• MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI NUORILLA SAMA TAHTI LASKE LOMAT JA PALKAT NAMIBIERNA STÅR PÅ SIG 23.04.2015 ahjo.fi NRO IKUISELLA TYÖMAALLA SUOMI PUTSAA 6 AHJ1506_1-23.indd 1 14.4.2015 15:08:05
• 6 23.04.2015 2 10 VALMIINA LÄHTÖÖN Pääluottamusmies Tomi Tuomainen ja tuotannon esimies Jukka Korhonen esittelevät työvälineitä, jotka lähtevät Shottoniin Walesiin 50 asentajan mukana. Varkauden Foster Wheeleriltä lähdetään huoltamaan voimakattilaa. Yritys tekee puhdasta teknologiaa. Mitä cleantechin maailmanmarkkinat merkitsevät Suomelle? AHJ1506_1-23.indd 2 14.4.2015 15:08:17
• 23.04.2015 6 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 16 TYÖYMPÄRISTÖ 22 EUROOPPALAINEN 24 TYÖTILA 31 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 41 KOULUTUS 42 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA Yhdessä eduskuntavaalikoneessa ehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa seuraavaan väitteeseen: Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle. Voi olla, että ainakin cleantech-alalla työskentelevät hieraisivat muutaman kerran silmiään. Onko järkevää asettaa nämä kaksi asiaa vastakkain? Väitteeseen annettu vastaus riippuu tietysti siitä, näkeekö vastaaja teollisuuden vain yhtenä maapallon pilaajista vai uskooko hän, että puhtaaseen teknologiaan panostamalla pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta ja maapallon saastumista sekä puhdistamaan jo olemassa olevia ongelmia. Suomessa cleantech-alalta odotetaan paljon. Vuosi sitten keväällä maan hallitus asetti roiman tavoitteen: alan liikevaihto kasvatetaan 50 miljardiin euroon ja yrityksiin luodaan 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä alan liikevaihdosta puolet tulee metalliteollisuudesta. Aaltoyliopiston professorin arvion mukaan teknologiateollisuus ei pärjää kilpailussa ilman, että se käyttää ympäristön kannalta hyviä prosesseja ja valmistaa ympäristöystävällisiä tuotteita (s. 10). Cleantech on nimenomaan kilpailukykytekijä. Toistaiseksi cleantech-alalle ei ole syntynyt Nokian kaltaista jättiä, jonka imussa muutkin yritykset ja koko Suomi olisivat lähteneet nousu kiitoon. Alan tuotteiden kehittäminen on kallista ja hidasta. Cleantech-alalle riittää kuitenkin työsarkaa maapallolla. Ahjon jutussa puhtaasta teknologiasta esittelemme kaksi suomalaisyritystä. Laitilalainen Dewaco ratkoo maailman jätevesiongelmaa, ja varkautelainen Amec Foster Wheeler Energia kehittelee ja valmistaa tekniikkaa, joka puhdistaa piipuista taivaalle nousevia päästöjä. Suomella on jo nyt tarjota puhtaamman tulevaisuuden tekijöitä. Cleantech on myös yksi valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoitus Oy:n Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelman painopisteistä. Tilaisuutta saada ala nousuun ja luoda Suomeen uudenlaisia työpaikkoja kannattaa tukea, perinteisiä yrityksiä tietenkään unohtamatta. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Cleantech-alalle riittää työsarkaa maapallolla.” Puhtaan kullan maa ”Automatisoinnin jälkeenkin on työpaikkoja. Ihminen valvoo ja viimeistelee.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Arvioita arktisesta AMMATTILAINEN 9 Heikki Sipilä koneasentaja Outokumpu Stainless Oy, Tornio TOIMIJA 18 Janne Vainio yhdysmies Olkiluoto 3 -työmaa 20 Fiskarsin nuoret soittavat duurissa 27 Turvaa teoista, ja päälle 2 000 euroa 28 Lieksan Joptekillä emmitään jaksamista 36 Namibiska facket: Nej till kolonialmaktsfasoner OTA TALTEEN 33 Vuosiloma ja lomapalkka 2015 tyo?ympa?risto? 6-15.indd 1 30.3.2015 18.13 22 16 20 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. SIS ÄLTÖ AHJ1506_1-23.indd 3 14.4.2015 15:08:29
• 6 23.04.2015 TEOLLISUUS Arktisen alueen povataan kasvavan Euroopan suurimmaksi talousalueeksi. Keskeiset alat ovat entisen pääministerin Paavo Lipposen selvityksen mukaan kaivosteollisuus, laivanrakennus, logistiikka-ala ja energiateollisuus. Selvitys kirittää uuden hallituksen päätöksiä, sillä Norjan ja Ruotsin yritykset panostavat jo vauhdilla pohjoiseen. Barentsin alueelle on tehty suunnitelmia arviolta 140 miljardin euron hankkeiksi. Kaivokset ovat Lipposen mukaan erittäin lupaavia työllistäjiä. Hän myöntää, että alan kehitys riippuu investoinneista. 50 kaivoksen tuottama kahden miljoonan tonnin malmimäärä voitaisiin lisätä arviolta seitsemään, jopa kymmeneen miljoonaan tonniin. Osa Sakatin, Soklin, Kevitsan, Pampalon ja Pyhäsalmen kaivoksien malmista voitaisiin jalostaa kotimaassa. – Kovin lupaavaa ei tosin ole se, että mineraalien hinnat ovat alhaalla eivätkä näytä lähitulevaisuudessa nousevankaan, Lipponen arvioi Ahjon haastattelussa. Suurhankkeita pohjoiseen? Raportti arktisen alueen talouskasvusta lupaa työtä ja toimeentuloa erityisesti kaivosteollisuuteen ja laivanrakennukseen. Selvitysmies Paavo Lipposen raportissa toivotaan valtiolta pikaisia päätöksiä liikenne yhteyksien kunnos tamiseen. PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Joitakin päätöksiä pohjoisen teollisuuden hyväksi on jo tehty. Sokliin on päätetty rakentaa maantie junaradan sijaan. Tornioon rakennetaan nestemäisen maakaasun LNG-terminaalia. Fennovoiman ydinvoimalahanke odottaa edelleen vahvistusta. Kiireisiin hankkeisiin kuuluvat Lipposen mielestä muiden muassa Torniosta Kilpisjärvelle vievä valtatie 21 sekä ”arktinen yliopisto”. Lapin ja Oulun yliopistojen olisi yhdistettävä voimansa PohjoisSuomen yliopistoksi, joka kilpailisi jo olemassa olevien Venäjän Arkangelin ja Norjan Tromssan yliopistojen kanssa. Arktisen alueen kehittämiseen vaadittavaa euromäärää ei Lipposen mukaan ole laskettu. Valtion ja yritysten lisäksi rahoitusta haetaan Euroopan unionilta. Esimerkkinä EU:lta haettavista hankerahoista hän mainitsee rautatiet, jotka toteutuessaan olisivat miljardiluokkaa. Suomesta toivotaan logistista solmukohtaa, jonka kautta virtaisi tavaraa ja matkustajia. Tätä virtaa loisivat yhteys Koillisväylälle ja rautatie Jäämerelle, josta pääsee Atlantin valtamerelle. Samaa tukea antaisi suora lentoreitti Aasiaan. Suomella on tarjota vakaat olot pilvipalveluille ja datakeskuksille. Selvityksessä korostetaan työntekijöiden kielitaitoa. Ruotsin ja englannin kielen osaaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. Matkailuala vaatii venäjän kielen hallintaa. INVESTOINTIKOHTEITA LÄHDE: Lapin kauppakamari Paavo Lipponen: Pohjoinen tahtotila. Suomen edellytykset arktiseen talouskasvuun. Raportti. Tilaajina Elinkeinoelämän keskusliitto EK jäsenjärjestöineen. Rahoittajana Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT-säätiö. Raportti on luettavissa osoitteessa: http://ek.fi/materiaalipankki/julkaisut-ja-selvitykset/ Kaivostoiminta Energia Ydinvoima Öljytai kaasukenttä Teollisuus Liikenne Turismi Kauppa Julkinen investointi http://ek.fi/wp-conAHJ1506_1-23.indd 4 14.4.2015 15:08:29
• 23.04.2015 6 LINJ A US Suurhankkeita pohjoiseen? YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 Vientiteollisuudessa kesällä töitä yli 20 000 nuorelle MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri LÄHDE: Lapin kauppakamari Lipponen ehdottaa, että insinöörien ammatti taitoa petrattaisiin parin viikon preppauskursseilla, joihin kuuluisivat myös kieliopinnot. – Työpaikkoja on tarjolla myös Ruotsissa ja Norjassa, Lipponen lupaa. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki kertoo olevansa arktisen alueen selvitystyöstä ”aivan täpinöissään”. – Olen jo 20 vuotta puhunut pohjoisen alueen bisnespotentiaalista. Rautajoesta kaivosteollisuus on ollut aliarvostettu. Hänen mukaansa kaivosteollisuudella on nyt päinvastoin nostetta. Hän toivoo Lipposen tavoin, että malmi voitaisiin myös jatkokäsitellä Suomessa. Lopputuotteet saataisiin pohjoisten satamayhteyksien kautta maailmalle. Rautajoki kokee Lapin ja arktisen alueen talouskasvun hyödyttävän koko maata. Esimerkkinä hän mainitsee Soklin kaivoksen, jonka kalusto, murskaimet, prosessit ja asennukset voidaan hankkia kotimaisilta toimijoilta. – Kaivosteollisuudesta on myös vientiin. Esimerkiksi Murmanskiin halutaan suomalaista teknologiaa. Arktisen alueen yritysten toiminta ja kasvu vaativat monen tahon yhteistyötä. – On järjetöntä, että pohjoisen lentoliikennettä on vähennetty, Rautajoki puuskahtaa. Hän muistuttaa, että Torniossa on ollut terästehdas hyvien liikenneyhteyksien päässä jo monet vuodet. Norjassa suunnitellaan parasta aikaa terästehdasta Hammerfestiin. TIINA TENKANEN Satamat kilpasille MALMIKULJETUKSET Metalliliiton Lapin vastaava aluetoimitsija Martti Rauhala Torniosta kantaa huolta Perämeren satamien kohtalosta, jos pohjoiset satamat saavat enemmän painoarvoa. Ratkaistavaksi jää, mitä kautta malmikuljetukset järjestetään. Rauhala epäilee Lipposen selvityksen toteuttamiskelpoisuutta. Koillisväylän aukeaminen laivaliikenteelle antaisi hänen arvionsa mukaan työtä ainakin jäänmurtajille. Rautatie Jäämeren rantaan nopeuttaisi kuljetuksia. – Matka Kemin satamasta Koillisväylälle kestäisi kaksi viikkoa vähemmän kuin nykyistä reittiä pitkin, Rauhala toteaa. Nykyisistä arktisen alueen hankkeista Rauhala mainitsee Norjan Snövitin eli Lumikin maakaasujalostamon rakennustyömaan. Siellä on mukana muutamia suomalaisia yrityksiä. TYÖLLISYYS Keskeiset vientialat – kemianmetsäja teknologiateollisuus – tarjoavat koululaisille ja opiskelijoille työssäoppimis-, harjoitteluja kesätyöpaikkoja ympäri Suomea. Palkkaamalla harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä yritykset antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä. Nuoret muodostavat ensimmäiset käsityksensä työnantajasta ja toimialasta kesätöistä saaduista kokemuk sistaan. Tulevana kesänä vientiteollisuusyrityksillä on mahdollisuus antaa yli 20 000 nuorelle hyvä kesätyökokemus ja jättää itsestään positiivinen mielikuva työpaikkana. Näin yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin. Vientiteollisuudella on suuri merkitys hyvinvoinnin turvaajana, sillä merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista. Vientiteollisuudessa tehdään merkittävää työtä, ja osaava henkilöstö on yksi yritysten tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Kemian-, Metsäja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM ja YTN pitävät tärkeänä, että hyvien kesätyökokemusten avulla nuoret saadaan kiinnostumaan teollisuuden töistä. Elina Penttilä valmisti viime kesänä johdinsarjoja EFC Finlandissa. JOHANNES TER V O Uuden eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Edellinen hallitus epäonnistui kuntaja sote-uudistuksissa. Eläkeuudistus sen sijaan onnistui – työmarkkinajärjestöjen voimin. Siksikin tulevan hallituksen kannattaa vahvistaa toimivaa kolmikantaa ja pitää siitä kiinni. Metalliliitto ja ammattiyhdistysliike pystyvät hoitamaan asioita kaikkien hallitusten kanssa ja tulemaan toimeen niiden kanssa. Yhteistyössä poliittisten päät täjien kanssa voimme huolehtia myös teollisuuden kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Samalla huolehdimme tärkeimmästä eli Suomen hyvin voinnista. Nyt pörssiyritykset jakavat suuren osa nettotuloksestaan osinkoina. Merkittävä osa tuloksesta pitäisi kuitenkin investoida, mikä lisäisi tuottavuutta ja kilpailukykyä. Edellytykset menestykseen ovat olemassa, kunhan niitä käytetään oikein. Hallitus voi politiikallaan ohjata ja tukea tätä. Pärjäämme maailmalla vain, jos yrityksissä on osaava työvoima. Hyvä peruskoulu on kaiken perusta, mutta paras osaaminen syntyy jatkuvalla koulutuksella ja ammattitaidon päivittämisellä. Työntekijöiden ammattitaitoa voi pitää yllä monella tavalla. Oppisopimuskoulutusta täytyy lisätä ja taata opettajien riittävä määrä sekä resurssit. Samoin koulutusjärjestelmän pitää kyetä nopeaan reagointiin ja ammattikoulutukseen saada lisää joustavuutta. Työvoimapoliittinen koulutus pitää tehdä yhteismitalliseksi ammatillisen koulutuksen kanssa. Perusta menestykselle on kunnossa. Yhteistyöllä ja luottamuksella perusta vahvistuu ja saamme Suomen nousuun. Yhteistyöllä kohti menestystä AHJ1506_1-23.indd 5 14.4.2015 15:08:32
• 6 23.04.2015 Rahaa kolmelle APURAHAT SAK:n kulttuurirahasto on myöntänyt tukea Metalliliiton jäsenille: ? ? Kari Glödstaf, Lappeenranta, elokuva, 600 euroa ? ? Lassi Niiranen, Kajaani, soitinrakennus, 700 euroa ? ? Vesa Ruohtula, Renko, käsityötaide, 400 euroa Apurahoja myönnettiin 27 hakijalle, joista neljä on ryhmiä. Suurin apuraha oli 1 000 euroa ja pienin 200 euroa. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston erikoisrahasto. Se tukee ammattiliittojen jäsenten sivistysja kulttuuripyrkimyksiä, yhteiskunnallista tutkimusta ja työelämän kehittämishankkeita. VIELÄ EHDIT! SolidAARiSUUS Nuorten ay-aktiivien globaali koulutus (Youth Global Awareness Program YGAP) järjestetään tänä vuonna Etelä-Afrikan Kapkaupungissa 1.–14. marraskuuta. Hakuaika päättyy 30.4. Lisätiedot: www.tsl.fi SEURAAVASSA AHJoSSA Ihmiset ovat aina yksilöitä. Työpaikan kulttuurien kirjo ei asiaa muuta. TIESITK Ö ??Metallin jäsenkortilla saa bensiinialennusta 2 snt/litra A?Shelliltä B?ABC:lta C?Teboililta d?Nesteeltä ??Suurin vaalipiiri on Uusimaa, sieltä valitaan kansanedustajia A?21 B?25 C?31 d?35 ??Suomen kaikkien aikojen myydyin levy on A?Kerjäläisten B?Repullinen C?Jari Sillanpää d?Vain elämää valtakunta hittejä Jari Sillanpää Eri esittäjiä Dingo Eppu Normaali ??Maailman nopeimman junan, japanilaisen magneettijunan, ennätys on A?389 km/t B?477 km/t C?581 km/t d?656 km/t Ota KAMAT hyötykäyttöön TYÖYMPÄRiSTÖ Työterveyslaitoksen KAMAT-tietokortit antavat ohjeet kemikaalialtistuksen estämiseen ja terveysriskien vähentämiseen. Kortit antavat perustiedot metallialan yleisimpien työtehtävien kemi kaaleista ja altistumisesta. Ne on luotu etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Ilmaiseksi verkosta luettavat ja tulostet tavat kortit ovat hyödyksi työsuojeluvaltuutetuille ja kaikille työntekijöille. Lisätiedot: www.ttl.fi > Kemikaalikortit > KAMAT-tietokortit Säteilyturvakeskuksen henkilöstövähennykset johtavat siihen, että varautuminen ydinonnettomuuteen heikkenee. Pääjohtaja Petteri Tiippanan mukaan osa laitoksen lakisääteisistä tehtävistä jää hoitamatta ja osa tehdään aikaisempaa hitaammin. YLE:n uutiset 13.4. 6 NiMiTYS Katri Kangas on aloittanut työnsä Ahjossa ja liiton sisäisessä tiedotuksessa määräaikaisena tiedotussihteerinä. Hän työskentelee liiton palveluksessa 31.10. saakka. Kangas on työskennellyt aiemmin Ammattiliitto Prossa ja PAMissa sekä toimittajana muun muassa MTV3:lla, STTLehti kuvassa ja Turun Sanomissa. OIkeaT vasTaukseT sIvulla 46 6 23.04.2015 Ansiopäivärahan saajat Työttömät Lomautetut Maaliskuu 2014 Maaliskuu 2015 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Maaliskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 16 260 eli 14,2 % työttömyyskassan jäsenistä. 16 260 oiKAiSU Ahjossa 5/2015 Näkemyspalstalla piirroskuvan alla oli väärä nimi Elina Leponiemi. Oikea nimi on Elina Lepomäki. Osallistu TYÖVÄEN vappuun! Etsi lähin tapahtuma SAK:n sivuilta: www.sak.fi > Ajankohtaista
• 23.04.2015 6 TAL OUS ”Vanheneva väki pysyy töissä – jos saa.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Taitajien tähdistö koolle NUORET Taitaja-tapahtuma kerää toukokuussa Turkuun ammatillisen koulutuksen tähdet niin Suomesta kuin ulkomailta. Taitajan ytimessä ovat nuorten ammattitaidon SM-kilpailut, mutta kansainvälisiä kisaajia saadaan tänä vuonna Aasiasta ja Etelä-Amerikasta saakka. Tapahtuma pidetään 5.–7. toukokuuta Turun Messuja Kongressikeskuksessa sekä HK Areenalla. Ammattitaidon mittelöihin ja koko tapahtumaan on vapaa pääsy. Yleisöä odotetaan noin 50 000 henkilöä. Taitaja-finaalissa suomenmestaruuksista kilpailee yli 450 nuorta eri ammattialoilta. Metallialat ovat monipuolisesti edustettuina. Metalliliiton nuorilta jäseniltä on lupa odottaa mainiota menestystä ja mitalisijoja edellisvuosien tulosten perusteella. Kaikkiaan eri kilpailulajeja on 45. Taitaja-kilpailun tavoitteena on nostaa ammatillisen koulutuksen ja eri ammattien tunnettuutta ja arvostusta. Nuoria tapahtuma kannustaa kehittymään ammatissaan aina vain pidemmälle. Yrityksille tapahtuma on erinomainen tilaisuus kohdata oman toimialansa huippuosaajia. Taitaja-tapahtuman yhteydessä järjestetään Taitaja9ja TaitajaPLUS-kilpailut. Myös näihin finalistit valikoituvat eri puolilla Suomea järjestettävistä karsintakilpailuista. Helmikuussa työttömien osuus työvoimasta kipusi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 10,1 prosenttiin. Nousua oli viime vuodesta prosenttiyksikkö. Ensi kuussa prosenttiluku on tosi ruma, kun suuri joukko valmistuvia opiskelijoita aloittaa työnhaun. Helmikuussa 2008, jolloin nykyisestä lamasta ei ollut edes ennakkoaavistuksia, työttömyysprosentti oli 6,4. Kesällä lähestyttiin viiden prosentin rajaa. Suomen väestö vanhenee. 15–64-vuotiaan väestön määrä on helmikuun 2008 luvuista vähentynyt vajaalla 50 000 hengellä. 65–74-vuotiaita on sen sijaan runsas 150 000 enemmän kuin silloin. Tilastokeskus laskee työttömyysluvut 15–74-vuotiaista työvoimaan kuuluvista. Työvoimaa ovat työlliset, jotka ovat tehneet tutkimusviikolla vaikka vain tunnin töitä, ja toisaalta työttömät, jotka hakevat töitä ja ovat valmiita aloittamaan työt parin viikon sisällä. Työvoimahallinnon luvut työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröidyistä ovat taas aivan eri juttu. Työttömien määrä on kasvanut kaikkein eniten 25-34-vuotiaiden joukossa. Jos ei eläkeikään yltäneitä oteta huomioon, tästä ikäryhmästä on siirrytty suhteellisesti eniten myös työvoiman ulkopuolelle. Talousennustajat arvelevat työttömyyslukujen olevan jo ensi vuonna pienempiä kuin nyt. Tämän pitäisi helpottaa etenkin nuorempien ja keski-ikäisten tilannetta. Työttömyyslukuihin sisältyy nyt jotain myönteistäkin. Työllisyysaste kertoo työssäolevien osuuden ikäluokasta. Koko 15–74-vuotiaan väestön keskuudessa työlli syysaste on laskenut. Mutta 55-vuotiaista ylöspäin aina 74-vuotiaisiin saakka työllisyysaste on talouskurimuksesta huolimatta noussut. 55–64-vuotiaiden joukossa tämä näkyy etenkin naisten kohdalla, sitä vanhempien joukossa myös miehillä. Joka kymmenes 65–74-vuotias sanoo tekevänsä töitä edelleen. Huonoja ja hyviä lukuja Taitaja9 on leikkimielinen kädentaitojen joukkuekilpailu yhdeksäsluokkalaisille. Se herättelee peruskoululaisia kiinnostumaan kädentaitoja vaativista ammateista. TaitajaPLUS on ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, joille on tehty HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Vierailta mailta on tänä vuonna kilpailijoita ennätysmäärä, 45 henkilöä. He osallistuvat yhteensä 30:een eri kilpailulajiin. Pääosin kisaajat tulevat Euroopasta, mutta Turkuun matkataan myös Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Ulkomaisten kilpailijoiden osallistumisen avaa tilaisuuden suomalaisten ja kansainvälisten kilpailijoiden kohtaamiseen. Samalla heidän osaamisensa tasoa ja valmennustaan pääsee vertailemaan suomalaisten taitoihin. Taitaja-kisa on kenraaliharjoitus elokuun WorldSkills São Paulo 2015 -kilpailulla. Siellä tavoitteena on jo oman ammattialan maailmanmestaruus. Lisätiedot: www.taitaja2015.fi KA SV OT MILLOIN ALOITIT? Tammikuun alussa 2012. Tulin Turun telakalta, jossa aloitin hitsaajana vuonna 1981. Vuodesta 1989 toimin osaston luottamusmiehenä ja vuodesta 2005 varapääluottamusmiehenä. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Puolet työajastani vietän keskustoimistolla Helsingissä ja puolet Murikka-opistolla, jossa opetan pääasiassa luottamusmiestietoa. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Varsinaisia yllätyksiä ei ole tullut vastaan, sillä ei minulla ollut odotuksiakaan. Kaikki on ollut uutta. PARASTA TYÖSSÄSI? Erilaisten ihmisten tapaaminen. Tykkäsin Murikasta jo omina luottamusmiesaikoina, kun pääsi kohtaamaan eri puolilta Suomea tulleita ihmisiä ja kuulemaan erilaisia murteita. KOULUTUSASIANTUNTIJA TIMO LEHTO Ketkä tekevät töitä liitossasi? Tutkinnoista on näyttöä KOULUTUS Näyttötutkinnot ovat oivallinen tapa lisätä omia tulojaan ja kohentaa asemaansa työmarkkinoilla. Tämä pätee myös laman ja taantuman aikoina. Näin kertoo Opetushallituksen tuore tutkimus. Siinä selvitettiin, miten 20 vuotta käytössä olleet näyttötutkinnot vaikuttavat työntekijöiden asemaan työmarkkinoilla. Näyttötutkinnon suorittaneet jakautuvat tutkimuksen mukaan kolmeen erilaiseen ryhmään. Ensimmäiseen ja suurimpaan kuuluu yli puolet näyttötutkinnon suorittaneista. Heidän asemansa työmarkkinoilla vahvistuu. Toisessa ryhmässä on noin kolmannes. Heidän asemansa kohentuu suorastaan huomattavasti tutkintotodistuksen saamisen jälkeen. Kolmanteen ryhmään kuuluvat loput, ja he kokevat edelleen ainakin aika ajoin työttömyysjaksoja. Tutkinnosta hyötyvät erityisesti naiset ja nuoret. Maahanmuuttajille näyttötutkinto voi avata portteja suomalaiseen yhteiskuntaan. He pääsevät todistamaan osaamisensa saaden suomalaiset tutkintopaperit. Lisätiedot : www.oph.fi/julkaisut/2015/nayttotutkintojarjestelma_20_vuotta PUHEENAIHE AHJ1506_1-23.indd 7 14.4.2015 15:08:36
• 6 23.04.2015 Myanmar tunnetaan edelleen paremmin nimellä Burma. Örmyt kenraalit johtivat maata rankalla kädellä viisi vuosikymmentä 1960-luvun alusta lähtien. Tänään Yangonin lentokentällä viilettää tummapukuisia liikemiehiä tutkimassa investointimahdollisuuksia. Vuonna 2012 sotilaat alkoivat yllättäen purkaa diktatuuriaan, ja siitäkös kansainvälinen riemu syntyi. USA:n ulkoministeri Hillary Clinton oli ensimmäisiä länsimaisia arvovieraita, ja presidentti Barack Obama on piipahtanut 50 miljoonan asukkaan maassa parikin kertaa. Myanmar on oivalla paikalla KaakkoisAasiassa, hyvien meriyhteyksien päässä. Halpaa työvoimaa piisaa. Sinne siis seuraavaksi, toteaa monikansallinen firma toisensa jälkeen. Työvoiman kallistuminen Aasian maissa liikuttelee tuotantoa. Kiinan eteläosissa minimipalkat ovat nousseet jo yli 300 euroon kuussa, Indonesiassa yli 200:aan. Työvoimavaltainen vaatetusja elektroniikkateollisuus etsii halvempia vaihtoehtoja samaan aikaan kun Kiina ja Indonesia haluavat siirtyä arvoketjussa ylöspäin. Myanmar on määrittelemässä ILO:n eli Kansainvälisen työjärjestön avustamana maahan vähimmäispalkkaa ensimmäistä kertaa. Siksi palkan nostaminen elämiseen riittävälle tasolle oli pääaiheita äskettäisessä keskustelussani työministeri Aye Myintin kanssa Myanmarin aavemaisessa pääkaupungissa Nay Pyi Tawssa. Ministeri oli ilahduttavan hyvin perillä haasteistaan, mutta muistutti toki, että tasapaino pitää löytyä työntekijöiden vaatimusten ja työnantajien mahdollisuuksien välillä. Tehtaissa on levotonta. Ministeriö joutuu jatkuvasti selvittämään kärsimättömien työntekijöiden lakkoja parempien palkkojen puolesta. IndustriALL Global Union hyväksyi joulukuussa teollisuustyöntekijöiden ja kaivosmiesten liitot jäsenjärjestöikseen. Nyt on meneillään mittava järjestämisurakka ja uusien luottamusmiesten kouluttaminen. Luottamusmiehet eivät ole koskaan elämässään saaneet neuvotella mistään, koska ammattiliitot olivat laittomia sotilasdiktatuurin aikana. Mutta into on kova. Paikallisia ammattiyhdistyksiä on perustettu jo 1 400, ja sadat jonottavat rekisteröintiä. Piipahdin japanilaisten omistamassa tehtaassa, jossa 700 naista ompelee suojavaatteita kymmenen tuntia päivässä maanantaista lauantaihin, siis 60 tuntia viikossa. Helmikuussa nuorista naisista koostuva ay-komitea allekirjoitti ensimmäisen työehtosopimuksen, jolla palkkoja nostettiin 18 prosenttia. Peruspalkka on silti vasta 110 euroa kuussa, joten siskoilla oli jo uudet metkut mielessä. Matka kohti demokratiaa on pitkä ja mutkainen. Ammattiliittoja tarvitaan pilareiksi, jotka kannattelevat uutta kansalaisyhteiskuntaa. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina www.industriall-union.org KOLUMNI MIELIPIDE 8 TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON HARKINNANVARAISUUTTA EI SAA POISTAA Olen tehnyt teollisuuden komennustöitä viidellä eri vuosikymmenellä ympäri Pohjolaa. Mielestäni se on hyvä tausta tehdä johtopäätöksiä työperäisestäkin maahanmuutosta. EU:n ja Eta-alueen työvoiman vapaan liikkuvuudenkin myötä muun muassa teollisuuden tukipalveluissa ja rakentamisessa on Suomessa tapahtunut seuraavaa: vaikka investoinnit ovat minimaalisen vähäiset, niin lähinnä itäeurooppalaisten ammattityöläisten määrät lisääntyvät vuosi vuodelta. Käytännössä tämä näkyy teollisuuden seisokkityömailla niin, että kotimaisten ammattityömiesten seisokkipalkat ovat jäätyneet: viime vuosikymmenen puolella ne olivat samaa tasoa kuin tänä päivänä. Samoin kaikki seisokkipelisäännöt, joista ei ole ollut varsinaista sopimuspohjaista turvaa, mutta jotka ovat olleet vuosikymmenien ajan vakiintuneita työskentelykäytäntöjä, romutetaan työnantajan hyväksi. Suomessa asuvan ammatillisesti järjestäytyneen ammattityövoiman työttömyysajat myös pidentyvät huolestuttavasti. Selitys tähän kaikkeen on yksinkertainen: ulkomaalainen on paljon halvempi, kun palkkoja ja työehtoja surutta poljetaan. Voi vain kuvitella, miten kylmä kyyti vauhdittuisi, jos harkinnanvaraisuus poistettaisiin kolmansien maiden työvoimavyöryltä. Ei niin pahaa rikollista ja ihmiskauppiasta olisi, etteikö työnantaja sitä bulvaaninaan käyttäisi saadakseen vielä itä eurooppalaistakin halvempaa työvoimaa hyödynnettäväkseen. Suomesta katoaa edelleen teollisuuden työpaikkoja tuotannon siirtyessä halvempiin maihin. Rakentamisen ja teollisuuden tukitoimintojen palkkataso korkeasta jalostusasteesta huolimatta heikkenee kohti asiakkaalle aineetonta hyödykettä tuottavien alojen palkkoja. Samaan aikaan omistajien ja palkkahierarkian huipun tulot ylittävät kaiken järjellisyyden rajat. Tätähän kutsutaan polarisaatioksi. En voi ymmärtää, että politiikassa tämä käytännössä hyväksytään yli puoluerajojen. Jotkut perustelevat kantaansa sillä, että ovat itsekin olleet ulkomailla töissä. Minäkin olen ollut monen monta kertaa ulkomaan keikoilla, mutta en ole työskennellyt rikollisille tai polkenut komennusmaan palkkaenkä muitakaan työehtoja ja verotkin on tullut maksettua. Jokaisen pitää ymmärtää, että kyse on täysin eri asioista. Työperäisen maahanmuuton sijasta meidän pitää panostaa humanitäärisen maahanmuuton reiluun lisäämiseen. Ensi alkuun se pitää kymmenkertaistaa, senkin jälkeen se olisi vain kymmenisen prosenttia Ruotsiin saapuvan humanitäärisen maahanmuuton määrästä. Meillä on kyllä siihen nytkin taloudelliset resurssit olemassa, jos vain poliittista tahtotilaa löytyy. Tämä tietenkin edellyttää, että meillä jatkossakin säilyy riittävästi asiallisesti palkattua ammattityövoimaa, joka maksaa rehellisesti veronsa, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus pohja on turvattu. Käytännössä tämä edellyttää, ettemme ryhdy hyödyllisiksi hölmöiksi rikollisille, vaan sen sijasta puolustamme järjestäytymistä, rajoituksia ja säätelyä. Vaihtoehtoina ovat viidakon lait, jossa oikeudet kuuluvat ainoastaan vahvoille ja häikäilemättömille. TAPIO NIEMELÄ Metallin komennusmies Jämsä ”Keskustelun pääaiheita oli elämiseen riittävä palkka.” Myanmar nousee diktatuurista JYRKI RAINA IndustriALLin pääsihteeri LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1506_1-23.indd 8 14.4.2015 15:08:42
• 23.04.2015 6 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A JUHA ÅMAN AMMATTILAINEN 9 KONEASENTAJA HEIKKI SIPILÄ, 53 TYÖPAIKKA Outokumpu Stainless Oy, Tornio ”Skarppina pitää olla” Millainen koulutus sinulla on? Peruskoulu ja ammattikoulu koneasentaja-koneistajalinjalla. Valmistuin vuonna 1980. Millainen on työhistoriasi? Tulin kesäkuussa 1986 suoraan tähän kunnossapitoon kuuden kuukauden prosessimieskurssin jälkeen. Ennen sitä tein komennushommia ja erilaista pätkää pienemmissä ja vähän isommissakin pajoissa. Ruotsin puoltakin kiertelin reppu firmojen komennuskeikoilla. Mutta reissu hommat alkoivat kyllästyttää. Millaista työsi on? Pääsääntöisesti olen nykyisin kuumavalssaamolla, mutta työt riippuvat viikonpäivästä. Nykyään, kun on organisoitu kunnossapito moneen kertaan, pitää käydä muillakin osastoilla seisokkitöissä. Ovatko muutokset olleet hyviä? Eivät ne nyt niin mieluisia ole olleet. Mutta työnantajallahan on tietysti omat näkemyksensä. Ovatko muutokset olleet järkeviä? Osittain. Tornion tehtailla on ollut kova säästö kampanja jo useamman vuoden. Kaikki ylimääräinen on karsittu tai ulkoistettu. Siitä muutokset johtuvat. Onko työ terästehtaalla vaarallista? Työturvallisuudessa on paljon parannettu juoksua koko tehtaalla. Mutta ei ole aina kaikki kunnossa. Valssauslinjalla kun ollaan, skarppina pitää olla koko ajan. Mitkä ovat työsi hyvät puolet? Vaihtelevuus. Ei ole päivästä toiseen monotonista työtä. Entä huonot puolet? Huonoissa oloissa tehtävät, fyysiset työt, eiväthän ne herkkua ole, varsinkaan näillä vuosirenkailla. Eilen juuri tehtiin täällä kuumavalssaamossa työtä ahtaassa, pimeässä, pölyisessä raossa; jäähdytysvesiletku vaihdettiin. Mitä odotat tulevaisuudelta? Koska näyttää tuo eläkeikä karkaavan eteenpäin, omalta kohdalta työkyvyn säilymistä. Aika harva tässä ammatissa selviää siihen oikeaan eläkeikään asti. Mitä harrastat? Hiihtoa talvisin ja matkapyöräilyä kesäisin. AHJ1506_1-23.indd 9 14.4.2015 15:08:47
• 6 23.04.2015 10 TEK S TI MARKK U T A SALA , MIKK O NIK ULA JA KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN TEK S TI MARKK U T A SALA K UV A LEHTIK UV A/DIETER HEINEMANN Suomalainen teknologiateollisuus menestyy kilpailussa, kun se keskittyy ympäristöä säästäviin tai puhdistaviin tuotteisiin ja prosesseihin. Cleantechin tuotanto kasvaa voimakkaasti. Puolet alan liikevaihdosta tulee metalliteollisuudesta. Puhtaasti Uusia työpaikkoja syntyy suurelta osin nimenomaan teknologiateollisuuteen, vakuuttaa ympäristöja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. – Voi sanoa, että teknologiateollisuudessa ei jatkossa pärjätä, jollei pysty kilpailemaan ympäristön kannalta hyvillä prosessija tuoteominaisuuksilla. Metso, Valmet ja Andritz ovat jo maailman kärkeä puhtaiden biopolttoainekattiloiden valmistamisessa. Turun telakan pelasti saksalainen telakkayhtiö Meyer. Ostopäätökseen vaikutti telakan kyky valmistaa ympäristöystävällisiä LNG-laivoja. – It-teollisuus on tärkeä osa cleantechiä. Sähköinen viestintä ja digitalisaatio säästävät energiaa suoraan tai auttavat välillisesti rakentamaan älykkäitä ja tehokkaita järjestelmiä. UNOHDETTU, UUDELLEEN LÖYDETTY Suomessa on puhuttu ympäristöongelmien ratkaisemiseen tähtäävästä puhtaan teknologian liiketoiminnasta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kansainvälisesti cleantech sai nostetta vuoden 2008 finanssikriisin jälkihoidossa. Nokia-buumin myötä 1990-luvun lopulla cleantech häipyi taka-alalle. Finanssikriisi ja Nokian romahdus tapahtuivat samaan aikaan. Kun vielä paperiteollisuus alkoi yskiä, katseet kääntyivät jälleen cleantechiin. – Kysyttiin, että mistä se kasvu nyt revitään. Yhdysvalloissa käynnistettiin ohjelma New Green Deal. Etelä-Korea ja Japani lähtivät vahvasti liikkeelle, Lovio kertaa viimeisimmän vihreän aallon syntyvaiheita. Emme ole kehityksen kärjessä. Euroopasta puhuttaessa Saksa, Ruotsi, Tanska ja Itävalta ovat Suomea edellä. Työsarkaa riittää, mutta mahdollisuuksia on. Suomessa on uusiutuvaa energiaa kolmanneksi eniten Euroopassa. – Meillä ei ole yhtä sellaista lippulaivaa kuten Tanskalla tuulivoima. Sehän on ollut helppo myös brändätä. Suomeen ei Lovion mielestä välttämättä synny Nokian kaltaista yritystä. Cleantech hajaantuu. Murrosta voi verrata informaatioteknologian etenemiseen. 1970-luvulla huolestuttiin tuotteiden vanhetessa ja työpaikkojen kadotessa. Myös cleantech saa aikaan rakennemuutoksia, joissa jotkut vanhat tuotteet tai prosessit syrjäytyvät. Paperinkulutuksen supistuessa paperikoneita ajetaan alas, mutta selluteollisuudella menee paremmin. Metsäteollisuuden biojalostusja energiatuotteilta odotetaan paljon. – Informaatioteknologiaa käytetään tänään kaikilla talouden sektoreilla. Se on läpäisevä teknologia. Vastaavasti cleantech on talouden kaikki sektorit läpäisevä kehittämisvaatimus ja kilpailukykytekijä, Lovio kiteyttää. JULKISET HANKINNAT TUKEVAT NOUSUA Metalliliiton tutkimusyksikön vastaava tutkija Mika Kärkkäinen valittelee suomalaisten merkittävien cleantech-kasvukertomusten puuttumista. – Uusien yritysten perustamisessa törmätään usein rahoitusongelmiin, Kärkkäinen sanoo. Cleantechissä on kyse niin edistyneestä teknologiasta, että jo idean saattaminen esittelykuntoon vaatii pääomia tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Viimeistään kasvuvaiheessa on vaikea löytää tarpeeksi pitkämielistä rahoittajaa. ” AHJ1506_1-23.indd 10 14.4.2015 15:08:49
• Mikä cleantech? ? ? Rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD määrittelee cleantechin laitteistoksi tai laitteeksi, joka aiheuttaa vähemmän tai ei lainkaan ympäristön saastumista. Määritelmän piiriin kuuluvat myös komponentit ja palvelut. ? ? EK:n eli Elinkeinoelämän keskusliiton verkkosivuilla puhutaan uusista, ympäristönäkökulmat huomioivista liiketoimintamalleista. Malleja voidaan luoda kaikille talouden sektoreille. Toiset puhuvat energiaja ympäristöliiketoiminnasta, toiset cleantechistä tai yleisesti vihreästä taloudesta. ? ? EU-komissio käyttää ilmaisua BAT (best available technology), joka tarkoittaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsite voi kuvata cleantechiä. Kun tuote, palvelu tai teknologia ei enää ole tarkoitukseensa paras, se ei välttämättä enää ole cleantechiä. ? ? Professori Raimo Lovio jakaa cleantechin kahteen liiketoimintaan. Toisessa on kyse suoraan ympäristönsuojeluun liittyvistä tuotteista. Toisessa on kyse sellaisista prosesseista, tavaroista tai palveluista, jotka tarjoavat ympäristön kannalta kilpailukyvyltään parhaimmat ratkaisut. Lovion mukaan cleantech-toimialaa voidaan vähätellä, sillä alan liiketoiminnan kokoa tai työllistävyyttä on mahdotonta tarkkaan mitata. Tämä luo poliittisen ongelman. Metalliliiton tutkija Mika Kärkkäinen toteaa, että määrittelyongelmat vaikeuttavat ainakin tilastointia ja resurssien kohdentamista. Jotkut määritelmän rajapinnassa olevat työllistämiskykyiset yritykset saattavat jäädä rahoituksen ulkopuolelle. 23.04.2015 6 11 Vuonna 2020 ? Cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardia ? Viennin osuus yli 75 % ? Yritysten määrä 3 000 ? Kotimarkkinat kaksinkertaistuneet ? Uusia työpaikkoja 40 000 Valtioneuvoston strateginen cleantech-ohjelma 2012 Tekes myöntänyt kahdeksan vuoden aikana 200 miljoona euroa vuodessa cleantech-hankkeisiin. Yritysten omien panosten kanssa investoinnit tutkimuksiin yli miljardi euroa vuodessa. Nyt ? ? Alan liikevaihdossa kasvua 15 % vuonna 2012. Kasvu jatkuu. ? ? Suomessa alan yrityksiä noin 2 000. ? ? Tuotteita ja palveluita kaikilla teollisuuden toimialoilla, erityisesti teknologia-, energiaja rakennustoimialoilla. Vuonna 2013 yritysten liikevaihto 25,8 miljardia euroa. AHJ1506_1-23.indd 11 14.4.2015 15:08:50
• TEK STI MIKK O NIK UL A K U VA VES A -MA TTI V Ä ÄRÄ 6 23.04.2015 12 Cleantech tarjoaa työpaikkoja metallialojen ammattilaisille Suomessa. Dewacon tuotteet puhdistavat jätevesiä ja lisäävät jätevesilaitosten bioenergian tuotantoa. Amec Foster Wheeler on erikoistunut voimalaitoskattiloiden edistykselliseen teknologiaan. Meillä ei ole ollut suunnitelmallista teollisuuspolitiikkaa 20 vuoteen, mistä osaltaan johtuu myös kotimaisen tuulivoimateollisuuden kompurointi. Suomeen saatiin vasta vuonna 2011 syöttötariffijärjestelmä, jonka turvin Euroopassa oli jo pitkään ehditty kehittää vahvaa teollisuutta. – Moni suomalaisvalmistaja on jo lopettanut tai ajautunut ulkomaalaisomistukseen, Kärkkäinen mainitsee. Loviokin toteaa, että Nokian rakentamisaikaan verrattuna valtion rooli on supistunut turhan pieneksi. Hän korostaa yhdessä Kärkkäisen kanssa julkisten hankintojen ohjaamista cleantech-yrityksille. Näillä hankinnoilla luodaan vahvat kotimarkkinat, jotka toimivat innovatiivisille ja työllistäville yrityksille vipuvartena maailmanmarkkinoille. – Olisi ymmärrettävä, ettei pidä aina ostaa halvimmalla jotakin ulkomaalaista tuotetta vaan vähän kalliimmalla parempaa kotimaista. Se ei ole edes kilpailulakien vastaista, Lovio painottaa. Ammattiliitot ja työmarkkinajärjestöt ovat patistaneet Suomea tarttumaan cleantechin haasteeseen: ? ? Metalliliitto ilmoitti vuoden 2010 teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan kannattavansa kestävää kehitystä. Ohjelma vaati, että Suomen on hyödyn nettävä EU:n energiaja ilmastosopimusta. On panostettava sopimusten edellyttämien teknologioiden kehittämiseen, tuotteistamiseen ja viemiseen. ? ? Teollisuuden Palkansaajien julkilausumassa vuodelta 2012 valtiovaltaa kehotettiin edistämään uusiutuvan energiantuotannon hankkeita. Näin saadaan uusia työpaikkoja rakennemuutosalueille. ? ? SAK:n ja STTK:n kasvupoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2013 tuotiin esiin uusia kasvualoja arktisesta teknologiasta aina puhtaaseen ruokaan saakka. Ohjelma vaati, että maamme on oltava ”eturintamassa ratkaisemassa maailman ympäristöongelmia korkean teknologian keinoin”. Matkalla maailmalle ? ? Teollisuushallin maisemaa hallitsee kolmisen metriä korkea ja pari metriä leveä kone. Se on suotonauhapuristin. Kone on valmis matkustamaan Samppanummen teollisuusalueelta Laitilasta leveänä kuljetuksena pitkin kasitietä Rauman satamaan. Sieltä kone lähtee Itämeren kautta Atlantille ja kohti Afrikan eteläisintä kärkeä. – Kapkaupunkiin se menee. Keskitettyyn jäte vedenpuhdistamoon, johon tulee useamman lähialueen kunnan lietteet, selvittää tuotantopäällikkö Riku Kettunen. Suotonauhapuristimessa kuivattava liete syötetään laitteen yläosaan. Siinä erotellaan osa vedestä. Liete kulkee viirojen päällä laitteen alareunaan, missä jäljellä oleva vesi puristetaan pois. Tuloksena on lietekakkuja, jotka menevät edelleen jatkojalostukseen. – Sen jälkeen niistä tehdään yleensä lannoitetta tai poltto ainetta, sanoo Kettunen. Suomalaisen Econet Group -konsernin omistama Dewaco Oy työllistää tuotannossaan kahdeksan työntekijää. Aiemmin määrä on ollut suurempi, enimmillään hallin puolella oli viisitoista henkeä, kertoo pääluottamusmies Aki Vuoriaho. AHJ1506_1-23.indd 12 14.4.2015 15:08:58
• 23.04.2015 6 13 Matkalla maailmalle – Täällä pajalla huomaa kyllä sen, että kun maailmalla rupeaa hiljenemään ja talous hyytyy, niin ympäristösektori on se, mistä ensimmäiseksi lähdetään karsimaan. Kokoonpanoasentajana työskentelevä Vuoriaho on ollut pääluottamusmiehenä vuodesta 2009. Yt-neuvottelut ovat tulleet tutuiksi, eikä lomautuksilta ole vältytty. Mutta haastattelua tehtäessä tilauskirjat ovat ilahduttavan täynnä. – Juuri nyt tosiaan näyttää oikein hyvältä, töitä riittää. Mutta tulevaisuudesta ei ikinä tiedä. Dewacon tuotteita on toimitettu yli 80 maahan. Markkinointialueista tärkein on Aasia, siellä etenkin Kiina. Maan talouskasvu on vahva, ja kaupungistuminen etenee vauhdilla. Jätevesien käsittelylle on vuosi vuodelta enemmän tarvetta. Teollisuus ja yksityinen sektori ovat tilaajina hieman useammin kuin julkinen sektori. – Suhde taitaa olla nykyään suurin piirtein 60–40, arvioi tuotantopäällikkö Kettunen. Jopa 95 prosenttia Dewacon tuotteista menee vientiin. Viime aikoina kysyntää on ollut melko hyvin myös kotimaassa. – Meiltä on laitteita viime aikoina toimitettu Mäntyharjun jätevedenpuhdistamolle ja Nesteen öljynjalostamolle Porvooseen. Tuntuu, että näköpiirissä on useita kotimaan kohteita, kertovat Vuoriaho ja Kettunen. DEWACO OY ? ? 1986 perustettiin nimellä DWT Engineering Oy ? ? 2008 myytiin Sentica Partners -pääomasijoittajalle ? ? 2013 myytiin Econet Group -konsernille Pääluottamusmies Aki Vuoriaho ja tuotantopäällikkö Riku Kettunen tietävät, että Aasian ja Afrikan ympäristöongelmien ratkaisu vaikuttaa suoraan laitilalaisen Dewaco Oy:n työtilanteeseen. LAITILA KAPKAUPUNKI AHJ1506_1-23.indd 13 14.4.2015 15:09:06
• TEK STI KIRSI T ÖRMÄNEN-PETMAN K U VA T ARI-PEKK A KERÄNEN 6 23.04.2015 14 ? ? Hitsaajien taitavuus on olennaisen tärkeää voimalakattiloiden valmistuksessa. Pienikin virhe voi aiheuttaa suuret vahingot. Hitsaaja Timo Seppälä Kauhajoelta on päivittämässä taitojaan Foster Wheelerin hitsauskoulussa. – Pari päivää tässä menee. Hitsausjäljestä otetaan röntgenkuvat ja varmistetaan, että olen tehnyt sen oikein, Seppälä kertoo. Harvoin näkee, että kaksi miestä halaa toisiaan niin lämpimästi, varsinkaan työpaikalla. Foster Wheeler Energian Varkauden yksikön metalliliittolaisten pääluottamusmies Tomi Tuomainen ja Seppälä ovat iloisia nähdessään toisensa pitkästä aikaa. Yrityksessä toimii Savon ammattija aikuisopiston ylläpitämä hitsauskoulu. Kaikki hitsarit joutuvat kahden vuoden välein ”takaisin koulunpenkille” päivittämään taitonsa ja uusimaan pätevyytensä. Hitsaustaito päivitettävä parin vuoden välein Hitsauskoululaisia on tällä kertaa paikalla neljä. Myöhemmin he tekevät työkokeen, joka vastaa soodakattilan ilma-aukkojen todellista asentamistilannetta. Testissä vaihdetaan primääri-ilmaaukot Kaukaan sellutehtaalle Lappeenrantaan. 150 vuotta vanhalla tehdasalueella Varkaudessa valmistetaan eri puolilta maailmaa tulevista materiaaleista voimakattiloiden osia, muun muassa kattoja ja seiniä. Tämä service-puoli palvelee jo olemassa olevaa tuotantoa. – Teemme varaosia ja muutoksia eri puolilla maailmaa käytössä oleviin kattiloihin, Tuomainen ja tuotannosta vastaava esimies Jukka Korhonen kertovat. Kattiloiden rakentamistekniikkaa parannetaan koko ajan. Kattilassa syntyvät savukaasut ja kemikaalit suodatetaan niin, että piipusta taivaalle nouseva savu on mahdollisimman puhdasta. AMEC FOSTER WHEELER ENERGIA OY Varkaus ? ? Omistaja Amec Foster Wheeler ? ? Konsernin liikevaihto 8 miljardia (2014). Puhtaan energian ja kattila/service-toiminnan osuus 25 %. ? ? Varkauden yksikkö osa konsernin puhtaan energian ja voiman liiketoimintaa. Koko konsernin voimalaitoskattilatoiminnan teknologiaja osaamiskeskus. ? ? Henkilöstöä 440. ? ? Voimakattilaliiketoiminta ostettu Ahlströmiltä vuonna 1995. ? ? Varkaudessa varaosien valmistus voimalaja prosessikattiloihin. Uusien kattiloiden suunnittelu ja kehitys Varkaudessa, valmistus mm. Kiinassa ja Puolassa. Timo Seppälä on tullut Varkauteen päivittämään hitsaajantaitonsa. Jari Nissinen (keskellä) ja Harri Karvonen ovat hitsanneet voimakattilan putkia yhteen, mukana pääluottamusmies Tomi Tuomainen (vas.). AHJ1506_1-23.indd 14 14.4.2015 15:09:10
• TEK STI MARKK U T A SAL A 23.04.2015 6 15 Markkinoille siististi yhdessä ? ? Cleantech Finland -tuotemerkki kokoaa yhteen satakunta kotimaista yritystä. Niiden joukossa on puhtaasta teknologiasta tunnettuja isoja yrityksiä kuten Outotec, ABB ja Vacon. Suurimmaksi osaksi verkosto koostuu kuitenkin pienistä ja keskisuurista alan innovatiivisista yrityksistä. ? ? Cleantech Finland auttaa yrityksiä osaamisensa markkinoinnissa ja kansainvälisissä liiketoimissa. Yhteenliittymän syntymistä vauhditti Sitran ympäristöliiketoiminnan ohjelma, joka kehitti alaa vuosina 2005– 2007. Ohjelman viimeisenä vuonna Sitra rekisteröi Cleantech Finland –tuotemerkin. ? ? Tuotemerkin omistaa nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Koko verkoston toimintaa rahoittaa TEM eli työja elinkeinoministeriö. Valtio on panostanut merkittävästi cleantech-toimintaan. Julkisesta tutkimusrahoituksesta kolmasosa ohjautuu cleantechiin. ”Suomi oli johtavia ympäristöteknologian maita, mutta imagoa ei ollut kyetty hyödyntämään. Erityisesti pienen ja keskisuuren teollisuuden viennissä ei ollut onnistuttu”, Cleantech Finlandin johtaja Ilkka Homanen kertoo. ? ? Cleantech Finlandiin kuuluvan Koneen monet hissija liukuporraskeksinnöt säästävät huimasti energiaa. 1990-luvulla yritys alkoi hyödyntää ensimmäisenä hissien jarrutusenergiaa ja rakensi konehuoneettoman hissin. Tällä vuosituhannella Kone on julkistanut aurinkoenergiaa käyttävän hissikonseptin ja toimittanut hissit nolla energiarakennuksiin Suomessa, Yhdys valloissa ja Kanadassa. Kaksi vuotta sitten Kone toi markkinoille lujan hiili kuiturakenteisen Ultra Rope –hissiköyden. Se mahdollistaa kilometrin pituisen yhtäjaksoisen hissimatkan. ”Kansainvälisten yritysten toiminnassa nousee yhä näkyvämmin esiin yritysvastuu. Asiakkaatkin edellyttävät toimittajiltaan ympäristöystävällistä ja eettistä toimintaa.” Johtaja Ilkka Homanen, Cleantech Finland Korhonen näyttää työohjetta hallin taululla. Siinä on esitetty kattilan keskeisen osan, konvektiopaketin, piirustukset. – Kun kattilasta tuleva savukaasu menee tästä läpi, savukaasu jäähtyy ja lämpö saadaan talteen. Muutoin lämpö menisi hukkaan. Kiertopetitekniikalla rakennettujen voimakattiloiden ja erilaisten prosessikattiloiden putkistoissa virtaa aluksi vanhin voitehista eli vesi ja lopuksi tulistettu höyry. – Höyrytekniikka on ikivanha keksintö, mutta sitä tarvitaan edelleen, Tuomainen sanoo. Talvikuukaudet ovat Varkauden yksikössä juuri päättyneet. Niiden aikana paikalla on paljon väkeä, kun kattiloihin valmistetaan varaosia. Vähitellen tilat hiljentyvät, kun miehet lähtevät asentamaan osia sekä Suomeen että ulkomaille. Hitsaustaito päivitettävä parin vuoden välein Timo Tuovinen ja Sami Pietiläinen (edessä) työskentelevät entisen valimon tiloissa. CNC-taivutuskoneella putket saadaan oikeaan muotoon. Pääluottamusmies Tuomainen ei itse enää matkusta, vaan hän on Varkauden pajan vakio kalustoa. Eri puolilla Suomea asuvat työkaverit katoavat kuukausiksi omille kotipaikkakunnilleen ja asennuskeikoille. Asennuskausi kestää huhtikuusta lokakuuhun. – Joka mantereella modernisoimme olemassa olevia kattiloita, pääluottamusmies kertoo. Suomessa Foster Wheelerillä on noin 150 asiakaskohdetta. Asiakkaat voivat soittaa päivystykseen mihin vuorokauden aikaan tahansa. – Joskus he soittavat, vaikka heillä ei vikaa olisikaan. Varmistavat, että päivystys toimii, Tuomainen ja Korhonen naurahtavat. Parhaillaan tuotantolaitoksen pihalle on pakattuna viisi konttia, joissa on tarvikkeet 50 työntekijälle. Kontit matkaavat kohti Walesin Shottonia. UPM:n tehdas tarvitsee siellä osaajia Suomesta. a ”Viimeisen päälle cleantechiä” ? ? Ympäristö-, öljy/kaasu-, energiaja kaivosalan jättiläinen Amec osti Varkauden tuotanto laitoksen emoyhtiön Foster Wheeler Energia Oy:n viime vuoden lopulla. Teknologiajohtaja Timo Jäntin mukaan yhtiön suunnittelemat voimalaitokset ovat ”viimeisen päälle cleantechiä”. – Meidän toimittamat voimalaitokset toimivat parhaalla mahdollisella hyötysuhteella ja ympäristöpäästöt on minimoitu, Jäntti kuvailee. Kiertopetiteknologiaan perustuva kattilalaitos on kehitetty pitkälti Suomessa. Ensiaskeleet otettiin aikanaan Ahlströmin tehtaalla. – Ensimmäinen Ahlströmillä suunniteltu ja tuotettu kattila oli teholtaan alle kymmenen megawattia. Nyt suurimman, Koreaan rakenteilla olevan, voimalaitoksen teho on 2 200 megawattia. Niin kauan kuin Suomessa on osaamista, meillä on myös työpaikkoja ja pystymme kehittämään alaa, Jäntti uskoo. – Uuskattilatoiminnassa teemme laatua. Kaikki uudet tuotteet, prosessit ja palvelut perustuvat cleantechiin. Jäntillä on resepti koko alan menestykseen. – Yritysten menestyminen perustuu syvällisen osaamisen oikeaan hyödyntämiseen. Oppilaitosten täytyy tuottaa asiastaan innostuneita osaajia. Yritysten täytyy satsata tulevaisuuteen ja antaa työntekijöille aikaa ja tilaa kehittyä. Kaupunkien, esimerkiksi Varkauden, on jatkossakin satsattava sellaisiin asioihin, että työntekijät perheineen haluavat asua täällä. – Yleisesti yritysten toimintaedellytykset täytyy pitää kunnossa. Kun nämä puitteet ovat kunnossa, on yritysten menestyminen pitkälti itsestä kiinni. AHJ1506_1-23.indd 15 14.4.2015 15:09:15
• 6 23.04.2015 tyo?ympa?risto? 6-15.indd 1 30.3.2015 18.13 TYÖYMPÄRIS TÖ Kohtuutta työntekoon Eläkkeelle aiempaa myöhemmin TYÖURA Suomalaiset jäivät viime vuonna työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaina. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaina. Eniten eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikuttivat työkyvyttömyyseläkkeet, joille siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 määrä on laskenut neljänneksen. Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen vahvistaa tavoitteita pidentää työuria. – Syksyllä sovittua eläkeuudistusta tarvitaan, jotta myös vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyisi. 63 vuotta on edelleen suosituin ikä jäädä vanhuuseläkkeelle. Liikunta lisää työtehoa KUNTO Säännöllinen liikunta ehkäisee työtai toimintakykyä uhkaavien sairauksia ja auttaa näiden sairauksien hoidossa. – Liikunta lisää sekä psyykkistä että fyysistä työtehoa. Liikunnan tuoman hyvän hapenottokyvyn on todettu parantavan sekä lyhytettä pitkäkestoista muistia, kertoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Sirpa Lusa tuoreessa Tesso-lehdessä. Hänen mukaansa liikunta myös vähentää tapaturmia, koska kehon hallinta paranee. Lusa pitää hyvänä uutisena, että suomalaiset harrastavat nykyisin huomattavasti enemmän liikuntaa kuin ennen. Vähintään kahdesti viikossa liikuntaa harrastavien naisten osuus on kasvanut 40:stä 70 prosenttiin, miesten 44:stä 66 prosenttiin. Silti vain puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes huolehtii lihaskunnostaan. Riskimpi neuvonta tuo tulosta MUISTI Suomalaistutkimuksen mukaan muistihäiriöitä voidaan ehkäistä tehostetulla elintapaneuvonnalla. Kaksivuotisen tutkimuksen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa, toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu tarkoitti neuvoja ravitsemuksesta ja tukea sydänja verisuonitautien torjuntaan. Tämä ryhmä teki muistija liikuntaharjoituksia. Tavanomaista neuvontaa saaneella ryhmällä riski muistin ja ajattelun heikentymiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostetun neuvonnan ryhmällä. Tutkimusta johtava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivinen elintapojen neuvominen myöhentäisi sairastumista 5–10 vuodella. 16 ORAVANPYÖRÄ Nykyajan suomalaisessa työelämässä on paljon kestämättömiä piirteitä. Työelämää tutkineiden Antti Kasvion ja Susanna Lundellin mukaan piirteet todennäköisesti lisääntyvät, kun kilpailu kovenee ja yritykset joutuvat kasvattamaan tulostavoitteitaan. Samaan aikaan ihmisten tarpeet, elämänarvot ja ajattelutavat luultavasti muuttuvat. – Entistä useammilla suomalaisilla voi nousta tarve löytää uudenlaista huokoisuutta omaan työelämäänsä, Kasvio ja Lundell kirjoittavat tuoreessa kirjassaan Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat. Heidän mukaansa monet työpaineista kärsivät pysähtyvät jossakin vaiheessa pohtimaan, ovatko saadut palkinnot todella tehtyjen uhrausten arvoisia. Kannattaako samalla vaihteella jatkaa eteenpäin? Syyt vauhdin höllentämiseen vaihtelevat. Jotkut haluavat vähentää työntekoaan ja kulutustaan ekologisista syistä. Toiset kantavat huolta jaksamisestaan. Kolmannet epäilevät työnsä mielekkyyttä. Työn kohtuullistaminen sekä kiehtoo että askarruttaa suomalaisia. Yksi kohtuullistamista hillitsevä tekijä on kirjoittajien mukaan ihmisten haluttomuus kohdata muutoksen riskejä. Jos työntekijä luopuu vakituisen työpaikan tuomasta turvallisuudesta, hän voi joutua tinkimään totutusta elintasostaan enemmän kuin alun perin oli ajatellut. Kasvion ja Lundellin mukaan varovaisuuteen on aihetta. – Monissa organisaatioissa toteutetaan nykyisin toinen toistaan rajumpia supistuksia ja henkilöstövähennyksiä. Ihmiset eivät välttämättä uskalla edes puhua työpaikoillaan, että haluaisivat vähentää työmääräänsä. UPEA TARJOUS! OMA TALOUS & LAKI / TYÖ / MATKAT / TERVEYS / IHMISSUHTEET Tilaa helposti netistä: www.omaaikalehti.fi/tilaukset Tilaustunnus 104981 Tai puhelimitse: 075 328 5101 (ma-pe 8.30–16.30. Puh. hinta 8,4 snt/min.) Toimi heti! Oma Aika maksaa tilauksen postimaksun Aller Media Oy Tunnus: 5007487 Info: O2 00003 VASTAUSLÄHETYS TILAUSJA ARVONTAKORTTI Kyllä kiitos! Tilaan Oma Aika -lehden tutustumis tarjouksena ja saan 5 kk:n lehdet (5 nroa) VAIN 20 €! (norm. 37,90 €) Saan kaupan päälle kätevän LED-taskulampun kolmijalalla, arvo 39,90 €. Tilaustunnus 104981 Kyllä! Osallistun raha-arvontoihin ja voin voittaa 5.000,00 € tai 35.000,00 € puhtaana käteen! Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sukunimi Sähköposti Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse tekstiviestinä Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota. Tarjous on voimassa 31.5.2015 saakka. Tarjous koskee vain kotimaan tilauksia ja talouksia, joihin ei ole tilattu Oma Aika-lehteä viimeisen 6 kk:n aikana. Varaamme mahdollisuuden toimittaa tilaajalahjan tilalle toisen vastaavan tuotteen mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja uudestaan. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Aller Media Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää omien yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun: Aller Media Oy /Asiakaspalvelu, Pursimiehenkatu 2931 A, 00150 Helsinki, puh. 075 328 5102 (ma-pe klo 8.3016.30, hinta 8,4 snt/min.). Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka voittona on 35.000,00 € puhtaana käteen. 35.000,00 € arvonta suoritetaan 11.12.2015 ja siihen osallistuvat kaikki 8.12.2015 mennessä tilanneet. 5.000,00 € arvonta suoritetaan 31.7.2015 ja siihen osallistuvat kaikki 28.7.2015 mennessä tilanneet. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnoissa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan. Arvo 39,90 € 5 KK VAIN (norm. 37,90 €) 20€ TILAA KAUPAN PÄÄLLE 570/104981 LED-TASKULAMPPU KOLMIJALALLA LED-taskulamppu toimii tavallisena taskulamppuna tai itseseisovana kolmijalkalamppuna. Viisi eri lediä ja kaksi eri tehoaluetta. Oma_Aika_255x297_Ahjo_104981.indd 1 9.4.2015 15:15:54 AHJ1506_1-23.indd 16 14.4.2015 15:09:19
• UPEA TARJOUS! OMA TALOUS & LAKI / TYÖ / MATKAT / TERVEYS / IHMISSUHTEET Tilaa helposti netistä: www.omaaikalehti.fi/tilaukset Tilaustunnus 104981 Tai puhelimitse: 075 328 5101 (ma-pe 8.30–16.30. Puh. hinta 8,4 snt/min.) Toimi heti! Oma Aika maksaa tilauksen postimaksun Aller Media Oy Tunnus: 5007487 Info: O2 00003 VASTAUSLÄHETYS TILAUSJA ARVONTAKORTTI Kyllä kiitos! Tilaan Oma Aika -lehden tutustumis tarjouksena ja saan 5 kk:n lehdet (5 nroa) VAIN 20 €! (norm. 37,90 €) Saan kaupan päälle kätevän LED-taskulampun kolmijalalla, arvo 39,90 €. Tilaustunnus 104981 Kyllä! Osallistun raha-arvontoihin ja voin voittaa 5.000,00 € tai 35.000,00 € puhtaana käteen! Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sukunimi Sähköposti Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse tekstiviestinä Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota. Tarjous on voimassa 31.5.2015 saakka. Tarjous koskee vain kotimaan tilauksia ja talouksia, joihin ei ole tilattu Oma Aika-lehteä viimeisen 6 kk:n aikana. Varaamme mahdollisuuden toimittaa tilaajalahjan tilalle toisen vastaavan tuotteen mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja uudestaan. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Aller Media Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää omien yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun: Aller Media Oy /Asiakaspalvelu, Pursimiehenkatu 2931 A, 00150 Helsinki, puh. 075 328 5102 (ma-pe klo 8.3016.30, hinta 8,4 snt/min.). Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka voittona on 35.000,00 € puhtaana käteen. 35.000,00 € arvonta suoritetaan 11.12.2015 ja siihen osallistuvat kaikki 8.12.2015 mennessä tilanneet. 5.000,00 € arvonta suoritetaan 31.7.2015 ja siihen osallistuvat kaikki 28.7.2015 mennessä tilanneet. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnoissa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan. Arvo 39,90 € 5 KK VAIN (norm. 37,90 €) 20€ TILAA KAUPAN PÄÄLLE 570/104981 LED-TASKULAMPPU KOLMIJALALLA LED-taskulamppu toimii tavallisena taskulamppuna tai itseseisovana kolmijalkalamppuna. Viisi eri lediä ja kaksi eri tehoaluetta. Oma_Aika_255x297_Ahjo_104981.indd 1 9.4.2015 15:15:54 AHJ1506_1-23.indd 17 14.4.2015 15:09:19
• 6 23.04.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A PEKK A LEINO 18 Bulgarialaiset tekivät töitä toisenkin kuukauden, kunnes 200 euroa ja mahdolliset omat säästöt oli syöty. Vielä toisenakaan palkkapäivänä aliurakoitsijasta ei kuulunut mitään. – Porukka tuli portille selittämään, että he ovat rahattomia ja ilman ruokaa. Silloinen yhdysmies Kallion Timo ja työmaapastori rupesivat selvittelemään asiaa. Aliurakoitsijan toimitusjohtaja oli tehnyt klassisen katoamistempun. Hänestä tehtiin rikosilmoitus, josta seurasi Euroopan laajuinen etsintäkuulutus. Vainio ei tiedä, jäikö huijari kiinni, mutta maalarit saivat lopulta oikeutta. – Saksalainen urakoitsija lähetti tänne ensi hätään ruoka-apupaketteja. Viikon sisällä maalarit saivat urakoitsijalta myös palkkansa ja lentoliput Bulgariaan. EDUNVALVONNAN MONIOTTELIJA Vainiolla riittää virtaa myös Metalliliiton asioihin. Hän on aluejärjestön puheenjohtaja ja liittohallituksen varajäsen. Hiljattain hän ryhtyi kenttäkouluttajaksi eli hankki Murikkaopistosta muodollisen pätevyyden pitää koulutuksia esimerkiksi ammattiosastojen kursseilla. – Siitä täytyy pitää kiinni, että Metalliliiton jäseniä koulutetaan, vaikka liiton talous on tiukoilla. Murikka on valtavan arvokas tiedon lähde. Kentälle tarvitaan enemmän tukea edunvalvontaan, Vainio sanoo. Tulevalta eduskunnalta hän toivoo muun muassa sitä, että Operaatio Vakiduunin ajama nollatuntisopimusten kielto lailla menisi läpi. – On minullekin tullut vastaan muutama nollasopimus. Minä en ole niitä hyväksynyt. Jotkin alihankkijafirmat ovat kokeilleet kepillä jäätä, että menisikö tämmöinen läpi. Vainio on jo vuosia puhunut sen puolesta, että metallialallekin saataisiin sama käytäntö kuin rakennustyömailla: työntekijöiden veronumerot näkyviin. Juuri Olkiluodon tapaisessa paikassa tarve näkyy päivittäin. – Kaikki tekniset edellytykset ovat olemassa toteuttaa hanke myös metallialalla. a TOIMIJA ”Aliurakoitsija oli tehnyt katoamistempun. ” YHDYSMIES Janne Vainio TYÖPAIKKA Olkiluoto 3 -työmaa TYÖNTEKIJÖITÄ 2 000–3 000 LUOTTAMUSMIESURA YIT Power Meriteollisuus Helsingin telakka työmaaluottamusmies 2001–2002, YIT Industria Meriteollisuus alueluottamusmies 2003–2006, YIT Industria varapääluottamusmies 2005–2006, Olkiluoto 3 -työmaa Metalliliiton yhdysmies 2006–2014, koko Olkiluoto 3 -työmaa yhdysmies 2015– ”Meitä ei enää vieroksuta” Edunvalvonta Olkiluodossa ei ole ollut helppoa, kertoo yhdysmies Janne Vainio. Silti usean vuoden pitkäjänteisen työn tulokset ovat nyt nähtävissä. Janne Vainio on ollut Olkiluodon kolmosreaktorin työmaan yhdysmies vuodenvaihteesta, jolloin hänen edeltäjänsä, Rakennusliiton Timo Kallio, jäi eläkkeelle. Vainio edustaa Metalliliiton, Rakennusliiton, Sähköliiton ja Pron jäseniä. Aiemmin hän toimi pelkästään metalliliittolaisten yhdysmiehenä. – Paljon se on vaatinut aikaa, kun eri puolilla työmaata on kerrottu tessistä ja taulukkopalkoista ja ylityölisistä. Ja käännetty milloin millekin kielelle, sanoo Vainio. Työ ei ole mennyt hukkaan. – Näen selvän eron muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoo Vainio. – Työntekijöiden suuri joukko ei enää vieroksu meitä. Esimerkiksi puolalaiset ovat päässeet irti vanhoista ennakkoluuloistaan. He ovat nähneet oman kokemuksensa kautta, että suomalainen ay-liike on jotain ihan muuta kuin heidän ammattiliittonsa kommunismin aikana. Nehän olivat teatteria. Puolalaiset tietävät nyt, että me oikeasti toimimme heidän etunsa puolesta. Vainio uskoo, että liittojen toiminnalla Olkiluodossa on ollut Suomea laajemmalle ulottuvaa merkitystä. – Tietoisuus työehdoista on parantunut Euroopan tasolla. KOKONAISUUS HALTUUN Nyt virallinen arvio Olkiluodon ”ikuisesta työmaasta” on se, että kolmas reaktori alkaa tuottaa sähköä loppuvuodesta 2018. Eduskunta antoi rakentamisluvan jo vuonna 2002. Ensimmäisen kerran kalliota räjäytettiin 2004. Janne Vainion elämää Olkiluoto on määrittänyt vuodesta 2006, jolloin hän aloitti työmaalla Metalliliiton yhdysmiehenä. Pari-kolmetuhatta työntekijää, kymmeniä kansallisuuksia, satoja alihankkijafirmoja ja niiden alihankkijoita useista eri maista, monen ammattiliiton väkeä, paljon järjestäytymättömiä, kielimuuria ja kulttuurieroja. Miten tällaisen savotan pystyy ottamaan haltuun niin, että voi ryhtyä hoitamaan luottamustehtävää? – Alussa helpotti hiukan se, että 2006 oli hiljaisempaa aikaa, vain muutama sata työntekijää koko alueella. Pari ensimmäistä kuukautta meni pitkälti siihen, että tutustuin eri yritysten ihmisiin ja eri liittojen toimijoihin, varsinkin rakennusliittolaisiin. Ryhdyttiin yhteistyöhön. Työntekijöiden määrä lähtikin äkkiä kasvuun. Jo seuraavana vuonna työntekijöitä oli 2 000 henkeä. Toimintatapana Vainiolla on, että jos hän pitää palaveria jonkin alihankkijan kanssa, mukana on myös Arevan edustaja. – Ensinnäkin Areva on Olkiluodon pääurakoitsija. Heidän on hyvä tietää, missä mennään. Toiseksi heidän läsnäolonsa vaikuttaa. Aliurakoitsijat eivät voi jättää reagoimatta puutteisiin, vaan ongelmille on pakko tehdä jotain. Muiden liittojen toimitsijoiden kanssa Vainio käy läpi työmaan tapahtumia joka toinen viikko pidettävässä kokouksessa. ALIHANKKIJA VEDÄTTI BULGARIALAISIA Ulkomaalaisia kaikista työntekijöistä on Vainion mukaan karkeasti arvioiden 70 prosenttia. Suurin ryhmä metallihommissa ovat entisen Jugoslavian alueelta tulevat työntekijät. Sen jälkeen tulevat puolalaiset, saksalaiset ja suomalaiset. Kansainvälistä tunnelmaa kuvaa esimerkiksi Vainion kokemus vuodelta 2009. Hän oli liikkeellä työmaapastorin eli Eurajoen seurakunnalle työskennelleen ”ydinpapin” Sakari Leppäsen kanssa. – Yksi Siemensille työskennellyt tummaihoinen kaveri tuli kävelemään meidän viereen. Leppänen sanoi, että mistäs sinä olet. Kaveri vastasi, että asuu Saksassa, mutta on kotoisin Etiopiasta. Leppänen kysyi tarkan paikan ja vastauksen jälkeen alkoi puhua tämän heimon kieltä, jota oli lähetystyössä oppinut. Kaveri katsoi haavi auki. Maailma on pieni paikka. Väärinkäytöksiä on ollut vuosien varrella runsaasti. Vaikka tilanne on parantunut, osa tulijoista on saapunut Olkiluotoon hyvin vähillä tiedoilla Suomesta ja maan työehdoista. Vainio kuvaa heitä ”elämänkokemusten kerääjiksi”. Toisinaan koko työsuhde on vain alihankkijoiden suullisten lupausten varassa. Erityisen räikeä oli bulgarialaisten maalarien tapaus jokunen vuosi sitten. – Kaverit olivat bulgarialaisen alihankkijan kirjoilla. Alihankkija antoi heille käteen 200 euroa ”starttirahaa”. Jätkät tekivät pitkää päivää. Ensimmäisenä palkkapäivänä isäntä ilmoitti, ettei ole vielä saanut urakoitsijalta rahoja. AHJ1506_1-23.indd 18 14.4.2015 15:09:19
• 19 ”Aliurakoitsija oli tehnyt katoamistempun. ” ”Meitä ei enää vieroksuta” AHJ1506_1-23.indd 19 14.4.2015 15:09:22
• 20 6 23.04.2015 TEK S TI ERIK A P AR VIK O SKI K U VA T PEKK A EL OMA A Karén, koulutukseltaan ravintolakokki, on työskennellyt Fiskarsilla seitsemän vuotta ja viihtyy erinomaisesti. Työnsä ohessa hän opiskelee logistiikka-alan tutkintoa. – Ei ole tullut mieleenkään, että olisi jokin mukavampi homma tai että lehdestä katsoisin työpaikkailmoituksia. Ei tässä vaihtelua kaipaa, Karén selittää. Karén ei ole ainoa nuori, joka on viihtynyt Fiskarsilla pitkään. Tapaamme Petri Mäkiviidan, 31-vuotiaan logistiikkatyöntekijän ja tuoreen varapääluottamusmiehen, siirtämässä puisissa säilytysastioissa olevaa tavaraa varastoon. Hän on ollut talossa 11 vuotta. – Tulin tänne kesätöihin, Mäkiviita naurahtaa ja kertoo tekevänsä ”käytännössä trukkikuskin hommaa”. Mäkiviita on iloinen siitä, että pian hänelläkin on varastonhoitajan tutkinto. – Varastossa suunniteltiin ensin omalle väelle koulutusta. Kun kurssilla oli vielä tilaa, kysyivät mukaan tuotannon puolelta niitä, jotka ajavat trukilla. Noin hyvää tilaisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä, Mäkiviita kertoo rauhallisella äänellään. Pääluottamusmies Partanen kehottaa nuoria työntekijöitä hakeutumaan aktiivisesti koulutukseen, jos tutkinnon puute vaivaa. – Koulutuksen järjestäminen ei ole vain työnantajan velvollisuus. Ympäristö täällä on hyvin hektinen, ja esimiehillä saattaa olla 30–40 alaista. He eivät välttämättä pysty panostamaan kaikkiin sataprosenttisesti, Partanen summaa. Keväinen maanantaipäivä Fiskars Gardenin tehtaalla Raaseporin Pinjaisissa. Tehdashallin raskas, sininen ovi sulkeutuu selän takana. Korvia vihloo terävä sirinä, ja nenään hyökkää tympeä haju. – Muovia, selittää Jarmo Partanen, Fiskars Gardenin pääluottamusmies. Metelin lähdettä hänen ei tarvitse selittää; riittää kun katsoo ympärilleen. Halli on täynnä kymmeniä muutaman metrin levyisiä ja korkuisia koneita sentintarkoissa riveissä. Työhönsä keskittyneitä ihmisiä istuu tai seisoo koneiden ääressä. Joku kävelee nopeasti ohitsemme. Tehtaalla on kiirettä. Kevättöihin tarvitaan Fiskarsin työntekijöiden käsissä valmistuvia kirveitä, puutarhasaksia, rikkaruohonpoistajia ja muita leikkaavia työkaluja. Puutarhatyökalujen lisäksi täällä valmistetaan tuotetta, josta Fiskars tunnetaan ehkä parhaiten: oranssikahvaisia saksia. Saksien viimeistelyja pakkauspiste on vastassa ensimmäisenä tehdashallissa. Katse hakeutuu laatikoihin, joissa niitä lepää kymmenittäin. Jokaisella saksiparilla tehdään koeleikkaus: sakset avataan liikkuvuuden testaamiseksi ja niillä leikataan lovi sitä varten tarkoitettuun kankaaseen. – Joku on joskus väittänyt, että kokenut saksentekijä tunnistaa toimivan parin jo oikeanlaisesta suhinasta, Partanen kertoo ja nauraa päälle. ”EI TÄSSÄ VAIHTELUA KAIPAA” Toisella puolella tehdashallia työnopastaja Jonna Karén, 25, neuvoo Timo Hartikaista valmiiden tuotteiden pakkaamisessa. Fiskarsin nuorilla yhteinen sävel Piha-askareet ovat mielessä kaikilla, ja saunapuitakin on kohta taas pilkottava. Fiskars Gardenin tehtaan tuotteiden kevätsesonki on parhaimmillaan. Tehtaalla työskentelevät nuoret ovat löytäneet yhteisen sävelen. Nuorisoporukalla riittää virtaa toimintaan myös ammattiosastossa. ”Täällä ovat olleet ensin isät ja äidit, sitten jälkipolvi.” Jarmo Partanen, Fiskars Gardenin pääluottamusmies AHJ1506_1-23.indd 20 14.4.2015 15:09:29
• 23.04.2015 6 21 – Tarvitsemme osastoja ja ammattiliittoja. Meillä pitää olla yleissitovuus taustalla, muuten olisimme aika hukassa. En vastusta paikallista sopimista, mutta en usko, että pärjäisimme siinä, Partanen sanoo puisen työpöytänsä takaa. Pöydän kulmalla seisoo teline, jossa on pystyssä useampi pari Fiskarsin saksia. BÄNDI KASASSA Kokoonnumme lopuksi Karénin, Mäkiviidan, Lehmuksen ja Dahlqvistin kanssa tehtaan pääsisäänkäynnin luona olevaan näyttelytilaan ottamaan valokuvia. Tunnelma rentoutuu, kun valokuvaaja pyytää heitä ottamaan bändiposeerauksen. Miltä tulevaisuus näyttää Fiskarsin nuorten silmissä? Missä he ovat kymmenen vuoden päästä? – Toivon, että saisin pitää työpaikan. Rahaa ei voi koskaan olla liikaa. Ja tietenkin talon rakentaminen ja perheen perustaminen, mitä siviilielämään tulee. Mutta olen hetkessä eläjä, päivä kerrallaan, Markus Dahlqvist summaa. – Ei minullakaan sen kummempaa suunnitelmaa ole, mutta pidän työstäni, siis logistiikkahommasta. Nyt saan siihen vielä koulutuksen, kertoo Petri Mäkiviita, joka on jo lähdössä hakemaan tytärtään hoidosta. Miehet ovat kertoneet, että he soittavat samassa bändissä. Laulaja puuttuu, ja kappaleitakin voisi olla enemmän. Jos ne saadaan, päästään ehkä keikoille. Jonna Karén on tyytyväinen nykyhetkeen. – Arvostan sitä, että Fiskarsilla menee hyvin. Varsinkin, kun tehtaita pistetään muualla kiinni. Vielä pari vuotta sitten ajattelin itsekin, että koska tämä loppuu, hän sanoo. Karén katsoo Petri Lehmusta, joka vain hymyilee, ja tivaa nauraen: – Niin, että mitä? Fiskarsin nuoret soittavat selvästikin yhteistä säveltä. a Hyvä porukkahenki kantaa pitkälle, toi tulevaisuus muassaan mitä tahansa. Hionta on tuttua työtä 29-vuotiaalle Petri Lehmukselle. Hän on työskennellyt melkein kaikissa hiomopuolen työpisteissä ja harjoittelee parhaillaan asennuksia. – Olen hyppinyt aikalailla paikasta toiseen. Haluan osata mahdollisimman paljon eri hommia, hän kertoo. Lehmus on käynyt Karjaan ammattikoulun metallilinjan, työskennellyt Hangon satamassa ja varastomiehenä Suomi-Soffalla, mistä hän joutui lähtemään yt-neuvotteluiden myötä. Lehmus pääsi Fiskarsille vuokratöihin vuonna 2011. Neljän kuukauden päästä hänet vakinaistettiin. – Vaikka tämä on vähän tällaista sesonkihommaa, löytyy silti aina töitä, hän sanoo. Parasta työssä on hyvä porukka. Tauoilla juttu luistaa. – Paljon tehdään yhdessä kaikkea töiden jälkeenkin. Pidetään hauskaa, Lehmus lisää ja katsoo vieressään istuvaan Jonna Karéniin. Molemmat räjähtävät nauruun. OSALLISTUMINEN HELPOKSI Ammattiosasto 21:n toimikuntatyö on tuttua Jonna Karénille, Petri Mäkiviidalle ja Petri Lehmukselle. Karén on varapuheenjohtaja ja nuorisovastaava, Mäkiviita nettivastaava ja Lehmus toiminut varajäsenenä. Istumme luottamushenkilöiden kopissa, entisessä tupakkatilassa, joka sijaitsee tehtaan pääsisäänkäynnin ja tuotantohallin välissä. Partanen on tyytyväinen, että nuoret osallistuvat ja kantavat vastuunsa. – Ammattiosaston budjetissa on nuorille määräraha heidän omien suunnitelmiensa toteuttamiseen. He osallistuvat valtakunnalliseen nuorisotoimintaan, Partanen myhäilee. – Haluamme oikeasti panostaa nuoriin ja ajaa heitä sisään hommaan, hän lisää. Osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. – Kokoonnumme kerran kuussa vuoron vaihteessa työpaikan ruokalan viereisessä kabinetissa. Iltavuorolaisille korvataan menetetty työaika. Iso juttu tässä on se, että työnantaja myötävaikuttaa, Partanen sanoo. Partanen on työskennellyt Fiskarsilla helmikuusta 1987. Pääluottamusmiehenä hän on nyt kuudetta vuotta, eri luottamustehtävistä on kertynyt kokemusta 1990-luvun alusta saakka. SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ Jatkamme matkaa tehdashallissa. Muovipuristusmuotin ympärillä on läpinäkyvällä pleksillä erotettu alue, jossa työskentelee kaksi oranssinväristä kaverusta. ABB:n robotit siinä huhkivat. Tekeillä on rikkaruohonpoistaja. Toinen roboteista ottaa linjalta uunituoreen, mustan muovijalan ja asettaa sen jäähtymään tasolle, josta työpari noukkii sen hetken kuluttua ja kiinnittää siihen neljä metalliterää. Jos toinen roboteista hidastaa jostakin syystä tahtia, toinen odottaa. Työ sujuu kirjaimellisesti kuin tanssi. Sujuuko se liiankin hyvin? Jarmo Partanen ei usko, että automaatio vie työpaikkoja. Fiskarsilla prosessit ovat koneen ja ihmisen yhteistyötä. – Koneilla on myös manuaalista työtä, mutta ihminen viimeistelee, valvoo laatua ja pakkaa, Partanen sanoo. SUKUPOLVESTA TOISEEN Ulkona kevätaurinko paistaa, ja suuret jalopuut reunustavat kylänraittia Pinjaisissa, tai Billnäsissä, kuten nimi toisella kotimaiselle kuuluu. Tehtaalle johtava tie kaartaa peltomaiseman läpi ja ohi vanhojen punamultaisten puutalojen, jotka rakennettiin aikoinaan työläisten asunnoiksi. Maisema on erityisen tuttu toisen polven fiskarsilaiselle, Markus Dahlqvistille, 31, joka asuu parin kilometrin päässä tehtaasta. Äiti työskenteli yrityksessä lähes 40 vuotta. – Parasta työssäni on liikunnallisuus. Toimistohommia en pystyisi tekemään, salibandya ja lenkkeilyä harrastava Dahlqvist kertoo. – Saa ylipäätään olla mukana työelämässä ja kuulua yhteiskuntaan, hän lisää. Dahlqvist on joutunut olemaan myös työttömänä. Fiskarsille hän tuli vuonna 2010 vuokratyöfirman kautta. Viimeiset kolme ja puoli vuotta hän on ollut vakituisena. Pääluottamusmies vahvistaa, että ”Fiskarsille on menty sukupolvesta toiseen”. – Täällä ovat olleet ensin isät ja äidit töissä, sitten jälkipolvi, Partanen sanoo. PARASTA ON PORUKKA ”TOM, TOM, TOM…” Tältä kuulostaa Fiskarsin saksien syntysijoilla. Edessä on aihioleikkaamo. Korvissa soi, vaikka leikkaamo on erotettu muusta tehdashallista seinillä. Metallirullasta leikataan oikeankokoiset palat, jotka viedään edelleen hiottavaksi. Hionnan jälkeen terät pestään ja leimataan. Kun vielä muovikahva on puristettu kiinni, sakset ovat valmiit laaduntarkastusta varten. ”Hyvää koulutustilaisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä.” AHJ1506_1-23.indd 21 14.4.2015 15:09:33
• EU & AY Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EU-maiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suomen Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IG-Metall tekee. 6 23.04.2015 22 EUROOPPALAINEN Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. Tarjan elintaso on noussut ? ? Ruoka vie tilipussista suurimman osan eikä palkasta jää juuri säästöön, sanoo Tarja Koponen, 58. Hän työskentelee siivoojana Viafin Terästorni Oy:ssä Lappeenrannassa. Tarja on 700-jäsenisen ammattiosaston sihteeri ja työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettu. Tarja on ollut monien työttömyyspiikkien uhri. Hän tietää, mitä on markan ja euron venyttäminen. EU:hun ja euroaikaan siirtymisen vaikutuksista elintasoon Tarja ei tohdi sanoa mitään, sillä elämäntilanne on muuttunut 20 vuoden aikana ihan päälaelleen. – Kun Suomi liittyi EU:hun, nelihenkisessä perheessäni lapset olivat pieniä ja olimme mieheni kanssa molemmat työttöminä. Se aika oli todella kituuttamista. – Nyt asun yksin leskenä, lapset ovat maailmalla eikä eläkkeellekään ole pitkä matka. Asunto on maksettu, ja palkka riittää elämisen kustannuksiin. Tarkka täytyy kuitenkin valinnoissaan olla, Tarja sanoo. Työnäkymät ovat kohtalaisen hyvät. Viafin Terästorni Oy valmistaa paineellisia ja paineettomia säiliöitä paperiteollisuudelle. Markkinat ovat pääasiassa EU:n ulkopuolella, muun muassa Brasiliassa ja Uruguayssa. Parhaillaan yrityksessä tehdään isoja säiliöitä Ruotsin markkinoille. Tarja on työpaikkansa monitoiminainen: hän siivoaa pajalla terästä roskiin, pesee haalareita ja keittää kahvia. Ruokakaupassa Tarja valitsee kotimaiset vihannekset, ellei hintaero muualta tuotuihin ole liian suuri. Usein on. Eineksiin ja valmisruokiin Tarja ei sorru, sillä kotona tehty ruoka tulee halvemmaksi. – Ruoka vie tilipussista isoimman siivun. EU:hun liityttäessä puhuttiin korulausein, että ruuan hinta halpenee. Ei ole halventunut. Tilipussista ei juuri liikene euroja säästöön eikä ole varaa matkustaa. Elän niin, että tili näkee toisen tilin. 1990-luvulla työttömyyden aikaan saattoi olla viikko, että perheellä ei ollut rahaa ruokaan eikä muuhunkaan. TEK S TI LEENA SERETIN K UV A ARI-PEKK A NAK ARI Ostovoima kehittynyt kituuttaen Suomen palkat ovat EU-kumppaneiden keskitasoa korkeammat. Ostovoimassa Suomi ei pärjää niin hyvin. Kansalaisten tuntuma kalliista maasta pätee myös tilastojen valossa. Lähitulevaisuudessa suomalaisten palkat eivät välttämättä nouse tuntuvasti. Ostovoima voi kuitenkin parantua ruuan myyntihintojen kilpailun ja verotuksen kautta. On siis varauduttava elintason hitaaseen nousuun. Kahdenkymmenen EU-vuoden aikana metallityöläisen nimellispalkat ovat nousseet huikeat 68 prosenttia. Samaan aikaan hinnat ovat nousseet 34 prosenttia. Todelliset ansiot ovat nousseet 25,5 prosenttia. Metallityöläisen elintaso on siis kehittynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mukavasti – tilastojen valossa. Yksittäiselle duunarille merkitsee eniten se, onko hän saanut pitää työpaikkansa ja tilipussinsa. Keskimääräinen kehitys ei paljoa lohduta, jos on itse joutunut olemaan työttömänä ja elää kituuttamaan työttömyyskorvauksilla. Suomi on kuluttajahinnoilla mitattuna edelleen kallis maa; Europpan unionin maista neljänneksi kallein, euromaista toiseksi kallein. Välimeren maissa ja Virossa on tilastojenkin mukaan halvempaa. EMU JÄHMETTI PALKAT Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 ja samalla EMU:n eli Euroopan talousja rahaliiton toiseen vaiheeseen. EU-talouksia lähennettiin, ja myöhemmin kolmannessa vaiheessa valuuttakurssitkin lyötiin lukkoon ja raha vaihdettiin euroksi. EMU, ei jäsenyys, pakotti Suomen talouskuriin. EMU poisti mahdollisuuden korjata kilpailukykyä devalvaatiolla. Parinkymmenen vuoden takainen lama tuntuu vieläkin: kun joka viides oli työtön, palkkamalttia löytyi vuosikausiksi. Sitten tuli EU:n talouskriisi ja jarrut palkkakehityksessä lyötiin päälle. Metalliteollisuuden säännöllisten tuntiansioiden vuosimuutos (laskettu vuosikeskiarvosta) nimellismuutos EU, EMU euro tilivaluutaksi euron kolikot ja setelit reaalimuutos -1 1 2 3 4 5 6 7 muutos-% 1991 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 7,7 -1,4 Kiitos asiantuntijoille: erikoistutkija Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitos ja tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metallityöväen Liitto. AHJ1506_1-23.indd 22 14.4.2015 15:09:39
• 23.04.2015 6 Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EU-maiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suomen Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IG-Metall tekee. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan suomalaisten vuoden 2011 keskipalkka, 3 132 euroa, oli selkeästi korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo, 2 301 euroa. EU:n keskiarvossa näkyy, että unioniin on otettu halvan työvoiman ja alhaisen tuottavuuden maita, jotka tietysti pudottavat EU-keskipalkkaa. Suomessa palkkakehitys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut maltillista lukuun ottamatta lamasta toipumisen vuotta 1995 ja vuoden 2007 liittokierrosta. Teollisuus pääsi nousukiitoon 1994, ja metallityöläisten nimellispalkat nousivat 7,7 prosenttia. Sen jälkeen keskitetyt työmarkkinaratkaisut nostivat palkkoja kahdesta neljään prosenttia vuodessa. Reaaliansiot nousivat kuitenkin vain prosentin tai pari reippaan inflaation vuoksi. Vuosina 2007 ja 2008 nimellisansioissa näkyi piikki ylöspäin. Metallityöntekijän palkkoja korotettiin yli neljä prosenttia, mutta reaaliansioiden nousu oli vain prosentin luokkaa. 2000-luvun lopun palkkaratkaisu liittokierroksella juonsi juurensa kokoomuksen vaalilupaukseen korottaa tuntuvasti Sari Sairaanhoitajan palkkaa. Sari sisarineen sai reippaan korotuksen. Niin saivat muutkin julkisen sektorin Maijat ja Matit. Sairaanhoitajien palkankorotus valui julkisen sektorin palkkoihin ja ohjasi samalla teollisuuden palkkaratkaisua. Talousasiantuntijat pitävät ratkaisua huonona. Kukaan ei loppupelissä hyötynyt. Nyt asiantuntijat muistuttavat, että palkkaratkaisuissa on otettava huomioon ennen kaikkea vientiteollisuus ja sen tuottavuus. Teollisuuden tuottavuuden kehitys on hyvä, mutta julkisen sektorin kyseenalainen. Palkkojen sopimusmallilla ei jatkossa ole suurtakaan merkitystä. Tehtiinpä keskitettyjä, liittokohtaisia tai paikallisia palkkasopimuksia, kilpailukyky antaa vain vähän varaa nostaa palkkoja, muistuttavat asiantuntijat. MISTÄ YHTEISET EHDOT? Työnantajat ovat viime vuosien palkkaneuvotteluissa vedonneet siihen, että meidän täytyy säilyttää kilpailukyky suhteessa Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsi ei ole rahaliiton jäsen. Sillä on hieman Suomea enemmän pelivaraa. Saksassa on puolestaan luotu palvelualoille matalapalkkaisia töitä. Palkkaa saa tonnin kuukaudessa, ja työnantajat säästävät sosiaalimaksuissaan. Palkkavertailu Saksaan on metalliväelle tärkeää. Vuonna 2011 Saksan keskipalkka, 2 919 euroa, oli Suomea alempi. Palkansaajien ostovoima oli Saksassa parempi. Saksassa on siis Suomea alhaisempi hintataso. Hyvin pärjänneet EU-maat mittelöivät edelleen omassa luokassaan niin palkkatasossa, tuottavuudessa kuin ostovoimassa. Mitä alhaisempi tuottavuus, sen huonommat palkat ja huonompi ostovoima. Asiantuntijat eivät usko, että konvergoituminen eli euromaiden talouksien samankaltaistuminen etenisi nopeasti. Yhteinen raha, sama palkka ja samat hinnat ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Talousja rahaliiton näkökulmasta konvergoitumisen pitäisi olla joutuisampaa, jotta rahaliitto toimisi hyvin. Yhteisen rahan vuoksi talousja rahaliiton mailla tulisi olla samankaltaiset tavoitteet, arvostukset ja sopimuskulttuurit. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa työntekijöille on selvää, miten palkat muodostuvat. Palkkaerot ovat pienet. Monissa Itä-Euroopan maissa palkka muodostuu hajanaisista osista, ja palkkaerot ovat suuret. a Tarja on matkustellut vähän muissa EU-maissa. Viimeksi hän kävi Mallorcalla pari vuotta sitten. Virossa hän on piipahtanut. – Nyt Virokin alkaa olla yhtä kallis kuin Suomi. Tarja arvelee, ettei EU:hun ja rahaliittoon liittyminen ole kohentanut suomalaisen työläisen ostovoimaa. Palkat junnaavat paikallaan, hinnat nousevat. Silti Tarja kokee, että 20 vuoden aikana elintaso on noussut, olipa se sitten perheja työllisyystilanteen tai EU:n ansiota. EU-kytkös tuntuu arjessa etäiseltä. – Työpaikalla tällaisia asioita ei juurikaan pohdita. Ruokatauoilla päivitellään bensan hintaa, mutta minulla ei ole autoa, joten se menoerä ei rasita tilipussia. Ruoka on kallista, ja pärjätäkseen on euroa venytettävä. Onneksi on töitä, monta työttömyysjaksoa kokenut Tarja Koponen sanoo. AHJ1506_1-23.indd 23 14.4.2015 15:09:44
• 24 TYÖTILA Kalevala Koru, Helsinki, 4. huhtikuuta KUVA PETRI PUROMIES AHJ1506_24-48.indd 24 14.4.2015 13:37:30
• 25 AHJ1506_24-48.indd 25 14.4.2015 13:37:34
• Etsime ESIKUVIA Kenestä on esikuvaksi? Tunnetko jonkun, joka tekee sankaritekoja turvallisuuden puolesta? Kerro ehdokkaasi Metalliliiton ja Ifin Turvallisuusteko-palkinnon saajaksi osoitteessa metalliliitto.fi/turvallisuusteko. Voittajalle on luvassa riihikuivaa rahaa ja kosolti kunniaa. Aikaa sinulla on 31.5.2015 asti. 2000 € AHJ1506_24-48.indd 26 14.4.2015 13:37:35
• 23.04.2015 6 27 turva.indd 1 13.4.2015 22.34 tek s ti Mikk o Nik ula piirro s pe N tti o ts a M o ? ? Jo vuosia Metalliliitto ja If ovat yhdessä jakaneet turvallisuustukea. Turvallisuustuki jatkuu edelleen, mutta nyt halutaan innostaa Metallin jäseniä uudenlaisiin turvallisuustekoihin. Toisin kuin turvallisuustuen kohdalla, Turvallisuusteko-palkinnon voi saada myös työpaikalla tehdystä toimenpiteestä, esimerkiksi merkittävästä työsuojeluparannuksesta. Toki myös työpaikan porttien ulkopuolinen turval lisuusteko voi olla palkinnon arvoinen. ? ? Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola toivoo, että palkinto kannustaisi liiton jäseniä pohtimaan turvallisuusasioita. – On tärkeää, että näitä mietitään. Kun se tulee tavaksi, niin silloin helpommin ne turvallisuusajatukset muuttuvat turvallisuusteoiksi. Pesola muistuttaa, että turvallisuus on työ paikoilla yhteinen asia. – Työturvallisuuslakikin kannustaa siihen, että kaikki tekisivät aloitteita ja parannuksia. Ne eivät ole vain virallisen työsuojeluorganisaation asioita. ? ? Turvallisuusteko-palkinnon saajan valitsevat turvallisuustuesta päättävä työryhmä ja Metalliliiton työympäristöyksikkö. Palkinto luovutetaan Metalli liiton liittovaltuuston kokouksessa syksyllä 2015. turvallisuusteko-palkinnolla haetaan arjen sankareita Huhtikuun alussa käynnistyi hakuaika Metalliliiton ja If Vahinkovakuutusyhtiön yhteiseen Turvallisuusteko-palkintoon. Tarkoituksena on löytää oivaltavia ideoita, joilla on lisätty turvallisuutta. Palkintoa voi ehdottaa myös käytännöllisestä teosta turvallisuuden hyväksi. Haku päättyy toukokuun lopussa, ja palkintona on riihikuivaa rahaa 2 000 euroa. Saajaksi voi ehdottaa Metalliliiton jäsentä tai metalliliittolaisista koostuvaa ryhmää. HAKUOHJEET Palkintoa voi hakea 31. päivään toukokuuta 2015 saakka. Ahjon numerossa 5 neuvottiin virheellisesti, että haku kestäisi kesäkuun loppuun. Hakulomake on osoitteessa: www.metalliliitto.fi/turvallisuusteko JOs haKeMIsesTa syNTyy KysyTTävää: Markkinointisihteeri Kaisa Niskanen, kaisa.niskanen@metalliliitto.fi puh. 040 830 5684 Työympäristöasiantuntija Jouni salonen jouni.salonen@metalliliitto.fi puh. 040 860 1641
• 6 23.04.2015 28 TEK S TI SUVI S AJ ANIEMI K UV A T VILLE K OKK OLA Pääluottamusmiestä säestää työsuojeluvaltuutettu, tuotantomekaanikko Marko Ikonen. Hän tuikkaa nuorten työmahdollisuudet mukaan keskusteluun. – Eläkeiän nosto syö nuorilta työpaikkoja. Jos pappakerho joutuu täällä rollaattoreineen pyörimään, eivät nuoret pääse kiinni työelämään. Nykynuoriso tulisi jalkauttaa työpaikoille, joilla vanhat työntekijät heitä sitten opastaisivat. Meidän työt oppii vain tekemällä. Joptekissä on kyllä käytetty EU-rahoitusta työkokeiluihin. Esimerkiksi alun alkaen kokin ammatista lähtenyt mies osoitti omaavansa juuri oikeat kädentaidot ja asenteen yrityksen töihin. Hänet vakinaistettiin. AIKAPANKKIA JA KUNTOILUA Tuotannon väen luottamusmiehet ovat tyytyväisiä moneen asiaan Joptekissä. Jaksamista avittaa työaikapankki. Miehet kehuvat työnantajaa joustavaksi, sillä +/40 tunnin pankista on mistä ottaa. – Hirvimettäläiset pääsevät syksyllä jahtiin, heittää Ikonen esimerkiksi työntekijöiden aikatarpeista. Yritys tukee henkilökuntakerhon kautta monenlaista kuntoilua ja virkistystä. Luettelossa vilahtavat uiminen, kuntosali, hieronta, pilkkikisa, tennis, sulkapallo ja Tallinnan reissu. Joptek Oy on komposiittija kevytrakenteisiin erikoistunut yritys Lieksassa. Kaupunki sijaitsee aivan Pohjois-Karjalan ytimessä, Pielisen rannalla, jonka vaaramaisemia Koli vartioi. Joensuuhun on matkaa sadan kilometrin verran. Viime vuoden eläkeratkaisulle ei tässä tehtaassa taputeta. Täsmällisiä, paperille piirreltyjä ikäpylväistöjä ei ole tuijotettu, mutta hallin lattialla, koneitten ääressä kertynyt viisaus vahvistaa tilastotiedot. Suomessa duunariammattien miehet elävät noin kymmenen vuotta lyhyemmän elämän kuin akateemiset veljet siisteissä sisätöissään. – Eläkeiän nosto perustuu kuolintilastoon. Mutta pitäisi tarkentaa, millä aloilla elinikä on pidentynyt. Metallialalla ei se elämisen kaari ole hirveän paljon noussut. Näin toteaa pääluottamusmies, tuotantomekaanikko Pekka Voutilainen. Hänestä koko eläkekeskustelu on ollut harhaanjohtavaa. Ilman taloustilanteesta käytyä keskustelua eläkkeisiin ei olisi puututtu. Jaksaminen tehdastöissä ei eläkepäätöksillä ole lainkaan kohentunut. Voutilainen muistuttaa vielä ikärasismista. Työssä jaksaminen viralliseen eläkeikään asti ei ole työntekijän asenteesta kiinni. – Jos sinut irtisanotaan 58-vuotiaana, kuinka suurella todennäköisyydellä löydät enää töitä? Miten jaksaa eläkkeelle? Jaksetaanko kotiseudulla Pohjois-Karjalassa tehdä töitä eläkkeelle asti? Jos kiire ja tempoilu loppuvat, sitten jaksetaan. Näin tuumaavat lieksalaisen Joptek-yhtiön monitaitajat. AHJ1506_24-48.indd 28 14.4.2015 13:37:43
• 23.04.2015 6 29 – Työnantaja on hoitanut suojavarusteiden hankinnan hyvin. Mutta ihan kaikki eivät niitä pidä, asiasta on jouduttu sanomaan. Ja esimerkiksi laminointitilaan ei saisi jättää juomapulloa tai juoda siitä. Vesi pitäisi juoda ihan eri tilassa, mutta asiassa lipsutaan. TYÖRYTMI TASAISEMMAKSI – Työasentoja ja työoloja pitää aina kohentaa, se on selvä. Mutta pitkälti voi tulla henkiseltä puolelta se väsyminen. Työn tempoilevuus rassaa. Jos ei henkisesti jakseta, sitten ei jakseta muutenkaan. Tämä on minun oma mielipiteeni, sanoo tuotantomekaanikko Jukka Vepsäläinen. Lieksasta kotoisin oleva Vepsäläinen on saanut juuri täyteen 20 vuotta Joptekin työntekijänä. Viimeiset vuodet hän on ollut IC-junien WC-tilojen tuotannossa. – Ruuvausta, jonkin verran osien tekoa, esivalmistelua. Toimin myös linjavastaavana, eli organisoin seitsemälle kaverille työt. Vepsäläinen luettelee työnsä hyvät puolet. – Saa tehdä kotipaikkakunnalla töitä. Se ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys. On valoisa, lämmin halli, ei tarvitse ulkona tehdä. Ja mie voin sanoa, että työ on vaihtelevaa. Työnsä huonoihin puoliin mies lukee hallin meluisuuden ja pölyisyyden. Mutta palaamme työn tempoiluun, joka on Vepsäläisen mielestä kaikkein suurimpia esteitä jaksamiselle. – Juuri äsken tuli tieto, että kahden tunnin päästä pitäisi lähteä paketti Minskiin Itellan kyydillä, eikä tavaroita ole vielä kasattuna. Työn tasainen rytmi olisi kaikille hyväksi. Kaikkia rassaa tämä hektisyys, mitä olen täällä muita kuunnellut. MONIPUOLINEN TYÖ SAA VIIHTYMÄÄN – Monipuolista työtä. Mitä monimutkaisempi ja vaihtelevampi työ, sitä enemmän tykkään. Minusta on mukavaa työskennellä Joptekissä suomalaisten kanssa, sanoo pienestä kylästä Saksasta Lieksaan muuttanut puuseppä Steffen Zörner. Zörner on viidettä vuotta yrityksen palkkalistoilla. Jo Saksassa monipuolisia puusepäntöitä tehnyt mies kertoo muuttaneensa pohjoiskarjalaisiin vaaramaisemiin perheensä kanssa nimenomaan suomalaisen luonnon takia. Tällä haavaa Zörner valmistaa junien ravintolakalusteita ja asentaa junien vessoja. Hän sanoo viihtyvänsä työssään. Syitä löytyy montakin. – Täällä on hyvä ilmapiiri, ja esimiehellä on hyvä asenne työntekijöitä kohtaan, aina saa kysyä mitä vain. Minä haluan oppia aina uusia työtehtäviä. Tehtaalla leijuu imakka tuoksu. Laminointiin ja liimaukseen käytetään vaarallisia aineita. Työsuojelu on luottamusmiesten mielestä kuitenkin kunnossa. He vahvistavat tuotantopäällikön toteamuksen siitä, että esimerkiksi styreenille altistuvia työntekijöitä testataan säännöllisesti, jottei elimistössä mantelihapoksi muuttuvalle styreenille altistuta liikaa. Työsuojeluvaltuutettu Ikonen haluaa sälyttää vastuuta myös jokaiselle työntekijälle itselleen. Jarkko Huovisen mielestä hoppu aikatauluissa kiristää ilmapiiriä. Pekka Voutilainen ja Marko Ikonen sanovat, että Lieksan kaltaisia paikkakuntia ei valtion toimilla saa syrjiä lisää. Työpaikkoja tarvitaan, jotta nuoret voisivat jäädä kotiseudulleen. Töissä jaksamista vaikeuttaa henkinen väsyminen, aprikoi Jukka Vepsäläinen. Saksalaisen Steffen Zörnerin houkutti Lieksaan ja Suomeen maamme upea luonto. AHJ1506_24-48.indd 29 14.4.2015 13:37:54
• 6 23.04.2015 30 – Tietysti kun yksin olet, niin työt tahtovat joskus kasaantua, jos joudut olemaan poissa. Mutta nämä työt saapi itse organisoida. Oma pomoni olen. Varamies ei siis olisi Ryynäsen mielestä ollenkaan huono ajatus alumiinisahaukseen. Opittavaa uudelle kaverille kuitenkin riittäisi aikamoiseksi toviksi. – Työaikapankkiin olen tyytyväinen. Vapaat käytän metsästykseen, kalastukseen ja marjastukseen, mitä täällä näitä nyt on. Tässä firmassa saa hyvin valita lomansa ja niitä saa pätkiä. Se auttaa jaksamaan. – Minulla on suunnitelmissa lyhentää työaikaa jossain vaiheessa. Luulen, että se olisi se salaisuus, millä voisi jaksaa. Haluan viettää vanhuutta muuallakin kuin töissä. OMA POMO, VARAMIES VIELÄ PAREMPI Toisaalta ja toisaalta, sellaista on mekaanikko Marko Ryynäsen työ. Hän hoitaa yksin alumiinisahauksen ja koneistuksen. EI VÄKI VÄKISIN JAKSA – Pitäisikö minun vielä olla 25 vuotta tässä kiirepaineessa? Minä en näe, että se olisi yksinkertaisesti mitenkään mahdollista. – Olen tuumaillut eläkeiän nostoa ja olen ollut kauhuissani. Ei väki väkisin jaksa. Minulla on eläkeikä 67 vuotta. Tämä on yksinkertaisesti raskasta ja kuluttavaa työtä, ja olemme vaarallisten aineiden kanssa tekemisissä. Tämä on koko ajan käsityötä, ja kädet ja nivelet ovat kovilla. – Meistä ei ole kukaan enää aivan nuori. Me ymmärrämme jo, ettei kannata itseänsä särkeä. Jos kädet kipeytyy niin sitten jumpataan. Ohjattua se ei ole, itsestä tämä on kiinni. Tällaisia tuumaa muotinrakentaja Jarkko Huovinen. Hän kuuluu joptekiläisten monitaitajien joukkoon. – Olen ollut lomittajana, sillä koulutukseltani olen maatalouslomittaja. Täällä olen ollut 13 vuotta. Ensin alumiinihommissa ja viimeiset 11 vuotta muotinrakentajana. Yleisesti ottaen olen viihtynyt täällä, mutta juuri nyt en viihdy, sillä kireät aikataulut vaikuttavat ilmapiiriin. – Kuulun styreenin osalta riskiryhmään. Pääsääntöisesti suojauksesta on huolehdittu hyvin, mutta jos työtilat muuttuvat, silloin voi korjausten saaminen ilmanvaihtoon kestää ja kestää. Nuoret pitäisi ensin työllistää vanhempien ja kokeneempien työntekijöiden ”oppipoikina”, sanoo Marko Ryynänen. Kirjoista päntäten ei Joptekin töiden kirjoa opi. AHJ1506_24-48.indd 30 14.4.2015 13:38:02
• opinto opas 2015 metalliliiton KaiKille jäsenille ammattiosaston toimihenKilöille luottamusmiehille ja työsuojelutehtävissä toimiville tietoa Ja toimintaa kunskap och handling TEKEMINEN ...luonto herää. ...kiireesti kirjakauppaan. ...mitä Krimillä todella tapahtui. ...ajatuksesi jo opiskeluun ensi syksynä. KU N LU E SYÖ VIE W W W .L UONT OPOR TTI. C OM W W W .KIR JANJ AR UUSUNP AIV A.FI W W W .INT OK US TANNUS.FI W W W .MET ALLILIITT O .FI/K OUL UTUS T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 31 Vain 23.–25.4. W W W .MAR TA T.FI ...viimeiset marjat pakkasesta. SYÖ NYT 23.04.2015 6 KRIM ON MEIDÄN Imperiumin paluu KALLE KNIIVILÄ Kaupan päälle kun ostat kirjoja vähintään 15 eurolla. Tunnista lajeja! – Täytyy liikkua ja lenkkeillä vapaa-aikana, jotta rentoutuisi. Työasennoille ei mahda oikein mitään, vaikka on työfysioterapeutti täällä käynyt katsomassa. – Minä olen syntynyt vuonna 1969. Minulla se eläkeikä nousee melko korkealle. En ainakaan itse ole niin pitkään, tuntuu ihan mahottomalta. KEVENNYSTÄ KAIVATAAN – Yli 10 vuotta pitäisi vielä tehdä töitä. Sinne asti ei jaksa millään. Selkä katkiaa jo siihen mennessä. Näin arvioi tuotantomekaanikko Esko Vallius. Hän valmistaa parhaillaan junavaunujen lattioita. Siihen hommaan hän toivoisi lisää apuvälineitä, sillä iän myötä työtehtävien tulisi muuttua keveämmiksi. – Kappaleitten painavuus on huono puoli. Käsin niitä nostetaan eikä kevennysnostimia ole, vaikka voisi olla. Niitä toivon. Apuvälineiden lisääminen, jotta nostelu vähenisi, se olisi varmaan se suurin tekijä jaksamisessa. Vallius toteaa, että seinälle on juuri ilmaantunut lista, johon voi kirjoittaa nimensä naprapaatin käsittelyyn. – Se on hyvä asia. Enempikin voisi olla. Niska-hartiaseudun voi joskus lyödä niin jumiin. Kotiseudulla on saanut olla, sitä kiittelee Vallius monen muun joptekiläisen tavoin. ”Etelä” kertautuu pohjoiskarjalaisten puheissa lähes helvetin esikartanona, josta on paras päästä maitojunalla mahdollisimman äkkiä takaisin – kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. a Mikä Joptek? ? ? Päätuotantolinjoja liimaus ja laminointi. Valmistuksessa muun muassa WCja kylpyhuonemoduuleita juniin ja laivoihin sekä öljynporauslautoille ja rakennusteollisuudelle. kohtaisesti ? ? Vakinaista henkilökuntaa tuotannossa 67, määräaikaisia projektikohtaisesti. ? ? Liikevaihto 20 miljoonaa euroa. ? ? Suurimpia asiakkaita Transtech: Helsingin uusissa raitiovaunuissa matkustajien silmiin osuvat paneelit lähinnä Joptekin. ”Referenssit ja sertifikaatit, joita ilman ei pääse edes tarjouskilpailuun Euroopassa, tietty innovatiivisuus ja toimitusvarmuus. Näillä ominaislaaduilla pärjäämme kilpailussa ja olemme tehneet aluevaltauksen jo Keski-Euroopankin raidemarkkinoilla. Työntekijät ovat monitaitajia.” Tuotantojohtaja Hannu Luostarinen (kuvassa vasemmalla) – On monta eri projektia yhtä aikaa. Profiilit ovat niin erilaiset juniin, laivoihin ja raitiovaunuihin. On kaarevia ovia ja muita haastavia tehtäviä. Ne vievät paljon aikaa. Ryynänen sanoo olevansa töihinsä sinänsä tyytyväinen, vaikka paikat ovatkin ahtaat ja melua riittää. Hän arvostaa sitä, että saa tehdä töitä mukavasti lämpimässä. Vertailupohjaa on, aiemmin Ryynänen on joutunut paiskimaan metallitöitä ulkosalla kovissakin pakkasissa. Mutta se eläkeiän nosto. Se hirvittää tätäkin metallimiestä. – Pudottaa olisi eläkeikää saanut, ei nostaa. Lieksassa on työttömyyttä. Parempi olisi, kun nuoret saisivat töitä. Mieluummin ensin vanhemman rinnalla muutamaksi vuodeksi töitä oppimaan, ja kun oppipoika osaa, voisi vanhempi jäädä sitten pois. Ryynänen kuvaa, että hänen työssään joutuu esimerkiksi kopiojyrsinkoneella olemaan jännittyneessä työasennossa koko ajan. Hartianiskaseudun kivut ovat tyypillisiä hänen ammatissaan. ”Enhän minäkään liikoja vaatisi, jotakin jolla tarjoaisin illan.” Leevi and the Leavings: Pohjois-Karjala Esko Vallius kaipaa apuvälineitä raskaiden esineiden nosteluun, jotta töissä jaksaisi. AHJ1506_24-48.indd 31 14.4.2015 13:38:09
• 6 23.04.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 Ay-toiminta johtaa usein laajoihin erottamisiin. Näin toimi myös suomalainen autonosia valmistava PKC tehtaallaan Meksikossa. Se erotti juuri joulun 2012 alla Los Minerosin ammattiosaston koko johdon ja liiton muita tukijoita, yhteensä yli sata ihmistä. PKC allekirjoitti tuolloin suojelusopimuksen CTM:n kanssa, juuri saman järjestön, jonka edustajat pahoinpitelivät ay-aktiivi Camposin. Los Minerosin puheenjohtaja Napoleón Gómez Urrutia joutui oikeuteen ja maanpakoon Kanadaan vuonna 2006. Häntä syytettiin kymmenien miljoonien eurojen kavaltamisesta. Syyte hylättiin viime vuonna. Yhdysvaltain metalliliitto USW tukee voimakkaasti liiton työtä ja Gómezia. – Meksikon hallitus ja suuret kaivosyhtiöt kuten Grupo Mexico ovat vuodesta 2005 hyökkäilleet Los Minerosia ja Gómezia vastaan, USW:n puheenjohtaja Leo W. Gerard sanoo. Syynä Gerard pitää liiton onnistuneita kamppailuja. Palkkoja on korotettu ja järjestäytyminen edennyt. Kansainvälinen solidaarisuus auttaa: Meksikon työministeri sanoi maaliskuussa, että maa ratifioi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleis– sopimuksen 98. Sopimus takaa järjestäytymisja neuvotteluoikeuden työntekijöille. MEKSIKO Los Mineros -liiton aktiivi Jesus Antonio Campos Valle piestiin pahasti hänen jakessaan liiton esitteitä Gundersonin junanvaunutehtaalla. Pahoinpitely on esimerkki maan ay-liikkeen laajasta ja järjestelmällisestä sorrosta. Viime vuonna Gundersonin tehtaan työläiset vaativat lakkoilemalla oikeutta perustaa ammattiosasto. Yhtiö oli solminut ammattiliitoksi tekeytyvän CTM-järjestön kanssa sopimuksen, jonka mukaan järjestö edustaa tehtaan työläisiä. Tätä perua syntynyttä niin sanottua työehtosopimusta ei edes näytetä työntekijöille. Samalla CTM pitää aidot ammattiliitot poissa tehtailta, tarvittaessa voimakeinoin. Lakon jälkeen yhtiö erotti 17 metallija kaivostyöläisten SNTMMSRM-liiton eli Los Minerosin aktiivia. Yksi heistä oli nyt pahoinpidelty Campos, joka vei yhtiön oikeuteen erottamisestaan. Oikeus piti erottamista laittomana ja edellytti hänen työnsä palauttamista. – Hyökkääjät löivät ja potkivat kasvoihini, päähäni, rintaani, kylkiluihini ja olkapäihini uhkaillen minua samalla koko ajan. He sanoivat olevansa CTM:stä ja tuntevansa minut ja perheeni, Campos kertoo. Los Mineros –liittoa on vainottu erityisen raa´asti. Vuonna 2013 poliisi mursi liiton lakon asein. Yksi lakkolainen kuoli luoteihin ja 41 haavoittui. KANS AINVÄLINEN Ut rerro optatus magnima gnamu — Ut rerro optatus magnima gnamust Aquis 7/2012 Maassa maan tavalla? Vapaan järjestä ytymiso ikeuden toteutu minen Meksiko ssa toimivis sa suomala isyrityk sissä RAPORTTI Finnwatch julkaisi vuonna 2012 raportin suomalaisyritysten toiminnasta Meksikossa. Huhtamäen, Metson, Luvata Monterreyn ja Koneen tehtailla käytössä oleva työehtosopimus sisälsi työntekijöiden vapaata järjestäytymistä rajoittavan lausekkeen. Meksikon korkein oikeus piti lauseketta järjestäytymisvapauden loukkauksena. Lauseke oli myös maan perustuslain vastainen. Piestynä W W W .FINNW A TCH. ORG > JULK AISUT > R APOR TTI 12/ 12/ 20 12 MA A SS A MA AN T A V ALL A Liitto ruokki rahattomat AUSTRALIA Schneider-hissitehdas on tuonut harjoittelijan viisumilla maahan työläisiä lähinnä Filippiineiltä. Tehtaalla ei ollut kuitenkaan ollut varaa maksaa heidän jo valmiiksi pientä palkkaansa, ja miehet majoittuivat yhtiön konttoriin. Teollisuustyöläisten liitto ANWU ja sähköalan ETU-liitto hankkivat filippiiniläisille kunnon asuinpaikan ja ruokaa. Kone Lifts -tehtaan ammattiosastot keräsivät filippiiniläisten tukemiseksi 8 500 euroa. ANWU vaatii viisumisäännösten tarkistamista. Numerolla 457 tunnettu erillislupa sallii harjoittelijoiden kutsumisen maahan, mutta säädös on johtanut väärinkäytöksiin työntekijöitä kohtaan. Syrjintä seis työpaikoilla SAKSA Syrjintä ja rasismi eivät sovi yhteen IG Metallin tavoitteiden kanssa. Liitto järjesti maaliskuun lopulla vuosittaisen rasismin vastaisen päivänsä Saltzgitterissä. Kaupungin terästehtaalla on työläisiä 47 maasta. Työpaikoilla voi tehdä paljon, liitto uskoo. Ammattiliiton aktiivit saivat myös koulutusta tähän työhön. Kunnioitus, suvaitsevaisuus ja kotouttaminen ovat ne arvot, jotka tekevät IG Metallista vahvan yhteiskunnassa ja työpaikoilla, liitto toteaa. Murhasta syytetyt vapaiksi INTIA Kesäkuussa 2012 Maruti Suzukin autotehtaalla Manesarissa puhkesi raju mielenosoitus ja tulipalo työnjohtajan kohdeltua halventavasti kastitonta työläistä. Yhtiön henkilöstöjohtaja kuoli palovammoihinsa, ja useita ihmisiä loukkaantui. Koko ammattiosaston 12 hengen hallitus sai syytteen murhasta. 135 työläistä sai syytteen osallisuudesta murhaan ja laittomasta kokoontumisesta. 2 800 työläistä erotettiin. Syytetyt ovat olleet vangittuina mellakasta lähtien. Heitä on alettu vapauttaa tämän vuoden alusta lukien. 81 heistä on jo vapautettu takuita vastaan, ja lisää vapautuksia on luvassa. Oikeusprosessi on venynyt, koska yhtiö ei ole onnistunut löytämään todisteita syytettyjä vastaan. AHJ1506_24-48.indd 32 14.4.2015 13:38:10
• TEK S TI VEIKK O K A UPPINEN, SOPIMUS A SIANTUNTIJ A TYÖEHTO SOPIMUS O T A T AL TEEN Vuosiloma ja lomapalkka 2015 Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista. VUO SIL OMA J A L OMAP ALKK A 20 15 EDELLYTYKSET 14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ Ansaitsemisperiaate teknologiateollisuudessa pääsääntöisesti: ? ?Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. ? ?Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi loman määräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Huom. Loman pituutta laskettaessa puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. 35 TUNNIN SÄÄNTÖ Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää loman määräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenteri kuukausista on 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymis kuukaudeksi sellainen kalenteri kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. 35 tunnin sääntö Vuosilomapalkka on lomanmääräytymisvuoden palkkasummasta kun työsuhde kestänyt yhtäjaksoisesti ? alle vuoden: 9 % ? vähintään vuoden: 11,5 % SUURUUS Teknologiateollisuuden työehto sopimuksen lomapalkka sopimus: Laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että loman määräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaa vien työ tuntien lukumäärällä. Lasketaan mukaan: ? Työssäoloajan palkka ? Sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) ? Palvelurahat ? Työajan lyhennyksen korvaus ? Tulospalkkio ? Vuorotyöja muut lisät Huom. Tavallisin virhe vuosilomapalkan laskennassa on, ettei ole otettu huomioon työajanlyhennys korvauksia. Työntekijän vuosilomapalkka ja loma korvaus saadaan kertomalla keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella: ESIMERKKI Työntekijälle, jolla on 30 päivän loma oikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 33 LOMAUTUS Vuosilomalain 2. luvun 7 §: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä suorittamasta työtä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tilapäinen työssä olo: Katkaisee 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Enintään 90 päivää: Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolon veroista 30 työpäivän ajalta. Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Vuorolomautus: Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa enintään 6 kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaika järjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymis vuoden (1.4.–31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaika järjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolo jaksot eivät katkaise 6 kuukauden määräajan kulumista. Ei lasketa: Vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa Varallaolokorvausta Palvelusvuosilisää Arkipyhäkorvausta Hätäja ylityökorvausta Itsenäisyyspäivän palkkaa Sairausloman, äitiysja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa 23.04.2015 6 AHJ1506_24-48.indd 33 14.4.2015 13:38:10
• Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus MAKSAMINEN Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies. LOMARAHA Puolet työntekijän lomapalkasta. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. SAIRASTUMINEN LOMAN AIKANA Vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. Karenssin poistuminen koskee vain lakisääteisiä lomia eikä työtai virkaehtosopimuksella sovittuja pidempiä lomia. On tärkeää erotella työvuoroluettelossa tms. mitä lomaa/vapaata työntekijä kulloinkin pitää. Työnantajan vuosilomakirjanpidon on oltava ajan tasalla. Työntekijän on nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä. Pelkkä ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä. Pyyntö on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajalta on saatava vahvistus työkyvyttömyyden hyväksymisestä ja loman siirrosta. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotet tava selvitys työkyvyttömyydestään. Menettelyn osalta noudatetaan mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi menettelystä on syytä sopia tarkemmin työpaikoilla. Työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta. Työkyvyttömyyden (sairausloman) päätyttyä vuosiloma jatkuu ja päättyy alku peräisen ilmoituksen mukaisesti. ? Siirretty kesäloma annettava lomakaudella ? Siirretty talviloma annettava ennen seuraavan lomakauden alkua Jos edellä mainittu ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei edellä mainittunakaan aikana ole mahdollista, saamatta jäänyt loma voidaan korvata lomakorvauksella. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 kalenteri päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määrä aikainen työ sopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen loman määräy tymisvuoden lomakorvauksesta. Huom. Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. LOMAKAUSI Huom! Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työn antaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosi lomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen. Kolmivuorotyö. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 6 23.04.2015 34 Viikkoja kuukausipalkkaiset muutostilanteessa ??Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä ? osittaiselle sairauslomalle ? osa-aikaeläkkeelle ? osatyökyvyttömyyseläkkeelle ? osittaiselle hoitovapaalle ? sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle. Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. ??Jos työntekijän työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan (eli samana jatkuneen työajan) ja sitä vastaavan viikkotai kuukausipalkan mukaan. Käytännössä siis ennen työajan muutosta olleen palkan perusteella. Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.fi VitaeLab_Ahjo_nr6_pd2304_225x290_CR.indd 1 07.04.2015 13:39:57 AHJ1506_24-48.indd 34 14.4.2015 13:38:11
• VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRAHA4513F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). UUDISTUNUT VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.fi VitaeLab_Ahjo_nr6_pd2304_225x290_CR.indd 1 07.04.2015 13:39:57 AHJ1506_24-48.indd 35 14.4.2015 13:38:11
• 6 23.04.2015 36 TEXT JOHAN L UND F OTO LEIT A GO NARIB OCH JOHAN L UND 36 – Karas-regionen har länge dragits med hög arbetslöshet, så dammbygget är mycket välkommet och kan räknas som den viktigaste enskilda ekonomiska faktorn på vägen för att förbättra situationen i området, säger Manwu:s ordförande Justina Jonas under sitt besök på arbetsplatsen. Jonas som är ordförande för fackförbundet som organiserar Namibias metalloch byggarbetare berättar att hela projektet från planering till att dammen står färdig uppskattas skapa 12 000 arbetstillfällen i en region där arbetslösheten är hög speciellt bland unga och kvinnor. Med underleverantörer medräknat sysselsätter italienska Salini 700 namibier under byggnadsskedet. – Dammen kommer att erbjuda arbetstillfällen också efter att bygget är färdigt, poängterar hon. Meningen är att de kruttorra fälten under solen ska förvandlas till bördig jord. Det är svårt att tro, men här ska faktiskt snart odlas både grönsaker och vindruvor. Jonas medger att de jobb som finns kvar efter att dammen är färdig främst finns inom jordbruket, vilket inte gynnar de egna medlemmarna. Utländska företag och investeringar behövs och är välkomna, men inte till vilket pris som helst. Några kolonialmaktsfasoner accepterar det namibiska facket inte. Hårt arbete väcker öknen till liv Temperaturen ligger kring 30-strecket och solen gassar på från en klarblå himmel. Trakten i södra Namibia påminner närmast om ett månlandskap om det inte vore för de enstaka små buskarna som envist trotsar hettan. Mitt i torkan, bakom dammtäcket från traktorer och lastbilar, uppenbarar sig ändå en stor byggarbetsplats där det är meningen att en damm ska stå färdig inom ett år. NAMIBIA WINDHOEK Keetmanshoop AHJ1506_24-48.indd 36 14.4.2015 13:38:19
• 23.04.2015 6 37 – Arbetsgivaren ville att fyra personer skulle inkvarteras per rum i tillfälliga hus som inte ens ännu har rinnande vatten. Det satt facket stopp för och nu står arbetsgivaren för busstransporten tills inkvarteringen är saklig, säger Andreas. ORÄTTVISA LÖNER När Andreas började jobba på Salini hade han en månadslön på knappt 550 euro. Efter en månad gick han och krävde högre lön eftersom han är utbildad svetsare – och lyckades. Idag är hans månadslön ungefär 690 euro. Förutom att lönen ska täcka hans egna utgifter, försörjer han dessutom både systrar och bröder som fortfarande studerar. – Lönen är bättre men ändå inte på den nivå som den borde vara. Det blir inte mycket kvar i handen efter att jag betalat hyra, mat och andra löpande utgifter. Jag försöker ändå lägga undan en del av lönen varje månad, berättar han. David Shaunawa är också förtroendeman och en av de få namibiska förmännen på bygget. Han håller med om att lönepolitiken inte tål dagsljus. Enligt honom är det märkligt att en anställd i förmansposition har en månadslön på 460 euro. – Jag får inte den lön jag borde få med tanke på min erfarenhet och utbildning. Det är fel för jag gör mitt jobb ordentligt, noggrant och i tid. Shaunawa berättar att Salini nyligen sökte en förman med motsvarande arbetsuppgifter som han själv har. Ingen lämplig kandidat hittades så företaget beslöt att anställa en italienare. – Det här projektet skiljer sig från motsvarande stora projekt vi varit med om. När det handlar om gruvor som byggs och startas så har vi lyckats förhandla fram att byggarbetarna får fortsätta jobba när själva gruvverksamheten kör igång. Men det går inte att göra i det här fallet då branschen är en helt annan, säger Jonas. 80 KM TILL JOBBET Svetsare och förtroendeman Andreas Andreas har jobbat vid dammbygget i fem månader. Han är född och uppvuxen i norra Namibia men han flyttade söderut i jakt på jobb. – Jag har ett bra jobb och är lycklig över att få arbeta med det jag har studerat till i fyra år, trots att det blir väldigt hett när man jobbar i solen hela dagen. I synnerhet när man svetsar, säger han. Andreas och de andra som jobbar på bygget åker varje dag buss till och från jobbet från den närmaste staden Keetmanshoop som ligger 80 kilometer från arbetsplatsen. Trots att han trivs med sitt jobb medger han att dagarna blir långa. 37 För Manwu:s ordförande Justina Jonas är arbetsplatsbesök vardagsmat. Det är bara genom att vara ute på fältet och träffa medlemmarna som man vet vad som är på gång, säger hon. Svetsaren Andreas Andreas valdes till förtroendeman efter bara ett par månader på jobbet. Valet kom som en överraskning för honom själv, men han har aldrig ångrat att han ställde upp för att hjälpa sina arbetskamrater. Dammen ska förse området med vatten och ge grönska i öknen. – Vi har en arbetstid på tio och en halv timme i dagen och med lunchpausen medräknad blir det elva timmar. Vi jobbar sex dagar i veckan, men på lördag slutar vi redan halv två på eftermiddagen eftersom vi gjort in timmar under veckan, förklarar Andreas. Även om dagliga två timmars arbetsresor känns långa, föredrar de anställda ändå att få åka hem till natten framom den inkvartering som arbetsgivaren erbjöd intill byggplatsen. AHJ1506_24-48.indd 37 14.4.2015 13:38:26
• 6 23.04.2015 38 38 Initiativet framskrider MEDBORGARINITIATIV Alltfler stöder initiativet för att förbjuda så kallade nollavtal med lag. Vid pressläggning hade ungefär 35 000 finländare skrivit under medborgarinitiativet för att förbjuda nollavtal med lag. Operation Fastjobb är en folkrörelse som Metalls unga har satt igång och vars mål är att förbättra snuttjobbarnas samhälleliga ställning samt att väcka diskussion om hur vi värderar fasta anställningar. För att riksdagen skall ta initiativet till behandling krävs att 50 000 finländare undertecknar det. Underteckna också du initiativet på adressen: www.kansalaisaloite.fi/sv/initiativ/1065 Tävling i yrkesskicklighet MÄSTARE-2015 Tävlingen i yrkesskicklighet samlar i år yrkesstuderande från 13 olika länder i Åbo. I år anländer hela 45 internationella deltagare för att tävla i sammanlagt 30 av mästerskapets totalt 45 tävlingsgrenar. De utländska deltagarna kommer i första hand från länder i Europa och en del också från Asien och Sydamerika. Mästare-2015 fungerar som generalrepetition för VM i yrkesskicklighet World Skills i São Paulo i augusti, där yrkesstuderande tävlar om att bli världsmästare inom den egna yrkesbranschen. Mästare2015 ordnas 5–7 maj i Åbo Mässoch Kongresscentrum samt HK Areena. Nya krafter på Ahjo UTNÄMNING Katri Kangas har börjat jobba på Ahjo och med förbundets interna kommunikation som informationssekreterare på visstid. Kangas kommer att jobba på Metallförbundet tills den 31 oktober 2015. REDIGERING JOHAN L UND Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi – Han har samma arbetsuppgifter och ansvarsområden som jag men en månadslön på över 3 800 euro. Jag ser det som ett av många exempel på nepotism som vi har här, utbrister Shaunawa. KÄNNS OTRYGGT PÅ JOBBET Som förman ansvarar David Shaunawa för ett husbygge på toppen av kullen ovanför den blivande dammen. Att tolka ritningar och upprätthålla kontakten mellan bygget och planeringskontoret hör inte till de enklaste uppgifterna. – Ritningarna är ibland allt annat än fullständiga och då får man helt enkelt falla tillbaka på sin egen kunskap. Lyckligtvis har jag en treårig yrkesutbildning i bakfickan, säger han. Ett problem är att långt ifrån alla på arbetsplatsen har den kunskap som arbetsuppgifterna skulle kräva. Andreas ger arbetarskyddet endast ett nöjaktigt vitsord. Han berättar att det händer att man är tvungen att arbeta under tvivelaktiga förhållanden. – En del av förmännen och många av arbetstagarna i ledet saknar helt utbildning i arbetarskydd och vet helt enkelt inte hur saker och ting borde göras, säger han. Ibland får arbetstagare också arbetsuppgifter som de varken formellt eller i praktiken har förutsättningar att klara av. – En svetsare kan plötsligt bli beordrad att göra något som en byggarbetare borde göra, och då kan både arbetet och slutresultatet vara farligt, tillägger Shaunawa. Andreas medger att han inte alltid känner sig trygg på jobbet. – Ibland arbetar vi på höga höjder utan säkerhetssele eller på byggnadsställningar som är uppsatta på ojämn mark. FACKET MÅSTE STÅ PÅ SIG Vad gäller arbetsförhållanden hör Salinis bygge, trots bristerna i arbetarskyddet, till de bättre med namibiska mått mätt. Största delen av de anställda hör till facket och Manwu har lyckats förhandla fram ett kollektivavtal. Att det finns förtroendemän på arbetsplatsen är inte heller någon självklarhet i landet. – Jämfört med många andra byggen har de anställda det bra här. Redan det att de har sex förtroendemän som har vågat ställa upp är ett tecken på det, konstaterar Jonas. Det finns ändå en del brister på arbetsplatsen och enligt Jonas skulle det vara viktigt att förtroendemännen vågar stå på sig. Ofta handlar det om enkla saker som inte borde ta länge att reda ut. – Problem med löner och lunchförmåner borde gå att lösa på en dag, eftersom allt redan är avtalat om och finns svart på vitt. Förtroendemännen måste helt enkelt våga kräva det som de anställda har rätt till. Andreas Andreas framhåller ändå att förtroendemännen och facket har fått och får fortfarande mycket gjort för att förbättra arbetsförhållandena. – Det är enbart och endast tack vare facket som vi överhuvudtaget har en lunchförmån att försvara. Utan Manwu skulle vi dessutom vara inkvarterade i undermåliga förhållanden, poängterar Andreas och hänvisar till barackerna som arbetsgivaren erbjöd de anställda. Enligt Jonas är kolonialmaktsfasoner vanliga när det gäller utländska företag som kommer till Namibia. I ett fall utvisades två europeiska chefer från Namibia efter att Manwu tog tag i fallet och pressade myndigheterna. – De hade misshandlat anställda som de tyckte att var lata på jobbet, berättar Jonas som ändå poängterar att utländska investeringar är mer än välkomna så länge allting går rätt till. a Theophillus Frederiks och hans arbetskamrater åker varje dag buss till och från jobbet. Arbetsresan förlänger den långa arbetsdagen med en timme i båda ändorna. AHJ1506_24-48.indd 38 14.4.2015 13:38:28
• ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomstrelaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivärahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi tai postitse osoitteella Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 39 23.04.2015 6 AHJ1506_24-48.indd 39 14.4.2015 13:38:28
• 6 406300 001206 AHJ1506_24-48.indd 40 14.4.2015 13:38:34
• 23.04.2015 6 KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A JYRKI L UUKK ONEN Paine-eromittareita ilmastointilaitteisiin valmistava HK Instruments Muuramessa oli pitkään vailla pääluottamusmiestä. – Me huomattiin, että työpaikalla oli tiettyjä asioita, jotka pitäisi hoitaa ja mietittiin, kuka niitä hoitaisi. Ammattiosaston puheen johtaja Liikasen Arto sanoi, että juuri tämän takia olisi hyvä olla luottamusmiehet, kertovat Henna Ilmarinen ja Jonna Pöytäkangas. Työntekijät valitsivat Ilmarisen pääluottamusmieheksi ja Pöytäkankaan varapääluotoksi. Seuraavaksi naiset kysyivät itseltään, miten he pystyisivät hoitamaan uudet tehtävänsä mahdollisimman hyvin. – Ammattiosastosta tuli viestiä, että Murikkaan olisi hyvä mennä, ja sieltä kautta saatiin joitain kurssiesitteitä. Työnantaja suhtautui hankkeeseen myötämielisesti. – Minä perustelin, että sehän on yrityksellekin eduksi, kun me saamme koulutusta, sanoo Ilmarinen. Luottamusmiesten peruskurssi ja Murikka-opisto olivatkin kaikin puolin positiivinen kokemus. – Murikka vastasi kyllä kaikkiin toiveisiin! Tämä on tällainen täyden palvelun talo. Ja vaikka ennen kurssia ajatteli, että onpas pitkä viikko tulossa, niin nyt ei kyllä vaihtaisi mitään pois. Vetäjätkin olivat mahtavia, ei yhtään väsyttänyt eikä ollut tylsää niin kuin aikoinaan koulun penkillä, Ilmarinen ja Pöytäkangas hehkuttavat. Heidän suurin ahaa-elämyksensä kurssin aikana oli, että asioihin voi vaikuttaa työpaikalla. – Niin monessa voi olla mukana. Ja siinä on paljon parantamista, että työntekijöistä moni ei tiedä, mikä on luottamusmiehen rooli ja missä kaikissa asioissa voi kääntyä luottamus miehen puoleen. 31.8.–4.9. Tietotekniikan jatkokurssi 7.–9.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 7.–11.9. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 5.– 9.10.) Ihmissuhteet työpaikalla 14.–18.9. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 26.–29.10.) 21.–23.9. Yritystalous Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 21.–24.9. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. ”Ei ollut tylsää niin kuin koulun penkillä” JONNA PÖYTÄKANGAS pakkaamotiimin vetäjä, 1. varapääluottamusmies ja HENNA ILMARINEN pakkaaja-kokoonpanija, pääluottamusmies, HK Instruments Oy, Muurame, Muuramen Metallityöväen ao. 344 ”Huomattiin, että työpaikalla oli tiettyjä asioita, jotka pitäisi hoitaa. Siksi valittiin luottamusmiehet.” T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Muutoksia ? ? Huomaathan, että Murikan kurssilaiset kutsutaan hakemalleen kurssille sähköpostilla. ? ? Kurssikutsun saapuminen edellyttää hakijalta kurssihakemuksessa ilmoitettua sähköpostiosoitetta ja että postilaatikossa on tilaa vastaanottaa kutsu. ? ? Liiton kotisivuilla kohdassa Hoida jäsenasioitasi pystyt päivittämään sekä sähköpostiosoitteesi että muita tietojasi. Kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset. ? ? Murikassa on siirrytty myös matkalaskuissa sähköiseen järjestelmään. Ota kurssille mukaan omat verkkopankkitunnuksesi, jotta matkalaskun tekeminen sähköisesti onnistuu. 41 20.–22.5. Jäsenrekisterikurssi Titaani Muksut mukaan kursseille 1.–5.6. ja 8.–12.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 1.–5.6. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) Palkkatekniikan kurssi Työsuojelun peruskurssi Kokoustoiminta 8.–12.6. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 31.8.–4.9.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 31.8.–4.9.) Järjestötoimijan perusteet First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Murikassa 6 406300 001206 AHJ1506_24-48.indd 41 14.4.2015 13:38:37
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 29.4. Ahjo 7 (ilmestyy 13.5.) 21.5. Ahjo 8 (ilmestyy 4.6.) 11.6. Ahjo 9 (ilmestyy 25.6.) KOKOUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 4.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Ari Rajamäki. Veteraanien kesämatka Kemiöön ke 10.6. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston kokous ma 27.4. klo 17 osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 6.5. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston kokous ti 5.5. klo 12 ao:n kokoustilassa, Kalevankatu 4, Jyväskylä. Vieraana Suomen kuluttajayhdistyksen pj. Mika Kelander. Kuluttaja-asiaa. Kahvitarjoilu. www.metalli74.fi Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kokous ma 11.5. klo 12 osaston uudessa toimistossa, Sturenkatu 27, 4. krs. Kahvitarjoilu. Hangon Metallityöväen ao. 121:n kevätkokous ti 28.4. klo 19 toimistolla, Esplanadi 83, Hanko. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. Toimisto avoinna vappuaattona 30.4. klo 9–12 ja keskiviikkona 13.5. klo 9–12. Helatorstaina 14.5. suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n jäsenille Särkänniemen rannekkeita 15 €/kpl (norm. 41 €), max. 5 ranneketta/jäsen. Osasto maksaa kuittia vastaan erotuksen ostetuista rannekkeista. Tuen saa toimittamalla kuitin osaston taloudenhoitaja Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812 tai lähettämällä kopion kuitista yhteystietojen kera (nimi, tilinumero) osaston s-postiin ylojarvenmetalli149@suomi24.fi. TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n luottamusmiestapaaminen pe 8.5. klo 12–15.30 Ykkösen toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku. Lounas tarjotaan klo 12–12.45 Elvina Cafessa, Yliopistonkatu 15. Klo 12.45–15.30 toimistolla aiheena järjestäminen ja tes-asiat, liitosta Osmo Rantanen ja Arttu Uhlgren. Käytetään luottamusmiesaikaa. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 4.5. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n retki 5.–7.6. Tallinnaan. Yksi yö MS/Baltic Queen -laivalla, ruokailu laivan buffetissa. Tallinnassa yöpyminen Tallink Spa -hotellissa 2 hengen huoneissa. Paluu M/S Superstarilla. Matkan hinta jäsenelle 100 €, seuralaiselle 150 €. Ilmoittautuminen 27.4.–1.5. klo 16 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Paikkoja on varattu 50 kpl. Euran Metallityöväen ao. 381:n retki Riikaan 23.–26.7. Lähtö Euran la-asemalta torstaina klo 6, tauko Forssassa. Talllink Star lähtee Länsisatamasta klo 10.30, Tallinnassa klo 12.30, josta bussilla Riikaan ja siellä majoitumme Tallink Hotel Rigaan. Riikassa kiertoajelu ja käynti Jurmalassa. Paluumatkalle sunnuntaina klo 11. Tallink Star lähtee Helsinkiin klo 19.30, Helsingissä klo 21.30 ja Eurassa n. klo 01. Hinta jäsenille 120 €, muille 220 €/hlö, sisältää kuljetukset, laivamatkat, kiertoajelut, majoituksen sekä lauantain ruokailun. Yksittäismajoituksesta lisä 80 €. Tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksut 18.6. mennessä ari. kylloinen@dnainternet.net tai puh. 040 579 4016. Maksu osaston tilille FI 4150230140008162. Peruutukset lääkärin todistuksella. Mukaan 45 nopeinta! KOULUTUSTA Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n veteraanien Ammattiosaston kehittäminen -kurssin ajankohta muuttunut. Uusi aika on 6.6. klo 10–16, paikka Kankaanpään Kuntoutuskeskus. Ilmoittautumiset 28.5. mennessä Markku Lahtoselle, puh. 044 516 9955. SEUTURYHMÄT Oulun seuturyhmän kesäteatteriliput esitykseen Tangot solmussa varattavissa 30.4. mennessä omalta ammattiosastoltasi. Yhteyshenkilöt: Ao. 56: Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–14) Ao. 72: Olli, puh. 040 554 7587 Ao. 108: Ilkka, puh. 040 543 6970 Ao. 118: Tuure, puh. 041 507 2348 Ao. 210: Tarja, puh. 040 572 5692 (ark. klo 10–12) Ao. 219: Kalevi, puh. 0400 580 354 Ao. 1:n koko perheen tapahtuma la 16.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lapsille sekä lapsenmielisille peikkopolku. Mehua, kahvia, pullaa ja soppaa tarjolla. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 11.5. mennessä toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n veteraanijaoston risteily ke 6.5. Tallinnaan. XPRS-laiva lähtee Helsingin Katajanokan terminaalista klo 11.30 ja saapuu Tallinnaan klo 14. Risteilyyn kuuluu menomatkalla bistro-buffet klo 11.15 alkaen. Lippujen jako terminaalilla noin tuntia ennen laivan lähtöä. Paluulähtö Tallinnasta klo 18, Helsingissä klo 20.30. Risteilymaksu ao. 41:n jäsenille 10 €/hlö, muille 32 €/hlö, maksetaan ao. 41:n tilille FI86 5541 2840 0041 30. Ilmoittautuminen 28.4. mennessä Heikki Backmanille, puh. 040 484 4658 tai heikkibackman@ pp.inet.fi. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilötodistus. Salon metallityöväen ao. 57:n päiväristeily Tallinnaan la 13.6. Lähtö Salon torilta klo 5.30 ja paluulähtö Saloon heti laivan palattua Helsinkiin. Bussi mukana Tallinnassa. Hinta sisältäen aamiaisen ja päivällisen ao. 57:n jäsenille 60 €, muille 80 €. Passi tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautuminen ja maksu 28.5. mennessä ao:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Fiskarsin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu Särkisaloon 28.–31.5. Majoitus merenrantahuvila Keisarinnassa. Tilaa 10:lle hengelle. Hinta 20 €/ hlö. Paikat täytetään varausjärjestyksessä. Oman veneen voi laskea mökin vierestä mereen. Vuokraveneitäkin on, ne on varattava erikseen omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijoston retki ma 18.5. Nokialle Nounmajalle. Bussi lähtee Pirkkalasta Suupalta klo 9.30, Tampereen k-torilta klo 10 ja Tesomalta klo 10.15. Matkan hinta 10 € sisältää kuljetuksen, ruoan ja juotavat. Pyyhe mukaan jos haluat saunoa. Ilmoittautuminen 11.5. mennessä Annelille, puh. 040 546 7070. Pyynikin kesäteatteriliput 5.8. näytökseen jäseniltä 22 €, muilta 32 €. Varaukset 30.5. mennessä Annelille tai Lasselle, puh. 040 527 2375. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n veteraanien teatterimatka la 13.6. Rauman kesäteatterin näytökseen Tankki täyteen. Lähtö Kankaanpään linja-autoasemalta klo 16. Ilmoittautumiset ja maksut 25 €/hlö 11.5. mennessä Markku Lahtoselle, puh. 044 516 9955. 6 23.04.2015 AHJ1506_24-48.indd 42 14.4.2015 13:38:37
• TOIMINTA Toimita ilmoituksesi viimeistään 29.4. Ahjo 7 (ilmestyy 13.5.) 21.5. Ahjo 8 (ilmestyy 4.6.) 11.6. Ahjo 9 (ilmestyy 25.6.) TAPAHTUMAKALENTERI 25.–26.4. Metsäteollisuuden opintoja neuvottelupäivät 25–26.4 Organisationsdagarna (ruotsinkieliset järjestöpäivät) 7.–8.5. Metsäalan liittotapaaminen Murikka-opisto 11.–13.5. Kaivosalan täydennyskurssi Murikka-opisto 12.–13.5. Työsuojelun teemaseminaari Murikka-opisto 21.–22.5. SAKKI-risteily Hki-Tal-Hki 23.–24.5. Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät Murikka-opisto toukokuu Valimotyöntekijäin neuvotteluja retkeilypäivät 1.6.–16.10. Metallin kesänäyttely Murikka-opisto 10.–14.8. Eläkeläistoiminnan kurssi Murikka-opisto 5–6.9 ABF: Medlemsrekrytering och medlemsvård Tampere 12.–13.9. Naisten seminaari Murikka-opisto 19–20.9 Rådplägningsdagarna (ruotsinkieliset neuvottelupäivät) Murikka-opisto 21–23.9 Fortsättningskurs för förtroendemän/i arbetarskydd, del 1 (SAK:n ruotsinkielinen jatkokurssi, 1. jakso) Vaasa Lisää tapahtumia verkossa: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT Metalliliiton keskustoimisto, aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ? suljetaan VAPPUAATTONA 30.4. klo 14 ? toimistot ovat kiinni perjantaina VAPUNPÄIVÄNÄ 1.5. ? toimistot ja työttömyyskassa ovat kiinni HELATORSTAINA 14.5. sekä perjantaina 15.5. OLETKO HUOLEHTINUT? Jokainen työntekijä työpaikallasi on allekirjoittanut kansalaisaloitteen. Jokainen ammattiosastosi jäsen on allekirjoittanut kansalaisaloitteen. Jokainen sukulaisesi ja kaverisi on allekirjoittanut kansalaisaloitteen. TÄMÄHÄN VIEDÄÄN MAALIIN! 23.04.2015 6 Sinä työpaikkasi tai ammattiosastosi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukee liikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille! Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi YYTERIN KYLPYLÄ 11.–15.5. 4 vrk 5.–9.10. 4 vrk Hinta sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. HINTA VAIN 100 € /4 vrk LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI 21.–25.9. 4 vrk 22.–24.5. ja 11.–13.9. 2+2 vrk KUORTANEEN URHEILUOPISTO 8.–12.6. 4 vrk 17.–19.4. ja 16.–18.10. 2+2 vrk URHEILUOPISTO KISAKESKUS 9.–13.11. 4 vrk 8.–10.5. ja 13.–15.11. 2+2 vrk LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT 43 ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?? Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto VERKOSSA? Kaikkien kotisivuja ylläpitävien ammattiosastojen sivut: www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo Klikkaa, mitä muut puuhaavat! www AHJ1506_24-48.indd 43 14.4.2015 13:38:38
• TOIMINTA Liikkuen luonnossa – lomaviikko veteraaneille ?? Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon 31.8.–5.9.. ?? Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com ?? Loma on viiden vuorokauden pituinen. Loman hintaan sisältyy täysihoitoruokailut sekä Vesimaailma-kylpylän käyttö. Viikon aikana harrastetaan hyötyliikuntaa sienija marjametsässä ja saadaan tietoa sienistä ja niiden käsittelystä. Luonnossa liikkumisen lisäksi viikon ohjelmaan kuuluu myös jumppaa ja leikkimielistä kisailua. ?? Loman hinta 100 €/henkilö. Matkat lomalainen maksaa itse. ?? Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. ?? Hakemus on palautettava 2.6. mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. ?? Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. ?? Lisätietoja lomasta saa Metalliliitosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN TEEMASEMINAARI ?? Metalliliiton työympäristöyksikkö järjestää teemaseminaarin Murikka-opistossa 12.–13.5. Seminaarin kohderyhmänä ovat työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet ja työsuojeluasiamiehet. ?? Seminaarissa pohditaan ensimmäisenä päivänä kolmessa työpajassa työtapaturmia ja niiden torjuntaa, työperäistä stressiä sekä häirintää ja epäasiallista kohtelua. Neljäs työpaja on Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMiehen ja SuomiNeidon kuntotestit: kehonkoostumusanalyysi, puristusvoima ja kestävyys kunnon arviointi! ?? Toisen päivän asioita ovat mm. Teknologiateollisuus ry:n ajankohtaiset asiat, työeläkeuudistus 2017 ja Hyvä Työ -hanke. ?? Metalliliiton jäsenille seminaari on maksuton. Ellei työnantaja jostakin syystä maksa ansionmenetystä ja matkakustannuksia, maksaa liitto jäsenilleen kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkat yleisen kulkuneuvotaksan mukaan. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Ilmoittautumiset 25.4. mennessä Metalliliittoon Mari Kostamolle mari.kostamo@metalliliitto.fi (tai puh. 020 77 41131). Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. LISÄTIETOJA: työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi, puh. 020 77 41136 työympäristöasiantuntija Micke Porkka, puh. 020 77 41120 Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu viimeistään 6.5. työpaikan yhteyshenkilölle tai omaan ammattiosastoon. ? Liittosihteeri Matti Mäkelä tavattavissa ? Uusia laitteita lapsille ? Kansalaistori, tiedotuspisteitä, arvontaa ? Ravintola auki (ei anniskeluoikeuksia) P lauantaina 23.5. Varsinais-Suomi Satakunta klo 10 16, ZOOLANDIA, Lieto ÄIVÄ ETKEILY Ohjelmassa mm. alle 3-vuotiaat ilmaiseksi 5 € /henkilö Tule mukaan 109,95€ 74,95€ 16”-19” alk. 13”-18” alk. TENDENZA 149,95€ 18” alk. COMPETIZIONE GTR 6 23.04.2015 44 Autoista innostuneet isännät, ja miksei emännätkin – nyt huomio! Syksyllä starttaa autofanien viikonloppureissu Saksin maalle ihmettelemään mitä ne saksalaiset ovat saaneet vuosien varrella aikaan autoteollisuudelle. Vierailukohteinamme ovat Dresden – Volkswagenin luksusautot Phaetonit, Leipzig – BMW:n ja Porschen kotikaupunki sekä Zwickaun – Audin synnyinsija. Kurvaammepa Trabanteilla vielä Wittenbergissä, emmekä unohda Berliiniäkään. Hyppää kyytiin! Nyt on reissu kohdillaan. Matkakohde Saksa, Leipzig Matkan ajankohta 16.10.–19.10.2015 (pe-ma) Matkan hinta 1 250 €/hlö jaetussa 2-hengen huoneessa Hintaan sisältyy • AirBerlininlennotHelsinki–Berliini–Helsinkilentoveroineen • majoitusneljäntähdenhotellissaLeipzigissä,jaetussakahden hengenhuoneessa • suomenkielisenmatkanjohtajanpalvelutalkaenjapäättyen Berliininlentokentälle • opastetutkiertoajelut:LeipzigjaBerliini • opastetuttehdaskierrokset:Volkswagen-Phaeton&BMV • opastetutmuseokierrokset:Horch-museojaTrabant-museoZwickaussa • Trabi-Safari-Rally-ohjelma • Ruokailut:buffetaamiaiset,2xlounas,2xillallinen Lisämaksusta • ruokajuomat(paitsijäävesi) • juomarahat,tipit • yhdenhengenhuoneenlisämaksu130€/hlö Varaukset Verkkokaupassa www.kontiki.fi,sähköpostitseilmoittautumiset@kontiki.fitai puhelimitse 09 466 300 AUTOLAND SACHSEN VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd,joka kuuluuKilpailu-jakuluttajavirastonylläpitämäänmatkanjärjestäjärekisteriin (1929/00/MjMv)janoudattaakaikkiamatkailualanyleisiävalmismatkaehtoja. MATKAOHJELMA 16.10.2015 Perjantai | Tulopäivänä VW Phaeton ja Leipzig AirBerlininaamulentoBerliiniin6.40–7.35.SuomenkielisenmatkanjohtajanjohdollaensimmäinenvierailuDresdenissäVolkswagenPhaetonin manufaktuurissa.Lounasolutpanimo-Gasthausissa. MajoittautuminenhyvätasoiseenhotelliinLeipzigissä.Iltavapaa. 17.10.2015 Lauantai | Zwickaun AamiaisenjälkeentutustuminenZwickaunautoteollisuudenhistoriaanjamielenkiintoisiinmuseoihin: AugustHorch-jaTrabant-museot.Välipalanjälkeen paluuLeipzigiin,jossatarkistetaankaupungin nähtävyydetjatehdääntepastelukierros.Yhteinen illallinensuositussaolutpanimoravintolassa. 18.10.2015 Sunnuntai | Kuka on Trabi-mestari? Sunnuntaionperinteinenautokisapäivä,janiinon tälläkinmatkalla.Aamiaisenjälkeenlähdetäänkohti WittenbergiäjahuikeaTrabi-Safari-Rallyodottaa uuttamestariaan.Tätäkokemustaeiyksinkertaisesti voijättääväliin!Voittojuhladinneriyhdessä. 19.10.2015 Maanantai | BMW ja Berliini AamiaisenjälkeentutustutaanvieläBMW:ntehtaaseen,jonkajälkeenmatkajatkuukohtiBerliiniä. Katsellaansielläparitpakolliset,ostellaantuliaisetja hypätäänAirBerlininiltakyytiinkohtiHelsinkiäklo 21.25-00.20. Lue tarkempi matkaohjelma Kontiki.fi -sivuilta. Pidätämmeoikeudetohjelma-jahintamuutoksiin. Hintaperustuuminimi20hengenryhmäkokoon. Metalliliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen RETKEILYPÄIVÄ Lauantaina 6.6. klo 10.30–16 Fiskarsin Ruukki, Fiskarsintie 9, Raasepori OHJELMASSA lasinpuhallusnäytöksiä, sepän työnäytöksiä pajassa, jousiammuntaa, SUP-melontaa melontalaudalla, kiiking-keinumista, korikiipeilyä, tasapainoilurata, poniratsastusta talutuksessa, kasvo maalausta, piirustuskilpailu ja pihapelejä. OPASTETTUJA RUUKKIKIERROKSIA ESITTELYPISTEITÄ mm. Metallin nuoret /Operaatio vakiduuni OVD Ohjelmapisteet ilmaisia, ruokailut ja näyttelyt omalla kustanuksella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 4.5. mennessä työpaikoilla tai ammattiosastoissa. OLLI PEKK A RÖNN AHJ1506_24-48.indd 44 14.4.2015 13:38:44
• Autoista innostuneet isännät, ja miksei emännätkin – nyt huomio! Syksyllä starttaa autofanien viikonloppureissu Saksin maalle ihmettelemään mitä ne saksalaiset ovat saaneet vuosien varrella aikaan autoteollisuudelle. Vierailukohteinamme ovat Dresden – Volkswagenin luksusautot Phaetonit, Leipzig – BMW:n ja Porschen kotikaupunki sekä Zwickaun – Audin synnyinsija. Kurvaammepa Trabanteilla vielä Wittenbergissä, emmekä unohda Berliiniäkään. Hyppää kyytiin! Nyt on reissu kohdillaan. Matkakohde Saksa, Leipzig Matkan ajankohta 16.10.–19.10.2015 (pe-ma) Matkan hinta 1 250 €/hlö jaetussa 2-hengen huoneessa Hintaan sisältyy • AirBerlininlennotHelsinki–Berliini–Helsinkilentoveroineen • majoitusneljäntähdenhotellissaLeipzigissä,jaetussakahden hengenhuoneessa • suomenkielisenmatkanjohtajanpalvelutalkaenjapäättyen Berliininlentokentälle • opastetutkiertoajelut:LeipzigjaBerliini • opastetuttehdaskierrokset:Volkswagen-Phaeton&BMV • opastetutmuseokierrokset:Horch-museojaTrabant-museoZwickaussa • Trabi-Safari-Rally-ohjelma • Ruokailut:buffetaamiaiset,2xlounas,2xillallinen Lisämaksusta • ruokajuomat(paitsijäävesi) • juomarahat,tipit • yhdenhengenhuoneenlisämaksu130€/hlö Varaukset Verkkokaupassa www.kontiki.fi,sähköpostitseilmoittautumiset@kontiki.fitai puhelimitse 09 466 300 AUTOLAND SACHSEN VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd,joka kuuluuKilpailu-jakuluttajavirastonylläpitämäänmatkanjärjestäjärekisteriin (1929/00/MjMv)janoudattaakaikkiamatkailualanyleisiävalmismatkaehtoja. MATKAOHJELMA 16.10.2015 Perjantai | Tulopäivänä VW Phaeton ja Leipzig AirBerlininaamulentoBerliiniin6.40–7.35.SuomenkielisenmatkanjohtajanjohdollaensimmäinenvierailuDresdenissäVolkswagenPhaetonin manufaktuurissa.Lounasolutpanimo-Gasthausissa. MajoittautuminenhyvätasoiseenhotelliinLeipzigissä.Iltavapaa. 17.10.2015 Lauantai | Zwickaun AamiaisenjälkeentutustuminenZwickaunautoteollisuudenhistoriaanjamielenkiintoisiinmuseoihin: AugustHorch-jaTrabant-museot.Välipalanjälkeen paluuLeipzigiin,jossatarkistetaankaupungin nähtävyydetjatehdääntepastelukierros.Yhteinen illallinensuositussaolutpanimoravintolassa. 18.10.2015 Sunnuntai | Kuka on Trabi-mestari? Sunnuntaionperinteinenautokisapäivä,janiinon tälläkinmatkalla.Aamiaisenjälkeenlähdetäänkohti WittenbergiäjahuikeaTrabi-Safari-Rallyodottaa uuttamestariaan.Tätäkokemustaeiyksinkertaisesti voijättääväliin!Voittojuhladinneriyhdessä. 19.10.2015 Maanantai | BMW ja Berliini AamiaisenjälkeentutustutaanvieläBMW:ntehtaaseen,jonkajälkeenmatkajatkuukohtiBerliiniä. Katsellaansielläparitpakolliset,ostellaantuliaisetja hypätäänAirBerlininiltakyytiinkohtiHelsinkiäklo 21.25-00.20. Lue tarkempi matkaohjelma Kontiki.fi -sivuilta. Pidätämmeoikeudetohjelma-jahintamuutoksiin. Hintaperustuuminimi20hengenryhmäkokoon. AHJ1506_24-48.indd 45 14.4.2015 13:38:44
• 6 23.04.2015 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA Edellisen ristikon ratkaisu. 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 283.indd 1 1.4.2015 17.56 VAIKEUSASTE 2,5/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1C, 2D , 3C, 4C PENTTI OTSAMO AHJ1506_24-48.indd 46 14.4.2015 13:38:52
• KOTIMATKA Tampereen kaupunkiliikenteen bussi 2. huhtikuuta 2015 klo 15.40 KARKAISUAPULAINEN Jari Koivula TYÖPAIKKA Katsa Oy Tampere. MATKA Ilmailunkatu-Keskustori-Kohmankaari MATKAN PITUUS JA KESTO 15 km, noin 30 min KUVA JYRKI LUUKKONEN 47 AHJ1506_24-48.indd 47 14.4.2015 13:38:57
• PRO2 – Posti Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Statiivi Virtaviivainen PU/kumikitkapohjaperhe kaikilla herkuilla: Jalka on suojattu alumiinivarvassuojalla ja teräksisellä naulaan-astumissuojalla sekä päällisnahka tyylikkäällä kärkikupilla. Päällismateriaalina on käytetty kulutusta kestävää nahkaa. Nitriilikumista valmistettu lämmönkestopohja kestää kovaa kulutusta ja kuumuutta 300 °C. Sievi AL Hit Roller XL+ S3 HRO integroidulla jalkapöydän suojalla antaa lisäturvaa liikkuvia ja putoavia esineitä vastaan ja auttaa suojamaan jalkapöydän aluetta ruhjeilta ja murtumilta. Jalkapöydän suoja on joustava ja erittäin kestävä. TYYLIKÄS PU/KUMIKITKAPOHJAPERHE INTEGROITU JALKAPÖYDÄN SUOJA Integroidun jalkapöydän suojan voit tilata AL Hit Roller XL+ S3 HRO jalkinetilauksen yhteydessä tuotekoodilla 00-99008-003-0PM. AL Hit Roller XL+ S3HR0 Al AL Hit Roller XL+ S3HR0 Al AL Hit 9 XL+ S3HR0 Al Sievi AL HIT ROLLER Boa® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki. SIEVI_AL_HIT_ROLLER_AHJO_TAKAK_230115.indd 1 23.1.2015 15.41 AHJ1506_24-48.indd 48 14.4.2015 13:39:00