ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 15.05.2014 NRO 7 VARALUOTOLLEKIN SAATAVA IRTISANOMISSUOJA KESÄDUUNARI MUISTA NÄMÄ SIISTIÄ AHJ1407_1-23.indd 1 METALLILIITTOLAISET EUROEHDOKKAAT ESITTELYSSÄ DAGS FÖR FÖRNYELSE 6.5.2014 11:26:46
2 7 15.05.2014 Siisteyteen on vakavat syynsä 10 Olli Malmbergin ja Tapani Rytkyn työpisteellä on taulut, joihin työkalut laitetaan heti käytön jälkeen. Ruukki Metalsin Oulaisten putkitehtaalla on käytössä 5S-järjestelmä, joka tuo järjestystä työhön. AHJ1407_1-23.indd 2 6.5.2014 10:46:20
pä ä k i r j o i t u s 15.05.2014 Investoi, investoi ja investoi puheenaihe 4 Helsingin telakalla töitä kahdeksi vuodeksi ammattilainen 9 Seppo Silfsten elektroniikka-asentaja Kyrel Oy toimija 17 18 Aki Mäkinen työsuojeluvaltuutettu Valmet Technologies Oy 20 Nuoret puolustavat vuokratyöläisiä 29 Millainen Eurooppa? Metalliliittolaiset ehdokkaat kertovat 36 Fackavdelningarnas tillstånd under lupp harrastus 34 Kaj Lehtonen, jousiammunta 5 uusi 5 Linjaus 7 talous XX 8 mielipide 8 kolumni 17 TYÖYMPÄRISTÖ 22 KEHITYS 24 työtila XXXX 26 päivystäjä 27 tiede 31 ”Duunarin pitää vaikuttaa Euroopankin tasolla.” 27 tekeminen 28 AIKA 32 kansainvälinen 33 MAA 40 työttömyysturva 41 KOULUTUS 46 oivallus 47 ULKONA toimitussihteeri ahjo.fi Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan alkuvuonna yritysten investoinneista 26 prosenttia kohdistui yrityksen tehostamiseen ja rationalisointiin. Suomeksi tämä on tarkoittanut työntekijöiden irtisanomisia. Tuotannon laajentamiseen investoinneista kohdistui 29 prosenttia. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten osuus oli lähes puolet. Pääsiäisen jälkeen Metsä Group ilmoitti uuden biotuotetehtaan eli modernin sellutehtaan suunnittelun käynnistämisestä. Yli miljardin investointi on toteutuessaan erinomainen asia. Toivottavasti yhtiö muistaa juurensa siinä vaiheessa, kun tehdasta aletaan rakentaa. Onhan yhtiön emoyritys Metsäliitto Osuuskunta. Sen omistaa 123 000 suomalaista metsänomistajaa. Koko maan talous hyötyy, mitä useampi rakentaja on suomalainen ja mitä useampi tilattava laite valmistetaan Suomessa. Erinomaisesti menestyvän hissiyhtiö ”Lama ei taitu, Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth puolestaan muistutti (YLE 24.4.) teollisten jos kukaan investointien tärkeydestä Suomessa. ei investoi.” Ehrnroothin mukaan palveluiden raken HEIKKI PISKONEN taminen vaatii myös teollisen pohjan. Päätoimittaja Teollisten palvelujen vientiin on ladattu paljon odotuksia. Palvelujen kehittäminen ja vienti on helpompaa, jos itse tuote suunnitellaan ja valmistetaan täällä. Silloin tiedetään, mihin mitäkin myydään. Suomi kaipaa lisää tuotannollisia investointeja. Yritykset on viritetty tehokkaiksi. Nyt yritysjohtajilta vaaditaan kaukonäköisyyttä ja uskallusta. Lama ei taitu, jos kukaan ei tee mitään. Valtio on omilla toimillaan kannustanut yrityksiä investoimaan. Työntekijät joustavat monessa yrityksessä jo nyt firman eteen ja ajattelevat, että joutuvat maksamaan johdon töppäilyt. Työvoima kulut eivät eurooppalaisessa vertailussa ole este kansainvälisessä kilpailussa menestymiseen. Nyt tehtävät viisaat investointipäätökset pitävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä. Jos niitä ei ole, tie on toinen. Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Graafinen suunnittelija Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Valokuva-arkistoN hoitaja Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 Toimittaja Päätoimittaja Redaktör Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Verkkotoimittaja Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 Tiedotussihteeri Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Tilaukset Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ao-ilmoitukset Osoitteenmuutokset Kaupalliset ilmoitukset PAINOPAIKKA Postitse, sähköpostina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJO ON Metallityöväen Liiton jäsenlehti 7 3 SISÄLT Ö
PUHEENAIHE PETRI PUROMIES 4 7 15.05.2014 Tervetuloa töihin telakalle! Uusi venäläinen laivatilaus varmistaa Helsingin Arctechin telakan työt kesään 2016 asti. Uuden tilauksen ja työn tekijöiden eläköitymisen johdosta telakalle tullaan palkkaamaan suhteellisen paljon uusia työntekijöitä. Telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja uskoo Hietalahden laivanrakentajien työllisyyden valoisampaan tulevaisuuteen. www Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi AHJ1407_1-23.indd 4 TELAKAT Venäjän suurin varustamo Sovcomflot Kun lähivuosina iso osa työntekijöistä vaihtuu, on haasteena saada ay-toiminta tilaa Arctech Helsinki Shipyardilta jäätä murtavan jatkumaan ennallaan, sanoo Arctechin Helsingin huoltoaluksen Ohotanmeren öljy- ja kaasukentille. telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja. Alus on määrä luovuttaa kesäkuussa 2016. Tilauk sen arvo on noin 100 miljoonaa euroa ja työllistä misvaikutus noin 500 henkilötyövuotta. Haaja vinkkaa, että Arctechin nettisivuilla voi – Tänne tullaan palkkaamaan lisää väkeä, se on jo nyt jättää yhtiölle avoimen työhakemuksen. Sitä aivan selvä asia. Tietysti olettaen, että telakan talous kautta on muutamia uusia työntekijöitä jo otettukin pysyy kunnossa, sanoo Arctechin Hietalahden tela töihin. kan työntekijöiden pääluottamusmies Ilpo Haaja. Arctech Helsinki Shipyardin omistaa puoliksi ete – Ensinnäkin oma nykyinen henkilöstömäärä on läkorealainen telakkayhtiö STX ja puoliksi Venäjän liian pieni. Toiseksi meillä on vääristynyt ikärakenne. valtion telakkayhtymä OSK. Venäläisten tiedetään Seuraavan parin–kolmen vuoden suunnittelevan toisenkin puoliskon aikana jopa neljännes työnteki ”Lähivuosina jopa ostoa STX:ltä. Pääluottamusmies jöistä jää vanhuuseläkkeelle. neljännes työntekijöistä Haaja ei olisi siitä pahoillaan. Tällä hetkellä Hietalahden – Toivomme, että STX lähtee telakalla työskentelee noin 500 jää vanhuuseläkkeelle.” täältä, koska he ovat rahattomia ei henkilöä, joista noin 260 on vätkä kykene tukemaan telakkatoi Arctechin metallityöntekijöitä, noin 150 Arctechin mintaa tai järjestämään uusia tilauksia. STX olisi toimihenkilöitä ja vajaa 100 alihankkijoiden työn lopettanut tämän telakan, Haaja näkee. tekijöitä. Haajan mukaan määräysvalta telakalla on käy – Ammattiosaston näkökulmasta oman väen tännössä jo siirtynyt venäläisille. Korealaisomis määrän saisi tuplata, niin ei tarvittaisi alihankkijoi tajan edustajia näkyy Hietalahdessa enää har ta. Mutta aina työnantaja niitä hommaa, vaikka me vakseltaan. olemme sitä vastaan, Haaja sanoo. 6.5.2014 10:46:30
· T YÖ E L Ä M Ä Haajan mukaan STX suhtautui kieltei sesti ammattiyhdistysliikkeeseen. Ainakin toistaiseksi venäläisomistaja on suhtautu nut suopeammin, mutta aika näyttää. – Meidän on pakko luoda toimivat puheja neuvotteluvälit, olivat omistajat minkä maalaisia tahansa. Suomen Malmiin sopu TYÖEHDOT Suomen Malmia 5.5. uhannut lakko peruuntui, kun kiistassa saavutettiin 4.5. neu vottelutulos valtakunnansovittelijan johdolla. Sopimuksen mukaan malminetsinnässä työskentelevien ansiotaso ei heikkene verrat tuna aiempaan tilanteeseen, jolloin heihin so vellettiin malmikaivosten sopimusta. Lisäksi osapuolet sopivat työntekijöiden matkakus tannusten korvauksista. – Pidän erinomaisena asiana, että yrityksen malmikaivoksissa työskenteleviin työnteki jöihin liittyvälle työehtosopimusshoppailulle saatiin nyt laitettua piste. Ja hyvä asia on tie tenkin myös se, että sopimukseen päästiin lopulta ilman, että jouduimme toteuttamaan lakkouhkaustamme, Metalliliiton edunvalvon tapäällikkö Jyrki Virtanen sanoo. Lakkouhan syynä oli se, että Suomen Mal mi Oy siirtyi syksyllä noudattamaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Tästä aiheutui yhtiön työntekijöille huomattavaa ansiotason alenemista. Suomen Malmin palveluksessa on viitisen kymmentä Metalliliiton jäsentä. Kuormitusselvitykset harvinaisia TYÖKUORMITUS Metallialan työpaikoilla teh dään edelleen harvoin työkuormitusselvityksiä. Vaikka oma työ tuntuisi fyysisesti ja henkises ti kuinka raskaalta, ei oikeutta lakisääteiseen kuormitusselvitykseen useinkaan käytetä. – Ne eivät ole tavallinen asia työpaikoilla. Selvitykset ovat suuritöisiä ja hintavia eivätkä työnantajat hevin rohkaise tekemään niitä, Me tallin työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi sanoo. Alan työpaikoilla vuosikymmenen ajan kier tänyt Lumijärvi arvelee yhdeksi syyksi myös tie tämättömyyden. – Mahdollisuutta ei ehkä tunneta riittävän hyvin. Mitään pelättävää niissä ei ole. Toinen asia on johtavatko selvitykset työnantajan puo lelta minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Työkuormitusselvitysten tärkeys puhuttaa myös ministeritasolla, kun sosiaali- ja terveys ministeri Paula Risikko (kok) nosti asian esille keväällä pidetyssä työsuojelulautakuntien semi naarissa. ”Nyt on otettava niskalenkki haitalli sesta henkisestä ja ruumiillisesta kuormitukses ta samalla tarmolla, jolla aikoinaan on tartuttu tapaturmien torjuntaan”, ministeri painotti. AHJ1407_1-23.indd 5 LEVYSEPPÄHITSAAJA TIMI HUHTA, 22 TYÖPAIKKA Constructor Finland Oy, Lohja AMMATTIOSASTO Lohjan metallityöväen ao. 8 Työkuormitusselvityksen voi pyytää kuka tahansa perustellusta syystä, joka voi olla esi merkiksi työuupumus. Varsinaisessa selvi tyksessä ovat mukana työntekijän esimies ja työterveyshuollon edustaja. Tukea voi pyytää myös työsuojeluvaltuutetulta. Itse kuormituk sessa mitataan eri menetelmin työn sisältöä, määrää ja muun muassa ulkoisia kuormittavia tekijöitä. Työn kuormittavuuden selvittämistä auttaa vuoden alussa uudistunut asetus hyvän työter veyshuoltokäytännön periaatteista, työterveys huollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuksessa korostetaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoit teellista yhteistyötä työterveyshuollon paran tamiseksi. 12-kohtaisessa luettelossa määri tellään lisäksi seikkaperäisesti asiat, jotka on selvitettävä määriteltäessä työterveyshuollon sisältöä. Näitä ovat muun muassa työn fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen kuormittavuus sekä mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin työntekijän työkyvyn perusteella. 15.05.2014 7 Eikö valtio kelpaa? Valtion omistamilla yhtiöillä on ollut merkittävä rooli Suomessa. Ne ovat tuoneet uutta teollisuutta ja työpaikkoja eri puolille maata, verotuloja kunnille ja valtiolle sekä osinkoja omistajilleen. Aiempien sukupolvien investointipäätökset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita. Valtion panostukset teollisuuteen ovat omalta osaltaan luoneet mahdollisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Miksi valtion omistuksesta on nyt tullut lähes kirosana? Yhtiöitä halutaan myydä budjetin katteeksi ja uusia avauksia kavahdetaan. Tekeekö se yhtiöstä huonon tai epäluotettavan, jos valtio RIKU AALTO Metalliliiton omistaa sitä? Onko puheenjohtaja valtion raha erilaista kuin yksityinen raha? Nykyisin valtionyhtiöt eivät yritystoiminnan periaatteiltaan juurikaan eroa yksityisistä yrityksistä. Välillä niiltä pitää suorastaan perätä laajempaa yhteiskuntavastuuta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yritysten investoinnit Suomeen ovat olleet viime vuosina vähäisiä. Pitäisi avoimesti keskustella siitä, riittävätkö yleisten toiminta edellytysten kehittäminen ja verokannusteet valtion osuudeksi vai pitääkö valtion ottaa aktiivinen rooli uuden yritystoiminnan käynnistäjänä ja toimijana. Minun mielestäni pitää. LINJAUS LIITTO ASKO-MATTI KOSKELAINEN UUSI PETRI PUROMIES Haaja uskoo Helsingin telakan osalta valoi saan tulevaisuuteen. – Venäjällä on todella suuri uusien laivojen tarve. Laivakanta on vanhaa, ja välitön uusien alusten tarve on 200–300 laivaa. Nykyiset Ve näjän ydinjäänmurtajatkin ovat jo vanhentu neet, Haaja kuvailee. · 5 Y H T E I S K U N TA TARJA AHOKAS MITEN TULIT ALALLE? Kun piti valita opiskelupaikkaa, niin tämä tuli mieleen. Äitikin on metallialalla töissä. MITEN LIITYIT LIITTOON? Liityin jo ammattikoulussa opiskelijajäseneksi. Lohjan ammattiosastoon liityin, kun tulin tänne töihin kolme kuukautta sitten. Ennen sitä kuuluin Hangon osastoon. Kuljen Hangosta edelleen joka päivä töihin. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Jos apua tarvitsee, niin saa tukea. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Kunhan töitä riittää, on varmasti lähitulevaisuudessa edessä muutto tännepäin. 6.5.2014 10:46:32
Keskieläke kuukaudessa 1 549 euroa Metalliliiton tilinpäätös: ? toimintakulut 27,9 milj. ? jäsenmaksut 26,0 milj. ? sijoitustoiminta 6,9 milj. Tilikauden tulos 5 milj. ylijäämäinen. KESKIVIIKKO JA TORSTAI Liittovaltuuston kevätkokous Tampereella 1 409 000 saa työeläkettä, joista 1 1 5 4 000 on vanhuuseläkkeellä Lähde: Työeläke 2/2014 Tilejä ja toimintaa Tukea työelämäsääntelylle METALLILIITTO Liittovaltuusto pitää sääntömääräisen kevätkokouksensa ensi viikolla. Kokouksessa käsitellään liiton viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Lisäksi esitellään ammattiosastojen järjestöllistä tilaa ja rakennetta kartoittaneen kyselyn raportti ja sen pohjalta tehtävät jatkotoimet. 14 ammattiosastoa on tehnyt valtuustolle esityksiä. Niistä edunvalvontaa koskevia on eniten, 79. EU Selvä enemmistö suomalaisista palkansaajista toivoisi EU:lta aktiivisempaa otetta työntekijöiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Palkansaajat haluaisivat Euroopan unionin tasoisella lainsäädännöllä määriteltävän kaikille työntekijöille vähimmäistasoiset työehdot ja irtisanomissuojan sekä enimmäistyöajan. Vaalien äänestysinto vaikuttaa lupaavalta. 43 % kertoo äänestävänsä varmasti ja 28 % toden näköisesti. Liittovaltuusto: 56 liittokokouksen valitsemaa jäsentä, kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, käyttää korkeinta päätäntävaltaa liittokokousten välillä, hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä tilinpäätökset ja toimintakertomukset. NIMITYKSIÄ Ritva Antila on valittu Metallityöväen työttömyyskassan talous- ja hallintoasiantuntijan tehtävään. Hän aloittaa tehtävässä 1.6. Antila toimii nykyisin Metallityöväen Murikka-opiston talouspäällikkönä. Minna Huhtinen on valittu Metalliliiton liittosihteerin Matti Mäkelän sihteeriksi. Hän aloittaa 1.9. Huhtinen on ollut Metallityöväen työttömyyskassassa töissä vuosina 1991–2007 ja sen jälkeen liitossa talouden toimintaalueella, nykyisin kirjanpitäjänä. Alueellisten kurssien hallinnointivastuu siirtyy koulutuksen toiminta-alueelta järjestötoimintaan, jossa sitä hoitaa Pia Toivanen. Koulutuksen toimintaalueen muita sihteerin tehtäviä hoitaa Jana Löhman ja muun muassa koordinoi opistokoulutuksen vuosisuunnittelua. PURKAUTUNUT Kruunupyyn Metallityöväen ao. 362 15 jäsentä ? Pedersören Metallityöväen ao. 228 UUSI NIMI ? Jämsän Metallityöväen ao. 205 1950 Jämsänkosken Sähkö- ja Metallityöväen ao. 205 (perustettiin Jämsänkosken paperitehtaan korjaamon osastoksi) ? 1982 Jämsänkosken Metallityöväen ao. 205 MISKA PUUMALA 21–22 Miehillä 1 760 Naisilla 1 376 SEURAAVASSA AHJOSSA Ilmastonmuutos vaatii raideliikenteen lisäystä. Raidekaluston tekeminen työllistää Transtechillä. ??Uudenkaupungin autotehtaan valmistama automerkki on A?Saab B?Fisker Karma C?Porsche D?Mercedes Benz ??EU-parlamentin vaaleissa edustajia Suomesta valitaan A?10 B?13 C?15 D?20 ??Lentopallon Suomen mestaruuden 2014 voitti A?Kokkolan Tiikerit B?Loimaan Hurrikaani C?Pielaveden Sampo D?Vammalan TIESITKÖ TOUKOKUU Uudellamaalla 1 847 Etelä-Pohjanmaalla 1 325 LUVUT 6 7 15.05.2014 Lentopallo ??Maailman pisin kansakunta (miesten keskipituus 185 cm, naisten 170 cm) A?hollantilaiset B?saksalaiset C?ruotsalaiset D?suomalaiset O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1407_1-23.indd 6 6.5.2014 10:46:36
15.05.2014 Rahalla saa Lue lisää: www.sak.fi/tyoelama/perustietoa, www.tyoelamanpelisaannot.fi KESÄDUUNARI-INFO Soita numeroon 0800 179 279 tai käy osoitteessa www.kesaduunari.fi tai keskustele facebookissa, www.facebook.com/ kesaduunari. Maksuton puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15. Neuvontaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Voit soittaa nimettömänä. Kesätyöntekijä, muista nämä ? Tee työsopimus Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Tällöin on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tulikaan sovittua. Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin työehtosopimuksessa on sovittu. ? Kysy neuvoa Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajalla on samoin velvollisuus antaa perehdytystä esimerkiksi työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin liittyen. Pidä huoli, että saat opastusta työhön, äläkä epäröi kysyä. ? Suojele itseäsi Nuoria työntekijöitä varten on oma lakinsa, jossa määritellään muun muassa työvuorojen pituus ja ajankohta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella nuorten työntekijöiden henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä. Kysy työnantajalta, kuuluuko työhön suojavarustuksia. Jos kuuluu, niin ota ne myös käyttöösi. Muista, että sinulla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. ? Tarkista palkkasi Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkaselvitys, palkkaerittely tai muu vastaava dokumentti, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityö- ja muut korvaukset. Muista, että kesätyöstä kertyy myös eläkettä jo 18 vuotta täyttäneille. ? Huolehdi lomakorvauksista Jos et ole ennättänyt pitää vuosilomaa kesätyön aikana, on sinulle kertynyt lomaa, joka on maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Jos esimerkiksi työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14, kertyy lomakorvausta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa kahden päivän ajalta kuukautta kohti. ? Pyydä työtodistus Työtodistus on työntekijän kannalta tärkeä asiakirja. Myöhemmin esimerkiksi koulutuspaikkaa tai vakituista työpaikkaa hakiessa saattaa aikaisemmalla työkokemuksella olla suuri merkitys. Sinulla on lakisääteinen oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. ? Tutustu luottamushenkilöihin Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsemat pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Heidän kauttaan saat neuvoja ja apua aina kun niitä tarvitset. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimusta luottamusmiehelle, ennen kuin allekirjoitat sen. HEIKKI LEHTINEN / UP Perehdytyksessä työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän koulutustausta, amma tillinen osaaminen ja työkokemus. Kunnon ohjaus vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia. Rahalla ei välttämättä saa onnea, mutta vaikutusvaltaa kyllä. Itävallan ammattiyhdistysliike teetti selvityksen siitä, ketkä ovat yrittäneet vaikuttaa päätöksentekoon ja millaisilla resursseilla, kun EU on koettanut uusilla säännöillä saada rahamaailman toimijoita jollakin tavalla kuriin. Tutkimuksen tulos oli, että ”rahateol lisuus” käyttää varovaisesti arvioiden vuosittain 120 miljoonaa euroa päätösten valmistelijoiden ja tekijöiden lobbaamiseen. Mukana pyörii 1 700 ihmistä 700 erilaisesta etujärjestöstä, pankista, lobbaus-, viestintätai lakiasiantoimistosta. Ay-liike ja muut kansalaisjärjestöt käyttävät samaan toimintaan neljä miljoonaa euroa. Ei ihme, että kaikki nuo säädökset vesittyivät valmistelun aikana finanssimaailman eduksi. Erityisen vahvasti ”rahateollisuuden” edustajat olivat mukana EU:n komission valmistellessa asioita – suurelta osin julkisuudelta pimennossa. Siitä ei tiedetä mitään, miten meillä esimerkiksi Finanssialan keskusliitto on vaikuttanut virkamiesten ja Suomen hallituksen kantoihin näistä asioista päätettäessä. Europarlamentin jäsenetkin saivat osansa. Tanskalainen demarimeppi Emilie Turunen kertoi saaneensa yhden viikon aikana 25 yhteydenottoa näiltä lobbareilta. Kun europarlamentti käsitteli hedgerahastoja koskevia uusia säännöksiä, yli puolet muutosehdotuksista eli noin 900 oli suoraan lobbarien valmistelemia. Lobbarit tekevät myös europarlamentaarikoille listoja, miten eri esityksistä pitää äänestää. EU:ssa lobbaamisesta ja sen pimeistä puolista edes puhutaan. Suomessa ollaan edelleenkin hyvin hiljaa. Lobbaamisessa ei sinällään ole mitään pahaa, jos on kysymys tiedon jakamisesta ja omien näkemysten esittämisestä. Sitä tekevät kaikki, jotka kynnelle kykenevät. Ongelma on vain tasapuolisissa mahdol lisuuksissa ja siinä, että tiedetään, kuka koettaa vaikuttaa mihinkin asiaan ja miten. TALOUS Kesäduunarit tulevat taas NUORET Kesätyöläiset tulevat taas metallialo jen työpaikoille. SAK:n, STTK:n ja Akavan yh teisen Kesäduunari-infon kesäduunarineuvoja Sini Siikström muistuttaa, että työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Työehtoihin liittyvät työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä epäselvät kohdat on syytä selvittää ennen nimen allekirjoittamista. – Älä koskaan epäröi kysyä. Ja pidä huoli, että saat riittävän perehdytyksen työhösi. Työnan taja on velvollinen antamaan ohjausta esimer kiksi työpaikan olosuhteista, koneiden ja lait teiden toimintatavoista ja työturvallisuudesta, Siikström neuvoo kesäduunareita. 7 7 PUHEENAIHE Isolla rahalla saa ison vaikutusvallan. ? Liity ammattiliittoon Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua myös kesätyöntekijöille. Tärkein etu on se, että ammattiliitot hoitavat oman alasi edunvalvontaa: tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa ja auttavat oikeusturva kysymyksissä. Jos olet jo opiskelijajäsenenä jossain ammattiliitossa, kannattaa sinun kesätöiden ajaksi liittyä liiton varsinaiseksi jäseneksi, koska silloin kerrytät samalla ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa työttömyyden varalle. AHJ1407_1-23.indd 7 OIKAISU Ahjossa 6/2014 Ammattilainen -palstan kuvan oli ottanut Petri Puromies, ei Annika Rauhala. 6.5.2014 10:46:36
8 MIELIPIDE 7 15.05.2014 KO L U M N I ELÄKEIÄN NOSTO Metalliliiton puheenjohtajalle haluaisin sanoa eläkeiän nosta misesta: Eläkeikää on jo nostettu tekemällä erittäin salaisesti sopimus ns. elinaikakertoimen käytöstä. Jos haluaa täyden eläkkeen, on tehtävä pitempään töitä, esimerkiksi minun kohdallani 6–7 kuukautta. Olen syntynyt vuonna 1955. Tämä sopimus pitäisi ottaa puheeksi myös hallituksessa, joka vaatii koko ajan eläkeiän nostoa. Se on jo tehty työmarkkina osapuolten sopimuksella. REIJO TANI Varaluottamusmies Kotkasta POLTTOAINEEN KULUTUKSESTA Miksi Suomessa arvostetaan suuria jättilaivoja ynnä muita, jotka kuluttavat valtavat määrät polttoainetta? Eikö ennemmin pitäisi arvostaa niitä, jotka osaavat elää ja kuluttaa mahdolli simman vähän polttoaineita sekä siten saavat kyseisen aineen riittämään tuleville sukupolville? Olisi myös asiallista arvostaa suomalaisia keksintöjä, kuten spiraalituulivoimalaa, eikä julistaa sitä lainvastaiseksi! Suomessa nykyisin kuvitellaan, että jos jokin laite julistetaan lainvastaiseksi niin keksijä masentuu, mutta heikostipa valtio vallan johtajat suomalaiset tuntevat. Eikö suomalainen sisu sano mitään? LASSI TIITTANEN PALKANKOROTUS? Hallitus taisi kusettaa palkansaajia, kun se vaati maltillisia palkankorotuksia. Nyt se itse nostaa veroja ja leikkaa etuisuuksia eli alentaa ostovoimaa sitä kautta. Metalliliiton neuvottelemat palkankorotukset eli yleiskorotuk set pitäisi antaa jatkossa vain Metalliliiton jäsenille, jos liitto aikoo pitää jäsenistään kiinni ja jäsenmaksuprosentin kohtuullisena. JÄSEN LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1407_1-23.indd 8 Bangladesh nousee tuhkasta Huhtikuun lopulla maailman mediat tulvivat uutisia Rana Plazan rakennuksen romahduksen yksivuotispäivästä. Onko mikään muuttunut, vai jatkuuko sama murhaava meno Bangladeshissa? Kyllä on muuttunut. Rana Plazan rakennuksen tuho 24. huhti kuuta 2013 tappoi 1 138 työntekijää ja 2 500 loukkaantui. Ruumiita kannettiin raunioista useita viikkoja. Valtava mediakohu antoi meille tilaisuuden, jota emme voineet jättää käyttämättä. Toukokuun alussa 2013 ilmoitin maailman suurimmille vaatetus brandeille, että IndustriALL Global Union ja sisarjärjestömme UNI eivät hyväksy mitään vähempää kuin laillisesti sitovan palo- ja rakennusturvallisuus sopimuksen, jolla Bangladeshin vaatetus teollisuus laitetaan kuntoon. Ensimmäisenä Accord-sopimuksen allekirjoitti kanssamme H&M, ja sen jälkeen muut seurasivat perässä. Tänä päivänä Accordissa on mukana lähes 170 yritystä kaikista maanosista. Sopimus kattaa yli 1 600 tehdasta ja 2 miljoonaa vaatetustyöntekijää. ”Historiallinen Brandien rahoittama Accord-tiimi on muutos on nyt koossa. 110 insinööriä käy läpi 1 600 täydessä tehdasta lokakuuhun mennessä ja julkaisee vauhdissa. raportit valokuvineen ja korjausohjelmineen Accordin nettisivuilla. Homma Toisin kuin jotkut eurooppalaiset hoidetaan mediat ovat kirjoittaneet, työntekijät kuntoon." eivät menetä työpaikkojaan kuin silloin, kun tehdasta ei kerta kaikkiaan kannata JYRKI RAINA IndustriALLin korjata. Accord sanoo, että vaatetusbrandit pääsihteeri yhdessä tehtaan omistajan kanssa sopivat korjausohjelmasta ja sen rahoituksesta. Työntekijät saavat palkkansa korjaustöiden aikana. Historiallinen muutos on siis täydessä vauhdissa. Se vaatii viisi vuotta, ja hankalia tilanteita on edessä. Mutta karkuun ei lähdetä, vaan homma hoidetaan kuntoon. Eikä siinä kaikki. Pitkän painostuksen ja mielenosoitusten jäl keen Bangladeshin hallitus ja työnantajat suostuivat marraskuussa korottamaan minimipalkkoja 77 prosenttia. 50 euroa kuukaudessa on enemmän kuin aiempi 28 euroa, mutta silti surullisen naurettava ja kaukana elämiseen riittävästä palkasta. Vuosittaisten korotusten pitää jatkua, jotta pääsemme eroon 60–66 tunnin työviikoista. Kolmas hyvä uutinen on, että aiemmasta ay-vapaasta vyöhykkeestä on tulossa järjestäytynyt. Viimeisen 12 kuukauden aikana IndustriALLin jäsenliitot ovat järjestäneet yli 40 000 työntekijää 120 tehtaassa. Tänä vuonna yritämme triplata lukemat. Bangladesh nousee tuhkasta, vähitellen. jraina@industriall-union.org www.facebook.com/jyrki.raina www.industriall-union.org 6.5.2014 10:46:40
15.05.2014 Hyvä porukka saa viihtymään MINKÄLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Valmistuin pari vuotta sitten ammattikoulun elektroniikka-asentajalinjalta. Mietin auton asentajalinjaa, mutta ajattelin että ei pidä sekoittaa työtä ja harrastusta. TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA JYRKI LUUKKONEN ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA SEPPO SILFSTEN, 23 TYÖPAIKKA KYREL OY, KYRÖSKOSKI 7 9 A M M AT T I L A I N E N MILLOIN TULIT ALALLE? Tulin Kyrellille armeijan jälkeen noin puolitoista vuotta sitten. MITÄ TEET? Elektroniikan kokoonpanotöitä sekä valmistelevaa työtä. MIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA? Työpisteen hyvä porukka auttaa jaksamaan ja viihtymään. MIKÄ TYÖSSÄSI ON IKÄVINTÄ? Välillä työ käy yksitoikkoiseksi. MITEN KEHITTÄISIT TYÖTÄSI? Nämä ovat niin monivaiheisia, että näitä ei kehitä suuntaan tai toiseen. Tekisin enemmän suurempaa kokoonpanoa. Työympäristö on toimiva. Harvemmin käytettäviä työkaluja voisi olla lähempänä, ettei tarvitse puolta hallia kiertää. ARVOSTETAANKO TYÖTÄSI? Arvostetaan. Kaikki olemme suurin piirtein tasa-arvoisia. ONKO PALKKA KOHDALLAAN? Parempikin voisi olla. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Sen kanssa tulee toimeen. Eikä tarvii miettiä, jos on huono päivä ja sanoo vähän pahasti. HYVÄ POMO? En ole niitten kanssa paljoa tekemisissä. Jos on pienempi firma, niin on hyvä olla hyvää pataa. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Oma asunto pitäisi saada jossain vaiheessa hankittua. En varmaan ole tässä firmassa koko elämääni, mutta hyvä lähtöpaikka, jos innostuisi opiskelemaan lisää. AHJ1407_1-23.indd 9 6.5.2014 10:46:44
10 TEKSTI JARI HAKALA JA MIKKO NIKULA KUVAT JOHANNES TERVO 7 15.05.2014 Petri Nahkala (takana) ja Kauko Saarnio iloitsevat perjantaipäivästä ja toimivasta työpaikasta. Ruukki Metalsilla työympäristöä on kehitetty putsaamalla työpisteistä pois kaikki ylimääräinen ja laittamalla työkalut ja tarvikkeet järjestykseen. Siisteys säästää harmeilta Turha pois työpisteiltä. Työkalut ja paikat ojennukseen. Standardit kaikkiin työvaiheisiin. Työpaikan siisteys on turvallisuustekijä, sillä huono järjestys on usein osasyynä vaaratilanteissa ja työtapaturmissa. Ruukki Metalsin Oulaisten putkitehtaalla työympäristöä hallitaan 5S-järjestelmällä. AHJ1407_1-23.indd 10 6.5.2014 10:46:52
12 7 15.05.2014 ”Siisteydestä ja järjestyksestä on työturvallisuuslain mukaan huolehdittava kaikissa työpaikan tiloissa, sekä työpisteissä että henkilöstötiloissa”, muistuttaa Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. Valvontavastuu asiasta kuuluu viime kädessä työnantajalle, jolle viranomaiset voivat laiminlyönnistä määrätä sakkoja. Tietenkin on myös jokaisen työntekijän edun mukaista, että kulkureitit pysyvät tyhjinä rojuista eikä lattioilla ole öljylammikoita. Suomalaisessa järjestelmässä iso rooli on annettu työsuojelu valtuutetuille, jotka työpaikalla toimivat työntekijöiden edunvalvojina. Tässä Ahjossa esitellään, miten Ruukki Metalsilla Oulaisissa 5S-järjestelmä toimii työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen tukena. R uukki Metalsin Oulaisten put kitehtaalla ei lähestyvä vii konloppu työntekoon paljoa heijastu. Perjantaipäivänäkin täydellä teholla töitä paiskiva porukka valmistaa isoja, läpi mitaltaan 400–1 200 millin paksuisia paalutus- ja virtausputkia. Putkia käytetään esimerkiksi lämpövoima loissa.Putkia lähdetään tekemään jopa 30 ton nin painoisista, Ruukin Raahen terästehtaalta saapuvista keloista. Nauhapään hoitaja Jyrki Putila asettelee nosturilla uutta teräskelaa put kenvalmistuslinjalle. Hitsauskonemies Timo Turulan tehtäväksi jää varmistaa, että hitsaus robotin sauma syntyy sellaisena kuin pitää. AHJ1407_1-23.indd 12 Oulaisten putkitehdas on säästynyt irtisa nomisilta ja lakkautuksilta, jotka ovat viime aikoina koetelleet montaa muuta Ruukin toimipistettä. Lähellä Oulaisia sijaitsevalla Kalajoella toi mi konepaja osana Ruukki Constructionia. Ko nepaja toimitti raskaita komponentteja offsho re-teollisuudelle. Lappu luukulle laitettiin Kalajoella viime lokakuun lopussa. Työttömäk si jäi miltei 60 henkeä. Irtisanomisiin jouduttiin Oulaisissakin tur vautumaan vuoden 2009 alussa. 90 tuotanto työntekijän porukasta irtisanottiin yli puolet. Noihin irtisanomisiin saakka Oulaisissa val mistettiin kaasuputkia. – Päätös kaasuputkien valmistuksen lopetta misesta oli huono. Yli 50 miestä sai lopputilin. Lähes päivittäin muistellaan sitä aikaa, Kari Mehtälä kertoo. Mehtälä on toiminut vuodesta 2009 tuotannon työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Oulaisten tehtaan toiminnan piristymisestä kertoo jotain se, että parisen vuotta määräaikai sina työskennelleet 12 työntekijää vakinaistettiin viime huhtikuussa. Tuotannossa on nyt 50 työn tekijää. Toimihenkilöitä talossa on 13. Vuoden 2013 alussa uhanneet lomautuksetkin peruttiin. OLEELLINEN RIITTÄÄ Mehtälän perässä tuotannossa kulkiessa askel pitäytyy joissain kohdin tiukasti lattiaan maalat tujen keltaisten viivojen sisäpuolisella alueella. Näin kulkija ei osu vahingossakaan liian lähelle ratoja, joita pitkin putket kulkevat. 6.5.2014 10:47:04
– Siinä ei paljoa miehestä jäisi jäljelle, jos tonnien painoisten putkien alle jäisi, Mehtälä sanoo. Mehtälä kehuu valoisuuden lisääntymistä. Se on uudehkojen, valkoisten maalipintojen ansiota. Käytännön esimerkkien kautta alkaa avautua se, mistä viiden ässän eli 5S-järjestel mässä on kyse. Oulaisissa se on ollut käytössä vuodesta 2010, ja nykyään sitä käytetään muis sakin Ruukin yksiköissä. Teollisuuden tarpeisiin rakennetun 5S:n puitteissa työpisteistä viedään pois kaikki turha ja ylimääräinen. Jäljelle jäävät työkalut ja tar vikkeet; vain niitä työnteossa oikeasti tarvitaan. Tavaroille on merkitty paikat, joihin ne yrite tään aina käytön jälkeen asettaa. Siisteyteen ja siivoamiseen kiinnitetään tavallista enemmän huomiota. AHJ1407_1-23.indd 13 7 13 15.05.2014 5S:n puitteissa havaitut poikkeamat työpisteillä ja muutosehdotukset sekä näille tehdyt toimenpiteet merkitään jokaiselta työpisteeltä löytyviin tauluihin. Kuvassa pääluottamusmies Kari Mehtalä (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Janne Perttu. Eteenpäin mennessään 5S-ohjelma tulee vai heeseen, jossa eri työvaiheet standardisoidaan. – Mikään monimutkainen järjestelmä 5S ei ole. Periaatteena on se, että pidetään kamat pai koillaan ja kunnossa. Kun löytyy jokin ongelma, se korjataan, Mehtälä kertoo. 5S:ssä pidetään kiinni siitä, että työt todella tehdään sovitulla tavalla. – 5S on jatkuvaa toimintaa. Sitä valvotaan itse kuukausittain kaavakkeilla. Ylläpito on osa 5S:ää, Oulaisten tehtaan työsuojeluvaltuutettu Janne Perttu sanoo. – Tilannetta tarkastellaan kuukausitasolla koko ajan, Mehtälä lisää. ”Tapaturmista varsinkin liukastumiset ja kaatumiset liittyvät usein suoraan työpaikan huonoon järjestykseen tai sotkuisuuteen. Mutta silloin kun järjestys on hyvä, se vaikuttaa positiivisesti moniin muihin tekijöihin ja parantaa työn sujuvuutta.” – Juha Pesola 6.5.2014 10:47:06
14 7 15.05.2014 Metallin, Ammattiliitto Pron ja Teknologiateollisuuden yhteiskyselyssä 2012 kysyttiin työpaikan työsuojeluongelmia. Työsuojeluvaltuutetuista kolmasosa nimesi ahtauden ja neljännes huonon järjestyksen oman työpaikkansa keskeiseksi ongelmaksi; työnantajan edustajista vain harva piti näitä merkittävinä puutteina. Työnantajankin olisi syytä kiinnittää huomiota yleiseen siisteyteen, koska se on tärkeä tuotantotekijä. Robottihitsi vetää paksun putken pintaan pitkää, millintarkkaa saumaa. Sauman virheet tömyyttä varmistava Timo Turula kehuu, että 5S:n myötä työympäristö on siistiytynyt. Tava rat ovat aiempaa paremmin omilla paikoillaan. – Koko tehtaalta lähti turhaa roinaa kärry tolkulla, Turula muistelee 5S:n alkuhetkiä. YLLÄPIDOSSA HAASTEITA Ruukki Metalsin Oulaisten tehtaan työsuojeluvaltuutettu Janne Perttu kävelee keltaisin viivoin rajatulla väylällä. Näin askel ei vie liian lähelle painavia putkia kuljettavaa rataa. Käyttömies Ismo Joentakanen hitsaa putki tehtaan varustelupuolen robottiasemalla kär kikappaleita paalutusputkiin. Joentakanen on mielissään siitä, että 5S:n myötä putkiteh taan työkulttuuri on joissain suhteissa muut tunut. – Tehtaan kulttuuri on iät päivät ollut se, että mitään vanhaa ei romuteta ja panna pois. Se kerätään nurkkiin. Semmoista tavaraa on saatu paljon pois ja ajettu sulattoon Raaheen. Tässä on auttanut myös toimihenkilöporukan nuorentuminen. Ei ole enää sota-ajan jälkeistä säästömentaliteettia, Joentakanen naurahtaa. – 5S on näkynyt kautta tehtaan ja linjan paik kojen siistiytymisessä ja järjestyksessä. Kun on ollut täällä toistakymmentä vuotta työssä, on nähnyt monenlaista siisteysprojektia. 5S näyt täisi toimivan parhaiten.Tärkeä osa 5S:ää on töi den ja työvaiheiden standardointi. Esimerkiksi putkiin toisinaan tulevan pontin kiinnitys on täysin standardoitu. – Osa tulee työohjeista ja osaan työntekijät ovat löytäneet itse parhaan menetelmän, Meh tälä selvittää. 5S-järjestelmää on pidettävä yllä sellaise na kuin sovittiin. Tämä on Mehtälän mukaan haasteellisempaa kuin itse järjestelmän raken taminen. – Ettei lähdettäisi lipsumaan. HUOMATTAVA MUUTOS Kaikki 5S:n puitteissa havaitut poikkeamat ja kehityskohteet sekä niiden parantamiseksi tehdyt toimet merkitään työpisteiltä löytyviin tauluihin. Esimerkiksi Ismo Joentakasen työpisteellä, robottiasemalla, liikkeelle on lähdetty perus asioista: rikkinäiset ja teipatut työhaalarit on vaihdettu uusiin. Palopostin yksipuoleinen merkki on tehty kaksipuoliseksi. Huonokuntoisista suojavarus teista on tehty vaaratilanneilmoituksia. Toisinaan muutos parempaan voi olla iso. Ai emmin esimerkiksi kärkikappaleiden korjaus hitsaus tapahtui robottiasemalla. Nyt korjaus hitsaus tehdään pitkälti 5S:n ansiosta omalla, erillisellä työpisteellään.Myös 5S:ää kohtaan – kuten kaikkea uutta – on Mehtälän mukaan ollut pienoista muutosvastarintaa. Petri Nahkala on yksi Ruukin Oulaisten putkitehtaan työntekijöistä. Oulaisissa valmistuu paalutus- ja lämpövoimaloihin meneviä virtausputkia. Kaasuputkien valmistus tehtaalla lopetettiin 2009. AHJ1407_1-23.indd 14 6.5.2014 10:47:11
7 15 15.05.2014 – Mutta olen aina sanonut, että silloin on asi oissa jotain mätää, jos kukaan ei sano mitään. Ainahan jonkun pitää olla edes periaatteesta vastaan. Mutta 5S on nyt ruvennut elämään mukana. Työsuojeluvaltuutettu Janne Pertun mu kaan siisteys on parantunut tuotannossa huomattavasti aiempaan verrattuna. – Täällä hallissa on pyörähtänyt eläkkeelle jääneitä henkilöitä. He ovat ihmetelleet, mitä täällä on tapahtunut, kun on aivan erilaista. PITKÄLLISTÄ 5S-järjestelmän sisäänajo kestää pitkään. Ou laisissa on Pertun mukaan menossa 4S-taso; loputkin työt ja työvaiheet standardisoidaan. Käyttömies Antti Kainulainen on ollut Ruu kin Oulaisten tehtaalla työssä vuodesta 2002. Kainulainen vastaa putket kappaleista toisiin sa liittävän hitsisauman syntymisestä. Välillä mies vuorottelee putkenvalmistuslinjan alussa eli nauhapäässä. Kainulaisen mukaan työssä tarvittavien työ kalujen varastoon vienti auttaa pitämään työ pisteen siistimpänä. – Kaappeja ja hyllyköitä on saatu huomat tavasti paremmin kuin ilman 5S:ää. Varoja on tuntunut olevan erilailla. Konehitsari Markku Palosaaren mukaan työkalut koetetaan panna aina käytön jälkeen työtasoilta omille paikoilleen. – En kaipaa 5S:ään mitään lisää. Jo nyt jou tuu kiertelemään paikat ja katsomaan, että kaikki on kunnossa. a Hyvän järjestyksen syntyminen ei vaadi ihmeitä vaan onnistuu usein melko helpoilla keinoilla. ? Työt ja muut toiminnot pitää suunnitella asianmukaisesti ? Työntekijät tulee perehdyttää käyttämään erilaisissa tilanteissa oikeita työtapoja ? Oikeiden työtapojen noudattamista on valvottava Käyttömies Antti Kainulainen on tehnyt työtä Ruukin Oulaisten putkitehtaalla vuodesta 2002. Kainulaisen mukaan Ruukilla käytössä oleva 5S-järjestelmä on siistinyt työpisteitä aikalailla. Harvemmin tarvittavia työkaluja on viety varastoon ja käsillä ovat vain välttämättömimmät tarpeet. ”5S edellyttää työpaikalla kohtuullisen paljon resursseja. Jos niitä ei ole, niin matalamman kynnyksen järjestelmä on Elmeri, jolla voi helposti tehdä havaintoja työpaikan järjestyksestä ja turvallisuudesta tai niiden mahdollisista puutteista.” – Juha Pesola AHJ1407_1-23.indd 15 6.5.2014 10:47:14
SELVIYTYJÄ ToISET SELVIYTYVÄT mISTÄ VaaN Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exalter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, Exalter2 – parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exalter2 on mukava, hyvännäköinen ja suojaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Jalas® 9508 / S3 SRC HRO w w w. e x a l ter2.c om The nexT sTep. Saat lisätietoja JALAS ® Exalter²-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi?•?www.exalter2.com AHJ1407_1-23.indd 16 6.5.2014 10:47:14
17 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Työtönkin tarvitsee terveyspalveluita TERVEYDENHUOLTO Myös työttömien tulisi lain mukaan saada terveys- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan neuvontaa työ- ja toimintakykynsä sekä työllistymismahdollisuuksiensa kunnat ovat lisänneet työttömien terveystarkastuksia ja ylläpitämiseksi. Työikäisten terveydenhuollossa työttömät ovat kuitenkin niihin liittyviä palveluita. huonommassa asemassa kuin työlliset. Hyvät suunnitelmat eivät Työterveyslaitoksen Työterveyslaitoksen tutkijoiden mielestä terveyspalvelujen epätasa- tutkijoiden mukaan kuitenkaan toimi ilman arvoisuutta tulisi vähentää. He pitävät tätä yhtenä terveydenhuollon työntekijöitä. Tutkijat pelkäävät, että kuntien tämän hetken tärkeimmistä kehittämiskohteista Suomessa. taloudellinen tilanne voi romuttaa Työttömien työkyvyn parantaminen edellyttää tutkijoiden mukaan koko toiminnan. työ- ja elinkeinotoimiston ja terveydenhuollon yhteistyön lisäämistä. Samaan ajatukseen päädyttiin myös Kuopiossa tehdyn työttömien työterveysneuvontakokeilun loppuarviossa. Työterveyslaitoksen koulutussuunnittelija Kirsi Niirasen mielestä organisaatioiden raja-aitoja pitäisi madaltaa. – Työttömäksi jäävien terveydenhuollon kehittämisen kärjessä pitää olla asiakas. Keskeistä on yhteistyö perusterveydenhuollon, työterveys huollon sekä työ- ja elinkeinotoimiston kesken, Niiranen sanoo. – Tarvitaan koordinointia, pysyviä toimintamalleja ja sopimuksia. Niiranen esittää, että työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja liikkuisi perusterveydenhuollon ja TE-toimiston välillä ja loisi verkoston molempiin organisaatioihin. Verkostojen tulisi keskustella myös keskenään. – Työttömäksi jääneelle on tärkeää, että linkki työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon on saumaton. Tarvittaessa työterveyshuolto voi esimerkiksi varata ajan asiakkaalle terveyskeskuksesta, jotta hoidot eivät jää kesken, Niiranen sanoo. Outokummun huurut kerätään POLTTOKÄRYT Outokumpu Tornio Worksin kierrätysteräksen paloittelulaitoksella käsitellään vuosittain noin 30 000 tonnia terästä. Ennen uudelleenkäyttöä osa teräksestä polttoleikataan käsin pieniksi kappaleiksi. Tuuli polttoleikkauspaikalla voi vaihdella ja vaikeuttaa polttoleikkauksessa syntyvien käryjen hallintaa. Kun terästä paloitellaan happileikkauksella, syntyy runsaasti huuruja, joista on haittaa työntekijöille. Esimerkiksi ruostumattoman teräksen leikkauksessa muodostuu kromi- ja nikkeli huuruja, jotka kuuluvat syöpävaaraa aiheuttaviin aineisiin. VTT on kehittänyt Outokumpuun järjes telmän, jossa polttoleikkaushuurut kerätään kohdepoistojärjestelmällä. Talteen otettu metallipöly kierrätetään. AHJ1407_1-23.indd 17 Painonpudotus auttaa uniapnean hoidossa Työterveyshuoltoon tulee laatujärjestelmä KUORSAUS Uniapneaa sairastavalla nielun alueen lihakset veltostuvat nukkuessa. Sen seurauksena ylähengitystiet ahtautuvat osittain, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan nenämaskin kautta annettavalla ylipaine hoidolla. Lievään uniapneaan sairastuneilla Hengitysliitto suosittelee painon pudottamista ja liikunnan lisäämistä. – Jo 5–10 prosentin painonpudotus lievittää sairauden oireita. Liikunta puolestaan parantaa unen laatua ja vähentää päiväväsymystä, kertoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne. LAATUTAKUU Työterveysyksiköiltä vaaditaan jatkossa kirjallinen laatujärjestelmä. Sillä pyritään parantamaan työterveyshuollon vaikuttavuutta. Siirtymäaikaa laatujärjestelmän toteuttamiseen on kaksi vuotta. Uusi asetus korostaa myös työterveys huollon ennalta ehkäisevää roolia sekä edellyttää yhteistyötä työpaikan ja muun terveyden huollon kanssa. Tavoitteena on sitouttaa osapuolet jatkuvaan yhteistyöhön työurien pidentämiseksi. Aiemmasta suosituksesta on nyt tullut vaatimus. 6.5.2014 10:47:15
18 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 7 15.05.2014 TOIMIJA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Aki Mäkinen TYÖPAIKKA Valmet Technologies Oy, Jyväskylä TYÖNTEKIJÖITÄ noin 50 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Työsuojeluasiamies 2004–2007, 2. varatyösuojeluvaltuutettu 2006–2007, 1. varatyösuojeluvaltuutettu 2007, työsuojeluvaltuutettu 2007– Varaluotollekin saatava irtisanomissuoja Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on lain turvaama suoja irtisanomisia vastaan. Mutta varaluottamusmiehiä, osaston luottamusmiehiä ja työsuojelun varavaltuutettuja suoja ei koske. Kenenkään ei kuuluisi joutua oman ammattiyhdistystoimintansa takia pelkäämään työpaikkansa puolesta, katsoo työsuojeluvaltuutettu Aki Mäkinen. Vuoden 2012 lopulla Jyväskylän valimossa, joka silloin oli vielä Metso Foundries Oyj, käytiin ytneuvottelut. Niissä irtisanottiin lähes sata työn tekijää, yli puolet väestä. Nykyään valimossa on noin 50 työntekijää. – Siinä lähti moni varavaltuutettu ja vara luotto pois. Sillä porukalla oli yhdessä yritetty hoitaa asioita. Ne kaverit uskalsivat käyttää ään tään, ja heistä moni oli sitten listalla, Valmetin valimon työsuojeluvaltuutettu Aki Mäkinen muistelee vakavana. Hän huomauttaa, ettei tietenkään voi var masti sanoa, oliko juuri oma aktiivisuus ja mie lipiteiden avoin ilmaiseminen vaikuttamassa siihen, keneltä työt päättyivät. – Virallinen irtisanomisen syy oli se taval linen, eli tuotannollis-taloudelliset perusteet siellä papereissa luki. Nykyistä vahvempi luottamushenkilöiden suoja voisi kuitenkin antaa edunvalvontaan varmemman selkänojan, arvioi Mäkinen. Pai kalliseen vaikuttamiseen halukkaita ei ole muu tenkaan liiaksi, ja etenkin vaikeina aikoina huoli omasta kohtalosta voi hillitä puhehaluja ja us kallusta entisestään. VÄKI VÄHENI TYÖSUOJELUSSAKIN Entinen Metso Foundries muuttui syksyllä en sin Metso Paperiksi, sitten Valmet Technolo gies Oy:ksi vuodenvaihteessa. Tämä ei sinänsä mullistanut valimotuotannon työntekijöiden arkirutiineja. – Vanhat työpuvutkin ovat vielä käytössä, kertoo Mäkinen. AHJ1407_1-23.indd 18 Työsuojelupuolella vaikutus näkyi selvem min. Käytännössä fuusio on tuonut mukanaan etupäässä heikennyksiä: samat tehtävät hoide taan nyt pienemmällä porukalla. – Valimolta loppui työsuojelupäällikön vir ka, joten työsuojelupäälliköt tulevat nyt pa perikonetehtaan puolelta ja hoitavat valimoa siinä ohessa. Ja osastojen työsuojeluasiamiehet jäivät pois. Itsekin täytyy yrittää nyt olla vähän niin kuin useammassa roolissa samaan aikaan. Pitemmällä aikavälillä katsottuna valimon työturvallisuus on kuitenkin kohentunut. Mä kinen on ollut talossa vuodesta 2001 ja työsuo jeluvaltuutettuna vuodesta 2007. Sinä aikana tapaturmien määrä on selvästi laskenut – tosin hän muistuttaa silläkin olevan vaikutusta, että töiden ja työntekijöiden vähentymisen seu rauksena myös kiirettä ja hosumalla tekemistä on ollut vähemmän. Kuluvana vuonna tapatur mia on tullut kolme, ja nekin melko lieviä. – Yhdessä tapauksessa tuli pieni palovam ma kuuman pinnan koskemisesta, toisessa meni metallitikku sormeen ja kolmannessa kulma hiomakoneen terä otti kiinni, mutta se oli on neksi vain pieni hipaisu. Yksi työsuojelun käytännön haaste on uusi sulatusuuni, joka on tulossa valimolle touko kuussa. Se pitäisi saada kunnialla käyntiin ja ympä ristö toimivaksi. Uunissa on paremmat tehot kuin vanhoissa, mutta investoinnin tarkoituk sena on myös vähentää pölyä ja melua, jotka valimoissa ovat ainaisina harmeina. – Siinä pitäisi olla vähemmän pölyä, koska siihen tulee suodatinpoisto. Lisäksi siihen on tulossa uudenlaisia eristyslevyjä, jotka vähen tävät melua. Meluntorjuntaan olisi hyvä laittaa meilläkin enemmän paukkuja, melun lähteet ovat kyllä hyvin tiedossa. Mutta hiljentämisissä ja eristämisissä tulee usein vastaan raha, ne par haat ratkaisut eivät ole halpoja, sanoo Mäkinen. – Se on aina keväällä ja syksyllä. Kuulee, mitä muissa firmoissa on tapahtunut. Työsuojelu puolen ihmisten kesken siellä puhutaan, onko ollut tapaturmia ja millaisia, ja mitä isompia hankkeita on kenelläkin menossa. Tällä haavaa Valmetin valimolla ei ole tilauksia ”Täytyy tungokseen asti. Kuten niin monessa muussa yrittää olla metallialan yrityksessä, useammassa työntekijöiden riesana roolissa ovat lomautukset. samaan aikaan.” – Joulukuusta saakka on tehty nelipäiväistä ? viikkoa. Tosin nyt alkaa näyttää, että töitä tulisi vähän paremmin, ja joiltain osastoilta on lo mautuksia peruttukin. Mutta luultavasti eivät vielä kaikki lomautukset lopu. Rahaa ei siis valajilla riitä tuhlattavaksi asti. Vaikka järjestäytymisprosentti on valimolla komeasti sata, niin kahvitaukokeskusteluissa Metalliliitto saa usein noottia siitä, että pal kankorotukset ovat jääneet jälkeen inflaation vauhdista. – Normaalikäyttöön jää nykyään selvästi vähemmän rahaa kuin muutama vuosi sitten, kun vielä asumisen ja elämisen kulut ovat kas vaneet. Kyllähän näiden viime vuosien palkka ratkaisujen jälkeen monesta suusta on kuullut, että olisiko liiton pitänyt tapella isommat ko rotukset silloin, kun oli paremmat ajat, sanoo Mäkinen. a ALIHANKKIJAVERKOSTOSTA VERTAISTUKEA Hyödyllinen työkalu on Mäkiselle ollut luot tamushenkilöiden alihankkijaverkosto, jota ovat järjestäneet Metalliliiton Keski-Suomen aluetoimisto sekä Valmetin ja Moventasin pääluottamusmiehet. IRTISANOMISSUOJA Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on lakiin ja työehtosopimuksiin perustuva irtisanomissuoja. Heidät voi irtisanoa ainoastaan, jos he yhdessä työnantajan kanssa toteavat, että työnantajalla ei ole enää tarjottavana mitään heille soveltuvaa työtehtävää. 6.5.2014 10:47:15
19 n.” an a AHJ1407_1-23.indd 19 6.5.2014 10:47:20
20 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT EMMI KALLIO 7 15.05.2014 Metalliliiton nuoret lähtevät uudistamaan toimintaansa ja mullistamaan maailmaa. Tavoitteena on ensi syksynä käynnistää mittava kampanja nuoria koskettavasta aiheesta. Liiton nuorisojaostopäiville kokoontuneiden mielestä tärkein teema juuri nyt on vuokratyö. N uorisojaostopäivät keräsi Murikka-opistoon Tampe reelle yli 50 Metallin nuori sojaostojen jäsentä eri puo lilta Suomea. Yhtenä päivien asiana oli pohtia Metallin nuorten tulevaa toiminta kampanjaa, jonka teema päätetään kesään mennessä.Lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta yksi hyvin mahdollinen kampanjateema on vuokratyöläisten puolustaminen. Nuorisoja ostopäivien keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret kokevat vuokratyöntekijöiden epätasa-arvoisen aseman ongelmaksi. Vuokratyössä kierretään usein työehtoja, ja tulevaisuuden suunnittele minen on hyvin vaikeaa. Kampanjan toimintatapojen kehittelyä jat ketaan kesän mittaan, koulutuksia käynnis tetään ja kampanjatiimejä perustetaan. Kam panjan päämääränä on toimittaa eduskuntaan kansalaisaloite, joka vaatii vähintään 50 000 allekirjoitusta päästäkseen lakikäsittelyyn. Kampanjan päämääränä on toimittaa eduskuntaan kansalaisaloite, joka vaatii 50 000 allekirjoitusta päästäkseen lakikäsittelyyn. AHJ1407_1-23.indd 20 Uutta mallia nuorisotoimintaan – Kansalaisaloitteen valmistelu tehdään syk syyn mennessä. Kaikki kampanjatyöhön mu kaan haluavat voivat käydä ilmoittautumassa Metallin nuorten nettisivun kautta, kertoo val takunnallisen nuorisotoimikunnan puheenjoh taja Petri Ahokangas. Liiton tekemä järjestämistyö vaikutti Aho kankaan mukaan siihen, että hanke polkaistaan käyntiin. – Se on laittanut meidät ajattelemaan toi minnan perusasioita, sitä miksi liitto ja sen nuo risotoiminta ovat olemassa. Tämä johti mietti mään, kuinka rajalliset resurssit voisi käyttää uudella tavalla – miten työelämän ja yhteiskun nan suuntaan voisi oikeasti vaikuttaa. Hyvä esimerkkitapaus löytyi Saksasta, jos sa Euroopan suurimman ammattiliiton IG Metallin nuoret lobbasivat läpi lakimuutoksen oppisopimusharjoittelijoiden aseman paran tamiseksi. IG Metallin nuorisosihteeri Conny Schönhardt vieraili Murikassa ja selvitti laki muutosta edeltänyttä kampanjaa: mielenosoi tuksia, katubileitä, kampanjamateriaalin jakoa, telttaleirejä, esiintyviä taiteilijoita tulennieli jöistä jonglööreihin… Tempaukset toivat paljon positiivista huo miota ja medianäkyvyyttä, ja kun taustalla sa maan aikaan tehtiin poliittista vaikuttamistyö tä, lopputuloksena oli, että maan hallitus kiristi yritysten työllistämisvelvoitetta. Lain seurauk sena oppisopimusharjoittelijoiden saamien va kituisten työsuhteiden määrä on kasvanut. Nuorisojaostopäivien tunnelma oli todella innostunut, kertoo Metalliliiton nuorisotoimit sija Sami Vironen. – Nuoret olivat kampanjasuunnittelusta ihan liekeissä! He todella haluavat päästä parantamaan nuorten asemaa ja muuttamaan tätä maata. ”TÄYTYY KAHMOA JA HERÄTELLÄ” – Vuokratyö on tärkeä aihe, sanoo koneistaja Lauri Kalanti, 26, Lohjalta. – Meidän firmassa vuokra työtä ei ainakaan tällä hetkellä teetetä. Mutta kyllähän se vai keuttaa nuoren ihmisen elä mää. Kun pitäisi hankkia asunto ja auto ja muuta, mutta elämä on hyvin epävarmalla pohjalla. 6.5.2014 10:47:24
Kalanti muistuttaa, ettei se vielä riitä, jos liitto ja nuorisoaktiivit ovat jäsenen tavoitettavissa tarpeen sattuessa. – Meidän täytyy kahmoa niitä nuoria jäseniä ja herätellä. Jos me ei hoideta näitä asioita, niin kuka sen sitten tekee? Laserleikkaaja Marko Leppäniemen, 26, mielestä kampanja kuulostaa lupaavalta. – Kyllä minä ainakin olen mie lelläni aina mukana, kun jotain hämmennystä aiheutetaan. Mekin päästiin töissä julkisuuteen, kun marssitettiin koko 300 työntekijää pihalle Porissa Sampo Rosenlewilla. Työpaikalla vaikuttamisen lisäksi Leppäniemi on ammattiosastonsa nuorisojaoston puheenjohtaja. – Syksyllä laitettiin toiminta nollasta käyntiin, aiemmin ei ollut mitään. Viihdeiltamia ja standupiltaa on tulossa, ja veteraanijaosto on haastettu ka lastuskilpailuun – lupasivat tulla, jos me kaivetaan madot. Ja meillä nuorilla on myös tarkoituksena ottaa iso jalansija ammattiosastossa. Paavo Niskanen, 33, korostaa jokaisen työntekijän olevan tärkeä. – Suomen työmarkkinoilla ei pidä olla kahden kerroksen väkeä, vuokratyöläiset pitää saada samal le viivalle muiden kanssa. Piikiekkojen valmistajana Okme ticilla työskentelevä helsinkiläinen on osastonsa luot tamusmies, ammattiosastonsa sihteeri ja alueellisen nuorisojaoston jäsen. Edunvalvonta on verissä, sillä hän on ammattiliitoaktiivi kolmannessa polvessa. – Isovanhemmat tekivät valtavan suuren työn. Mutta kaikilla sukupolvilla on omat haasteensa. Meillä se on laskeva jäsenmäärä ja teollisuuden muutos, jonka yksi tuotos on juuri vuokratyön lisääntyminen. Se on samaa kuin ennen, että ny kyisinkin tarvitaan kaikki tekemään työtä, jotta päämäärät saavutetaan. a 7 Kalamiesten tekemä lehti 26 vuotta 21 15.05.2014 2/14 NYT LEHTIPISTEISSÄ Puruveden KALAPAIKAT KARTALLA H Suomenmestarit: Dippailu on tehokasta H Painojen lisääminen parantaa saalista H Houkutuslevy veden lämmön mukaisesti H Suurhaukia sinivalkoisin viehein, Ruotsista H Vaelluslohen perässä Perämerellä H Iso lohikala vetää Ruotsin järville H Vieheoppia Amerikasta: hohtava viehe H Lohjan nuoret uistelijat ovat saamamiehiä H Vastuullisuutta perätään kalavesille H Toiveena villin taimenen elpyminen H Kesän 2014 tärkeimmät uistelukisat ym. ! Tilaa voi ta: www.ve t o u i st e l u l e h t i .fi Tilaan -lehden ja osallistun matkalahjakortin arvontaan: 1.000 € + 200 € matkarahaa VETOUISTELU maksaa tilauksen postimaksun Kestotilaukseni alkaa numerosta 2/2014 4 numeroa 25.10. vuodessa vain 26 € (sis.alv) Suuri kampanja-avaus Tampereen keskustorilla: NIMI (tekstaa kiitos) paikalla Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto, tapahtumaa ja ohjelmaa koko perheelle. Ammattiosastoja KATUOSOITE toivotaan paikalle ympäri Suomen bussilasteittain. www. metallinnuoret.fi AHJ1407_1-23.indd 21 Vastauslähetys tunnus 5003948 15563 NASTOLA POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Puhelintilaukset: ALLEKIRJOITUS (alle 18 v. huoltajan) 03-7625 775 6.5.2014 10:47:30
22 TEKSTI LEENA SERETIN GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA K E H I T YS 7 15.05.2014 NUORI TYÖSSÄ Alaikäiset ovat tehneet Suomessa töitä aina, niin nytkin. Nuorten suojelu työssä on parantunut ja työhöntuloikä noussut. Nuorille on tätä nykyä turvattu nuorisotakuulla mahdollisuus joko koulupaikkaan tai työhön, mutta nuori on yhä haavoittuvainen työelämässä. TYÖVÄENMUSEO WERSTAS. WWW.ARJENHISTORIA.FI Heleniuksen peltisepänverstaan poikia 1920-luvun lopun Viipurissa. AHJ1407_1-23.indd 22 S ata vuotta sitten 12-vuotias lapsi oli arkea suo malaisissa puuvillatehtaissa, metallipajoissa, lasiruukeissa ja maataloustöissä. Lapset teki vät avustavia töitä, saivat palkakseen niukan leivän ja monet elinikäisiä vammoja, jos ylipäätään selvi sivät. Lapset siivottiin ensimmäiseksi työelämästä tarpeettomina tuottavampien aikuisten jaloista; ei siis humaanisista syistä, vaan tekniikan kehityksen, rakennemuutosten ja kilpailukyvyn vuoksi. Sama tilanne on nyt köyhissä maissa, joissa lapset liimaavat lenkkaritossujen pohjia tai avustavat T-pai tojen valmistuksessa puuvilla tehtaissa. Me ostamme halpaan hintaan hikipajoissa työskente levien lasten tuotteita. Kehitysmaiden lasten ja nuorten tie länsimaiden mitat täyttävään työelämään on pitkä, mutta niin se on ollut Suomessakin. Teollis tumisen alkuaikoina Suomi ei poikennut edukseen muista eurooppalaisista maista, vaan käytti kilpa kumppaneidensa tavoin häikäilemättä miltei ilmaista lapsityövoimaa hyväkseen. Suomi ratifioi vasta vuonna 1973 kansainvälisen työjärjestön ILO:n konvention päätöksen, jossa an siotyön vähimmäisikäraja on 15 vuotta. Aikalaisten mukaan ratifioinnilla ei ollut mitään kiirettä, koska käytännössä lapsityötä ei enää ollut ja nuorten työ olot olivat kohdallaan. Suomi oli ratifioinut aiem min ILO:n lapsityötä koskevan sopimuksen sen jäl keen, kun meillä tuli vuonna 1929 lakiin ansiotyön alaikärajaksi 14 vuotta. Metalliteollisuuden ensimmäisessä työehtoso pimuksessa vuonna 1944 sovittiin nuorten palkois ta. Sopimuksen palkkoihin pääsi 17 vuotta täyttänyt miespuolinen ja 18 vuotta täyttänyt naispuolinen työntekijä. Täysikäisen naistyöntekijän palkka oli 92 prosenttia miespuolisen palkasta. Sukupuolten palkkaero kasvoi, kun ikää karttui. 20 vuotta täyttä neen naisen palkka oli viidennestä heikompi kuin miespuolisen. Jo ensimmäisessä metallialan työehtosopimuk sessa oli kirjauksia myös oppisopimusajan palkasta. Neljännen oppivuoden jälkeen pääsi 65 prosentin palkkaan am mattimiehen palkasta. Siihen ylsi 23 vuotta täyttänyt ammattimies, jolla oli yli kuuden vuoden koke mus työstään. Ammattimies oli siis aloittanut vä hintäänkin 16-vuotiaana. Sittemmin työsopimuslaissa lapsityötä alettiin rajoittaa, ja vieläkin alaikäiset eli alle 18-vuotiaat ovat erityisten säädösten piirissä. Työsopimuslain mukaan alaikäraja palkatussa työssä erillisehdoin on 15 vuotta, mutta 14-vuotiaat saavat tehdä pientä ansiotyötä huoltajiensa suostumuksella. Laki turvaa, että nuoria työntekijöitä suojellaan etenkin raskais sa töissä ja yötöissä. Monelle alaikäiselle kesätyö tai pieni keikkatyö koulun lomassa merkitsee parempia harrastusvälineitä, joillekin riittoisampaa ruokaa. Vastikään voimaan tullut nuorisotakuu varmis taa, että alle 23-vuotiaille löytyy jokin paikka yhteis kunnan siipien suojeluksessa: kouluun, töihin tai nuorten työpajaan. Jatkossa oppivelvollisuus ulot tuu täysikäisyyteen saakka, jolloin kaikki alaikäiset ovat tavalla tai toisella Suomi-äidin helmoissa. Suomalainen nuori on maailman mitassa oikein hyvässä asemassa niin koulu- kuin työoloissakin. Tosin työttömyys koettelee nuoria koko Euroo passa. Parikymppisistä nuorista Suomessa viiden nes on työttömänä. Nuorten näkökulmasta työelämä on aikuisten valloittama alue, jonne pääsy on kovan koulutuksen, sinnittelyn ja kokemuksen varassa. Nuoruus on epävarmuutta Asiantuntijat: dosentti Marjatta Rahikainen/Helsingin yliopisto, vastaava tutkija Jukka Saviluoto/Metalliliitto, nuorisosihteeri Sami Vironen/Metalliliitto 1929 Ansiotyön iäksi vähimmäis 14 vuotta 6.5.2014 10:47:33 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0
AN NI KA RA UH AL A 7 23 15.05.2014 Metalliala ja liitto tarvitsevat nuoria ?? Metallialalla nuorten työllä on tilausta. Moni nuori kokeileekin koulutusvalinnoissaan metallialaa, mutta tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen aloittaneista joka neljäs nuori keskeyttää opintonsa. Väärä uravalinta lisää keskeyttämisriskiä. Jos kuva teknologiateollisuudesta tai sen työllistämismahdollisuuksista heittelee tiuhaan, nuori kääntää selkänsä ja hapuilee jotain muuta. Metallityöväen Liitto ja aiemmin Metalliteollisuuden Keskusliitto, nyttemmin Teknologiateollisuus, ovat vuosikymmeniä yhteisvoimin houkutelleet nuoria valitsemaan alan töitä. Erilaisin kampanjoin on lähestytty oppilaitoksia ja nuoria. Kone-, metalli- ja elektroniikka-alan aloituspaikoista jää täyttymättä kolmannes hakijoiden puuttuessa. Alan valinneet ja uralla vakituiseen työpaikkaan yltäneet ovat joltisenkin tyytyväisiä. He ovat myös joukko, joka vastaisuudessa valtaa Metalliliiton ja tuovat sen politiikkaan oman tahtonsa. Liitossa on nyt enemmän eläkeläisjäseniä kuin alle 35-vuotiaita. Jos Teknologiateollisuuden visioima noin 300 000 osaajan toimiala säilyy, Metalliliitto on jatkossakin vahva työmarkkina- ja yhteiskuntavaikuttaja. Alalla vaaditaan toisen asteen koulutusta ja käden taitajia siinä missä korkeakoulututkinnon suorittaneita suunnittelijoita. Yhteistyö muiden teollisuuden ammattiliittojen kanssa parhaimmillaan estää halpatyövoiman vyöryn alalle, turvaa säälliset työolosuhteet ja avaa näkymiä myös tuleville nuorille työsukupolville. NÄKYMÄT Vakiduuni on nuoren metalli 3 500 Konetekniikan, metallitekniikan ja energiatekniikan aloituspaikat 3 000 Hakiessaan 1. sijalle asettaneet 2 000 1 500 Opiskelupaikan vastaanottaneet 2013 1 000 500 0 elämään. Tosin sodan jälkeiset jälleenrakenta- teknologiateollisuudessa on yhä useammin jat saivat tehdä pitkän työuran, jos jaksoivat. pätkätyöläinen ja vuokrafirman pompotelta- Heidän jälkeistä sukupolveaan heiluttelee yhä vissa. Epävarmuus työstä ja toimeentulosta ei voimakkaammin kansainvälinen kilpailukyky näytä hellittävän. Metalliliiton nuorisokyselystä ja työn hinta. LÄHDE: Opetusministeriö Suurten ikäluokkien eläköityminen ei ole olisi muutakin kuin työtä ja leivän perässä realisoitunut työpaikkoina nuorille. Teollisuus juoksemista. Suomessa on alamäessä. Samalla kun nuorten Teknologiateollisuus arvio palkkaavansa vuosittain noin yhdeksän tuhatta osaajaa. Heistä puolet on toisen asteen tutkinnon suo- ikäluokkien koko supistuu, hupeneville työmarkkinoille pyrkii maahanmuuttajia. Nuoren seikkailu työelämän alkutaipa- rittaneita. Työnantajien odotukset, toteutuva leella on tahmean sävyistä. Ei ole mitään koulutus ja nuorten kokemukset eivät kohtaa. merkkejä siitä, että edes koulutus takaisi Yli 3?000 koulutuksen aloituspaikasta jää täyt- paikkaa aidan vihreämmällä puolella. tämättä kolmannes. Kone- metalli- ja energia Myös osa akateemista päätyy työttömiksi. tekniikka ei näytä liiemmin kiinnostavan nuoria. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Epävarmuus on aina kuulunut nuoren työläisen ylimmäinen odotus. Nuori ihminen päätellen kaukana on myös toive, että elämä 2 500 Sinikka Jokisen, Jari Sievisen, Mervi Liimataisen ja Petri Karhun työpaikka oli vuonna 2007 Nokian matkapuhelintehdas Salossa. Nuorten porukka kuvattiin SAK:n nuorten Arvorokki-festareilla Lahdessa. Nekin, jotka ovat valinneet itselleen ennen Koulutus kuitenkin antaa aikalisän ja eväitä selvitä jatkuvassa rakennemuutoksessa. niin luotettavalta ja hyväpalkkaiselta kuulos- Epävarmuuden sietäminen on nuorison tavan metallialan, ovat joutuneet pettymään. pakkopullaa, joka on nieltävä. Hallitus voi Tarjolla on ”laillistettua orjuuttamista” eli taata koulutus- tai harjoittelupaikan, mutta vuokratyötä, huonompaa palkkaa kuin varttu- elinkeinoelämä ei takaa mitään. neille ja epävarmuutta, Metalliliiton nuorisotutkimus viestii. 19 4 4 AHJ1407_1-23.indd 23 te s , Metallin 1. lkat nuorisopa 19 7 3 s, Metallin te lkat nuorisopa Nuorisota ku u 2013 6.5.2014 10:47:34
24 T YÖ T I L A Ruukki Metals Oy, Seinäjoki, 22. huhtikuuta KUVA JOHANNES TERVO AHJ1407_24-48.indd 24 6.5.2014 10:36:14
25 AHJ1407_24-48.indd 25 6.5.2014 10:36:18
26 PÄ I V Y S TÄ J Ä 7 15.05.2014 EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Työnantaja on lähestynyt irtisanottuja työntekijöitä ilmoituksella. Siinä työnantaja tivaa sitovaa ilmoitusta irtisanotulta työntekijältä niistä töistä, joita työntekijä on halukas ottamaan vastaan. Tässä ei sinänsä ole ongelmaa. Kysymys onkin siitä, pyritäänkö tällä rajoittamaan työnantajan takaisinottovelvoitetta. Lisäksi tapauksessa on toimittu täysin työnjohto-oikeuden varassa, eikä luottamusmiesten kanssa asiaa ole millään tavalla käsitelty. Miten liitossa asia tulkitaan, onko ristiriitaa takaisinottovelvoitetta kohtaan? Jos työntekijän irtisanomisen perusteena ovat olleet työntekijästä riippumattomat taloudelliset tai tuotannolliset syyt, irtisanotun työntekijän ottamiselle takaisin entisiin tai samankaltaisiin tehtäviin taloudellisen ja tuotannollisen tilanteen parannuttua ei ole irtisanomisen perusteeseen liittyvää estettä. Irtisanotun työntekijän kannalta on usein tärkeää, että hänelle tarjotaan mahdollisuus palata entiseen työhönsä. Se on yleensä tarkoituksenmukaista myös työnantajan kannalta, jos työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut kovin pitkää aikaa, koska irtisanottu työntekijä tuntee jo ennalta työpaikan ja tarjolla olevan työn. Velvollisuutta ottaa irtisanottu työntekijä takaisin ei ole, jos työsuhteen päättymisen syynä on ollut työsopimuksen purkaminen, työntekijän suorittama irtisanominen tai määräaikaisen työsopimuksen päättyminen. Jos irtisanominen ei ole johtunut työntekijästä, velvollisuutta tarjota uutta työtä ensisijaisesti irtisanotulle työntekijälle voidaan pitää sekä työnantajan että työntekijän kannalta kohtuullisena. Sen sijaan velvollisuutta ottaa työntekijä takaisin ei ole, jos työntekijä on irtisanottu työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Irtisanottu työntekijä syrjäyttää pätevämmänkin ulkopuolisen työnhakijan. Irtisanottu työntekijä ei sen sijaan syrjäytä sellaisia työntekijöitä, joiden työsuhde on vielä voimassa. Lomautetuilla työntekijöillä ja lisätyötä haluavilla osa-aikaisilla työntekijöillä on siten ensisijainen oikeus tarjolla olevaan työhön. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota irtisanotulle työntekijälle työtä entisin työsuhteen ehdoin, vaan riittävää on, että tarjotut ehdot täyttävät lakien ja työehtosopimusten vähimmäisvaatimukset. Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Jos työnhakija on halukas ottamaan työtä vastaan kotipaikkakuntaansa laajemmalla alueella, hänellä on mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi esimerkiksi koko valtakunnan alueella. Tällainen työnhakija näkyy kaikkien työvoimatoimistojen työnhakijoita koskevissa rekistereissä. Työnantajan tiedusteluvelvollisuuden rajoittamista työntekopaikkakunnan työvoimatoimistoon pidetään tästä syystä riittävänä työntekijän kotipaikkakunnasta riippumatta. Velvollisuus ottaa takaisin työntekijä koskee myös sellaista työntekijää, joka ei ole tiedusteluhetkellä työtön, jos hän on siitä huolimatta työnhakijana työvoimatoimistossa. Tämä johtuu siitä, että irtisanottu työntekijä saattaa olla esimerkiksi määräaikaisessa tai ammattitaitoaan vastaamattomassa työssä. Takaisinottovelvollisuus kestää yhdeksän kuukautta. Koska työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä irtisanotulle työntekijälle työsuhteen ollessa vielä voimassa, takaisinottovelvollisuuden kestoaika lasketaan vasta irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisestä eikä esimerkiksi työsopimuksen irtisanomisesta. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Velvollisuus tarjota työtä koskee samoja tai samankaltaisia tehtäviä kuin ne, joita irtisanottu työntekijä on aikaisemmin tehnyt. Työtä voidaan yleensä pitää samankaltaisena, jos se muistuttaa työntekijän aikaisempia työtehtäviä ja työntekijällä on sellainen ammattitaito, koulutus ja aikaisempi työkokemus, että hänenlaisensa työntekijän voitaisiin olettaa tulevan valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi. Tehtävänimikkeillä ei sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä arviota tehtäessä. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 1 Työehtosopimus 2 Luottamushenkilöt AHJ1407_24-48.indd 26 3 Liiton tuki 4 Oikeusapu 5 Koulutus 9 Muut jäsenedut 6 Työsuojelu 7 Vakuutusturva 10 Solidaarisuus 8 Virkistysmahdollisuudet 6.5.2014 10:36:19
NÄ E WWW.TYOVAENMUSEO.FI TÖISSÄ TEHTAALLA 26.10. asti Tampereella MOOTTORIPYÖRÄILY Yhdysvaltalainen Nuviz Inc. kehittää Gizmag-verkkosivuston mukaan olemassa oleviin moottoripyöräilijän umpikypäriin liitettävää näyttölaitetta. Sen avulla motoristi voi seurata tärkeitä tietoja kääntämättä katsettaan pois tiestä. Läpinäkyvä nestekristallinäyttö sijaitsee motoSÄÄSTÄÄ ristin näkökentän oikeassa alalaidassa. Se näyttää VETTÄ SÄÄSTÄÄ ajonopeuden, ajetun kilometrimäärän, karttoja ja PESUAINETTA 72 % SÄÄSTÄÄ ajo-ohjeita, sääennusteen sekä älypuhelimeen ENERGIAA 50 % tulevat puhelut. Lisäksi laitteessa on HD-kamera, 47 % joilla voi kuvata valokuvia ja videota. Näyttölaitteen aivoina toimii iPhone- tai Androidälypuhelin, josta voi laitteen avulla kuunnella myös musiikkia. Toimintoja ohjataan langattomasti toimivalla näppäimistöllä, joka kiinnitetään esimerkiksi bensatankin päälle. Yhdysvaltalainen Skully Helmets puolestaan kehittää Tekniikka&Talous-lehden mukaan kokonaista kypärää, jonka näyttö avaa 180-asteen näkymän taaksepäin. Kypärässä on GPS-paikannus, ja oikean silmän edessä olevasta näytöstä voi katsella myös ajo-ohjeita. WWW.LENIN.FI MILLAISEN LENIN-MUSEON SINÄ HALUAT? 21.9. asti ... ja kerro. WWW.INTOKUSTANNUS.FI ...mitä kapitalismi on – sana kerrallaan. HARMAA TALOUS WWW.MUSTATULEVAISUUS.FI PYYKINPESU Leedsin yliopistossa IsoBritanniassa on kehitetty täysin uudenlainen pyykinpesumenetelmä, joka säästää vettä, pesuainetta ja energiaa. Menetelmässä koneellinen pyykkiä pestään vähässä vedessä yli miljoonan polymeeri muovihiukkasen avulla. Ne poistavat lian vaatteista tehokkaammin kuin vesi ja jopa imevät osan liasta omaan molekyylirakenteeseensa. Polymeerihiukkaset voidaan käyttää uudestaan satoja kertoja. Kun ne vaihdetaan uusiin, vanhat kierrätetään polymeerejä käyttävän teollisuuden raaka-aineeksi. Pesumenetelmää käytetään jo muun muassa pesuloissa Iso-Britanniassa ja hotelleissa Yhdysvalloissa. Menetelmän kaupallistanut Xeros Ltd. on kehittämässä kuluttajien käyttöön tarkoitettuja pesukoneita, jotka saadaan markkinoille ehkä ensi vuonna. Jos kaikki Iso-Britannian kotitaloudet pesisivät pyykkinsä uudella menetelmällä, vettä säästyisi vähintään seitsemän miljoonaa tonnia viikossa ja hiilidioksidipäästöt ilma kehään vähenisivät 4,2 miljoonalla tonnilla vuodessa. Se vastaa 1,4 miljoonan henkilö auton vuosittaisia päästöjä. Hellemmän käsittelyn, alhaisemman pesulämpötilan ja vähäisemmän pesuainemäärän vuoksi menetelmä myös pitää vaatteet pidempään hyväkuntoisina. LU E Puhdasta lähes ilman vettä KSÄY YÖ ...miten työväenliike muokkasi työtä ja arkea. Kesätyöntekijälle kuuluu kirjallinen työsopimus. AUTOALAN LUOTTAMUS 9.–13.6.MIESTEN JATKOKURSSI VAIN KERRAN VUODESSA! TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Näyttö kypärään Ammattiyhdistysliike 120-vuotta H O I ROBOTIIKKA Pienissä ja keskisuurissa teollisuus yrityksissä ei ole käytetty juurikaan robotteja. EUrahoitteisessa projektissa kehitetään nyt kuitenkin robotiikkaa, joka saataisiin pk-yrityksissä käyttöön edullisesti yhdessä päivässä. Perinteisesti teollisuusrobottien käyttöönotto on ollut viikkoja tai kuukausia kestävä hanke. Pkyrityksille se on ollut liian kallista, vaikka parempi tuottavuus robotiikan avulla auttaisi niitä kilpailemaan alhaisen palkkatason maiden yritysten kanssa. EU–projektissa kehitteillä on robotteja, joilla on useita etukäteen määriteltyjä taitoja. Ne saadaan käyttöön nopeasti, koska niitä ei tarvitse kouluttaa tehtäviinsä viikkokausien ajan. Pelkästään se pudottaa kustannukset puoleen aiemmista. Vielä suurempia säästöjä tulee siitä, että useiden taitojen ansiosta samaa robottia voi käyttää moneen eri tehtävään. Yhtenä päivänä se voi toimia kokoonpanolinjalla ja toisena pakkauslinjalla. Monikäyttöinen robotti sopii nimenomaan pk-yrityksille. Niiden prosesseissa on monia toistuvia rutiinitehtäviä, mutta vain lyhyinä ajanjaksoina kerrallaan eikä koko ajan. Robottien tarttumaelimiin on tarkoitus tehdä kuhunkin tehtävään sopivat lisäosat 3D-tulostimella. Tehtäviinsä robotit koulutetaan helppokäyttöisen ohjelmiston avulla. Lisäksi ne yhdistetään muita tuotantolaitteita ohjaaviin ohjelmistoihin. Uudenlaiset robotit saadaan pk-yrityksissä käyttöön jopa päivässä. Tarkoituksena on myös, että robotteja voisi vuokrata käyttöön tarpeen mukaan. Silloin alkuinvestointia ei tarvittaisi lainkaan, ja robottien käyttö olisi riskitöntä. Nopeasti käyttöön otettavat robotit pystyvät tekemään ehkä 80 prosenttia pk-yrityksen usein toistuvista rutiinitehtävistä. Työntekijät hoitavat edelleen tarkkuutta, joustavuutta ja ongelmanratkaisua vaativat tehtävät. 7 15.05.2014 OT A KOONNUT JORMA T. MATTILA Robotiikka tunkee myös pk-yrityksiin TEKEMINEN 27 TIEDE ... 3–13 -vuotiaat muksusi mukaan. AHJ1407_24-48.indd 27 6.5.2014 10:36:22
AHJ1407_24-48.indd 28 SOTAKORVAUSJVETURIT Tampellan veturiosaston (E-osasto) miehiä ruokatunnillaan vuonna 1950. Tampellassa tehtiin alustat ja höyrykoneet 500 sotakorvausveturiin. KUVA ILPO PEUHKURI LÄHDE METALLILIITON KUVA-ARKISTO 28 AIKA 6.5.2014 10:36:23
7 29 15.05.2014 SOTAKORVAUSJVETURIT Tampellan veturiosaston (E-osasto) miehiä ruokatunnillaan vuonna 1950. Tampellassa tehtiin alustat ja höyrykoneet 500 sotakorvausveturiin. ÄÄNESTÄ NYT! ENNAKKOÄÄNESTYS KÄYNNISSÄ 20.5. ASTI VAALIPÄIVÄ 25.5. Suomalaisen työn tulevaisuus ja työelämän oikeudenmukaisuus ratkaistaan Euroopan unionissa. Seuraava europarlamentti ratkaisee millaisia työn ääniä Suomessa jatkossa kuullaan. Metalliliittolaiset Janne Laulumaa, Faruk Abu Taher, Kari Uotila ja Erno Välimäki pyrkivät muuttamaan Euroopan suuntaa. EUROVAALIT 2014 Euroopan unionin vallanjako on kuin kolmio: komissio, neuvosto ja parlamentti. KOMISSIO on tavallaan unionin virkamieshallitus. Sillä on ainoana näistä oikeus tehdä lakiesityksiä. NEUVOSTO edustaa jäsenmaiden hallituksia. Hallituksia Eurooppaneuvostossa edustavat asianomaiset ministerit. Esimerkiksi tärkeä Ecofin koostuu jäsenmaiden valtiovarainministereistä. Kun koolla ovat valtioiden päämiehet, kyseessä on EU:n huippukokous. PARLAMENTTI on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka valtaa on vuosien myötä vahvistettu. Aikaisemmin parlamentti pääsi säätämään lakeja yhdessä neuvoston kanssa vain muutamassa asiakokonaisuudessa. Sitä kutsuttiin ”yhteispäätösmenettelyksi”. Nyt parlamentin käsi ulottuu yhä useampiin asioihin, ja yhteispäätös menettelystä on tullut ”tavallinen lainsäätämisjärjestys”. Parlamentin hyväksyntä tarvitaan esimerkiksi kun lait koskevat kuluttajan suojaa, ympäristökysymyksiä, maataloutta, maahanmuuttoasioita ja energiapolitiikkaa. Parlamentti myös hyväksyy yhdessä neuvoston kanssa EU:n budjetin. Parlamentin puumerkki tarvitaan myös monille muille asioille, kuten uuden jäsenmaan hyväksymiselle unioniin. Parlamentti hyväksyy jäsenmaiden esityksestä EU:n komission. Toukokuussa valittava parlamentti pääsee ensimmäistä kertaa valitsemaan myös komission puheenjohtajaa. Komission puheenjohtaja tulee parlamentin suurimmasta ryhmästä. Kukin Eurooppa-puolueista asettaa vaaleihin oman kärkiehdokkaansa. Hänen ajatellaan olevan puolueen ehdokas seuraavaksi komission puheenjohtajaksi. Viiden vuoden välein järjestettävillä europarlamenttivaaleilla valitaan yhteensä 751 europarlamentaarikkoa. Suomella on 13 parlamenttipaikkaa. Parlamentti kokoontuu Belgian Brysselissä ja lisäksi kerran kuussa Ranskan Strasbourgissa. Parlamentin kolmas työskentelypaikka on Luxemburg, jossa sijaitsee parlamentin hallinto eli pääsihteeristö. KARI LEPPÄNEN / UP ÄÄNIÄ SUOMESTA Viime eurovaaleissa vuonna 2009 vaaliuurnilla kävi äänestämässä vain 40 prosenttia suomalaisista. Metalliliitto, SAK ja muut palkansaaja-järjestöt haluavat tähän muutoksen Ääniä Suomesta -kampanjalla. www.aaniasuomesta.fi www.facebook.com/aaniasuomesta AHJ1407_24-48.indd 29 6.5.2014 10:36:25
1 JUHA METSO Millainen Eurooppa? RONI LEHTI 30 TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN MIKKO NIKULA HEIKKI PISKONEN SUVI SAJANIEMI 7 15.05.2014 PÄÄLUOTTAMUSMIES JANNE LAULUMAA KOTIPAIKKA Raisio TYÖPAIKKA Teleste Oy PUOLUE SDP www. jannelaulumaa.fi www.facebook.com/ehdokaslaulumaa METALLITYÖNTEKIJÄ FARUK ABU TAHER KOTIPAIKKA Kotka TYÖPAIKKA Jalotakka Oy PUOLUE Vasemmistoliitto www.facebook.com/farukabutaher ? EU-parlamentilla on koko ajan enemmän ja enemmän valtaa. 80 prosenttia työlainsäädännöstä tulee sieltä, ja tätä kautta EU vaikuttaa MIKSI palkansaajan arkeen. Jos me emme ole hereilMETALLILIITTOLAISEN lä, tulee rikkidirektiivin tapaisia päätöksiä. YmKANNATTAA ÄÄNESTÄÄ päristökysymykset ovat hyvin tärkeitä, mutta EUROVAALEISSA? rikkidirektiiviinkin olisi pitänyt saada järkevä siirtymäaika teollisuutta varten – rikkidirektiivihän käytännössä suojelee Keski- ja Etelä-Euroopan markkinoita ja vahingoittaa Suomea. Siksi pitää olla ihmisiä, jotka ymmärtävät suomalaista teollisuutta. Meillä kuitenkin pyritään energiatehokkuuteen jo ilmastonkin takia, halutaan hoitaa asiat hyvin ja kannetaan vastuuta. ? On tärkeää, että kaikkialla Euroopassa metallityöläisillä on hyvä ? Haluan hoitaa työläisen asiaa ja nostaa esille EU-parlamentissa harmaan talouden ja veronkierron vastustamisen. Jos ne saataisiin kuriin, niin sillä voisi lisätä Euroopan hyvinvointia merkittävästi. Pelkästään Suomessa menetetään niiden takia 220 miljoonaa euroa verotuloja vuosittain. ??Tavallinen palkansaaja on hyötynyt esimerkiksi vakaiden lainankorkojen kautta, on pystynyt rakentamaan perheelle kotia. Eurooppa on kuitenkin maailman suurin talousalue ja Suomi elää viennistä. Tuotteiden vapaa liikkuvuus on tuonut Suomen vientiteollisuudelle myös paljon lisää työtä – se ei ole EU:n syy, jos jokin tehdas siirretään Kiinaan, vaan niin tapahtuisi myös ilman unionia. Myös lainsäädäntöpuolella EU on tuonut hyviäkin asioita, niin kuin esimerkiksi sairauslomien siirtomahdollisuuden loman aikana ja EWC-direktiivin, joka parantaa työntekijöiden kuulemista ja heille tiedottamista kansainvälisissä konserniyrityksissä. ? Ihmisten ja palveluiden lähtökohdista. Nyt markkinatalous sanelee liikaa. Esimerkiksi vapaakauppasopimukset täytyy tehdä niin, että ne tukevat talouskasvua polkematta kuitenkaan työläisten oikeuksia. Pitää rakentaa yhteiseurooppalainen järjestelmä, jolla ongelmiin voi puuttua Euroopan tasolla ja poistaa köyhyyttä, ei niin että ihmisiä syyllistetään. ? ?Kyllä EU ainakin olemassa on. Voi olla vähän laajempi kuin nyt, mutta täytyy pitää kiinni siitä, että mahdollisten uusien maitten jäsenkriteereistä ei luisteta. Talouskasvua ei pidä rapauttaa sillä, että trimmataan esimerkiksi Turkkia eurokuntoon. Talous on saatava terveemmälle pohjalle yhdessä sovittujen pelisääntöjen kautta niin, että harmaata taloutta saadaan kitkettyä. Yritysten ja työntekijöiden murheita voidaan käsitellä yhteisesti. Ei voi olla niin, että yhteiskunnassa kerma kerää kaiken. AHJ1407_24-48.indd 30 palkkataso ja hyvä työilmapiiri. Me työläiset teemme ahkerasti duunia, meillä tulee olla hyvä elää kaikissa Euroopan maissa. EU-vaaleissa tehdään tulevaisuutta ei vain Suomelle, vaan kaikille muillekin EU-maille. ? Ihonväriin ja kulttuuriin katsomatta kaikilla 2 3 Euroopassa asuvilla, niin eurooppalaisilla kuin tänne muuttaneilla, pitää olla sama arvo. MITÄ ASIOITA Kaikilla on oltava ihmisarvo, heidän tulee olla tasa-arvoisia ja heillä tulee olla samasta työstä HALUAT NOSTAA sama palkka. Minä haluan nostaa europarEUROPARLAMENTISSA lamentissa esiin demokratian ja läpinäky ESILLE? vyyden kysymykset. Nythän tavalliset ihmiset eivät tiedä, kenelle EU antaa rahaa tai tuki paketteja ja miksi. Ei tiedetä, menevätkö kaikki rahat pankeille vai autetaanko tavallista ihmistä. Minä haluan nostaa esiin tavallisten ihmisten perusasiat. ??Tähän asti EU on taannut hyviä asioita kuten esimerkiksi vapaan liikkuvuuden. Voin mennä tekemään oman ammattini töitä vaikka Espanjaan. Suomi on myös paljon vahvempi MIKSI SUOMEN yhdessä muiden EU-maiden kanssa, KANNATTAA OLLA yhdessä olemme iso tekijä maailmassa. EU:N JÄSEN? Ymmärrän hyvin, että ihmisiltä on mennyt luotto EU:hun ja sen ammattilaispoliitikkoihin. Lain pitää olla sama kaikille EU-maille. Olen ollut aiemmin töissä sellaisessa EU-maassa, jossa ihmiset maksoivat hyvin vähän veroja ja pimeää työtä oli paljon. Se ei ole hyvä asia tavallisen ihmisen eikä maan kannalta. Lakien valvontaa on ehdottomasti kiristettävä. Ei saa olla niin, että Suomi noudattaa EU-määräyksiä ja muiden ei tarvitse. ??Nykyisestä talouspolitiikasta on luovuttava, ja sen sijaan päätökset on tehtävä työtä, hyvää toimeentuloa ja hyvää elämää ajatellen. Olen erittäin voimakkaasti ydinvoiman rakentamista vastaan. Sitähän ei edes osata rakentaa. Sen sijaan meidän on kehitettävä vihreitä, uusiutuvia energianlähteitä. Me olemme nuoria, me haluamme elää tulevaisuudessakin hyvää elämää. Ydinvoima merkitsee ihmisten tappamista. Kuka haluaisi elää maski naamalla? ? ?EU:hun voidaan ottaa lisää jäsenvaltioita. Mutta vain samoilla ehdoilla. Uusien valtioiden on noudatettava EU-lakeja. Ja kaikkien EU-valtioiden on taattava kaikille koulutus, tasa-arvo, hyvinvointi ja terveydenhuolto. Minä kannatan sellaista minimipalkkaa, jolla pystyy elämään. Suomessa se voisi olla 2 000 euroa, Puolassa ehkä 1 000. 6.5.2014 12:29:05
SA A JUHA SINISALO PEKKA ELOMAA JUHA METSO 7 31 kka Oy 15.05.2014 KANSANEDUSTAJA (ENT. HELSINGIN TELAKAN PÄÄLUOTTAMUSMIES) KARI UOTILA KOTIPAIKKA Espoo PUOLUE Vasemmistoliitto www.kariuotila.fi www.facebook.com/kari.uotila PÄÄLUOTTAMUSMIES, LIITTOHALLITUKSEN JÄSEN ERNO VÄLIMÄKI PUOLUE Vasemmistoliitto KOTIPAIKKA Pori TYÖPAIKKA Cupori Oy www.ernov.fi www.facebook.com/ernovalimaki ? Myös metallityöläisen ja hänen perheensä asioista päätetään yhä enemmän EU-tasolla. Duunarinkin pitää vaikuttaa kaikilla tasoilla työpaikalta Eurooppa-tasolle. ? Euroopan unionissa päätetään tänä päivänä iso osa niistä säädöksistä, jotka vaikuttavat tavallisen suomalaisen metallityöläisenkin elämään. Suomalaisella palkansaajalla ei ole nyt oikein ollut europarlamentissa edustajia. Se vaikeuttaa myös ay-liikkeen toimintaa. ? Euroopan unionia on tähän asti viety liikaa ison rahan ja pääoman vapauden ehdoilla. Olen käyttänyt sanontaa, että vapaan ketun vapautta vapaassa kanatarhassa. Nyt keskeistä on saada veronkierron, harmaan talouden ja talousrikollisuuden ja veroparatiisien kautta menetetyt noin tuhat miljardia oikeudenmukaisemman ja sosiaalisemman Euroopan rakentamiseen. Pohjoismaisessa mallissa kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet edetä elämässään – ilmainen koulu, vahvat julkiset palvelut, siihen liittyen suhteellisen korkea veroaste. Eli kerätään yhdessä mahdollisimman oikeudenmukaisesti varoja, joilla turvataan palveluja ja tulonsiirtoja ja pidetään yllä sosiaalista eheyttä. Sitä tarkoittaa sosiaalinen Eurooppa. ? Työtä ja toimeentuloa. Että ihmisellä olisi töitä, joilla voi ansaita oman toimeentulonsa. Palkasta maksetaan kohtuullista veroa, jolla pidetään huolta niistä ihmisistä, jotka eivät voi syystä tai toisesta tehdä töitä, ovat he sitten lapsia, vanhuksia, sairaita, vammaisia tai ilman omaa tahtoa työttömiä. Tämä on se malli, miten yhteiskunnan pitäisi pyöriä. ? ?Me ollaan täällä aika sivussa. Meidän yhteiskuntarakenteemme on perustunut siihen, että vientiteollisuus on voimavaramme kaikista tämän hetken vaikeuksista huolimatta. Me tarvitsemme niitä markkina-alueita, joita on Euroopassa ja sen ulkopuolella. Kotimarkkinamme ovat pienet. Meidän on oltava avoin, saatava tavara maailmalle. Eurooppa avoimena taloutena on meille mahdollisuus. ? ?Nyt käydään kovaa keskustelua liittovaltio 4 5 kehityksestä. Se tyrmätään sanana heti. Minulle liittovaltio ei ole sanana negatiivinen, jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi yhteisesti päätettyä MITEN EU:TA minimiturvaa työlainsäädännössä, työsuojePITÄISI KEHITTÄÄ? lun ja sosiaalisten oikeuksien minimitasoa. Jos joku sanoo, että tämä on liittovaltiokehitystä, niin sen hyväksyn. Toisaalta on ihan turha säädellä ja määritellä asioita, joita on järkevämpää sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa ja oikeudenmukaisempaa päättää ja käsitellä kansallisella tasolla. Se on sitä läheisyysperiaatetta. ? ?EU ei missään tapauksessa hajoa. Ei eurooppalaisten kannata heittää tuhkaa päälleen. Me tarvitsemme uudistuvaa Eurooppaa. Mutta meillä pitää olla vahva itsetunto. Me olemme yhteisessä veneessä, vaikka se tällä hetkellä vähän vuotaakin. Ehkä tämä kokemus on lisännyt kiinnostusta EU-vaaleja kohtaan ja tahtoa muuttaa Eurooppaa paremmaksi äänestämällä EU-vaaleissa. AHJ1407_24-48.indd 31 MILLAISENA NÄET EU:N TULEVAISUUDEN? ? ?Suomalainen vientiteollisuus on ihan kiistatta hyötynyt siitä, että EU:n alueella on yhteismarkkinat. Toinen hyöty on rahapolitiikan vakaus, euroaikana korkotaso on pysynyt kurissa. EU:ssa on mahdollisuuksia: Esimerkiksi vuosilomalain muutos, eli mahdollisuus siirtää lomaa työn tekijän sairastuessa, tuli nimenomaan EU:n kautta. Samoin se muutos, että naiset voivat saada työnantajan äitiysetuisuuksia useammasta perättäisestä lapsesta. En usko, että näistä kumpikaan olisi mennyt Suomessa muuten läpi. Laittaa pohtimaan, mitä muuta voisi saada EU:n kautta läpi – esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeus? Se kortti kannattaa katsoa. ? ?EU:ta on nyt kehitetty pääosin ja oikeiston ja finanssikapitalismin ehdoilla. Se pitäisi luoda yhteiskunnaksi, jonka päätavoite on luoda työtä ja toimeentuloa kaikille unionin ihmisille. Unionin pitäisi vahvistaa kollektiivisia työehtosopimusoikeuksia, parantaa oikeuksia työsuojeluun ja pitää huolta siitä, että kaikissa jäsenmaissa oikeudet ovat yhtäläiset. Talouskriisiä on ratkottu Etelä-Euroopassa tiukalla kuristuspolitiikalla, jossa oikeiston luoman talouskriisin maksumiehiksi laitetaan tavalliset ihmiset. Täytyy alkaa harjoittaa vanhaa keynesiläistä talouspolitiikkaa: Silloin kun talous yskii, yhteiskunnan tulee tukea sitä, ja kun talous ylikuumenee, yhteiskunnan tulee hillitä sitä. Valta pitää ottaa yhteiskunnalle, pois yksityisiltä pankeilta. ? ?Toivon, että EU selättää taloushaasteensa, ja lähtee tekemään ihmisiä ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa ja luomaan hyvinvointia. Toivon, että EU pystyy jatkamaan rauhan aikaa Euroopassa, koska se on elämän perusasioita. Toivon, että EU pystyy vaikuttamaan maailmanlaajuiseen kehitykseen ja viemään eteenpäin universaaleja ihmisoikeuksia. Työväenliikkeen arvojen ajaminen Euroopan tasolla ja koko maailmassakin on suomalaisten työntekijöiden etu. Katso myös www.metalliliitto.fi/eu-vaalit-2014 6.5.2014 10:36:42
32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 7 15.05.2014 Ay-aktiivi pääsi vankilasta ETELÄ-KOREA Ay-aktiivi Kim Jungwoo vapautettiin vankilasta takuita vastaan. Hän on Korean metalliliiton Ssangyoung Motor -tehtaan osaston puheenjohtaja. Kim vangittiin viime vuonna istumamielen osoituksessa. Amnesty International pelkäsi lisärangaistuksia, vaikka kyse oli laillisesta ja rauhan omaisesta mielenosoituksesta. Se otti Kimin pikavetoomusvangikseen. Ammattiliitot tukivat laajasti vetoomusta. Etelä-Korean laki sallii korvauksien perimisen ammattiliitoilta ja työntekijöiltä, mikäli he aiheuttavat työtaistelulla haittaa työnantajalleen. Ssangyoung Motorin lakosta on määrätty 11,5 miljoonan euron korvaukset. Scanian tehtaille ainutlaatuinen sopimus RUOTSI Scanian kuorma-autotehtaan ammattiosasto solmi poikkeuksellisen sopimuksen Volkswagen-yhtiön kanssa. Tuotannon tai tutkimuksen siirtämiselle konsernin muihin yksiköihin tarvitaan ammattiliiton suostumus, sopimus kirjaa. Ammattiliiton edustaja osallistuu jatkossa Scanian hallintoon. Johdon aiemmin yksin määräämät bonukset neuvotellaan yhdessä liiton kanssa. Sopimus astuu voimaan, mikäli Volkswagenin tarjous ostaa Scanian koko osakekanta toteutuu. Se omistaa jo nyt enemmistön yhtiöstä ja kauppa onnistunee. IF Metall alkoi neuvotella sopimuksesta heti kun Volkswagenin ostoaikeet tulivat julki. Liiton tavoitteena olivat taatut työpaikat ja työntekijöiden parempi vaikutusvalta. – Sopimus osoittaa kuinka tärkeä Scania Volkswagenille on ja että työntekijät ovat yhtiön tärkein voimavara. IF Metallilla on täysi myö tämääräämisoikeus, eikä tuotantoa voi siirtää Södertäljestä, Oskarshamnista eikä Luulajasta ilman liiton hyväksymistä, sanoo IF Metallin puheenjohtaja Anders Ferbe. – Tämä sopimus voi olla mallina muille. Se on hyvä esimerkki pitkälle katsovasta ajattelusta, erona esimerkiksi Outokumpuun Långshyttanissa, jossa lyhytnäköisyys tuntuu hallitsevan. AHJ1407_24-48.indd 32 – Me olemme osoittaneet, että käy päinsä kirjoittaa ammattiliiton ja ulkomaisen yhtiön sopimus, joka säätelee vaikuttamista tulevaan kehitykseen. Käytämme sopimusta tärkeänä ainesosana kun keskustelemme muiden yhtiöiden kanssa, Ferbe sanoo. Sopimusneuvotteluihin osallistunut Stefan Leiding pitää sopimuksen työpaikkatakuita vahvempina kuin Volkswagenin Saksassa solmimat. Hän uskoo liiton voivan vaikuttaa vuokratyönkin vähenemiseen – sen osuus Scanialla on nyt 30 prosenttia. Volkswagenin oma tavoite on pitää määrä viidessä prosentissa. Liitto ei tehnyt myönnytyksiä tai myynyt mitään, Leiding sanoo. Volkswagenilla on vahva myötämääräämisen perinne. Saksassa yhtiön hallituksen jäsenistä puolet edustaa ammattiliittoa. – Konsernin ammattiliittojen maailmanneuvosto on myös hyväksynyt sopimuksen. Mikäli täällä tulee ikävyyksiä, niitä tulee myös Saksassa. Sitä ei ole tähän mennessä tapahtunut, Leiding muistuttaa. Ruotsin metalliliitto valmisteli sopimusta yhdessä Saksan IG Metallin kanssa. Puheenjohtaja Ferbe korostaa, että yhteisymmärrys Saksan liiton kanssa oli tärkeää. – Mutta kaikki edellyttää, että kuorma-autoille on markkinat ja kysyntää ja ettei alaan kohdistu samanlaista iskua kuin finanssikriisin aikaan, Ferbe muistuttaa. Alihankkijoille säännöt Chilen kaivoksilla CHILE Kaivosjätti Anglo American on solminut alihankkijoita koskevan puitesopimuksen kuparikaivosten työläisten liitto CTC:n kanssa. Liitto pitää tätä suurena voittona, sillä se on ensimmäinen yksityisen kaivosyhtiön kanssa tehty alihankintaan liittyvä sopimus. Valtion Codelco-yhtiössä se solmittiin jo vuonna 2007. Sopimus takaa vähimmäispalkat, parantaa sosiaalietuja ja edellyttää alihankintayritysten noudattavan työsuojelulakeja. Lisäksi luodaan työhön opastamista ohjaava komitea. Nuoret haluavat konepajalle TANSKA Teollisuuden ammattien koulu tukseen hakeutuvien määrä on kasvanut ensimmäistä kertaa 13 vuoteen. Tanskan metalliliiton koulutuspäällikkö Per Påskesen on tästä iloinen, sillä muutaman vuoden kuluessa maassa tarvitaan 32 000 ammatti taitoista työntekijää. Joissakin osissa maata on jo nyt pula metalliteollisuuden perus ammattien osaajista. 6.5.2014 10:36:42
15.05.2014 TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA TANJA MIKKOLA Nuoren valtion valoisa hitsaaja SERBIA MONTENEGRO MITROVICA PRISTINA i MAKEDONIA er eivät voineet liikkua ulkona, koska serbit olisivat ottaneet heti kiinni ja vaatineet rahaa. Jos setelitukkua ei ollut, päätyi vankilaan. Kun Kosovoa sodan jälkeen jälleenrakennettiin, kaikki tekivät työtä yötä päivää. Taloja rakennettiin vieri viereen, koska ihmisillä oli tarve olla lähellä toisiaan. Suurin osa taloista jäi tavalla tai toisella hieman keskeneräiseksi, koska ei ollut aikaa eikä rahaa tehdä asioita loppuun saakka. Krasniqi on albaani. Hän sanoo, että nykyisin Kosovossa eletään rauhallisesti. – Minunkin naapurissani asuu serbiperhe. Tulemme hyvin juttuun. Tyytyväinen metallimies ei halua ajatella liikaa mennyttä, sillä se ei hyödytä enää mitään. Hän haluaa katsoa valoisasti tulevaisuuteen. – Oma työpaikkani on turvattu, sillä pomo kaavailee firman laa jentamista. Ja miksi ei olisi. Työnantaja maksaa hyvää palkkaa. Kosovossa tehdastyöläisen minimipalkka on noin 180 euroa kuukaudessa, mutta täällä maksetaan 300 euroa. Metallipajalla on hyvä tilauskanta. – Palkka on hyvä, mutta elämä Kosovossa on kallista. Ruoka ja sähkö maksavat. Talvella lämmittämiseen menee paljon rahaa. Vapaa-aika kuluu perheen ja sukulaisten kanssa. Joskus harvoin tulee käytyä ulkona ystävien kanssa. Kotona katsellaan televisiota ja opetellaan käyttämään internetiä. Uutisia seurataan, etenkin maan taloustilannetta. Se on huono, varsinkin nuoria on työttöminä paljon. Se huolestuttaa. Metallipajan työntekijät eivät voi pitää pitkiä lomajaksoja, koska töitä on jatkuvasti ja asiakkaan pitää saada nopeasti se, mitä hän tilaa. Se ei Krasniqia harmita, sillä hän on tottunut pätkissä pidettyyn lomaan. Kun vapaata on vaikkapa viikko, hän suuntaa perheen kanssa lomalle Albaniaan tai viettää leppoisia päiviä kotosalla. lim Työpäivä alkaa kahdeksan maissa ja kestää iltakuuteen. Välissä on parin tunnin lounastauko, jolloin Krasniqi polkee pyörällä varttitunnin matkan kotiin syömään ja lepäilemään. Hän asuu omakotitalossa vaimonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa. Lounastauon lisäksi töissä pidetään kaksi kahvitaukoa. Omistajan vaimo keittää silloin kahvia ja tarjoilee sen kanssa jotakin pientä purtavaa, kuten lihapasteijoita tai täytettyjä paprikoita. Perheyrityksessä ollaan kuin yhtä perhettä. Omistajan poika on pajassa töissä, ja hänestä kaavaillaan firmaan isän työn jatkajaa. Talonsa Krasniqi rakensi ennen Kosovon sotaa yhdessä veljensä kanssa, mutta joutui rakentamaan sen uudelleen sodan jälkeen, koska serbit olivat tuhonneet pohjoisen alueella kaiken ja ryöstäneet irtaimistot. Elämä lähti liikkeelle nollapisteestä. – Sota oli järkyttävä. Samoin aika ennen sitä ja sen jälkeen. Miehet Vä Naim Krasniqi, 33, on metallimies Euroopan nuorimmassa valtiossa Kosovossa. Hän tekee työtä pienessä metallipajassa ja uskoo siihen, että valoisat ajat ovat edessäpäin. Krasniqi tekee töitä hitsaajana pienessä mitrovicalaisessa metallipajassa Sigurimissa, jossa valmistetaan esimerkiksi aitoja, portteja ja kaukosäätimellä toimivia liukuovia. Valmiit työt lähtevät pääasiassa naapurimaahan Albaniaan. Perheyrityksen omistaja asuu perheineen pajan vieressä. Krasniqi tuli metallipajaan töihin 15-vuotiaana 17 vuotta sitten. Koulu oli loppunut, ammattikoulutusta ei ollut. Hän poikkesi Sigurimiin kysymään töitä, ja sai heti vakituisen paikan. Hän oli ensiksi vuoden harjoittelussa, ja omistaja opetti kaikki työt perin pohjin. Nyt Krasniqi osaa tehdä kaikkia metallipajan töitä ja hän viihtyy töissä hyvin. Uuttakin opittavaa riittää, koska varsinkin aidoissa ja porteissa on monenlaisia malleja, ja työ vaatii tarkkuutta. 7 33 KOSOVO MAA ALBANIA KREIKKA Kosovo on vuonna 2008 Serbiasta itsenäistynyt entisen Jugoslavian osa, jonka väkiluku on noin 1,7 miljoonaa. Jopa 850 000 kosovonalbaania on muuttanut maasta pois. Moni kosovolainen elää maataloudesta, teollisuutta ja ulkomaisia investointeja on vähän. Työttömyysaste on noin 40 prosenttia, ja nuorisotyöttömyys jopa 60 prosenttia. Terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat heikkoja. NAIM KRASNIQI Kosovolainen 33-vuotias metallimies tekee työtä pienessä metallipajassa, jossa hänet on opetettu työhön. Hänellä on vaimo ja kaksi lasta, tytär ja poika. AHJ1407_24-48.indd 33 6.5.2014 10:36:44
34 Silkes TEKSTI SINI SILVÀN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ 7 15.05.2014 HARRASTUS JOUSIAMMUNTA LEVYSEPPÄ KAJ LEHTONEN KOTIPAIKKA PORI HARRASTANUT 8 VUOTTA LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi U Tähtäimessä täydellinen tulos ??Pakkolomilla elämä oli valumassa sohvan Oikean käden sormissa on laukaisulaite. pohjaa kohti. Ihmissuhteet rakoilivat, mutta Siitä nuoli lähtee liikkeelle 80-90 metriä sekunharrastus veti niin jousen kuin miehen uuteen nissa. Nuolen vauhti on tappava. Käyttäytymisvireeseen.”Jos harrastus on mieleinen ja vie säännöt jousiammuntaradalla ovatkin ehdotsinulta koko käden, niin unohdat kokonaan jul- tomat: kukaan ei saa olla linjalla. man ja pahan maailman”, Kaj Lehtonen Lehtonen, vaatimaton mies, on jousiampukirjoitti harrastuskurssilla Murikan Turinoissa. jana Suomen huippuja. Mies olisi voinut lähteä Kahdeksan vuotta sitten seurakaveri Oiva kevään Ranskan halli MM-kisoihin, sponsori antoi Kaj Lehtosen kokeilla taljajousta puuttui. Hän ylitti B-kiPorin Jousiampujien hallilla. Mies oli ker”Rauha ja rentous sarajan, mikä olisi taanrasta koukussa. nut kisoihin pääsyn, on löydyttävä – Yhdessä kesässä hän oppi sen, mihin muttei vielä rahoitusta. tässä lajissa monilla menee vuosia, Oiva muistelee. – Olisin tällä kisatuomasta itsestä.” 18 metrin matkalta maalitaulun yksiloksella ollut MM-halli tyiskohtia ei paljain silmin edes erota, kisojen alkukilpailuissa silti on osuttava kahden senttimetrin täplään. kahdeskymmenes, Lehtonen näyttää tulos – Tämä vaatii rauhallisuutta ja hyviä hermo- paperia. ja, Lehtonen toteaa. Voimaakin vaaditaan. Toki jokaiseen vaikuttaa kisatilanteen jännitys. Mies ottaa taljajousesta kiinni vasemmalla Lajissa on tiukat dopingsäännöt. Rauhoittavan ja kädellään. Vasemmassa kädessä on sormilenk- rentouttavan on löydyttävä omasta itsestä. ki, jonka avulla jousi pidetään paikallaan. Sor– Lisää kisoja, Lehtonen pohtii. Amsterdamin met ovat aukinaisessa otteessa, puristaminen EM-kisoissa vuonna 2012 hän sai jo kansainvälistä kokemusta ja sijan 33. tarkoittaisi turhaa tärinää. Kun jousi viritetään ja tähdätään, jänne kulLehtonen on omalla ennätyksellään 589 vain kee ampujan nenän vierustaa ennen laukaisua. 10 pisteen päässä maailmanennätyksestä. Se Väärä asento tarkoittaa ikävää naarmua ne- onkin raaka, 599 eli yhtä pistettä vaille täydellinään tai ranteeseen iskua, joka saa miehenkin nen suoritus. Suomen ennätykseen miehellä on kyyneliin. viisi pistettä matkaa. AHJ1407_24-48.indd 34 M he sä 26 po Te tu av me ra eh pit an er ja to nis Kaj Lehtosen työpaikka Hollming Works pistää pillit pussiin ja lopettaa tuotannon Porissa alkukesällä. Työsuojeluvaltuutettuna Lehtonen on remmissä viimeiseen työpäivään. Ammattiosasto, Teljän metalli 294, pohtii myös kohtaloaan. Mihin se yhdistetään? – Puhutaan, että ihmiset tarvitsevat työtä. Puhuimme, että emme me työtä tarvitse, tarvitsemme rahaa, Lehtonen hymyilee. Huumorilla mennään, kun työmotivaatio on kuin superdieetin kuihduttama. Harrastus merkitsee, että elämässä on muutakin. Jousiammunta on yksilölaji, mutta laji, jossa ei pärjää ilman seurakavereita ja valmentajia. Jos kukaan ei osoita virheitä, lajissa ei kehity. Tu Hi Jo 6.5.2014 10:36:47
Silkestrumpan Ahjo 1420_Silkestrumpan Ahjo 1420 2014-04-30 10:07 Sida 1 Tukeva kompressioside hienointa silkkiä! Uutuus! Lopultakin parannus kipeisiin jalkoihin! • Ei tiukkoja resoreita • Iholle hellävarainen ja ilmava materiaali Tukee paineen avulla. Täydellinen matkoilla, paikallaan istuttaessa sekä seisomatyössä Ehkäisee • jalkakipuja • kramppeja • suonenvetoa • Materiaalina silkki • Parantaa verenkiertoa sydämeen OIKEIN VARUSTETTUNA VÄLTÄT LIUKASTUMISONNETTOMUUDET! • Kaksisuuntainen materiaali saa aikaan paineen ja parantaa verenkiertoa • Lisää veren läpikulkua • Vähentää kipua • Antaa jaloille vakautta • Ehkäisee kuormitusvammoja • Tukee oikeassa paikassa • Tukee paineen avulla Erittäin joustava materiaali Tex-Compress • Ei liian tiukka. 18,90 € /pari Osta kaksi pakkausta ja Materiaali on iholle hellävaraista, kevyttä, tukevaa ja kosteutta säätelevää. 50 % silkkiä, 25 % polyesteriä, 26 % puuvillaa, 4 % rayonia. Helppo ottaa pois ja laittaa päälle. Ei liian tiukka. Tex-Compress on uusin ja tämän hetken edistynein tukisukkauutuus. Tex-Compress toimii paineen avulla parantaen verenkiertoa ja virtausta sydämeen. Lämmittävästä, ilmavasta ja iholle hellävaraisesta silkkimateriaalista valmistettu tukisukka ehkäisee kipua ja jäykkyyttä pitkillä matkoilla tai pitempään paikallaan istuttaessa. Tex-Compress antaa nopeasti miellyttävän ja hyvän olon, sillä sen erikoisvalmisteinen kaksisuuntainen (pitkittäinen ja poikittainen) materiaali mukautuu jalkojen muotoon ja parantaa läpivirtausta jalkojen verisuonissa. Voidaan pestä pesukoneessa. Tuotenro 21116 Tex-Compress Hinta 21,90 euroa/pari Jos ostat 2 paria, saat automaattisen alennuksen TILAUSLOMAKE SÄÄSTÄ 6 € AHJ1407_24-48.indd 35 Vaivaavatko kipeät jalat? Toisinaan liian kuormitettu polvi tarvitsee lisätukea. Kokeile tätä huipputehokasta tukisidettä, joka on suunniteltu nykyaikaisen ortopedisen tutkimusanalyysin mukaisesti. Lisää veren läpikulkua, vähentää kipua, tukee polviniveltä sekä parantaa jalan vakautta. Side sopii niin huippu-urheilijalle kuin tavalliselle liikunnanharrastajalle. 42 % polyesteriä, 36 % polyamidia, 22 % elastaania. Käsin pestävä. 3 kokoa S/M, L/XL ja XXL/XXXL. Tuotenro 11124 Polvituki hinta 21,90 euroa/kpl. Joustava polviside 21,90 $ Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 pv palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. ? Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 ? Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 ......paria Tuotenro 21116 Tex-Compress-tukisukkia Hinta 21,90 euroa/pari Jos ostat 2 paria, saat automaattisen alennuksen ......kpl Tuotenro 11124 Polviside. Hinta 21,90 euroa/kpl Koko: ?S/M, ?L/XL, ?XXL/XXXL Nimi........................................................................................................................................................... Henkilötunnus (pakoll. ostettaessa laskulle)............................................................................................. Osoite........................................................................................................................................................ Postinro/Postitoimpaikka........................................................................................................................... Lähetetään: Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09-273 3351 Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS www.citylook.info 6.5.2014 10:36:47
36 TEXT HEIKKI PISKONEN ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND ILLUSTRATION ERIC LERAILLEZ 7 15.05.2014 Så här kan det inte fortsätta! S Strukturdiskussionens framfart 2012 Kongressen beslöt: Fackavdelningsstrukturen granskas och avdelningarnas möjlighet att ansvara för grunduppgifterna utreds. FEBRUARI 2013 Fackavdelningarna fick en enkät att besvara. FEBRUARI 2014 Enkätresultaten behandlades på regionorganisationernas möten. MAJ 2014 Förbundsfullmäktige behandlar mellanrapporten om avdelningsstrukturens förändring. 2015–2016 Görs förslag till en förändring av fackavdelningsstrukturen. 2016 Bekräftar kongressen de nya principerna för fackavdelningsstrukturen. I FORTSÄTTNINGEN sker sammanslagningar på frivillig basis. AHJ1407_24-48.indd 36 å sammanfattar Metallförbundets organisationschef Vesa Aallosvirta resultaten från förfrågningen som i fjol gjordes bland fackavdelningarna. Resultaten har presenterats och diskuterats på regionorganisationernas möten under våren. – Avdelningarnas tillstånd. Hur skulle man säga det vackert? Det finns mycket att förbättra. Vi har fackavdelningar som inte stadgeenligt uppfyller sitt syfte, om man ser på hur medlemsavgiften används. I mer än 100 fackavdelningar går över 20 procent av pengarna åt till förvaltningskostnader. Största delen av pengarna används på fritidsaktiviteter. Aallosvirta skakar på huvudet och frågar sig om resurserna används till det de borde. – Vi har ju vetat det här, men nu har fackavdelningarna ärligt berättat det. Organisationsexpert Ville-Petteri Risberg är av samma åsikt. Han förargar sig över att alla avdelningar uppenbarligen inte har satt sig in i enkäten ordentligt och diskuterat frågorna i styrelsen. – Frågor som gäller ekonomin svarade till exempel inte alla avdelningar på. Men på basis av resultaten drags slutsatser. På det stora hela målar resultaten upp en bild som vi redan har kunnat ana. Vi kan inte fortsätta så här. Enligt paragraf två i fackavdelningarnas stadgar, vilka alla avdelningar som registrerade föreningar har godkänt, konstateras att fackavdelningarna förverkligar sitt syfte genom att ”samla... löntagarna inom branschen för att genom samarbete förbättra sina arbets- och lönevillkor, sina ekonomiska, sociala och juridiska förmåner samt för att verka för att främja medlemmarnas samhälleliga ställning, rättvisa och jämlikhet.” För att förverkliga det här ska fackavdelningen bland annat övervaka att arbetsplatserna följer anställningsvillkor samt avtal, lagar och andra bestämmelser som reglerar arbetsförhållanden. Dessutom hör det till avdelningarnas uppgifter att ordna möten, kurser och föreläsningstillfällen samt styra sina medlemmars hobby- och fritidsverksamhet. 6.5.2014 10:36:51
7 37 n 15.05.2014 SEX MILJONER EURO År 2012 fick fackavdelningar sammanlagt sex miljoner euro i återbetalning av medlemsavgifter. – Enkäten visade att den summan kunde användas effektivare till intressebevakning och organisationen kring förtroendevalda, medlemsrekrytering och främjande av organiseringsarbetet. Det handlar om hur fackavdelningen stöder förtroendemannen på arbetsplatsen, säger Aallosvirta och räknar upp några exempel. – Har de förtroendevalda ens gått grundkursen för förtroendemän? Avdelningen kan också på andra sätt stöda förtroendemannens verksamhet på jobbet. Fackavdelningen kunde till exempel ordna tillfällen för nya medlemmar på arbetsplatsen. Enligt Aallosvirta finns det bra exempel på sådan verksamhet både bland fackavdelningar och kretsgrupper: förtroendemannacirklar eller nätverkstillfällen. – Det behövs inte nödvändigtvis några stora insatser för att arrangera de här. 42 procent av förtroendemännen och arbetarskyddsfullmäktige svarade på enkäten. Risberg hoppades på en högre svarsprocent. – Jag hade hoppats att också de skulle bära ett större ansvar för verksamheten. Svaren berättar också att avdelningarna inte är helt närvarande i vardagen på arbetsplatserna. En tredjedel av de förtroendevalda kallas inte till styrelsens möten. Ändå ska de fungera som fackavdelningens representanter på arbetsplatsen. ENKÄT TILL HUVUDFÖRTROENDEMÄN OCH ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE 41,7% av huvudförtroendemännen och arbetarskyddsfullmäktige svarade på enkäten. Hur har din avdelning stött medlemsrekryteringen på din arbetsplats? ?? 53 % svarade inte ?? 13 % egentligen inte alls ?? 6 % genom att informera om medlemsförmåner, verksamhet, utbildning ?? 4 % vet ej Hur nöjd med situationen är fackavdelningen själv? ?? Kontakten med arbetsplatserna fungerar åt båda hållen: under hälften nöjda med situationen ?? Förtroendevalda och styrelsemedlemmar är utbildade till sina uppdrag: under 40 % nöjda med situationen ?? Återbetalning av medlemsavgifter riktas i förstahand till stadgeenligt intressebevaknings- och organiseringsarbete: ungefär 40 % nöjda med situationen ?? Medlemsantalet är tillräckligt stort med tanke på området där arbetsplatserna ligger: under 60 % nöjda med situationen INTRESSEBEVAKNING ELLER FRITIDSVERKSAMHET? Aallosvirta avfärdar kritiken om att man nu skulle vilja få ett slut på all fritidsverksamhet. – Det handlar inte om det. Man måste bara fundera på vad förhållandet mellan fritidsverksamhet, intressebevakning och organisering är, och hur man kan kombinera dem så att de stöder avdelningens grundläggande uppgifter. När en medlem har deltagit i ens ett av avdelningens eller förbundets evenemang, oberoende av tillställningens natur, stärks medlemmens band till både fackavdelningen och förbundet. Det vet vi från tidigare undersökningar. – Vi rör oss på ett känsligt område. Det är bra att frågan diskuteras aktivt. Jag hoppas att diskussionen riktar in sig på själva verksamheten istället för endast pengar. Medlemsantalet sjunker och medlemskap har inte erbjudits så effektivt som man kunde ha gjort. I en del fackförbund har man gått inför käppen och moroten. Om avdelningen sköter de grundläggande uppgifterna får den en viss mängd pengar. Gör avdelningen dessutom mer utöver det, får den lite till. – Det här är också något man kan fundera på i fortsättningen, säger Aallosvirta. – Förhoppningsvis börjar det utformas en modell för i vilken riktning fackavdelningsstrukturen borde utvecklas. Med den nuvarande strukturen går vi under. Risberg påminner om att fackavdelningarna borde vara med och ge sin input i diskussionen redan innan fullmäktige besluter om linjedragningar. – På Helsingfors och Nylands regionsmöte var det en deltagare som konstaterade att Metallförbundet är i Hagnäs och fackavdelningarna på fältet. Inte är det så. Det är vi alla som är facket, poängterar Risberg. Världen omkring oss förändras, konstaterar Aallos virta. – Också den grundläggande organisationen måste kunna svara på den förändringen. Vi behöver olika sätt att fungera och tröskeln att delta måste vara låg. Också nu kommer unga med i fackavdelningarnas verksamhet och de måste ges utrymme och möjlighet att vara med. Kongressen år 2016 bekräftar de nya principerna för fackavdelningsstrukturen. Föregående kongress beslöt att avdelningarna blir större till medlemsantalet och att strukturen följer naturliga områden enligt var arbetsplatserna finns. BESLUT OM TVÅ ÅR Aallosvirta hoppas på att den livliga debatten fortsätter på förbundsfullmäktige i maj då en mellanrapport presenteras. AHJ1407_24-48.indd 37 6.5.2014 10:36:51
38 TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 7 15.05.2014 Större enheter kan garantera grundservicen Ekenäs metallarbetarfackavdelning 117 inleder vårmötet på Folkan i Ekenäs i vanlig ordning. Något är ändå annorlunda för i år, avdelningen har nämligen för bara ett par månader sedan fått 47 nya medlemmar efter att Koverhars Metallarbetarfackavdelning lades ner. Pihlström ser både goda och dåliga sidor i de olika möjliga riktningarna som fackavdelningsstrukturen kunde ta i framtiden. Det är viktigt att vara så nära medlemmarna som möjligt och därför avfärdar hon genast tanken om direkt medlemskap till förbundet. – Att slå ihop mindre avdelningar till större enheter är däremot en god idé, så länge avdel– Många av de nya medlemmarna bor här i närheten och ville därför komma till oss istället ningarna fortfarande är bundna regionsvis. för 121:an i Hangö. Andra valde oss på grund av Blir avståndet mellan medlemmen och avdelsvenskan. Men vi fick också många helt finskspråningen för stort, tappar man kontakten, tror kiga nya medlemmar som inte bor i Pihlström. Ekenäs, berättar fackavdelnings ”Idealet skulle – En lösning skulle vara att slå sekreterare Karita Pihlström. ihop avdelningar från olika mevara att det finns tallbranscher på samma område Pihlström är också ledamot i en avdelning för att skapa tillräckligt stora reMetalls fullmäktige och ordförande gionala enheter som skulle klara för Sydspetsens kretsgrupp och har i Hangö, följt med och deltagit i diskussio- en i Ekenäs av att erbjuda den grundläggande nen om strukturomvandlingen av och en i Karis.” medlemsservicen, fortsätter hon. fackavdelningarna. Hon är överens UTGÅ FRÅN MEDLEMMARNA om att någonting måste göras. – Det finns många små avdelningar också Karita Pihlström poängterar ändå vikten av att här på vårt område som inte klarar av att sköta medlemmarna själv ska få välja sin fackavdelsina uppgifter och som inte heller deltar i kretsning och konstaterar att många vill hålla fast vid gruppens verksamhet. Man borde få dem med den avdelning som de från första början anslutit på något vis. sig till. I och med de 47 nya medlemmarna har fackavdelningen nu över 230 medlemmar. En av de nya som valde avdelning 117 framom 121:an i Hangö är Hans Pihlström från Ekenäs. Karita Pihlström är förundrad över hur få som svarade på enkäten. AHJ1407_24-48.indd 38 6.5.2014 10:36:55
?? Fortsätter som nu: Medlemsantalet- och intäkterna sjunker, antalet aktiva minskar ?? Större avdelningshelheter: Möjliggör anställningar, satsningar på organiseringsarbete och bättre medlems service, medlemsintäkterna växer och graderas. ?? Arbetsfördelningen mellan förbundet och avdelningarna: Förbundet tar ett större ansvar för organiseringen och medlemsrekryteringen, återbetalningen av medlemsavgifter till avdelningarna minskas eller graderas. ?? Montera ner nuvarande fackavdelnings- och områdesstrukturen: Medlemmarna får direkt personligt medlemskap i förbundet. – Man visste ju att Koverhars avdelning förr eller senare skulle läggas ned, men det blev nog ett tomrum när man insåg att avdelningen faktiskt var borta, säger Hans Pihlström som anslöt sig till Koverhars fackavdelning redan år 1971 när han började jobba på stålverket. Karita Pihlström tror inte att det stora antalet nya medlemmar kommer att påverka avdelningens verksamhet i någon större grad. Större blir däremot förändringen för nykomlingarna själva eftersom de nu är medlemmar i en uppsamlingsavdelning. – De som tidigare hade en arbetsplatsavdelning har ju alltid haft fackavdelningen på arbetsplatsen. Det är viktigt att de nu själva är aktiva och tar kontakt till den nya fackavdelningen, konstaterar hon. SVENSKAN FÅR INTE GLÖMMAS Fackavdelningssekreterare Karita Pihlström är delvis förvånad av den dystra bild som enkätresultaten målar upp. Själv tycker hon att hennes fackavdelning klarar av att sköta de grundläggande uppgifterna som att arrangera kurser också utan sammanslagningar. – Vi har haft ganska mycket samarbete med Dalsbruks fackavdelning. Vi går lite över kretsgruppsgränserna när det gäller svenskan. Ordnar de någonting så bjuder de oss med – och tvärtom. Det går bra att samarbeta också utan att slås ihop, säger hon. Hans Pihlström satt med i styrelsen i sin gamla fackavdelning. Nu tänker han istället ta en bekväm sits på bakersta raden. Normalt arrangeras kurser inom kretsgrupperna, men just Ekenäs metallarbetarfackavdelning har en speciell roll som enda svenskspråkiga avdelning i gruppen. Och svenskan är något som inte får glömmas bort i förändringsivern. – Går vi in för större enheter så lider den svenska verksamheten, det är klart. Men tänker vi på vårt område skulle idealet vara att det finns en avdelning i Hangö, en i Ekenäs och en i Karis istället för nuvarande nio fackavdelningar. a REDIGERING JOHAN LUND ALTERNATIVA RIKTNINGAR SOM LYFTS FRAM 7 39 15.05.2014 EU-kandidater från Metallförbundet EU-VALET Fyra kandidater från Metallförbundet ställer upp i vårens Europaparlamentsval. Europaparlamentet är det enda organet i EU dit representanter väljs i direkta val. Parlamentet består av 751 representanter av vilka 13 är från Finland. Förhandsröstningen ordnas 14–20 maj och den egentliga valdagen är den 25 maj. JANNE LAULUMAA ?? huvudförtroendeman på Teleste Oyj ?? ledamot i Metall- förbundets förbunds- fullmäktige ?? Raisio ?? SDP FARUK ABU TAHER ?? metallarbetare ?? Kotka ?? Vänsterförbundet KARI UOTILA ?? riksdagsledamot ?? före detta huvud- förtroendeman på varvet i Helsingfors ?? Esbo ?? Vänsterförbundet ERNO VÄLIMÄKI ?? huvudförtroendeman på Cupori Oy ?? förbundsstyrelse- medlem i Metallförbundet ?? Björneborg ?? Vänsterförbundet Det lönar sig att fråga RÅDGIVNING Juridikstuderande Sini Siikström svarar på sommarjobbarnas frågor på svenska, finska och engelska. Rådgivningen hjälper unga i frågor om bland annat lön, arbetsvillkor och arbetsavtal. Tjänsten är avgiftsfri och riktar sig till unga sommarjobbare, deras föräldrar och arbetsgivare. Tjänsten är öppen måndag till fredag kl. 9-15. Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1407_24-48.indd 39 6.5.2014 10:37:07
40 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D 7 15.05.2014 METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtalskostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester- ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidareanställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings- AKTUELLT INOM METALL perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- xxx verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Användarsäkerheten xx Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den Fyll i ansökan omsorgsfullt. Anmälningar senast xx sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera till minna.kahila@metalliliitto.fi, tfn 020 77 41153 underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna dagpenning. personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors när du använder din egen dator. eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1407_24-48.indd 40 6.5.2014 10:37:07
15.05.2014 15.05.2014 7 41 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Alueellasi HELSINKI–UUSIMAA Nuorisovastaavien tapaaminen La 7.6. Espoon Leppävaara HUOM! Sitovat ilmoittautumiset 16.5.mennessä: kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi / 020 77 41304 tai satu.tahvanainen@metalliliitto.fi / 020 77 41305 Syksyn nuorisotapahtumia myös seuraavilla alueilla: Nuorisovastaavien koulutuspäivä sekä nuorten tapaaminen VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Nuorten kurssi/tapahtuma HÄME–PIRKANMAA Nuorisokurssi VAASA–KESKI-SUOMI Nuorten tilaisuus sekä kurssi OULU–LAPPI Seuraa alueesi tiedotusta ja kotisivuja! Murikassa Muksut mukaan kursseille: 9.–13.6. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi 1.–5.9. Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 15.–17.9. Yritystalous 15.–19.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Järjestäjäkurssi (2. osa 27.–31.10.) 22.–24.9. Yhdessä toimien – puheenjohtaja ja sihteerikurssi 22.–26.9. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 29.9.–1.10. Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Opintosihteerien jatkokurssi 29.9.–2.10. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 29.9.–3.10. Palkkatekniikan kurssi JARI SAARI koneenasentaja, Sandvik Mining and Constructions Oy, Tampere, ao. 195 Verkostoitumista ja hyviä tarinoita ”Täällä saa näkökulmia omaan työhön muualtakin” Opetellaan vielä enemmän tiedon hakemista kuin peruskurssilla, kuvaa Jari Saari luottamusmiesten jatkokurssia. Sandvikilla osaston luottamusmiehenä toimiva koneenasentaja koki saaneensa paljon työkaluja tehtävänsä hoitamiseen. – Luetaan lakikirjaa ja sovelletaan tessiä. Hyvin kattavasti tuli käytännön ongelmatilanteita laidasta laitaan. Että jos esimerkiksi työntekijä on tehnyt tietyn tuntimäärän viikossa, niin paljonko on kuulunut saada korvausta miltäkin päivältä. Saarella on menossa toinen kausi osaston luottamusmiehenä, sitä ennen hän oli varaluottamusmiehenä. Luottamusmiesten jatkokurssi oli hänen neljäs kertansa Murikka-opistossa. Murikkaan kannattaa tulla jo verkostoitumisenkin takia, korostaa Saari. – Täällä kuulee tosi paljon tarinoita, saa näkökulmia omaan työhön muualtakin. Lisäksi koulutus on laadukasta. Murikkaan oli Saaren oman kokemuksen mukaan myös helppo tulla. – Ainakaan minulla ei ollut työnantajan kanssa mitään vaikeutta, vapaata oli helppo järjestää. Päinvastoin meillä työnantaja tykkää, että työntekijä on näihin asioihin koulutettu ja samalla viivalla, kun asioista neuvotellaan. Ainoa ongelma, jonka Saari kohtasi, oli se, että hänellä on koira. NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. – Kultainen noutaja. Tännehän saisi tuoda koiria kyllä, mutten ottanut, kun sain sen hoidon järjestettyä. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1407_24-48.indd 41 K A N S A N O P I S T O 6.5.2014 10:37:08
42 7 15.05.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELUNUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansiopäivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymisestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmistetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liitetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkanlaskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1407_24-48.indd 42 6.5.2014 10:37:08
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi ONNITTELUT 70 v. Aarne Blomqvist 18.5. Hän on Keravan metallityöväen ao. 42:n jäsen. KOKOUKSIA Metal Riders Finlandin kevätkokoontuminen Keurusselällä 23.–25.5. alkaen perjantaina klo 15. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 4.6. klo 12.30 Salon Työväen talolla, Vilhonkatu 9. Espoon Metallityöväen ao. 271:n ylimääräinen kevätkokous ti 27.5. klo 17 ao:n toimistolla, Merivirta 13, Kivenlahti, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset keskeneräiset asiat: vuoden 2013 tilinpäätös, toiminnantarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntämisestä päättäminen. Toimikunta toivoo jäseniä paikalle. Kokouksessa evästarjoilu, jonka vuoksi toivomme ilmoittautumiset etukäteen puheenjohtaja Satu Nurminen-Hämäläiselle, satu.nurminen@ nsn.com tai puh. 0400 547 426. TIEDOTUKSIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 tarjoaa jäsenilleen halvempaan hintaan lippuja Ruisrockiin 4.–6.7. Kolmen päivän lippu 105,50 €, kahden päivän lippu pe–la, la–su, pe+su 92 € ja yhden päivän lippu pe, la, su 60,50 €. Ilmoittautumiset ja maksut toimistoon 9.6. mennessä, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku. Huom! toimisto on suljettu ajalla 30.6.–27.7. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n koko perheen maksuton peikkopolkutapahtuma la 17.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Peikkopolku, soppaa, pullaa, kahvia, mehua ym. tarjolla, lapsille ongintaa. Ilmoittautumiset 12.5. mennessä tarjoilun vuoksi Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Ao. 1:n työttömien tapaaminen (kelan päivärahalla olevat) ma 26.5. klo 13 lounaan merkeissä Cafe Elvinassa, Yliopistonkatu 15, Turku. Ilmoittautumiset 22.5. mennessä Ykkösen toimistoon, puh. (02) 469 1410. Tapahtuma on maksuton. AHJ1407_24-48.indd 43 Ao. 1:n veteraanien kesäpäivä ke 4.6. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Puhujavieraana Aimo Massinen. Tarjolla soppaa, pullaa ja kahvia. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 28.5. mennessä Ykkösen toimistoon, puh. (02) 469 1410. Ao. 1 on hankkinut Samppalinnan kesäteatterista 50 lippua Matti ja Teppo – The Turku Brothers -musikaaliin 16.7. klo 19 näytökseen. Lipun hinta 26 €. Ilmoittautumiset ja maksut 16.6. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Ao. 1:n kesäretki la 2.8. Särkänniemeen. Lähtö klo 9 Turun tuomiokirkolta ja paluumatka alkaa klo 18. Hinta 5 € sisältää bussimaksun. Alueelle on ilmainen sisäänpääsy. Ilmoittautumiset ja maksut 23.6. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kesäpäivä ke 4.6. klo 12 vapaa-ajanalue Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Ilmoittautuminen ruokailun vuoksi toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Kimppakyytimahdollisuus klo 11 osaston toimistolta, Tuureporinkatu 17 C. Ilmoita kyytitarpeesta ilmoittautuessasi. Ao. 49:n nuorisojaoston tapahtuma la 17.5. ay-asiaa ja jalkapalloa. Kokoonnutaan klo 13 ravintola Teiniin, Uudenmaankatu 1, ay-aiheiseen koulutukseen, jonka jälkeen yhteinen ruokailu. Ruokailun jälkeen siirrytään Kupittaalle seuraamaan Inter–VPS-ottelua. Tapahtuman hinta 10 € sisältää koulutuksen, lounaan ja lipun illan otteluun Veritas-stadionille. Pikaiset ilmoittautumiset osaston toimistoon, puh. 044 518 9446 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Saat maksutiedot ilmoittautuessasi. Huom! Ilmoita myös, valitsetko liha-, kana-, kala- vai kasvisruoan. Tapahtuma on tarkoitettu Metalli 49:n alle 36-vuotiaille jäsenille. Lisätiedot: johannes.yrttiaho@metalli49turku.fi, puh. 050 440 5204. Ao. 49:n nuorisojasto järjestää la 7.6. mäkiautoilua ja saunaillan. Kokoonnutaan klo 14 Hirvensalon laskettelurinteellä (MCC Action Park) mäkiautoilemaan, ajojen jälkeen saunotaan Turun keskustassa. Saunalla tarjolla ruokaa ja juomaa. Pyyhe ja uima-asu mukaan! Tapahtuman hinta 10 €. Ilmoittautumiset 28.5. mennessä osaston toimistoon, puh. 044 518 9446 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Saat maksutiedot ilmoittautuessasi. Tapahtuma on tarkoitettu Metalli 49:n alle 36-vuotiaille jäsenille. Lisätiedot: johannes.yrttiaho@ metalli49turku.fi, puh. 050 440 5204. 15.05.2014 7 43 T O I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 22.5. 12.6. 31.7. Ahjo 8 (ilmestyy 5.6.) Ahjo 9 (ilmestyy 26.6.) Ahjo 10 (ilmestyy 14.8.) Ao. 49:n teatterimatka Valkeakosken kesäteatteriin la 2.8. Lähtö ao:n toimiston edestä klo 11. Musiikkinäytelmä Kesäillan Valssi alkaa klo 14 ja kestää reilut 2 tuntia. Paluu Turkuun heti näytöksen jälkeen. Hinta 25 €/hlö sisältää bussimatkat, lipun ja väliaikakahvit teatterilla. Ilmoittautumiset ja maksut 30.6. mennessä ao:n toimistoon, puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Ao. 49:n koko perheen päiväretki Fun Park –sisähuvipuistoon la 9.8. Lähtö ao:n toimiston edestä, Tuureporinkatu 17 C, Turku, klo 9 ja paluu noin klo 19. Matkan hinta yli 100 cm 25 €/hlö ja alle 100 cm 15 €/hlö. Hinta sisältää kuljetukset, sisäänpääsyliput ja buffetruokailun. Ilmoittautumiset ja maksut 31.7. mennessä puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@ metalli49turku.fi. Salon metallityöväen ao. 57:n naisjaoston matka 1.-2.9. Tallinnaan. Lähtö maanantaina klo 8.45 Salon torilta ja paluulähtö Tallinnasta tiistaina klo 18 sekä Helsingistä Saloon heti laivan saavuttua satamaan n. klo 21. Bussi mukana matkalla. Hinta ao. 57:n jäsenille 105 €, muille 150 €, sisältää majoituksen Meriton Grand Spa & Conference kylpylähotellissa 2-hengen huoneessa, illallisen, aamiaisen sekä allasosaston/kuntosalin käytön klo 7–22. Varattu 20 henkilölle. Passi tai EU-jäsenkortti mukaan. Ilmoittautuminen ja maksu 30.7. mennessä ao. 57 toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Porin metallitehtaan työväen ao. 122:n veteraanien liikunta- ja pelitapahtuma ti 10.6. klo 11–13 Kirjuriluodossa. Kokoontuminen Pelle Hermannin parkkipaikalla. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402. Päivi pistää vauhtia liikuntaan. Joukolla mukaan! Espoon Metallityöväen ao. 271:n reissu Saarenmaalle 5.–7.9. Lähtö perjantaina klo 11.30 Viking XPRS:llä Tallinnaan. Tallinnasta bussilla ja lautalla Kuressaareen, majoitus Georg Ots Spa Hotellissa. Sunnuntaina paluumatka Tallinnaan, Viking XPRS Helsinkiin klo 16.30. Hinta sisältää matkat, hotellimajoituksen 2hh aamiaisella, allasosaston käytön sekä lauantaina maisemakierroksen Saarenmaalla. Bussireitti pk-seudulta satamaan vahvistetaan myöhemmin lähtijöiden mukaan. Hinta 75 € ja seuralaisille 315 €. Kyselyt ja ilmoittautumiset 31.7. mennessä Jussi Koskelle, puh. 044 260 0378. Maksut ao:n tilille FI07 1112 3007 2004 10, viitenumeroksi 142722. 6.5.2014 10:37:08
44 7 15.05.2014 Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n perheretki ma 14.7. Power Park –huvipuistoon Ala-Härmään. Lähtö linja-autoasemalta klo 9. Hinta 20 € rannekkeella ja 10 € pelkkä sisäänpääsy. Ilmoittautumiset viimeistään 23.6. Kimmo Viidalle, puh. 050 3595 694. Tulossa myös kesäretki Tallinnaan 1.–3.8. Lisätietoja retkistä www.metalli318.fi. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n matka la 7.6. Riihimäen Erämessuille. Lähtö Peräseinäjoen Nesteeltä klo 8, Jalasjärven Nesteeltä klo 8.20, Pirkkalan ABC:llä ruokailu. Kotimatkalle lähtö klo 18. Matkan hinta 50 €/hlö sisältää kuljetuksen, ruokailun noutopöydästä ja pääsylipun. Ilmoittautumiset ja maksut 21.5. mennessä Teuvo Kuhaselle, puh. 0440 767 629, teuvo.kuhanen@netikka.fi. Euran metallityöväen ao. 381:n retki Pärnuun 1.–3.8. Vielä paikkoja jäljellä! Hinta jäsenelle 100 €, seuralaiselle 200 €. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä Ari Kyllöiselle, puh. 040 579 4016. PS. Pyhäjärven kesäteatteriin jäsenkorttia näyttämällä! KOULUTUSTA Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n koulutus- ja virkistystilaisuus pe 6.6. klo 14 Corner Club -keilahallilla Tiiriössä. Metalliliiton edustaja Kari Hyytiä kertoo ajankohtaista ja tärkeää tietoa Metalliliitosta ja työpaikoista, työlaeista ja asetuksista. Lopuksi on tarjolla ruokailu ja virvokkeita sekä tunnin verran keilailua. Tilaisuus on jäsenille ilmainen. Ilmoittaudu viimeistään 22.5. sihteerille, puh. 040 744 8199/Jouni. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi to 22.5. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Kurssin aiheena Metallin suhdanne katsaus, vetäjänä tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metalliliitosta. Ilmoittautumiset 20.5. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577 tai tekstiviestillä tai mika.laaksonen@alfalaval. com. Tervetuloa kurssille! T O I M I N TA SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va järjestää la 6.9. koko perheen ulkoilupäivän Luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksiossa. Ohjelmassa on patikointia, kisailua, kumilauttaseikkailua, geokätköilyä, jousiammuntaa ja sienestämistä omavalintaisen ohjelman mukaan. Tarjolla myös aamiainen ja lounas. Seuraa ilmoituksia, lisätietoja tulossa! Tarvittaessa kyselyt seuturyhmän sihteerille Milla Leppäselle, leppanen. milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Es-Ki-Va kokoontuu 27.–28.9. Valkon Metallirantaan nauttimaan syksyn väriloistosta ja suunnittelemaan tulevaa toimintakautta. Ole mukana vaikuttamassa ja lähde mukaan! Lisätietoja myöhemmin. Kyselyihin vastaa sihteeri Milla Leppänen. Es-Ki-Va:n syksyn iltakurssit ti 7.10. ja to 23.10. sekä opintomatka Tallinnaan 15.–16.11. Seuraa ilmoituksia, lisätietoja tulossa myöhemmin. Kyselyihin vastaa sihteeri Milla Leppänen. Turun seuturyhmän (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) nuorille jäsenille tapahtuma 28.–29.6. ao. 49:n kesäpaikassa Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, Kirjala. Lauantaina klo 13 alkaen aiheena Metallinuorten kampanja ja ajankohtainen tilannekatsaus, tiedottajana liitosta nuorisotoimitsija Sami Vironen. Katsauksen jälkeen saunomista, pihapelejä ym. Omat petivaatteet mukaan! Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 23.6. mennessä Metalli Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Voimaa vesiliikunnasta -lomaviikko liiton veteraaneille Lomakeskus Huhmarissa 29.9.–4.10. .? Hyvinvointilomat ry järjestää Metalli liiton veteraanijäsenille puolisoineen tuetun lomaviikon. Lomakeskus sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on loma-asunnoissa. Ruokailut, ravintola palvelut ja laajennettu vesimaailma monitoimitalossa. Lisätietoja: www.lomakeskushuhmari.com ? Loman kesto 5 vrk. Hintaan sisältyy täysihoitoruokailut sekä kylpylän vapaa käyttö, luentoja vesiliikunnasta ja veden tärkeydestä ravitsemuksessa. Hinta 110 €. Matkat maksetaan itse. ? Haku Hyvinvointilomien lomatuki hakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh.020 77 41026 tai sen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto.fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 16.6. mennessä: Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnassa huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja: Metalliliiton toimisto, Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. 20. Ay-golfin SM-kilpailu 25.–27.7. Aulangon Golfklubi, Eversti, Hämeenlinna Kilpailu on tarkoitettu järjestäytyneille, työssäkäyville henkilöille jotka kuuluvat johonkin SAK, STTK tai Akava keskus järjestöjen alaiseen ammattiliittoon. Lisätietoja ja kilpailukutsut: www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf Duunigolf-joukkuekilpailu 6.6. Ruukkigolf, Raasepori, Yhteislähtö klo 9. Kilpailuun osallistuvilta joukkueilta (2 pelaajaa) edellytetään heidän olevan saman työnantajan palveluksessa ja työssäkäyviä. Lisätietoja: www.ruukkigolf.fi www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf AHJ1407_24-48.indd 44 6.5.2014 10:37:08
7 45 15.05.2014 Nyt haettavissa Metalliliiton pohjoisten autoalan osastojen jäsenet! Hyvinvointijaksot aikuisille Pohjois-Suomen YTA-päivät 6.–7.9. Kylpylähotelli Kiannon Kuohuissa Suomussalmella. n Ohjelmassa mukavaa yhdessäolosta ja hyvää ruokaa! Lauantaina aloitetaan klo 12 keittolounaalla, jonka jälkeen ajankohtaista asiaa, majoittuminen sekä osastojen väliset ”Olympialaiset”. Klo 17-19 kylpylä/sauna/kuntosali. Klo 19 päivällinen ja klo 21 tanssit Kaija Lustilan tahdissa, baarissa karaokea. Sunnuntaina klo 8 aamupala, klo 11 palkintojen jako, klo 12 keittolounas ja kotimatkalle lähtö. n Hinta 20 €/hlö. Mukaan mahtuu enintään 80 henkilöä. n Ilmoittautumiset 6.8. mennessä osastoittain Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 ja maksut 6.8. mennessä tilille Danske Bank FI92 8000 1979 3682 07. Viitteeksi maksuun ammattiosaston numero ja osallistujamäärä. n Mikäli haluat tulla jo perjantaina,on huonehinta 48–79 €/hlö sisältäen majoituksen lisäksi aamiaisen. Pe–la-yön varaukset suoraan Kiannon Kuohuihin, puh. (08) 710 770. Hotellin omat sivut www.kiannonkuohut.fi. 1. askel KEVEÄÄN OLOON Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Liikuntakeskus Pajulahti 10.–15.8. Hakuaika päättyy 11.6. 1. askel LIIKKUMAAN Yyterin kylpylähotelli 23.–28.8. Hakuaika päättyy 24.6. Haku ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/liiton-lomat Tervetuloa! Kainuun auto- ja konealan ao. 419:n toimikunta TUL:n liittojuhla Lakeuden Kisat 6.–8.6. Seinäjoella. VUODEN 2014 TÄRKEÄT 17.–18.5. Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät 17.–18.5. Organisationsdagarna 21.–22.5. Liittovaltuuston kevätkokous 27.–28.5. Työympäristöseminaari 2.6.–17.10. Metallin kesänäyttely 13.–14.9. Tasa-arvoseminaari 20.–21.9. Svenskspråkiga rådplägningsdagarna 18.–19.10. Vapaa-aikaseminaari 24.–26.10. MetalliMeeting 1.10.–30.11. Ammattiosastojen syyskokoukset 1.11.–31.12. Luottamusmiesvaalit 25.–26.11. Liittovaltuuston syyskokous Murikka Murikka Murikka Murikka Murikka Murikka Murikka Murikka Murikka Ay-lajeina tennis, sulkapallo, onginta, köydenveto, darts ja tikkaurheilu. Lisätietoja: www.lakeudenkisat.fi Kokous-, ravintola- ja majoituspalveluja – sydämellä! www.murikka.fi AIKUISKOULUTUS Helsinki Lisää tapahtumia www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri ST-1108 644€ +alv 24%=799€ ST-1828 TASAPAINOTUSKONEET ST-1800 1128€ +alv 24%=1399€ Jatkokoulutusta konepajan ammattilaisille! Katso kaikki koulutukset www.ael.fi/konepaja 806€ +alv 24%=999€ Leasing 49€/kk AHJ1407_24-48.indd 45 KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71 6.5.2014 10:37:09
46 7 15.05.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 2 1/2/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1D, 2B, 3D, 4A ndd 1 AHJ1407_24-48.indd 46 6.5.2014 10:37:13
47 U L KO N A TELINEASENTAJA Timo Lindström TYÖNANTAJA Arme Oy PAIKKA Kulloo Vappuaatto, pilvipoutaa 12,5 astetta lämmintä KUVA PEKKA ELOMAA AHJ1407_24-48.indd 47 6.5.2014 10:37:14
PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työehtosopimus, jonka liitto neuvottelee, määrittelee työsuhteen minimiehdot. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvovat sopimusten ja lakien noudattamista työpaikoilla. Liiton tuki varmistuu jäsenmaksun maksamisella (1,75 % tuloista vuonna 2014). Oikeusapua myönnetään liitosta jäsenille. Koulutus on monipuolista ja maksutonta sekä ammattiosastoissa että Murikka-opistossa. Työsuojelu on osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa. Vakuutusturva on voimassa jäsenyytesi alusta alkaen. Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden eri puolilla Suomea. Muita jäsenetuja ovat Ahjo-lehti, kalenteri ja alennukset yhteistyökumppaneiltamme. Solidaarisuus on Metalliliiton toiminnan kulmakivi. Metallityöväen Liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen. AHJ1407_24-48.indd 48 6.5.2014 10:37:15