se luo vakautta kahdella tavalla: työnantaja voi tarjota työtä ja työn tekijä voi katsoa elämäänsä eteenpäin. Jos joutuu tilanteeseen, että työkyky heikkenee tai elämän tilanne muuttuu, on tarjota erilaisia vaihto ehtoja. En usko että tämä toteutuu vaan pelkään, että ollaan hemmetin paljon kauempana siitä. MALM: Minusta se tarkoittaisi sitä, että Suomella olisi työlainsäädäntö, joka turvaisi minimin. Minimin päälle voisi sopia ihan mitä paikallisesti halutaan. Minimi vietäisiin eurooppalaiselle tasolle ja koko EU hyväksyisi sen. Sen jälkeen meillä ei olisi enää kaksia työmarkkinoita, vaan koko Euroopassa Suomen lainsäädäntö. RAJAMÄKI: Toivon, että se olisi turvallinen ja terveellinen työpaikka. Kyllähän Suomen työturvallisuuslaissa nytkin sanotaan, että työnanta ­ jalla on yleinen huolehtimisvelvoite. Suomalainen yritysjohto saisi sisäistää tämän ja reivata management by perkelettä hiukan ruotsa ­ laiseen keskustelevampaan suuntaan. Että oikeasti kuunneltaisiin henkilöstön näkemyksiä. Suomalainen yritysjohto ei ole millään mittarilla ollut esijuoksijana työhyvin vointi­ tai työympäristö­ kysymyksissä, vaan EU on osin vaatinut muuttamaan lainsäädäntöä. Olen nyt ensimmäistä kertaa 40 vuoteen perheyrityksessä töissä. On mukava kuunnella kun patriarkka sanoo, että he ovat telakan velkaa seu­ raaville sukupolville ja he toimivat niin. Heidän kvartaalinsa on 25 vuotta. MALM: Väitän tässä kohtaa, ettei politiikka ole pahasta työpaikalla. Mutta se vaatii sen, että vasemmisto on nyt yhtä. RAJAMÄKI: Poliittinen keskustelu on palannut sinne minne se kuuluukin, ihmisten kes ­ kuuteen. Ettei sitä vain eliitti käy keskenään. Se on hallituksen parhaimpia tekoja. Tuntuu, että hallituksella on halu muuttaa yhteiskuntaa ihan toisenlaiseksi. He todennäköisesti katsovat tämän aika loppuun asti.” Hanna Rokkanen Hallitus on täysin EK:n talutushihnassa. Suomesta puuttuu luottamus. Ja kun ei luoteta, ei voida sopia.” Niina Malm ’’ ’’ AHJ1516_1-23.indd 16 9.12.2015 7:14:08
• 17.12.2015 16 17 Ahjon mennessä painoon joulukuun alussa viimeisin neuvottelukierros yhteiskunta sopimuksesta oli juuri kaatunut. Kukaan keskustelijoista ei ollut sopimuksen syntyyn uskonutkaan. MALM: Sopimusta ei tule syntymään tällaisessa hengessä, jota maan hallitus ja EK nyt viljelevät. Hallitus on täysin EK:n talutushihnassa. Suomesta puuttuu luottamus, varsinkin luottamus tulevaan. Ja kun ei luoteta, ei voida sopia. NIEMELÄ: En usko. Suuntaus tuntuu olevan, että ay­liike halutaan polvilleen keinoilla millä hyvänsä. Toivoisin kyllä hallituksen heräävän siihen, mitkä seuraukset tällaisesta toimin nasta Suomelle on pidemmän päälle. RAJAMÄKI: Yhteiskuntasopimusta ei synny. Sopimisella tarkoitetaan osapuolten tahtojen yhtymistä, jonka seurauksena syntyy sopimus. Oikeuskäytännössä pakottamalla synnytettyä sopimusta on pidettävä lähtökohtaisesti pätemättömänä. Voi tietysti olla, että maan hallitus lopettaa Suomesta sopimusvapauden ja irtisanoutuu heikomman osapuolen eli työntekijän suojelun periaatteesta. Ay­liikkeen pitää käytettä ­ vissään olevin keinoin vastustaa tätä kehitystä. ROKKANEN: En usko, että tulee yhteiskunta ­ sopimusta. Ei ole luottamusta, eikä EK oikeasti halua sopimusta, vaan haluaa ohjata prosessia hallituksen kautta pakottavalla lainsäädännöllä. a KESKUSTELEE seuraavan kerran joulukuussa 2016. AHJ1516_1-23.indd 17 9.12.2015 7:14:11
• 16 17.12.2015 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N ­P E T M A N K U V A P E K K A SI P O LA 18 Vuosikymmenten aikana kaivoksen jätealu­ eelle eli rikastushiekkavarastoon on pumpattu rikkirikastetta eli pyriittiä. – Rikastamo on joka tapauksessa toiminnas­ sa vielä vuosia kaivostoiminnan loppumisen jälkeen. Sieltä saatava pyriitti menee lannoite­ tehtaalle. Tämä ei kuiten­ kaan työllistä kovinkaan paljon. Pyhäsalmelle suunni­ tellut eri toiminnot eivät sulje toisiaan pois, vaan suuri kaivosalue mah­ dollistaa vaikka kaikkien toteuttamisen yhtä aikaa. Myös Metalliliitto, palkansaajien keskus­ järjestöt sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ovat olleet mukana suunnittelemassa Pyhäsal­ men kaivoksen infrastruktuurin uusiokäyttöä. Mukana on lisäksi energiayhtiöitä, Pohjois­ Pohjanmaan maakuntaliitto, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä tietysti Pyhäjärven kaupunki ja sitä ympäröivät kunnat. Asko Torssosen luottamustehtävien lista on pitkä. Isosta yhteistyöverkostosta on ollut hyötyä kaivoshankkeen rakentamisessa. Pyhä­ salmen kaivoksen entisenä työntekijänä ja koko elämänsä Pyhäjärvellä asuneena kaivoksen toi­ minnan ja kotiseudun työpaikkojen säilyttämi­ nen ovat hänelle sydämen asia. – Uskon tähän itse kovasti. a TO I M I JA ”Jos ei valtiolta löydy rahoja, niin toivottavasti Brysselistä löytyy.” AMMATTIOSASTON SIHTEERI Asko Torssonen TYÖPAIKKA Rancap Oy (ent. kaivostyöntekijä, nykyinen komennusmies) METALLIN LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ liittovaltuuston varajäsen, Oulu–Lappi aluetoimikunnan jäsen, Jokilaaksojen seuturyhmän sihteeri, kaivosalan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja MUITA Pyhäjärven tarkastus lautakunnan puheenjohtaja (sd.), Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsen, SAK:n Oulun alueen aluetoimikunnan varapuheenjohtaja ja Pyhäjärven ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja, Pyhäjärven demarit ry:n puheenjohtaja Pyhäsalmen kaivokseen rakennettava jättimäinen neutriinoilmaisin ja sen tutkimus laboratorio olisi historian suurin kansainvälinen tiedehanke Suomessa. www.cupp.fi/ Pyhäjärven pelastaja Asko Torssonen on huolissaan kotiseutunsa tulevaisuudesta. Pyhäsalmen kaivos suljetaan ja tilalle täytyy luoda uusia työpaikkoja. Pyhäjärven kaupungin suurin yksityinen työl­ listäjä on Pyhäsalmen kaivos. Vuonna 1962 pe­ rustettu kaivos on Suomen suurin ja Euroopan syvin. Kaivoksen päätuotteet ovat sinkki ja ku­ pari. Lisäksi Pohjois­Pohjanmaan maaperästä on vuosikymmenten saatossa saatu kuparin oheistuotteena kultaa ja hopeaa. Näillä näkymin kaivoksen toiminta jatkuu vielä kolme ja puoli vuotta. Malmion odotetaan loppuvan vuonna 2019. Silloin noin 6 000 asuk­ kaan Pyhäjärven kaupunki ja sitä ympäröivä seutu ovat vaarassa menettää 600 työpaikkaa ja miljoonien eurojen verotulot. Tämän lisäksi muualta Suomesta uhkaa hävitä vielä pari sataa työpaikkaa. – Kaivoksen kohtalosta on keskusteltu pal­ jon ja mietitty sille korvaavaa käyttöä. Asiat jäivät pitkään puheen asteelle, eikä mikään konkreettinen edennyt, Pyhäjärven kaupun­ ginvaltuuston jäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Asko Torssonen (sd.) kertoo. Vuoden 2013 loppupuolella Torssonen ja Py­ häjärven entinen vt. kaupunginjohtaja Veikko Tikkanen päättivät, että asialle täytyy tehdä jotain. – Minut palkattiin seuraavan vuoden alusta kaupungille määräaikaiseksi hankesuunnitte­ lijaksi, ja siitä asiat lähtivät etenemään, Tors­ sonen kertoo. TUKEA VALTIOLTA JA EU:LTA Torssonen kokosi puolen vuoden aikana hank­ keelle kansallisen hanketyöryhmän, joka on yhteistyössä eri tahojen kanssa suunnitellut kaivokselle uudenlaista käyttöä. Jo edellisen maan hallituksen aikana kaivoksen kohtalosta huolestuneiden delegaatio kävi muun muassa ministereiden puheilla. – Edellisen hallituksen ministereistä ainakin Krista Kiuru (sd.) viestitti, että hankkeeseen suhtaudutaan myönteisesti. Toivotaan, että myös nykyiseltä hallitukselta löytyy tälle ym­ märrystä ja tukea. Tällä hetkellä Torssonen hoitaa kaivoksen ja hankkeen asioita oman työnsä ohella. Asiat ovat kuitenkin edenneet jo siihen pisteeseen, että Pyhäsalmen kaivokselle ja sitä ympäröiväl­ le alueelle haetaan valtioneuvostolta ennakoi­ dun rakennemuutoksen tukea. Tukea hanke tarvitseekin. Jos ei sitä saada Suomesta, niin ehkä Euroopan unionilta. – Jos ei valtiolta löydy rahoja, niin toivomme maakunnassa, että Brysselistä löytyy, Torsso­ nen miettii. Kaivokseen on suunniteltu monenlaista louhinnan korvaavaa toimintaa. Keskeisim­ pinä tieteellisiä mittauksia tekevät asemat ja säätövesivoimala. – Muun muassa energiayhtiöitä on tässä ol­ lut mukana, ne ovat tehneet laskelmia liittyen vesivoimalaan. Voimala toimisi energianläh­ teenä myös muille kaivoksessa toimiville. Kai­ vokselle on jo viime vuonna perustettu kiinteis­ töyhtiö, joka vuokraa tilat mahdollisille muille toimijoille. NEUTRIINOILMAISIN JA SIENIVILJELMÄ Lähes puolitoista kilometriä syvä kaivos so­ veltuu hyvin tutkimuskäyttöön, ja yksi tavoite onkin perustaa kaivokseen maanalainen tiede­ keskus. Mukana hankesuunnittelussa on ollut muun muassa suomalaisia yliopistoja. – Esimerkiksi kaivokseen asennettava neut­ riinoilmaisin on suunniteltu Euroopan hiuk­ kasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä. Prototyyppi on tarkoitus asentaa kaivokseen vuonna 2017. Muita mahdollisia toimintoja ovat muun muassa maanalainen kalankasvatus­ ja kasvin­ viljelylaitos sekä suojattu datakeskus. – Kaikki neljä suunnitelmaa ovat tällä het­ kellä selvitysten alla. Olosuhteet maan alla ovat vuodenajasta riippumatta tasaiset, ja siksi kai­ vos soveltuisi hyvin vaikkapa sienien viljelyyn, Torssonen kuvailee. AHJ1516_1-23.indd 18 9.12.2015 7:14:11
• 19 ”Jos ei valtiolta löydy rahoja, niin toivottavasti Brysselistä löytyy.” Pyhäjärven pelastaja AHJ1516_1-23.indd 19 9.12.2015 7:14:12
• K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1516_1-23.indd 20 9.12.2015 7:14:14
• T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O T YÖY M PÄ R I S TÖ 21 17.12.2015 16 TERVEYSKUSTANNUKSET Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa vuositasolla jopa viiden miljardin euron lasku. Huikea luku perustuu nyt viidennen kerran toteutettuun tutkimu kseen, joka selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy tekemättömästä työstä eli suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Viime vuonna tekemättömän työn kustannus oli keskimäärin 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden. Euromääräiset kustannukset vaihtelivat 1 500 eurosta 4 900 euroon. Tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset ovat nousseet hieman vuoteen 2014 verrattuna. Viime vuoden suotuisa kehitys on hidastunut, ja hajonta yritysten välillä tasaantunut. Tekemättömän työn keskimääräinen kustannus on noussut 6,3 prosentista 7 prosenttiin. Lokakuussa julkistettu tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 kuitenkin osoitti, että työkykyä johtamalla yritykset ovat onnistuneet vähentämään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 prosenttia. Maalis–lokakuussa toteutettuun Tekemättömän työn vuosikatsaukseen osallistui 64 organisaatiota. Kymmenkunnassa organisaatiossa oli saavutettu vertailujakson aikana vaikuttavia tuloksia tavoitteellisella työkykyjohtamisella. Tässä niin sanotussa edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro oli tuottanut viiden vuoden aikana nettona noin kuusi euroa. Muissa organisaatioissa vastaava tulos oli nollan paikkeilla. Tekemättömän työn vuosikatsauksen toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PWC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas. Työkykyä johtamalla säästyy rahaa Vuorotyöntekijä haluaa vaikuttaa työaikoihinsa TYÖAJAT Vuorotyötä tai epäsäännöllistä työ aikaa tekee noin joka neljäs suomalainen. Eniten vuorotyötä tehdään teollisuudessa, liikenteessä ja terveydenhuollossa. Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden mukaan vuorotyössä parasta joustoa on se, että työntekijä saa itse vaikuttaa työaikajärjestelyi hinsä ja työvuoroihinsa. Tutkijoiden mukaan vaikutusmahdollisuudet parantavat työviihtyvyyttä ja helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Kun työvuorot ovat tiedossa riittävän aikaisin, työntekijä pystyy suunnittelemaan omaa elämäänsä. Siinä auttavat myös työpaikan avoin, keskusteleva ilmapiiri ja yhdessä sovitut käytännöt. Pimeys on työturvallisuusriski TURVALLISUUS Pimeä vuodenaika lisää työtapaturmien riskiä. Tyypillinen tapaturma sattuu työntekijän jäädessä työkoneen tai muun ajoneuvon alle, kun häntä ei ole havaittu pimeässä. Työnantajan velvollisuus on valvoa, että työpaikalla on riittävät valaistusolosuhteet ja että työntekijät käyttävät tarvittaessa asianmukaista näkyvää varoitusvaatetusta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia turvallisuusohjeita. Aluehallintoviraston mukaan pimeän aiheuttamia työtapaturmia ehkäistään parhaiten niin, että työntekijöiden liikkumiseen ja työskentelyyn käyttämät alueet erotetaan selkeästi ajoneuvoliikenteestä ja työkoneista. Jos jalankulkuja työskentelyalueita ei voida erottaa, tulee työnantajan huolehtia siitä, että ulkotilat ovat riittävästi valaistut. Työkyvyttömyys­ eläkkeiden määrä on laskussa ELÄKE Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa viime vuodet. Vuonna 2014 Suomessa siirtyi työ kyvyttömyyseläkkeelle noin 18 600 henkeä. Taustalla arvioidaan olevan monia eri syitä: tehokkaampi työterveyshuolto, nopeutunut ammatilliseen kuntoutukseen ohjaus ja työkykyjohtaminen työpaikoilla. – Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin on tehokas keino pidentää työuria. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä lasku on voitto yhteiskunnalle, työyhteisöille ja jokaiselle työkykynsä säilyttäneelle työntekijälle, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn johtaja Eero Lankia blogissaan. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? AHJ1516_1-23.indd 21 9.12.2015 7:14:14
• 16 17.12.2015 22 Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. EU & AY E U R O O P PA L A I N E N T E K S T I LE E N A SE R E T IN K U V A K IT I H A IL A EU:n ytimessä rauha ja työ EU:n ydintehtäviin kuuluvat edelleen rauhan ylläpitäminen sekä reilu kilpailu työoloja ja palkkoja polkematta, tiivistävät Metalliliiton johtomiehet Riku Aalto ja Matti Mäkelä. E U­kehityksessä pettymys on ra­ havallan sanelu. Markkinavalta peittoaa liiaksi alleen sosiaalisen Euroopan kehittämisen. Puheenjohtaja Riku Aaltoa, liittosihteeri Matti Mäkelää ja Suomen jäsenyyttä EU:ssa yh­ distää 20­vuotisuus. Kun Suomi liittyi Euroo­ pan unioniin vuonna 1995, Riku Aalto ja Matti Mäkelä aloittivat toimitsijoina Metallityöväen liitossa. Sittemmin miehet nousivat liiton luot­ tamustoimisiksi johtajiksi. Aalto ja Mäkelä olivat molemmat EU­kansanää­ nestyksessä vuonna 1994 jees­miehiä. Metalliliitos­ sakin EU­kantaa pähkäil­ tiin valtuustoa myöten. Vasemmiston rivit hajosi­ vat, mutta liitto päätti enemmistön turvin suo­ sitella jäsenistölle KYLLÄ­ääntä. Nykypäivänä moinen puuttuminen jäsenten kannanmuodostukseen ei enää tulisi kyseeseen. – Tosin normaaleista vaaleista poikkea­ via kansanäänestyksiä ei ole ollutkaan sitten EU­äänestyksen. Nykypäivänä kansanäänestys voisi olla EU:n ja USA:n välinen kauppasopi­ mus TTIP:stä, joka jakaa Metalliliitonkin väen. Kauppasopimuksesta päättävät kuitenkin EU­ parlamentti ja komissio, eikä asiasta järjestetä kansanäänestystä, Riku Aalto pohtii. REILUUS KOETUKSELLA Suomen EU­aikakauden tuloksellisuutta on Metalliliiton johtajien mielestä vaikea arvioida, koska emme tiedä mikä olisi tilanne, jos Suomi olisi jättäytynyt unionin ja rahaliiton ulkopuo­ lelle. Perspektiiviä antaa hieman naapuri­Ruot­ si, joka lähti unioniin, mutta ei Emuun. – Uskoakseni rahaliitto on tuonut Suomelle paljon hyvää. Suomessa taloudellinen kasvu oli hyvää vuodesta 1999 aina vuoteen 2008. Valtion velka kääntyi laskuun, työttömyys väheni ja kauppa kävi. Kysymys kuuluu, onko euron vika, että Suomi ei nyt pärjää ja talouden taantuma on pitkittynyt, Riku Aalto miettii. Yhteisestä valuutasta ja sen tuomista ongel­ mista huolimatta jäsenyys EU:ssa on tuonut Matti Mäkelän mielestä hyvää myös suomalai­ selle työelämälle. – Työturvallisuus ja yhdenvertaisuus ovat tuoneet EU­tasolle säädökset, jotta yritykset ei­ vät saisi kilpailuetua polkemalla palkansaajien perusoikeuksia ja turvallisuutta, Mäkelä sanoo. Puheenjohtaja Aalto komppaa, että tärkein­ tä EU­alueella on noudattaa periaatetta ”maas­ sa maan tavalla”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kussakin maassa on noudatettava oman maan työehtoja ja lainsäädäntöä. – EU­tasoinen tehtävä on kitkeä harmaata taloutta eli estää kilpailuetuja yrityksille, jotka eivät noudata lakeja ja sopi­ muksia, käytännössä polje palkkoja ja työehtoja. Tässä EU:lla on paljon tehtävää. Suomessa olemme omin voi­ min pystyneet kitkemään pi­ meäbisnestä, mutta unionin tehtävä on saada pelisäännöt kaikille selkeiksi, Metalliliiton johtajat sanovat. – Tosin harmaa talous olisi jo nujerrettu, jos tahtoa olisi. Suuria firmoja ei oikeasti kiinnosta, minkälaisilla palkoilla ja työehdoilla alihankki­ jat työtä teettävät, Aalto toteaa. SOLIDAARISUUS KANTAA Kun Suomi liittyi EU:hun, ay­liikkeessä pu­ huttiin rajat ylittävistä työehtosopimuksista ja jopa eurooppalaisista lakoista. Tällaista ei ole tapahtunut, ja tuskin tapahtuukaan lähitule­ vaisuudessa. – Meillä on Metallissa selkeät kansainväliset pelisäännöt, miten toimitaan. Toisen maan työ­ ehtoneuvotteluihin ei puututa, mutta olemme kyllä hyvin perillä siitä, mitä missäkin maassa tapahtuu. Nyt esimerkiksi Saksan IG Metall hakee viiden prosentin palkankorotuksia, kun Suomen hallitus yrittää heikentää palkkoja vii­ dellä prosentilla, Riku Aalto sanoo. – Euroopassa ja jopa Yhdysvalloissa ihme­ tellään, mitä Suomessa oikein tapahtuu, mitä hallitus oikein yrittää. Suomen ay­liikkeelle on tullut ylitsevuotavaisesti tukea hallituksen leikkausvaatimusten torppaamiseen. Ay­väki ympäri maailman on myös lähettänyt päämi­ nisterille ja suurlähettiläille vaatimuskirjeitä perääntyä toimissaan, Aalto sanoo. Aalto muistuttaa, että Suomea on pidetty rauhanomaisen ja kolmikantaisen sopimisen maana ja nyt ollaan tuhoamassa kehitystä, jota monissa maissa vasta tavoitellaan. ”Euroopassa ja jopa Yhdysvalloissa ihmetellään, mitä Suomessa oikein tapahtuu, mitä hallitus oikein yrittää.” AHJ1516_1-23.indd 22 9.12.2015 7:14:17
• 16 23 17.12.2015 Miehet muistuttavat, että ay­liike on aina ol­ lut kansainvälinen ja on sitä edelleen etenkin, kun yritykset toimivat globaalisti. Solidaari­ suutta ja tukea satelee sitä tarvitseville. – EU rakentui hiili­ ja teräsunionin pohjalta. Kaiken takana oli taata rauha sodasta kärsinee­ seen Eurooppaan. Siinä on onnistuttu. Euroop­ pa on kilpailukykyinen ja yhteiskunnalliset olo­ suhteet ovat vakaat. Rauhaa täytyy vaalia. Myös eurooppalaisen ay­liikkeen keskinäiset suhteet ja vuoropuhelu vankistavat rauhaa, Matti Mä­ kelä muistuttaa. Ammattiliitot myös oppivat toisiltaan kan­ sainvälisessä vuoropuhelussa. – Työehtotavoitteet ja ­neuvottelut on käy­ tävä kussakin maassa omin rahkein, mutta esimerkiksi liiton omaan toimintaan saamme virikkeitä muualta. Esimerkkinä voisi sanoa Metallin tuoreen jäsenhankintakampanjan, jossa menimme satoihin yrityksiin ja kohta­ simme tuhansia metallialojen ammattilaisia, Aalto kertoo. Kuitenkin paras jäsenhankintakampanja vii­ me aikoina on ollut Sipilän hallituksen toiminta leikkauslistoineen. SAK:laiseen ay­liikkeeseen liittyi muutamassa kuukaudessa noin kymme­ nentuhatta uutta jäsentä. KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA ARKIPÄIVÄÄ Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on koko eurooppalaisen ay­liikkeen kellokas. EAY:lle ei ole viime vuosina löytynyt neuvot­ telukaveria, sillä työnantajien eurooppalainen etujärjestö ja komissio ovat olleet vastahakoisia istumaan neuvottelupöytään. Ei ole sattumaa, että Suomessakin mallinne­ taan nyt Eurooppa­tason toimintakulttuuria, kun ollaan hylkäämässä kolmikantaa, Metalli­ liiton johtajat sanovat. Euroopassa on käynnissä myös ”normien­ purkutalkoot” eli työnantajat haluaisivat vä­ hentää esimerkiksi työturvallisuussäätelyä, kun ay­liike vaatii uusien kemikaalien ja työ­ turvallisuusriskien myötä päivitettyä ja uutta säätelyä. Toimintakulttuuri on tätä päivää myös Suomessa. EAY on enemmänkin SAK:n ja muiden kes­ kusjärjestöjen toimintakenttää. Metalliliittoa kiinnostaa metallialan Eurooppa­tasoinen ja kansainvälinen yhteistyö. Eurooppalainen foo­ rumi on IndustriALL – European Trade Union ja globaalijärjestö IndustriALL – Global Union, jonka kokouksiin Metalliliiton johtokin osallis­ tuu tämän tästä. – Meille kansainvälinen alakohtainen yhteis­ työ on tärkeää. IndustriALL Global pääsee maa­ ilmalla vaikutusvaltaisiin pöytiin, ja järjestöllä on joitakin raamisopimuksia maailmanlaajuis­ ten yritysten kanssa, Aalto sanoo. EU:n ja globalisaation myötä Metalliliiton edunvalvonta myös yrityksissä on kansain­ välis tynyt. Yritystason edunvalvojillekin on arkipäivää osallistua eurooppalaisten yritys­ neuvostojen (EWC) sekä Eurooppa­yhtiöiden (SE) kokouksiin. RAJAT AUKI Riku Aallon mukaan EU:ta tarvitaan tulevai­ suudessakin. – Yritysten näkökulmasta vapaa kauppa ja EU ovat hyväksi, ja sitä kautta se on myös pal­ kansaajille hyväksi. Suomen viennistä puolet menee EU­alueelle. Vaikea arvioida, mitä ta­ pahtuisi elinkeinoelämälle ja työllisyydelle, jos EU jostain syystä purkautuisi. Matti Mäkelä sanoo, ettei EU sellaisenaan tuo mitään konkreettista hyvää, vaan edut, jos kohta haitatkin, tulevat välillisesti. – On turha puhua, että rajat pantaisiin nyt kiinni. Avoin Eurooppa on myös rauhan Eu­ rooppa. Miehet eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle liittovaltiosta. – Suomella ei ole enää monta asiaa, mitkä ovat omien päätöstemme vallassa. Verotus, sosiaaliturva ja työelämän kysymykset on jat­ kossakin pidettävä kansallisessa päätösvallas­ sa. EU­politiikkaa tehdään jo paljolti Saksan ehdoilla. Pienet reunavaltiot omine tarpeineen unohtuvat helposti, Aalto sanoo. a Ay­liike on aina ollut kansainvälinen. Globaalitalous on merkinnyt, että kansainvälinen edunvalvonta on arkipäiväis­ tynyt, Riku Aalto ja Matti Mäkelä sanovat. EU&AY-sarja päättyy. Vuoden aikana Ahjossa käsitellyt aiheet: Jäsenyys (2/2015) Työlainsäädäntö (4/2015) Ostovoima (6/2015) Euro (8/2015) Työsuojelu (10/2015) Tasa-arvo (12/2015) Liikkuvuus (14/2015) Työlainsäädäntö (16/2015) Mitä kuuluu, parlamentti? Vuonna 2016 Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisista aiheista. AHJ1516_1-23.indd 23 9.12.2015 7:14:19
• 24 T YÖT I L A The Switch, Vaasa, 13. marraskuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1516_24-48.indd 24 8.12.2015 12:41:08
• 25 AHJ1516_24-48.indd 25 8.12.2015 12:41:11
• 16 17.12.2015 26 T E K S T I JU K K A N O R TI O – Energia-alan työpaikat ovat pääosin energiateollisuudessa, mutta myös insinööritoimistoissa, laitevalmistajilla, energia-alan järjestöissä ja kunnissa, maaja metsätaloudessa sekä kuljetusyrityksissä, Rehn sanoo. TUULI JA AURINKO TYÖLLISTÄVÄT TUHANSIA Tuulivoimateollisuus työllistää reilut 2 000 henkeä, ja ala kasvaa edelleen nopeasti. Teknologiateollisuuden mukaan tuulivoimakomponenttien valmistus voi työllistää 7 000 henkeä Suomessa viiden vuoden kuluttua. Suuri osa tuulivoimakomponenttien teollisesta tuotannosta menee vientiin. Alalla toimii valmistuksen lisäksi useita huoltoja ylläpitoyrityksiä kuten Eltel, Empower ja Bladefence. Aurinkovoiman koko ketju työllistää alan maahantuojia samoin kuin asentajia. Suomalaista aurinkopaneeliosaamista riittää myös vientiin. Mikkeliläinen Savosolar valmistaa aurinkokeräimiä, joita myydään Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Metsähakkeen käytön kasvu lämpöja voimalaitoksissa on merkittävä työllisyyden kohentaja ja hyvä esimerkki alan työllistämisvaikutuksista. Ala työllistää metsäkoneen ja traktorin kuljettajia, hakkurin käyttäjiä, kuorma-autoja ajoneuvokuljettajia sekä laajan joukon energiantuotannon parissa työskenteleviä. Työpaikkoja syntyy erityisesti pieniin lämpökeskuksiin, suurimmissa laitoksissa toiminta on automatisoidumpaa. Metallialalle syntyy työpaikkoja, kun uusiin voimaloihin tarvitaan lisää kattiloita ja muita laitteita. Vaikka turve on kotimainen ja biopohjainen raaka-aine, se ei ole uusiutuva energialähde. Muun muassa energiateollisuus ja viranomaiset määrittelevät turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi, sillä sen uusiutumisaika on 2 000– 3000 vuotta. Turpeen osuus oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 neljä prosenttia sähkön tuotannosta ja 17 prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Turve työllistää koko tuotantoketjussa noin 10 000 henkeä. U usiutuvan energian käyttö luo työpaikkoja metallialan osaajille. Lisää urapolkuja avautuu muun muassa maalämpöpumppujen ja biomassakattiloiden valmistuksessa ja ylläpitopalveluissa. Energiateollisuuden vision mukaan alalle syntyy viidessätoista vuodessa 15 000–20 000 uutta työpaikkaa. Näin käy, kun energiaomavaraisuutta nostetaan ja kotimaisten polttoaineiden käyttöä lisätään. Vientiteollisuudessa työpaikat lisääntyvät energia-alan cleantechtuotteiden ja -palveluiden suunnittelussa ja valmistuksessa. BIOENERGIASTA POTKUA Bioenergia on suurin uusiutuvan energian työllistäjä Suomessa. Työja elinkeinoministeriön arvion mukaan alalla työskentelee nyt 20 000– 30 000 henkeä. Luku voi nousta 45 000:een työntekijään vuoteen 2030 mennessä. Ala työllistää ihmisiä pitkässä ketjussa: alkutuotannossa, kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto liittyy kahteen suureen tavoitteeseen, joita ovat hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä ja biotalouden aseman nostaminen. Molemmat näistä tavoitteista on kirjattu istuvan hallituksen ohjelmaan ja useisiin kärkihankkeisiin. Miksi bioenergia-ala kasvaa voimakkaasti? – Bioenergia-alan työllisyyttä parantaa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla. Keskeistä on biomassasta saatavan energian tuottaminen kuten energiaraaka-aineiden kasvattaminen, kerääminen ja käsittely sekä jalostus polttoaineiksi, elinkeinoministeri Olli Rehn vastaa Ahjolle sähköpostitse. Työpaikkoja on ja niitä syntyy laajalla rintamalla. Uutta työtä – uudella energialla Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, uusiutuvan energian käyttö luo Suomeen parikymmentä tuhatta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Moni metallialan työntekijä löytää kasvualalta uuden leipäpuun. MAALÄMPÖPUMPUT TUULIVOIMAKOMPONENTIT VALMISTUS ASENNUS BIOMASSAKATTILAT AURINKOPANEELIT SÄHKÖAUTOT AHJ1516_24-48.indd 26 8.12.2015 12:41:11
• 17.12.2015 16 27 BIOTALOUS on orgaanisia raaka-aineita hyödyntävä tuotantotapa. Hyvä esimerkki on Metsä Groupin Äänekoskelle 1,2 miljardilla rakennettava biotuotetehdas, jossa käytetään puuraaka-ainetta monien erilaisten tuotteiden valmistukseen. CLEANTECH yhdistää uutta teknologiaa ja toimintatapoja, joilla pyritään puhtaampaan maailmaan esimerkiksi vähentämällä energia tuotannon tai teollisuuden päästöjä kuten hiilijalanjälkeä. UUSIUTUVA ENERGIA kattaa perinteiset energiamuodot kuten puun ja turpeen (hitaasti uusiutuva) polton. Tavoitteena on korvata öljy-, hiilija kaasuperäiset fossiiliset polttoaineet uusiutuvasta biomassasta kuten puuhakkeesta ja kasviöljyistä valmistetuilla polttoaineilla. Niitä ovat esimerkiksi biodiesel ja -etanoli. Uusiutuvaa energiaa ovat myös maalämpö, aurinko-, tuulija aaltoenergia. – Tutkimuksen arviot uusista teknologioista ovat suuntaa-antavia, sillä niiden kehitykseen liittyy epävarmuuksia. Arvioidut kehityspolut voidaan kuitenkin realistisesti toteuttaa. Lukuja ei pidä laskea yhteen, sillä kyseessä on vaihtoehtoisia energiantuotantotapoja ja -teknologioita, Sitran Hiilineutraali teollisuus -teeman vetäjä Tiina Kähö sanoo. – On tärkeää, että kehitämme yhä enemmän uusiutuvan energia tuotantoketjuja ja ratkaisuja, emmekä pelkästään yksittäisiä teknologioita ja tuotteita, Kähö jatkaa. Kähön mukaan uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelusektorilla eli asennus-, ylläpitoja huoltotehtävissä, missä metallialan osaajilla on paljon annettavaa. Hiilidioksidi-, rikkija typpioksidi sekä hiukkaspäästöjen vuoksi turve rinnastetaan ilmastoja energiapolitiikassa fossiiliisiin polttoaineisiin. Sitä ei luokitella uusiutuvaksi energialähteeksi. Ilmastopäästöjen lisäksi turvetuotanto tuhoaa alkuperäistä suoluontoa laajoilta alueilta. Soiden kuivatuksen myötä syntyvät valumavedet lisäävät vesistöjen raskasmetallipitoisuutta ja happamuutta. Vertailussa muihin Euroopan maihin Suomi pärjää hyvin uusiutuvassa energiassa. – Uusiutuvalla lähteillä tuotetun energian osuus on Suomessa yksi Euroopan unionin jäsenmaiden suurimmista. Nykyisillä toimilla saavutamme 38 prosentin tavoitteemme vuodelle 2020, Rehn sanoo. VAIHTOEHTOISIA REITTEJÄ Sitran tutkimus erittelee, miten kasvava uusiutuva energiatuotanto luo näitä luvattuja työpaikkoja. Suurin työpaikkojen lisäys tulee biomassasta tuotettavien polttoaineiden tuotannosta eli jopa 6 100 työpaikkaa. Niistä yli puolet syntyy biometaanituotantoon. Tämä on yli kymmenkertainen määrä verrattuna biometanolin ja biodieselin uusiin työpaikkoihin, joita on tulossa lisää vain 250. Eri teknologioista tuulivoiman lasketaan tuovan 1 600 työpaikkaa. Uusien biomassakattiloiden valmistus, käyttöönotto ja ylläpito tuo yli 2 700 työpaikkaa. Aurinkoenergian lisääntyneen käytön on määrä työllistää reilut 900 henkeä. Energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista maalämpöpumppujen asentaminen nykyiseen rakennuskantaan tuo selvityksen mukaan yli 1 100 uutta työpaikkaa. Sähköautoihin liittyvän teknologian kehittämisen ja tuotantoon lasketaan tuovat yli 1 800 ja uusien polttoainekulutusta vähentävien teknologioiden yli 1?600 työpaikkaa. Uutta työtä – uudella energialla AALTOVOIMAYKSIKÖT YLLÄPITO HUOLTO BIOMASSAKATTILAT SUOTONAUHAPURISTIMET AURINKOPANEELIT BIOKAASUPOLTTIMET BIOPOLTTOAINEKATTILAT AURINKOKERÄIMET LÄHTEET: Energiakäänne (Sitra) Energian hankinta ja kulutus (Tilastokeskus) Energiasektorin cleantech-teknologiat lisäävät työllisyyttä ja parantavat vaihtotasetta (Sitra) Haasteista mahdollisuuksia – sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050 (Energiateollisuus) Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla (Minna Halme et. al.) Ratkaisujen Suomi (Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma) Roadmap for Finnish Wind Power Industries (Teknologiateollisuus) Kovaa vauhtia Saksassa ? ? Saksassa uusiutuva energia työllisti 370 000 henkeä vuonna 2014. Se on lähes puolet koko EU-alueen alan työvoimasta. REN21-raportin mukaan 760 000 eurooppalaista saa elantonsa uusiutuvasta energiasta. Saksassa on syntynyt runsaasti työpaikkoja muun muassa voimakkaasti kasvaneen aurinkoenergiatuotannon parissa. Se tarvitsee paikallisia osaajia muun muassa asennusja huoltotöihin. ? ? Myös Tanskassa on oltu ajoissa liikkeellä, ja uusiutuva energia työllistää jo noin 70 000 henkeä. Tanskan tavoitteena on saavuttaa uusiutuvan energian täysomavaraisuusaste vuoteen 2050 mennessä. ? ? Suomalainen professorityöryhmä julkaisi helmikuussa 2014 Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportin. Siinä esitettiin Suomelle energiaomavaraisuutta vuoteen 2050 mennessä. Raportti toi julki myös ne toimenpiteet, jolla alalle luodaan 50 000 työpaikkaa vuoteen 2020 ja 90 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. AHJ1516_24-48.indd 27 8.12.2015 12:41:11
• 16 17.12.2015 28 T E K S T I M A R K K U TA SA LA JOHTAMISEN RUOTSI– SUOMI AHJO 15/2015 Ruotsalaisjohtaminen miellyttää raahelaisia 2 Ruotsalainen johtamistapa on ollut SSAB:n Raahen terästehtaalla miellyttävä yllätys. Työntekijöitä kuunnellaan paremmin kuin Rautaruukin aikaan, jolloin ristiriitojen kärjistyminen suomalaisen yritysjohdon kanssa oli tehtaan arkipäivää. Ruotsalaiset ovat tuoneet takaisin kaivatun keskustelun ja sopimisen kulttuurin, joka Raahen tehtaalla hukattiin vuosikymmenen ajaksi. Pääluottamusmies Mika Vuotin mukaan organisaatiot eivät rakenteellisesti poikkea toisistaan. Mutta konsernijohdon suhtautumisella henkilöstöön on eroa kuin yöllä ja päivällä. – Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen tapasi henkilöstön edustajia vain silloin, kun oli pakko, Vuoti kertoo. SSAB:n nykyinen toimitusjohtaja Martin Lindqvist ja hallituksen ruotsalainen puheenjohtaja Bengt Kjell ovat Raahessa käydessään aina halunneet tavata henkilöstön edustajia. Sen sijaan hallituksen toinen suomalaisjäsen Kim Gran, joka oli aikaisemmin Rautaruukin hallituksen puheenjohtaja, kieltäytyy edelleenkin tapaamisista. – Lindqvist kuuntelee mielipiteitämme. Hän antoi minulle jopa suoran puhelinnumeronsa ja kehotti soittamaan, jos tulee ongelmia tai muita asioita. Vuoti on hyvillään SSAB Europe -divisioonan johtajan Olavi Huhtalan tyylin muutoksesta selvästi avoimempaan suuntaan. Huhtala johti tuotantodivisioonaa myös Rautaruukissa, missä Sakari Tammisen noudattama tiukka henkilöstöpolitiikka ei antanut hänelle liikkumatilaa. – Konsernitasolla joidenkin suomalaisjohtajien toimintaa ohjaa Tammisen haamu. Huolestuttavaa on, että Raahen tehtaalla kaikki johtajat ja päälliköt eivät ole vielä sisäistäneet ruotsalaista toimintatapaa. RAUTARUUKISSA SOPIMINEN KUOLI Rautaruukin konsernitason yhteistyöryhmät toimivat vielä 2000-luvun alussa tarkoituksensa mukaisesti. Työvaliokunta oli neuvotteleva ja päättävä elin. Siihen kuului työntekijöiden edustajien lisäksi toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Hallintoneuvoston kautta henkilöstöllä oli yhteys suoraan hallituksen puheenjohtajaan. Sen lakkauttamisen jälkeen tilalle perustettiin hallintoedustusryhmä. Sakari Tammisen tullessa toimitusjohtajaksi vuonna 2004 työvaliokunnan toiminta alkoi vähitellen hiipua. Lopulta hän ei vaivautunut edes kaikkiin kokouksiin. Siellä ei enää neuvoteltu eikä tehty päätöksiä. Sinne tuotiin vain yhtiön päättämät asiat. Tammisen neuvottelukyvyttömyyden takia talosta vähitellen kuoli sopimuskulttuuri. Pelko ylintä johtoa kohtaan ja virheiden välttely halvaannuttivat Raahen tehtaanjohdon päätöksentekokyvyn. Konsernitasolla tehtyjä epäonnistuneita suunnitelmia ei kyseenalaistettu. RUOTSI Suomen ja Ruotsin metalliliitot yhteistyöhön OSA 1 ? ? Metalliliitto ja Ruotsin IF Metall allekirjoittivat viime keväänä jäsenistöjään koskevan sopimuksen yhteistyöstä. Sillä tuetaan henkilöstön edustajia rakennemuutostilanteissa. Kummassakin maassa toimivat yritykset saattavat muuttaa rakennettaan joko yrityskaupoilla tai supistamalla toimintojaan. Sopimuksessa liitot tukevat rajan ylittävän henkilöstöedustajien verkon luomista. Näin syntyvällä avoimella ja nopealla tiedonvaihdolla pyritään välttämään kahden maan työntekijöiden joutumista vastakkain. Metalliliiton kansainvälisen toiminnan päällikön Jari Hakkaraisen mukaan sopimuksen taustalla ovat osaltaan tuoreet kokemukset kahdesta yrityskaupasta. Outokumpu osti saksalaiselta ThyssenKruppilta Inoxumin terästehtaan. Toinen merkittävä kauppa oli Rautaruukin fuusio ruotsalaisen SSAB:n kanssa. – Ruotsissa ja Saksassa työntekijöiden osallistumisella yhtiöiden päätöksentekoon on vahvat perinteet, Hakkarainen toteaa. SSAB:n työntekijöillä on edustajansa yhtiön hallituksessa ja ThyssenKruppin työntekijöillä hallintoneuvostossa. Inoxum-kaupassa oli huomioitava erilaisten osallistumisjärjestelmien mukaiset eroavaisuudet henkilöstöedustajien tiedoista koskien kauppajärjestelyjä. SSAB:n ruotsalainen toimitusjohtaja Martin Lindqvist kuuntelee raahelaisten työntekijöiden mielipiteitä toisin kuin tehtaan aiempi suomalainen johto. R O N I R E K O M A A /L E H TI K U V A AHJ1516_24-48.indd 28 8.12.2015 12:41:13
• T E K E M I N E N ...matkalle menneestä tulevaan. ... korvia, tassuja, pulleita massuja... ... heti kursseille. ON SY Ö HA E W W W .L U O M U S. FI W W W .P U N A IN E N R IS TI .F I W W W .M ET A LL IL IIT TO .F I/ KO U LU TU S T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 29 W W W .K IR JA SA A TI O .F I ... vuoden 2015 parasta tietokirjallisuutta. LU E KÄ Y 17.12.2015 16 Ruotsalaisjohtaminen miellyttää raahelaisia – Monilla päätöksillä aiheutettiin ongelmia tuotannolle ja taloudellista vahinkoa. Yhtiön johto haki vain kvartaalitulosta. Ruotsissa on oman työlainsäädännön ja erilaisten työehtosopimusten ansiosta henkilöstön asema vahvempi kuin Suomessa. Konsernitason yhteistyöryhmiä on perustettu. SSAB:n hallituksessa on ruotsalaisten työntekijöiden edustus. Ruotsalainen avoimuus vaikuttaa. – Suomessa yhtiö haluaa pitää henkilöstön pääedustajat paremmin informoituna, vaikka siihen ei lain edellyttämää tarvetta olisikaan, Vuoti myhäilee. RUOTSISSA IRTISANOMISIA PERUTTIIN Lokakuussa kaatuivat taas vanhat luurangot ulos kaapista. SSAB ilmoitti yt-neuvotteluista Raahen tehtaalla sekä Ruukki Construction -yksikössään. Raahessa vähennystarve on 210 työpaikkaa, joista tuotannon työntekijöitä on 140. – Meille luotiin alkuvuodesta mielikuva siitä, että etsitään henkilöstön kanssa yhdessä 200 henkilötyövuoden edestä euromääräisiä säästöjä. Nyt puhutaankin henkilömääristä, Vuoti ihmettelee. Konsernitasolta, erityisesti Olavi Huhtalan taholta oli saatu lupauksia toisenlaisesta menettelystä. Tehtaalla oli perustettu eri osastoille kehitysryhmiä etsimään säästökohteita. – Työryhmät löysivät kustannusvaikutuksiltaan lähes sadan henkilötyövuoden verran säästöjä. Tehtaan paikallisjohto ei noteerannut ehdotuksia, ehkä henkilöstövähennysten puuttumisen takia. Raahessa on ollut ylitöitä jatkuvasti, määräaikaisia työntekijöitä on lähes 200 ja ulkopuolista työvoimaa käytetään runsaasti. Työpaikkojen vähentämiselle on vaikea nähdä perusteita. Vuoti kertoo menetelmistä, joilla SSAB on Ruotsissa päässyt säästötavoitteisiin. Borlängen tehtaalla neuvoteltiin 210 työntekijän irtisanomisesta sinkkija maalipinnoituslinjojen lakkauttamisen takia. – Yhtiön ja paikallisen metalliliiton ammattiosaston sopimuksella 170 työntekijälle kyettiin osoittamaan työtä tehtaan muilta osastoilta. Ratkaisu löytyi sikäläisestä työaikapankkisopimuksesta. Borlängen irtisanomisella uhattuja työntekijöitä koulutetaan seuraavien vuosien ajan muihin tehtäviin korvaamaan eläkkeelle lähteviä tai muuten yhtiön jättäviä. – Meillekin tällainen sopimus voisi käydä, kunhan sellaista tarjottaisiin, Vuoti toteaa. ”Suomalaiseen kädenpuristukseen voi luottaa” ? ? Wärtsilän entinen konsernijohtaja ja Sandvikin nykyinen toimitusjohtaja Björn Rosengren viihtyi hyvin neljän ja puolen vuoden ajan suomalaisyhtiössä. Hän lähti suunniteltua aikaisemmin. – Wärtsilän toiminta on niin vankalla pohjalla, että saatoin luottavaisin mielin antaa viestikapulan eteenpäin, Rosengren sanoo. Ruotsalaisjohtaja viittaa myös 56 vuoden ikäänsä. Hänelle tarjoutui vielä mahdollisuus tarttua uuteen haasteeseen johtavan globaalin organisaation johdossa. Suuria eroja suomalaisessa ja ruotsalaisessa johtamisessa Rosengren ei näe. Leimallinen piirre suomalaisjohdossa on voimakas itsekriittisyys. Ruotsalaiset saattavat vaikuttaa liian optimisti silta ja itsevarmoilta. – Oli aina ilo käydä Wärtsilän Vaasan tehtaalla. Työntekijät olivat osaavia, motivoituneita ja omistautuneita korkeaan laatuun. Rosengren toteaa, että suomalaiseen kädenpuristukseen voi ainutlaatuisella tavalla luottaa. Ruotsissa voi olla tarpeen varmistua siitä, että kaikki ovat sitoutuneita päätöksiin. Rosengren iloitsee Sandvikin Turun tehtaan sulkemispäätöksen perumisesta. Siellä valmistetuilla lastaajilla ja dumppereilla on johtava markkina-asema. Turkulaisosaamisella on Rosengrenin mielestä tärkeä merkitys tulevaisuudessakin. Tampereen tehtaan pääluottamusmies Antti Salonen odottaa paljon uudelta toimitusjohtajalta. Työntekijöihin teki vaikutuksen hänen ensimmäinen vierailunsa tehtaalla. – Hän halusi tavata kaikkien henkilöstöryhmien luottamushenkilöt, Salonen kehuu. Turun tehtaan pääluottamusmies Antero Palomäki pitää alasajopäätöksen perumista järjen voittona. Turun henkilöstöryhmien luottamus miehet toimivat työpaikkojen pelastamiseksi poikkeuksellisesti. He menivät Ruotsiin tapaamaan toimitusjohtaja Olof Faxanderia ja liiketoiminta-alueen johtajaa Scot Smithiä. – Kerroimme heille sulkemisesta aiheutuvista uhkakuvista koko Sandvikin kaivosbisnekselle. Luottamusmiehet ostivat yhtiön osakkeita päästäkseen osallistumaan ja puhumaan Sand vikin yhtiökokoukseen viime toukokuussa. Liike toiminnan johto perui sulkemisen syys kuussa. Palomäki uskoo henkilöstön yhteistoiminnan vaikuttaneen siihen ainakin osaksi. Olof Faxander sai potkut. Björn Rosengren nimitettiin hänen tilalleen. a R O N I R E K O M A A /L E H TI K U V A MUUTOSTA ILMASSA LUONNONTIETEELLINEN MUSEO Näyttely ilmastonmuutoksesta ja sen tutkimuksesta HELSINKI TIETOFINLANDIA EHDOKAS ...ensi vuoden kalasaaliisi verkkoon. VI E W W W .T U IK K I. FI TUIKKI.FI REKISTERÖIDY LAHJOITA HYVÄ JOULU! Hyvä Joulumieli -keräyksellä ruokaa vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytään. UUSI TYÖSUOJEL UVATUUTETT U! Mika Vuotin haastattelu on tehty alun perin lokakuussa ennen yhtiön yt-neuvotteluiden alkamista. AHJ1516_24-48.indd 29 8.12.2015 12:41:17
• 16 17.12.2015 30 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T M IS K A P U U M A LA KIINTEISTÖNHOITAJA JUHA MULARI, 56 Lähti kuntoutusryhmään, sillä selässä oli ollut jäykkyyttä. Halusi pitää yllä fyysistä ja henkistä vireyttä. ”Ei ole sairauslomia ollut ollenkaan kuntoutuksen jälkeen. Kotikonstein tehtäviin venytyksiin kuntoutus antoi hyvän pohjan, ja venytyksiä teen epäsäännöllisen säännöllisesti. Minulla ei ole kuntosalikammoa, mutta ei kipinää syttynyt, sali ei vaan tunnu omalta. Jos saisi porukan kasaan, niin silloin voisi käydä. Yksin ei viitsi lähteä. Kunto ei ole kuitenkaan ainakaan laskemaan lähtenyt. Lenkillä käyntiä on ollut ihan sopivasti ja syksyn mittaan olen käynyt uimahallissa enemmän. Positiivinen vire on tässä hommassa, kyllä kuntoutus innosti liikkumaan. Mutta aina ei aika riitä, kun minulla on iltaisin tuo teatteriharrastuskin. Henkistä puolta liikunta tietysti auttaa. Työasiat jäävät vähemmälle mietinnälle, kun liikkuu. Työtehtävissä mietin kuntoutuksen jälkeen enemmän turvallisuutta ja nostamistyyliä, miten nostan oikein raskaita esineitä. Siihen tuli paljon hyviä vinkkejä. Tulevaisuus on täällä haasteellinen, paineita asettaa. Taustaporukka jää pois ja se kasvattaa vastuuta kiinteistönhoidon suhteen. Luulen, että kiinteistöä ylläpidetään edelleen, mutta koskaan ei tiedä, mitä ne yt-neuvottelut merkkaavat.” Ahjo kävi Normetin tehtaalla Iisalmessa vuosi sitten, kun lähikuntoutuksen ryhmä oli juuri aloittanut toimintansa. Mitä selkiensä ja polviensa kanssa kipuilleet kuntoutujat sanovat nyt? Ja mitä he miettivät tehtaan yt-neuvotteluista? OSA 1 Ahjo 1/2015 LÄHIKUNTOUTUS 2 Kunto löytyi läheltä SÄHKÖASENTAJA ESA PAAKKOLANVAARA, 59 Lähti kuntoutukseen, koska oli loukannut selkänsä vapaa-ajallaan. ”Sain kuntoutuksesta älyttömän hyvät opit siitä, kuinka pienellä vartalonhallinnalla pystyy pitämään itsensä kunnossa. Ei ole ollut selässä kuntoutuksen jälkeen mitään ongelmia! Töissä olen ryhtynyt kiinnittämään enemmän huomiota työasentoihin, ei mitään tyhmiä nostoja. Ja jos joutuu olemaan pitkään hankalassa asennossa, nousen aina välillä ylös ja venyttelen. Minulla on vain 50 metriä matkaa kotoa uimahallille, ja käyn siellä pari-kolme kertaa viikossa. Oman mieltymyksen mukaan teen. Uiminen on älyttömän hyvää treeniä selälle. Ja pirusti tietysti kävelyä. Viime kesänä tuli golf mukaan harrastuksiin. Kävelin varmaan 400 kilometriä golf-kentillä. Yt-neuvotteluja ei kannata liikaa murehtia. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Elämä menee aina eteenpäin.” Normetin yt-neuvottelut päättyivät joulukuun alussa. Tuotannon työntekijöitä ei irtisanota, mutta heistä 37 lomautetaan toistaiseksi ja joitain määräajoiksi. Toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä irtisanotaan 25 ja 6 ulkoistetaan. AHJ1516_24-48.indd 30 8.12.2015 12:41:26
• 17.12.2015 16 31 Kuntoutus kannattaa joka tilanteessa HITSAAJA TIINA PORKOLA, 42 Lähti kuntoutusryhmään saadakseen jalan toimimaan taas normaalisti. Polvilumpio oli haljennut työtapaturmassa, ja kuntoutus ryhmä alkoi pitkän sairausloman jälkeen. ”Nyt pystyn olemaan jonkinasteisia aikoja polvillani. Työssäni joudun kasaamaan paljon koneitten runkoja. Siinä ollaan matalalla; polvillaan, kyykyssä tai istumassa. Nyt tulee käytettyä kumpaakin polvea. Asun vanhassa omakotitalossa. Silloin ennen kuntoutusta en pystynyt esimerkiksi lainkaan kitkemään kukkapenkkiä tai tekemään mitään töitä, joissa joutui olemaan kyykyssä tai polvillaan. Nyt pystyn. Remonttihommia talossa riittää. Se ja peruspuutarhanhoito, nehän ovat todella hyviä liikuntamuotoja. Ohjaaja [ Leo Sutinen] antoi kaikille ihan hirveän hyvät ja yksilölliset ohjeet harjoitteisiin. Yhteiset kokoontumiset loppuivat jo kevättalvella, mutta salilla olisi senkin jälkeen saanut käydä vaikka kuinka paljon. Kuminauha jumppaa teen. Jalassa liikkuvuus on parantunut huomattavasti, ja jalkaan on tullut lisää voimaa. Mutta edelleenkään en ole salilla eka, salilla vika. Minuun ei salikärpänen ole purrut. Täällä kun päivät on pölyssä, haluan mieluummin olla ulkosalla. On tässä vähän sitäkin, että haluan näyttää, että ei se sali ainoa taivas paikka ole. Käyn uimassa vähintään kerran viikossa. Se on sellainen yhteinen harrastus lapsen kanssa. Olin viime viikonloppuna lapsen kanssa Robinin konsertissa. Poika painaa melkein 50 kiloa, mutta pituutta on sen verran, ettei näe lavalle. Minä ratkaisin asian niin, että kannoin reppu selässä. Ja juuri kun tuntui, että kaikki voimat ovat menneet, Robin sanoi, että nyt kaikki hyppii. Ja vaikka hitaampi tuo toinen jalka on edelleen, minä hypin 50 kiloa selässä! Yt-neuvottelujen takia on tietysti huoli omasta työpaikasta, mutta myös työkavereista. En haluaisi luopua yhdestäkään, vaikka en millään itsekään täältä lähtisi.” SÄHKÖASENTAJA ESA PAAKKOLANVAARA, 59 Lähti kuntoutukseen, koska oli loukannut selkänsä vapaa-ajallaan. ”Sain kuntoutuksesta älyttömän hyvät opit siitä, kuinka pienellä vartalonhallinnalla pystyy pitämään itsensä kunnossa. Ei ole ollut selässä kuntoutuksen jälkeen mitään ongelmia! Töissä olen ryhtynyt kiinnittämään enemmän huomiota työasentoihin, ei mitään tyhmiä nostoja. Ja jos joutuu olemaan pitkään hankalassa asennossa, nousen aina välillä ylös ja venyttelen. Minulla on vain 50 metriä matkaa kotoa uimahallille, ja käyn siellä pari-kolme kertaa viikossa. Oman mieltymyksen mukaan teen. Uiminen on älyttömän hyvää treeniä selälle. Ja pirusti tietysti kävelyä. Viime kesänä tuli golf mukaan harrastuksiin. Kävelin varmaan 400 kilometriä golf-kentillä. Yt-neuvotteluja ei kannata liikaa murehtia. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Elämä menee aina eteenpäin.” ”Viime vuonna aloittaneen lähikuntoutusryhmän jäsenet ovat saaneet paljon uutta virtaa. He ovat niin intoa täynnä kuin tässä yt-neuvottelujen tilanteessa voi ylipäänsä olla.” PÄÄLUOTTAMUSMIES HARRI NISKANEN ? ? Normetilla on Suomessa Farmin puoli mukaan luettuna noin 300 työntekijää. Normetin Iisalmen tehtaan pääluottamusmies Harri Niskanen kertoo, että työnantajan esittämä vähennystarve olisi noin kolmannes työvoimasta. Niskanen toteaa, että jo kolme-neljä vuotta laitemyynti on ollut alamaissa. Maanalaisiin kaivoksiin ja tunneleihin koneita ja laitteita valmistavan tehdas ei pääse tänäkään vuonna budjetoituun myyntiin. Seuraava vuosi näyttää sekin huonolta. Tätä kirjoitettaessa yt-neuvottelut ovat edelleen käynnissä. – Me työntekijät olemme ehdottaneet lomautuksia irtisanomisten sijasta. Lomautukset ovat olleet mukana vaihtoehtona neuvottelupöydässä. Käytetäänkö niitä, on vielä auki. Yt-neuvotteluista huolimatta tehdas satsaa edelleen lähikuntoutukseen, Niskanen kertoo. Uusi ryhmä on juuri aloittanut. Samaten tehdas yrittää ehkäistä jo ennalta tukija liikuntaelinten vaivoja käyttämällä säännöllisesti työfysioterapeutin palveluksia. Terapeutti käy tehtaalla kerran kolmessa viikossa. – Työntekijä voi itse ehdottaa, että työfysioterapeutti tulee tutkimaan hänen työtään. Tämä on juuri se paras vaihtoehto. Asiantuntija kysyy asiat suoraan työntekijältä ilman välikäsiä. Ja tieto menee suoraan myös työterveyshuoltoon. – Lähikuntoutusta ei ole syytä keskeyttää, vaikka työnantajalla ovat yt-neuvottelut menossa. Keskeytyksestä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuntoutus maksaa itsensä takaisin. Normet Group -konsernin henkilöstöjohtaja Annu Tuominen kertoo, että syyskuussa aloitti uusin lähikuntoutusryhmä. Siinä on kahdeksan normetlaista, vanhaan tapaan sekä tuotannosta että toimistosta. Tuominen toteaa, että paljon matkustamaan joutuvien normetlaisten hyvinvointiin on seuraavaksi keksittävä keinot. Normetilla jotkut ovat reissun päällä, myös mannerten välillä, jopa 120 päivää vuodessa. Siinä ei pysty osallistumaan lähikuntoutukseen. Jotain heille on kuitenkin keksittävä, sillä jo 50 matkapäivää vuodessa voi aiheuttaa nykytietojen mukaan riskin hyvinvoinnille. Lähikuntoutus on Normetilla osa Hyvä työ – Pidempi työura -hanketta. Hankkeen puitteissa Normetilla on nähty, että suurimpiin ongelmiin kuuluu työn sujuvuus. Tehdas ei ole poikkeus maan metallityöpaikkojen joukossa. – Meillä on vielä paljon tehtävää työohjeissa, prosesseissa ja tehtävänkuvauksissa. Tuotannon työntekijät turhautuvat, kun he joutuvat odottelemaan syystä tai kolmannesta. Tuominen aprikoi, pitäisikö työn kehittämisen olla kuitenkin kaiken yksinkertaistamista. – Jos ollaan hirveän näppäriä ja uudistuksellisia, menemmekö silloin ojasta allikkoon? Jos teemme työstä hirveän monimutkaista, ei meillä ehkä enää ole mahdollisuuksia selviytyä siitä. Työfysioterapeutin säännöllisiä käyntejä tuli Tuomisen mukaan hyödyntää nykyistä laajemmin. – Se on arvokasta työtä, mutta vähän enemmän paneutumalla saisimme käynneistä vielä enemmän irti. Jotkut terapeutin ehdottamat parannukset tai ohjeet voivat olla yksilöllisiä, toiset voisivat olla paljon laajemmin hyödynnettävissä koko työyhteisöön. a AHJ1516_24-48.indd 31 8.12.2015 12:41:33
• 32 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T E M M I K A LL IO 16 17.12.2015 – Puheenjohtajan on hyvä olla kartalla kaikista osaston toimintaan liittyvistä asioista, Jara perustelee. KURSSILLE HOUKUTTELU ON ENNAKKOLUULOJEN KARSIMISTA Liittokokousvaaleihin liittyvän koulutuksen ohella neuvottelupäivillä käsiteltiin toki myös opintosihteerien arkista aherrusta eli kurssien järjestämistä ja keinoja osallistumisaktiivisen parantamiseen. Yksi opintosihteerin perustehtävä on houkutella ammattiosastonsa jäseniä paikalliseen, alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutukseen. Helppoa se ei yleensä ole. Neuvottelupäivillä saa kuitenkin vertaistukea. – Täällä sai kuulla, että muutkin ammattiosastot kamppailevat samantyyppisten asioiden kanssa ja joka paikassa mietitään, miten porukan saisi lähtemään liikkeelle. Eli emme ainakaan ole yksin, sanoo Asunen. Paatelainen on nähnyt hyväksi keinoksi, että Murikkaa voi mainostaa huippuluokan opettajilla sekä opiskelijoiden yhteishengellä. – Kun tänne kerran saa jonkun houkuteltua, niin takuulla hän tulee uudestaankin. Paljon se on ennakkoluulojen karsimista ja purkamista. a – Meillä on luottamushenkilöille pidetty yleisluontoinen koulutus siitä, kuinka vaalit menevät, miten liittokokous toimii ja millaisista asioista se päättää. Kun päästään vähän lähemmäs vaaleja, niin sitten järjestetään vaalitoimikunnille koulutukset, kertoo Harri Asunen. Paatelainen ja Asunen toimivat opintosihteerinä ammattiosastoissaan. Juhani Jara on puheenjohtaja, mutta lähti kuitenkin osastonsa opintosihteerin kanssa neuvottelupäiville. Liittokokousvaalit vaativat runsaasti rutiinia ja osaamista. Ammattiosastoissa onkin viimeistään nyt korkea aika ryhtyä miettimään vaaleja varten tarvittavaa koulutusta, korostettiin opintosihteerien neuvottelupäivillä Murikkaopistossa. O pintosihteerien neuvottelupäivät 14.–15. marraskuuta keräsivät Murikkaan noin 70 osallistujaa. Keskeisenä teemana oli ensi kevään liittokokousvaalit. Järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta kävi läpi vaalien ”juoksutusaikataulua” ja selvitti opintosihteereille, miten koulutuksen keinoin voidaan edistää vaaliaktiivisuutta ja turvata se, että vaalien tekninen puoli sujuu moitteettomasti. – Meillä on alustavasti päätetty, millä työpaikoilla tullaan vierailemaan, ja aluetoimiston kanssa olen keskustellut vaalitoimikunnan koulutuksesta. Sanoivat, että tarvittaessa tulevat itse paikan päälle. Yhtenä ajatuksena on ollut, että seuturyhmänä voisi järjestää jonkin koulutuksen, niin olisi vähän leveämmät hartiat kuin ammattiosastolla yksin, kuvailee Sanna Paatelainen. Opettele vaalien osaajaksi Liiittokokousvaaleihin liittyviä koulutus­ kuvioita miettivät Juhani Jara, Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80, Harri Asunen, Lahden metallityöväen ao. 23 sekä Sanna Paate­ lainen, Viitasaaren metallityöväen ao. 197. Opintosihteerit keskustelivat ensin siitä, mitkä asiat poli­ tiikassa ja työelämässä mättävät ja mitä pitäisi muuttaa. Näissä keskus­ teluissa esitetyistä mielipiteistä muokattiin sitten ryhmätyönä liittokokousaloitteita. AHJ1516_24-48.indd 32 8.12.2015 12:41:36
• 17.12.2015 16 33 T E K S T I M IK K O N IK U LA Asiantuntijuutta ja identiteettipääomaa As ian tu nti ju utt a ja id en tit ee ttip ää om aa Murikka-opiston kolmen kuukauden kurssin vaikuttavuus Metallityöväen Liitto ry työelämän kansanopisto M arj o N ur m i Marjo Nurmi Tässä raportissa etsitään vastausta kysymykseen, millaista muutosta kansanopistoopiskelu Muutoksen eväät -kurssilla Murikka-opistossa on osallistujille tuottanut. Raportti tarkastelee, miten opiskelijat ovat kokeneet kolmen kuukauden kurssin merkityksen ja millaisia opittuja asioita he pitävät hyödyllisinä. Kyselytutkimukseen vastasi lähes sata Muutoksen eväät -kurssin vuosina 1998– 2013 käynyttä. Opiskelun vaikutuksia arvioidaan suhteessa työpaikkaan, järjestöja yhteiskunnalliseen toimintaan, oppimistaitoihin, yksilöllisiin hyvinvointikokemuksiin ja perhesuhteisiin. Opiskelu näyttäytyy osana aikuisen ihmisen kasvua. Tekijä FM, erityisopettaja Marjo Nurmi on pitkään toiminut Muutoksen eväät -kurssin vastuuopettajana. Hänen erityisalaansa Murikka-opistossa on vuorovaikutustaitojen, puheviestinnän ja kirjoittamisen opetus. Erityisopettajana hän on myös kehittänyt menetelmiä aikuisten luki vaikeuksien huomioimiseksi ja herättänyt koulutuksen kenttää oppimisvaikeuksien havaitsemiseen sekä käsittelemiseen. ”Tuon kolmen kuukauden aikana aloin nähdä itseni ja mahdollisuuteni uusin silmin ja kasvu ihmisenä ikään kuin alkoi uudelleen. Omat asenteeni elämää kohtaan saivat paljon inhimillisemmän kuosin.” – Muutoksen eväät -kurssille osallistuneen opiskelijan vastauksesta kyselyyn – OPINTOSIHTEERI vastaa ammattiosaston opintotoiminnasta. Hän järjestää paikallista koulutusta ja tiedottaa osastossaan aluekoulutuksesta sekä Murikka-opiston kursseista. Ammattiosaston toimikunta nimeää opintosihteerin vuosittain järjestäytymiskokouksessaan. Muutoksen eväät jättää kävijäänsä jäljen ”Tuon kolmen kuukauden aikana aloin nähdä itseni ja mahdollisuuteni uusin silmin ja kasvu ihmisenä ikään kuin alkoi uudelleen.” Muutoksen eväät eli kolmen kuukauden kurssi vaikuttaa usein opiskelijoiden itsetuntoon ja asenteisiin syvällisesti. Opettaja Marjo Nurmi tarkastelee kurssin vaikuttavuutta uudessa kirjassaan. Toisaalta moni työnantajakin piti myönteisenä sitä, että työntekijöitä edustava neuvottelukumppani oli hankkinut lisää asiantuntemusta; lähes kaksi kolmesta vastaajasta koki esimiehen ja yritysjohdon suhtautuneen myönteisesti kurssin käymiseen. Monessa tapauksessa uudet taidot olivat myös innostaneet laajentamaan omaa toimenkuvaa, esimerkiksi hakeutumaan asiantuntijatehtäviin. Usea vastaaja oli siirtynyt jossain vaiheessa kurssin jälkeen edunvalvontatöihin Metalliliittoon tai muualle ammattiyhdistysliikkeeseen. Harvat kielteiset maininnat liittyvät siihen, että kurssilla syntyneet kontaktiverkostot eivät aina ole kestäneet pitkään, toisinaan kurssin vaikutus omaan työmarkkinaasemaan ei ollut toivottu, ja lisäksi kolmen kuukauden mittainen kurssi oli eräillä vastaajilla koetellut yksityiselämää, varsinkin perheellisillä. Nurmi toteaa, että Muutoksen eväiden vaikutuksia kuvatessaan moni vastaaja on luonnehtinut kurssia tärkeäksi omalle jaksamiselle: ”Kaikkein eniten (…) kuvattiin kurssin merkitystä irtiottona, irtautumisena työstä ja arjen murheista. Sana ’oravanpyörä’ toistui erityisen usein kommenteissa. (…) Opettajien kokemus onkin ollut, että Murikan pitkille kursseille tulee usein varsin väsyneitä edunvalvojia, ja monella on kurssitavoitteena jonkinlainen elämänmuutos tai ainakin voimaantuminen.” a Kirjaa voi tilata liiton aineistotilauksista, 020 77 41026, tai www.metalliliitto.fi/ materiaalitilaukset. Kirja on maksuton. Pdf myös verkkosivuilla www.metalliliitto.fi/ julkaisut-ja-erillisraportit. ? ? Metallityöväen liiton 22. liittokokous järjestetään 22.–25.5.2016 Tampereella. Liittokokous päättää liiton toiminnan suurista linjoista seuraavaksi neljän vuoden kaudeksi. ? ? Liittokokousvaalit: ENNAKKOÄÄNESTYS Sähköinen äänestys 18.–28.3. Alkaa ensin mainittuna päivänä klo 9.00 ja päättyy jälkimmäisenä klo 23.00 Postiäänestys 18.3.–1.4. Palautuskuorten on oltava perillä vaalipiirissä viimeistään viimeisenä vaalipäivänä klo 12.00 VARSINAINEN VAALI Uurnavaali 10.4.–12.4. Alkaa ensin mainittuna päivänä klo 10.00 ja päättyy viimeisenä vaalipäivänä kello 16.00 ? ? Äänestysoikeus on jokaisella, joka on liittynyt Metallityöväen liiton ammattiosaston jäseneksi viimeistään 18.12.2015. Sekä niillä jäsenmaksusta vapautetuilla, jotka ovat ennen vapautusta maksaneet jäsen maksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta. Myös vapaajäsenillä on äänestysoikeus. Liittokokous 2016 ? ? Liittokokous tuo tullessaan paljon tiedontarvetta, ja nyt on aika suunnitella ja toteuttaa paikalliset koulutukset. ? ? Aiheita esimerkiksi: Liiton toiminta ja rakenne Liittokokousvaalien merkitys Liittokokousesitysten tekeminen Uurnavaalien järjestäminen Vaalitoimikuntien kouluttaminen Kysy lisää koulutusosastolta! Sari Helminen, puh. 040 521 0970 Lea Wiman-Määttä, puh. 0400 616 265 Kirjassaan Asiantuntijuutta ja identiteettipääomaa – Murikkaopiston kolmen kuukauden kurssin vaikuttavuus Marjo Nurmi kartoittaa Muutoksen eväät -kurssin osallistujien kokemuksia. Keinona on ollut kyselytutkimus, johon vastasi 94 vuosina 1998–2013 kurssin käynyttä. Nurmi itse on toiminut kurssin vastuuopettajana vuorotellen Jouko Reijosen kanssa. Muutoksen eväät eli metalliliittolaisten puhekielessä kolmen kuukauden kurssi on Murikka-opiston kursseista kaikkein pisin ja vaativin, Nurmen sanoin monelle opiskelijalle hänen oman ”opintohistoriansa kruunu”. Lähes kaikki vastaajat (94 prosenttia) pitivät edunvalvontaosaamisensa vahvistumista merkittävänä. Tämän lisäksi koettiin, että myös ammatillinen ja muu yhteiskunnallinen osaaminen oli kurssilla lisääntynyt. Kurssi näyttää monessa tapauksessa muuttaneen myös opiskelijan tapaa hahmottaa maailmaa. ”Ajattelun koettiin avartuneen, työelämää ja ay-liikettä oli opittu katsomaan laajemmasta perspektiivistä, myös työnantajan näkökulmasta”, tiivistää Nurmi vastaajien tuntemuksia. Tietoa opittiin hankkimaan tehokkaammin ja käsittelemään kriittisemmin, omaan oppimiskykyyn uskottiin enemmän. Vastaajista 87 prosenttia katsoi oppimishalukkuuden ja -motivaation kasvaneen. Toiminta työpaikalla ja luottamustehtävän hoitaminen oli kurssin jälkeen helpottunut, sillä asiantuntijuuden vahvistuminen oli antanut lisää auktoriteettia. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että työtoverit saivat kurssin käyneeltä edunvalvojalta entistä parempaa tukea. AHJ1516_24-48.indd 33 8.12.2015 12:41:38
• 16 17.12.2015 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 34 Puheenjohtaja Ha sanoo, että HHI on säästänyt viidessä vuodessa 82 miljoonaa euroa työtapaturmavakuutuksista, koska kuolemantapaukset sattuivat alihankkijoiden työntekijöille. – HHI käyttää hyväkseen porsaanreikää lainsäädännössä, mutta ei voi väistää moraalista vastuutaan. Vain Hyundai voi parantaa työoloja omilla telakoillaan, Ha sanoo. Lisäksi työtapaturmia peitellään. Liitto arvioi, että vain 3,5 prosenttia niistä ilmoitetaan asianmukaisesti. Eräs vuokratyöläinen sai syyskuussa 2012 sydänkohtauksen työpaikalla. Hänet kuljetettiin sairaalaan kuorma-autolla, ei telakan ambulanssilla. Mies kuoli matkalla. – HHI on haluton kuljettamaan loukkaantuneita työläisiä ambulanssilla tai millään muulla tavoin, joilla onnettomuus voidaan yhdistää työpaikkaan. Siksi HHI vie heidät usein kuorma-autolla, moottoripyörällä tai henkilöautolla, Ha kertoo. Liitto selvitti työtapaturmien todellista määrää seuraamalla paljonko ihmisiä tuotiin viikossa sairaalaan HHI:n telakoilta. – Laskimme 40–80 tapausta viikossa, ja kyse on vain yhdestä alueen kymmenestä sairaalasta, Ha sanoo. Liitto on vedonnut näkyvästi HHI:n yhtiön suurimpaan omistajaan Mong-joon Chungiin, mutta tuloksetta. Yhtiö ei vastaa liiton kysymyksiin työturvallisuudesta. ETELÄ-KOREA Maailman suurimman telakkayhtiö Hyundai Heavy Industriesin (HHI) työpaikoilla on viime vuoden kevään jälkeen kuollut työtapaturmassa keskimäärin yksi ihminen kuukaudessa. Kuolemantapausten lisääntyminen viime vuosina liittyy alihankkijoiden kasvaneeseen käyttöön, ammattiliitot sanovat. Kaikki kuolleet työskentelivät alihankkijoille. Vielä vuosikymmenen alussa kuolemantapauksia sattui Hyundain telakoilla kahdesta neljään vuodessa. – Alihankkijoiden työntekijöillä ei ole työsuojelua ja heidän on työskenneltävä enemmän lyhyemmässä ajassa vähemmällä opastuksella sekä koulutuksella, sanoo HHI-yhtiön alihankkijoiden työläisten liitto HISWU:n puheenjohtaja Chang-min Ha. HISWU liitto kuuluu Korean metalliliitto KMWU:hun. Hyundain 50 000 telakkatyöläisestä neljä viidestä työskentelee alihankkijoille. Hyundai ei tunnusta ammattiliittoa työläisten edustajaksi ja toimii aktiivisesti liiton työn hankaloittamiseksi. Hyundai saa alihankkijat erottamaan ay-aktiiveja sekä kirjaamaan heitä mustille listoille, jotka estävät työn saamisen koko alalta. Liiton mukaan HHI kieltäytyy ottamasta vastuuta kuolleista työläisistä, koska nämä eivät olleet Hyundain palkkalistoilla. Kuitenkin Hyundai vastaa työn järjestämisestä ja työnjohdosta. KA N S A I N VÄ L I N E N PALLO PUDONNUT Korealaiset ammattiliitot protestoivat viime elokuussa telakkayhtiö Hyundai Heavy Industriesin alihankkijoiden työturvallisuuspuutteita vastaan. Samaan aikaan Hyundai­yhtymän perustajan poika ja telakkayhtiön määräävä osakas Mong­Joon Chung asettui ehdolle Maailman jalkapalloliitto FIFA:n puheenjohtajaksi. Liittojen mielestä hän ei tehtävään sopinut. Alihankinta lisää onnettomuuksia telakoilla H A N Y O N G H O O N Yhteistyötä Atlantin yli YHDYSVALLAT Saksan IG Metall ja Yhdysvaltain UAW pystyttävät Transatlantic Labor Institute -keskuksen Tennesseen osavaltioon. Keskus keskittyy Yhdysvaltain ja Saksan ay-liikkeiden tiedonvaihtoon sekä ay-aktiivien kouluttamiseen. Tärkeä tavoite on Saksassa käytössä olevan työntekijöiden edustusoikeuden edistäminen yritysten hallinnossa. Saksalaisilla autotehtailla on Yhdysvalloissa satatuhatta työntekijää. IG Metall ei vastusta tehtaiden perustamista, mutta edellyttää, että työntekijöille luodaan kunnolliset olosuhteet. Viiden yhtiön ketju syytteessä RUOTSI Isän ja pojan hengen vaatineen kaivosonnettomuuden oikeudenkäynti alkoi Jällivaarassa viisi vuotta, seitsemän kuukautta ja päivän onnettomuuden jälkeen. Oikeusviranomaiset sanovat viivästymisen syyksi työympäristöjuttujen määrän ja tapauksen monimutkaisuuden. Syyttäjä vaatii 1,6 miljoonan euron korvauksia viideltä asiaan liittyvältä yritykseltä. Turma tapahtui LKAB:n kaivoksessa. NCC vastasi urakasta ja oli pestannut siihen vuokratyövoimaa. Kolmas yhtiö vastasi viallisesta nostolaitteesta. Kuolleet olivat neljännen yhtiön vuokra työntekijöitä, joka oli vuokrannut heidät viidennelle vuokratyöyritykselle. Heidän työnjohdostaan taas vastasi NCC. Kupariyhtiöt ja Sambia pulassa SAMBIA Kuparin hinnan putoaminen tuo pahoja vaikeuksia Sambialle. Sen valuutta on menettänyt lähes puolet arvostaan tänä vuonna. Glencore ilmoitti 7 000 kaivostyöläisen irtisanomisesta ja Quantum irtisanoo 5 000. Kaivostyöläisten liitto neuvottelee nyt erorahoista niiden kanssa. Presidentti Edgar Lungu kutsui liiton edustajat tapaamiseen ja sanoi hallituksen tekevän kaikkensa, jotta työpaikkoja voitaisiin säilyttää. AHJ1516_24-48.indd 34 8.12.2015 12:41:40
• 16 35 17.12.2015 Työn perässä Ruotsin telakoille Tuhannet suomalaiset muuttivat Ruotsiin töihin 1960–80-luvuilla. Göteborgin telakoilla työ oli likaista, meluista, raskasta ja vaarallistakin, mutta telakoilla oli hyvä henki, suomalaiset työntekijät kertovat. ? Göteborgin kolmen suurtelakan Lindholmenin, Eriksbergin ja Götaverkenin huippuvuodet osuivat 1960-ja 1970-luvuille. Tilauksia riitti ja työvoimasta oli kova pula. Suomesta alkoi virrata työvoimaa Göteborgin telakoille. Göteborgin suomalaisten telakkatyöläisten tarinan kertoo tänä syksynä ilmestynyt kirja Raskas Metalli – Suomalaiset laivanrakentajat Göteborgissa. Teos on ensimmäinen tutkimus tuhansien suomalaisten työpanoksesta Göteborgin telakoilla. Ruotsinsuomalainen toimittaja Inkeri Lamér haastatteli kirjaa varten 25 Göteborgin telakoilla työskennellyttä suomalaista hitsaria ja levyseppää. Tulijat olivat hyvin nuoria, ja harva osasi ruotsia. Heidät laitettiin aluksi hitsauskursseille. – Tulin Ruotsiin kahden serkkutyön kanssa 19-vuotiaana ja Eriksbergille 1971, kun naisia alettiin värvätä hitsareiksi. Kävin muutaman viikon hitsauskurssin ja sen jälkeen töihin, Muhokselta lähtöisin oleva Arja PasanenGustavsson kertoo. Telakoille palkattiin naisia mielellään, kun huomattiin, että he olivat tarkkoja työssään ja hitsasivat hyvää saumaa. Naiset mahtuivat myös ryömimään ahtaisiin paikkoihin. T E K S T I A R I SE TÄ LÄ K U V A JO U K O K A R TT U N E N – Syksyllä 1971 oli ensimmäinen kurssi, jossa suomalaisia alettiin kouluttaa ammattiliittotehtäviin, kertoo Jouko Karttunen, joka työskenteli Eriksbergilla 1969–1979 ja josta myöhemmin tuli Göteborgin kaupunginvaltuuston jäsen. – Eriksbergin työhuonekunnan lehteen tuli suomalainen sivu. Joinain vuosina julkaisimme myös Suomen lipulla koristettua Tiedote-nimistä lehtistä telakan ilmoitustaululla, Lieksasta Eriksbergin telakoille tullut Karttunen kertoo. Myöhemmin Ruotsin metalliliitto alkoi kääntää sopimustekstejä suomeksi ja ammattijärjestö LO julkaista suomenkielistä Demokraatti-lehteä. Lindholmen, Eriksberg ja Götaverken Lindholmenin, Eriksbergin ja Götaverkenin telakoiden juuret ovat 1800-luvun puolivälissä perustetuissa kolmessa konepajassa. Eriksbergillä oli parhaimmillaan kuusi telakkapetiä. Götaverken ja sen uusin telakka-alue Arendal tuli tunnetuksi suurien tankkilaivojen rakentajana. Telakkakriisin koittaessa 1970-luvun lopulla telakoiden omistajaksi ja alasajajaksi synnytettiin valtiollinen telakkayhtiö Svenska Varv AB. Göteborgin telakoiden viimeiseksi alukseksi jäi vuonna 1989 luovutettu arktisten alueiden tutkimusalus ja jäänmurtaja Oden. Sen jälkeen telakoilla oli enää korjaustoimintaa ja omistajaksi tuli hollantilainen Damenyhtiö. Göteborgin keskustan suurille telakkaalueille ryhdyttiin rakentamaan asuntokortteleita ja konttorirakennuksia. a Pasanen-Gustavsson osasi vähän ruotsia, ja pian suomalaiset työkaverit pyysivät tulkkaamaan ja oikomaan, jos heidän palkkojaan oli maksettu väärin. – Telakoiden yhteishenki oli vahva, palkat hyvät ja työ vapaata, Pasanen-Gustavsson kertoo kirjan haastattelussa. Naiset olivat aktiivisia työsuojelussa, he esimerkiksi ottivat ensimmäisinä käyttöön raitisilmapuhaltimia. Göteborgin kolmella suurtelakalla työskenteli parhaimmillaan 16 000 henkeä ja suomalaisia heistä oli arvioiden mukaan 2 500–3 000. Telakoilla hyöri myös reppufirmoja ja harmaata työvoimaa. – Göteborgissa oli 1960-luvulla useita epävirallisia työnvälityksiä, muun muassa kapakat Sven Dufva ja Lotta Svärd. Niissä tavattiin ja sovittiin seuraavan päivän työt ja laitettiin nimet listaan. – Paras nimilista käsitti vain Suomen hallituksen jäseniä, ja Ivalon kunnanvaltuuston, Kemiöstä kotoisin oleva Dan Weissenberg muistelee kirjassa. Ruotsin ammattiliitot vastustivat aluksi ulko maisen työvoiman palkkausta. Vähitellen ne taipuivat, ja Eriksbergin telakallakin ammatti osasto alkoi kysellä, miten he voisivat auttaa suomalaisia. Inkeri Lamér: Raskas Metalli – Suomalaiset laivan rakentajat Göteborgissa. Siirtolaisuusinstituutti 2015. www.siirtolaisuusinstituutti.fi Göteborgin suomalaiset metallityöläiset saivat 1975 vieraakseen SAK:n juristin Tarja Halosen. Kuvassa vasemmalta Pentti Vartiainen, Arja Makkonen, Tarja Halonen, Tage Simu, Enneli Anttila ja Evald Sandström. Kirjan kannessa Unto Moilanen työtoverinsa Dick Ahlgrenin kanssa mittaustyössä Götaverkenin Arendalin telakka alueella 1970­luvulla. AHJ1516_24-48.indd 35 8.12.2015 12:41:42
• DEBATTÖRER HANNA ROKKANEN har inlett studier i samhällspedagogik på yrkeshögskola ?? f.d. lagerarbetare, ?? Kolmeks Oy, Tavastehus ARI RAJAMÄKI Arbetarskyddsfullmäktig på heltid ?? ? Meyer i Åbo NIINA MALM lastare ? internationellt ansvarig i fackavdelningen ?? Ovako i Imatra KIRSI NIEMELÄ Huvudförtroendeman på heltid ? ABB DMMG i Helsingfors 16 17.12.2015 36 O R D F Ö R A N D E K IR SI TÖ R M Ä N E N ­P E TM A N T E X T K A TR I K A N G A S O C H M IK K O N IK U LA Ö V E R S Ä T T N IN G JO H A N LU N D IL LU S T R A T IO N E R IC LE R A IL LE Z F O TO P E K K A E LO M A A 36 36 Så det finns solidaritet bland metallarna? NIEMELÄ: Ja. RAJAMÄKI: Många metallare har en fru som jobbar inom vårdbranschen eller servicesektorn. Och jag har inte lyckats komma på den mekanism i vilken barnmorskornas borttagna söndagstillägg skulle öka Meyer Turkus export av fartyg. NIEMELÄ: Och nu är det ju märkvärdigt att det är låginkomsttagarna som ska betala för kalaset och inte de som skulle ha råd att göra det. De får delta om de så behagar, men låginkomsttagarna har inget val. RAJAMÄKI: Det är groteskt att eliten deltar på frivillig basis. Den med miljoninkomster kan lätt säga att visst kan jag delta fast med tiotusen. Den tiotusen euron känns ingenstans. I november träffades fyra aktiva inom Metallförbundet i Helsingfors för att diskutera SAMHÄLLSFÖRDRAGET OCH REGERINGENS VERKSAMHET. I december strandade förhandlingarna om ett samhällsfördrag, precis som man förutspådde under diskussionen. Företagen får stöd och kan gömma undan sina tillgångar och skatteplanera. Det är första gången på länge som de här frågorna väcker diskussion, för att hitta något positivt i det här. NIEMELÄ: Man vill på något vis skapa ett klasssamhälle och friktion mellan klasserna, gå tillbaka hundra år i tiden. Det känns helt otroligt. MALM: Det här har allt träffat mycket nära oss på vår arbetsplats. Vi kämpar hela tiden med frågan om hurudana arbetsskift vi ska ha, om vi ska göra morgoneller kvällsskift. Det har börjat många unga män hos oss och speciellt de skulle gärna göra söndagsjobb och tjäna lite extra då de ofta har bostadslån men inte ännu familj. Så vi har nog funderat på hur nedskärningarna skulle påverka årsarbetstiden och medeltimlönen som avgör semesterpennigen. NIEMELÄ: Jag tycker på sätt och vis att det var fint att också metallmännen hos oss var oroliga över hur de lågavlönade butiksbiträdena ska klara sig eftersom söndagstillägget är så viktigt för dem. DISKUTERAR 2015 Obeslutsamhetens år 2015 Den obeslutsamma politik som Juha Sipiläs borgarregering har fört har väckt debatt på arbetsplatserna inom metallbranschen. Aktiva inom Metallförbundet samlades för att diskutera regeringspolitiken och vad ett äkta samhällsfördrag egentligen borde innehålla. Hurudana reaktioner har regeringens verksamhet väckt på arbetsplatserna? RAJAMÄKI: Eftersom det känns i den egna plånboken så har det väckt intresse och oro. En del har till och med varit bestörta och tänkte att kan det vara sant? Det har också kommit fram att regering har en överraskande klen insikt i arbetslivsfrågor. Det verkar till exempel vara en stor överraskning för dem att alla inte har rätt till semesterpenning. NIEMELÄ: Ett säkert sätt att förstöra sin dag har varit att öppna dagstidningen och läsa de nyaste svängarna. Det har inte varit lätt att hänga med alla gånger. (Skrattar) ROKKANEN: Folk är på riktigt oroliga över hur de ska klara sig när man redan nu måste skjuta upp betalningen av räkningar och lönen inte räcker till. Och en hurudan värld lämnar vi efter oss åt våra barn? Och varför man tar av just oss? AHJ1516_24-48.indd 36 8.12.2015 12:41:48
• 17.12.2015 16 37 Vad borde ett äkta samhällsfördrag egentligen innehålla? RAJAMÄKI: Bekämpning av grå ekonomi. Om det också skulle innefatta trepartssamarbete och gemensam vilja så skulle jag skriva under avtalet. Hur man leder arbete är också en avtalsfråga. Genom att lita på arbetstagarna och ge dem möjlighet att påverka sitt eget arbete inverkar man positivt på produktiviteten på flera olika sätt. Lokalt avtalande kunde också utökas och faktiskt utnyttjas om man på riktigt skulle förhandla på lika villkor. NIEMELÄ: Lokalt avtalande är en vacker tanke om det bara skulle fungera. Jag måste säga att de vackra tankarna kring lokalt avtalande har blivit allt färre i takt med att arbetsgivarna går på med det. Lokalt avtalande förutsätter respekt och förtroende. ROKKANEN: Stilen med endast en ekonomisk och politisk sanning är helt tydligt nyliberalistisk. Man har velat skapa panik om att något måste skäras ner. MALM: Också på vår arbetsplats fördes samma diskussion om vad man borde avstå från. Så länge som den grå ekonomin blomstrar så behöver jag inte skära i min lilla lön. Inte heller någon lågavlönad ensamstående förälder vid butikskassan ska behöva få mindre lön för att skatter inte betalas. Jag förstår inte varför det här inte diskuteras. Det skulle inte finnas extrem fattigdom i världen om inte de rika ville ha det så. NIEMELÄ: Det är ju bara negativa nyheter som kommer över nyhetströskeln. Det rapporteras aldrig om att någon nyanställer. Man har nu i flera år tutat ut hur dåligt det går. ROKKANEN: Det är besynnerligt att inte heller den här sanningen ifrågasätts. Finland har ju ändå högsta möjliga kreditklassificering. Hur reagerade ni på tvångslagarnas nedskärningar i söndagsoch övertidstilläggen? NIEMELÄ: Det kom som en chock. Jag måste medge att jag till en början var så blåögd att jag inte trodde att det var möjligt. Jag kunde inte ens förstå att någon verkligen föreslår något sådant. RAJAMÄKI: Som arbetarskyddsfullmäktig är jag van vid att utgångspunkten är att lagstiftningen skyddar arbetstagarna. Nu stiftas plötsligt lagar för att skydda arbetsgivarna. ROKKANEN: Hela konceptet med tvångslagarna är så obekant att folk inte riktigt ville förstå vad det är frågan om. Det blev flera diskussioner om vad det egentligen betyder. NIEMELÄ: När exporten inte drar och inga beställningar kommer in så är det ju helt naturligt att man borde öka på den inhemska efterfrågan. Nu tar de av dem som redan färdigt använder alla sina inkomster på konsumtion. Det är direkt bort från den inhemska efterfrågan som kunde hjälpa att få ekonomin på fötter igen. Jag förstår inte alls Sipiläs logik. Många av regeringens nedskärningar berör främst låginkomsttagare. Vad förutsätter ni av höginkomsttagarna? RAJAMÄKI: En högre beskattning av kapitalinkomster. Redan ganska små förvärvsinkomster beskattas hårt men inte ens astronomiska kapitalinkomster beskattas lika hårt. Om man på riktigt skulle vilja ha ett samhällsfördrag så skulle det här vara ett sätt att skapa någon form av balans. MALM: Att förhindra skatteplanering. Vi skulle ju inte ens ha några ekonomiska problem om alla skulle betala skatt och inte gömma undan sina pengar på Caymanöarna. Vi skulle inte behöva föra den här diskussionen överhuvudtaget om alla snällt skulle betala sina skatter. ROKKANEN: I regeringsprogrammet står det att man aktivt ska ingripa i den gråa ekonomin. Samtidigt skär ändå regeringen i medlen för utredningen av grå ekonomi. Man skyddar istället klart skatteplanering. Har regeringen underskattat löntagarnas kraft? MALM: Jag var själv med på torget och bevittnade hur busslastvis med folk från hela Finland kom till Helsingfors. Jag tycker att regeringspartiernas representanter på riktigt såg lite överraskade ut över att det gick så här. RAJAMÄKI: Regeringen har antagligen tolkat läget så att det är rätt tid att agera eftersom det traditionellt är så att anhängarna av vänsterpartier inte röstar och för att fackets roll har blivit lite diffus bland medlemmarna. Sen har man hållit fast vid att det bara finns en sanning om hur vi kan lösa problemen. Propagandan har gått fram så bra att man till och med på varvet började diskutera vad man själv kunde ge bort. 37 Så det finns solidaritet bland metallarna? NIEMELÄ: Ja. RAJAMÄKI: Många metallare har en fru som jobbar inom vårdbranschen eller servicesektorn. Och jag har inte lyckats komma på den mekanism i vilken barnmorskornas borttagna söndagstillägg skulle öka Meyer Turkus export av fartyg. NIEMELÄ: Och nu är det ju märkvärdigt att det är låginkomsttagarna som ska betala för kalaset och inte de som skulle ha råd att göra det. De får delta om de så behagar, men låginkomsttagarna har inget val. RAJAMÄKI: Det är groteskt att eliten deltar på frivillig basis. Den med miljoninkomster kan lätt säga att visst kan jag delta fast med tiotusen. Den tiotusen euron känns ingenstans. Nu är det ju märkvärdigt att det är låginkomsttagarna som ska betala för kalaset och inte de som skulle ha råd att göra det.” Kirsi Niemelä I november träffades fyra aktiva inom Metallförbundet i Helsingfors för att diskutera SAMHÄLLSFÖRDRAGET OCH REGERINGENS VERKSAMHET. I december strandade förhandlingarna om ett samhällsfördrag, precis som man förutspådde under diskussionen. Den obeslutsamma politik som Juha Sipiläs borgarregering har fört har väckt debatt på arbetsplatserna inom metallbranschen. Aktiva inom Metallförbundet samlades för att diskutera regeringspolitiken och vad ett äkta samhällsfördrag egentligen borde innehålla. ’’ ’’ Så länge som den gråa ekonomin blomstrar så behöver jag inte skära i min lilla lön.” Niina Malm AHJ1516_24-48.indd 37 8.12.2015 12:41:51
• 16 17.12.2015 38 38 ROKKANEN: På små arbetsplatser finns det inte nödvändigtvis någon förtroendeman. Vem ska man då avtala med? Det finns inte heller det kunnande eller de resurser som skulle behövas på små arbetsplatser. Inte heller nödvändigtvis hos arbetsgivaren. RAJAMÄKI: Facket borde försöka få fram sådan lagstiftning som skulle garantera arbetstagarrepresentation i företagens styrelser. Nu är det så att det som styrelsen behandlar i dag kommer till huvudförtroendemannens kännedom tre månader senare. ROKKANEN: Regeringen borde inte på något vis stöda aktieägarna genom skattebeslut, utan istället alltid utgå från en sysselsättningssynvinkel. MALM: Jag skulle vilja att man i samhällsfördraget på något sätt också skulle behandla pensionerna. Hur ska man få dem som arbetar med fysiskt belastande arbetsuppgifter att orka fram till pensioneringen och att också de skulle ha möjlighet att njuta av pensionen innan hälsan ger efter. Det verkar som om timanställda inte vill orka och deras kropp vill inte hålla ihop. Det samma gäller oberoende om det är frågan om kockar, byggarbetare eller metallarbetare. Jag tycker att paketet också borde innehålla någon form av flexibilitet i arbetstiderna som alla kunde utnyttja. På det sättet skulle man få också småbarnsföräldrarna att orka bättre i arbetslivet. Det kunde handla om en arbetstidsbank eller liknande. NIEMELÄ: Jag skulle absolut vilja pröva på och väntade med spänning på när Sipilä skulle säga att vi övergår till sex timmars arbetsdagar. Det skulle säkert skapa fler arbetstillfällen och den inhemska konsumtionen skulle öka. Det skulle vara ett ordentligt samhällsfördrag. Vid pressläggning av Ahjo i början av december hade den senaste förhandlingsrundan kring samhällsfördraget just strandat. Ingen av debattörerna hade i och för sig trott att samhällsfördraget skulle lyckas. MALM: Ett arbetsskift till i dygnet. Ett fjärde skift. NIEMELÄ: Ja, tänk hur mycket mera produktiv man skulle vara på sex timmar jämfört med åtta. ROKKANEN: Man gör säkert samma mängd arbete. NIEMELÄ: Precis. Och om man på sex timmar gjorde åtta timmars jobb så skulle ju lönen förstås vara den samma. Eller kanske man kunde avstå från en kvart. Eller så skulle man slopa matpausen helt: så att man bara hade några kaffepauser. Regeringen har antagligen tolkat läget så att det är rätt tid att agera eftersom det traditionellt är så att anhängarna av vänsterpartier inte röstar.” Ari Rajamäki Stilen med endast en ekonomisk och politisk sanning är helt tydligt nyliberalistisk. Man har velat skapa panik om att något måste skäras ner.” Hanna Rokkanen MALM: Något förhandlingsresultat kommer inte att uppnås i det samhällsklimat som regeringen och Finlands näringsliv EK bygger upp. Regeringen dansar fullständigt efter EK:s pipa. Det saknas ett förtroende i Finland, i synnerhet ett förtroende för framtiden. Och när man inte litar så kan man inte avtala. NIEMELÄ: Jag tror inte på en överenskommelse. Trenden verkar vara att man försöker ta kål på facket till vilket pris som helst. Jag hoppas att regeringen skulle vakna och inse vilka konsekvenser deras verksamhet kommer att ha för Finland på lång sikt. RAJAMÄKI: Det kommer inte att bli något samhällsfördrag. Att komma överens om något innebär att parterna närmar sig varandra och kommer fram till en gemensam lösning. Utgångspunkten måste vara att avtal som med rättsliga medel påtvingas inte anses vara legitima. Det är förstås möjligt att regeringen sätter stopp för avtalsfriheten och frånsäger sig principen om att skydda den svagare parten, det vill säga arbetstagaren. Facket måste med alla tänkbara medel försöka förhindra den utvecklingen. ROKKANEN: Jag tror inte det blir något samhällsfördrag. Det finns inget förtroende och EK vill inte egentligen ha något avtal utan vill styra processen med hjälp av regeringen genom tvångslagstiftning. a ’’ ’’ AHJ1516_24-48.indd 38 8.12.2015 12:41:56
• ”Girighet och makthunger går före förståndet” FULLMÄKTIGE Metallförbundets ordförande Riku Aalto tog i sitt tal under fullmäktige kraftigt ställning till den förda politiken och den aktuella arbetsmarknadssituationen. I början av sitt tal påminde Aalto om att kunnande är den viktigaste metoden för att uppnå konkurrenskraft för ett land som Finland med hög levnadsstandard och kostnadsnivå. – Den rådande samhällssituationen som upprätthåller motsättningar samt nedskärningarna i utbildning och forskning erbjuder inte förutsättningar för samarbete och ett utvecklande av kunnande – och därmed inte heller för ekonomisk tillväxt, konstaterade Aalto på Metallförbundets fullmäktige i Helsingfors. Aalto repeterade i sitt tal vårens händelser efter riksdagsvalet. Han påminde om att man redan från regeringsprogrammet som Juha Sipiläs borgarregering presenterade kunde ana svåra tider. – Inbesparingar och strukturreformer det vill säga nedskärningar borde förverkligas för miljarder och åter miljarder. Ett genomgående tema för regeringsprogrammet är att montera ner all form av reglering. Det låter fint, vem skulle älska reglering. I praktiken betyder det ändå till exempel sämre trafikförbindelser på glesbygden eller överhuvudtaget en försämring av offentlig service, men också privatisering. Förutom nedskärningar och tvångslagar är det värsta det att regeringen ingriper i och begränsar arbetsmarknadsparternas avtalsrätt, påpekade Aalto. Den allvarliga diskussionen om ett utökat samarbete mellan Metallförbundet, Pappersförbundet, Industrifacket TEAM och Träfacket har fortsatt under hösten. Enligt Aalto har diskussionen nått det stadiet att man på våren kunde fatta beslut kring tidtabellen för förbundssamarbetet. – Om det går så, kan det som snabbast ske ingående konkreta åtgärder på samarbetsfronten så tidigt som år 2017. Medlemsavgiften oförändrad BESLUT Metalls förbundsfullmäktige godkände på sitt höstmöte i Helsingfors stadgeenligt verksamhetsplanen för 2016 och budgeten för nästa år. Också medlemsavgiften slogs fast och är för år 2016 1,75 procent, det vill säga samma som iår. RÄTTELSE I Ahjo 15 på sidan 34 fanns fel information om rätt till söckenhelgsersättningar för julafton, juldagen och annandagjul. Rätt information finns på förbundets webbplats: www.metalliliitto.fi/web/se/sockenhelgsersattningarnavid-arskiftet Metalls svenska sektion tackar för det gångna året och önskar er alla en god jul och ett gott nytt år! R E D IG E R IN G JO H A N LU N D A R B E T S LÖ S H E T S S KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 16 39 17.12.2015 AHJ1516_24-48.indd 39 8.12.2015 12:41:56
• METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. T YÖT TÖ M YYS T U RVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi L 40 16 17.12.2015 AHJ1516_24-48.indd 40 8.12.2015 12:41:57
• 16 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A R O N I LE H T I Alueellasi ARTHUR LOMARAINEN elektroniikkatyöntekijä, Teleste Oyj, alueellisen nuorisotoimikunnan jäsen, ammattiosaston opintosihteeri, Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Vuoden 2016 aikana seuturyhmät ja ammattiosastot voivat järjestää uusille jäsenilleen tilaisuuksia, joissa jäsenten mahdollisuudet toimia tulevat tutuksi. Tilaisuuksia ei ole sidottu tuntimääriin. Tuki tilaisuuksiin on 25 €/hlö. Järjestämistä koordinoivat aluetoimistot. Kun alat suunnitella tilaisuutta, ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi. Koulutustukihakemus lähetetään normaalisti koulutuksen toiminta-alueelle. 41 Voima herää lounaassa ”Voimaa on, mutta se on unelias.” Metallin nuoret Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alkavat herätellä uinuvaa voimaansa tammikuun lopusta alkaen. Idea Tähtien sota -teemalla järjestettävästä koulutuksesta syntyi alueellisessa nuorisotoimikunnassa. – Ajateltiin, että koulutuksen pitäisi olla hauskaa ja mielenkiintoista, sanoo toimikunnan jäsen, elektroniikkatyöntekijänä Telestellä toimiva Arthur Lomarainen. – Meillä oli tunne, että voimaa on kyllä olemassa, mutta se nukkuu tai on unelias. Tämän koulutuksen kautta sitä voimaa lähdetään herättämään. Koulutuksen sisältö ja rakenne ovat pitkälti Lomaraisen kehittelemiä. Kolmeosaisen kurssikokonaisuuden ensimmäisessä jaksossa keskitytään Metalliliiton paikalliseen ja alueelliseen toimintaan. Toisessa jaksossa aiheena on valtakunnallinen toiminta, ja ohjelmassa on muun muassa Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn tapaaminen. Päätösvaiheessa nuoret opiskelevat Metallin ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä toimintaa. Loppuhuipentumana on matka Brysseliin. – Tarkoitus on käydä lounaalla Miapetra Kumpula-Natrin luona EU-parlamentissa. Myös FinUnionsin toimisto, Naton päämaja ja mahdollisesti Suomen edustusto ovat vierailulistalla, selvittää Lomarainen. Voiman herättäminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista; saahan uusi Tähtien sota joulukuussa ensi-iltansa. – Ensi-iltaan ei ole lippuja, ne taitaa olla myyty loppuun. Mutta onhan se leffa joka tapauksessa pakko nähdä, kertoo Lomarainen. NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. Murikassa 17.12.2015 KO U LU T U S T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A R O N I LE H T I Alueellasi ARTHUR LOMARAINEN elektroniikkatyöntekijä, Teleste Oyj, alueellisen nuorisotoimikunnan jäsen, ammattiosaston opintosihteeri, Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1 T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I Vuoden 2016 aikana seuturyhmät ja ammattiosastot voivat järjestää uusille jäsenilleen tilaisuuksia, joissa jäsenten mahdollisuudet toimia tulevat tutuksi. Tilaisuuksia ei ole sidottu tuntimääriin. Tuki tilaisuuksiin on 25 €/hlö. Järjestämistä koordinoivat aluetoimistot. Kun alat suunnitella tilaisuutta, ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi. Koulutustukihakemus lähetetään normaalisti koulutuksen toiminta-alueelle. 41 Voima herää lounaassa Metallin nuoret Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alkavat herätellä uinuvaa voimaansa tammikuun lopusta alkaen. Idea Tähtien sota -teemalla järjestettävästä koulutuksesta syntyi alueellisessa nuorisotoimikunnassa. – Ajateltiin, että koulutuksen pitäisi olla hauskaa ja mielenkiintoista, sanoo toimikunnan jäsen, elektroniikkatyöntekijänä Telestellä toimiva Arthur Lomarainen. – Meillä oli tunne, että voimaa on kyllä olemassa, mutta se nukkuu tai on unelias. Tämän koulutuksen kautta sitä voimaa lähdetään herättämään. Nuorten ay-koulun sisältö ja rakenne ovat pitkälti Lomaraisen kehittelemiä. Kolmeosaisen kurssikokonaisuuden ensimmäisessä jaksossa keskitytään Metalliliiton paikalliseen ja alueelliseen toimintaan. Toisessa jaksossa aiheena on valtakunnallinen toiminta, ja ohjelmassa on muun muassa Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn tapaaminen. Päätösvaiheessa nuoret opiskelevat Metallin ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä toimintaa. Loppuhuipentumana on matka Brysseliin. – Tarkoitus on käydä lounaalla Miapetra Kumpula-Natrin luona EU-parlamentissa. Myös FinUnionsin toimisto, Naton päämaja ja mahdollisesti Suomen edustusto ovat vierailulistalla, selvittää Lomarainen. Voiman herättäminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista; saahan uusi Tähtien sota joulukuussa ensi-iltansa. – Ensi-iltaan ei ole lippuja, ne taitaa olla myyty loppuun. Mutta onhan se leffa joka tapauksessa pakko nähdä, kertoo Lomarainen. ”Voimaa on, mutta se on unelias.” NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 25.–29.1. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Hyvä lehtijuttu 1.–5.2. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.2.–4.3.) Taloudenhoito 8.–12.2. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) 15.–18.2. Hyvinvointi työyhteisössä 15.–19.2. Työsuojelun peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Kokoustoiminta (autoala mukana) 24.–26.2. Taseri-kirjanpidon kurssi 29.2.–4.3. Työsuojelun peruskurssi Työoikeus Kirjoitan – siis ajattelen 14.–18.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 11.–15.4.) Tietotekniikan jatkokurssi 21.–23.3. Yritystalous Työaika Kotisivukurssi 29.3.–1.4. Hyvinvointi työyhteisössä 30.3.–1.4. Kansantalous Yhdenvertaisuus työpaikalla 4.–6.4. Kaivosalan täydennyskurssi 4.–8.4. Työsuojelun peruskurssi Paikallinen sopiminen 6.–8.4. Naiset toimijoina 11.–15.4. Luottamusmiesten peruskurssi 18.–22.4. Työsuojelun peruskurssi Opintosihteerikurssi (autoala mukana) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Murikassa Varsinais-Suomi –Satakunta Nuorten ay-koulu alkaa 23.1. Ilmoittaudu heti aluetoimistoon! AHJ1516_24-48.indd 41 8.12.2015 12:42:02
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 14.1. Ahjo 2 (ilmestyy 28.1.) 4.2. Ahjo 3 (ilmestyy 18.2.) 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 103) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 4.1. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvitarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 4.1. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Jyrki Yrttiaho. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen to 7.1. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Eristyspeltiseppien ao. 155:n toimikunnan kokous la 16.1. klo 10.30 Riihimäen asemalla. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokous toimistolla to 7.1. klo 12. Suunnitellaan vuoden 2016 toimintaa. Kahvitarjoilu. Teljän Metallityöväen ao. 294 veteraanien vuosikokous ti 12.1. klo 16 Liisanpuistossa. Valitaan veteraanien toimihenkilöt vuodelle 2016 ja hyväksytään vuoden 2015 tilit. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 23.12.–11.1., jolloin yhteydenotot tarvittaessa sähköpostilla metalli5@sci.fi. Toimisto on avoinna 12.1. alkaen tiistaisin ja torstaisin klo 9.30–13 ja 14.30–17. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, suljetaan ke 23.12. klo 13 ja to 31.12. klo 13. Toimisto on kiinni 4.–5.1. Toimisto on 7.1. alkaen auki normaalisti ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n teatterimatka Tampereen työväenteatteriin la 19.3. klo 13 näytökseen Desiree. Lähtö Turun kauppatorilta Ortodoksikirkon edestä klo 10 ja paluu näytöksen jälkeen. Hinta 45 €. Ilmoittautumiset ja maksut 15.2. mennessä toimistoon, puh. (02)469 1410. Mukaan mahtuu 50 nopeinta. Jokioisten Metallityöväen ao. 2:n teatterimatka la 6.2. Tampereen Työväenteatterin esitykseen Yksi halusta, toinen rakkaudesta. Hinta jäsenille 20 €, muille 50 €, sisältää bussimatkat, teatterilipun ja ruokailun. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksut 3.1. mennessä Juhalle, puh. 040 578 5525. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily ke 13.1. Tallinnaan. XPRS-laiva lähtee klo 11.30 Helsingin Katajanokan terminaalista ja saapuu Tallinnaan klo 14. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistrobuffet klo 11.15 alkaen. Paluulähtö Tallinnasta klo 18, Helsingissä klo 20.30. Lippujen jako terminaalilla tuntia ennen laivan lähtöä. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 20 €, muille 32 €, maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Ilmoittautuminen 28.12. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@ pp.inet.fi. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien risteily Turku–Tukholma–Turku 29.2.–1.3. Lähtö ma klo 19 Salon torilta, klo 19.15 Halikosta. Paluu ti laivan saavuttua Turkuun. Hinta 45 € sisältää paikan 2 hlön hytissä, ruokailun ja pullakahvit. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 29.1. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82:n Tallinnanmatka 23.–24.1. M/S Star lähtee Länsisatamasta la klo 10.30 (paikalla oltava klo 9.30). Takaisin Helsinkiin saavumme su klo 18.30. Yöpyminen Tallink City -hotellissa. Paikkoja 30 hengelle. Pähkinänsärkijä-baletin esitykseen la klo 19 varattu 20 lippua. Menomatkalla aamiainen laivalla ja illallinen hotellissa ennen balettia. Sunnuntaina vapaa ohjelma. Hinta 40 € ja balettilipun kera 50 €. Ilmoittautumiset 5.1. mennessä Leila Rantaselle, puh. 045 132 0261 tai Minna Polvelalle, puh. 050 380 5099. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n työntekijöille ja eläköityneille jäsenille glögitarjoilu pe 18.12. klo 13 Kultakeskuksessa puristinosastolla. Toimikunta toivottaa kaikki tervetulleiksi! Teljän Metallityöväen ao. 294 veteraanien matka Tallinnaan 18.–20.4. Lähtö Porista Helsinkiin Nuorisotalon parkkipaikalta ma klo 16.20. Saapuminen Tallinnaan ti-aamuna klo 7. Aamiainen klo 7.30 Kochi Aidadissa. Majoittuminen Viru-hotellissa 2 h-huoneissa. Keskiviikkona aamiainen hotellissa ja klo 12 huoneiden luovutus. Laiva Viking XPRS lähtee klo 18 Tallinnasta Helsinkiin. Matkan hinta 115 €/hlö B2-hytissä. Hintaan sisältyy bussimatkat Pori–Tallinna–Pori, laivamatkat (meno B2-hyteissä, paluu kansipaikoin), aamiainen Kochi Aidadissa, majoitus Viru-hotellissa 2 h-huoneessa ja aamiainen. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 12.3. Raimo Liljeroosille, puh. 0400 123 435. Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n jäsenristeily 12.–13.2. Tallinnaan M/Baltic Queen -laivalla. Hinta 50 €. Lipunmyynti ammattiosaston toimistolla ke 16.12. ja la 19.12. ja sen jälkeen päivystysaikoina 10.1. asti. Paikkoja rajoitetusti. Helsingin Autokorjaajat ao. 337:n jäsenille seuralaisineen risteily 12.–13.3. Lähtö Katajanokalta Viking XPRS –laivalla la klo 21.30; satamassa oltava tunti ennen lähtöä. Paluu su klo 10.40. Majoittumisen 2h-hytissä, illallinen juomineen ja meriaamiainen. Matkustajatietoihin tarvitaan nimi, osoite, syntymäaika ja puhelinnumero. Ilmoittautumiset 11.1. mennessä sähköpostitse kettunen62@gmail.com. Lisätietoja risteilystä Ari Kettuselta, puh. 050 352 5392. Talvivaaran Metallija kaivostyöväen ao. 346:n jäsenille retki Kärpät–Kalpa-jääkiekko-otteluun 23.–24.1. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 13.1. mennessä Jukka Vetolalle, puh. 050 5230 855. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien koulutusristeily 9.–10.2. Lähtö ti-aamuna Turusta Viking Line Amorellalla, paluu ke-aamuna. Hinta 2 h-hytissä jäsenille 30 €, muille 55 €, jos yksin hytissä 35 €/60 €. Maksut ja ilmoittautumiset 31.12. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. SEUTURYHMÄT Joensuun seuturyhmän (ao:t 19,59, 196, 216, 221 ja 320) viikonloppukurssi 16.–17.1. klo 10 alkaen Huhmarissa. Kurssin aiheena liittokokousvaalit ja liittokokousaloitteet, kouluttajina Hannu Savolainen ja Hannu Koistinen. Kurssi on osallistujille ilmainen sisältäen ruokailut, matkat ja kylpyläliput. lmoittau tumiset 30.12. mennessä Kari Martikaiselle, puh. 050 365 2540. Muistathan perua jos tulee este! AHJON AIKATAULU 2016 osastoilmoituksille Toimita ilmoituksesi viimeistään nro ilmoitukset perillä ilmestyy (torstai) 2 14.1.2016 28.1. 3 4.2. 18.2. 4* 25.2. 10.3. 5* 22.3. Tiistai! 7.4. 6 14.4. 28.4. 7 5.5. 19.5. 8 26.5. 9.6. 9 16.6. 30.6. 10 28.7. 11.8. 11 18.8. 1.9. 12 8.9. 22.9. 13 29.9. 13.10. 14 20.10. 3.11. 15 10.11. 24.11. 16 1.12. 15.12. TOIMISTOT KIINNI Metalliliiton keskustoimisto ja aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa suljetaan 23.12. klo 14. Toimistot ovat kiinni 24.–27.12., 31.12.–3.1. ja loppiaisena 6.1. Suomen Hostellijärjestö (ent. Suomen Retkeilymajajärjestö) tarjoaa matkailuun liittyviä etuja Metalliliiton jäsenille. ? Hostellikortilla säästää vähintään 10 % majoituksesta kaikissa HI-hostelleissa. Alennuksia saa myös mm. auton vuokraamisesta ja museoiden sisäänpääsymaksuista. Hostellikortti on voimassa vuoden tai kaksi vuotta ostohetkestä alkaen. ? Lisätietoja Suomen Hostellijärjestön jäseneduista ja alennuksista sekä ohjeet hostellikortin hankki misesta järjestön kotisivuilta www.hihostels.fi. Metalliliitto on jäsenliitto Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys (PHT) ry:ssä, joka puolestaan on Suomen Hostellijärjestön jäsenjärjestö. * lehtien väli poikkeuksellisesti 4 viikkoa 16 17.12.2015 42 AHJ1516_24-48.indd 42 8.12.2015 12:42:03
• RAUHALLISTA JOULUA JA TURVALLISTA VUOTTA 2016! ejendals suomi oy Jokipiintie 127 61280 Jokipii Puh. 06 2146 111 info@ejendals.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään 14.1. Ahjo 2 (ilmestyy 28.1.) 4.2. Ahjo 3 (ilmestyy 18.2.) 25.2. Ahjo 4 (ilmestyy 103) Virkeyttä vedestä – lomaviikko eläkeläisille 25.–30.4. Huhmarissa ? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa eläkeläisille suunnatun tuetun lomaviikon. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdolli suus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman hintaan sisältyvät täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. Viikon aikana järjestetään luentoja vesiliikunnasta ja veden tärkeydestä ravinnon kannalta. Lomaohjelmassa on tarjolla myös vesijumppaa sekä uimakoulu, jossa rintauintia, vapaauintia sekä opetusta uimataidottomille. ? Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. ? Lomalle haetaan joko Hae lomalle -linkin kautta osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi tai Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. Hakemus on palautettava 26.1. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Olemme lahjoittaneet joulutervehdyksiin varatun rahasumman Suomen Pakolaisavulle. This year we have donated the funds reserved for Christmas Greetings to the Finnish Refugee Council. Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2016 Merry Christmas and a Successful Year 2016 Ahjon toimitus toivottaa levollista joulua ja toimeliasta vuotta 2016! Seuraava Ahjo ilmestyy 7. tammikuuta. PE NT TI OT SA MO 43 AHJ1516_24-48.indd 43 8.12.2015 12:42:06
• 44 Lämmintä joulua ja turvallista uutta vuotta! S T A T II V I Hyv ää Joulu a ja Onn ellista Uutt a Vuot ta 2016 AHJ1516_24-48.indd 44 8.12.2015 12:42:10
• 45 Hyv ää Joulu a ja Onn ellista Uutt a Vuot ta 2016 Turun Haalarituote Oy Pääskykalliontie 1 21420 Lieto Puh. 02 487 8355 myynti@haalarituote.fi AHJ1516_24-48.indd 45 8.12.2015 12:42:11
• 16 17.12.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN 46 O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1A , 2D , 3A , 4D AHJ1516_24-48.indd 46 8.12.2015 12:42:19
• KOT I M AT KA Polkupyöräily 1. joulukuuta klo 15.30 LAITOSMIES Shuo Wang TYÖPAIKKA Marttiini Oy, Rovaniemi MATKA Rantavitikantie–Marttiinintie, Rovaniemi MATKAN PITUUS JA KESTO 2,5 km, 8 min KUVA TIMO LINDHOLM 47 AHJ1516_24-48.indd 47 8.12.2015 12:42:23
• PRO2 – Posti Oy Luontaista hyvinvointia. www.harvia.fi Joulusaunan lämmittää Harvia Harvialta saat kaikki puitteet täydelliseen joulusaunaan – ja jokaiseen muuhunkin saunahetkeen, arkeen ja juhlaan, ympäri vuoden, kaikille saunojille. Cilindro HEE Cilindro VHEE Aina valmis Forte Harvia 16 Legend 240 AHJ1516_24-48.indd 48 8.12.2015 12:42:24