ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 20.02.2014 NRO 3 PIISKALLA EI TUOTTAVUUS PARANE KYLMÄT TERÄSFAKTAT LIITON LOMALLE! MITÄ NYT? Ahjo 2014_3_ALKU.indd 1 MOTIVERADE STUDERANDE I VASA 11.2.2014 10:43:41
2 3 20.02.2014 Kilpailu korventaa Laivanrakennustelakoita on maailmalla liikaa. Kilpailu on teräksenkovaa. Tehdäänkö Suomessa laivoja tulevaisuudessa? ahjo.mielipide@metalliliitto.fi www.ahjo.fi/mielipide-palstalle Ahjo 2014_3_ALKU.indd 2 * meriteollisuus vuonna 2012 Raportti telakoilta sivulla 10 LÄHETÄ MIELIPITEESI Metalliliiton vastaava tutkija Timo Eklund sanoo, ettei ole enää varma. Helsingin-telakan toiminta on ollut monesti katkolla. Myös Turun-telakan tulevaisuus olisi ollut vaakalaudalla, jollei TUI-risteilijöiden rahoitusta olisi saatu kuntoon. – Suomalaisilla telakoilla on ollut huonot omistajat. Samaan aikaan on ollut huono markkinatilanne. Telakoiden ja valtiovallan yhteispeli ei ole toiminut kuten aikaisemmin. Näiden asioiden summana voi laivojen rakentaminen loppua Suomesta jossain vaiheessa, Eklund sanoo. Yhteispelin puutteista voi esimerkkinä pitää Oasis-risteilyalustilauksen me450 yritystä* nettämistä vuoden 2012 lopulla. Valtio ei 17 850 työntekijää, joista myöntänyt STX Finlandille sen pyytämää 3 300 telakoilla 50 miljoonan euron pääomalainaa. Mil8 600 järjestelmä- ja laite- jardin euron arvoinen tilaus meni STX:n toimittajayrityksissä Ranskan-telakalle. 1 100 kokonaistoimittaja- – Suomen teollisuuspolitiikan suurin yrityksissä yksittäinen munaus oli antaa Oasis 3 -risyli 80 % muualla kuin teilyalustilaus Ranskaan, STX Finlandin telakoilla pääluottamusmies Jari Aalto manaa. Suomi on laivanrakennuksen kärkimaita. Täällä on rakennettu maailman suurimmat loistoristeilijät ja 60 prosenttia maailmalla toiminnassa olevista jäänmurtajista. Halutaanko tästä osaamisesta luopua? Jos telakkateollisuus halutaan pitää Suomessa hengissä, valtiota tarvitaan talkoisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Janne Peltola muistuttaa valtion viimeaikaisesta avusta telakoille. Joulukuussa valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus hankki STX:ltä enemmistön jäänmurtajia suunnittelevan yhtiön Aker Arcticin osakkeista. Kauppasumma oli 9,3 miljoonaa euroa. – Valtion tukisummat ovat olleet melko merkittäviä. On ollut innovaatiotukea ja rahoitusta. Muihin järjestelyihin kuuluu Turun-telakan maa-alueen osto. Kaikki lailliset ja järkevät keinot Turun-telakan pelastamiseksi ovat käytettävissä, Peltola sanoo. Talouselämä-lehti teetti vuodenvaihteessa kyselyn, jonka mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa valtion omistajuutta STX Finlandissa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on sanonut julkisuudessa, että Suomen valtio voisi lähteä telakkayhtiöön osaomistajaksi. – Ainoa selviytymiskeinomme olisi se, että Suomen valtio tulisi tähän osaomistajaksi, sanoo pääluottamusmies Aalto. Arctech Helsinki Shipyardin pääluottamusmies Ilpo Haaja ihmettelee, miksi päättäjien mielestä laivanrakennusyrityksen pitää tuottaa jatkuvasti valtavia voittoja. Jos telakkatoimintaa pyörittäisi valtionyhtiö, siihen ei olisi niin suurta painetta. – Voittohan tulisi valtiolle silloin siitä, että tuhansilla ihmisillä on töitä, Haaja sanoo. Metalliliiton tutkija Eklund huomauttaa: – Jos Suomessa ei tehdä laivoja, siitä on haittaa laitetoimittajillekin. 11.2.2014 10:44:00
PÄ Ä K I R J O I T U S 4 Ruotsalaisista teräksen isännät 342 AMMATTILAINEN 20 XX XXXX 3 Kannustavia puheita PUHEENAIHE Rohjo jätkä ja erilainen nuori työmiehen asialla eduskunnassa. 20.02.2014 3 S I S Ä LT Ö 9 Markus Karonen varaosamyyjä ”On täydellinen väärinkäsitys ajatella, että jos yhteiskunta antaa Keskusautohalli Oy yhteisöveroalen ja tehdään maltillinen palkkaratkaisu, sen jälkeen kaikki ongelmat olisivat ohi ja yrityksillä olisi velvollisuus tehdä jotakin”. Näin sanoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ”tuohtuneena” Helsingin Sanomien haastattelussa 8. helmikuuta. Ei tämä ensimmäinen kerta 20 Työläistaustaisten edustajien väliraportti kivitalosta ollut, kun Vapaavuori mitätöi ajatuksen siitä, että yrityksille olisi tullut edes moraalista velvollisuutta kantaa kortensa kekoon työllistämisen 30 Työ Suomessa, edistämiseksi, kun viime vuonna tehtiin maltillinen palkkaratkaisu. muka kallista Työnantajat näyttävät aloittaneen jo hyvissä ajoin seuraavan 36 I Finland andelen färdiga sopimuskierroksen pohjustamisen. EK:n metallstuderande varierar työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on mellan 20 och 100 procent ehdottanut, että kahdenkymmenen euron palkankorotuksilla jatketaan vielä vuosia. Korotukset hän jäädyttäisi vähintään TOIMIJA seuraavaksi viideksi vuodeksi. Voimassa olevien sopimusten mukaan 18 Mathias Pukkila Liittovaltuuston jäsen keskusjärjestöt neuvottelevat vuoden Maaseudun Kone Oy 2016 palkoista ensi vuoden kesäkuun ”Keskitytään puoliväliin mennessä. Sitä edeltävät hyvin tuottavuuteen maltilliset korotukset tänä ja ensi keväänä ruikuttamisen on sovittu. Vanhan opin mukaan sitä todemmaksi sijaan” asia muuttuu mitä useammin ja kauemHEIKKI PISKONEN min sitä toistaa. Mutta eiköhän nyt olisi Päätoimittaja tarpeen keskittyä yrityksissä tuottavuuden ja korkean jalostusarvon tuotteiden kehittämiseen ruikuttamisen sijaan. Tätä viestiä toivoisi työnantajien välittävän sen sijaan, että 5 UUSI 5 LINJAUS jatkuvasti valitetaan korkeista palkkakustannuksista. 7 TALOUS Palkansaajien ostovoima heikkenee tulevina vuosina. Palkansaajien 7 MIELIPIDE yhteenlasketut reaalitulot supistunevat tänä vuonna 0,8 prosenttia, 8 KOLUMNI kun ansiokehitys hidastuu. Ensi vuonna työllisyyden arvioidaan 17 TYÖYMPÄRISTÖ paranevan, jolloin reaalitulojen supistumisen oletetaan jäävän 0,1 24 TYÖTILA 26 PÄIVYSTÄJÄ prosenttiin. 27 TIEDE Nämä laskennalliset keskiarvoluvut eivät kerro mitään siitä, miten 27 TEKEMINEN työttömäksi jäävän yksilön reaalitulot pienenevät. 32 KEHITYS Maan hallitus on oikealla tiellä, kun se on ilmoittanut pohtivansa 34 KANSAINVÄLINEN 35 MAA menoleikkausten ja veronkiristysten jaksottamista useammalle vuo39 ARBETSLÖSHETSSKYDD delle sen sijaan, että kaikki tehtäisiin kerralla. Omin toimin tehtävää 40 TYÖTTÖMYYSTURVA lisäkurjistamista ei tähän tilanteeseen kaivata. 41 KOULUTUS 36 46 OIVALLUS 47 ULKONA AO-ILMOITUKSET Postitse, sähköpostina tai telekopiona OSOITTEENMUUTOKSET Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TOIMITUKSESTA POISSA 28.2. ASTI KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA VS. TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 VS. TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo 2014_3_ALKU.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Anni Turunen 020 77 41233 040 6480 2611 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Asko-Matti Koskelainen TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 11.2.2014 10:44:14
4 PUHEENAIHE PETRI PUROMIES 3 20.02.2014 Kylmät talousfaktat ratkaisevat Rautaruukin uudet omistajat eivät harjoita aluepolitiikkaa. He ovat teollisuuden rahamiehiä. n Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto: ”Henkilöstön asema on turvattava. Irtisanomisista on pidättäydyttävä. Rautaruukin työntekijät ovat työskennelleet viime vuodet hyvin vaikeissa olosuhteissa. Syy yhtiön vaikeuksiin ei ole heissä, joten heistä ei myöskään saa tehdä fuusion maksumiehiä.” Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Ahjo 2014_3_ALKU.indd 4 TERÄSTEOLLISUUS Tuotannon sijoittelussa ratkaisevat kylmät taloudelliset tosiasiat, ei sijaintimaa. Tällöin jokaisen yksikön kilpailutekijöiden logistiikasta lähtien on oltava kunnossa. Näin Metalliliiton vastaava tutkija Timo Eklund arvioi SSAB:n ja Rautaruukin yhteistä tulevaisuutta. Suomen tuotantolaitokset Raahessa ja Hämeenlinnassa on hyvässä kunnossa, Eklund sanoo. Viime vuonna Rautaruukki pääsi voitolle ja tuotantoa on hiottu paljon. – Yhtiöllä tuskin on vielä näkemystä, miten tuotantoa yksiköiden välillä eri maissa tullaan sijoittamaan. Palikkaleikkiä harrastetaan. Siirtoja varmaan tehdään molempiin suuntiin, ja väkeä vähennetään. Mutta siirtoja tehtäessä suomalaiset yksiköt eivät välttämättä pärjää yhtään ruotsalaisia huonommin. Kokemuksia ruotsalaisista omistajista metallien jalostuksessa Eklund luonnehtii toteamalla, että ”tuskin suomalaiset ovat kovin sorretuiksi ruotsalaisten taholta itseään kokeneet”. – Keskusteluilmapiirin on koettu kehittyneen suomalaisiin omistajiin verrattuna. Euroopan hiiliteräsmarkkinoilla on 20–25 miljoonan tonnin ylikapasiteetti. SSAB:n arvioidaan Rautaruukin oston jälkeenkin olevan maailmassa sijoilla 60–70. Eklund näkee yhtiöllä kuitenkin mahdollisuuksia. – Jos varovaisesti uskon yrityksen puheita kaupan takana olleista arvioista, niin hyvällä tuotevalikoimalla ja laadukkailla tehtailla, joihin investoidaan, pidän mahdollisena että yhtiö pystyy valtaamaan lisää markkinoita. Terästuotannon ylikapasiteetin purkamatta jättämiseen Eklund löytää kolme keskeistä syytä. – Terästeollisuuteen suhtaudutaan tunteella ja strategisesti tärkeänä alana. Siihen liittyvät myös työllisyys ja maanpuolustuksen huoltovarmuus. Euroopan hiiliteräsmarkkinoilla on 20–25 miljoo nan tonnin ylikapasiteetti. SSAB:n arvioidaan Rautaruukin oston jälkeenkin olevan maailmassa sijoilla 60–70. – Toiseksi tehtaat ovat toimineet satojakin vuosia samalla paikalla. Sulkemisesta aiheutuisi runsaasti ympäristönhoitokuluja irtisanomiskulujen lisäksi. – Kolmanneksi monissa maissa yleisestä heikkoudestaan huolimatta ammattiyhdistysliike on terästeollisuudessa vahva ja pystyy ainakin viivytystaisteluun lakkauttamisia vastaan. Eklund muistuttaa, että Eurooppa on teräksen nettoviejä. Hienoimpien teräslaatujen valmistus on keskittynyt tänne. – Osaamista täällä on, mutta osa laitoksista alkaa olla vanhoja. Turkki, Intia ja Kiina rakentavat uutta tehokasta tuotantokapasiteettia. Kiinassa lisäksi valtio tukee ja ympäristösäädökset ovat lievempiä. Iso kysymys alan kannalta on Eklundin mukaan se, että terästä käyttävää tuotantoa siirtyy ja on siirretty pois Euroopasta. – Jos loppukäyttäjä ei ole Euroopassa, on epätodennäköistä, että terästä rahdataan loppukäyttäjän perässä Aasiaan. Tällöin jalostusasteen nostoon ja osaamisen kehittämiseen Euroopassa perustuvien strategioiden onnistuminen kyseenalaistuu. Myös yhdysvaltalaisten kilpailuasema maailmanmarkkinoilla on Eklundin mukaan parantunut. Miksi sitten SSAB ostaa Rautaruukin? – Sinänsä ei ole poikkeuksellista, että Euroopassa terästehtaita ostetaan ja myydään. On näkemys, että iso toimija pystyy toimimaan joustavammin niin tuotantoa lisätäkseen kuin vähentääkseen ja säästämään kuluissa. HEIKKI PISKONEN Ruotsin Metalliliiton kommentteja yrityskaupasta sivulla 34. 11.2.2014 10:44:19
LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä n Valtio ja suuryhtiöt perustivat Rautaruukin 1960 n Svenskt Stål SSAB perustettiin 1978 n SSAB teki 22.1.2014 ostotarjouksen n Osakevaihdolla tehtävän kaupan jälkeen valtion sijoitusyhtiö Solidium omistaa yhtiöstä 16,8 % ja äänivallasta 10 %, ruotsalainen Industrivärlden vastaavasti 10,5 % ja 17,5 %. n SSAB:llä on noin 8 700 ja Rautaruukilla noin 8 700 työntekijää. Henkilöstöä arvioidaan vähennettävän Ruotsissa ja Suomessa yhteensä 870. Metallitalo uudistui sisältä KIINTEISTÖT Metalliliiton ja työttömyyskassan keskustoimistojen remontti on loppusilausta vaille valmis. Viimeisenä remontoitu kuudes kerros luovutetaan helmikuun lopulla. – Työmaa on hieman edellä aikataulua, kertoo projektijohtaja Sampo Torppa Kiinteistötorppa Oy:stä. Remontti aloitettiin vuoden 2012 elokuussa. Helsingissä Hakaniemessä sijaitsevan Metallitalon viidennen, kuudennen ja seitsemännen kerroksen sisätilat on uudistettu täysin. Sisätilojen käytävien tiiliseinät ovat vaihtuneet lasiseiniin joitain keskialueita lukuun ottamatta. Yli 4 000 neliön saneerauksen lisäksi on tehty kellariin atk-tila ja kiinteistöosakeyhtiön iv-saneeraus 7. kerroksessa. Ulkoseinät ovat saaneet uuden lämpöeristyksen. Uusituissa sisätiloissa noudatetaan liiton tunnuksen värimaailmaa: viides kerros on violetti, kuudes sininen ja seitsemäs punainen. Metallitalo rakennettiin vuonna 1965. Ikkuna- ja putkiremontteja ja sisätilojen pintaremontteja on tehty vuosien varrella. Talon 20.02.2014 3 Ahneiden pidot hissit uusittiin vuoden 2012 syksyllä erillisenä hankkeena. – Vanhassa talossa tulee aina jotain yllätyksiä vastaan, mutta kustannukset ovat pysyneet ennusteiden mukaisina. Työn edetessä on jouduttu tekemään paljon muutoksia suunnitelmiin, mutta se on tällaisissa kohteissa normaalia. Remontin kustannusarvio oli noin 5,2 miljoonaa euroa. Remontti on työllistänyt parhaimmillaan 35 työntekijää. Keskimäärin töissä on ollut 20 työntekijää. Väli- ja järjestelmäseiniä, alakattoja, sähköja lvi-töitä sekä lattiatöitä on ollut urakoimassa suomalaisia työntekijöitä. Virolaisia työntekijöitä on käytetty rakennustöissä. – Kaikki käytetyt yritykset ovat Suomen alvrekisterissä. Kaikki, myös alihankkijoiden työntekijät, ovat maksaneet veronsa Suomeen, Torppa korostaa ja kertoo Rakennusliiton tehneen tarkastuksia työmaalla. Ongelmia ei ole ollut. Työturvallisuuden suhteen ei työmaalla ole Torpan mukaan ollut ongelmia. LINJAUS · 5 Y H T E I S K U N TA HEIKKI PISKONEN Eikö mikään riitä? Tätä on ollut pakko kysyä jo useampaankin kertaan, kun on seurannut hyvää tulosta tekevien yritysten tapaa toimia. Viimeksi Wärtsilä ilmoitti suunnittelevansa parin sadan työntekijän vähentämistä samalla, kun se kertoi hyvästä tuloksesta ja osinkojen maksamisesta omistajilleen. Kun tällaista tapahtuu, niin väistämättä keskusteluun nousee yrityksen toimintatapojen moraali. Hyvän tuloksen taustalla on aina myös työntekijöiden ammatti taitoinen työ ja sitoutuminen. Jos heitä palkitaan potkuilla, niin se ei voi olla vaikuttamatta työmoraaliin ja sitä kautta myös yrityksen tulokseen. Jos yritys tekee RIKU AALTO tappiota ja menetMetalliliiton tää markkinoita, puheenjohtaja niin irtisanomisetkin olisivat helpompia ymmärtää. Mutta nyt usein tuntuu, että varaudutaan johonkin, jota ei kunnolla pystytä perustelemaan. Yritysten on pyrittävä etsimään muita keinoja kuin irtisanomiset. Jos kerran yt-neuvotteluilla varaudutaan tulevaan, niin henkilöstön koulutuksen ja muiden keinojen olisi oltava etusijalla. Remontissa käytävien tiiliseinät vaih tuivat lasiseiniin, kertoo projekti johtaja Sampo Torppa. Remontti valmistuu aikatau lussa helmikuun lopussa. UUSI KITI HAILA Sisätilojen uudistuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Ari MäkiMarttunen Oy. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 5 VALIMOTYÖNTEKIJÄ KEERNALINJALLA KIM EEROLA, 32 TYÖPAIKKA Componenta Finland Oy, Pori AMMATTIOSASTO Porin metallityöväen ao. 6 MITEN TULIT ALALLE? Minulla on kaupallinen koulutus, mutta tein pitkään erilaisia telinehommia tehtaissa. Tänne tulin joulun alla. MITEN LIITYIT LIITTOON? Luottamusmies sanoi, että kannattaa liittyä. Olin aiemmin Loimaan kassassa. Ammattiliitossa et ole yksinäsi, jos tulee tilanne että neuvotellaan asioista. Ammattiliitto on tukena. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Toimintaa etujen puolesta. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Suhtaudun positiivisesti. Annetaan ihmisille mahdollisuuksia ja palkataan, vaikkei ole varsinaisesti alan koulutusta. Telakat on pistetty kiinni. Tuntuu, että kaikki pistetään kiinni. 11.2.2014 10:44:29
6 3 20.02.2014 Työnantajat: Messut vetivät Heikkoja merkkejä paremmasta ? Tarjouspyynnöt kasvavat Maailmantalous elpymässä Yhdysvaltojen vedossa ? ? Uudet tilaukset hienoisessa nousussa edellisestä vuodesta NUORET Next Step -koulutus- ja työpaikka messut järjestettiin 22.–23.1. Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumassa vieraili 11 200 kävijää. Peruskoulun päättäville ja toisen asteen opiskelijoille suunnatut messut esittelivät koulutustarjontaa, työpaikkoja ja vapaa-ajan toimintaa valtakunnanlaajuisesti. Varovaisuuden taustalla ? Teknologiateollisuuden liikevaihto laskenut 6 % Uusia tilauksia loka-joulukuussa 12 % vähemmän (euroissa) ? Henkilöstön määrä väheni 7 300:lla eli 2,5 % ? Metalliliiton osastolla Ville Rahkala esitteli Serveh Khalilille liiton nuorisotoimintaa. www.teknologiateollisuus .fi ? Tilanne ja näkymät 1/2014 Raahessa omat Talviolympialaiset LISÄTIETOJA: Järjestävien ammattiosastojen edustajat ? KULTTUURIHARRASTAJIEN ETSINTÄKUULUTUS Harrastatko esiintymistä, kirjoittamista tai erilaisia kädentaitoja vaativaa taiteen tekemistä? OLET JUURI ETSIMÄMME HENKILÖ! Liiton, toiminta-alueiden, seuturyhmien ja ammattiosastojen tilaisuuksiin tarvitaan esiintyjiä. Julkaisuihin tarvitaan tekstejä ja kuvia. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimikunta kerää luetteloa liiton kulttuuriharrastajista. Luettelon tietoja kulttuuriharrastajista saa vain aluetoimistoista sekä tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttilalta. Näin turvataan yksityisyydensuoja. Ilmoittautumiset 31. maaliskuuta mennessä: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai Minna Kahila puh. 020 77 41153, minna.kahila@metalliliitto.fi ??? Usko ammattia ja työkokemusta vastaavan työn saantiin, jos jää työttömäksi, % vastaajista Palkansaajista 73 % arveli tarvittaessa löytävänsä uuden työn. Heistä 32 % varmasti. ikä 2012 2013 55–64 46 47 45–54 80 71 35–44 89 84 25–34 91 89 18–24 92 92 LÄHDE: Syksy 2013 työolobarometrin ennakkotietoraportti Vältä kännykän terveysvaaroja SÄTEILY Kännyköitä ei saa pitää päätä vasten. On parempi puhua handsfreellä tai kaiuttimella tai tekstata. Lapsia vielä haluavan ei pidä kantaa kännykkää taskussa. Myös tietoliikenneyhteydet (wlan) pitää katkaista yöksi. Euroopan neuvosto: www.assembly.coe.int ? Resolution 1815 ? Dangers of electromagnetic fields Säteilyturvakeskus: www.stuk.fi ? Tiedotteet ? Syöväntutkimuskeskus luokitteli matkapuhelimen säteilyn 3 803 PÄÄLUOTTAMUSMIESTÄ, VARAPÄÄLUOTTAMUSMIESTÄ JA LUOTTAMUSMIESTÄ VALVOMASSA TYÖEHTOJEN TOTEUTUMISTA JA AUTTAMASTA JÄSENIÄ. ONKO SE PALJON VAI VÄHÄN? SEURAAVASSA AHJOSSA haetaan vastauksia luottamusmiesverkoston kattavuuteen ja ammattiosastorakenteen kehittämiseen. ??Metalliliiton suurimmalla ammattiosastolla on 6500 jäsentä. Se on... A Rautaruukin B Turun Metalli- ja C Tampereen TIESITKÖ YHTEISTYÖ Metalliliittolaiset ovat tervetulleita paikallisiin Nuorten Talviolympialaisiin Raahen Kummeliin lauantaina 22. helmikuuta klo 12. Sää on oleva aurinkoinen ja paikalla vallitsee reilun urheilujuhlan tunnelma, lupaavat järjestäjät eli alueen SAK:n aktiivit nuoret kahdeksasta eri ammattiosastosta. Tarjolla on ulkoilua, kisat, kahvittelu, ruokailu (muonitus ilmoittautuneille), nuorisoasiamiesten esittäytyminen ja päivän päätteeksi saunat. D?Turun Työntekijäin Telakkatyöväen Metallityöväen metallityöväen ao. 200 ao. 1 ao. 7 ao. 49 ??Presidentti Mauno Koivistolla on ikää A? 82 v B?85 v C?87 v D?90 v ??Pokerissa vahvin käsi on värisuora, toiseksi vahvin on A väri B? suora C?neloset D?täyskäsi ??Minkä maailman valtion eteläisin kärki on lähimpänä Etelänapamannerta? A?Argentiina B?Chile C?Australia D?Uusi-Seelanti O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 Ahjo 2014_3_ALKU.indd 6 11.2.2014 10:44:43
HEIKKI LEHTINEN / UP TALOUS Kuka meidät omistaa? EU:ssa käydään loppusuoran vääntöä siitä, tiedämmekö jatkossakin, kuka meidät omistaa. Kyse on arvopaperikeskuksia koskevasta asetuksesta ja rahanpesun kitkemiseen tähtäävästä direktiivistä. Suomessa osakeyhtiöiden omistus on julkista. Yhtiöiden on näytettävä omis tajatietonsa kenelle tahansa, joka tietoja pyytää. Meillä arvopaperikeskuksena toimii Euroclear Finland, jonka sähköisessä arvoosuusjärjestelmässä on tiedot kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuksesta. Ulkomaiset omistajat voivat kirjata omistuksensa myös niin sanottuun hallintarekisteriin, jolloin osakasrekisterissä ei näy kuin hallintarekisteriä ylläpitävän pankin nimi. Suomalaisten omistuksia suomalaisissa yrityksissä ei hallintarekistereissä pitäisi olla, mutta kyllä niitä on. EU:n komissio on esittänyt, että yrityksille osaketietojen rekisteröinnistä lankeavien kustannusten pienentämiseksi rekisterien ylläpitämisestä pitäisi tehdä EU:n laajuista vapaata kilpailua. Muutos johtaisi suomalaistenkin pörssiyhtiöiden omistustietojen hajoamiseen ja myös suomalaisen omistuksen piiloutumiseen hallintarekistereiden taakse. Komissiota ei ole kiinnostanut omistustietojen julkisuus, lähinnä se, että palvelujen hinnastot ovat julkisia. Samasta asiasta on väännetty kättä rahanpesun estämiseen tarkoitetun direk tiivin muutoksissa. Se velvoittaa yrityksiä säilyttämään tiedot todellisista omistajistaan ja edunsaajistaan. EU:n komissiolle riittäisi se, että viranomaiset voisivat saada omistustietoja, muille niitä ei tarvitsisi antaa. Suomi on halunnut säilyttää omistuksen julkisuuden. Monissa muissa EU-maissa sellaiseen ei ole totuttu, mutta julkisuutta ollaan etenkin veronkierron vuoksi lisäämässä. Jopa brittien konservatiivipääministeri David Cameron haluaa tietää, kuka heidät omistaa. 20.02.2014 JORISIVAT TUNTEMATTA ASIAA HUUMORILLA, TAI KIUSATEN Eero Lehto ja Juhana Vartiainen saivat palstatilaa (Ahjo 2/2014), vaikka molemmat puhuivat melko lailla omiaan tuntematta työttömän ja tulottoman asiantilaa tarkemmin. Kun on lähimmälle linja-autopysäkille matkaa pari kilometriä eikä ole varaa ostaa edes ruokaa, niin lähde siitä sitten 80 kilometrin päähän töihin. Pakkohan se kuitenkin on tallustella, muuten voi menettää 80 % sosiaaliturvasta. Rakenteellista työttömyyttähän on myös pakko pitää pystyssä: Jos porukkaa on liikaa työllistettynä, niin voihan olla vaara, että joku pyytää lisää liksaa. Tosin Lehto ja Vartiainen toivovat yhteen mieheen lisääntyvän maahanmuuton korjaavan tilanteen. Tässä yksinkertaistettuna heidän jorinansa. Hyvää kevättä kaikille! Työpaikkakiusaaminen on ollut puheenaiheena esimerkiksi AKT:n jupakan takia. Olin seitsemäntoistavuotiaana muurarin apumiehenä, kun hän muurasi tiilinavettaa. Hän oli arvonsa tunteva ammattimies. Sekoittamani laasti ei ollut juuri koskaan sopivaa. Se oli joko ”karhunpaskaa” tai ”kuravelliä”. Tiilet, jotka hänelle kannoin, olivat usein väärässä paikassa. Mutta tämä muurari osasi sanoa moittimisen huumorin kanssa, siksi palaute ei tuntunut ollenkaan pahalta. Ja olihan hänellä vastuu työn onnistumisesta. 1970-luvulla Ruotsin puolella minulle sattui ruotsalainen työkaveri, joka oli luonteeltaan kyyninen narsisti. Hän kyttäsi tekemisiäni ja häiritsisi minua kaikin tavoin. Hän oli vilpittömän iloinen, jos tein jonkin virheen. Hän kertoi työkavereistaan ilkeitä ja ikäviä asioita. Olin neljäkymmentä vuotta metallialalla, ja siihen mahtui monenlaisia työkavereita ja esimiehiä. Pomo, joka käyttäytyy huonosti alaisiaan kohtaan, voi aiheuttaa stressiä ja sen myötä henkistä ja fyysistä pahoin vointia. Jopa sairaseläkkeelle asti. Nykyään on pätkätöitä ja määräaikaisia työsopimuksia. Ne juuri aiheuttavat henkistä pahoinvointia. Elämää ei voi suunnitella pitemmälle, kun ei tiedä saako jatkaa, kun sopimus päättyy. Täytyy yrittää olla nöyrä ja joustava työpaikalla. Pätkätöissä ihminen voi yrittää liikaa saadakseen jatkaa. Huomaamattaan ylittää sietokykynsä rajan. Siitä ei hyvää seuraa. Toivottavasti tulevat vielä 1970- ja 80-luvun hyvät ajat, jolloin palkattiin työtekijät vaki tuiseen työsuhteeseen. JAAKKO PARTANEN, ao. 23 Lahti MIKSI TYÖNTEKIJÖITÄ ULKOMAILTA? Suomeen halutaan lisää työvoimaa Euroopan ulkopuolelta. Mitä se ratkaisee, kun ammattimiehistä on pula. Onko Suomella varaa kouluttaa heitä monia vuosia? Juhana Vartiainen metelöi myös siitä, että työttömiä pitää olla niin paljon, että palkat eivät ala liukumaan. Eikö työttömien armeija maksa rahaa valtiolle, ja paljon rahaa? Jos otetaan ulkomailta työvoimaa, niin otetaan vaikka korkeasti koulutettuja virkamiehiä Intiasta, että saadaan virkamiesten palkkataso laskuun. RISTO LAINE Tampere 3 7 MIELIPIDE PUHEENAIHE PENTTI J. LOPINA Eläkeläinen Karkkila EU:n komissiota ei kiinnosta omistuksen vaan palvelujen hintojen julkisuus. LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 7 11.2.2014 10:44:44
8 3 20.02.2014 MIELIPIDE KO L U M N I HUUTO KORVESTA TUTKIJALLE Arvoisa tutkija Jorma, otit Ahjon ykkösnumeron Kerettiläisiä ajatuksia -kolumnissasi kantaa julkisen sektorin palveluihin ja niiden saatavuuteen. Tässäpä hieman vertailua taajaman ja korvessa vallitsevan oman rauhan välillä. Jos ajattelit pistäytyä lähikaupassa ostamassa maitopurkin, ajat omalla autolla 10–15 kilometriä ja sitten olet kaupan pihassa. Linja-autopysäkillä saat seistä aivan rauhassa, sillä julkista liikennettä ei ole ollut vuosiin. Kylätien pidät kunnossa tiekunnan kanssa pääosin talkoilla omaa rahaa käyttäen, sillä valtio ja kunnat ovat leikanneet avustuksia. Näin talvisin kylätie saattaa olla aamulla auraamatta. Mikäli pääset onnellisesti maantielle, joka on alemman hoitoluokan tie, matka jatkuu eteenpäin monttuja kierrellen. Työpäivän jälkeen ajattelit rentoutua saunomalla. Siinä iltatoimia tehdessäsi huomaatkin, että hanasta ei tule vettä. Eipä auta soitto vesihuoltolaitokselle, koska sen palvelut ulottuvat lähimmillään noin 12 kilometrin päähän mökistäsi. Pipo päähän ja tutkimaan kaivoa, onko siellä vettä. Kaivolla toteat, että sehän on lähes kuiva. Mutta eipä hätää. Kaivat kännykän taskustasi ja soitat tutulle kuljetusliikkeen kaverille, että hän toisi taas vettä kaivoon. Vaan mitä ihmettä? Eihän täällä ole taas matkapuhelinkenttää tolpankaan verran, vaikka olet maksanut reilun kuukausimaksun ajallaan. Palaat takaisin mökkiin ja virität vanhan puhelinkaapelin päässä olevan läppärin toimimaan, jotta voit tehdä vikailmoituksen verkkoyhtiöön. Maksat kahdeksan megan yhteydestä reilut 40€ kuukaudessa. Todellinen nopeus pyörii siinä kahden kolmen megan välillä. Onneksi valokuitu on suunnitteilla myös tänne, ajattelet yhteyksiä viritellessäsi. Se potkii 100 megan nopeudella. Hinta kyllä mietityttää: 1 800 euroa kolmen sadan metrin päähän runkolinjasta, mutta mökkiin on matkaa 1,7 kilometriä. Hinta on tällöin noin 7 000 euroa ja kuukausimaksu reilut 80 euroa. Onneksi sähkö tulee mökkiin luotettavasti. Joskus myrskyt saattavat häiritä saatavuutta, mutta olet jo varautunut muutaman vuorokauden katkoihin kuivamuonalla. Sähköverkon kaapelointia kiirehditään. Voit hyvillä mielin maksaa reilusti korotetun sähkösiirto-osuuden laskussasi. ”Kun kusti polkee niin posti kulkee”. Postilaatikko kolahtaa myöhään iltapäivällä. Ja mikä parasta, vielä jokaisena arkipäivänä ilman eri maksua. Tästä huolimatta aiot jatkaa eloa korven rauhassa, sillä voit vielä valita asuinpaikan. Ellei pankilla ole muita suunnitelmia. Lyhennyksien jälkeen ei tavan kuntaduunarille jää säästöjä ruokaostosten jälkeen. Työpaikka on kylläkin katkolla ulkoistamisen takia. Onneksi virkaporras sentään säilyy kuntalaisten turvana. Hyvä tutkija Jorma, tämän kaikenhan sinä kyllä tiesitkin. Hyvää alkanutta vuotta. SEPPO KAUHANEN Orkomäen pientila Leppävirta Tappavaa tulta Kambodzassa Aseet paukkuvat, ihmiset kirkuvat ja joitakin kaatuu verta valuen. Kambodzan vaatetustyöntekijöiden lakko saa verisen lopun, kun poliisi ampuu väkijoukkoon Phnom Penhissä. Neljä työntekijää kuolee, 39 loukkaantuu, kymmeniä pidätetään ja satoja työn tekijöitä irtisanotaan. Kambodzassa elää väkivallan perinne. Killing Fields -filmi teki minuun aikoinaan vaikutuksen. Se kertoi punakhmerien säälimättömästä terrorista, joka tappoi kaksi miljoonaa kansalaista 1970-luvulla. Vielä tänään ihmishengen hinta on halpa. Poliisi ja turvamiehet katsovat oikeudekseen ampua tämän tästä työntekijöitä, jotka vaativat oikeuksiaan. Nyt on kysymys vaatetusteollisuuden palkoista. Kambodzassa ompelijoita on kymmenesosa siitä mitä Bangladeshissa, mutta kuitenkin ”Taisteluun ihmisarvoisen työn 400 000. Tuotantoa syntyy melkein puolesta tarvitaan viiden miljardin euron verran vuodessa, suurin osa vientiin kohti Eurooppaa ja myös kuluttajat.” Pohjois-Amerikkaa. Palkat ovat matalat, vaikka niitä JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri on nostettu vuosittain työntekijöiden liikehdinnän seurauksena. Minimipalkka on 58 euroa kuukaudessa, mikä on murto-osa elämiseen riittävistä ansioista. Siksi työntekijät joutuvat huhkimaan 48 tunnin viikon päälle huikean kasan ylitöitä. Joulukuussa IndustriALLin kahdeksan jäsenliittoa päättivät, että nyt riittää. He vaativat minimipalkan tuplaamista 120 euroon. Kun hallitus suostui vain 69 euroon, tuhannet työntekijät ryhtyivät lakkoon. Korean suurlähetystö ja työnantajat pyysivät poliisia apuun, ja kuulat alkoivat viuhua. IndustriALL reagoi nopeasti ja lähetti aluesihteerinsä yhdessä keskusjärjestö ITUC:n kanssa puhumaan järkeä Kambodzan hallitukselle ja työnantajajärjestö GMAC:lle. 30 johtavaa vaatetusalan brändiä H&M:stä Adidakseen lähettivät kanssamme yhteisen kirjeen pääministerille ja GMAC:lle. Vaadimme työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista ja palkkaneuvottelujen jatkamista. Hallitus päätti asettaa työryhmän tutkimaan elämiseen riittävää palkkaa. Meidän haasteemme on pitää työntekijät yhteisessä rinta massa. Vaatetusalan järjestäytymisaste on korkea, 60 prosenttia, mutta hajanaiset ammattiliitot vetävät eri suuntiin. IndustriALL kampanjoi tänä vuonna minimipalkkojen nostamiseksi ympäri Aasiaa. Kiinassa, Indonesiassa ja Thaimaassa on päästy jo 200 euroon kuussa. Tämä on nostanut kymmeniä miljoonia työntekijöitä äärimmäisestä köyhyydestä. Taisteluun ihmisarvoisen työn puolesta tarvitsemme mukaan myös länsimaiset ammattiliitot – ja kuluttajat. jraina@industriall-union.org Ahjo 2014_3_ALKU.indd 8 11.2.2014 10:44:50
20.02.2014 3 9 A M M AT T I L A I N E N TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ VARAOSAMYYJÄ MARKUS KARONEN, 29 TYÖPAIKKA Keskusautohalli Oy, Turku ”En löydä mitään negatiivista” MITEN TULIT ALALLE? Minulla on varaosa- myyjän ammattitutkinto Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta. Tulin ensin Raisioon ja sitten Turkuun. Autoala vaan jotenkin kiinnostaa. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Hyllytetään tavaraa. Meille soitaan ja tilataan osia. Emme ole suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Mekaanikot tulevat ja kertovat, mitä autossa on vikana. Me katsomme osat. Selvitetään, paljonko osa maksaa ja mikä on saatavuus. Jos mekaanikko saa luvan käyttää osaa, me haemme ja myymme sille työlle. LIIKUTKO PÄIVÄN AIKANA? Puolet ajasta istun, puolet olen liikkeellä. Korjaamonkin puolella tulee käytyä useamman kerran päivässä. Pitää välillä käydä auton vieressä katsomassa, mikä osa tarvitaan. MITÄ PIDÄT TYÖSTÄSI? En löydä periaatteessa mitään negatiivista. Koskaan ei ole samanlaista päivää. Ja jos on joskus kiirettä, niin sitä nopeamminhan aika kuluu. ARVOSTETAANKO TYÖTÄSI? Kyllä arvostetaan. Kun homma toimii, niin autot tulevat kuntoon ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Avoin. Sanoo asian niin kuin se on eikä puhu seljän takana. HYVÄ POMO? Tiukka ja jämpti, mutta palkitseekin silloin kun kaikki menee hyvin. OLETKO METALLIN JÄSEN? Siirryin Loimaalta Metalliin pari kolme vuotta sitten, eikä kaduta. Pidän hienona, kun Metalli järjestää kaikenlaista. Perheen kanssa on käyty Särkänniemessä ja Talviriehassa. Ja voi sanoa, että kaikki on lähestulkoon ilmaista. MITÄ MIETIT TULEVAISUUDESTA? Näen itseni tässä työssä eläkeikään asti, varsinkin kun on niin hyvät työkaverit. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 9 11.2.2014 10:44:53
10 TEKSTI ANNI TURUNEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 3 20.02.2014 Ahjo 2014_3_ALKU.indd 10 Tuuliset telakat 11.2.2014 10:44:57
3 11 20.02.2014 Turun ja Helsingin telakat tekevät tappiota vuodesta toiseen. Turku häviää tilauksia rahoituspulmien vuoksi. Rauman telakka suljetaan tänä vuonna. Suomalaiset ovat kuitenkin loistoristeilijöiden ja jäänmurtajien rakentamisessa maailman huippua. Miten käy suomalaisten telakoiden, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy? Ahjo 2014_3_ALKU.indd 11 11.2.2014 10:45:01
12 3 20.02.2014 TURKU STX:n Turun telakalle kaivattaisiin investointeja. Levyhallissa on alku peräiset, jo 1970-luvulla hankitut koneet. KANSI: Hitsaajat Antti Anttalainen, Raimo Valjus ja Tino Koskinen kerto vat, että viimeisen vuoden aikana Pernon telakalla ei ole ollut kovin hyvät tunnelmat. LAIVOJA KAUTTA AIKOJEN Ahjo 2014_3_ALKU.indd 12 S TX Finlandin telakka Turun Pernossa vaikuttaa ensi näkemältä hiljaiselta. Telakkaalue on valtava, 144 hehtaaria. Pääluottamusmies Jari Aalto kierrättää tehdashalleissa, jossa kootaan pala palalta toista saksalaisen TUI Cruises -varustamon tilaamaa risteilijää, Mein Schiff 4:ää. Sen on määrä valmistua ensi vuonna. Eteläkorealaiseen STX-konserniin kuuluvalla telakalla tehdään tällä hetkellä kahta TUIristeilyalusta. Niistä ensimmäinen, Mein Schiff 3, laskettiin vesille marraskuussa. Laivanvalmistus on pitkä ja monivaiheinen prosessi, vaikka TUI-alukset tehdäänkin Turussa maailmanennätysvauhtia. Jos uusia tilauksia ei tule, alkuvaiheen työntekijät ehtivät jäädä pakkolomille ennen kuin loppupään väki aloittaa työnsä. Olemme jääneet teknisesti jälkeen, mutta se olisi helposti rahalla korjat tavissa, työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki sanoo. Rajamäki on tullut Pernon-telakalle töihin jo Wärtsilän aikaan, vuonna 1975. 1700-luku Suurtelakkateollisuuden historia alkaa. Useita veistämöitä perustetaan Turkuun ja Helsinkiin. 1865 Helsingfors Skeppsdocka eli nykyinen Hietalahden telakka perustetaan. 1738 Aurajoen länsirannalle nousee Åbo Gamla Skeppswarf. – Kesään mennessä terästuotannossa on varmaan useita satoja työntekijöitä jäänyt pakkolomalle, Aalto kertoo. – Varusteluhan on silloin vielä jälkimmäisestä laivasta tekemättä. Edellinen laiva luovutetaan toukokuussa, ja siitä siirtyy varusteluväki toiseen laivaan. Haastatteluhetkellä tammikuun puolessavälissä Turun telakalla ei ollut muita tilauksia. STX Finland kertoi marraskuussa, ettei se ollut onnistunut saamaan rahoitusta lauttayhtiö Scandlinesin lauttojen rakentamiseen. Yhtiöt olivat tehneet viime kesänä aiesopimuksen kahden uuden lautan rakentamisesta Saksan Rostockin ja Tanskan Gedserin väliselle reitille. 1910 jäänmurtajien rakentaminen alkaa Helsingissä. 11.2.2014 10:45:05
3 13 20.02.2014 Aikataulut pitävät, ja jälki on hyvää. Tilauksia hävitään nimenomaan rahoitusvaikeuksien takia. Olemme tottuneet viime aikoina huonoihin uutisiin. Teemme laivoja, kunnes joku sanoo, että lopetetaan. Kaikesta huolimatta esimerkiksi Viking Grace valmistui ajallaan, ja TUI:t ovat aikataulussa, STX Fin landin pääluottamusmies Jari Aalto sanoo. VUOSIEN TAPPIOKIERRE STX Finland on tehnyt tappiota kuuden vuoden ajan. Varatoimitusjohtaja Jari Anttila kuvasi Talouselämä-lehdessä yhtiön tilannetta noidankehäksi. Töiden puute on kääntänyt tulokset tappiolle, mikä syö vähitellen pääomia. Tämä taas aiheuttaa rahoitusongelmia ja vaikeuttaa tilausten saamista. Tilannetta ei ole helpottanut korealaisen emoyhtiön talousahdinko. Vuosina 2007 ja 2008 Turun telakalta valmistui isoja loistoristeilijöitä. Vuonna 2007 nykyisen STX Finlandin liikevaihto oli huimat 1,2 miljardia euroa. Siitä huolimatta tappiota kertyi yli sata miljoonaa. Vuonna 2008 liikevaihto oli samaa luokkaa, mutta tappiota tuli edelleen. Laivanrakennusbisneksessä ostaja maksaa tilauksesta etukäteen vain murto-osan. Loppurahoitus on telakan järjestettävä itse. Tämä tarkoittaa satoja miljoonia euroja. Huonossa taloudellisessa tilassa olevan telakan on vaikea saada rahoitusta, ja näin se ei myöskään voi vastaanottaa tilauksia. Noidankehä on valmis. STX Finlandin työsuojeluvaltuutetun ja hallituksen jäsenen Ari Rajamäen mukaan rahoitusongelmat eivät liity vain nykyiseen omistajaan. – Samoja ongelmia oli myös Kvaernerin ja Akerin kanssa. Osittain ongelmat liittyvät laivojen huonoihin hintoihin. Telakoiden tuottavuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin laivojen hinnat ovat pudonneet. – Huonot hinnat johtuvat ylikapasiteetista ja telakoiden kovasta keskinäisestä kilpailusta, Rajamäki sanoo. Osittain telakkateollisuuden ongelmat johtuvat epäterveistä tukiaisista. Rajamäen arvion mukaan esimerkiksi Italian valtion omistama laivanrakennusyhtiö Fincantieri saa vetoapua omistajaltaan, vaikkei yhtiön saamia valtion tukia olekaan pystytty todistamaan. 1924 laivanrakennusta ja konepajatoimintaa harjoittavat Ab Crichton ja sen kilpailija Oy Vulcan Ab yhdistyvät. Turkuun syntyy maan suurin telakka. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 13 STX FINLAND TURKU 850 työntekijää 1 200 koko henkilöstö 6 000 Independence of the Seas -aluksen rakentamisvaiheessa alihankkijat mukaan lukien Kesään mennessä STX:n Turun telakan terästuotannosta on saattanut jäädä useita satoja työntekijöitä pakkolomalle. Fincantieri on saksalaisen Meyer Werftin ja STX:n Ranskan telakan ohella STX Finlandin pahimpia kilpailijoita loistoristelijöiden rakentamisessa. 1935 Wärtsilästä tulee Turun ja Helsingin telakoiden uusi omistaja. 1944 Turun Pansion telakka perustetaan. Varatoimitusjohtaja Anttilan mukaan STX Finland on hävinnyt tilauksia vain rahoitusongelmiensa takia. Yhtiön kilpailukyky ja teknologiaosaaminen ovat erinomaisella tasolla. Vuonna 1976 käyttöön vihityllä Pernon telakalla on tehty maailman suurimmat loistoristeilijät. – Vahvuutemme on se, että pysymme aikataulussa ja teemme hyvää jälkeä. Olemme myös joustava yhteistyökumppani. Jos tilaukseen tulee matkan varrella muutoksia, niin niiden toteuttaminen onnistuu, pääluottamusmies Aalto sanoo. 1945 Oy Laivateollisuus Ab perustetaan sotakorvausvelvoitteiden hoitamiseksi. 1976 Turun Pernon telakka vihitään käyttöön. 11.2.2014 10:45:15
14 3 20.02.2014 HELSINKI A rctech Helsinki Shipyardin Hietalahden telakalla viimeistellään jäätä murtavaa monitoimipelastusalus Baltikaa. Helsingissä on kehitetty uusi ja ainutlaatuinen murtaja, jonka runko on epäsymmetrinen. Tavallinen murtaja kulkee eteenpäin keula edellä. Baltika voi kulkea myös kylki edellä. Se pystyy tekemään 50 metrin eli kaksi kertaa leveämmän railon kuin perinteinen murtaja. Baltika on tilattu Pietariin, ja se valmistuu keväällä. – Venäläinen laivanrakennustapa on hyvin erilainen verrattuna suomalaiseen. Venäjällä kaikki tehdään vasta laivan päällä valmiiksi. Ensin rakennetaan runko ja sitten tehdään laivan sisällä hytit, kertoo pääluottamusmies Ilpo Haaja. – Tämä on äärimmäisen hidasta ja vaivalloista. Suomessakin tehtiin näin 30 vuotta sitten. Nykyään hytit tulevat täällä valmiina hyttitehtaalta Piikkiöstä. 1977 maailman ensimmäinen kaasuturbiineilla toimiva risteilylautta Finnjet rakennetaan Helsingissä. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 14 1981 Helsingin Hietalahdentelakalla järjestetään 95 lakkoa. 1989 Wärtsilä Meriteollisuus Oy menee konkurssiin. Masa-Yards Oy perustetaan. Baltikan lisäksi Helsingissä tehdään yhteistyössä Viipurin telakan kanssa myös toista Venäjän valtion tilaamaa jään murtajaa. Se valmistuu ensi vuoden lopulla. Arctech Helsinki Shipyard syntyi vuonna 2010, kun eteläkorealainen STX Finland ja Venäjän valtion telakkayhtymä OSK perustivat yhteisen yrityksen, joka osti Helsingin telakan STX:ltä. Telakan toiminta oli tuolloin vaakalaudalla, kun tilauksia ei ollut. Sittemmin tilauksia on saatu, mutta toiminta on yhä raskaasti tappiollista. Korealaisten ja venäläisten yhteisomistus on ollut ongelmallista. Toiminnan rahoittaminen on ollut pitkälti venäläisen Alfa Bankin myöntämien lainojen varassa. Haaja arvioi, että venäläisiä ei kiinnosta tehdä voittoa korealaisille. – Valmistunut tuote eli jäänsärkijä tuottaa kuitenkin Venäjän valtion kassaan nopeastikin voittoa. Täällä tehtyjä murtajia vuokrataan esimerkiksi kansainvälisille öljy-yhtiöille, ja siinä bisneksessä pyörivät tunnetusti isot rahat, Haaja sanoo. 1991 norjalainen Kvaerner ostaa Masa-Yardsin. Yrityksen nimeksi tulee Kvaerner Masa-Yards. 1992 Finnyards Oy perustetaan yhdistämällä Rauma-Repolan ja Hollming Oy:n telakat. 11.2.2014 10:45:19
3 15 20.02.2014 Tulevaisuudenuskoa luo venäläinen omistaja. Itänaapurista odotetaan tilauksia. ARCTECH HELSINKI SHIPYARD 250 työntekijää 400 koko henkilöstö 4 000 parhaimmillaan alihankkjat mukaan lukien Tällä teollisuudella olisi mielettömät mahdollisuudet, jos vain päättäjät näkisivät ne, sanoo varapääluottamusmies ja Hietalahden telakan ammattiosaston puheenjohtaja Esa Zuban. INVESTOINTEJA TARVITAAN 1980-luvulla tämä oli totaalisen varma työpaikka. Rakennettiin aluksia Neuvosto liitolle. Se oli uskomatonta kauppaa, kaikki hintapyynnöt menivät läpi, pääluottamusmies Ilpo Haaja muistelee. Tammikuussa telakalla odoteltiin tietoa yhtiön tulevista omistusjärjestelyistä. OSK ilmoitti loppusyksystä ostavansa yhtiön toisen puolikkaan STX Finlandilta. Kauppa oli tammikuun lopulla yhä kesken. 1998 norjalainen Aker Maritime ostaa Finnyardsin. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 15 2004 Kvaerner MasaYards yhdistyy Aker Finnyardsin kanssa. Yhtiön nimeksi tulee Aker Finnyards Oy. Arctechillä toivotaan, että omistuskuvioiden selkiydyttyä venäläiset alkaisivat investoida telakkaan. Tuotantolaitosta pitäisi korjata ja nykyaikaistaa. Allashalliin olisi myös saatava väliportti, jotta voitaisiin tehdä useampaa laivaa kerrallaan. – Tänne ei ole investoitu mitään kunnollista kymmeniin vuosiin. On vain odotettu, että tämä lopetetaan. Täällä tehdään töitä vanhoilla menetelmillä, sanoo varapääluottamusmies ja Hietalahden telakan ammattiosaston puheenjohtaja Esa Zuban. – Tuotannon alkupää pitäisi avata siten, että siellä kyettäisiin tekemään myös laivan alaosassa olevia muotolohkoja. Tällä hetkellä niitä ei voida tehdä täällä, kun meillä ei ole esimerkiksi paksujen levyjen pokkausvehkeitä, Haaja harmittelee. 2006 Aker Finnyardsin nimi muuttuu Aker Yardsiksi. Arctech Helsinki Shipyardin päätuotteita ovat jäänmurtajat sekä arktiset offshore- ja erikoisalukset. Yhtiön omistuspohja avaa väylää Venäjän markkinoille, sillä venäläiset suosivat hankinnoissaan kotimaista toimittajaa. Haajan mukaan vuoteen 2030 mennessä Venäjän pitää uudistaa 1 400 laivaa. – Helsingissä on tehty myös ydinjäänsärkijöitä. Sellaisen purkin hinta on miljardi. Venäjän ydinjäänsärkijät ovat tulleet tiensä päähän, Haaja laskeskelee. Hietalahden telakalla uskoa tulevaan vahvisti tammikuun lopulla se, että telakka voitti Liikenneviraston tarjouskilpailun uudesta jäänmurtajasta. Tilauksen arvo on 123 miljoonaa euroa. Haaja uskoo, että Suomelta voisi tulla toinenkin murtajatilaus. Myös Ruotsin murtajakalusto alkaa hänen mukaansa olla vanhentunutta. 2007 korealainen STX Shipbuilding ostaa noin 40 % Aker Yardsin osakkeista. 2008 STX Shipbuilding saa haltuunsa noin 90 % Aker Yardsin osakkeista. 11.2.2014 10:45:29
16 3 20.02.2014 Laivanrakennuksen pitkä historia T elakkateollisuudessa on nähty niin kriisejä kuin kukoistuskausiakin. Yrityksiä on mennyt konkurssiin, ja telakoiden omistajat ovat vaihtuneet tiheään. Kuilun partaalta on kuitenkin aina noustu. Laivanrakennus alkoi Suomessa suuremmassa mittakaavassa 1700-luvulla. 1800-luvulla Turussa ja Helsingissä aloittivat ensimmäiset konepajat. Purjelaivat vaihtuivat höyrylaivoihin, puu rautaan. Vuonna 1924 Turkuun syntyi suurtelakka. Ab Crichton ja sen kilpailija Oy Vulcan Ab yhdistyivät. Telakka valmisti kymmeniä vuosia hinaajia, rahtialuksia ja sukellusveneitä. Suomalaisilla ei ollut asiantuntemusta rakentaa sukellusveneitä. Telakka kääntyi hollantilaisen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -yrityksen (IvS:n) puoleen. Ensimmäisen maailmansodan päättänyt Versailles’n rauhansopimus oli kieltänyt Saksalta sukellusveneiden rakentamisen, ja IvS oli todellisuudessa saksalaisten peiteyritys. Suomalaiset sukellusveneet rakennettiin saksalaisten piirustusten mukaan. – Yhteistyön avulla voitiin Suomessa alkaa rakentaa ensimmäisiä sukellusveneitä ja panssarilaivoja. Siinä tuotiin moderni saksalainen laivanrakennustekniikka ja pystyttiin satsaamaan kovasti uudempaan teknologiaan, sanoo Suomen historian professori Kari Teräs Tampereen yliopistosta. Suomen itänaapuri on ollut aina enemmän tai vähemmän merkittävä laivojen tilaaja. Itsenäistymisen jälkeen tilanne muuttui joksikin aikaa, ja 1920-luvulla esimerkiksi CrichtonVulcan sai suurimmat tilauksensa valtiolta. Toisen maailmansodan jälkeiset sotakorvausalukset ja idänkauppa toivat telakoille runsaasti töitä. – Neuvostoliiton-kaupan sisällä pystyttiin erikoistumaan, ei tehty enää samaa bulkkilaivaa kuin korvausten maksamisen alussa. Erityisesti neuvostokaupan ja oman kehitystyön ansiosta saimme myöhennettyä telakkakriisiä Suomessa kymmenellä vuodella. 1970-luvulla telakat alkoivat kaatua ympäri maailmaa ylikapasiteetin vuoksi, Teräs sanoo. 1960-luvulla laivanrakennuksessa siirryttiin lohkorakentamiseen. 1970-luvulla tehtiin jo erikoistuneempia aluksia. 1960- ja 1970-luvut olivat Suomessa telakkateollisuuden kukoistuskautta. 2009 Aker Yards myydään STX Europelle. STX Finland Oy -nimi otetaan käyttöön. Turun telakalta valmistuu maailman suurin risteilyalus Oasis of the Seas. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 16 – Alamäki alkoi 1980-luvulla. Ensin neuvostokauppa hiipui, eikä sen varaan voitu enää laskea. Kansainvälinen kilpailu kiristyi huomattavasti. Otettiin tilauksia liian alhaisilla hinnoilla. Syntyi oikein vaikeuksien suma. Kriisin päätepiste oli Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi vuonna 1989, Teräs summaa. Laivanrakennusalan kilpailun kiristymiseen vastattiin Suomessa luomalla uusi telakkajätti. Vuonna 1987 toimintansa aloitti Wärtsilän Meriteollisuus Oy, johon oli yhdistetty Valmetin ja Wärtsilän telakat. Valmetin telakat Helsingin Vuosaaressa ja Turun Pansiossa ajettiin alas. Valtionyhtiön ja yksityisen yrityksen yhdistäminen oli jo erilaisten työpaikkakulttuurien vuoksi kivulias prosessi. Telakkateollisuuden ongelmat pahenivat. Lopulta Wärtsilä Meriteollisuus ajautui konkurssiin, joka oli Pohjoismaiden siihen asti suurin. Suomen telakkateollisuuden pelastamisessa oli keskeinen rooli silloisella Helsingin telakan pääluottamusmiehellä, nykyisellä Vasemmistoliiton kansanedustajalla Kari Uotilalla. – Kaikki putosivat Sotakorvaukset tyhjän päälle. Meillä oli keskeneräisiä laija idänkauppa täyttivät telakat. voja telakoilla. Syntyi sellainen tunne, että eihän tämä voi olla oikein, jos ne hinataan jonnekin ruostumaan. Meillä oli työhaluja ja osaamista eikä konkurssi ollut meidän syytämme. Syntyi sellainen tsemppimieli, ja henkilöstöryhmät ryhtyivät puhaltamaan yhteen hiileen, Uotila muistelee. Helsingin Hietalahden telakan johtajaksi kutsuttu Martin Saarikangas ryhtyi neuvottelemaan tilaajien ja rahoittajien kanssa. Valtio ja pankit saatiin mukaan pelastusoperaatioon. Turun ja Helsingin telakoiden toimintaa jatkamaan perustettiin nopeasti Masa-Yards Oy. Masa-Yardsin aikana siirryttiin urakkapalkkauksesta tuntipalkkoihin ja tulospalkkaukseen. Työntekijöiden ja työnantajan välit paranivat. – Parhaat työolot Turun telakalla oli MasaYardsin alkuaikoina. Silloin oli sellaista Masahenkeä, puhallettiin yhteen hiileen, työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki sanoo. Vuonna 1991 valtio myi osuutensa Masa-Yardsista norjalaiselle Kvaerner-konsernille, ja samana vuonna Kvaerner sai haltuunsa loputkin yhtiön osakkeet. 2000-luvulla Kvaerner ajautui toisen norjalaisyhtiön Akerin hallintaan, ja lopulta telakoiden omistajat vaihtuivat korealaisiksi. Vuonna 2010 Helsingin telakan toiseksi omistajaksi tuli Venäjän valtion telakkayhtiö. 2010 STX Finland ja Venäjän valtion telakkayhtymä OSK perustavat Arctech Helsinki Shipyardin. Maata näkyvissä – tai sitten ei ?? Suomen meriteollisuuden tulevaisuus on arktisissa aluksissa ja öljynporauksessa loistoristeilijöiden rakentamisen sijaan. Tämä oli työja elinkeinoministeriön asettaman Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmän alkuperäinen näkemys. Siirtyykö loistoristeilijöiden rakentaminen Aasiaan? – Sitä on puhuttu 20 vuotta. Kun Mitsubishi yritti rakentaa loistoristeilijää Japanissa, se paloi pohjaa myöten, STX Finlandin työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki sanoo. Metalliliiton vastaavan tutkijan Timo Eklundin mukaan on hyvin mahdollista, että risteilyalukset rakennetaan edelleen Euroopassa. – Verkostoon perustuva toimintamalli ei ole Kiinan tai Etelä-Korean ominta alaa. Näissä maissa suuyritykset tekevät yleensä pitkiä sarjoja, Eklund sanoo. Vuosina 2002–2008 uusien alusten tilausmäärä kasvoi maailmalla räjähdysmäisesti. Sen jälkeen taantuma iski myös laivateollisuuteen, ja tilausten määrä romahti. Viime aikoina suomalaisiltakin telakoilta on kuultu huonoja uutisia: STX Finland ilmoitti syyskuussa sulkevansa Rauman telakan kesään mennessä. 700 työpaikkaa on häviämässä. Tammikuun lopulla Rauman kaupunki kuitenkin kertoi ostavansa STX:ltä telakan alueen ja rakennukset. Kaupunki aikoo perustaa sinne raskaan konepajateollisuuden teollisuuspuiston. Telakkateollisuus tarvitsee apua kuitenkin myös valtiolta. – Telakat saadaan pelastettua, jos niille saadaan sellaiset omistajat, joiden rahoitus on kunnossa. Valtion mukanaolosta on ihan hyviä kokemuksia ainakin Ranskasta ja Italiasta, Eklund sanoo. a 2013 STX Finland ilmoittaa sulkevansa Rauman telakan seuraavana vuonna. 700 työpaikkaa häviää. 11.2.2014 10:45:29
17 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN PIIRROS PENTTI OTSAMO Turvallisuus osaksi arkea TOIMINTATAVAT Työsuojelun kohentamista pidetään monilla työpaikoilla Työpaikan työsuojelu saattaa näyttää paperilla hyvältä. Käytännön muusta irrallisena toimintana. Ei nähdä, että työsuojelu nostaa työn mielek- toimia ei työpaikalla kuitenkaan näy, koska työ, työtilanteet ja vastuu kyyttä, laatua ja sujuvuutta. henkilöt muuttuvat jatkuvasti. – Eniten kehitettävää on turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa Työterveyslaitos teki teollisuuden työpaikoilla tutkimuksen. Tulosten mukaan työpaikoilla kiinnitetään vähän huomiota työhyvinvointiin ja ja järjestelmällisessä seurannassa. Henkilöstö on otettava mukaan työn henkiseen hyvinvointiin. kuormitus- ja vaaratekijöiden selvittämiseen, Merivirta sanoo. Tutkijoiden mukaan ei enää riitä, että keskitytään korjaamaan työ paikan altistuksia, kuormitustekijöitä tai muita yksittäisiä ongelmia. Merivirran mielestä on tärkeää saada työsuojelu osaksi päivittäistä toimintaa, esimerkiksi nostamalla se palaverien asialistalle. – Työpaikat tarvitsevat näkyvää turvallisuusjohtamista sekä toimivia hallintajärjestelmiä nykypäivän työsuojeluhaasteisiin, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta. Kaikkea ei vastaanotolla huomata MITTAAMINEN Verenpaineen kohoaminen voi joskus jäädä huomaamatta työterveyshoitajan vastaanotolla. Jos verenpaine on vastaanotolla tehdyissä mittauksissa normaali, mutta kotioloissa koholla, puhutaan piilevästi kohon neesta verenpaineesta. Tämä liittyy usein ylipainoon, kohonneisiin verensokeriin ja -rasvoihin sekä muihin elin tapavaaratekijöihin. Piilevää verenpainetta esiintyy kahdeksalla prosentilla suomalaisesta aikuisväestöstä. Lääketieteen lisensiaatti Marjo-Riitta Hännisen väitöskirjatutkimuksen mukaan piilevä kohonnut verenpaine lisää sydänja verisuonisairauksien vaaraa lähes yhtä paljon kuin pysyvästi kohonnut verenpaine. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 17 Suomalainen kipuilu Työtätekevä välittää VERTAILU Käsien kiputiloista kärsitään Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maista. Myös niska- ja hartiakivut ovat suomalaisten yleinen vaiva. Tuoreessa tutkimuksessa 68 prosenttia suomalaisista kertoi kokeneensa kipuja viimeisen vuoden aikana. Niskakivun riskiä lisäävät etukumarassa työskentely, käsien pitäminen jatkuvasti koholla sekä olkavarren kohoasento. Runsaasti toistoliikkeitä tai tarkkuutta vaativa työ voi aiheuttaa niskakipua. Ajan myötä istumatyö voi altistaa niska- ja hartiakivuille. Tutkijoiden mukaan käsi- ja niskakipuja voi helpottaa itsekin. Kannattaa miettiä, onko taakkojen nostaminen aina tarpeen tai ovatko työtuolini ja -pöytäni säädetty oikein. Sitäkin voi pohtia, voisinko tehdä työtäni välillä istuen ja välillä seisten. HOIVA Läheisestä tai omaisesta huolehtiminen on tärkeää suomalaisille. Runsas neljännes työssäkäyvistä huolehtii apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan etenkin omia tai puolison vanhempia hoivaavilla on muita enemmän väsymystä, stressioireita ja ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä. Tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen suosittelee näihin tilanteisiin liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, poissaolosta sopimista esimiehen kanssa tai poissaolon korvaamista myöhemmin. – Monet haluavat pitää työpaikasta kiinni paitsi palkan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vuoksi. Kriisivaiheissa työn keventäminen ja osa-aikatyö voivat helpottaa tasapainoilua. 11.2.2014 10:45:30
18 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JOHANNES TERVO 3 20.02.2014 TOIMIJA METALLILIITON LIITTOVALTUUSTON JÄSEN Mathias Pukkila TYÖPAIKKA Maaseudun Kone Oy, Ylihärmä, Kauhava TYÖNTEKIJÖITÄ Noin 200, henkilöstöä kaikkiaan noin 250 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Pääluottamusmies 2003-, ammattiosaston puheenjohtaja 2010-, seuturyhmän hallituksen jäsen 2010-, Metalliliiton liittovaltuuston jäsen 2012-, Kauhavan kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) 2012-, Kauhava-Evijärvi-Lappajärvi-kuntayhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2012- Tuottavuus ei piiskaamalla parane Ihminen on vain kahdeksan tuntia päivässä töissä. Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, miten paljon ihmisestä voi ottaa irti. Onneksi tuottavuutta voi parantaa muutenkin, tietää Maaseudun Kone Oy:n pääluottamusmies Mathias Pukkila. Pukkila toimii pääluottamusmiehenä traktorin turvaohjaamoja valmistavassa ylihärmäläisyrityksessä. Pukkila kertoo, että Maaseudun Kone Oy:ssä on kuultu työntekijöitä siinä, miten tuottavuutta kehitetään. Muutama vuosi sitten todettiin, että fyysistä tahtia ei voi enää kiristää. – Tämä oli lopputulos, kun liikeratatutkimuksella käytiin läpi meidän työprosessit, sanoo Pukkila. Pukkila, joka on myös Metalliliiton liittovaltuuston jäsen, ei tuottavuusasioista puhuttaessa liiku vain mutu-pohjalla. Hän kävi muutama vuosi sitten työnantajan kustantaman, 10 päivän mittaisen työntutkimuksen kurssin. Oikein toteutettu tuottavuuden parantaminen tuottaa hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. – Jos se tehdään koulutuksen kautta, voi työntekijä nostaa omaa markkina-arvoaan. Osaaminen on monipuolisempaa. Työnantajan on helpompi hallita sairauspoissaoloja, kun on osaavaa henkilöstöä, jota voi heittää moneen paikkaan. Tavoite työnantajan kanssa on pääluottamusmiehellä yleensä sama, Pukkila arvioi. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi voivat olla erilaiset. VUOROVIIKKOLOMAUTUKSILLA JO PARI VUOTTA Tuottavuuspanostuksista huolimatta Maaseudun Kone Oy:ssä työntekijän arkea leimaa suuri epävarmuus. – 2011 oli vielä melko hyvä vuosi meille, mutta nyt on jo pari vuotta menty vuoroviikkolomautuksilla. Me tiedämme oman elämämme noin kaksi viikkoa eteenpäin, kertoo Pukkila. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 18 – Esimerkiksi ensi viikolla ollaan töissä keskiviikkona ja torstaina, muut päivät kotona. Sitä seuraavalla viikolla maanantaista tiistaihin kotona, keskiviikosta perjantaihin töissä. Vuorolista suunnitellaan sen mukaan, miten tilauksia tulee. Ja alihankkijana toimivalla Maaseudun Koneella on käytännössä vain yksi asiakas, Suolahdella sijaitseva traktoritehdas Valtra Oy. – Näin se menee, koko ajan pitää olla valmiina muutoksiin. Minulla on täällä tuotantopäällikön kanssa melkein päivittäin kahdenkeskistä paikallista sopimista. Pukkilan työtä helpottaa, että hänellä on hyvä luottamusmiesverkosto tukenaan. – Meillä on varapääluotto, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi osaston luottamusmiestä. Se on tärkeä voimavara, koska kaikki viisaus ei ikinä ole yhden ihmisen päässä. ENNEN LOMAUTUKSET KUIN IRTISANOMISET Jatkuva työviikon risaisuus tekee tietenkin melkoisen loven metallityöntekijän talouteen. Lomautuspäiviä kertyi Maaseudun Koneessa viime vuonna 60–70. – Vaikka ottaa työttömyyskorvaukset huomioon, niin tulihan siitä sellainen 15–20 %:n pudotus ansiotasoon, Pukkila laskeskelee. Toinen vaihtoehto olisi se, että töitä tehtäisiin vähemmällä väellä. Tähän ei viime syksyn yt-neuvotteluissa kuitenkaan haluttu mennä. – Vaatiihan tämä henkilöstöltä paljon ja stressaa ihmisiä, kun epävarmuus on jokapäiväistä ja jatkuvasti ajatuksissa. Mutta meillä on porukalla katsottu näin, että mieluummin vuoroviikkolomautuksia kuin irtisanomisia. Jos lähdettäisiin siitä, että tehdään koko ajan kahdeksan tuntia päivässä, niin sitten valitettavasti olisi pakko todeta, että meillä on liikaa väkeä töissä. Mikä sitten tekee traktoribisneksestä niin vaikeasti ennustettavaa ja hajanaista? Äkkiä ajateltuna luulisi sen olevan melko vakaa ala, ainahan ihmiset tarvitsevat leipää ja pellot täytyy kyntää. Pukkila arvelee, että maailmanmarkkinat pienentyvät samasta syystä kuin Suomessa on tapahtunut: tehostamisen seurauksena pienviljely vähenee. – Katsotaan vaikka Suomea. Ennen oli joka pikkutilalla se yksi traktori. Mutta kun pienet tilat häviävät, ei isoille tiloille oteta vastaavaa määrää traktoreita. INVESTOINNEILLA LINJA VETÄMÄÄN "Tuotannon kehittäminen työllistää meitä edes jonkin verran, jos muuta ei ole." Pienentyvillä markkinoilla moni yritys valitsee ylivarovaisen strategian ja jättää investoinnit tekemättä. Maaseudun Kone Oy on kuitenkin toiminut juuri päin? vastoin. Pukkila pitää linjausta oikeana. – Pudotaan kelkasta, jos ei mitään tehdä. Ja lisäksi tuotannon kehittäminen työllistää meitä edes jonkin verran, jos ei muuta ole. Tuotantoprosessia ja logistiikkaa on tehostettu huomattavasti. – Tehtiin linja vetäväksi. Hankittiin esimerkiksi nostimet, ettei tarvitse raskaita kappaleita enää nostella käsin. Työpisteessä tarvittava tavara ja osat ovat nyt mahdollisimman lähellä. Niitä ei tarvitse lähteä hakemaan kauempaa. Ylipäänsä tavara on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, luettelee Pukkila esimerkkejä. – Osapuute onkin meillä nykyään harvinaisuus. Siis että valmis ohjaamo menisi asiakkaalle niin, että siitä puuttuu jokin osa. Toimitusvarmuus on melkein 100 prosenttia. Kun tuottavuuden parantaminen on onnistunut Ylihärmässä, miksei se onnistuisi muuallakin? Pukkila näkee suurimmat esteet asennepuolella. – Tuottavuudella on monessa paikassa huono kaiku. Ensimmäinen ajatus on, että persnahasta se kuitenkin revitään. Nämä asenteet voi häivyttää vain sillä tavalla, että työnantaja rupeaa oikeasti tekemään yhteistyötä työntekijöiden kanssa. A LIITTOVALTUUSTOSSA on 56 jäsentä, jotka valitsee joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Valtuusto on Metalliliiton ylin päättävä elin liittokokousten välillä ja päättää mm. työehtosopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 11.2.2014 10:45:30
19 ä Ahjo 2014_3_ALKU.indd 19 11.2.2014 10:45:33
20 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVAT PEKKA ELOMAA 3 20.02.2014 Työmiehen asialla Vuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan pääsivät uusina satakuntalainen Jari Myllykoski ja etelä-karjalalainen Jukka Kärnä – metalliliittolaisia kumpikin. Kuuden puolueen hallituksen myötä heistä tuli hallituspuolueiden kansanedustajia. Millainen yli puolenvälin edennyt kausi on ollut? Mitä vuodet ovat opettaneet? Ahjo 2014_3_ALKU.indd 20 11.2.2014 10:45:39
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Vasemmistoliiton Jari Myllykoski sai 3 321 ääntä ja sosialidemokraattien Jukka Kärnä 4 325. – Teollisuuden työläistausta vaikuttaa, toki Uotilan Karilla telakan pääluottamusmiehen varjo vielä perässä kulkee. Suurimpia eroja oman ryhmän kanssa on ympäristöasioissa ja kun tullaan työn, yrittämisen ja teollisuuden asioihin. Eikä hävetä yhtään. Myllykoski muun muassa jätti eriävän mielipiteen valiokunnassa ja oli pois äänestyksestä, kun turkistarhauksen kieltämistä ajaneesta kansalaisaloitteesta äänestettiin isossa salissa. – Vaikka en olekaan mikään tarhausfani, niin en voi olla mukana hankkeissa, jossa ihmisiltä viedään leipä suusta. HALLITUS ISTUU KAUDEN LOPPUUN T eollisuustyöväestöstä lähteneet edustajat ovat yhden käden sormin luettavissa sekä Sosialidemokraattien että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Sosialidemokraatti Jukka Kärnä sanoo, että oma rooli ja paikka ryhmässä on otettava. – Kun olen tällainen vähän kovaääninen ja rohjo jätkä, olen saanut sanottua oman mielipiteeni. Koen, että sillä on ollut vaikutustakin. Miulle on annettu siihen myös mahdollisuus. Miehän jahtaan herroja ja puolustan suomalaista työtä. Jari Myllykoski luonnehtii itseään Vasemmistoliiton ryhmässä vähän erilaiseksi nuoreksi. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 21 Hallitus on kompuroinut niin kuntarakenteen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusten kanssa. Hallituksen koossapysymistä vuoden 2015 eduskuntavaaleihin saakka arvuutellaan jatkuvasti. Vasemmistoliitto äänesti joulukuussa hallituksessa pysymisestä. SDP:ssä Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne on haastanut istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen. Kärnä sanoo, että hallitus istuu vaaleihin asti. – Pääministeri voi vaihtua, jos Jyrki Katainen syksyllä Brysseliin lähtee, kuten uskon että lähtee. Mutta kitkutteluahan tänä on. Kuuden puolueen hallitus ei ole helppo. Vihreillä on liian suuri rooli. Myllykoski sanoo, että keskusta rukoilee sen puolesta, että hallitus pysyisi pystyssä. Myllykoski yhtyy Kärnän näkemykseen vihreiden suuresta roolista. – He ovat erittäin hyviä syöttämään EU:n kautta asioita; esimerkkeinä vaikkapa typpidirektiivi ja nitraattiasetus. Ei huomata että ammutaan omaan polveen. Ei mitään väliä, kunhan saadaan nopeasti päätöksiä, vaikka työpaikat menevät. Se on kauheata, Myllykoski huokaa. OPPOSITIOLLE TYYDYTTÄVÄ ARVOSANA Kärnä antaa oppositiolle kokonaisuutena kuutosen, Myllykoski seiskan sekä Keskustalle että Perussuomalaisille. Myllykoski sanoo keskustan olleen alussa ihan surkean. Nyt analyyttinen Juha Sipilä on nostanut tasoa. 3 21 20.02.2014 – Perussuomalaisten oppositiopolitikointi on hiipunut. Mutta liian harvoin muistamme sanoa, että Eurooppa-politiikan takia vaalivoiton saaneet perussuomalaiset käänsivät selkänsä Suomen kansalle. He eivät ottaneet vastuuta suomalaisesta palkkatyöläisestä ja teollisuudesta, Myllykoski jyrähtää. TAVOITTEISTA HALLITUSOHJELMAAN Sekä Kärnä että Myllykoski pitivät eduskuntavaaleissa vahvasti esillä muun muassa harmaata taloutta, työllisyyttä ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Mitä vaalitavoitteista saatiin toteutettua? – Ei ole tarvinnut katua, että paasasin niistä. Ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän hallitusohjelmassa menossa. Mutta eihän vuonna 2011 mitenkään voinut arvata, että näin helvetin huonosti taloudessa menisi, Kärnä sanoo. Myllykoski on tyytyväinen etenkin harmaan talouden torjunnan etenemiseen. – Suunta on oikea, mutta toimet saisivat olla nopeampia. Mutta ei se kaikkien hallituspuolueiden ykköstavoite ole. Teollisuuspolitiikan suhteen satakuntalainen Myllykoski myöntää olevansa pettynyt. Telakoissa hallituksella olisi pitänyt ollut enemmän siviilirohkeutta ja kansallista röyhkeytta. Hallitus ei olisi saanut välittää mahdollisista EU-sanktioista. Porissa ei ole mennyt teollisia työpaikkoja koskaan ennen tähän malliin. – Sote- ja kuntarakenneuudistuksessa olisi pitänyt mennä sote edellä. Tehdä isoja alueita, ei nyt ihan Keskustan mallilla kuitenkaan. Kyllä se kuntarakenne olisi sieltä sitten tullut, Myllykoski pohtii. Kärnä muistuttaa harmaan talouden torjuntaan saadun 340 ihmistä lisää ja rakennuspuolelle veronumero. – Kompurointiakin on ollut, kuten vanhuspalvelulaki. Siinä keskustelu ohjautui ihan kummallisille urille. Jos laki on metrin mittainen, niin keskustelu koski sentin pätkää. Sinällään tärkeää asiaa: ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat ihmiset. Kärnää tuskastuttaa hallitustaipaleen näkyminen SDP:n kannatusluvuissa, jotka «ovat menneet alaspäin kuin lehmän häntä». – Demareissa vuotaa aikuisista miehistä oikein kunnolla. Mutta kokoomuslaiset sanovat, että tämä on niin sosialistista politiikkaa, että heidän kannatus tippuu. Meidän ihmiset sanoo, että tämä on niin kokoomuslaista politiikkaa, että kannatus tippuu. VAIKUTTAA VOI Myllykoski valmisteli syksyllä lakialoitteen nollatyösopimusten kieltämiseksi. 11.2.2014 10:45:42
22 3 20.02.2014 Jukka Kärnä – Katsotaan nyt millainen esitys aikanaan tulee. Mutta kyllä yksittäinen kansanedustaja pystyy vaikuttamaan asioihin, vaikka alkuun olikin ajatus, että se on vähäistä mitä voi tehdä. Myllykoski korostaa valiokuntatyön ja verkostojen merkitystä. Hän on sekä talousvaliokunnan että maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Kärnä on varsinaisena jäsenenä talous- ja ympäristövaliokunnissa. – On kiva, kun saa muutettua valtioneuvoston esitystä ja huomaa, että siinä on vähän omaakin kädenjälkeä mukana. Mutta niitä ei saa liputtaa. Selkävoittoja ei pidä ottaa. On osattava nähdä, että asioiden puolesta töitä tehdään. Jos niillä rupeaa politikoimaan, niin se loppuu, Myllykoski varoittaa ja kertoo, että valiokunnissa on hyvä keskusteluhenki. Myllykoski pitää erityisen tärkeänä toimivia suhteita hallituspuolueiden valiokuntavas taaviin. Kärnä korostaa valiokuntaryhmien merkitystä, etenkin jos siellä on oman puolueen ministeri. Ne ovat vaikuttamisen paikkoja. – Valiokuntatyöskentely kaikkiaan on avainjuttu: siellä asioita käännetään ja väännetään. Iso sali on vähän semmoinen näyttäytymispaikka. Molemmat pitävät työssään parhaana sitä, että saa tuloksia aikaiseksi – esimerkiksi valiokunnasta yksimielisen mietinnön. – Ikävintä on kun tuntuu, ettei järkipuhe tehoa, Kärnä ja Myllykoski huokaavat. Kärnää ja Myllykoskea haastateltiin edellisen kerran Ahjossa 7, 12.5.2011 Jari Myllykoski EI SELITTELYÄ, VAAN TIETOA Molemmat kansanedustajat korostavat oikean tiedon jakamisen merkitystä ihmisten kanssa keskustellessa. Selittämistä ei tarvita. – Kun vielä etukäteen on asioista oman mielipiteensä esimerkiksi lehtiin kirjoittanut, niin se on ihmisillä tiedossa. Kun ihmiset tietävät, niin ei ole tarvinnut ajautua selittelylinjalle. Mutta opettamaankaan ei saa ryhtyä, kun vahvaa kritiikkiä tulee, Myllykoski varoittaa. Kärnän mielestä on pirun tärkeää kertoa oikeasti, mitä jokin asia tarkoittaa. – Viesti menee perille, mutta avoimesti se pitää kertoa eikä pukea johonkin, jota ei itsekään ymmärrä. Palautetta äänestäjiltä tulee vaihtelevasti asiasta riippuen – joskus masinoidustikin, kuten turkistarhauksesta. Silloin se kääntyi Kärnän mukaan itseään vastaan. Paljon palautetta toivat esitys kilometrikorvausten supistamiseksi ja telakkatuki. – Piikkejä on silloin tällöin, mutta ei sitä palautetta niin sanotulta kentältä koskaan ole paljoa tullut, Myllykoski sanoo. Kärnä ei ihmettele, jos kauan istuneille tulee palautetta enemmän, mutta ”jos ensimmäisen kauden kansanedustaja sanoo, että jatkuvasti tulee tosi paljon palautetta, niin …”. Työpaikkana eduskunta on molempien mielestä erittäin mielenkiintoinen. He kehuvat vuolaasti eduskunnan henkilökuntaa uuden kansanedustajan perehdyttämisessä talon käytäntöihin ja työhön. a SEURAAVAT EDUSKUNTAVAALIT KÄYDÄÄN NORMAALIAIKATAULUN MUKAAN VUONNA 2015. Miksi teitä viime vaaleissa äänestäneiden kannattaisi äänestää teitä uudelleen, jos olette ehdolla? KÄRNÄ: ”Olen koettanut pitää suomalaisen palkansaajan asemaa yllä ja katsoa niiden asioiden perään. Tällä linjalla jatkan. Meitä ei ole täällä yhtään liikaa. Saisimme enemmän aikaiseksi, jos meitä olisi enemmän.” MYLLYKOSKI: ”Jos halutaan, että eduskunnassa ajetaan työn ja työpaikkoja synnyttävän yrittäjyyden asiaa. Ja että palkkatyöläisellä on mahdollisuus saada leipänsä työstä.” Kyseisen jutun löydät Ahjon verkkosivuilta (www.ahjo.fi) valitsemalla painikkeen Ahjot 2008–2013 ja sitten Ahjon arkistosta vuoden 2011 ja numeron 7. Ahjo 2014_3_ALKU.indd 22 11.2.2014 10:45:51
Katso video ainutlaatuisista metalliliit tolaisista: if.fi/metalli t. JUHA, KEIKKAMUUSIKKO METALLIN JALOSTAMAA TURVAA Metalliliitto on vakuuttanut sinut I?ssä. Jäsenyyteen kuuluvien vakuutusten lisäksi saat tuntuvia etuja itsesi ja perheesi turvaamiseen. if.fi/metalli 010 19 19 95 Ahjo 2014_3_ALKU.indd 23 11.2.2014 10:45:51
24 T YÖ T I L A Metso Minerals Oy, Tampereen tehtaat. 30. tammikuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 24 11.2.2014 10:37:25
25 Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 25 11.2.2014 10:37:34
26 PÄ I V Y S TÄ J Ä 3 20.02.2014 EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Minulla on on ollut samassa yrityksessä 4 vuodessa 6 määrä aikaista sopimusta. Viimeisin työso pimus meni umpeen kaksi viikkoa sitten, mutta minut on merkitty työvuoroluetteloon ja olen käynyt normaalisti työssä joka päivä tähän päivään asti. Onko minulla vielä työsuhde voimassa? OIKEUSAPU Mikäli määräaikainen työsopimukseksi on päättynyt, mutta työnteko on tästä huolimatta jatkunut, on työsopimuksesi niin sanotusti hiljaisesti pidentynyt. Samalla se on muuttunut toistaiseksi voimassaolevaksi. On hyvin mahdollista, että jo edeltävien 6 peräkkäisen työsopimuksen kohdalla sopimuksia on perusteettomasti ketjutettu. Mutta nyt näyttää joka tapauksessa siltä, että tuota aikaisempaa ketjuttamista ei tarvitse tutkia. Työnantajasi on nimenomaisesti jatkanut työsuhdettasi ja kirjannut sinut normaalisti vahvuuteen antaen sinulle uusia työvuoroja. Tätä on pidettävä työsopimuslain mukaisena hiljaisena pidennyksenä. Onnittelut, sinulla on nyt toistaiseksi voimassaoleva työsopimus! Jos työnantajasi tulee nyt tarjoamaan sinulle uutta määräaikaista sopimusta, älä allekirjoita sitä. Vastaa vain, että liitosta saamasi tiedon mukaan työsopimuksesi on muuttunut vakituiseksi. ? Olen tekemässä uutta työ sopimusta ja minulle tarjotaan 6 kuukauden mittaista koeaikaa. Onko tämä OK? Lain mukaan koeaika saa normaalissa tilanteessa olla enintään 4 kuukautta pitkä. Se ei saa olla määräaikaisessakaan työsuhteessa kuin enintään puolet työsuhteen kestosta. Esimerkiksi 3 kuukauden mittaisessa työsuhteessa koeaikaa voi olla enintään 1,5 kuukautta. Jos sinulle järjestetään heti työsuhteen alussa vähintään 4 kuukautta kestävä erityinen koulutus, saa koeaika olla kuitenkin pidempi. Tällöinkin enimmäispituus on 6 kuukautta työsuhteen ja samalla koulutuksen alkamisesta. Metalliliiton jäsenenä et joudu taistelemaan oikeuksistasi yksin. Käytössäsi ovat liiton asiantuntijat ja sinulla on mahdollisuus oikeusapuun. Epäiletkö, että irtisanomisesi oli laiton? Onko työnantaja huolehtinut työsuojelusta asianmukaisesti? Olisiko työnantaja voinut omilla toimenpiteillään estää työtapaturman? Jos katsot, että sinua on kohdeltu väärin, voit kysyä neuvoa pääluottamusmieheltä. Hän neuvottelee tarvittaessa työnantajan edustajan kanssa. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ota yhteys Metalliliiton toimistoon. Liitto neuvottelee työnantajaliiton kanssa. Jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon, käydään neuvottelut Metalli liiton ja yrityksen välillä. PIIRROS ERIC LERAILLEZ OIKAISU Toisin kuin tällä palstalla Ahjossa 2 sanottiin, työtön työnhakija saa nykyisin matkustaa kotimaassa ja ulkomaille ilman rajoitusta työttömyytensä aikana. Työvoima viranomaisten tavoitettavissa pitää kuitenkin olla. Jos asia joudutaan viemään oikeuteen asti, liitto korvaa jäsenen oikeuskulut. Edellytys on, että jäsenyys liitossa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja jäsenmaksut on maksettu asianmukaisesti. Metalliliitto aloittaa vuosittain runsaat sata oikeusjuttua jäsentensä puolesta, joita työnantaja on kohdellut asiattomasti. Harvassa ovat ne työn tekijät, jotka tällaiseen prosessiin voi vat ja haluavat lähteä omin voimin; Suomessa yksi oikeusjuttu maksaa keskimäärin saman verran kuin perheauto. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 26 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 6 Työsuojelu 9 Muut jäsenedut 10 Solidaarisuus 7 Vakuutusturva 8 Virkistysmahdollisuudet 11.2.2014 10:37:35
3 ÄL Ä 20.02.2014 SLL/JUHA TASKINEN KSÄY YÖ WWW.KIRJASTOT.FI K IR JA S TO T. F I Vaate vaihtaa väriä 170 MAASTA Opeteltaisiinko tulemaan toimeen. WWW.WIKIPEDIA.FI. HAE NAURUJOOGA. TURVALLISUUS EU:n rahoittamassa SafeFlamehankkeessa on kehitetty juotospoltin, joka tuottaa juotosliekin erittäin palovaarallisen asetyleenin tai nestekaasun sijasta pelkästä vedestä. Menetelmässä erotetaan vedestä vety ja happi elektrolyyttisesti sähkövirran avulla. Kaasut yhdis tetään ja sytytetään vasta, kun ne tulevat ulos poltti men suuttimesta. Eri tarkoituksiin sopiva liekki saadaan aikaan kaasuseosta ja sähkövirran voimak kuutta säätämällä. Hankkeen tavoitteena on lisätä työturvallisuutta juotostöissä sekä vähentää tarvetta käyttää palo vaarallisia kaasuja. Kaasuihin liittyy onnettomuus riski myös kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Vettä ja sähköä on saatavilla kaikkialla. SafeFlame-polttimen prototyyppiä testataan parhaillaan eri puolilla Eurooppaa. Teollisuudenalat, joiden tuotantoprosesseissa juottamista käytetään hyväksi, työllistävät EU-maissa noin 120 000 ihmistä. MEITÄ ON SUOMESSA O LO MAASTOASUT Amerikkalainen ulkoilu varusteketju Cabela´s on tuonut markkinoille maailman ensimmäiset maastoasut, jotka vaihtavat väriä lämpötilan mukaan. Yli 18 asteen ulkolämpötilassa asujen värit ovat kesäisen vihreitä, mutta viileäm mässä ne muuttuvat syksyisen ruskeiksi, Popular Science -tiedelehti kertoo. Myös kehon tuottama lämpö, auringon valo, kosteus ja tuulikin voivat vaikuttaa ColorPhase-asujen värien vaihtumiseen. Asuvalikoima sisältää housuja, takkeja, lakkeja, paitoja ja käsineitä. Metsästäjät saattavat siis jatkossa pärjätä yhdellä ja samalla asulla niin kevään ja kesän vihreydessä kuin syksyn ruskan keskellä. Talven valkoiseksi asut eivät sentään muutu. Suomalaisiin sääoloihin ei tosin ihan sovi, että maastoasu vaihtuu syksyn väreihin jo alle 18 asteen lämpötiloissa. Kun lämpötilan mukaan väriä vaihtavat asut on kuitenkin nyt keksitty, ehkä niistä piakkoin saadaan myös pohjoisen oloihin soveltuvat versiot. WWW.TTL.FI. HAE MONIKUTTUURISTUVA TYÖELÄMÄ. E Täältä aukeaa kirjataivas! M Myös tietotekniikan ja robotiikan jatkuva halpeneminen houkuttelee korvaamaan ihmistyövoimaa koneilla. Edes palvelualojen ammatit eivät ole turvassa. Robotit yleisty vät terveydenhuollon, vanhusten hoidon, sii vouksen ja puhelinmyynnin kaltaisilla aloilla. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan koneet alkavat pian korvata ihmisiä erityi sesti kuljetusalan ja valmistavan teollisuuden töissä, hallinnollisissa tukitehtävissä, palveluja myyntialan tehtävissä sekä rakennusalalla. ...häiritse kuutin kotirauhaa. Kokeile, nyt. Se auttaa. N A S KANLOUS T2A3.–25.4 TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Juotosliekki vedestä Vähiten automatisointi uhkaa tutkimuksen mukaan ammatteja, joissa vaaditaan inhimillisen käyttäytymisen ymmärrystä, sosiaalisia taitoja, luovuutta ja uusia ideoita sekä näppäriä kädentaitoja. PI AMMATIT Kuinka helposti tietokoneohjatut koneet voisivat tehdä eri ammattien työt? Carl Frey ja Michael Osborne Oxfordin yliopistosta ovat tutkineet asiaa laajasti ja laittaneet 702 eri ammattia asiassa järjestykseen. Useimmat metallialan ammattityöt si joittuvat listan puolivälin paikkeille. Automatisointi ei uhkaa niitä ensimmäisten joukossa, mutta eivät nämä ammatit täysin turvassakaan ole. Yhdysvalloissa jopa 47 prosenttia työpaikoista uhkaa tutkimuksen mukaan automatisointi parin seu raavan vuosikymmenen aikana. Kehitys on saman suuntainen Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Tähän asti tietotekniikka ja automatisointi ovat vie neet työpaikkoja lähinnä ammateissa, joissa työ koos tuu samanlaisina toistuvista, rutiininomaisista tehtävis tä. Automatisointi on koskenut yhtä hyvin suorittavaa fyysistä työtä kuin rutiininomaista toimistotyötäkin. Tietokoneiden ja robottien kyvyt ovat kuitenkin kasvaneet huimasti. Ne pystyvät nykyisin suoritta maan monia ei-rutiininomaisia tehtäviä, joihin aiem min luultiin vain ihmisten pystyvän. Esimerkiksi ilman kuljettajaa toimivat älyautot kykenevät jo liikkumaan sujuvasti ja turvallisesti kaupunkiliikenteessä, vaikka sellaista pidettiin mahdottomana vielä joitakin vuosia sitten. Tietokoneet jopa tekevät diagnooseja sairauk sista, valvovat ja ennakoivat tuotantolaitteiden huoltotarvetta, tutkivat lakimiesten puolesta tuhansien sivujen mittaisia asiakirjatekstejä ja tekevät pörssissä osakekauppoja automaattisesti. Roboteilla puolestaan on yhä monipuolisempia ihmisten eri aisteja vastaavia antureita ja entistä herkempiä tarttumaelimiä. Niiden avulla ne pystyvät tekemään ei-rutiininomaistakin suorittavaa työtä. TIETOA NORPAN SUOJELUSTA. WWW.SLL.FI Kato uhkaa metalliakin O KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE ...minne sinun verorahasi uppoavat. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 27 11.2.2014 10:37:39
CTC CTC Star Zip XL+ S3 Sievi Star XL+ S3 49-52763-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC 49-52760-153-0PM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC UUT UUS CTC Hurricane XL+ S3 49-52043-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC ! VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Vaativimpiinkin haasteisiin vastaa Star-mallisto uutuuksillaan Star Roller ja Star Zip; Uutuuksien teräksinen naulaanastumissuoja antaa parhaan turvan teräviä esineitä vastaan. Memory foam maksimoi mukavuuden ja ehkäisee nilkkavammoja. Star Rollerissa nauhojen kiristys säädetään rullaa pyörittämällä, jolloin Boa®-kiristysmekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ja kohdistaa tuen oikeaan kohtaan. Kaikissa Star-tuoteperheen talviturvajalkineissa metalliton varvassuoja, paksu vuori ja lämpöpohjalliset pitävät jalkasi lämpiminä. Turvallisuutta parantavat heijastimet, joiden avulla näyt myös pimeässä. Uudistettu FlexStep®-pohja säilyttää joustavuutensa entistäkin paremmin myös pakkasolosuhteissa, minkä ansiosta pohjan pito paranee. Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 28 SIEVI_STARROLLER_AHJO_170114.indd 1 11.2.2014 10:37:42
Statiivi SIEVI STAR ROLLER UU UUT S! CTC Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 29 CTC Star Roller+ S3 Star Roller XL+ S3 43-52761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 49-52761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC 11.2.2014 10:37:42 20.1.2014 13.04
TEKSTI HEIKKI PISKONEN 30 BH 12 3 20.02.2014 Kallista vai ei? T yövoimakustannukset tehTUOTTAVUUTTA NOSTETTAVA tyä työtuntia kohti nousivat 2010-luvulla Suomessa nopeTyövoimakustannusten erilaisuuden vuoksi kilammin kuin kilpailijamaispailussa menestymiseen vaikuttaa olennaisesti samme, mutta kärkeen on vielä tuottavuus. Maiden hintakilpailukyvyssä ratmatkaa, kommentoi kansainkaisevaa on sekä tuottavuuden taso että työvoivälisiä vertailuja Metalliliiton makustannukset työtuntia kohti, Antila sanoo. tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Ja tuotta– Tuottavuuden olisi oltava meillä riittävän korkea, jotta se kompensoisi korkeat työvoivuus ratkaisee menestymisen. makustannukset. Nyt tuottavuus on alentunut. Antila ottaa tuekseen Saksan tilastokeskuksen vertailun vuoden 2012 neljänneltä neljänTuottavuutta lasketaan niin, että tuotos jaetaan nekseltä. Sen mukaan Suomi on sijalla kuusi. panoksella eli työtunneilla. Korkea tuottavuus mahdollistaa myös korkeammat palkat. Meillä – Suomessa työvoimakustannus tehtyä työtuntia kohti oli teollisuudessa 33,80 euroa. pitää myös olla tuotteita, joiden jalostusarvo on Edelle sijoittuvat todelliset kilpailijamaamme korkea. Saksa, Ranska, Tanska, Belgia ja Ruotsi. RuotMetalliteollisuuden tuottavuus laski toissa sissa kustannukset ovat 43,80 euroa ja Saksassa vuonna nelisen prosenttia, kun elektroniikka35,20. Meitä alempana ovat muun muassa Holteollisuus ei ole mukana. Elektroniikassa lasku lanti, Itävalta, Irlanti, Italia ja Iso-Britannia. oli suurempaa. Antila huomauttaa, että Yleisesti ottaen tuottavuus korkea tuottavuus voi kom- ”Korkea tuottavuus laski, koska tuotanto väheni ja pensoida korkeita työvoimasamalla kaikesta huolimatta irmahdollistaa myös kustannuksia. Ruotsi on hänen tisanomisia ja lomautuksia oli mukaansa tästä hyvä esimerkki. korkeammat palkat.” vähän, Antila tiivistää. Vertailun häntäpäässä ovat Tulevaisuuteen Antila suhitäeurooppalaiset uudet EU:n jäsenmaat. Niissä tautuu varovaisen optimistisesti, mutta tuotantyövoimakustannukset ovat Bulgarian 2,90 euto on saatava nousemaan. Myös alan yritykset rosta Slovakian 8,50 euroon. Virossa ne olivat näkevät tulevaisuuden jo hieman valoisampana. 8,10 euroa. EU:n keskiluku on 24 euroa. – Yksityisten investointien voi odottaa el2010-luvun kehitystä kuvaa muutospropyvän. Esimerkiksi Saksassa on patoutunutta sentti vuodesta 2011. Suomessa työvoimakysyntää, kun kotitaloudet ovat viime vuodet kustannukset työtuntia kohti nousivat 4,1 säästäneet. prosenttia, Itävallassa 4,4, Saksassa 2,8 ja Ruotsissa 3,5 prosenttia. Kreikassa tultiin alas KAPITALISMIN SÄÄNNÖILLÄ 6,8 prosenttia. Metalliteollisuudessa palkkojen ja henkilösiOman lisänsä vertailuun tuo, kun katsotaan vukulujen osuudet liikevaihdosta vaihtelevat toimialasta ja yrityksen koosta riippuen kahtyönantajan maksamia sivukuluja. Saksalaisdeksan prosentin (tietokoneiden ja elektrotilaston mukaan eniten niitä maksaa ruotsalainen työnantaja: 100 euroa kohti 51 euroa. nisten tuotteiden valmistus) ja 37:n prosentin Ranskalainen maksaa 50 ja saksalainen 27 (koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto) välillä. euroa. EU:n keskiluku on 32 euroa. Suomessa Eroja on myös suurten ja pk-yritysten välillä. sivukuluja menee 28 euroa. Yritysten näkökulmasta palkkakustannuk– Mutta nämä luvut eivät kerro kilpailukysilla on merkitystä, Antila sanoo. vystä paljoakaan. Ne kuvaavat enemmänkin ta– Vaikka palkkakustannusten osuus liikevaihpaa rahoittaa sosiaaliturvaa. Rahoitetaanko se dosta olisi pieni, kasvattaa palkkakustannusten ensisijaisesti verotuksella vai työnantajamakleikkaus silti yrityksen voittoa. Eli yrittäjälle suilla? Yrityksille sillä on tietysti merkitystä. palkkakustannusten leikkaaminen on houkutKun palkkakehitystä tarkastellaan työn ja televaa. Kapitalismissa pelataan kapitalismin pääoman välisen tulonjaon näkökulmasta, palksäännöillä, vaikka ne veemäisiä olisivatkin. kakehitys on ollut sopusoinnussa tuottavuusSiitä huolimatta Antila tuohtuu, kun pukehityksen kanssa metalliteollisuudessa pois heeksi tulee vastikään julkaistu kansainvälinen lukien elektroniikkateollisuus. Työn osuus on tulonjakovertailu. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan maailman 85 rikkainta ihollut keskimäärin noin 70 prosenttia 1970-luvun puolivälistä lähtien. mistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä eli puolet kaikista maapallon asukkaista. – Eihän tässä ole mitään järkeä! a Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 30 Kilpailijamaiden tasolla Teollisuuden työvoimakustannukset tehtyä työtuntia kohti Muutos-% vuoteen 2011 EU-maat 4. nelj. 2012 Ruotsi 43,80 3,5 Belgia 41,90 2,9 Tanska 37,90 1,5 Ranska 36,30 1,9 Saksa 35,20 2,8 SUOMI 33,80 4,1 Hollanti 33,70 0,7 Itävalta 32,30 4,4 Luxembourg 30,10 2,2 Irlanti 28,90 1,9 Italia 26,90 1,7 EU keskimäärin 24,00 2,1 Iso-Britannia 22,70 1,8 Espanja 22,50 1,1 Kreikka 14,70 -6,8 Slovakia 8,50 2,1 Viro 8,10 6,4 Puola 6,60 3,1 Latvia 5,60 4,0 Liettua 5,50 4,9 Bulgaria 2,90 6,4 .. . LÄHDE: Statistisches Bundesamt J s Ti jo S H ka la sy R tu si H 3 Jo U J v T s e H K 3 $ S S … T … T 11.2.2014 10:37:44
BH 122+trosor Ahjo 3_BH 122+trosor Ahjo 3 2014-02-10 12:26 Sida 1 TU Tyylikäs selkäosa! US ! Mukavat käyttää 24 tuntia vuorokaudessa! UU Täydellisesti istuvat saumattomat rintaliivit! Liivit istuvat selästä täydellisesti. Tuttu TV:stä: 59,- Jokainen setti sisältää 3 liiviä kolmessa suosikkivärissä: valkoinen, iho, musta. Tilaa itsellesi uudet Ultra Comfort -rintaliivit T-paitakokosi mukaan. Erityisen joustavan materiaalin ansiosta sinun ei tarvitse tilata kuppikokosi mukaan. Sopii kaikille naisille, joilla on normaali kuppikoko A-kupista D-kuppiin. Helppoa ja mukavaa! Täydellinen istuvuus takaa sen, että tunnet olosi mukavaksi päivisin ja öisin. Napakka, saumaton materiaali pitää rinnat paikoillaan. Ei painautumia olkaimista, koska ne ovat erityisen leveät. Ei ihoärsytystä, koska rintaliiveissä ei ole saumoja, hakasia eikä kaaritukia. Rintaliivit tuntuvat ihanan pehmeiltä ihoa vasten ja niin mukavilta, että tuskin huomaat käyttäväsi niitä. Ultra Comfort -rintaliiveistä on tullut tuhansien naisten suosikki! Materiaali: 90 % nylonia, 10 % elastaania. Hienopesu 30°. Saatavana koot: S, M, L, XL, XXL ja XXXL. 3-pakkaus Ultra Comfort –rintaliiveja Tuotenro SY122 Hinta 39,00/3-pakkaus Saat 3 rintaliivit vain 13,- /kpl Myydään 3 liivin seteissä. Joustavat alushousut hoikentavat vatsaa & takamusta! Uutuus! -niin mukavat, että tuskin huomaat käyttäväsi niitä! Miksi nämä liivit ovat saavuttaneet valtavan suosion? 1. Täydellinen istuvuus ja miellyttävät käyttää Ei ärsyttäviä ihoa painavia laskoksia. Liiveissä ei ole myöskään saumoja, hakasia eikä hiertäviä olkaimia. Niissä on leveät olkaimet. Täydellinen istuvuus ja miellyttävät käyttää Istuvat hyvin paidan alla Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen 2. Jokainen pakkaus sisältää 3 alushousua kolmessa värissä: valkoinen, iho, musta. Liivit istuvat täydellisesti, antavat mukavan tuen ja tuntuvat huomaamattomilta. Et edes huomaa käyttäväsi niitä. Saat 3 alushousut vain 11,- /kpl Tilaa itsellesi uudet erityisen joustavat alushousut, joiden ansiosta Myydään 3 saat täydellisen istuvuuden. Ei ihoärsytystä, koska alushousuissa alushousun ei ole saumoja. Materiaali: 93 % nailonia, 7 % elastaania. pakkauksessa Hienopesu 30°. Koot S/M, L/XL, XXL. 3-pakkaus Ultra Comfort – alushousuja Tuotenro 6950 Hinta 33,00/3-pakkaus 3. Liivit tukevat ja nostavat samalla kun tuovat esiin rinnan luonnollisen muodon. Ne ovat täydelliset paidan alla. $ Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,50. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 3,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Katso ostoehdot: www.citylook.info Nimi....................................................................................... Saatavana koot: S, M, L, XL, XXL ja XXXL. Sopii kaikkiin kuppikokoihin. ............................................................................................... … kpl 3 liivin settejä Ultra Comfort-rintaliivejä. Henkilötunnus (pakoll. ostettaessa laskulla)...................... Osoite..................................................................................... Tuotenro SY122 Koko.……....Hinta 39,- / 3-kpl pakkaus Postinro/-toimipaikka................................................... … kpl 3-pakkaus Ultra Comfort–alushousuja Tuotenro 6950 Koko.……....Hinta 33,-/3-pakkaus Puhelin ............................ Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinoinnin tarkoituksiin. Katso koko valikoima Vastaanottaja maksaa tilauksen postimaksun. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 www.citylook.info Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 31 Lähetetään: 00003 VASTAUSLÄHETYS Faksi 09 273 3351 www.citylook.info 11.2.2014 10:37:45
32 TYÖYMPÄRISTÖ Terveenä töihin, jaksavana kotiin ja reippaana eläkkeelle. Tähän pyrimme. Eurooppalaisittain Suomi on kohtalaisen turvallinen maa tehdä töitä, mutta riskejä piileksii arjessa ja uusia väijyy nurkan takana. Työ hyvän ja terveellisen työympäristön eteen ei lopu koskaan. Työturvallisuus on vuosikymmenten saatossa vaatinut monta lakia sekä paljon koulutusta ja yhteistoimintaa työpaikoilla. Turvallinen ja terveellinen tapa tehdä työtä on edelleen olennaista. TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN KUVAKOKOELMAT. WWW.ARJENHISTORIA.FI TEKSTI LEENA SERETIN GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA K E H I T YS Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 32 M etalliyrityksen duunari lähtee työpisteestään ruokatauolle, irrottaa suojakypäränsä ja kuulosuojaimensa ja käy nauttimaan lounastaan. Samalla voi silmäillä digitaalista mittaria, joka kertoo, että verstaalla on sujunut 58 päivää ilman yhtäkään työtapaturmaa. Vuoden lopussa rautakouria odottaa pienoinen bonuspalkkio, jos nollassa pysytään. Läheltä piti -raportteja on tehty ja vaarariskit onnistuttu korjaamaan. Nollatapaturmaa saavutetaan ehkä tänäkin vuonna. Samaan aikaan Thaimaassa. Muumimukeja valmistava nuori nainen vetää keuhkoihinsa kemikaalien sameuttamaa höyryä, voi pahoin, mutta istuu kiltisti työpisteensä ääressä ilman suojavarusteita vaaditut kymmenen tuntia. Mukit myydään Suomessa ja Japanissa. Sata vuotta sitten Suomessakin olisi toimittu näin. Työturvallisuuden ja -terveyden eteen Suomessa on tehty paljon viimeisen sadan vuoden ajan. Kehitys ei olisi ollut niin ripeää, elleivät valtion määräämät työläistarkastajat olisi päässeet 1920-luvun lopulla kuljeksimaan tuotantolaitoksissa ja raportoimaan vaaroista. Oman alansa asiantuntijat löysivät puutteita, joita lain turvin oli pakko korjata. Työläistarkastaja oli nykyisen työsuojeluvaltuutetun esi-isä. Kehitystä ei olisi tapahtunut, ellei ammattiyhdistysliike oli vaatinut, vaalinut ja toiminut. Työolojen kohentaminen sai puhtia, kun vuonna 1958 tuli voimaan työturvallisuuslaki, jonka varaan työsuojelu edelleenkin pohjautuu. Sitä on kehitetty ja jalostettu ajan myötä. Tärkeän sijan työturvallisuuden historiassa ansaitsee vuoden 1973 työsuojelun valvontalaki ja valtion työsuojeluhallinto. Alkuunsa työsuojeluvaltuutettujen paikka oli kiintoisa, ja valinta tehtiin tiukoilla poliittissävyisillä vaaleilla. Nyt poliittisista vaaleista on likimain kokonaan luovuttu, ja kaikkien tahto on, että työsuojeluvaltuutettu ylipäätään löytyy työpaikalle. Työsuojeluvaltuutetulla on laillinen asema työpaikalla: hän on oikeutettu saamaan koulutusta ja täyden korvauksen työstään. Pohjoismaissa työpaikkojen turvallisuuden ydintä on yhteinen tekeminen, mutta viimekätinen vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla. Työnantajat puhuvat huolehtimisvastuusta. Jo vuosikymmenet on ymmärretty, että työympäristötyö on niin palkansaajien, työnantajien kuin tuottavuuden ja kannattavuuden edun mukaista. Vivahteen työturvallisuuteen on tuonut globaalikapitalismi. Se ei aina siedä, että jossakin maassa tapahtuu paljon työtapaturmia, ja niistä aiheutuu poissaoloja ja jopa työkuolemia. Firman tilinpäätös ja vakuutusmaksut kärsivät kolauksen. Yksi suuri askel otettiin 1970-luvun lopussa, kun voimaan saatettiin työterveyshuoltolaki. Se oli uutta, mutta ei täysin ennenkuulumatonta. Jo teollistumisen alkuvaiheessa 1900-luvun alussa patruunat kokivat hyödylliseksi järjestää työläisilleen ja myös heidän perheilleen lääkäripalvelut. Siellä hoidettiin työperäiset ja muut työstä poissaoloa aiheuttavat sairaudet, raskaudet ja lasten vesirokot. Nykyisin sairaanhoidon kattava työterveys ulottuu kahteen kolmesta palkansaajasta. Paradoksaalista on, että yhteiskunnassa esiintyy vakavien tahojen mielipiteitä, että työhöntulotarkastus riittäisi työterveyshuoltoon. Näin muka saataisiin lääkäreitä terveyskeskuksiin. Ja jonoja, joissa jo työttömät ja eläkeläiset kipuilevat. EU-jäsenyys ja jo liittyminen Etaan sysäsi täkäläistä työturvallisuuskulttuuria uusille ulottuvuuksille. Työsuojelun puitedirektiivi toi ajattelun riskien arvioinnista ja ennaltaehkäisevästä ajattelusta. Se on tätä päivää. Edelleen työnantajalla on turvallisuuden huolehtimisvastuu ja loppupeleissä myös korvausvastuu laiminlyönneistä, mutta varsinainen työolosuhteiden kehittäminen terveelliseen ja turvalliseen suuntaan tapahtuu työpaikalla ja työyhteisössä. Työturvallisuutta koetellaan joka päivä 19 27 Työläist tarkastaja 11.2.2014 10:37:47
33 Henkinen työsuojelu oli kova puheenaihe 1980-luvulla, ja sen ajateltiin koskevan toimistotyötä. Nyttemmin eetos on saanut laajemman käsitteen – työhyvinvointi. Teollisuustyöntekijöillä hyvinvointi työssä on moniulotteisempi kuin siisteissä sisätöissä. Asiallinen kohtelu ja sivistynyt käytös koskevat kaikkia. Pomottaa saa, mutta vain työtehtäviin liittyvissä asioissa. Perinteiset työolosuhteisiin liittyvät ongelmat eivät tunnu katoavan kovasta ponnistelusta huolimatta. Metallityöväen työsuojeluvaltuutetuista yli puolet kokee melun, huonot työasennot, ilmanvaihdon ja haitalliset käryt keskeisiksi työsuojeluongelmiksi. Kolmannes työsuojeluvaltuutetuista kokee myös johtamisen, tiedon puutteen ja työjärjestelyt ongelmiksi. Tapaturmataajuus 2012 2009 NÄKYMÄT Suomessa on hyvä tehdä työtä, mutta vieläkin palkansaajista iso osa ei millään jaksa Kpl/milj. työtuntia Metallituotteiden valmistus 74,0 68,3 47,7 55,7 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen valmistus Kaivostoiminta ja louhinta 39,0 32,0 Metallien jalostus 36,2 37,7 Koneiden ja laitteiden valmistus 34,8 37,4 Muiden kulkuneuvojen valmistus* 33,5 23,6 21,5 Sähkölaitteiden valmistus 21,3 25,5 jatkaa työelämässä kuin korkeintaan 30–40 vuotta. Työ ja elämä lohkaisevat terveydestä leijonanosan. Jatkossa tämä ei käy, sillä työssä käyvien ja lasten sekä eläkeläisten ja työttömien suhde koituu liian raskaaksi kansantaloudelle. Tutuksi tullut kestä vyysvaje puskee päälle. Työssä jaksamisen ja jatkamisen kannalta on lukuisia riskejä, joihin ei vielä tiedetä vastauksia. Emme tiedä, mitä kolmivuotiaana alkanut tieto konepelailu ja sittemmin kännykkään siirtyminen tekee aivoille. Emme tiedä vielä, mitä nanotekno 50,7 *mm. laivat, junat, taisteluajoneuvot logia aiheuttaa ihmisen terveydelle ja perinnölli syydelle. Sen tiedämme, että EU:n hurraama työvoiman vapaa liikkuvuus näkyy työtapaturmien määrässä. Erilaisesta kulttuurista tullut ja eri kieltä puhuva ei omaksu täkäläistä työturvallisuusmaailmaa, jota myös supisuomalaiset osin kaihtavat ja ottavat järjettömiä riskejä. Lähes miljoonalla on Työturvallisuuskortti ?? Metalliliitto on toiminut Työturvallisuuskortin kehittäjänä ja levittäjänä. Kortti ideoitiin Hollannissa, josta se lainattiin Oulun seudulle. Liiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen. Konsepti on todettu hyväksi, ja se osaltaan edistää turvallisia, terveellisiä ja tuottavia työoloja. Suomen Työturvallisuuskortti on ollut maailman suurin työsuojelun koulutusprojekti. Metallin ote ei hellitä. Meneillään on ammattiliittojen ja työnantajaliiton kanssa Työturvallisuuskeskuksen sateenvarjon alla UPA-hanke, jossa ketjuuntuneen teollisuustuotannon jokainen porras nivelletään työturvallisuuteen. Päätilaajan vastuulle jää tarkistaa, että jokainen porras toimii lakien, työehtosopimusten ja yhteisen työturvallisuuskulttuurin mukaisesti. Työkaarimalli puolestaan tähtää siihen, mihin koko virallinen Suomi. Työuran pitäisi jatkua entistä pidempään, mutta sehän ei ole mahdollista, elleivät työolot ole kunnossa. Jälleen kerran Metalliliitto, Pro ja Teknologiateollisuus ovat paiskanneet kättä. Teknologiateollisuudessa ollaan uuden asian edessä pariin vuosikymmeneen. Metalliteollisuudessa on totuttu työntämään viiskyt ja risat -työntekijät työttömyysputkeen eikä ikäihmisten työkunnosta ole juuri tarvinnut piitata. Nyt putket on tukittu, ammatti-ihminen arvossaan eikä ennenaikaisille eläkkeille löydy myötäkarvaa mistään. Asiantuntijat: työympäristöpäällikkö Juha Pesola/Metalliliitto, toimitusjohtaja Jorma Löhman/Työturvallisuuskeskus, asiantuntija Aki Sundell/Teknologiateollisuus, työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho/Tapaturmavakuutuslaitosten liitto laki urvallisuus Työt 19 58 Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 33 19 73 n Työsuojelu ki, valvontala hallinto työsuojelu 19 92 Eta ja n työsuojelu tiivi puitedirek Sarja jatkuu, Ahjo nro 5 TYÖSUHDETURVA Koneiden huolto ja asennus Työtapaturmat puhuvat omaa kieltään. Valtaosalla metallialan työpaikoista sattuu työtapaturmia vuosittain. Kuolemiakin metalliteollisuudessa tapahtuu joka vuosi. Moni asiantuntija ihmettelee, miksi hyvin organisoidussa, tarkkaan säädellyssä ja vankasti yhteistoimintaan perustuvassa suomalaisessa työelämässä menetetään työtunteja ja tuottavuutta, työkykyä ja terveyttä ja jopa ihmishenkiä? Vastauksia on monia. Asenteet vaikuttavat: otetaan riskejä. Kiireen kaupalla mennään siitä, mistä rima on matalin. Monikulttuurisuus aiheuttaa käsittämisongelmia. Säännöt ovat samat, mutta ymmärrys puuttuu. Työvoiman vapaalla liikkumisella on hintansa. 11.2.2014 10:37:51
TEKSTI HEIKKI JOKINEN 34 K A N S A I N VÄ L I N E N 3 20.02.2014 Miljoonilla oikeutta FUUSIO Pääluottamusmies Mika Vouti ja työtoverinsa matkalla takaisin tehtaalle Raahessa 22. tammikuuta. Aamulla SSAB oli ilmoittanut halustaan ostaa Rautaruukki. Ruotsin Metallilla toinen näkemys TERÄSTEHTAAT Ruotsin metalliliiton aktiivit ottavat myönteisesti vastaan tiedon SSAB:n ja Rautaruukin sulautumisesta. – Terästeollisuuteen kohdistuu kovia pai neita kaikkialla maailmassa. Yhteenliittyminen saattaa olla se, mitä tarvitaan työpaikkojen säilymiselle tulevaisuudessa, sanoo IF Metallin puheenjohtaja Anders Ferbe. Hän näkee kaupan mahdollisuutena kään tää huonot kannattavuusnäkymät parempaan suuntaan. – Tiedämme, että terästeollisuudessa on rakennemuutoksen tarve. Siksi suhtaudumme yhteenliittymiseen varovaisen myönteisesti. IF Metallin paikallistason aktiivit näkevät liiton puheenjohtajan tavoin uusia mahdolli suuksia. – Meidän on kasvettava suuremmaksi, muu toin lyömme toisemme hengiltä, sanoo IF Me tallin Borlängen osaston puheenjohtaja Sture Bergvall Dagens Arbete -lehdelle. Hän on yksi kolmesta liiton edustajasta SSAB:n hallituksessa. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien yhti össä on ollut vaikeita vuosia, Bergvall sanoo. – Kilpailemme samoilla markkinoilla. Sulau tumisen ansiosta voimme olla joustavampia ja vahvempia kivikovilla markkinoilla. Joustavuus antaa meille aivan eri kustannustilanteen. Bergvall ei usko, että yksikään nykyinen tehdas on vaaravyöhykkeessä. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 34 – Monta tehdasta tuo joustavuutta. Nyt voimme yhdessä tuplata tuotantomme kahdeksaan miljoonaan tonniin terästä vuo dessa. Näen siinä pelkkiä etuja. Irtisanomiset ajoitetaan kolmelle vuodelle, Bergvall kertoo. Näin niiden tulisi hoitua luon nollisena poistumana. IF Metallin Luulajan osaston puheenjohtaja Bert Johansson näkee hänkin kaupassa etuja, kertoo Sveriges Radio. – Kaikissa yhteenliittymisissä tulee henki löstön vähennyksiä kun etsitään synergiaetuja, mutta luulen, että tämä sujuu aika hyvin. Kaksi samanarvoista yhtiötä sulautuu yhteen ja ne löytävät kilpailuetuja maailman markkinoilla. Harald Gatu analysoi uutista Dagens Arbetenissa. Hän muistuttaa, että uudessa yhtiössä ammattiliittojen on toimittava kiinteästi yhdes sä yli rajojen. – Terästeollisuuden ay-kaaderit ovat yh teenliittymien karaisemia. Ei vähiten SSAB.ssä, joka muodostui 1970-luvun lopulla valtiollises ta NJA:sta, Wallenbergien Borlängessä omis tamasta Domnarvetista ja Gränges-konsernin Oxelösundista. Se oli tuskallinen prosessi. Paikkakunta seisoi paikkakuntaa vastaan, mutta ammattiliitto kävi lopulta yhtä tahtia. – Sen fuusion kokemukset voivat tulla nyt tarpeeseen, kun SSAB ostaa Rautaruukin. Suomalainen näkökulma sivulla 4. Miehetkin vanhempainlomalle TANSKA Yhä useampi teollisuusliittojen jäsen pitää isyysvapaata. Vuonna 2011 teollisuuden vanhempainvapaarahasto maksoi isille 11 prosenttia korvauksista. Viime vuonna miesten osuus oli jo 43 prosenttia. Syynä ovat muuttuneet vanhempainva paan säännöt. Ne tekivät vapaan jakamisesta joustavampaa vanhempien kesken. – Olen luonnollisesti iloinen, että voimme sopimuksilla tehdä arjen hiukan helpommaksi ja paremmaksi jäsenillemme, sanoo Dansk Metalin puheenjohtaja Claus Jensen. – Vanhempainvapaan säännöt ovat ovat vain yksi esimerkki, että tanskalainen järjes telmä toimii – ja se toimii todella hyvin. CHINA LABOUR BULLETIN MARKKU RUOTTINEN/LEHTIKUVA SAKSA Viime vuonna 45 000 IG Metallin jä sentä turvautui liiton oikeusapuun. Avun hoiti keskitetysti ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n oikeusturvayksikkö. Vuonna 2013 yksik kö käsitteli kaikkiaan 127 000 tapausta. Niistä Metallin jäsenten osuus oli 36 prosenttia. He hyötyivät oikeusavusta 155 miljoonaa euroa. Potkut jo ennen järjestäytymistä KIINA Hitachi Metals erotti ammattiliiton perustamista yrittäneen työntekijänsä. Zhu Xiaomei oli saanut ay-henkisyydestään jo varoituksia ja siirron huonompiin tehtäviin. Hitachi on perustamassa omaa ammatti liittoa Guangzhoun tehtaalleen. Yhtiö on aiemmin estänyt järjestäytymisen kokonaan. - Yhtiö pelkäsi, että minut valittaisiin liiton puheenjohtajaksi, Zhu sanoi China Labour Bulletinille. Siksi Zhu erotettiin jo ennen ammattiliiton perustamista. Teoriassa Kiinan laki suojelee ammatti liittojen luottamushenkilöitä syrjimiseltä. 11.2.2014 10:37:56
20.02.2014 Jäsenten kalastaja ja aktivoija DETLEF WETZEL Saksan 2,3 miljoonan jäsenen metalliliitossa IG Metallissa eletään taas nousukautta. Sen jäsenmäärä on kääntynyt vuodesta 2011 kasvuun, mistä suuri ansio lankeaa Detlef Wetzelille, liiton uudelle puheen johtajalle, joka on ajanut samapalkkaisuutta niin vuokratyöläisille kuin naisille. 61-vuotias Wetzel valittiin viime marraskuussa Berthold Huberin seuraajaksi. Wetzel toimi liiton toisena puheenjohtaja vuosina 2007–2013. Hän on organisaattori, mutta ei järjestöjyrä: hänen mielestään toimitsi joiden tulisi jäsentapaamisissaan 70 prosenttisesti kuunnella ja vain 30 prosenttisest puhua. Organisointi ja oikeudenmukaisuus ovat hänen sydämenasioitaan – ja hänen kirjojensa teemoja. Pitkän linjan ammattiyhdistysaktiivi liittyi jo oppi sopimusharjoittelijana liittoon ja toimi eri luottamus- ja toimitsijatehtävissä. Työn ohessa hän on valmistunut työkalumekaanikoksi ja sosiaalityöntekijäksi. IG Metall – Industriegewerkschaft Metall – on Saksan suurin ja maailman toiseksi suurin ammattiliitto. Päämaja on Frankfurt am Mainissa. Se on teollisuusliitto, johon kuuluvat niin työntekijät, toimihenkilöt, teknikkot kuin insinööritkin. Liiton perinteinen ydinalue on metalli- ja koneenrakennusteollisuus ja autoteollisuus. Muita toimialoja ovat elektroniikka-, it- ja televiestintä teknologia, teräs-, tekstiili- ja vaatetus- sekä puu- ja muoviteollisuus. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 35 – Me tarkastelemme kysymystä vähimmäispalkasta koko yhteiskunnan näkökulmasta ja olemme toki solidaarisia muiden alojen työntekijöille, hän sanoo. – Vähimmäispalkkahan voi parantaa miljoonien ihmisten elämää. Ilman muuta me haluamme hyviä elinehtoja kaikille ihmisille, samoin kuin turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kaikille työntekijöille. Lyhennetyt työviikot IG Metall näkee keinona sopeutua kriisitilanteisiin ja pelastaa työpaikkoja. – Hyväksymme ne väliaikaisratkaisuna, kun yrityksissä tilauskanta on käynyt niin heikoksi, että vaarana on konkurssi ja joukkoirtisanomiset. Lyhennetty työviikko on aina vain väliaikainen kriisiratkaisu, josta IG Metallilla on hyviä kokemuksia, kuten Volskwagenin 4-päiväisestä työviikosta 1990-luvun puolivälissä. Sen sijaan työehtosopimusten kiertoa ja palkkojen dumppaamista vuokratyöllä tai alihankintayritysten kautta liitto vastustaa. IG Metall antaa ruusuja ja risuja Saksan uudelle, kristillisdemokraattien CDU:n ja sosialidemokraattien SPD:n suurelle hallituskoalitiolle. – Saksan hallitus on ensimmäistä kertaa 20 vuoteen tarttunut useisiin aloitteisiin, joita me olemme tehneet tai kannattaneet, Wetzel korostaa myönteisenä asiana. Merkittävimpinä kohtina uuden hallituksen ohjelmassa hän luettelee yleisen 8,50 euron vähimmäispalkan toteuttamisen vuonna 2017, täydelle eläkkeelle pääsyn jo 63-vuotiaana kun on maksanut 45 vuotta työeläkettä sekä tuen yleiselle työehtosopimusjärjestelmälle ja miesten ja naisten samapalkkaisuudelle. TANSKA BERLIINI PUOLA Lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei hänen mukaansa tarvita Saksan metalliliiton toimialalla, koska työmarkkinaosapuolet ovat kyllin vahvoja sopimaan palkoista keskenään. Vähimmäispalkka tulee Wetzelin mukaan kyseeseen vain toimialoilla, joilla ei ole yleisiä työehtosopimuksia, ja joilla ammattiliitot ovat heikkoja. HOLLANTI – Vähimmäispalkka on meille vasta toiseksi paras ratkaisu, toteaa Detlef Wetzel, Saksan metalliliiton IG Metallin uusi puheenjohtaja. TEKSTI JUSSI TUORMAA KUVA IG METALL ”Vähimmäispalkka on solidaarisuuskysymys” 3 35 SAKSA MAA IG Metall FRANKFURT TSEKKI RANSKA ITÄVALTA SVEITSI Toisaalta ohjelmaan on jäänyt paljon toivomisen varaa. Siinä ei korosteta Wetzelin mukaan kylliksi investointien tärkeyttä. Myöskään työpaikkaneuvostojen jäsenille ei turvata myötämääräämisen mahdollisuutta vastustaa yrityksissään alan palkkojen dumppaamista alihankintasopimusten kautta. Hallitusohjelmassa ajetaan hänen mukaansa myös väärää Eurooppa-politiikkaa. – Eteläeurooppalaisiin maihin kohdistetun tiukan säästöpolitiikan vaarana on yhä syvempi taantuma tai vain minikasvu näissä maissa ja lopulta myös deflatorinen kehitys. Miten Saksa voisi tässä suhteessa toimia paremmin? – Meidän mielestämme Saksan tulisi viennin ohessa harjoittaa enemmän myös tuontia ja kohottaa kotimarkkinoiden kysyntää. Täällä tarvittaisiin enemmän ostovoimaa ja investointeja, joita on laiminlyöty jo 20 vuotta. – Täkäläiset investoinnit infrastruktuuriin, niin maanteihin kuin dataväyliin, samoin kuin teollisiin laitoksiin tai koulutukseen ja tutkimukseen, auttaisivat jatkossakin paitsi Saksaa myös koko Eurooppaa. 11.2.2014 10:37:58
36 TEKSTI JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO 3 20.02.2014 Unga metallare taggade i Österbotten Många studerande inom metallbranschen hade hellre studerat något annat och avbryter sina studier. Eleverna på Yrkesakademin i Österbotten lämnar däremot skolan med pappren i handen. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 36 D et är vanligt att yrkesskolor kämpar med omotiverade studerande vilket i sin tur leder till låga utexamineringsprocenter. Årligen inleder omkring 3 400 ungdomar i Finland studier inom maskin- och metallbranschen, av dem bara drygt hälften som förstahands sökande. År 2011 blev 62 procent av metallstuderande färdiga inom utsatt tid. De regionala skillnaderna är stora. På yrkesskolan Metropolia i Helsingfors blir endast mellan 20 och 25 procent färdiga inom utsatt tid. Studerande som får sin examen senare höjer andelen utexaminerade till 30–35 procent. Teamledare för maskin- och metallinjen Stefan Myntti på Yrkesakademin i Österbotten höjer på ögonbrynen när han hör siffrorna. 11.2.2014 10:38:04
37 Linus Majors svetsar vid sidan av studierna på sin före detta praktikplats Profiweld. Enligt Majors är det lätt att kombinera studier med jobb. – I våras blev endast två av 18 inte klara i tid, men också de har redan fått sin examen. 2012 var alla med på dimissionen, säger Myntti. Österbotten och i synnerhet Vasaregionen har överlag höga utexamineringssiffor som rör sig mellan 70 och 80 procent, vilket ändå är hästlängder efter Yrkesakademins så gott som 100 procent. – Det är svårt att säga vad de stora skillnaderna kan bero på. Det är klart att vi stöder och handleder våra studerande från början till slut, men de goda sysselsättningsmöjligheterna i regionen måste ju fungera som motivationsspruta, tror Myntti som varit lärare på yrkesskolan sedan 2003. ARBETSMÖJLIGHETERNA MOTIVERAR Österbotten har klarat sig förhållandevis bra under de ekonomiskt svåra tiderna som drabbat metallbranschen hårt på många håll. Av dem som blev färdiga i våras var det bara en som var utan jobb och året innan hade alla utexaminerade en arbetsplats som väntade. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 37 Det gäller at hålla tungan rätt i mun vid svarven. Jonas Björkell svarvar delar för liten mässingkanon. Björkell studerar på verkstadsmekanikerlinjen vid Yrkesakademin i Österbotten som har en mycket hög utexamineringsprocent. – Om man sköter sig under praktikperioderna finns det goda chanser att få in foten på arbetsplatsen. Nästan alla mina elever har fått någon form av jobb efter praktiken, antingen sommarjobb eller anställning efter examen, berättar Myntti. Många jobbar också regelbundet vid sidan av studierna. En av dem är 18-åriga verkstadsmekanikerstuderande Linus Majors. – På torsdag och fredag har vi ingen undervisning så då jobbar jag på Profiweld i Korsnäs. Jag fick jobbet efter att jag varit på praktik där, säger Majors. – Det är bra att jobba vid sidan av studierna så har man lite pengar i fickan. Jobbet stör inte heller studierna på något vis och dessutom lär man ju sig hela tiden nytt medan man jobbar, fortsätter han. Enligt Majors är det lätt att hitta praktikplats så länge man är ute i god tid. – Bara man har körkort och bil så finns det nog företag här i Österbotten som tar emot praktikanter. Klasskamraten Linus Blom studerar också till verkstadsmekaniker och också han ska bli färdig inom utsatt tid på våren. Han har ännu sex veckor inlärning i arbetet kvar att göra och sommarjobbet är ännu oklart. – Sköter man sig under praktiken brukar man få fortsätta på samma ställe. Nu är allt ändå ännu lite oklart eftersom jag ska rycka in i militären i sommar. Jag skulle ändå vilja jobba innan det men jag kanske hjälper farsan som är yrkesfiskare. Helst skulle jag nog ändå jobba inom metallbranschen, säger Blom. INTRESSET GÅR I VÅGOR Intresset för metallbranschen bland unga varierar från år till år, vilket syns konkret i antalet sökande vid yrkeskolorna. Enligt Myntti är det omöjligt att tala om någon trend varken upp eller ner eftersom utvecklingen går i vågor men de senaste två åren har antalet sökande till maskin- och metallstudier på Yrkesakademin sjunkit. I år hoppas man på yrkeskolan att kvoten på 22 platser fylls. 11.2.2014 10:38:23
REDIGERING JOHAN LUND 38 3 20.02.2014 – Jag tror att många unga har en felaktig bild av vad metallarbete går ut på. Många kanske ännu ser den smutsiga och bullriga verkstaden framför sig trots att jobbet idag är mycket rent och snyggt. Också det tunga lyftandet är ju borttaget, konstaterar Myntti. Förutom branschryktet tror Myntti att också nyhetsrapporteringen har en inverkan på intresset för metallstudier. – Det är klart att det påverkar. Nyhetströskeln för branschen är ju permitteringar. I den nya undervisningshallen i Gamla Vasa är det ändå motiverade tredjeårets studerande ungdomar som jobbar med sina slutarbeten. De vill bli färdiga så att de kommer in i arbetslivet. Som det ser ut nu kommer hela årskursen att vara med på dimissionen i vår. – Ursprungligen funderade jag faktiskt på att utbilda mig till sjökapten, men synen räckte inte till för det. Metall har alltid varit ett intresse så jag tänkte att varför inte då också jobba med det, funderar Majors. – Lönen spelar inte en så stor roll för mig personligen. Det viktigaste är att man trivs med det man gör och därför valde jag att studera metall. Byggbranschen var också ett alternativ, men vi har haft metallkarlar i släkten också förut och det kändes helt enkelt bra att fortsätta den traditionen, säger Blom. METALL OCKSÅ I FRAMTIDEN Trots att många arbetsplatser inom metallbranschen försvunnit de senaste åren tror Stefan Myntti starkt på en framtid för finländska metallarbetare. Den förhållandevis goda sysselsättningssituationen i Österbotten kombinerat med energiklustrets framtidsvisioner är enligt honom hoppingivande. – Branschen sysselsätter i dagens läge omkring 10 000 personer här i regionen. Målet och visionen för energiklustret år 2020 är arbetsplatser för 20 000 personer, säger Myntti. Bilverkstaden i Gamla Vasa lär vara den enda utrustad med ett piano. Pianot ska målas blått så att det passar in i inredningen och kommer att fungera både som arbetsyta och instrument. Filip Klåvus spelar, bakom pianot Tobias Nickull, Fredrik Norrgård och Jere Furu. Till höger lyssnar Teemu Hirviniemi, Valter Hovi och Emilia Karp. – Många förknippar energiindustrin med el och tror att den bara ger jobb åt elektriker. Det stämmer inte. Till exempel vindmöllor eller elmotorer innehåller ju massor av metallarbete, fortsätter han. Myntti påpekar också att de utexaminerade sprider ut sig på ett brett område med mycket varierande arbetsuppgifter. Det är inte frågan om något enformigt yrke. De studerande får under sina perioder för inlärning i arbete bekanta sig med företag av olika storlek och med olika företagskulturer. Men att det är metallbranschen som intresserar också framöver råder det inget tvivel om. – Jag trivs bäst på mindre företag och skulle vilja jobba på ett sådant i framtiden. På stora företag finns risken för att det blir enformig serieproduktion medan jobbet på små arbetsplatser ofta är mycket mer mångsidigt. Där kommer dessutom ofta kundbetjäningen in i bilden, vilket jag uppskattar, säger Blom. – Efter att jag blir klar på våren ska jag arbeta ett år före jag rycker in i armén. Jag trivs bra med svetsningen som jag gör nu och skulle gott kunna tänka mig att jobba med det också i framtiden, konstaterar Majors. a Det är klart att vi stöder och handleder våra studerande från början till slut, men de goda sysselsättningsmöjligheterna i regionen måste ju fungera som motivationsspruta. Wärtsilä planerar säga upp 200 SAMARBETSFÖRHANDLINGAR Wärtsilä planerar att minska antalet arbetstillfällen med 1 000. Av dem finns 200 i Finland. Metallförbundets ordförande Riku Aalto förundrade sig över företagets besked och påminner om att företagets resultat har förbättrats och att företaget delar ut större dividender än tidigare. Det har spekulerats om att Rolls Royce skulle vara intresserat av att köpa före taget. På Wärtsilä har man dementerad att man genom inbesparingarna och uppsägningarna skulle sikta på att sätta företaget i försäljningsskick. Genom uppsägningarna eftersträvar Wärtsilä årliga inbesparingar på 60 miljoner euro. I ett pressmeddelan de beskriver företaget verksamhetsom rådet som utmanade, trots tecken på en bättre marknadssituation. Överkapacitet och press på prisen är ännu oroväckande vad gäller fartygsbeställningarna. Projekt inom elproduktionen har enligt företaget också fördröjts på grund av det osäkra läget på världsmarknaden. Wärtsilä har 3 800 anställda i Finland, av vilka ungefär 3 100 i Vasa, 350 i Åbo och 300 i Helsingfors. Globalt har Wärt silä 18 600 anställda i nästan 70 länder. AKTUELLT INOM METALL 29–30.3 Tvärfacklig kurs för Österbotten, Tropiclandia, Vasa Anmäl dig senast 26.2. 26 – 27.4 Tvärfacklig kurs för Södra Finland, Flamingo, Vanda Anmäl dig senast 26.3. Bl.a. utländsk arbetskraft och medlemsrekrytering behandlas. Anmälningar till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117. 31.3–4.4 Grundkurs för förtroendemän, Vasa 31.3–4.4 Grundkurs i arbetarskydd, Vasa Mer information om grundkurserna hittar du på www.kiljavanranta.fi/kiljavan_opisto/ ruotsinkielinen_koulutus Anmälningar senast 3.3 med kursansöknings blankett till Metallarbetarförbundet rf, Svenska sektionen, PB 107, 00531 Helsingfors. Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 38 11.2.2014 10:38:26
20.02.2014 ahJo?3 39 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 39 11.2.2014 10:38:27
40 3 20.02.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/pvr/lomake.doc. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta ? esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymisestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteesee si sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa pal velu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hake muksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mah dollista. Tällä varmistetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi mega tavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liitetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkanlaskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimuk set. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyh jennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 40 11.2.2014 10:38:27
20.02.2014 3 41 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Alueellasi Tiesitkö, että ammattiosastolla tai työssäkäyntialueen osastoilla yhdessä (seuturyhmällä) on mahdollista järjestää koulutusta paikallisesti, lähellä sinua? Mistä haluaisit kuulla lisää? Esimerkiksi näistä aiheista ammattiosastosi voi järjestää liiton tuella kurssin: Nyt kaikille ajankohtaisia n YKV – Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (EU-vaalit) n Uusittu työehtosopimus (TES) Ammattiosaston toimihenkilöille n Toimikunnan perehdyttämispäivä n Ammattiosaston tai seuturyhmän toiminnan kehittäminen n Jokamiehen kokoustekniikka n Järjestöosaaminen haltuun Murikassa 10.–14.3. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 7.–11.4.) 17.–19.3. Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla 17.–21.3. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito 24.–26.3. Opintosihteerikurssi Jäsenhuollon kurssi (autoala mukana) 24.–28.3. Metallin täydennyskurssi – Työn sisällön kehittäminen 31.3.–3.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 31.3.–4.4. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 5.–9.5.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.5.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen 7.–11.4. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 23.–25.4. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Metallin täydennyskurssi – Työaika Kansantalouden kurssi Kotisivukurssi 5.–9.5. Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan jatkokurssi 12.–14.5. Työntutkimuksen perusteet 12.–16.5. Työsuojelun peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Liikettä nuorisotoimintaan Tietotekniikan peruskurssi 17.–18.5. Organisationsdagar 19.–21.5. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 26.–28.5. Kaivosalan täydennyskurssi NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 41 TOMI KOSKIRANTA Materiaalinkäsittelijä, pääluottamusmies, HUB Logistics Automotive, Uudenkaupungin Auto- ja Metallityöväen ao. 268 Liikkeenluovutuksella pääluottamusmieheksi ”Jatkokurssilla on enemmän harjoituksia ja asioihin pureudutaan vielä syvemmälle.” Vuoden 2013 alussa Uudenkaupungin autotehtaalle saapuvan materiaalin käsittely siirtyi HUB Logisticsin hoidettavaksi. Sisäisen logistiikan henkilöstö siirtyi uuden yrityksen palve lukseen vanhoina työntekijöinä. Tomi Koskirannalle liikkeen luovutuksesta oli vielä sellainen seuraus, että hänestä tuli pääluottamusmies. – Olin ennen ollut osaston varaluottamusmiehenä. Työkavereiden kannustamana otin vastaan pääluottamusmiehen tehtävät. Ensin Koskiranta kävi Murikka-opistossa luottamusmiehen peruskurssin, mutta piti tarpeellisena osallistua myös jatkokurssille. – Jatkokurssilla pureudutaan vielä vähän syvemmälle. On enemmän harjoituksia, hän luonnehtii kurssien välisiä eroja. – Nyt juuri äsken meillä oli tes-treenit. Käytiin läpi erilaisia tapauksia ja mietittiin työehtosopi muksen pohjalta, mikä niissä olisi oikea menettely. Siinä oli esimerkiksi semmoinen 10-vuotiaan lapsen sairastumistapaus. Kysymyksenä oli, saavatko isä ja äiti hoitaa lasta vuorotellen kahden päivän pätkissä. Päädyttiin siihen, että näin voi tehdä. Vastaus löytyi aika lailla suoraan tessistä. Koskirannan mukaan Murikkaan oli helppo tulla. Oppimisen ja tietomäärän kasvun lisäksi plus puolelle lukeutuu se, että kurssin aikana pääsee tapaamaan muita luottamustehtävissä toimivia ja saa näiltä käytännön vinkkejä. – Ja täällä on vielä hyvä keittiö- ja baarimestari, Muusi on alansa ammattilainen! hehkuttaa Koskiranta lopuksi. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 11.2.2014 10:38:32
42 T O I M I N TA 3 20.02.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi Toimita ilmoituksesi viimeistään KOKOUKSIA Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27:n talvipäivä la 1.3. Pellin majalla. Tapaaminen klo 9 Ramssinniemessä tai suoraan majalla. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n hotellimatka Tallinnaan 11.–12.4. Lähtö perjantaina Tikkakoskelta Tikkarin pihasta klo 7.30 ja Jyväskylästä Vanhalta tilausajolaiturilta klo 8. Paluulähtö Tallinnasta la klo 16.30, Helsingissä klo 18.30. Hinta 80 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 24.2.–7.3. puh. 0440 666 804. Maksu tilille 529033-235613 viimeistään 4.4. Keravan metallityöväen ao. 42:n teatterimatka 5.–6.4. Kouvolaan Katri Helena -musikaaliin. Bussikuljetus: Kellokoski, grillin pysäkki klo 9.25, Jamppa klo 9.35, Järvenpään linja-autoasema klo 9.40 ja Kerava klo 10. Hinta osaston jäseniltä 40 €, muilta 60 €. Hinta sisältää majoituksen Cumulus-hotellissa 2 hh, aamupalan, teatterilipun sekä edestakaisen bussikuljetuksen. Ilmoittautumiset 14.3. mennessä Matti Lankiselle, puh. 040 525 5246. Maksu osaston tilille FI2480001401469912. Turun metallityöväen ao. 49:n pilkkikilpailut la 1.3. klo 9–14 Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, Kirjala. Ilmoittau tumiset päätalossa klo 8 alkaen. Sarjat: yleinen, naiset, lapset alle 15-vuotiaat, veteraanit, joukkueet (3 henk.). Kilpailun päätteeksi tarjolla kuumaa keittoa. Säävaraus. Ao. 49:n naisten kranssi-kurssi ti 18.3. klo 17.30 Taitokeskus Juseliuksessa, Uudenmaankatu 1, Turku. Illan aikana tehdään kranssi paperinarusta solmimalla. Osallistumismaksu 7 €. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Paikkoja rajoitetusti. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien päivämatka to 13.3. Päiväkummun kylpylään Karjalohjalle. Lähtö Halikosta klo 10.45 ja Salon torilta klo 11. Hinta 25 € sisältää matkan, ruokailun, talon esittelyn ja kylpylä osaston käytön. Ilmoittautuminen ja maksu 25.2. mennessä Kirstille, puh. 044 3174326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Ao. 57:n veteraanit: teatteri Provinssin musikaali Rööperistä maalaismaisemaan su 13.4. klo 18 Astrumkeskuksessa, Salorankatu 5-7, Salo. Lipun hinta 23 €. Ilmoittautumiset ja maksut 21.3. mennessä Kirstille, puh. 044 3174326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Kemin puhelinmiehet ao. 83:n pilkkikilpailut la 12.4. klo 10 Mansikkanokalla (Uleninranta) Kemissä. Mäntyluodon metallityöväen ao. 91:n koko perheen pilkkikisa-tapahtuma la 1.3. klo 10.30–16 osaston kesä paikassa Kuuskerissa Merikarvian Peipussa, Merimaantie 264, Pohjansaha. Miesten pilkkikilpailu klo 10.30–14.30, naisten ja lasten kilpailu klo 11.30-14. Sarjat: miehet, naiset, lapset, pienin ja isoin kala. Ohjelmassa klo 11–15 Merikar vian VPK:n kaluston esittelyä, klo 11–14 poniratsastusta. Kalojen punnitus ja palkintojen jako klo 14.30. Kahvia, makkaranpaistoa, saunomista ja avantouintia, oma pyyhe ja uikkarit mukaan! Ilmoittautuminen 26.2. mennessä Tarja Gomanille, puh. 0400 869 617. Porin metallitehtaan työväen ao. 122 täyttää 70 vuotta. Juhlatilaisuus la 1.3. klo 12 tehtaan pääruokalassa. Ao. 122:n veteraanijaoston matka 27.3. Eurokomin paperikauppaan ja Turun Forum Marinumin telakkanäyt telyyn. Lounas Cafe Dalpessa, josta jatketaan Hansan kauppakeskukseen. Auto lähtee klo 9 Vanha-Ulvilasta vanhaa reittiä, Porin linja-autoasemalta klo 9.30. Paluu n. klo 16.15. Matkan hinta 25 €. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä Aaro Ilvekselle, puh. 0440 391 402. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201:n matka la 29.3. Varkauden teatteriin esitykseen Kekkonen. Bussikuljetus lähtee Naarajärven Salelta klo 11.45 ja Keskusliikenneasemalta klo 11.55. Hinta 10 €/henkilö/2 lipua jäsen. Ilmoittautumiset ja maksu toimistolle ti 4.3. ja 11.3. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209:n pilkkikilpailut la 1.3. klo 10–14 Jaalan Alankojärvellä. Makkaraa ja juotavaa. Mennään kimppakyydeillä. Tarvittaessa yhteys Matti Kovaseen, puh. 040 581 0506. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: Näytös Lauantai Kansallisteatterissa la 29.3. klo 13 ja sen jälkeen ruokailu Wanhan Kellari & Grillissä. Hinta 30 €/henkilö maksetaan osaston tilille 800012-70621833. Lisätietoja Eira Tammiluomalta, puh. 050 590 5492 tai eira.tammiluoma@ murata.fi. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 10.3. klo 13, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Kari Uotila. Kahvitarjoilu. Kokous 24.2.: vierailu ABB:llä. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 3.3. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Annika Lapintie. Juttutupa to 13.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 5.3. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Ao. 57:n naisjaoston kokous to 27.2. klo 17 ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Naurujoogaa. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kokous ti 4.3. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Vieraana Tomi Rossi Liikenneturvasta. Kahvitarjoilu. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien keskustelu- ja kahvitilaisuus ma 10.3. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 28.2. klo 13 Tornion Järkällä. Esillä kesän retki. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraani jaoston kevätkokous ti 4.3. klo 10 kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Eristyspeltiseppien ao. 155:n toimikunnan kokous la 15.3. klo 10.30 Riihimäen asemalla. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien kokous to 6.3. klo 12 toimistolla, Hämeentie 18. Kahvitarjoilu. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 28.3. klo 18.30 Hotelli Scandicissa, Vapaudenkatu 73. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 26.3. klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Raahen metallityöväen ao. 55: la 8.4. klo 19 osaston toimistolla, Vilpuntie 1. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 23.3. klo 18 ao:n toimistolla, Torikatu 7 b 24. Toimikunta kokoontuu klo 17. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: ti 8.4. klo 15.30 Nh Juhanissa, Strömbergintie 1 B, Helsinki, P-rakennus, B-rappu I krs. Kahvitarjoilu. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ke 26.3. klo 17 Kauppakatu 28, Forssa. Paikalla sopimusasiantuntija Raimo Riima Metalliliitosta. Kahvitarjoilu. Kemin puhelinmiehet ao. 83: pe 14.3. klo 18 Relacomin toimistolla, Lumikontie 1. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 4.3. klo 18 Koivikkotie 8, Helsinki. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: pe 7.3. klo 17 Olutravintola Birgerissä, Raatihuoneenkatu 5. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 23.3. klo 15 Kolmenkulman ABC:llä, Rounionkatu 140, Nokia. Liitosta aluetoimitsija Tarmo Silander. Sipoon Metallityöväen ao. 136: ma 24.3. klo 18 Kerhohuoneella, Lehtimäenkuja 6 D, Suursuo (Nikkilä). Kahvitarjoilu. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s vårmöte 24.3 kl. 18, Klubbrummet, Löfkullagränd 6 D, Storkärr (Nickby). Vårmötets stadgeenliga ärenden. Kaffeservering. Välkomna! Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 12.3. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Toimikunta kokoontuu klo 17. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: ma 10.3. klo 15.30 Amarillossa Flamingon kabinetissa, Tasetie 8, Vantaa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 23.3. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs, Helsinki. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 12.3. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 22.3. klo 14 taukopaikka Aapiskukon kokoustiloissa. Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 16.3. klo 16 Haapaveden jäähallilla työttömien yhdistyksen tiloissa, Hakakuja 5. Kahvitarjoilu. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 42 Turun auto- ja konealan ao. 403: la 5.4. päiväristeilynä Silja Linellä. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä Marja Hautalahdelle, puh. 050 359 2731 tai marja.hautalahti@gmail.com. Kainuun auto- ja konealan ao. 419: pe 28.3. klo 18.30 osaston toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Osallistujien kesken arvotaan 20 euron S-lahjakortti. Tarjoilua. TIEDOTUKSIA Porin metallityöväen ao. 6:n toimisto Kutosen kulma, Pohjoispuisto 2. Päivystys arkitorstaisin klo 15–17. Jäsen- ja muissa asioissa neuvovat luottamushenkilöt. Poikkea paikalle, jos ei muuta niin kaffeelle ja juorua maan. Myös kotisivujen kautta voi ottaa yhteyttä: www.metallikuutonen.fi Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterin katu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@ metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9–12, 13–17, ti/ke/to klo 9–12, 13–16. Perjantaisin toimisto kiinni. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: Vielä ehdit varata lippusi Linnanmäelle. Soita ja kysy lisää 26.2. mennessä: Hannu Nieminen, puh. 050 53 33 877 arkisin klo 12–14. Salon metallityöväen ao. 57: Seuraava Viisseiskalehti ilmestyy maaliskuussa. Sana on vapaa. Kirjoita työstä, työttömyydestä, kodista, harrastuksesta, kerro mielipiteesi, kysy asioista tai kyseenalaista niitä. Jutut viimeistään 11.3. osoitteella: Metalli 57/Viisseiska, Helsingintie 16, 24100 Salo tai mieluiten sähköisesti (Word-tiedosto) outi.aaltonen@metalli57.com. Toimitus varaa itselleen oikeuden lyhentää juttuja. Peräseinäjoen metallityöväen ao. 357:n jäsenten haettavissa avustus vapaa-ajan matkalle, joka sisältää vähintään yhden yöpymisen. Avustusta voi hakea myös ryhmälle. Hakemuskaavake ohjeineen osaston kotisivulla www.metalli357.com. Osaston toiminnan kehittämiseksi vastaa kyselyyn 31.3. mennessä. Kyselyn tulos julkaistaan kevätkokouksessa ja kotisivulla rekisteröityneille käyttäjille. Kyselyyn vastanneet osallistuvat palkintoarvontaan. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n työpaikkaan tutustumiskierros ke 26.2. Kohteena on Teleste Oyj, Telesteenkatu 1, Littoinen. Kokoontuminen klo 16.30 pääoven edessä. Työsuojeluasioita ja kahvitarjoilu. Tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille, asiamiehille ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Ao. 1 tarjoaa soppaa Kauppatorilla to 20.3. klo 11 alkaen. Lahden metallityöväen ao. 23:n pilkkikisat la 15.3. Lahden Kahvisaaressa Niemen venesataman vieressä. Säävaraus! Sarjat: miehet yleinen, miehet yli 55 v., naiset yleinen, naiset yli 55 v., tytöt ja pojat alle 15 v. Kilpailukala ahven, jäälläoloaika klo 9–13. Maksu ennakkoilmoittau tuneilta 10 €, sisältää kahvitukset ja ruokailun. Maksu paikan päällä. Ilmoittautuminen viimeistään 10.3. ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Nukketeatteri Hevosenkengän esittämä Kultakutri ja kolme karhua -esitys la 12.4. klo 12 Sibeliustalolla. Aikuisille hinta 9,50 €, lapset ilmaiseksi. Ilmoittautumiset ao:n toimistolle. Ao. 23:n veteraanijaoston teatterimatka su 30.3. klo 15 näytökseen Tuhkaa ja teräviä Hollolan näyttämöllä. Lähtö Lahdesta klo 14.15. Hinta 20 € sisältää. teatteri lipun, matkat, väliaikatarjoilun. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä ao:n toimistolle. Ao. 23:n veteraanijaoston matka pe 25.4. UutisvuotoTV-ohjelman nauhoituksiin Helsinkiin. Lähtö Lahdesta klo 9, paluu n. klo 16. Hinta 25 €, sis. matkat ja kahvit. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä ao:n toimistolle. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n hotellimatka Pärnuun 16.–18.5. jäsenille seuralaisineen. Lähtö perjantaiaamuna klo 5 Jyväskylästä Harjukadun tilausajolaiturista. Paluu su noin klo 24. Matkaan kuuluu bussikuljetukset, laivamatkat Tallink Starilla, majoitus 2 yötä 2 hh Strand SPA & Conference -hotellissa, aamiainen, saunan ja allasosaston käyttö klo 14–21. Matkan hinta 50 €/hlö. Tiedustelut ja varaukset Matti Räisäselle, puh. 050 469 0282. 27.2 20.3. 10.4. Ahjo 4 (ilmestyy 13.3.) Ahjo 5 (ilmestyy 3.4.) Ahjo 6 (ilmestyy 24.4.) 11.2.2014 10:38:32
6.30, 4. , 10. ältää uh. 9912. ttau set, k.). aus. u. lla. ka ö m€. tolle. . ntie 0, aiset, ar a. , yyhe uotta. 3. tus e- t ntai ailu taan mi- SEUTURYHMÄT Länsi-Uudenmaan seuturyhmän opintomatka Murikkaan 29.–30.3. Aiheena tutustuminen Murikkaan, sen opintotarjontaan, -tukiin ja liikuntamahdollisuuksiin sekä sosiaaliseen mediaan. Rantasauna on varattu. Ammattiosastot tarjoavat kyydin tilausbussilla ja yllä pidon jäsenille. Ilmoittautumiset ovat sitovia, jos perut ilman pätevää syytä 14.3. jälkeen, joudut maksamaan todelliset kustannukset 100 €. 20 nopeinta ao. 8:n, 35:n, 178:n ja 225:n jäsentä pääsee mukaan! Ilmoittautumiset marianne.bostrom@saunalahti.fi tai puh. 040 552 8178. Länsi-Uudenmaan seuturyhmän työttömyysturva koulutus la 1.3. klo 11–15 Karkkilan Kansantalolla, Helsingintie 54, Karkkila. Juha Vierimaa Metallin työttömyyskassasta kertoo vuodenvaihteessa tulleista muutoksista työttömyysturvaan. Aamiaisbrunssi tarjotaan. Matkat korvataan linja-autotaksan mukaan (ota tilinumero mukaan). Ilmoittautumiset viimeistään 23.2. Teemu Tuiskulalle, puh. 040 516 1577 tai teemu.tuiskula@hotmail.com. Salon seuturyhmän (ao:t 57, 62, 180, 211, 286, 315 ja 433) koulutustilaisuus TES- muutoksista ke 26.2. klo 18 ao. 57:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Miten TES:in sisältö muuttui? Osaatko lukea uutta työehtosopimusta? Kouluttajana sopimusasiantuntija Tarja Loppi Metalliliitosta. Kahvia ja sämpylää tarjolla. Matkakuluja korvataan ”Vanhan Salon” ulkopuolelta tuleville bussitaksan mukaan. Kaikki työoloistaan kiinnostuneet seuturyhmäläiset ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset ao. 57 toimistolle viimeistään 24.2. puh. (02) 731 4553 tai toimisto@metalli57.com. Pohjois-Satakunnan seuturyhmän (ao:t 243, 318 ja 329) teatterireissu la 22.3 Porin teatterin klo 19 näytökseen Luolamies. Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta klo 17.30, Noormarkusta Osterin pihasta n. klo 18.10. Ruokailu esityksen jälkeen ravintola Torerossa. Hinta jäsenille ja seuralaisille 25 €/hlö sisäl tää kuljetuksen lipun ja ruokailun. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset 28.2 mennessä Teemu Vanhatalolle, puh. 050 536 2016. Lisätietoja www.metalli318.fi. KUOLLUT Alpo Stark kuoli äkillisesti uudenvuodenaattona kotonaan Rovaniemellä. Hän oli syntynyt vuonna 1946 Pelkosenniemellä. Stark oli Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306:n aktiivinen jäsen. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 43 Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan kalakerho Metkan pilkkikisa la 1.3. klo 9–13 Raaseporin Basabölessä. Sarjat: miehet yleinen, miehet yli 60 v., naiset, joukkuekisa, suurin kala. Kilpailukala on ahven. Ajo-ohje: Tammisaari–Hanko tieltä (Lappohja) käänny Öby, aja 800 m ja käänny oikealle Öby. Aja 3,4 km, käänny vasemmalle Basaböle, aja 1,7 km ja vastaan tulee talon numero 175 risteys, käänny vasemmalle, aja 1,4 km kyltti Yleinen tie päättyy, jatka matkaa 500 m, jolloin kyltti vasemmalle Korsnäs, aja 0,3 km, olet perillä Basabölentie 314 B. Kokoontuminen ja lähtö rannassa. Ilmoittautuminen klo 8 alkaen. Siirtymäaika lähdössä ja paluussa puoli tuntia. Lisätietoja antavat: Yrjö Tiitto, puh. 0400 238 433, Veli Merimaa 0400 927 277 ja Ari Kolehmainen, puh. 040 512 3044. Metalliliiton Oulun ja Lapin alueen talvipäivä la 5.4. Vuokatin Urheiluopistolla. Runsaasti tekemistä, toimintaa ja puuhaa koko perheelle mm. kuplajalka pallo, vaijeriliuku, seinäkiipeily, laskettelua, hiihtoa, Katinkullan kylpylä, pilkkikisat, karaoke, keilausta, makkaranpaistoa, frisbeegolf sekä maailman suurin Angry Birds -aktiviteettipuisto! Lounas noutopöydästä. Palkintoja ja arvontaa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja omasta ammattiosastosta tai luottamusmieheltä. Tulkaa viihtymään ja rentoutumaan Vuokattiin! Harppaus hyvälle tuulelle – omaviikko liiton työttömille ja lomautetuille jäsenille 18.–23.5. Hyvinvointilomat ry järjestää Huhmarissa työttömille ja lomautetuille jäsenille perheineen tuetun lomaviikon. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, (makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/ suihku, TV ja puhelin). Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja: www.lomakeskushuhmari.com Maksuton loma sisältää täysihoidon sekä ohjelma palvelut. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Ohjelmassa on luentoja sekä liikuntatietoiskuja; painotus on mielen ja kehon hyvinvoinnissa. Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, jonka voi tilata liiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 17.3. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnassa huomioidaan hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja: Metalliliiton toimisto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. ? äyt an sta aluu 3. Kurikan Metallityöväen ao. 317:n teatterimatka jäsenille seuralaisineen la 22.3. Vaasan kaupunginteatteriin. Lähtö Vanhan Velsan p.p. klo 16. Buffetruokailu ja näytelmä Kolmen Tähden Allullinen. Mukaan mahtuu 50 henkilöä, osasto tukee reissua! Tiedustelut ja ilmoittautu miset 28.2. mennessä, puh. 050 343 4050/Markku. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n yhdessä Parkanon, Ikaalisten ja Sastamalan osastojen kanssa järjestämät pilkkikilpailut la 15.3. Valkiajärven Varus kuntakerholla Niinisalossa. Kilpailuaika klo 10-14, paluuaika 30 min. Kilpailukala: kaikki. Sarjat: Yleinen, Naiset ja lapset. Varuskuntakerholla tarjolla lohisoppaa ja kahvia. Ruokailun vuoksi ilmoittaudu 4.3. mennessä Jorma Järvenrannalle, puh. 0500 292 939. Lisätietoa. www.metalli318.fi Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n pilkkikilpailu la 22.3. klo 8 alkaen. Kokoontuminen Pappilan rantaan (kylän ranta). Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n talvirieha la 8.3. klo 10–14 Sipoon Talmassa, Norantie 1. Ohjelmassa laskettelua, pulkkamäkeä, makkaranpaistoa ja perheen pienimmille lumipuuhamaa. Laskettelu- ja puuhamaa-aikaa on 4 tuntia. Jos haluat osallistua lasketteluopetukseen, niin kerro siitä ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset vain sähköpostitse 3.3. mennessä Teemu Rouhiaiselle, teemu.rouhiainen@gmail.com. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n retki Pietariin 16.–18.5. Matkan hinta 200 €/jäsen ja jos paikkoja jää 350 €/seuralainen. Hintaan sisältyy ryhmäviisumi, linja-auto kuljetukset, majoitus Sokos Hotelli Olumpia Gardenissa, opastettu kaupunkikiertoajelu, Nevan kanavaristeily, hotelliin rekisteröitymismaksu ja kaksi buffet-illallista. Matkalla oltava passi, jonka tulee olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Tiedustelut ja ilmoit tautumiset 3.3.–12.3. klo 16 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Paikkoja on vain 50. Euran metallityöväen ao. 381:n pilkkikisat la 8.3. klo 10–13 Pintoksen mökillä Säkylässä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Jussilalle, puh. 0400 597 321. Ammattiosastojen viikonloput Murikassa ERIKOISHINTAAN 3 43 ssä 20.02.2014 Nyt haettavissa Hyvinvointijaksot aikuisille 1. askel KEVEÄÄN OLOON Kylpylähotelli Kunnonpaikka 4.–9.5. Hakuaika päättyy 5.3. 1. askel LIIKKUMAAN Ruissalon kylpylä 18.–23.5 Hakuaika päättyy 19.3. Kylpylähotelli Sani 19.–24.5. Hakuaika päättyy 20.3. Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Haku tapahtuu ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/liiton-lomat Vuokrattavana Lomamökki Pyhätunturilla Rauhallinen sijainti latuyhteyksillä Puh. 040 589 5119 Siirrettävä matalanostin 1289€ +alv 24% = 1599€ Leasing 49€/kk LISÄTIEDOT www.murikka.fi 11.2.2014 10:38:34
44 3 20.02.2014 JÄSE N ETU METALLILIITON LOMA-OSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 20.2.–16.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista. VIIKOT 23–52/2014 KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 itä lö a, ki al en ant ma* 2+2 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x pi Golfharju m ax .h KATINKULTA Arv o myö nnan j s os älkee avii kko n ja m2 *vaihtopäivä Katinkultaranta pe* Katinkultaniemi pe* 8+2 82,5 6+2 67 Katinkullan Kiinteistöt la* 8 6 82,5 67 x x x x x x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Kuusamon Lomatropiikki la* 2+2 45 x SALLA Sallan Tunturitähti pe* YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* HIMOS Himoksen Tähti pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x a, 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 4+4 94,5 ma–pe x x x pe–ma x x x 2 mh 1 mh ant pi ax al 2 mh .h TAMPERE Lapinniemen Kehräämö m en ki lö itä OSAVIIKOT m2 KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. Huom! Kuusamon tropiikin viikon 27 vuokrausaika 5.–12.7. (la–la) ma–pe pe–ma 2+2 49,5 ma–pe pe–ma 4+2 66 x x x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 1 mh Studio VIERUMÄKI Vierumäki Chalets 3 2 mh x x x x x x x x x x ma–pe pe–ma ma–pe 2+2 54 pe–ma 2+2 33,5 ma–pe pe–ma 4+2 85 4+2 65 ma–pe pe–ma x x x x x x x x x x x x KESÄKUU x x x x x x x x x x HEINÄKUU x x x x x x ELOKUU x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x SYYSKUU x x x x x x x x LOKAKUU x x x x x x MARRASKUU x x x x x x x x JOULUKUU NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivävarauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 44 11.2.2014 10:38:37
ÄSEN PEKKA SIPOLA TU 20.02.2014 3 45 LOTTNING AV METALLSTRANDENS SEMESTERBOSTÄDER 2014 Metallirannan LOMA-ASUNTOJEN ARVONTA 2014 METALLIRANTA on Metalliliiton jäsenille ja heidän perheilleen tarkoitettu virkistys alue. 30 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee Tavistholmen saaressa Loviisan Valkossa. Saarelle ei ole ajotietä. Alueen pysäköin tipaikalta on noin kilometrin kävelymat ka majoitusalueelle. Pysäköintipaikalla on kärryjä tavaroiden kuljettamista varten. Metallirantaa voi vuokrata ajalle 26.5.–30.8. (VIIKOT 22–35) ? Metallirannassa on viisi 20 m2:n ma joitushuonetta, joissa jokaisessa on nel jä vuodepaikkaa sekä kaksi varapatjaa. Osa vuodepaikoista on parvella. Kah dessa huoneistossa on mahdollista pitää lemmikkieläimiä. Viiden (5) vuorokauden lomaviikko alkaa maanantaina klo 12 ja päättyy lauantaina klo 12. ? Lomaviikon hinta on 120 €, mikä sisältää majoituksen sekä saunan ja soutuveneen käyttömahdollisuuden. Metallirannan loma-asunnot on tarkoitettu ainoastaan Metallin jäsenperheille. ? Huoneistoissa on patjat, tyynyt ja peit teet kuudelle. Lakanoista ja pyyhkeistä tulee majoittujan huolehtia itse. Huoneis sa on mikro, kahvinkeitin, jääkaappi sekä kuuden hengen astiasto. Metallirannan keskusrakennuksen yhteydessä on keittiö ruuan valmistusta varten sekä wc/suihku ym. sosiaalitilat.Alueella on myös yhteis käytössä sauna ja ulkogrilli. Alueella voi myös telttailla ? Leirintäpaikan hinta on 10 €/teltta vuorokausi. Maksuun sisältyy saunan, soutuveneen ja yhteistilojen käyttömah dollisuus. Majoitushakemukset tulee tehdä 15.4. klo 15 mennessä kirjallisesti oheisella lipukkeella osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, Pia Toivanen / Metalliranta, PL 107, 00531 Helsinki ? Lomahuoneistoissa vuonna 2013 loman viettäneet eivät ole oikeutettuja lomavaraukseen vuonna 2014. Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 45 ? Lomaviikot arvotaan viikolla 17 kaikki en lomaa hakeneiden kesken. Arvonnan tulos ilmoitetaan kirjallisesti lomaviikon saaneille. Lomaviikon hinta laskutetaan liiton toimistosta ennen loman alkua. Lisätietoja: www.metalliliitto.fi/metalliranta Tiedustelut: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151, metalliranta@metalliliitto.fi Ari Kolehmainen, puh. 020 77 41303 METALLSTRANDEN är ett rekreations område som är för Metallarbetarförbun dets medlemmar samt deras familjer. Området som är på 30 hektar befinner sig på ön Tavistholmen i Valkom i Lovisa. Det finns ingen bilväg till ön. Från områ dets parkeringsplats är det cirka en kilo meter gångväg till inkvarteringsområdet. På parkeringsområdet finns kärror för varutransporter. Metallstranden kan hyras för tiden 26.5–30.8 (VECKORNA 22–35) ? I Metallstranden finns fem 20 m2 stora inkvarteringsrum, där varje rum har fyra bäddplatser samt två reservmadrasser. En del av bäddplatserna är övre bädd. I två lägenheter får man ha husdjur, till exempel hund eller katt. Den fem (5) dygn långa semesterveckan börjar mån dag kl. 12 och slutar lördag kl 12. ? Priset för en semestervecka är 120 euro vilket innefattar inkvartering samt möjlighet till bastu och roddbåt. Metall strandens semesterbostäder är avsed da enbart för Metallarbetarförbundets medlemsfamiljer. ? I lägenheterna finns madrasser, dy nor och täcken för sex personer. Hy resgästen bör själv sköta om lakan och handdukar. I rummen finns mikro, kaf fekokare, kylskåp samt servis för sex personer. Semesterfirarna kan tillreda sin mat i det gemensamma köket som finns i Metallstrandens centralbyggnad. I centralbyggnaden finns också wc/dusch och andra socialutrymmen samt utegrill. Inkvarteringsreserveringarna bör göras senast 15.4 kl 15 skriftligt med reserveringsblanketten här bredvid och på adressen: Metallarbetarförbundet r.f., Pia Toivanen/Metallstranden, PB 107, 00531 Helsingfors. ? De som under år 2013 firat sin se mester i Metallstrandens semester lägenheter är inte berättigade till en semesterreservering under år 2014. ? Semesterveckorna utlottas under vecka 17 mellan alla dem som gjort en reservering. Resultatet av lottdrag ningen meddelas skriftligt åt dem som fått en semestervecka. En räkning för semesterveckan sänds ut från förbun dets kontor innan semestern börjar. Man kan också tälta på området Tilläggsuppgifter: www.metalliliitto.fi/web/se/ metallstrand ? Priset för en lägerplats är 10 €/tältdygn. I priset ingår möjlighet till bastu, rodd båt samt rätt att använda de gemen samma utrymmena. Förfrågningar: Pia Toivanen, tel. 020 77 41151, metalliranta@metalliliitto.fi Ari Kolehmainen, tel. 020 77 41303 ARVONTALIPUKE Haettavan lomaviikon numero Nummer på semestervecka Nimi/Namn: Henk.tunnus/personbeteckning: Vaihtoehtoinen viikko Alternativ vecka ? palkansaaja/löntagare ? työtön/arbetslös ? eläkeläinen/pensionär Osoite/Adress: Puhelin töihin/Tel. jobb: Puhelin kotiin/Tel. hem: Lomalle osallistuvien nimet/ Namnen på dem som deltar i semestern: Puoliso/Maka/Make: 1. lapsi/barn 2. lapsi/barn 3. lapsi/barn 4. lapsi/barn 11.2.2014 10:38:41
46 3 20.02.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e o J ni nii a K WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1D, 2D, 3C, 4B VAIKEUSASTE 2+/3 PENTTI OTSAMO Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 46 11.2.2014 10:38:54
47 U L KO N A TRAKTORIHUOLTOMIES Matti Saksa TYÖNANTAJA Traktorihuolto I. Kemppi, Mikkeli PAIKKA Maatilan pihapiiri, Suomenniemi 22. tammikuuta Aamupäivän hiljainen lumisade, lämpötila -19 astetta KUVA PAULA MYÖHÄNEN Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 47 11.2.2014 10:38:57
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green KUNHAN TULET LENTOKENTÄLLE, ME HOIDAMME LOPUT! Kaikki F1-matkapakettimme sisältävät suorat reittilennot, majoituksen hyvässä hotellissa, lentokenttäkuljetukset, ratakuljetukset, kisaliput huippupaikoille koko viikonlopuksi sekä Event Travelin edustajan palvelut matkalla. SHANGHAIN GP 17.-22.4.2014 F1-viikonloppu ja pääsiäinen Shanghaissa. Lähde viettämään vauhdikasta pääsiäistä uuteen F1-kohteeseemme, Shanghaihin. Hinta alk. 2190€ /hlö. BARCELONAN GP 9.-12.5.2014 Kimi ja Fernando ottavat mittaa Alonson kotikonnuilla. Täällä Kimi syttyy varmasti näyttämään parastaan. Hinta alk. 1790€ /hlö. Katso myös muut valmispakettimme osoitteesta www.event-travel.fi Varaukset ja tiedustelut: Event Travel Finland Oy sales@event-travel.fi 010 217 6940 F1 on parasta livenä! Event Travel Finland Oy A Steve Perryman Sport Travel Company Radiokatu 20, 00240 HELSINKI Puhelin 010 217 6940 • sales@event-travel.fi • www.event-travel.fi Ahjo 2014_3_LOPPU.indd 48 11.2.2014 10:38:57