AHJO 2/2014 - Lehtiluukku.fi

ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 30.01.2014 NRO 2 JAKSAMINEN VAATII NOLLAUSTA ONKO MUUTOKSESSA TURVAA? HOHOI LÄNNEN LOKARIT Mersun tekijät AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 1 BRA FLYT FÖR BÅTVARV I SALO 22.1.2014 11:37:02
2 2 30.01.2014 Ahjo luettavissa myös verkossa ? Ahjo alkoi vuoden alusta ilmestyä näköislehtenä. Toimituksen yhteystiedot Sähköistä versiota lehdestä voit lukea osoitteessa www.ahjo.fi. Tiedot ilmoittajalle Anna juttuvinkki tai palautetta Uusin Ahjo. Se julkaistaan lehden ilmestymispäivänä. Sitä pääset lukemaan joko punaisesta painikkeesta tai lehden kannesta. Ahjon uudet verkkosivut mukautuvat käyttäjän laitteeseen oli se pöytätietokone, tabletti tai älypuhelin. Täältä saat auki pdf-version. Voit halutessasi ladata sen itsellesi. Ahjojen jutut vuosilta 2008–2013. Kuluvan vuoden Ahjot Aikataulu osastojen ilmoituksille on täällä. Tästä voit tehdä sanahaun lehden sisällöstä. Lehden Voit lukea joko yksittäisinä sivuina voit tulostaa tästä. tai aukeamina. Lehti koko ruudun kokoiseksi. Sivulta toiselle voit siirtyä näillä näppäimillä. ? Näköislehdessä on mukana linkkejä, jotka monipuolistavat lehden lukemista. Suoraan lehden yksittäiselle sivulle. Sivun kokoa voit suurentaa tai pienentää tällä työkalulla tai klikaamalla sivulle. Esimerkiksi kannen sisältövinkkejä napauttamalla pääset suoraan kyseiseen juttuun. Juttujen sisällä olevat nettiosoitelinkit puolestaan vievät suoraan kyseille verkkosivulle. Eri laitteissa ja versioissa linkit näyttäytyvät hieman eri tavoin. Esimerkiksi kun luet näköislehteä pöytätietokoneella, linkki näkyy sinireunaisena laatikkona vasta kun viet hiiren sen kohdalle. Myös näillä näppäimillä voit siirtyä sivulta toiselle. Avaa linkki ? Näköislehteä voit lukea pöytätietokoneella. Lehti ei toimi tai näy kunnolla tai ollenkaan? Lataa pöytätietokoneellesi uusin Adobe Flash Player ilmaiseksi osoitteesta www.adobe.com/go/getflashplayer www @ Anna palautetta lehtiuudistuksesta ja näköislehdestä: ahjo@ metalliliitto.fi, www.ahjo.fi tai postitse Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1402_2-3_UUSIN.indd 2 ? Lehteä voit lukea myös tabletilla ja älypuhelimella. iPadille ja iPhonelle saa ladattua erillisen Lehtiluukku-sovelluksen App Storesta. Android- ja Windows Phone 8 -laitteilla näköislehti avautuu suoraan laitteen selaimella. Näköislehden toteuttaa lehtiluukku.fi-palvelu, jota ylläpitää ePaper Finland Oy. 27.1.2014 14:29:12
PÄ Ä K I R J O I T U S PUHEENAIHE 4 4 5 "Nopean toiminnan joukot tehtaan porttien sisälle" Miten saada täysi eläke? AMMATTILAINEN 7 Pentti Aho, putkiasentaja Arctech Helsinki Shipyard 10 Laseria, liimaa, robotteja – ja osaajia 20 Ilmojen ihmeitä Härmälästä 30 Yhdysvaltojen ay-liike nyt 38 Positiva samarbetsförhandlingar på varvet i Salo TOIMIJA 18 Antti Mäki, työsuojeluvaltuutettu Keskusautohalli 26 10 HARRASTUS 18 Seiska, jääkiekko 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 18 TOIMIJA 22 PÄIVYSTÄJÄ 24 TYÖTILA 26 NÄKEMYS 29 TIEDE 29 TEKEMINEN 33 KANSAINVÄLINEN 35 HARRASTUS 41 ARBETSLÖSHETSSKYDD 42 TYÖTTÖMYYSTURVA 43 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA Poliittinen oikeisto, monet kaikkitietävät tutkijat ajatuspajoissaan ja työnantajat sanovat ammattiyhdistysliikkeen olevan menneisyyden liikettä. Jotkut työnantajien edusmiehet ovat ammattiyhdistysliik keen nujertaakseen valmiit lopettamaan myös omat edunvalvonta järjestönsä. Ammattiyhdistysliikkeen perustamiseen johtanut tarve on edelleen olemassa: työntekijöiden työehtojen parantaminen ja heikoimmassa asemassa olevien aseman kohentaminen koko yhteis kunnassa. Konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimet vaihtelevat aikakauden mukaan. Jos luulee, että työntekijän asema olisi täysin turvattu, niin kannattaa kuunnella Metalliliiton edunvalvonnan päivystystä ja järjestäjiä. On uskomatonta, miten jotkut työnantajat yrittävät kiertää niin työehto sopimuksia kuin lakiakin. Eikä kyse voi olla pelkästään tietämättömyydestä. Ammattiyhdistysliikkeen voima lähtee ”Aktiivisuus työpaikoilta. Edunvalvontaa ei ole ilman on toimintaa, aktiivisia ihmisiä työpaikoilla. Jokaisella ei asemia” työpaikalla on jotain parannettavaa HEIKKI PISKONEN työehdoissa tai työolosuhteissa. Päätoimittaja Aktiivisuus ei tarkoita muodollista asemaa. Kaikista ei tule luottamusmiestä tai ammattiosaston puheen johtajaa. Kaikkia ei kiinnosta istua sääntömääräisissä kokouksissa. Aktiivisuus on toimintaa yhteisesti asetetun tavoitteen saavuttami seksi. Jokainen jäsen voi olla työpaikkaaktiivi. Juuri tästä on paljolti kyse Metalliliiton järjestämistoiminnassa: löytää vielä järjestäytymättömällä työpaikalla yhteiset tavoitteet omien työolojen ja ehtojen parantamiseksi, muodostaa ne esityksiksi ja viedä niitä yhdessä eteenpäin. Viime kädessä kyse on siitä, onko ammattiliitolla oikeus neuvotella ja solmia kaikkia työntekijöitä ja työnantajia sitova työehtosopimus. Työnantajien julkilausuttu tavoite on mahdollisimman pitkälle me nevä työpaikka ja yksilötasoinen sopiminen. Ammattiyhdistysliike on tulevaisuuden liike, jos se sitä itse haluaa. Liikkeen muodostavat työntekijät, jotka yhteistoiminnan avulla paranavat työ ja palkkaehtojaan, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeu dellisia etujaan sekä edistävät yhteiskunnallista asemaansa, oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa. VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA AO-ILMOITUKSET Postitse, sähköpostina tai telekopiona OSOITTEENMUUTOKSET Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TOIMITUKSESTA POISSA 28.2. ASTI KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 VS. TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 3 Anni Turunen 020 77 41233 040 6480 2611 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 2 Tulevaisuuden liike VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 30.01.2014 3 S I S Ä LT Ö Asko-Matti Koskelainen TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 24 euroa Ulkomaille 30 euroa MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 22.1.2014 11:37:14
4 2 30.01.2014 PUHEENAIHE Miten pitkään pitäisi jatkaa töissä sen jälkeen kun on täyttänyt 63-vuotta? "Eläköitymisvuosi" Syntymävuosi Tarvittava työuran pidennys* Elinajan piteneminen** 2014 1951 3 kk 9 kk 2015 1952 3–4 kk 11 kk 2016 1953 4–5 kk 13 kk 2017 1954 5–6 kk 15 kk 2018 1955 6–7 kk 17 kk *RIIPPUU MM. ELÄKEKERTYMÄSTÄ **ENNUSTE. MUUTOS VUODESTA 2010 Täysi eläke kolmen kuukauden lisätyöllä Tänä vuonna 63-vuotiaana eläkkeelle jäävien eläkkeitä leikataan 21–42 eurolla kuukaudessa. Tämä koskee 1 000–2 000 euron eläkkeitä, isommista leikataan enemmän. Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla pyritään pitämään eliniän pitenemisestä johtuvat eläkekustannukset kurissa. Se määritetään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. ELÄKETURVA Eläkkeiden leikkaus tehdään elin aikakertoimen mukaan. Mikäli eläkkeelle lähtöä siirtää kolmella kuukaudella, eläke nousee yhtä suureksi kuin se olisi ilman elinaikakerrointa. Elinaikakerroin on leikannut osan uusista eläkkeistä vuodesta 2010 lähtien. Kertoimen ideana on saada työntekijät työskentelemään pi dempään. Kymmenen vuoden kuluttua niin sa notun täyden eläkkeen saa, jos pysyy töissä noin 64vuotiaaksi. Niin sanotulla täydellä eläkkeellä tarkoitetaan eläkettä, jonka saisi 63vuotiaana ilman elinaika kertoimen tekemiä leikkauksia. Eläketurvakeskuksen ETK:n kehityspäällik kö Marjukka Hietaniemi muistuttaa, että on vaikea määrittää tarkkaa pituutta lisätyölle, jolla eläkkeen saa täytenä. – Moni tekijä vaikuttaa siihen, kuinka monta kuukautta lisätyötä tarvitaan: Millainen on työn tekijän eläkekarttuma? Jatkaako hän nykyisessä työssään ja minkälaisella palkalla? Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä suhteellises ti saman verran kaikilta. Jos eläkettä on karttunut 60 prosenttia ansiotulosta, eläkkeestä leikkaan tuu enemmän euroja kuin pienemmän karttuman eläkkeestä. Siksi ensimmäisten pitää tehdä lisä työtä pidempään niin sanotun täyden eläkkeen saadakseen. Hietaniemi huomauttaa, että 63vuotiaana teh dystä työstä kertyy eläkettä nopeammin kuin alle 63vuotiaana. Superkarttuman takia tarvittavan euromäärän kirii kiinni nopeammin kuin nuorem pana. 63vuotiaat kartuttavat eläkettä 4,5 prosent tia vuosiansiosta, kun yli 52vuotiailla karttuma on 1,9 prosenttia ja sitä nuoremmilla 1,5 prosenttia. ELINAIKAKERROIN VAIKUTTAA ELÄKKEEN MÄÄRÄÄN Kunkin ikäluokan elinaikakerroin lasketaan, kun ikäluokka täyttää 62 vuotta. Siksi on vaikea antaa tarkkaa tietoa, kuinka paljon työntekijän pitää tulevina vuosina tehdä lisätyötä, jotta hän saa eläkkeen täytenä. Jokaisen ikäluokan elinajanodotetta verrataan aina vuoteen 2009. Jos elinajanodote on kasvanut vertailuvuodesta, elinaikakerroin leikkaa eläket tä. Jos ikäluokan kuolleisuus on kasvussa, leikku ri pienenee tai katoaa jopa kokonaan. Pääsääntöisesti eläkeikää lähestyvien terveys on aiempia ikäluokkia parempi, minkä takia elin ajanodote kasvaa ja elinaikakerroin nousee. – Täytyy muistaa, että tänä vuonna 63 vuotta täyttävillä on edessään yhdeksän kuukautta pi dempi elämä kuin vastaavan ikäisillä oli vuonna 2010, Hietaniemi viittaa ennusteisiin. – Siihen nähden kolmen kuukauden lisätyö täyteen eläkkeeseen ei ole paljon. TAVOITTEENA ELÄKÖITYMISIÄN NOSTO www Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 4 Jokainen voi laskea Työeläke-sivustolla, kuinka pitkään pitää työskennellä saadakseen täyden eläkkeen. www.tyoelake.fi > Laskurit > Laske kannustinkarttuman vaikutus, jos jatkaisit työtä 63 vuotta täytettyäsi Elinaikakertoimen tarkoitus on saada eläkemenot kuriin, koska eläkeläiset elävät yhä pidempään. Tähän tähtää se, että kuukausieläkkeitä leikataan kertoimen mukaan. Toisaalta elinaikakerroin nos taa oikein toimiessaan eläköitymisikää. – Jokainen 63 vuoden iässä työtä jatkava voi laskea Työeläkesivustolla, kuinka paljon pidem pään pitää työskennellä, jotta eläke tulee täytenä, Hietaniemi neuvoo. BIRGITTA SUORSA/UP 22.1.2014 11:37:16
LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä METSO Metso tukee koulutusta ja yrittäjyyttä UUSI Metson Rautpohjan tehtaalta Jyväskylästä on irtisanottu mittavat määrät väkeä kahtena viime vuotena. Pitkälti toista tuhatta työntekijää on joutunut etsimään uuden elannon. Pääluottamusmies Pentti Mäkinen kertoo työnantajan tarjonneen tukipakettia, jossa on 400 000 euron koulutusavustus ja saman verran tukea yritystoiminnan käynnistämiseen. Koulutukseen voi työntekijä saada enintään 10 000 euroa ja yrittämiseen 15 000 euroa. 60 metsolaista on hakenut tukea koulutukseen ja 20 yrittämiseen. – Metsolaiset ovat aloittaneet monenlaista yritystoimintaa torikaupasta autokorjaamoon. Osassa uusista yrityksistä tehdään samanlaista työtä, jota ihmiset ovat aiemminkin tehneet, Mäkinen sanoo. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 5 AJONEUVOMEKAANIKKO Petri Määttänen, 37 TYÖPAIKKA Virtasen Moottori Oy, Salo AMMATTIOSASTO Salon auto- ja konealan ammattiosasto ao. 433 2 Ilman ennakkoluuloja Muutosturva tuo töitä TYÖLLISYYS. – Muutosturva on suomalainen malli, jossa nopean toiminnan joukot menevät tehtaan porttien sisälle tarjoamaan uudelleen työllistymisen ja koulutuksen palveluita, työ ministeri Lauri Ihalainen sanoi esitellessään tutkimusta muutosturvan tuloksista. Tutkimus perustuu vuosina 2010 ja 2011 muutosturvan piiriin tulleiden 57 000 henkilön tietoihin. Muutosturvan piirissä olleista 56 prosenttia on työllistynyt puolentoista vuoden sisällä. Myös ne, jotka eivät ole saaneet työtä, ovat sijoittuneet hyvin työvoimapoliittisten toimenpiteiden, kuten koulutuksen, piiriin. 30.01.2014 Vain yksi prosentti muutosturvaa saaneista on pudonnut kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Turvassa on vielä huomattavia kehittämis kohteita. Keskeisin niistä on muutosturva asiantuntijoiden määrän lisääminen. Nyt heitä työskentelee kaikissa maan TEtoimistoissa alle 30. Tutkimuksen tehneen TKEvalin tutkijan, Tommi Ålanderin mukaan myös eri osapuol ten yhteistyötä on syvennettävä. Kuhunkin tilan teeseen on saatava sopivimmat toimintamallit. Työnantajien ja työntekijöiden edustajien, TE toimistojen asiantuntijoiden, työterveyshuollon, kuntien ja kaupunkien viranomaisten sekä yk sityisten palveluntarjoajien saaminen samaan pöytään mahdollistaa hyvät tulokset. Uudenmaan TEtoimiston muutosturva asiantuntija Johanna Vuorela peräänkuulut taa yrittäjyyttä työllistymisväylänä. Tätä tietä tasoittavat seudulliset yrityspalvelukeskukset. Toistaiseksi vain muutaman prosentti muu tosturvan piriin joutuneista on siirtynyt yrit täjäksi. Kaikkiin muutosturvan toimenpiteet eivät tehoa tasapuolisesti. Esimerkiksi suuren raken nemuutoksen vaivaaman paperiteollisuuden työntekijöillä on ollut muutosturvasta huoli matta vaikeuksia löytää uutta työtä. Ongelmia on ollut myös iäkkäimmillä ja heikosti koulu tetuilla työntekijöillä. – Aion asettaa kolmikantaisen työryhmän, joka työstää muutosturvan kehittämisehdotuk sia ja suosituksia, Ihalainen lupaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus koordinaattori Merja Kauhanen pitää muutos turvan etuna varhain käynnistettäviä toimenpi teitä. Tärkeää on tehdä ne myös henkilön omia tarpeita vastaaviksi.– Työnsä menettävä henki lö voi lähteä hakemaan uutta työtä jo heti siinä vaiheessa, kun hän on tietoinen irtisanomisesta. Palkallinen työnhakuvapaa antaa tähän mahdol lisuuden. – On hyvä, että työvoimatoimistossa laaditaan jo varhaisessa vaiheessa työllistämissuunnitelma. Siinä on mukana työllistämistä edistäviä toimen piteitä kuten työvoimakoulutusta. Olemme pitkään puhuneet, kuinka muutokset yritysrakenteissa ja töiden sisällöissä asettavat uusia vaatimuksia edunvalvontatyöllemme ja muulle toiminnallemme. Muutokset heijastuvat myös jäsenmääräämme, joka on laskenut. Olemme monin tavoin vastanneet näihin vaatimuksiin. Nyt meillä on käynnissä järjestämistoiminta. Sen keskeinen tavoite on mielestäni koko liiton neuvotteluvoiman vahvistaminen. Mitä useammalla työpaikalla on luottamusmies tekemässä edunvalvontaa, sitä vahvempi perusta meillä on työehtosopimusneuvotteluissa. Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi liitto. Työpaikkatason edunvalvonnassa on luottamusmiesten ohella ammattiosastolla merkittävä rooli. Mielestäni meidän tulee hyvin ennakkoluulottomasti tarkastella ammattiosastorakennettamme, jotta se tukee työpaikkojen edunvalvontaa parhaalla tavalla. Viime liittokokous meidät tähän myös velvoitti. Edunvalvonnalla ei pidä olla keinotekoisia esteitä. Muutosten on tuotava lisää paukkuja työpaikkatason edunvalvontaan. LINJAUS · 5 Y H T E I S K U N TA MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri JUKKA NORTIO MITEN TULIT ALALLE? Päädyin alalle heti armeijan jälkeen, koska työ vaikutti mielekkäältä. Ennen nykyistä työpaikkaa olin töissä Nokialla kunnes tehdas lakkautettiin. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Yleistä edunvalvontaa ja työttömyysturvaa jos siihen päätyisi. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Toivon että työpaikka säilyy. Olen tähän mennessä ollut onnekas. Olin työttömänä vain kuukauden ennen kuin löysin uutta työtä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, työllisyystilanne seudulla on sen verran heikko. 22.1.2014 11:37:23
6 2 30.01.2014 Viime vuoden lopussa: · 147 891 jäsentä 291 · ammattiosastoa 26 · 268 naista eli 17,8 % 38 · 901 vapaajäsentä, joista 33 213 eläkeläisiä 7 · 066 oppilasjäsentä Edelliseen vuoteen verrattuna: · 4 585 jäsentä ja 9 ammattiosastoa vähemmän · 4 992 uutta jäsentä Vaikuttaa, oikeasti Voittajat TYÖHYVINVOINTI Hyvä työ – pidempi työura -hankkeessa on mukana jo 70 yritystä. 16 työpaikassa on tehty vähintään kaksi mittausta hankkeen käytännön vaikutuksista. Mittausten mukaan kohtelu on tullut oikeudenmukaisemmaksi, jaksaminen ja motivaatio kohentuneet ja luottamus työnantajaan kasvanut. Harvoissa yrityksissä on päinvastaista kehitystä. Taustalla saattavat olla irtisanomiset. JÄSENKORTTI Marraskuun loppuun mennessä mobiilijäsenkortin ladanneiden kesken arvottiin viisi lahjakorttia Metallin verkkokauppaan. Onnettaren suosikeille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Mobiilijäsenkortin voit ladata osoitteessa www.metalliliitto.fi/ekortti. Jäsentietoja voi päivittää osoitteessa www.metalliliitto.fi/ sahkoinen-asiointi Työhyvinvointivalmentajaksi! 15 819 Metallityöväen työttömyyskassa maksoi vuonna 2013 päivärahaa 33 462 jäsenelle. Saajia oli 4 275 enemmän kuin vuonna 2012. Joulukuussa työttömänä tai lomautettuna oli 15 819 eli 13,5 % kassan jäsenistä. MURIKKA Koulutus alkaa 19.2. yhteistyössä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun kanssa. Seitsemän lähiopetuspäivän ja välitehtävien ohella opiskelijat tekevät projektityön. Projektilla kohennetaan oman työyhteisön hyvinvointia. Koulutusohjelma on suunnattu organisaatioiden avainhenkilöille, jotka työskentelevät työhyvinvointiin liittyvien asioiden kanssa. Todistuksen antaa Tampereen yliopisto. Lisää tietoa koulutuksen sisällöistä, ajankohdista ja hinnoista osoitteesta www.murikka.fi tai Marjo Nurmelta, marjo.nurmi@metalliliitto.fi. PURKAUTUNEET Länkipohjan Metallityöväen ao. 32 67 jäsentä ? Jämsänkosken Metallityöväen ao. 205 ? Vaadimme erityisesti työnantajilta, mutta myös valtiolta toimia suomalaisen vientiteollisuuden pelastamiseksi. Ei voi olla niin, että työntekijät joustavat selkänahastaan ja samalla yritykset luistavat yhteiskuntavastuustaan eivätkä kunnioita tehtyjä sopimuksia. ? Toivomme myös, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt pääsevät nopeasti sopimukseen osa-aikatyöntekijöitä koskevassa työtuntien tasaamisessa. Tällä vaikeutettaisiin nollasopimusten tekemistä. Nuoren on vaikea – ellei mahdoton – suunnitella elämäänsä, kun työtuntien määrästä ei ole varmaa tietoa. Metalliliiton valtakunnallinen nuorisotoimikunta Varkauden teletyöntekijäin ao. 251 47 jäsentä ? Kuopion teletyöntekijäin ao. 176 Nakkilan metallityöväen ao. 282 306 jäsentä ? Harjavallan metallityöväen ao. 127 Iijoen Metallityöväen ao. 288 59 jäsentä ? Oulun metallityöväen ao. 56 Satakunnan Teletyöntekijäin ao. 296 76 jäsentä ? Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao. 140 SEURAAVASSA AHJOSSA Telakoilla on vuosikymmenet tehty töitä lopun odotuksessa. ??Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen alin taulukkopalkka (työnvaativuusryhmä 1) on... A?8,61 B?9,04 C?9,49 D?9,97 C?Lapissa D?Etelä-Savossa ??Enonkoski sijaitsee... A?Satakunnassa B?Pohjois-Karjalassa ??Maratonin ME on Kenian Wilson Kipsangin nimissä. Se on... A?1,59,42 B?2,03,23 TIESITKÖ NYT ON TYÖNANTAJIEN VUORO C?2,09,52 D?2,15,01 ??Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy salamurhaattiin marraskuussa 1963 A?San Fransiscossa B?Dallasissa C?New Yorkissa D?Washingtonissa O I K E AT VASTAU KS E T S I V U LLA 4 6 AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 6 22.1.2014 11:37:31
14.1.2014 JÄRJESTÄMINEN Metalliliitto lähetti vuoden vaihteessa kaksi kirjettä. Vastaavia kirjeitä ei ole aiemmin lähetetty. Toinen lähetettiin kaikille työssäkäyville jäsenille. Siinä jäsentä kiitettiin siitä, että hän on mukana ja kehotettiin suosittelemaan jäse nyyttä työkaverille, joka ei vielä liittoon kuulu. Luottamusmiehille lähetetyssä kirjeessä korostettiin heidän rooliaan edunvalvonnassa ja kehotettiin kertomaan liiton jäsenyydestä työpaikalla. – Halusimme muistuttaa kaikkia työssä olevia jäseniä järjestäytymisen merkityksestä sekä jokaisen jäsenen omasta roolista sen yl läpitäjänä. Halusimme myös vahvistaa luotta musmiesten roolia jäsenhankinnassa, kertoo järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen. Hän muistuttaa, että ammattiliitto ei voi las kea itsestäänselvyyksien varaan. – Jäseneksi liittyminen ei monella työpaikal la tapahdu automaattisesti. Se vaatii jatkuvaa työtä. Jokainen jäsen voi tehdä jäsenhankinta työtä omalla työpaikallaan. Kirjeet olivat osa Metalliliiton järjestämis toimintaa. Sen yksi keskeinen tavoite on työ paikkatason edunvalvonnan vahvistaminen. – Tätä korostettiin luottamusmiehille lähe tetyssä kirjeessä. He ovat edunvalvonnan sel käranka. Toimiva organisaatio työpaikalla on peruslähtökohta toimivalla edunvalvonnalle. Haarahiltusen mukaan palaute on ollut pää sääntöisesti positiivista. – Meiltä on kysytty vieraskielistä materiaa lia, sillä entistä useammalla työpaikalla työs kentelee maahanmuuttajia. Lähiaikoina saam me jakoon jäsenyydestä kertovien esitteiden viron, venäjän ja englanninkieliset versiot. Jatkossa järjestämistoiminnassa lähestytään entistä kohdennetummin joitakin jäsenryhmiä. Esimerkkeinä Haarahiltunen mainitsee oppilas jäsenet ja tietyt ikäryhmät. Järjestämistoiminta Uutta kuplaa vanhan perään 11.48 C M Y CM MY CY CMY K nostetaan aiempaa selvemmin esille myös muus sa jäsenpostituksesta loppuvuodesta. Luottamusmiehille lähetetyn kirjeen muka na oli ilmoitustauluille tarkoitettuja julisteita ja esitteitä jaettavaksi. Ennen jäsen ja luottamus mieskirjeen postitusta niistä kerrottiin luotta musmiehille Metallin uutiskirjeessä. HEIKKI PISKONEN Yli 300 000 euron korvaukset OIKEUS STX Finland Oy joutuu maksamaan työsopimusten perusteettomasta päättämi sestä yhteensä yli 214 000 euroa ja hyvityksenä yhteistoimintalain rikkomisesta 102 000 euroa. STX irtisanoi 34 työntekijää alkuvuodesta 2011. He olivat työskennelleet Turun telakalla sisustusasentajina, puuseppinä ja palomiehenä. Metalliliitto ajoi jäsentensä puolesta oikeutta siitä, olisiko heille ollut tarjota työtä yhtiön muissa yksiköissä ja näin ollen irtisanomiset perusteettomia. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 7 2 Uusi vuosi alkoi ja raha on edelleen halpaa. Mutta missä se näkyy? Tuotannollisia investointeja halpa raha ei ole käynnistänyt. Uusien asuntojen rakentaminen elää hiljaiseloa. Kipeästi tarvittavia julkisia investointeja leikataan kaikkialla. Mutta pörsseissä juhlitaan, sillä niihin halpaa rahaa virtaa. Halvalla velkarahalla ostetaan vanhaa varallisuutta siinä toivossa, että joku maksaa tulevaisuudessa siitä vielä enemmän. Mitään uutta siitä ei synny. Osakekurssit nousivat lähes kaikkialla maailmassa viime vuonna reipasta vauhtia. Koko maailman osakekursseja kuvaava indeksi nousi viime vuonna lähes 20 prosenttia. USA:ssa kurssinousu oli vielä vahvempaa, ja osakeindeksit nousivat uusiin ennätyslukemiin. Helsingin pörssin OMX Helsinki 25 -indeksi nousi vuodessa 28 prosenttia. Se alkaa tavoitella samoja lukemia kuin ennen talouskriisiä. Osakkeiden hintojen noususta hyötyvät kuitenkin vain osakkeiden omistajat. Yritykset eivät välttämättä kostu siitä mitään. Teoriassa yritys voisi hyötyä sen oman osakkeen kurssinoususta sitä kautta, että osakeannilla firma voisi kerätä entistä edullisempaa pääomaa. Mutta osakeannit on jo paljolti leimattu vaikeuksissa olevien yritysten viimeiseksi pelastautumiskeinoksi. Jonkun firman osakekurssi heijastaa periaatteessa sen tulevia tuotto-odotuksia. Kurssit nousevat, kun osakkeiden ostajat uskovat tuottojen tulevaisuudessa nousevan. Tämän pitäisi periaatteessa innostaa firmaa investoimaan, mikä todellisuudessa auttaisikin noiden tuottojen nousuun. Mutta osakeantien ja toiminnan kehittämisen sijaan talousjohtajien päähän on taottu, että investoinnit on pidettävä pienempänä kuin firman poistot, jotta firmaan sijoitetun rahan tuotto paranee. Investoinnit on myös rahoitettava omalla kassavirralla ilman lisälainaa. Lainaa otetaan korkeintaan osinkojen maksuun. TALOUS 1 HEIKKI LEHTINEN / UP Kaksi kirjettä jarjestaja_ilmo_ahjo_140114.pdf 30.01.2014 7 PUHEENAIHE VarsinaisSuomen käräjäoikeus katsoi 31.12.2013, että Raumalla ollutta työtä olisi pi tänyt käsitellä yhteistoimintaneuvotteluissa. 26 työntekijän saamat korvaukset pe rusteettomasta irtisanomisesta vaihtelevat vajaasta 5 000 eurosta noin 11 000 euroon. Kahdeksan työntekijää jäi vaille korvauksia. Hyvityksenä yhteistoimintalain rikkomisesta yhtiö joutuu maksamaan 3 000 euroa 34:ää työntekijää kohti. Metalliliitto ajoi jäsentensä asiaa oikeudessa. "Halvalla velkarahalla vanha varallisuus vain vaihtaa omistajaa, uutta ei synny." 22.1.2014 11:37:31
8 2 30.01.2014 MIELIPIDE KO L U M N I VASTAUKSET: Vuosi vaihtui taas lomautusten merkeissä. Sama juttu joka vuosi. Taitaa lomauttelu olla niin sanot tu normikäytäntö joka firmalla, vaikka todellista tarvetta ei olisikaan. No mikäs siinä, kun se on helpoksi tehty: yt:t käyntiin ja nimilista esille. Kummastelen vain iki vanhaa karenssikäytän töä. Lomautetulle tulee viikon karenssi. Ensin rankaisee työnantaja lomautuksella ja perään liitto karenssilla, vaikka eihän se työntekijän vika ole. Kyllä tuo viikon palkka on todella tärkeä monelle palkan saajalle. Kaikki metallityöläiset kun eivät tienaa sitä kolmea tonnia käteen kuussa. Lisäksi lomautus vaikuttaa kesälomapäiviin. Karenssin ymmärrän, jos itse otat lopputilin ja menet liiton päivärahoille. Irtisanomisti lanteessa tai lomautuksessa en ymmärrä. Onneksi meillä on suuri ja mahtava Metalliliitto, joka pitää myös meidän pienituloisten liit tolaisten puolia. Vai pitääkö? Vuosi vuoden jälkeen on nähty syksyiset palkkaväännöt. Niissä Metalliliitto kättelee ensimmäisenä, ja myöhemmin sovitut muiden alojen sopimuk set pesevät Metallin 10–0. Myös jokasyksyiset palkka malttihuudot kuullaan. Mutta kuinkas käykään Arkadianmäellä vuodenvaihteen jälkeen? No, jokainenhan sen tietää. Oli taan tuma kuinka syvä tahansa, niin kyllä herrojen palkat nousevat. Metalliliiton vuosimaksut lähentelevät 600 euroa. Etujahan kortilla saa, mutta toivoisin nii hin reilua parannusta. Bensasta saa esimerkiksi Teboilin ja St1:n ilmaisella käteisalennuskortilla saman alennuksen kuin Metallin kortilla. Ja kuka nykypäivänä öljyt tai muut mistään huolto asemalta ostaa? Marketista saa halvemmalla. Ja mitä nyt liiton alennuksia vakuutuksista olen kysellyt, niin paremmat alennuk set saa muiden alojen kortilla. Eli milloin suuri liittomme al kaa hoitaa meidän pienituloisten liittolaisten asioita ihan oikeasti? LAKI MÄÄRÄÄ KARENSSIN LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi tai Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy vain jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. METALLILIITON EDUT Reilu peli vaatii reilut säännöt Työttömyyskassa maksaa lomau tuksen ajalta jäsenilleen työt tömyyspäivärahaa. Päivärahan maksatuksessa kassa noudattaa kaikkia työttömyyskassoja ja Ke laa sitovaa työttömyysturvalakia. Eduskunnan säätämä työttömyys turvalaki edellyttää omavastuu ajan eli ”karenssin” asettamista työttömyyden ja lomautuksen alkuun. Vuoden 2014 alusta alkaen työttömyysturvan omavastuuaika lyheni seitsemästä päivästä viiteen päivään. Tästä lyhennyksestä sovittiin työmarkkinajärjestöjen solmimassa työllisyys ja kasvu sopimuksessa. Omavastuuajan poistosta on tehty liittokokous aloitteita, ja Metalliliitto pitää asiaa edelleen yllä työttömyysturvaa koskevissa keskusteluissa. IRENE NISKANEN Työttömyyskassan johtaja PITKÄ LIUTA ETUJA Nimimerkki DUUNARI, Metallin jäsenkortilla saat polttoaine ja vakuutusalennusten lisäksi pitkän liudan muita etuja ja palveluita. Liitto neuvottelee ja kehittää työehtosopimuksesi, valvoo sen noudattamista ja tarjoaa tueksesi organisaation silloin, kun kaikki ei suju niin kuin pitäisi. Liitto on ostanut sinulle jäse nyytesi loppuun saakka voimassa olevan matkavakuutuksen sekä pysyvän haitan korvauksen. Murikkaopisto tarjoaa sinulle koulutusta, liiton lomatarjonta on käytössäsi joko yksinoikeudel la tai todella huokeaan hintaan. Juuri sinua varten tehdään myös liiton lehti Ahjo, josta voit lukea sinua koskevia uutisia ja tiedotteita. KARI SAIRO Metalliliiton talouspäällikkö Aloitin vuoden alussa kahdessa tehtävässä: Palkansaajajärjestöjen EUedustusto FinUnionsin johtajana ja Ahjon kolumnistina. Saavuin Euroopan pääkallonpaikalle Brysseliin mielenkiintoi sessa vaiheessa. Euroopan unionille on viime vuosina annettu yhä vahvemmat valtuudet ohjata jäsenmaiden politiikkaa. Se ohjaus koskee – hyvässä ja pahassa – kaikkia jäsenmaita, myös Suomea. Työntekijän kannalta monet EU:n pää tökset ovat hyviä. Esimerkiksi sopivat työ aikojen eurooppalaiset ylärajat. EUmaat ovat päättäneet, että kun niiden yritykset kilpailevat keskenään, ylipitkät työpäivät eivät ole hyväksyttävä tapa hakea kilpai luetua. Tällaisia päätöksiä on muissakin työelämän asioissa ja niitä tarvitaan lisää. EU:n entistä vahvempiin valtuuksiin ohjata jäsenmaita liittyy kuitenkin myös ”Keinojen riskejä. suhteen oltava EU ohjeistaa jäsenmaita tiukkaan talou tarkkana" denpitoon ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. PEKKA RISTELÄ Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa – vahvaa FinUnionsin johtaja taloutta ja kansainvälistä kilpailukykyä tarvi taan. Keinojen suhteen on kuitenkin hyvä olla tarkkana. Viime vuosilta on varoittavia esimerkkejä EUlinjauksista, joissa menestystä haetaan työntekijöiden oikeuksien purkamisesta. Myös tärkeät Euroopan tason työelämäsäännökset on viime aikoina kyseenalaistettu kilpailukyvyn nimissä. Puhutaan ylisäänte lystä ja Euroopan yrityksiä rasittavasta sääntelytaakasta. Miksi Euroopan menestystä etsittäisiin työntekijöiden hyvin voinnin heikentämisestä, vaikka vertailut osoittavat hyvinvointiin panostavien maiden olevien kilpailukykyisimpiä? Miten ihmeessä säännöistä on tullut kirosana, vaikka kuka tahansa ymmärtää, että reilu peli vaatii myös reilut säännöt? Mistä työntekijöiden oikeuksia ja turvaa uhkaavat ehdotukset oikein tulevat? Näyttää siltä, että työnantajapuoli on yhdistänyt voimansa EU:n vastustajien kanssa: halutaan eurooppalaiset markkinat ilman eurooppalaisia pelisääntöjä. Työntekijälle se on vaarallinen yhdis telmä. Siksi kansalaisten EUepäilyä kosiskelevat sääntelyn purkajat on pysäytettävä. Hyvä tilaisuus EU:n suunnan kääntämiseen on tarjolla tänä vuonna, kun toukokuun eurovaaleissa valitaan uusi Euroopan parlamentti ja sen jälkeen nimitetään uusi Euroopan komissio. Vaalien lähestyessä puolueet ja ehdokkaat on hyvä laittaa koville. Ovatko ne oikeasti työntekijöiden oikeuksien puolella? Tietävätkö ne edes mistä puhuvat? Eväitä tiukkaan keskusteluun tulee antamaan ammattiyhdistys liikkeen yhteinen eurovaalikampanja. Myös pieni Brysselin toimis tomme FinUnions kantaa kortensa kekoon. pekka.ristela@finunions.org Duunari AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 8 22.1.2014 11:37:43
30.01.2014 Parasta, kun näkee työnsä jäljen TEKSTI HEIKKI PISKONEND KUVA PEKKA ELOMAA PUTKIASENTAJA PENTTI AHO, 59 TYÖPAIKKA Arctech Helsinki Shipyard Oy, Helsinki 2 9 A M M AT T I L A I N E N MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Kävin kansakoulun jälkeen Rovaniemellä ammatti koulun kaksivuotisen putkiasentajalinjan. MILLOIN TULIT METALLIALALLE JA TÄLLE TYÖPAIKALLE? Koulusta menin suoraan Huberille Rovaniemellä. Armeijan jälkeen tulin Turun kautta tänne Helsinkiin telakalle vuonna 1975. MITÄ TEET? Alussa olin konepuolella putki asentajana. Nyt teen sisustustöitä sisustus putkiasentajana kerroksissa ja ohjaamossa. Sisustusvarustelussa meitä on kaksi omaa putkimiestä ja alihankkijoiden miehet lisäksi. Konepuolella on enemmän omia, mutta sielläkin on alihankkijoiden asentajia. Aikoi naan atomijäänmurtajia rakennettaessa olin lohkovarustelussa opastamassa, kun laitettiin kanavia ja putkia lohkoihin. Siinä oli vastuuta, kun satoja työntekijöitä opasti. Silloin oli myös paljon omia suunnittelijoita, ja jos tuli vaikeuk sia, niin ne pystyi ratkomaan heidän kanssaan. MIKÄ ON TYÖSSÄSI PARASTA JA MIKÄ HUONOINTA? Parasta on, kun näkee oman työnsä jäljen. Huonointa on, kun kaikki tehdään lyhyessä ajassa. Sisustuksessa ollaan paljon maalauspuolen kanssa päällekkäin ja joutuu väistelemään ja odottamaan vuoroaan. ARVOSTETAANKO TYÖTÄSI? Sisustuksessa katsotaan enemmän sitä, mikä näkyy. Putkitekeminen ei näy päällepäin. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Pystyy tekemään itsenäisesti ja parityöskentely sujuu. Me ollaan hitsauduttu täällä hyvin yhteen. MILLAINEN ON HYVÄ POMO? Osaa motivoida ja rytmittää työn, mitä missäkin tehdään. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Toivon, että Helsingin ja Turun telakat jäisivät ja töitä olisi kaikille. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 9 22.1.2014 11:37:50
10 2 30.01.2014 AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 10 22.1.2014 11:38:05
Uudessakaupungissa kaikki on toisin: Saabit ovat historiaa, Samarat muistavat vain pisimpään töissä olleet, Porschet ovat kiitäneet pois ja Fisker Karmat lataavat akkujaan muualla. Nyt on automerkkien kuninkaan, Mercedes Benzin A-sarjan valmistus täydessä vauhdissa Valmet Automotive Oy:n tehtaalla. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 11 TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ Mersuksi meni 2 11 30.01.2014 22.1.2014 11:38:10
12 2 30.01.2014 P ääluottamusmies Mauri Partanen vie meidät ensin tuotannon alkulähteille, hitsaamoon. Het ken aikaa vierailija on tuotan non keskellä hyvin hämillään. Hitsaajien sijaan tai pikemmin heidän hanslankareinaan tuo tannossa toimii noin 200 robottia. Hitsaamon automaatioaste on 90 prosenttia, mutta lopun työn tekevät ihmiset ovat sitäkin tärkeämpiä. – Työ tuntuu ehkä vastuullisemmalta kuin aikaisemmin, vaikka vastuuta on ollut ennen kin, hitsaaja, autonrakentaja Jukka Rannikko kertoo. Hän ottaa ripeitä askeleita, nostaa oven osia jigiltä ja asettaa ne robotille hitsattaviksi. Sa malla kun yksi työvaihe etenee, Rannikko ha kee vahvikepalkkeja ja vie ne paikalleen oviin toiselle robotille kiinnitettäviksi. – Tulin autotehtaalle töihin heti ammatti koulun jälkeen vuonna 1997. Mersun tekemi nen sujuu siinä kuin muidenkin autojen. Olen hitsannut Samaraa sen viimeistelyssä ja ollut Porschen korilinjalla. Erityisesti hitsaamossa työn luonne on muuttunut. Hitsaaminen on delegoitu robo teille, työntekijät säästetty muihin tehtäviin. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 12 Rannikon työpäivä kuluu itsenäisessä työssä, työparia ehtii välillä nähdä. – Kyllä tämä työ menettelee. Tulee liikuntaa samalla. Pääluottamusmies Mauri Partanen on selvästi innoissaan Mersujen tuotannosta. Tuotannon aloittamiseen investoitiin kymmeniä miljoonia euroja. Toiveet ovat korkealla, että tuotanto myös jatkuu. LIIMALLA JA LASERILLA RAKENNETUT – Jo Saabin aikoina puhuttiin, että tulevaisuu dessa autot liimataan ja saadaan yhtä isot lujuu det, Partanen kertoo. Liimaus on tätä päivää. Liimauksessa ei tule lämpövaihteluita, mitta ustarkkuus täsmentyy. – Yksi robotti tekee monta työvaihetta, Par tanen osoittaa. Uudenkaupungin autotehtaalle on loihdittu uusi, alan johtavia ratkaisuja hyödyntävä hitsaamo. Maalaamo ja kokoonpanolinja on pistetty uusiksi. Hitsaaja Jukka Salmela on nähnyt koko kehityskaaren vuodesta 1982. 22.1.2014 11:38:20
2 13 30.01.2014 ”Yksi robotti tekee monta työvaihetta. Tämä on Uudenkaupungin autotehtaan olennainen valtti. Autojen massatuotannossa suurilla tehtailla yhdellä robotilla on vain yksi työvaihe.” Tämä on Uudenkaupungin autotehtaan olennainen valtti. Autojen massatuotannossa suurilla tehtailla yhdellä robotilla on vain yksi työvaihe. Niitä ei ole ohjelmoitu yhtä monipuo lisesti. Uudenkaupungin tehtaalla robotti yh distää esimerkiksi ensin alustan osia toisiinsa, lyö välillä ikään kuin yhdet hanskat tiskiin ja vaihtaa tilalle tartuntapäät tehdäkseen seuraa van vaiheen. Mersun alusta siirtyy automaat tisesti kuljettimella katonrajassa eteenpäin toiseen soluun. Tehtaalla myös ihmiset ovat moniosaajia, ja työkierto keventää kuormitusta. Autotehdas on suurin teollisuusrobottien käyttäjä Suomessa. Laitteita käyttävät autotehtaan työntekijät ovat alan huippuosaajia. Tehtaan työntekijät eivät ole ensimmäisinä vaihtamassa ammattia, vaik ka työn luonne muuttuisi. Hitsaaja Jukka Salmela on ollut autoteh taalla töissä käytännössä koko ikänsä. – Tulin ensimmäistä kertaa taloon 27.4.1982, Salmela muistaa. – 1990luvun lamassa, kun tehtiin Opel Calib raa, tuli irtisanomisia ja jäin pois vuonna 1992. Salmela hankki koulutusta ja tuli takaisin vuoden 1996 kesäkuussa tekemään Samaraa. Nyt hän ottaa oven osat telineestä, jigistä, ja siirtää ne robotille laserjuottoon. Laserjuotto on erityisosaamista, jota ei ole Uudessakaupungissa aiemmin tehty. Robotti hoitaa työn muutamassa sekunnissa. Salmela viimeistelee robotin jäljet, ja sivuovien jokainen sauma tarkistetaan. – Poistamme liimat ja ylimääräiset materi aalit, Salmela näyttää. – Tein Porschen sivuja yhdeksän vuotta ja sitten Fisker Karmaa, korjasin virheellisiä osia. Se oli hyvää hommaa, Salmela muistelee. – Nykyinen työ on ehkä vähän yksitoikkoista, ja aiempiin tehtäviin verrattuna helpompaa. Jo tain uutta aina kuitenkin on.Salmela pohtii, että on hyvä, että Mersujen valmistus alkoi. Kymme nen kuukauden lomautuksen aikana hän toivoi, että valmistus olisi alkanut aiemminkin. – Toivottavasti nyt olisi töitä eläkeikään asti. Eroa löytyy silti entiseen hitsaajan työhön. – Sanotaan nyt, että kun tulee töihin, ei stres saa liikaa ja ottaa homman rennosti, niin menee ihan hyvin. – Helvetin hyvää täytyy laadun olla. Jos tulee virheitä, niitä ei saa päästää läpi. UUTEEN, VAKITUISEEN TYÖHÖN Risto Ekroos ja Eppu Priha toimivat hitsaa mon viimeistelylinjalla työparina. He kiinnit tävät takaluukkuja paikalleen hienosäätöineen. Viimein rakennetaan osien sijaan jo autoa. Ek roosin parina Priha, yksi kesällä rekrytoidusta sadasta työntekijästä, oppii yhden työvaiheen kerrallaan. Olen ollut tehtaalla kuukauden. Onhan tämä ihan mukavaa, nuori mies toteaa. Auto alan opinnot Turussa Peltolan ammattikoulus sa ovat olleet hyvää valmennusta tehtävään. Kiinnostavaa nähdä, miten näitä Mersu ja oikeasti tehdään.Uudet työntekijät saavat neljän viikon koulutuksen tehtäviinsä. Rekry tointikoulutuksen jälkeen he aloittavat työn tehtaalla, ei vähempää kuin vakinaisen . Eri linjastoilla kokonaisuus juotetaan, hitsataan ja liimataan pienistä osista kokonaisuuksiksi, valmiiksi maalaamoa varten. Hitsaamoalueella on työssä 98 työntekijää. Työtä tehdään kahdessa vuorossa. Jukka Rannikon työ on kohdistusta ja paikalleen asettelua. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 13 22.1.2014 11:38:27
14 2 30.01.2014 Mitja Elkomaan pääsääntöinen työkalu on pieni joystick-ohjain, jolla hän pitää robotit kurissa. Olennaisinta hitsaamossa ovat laatu ja häiriöttömyys. Raumalainen Karoliina Stenvall on ollut työpisteessä vasta pari kolme viikkoa ja tehtaalla kaksi ja puoli kuukautta. Risto Ekroos ja Eppu Priha toimivat kokoonpanolinjalla työparina ja kiinnittävät takaluukkuja paikalleen hienosäätöineen. Auto siirtyy kokoonpanolinjalla eteenpäin työpari mukanaan. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 14 22.1.2014 11:38:42
2 15 30.01.2014 ”Tehtaan työntekijät ovat moniosaajia. Työkierto keventää kuormitusta. Työntekijät eivät ole ensimmäisinä vaihtamassa ammattia, vaikka työn luonne muuttuisi.” TYÖN.”MELKEIN SAI POSTIN KÄÄNTÄÄ TYÖPAIKALLE” Nuorten miesten koulukuntaa edustaa myös Mitja Elkomaa, jonka toimii solunhoitajana eli laitteitten ja robottien valvojana. – Juoksen häiriöiden perään, Elkomaa kuvaa. Autot liikkuvat linjalla koko ajan eteenpäin. Työtä ei pysäytetä, jos ei ole pakko. Elkomaa on koulutukseltaan automaatioasentaja. Hän on ollut alusta saakka pystyttämässä linjaa, muok kaamassa ja hiomassa tahtiaikoja. Edelleenkin hänen työnään on miettiä, mi ten tiettyä työvaihetta voidaan nopeuttaa tai ajoittaa. Kokonaisuuden on toimittava myös muutosten jälkeen.Tehtaan ja uuden tuotannon käynnistämisessä Elkomaa on tehnyt pitkää päivää ja venynyt työssään. – Melkein jo sai postin kääntää työpaikalle. Nyt laitteet ovat alkaneet toimia. Elkomaa osaa ottaa rauhallisesti. –En ole niin stressaavaa tyyppiä. Töissä vain ollaan ja parhaamme koetetaan. – Solunhoitajan pitää kyetä näkemään koko naisuus ja kantamaan vastuuta kokonaistuotan nosta, tiedottaja Mikael Mäki lisää. Tehtaan linja on se, että nuorille tekijöille, joilla on kykyä, annetaan vastuuta. TASKULAMPPU TYÖVÄLINEENÄ Kokoonpanossa työskentelee lähes 400 työn tekijää. Tuore autonrakentaja Karoliina Stenvall työskentelee viimeistelylinjalla. Stenvall tarkistaa taskulamppu kädessään tarkastuskorttiin merkittyjä kohteita valmiis ta autoista kolmen hengen ryhmässä. Naarmut ja vauriot, joita etsitään, ovat kokoluokaltaan sellaisia, että autokaupan kriittisinkään asiakas ei normaalilla vilkaisulla niitä näe. Auton maa lipinta on virheetön, naarmuja etsitään esimer kiksi ratista tai muista komponenteista. Auton laatu ei ole vain hyvä, se on erinomainen. – Hyvältä tuntui päästä töihin, kun olen ollut vain koulussa. Tämä oli minulle ensimmäinen kunnon työpaikka. SALAISUUTENA NOPEUS JA NÄPPÄRYYS – Tuotannon salaisuus ovat järkevät investoin nit ja tuotannon näppäräliikkeisyys. KeskiEu roopassa MercedesBenzin tehtailla tuotanto on toteutettu sillä vankkuudella, että tuotan nossa voisi olla vaikka panssarivaunuja. Emme tee isoja asioita, vaan nokkelaa ja nopeaa, Mauri Partanen kertoo. Uudenkaupungin valtteina ovat osaaminen, luotettavuus, nopeus ja referenssit. – Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on monen asian summa, Mäki sanoo. Mersujen tuotannolla on ollut valtava merki tys Uudenkaupungin autotehtaalle. Panostuk set ovat olleet suuria. Mutta vastaavasti Uu denkaupungin Valmet Automotivella on ollut paljon annettavaa. – Kyllä meissä jotain erityistä täytyy olla, että Daimler on ottanut meidät tekemään Mersuja, kun otetaan huomioon Uudenkaupungin sijain ti. Silti me olemme pärjänneet paremmin kuin useimmat kilpailijat. Monesta suusta projektin aikana on kuulu nut se, miten ylpeitä voidaan olla tuotannon ammattitaitoisesta ja työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä. Töihin on nyt rekrytoitu uutta autonrakentajasukupolvea. Uusina tulleet nuo ret ovat hyviä tietotekniikassa. –Uudet rikastuttavat työyhteisöä, tuovat sel laista, mitä meiltä vanhoilta puuttuu, Partanen toteaa. –Henkilöstö on voimavara, jonka kanssa me nestytään tai kaadutaan, Mäki sanoo. a Huipputärkeä sopimus Saabista Mersuun HISTORIA Valmet Automotiven tehdas perustettiin vuonna 1968. Tehdaspaikaksi valittiin yli sadan paikkakunnan joukosta Uusikaupunki sekä aluepoliittisista syistä että kulkuyhteyksien ansiosta. Aluepolitiikan viisaus näkyy edelleen: Uusikaupunki on aito autotehdaspaikkakunta. Lomautuksetkaan eivät saa työntekijöitä menettämään uskoaan tehtaan jatkoon. 1990-luvun laman jälkeen ongelmat ovat olleet arkipäivää, mutta autonvalmistus on jatkunut sitkeästi. Ensimmäinen Saab valmistui vuonna 1969. Se lahjoitettiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Sittemmin Uudessakaupungissa on valmistettu Chrysler-, Talbot, Opel-, Lada-, Porsche-, Think- ja Fisker-merkkisiä autoja. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 15 ? Daimler AG:n kanssa tehty sopimus Mercedes-Benz A-sarjan autojen valmistuksesta oli erinomainen uutinen Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalle. Tuotanto käynnistyi vuoden 2013 elokuussa. A-sarjan tuotannon aloitus on valmistuspalveluiden johtaja Risto Hukkasen mukaan merkittävä tapahtuma Valmet Automotiven historiassa. Hukkasen mukaan Valmet Automotivella ollaan ylpeitä autoalan edelläkävijän, Daimlerin valmistuskumppanin roolista. Daimler AG:n hallituksen jäsen Andreas Renschler on linjannut, että Uudenkaupungin tehtaaseen luotetaan autovalmistuksen asiantuntijana. Tehdas toteuttaa prosessit ja varsinkin korkeat laatuvaatimukset luotettavalla tavalla. Mersujen myötä Uudenkaupungin autotehtaalle rekrytoitiin kesällä 2013 sata uutta autonrakentajaa. Rekrytointi oli menestys ja toi 700 työhakemusta. Sopimuksen mukaan vuosina 2013-2016 valmistetaan 100 000 A-sarjan autoa. Suunnitelmissa on rekrytoida merkittävä määrä autonrakentajia vuoden 2014 aikana. 22.1.2014 11:38:42
Statiivi HHHHH TESTIVOITTAJA TM Rakennusmaailma 11/2013 ”KOTIMAISEN Sievin pohjan pito on vertailun paras niin kylmällä kuin lämpimälläkin kengällä” SIEVI SOLID Fe Solid XL+ S3 47-52293-353-0PM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • www.sievi.com AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 16 22.1.2014 11:38:45
2 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Statiivi 30.01.2014 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö Työpaikoille tarvitaan päihdeohjelma ALKOHOLISMI Tipaton tammikuu on Työterveyslaitoksen mukaan hyvä alku vuodelle. Työpaikkojen alkoholihaittoja se ei kuitenkaan poista. Alkoholin aiheuttamia haittoja voisi estää laatimalla työpaikalle oma päihdeohjelma. Joka kolmas työssä käyvä suomalainen on alkoholin riskikäyttäjä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Leena Hirvosen mukaan haitat ja ongelmat näkyvät monen työpaikan jokapäiväisessä arjessa. Hirvosen mielestä päihdeohjelma kuuluu jokaiselle työpaikalle. – Työpaikan päihdeohjelma voi käytännössä olla vain hoitoonohjaussopimus. Se voisi olla osa työsuojeluohjelmaa, joka on pakollinen. Hirvonen pitää tärkeänä, että päihdeohjelma ei ole vain kirja työpaikan hyllyssä. – Ohjelman pitää näkyä arjessa. Työntekijöitä pitäisi perehdyttää jo työhön tullessa siihen, mitkä ovat meidän talomme käytännöt alkoholi- ja päihdeasioissa. Työterveyslaitoksen mukaan päihdeohjelma ei ole koskaan valmis. Sitä tulee arvioida ja kehittää jatkuvasti. Jokaisella työpaikalla pitäisi Hirvosen mukaan olla päihdetyöryhmä, joka pohtii tilannetta vuosittain. – Siellä katsottaisiin, miten meillä on mennyt ja mitä voisimme näiden asioiden kanssa tehdä. Samalla päihdeohjelmaa voidaan päivittää. Päihdetyöryhmää vetää yrityksen johto. Hirvosen mukaan ryhmään pitäisi ottaa esimiesten ja työntekijöiden edustajat sekä työterveyshoitaja. Työterveyslaitoksen tutkijan Marketta Kivistön mukaan suurin ongelma työpaikoilla on puhumisen ja puuttumisen vaikeus. Myös työkaverin suojelu ja liian myöhäinen puuttuminen nousevat esiin. Ongelmina ovat myös heikko haittojen käsittely, epäselvät vastuut, johtamisen ja kontrollin heikkous sekä huonot henkilösuhteet. Metallialalla voi altistua arseenille ASA-REKISTERI Arseenille altistui vuonna 2011 noin 2 000 työntekijää. Joukko on 900 suurempi kuin vuonna 2010. – Syöpäsairauksien vaaraa aiheuttaville tekijöille työssään altistuvat ilmoitetaan ASArekisteriin. Rekisteriin ilmoitettuja, arseenille altistuvia uusia ammattiryhmiä olivat metallien jalostuksen prosessihoitajat sekä kaivos- ja louhostyöntekijät, kertoo erityisasiantuntija Anja Saalo Työterveyslaitoksesta. Myös muille syöpäsairauksien vaaraa aiheuttaville tekijöille työssään altistuvien määrä oli hienoisessa nousussa. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 17 Työterveyshuollolle vaikuttavuutta Näkymättömyys on vaara TAPATURMA Vuosittain sattuu useita vakavia tapaturmia, joiden osasyynä on työntekijän huono havaittavuus. Ei riitä, että työntekijä näkee muut. Myös muiden on nähtävä työntekijä. Vaara vaanii esimerkiksi tehtaiden pimeillä piha-alueilla erityisesti silloin, kun työkoneita on paikalla. Työnantajan velvollisuus on valvoa, että työpaikalla on riittävä valaistus ja että työntekijät käyttävät asianmukaista varoitusvaatetusta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia ohjeita. LAATU Työterveyshuoltoasetukseen tuli vuodenvaihteen uudistuksen jälkeen vaatimus työterveysyksikön kirjallisesta laatujärjestelmästä. Sillä pyritään parantamaan työterveyshuollon vaikuttavuutta. Siirtymäaikaa laatujärjestelmän toteuttamiseen on kaksi vuotta. Uusia asioita asetuksessa ovat myös sosiaalinen kuntoutus työkyvyn tukemiseksi sekä sosiaalialan asiantuntijat työterveyshuollossa. 22.1.2014 11:38:50
18 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ 2 30.01.2014 TOIMIJA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ANTTI MÄKI TYÖPAIKKA Keskusautohalli Oy, Turku HENKILÖSTÖÄ 81 (Turussa 75, Raision toimipisteessä 6), Metalliliiton jäseniä 36, mutta Mäki on koko henkilöstön valtuutettu LUOTTAMUSMIESTUNNIT 17 tuntia/4 viikkoa tai tarpeen mukaan LUOTTAMUSMIESURA 2012– (ensin Raision toimipisteessä, Raision ja Turun Keskusautohallien yhdistyttyä Turussa) Asiaa Antti Mäki puhuu työhyvinvoinnista. Nuoremman polven työsuojeluvaltuutettuihin kuuluva Antti Mäki virnistää ja toteaa: – Suomalainen juro äijä ei välttämättä hirveän paljon kuuntele. Työolojen parantaminen lähtee myös itsestä, sen jokainen ymmärtää. On kuun neltava. Apu ja tieto on otettava myös vastaan. Turkulaisen Keskusautohalli Oy:n valtuutet tu Antti Sakari Mäki on syntynyt 1985. Hän on joutunut luottamustyössään miettimään, mikä olisi paras keino edistää kuullun ymmärrystä. – Kun on nuori, samanlaista auktoriteettia ei vielä ole kuin vanhemmalla. Hienovarainen pitää olla. Ja kun on muutaman kerran tullut pää painuksissa takaisin, seuraavalla kerralla osaa suunnitella keskustelun paremmin. ”ON OSATTAVA KIELTÄYTYÄ” Varaosamyyjänä työskentelevä Mäki on ottanut harteilleen merkkiliikkeen metalliliittolaisten hyvinvoinnin. Autoalalla mekaanikkojen työssä jaksamista voivat nakertaa oma harrastus sekä su kulaisten ja kavereiden jatkuvat jeesauspyynnöt. – Mekaanikot tekevät joko itselleen tai muil le iltaisin samoja asioita kuin töissä. Kaikki ovat mankumassa: ”Voisiksää kattoo?” – Pitää osata kieltäytyä. Työhyvinvoinnin käsitteen Mäki määrittelee näin: – Työhyvinvointi on sitä, että jaksaa olla töis sä ja että joku katsoo perääsi, että pystyt vielä jatkossakin olemaan töissä. – Työtä pitää saada tehdä ilman sellaisia pon nisteluja, että fyysinen tai henkinen hyvinvointi kärsisi työnteosta. Illaksi työ on nollattava. Nollaustyössä on rooli itsellä, työkavereilla ja työnantajalla. – Jos ei harrasta mitään, ja menee töistä pe likoneelle pelaamaan tai sohvalle istumaan, ei pääse purkamaan päätään. Täytyy tehdä jota kin, että pääsee paineista irti. Fyysinen tekemi nen auttaa. Kokemuksen kautta oppii, sen Mäki tietää. – Eräässä vaiheessa en itse harrastanut oi kein mitään. En jaksanut töissä enkä saanut nukuttua. Sitten lähdin yksin, sitten työkaverin kanssa juoksulenkeille. Jalkapalloa tuli pelail tua. Lähdin mukaan muuhunkin, aytoimintaan ja poliittiseen toimintaan. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 18 Mäki yllyttää työyhteisön jäseniä pitämään huolta toisistaan. Suurin vastuu työhyvinvoin nista on kuitenkin työnantajalla. KÄRYT JA KEMIKAALIT RISKEINÄ – Meillä on panostettu rajusti uuteen rakennuk seen. Vanhassa sairasteltiin enemmän. Moni on sanonut, että henki kulkee paremmin ja on mu kavampi tehdä töitä. Mäki on tietoinen siitä, että autoalan työnte kijöiden terveysvaaroihin lukeutuvat dieselkä ryt, puhdistusaineet ja kemikaalit. – On astmaa ja hengitystieongelmia. On meiltäkin joutunut ihmisiä lähtemään pois ke mikaaliyliherkkyyden takia. Mäki kritisoi ankarasti sitä, että kemikaali yliherkkyyttä ei ole vielä luokiteltu ammatti taudiksi. – Se pitää saada viralliseksi taudiksi. Nyt sai rastuneille yritetään saada joku muu merkintä. Virallisesti todettu ammattitauti avaa tien uudelleenkoulutukseen ja korvausten saannil le. Asian pitäisi olla tärkeä myös työnantajalle, mutta asenteet istuvat tiukassa. – Onhan sitä ennenkin asbestipölypilvessä jarruhuoltoja tehty. Ei meillä ole ennenkään mitään sattunut, ei kai kohtakaan mitään satu, Mäki kertaa päättömimpiä perusteluja, joilla työntekijöiden suojelusta yritetään laistaa. TYÖTERVEYSHUOLTO KUNTOON – Työterveyshuolto voi olla arpomista. Pahim man flunssakauden aikaan vietin lääkärin luona alle minuutin ja jo oli resepti kourassa. – Työterveyshuolloissa on liian monenlais ta sopimusta ja laatua. Meilläkin on henkilöitä vaihdettu moneen kertaan, kun työntekijät ovat antaneet palautetta, ettei työterveyshuollossa osata tai viitsitä. Mäki toteaa tyytyväisenä, että nyt Keskusau tohallissa on hyvä työterveyshuolto. – Työterveyslääkäri oli aiemmin minullekin määrännyt kipuihin lääkkeitä. Hän ei selvit tänyt, mistä kivut johtuvat. Nyt lääkäri laittaa hyvin herkästi työfysioterapeutin katsomaan, mistä kipu tulee. Onhan tämä paljon järkeväm pää, Mäki kiittelee. Petrattavaa riittää vielä. Mäki kertoo, että mekaanikot saavat vasta ensimmäistä kertaa luokseen työfysioterapeutin. Tykypäivät ja virkistyspäiväpalkinnot saisivat myös jakautua tasapuolisesti työntekijäryhmien välillä. – Eriarvoinen kohtelu voi kylmentää välejä ja huonontaa työilmapiiriä. Työntekijöiden tervey destä pitäisi huolehtia jo ennakolta, työsuojelu valtuutettu painottaa. – Kun autoalalla on nyt rahat tiukalla, odote taan työkalun hajoamista ennen kuin hankitaan uusi. Pitäisi kuitenkin keskittyä ehkäisemään ongelmat ennalta. Se tulee loppujen lopuksi hal vemmaksi, vaikka valitettavan usein työnantaja ajattelee vain välitöntä kulua, Mäki murehtii. Työurien piden tämisessä sairauksi en ennalta ehkäisy ja "Lääkärin on työkyvyn ylläpito ovat selvitettävä mistä avainasemassa. kivut johtuvat." Mäki hyväksyy sen, että keskiverron elin ? iänodotteen kasvaessa voi työurien pidennys tulla tarpeeseen. Mutta eri ammattien rasitta vuus on otettava huomioon. – Eivät työurat käskemällä parane. On esi merkiksi todella harvinaista, että 60vuotiaal la automekaanikolla olisi olkapäät kunnossa. Hänellä on niin paljon toistuvia ja hankalia työasentoja. Mäki vaatii, että vanhempia työntekijöitä ei pidä irtisanoa, vaan keventää työtehtäviä tai muuttaa työnkuvaa niin, että he jaksavat töissä ja jakavat ammattitaitonsa nuoremmille. KYRÄILY EI AUTA Miksi Mäki itse lähti mukaan aytoimintaan ja miksi arvelee saaneensa jo toisen kauden työ suojeluvaltuutettuna? – Lähdin mukaan, kun huomasin, etteivät asiat etene vain pienen porukan kyräilyllä. Asiat eivät muutu, jollei joku niihin tartu. – Tärkeintä on olla työntekijöiden keskuu dessa, kuunnella heitä ja olla heidän luotta muksensa arvoinen. Kun oikeasti kuuntelee, olivatpa huolet pieniä tai isoja, niin sen kautta syntyy luottamus. Työntekijöiden huolien kuuntelu on sama ydin, jonka ympärille Metalliliiton järjestä miskampanja kietoutuu. Siitä on Mäen mukaan hyvä jatkaa Metalliliiton ja koko ammattiyhdis tysliikkeen uudistustyötä. a 22.1.2014 11:38:50
19 AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 19 22.1.2014 11:38:53
20 TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN 2 30.01.2014 Lentokoneita Härmälästä 1980-luvulla Valmetin tehtaan portista Tampereen Härmälässä pelmahti pillin soidessa pari tuhatta työntekijää kotimatkalleen. P arhaimmillaan tehtaan kir joissa oli sodan jälkeen pitkälti kolmatta tuhatta työntekijää. Kun lentokoneiden teko lop pui, ryhdyttiin valmistamaan junia, trukkeja ja jopa ilma puntareita. Nyt tehdasalue Härmälän kaupunginosassa on hiljentynyt. Sen viereen on noussut tyylik käitä kerrostaloja. Tiilinen piippu on jätetty pystyyn muistuttamaan jälkipolville ennen niin maineikkaan tehtaan historiasta. – Vähän surullinen olo tulee, myöntää 12 vuotta Valmetin pääluottamusmiehenä toimi nut Harry Sandberg käyskennellessään sa teenharmaana päivänä tehtaan kulmilla. Valmetin siirtokalustotuotannon perintei tä jatkaa Cargotec, joka vastikään on avannut Tampereen Ruskoon uuden, modernin ”tekno logia ja osaamiskeskuksen”. Entisen lentokonetehtaan portilla, Lentovarikonkadun ja Valmetinkadun risteyksessä, seisoo näytteillä alkeis- ja harjoituskone VIIMA VI-1. Lentokonetta rakennettiin 23 kappaletta vuosina 1937–39. VALTION TEHDAS Valtion omistama lentokonetehdas aloitti tuo tannon Tampereen Härmälässä vuonna 1937. Puolustusvoimille lentokoneita valmistanut tehdas muutti profiiliaan vuosien varrella: Len tokoneiden tilalle tulivat muiden muassa vetu rit ja junanvaunut, trukit ja kontit, trolleybussit eli johdinautot ja metrovaunut. Hissejäkin Här mälässä tehtiin. Tuhansissa suomalaiskodeis sa on yhä Valmetin seinä ja pöytäkelloja kuten myös ilmapuntareita. Tehtaanpiippu on jätetty muistoksi jälkipolville. Jopa Näsinneulan hissit tehtiin Valmetilla. Vuoden 1971 Metallin lakon aikana kaupunki piti tärkeänä, että hissit saadaan paikoilleen kiireesti. Kaupunki suostui luovuttamaan kor vauksetta Hakametsän jäähallin metallityöläis ten lakkomielenosoitukseen sillä ehdolla, että Näsinneulan hissit poistettiin lakon piiristä. – Kun tehtaan alkujuuret ovat puolustusvoi mien lentokonetuotannossa, vallitsi tehtaalla vielä 1970 luvullakin voisiko sanoa armeijamai nen ilmapiiri. Vanhastaan tehtaan johtotehtä viin oli palkattu suojeluskuntahenkistä väkeä, ja tunnelma oli muutenkin vanhoillinen, vuonna 1972 tehtaan konepajakouluun tullut Sandberg muistelee. Vaikka tehdas olikin valtion omistama, val litsi siellä eräänlainen patruunahenki: johdon sana oli laki, mutta väestä pidettiin kohtalaisen hyvää huolta. – Pitkään tehdas toimi niin, että huonona aikanakaan ei väkeä irtisanottu. Jos ei tilauksia ollut, pantiin työläiset pihaa haravoimaan tai lumitöitä tekemään. – Sairauskassa oli tärkeä laitos, sieltä sai tu kea silmälasihankintoihin ja hammashoitoon. Huoltokonttoriin voi tallettaa rahaa hyvällä ko rolla, ja sieltä sai edullisin ehdoin lainaa. Tont tejakin tehdas järjesti palkollisilleen. Urakkatöiden teettäjänä ei Valmetin tehdas saa Sandbergiltä yhtä hyvää arvosanaa. – Tehdasta pidettiin erittäin lakkoherkkänä, ja sitähän se tietysti olikin. Mutta ei siitä yksin työntekijäpuolta voi syyttää. – Työnantaja pyrki väen väkisin ajamaan omaa aikaurakkajärjestelmäänsä, vaikka se ei meille istunut. Palkattiin lisää ja lisää urak kalaskijoita, mutta aina vain urakat huono nivat. – Niihin urakkatappeluihin meni molemmin puolin valtavasti voimavaroja, mutta lopulta työnantaja ymmärsi ottaa lusikan kauniiseen käteen. SATOJEN IHMISTEN KOKOUKSIA Valmetin Tampereen lentokonetehtaan histo riasta on ilmestynyt museokeskus Vapriikin ja Cargotecin yhteistyönä historiateos. Kirja on saanut nimekseen ”Liitoa – kiitoa – siirtoa”. Kirjan voi hankkia Vapriikista. Vuosina 1985–96 pääluottamusmiehenä toiminut Harry Sandberg pitää kirjaa onnistu neena. – Hienoa, että siitä ei ole tehty mitään mai noskirjaa komeine tuotekuvineen. Työntekijöi den ääniä olisi tietysti suonut olevan enemmän, mutta kyllä siinä meidän aytoiminnastamme kin kerrotaan. AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 20 22.1.2014 11:38:56
Lentokonetehtaalla taistelivat ajan tavan mukaan sosialidemokraatit ja kommunistit siitä, kumpi pääsee ammattiosastossa vallan päälle. Aluksi osaston johdossa olivat demarit, myöhemmin kommunistit. – Meillä oli vuosikokouksessa usein satoja jäseniä paikalla, Sandberg muistelee. – Kerrankin kokoukseen osallistui yli 500 jäsentä, kun liiton puheenjohtaja Sulo Penttilä oli puhumassa. Mahtaako sellaisia vuosiko kouksia enää nykyään olla missään?Valmetin Tampereen tehtaalla oli aikanaan ihanteena omavaraisuus: kaikki haluttiin tehdä itse. – Tuolloin ei ulkoistettu toimintoja vaan pidettiin tärkeänä, että kaikki muttereista al kaen tehdään itse, kertoo historiikkiteoksen toimittanut tutkija Mari Lind museokeskus Vapriikista. Sodan jälkeen Neuvostoliittoon maksetut so takorvaukset olivat aikanaan raskas taakka Suo men kansalle. Valmetin Tampereen tehtaalle ne Lindin mukaan koituivat lopulta siunaukseksi. – Esimerkiksi kun Neuvostoliitto vaati sota korvauksina lautaautoja, synnytti se menestyk sekkään siirtokalustotuotannon, joka nykyään jatkaa elämäänsä Cargotecin nimellä. 2 21 30.01.2014 Otis suostui kaikkeen ? Pääluottamusmies Harry Sandbergillä on vielä hyvässä muistissa 1980-luvulla käyty taistelu Valmetin hissituotannosta. Amerikkalainen jätti Otis halusi ostaa hissien valmistuksen. Työntekijäpuolella pelättiin kaupan seurauksia työllisyydelle. – Esitimme Otiksen herroille kovat ehtomme. Vaadimme 50 000 markan korvauksia kaikille, jotka irtisanotaan kahden vuoden aikana. Muitakin rajuja vaatimuksia meillä oli. Toimihenkilöt olivat työntekijöiden kanssa kimpassa. – Yllätyksemme oli suuri, kun Otis ilmoitti suostuvansa kaikkiin ehtoihimme. Silloin käväisi tietysti mielessä, että olisiko pitänyt vaatia vielä enemmän… Tarinalla on myös jatko-osa. Suomalainen Kone-yhtiö oli niin ikään kiinnostunut Valmetin hisseistä. Sekin lupasi suostua työntekijäpuolen kaikkiin vaatimuksiin. – Asetuimme kumminkin kannattamaan Otista. Aiheutti kovaa kritiikkiä, että pidämme amerikkalaisten kapitalistien puolta. Hissitehtaan väki oli kuitenkin asiassa yksimielistä. a Liitoa – kiitoa – siirtoa Tampereen lentokonetehdas 1936–2012 Toim. Mari Lind ja Kimmo Antila Museokeskus Vapriikki 371 sivua AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 21 22.1.2014 11:39:04
PÄ I V Y S TÄ J Ä 2 30.01.2014 22 22 Ceram EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Liukastuin ja mursin olkapääni ensimmäisenä lomapäivänä. Miten lakimuutos vaikuttaa vuosi lomaani? ”Olen jäänyt tänä maanantaina talvilomalle viikoksi ja nyt soittelen täältä polikliniikalta. Minua on paikkailtu kuntoon liukastumisen jälkeen. Miten minun nyt pitää toimia?” Kuulostaa pahalta tuo olkapää. Sinun tu lee pyytää sairaslomatodistus ja ilmoittaa vii pymättä työnantajallesi, että olet loukannut itseni. Samalla sinun pitää ilmoittaa, miten pitkän sairasloman olet saanut hoitavalta lää käriltä. Lääkärintodistus tulee tietysti jo työehtoso pimuksen nojalla toimittaa heti työnantajalle ja siellä omalle esimiehelle. Koska laki on muut tunut viime syksynä, sinulla on oikeus pyytää lomasi siirtämistä. Tämä pyyntö tulisi tehdä mielellään heti samassa yhteydessä, kun ilmoi tat työkyvyttömyydestäsi. Työnantajasi määrää tai sopii kanssasi uu den ajankohdan talvilomallesi, kun palaat työ hösi. Koeta sitä ennen saada itseni kuntoon. Mikäli työnantajasi ei hyväksy toimittamaasi lääkärintodistusta, tulee hänen omalla kustan nuksellaan ohjata sinut osoittamansa lääkärin luokse uusintatutkimuksiin. Usein tämä on työ terveyslääkäri. ? ? Saako lomautettu lähteä hiihtämään? ”Olen ollut syyskuun lopusta lukien lomautet tuna. Olen ilmoittautunut työttömäksi työnha kijaksi. Minulle on sanottu, että minun pitäisi olla jatkuvasti työmarkkinoitten käytettävissä. Täällä rannikolla on kamalat ilmat. Saisin kor vauksetta käyttää sukulaisteni mökkiä Äkäslom polossa. Siellä voisi edes hiihdellä. Työtä minulle ei ole tarjottu kertaakaan tämän lomautuksen aikana. Saanko siis lähteä kotipaikkakunnaltani Lappiin? Minut saa kyllä puhelimella ja sähkö postilla sieltä kiinni.” Työtön työnhakija saa matkustaa noin viikon mittaisille, tavanomaisille kotimaan tai ulko maan lomamatkoille työttömyytensä aikana. Hänen on kuitenkin oltava tavoitettavissa, eli työvoimaviranomaisille tulee antaa oikeat yh teystiedot tämän loman ajaksi. Ratkaisevaa on se, että jos työtä tarjotaan työttömälle, hänen tulee voida ottaa tämä työ vastaan. Hänen tulee olla toki myös vastaanottamassa työtarjous ja noudattaa muutenkin laadittua työllistymis suunnitelmaa. Voit siis olla työtön ja käydä välillä hiihtämässä ilman päivärahan menettä mistä, kunhan informoit asiasta viranomaisia etukäteen. ? Työpaikallani on työnjohtaja, joka esittelee sairauslomatodistuksia avoimesti muille työntekijöille. Onko hänellä oikeus tehdä näin ja jättää vielä lääkärintodistukset lojumaan pöydälleen usein päivätolkulla kaikkien nähtäväksi? PIIRROS ERIC LERAILLEZ Terveystietoja ei todellakaan saa esitellä tuolla tavoin. Kehotan sinua välittömästi ilmoit tamaan asiasta tämän työnjohtajan esimiehelle. Kerro samalla hänelle, että näiden tietojen levit täminen tahallaan on laissa säädetty rangaista vaksi. Ensimmäiseksi tulee siis lopettaa tämä lainvastainen tila ja saada kaikki salassa pidet tävät tiedot asianmukaisesti suojatuiksi. Tämän jälkeen on työpaikalla pohdittava, pitääkö työn johtajan menettelystä tehdä tutkintapyyntö poliisille vai löytyvätkö työpaikalta riittävät ja tehokkaat toimet asian korjaamiseksi. Tämä asia on säädelty laissa yksityisyyden suo jasta työelämässä. Siellä sanotaan, että henki lön terveystiedot ovat salassa pidettäviä ja että niitä saa työpaikallakin käsitellä vain nimetyt henkilöt. Näille henkilöille on säädetty salassa pitovelvollisuus. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 22 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 6 Työsuojelu 9 Muut jäsenedut 7 Vakuutusturva 10 Solidaarisuus 8 Virkistysmahdollisuudet 22.1.2014 11:39:08
Ceramik pan Ahjo 2_Ceramik pan Ahjo 2 2014-01-21 11:47 Sida 1 22 NÄIN OLI ENNEN: Naarmut tai ylikuumuus saa ruuan palamaan ja jäämään kiinni. NYT LAITAT RUOKAA NÄIN: CERAMIC PANNUN avulla laitat ruokaa ilman että se palaa kiinni Laita ruokaa todella helposti! CERAMIC PANNUN avulla – tulevaisuuden non-stick paistinpannut Keraaminen ”non-stick” pinnoite antaa parhaan tuloksen: Vain 90 Helpon hyvää ja terveellistä! 5 osaa 199:- • Ei pala eikä jää kiinni pohjaan Keramiikka vai teflon? Keraaminen pinnoite on kestävämpi kuin teflon. Keraamiset pannut ovat myös paljon vahvempia, naarmujenkestäviä ja ruostumattomampia kuin teflon pannut. Paistettu kananmuna liukuu suoraan lautaselle! Paista kananmunaa tai lihaa pannussa ilman että lisäät rasvaa. Naarmujenkestävän keraamisen pinnoitteen avulla saat ruoan liukumaan suoraan lautaselle. • Paista ilman öljyä • Pinnoite ei naarmuunnu • Helppo puhdistaa 59 Köp 2 stekpannor med lock och du får en extra för Normaali h setille n.inta koko 150,- • Huuhtele ja kuivaa Setti sisältää: 3 pannua, 20, 24 ja 28 cm 2 lasikantta 24 ja 28 cm Ergonomisesti muotoillun kahvan avulla saat parhaan otteen 28 cm CERAMIC PAN lasikannella Lasikansi antaa hyvän näkyvyyden. Ruostumaton rengas. 24 cm CERAMIC PAN lasikannella 20 cm CERAMIC PAN Ei enää huonoja makuelämyksiä margariinista tai öljystä. Tämän non-stick pinnoitteen avulla ruoka ei jää enää kiinni eikä pala pohjaan. Nyt voit valmistaa lempiruokiasi tämän CERAMIC PANNUN avulla juuri oman maun mukaan. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Sopii kaikille liesille: kaasu-, sähkö- ja induktioliesille sekä keraamisille liesille. Erikoisvalmistettu pohja säilyttää lämmön. Pannu kuumenee nopeasti ja jakaa lämmön tasaisesti. Laadukas alumiinirunko tekee pannun kevyeksi ja vahvaksi. Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 ......kpl Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 • Täydellinen wokkivihanneksille $ Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info AHJ1402_1-23_alkuosa_UUSI.indd 23 22.1.2014 11:39:08
24 T YÖ T I L A Okmetic Oyj, Vantaa, 8. tammikuuta KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 24 22.1.2014 11:53:56
25 AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 25 22.1.2014 11:54:01
26 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 2 30.01.2014 N Ä K E M YS MISTÄ SUURI TYÖTTÖMYYS JOHTUU? EERO LEHTO: Suomen nykyi- Ennustepäällikkö EERO LEHTO Palkansaajien tutkimuslaitos ? Työvoiman lisääntyminen vähentää kitkaa työmarkkinoilla. ?Odotetaanko tässä suhdanteiden paranemista vai tehdäänkö finanssipolitiikassa jotakin? Voiko työttömyyden taltuttaa? nen työttömyys johtuu ihan selvästi kansainvälisestä talouskehityksestä ja huonosta suhdanteesta. Välissä on ollut vain yksi hyvä vuosi, vuosi 2010. Sen jälkeen eurokriisi kärjistyi uudelleen ja vaikutti välillisesti Suomeenkin. – Finanssikriisissä työttömyys kasvoi oikeastaan kaikissa euromaissa. Kun euroalueen työttömyysaste on 12,1 prosenttia, Suomen aste on kahdeksan. JUHANA VARTIAINEN: Työttömyydessä on aina suhdanteesta riippuva osa ja rakenteellinen osa. Rakenteellinen työttömyys riippuu palkkavaateiden ja työttömyystason suhteesta. – Markkinataloudessa vallitsee yhteys kustannusten nousupaineen ja työttömyystason välillä. Mitä alhaisempi työttömyys on, sitä kovempi on hintojen ja palkkojen nousun paine. Jos työttömyys painuu liian alas eli rakenteellisen tason alle, kilpailukyky alkaa heikentyä kustannustason kiihtyvän nousun vuoksi. Silloin hallitus voi jarruttaa talouskasvua tai vientiyritykset menettävät kilpailukykynsä ja työttömyys alkaa kasvaa. – Työttömyyttä ei pystytä pitämään pysyvästi rakenteellisen työttömyyden tason alapuolella. Rakenteellinen työttömyys määrittyy sen ehdon mukaan, että taloudessa täytyy vallita hintavakaus. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset eivät saisi nousta nopeammin kuin euroalueella keskimäärin, jotta kilpailukykymme säilyisi. ? Elpyminen ainakin parantaa työllisyyttä. AUTTAAKO TYÖPAIKKOJEN LISÄYS? LEHTO: Työttömyys ratkeaa sillä, että työpaikat lisääntyvät. Työpaikkojen luominen on eri asia kuin työpaikkojen syntyminen. Minä korostan kysyntätekijää ja sen puutetta. – En usko siihen, että pelkkä työn tarjonta auttaisi. Jos me piiskaisimme ihmisiä työmarkkinoille ja lisäisimme heidän velvoitteitaan, se ei ratkaisisi tilannetta. – Koko nykyinen yhteiskuntamallimme synnyttää tietyntyyppisiä ja -kuntoisia ihmisiä, jotka pystyvät nykymaailmassa työllistymään enemmän tai vähemmän. Jos he ovat olleet ihan heitteillä ja heidät piiskataan työmarkkinoille, eivät he voi saada työtä. Ei voi olla mikään pakettiratkaisu, että ihmiset velvoitetaan ottamaan työtä vastaan. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 26 VARTIAINEN: Markkinataloudessa ei voi olla py- syvää kysynnän puutetta työvoimasta. – Jos lähtötilanteessa ollaan rakenteellisen työttömyyden tasolla ja valtio loisi 50 000 uutta työpaikkaa kuntiin, työttömyys laskisi rakenteellisen tason alapuolelle ja palkankorotusvaatimukset nousisivat, koska työllisyystilanne olisi hyvä. – Silloin käynnistyisi hintojen ja palkkojen kierre ja osa ihmisistä jäisi työttömäksi. Lopputulos olisi, että meillä olisi kunnissa 50 000 uutta ihmistä töissä, mutta he olisivat tulleet muista elinkeinoista ja muista työpaikoista. VAIKUTTAAKO TYÖHAKIJOIDEN MÄÄRÄ? LEHTO: Työvoiman lisääntymisestä on hyötyä, koska se vähentää kitkaa työmarkkinoilla. – Nokia on tästä paras esimerkki. Sehän irtisanoi valtavasti työntekijöitään ja myi ihmisiä ihmeellisiin ohjelmistotaloihin, jotka irtisanoivat heidät uudelleen. – Se oli vain välivaihe. Sen jälkeen oli olemassa osaavaa työvoimaa, joka houkutteli muita työllistämään. VARTIAINEN: Rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta. Muutenhan meillä olisi suuremmissa talouksissa korkeampi työttömyys kuin pienissä. – Nyt on matalasuhdanne ja työttömyys rakenteellisen tason yläpuolella. Vaikka vapaan työvoiman määrä kasvaa, kasvu ei vaikuta rakenteelliseen työttömyysasteeseen. – Koska rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman koosta, työllisyyskin kasvaa työvoiman kasvun myötä. Työvoiman kasvaessa palkkojen nousuvauhti hidastuu hetkellisesti. 22.1.2014 11:54:02
MITEN TYÖTTÖMYYS SAADAAN LASKUUN? LEHTO: Elpyminen ainakin lisää työpaikkoja, mutta tilanne on aika vaikea suhdannepoliittisessa mielessä. Olen miettinyt, odotetaanko tässä nyt vain suhdanteiden paranemista, vai teemmekö jotakin finanssipolitiikassa. – Minä kannatan enemmän finanssipoliittisia toimia, koska minulla on hallituksesta poikkeava arvio kestävyysvajeesta. Painottaisin enemmän siihen kysyntäpuoleen. Mielestäni tällaisena aikana on tarpeetonta karsia kuntapuolen henkilöstöä. VARTIAINEN: Suhdannetyöttömyyttä voidaan hoitaa elvyttävällä finanssipolitiikalla eli kasvattamalla talouden kokonaiskysyntää Näin työttömyys saadaan rakenteelliselle tasolle. – Rakenteellisen työttömyyden laskemiseksi pitää tehdä rakenneuudistuksia, jotka vaikuttavat työttömyysasteen sekä palkkojen ja hintojen väliseen suhteeseen. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi pitäisi tehdä uudistuksia, joilla palkkojen ja hintojen nousupaine jokaisella työttömyyden tasolla olisi aiempaa vähän alhaisempi. – Tällaisia voisivat olla kilpailullisemmat hyödykemarkkinat, ammattiliittojen parempi tulopoliittinen yhteistyö ja vähemmän avokätinen työttömyysturva. Nämä uudistukset laskisivat ammattiliittojen palkkavaateita. – Pelkällä kokonaiskysynnällä saamme työttömyyden rakenteelliselle tasolle, mutta sen alentaminen vaatii uusia toimia. – Minun arvioni on, että nykyinen kahdeksan prosentin työttömyys on vain noin kaksi prosenttia rakenteellista tasoa korkeampi. Kun työttömyys oli vuonna 2006 laskenut runsaaseen kuuteen prosenttiin, taso oli niin alhainen, että se ei hillinnyt palkkavaateita. Silloin palkkojen nousu muuttui niin nopeaksi suhteessa tuottavuuden nousuun, että kilpailukykymme alkoi heiketä jyrkästi. – Sillä tasolla työttömyys ei enää toiminut piiskana, joka pitää huolta hintavakaudesta. 2 27 n 30.01.2014 TYÖLLISTÄÄKÖ HALLITUS OIKEIN? LEHTO: Nykyisen hallituksen ohjelma on aika selkiytymätön. En itsekään tiedä, mitä he tekevät. Rakennepaketissa ei loppujen lopuksi ole oikeastaan mitään sellaista, joka ratkaisisi työllisyysongelmaa. Työn tarjontaahan on lisätty jonkin verran kestävyysvajeen takia pakkotoimilla, mutta aika hellävaraisesti. – Isot ongelmat liittyvät tällä hetkellä koko euroalueen kehitykseen. Suomen hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa tähän isoon kuvioon ovat aika pienet. – Eurooppa on joutunut tilaan, jossa vaihtotase on vahvistunut tavattomasti vain sen takia, että kotimaista kysyntää on kutistettu. Se ylläpitää euroa liian vahvana talouskasvun käynnistymiselle. Tuntuu siltä, että ratkaisun avaimet ovat Euroopan keskuspankilla. Siltä tarvittaisiin rohkeampaa politiikkaa. – Ei Suomen hallitus ole isoja virheitä tehnyt, mutta ei sillä ole ollut pelastavia toimiakaan tehtävissä. Kun nyt kerran olemme eurossa ja tässä integraatiossa, siinä harjoitetaan tämän tyyppistä politiikkaa. Tämä rajoittaa sitä, mitä Suomessa voidaan tehdä. – Hallituksen nykyisissä toimissa minua hämää se, että se yrittää pistää kuntoon jopa teollisuuden rakenteita. Siihen se ei kykene ja työllisyyspolitiikassakin sillä on aika rajalliset vaikutukset ainakin lyhyellä aikavälillä. VARTIAINEN: Nähdäkseni hallitus ei tällä hetkellä oikeastaan yritä poistaa suhdannetyöttömyyttä millään erityisellä elvytyksellä. Syy on siinä, että hallitus – mielestäni oikein – arvioi julkistalouden rakenteellisesti alijäämäiseksi. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on liuta keinoja, joilla hallitus arvioi rakenteellisen työttömyyden laskevan yhden prosentin. Keinot ovat oikean suuntaisia. – On hyvä, että hallitus yrittää esimerkiksi lisätä työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitystoiminnan intensiteettiä, asettaa työttömille suurempia velvoitteita osallistua aktivointiin ja vaatii ottamaan työtä vastaan 80 kilometrin säteellä. – Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen parhaat ekspertit sanovat kuitenkin, että hallituksen arvio näiden toimien vaikutuksista voi ehkä olla hitusen optimistinen. Ylijohtaja JUHANA VARTIAINEN Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ? Työttömyyttä ei pystytä pitämään pysyvästi rakenteellisen työttömyyden tason alapuolella. ? Nyt on matalasuhdanne ja työttömyys rakenteellisen tason yläpuolella. ? Markkinataloudessa ei voi olla pysyvää kysynnän puutetta työvoimasta. RAKENTEELLINEN työttömyys riippuu työntekijöiden palkkavaatimusten ja työttömyystason suhteesta. Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene, vaikka joillain aloilla vallitsee samaan aikaan työvoimapula. KITKA työmarkkinoilla tarkoittaa sitä, että tietyssä paikassa ei ole töiden edellyttämää työvoimaa. Toisessa paikassa sitä voi olla. KYSYNTÄTEKIJÄLLÄ tarkoitetaan tilannetta, jossa työvoimalle on kysyntää eli avoimia työpaikkoja. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 27 22.1.2014 11:54:02
Kampanja-aika on 1.2.– 31.3.2014. * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 28 22.1.2014 11:54:05
2 LU E 30.01.2014 ... selkeä perusteoria kapitalismista. WWW.TIPATON.FI HSAY UÖ! Tuotteen digitaalinen 3D-malli voidaan lähettää maapallon toiselle puolelle ja tulostaa fyysiseksi esineeksi siellä, jolloin säästytään kuljetuskustannuksilta. Voikin olla, että 3D-tulostus tuo Suomessa töitä lähinnä suunnittelijoille, koska tuotteet voidaan tulostaa paikan päällä vientimaissa. Pieniä muoviesineitä valmistavia 3D-tulostimia saa jo alle 200 eurolla. Ne alkavat yleistyä kodeissakin lähivuosina. Pikkuesineiden valmistaminen kotona 3D-tulostimella maksaa monin verroin vähemmän kuin vastaava tehdasvalmisteinen esine kaupassa. Tulevaisuudessa monia tuotteita todennäköisesti valmistetaan 3D-tulostamalla paikallisen ostoskeskuksen 3D-pajassa sen sijaan, että niitä tehtäisiin valtavina erinä merentakaisissa tehtaissa. Kun 3D-tulostus yhdistyy lähivalmistukseen ja uudistuvan energian lähituotantoon, puhutaan tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan jo kolmannesta teollisesta vallankumouksesta. Juominen vie rahat, laske paljonko. OT A SÄÄSTÖ Suomalainen Polar Heater Oy on kehittänyt energiavahdin, joka kytkee auton moottorinlämmittimen automaattisesti päälle ja päältä pois moottorin kulloisenkin lämpötilan mukaan. Lämmityspistoke voi olla aina kytkettynä, eikä kellokytkintä tarvita. Kylmätesteissä -20 asteen pakkasella energian säästö oli 14 tunnin yöjakson aikana 70 prosenttia verrattuna jatkuvalämmitteiseen autoon. Lauhemmalla -10 asteen pakkasella säästöä syntyi jopa 85 prosenttia. Nollakelillä autoa ei lämmitetä lainkaan. Sama älykkääseen termostaattiin perustuva tuote sopii myös auton sisätilan lämmittimen ohjaukseen. Tuotteen asentaminen vie vain pari minuuttia, eikä siihen edes tarvita työkaluja. WWW.SSPL.FI Auto lämpimäksi edullisemmin ... selvää jos sinuakin tarvittaisiin. herne muikku ohra 6–8 tuntia lanttualle 100 oC lammas porsaan lapa naudan etuselkä G-ASTRONOMIAA.BLOGSPOT.FI, NYHTÖPOSSU KOLMIULOTTEISUUS UUS VTT:n mukaan 3Dtulostus tarjoaa myös Suomelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti lyhyiden tuotesarjojen tuotannossa esimerkiksi konepajateollisuudessa. 3D-tulostin valmistaa esineen digitaalisen tietokonemallin mukaan ohuina kerroksina, jotka kovettuvat haluttuun muotoon. Materiaaleina käytetään muun muassa muoveja, keramiikkaa, komposiitteja, metallia ja puuta. Maailmalla 3D-tulostuksella valmistetaan muun muassa lentokoneiden ja autojen osia, kuulokojeita, leikkikaluja, koruja ja työkaluja. Kehitteillä on laitteita, joilla voidaan 3D-tulostaa jopa taloja, laivan osia ja kokonaisia autoja. Suomessa valkeakoskelainen Hetitec Oy valmistaa 3D-tulostimella konepajateollisuudelle valumuotteja kvartsihiekasta. Erittäin monimutkaisetkin muotit ja keernat syntyvät nopeasti valmistamatta lainkaan muottityökaluja. 3D-tulostuksessa esineen monimutkaisuus ei lisää sen valmistuskustannuksia. Mahdottominakin pidettyjen muotojen tulostus onnistuu, tuotteet voivat olla yksilöllisiä, eikä muotinvaihtokustannuksia ole. Seinäjokelaisen miniFactory Oy:n valmistamalla tulostimella syntyy vaikkapa muovinen pääkallo. WWW.INTOKUSTANNUS.FI 3D-tulostus yleistyy maailmalla TE E KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 29 TIEDE ... herkullista hitaasti, helposti ja säästäen. S Y T YRLI OUS TA19.–21.2. HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE KIERRÄTYS Tupakantumpit voivat olla siisteysja ympäristöongelman sijasta raaka-ainetta teollisuudelle, gizmag-verkkosivusto uutisoi. Kiinalaisen Xi’an Jiatong -yliopiston tutkijoiden mukaan tumpeista syntyy tehokasta ruosteenestoainetta, kun niitä liotetaan ensin tislatussa vedessä ja sekoitetaan syntyvä liuos suolahappoon. OP I Tupakantumpit hyödyksi Vancouverin kaupunki Kanadassa on puolestaan käynnistänyt tumppien kierrätyksen. Niiden sisältämää selluloosa-asetaattia käytetään muun muassa kuormalavojen ja muiden tuotteiden valmistuksessa. Tumppeihin jäänyt tupakka kompostoidaan. Arvioiden mukaan maailmassa tumpataan vuosittain noin 4 500 miljardia tupakkaa. TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O ...keinot pitää puolianne neuvotteluissa. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 29 22.1.2014 11:54:18
30 2 30.01.2014 Ameriikan raitin uudet haasteet Kansainvälistyminen vie työpaikkoja halpamaihin. Teollisuushallit ammottavat tyhjinä ruohoa lykäten. Työntekijät taipuvat joustoon jouston perään. Yhdysvaltalainen ammattiyhdistysliike on kohdannut haastavan todellisuuden. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 30 22.1.2014 11:54:26
HISTORIA Yhdysvaltalainen ammattiyhdistysliike syntyi teollisen vallankumouksen ja sen mukanaan tuomien sosiaalisten ristiriitojen paineessa 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäisiä kunnolla toimivia ammattiliittoja oli vuonna 1886 perustettu The American Federation of Labor. Sen ydintehtävänä oli työtaistelujen järjestäminen ja tukeminen. Ammattiyhdistysliike toimi pitkään vailla yksiselitteistä, laissa säädeltyä asemaa. Työtaistelut johtivat usein vakaviin ja jopa väkivaltaisiin yhteenottoihin lakkolaisten ja poliisin välillä. Myös sittemmin kielteisen maineen saanut syndikalismi sai viime vuosisadalla kannatusta amerikkalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Järjestäytymisen kasvun kultakausi osui Franklin D. Rooseveltin presidenttivuosiin 19331945. Vuosiin mahtui niin suuri lamakausi kuin Yhdysvaltain liittyminen toiseen maailmansotaan. Ammattiliitot olivat 1930-luvulla varsin lähellä demokraattista puoluetta. Niiden poliittinen tuki oli keskeinen tekijä Rooseveltin New Deal -elvytysohjelmassa. Yhdysvaltoja kammettiin ohjelmalla ylös suuren lamakauden kurimuksesta. Vuonna 1935 säädettiin Wagner Act -laki, joka nimettiin newyorkilaisen demokraattisenaattori Robert F. Wagnerin mukaan. Laki oli virstanpylväs amerikkalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiassa. Lailla taattiin järjestäytymisoikeus ja luotiin pelisäännöt muun muassa työtaisteluille. Amerikkalaiseen tapaan työvoiman taistelu oikeuksistaan on kuitenkin ollut askelia eteenpäin ja askelia taaksepäin. Vuonna 1947 säädetty, republikaanien ajama Taft-Hartley-laki heikensi selvästi ammattiliittojen asemaa. Laki rajoitti lakko-oikeutta aloilla, joita väitettiin keskeisiksi kansallisen turvallisuuden kannalta. Ammattiyhdistysliikettä on toisinaan tärvellyt myös ammattiyhdistysjohtajien lahjottavuus ja sotkeutuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. 1950-luvulla Teamsters-ammattiliiton johdon tiiviit yhteydet mafiaan mustasivat dramaattisesti ammattiyhdistysliikkeen mainetta. Mafiasuhteiden varjot tulevat edelleenkin vastaan aika-ajoin. Vuoden 2011 alussa FBI:n tehoiskun seurauksena tuomittiin useita paikallisia ammattiyhdistysjohtajia New Yorkista, New Jerseystä ja Rhode Islandista järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä rikoksista. Tällä hetkellä suurin osa yhdysvaltalaisista ammattiyhdistyksistä toimii kahden keskusjärjestön alaisuudessa. Suurempi niistä on American Federation of Labor-Congress of Industrial Orgazations (AFL-CIO). Sillä on on 11 miljoonaa jäsentä. Vuonna 2005 siitä irroittautui Change to Win Federation, jolla on 4,8 miljoonaa jäsentä. Kumpikin keskusjärjestö tukee poliittisesti demokraatteja. Vaaleissa tuki merkitsee paljon puolueelle. Varsinkin AFL-CIO on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan. TEKSTI JA KUVAT MIKA HORELLI Askeleita eteenpäin – ja taaksepäin 2 31 30.01.2014 John Hill New Yorkista työskentelee alihankkijalle. Yksityisen sektorin työntekijät ovat Yhdysvalloissa heikosti järjestäytyneitä verrattuna julkiseen puoleen. A mmattiliittojen keskeinen tehtävä on huolehtia jäsentensä eduista. Yhdysvalloissa monilla teollisuuden aloilla on kuitenkin ollut pakko sopeutua siihen, että työnantajan kilpailukyvystä on tullut myös työntekijän etu. Viimeisen parin vuoden aikana on nähty tosin se ihme, että teollisuustyöpaikkoja on alkanut palata Kaakkois-Aasiasta takaisin Yhdysvaltoihin. Ilmiön taustalla ovat olleet erityisesti Kiinan nousevat palkkakustannukset. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 31 PALKAT SIDOTTU TULOKSIIN Viimeisen kymmenen-viidentoista vuoden aikana ammattiliitot ovat asteittain taipuneet hyväksymään yritysten tuloksiin sidotut palkkamallit. Palkkajoustojen ohella yhdysvaltalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut suhtautumistaan tuotantolaitosten modernisointiin. Esimerkiksi teollisuusrobottien tuloa saatettiin aiemmin vastustaa, koska se vähensi työpaikkoja. Palvelualat ovat viime aikoina kasvaneet. Teollisuus on kutistunut. Palvelualoilla järjestäytyminen on yleisempää kuin teollisuudessa. Tämän ansiosta ammattiliittojen jäsenmäärä on ainakin hetkellisesti kääntynyt hienoiseen nousuun. Silti yhdysvaltalaisen työväestön järjestäytymisen historia on synkkää luettavaa. Kun 1950-luvun huippuvuosina 35 prosenttia kaikista palkansaajista kuului liittoihin, vuoteen 2010 mennessä osuus oli pudonnut 12,4 prosenttiin. Varsinkin yksityisen puolen toimialoista vain harvoilla työntekijät löytävät motivaatiota järjestäytymiseen. Keskeiset näistä ovat lentokone-, teräs- ja autoteollisuus. Yksityisen puolen järjestäytymisaste on tällä hetkellä 7,6 prosenttia. Luvut ovat liittojen kannalta vähän lohdullisempia julkisella puolella. Järjestäytymisaste on 37 prosenttia. 22.1.2014 11:54:34
32 2 30.01.2014 Iso tekee isoja vääryyksiä SUURIN Wal-Martin halvat hinnat imevät asiakkaat alueen erikoisliikkeistä. Sen tulo naapuriin tappaa pienemmät kilpailijat parissa vuodessa. Tämä näkyy myös erona julkisen ja yksityisen puolen työntekijöiden tulotasossa. BLS eli Bureau of Labor Statistics tilastoi palkkatietoja. Vuonna 2010 se tutki ammattinimikkeiden mukaisia palkkoja. Yhteensä 216 ammatista 180:ssä palkat olivat keskimäärin 16 prosenttia korkeampia liittovaltion töissä kuin yksityisellä puolella. 36 ammatissa yksityinen puoli maksoi työntekijöille parempia palkkoja. Palkkojen lisäksi julkisen puolen palkansaajilla on selvästi paremmat työsuhde-edut kuin yksityisen puolen työntekijöillä. Yhdysvaltain työvoimaministeriö tilastoi työnantajien kulut työntekijöiden eduista, joihin kuuluvat eläke ja terveydenhoito. Muutama vuosi sitten liittovaltion työntekijöistä koituvat työnantajan kulut olivat yli nelinkertaiset verrattuna yksityisen työnantajan kuluihin, jotka olivat keskimäärin 8 000 euroa vuodessa työntekijää kohden. Osavaltioiden maksamat palkat ovat selvästi yksityisiä palkkoja pienemmät. Paikallishallinnon, esimerkiksi kaupunkien palveluksessa olevat, saavat kuitenkin keskimäärin parempia palkkoja kuin yksityisen sektorin työntekijät vastaavissa tehtävissä. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 32 ?? Maailman suurin vähittäiskauppaketju maksaa palkkoja, joilla ei voi elää. Wal-Mart on vääränlainen legenda yritysmaailmassa. Ketju on maailmankuulu työntekijöidensä oikeuksien polkemisesta. Wal-Mart on Yhdysvaltain merkittävimpiä työnantajia. Wal-Martin maksamat palkat ovat niin pieniä, että osa sen perheellisistä työtekijöistä elää Yhdysvaltain virallisen köyhyysrajan alapuolella. Kuvaavaa on, että viime syksynä Wal-Martin työntekijät järjestivät ruoka-apukeräyksen Wal-Martin työntekijöille. Pitääkseen palkat kurissa Wal-Mart on valvonut huolellisesti, etteivät sen työntekijät järjestäydy ammattiliittoihin. Yhtiö on jopa painanut väliportaan johdolle opaskirjan siitä, miten tunnistaa vähäisimmätkin oireet työntekijöiden aikeista järjestäytyä. Kun vuonna 2 000 erään teksasilaisen Wal-Martin lihaosaston henkilökunnan onnistui muodostaa ammattiosasto, lopetti yhtiö viikossa koko elintarvikeosaston. Kongressin edustajainhuoneen demokraattijäsen, kalifonialainen George Miller on julkaissut Wal-Martista paljastavan raportin. Raportti osoittaa, että Wal-Martin kaupallinen menestys ei perustu vain valtaviin myyntimääriin tai edullisiin hankintoihin. Menestys perustuu myös tavaroiden ostamiseen lapsityövoimaa käyttävistä halpatuotantomaista. Keskeistä on myös työntekijöiden palkkojen ja lain vaatimien sosiaalietujen, muun muassa sairausvakuutusturvan, minimointi. Millerin mukaan Wal-Mart on toistuvasti syyllistynyt naispuolisten työntekijöiden syrjimiseen. Naisia on syrjitty niin palkkauksessa kuin urakehityksessä. RAKENNEMUUTOS ALOITTI ALAMÄEN Osasyy yhdysvaltalaisen ammattiyhdistysliikkeen alamäkeen on ollut maan rakennemuutos. Se on liikutellut miljoonia ihmisiä. Pohjoisen ja koillisen raskaasta teollisuudesta on siirrytty etelään ja länteen palvelualan ammatteihin. Pohjoisessa oltiin perinteisesti järjestäytyneitä, etelässä ammattiliittoihin liittyminen on ollut vähäisempää kautta aikojen. Esimerkiksi autoteollisuus alkoi jo vuosikymmeniä sitten siirtää tuotantolaitoksiaan pois ”ruostevyöhykkeeltä” eli perinteisistä autoteollisuusosavaltioista. Siirto perustui osaltaan järjestäytymisen eroihin. Terästeollisuuskaupunki Buffalo sijaitsee New Yorkin osavaltiossa Kanadan naapurissa. Yksin tämä kaupunki menetti puolet asukkaistaan 1970-80-luvuilla. Väki ei ole koskaan palannut. Lähtijät olivat suurelta osin teollisuuden ammattilaisia. Rakennemuutos, päätään nostanut kansainvälinen kilpailu ja tehtaiden automatisointi veivät heiltä työpaikat alta. Toinen syy amerikkalaisten alhaiseen järjestäytymisasteeseen on ollut asenneilmasto. Amerikkalaisten enemmistö kasvatetaan tavoittelemaan yksilöllistä menestystä. Ammattiliittojen tapaisiin joukkoliikkeisiin osallistumista pidetään usein epäamerikkalaisena. Vuonna 2011 tehdyn maanlaajuisen gallup-tutkimuksen mukaan vain 52 prosenttia amerikkalaisista hyväksyi ammatillisen järjestäytymisen. Demokraateiksi ilmoittautuneista järjestäytymisen hyväksyi 78 prosenttia. Republikaaneiksi itsensä liputtavista osuus oli 26 prosenttia. Pohjoismaisesta käytännöstä poiketen Yhdysvalloissa ei tunneta työehtosopimusten yleissitovuutta. Sopimukset ovatkin työpaikkakohtaisia. Samalla yrityksellä saattaa osa tuotantolaitoksista olla järjestäytyneitä ja osa järjestäytymättömiä. Liittovaltion lainsäädännössä on periaatteessa taattu oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen. Etenkin republikaanien johtamissa osavaltioissa on kerta toisensa jälkeen säädetty lakeja, joilla järjestäytymistä on käytännössä rajoitettu. Esteet ovat koskeneet varsinkin julkisen puolen työntekijöitä. Noin 40 prosenttia Yhdysvaltain julkisen sektorin työntekijöistä ei voi laillisesti liittyä ammattiliittoon. Esteinä ovat säännöt, jotka koskevat yhdistymisvapautta tai valtion turvallisuutta. A 22.1.2014 11:54:41
AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 33 Metalliliitto vetää tukensa ANC:lta Terästehdas ei siirry valtiolle ETELÄ-AFRIKKA Metallityöväen liitto Numsa ilmoitti, että se ei tue seuraavissa vaaleissa maata hallitsevaa ANC-puoluetta eikä kommunistista SACP-puoluetta. Metalliliitto on tukenut niitä vuodesta 1994. Numsa on maan suurin ammattiliitto 338 000 jäsenellään. Joulun alla pidetty liiton ylimääräinen kokous julkisti laajan asiakirjan, jossa hallitusta arvosteltiin rankasti. Käännekohta oli Marikana, asiakirja sanoo. Siellä poliisi ampui viime vuonna 34 mieltään osoittanutta kaivostyöläistä. Numsan mukaan maan hallitus tukeutuu entistä enemmän omistavaan luokkaan. Se on epäonnistunut maan teollistamisessa ja tukee liiaksi uusliberaalia politiikkaa. Osansa kritiikistä sai myös maan ammattiliittojen keskusjärjestö Cosatu. Numsa haluaa kuitenkin muuttaa sitä olemalla mukana, ei eroamalla. UNKARI Maan hallitus tarjoutui alkusyksystä ostamaan Dunaferr-terästehtaan irtisanomisten välttämiseksi. Vuonna 2004 yksityistetty yhtiö ilmoitti tuolloin irtisanovansa 1 500 työntekijää. Kaikkiaan tehtaalla on 5 000 työntekijää. Kauppa ei toteutunut. Ukrainalaiset omistajat eivät halua myydä yhtiötä. Valtio lupasi tukea yritystä muilla keinoin. Irtisanomisten määrä väheni 400:aan, ja loppuvuodesta yhtiö erotti 158 työläistä. Autojätti vakinaistaa BRITANNIA Tuhat vuokratyöläistä saa vakinaisen työpaikan BMW:n neljällä autotehtaalla. Ammattiliitto Uniten neuvottelema sopimus solmittiin juuri ennen joulua. Se takaa työpaikan aina vuoteen 2020. Heti vakinaistetaan 700 työläistä ja vuoteen 2016 mennessä 300 lisää. BMW:llä on Britanniassa 5 000 työntekijää. Sopimus poistaa aiemmat nollatuntisopimukset ja takaa työläisille sairausajan palkan, mahdollisuuden liittyä yhtiön eläkejärjestelmään sekä loma-ajan palkan. Lisäksi työläiset voivat ostaa edullisesti auton. Uniten autoteollisuudesta vastaava sihteeri Roger Maddison sanoo, että sopimus on esimerkki siitä, millaista työtä liitto tekee päivittäin ympäri maata. Hän pitää sitä hyvänä esimerkkinä liiton ja työnantajan yhteisestä toiminnasta työpaikkojen kehittämiseksi. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ALEXANDER JOE RUOTSI Muutosturvaan kuuluvaa koulutusta ja ohjausta hoitavien yritysten toiminta herättää kritiikkiä naapurissa. Dagens Arbete -lehti kertoo, että nämä yhtiöt ovat usein samassa konsernissa vuokratyöyritysten kanssa. Työttömäksi joutuneita ihmisiä pallotellaan useita kertoja muutosturvasta vuokratyöhön ja takaisin. Välissä konserni saa korvausta 2 250 euroa kunkin irtisanomansa ja uudelleen palkkaamansa työntekijän tukitoimista. Ruotsin keskusjärjestö LO ja työnantajaliitto sopivat vuonna 2004, että 0,15 prosenttia palkkasummasta käytetään muutosturvan kattamiseen. Yksityisellä sektorilla tehtävää hoitaa Trygghetsfonden TSL. Se on valtuuttanut noin sata yritystä hoitamaan työttömien ohjausta ja koulutusta. Niille on maksettu korvauksia yhteensä 414 miljoonaa euroa. Lernia, Antenn, Adecco HR ja Manpower ovat esimerkkejä muutosturvaa hoitavista yhtiöistä, jotka kuuluvat samaan konserniin vuokratyöyritysten kanssa. Trygghetsfondenin raportin mukaan merkittävä osa niiden hoitamista irtisanotuista työllistyy takaisin entiseen työhönsä. Tilanne voi johtaa vakituisen työn korvautumiseen vuokratyöllä. Vuosi sitten Husqvarnan tehdas Jönköpingissä irtisanoi suuren osan työntekijöistään. Noin 170 heistä otettiin Antenn-yhtiön muutosturvaohjelmaan. Nyt Husqvarna teki sopimuksen vuokratyöyhtiö Profficen kanssa, että se toimittaa 100–150 työntekijää tehtaalle. He ovat aiemmin irtisanottuja. Antenn ja Proffice kuuluvat samaan konserniin. – Useimmat, jotka ovat ottaneet yhteyttä, ovat saaneet tarjouksen palatakseen vanhaan työhönsä vuokratyöläisinä, sanoo IF Metallin osaston puheenjohtaja Lars Nilsson. – On selvää, että tämä on kummallinen järjestelmä, se tuntuu väärältä. Dagens Arbete toteaa osan muutosturvasta olevan lähinnä rahastusta. Lehti haastatteli sundvallilaista Josefin Holmsgaardia. Hänet on viime vuosina laitettu neljä kertaa ennen yt-neuvotteluja laadittavalle irtisanottavien listalle, mutta palkattu aina takaisin vanhaan työhönsä. Konsulttiyhtiö sai tästä palkkioina yhteensä 9 000 euroa. Muutosturvaa hoitavat yhtiöt kilpailevat ankarasti uusista asiakkaista korostaen tehokkuuttaan. Ihmisten toistuva palkkaaminen uudelleen entiseen työhönsä kaunistaakin työllistymistilastoja – vaikka kyse on usein konsernin sisäisestä ihmisten pallottelusta. 2 TEKSTI HEIKKI JOKINEN Muutosturvan toteutus epäilyttää 30.01.2014 33 K A N S A I N VÄ L I N E N MARIKANA. Etelä-Afrikan hallinnollisessa pääkaupungissa Pretoriassa osoitettiin mieltä viime syyskuussa. Protestoijat vaativat hallitusta maksamaan korvauksia niille kaivostyöläisille, jotka haavoittuivat Marikanassa. Mukana mielenosoituksessa oli myös Marikanan kahakoissa kuolleiden kaivostyöläisten omaisia. 22.1.2014 11:54:43
SabriScan Oy on muottiteollisuuden, erikoiskoneistuksien, teknisen kaupan ja valmennusliiketoiminnan alalla kansainvälisesti kasvava yritys. Valmistamme ja toimitamme vaativia projekteja teollisuuteen. Toimintamme kasvaessa ja kansainvälistyessä etsimme useita ammattilaisia tilaus-toimitusketjun hallintaan (teknisen kaupan varasto- ja logistiikkatoiminnot sekä myynti) sekä muotti- ja koneistustoimintoihimme. Haemme vakinaiseen työsuhteeseen: varastovastaavaa, CNC-koneistajia, menetelmäsuunnittelijoita, kokoonpanijoita, projektien vetäjiä ja teknisiä myyjiä. l Edellytämme metallialan peruskoulutusta, työkokemusta konepajateollisuudesta ja hyvää lastuavien työkalujen tuntemusta. Eduksi katsotaan kokemus muottituotannosta, kokoonpanotoiminnasta, työvälineiden kiillotuksesta ja muottien suunnittelusta. l Tarjoamme valituille henkilöille hyvän työyhteisön tuen ja osaamistasi vastaavan kilpailukykyisen palkan. Yrityksessämme olet mukana alan kehityksessä ja tarjoamme Sinulle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistasi. Koulutamme omaa henkilöstöämme aktiivisesti. Käytämme omassa tuotannossamme huipputeknologiaa ja CAD-CAM-ohjelmistoja. Asiakkaamme ovat kansainvälisiä menestyjiä esimerkiksi autoteollisuudesta. Hakemukset 14.2. mennessä: jari.kokkonen@sabriscan.fi. Lisätietoja yrityksestä: www.sabriscan.fi, www.sabriscanengineering.fi Tule töihin Riihimäelle! AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 34 22.1.2014 11:54:45
30.01.2014 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JYRKI LUUKKONEN JÄÄKIEKKO AMMATTIOSASTO SEISKAN JÄÄKIEKKOJOUKKUE KOTIPAIKKA TAMPERE PELANNUT VIISI VUOTTA 2 35 HARRASTUS Jäistä menoa ??Jääkiekkojoukkue Seiska on pelannut harrastesarjaa Jääkiekkoliiton Hämeen piirissä viisi vuotta. Joukkueen pääsponsori on Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto nro 7. – Joku keksi silloin idean, että lähdetään sarjaan pelaamaan. Ammattiosasto maksaa meidän puolestamme sarjamaksun. Meiltä sitten vastineeksi käydään esimerkiksi osaston mökkitalkoissa, kertovat joukkueen kapteeni Ari Selkilä ja varakapteeni Jukka Uitto. Molemmat miehet työskentelevät Metso Mineralsilla koneenasentajina. Eniten joukkueen pelaajissa on Lokomon työntekijöitä. – Meillä on noin 20 ukkoa ringissä. Molaria on välillä vähän vaikea löytää, joskus joudutaan lainaamaan muualta. Seiska on Uiton mukaan ”takapihaporukka”. Jääkiekko on puhdas harrastus kunnon ylläpitämiseksi. Aiemmin joukkueella oli oma harjoitusvuoro, mutta nyt keskitytään pelkästään pelaamiseen. – Treenivuoroja on niin vaikea saada. Ja puulaakisarjassa ne pelitkin ovat usein aika hulluihin aikoihin, iltayhdeksältä tai -kymmeneltä. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 35 Selkilä on kapteenin roolinsa lisäksi myös Seiskan valmentaja. Valmentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hän ilmoittaa joukkueen sarjaan, järjestää saunaillat ja hankkii pelipaidat sekä kiekkoja. – Mitään peluuttamista meillä ei ole, jokainen menee kentälle omin päin. Ei näitä oikein voisi etukäteen suunnitellakaan, kun ikinä ei tiedä, kuinka paljon porukkaa tulee peliin ja ketkä ovat mukana, sanoo Selkilä. Tulokset eivät ole Seiskalle pääasia. Tosin menestys oli alkuvuosina parempaa. Uiton ja Selkilän mukaan pari ”kovaa kaveria” on sittemmin muuttanut muualle Tampereelta ja poistunut joukkueen vahvuudesta. Joukkue pelaa harrastesarjassa, kymmenen joukkueen lohkossa. Sijoitus oli tammikuun puolivälissä kahdeksas; 12 pelistä saldona oli 4 voittoa ja 8 tappiota. 22.1.2014 11:54:54
ww.lbrador.com rista osoitteessa w ue lisää L.Brado L 1. Vahva polyesteri/puuvilla puolipanamakudos tekee housuista todella kestävät. 2. Joustava ja hengittävä stretch-materiaali takapuolella, etupuolella, haaroissa ja polvien molemmilla puolilla. 3. Vahvistetut riipputaskut. 4. Stretchin ja kapeamman istuvuuden ansiosta housut istuvat vartalonmyötäisesti ja polvisuojat pysyvät oikealla paikoillaan. 5. Vahvistetut polvisuojataskut stretchkevlarilla parantavat liikkuvuutta ja kestävyyttä. H A 6. Pidennysvaraa 5 cm Löydät L.Bradorin myös Facebookista www.facebook.com/L.BradorFinland AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 36 Housut 105PB L 22.1.2014 11:55:03
Housut 105PB Housut 104PB Housut 108B Housut 114B Piraattihousut 125PB HOUSUVALIKOIMAMME WORKMOVE ANTAA SINULLE VAPAUDEN TYÖSSÄSI. L.Bradorin omistaja, kehittäjä ja markkinoija on Skydda, Pohjoismaiden johtava henkilönsuojainten toimittaja. www.skydda.fi AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 37 22.1.2014 11:55:04
38 TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 2 30.01.2014 Varvet som går på högtryck Samtidigt som den finländska varvsindustrin haltar förs positiva samarbetsförhandlingar på Salo-varvet Marine Alutech. Företaget omorganiseras för att man ska hinna med de nya beställningarna, berättar huvudförtroendeman Erno Kaitala. D et råder ett vilseledande lugn på det gamla bruksområdet i Tykö. De sista förberedelserna inne i den nya varvshallen pågår men redan i februari inleds arbetet med de första av 12 transportbåtar som ska levereras åt försvarsmakten under de kommande tre åren. Värdet på affären är 30 miljoner euro och garanterar jobb på varvet ända till år 2016. – Vi kommer att ha mer jobb än vi egentligen skulle hinna med, men på något vis måste vi klara det, säger huvudförtroendeman Erno Kaitala. I och med den stora beställningen och de positiva samarbetsförhandlingarna i samband med den har varvet fått synlighet. Företagsledningen har talat om att utöka personalen från nuvarande 70 med så många som 30 personer. Kaitala är nöjd med att arbetet är tryggat några år framöver och välkomnar omorganiseringarna men är skeptisk till att anställningarna blir så omfattande. – Jag tror säkert att vi anställer några till, men så många som 30 tror jag inte det blir. – Det viktigaste är nu att vi ser över hela företaget, arbetsprocesserna och i synnerhet utvecklingsarbetet, fortsätter han. Enligt Kaitala räcker resurserna i produktutvecklingen i dagens läge inte till. Tanken är att involvera arbetarna på varvsgolvet för att lätta på trycket och samtidigt ta till vara yrkeskunskapen som finns bland metallarbetarna. – Det händer att utvecklingsarbetet pågår ännu när vi bygger båtarna vilket kan vara väldigt frustrerande och gör att produktionen blir långsam. Många av dem som sköter produktutvecklingen är också unga och kan ha en väldigt annorlunda syn på hur saker kan och ska göras. Med en bättre arbetsfördelning skulle arbete bli lättare, processerna smidigare och arbetsmotivationen högre för alla, förklarar Kaitala. Arbetarskyddet är också i ständig utveckling och enligt arbetarskyddsfullmäktige går arbetet i rätt riktning. – Det är klart att det alltid finns saker vi kan bättra på men arbetet går hela tiden framåt. Med tanke på vad vi gör här så är olyckor mycket ovanliga. Det skulle vara en lögn att säga att det aldrig sker några små skavanker men allvarliga olyckor har vi undvikit, säger Rebekka Ruutikainen. NYBYGGE GAV NYTT JOBB På ett par månader och med 20 mans jobb skärs delarna ut från aluminiumskivorna och byggs ihop till ett skrov som sedan kan börja utrustas. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 38 En av förutsättningarna för att företaget skulle få och kunna klara av försvarsmaktens stora beställning var att bygga en ny modern hall där arbetet på så många som fyra båtar kan pågå samtidigt. Elektriker Helge Henriksson jobbar med de sista elarbeten innan den nya hallen ska överlåtas och båtbygget kan köra igång. – Normalt jobbar jag med elinstallationer på båtarna vi bygger men nu har det ju blivit lite annorlunda jobb en tid, säger Henriksson. Henriksson som har jobbat på varvet sedan 2009 trivs bra i sitt arbete som också vanligtvis är varierande. 22.1.2014 11:55:18
Aluminiumskivorna bakom huvudförtroendeman Erno Kaitala är det enda som hittills syns av vad som ska bli försvarets nya transportbåtar. Den första av 12 båtar ska vara sjösatt och färdig redan i sommar. Överlag är de få som slutar på företaget när de en gång kommit dit, även om arbetsresan skulle vara lång. Henriksson själv pendlar dagligen ända från Hangö till jobbet. – Arbetet är ganska månsidigt vilket håller intresset uppe eftersom alla båtmodeller är olika. Dessutom finns det mycket elarbete att göra, i synnerhet i just myndighetsbåtar som vi är specialiserade på, förklarar han. MYNDIGHETSBÅTAR EN BRA NISCH De flesta som rör sig till sjöss har antagligen sett båtar som tillverkats på varvet i Tykö. Eftersom företaget koncentrerar sig på myndighetsbåtar hör polisen, sjöräddningen, AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 39 lotsverket och försvarsmakten till kunderna. Längs finska kusten finns också 23 av gränsbevakningens båtar som tillverkats här. – Vi har medvetet försökt undvika den civila marknaden eftersom kundunderlaget är så litet. Dessutom är det dyrt att tillverka specialbåtar som våra, i synnerhet om det bara beställs en enda båt. Då är det svårt att göra någon vinst alls, säger huvudförtroendeman Kaitala. Företaget har ändå myndighetskunder också utanför Finlands gränser. Hur mycket av produktionen som går på export och hur mycket som säljs här hemma varierar ändå kraftigt från år till år. – I och med försvarets beställning kommer den inhemska försäljningen att stå för en väldigt stor del av produktionen, men efter det kan det hända att situationen svänger så att exporten istället står för 80 procent av omsättningen, tror Kaitala. 2 39 30.01.2014 Under årens lopp har företaget sålt båtar till bland annat Norge, Tyskland och till och med Algeriet. – För tio år sen sålde vi också båtar till Malaysia i sydöstra Asien. De byggdes i och för sig delvis ihop där på plats, men vi levererar nog båtar varthän någon vill ha dem. Trots att varvet går på högtryck är arbetarna här inte speciellt optimistiska vad gäller de stora varvens situation i Finland. – Man måste ju tro på att det finns en framtid men misstankarna är starka. Alla måste försöka hitta en marknad som de kan tävla på. Vi tillverkar mindre specialbåtar åt myndigheter som ändå trots allt alltid måste ha någon form av resurser, konstaterar Kaitala. – Ett av våra trumfkort är också kvalitet och att vi anpassar båtarna enligt de enskilda kundernas specifika önskemål och behov, något vi fått mycket god feedback om från bland annat Norge, fortsätter Henriksson. 22.1.2014 11:55:29
2 30.01.2014 REDIGERING JOHAN LUND 40 w Arbetarskyddsfullmäktige Rebekka Ruutikainen trivs med jobbet som svetsare på varvet. I och med det varierande arbetet uppstår inga belastningsskador. Helge Henriksson pendlar till varvet i Tykö från Hangö. Han är glad över att det egna arbetet är tryggat men samtidigt känns det dystert att följa med den allmänna utvecklingen inom varvsindustrin. STX tvingas betala stora ersättningar RÄTTSFALL STX Finland Oy tvingas sammanlagt betala 214 000 euro för ogrundad upphävning av kollektivavtal och en ersättning på 102 000 euro för brott mot samarbetslagen. STX sade upp 34 arbetstagare i början av 2011. De hade jobbat på Åbovarvet som inredningsinstallatörer, snickare och brandmän. Egentliga Finlands tingsrätt ansåg att allternativa arbetstillfällen på Raumovarvet borde ha behandlats i samarbetsförhandlingarna. De 26 arbetstagarnas ersättningar sträcker sig mellan knappt 5 000 och 11 000 euro. Åtta arbetstagare blev utan ersättning. För brott mot samarbetslagen dömdes företaget dessutom att betala ett skadestånd på 3 000 euro för alla 34 uppsagda arbetstagare. 147 891 medlemmar Metallförbundet hade i slutet av fjolåret 147 891 medlemmar i 291 fackavdelningar. Av medlemmarna var 26 268 eller 17,8 procent kvinnor. Medlemmarna var 4 585 färre än för ett år sedan. Medlemsantalet sjönk på grund av att antalet arbetsplaster inom branschen blir färre. På ett år har fackavdelningarna blivit 9 färre. Av medlemmarna var 38 901 frimedlemmar av vilka 33 213 var pensionärer. Studerandemedlemmarnas antal var 7 066. På ett år anslöt sig 4 992 nya medlemmar. AKTUELLT INOM METALL Att avgöra vad som har gått fel på de stora varven är svårt för någon som inte har varit på plats och följt med utveckling i första hand. Enligt Kaitala är det ändå sorligt att kunskapen har sålts till utländska ägare som inte verkar ha något intresse av att fortsätta varvsverksamheten i Finland. – De kunde kanske satsa på oljeutvinningen uppe i norr, där kommer säkert att behövas utrustning i framtiden. Som det är nu känns det som att vanliga passagerarfartyg byggs annanstans och billigare, säger Kaitala. a 29–30.3 Tvärfacklig kurs för Österbotten i Vasa På kursen behandlas bl.a. utländsk arbetskraft och medlemsrekrytering. Anmälningar till Minna Kahila senast 26.2, minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 020 77 41153. 31.3–4.4 Grundkurs för förtroendemän, Vasa Grundkurs i arbetarskydd, Vasa Mer information om grundkurserna hittar du på www.kiljavanranta.fi/kiljavan_opisto/ ruotsinkielinen_koulutus Anmälningar senast 3.3 med kursansökningsblankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 40 22.1.2014 11:55:35
w 30.01.2014 ahJo?1 41 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansökningsperioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Förändringar vid årsskiftet Arbetsvillkoret 26 veckor Arbetsvillkoret förkortades till 26 veckor från tidigare 34 veckor. Granskningsperioden förblir oförändrad (28 månader). Arbetsvillkoret är 26 veckor då den sökande sedan 29.12.2013 i minst en vecka har varit i sådant arbete som uppfyller arbetsvillkoret. Självrisktiden och fastställande av lön högst en gång om året Självrisktiden förkortades till fem dagar från tidigare sju dagar. Den nya självrisktiden åläggs då den första självriskdagen är 1.1.2014 eller senare. Efter årsskiftet åläggs självrisktiden högst en gång om året. Om arbetsvillkoret uppfylls och självrisken ålades senast för under ett år sedan, åläggs det inte nu. Dagpenningens storlek fastställs inte heller på nytt om den nya maximitiden skulle börja inom ett år från den tidigare maximitiden. Dagpenningen fastställs inte på nytt fast den skulle stiga eller sjunka jämfört med den föregående dagpenningen. Förtjänstdelens varaktighet Arbetshistoria vid början av Maximitid rättigheten till dagpenning Fr.o.m. 1.1.2014 kan maximitiden för Över 3 år 500 dagar den inkomstrelaterade dagpennin400 dagar gens förtjänstdel variera. Maximitiden Under 3 år är fortfarande 500 dagar men varak- Över 3 å, vägrar att ta 400 dagar tigheten kan förkortas. Varaktigheten emot arbete eller avbryter förkortas med 100 dagar om arbets- sysselsättningsfrämjande service 300 dagar historian understiger 3 år när rättig- Under 3 år, vägrar att ta emot arbete eller avbryter heten för dagpenning börjar. Varaksysselsättningsfrämjande service tigheten kan också förkortas om du vägrar delta i eller avbryter sysselsättningsfrämjande service under de första 250 dagpenningsdagarna eller inte har deltagit i servicen för minst 40 dagar. 300 euros skyddsdel till jämkning Från början av året är det möjligt att tjäna 300 euro under en månads ansökningsperiod utan att det har inverkan på dagpenningens belopp. För en fyra veckor lång ansökningsperiod är skyddsdelen 279 euro. Ifall inkomsten överstiger skyddsdelen avdras för den överstigande delen hälften av dagpenningen. Förändringen gäller dagpenningarna fr.o.m. 1.1.2014. Skyddsdelen gäller inte alterneringsersättningen. Den jämkade inkomstrelaterade dagpenningen och arbetsinkomsten får dock sammanräknat vara maximalt lika stora som lönen som utgör grunden till dagpenningen. Vid beräkningen av dagpenningens maximibelopp beaktas hela den jämkade inkomsten om den överstiger 300 euro. Ifall inkomsten understiger 300 euro beaktas den inte vid beräkningen av maximibeloppet. Exempel. Den fulla dagpenningen under en månads ansökningsperiod är 1 600 euro och inkomsten under jämkningsperioden är 400 euro. Från den fulla dagpenningen avdras 50 procent för den del som överstiger skyddsdelen: (400 euro–300 euro) x 0,5 = 50 euro. Dagpenningen för denna månad är 1 600 euro–50 euro = 1 550 euro. Uppgifterna om lönerna som är betalda under jämkningsperioden skall fortfarande skickas till arbetslöshetskassan som bilaga till ansökningen. Lönuppgifterna behövs också ifall inkomsten understiger skyddsdelen. Förändringar i dagpenningens förhöjningsdel ? En förhöjd förtjänstdel till dagpenningen betalas från början av året i två olika fall: maximalt 200 dagar när man deltar i sysselsättningsfrämjande service. ? Maximalt 90 dagar på grund av lång arbetshistoria när arbetsförhållandet har upphört 1.1.2014 eller därefter. Arbetsförhållandet måste ha upphört på grund av uppsägning och inte som följd av ansökarens egen handling. Den förhöjda förtjänstdelen för 20 dagar i början av arbetslösheten och omställningsskyddets förtjänstdel under den sysselsättningsfrämjande servicen upphör fr.o.m. 2014. Åldersgränser för rätt till tilläggsdagar Åldergränsen för rätten till tilläggsdagar stiger till 1957 och personer som är födda därefter till 61 år. Rätten får man med fyllda 61 år innan maximitiden gått ut. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 41 22.1.2014 11:55:35
42 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA 2 30.01.2014 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutosverokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkkatuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. ? Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Muutoksia vuodenvaihteessa Työssäoloehto 26 viikkoa Työssäoloehto lyheni 26 viikkoon eli noin puoleen vuoteen aiemmasta 34 viikosta. Työssäoloehdon tarkastelujakso säilyi ennallaan 28 kuukaudessa. Työssäoloehto on 26 viikkoa, kun hakija on ollut 29.12.2013 jälkeen työssä vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän viikon. Omavastuuaika ja palkanmäärittely korkeintaan kerran vuodessa Omavastuuaika lyheni aiemmasta seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uusi, lyhyempi omavastuuaika otetaan, kun ensimmäinen omavastuupäivä on 1.1.2014 tai sen jälkeen. Vuodenvaihteen jälkeen omavastuuaika otetaan korkeintaan kerran vuodessa. Jos työssäoloehto täyttyy, ja edellisestä omavastuusta on alle vuosi aikaa, omavastuuta ei oteta. Myöskään päivärahan suuruutta ei määritellä uudelleen, jos uusi enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisestä enimmäisajasta. Päivärahaa ei määri tellä uudelleen, vaikka se nousisi tai laskisi edeltävään päivärahaan verrattuna. Ansio-osan maksamisen kesto Työhistoriaa päiväraha- EnimmäisVuoden alusta alkaen ansiopäivä- oikeuden alkaessa kesto rahaan maksettavan ansio-osan Yli 3 vuotta 500 päivää enimmäiskesto voi vaihdella. Enim- Alle 3 vuotta 400 päivää mäiskesto on edelleen 500 päivää, Yli 3 vuotta, kieltäytyy 400 päivää mutta kestoa voidaan lyhentää. Kes- tai keskeyttää työllistymistä to lyhenee 100 päivällä, jos työhis- edistävän palvelun toriaa on alle kolme vuotta päiväAlle 3 vuotta, kieltäytyy 300 päivää rahaoikeuden alkaessa. Kestoa voitai keskeyttää työllistymistä daan lyhentää myös, jos kieltäytyy tai edistävän palvelun keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana eikä ole osallistunut palveluun vähintään 40 päivää. Sovitteluun 300 euron suojaosa Vuoden alusta alkaen on mahdollista ansaita 300 euroa kuukauden hakujaksolla ilman, että sillä on vaikutusta päivärahan määrään. Neljän viikon hakujaksolla suojaosa on 279 euroa. Jos tulo ylittää suojaosan, ylittävästä osasta puolet vähennetään päivärahasta. Muutos koskee niitä päivärahoja, jotka kohdistuvat ajalle 1.1.2014 alkaen. Suojaosa ei koske vuorottelukorvausta. Soviteltu ansiopäiväraha ja työtulo yhteensä voivat kuitenkin olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruiset. Tätä päivärahan enimmäis määrää laskettaessa huomioidaan koko sovittelutulo, jos se ylittää 300 euroa. Jos tulo on alle 300 euroa, sitä ei huomioida myöskään enimmäismäärää laskettaessa. Esimerkki. Täysi päiväraha kuukauden hakujaksolla on 1 600 euroa, ja tulo sovittelujaksolla 400 euroa. Täydestä päivärahasta vähennetään 50 prosenttia suojaosan ylittävästä tulosta: (400 euroa–300 euroa) x 0,5 = 50 euroa. Päivärahaa maksetaan kuukauden jaksolta 1 600 euroa–50 euroa = 1 550 euroa. Tiedot sovittelujakson aikana maksetuista palkoista on edelleen toimitettava työttömyyskassalle päivärahahakemuksen liitteenä. Palkkatiedot on toimitettava myös silloin, kun tulo alittaa suojaosan. Päivärahan korotusosiin muutoksia ? Päivärahaan maksetaan korotettua ansio-osaa vuoden alusta alkaen kahdessa eri tilanteessa: korkeintaan 200 päivää työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta ? Korkeintaan 90 päivää pitkän työhistorian perusteella, kun työsuhde on päättynyt 1.1.2014 tai sen jälkeen. Työsuhteen on täytynyt päättyä irtisanomiseen, joka ei ole johtunut hakijan omasta menettelystä. Korotettu ansio-osa 20 päivältä työttömyyden alussa ja muutosturvan ansio-osa työllistymistä edistävien palveluiden ajalta poistuivat käytöstä vuoden 2014 alussa. Lisäpäiväoikeuden ikärajat Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousee 1957 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuoteen. Oikeuden voi saada, kun täyttää 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 42 22.1.2014 11:55:35
30.01.2014 2 43 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Alueellasi Koulutukset Metalliliiton toiminnasta ja työsuhteen perusasioista ovat tarkoitettu juuri Sinulle: Ay-koulut iltakursseina (+opintomatka) 11.2. Vaasa, Kylpylähotelli Tropiclandia 12.2. Jyväskylä, kahvila Kotiruoka 18.2. Lahti, Ravintola Wanha Herra 18.2 Tampere, Holiday Inn 27.2. Riihimäki, ao. 103, toimisto 4.3. Forssa, ao. 179, toimisto 6.3. Hämeenlinna, aluetoimisto Ay-koulu viikonloppu (+opintomatka) 22.–23.3. Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi Mikkeli, Hotelli Cumulus Työsuhteen peruspalikat 25.3. Turku, Upseerikerho 3.4. Harjavalta, Hotelli Hiitteenharju Ilmoittautumiset omaan aluetoimistoon toimistosihteerille tai alueen sähköpostiin. Lisätiedot: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri Murikassa 3.–7.2. 10.–14.2. 19.–21.2. 24.–28.2. 10.–14.3. 17.–19.3. 17.–21.3. 24.–26.3. 24.–28.3. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.3.) Minä vaikutan Järjestäjäkurssi (2. osa 10.–14.3.) Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi Hyvä lehtijuttu Yritystalous Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.3.) Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 24.–28.3.) Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 7.–11.4.) Työoikeuden kurssi Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Opintosihteerikurssi Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) Metallin täydennyskurssi – Työn sisällön kehittäminen JOUNI CEDER Hitsaaja, osaston luottamusmies, Sulzer Pumps Valimo, Karhulan Metallityöväen ao. 13 Enemmän tietoa, enemmän kysyttävää Karhulassa Sulzer Pumps Valimossa työskentelevän Jouni Cederin osastolla on noin 60 työntekijää. Tuore luottamusmies tarvitsi valintansa jälkeen tietoa siitä, mihin hommaan hän oli tullut ryhtyneeksi. Hän suuntasi Murikka-opistoon luottamusmiesten peruskurssille. Käynti Murikassa oli hänelle ensimmäinen. Palkkausasioiden läpikäyminen auttaa kyllä. Kun niitä ymmärtää, niin ei ole ihan hoomoilanen enää. On tärkeää tietää, mistä palkka koostuu, kertaa Ceder kurssilla käsiteltyjä asioita. – Esimerkiksi tiedon haku työehtosopimuksesta on helpottunut huomattavasti, täällä tessiä oppii lukemaan sujuvammin. Cederin havainnon mukaan kurssin hyötynä oli, että tietoa oppii löytämään sieltä, missä sitä on. Tavoitteena ei voi olla se, että pykälät opitaan ulkomuistista ja että että ne kaikki jäisivät omaan päähän. – Eihän kukaan näitä kaikkia asioita voi tietää ja muistaa muuten kuin katsomalla kirjasta. Ja muutenkin täällä on melkein enemmän herännyt uusia kysymyksiä kuin tullut valmiita vastauksia. Mitä enemmän tietoa, sen enemmän kysymyksiä. Vastauksia Ceder saattaa tulla vielä hakemaan luottamusmiesten jatkokurssilta. – Toisaalta pitäisi tulla, kun Murikka on hieno paikka, ja nämä asiat ovat kiinnostavia. Mutta ovathan nämä kurssit toisaalta aika rankkoja, kun täällä menee kokonainen viikko. ”Minut valittiin porukalla osaston luottamusmieheksi. Ei ollut äänestystä, paitsi huutoäänestys.” Luottamusmies, oletko huomannut! Palkkatekniikan kurssi 10.–14.2. Kurssilla on työnantajan tuki. NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 43 METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 22.1.2014 11:55:39
44 T O I M I N TA 2 30.01.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään KOKOUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 10.2. klo 13, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Jari Myllykoski. Kahvitarjoilu. Kokous 24.2. on vaihtunut vierailuun ABB:llä. Kokoontuminen toimistolla klo 8 tai suoraan ABB:lle klo 9. Ilmoittautuminen 2 viikkoa aikaisemmin toimistolle. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 3.2. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Jaakko Mäkelä. Juttutupa to 13.2. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Ao. 49:n naisjaoston järjestäytymiskokous ti 4.2. klo 18.30 osaston kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston kevätkokous ke 5.2. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 10.2. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Vieraana metallin eläkkeellä oleva puheenjohtaja Per-Erik Lundh. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82:n kevätkauden kokousajat: toimikunnat 27.2., 10.4. ja 5.6. Kevätkokous 10.4. Kokouspaikat: tiedustele pj Rantaselta, puh. 045 132 0261. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston vierailu ti 4.2. klo 10 Pirkkalan vanhustentalon kerhohuoneella, Kartanontie 17. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kertoo Pirkkalan ajankohtaisista asioista. Tarjolla on hernekeittoa ja kahvia. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150:n veteraanien kokoukset keskiviikkoisin 15.1., 12.2., 12.3. ja 16.4. klo 12 ao:n toimistolla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan uudet ja entiset veteraanit. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien kokous to 6.2. klo 12 toimistolla, Hämeentie 18, Forssa. Esillä Tallinnan risteily ja muut asiat. Kahvitarjoilu. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n teatteri-ilta pe 7.3. klo 19 Hämeenlinnan teatterissa. Näytöksenä Kersantti Karoliina. Hinta jäsenille 10 €, seuralaisille 32 €. Ilmoittaudu hyvissä ajoin sihteerille, puh. 040 744 8199. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n talvitanssit pe 28.2. klo 16.30 Kuoreveden vanhalla palokunnantalolla. Hinta jäsenille ja seuralasille 5 €/hlö. Ilmoittautuminen 20.2. mennessä puh. 0400 520 538 tai osaston toimihenkilöille. Nummelan Metallityöväen ao. 178 on varannut 30 lippua Vihdin Teatteriin la 1.3. klo 17 näytökseen Puhtaana käteen. Esityspaikka on Luksian näyttämö (Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen auditorio), Ojakkalantie 2, Nummela. www. vihdinteatteri.fi. Ammattiosaston jäsenellä on mahdollisuus ostaa 2 lippua hintaan 7 €/lippu. Hintaan kuuluu kahvi ja pulla väliajalla. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä arja.v@saunalahti.fi tai puh. 050 411 1898. Maksu ammattiosaston tilille FI26 1312 3000 5001 78 viimeistään 12.2. Liput voi lunastaa jäsenkorttia vastaan ao:n toimistolta 27.2. klo 16. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n jäsenille puolisoineen hiihtoreissu 21.–23.3. Rukalle. Lähtö pe klo 17 Oulun linja-autoasemalta. Yöpyminen Rantasipi Rukahovissa 2-hengen huoneissa. Paluu su n. klo 12.30. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 10.2.–7.3. arkisin klo 9–12 Tarjalle, puh. 040 572 5692 (ei tekstiviestejä). Länsi-Vantaan metallityöväen ao. 255:n retki Kansallisteatteriin la 29.3. klo 13 näytökseen Lauantai. Teatterin jälkeen ruokailu Wanhan Kellari & Grillissä. Paikkoja varattuna 50. Hinta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 20.2. mennessä Eira Tammiluomalle, puh. 050 590 5492 tai eira.tammiluoma@murata.fi. Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n talvirieha la 8.3. klo 10–14 Sipoon Talmassa, Norantie 1. Ohjelmassa laskettelua, pulkkamäkeä, makkaranpaistoa ja mukavaa yhdessäoloa. Perheen pienimmille lumipuuhamaa. Laskettelu- ja puuhamaa-aikaa on 4 tuntia. Jos haluat osallistua lasketteluopetukseen, niin kerro siitä ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset vain sähköpostitse 3.3. mennessä Teemu Rouhiaiselle, teemu.rouhiainen@gmail.com. TIEDOTUKSIA Lohjan Metallityöväen ao. 8 lahjoitti satavuotisjuhlien yhteydessä lahjoitetuista muistamisista kertyneet varat 2 000 € lastensairaalan rakentamiseen. Kiitos kaikille osastoamme muistaneille. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9–12, 13–17, ti/ke/to klo 9–12, 13–16, pe kiinni. Turun metallityöväen ao. 49:n soppatykki Turun kauppatorilla to 6.2. klo 11. Tervetuloa hernesopalle! Kuopion metallityöväen ao. 60:n päivystysaika on muuttunut. Päivystys on perjantaisin klo 15–17.30, Tulliportinkatu 26 A, Kuopio, puh. (017) 262 7168, toimisto@metalli60.com, http://metalli60.com. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 järjestää 15.–16.2. miesten päivän Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Tilaisuus alkaa lauantaina klo 15. Tarkoitettu kaikille Ykkösen jäsenille. Ohjelmassa mm. asiaa tes-muutoksista ja vuoden 2014 toiminnan suunnittelua. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 10.2. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 44 Ao. 1:n työsuojelujaosto järjestää työpaikkaan tutustumiskierroksen ke 26.2. Kohteena on Teleste Oyj, Telesteenkatu 1, Littoinen. Kokoontuminen klo 16.30 pääoven edessä. Työpaikan työsuojelupäällikkö puhuu työsuojelupuolen asioista. Kierroksen päätteeksi kahvi- ja pullatarjoilu. Tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille, asiamiehille ja kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Lohjan Metallityöväen ao. 8:n teatterimatka la 8.3. Sleepy Sleepers -musikaalia Kuka Mitä Häh? katsomaan. Näytös alkaa klo 15. Hinta jäsenille 5 €/hlö, seuralaisille 40 €/hlö; ilman pätevää syytä pois jääviltä laskutetaan lipusta täysi 42 € hinta. Hinta sisältää bussikuljetukset ja teatterilipun. Paikkoja on rajoitetusti! Lasku ja bussiaikataulut lähetetään postitse. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä Seija Järviselle tekstiviestillä 040 709 4657 tai seija.a.jarvinen@gmail.com. Esite osaston kotisivulla www.metalli8.net. Lahden metallityöväen ao. 23:n pilkkikisat la 15.3. (säävaraus) Lahden Kahvisaaressa Niemen venesataman vieressä. Jäälläoloaika klo 9–13. Sarjat: miehet yleinen, miehet yli 55 v., naiset yleinen, naiset yli 55 v., tytöt ja pojat alle 15 v. Kilpailukalana ahven. Maksut ennakkoilmoittautuneilta 10 € sisältäen kahvitukset ja ruokailun. Maksu paikan päällä. Ilmoittautuminen viimeistään 10.3. toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Nainen 2014 & Elämäsi juhlat -tapahtumat 15.–16.2. Lahden Messukeskuksessa. Lipun hinta 5 €/jäsen. Varaukset toimistolta puh. (03)751 1108, maksu lipunnoudon yhteydessä. Ao. 23: Kylpylämatka koululaisten hiihtolomaviikolla ti 25.2. Vantaalle Flamingo Span vesipuistoon. Lähtö Lahdesta klo 9 ja paluu n. klo 16. Hinnat: aik. ja yli 12-v. lapset 20 €/hlö, 4–11-v. lapset 10 €/hlö, alle 4-v. maksutta. Ilmoittautuminen toimistolle. Ilmoita lasten iät! Ao. 23:n veteraanijaoston järjestämä matka pe 25.4. Uutisvuoto–TV-ohjelman nauhoituksiin Helsinkiin. Lähtö Lahdesta klo 9, paluu n. klo 16. Hinta 25 € sisältää matkat ja kahvit. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä toimistolle. Ao. 23:n veteraanijaoston järjestämä teatterimatka su 30.3. Hollolan näyttämölle klo 15 näytökseen Tuhkaa ja teräviä. Lähtö Lahdesta klo 14.15. Hinta 20 € sisältää teatterilipun, matkat ja väliaikatarjoilun. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä toimistolle. Turun metallityöväen ao. 49:n 120-vuotisjuhla la 8.2. Turun VPK:n talolla, ”Brankulla”, Eskelinkatu 5, Turku. Lastenjuhla klo 12–14, esiintymässä taikuri Joni Suvanto ja lapsia leikittämässä Raision pioneerit. Tarjolla kakkua, keksiä, karkkia ja mehua. Onnittelujen vastaanotto klo 16–18, pääjuhla klo 18–01. Ohjelmassa: tervehdykset, juhlapuheet, lauluryhmä Ritspiikki esiintyy, buffetruokailu ja tanssia. Ilmoittautuminen pääjuhlaan mahdollisimman pian, puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@ metalli49turku.fi. Salon metallityöväen ao. 57: Salon mielenterveysseuran Tovi-projekti vierailee ja kertoo itsestään to 13.2. klo 9–11 ao. 57:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Kahvitarjoilu. Forssan autoalan työntekijäin ao. 79:n teatterimatka Valkeakoskelle la 29.3. katsomaan kappaletta Saikkua kiitos. Linja-auto lähtee torilta klo 13.45. Matkan hinta 15 €/hlö sisältää matkan, lipun ja väliajalla kahvitarjoilun. Varaukset 25.2. mennessä puh. 0400 867 478/Tulander. 6.2. 27.2. 20.3. Ahjo 3 (ilmestyy 20.2.) Ahjo 4 (ilmestyy 13.3.) Ahjo 5 (ilmestyy 3.4.) KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n iltapäiväkurssi pe 14.2. ao:n kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C. Klo 12 lounas, klo 13 kurssi työttömyysturvasta. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot pe 7.2. mennessä anu. tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi pe 31.1. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työpaikkatoiminta, sopimukset, neuvottelut, oikeudet ja velvollisuudet. Myös esimerkkejä työpaikoilta. Aiheista luennoi Metalliliiton lakimies Susanna Holmberg. Kurssin jälkeen mahdollisuus saunoa. Ilmoittautumiset 30.1. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577 tekstiviestillä tai mika.laaksonen@alfalaval.com. 22.1.2014 11:55:40
Luontoliikunta-lomaviikko liiton veteraaneille 5.–10.5. ??Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon 5.-10.5. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. ??Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ??Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman kustannuksiin sisältyy täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. Tarjolla monipuolista liikuntaa ja luontopolkuretkiä sekä huvia ja virkistystä mm. tanssin merkeissä. ??Loman hinta aikuiselta 110 €. Matkat lomalainen maksaa itse. ??Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata liiton toimistosta, puh.020 77 41026, tai tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/ liiton-lomat. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Hakemus on palautettava 3.3. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Ay-lentopallon SM-kilpailut la 5.4. Hyvinkäällä ??Joukkueiden kokoaminen on helppoa sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista ja joukkueeseen voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä johonkin AKAVA:n SAK:n tai STTK:n ammattiliittoon. Kilpailut käydään miesten A- ja B-sarjoissa, naisten sarjassa sekä sekasarjassa. Sarjamaksu kaikissa sarjoissa 180 €/joukkue. ??Ilmoittautumiset kaikissa sarjoissa 15.3. mennessä sähköpostitse osoitteeseen jarmo.aspela@kela.fi. ??Katso tarkempi kilpailukutsu: www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Lentopallojaosto > Ay-kilpailut. Lisätietoja kisoista antaa Kari Heikkilä, puh. 0440 533 804, kari.hcp@gmail.com. Järjestelyistä vastaavat TUL:n Lentopallon ay-toimikunta ja Hyvinkäänkylän Kisaajat. SEUTURYHMÄT Kuopion seuturyhmän opintomatka työelämässä oleville jäsenille Jyväskylään 22.–23.3. Aiheena kemikaalit ja melu työpaikoilla. Lisätietoa matkasta omasta ammattiosastostasi. Ilmoittautumiset 27.2. Aluejärjestöjen vuosikokoukset 2014 ??Metallityöväen aluejärjestöjen sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään alla olevan kokousaikataulun mukaisesti. ??Kokouksessa käsitellään aluejärjestön sääntöjen 5. §:n määräämät vuosikokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi ammattiosastojen järjestöllinen tila, järjestämiskampanjan tilannekatsaus sekä muut aluetoimikunnan esittämät asiat. Helsinki-Uudenmaan aluejärjestö la 15.2. klo 13 Rantasipi Airport Robert Huberin tie 4, Vantaa Häme-Pirkanmaan aluejärjestö la 22.2. klo 13 Hotelli Rosendahl Pyynikintie 13, Tampere Varsinais-Suomi-Satakunnan la 15.2. klo 13 aluejärjestö Rauma-sali Satamakatu 26, Rauma Kymi-Savo-Karjalan aluejärjestö la 22.2. klo 13 Warkaus-sali Kauppatori 4, Varkaus Vaasa-Keski-Suomen aluejärjestö la 15.2. klo 13 Härmän Kuntokeskus Vaasantie 22, Ylihärmä Oulu-Lapin aluejärjestö la 22.2. klo 13 Oulunsalo-talo Mäntypellonpolku 10, Oulunsalo Lisätietoja ja viralliset kilpailukutsut www.aysporttifestarit.fi Vuokrattavana Lomamökki Pyhätunturilla Rauhallinen sijainti latuyhteyksillä puh. 040 558 0404/ Kirsi tai puh. 044 515 5362/Tuula. Puh. 040 589 5119 22.–23.3. Kajaanissa Lajeina: hiihto, ilma-ammunta, lentopallo, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja voimailu. TUL:n organisoima ay-sporttifestarit on kaikille SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenille tarkoitettu tapahtuma. Tapahtuman ideana on saada eri liittoihin kuuluvat työpaikkajoukkueet ja yksilöt liikkumaan ja kisaamaan yhdessä iloisella mielellä. Ilmoittautumiset viimeistään 28.2. Metalliliittolaisen oma lomapaikka Rengaskone ? Kaksitoista 2+2 hengen ja 806€ kuusi 3+2 hengen huonetta ? Huoneissa pienoiskeittiö, wc, suihku, kuivauskaappi, tv ja langaton laajakaista Majoitushinnat: www.metalliliitto.fi/metallikero Tiedustelut ja varaukset Hotelli Pyhätunturi puh. 0400 101 695 2 45 30.01.2014 2-pilarinostin Ristikon 16/2013 ratkaisu. Viimeiset kirjapalkinnot saivat Jouko Valtonen Nokialta, Marja-Leena Moilanen Savukoskelta ja Roni Jokela Nakkilasta. Tasapainotuskone 644€ 1370€ +alv 24% = 999€ Leasing 49€/kk +alv 24% = 1699€ Leasing 69€/kk +alv 24% = 799€ Leasing 49€/kk METALLIKERO AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 45 27.1.2014 14:33:38
46 2 30.01.2014 O I VA L L U S PENTTI OTSAMO TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1A, 2D, 3B, 4B VAIKEUSASTE 2-/3 AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 46 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA Edellisen ristikon ratkaisu. 22.1.2014 11:55:57
47 U L KO N A TUOTEKEHITYSASENTAJA Petri Heikkinen TYÖPAIKKA Kalmar teknologia- ja osaamiskeskus, Tampere 13.12.2013 Edellisen yön Seija-myrskyn jälkeinen selkeä aamupäivä, tuulta luoteesta 6 m/s, lämpötila 0 astetta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 47 22.1.2014 11:55:59
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green Katso video ainutlaatuisista metalliliit tolaisista: if.fi/metalli t. MARI, SADUNLUKIJA METALLIN JALOSTAMAA TURVAA Metalliliitto on vakuuttanut sinut I?ssä. Jäsenyyteen kuuluvien vakuutusten lisäksi saat tuntuvia etuja itsesi ja perheesi turvaamiseen. if.fi/metalli 010 19 19 95 AHJ1402_24-48_loppuosa_UUSI.indd 48 22.1.2014 11:56:00