AHJO 3/2015 - Lehtiluukku.fi

19.02.2015 ahjo.fi NRO 3 STOP PIMEÄ TYÖ VEROT YLÖS VAI ALAS? LIITON LOMALLE! RECEPT FÖR 20 000 NYA MEDLEMMAR UUSI ALKU MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI AHJ1503_1-23.indd 1 10.2.2015 12:24:34
VALMIINA TOSITOIMIIN Vielä viime kesänä edunvalvonta Murata Electronicsilla oli lapsenkengissä. Tuore luottamusmiesporukka on ottanut asiat hoitaakseen. Liittoon on saatu paljon uusia jäseniä ja ensimmäinen edunvalvontakyselykin työpaikalla on jo tehty. 2 10 Muratalaiset ottivat yhteyttä liittoon. Lue miten asiat alkoivat järjestyä. 3 19.02.2015 AHJ1503_1-23.indd 2 10.2.2015 13:27:01
19.02.2015 3 Eduskuntavaalit lähestyvät ja taas kiihtyy keskustelu työelämän muutostarpeista ja työmarkkinoiden liiasta jäykkyydestä. Pääministeri otti osaa keskusteluun vaatimalla luopumista konsen suksesta eli yhdessä sopimisen perinteestä. Kun katsoo tärkeimpiä viime vuosina tehtyjä päätöksiä, kuten eläkeratkaisua tai työllisyysja kasvusopimusta, vaatimus ei tunnu johdonmukaiselta. Työpaikkatasolle nämä ”uudistajat” laskeutuvat, kun he alkavat puhua paikallisen sopimisen lisäämisestä ja samaan hengenvetoon luottamusmiesten aseman heikentämisestä. Tämä viimeistään paljastaa, mistä on kyse. Hillitsemättömästä halusta heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Muutoksia ajetaan vaaleista toiseen piittaamatta, mitä ne tavalliselle työssä käyvälle tai työttömälle merkitsisivät. Toistaiseksi monen puolueen vaaliohjelmat on esitelty yleisellä tasolla. Erityisesti gallupjohtajalla keskustalla ei tunnu olevan tarvetta kertoa tavoitteitaan julkisesti. Toisaalta tuskin mikään puolue haluaa tehdä samaa virhettä, jonka keskusta teki 15 vuotta sitten vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Puolue esitteli Esko Ahon johdolla jo ennen vaaleja työreforminsa, joka käytännössä tähtäsi järjestäytyneen palkansaajaliikkeen nujertamiseen. Pääministerin paikka jäi saamatta. Seuraavalla aukeamalla on juttua hyvinkääläisestä Konecranesista, joka on hyvä esimerkki työehtojen joustojen käytöstä työpaikalla. Joustoja on enemmän kuin jotkut edes osaavat vaatia. Aina eivät asiat ole Hyvinkäälläkään olleet jutussa kerrotun auvoisesti. Luottamuksen luominen ja hyvän neuvottelukulttuurin löytäminen ovat vaatineet vuosien määrätietoista työtä molemmilta osapuolilta. Hyvä paikallinen sopiminen edellyttää, että työntekijät voivat kohdata työnantajan tasavertaisina. Luottamusorganisaation on oltava vahva ja toimiva, ja ennen kaikkea sen on oltava olemassa. Perusasia on myös se, että työntekijät ovat järjestäytyneitä. Jos asiat eivät omalla työpaikallasi ole yhtä hyvin kuin Konecranesilla, lue juttu järjestämisestä Murata Electronicsilla. Siellä nuoret työntekijät aktivoituivat, ottivat ohjat käsiinsä ja alkoivat järjestää työpaikkaansa liiton tukemana. Vain muutamassa kuukaudessa tehdyn työn tulokset ovat esimerkillisiä. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Joustoja on enemmän kuin jotkut edes osaavat vaatia.” Järjestä työpaikkasi ja jousta PUHEENAIHE 4 Työehdot joustavat jo nyt 5 Sopimusalat tapasivat Murikassa AMMATTILAINEN 9 Reijo Rantakorpi painosorvaaja OLP-Tuotanto Oy TOIMIJA 18 Ari Tuominen pääluottamusmies Tejara Oy HARRASTUS 35 Jouko Mahlamäki, kestävyysjuoksu 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 KOLUMNI 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 KOULUTUS 41 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA ”Koulutus on viimeinen, mistä pitää säästää.” 3 20 Yhdenvertaisuuslaki parantaa tasa-arvoa työpaikoilla 26 Teollisuutta tajuaville kansanedustajille tilausta 28 Namibian järjestämisestä opittavaa 36 Hur får man sexfaldigt fler medlemmar på bara några år? HAE NYT 44 Lomaosakkeet ja Metalliranta 17 26 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ 28 AHJ1503_1-23.indd 3 10.2.2015 10:49:55
3 19.02.2015 TYÖEHDOT Työehtosopimuksen joustomahdollisuuksien käyttäminen vaatii yhteistä sopimista eikä yksipuolisia vaatimuksia työehtojen heikennyksistä, toteaa Konecranes Finland Oy:n Hyvinkään tehtaan pääluottamusmies Pasi Karttunen. Metalliliiton liittovaltuuston toisena varapuheenjohtajana ja SAK:n liittovaltuuston jäsenenä toimiva Karttunen ihmettelee työnantajaleirin julkisuuteen tarjoamaa kovaa asennetta. Hänen kokemuksensa oman työnantajansa kanssa noudatetusta neuvottelukulttuurista on täysin päinvastainen. – Paikallisesti sopimalla olemme kyenneet päättämään työaikajärjestelyistä ja monista muista työehtosopimuksen sallimista joustoista. Hyvinkään tehtaalla käytetään liukuvaa työaikaa ja joustotuntijärjestelmää. Säännöllinen vuorokautinen työaika on 5–11 tuntia. Työaikapankkisaldo vaihtelee välillä –40 tuntia ja +80 tuntia. – Paperille kirjaamaton sopimuksen henki on, että tunteja tehdään enemmän, kun on paljon töitä ja vähemmän, kun töitä ei ole riittävästi. Työnantajan mukaan joustojen avulla on pystytty hyödyntämään tehokkaammin työtunteja ja parantamaan tuottavuutta. Ne ovat lisänneet työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota työhön. Työja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on helpottunut. Työehtosopimus joustaa Työpaikoilla voidaan sopia jopa merkittävämmistä joustoista kuin mitä työnantajat ovat julkisuudessa esittäneet. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmiman työehtosopimuksen joustot antavat suuret mahdollisuudet luovuuteen, jos mahdollisuuksia halutaan koko mitassaan käyttää hyväksi. Paikallisesti sopimalla olemme kyenneet päättämään työaikajärjestelyistä ja monista muista työehtosopimuksen sallimista joustoista, pääluottamusmies Pasi Karttunen kertoo. JA AKK O KILPIÄINEN PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi – Sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet tasaisesti usean vuoden ajan, Karttunen muistuttaa. Työnantajat ovat useissa eri yhteyksissä vaatineet talouskasvun nimissä työmarkkinajoustoja. Etlan tammikuisessa ehdotuksessa tulevalle hallitukselle esitettiin muun muassa työajan pidentämistä, henkilöperustaisten irtisanomisten helpottamista ja irtisanottujen takaisinottovelvoitteen poistamista. – Tuovatko nämä muutokset yrityksille lisää tilauksia? Vähälle huomiolle keskustelussa jää koko ajan tuottavuuden kehittäminen, ihmettelee Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen. Tuottavuutta kohennetaan kehittämällä tuotantomenetelmiä ja pyrkimällä suorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Vaatimukset pidemmästä työajasta ovat epäsuhdassa arkitodellisuuden kanssa. – Työnantajahan haluaa tehdä koko ajan työsopimuksia, joissa viikoittainen työaika on alle 40 tuntia. Näin ei tarvitsisi antaa työntekijöille työajan lyhennysvapaita eikä työajan tasaamislisää. Työehtosopimuksessa on jopa 60 kohtaa, joissa voi sopia joustoista. AHJ1503_1-23.indd 4 10.2.2015 10:49:57
19.02.2015 3 TYÖAJAN LYHENNYSVAPAAT Viime vuodelta kertyneet pekkaspäivät pidetään viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Pekkasista maksetaan pidettäessä 90 prosenttia, jolloin työntekijälle jää kymmenen prosenttia säästöön. Jos täydet 100 tuntia vapaata pitäneellä työntekijällä on ollut vuoden aikana poissaoloja, joista ei kerry pekkaskorvausta, säästö osuudella tasataan eurot ja maksetaan ylimääräinen osa huhtikuun aikana. LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI Lomaraha voidaan vaihtoehtoisesti ja työntekijän sitä halutessa vaihtaa 12 vapaapäiväksi. VIIKONLOPPUYLITYÖ SEKÄ RAHANA ETTÄ VAPAANA Viikonloppuna tehdyt perustunnit voidaan siirtää työaikapankkiin ja maksaa vain ylityötunnit rahana työntekijän niin halutessa. LEIKKAUSJA HOITOKULUJEN KORVAAMINEN Työntekijän sairaus tai vamma edellyttää leikkaushoitoa ja se katsotaan työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi välttämättömäksi. Jos leikkaukseen pääseminen julkisessa terveydenhuollossa vaatisi jopa kuukausien jonotusajan, voi työntekijä hakeutua hoitoon yksityiselle puolelle. Tällöin työnantaja osallistuu leikkausja hoitokuluihin enintään 5 000 eurolla, jolloin työntekijän omavastuu kuluista on 200 euroa. LINJ A US Työehtosopimus joustaa Metallin sopimus joustavin ? ? Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää teknologiateollisuuden työehto sopimusta työaikojen osalta joustavimpana sopimuksena verrattaessa sitä muiden toimialojen työehtosopimuksiin Suomessa. Se on jopa joustavampi kuin käytännössä työaikojen osalta tarvitaan. – Näin pitkään jatkuneen laman aikana vuoden tasoittumisjakso voi työtilanteen kannalta olla ongelmallinen, jos tilauskanta ei ehdi elpyä, Koskinen pohtii. – Sopimusta voi pitää malliesimerkkinä siitä, miten ylityökorvaukset voidaan häivyttää. Paikallinen sopiminen lisääntyy koko ajan työelämässä. Erityisesti työaikakysymyksissä se on yleinen käytäntö. Joskus joustavuuden ja työntekijän oikeusturvan yhdistäminen tuottaa vaikeuksia. Siksi Koskinen kannattaa sopimuksesta löytyviä suojasäännöksiä. – Ei tarvitse mennä suin päin yksilötasoiseen paikalliseen sopimiseen. Suoja säännöksissä korostetaan luottamusmiehen roolia neuvotteluissa. Perälautamalli turvaa mahdollisuuden palata työehtosopimuksen mukaisiin määräyksiin, mikäli sopimusta ei synny. JA AKK O KILPIÄINEN YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Näin Konecranesilla Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela kertoo liittojen yhteisestä työaikatyöryhmästä. Se on 1980-luvulta saakka edistänyt yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä tukevia työaikakäytäntöjä, joissa otetaan huomioon myös työntekijöiden tarpeet. – Työaikalaki antaa valtakunnallisille työehtosopimuksille mahdollisuuden sopia säännöllisestä työajasta toisin, Koskela sanoo. Metalliliitto ja Teknologiateollisuus tekivät työaikakyselyn vuonna 2012. Kävi ilmi, että eniten joustettiin koneja metallituoteteollisuudessa. Noin 70 prosentilla kyselyyn vastanneista työpaikoista oli käytössään jonkinlainen työaikajoustosopimus. Koskelan mielestä paikallisesti sovittavat työaikajärjestelyt ovat luontevin tapa tasoittaa suhdannevaihteluja tai työkuormaa. Pienem millä työpaikoilla tilauskanta voi heilahdella rajusti, jolloin henkilöstön lisääminen tai lomauttaminen ei lyhyellä aikavälillä onnistu. – On muistettava huolehtia myös työssäjaksamisesta, ettei joustoetua sairauspoissaolojen kautta menetetä. Tapaturmariskikin kaksinkertaistuu 12 tunnin työjaksoissa. Työehtosopimus tarjoaa yhteensä noin 60 eri asiakohtaa, joissa on mahdollista sopia toisin. Koskela sanoo paikallisen sopimisen tärkeimpiä tukipilareita olevan työpaikan hyvä neuvottelukulttuuri ja keskinäinen luottamus. Konecranesin Hyvinkään tehtaalla on työntekijät kutsuttu neuvottelupöytään silloinkin, kun työnantaja olisi voinut tehdä asiassa päätöksen yksin työnjohto-oikeutensa nojalla. Työntekijätkin tulevat vastaan. Pasi Karttunen kertoo heidän arvostavan työaikajoustosopimustaan niin paljon, että tarjoavat itse mahdollisuutta tarkentaa sopimukseen liittyviä tulkintoja. MARKKU TASALA Lisätietoa Konecranesin ja muiden yritysten työaikamalleista oppaassa: www.teknologiainfo.net > Paikallinen sopiminen > Työsuhdeasiat > Toimivat työaikajärjestelyt – Teknologiateollisuuden työaikamalleja Uuden ammattiliittojen keskusjärjestön perustamisen valmistelu nytkähti jälleen eteenpäin viime viikolla, kun liitot antoivat lopulliset vastauksensa selvitystyössä mukanaolosta. Keskusjärjestön perustamisessa ei ole kyse pelkästä järjestöstä vaan uudenlaisesta ajattelusta. Meidän pitää miettiä, tuottavatko nykyiset järjestöt oikeanlaisia palveluita jäsentemme tarpeisiin. Ja jos eivät, uuden järjestön pitää pystyä vastaamaan tähän haasteeseen. Siksi keskustelua ja arviointia rakenteiden toimivuudesta tarvitaan. Eikä ainoastaan keskusjärjestöjen vaan myös liittojen ja ammattiosastojen toiminnasta. Monet ay-toiminnan rakenteet ovat sata vuotta vanhoja, eivätkä ne välttämättä enää tänä päivänä ole se toimivin malli. Se, millainen organisaatio tai keskustoimisto uudella järjestöllä on, ei ole ratkaiseva asia. Tärkeintä on, että järjestö ja sen jäsenliitot pystyvät ammattimaisesti hoitamaan jäsentensä edunvalvontaa. Työelämä ja yritysmaailma ovat viime vuosina käyneet läpi ison muutoksen. Vastaavaa kehittymistä ei ole kuitenkaan tapahtunut ammattiyhdistysliikkeen puolella. Päällekkäisten keskusjärjestötoimintojen poistuminen säästää toki myös rahaa. Säästyvillä varoilla uusi järjestö voisi toimia nykyistä paremmin esimerkiksi kansainvälisillä foorumeilla kuten EU-tasolla, josta suurin osa lainsäädännöstäkin tällä hetkellä tulee. Uusi keskusjärjestö on jäseniä varten RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1503_1-23.indd 5 10.2.2015 10:49:58
3 19.02.2015 OTSIKKO 3 TIESITK Ö TIESITK Ö ??Metsäteollisuuden korjaamoalan tessin alla työskentelee metalliliittolaisia noin A?400 B?700 C?1000 D?2500 ??Suomen yleisin miesten etunimi (kaikki ikäryhmät) on A?Matti B?Mikko C?Johannes D?Juhani ??Suomen yleisin naisten etunimi on A?Maria B?Emilia C?Aino D?Minna ??Biskajanlahden rantavaltiot ovat A?USA ja Kanada B?USA ja Meksiko C?Espanja ja Ranska D?Ranska ja Belgia ”Puolen vuosisadan takaisesta paperista voi myös oppia, että suuristakaan ratkaisuista ei tarvitse jaaritella. [Rafael] Paasion (sd.) hallitus lupasi toteuttaa peruskoulu-uudistuksen. Lupauksen mitta oli kaksi virkettä.” HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski 8.2. 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 3 19.02.2015 OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Metalliliiton jäsen, lähetä Ahjon toimitukseen osoitteella ahjo@metalliliitto.fi ? valokuva (kasvokuva, jpg-tiedostomuodossa) ? seuraavat tiedot: nimi, ammatti, asuinpaikka, ammattiosastosi nimi ja numero, vaalipiiri, puolue ja kotisivuosoite Toimi 10.3. mennessä. Ehdokasasettelu julkaistaan Ahjossa 2.4. sekä liiton verkkosivuilla. Ahjo ei julkaise ehdokkaiden vaalimainoksia. Liittokokous tulee, ole valmis 144 182 jäsentä Metalliliitossa (12/2014) ??703 ehdokasta enimmillään vaaliliittojen asetettavaksi ? 422 valittavissa liittokokousedustajaksi 2016 eli 42 vähemmän kuin vuonna 2012 ENITEN maantieteellisistä vaalipiireistä, Varsinais-Suomi 50 ja sopimusalakohtaisista, autoja konealat 34 www.metalliliitto.fi/vaalipiirit 20 vaalipiiriä ( 12 maantieteellistä ja 8 valtakunnallista sopimusalakohtaista vaalipiiriä eli 2 vaalipiiriä aiempaa vähemmän) Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit on yhdistetty Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Liittokokous 22.–25.5.2016 Tampereella. Vaalien sähköinen äänestys 18.–28.3.2016, postiäänestys 18.3.–1.4. ja uurnavaali 10.–12.4. 15 000 KESÄTYÖ Teknologiateollisuussa tavoitellaan tälle vuodelle 15 000 kesätyöpaikkaa. Kesätyöja harjoittelupaikat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kartuttaa taitoja ja vahvistaa valintoja. Kahden viikon kesäharjoittelu ”Tutustu työelämään ja tienaa” antaa koululaisille mahdollisuuden saada omakohtaisia kokemuksia teknologiateollisuuden yrityksistä ja työtehtävistä. Yrityksille kesätyöt ja -harjoittelut ovat erinomainen tilaisuus huolehtia siitä, että teknologiateollisuuteen löytyy osaajia myös jatkossa. 5 HUHTIKUU Viimeinen päivä ilmoittautua Paras Savuton Työpaikka 2015 –kilpailuun. www.savutonsuomi.fi SUNNUNTAI Tukea ehdokkaille EDUSKUNTAVAALIT Metalliliitto myöntää tukea ehdokkaana oleville liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille ja varajäsenille 1 500 euroa sekä ehdokkaana oleville muille liiton jäsenille 300 euroa. Tuki myönnetään rekisteröityneelle yhdistykselle. Tukihakemus tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen talous@metalliliitto.fi. Viestissä tulee kertoa ehdokkaan nimi, puolue, vaalipiiri sekä yhdistyksen nimi, rekisterinumero ja tilinumero. Lisätietoja: Alina Hytönen, puh. 020 77 41073 talous@metalliliitto.fi TERÄSMIEHET MAAILMALLA KUTSU Komennukselle lähtemiseen vaaditaan ihan omanlaista luonnetta. Kirjoituskilpailussa kerätään tarinoita ja sattumuksia komennus miesten elämästä. ? Arkinen työ, maailman muuttuminen, ulkomaan komennukset, asuminen, työturvallisuuden kehittyminen, työyhteisö, toiminta järjestöissä, suullinen perintö... ? Kilpailu on komennusmiehille ja teille, joilla on kerrottavaa komennusmiehistä. Katso: www.finlit.fi/luovutus_ja_keruuohjeet. ? Lähetä kirjoituksesi 29.2.2016 mennessä. Tarkemmat ohjeet: www.finlit.fi/komennusmies Lisätietoja Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai SKS:n kansanrunousarkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi. METALLITYÖVÄEN LIITTO BP ASENNUS OY SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA www.finlit. fi/ komennusmies Jaossa 3 matkaa Formula 1:n Monzan osakilpailuun! EDUSKUNT A VAALIT 2015 SEURAAVASSA AHJOSSA Äänestä! Mika Oksa ja muut jäsenet kertovat, miksi. Entä millä päätöksillä Suomi saadaan nousuun? AHJ1503_1-23.indd 6 10.2.2015 10:50:01
19.02.2015 3 TAL OUS ”Kannattaa muistaa, että tämäkin alennusmyynti loppuu joskus.” HEIKKI LEHTINEN / UP EMMI K ALLIO 7 Joukkovoimaa hakemassa SOPIMUSALAT Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela toivoo, että liiton eri sopimusalat keskittyisivät nyt parantamaan teseli työehtosopimustoimintaa ja samalla tekemään yhteistyötä. – Meidän täytyisi miettiä kaikille yhteisiä tavoitteita ja visioita, käyttää joukkovoimaa hyväksemme, Koskela sanoi sopimusalojen edustajistojen yhteiskokouksessa Murikka-opistolla tammi–helmikuun vaihteessa. Viime kesänä alkanut öljyn hinnan puolittuminen on tuomassa kaivattua liikettä Suomenkin talouteen. Vaikutukset näkyvät hyvin joulukuussa julkistetusta Suomen Pankin talousennusteesta. Pankki perusti ennusteensa marraskuun 13. päivä saatavilla olleisiin tietoihin. Silloin öljy maksoi 85 dollaria tynnyriltä ja markkinoilla uskottiin hinnan pysyvän niillä paikkeilla koko tämän vuoden. Tällä öljyn hinnalla Suomen Pankki ennusti kansantalouden supistuvan aavistuksen verran vielä tänäkin vuonna. Mutta pankki teki myös vaihtoehtoisen laskelman, jos öljy maksaisikin viidenneksen vähemmän eli vajaat 70 dollaria tynnyriltä. Tuloksena oli, että supistumisen sijaan kansantalous kasvaisikin puoli prosenttia. Hintojen nousu hidastuisi olemattomaksi ja sitä kautta yksityinen kulutus nousisi selvästi. Mutta vientikin kasvaisi reippaammin kuin perusennusteessa. Paras tulema oli, että työllisiä olisi vajaa pari prosenttia enemmän kuin peruslaskelmassa. Elävässä elämässä kävi niin, että tammikuun puolivälissä öljyn hinta oli enää vajaat 50 dollaria tynnyriltä eikä markkinoilla uskottu sen nousevan koko vuonna yli 60 dollarin. Öljyn hinta ei enää vaikuta talouteen yhtä paljon kuin aikaisemmin, joten menneisyyteen perustuvien ennustemallien varassa on vaikea tarkasti arvioida nykyisen alennusmyynnin vaikutuksia. Toisten mielestä se lisää voimakkaimmin kotimaista kysyntää, kun keski määräinen hintojen nousu hidastuu ja lisää sitä kautta ostovoimaa. Toiset taas arvioivat, että vaikutus tulee ensin viennin kautta, vaikka vienti Venäjälle vaikeutuukin entisestään. Vasta kun vienti on lähtenyt kasvuun, alkaa kuluttajien luottamus palata ja yksityinen kulutus kasvaa. Tapahtui miten päin tahansa, kannattaa muistaa, että tämäkin alennusmyynti loppuu joskus eikä se talouden perusongelmia poista. Mutta on siitä apua, jos vain osataan käyttää hyödyksi. Öljyä rattaisiin KA SV OT MILLOIN ALOITIT? Jäsenrekisteritehtävissä noin 17 vuotta sitten. Opetin myös Murikassa atk-kursseilla. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Työnkuvani on ameebamainen, sillä työskentelen paitsi atk-suunnittelijana myös järjestötoimitsijana. Atk-suunnittelijana toteutan esimerkiksi liittokokousvaalit teknisesti. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Koska minulla on tausta teollisuudessa ja ay-liikkeessä, ei suuria yllätyksiä ole tullut vastaan. Mutta hirveästi olen oppinut. PARASTA TYÖSSÄSI? Kyllä se ihmisiin liittyy — niin raivostuttavia kuin työkaverit välillä voivat ollakin, niin heidän takiaan täällä viihtyy. ATKSUUNNITTELIJA ASKO VIITALA Ketkä tekevät töitä liitossasi? Metalliliiton sopimuspäällikkö Kauno Koskela toivoo liiton eri aloilta yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita työehto sopimustoiminnan parantamiseksi. Koskelan mukaan yhteisten tavoitteiden hakemiseen on nyt hyvä hetki, kun käytännössä sopimusalat ovat samassa aikataulussa. Lähes kaikkien metallin alojen työehtosopimusten voimassaoloaika päättyy lokakuun lopussa vuonna 2016. Kolmannen kauden palkankorotuksista on tarkoitus päättää ensi kesänä osana työllisyysja kasvusopimuksen kolmatta vaihetta. Pienet sopimusalat kokoontuvat kerran vuodessa yhteiskokoukseen. Yleisten asioiden ohella alat pitävät myös omat edustajistonsa ja keskittyvät niissä omien alojensa erityispiirteisiin. – Pienten alojen asiat jäävät varsinaisessa valtuustossa helposti pääalan varjoon, sopimusasiantuntija Kari Vilkman kuvailee. Vilkman muistaa, että pienten alojen yhteistyö juontaa juurensa jo 1980-luvulle tapahtumaan, jossa pääala jyräsi pienemmät. Tuolloin syntyi ajatus, että tarvitaan pienempien alojen yhteistyötä. Tällä mallilla on menty jo monta vuotta, ja mallista on tullut hyvää palautetta. Pienten alojen yhteiskokous on ikään kuin liiton toinen valtuusto. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Esittelemme vuoden mittaan Metalliliiton sopimusaloja Facebook-sivuilla www.facebook/metalliliitto. Autoja konealat suurin ? ? Edustajistojen toiminta perustuu liiton sään töihin, hallinnon päätöksiin sekä liittohallituksen päättämään toimintaohjeeseen. Alat voivat tehdä ehdotuksia edunvalvonnan lisäksi myös liiton järjestötoimintaan. ? ? Ammattiosastot päättävät edustajistojen kokoonpanon. Edustajistot valitsevat henkilöt edustajistojen yhteiseen johtoryhmään, jossa on paikkoja korkeintaan 12. Johtoryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. ? ? Tänä vuonna osallistujia yhteiskokouksessa oli noin 130. Suurin osanottajajoukko, yli puolet, tulee autoja konealoilta. Muita aloja ovat kaivos-, jalometalli-, peltija teollisuuseristys-, tietoliikenne-, energiaja metsäteollisuuden korjaamoala. PUHEENAIHE Jaossa 3 matkaa Formula 1:n Monzan osakilpailuun! AHJ1503_1-23.indd 7 10.2.2015 10:50:04
3 19.02.2015 Työ, toimeentulo, koti ja läheiset ovat tärkeintä ihmisen elämässä. Perusasioiden pitää olla kunnossa ja turvatut. Laissakin lukee, että kansalaisilla tulee olla oikeudet työhön, ihmisarvoiseen elämään ja tasavertaisuuteen lain edessä. Valitettavasti todellisuus on usein toista. Työn ja toimeentulon ohella terveys, hyvinvointi, mielekäs vapaaaika sekä harrastukset nousevat keskeisiksi asioiksi. Varsinkin nyt, kun maailma on teknistynyt, kiire, kilpailu ja stressi lisääntyneet, ”välimatkat” lyhentyneet. Myös työelämän vaati mukset ovat kasvaneet. Olisiko liian uskaliasta väittää, että nykyaikana urheilu ja liikunta ovat tärkein sivuasia maailmassa? Urheilu on maailman laajuista ja urheilun saama julkisuus on valtaisaa. Huippu-urheilijoiden suorituksia jännätään. Arvokilpailut, huippupelit ja maaottelut ovat viihdettä, johon eläydytään voimakkaasti. Miljardit ihmiset seuraavat kisatapahtumia. Lapset ja nuoret samaistuvat idoleihinsa ja saavat kipinän omaan harrastamiseensa tai urheilu-uraansa. Huipputapahtumien yhteydessä myös tavallisen liikkujan harrastaminen saa uutta virtaa. Huippu-urheilu ei tietenkään ole ongelmatonta, siinä on paljon epäkohtia. Urheilun vihaajiakin löytyy. Itse toivon, että maailmanlaajuinen urheilu ja liikunta korostaisivat niiden myönteisiä vaikutuksia. Kun seuraamme kotisohvilla urheilutapahtumia, niin toivottavasti se ei jäisi vain siihen, vaan miettisimme, miten me itse pystymme lisäämään omaa liikkumistamme. Pienelläkin liikunnan lisäämisellä ja ravintomuutoksilla voi vaikuttaa fyysisen ja psyykkisen kunnon kohoamiseen, terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä monien sairauksien ennaltaehkäisemiseen. Säännöllisen arkiliikunnan lisäämisellä on selviä terveyshyötyjä. Urheilumuotoja on tarjolla pitkälti yli sadan. Liikkua voi kotona, saleilla, halleissa sekä ennen kaikkea ulkona ja luonnossa. Tavallinen kävely on helpoin tapa lisätä liikkumista. Ei tarvitse treenata hampaat irvessä -mentaliteetilla. Yleiskuntoa, kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta pystyy parantamaan hyötyliikkuen ja kuntoillen jo 20 minuutin päivätuokioilla tai muutaman kerran viikossa puolen tunnin suorituksin. Kilpakuntoilu on sitten jo eri asia. Monet lapset ja nuoret ovat jämähtäneet tietokonepelien maailmaan, mikä lisää huolta heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Perheet voivat yhdessä luoda ja toteuttaa jokaista hyödyttäviä ja innostavia liikuntahetkiä. Paljon on itsestä kiinni, motivaatiosta ja tahdosta. Hyvää liikunnallista talvea! KOLUMNI 8 ”Ei tarvitse treenata hampaat irvessä.” Tärkein sivuasia ANTTI KEMPAS TUL:n vt. liikuntapäällikkö Ahjon uusi kolumnisti Antti Kempas on entinen olympiaurheilija (Peking 2008, Lontoo 2012), MM-, EMja maaotteluedustaja sekä moninkertainen kilpakävelyn Suomen mestari. Osallistu Ahjon lukijatutkimukseen Saatat olla yksi Metalliliiton noin 1 500 jäsenestä, jotka saavat näinä päivinä vastattavakseen Ahjolehden lukijatutkimuksen. Voit vastata kysymyksiin joko kirjeitse tai sähköisen linkin kautta. Toimintaohjeet löydät tutkimuksen saatekirjeestä. Kyselyn saajat on arvottu liiton jäsenrekisteristä. Tutkimuksen onnistumiseksi jokaisen vastaus on tärkeä! Arvomme kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken kaksi Samsung Galaxy Tab 4 -taulutietokonetta. Osallistuaksesi arvontaan, sinun täytyy palauttaa myös saatekirjeen arvontalipuke. Liitto maksaa postimaksut. Ahjon toimitus kiittää jo etukäteen aktiivisia lukijoitaan! Tykkää Metallista Facebookissa Tiesithän, että Metalliliitto on myös Facebookissa? Metalliliiton Facebook-sivua tykkäämällä pääset näkemään Metalliliiton tuoreimmat uutiset ja jäsenedut sekä osallistumaan yhteiseen keskusteluun. TÄNÄ VUONNA on kerrottu jo muun muassa liiton tapahtumista, jäsenten vakuutusja virkistyseduista, eduskuntavaaleista, järjestämistoiminnasta, Metallin uudistuneesta verkkokaupasta, ay-urheilukilpailuista, Operaatio Vakiduuni -kampanjasta ja Murikan kursseista. Tule mukaan ja kerro, minkälaista sisältöä sinä haluaisit lukea, katsella ja kuulla Metalliliiton Facebooksivuilla. Haasta mukaan myös työkaverit ja ammattiosastotoverit. www.facebook.com/metalliliitto AHJ1503_1-23.indd 8 10.2.2015 10:50:12
19.02.2015 3 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN PETMAN K UV A PETRI PUROMIES AMMATTILAINEN 9 PAINOSORVAAJA/METALLIPAINAJA REIJO RANTAKORPI, 55 TYÖPAIKKA OLP-Tuotanto Oy, Vantaa Katoava luonnonvara Koska aloitit urasi? 1977 valmistuin Vallilan ammattikoulusta asentaja-koneistajajaksi. Sen jälkeen aloitin painosorvauksen pienessä firmassa, talon autotallissa. Tässä työssä aloitin vuonna 2002 ja tämä on neljäs työpaikkani. Miten opit painosorvaajaksi? Sieltä autotallista alkaen katselin, kun vanhat mestarit tekivät. Koulussa painosorvaamisesta ei puhuttu. Kiinnostus lähti pienenä poikana seppien työtä katsellessa, muistan sen hajunkin. Tekemällä ja kokeilemalla on oppinut aina vaan uutta. Koetko olevasi katoava luonnonvara? Kyllä koen. Valurautasorvi, jolla teen töitä, on valmistettu joskus 1930–40-lukujen taitteessa. En osaa sanoa, kuinka monta käsisorvia Suomessa on vielä käytössä, automaatio on ne hävittänyt. Yhden kaverini tiedän, joka vielä tekee töitä käsisorvilla. OLP-Tuotannossa on lisäkseni yksi työkaveri, joka osaa käsisorvilla jonkin verran sorvata. Mikä on erikoisinta, mitä olet sorvannut? Jotkut ulkovalaisimet esimerkiksi kerrostaloihin ovat jääneet mieleen. Eduskuntatalon ja Finlandia-talon lamppuja olen entisöinyt. Samoin osia risteilijöihin, jotka ovat menneet Karibialle. Palkintopokaaleja meni ennen paljon, nykyäänhän ne tehdään muovista. Oletko jo oppinut kaikki hienoudet? Uskon, että vielä voi tulla eteen jotakin, mitä en ole sorvannut. Parasta on onnistuminen ja se, ettei tarvitse vierestä katsella, kun kone sorvaa. Neuvoa en pysty keneltäkään enää kysymään, eikä ole nuoria, keitä tämä kiinnostaisi. Tuletko töihin mielelläsi? En, mutta se voi johtua kelistä tai jostakin muusta asiasta. Työtä en vieroksu. Nuorempana olin innostuneempi. Miten rentoudut? Ylitöitä en ole koskaan tehnyt, koska raha ei korvaa vapaa-aikaa. Musaa kuuntelen ja katselen elokuvia. AHJ1503_1-23.indd 9 10.2.2015 10:50:19
10 3 19.02.2015 TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN PETMAN K UV A T PEKK A EL OMA A Esiin maskien takaa AHJ1503_1-23.indd 10 10.2.2015 10:50:25
11 3 19.02.2015 Esiin maskien takaa Vantaalaisen Murata Electronics Oy:n työntekijämäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Aiemmin työntekijöistä viidennes kuului liittoon, nyt jo lähes puolet. Tuore luottamusmiesporukka on laittanut kokonaan uuden vaihteen päälle. Järjestämistyön käynnistäminen Murata Electronicsilla on ollut uuden alku myös työnantajalle. Vielä kuvauslupaa tuotantotilaan ei Ahjollekaan herunut. Kuvan sai ottaa vain ikkunan takaa. Toisin kuin voisi kuvitella, mikroskooppityö on raskasta ja siksi työalue vaihtuu neljän tunnin välein. Esimerkiksi lihaskrampit ovat työntekijöillä yleisiä. AHJ1503_1-23.indd 11 10.2.2015 10:50:30
3 19.02.2015 12 – Luottamusmieheksi valinnan jälkeen työ on selvästi helpottunut ja opeteltavaa on vielä paljon, Tiina Perttula sanoo. – Hoidamme jokainen omat alueemme, Niko Kuusisto lisää. Kim Laine kertoo, että luottamusmiehet ja muutama aktiivi kokoontuvat parin viikon välein. Järjestämistoimikunta käy läpi työpaikan yleisiä asioita ja sitä, mikä järjestäytymisen tilanne on. Myöhemmin on tarkoitus myös perustaa työhuonekunta. – Olemme saaneet uusia jäseniä tasaiseen tahtiin. Syksyllä oli isompi pyrähdys. Virman huokaa tyytyväisen oloisena. – Pakko sanoa, että suhtauduin tähän uuteen hankkeeseen viime syksynä epäilevästi. Myönnän mielelläni, että olin väärässä. Olemme samalla saaneet toteutettua sukupolvenvaihdoksen ja saamme jatkuvuutta tähän työhön. TYÖTÄ JO ENNEN VALINTAA Muratalaiset valitsivat työosastoille uudet luottamusmiehet vasta tämän vuoden puolella. Käytännössä jokainen heistä oli jo ennen valintaansa tehnyt järjestämistyötä, houkutellut työkavereita liiton jäseniksi. Liiton kasvot Murata Electronics Oy:n uusi luottamusporukka on toteuttanut Metalliliiton järjestämistyön syvimmän tarkoituksen: työntekijät on saatu toimimaan yhdessä työpaikkansa asioiden puolesta. Vielä jonkin aikaa sitten Muratan luottamusorganisaatio oli kolme henkilöä. Työpaikalla ei oikein päästy käsiksi sen enempää edunvalvontaan kuin järjestäytymiseenkään. Yksi syy oli se, että työantajan suhtautuminen ay-toimintaan oli niin nihkeää. Tilannetta ehkä parhaiten kuvaa nykyisen pääluottamusmiehen Kim Laineen reaktio. Hän erosi liitosta, koska hän koki, etteivät asiat menneet eteenpäin. Laine tuli kuitenkin lopulta järkiinsä ja palasi liiton jäseneksi. – Ajattelin, että miksi en ryhtyisi ehdolle luottamusmieheksi, kun koko ajan itse valitan asioista, Laine kertoo. Liiton järjestäjätiimin oli viime kesänä kutsunut avuksi jo edellinen pääluottamusmies, nykyinen työsuojeluvaltuutettu Eira Tammiluoma. Laine valittiin pääluottamusmieheksi joulukuussa. Työnantajan suhtautuminen on nihkeähköä edelleen, mutta nyt pääluottamusmiehen ympärillä on iso tukijoukko: varapääluottamusmies, kuusi osaston luottamusmiestä sekä työsuojeluvaltuutettu. TAAKKA LIIAN ISO YHDELLE IHMISELLE Edunvalvonnan on syytä ollakin Muratalla joukkuepeliä. Taakka on liian iso yhden tai kahden ihmisen kannettavaksi. Työntekijämäärä on tuplaantunut muutamassa vuodessa lähes 400:ään tuotannon työntekijään. Työntekijöiden keski-ikä on vain 36 vuotta. Uutta luottamushenkilöporukkaakaan ei ole iällä pilattu. Joukossa on myös kaksi konkaria, Eira Tammiluoma ja varapääluottamusmies Jukka Virman. Innostunut joukko on saanut aktiivisella työllä työpaikan järjestäytymisen ja edunvalvonnan oikeille urille. Niko Kuusisto, 23 Eira Tammiluoma, 57 Kim Laine, 27 Tiina Perttula, 32 Kouluttaja, kokoonpano 2011 Elektroniikka-asentaja ja ylioppilas ”Ei mainitsemisen arvoista. Tulin Muratalle suoraan intistä.” TEHTÄVÄ MURATALLE KOULUTUS TYÖHISTORIA Operaattori, Endcap 1999 Keskikoulu, kemianteollisuuden ammattitutkinto Patenttija rekisterihallitus Huolto-operaattori, EM Sahaus 2012 Peruskoulu Operaattori Nokia (Salo), asiakaspalvelu/myynti Service Center, varastomies DHL, ruiskuvaluasentaja Toppi ja Masamuovi, vartija Turvatiimi Operaattori, metallointi (EM) 2012 Ylioppilas Kalevala koru (8 vuotta), ammattiosaston sihteeri (2 vuotta) Luot tamusmies, v ar at yösuojeluasiamies Ty ösuojeluv altuut et tu Pääluot tamusmies V iik onloppuvuor on luot tamusmies AHJ1503_1-23.indd 12 10.2.2015 10:50:34
19.02.2015 3 13 Jotkut Muratan työntekijöistä ovat YTKtyöttömyyskassan eli ns. Loimaan kassan jäseniä. Vähän aikaa sitten TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto haastoi YTK:n oikeuteen. TEAM yritti periä tuloksetta takaisin YTK-kassamaksun maksaneiden mutta myöhemmin TEAMiin siirtyneiden työntekijöiden maksujen erotuksia. – Katsotaan, miten siinä käy. Meilläkin on monta, jotka haluaisivat liittyä Metalliliittoon, mutta ovat jo maksaneet YTK:n jäsenmaksun, Kim Laine kertoo. Kun järjestämistyö aloitettiin, oli järjestäytymisaste parikymmentä prosenttia. Tällä hetkellä Metalliliiton jäseninä on jo 46 prosenttia työntekijöistä. Ja työ jatkuu. – Kun jokainen tekee työtä omalla alueellaan eli osastollaan, niin taakka jakautuu luottamusmiesten kesken. Kierrämme tuotantoa, esittäydymme ja perustelemme ihmisille, miksi liittoon kannattaa kuulua. Laine kertoo, että tämä kampanjavaihe kestää ensi kesään saakka. – Haluamme muutosta. Meillä on muun muassa vuokratyöntekijöitä, joiden käytölle pitää luoda inhimilliset pelisäännöt. ”Suhtauduin tähän viime syksynä epäilevästi. Myönnän mielelläni, että olin väärässä.” Varapääluottamusmies Jukka Virman Murata Electronics Oy VANTAA ? ? henkilöstö yli 800, joista työntekijöitä 385 ? ? valmistaa erilaisia antureita autoteollisuudelle, terveysteknologiaan, instrumentteihin, työkoneisiin ja ilmailuteollisuudelle ? ? liikevaihto 115,7 milj. euroa (2014) ? ? perustettu vuonna 1979 (Vaisala), 1993–2012 VTI Technologies Oy ? ? japanilaisen Murata Manufacturing Co., Ltd:n omistukseen 2012, minkä jälkeen nimi vaihtui Murata Electronics Oy:ksi www.muratamems.fi Järjestämistoiminnan idea ? ? Metalliliitto tukee työpaikkojen omaa aktiivisuutta. Liittoon yritetään saada uusia jäseniä ja työpaikalla toimivia jäseniä kannustetaan valitsemaan luottamusmies ja työhuonekunta. Ideana on saada työpaikan työntekijät toimimaan yhdessä työpaikkansa edunvalvonnan eteen. Erik Nikiforov, 24 Jukka Virman, 59 Antti Vasenius, 25 Kouluttaja, kokoonpano, yövuoro ”16.5.2011, muistan päivämäärän turhankin hyvin jostain kumman syystä... (kirotun MM-kulta)” Ylioppilas Varastotyöntekijä S&N logistiikka (yläaste), Hesburger (lukio) Kouluttaja, nemolinja 2002 Mekaanikko/sähkövoimatekniikka Rotaatiotyöntekijä Paasipaino (–1993), aikuiskoulutus sähköasentajaksi, SMD-operaattori FujitsuSiemens ja Helvar, anturiprosessoija/kouluttaja VTI Operaattori, EM Bondaus 2008 Koneja metallialan perustutkinto, hienomekaanikko ”Ensimmäinen työpaikkani”. Osas ton luot tamusmies Aapo Laineenoja, 25 Operaattori/kouluttaja, metallointi 2010 Ei erityisempää koulutusta Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikka. Kesätöitä ja lyhyitä työjaksoja erilaisissa yrityksissä. Luot tamusmies Var apääluot tamusmies Osas ton luot tamusmies AHJ1503_1-23.indd 13 10.2.2015 10:50:39
Haluamme, että vuokratyöläiset vakinaistetaan, Kim Laine sanoo. Aapo Laineenoja (edessä) kertoo vuoronsa työntekijöiden olleen mielissään edunvalvontakyselystä. 3 19.02.2015 14 ”Monta puhelua se vaati” Metalliliiton järjestäjä Oskari Ollikainen Helsingin ja Uudenmaan järjestämistiimistä on ollut käytännön vetovastuussa, kun Murata Electronicsin luottamusmiesorganisaatiota on viritetty uuteen vauhtiin. – Huomasimme, että vuoden 2009 jälkeen työpaikka oli kasvanut kovaa vauhtia, mutta luottamusmiesorganisaatio ei ollut vahvistunut ollenkaan. Se ei ollut enää riittävä, Ollikainen muistelee alkutilannetta. Alhainen järjestäytymisaste ja vähäinen luottamushenkilöiden määrä tarkoitti sitä, että muratalaiset eivät pystyneet kohtaamaan työnantajaa tasavertaisesti. Siksi päätettiin aloittaa järjestäytymisen vahvistaminen. Liiton järjestämistiimin tukemana Muratalle perustettiin järjestämistoimikunta. Toimikunta jatkaa edelleen, tosin hieman eri kokoonpanolla kuin alussa. Edellisellä aukeamalla esitelty porukka toimii työpaikan ydintiiminä muutamalla muulla aktiivilla vahvistettuna. – Helmikuun aikana on tarkoitus perustaa Muratalle työhuonekunta. Ollikainen myöntää, ettei kampanja ihan helpolla käyntiin lähtenyt. – Vaatihan se paljon työtä, että tähän alkoi uskoa. Monta keskustelua käytiin järjestäjätiimin kanssa ennen kuin homma alkoi sujua. Tavoitteet korkealla Edunvalvontakysely tuo pinnalle edunvalvonnan ongelmat. Muratalla palkkaus on hiertänyt jo pitkään, koska se ei kannusta mihinkään. Muratan luottamusorganisaatiolla on paljon tavoiteltavaa. Jo pelkästään vuokratyöntekijöitä tuotannossa työskentelee noin 50. Määrä on vähentynyt aikaisemmasta, mutta se on edelleen liian korkea. Pääluottamies Kim Laine hoitaa vuokratyöläisten asioita siinä missä vakituistenkin. Noin puolet vuokratyöläisistä kuuluu liittoon. – Heillä on ollut muun muassa palkanmaksun kanssa ongelmia. Palkat on maksettu alakanttiin, vuokrayritys on jättänyt ne maksamatta, Laine kertoo. – Autoin yhtäkin nuorta opiskelijaa, joka ei ollut tietoinen asioista, eikä oikein uskaltanut itse ottaa asiaa esille. Sanoin hänelle, että tässä näet, miksi on tärkeää kuulua liittoon. Yksi tärkein edunvalvonnan tavoitteista on töiden vaativuusryhmittelyn eli TVR:n oikeudenmukaistaminen. – Pelkästään viikkotyöajan nostamisella saisimme palkkoja ylöspäin, Laine miettii. Muratalaiset katsovat, että esimerkiksi puhdastilatyöstä, josta monessa muussa talossa maksetaan kunnon korvaukset, ei heillä korvata riittävästi. YÖVUOROLAISIA KYSELY KIINNOSTI HETI Osaston luottamusmies Aapo Laineenoja on tullut tapaamiseen Ahjon kanssa suoraan yövuorosta. Hän on päässyt ensimmäisenä jättämään omalle vuorolleen edunvalvontakyselyn. Kysely on tehty yhteistyössä liiton kanssa, mutta siinä kysytään juuri omalle työpaikalle tärkeistä asioista. Yövuoro pääsi ottamaan kantaa moneen asiaan: työnvaativuuden arviointiin, työviikon pituuteen, työterveyshuoltoon, suojavaatteiden pukemiseen, moniosaamisen huomioimiseen sekä vuokratyön pelisääntöihin. – Porukka oli mielissään. Olin tyytyväinen, koska kohtaan muut asiat tuli paljon tekstiä eli monet halusivat tuoda esille omia näkemyksiään. Ehkä 90 prosenttia vastasi, Laineenoja laskee. Kyselyllä kartoitetaan, mihin ongelmiin ihmisten mielestä työpaikalla täytyy puuttua. Vastaukset käydään läpi, ja niiden perusteella edunvalvontaa aletaan parantaa ja asioihin tarttua. AHJ1503_1-23.indd 14 10.2.2015 10:50:41
19.02.2015 3 15 Nyt tilanne on jo toinen. Ennen joulukuussa pidettyjä pääluottamusmiesvaaleja muratalaiset kävivät työnantajan kanssa neuvottelut luottamusmiesorganisaation koosta. – Pääluottamusmies ja kuusi osaston luottamusmiestä on hyvä tulos. Tällä hetkellä Muratalla on paikalla luottamusmies 24 tuntia vuorokaudessa. TEHTÄVÄNÄ OHJATA JA SPARRATA Oskari Ollikainen on valmistellut Muratan pääluottamusmiehen Kim Laineen kanssa työpaikalle puolivuotissuunnitelman, jonka takaraja on ensi kesäkuu. Tavoite on vahvistaa edunvalvontaa ja saada mahdollisimman monta uutta aktiivista jäsentä liittoon. – Minun tehtäväni on ohjata ja opettaa taitoja, olla tukena sekä sparrata. He itse päättävät, miten he toimivat. Työpaikkakohtaisen suunnitelman tekeminen on olennainen osa liiton järjestämistyötä. – Olen ollut mukana tekemässä muutamia kenttäsuunnitelmia. Suunnitelma on ikään kuin tsekkauslista, josta voi seurata, miten asiat ovat sujuneet. Puolen vuoden jälkeen asioiden sujumista tietysti vielä seurataan. Nyt Ollikainen on tyytyväinen. – Olen todella ylpeä siitä, että nuori porukka on tähän lähtenyt. Tämä esimerkki rikkoo myytin siitä, etteivät nuoret aktivoidu. Nuoret ottavat ja kantavat vastuuta, jos saavat mahdollisuuden. a Metalliliiton järjestämistyö on nykyisellä mallilla ollut käynnissä kesästä 2013. Liittoon on saatu lähes 170 uutta luottamushenkilöä ja vajaa 500 uutta jäsentä. Edunvalvonnan piiriin on tullut noin 1 200 jäsentä. ”Minun tehtäväni on ohjata ja opettaa taitoja, olla tukena sekä sparrata. He itse päättävät, miten he toimivat.” Laine, Laineenoja ja varapääluottamusmies Jukka Virman toteavat yksimielisinä, että alipalkkaus on se, mikä talossa eniten hiertää. – Työilmapiiritutkimuksissa on vuodesta toiseen tullut esille, ettei palkkaus kannusta osaamista tai syväosaamista, Virman lisää. PIENTÄ VASTARINTAA HAVAITTAVISSA Työnantajan on siis lupa odottaa aktiivisen edunvalvonnan kevättä ja toivottavasti loppuelämääkin. Tähän mennessä yhteistyö on ollut uudenlaisten toimintatapojen opettelua, puolin ja toisin. – Sellaista pientä vastarintaa on ollut, asioiden vitkuttelua. Viidestä kuuteen kertaan olen joinakin päivinä käynyt asioita kyselemässä, Laine kertoilee. Tällä hetkellä kuitenkin työnantajan kanssa pidetään säännöllinen tapaaminen kerran viikossa. Muratan tuore luottamusporukka on jo vähässä ajassa ehtinyt tehdä paljon perusammattiyhdistystyötä, vaikka uusista kukaan ei ole vielä edes luottamusmiesten peruskurssille ennättänyt. – Maaliskuussa lähdemme porukalla Murikkaan peruskurssille ja syksyllä jatkokurssille. ”Maaliskuussa lähdemme porukalla luottamusmiesten peruskurssille ja syksyllä jatkokurssille.” Puuttuuko sinun työpaikaltasi edunvalvontaorganisaatio? Haluatko, että omalla työpaikallasi tekisitte enemmän yhdessä töitä yhteisten asioidenne eteen? Ota yhteyttä lähimpään Metalliliiton aluetoimistoon (yhteystiedot www.metalliliitto.fi.) tai suoraan liittoon mika.hakkinen@metalliliitto.fi tai 040 652 8722. AHJ1503_1-23.indd 15 10.2.2015 10:50:42
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk, henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1503_1-23.indd 16 10.2.2015 10:50:45
TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 19.02.2015 3 TYÖKYKY Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi joutuneet tai vaarassa joutua työelämän ulkopuolelle. Osatyökykyiset työssä -ohjelman eli Oskun projektipäällikkö Raija Tiainen ihmettelee ajattelua, jonka mukaan ihminen joko on tai ei ole työkykyinen. Hänen mielestään ääripäiden välillä on paljon vaihtoehtoja. – Moni osatyökykyinen haluaisi tehdä työtä, jos työ sopeutettaisiin hänen tilanteeseensa, Tiainen sanoo sosiaalija terveysministeriön nettisivujen haastattelussa. Hänen mukaansa etuuksia ja palveluja räätälöimällä voitaisiin osatyökykyisille antaa mahdollisuus työn saamiseen tai siinä jatkamiseen. – Osatyökyiset ihmiset ovat yhteiskunnalle suuri käyttämätön potentiaali. Keinoja osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen tukemiseen on, mutta ne eivät ole riittävän tehokkaassa käytössä. Tehottomuus johtuu Tiaisen mukaan järjestelmän sirpaleisuudesta. Työn tekemistä olemassa olevalla työkyvyllä voidaan edistää työpaikan, sosiaalipalvelujen, koulutuksen, kuntoutuksen ja työvoimatoimiston tarjoamin keinoin, mutta navigointi niiden välillä ja sopivien keinojen löytäminen voi olla vaikeaa. Osku-mallissa osatyökykyiselle nimetään henkilökohtainen työkykykoordinaattori, joka auttaa kokonaisuuden räätälöinnissä. – Oli tilanteeseen sopiva ratkaisu mikä tahansa, se tulisi koota ajoissa. Mitä kauemmin asian kanssa odotetaan, sitä enemmän sen korjaaminen vaatii. Kun reititykset ovat kunnossa, ihminen pääsee etenemään sujuvasti kohti päämääräänsä, Tiainen toteaa. Oskun tavoitteena on tukea osatyökykyisen jäljellä olevaa työkykyä ja sen käyttöön saamista. – Meillä on totuttu tuijottamaan vain vajavaisuuksiin. Ihmiset eivät aina kykene itsekään näkemään osaamistaan ja lahjakkuuksiaan. Oskussa näkökulmaa käännetään myönteiseksi keskittymällä ihmisen vahvuuksiin. Moni osatyökykyinenkin haluaa töihin Muistisairaus etenee hitaasti MUISTI Suomessa arviolta 7 000 työikäistä sairastaa vakavaa, etenevää muistisairautta. Kun tutun työkaverin käyttäytyminen alkaa muuttua, työpöydälle kertyy tekemättömien töiden pinoja ja työ ei suju entiseen malliin, pitäisi herätyskellojen Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön tutkimusjohtajan Merja Hallikaisen mukaan soida. – Kyseessä voi olla etenevä muistisairaus, joka oireilee kaikin muin keinoin paitsi muistioireilla. Yksi selkeä oire on työn hallinnan menetys. Varsinaiset muistioireet saattavat tulla vasta vuosien mittaan, Hallikainen kertoo. Liikunnan puute on lihavuutta pahempi tappaja LIIKUNTA Liian vähäinen liikunta on tuoreen tutkimuksen mukaan suurempi terveysriski kuin ylipaino. Yli 300 000 eurooppalaismiehen ja -naisen seurantatietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan vähäinen liikunta lisää kuolemia kaksinkertaisesti pelkkään ylipainoisuuteen verrattuna. Tulosten perusteella vähäiseen liikuntaan liittyvät riskit pienenisivät hyvin vähäisillä muutoksilla. Tuskin lainkaan liikuntaa harrastavalle jo 20 minuuttia lisää reipasta kävelyä päivässä voi pidentää elinikää. Liikunnan lisääminen pienensi tutkimuksessa riskejä myös ylipainoisilla riippumatta mahdollisesta painonlaskusta, mutta vaikutus kuolleisuuteen oli normaalipainoisilla suurempi. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Suomessa asiasta kertoi Lääkäriseura Duodecim nettisivuillaan. Pyllähtäminen uhkaa työmatkalaista LIUKKAUS Joka vuosi kymmenet tuhannet suomalaiset liukastuvat talvisin. Luku ei ole pieni, jos ottaa huomioon sen, miten moni näistä liukastumisista johtaa vakaviin loukkaantumisiin ja poissaoloihin töistä. Liukkaimpina päivinä, jolloin jään päälle on satanut lunta tai vettä, työmatkatapaturmia sattuu satakertaisesti verrattuna tavalliseen kesäpäivään. VTT on arvioinut, että liukastumisiin liittyvistä sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksistä aiheutuu jopa 2,4 miljardin euron kustannukset. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk, henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1503_1-23.indd 17 10.2.2015 10:50:46
3 19.02.2015 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A VES A MA TTI V Ä ÄRÄ 18 Järjestäytymisaste on pidettävä korkeana, ettei yleissitovuus horju. Tuominen kuvaa, että hän joutuu usein oikomaan eritoten nuorten työntekijöiden käsitystä siitä, että YTK olisi ammattiliitto. – YTK on edelleenkin vaan työttömyyskassa, ja sitä paitsi työnantajapuolen järjestämä kassa. Se ei hoida edunvalvontaa eikä se neuvottele tesseistä. Sairauslomat, pekkaspäivät ja vuosilomat on liitto neuvotellut! Puoluepolitikointi voi karkottaa etenkin nuoria pois ay-liikkeestä. Tuominen vaatii, että ammattiyhdistysliikkeen on keskityttävä todelliseen tehtäväänsä, työntekijöiden oikeuksien valvomiseen. – Ei pidä kiistellä siitä, onko ehdotus tullut vasemmistolta vai demareilta. Poliittinen kanta ei saa ratkaista, asioita on hoidettava. Yhteiskunnallista ajattelua, varsinkaan näin eduskuntavaalien alla, Tuominen ei sen sijaan kehota kaihtamaan. Hän muistuttaa kokoomuslaisen pääministeri Alexander Stubbin kannanotosta. – Stubb sanoi justiinsa, että tessi pitäisi heittää nurkkaan. Miettikää nyt vähän tällaisten poliittisten henkilöiden lausahduksia! On todella tärkeää, että jokainen pohtii tarkkaan, kenelle vaaleissa antaa arvokkaan äänensä. Omassa luottamusmiestyössään Tejaralla Tuominen aikoo jatkaa vanhaa hyväksi koettua taktiikkaansa. Sitkeästi ja sinnikkäästi neuvotellen asiat ovat aina ratkenneet. a TOIMIJA ”En usko, että kaikille ulkomaalaisille maksetaan TES:n mukaista palkkaa.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Ari Tuominen TYÖPAIKKA Telakka ja Rakennustyöt Tejara Oy, Ihode TYÖNTEKIJÖITÄ 80 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2009–2010, pääluottamusmies 2011– YLEISSITOVUUS takaa sen, että myös työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja noudattaa työehtosopimuksen vähimmäisvaatimuksia. Harmaa hallintaan Halvemmat ulkomaalaiset alihankinta firmat tulevat tekemään aina vain isomman osan työstä. Näin käy, jollei harmaata taloutta saada kuriin, varoittaa telakoilla urakoivan Tejaran pääluottamusmies Ari Tuominen. – Voidaanhan sitä puhua. Mutta epäilenpä, ettei heille kaikille makseta tessien mukaista palkkaa. Virallista kantaa en voi ottaa, sillä asiaa on vaikea kontrolloida. Ulkomaalaiset työntekijät eivät pura huoliaan alihankkijan pääluottamusmiehelle. Mutta ulkomaalaisten tyystin tyssänneet käynnit on havaittu Meyerin telakan omienkin luottamusmiesten kopilla. Ulkomaalaisten ongelmat eivät kuitenkaan ole millään lailla vähentyneet. Onko siis kyse lisääntyneestä uhkailusta ja pelottelusta? – Saattaa olla. Todennäköisesti he eivät uskalla valittaa asioistaan, Tuominen arvioi. Hän kuvaa, että portin sisäpuolelle ei rikollista toimintaa tuoda, eikä hän voi virallisesti sanoa, että sellaista olisi. Mutta pääluottamusmies uumoilee, ettei uhkailua temmata tuulesta tarinoihin ja elokuviin. Kenen Tuomisen mielestä pitäisi puuttua asiaan? Verottajan, työja elinkeinoministeriön, Metalliliiton ja muiden ammattiliittojen? – Sieltähän niitä nimiä alkaa tulla. Yksittäinen luottamusmies on Tuomisen mukaan melko voimaton korjaamaan tällaisia asioita. Luottamusmiehet eivät istu urakkaneuvotteluissa. Kyse on siitä, voittavatko rehelliset yritykset vai palkkoja polkevat yritykset urakkakilpailuja. Kun urakoista sovitaan, tuottoa tavoitteleva tilaajayritys etsii sitä halvinta tarjousta. Harmaata taloutta pitäisi Tuomisen mielestä kaiken kaikkiaan torjua nykyistä tehokkaammin. Hän ei ole varma, onko rakennusteollisuuden veronumerojärjestelmä purrut suurimpaan osaan tuon alan hämäristä töistä. Käytännön tehokkaita toimia tarvitaan kuitenkin myös metallialalla. NOLLAT POIS Tuominen on saanut helposti allekirjoituksia Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Operaatio on juuri sellaista toimintaa, minkä pitäisi kukoistaa Metalliliitossa. Tämä ei ole ainoa ajankohtainen asia. – Meidän ei pidä missään nimessä antaa myöten siinä, että työehtosopimusten yleissitovuus poistuisi! Ari Tuominen siirtyi levysepän töistä hankintamieheksi vuosi sitten. Tejaran eli Telakka ja Rakennustyöt Oy:n pääluottamusmiehen pestissä hänellä on juuri alkanut kolmas kausi. Tejaran pääpaikka on Ihodessa Rauman lähellä. Ihoden verstaalla uurastaa parikymmentä työntekijää. Loput kuutisenkymmentä paiskivat töitä komennuksilla eri telakoilla. Haastattelun alla Tuominen on esitellyt juuri valmistuneen suuren peltityön TUI-risteilijän uumenissa Meyerin telakalla Turussa. Pakokaasukuilu valtaisine villalla vuorattuine putkineen on valmis ja odottaa, että risteilijän loputkin varustelutyöt saadaan valmiiksi ja laiva vesille toukokuussa. Laivan ylimmälle kannelle vievän henkilöhissin opastaulussa lukee ”ylös” ja ”upp” säntillisellä, painetulla tekstillä. Niiden viereen on raapusteltu eri väreillä ja eri harakanvarpailla samat ohjeet kuudella muulla kielellä. – 2000-luvun alussa telakoiden aliurakoitsijat olivat enimmäkseen suomalaisia, ja niillä oli suomalaiset työntekijät. Ei ole enää, toteaa Tuominen. Virolaiset, liettualaiset, latvialaiset, venäläiset, ukrainalaiset, keitä kaikkia nämä työntekijät ovatkaan, he ovat nyt samassa tilanteessa kuin kymmenet ja kymmenet tuhannet suomalaiset 1960ja 1970-luvuilla. Suomalaiset lähtivät Ruotsiin siirtotyöläisiksi, nyt metallityöläiset Baltiasta ja paljon kauempaakin tulevat Suomeen pitääkseen itsensä ja perheensä leivän syrjässä kiinni. MITKÄ PALKAT, MITKÄ EHDOT? Suomen lakien ja metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaan ulkomaalaisille vuokramiehille ja alihankkijoiden työntekijöille on maksettava TES:n eli työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Muutoinkin on noudatettava kaikkia työntekijöitä suojaavia vähimmäisehtoja. Voidaanko ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla puhua tesseistä? AHJ1503_1-23.indd 18 10.2.2015 10:50:46
19 ”En usko, että kaikille ulkomaalaisille maksetaan TES:n mukaista palkkaa.” Harmaa hallintaan AHJ1503_1-23.indd 19 10.2.2015 10:50:50
Kauan kaivattu uudistus Uusi yhdenvertaisuuslaki tuo monia parannuksia. Tärkein on se, että palkkakartoitus vahvistuu osana tasa-arvosuunnitelmaa. Vuosia valmisteltu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden alusta. Se parantaa yhdessä tasa-arvolain muutoksen kanssa syrjintäsuojaa ja täydentää vuosina 1995 ja 2005 säädettyjä tasa-arvolakeja. Metalliliiton tavoiteohjelma Syrjimätön toimintaympäristö -koulutusmateriaali on uudistettu. Tavoiteohjelma määrittää liiton tasa-arvoja yhden vertai suustyön sisältöä sekä tavoitteita ja perustuu liiton arvoihin. Murikka-opiston täydennyskurssi luottamushenkilöille Yhdenvertaisuus työpaikoilla -kurssit 23.–25.3. ja 2.–4.11. Lisäksi työpaikkojen tasa-arvotyöryhmät voivat tilata koulutusta liitolta. Tasa-arvon tasku vihko on tukimateriaali työpaikoille. Sitä voit tilata materiaalitilaus lomakkeella (www.metalliliitto.fi), Metalliliiton postituksesta puh. 020 77 41026 tai postitus@metalliliitto.fi. metalliliiton tavoiteohjelma SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMP ÄRISTÖ KoUl UtUS ainei Sto 3 19.02.2015 20 TEK S TI JUKK A NORTIO K UVITUS KRIS TA P ARTTI S A GUR Tällä hetkellä palkkakartoituksia tehdään monella tavalla, koska niiden tekemistä ei ole tarkasti määritelty. Kartoitusten tekeminen on usein satunnaista, eikä niiden tuloksia aina hyödynnetä. Uudistus korostaa aiempaa enemmän työntekijöiden ja työnantajien yhteistyötä palkkakartoitusten teossa. ERILAISET TYÖT Metallin työpaikoilla palkkaerot syntyvät, koska työt ovat jakautuneet selvästi miesten ja naisten töihin. – Naisten työt asettuvat alemman vaatimustason töihin. Näin syntyy eroja niin, että naisten euro on meillä metallissa 87 senttiä. Tämä on kuitenkin parempi kuin ammateissa keskimäärin oleva 83 senttiä, sanoo Metalliliiton tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Toisaalta käytössä oleva Parake-järjestelmä edistää palkkatasa-arvoa. ”Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä” Teknologiateollisuuden TES allekirjoituspöytäkirja 18§ ”Edistämme tasa-arvoa omassa toiminnassamme sekä tavoitteissamme työelämän ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Tasa-arvolla tarkoitamme sekä tasa-arvolain että yhdenvertaisuuslain mukaista tasa-arvoa.” Metallityöväen Liiton tasa-arvo-ohjelma LIITON Tasa-arvo ohjelma TavoITTeeT • edistäätasa-arv oakaikessa päätöksenteo ssa • kehittääedun valvontaa • edistäätasa-arv osuunnittelua yrityksissä • vaikuttaaasen teisiinsyrjinnän ja häirinnäntorjumiseksi • edistäätyöjaperhe-elämän yhteensovit tamista • ottaahuomio ontasa-arvo koulutus-,tied otus-ja jäsentoiminnassa Jokaisella työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-arvoa tavoitteellise sti ja suunnitelmal lisesti Tasa-arvolak I – Työelämän keskeInen lakI Lain TarkoiTu S on • estääsyrjintää • edistäätasa-arv oa Laki vELvoiTT aa... työnantajia ,viranomaisia jaoppilaito ksia edistämään tasa-arvoata voitteellisesti jasuunnitelmallisesti TaSa-arv oLain vaLvonTa • tasa-arvovaltuutet tuja-lautak unta valvovattasa-arv olainnoudat tamista. • tasa-arvovaltuutet tuneuvooja antaaohjeita tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä, puh.0295163 554 www. tasa-arvo.fi Työpaikalla lain noudattamista valvoo luottamusmie s Muutakin kuin sukupuolikysymys ? ? Yhdenvertaisuuslailla syrjintää torjutaan laajalla rintamalla. Sen piiriin kuuluvat muun muassa etniseen, uskonnolliseen tai sukupuoliseen suuntautumiseen, kieleen tai sairauteen liittyvä syrjintä. Laki kattaa myös erilaiset työnteon muodot. – Vuokratyövoiman käyttö lisääntyy metallin työpaikoilla. Yhdenvertainen kohtelu omien ja vuokratyöntekijöiden välillä korostuu, Metalli liiton tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja Satu NurminenHämäläinen sanoo. Monikulttuurisuus ja monikielisyys lisääntyvät kovaa vauhtia työpaikoilla. – Eri kieliä puhuvien työntekijöiden on saatava työhön liittyvät ohjeet ja ammattisanaston sellaisella kielellä, jota he ymmärtävät. Tämä on tärkeää jo työturvallisuuden kannalta, Kirsti Anttila sanoo. Työhön opastaminen voidaan toteuttaa joko antamalla suomen kielen koulutusta tai perehdyttämällä työntekijät tehtäviinsä heidän osaamallaan vieraalla kielellä. Työnantajien on kohdeltava tasavertaisesti myös erilaisissa elämäntilanteissa olevia työntekijöitä. – Työntekijöillä pitää olla tasa-arvoiset mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin. Tämän pitää koskea pienten lasten vanhempien lisäksi esimerkiksi keski-ikäisiä työntekijöitä, joilla on tarvetta huolehtia ikääntyvien vanhempiensa asioista. Perhevapaiden yhdenvertainen käyttö korostuu, kun tuoreet tasa-arvoasenteet alkavat näkyä työpaikoilla. – Nuoret isät ovat valveutuneita ja he haluavat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Heillä pitää olla tähän aidosti mahdollisuus, Anttila muistuttaa. Yhdenvertaisuuden pitää kattaa myös koulutus niin, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan. Myös työnkierrossa ja rekrytoinnissa työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuslaki on ollut useamman kerran Metalliliiton tasa-arvotoimikunnan käsittelyssä. Toimikunta on antanut lausuntoja siitä ja tehnyt muutosehdotuksia. Lain valvonta ja sen rikko misesta seuraavat rangaistukset ovat olleet lainvalmistelun kuuma peruna. – Valvonnasta vastaa aluehallintovirasto, joka on huolehtinut aiemmin myös tasa-arvolain valvonnasta. Nähtäväksi jää, miten heidän resurssinsa riittävät tähän, Nurminen-Hämäläinen sanoo. – Työpaikoilla toimivat työnarviointityöryhmät toimivat hyvin, kun ne määrittävät säännöllisesti työnkuvat ja vaativuusryhmät. Tätä kautta tasa-arvo toteutuu palkkauksessa niin, että samasta työstä ja pätevyydestä maksetaan sama palkka, Anttila toteaa. EDISTYSTÄ ARJESSA Lahtelainen Kemppi Oy on osallistunut Tasaarvon kehittäminen teknologiateollisuudessa -hankkeeseen. Sen aikana tuotettiin tasa-arvosuunnitelma. Kempin luottamusmies Jarkko Jokinen kertoo kokemuksistaan. – Rakensimme tasa-arvosuunnitelmamme pitkälti henkilöstökyselystämme saadun palautteen perusteella. Nostimme siihen aluksi muutaman tärkeän asian, joiden edistymistä seuraamme vuosittain. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo nousi heti ylivoimaisesti tärkeimmäksi. Jo muutaman vuoden työllä saimme tämän asian kuntoon. AHJ1503_1-23.indd 20 10.2.2015 10:50:51
Tasa-arvon tasku vihko on tukimateriaali työpaikoille. Sitä voit tilata materiaalitilaus lomakkeella (www.metalliliitto.fi), Metalliliiton postituksesta puh. 020 77 41026 tai postitus@metalliliitto.fi. todistus työssäolosta, jos eri yrityksessä töissä oleva isä jäi hoitamaan lasta kotiin. Tämä poistettiin ja näin lisättiin luottamusta työntekijöitä kohtaan. – On tärkeää muistaa, että tasa-arvosuunnitelmaan nostetaan kerrallaan vain muutamia tärkeitä asioita, joita lähdetään korjaamaan. Asioiden kehittymistä pitää muistaa seurata mittareilla. Meillä seuranta on osa yt-toimikunnan säännöllistä työtä, Jokinen sanoo. – Olemme korjanneet myös määräaikaisuuksia koskeneet epäkohdat. Ongelmana oli määräaikaisuuksien paljous sekä jatkuvat ketjutukset. Kun tämä asia kirjattiin tasa-arvosuunnitelmaan, asioita lähdettiin mittaamaan ja toimenpiteitä tekemään, tilanne parani huomattavasti, Jokinen sanoo. Jokisen mukaan sairaan lapsen hoitoon liittynyt uudistus on ollut kolmas tärkeä muutosasia. Aiemmin äidin työnantajan piti toimittaa isän työnantajalle Työsyrjinnälle nollatoleranssi ? ? Terveydentila on yleisin syrjintä peruste työelämässä. Muita yleisiä syitä työsyrjintään tai eriarvoiseen kohteluun ovat sukupuoli ja ikä sekä etninen tai kansallinen alkuperä. – Jokainen syrjintätapaus on liikaa. Yhteisenä tavoitteena on oltava syrjinnän nollatoleranssi, työministeri Lauri Ihalainen linjaa. Työja elinkeinoministeriön tuoreessa Työsyrjinnän seuranta Suomessa -tutki muksessa tarkastellaan työsyrjintään liittyviä tietoja useista eri lähteistä, kuten viranomaisaineistoista, kyselytutkimuksista sekä rekisteriaineistoista. Kyselytutkimusten perusteella syrjintää tai eriarvoista kohtelua havaitaan tai koetaan lainsäädännössä kielletyistä perusteista yleisimmin terveydentilan takia. Myös ikä ja suku puoli ovat yleisiä syrjintäperusteita. Ikääntyvien ja naisten kokema syrjintä työpaikalla on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Kuitenkin työnsaannissa yli 55 vuoden ikä nähdään esteenä. LÄHDE: Tilastokeskus, Työolotutkimus Terveydentila/vajaakuntoisuus Ikä (vanhat) Ikä (nuoret) Sukupuoli (naiset) Puutteellinen kielitaito Perheellisyys/raskaus Kansallisuus/ihonväri Poliittiset mielipiteet/ay-toiminta Seksuaalinen suuntautuneisuus Sukupuoli (miehet) 12 9 8 6 6 4 4 3 2 2 Syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikalla havanneiden osuus, % 2013 – Pidän rohkaisevana sitä, että pitkällä aikavälillä naisten kokema syrjintä on vähentynyt, ministeri Ihalainen sanoo. Työsuojeluviranomaisen aineistoissa syrjintäyhteyden otoista tai -epäilyistä runsas kymmenesosa liittyi sukupuoleen tai perhevapaisiin. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu saa vuosittain useita kymmeniä työelämän syrjintään liittyviä yhteydenottoja. a Työsyrjinnän seuranta Suomessa -tutkimus löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut. KANSALAISALOITE LOPPU NOLLATUNTISOPIMUKSILLE kansalaisaloite.fi ALLEKIRJOIT A Osallis tu mielenilmauk siin 21.2 . OULU JA TURKU 28.2 . HEL SINKI JA KUOPIO Liit y tukijak si lähde keräämään allekir joituk sia. AHJ1503_1-23.indd 21 10.2.2015 10:50:53
3 19.02.2015 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRROK SET KRIS TA P ARTTI 22 NÄKEMYS Verot ylös vai alas? Johtaja SEIJA ILMAKUNNAS Palkansaajien tutkimuslaitos ? Veronkevennyksiin ei oikein näytä olevan käytännössä mahdollisuuksia. ?Kysymys on siitä, miten tehokkaasti verotuksella kerätyt varat käytetään. ?Veronkevennyksiä voi tehdä yhtäällä, jos toisaalla kiristetään veroja. PITÄISIKÖ VEROTUSTA KEVENTÄÄ? SEIJA ILMAKUNNAS: Siihen ei oikein näytä olevan käytännössä mahdollisuuksia. JUSSI MUSTONEN: Kyllä pitäisi. MIKSI? ILMAKUNNAS: Julkisen talouden tilanne on sellainen, että kasvun hyytyminen on hyydyttänyt myös veropohjien kehityksen ja julkinen talous on alijäämäinen. Ainakin tässä on aika isot reunaehdot. MUSTONEN: Pääpainon pitää olla työn verotuksen keventämisessä siitä yksinkertaisesta syystä, että me tarvitsemme lisää ostovoimaa, lisää kannustimia työn tekemiseen ja lisää mahdollisuuksia tuottavuuden nostoon. Näissä veronkevennykset toimivat. LISÄISIKÖ VEROTUKSEN KEVENTÄMINEN TALOUSKASVUA? ILMAKUNNAS: Tutkimuksellinen näyttö tästä on aika ohut. Tutkimuksissa, joissa on verrattu talouskasvua eri veroasteen maissa, ei selkeää tutkimuksellista näyttöä tällaisesta ole. Kysymys on siitä, miten tehokkaasti verotuksella kerätyt varat käytetään. Suomessa on tehokas julkinen sektori. MUSTONEN: Lisäisi, koska kireä verotus on kasvun este. Pelkästään työn verotuksen keventäminen tarkoittaa, että syntyy välittömästi ostovoimaa, joka tarkoittaa että syntyy kulutusta. Tämä taas kertautuu talouden normaalien kerrannaisvaikutusten kautta. Nämä ovat välittömiä vaikutuksia. Seuraavat vaikutukset tulevat pidemmällä aikavälillä työn tarjontaan liittyvistä valinnoista. Vielä pidemmällä aikajaksolla verotus vaikuttaa myös opiskelupäätöksiin, itseensä investoimispäätöksiin ja urakehityspäätöksiin. TYÖTÄÄN LOPETTELEVA HALLITUS ON LÄHINNÄ KIRISTÄNYT VEROTUSTA. ONKO SE TOIMINUT OIKEIN VAI VÄÄRIN? ILMAKUNNAS: Hallitus on kyllä kiristänyt veroja, mutta leikannut myös menoja. Valtiontalouden osalta näyttäisi siltä, että menoleikkaukset koko hallituskauden aikana ylittävät veronkiristykset. Yritysten maksamaa yhteisöveroahan myös kevennettiin lähes miljardilla eurolla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK puhuu usein kunnallisverotuksen kiristymisestä, kun kuntien tuloveroprosentit ovat nousseet. Täytyy muistaa myös vähennysten kehitys. Tässä mielessä kunnallisverojen kehitys ei ole ollut kiristävä. Efektiivisessä verotuksessa kunnallisveroaste on edelleen sama kuin ennen finanssikriisiä. MUSTONEN: Siinä mielessä hallitus on toiminut väärin, että se on painottanut sopeutustoimissaan liikaa veronkiristyksiä. JOS VEROTULOT PIENENEVÄT, MILLÄ HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JATKOSSA RAHOITETAAN? ILMAKUNNAS: Hyvinvointiyhteiskunta lepää ennen kaikkea kuntien harteilla, missä nyt ovat pinnalla sote-asiat. Sote-uudistuksen menohillintätavoitteeksi on asetettu noin 170 miljoonaa euroa per vuosi vuodesta 2017 alkaen seuraaville viidelle vuodelle. Se on kovin vaatimaton tavoite näin isoon rakenneuudistukseen. MUSTONEN: Jotta hyvinvointiyhteiskunta ylipäätänsä voidaan rahoittaa, tarvitaan taloudellista toimeliaisuutta, kasvua ja työllisyyttä. Verotuksen keventäminen tukee sitä. Emme mekään kuitenkaan siitä lähde, että työn verotuksen keventäminen rahoittaisi itse itsensä sataprosenttisesti. Jos tukahdutamme alla olevan talouskasvun, johon meidän mallimme viime kädessä perustuu, se johtaa tulevien vuosien ja sukupolvien kannalta hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden romahtamiseen. AHJ1503_1-23.indd 22 10.2.2015 10:50:53
19.02.2015 3 23 Verot ylös vai alas? Johtaja JUSSI MUSTONEN Elinkeinoelämän keskusliitto ? Työn verotuksen keventäminen lisää ostovoimaa ja mahdollisuuksia tuottavuuden nostoon. ? Hallitus on painottanut sopeutustoimissaan liikaa veronkiristyksiä. ? Kevennyksestä hyötyvät kaikki, jotka saavat enemmän rahaa käteen. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki PITÄISIKÖ JOITAKIN VEROJA KIRISTÄÄ LISÄRAHAN SAAMISEKSI? ILMAKUNNAS: Veronkevennyksiä voi tehdä yhtäällä, jos toisaalla kiristetään veroja. Esimerkiksi kiinteistöverotuksen taso on Suomessa alhainen ja sitä voisi korottaa. Myös verovähennyksiä voisi karsia. Veropohjien reikien tukkiminen ylipäänsä on yksi mahdollisuus. Siitä puhutaan juhlapuheissa, mutta käytännössä tehdään päinvastoin. MUSTONEN: Aina voidaan tarkastella erilaisia yhdistelmiä ja sitä, onko jossakin mahdollisuuksia kiristää. Meidän lähtökohtamme kokonaisveroasteessa on ollut, että ei tarvita tasapainottelua eikä nollasummapeliä. Pitää lähteä selkeästi veronkevennyksiin. Meidän tavoitteemme on verotuksen keventäminen neljällä miljardilla eurolla hallituskauden aikana, mikä tarkoittaisi nykyisillä bkt-ennusteilla noin kahden prosenttiyksikön suuruista veroasteen alennusta. Se ei ole aiempaan verrattuna poikkeuksellisen suuri tai harvinainen. Joskus on menty myös toiseen suuntaan. JOS VEROTUSTA KEVENNETÄÄN, KENELLE LASKU LANKEAA? ILMAKUNNAS: Riippuu siitä, mitä veroja kevennettäisiin. EK puhuu julkisista palveluista, joita heidän mielestään pitäisi karsia usealla miljardilla. Tulonsiirroista he eivät tällä kertaa puhu ohjelmassaan. Kyse on eniten naisten työpaikoista, joista 40 prosenttia on julkisella sektorilla. Tässä on hyvin selvä tasa-arvoulottuvaisuus, kun puhutaan tämän kokoisista leikkauksista julkisella sektorilla. Tämä iskisi julkisten palveluiden tasoon, esimerkiksi vanhusten hoivaan ja lastenhoitoon. MUSTONEN: Kevennyksestä hyötyvät kaikki, jotka saavat niiden ansiosta enemmän rahaa käteen. Me ajattelemme kokonaisuutta ja lähdemme siitä, että myös julkisen menotalouden puolella tehdään säästöjä ja priorisointeja. Kun lisätään tehokkuutta, ei tarvitse päätyä tilanteeseen, jossa velkaantuminen lähtee hallitsemattomaan nousukierteeseen. Kun ottaa huomioon välittömät kulutusverot, joita veronkevennyksistä saadaan kulutuksen kautta takaisin, ja muut vaikutukset, olemme laskeneet, että vaikutus julkisen talouden kannalta on suuruusluokaltaan noin kolme miljardia euroa. MITÄ SUOMEN TALOUDEN NOUSUN ETEEN VOISI VIELÄ TEHDÄ? ILMAKUNNAS Suomi elää nyt isoa rakennemuutoksen aikakautta ja helppoja ratkaisuja ei ole. Eurokriisin hellittäminen voi auttaa suhdanneongelmissa. Myös euron kurssin heikkeneminen saattaa auttaa. Poppakonstit ovat vähissä. T&K-asiat on pidettävä kunnossa ja julkisia investointeja pitäisi saada liikkeelle. Tarvitaan lyhyen tähtäimen investointiohjelma ja pitkän ajan menohillintäohjelma julkiseen talouteen. MUSTONEN: Me olemme pohtineet kuinka paljon enemmän vuonna 2000 määriteltyä hyvinvointipalveluiden tasoa on nostettu kuin väestön rakennekehitys ja muut reaaliset tekijät olisivat vaatineet. Aiemman tason palauttaminen olisi menotasoissa 4–5 miljardin säästö. Jos otettaisiin edes kaksi kolmasosaa tai puolet siitä, oltaisiin noin kolmessa miljardissa. Tämä tarkoittaa lähinnä rönsyjen karsimista, yli sen hyvinvointipalvelutason menevien korotusten siivoamista takaisin tasoilleen. Sitä kautta voimme miettiä mitoitusta. Yksityiskohtaiset kohteet ovat poliittisia valintoja, eikä meillä ole asiantuntijoita niiden järjestykseen panemiseksi. EFEKTIIVINEN VEROTUS Kunnallisverotus on efektiivistä, koska siinä tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. VEROPOHJIEN REIÄT Veropohjassa on reikiä, jos samankokoisista tuloista peritään erisuuruista veroa. T&K Kirjainyhdistelmällä tarkoitetaan tutkimusta ja tuotekehitystä. AHJ1503_1-23.indd 23 10.2.2015 10:50:54
24 TYÖTILA OLP-Tuotanto Oy, Vantaa, 14. tammikuuta KUVA PETRI PUROMIES AHJ1503_24-48.indd 24 10.2.2015 9:48:56
25 AHJ1503_24-48.indd 25 10.2.2015 9:49:23
3 19.02.2015 26 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A T PETRI PUROMIES UUTUUS! Verraton tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! $ Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva MicroTon-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Hörapparat Ahjo nr 01 2014_Hörapparat Ahjo nr 01 2014 2013-12-11 16:15 Sida 1 Helmikuun 2. päivä Helsingin Postitalolle saapui noin 40 potentiaalista tulevaa kansanedustajaa. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajaehdokkaille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa alustuksen pitivät Metallin puheenjohtaja Riku Aalto sekä Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Aalto ja Turunen keskittyivät niihin asioihin, joista työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt ovat suurin piirtein yksimielisiä: tarvitaan pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen strategia, julkiset hankinnat on saatava kotimaista tuotantoa tukeviksi ja laadukas koulutus on turvattava. Eduskuntavaalit tulevat taas. Taloustaantumassa tarve teollisuuspolitiikkaa ymmärtäville päättäjille on suurempi kuin koskaan. Teollisuuden tajulle tilausta 12 PAIKKAKUNTAA Metalliliitto ja työn antaja liitto Teknologiateollisuus järjestivät tammi–helmikuussa kansanedustajaehdokkaille valtakunnallisen keskustelutilaisuuskiertueen Suomen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta. – Jos unohdatte tästä keskustelusta kaiken muun mutta muistatte yhden asian, niin se yksi asia saisi olla, että koulutus on viimeinen, mistä pitää säästää. Ei leikata peruskoulusta, ei ammattikoulutuksesta, ei yliopistoista. Osaaminen on vientiteollisuuden menestyksen perusta tulevaisuudessakin, tiivisti Riku Aalto. Esimerkkiyritykseksi paneelissa oli valittu nostolaitteita valmistava Konecranes Finland Oy. Yritystä edustivat toimitusjohtaja Asko Torkki ja Hyvinkään toimipisteen pääluottamusmies Pasi Karttunen. Torkki korosti osaavan ja innovatiivisen henkilökunnan merkitystä tuotekehityksen kannalta. Karttunen puhui metallialan imagosta ja halusi irti näköalattomasta pessimismistä. – Ei saisi itse julistaa, että me ollaan menneisyyden ala ja kaikki teollisuus lähtee Suomesta pois. Konecraneskin aikanaan laajensi Kiinaan ja kyllä se kieltämättä herätti meillä paljonkin epäluuloja, että kuinkahan tässä vielä käy. Mutta ne meidän pahimmat pelot eivät kuitenkaan toteutuneet, ja osittain on myös töitä tullut sieltä takaisin. Ongelmaksi Karttunen näki kuitenkin ylitiukat työsuojelupykälät, jotka estävät alle 18-vuotiaita tekemästä teollisuuden työpaikoilla ns. oikeita töitä. – Nuoret saavat kuvan, että metallialan hommat ovat lattioitten siivoamista ja peukaloitten pyörittelyä, Karttunen sanoi. KULUTUSTAVAROIDEN VIENTIÄ LISÄÄ? Kansanedustajaehdokkaiden puheenvuoroissa kyseltiin muun muassa konkreettisia päätöksiä ja sitä, millaisia toimenpiteitä Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden mielestä tarvittaisiin – varsinkin, kun maailmanlaajuinen lama painaa vientiä alas ja Suomessa huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. – Yritysten yhteisöveron alentaminen ei ainakaan näytä toimineen, joten mitä sitten kuuluisi tehdä, sanoi Uudenmaalla ehdolla oleva Jouni Linden (vas.). Helsinkiläisehdokas Jaakko Meretniemi (sd.) ihmetteli, miksi Suomessa ei tuoteta kulutustavaroita samaan tapaan kuin Ruotsissa; onko syynä suomalaisten heikko myyntiosaaminen vai missä on ongelma? – Suhteessa naapurimaihin kulutustavaroiden vientiä on meillä vähän, voisihan se osuus mielellään olla suurempikin, muotoili Teknologiateollisuuden Jorma Turunen. – Sitä myyntiasiaa minäkin olen miettinyt. Että jos on kaksi samanlaista firmaa naapurissa, jotka tekevät samanlaisia koneita, niin toinen pystyy myymään ne maailmalle ja toinen ei, sanoi Riku Aalto. a Eduskuntavaalit 2015 Vaalipäivä 19.4. Ennakkoäänestys 8.–14.4. Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden toiveet tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle ? Suomeen pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen strategia ? Vientirahoituksen tukijärjestelmä kilpailijamaiden tasolle ? Julkiset hankinnat kotimaista tuotantoa tukeviksi ? Tekesin rahoitus turvattava ? Oppisopimuskoulutusta nykyistä useammalle ? Työvoimapoliittinen koulutus yhteismitalliseksi ammatillisen koulutuksen kanssa ? Suomi omavaraiseksi sähköntuotannossa ? Pysäytettävä hiilivuoto eli teollisuuden siirtyminen ympäristönormeista piittaamattomiin maihin Riku Aalto ja Jorma Turunen selvittivät omia teollisuuskantojaan. Ehdokkaat esittivät kysymyksiä ja kertoivat omia ajatuksiaan. AHJ1503_24-48.indd 26 10.2.2015 9:49:25
UUTUUS! Verraton tuote! Vihdoinkin kuulet kaiken selvästi! Kuulo kuin vahtikoiralla! Ero on huima tällä kuulonvahvistimella. • Radion ja TV:n kuuntelu on helpompaa • Helppoa kuulla väkijoukossa ja puheen sorinassa • Koet linnunlaulun uudelleen Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin tilaa nyt! $ Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 • Kuulonvahvistin on varustettu Micro-Ton Prosessorilla, jonka maailman johtavat micro elektroniikan ammattilaiset ovat kehittäneet • Tietysti ladattava, joten säästät kymmeniä euroja • Lisäksi kaupan päälle käytännöllinen säilytyskotelo Mikrofoni USB kontakti lataukseen Vahvistin Äänensäätö On/Offnappi Pestävät korvatulpat Kevyenkevyt ja niin pieni, että se mahtuu sormustimeen. Aseta se helposti ja siististi korvaan. Ihon värinen tuskin näkyvä. Koko 1,4 x 2 x 1,8 cm. Johdollinen laturi mukana.. CE-hyväksytty kuuloavustin, jossa on TUV testattu VDE-adapteri. Tekniset ohjeet mukana. RUNSAASTI ETUJA! TEKNINEN IHME! Kuulet puheen 15 m etäisyydeltä tarvitsematta laittaa kättä korvan taakse! LUPAUKSEMME Säästä satoja euroja!! meidän hintamme 79,90 Täysi tyytyväisyys tai rahat takaisin Sinun ei tarvitse enää koskaan sanoa: ANTEEKSI MITÄ SANOIT! Tämän loistavan kuulokojeen avulla kuulosi on kuin vahtikoiralla. Laite on helppo ja huomaamaton. Ero on huomattava ja jatkossa tuskin haluat olla ilman kuulokojettasi. Puhe ja äänet ovat selvempiä ja ärsyttävä taustahäly häviää. Kuulet lopultakin selkeästi tavallisen keskustelun ja useamman henkilön samanaikainen puhe kuuluu selvästi. Sinun ei tarvitse koko ajan kysyä: anteeksi mitä sanoit! Äänen vahvistaa huomaamattoman laitteen sisällä oleva MicroTon-Prosessori. Laite on helppo laittaa korvaan ja se tuskin näkyy. Suo itsellesi mahdollisuus kuulla selvemmin ja tilaa laite nyt! Tuotenro Y4010 Kuulonvahvistin Hinta 79,90 LADATTAVA jossa laturi mukana unohda kalliit patterien vaihdot LATURI! ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Hörapparat Ahjo nr 01 2014_Hörapparat Ahjo nr 01 2014 2013-12-11 16:15 Sida 1 AHJ1503_24-48.indd 27 10.2.2015 9:49:25
28 3 19.02.2015 TEK S TI JOHAN L UND K Ä ÄNNÖ S SUVI S AJ ANIEMI K UV A T LEIT A GO NARIB 28 Windhoek NAMIBIA Solidaarisuushanke Namibiassa on tukenut veljesliittomme MANWU:n järjestämistyötä, toimitsijoiden ja luottamusmiesten koulutusta ja Aidsin vastaista työtä. Namibialaiset ovat toteuttaneet suunnitellut asiat esimerkillisellä tavalla, ajallaan ja budjetissa pysyen. Liitto on osittain meidänkin tuellamme kasvanut 3 000 jäsenen heiveröisestä järjestöstä 18 000 jäsenen liitoksi, jonka ääntä kuunnellaan koko maan ammattiyhdistyskentässä. Ahjo julkaisee tänä keväänä vielä yhden reportaasin hankkeesta, joka päättyi viime vuoden lopussa. Edellinen julkaistiin Ahjon numerossa 1/2015. AHJ1503_24-48.indd 28 10.2.2015 9:49:30
29 3 19.02.2015 Toisten ihmisten auttaminen, heidän elinolojensa kohentaminen ja mahdollisuus vaikuttaa. Näitä Alfa Murangi pitää aluetoimitsijan työnsä parhaimpina puolina. MANWU:n puheenjohtaja Justina Jonakselle on tärkeää tuntea tavallisten jäsenten olot. Jonas käy viikoittain työpaikoilla keskustelemassa luottamusmiesten ja jäsenten kanssa. Mars eteenpäin! Uuden työpaikan työntekijöiden järjestäminen ammattiliittoon voi olla vaikeaa. Ei ole helppoa ryhtyä juttusille ventovieraan kanssa ja suostutella häntä liiton jäseneksi. Totta, mutta järjestämistyössä voimme ottaa oppia namibialaisesta veljesliitostamme. Metalliliitto aloitti solidaarisuushankkeen Namibian metallija rinnakkaisalojen liiton MANWU:n kanssa viisi vuotta sitten. Yhteistyölle asetettiin kunnianhimoinen tavoite: pienestä ja taantuvasta ammattiliitosta kasvaisi viidessä vuodessa yksi maan suurimmista. Käytännössä tavoiteltiin jäsenmäärän kasvattamista kolmesta tuhannesta jopa 24 000:een. – Olemme onnistuneet hankkimaan 20 000 uutta jäsentä viime vuosien aikana. Se on upea luku, josta meidän pitääkin olla ylpeitä, sillä helppoa ei työ ole ollut. Uusien jäsenten lukua arvioitaessa meidän on vielä muistettava, että samaan aikaan olemme menettäneet tuhansia jäseniämme muihin, kilpaileviin ammattiliittoihin, sanoo MANWU:n puheenjohtaja Justina Jonas. Nyt liitossa on 18 000 jäsentä, eli hankkeen alkuperäisestä tavoitteesta on jääty hieman. Tästä huolimatta MANWU:n arvostus on selkeästi noussut ja nyt sitä pidetään yhtenä maan suurista ammattiliitoista. MANWU:n ääntä on kuunneltava. Liitto, joka on kuusinkertaistanut jäsenmääränsä viidessä vuodessa, marssii vain ja ainoastaan eteenpäin. Liitto osaa asioita, joista meidän suomalaisten kannattaisi ottaa oppia. HELPPOA, VAAN TYÖLÄSTÄ Järjestämistyön ja jäsenmäärän kasvattamisen konstit ovat samanaikaisesti sekä yksinkertaisia että työläitä. Menestykseen ei ole Jonaksen mielestä myöskään mitään oikopolkuja. MANWU on pitänyt hankevuosien aikana huolen siitä, että luottamusmiehet, toimitsijat ja palkatut järjestäjät ovat kiertäneet työpaikkoja uusia jäseniä hankkimassa. – Kaikissa jäsenhankinnan tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Kaikkein tärkeintä on, että uusien jäsenten hankkiminen kuuluu järjestelmällisellä tavalla jonkun henkilön päivittäisiin työtehtäviin. AHJ1503_24-48.indd 29 10.2.2015 9:49:35
Namibian liitoilla vaikea tilanne ? ? Järjestämistyössään MANWU on saavuttanut suuria voittoja, mutta kunnianhimoisista tavoitteista on jääty hieman. Yksi syy tähän on koko maan ammattiyhdistysliikkeen tila. Uusia liittoja perustetaan liukuhihnatahtia kaikista kuviteltavissa olevista syistä. Monet niistä ovat näennäisliittoja, joiden ainoana tavoitteena on kerätä rahaa epärehellisin keinoin. – Tilanne on riistäytymässä käsistä. Työväenluokan ihmisiä ei ole niin paljoa, että jokaiseen ammattiliittoon riittäisi jäseniä. Ammattiyhdistysliike hajautuu. Usein ei ole edes selvyyttä siitä, keitä varten tai miksi joku liitto on perustettu. Energiaa hukkaantuu keskinäiseen taisteluun ja jäsenet häviävät tässä kaikkein eniten, sanoo MANWU:n puheenjohtaja Justina Jonas. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitkäaikainen yhteistyökumppani ja namibialaisen ay-kentän asiantuntija Herbert Jauch on samaa mieltä Jonaksen kanssa. Jauch sanoo, että ammattiyhdistysliike on menettänyt läheisen kosketuksensa tavalliseen kansaan kadottaen samalla päämääränsä. – Olen hyvin huolissani. Kun itsenäistyimme 25 vuotta sitten, oli ammattiliittojen äänellä painoarvoa. Ammattiyhdistysliikkeen suurena tavoitteena oli aina koota kaikki yhteiseen rinta maan ja iskulauseena oli ”yksi ala, yksi liitto”. Ammatti yhdistysliike on kehittynyt juuri päin vastaiseen suuntaan, eli se on menettänyt jalan sijaa ja pirstoutunut. Jauchin mukaan maassa on liian helppo perustaa uusia ammattiliittoja ja järjestöjä. Tämä on yksi syy siihen, että niin keskusjärjestöt kuin ammattiliitot riitelevät keskenään ja käyvät taistoa jäsenistä. Äskettäin eräs syrjäytetty puheenjohtaja perusti peräti aivan uuden keskusjärjestön. Siihen houkutellaan muiden liittojen jäseniä, vaikka keskusjärjestöön ei ole varsinaisesti vielä liittynyt ainuttakaan ammattiliittoa. – Sen sijaan että ottaisimme mallia muiden maiden ammattiyhdistysliikkeestä ja tutkailisimme uusia yhteistyön ja liittoutumisen malleja, toimimme juuri päinvastoin. Jauch ei ole kuitenkaan ihan vielä heittämässä kirvestä kaivoon. Hän painottaa huomaavansa myös myönteisiä merkkejä. – On olemassa liittoja, jotka tekevät työtä nostaakseen perusasiat taas kunniaan. Ne pyristelevät eroon hierarkisesta johtamistavasta ja rakentavat sen sijaan jäsenistönsä johtamaa ammattiliittoa, joka keskittyy aidosti jäsenistönsä etujen valvomiseen. Minä pidän MANWU:a hienona esimerkkinä tällaisesta. 30 3 19.02.2015 Aluetoimitsija Alfa Murangi on samaa mieltä. MANWU:lla on kaikkiaan viisi aluetoimistoa, ja Murangi palkattiin IT-yrityksen pääluottamusmiehen toimesta yhteen näistä kaksi vuotta sitten. Ennen liiton toimitsijan vierailua IT-yrityksessä ei Murangi ollut ollut sen enempää jäsen kuin tietoinen omista oikeuksistaan. – Kiinnostus heräsi. Halusin oppia lisää. Tajusin, että työnantaja käyttää meitä hyväkseen. Mitä enemmän tietomääräni kasvoi, sitä paremmin pystyin puolustamaan meidän työntekijöiden oikeuksia, Murangi kertoo omasta tiestään liiton aktiiviseksi toimijaksi. Järjestämistyön pitää olla järjestelmällistä, jotta se kantaisi hedelmää. Pidemmän päälle ei käy, että pysäytetään ihmisiä kadulla tai kolkutellaan sattumanvaraisten yritysten portteja ja mennään sisään. – Ensin kartoitamme mahdolliset alueet ja niiden työpaikat. Vasta sitten otamme yhteyttä työntekijöihin. Järjestämme tapaamisen heidän kanssaan ja kerromme, mitä liitto on, mitä me liittona teemme ja mitä hyötyä liiton jäsenyydestä on. Toisinaan työnantaja kieltää meiltä pääsyn työpaikalle. Sitten on vain tavattava työntekijät työpäivän jälkeen, Murangi selittää. Viime vuonna Murangi työtovereineen hankki liitolle omalta alueeltaan 3 600 uutta jäsentä. Vaikuttavasta luvusta huolimatta ei näiden jäsenten hankinta ole ollut helppoa. Namibiassa toimii valtaisa määrä eri ammattiliittoja ja jäsenistä käydään kovaa kilpailua. – Osa niistä on selkeästi vain näennäisesti ammattiliittoja. Osalla lienee vain epäpätevät toimitsijat ja luottamusmiehet, jotka menevät lupailemaan liikoja. Joidenkin liittojen luottamusmiehet ovat hanakoita järjestämään laittomia lakkoja, joiden jälkeen kaikki työntekijät saavat potkut. Murangi toteaa, että näin irtisanottuja työntekijöitä voi olla vaikea saada enää koskaan luottamaan ammattiliittoon. ”ASIAT OVAT PALJON PAREMMIN” Alfons Haraeb on Pohjois-Namibiassa toimivan, autonrenkaita valmistavan yrityksen pääluottamusmies. Kaikki yrityksen 11 työntekijää kuuluvat nykyään liittoon, mutta näin ei aina ole ollut. Haraeb allekirjoitti MANWU:n jäsenyyspaperit vuonna 2006, mutta hänen tapauksessaan jäsenhankintaa ei suinkaan hoitanut liitto itse. – Kävi niin, että työsuojelutarkastaja suositteli meille yrityksen työntekijöille ammattiliittoon liittymistä, sillä siihen meillä on oikeus. Monen mielestä se kuulosti järkevältä ja päätimme liittyä liittoon, Haraeb kertoo. Haraebillä on nyt muutaman vuoden kokemus niin jäsenyydestä kuin pääluottamusmiehenä ja liiton aktiivina toimimisesta. Hän näkee selvän eron siinä, millaista elämä on ilman liittoa ja millaista liiton kanssa. – Ilman ammattiliittoa me työntekijät emme pystyisi vaikuttamaan työolosuhteisiin millään lailla. Ja olisimme suorastaan helisemässä, ellei liittoa olisi, jos johdon kanssa syntyy ristiriitoja. Vain järjestäytymällä liittoon voimme auttaa itse itseämme. Monet asiat ovat kääntyneet paremmalla tolalle Haraebin työpaikalla sen jälkeen kun työntekijät järjestäytyivät. Yrityksessä on esimerkiksi solmittu työehtosopimus, joka on nostanut palkkoja tuntuvasti. – Kun aloitin työt yrityksessä kymmenen vuotta sitten, kuukausipalkkani oli 820 Namibian dollaria (60 euroa). Sen jälkeen kun olemme vuodesta 2010 alkaen yhdessä neuvotelleet yrityksen työehtosopimuksesta, ovat palkkamme nousseet. Kuukausipalkat ovat nyt 2 000–2 500 dollaria (150–190 euroa). JÄRJESTÄMINEN KUULUU KAIKILLE Yllättävä taho rekrytoi Alfons Haraebin ja hänen työtoverinsa liiton jäseniksi. Todellinen vastuu järjestämistyöstä kuuluu kuitenkin muille. MANWU on kokeillut eri tapoja järjestämisen hoitamiseksi, mutta nyt kun liitolla ei ole palkattuja järjestäjiä, pitää miettiä kuka tekee työn jatkossa. – Vastuu asiasta kuuluu meille kaikille. Toimiston työntekijöiden pitää kantaa vastuu liiton jäsenmäärän kasvattamisesta, ja aluetoimitsijoiden on vietävä viestiä kentälle nyt kun meillä ei ole palkattuja järjestäjiä. AHJ1503_24-48.indd 30 10.2.2015 9:49:36
NAMIBIA ? ? Noin 2,2 miljoona asukasta. ? ? Työttömyys on 51 prosenttia. ? ? Ay-liike on hajanainen. Maan 35 liittoa ja kolme keskusjärjestöä kilpailevat ja iitelevät keskenään. ? ? Järjestäytymisaste virallisilla työmarkkinoilla on noin 50 prosenttia. ? ? Namibian metallija rinnakkaisalojen liitto MANWUN:n jäsenten kuukausipalkka on keskimäärin 2 000 dollaria (140 euroa). Alfons Haraeb on autonrenkaita valmistavan yrityksen pääluottamusmies. Kaikki yrityksen työntekijät kuuluvat liittoon. TEKEMINEN ...vie, junat kuskaa – Keravalle. ...olet 17–29-vuotias ja vapaa päiväsaikaan. ...muistosi kertomuksin. ...opintoasiat ovat lähellä sydäntäsi. TIE JA A SYÖ JOS W W W .SINKK A.FI W W W .NY TLIIK UNT A.FI W W W .FINLIT .FI HETI HAKEMUS K OUL UTUK SEN TOIMINT A -AL UEELLE OPINTO SIHTEERI KURSSI 25.–27.3. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 31 31.5. mennessä SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA W W W .OMAK AMU .FI ...kamuja tarvitaan. HEI JOS 19.02.2015 3 Jonas jatkaa, että pääluottamusmiehilläkin on oma tärkeä roolinsa. He työskentelevät rinta rinnan muiden, tavallisten työntekijöiden kanssa ja tekevät käytännön työtä kentällä päivästä toiseen, Jonas toteaa. – Osa luottamusmiehistä ymmärtää tämän, ja he hoitavat oman osuutensa asiassa, huomauttaa Murangi ja lisää, että täysin järjestäytymättömät työpaikat kuuluvat hänen itsensä kaltaisten aluetoimitsijoiden vastuulle. Aivan tavalliset rivijäsenetkin voivat Jonaksen mielestä kantaa kortensa kekoon. Hän painottaa, että jäsenyydestään ylpeillä ammattiliittolaisilla on hyvät edellytykset saada uusia ihmisiä mukaan liiton toimintaan. Murangi muistuttaa puolestaan siitä, miten tärkeää on pitää ne lupaukset, jotka uudelle jäsenelle rekrytointivaiheessa annetaan. – On tehtävä kovasti töitä, kierrettävä kentällä ja puhuttava ihmisten kanssa. Koskaan ei saa antaa periksi. On uskomattoman tärkeää, että liitto myös antaa lupaamansa palvelut. Murangi varoittaa, että muutoin myös nykyiset jäsenet menettävät luottamuksensa liittoon ja jättävät koko ammattiyhdistystouhun. a ELÄIN PERHEEN JÄSENENÄ KISSA KOIRA HEVONEN HELSINKI TARJOAA ILMAISTA LIIKUNTAA ONKO LAPSESI LIIKAA YKSIN? TAI OLISIKO SINULLA AIKAA VAPAAEHTOISTYÖLLE? OMAKAMU KUKA P AINOI NAPP IA , HERRA HOLBEIN ? PEKK A EL OMA A J A LYHD YN T YÖR YHMÄ 19.4. asti AHJ1503_24-48.indd 31 10.2.2015 9:49:40
3 19.02.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 – Työsuojelulakimme kirjoitettiin 1960ja 1970-luvuilla. Niitä on parannettava kunnolla, jotta ne ovat ajan tasalla työympäristöpulmien kanssa. Lakia on terävöitettävä muun muassa tilaajan vastuusta alihankkijoiden suhteen. Ruotsin työympäristövirasto tekee alkuvuodesta 2 000 tarkastuskäyntiä teollisuuden työpaikoille. IF Metallin työelämäyksikön päällikkö Lea Skånberg tervehtii tätä ilolla, sillä pulmia on paljon: koneiden käytössä, nostamisessa, rasitusvammojen yleisyydessä sekä kemikaalien käsittelyssä. Tanskan lain mukaan työsuojelurikkomuksista voidaan tuomita korkeintaan kaksi vuotta vankeutta, mutta kukaan ei ole Avisen-lehden mukaan vankilaan joutunut. Dansk Metal vaatii, että koko rangaistusasteikkoa tulisi käyttää. – Lain käytöllä olisi pelottava vaikutus, sanoo Dansk Metalin työympäristösihteeristön päällikkö Steffen Hansen. Poliitikkojen olisi selvitettävä, miksi vankeusmahdollisuutta ei ole koskaan käytetty. Norjassa sattui viime vuonna 43 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joista 13 ulkomaalaisille. Luku nousi edellisvuodesta. – Postilokeroyhtiöillä ja auton takapenkillä konttoriaan pitävillä ei ole halua eikä mahdollisuutta taata turvallista ja hyvää työympäristöä, sanoo Fellesforbund-liiton sihteeri Steinar Krogstad. POHJOISMAAT Ruotsin, Norjan ja Tanskan metalliliitot nostavat tänä vuonna vahvasti esiin työsuojelun tärkeyden. Ne vaativat tarkempaa valvontaa, työnantajan sitoutumista työsuojeluun sekä rangaistusten koventamista. Ruotsin IF Metall jatkaa kampanjaansa, jossa vaaditaan nollarajaa työtapaturmille. – Olemme erittäin huolestuneita, että työtapaturmien määrä jatkaa kasvuaan. Kuolemantapaukset sekä työstä aiheutuneet vammat, työperäiset sairaudet ja psyykkiset sairaudet ovat yhä yleisiä, sanoo puheenjohtaja Anders Ferbe. Viime vuonna 50 ihmistä kuoli työtapaturmissa Ruotsissa, kirjoittavat Ferbe ja rakennusliitto Byggnadsin puheenjohtaja Johan Lind holm Svenska Dagbladetissa. Suunta on ollut nouseva. Puheenjohtajat listaavat syiksi kiristyneen työtahdin, pitkät, usein ulkomaille ulottuvat alihankintaketjut sekä lisääntyneen vuokratyön käytön. Porvarillisen hallituksen leikkaukset näkyvät, he sanovat. Työelämän tutkimusta on suitsittu. Työsuojelutarkastajia on 10 000 työntekijää kohti enää vain 0,6 kun Kansainvälisen työjärjestön suositus on 1. Työantajien liitot korostavat yhteistyön merkitystä onnettomuuksien vähentämisessä. Ferbe pitää sitä hyvänä asiana, mutta se ei riitä. KANS AINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUS ”Nollaraja tapaturmakuolemille”, kampanjoi Ruotsin metalliliitto IF Metall. Viime vuonna Ruotsissa kuoli jopa 50 ihmistä työtapaturmissa. Ammattiliitot näkevät syiksi kiristyneen työtahdin, pitkät ulkomaille ulottuvat alihankintaketjut sekä lisääntyneen vuokratyön käytön. Liitot vaativat loppua työtapaturmille Miehitysalueen omat lait PALESTIINA Miehitetyssä Palestiinassa toimivan israelilaisyhtiö MS Aluminiumin työläiset kyllästyivät huonoon kohteluunsa. Liki puolet yhtiön 65 työläisestä liittyi WAC-MAAN -liittoon. He kertoivat ylitöiden kirjaamattomuudesta, puuttuvista palkankorotuksista sekä vuosienkin työkokemuksen jälkeen vain juuri ja juuri vähimmäispalkan suuruisista tuloista. Liitto pyysi yhtiötä neuvotteluihin työehtosopimuksesta, sillä teoriassa miehitysalueillakin on oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen. Yhtiön lakimies vastasi, että se ei tunnusta ammattiosastoa. Hän varoitti liittoa ryhtymästä mihinkään työpaikalla, koska yhtiö lopettaa toiminnan heti. Samalla Mishor Adumimin aidatulla teollisuus alueella on aiemmin murskattu ay-toiminta peruuttamalla aktiivin työlupa. Työläiset pitivät varansa KIINA Kahden Wintek-kosketusnäyttötehtaan 7 000 työläistä Dongguanissa kokivat harvinaisen yllätyksen. Tehtaat lakkautettiin, mutta työläiset saivat asiallisen korvauksen. Se sai velkovat yritykset ärtymään, sillä Kiinassa ne ovat yleensä saaneet rahansa ennen työläisiä. Syynä oli se, että työläiset ovat jo oppineet olemaan varuillaan. Guangzhoulaisessa kenkätehtaassa työläiset saivat hiljattain 88 päivän kamppailun jälkeen rahansa. Tieto tapauksesta levisi laajasti. Siemens vakinaisti INTIA Siemens taipui vuosien kiistan jälkeen vakinaistamaan 40 työntekijäänsä kosketusnäyttötehtaallaan. Heidät palkattiin vuonna 2011 harjoittelijoiksi, mutta pesti jatkui ja jatkui. Yhtiön ammattiliitto SWU sai heille lopulta sopimuksen, joka toi 19 prosentin palkankorotuksen, sovitut työajat, viiden päivän loman sekä paremmat ruokaja terveydenhuoltoedut. VitaePro auttaa aktiivisessa arjessa! Vanhemmiten meillä kaikilla vauhti vähän hidastuu, mutta paikoilleen ei kannata jäädä. Omasta terveydestä huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. On tärkeää panostaa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja monipuoliseen ravintoon, johon mielestäni liittyvät olennaisesti myös ravintolisät. Minun tavoitteeni on pitää kroppa kunnossa näin ikämiehenäkin. VitaePro auttaa minua ylläpitämään aktiivista elämäntyyliäni ja arkeani sujuvana. Kokeile sinäkin VitaeProta lihasten ja nivelten hyvinvointiin! Pertti Karppinen Kilpasoudun kolminkertainen olympiavoittaja UUTTA NIVELILLE Uusi Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinit sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SUOJAA SOLUJA Antioksidantit seleeni sekä C-ja Evitamiini edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro® sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. MAINOS VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VPPRAHA4513F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. UUSI KOOSTUMUS Hyviä uutisia lihaksille ja nivelille! -50% säästä 15,75 VitaeLab_Ahjo_nr2_pd19.02_225x290_AW.indd 1 26.01.2015 15:23:43 AHJ1503_24-48.indd 32 10.2.2015 9:49:41
VitaePro auttaa aktiivisessa arjessa! Vanhemmiten meillä kaikilla vauhti vähän hidastuu, mutta paikoilleen ei kannata jäädä. Omasta terveydestä huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. On tärkeää panostaa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja monipuoliseen ravintoon, johon mielestäni liittyvät olennaisesti myös ravintolisät. Minun tavoitteeni on pitää kroppa kunnossa näin ikämiehenäkin. VitaePro auttaa minua ylläpitämään aktiivista elämäntyyliäni ja arkeani sujuvana. Kokeile sinäkin VitaeProta lihasten ja nivelten hyvinvointiin! Pertti Karppinen Kilpasoudun kolminkertainen olympiavoittaja UUTTA NIVELILLE Uusi Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinit sekä seleeni edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SUOJAA SOLUJA Antioksidantit seleeni sekä C-ja Evitamiini edistävät solujen suojaamista hapettumisstressiltä. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro® sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. MAINOS VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VPPRAHA4513F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. UUSI KOOSTUMUS Hyviä uutisia lihaksille ja nivelille! -50% säästä 15,75 VitaeLab_Ahjo_nr2_pd19.02_225x290_AW.indd 1 26.01.2015 15:23:43 AHJ1503_24-48.indd 33 10.2.2015 9:49:42
SuomenPolkupyörätukku on myös Hiihtotukku! SuomenPolkupyörätukku on myös Hiihtotukku! ? PO LK U PYÖ R ÄT ? PYÖ R Ä H U O LTO ? K U NTO L A IT TEE T ? TA RVI K K EE T MEILTÄ LÖYDÄT PYÖRÄILYN ja KUNTOILUN TESTIVOITTAJAMERKIT: • Avoinna: ark. 10-18, la 10-16 KAIKKI MYYLÄLÄT: HELSINKI ?Kallio, Helsinginkatu 18 ?Malmi, Malmin raitti 9 ? Itäkeskus, Itäkatu 1-5 VANTAA ? Tammisto, Valimotie 29 ? Petikko, Petikontie 3 ESPOO ? Olari, Länsikeskus, Pihatörmä 1 TUUSULA ? Riihikallio Riha-Center, Haukantie 2 HYVINKÄÄ ? Rääkänkatu 9 ?TAMPERE ?KUOPIO ?JOENSUU ?LAPPEENRANTA ?JYVÄSKYLÄ ?LAHTI ?TURKU • VANTAA, Tammisto, Valimotie 29 • ESPOO, Olari, Länsikeskus, Pihatörmä 1 • JYVÄSKYLÄ, Seppälänkangas, Sorastajantie 1 • LAPPEENRANTA, Teollisuuskatu 6, (Prisman vieressä) • JOENSUU, Raatekankaantie 4, p. 0400 326017 -50% Nyt Kaikki Hiihtovar usteet Sukset, siteet, monot, sauvat, voiteet, asusteet , hanskat, pipot, ym. ym. HIIHTOMYYMÄLÄT: Kaikki pois! PUOLEEN HINTAAN ! • VANTAA, Tammiston • ESPOO, Olarin • JOENSUUN • JYVÄSKYLÄN sekä • LAPPEENRANNAN myymälöistämme löydät kaiken tarvitsemasi hiihtoon! • VANTAA, Tammiston • ESPOO, Olarin • JOENSUUN • JYVÄSKYLÄN sekä • LAPPEENRANNAN myymälöistämme löydät kaiken tarvitsemasi hiihtoon! AHJ1503_24-48.indd 34 10.2.2015 9:49:45
3 19.02.2015 HARRA S TUS TEK S TI HANNU K A SKINEN K UV A T JYRKI L UUKK ONEN JA J ARNO MAIMONEN ? ? Jouko Mahlamäki herää arkisin klo 4.45 noin kahdeksan kilometrin juoksulenkille. Päivän toiselle lenkille hän starttaa klo 16, silloin matka vaihtelee 10–20 kilometriin. Sunnuntaisin on pitkän eli 30 kilometrin lenkin vuoro. Kilpajuoksijan säntillistä elämää, mutta juoksu on Mahlamäelle ”vain” harrastus. Päivän kahden treenin välissä hän ansaitsee elantonsa PMC Polarteknik Oy:n Huittisten tehtaalla. Harrastus on vakava, sillä kohta viisikymppinen Lauttakylän Lujan mies on tänäkin talvena juossut jopa 160 kilometriä viikossa. Ja Mahlamäki juoksee Huittisten jäisillä teillä usein piikkarit jalassa, jotta askeleeseen saa sekä vauhtia että pitoa. – Akillekset laulavat hoosiannaa, kun väkisinkin piikkarin piikki osuu kovaan asvalttiin. Silti vedän surutta piikkareilla, kun niillä saa hyvän tuntuman vaikka peilijäähän. Nastoitettu juoksukenkä sutii jäällä, Mahlamäki kuvailee. SORVARI JOUKO MAHLAMÄKI KOTIPAIKKA HUITTINEN HARRASTANUT 26 VUOTTA Viisikymppisellä lujat kilometrit KESTÄVYYSJUOKSU LÄHET Ä JUTTUVINKKI: ahjo@me talliliit to .fi Kotitienoilla treenaamisen vaihtoehto olisi ajaa Porin Karhuhalliin, mutta siinä menisi kolminkertaisesti aikaa. Hallijuoksut toki ovat miehelle tuttuja. Alkaneena vuonna hän aikoo juosta esimerkiksi maaliskuussa Suomen Aikuisurheiluliiton SM-hallikisoissa 800, 1 500 ja 3 000 metriä. Mahlamäki on M50-sarjan ennakkosuosikki. Nuorena miehenä Mahlamäki pelaili kaukaloja lentopalloa sekä jääkiekkoa. Sitten 24-vuotiaana hän innostui käymään lenkillä. Vuoden treenillä 400 metriä sujahti 52 sekuntiin ja 800 metriä alle kahden minuutin. Vuonna 2000 Mahlamäki aloitti veteraaniurheilijana. Sittemmin hän on kerännyt noin 50 SM-mitalia, niistä lähes kaikki kultaisia. Viime vuonna tuli kuusi Suomen mestaruutta M45-sarjassa: hallissa 3 000 metriä, maastojuoksu, radalla 5 000 ja 10 000 sekä maantiellä kymppi ja maraton. – On selvää, että en aina jaksa näin porskuttaa. Fysiikka tulee ennen pitkää vastaan. Aina silti aion liikkua. Kun en enää pääse juoksemaan kovaa, sitten kai harrastelen jotakin pallopeliä porukalla, Mahlamäki miettii. Mahlamäellä on yli 300 pokaalia ja noin 500 mitalia. Palkintoja on joka huoneessa, kaappien päällä ja laatikoissa. Kunniaa olisi voinut tulla vielä enemmän, vaan Mahlamäki on saanut osansa kestävyysjuoksun vammoista. Vuonna 2007 meni akillesjänne, 2010 tulehtui koukistajalihas ja 2011 kipeytyi hamstring-lihas, joka leikattiin 2012. Vaivoista huolimatta Mahlamäki pitää juoksemisesta, kun se tuo hyvän kunnon ja hyvän olon. – Jaksan paremmin, eikä juoksu tunnu väkisin punnertamiselta. Ja kun tykkään kilpailla, on harjoiteltava kunnolla, jotta en näänny kisoissa. Kun vammojen takia tulee taukoa, uudelleen aloittaminen on vaikeaa, kunnes jokin kynnys ylittyy, ja taas sujuu. ”Jaksan paremmin, eikä juoksu tunnu väkisin punnertamiselta.” 35 SuomenPolkupyörätukku on myös Hiihtotukku! SuomenPolkupyörätukku on myös Hiihtotukku! ? PO LK U PYÖ R ÄT ? PYÖ R Ä H UO LTO ? K U NTO L A IT TEE T ? TA RVI K K EE T MEILTÄ LÖYDÄT PYÖRÄILYN ja KUNTOILUN TESTIVOITTAJAMERKIT: • Avoinna: ark. 10-18, la 10-16 KAIKKI MYYLÄLÄT: HELSINKI ?Kallio, Helsinginkatu 18 ?Malmi, Malmin raitti 9 ? Itäkeskus, Itäkatu 1-5 VANTAA ? Tammisto, Valimotie 29 ? Petikko, Petikontie 3 ESPOO ? Olari, Länsikeskus, Pihatörmä 1 TUUSULA ? Riihikallio Riha-Center, Haukantie 2 HYVINKÄÄ ? Rääkänkatu 9 ?TAMPERE ?KUOPIO ?JOENSUU ?LAPPEENRANTA ?JYVÄSKYLÄ ?LAHTI ?TURKU • VANTAA, Tammisto, Valimotie 29 • ESPOO, Olari, Länsikeskus, Pihatörmä 1 • JYVÄSKYLÄ, Seppälänkangas, Sorastajantie 1 • LAPPEENRANTA, Teollisuuskatu 6, (Prisman vieressä) • JOENSUU, Raatekankaantie 4, p. 0400 326017 -50% Nyt Kaikki Hiihtovar usteet Sukset, siteet, monot, sauvat, voiteet, asusteet , hanskat, pipot, ym. ym. HIIHTOMYYMÄLÄT: Kaikki pois! PUOLEEN HINTAAN ! • VANTAA, Tammiston • ESPOO, Olarin • JOENSUUN • JYVÄSKYLÄN sekä • LAPPEENRANNAN myymälöistämme löydät kaiken tarvitsemasi hiihtoon! • VANTAA, Tammiston • ESPOO, Olarin • JOENSUUN • JYVÄSKYLÄN sekä • LAPPEENRANNAN myymälöistämme löydät kaiken tarvitsemasi hiihtoon! AHJ1503_24-48.indd 35 10.2.2015 9:49:51
Trots att målet inte riktigt uppnåddes under projektet har förbundet med sina nuvarande omkring 18 000 medlemmar ändå klättrat upp i hierarkin och räknas idag som en av stora som man lyssnar på. En organisation som på fem år har ökat medlemsantalet sexfaldigt är på frammarsch och kan ha något som också vi kunde lära oss av. ENKLA METODER MEN HÅRT ARBETE Metoderna för organiseringsoch rekryteringsarbete är i sig enkla, men samtidigt arbetsdryga. Enligt Jonas finns det inte heller några genvägar till framgång. Hon berättar att MANWU under årens lopp har skickat förtroendemän, ombudsmän och anställda organiserare ut på fältet för att rekrytera medlemmar. – Alla varianter har sina föroch nackdelar. Det viktigaste är att någon på daglig basis jobbar systematiskt för att rekrytera nya medlemmar, säger Jonas. Det kan vara svårt att organisera nya arbetsplatser. Det är inte lätt att närma sig obekanta mänskor och få dem att skriva in sig i facket. Visst, det stämmer, men i det här fallet kunde vi ta lärdom av vårt systerförbund i Namibia. Organiserad frammarsch När Metallförbundet för fem år sen inledde solidaritetsprojektet med metalloch byggarbetarförbundet MANWU i Namibia var ett av de ambitiösa målen för det femåriga samarbetet att förvandla det lilla stagnerade förbundet till ett av de stora i landet. I praktiken betydde det att fackförbundet skulle öka sitt medlemsantal från dåvarande 3 000 till hela 24 000. – Vi har lyckats rekrytera över 20 000 nya medlemmar de senaste åren. Det är en fin siffra som vi ska vara stolta över, för det har inte varit lätt. Antalet nya medlemmar måste ändå sättas i perspektiv med att vi samtidigt förlorat tusentals medlemmar till tävlande fackförbund, förklarar MANWU:s ordförande Justina Jonas. 3 19.02.2015 TEXT JOHAN L UND F OTO LEIT A GO NARIB Solidaritetsprojektet har stött vårt systerförbund i Namibia, metalloch byggarbetarförbundet MANWU, i arbetet för bättre organisering, utbildning och i kampen mot Aids. Namibierna har lyckats förverkliga planerna exemplariskt i tid och inom ramen för budgeten. Förbundets medlemsantal har vuxit åtminstone delvis tack vare vår hjälp från 3 000 till 18 000, och har därmed blivit ett förbund man lyssnar på inom landets fackföreningsrörelse. Ahjo publicerar under våren ett reportage till om och kring solidaritetsprojektet. Föregående del i Namibia-serien publicerades i årets första Ahjo. 36 NAMIBIA sd Windhoek NAMIBIA AHJ1503_24-48.indd 36 10.2.2015 9:49:54
3 19.02.2015 37 Under förra året rekryterade Alfa Murangi och hans arbetskompisar över 3 600 nya medlemmar i deras region. Trots den imponerande siffran har det inte alltid varit lätt. Namibia har just nu väldigt många fackförbund och konkurrensen om medlemmarna är stenhård. – Vissa av förbunden är rena rama bluffacken medan andra kanske bara har okunniga funktionärer och förtroendemän som lovar mer än de kan hålla. Förtroendemän på vissa förbund ordnar också olagliga strejker som leder till att alla får sparken. De som har råkat ut för sådant kan vara väldigt svåra att få att lita på facket igen, säger Murangi. Regionombudsman Alfa Murangi håller med. För två år sen anställde MANWU Murangi som då var huvudförtroendeman på ett IT-företag, för att ansvara för en av förbundets fem regionala kontor. Innan fackets funktionärer besökte hans arbetsplats var han varken medlem eller medveten om sina rättigheter. – Jag blev intresserad och ville lära mig mera. Jag insåg att vi blev utnyttjade på arbetsplatsen och alltefter att jag fick mera kött på benen så började jag jobba för våra rättigheter, berättar Murangi om hur han själv kom med i fackets verksamhet. Organiseringsarbetet måste göras systematiskt för att det ska bära frukt. I längden räcker det inte med att tala med folk på gatan och bara slumpmässigt knacka på och stiga in på arbetsplatser. – Först kartlägger vi potentiella områden och arbetsplatser och kontaktar sen dem för att stämma träff med arbetstagarna och att berätta om vad facket är, vad vi gör och hur de skulle gynnas av att bli medlemmar. Ibland låter arbetsgivaren inte oss komma till arbetsplatsen och då får vi helt enkelt träffa arbetstagarna efter jobbet, förklarar Murangi. Kämpar i en svår miljö ? ? En orsak till att organiseringsarbetet trots stora framgångar inte har nått sitt ambitiösa mål är fackets allmänna tillstånd i landet. Nya fackförbund grundas på löpande band av alla tänkbara olika skäl. Många av dem är kortlivade bluffack som bara är ute efter att svindla pengar. – Situationen håller på att spåra ur. Det grundas för mycket fackförbund för att arbetar klassen skulle räcka till. Facket splittras och i många fall är det också oklart för vem de finns till och varför. För mycket energi går åt till att strida sinsemellan och medlemmarna är de stora förlorarna, säger MANWU:s ordförande Justina Jonas. Finländska fackets långvarige samarbetspartner och expert på den namibiska fackföreningsrörelsen Herbert Jauch håller med. Enligt honom har fackets förankring i folket och riktning suddats ut. – Jag är mycket bekymrad. Efter självständigheten för 25 år sen hade fackets röst tyngd. Tanken var alltid att facket ska jobba på enad front under mottot ”en bransch, ett förbund”. Men i verkligheten har facket gått i precis motsatt riktning och har tappat mark och splittras, säger Jauch. Enligt Jauch är det för lätt att grunda nya fackförbund och föreningar i Namibia, vilket är en av orsakerna till att både centralorganisationer och förbund grälar och tävlar om medlemmar. Nyligen grundade en åsidosatt före detta ordförande en helt ny centralorganisation som rekryterar andras medlemmar trots att organisationen inte ännu har ett enda medlemsförbund. – Det här är ytterligare ett exempel på att facket gör det precis motsatta än det man borde hålla på med. Istället för att utforska nya samarbetsmetoder eller sammanslagningar som det görs i övriga världen så gör vi tvärtom här. Jauch är ändå inte beredd att kasta yxan i sjön och framhåller att det också finns orsak till optimism. – Det finns förbund som jobbar för att komma tillbaka till grunderna, bort från hierarkiskt ledarskap och istället mot ett medlemslett förbund som verkligen fokuserar på intresse bevakning. Jag ser ett klart exempel på det här, och det är MANWU. Det bästa med jobbet som regionombudsman är att kunna hjälpa och påverka samt förbättra mänskors liv, säger regionombudsman Alfa Murangi. MANWU:s ordförande Justina Jonas besöker varje vecka arbetsplatser för att tala med både förtroendevalda och medlemmar. Det är viktigt att upprätthålla kontakten till fältet, anser hon. AHJ1503_24-48.indd 37 10.2.2015 9:50:00
3 19.02.2015 38 38 Kongressen 2016 närmar sig KONGRESSOMBUDSVAL Nästa år ska 422 kongressombud väljas till Metallförbundets tjugoandra kongress. Metallförbundets förbundsstyrelse har bekräftat mängden kandidater och ombud för kongressen. Enligt stadgorna grundar sig antalet på medlemsantalet som gäller sista dagen av kalenderåret innan kongressåret. I slutet av 2014 hade Metallförbundet 144 182 medlemmar. Till kongressen 2016 väljs 42 kongressombud färre än till kongressen 2012. Valkretsarna är 20, vilket är två färre än vid kongressen 2012. 12 av valkretsarna är geografiska och 8 är specialbranschvisa. Flest kongressombud får Egentliga Finlands valkrets med sina 50 representanter. Av de specialbransch visa valkretsarna är biloch maskinbranscherna med sina 34 representanter. De minsta val kretsarna, energi branschen och Åland får bägge varsitt kongressombud. Kongressen hålls i Tammerfors 22–25.5.2016. Kongressombuden väljs i val som hålls våren 2016. Den elektroniska röstningen ordnas 18–28.3.2016, poströstningen 18.3–1.4. och till urnan kan man gå 10–12.4. AKTUELLT INOM METALL Vårträff 25–26.4 på Murikka Anmäl dig senast 10.4 till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 REDIGERING JOHAN L UND MYCKET BLEV BÄTTRE MED FACKET Alfons Haraeb är huvudförtroendeman på ett företag i norra Namibia som tillverkar bildäck. I dag hör alla företagets elva anställda till facket, men så har det inte alltid varit. Haraeb skrev in sig i MANWU år 2006, men i hans fall var det ingen från förbundet som skötte rekryteringen. – Det gick faktiskt till på det sättet att det var en arbetarskyddsinspektör som rekommenderade att vi på arbetsplatsen skulle bli medlemmar i facket eftersom det är vår rättighet. Många av oss tyckte att det ligger något i det så vi bestämde oss för att bli medlemmar i facket, berättar Haraeb. Efter några år som medlem, fackligt aktiv och huvudförtroendeman har Haraeb märkt en klar skillnad i hur det är att leva med och utan facket. – Utan facket har de anställda ingen makt eller möjlighet att påverka förhållanden på jobbet. Om det uppstår konflikter med chefen ligger man ensam riktigt risigt till. Organisering är det enda sättet vi kan hjälp oss själva. Sen arbetstagarna organiserade sig på Haraebs arbetsplats har mycket blivit bättre. Man har bland annat lyckats förhandla fram ett kollektivavtal på arbetsplatsen som har höjt lönerna markant. – När jag började på företaget för tio år sen var min månadslön 820 namibiska dollar (60 euro). Sen vi började förhandla kollektivt år 2010 har månadslönerna stigit till mellan 2000 och 2500 dollar (150–190 euro). ALLAS VÅR SAK Trots att Alfons Haraeb och hans arbetskompisar rekryterades till facket av en något oväntad aktör, ligger ändå ansvaret för medlemsrekryteringen på annat håll. MANWU har provat på olika modeller och eftersom förbundet just nu inte har några anställda organiserare, är frågan vem som ska föra arbetet vidare. NAMIBIA ? ? Omkring 2,2 miljoner invånare. ? ? Arbetslösheten är 51 %. ? ? Fackföreningsrörelsen är splittrad med 35 fackförbund och 3 centralorganisationer som tävlar och grälar sinsemellan. ? ? Organiseringsgraden inom den formella arbetsmarknaden är omkring 50 %. ? ? Metalloch byggarbetarförbundet MANWU:s medlemmar förtjänar omkring 2000 namibiska dollar (140 euro) i månaden. – Det är vårt gemensamma ansvar. De anställda på kontoren har ett ansvar för att organisationen växer och eftersom vi inte har några anställda organiserare så måste regionombudsmännen föra budskapet ut på fältet. Huvudförtroendemännen har också en viktig roll eftersom de är en i gänget på arbetsplatserna och är konkret på fältet varje dag, säger Jonas. – Vissa förtroendemän förstår det här och gör sin andel, inflikar Murangi som ändå poängterar att helt oorganiserade arbetsplatser ligger på hans och de andra regionombudsmännen ansvar. Enligt Jonas kan också helt vanliga medlemmar delta i rekryteringen och framhåller att stolta medlemmar på arbetsplatserna har goda förutsättningar att locka nya med i verksamheten. Murangi påminner i sin tur hur viktigt det är att hålla det man som rekryterare har lovat. – Det gäller att jobba hårt, röra sig på fältet, tala med folk och aldrig någonsin ge upp. Det är också otroligt viktigt att erbjuda den service man utlovar, för annars tappar också nuvarande medlemmar tron på facket och skriver ut sig. a På den bildäckstillverkaren som Alfons Haraeb är huvudförtroendeman på hör alla anställda till facket. KANDIDERAR DU I RIKSDAGSVALET? Om du som Metallförbundets medlem ställer upp i riksdagsvalet, skicka då följande till Ahjos redaktion på adressen ahjo@metalliliitto.fi ? ett fotografi (ansiktsbild, jpg-format) ? följande information: namn, yrke, hemort, din fackavdelnings namn och nummer, valkrets, parti och webbplats Materialet ska vara redaktionen tillhanda senast 10.3. Kandidatnomineringen publiceras i Ahjo den 2.4 samt på förbundets webbplats. Ahjo publicerar inte kandidaternas valreklam. AHJ1503_24-48.indd 38 10.2.2015 9:50:03
ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 39 19.02.2015 3 AHJ1503_24-48.indd 39 10.2.2015 9:50:04
3 19.02.2015 40 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A PETRI PUROMIES KOULUTUS 9.–11.3. Työntutkimuksen perusteet Taseri-kirjanpidon kurssi 16.–20.3. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13.–17.4.) 23.–25.3. Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla 23.–26.3. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 23.–27.3. Luottamusmiesten peruskurssi 25.–27.3. Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 30.3.–1.4. Metallin täydennyskurssi – Työaika Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 13.–17.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Metallin täydennyskurssi – Työoikeus 15.–17.4. Naiset toimijoina 20.–24.4. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Minä vaikutan Tietotekniikan peruskurssi 27.–29.4. Yritystalous 27.–30.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 4.–8.5. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi 20.–22.5. Jäsenrekisterikurssi Titaani Alueellasi Murikassa NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. TOMMI GRUNDSTRÖM koneistaja ja pääluottamusmies, Ovitor Oy, Helsinki, Helsingin metallityöväen ao. 5 T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI VARSINAIS-SUOMI-SATAKUNTA: Miniluottamusmieskurssi 20.–21.3. Ruissalon kylpylä, Turku Ilmoittautumiset 2.3. mennessä www.lyyti.in/miniluottamus HÄME-PIRKANMAA: ”The amazing race” –nuorisokurssi 21.–22.3. Cumulus, Hämeenlinna Ilmoittautumiset 28.2. mennessä hamepirkanmaa@metalliliitto.fi Uusien luottamusmiesten perehdytyspäivä 20.3. Waltikka, Valkeakoski Luottamusmiesten ajankohtaispäivä 20.3. Waltikka, Valkeakoski Tarkemmat lisätiedot alueiden tapahtumista: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri Vuodesta 1992 liiton jäsenenä, mutta ei aiemmin luottamustehtävässä. Tällainen oli Tommi Grund strömin tausta hänen lähtiessään ehdolle pää l uottamusmieheksi. Grundström myös valittiin tehtävään – valvomaan vähän yli 30 työntekijän etuja Ovitor Oy:ssä, ovikoneistoja valmistavassa helsinkiläisfirmassa. – Uusia haasteita tulee. Paha mennä muuten vielä sanomaan, mitä kaikkea on edessä. Ainakin työnvaativuusryhmän määrittelemistä yhdessä työnantajan kanssa, arvioi koneistajana työskentelevä Grundström. Uusien luottamusmiesten perehdyttämispäivä antoi Grundströmille perustietoja ja tilaisuuden tavata muita samassa asemassa olevia metalliliittolaisia. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimiston järjestämässä tapahtumassa käytiin läpi muun muassa pääluottamusmiehen asemaa työpaikalla, oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistoimintaa työnantajan kanssa ja neuvottelujärjestystä. – Ihan hyvä paketti oli tämä perehdytyspäivä. Mutta aika vähissähän se oma osaaminen vielä on. Periaatteessa kaikki on minulle uutta asiaa, Grundström myönsi. Osaamisen aukkoja voi kuitenkin onneksi paikata luottamusmiesten peruskurssilla. Grundström onkin lähdössä viikon kestävään koulutukseen Metallityöväen Murikka-opistoon Tampereelle. – Edellinen pääluottamusmies suositteli, että sinne kannattaa mennä. Siellä on kuulemma hyvä keskittyä oppimaan, kun ei ole häiriötekijöitä. . ”Aika vähissä osaaminen on vielä, mutta Murikassa on hyvä keskittyä oppimaan.” Periaatteessa kaikki on uutta AHJ1503_24-48.indd 40 10.2.2015 9:50:05
19.02.2015 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 26.2. Ahjo 4 (ilmestyy 12.3.) 19.3. Ahjo 5 (ilmestyy 2.4.) 9.4. Ahjo 6 (ilmestyy 23.4.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 23.2. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana Paavo Arhinmäki. Kahvitarjoilu. Seuraava kokous ma 9.3. klo 13. Vierailijana Kari Uotila. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n veteraanit kokoontuvat kuukauden ensimmäisenä ma klo 10 ao:n kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs. Seuraava kokous ma 2.3. klo 10. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kokous ma 2.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana kansanedustaja ehdokas Johannes Yrttiaho. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 4.3. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kokous ti 3.3. klo 12 ao:n kokoustilassa, Kalevankatu, Jyväskylä. Vieraana eduskuntavaaliehdokas Ahti Järvinen (vas.). Kahvitarjoilu. www.metalli74.fi Helsingin Metalli ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 9.3. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Mukana keskustelemassa professori Pentti Arajärvi. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien tapaaminen pe 27.2. klo 13 Järkällä. Kokouksessa jaetaan Kreetan-matkan laskut. Kahvitarjoilu. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82:n kevätkauden kokoukset: to 19.3. toimikunta klo 14.30, kevätkokous klo 15.30 ja to 7.5. toimikunta klo 15.30. Paikkana Kalevala Koru, Pitäjänmäki. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 TampereHärmälän veteraani jaoston kevätkokous ti 3.3. klo 10 Rautatienkatu 10, 6. krs. Eristyspeltiseppien ao. 155:n toimikunnan kokous la 14.3. klo 10.30 Riihimäen asemalla. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kokous to 5.3. klo 12 toimistolla. Kahvitarjoilu. Keskustelua kevätpäivän vietosta Kurjenmäen laavulla Ypäjällä ke 15.4., johon kimppakyyti toimistolta klo 11 ja ilmoittautumiset 30.3. mennessä tarjoilun vuoksi, puh. 040 7199 291. Helsingin Autokorjaajat ao. 337:n ylimääräinen jäsenkokous ti 17.3. klo 17 toimistolla, Sturenkatu 27 A. Aiheena uusien toimitilojen hankinta. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Västra Nylands telefonmontörer avd. 31:s vårmöte tisdagen den 17.3 kl. 18 i Relacoms mötesrum, Pehr Sommars gata 14, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden samt beslut om upplösande av fackavdelningen. Tampereen Metallija Autokorityöväen ao. 38: pe 27.3. klo 18 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Kahvitarjoilu. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 12.3 klo 16.15 Pihvimyllärissä Klaukkalassa. Kemin Puhelinmiehet os. 83: pe 13.3. klo 18 Relacomin toimistolla, Lumikontie 1. Ruokatarjoilu. Joensuun Metallityöväen ao. 59: su 29.3. klo 18 osaston toimistolla. Kokouksen jälkeen ruokailu. Helsingin Jalometallityöväen ao. 82: to 19.3. klo 15.30, Kalevala Koru, Pitäjänmäki. Toimikunta klo 14.30. Kahvitarjoilu. Turun auto ja moottorityöväen ao. 87: ti 24.3. klo 18 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6 A 2. krs. Kokouksen jälkeen mahdollisuus ruokailuun. Linnavuoren metallityöväen ao. 134: su 22.3. klo 15 ABC-Kolmenkulman kokoustiloissa. Sipoon Metallityöväen ao. 136: ma 23.3. klo 17.30 Airi Nybergin kotona, Pyhän Sigfridintie 30, Nikkilä. Kahvitarjoilu . Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s vårmöte måndagen den 23.3 kl. 17.30 hemma hos Airi Nyberg, Sankt Sigfridsvägen 30, Nickby. Vårmötets stadgeenliga ärenden. Kaffeservering. Välkomna! Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 18.3. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Toimikunta klo 17. Outokummun Kaivos ja Metallityöväen ao. 196: su 15.3. klo 18 osaston toimistolla, Keskuskatu 4 B 7. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 30.3. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Ei henkilövalintoja. Kahvitarjoilu. Liiton edustaja kertoo osasopimuksesta. Sievin Metallija elektroniikkatyöväen ao. 235: la 21.3. klo 14 Kartano Hotelli Susisaaressa, Susisaarentie 12–14, Reisjärvi. Kokouksen jälkeen ruokailu. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 22.3. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 20.3. klo 19 ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4. Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272: su 29.3. klo 17 SAK:n kerhohuoneessa, Radisson SAS, Hovioikeudenpuistikko 18. Kahvitarjoilu. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ma 9.3. klo 18 ravintola Harlekiinissä Hyvinkäällä. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 11.3. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 21.3. klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. TIEDOTUKSIA Tampereen Metallityöväen ao. 7:n toimisto on avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–17. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona suljettu. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17, arkipyhien aattona klo 9.30–13. www.metalli49turku.fi Salon metallityöväen ao. 57:n Viisseiska-lehti ilmestyy maaliskuussa. Kirjoita työstä, työttömyydestä, kodista, harrastuksista, muistele vanhaa, suunnittele tulevaa. Jutut viimeistään 2.3. osoitteella: Metalli 57 / Viisseiska, Helsingintie 16, Salo tai mieluiten word-muodossa sähköpostitse outi.aaltonen@metalli57.com. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. TAPAHTUMIA Tampereen Metallityöväen ao. 7:n pilkkikisat jäsenille perheineen la 28.2. klo 9–14 Mallasvedellä Seiskaniemessä. Sarjat: yleinen, naiset, nuoret, veteraanit ja työpaikkojen joukkueet. Ei yhteiskuljetusta. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä toimistolle, puh. (03) 223 0013. Ao. 7 on varannut teatterilippuja jäsenille seura laisineen Tampereen Työväen Teatteriin la 25.4. klo 13 näytökseen Mielensäpahoittaja ja poika, joka pohjautuu Tuomas Kyrön teoksiin. Lipun hinta 20 €/ hlö, max. 2 lippua/jäsen. Maksutapa sovitaan lippuvarauksen yhteydessä. Lippuvaraukset 9.3. mennessä toimistolle, puh. (03) 223 0013 tai toimisto@metalli7.fi. Keravan metallityöväen ao. 42:n teatterimatka 28.–29.3. Tampereelle näytökseen Villikalkkuna. Bussi: Kellokosken grilli klo 8.25, Jamppa klo 8.35, Järvenpään linja-autoasema klo 8.40, Keravan asema klo 9. Majoitus Hotelli Cumuluksessa 2hh, sis. aamupalan. Hinta osaston jäsenille 50 €, seuralaisille 70 € sisältää majoituksen, teatterilipun ja matkat. Ilmoittautuminen Raijalle, puh. 050 321 9701 ja maksu osaston tilille FI2480001401469912 viimeistään 25.2. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä. Turun metallityöväen ao. 49:n eduskuntavierailu to 12.3. Ohjelmassa seminaari Pikkuparlamentin kansalaisinfossa, tutustuminen eduskuntataloon, ruokailu ja kyselytunnin seuraaminen. Lähtö Raision kaupungintalolta klo 7.40, Urheilutalo Rientolasta klo 8.10, Turun linja-autoasemalta klo 8.20 ja tarvittaessa matkalta, Kaarinan kautta moottoritielle ja klo 9 Neste Oil K-market Paimio. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ilmoittautuminen 49:n toimistoon Anu Tuoviselle, puh. 044 518 9449. Matkan hinta 25 € sisältäen kuljetuksen ja lounaan. Ao. 49:n Tallinnan-matka 13.–15.4. Lähtö Rientolasta ma klo 4.20, linja-autoasemalta klo 4.30 ja muualta sopimuksen mukaan. Laivamatkat Eckerön Finlandialla, majoitus Hotelli Eurooppassa 2hh. Matkan hinta ao. 49:n jäseniltä ja perheenjäseniltä 200 €/hlö ja muilta 245 €/hlö. Hintaan sisältyy bussikuljetukset, laivamatkat, pääsymaksu Lennu sadam–merimuseoon, illallinen ravitolassa, aamiaiset hotellissa. Lisämaksusta retki Haapsaluun, hinta 20 €/hlö sisältäen ruokailun. Tarkempi matka ohjelma ilmoittautuessa. Matkavaraukset ja maksut 9.3. mennessä 49:n toimistoon Anu Tuoviselle, puh. 044 518 9449. Ilmoita nimi ja syntymäaika. Passi tai EUhenkilökortti mukaan matkalle. Salon metallityöväen ao. 57: veteraanien matka ke 18.3. Ruissalon kylpylään. Lähtö Halikosta klo 10.15 ja Salon torilta klo 10.30. Hinta 30 € sisältää matkan, ruokailun ja uimisen. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 9.3. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo. Ao. 57:n veteraanien Ikivihreät-konsertti la 11.4. klo 19 teatteri Provinssissa, Salorankatu 5–7. Lipun hinta 25 €, liput jaetaan 15 min. ennen esitystä. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 10.3. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao:n toimistolle. Hyvinkään metallityöväen ao. 58:n veteraanien ja työttömien curling-tapahtuma ke 4.3. Aloitamme klo 13 toimistolla, Uudenmaankatu 5-9 B 23, kahvin merkeissä. Lisätietoja www.metalli58.fi tai Eino Korhoselta, puh. 0400 475 326. Kemin puhelinmiehet os. 83:n pilkkikilpailut la 11.4. klo 10 Kemissä Mansikkanokalla (Uleninranta). Helsingin Metalli ja Konepajatyöväen ao. 77 on varannut lippuja Helsingin kaupunginteatteriin ke 18.3. klo 19 näytökseen Ladykillers – Sarjahurmaajat. Lippujen hinta on 22 €. Lippuvaraukset osaston toimistolta 19.2. alkaen ti ja to klo 14–17, puh. (09) 762 796. Lippuja on rajoitettu määrä. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen su 8.3. klo 10–13 Degersjöllä. Kokoontuminen Fiskariin Bakluran tanssilavan rantaan. Sarjat: miehet, veteraanit yli 55 v., naiset, nuoret alle 18 v. Kaiken kalan kilpailu. Kisan jälkeen grillausta. Lisätiedot Tuomo Kemppaiselta, puh. 050 598 7156 klo 17 jälkeen. Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n pilkkikilpailut la 21.3. klo 9–13 Palvaanjärvellä. Makkaraja virvoketarjoilu. Samalla tutustutaan Kouvolan Karavanareitten omaan alueseen, Palvaantie 398, Luumäki. Koordinaatit: P60°49’30” L27°27’15”. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120:n Tallinnanristeily 15.–16.5. Baltic Queenillä. Ilmoittautuminen 13.4. mennessä Martti Hokkaselle, puh. 040 315 7251 tai Hannu Manniselle, puh. 040 575 8726. Hangon metallityöväen ao. 121:n jäsenille seuralaisineen matka Saarenmaalle 14.–17.5. Lähtö helatorstaina linja-autoasemalta klo 5, Talleilta klo 4.45, Kappelisatamantie–Hangonkyläntie– Esplanadi. Laiva lähtee Helsingistä klo 8.30, Tallinnassa klo 11, josta jatkamme kohti Saarenmaata. Kuivastussa majoittuminen 2hh, Spa Hotel Meri. 15.–16.5. aamiainen hotellilla ja ryhmän omaa ohjelmaa. 17.5. paluu Tallinnaan, jossa ostosaikaa. Laivaan klo 17.45, Helsingissä olemme n. klo 21.15, 3 41 AHJ1503_24-48.indd 41 10.2.2015 9:50:06
42 josta bussilla Hankoon. Matkan hinta jäsenille 200 €, muille 220 €. Ilmoittautumiset osaston toimistolla klo 18–19 tiistaisin 3.3., 10.3., 17.3. ja 24.3. Maksu ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutus ainoastaan lääkärintodistuksella. 40 ensimmäistä ilmoittautujaa mahtuu mukaan. Mukaan passi tai virallinen henkilötodistus. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanit: to 26.2. klo 15 Luvatan ruokalassa liikuntakoordinaattori Päivi Luontola antaa vinkkejä ravinnosta ja liikunnasta. Kahvit tarjotaan. Ao. 122:n veteraanien matka Tampereelle to 19.3. Lähtö klo 8 Porin linja-autoasemalta vanhaa reittiä Vanha–Ulvilaan. Ohjelmassa ostoskierros, käynti museokeskus Vapriikissa, jossa klo 12 ruokailu ja sen jälkeen opastus vuoden 1918 tapahtumista sekä jääkiekkomuseo. Matkan hinta 30 €/hlö. Ilmoittautumiset 6.3. mennessä Aarolle, puh. 0440 391 402 ja maksut ao. 122:n veteraanien tilille FI77 4450 0010 0917 72, viitteeksi 013. Espoon Metallityöväen ao. 271:n retki 25.–26.4. Tallinnaan. Lähtö la klo 8.30 Eckerö Linen laivalla, jossa aamiainen. Tallinnassa majoittuminen Meriton Spa -hotellissa. Paluu Helsinkiin su klo 14.30. Hinta jäsenelle 50 €, seuralaiselle 110 €. Ilmoittautumiset viimeistään 20.3. Jussi Koskelle, puh. 044 2600 378. Ilmoita nimesi ja syntymäaikasi. Maksu osaston tilille FI07 1112 3007 2004 10, viitteeksi 142780. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281:n Pietarin-matka 15.–17.5. M/S Maria -laivalla. Osasto avustaa matkaa, lopullinen hinta osallistujien mukaan. Varausmaksu 30 €. Puolisot voivat osallistua omakustanteisesti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.4. mennessä Aapo Nuoralle, aapo.nuora@kolumbus.fi, puh. 040 559 1998. Varattuna 20 paikkaa. Pyhäsalmen Metalli ja Kaivostyöväen ao. 309:n opintoja ostosmatka 24.–25.4. Tallinnaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.3. mennessä Aimo Karvoselle, puh. työ (08) 769 6271, 040 5254 084, tai Jouni Jussinniemelle, puh. 040 168 5502. Matkan hinta jäsenille 60 €, puolisolle 120 €, maksettava 18.3. mennessä ao. 309:n tilille FI88 53751740 0063 29. Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n pilkkikilpailu la 21.3. klo 8. Kokoontuminen Pappilanrannassa (Kylänranta). Turun metallityöväen ao. 49:n kurssi pe 6.3. ao:n kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C. Aloitetaan klo 11 lounaalla ravintola Daily Bistrossa. Kurssi alkaa klo 12, aiheena alisuoriutuminen työssä. Professori Seppo Koskinen selvittää alisuoriutumisen määrittelyä työoikeudellisena käsitteenä ja voiko alisuoriutuminen olla työsuhteen päättämisperuste. Klo 14.30 aluetoimiston terveiset ja liittokokous 2016, Antti Salonen Metalliliitosta. Koulutus on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot 27.2. mennessä anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai puh. 044 518 9449. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79:n paikallinen koulutus la 14.3. klo 9, paikkana ABC Matkailijankatu, Forssa. Kurssin aiheena luottamusmiehen työympäristö, vetäjänä Mauri Nieminen Metalliliitosta. Ilmoita osallistumisesi Taisto Tulanderille, puh. 0400 867 478. Outokummun Kaivos ja Metallityöväen ao. 196:n kurssi ti 24.2. klo 17.30 Hotelli Ravintola Malmikummussa. Kesto noin 3 tuntia. Aiheena Kemikaaliturvallisuus, kouluttajana Metalliliiton työympäristöasiantuntija Micke Porkka. Kaikki jäsenet, ja etenkin työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet, ovat tervetulleita oppimaan työpaikkojen kemikaaleista ja niiden turvallisesta käytöstä. Keskustelua uusista sosiaalisista säädöksistä ja ajankohtaisista asioista. Kurssi on osallistujille ilmainen (koulutus, ruokailu, materiaali). Ilmoittautumiset 20.2. mennessä Markku Huoviselle, puh 044 545 9390 tai Voitto Mansikkamäelle, puh. 050 347 6016. Espoon Metallityöväen ao. 271 osallistuu seutu ryhmä Es-Ki-Va:n ay-kouluun. Ammattiosasto maksaa kurssistipendin 18 €/kurssijakso. Opintomatka Budapestiin järjestetään 2.–4.10. Ao. 271:n jäsenille hinta on 120 € sisältäen lennot, koulutuksen, kuljetukset ja ruoat. Lisätietoja ao:n pj. Satu Nurminen-Hämäläiseltä, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. SEUTURYHMÄT Helsingin seuturyhmän ay-koulut Metallitalon kokoushuone 3:ssa klo 17–20. 1. opintojakso: to 5.3. aihe Yritystalous, luennoitsija tutkija Mika Kärkkäinen Metalliliitosta. 2. jakso: to 19.3. aihe Vuorovaikutus työyhteisössä, kouluttaja opettaja Heli Hokkanen Murikasta. 3. jakso: to 26.3. aihe Onko kaikki politiikkaa? luennoitsija Esa Suominen Valtionvarain ministeriöstä. 4. jakso: lokakuu Budapest, aihe avoin. Matkalle päästäkseen pitää käydä kaikki opintojaksot. Hinnasta tms. asioista tiedotetaan osallistujille myöhemmin. Ilmoittautumiset 27.2. mennessä Helsingin seuturyhmän opintovastaava Pentti Ruohoselle, ruohisp@gmail.com. Ilmoita nimi, ammattiosasto, mahdolliset ruoka-allergiat sekä sähköpostiosoite, josta sinut tavoittaa päivisin (mikäli eri kun ilmoittautuessa). Ensimmäiseen opintojaksoon mukaan pankkitilisi numero (FI ...) matkakustannusten korvaamista varten. Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä EsKiVa:n kevään ay-koulut klo 17–20 Metallitalossa kokoushuone 3:ssa. 1. jakso: to 26.2. aihe Operaatio Vakiduuni. 2. jakso: ke 11.3. aihe Vaikuttamisen voimaa. 3. jakso:: ti 24.3. aihe Eläkeuudistus. Kevään ay-koulun opintomatka Budapestiin 2.–4.10. Paikkoja rajoitetusti, etusijalla kaikki kolme iltakurssia käyneet. Matkan hinnasta lisätietoa iltakursseilla ja omalta ammattiosastoltasi. Ay-koulut ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Korvaamme matkakulut. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu 23.2. mennessä seuturyhmän pj. Satu Nurminen-Hämäläiselle, puh. 0400 547 426 tai satu.nurminen@nsn.com. Ilmoita nimesi, ammattiosastosi ja mahdolliset allergiat. Turun seuturyhmän (ao:t 1,40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) ay-koulu 26.2. klo 17.20–20.30. Kokoontuminen klo 17.20 Metalli 49:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, jonka jälkeen ruokailu Ravintola Daily Bistrossa klo 17.30. Kurssin aihe Vuokratyö voiman kannattavuus yrityksille, kouluttaja vastaava amiedu.fi Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90 asiakaspalvelu@amiedu.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki OSAAJILLE ON AINA KYSYNTÄÄ! Oletko 20-29-vuotias ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Vahvista asemaasi työmarkkinoilla ja hanki itsellesi koneja metallialan tutkinto. Amiedussa voit opiskella joustavasti ja maksuttomasti työn ohessa. Tutustu Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja hae osoitteessa amiedu.fi/koulutushaku KUNNOSSAPITOASENTAJA tai KONEENASENTAJA, koneja metallialan perustutkinto KONEISTAJAN ammattitutkinto HITSAAJAN ammattitutkinto 1370€ 644€ 806€ Tasapainotuskone 2-pilarinostin Rengaskone +alv 24% = 1699€ +alv 24% = 799€ Leasing 49€ /kk Leasing 69€ /kk Leasing 49€ /kk +alv 24% = 999€ Muuramen metallityöväen ao. 344:n pilkkikilpailut la 14.3. klo 10–13 Muuratjärvellä Mehtolassa. Sarjat: miehet, naiset, lapset sekä palkinto suurimman kalan saaneelle. Tarjolla mm. makkaraa, kahvia, mehua, pullaa. Seuturyhmäläiset myös tervetulleita! KOULUTUSTA Turun Metalli ja Telakkatyöväen ao. 1:n kurssi la 28.3. klo 8.45–12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Aiheena sähköinen viestintä: Asema.net, facebook, WatchUp, hästäkki? Kouluttajana Eija Laakso Murikasta. Mukaan oma kannettava tai älypuhelin, jossa nettiyhteys. Tarjolla aamupala ja kurssin päätteeksi lounas. Klo 13 mahdollisuus tutustua alueen kansanedustaja ehdokkaisiin ja esittää kysymyksiä. Kurssin päätteeksi voi saunoa ja uida. Ilmoittautumiset 23.3. mennessä tarjoilun vuoksi toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10. 3 19.02.2015 42 KOUL UTUS AHJ1503_24-48.indd 42 10.2.2015 9:50:06
OSOITA AMMATTITAITOSI – SUORITA TUTKINTO laivanrakentaja? automaattisen valmistuksen osaaja? yleisosaaja tuotantoon? koneenrakentaja? Koneja metallitekniikan ammattilaiset ikääntyvät ja tulevaisuudessa alalle tarvitaan uusia tekijöitä! Alan koulutukset antavat yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakouluja yliopisto-opintoihin. Jos olet • 20–50-vuotias, • sinulla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa eikä ylioppilastutkintoa hakeudu ammattiin valmistavaan maksuttomaan koulutukseen, suorita ammatillinen tutkinto ja hanki todistus osaamisestasi! Tutkintomaksu 58 €. Aikuiskoulutus on käytännönläheistä ja joustavaa. Ammattinimikkeet perustutkinnossa • levyseppä-hitsaaja • koneistaja • koneenasentaja Ammattinimikkeet ammattitutkinnoissa • levyseppä • hitsaaja • koneistaja • koneenasentaja Jatkuva haku www.turunakk.? /kone-ja-metalli TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS info@turunakk.? ? www.turunakk.? LISÄTIEDOT Tapio Häkkinen puh. 040 765 2578, tapio.hakkinen@turunakk.? R e GO CAReeR set tutkija Timo Eklund Metalliliitosta. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erikoisruokavaliot 20.2. mennessä Metalli 49:n toimistoon, puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai Metalli 1:n toimistoon, puh. (02) 469 1410 tai metalli1@ metalli1.fi. Ay-koulun toinen opintojakso on la 11.4., aihe Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja työsuojelun ajankohtaisasiat. Varsinais-Suomi-Satakunnan alue järjestää syksyllä yhteisen opintomatkan. Matkalle pääsyn edellytyk senä on osallistuminen kumpaankin opintojaksoon. Metalliliiton Oulun ja Lapin alueen talvipäivä la 28.3. Vuokatissa ?? Runsaasti tekemistä, toimintaa ja puuhaa koko perheelle mm. jousiammunta, kuplajalkapallo, vaijeri liuku, seinäkiipeily, pilkkikisat, karaoke, keilaus, makkaranpaisto, Angry Birds -aktivitettipuisto, Katinkullan kylpylä ym. Tulokahvit ja lounas noutopöydästä. Palkintoja ja arvontaa! Tietoiskuja työttömyysturvasta – tule kuuntelemaan ja kyselemään. Ilmoittau tumiset ja lisätietoja omasta ammattiosastosta tai luottamusmieheltä. Metalliliiton Hämeen ja Pirkanmaan alueennuorten tapahtuma The Amazing Race 21.–22.3. Hämeenlinnan Cumuluksessa ?? Kaupunkiseikkailua ja asiaa nuorille. Toimiiko? Nuoret ammattiosastossa; järjestöasiantuntija V-P Risberg. Ruokaa, juomaa ja rentoa menoa. Tilaisuus on tarkoitettu Metalliliiton alle 36-vuotiaille jäsenille ja se on maksuton. Matkakulut maksetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä hamepirkanmaa@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41362 tai 020 77 41372. ? Tarkempi ohjelma lähetetään osallistujille. Lisätietoja Minna Savilahdelta, puh. 041 531 6565. ?Helsingin ja Uudenmaan alueen kalastuskerho METKA:n pilkkikilpailut la 28.2. klo 9–13 Metallirannassa ?? Sarjat: miehet yleinen, miehet yli 60 v, naiset, joukkue-kisa, suurin kala. Kilpailukala ahven. Metallirannan parkkipaikan osoite on Pitkäniityntie 18 A, 07910 Loviisan Valko. Valkosta on risteyksissä Metalliranta-kyltit. Parkkipaikalta kävelymatka ilmoittautumispaikalle on n. 800 m. Kokoontuminen ja lähtö huoltorakennuksen edustalta. Ilmoittautuminen klo 8 alkaen. Siirtymäaika lähdössä ja paluussa 1/2 tuntia. HUOM! Mikäli jäätilanne estää kilpailujen järjestämisen, ne perutaan. ? Lisätietoja antavat: Veli Merimaa, puh. 0400 927 277 ja Ari Kolehmainen, puh. 040 512 3044. Vekaraviikko 31.5.–5.6. ?? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa lapsiperheille tuetun lomaviikon. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ?? Loman kesto on 5 vrk. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa leikkejä, retkiä ja aarreseikkailuja. Aikuisille lisäksi omia liikuntaryhmiä. Hinta on aikuiselta 100 €, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Matkat maksetaan itse. ?? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liitonlomat. Hakemus on palautettava 16.3. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki.Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. ?? Lisätietoja lomasta Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Puhtia arkeen – lomaviikko liiton työttömille ja lomautetuille jäsenille 20.–25.5. ?? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa tuetun lomaviikon. Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ?? Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelmapalvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Lomaviikon ohjelmassa on luentoja, ulkoilua sekä mm. vesijumppaa. ?? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta, puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liitonlomat. Hakemus on palautettava 9.3. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ?? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. ? Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. Vuosi alkaa opiskelulla. www.keuda.fi AIKUISOPISTO Hitsaajan pätevyyskokeista 050 415 0934 kouluttaja Timo Kilpeläinen Kylmäasentajan tutkinnosta 050 415 0915 kouluttaja Arto Isoaho Ota yhteyttä ja kysy eri vaihtoehtoja. 050 430 2753 opinto-ohjaaja Ulla-Riitta Kara 050 415 0928 koulutusassistentti Sari Römpötti 19.02.2015 3 43 AHJ1503_24-48.indd 43 10.2.2015 9:50:07
JÄSEN ETU 44 METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 19.2.–15.3. TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 17.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää arkipäivävarauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali kokonaan allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä). KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. Huom! Kuusamon tropiikin viikon 27 vuokrausaika 4.–11.7. (la–la) www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Varausta varten tarvitset jäsenkortista löydät jäsennumerosi. *vaihtopäivä 44 KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 KATINKULTA Golfharju ma* 2+2 62 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaranta pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Katinkultaniemi pe* 8+2 82,5 x x x x x x x 6+2 67 x Katinkullan Kiinteistöt la* 8 82,5 x x x x x 6 67 x KUUSAMO Kuusamon Tähti la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Kuusamon Lomatropiikki la* 2+2 45 x SALLA Sallan Tunturitähti pe* 4+2 54 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x YLLÄS Ylläksen Rautamajat la* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x HIMOS Himoksen Tähti pe* 4+2 68 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x OSAVIIKOT 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 TAMPERE Lapinniemen Kehräämö 2 mh 4+4 94,5 x x x x x x 2 mh 4+2 66 x x x x x x x x x x 1 mh 2+2 49,5 x x x x x x NAANTALI Naantalin Kylpylänranta 2 mh 4+2 85 x x x x 1 mh 2+2 54 x x x x x x Studio 2+2 33,5 x x x x x x x x Vierumäki Chalets 3 2 mh 4+2 65 x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU VIERUMÄKI VIIKOT 23–52/2015 max. henkilöitä pin taala, m 2 max. henkilöitä pin taala, m 2 ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma ma–pe pe–ma Arvonnan jälk een myös osa viikk oja Jäsenenä merkit tävästi normaalia halv emmalla! 3 19.02.2015 AHJ1503_24-48.indd 44 10.2.2015 9:50:08
JÄSEN ETU METALLIRANTA on Metalliliiton jäsenille ja heidän perheilleen tarkoitettu virkistysalue. 30 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee Tavistholmen saaressa Loviisan Valkossa. Saarelle ei ole ajotietä. Alueen pysäköintipaikalta on noin kilometrin kävelymatka majoitusalueelle. Siellä on kärryjä tavaroiden kuljettamista varten. Pysäköintipaikan osoite: Pitkäniityntie 18 A, Valko (Loviisa). Metallirantaa voi vuokrata ajalle 25.5.–29.8. (VIIKOT 22–35) ? Metallirannassa on viisi 20 m2:n majoitushuonetta, joissa jokaisessa on neljä vuodepaikkaa sekä kaksi varapatjaa. Osa vuodepaikoista on parvella. Kahdessa huoneistossa on mahdollista pitää lemmikkieläimiä. Viiden (5) vuorokauden loma viikko alkaa maanantaina klo 12 ja päättyy lauantaina klo 12. ? Lomaviikon hinta on 125 €, mikä sisältää majoituksen sekä saunan ja soutuveneen käyttömahdollisuuden. Metallirannan loma-asunnot on tarkoitettu ainoastaan Metallin jäsenperheille. ? Huoneistoissa on patjat, tyynyt ja peitteet kuudelle. Lakanoista ja pyyhkeistä tulee majoittujan huolehtia itse. Huoneissa on mikro, kahvinkeitin, jääkaappi sekä kuuden hengen astiasto. Metallirannan keskusrakennuksen yhteydessä on keittiö ruuan valmistusta varten sekä wc/suihku ym. sosiaalitilat.Alueella on myös yhteiskäytössä sauna ja ulkogrilli. Alueella voi myös telttailla ? Leirintäpaikan hinta on 10 €/telttavuorokausi. Maksuun sisältyy saunan, soutuveneen ja yhteis tilojen käyttömahdollisuus. Majoitushakemukset tulee tehdä 10.4. klo 15 mennessä kirjallisesti oheisella lipukkeella osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, Pia Toivanen / Metalliranta, PL 107, 00531 Helsinki ? Lomahuoneistoissa vuonna 2014 loman viettäneet eivät ole oikeutettuja loma varaukseen vuonna 2015. Metallirannan LOMAASUNTOJEN ARVONTA 2015 LOTTNING AV METALLSTRANDENS SEMESTERBOSTÄDER 2015 Haettavan lomaviikon numero Nummer på semestervecka Vaihtoehtoinen viikko Alternativ vecka PEKK A SIPOL A ? Lomaviikot arvotaan viikolla 17 kaikkien lomaa hakeneiden kesken. Arvonnan tulos ilmoitetaan kirjallisesti lomaviikon saaneille. Lomaviikon hinta laskutetaan liiton toimistosta ennen loman alkua. Lisätietoja: www.metalliliitto.fi/ metalliranta Tiedustelut: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151, metalliranta@ metalliliitto.fi tai Ari Kolehmainen, puh. 020 77 41303 METALLSTRANDEN är ett rekreationsområde som är för Metallarbetarförbundets medlemmar samt deras familjer. Området som är på 30 hektar befinner sig på ön Tavistholmen i Valkom i Lovisa. Det finns ingen bilväg till ön. Från områdets parkeringsplats är det cirka en kilometer gångväg till inkvarteringsområdet. Där finns kärror för varutransporter. Addressen till parkeringsplats: Pitkäniityntie 18 A, Valko (Loviisa). Metallstranden kan hyras för tiden 25.5–28.8 (VECKORNA 22–35) ? I Metallstranden finns fem 20 m2 stora inkvarteringsrum, där varje rum har fyra bäddplatser samt två reservmadrasser. (täytä painokirjaimin / tryckta bokstäver) Nimi/Namn: Henk.tunnus/personbeteckning: Osoite/Adress: Puhelin töihin/Tel. jobb: Puhelin kotiin/Tel. hem: Lomalle osallistuvien nimet/ Namnen på dem som deltar i semestern: Puoliso/Maka/Make: 1. lapsi/barn 2. lapsi/barn 3. lapsi/barn 4. lapsi/barn ARVONTALIPUKE En del av bäddplatserna är övre bädd. I två lägenheter får man ha husdjur, till exempel hund eller katt. Den fem (5) dygn långa semesterveckan börjar måndag kl. 12 och slutar lördag kl 12. ? Priset för en semestervecka är 125 euro vilket innefattar inkvartering samt möjlighet till bastu och roddbåt. Metallstrandens semesterbostäder är avsedda enbart för Metallarbetarförbundets medlemsfamiljer. ? I lägenheterna finns madrasser, dynor och täcken för sex personer. Hyresgästen bör själv sköta om lakan och handdukar. I rummen finns mikro, kaffekokare, kylskåp samt servis för sex personer. Semesterfirarna kan tillreda sin mat i det gemensamma köket som finns i Metallstrandens centralbyggnad. I centralbyggnaden finns också wc/dusch och andra social utrymmen samt utegrill. Man kan också tälta på området ? Priset för en lägerplats är 10 €/tältdygn. I priset ingår möjlighet till bastu, roddbåt samt rätt att använda de gemensamma utrymmena. ? palkansaaja/löntagare ? työtön/arbetslös ? eläkeläinen/pensionär METALLILIITON LOMAOSAKKEIDEN SYKSYN HAKU 19.2.–15.3. TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 17.3. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai, jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina. Huom! Kuusamon tropiikin viikon 27 vuokrausaika 4.–11.7. (la–la) 3 19.02.2015 45 Jäsenenä merkit tävästi normaalia halv emmalla! Inkvarteringsreserveringarna bör göras senast 10.4 kl 15 skriftligt med reserveringsblanketten här bredvid och på adressen: Metallarbetarförbundet r.f., Pia Toivanen/Metallstranden, PB 107, 00531 Helsingfors. ? De som under år 2014 firat sin semester i Metallstrandens semester lägenheter är inte berättigade till en semester reservering under år 2015. ? Semesterveckorna utlottas under vecka 17 mellan alla dem som gjort en reservering. Resultatet av lottdragningen meddelas skriftligt åt dem som fått en semestervecka. En räkning för semesterveckan sänds ut från förbundets kontor innan semestern börjar. Tilläggsuppgifter : www.metalliliitto.fi/web/se/ metallstrand Förfrågningar: Pia Toivanen, tel. 020 77 41151, metalliranta@metalliliitto.fi Ari Kolehmainen, tel. 020 77 41303 AHJ1503_24-48.indd 45 10.2.2015 9:50:09
3 19.02.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 280.indd 1 4.2.2015 13.13 VAIKEUSASTE 2-/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1A, 2C, 3A, 4D AHJ1503_24-48.indd 46 10.2.2015 9:50:13
KOTIMATKA Polkupyörä 4. helmikuuta klo 14.30 PROSESSIMIES Raino Pänttäjä TYÖPAIKKA Outokumpu Chrome Oy, FeCr VKU 3, Tornio MATKA Röyttä–Tornio–Haparanda MATKAN PITUUS JA KESTO 16,5 km, 25–30 minuuttia KUVA JUHA ÅMAN 47 AHJ1503_24-48.indd 47 10.2.2015 9:50:14
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Statiivi Virtaviivainen PU/kumikitkapohjaperhe kaikilla herkuilla: Jalka on suojattu alumiinivarvassuojalla ja teräksisellä naulaan-astumissuojalla sekä päällisnahka tyylikkäällä kärkikupilla. Päällismateriaalina on käytetty kulutusta kestävää nahkaa. Nitriilikumista valmistettu lämmönkestopohja kestää kovaa kulutusta ja kuumuutta 300 °C. Sievi AL Hit Roller XL+ S3 HRO integroidulla jalkapöydän suojalla antaa lisäturvaa liikkuvia ja putoavia esineitä vastaan ja auttaa suojamaan jalkapöydän aluetta ruhjeilta ja murtumilta. Jalkapöydän suoja on joustava ja erittäin kestävä. TYYLIKÄS PU/KUMIKITKAPOHJAPERHE INTEGROITU JALKAPÖYDÄN SUOJA Integroidun jalkapöydän suojan voit tilata AL Hit Roller XL+ S3 HRO jalkinetilauksen yhteydessä tuotekoodilla 00-99008-003-0PM. AL Hit Roller XL+ S3HR0 Al AL Hit Roller XL+ S3HR0 Al AL Hit 9 XL+ S3HR0 Al Sievi AL HIT ROLLER Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SIEVI_AL_HIT_ROLLER_AHJO_TAKAK_230115.indd 1 23.1.2015 15.41 PRO2 – Posti Oyj AHJ1503_24-48.indd 48 10.2.2015 9:50:15