AHJO 4/2015 - Lehtiluukku.fi

Vaalien jälkeinen eduskunta MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 12.03.2015 ahjo.fi NRO 4 päättää Suomen tulevaisuudesta. Mihin suuntaan? EDUSKUNT A VA AL IT 2015 SI VU T 2, 10 –1 5 SELKOKIELTÄ TESSIIN EU PARANSI TYÖLAKEJA SÄTEILY VAARAKSI TYÖPAIKALLA? DAGS ATT GÅ TILL VAL AHJ1504_1-23.indd 1 3.3.2015 10:44:13
Suomalainen yhteiskunta on yhä kovempien haasteiden edessä, ja huhtikuussa valittava seuraava eduskunta on paljon vartija. Miten Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, miten käy hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden, miten turvallisuudesta pidetään huolta? Äänestämällä voit varmistaa, että tavallisella työntekijällä on edustajansa Arkadianmäellä. EDUSKUNTA Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Eduskunta säätää lait ja päättää valtiontaloudesta. Eduskunnan 200 kansanedustajaa valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Eduskunta valitsee maalle pääministerin johtaman hallituksen, jonka tasavallan presidentti nimittää. Metalliliiton eduskuntavaalisivut: www.metalliliitto.fi/eduskuntavaalit-2015 Oikeusministeriön vaalisivut: vaalit.fi 4 12.03.2015 TEK STI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K U VA T EMMI K ALLIO 2 MARKKU HEISKANEN Endomines, Pampalon kultakaivos, Ilomantsi, kaivosala Äänestää täytyy varsinkin tässä poliittisessa tilanteessa, kun oikeisto tekee kaikilla rintamilla töitä porvarihallituksen aikaansaamiseksi. Meidän täytyy saada vasemmisto puolueet hallitukseen. Tärkeää on, että ehdokas on metalliliittolainen ja mielellään omalta alalta. Oman alan ääni kuuluviin ja töitä pitää olla myös maaseudulla. MIKA OKSA Veho Autotalot, Vantaa, autoja konealat Muutenhan emme saa oikeita asioita tapahtumaan, jos kaverit eivät äänestä. Nollatuntisopimukset ainakin täytyy saada ehdottomasti pois. KALEVI KUHA Eläkeläinen, Oulu, tietoliikenneala Työläisten puoluetta ja mielellään Metallin jäsentä täytyy äänestää, jotta saa työllisyyttä parhaiten edistettyä. Oulussa ei Metallin ehdokasta ole, mutta sellainen löytyy, joka on ay-liikettä lähellä. LASSE SULIN Eläkeläinen, Naantali, energia-ala Äänestää täytyy, jotta saamme meidän asioita ajavia ihmisiä eduskuntaan. Itselläni ei ole vielä ehdokasta katsottuna. Meidän puolia työnantajaa vastaan ehdokkaan täytyy kuitenkin osata pitää. JUHANI MIETTINEN Helsingin Pelti ja Rautatyö Helsinki, peltija teollisuuseristysala Äänestämällä päätät siitä, että tulevaisuus kulkee hyvään suuntaan. Valitsen ehdokkaan sillä perus teella, että hän osaa tehdä eduskunnassa jotakin. Saa valtaa sekä pystyy vaikuttamaan työelämän asioihin ja työpaikkojen syntyyn. Miksi metalliliittolaisen pitää äänestää? MARJA KARJALAINEN Kultakeskus, Hämeenlinna, jalometalliala Vain äänestämällä voit vaikuttaa ja valita meidän ajatusmaailmaan sopivia ehdokkaita. Nollatuntisopimusasia ja Vakiduunikampanja koskettavat jo oman tyttärenikin kautta. Metallin työpaikat on saatava pysymään Suomessa. RISTO MARTTINEN UPM-Kymmene Wood, Ristiina, metsäteollisuuden korjaamoala Äänestää täytyy, jos haluaa vaikuttaa ja osallistua. Ehdokkaan täytyy tuntea työelämä sekä elämän realiteetit eli se, miten arki ihmisillä sujuu. tyo?ympa?risto? 4-15.indd 1 24.2.2015 18.06 EDUSKUNT A VA AL IT 2015 SI VU T 2, 10 –1 5 AHJ1504_1-23.indd 2 3.3.2015 10:45:06
12.03.2015 4 T-Media tekee vuosittain Kansan arvot -tutkimuksen, joka mittaa suomalaisten luottamusta yhteiskunnan eri tahoihin. Viime vuonna kansalaiset luottivat vähiten mediaan ja työnantajajärjestöihin. Luottamus ammattiliittoihin – ja eduskuntaankin – ylsi kyselyssä huomattavasti korkeammalle. Eli suomalainen luottaa palkansaajajärjestöihin enemmän kuin työnantajiin – myös tämän työnantajakeskusjärjestöä lähellä olevan tiedotustoimiston kyselyn perusteella. T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa TAT:tia, jonka rahoittajia ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja TT-säätiö. Vaaleista toiseen perinteisten duunariammattien edustajat äänestävät laiskasti, eikä näiden ammattien edustajia ole nykyisten kansanedustajien joukossa kuin muutama. Viime viikolla julkaistussa SAK:n teettämässä kyselyssä työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat epäröivät äänestämistä jälleen kaikkein eniten. Viereisellä sivulla Metalliliiton jäsenet perustelevat, miksi liiton jäsenen kannattaa äänestää. Huoli omasta työpaikasta ja töiden säilymisestä Suomessa on suuri. SAK:n kyselyssä ilmeni myös, että kaksi kolmesta jättäisi tukematta ehdokasta, joka kannattaa palkkojen alentamista tai työaikojen pidentämistä. Yli 80 prosenttia ei hyväksy irtisanomissuojan heikentämistä. Seuraavien neljän vuoden aikana tehdään päätöksiä, jotka vaikut tavat jokapäiväiseen työelämäämme ja arkeemme ratkaisevasti. Ahjon sivuilla 12–13 tutkijat arvioivat, millaista talouspolitiikkaa Suomessa kannattaa tehdä ja miksi. Samalla aukeamalla nykyiset metallitaustaiset kansanedustajat esittävät ajatuksiaan siitä, millaisilla ideoilla Suomi saadaan nousuun. Vaalikyselymme puolestaan valaisee, mitä mieltä keskeiset puolueet ovat ay-jäsenmaksujen verovähennystai lakko-oikeudesta, kanne oikeuden laajentamisesta ja nollatuntisopimusten kieltämisestä. Metalliliittolaisia on ehdokkaina kevään eduskuntavaaleissa eri puolilla Suomea. Esittelemme heidät seuraavassa lehdessä. Älä jätä ääntäsi käyttämättä. Huolimatta siitä, kuinka moni äänestää, eduskuntaan pääsee joka vaaleissa 200 kansanedustajaa. Valta ei jää koskaan jakamatta. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Seuraavalla vaalikaudella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen työelämäämme.” Valta ei jää jakamatta ”Maailmanlaajuinen vastuullisuus on myös suomalaisen työntekijän etu.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Paleface vauhditti Vakiduuninimenkeruuta Helsingissä 7 EU-tuomioistuin suojasi kansallisia työmarkkinoita AMMATTILAINEN 9 Varpu Helstola elektroniikkatyöntekijä Ecakit Oy, Turku TOIMIJA 18 Ari Keskitalo pääluottamusmies Outokumpu Stainless Oy UUSI 27 Petri Siljander pääluottamusmies 6 kk 20 Talvisota yhdisti duunarit ja porvarit 28 Sähkömagneettisen säteilyn riskejä ei tunneta 36 RIKSDAGSVALET 2015 Vilka politiska beslut behövs för att lyfta Finland ur svackan? OTA TALTEEN 33 Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 2015 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 KOLUMNI 16 TYÖYMPÄRISTÖ 21 TEKEMINEN 22 EUROOPPALAINEN 24 TYÖTILA 32 KANSAINVÄLINEN 38 TYÖTTÖMYYSTURVA 38 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 KOULUTUS 42 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA 20 30 8 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) ahjo.fi PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. Miksi metalliliittolaisen pitää äänestää? tyo?ympa?risto? 4-15.indd 1 24.2.2015 18.06 SIS ÄLTÖ AHJ1504_1-23.indd 3 3.3.2015 8:58:15
4 12.03.2015 – Oli se jotenkin tuttua, varmaan Facebookin kautta olin kuullut. Itsellä ei nollatuntisopimuksista ole kokemusta, mutta ihan oikealla asialla tämä hanke on. Toivottavasti menee aloite läpi, mietti Kantola. Elintarviketyöntekijä Jaakko Levänen Maskusta ajatteli aloitteen allekirjoittaessaan nimenomaan tulevaisuutta ja nuorempia sukupolvia. – Minuahan tämä asia ei suoraan kosketa. Mutta täytyy ajatella, miten hyvinvointiyhteiskunta pidetään kasassa. Jos ei ihmisillä ole kunnollista työtä, niin ei niistä silpputuloista riitä veronmaksuunkaan paljon mitään. MIKKO NIKULA VAKIDUUNI Graafisena suunnittelijana Helsingissä työskentelevä Tanja Pelkonen on sikäli onnekas, että hänellä on se paljon puhuttu vakituinen työsuhde. Hän ryhtyi kuitenkin epäröimättä Operaatio Vakiduunin kannattajaksi, vaikkei ollut kampanjasta ja lakialoitteesta aiemmin kuullutkaan. – En ollut tietoinen, olin vain kävelemässä tästä aukion läpi, kun oltiin broidin kanssa menossa syömään ja Alien-leffaa katsomaan, se on minulta joululahja hänelle. Vakiduunari Pelkosella on kuitenkin ystäviä ja tuttavia, jotka ovat nollatuntisopimuksia joutuneet tekemään. – Ehdottomasti loppu niille, eihän niissä ole mitään järkeä. Lauantaina 28. helmikuuta järjestetty OVDmielen ilmaus keräsi Helsingin keskustassa runsaasti väkeä. Lavalla Paleface veti biisejään ja juonnosta vastasivat Metalliliittoon kuuluva kampanja-aktiivi Mari Penttilä sekä vapaa-ajallaan Punatähdet-bändistä tunnettu mediapersoona Jan Erola. Kansalaisaloitteen tukijoihin liittyi myös Arttu Kantola. Hänkin oli satunnainen ohikulkija, mutta kulttuurintuotannon opiskelija muisteli kuitenkin kuulleensa Operaatio Vakiduunista aiemmin. Operaatio Vakiduuni pysäytti ohikulkijat – Ei tarvinnut yhtään suostutella, laitoin nimen heti alle! Tanja Pelkonen allekirjoitti Helsingin Narinkkatorilla nollatuntisopimusten kieltoa vaativan lakialoitteen. Lähihoitajana nykyään työskentelevä, entinen Metallin nuorisoaktiivi Iris Pitkäaho hankki kansalais aloitteelle uuden tukijan, Tanja Pelkosen (oik.). ANNIK A R A UHAL A PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi menee eduskunnan käsiteltäväksi, jos nimiä kertyy vähintään 50 000 heinäkuun puoliväliin mennessä. Kansalaisaloite oli maaliskuun alussa kerännyt yli 17 000 kannatusilmoitusta. AHJ1504_1-23.indd 4 3.3.2015 9:21:04
12.03.2015 4 TYÖTTÖMYYSTURVA Lähestyvät eduskunta vaalit ovat kiihdyttäneet keskustelua työttö myysturvan tasosta. Julkisuudessa on nostettu esille muun muassa ansiosidonnaisen työttö myysturvan keston puolittaminen. – Esitykset ovat sellaisia, ettei niiden taus talla näytä olevan kosketusta tavallista työtä te kevien tai työttömien arkeen. Suurin työllistymisen estehän on tarjolla olevien työpaik kojen puute, Metallityöväen Työttömyyskassan hallituk sen puheenjohtaja Matti Mäkelä sanoo. Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen puolestaan muistuttaa, että käytännössä an sioturvan keston lyhentäminen leikkaisi toi meentuloa juuri niiltä, joiden työllistyminen on kaikkein vaikeinta. Näin työttömät joutuisivat hakemaan turvakseen muita verovaroista myön nettäviä tukia. – Päivärahan enimmäismaksuajan lyhennys tä jouduttaisiin kompensoimaan muilla etuuk silla yhteiskunnan varoin, Niskanen muistuttaa. – Ei näillä keinoin totisesti paikata julkisen talouden kestävyysvajetta, Mäkelä lisää. Metallin alojen työttömyys saavutti huip punsa vuosina 2009 ja 2010. Tuolloin jopa puo let Metalliliiton työssä käyvistä jäsenistä nosti päivärahaa. Vielä viime vuonnakin noin 32 000 kassan jäsentä sai päivärahaa. Irtisanottujen työttömyys jaksot ovat nykytilanteessa pitkiä. Päivärahaa maksettiin viime vuonna keskimäärin sa dalta päivältä, kun mukaan las ketaan myös lyhyet lomautusjaksot. Ansiosidon naisen työttömyysturvan kesto on 500 päivää. Yli 2 000 Metallityöväen kassan jäsentä siirtyi viime vuonna työmarkkinatuen piiriin 500 päi vän rajan täytyttyä. – Ansioturvajärjestelmää tulee kehittää ja sen toimeenpanoa yksinkertaistaa, Mäkelä ja Niskanen sanovat. LINJ A US Operaatio Vakiduuni pysäytti ohikulkijat ANNIK A R A UHAL A Suurin työllistymisen este on tarjolla olevien työpaikkojen puute. YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Ansiosidonnaisen leikkaus kurittaisi veronmaksajia Liiton ja kassan läheinen suhde on etu + Liiton oma työttömyyskassa tuntee liiton eri alat ja niiden työehtosopimukset. + Kassalla on osaamista ja tietoa liiton jäsen rakenteesta, työpaikoista ja työllisyydestä. + Kassa osaa tarvittaessa neuvoa ottamaan yhteyttä liittoon, jos esimerkiksi arkipyhä korvaukset tai irtisanomisajan palkka ovat jääneet maksamatta. + Kassa voi pyytää liitolta tulkinta-apua erilaisista asioista: palkanlisien tai bonusten maksamisesta, irtisanomis ajoista, vuorojärjestelmien työaikaja palkka-asioista, alalla sovellettavasta työajasta jne. + Liiton aluetoimitsijat voivat auttaa kassaa palkkatodistusten saamisessa eri puolilla Suomea. + Kassoilla on hyvät yhteydet moniin luottamusmiehiin, jotka voivat auttaa työttömäksi tai lomautetuksi joutuvaa esimerkiksi päivärahahakemusten tekemisessä. + Kassa myös neuvoo luottamusmiehiä erilaisten lomautusvaihtoehtojen vaikutuksista työttömyysturvaan. MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri ILO:ssa sovintoon LAKKO-OIKEUS Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sisällä kyteneessä kiistassa saavutettiin viimein sopu helmikuun lopussa, kun työnan tajat suostuivat tunnustamaan työntekijöiden lakkooikeuden. Työntekijäjärjestöt ja työnanta jajärjestöt ovat riidelleet lakkooikeudesta osana järjestäytymisvapautta. Vuodesta 2012 työnantajajärjestöt ovat väit täneet ILO:ssa, että järjestäytymisvapaus ei kata lakkooikeutta. Suuret monikansalliset yritykset vaikuttavat aktiivisesti työnantaja järjestöissä. Kolmikantaisessa ILO:ssa työnantajien vastustus on johtanut siihen, ettei siellä ole voitu käsitellä valituksia, jotka liittyvät työtaistelutoimien rajoit tamiseen tai lakkojen hajottamiseen väkivalloin. YK:n työjärjestö ILO on jo vuodesta 1927 katsonut, että on mahdotonta tehdä eroa lak kooikeuden ja järjestäytymisoikeuden välillä. Lakkooikeuden rajoitukset ovat samalla myös järjestäytymisoikeuden rajoituksia. Vuonna 1948 ILO hyväksyi yleissopimuksen ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja am matillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta ( sopimus nro 87). Työntekijät ja työnantajat sopivat aikanaan yhdessä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1985. Tätä ennen korvaus oli kaikille kassojen jäsenille tasasuuruinen ja veroton, kassaan kuulumattomille pienempi. Edelleen työttömyysturva on keskeinen osa työehtoja palkkaneuvotteluja. Viime vuosina työttömyysturvaa on parannettu niin, että työtön pystyy entistä helpommin etuuksiaan menettämättä ottamaan työtä vastaan. Lisäksi ansio turvan piiriin pääsy on helpottunut. Järjestelmän kannustavuudesta työntekoon ja itsensä kehittämiseen puhutaan paljon. Helposti syntyy mielikuva, etteivätkö nämä olisi jo muutenkin työttömiksi joutuville luontaisia asioita. Suurin osa työttömistä haluaa tehdä töitä ja työllistyä ennen 500 ansiopäivärahapäivän täyttymistä. Noin 60 prosenttia työllistyy alle puolessa vuodessa ja 40 prosenttia jo kolmessa kuukaudessa. Lisäksi monet työttömät kouluttautuvat uuteen ammattiin työttömyysturvan koulutustuella. Työttömyysturva on oikeudenmukainen osa suomalaisten perusturvaa. Inhimillinen toimeentulo on mahdollista hieman pidempään myös niille, jotka eivät työllisty helposti. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työttömyyskassajärjestelmän ansiosta työntekijät kantavat vastuuta omasta sosiaaliturvastaan. Jos järjestelmästä luovuttaisiin, koko yhteiskunnan perusta järkkyisi. Kassan ja liiton yhteistyö mahdollistaa sen, että työttömiksi tai lomautetuksi joutuvat saavat asiantuntevaa apua – hyvin usein myös aivan läheltä – omalta luottamus mieheltään omalla työpaikallaan. Ansiosidonnainen on itse maksettu perusturva Oikeisto on julkisuudessa arvostellut ammattiliittojen ja työttömyyskassojen suhdetta. Mitä hyötyjä yhteydestä on? AHJ1504_1-23.indd 5 3.3.2015 9:21:45
4 12.03.2015 Lahjoita oikeus kuulua liittoon KAMPANJA Kanna kortesi kekoon tarjoamalla ystävällesi kehitysmaassa oikeus kuulua ammatti liittoon. Se on tehokas tapa turvata paremmat työolot ja elämiseen riittävä palkka. Jo kymmenen euron kuukausilahjoituksella saa paljon aikaan. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kampanjan päämääränä on lisätä liittojen jäsenten ja ay-aktiivien tietoisuutta siitä, mitä kansainvälinen ay-liike tekee maailman kolkissa, joissa oikeus kuulua liittoon on vain hauras unelma. 3,4 % PALKAT Saksan metallija elektroniikkaaloille hyväksyttiin uusi työehtosopimus helmikuun lopussa. Palkat nousevat 3,4 prosenttia ja lisäksi kaikki saavat 150 euron kertasumman. Sopimus solmittiin Baden-Württem bergin osavaltion 800 000 metallityöläiselle, mutta se toimii käytännössä pohjana muiden osavaltioiden neuvotteluille. VERTAILE TYÖOLOJASI TESTI Koetko työsi kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelle? Miten tyytyväinen olet vaikutusmahdollisuuksiisi? Leimaako työtäsi jatkuva kiire? SAK:n nettitesti arvioi työolojen laadun. Tutkimustietoon perustuvalla Hyvän työn mittarilla voit testata työolosi ja verrata niitä yli 1 200 työntekijän kokemuksiin. www.sak.fi/tyoelama/testaa-tyoolosi SEURAAVASSA AHJOSSA Teollinen internet voi muuttaa sinunkin työsi. Miksi ja miten? TIESITK Ö ??Vesa Holappa on Metalliliiton A?tutkimusB?koulutusC?lakiasiain D?karaokepäällikkö päällikkö päällikkö mestari ??Keskipalkka Virossa (vuoden 2013 lopussa) oli A?852 € B?986 € C?1?213 € D?1?442 € ??Lakisääteinen minimipalkka Virossa on A?390 € B?475 € C?560 € D?685 € ??Maailman kaikissa kielissä yleisimmin esiintyvä kirjain/äänne on A?a B?e C?k D?m Isyysvapaata kolme kuukautta? PERHE SAK esittää isyysvapaan pidentämistä nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen. Muutos lisäisi sukupuolten tasa-arvoa, korostaisi isien vastuuta lapsista ja tukisi äitien työntekoa. Isyysvapaan pidentäminen maksaisi arviolta 50–100 miljoonaa euroa. Pidennys rahoitettaisiin korottamalla työnantajien ja työntekijöiden sairausvakuutusmaksuja korkeintaan noin puolella promillella. Hyvän työn puolesta EDUSKUNTAVAALIT SAK:n Hyvää (t)yötä Suomi -kampanjasivustolta löydät SAK:n eduskuntatavoitteet, kiinnostavia blogikirjoituksia, tarinoita työelämästä ja tietoa SAK:n vaalitapahtumista. Hyvän työn blogin avasi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly nostamalla työn lisäämisen eduskunta vaalien tärkeimmäksi teemaksi. Tulevan eduskunnan jokaista päätöstä pitää punnita sen perusteella, paljonko tehty päätös luo työtä. MIKÄ IHMEEN TEOLLINEN INTERNET? 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 4 12.03.2015 ”Ei kukaan työntekijä huvikseen lakkoile. Aina siinä häviää. Asiat pitää hoitaa sovitellen ja keskustellen. Lakko on aina äärimmäinen keino, jos mikään muu ei auta.” ABB:n Pitäjänmäen tehtaan uusi pääluottamusmies Kirsi Niemelä ja työsuojeluvaltuutettu Harald Klaus Demokraatin haastattelussa 24.2 . lahjoita.sask.fi VIIMEINEN MUISTUTUS! OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Metalliliiton jäsen, lähetä Ahjon toimitukseen osoitteella ahjo@metalliliitto.fi ? valokuva (kasvokuva, jpg-tiedostomuodossa) ? seuraavat tiedot: nimi, ammatti, asuinpaikka, ammattiosastosi nimi ja numero, vaalipiiri, puolue ja kotisivuosoitteesi Toimi heti! Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta. ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi www.sak.fi/hyväätyötäsuomi AHJ1504_1-23.indd 6 3.3.2015 8:58:24
12.03.2015 4 TAL OUS Pankkiryöstäjä joutuu vankilaan, ryöstäjäpankista ei kukaan. HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Lähetetyihin työntekijöihin noudatettava tessiä OIKEUSPÄÄTÖS Toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjasi Euroopan unionin tuomioistuin EUT helmikuun puolivälissä antamassaan ennakkoratkaisussa. EUT:n ratkaisu tarkoittaa, että toisessa EUvaltiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen peruspalkan lisäksi työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, urakan takuupalkka, päivärahat ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta. – Ratkaisu linjaa ay-liikkeen ja työehtosopimuksiin sitoutuvien työnantajien kannalta myönteisesti palvelujen vapaan tarjonnan suhdetta kansallisiin työehtomääräyksiin. Se vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat toimia toisessa EUmaassa. Hellstenin mukaan EUT:n ratkaisu vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia. Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius uskoo, että EUT:n ennakkopäätös sysää asioita hyvällä tavalla liikkeelle. – Merkittävää tässä päätöksessä on sen vahvistaminen, että kunkin työntekijän henkilökohtainen vähimmäispalkka ei ole palkkataulukon pienin minimi, vaan luokitusjärjestelmän mukainen palkka, johon kukin työnvaativuutensa tai työnkuvansa kautta määritellään, Helenius sanoo. – Tämä vahvistaa meidän kansallista työmarkkinajärjestelmää sillä, ettei ulkoa lähetetyillä työntekijöillä voida tulla polkumyymään työtä. Tämä päätös yhdessä yleissitovuuden kanssa aika aukottomasti luo palkkojen vähimmäistason kuhunkin tehtäväryhmään. Nykymuotoinen Monopoli-peli täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Pelissä on tunnetusti yksi ruutu, johon päätymällä joutuu vankilaan. Myös Sattuma-ruudusta voi saada lapun ”Mene suoraan vankilaan kulkematta Lähtö-ruudun kautta”. Lähtö-ruudusta saisi rahaa matkan jatkamista varten. Tosielämän monopolipelissä säännöt tuntuvat olevan aivan erilaiset. Pelaajat eivät koskaan joudu vankilaan, sillä käryn käydessä asian voi hoitaa toisten rahoilla. Marraskuussa viisi pankkia sopi USA:n, Sveitsin ja Britannian viranomaisten kanssa maksavansa yli neljän miljardin dollarin sakot siitä hyvästä, että niiden valuuttakauppiaat olivat järjestelleet päivittäisiä valuuttakurssien noteerauksia työnantajiensa eduksi – ja myös omien bonustensa kasvattamiseksi. Kaikkiaan suuret kansainväliset pankit ovat maksaneet tällaisia korvauksia eri syistä viimeisten vuosien aikana yhteensä yli 200 miljardia dollaria. Syinä ovat olleet, valuuttakurssipelin ohella, korkojen rukkaaminen, talouspakotteiden kierto, veronkierrossa avustaminen, petosta muistuttava rahoitustuotteiden kauppa, mikä milloinkin. Korvausten maksaminen ei ole vielä lopussa, sillä tutkinta jatkuu monessa paikassa ja uusia tapauksia pulpahtelee esiin tasaiseen tahtiin. Tyypillistä kaikille tapauksille on kuitenkin se, että kukaan ei joudu vankilaan. Iso joukko alemman tason toimihenkilöitä ja jokunen pienempi pomokin on toki saanut potkut. Mutta juttuja ei ole viety välttämättä edes oikeuteen asti, sillä korvaussummien sivussa viranomaisten kanssa on sovittu useimmiten myös siitä, että syytteitä asiassa ei nosteta. Tai jos nostetaan, henkilöitä ei tuomita. Kukaan ei ole oikeastaan syyllistynytkään mihinkään, kun kerran ei ole tuomittu. Jätti mäisistä korvaussummistakin selviää helposti, kun ne voi kuitata omistajien rahoilla ja sitten kalastaa takaisin elävän elämän monopolipeleissä. Mene vankilaan Merkittävänä Helenius pitää myös sitä, että päätöksessä tuomioistuin asetti palkkausjärjestelmille tietyt kriteerit. Tuomioistuimen mukaan palkkausjärjestelmien pitää olla riittävän läpinäkyviä, jotta niistä pystyy löytämään kullekin oikean palkan. – Tämä velvoittaa myös sopimusosapuolia keskittymään työehtosopimusten selkeyteen, koska nyt työntekijöitä lähettävät firmat ovat ihan oikeasti velvollisia niitä lukemaan. Metalliliitolla on parhaillaankin käynnissä oikeustapauksia, joihin EU-tuomioistuimen ennakkopäätös voi jo vaikuttaa. – Esimerkiksi juuri käräjäoikeudessa on yksikin tapaus, jossa lähetetyillä romanialaisilla työntekijöillä oli 150 euron kuukausipalkka, Helenius kertoo. ASKO-MATTI KOSKELAINEN 6,5 miljoonan palkkasaatavat TAUSTA EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu liittyy Sähköliiton nostamaan kanteeseen, jolla liitto perää yhteensä yli 6,5 miljoonan euron palkkasaatavia puolalaiselta yritykseltä. Yritys oli palkannut Olkiluoto 3:n rakennustyömaalle määräaikaiseen työsuhteeseen 186 puolalaista sähköasentajaa, jotka liittyivät Sähköliiton jäseneksi. Satakunnan käräjäoikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava. Samalla käräjäoikeus pyysi EUT:tä ottamaan kantaa siihen, onko puolalaisilla työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähkö liiton perittäväksi, vaikka Puolan laissa tällainen siirto kielletään. EUT:n mukaan palkkasaatavien siirtoon Sähköliitolle on EU:n perusoikeuskirjasta johtuvat perusteet, joten Puolan lain siirtokielto on syrjäytettävä. KA SV OT MILLOIN ALOITIT? 1988 silloiseen Lapin piiritoimistoon. Heti sen jälkeen, kun olin valmistunut kauppaopistosta. MITEN OLET VIIHTYNYT? Hyvin. Työ on muuttunut ja kehittynyt paljon näiden vuosien aikana. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Tehtävät vaihtelevat. Viikkooni kuuluu kaikkea laskuttamisen ja jäsenneuvonnan väliltä. PARASTA TYÖSSÄSI? Jäsenet. On mukava tehdä yhteistyötä esimerkiksi luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa, monet ovat tuttuja jo vuosien takaa. Ja sekin on aina mukavaa, jos onnistuu innostamaan jonkun uuden ihmisen mukaan toimintaan. TORNION ALUETOIMISTON SIHTEERI PIA SIILAKKA Ketkä tekevät töitä liitossasi? PUHEENAIHE AHJ1504_1-23.indd 7 3.3.2015 8:58:26
4 12.03.2015 Intia. Istun illallisella työpäivänsä päättäneen insinöörin kanssa. Hän kertoo perheestään: vaimo, lapsia ja pieni kahden huoneen asunto. Työläisten sudra-kastiin kuuluva mies on ollut pitkään työelämässä, saanut koulutuksen ja osaamistaan vastaavan työn kansainvälisessä yrityksessä. Hän tienaa kaksi kertaa enemmän kuin ne lukuisat muut työntekijät, joita olen haastatellut aiempina päivinä. Mies tekee lähtöä, päivä on ollut pitkä. Värjäätkö hiuksiasi, tulkkini kysyy yhtäkkiä? Häkellyn. Entä hammastahnaa, tarvitsisitko sellaista, mies jatkaa huomaten hämmennykseni. Insinööri vetää laukustaan kosmetiikkatuotteita sisältävän katalogin ja tuotenäytteitä. Hän on lähdössä myynti kierrokselle naapurustoon ja näkee suomalaisnaisessa loistavan asiakkaan. Selatessani katalogia tulkki selittää miehen haluavan säästää rahaa tyttärensä muutaman vuoden päästä alkavaan koulunkäyntiin. Vaikka koulu on maksuton, vanhempien tulee maksaa koululle ”lahjoituksia”, joihin miehen noin 250 euron kuukausipalkka ei riitä. Miehen tytär on onnekas. Hänen isällään on vakituinen, kohtuupalkkainen työ ja hän on selvästi sitoutunut lastensa kouluttamiseen. Mutta miten käy 120 euron minimipalkalla työskentelevien työntekijöiden lapsille? Suomalaisyritysten vastuullisuutta tutkiva Finnwatch julkisti helmikuussa laskentamallin elämiseen riittävästä palkasta. Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä pystyy hankkimaan itselleen ja perheelleen riittävän ravinnon, asumisen, vaatetuksen, terveydenhuollon, lasten koulutuksen ja muut perustarpeet. Tapaamani mies sinnittelee juuri ja juuri tämän rajoilla. Ihmisarvoinen palkka on yksi suurimmista kompastuskivistä suomalaisyritysten alihankintaketjuissa. Alhaisten palkkojen perusteluna on vedottu paikallisen lain noudattamiseen sekä siihen, ettei elämiseen riittävän palkan määrittelyyn ole olemassa kunnollisia laskentakaavoja. Finnwatchin tarkoitus on tarjota malli ja patistaa yritykset nostamaan palkkoja. Meidän suomalaisten tulee vaatia elämiseen riittävää palkkaa kaikilta yrityksiltä niiden toimintamaasta riippumatta. Maailmanlaajuinen vastuullisuus on myös suomalaisen työntekijän etu. Globaalissa taloudessa kilpailukykymme on koetuksella, jos sallimme työelämän oikeuksien polkemisen kolmansissa maissa. Ostan mieheltä hammasharjan ja hammastahnaa muutamalla sadalla rupialla. Tavaroiden lisäksi olen saanut kotiinviemisiksi paljon ajatuksia. Ahjon uusi kolumnisti Sonja Vartiala on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja. Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ayja ympäristöjärjestöjä. KOLUMNI PUHEENAIHE 8 ”Ihmisarvoinen palkka on kompastuskivi suomalaisyritysten alihankintaketjuissa.” Kun palkka ei riitä elämiseen SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja Poliitikko, tee #vientilupaus KAMPANJA Teollisuuden Palkansaajat TP haastaa poliitikot #Vientilupaus-kampanjaan. TP haluaa nostaa teollisen toiminnan ja etenkin vientiteollisuuden menestymisen politiikan ytimeen. Kampanjan tavoite on, että puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat konkreettisia linjauksia siitä, miten he sitoutuvat parantamaan vientiteollisuuden asemaa, TP:n puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo. TP painottaa, että yritykset ja työmarkkinajärjestöt eivät voi yksin ja omilla päätöksillään muuttaa Suomen suuntaa. Teollisen pohjan vahvistaminen ja vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen vaativat myös poliittista sitoutumista. Malinen muistuttaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä ilman menestyvää teollista toimintaa. Säästäminen ja verojen kiristäminen ei auta, jos vientiteollisuuteen ei saada vauhtia. – Teollisuuden liitot haluavat synnyttää eduskuntavaalien alla kunnon keskustelua vientiteollisuuden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Kuvaavaa on, että puolueiden eduskuntavaaliohjelmista saa hakemalla hakea sanaa vientiteollisuus, vaikka se on suomalaisen hyvinvoinnin ja julkisen talouden kivijalka. Julkinen valta voi tehdä paljon vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi, mutta se edellyttää aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Tarvitaan sitoutumista viennin edellytysten parantamiseen ja tekoja teollisuuden mahdollisuuksien edistämiseksi. Hajanaisesta ja hapuilevasta teollisuuspolitiikasta on siirryttävä uutta luovaan, tavoitteelliseen kasvupolitiikkaan. – Teollisuuden palkansaajat haluaa Suomeen kasvuhakuisen teollisuusja elinkeinopoliittisen strategian, kirkastaa Suomen EU-linjaa, saavuttaa kansallisen yhteisymmärryksen teollisuuspolitiikan keinoista ja tavoitteista, nostaa osaamisen kilpailuetuna suurempaan rooliin ja tuoda työelämään laatua, luovuutta ja muutosturvaa, Malinen linjaa. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu 18 ammattijärjestöä kaikista palkansaajien keskusjärjestöistä. #Vientilupaus-kampanjassa ehdokkaiden vientilupaukset julkaistaan kampanjan Facebook-sivulla (facebook.com/ vientilupaus) ja Twitterissä (@vientilupaus). Viesteihin liitetään lupauksen antaneen ehdokkaan kuva. Kuvia ja lupauksia jaetaan myös Teollisuuden palkan saajien jäsenliittojen netti sivuilla ja sosiaalisen median profiileissa. LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1504_1-23.indd 8 3.3.2015 9:22:21
12.03.2015 4 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A RONI LEHTI AMMATTILAINEN 9 ELEKTRONIIKKATYÖNTEKIJÄ VARPU HELSTOLA, 25 TYÖPAIKKA Ecakit Oy, Turku Asiakkaan hymy saa iloiseksi Mikä on koulutuksesi? Ei ole alan koulutusta, aloitin jo nuorena kesätöissä isän valvovan silmän alla ja opin työhön tekemällä. Missä olet töissä ja kauanko olet ollut? Kupittaalla pienperheyrityksessä, jossa työskentelee isäni ja minä. Viisi ja puoli vuotta olen ollut. Liikkeessä on akkuja elektroniikkahuoltopuoli. Mikä on työnkuvasi? Uudelleenkennotan porakoneiden ja muiden kannettavien laitteiden akkuja, hoidan asiakaspalvelupuolen eli tiskin ja puhelimeen vastailun. Keitän kahvia, siivoan... Olen sellainen jokapaikanhöylä. Tavallinen työpäiväsi? Tulen avaamaan liikkeen puoli yhdeksältä, jolloin tiskillä on yleensä noin tunnin verran aamuruuhkaa. Asiakaspalvelun lomassa teen akkuhommia. Tarpeen mukaan juoksen asioilla ja käyn tavarantoimittajilla. Pyrin hoitamaan asiakaspalvelun yksinäni mahdollisimman pitkälle, etten häiritsisi huoltopuolen työntekoa – siellä on aina akkutöitä pidempi jono ja kovempi kiire. Kuinka viihdyt? Hyvin. En olisi koulu aikoina kuvitellut, että lähtisin tälle alalle, mutta täällä on mahdollisuus oppia uutta ja se innostaa. Mikä työssäsi on hyvää, entä huonoa? Asiakaspalvelu. Nuori nainen miehisellä alalla saa osakseen ennakkoluuloja, ja joskus kohtaa haastaviakin persoonia tiskin toisella puolen. Parasta on voittaa epäilevän asiakkaan luottamus. Pystytkö vaikuttamaan työhösi? Kyllä. On aika vapaat kädet esimerkiksi Facebook-sivujen ja nettikaupan kehittelyssä. Näin pienessä yrityksessä uskallan sanoa kaikki ajatukset ääneen. Mitä teet vapaa-ajalla? Minulla on oma hevonen Littoisissa, ja suurin osa vapaa-ajasta meneekin tallilla. Jokin aika sitten vietin yöni satulahuoneen lattialla torkkuen, sillä hevoseni oli ähkyillyt ja tarvitsi tarkkailua. Nuorempana valmentauduin ja kilpailin, nykyään mennään harrastepohjalta. Toinen rakas harrastus on laulaminen. AHJ1504_1-23.indd 9 3.3.2015 8:58:36
EDUSKUNT A VA AL IT 2015 LEHTIK UV A / PEKK A S AKKI 10 4 12.03.2015 Tulevaisuuden työt AHJ1504_1-23.indd 10 3.3.2015 8:58:39
11 4 12.03.2015 Mitä on päätettävä, jotta tulevaisuuden Suomessa on töitä? Eduskuntavaaleissa valittavat kansanedustajat päättävät sinun asioistasi. Äänestä – ja mieti ketä äänestät.l Tulevaisuuden työt 1 2 3 Millä Suomi nousuun? Miten uutta työtä? Millainen työelämä? AHJ1504_1-23.indd 11 3.3.2015 8:58:41
1 2 4 12.03.2015 12 TEK STI SUVI S AJ ANIEMI K U VA T KITI HAILA Millä Suomi nousuun? Yhteisillä hankinnoilla tuettava kotimaisuutta ”Eduskunnalla on valta päättää tuloja menoarviosta. Nyt kun valtio saa lainaa negatiivisella korolla, miksi emme korjaa homekouluja, miksi emme rakenna julkisia rakennuksia, miksi emme pidä yllä tiestöjä?” – Yrityksen omistajat saavat yrityksestä itselleen saman tuoton pienemmällä voitolla. Tarve kehittää toimintaa siis vähenee yhteisöveron alentamisen myötä. Antila haluaa painottaa julkisia hankintoja keinona nostaa suomalaista teollisuutta. – Siinä pyörii 35 miljardia euroa rahaa vuodessa. On aivan naurettavaa väittää, että EU-määräykset estäisivät ostamasta suomalaista tekniikkaa. Kun kilpailutuspyynnöt tehdään oikein, voimme ostaa suomalaista. Antila kertoo esimerkkinä, että Tampereen kaupunki osti jätteenpolttolaitokseensa vanhaa saksalaista tekniikkaa. Uuden tekniikan suomalainen vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Julkiset työpaikat parasta elvytystä ”Saksan tie on ollut sisäinen devalvaatio, palkkojen alenta minen. Se on luonut paljon huonoja, pieni palkkaisia töitä. Samaan aikaan saksalaisen työn tuotta vuuden kasvu on hidastunut. Näillä voi olla yhteys.” Isot tilaajat vastuuseen ”Metallialallekin on saatava kunnon ketjuvastuu. Nyt lopulta päätilaaja tai -urakoitsija hyötyy siitä, että veroja kierretään ja työntekijöille maksetaan alipalkkoja.” JORMA ANTILA Tutkimuspäällikkö Metalliliitto MARKKU HIRVONEN Verotusneuvos HEIKKI TAIMIO Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos n Jorma Antila sanoo, että Suomen valtion lainat ovat kysyttyä tavaraa markkinoilla. Lainaajat maksavat meille, että suostumme ottamaan heiltä rahaa. Antilasta on vaikea ylipäänsä kuvitella infrastruktuurihanketta, johon ei nyt kannattaisi ottaa lainaa. Hän ei ymmärrä, että lainaamisen sijasta valtio hankkii rahaa hyvin tuottavan TeliaSoneran osakkeita myymällä. Antila toteaa, ettei eduskunnalla käytännössä ole keinoja pakottaa yrityksiä kehittämään toimintaansa. Yhteisöveron alennukseen kehittämisen kannustimena hän ei usko, vaikka sen mahdolliset myönteiset seuraukset näkyvät ehkä vasta vuosien kuluttua. Markkinatalouden ydin on siinä, että kilpailu pakottaa yritykset kehittämään toimintaansa. Veronalennukset merkitsevät päinvastaista. – Kyllä tarjouspyyntöön voi kirjoittaa kriteeriksi ympäristöystävällisyyden. Ei kukaan EU:sta uskalla tulla ympäristöystävällisyydestä moittimaan. – Referenssit ovat hirmuisen tärkeää uusille tuotteille ja yritykselle. Suomen kannattaisi pitää tässä puolensa. Muutkin Euroopan maat tukevat omaa tuotantoaan. Kun Suomi nousee, työttömyys vähenee. Työttömiä kyykyttämällä työttömyys ei vähene, Antila näkee. – Jos palkkoja pudotetaan 20–30 prosenttia, eikä ihmisellä ole mitään muuta keinoa välttää nälkäkuolema, niin kyllä hän sellaisiin töihin lähtee tai tekee montaa työtä yhtä aikaa. Sitä on Yhdysvaltain malli, raakaa kapitalismia pahimmillaan. Mutta en usko, että se tulee olemaan Euroopan tie. Eikä se missään nimessä ole inhimillistä. n Heikki Taimio vääntää rautalankaa: Lisää hyvinvointia luo uuden tekniikan ja pääoman avioliitto; tuottavuus kasvaa. Kun luodaan kehnoja, huonosti palkattuja työpaikkoja, työ syrjäyttää pääomaa. Silloin tuottavuus laskee. Sisäisen devalvaation jälkeen työllisyys voi hetkellisesti nousta, mutta heikot palkat johtavat kotitalouksien talouden kurjistumiseen. Pidemmän päälle palkkojen alennukset johtavat tuottavuuden laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen. – Saksa on palkkojen alennuksella vallannut markkinaosuuksia, se on totta. Mutta tilanne on jo purkautumassa. Helmikuun lopussa Saksan metallialoille solmitussa sopimuksessa palkat nousevat 3,4 prosenttia. IG Metallin vaatimus oli jopa 5,5 prosenttia. Tuottavuutta lisäävät panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen. Taimio lisää vielä, että robotit ja teollinen internet kompensoivat sitä ”kustannushaittaa”, jonka Euroopan korkea kustannustaso luo. – Toisin kuin usein kuvitellaan, valtiolla on aina ollut hyvin huomattava rooli uusien tuotteiden kehittelyssä. Jos esimerkiksi katsoo Nokian historiaa, niin valtio oli voimakkaasti kehittämässä radiotekniikkaa ja NMTverkostoa. Nokia sitten kännykkäbisneksellään korjasi hedelmät. Työttömyyden suhteen Taimio huomauttaa, että uusien työpaikkojen luominen julkiselle sektorille olisi kaikkein tehokkainta elvytystä. Työttömyysturvan kulut laskevat ja verotuotot nousevat. Työttömien kyykyttäminen ei Taimiosta ole keino vähentää työttömyyttä. – Todellisuudessa työttömyysturvan keston lyhentäminen tähtää palkansaajien tulotason alentamiseen ja sitä kautta palkansaajien neuvotteluaseman heikentämiseen. Taimio yllyttää Suomen ay-liikettä aggressiivisempaan oman asemansa puolustamiseen ja taisteluun tuloerojen kasvua vastaan. Viime vuosien taloustutkimukset todistavat, että tuloerojen kaventaminen tukee talouskasvua. – Pääomatulojen verotus on keventynyt huomattavasti. Siellä on kiristämisen varaa. ? n Markku Hirvonen on juuri luovuttanut eduskunnan tarkastusvaliokunnalle raportin harmaan talouden torjunnasta vuosina 2010–2014. Suomi häviää vuosittain ainakin 4–5 miljardia harmaille yrittäjille. Valtio ei menetetä vain yritysveroja vaan myös paljon rahaa välillisesti, kun työehtosopimusten ja alipalkan välisestä rahasta ei makseta veroja. Samaten valtiolta jää saamatta sosiaaliturvamaksuja. Kilpailu vääristyy, kun rehelliset yrittäjät häviävät urakkakilpailuissa epärehellisille kilpailijoille. Harmaan talouden torjunnan piti olla hallituksen kärkihankkeita. Todellisuudessa paljon on kesken. Hirvosen mukaan tilaajavastuussa on menty suorastaan taaksepäin. Rakennuspuolella on päästy Hirvosen mukaan eteenpäin siksi, että alan järjestöt ovat yhtä mieltä asian tärkeydestä. Työnantajapuoli ei ole jarruttanut veronkierron estämistä. Rakennuksilla pitää jokaisella työntekijällä olla veronumero. Arvonlisävero on käänteinen, joka asettaa alvin maksamisen vastuun alihankintaketjun yläpäähän, eli niille, joilla pitäisi olla halua ja kykyä maksaa. Hirvonen toteaa, että Metalliliiton pitäisi vaatia omalle toimialalle vähintään samat harmaan talouden torjuntakeinot kuin mitä rakennusalalla on. Erittäin tärkeää on verotusneuvoksesta myös se, että ulkomaalaisten työntekijöiden ulkomaalaisille työnantajille on saatava samat velvoitteet kuin suomalaisille yrityksille. On siis asetettava ennakonpidätysvelvollisuus kaikille työnantajille, Hirvonen vaatii. AHJ1504_1-23.indd 12 3.3.2015 9:22:53
2 Metalliliiton jäsenet, kansanedustajat Jari Myllykoski (vas.) ja Jukka Kärnä vaativat, että innovatiivista suomalaista tuotantoa tulisi tukea enemmän. 12.03.2015 4 13 TEK STI SUVI S AJ ANIEMI K U VA PEKK A EL OMA A Uutta kekseliäisyyttä on tuettava Neljä vuotta sitten eduskuntaan valittiin kaksi uutta metalliliittolaista kansanedustajaa, Jukka Kärnä ja Jari Myllykoski. Nyt yhden kauden päätöksiä tehtyään, miten he loisivat Suomeen uutta työtä? SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä on vakuuttunut siitä, että panostaminen uusien alojen uusiin tuotteisiin tuo Suomeen töitä. Velvoitteista puhuessaan hän viittaa siihen, että Suomi on EU:n direktiivin mukaisesti sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käytön 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. – EU:n velvoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä avaavat mahdollisuuksia biotalouteen. Me tutkimme ihan liian vähän sitä, mitä kaikkea siitä metrin mittaisesta pöllistä voi tehdä. UPM:n bioetanolijalostamo Lappeenrannassa on Kymen vaalipiirin kansanedustajalle mieleen. Siinä näkyy innovatiivisuus. Uutta kekseliäisyyttä on nähtävissä koko puunjalostuspuolella. – Paperipuolella on tuotekehitys lähtenyt taas liikkeelle. Puukerrostalojen rakentamisen tekniikka on kehittynyt. On vain surku ja häpeä, että puukerrostaloihin käytetty clt-levy tulee Itävallasta, ei Suomesta. Kärnä uskoo kaivosteollisuudenkin vielä tarjoavan rutkasti töitä. – Kaivosteollisuuden klusteri mukaan lukien kaivosten tarvitsemat laitteistot voi luoda 30 000 työpaikan kasvualan. Talvivaara teki kansalaiset kuitenkin hyvin epäluuloisiksi. Talvivaara oli katastrofi, siellä suurin piirtein kaikki meni pieleen. – Kittilän kultakaivos kuitenkin osoittaa, että kaivos voi hoitaa ympäristöasiansa kunnolla ja tulla hyvin toimeen paikallisten asukkaiden kanssa. Valitettavasti Kevitsan kaivoksessa Sodankylässä on vähän samoja piirteitä kuin Talvivaarassa. Yritysrahoituksesta puhuessamme Kärnä painottaa, että valtion pitää olla omistajaja yrityspolitiikassaan aktiivinen. – Valtio voi olla ei kokovaan osaomistaja. Kansainvälisten sijoittajien kanssa neuvotellessa yrityksen asema on ihan eri, kun sijoittajat tietävät valtion olevan mukana. RISKIRAHOITUSTA JA REHTIÄ ITSEKKYYTTÄ Riskirahoitusta uusien, innovatiivisten tuotteiden valmistukseen. Panostuksia cleantechiin, bio, kemianja metsätalouteen. Terve kansallinen itsekkyys julkisiin hankintoihin. Muuntokoulutus kunniaan. Siinä on Vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken listaa keinoista, jolla Suomen talous lähtee nousuun. Myllykoski kuvaa, että Suomessa kyllä keksitään uusia, innovatiivisia tuotteita ja niille haetaan patentteja. Mutta sitten ei enää löydykään rahoitusta ja resursseja, jotta yritykset voisivat lähteä valmistamaan näitä tuotteita. Uusien vientituotteiden syntyminen vaatii Myllykosken mukaan kotimaisia referenssilaitoksia ja kotimaisten innovaatioiden suosimista julkisissa hankinnoissa. Näin saataisiin vauhditettua esimerkiksi kotimaista cleantechiä ja synnytettyä uusia työpaikkoja. – Meillä ei ole rahoitustahoa kasvuyrityksille. Jos TEKES on tehnyt loppuraportin ja pitää tuotetta hyvänä, sen pitäisi toimia jo automaattisena sisäänpääsykorttina valmistuksen rahoitukseen. Pankit eivät helpolla lähde rahoittamaan kasvuyritystä, jolla ei ole omaa pääomaa. Pienyrityksille Myllykoski olisi jopa valmis antamaan verohelpotuksia sen ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen. – Julkiset kulut eivät ole lisääntyneet. Valtiontalouden alijäämä johtuu siitä, että bruttokansantuote on pienentynyt, kun rahaa ei tule viennistä tai teollisuudesta valtion kassaan. Pahinta on, että aggressiivinen verosuunnittelu rapauttaa veropohjaa ja vie julkiselta taloudelta mahdollisuuden toimia ilman valtion lisävelkaa. – Verohelpotukset pitää suunnata kasvuyrityksille. Yhteisöveron alennus vain isoja yrityksiä suosien ei ollut hyvä ratkaisu. ”EU:n velvoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä avaavat mahdollisuuksia biotalouteen. Me tutkimme ihan liian vähän sitä, mitä kaikkea siitä metrin mittaisesta pöllistä voi tehdä.” AHJ1504_1-23.indd 13 3.3.2015 9:23:11
34 12.03.2015 14 TEK STI K ARI LEPP ÄNEN , MIK A PEL TONEN JA BIRGITT A SUORS A / UP JÄSENMAKSUJEN VEROVÄHENNYS Työnantajaja työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa vähennys kelpoisia. Niitä pidetään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina. Ammattiliiton jäsenmaksut ja työttömyyskassan jäsen maksut voidaan vähentää verotuksessa myös ansioon suhteutetusta päivärahasta, peruspäivärahasta sekä sairauspäivärahasta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut saadaan vähentää täysimääräisinä. Ahjo seuloi puolueiden työelämäkantoja Eduskuntavaaleissa ratkaistaan hyvinvointivaltion suunta, mutta vaaleissa otetaan kantaa myös työelämän kehityslinjoihin. Puolueilla on hyvin erilaiset käsitykset, voiko esimerkiksi verotuksessa edelleen vähentää ammattiliittojen jäsenmaksut, kuinka työntekijöiden mielenilmauksiin pitäisi suhtautua ja mitä nollatuntisopimuksille pitäisi tehdä. Tulisiko kanneoikeutta laajentaa niin, että myös ammattiliitoilla olisi oikeus nostaa järjestökanne työntekijäryhmän puolesta? EI Ryhmäkanteesta huolimatta oikeudessa käsiteltäisiin yksittäisten ihmisten yksittäisiä tapauksia. Ammattiliitot voivat luonnollisesti tukea kanteen nostanutta jäsentään. JAA SDP on pitkään ollut tätä mieltä. Kanneoikeus parantaisi myös ulkomaisen työvoiman asemaa. He eivät usein tunne suomalaista työlainsäädäntöä, eivätkä ole järjestäytyneet edes alan ammattiliittoon. EI Nykyinen lainsäädäntö pääpiirteissään riittää. Liittohan voi aina ajaa yksittäisen työntekijän asiaa ja se on oikein. Pitäisikö ammattiliittojen ja työnantajaliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistaa? TYHJÄ Tästäkin on voitava keskustella. Kokoomus kannattaa selkeää ja tehokasta verojärjestelmää, jossa pyritään eroon erilaisista verovähennyksistä. Veropohja laajenisi ja veroasteet voisivat madaltua. EI Työn tekemiseen ja teettämiseen liittyvänä vähennyksenä se on täysin paikallaan. Kysymys on myös suomalaisen sopimustoiminnan perustasta ja uskottavuudesta. Sopiminen perustuu edustavuuteen. EI Vähennysoikeus on oikeudenmukainen, koska se koskee myös YTK-kassaa. Onko lakko-oikeutta tarpeen rajoittaa? EI Lakko-oikeus kuuluu työntekijöiden perusoikeuksiin samalla tavalla kuin järjestäytymisoikeus. Sen sijaan työrauhaa on parannettava neuvottelujärjestelmää kehittämällä. EI Työtaisteluja on mini maalisen vähän. Ne johtuvat valtaosin työehtosopimusten rikkomisesta, tai mielenilmaus on jäänyt ainoaksi keinoksi. Työmarkkinaosapuolet löytävät tässä asiassa tasapainon. EI Demokraattiseen ja sivistyneeseen maahan kuuluu lakko-oikeus. Vastuullinen työväenliike ei käytä sitä väärin. Kokoomus Puoluesihteeri Minna Arve SDP Puoluesihteeri Reijo Paananen Perussuomalaiset Puheenjohtaja Timo Soini NOLLATUNTISOPIMUSTEN KIELTÄMINEN Nollatuntisopimuksella työntekijä suostuu tekemään 0–40 tuntia töitä viikossa. Työntekijälle maksetaan ainoastaan tehdyistä työtunneista, ei varallaoloajasta. Kuitenkin työntekijän pitää olla työnantajan käytettävissä. Toisinaan nollatuntisopimuksessa kielletään työskentely saman alan työpaikoissa, vaikka työnantajalla ei olisi osoittaa työtunteja. Kansalaisaloitteella yritetään saada nollatuntisopimukset kiellettyä ja työajan minimiksi 18 tuntia viikossa, eräin poikkeuksin. Pitäisikö nollatuntisopimukset kieltää? EI Työmarkkinoiden tulee olla joustavat, muuten työttömyys nousee. Nollatuntisopimukset ovat seurausta työmarkkinoiden jäykkyydestä. Niitä tulee kehittää reilumpaan suuntaan, mutta ei kieltää. JAA Kyse on työsuhteiden muuttumisesta monimuotoisiksi. Siihen täytyy löytää järkevät säännöt. Kysymys nollatuntisopimuksista täytyy saada tolkulliseen järjestykseen. JAA Onhan se siivotonta, jos olet varoilla kaupan myyjänä tai minä tahansa ja olet aina velvollinen lähtemään, kun kutsu tulee. Siinä on ihan mielivallan armoilla. MITEN KYSYTTIIN Puolueilta pyydettiin vastauksia kysymyksiin JAAtai EI-muodossa perusteluineen. Joihinkin kysymyksiin puolueet kieltäytyivät ilmoittamasta selvää kantaa, jolloin vastaukseksi merkittiin TYHJÄ. AHJ1504_1-23.indd 14 3.3.2015 8:58:49
12.03.2015 4 15 Ahjo seuloi puolueiden työelämäkantoja AMMATTILIITTOJEN KANNEOIKEUS Kanneoikeus antaisi ammatti liitolle oikeuden ajaa asiaa työntekijäryhmän puolesta. Kyseessä olisi ryhmä kanteen erityinen muoto, järjestökanne. Liitto voisi ajaa työntekijöiden asiaa esimerkiksi alipalkkauskiistassa niin, ettei työntekijän tarvitsisi henkilökohtaisesti ottaa asiaa ajaakseen. Kanneoikeuden uskotaan vähentävän harmaata taloutta, mm. laistamista työnantajavelvoitteista. Nykyisin ryhmäkanne on mah dollinen vain kuluttajariidoissa. Se on viranomaiskanne, jonka voi nostaa vain kuluttaja-asiamies. Eurooppalainen ay-liike on vaatinut ammattiliitoille kanne oikeutta, jotta vapaasti eurooppalaisilla työmarkkinoilla liikkuvien työntekijöiden oikeuksia voitaisiin puolustaa. EI Nykyinen lainsäädäntö pääpiirteissään riittää. Liittohan voi aina ajaa yksittäisen työntekijän asiaa ja se on oikein. JAA Työntekijöiden kynnys lähteä itse ajamaan asiaa voi olla korkea. Kanneoikeudella voitaisiin kitkeä epäkohtia, jotka eivät oikeusprosessiin asti päädy. Tämä olisi askel parempaan suuntaan. JAA Ryhmäkanne parantaa oikeussuojaa tilanteissa, joissa on monia haitankärsijöitä ja vastapuolella esimerkiksi suuryritys. Se on sovitetta vissa myös ympäristöja potilasasioihin. TYHJÄ Ryhmäkanneoikeuden laajentamista voisi selvittää muiden Pohjoismaiden kokemusten perusteella. On tärkeää, ettei muutos johda tilanteeseen, jossa oikeusjärjestelmä ylikuormittuu entisestään. EI Paras keino on viranomaisvalvonnan parantaminen. EI Työntekijällä pitää olla oikeus vähentää omaksi turvakseen maksa mansa tulon hankkimiskulu. Jos jostakin, niin purkaminen on aloitettava työnantaja puolen erilaisista vähennyksistä. EI On hyvä, että ihmisillä on kannustimia kuulua järjestöihin, jotta korkea järjestäytymisaste Suomessa säilyy. Veroetuja pitää arvioida myös kokonaisuutena eikä yhden kannustimen osalta. TYHJÄ Veroja kootaan hyvinvointi valtiomme ylläpitämiseksi. Vähennysten pitää vaikuttaa myönteisesti talouteen ja niiden pitää olla mahdollisimman oikeudenmukaisia. On tarkas teltava kaikkia vähennyksiä. EI Jos verovapauksia muuten katsotaan rankemmalla kädellä ja aletaan karsia, tätäkin voisi miettiä. EI Vähennysoikeus on oikeudenmukainen, koska se koskee myös YTK-kassaa. TYÖNTEKIJÖIDEN LAKKO-OIKEUS Työntekijöiden mielenilmauksia ja tukilakkoja halutaan rajoittaa. Kyse on kansalaisten perusoikeudesta. Etenkin vientiteollisuuden yritykset haluavat, että työntekijäpuoli joutuisi korvaamaan lakon haittoja nykyistä enemmän, jopa niin, että työntekijäpuolen vastuuhenkilöille voisi langettaa henkilökohtaisia lakkosakkoja. Neuvottelukierroksen aikana työntekijöillä ja työnantajilla on oikeus työtaistelutoimiin. Niistä pitää ilmoittaa kaksi viikkoa aiemmin. EI Demokraattiseen ja sivistyneeseen maahan kuuluu lakko-oikeus. Vastuullinen työväenliike ei käytä sitä väärin. EI Lakko-oikeuteen ei saa missään nimessä puuttua ja lakkosakkojen korottaminen ei käy. Ay-liike käyttää lakko asetta erittäin vastuullisesti viimeisenä keinona, jos neuvottelu ei tuota tulosta. EI Lakko-oikeus on säilytettävä, mutta etenkin laittomien lakkojen välttämiseksi on kehitettävä neuvotteluja ennaltaehkäisymenetelmiä. EI Lakko-oikeus on tärkeä työntekijän oikeus eikä sitä ole tarpeellista rajoittaa. Laittomien lakkojen rangaistukset voisivat olla kovempia, varsinkin vientiteollisuudelle aiheutetun haitan vuoksi. JAA Ainakin laittomille lakoille pitäisi säätää varoitus aika. Kiristyksiä on asiallista miettiä muutenkin, että lakkojen määrää saataisiin vähenemään. Keskusta KESKUSTA KIELTÄYTYI VASTAAMASTA Ahjon esittämiin kysymyksiin. Useista yhteydenotoista huolimatta keskusta ei suostunut edes pohtimaan kyseisiä työelämän kysymyksiä julkisesti. Puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan puolue hakee yhteiskunta sopimusta työllisyyden ja kilpailu kyvyn parantamiseksi. Ratkaisujen tulee sekä vahvistaa työn tekijän turvaa että mahdollistaa työnantajan haluamia joustoja: ”Yhteiskuntasopimus edellyttää kaikilta osapuolilta luottamusta, avoimuutta ja tahtoa yhdessä sopimiseen. Vaikeistakin asioista on voitava keskustella eikä yksittäisiin asioihin kannata minkään osapuolen ennalta kahliutua liian tiukasti”. Yhteiskuntasopimus tulee keskustan mukaan laatia siten, että mukana ovat hallitus, eduskunta, työ markkina järjestöt, yritykset ja muut keskeiset toimijat. NÄISTÄ KYSE Perussuomalaiset Puheenjohtaja Timo Soini Vasemmistoliitto Puoluesihteeri Marko Varajärvi Vihreät Puheenjohtaja Ville Niinistö RKP Puheenjohtaja Carl Haglund Kristillisdemokraatit Puoluesihteeri Asmo Maanselkä JAA Onhan se siivotonta, jos olet varoilla kaupan myyjänä tai minä tahansa ja olet aina velvollinen lähtemään, kun kutsu tulee. Siinä on ihan mielivallan armoilla. JAA Olen itsekin allekirjoittanut kansalaisaloitteen. Asia kuuluu eduskuntavaaliohjelmaamme, joka koskee myös muuta pätkäja silpputyötä. EI Nollatuntisopimuksia pitää vähentää ja niiden suhde työttömyysturva lain säädäntöön tulee korjata välittömästi. Joustavia malleja tarvitaan, mutta työnantajan mielivalta pitää voida estää. TYHJÄ Nollatuntisopimukset voivat olla hyvin hankalia työntekijän osalta varsinkin, jos tunteja ei ole lainkaan. Toisaalta ne tarjoavat joustavuutta työnantajille. Selkeät pelisäännöt on löydettävä. JAA Nollatuntisopimukset eivät ole järkeviä. Lainsäädännöllä kieltäminen olisi ehkä liian rankka toimen pide. Pitäisi pohtia muita keinoja päästä nollatunti sopimuksista eroon. Seuraavassa Ahjossa 2.4. esittelyssä metalliliittolaiset eduskuntavaaliehdokkaat! Äänestä! ENNAKKOÄÄNESTYS VAALIPÄIVÄ 8–14.4. 19.4. AHJ1504_1-23.indd 15 3.3.2015 8:58:50
PERHE Yhä useampi suomalainen työskentelee nykyisin muissa kuin perinteisissä ”kahdeksasta neljään” -työvuoroissa. Vuorotyö ja muu epätyypillinen työaika voivat hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Etenkin vuorotyö koetaan sekä lapsia että vanhempia kuormittavaksi, kertoo Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistu Perheet 24/7 -tutkimus. Tutkimukseen osallistui lähes 3 000 perhettä Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimukseen osallistuneet suomalais perheet olivat tyytyväisiä esimerkiksi kunnalliseen vuoropäivähoitoon. Tutkimus kumosi julkisessa keskus te lussa esitettyjä kielteisiä mielikuvia vuorohoidon arjesta. Epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapset viettivät päivä hoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset. Epätyypillistä työaikaa tekevien lapsilla oli kuitenkin myös yli kymmentuntisia hoitopäiviä. Iltaja viikonloppuhoito tarjoavat lapsille monipuolista tekemistä, mutta hoidossa olevat lapset saattavat jäädä ilman esiopetusta. Pitkät hoitojaksot olisivat tutkijoiden mukaan usein vältettävissä, jos vanhempien iltavuorojen perään ei olisi heti aamuvuoroja. Tutkijat pitävät lainsäädäntöön pohjaavan valtakunnallisen ohjeistuksen puuttumista epäkohtana, joka tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista. – Lapsiperheiden elämää pitäisi tukea eri suunnista. Pelkkä päivähoidon tai työelämän kehittäminen eivät riitä. Tarvitaan myös perhe politiikkaa ja lainsäädäntöä, tutkimuksessa vaaditaan. Joissakin tutkituista perheistä tehtiin päivätyöstä poikkeavia työaikoja myös työkiireiden tai paremman palkan vuoksi. Silloin työntekijät pystyivät vain harvoin valitsemaan itse, mihin vuorokauden aikaan työskentelevät. 4 12.03.2015 16 tyo?ympa?risto? 4-15.indd 1 24.2.2015 18.06 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ Vuorotyö kuormittaa lapsiperheitä Hitsareille myydään puutteellisia maskeja SUOJAVARUSTEET Myynnissä olevissa hitsarin suojavarusteissa oli aluehallintovirastojen syksyllä tehdyissä tarkastuksissa runsaasti puutteita. Eniten puutteita löytyi maskeista. Täysin kunnossa tarkastetuista hitsausmaskeista oli selvästi alle puolet. Hitsauslaseista kunnossa oli puolet, hitsaushaalareista 63 ja hengityssuojaimista 78 prosenttia. Yhdestä hitsausmaskista ja kahdesta haalarista puuttuivat käyttöohjeet kokonaan. Työsuojelutarkastajat jatkavat kampanjassa havaittujen puutteiden selvittelyä. Myöhemmin tehtävillä jälkivalvontatarkastuksilla selvitetään, onko havaittuja puutteita korjattu. Miljoonan kortin turvallisuustakuu TURVALLISUUS Jo miljoona työntekijää on hankkinut oman työturvallisuuskortin. Työmarkkinajärjestöjen, vakuutusyhtiöiden ja suuryritysten yhdessä rakentama korttikoulutusjärjestelmä on toiminut laajamittaisesti vuodesta 2003. Koulutus suunniteltiin ennen kaikkea teollisuuden alihankkijaja kunnossapitoyrityksille ja sen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta ja yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla. Työturvallisuuskeskuksen (TTK) mukaan järjestelmällä on ollut positiivisia vaikutuksia työtapaturmaja sairauspoissaolojen kehitykseen. – Turvallisuus näyttää parantuneen yhteis illä työmailla etenkin isoissa yrityksissä, joissa työturvallisuuskortti on mukana myös johtamisessa, TTK:n asiantuntija Jukka Mäkeläinen kertoo. Uupuneelle ei kannata huutaa TYÖUUPUMUS Kun ihminen uupuu työssään, hän kokee usein muistin, oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyslaitoksen aivotutkimushanke osoitti, että työuupuneet reagoivat herkemmin myös äänensävyyn. – Uupuneiden aivot reagoivat nopeasti taustalta kuuluvaan puheeseen, jossa on negatiivinen, esimerkiksi vihainen sävy. Tämä on ongelma, koska tarkkaavaisuuden pitäisi olla suuntautunut työhön liittyviin asioihin, kertoo psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta. Tehdyn tutkimuksen tulokset sekä valmisteilla olevat uudet aivotutkimukset työuupumuksesta auttavat tutkimusprofessori Minna Huotilaisen mukaan työterveyshuoltoja suunnittelemaan työuupumuksen hoitopolkuja. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Ahjo_nr4_pd1203_225x297_JK.indd 1 23.02.2015 09:34:19 AHJ1504_1-23.indd 16 3.3.2015 10:45:33
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? VitaeLab_Ahjo_nr4_pd1203_225x297_JK.indd 1 23.02.2015 09:34:19 AHJ1504_1-23.indd 17 3.3.2015 8:58:52
4 12.03.2015 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A JUHA ÅMAN 18 Tuore pääluottamusmies kertoo, että hänelle soitellaan liitosta edelleen ja kysytään: ”Kumpi sie nyt olet, sossu vai vasuri?” – Onko tärkeää, tuleeko asia sossun vai vasurin suusta? Onko asia eri kuuloinen riippuen siitä, kenen suusta se tulee? Asia pysyy asiana. Ryhmätoiminta vie voimavaroja, Keskitalo sanoo. – Onko pakko aina leimata jollain leimalla? Nuoret saattavat kavahtaa juuri tätä leimautumista. He eivät ehkä uskalla liittyä liittoon siksi, että pelkäävät joutuvansa valitsemaan samalla myös jonkin poliittisen puolueen. – Mutta työntekijän asioiden ajaminen yhdessä on juuri sitä työväenaatetta. Nuori [outokumpulainen] on työväkeläinen. Jos on pakko valita joku puolue, niin koko tältä ammattiliittotoiminnalta putoaa pohja. KILPAILU REILUKSI Millainen on teräksen tuotannon tulevaisuus? – Meillähän tehdään täällä kaikki todella pienellä työntekijämäärällä. Tonneja tulee, ja meidän tuottavuutemme on aivan huippua. Se on todettu ihan Saksasta saakka, Keskitalo toteaa. Keskitalo sanoo äreissään, että Kiinan kaltaisille teräksen tuottajille pitää saada samat laatuja ympäristövaatimukset kuin mitä Tornion terästehtaan kaltaisilta, EU-maassa toimivalta tuottajalta vaaditaan. Keskitalo kertoo käyneensä kiertämässä kiinalaisissa tuotantolaitoksissa. – Eräässä sulatossa kysyin, miten turvallisuusasiat täällä hoidetaan. Vastaus oli: ”Tänä vuonna meillä on ollut turvallisuus todella hyvä, vain yksi ihminen on kuollut.” – Ihmiselämä on yhtä tärkeä Kiinassa kuin meillä. Myös työntekijöiden olot on saatava samalle tasolle kuin EU:ssa. Sitten voidaan puhua tasapuolisesta kilpailusta. a TOIMIJA ”Kyllä meillä on poweria neuvotella joskus se parempikin sopimus.” PÄÄLUOTTAMUSMIES ARI KESKITALO TYÖPAIKKA Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat TYÖNTEKIJÖITÄ 1 500, koko tehtaassa 2 200 LUOTTAMUSMIESURA Työsuojeluvaltuutettu 2001–2014, pääluottamusmies 2015– SELKOKIELI on helposti ymmärrettävää kieltä. Selkokielessä kielen rakenteet ja ilmaisut on muutettu helpoiksi. Selkokielellä, kiitos! ”Onhan meillä selkokieliset uutiset. Miksei myös työehtosopimusta voisi kääntää selkokielelle?” Ari Keskitalolla on muitakin ehdotuksia. Tornion terästehtaan tuore pääluottamusmies vaatii, että liitto joskus näyttäisi joukkovoimaansa. Liittoon jo liittyneiden etuja pitää puolustaa. Viime vuoden lopun vaaleissa Ari Keskitalo valittiin tiukan äänestyksen jälkeen Tornion terästehtaan pääluottamusmieheksi. Tehtaan virallinen nimi on Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat. Ei Keskitalo ole luottamusmiehenä mikään eilisen teeren poika. Takana on 13 vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Puhelin pirisee jatkuvasti ja vastaantulevat moikkaavat, kun kävelemme tai kaartelemme autolla jättitehtaan satojen hehtaarien kokoista läänitystä. Supliikkimies osaa velmuilla vastaan tuleville. Vaan osaa puhelias mies miettiä myös vakavampia asioita. – Kyllä minä tämän ymmärrän. Ihan niin kuin raha poikii rahaa, pitää liitonkin saada uusia jäseniä. Muuten liitto kuolee. Mutta me olemme liiton toimitsijoiden työnantajia. Minusta liiton suurimman voiman pitäisi mennä niiden etujen valvomiseen, jotka jo ovat liiton jäseniä. Keskitalo kuvaa, että jäsenet ihmettelevät, miksi suureksi ja vahvaksi itseään kutsuva liitto tekee aina ensimmäisenä sopimuksen TESkierroksella. Lakkoon menemistä joka kierroksella Keskitalo ei vaadi. Mutta ”kortinpeluuta” hän ei hyväksy. – Kyllä meillä on poweria neuvotella joskus se parempikin sopimus. Nythän neuvottelijat pelaavat kuin Mustaa Pekkaa. Kun minä lyön tämän kortin pöytään, niin näytäpä, mitä sinä lyöt. Tämä on peliä, ei neuvottelua, Keskitalo kritisoi. Pääluottamusmies kuvaa, että neuvottelujen lopputuloksesta kyllä tiedotetaan. Mutta sitä ei hänestä tiedoteta selkeästi, millä häviöillä jotain voitettiin. – Mitä muutoksia on tullut vihreään kirjaan? Edes sitä ei selkeästi kerrota luottamusmiehille. Mehän sitten luullaan, että asiat ovat niin kuin ne ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta. – Ja lakimieshän sitä pitäisi olla, kun vihreää kirjaa lukee, Keskitalo kuvailee ja keksii ajatuksen vihreän kirjan käännättämisestä selkokielelle. LIITTO NYKYAIKAAN Nykyisille ja tuleville jäsenille pitää Keskitalon mielestä markkinoida liittoa sillä, että se on kiinni nykyajassa. TES-neuvottelujen käyminen niin, ettei periksi anneta, on vain osa asiaa. – Ajatellaanpa sotiemme veteraaneja. He ovat taistelleet ja heidän pitäisi saada taistelunsa takia arvostusta ja palkkiokin siitä. Näin on. Metalliliitto on taistellut lauantain meille kaikille vapaaksi ja monta muuta asiaa. Näin on. – Mutta pitääkö sen vuonna 1990 syntyneen kaverin edelleen vaan kiitellä, että Metalliliitto on sen lauantain meille taistellut? Kyllä meillä pitäisi olla nykyaikaiset keinot saada nuoret liiton jäseniksi. Kyllä meillä pitää olla nykyisiä voittoja. Tiedottamisen tärkeyteen pääluottamusmies palaa kerta toisensa jälkeen. Keskitalon mielestä nuoret pitää saada tajuamaan, miten paljon liitto itse asiassa tekee. Ei ole kyse vain ansiosidonnaisesta päivärahasta, jos joutuu työttömäksi. Jo opiskeluaikana tehdyt työt kerryttävät ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa, jos liittyy liiton varsinaiseksi jäseneksi ja maksaa palkasta jäsenmaksun. Omaa osuuttaan tiedottamisesta nuorille Keskitalo tulee hoitamaan kesätyöntekijöiden tiedotustilaisuudessa. – Nuoreenhan tarttuu tieto kuin kärpäspaperiin. Se on otollinen hetki puhua liitosta. RYHMÄTOIMINTA KULUTTAA VOIMAVAROJA Haastattelun aikana Keskitalo räväyttää pöytään kaikkein elävimmät pohjoiset kirouksensa puhuessaan liiton ryhmätoiminnasta eli sosialidemokraattien ja vasemmistoliittolaisten poliittisesta toiminnasta. – Meidän voimavarojamme käytetään poliittiseen kähmintään. Me voisimme sijoittaa ne voimavarat muihin ja parempiin asioihin. – Minä en ole pääluottamusmiehenä puoluepoliittisesti sitoutunut. Voinko silti hoitaa työntekijöiden yhteisiä asioita ja voinko olla mukana ammattiosaston toiminnassa? Voin. AHJ1504_1-23.indd 18 3.3.2015 8:58:52
19 ”Kyllä meillä on poweria neuvotella joskus se parempikin sopimus.” Selkokielellä, kiitos! AHJ1504_1-23.indd 19 3.3.2015 8:58:58
4 12.03.2015 20 TEK S TI ART O JOKELA K UV A SA -KU VA Ajan henkeä kuvaavat työnantajien mustat listat. Yliopistotutkija Jarmo Peltola Tampereen yliopistosta kertoo, että Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n työläiskortistossa oli 1930-luvun lopulla tiedot 250 000 teollisuustyöläisen luotettavuudesta. Teollisuustyöläisiä oli tuolloin noin 170 000. Osa oli päässyt kortistoon useampaan kertaan osallistuttuaan esimerkiksi lakkoihin. Epäluotettavia olivat esimerkiksi kaikki ammattiliittojen jäsenet, myös Suomen Metallityöväen Liiton (SML) 13 114 jäsentä. Kortiston ylläpidossa avustivat suojeluskunnat ja valtiollinen poliisi. – Kun työntekijä haki töihin, niin työnantaja saattoi kysyä kortistosta miehen kansalaiskuntoa, sanoo Peltola. Tietyille työpaikoille, kuten Tampereen lentokonetehtaalle, ei otettu töihin liittoihin kuuluvia. Jos ammattimiehiä ei muuten saatu, säännöstä poikettiin. Ammattiosaston lentokonetehtaalle sai perustaa vasta vuoden 1940 tammikuun kihlauksen jälkeen. Osalle työnantajista työntekijän taustalla ei ollut merkitystä. Heille riitti, kun tämä osasi ja teki työnsä. Tampereella hydrauliikkaa valmistanut ATA Oy (nykyisin ATA Gears) oli tällainen työpaikka. – ATAlla oli töissä paljon vasemmistolaisia, SKP:n linnakundeja myöten, sanoo Peltola. Ennen talvisotaa Neuvostoliitto ja Saksa olivat solminet hyökkäämättömyyssopimuksen. Siinä sovittiin myös etupiirijaosta. Suomi, Baltian maat ja Puolan itäosa kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin, Saksa sai jaossa Länsi-Puolan. Neuvostoliitto neuvotteli Suomen kanssa alueluovutuksista ja Hangon vuokraamisesta. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina ja puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. Vihollisen ylivoima oli murskaava ja Suomi taisteli olemassaolostaan. Rauha solmittiin 13.3.1940. LIITTOJEN JÄSENET EPÄLUOTETTAVIA Kansallinen yhtenäisyys oli kaukana talvisodan hengestä 1930-luvulla. Kommunistien toiminta oli kielletty ja heidän toimintansa oli siirtynyt maan alle ja keskittynyt ammattiliittoihin. Vuosi 1937 oli metallissa pahin lakkovuosi vuosikymmeneen. Talvisodan henki yhdisti työntekijät ja porvarit 75 vuotta sitten päättynyt talvisota yllätti työväestön ja synnytti asevelisosialismin. Sodassa rajan taakse jäi lähes kymmenen prosenttia teollisuudesta ja kahdeksan metalliliiton ammattiosastoa. Ennen sotaa liiton jäsenet olivat työnantajien mustilla listoilla. AHJ1504_1-23.indd 20 3.3.2015 8:59:01
12.03.2015 4 21 TEKEMINEN ...muksukurssille NYT! Ks. sivu 41. HAE HETI HAKEMUS K OUL UTUK SEN TOIMINT A -AL UEELLE MURIKKA KURSSIT 1. JA 8.6. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 21 W W W .HEUREK A.FI/FI/MA ANALLE ...mennään katsomaan mistä metallit tulevat. HEI ...kuuntelemassa kadonneita ääniä. KÄY W W W .W ORK WITHS OUND S.EU WORK WITH SOUNDS ...viestiä: susi on jo erittäin uhanalainen laji. SYÖ W W W .S AL AK A ADO TSEIS.FI VIE Suomessa elää enää alle 250 sutta. MAAN ALLE HEUREKA 20.9. ASTI – Talvisota merkitsi lähtemistä asevelisosialismin linjalle. Sotasukupolvelle se oli ratkaiseva kokemus. Se vaikutti aina SKP:n keskuskomiteaa myöten, kertoo Peltola. Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäävän. Kun hyökkäys tapahtui, tuomittiin se yksimielisesti eikä Terijoen hallitukselle annettu mitään arvoa. Peltola sanoo, että talvisodan hengen syntyyn vaikutti ensisijassa se, että Neuvostoliiton hyökkäys koettiin työväestön keskuudessa perusteettomaksi. Lisäksi se oli sosialismin periaatteiden vastainen. Asiaan vaikuttivat myös Stalinin vainot, joita piti esillä etenkin sosialidemokraattinen lehdistö. – Lisäksi SKP oli heikko. Siltä puuttui johto ja linja, arvioi Peltola. LIITTO AVUSTI JÄSENIÄÄN SML joutui vaikeaan tilanteeseen ilman kokenutta johtoa, sillä puheenjohtaja Einar Aittola ja liiton järjestäjä Vihtori Järvinen kuolivat noin kuukausi ennen sotaa. Sodan sytyttyä liittotoimikunta päätti, että liiton toimintaa jatketaan niin pitkään kuin mahdollista. Tammikuussa päätettiin lähettää kuukausittain rintamalla oleville jäsenille 100 markan arvoinen paketti ja maksaa jäsenten vaimoille 100 markkaa ja kustakin lapsesta 50 markkaa kuukaudessa. Kotinsa ilmapommituksessa menettäneille sekä sodan jälkeen muuttamaan joutuneille perheellisille jäsenilleen liitto maksoi 1 000 markan avustuksen. Hautausavustusta liitto maksoi sodassa tai ilmapommituksissa kuolleiden jäsenten omaisille. Avustussummat vastasivat suurimmillaan noin kahden viikon palkkaa. Esimerkiksi konepajoissa keskimääräinen vuosiansio 1940 oli noin 22 500 markkaa. Rauhansopimuksessa Suomi menetti muun muassa Viipurin ja suuren osan Karjalan kannasta. Luovutetuilla alueilla toimineet tehtaat olivat vastanneet noin kuudesta prosentista maan teollisesta tuotannoista. – Uusi raja piirrettiin niin, että merkittäviä teollisuuslaitoksia jäi Neuvostoliiton puolelle, sanoo Yrjö Lehtonen. a POLITIIKKA JA KUTSUNNAT Liikekannallepano aloitettiin lokakuussa 1939. Suomi oli jaettu yhdeksään sotilaslääniin, joista jokaiseen perustettiin yksi 14 200 miehen vahvuinen divisioona. Vaikuttiko poliittinen kanta tai ammatillinen järjestäytyminen rintamalle pääsyyn tai joutumiseen? Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian pääopettaja, everstiluutnantti Yrjö Lehtonen arvioi, että vaikutus oli hyvin vähäinen, vaikka ennen sotaa maanalaista toimintaa puolustusvoimissa pelättiin ja sitä pidettiin silmällä. – Kyse oli noin 19-vuotiaista nuorukaisista. Moniko jo silloin oli kova kommunisti, pohtii Lehtonen. Peltola arvioi, että poliittiset syyt ja työnantajan mielipiteet saattoivat jossain määrin vaikuttaa siihen, kuka päätyi rintamalle ja kuka ei. Toisaalta hyviä ammattimiehiä ei mielellään päästetty rintamalle. – Jos oli vaikea tapaus, niin saattoi löytää itsensä matkalla kohti rintamaa, tuumii Peltola. Lehtonen ja Peltola ovat samoilla linjoilla myös siitä, että ammatti ei paljon joukkoja muodostettaessa painanut. On todennäköistä, että lentokonetehtaan työntekijä päätyi etulinjan sijasta kuitenkin lentokentälle korjaamaan ja huoltamaan koneita. Suomessa sodan uhka löi leimansa myös lainsäädäntöön. Sotatilalaki ja laki työvelvollisuudesta vaikuttivat työntekijöiden asemaan. Valtio tuli mukaan palkkapolitiikkaan, hallituksella oli oikeus kieltää työtaistelut ja työehtoja kiristettiin, mutta myös ammattiliittoa kuunneltiin. Metalliliiton esityksestä muun muassa ylityöehtojen kiristystä lievennettiin. TALVISODAN HENGEN SYNTY Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin esikuntineen oletti, että Terijoen hallitus, kommunistien toiminta ja kansalaissodan varjo olisivat helpottaneet puna-armeijan etenemistä. Ennen talvisotaa suomalainen vasemmisto olikin kohtalaisen radikaalia. LÄHTEET: Karl Gustaf Kunnas: Suomen Metallityöväen Liitto 1930–1949, Marjaana Valkonen: Yhdessä elämä turvalliseksi, Suomen ammatti yhdistysten keskusliitto 1930–1947, Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen, Suomen taloushistoria II ja Wikipedia. Maastonaamioidussa Oy Tikkakoski Ab:n tehtaassa valmistettiin sotavuosina konepistooleita ja -kivääreitä sekä kiväärinpiippuja. Sodan päätyttyä tehdas jouduttiin luovuttamaan osin saksalaisomisteisena Neuvostoliiton haltuun. ? n Suomeen siirtyi sodan jälkeen yli 400 000 pakolaista. ? n Uuden rajan takana oli toiminut 98 ammattiostoa. Suomen Metallityöväen Liittoon niistä kuului kahdeksan: Viipurin metallityöväen, Viipurin sähkötyöväen sekä Sortavalan, Helylän, Läskelän, Hämekosken, Uuraan ja Hangon metallityöväen osastot. ? n Sotatoimissa kuoli 26 622 suomalaista sotilasta. Lisäksi menehtyi noin 1 000 siviiliä. Liiton jäseniä talvisodassa menehtyi 159. ? n Neuvostoliitto ilmoitti tappioikseen 48 745 kaatunutta ja 158 863 haavoittunutta. Sen todelliset tappiot olivat huomattavasti suuremmat. TALVISOTA 30.11.1939–13.3.1940 ...paita, jossa on sanomaa. Ks. sivu 6. PUE LAHJOIT A.S A SK.FI 20 ? AHJ1504_1-23.indd 21 3.3.2015 8:59:08
EU & AY 4 12.03.2015 22 EUROOPPALAINEN Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. 1989 Työsuojelun puitedirektiivi 1993 Työaikadirektiivi 1994 Yritysneuvostodirektiivi EWC 1996 Lähetettyjen työntekijöiden direktiivi (alun perin 1970-luvulta) 1996 Vanhempainvapaadirektiivi 1997 Osa-aikatyödirektiivi 1998 Joukkovähentämisdirektiivi 1999 Määräaikaisten työntekijöiden direktiivi 2000 Syrjintädirektiivi 2006 Tasa-arvodirektiivi (alun perin 1970-luvulta) 2007 Kemikaaliasetus 2008 Vuokratyödirektiivi 2013 Säteilydirektiivi 2014 Lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivi TEK S TI LEENA SERETIN K UV A VID AR LINDQ VIS T Työlakeihin uudistuksia EU on tuonut Suomen työlainsäädäntöön enimmäkseen parannuksia. Metallityöntekijöiden työturvallisuus on lisääntynyt ja vaikutusmahdollisuudet parantuneet kansainvälisissä yrityksissä. Tasaarvoja yhdenmukaisuus ovat lisääntyneet. Jäsenyys Euroopan unionissa on ohjannut suomalaista työlainsäädäntöä palkansaajien kannalta myönteiseen suuntaan. Merkittävää muutosta on tapahtunut erityisesti työsuojelurintamalla. Työsuojelun puitedirektiivi on merkinnyt sitä, että riskien arviointi on tullut suomalaisen työturvallisuusajattelun tukipilariksi. Useat erityissäädökset, kuten kemikaaliasetus, säteilydirektiivi tai melua ja tärinää koskevat säädökset ovat suoraan vaikuttaneet metallityöntekijän arkeen. Osa-aikaisia, määräaikaisia ja vuokratyöntekijöitä koskevat direktiivit ovat nekin edistäneet palkansaajan asemaa työmarkkinoilla, joskin meillä näiden työntekijöiden asemasta oli säädetty jo aikaisemmin työsopimuslaissa. Syrjintädirektiivi on tuonut suojaa vähemmistöille ja ikääntyneille. Asiantuntijat arvioivat, että Suomessa tuskin olisi saatu aikaan yhdenvertaisuuslakia, ellei EU:sta olisi tullut painetta. Joukkovähentämisdirektiivi puolestaan vaikutti yt-lakiin niin, että henkilöstön pitää tulla aidosti kuulluksi yhteistoimintaneuvotteluissa ennen kuin väen vähentämisiä tapahtuu. Tunnetussa Fujitsu-Siemens -tapauksessa Metalliliiton vetämässä liittojen rintamassa sai pari sataa metalliliitonkin jäsentä tuntuvat korvaukset. Äitiysvapaadirektiivi johti Suomessa uuteen laintulkintaan. EU-valituskierroksen kautta päätökseksi tuli, että äiti voi siirtyä äitiyslomalta tai hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle. Suomessa oli aiemmin tulkittu, että välillä pitää olla töissä ennen kuin perhevapaaoikeudet toteutuvat. PALKKAA KUNKIN MAAN TASOLLA EU ei sen sijaan ole kajonnut esimerkiksi irtisanomissuojaan eikä palkkoihin, vaan ne ovat kansallislainsäädännön asioita. Tosin tasa-arvodirektiivi estää, ettei naisille ja miehille saa maksaa perusteetta erilaisia palkkoja. Palkkojen harmonisointia tai edes yhtä minimipalkkaa koko EUtai euroalueella asiantuntijat pitävät mahdottomana. Niin erilaisissa tilanteissa maat taloudellisesti ja rakenteiltaan ovat. EU ei myöskään kiellä työehtosopimustoimintaa tai kansallista EU-lainsäädäntöä parempaa työlakien tasoa, mutta on aiemmin asettanut taloudelliset vapaudet työntekijän oikeuksien edelle. Näin kävi tapauksessa Laval. Latvialaisyritys teetti Ruotsissa omilla vuokratyöntekijöillään rakennustyömaan työt Ruotsin vähimmäisehtoja huonommilla ehdoilla. Ruotsin rakennusliitto riitautti asian, mutta hävisi ja joutui maksamaan satojen tuhansien eurojen korvaukset. Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EU-maiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suomen Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IG-Metall tekee. Yritysneuvostot toivat vaikutuspaikan ? ? Hankolaisen Assistor Oy:n pääluottamusmies Keijo Larila, 53, pitää EU-jäsenyyden yhtenä suurimpana hyötynä direktiiviä EWC:stä (European Works Council). EWC:t ovat rajat ylittävien yritysten neuvostoja, työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimiä. Keijo itse oli aiemmin kymmenisen vuotta suomalaisten työntekijöiden edustajana Toyota-konsernin eurooppalaisessa yritysneuvostossa. – EWC tuo mukanaan vaikuttamisen paikan, koska lähtökohtaisesti on tarkoitus kuulla työntekijöitä. Metalliliitto on kouluttanut ansiokkaasti EWC-edustajia ja koonnut porukoita yhteen, Metalliliiton hallituksessakin istuva Keijo sanoo. EU:n työlainsäädäntö on valunut suomalaiseen työelämään niin, etteivät työntekijät sitä välttämättä huomaa. – Kahdenkymmenen EU-vuoden aikana kuitenkin työsuojelu on parantunut. Meillä on mainio työsuojeluvaltuutettujen verkosto, joka osaa kyllä valvoa, että direktiivit pitävät kutinsa myös meillä. Ongelmana ovat pienet työpaikat, joissa valvonta ei aina pelaa. Työlainsäädäntöä enemmän EU-jäsenyys on Keijon mielestä vaikuttanut metalliduunarin elämään vakaalla korkotasolla, jonka jäsenyys rahaliitto Emuun on tuonut. – Kuukauden euribor meni miinukselle tammikuussa. EU:n alkutaipaleella asuntolainojen korko ylsi 16 prosenttiin ja moni palkansaaja menetti kämppänsä. Onhan nyt sentään ihan eri tilanne. Keijoa huolettaa, jos palkansaajien ääni hiipuu unionissa eikä työelämää Eurooppatasolla kehitetä. – Ketä kiinnostaa äänestää EU:n parlamenttivaaleissa, jos unioni näyttäytyy kurkkudirektiivin tasolta, Keijo kysyy. AHJ1504_1-23.indd 22 3.3.2015 10:46:07
4 12.03.2015 23 Markkinoilla oli hutera ajoneuvonostin, joka aiheutti vaaratilanteen suomalaisella autokorjaamolla. Nostimen tukipilarit pettivät ja auto putosi. Metalliliitto painosti valtiota, että se tekee aloitteen nostimen vetämisestä pois markkinoilta. Valtio ei toiminut. Metalliliitto kanteli komissiolle, että markkinoilla on direktiivin vastainen laite. Lopputulos oli, että laite vedettiin pois markkinoilta. Viimeisin tapaus Suomen niskuroinnista on vuosiloman kertyminen. EU:n työaikadirektiivi ei salli 75 päivän kattoa, mikä on meikäläisessä vuosilomalaissa. Eli jos työntekijä on sairastanut 75 päivää, sen jälkeen ei enää kerry vuosilomaa. Hallitus on ilmoittanut, että vuosilomalakia ei ole nyt syytä muuttaa ja direktiivin vastaista säädöstä korjata. KÄÄNNE ON TAPAHTUNUT Euroopan unionissa oli 20 vuotta sitten nykypäivään verrattuna pöhinää työlainsäädännön ympärillä. Palkansaajien EAY ja työnantajien Unice, nykyisin BusinessEurope, viihtyivät keskenään, ja komission kanssa neuvottelupöydissä ja syntyi työelämää koskevia direktiivejä. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että hyvän työlainsäädännön ja vahvan kolmikannan maat Ruotsi, Itävalta ja Suomi liittyivät unioniin. Viimeiset kymmenen vuotta sosiaalinen dialogi eli työnantajien, palkansaajien ja komission välinen keskustelu ja tuloksellinen työelämän kehittämistyö on ollut jäissä. Kun työntekijät vaativat sosiaalisempaa Eurooppaa, sillä tarkoitetaan muun muassa työolojen kehittämistä. Samanaikaisesti eurooppalaisen työnantajan ääni on vahvistunut ja viesti kuuluu, että säännöstä pitää alkaa purkaa. Tämä koskee erityisesti työturvallisuussäädöstä. Asiantuntijat varoittavat kehityksestä. Jos eurooppalainen ay-liike hylkää EU-projektin tai tulee hylätyksi unionin kehittämisessä, integraation vastaisuus lisääntyy. EU-vastaisuus onkin nousussa jo koko Euroopassa. Jos EU etenee yritysten ja pääoman vapaudet tikunnokassa ja työntekijöiden oikeuksia talloen, EU-projektin uskottavuus ja kannatus rapautuvat. a KIITOS ASIANTUNTIJOILLE Professori Niklas Bruun Svenska Handelshögskolan, lakimies Jari Hellsten SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojekti, lakimies Anu-Tuija Lehto SAK ja työympäristöpäällikkö Juha Pesola Metallityöväen Liitto. Samalla EU-tuomioistuin käytännössä rajoitti maan rajat ylittävää lakko-oikeutta. Lakko hyväksytään perusoikeutena, mutta työtaistelu ei saa rajoittaa taloudellisia vapauksia. Parhaillaan SAK:n lakimies Jari Hellsten ahkeroi merkittävän oikeustapauksen kimpussa. AKT:n työehtosopimuksessa on säädelty vuokratyövoiman käyttöä. Työnantajien mielestä tämä on vastoin yritystoiminnan vapautta. Kevään koittaessa selviää, saako tesseissä sopia vuokratyöntekijöiden käyttöä. Päätös heijastuu laajasti kaikkiin työehtosopimuksiin. Toisaalta juuri viimeisin EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu vahvisti kansallisten yleissitovien työehtosopimusten vahvuuden (ks. sivu 7). SUOMI EI OLE MALLIOPPILAS Työlainsäädännön säätämisessä EU-lakien tasolle Suomi ei ole aina ollut ryhdikäs, jos muutoin onkin nielaissut direktiivit mukisematta. Metalliliitosta löytyy mielenkiintoinen ja laajasti vaikuttanut tapaus, jossa liiton liki kymmenen vuotta kestänyt sinnikkyys palkittiin. Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EU-maiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suomen Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IG-Metall tekee. Metalliliitto on kouluttanut ansiokkaasti EWC-edustajia ja koonnut porukoita yhteen, hankolainen Keijo Larila sanoo. AHJ1504_1-23.indd 23 3.3.2015 8:59:21
24 TYÖTILA Meyer Turku Oy, Turun telakka 3. helmikuuta KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ AHJ1504_24-48.indd 24 3.3.2015 9:03:22
25 AHJ1504_24-48.indd 25 3.3.2015 9:03:24
6 KK Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! JOS OLET KUOLEMATON v et ukemise tähä. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Katso hinta ja laita henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Metalliliiton jäsen, 50 000 euron turva. 6Esi.€/kk* AHJ1504_24-48.indd 26 3.3.2015 9:03:25
6 KK Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! JOS OLET KUOLEMATON v et ukemise tähä. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Katso hinta ja laita henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Metalliliiton jäsen, 50 000 euron turva. 6Esi.€/kk* UUSI 27 ”Olen nähnyt monenlaisia työpaikkoja ja osaan siksi arvostaa nykyistä. Jotkut valittavat pienistä asioista, mutta itse olen nähnyt, että asiat voisivat olla huonomminkin.” UUSI LUOTTAMUSMIES Petri Siljander, 42 Aloitti pääluottamusmiehenä 9/2014 AMMATTI Automekaanikko TYÖPAIKKA Autokeskus Oy, Vantaa KOTIPAIKKA Loviisa PERHE Vaimo ja 2-,4-, 10ja 11-vuotiaat ”Daltonin veljekset” HARRASTUS Vanhat amerikkalaiset autot, kesäautona vuoden 1966 Dodge Coronet, jolla kierretään perheen kanssa kesätapahtumia. TEK S TI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K UV A PEKK A SIPOLA Pitkästä aikaa ? ? Petri Siljanderin innostus autoihin heräsi jo pikkupoikana, kun hän seurasi vierestä setiensä kiinnostusta vanhoihin autoihin. Reilu kymmenen vuotta sitten hän marssi autoliikkeeseen hakemaan töitä ja sai paikan. – Tänä päivänä sellainen ei ehkä enää onnistuisi, Autokeskus Oy:n pääluottamusmies ja automekaanikko miettii. Siljander valmistui 1990-luvun alussa ammattikoulusta sähköasentajaksi. Päivääkään hän ei ole asentajan töitä tehnyt. – Lama-aikana ei ollut työpaikkoja. Menin ensin Loviisan satamaan ahtaajaksi. Sitten opiskelin oman isäni opissa levyseppähitsaajaksi. Ennen nykyistä tehtävää ja perheen perustamista Siljander ehti tehdä muun muassa reissuhommaa kaasuputkien asentajana ympäri Suomen. – Olen nähnyt monenlaisia työpaikkoja ja osaan siksi arvostaa tätä nykyistä. Jotkut valittavat pienistä asioista, mutta itse olen nähnyt, että asiat voisivat olla huonomminkin. Siljander aloitti pääluottamusmiehenä viime syyskuussa. Kokemus erinäköisistä työpaikoista on hyödyksi tässäkin tehtävässä. – Talossa ei ole tätä ennen ollut luottamusmiestä moneen vuoteen. Perusasiat meillä ovat kunnossa ja keskusteluvälit työnantajan kanssa hyvät. Yhdessä aikaisemmassa työpaikassa oli esimies, joka suuttui päivittäin joka asiasta. – Yt:stä ei ole ollut puhettakaan ja toivottavasti siihen ei tarvitse mennä, pääluottamusmies pohtii nykyistä suhdannetta. Autokeskus Oy on iso firma ja toimii Siljanderin mukaan sen mukaisesti. Esimerkiksi työsuojeluasioista pidetään huolta. – Työntekijöiden vaihtuvuus on meillä pieni, joten ehkä sekin kertoo jotakin. MAXITUPLA JA LOTTORIVI R-KIOSKILTA Parhaillaan Siljanderilla on huoltamohallissa käsittelyssä italialainen Abarth. Työt tehdään huolella, koska asiakastyytyväisyys on kaiken a ja o. – Monen tunnin huolto maksaa asiakkaalle rahaa. Me haluamme, että asiakas tulee myös takaisin. Pientä porkkanaakin työntekijöille on luvattu. Viisi tyytyväistä asiakaspalautetta oikeuttaa Maxituplaan ja lottoriviin R-kioskilla. Autokeskuksessa on käytössä provisiopalkkaus. – Se on ihan ok, työt jaetaan oikeudenmukaisesti. Toisaalta osin se sotii asiakaspalvelunäkökulmaa vastaan. Huolella tekeminen vie aikaa, mikä vaikuttaa provikkaan. Siljanderin tehtäviin kuuluu myös pitää ”henkilökohtaisia orjia” eli opastaa työharjoittelijoita. Itse hän on suorittanut automekaanikon tutkinnon työn ohessa. – Oppisopimuskoulutusta kannattaisi suosia. Meilläkin on moni sitä kautta oppinut talon tavoille ja jäänyt töihin. Toisaalta joillekin nuorille olen sanonut, että jos työ ei riittävästi kiinnosta, kannattaa kokeilla muuta. Vielä kun on nuori. Autoissa on koko ajan yhä enemmän sähkölaitteita, mikä vaikuttaa mekaanikonkin työhön. – Olen suorittanut sähköpuolen ammattitutkinnon. Autoissa on paljon sähkövikoja, eikä vikojen määritystä oikein opi muuten kuin käymällä kursseja. Samalla kielitaitokin karttuu. – Autot ovat melkein kuin tietokoneita. Ohjeet ovat englanniksi ja kieltä oppii työn ohessa. Itse olen kursseille halunnut. Ne tuovat haastetta ja piristystä työelämään. AHJ1504_24-48.indd 27 3.3.2015 9:03:29
4 12.03.2015 28 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A T HARRI NURMINEN Sähkömagneettinen säteily kuuluu metallityöpaikkojen terveysriskeihin. Uuden EU-direktiivin myötä sallitut altistukset kuitenkin nousevat eivätkä alene. Kysymysmerkkejä ovat työympäristön säteilyn, kemikaalien ja kännykkäsäteilyn mahdolliset yhteisvaikutukset työntekijän terveyteen. Tiedämmekö tarpeeksi? ? ? Sähkömagneettisia kenttiä esiintyy kaikkialla missä käytetään sähköä. Sähkökentät liittyvät sähköisiin jänniteeroihin. Voimakkaita sähkökenttiä on esimerkiksi suurijännitteisten sähkönsiirtolinjojen alla . ? ? Magneettikentät liittyvät sähkövirtaan. Voimakkaita magneettikenttiä esiintyy esimerkiksi hitsauksessa ja induktiokuumennuksessa. Magneettikenttien voimakkuus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Lähde: Työterveyslaitoksen opas ”Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisessa kentässä” SÄHKÖMAGNEETTISTA SÄTEILYÄ koskevan EU-direktiivin uudistaminen lähti siitä, että lääketieteeseen samoin kuin teollisuuteen sidoksissa olevat ryhmät pelkäsivät direktiivien rajoittavan niiden toimintaa. Vuonna 2016 voimaan astuva uudistettu direktiivi nostaa huomattavasti työntekijöille sallitun sähkömagneettisen säteilyn ylimpiä rajoja. Sähkömagneettinen säteily voi aiheuttaa erilaisia lämpövaikutuksia, hermoja lihas oireita sekä muita vaikeammin määriteltäviä sairastelun tuntemuksia ja oireita. Lääketieteellisestä kirjallisuudesta löytyy tutkimuksia, jotka liittävät matalataajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle altistumisen Alzheimerin tautiin ja dementiaan. Säteily on voimakkaimmillaan induktiouuniin menevän lattian alla kulkevan virtakiskon kohdalla. Kuva Valmetin terätehtaan valimosta. AHJ1504_24-48.indd 28 3.3.2015 9:03:33
12.03.2015 4 29 Käytöstä poistettuja sydämentahdistimia tutkittiin laboratorio-olosuhteissa. Samaten tutkittiin sydämentahdistimia kantavia koehenkilöitä esimerkiksi hitsauskaapelin läheisyydessä. Näin matkittiin työpaikan olosuhteita, joissa altistutaan matalataajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle. Sekä tahdistimen reagointia että koehenkilöiden tuntemuksia ja mahdollisia oireita seurattiin. Tiikkaja toteaa, että sydämentahdistimet ovat viime aikoina kehittyneet huomattavasti. Ne eivät häiriinny enää lainkaan niin helposti. – Tutkimuksen merkittävin löydös oli se, että tahdistimet kestivät odotettua paremmin säteilyä häiriintymättä. Ennen tahdistimet saattoivat häiriintyä jopa matkapuhelimista. Vain yhdessä hitsauskokeessa syntyi ongelmia. – Tahdistin alkoi tahdistaa koehenkilön sydäntä maksimitaajuudella riippumatta sydämen omasta rytmistä. Hän tunsi niin pahoja oireita, että koe jouduttiin keskeyttämään. Sydämentahdistimia asennetaan yhä useammille ja yhä nuoremmille sydänpotilaille, Tiikkaja toteaa. Yli 5 000 potilasta saa ensimmäisen tahdistimen rintaansa Suomessa vuosittain. Näin myös yhä useampi työelämässä mukana oleva voi kantaa tällaista sähköistä apulaitetta kehossaan. – Sydäntahdistinpotilaalle on aina tehtävä riskinarviointi työpaikan sähkömagneettisten kenttien osalta ennen töihin paluuta. Hitsaaminen ei ole kategorisesti mahdotonta henkilölle, joka kantaa tahdistinta. Mutta hänelle on aina tehtävä riskinarviointi, Tiikkaja selvittää. Tahdistinpotilasta koskevat nimittäin niin sanotut väestörajat. Suuri yleisö ei saa altistua niin koville arvoille kuin työssään sähkömagneettiselle säteilylle altistuvat henkilöt. Esimerkiksi hitsaajan kädet saavat altistua hetkellisesti vielä kolminkertaiselle säteilylle muuhun kehoon verrattuna uuden direktiivin mukaan. Myös käsiin hermosolut tuovat käskynsä sähköisesti, mutta Tiikkaja selittää, miksi käsien altistumista pidetään kuitenkin turvallisena. – Lääketieteellinen määritelmä on se, että kädet eivät ole osa keskushermostoa. Työpaikkojen arjessa on Tiikkajalle tullut vastaan tilanteita, joissa altistumista voisi vähentää hyvinkin yksinkertaisella keinolla. Hitsauskaapeli on se, jossa virta kulkee. Tiikkaja näyttää aidosta työtilanteesta napatun valokuvan, jossa tämä säteilevä kaapeli kiertää hitsaajan niskan taitse. – Yksi helppo keino vähentää säteilyä on tämä: ei kaapelia kaulaan tai lähelle kehoa! TAHDISTIMET TUTKINNASSA Tutkija Maria Tiikkaja kuuluu Työterveyslaitoksen Teknologioiden turvallisuus ja suojautuminen -tiimiin. Hän on perehtynyt sähkömagneettiseen säteilyyn ja tehnyt tohtorinväitöskirjansa sydämentahdistimista ja säteilystä. Metallityöpaikoilla voi olla lukemattomia sähkömagneettisen säteilyn lähteitä. Induktiokuumentimet, valokaarihitsaus, generaattorit ja moottorit ovat tyypillisiä lähteitä. Metalliliiton työympäristöpäällikön Juha Pesolan huolenaiheiden kärjessä ovat induktiokuumentimet ja -uunit. – Niissä on kovat nimellistehot. Seuraavaksi riskilistallani tulee hitsaus. Kännykkäsäteilyn terveysriskeistä ei ole vielä varmaa tietoa. Pesola toteaa, että sähkömagneettisen säteilyn arviointi on usein hyvin vaikeaa. – Voi olla, ettei kukaan työpaikalla pysty mittaamaan säteilyn voimakkuutta. Työnantajalla on kuitenkin ehdoton velvollisuus arvioida riskit luotettavalla tavalla. EU-direktiivi muistuttaa vielä siitä, että sähkömagneettisen säteilyn vähentämisessä on lähdettävä ensin hyvästä suunnittelusta ja teknisistä keinoista. Tämä pätee tietysti kaikkeen muuhunkin työsuojeluun. ”Sähkömagneettisille kentille altistumista voidaan vähentää tehokkaammin ottamalla ehkäisevät toimenpiteet huomioon jo työpisteitä suunniteltaessa sekä antamalla valittaessa työvälineitä, -menettelyjä ja -menetelmiä etusija sille, että riskejä vähennetään ensisijaisesti jo niiden alkulähteellä.” Direktiivi 2013/35/EU AHJ1504_24-48.indd 29 3.3.2015 9:03:37
4 12.03.2015 30 ONKO YHTEISVAIKUTUKSIA? Melusta, tärinästä ja kemikaaleista tiedetään, että ne voivat vahvistaa toistensa aiheuttamia terveysongelmia. Esimerkiksi altistuminen liuo tinaineille yhdessä melun kanssa lisää kuulovammoja. Sähkömagneettisen säteilyn ja kemikaalialtistuksen yhteisvaikutuksista on hyvin vähän tutkimuksia. Mutta joitain löytyy. Yhdessä niistä selvitettiin, vaikuttaako sähkömagneettinen säteily voimistavasti vaikutuksiin, joita atratsiini-kasvimyrkyllä on rotan tiettyihin solutyyppeihin. Tuon tutkimuksen mukaan säteily pahensi vaikutuksia. Tiikkaja sanoo uskovansa ICNIRP:n nykyisiin käsityksiin matkapuhelinten säteilyn eli radiotaajuisen säteilyn vaikutuksista. ICNIRP on kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunta, joka antaa suosituksi säteilyn turvarajoista. Suomen viranomaiset noudattavat näitä suosituksia. ICNIRP:in mukaan kännykkäsäteilyllä voi olla vain lämpövaikutuksia ihmisiin. Tiikkaja sanoo, että ICNIRP nojaa tieteellisiin tutkimuksiin. Tämä poikkeaa esimerkiksi Maailman terveysjärjestön alaisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n tieteellisestä arviosta. Se luokitteli jo vuonna 2011 kännykkäsäteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. Kännykät ovat IARC:n mukaan samassa riskiluokassa syövän synnyttäjänä kuin esimerkiksi raskasmetallit lyijy ja nikkeli. Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen tutkimuksissa vuonna 2013 havaittiin viitteitä siitä, että kännykkäsäteily voi vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Säteilyturvakeskuksen kyselytutkimukseen vastanneista kännykän käyttäjistä 15 prosenttia puolestaan koki tinnitusta eli korvien soimista kännykkää käyttäessään. Kymmenen prosenttia koki kuulonsa heikkenevän. Pahoinvointia koki kolmisen prosenttia. Puolet kyselyyn vastanneista tunsi korvissaan polttavaa tunnetta. Kolme suurta epidemiologista eli väestön sairastuvuuteen nojaavaa kansainvälistä tutkimusta kertovat, että ahkera ja pitkään jatkunut kännykän käyttö kohottaa aivosyöpien riskiä. Suurin niistä on Interphone-tutkimus, joka tehtiin 13 Euroopan maassa. – On myös paljon tutkimuksia, jotka eivät osoita vaikutuksia. Minusta ICNIRP tekee päätöksensä parhaan tutkimustiedon mukaan, Tiikkaja sanoo. ”Näkymätöntä ei osata pelätä” ? ? Valmet Technologies Oy:n Valkeakosken terätehtaan sähköasentaja Rami Syrjä on työssään arvioinut sähkömagneettisen säteilyn vaaroja. – Mitä et näe, et osaa pelätäkään. Tuntemukset tulevat todennäköisesti vasta vuosien päästä, matkapuhelinten säteily ei vaikuta niin nopeasti kuin ydinsäteily. Ihmiset puhuvat niin paljon matkapuhelimeen, että epäilen siitä tulevan vielä terveysongelmia jossain vaiheessa. Ihmiseen kohdistuu radiosäteilyä tietyllä taajuudella, kun matkapuhelimia käytetään. Yhtä lailla se on säteilyä kuin mikroaaltouuninkin säteily, Syrjä sanoo. – Aika tuo sen vastauksen mitä ongelmia voi tulla. Sitten kun kaikki uskaltavat sanoa mitä ajattelevat. Syrjä kertoo tarinan siitä, miten mikroaaltouuni keksittiin aivan vahingossa. – 1940-luvulla oli lyhytaaltolähettimiä. Mies painoi tangenttia alas ja antennilla istuneet varpuset tipahtelivat paistettuina alas. Samalla periaatteella se puurokin mikroaaltouunissa nykyisin lämpiää. Iso radiotaajuinen teho saa vesimolekyylit pomppimaan toisiaan vasten. Syrjä sanoo, että esimerkiksi lapsen itkuhälyttimien käyttöaikaa ja sijoitusta tulisi miettiä tarkasti. Niissä hyödynnetään aivan samaa radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä kuin mikroaaltouuneissa ja matkapuhelimissa. Hän miettii myös sitä, ettei etukäteen voi tietää, kuka tulee kärsimään säteilylle altistumisesta. – Toiset on herkempiä, toiset taas ei välitä mitään. Syrjän omalla työmaalla Valmetin terätehtaalla on valimossa kaksi induktiouunia, joissa sulatetaan terästä. Toisen sähköuunin teho on 750 kilowattia, toisen 1 250 kilowattia. Säteilyä levittävät myös isojen hiomakoneiden magneettipöydät. – Sähkömagneettinen säteily on haittatekijä, joka on tiedostettu vasta viime vuosina, Syrjä huomauttaa. Valmetin valimossa on Työterveyslaitos käynyt mittaamassa suurimman säteilyn alueet. – Säteily on voimakkaimmillaan uuneihin menevän virtakiskon kohdalla. Vaikka siinä on betonirautaa päällä, ei se yksin estä säteilyä, Syrjä toteaa. On olemassa erikoispeltejä, joilla saadaan säteily estettyä. Syrjä on tietoinen siitä, että esimerkiksi Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kaikki muuntajatilat on eristetty näin. Hän mietiskelee, pitäisikö sama eristäminen tuoda myös tehtaisiin. – Miksi ei, koska emme tiedä, mitä kaikkea säteily tuo tulevaisuudessa. Minä olen aina ollut tietoinen säteilyn vaaroista. Kaikki sähkö aiheuttaa jonkinasteista säteilyä, ja kun on rautaa ja muuta magneettista materiaalia, niin niihin säteily vaikuttaa kaikkein eniten. Ja meissä ihmisissäkin on rautaa, puhumattakaan vedestä. Meistä ihmisistä on vettä 70 prosenttia. Epäilen, että matkapuhelimista tulee vielä terveysongelmia. Sitä ei vielä vain tunnusteta, arvioi Rami Syrjä. Helppo keino vähentää säteilyä hitsatessa: ei kaapelia kaulaan tai lähelle kehoa! AHJ1504_24-48.indd 30 3.3.2015 9:03:40
”Emme tiedä tarpeeksi” ? ? Dariusz Leszczynski on Helsingin yliopiston biokemian dosentti ja Säteilyturvakeskuksessa yli 20 vuotta työskennellyt säteilytutkija. Viimeiset 13 vuotta STUKissa Leszczynski toimi tutkimusprofessorina. Hän on kansainvälisesti arvostettu matkapuhelinsäteilyn asiantuntija. Dariusz Leszczynski on Helsingin yliopiston biokemian dosentti ja Säteilyturvakeskuksessa yli 20 vuotta työskennellyt säteilytutkija. Viimeiset 13 vuotta STUKissa Leszczynski toimi tutkimusprofessorina. Leszczynski osallistui kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen kokoukseen. Ympäri maailmaa koolle kutsutut huippututkijat luokittelivat kokouksessa matkapuhelinsäteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. Leszczynskin mielestä työpaikkojen säteilyn ja kemikaalien yhteisvaikutuksia pitäisi ehdottomasti tutkia lisää. – Emme tiedä ollenkaan, miten työympäristön säteily, kännykkäsäteily tai kemikaalit yhdessä vaikuttavat ihmiseen. Tästä on olemassa vain muutama tutkimus. – Radiotaajuisella kännykkäsäteilyllä voi olla yksinään heikko vaikutus, mutta kun se yhdistetään muuhun, mahdolliset yhteiset vaikutukset ovat täysin tuntemattomia. Leszczynski arvostelee ankarasti ICNIRPin suosituksia kännykkäsäteilyn turvarajoista. ICNIRP:n asiantuntijat ilmoittavat ottavansa kaiken pätevän tutkimustiedon huomioon kannanotoissaan. – Tutkimus on aina sellaista, että se ei anna 100-prosenttisesti lopullista vastausta. Tutkimus avaa aina myös uusia kysymyksiä. Leszczynski viittaa myös omiin kokemuksiinsa tutkijana. Hän olisi halunnut jatkaa biologisten vaikutusten tutkimista. Hänet kuitenkin irtisanottiin ainoana työntekijänä STUKista vuonna 2013, vain neljä vuotta ennen eläköitymistä, ja hänen laboratorionsa suljettiin. – Olen kertonut rehellisesti tutkimusteni tuloksista, enkä ole suostunut vaatimuksiin esitelmieni sensuroimisesta. Leszczynski sanoo myös, että Tekesin jakaman tutkimusrahoituksen antaminen hänelle estettiin, sillä TeliaSoneran ja Nokian edustajat vastustivat rahoitusta. Leszczynski kertoo, että hän olisi halunnut tutkia vapaaehtoisia koehenkilöitä. – Tämän tapaisia kokeita ihmisillä on tehty koko maailmassa vain kolme kappaletta. Me emme tiedä varmuudella, miten kännykkäsäteily vaikuttaa ihmiseen. Siksi lisää tutkimuksia tarvitaan. Niin kauan kuin ei ole täyttä varmuutta siitä, miten kännykät vaikuttavat ihmiseen, on viisainta noudattaa varovaisuutta. Varsinkin lasten altistumista pitää vähentää. Altistumisvuodet tulevat olemaan vielä aivan toista luokkaa kuin kännyköitä keski-iässä käyttöön ottaneiden ikäluokkien. – Kun älykännykät saapuivat, tilanne muuttui täysin. Nyt matkapuhelimissa ei ole käytännössä lainkaan aikaa, jolloin se ei säteilisi. On olemassa jo tutkimuksia siitä, että kännykkäsäteily vahingoittaa mahdollisesti siittiöitä. – Jos mies pitää kännykkää housuntaskussa ja koska datasiirtoa on paljon, kivekset saavat paljon, paljon enemmän säteilyä kuin niin sanottujen ”tyhmien” kännyköiden aikaan. a Vähennä altistumista ? ? Tekstaa, käytä puheluihin hands free -laitteita tai kaiutinta. ? ? Ei puheluita liikkeellä ollessa kuten autossa tai junassa. ? ? Laitteet kiinni yöksi. ? ? Suojele lapsia, kehittyvät aivot herkkiä säteilylle. Vastauslähetys tunnus 5003948 15563 NASTOLA Puhelintilaukset: 03-7625 775 VETOUISTELU maksaa tilauksen postimaksun ALLEKIRJOITUS (alle 18 v. huoltajan) NIMI (tekstaa kiitos) KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Tilaa ja voita: www.vetouistelulehti.fi ! Tilaan -lehden ja osallistun 1.000 € matkalahjakortin arvontaan. Kestotilaukseni alkaa numerosta 1/2015 Kalamiesten tekemä lehti 27 vuotta 1/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ VIEHEVINKIT Kuhakunkun tärppipaikat ja H Lohi nousee rantapenkan varjossa H Tapio rakensi uisteluveneen H Sido loistava lohiperho,Sarvijaakko H Kalastajan mietteitä: taimen rauhaan, kirjolohelle tilaa H Voittajat luottavat lankkuvetoon H Kuittijärven kumshat H Inarijärveltä suuria taimenia H Devon, unohdettu tehoviehe H Meksikon isot kalat: 55 kg dorado vie siiman kelalta jne... 4 numeroa vuodessa vain 30€ (sis.alv 10 %) AHJ1504_24-48.indd 31 3.3.2015 9:03:43
4 12.03.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 Hallitus ei perustellut, miten lasitehtaan lakko olisi vaarantanut kansallisen turvallisuuden. Hallitus ei perustellut tätä metallilakonkaan osalta. Muita kiellettyjä lakkoja on ollut muun muassa kumija kaivosteollisuudessa. – Turkissa ei enää ole lakko-oikeutta. Tämä perustuslain ja maan allekirjoittamien kansainvälisten normien takaama perusoikeus on olemassa enää paperilla, ei todellisuudessa, sanoo teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALL:n apulaispääsihteeri Kemal Özkan. Ammattiyhdistystoimintaa on ajettu viime vuosina Turkissa yhä ahtaammalle. Yhdysvaltalaisomisteinen Crown Bevcan erotti viime vuonna ammattiosaston johdon, mutta joutui lopulta tunnustamaan Birle?ik Metal-??in oikeuden toimia tehtaalla. Yhtiö ei kuitenkaan suostu todellisiin neuvotteluihin sen kanssa. Arobus-yhtiö erotti 19 Birle?ik Metal-??in aktiivia vuonna 2013. Yhtiön johto kutsui muut liiton jäsenet toimistoonsa ja antoi vaihtoehdoiksi joko erottamisen tai liittymisen työnantajalle ystävälliseen liittoon. Huikeimman keinon ay-toiminnan estämiseksi keksi meijeriyhtiö Süta?. Se erotti viime kesänä 56 liittoon liittynyttä työntekijää ja pyrki estämään heidän mielenosoituksensa tehtaan luona levittämällä sen ympärille 13 tonnia lehmänlantaa. TURKKI Maan hallitus kielsi tammikuun lopussa metalliliitto Birle?ik Metal-??in lakon. Syynä oli ”kansallisen turvallisuuden” vaarantaminen. Lakkoon oli menossa 15 000 metallityöläistä 42 tehtaassa. Lakolla tavoiteltiin Turkin lain mukaista useita yrityksiä koskevaa yhdistettyä työehtosopimusta. Muodollisesti päätös lykkää lakkoa 60 päivällä, mutta tämän jälkeen on edessä pakollinen sovittelu, joka tekee lakon käytännössä mahdottomaksi. Sovittelulle on aikaa kuusi arkipäivää, ja ellei sopimusta sinä aikana synny, liitto menettää oikeutensa edustaa työntekijöitä. Turkin laki antaa mahdollisuuden kieltää lakon, mikäli se vaarantaa kansanterveyden tai kansallisen turvallisuuden. Tämä on kolmas kerta kun hallitus kieltää lakon vuoden sisään, kirjoittaa Kocanin yliopiston apulaisprofessori Aziz Çelik. Kaikkiaan vuodesta 2000 maassa on kielletty kymmenen isoa lakkoa vetoamalla kansanterveyteen tai kansalliseen turvallisuuteen. Sisecam-yhtiön kymmenen tehtaan lakko kiellettiin viime kesänä. Lakkoon oli menossa 5 800 Kristal-??-liiton jäsentä. Se oli neljäs kerta kun lasiteollisuuden lakko kiellettiin vuoden 2000 jälkeen. KANS AINVÄLINEN LAKKO-OIKEUS ”Vaadimme oikeutta lakkoilla”, luki turkkilaisen metalliliiton Birle?ik Metal-??in aktiivien kantamassa lipussa heidän osoittaessaan mieltään maan hallituksen toimia vastaan Ankarassa helmikuun alussa. Hallitus kielsi metallilakon LEHTIK UV A / AFP PHO TO / ADEM AL TAN I Hiilikaivokset pysyivät valtiolla INTIA Viisi kaivostyöläisten liittoa vastusti tammikuussa lakolla hiilikaivosten yksityistämistä. Lakossa oli puoli miljoonaa hiilikaivosten työläistä. Alkujaan viideksi päiväksi suunniteltu lakko loppui kahden päivän kuluttua hallituksen vakuutettua, että se ei myy enemmistöä kaivosteollisuudesta. Hallitus myi kymmenen prosenttia valtion hiiliyhtiön osakkeista saaden niistä 3,15 miljardia euroa. Intia on maailman kolmanneksi suurin hiilen tuottaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Sulku määräaikaisuuksille VENÄJÄ Erotetut määräaikaiset työntekijät on otettava takaisin, määräsi oikeus Kalugassa. Peugeotille, Citroenille ja Mitsubishille osia valmistava PCMA Rus -tehdas ei ole enää kahteen vuoteen palkannut ketään vakituiseen työhön. Töihin on otettu kolmesta kuuteen kuukauden sopimuksilla, joita on yhtiön johdon mieltymysten mukaan joko jatkettu tai työntekijä on saanut lähteä. Yhtiö erotti kaksi ITUWA-liittoon kuuluvaa naista, mutta oikeus piti tätä pätemättömänä syynä olla uusimatta työsopimusta. Liitto uskoo tuomion auttavan työsuhteiden vakinaistamisessa. Miljoonia liittojen jäsenille RUOTSI Keskusliittojen oikeusapu LO-TCO Rättskydd toi ammattiliittojen jäsenille viime vuonna 35 miljoonan euron korvaukset tuomioistuimista. IF Metall -liiton jäsenille korvauksia kertyi 3,3 miljoonalla eurolla, sanoo Annika Nilsson IF Metallin työelämäyksiköstä. Kun liitto ei pysty neuvottelemaan kor vauksia tai vakuutusyhtiö kieltäytyy niistä, liitto luottaa LO-TCO Rättskyddin 40 juristin apuun ja vie asian oikeuteen. Viime vuonna se sai käsiteltäväkseen 1 100 uutta tapausta. AHJ1504_24-48.indd 32 3.3.2015 9:03:45
33 TEK S TI VEIKK O K A UPPINEN, SOPIMUS A SIANTUNTIJ A TYÖEHTO SOPIMUS O T A T AL TEEN SUURUUS Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskitunti ansion mukaan (8 x keskituntiansio) Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työ viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikkotai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhä viikolta normaali palkka vähen tä mättömänä EDELLYTYKSET Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: ? ?Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. ESIMERKKI Jos työntekijän työsuhde on alkanut maanantaina 2.3., hän on oikeutettu saamaan arki pyhäkorvauksen pitkä perjantailta 3.4. ja luon nol lisesti myös toiselta pääsiäis päivältä 6.4. ? ?Työntekijän tulee olla ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Edellytyspäivä on todellinen työtuntijärjes telmän mukainen työpäivä. Jos arkipyhää edeltää tai seuraa sovittu tai määrätty työajan tasaamisvapaa (pekkaspäivä), edellytyspäivä siirtyy työtuntijärjestelmän mukaiseksi arki pyhää edeltäväksi tai seuraavaksi työpäiväksi. POISSAOLO Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ei ole velvollinen työskentelemään arkipyhäkor vaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei silti menetä oikeuttaan arkipyhä kor vaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: ? vuosiloman ajalle ? ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa ? työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun, alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle ? taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomau tuksen ajalle ? lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. LOMAUTUS Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. ESIMERKKI PITKÄPERJANTAI 3.4. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan perjantaina 20.3., arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työn tekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtunti järjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, arkipyhäkorvaus maksetaan normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. VUOSILOMA Vuosiloma (talviloma tai kesäloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhla päivät, pääsiäislauantai, vapunpäivä sekä juhannusaatto. ESIMERKKI Jos talviloma sovitaan (kaikki 6 päivää) tai määrätään alkavaksi maanantaina 30.3., vuosi loma jatkuu vielä seuraavan viikon tiistain ja keskiviikon, koska pääsiäislauantaita ei lueta loma päiväksi ja pitkäperjantai sekä toinen pääsiäispäivä (maanantai 6.4.) ovat kirkollisia juhla pyhiä. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arki pyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosiloma palkan lisäksi. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etu käteen. Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 2015 Työehtosopimuksen mukaisten arki pyhä korvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhla päiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23.1 kohdan mukaisesti korvattavat arkipyhät: PITKÄPERJANTAI (3.4.) TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ (6.4.) VAPUNPÄIVÄ (1.5.) HELATORSTAI (14.5) JUHANNUSAATTO (19.6.) Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus VÄND KEV Ä ÄN J A KES ÄN ARKIP YHÄK OR V A UK SET 20 15 AHJ1504_24-48.indd 33 3.3.2015 9:03:45
Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. $ ......kpl Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5osaa Hinta 59,90 ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Köp 2 stekpannor med lock och du får en extra för 199:Keraaminen ”non-stick” pinnoite antaa parhaan tuloksen: • Ei pala eikä jää kiinni pohjaan • Paista ilman öljyä • Pinnoite ei naarmuunnu • Helppo puhdistaa Helpon hyvää ja terveellistä! Vain 5990 5 osaa Normaalihinta koko setille n. 150,Laita ruokaa todella helposti! CERAMIC PANNUN avulla – tulevaisuuden non-stick paistinpannut NÄIN OLI ENNEN: Naarmut tai ylikuumuus saa ruuan palamaan ja jäämään kiinni . NYT LAITAT RUOKAA NÄIN: CERAMIC PANNUN avulla laitat ruokaa ilman että se palaa kiinni Ei enää huonoja makuelämyksiä margariinista tai öljystä. Tämän non-stick pinnoitteen avulla ruoka ei jää enää kiinni eikä pala pohjaan. Nyt voit valmistaa lempiruokiasi tämän CERAMIC PANNUN avulla juuri oman maun mukaan. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Sopii kaikille liesille: kaasu-, sähköja induktioliesille sekä keraamisille liesille. Erikoisvalmistettu pohja säilyttää lämmön. Pannu kuumenee nopeasti ja jakaa lämmön tasaisesti. Laadukas alumiinirunko tekee pannun kevyeksi ja vahvaksi. Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5osaa Hinta 59,90 Setti sisältää: 3 pannua, 20, 24 ja 28 cm 2 lasikantta 24 ja 28 cm • Huuhtele ja kuivaa • Täydellinen wokkivihanneksille Keramiikka vai teflon? Keraaminen pinnoite on kestävämpi kuin teflon. Keraamiset pannut ovat myös paljon vahvempia, naarmujenkestäviä ja ruostumattomampia kuin teflon pannut. Paistettu kananmuna liukuu suoraan lautaselle! Paista kananmunaa tai lihaa pannussa ilman että lisäät rasvaa. Naarmujenkestävän keraamisen pinnoitteen avulla saat ruoan liukumaan suoraan lautaselle. 28 cm CERAMIC PAN lasikannella 24 cm CERAMIC PAN lasikannella 20 cm CERAMIC PAN Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Ergonomisesti muotoillun kahvan avulla saat parhaan otteen Lasikansi antaa hyvän näkyvyyden. Ruostumaton rengas. Ceramik pan Ahjo 2_Ceramik pan Ahjo 2 2014-01-21 11:47 Sida 1 KLIPP UT OCH SP AR A 34 KOLLEK TIVAVTAL STORLEK Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltimförtjänsten (8 x medeltim förtjänsten) Deltidsarbetare Timavlönad arbetstagarens ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och divideras den erhållna produkten med talet 40 Veckoeller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgs veckan sin normala lön oavkortad. FÖRUTSÄTTNINGARNA Söckenhelgsersättningen betalas om: ? ?Anställningen har fortsatt oavbrutet minst en månad före söckenhelgen. EXEMPEL Om arbetstagarens anställning har börjat måndag 2.3 är han berättigad till söckenhelgsersättning för lång fredagen 3.4 och naturligtvis också för annandag påsk 6.4. ? ?Arbetstagaren bör har varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista arbetsdagen före söckenhelgen eller på arbetsdagen närmast efter söcken helgen. Förutsättningsdagen är den arbetsdag som står inskriven i arbetstidsschemat. Om man har kommit överens om eller bestämt att en utjämningsledighet för arbetstiden (pekkanen-dag) infaller omedelbart före eller efter söckenhelgen, flyttas förutsättningsdagen till den arbetsdag enligt arbetstidsschemat som infaller närmast före eller efter söckenhelgen. FRÅNVAROTIDEN I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: ? semester ? tid för vilken arbets givaren betalar lön för sjukdomstid eller för moderskapsledighet ? avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf ? permittering på grund av ekonomiska eller produktionsskäl som pågått högst två veckor före söckenhelgen ? lagstadgad faderskaps l edighet Förteckningen är komplett. PERMITTERING Söckenhelgsersättningen betalas om permitteringen har skett av ekonomiska och produktionsskäl och om söckenhelgen infaller på en av de första 15 kalenderdagarna räknat från permitteringens början. Också anställningsvillkoret på en månad måste vara uppfyllt. EXEMPEL LÅNGFREDAGEN 3.4 Om permitteringen har börjat tidigast fredag 20.3, betalas söckenhelgsersättning. Om permitteringen har börjat före detta datum, betalas ingen söckenhelgsersättning. Om permitteringen upphör så att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är i arbete på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter efter söckenhelgen (förutsättningsdagen), betalas söckenhelgsersättning. Ifall permitteringen har verkställts i form av förkortad arbetstid per vecka, betalas söckenhelgsersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge arrangemanget har fortsatt. SEMESTER Semester (sommareller vintersemester) kan bestämmas eller avtalas att börja så att semesterperioden innehåller dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar är söndagar, kyrkliga helgdagar, påsklördag samt midsommarafton. EXEMPEL Om det avtalas eller bestäms att vintersemestern (alla 6 dagar) börjar måndag 30.3, fortsätter semestern ännu på tisdag och onsdag följande vecka, eftersom påsklördagen inte räknas som semesterdag och långfredagen och annandag påsk (måndag 6.4) är kyrkliga helger. Man bör också komma ihåg att en timavlönad arbetstagare för söckenhelger som infaller under semestertiden förutom semesterlön också får söckenhelgsersättning. För att undvika onödiga missförstånd rekommenderas att man på förhand kommer överens med arbetsgivaren om tidpunkten för semestern och det antal semesterdagar som går åt. Vårens och sommarens söckenhelgsersättningar 2015 Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga helger eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om ovannämnda dag infaller på lördag eller söndag. Söckenhelger som ersätts enligt paragraf 23.1 i Teknologiindustrins kollektivavtal: LÅNGFREDAG (3.4) ANNANDAG PÅSK (6.4) FÖRSTA MAJ (1.5.) KRISTI HIMMELSFÄRDSDAG (14.5) MIDSOMMARAFTON (19.6) Noggranna direktiv och andra avtals branscher på adressen www.metalli l iitto.fi/web/se/kollektivavtal TEXT VEIKK O K A UPPINEN A VT ALSEXPER T V ÅRENS OCH S OMMARENS S ÖCKENHEL GSERS Ä TTNINGAR 20 15 AHJ1504_24-48.indd 34 3.3.2015 9:03:46
Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. $ ......kpl Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5osaa Hinta 59,90 ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info Köp 2 stekpannor med lock och du får en extra för 199:Keraaminen ”non-stick” pinnoite antaa parhaan tuloksen: • Ei pala eikä jää kiinni pohjaan • Paista ilman öljyä • Pinnoite ei naarmuunnu • Helppo puhdistaa Helpon hyvää ja terveellistä! Vain 5990 5 osaa Normaalihinta koko setille n. 150,Laita ruokaa todella helposti! CERAMIC PANNUN avulla – tulevaisuuden non-stick paistinpannut NÄIN OLI ENNEN: Naarmut tai ylikuumuus saa ruuan palamaan ja jäämään kiinni . NYT LAITAT RUOKAA NÄIN: CERAMIC PANNUN avulla laitat ruokaa ilman että se palaa kiinni Ei enää huonoja makuelämyksiä margariinista tai öljystä. Tämän non-stick pinnoitteen avulla ruoka ei jää enää kiinni eikä pala pohjaan. Nyt voit valmistaa lempiruokiasi tämän CERAMIC PANNUN avulla juuri oman maun mukaan. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Sopii kaikille liesille: kaasu-, sähköja induktioliesille sekä keraamisille liesille. Erikoisvalmistettu pohja säilyttää lämmön. Pannu kuumenee nopeasti ja jakaa lämmön tasaisesti. Laadukas alumiinirunko tekee pannun kevyeksi ja vahvaksi. Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5osaa Hinta 59,90 Setti sisältää: 3 pannua, 20, 24 ja 28 cm 2 lasikantta 24 ja 28 cm • Huuhtele ja kuivaa • Täydellinen wokkivihanneksille Keramiikka vai teflon? Keraaminen pinnoite on kestävämpi kuin teflon. Keraamiset pannut ovat myös paljon vahvempia, naarmujenkestäviä ja ruostumattomampia kuin teflon pannut. Paistettu kananmuna liukuu suoraan lautaselle! Paista kananmunaa tai lihaa pannussa ilman että lisäät rasvaa. Naarmujenkestävän keraamisen pinnoitteen avulla saat ruoan liukumaan suoraan lautaselle. 28 cm CERAMIC PAN lasikannella 24 cm CERAMIC PAN lasikannella 20 cm CERAMIC PAN Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Ergonomisesti muotoillun kahvan avulla saat parhaan otteen Lasikansi antaa hyvän näkyvyyden. Ruostumaton rengas. Ceramik pan Ahjo 2_Ceramik pan Ahjo 2 2014-01-21 11:47 Sida 1 AHJ1504_24-48.indd 35 3.3.2015 9:03:46
RIKSD AGS VA LE T 2015 36 4 12.03.2015 TEXT SUVI S AJ ANIEMI F OTO KITI HAILA Ö VERS Ä TTNING JOHAN L UND 36 ”BESTÄLLARE BÖR BÄRA SITT ANSVAR” – Också metallbranschen behöver ett fungerande kedjeansvar. Som det är nu så vinner beställaren och huvudentreprenören på att skatter kringgås och att arbetstagare betalas för låga löner. Skatterådet Markku Hirvonen har precis lämnat över sin rapport om bekämpning av grå ekonomi under åren 2010–2014 till riksdagen. Finland förlorar årligen åtminstone 4–5 miljarder euro till oärliga företag. Det handlar inte bara om att staten går miste om pengar från företagsbeskattning, utan också anställdas inkomstbeskattning och socialskyddsavgifter. Samtidigt förvrängs konkurrensen när ärliga företagare förlorar anbudstävlingar mot andra som inte har rent mjöl i påsen. Bekämpningen av grå ekonomi skulle vara en av regeringens främsta satsningar. I verkligheten är ändå mycket på hälft. – Ministerierna bevakar sina egna sektorer och samarbetar inte. Myndighetsledningen sitter i sitt luftslott utan att förstå den råa verklighet som råder ute på fältet, säger Hirvonen som anser att man till och med gått back i frågan om beställaransvar. Endast inom byggnadsbranschen är trenden den motsatta. Där har man enligt Hirvonen gått framåt för att alla organisationer inom branschen är överens om att frågan är viktig. Arbetsgivarsidan bromsar inte hindrandet av skattefusket. Bland annat måste alla på byggarbetsplatserna ha ett skattenummer. Enligt Hirvonen borde Metallförbundet kräva att minst samma bekämpningsmedel mot grå ekonomi som används inom byggbranschen också tags i bruk inom metallbranschen. Speciellt viktigt är att ställa samma krav och skyldigheter på utländska företag med utländska arbetstagare som det idag ställs på finländska företag. ?? Metallförbundets forskningschef Jorma Antila understryker att Finska statens lån är efterfrågade på marknaden. Långivarna betalar åt oss för att vi går med på att ta emot pengar av dem. Antila har svårt att föreställa sig ett enda infrastrukturprojekt som det inte nu skulle löna sig att låna pengar till. – Varför tar inte staten lån istället för att sälja aktier i TeliaSonera som haft bra avkastning, frågar sig Antila. Riksdagen har inte några verktyg för att tvinga företag att utveckla sin verksamhet. Antila tror ändå starkt på att finländska företag kan klara sig i den hårda internationella konkurrensen. Det lönar sig till och med att flytta industrijobben tillbaka hit till Nordens avkrokar. Det gäller bara att hitta sin egen nisch och trimma företaget på alla plan. – Vi är ett litet land. Vi behöver inte en stor del av världsmarknaden för att klara oss. Enligt Antila måste finländska företag tävla med kvalitet och leveranssäkerhet. Produktiviteten är ändå minst lika viktig, men han poängterar också att den inte blir bättre av lägre löner. – Produktivitet betyder inte bara att man arbetar snabbare inom produktionen. Produktivitet är det att planering, försäljning, inköp och produktion fungerar friktionsfritt. Det får inte gå så att man i produktionen går och väntar på råvaror eller komponenter från underleverantörer som inte kommer i tid. I väldigt många metallföretag utgör själva produktionen endast mellan 5–10 procent av hela leveranstiden. När Finland klättar upp ur svackan kommer arbetslösheten att minska. Att slå ner på de arbetslösa kommer däremot inte att göra dem färre. – Om man sänker lönerna med 20–30 procent och folk inte har något annat sätt att undvika att svälta ihjäl så tar de emot vilket jobb som helst och till och med flera på en gång. Det är den amerikanska modellen, renodlad kapitalism som värst. Hur lyfter vi Finland ur svackan? SÄNKTA LÖNER ETT USELT KNEP – Den tyska modellen har inneburit intern devalvering genom sänkta löner. Det har skapat många dåliga, lågavlönade jobb. Samtidigt ökar produktiviteten saktare än tidigare. Det kan finnas ett samband, säger specialforskare Heikki Taimio på Löntagarnas forskningsinstitut. Intern devalvering kan leda till att sysselsättningen tillfälligt förbättras, men de låga lönerna utarmar samtidigt hushållens ekonomi. På lång sikt leder sänkta löner till sänkt produktivitet och ökad arbetslöshet. – Det är sant att Tyskland har erövrat marknadsandelar med hjälp av sänkta löner. Men situationen håller redan på att upplösas. Tyska Metallförbundets senaste lönekrav var något helt annat än i Finland. IG Metall krävde i december lönetillägg på hela 5,5 procent. Ett av de effektivaste sätten att stimulera den finländska ekonomin skulle enligt Taimio vara att skapa fler arbetsplatser inom den offentliga sektorn. Han påminner om att en del forskare och tjänstemän har räknat ut att arbetslösa som anställs till och med betalar sig själv tillbaka. Kostnaderna för utkomstskydd sjunker och skatteintäkterna ökar. Taimio tror inte heller att arbetslösheten minskar genom att slå ner på de arbetslösa i ekonomiskt dåliga tider. – Målet med att försämra utkomstskyddet är att sänka löntagarnas inkomstnivå och på så sätt försvaga löntagarnas förhandlingsposition. Taimio sporrar fackföreningsrörelsen till att aggressivare försvara sin ställning. Han nöjer sig ändå med fackets målsättning att motarbeta växande inkomstklyftor. Forskning från de senaste åren visar att minskande inkomstklyftor stöder ekonomisk tillväxt. – Beskattningen av kapitalinkomster har sjunkit märkbart och där borde beskattningen skärpas. – Riksdagen har makt att besluta om statsbudgeten. Nu när staten får lån med negativ ränta så undrar jag varför vi inte reparerar mögelskolor, inte bygger offentliga byggnader, inte håller vägnätet i skick? AHJ1504_24-48.indd 36 3.3.2015 9:03:51
”Gruvor kan sköta miljöfrågor ordentligt och komma överens med lokalbefolkningen.” Jukka Kärnä, riksdagsledamot, SDP 12.03.2015 4 37 – Det finns ingen som finansierar tillväxtföretag. Att Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer Tekes tycker att en produkt är bra borde automatiskt räcka som inkörsport till produktionsfinansiering. Bankerna är inte speciellt villiga att finansiera tillväxtföretag som inte har eget kapital. Myllykoski skulle till och med vara beredd att rikta skattelättnader mot tillväxtföretag för att stöda sysselsättningen. 37 Metallarna och riksdagsledamöterna Jari Myllykoski (VF) och Jukka Kärnä (SDP) anser att nya inhemska produkter och innovationer borde stödas kraftigare. Innovationer borde stödas För fyra år sedan valdes två nya metallare till riksdagen. Hur skulle riksdagsledamöterna Jari Myllykoski och Jukka Kärnä efter en valperiod gå vidare för att skapa mer arbete i Finland? ?? Socialdemokratiska riksdagsledamoten Jukka Kärnä är övertygad om att de nya jobben blir till genom satsningar på nya produkter i nya branscher. Som exempel lyfter han fram förnybar energi. Finland har förbundit sig till att öka användningen av förnybara energikällor till att motsvara 38 procent av hela elförbrukningen år 2020. – Förpliktelsen om att öka användningen av förnybara energikällor som EU ålagt Finland öppnar möjligheter till bioekonomi. Vi forskar för lite i vad allt man kunde göra med dryga metern långa trästockar. Kärnä lyfter fram UPM:s biodieselfabrik i Villmanstrand som ett gott exempel på innovativt tänkande, som också syns på annat håll inom träförädlingen. – Inom pappersindustrin har produktutvecklingen igen kommit igång. Byggtekniken för våningshus i trä har utvecklats. Det är ändå skamligt att CLT-skivorna som används i byggandet kommer från Österrike och inte Finland. Kärnä tror att gruvindustrin ännu kommer att erbjuda mycket arbetsplatser trots motgångarna med Talvivaara-gruvan. – Guldgruvan i Kittilä visar ändå att gruvor kan sköta miljöfrågor ordentligt och komma överens med lokalbefolkningen. Tyvärr påvisar nickelgruvan i Kevitsa i Sodankylä liknande tendenser som i Talvivaara. RISKFINANSIERING OCH HEDERLIG SJÄLVISKHET Riskfinansiering för att tillverka nya, innovativa produkter. Satsningar på cleantech, bioekonomi, kemi och skogsindustrin. En frisk nationell själviskhet i offentliga upphandlingar. Lyfta fram examensinriktad fortbildning. Så listar riksdagsledamot Jari Myllykoski från Vänsterförbundet metoderna med vilka Finlands ekonomi svänger. Enligt Myllykoski hittar man i Finland på nya, innovativa produkter men så finns det inte resurser eller finansiering för att börja tillverka produkterna. För att skapa nya exportvaror krävs att inhemska innovationer gynnas i offentliga upphandlingar. På det viset skulle vi få fart på inhemsk cleantech och skapa nya arbetsplatser. PEKK A EL OMA A AHJ1504_24-48.indd 37 3.3.2015 9:03:54
TEXT KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN F OTO EMMI K ALLIO RIKSD AGS VA LE T 2015 4 12.03.2015 Gör också din röst hörd! Riksdagsvalet hålls den 19 april och förhandsröstningen pågår 8–14 april. 38 AKTUELLT INOM METALL Metalls svenska vårträff 25–26.4 på Murikka Anmäl dig senast 10.4 till Minna Kahila, minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 040 766 0117 Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi Därför röstar vi... LASSE SULIN pensionär, Nådendal, energibranschen Man måste rösta för att få mänskor som driver våra intressen invalda i riksdagen. Jag har själv inte ännu valt vem jag kommer att röstar på. Kandidaten måste ändå klara av att stå på sig och driva våra intressen mot arbetsgivaren. MARJA KARJALAINEN Kultakeskus Oy, Tavastehus, ädelmetallbranschen Bara genom att rösta kan man påverka och välja kandidater som represen terar vår tankevärld. Nollavtal och Operation Fastjobb berör mig direkt via min dotter. Vi måste bevara metallarbetsplatserna i Finland. RISTO MARTTINEN UPM-Kymmene Wood Oy Pellos, S:t Michel, servicebranschen inom skogsindustrin Man måste rösta om man vill delta och påverka. Kandidaten måste känna till arbetslivet och livets realiteter, det vill säga hur folks vardag löper. MARKKU HEISKANEN Endomines Oy Pampalo guldgruva, Ilomants, gruvbranschen Det är viktigt att kandidaten är medlem i metallförbundet och gärna från den egna branschen. Den egna branschens röst ska göras hörd och det ska finnas jobb också på landsbygden. MIKA OKSA Veho Autotalot Oy, Vanda, biloch maskinbranscherna Om gänget inte röstar, så får vi ju inte rätt saker att gå framåt. Nollavtalen måste åtminstone absolut bort. KALEVI KUHA pensionär, Uleåborg, teknologiindustrin För att på bästa sätt främja sysselsättningen gäller det att rösta på ett arbetarparti och gärna en kandidat som är medlem i Metallförbundet. I Uleåborg kandiderar inga metallare men det finns en som ligger nära facket. JUHANI MIETTINEN Helsingin Pelti ja Rautatyö Oy, plåtoch industriisolering Genom att rösta beslutar du om att vi går in för en bra riktning i framtiden. Jag väljer min kandidat på basis av om kandidaten kan få något gjort i riksdagen. Kandidaten ska få makt och möjlighet att påverka arbetslivet och skapandet av nya arbetstillfällen. AHJ1504_24-48.indd 38 3.3.2015 9:04:01
ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 39 12.03.2015 4 39 12.03.2015 4 AHJ1504_24-48.indd 39 3.3.2015 9:04:01
TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JYRKI L UUKK ONEN KOULUTUS Tiedottamisessa viesti kulkee yhteen suuntaan, mutta kouluttamisessa pitää saada aikaan vuorovaikutusta. Kenttäkouluttajat avuksi ammattiosastoille – Me ollaan tämmöinen pioneeri porukka. Koulutuksen aikana opittiin jäsentämään asioita ja poimimaan ne olennaiset jutut isoista kokonaisuuksista, vastaavat kenttäkouluttajien koulutukseen osallistuneet. ? ? Murikka-opistossa järjestetty kahden päivän mittainen koulutus oli ensimmäinen laatuaan ja perustui liiton hallinnossa tehtyyn päätökseen. Osallistujia oli kuusi henkeä, kaikki luottamustehtävissä toimivia ja useita vuosia Metalliliiton toiminnassa mukana olleita aktiiveja. Kurssilla käytiin läpi muun muassa koulutuksen ja tiedottamisen eroa – tiedottamisessa viesti kulkee yhteen suuntaan, mutta kouluttamisessa pitäisi saada aikaan vuorovaikutusta. Kurssilaisten mukaan muutenkin oli tärkeää oppia myös ymmärtämään, miten ei kannata kouluttaa. – Liian monien kalvosarjojen näyttäminen tai pelkkien tylsien tekstien käyttäminen. Yksinpuhelua pitää välttää, eli sitä ettei ota yleisöä mukaan, Janne Vainio ja Tuomo Liukkunen luettelevat esimerkkejä huonosta kouluttamisesta. Käytännön kikkoihin kuului muun muassa se, miten toisilleen vieraiden ihmisten esittäytymiskierros koulutuksen alussa voidaan hoitaa eri tavoin. Parhaimmillaan hyvin hoidettu esittely tuottaa rennon ilmapiirin ja vapauttaa osallistujat puhumaan. Mistä ajatus kenttäkouluttajien kurssista sitten syntyi? Kurssin toisena vetäjänä toiminut koulutuspäällikkö Vesa Holappa avaa taustoja: – Metalliliiton kentällä on valtavan paljon osaamista ja asiantuntemusta, ei se kaikki viisaus todellakaan asu keskustoimistolla eikä aluetoimistoissakaan. Siksi olisi järkevää käyttää hyväksi paikallisia aktiiveja varsinkin silloin, kun koulutus koskee järjestöasioita. Pitkään luottamustehtävissä, ammattiosastoissa ja liiton hallinnossa olleet tuntevat nämä asiat kyllä. Se onkin vähän resurssien hukkaamista, jos joka kerta Hakaniemestä lähtee toimitsija ja ajaa 3–4 tuntia vetämään paikallista koulutusta. Holappa painottaa etenkin opettamisprosessin vuorovaikutteisuutta: kouluttajan tai opettajan ei pidä liian herkästi mennä kertomaan, mikä on ”oikea vastaus” tai paras tapa toimia. – Varsinkin aikuispedagogiikassa tämä on erityisen tärkeää. Moni haluaisi itse selittää kaiken, mutta se on oppimisen kannalta tehoton keino. Sen sijaan pitäisi luottaa siihen, että vastaukset nousevat ryhmästä. Jos toiminta lähtee hyvin käyntiin, niin jollain aikavälillä kenttäkouluttajien määrää voidaan kasvattaa. Tämä palvelisi sekä liittoa että seuturyhmiä ja ammattiosastoja. – Toivottavasti ammattiosastot tarttuvat tilaisuuteen ja ryhtyvät käyttämään hyödyksi kenttäkouluttajia, Holappa sanoo. Satu Oinas Vääksystä, Hannu Koistinen Joensuusta, Tuomo Liukkunen Tikkakoskelta, Mika Ovaskainen Nokialta, Janne Vainio Raumalta ja Mikko Virolainen Akaalta olivat kenttäkouluttajien pilottikurssilla Murikassa. 40 AHJ1504_24-48.indd 40 3.3.2015 9:04:05
12.03.2015 4 KOULUTUS TEK S TI J A K UV A SARI HELMINEN 15.–17.4. Naiset toimijoina 20.–24.4. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 18.–22.5.) Minä vaikutan Tietotekniikan peruskurssi 27.–29.4. Yritystalous 27.–30.4. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 4.–8.5. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi 20.–22.5. Jäsenrekisterikurssi Titaani Muksut mukaan kursseille 1.–5.6. ja 8.–12.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 1.–5.6. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta 8.–12.6. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 31.8.–4.9.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko. 31.8.–4.9.) Järjestötoimijan perusteet First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Alueellasi Murikassa NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Luottamushenkilöiden tietoiskuillat Kemi-Tornio ti 17.3. ja ke 18.3. klo 17.00–20.30 Tornio Mustaparran Päämaja Lapin aluetoimisto, puh. 020 77 41441 Vahvuutta esiintymiseen, 11.4. Helsinki Helsingin ja uudenmaan aluetoimisto Ville Kari, ville.kari@metalliliitto.fi Lisätiedot: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri 41 Murikan muksukurssiviikolla kesällä 2014 työsuojelun peruskurssille osallistui 24 aikuista, ja heillä oli mukanaan 24 lasta. Joukossa oli myös lapualainen Kallion perhe: isä Jannen viikko kului työsuojelun perustaitoja ja lainsäädäntöä tutkiessa puoli yhdeksästä viiteen, kun taas Tiitus, Neea ja Nanette olivat oman ikäistensä ryhmissä, ja heille riitti ohjelmaa koko päivälle. – Isosisko Nanette pelkäsi ensimmäisenä yönä, mutta kun siirsimme sängyn ihan mun viereen, on siskokin viihtynyt, selitti Neea kurssin viimeisenä iltana, joka huipentui Murikan diskoon. Neean viikko sujahti nopeasti: oli etsitty Murikan tähteä ja osallistuttu mölymppialaisiin. Isän kanssa oli syöty, uitu ja saunottu; lisäksi nukkuakin täytyi aina välillä. Mikä oli kaikkein hauskinta viikon aikana? – Tää disko on hauskin, olen saanut uusia kavereita kolme tai seitsemän, niiden nimet on Sofia, Tuiti, Riina ja Mirella. Mä sanon vaan iskälle, että voidaanko tulla uudestaan, niin se sanoo varmaan että joo-o. – Mä opin sukeltamaan, sanoo Tiitus väliin ja hyppää sohvalla vedenalaiseen maailmaan. – Minäkin olen uinut, kertoo Neea ja esittelee koiratyyliä, jossa tassut harovat vatsan alla. Entä mikä on ollut kaikkein yllättävintä? Neea innostuu selittämään hengästyttävällä nopeudella: – Se, se kun oltiin siellä istumapaikassa, siellä missä istutaan [Murikan auditorio], niin sitten yhtäkkiä Munamies tuli sinne ja alkoi laulaa meille. – Niin, se oli kivaa, Tiitus säestää. Neea korjaa nopeasti: – Et sinä ollut siellä! Tiitus oli päiväunilla. Kurssille osallistui myös jäseniä, joilla ei ollut omia lapsia mukana. Liiton tavoitteena on kuitenkin täyttää kesäkuun kurssit ensisijaisesti ”lapsellisilla” hakijoilla. Haku tulevan kesän kursseille on nyt auki. Kurssihakemukset liiton verkkosivuilta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Lisää kurssihakemukseen mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. Hymyile Tiitus, nyt otetaan kuva! TIITUS KALLIO, 4 ja NEEA KALLIO, 7, Lapua AHJ1504_24-48.indd 41 3.3.2015 9:04:09
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 19.3. Ahjo 5 (ilmestyy 2.4.) 9.4. Ahjo 6 (ilmestyy 23.4.) 29.4. Ahjo 7 (ilmestyy 13.5.) KOKOUKSIA Helsingin metallintyöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 23.3. klo 13 toimistolla, Saariniemenkatu 4. Vierailijana Ilpo Haaja. Kahvitarjoilu. Helsingin Telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston kokous ke 25.3. klo 13 Metalliliiton kokoushuoneessa 3, sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta raput alas. Kokouksen alustajina Esko-Juhani Tennilä, Juha Pesola liitosta, telakan plm Ilpo Haaja sekä Turvan edustaja. Kahvija voileipätarjoilu. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien juttutupa to 19.3. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa. Veteraanijaoston kokous ma 30.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Mukana Metalliliitosta järjestäjä Jukka-Pekka Hiltunen. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ja keilailu to 17.3. Salon keilahallissa. Keilailu alkaa klo 16.30, kokous klo 17.30. Keilauksen hinta 4 €, maksu paikan päällä. Ilmoittautumiset 12.3. Sarille, puh. 041 538 4868. Ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 1.4. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston kokous ti 7.4. klo 12 ao:n kokoustilassa, Kalevankatu 4. Vieraana vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Ahti Järvinen sekä SDP:n kansanedustajaehdokas Arto Liikanen. Kahvitarjoilu. www.metalli74.fi Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien kokous pe 27.3. klo 13 Tornion Järkällä. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien tapaaminen to 9.4. klo 15 toimistolla Puistokulmassa, Talkootie 4. KEVÄTKOKOUKSIA Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen kokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 15.4. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3. Kahvia ja suolapalaa. Jokioisten Metallityöväen ao. 2: ti 31.3. klo 18 Virastotalolla. Kahvitarjoilu. Koneja Siltatyöväen ao. 4: ke 8.4. klo 15 Valmet Oy:n neuvotteluhuone Superissa, Wärtsilänkatu 100, Järvenpää. Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 31.3. klo 17 osaston toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Tarjotaan kahvia ja voileipää. Porin metallityöväen ao. 6: to 2.4. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2, Pori. Tarjotaan kaffet ja pullaa. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 26.3. klo 16.30 ao:n kokoustilassa, Näsilinnankatu 22 B II krs, Tampere. Lohjan metallityöväen ao. 8: su 29.3. klo 16 Metallituvalla. Mukana tutkija Timo Eklund Metalliliitosta. Kahvija kakkutarjoilu. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 26.3. klo 17 osaston toimitilassa Mäkituvassa, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Metallityöväen AO 12: pe 10.4. klo 15 nh. Helsinki, Vanha Porvoontie 229, Vantaa. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 10.4. klo 18.30 Scandic Hotellissa Jyväskylässä. Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 7.4. klo 19 Maariankatu 6 b, Turku. Keravan metallityöväen ao. 42: to 26.3. klo 17 toimikunnan kokouksen jälkeen, Palokuja 5, Kerava. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 25.3. klo 18 Metallin aluetoimistolla, Kasarmikatu 7 B 2. krs. Napapiirin malmikaivosalan ao. 46: la 11.4. klo 12 Otanmäen SEO Keisarinkievarissa. Paikalla liiton edustaja. Ruokatarjoilu. 4 12.03.2015 42 Varaukset: vikingline.fi tai puh. 0600 415 77 (1,75 €/puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Kevättä kohti Punaisilla laivoilla! Itämeren iloisin laivasto kutsuu sinut nauttimaan loistavasta viihteestä, hyvästä ruuasta ja hauskoista hetkistä. Sydämellisesti tervetuloa! Helsinki–Tukholma-risteily Tarjous on voimassa 1.3.–1.4. ja 6.4.–3.7.2015 kaikkina lähtöpäivinä valitussa hyttiluokassa (A–C-hytti) 2–4 henkilölle tätä ilmoitusta vastaan. Koskee vain uusia varauksia, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin. Ateriat lisämaksusta. Ikäraja 21 v. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tuotetunnus FPKRY –30 % päivän hinnasta AHJ1504_24-48.indd 42 3.3.2015 9:04:09
TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 19.3. Ahjo 5 (ilmestyy 2.4.) 9.4. Ahjo 6 (ilmestyy 23.4.) 29.4. Ahjo 7 (ilmestyy 13.5.) Turun metallityöväen ao. 49: ke 8.4. klo 18.30 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Kahvitarjoilu. Raahen metallityöväen ao. 55: ti 7.4. klo 18 osaston toimistolla, Vilpuntie 1. Oulun metallityöväen ao. 56: ti 14.4. klo 17 Lounasaitassa, Takatie 6, Kempele. Ruokailu klo 16. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 10.4. klo 18 Hotelli Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset toimistolle tiistaisin viimeistään 31.3. Kokkolan metallityöväen ao. 67: pe 27.3. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: pe 10.4. klo 18 Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77: ke 8.4. klo 17 ammattiosaston uudessa toimistossa, Sturenkatu 27, 4. krs, Helsinki 53. Samalla vietämme uuden toimiston ”tupareita”. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Posti-ja-Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 8.4. klo 17 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 24.3. klo 17, Kauppakatu 28, Forssa. Kahvitarjoilu. Tampereen Autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 13.4. klo 18 Hotelli Holiday Inn´ssä, Yliopistonkatu 44. Raimo Riima Metalliliitosta kertoo autoalan ajankohtaisista asioista. Ruokailu kokouksen jälkeen. Toimikunta kokoontuu klo 17. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 7.4. klo 17 Rantasipi Airport Congress Center, Robert Hubertintie 4, Vantaa. Ilmoittautuminen illallista varten 23.3. mennessä kari.oikola@veho.fi tai puh. 0400 187 046. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 14.3. klo 12 osaston toimistolla, Piispankatu 19 A 23. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88: pe 27.3. klo 18 ravintola Birgerissä, Raatihuoneenkatu 5, Hämeenlinna. Ulvilan Metallityöväen ao. 92: la 28.3. klo 17 Miittinkin alasaunatiloissa. Kokouksen jälkeen ruoka ja mahdollisuus saunoa. Pyyhe mukaan! Lauritsalan metallityöväen ao. 96: to 26.3. klo 16 Tirilän työväentalolla, Onninkatu 6. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: ma 23.3. klo 17.15 ravintola Popinossa, Raatihuoneenkatu 11. Ruokatarjoilu. Riihimäen metallityöväen ao. 103: ke 25.3. klo 18 ao:n toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 10.4. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Lahden autoja korjaamoalan ao. 114: pe 27.3. klo 18 Tori Klubin saunaja kokoustiloissa, Askonkatu 10, Lahti. Kokouksen jälkeen ruokailu ja osaston saunailta. Ekenäs metallarbetarfackavd. 117:s vårmöte 19.3 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Stadgeenliga ärenden. Representant från TE-centralen på plats. Kaffebjudning. Välkommen! Tammisaaren metallityöväen ao. 117: to 19.3. klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2. TE-keskuksen edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 11.4. klo 12 Hotelli Scandic Grand Marinassa, Katajanokanlaituri 7, Helsinki. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 14.4. klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi arvotaan Levin mökin lomaviikot 32, 38, 44 ja 50. Toimikunta klo 16. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: pe 10.4. klo 15 Rosson kabinetissa, Kielotie 12–14, Tikkurila, Vantaa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: pe 27.3. klo 18 ao. 74:n kokoustilassa järjestöjentalolla. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176: ke 25.3. klo 17 ravintola Kummisedässä, Minna Canthin katu 44. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilm. tekstiviestillä 0400 7511 46 tai voutika@gmail.com. Nummelan metallityöväen ao. 178: to 9.4. klo 17.30 ao:n toimistolla, Pisteenkaari 3. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 8.4. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 2. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan teletyöntekijäin.ao. 188: pe 10.4. klo 18.30 ravintola Casanovassa Lappeenrannassa. Kokouksen päätteeksi ruokailu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: ke 1.4. klo 18 osaston toimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Kahvitarjoilu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: ke 8.4. klo 17 Viitasaaren keilahallilla. Ruokailu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 12.4. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2, 3. krs. Lapin Teleasentajat ao. 208: pe 10.4. klo 18 Metallin aluetoimistolla, Rovakatu 26 A 8. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 15.4. klo 18.15 Koulukatu 18 B. Kahvitarjoilu. Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216: la 28.3. klo 13 Hotelli-Ravintola Aadassa Joensuussa. Ruokailu. Yhteyshenkilö Pentti Mujunen, puh. 0400 578 563. Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225: ma 30.3. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9. Ei henkilövalintoja. Kahvitarjoilu. Liiton edustaja kertoo osasopimuksesta. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: pe 10.4. klo 19 Hotelli Pietari Kylliäisessä. Iltapala tarjotaan. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 13.4. klo 17.30 osaston toimistolla (normaalin kokouksen jälkeen). Espoon Metallityöväen ao. 271: pe 17.4. klo 16.30 Albergassa, Espoossa. Ohjelmassa myös ruokailu ja teatteria. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sihteerille ursula.kuula@gmail. com. Ilmoita samalla mahdollisista allergioista. Närpiön Metallityöväen ao. 274: pe 27.3. klo 18.30 City-Brasseriessa, Närpiöntie 17. Ruokatarjoilu. Närpes metallarbetarfackavd. 274 håller sitt vårmöte fredagen 27.3 kl. 18.30 på City-Brasserie, Närpesvägen 17. Matservering. Alla medlemmar välkomna! Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 29.3. klo 18 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Kaavin Metallityöväen ao. 279: ke 8.4. klo 15 Hope Hallilla. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287: ti 31.3. klo 16.30 osaston toimistolla, Talkootie 4, Hiekkaharju. Kahvitarjoilu. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: ke 8.4. klo 18 ravintola Amandassa, Pirnankatu 4. Ruokatarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307: pe 10.4. klo 18 osaston toimistolla, Matti Visannin kuja 10, Seinäjoki. Kahvit ja kokouksen jälkeen ruokailu. Kokkolan Autokorjaamotyöväen ao. 308: to 16.4. klo 18 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Kokouksen jälkeen ruokailu. Someron Metallityöväen ao. 315: su 29.3. klo 16 Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero. Kahvitarjoilu. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 10.4. klo 17.30 Hotelli Kurikassa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Iisalmen Autoja Konealan ao. 328: ke 25.3. klo 18 Hotelli Koljonvirrassa Iisalmessa. Asioina lisäksi Tallinnan-retki ja YTA-päivät. Ruokailu. Orimattilan Metallityöväen ao. 323: ke 18.3. klo 18 ravintola Tehtaassa, Pakaantie 1. Liiton edustaja paikalla. Ruokatarjoilu. Kiteen Metallityöväen ao. 333: ti 17.3. klo 17 Kansantalolla, Leipurintie 1. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 28.3. klo 16 Rantasipi Ikaalisten kylpylä, kokoustila Senaatti 3. Ruokailu. Talvivaaran Metallija kaivostyöväen ao. 346: to 26.3. klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu. Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 30.3. klo 17.30 kahvila Marjaanassa. Kahvitarjoilu. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 22.3. klo 16 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 19. Toimikunta kokoontuu klo 15.30. Euran Metallityöväen ao. 381: to 9.4. klo 18 ravintola Ratakaaressa Kauttualla. Iltapala. Tampereen Autoja konekaupanalan ao. 402: ti 14.4. klo 17.30 osaston toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56. Kahvitarjoilu. Turun autoja konealan ao. 403: la 11.4. päiväristeilynä Viking Linella. Ilmoittautuminen 26.3. mennessä Marja Hautalahdelle, puh. 050 359 2731 tai marja.hautalahti@gmail.com. Kainuun autoja konealan ao. 419: pe 10.4. klo 19 ravintola Ranchin kabinetissa, Kauppakatu 26, Kajaani. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 7.4. mennessä Juha Kukkoselle, puh. 050 304 4898. TIEDOTUKSIA Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n Levin mökin lomaviikot 32, 38, 44 ja 50 ovat haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osaston toimistoon, Mikkolantie 1-3, 33470 Ylöjärvi tai ylojarvenmetalli149@suomi24.fi. Hakemuksen tulee olla perillä 13.4. Hakemuksesta tulee ilmetä hakija, yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen. TAPAHTUMIA Porin metallityöväen ao.6:n naisjaoston hiusilta pe 27.3. klo 18 Kutosen kulmassa, Pohjoispuisto 2. Hiuskonsultti esittelee tuotteita. Ilmoittaudu viim. 20.3. Irmeli Seppäselle, puh. 040 734 7728. 12.03.2015 4 43 AHJ1504_24-48.indd 43 3.3.2015 9:04:09
TOIMINTA Ao. 6:n jäsenille seuralaisineen matka Tallinnaan 5.–6.6. Lähtö bussilla Porin linja-autoasemalta perjantaina klo 5.30. Tallink Super Star lähtee Länsisatamasta klo 10.30. Tallinnassa kiertoajelu. Nordic Hotel Forumiin majoittuminen n. klo 15. Huoneiden luovutus lauantaina klo 12. Mahdollisuus käydä esim. TV-tornissa, Lennu Sadam museossa tai Patarein vankilassa. Laiva lähtee Helsinkiin klo 16.30, Porissa olemme n. klo 22.45. Matkan hinta 100 €/henkilö, paikkoja 40. Ilmoittautumiset 10.4. mennessä Pekalle, puh. 050 411 6258. Ilmoittautuminen on voimassa kun maksu vapaa-ajanjaoston tilillä FI 74 5700 8120 0916 45, viestikenttään lähtijöiden nimi ja syntymäaika. Lohjan metallityöväen ao. 8:n teatterimatka 11.–12.4. Tampereen Komediateatterin klo 14 näytökseen Ei tolkun häivää. Hinta jäseniltä 40 €, seuralaisilta 76 € sisältää bussikuljetukset, teatterilipun sekä majoituksen hotellissa 2hh. Lasku ja bussiaikataulut postitetaan. Ilman pätevää syytä pois jääviltä laskutetaan matkasta täysi hinta. Ilmoittautumiset 8.3. mennessä Seija Järviselle tekstiviestillä 040 709 4657 tai seija.a.jarvinen@gmail.com. Paikkoja rajoitetusti! Katso esite www.metalli8.net. Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n pilkkikisat jäsenille perheineen la 28.3. klo 9 alkaen Muuramen Hautalahdella. Lisätietoja Seppo Paajaselta, puh. 040 702 6428. Ao. 26:n saunailta pe 17.4. klo 18 ao. 74:n saunaosastolla, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Osasto tarjoaa pientä purtavaa ja saunajuomat. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien matka Tallinnaan 17.–18.5. Lähtö sunnuntaina Halikosta klo 16.45, Salon torilta klo 17. Viking XPRS lähtee klo 20. Yöpyminen laivalla. Matkan hinta 55 € sisältää hyttipaikan 2 hengen hytissä, matkat ja aamupalan maissa. Bussi päivän käytössä. Passi tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 22.4. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo. Mikkelin metallityöväen ao. 61:n jäsenille perheineen pilkkikilpailut la 14.3. klo 9–13 osaston mökillä Majaveden Saarijärvellä, Kipparintie 8. Sarjat: miehet, naiset, lapset. Ruokailu Raijan aitassa kilpailun jälkeen. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71:n koko perheen ulkoilupäivä la 21.3. Heimarissa. Ruokailu klo 11, sen jälkeen pilkkikilpailu. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885. Posti-ja-Lennätinlaitoksen Helsingin puhelintyöntekijäin ao. 78:n matka Tallinnaan 17.–19.4. Lähtö perjantaina klo 10.30 Länsisatamasta, paluu sunnuntaina klo 15.30. Majoitus Tallink Spa & Conference hotellissa, sisältää aamiaisen ja kylpylän käytön. Hinta jäsenille 70 €, muille 150 €. Ilmoittautumiset Jorma Venholle, puh. 0400 506 687, jorevenh51@hotmail.com. Maksu 19.3. mennessä tilille FI4780001601146617. Kemin puhelinmiehet os. 83:n pilkkikilpailut la 11.4. klo 10 Kemissä Mansikkanokalla (Uleninranta). Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n pilkkikilpailut la 21.3. klo 9–13 Palvaanjärvellä. Makkaraja virvoketarjoilu. Samalla tutustutaan Kouvolan Karavanareitten omaan alueseen, Palvaantie 398, Luumäki. Koordinaatit: P60°49’30” L27°27’15”. Hangon metallityöväen ao. 121:n jäsenille seuralaisineen matka Saarenmaalle 14.–17.5. Lähtö helatorstaina linja-autoasemalta klo 5, Talleilta klo 4.45, Kappelisatamantie–Hangonkyläntie–Esplanadi. Laiva lähtee Helsingistä klo 8.30, Tallinnassa klo 11, josta kohti Saarenmaata. Kuivastussa majoittuminen 2hh, Spa Hotel Meri. 15.–16.5. aamiainen hotellilla ja ryhmän omaa ohjelmaa. 17.5. paluu Tallinnaan, jossa ostosaikaa. Laivaan klo 17.45, Helsingissä n. klo 21.15, josta bussilla Hankoon. Matkan hinta jäsenille 200 €, muille 220 €. Ilmoittautumiset osaston toimistolla klo 18–19 tiistaisin 17.3. ja 24.3. Matka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutus ainoastaan lääkärintodistuksella. 40 ensimmäistä mahtuu mukaan. Matkalle mukaan passi tai virallinen henkilötodistus. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen la 28.3. klo 9–13 Näsijärven Pimeelläsalmella. Kokoontuminen Marttilan rannassa. Sarjat: miehet, naiset ja nuoret. Hyvät palkinnot! Klo 13 jälkeen grillataan makkaraa rannassa. Turun teletyöntekijäin ao. 152 järjestää laiva seminaarin 11.–12.4. Telealan jäsenille Silja Galaxylla. Lähtö Turusta lauantaiaamuna klo 8.15, paluu sunnuntaiaamuna klo 7. Seminaarin aiheena telepuolen tulevaisuus ja ammattiosastot. Matkan hinta 85 €/hlö/2 hengen hytti. Hinta sisältää aamupalat sekä buffet-lounaan. Pikaiset ilmoittautumiset sähköpostilla reino. laaksonen@luukku.com sekä maksut tilille FI3780002906151526. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanijaoston kevätpäivän vietto ja kokous Kurjenmäen laavulla Ypäjällä 15.4. Kimppakyyti toimistolta klo 11. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi puh. 040 7199 291. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196:n lohipilkkikisat la 4.4. Lasten kalakeitaalla Outokummussa. Kisapaikalle puoli tuntia ennen lähtöä, kilpailuaika klo 10–14. Sarjat henkilö kohtainen kilpailu ja kolmen hengen joukkuekisa esim. työpaikkajoukkue. Palkintoja. Kilpailun aikana on tarjolla nokipannukahvia ja makkaraa. Lapin Teleasentajat ao. 208:n pilkkikilpailut la 11.4. klo 11 Norvajärvellä seurakunnan leirikeskuksen rannassa. Kouvolan puhelinasentajat ao. 209:n pilkki kilpailut la 21.3. klo 9–14 Jaalan Alankojärvellä. Kuljetus omilla autoilla. Kilpailun jälkeen makkaranpaistoa ja virvokkeita. Lisätietoja Raine Ruokoniemeltä, puh. 040 575 2420. Espoon Metallityöväen ao. 271:n retki Tallinnaan 25.–26.4. Lähtö Eckerö Linen laivalla lauantaina klo 8.30, laivalla aamiainen. Tallinnassa majoitus Meriton Spa hotellissa. Paluu Helsinkiin su klo 14.30. Hinta jäsenelle 50 €, seuralaiselle 110 €. Ilmoittautumiset viimeistään 20.3. Jussi Koskelle, puh. 044 2600 378. Ilmoita nimesi ja syntymäaikasi. Maksu osaston tilille FI07 1112 3007 2004 10, viitteeksi 142780. Teljän metallityöväen ao. 294:n veteraanien risteily Tallinnaan 13.–14.4. Baltic Queen -laivalla. Lähtö Nuorisotalon parkkipaikalta maanantaina klo 13.30. Laiva lähtee klo 18.30. Tiistaina paluulähtö klo 12.30. Matkan hinta 60 €/hlö sisältäen aamupalan. Ilmoittautumiset ja maksut 12.3. mennessä Raimo Liljeroosille, puh. 0400 123 435. Ao. 294:n veteraanien matka 1.–7.6. Viron Haapsaluun Fra Mare –kylpylään. Lähtö Porista Nuorisotalon parkkipaikalta maanantaina klo 5. Paluu sunnuntaina, Helsingissä klo 19. Matkan hintaan 485 €/hlö sisältyvät kuljetukset maissa ja merellä, aamusauna, aamiainen, lounas, päivällinen, iltakahvit ja 3 hoitoa päivässä, kiertoajelu. Maksut 5.5. mennessä. Matkanjohtaja Jussi Salmela, puh. 0400 452 780, matkanvetäjä Raimo Liljeroos, puh. 0400 123 435. Ao. 294:n veteraanien kesäteatterimatka Kauhajoelle 11.7. klo 14 näytökseen Soidessa tangon ja loisteessa kuun. Lähtö Nuorisotalon parkkipaikalta klo 12. Hinta 40 €/hlö sisältää matkat, lipun, kahvin väliajalla sekä ruokailun. Ilmoittautumiset ja maksut 30.6. mennessä Jorma Takamäelle, puh. 040 594 3359. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n pilkkikilpailut la 28.3. klo 9–14, Niemilomat, Niemeläntie 166. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n pilkkikisa pe 27.3. klo 17–19.30 Valkiajärvellä Työväenyhdistyksen mökillä, Rantakuja, Niinisalo. Sarjat: yleinen, naiset ja lapset. Haasta työkaverit ja lähde nauttimaan kevätilmasta ja hyvästä seurasta. Tarjolla makkaraa, kahvia ja mehua. Lisätietoa metalli318.fi Ao. 318:n teatterimatka la 25.4. Tampereen työväenteatterin. Kuljetus lähtee Noormarkusta Osterin pihasta klo 16, Kankaanpään linja-autoasemalta n. klo 16.40. Näytös alkaa klo 19 ja kestää n. 2h 20min. Tämän jälkeen ruokailu. Hinta 30 €/jäsen/seuralainen, työttömät 15 €/ jäsen/seuralainen. Hintaan sisältyy kuljetukset, lippu ja ruoka. Ilmoittautumiset viimeistään 24.3. Teemu Vanhatalolle, puh. 050 536 2016. Paikkoja rajoitetusti! Lisätietoja metalli318.fi Ao. 318:n veteraanijaoksen matka Ideaparkiin ke 18.3. Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta klo 7.45. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä puh. 044 516 9955. Kiteen Metallityöväen ao. 333:n koko perheen pilkkikilpailut la 21.3. klo 9–13, siirtymäaika lopussa 0,5 t. Pajarin-Hovissa, Pajarinniementie 1, Puhos. Aamukahvit klo 8, ruokailu kilpailun päätyttyä. Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n pilkkikilpailu la 21.3. klo 8. Kokoontuminen Pappilanrannassa (Kylänranta). Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n pilkkikilpailut la 21.3. Peräseinäjoen Kalajärvellä, kaupungin mökillä, Rantatie 16 (62.571494, 23.107240). Ilmoittautuminen alkaa klo 10.30, kilpailuaika klo 11–14. Säävaraus! katso www.metalli357.com tai puh. 045 356 6357 (klo 17 jälkeen). Mukaan kutsutaan myös seuturyhmä Seinänaapureiden osastojen 248, 307 ja 434 pilkkijät. Sarjat: lapset, nuoret, naiset, miehet + mahdollinen joukkuekilpailu. Euran Metallityöväen ao. 381:n pilkkikisat la 29.3. klo 10 Säkylän Pyhäjärvellä Pintoksen mökillä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Jussilalle, puh. 0400 597 321. 4 12.03.2015 44 AHJ1504_24-48.indd 44 3.3.2015 9:04:09
SEUTURYHMÄT Turun seuturyhmän (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) ay-koulun toinen osio la 11.4. klo 9–15.30 Ykkösen toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Klo 9–12 aiheena yhteiskunnallinen vaikuttaminen, liitosta Markku Laine. Ruokailu klo 12–12.45. Klo 12.45–15.30 aiheena ajankohtaista työsuojelussa, liitosta Mika Poikolainen. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erikoisruokavaliot 8.4. mennessä ao. 1:n toimistoon, puh. (02) 469 1410 tai ao. 49:n toimistoon, puh. 044 518 9449. Varsinais-Suomi-Satakunnan alue järjestää syksyllä yhteisen opintomatkan. Matkalle pääsyn edellytyksenä on osallistuminen sekä 26.2. että 11.4. koulutuksiin. Salon Seuturyhmän ja Turunmaan Seuturyhmän ay-koulu Päiväkurssi la 18.4. klo 9.30–15.30 Storfinnhova Gårdissa Björkbodassa. Aiheena työttömyys päiväraha sekä ammattiosaston yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Koulutus on jäsenille ilmainen sisältäen kahvit, ruokailun ja yhteiskuljetuksen. Linja-autokuljetus Salon torilta klo 8. Iltakurssi ke 6.5. klo 18–21 ao. 57:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Aiheena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Koulutus on jäsenille ilmainen sisältäen kahvija sämpylätarjoilun. Ilmoittautumiset koulutuksiin viimeistään 7.4. omaan ammattiosastoon tai ao. 57:n toimistolle, puh. (02) 731 4553 tai toimisto@metalli57.com. Molempiin seuturyhmän aykouluihin voivat Salon ulkopuolelta tulevat saada matkakorvauksia kodin ja Salon välisestä matkasta. Aluejärjestön ay-koulu: Molempiin ay-kouluihin osallistuvat voivat halutessaan osallistua myös alueen ay-koulutukseen, joka järjestetään matkana Tallinnaan. Asiasta tiedotetaan myöhemmin. Jos molempien koulutusten päivämäärä ei jäsenelle sovi tai aihe ei kiinnosta, voi aivan hyvin osallistua vain toiseen. Silloin ei kuitenkaan voi osallistua Tallinnan koulutukseen. Seuturyhmä Seinänaapureiden (ao:t 248, 307, 357 ja 434) pilkkikisat la 21.3. Katso ao. 357:n tapahtumailmoitus. Oulun seuturyhmän eläkeläisten tapaaminen ke 18.3. klo 9–15 Ravintola–Hotelli Samanttassa, Välitie 1, Haukipudas. Aiheena miten hyvin tunnet ammattiosastosi historian. Liitosta mukana aluepäällikkö Liisa Kirveskari, Ifistä Mari Haapalainen. Ilmoittautuminen 14.3. mennessä Yrjö Kääriälle, puh. 041 452 5520. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n kurssi la 28.3. klo 8.45–12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629 Aiheena sähköinen viestintä: Asema.net, pitääkö minun tietää kaikkea kaikista? Mihin nuoret ovat kadonneet facebookista? WatchUp? Mikä ihmeen hästäkki? Kouluttajana Eija Laakso Murikasta. Mukaan omat kannettavat tai älypuhelimet, joissa on nettiyhteys. Aamupala ja kurssin päätteeksi lounas. Klo 13 alkaen mahdollisuus tutustua kansanedustajaehdokkaisiin ja esittää kysymyksiä. Kurssin päätteeksi voi saunoa ja uida. Ilmoittautumiset 23.3. mennessä tarjoilun vuoksi toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Helsingin Autokorjaamotyöväen ao. 84:n, ao. 337:n ja ao. 424:n yhteinen luottamusmiesten ajankohtaispäivä pe 27.3. klo 17 Metallitalon kokoushuone 3:ssa. Ilmoittautuminen 20.3. mennessä. Jukka Askolinille, jukka.askolin@gmail.com, puh. 044 976 7758. Osallistujamäärä n. 30 henk. Kursin jälkeen illallinen ravintolalaiva Wäiskissä. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n veteraanien kurssi la 11.4. klo 10–16. Aiheena ammattiosaston toiminnan kehittäminen, kouluttajana Ville-Petteri Risberg. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä Markku Lahtoselle, puh. 044 516 9955 tai markku. lahtonen@hotmail.com. 12.03.2015 4 Metallin kuvataideja harrastetyönäyttely järjestetään tänä vuonna yhteisnäyttelynä. Työt kootaan Vaasa–Keski-Suomi ja Oulu–Lappi toiminta-alueilta. Näyttely on myyntinäyttely, mutta töitä ei ole pakko myydä. OUL U–LAPPI V AAS A –KE SKISUOMI METALLIN KESÄNÄYTTELY Ilmoittautumiset 17.4. mennessä. Työt toimitetaan huolellisesti pakattuina aluetoimistoon 4.5.–13.5. Aluetoimistot auttavat tarvittaessa töiden kuljettamisessa. Valokuvien ja maalausten tulee olla kehystettyjä. Näyttelyyn otetaan jäsenten töitä, mm. ? maalauksia ? piirroksia ? grafiikkaa ? veistoksia ILMOITTAUTUMISET: Eliisa Haimakka puh. 020 77 41412 eliisa.haimakka@ metalliliitto.fi Johanna Kippola puh. 020 77 41422 johanna.kippola@ metalliliitto.fi TIEDUSTELUT: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450 Jukka Seppälä puh. 0400 878 395 ILMOITTAUTUMISET: Päivi Kojonen-Salo puh. 020 77 41433 paivi.kojonen-salo@ metalliliitto.fi Pia Siilakka puh. 020 77 41441 pia.siilakka@ metalliliitto.fi TIEDUSTELUT: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450 Liisa Kirveskari puh. 0400 921 752 ? valokuvasarjoja (pohjustetut ja kehystetyt valokuvat) ? keramiikkatöitä ? lasitöitä ? tekstiilitöitä ? koruja MURIKKA-OPISTO 1.6.–16.10. 1289€ Siirrettävä matalanostin +alv 24% = 1599€ Leasing 49€ /kk 45 AHJ1504_24-48.indd 45 3.3.2015 9:04:11
4 12.03.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA Edellisen ristikon ratkaisu. 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 281.indd 1 6.2.2015 12.24 VAIKEUSASTE 2-/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1B , 2B , 3A, 4A AHJ1504_24-48.indd 46 3.3.2015 9:04:14
KOTIMATKA Kävely 26. helmikuuta klo 15.45 KONEISTAJA Mika Säde TYÖPAIKKA Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere MATKA Pihtisulunkatu–Virontörmänkatu MATKAN PITUUS JA KESTO 3,1 km, 23–30 min KUVA JYRKI LUUKKONEN 47 AHJ1504_24-48.indd 47 3.3.2015 9:04:18
The nexT sTep in safeTy fooTwear. now wiTh The power of boa ® Jalas® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas® Exalter2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green AHJ1504_24-48.indd 48 3.3.2015 9:04:19