ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 24.04.2014 NRO L U O K O HIGH TECH M E I L L E T Y Ö T Ä ? 6 DUUNARIN ÄÄNI KUULUVIIN LAKKOILLAANKO SUOMESSA LIIKAA? VIENTI VENÄJÄLLE MAHDOLLISUUS SUOMELLE LÖNTAGARNAS RÖST BEHÖVS
”Työn vaativuuden noustessa työntekijän työ muotoillaan uudelleen, hänet koulutetaan ja harjaannutetaan. Sama toistuu spiraalimaisesti yhä uudelleen.” Vain joka kymmenes voi vaikuttaa tuotekehitykseen Metalliliitto on jäsenkyselyissään säännöllisesti kysynyt työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista työhönsä työpaikallaan. Vuoden 2011 jäsenkyselystä käy ilmi, että ne ovat vähentyneet edellisiin kyselyihin verrattaessa. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat edellisten kyselytulosten tapaan työmenetelmissä, työtahdissa ja työntekojärjestyksessä. Työmenetelmiin katsoo voivansa vaikuttaa yli 60 prosenttia vastaajista. Hyvin pieni joukko, noin 10 prosenttia vastanneista, toteaa voivansa vaikuttaa tuotekehitykseen. – Pitäisikö työ organisoida niin, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten tuotetta voisi kehittää valmistusystävällisemmäksi ja vähemmän kustannuksia sitovaksi, Metalliliiton tutkija ja Murikka-opiston opettaja Jouko Reijonen kysyy. – Monet yritysjohtajat ja työnantajaliiton edustajat ovat sitä mieltä, että ei ole toimivaa tuotekehitystä ilman omaa valmistusta. Sitä yhteistyötä tarvitaan. Mutta miten paljon jäsenet sitten haluavat vaikuttaa? Jäsenkyselyn mukaan työmenetelmiin ja työtahtiin vaikuttaa mielestään sopivasti yli 70 prosenttia jäsenistä. Tuotteen suunnitteluun lähes puolet haluaisi joko vaikuttaa vähemmän tai ei osannut sanoa kantaansa. High tech on käytännön arkea Ponssella. Juttu sivulla 10 2 6 24.04.2014
PÄ Ä K I R J O I T U S 24.04.2014 Ei turha vaali PUHEENAIHE 4 Työurien pituus ratkaistaan työpaikoilla AMMATTILAINEN 9 Thomas Roos varastotyöntekijä Palodex Group Oy TOIMIJA 18 Ulf Heimberg Työsuojeluvaltuutettu Ruukki Metals 31 ”Käsitys vanhuudesta on siirtynyt myöhemmille ikävuosille.” 4.4.2014 15.41 26 Turvallisuusselvitys voi haitata työnhakua 28 Vienti Venäjälle on mahdollisuus suomalaisille 36 Löntagarnas röst behövs i beslutsfattandet OTA TALTEEN 33 Vuosiloma ja lomapalkka 2014 4 PUHEENAIHE 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 27 TIEDE XX 27 TEKEMINEN 31 TYÖYMPÄRISTÖ 32 KANSAINVÄLINEN 40 KOULUTUS sijalla. Politiikan suuntaa on muutettava ensisijaisesti kohti talou dellisia, sosiaalisia ja työllisyyttä parantavia näkökohtia. Ammattiyhdistysliike ei näe Eurooppaa auringonlaskun maanosana. Uudet teolliset työpaikat ovat avainasemassa, kun maanosamme luo rooliaan maailmantaloudessa. Eurooppa ei pysty kilpailemaan maailmantaloudessa halvalla työvoimalla. EU-vaaleissa puhuttavat asiat eivät poikkea niistä, mistä puhutaan kotimaisissa vaaleissa. Poliittiset päättäjät pystyvät asettamaan suunnan ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri poliittisilla ryhmillä on erilaisia tavoitteita ja keinoja. Niiden kesken äänestäjillä on oikeus ja mahdollisuus tehdä valinta. Valitsematta jättäminenkin on valinta. Mutta jokainen voi kysyä itseltään, onko se sittenkään viisas valinta. Nyt on aika kuunnella ehdokkaiden näkemyksiä, esittää kysymyksiä ja tehdä oma valinta toukokuussa. 41 TYÖTTÖMYYSTURVA 28 XXXX Euroopan unionin jäsenenä Suomi on myös päättämässä EU:n linjasta. Toukokuun vaaleissa valitsemme edustajamme Euroopan parlamenttiin. Valintatilanne on yksinkertainen: jos äänestämme Suomesta parlamenttiin edustajia, jotka vievät sinne työntekijöiden äänen, niin voimistamme työntekijöiden äänen kuulumista koko parlamentissa ja EU:n päätöksenteossa. Viime EU-vaaleissa suomalaiset olivat välinpitämättömiä: vain 40 prosenttia äänesti. Nyt on syytä ottaa itseämme niskasta kiinni. EU:n linjaa voidaan muuttaa sosiaalisempaan suuntaan. Parlamenttivaaleissa siihen voidaan vaikuttaa. Suomalaiset palkansaajajärjestöt nostavat yhteisessä kampanjassaan keskeisiksi teemoiksi eurooppalaisen työelämän saattamisen kuntoon sekä työn ja hyvinvoinnin luomisen kestävällä kasvulla. Pohjoismaisten teollisuuden ammattiliit”Äänestäjällä on tojen vaalitavoitteissa korostetaan samoja mahdollisuus teemoja: kunnon työ ja kasvu sosiaalisessa valita.” Euroopassa. Ammattijärjestöjen tavoitteet nousevat HEIKKI PISKONEN Päätoimittaja siitä huolesta, että unionin politiikassa rahoitusmarkkinat ovat liian keskeisellä 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 6 3 S I S Ä LT Ö
4 PUHEENAIHE 6 24.04.2014 Suomessa valmistellaan mittavaa eläkeuudistusta. Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt eläkeikään. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet työelämän laadulliset kysymykset, vaikka työurien jatkuminen ratkaistaan työpaikoilla. Kun työolot ovat kunnossa, työntekijät todennäköisesti viihtyvät työssä pidempään. www.elakeuudistus.fi Hyvä työ Pidempi työura www.tyohyvinvointi.info www Ahjo verkossa www.ahjo.fi Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti ?TYÖURA Teknologiateollisuudessa on käynnissä useita työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden toivoisi leviävän muillekin aloille, sanoo Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. – Esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisestä Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeesta on saatu hyviä kokemuksia. Siihen on lähtenyt mukaan yli 75 yritystä. Hanke on parantanut työntekijöiden motivaatiota ja työhön sitoutumista, Pesola kertoo. – Työhyvinvointia ovat lisänneet esimerkiksi henkilökohtaiset työaikajärjestelyt. On myös havaittu, että jos ikääntyneiden toimenkuva ja työolot räätälöidään heille sopiviksi, he ovat halukkaampia jatkamaan työelämässä kauemmin. Pesolan mukaan joillakin hankkeessa mukana olevilla työpaikoilla eläkkeellesiirtymisikä onkin noussut merkittävästi. Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa on käytetty mallina niin kutsuttua työkykytaloa. Työpaikoilla tehtäviä käytännön toimia työurien pidentämiseksi korostaa myös alalla käytössä oleva työkaarimalli. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on myös sovittu otettavaksi käyttöön ikääntyneiden kehityskeskustelut. Toistaiseksi on sovittu vain yhdestä keskustelusta, mutta niitä voisi käydä enemmänkin. – Nykyisen hallituksen tärkein poliittinen ratkaisu on ollut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Myös työelämässä on syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä. Olisi pohdittava, miten esimerkiksi osatyökykyiset saataisiin pysymään pidempään työssä. Syrjäytymisen ehkäisy maksaa aina itsensä takaisin, Pesola sanoo. Pesolan mielestä eläkeuudistuksessa on otettava jollain tavalla huomioon työuran pituus ja työn fyysinen kuormittavuus. – Epäkohta on tällä hetkellä esimerkiksi se, että superkarttumasta hyötyvät eniten korkeasti koulutetut ja kevyttä työtä tekevät. Fyysisesti raskasta työtä ei jakseta tehdä yhtä pitkään. Voisiko ongelman ratkaista esimerkiksi siten, että palkittaisiin myös työelämään varhain siirtyneitä? Pesolan mukaan fyysisesti raskasta tai henkisesti kuluttavaa työtä tekeville on joka tapauksessa turvattava mahdollisuus varhaisempaan eläkkeellesiirtymisikään. Esimerkiksi juuri metallialalta siirrytään eläkkeelle usein työttömyyden tai työkyvyttömyyden kautta. ASKO-MATTI KOSKELAINEN Ratkaisu on työpaikoilla Voitaisiinko palkita myös työelämään varhain siirtyneitä, pohtii Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. – Metalliliiton vajaasta 150 000 jäsenestä työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä noin 4 000. Niin kutsutuilla lisäpäivillä on noin 1 700 jäsentä. Lisäpäiväoikeus tarkoittaa ansiosidonnaisen päivärahan maksamista yli 500 päivältä. Myös sen on säilyttävä, Pesola vaatii. Pesola muistuttaa, että eläkeuudistuskeskustelussa on saanut liian vähän huomiota sekin, että Suomessa eläkkeiden taso on Länsi-Euroopan heikoimpia. – Eurostatin eli Euroopan unionin tilastoviranomaisen mukaan suomalainen eläke on ostovoimaltaan samaa tasoa talousahdingossa kamppailevan Kreikan eläkkeiden kanssa. ANNI TURUNEN TYÖKYKYTALO Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan neljän eri kerroksen kautta: terveys, osaaminen, arvot ja motivaatio sekä johtaminen ja työolot. Työ ja ihminen sovitetaan parhaiten yhteen esimiesten ja työntekijöiden yhteispelillä. TYÖKAARIMALLI Työpaikka ottaa toimintatavoissaan huomioon työntekijöiden ikään ja elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet esimerkiksi ikäohjelmalla, joka tarjoaa 58 vuotta täyttäneille ylimääräisiä vapaapäiviä. IKÄÄNTYNEIDEN KEHITYSKESKUSTELUT Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun toimista, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. SUPERKARTTUMA Yli 63-vuotiaana työskentelevien eläke-etu.
· LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 24.04.2014 Terveenä eläkkeelle EDUNVALVONTA – Ei meillä ole mitään tarvetta asettaa yksityistä ja julkista sektoria vastakkain. Haluamme muistuttaa, mistä rahat hyvinvoinnin ylläpitämiseen tulevat, korostaa Teollisuuden Palkansaajien pääsihteeri Markku Laine. Teollisuuden Palkansaajat perustettiin jo 20 vuotta sitten. Viime vuonna se muuttui neuvottelukunnasta rekisteröidyksi yhdistykseksi. Sen tehtäväksi on määritelty teollisuuden ja teollisuuden palvelualojen ammattiliittojen yhteistyön tiivistäminen jäsenten edunvalvonnassa ja suomalaisen teollisuuden puolustamisessa. – Nämä tehtävät edunvalvonnassa ja teollisuuspolitiikassa meillä on teollisuuden alasta riippumatta koko ammattiyhdistysliikkeen sisällä. Jäsenliittoja on kaikista kolmesta keskusjärjestöstä. Yhteisjäsenmäärästä on naisia lähes kolmannes eli runsaat 200 000. Laine on TP:n ainoa palkattu työntekijä. Käytännössä työtä tehdään liitoissa, liittojen välillä ja yhteisissä työryhmissä, joissa on noin 60 liittojen nimeämää asiantuntijaa. Tavoitteita muuttua keskusjärjestöksi TP:llä ei ole. – TP:n resurssit ovat pääosin liittojen resursseja. Sopimuspolitiikassa TP hakee yhteisiä tavoitteita ja neuvottelujen koordinaatiota. Vaikka emme ole sopijaosapuoli, seuraamme tarkoin muun muassa työllisyys- ja kasvusopimuksen työeläke- ja neuvottelujärjestelmätyöryhmien työtä. Työpaikan työolojen ja työmenetelmien kehittäminen auttavat ihmisiä jaksamaan, pysymään terveinä ja jatkamaan töissä pitempään. Kaiken tämän jälkeen myös tuottavuus kasvaa. Kaikki hyötyvät. Tämän on kiistatta osoittanut käynnissä oleva Hyvä työ – pidempi työura -hanke. Käytännön kokemukset rohkaisevat jatkamaan. Ikä, jolloin siirrytään eläkkeelle, nousee kun ihmisten työkyky kohenee. Myös halu työskennellä pitempään lisääntyy, jos asiat ovat kunnossa omalla kohdalla ja työpaikalla. Eläkkeellesiirtymis iän tekninen nostaminen muutamalla vuodella ei ole ratkaisu. Se vain pahentaisi tilannetta ja asettaisi raskaissa ammateissa työskentelevät huonompaan asemaan. MATTI MÄKELÄ Metalliliiton Hyvä työpaikka liittosihteeri syntyy työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöllä. Yhdessä tekeminen on kestävä linja. Tähän toivoisi entistä useamman niin pienen kuin ison työnantajan tarttuvan. On myös hyvä muistaa, että fyysisesti ja henkisesti terve eläkeläinen on mahtava voimavara omalle lähiyhteisölleen ja koko yhteiskunnalle. Liittojen yhteistyöllä pyritään myös liittojen oman toiminnan kehittämiseen ja yhteisten hyötyjen löytämiseen. – Tarkempaa rakennekeskustelua ei ole käyty, mutta lienee selvää, että suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi kokonaisuudessaan nähdä 10–15 vuoden päähän ja miettiä, millaisilla liittorakenteilla työntekijöiden ja toimihenkilöiden edunvalvonta turvataan. Laine aloitti TP:n pääsihteerinä helmiTeollisuuden kuun alussa, kun tehPalkansaajat tävää aiemmin hoitaedustaa nut Jouko Ahonen jäi 13 liittoa eläkkeelle. Laine hoitaa edelleen Metalliliiton ja 700 000 kehityspäällikön tehjäsentä. täviä osan työajastaan. – On ollut myönteistä havaita, että eduskunnan valiokunnissa kysyntä TP:n näkemyksille on kasvanut, kun niissä käsitellään elinkeino-, energia- tai ympäristöasioita. Myös maaliskuussa järjestämämme kansanedustajatapaaminen kokosi runsaasti eri puolueiden kansanedustajia. Tuossa tilaisuudessa kerroimme näkemyksemme tulossa olevaan hallituksen kehysriiheen. Teollisuuden Palkansaajiin kuuluu 13 ammattiliittoa, joissa on noin 700 000 jäsentä. HEIKKI PISKONEN LINJAUS Rahaa hyvinvoinnin ylläpitoon Suomen Malmin työntekijät lakkoon UUSI TYÖTAISTELU Metalliliiton painosYhtiö vaihtoi sopimusta, vaikka tustoimien syynä on Suomen Malmin sen toiminta ja työt ovat säilyneet Metalliliitto ryhtyy harjoittama työehtosopimusshoppaiennallaan. Työehtojen ennallaan painostustoimiin lu. Suomen Malmi Oy on yksipuolipitämisestä on neuvoteltu Suomen Suomen Malmi Oy:tä vastaan. sesti siirtynyt noudattamaan maa- ja Malmin ja Metalliliiton kesken, Kolmen päivän mutta yhtiö on kieltäytynyt sopivesirakennusalan työehtosopimusta. työnseisaus alkaa Tästä aiheutuu yhtiön työntekijöille masta asiasta. 5. toukokuuta huomattavaa ansiotason alenemista. – On valitettavaa, että joudumme kello 6 ja päättyy Viime syksyyn asti Suomen Malturvautumaan lailliseen lakkoasee8.5. kello 6. missa noudatettiin Teknologiateolseen painostaaksemme Suomen lisuuden malmikaivoksia koskevaa Malmia palauttamaan työntekijöittyöehtosopimusta. Metalliliiton käsityksen tensä ansiotason ennalleen. Näyttää siltä, että mukaan kyseessä on räikeä työehtoshoppailu, meillä ei kuitenkaan ole jäljellä muutakaan keijonka ainoana tarkoituksena on kustannusten noa, kun yritys kieltäytyy sopimasta asiasta, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. säästö työntekijöiden työehtoja heikentämällä. KONEISTAJA ARTO VUOHIJOKI, 20 TYÖPAIKKA Pintos Oy, Eura AMMATTIOSASTO Euran Metallityöväen ao. 381 Toukokuun 5. päivänä alkava työnseisaus koskee kaikkia Suomen Malmin ja sen aputoiminimien työkohteita. Metalliliitto jätti lakkovaroituksen 11. huhtikuuta. Metalliliitto ilmoittaa erikseen mahdollisesta työtaistelun laajentamisesta tai sen tukemisesta. Suomen Malmin palveluksessa on viitisenkymmentä Metalliliiton jäsentä. Vuonna 1935 perustettu Suomen Malmi Oy (Drillcon Smoy) on tytäryhtiö geologista tutkimusurakointia harjoittavassa ruotsalaisessa Drillcon Groupissa. MITEN TULIT ALALLE? Pappa oli aikoinaan metallialan monitoimimies. Ala vaikutti mukavalta ja hain kouluun metallilinjalle. Olin puoli vuotta Peiron Oy:n Kokemäen Valimolla, minkä jälkeen suoritin koulun loppuun keväällä 2013. Pintoksella olen ollut neljä kuukautta. MITEN LIITYIT LIITTOON? Pintoksella pääluottamusmies kysyi, joko ollaan liitossa. Sitten täytettiin laput siinä. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Jos tarvitsee tukea, niin sitä on saatavilla. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Jonkun ajan kuluttua tavoitteena on lukea amk-tutkinto. 6 5 Y H T E I S K U N TA
16 628 Kallista vai ei? Suomen työvoimakustannukset eli palkat ja muut työnantajakulut ovat EU:n kahdeksanneksi korkeimmat. Työtunti maksoi viime vuonna: Ansiopäivärahan saajat Ruotsi 40,10 euroa +27 %* Tanska 38,40 euroa Belgia 38,00 euroa Suomi 31,40 euroa +16 % Liettua 6,20 euroa Romania 4,60 euroa Bulgaria 3,70 euroa +44 20 000 15 000 Työttömät 10 000 5 000 *nopeinta ääripäissä (2008–2013) Lomautetut LÄHDE: Eurostat Teknologiateollisuuden yritykset palkkaavat seuraavan kolmen vuoden aikana Suomessa 27 000 henkilöä. Heistä 13 200 on toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita, loput ylemmän. ULOS Eläkkeelle siirtyy samaan aikaan lähes 24 000 henkilöä. Metallitekniikka 3/2014 0 Maaliskuu 2013 Maaliskuu 2014 Onnea! Mitä Metallissa tapahtuu? Mitä jäsenetuja sinulla on? Milloin pitää hakea millekin lomalle? Mistä Ahjo tekee juttuja? VEIKKAUS SISÄÄN Maaliskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 16 628 eli 14,5 % kassan jäsenistä. 25 000 Tykkää Facebookissa niin tiedät: facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti 1 Eurojackpot-arvonta 10 SKS Toijala Worksin työntekijää 57,3 miljoonaa euroa Pitäkää pää kylmänä! Puhtaat vaatteet Kuten sanoin… ”Pääministeri voi vaihtua, jos Jyrki Katainen syksyllä Brysseliin lähtee, kuten uskon että lähtee.” Kansanedustaja Jukka Kärnä Ahjossa 3/20.2.2014 TEHDASONNETTOMUUS Tasan vuosi sitten romahti Rana Plazan vaatetehdas Bangladeshissa tappaen 1 138 työntekijää. Suuret länsimaiset vaateyhtiöt eivät ole pitäneet lupauksiaan. Yli 2 000 onnettomuudessa kuolleen omaista ja vammautunutta työntekijää odottaa yhä korvauksia. Suomen Puhtaat vaatteet -verkosto on mukana kansainvälisessä kampanjassa, joka vaatii toimintaa Benettonin kaltaisilta jättifirmoilta. Korvaukset on maksettava nyt! www.sask.fi SAK jakoi apurahaa KULTTUURI Metalliliittolaiset Mirkka Andersson, Marja Haavisto ja Ari-Pekka Hynynen ja Cabaree-teatteri ovat saaneet SAK:n kulttuurirahaston apurahan. Hankolainen Andersson sai 500 euroa valokuvaukseen, hämeenkyröläinen Haavisto 300 euroa kuvitukseen ja Cabaree-teatteriryhmä 600 euroa teatteriharrastukseen. Kaikkiaan SAK:n kulttuurirahaston apurahan sai tänä vuonna 25 henkilöä ja kaksi ryhmää. SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä siisteys merkitsee työpaikalla? Oulaisissa Ruukki Metalsilla laitettiin paikat ojennukseen. ??Iltavuorolisä Metallin pääalan työehtosopimuksessa on 1.3. lähtien A?1,05 €/tunti B?1,15 € C?1,25 € D?1,35 € ??Ylin sallittu alkoholin tilavuusprosentti III-oluelle on A?4,7 B?4,9 C?5,1 D?5,3 TIESITKÖ 6 6 24.04.2014 ??Urheiluautoja valmistava italialainen Lamborghini valmisti alun perin A?kuorma-autoja B?skoottereita C?moottoripyöriä D?traktoreita ??Olkiluodon ydinvoimalan kolmatta reaktoria alettiin rakentaa A?2001 B?2005 C?2007 D?2009 O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6
24.04.2014 Maine meni ?? Peruslähtökohta on kestävän talouskasvun henkiin herättäminen. Euroopassa tarvitaan teollisia investointeja. ?? Euroopan keskuspankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja EU komission toiminta kansallisten talouksien valvonnassa tulee korvata sosiaalisesti ja demokraattisesti toimivalla mekanismilla. ?? Teollisuuspolitiikassa pitää vaalia sosiaalista ulottuvuutta. Eurooppalainen kilpailukyky perustuu korkeaan ammattitaitoon, minkä takia eurooppalaista sosiaalista vuoropuhelua ei saa tuhota. ?? Rahoitusjärjestelmä pitää uusia niin, että se palvelee reaalitalouden tarpeita. ?? Uusia laatutyöpaikkoja luodaan yhdistä mällä teollisuus- ja ympäristönäkökulmat. ?? Siirtyminen kohti tietoperusteista ja kestävän kehityksen mallia edellyttää innovaatioita, joita tuetaan tehokkaalla koulutuspolitiikalla. ?? Perinteinen teollisuus muodostaa edelleen hyvinvoinnin perustan. Tämä perusta on liitettävä vahvasti uuteen, tuottavuutta parantavaan tuotantoteknologiaan. ?? Informaatio- ja kommunikaatioteknologian huiman kehityksen mahdollisuudet tulee hyödyntää, jotta alan teollisuus säilyy Euroopassa. ?? Teollisuuspolitiikalla voidaan luoda myös uutta kysyntää Euroopassa. Se edellyttää kohoavia palkkoja, mutta myös edellytysten luomista uusille tuotteille ja julkisten hankintojen vahvistamista uuden kysynnän synnyttämiseksi. ?? Energiapolitiikassa EU:n tulee toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kansainvälisten sopimusten kautta, mutta samalla tulee ottaa huomioon energian hinnan merkitys Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle ja kotitalouksille. ?? Tarvitaan kestävää ja reilua kansainvälistä kauppajärjestelmää, joka ottaa huomioon sekä kehittyneiden että kehittyvien maiden työntekijöiden edut. EU:ssa tarvitaan läpi näkyvämpää päätöksentekoa ja EU-parlamentin vahvempaa panosta päätöksenteossa. HEIKKI PISKONEN Julistus Put Industry back to work on luettavissa järjestön verkkosivuilla www.industriall-europe.org SAK ei hyväksy TYÖELÄKKEET SAK ei hyväksy hallituksen yksipuolisia suunnitelmia leikata eläkkeitä ja työttömyysturvaa. SAK edellyttää, että hallitus noudattaa sopimusyhteiskunnan periaatteita ja peruu työeläkkeiden sekä työttömyysturvan leikkaukset. SAK:n mielestä myös talouden sopeuttamisen vauhti on nyt työllisyyden kannalta liian kova. Hallituksen esitys tarkistaa vuoden 2015 työeläkkeitä 0,4 prosentilla on noin prosenttiyksikön normaalia indeksitarkistusta vähemmän. Leikkaus tarkoittaisi työeläkkeiden tason pysyvää alentamista, jos indeksikorotuksia ei tulevina vuosina tehtäisi suurempina. Työeläke on osa palkkaa ja työeläkevarat yksityistä omaisuutta. Leikkaus heikentäisi valtiontaloutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, koska myös eläkkeistä maksettavat verot jäävät ennakoitua pienemmäksi, arvioi SAK:n hallitus kannanotossaan. Kehysriihessä maan hallitus päätti säästää 50 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtionosuudesta, vaikka omassa hallitusohjelmassaan se on sitoutunut sopimaan työttömyysturvasta työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK:n hallitus muistutti, että säästäminen työpaikkansa menettäneiltä ei ole oikeudenmukaista ja että kestävästi suomalaista yhteiskuntaa voidaan kehittää vain sopimalla. HEIKKI LEHTINEN / UP EUROOPAN UNIONI Eurooppalaisten teollisuusliittojen yhteisjärjestö IndustriAll Europe on asettanut yhteiset teollisuuspoliittiset tavoitteet tuleviin eurovaaleihin. Se esittää 11 kohdan julistuksessaan keinot uusien työpaikkojen luomiseksi ja eurooppalaisen teollisuuden saattamiseksi kuntoon. Järjestön mielestä eurooppalaisen teollisuuspolitiikan tulee vakiinnuttaa asemansa edelläkävijänä ja muuttaa talousmallinsa sellaiseksi, joka perustuu kestävään kehitykseen, tietoon ja tehokkaaseen raaka-aineiden käyttöön. Tulli kertoi maaliskuun lopulla, että korkean teknologian vienti Suomesta väheni viime vuonna viidenneksen edellisvuodesta. Sitä kertyi ainoastaan 3,5 miljardia euroa, mikä oli kuusi prosenttia koko viennistä. Vuonna 2007 tämä high tech -vienti oli huipussaan ja sitä kertyi 11,6 miljardia euroa. Sen osuus viennistä oli vuosikausia yli viidesosa ja meillä oli tässä suhteessa kova maine maailmalla. Nyt olemme high techin nettotuoja. Tosin tullin tilastot tekevät vääryyttä monille tuotteille, palveluille ja niiden tekijöille. Niissä korkean teknologian tuotteiksi luetaan sellaiset tavarat, joiden tutkimiseen ja tuotekehittelyyn käytetään yli neljä prosenttia liikevaihdosta. Kansainvälistä luokitusta muutetaan aika ajoin. Moni todellinen korkean teknologian ja osaamisen tuote jää ulkopuolelle. Lentokoneet listalle kelpaavat, mutta laivat eivät. Korkean teknologian suuret vientiluvut perustuivat vuosikausia matkapuhelinten ja muiden viestintälaitteiden vientiin. Nyt lääketieteelliset kojeet ja laitteet ohittivat viestintälaitteet tärkeimpinä high tech -viennin tuotteina. Tilasto kertoo selkeää kieltä rakennemuutoksesta. Vielä selkeämpää kieltä siitä kertoi kehittämispäällikkö Leo Kolttolan juttu Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -lehdessä viime vuonna. Hän laski koko vientimme arvon euroina vietyä kiloa kohti vuoden 2011 rahassa. Lopputulos kertoo viennin jalostusasteen kehittymisestä vuosien mittaan. Luku on siinäkin suhteessa hyvä, että se pitää mukanaan myös palvelujen viennin, vaikka niiden viennissä ei kiloja siirrelläkään. 1990-luvun alkuvuosiin saakka viennin jalostusaste pysyi noin yhdessä eurossa kiloa kohti. Sen jälkeen alkoi elektroniikka teollisuuden nousu. Jalostusaste nousi aina vuoteen 2008 asti runsaaseen kahteen euroon kiloa kohti. Sitten se alkoi jyrkästi laskea ja nyt ollaan ehkä puolentoista euron paikkeilla. Jalostusasteen lasku ei ratkea palkkoja polkemalla. TALOUS Lisää parempia työpaikkoja ”Jalostusaste ei nouse palkkoja alentamalla” OIKAISUJA Ahjossa 5/2014 sivulla 7 haastatellun ukrainalaisen Inna Pidan kotikaupunki oli väärin. Kaupungin oikea kirjoitusasu on Uzhgorod. Ahjossa 5/2014 sivulla 35 esiteltiin Cabaree-teatteriryhmän toimintaa. Valokuvasta puuttui Hannu Tanner. 6 7 PUHEENAIHE
8 6 24.04.2014 MIELIPIDE KO L U M N I NYKYPÄIVÄN MENOA HYVINVOINTIVALTIOSSA LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Metalliliiton Vaasa–Keski-Suomen aluejärjestön sääntömääräinen kokous pidettiin helmikuussa. Kuten yleensäkin, kokouksessamme käsiteltiin asioita laajasti jäsenistön näkökulmasta ja yhteiskun nallisesti. Kokouksen satoa kirjasin muistiinpanoihini seuraavasti: Lauantaina talvisen – sen vähälumisen – porukalla kokoonnuttiin Härmän Kuntokeskukseen. Asioita vakavia pohdittiin, niihin ratkaisuja mietittiin. Työnantaja härskiksi käynyt on, työntekijä tuntee olevansa arvoton. Yt:t jälleen alkaa, omistaja lisää rahaa haluaa. Väkeä vähennetään, loppu henkilöstö juosta saa – hauta kohta kai odottaa. Nykyään viis’kymppinen ekana lähteä saa, uudelleen työllistyminen liki mahdoton. Jos sulla kremppaa on, uudelleen koulutuskin toivoton. Hinnat ja verot nousee, joten lompsa paksune ei. Eväsleivästä makkara pois pitää jättää – noo, turha lisukehan se on. Työmatkakin kai kohta pitää itse kokonaan kustantaa, julkisella kulkuneuvolla ei mahdollisuutta matkustaa. Työssäkäyntialue se vaan laajenee, johan tässä työläiseltä hermot menee. Vanhus, sairas inhimillisesti kotona hoidetaan, siellä yksin – rauhassa saa vaippaansa paskantaa. Duunarit, sairaat, vanhat, köyhät kyykkyyn alistetaan – rikkaat herrat taputtaa, kun hyvinvointivaltion sirkuksen tahtipuikkoa surutta heiluttaa – hip hei hurraa! SIRPA MÄKINEN Ao. 110 NÄYTÖN PAIKKA Vanhemmilla työläisillä, joiden työhistoria on jo useimpia kymmeniä vuosia ja jotka ovat ennen vuotta 1958 syntyneitä, on suorastaan velvollisuus poistua työmarkkinoilta ja antaa nuoremmille oikeus ja mahdollisuus tämän yhteiskunnan rakentamiseen ja heille tärkeiden vakinaisen työpaikkojen syntymiseen. Yhteiskunta antaa siihen lain puitteessa vielä mahdollisuuden. Vanhemmat työläiset, joilla olisi tämä mahdollisuus, pitävät kynsin hampain kiinni työpaikoistaan, jotka kuuluisivat kaiken järjen mukaan nuoremmille työntekijöille. Poistumalla työmarkkinoilta vanhemmat työläiset turvaisivat nuorempien taloudellisen toimeentulon ja poistaisivat ne ikävät lieveilmiöt, jotka usein tästä seuraavat. Esimerkiksi jos säännöllinen taloudellinen toimeentulo nuorilla perheillä loppuu, asuntovelat kaatuvat päälle ja asunnot pitää laittaa myyntiin, unelmat kaatuvat, riidat kasvavat ja mahdollisten avioerojen määrä tältä pohjalta lisääntyy. Yleensä työpaikoilla kaikista vanhimmat työläiset ovat mielestään kaikkein toverihenkisimpiä ja innokkaimpia punalipun heiluttajia, jotka tosipaikan tullen ajattelevat vain ja ainoastaan itseään. PUTKIMIES JUHA SIPILÄ HALUAA MURSKATA SUOMEN KIVIJALAN Juha Sipilä olisi valmis luopumaan valtion sijoitusyhtiön Solidiumin koko salkusta. Näin Sipilä ilmoitti Ylen ykkösaamussa. Tarkalleen ottaen Solidiumilla on salkussaan yhteensä 7,9 miljardin sijoitukset. Keskustan puheenjohtaja mainitsi, että myytävien joukossa olisi Outokumpukonserni. Pitääkö Suomen uhrautua epäonnistuneen euron ja Euroopan unionin vuoksi? Tämä Sipilän ajatus tarkoittaisi Suomen perusteollisuudelle kaikkinensa kuoliniskua sekä ruokkisi liittovaltiokehitystä EU:ssa. JUHANI KEINÄNEN Metallin jäsen Kaupalle huolella harkitut säännöt Yksi kevään eurovaalien tärkeimmistä teemoista on EU:n ja USA:n välille neuvoteltava vapaakauppasopimus, viralliselta nimeltään transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus. Hieman yksinkertaistaen tässä juhlavalta kuulostavassa hankkeessa on kysymys kolmesta asiasta. Ensinnäkin ajatuksena on, että EUmaat antavat USA:n yrityksille ja sijoittajille samat toimintamahdollisuudet kuin kotimaisillekin – ja USA vastaavasti eurooppalaisille. Tullit ja kiintiöt poistuisivat. Julkisissa hankinnoissa ei saisi suosia kotimaista. Erikseen sovittuja poikkeuksia lukuun ottamatta Euroopan ja Amerikan yritykset olisivat samalla viivalla. Kilpailussa ”Onko viisasta antaa sijoittajille parempi voittaisi. Kauppasopimuksen toinen tavoite ylimääräisiä liittyy niiden kulujen alentamiseen, joita oikeuksia?” yrityksille syntyy niiden sopeutuessa PEKKA RISTELÄ Atlantin toisen puolen sääntelyyn. FinUnionsin johtaka Esimerkkinä on käytetty autojen turvallisuutta. Jos turvallisuusvaatimukset olisivat EU:ssa ja USA:ssa samat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset autot olisivat edullisempia toistensa markkinoilla. Kauppa kävisi ja molemmat osapuolet hyötyisivät. Sopimuksen kolmas osio koskisi sijoittajien oikeuksia. EU ja USA ovat kaavailleet sääntöjä, joiden mukaan kohtuuttomasti kohdellut sijoittajat voisivat vaatia valtioilta korvauksia. Jos esimerkiksi amerikkalainen yritys katsoisi Suomen uuden lain kohtuuttomasti heikentävän sen sijoituksen arvoa, se voisi haastaa Suomen kansainväliseen riitojenratkaisuelimeen. Jos kantelu todettaisiin aiheelliseksi, Suomen pitäisi maksaa miljoona- tai jopa miljardiluokan korvaukset. Miten neuvoteltavaan sopimukseen pitäisi suhtautua? Työllisyydelle hanke voisi olla hyväksi. Viennillä vaurastuneen Suomen teollisuudelle entistä paremmat mahdollisuudet USA:n suurilla markkinoilla olisivat varmasti tervetulleet. Myös sääntelykustannusten alentaminen on hyvä asia, kunhan kyse on aidosti tarpeettoman kaksinkertaisen sääntelyn poista misesta eikä esimerkiksi työsuojelulle tärkeiden lakien heikentämisestä. Sääntelyn purkamista tavoittelevat tahot pyrkivät varmasti kääntämään hankkeen jälkimmäiseksi. Eniten huomiota on toistaiseksi herättänyt kysymys sijoittajien oikeuksista – ja hyvä niin. Onko tosiaan viisasta antaa sijoittajille tavanomaiseen oikeusjärjestelmään nähden ylimääräisiä oikeuksia ajaa etuaan? Mitkä olisivat vaikutukset suomalaiselle demokratialle ja mitkä työntekijöiden asemalle? Nämä kysymykset on hyvä kysyä, kun asia kevään vaali tilaisuuksissa nousee esiin. pekka.ristela@finunions.org
24.04.2014 TYÖPAIKKA Palodex Group Oy, Tuusula Parasta työn kehittäminen MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Olen sähköalan ylioppilas. Kävin ammattikoulussa sähköalan perustutkinnon ja samaan aikaan aikuislukion. MITEN TULIT ALALLE? Vuonna 2004 menin Vaisalaan tekemään radiosondeja. Vuonna 2005 pääsin tänne röntgenlaite testaajaksi. Siitä kehityin ja viidessä vuodessa opettelin kolme tuotantolinjaa. Sitten siirryin asiakaspalautuksiin. Pyöritin sitä touhua kolme vuotta ja kehitimme siitä tehokkaampaa. Nyt olen ollut elokuun alusta markkinointi varastossa. MITÄ TEET TYÖSSÄSI? Keräilen markkinointi- varaston tilaukset, pakkaan näyttelykontit, ja jos aikaa riittää, autan varaosapuolella tilausten keräilyssä. Tavoitteena on tehdä markkinointi varastosta kaikille käytettävä. Täytyy luoda siihen säännöt ja järjestelmä. MIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA? Parasta on työn kehittäminen. Ja hyvät työkaverit. Myös luottamustehtävät alueluottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna ja varapääluottamusmiehenä antavat aivoille tekemistä. MIKÄ TYÖSSÄSI ON IKÄVINTÄ? Viime hetken muutokset tilauksiin. MITEN KEHITTÄISIT TYÖTÄSI? Lieventäen kiirehuippuja nostamalla varastoarvoja hetkellisesti. ARVOSTETAANKO TYÖTÄSI? Kyllä. ONKO PALKKA KOHDALLAAN? Ei. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Rehellinen, suora ja välitön. HYVÄ POMO? Osaa motivoida terveessä hengessä tekemään asiat paremmin. Avoin, ei salaile. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Töissä odotan uusia haasteita. Muuten odotan, että pääsee laittamaan botskia kuntoon ja veneilemään. Ja että meidän kolme lasta varttuvat ja näen heidän kasvavan. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA ANNIKA RAUHALA MARKKINOINTIVARASTOTYÖNTEKIJÄ Thomas Roos, 32 6 9 A M M AT T I L A I N E N
10 TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT HARRI NURMINEN 6 24.04.2014 Sähköasentaja Vesa Tikkanen ja asentaja Otto Kärkkäinen (taustalla) varustelevat Bear-harvesterin takarunkoa. ”Mualiman parraeta
6 11 24.04.2014 Mikä on suomalaista high techiä ja onko siitä työllistäjäksi? mehtäkonneita”
12 6 24.04.2014 Savon sydänmailla Vieremällä on ”haitekille” oma S atoja ihmisiä Vieremällä työlErityisesti protovaiheessa yhteistyö on tii– Rungot ovat painavia kappaleita. Me voimlistävän Ponssen pääluottavistä. ”Protolassa” runkojen parissa työskenteme esittää, että runkoon tehtäisiin kierrereikä musmies Heikki Hiltunen levät tietyt hitsarit ja asentajat. Sähköasentaja pelkästään nostolaitetta varten. Se helpottaa vakuuttaa, että heillä ”tehhään Vesa Tikkanen kertoo, että kokoonpanolinjalkäsittelyä niin tehtaalla kuin myöhemmin huollossakin. mualiman parraeta mehtä ta on aina ollut kavereita vuorollaan kasaamassa protokonetta. konneita”. ERITYISOSAAMISTA Savolaiseen tapaan Hiltu– Meillehän syntyy sitä kautta sinne suora kesEI KANNATA ULKOISTAA nen on kuitenkin valmis antakusteluyhteys, Tikkanen mainitsee. maan tunnustusta myös kilpailiMenetelmäkehityksen osastolla Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutjoiden tuotteille. työskentelee kuusi insinööriä ja kolkijoille Timo Seppälälle ja Matias Kalmille – Toki muillakii ajjaa, ei sitä me muuta työntekijää. Kun uudelle Ponsse tuli tutuksi yli kaksivuotisessa tutkimuskäy kieltäminen. rungolle aletaan siellä tehdä hitsausprojektissa, joka liittyi laajoihin globaaleihin arPonssen juuret ovat syvällä jigiä, tulee suunnittelija ensin piirusvoketjuihin. Ponsse oli yksi yhteistyöyrityksistä. Vieremän mullassa. Toimitusjohtuksen kanssa hitsaamoon. – Ponssen tuotantoa ei ole hajautettu ulkotaja Juho Nummelan mukaan – Menetelmäkehityksessä tehmaille. Samoin tuotekehitys on pysynyt koko tuotantoa ei ole haluttu siirtää dään myös työstökoneiden ja hitajan tuotannon yhteydessä, myös Aalto-yliopismatalamman kustannustason sausrobottien ohjelmia. Tuotannon ton tutkijana toimiva Seppälä sanoo. maihin. Pääkomponenttien val– Kun älykkyys ja automaation aste tulevaityöntekijät ajavat ne sitten koneelle, Heikki Hiltunen Haverinen kertoo. mistus on pidetty omissa käsissä, suuden laitteissa entisestään kasvavat, nämä Pääluottamusmies Hiltunen muistuttaa, että minkä lisäksi lähiseudulle on luotu alueellinen ratkaisut tarjoavat sille merkittävän kilpailukaikilla Ponssen työntekijöillä on mahdollisuus toimittajaverkosto. edun, Kalm lisää. tehdä myös erikseen kehitysehdotuksia ja aloit– Vaikka tärkeitä avainkomponentteja hankiTuotekehitysyhteistyön ansiosta muutokset taan Saksasta ja teräsvalmistajien raaka-aineet teita. Maksettava aloitepalkkio voi olla makvoidaan tehdä nopeasti. Sen sijaan halpamaihin tulevat eri puolilta maailmaa, puolet metsäkosimissaan 15 prosenttia ehdotuksen tuomasta tuotantoaan siirtäneillä yrityksillä vaativat tuotemuutokset vievät aikaa. neemme arvosta jää Suomeen, Nummela selittää. kustannussäästöstä. Vuoden alussa aloitettiin tehtaalla uu– Rahallisesti arvokkain palkkio annettiin – Jos yrityksen tuotteessa on sellaista eriden Scorpion-harvesterin sarjavalmistus. markka-aikaan. Hitsarit saivat yli 40 000 marktyisosaamista, mitä ei ole kaupallisesti ulkopuoTuote palkittiin viime vuoden lokakuussa kaa traktorin keskinivelen muutostyöhön liittylelta saatavilla, en lähtisi ulkoistamaan tuotanEläköön automaatio! -palkinnolla. Sama mettoa, Seppälä muistuttaa. neestä aloitteesta, kertoo aloitetoimikunnassa säkone voitti tammikuussa sekä Fennia Prize istuva Hiltunen. Hänen mielestään länsimaiden valmistava teollisuus ei riittävästi suojaa innovaatioitaan -muotoilukilpailun pääpalkinnon että kansain ASENTAJAT TIETÄVÄT, välisen Vuoden laatuinnovaatio -palkinnon kehittyvissä maissa. Kiinaan tuotantoaan vieneet MITEN VETÄÄ LETKUT yritykset eivät ole aina huolehtineet patenttisuosuurten yritysten sarjassa. jauksesta siellä. Nummelan mukaan uusien tuoteratkaisujen Millaisista asioista tuotesuunnittekehittäminen ja jo valmistuksessa olevien tuotlijat toivovat tuotannon komment– Ne käyvät nyt oikeutta maassa teiden jatkuva parantaminen ovat yhtiön keskeiteja? Scorpion-harvesterin suunvälttääkseen rojaltien [lisenssimaksintä strategiaa. nittelussa päävastuuta kantaneen sujen] maksamisen omasta tuottees– Kun meillä on vahvasti asiakaspalautteen tutkimusinsinöörin Pentti Hukkataan, jonka valmistamisen alihankmukaisesti muuttuva ja jatkuvasti kehittyvä sen mielestä erityisesti asennuksiin kija on patentoinut Kiinassa omiin tuote, on ensiarvoisen tärkeää, että tuotekehiliittyvistä huomioista. nimiinsä, Seppälä kertoo. – Ammattiasentajat osaavat partys ja tuotanto sijaitsevat saman katon alla. – Kilpailu työvoiman osalta on haiten kertoa, miten ne letkut olisi koko ajan tasapuolistumassa maaTUOTANTO PITÄÄ HUOLEN järkevintä vetää, hän täsmentää. ilmassa. Kiinassa palkkojen nouVALMISTETTAVUUDESTA Hukkasen mukaan tuotekehisuvauhti on 15–20 prosenttia vuoPentti Hukkanen tysprosessi kiteytyy tuotteistamiPonssen tuotekehityksessä työskentelee nykydessa. Työntekijäkustannuksella ään yhteensä reilut 80 henkilöä. Vuonna 2012 seen, jossa varmistetaan, että tuote on edullituotteen valmistuksessa ei ole enää suurempaa merkitystä. tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 6,2 milsesti valmistettavissa ja sen läpimenoaika on joonaa euroa. riittävän lyhyt. Tässäkin vaiheessa tuotannon KOKOONPANO BRASILIASSA Mekaniikan ja hydrauliikan suunnittelu ja huollon henkilökuntaa kuunnellaan tarkasti. EI TOIMINUT ODOTETUSTI on Vieremällä. Tietojärjestelmätuotteet ke– Osia joudutaan hiplaamaan, jotta tuote mehitellään Kajaanin yksikössä ja valmistetaan nee tuotantolinjasta kivuttomasti läpi. HuollolPonssekin kokeili eukalyptuksen kuorintaan tytäryhtiö Epec Oy:ssä Seinäjoella. Tuotannon le taas on tärkeätä, että koneet on helppo purkaa tarkoitettujen harvesteripäiden, ”eukakourien”, työntekijät eivät suoranaisesti osallistu tuoteinja kasata uudelleen. paikallista kokoonpanoa Brasiliassa. Ajatuksenovaatioiden suunnitteluun. Tehtaanjohtaja Työsuojeluvaltuutettu Pasi Laitinen toteaa na oli viedä tuotanto lähelle loppukäyttäjää, tehostaa harvesteripäiden tuotekehitystä ja Juha Haverisen mukaan heidän mielipiteensä olevansa tyytyväinen siitä, että työntekijöiden ja ideansa ovat kuitenkin tärkeitä, kun eri työjaksaminen ja työturvallisuus otetaan huomipäästä eroon pitkistä kuljetusajoista. vaiheissa ratkotaan valmistettavuuteen liittyviä oon uusien tuotteiden valmistusprosessia suunongelmia. niteltaessa.
sanansa: Ponsse PONSSE OYJ Konserni: Ponsse Oyj ja 11 tytäryhtiötä, joista ulkomaiset myynti- ja huoltoyhtiöitä Henkilöstö: Suomessa 622 (2013), josta Vieremäellä noin 420 (tuotannossa 250) Tuotanto: noin 700 konetta vuodessa Liikevaihto: 314,8 milj. euroa (2012), josta myynti 254,8 ja huolto 60 milj. euroa Markkinat: Liikevaihdosta vientiä 60 %, kotimaassa markkinaosuus noin 45 %. Omistus: Osakkeista yli 60 % pörssiyhtiön perustaneella Vidgrénin perheellä, Juha Vidgrén hallituksen puheenjohtaja – Käytännössä paikallisen tuotannon ohjaus Vieremän tehtaalta käsin osoittautui toimimattomaksi. Nykyisin kaikki harvesteripäät valmistetaan ja suunnitellaan täällä, toimitusjohtaja Juho Nummela toteaa. Tehtaalla on panostettu viime vuosina erityisesti osavalmistukseen. Mittavimpia miljoonaluokan investointeja Vieremällä ovat olleet isot koneistuskeskukset sekä tehdashallin laajennus ja siihen liittyvä uusi tekniikka. Isoissa koneistuskeskuksissa kyetään koneistamaan kokonaisia runkoja kerralla, mikä vähentää painetta pienemmiltä työstökeskuksilta. Aiemmin runko koottiin hitsaamalla muutamasta erikseen koneistetusta osasta. Runko pysyy paremmin mitoissa, kun koneistuksen jälkeen ei tarvitse kuumentaa metallia. – Koneistajia koulutettiin käyttämään uutta konetta Italiassa saakka. Meillä on aina kannustettu opiskeluun, mikä parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä muuallekin, pääluottamusmies Heikki Hiltunen korostaa. Ponssen työntekijät ovat teknologiamyönteisiä jo siitäkin syystä, että tehtaan kilpailukyvyssä on huipputeknologialla ja high techillä niin suuri merkitys. Teknologiakehitys työtehtävissä vääjäämättä muuttaa työtä ja vähentää myös ihmistyövoiman tarvetta, mutta se on nähtävä mahdollisuutena. – Jos meillä ei olisi robotteja ja automatiikkaa, emme pysyisi kilpailussa mukana, kiteyttää hitsaaja Kalevi Tikkanen työntekijöiden tunnot. Scorpion-harvesterin ergonomiaa ja työtehokkuutta parantavat ominaisuudet liittyvät ainutlaatuiseen kolmirunkorakenteeseen ja patentoituun vakausjärjestelmään. Ohjaamoa (istumassa Vesa Tikkanen) ei epätasainen maasto heiluta ja näkyvyys on hyvä. 6 13 24.04.2014
Viekö tietokoneistuminen työpaikat? Tietotekniikan kehittyminen ja automaatio uhkaavat viedä joka kolmannen työpaikan maassamme, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Liipaisimella on seuraavien vuosikymmenien aikana myös suuri joukko kone- ja metalliteollisuuden ammatteja. Etlan tammikuussa julkaisema muistio liittyy englantilaisen Oxfordin yliopiston viime syksynä julkaisemaan amerikkalaisaineistoa käsittelevään raporttiin. Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen tekivät sen pohjalta suomalaisiin aineistoihin perustuvan tutkimuksen. Suomessa työtehtävät tai niiden sisällöt näyttävät eniten uhatuilta matalapalkka-aloilla ja alhaisen osaamistason ammateissa. Teollisuuden ammatit ovat vähemmän suojattuja kuin palveluammatit. Tietokoneella vähiten korvattavia ovat muun muassa monimutkaista oivaltamista ja käsittelyä vaativat tehtävät. – Metalliteollisuudessa tällaisia tehtäviä voisivat olla vikojen etsintä tai korjaus, pohtii Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Kehitys ei Etlan tutkijoiden arvion mukaan välttämättä tarkoita massatyöttömyyttä, mutta vapautuvalle työvoimalle tulee olemaan aiempaa vaikeampaa löytää korvaavia työpaikkoja. – Tietokoneistuminen luo konfliktin. Kenen tulisi ohjelmoida tietokoneet ja robotit valmistamaan tuotteita, teoreettiseen mallinnukseen perustavien insinöörien vai pitkän kokemuksen omaavien duunareiden, kysyvät Etlan tutkijat Timo Seppälä ja Matias Kalm. Kisassa korvaavista työtehtävistä ratkaisevat yksilöiden luovuus ja sosiaaliset taidot, toteavat brittitutkijat. Seppälä ja Kalm muistuttavat, että tuotannon työtehtävät ovat muuttuneet jatkuvasti koko teollisuuden historian ajan. Tulevassa muutoksessa erikoista on vain sen laajempi mittakaava. EU:n innovaatiojohtajiin kuuluvan Suomen vahvuudet ovat henkilöstöresurssit, rahoitus ja tuki. Avoimet, huipputasoa edustavat ja houkuttelevat tutkimusjärjestelmät ovat Suomen heikkous. (Tekes 2013) UHATUIMMAT KONE- JA METALLITEOLLISUUDEN AMMATIT 14 6 24.04.2014 Häviämisen tai työn sisällön olennaisen muuttumisen todennäköisyys Ammatissa nyt % 7. Luokittelijat ja laaduntarkkailijat 34. Koru-, kulta- ja hopeasepät 46. Sepät 47. Konehiojat, kiillottajat ja teroittajat 49. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanijat 63. Rikastustyöntekijät 70. Metallien teolliset päällystäjät ja viimeistelijät 72. Metalliteollisuuden prosessityöntekijät 74. Metallien jalostuksen prosessinhoitajat 77. Koneenasettajat ja koneistajat 108. Muotin- ja keernantekijät 110. Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat 117. Ohutlevysepät 118. Käytön operaattorit 119. Hitsaajat ja kaasuleikkaajat 98,0 95,0 93,0 92,5 92,2 89,0 88,0 88,0 88,0 87,1 8 1 ,0 80,5 78,0 78,0 77,5 193. Kellosepät ja muut hienomekaanisten instrumenttien tekijät ja korjaajat 195. Elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajat ja korjaajat 241. Kaivosten avustavat työntekijät 245. Lentokoneasentajat ja -korjaajat 251. Ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat 335. Linja-asentajat ja -korjaajat 351. Muut käsityöntekijät 55,8 980 53,6 37,0 35,6 32,6 5,0 3,5 5 204 216 870 2 109 1 520 7 364 .. .. 2 342 706 248 1 246 7 252 980 2 006 5 048 381 18 153 1 456 9 890 6 259 1 516 8 927 TURVATUIMMAT LÄHDE: Etla (2014), tarkastelussa yhteensä 391 ammattia KOKOONPANIJA JA KONEISTAJA UHANALAISIA AMMATTEJA Kone- ja metalliteollisuuden uhattuina olevista ammattikunnista väkimääräisesti suurimpia ovat koneenasettajat ja koneistajat, konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat sekä hitsaajat ja kaasuleikkaajat. Jorma Antilan mielestä luvut voivat olla oikeansuuntaisia. Hitsausrobotit ja automaattiset koneistuskeskukset ovat jo nyt saaneet muutoksia työtehtävissä aikaan. Kyse on myös ihmisten valmiudesta tehdä uudenlaisia töitä. Paljon riippuu yrityksen johdon ajattelutavasta. – Päästetäänkö työläinen ajattelutyöhön eli murretaanko vanhoja säätyrajoja? Näinkin on monissa työpaikoissa tapahtunut. Automatisointi edellyttää kohtalaisen pitkiä sarjoja samanlaisia hitsattavia tai työstettäviä kappaleita. Näitä on massavalmistuksessa kuten autoteollisuudessa. Suomessa on pyritty panostamaan lyhyisiin sarjoihin tai yksittäistuotteisiin. – Niiden valmistuksessa tietokoneistaminen ei ole kovin helppoa. Se vaatisi koneilta huikeita ominaisuuksia, mikä nostaisi niiden hinnan niin korkeaksi, että niiden käyttö ei kannata, Antila epäilee. Antilan on vaikea uskoa mahdollisuuksiin kehittää kohtuullisen hintainen kone, joka olisi yhtä joustava työtehtävien suhteen kuin ihminen. Mutta kilpailu edellyttää uusien tuotantomenetelmien kehittämistä. Se taas johtaa tekniseen kehitykseen ja työtehtävien muutoksiin. KAIKKIA TYÖVAIHEITA EI AUTOMAATIOLLA KORVATA Ponssen tehtaanjohtaja Juha Haverinen on Antilan kanssa samaa mieltä automatisoinnin hinnasta. Metsäkoneiden kokoonpanossa ja muussa valmistuksessa on sellaisia työvaiheita, joita ei voi vielä automaatiolla korvata. – Jos siihen mentäisiin, automaation tulisi olla järeää luokkaa ja se vaatisi kalliita investointeja. Sellainen olisi järkevää vain, jos tuotannon volyymit olisivat todella isoja, Haverinen miettii. – Harvalla autotehtaallakaan on se loppukokoonpanovaihe täysin automatisoitu. Kyllä siellä ihmiset pistävät ovia ja alustaripustuksia paikoilleen.
Tekniikka helpottanut työskentelyä Ponssella ? Tietotekniikka: työhön liittyvät ohjeet ja töiden kiireellisyysjärjestys tietokoneella ? Sähköinen tuotantotaulu: dokumentointi ja häiriöiden seuranta tietokoneella ? Työkalujen tietokoneohjaus: esim. paineiden säädöt ? Automaattivarasto: vähemmän trukkiliikennettä, kun verkolla suojatussa tilassa automaattirobotti etsii tavarat ? Hitsausrobotti: keventänyt työtä poistaessaan käsihitsaajalta pitkät saumat ? Pyörityspöytä: nostaa ja laskee hitsattavaa kappaletta varmistaen hitsaajan hyvän ja turvallisen työasennon ? Hiekkapuhallusrobotti: ei enää kumipuvussa kuumaan kammioon hiekkapuhaltamaan käsin Haverinen korostaa Ponssen strategiaa pitää valmistus ja työpaikat Suomessa. Sen mukaista on toki pyrkiä lisäämään työn tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta ei välttämättä työpaikkojen hinnalla. – Meidän tapauksessamme automaation kehittyminen on liittynyt etupäässä vaikeiden työvaiheiden helpottamiseen. Sillä tavalla investoinnitkin ovat pysyneet järkevässä mittakaavassa. Ponssen pääluottamusmies Heikki Hiltunen ei ole huolissaan CNC-koneistajien tai hitsaajien työpaikkojen katoamisesta. Ponssella käytetään niin isoja tai vaativia komponentteja, että niiden työstämisessä tarvitaan ihmistä tavalla tai toisella. – Ne ovat kalliita susia, jos joku eturunko menee pilalle sen takia, että robotti on koneistanut väärin, pääluottamusmies sanoo. – Vaikka CNC-sorvi on yksinkertainen, työntekijää tarvitaan tarkkailemaan laatua ja valitsemaan ohjelmia. Johtosarjatyöntekijät Eija Mähönen ja Jaana Kallio (taustalla) valmistavat työkseen sähkökeskuksia. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee vajaat 30 koneistajaa ja runsaat 70 hitsaajaa. Hiltusen mukaan sekä koneistajista että hitsareista on koulutettu operaattoreita, jotka auttavat muitakin teknisten ongelmien ratkaisemisessa. – Koulutusväylät voivat avata mahdollisuuksia jopa työnjohtotehtäviin, Hiltunen selittää. Ponssella on useampia hitsausrobotteja erilaisille kappaleille. Tuotteita ja kappaleita suunnitellaan yhdessä ammattihitsaajien kanssa sellaisiksi, että suurin osa hitsaustyöstä voidaan suorittaa robotilla. ONKO HITSAUSTYÖ KUOLEVA AMMATTI? Hitsaajat eivät pidä robottia kilpailijanaan. Robotti tekee tasalaatuista jälkeä. Se on myös ihmistä nopeampi ja tehokkaampi. – Mutta joka paikkaan sen kolvi KOULUTUKSEN KAUTTA ei ylety. Käsihitsaaja tekee työn ahROBOTIN OHJELMOINTIIN taissa ja hankalissa tiloissa, kertoo 38 vuotta hitsarina työskennellyt Vieremän tehtaalla on kokeiltu koKalevi Tikkanen. neistuskeskuksen jättämistä päälle Hänen mielestään yksittäisten yöksi. Tulos oli heikko. Huonoimkappaleiden hitsaamisessa ihminen pana yönä se oli toiminut moitteetmenee vielä konetta edelle. Työt tomasti vain varttitunnin. Laite oli robotille valmistelee edelleenkin seissyt häiriön takia toimettomana hitsaaja. Vain ihminen osaa asetelaamuun saakka, koska paikalla ei Kalevi Tikkanen la levypalat hitsausjigiin oikeisiin ollut ketään korjaamassa sitä. kohtiin, oikeaan järjestykseen ja oikealla tavalla Ensimmäiset hitsausrobotit tulivat Ponsselkiinnitettyinä. le 1990-luvun alussa. Hitsaajien työpaikat eivät peloista huolimatta vähentyneet, mikä on osaltaan johtunut tuotannon kasvusta, mutta myös toimenkuvien laajentumisesta. Hitsaajat ovat päässeet kouluttautumaan robottien ohjelmointitehtäviin. ? Momenttiin vääntävä automaattikone: pulttien ja voimaliitosten kiristämiseen Traktorirungon viimeistelytyöt ennen maalaamoon siirtämistä jäävät aina hitsaajalle. Hiomakoneella sekä paikataan robottihitsauksen lopetus- ja aloituskohtia että pyöristetään kulmakohdista teräviä särmiä pois. Hitsaaja poistaa tukirakenteet ja hitsaa käsin pienemmät osat kiinni. – Roboteista on eniten hyötyä isoissa kappaleissa ja pitkissä sarjoissa. Jos on selkeä ja hyvä kappale, robotti voi hitsata vaikka yöllä, Tikkanen sanoo. – Jos hitsaajan työ katoaa, niin silloin metsäkoneiden rakenteiden täytyy muuttua paljon yksinkertaisemmiksi. Traktoriin tarvitaan suuri määrä korvakkeita ja kiinnikkeitä niin moottorille, vaihdelaatikoille kuin telineillekin, Hiltunen arvelee. 6 15 24.04.2014
16 6 24.04.2014 Mitä high tech on? High tech -käsitteen sisältöä ei voi määritellä yksiselitteisesti. Etlan ja Aalto-yliopiston tutkijan Timo Seppälän mielestä high tech liittyy softan ja älyn roolin kasvamiseen paitsi kaikissa laitteissa myös tuotantoprosesseissa. High tech vaikuttaa kaikkiin tuotteen elinkaaren vaiheisiin. Sama kehityskulku koskee palveluja, joiden luonne saattaa muuttua. Seppälä mainitsee Ponssen metsäkoneisiin saatavilla olevan asiakkaiden huoltosopimuksen ja -palvelun. – Metsäkoneurakoitsija ja huoltopalvelukeskus näkevät etäyhteyden avulla sekä koneen sijainnin kartalla että sen käyttö- ja huoltotunnit. Huollossa havaitaan reaaliajassa jonkin osan käyttötuntien täyttyvän. – Huoltomies nappaa osan mukaansa ja ajaa karttapaikannuksen avulla metsätyömaalle tekemään määräaikaishuollon. Ilman minkäänlaista kontaktia asiakkaaseen. SOFTA EI RIITÄ HIGH TECHIN SISÄLLÖKSI Ponssen tutkimusinsinöörin Pentti Hukkasen mielestä pelkkä automaatio metsäkoneessa on täysin hyödytön ilman toimivaa kokonaisuutta, minkä takia se ei välttämättä riitä high techin sisällöksi. Scorpion-harvesterin tärkeimpiin käänteentekeviin ominaisuuksiin kuuluvat ergonomiaan liittyvät oivallukset. – Kuljettaja istuu nosturin kääntökeskipisteessä, jolloin näkyvyys molemmille puolille konetta ja koko työskentelyalueelle on esteetön. Sijainti takaa, ettei kuljettajaan kohdistu rotaatiosta aiheutuvia kiihdytyksiä. Tietokoneeseen kytketyt anturimoduulit seuraavat runkojen asentoa. Anturimoduuli ohjaa runkojen välisillä hydraulisylintereillä ohjaamon alustaa vaaka-asentoon. Hydrauliikan avulla asetetaan myös renkaiden pintapaineet mahdollisimman samansuuruisiksi. Näin kone pysyy vakaana koko ajan. – Tällaista hydraulisella voimalla toimivaa ja automaattisesti ohjattua mekaanista systeemiä ei ole kukaan tehnyt metsäkoneeseen aikaisemmin. – Scorpionista tekee high techiä nimenomaan kokonaisuus, josta ei voi ottaa mitään pois, Hukkanen sanoo. Ponssen kaltaisissa konepajoissa high tech tarkoittaa älyn tuomista perinteisiin konepajatuotteisiin, jolloin myös tuotannon automaatioaste nousee, näkee tutkija Timo Seppälä. ONKO HIGH TECH ARVOKKAAMPAA? VALMIUKSIA SELVIYTYÄ VAATIVAMMISTA TÖISTÄ Myös Metalliliiton tutkijan ja Murikka-opiston opettajan Jouko Reijosen mukaan high techin käsitettä pitäisi laajentaa mikrosirujen ja tietokone-ohjelmien ulkopuolelle. Tällaisiin tuotteisiin voivat kuulua niin vettä hylkivät tekstiilit kuin pitopohjasuksetkin. High tech käsitteenä luo mielikuvan korkean tason osaamisesta. Onko työ high techin parissa arvostettavampaa tai haastavampaa kuin tavallisen duunarin työ? – High tech ja työn vaativuus ovat kaksi eri asiaa, Reijonen viittaa tehtyihin tutkimuksiin. Monissa korkean teknologian tuotteiden huoltoon ja ylläpitoon liittyvissä työtehtävissä vaatimukset epäilemättä nousevat. Mutta nähtävissä on myös päinvastainen kehitystrendi. – Kun työssä käytettävän tekniikan ansiosta automaatioaste nousee, työn vaativuustaso alkaa laskea. Automaatiovaiheiden välissä olevat työjaksot joudutaan tekemään edelleenkin käsin. – Siirtelyä, kappaleen vaihtamista ja asetteluja. Monien mielestä sellainen on yksinkertaista työtä, Reijonen kuvailee. Metalliliiton vuoden 2011 jäsenkyselyn perusraportissa 67 prosenttia vastanneista arvioi ammattitaitovaatimusten kasvaneen. Heistä kuitenkin vain 12 prosenttia katsoo tarvitsevansa lisäkoulutusta. Mutta niiden jäsenten määrä, joilla on valmiuksia selviytyä vaativammistakin tehtävistä, on kohonnut 40 prosenttiin. – Kyse on organisoinnista. Jos entinen työ poistuu tai marginalisoituu, voidaan työntekijälle antaa uusia vastuita ja muotoilla hänen työnsä uudelleen. Reijonen on ollut urallaan mukana yli sadassa yrityksen kehittämishankkeessa. Projekteissa pyrittiin rakentamaan työorganisaatioita sellaisiksi, että työntekijöiden osaaminen ja henkinen kapasiteetti saatiin otetuksi täyteen käyttöön. – Tavoitteenamme oli turvata myös yrityksen menestyminen kasvattamalla tuottavuutta sekä lyhentämällä toimitus- ja läpimenoaikoja. Samaan aikaan työtehtäviä voitiin muuttaa vaativammiksi. a Ali-Yrkkö, Jyrki. 2013. Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkostoissa. Taloustieto Oy (ETLA B257) Frey, C. B., & Osborne, M. A. (2013). The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? OMS Working Papers, September 18. Nikulainen, Tuomo & Ali-Yrkkö, Jyrki & Seppälä, Timo. 2011. Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden uudistajana. (Teknologiateollisuus – Tekes – Etla) Taloustieto Oy Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri. 2014. Computerization Threatens One Third of Finnish Employment. ETLA Brief N:o 22. Saviluoto, Jukka. 2012. Peli kovenee, odotukset kasvavat. Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 2011 perusraportti. Suomi kuuluu EU:n innovaatiojohtajiin. www.tekes.fi
SELVIYTYJÄ ToISET SELVIYTYVÄT mISTÄ VaaN Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exalter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, Exalter2 – parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exalter2 on mukava, hyvännäköinen ja suojaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Jalas® 9508 / S3 SRC HRO lt w w w. e x a er2.c om The nexT sTep. Saat lisätietoja JALAS ® Exalter²-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi?•?www.exalter2.com
18 TEKSTI JOHAN LUND KUVA PATRIK LINDSTRÖM 6 24.04.2014 TOIMIJA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Ulf Heimberg TYÖPAIKKA Ruukki Metals, Lappohjan tehdas TYÖNTEKIJÖITÄ yhteensä 100 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT työsuojeluvaltuutettu 1987–, työhuonekunnan puheenjohtaja 2003–, Raaseporin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (sd.) 2013– Palkansaajien äänen täytyy kuulua – myös Euroopassa Jos haluaa olla mukana päättämässä, täytyy olla siellä, missä päätökset tehdään. Muuten joku muu päättää puolestasi. Tämän tietää Ruukki Metalsin työsuojeluvaltuutettu Ulf Heimberg. Hän on puolustanut ay-liikkeen arvoja jo kymmeniä vuosia niin työpaikallaan kuin politiikassa. – Olin työsuojeluvaltuutettuna myös edellisessä työpaikassani ennen kun aloitin Rautaruukin Lappohjan tehtaalla vuonna 1987. En ole ollut työsuojeluvaltuutettuna kuitenkaan yhtäjaksoisesti. Välillä toimin pääluottamusmiehenä, mutta viihdyn paremmin tässä roolissa. Heimbergin edellinen työpaikka oli perinteikäs saha, joka lakkautettiin 1980-luvun lopussa. Siellä hän joutui parrasvaloihin edustaessaan ammattiosaston puheenjohtajana työntekijöitä sekä työpaikalla että mediassa. Uutiset herättivät suuren huomion, sillä sahateollisuuden rakennemuutos iski vähän ennen 1990-luvun lamaa, jolloin moni muukin yritys joutui laittamaan lapun luukulle. – Se ei ollut erityisen mukava kokemus. Mutta silloin sain selvän kuvan siitä, miten ja kenen ehdoilla yhteiskunta toimii ja miten sellaisissa olosuhteissa voi puolustaa etujaan. TYÖSUOJELU SYDÄMEN ASIA Kenellekään ei jää epäselväksi, että työsuojelu on Heimbergille sydämen asia. – Me teemme paljon enemmän kuin olisi pakko. Olemme käynnistäneet turvallisuuskampanjoita, joissa tehdään tarkempia turvallisuuskierroksia. Esimerkiksi viime viikolla otimme kuvia riskialttiista paikoista nähdäksemme ne uudella tavalla. Tärkeintä työsuojelua on keskustelevan ilmapiirin luominen. Se antaa mahdollisuuden muutoksiin ja parannuksiin. Tällaisen ilmapiirin luominen työntekijöiden ja työnjohdon välille voi olla kuitenkin työlästä. – Sellainen kulttuuri on kuin hitaasti kääntyvä öljytankkeri. Vaikka kurssi on selvä, kulkuväylälle ilmaantuu esteitä, jotka on kierrettävä ennen kuin päämäärä tavoitetaan. AY-LIIKKEEN ARVOT POLITIIKASSA Muitakin ay-liikkeelle tuttuja arvoja nousee esiin Heimbergille tärkeissä kysymyksissä. Hänen mukaansa politiikka sulautuu ay-ajatteluun, ja päinvastoin. – Luottamusmiehet ja muut liitoissa aktiiviset tuovat mukanansa oikeudenmukaisen ajattelutavan, joka on arvokas päätöksentekoprosessis”Keskusteleva sa, Heimberg toteaa. Heimbergin kiinnostus politiikkaa kohtaan heräsi jo varhaisessa vaiheessa. Hän oli mukana koululaispolitiikassa Helsingissä 1970-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä kiinnostus kasvoi ilmapiiri antaa ay-toiminnan ja Työväen sivistysliiton kautta. mahdollisuuden TOUKOKUUSSA Vuodet 1983–1987 Tenholan Kansalaisopiston EUROOPAN SUUNTA muutoksiin.” johtokunnassa toimivat lopullisena ponnahRATKEAA duslautana kunnallispolitiikkaan. ? Kevään europarlament– Minut valittiin vuonna 1989 Tenholan tivaaleissa ratkaistaan, kunnanvaltuustoon. Se oli itsenäisen Tenholan ketkä hallitsevat ja päättävät tulevina vuosina viimeinen valtuustokausi ennen kuntaliitoksia, Euroopassa. Pöydällä on tärkeitä asioita, jotka ensin Tammisaareen ja sitten Raaseporiin.Ura kunnallispoliitikkona ei käynnistynyt kitkatta. koskettavat meidän työelämäämme ja arkipäiväämme Suomessakin. Heimberg huomasi nopeasti, etteivät koulu – Tärkeintä on, että palkansaajien ääni kuuaikojen kokemukset auttaneet häntä valtuuluu päätöksentekopöydissä. Nyt päätetään tettuna. Euroopan teollisuuden ja terveydenhoidon – Valtuustoon valituksi tuleminen ilman tulevaisuudesta. Kyse on meidän tulevaisuuminkäänlaista kunnallispoliittista kokemusta destamme. johti turhautumiseen. Luulin, että kokemukSuomen palkansaajakeskusjärjestöt SAK, sistani koululaispolitiikasta olisi hyötyä, mutta STTK ja Akava ovat nyt ensimmäistä kertaa kamkouluissa ei puhuttu kunnallisista tai valtapanjoineet yhdessä jäsenten äänestysvilkkauden kunnallisista poliittisista kysymyksistä. Silloin tapetilla olivat maailman isot asiat kuten Vietlisäämiseksi. Heimbergin mukaan kampanja on namin sota. tervetullut, sillä viime EU-vaaleissa vain 40 prosenttia suomalaisista kävi vaaliuurnilla. Heimberg ei antanut uusien kuvioiden kuiJoidenkin mielestä ay-liike ja politiikka tulitenkaan lannistaa, vaan hän on jatkanut kunsi pitää erillään. Liittojen kannanottoja yhteisnallispolitiikassa tähän päivään asti. Ansioihin kunnallisiin kysymyksiin arvostellaan säännölkuuluvat valtuustopaikat Tenholassa, Tammisaaressa ja Raaseporissa, kaksi vuotta Tammilisesti. Tätä kritiikkiä Heimberg ei sulata. saaren kaupunginhallituksessa, yksi jakso val– Haluaisin muistuttaa heitä, joiden mielestä ay-liikkeen ei kuulu sekaantua vaaleihin, että tuuston toisena varapuheenjohtajana sekä yksi ay-liike ei pyri nostamaan esiin tiettyjä henkijakso Raaseporin kaupunginhallituksen puheenlöitä. Ay-liike nostaa esiin liikkeen ja ehdokkaijohtajana. Tällä hetkellä hän toimii valtuuston den yhteisiä arvoja. a ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Heimbergin tavoitteet ovat pysyneet samoina koko poliittisen uran ajan, jota ovat leimanneet huono taloustilanne ja isot säästöt. Oikeudenmukainen terveydenhoito on ollut yksi tärkeimmistä asioista, joita hän on halunnut ajaa. – Kenen kuuluu järjestää hoito? Harvat EU-VAALIT 2014 miettivät, mihin rahat päätyvät, kun viidenEuroopan parlamentti on maailman suurin kympin setelillä maksaa lääkärillä. Jäävätdemokraattisesti valittava parlamentti. Se on ainoa kö verorahat Suomeen vai häviävätkö ne EU-toimielin, johon valitaan edustajat suorilla vaaleilla. Parlamentti koostuu 751 edustajasta, joista 13 on Suomesta. johonkin veroparatiisiin? Ennakkoäänestys on 14.–20.5. ja vaalipäivä 25.5.
19
Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava Tiivisrakenteinen memory foam tukee käyttäjän jalkaa ehkäisten nilkkavammoja ja pehmentäen ja vaimentaen ulkopuolisia iskuja. ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Fe Fe Planar Sweet S3 Fe Planar 1 S3 42-52181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Planar 2 S3 Planar Soft 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC 42-12132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 42-12132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com
Statiivi Fe Planar 3 S3 42-52135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC
22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 6 24.04.2014 N Ä K E M YS LAKKOILLAANKO SUOMESSA LIIKAA? JANNE METSÄMÄKI: Ei Suomessa Edunvalvontajohtaja JANNE METSÄMÄKI SAK Miten neuvottelujärjestelmää uudistetaan? liikaa lakkoilla. Lakkojen määrä on laskenut vuosikymmenien aikana kansainvälisestikin verrattuna aika matalalle tasolle. Työntekijät menevät lakkoon vain hyvästä syystä. Silloinkaan lakko ei ole päätavoite vaan se, että asiat saataisiin ratkaistua. RISTO ALANKO: Kyllä meillä lakkoillaan liikaa. Esimerkiksi laittomien lakkojen lukumäärä on meillä pohjoismaalaisittain korkea. Niissä tyypillinen piirre on, että ne keskittyvät tiettyihin yrityksiin tai toimipaikkoihin. Tukitoimenpiteissä uhat ovat yleensä kohtuuttomia kiistaan nähden ja kohdistuvat usein kolmansiin, ulkopuolisiin tahoihin. HYVÄKSYTKÖ TUKILAKOT? METSÄMÄKI: Tukilakko kuuluu meidän järjes- ? Työntekijät menevät lakkoon vain hyvästä syystä. ?Tukilakko kuuluu järjestelmäämme ja on laillinen. ? Haluamme kehittää järjestelmää, emme romuttaa sitä. telmäämme ja on laillinen. Joissakin tilanteissa on tarpeen pystyä sitäkin kautta vaikuttamaan asioihin. Tukilakkoja käytetään kuitenkin aika harkitusti. Jos on kysymys työntekijöiden keskeisistä oikeuksista jollakin alalla, silloin voidaan yrittää vaikuttaa myös toisen alan asioihin. Se on ihan hyväksyttävää. ALANKO: Meillä on sellainen kummajaisuus, että ammattiliitto voi kohdistaa ns. myötätuntotyötaistelun myös toisen sopimusalan tukemiseksi. Liitot voivat tehdä myös viime syksyn kaltaisia ”kaveria ei jätetä” sopimuksia riippumatta siitä, että työrauhasta on jo sovittu työehtosopimuksella kolmannen osapuolen kanssa. Tukilakko on aina periaatteessa väärä. Tuen voisi ilmaista muutenkin kuin kytkemällä ulkopuolisen osapuolen mukaan ja aiheuttamalla sille vahinkoja. Pitäisi ainakin katsoa, minkälainen ulkopuolisten oikeusturva on konfliktiin nähden. Sitä olisi syytä suojella. Aika monessa muussa maassa tämän tyyppistä kytkentää ei saa tehdä. PITÄISIKÖ LAKKOSAKKOJA KOROTTAA? METSÄMÄKI: Ei niitä ole tarpeellista korottaa. Lakkosakkoihin tehdään indeksitarkistukset säännöllisin väliajoin. ALANKO: Ilman muuta pitäisi korottaa, koska niistä puuttuu kytkentä toimenpiteen aiheuttamaan vahinkoon. Lakkosakkoja tai hyvityksiä tuomitaan vain laittomiksi todetuista toimenpiteistä. PITÄISIKÖ TYÖRAUHAJÄRJESTELMÄÄ UUDISTAA? METSÄMÄKI: Järjestelmää on hyvä uudistaa, mut- ta työtaisteluoikeuteen ei tarvita rajoituksia. Esimerkiksi työehtosopimuksilla kikkailusta ja sopimusshoppailusta pitäisi päästä eroon. ALANKO: Työrauhajärjestelmää kannattaa ilman muuta uudistaa. Se on molempien osapuolien etu. Työrauhan ennakoitavuus on arvo sinällään sekä investointien että suomalaisen työmarkkinaelämän toimivuuden kannalta. Työtaisteluista jää aina muutakin kuin se välitön vahinko. PITÄISIKÖ ALIPALKKAUS KRIMINALISOIDA? METSÄMÄKI: Alipalkkaus pitäisi kriminalisoida. Nythän järjestäytymättömältä työnantajalta saadaan perittyä maksamattomat palkat vasta pitkien aikojen päästä, mutta työnantajalle ei tule mitään rangaistusta. Vaikka alipalkkaa maksava työnantaja tavallaan varastaa työntekijältä, siitä ei tule mitään sanktiota. Kriminalisointi voisi ennaltaehkäistä alipakkaustilanteita. ALANKO: Alipalkkauksestahan määrätään jo nyt esimerkiksi hyvityssakkoja tai vahingonkorvauksia. Jos puhutaan ns. riistämisestä tai kiskonnasta, ne on itsessäänkin kriminalisoitu. TARVITAANKO LIITOILLE OMA KANNEOIKEUS? METSÄMÄKI: Kanneoikeus voisi olla liitoille yksi tapa hoitaa epäkohtia, joissa työntekijöille ei makseta sopimusten mukaista palkkaa tai työehdot eivät ole muuten kunnossa. Kanneoikeuden avulla voitaisiin helpommin hoitaa myös isomman porukan asioita eikä tarvittaisi aina valtakirjaa. Sillä voitaisiin puuttua myös ulkomaalaisten työntekijöiden ongelmiin, jos heille ei ole maksettu sopimuksen mukaisia palkkoja.
ALANKO: En ole kanneoikeuden kannalla. Ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus, joka olisi irrallaan asianomaisen työntekijän halusta, ei oikein sovi meikäläiseen oikeusjärjestelmään. Ammattiliitot ajavat tälläkin hetkellä paljon kanteita. Tämä perustuu siihen, että liiton jäsenet antavat asioiden ajamisen niiden tehtäväksi. MIKSEI TYÖTUOMIOISTUIN TUOMITSE KOSKAAN TYÖNANTAJIA? METSÄMÄKI: Sinne on jostakin syystä muotoutunut tällainen käytäntö, johon pitäisi saada muutos. Kyllä myös sopimuksia noudattamattomat tai rikkovat työnantajat pitäisi tuomita. ALANKO: Kyllä työtuomioistuin tuomitsee, jos sopimuksia on rikottu. Tämän tyyppisiä rikkomuksia ei kuitenkaan käytännössä tapahdu kovin paljon. Korjausta vaativia erimielisyyksiä ratkotaan ensin liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa, joissa ne pyritään korjaamaan. Jos niissä ei onnistuta, vasta silloin mennään työtuomioistuimeen. PITÄISIKÖ ERIMIELISYYKSIEN RATKOMISTA TYÖPAIKOILLA KEHITTÄÄ? METSÄMÄKI: Pitäisi pyrkiä siihen, että asioita voi- taisiin ratkoa jo ennalta. Pitäisi välttää tilanteita, joissa vain työnantajan sana painaa. Sopimuksen tulkinnassa pitäisi katsoa asioita yhdessä. Näin voitaisiin välttää työnantajienkin paheksumia lyhyitä ulosmarsseja. ALANKO: Kyllä sitä kannattaisi kehittää. Riitoja ja erimielisyyksiähän tulee tulkintakysymyksistä tai väärinymmärryksistä. Tarvitaan koulutusta ja yhdenmukaista neuvontaa. Jos riitoja syntyy, liitoilla pitää olla valmiutta avustaa työpaikkoja ennen varsinaisten erimielisyysmuistioiden kirjoittamista. Kannatan lisäpanostusta tähän. MITEN NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄÄ PITÄISI UUDISTAA? METSÄMÄKI: Kun paikallinen sopiminen on li- sääntynyt, järjestelmää pitäisi kehittää niin, että työntekijöiden edustajille saadaan enemmän tiedonsaantivaltuuksia ja tasapuolisempi asema. Tärkeintä on, että sopimuksia noudatetaan ja työnantajat eivät rikkoisi niitä omilla tulkinnoillaan. Sopimuksissa pitäisi olla tulkintasääntöjä ja liittojen edustajat voisivat olla enemmän mukana näissä tulkinnoissa. Nythän tulkintaetuoikeus on aina työnantajalla. Pitäisi etsiä muutosta, jossa ei mentäisi automaattisesti työnantajan tulkinnan mukaan. Tilanteet pitäisi katsoa ensin yhdessä ja hakea ratkaisut vasta sen jälkeen. Haluamme kehittää järjestelmää, emme romuttaa sitä. ALANKO: Neuvottelujärjestelmän tarkoitus on palvella suomalaista kansantaloutta, työntekijöitä, työllisyyttä ja yrityksiä niin, että työmarkkina-asioita voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin. Työrauhan ja neuvotteluratkaisun aikaansaaminen ilman konfliktia on hyvä tavoite. Sovittelujärjestelmään pitäisi kuitenkin kytkeä avointa sektoria edustavien tahojen linjanmääritysroolin vahvistaminen. Päänavaukset pitäisi neuvotteluissa hakea avoimen vientisektorin kustannuskantokyvystä. LÖYDÄTTEKÖ TE YKSIMIELISYYDEN? METSÄMÄKI: Toivon, että neuvotteluissa löytyy yhteisiä näkemyksiä. ALANKO: Toivottavasti löydämme. Tavoitteena on parantaa yhteisen pelikentän toimivuutta. Intressi on molemminpuolinen. NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN Työmarkkinajärjestöjen työryhmä arvioi neuvottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014 loppuun mennessä. Tarkastelussa ovat työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen, rikkomisesta seuraavat sanktiot, sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkaisumenetelmät sekä palkankorotukset sopimuksettomilla aloilla. Työllisyys- ja kasvusopimus 25.10.2013 Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki Varatoimitusjohtaja RISTO ALANKO Teknologiateollisuus ? Lakkosakkoja pitäisi korottaa. ? Tukilakko on aina periaatteessa väärä. ? Tavoitteena on parantaa yhteisen pelikentän toimivuutta. 6 23 24.04.2014
24 T YÖ T I L A Auto-Patu, Kemi, 21. maaliskuuta KUVA JAAKKO HEIKKILÄ
25
26 TEKSTI TARJA AHOKAS 6 24.04.2014 Haetko töihin ydinvoimalan huolto- ja kunnossapitohommiin, mutta edellisessä asentajan työssäsi satuit puhumaan enemmän kuin oli sallittua? Vai mielitkö työtä kaivoksen valvomosta, mutta menneisyyttäsi nakertaa väkivallasta kielivä lähestymiskielto? Askarruttaako takavuosina saatu tuomio liikennerikkomuksesta, mutta haluaisit silti töihin sataman logistiikkapuolelle? Kaikissa tapauksissa voit olla lähes varma, että sinusta tehdään turvallisuusselvitys. Sen jälkeen työn saanti voi olla kyseenalaista. Turvallisuusselvitys voi viedä työpaikan n Työntekijöistä tehtyjen eriasteisten turvallisuusselvitysten määrää ei tiettävästi tilastoida missään, mutta monella työpaikalla on tuntuma niiden lisääntymisestä. Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius uskoo, että liiton jäsenkunnasta tehdään useimmiten niin sanottu suppea turvallisuusselvitys, mikäli työtehtävät sellaista vaativat. Suppean selvityksen lisäksi laki sallii myös perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen. – Metallin jäsenistä tehdyt selvitykset ovat ilmeisesti sujuneet pääosin ilman ongelmia, koska en itse ole kymmenen vuoden urani aikana törmännyt epäselvyyksiin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, Helenius sanoo. Heleniuksen mainitsema poikkeus koski pääurakoitsijan käyttämän alihankkijan puolalaisia työntekijöitä, joilta vaadittiin turvallisuusselvitys. Tietojen saaminen Puolasta ei kuitenkaan onnistunut, joten työntekijät jouduttiin lennättämään takaisin kotimaahansa. Suomalaisesta työntekijästä tehtävää turvallisuusselvitystä säätelee tiukasti jo vanhanaikaiseksi arvosteltu, vuodesta 2002 voimassa ollut laki. Suppean turvallisuusselvityksen pyytää aina työnantaja työntekijän kirjallisella suostumuksella. Itse selvityksen tekee paikallispoliisi käytössään olevien rekistereiden perusteella. Kymmenen vuotta voimassa oleviin rekistereihin kirjataan muun muassa vankeustuomiot sekä rikoksiin osallistumiset tai niistä epäilyt, kuten liikennerikkomukset, sakot, lähestymiskiellot, näpistykset, varkaudet ja pahoinpitelyt. – Tämän jälkeen on työnantajan harkinnassa saako hakija työpaikan vai ei. Eli työnantaja voi yksipuolisesti päättää, missä määrin mahdolliset rekisterimerkinnät vaikuttavat itse työn tekemiseen ja työntekijän luotettavuuteen. Työnantaja on lisäksi velvollinen hävittämään saamansa tiedot kahden vuoden kuluttua. Heleniuksen arvion mukaan perusmuotoinen ja laaja turvallisuusselvitys ovat harvinaisia Metalliliiton työntekijöiden keskuudessa. – Luulen, että mikäli työnhakija hakee arkaluontoiseksi luokiteltua tietoa sisältäviä töitä esimerkiksi jalostamoista tai ydinvoimalasta, hänen kohdallaan tutkitaan, löytyykö menneisyydestä savuavia jälkiä. Jälkiä etsivät tällöin paikallispoliisin asemesta muun muassa pääesikunta ja suojelupoliisi. NÄENNÄISTÄ AVOIMUUTTA Myös työntekijällä on oikeus saada häntä koskevat suppean turvallisuusselvityksen tiedot itselleen. Yksi voimassa olevan lain salaperäisyyttä ruokkiva hämäryys liittyy sen näennäiseen avoimuuteen: osapuolilla on samat tiedot, mutta laki kieltää heitä keskustelemasta asioista keskenään. – Tässä on selvä pelotevaikutus. Toisaalta, jos työntekijällä ei ole mitään salattavaa, ei hänellä ole myöskään mitään pelättävää, SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo. Koskinen pitää vielä voimassa olevaa lakia vanhakantaisena, mutta sen kanssa on elettävä ennen uuden lain voimaantuloa. – Tämän lain suhteen Suomi matkustaa jälkijunassa moneen muuhun maahan verrattuna. Uuden lakiesityksen vuosia kestänyt muotoileminenkin oli työntekijäpuolelle melko hankalaa. Neljän vuoden aikana esittelijät ja valmistelijat vaihtuivat ja lähtöruutuun palattiin useaan otteeseen. Lähtökohta oli aina, että työnantajapuoli halusi itselleen kaikki oikeudet. Lisäksi ylläpidettiin kaksinaista ajattelua, jonka mukaan työnantajat pitivät ulkomaista työvoimaa riskinä, mutta kannattivat silti vuokratyövoiman käyttöä. Ay-liikkeen juristina Koskinen näkee uudessa laissa hyvänä sen, että työnantajat ja työntekijät voivat jatkossa puhua selvityksistä keskenään. Huonona puolena on edelleen halpatyövoiman käytön mahdollisuus. Krp:n ”musta lista” mukaan tiedon jakoon TURVALLISUUSSELVITYSLAKI Uusi lakiesi tys turvallisuusselvityksistä tuo mukanaan paljon muutoksia, mutta esimerkiksi suppea turvaselvitys säilyy työnhakijan kannalta pääosin nykyisellään. Oikeusministeriön erityisasiantuntija Leena Vettenranta uskoo, että eduskunta käsittelee lakiesitystä ennen kesää. Samaa mieltä on ministeriön lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin. Perustuslakivaliokunta on jo hyväksynyt lain ja parhaillaan sitä käsitellään hallintovalio kunnassa. – Turvallisuuteen liittyvissä asioissa laki nostaa Suomen suurin piirtein samalle tasolle kuin muut Pohjoismaat, sillä siinä on huomioitu sellaiset uhkatekijät, joita nykyisessä laissa ei ole. Muutokset liittyvät muun muassa suojelupoliisin ja pääesi kunnan työnjakoon sekä viranomais toimintaan, Wallin sanoo. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suojelupoliisilla olisi pääesikuntaan verrattuna enemmän painoarvoa. Viranomaistoiminta puolestaan takaa sen, ettei samasta henkilöstä tehdä turhaan päällekkäisiä ja useita selvityksiä, vaan niitä varten perustettaisiin rekisteri, josta selvitystä vaativat tiedot ja ajankohdat löytyvät helposti. Täysin uusi rooli lakiesityksessä on keskusrikospoliisilla. Vladimir Putinin myötä taannoin julkisuuteen noussut krp:n rikok sista epäiltyjen rekisteri on jatkossa käytössä turvallisuusselvitysten tekemisessä. Tämä ei miellyttäne esimerkiksi terästehtaas sa trukkikuskina työskentelevää moottori pyöräilyä harrastavaa työntekijää. – Tavallisella moottoripyöräilyä harrasta valla ei ole syytä pelkoon. Keskusrikospolii sin epäiltyjen listalla on etupäässä sellaisia henkilöitä, jotka ovat yhteydessä tavalla tai toisella organisoituun järjestäytyneeseen rikollisuuteen, Wallin rauhoittelee. – Tältä osin esityksessä on aukko. Tosin nykyisin suuret, tunnetut ja arvostetut yritykset pitävät itse huolta työntekijöidensä turvallisuusselvityksistä. Ongelmaksi jäävät edelleen pienet alihankkijat, joiden työvoimaa suurten urakoitsijoiden on melko mahdotonta valvoa, Koskinen sanoo. a
vanne pyörii, dynamon magneetit synnyttävät johtimessa pyörrevirtaa. Pyörrevirralla puolestaan on oma magneettikenttänsä, jonka avulla dynamo tuottaa sähköenergiaa. Ilmiö toimii myös alumiinisissa ja magnesium pitoisissa vanteissa. Vannemateriaalin ei tarvitse olla magneettinen, kunhan se vaan johtaa sähköä. Tälle vuodelle luvatussa Magnic Light iC -versiossa on myös mikroprosessori, joka optimoi virrankulutusta eri pyöräilynopeuksilla. Lisäksi siinä on kondensaattori, jonka ansiosta valot palavat myös pyöräilijän pysähtyessä. Magnic Light voitti viime vuonna urheilu välinealan kansainvälisen ISPO-palkinnon vuoden parhaasta polkupyörien lisävarusteesta. WWW.RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA.FI HO I! WWW.HELSINGINTAIDEMUSEO.FI KSÄY YÖ WWW.LIIKENNETURVA.FI HAE: PÄÄN MUKAAN ... ja paina muistoksi vaikkapa kassi. OT A TEKNOLOGIAN HINTA Jos kaksi vuosi kymmentä sitten olisi halunnut kaiken sen toiminnallisuuden ja tehon, mitä nykyaikainen älypuhelin tarjoaa, hintalappu olisi ollut noin 2,5 miljoonaa euroa. Nykyisin älypuhelimen saa muutamalla sadalla eurolla. TechPolicyDaily-sivustolla on laskettu, mitä älypuhelimen perusominaisuudet oli sivat maksaneet vuonna 1991. Esimerkiksi keskitason iPhonessa on 32 gigatavua flashmuistia, joka nykyisin maksaa noin 40 senttiä per gigatavu. Vuonna 1991 gigatavun hinta oli noin 32 600 euroa, joten iPhonen muisti olisi maksanut reilut miljoona euroa. Älypuhelimen mikroprosessori on yli 1 200 kertaa tehokkaampi kuin parhaimpien kahden vuosikymmenen takaisten pöytä tietokoneiden prosessori. Moinen teho olisi maksanut vuonna 1991 noin 450 000 euroa. iPhonen ja vastaavien älypuhelinten tieto liikennekapasiteetti on vähintään 10 000 ker taa suurempi kuin vuoden 1991 matkapuhelin ten. Sen aikaisin hinnoin älypuhelimen kapasi teetti olisi maksanut hiukan yli miljoona euroa. Ja silti älypuhelimet tuntuvat nykyisin turhan kalliilta. 13.7. asti ... oikeanlainen ja pidä sitä oikein. WWW.ALKO.FI HAE: AVAA KUOHUVIINI VAROEN PYÖRÄILY Poljetko pyörällä, jonka lampun dynamo hinkkaa rengasta vasten ja vie osan voimistasi? Vai onko pyörässäsi nykyaikaisempi napadynamo, joka sekin kuluttaa lihasvoimiasi? Saksalainen keksijä Dirk Strothmann toi toissavuonna markkinoille Magnic Light -dynamon, joka ei kosketa rengasta lainkaan eikä siis aiheuta polkijan voimia kuluttavaa kitkaa. Kitkattomia dynamoja on toki ollut aiemminkin. Ne ovat kuitenkin perustuneet pyörän vanteeseen kiinnitettyihin magneetteihin, jotka ovat renkaan mukana pyöriessään synnyttäneet generaattorina toimivassa dynamossa sähkövirtaa. Magnic Lightissa magneetit sijaitsevat itse dynamossa. Kun johtimena toimiva renkaan Älyttömän kallis älypuhelin CHAPLIN KUVISSA ...korkista, pohjan pyöritys – silmät säästyvät. INNOSTAMINEN MOTIVOINTI ASIANTUNTIJUUS TILANTEIDEN HALLINTA ON . T S A S TTIOEN2.–6.6 A M M A TAMIN JOH TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O LAITA HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Polkupyörille kitkaton dynamo 6 24.04.2014 Syötkö terveellisesti? O TE YHTEISKUNTALUOKAT Usein väitetään, että Suomi ei ole enää luokkayhteiskunta. Suuri- ja pienituloi simman viidenneksen lapsista kolmannes kuitenkin päätyy aikuisina samalle tulotasolle kuin vanhem pansa myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulotaso periytyy voimakkaimmin nimenomaan pieni- ja suurituloisissa perheissä. Tämä käy ilmi suomalaisten tutkijoiden Social Forces -lehdessä hiljattain julkaistusta artikkelista. Pienituloisten perheiden lapsista vain noin joka kymmenes on kolmikymppisenä kivunnut suurituloiseksi. Suurituloisten lapsista taas yli kolman nes on itsekin suurituloinen kolmikymppisenä. Pienituloisten lapsilla on nelinkertainen riski päätyä pienituloisiksi verrattuna suurituloisten lapsiin, tutkijaryhmään kuulunut Outi Sirniö kertoo Yliopisto-lehdessä. Tutkimus koski vuosina 1973–76 syntyneitä suomalaisia, joiden tulotasoa 29–32-vuotiaina verrattiin heidän vanhempiensa tulotasoon, kun lapset olivat 13–16-vuotiaita. Miehillä vanhempien tulo- ja koulutustaso vaikuttavat naisia enemmän omaan tulotasoon. Naisilla oma koulutustaso vaikuttaa tulotasoon voimakkaammin kuin miehillä. Kouluttautuessa perhetaustan vaikutus heikke nee, mutta ei katoa kokonaan, Sirniö toteaa. Pienituloisten lapsilla myös työttömyyden, yksin huoltajuuden ja yksin asumisen vaikutus tulotasoon on voimakkaampi kuin suurituloisten lapsilla. Koko naan suurituloistenkaan perheiden lapset eivät välty noiden tekijöiden vaikutukselta tulotasoonsa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että pieni tuloisimman viidenneksen lasten on vaikeampi kivuta ylemmälle tulotasolle kuin ylemmän tulotason lasten on pudota alemmalle. Alaspäin pääsee tämän päivän Suomessakin helpommin kuin ylöspäin. Suomalaiset päätyvät tasa-arvoiseksi väitetyssä hyvinvointiyhteiskunnassamme suurella todennäköisyydellä samalle tulotasolle kuin vanhempansa. Etenkin pienija suurituloisimpien perheiden tulotaso periytyy usein lapsille. OP I KOONNUT JORMA T. MATTILA Tulotaso periytyy TEKEMINEN ... miten johdetaan vapaaehtoista porukkaa. 27 TIEDE
28 TEKSTI JAAKKO TEKSTI TAKALAINEN TERHI FRIMANKUVAT KUVATILKKA ARI KORKALA HEINO 6 24.04.2014 Vienti Venäjälle kannattaa katsoa Ukrainan kriisi ei haittaa parkanolaisen Koparin tulevaisuudennäkymiä. Pääluottamusmies Simo Paavilainen on iloinen isosta Venäjän-kaupasta, joka on samalla ekoteko. Naapurimaassa on mahdollisuuksia suomalaisille konepajoille, sillä uudistamisen tarvetta on ja uudet trenditkin puhaltavat. ? Parkanolaisen konepajan Kopar Oy:n tilanteeseen Ukrainan kriisi ja Venäjän heikentynyt taloustilanne ei ole onneksi vaikuttanut. Vasta solmittu 1,3 miljoonan euron kauppa on keskisuurelle yritykselle iso ja tärkeä, ja kauppatuotteet ovat yrityksen keskeistä ydinosaamista. Samalla konepaja pääsee lähemmäs yhtä tavoitettaan, siirtymistä alihankkijan roolista omien tuotteiden valmistajaksi. Nyt Koparin tuotannosta 80 prosenttia on omaa tuotantoa. Kopar toimittaa venäläisen E. ON Russian Berezovskayan voimalaitoksille tuhkankäsittelylaitteita ja kuljettimia. Siperiassa sijaitsevan kivihiilivoimalaitoksen tuhkaa on aiemmin kuljetettu sekoittamalla se veteen ja siirtämällä pumpuilla nesteenä järveen. Ajan myötä voimaloiden lähimaastoihin on kasvanut valtavia tuhkajärviä. Nyt laitosten tuhkankäsittelyä muutetaan kuiviksi ja ympäristöystävällisiksi prosesseiksi. Kopar valmistaa Siperiaan tuhkankäsittelyssä tarvittavia mekaanisia ja paineilman avulla toimivia kuljetus- ja purkulaitteita sekä siiloja. Voimaloiden prosesseissa syntyvä, kattilan alta otettava kuuma pohjatuhka on jäähdytettävä, sen kivettymät on murskattava ja tuhka siirrettävä siiloihin ja kuljetuskontteihin. Kaasujen mukana lähtevä hienojakoinen lentotuhka erotellaan sähkösuotimilla ja siirretään paineilmalla varastosiiloihin. Berezovskayan hiilivoimalan tehokkuus on tarkoitus nostaa 1 600 megawatista 2 400 megawattiin. Uudella kauppakumppanilla on viisi voimalaitosta, jotka ovat kaikki modernisoinnin tarpeessa. Venäjällä on paljon vanhoja, noin 30–40 vuotta sitten rakennettuja voimaloita, joten kunnostamista riittää. Tilaus Venäjältä on päänavauksena iso juttu, nämä ovat meille nyt hyviä oppivuosia, kertoo Koparin pääluottamusmies Simo Paavilainen. – Päänavauksena tämä on iso juttu. Tulevaisuus näyttää nyt mukavalta, pääluottamusmies Simo Paavilainen toteaa. Isointa iloa kaupasta himmensi kuitenkin päätös valmistaa Venäjälle menevistä tuotteista osa yhtiön Viron-tehtaalla.
Kopar on keskisuuri konepaja, jonka perustivat pääluottamusmiehen mukaan haalarimiehet vuonna 1989. Kopar aloitti toimintansa nykyisten Sepänkadun tilojensa nurkassa; silloin siellä toimi Parkanon ammattikoulun metallilinja. Simo Paavilainen opiskeli siellä ja oli Koparilla työharjoittelussa. Nuori mies arveli, että ei päätyisi Koparin leipiin, mutta toisin kävi. Hän aloitti työt firmassa pian valmistuttuaan ja on viihtynyt mainiosti yrityksessä, joka on muuttunut ja kasvanut vuosien varrella. Tällä hetkellä Koparilla on Parkanossa nelisenkymmentä metallimiestä ja saman verran toimihenkilöitä. – Kaupan teko on nykypäivänä vaativaa, samoin tuotteiden suunnittelu. Siksi toimihenkilöitä on paljon. Yhtä suurta perhettä täällä ollaan ja luottamusta riittää. Paavilainen toteaa, että konepaja elää jatkuvasti kädestä suuhun. Lomautukset, joista osa ehti toteutua, johtuivat Puolan kaupan viiveestä. Kopar on solminut ison kaupan puolalaisen sulaton kanssa, mutta sen aikataulu muuttui. Venäjän kauppa tuli juuri passelisti paikkaamaan aukkoa. Tosin osa isosta kaupasta tehdään yhtiön Viron-tehtaalla. IDÄNKAUPAN OPPIVUODET Koparilla on Parkanossa kaikkiaan viisi teollisuushallia. Sepänkadulla on kaksi hallia, joissa tehdään levy- ja hitsaustyöt sekä osa asennuksista. Paloniemessä on kolmas halli, jossa kuljettimien ketjut kokoonpannaan ja tehdään robottihitsausta. Neljännessä hallissa, Vatusessa, tehdään koneistustöitä. Viidennessä Vatusen hallissa hitsataan, tehdään ruostumattoman teräksen ja haponkestävän teräksen sekä titaanin kokoonpanoa. Kohta kaikissa niissä tehdään pitkää päivää, kun voimalaitokseen valmistetaan tuhkankäsittelylaitetta ja kuljettimen osia. – Taotaan, kun rauta on kuumaa. Joustoa täällä on puolin ja toisin, Paavilainen kuvailee. Pääluottamusmies on levyseppä-hitsaaja, luottamushommia hän hoitaa tarpeen tullen. Jani Panula kokoaa Vatusen hallissa paineilmakuljettimen kalottiventtiilejä. Pian tämäkin osa kuljetetaan kohti Venäjää ja uudistettavaa hiilivoimalaa. Panula on tyytyväinen Venäjän kauppaan, totta kai. On hyvä asia, että töitä riittää. Työ on monipuolista. Koneistaminen on välillä pitkästyttävää, kun kone tekee ja mies saa vain katsella. – Onneksi täällä voi tehdä kaikenlaista muutakin, kuten kokoamista ja asentamista, niin ei kyllästy. Yksikään tuote ei ole samanlainen. Ammattitaito karttuu, kun tehdään välillä ihan uudenlaisiakin tuotteita. Panula tuli Koparille töihin seitsemän vuotta sitten. Rakennustyöt loppuivat ja hän tuli soittaneeksi firmaan. Työpaikka löytyi heti, ja töissä on opastettu hyvin. – Tämä passaa minulle. Työmatkaakin on vain neljä kilometriä. Koparin metallimiehistä osa tekee myös keikkatöitä, kun koneita asennetaan maailmalle. Panula ei innostu matkatöistä, koska perheessä on neljä lasta ja omakotitalossa osin puulämmitys. Matkatöihin ei suuntaa myöskään pääluottamusmies Paavilainen, mutta Venäjän mahdollisuuksiin hän suhtautuu positiivisesti: – Nämä ovat meille nyt hyviä oppivuosia. Hyvä että töitä riittää, työ on moni puolista ja ammattitaito karttuu, sanoo paineilmakuljettimen kalotti venttiilejä kokoava Jani Panula. 8 Mrd euroa 2013 5,4 mrd euroa - 6% 6 Vienti Venäjälle 4 2 0 1991 Keskisuurten mahdollisuus IDÄNKAUPPA Venäjä on ollut kautta aikojen meille tärkeä kauppakumppani. Kymmenen viime vuoden ajan Suomi on vienyt eniten tuotteitaan Venäjälle, Ruotsiin ja Saksaan. Kaukana takana ovat ne hyvät vuodet, jolloin kauppaa tehtiin silloiseen Neuvostoliittoon runsaasti. Parhaina vuosina Suomen viennistä yli 20 prosenttia oli neuvostokauppaa. Neuvostoliiton hajoaminen vaikutti Suomen talouteen rajusti varsinkin 1990-luvun alkuvuosina. Moni yritys oli naapuriviennin varassa. Konkursseja oli paljon, samoin kaikenlaisia rahaongelmia. Neuvostoliitto oli ollut luotettava kumppani ja maksanut ajoissa, uudessa järjestelmässä näin ei läheskään aina ollut – markkinatalouteen opettelussa olivat omat ongelmansa eikä rahaakaan välttämättä ollut. Metalliliiton työsuhdeasiantuntija Jouni Miettinen työskenteli Neuvostokaupan aikaan Hackmanin aterintehtaalla Sorsakoskella. Hän muistaa, miten kahdenvälinen eli bilateraalinen kauppa loppui vuonna 1989. Jo paria vuotta aikaisemmin uudet tuulet olivat alkaneet puhaltaa naapurissa. Johtajuutta ei ollut, ei liioin rahaa. Monet suomalaiset yritykset eivät saaneet rahojaan pois. Hackman esimerkiksi toimi niin, että naapurimaasta pyydettiin ensin maksu, ja tilattu tavara lähetettiin vasta sitten. VAHVAA HEIKENTYMISTÄ Metalliteollisuuden viennistä kymmenisen prosenttia suuntautuu Venäjälle eli vienti työllistää paljon metallimiehiä ja -naisia. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole olemassa. Viime vuonna Venäjän vienti heikkeni kuutisen prosenttia ja metalliteollisuuden vienti vähän yli prosentin verran. Tämän vuoden tammikuun tilastot kertovat, että vuoden 2013 tammikuuhun verrattuna vienti heikkeni kymmenen prosenttia. Näkymät ovat edelleen pessimistiset, mutta kaikesta huolimatta Venäjä on tärkeä kauppakumppani ja markkina-alue. Se on Suomen suurin tuontimaa ja kolmanneksi suurin vientimaa. LÄHDE: Suomen Tulli HAALARIMIESTEN FIRMA 2013 29 6 24.04.2014
30 6 24.04.2014 Suomen Pankin taloustutkija Heli Simola kertoo, että Suomen metalliteollisuuden kokonaisvienti naapurimaahan liikkui viime vuonna 1,3 miljardissa eurossa. Venäjän talouskasvu on tällä hetkellä hidasta eikä isoja investointeja tehdä paljon. Ruplan arvo on heikko ja heikkenemiskehitys on jatkunut pitkään. Oman kiemuransa vientiin tuovat Ukrainan kriisi, suunnitteilla olevat lakimuutokset sekä byrokratia. – Venäjä on iso mahdollisuus, koska investointien tarve on siellä suuri. Venäjän poliittiset päättäjät tietävät, että jos he haluavat saada taloutensa kasvamaan, heidän pitää vähentää riippuvuuttaan öljystä, investoida teollisuuteen ja kehittää infrastruktuuriaan, toteaa Simola. Hän sanoo, että Venäjän markkinoilla toimii tällä hetkellä tuhansia suomalaisia yrityksiä. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on viejäyritysten joukossa enemmän kuin muiden maiden viennissä. Ulkoministeriön Venäjän kaupan kehitysyksikön lähetystöneuvos Anna-Kaisa Heikkinen sanoo, että Ukrainan kriisi ei ole vielä varsinaisesti vaikeuttanut kauppaa. Venäjän kauppa on vahvassa laskussa Venäjän omien talousongelmien takia. EU:n talouspakotteet ovat toistaiseksi olleet pieniä ja liittyneet yksityishenkilöihin. – Olemme kuulleet yrityksiltä sellaista viestiä, että kauppa on entistä vaikeampaa, mutta mitään mullistusta ei ole tapahtunut, Heikkinen toteaa. EI VAIN PIETARIA JA MOSKOVAA Moni Venäjää tunteva sanoo, että ilman paikallista apua ei Venäjän markkinoille kannata yrittää. Lait, tavat ja paperisota ovat yksinkertaisesti liian hankalia. Mutta miten sitten päästään suuren naapurimaan markkinoille? Kaupanteossa apuaan tarjoavat monet konsulttiyritykset sekä Finpro ja Suomalais-venäläinen kauppakamariyhdistys ry. Suomalais-venäläisen kauppakamarin viestintä- ja markkinointijohtaja Pirjo Peltola kertoo, että suomalaisyritysten potentiaaliset yhteistyökumppanit eivät ole tällä hetkellä pelkästään lähialueilla eivätkä Pietarin tai Moskovan liepeillä vaan ihan muualla. Venäjä on iso maa, jossa teollisuudella on valtavat tarpeet. Kauppakamarin vienninedistämismatkoilla toimitaan niin, että yrityksille etsitään valmiiksi mahdollisia kontakteja ja reissun aikana tutkaillaan mahdollisuuksia. Kauppakamarilla on 750 suomalaista jäsenyritystä. Peltola kertoo, että Venäjän kauppaneuvotteluihin kannattaa valmistautua huolellisesti. Referenssien pitää olla kunnossa eikä kynttilää kannata pitää vakan alla – vaatimaton konepaja voi jäädä nuolemaan näppejään. Yrityksen osaaminen pitää tuoda reippaasti esiin. Kättä päälle -sopimuksiin ei pidä luottaa, vaan asioista pitää tehdä kunnolliset sopimukset. Venäjällä suhteet ovat tärkeitä. Kun asiakkaaseen on luotu kontakti, suhdetta täytyy pitää yllä. Kun kauppa on saatu ja yhteistyö avattu, on hyvä muistaa kauppakumppanin merkkipäivät, uudetvuodet ja naistenpäivät. Vodkakulttuuri ei enää kukoista naapurimaassakaan. – Suomalaisia pidetään hyvinä ja luotettavina kauppakumppaneina, mutta erityisasemassa emme enää ole. Kilpailijoita riittää. Kun hyvä maine on saatu, siitä on etua: venäläiset suosittelevat hyviä yhteistyökumppaneita toisilleen ja viidakkorumpu toimii. Suomalais-venäläinen kauppakamari järjestää kursseja ja seminaareja Venäjän kaupasta. Kamari julkaisee jäsenlehtiä Venla ja Finvesti, joissa kerrotaan kauppakulttuurista ja muista toimintatavoista. KOMPONENTTEJA KAUPPAAMAAN? Edesmenneessä Neuvostoliitossa oli oma vankka metalliteollisuus, joka perustui omavaraisuuteen. Oman katon alla tehtiin kaikki mahdollinen ja valtavissa tehtaissa riitti työntekijöitä. Neuvostoajoista asiat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä. Suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävän organisaation Finpron Pietarin toimistossa työskentelevä seniorikonsultti Alexey Zak sanoo, että nyt trendi on muuttumassa. Teollisuus ei voi investoida kaikkeen, koska ruplan arvo on heikko ja pankkilaina huikean kallista. Tehtaat ostavat komponentit muualta alihankintana ja jättävät itselle kokoonpanon. – Uskon, että tämä tulee olemaan käytäntö laajastikin muutaman vuoden kuluessa. Tässä olisi hyvä sauma monelle ulkomaiselle tuottajalle – paras toimia, kun kilpailua ei vielä ole liikaa, Zak sanoo. Venäjällä on juuri kerrottu suunnitelmista, joiden mukaan valtio uudistaa esimerkiksi kuorma-autojen, helikoptereiden ja puolustusvoimien sekä sotateollisuuden laitteita laajasti. Energiateollisuuden investointitarpeet ovat lähitulevaisuudessa niin ikään suuret. Zak sanoo, että Venäjän metalliteollisuuden markkinoilla on tällä hetkellä paljon toimijoita. Kiinalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset konsernit ovat vahvasti naapurimaan markkinoilla. Suomalaisilla on Zakin mukaan edelleen hyvä maine luotettavina ja eettisinä kauppakumppaneina. Läheinen sijainti on varsinkin Pietarin ja Luoteis-Venäjän yrityksille tärkeä; on hyvä, jos asiakas voi piipahtaa helposti tehtaalla. – Suomalaisten on hyvä muistaa, että Venäjällä on omat tekniset vaatimukset. Liikemieskulttuuri on erilainen ja kauppa syntyy vain harvoin ensi käynnillä. Zak sanoo, että kauppaneuvotteluissa kysytään usein, onko yritys vienyt jo jotakin Venäjälle. Alihankintatyötkin kannattaa mainita, sillä Venäjällä se on merkki siitä, että tuote sopii markkinoille sekä teknisesti että hinnan puolesta. VÄHÄKIN VENÄJÄ PLUSSAA Venäjän kieltä olisi hyvä osata vaikka vähänkin. Kieli ei ole ollut Suomessa erityisessä suosiossa. Pitkää venäjää luetaan vähän. Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen toivoo, että lapset ja nuoret saataisiin innostumaan venäjästä. Mitä nuorempana kielen opiskelun aloittaa, sen helpompi. Työelämän toive venäjän osaajista alkaa jo kantaa hedelmää, ja kielen kurssit ovatkin opiskelijoita pullollaan. Alexey Zak sanoo, että Venäjän kaupoissa ja asennuksissa kannattaa hyödyntää työntekijöiden venäjän taitoa, jos sitä löytyy. Ja kieltä kannattaa opiskella. – Se on vaikea kieli, mutta ei suinkaan niin hankala opittava kuin kiina tai arabia. Venäjällä nuoremmat puhuvat jo hyvin englantia. Työkielenä se ei ole vielä lainkaan venäläisissä yrityksissä. Venäjä pitää Venäjällä pintansa. a Vinkkejä Venäjälle ? Hanki paikallista apua. Lait, tavat ja paperisota ovat hankalia. ? Valmistaudu huolellisesti kauppaneuvotteluihin. Referenssit kuntoon. Osaaminen reippaasti esiin. ? Älä luota kättä päälle -sopimuksiin. Tee asioista kunnolliset sopimukset. ? Pidä yllä suhteita asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Muista kauppakumppanin merkkipäivät, uudetvuodet ja naistenpäivät. ? Älä juo itseäsi pöydän alle. Vodkakulttuuri ei enää kukoista naapurimaassakaan. ? Opettele venäjää, edes vähän. Hyödynnä työntekijöiden kielitaitoa, jos sellaista on.
24.04.2014 ELÄKELÄISISTÄ noin neljä prosenttia tekee ansiotyötä. Tuore – Yllättävä tulos on myös se, että työsuhde on monilla eläkkeellä tutkimus osoittaa aiemmista poiketen, että työssä käyvät eläkeläiset työtä tekevillä kestänyt vain vähän aikaa. Työhaluiset ovat eläkkeelle kuuluvat vanhimpaan eläkeläisryhmään eli 68–74-vuotiaisiin. jäätyään usein vaihtaneet alaa. Tampereen yliopiston Aikalainen-lehti kertoo Katriina Piirosen Aiemmissa tutkimuksissa yksityinen ja julkinen sektori eivät tekemästä tutkimuksesta, jonka tulokset poikkeavat Eläketurva erottuneet toisistaan eläkeläisten työnantajina. Nyt yksityinen keskuksen vuonna 2010 valmistuneesta tutkimuksesta. sektori on osoittautunut suositummaksi. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa eniten työssä kävivät Piironen pohdiskelee, tarjoaako yksityinen työnantaja ehkä 66-vuotiaat. Piirosen tutkimuksen mukaan prosentuaalisesti eniten ikäystävällisemmän työympäristön ja arvostaako se pitkän työuran työskentelivät 73-vuotiaat. tuomaa kokemusta enemmän kuin julkinen sektori. TEKSTI MIKA PELTONEN / UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Yli seitsemänkymppisilläkin on työhaluja 6 31 T YÖY M PÄ R I S T Ö Piironen pitää tulosta yllättävänä, sillä nuorimpien eläkeläisten voisi olettaa jatkavan työntekoa heti eläkkeelle jäätyään. – Voisiko olla niin, että oltuaan muutaman vuoden eläkkeellä ja nautittuaan vapaudestaan eläkeläiset motivoituvat uudelleen työntekoon, Piironen kysyy tutkimuksessaan. Hän arvelee, että monet palaavat eläkkeeltä takaisin töihin saadakseen sosiaalisia suhteita, tunteakseen itsensä tarpeelliseksi ja ehkä saadakseen lisätuloja. Piironen epäilee myös, että nykyisin eläkeläiset tuntevat itsensä todellista ikäänsä nuoremmiksi. – Käsitys vanhuudesta on siirtynyt huomattavasti myöhemmille ikävuosille kuin se oli vielä 1970-luvulla. Tutkija pitää yllättävänä, että yli 70-vuotiaana töissä käyvät ovat useammin miehiä kuin naisia, vaikka naiset elävät pidempään ja heitä on enemmän kaikista 63 vuotta täyttäneistä. Työryhmät homeongelmien kimppuun SISÄILMAONGELMAT Kosteus- ja homevaurioi den estäminen ja asianmukainen hoitaminen edellyttävät ministeri Paula Risikon mukaan lisätoimia työsuojeluviranomaisilta. Ministeri esittää työpaikoille räätälöityä ohjeistusta sisäilmaongelmien hoitamiseen. – Tällä hetkellä kosteus- ja homeselvitysten taso on kirjava. Jatkossa tarkoituksena on kirjata kosteus- ja homevaurioita selvittä vien asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset työturvallisuuslainsäädäntöön. Myös valvontaa aiotaan Risikon mukaan tehostaa valvontaviranomaisten yhteisillä, erityisillä sisäilmaryhmillä. työympäristö 6.indd 1 4.4.2014 15.41 Sujuvuus on tuottoisaa Vuorottelun ehdot tiukkenevat TYÖHYVINVOINTI Asioihin nopeasti puuttuva esimies voi pienilläkin teoilla vaikuttaa töiden sujuvuuteen ja sitä kautta yrityksen tuottavuu teen ja menestykseen. – Työhyvinvoinnin häiriöt maksavat riihi kuivaa rahaa, toteaa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Risto Tanskanen tuoreimmassa Telma-lehdessä. Hänen mukaansa työpaikan ongelmien takana on usein vain pikkuasioita, joihin ajoissa puuttumalla pattitilanne olisi voitu estää. – Esimiehillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan ongelmiin, vaikka ne eivät hänestä johtuisikaan. Huono esimies voi myrkyttää työpaikan ilmapiirin, hyvä taas saa jokaisen yrittämään parastaan. Tanskanen uskoo, että ihmisiin on sisään rakennettuna halu tehdä työnsä hyvin. – Olosuhteet on vain luotava tarpeen toteuttamisen kannalta suotuisiksi. VUOROTTELUVAPAA Eläkkeelle ei voi jatkossa enää jäädä suoraan vuorotteluvapaalta, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitykses sään. Vuorotteluvapaalle voisi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen. Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan esityksessä 60 vuoden yläikäraja. Raja koskisi vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. Myös sijaisen vaatimuksia tiukennetaan. Sijaiseksi palkattavalta edellytetään vähintään 90 kalenteripäivän pituista työttömyyttä. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 6 24.04.2014 UNITED STEELWORKERS Tasatulos terästehtaalla TYÖTAISTELU United Steelworkers -liittoon järjestäytyneet metallipakkausvalmistaja Crownin Toronton tehtaan työntekijät vastustavat uutta palkkausjärjestelmää, joka leikkasi nuorten työntekijöiden palkkoja jopa 42 prosentilla. Sitkeä lakko Torontossa KANADA Metallipakkauksia valmistavan jätti yhtiö Crown Holdingsin Toronton tehtaan lakko jatkuu seitsemättä kuukautta. Työläiset tyrmä sivät yhtiön uusimman sopimusehdotuksen äänin 117 vastaan yksi. – He luulivat näännyttäneensä meidät seitsemän kuukauden lakon jälkeen. He kuvit telivat voivansa määrätä meille sopimuksen, joka veisi monta työpaikkaamme ja tuhoaisi liittomme, jonka olemassaolosta olemme kamppailleet kovasti, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Ken Hetherton. Työntekijät ovat järjestäytyneet United Steelworkers -liittoon. Lakko alkoi viime syyskuun alussa. Yhtiö vaati uutta palkkaus järjestelmää. Se leikkasi nuorten työntekijöiden palkkoja jopa 42 prosentilla. Crown Holding toimii 41 maassa, joissa sillä on 149 tehdasta ja 21 000 työntekijää. Se on maailman suurin metallisten ruokapakkausten valmistaja. Toronton tehdas sai viime vuonna yhtiön kunniamaininnan erinomaisesta laadusta ja tehokkuudesta. Yhtiön voitto on kasvanut reilusti. Vuonna 2011 se oli 205 miljoonaa euroa ja 2012 jo 405 miljoonaa euroa. USW on tehnyt useita ehdotuksia sopimuk seksi, mutta Crown ei ole niitä hyväksynyt. – Crown ei ole ainoastaan torjunut ehdo tuksiamme, vaan tehnyt yhä huononevia ehdotuksia ainoana tarkoituksenaan pitkittää lakkoa, sanoo USW:n asiamies Lawrence Hay. Hän sanoo liiton pitävän yhtiön hallituksen jäseniä vastuullisina lakkoon. Moni heistä on eläkkeelle siirtynyt monimiljonääri. – Vierailemme heidän miljoonien hintaisilla kodeillaan ja kerromme naapureille heidän silkasta ahneudestaan. Aiomme olla paikalla naapurustossa siihen asti, kunnes hyökkäys työtätekeviä perheitä kohtaan päättyy ja työriita loppuu. Crown Holdingsin hallituksen keskeinen jäsen Arnold Donald on Carnival Corporation -risteily-yhtiön toimitusjohtaja. Monet ammatti liitot ovat alkaneet boikotoida sitä solidaari suudesta lakkoileville työläisille. Toronton tehdas toimii esimiesten ja sijaisten voimin. Liitto on huolestunut pakkausten laadusta. Se onkin lähestynyt niitä käyttäviä yhtiöitä ja pyytää raportoimaan virheistä. Crown pyrkii myös estämään ay-toiminnan tehtaillaan Turkissa. Birle?ik Metal-?? -liitto sai oikeuden luvan järjestäytyä, mutta yhtiö ei silti suostunut siihen. Se erotti maaliskuussa neljä ay-aktiivia. Syyksi ilmoitettiin työrauhan häirintä. Teollisuustyöväen maailmanliitto IndustriALL:n apulaispääsihteeri Kemal Özkan sanoi Crownin loukkaavan lakia Turkissa ja muu allakin. Tätä vastaan on taisteltava, hän sanoi. BELGIA ArchelorMittalin terästehtaan työn tekijät äänestivät Gentissä työsopimusehdotuk sesta erikoisin luvuin. 1 248 vastusti sopimuksen hyväksymistä ja 1 248 kannatti sitä. Koska vaadittavaa määräenemmistöä ei ollut, sopimus hyväksyttiin. Aiemmat kaksi sopimusesitystä oli torjuttu selvin luvuin. Tehtaalla oli jo lakkoiltu ja tilanne oli pahasti lukossa. Suurin kiista oli eläkeiästä. Nyt 33 vuotta tehtaalla työskennelleet ja 20 vuotta päivä- ja yövuoroja tehneet ovat voineet päästä eläkkeelle 56-vuotiaina. Sopimus myöhentää eläkkeen ikärajaa puolella vuodella. Metallin palkat nousevat JAPANI Metallialan 52 eri ammattiliittoa ovat neuvotelleet Japanissa suurimmat palkan korotukset sitten vuoden 1999. Kaikki liitot saivat vähintään kahden prosentin korotukset ja 49 liittoa vielä kolmanneksen enemmän. Suurin osa sai korotetuksi vuosibonusta. Alin palkka nousi 19 liiton sopimuksessa. Liitto jen yhteinen neuvosto toivoo, että neuvottelu tulokset edistäisivät talouden elpymisen myötä panostusta palkkoihin ja työoloihin. Sopimuk set ovat yleensä yrityskohtaisia. Samasta työstä sama palkka SAKSA Kolme neljästä teräs-, telakka-, auto- ja lentokoneteollisuuden työläisestä on vakituises sa työsuhteessa, laskee IG Metall -liitto. Muista 6,6 prosenttia on vuokratyössä ja 17,2 prosenttia pääosin alihankintayritysten palkkalistoilla. Kaikkiaan näillä aloilla on 1 743 000 työläistä. IG Metall pelkää alihankinnan ja vuokratyön lisääntymisen johtavan uuteen luokkayhteis kuntaan. Se kamppailee yhtenäisten työehtojen puolesta.
Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista. EDELLYTYKSET LOMAUTUS 14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ Ansaitsemisperiaate Teknologiateollisuudessa pääsääntöisesti: ??Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. ? ?Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän loman määräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Huom. Loman pituutta laskettaessa puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. 35 TUNNIN SÄÄNTÖ Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. Vuosilomalain 2. luvun 7 §: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä suorittamasta työtä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tilapäinen työssäolo: Katkaisee 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Enintään 90 päivää: Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30:n työpäivän ajalta. Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Vuorolomautus: Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa enintään 6 kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise 6 kuukauden määräajan kulumista. SUURUUS Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus: Laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Lasketaan mukaan: Ei lasketa: ? Työssäoloajan palkka Vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa ? Sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) Varallaolokorvausta Palvelusvuosilisää ? Palvelurahat Arkipyhäkorvausta ? Työajan lyhennyksen korvaus Hätä- ja ylityökorvausta ? Tulospalkkio ? Vuorotyö- ja muut lisät Huom. Tavallisin virhe vuosilomapalkan laskennassa on, ettei ole otettu huomioon työajanlyhennyskorvauksia. Itsenäisyyspäivän palkkaa Sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella: 2 16,0 3 23,5 4 31,0 12 86,4 13 94,0 14 101,6 22 162,4 23 170,0 24 177,6 5 37,8 6 44,5 7 51,1 15 108,8 16 116,0 17 123,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 8 9 10 11 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 28 207,2 29 214,8 30 222,4 57,6 64,8 72,0 79,2 ESIMERKKI Työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. 35 tunnin sääntö Vuosilomapalkka on lomamääräytymisvuoden palkkasummasta kun työsuhde kestänyt yhtäjaksoisesti ? alle vuoden: 9 % ? vähintään vuoden: 11,5 % V U O S I L O M A J A L O M A PA L K K A 2 0 1 4 Vuosiloma ja lomapalkka 2014 6 TEKSTI VEIKKO KAUPPINEN, SOPIMUSASIANTUNTIJA O TA TA LT E E N 24.04.2014 33 T YÖ E H T O S O P I M U S
34 6 24.04.2014 MAKSAMINEN LOMAKAUSI Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensim mäisen työpäivän palkka. Jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies. Huom! Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. LOMARAHA Puolet työntekijän lomapalkasta. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 kalenteripäivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Huom. Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työn antaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen. Kolmivuorotyö. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. MUUTOKSIA LASKENTAAN Lakimuutos koskee viikko- ja kuukausipalkkaisia. ? Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä ? osittaiselle sairaslomalle ? osa-aikaeläkkeelle ? osatyökyvyttömyyseläkkeelle ? osittaiselle hoitovapaalle ? sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle. Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. ? Jos työntekijän työaika muuttuu Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/vuosiloma-ja-lomapalkka vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan (eli samana jatkuneen työajan) ja sitä vastaavan viikko- tai kuukausipalkan mukaan. SAIRASTUMINEN LOMAN AIKANA Lakimuutos eli 7 päivän karenssin poistuminen koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. Karenssin poistuminen koskee vain lakisääteisiä lomia eikä työ- tai virkaehto sopimuksella sovittuja pidempiä lomia. Tärkeää erotella työvuoroluettelossa tms. mitä lomaa/vapaata työntekijä kulloinkin pitää. Työnantajan vuosiloma kirjanpidon oltava ajan tasalla. Työntekijän on nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä. Pelkkä ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä. Pyyntö tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajalta saatava vahvistus työkyvyttömyyden hyväksymi sestä ja loman siirrosta. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotet tava selvitys työkyvyttömyydestään. Menettelyn osalta noudatetaan mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi menettelystä on syytä sopia tarkemmin työpaikoilla. Työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta. Työkyvyttö- myyden (sairausloman) päätyttyä vuosiloma jatkuu ja päättyy alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. ? Siirretty kesäloma annettava lomakaudella ? Siirretty talviloma annettava ennen seuraavan lomakauden alkua Jos edellä mainittu ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa loma kauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenteri vuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei edellä mainittunakaan aikana ole mahdollista, saamatta jäänyt loma voidaan korvata lomakorvauksella.
Metallia ja asennetta Messukeskuksessa 6.–8.5.2014 Tervetuloa metalli-, konepaja- ja hitsausalan tapahtumakokonaisuuteen Helsinkiin! Tutustu näytteilleasettajiin ja ohjelmaan: www.finntec.fi | www.tooltec.fi | www.jointec.fi Samaan aikaan: www.euromaintenance.org www.pintafair.fi OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Tarjolla runsaasti koulutuksia ja ohjelmaa. Lue lisää netistä!
36 TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 6 24.04.2014 Löntagarnas röst måste höras – också i Europa Vill man vara med och bestämma så måste man vara med där besluten fattas. Annars är det någon annan som sitter och bestämmer för dig. Det vet arbetarskyddsfullmäktige Ulf Heimberg på Ruukki Metals i Lappvik. Han har drivit fackets värderingar i tiotals år både på jobbet och i politiken. U lf Heimberg har en lång bakgrund inom det fackliga och han har fört arbetstagarnas talan på olika sätt också innan han började jobba på fabriken i Lappvik i Hangö år 1987. – Jag var arbetarskyddsfullmäktig också på min föregående arbetsplats innan jag började på Rautaruukki. Men jag har inte varit arbetarskyddsfullmäktig oavbrutet, det fanns också en period när jag var huvudförtroendeman. Men jag föredrar nog den här rollen. Denna förra arbetsplatsen var det anrika sågverket i Skogby som lades ner i slutet av 1980-talet. Där hamnade han i rampljuset när han som fackavdelningsordförande fick representera arbetstagarna både på arbetsplatsen och i media. Nyheten fick stor uppmärksamhet eftersom strukturomvandlingen inom sågindustrin slog till lite innan 1990-talets recession när många andra också lade lapp på luckan. – Det var inte en speciellt trevlig upplevelse. Men då fick jag en klar bild av hur samhället fungerar och på vems villkor, och hur man under de förhållandena så långt som möjligt kan försvara och bevara sina rättigheter. ARBETARSKYDDET NÄRA HJÄRTAT – Kan jag inte få hålla hjälmen på huvudet på bilden? Det är lite av ett varumärke för mig, säger Heimberg när fotografen tar fram kameran. Att arbetarskyddsfrågor ligger nära hjärtat går ingen obemärkt när Heimberg engagerat berättar om sitt arbete som tar betydligt mer tid än det lagstadgade minimikravet. – Vi gör mycket mer än det man måste och vi har startat flera nya säkerhetskampanjer med bland annat intensifierade skyddsronder. Förra veckan fotograferade vi riskfyllda ställen för att kunna visualisera dem på ett nytt sätt. Nästa vecka koncentrerar vi oss på lyft och lyftredskap.
ULF HEIMBERG ?? Arbetarskyddsfullmäktig på Ruukki Metals i Lappvik ?? Raseborgs fullmäktiges första vice ordförande (sdp) ?? ordförande för arbetsplatsens verkstadsklubb Sedan årsskiftet har rutinarbetet till stor del fått ge vika. Nu fungerar Heimberg också som handledare för nya arbetstagare, vilket de senaste månaderna har tagit upp omkring 90 procent av arbetstiden. En uppgift som han välkomnar och också poängterar vikten av. Företaget har anställt några nya arbetstagare och under våren börjar totalt fem nya arbetstagare på fabriken. – Utgångspunkten är att allt arbete ska göras rätt, vettigt och så säkert som möjligt. Det är ett arbete som man måste gå till grunden med och det finns inga genvägar. Risken för att någonting går snett är också störst bland just nya arbetstagare. Man är ju lite extra spänd nu eftersom vi i dagarna lever med att strax skriva 365 dagar sedan senaste arbetsolyckan här på fabriken. Arbetet tar ändå inte slut efter handledningen av nya arbetstagare. Säkerhetstänket är lika viktigt när folk flyttas och får nya arbetsuppgifter inom företaget. – De personerna ska få och har rätt till ordentlig utbildning, trots att de inte är nya i huset. Det har kanske inte alltid skötts till full belåtenhet här hos oss. Man kanske lätt förlitar sig på gamla dokument om att personen för många år sen gjort något arbete fast man vet att arbetet har förändrats och utvecklats under årens lopp. Då gäller det för mig att se till att processen går rätt till och att inlärningen är lika för alla. Det viktigaste inom arbetarskyddet är att skapa en diskuterande kultur som möjliggör förändring och förbättring. En kultur där alla, både arbetstagare och arbetsledning har samma målsättning. Något som kan vara arbetsdrygt. – Den kulturen är som en oljetanker. Också om kursen är klar finns många hinder på farleden som man måste manövrera förbi innan man når slutdestinationen. Kursändringarna är jättelångsamma. Under Heimbergs tid i politiken har stora förändringar skett i samhället men lika mycket är ännu i rörelse. Tiden i politiken har präglats av stora inbesparingar. – Situationen har aldrig egentligen varit bra. Först var det de så kallade omstruktureringarnas vackra sång som började sjungas på 90-talet. Allt skulle omstruktureras och omgrupperas. Det fanns liksom inte ens ord för det som skulle göras. Sedan kom krisen 2008–2009 när folk började se snett på kommuner som det gick FACKLIGA VÄRDERINGAR I POLITIKEN dåligt för, innan kommunerna insåg att det går dåligt för alla. Ulf Heimbergs intresse för politik vaknade redan i tidig ålder genom skolpolitiken på 1970-taMålen under den långa politiska karriären let. Senare på 1980-talet var det via det fackliga har ändå alltid varit de samma med nyckelordet och kurser på ABF som han drogs längre in i porättvisa. – För mig handlar det om intressebevakning litiken. Mellan 1983 och 1987 satt han i Tenala medborgainstituts direktion och därifrån klev också i politiken. Att bevaka rättvisefrågor är nu han in i kommunalpolitiken. viktigare än någonsin i vårt samhälle. Enligt Heimberg är tillgången till hälsovård – Det kommunalpolitiska körde igång när jag blev invald i Tenala kommunfullmäktige och hur den byggs upp exempel på frågor där 1989, som blev den sista mandatperioden i det rättvisan måste bevakas. – Vem ska arrangera vården? Det är få som självständiga Tenala innan kommunsammantänker på vart pengarna hamnar när man med slagningen med Ekenäs och senare Raseborg. Det var inte en helt enkel sin femtiolapp betalar hos läkaren. Blir skattepengarna start på det kommunalpo- ”Det viktigaste är att litiska. Heimberg märkte kvar i landet eller åker de iväg löntagarnas röst hörs till något skatteparadis? snabbt att skolpolitikens ervid borden där besluten farenheter inte motsvarade Också andra för facket bekanta värderingar kommer den konkreta dagspolitik fattas. Det är nu som mötte honom. besluten om industrins fram i det som Heimberg job– Att bli invald i kombar för. Förutom vård och och vårdens framtid utbildning finns andra likmunfullmäktige utan någon i Europa fattas. Det som helst kommunalpolitisk hetstecken. Enligt honom går erfarenhet ledde till en viss handlar om vår framtid.” politiken in i det fackliga och tvärtom. Heimberg ser inget frustration. Jag trodde att jag hade politisk erfarenhet från skolpolitiken problematiskt i dubbelrollen. men då talade vi ju varken om kommunal- eller – I partipolitiken har man nytta av ett fackrikspolitik. Då var det de stora frågorna i värlligt tänkande. Man vet hur gelikarna och arbetsden som var på tapeten som till exempel kriget kamraterna tänker om man får hela tiden ny ini Vietnam. Jag tror att ingen av oss egentligen put. Samtidigt möter man i politiken mänskor ens förstod hur en kommun fungerar, det var från olika branscher som representerar andra världspolitiken som gällde då, säger han och nivåer i den hierarkiska beslutfattningsprocessen vilket i sin tur stöder det fackliga. tänker varmt tillbaka. – På personligt plan hämtar man ju med sig Heimberg lät sig ändå inte skrämmas av den nya värld han landade i och har fortsatt med poideologiska syner och värderingar från båda litiken ända till denna dag. Till de politiska mehållen som påverkar varandra. Förtroendemän och andra med facklig bakgrund har med sig en riterna hör perioder som fullmäktigeledamot i Tenala, Ekenäs och Raseborg, två år i Ekenäs rättvisesyn som är värdefull i beslutsprocessen, stadsstyrelse, en period som fullmäktiges anfortsätter han. dra vice ordförande samt en mandatperiod som I MAJ AVGÖRS EUROPAS RIKTNING stadsstyrelseordförande i Raseborg. För närvarande är han fullmäktiges första vice ordföPå våren avgörs vem som styr och ställer de rande och revisionsnämndens vice ordförande. kommande åren i Europa. I slutet av maj ordnas – Jag trodde någon gång för tio år sedan att nämligen Europaparlamentsvalet och många det snart är slut, men så gick det inte. Man blir viktiga frågor som också berör arbetslivet och inte av med sådant här. Man vill ju inte heller vardagen här hemma ligger på bordet. lämna kompisarna i sticket. 6 37 24.04.2014
REDIGERING JOHAN LUND 38 6 24.04.2014 KULTUR Mirikka Andersson, Marja Haavisto och Ari-Pekka Hynynen (Cabaree-teatern) har beviljats stipendier ur FFC:s kulturfond. Andersson från Hangö fick 500 euro för fotografering, Haavisto från Tavastkyro fick 300 euro för illustre ring och Hynynen från Vanda fick 600 euro för sin kabaréteatergrupp. Sammanlagt beviljades stipen dier för 15 000 euro. Av de totalt 162 ansökningarna beviljades stipendier till 25 privatpersoner och två grupper. Stoleken på stipendierna varierar mellan 200 och 800 euro. FFC:s kulturfond är en special fond inom Folkets Kulturfond. EUROPAPARLAMENTSVALET 2014 ?? Europaparlamentet är världens största demokratiskt valda parlament. ?? Det är det enda organet i EU dit representanter väljs i direkta val. Parlamentet består av 751 represen tanter av vilka 13 är från Finland. ?? Förhandsröstning 14–20 maj ?? Valdagen 25 maj – Det handlar om att föra fram våra värderingar och det tycker jag man kan göra, så länge man sköter det snyggt och öppet. För dem som tycker att facket inte borde blanda sig i val vill jag påminna att facket inte är ute efter att stöda enskilda personer, utan våra värderingar som både facket och våra kandidater står för. a Metallare vann jackpot AKTUELLT INOM METALL Det finns ännu plats på organisationsdagarna 17–18.5 i Murikka. De 40 första ryms med. Anmäl dig senast 29.4 till minna.kahila@metalliliitto.fi eller tfn 040 766 0117. I programmet bland annat: ?? EU och min vardag ?? Förändringar i arbetslöshetsskyddet ?? Kursönskemål inför 2015 Alla medlemmar är välkomna att delta! LÖNER Finlands arbetskraftskost nader, det vill säga löner och andra arbetsgivaravgifter, är åttonde högst inom EU. Det visar färska siffror från EU:s statistikbyrå Eurostat. Enligt statistiken kostade en arbetstimme i Finland i fjol 31,40 euro. Dyrast är arbetet i Sverige (40,10), Danmark (38,40) och Belgien (38,00). Billigast är arbets kraften i Bulgarien (3,70), Rumänien (4,60) och Litauen (6,20). De snabbaste förändringarna syns i båda ändorna av skalan. I Bulgarien steg arbetskraftskostna derna med 44,1 procent och i Sverige med 26,9 procent. I Finland steg kostnaderna med 15,9 procent. Tre fick FFC:s kulturstipendier Arbetarskyddsfullmäktige Ulf Heimberg på Ruukki Metals handleder truckförare Satu Keränen som är en av de nyanställda på fabriken i Lappvik. – Det viktigaste är att löntagarnas röst hörs vid borden där besluten fattas. Det är nu besluten om industrins och vårdens framtid i Europa fattas. Det handlar om vår framtid. I Sverige har FFC:s systerorganisation LO drivit en lång och aktiv kampanj inför EU-valet medan debatten i Finland småningom först börjar vakna. För första gången någonsin har de finländska löntagarcentralorganisationerna FFC, STTK och Akava satsat på en gemensam kampanj för att höja valdeltagandet bland sina medlemmar. Något som också Heimberg välkomnar i och med att endast 40 procent av finländarna röstade i det senaste EU-valet. Somliga anser ändå att facket och politiken borde hållas isär och kritiska röster höjs med jämna mellanrum mot att facket tar ställning i samhälleliga frågor. Heimberg ser ändå inget problem i det och framhåller att facket också har ett ansvar att driva sina medlemmars intressen i samhällsdebatten. Dyrt eller inte? LOTTERI Tio metallarbetare på företaget SKS Toijala Works i Ackas vann stort på Eurojackpot. Vinstsum man på hela 57,3 miljoner euro delas jämt bland deltagarna i bolagspelet. Grattis och håll huvudet kallt! Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi
Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! 2 Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi 1 3
TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA ANNIKA RAUHALA 40 KO U L U T U S 6 24.04.2014 Jatta Kosonen Tuotantopäällikkö Karita Lahtinen Pääluottamusmies, tuotantotyöntekijä GE Healthcare, Helsinki Murikassa 12.–14.5. Työntutkimuksen perusteet 12.–16.5. Edunvalvojan neuvottelutaito 17.–18.5. Organisationsdagar 19.–21.5. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani) 26.–28.5. Kaivosalan täydennyskurssi 2.–6.6. 9.–13.6. Muksut mukaan kurssille: Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 1.–5.9.) Luottamusmiesten peruskurssi Palkkatekniikan kurssi Ammattiosaston johtaminen (autoala mukana) Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 1.–5.9.) Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Ihmissuhteet työpaikalla Samalle aaltopituudelle TYÖNTUTKIMUS GE Healthcaressa tehtiin – Kurssilla tuli katsottua työntutkimusta alkuvuodesta 2013 päätös lähettää sekä molempien näkökannalta ja sen jälkeen työnantajan että työntekijöiden edustajat oli paljon helpompi keskustella asioista kolmipäiväiselle työn tutkimuksen kurssille samoilla käsitteillä. Ymmärrykseni pro Murikka-opistoon. Ajatuksen takana oli työn- sessin kokonaisuudesta vahvistui, kertoo tekijöiden pääluottamusmies Karita Lahtinen. Kosonen. – Minä ehdotin asiaa silloiselle tehtaanjoh GE Healthcaren Helsingin tuotanto tajalle ja hän innostui siitä. Meillä usein vään yksikkö valmistaa potilasvalvontalaitteita nettiin samoista pikkuasioista, ja mielessä oli, maailmanlaajuiseen jakeluun. Yrityksen että jos sen kurssin kautta päästäisiin eroon osallistuminen laajalla kokoonpanolla työn turhasta kinaamisesta ja voitaisiin keskittyä tuottavuuden kurssille oli poikkeus, sillä oleelliseen, muistelee Lahtinen. paristakymmenestä osallistujasta kaikki Toukokuussa pidetylle kurssille työnteki muut olivat työntekijöitä. jöitä lähti kuusi, joista viisi oli luottamusmiehiä ja yksi työsuojeluvaltuutettu. Työnantajan NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämi sestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N edustajina oli kolme työnjohtajaa ja kaksi tuotantopäällikköä, toisena heistä uuteen rooliin tuotantopäälliköksi juuri hiljattain tullut Jatta Kosonen. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O
24.04.2014 ahJo?6 Murikka avoinna yrityksille METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA ? Vuoden 2014 alusta tuli voimaan laki, joka velvoittaa työantajaa kehittämään aiempaa kattavammin työntekijöidensä ammatillista osaamista. Lain avulla tavoitellaan yrityksen osaamisen vahvistamista sekä yhä useamman työntekijän kouluttautumisen tukemista. Murikka-opisto pätevine opettajineen on toiminut työpaikkojen kehittämisen tukena jo yli 30 vuotta. Yrityksille voidaan räätälöidä koulutuspäiviä tarpeen mukaan. Murikka voi tarjota palvelut koulutuksen oheen, tai koulutus voidaan järjestää yrityksen tiloissa. PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. Kysy lisää Murikan yrityksille suunnatusta koulutuksesta: kurssisihteeri Sirpa Lähteenmäki, 040 578 9858 Työntutkimusta käytetään työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Sen tavoitteena on alentaa tuotantokustannuksia, parantaa tuottavuutta sekä vähentää työntekijöiden rasitusta ja parantaa työturvallisuutta. – Työaikakertoimen käsitettä purettiin myös. Mutta työntekijöille se kellotta huomioon häiriöitä, sanoo Lahtinen. – Oikeastihan prosessin häiriöt pitäisi saada näkyviksi, että niihin pääsee kiinni ja päästään tekemään parannuksia. tetaan päivätavoitteet, mutta häiriöitä livätkin, että mitä meidän yrityksen on paljon, miettii Kosonen. Palkkauksen erilaiset tavat ja niiden porukka jäi keskenään sumplimaan vaikutus työntekoon ja tuotantoon päivän jälkeen, naureskelee Lahtinen. olivat Lahtisen ja Kososen mukaan Kurssi eteni keskustelujen, pienryh mätöiden ja harjoitusten kautta. Opet yksi keskeinen asia kurssilla. – Ruukin palkkiojärjestelmä oli esi tajina toimineet Metalliliiton toimitsija merkkinä, siellä oli käytössä kiinteän Mirjami Suikki ja TTS Työtehoseuran palkan ja osapalkkion yhdistelmä. Sitä Jari Laine osasivat yhdistää eri henki systeemiä oli toinen kurssin vetäjistä löstöryhmien näkökulmat taitavasti. ollut kehittämässä ja tunsi sen siksi – Näissä yhteistapahtumissa on tyy yksityiskohtia myöten. pillistä, että meillä Metalliliiton ihmisillä Hieman samantapaista järjestelmää on tietysti lähtökohtana työntekijän hahmoteltiin myös GE Healthcaressa asema, ja jos taas alustusta pitää joku muutama vuosi sitten, mutta sitä ei Teknologiateollisuuden edustaja, niin saatu toimimaan, sillä työntekijät kat se on vastaavasti työnantajan asiaa. soivat, että se olisi pienentänyt heidän Mutta tällä kurssilla oli neutraalia kokonaisansioitaan. opetusta, jossa otettiin huomioon molemmat puolet, puntaroi Lahtinen. Työn tutkimuksen kurssin päätarkoitus ei toisaalta olekaan löytää valmiita Ajanmittaustavat ja työpaikalla ratkaisuja, jotka voitaisiin sellaisenaan tehtävä havainnointi tuotantoprosessia istuttaa yksittäiseen yritykseen. Tär- tutkittaessa oli eräs asia, joka herätti keämpää oli päästä samalle aalto kurssilla keskustelua. Kosonen epäilee, pituudelle muiden kanssa. että prosessin havainnointia ei aina OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. minen näyttää usein siltä, ettei oteta Se ei ole ideaalitila, että saavu– Sitä jotkut muut vähän ihmette AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. – Minulle kurssi oli erityisen hyödylli malteta GE Healthcaressakaan tehdä nen siitä syystä, että olin ollut uudessa tarpeeksi kauan ja pitkäjänteisesti. roolissani vasta pari kuukautta, ja kolmen päivän aikana opin tuntemaan meidän väkeä paremmin. Nykyäänhän tyky-päivät ja vastaavat on vedetty yrityksissä vähiin, kun budjetteja leikataan. Mutta Murikassa ympäristö ja puitteet ovat hienot. Illalla oli JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta ? esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. mukava käydä saunassa, istua laavulla ja viettää yhteistä aikaa, kertoo Kosonen. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 41 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA
Suomalainen voittaa aina Kemppi onnittelee SKS Toijala Worksin miljönäärihitsareita! Tänä päivänä jokainen hitsausalan ammattilainen maailmassa tuntee hitsausinvertterin. Se ja monet muut mullistavat hitsaustekniikan keksinnöt ovat ensimmäisen kerran nähneet päivänvalon Kempin tuotekehityslaboratoriossa. Kemppi Oy valmistaa suomalaisia laatutuotteita metallialan ammattilaisille. Kempin laitteet syntyvät suomalaisissa käsissä yhtiön tuotantolaitoksilla Lahdessa ja Asikkalassa. Siellä työskentelee satoja eri alojen asiantuntijoita kehittämässä, kokoamassa ja testaamassa oransseja laitteita, joita arvostetaan ympäri maailman. www.kemppi.com
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 5.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana ao. 49:n historian kirjoittaja Johannes Yrttiaho. Veteraanien juttutupa to 15.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 7.5. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Turun teletyöntekijäin ao. 152:n kevätkokous la 26.4. klo 15 Hotelli Holiday Inn´ssä. Espoon Metallityöväen ao. 271:n ylimääräinen kevätkokous ti 27.5. klo 17 ao:n toimistolla, Meri virta 13, Kivenlahti, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisesti keskeneräiset asiat: vuoden 2013 tilinpäätös, toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Evästarjoilu, jonka vuoksi toivomme ilmoittautumiset etukäteen pj. Satu Nurminen-Hämäläiselle, satu.nurminen@ nsn.com tai puh. 0400 547 426. TIEDOTUKSIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n jäsenille halvempaan hintaan lippuja Ruisrockiin 4.-6.7. Liput 105,50 €/3 päivää, 92 €/2 päivää: pe–la, la–su tai pe+su ja 60,50 €/päivä: pe, la, su. Ilmoittautumiset ja maksut toimistoon 9.6. mennessä, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuurepo rinkatu 17 C, avoinna ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17, arkipyhien aattona klo 9.30–13. Pe 2.5. suljettu. Salon metallityöväen ao. 57: Lehmijärven Ranta pirtti on varattu jäsenille ja heidän perheilleen tiistai-iltaisin kesäajan 3.6.–26.8. Sauna lämpiää klo 17–19.45. Huom! Rantapirtti ei ole käytössämme ti 24.6. ja ti 12.8. Tervetuloa! Ao. 57 tarjoaa jäsenilleen 5 € alennusta normaalihinnasta Mathildedalin kesäteatterissa. Kesä teatteri esittää heinä–elokuussa Kulkurin Valssin. Alennuksen saa näyttämällä Metallin jäsenkortin. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n peikkopolkutapahtuma la 17.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Koko perheen maksuton tapahtuma. Peikkopolku, soppaa, pullaa, kahvia, mehua ym. tarjolla ja lapsille ongintaa. Ilmoittau tumiset tarjoilun vuoksi 12.5. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, puh. (02) 469 1410. Ao. 1:n työttömien tapaaminen (kelan päivärahalla olevat) lounaan merkeissä ma 26.5. klo 13 Cafe Elvinassa, Yliopistonkatu 15, Turku. Ilmoittautu miset 22.5. mennessä Ykkösen toimistoon, puh. (02) 469 1410. Tapahtuma on maksuton. Ao. 1:n veteraanien kesäpäivä ke 4.6. klo 11 Ykkös pirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Puhujavieraana Aimo Massinen. Tarjolla soppaa, pullaa ja kahvia. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 28.5. mennessä Ykkösen toimistoon, puh. (02) 469 1410. Turun metallityöväen ao. 49:n teatterimatka la 2.8. Valkeakosken kesäteatteriin. Lähtö klo 11 ao. 49:n toimiston edestä, Tuureporinkatu 17 C. Musiikkinäytelmä Kesäillan Valssi alkaa klo 14 ja kestää reilut 2 tuntia. Paluu Turkuun heti näytök sen jälkeen. Matkan hinta 25 €/henkilö sisältäen bussimatkat, lipun ja väliaikakahvit teatterilla. Ilmoittautumiset ja maksut 30.6. mennessä ao. 49:n toimistoon, puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Ao. 49:n koko perheen päiväretki la 9.8. Fun Park –sisähuvipuistoon. Lähtö ao. 49:n toimiston edestä klo 9 ja paluu noin klo 19. Matkan hinta (sis. kuljetukset, sisäänpääsyliput ja buffetruokailun) yli 100 cm 25 €/hlö ja alle 100 cm 15 €/hlö. Ilmoittautu miset ja maksut 31.7. mennessä puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi Salon metallityöväen ao. 57:n päiväristeily Tallinnaan pe 13.6. Lähtö Salon torilta klo 5.30. Paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua Helsinkiin n. klo 21.15. Hinnat: aamiainen ja päivällinen: jäsen 60 €, muut 80 €; vain päivällinen: jäsen 53 €, muut 70 €; vain aamiainen: jäsen 45 €, muut 57 €; pelkkä matka: jäsen 41 €, muut 50 €. Bussi mukana matkalla. Voimassa oleva passi tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 28.5. ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16 tai puh. (02) 731 4553 Ao. 57:n veteraanien retki ke 11.6. Fazerin tehtaalle. Bussi lähtee Halikosta klo 10.15 ja Salon torilta klo 10.30. Ohjelmassa tutustuminen tehtaaseen ja ruokailu. Hinta 30 €. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 31.5. Kirstille, puh. 044 317 4326. Joensuun Metallityöväen ao. 59:n retki 29.5.–1.6. Tallinaan Spa & Conference hotelli. Lähtö helatorstaina klo 4.30 linja-autoasemalta, paluu su klo 23. matkaohjelma nähtävissä www.metalli59.fi. Hinta jäsenille 260 €, muille 400 €. Ilmoittautu minen 23.5. mennessä puh. 040 734 8215 tai ao. 59:n toimistoon, Torikatu 7 B 24, Joensuu tai Vesa Sivoselle, puh. 050 3600 400. Mukaan 40 ensimmäiseksi maksanutta. Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n retki la 24.5. Tuuriin. Lähtö klo 8 Wetterhoffilta, paluu n. klo 16. Jäsenet ja seuralaiset 10 €/hlö. Ilmoit taudu pikaisesti sihteerille, puh. 040 744 8199. Metallityöväen Ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston retki ti 13.5. Nokialle Nounmajalle. Bussi lähtee Pirkkalasta klo 9.30, Tampe reen k-torilta klo 10, josta jatketaan Tesomajärven kautta Nokialle. Kotimatkalle lähtö klo 17. Maksu 10 € sisältää kuljetuksen, ruokailun ja juomat. Perillä mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen. Ilmoittautuminen 5.5. mennessä Anne Hietaselle, puh. 040 546 7070. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 on varannut lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 6.8. klo 18 näytökseen Pirunpelto. Hinta jäseneltä 10 € ja seuralaiselta 20 €. Lippuja rajoitettu määrä (40 kpl), ei ennakkovarauksia. Tiedustelut ja lipunmyynti arkisin klo 8–16, Petri Kallio, puh. 044 569 1733. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190 järjestää linja-autokuljetuksen Metallin retkeilypäiville Zoolandiaan 24.5. Retki on osaston jäsenelle ja lapsille maksuton, muilta peritään 5 €. Ilmoit tautumiset 28.4. mennessä puh. 044 535 4809 tai 040 724 6507. Espoon Metallityöväen ao. 271:n reissu Saarenmaalle 5.–7.9. Lähtö pe klo 11.30 Viking XPRS:llä Tallinnaan, josta bussilla ja lautalla Kuressaareen. Majoitus Georg Ots Spa Hotellissa. Paluu sunnuntaina Tallinnaan, laiva Helsinkiin klo 16.30. Hinta sisältää matkat (laiva, bussi, lautta), hotelli/ 2hh, allasosaston käytön sekä maisemakierroksen Saarenmaalla. Bussireitti pk-seudulta satamaan vahvistetaan myöhemmin lähtijöiden mukaan. Hinta jäsenille 75 € ja seuralaisille 315 €. Kyselyt ja ilmoittautumiset 31.7. mennessä Jussi Koskelle, puh. 044 2600 378. Maksu ao:n tilille FI07 1112 3007 2004 10 viitenumerolla 142722. 24.04.2014 Toimita ilmoituksesi viimeistään 2.5. 22.5. 12.6. Ahjo 7 (ilmestyy 15.5.) Ahjo 8 (ilmestyy 5.6.) Ahjo 9 (ilmestyy 26.6.) Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:n matka Kaivosalan retkeilypäiville Kolille 6.–8.6. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.5. mennessä Aimo Karvoselle, puh. (08) 769 6271, 040 525 4084 tai Jouni Jussinniemelle, puh. (08) 769 6270, 044 588 5577. Osallistumismaksu jäseniltä 100 € ja puolisolta/seuralaiselta 120 €. Maksu 9.5. mennessä ao:n tilille: FI88 5375 1740 0063 29. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340:n retki pe 25.7. Pyynikin kesäteatteriin. Näytös Pirunpelto alkaa klo 18. Bussikuljetus lähtee Ikaalisten torilta, aika taulu ja tarkempi reitti ilmoitetaan myöhemmin. Hinta jäsenelle 20 €, seuralaiselle 33,50 €. Sisältää kuljetukset. Ilmoittautumiset juhannukseen mennessä, puh. 040 717 7627/M-L Vesa tai maikku.vesa@gmail.com. Euran Metallityöväen ao. 381:n retki Pärnuun 1.–3.8. Lähtö linja-autoasemalta perjantaina klo 6.30. Laiva Viking Xprs Tallinnaan lähtee klo 11.30, sieltä Pärnuun, majoittuminen Hotel Spa Vikingissä. Kotiinlähtö sunnuntaina klo 12. Laiva lähtee klo 18, Eurassa olemme klo 23.50. Hinta jäsenille 100 €, kumppanille 200 €, sisältää laiva- ja bussimatkat (bussi mukana Pärnussa), majoituksen 2hh, aamupalat, 2 päivällistä ja sauna- sekä allasosaston vapaan käytön. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.6. mennessä Ari Kyllöiselle, puh. 040 579 4016. Maksu osaston tilille 502301-48162. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va järjestää koko perheen ulkoilupäivän la 6.9. Luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksi ossa. Patikointia, kisailua, kumilauttaseikkailua, geokätköilyä, jousiammuntaa ja sienestämistä oman valinnan mukaan. Tarjolla aamiainen ja lounas. Seuraa ilmoituksia! Tiedusteluihin vastaa seuturyhmän sihteeri Milla Leppänen, leppanen. milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Es-Ki-Va:n syksyn koulutusohjelmassa tulossa iltakurssit 7.10. ja 23.10. sekä opintomatka Tallinnaan 15.–16.11. Seuraa ilmoituksia, lisätietoja tulossa myöhemmin. Tiedusteluihin vastaa Milla Leppänen. Es-Ki-Va kokoontuu 27.–28.9. Valkon Metallirantaan suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Ole mukana vaikuttamassa ja lähde mukaan! Lisätietoja myöhemmin. Tiedusteluihin vastaa sihteeri Milla Leppänen. Ri-Mi seuturyhmä (ao:t 61, 71, 113 ja 156) järjestää kurssin eläkkeistä ke 14.5. klo 17–20 Hotelli Cumuluksessa Mikkelissä. Tule kysymään eläke putkesta, osa-aikaeläkkeestä ja eläkkeelle jäämisestä. Kouluttajana ja asiantuntijana Juha Vierimaa Metallityöväen työttömyyskassasta. Tarjolla iltapalaa. Ilmoittautumiset 29.4. mennessä osaston sihteeri Sinikka Hotille, puh. 050 340 8564 tai Visa Mäenpäälle, puh. 050 505 5960. Oulun seuturyhmän kesäfestarit 7.6. Ytyän satamaruokalassa, Satamatie 35, Oulu. Paikalle voi tulla jo klo 16. Tarjolla pientä purtavaa, makkaranpaistoa, virvokkeita ja karaokea! Omia juomia saa tuoda tapahtumaan. Ilmoittautumiset 23.5. mennessä osastosi yhteyshenkilölle: ao. 56 Paula, puh. 040 567 1498; ao. 72 Olli 040 554 7587; ao. 118 Tuure 041 507 2348; ao. 210 Tarja 040 572 5692; ao. 219 Kalevi 0400 580 354. Tervetuloa mukkaan! 6 43 T O I M I N TA
44 T O I M I N TA 6 24.04.2014 Työsuojelun teemaseminaari Murikassa 27.–28.5. ? Metalliliiton työympäristöyksikön järjestämässä seminaarissa on ensimmäisenä päivänä työpajoja. Toisen päivän asioita ovat mm. uudet työkalut kemikaalien arviointiin, työntekijän sosiaaliturvan ajan kohtaiset asiat sekä kuullaan Hyvä Työ- hankkeen tuloksia. Ensimmäisen päivän työpajoista valitse kolme ja kerro ilmoittautumisen yhteydessä mihin työpajoihin osallistut. Työpajat: 1. Kemikaalit, 2. Yhteinen työpaikka, 3. Työkaarimalli ja 4. Luottamushenkilöiden jaksaminen. ? Seminaari on tarkoitettu työsuojelu valtuutetuille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluasiamiehille. Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja maksa ansionmene tystä ja matkakustannuksia, maksaa liitto jäsenilleen kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkat yleisen kulkuneuvotaksan mukaan. Majoitus on 2 hengen huoneissa. ? Ilmoittautumiset 9.5. mennessä Metalliliittoon Mari Kostamolle, mari.kostamo@metalliliitto.fi tai puh. 020 77 41131. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja työympäristöasiantuntijoilta: Marjut Lumijärvi, puh. 020 77 41136 Micke Porkka, puh. 020 77 41120. Pohjois-Suomen YTA-päivät Kylpylähotelli Kiannon Kuohuissa Suomussalmella 6.–7.9. Metalliliiton pohjoisten autoalan osastojen jäsenet! Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa ja hyvää ruokaa. ? La klo 12 keittolounas, jonka jälkeen ajankohtaista asiaa, majoittuminen sekä osastojen väliset ”Olympialaiset”. Klo 17-19 kylpylä/sauna/kuntosali. Klo 19 päivällinen ja klo 21 tanssit Kaija Lustilan tahdissa, baarissa karaokea. Su klo 8 aamupala, klo 11 palkintojen jako, klo 12 keittolounas ja kotimatkalle lähtö. Hinta 20 €/hlö. Mukaan enintään 80 hlöä. ? Ilmoittautumiset 6.8. mennessä osastoittain Seija Kemppai selle, puh. 050 566 3059 ja maksut 6.8. mennessä: tili Danske Bank FI92 8000 1979 3682 07. Viitteeksi ao:n numero ja osallistujamäärä. Mikäli haluat tulla jo perjantaina, huonehinta 48–79 €/hlö (aamiainen). Pe–la-yön varaukset suoraan Kiannon Kuohuihin, puh. (08) 710 770. www.kiannonkuohut.fi. Kainuun auto- ja konealan ao. 419:n toimikunta Halisko perinnepurjehdukset Turussa TUL:n Halisko-purjehdukset tarjoaa s/v Valborgilla merellisiä seikkailuja sekä purjehdusopetusta lapsille ja nuorille vanhempineen. Tarkemmat purjehduskuvaukset: www.halisko.fi www.valborg.fi Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen: Merenneidot-purjehdus 9.–10.7. Äiti & tytär, 12–15 v. Meriseikkailu-purjehdus 12.-13.7. Isä & poika, 8–12 v. Kumpaankin purjehdukseen valitaan 5 vanhempi & lapsi -paria. Hinta, yhteensä 50 €/vanhempi & lapsi, sisältää yhden yöpymisen täysihoidolla, ohjelmanumeroilla ja purjehdusopetuksella. Vapaamuotoiset hakemukset 13.5. mennessä: Metallityöväen liitto, Halisko-purjehdus, PL 107, 00531 Helsinki tai pia.toivanen@metalliliitto.fi Lisätietoja: Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. Voimaa vesiliikunnasta –lomaviikko liiton veteraaneille Lomakeskus Huhmarissa 29.9.–4.10. ? Hyvinvointilomat ry järjestää Metalliliiton veteraanijäse nille puolisoineen tuetun lomaviikon. Lomakeskus sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on loma-asunnoissa. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma monitoimitalossa. Lisätietoja: www.lomakeskushuhmari.com ? Loman kesto 5 vrk. Hintaan sisältyy täysihoitoruokailut sekä kylpylän vapaa käyttö, luentoja vesiliikunnasta ja veden tärkeydestä ravitsemuksessa. Hinta 110 €. Matkat maksetaan itse. ? Haku Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh.020 77 41026 tai sen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 16.6. mennessä: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinassa huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja: Metalliliiton toimisto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. 20. Ay-golfin SM-kilpailu Aulangon Golfklubi, Eversti, Hämeenlinna 25.–27.7. Kilpailu on tarkoitettu järjestäytyneille, työssäkäyville henkilöille jotka kuuluvat johonkin SAK, STTK tai Akava keskusjärjestöjen alaiseen ammattiliittoon. Lisätietoja ja kilpailukutsut: www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf Duunigolf-joukkuekilpailu 6.6. Ruukkigolf, Raasepori, yhteislähtö klo 9. Kilpailuun osallistuvilta joukkueilta (2 pelaajaa) edellytetään heidän olevan saman työnantajan palveluksessa ja työssäkäyviä. Lisätietoja: www.ruukkigolf.fi www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf Merkillisen reilu. Painepesuri 100 bar 1300 W Neste Premium 5W-40 -moottoriöljy Korkealaatuinen synteettinen moottoriöljy bensiini- ja dieselmoottoreihin. Erinomainen voitelu kylmimmissäkin olosuhteissa! Alumiinipumppu, automaattinen start/stop, letkun pikakiinnitys kahvaan, vesimäärä: 310-440 l/h, itseimevä, imukorkeus n. 0,5 m Fixus-lasinpesuneste 3 l Käyttövalmis sekoitus. 114-T3LFP Vain meiltä! 10 ,- 3,98 /l Yksittäin 3,90 /kpl 85 00 Koristekapselisarja 4 + 1 litran kanisterit yhteishintaan 19 - paineletku 5 m - suuttimet (Tornado ja Powerspeed) - pesuainepullo 273-C10065 3 pussia yhteishintaan 90 Vakiovarusteet: Koot 13-16”. 115-53045 (4 litraa) 115-53052 (1 litra) 929-ST13 – ST16 Alkaen 11 50 /srj Alkaen-hinta tuotteelle: 929-ST13/ST14 Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Kau pan pääl l neu e a jo vo s u ut in! fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.4.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä.
KUOLLUT Eero Suumäki (1935–2014) työskenteli nuorena Konela Oy:ssä. Koska autokaupan alalla ei ollut työehtosopimusta, Suumäki lähti järjestä mään autoalan toimihenkilöitä ja työntekijöitä yhteiseen ammattiosastoon. Autokaupan toimihenkilöt ry perustettiin Suumäen aktiivisuuden tuloksena vuonna 1969. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana useita vuosia. Suumäen ansioksi voidaan lukea myös auto- ja konealan työehtosopimuksen synty vuonna 1973. Autokaupan toimihenkilöt ry yhdistyi Metallityöväen Liittoon Auto- ja Konealan Unionina vuonna 2003 . Suumäki jäi eläkkeelle Liikealan Ammattiliitosta. Hän menehtyi kotonaan 28.3. Antti Helenius, sosiaalineuvos Metalliliiton Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen retkeilypäivä la 24.5. klo 10–16 Zoolandiassa Liedossa. Tilaisuuden avaus ja liiton tervehdys klo 12. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu 5 € työpaikan yhteyshenkilölle tai omaan ammattiosastoon. Osastot ja seuturyhmät järjestävät yhteiskuljetuksia. Tule mukaan viihtymään! TUL:n liittojuhla Lakeuden Kisat 6.–8.6. Seinäjoella. Ay-lajeina tennis, sulkapallo, onginta, köydenveto, darts ja tikkaurheilu. Lisätietoja: www.lakeudenkisat.fi POIKKEAMIA AUKIOLOAJOISSA PERJANTAI 25.4. Liiton ja työttömyyskassan keskustoimistot sekä palvelunumerot suljetaan kello 13.00 eikä puhelinvaihde yhdistä puheluja sen jälkeen. Metallitalossa vietetään remontin jälkeisiä tupaantuliaisia. VAPUNAATTO 30.4. Keskustoimisto, aluetoimistot ja puhelinvaihde sulkeutuvat klo 14.00. SteyrTek 2-pilarinostin 1370 € +alv 24% = 1699 € L e a si n g 69 € / kk Nyt haettavissa Hyvinvointijaksot aikuisille 1. askel KEVEÄÄN OLOON Liikuntakeskus Pajulahti 10.–15.8. Hakuaika päättyy 11.6. 1. askel LIIKKUMAAN Yyterin kylpylähotelli 23.–28.8. Hakuaika päättyy 24.6. Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Haku ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/liiton-lomat AIKUISKOULUTUS Jatkokoulutusta konepajan ammattilaisille! Katso kaikki koulutukset www.ael.fi/konepaja KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71 KOME 2014 Lisätietoja: Erkki Ahonen KOME-seminaarin johtaja puh. 0400 252 449 erkki.ahonen@aina.net Tiina Björkskog Tapahtumasihteeri puh. 040 769 0900 tiina.bjorkskog@hamk.fi Täydennyskoulutusta työpaikkaohjaajille Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää perinteisen Kone- ja metallialan opetuksen kehittämisseminaarin KOME 2014 Lahdessa 3. – 5.6.2014. Tilaisuus järjestetään Koulutuskeskus Salpauksen Fellmannian tiloissa. Seminaari on tarkoitettu kome-alan kouluttajille ja muille toimijoille, jotka kouluttavat ja ohjaavat ammattiin valmistuvia. Perinteisten teknologisten teemojen lisäksi ohjelmassa on varattu runsaasti aikaa tutustumisiin mm. Kemppi Oy:n tuotantoon ja hitsauksen laatujärjestelmään, Raute Oy:n konepajaan sekä Stalatube Oy:n ruostumattomien terästuotteiden valmistukseen. KOME 2014 yhteisyökumppaneita ovat mm. Metallityöväen liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sekä useita alan yrityksiä. Katso lisää: www.hamk.fi/kome2014 6 45 24.04.2014
46 6 24.04.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e o J ni nii a K TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1B, 2A, 3D, 4B VAIKEUSASTE 2-/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA
47 U L KO N A TIETOLIIKENNEASENTAJA Ensio Moisanen TYÖNANTAJA Relacom Finland Oy PAIKKA Tornion Kivirannalla kaapelin vian rajoitusta 9. huhtikuuta Aurinko alkaa kääntää yön pakkasta plussan puolelle. KUVA JAAKKO HEIKKILÄ
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat TERVETULOA POHJOISEN TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMAAN! POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 21.-22.5.2014, OULUHALLI KOKONAISUUDESSA MUKANA: KUNNOSSAPITO | KAIVOS | SOPIMUSVALMISTUS NORRKAMA Järjestäjä: Yhteistyössä: REKISTERÖIDY MESSUK ÄVIJÄK SI ENNAKKOON NETISSÄ! Loppuunmyydyillä messuilla esillä mm. metalliteollisuuden ratkaisuja, laitteita ja palveluja tuotantoketjun koko matkalta. Tervetuloa tutustumaan uusimpiin työkaluihin ja laitteisiin – tule katsastamaan mitä alalla on tarjolla omaan työhösi! Lisätietoja ohjelmista ja näytteilleasettajista netistä! www.pohjoinenteollisuus.fi