• ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 05.06.2014 NRO TULEVAISUUS RAITEILLA 8 POLITIIKKA ON NORMAALIA ELÄMÄÄ VALTUUSTO HUOLISSAAN ELÄKEIÄN NOSTOSTA ”HERROJEN KANSSA MARJASSA” TORNADO SKA LYFTA LOJOMETALLARE AHJ1408_1-23.indd 1 27.5.2014 14:14:01
• 2 8 05.06.2014 KYSE ON VALINNOISTA Tampereella käydään parhaillaan keskustelua uuden pikaraitiotien rakenta­ misesta kaupunkiin. Tamperelainen Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on pitkään puhunut pikaraitiovaunun puolesta kaupungin liikenneongelmia ratkojana. – Pikaratikan brändi on erilainen kuin bussin tai ratikan. Sillä on tutki­ musten mukaan vaikutusta erityisesti keski-ikäisten miesten halukkuuteen vaihtaa yksityisautoilusta julkisten liikennevälineiden käyttäjiksi. Tampere on Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suurin kasvukeskus. Kaupungin keskusta on kahden järven välisellä kannaksella. Liikenne kulkee itä–länsi-suuntaisesti, kuin putkessa. Kiskoliikenne on Kontulan mukaan liikenneongelmiin selvästi tehokkain ratkaisu. Tampereen kaupunginvaltuustossa Kontula on muun vasemmistoryhmän tavoin äänestänyt vähintään 180 miljoonaa euroa maksavaa tietunnelia vastaan. Hän ei niele väitteitä, joiden mukaan tunneli helpottaisi joukkoliikennettä. – Tietunneli tekee yksityisautoilun niin mukavaksi kuin mahdollista. Tässä ekologisessa tilanteessa paukut olisi pitänyt laittaa sen sijasta julkiseen liikenteeseen. Tulee iso säästö, kun 40 000 ihmistä ajaakin ratikalla keskustaan eikä omilla autoilla. Tamperelainen SDP:n kansanedustaja Hanna Tainio kannattaa myös pika­raitiotietä kotikaupunkiinsa. – Julkisen liikenteen osuutta ei pystytä enää perinteisin keinoin Tampe­ reella lisäämään. Jo nyt Hervantaan menevät isoimmat mahdolliset bussit muutaman minuutin välein. Vaikka valtion tukirahat tamperelaisten liikenneinvestointeihin ovat tällä erää menneet tietunnelin rakentamiseen, ei ratikkaväylän rakentaminen jää Tainion arvion mukaan rahasta kiinni. – Raitiolinjan investoinnin arvo on noin 180–200 miljoonaa euroa. Kaupunki käyttää joka vuosi investointeihin noin 100 miljoonaa euroa. Raitiotieinvestointi jaksottuu pitkälle aikavälille, ei tämä ole Tampereen kaupungille ongelma. Tainio toteaa, että optimistisimpien arvioiden mukaan ensi vuoden budjettiin tulee valtiolta vielä tukirahaa pikaraitiotiehen. Rakentamiseen ryhdyttäisiin vuonna 2016 ja ensimmäinen vaunu huiskisi raiteilla vuonna 2018. Tampereen kaupunginvaltuuston on määrä päättää pikaraitiotien rakentamisesta kesäkuussa. 10 Transtech Oy:llä Kajaanin Otanmäessä Metalliliiton jäsenet tekevät uusia raitiovaunuja Helsinkiin. Sarjatuotanto alkaa syksyllä. Tekevätkö he myös vaunuja Tampereelle tai Turkuun? Tulevaisuus näyttää. AHJ1408_1-23.indd 2 27.5.2014 14:14:03
• PÄ Ä K I R J O I T U S 05.06.2014 8 3 S I S Ä LT Ö Minne menet, Eurooppa? PUHEENAIHE 4 Eläkeikä ja kolmikanta puhuttivat valtuustossa AMMATTILAINEN 9 Maija Tervakangas levyseppähitsaaja Ruukki Metals Oy 21 TOIMIJA 18 Heidi Koivisto pääluottamusmies Kyrel Oy 26 Murikan kehittämishankkeilla rakennetaan vuoropuhelua 28 Kuluttajat päättävät Kuusamon Uistimen tulevaisuuden 36 Lojo-metallare hoppas att lagerautomaten säkrar fabrikens framtid HARRASTUS 34 Petri Somppi RC-autot 5 LINJAUS 6 TIESITKÖ 7 UUSI 7 TALOUS XX 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 21 TYÖYMPÄRISTÖ 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 28 XXXX 27 TIEDE 27 TEKEMINEN 22 ”2020-luvun puolivälissä sopivana eläkeikänä pidetään 65 vuotta.” 32 KANSAINVÄLINEN 33 MAA 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 43 TOIMINTA 46 OIVALLUS 47 ULKONA TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Käytyjen EU-vaalien lopputuloksena niin äärivasemmisto kuin etenkin äärioikeisto sekä erilaiset populistiset liikkeet vahvistivat asemiaan europarlamentissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan Unioniin kriittisesti suhtautuvien osuus kasvoi. Se tulee näkymään parlamentin työssä väistämättä. Aika näyttää kuinka mittavasti. EU:hun kriittisesti suhtautuvien ja sitä vastustavien kannatuksen kasvun taustalla on nähtävissä yksittäisten maitten ja koko maanosamme huono taloudellinen tila. Toinen näiden ryhmien kannatusta kasvattanut seikka on yleinen eurooppalaisen yhdentymisen vastustaminen. Vaalituloksissa näkyy tyytymättömyys tapaan hoitaa talouskriisiä. EU haluttiin kuvata myös möhkäleeksi, joka pyrkii määräämään pikkutarkasti arkisen elämämme. Eri maiden vaalitulokseen vaikutti luonnollisesti myös jokaisen maan oma sisä­ poliittinen tilanne. EU-vaaleissakin monet ”Talouskriisi nosti kansalliset teemat olivat päällimmäisenä. Suomalaisessa vaalikeskustelussa EU-vastaisia vaivasi se, että palkansaajan kannalta puolueita.” tärkeät asiat jäivät melko vähälle huomiolle. Työelämän oikeudenmukaisuuden HEIKKI PISKONEN lisääminen yleiseurooppalaisella tasolla Päätoimittaja ei ollut näiden vaalien hittiteema. Meillä vaalien tuloksesta ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vajaan vuoden päästä järjestettäviin eduskunta­ vaaleihin. Jokainen vaali on omanlaisensa. Silti sosialidemokraateilla on edessään vakavan pohdiskelun paikka. Näin alhaalla puolueen kannatus ei ole ollut koskaan. Vasemmistoliittoa ilmeisesti edesauttoi lähtö hallituksesta. Iso kysymys tulee nyt olemaan se, mihin suuntaan yhteistä Eurooppaamme rakennetaan. Pyritäänkö siihen, että Euroopassa tutkimus- ja tuotekehitys on korkealla tasolla ja luo uudenlaisia teollisia työpaikkoja, jotka puolestaan mahdollistavat mittavan palvelu­ tuotannon kehittymisen ja hyvinvoinnin kasvun? Panostetaanko työsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan? Vai nostetaanko kädet pystyyn ja annetaan maanosan kuihtua? Jalostammeko vuosituhantista eurooppalaista sivistystä ja inhimillistä suhtautumista erilaisiin kanssaihmisiin? Vai rakennammeko henkisen muurin johonkin kohtaan maanosaamme? VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi AHJ1408_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin­ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähkö­postina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 27.5.2014 14:14:16
• PUHEENAIHE JYRKI LUUKKONEN 4 8 05.06.2014 Eläkkeet ja kolmikannan asema huolestuttivat Hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan ja eläkkeiden tasoon kolmikantaa kuulematta keräsivät moitteita Metalliliiton valtuuston kevät­kokouksessa. Myös eläkeiän alarajan mekaanista nostoa vastustettiin. Liittovaltuuston kevätkokous Murikka-opisto 21.–22.5. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1408_1-23.indd 4 LIITTOVALTUUSTO Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvosteli maan hallitusta kehysriihessä tehdyistä yksipuolisista päätöksistä. Metalliliitto ei mitenkään voi hyväksyä eläkkeisiin ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavailtuja heikennyksiä. Hallitus tekisi viisaasti, jos se kesän minineuvotteluissaan peruisi nämä leikkaukset. – Uskon, että tällainen päätös noteerattaisiin myönteisesti järjestöjen käymissä eläke- ja työuraneuvotteluissa. Eläke- ja työura- sekä työelämän pelisäännöistä käytävillä neuvotteluilla on yhtymäkohta voimassa olevan tulosopimuksen mahdolliseen kolmanteen vuoteen. – Minun on vaikea uskoa, että kolmannen vuoden palkankorotuksista päästään sopuun, jos nämä neuvottelut kapsahtavat kiville, Aalto totesi. Myös liittosihteeri Matti Mäkelä suomi maan hallitusta ja sen päätöksiä. – Hallitus on rikkonut vakavasti työmarkkinajärjestöjen luottamusta. Työmarkkinajärjestöjen pettymys on ollut suuri, olihan hallitus sitoutunut ohjelmassaan kolmikantaiseen valmisteluun. Työeläke on osa palkkaa ja työeläkevarat ovat palkansaajien ja työantajien rahoja. Toisen lompakko on toisen lompakko myös työmarkkinoilla, Mäkelä sanoi. Valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen tarkasteli eläkejärjestelmästä käytävää keskustelua. – STTK on nyt ilmaissut valmiutensa siihen, että eläkejärjestelmää jollakin tavalla muutetaan. Akavalta on tällaista viestiä kuulunut jo aikaisemmin. Kun SAK:n hallitus muodostaa linjaansa, niin se kuuntelee Metalliliittoa. Teollisuustyötä tekevät eivät yleensä pääse nauttimaan sen paremmin suuresta kuin pitkästäkään eläkkeestä, Mäkinen muistutti. Oulun vaalipiiriä edustava Jari Männikkö sanoi, että eri ammateissa on eri terveysriskit. Kun puhutaan työurien pidentämisestä, pitää huolehtia, että työelämä on laadukasta ja työtä on kaikille tarjolla. Ilpo Haaja Helsingistä vaati nollasopimusten tyrmäämistä. Niitä ei voi perustella sillä, että ne sopivat opiskelijoiden tarpeisiin, sillä sopimukset nakertavat työväen asemaa, etenkin pienipalkkaisten naisten. Uudenmaan Jouni Lindenin mielestä ylisuuriin eläkkeisiin saisi keksiä samantyyppisen leikkurin kuin on käytössä ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa. – EK:n mukaan mitään muuta pelastusta ei ole kuin pienemmät palkat. Suomen Yrittäjien mielestä yleissitovat tai liittokohtaiset sopimukset pitäisi jättää pois ja kaikki pitäisi sopia työpaikkakohtaisesti, sanoi KeskiSuomen Arto Liikanen. – Hissimiesten normaali työura päättyy ennen eläkeikää. Eläkeiän alaraja voisi olla 60 vuotta, ehdotti hissialalla työskentelevä Tapio Kuhmonen Helsingistä. Varsinais-Suomen Janne Laulumaa kertoi havainneensa, että monen työnantajan mielestä työsuojeluvelvoitteiden keventäminen on tervetullut keino saavuttaa kustannussäästöjä. – Jos työttömyysturvaa leikataan, on syytä ottaa esiin myös se, että työtön velvoitetaan ottamaan töitä vastaan ja kulkemaan omalla kustannuksellaan töihin, sanoi Kymen vaalipiirin Anssi Piirainen. 27.5.2014 14:14:18
• JYRKI LUUKKONEN LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä ei tule yhtä hämmentävää lopputulosta kuin kolmen päivän koulutusoikeudesta, sanoi Satakunnan Jyrki Levonen. Varsinaissuomalainen Antero Palomäki totesi, että nollasopimuksia tehdään edelleen paljon. Työntekijän ostovoima on saatava paremmaksi ja harmaa talous kuriin, vetosi Oulun vaalipiirin Jouni Lämpsä. Muuten hyvinvointivaltio nimeltä Suomi on historiaa. Valtuuston toinen varapuheenjohtaja, Uudenmaan Pasi Karttunen otti esille niin sanotut keltaiset ammattiliitot eli työnantajan tuella perustetut järjestöt. Niitä on vastustettava ennen kuin niiden perustaminen yleistyy ja homma karkaa kokonaan käsistä. 05.06.2014 Kolmikanta Suomen vahvuus Suomi on ainutlaatuinen maa maailmassa. Meillä työntekijöiden keskusjärjestöt, työnantajien keskusjärjestöt ja maan halli­ tus istuvat samassa neuvottelupöydässä. Sitä kutsutaan kolmikannaksi. Tässä pöydässä on sovittu työmarkki­ naratkaisujen ohella työeläkeratkaisuista ja monista sosiaalilainsäädännön uudistuk­ sista. Neuvotteluilla on pystytty vuosien saatossa kehittämään Suomea sekä luomaan vakautta ja ennustettavuutta talouteen. Niillä on merki­ tystä siinä, kuinka hyvin menestymme kansainvälisessä kilpailussa. Toki ei kolmikanta niin vahva ole, että sillä maailmantalouden MATTI MÄKELÄ kriisejä pystyttäisiin Metalliliiton estämään. liittosihteeri Kolmikannan arvostelijat sanovat sen vievän valtaa demokraattisesti valitulta eduskunnalta, kun se sopii asioista ja eduskunnalle jää asiasta päättäminen. Monessa maassa, jossa ei ole vastaavaa neuvottelujärjestel­ mää, näitä asioita ratkotaan katumielen­ osoituksien ja lakkojen voimalla. Mielestäni kolmikanta on arvo sinän­ sä. Se antaa niille, joita asia todella koskee, mahdollisuuden vaikuttaa. Kolmikantaan tuli tänä keväänä särö, kun hallitus leikkasi työttömyysturvaa ja eläkkeitä. Uusiutuva hallitus voisi osoittaa viisautta tulevissa minihallitusneuvotte­ luissa ja perääntyä leikkauksista. On kyse sopimusyhteiskunnan uskottavuudesta. MIKKO NIKULA Tilejä ja toimintaa ? Liittovaltuusto hyväksyi liiton viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen mukaan toimintakuluja oli viime vuonna 27,9 miljoonaa euroa. Jäsenmaksuja kertyi 26 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta tuotti 6,9 miljoonaa euroa, joten tilikauden tulos on viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Neljätoista ammattiosastoa oli tehnyt valtuustolle esityksiä. Niistä edunvalvontaa koskevia oli eniten, 79. Valtuusto hyväksyi vastaukset esityksiin. LIITTOVALTUUSTO ?? 56 jäsentä, jotka liittokokous valitsee ?? Kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ?? Käyttää liiton korkeinta päätäntävaltaa liittokokousten välillä. ?? Hyväksyy liiton vuosittaiset toimintaja taloussuunnitelmat sekä tilinpäätökset ja toimintakertomukset Ammattiosastojen tilan selvittämistä jatketaan AMMATTIOSASTORAKENNE Metalliliitto käy kenttäkierroksen ammattiosastojen järjestöllisen tilan kehittämisestä. Liittovaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen viime vuonna ammattiosastoille tehdyn kyselyn tuloksista ja jatkotoimista. Syksyllä järjestetään ammattiosastojen ja seuturyhmien suunnittelu- ja neuvottelupäiviä tai alueellisia tilaisuuksia, joissa kyselyn tuloksia ja kehitysvaihtoehtoja käsitellään. Ammattiosastojen edustajat ovat käsitelleet tuloksia jo tänä keväänä aluejärjestöjen kokouksissa. Päätöksiä tehdään seuraavassa liittokokouksessa vuonna 2016. Ammattiosastoille tehtiin kysely keväällä 2013. Yhteenvedon jälkeen siitä oltiin yhteydessä ammattiosastoihin. Lisäksi kartoitettiin työpaikkojen luottamushenkilöiden näkemyksiä ammattiosastojen tilasta. Ammattiosastojen järjestöllisen tilan kehittäminen perustuu kaksi vuotta sitten liittokokouksessa tehtyyn päätökseen. Sen mukaan liittokokouskauden aikana selvitetään nykyisten ammattiosastojen järjestöllinen tila ja tehdään esitykset ammattiosasto­rakenteen muuttamiseksi. HEIKKI PISKONEN AHJ1408_1-23.indd 5 Valtuustossa käydyssä keskustelussa moni korosti sitä, että pakkoliitoksia ei pidä tehdä: ” Ammatti­osastoissa on haettava parhaat ratkaisut ja tarvittaessa valittava oikeat kumppanit” Raija-Riitta Luiro-Piippo, Helsinki ”Vältetään kuntarakenneuudistuksen kompastukset. Ammattiosastojen pitää olla aktiivisesti mukana jatkotyössä eikä pidä piirrellä keinotekoisia rajoja.” Tommi Nieminen Varsinais-Suomi ”Työpaikkaosastot saavat paljon aikaiseksi. Ilpo Haaja, Helsinki ”Pienten toimimattomien yhdistäminen ei välttämättä tuo nykyistä enempää toimijoita. ­ Ei pakkoliitoksia.” Antero Palomäki, Varsinais-Suomi ”Iso kysymys on, miten toimimattomat saadaan toimimaan.” Mari Kalasniemi, Lappi 8 LINJAUS Kaivosalan Juha Karppinen kysyi, emmekö osanneet valmistautua kaivosbuumiin? Vastaukset on löydettävä, jotta suljetut kaivokset saataisiin uudestaan avattua. Raija-Riitta Luiro-Piippo Helsingistä katsoi, että tuloratkaisun yhteydessä lupailtu tukipaketti jää olemattomaksi. Lapsilisien tason aleneminen puolestaan on pysyvää, koska indeksikorotukset jätetään tekemättä. Vaasan vaalipiirin Pekka Pörsti ja Ari Rintala olivat samalla linjalla eläkeasiassa: on otettava huomioon koko työuran pituus. Kun 40 vuotta tekee töitä, niin sen jo pitäisi riittää. – Jos duunareilta vietäisiin lakko-oikeus tai lakkosakkoja korotetaan, niin se on meille tuhon tie. Toivottavasti eläkeneuvotteluista · 5 Y H T E I S K U N TA Pienten sopimusalojen edustajat kantoivat huolta sopimusalansa asemasta: ”Sopimusala katoaa, jos osastot yhdistyisivät pääalan osastoihin.” Harri Hoviniemi, ”Mitä tapahtuu sopimusalan edustajistoille?” Mika Lindblad, autoala, Anna Järvinen peltiala ”Miten toiminnan käy jos osastoja yhdistettäessä toimialue laajenee ja matkat tulevat hyvin pitkiksi?” Juha Karppinen, kaivosala Viime vuoden lopussa Metalliliittoon kuului 291 ammatti­osastoa. Niistä suurimmassa oli 6 498 jäsentä ja pienimmässä, tänä vuonna jo purkautuneessa osastossa 13. Ammattiosastokyselyn tuloksista Ahjo 4/2014. 27.5.2014 14:14:19
• Janne Laulumaa (sdp) 3 952 Erno Välimäki (vas) 3 413 Kari Uotila (vas) 3 307 Faruk Abu Taher (vas) 571 Mersuja nyt kahdessa vuorossa UUSIKAUPUNKI Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Valmet Automotive valmistaa yli 100 000 Mercedes-Benzin A-sarjan autoa vuosina 2013–2016. Tuotanto käynnistyi elokuussa 2013. Alkukeväällä tehdas palkkasi kolmisen sataa uutta työntekijää. TYÖSUOJELU Kesä on täällä taas, ja aurinko lämmittää mukavasti. Työpaikalla korkea lämpötila saattaa kuitenkin haitata työn­tekoa. Miten työn­tekoon kuumassa voi varautua? Katso vinkit: www.metalliliitto.fi/tyopaikanlampotila-ja-ilmanvaihto Kesällä lapset syövät eurolla! Hyödynnä Restel Oy:n ravintoloiden tarjoama jäsenetu. Kuponki sivulla 44 VESA-MATTI VÄÄRÄ Metalliliittolaisten ehdokkaiden äänet EU-vaaleissa: Varaudu kuumuuteen Kesäale! Taidetta Murikassa 2.6.–17.10. Kesä-heinä-elokuussa JÄS saat Teboililta jäsen­ETUEN alennusta 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Voiteluaineista alennus on 10 %, autokemikaaleista, pesuista sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %. KESÄNÄYTTELY Poikkea kesälomamatkalla Murikka-opistoon, Tampereen Teiskoon! Taiteen lomassa voit nauttia kahvit tai ruokailla. Liiton harrastetyönäyttelyyn on koottu työt tänä vuonna Häme–Pirkanmaan ja Kymi–Savo–Karjalan toiminta-alueilta. Osa teoksista on myynnissä. Näyttely on suljettu 7.7.–3.8. Polttoainealennukset saat magneetti­ juovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaatti­ asemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Suomi kärkipäässä Vakuutus YHTEISKUNTAVASTUU Ay-liike Suomessa suhtautuu positiivisimmin yrityksen yhteiskuntavastuuseen 11 tutkitussa Euroopan maassa. Suomalainen ay-liike ei koe yrityksen yhteiskuntavastuun olevan uhka itselleen. Yhteiskuntavastuun avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää työelämää ja lisätä johdon ja työn­ tekijöiden välistä vuoropuhelua. Viljanen/Lämsä/Jyväskylän yliopisto S Metalliliiton ETUEN kumppanina jatkaa ­If Vakuutusvahinkoyhtiö. Jäsenvakuutus sisältää matkavakuutuksen, pysyvän haitan korvauksen ja luottamus­henkilöiden tapaturma­vakuutuksen. PETRI PUROMIES 11 243 JÄ Jäsenkorttisi toimii vakuutuskorttina myös ulkomailla! Ja apurahan saivat... METALLITYÖVÄEN RAHASTO Hakijoita 14. Rahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä. Viljo Eriksson, Kuopio Kontrabasson hankintaan 1 000 euroa Riikka Helminen, Petäjävesi Teräsveistosten valmistamisen kuluja varten 1 000 euroa Mari Kalasniemi, Tornio Videon tekoon Etelä-Afrikkaan suuntautuneesta opintomatkasta 1 200 euroa Ismo Katainen, Iisalmi SASK:n talkoomatkaan Mosambikiin 1 000 euroa Milla Leppänen, Espoo Nuorten aktiivien globaalikoulutukseen osallistumiseksi 1 200 euroa Roope Pennanen, Joensuu Autoalan perustutkintoon 1 000 euroa SEURAAVASSA AHJOSSA Työterveyshuolto on tiiviisti mukana kehittämässä työoloja. Niin kuin sen lain mukaan kuuluukin. ??Poikkeuksellisesta haitasta tai hankaluudesta maksettava lisä on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan A?37 snt/tunti B?43 snt/tunti C?57 snt/tunti D?80 snt/tunti ??Vuonna 2013 maailmassa eniten myyty automerkki oli A?Toyota Corolla B?Volkswagen Golf C?Toyota Camry D?Ford Focus ??Euroopan parlamentin vaaleissa eniten ääniä Suomessa keräsi A?Alexander Stubb B?Paavo Väyrynen C?Jussi D?Olli C?ahven D?kiiski Halla-aho Rehn ??Suomen yleisin kala on A?hauki B?särki TIESITKÖ 6 8 05.06.2014 O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1408_1-23.indd 6 27.5.2014 14:14:23
• 05.06.2014 8 7 PUHEENAIHE PELISÄÄNNÖT Fennovoima, Rusatom Overseas sekä työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työmaasopimuksen yhteisistä pelisäännöistä tulevalla Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää tärkeänä, että sopimus saatiin tehtyä etukäteen hyvissä ajoin. – On merkittävää, että sopijaosapuolina ovat tilaajan ja toimittajan lisäksi sekä työnantajaliitot että neljä ammattiliittoa. Allekirjoittajat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin ja torjuvat harmaata taloutta. Sopimus tekee mahdollisten ongelmien ratkaisemisen helpommaksi ja antaa hyvät lähtökohdat asioiden hoidolle, Aalto sanoo. Sopimus perustuu vuonna 2012 aloittaneen työmaan yhteistyökäytäntöjä ja harmaan talouden torjuntaa pohtineen työryhmän työhön. Fennovoiman vetämässä työryhmässä ovat olleet mukana työnantajapuolelta Rakennusteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry sekä ammattiliitoista Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto ja Sähköliitto. Fennovoima haluaa toteuttaa ydinvoimalahankkeen vastuullisesti. Työsuhdeasiat tulevalla työmaalla hoidetaan suomalaisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmen mukaan työmaasopimuksen tarkoitus on lyödä yhteistyökäytännöt ja toimintaperiaatteet lukkoon jo ennalta, ennen varsinaisten töiden alkamista. Näin pyritään varmistamaan, että projekti monituhatpäisellä kansainvälisellä työmaalla toteutuu mahdollisimman jouhevasti ja aikataulussa. Fennovoiman ydinvoimalatyömaan pelisääntösopimuksen allekirjoittivat 20.5. Sähkö­liiton neuvottelupäällikkö Tero Heiniluoma (vas.) ja puheen­johtaja Martti Alakoski, Ammattiliitto Pro:n teollisuus­ sektorin johtaja Markku Palokangas, Metallityö­väen liiton liitto­sihteeri Matti Mäkelä ja puheenjohtaja Riku Aalto, Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas ja puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennus­teollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rusatom Overseasin talous­ johtaja Vjacheslav Ivanov ja Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmi. Työmaasopimuksessa sovitaan rakennustyömaalla noudatettavista yhteistyö­ käytännöistä: muun muassa tietojenvaihdosta, ongelmatilanteiden ratkaisutavoista, ammattiliittojen edustuksesta työmaalla ja käytännön keinoista harmaan talouden torjumiseksi. Sopimuksella Fennovoima noudattaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa, jonka valiokunta antoi vuoden 2010 periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä. Lausunnon mukaan hankkeen yhteiskunnallinen kokonaisetu edellyttää, että hankkeeseen liitty­vistä kysymyksistä ja ongelmista neuvotellaan ja sovitaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Harmaan talouden torjuminen ja tilaajavastuuasiat on huomioitu myös joulukuussa 2013 allekirjoitetussa laitostoimitussopimuksessa. Fennovoima ja Rusatom Overseas ovat sopineet työmaarekisteristä, jonka avulla alihankintayritysten ja niiden työntekijöiden tietoja voidaan tehokkaasti valvoa ja hallinnoida. HEIKKI PISKONEN UUSI OIKAISU Ahjon 7/2014 sivulla 21 Marko Leppäniemen kommentissa oli virhe. Leppäniemen ensimmäisen kommentin viimeinen lause piti olla muodossa: ”Mekin päästiin töissä julkisuuteen, kun marssittiin kaikki 300 työntekijää pihalle Sampo Rosenlewilla.” AHJ1408_1-23.indd 7 CNC-KONEISTAJA ALISA LUOMANMÄKI, 26 TYÖPAIKKA Sievi Oy, Sievi AMMATTIOSASTO Oulaisten metallityöväen ao. 368 ry Tavalliset palkansaajat ovat tottuneet siihen, että jos palkka nousee kunnolla, niin veroprosenttikin nousee ja pitää maksaa enemmän veroja. Kaikkein suurituloisimmilla tämä ei näytä toimivan. Kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n tekemän selvityk­ sen mukaan kaikkein hyvätuloisimman prosentin kohdalla on käynyt niin, että kun heidän osuutensa koko kansakunnan tuloista on kasvanut, niin heidän lisätuloi­ hinsa kohdistuva verotus on keventynyt. Maitten välisiä eroja vertailtaessa tuppasi olemaan niin, että mitä suurempi tuon yhden prosentin osuus kansakunnan tuloista oli jossakin maassa, sitä pienempi oli heidän veroprosenttinsa. Yksittäisten maiden kohdalla taas hyvätuloisimpien veroprosentti pieneni sitä mukaa, mitä suu­ remmaksi heidän osuutensa tuloista kasvoi. Rikkaimpien jatkuvaa rikastumista ja tuloerojen kasvua on yritetty selittää luonnonlaiksi, jolle ei mitään mahda. Mutta tuon OECD:n selvityksen mukaan esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa ja Hollannissa kärkiprosentin osuus tuloista on pysynyt samana viimeiset kolme­ kymmentä vuotta. Portugalissa ja USA:ssa se sen sijaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Suomessa tuloerot ovat vieläkin pieniä verrattuna moneen muuhun maahan. Mutta meillä ne ovat kasvaneet huomattavan ko­ vaa vauhtia. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana hyvätuloisin prosentti on kasvattanut osuuttaan kansalaisten yhteen­ lasketuista tuloista runsaasta neljästä pro­ sentista vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Samaan aikaa hyvätuloisimman prosen­ tin lisätuloistaan maksama marginaalivero on pudotettu runsaasta 50 prosentista 30 prosentin tuntumaan. Tuloerojen kasvu ei näytäkään olevan luonnonlaki. Ja ihmisten päättämää on sekin, että rikkaiden rikastuessa heidän verotustaan kevennetään, jotta he voisivat rikastua vielä enemmän. TALOUS Ydinvoimalatyömaalle työmaasopimus HEIKKI LEHTINEN / UP FENNOVOIMA Verotus kevenee ”Tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki, mutta verotus vaikuttaa siihen.” MITEN TULIT ALALLE? Olen ollut Sievillä kaksi ja puoli vuotta, tämä on ensimmäinen metallityöpaikka minulle. Aiemmin olin multimedia-assistenttina. Sitten kävin ammattikoulun koneistajapuolen, hankin aikuiskoulutuskeskuksesta CNC-koneistajan pätevyyden, näin lehdessä ilmoituksen ja pääsin nykyiseen työhöni. MITEN LIITYIT LIITTOON? Firman työsuojeluvaltuutetun kanssa tuli puheeksi. Olin aiemmin koettanut liittyä, mutta se pääsi unohtumaan. Nyt olen työsuojeluvaltuutettuna. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Jos tulee ongelmia, niin liitto tuo turvaa. Ja liiton kurssit kiinnostavat. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Uusien asioiden oppimista ja kehittymistä töissä. Ja että niitä töitä löytyy. 27.5.2014 14:14:26
• 8 8 05.06.2014 MIELIPIDE KO L U M N I TYÖMARKKINOIDEN RAKENNEUUDISTUS Työmarkkinoiden rakenneuudistus tarkoittaa, että et ole enää pelkästään työnhakija tiettyyn hommaan, vaan olet yrityksen sisäistä organisaatiota, millä yrityksen kannattavuutta pyritään maksimoimaan. Ongelma on, että yritykset eivät palkkaa työn­ tekijöitä työllistääkseen, vaan maksimoimaan kannattavuu­ tensa. Ahneus ajaa käsittämättömiin ratkaisuihin, pk-sekto­ rillakin. Todella huolestunut TAMPEREELLA NUORISOTAPAHTUMASSA YLI SATA OPISKELIJAA Tampereen Seuturyhmä järjesti yhdessä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa 20. toukokuuta ammattiin valmistuville ja ammattiin opiskeleville tilaisuuden, jonka aiheena oli katsaus teollisuuteen ja työhallinnon palveluihin. ­Seuturyhmän ammattiosastot sitoutuivat yhteisen tapahtuman järjestämiseen innolla, ja edustajat olivat aktiivisesti mukana suunnittelukokouksissa. Tapahtuman runko muodostui nopeasti, kun kuuntelimme opettajien asiantuntemusta. Tilaisuudessa kansanedustaja Jukka Gustafsson puhui teollisuuden tulevaisuudesta. Hän käytti hyvän puheenvuoron tulevaisuudesta ja viennin tärkeydestä Suomelle. Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila käytti puheenvuoron teollisuuden suhdannevaihteluista ja palkkojen kehityksestä Metallissa. Tredun opinto-ohjaaja Anna-Maija Lehtelä puhui nuorten työvoimapalveluista. Hän kertoi siitä, miten toimia jos jää työttömäksi ja mitä pitää tehdä, jotta on mahdollista saada työttömyysetuutta. Työnantajan edustaja, Agco Power Oy:n henkilöstöjohtaja Petri Laakkonen kertoi työnantajan näkökulmasta mitä nuorelta työnhakijalta sekä työntekijältä odotetaan. Hän korosti koulutuksen tärkeyttä ja innokkuutta kehittyä työssään. Työntekijöiden edustaja, Agco Power Oy:n pääluottamusmies Mika Ovaskainen valaisi opiskelijoille jäseneksi liittymistä ja liiton luottamusmiestehtäviä. Te-toimiston Lotta Envall käytti puheenvuoron Sanssikortin hakemisesta ja palveluista, joita voi käyttää esimerkiksi ansioluettelon tekemiseen ja työnhakuun Startti-pajoilta. Lopuksi seuturyhmä lahjoitti kaksi 110 euron stipendiä, jotka myönnettiin Marko Tuomiselle ja Jere Koskelle. Ensimmäisen vuoden opiskelija Marko Tuomista kiiteltiin loistavasta asenteesta ja hyvästä tsempistä. Tuominen opiskelee mallikkaasti ja on ensimmäisen vuoden aikana kehittynyt aloittelijasta hyväksi tekijäksi. Jere Koski taas on opiskeluaikanaan kehittynyt vastuuntuntoiseksi työntekijäksi, joka hoitaa hommansa, on osoittanut pitkäjänteisyyttä ja jaksamista sekä on erittäin taitava koneistaja. Tilaisuuteen osallistui yli sata oppilasta­. Seuturyhmän edustajat uskovat, että tilaisuudesta ja puhujien annista jäi varmasti nuorille tärkeätä tietoa tulevaisuutta ajatellen. Kiitos oppilaitokselle hyvästä yhteistyöstä! KIRSI TUOMISTO Seuturyhmän sihteeri LÄHETÄ MIELIPITEESI Lisää tasa-arvoa ja työllisyyttä? Kotihoidontuki halutaan puolittaa: äiti voisi käyttää vain puolet kotihoidontukikaudesta, loppu jää isälle. Äidit halutaan takaisin työmarkkinoille ja työllisyys nousuun. Tasa-arvon kannalta uudistus on hyvä. Isät saadaan parhaiten kotiin, kun heillä on oma vapaa, jota ei voi siirtää äidille. Näin on käynyt muissa Pohjoismaissa, missä isät pitävät paljon perhevapaita. Perhevapaiden jakaminen on tärkeää. Perhevapaalle jää yleensä nainen, jolle tarvitaan työpaikalla sijainen. Naiset työskentelevät usein naisvaltaisilla aloilla eli sijainen on toinen nainen. Tämä on yksi syy siihen, että määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä juuri naisilla. Nuori mies on myös houkuttelevampi työnhakija kuin nuori nainen, joka saattaa jäädä pian perhevapaalle. Nykytilanne heikentää naisten ”Kotihoidontukityömarkkina-asemaa. Perhevapaalle jääminen hyödyttää kauden jakaminen isää itseään. Esimerkiksi kotityöt on kannatettavaa, jaetaan tasaisemmin perheissä, joissa mutta käytännössä isä on ollut vanhempainvapaalla: isä on vaikutukset oivaltanut, miten paljon lisätyötä lapsi jäänevät pieniksi.” tuo. Kotityöt taas ovat yksi tavallisimmista riidanaiheista lapsiperheissä. HANNA SUTELA Eron sattuessa isällä on paremmat Tilastokeskuksen erikoistutkija lähtökohdat yhteishuoltajuuteen, kun hän on osallistunut lapsen hoitoon alusta asti. Uudistuksen vaikutukset uhkaavat kuitenkin jäädä puolitiehen. Jos äiti on kotona ensin, isän osuus alkaa, kun lapsi on noin 1 vuoden ja 10 kuukautta vanha. Tätä vanhempien, mutta vielä alle kolme­ vuotiaiden lasten äideistä kaksi kolmesta on jo työssä. He ovat usein hyvin koulutettuja ja heillä on ollut työ odottamassa. Isä joko on tai ei ole jäänyt kotiin. Uudistus ei vaikuta näihin perheisiin. Noin 20 000 äitiä on kotona vajaa kaksivuotiaan – alle kolmi­ vuotiaan lapsen kanssa. Heidän työmarkkinatilanteensa on usein heikko, koulutustaso matala eikä heillä ehkä ole työpaikkaa. Kotihoidontuen vaihtoehtona on usein työttömyys. Näissä perheissä ei liene varaa siihen, että isä jäisi pois töistä hoitamaan lasta, kun äidin osuus on käytetty. Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen on pohtinut uudistuksen vaikutuksia työllisyyteen. Joillakin nyt pitkään kotona olevista äideistä on työ, johon he palaisivat nykyistä aiemmin. Osa monilapsisista äideistä jatkaisi todennäköisesti kotona, vaikka siitä ei enää maksettaisi. Osa jatkaisi opintojaan. Osa alkaisi hakea työtä. Jos kaikki he löytäisivät työtä, naisten työllisyysaste nousisi Pärnäsen mukaan noin prosenttiyksikön verran ja kokonaistyöllisyysaste noin puoli prosenttia. Nykytilanteessa on kuitenkin vaikea uskoa nopeaan työllistymiseen. Kotihoidontukikauden jakaminen vanhempien kesken on peri­ aatteessa kannatettava asia. Sen välittömät vaikutukset jäänevät silti melko pieniksi niin työllisyyden kuin tasa-arvon kannalta. hanna.sutela@stat.fi ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1408_1-23.indd 8 27.5.2014 14:14:29
• 05.06.2014 Itsenäinen työ palkitsee MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? TEKSTI JOHAN LUND KUVA MIKKO TÖRMÄNEN LEVYSEPPÄHITSAAJA Maija Tervakangas, 26 TYÖPAIKKA Ruukki Metals Oy, Raahe 8 9 A M M AT T I L A I N E N Opiskelin Raahen ammattioppilaitoksessa levyseppähitsaajaksi ja sen jälkeen hankin kansainvälisen IW-hitsaajan pätevyyden. MILLOIN TULIT METALLIALALLE? Olin aikoinaan Miilukankaan konepajalla harjoittelussa kolme kuukautta, mutta marraskuusta 2006 olen ollut täällä töissä, aluksi harjoittelijana ja lomittajana. MITÄ TEET? Pääosin prosessikoneiden ja -laitteiden kunnostusta. MITKÄ OVAT TYÖN HYVÄT JA HUONOT PUOLET? Parasta on, että työjälki näkyy niin selkeästi, ja että saa työskennellä itsenäisesti. Tässä työssä näkee myös oman kehityksensä ajan kanssa. Huonojen työasentojen takia selkään ottaa kuitenkin joskus. Pitkän päälle kaikki kaasut ja vastaavat eivät varmasti ole hyväksi, mutta kaiken kaikkiaan meillä on hyvät työolot. ARVOSTETAANKO AMMATTIASI? Monet ihmettelevät minkä takia olen naisena valinnut tällaisen miesvaltaisen alan, mutta minä ainakin viihdyn erittäin hyvin. Enemmänkin kauhistuttaisi olla naisvaltaisella alalla, vaikka minulla ei olekaan kokemusta siitä. Täällä ainakin viihdyn ukkojen kanssa. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Sellainen, joka antaa tehdä hommat omalla tavallasi, mutta myös neuvoo tarvittaessa. MILLAINEN ON HYVÄ POMO? Joustava. Joillakin pomoilla on hirveä kiire kaikella, vaikka täällä kuitenkin tehdään kaikki hommat parhaamme mukaan ja mahdollisimman nopeasti. Hyvä pomo ei tuo sitä kiirettä työntekijöille, koska riskien määrä kasvaa aina, jos pitää kiireellä tehdä työt. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Toivon, että kroppa kestäisi nämä työt. AHJ1408_1-23.indd 9 27.5.2014 14:14:31
• 10 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT MISKA PUUMALA 8 05.06.2014 RAITEILLA AHJ1408_1-23.indd 10 27.5.2014 14:14:38
• A 8 11 05.06.2014 Raideliikenne on keino lisätä joukkoliikennettä ja vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Sen edistäminen tuo myös työtä. Transtechillä Kajaanissa metalliliittolaiset hitsaavat, maalaavat ja varustelevat junia ja raitiovaunuja – luultavasti maailman parhaita. AHJ1408_1-23.indd 11 27.5.2014 14:14:41
• 12 8 05.06.2014 Transtechillä on menestyksen avaimet omissa käsissä. Tilauskanta ja työllisyys ovat yrityksen historian parhaimmalla tasolla. Helsingin raitiovaunujen sarjatuotanto alkaa syksyllä. Lisätilaukset ovat mahdollisia jos linjastoa laajennetaan. T ranstech Oy:n halli Otanmäessä on Suomen suurin yhden katon alla oleva konepajarakennus. Hallissa valmistettavien vaunujen korin koko eli ulottuma on puolestaan maailman suurin. Mutta mennään halliin katsomaan. Oppaisiin kuuluu pääluottamusmies, hitsaaja Jouni Lämpsä. – Meillä ei ole koskaan ollut näin hyvää tilauskantaa, hän iloitsee. Alumiinisia profiileja tulee Sveitsistä ja erikoisvalmisteista terästä Rautaruukilta, ne ovat Transtechin tärkeimpiä raaka-aineita. Transtechin runsaan viiden hehtaarin suuruisessa jättihallissa niitä jalostaa yhdessä, kahdessa ja kolmessa vuorossa 400 tuotannon työntekijää. On todella tärkeää, että vaunujen ikkuna- ja oviaukot ovat aina samassa kohtaa. Silloin vaunujen sisäkomponentit sopivat hyvin paikoilleen. Pauke on kova ja hitsareiden valokaaret täplittävät vaununvalmistuksen ensimmäisiä työpisteitä. Junavaunujen rungot näyttävät alumiinisilta, säntikkäiltä luurangoilta. Metallin kiilto on häikäistä silmät. Junavaunujen osia hitsataan niin käsi- kuin robottityönä. Ammattimiehen valvoma automaattijyrsin jyrsii kaksikerrosvaunun seinään aukkoja oville ja ikkunoille. Työsuojeluvaltuutettu Jukka Ahonen kehaisee: Yhdet kiskot vastaavat kymmentä autokaistaa ? Eri kulkuneuvojen tehokkuutta mitataan sillä, kuinka monta matkustajaa kolmen ja puolen metrin levyinen liikennekaista pystyy välittä­ mään tunnissa. – Henkilöauto pystyy kuljettamaan maksi­ missaan 2 000 henkilöä tunnissa, bussi 6 000 henkilöä ja raitiovaunu 20 000 henkilöä. Maailman tehokkain metro on Singaporessa, siellä raiteil­ la kulkee 72 000 matkustajaa tunnissa, kertoo diplomi-insinööri Antero Alku. Alku on ollut konsulttina mukana niin Helsin­ gin kaupungin uusien raitiovaunujen suunnitte­ lussa kuin Tampereen pikaraitiotien valmistelussa. AHJ1408_1-23.indd 12 Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopis­ toon liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelusta. Energian kulutukseltaan ja taloudellisuu­ deltaan raideliikenne edustaa kärkeä ihmisten kuljettamisessa kaupungeissa. – Kalusto on pitkäikäistä ja kestävää. Huolto­ kustannukset ovat pienet, sillä raideliikennekalusto on yksinkertaisempaa tekniikkaa kuin bussi tai henkilöauto. – Energian kulutuksen säästeliäisyys lähtee perimmältään siitä, että kiskon päällä kitkahäviö on vain kymmenesosa verrattuna kumipyörään ja asfalttiin. Ja vaikka yksiköt ovat raskaampia, matkustajamäärät ovat isot painoon nähden. Alku murehtii sitä, että Suomi on noudatta­ nut Yhdysvaltain ja muun Euroopan maiden esimerkkiä kaupunkisuunnittelussa ja antanut autojen, ei ihmisten, viihtymiselle etusijan. Todellisuudessa ”kaikki” ihmiset eivät halua asua nurmijärvillä ja istua tuntikausia ruuhkissa matkalla töihin. – Kun suomalaisilta kysytään, millainen on hyvä elinympäristö, useimmat vastaavat näin: pienkerrostaloalue, jossa voi kaikki asiat hoitaa kävellen. Kaupunkisuunnittelun ei pitäisi enää hajaut­taa asuinalueita hajallensa, jolloin ainoaksi mah­dolliseksi liikkumisvälineeksi jää auto. 27.5.2014 14:14:43
• – Tämäkin on just sitä meidän erikoisosaamista muiden osaamisten ohella. Hitsattaessa saumat aina vetelevät ja kutistuvat. Alumiini- ja teräshitsien kutistumisen jälkeenkin kaikki on oikean mittaista. Pääluottamusmies selvittää alumiinin hit­ sauksen vaativuutta. – Vain ja ainoastaan kokemuksen kautta hitsaaja oppii aistimaan ja tunnistamaan alumiinin sulamispisteen, vain kokemuksen kautta syntyy pään, silmän ja käden yhteistyö. VR:lle on menossa 13 ohjausvaunua. Tuotannossa on 20 uutta ravintolavaunua, kuusi on jo toimitettu. Helsingin kaupungin liikennelaitos on tilannut 40 täysin uudenlaista Artic-raitiovaunua. 90 vaunun lisätilaus on mahdollinen, jos linjastoa laajennetaan. Ratikoista kaksi on koeajossa Helsingissä, ja sarjatuotanto aloitetaan syksyllä. Kun vaunu etenee linjalla, siihen lisätään osia pala palalta, vaunua siirrellään hallin toisessa päässä siirtokelkalla ja lopuksi varustellaan. Junien ja raitiovaunujen tuottamiseen vaaditaan tuhat ja yksi ammattitaitoa eri metallien hitsauksesta pinnoittamisen ja maalauksen kautta kilometrien mittaisiksi venyvien kaapelien asentamiseen. Keski-Euroopassa on jo ymmärretty, että tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa tehokkaan raideliikenteen. Kun yli 90 prosenttia matkustajajunista kulkee päästöttömällä vesivoimasähköllä, on osuus tavarajunissa kehnompi: kaksi kolmasosaa sähköllä, kolmasosa dieselillä. – Sähköistettyä rataa on vain vähän yli puolet rataverkosta. Rahti liikkuu enemmän alueilla, joilla ei ole niin paljon henkilöliikennettä eikä sähköistystä. Ja toinen syy on se, että esimerkiksi puutavara haetaan lastausraiteilta, joille ei ole vedetty sähköä. Sinne joudutaan menemään dieselveturilla. HELSINKIIN JUNAILLAAN, ONNEKSI – Jos Helsingin keskustaan ei matkustettaisi lähiju­ nilla, 60 000 autoa lisää tulisi joka päivä Helsinkiin. Pelkästään niiden vaatimat pysäköinti­paikat kattai­ sivat 120 jalkapallokentän verran maata, kuvailee VR Groupin ympäristöpäällikkö Vesa Stenvall. – Karkeasti voidaan sanoa, että matkusta­ jaliikenteessä samaa yhteysväliä kohden juna kuluttaa energiaa yhden yksikön, bussi kaksi ja henkilöauto kolme yksikköä. AHJ1408_1-23.indd 13 ”OIKEASSA TYÖPAIKASSA” Hitsari Matti Seppänen hitsaa tällä erää autovaunujen teräksisiä yläpalkkeja. – Olin aiemmin määräaikaisissa töissä pienemmissä firmoissa. Tämä on tämmöinen oikea työpaikka, Seppänen naurahtaa. Hän kuvailee palkitsevaksi sitä, että työt onnistuvat eli ei tule ”negatiivista palautetta”. Kolmivuorotyötä painavalle nuorelle miehelle kaikki vuorot eivät ole mieleen. 8 13 05.06.2014 Kokenut ja ammattitaitoinen tuotannon väki on ollut takaamassa voittoja armottomissa EU-kilpailutuksissa, niin uskovat Transtechin luottamusmiehet. – Olen aina täällä sanonut, että mieluummin teen yövuoroa kuin iltavuoroa, tämmöinen yökukkuja kun olen muutenkin, kotona. Omaa työtään hän kehittäisi laittamalla työosat järkevämpään järjestykseen. Seppänen tunnustaa, ettei ole koskaan matkustanut junalla. Syrjäisessä, kaukana etelässä sijaitsevassa Helsingissä on tullut käytyä kerran, mutta sinnekin Seppänen meni omalla autolla. Vaan raideliikennettä hän kannattaa ja kantaa huolta myös turvallisuudesta. – Totta kai mielessä on työn kokonaisuus. Turvallisuus ennen kaikkea varsinkin siksi, että junavaunuissa kuljetetaan ihmisiä. VR on antanut uudet ympäristölupaukset, joiden toteutuessa konserni käy yhä energia­ pihimmäksi. Keinoihin kuuluu sähköveturiosuuden lisääminen. Matkustajaliikenteessä Stenvall sanoo VR:n pyrkivän aina vain kasvattamaan osuuttaan henkilöautoihin nähden, jotka ovat junien todellinen kilpailija. Hän kuvaa, että vaunu­ tilaukset Transtechiltä ja Siemensin sähkövetu­ rien tilaukset tähtäävät kaikki matkustusmuka­ vuuden ja täsmällisyyden lisäämiseen. 27.5.2014 14:14:45
• 14 8 05.06.2014 TRANSTECH OY Jukka Ahonen ja Jouni Lämpsä ovat sitä mieltä, että työntekijöiden innovaatiot koituvat sekä työnantajan että työntekijän hyödyksi ja että työntekijät myös palkitaan innovaatioista. ?? Suomalaisomisteinen yksityinen yritys. Syntyi Valmetin ja Rautaruukin jälkeläisenä. Vuosituhannen vaihteessa espanjalaisomistuksessa. Otanmäessä vaunuvalmistuksen ohella konepaja. Myynti, tuotekehitys, suunnittelu ja projektien johto Oulun konttorissa. ?? Junavaunutilauksiin johti VR-yhteistyö: vaunujen alumiinirunko ja muut tekniset ratkaisut samat, varustelu vaihtuu. Maailmalla suurta kiinnostusta herättänyt innovaatio: kaksikerroksinen ravintola­ vaunu kioskeineen, valokattoineen ja pyörivine istuimineen. ?? Helsingin Artic-raitiovaunutilaus talviolosuhteiden tuntemuksen avulla. Kääntyvän telin ja ruostumista estävien rakenteiden ja materiaalien ansiosta vesi ei kondensoitu eikä lumi pakkaannu teleihin. ?? Raitiovaunulla mahdollisesti vientiä. Sopisi teknisesti mihin tahansa kaupunkiliikenteeseen. On hienoa, että vaunukauppoja on tullut ja että työt jatkuvat. Ja tietysti mahdollisimman suurella porukalla! Sitä toivoo Teija Ohtonen. KAINUULAISELLA ON MONTA AMMATTIA Viimeisen vuoden sisään Transtechille on otettu satakunta uutta työntekijää, jotta kaikista uusista tilauksista selvittäisiin. Tammikuussa tehtaalla aloitti osavalmistaja Rauno Kuosmanen. MITEN KÄY RAHTIKULJETUSTEN? Rahtiliikenteen tuntija, Tampereen teknillisen yliopiston professori Jarkko Rantala on huolissaan tavaraliikenteen kehityksestä Suomessa. – Kuljetusasiakkaille ja teollisuudelle ei tarjota palveluja, ellei tavaramäärä ole riittävän suuri tai se ei sovi VR:n omaan järjestelmään. Väittäisin, että Suomessa on sahoja tai teollisuuslaitoksia, jotka eivät saa VR:ltä kuljetuksia tai tarjouksia. Professori ei millään lailla kaihda vapaata kilpailua rahtiliikenteessä. Hän toteaa, että kiskokuljetusten rahtiyrittäjille voisi hyvinkin sopia vaikka viiden junavaunun keräily AHJ1408_1-23.indd 14 – Olen mustalla puolella sahaamassa ja alumiinipuolella silloin, kun siellä jotain on. Kainuussa elannon eteen joutuu usein oppimaan monta ammattia, niin on käynyt Kuosmasellekin. Hän on ollut bussinkuljettajana Helsingissä ja dumpperin kuljettajana Talvivaarassa. Nyt mies on palannut kotikonnuilleen, ja osavalmistajakurssin kautta avautui paikka Transtechille. – Enkä ikkään lähe takas Helsinkiin. Lapsetkin, 3- ja 5-vuotiaat, asustelee täällä. Kuosmanen kehuu osavalmistuksen väkeä ”hyväksi porukaksi”. Mieluista on myös se, että yövuoroja ei ole. Dumpperia kuljetettiin öisinkin. ja sitten niiden kuljetus satamaan. Tai että sisä­ maan rautatieterminaaliin kerättäisiin pienistä tavaravirroista iso virta ja se sitten kuljetettaisiin satamaan. Rantala liputtaa sen puolesta, että rahtijunat pidettäisiin Suomen perusteollisuuden ykköskul­ jettajana. Kaivostuotteet kuuluvat ehdottomasti raiteille. Rantala oudoksuu esimerkiksi sitä, että Kevitsasta kuljetetaan tavara nyt kuorma-autoilla Oulun satamaan, kun rataa ei ole. Mahdollisesti perustettavien uusien kaivosten kuljetusten vaihtoehdot on Rantalan mielestä katsottava kunnolla. – Suosittelen, jos ei ole koskaan ollut, että käypi kokkeilemassa, kehottaa Kuosmanen ja antaa ymmärtää, että Talvivaarassa työkokemusta karttui vähän liian karulla tavalla. Kuosmanen sanoo, että osavalmistuksessa on ällistyttävän paljon hänelle mieluisaa käsityötä. Hän harppoo pitkillä askelillaan toiseen työpisteeseen ja kaivaa laatikosta esiin pienen helicoil-kierteen. – Alumiinikappaleeseen porataan reikä. Tällainen kierre kierretään sitten siihen siksi, että pultit pysyisivät, alumiinissa pysyy muuten niin huonosti. Kukaan ei usko, kuinka paljon täällä tehdään käsityötä. Moniosaaja on myös varastotyöntekijä Teija Ohtonen, joka on aiemmin ollut tarjoilijana ja kokkina kuin myös kaupassa ja pitopalvelussa. Ohtonen sanoo viihtyvänsä työssään ja osaavansa arvostaa päivätyötä. – Ei niin, että todetaan, että ei sinne mitään rataa jatketa. Tai sitten niin, että vedetään isolla pensselillä Jäämerelle asti ja sitten todetaan, että ei tehdä rataa, koska se maksaa kolme miljardia. Mutta ei kaivoksia tietystikään saa perustaa luontoa tuhoamalla. RATIKKA KOVAAN KÄYTTÖÖN Kierrettä ja kaarretta ja vielä yhtä aikaa ylä- ja alamäen kanssa, pakkasta, lunta, sohjoa, routaa ja räntää. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n raitiovaunut joutuvat selviytymään tiettä­ västä maailman vaikeimmasta ratageometriasta ja kovista olosuhteista. 27.5.2014 14:14:48
• 8 15 05.06.2014 Riku Eerola rukkaisi mielellään työaikoja uuteen uskoon, iltavuorosta pääsee kotiin kovin myöhään. – Tämä on vapainta työtä mitä olen koskaan tehnyt. Ainut negatiivinen asia, mikä tulee mieleen, on ajoittainen osien puuttuminen. Mutta siihen en pysty itse vaikuttamaan muuten kuin ilmoittamalla esimiehelle. Vaunuvarustelussa koneistaja Riku Eerola asentaa ravintolavaunuun istuimia ja kattopaneeleita. Hänkin kehuu työkavereitaan. Mutta kiire on ikävä seuralainen varustelupuolen töissä. Hän vakuuttaa, että laatuun ei kiire vaikuta. Mutta stressin se luo, kun takaraivossa jyskyttää tietoa sakoista, jos tilaus myöhästyy. Eerola tekee kaksivuorotyötä. – Iltavuoro loppuu yhdeltätoista. Myöhä on, kun iltavuoroviikolla kotiin pääsee. Työaikoja muuttaisin. ”MEILLÄ MENESTYKSEN AVAIMET” Lämpsä toteaa, että Transtechillä on nyt menestyksen avaimet omissa käsissä. Tilauskanta ja työllisyys ovat kautta aikain parhaimmalla tolalla. Vuoden alusta yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä on tiivistetty. Lämpsä toteaa, että työntekijöiden ehdotusten kuunteleminen on aina myös työnantajan etu. – Suunnittelija on voinut laskea, että teorian mukaan työ sujuu. Mutta aina tulee tilanteita, ettei sujukaan. Käytännön työn tekijä sen pystyy viilaamaan, avoin keskustelu on kaikille paras, Lämpsä painottaa. Lämpsä tuumaa, että oikea tiedotus on tärkeää. Tiedotuksen kanavalla ei ole niinkään väliä. – Kun tieto tulee kaikille samanlaisena ja yhtä aikaa, sillä torjutaan perättömiä huhuja eikä henkilöstö tee silloin vääriä johtopäätöksiä. Ammattiosasto 256 ojentaa omalta puoleltaan kättä työnantajalle nyt monella tavalla. Maaliskuussa on juuri ollut koulutus kaikille halukkaille jäsenille ammattiosaston toiminnan aktivoimiseksi. Lämpsä huomauttaa: – Meillä oli hirveät paineet olla tilaamatta suomalaista. Ja tarjouskilpailun joka kierroksella käytiin markkinatuomioistuimessa, kertoo Helsingin kaupungin raitioliikenteen kehittämis­ päällikkö Ollipekka Heikkilä. Heikkilä on tyytyväinen: Artic-vaunu Kajaanin Otanmäestä on sellainen kuin HKL:n viidensadan sivun mittaisessa teknisessä erittelyssä määri­ teltiin. Transtech voitti teknisesti ja taloudelli­ sesti parhaimmalla ratkaisullaan vaunutilauksen itselleen. AHJ1408_1-23.indd 15 – Ei kaikkien tarvitse olla säännöllisesti mukana. Mutta joukkuepelin henki on tärkeä. Hyvä ilmapiiri auttaa jaksamaan. Tämä on tärkeää, kun nyt puhutaan niin paljon työurien pidentämisestä. – Kun työntekijä voi hyvin, hän sitoutuu työhönsä paremmin, on innovatiivinen ja tuottoisampi työnantajalleen ja sairastaakin vähemmän. – Vaikka ammattiosaston päätehtävä on edunvalvonta, tuo mausteen siihen vapaa-ajan toiminta. Se luo yhteenkuuluvuutta ja auttaa jaksamaan. – Olen varma, että kun tehtaalla toimii hyvä ammattiosasto, kasvattaa se tehtaan mainetta hyvänä työnantajana. Tänne halutaan tulla, on imua. – Pitkiin matalalattiavaunuihin on vaikea tehdä kääntyvää teliä. Kääntyvä teli kuitenkin estää vaunujen rajut sivuttaiset heilahdukset, lisää mat­ kustusmukavuutta, vähentää kiskojen kulumista ja vaunujen rasitusta. Me ratkaisimme asian niin, että keskellä olevissa teleissä on lyhyt väli ja edessä ja takana niin sanotusti etu- ja perävaunut. Suomalainen muotoilu on mahduttanut vau­ nuun 74 istumapaikkaa. Jarrutusenergia otetaan 85-prosenttisesti talteen ja käytetään talvisin vaunujen lämmittämiseen. LED-valaistus on energipihi. HKL käyttää raiteilla vain ja ainoastaan päästötöntä vesi- ja tuulivoimaa. Heikkilä painottaa, että tarjouskilpailussa haettiin ennen kaikkea kokonaistaloudellisesti edullisinta ratkaisua. Tämä tarkoittaa elinkaari­ kustannusten alhaisuutta. Eurosäästöjä tuo esimerkiksi se, että kaikki vaihdettavat paneelit on ruuvattu paikoilleen. – Valmistajat mielellään liimaisivat kaiken, sillä se on paljon helpompaa kuin ruuvaaminen. Liimauksessa toleransseista puhutaan senteissä, ruuvauksessa milleissä. 27.5.2014 14:14:50
• 16 8 05.06.2014 Aina voi käytävälläkin kävellessä singota jotakin silmään, sanoo Matti Seppänen. Osastonsa varatyösuojelu­valtuutettu iloitsee tuoreesta suojalasi­pakosta. EDISTYSTÄ – JA HUOLTA Työsuojelupuolella edistytään sielläkin. Taukopaikkoja on saatu vuosien varrella ja raikasvesipisteitä on tullut. Nestehukka täällä hallitöissä on kesäisin melkoinen, työsuojeluvaltuutettu Ahonen kertoo. – Minä olen sitä mieltä, että työsuojelu ja -turvallisuus otetaan huomioon ennakoiden, yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Minä arvostan töiden hyvää suunnittelua ja sitä, että henkilösuojausasiatkin ovat kaikki kunnossa jo ennen töiden aloittamista. Vastuuhan työturvallisuudesta ja työsuojelusta on työnantajalla. Ahonen on erittäin tyytyväinen siihen, että vaaratilanneilmoituksia tippuu nyt hyvään tahtiin. Huolta tuottavat esimerkiksi kemikaalit ja melu. Mutta näihin on jo puututtu ja muihinkin mahdollisiin epäkohtiin tehdään tarvittavia parannuksia. Heikkilä ottaa esimerkiksi ratikan lasin­ vaihdon. Liimauksessa vaunu joudutaan ottamaan pakkassäästä sisään lämpenemään. Sitten kun lasi on liimattu, joudutaan odottele­ maan liiman kuivumista. – Tähän menee 3–4 päivää, pahimmillaan viikko. Uudessa vaunussa lasi on kyllä liimattu kehikkoon, mutta kehikko on ruuvattava. Me voimme vaihtaa uuden lasikehikon vaunuun ja aikaa menee puoli tuntia. AHJ1408_1-23.indd 16 Transtechillä tehdään kulkuneuvoja nimenomaan joukkoliikenteeseen, vaikka konepajatöitäkin on. Ahonen vitsailee, että olisihan se hyvä, jos Transtechillekin pääsisi metrolla töihin, ettei tarvitsisi tulla omalla autolla. Pohjois- tai Itä-Suomessa matkustaminen ei vain onnistu julkisilla välineillä kuten ruuhka-Suomen kaupungeissa, vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen ja EU-määräykset siihen Suomessakin velvoittavat. Lämpsä toteaa: – Aina pitää joukkoliikennettä kehittää siellä missä se on järkevää. Rataverkot pitäisi saada hyvään kuntoon, jotta rahtikuljetukset siirtyisivät enemmän rautateille. Tulisi vähemmän päästöjä, tiet eivät menisi huonoon kuntoon ja tieliikenteen turvallisuus paranisi. a Kaksi Artic-vaunua ovat läpäisseet 5 000 kilometrin virheettömät koeajojaksonsa ennä­ tysnopeasti. Heikkilä toteaa tyytyväisenä, että Helsingin kaupungin raideliikenteessä on pienellä porukalla onnistuttu tekemään hyvää työtä. Hänellä ei ole kantaa suuntaan tai toiseen raideliikenteen yhtiöittämisen suhteen, mutta tästä hän muistuttaa yleisellä tasolla: – Jos kunnat luopuvat kaikista omista laitoksistaan ja työntekijöiden osaaminen hävi­tetään, ei ole olemassa enää ketään, joka pystyisi arvioimaan tarjouskilpailujen tarjouksia. ??Suomessa energiankulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Seuraavan 15 vuoden aikana maailmanlaajuisen energiakulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan. Energiatehokkuus on ainoa kestävä ratkaisu lähestyvälle energiapulalle. Suomen teollisuus käyttää 47 prosenttia maan kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden käyttämästä sähköstä puolet menee pumppuja ja puhaltimia pyörittäviin moottoreihin. Tästä noin 40 terawattitunnista vuodessa voidaan säästää merkittävä osa. – Säästäväistä käyttöä voi verrata autolla ajoon. Kun käytetään pienempää kaasua, pienenee kulutus kilometriä kohden tiettyyn pisteeseen saakka. Pumpuilla ja puhaltimilla hiljaisemman ajon tuottama hyöty on erittäin suuri, ABB:llä energiatehokkuuden kehittämisestä vastaava Jukka Tolvanen sanoo. – Energiatehokkuutta ei saada välttämättä sillä, että otetaan uudet vehkeet käyttöön. Aina kannattaa katsoa ensin, miten nykyisiä ajetaan, Tolvanen lisää. Laitteiden ajaminen kovilla kierroksilla aiheuttaa ylimääräisen energian vapautumista lämpönä, tärinänä ja meluna ympäristöön. Laitteiden järkevä ja energiatehokas käyttö parantaa myös työympäristöä. KOKONAISUUS HUOMIOON Jotta tuotantoprosessin energiatehokkuutta voidaan mitata ja säätää oikeaksi, pitää huomioida tuotantolaitoksen koko käyttöikä. Lappeenrannan teknisen yliopiston professori Jero Aholan mukaan kokonaisuus on nähtävä jo suunnitteluvaiheessa. Jos huomio kiinnitetään vain laitetekniikkaan, jää paljon mahdollisuuksia hyödyntämättä. – On ymmärrettävä, että esimerkiksi putkistojen väärä mitoitus voi johtaa ylisuuriin laiteinvestointeihin järjestelmän alkupäässä, Ahola sanoo. – Kun parannamme energiatehokkuutta kulutuspäässä esimerkiksi eristyksillä tai laitteiden oikealla mitoituksella, pärjäämme koko energiasiirtoketjussa pienemmillä laitteilla. Tämä tuo merkittäviä säästöjä investoinneissa. Joskus on jopa järkevää laskea tuotantoa, jos energiakulutuksessa saavutetaan säästöjä. – Automaatiojärjestelmät tuottavat paljon tietoa. Niiden perusteella voidaan säätää laitteiden ajoa. Tämä edellyttää analyysiosaamista ja kykyä tehdä päätöksiä valtavan tietomäärän perusteella, Tolvanen sanoo. Pelkkä tekniikka ei siis riitä, jos sen hyödyntämistä ei ymmärretä. 27.5.2014 14:14:51
• 8 17 05.06.2014 TEKSTI JUKKA NORTIO Energiatehokkuus koskee sinuakin Ilmastonmuutos, päästörajoitukset ja alati kallistuvat energiaraaka-aineet. Siinä kolme kovaa syytä, miksi jokaisen meistä on säästettävä energiaa. – Esimerkiksi taajuusmuuttaja ei yksin säästä energiaa. Käyttäjän on osattava säätää sillä pumppumoottoria niin, että prosessi saadaan energiatehokkaaksi, Ahola sanoo. MITTAAMISEN VAIKEUS Sähkön säästämisen ensimmäinen askel on sähköä hotkivien laitteiden energiatehokkuuden mittaaminen. Yksittäisten laitteiden optimoinnin rinnalla on tutkittava koko tuotantojärjestelmän energiatehokkuutta. Mittaaminen ja mittauksesta saatujen lukujen tulkinta ei aina ole yksinkertaista. – Tehokkaat laitteet eivät vielä takaa, että kokonaisuus, esimerkiksi teollisuuden osaprosessi on energiatehokas, Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen tutkimuspäällikkö Mari Tuomaala sanoo. Eri osien välillä on vaikutusmekanismeja. Myös olosuhteiden ja laitteiden käyttötavan muutokset vaikuttavat prosessin energiatehokkuuteen. KOKONAISUUS TASAPAINOON Tuomaala huomauttaa, että energiatehokkuuden parantaminen on vain osa yritysten toimintaa. – Mikään yritys ei voi toimia niin, että se keskittyy vain energiatehokkuuden parantamiseen. Sitä pitää parantaa yhdessä esimerkiksi materiaalitehokkuuden, ympäristövaatimusten ja kustannustehokkuuden kanssa. Sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa kehitetään kovaa vauhtia prosessimalleja, jotta eri tekijät saadaan tasapainoon, Tuomala sanoo. Energiatehokkuuden parantamisessa törmätään käytännön työssä moniin ongelmiin. Ei auta, että otetaan uudet vehkeet käyttöön. Kannattaa katsoa ensin, miten nykyisiä ajetaan. Kotonakin energiatehokkuus lähtee seurannasta – Valvomohenkilöstölle asetetaan energiatehokkuustavoitteita. He tarvitsevat kuitenkin ohjeita siitä, miten ne voidaan saavuttaa, Tuomaala kertoo viitaten haastatteluihin, joita hän on tehnyt työntekijöiden joukossa. Monimutkaisissa prosesseissa ei aina ole helppoa löytää parasta tapaa säästää energiaa heikentämättä tuotantoa. – Automaatio auttaa tässä vähitellen. Uudenaikaisissa valvomoissa on jo energiatehokkuuden raportointia. Valvomopöydissä on myös liikennevaloja, jotka kertovat henkilöstölle, miten prosessia pitäisi ohjata, Tuomaala sanoo. a Käyttötottumusten parantaminen ?? Laitteet sammutetaan silloin kun niitä ei käytä. Yksinkertaisin, mutta usein unohtuva säästökohde. Myös kylmälaitteiden säätä­ misellä päästään huomattaviin säästöihin. Vinkkejä kotiin ? Tunnista tapasi. Tiedä, mihin energia kuluu kotonasi ja arvioi, voitko muuttaa kulutus­tottumuksia. ? Käytä, mitä tarvitset. Pidä päällä vain niitä laitteita, joita tarvitset. ? Valitse viisaasti. Suosi hankintatilanteissa energiatehokkaita vaihtoehtoja lampuista kodinkoneisiin. ? Tunne energiasyöpöt. Parvekelämmittimet, sähköinen lattialämmitys ja muut lämmityslaitteet kuluttavat runsaasti sähköä. Kytke ne pois tai säädä alhaisemmalle teholle, kun olet poissa kotoa. ? Säästä pienissä asioissa. Energian säästö koostuu pienistä puroista. Niistä kasvaa vuodessa iso säästö. ”Tiedätkö sinä, kuinka monta kilowattituntia teillä menee vuodessa,” Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski kysyy ja ohjeistaa: Sähkölaitteiden käyttöön paneutuminen ?? Uunin, kiukaan tai kuivausrummun käyttöä kannattaa kokeilla eri tehoilla ja käyttöajoilla. Ruokaa voi kypsentää jo siinä vaiheessa kun uuni lämpenee. ?? Jokaisen on opeteltava saunansa. Kauanko kiukaan pitää olla päällä ja milloin sen voi sammuttaa. Vanhojen kylmälaitteiden uusiminen ?? 1970-luvulla valmistetut jääkaapit kuluttivat noin 850 kWh/vuosi. Nykyaikaisten kulutus on alle 200. Valaisimien määrä on kasvanut kodeissa huomattavasti. Pahimpia energiasyöppöjä ovat 1990-luvulla muotiin tulleet halogeenivalaisimet. SUOMI 2013 ENERGIANKULUTUS 373 terawattituntia, vähennystä 2 % vuodesta 2012 ?? Tärkeimmät energialähteet: puu 24 %, öljy 23 %, ydinvoima 18 %, hiili 11 % ?? Energiankäyttö: teollisuus 46 %, lämmitys 25 %, liikenne 16 % www.tilastokeskus.fi AHJ1408_1-23.indd 17 SÄHKÖNKULUTUS 83,9 terawattituntia, kaksinkertaistunut vuodesta 1980 ?? nettotuonnin osuus 19 % SÄHKÖNTUOTANTO ?? Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 28 %, ydinvoima 27 % ja vesivoima 15 % ?? Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta 47 %, vähennystä 16 % huippuvuodesta 2007 www.hyvinvointiasahkolla.fi 27.5.2014 14:14:51
• 18 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA JYRKI LUUKKONEN 8 05.06.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES Heidi Koivisto TYÖPAIKKA Kyrel Oy, Hämeenkyrö TYÖNTEKIJÖITÄ 120 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT eri tehtäviä 1995–, pääluottamusmies 2007–, Ikaalisten ao. 340:n opintosihteeri ja jäsenhuoltaja, Metallin liittovaltuuston jäsen 2012–, Ylöjärven koulutuslautakunta (sd.) 2008– Ei tylsää, toisinaan herkullista Sanovat politiikan olevan tylsää. Käytkö terveyskeskuksessa? Käykö lapsesi koulua? Politiikka on normaalia elämää, muistuttaa kuntalainen ja pääluottamusmies Heidi Koivisto. Ylöjärven sosialidemokraatit kiinnittivät vuonna 2004 huomiota alle kolmekymppiseen ammattiyhdistysaktiiviin ja kysyivät häntä ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Saadut 30 ääntä eivät riittäneet valtuustopaikkaan, mutta kaupunginhallituksen varajäsenyys toi oppia. Vuoden 2012 vaalien 74 ääntä toivat valtuuston varapaikan ja jatkoa koulutuslautakunnan jäsenyydelle. – Oma poika oli kasvamassa kouluikäiseksi ja ajattelin, että on hyvä tutustua peruskouluun. Meillä on kummikoulut ja päivän vierailut kouluissa ovat avartaneet maailmaa hirveästi. Nostan hattua opettajille. Tämän vuoden alusta Koivisto on toiminut myös sosialidemokraattien paikallisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Onko sinulla kunnallispoliittista valtaa? – Olen tietysti kasvamassa näihin tehtäviin, mutta tietyllä tavalla kyllä. Oman mielipiteen saa esiin. Tätä kautta pystyy myös edistämään teollisuustyöntekijöiden asemaa, kun vaan jaksaa rummuttaa. Ylöjärvi on sinänsä hoitanut asiansa hienosti. Yrityspalvelut toimivat ja tontteja on. KAIKKEA EI OLE VIELÄ KEKSITTY Kyrel Oy, elektroniikkatyöntekijä Koiviston työpaikka Kyröskoskella, on Ylöjärven naapurikunnan Hämeenkyrön suurimpia teollisia työnantajia. Koivisto on valmis puhumaan kuin ruuneperi teollisten työpaikkojen puolesta omien verkostojensa kautta. – Pitää panna rohkeasti pystyyn ideahautomoita. Kaikkea ei tähän maailmaan ole vielä keksitty. Pieniä start-up -yrityksiä pitää tukea. Sieltä niitä uusia ideoita ja keksintöjä lähtee. Rahoituksen on toimittava. Biotekniikassa on saumaa. Elektroniikkateollisuuden ylä- ja alamäet omalla työpaikallaan kokeneena Koivisto vertaa päätöksentekoa kunnallishallinnossa ja yrityksessä. Välillä on ollut itsessä pitelemistä. AHJ1408_1-23.indd 18 – Miten jonkin asian päättäminen voi viedä niin kauan? Akseli lautakunta–kunnanhallitus– valtuusto toimii, mutta joskus pallotellaan niin, että lievää kärsimättömyyttä on ilmassa. Olet monessa mukana. Koetko olevasi poliittinen henkilö? – Poliittinen henkilö. Kamala mikä sana. Tietyllä tapaa olen. Vien eteenpäin niitä perusarvoja, joita kannatan. Koivisto oli toukokuussa Seinäjoella valitsemassa SDP:lle puheenjohtajaa. Hän tuki istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen haastanutta Antti Rinnettä. – Ammattiyhdistysliikkeessä oli tunne, että meitä ei otettu vakavasti eikä kuunneltu. Yhteistyö kärsi. Urpilainen teki hyvää työtä ministerinä, mutta se on eri asia kuin johtaa puoluetta. Nyt jatketaan eteenpäin ja on saatava haalariväki taas mukaan. EPÄVARMA MAAILMA Elämä on opettanut Koivistolle, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Yksi kaunis päivä voi tapahtua ihan mitä vain. – Mutta olen ollut peruspositiivinen lapsesta lähtien. Vaikka elämä on välillä kuinka potkinut päähän, niin sitä on ajatellut, että mennään eteenpäin. Olen toisaalta hirveän avoin ja sosiaalinen, toisaalta aikamoinen erakko. Välillä pitää vetäytyä ja vaan olla. Koulutukseltaan Koivisto on kehitysvammaisten hoitaja. Ensimmäinen työpaikka oli Ylisen keskuslaitos Ylöjärvellä vuonna 1992. Ammattiyhdistystoiminta imaisi KTV:n paikallisosaston nuorisovastaavaksi. Hoitajatöissä oli kahden ja puolen vuoden aikana parikymmentä määräaikaista työsopimusta. Kyrel haki työntekijöitä ja lupasi kouluttaa. Ammatinvaihto oli selvä asia. Tie vei myös Metallin ammattiosastoon nuorisojaoston vetäjäksi. – Vasta vanhemmiten sain tietää, että pappani oli SOK:lla luottamusmiehenä ja äitini toimi Telellä työsuojeluvaltuutettuna. Joten ay-toiminta on näköjään jonkinlainen perinne suvussani. Kyrel Oy perustettiin vuonna 1978. Vuosina 1999–2003 sen toiminnot omisti Flextronics. Uuden Kyrelin elämä alkoi virallisesti vuonna 2004, jolloin se hankki Hämeenkyrössä toimintansa lopettavan Flextronicsin laitteet. Alan käänteet ovat olleet nopeita. – Välillä tuntuu, että onko se ollut edes totta. Meillä oli Flextronicsin aikana mainos, että ’emme hae 3, 30:tä, vaan 300:aa uutta työntekijää’. Tilauksia oli niin paljon. Olin silloin työnopastajana ja oven takana oli päivittäin 15 uutta opastettavaa. Yhtäkkiä asiakas ilmoittaakin, että ei tilaakaan. LUOTTAMUSTA VAI LIIAN LÄHELLÄ? ”Oman mielipiteen saa esiin, kun jaksaa rummuttaa.” Elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja ? tarjoava Kyrel on perheyritys. Yksikerroksisessa tehdasrakennuksessa ei ole kahden kerroksen väkeä, Koivisto sanoo. – Kaikki päätöksiä tekevät ovat lähellä. Nykyjohdon kanssa suhteet ovat hyvät ja luottamukselliset. Aina ei näin ole ollut ja polku on ollut pitkä. Pohtiessaan luottamusmiehen roolia Koivisto sanoo sen olevan yhteisten asioiden hoitoa. Pitää kuunnella herkällä korvalla ja toimia sen mukaan. Tarvitaan pitkää pinnaa ja ihmissilmää. On myös kyseenalaistettava asioita ja tarvittaessa nukuttava yön yli. – Olen kokenut hirveän tärkeäksi sen, että olen voinut olla työkavereille tueksi missä tilanteessa tahansa. Olen vuosien varrella oppinut myös ymmärtämään paljon yritysmaailman aika kovia lakeja. Koivisto myöntää miettivänsä välillä, että katseleeko tätä kaikkea liian läheltä. – Pitää yrittää pitää etäisyyttä asioihin. En osaa sanoa, kuinka iso vaara se on, että ollaan tavallaan yhdessä ja johto lähellä. Onko se uhka vai mahdollisuus? On siinä kuitenkin enemmän plussaa, että ollaan avoimia. Mutta ei tämä mitään ruusuilla tanssimista ole, vaikka yhteen hiileen puhalletaan ja pyritään pitämään nämä työpaikat täällä. Katsomme eri vinkkelistä, mutta päämäärä tuntuu olevan sama. a LAUTAKUNTA on kunnanhallituksen alainen toimielin. Se hoitaa toimialansa pysyväisluonteisia tehtäviä. Lautakunta toimii lähellä palvelutuotantoa, johtaa ja valvoo palvelujen tuottamista kunnassa. Se vahvistaa ja tuo esille kuntalaisnäkökulmaa. 27.5.2014 14:14:51
• 19 a aa AHJ1408_1-23.indd 19 27.5.2014 14:14:55
• Nyt saat K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hyviä uutisia I? n asiakkaille! Nyt saat K-Plussapisteitä kaikista I? n henkilöasiakkaan vakuutusmaksuista. Kun rekisteröit K-Plussa-korttisi heti, keräät pisteet kotiin alusta alkaen. Lue lisää uudesta rahanarvoisesta edusta ja REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA AHJ1408_1-23.indd 20 27.5.2014 14:14:56
• 21 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Potkuilta välttynytkin tarvitsee tukea IRTISANOMISET Kun yritys vähentää väkeään, muutos Pisimmillään puoli vuotta koettelee myös työpaikkansa säilyttäviä. Heidän kestävänä irtisanomisaikana työkuormansa voi kasvaa, jos tehtävät töitään tekevät rinta rinnan sekä jaetaan uusiksi. potkut saaneet että työpaik­ – Jos henkilöstö epäilee tehtyjen kansa säilyttävät. ratkaisujen järkevyyttä, epäluotta­ – Hienotunteisuutta vaaditaan muksen ilmapiiri lisääntyy, sanoo Työ­ puolin ja toisin. Lähtevillä tuskin on terveyslaitoksen muutosjohtamiseen pe­ kovin suuri motivaatio opettaa omia rehtynyt työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel. töitään muille. Väen vähentäminen voi Saarelma- Hänen mielestään esimiehellä on irtisanomisten Thielin mukaan myös heikentää työntekijöiden jälkeen iso tehtävä työrauhan takaamisessa ja sitou­tumista. Ne, joilla on hyvät työllistymismah­ uuden suunnan näyttämisessä. dollisuudet, alkavat katsella muita töitä jo yhteis­ – Uusi tilanne on otettava hanskaan. Saarelma-Thielin mukaan irtisanomistilanteissa toimintaprosessin aikana. pelissä on myös tunteita. – Silloin työnantajan on myöhäistä vakuuttaa, että sinua me ainakin tarvitsemme. Yt-neuvottelujen aikana – Suru työkavereiden menettämisestä vie työtehoa, tällaista ei voi sanoa. samoin pelko siitä, joutuuko itse seuraavalla kerralla lähtevien listalle. Usein koetaan myös syyllisyyttä siitä, miksi minä sain jäädä mutta työtoveri ei, Saarelma-Thiel toteaa. Hänen mielestään tunteiden käsittelyyn on annettava mahdollisuuksia Saarelma-Thielin mukaan myös työterveyshuollon kannattaa olla irtisanomisten jälkeen valppaana. – Irtisanottavien lisäksi tukea tarvitsevat myös työhön jäävät. esimerkiksi yhteisissä keskusteluissa. Huonosti nukkuvalta voi mennä työkyky UNETTOMUUS Kolmannes työikäisistä suoma­ laisista kärsii ajoittain unettomuudesta ja joka kymmenes potee kroonista unettomuutta. – Unettomuusoireet olivat tutkimuksessa­ ni johdonmukaisesti yhteydessä myöhempään terveyteen ja työkykyyn. Erityisen vahva yhteys oli mielenterveysongelmiin, mutta varsin selvä myös sydäntautien keskeisiin riskitekijöihin, ker­ too unettomuudesta Helsingin yliopistossa väi­ töskirjan tehnyt Peija Haaramo. Hänen mukaansa unettomuusoireet olivat selvästi yhteydessä myös työkyvyttömyyseläk­ keelle jäämiseen. – Työkyvyttömyyden riski oli suurin niillä, joilla unettomuutta esiintyi usein. AHJ1408_1-23.indd 21 Pienet yritykset tarjoavat harvoin liikuntaa Homeesta sairastuneet tarvitsevat tukea KUNTOILU Liikunnalla on keskeinen merkitys yleisimpien kansansairauksien ehkäisyssä, hoi­ dossa ja kuntoutuksessa. Työpaikat ovat tärkeitä liikunnan edistämisessä, koska niiden kautta tavoitetaan suuri osa työikäisestä väestöstä. – Liikuntaa ja hyvinvointia edistäviä toimen­ piteitä ei tarvitse olla paljon, kunhan ne ovat suunnitelmallisia ja niiden toteutuminen ja vai­ kutus arvioidaan, Liike elämään -hankkeessa mukana olevan UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo sanoo Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisessa. Isoilla yrityksillä on enemmän resursseja lii­ kunta- ja hyvinvointiohjelmien toteuttamiseksi. – Pienten työpaikkojen kompastuskivi voi olla heikompi yhteys työterveyshuoltoon, jonka avulla henkilöstöliikuntaa voisi kehittää. SISÄILMA Suomessa altistuu päivittäin kosteusja homevaurioille 600 000–800 000 ihmistä. Sairastuneita on tuhansia. Hengitysliiton mukaan sisäilmasta ja ho­ meesta aiheutuvia ongelmia ja sairauksia ei aina tunnisteta eikä sairastuneita osata auttaa eteenpäin. – Sairastuneiden hoidosta puuttuu koko­ naisnäkemys. Oireiden kirjon vuoksi ihmisiä pompotellaan erikoislääkäriltä toiselle, eikä kukaan ota kokonaisvastuuta sairastuneesta, sanoo Hengitysliiton Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeen suunnittelija Sari Mäki. Hengitysliiton kouluttamia sisäilmasta sairas­tuneita kokemusasiantuntijoita voi pyy­ tää puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin. He voivat toimia myös sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien tukihenkilöinä. 27.5.2014 14:14:57
• 22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 8 05.06.2014 N Ä K E M YS PITÄISIKÖ ELÄKEIKÄÄ NOSTAA? JUHANI ILMARINEN: Muuttuuko eläkeikä? Eläkkeelle siirtymisen ikää pitää periaatteessa nostaa kaikissa länsimaissa, myös Suomessa. Kysymys on siitä, miten se saadaan kohdistumaan tasapuolisesti kaikkiin työntekijäryhmiin ja erilaisiin töihin. MATTI VANHANEN: Ei mielipiteeni ole pääministeriajoistani mihinkään muuttunut. Eläkeikää pitäisi nostaa vähitellen, ei kertarysäyksellä. Sitä voisi nostaa pari kuukautta vuodessa. MIKÄ OLISI TYÖLÄISELLE SOPIVA ELÄKEIKÄ? Toimitusjohtaja MATTI VANHANEN Perheyritysten liitto ? Koska ihmiset elävät pidempään, olisi kummallista, jos eläkeikä jäädytettäisiin aikanaan päätetylle tasolle. ? Eläkeikää pitäisi nostaa vähitellen. ? Pelkillä superkarttumalla ja työelämän kehittämisellä eläketavoitetta ei saavuteta. AHJ1408_1-23.indd 22 ILMARINEN: Tämä on vaikea kysymys, koska ih- miset ja työt ovat erilaisia. Näiden yhdistäminen tiettyyn ikään, 63-vuotiaisiin tai 65-vuotiaisiin, on keinotekoista. Se ei koskaan palvele kaikkia. VANHANEN: Se muuttuu eliniän lisääntyessä. Tällä hetkellä sopiva ikä on monien mielestä se 63 vuotta, mutta uskon, että 2020-luvun puolivälissä sopivana eläkeikänä pidetään 65 vuotta. RIITTÄÄKÖ ELÄKETYÖRYHMÄN 62,4 VUODEN TAVOITE? ILMARINEN: Pitkällä jänteellä se ei riitä, mutta olisi selvä parannus nykytilanteeseen. On itse asiassa aika hämmästyttävää, miten hitaasti eläkkeellejäämisikä nousee. Ei meillä kuitenkaan ole mitään poppakonstia, jolla eläkeikä nousisi nopeasti. Kyse on 10–20 vuoden siirtymäajasta. VANHANEN: Siinä on riittävästi keskimääräistä nousua. Olin itse pääministerinä sopimassa tavoitteesta työmarkkinajärjestöjen kanssa neljä vuotta sitten. Tavoitteesta kannattaa pitää kiinni. ELÄKKEELLÄJÄÄMISIKÄ ON NOUSSUT TAVOITETTA NOPEAMMIN. PITÄISIKÖ VAUHTIA VIELÄ LISÄTÄ? ILMARINEN: Ensin kannattaa tehdä työelämä sel- laiseksi, että ihmiset jaksavat, osaavat ja haluavat tehdä töitä. 1990-luvulla Suomi oli vielä Euroopan johtava maa tässä mielessä. Nyt tilanne on hiipunut, mutta meillä on edelleen erittäin suuri potentiaali parantaa työelämän laatua. Vuoden 2005 eläkeuudistuksemme oli yksi Euroopan parhaita. Eläköitymisikä on noussut hitaasti, mutta nousua on kuitenkin saatu. Poliitikothan tästä hitaasta noususta ovat hermostuneet. Eläkeuudistuksen superkarttumalla on varmasti ollut roolinsa eläköitymisiän nousussa. Uskon, että työntekijät tulevat jatkossa käyttämään superkarttumaa nykyistä aktiivisemmin. VANHANEN: Nousuvauhti ymmärtääkseni vaihtelee. Yksittäisten vuosien perusteella ei kannata tehdä lopullista johtopäätöstä. MIKSI KAIKKI EIVÄT JAKSA 63-VUOTIAAKSI? ILMARINEN: Voi miettiä, miksi ihmeessä ihmiset eivät jaksa keskimäärin 63-vuotiaaksi. Yleensä tästä on syytetty työntekijöitä, mutta enemmän jaksamiseen vaikuttavat töiden järjestely ja huono esimiestyö. Paremmat ja pidemmät työurat ratkaistaan työpaikoilla, ei kabineteissa. VANHANEN: Meillä on edelleen paljon ihmisiä, jotka jaksavat työkykyisinä 63-vuotiaaksi asti. Terveyden parantuessa ja eliniän pidentyessä eläkeikää on syytä nostaa. Olisi aika kummallista ajatella, että kun ihmiset elävät pitempään, eläkeikä jäädytettäisiin aikanaan päätetylle tasolle. Meidän taloutemme ei sitä kestäisi. Eläkeikää pitää nostaa talouden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. 27.5.2014 14:14:58
• VOISIKO ELÄKEIKÄ JOUSTAA AMMATIN PERUSTEELLA? MITÄ JOS PALKANSAAJAJÄRJESTÖT TYRMÄÄVÄT ELÄKEIÄN NOSTON? ILMARINEN: Minusta joustava malli eläk- ILMARINEN: Joissakin maissa uusi tavoite on vain nuijittu läpi, kun yhteisymmärrykseen ei ole päästy. Luulen, että uusi tavoite saavutettaisiin kinastelemalla vielä hitaammin. Ainoa tapa saavuttaa korkeampi eläkeikä on sopia siitä yhteisymmärryksessä. VANHANEN: Ymmärtääkseni työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet eläkeiän nostamiseen osana laajempaa kestävyysvajeen umpeen kuromista. Uskon, että järjestötkin kantavat vastuunsa tästä. Kyllä niissäkin osataan laskea, että pelkillä superkarttumalla ja työelämän kehittämisellä tavoitetta ei todennäköisesti saavuteta. keissä on paras. Tarvitaan riittävän pitkä jousto, joka ottaa huomioon sekä ihmisten että työelämän erilaisuuden. Yksi raja ei sovi kaikille. Nythän joustoväli on viisi vuotta, kun eläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana. Jotkut tutkijat sanovat, että jouston pitäisi olla kymmenen vuotta 60 ja 70 ikävuoden välissä. Poliittisesti se ei ilmeisesti ole ollut mahdollista. Vanhassa mallissa raskaista töistä pääsi aikaisemmin eläkkeelle. Nyt neljännes suomalaisista työntekijöistä ei tule saavuttamaan 63 vuoden eläkeikää millään konsteilla. VANHANEN: Toki ammateissa on eroja, mutta toisaalta meillä on jo nyt viiden vuoden joustomahdollisuus 63 ja 68 ikävuoden välissä. Asiaa kannattaa tarkastella yksittäisten työntekijöiden kannalta, ei niinkään ammattien. Nykyinen jousto antaa mahdollisuuksia yksilöllisille eroille. PITÄISIKÖ IHMISET PAKOTTAA JATKAMAAN TÖISSÄ? ILMARINEN: Pakolla suomalaisia ei missään tapauksessa saa jatkamaan. Sellainen politiikka ei toimi, jossa eläkeikää nostetaan rajaan, johon jokaisen pitäisi päästä. Minä olen edustanut koko ajan sitä linjaa, että positiiviset asiat ensin ja negatiiviset vasta sitten. Positiivinen on sitä, että työelämä tehdään sellaiseksi, että ihminen jaksaa tehdä töitä eläkeikään asti. Negatiivisessa vaihtoehdossa tavoite siirretään kauemmaksi ja sanotaan, että siihen on pakko päästä. VANHANEN: Ihmiset saadaan jatkamaan paremmalla johtamisella ja työelämän kehittämisellä. 8 23 05.06.2014 MINKÄ IKÄISENÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE VUONNA 2025? ILMARINEN: 62,5-vuotiaana. VANHANEN: Silloin jäädään eläkkeelle eri-ikäi- sinä, kuten tähänkin asti. Osa jatkaa seitsemänkymppiseksi, osa joutuu jäämään eläkkeelle huomattavasti aikaisemmin. MINKÄ IKÄISENÄ ITSE AIOT ELÄKKEELLE? ILMARINEN (ikä 69 vuotta): Eläkkeelle jääminen ei ole näköpiirissä. Ei ole mitään järkeä, että meillä on yläraja, jolloin on pakko lähteä pois. Ihmiset ovat erilaisia ja moni pystyy tekemään työtä pitkälti yli 70-vuotiaaksi. Yläikärajat pitäisi poistaa. VANHANEN (ikä 58 vuotta): Ei minulla ole mitään suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. MIHIN IKÄÄNTYNEET TYÖLLISTYVÄT, JOS TÖITÄ EI OLE TARJOLLA? Työterveyslaitoksen emeritusprofessori JUHANI ILMARINEN Juhani Ilmarinen Consulting Oy ? Ei ole mitään poppakonstia, jolla eläkeikä nousisi nopeasti. ? Jaksamista haittaavat töiden järjestely ja huono esimiestyö. ? Työelämää pitää kehittää niin, että ihmiset jaksavat. ILMARINEN: Tämä on koko homman suurin ongel- ma. Kysymys on siitä, että työnantaja ei halua pitää ja tukea ikääntyviä työntekijöitä. Harva firma Suomessa liputtaa pitempien työurien puolesta. VANHANEN: Täytyy luottaa siihen, että kokonaistalouden parantuessa ja työn tarjonnan lisääntyessä tilanne paranee. Työvoiman kokonaistarjonnalla on vaikutusta uuden työn syntymiseen. Yleensä työtä löytyy enemmän sieltä, missä jo tehdään työtä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen työura- ja eläkeneuvotteluista sovittiin viime työllisyys- ja kasvusopimuksessa 2013. Ratkaisujen eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työelämän kehittämisestä on määrä valmistua ensi syksyyn mennessä. Uudistettu eläkejärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2017. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1408_1-23.indd 23 27.5.2014 14:14:59
• 24 AHJ1408_24-48.indd 24 27.5.2014 14:17:39
• 25 T YÖ T I L A Arctech Helsinki Shipyard Oy, 16. toukokuuta KUVA PETRI PUROMIES AHJ1408_24-48.indd 25 27.5.2014 14:17:42
• 26 TEKSTI MIKKO NIKULAQ KUVA HARRI NURMINEN 8 05.06.2014 Vuoropuhelua rakentamassa Yritysten kehittämishankkeet aloitettiin Murikka-opistossa 1980-luvun lopulla. Niihin osallistuvat sekä työnantajapuolen että työn­ tekijöiden edustajat. Opettaja Jouko Reijonen kuvaa kurssien sisältöjä ja keskusteluja kirjassaan Säätyrajoja ja luottamuspulaa. Ensimmäisiä pilottiprojekteja toteutettiin muun muassa Tampellassa, Nokia Mailleferissä ja Koneen hissitehtaalla. Uudenlaisten yhteiskoulutusten taustalla oli se, että ammattiyhdistysliikkeessä ja Metalliliitossa oli nähty tarve kehittää edunvalvontaa ennakoivaan suuntaan, jotta työntekijät eivät joutuisi ainoastaan passiivisesti reagoimaan työnantajan toimiin. Teollisen työn pitkä historiallinen perinne oli kuitenkin ohjannut ay-liikettä nimenomaan reaktiiviseen toimintaan: tehtaiden organisointimallina oli yleisesti taylorismi, Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa Frederick Taylorin kehittämä teoria, jonka mukaan suorittava työ ja ajattelutyö piti erottaa täysin toisistaan. Työläisten tehtäväksi nähtiin vain ylhäältä tulevien ideoiden toteuttaminen työnjohdon käskyjä noudattamalla. Ammattiliitotkin olivat tähän työnjakoon pitkälti sopeutuneet, vaikka periaatejulistuksissa tavoitteena oli sosialismi ja työläisten itsensä johtamat tuotantolaitokset. Ennakoiva edunvalvonta edellytti työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä aktiivista otetta tuotantoprosessin kehittämisessä. Periaatteena oli, että hankkeet pohjautuisivat tasavertaiseen vuoropuheluun: sekä yrityksen johto, työnjohtajat ja toimihenkilöt että työntekijöiden eri ryhmät voisivat tuoda julki mielipiteensä ja käydä keskustelua. Näiden keskustelujen pohjalta määriteltäisiin yrityksen jatkotoimenpiteet. MUUTOSVASTARINTAA MOLEMMIN PUOLIN Kurssien vetäjille hankkeet olivat toisaalta palkitsevia, toisaalta henkisesti kuluttavia. Tämän Reijonen kiteyttää hyvin: ”Kouluttajan on oltava tulkkina erilaisista organisatorisista ikkunoista katsovien ja erilaista kieltä puhuvien ihmisten ja ryhmien välillä. Hänen tehtävänään on kaivaa rivien välistä todelliset asiat keskusteluun (…) tukea jokaista, jolla olisi käsiteltävään asiaan sanottavaa, mutta ei joko uskalla sitä sanoa tai ei osaa pukea tunnettaan tai mielipidettään sanoiksi tai tekstiksi. Tässä roolissa ei voi onnistua, ellei eläydy ja sitoudu prosessiin täydellisesti.” HIIPUMINEN VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA Murikka-opiston kehittämisyhteistyökoulutuksen historia alkoi 1980-luvun lopulla ensimmäisillä pilottiprojekteilla. Sen jälkeen toiminta laajeni nopeasti niin, että 1990-luvun puolivälissä elimme kehittämisen ”kulta-aikaa”. Silloin kehitysprojekteja oli tarjolla enemmän kuin mitä pystyttiin toteuttamaan. Vuodesta 1990 lähtien olemme olleet mukana yli 200 muutosprojektissa. Kehittämishankkeiden kulta-aika oli 1990-luvun puolivälissä, mutta niiden määrä romahti vuosituhannen taitteessa. Tätä Reijonen selittää muun muassa sillä, että etenkin isot yritykset alkoivat siirtää painopistettä pois oman tuotannon kehittämisestä, kun muoti-ilmiöksi tuli ulkoistaminen. Osin kyse oli myös Murikan ja Metalliliiton omista valinnoista – monet katsoivat yritysten kehittämishankkeiden olevan pois Murikan ydintoiminnasta eli jäsenistön ja luottamushenkilöiden kouluttamisesta. Tämän kirjan tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, mitä kehittämisyhteistyökoulutus ja -projektit ovat olleet, mistä ne ovat saaneet alkunsa, kuinka paljon niitä on toteutettu, minkälaisia ne ovat olleet sekä miten niissä on onnistuttu. ”Päätavoite oli murtaa aidosti perinteinen säätyraja, mikä konkretisoitui voimakkaasti pomo – duunari -akselille tai toimihenkilö – duunari -akselille. Raja-aita on käsittämättömän konkreettinen yhä teollisuudessa. En tiedä toista sellaista osaamiskeskusta Suomessa kuin Murikka, joka on paneutunut tähän säätyrajaproblematiikkaan, josta löytyisi siihen asiantuntemusta ja ymmärrystä myös ratkaista niitä asioita.” – Erään yrityksen tuotantojohtaja – työelämän kansanopisto Metallityöväen Liitto ry Jouko Reijonen AHJ1408_24-48.indd 26 Reijosen mukaan kommentin taustalla oli taylorismin logiikka, jonka työntekijätkin olivat omaksuneet. Työnkuvien laajentaminen, monitaitoisuuden lisääminen ja vastuun siirtäminen alaspäin vaikuttivat epäilyttäviltä tavoitteilta. Työpaikalla toistuvaa kiistaa tuotti muun muassa palkkaustapa, suora urakkapalkka. Sekä työnantaja että työntekijät kokivat vastapuolen vedättävän. Koneistaja havainnollisti asiaa: ”Aamu alkaa sillä, että suunnittelijalta tulee kuvat, joissa on arvioitu valmistukseen kuluva aika. Minä kerron sen piin arvolla ja lähden neuvottelemaan urakkahinnan työnjohdon kanssa.” Säätyrajoja ja luottamuspulaa Helppoja kehityshankkeet eivät olleet. Ne synnyttivät usein vastarintaa molemmin puolin säätyrajaa, välillä myös työntekijöiden ammattiryhmät olivat keskenään erimielisiä. Eräs Reijosen esimerkkihanke toteutettiin globaalisti toimivan yrityksen tehtaalla, joka tuotti paperikoneen perälaatikkoja. Alkunsa projekti sai pääluottamusmiehen aloitteesta. Tuotannon johto oli epäluuloinen, koska yhteishankkeesta ammattiyhdistysliikkeen kanssa ei ollut aiempaa kokemusta. Työntekijäpuolella oli kyynistä asennoitumista. Reijosen ollessa yrityskäynnillä yksi kahvitauolla ollut työntekijä kiteytti monen ajatukset: ”Ne ketä Murikkaan lähtee, mahtuu yhteen taksiin.” Opettaja ja tutkija Jouko Reijonen kuvaa kirjassaan 1990-luvulla kovassa huudossa olleita yritysten kehittämishankkeita. ”Ideana oli sitouttaa kaikki henkilöstöryhmät. Mutta kaikki eivät aina halunneet puhua avoimesti johdon kuullen. Tällaisissa tilanteissa kouluttajan tehtävänä oli nostaa kissa pöydälle ja kysyä, miksi kokoonpanolinjan porukka ei halua tai uskalla esittää sitä, mitä he keskenään pienryhmässä puhuivat.” Säätyrajoja ja luottamuspulaa Jouko Reijonen Kulttuuristen rakenteiden purkaminen tasavertaisen vuoropuhelun avulla Kirjaa voi tilata liiton aineistotilauksista, 020 77 41026, tai www.metalliliitto.fi/ materiaalitilaukset. Kirja on maksuton. 27.5.2014 14:17:47
• www.sll.fi Hae: retkikalneteri eric leraillez ... valokuvanäyttely kirjana ja enemmän. www.elakeuudistus.fi keksinyt NBC Newsin mukaan Sono-laitteen, joka huoneen ikkunaan kiinnitettynä vaimentaa ulkoa kantautuvan melun. Kämmentä pienempi laite aistii melun aiheuttaman värinän ikkunassa ja synnyttää heti vastakkaisia ääniä, jotka kumoavat ulkoa tulevat äänet. Menetelmä on sama kuin vastamelu­kuulokkeissa. Laitetta voi säätää niin, että se päästää sisään käyttäjää miellyttävät äänet, vaikkapa linnun laulun, mutta vaimentaa epämiellyttävät äänet, kuten koiran haukunnan tai liikenteen melun. Laite on prototyyppiasteella, ja sen kaupallistamiselle etsitään rahoitusta. OT A KOTI Teollinen muotoilija Rudolf Stefanich on Hyvää päivää herra holbEin Eroon ulkomelusta www.lyhty.fi Pekka Elomaa & Lyhdyn työryhmä ... selvää eläkeneuvotteluista. VALITSE selko kun sanaT ei aukea yle.fi/selkouutiset Tampereen yliopiston materiaaliopin laitos on mukana viisivuotisessa kone- ja metalliteolli­ suuden tutkimushankkeessa, jossa kehitetään yhteistyössä teollisuuden kanssa uudenlaisia teräksiä ja niiden sovellutuksia. NSÄY Ö E ... lähin retki, kauneus ei ole kaukana. selkosanomat.fi 3D-TULOSTUS Teksasilainen Solid Concepts -yhtiö on valmistanut maailman ensimmäisen 3D-tulostetun teräsaseen, klassisen 1911 45 ACP -puoliautomaattipistoolin. Muun muassa Yhdys­ valtain armeija on käyttänyt sitä käsi­aseena vuosina 1911–1985. Yhtiö valmisti aseen kaikki yli 30 osaa laser­sintrausmenetelmällä, jossa metalli­jauhe­ hiukkaset kylmähitsautuvat kiinni toisiinsa kerros kerrokselta 3D-tulostimessa. Myös aseen hiilikuidulla täytetty nailon­kädensija tehtiin 3D-tulostimella. Solid Concepts on maailman johtavia 3D-tulostuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Sen tarkoituksena oli tekemänsä aseen avulla todistaa, että 3D-tulostuksella voidaan nykyisin jo valmistaa erittäin vaativiakin tuotteita jopa teräksestä. ”On yleinen harhaluulo, että lasersintraus ei ole tarpeeksi tarkka tai vahva menetelmä”, yrityksen johtaja Kent Firestone sanoo blogi­ artikkelissa. Luonnon kukkien päivä 15.6. ...kieli tuntuu vaikealta. Yhtäkään aseen osaa ei koneistettu lainkaan, ja osat täyttivät hyvin tiukat toleranssi­ vaatimukset. Jopa aseen rihlaus ”kasvatettiin” suoraan piippuun 3D-tulostamalla. Osien viimeistelyä tehtiin jonkin verran käsityönä. Aseella on ammuttu onnistuneesti 50 koelaukausta, joista muutama napakymppiin 30 metrin matkalta. 3D-tulostuksella on tehty aseita myös muovista, mutta ne ovat osoittautuneet vaarallisemmiksi ampujille itselleen kuin kohteelle. n a j u t is at l l a s O een A-3r1.10 6. TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HAKEMUS koulutuksen toiminta-alueelle Teräspistooli 3D-tulostuksella ”Jos teräs on lujaa, sitä tarvitsee käyttää vähem­män. Tämä pienentää tuotteiden painoa, mistä on hyötyä muun muassa autoteollisuudessa.” JO S MATERIAALITEKNOLOGIA Suomalainen teräs- ja konepajateollisuus tarvitsevat entistä lujempia ja paremmin kulumista kestäviä teräksiä, jotta ne voisivat uusiutua ja parantaa kilpailukykyään, todetaan Tampereen teknillisen yliopiston Rajapinta-lehdessä. Yliopiston materiaaliopin laitos pyrkii lehden mukaan vastaamaan teollisuuden asettamiin haasteisiin. ”Teräskehityksessä tapahtuu tänä päivänä todella paljon. Uusia laatuja ja tekniikoita tulee koko ajan”, materiaaliopin professori Veli-Tapani Kuokkala kertoo. Bulkkiterästä valmistamalla Suomi ei hänen mukaansa enää pärjää. Tarvitaan erikoisteräksiä erikoistarkoituksiin. Niistä saadaan ulkomaille vietäessä parempi hinta, ja ne tukevat myös suomalaisen konepajateollisuuden toimintaa. Yhtenä tavoitteena on kehittää paremmin kulumista kestäviä teräslaatuja. Materiaalien kulumiseen tuhraantuu lehden mukaan teollistuneissa maissa noin 3–5 prosenttia bruttokansan­tuotteesta. Kulumisen vähentäminen toisi suuria raha­ säästöjä ja säästäisi myös ympäristöä, koska kulumisessa haaskaantuu luonnonvaroja. Uusien teräslaatujen pitää olla Kuokkalan mukaan myös nykyistä lujempia, mutta niiden on samalla säilytettävä muokattavuus. Tähän asti nämä ominaisuudet ovat pitkälti sulkeneet pois toisensa. 8 05.06.2014 HA E Parempia teräksiä HA E Koonnut JOrma t. mattila tekeminen ...toimija, 1 kk:n irtiotto työyhteisösi hyväksi. 27 tiede
• 28 TEKSTI JAAKKO TEKSTI TAKALAINEN JARI HAKALA KUVA KUVAT JOHANNES ILKKA HEINO TERVO 8 05.06.2014 Tuotantotiloista löytyy allas koeuisteluun. Tuleva teollinen muotoilija Jyri Junttila näyttää miten viehe ui. K Kampoihin tuontiuistimelle Metalliuistimia noin sadalla eri mallilla ja lukemattomilla värisävyillä valmistava Kuusamon Uistin Oy laittaa parhaansa mukaan kampoihin parin euron hintaisille tuontiuistimille. Sen, kannattaako uistimia tehdä jatkossakin Kuusamossa, päättävät kuluttajat. AHJ1408_24-48.indd 28 uusamon Uistin Oy:llä työskentelevällä uistintyöntekijä Liisa Grönillä on näppärät sormet. Lippauistimia kokoon laittava Grön ottaa käsiinsä ohuen metallilangan ja kiinnittää siihen koukun. Seuraavana on vuorossa lippoihin tulevien pienten lasisten helmien, joita Grön kutsuu vimpaimiksi, pujottaminen langan ympärille. Sitten lippa ja lipanlenkki paikalleen ja taas yksi uistin on valmis kauppoihin lähetettäväksi. – Työpäivässä ehdin tekemään 260 lippaa, Grön sanoo. Syyt siihen, että Grönin käsissä valmistuvat lippauistimet ja myös kaikki muut Kuusamon Uistimen noin sadasta erilaisesta uistinmallista tehdään sataprosenttisesti Suomen Koillismaalla eikä halvan työvoiman Aasiassa tai vaikkapa Virossa, löytyvät Kuusamon Uistin Oy:n toimitusjohtajan ja omistajan Kimmo Korpuan mukaan pitkälti kuluttajista – suomalaisista kalamiehistä ja naisista. – Minähän en päätä, missä meidän tehdas on, kuluttaja sen päättää. Silloin, kun kalastaja sanoo, että Suomessa tehty tuote on liian kallis ja minä en sitä osta, silloin täytyy tehdä johtopäätöksiä. Pannaanko ovet säppiin, vai myydäänkö yritys jonnekin vai viedäänkö tuotantoa ulkomaille? Ostajan täytyy tehdä valinnat, Korpua sanoo. Parinkymmenen tuotantotyöntekijän pääluottamusmiehenä toimiva Antti Harju on Korpuan kanssa samoilla linjoilla. Harju uskoo, että Kuusamossa valmistuu vieheitä niin kauan kuin ihmiset arvostavat kotimaista käsityötä ja ovat valmiita siitä maksamaan. Ainakaan toistaiseksi ei Korpuan ole tarvinnut tehdä Kuusamon Uistimen noin kolmellekymmenelle työntekijälle ikäviä johtopäätöksiä. Vaikka Kuusamossa valmistetut uistimet ovat toki halpaan tuontiuistimeen verrattuna hintavampia, sujahtaa niitä kalamiesten ostosreissuilta matkaan kiitettävään tahtiin. Eikä vain Suomessa, sillä Kuusamon Uistimen vuotuisesta 500 000–700 000 kappaleen tuotantomäärästä lähes puolet menee vientiin, pääasiassa Venäjälle. Ukrainan kriisiä ja tilanteen kehittymistä seurataan Kuusamossa todella tarkasti. EU:n Venäjälle mahdollisesti asettama kauppasaarto kun ei Kuusamon Uistimellekaan hyvää lupaisi. Lippauistimia kokoon laittava Liisa Grön kiinnittää ensin ohuen metallilankaan koukun. Sitten hän pujottaa lasisia helmiä langan ympärille, sen jälkeen enää lippa ja lipanlenkki paikalleen. 27.5.2014 14:17:59
• 8 29 05.06.2014 Kari Mustaniemi löi ustimia prässillä muotoonsa. Oikealla suora ja vasemmalla muotoiltu. Kuusamossa valmistetut vieheet tunnetaan kalamiesten keskuudessa hyvin. Vuosikymmeniä tuotannossa olleet Professor- ja Räsänenmallit ovat Korpuan mukaan jo käsitteitä. Tämä on huomattu myös muualla. Korpua esittelee laatikollista yrityksen vieheistä valmistettuja piraatteja ja suoranaisia tuoteväärennöksiä, joista osa on pakkauksia myöten Kuusamossa valmistettujen uistinten kaltaisia. Kuusamossa tehdään lähinnä metallisia uistimia. Vaappuja on tuotannosta vain murto-osa, pilkkejä puolestaan parisenkymmentä prosenttia. KÄSITYÖTÄ ON PALJON Kuusamon Uistin on yksi harvoista kotimaisista uistinvalmistajista, joka tekee tuotteensa kokonaan Suomessa. Esimerkiksi Rapala siirsi tuotantoaan ensin Kiinaan ja myöhemmin Indonesiaan ja Malesiaan, vaikka sen uistimienvalmistuksen tietyt työvaiheet tehdään edelleen Suomessa. AHJ1408_24-48.indd 29 Alkuvaiheessa kupari- tai messinkinauhasta ulos- ja muotoon prässillä lyötävät vieheet vaativat paljolti käsityönä tapahtuvia työvaiheita, joista viimeisiä ovat metallisissa rummuissa pienten teräskuulien avulla tehtävä kiillotus ja ruiskulla sapluunan avulla suoritettu maalaus. Toimitusjohtaja Korpua kutsuukin paikkaa ”käsityöpajaksi”. Antti Harjun mukaan työ saadaan jatkossakin pysymään kotimaassa ja Kuusamossa, kun työmenetelmiä tuotannossa kehitetään jatkuvasti, jotta työn hinta ei nousisi liian kalliiksi. Melkoisen jouhevasti työt sujuvat toki jo nyt, sillä Kuusamon Uistimella tehdään uistimia noin 2 500–3 500 kappaletta päivässä tilanteesta riippuen. Kovin kiire alkaa marraskuussa, jolloin varastoja ryhdytään täyttämään kevään ja kesän kalastussesonkia varten. Koukkujen kiinnittämisen vieheisiin osa Kuusamon Uistimen työntekijöistä tekee kotonaan. Koukutusta tekevät myös ulkopuoliset. Tuotannossa työskenteleville koukutus tuo pientä palkanlisää. – Parannusideoita saa aina esittää. Kyllähän niitä silloin tällöin tehdäänkin, ja jotkut ovat menneet läpikin, Harju kertoo. Työkalunvalmistaja Risto Mäkinen hioo koneella uistinten uloslyöntityökalussa tarvittavaa ohjauslevyä ja pohtii sitä, miksi Suomessa vielä tehdään uistinta. 27.5.2014 14:18:10
• 30 8 05.06.2014 – Kuusamon Uistin on toiminut yli 40 vuotta. On saatu brändi, millä on pystynyt ratsastamaan vähän huonompienkin aikojen ylitse. Koska hinnalla esimerkiksi kiinalaisen uistimen kanssa ei pystytä kilpailemaan, pitää Mäkisen mukaan panostaa laatuun. Mäkinen sanoo, että tuotannon prosesseja yritetään koko ajan kehittää paitsi järkevämmiksi myös sitä kautta kustannustehokkaammiksi. Mäkisen mielestä monen suomalaisen kuluttajan ostotottumuksissa olisi parantamisen varaa. – Liikaa ostetaan Kiinan poikien vehkeitä, vaikka suomenmaassakin niitä osataan tehdä, Mäkinen pohtii. KALAMIEHIÄ KAIKKI Kun Kuusamon korkeuksilla riittää järviä ja seudulla liikkuessa ei olla kaukanakaan Lapista sekä yrityksen nimikyltissä komeilee sana Kuusamon Uistin, on luonnollista, että moni yrityksessä vieheitä valmistavista on innokas kalastuksen ystävä. Niin on Mäkinenkin, joka narraa ahventa, taimenta ja lohta ympäri maan. Oma suosikki on Mäkisenkin valmistamilla työkaluilla tehtävä Tundra-malli. – Erittäin kalastava ja ottava, Mäkinen kehuu. Kimmo Korpua jatkaa kehumista. Kuusamon Uistimella tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti. Yritykseen on palkattu teolliseksi muotoilijaksi Lapin yliopistosta valmistuva Jyri Junttila, joka paitsi ideoi ja kehittää uusia uistinmalleja, yrittää myös tehdä parhaansa sen eteen, että uistimen valmistus saataisiin niin jouheaksi ja edulliseksi kuin mahdollista. – Me oikeasti mietimme uistimia ja koekalastetaan niitä. Meillä on tietämystaito. On tiettyjä juttuja, jotka uistimen täytyy täyttää, että me saadaan se kalastavaksi. Toinen juttu on se, että me oikeasti katsomme laadun perään. Että maalit pysyvät uistimessa ja niin edelleen, Korpua sanoo. Kuusamon Uistimella on koekalastajia eri puolilla Suomea, joilta saadaan raporttia vaikkapa uuden uistinmallin ominaisuuksista. Tuotantotiloista löytyy myös pieni allas koeuistelua varten. Junttila näyttää malliksi, miten viehe ui nätisti myös sisätiloissa. Kuusamon Uistimen uistinmalleista jokaista tehdään todella monella värivaihtoehdolla. Oikean uistimen valinta on varsinaista ”hifistelyä”, jossa otin ratkaisee esimerkiksi vieheen värin sopivuus veden kirkkauteen. Kuusamon Uistimen yhdessä Paavo Putilan kanssa perustanut Kimmo Korpuan isä, Paavo Korpua sanoo, että samealle vedelle sopii paremmin himmeämpi messinkiuistin, kirkkaammalle taas kuparinen tai kuparinhopea. AHJ1408_24-48.indd 30 Kuusamon Uistimessa löytyy toinenkin tukijalka yritykselle ja työntekijöille. Yrityksessä tehdään myös Finn Grip –kauppanimellä markkinoitavia suksisiteitä, joita on myyty esimerkiksi Suomen puolustusvoimille jo vuosikymmeniä. Leuto talvi heijastui siteiden kauppaan vähemmän mukavissa merkeissä. – Rassaa, kun talvi peruttiin etelässä. Suksisiteitä ei ole paljon tarvinnut myydä, eikä pilkkejäkään. Sää vaikuttaa meidän toimintaamme yhtä paljon kuin talouden taantuma, Kimmo Korpua sanoo. Uistimen värilläkin on väliä, tietävät Kuusamon Uistimen toinen perustaja Paavo Korpua ja pääluottamusmies Antti Harju. Samealle vedelle himmeämpi messinki, kirkkaammalle kupari tai kuparinhopea. TYÖNKIERTO KEVENTÄÄ Puristimella messinkisiä uistinaihioita muotoon lyövä uistintyöntekijä Kari Mustaniemi on kalamiehiä hänkin. Pian kalastukselle on entistä paremmin aikaa, sillä Mustaniemi on jäämässä eläkkeelle Kuusamon Uistimella 37 vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen. Kesällä Mustaniemi uistelee järvilohta ja talvella pilkitään ahventa ja siikaa. – Kyllä tällä prässillä on lyöty paljon muotoon, 8 000 aihiota työpäivän aikana muotoonsa lyövä Mustaniemi sanoo. Messinki- tai kuparinauhasta uloslyönti tapahtuu vieläkin sukkelammin, sillä tuhannen uistimen sarja valmistuu puolessa tunnissa. Käsityö näkyy Mustaniemen työssä esimerkiksi silloin, kun muotoon lyönnissä käytettävään muottiin aihioita syöttävässä siirtolaitteessa on vikaa. – Silloin aihion syöttäminen tapahtuu käsin. Mustaniemen mukaan eläkkeelle jääminen tulee oikeaan aikaan, sillä selkä on reistaillut. Painavien metallinauharullien nostelu kun ei aina ole keveimmästä päästä töitä. Antti Harju kertoo, että työn kiertoa yritetään Kuusamon Uistimella harjoittaa parhaan mukaan. – Ettei samaa hommaa tarvitse tehdä viikkotolkulla. Jos työ on tavallista rasittavampaa, sitä tehdään neljä tuntia kerrallaan ja sitten siihen tulee eri ihminen. a 27.5.2014 14:18:17
• Kampanja-aika on 1.6.–31.8.2014. * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto AHJ1408_24-48.indd 31 27.5.2014 14:18:17
• TEKSTI HEIKKI JOKINEN 32 K A N S A I N VÄ L I N E N 8 05.06.2014 Liitto voitti Meksikossa INDUSTRIALL MEKSIKO Teksid Hierro -yhtiön työläisten kamppailu oikeudesta järjestäytyä ja neuvotella päätyi voittoon. Fiat Chrysler -konserniin kuuluvan yhtiön työntekijät ovat pitkään vaatineet Los Mineros -liittonsa pääsyä sopimusneuvotteluihin. Tehtaan johto on vastannut erottamalla ay-aktiiveja. Huhtikuussa 80 palkattua kovanaamaa pahoinpiteli 11 yhtiön ay-edustajaa kun he tulivat neuvotteluista viranomaisten luota. Tämä johti lakkoihin. Lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon. TYÖEHDOT Hyundain Etelä-Korean Ulsanin tehtaan väliaikaiset työntekijät osoittivat mieltään huonoja työehtoja vastaan kesäkuussa 2012. Kylteissä luki muun muassa, että ”Hyundain pitäisi noudattaa lakia”, ”Hyundain tekemät väliaikaiset sopimukset ovat laittomia”, ”Laitonta alihankintaa, hallituksen puheenjohtajan pitäisi kantaa vastuu” ja ”Väliaikaiset työntekijät, aiotteko antaa tämän perintönä lapsillenne?” Hyundai loukkaa perusoikeuksia ETELÄ-KOREA Hyundai- ja Kia-autoja valmistava Hyundai Motors rajoittaa rankasti ay-toimintaa maailman eri puolilla. Vaikka työläisten järjestäytyminen nauttisi lain suojaa, yhtiö käyttää useita keinoja haitatakseen ay-toimintaa. Tämä selviää Unfair play -raportista, jonka julkaisivat Hyundai Motorsin eri maiden ammattiliittojen verkosto ja teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALL. Yhtiön menestyvän julkisivun takaa kurkistaa ruma todellisuus. ”Hyundai on jäänne EteläKoreaa tiukasti vuoteen 1987 hallinneesta sotilas­ diktatuurista (...) Johdon rakenne on yksinval­ tainen ja täyttä kuuliaisuutta edellyttävä. Demokraattisesti valittu työntekijöiden etujen edustus torjutaan, samoin kuin rakentava yhteistyö ammattiliittojen kanssa”, IndustriALL:n pääsihteeri Jyrki Raina kirjoittaa raportin esipuheessa. Työntekijöiden ja johdon suhteet Hyundailla ovatkin tulehtuneemmat kuin millään muulla autotehtaalla. Tämä tekee vain hallaa yhtiölle itselleen, Raina arvioi. Yksinvaltainen johtamiskulttuuri tuhoaa tuotteen julkisen kuvan sekä karkottaa asiakkaita. Saksan IG Metall raportoi useista maan lakien rikkomuksista Saksan yksikössä, erityisesti myötämääräämisoikeuden. Hyundain johto on jopa pyrkinyt tukemaan omia ”ammattiliittojaan”. AHJ1408_24-48.indd 32 Siemens rahoitti erästä tällaista liittoa 30 miljoonalla eurolla ja Aldi-Nord 120 000 eurolla vuodessa. Hyundain Rüsselsheimin yksikössä ei ole edes työehtosopimusta. Etelä-Koreassa Hyundai ei suostu neuvottelemaan ammattiliiton kanssa työehdoista, vaikka liittoon kuuluu 46 000 Hyundain työntekijää. Tilanne johtaa herkästi lakkoihin. Yhdysvalloissa seksuaalisesta häirinnästä valittanut työntekijä siirrettiin raskaampiin töihin ja asia jätettiin käsittelemättä. Hän vei asian oikeuteen ja Hyundai tuomittiin mittaviin korvauksiin. Kian tehtaille Yhdysvaltain Georgiassa ei palkattu kokeneita ammattilaisia mikäli heidän aiemmassa työpaikassaan toimi ammattiosasto. UAW-liiton puheenjohtaja Bob King kutsuu tällaista mustalistausta rumimmaksi keinoksi, jota työnantaja voi käyttää. Hyundai/Kia on pystynyt estämään ay-toiminnan toistaiseksi Venäjällä, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Intiassa se solmi sopimuksen itse luomansa ”ammattiliiton” kanssa. Yhtiö ei salli työntekijöiden ottavan kantaa, mikä liitto heitä edustaa. Caterpillar kiertää vastuunsa YHDYSVALLAT Tietty työvaihe jumiutuu usein Caterpillarin tehtailla Illinoisissa. Tehdas ohjeistaa ohjaamaan sitä manuaalisesti. Yhtiö pitää tällöin sattuneita tapaturmia kuitenkin työntekijän omana syynä eikä maksa sairausajan palkkaa. USW-liitto on vienyt asian senaatin valiokuntaan asti. Siellä kävi kuultavana tehtaan osaston työturvallisuusvastaava. Hänet oli rangaistuksena asiaan puuttumisesta siirretty huonommin palkattuihin töihin. USW vaatii parempaa suojaa vaarallisista työoloista kertoville. Kahvitauko ei ole neuvottelua RUOTSI Työtuomioistuin päätti alkuvuodesta, että juttelu kahvitauolla ei ollut riittävä palkkaneuvottelu. IF Metall haastoi Ardil Transportin oikeuteen. Yhtiö piti työn järjestelyä koskevien neuvottelujen päätyttyä kahvilla käytyä keskustelua riittävänä erään toisen palkkariidan ratkaisuna. Liiton mielestä neuvottelut olivat kesken. Työtuomioistuin tuomitsi yhtiön sakkoihin. Se korosti, että neuvottelujen on mentävä lain mukaan ja niihin on voitava valmistautua. Mistään palkkasummista ei ollut kahvitellessa puhuttu. 27.5.2014 14:18:19
• 05.06.2014 Brasiliaan odotetaan kesäkuussa 3,3 miljoonaa turistia seuraamaan jalkapallon MM-kisoja. Luis Antonio dos Santos, 45, työskentelee raudoittajana kisoja varten rakennettavan uuden metrolinjan työmaalla. – Likaista, pimeää ja kuumaa. Voitte varmasti kuvitella äänen, kun puskutraktorit ja kaivinkoneet meluavat suljetussa tilassa, Santos kuvailee. Työmaa sijaitsee vuoren juurella, Rio de Janeiron tunnetuimman slummialueen Rocinhan vieressä. Alueella vierailee päivittäin yli 200 turistia. – Toivottavasti Brasilia sentään voittaisi kisat, Santos jatkaa ennen kuin työmaan hissi häviää 20 metrin syvyyteen. Maan alla rakennetaan metrolinjaa kahden kaupunginosan, Ipaneman ja Barra da Tijucan, välille. Yhteensä 16 kilometriä tunnelia, yli 300 työmaata ja 8 500 työntekijää. Aikataulu on tiukka. Työn pitäisi olla osittain valmiina jo kesäkuussa Brasilian jalkapallon maailmanmestaruuskisoja varten. Koneet jylläävät 24 tuntia vuorokaudesta. Huolimatta 40 asteen kuumuudesta, Santosilla on hiostava suojavarustus: paksut housut, pitkähihainen paita, muoviset suojalasit, takki ja raskaat suojakengät. – Työaikani on kahdeksasta neljään, ja välillä teen ylitöitä. Päivän aikana on yksi tunnin tauko, Santos kertoo. Metrotunnelia ja uusia asemia on rakennettu jo kolme vuotta. Työn pitäisi olla kokonaan valmis joulukuussa 2015, mutta viimeistään ennen olympialaisten isännöintiä kesällä 2016. – Rakennamme myös henkilökunnan tiloja, sekä korjaamme raiteita ja sähköjä, Santos kertoo. Korjaustyöt ovat tarpeen, sillä metrot pysähtelevät päivittäin teknisten ongelmien vuoksi. Pahimpaan ruuhka-aikaan vaunut ovat niin täynnä, että sinne ei enempää mahtuisi. – En ymmärrä, miten turistimäärästä selvitään. En aio seurata jalkapalloa, koska en pidä siitä, että kisat järjestetään täällä. Suurin osa paikallisista uskoo, että turistituotot menevät muualle kuin faveloihin. Eikä Santosilla tai suurimmalla osalla muista paikallisista ole varaa sadan euron katsomolippuihin. Uusi metrolinja on silti tervetullut. Ibaneman ja Tijucan välillä kulkee päivittäin yli 300 000 ihmistä. Bussilla kuljettuna yli kahden tunnin työmatkaan menee metrolla vain puoli tuntia. Metrolinjan rakentamisen kokonaiskustannukset ovat 8,5 miljardia realia eli noin kolme miljardia euroa. Yritys, joka rakennuttaa metroa, on nimeltään Consorcio Rio Barra. Firma on neljän isomman yrityksen perustama ja tarkoitettu ainoastaan metrohankkeeseen. Sen työntekijöistä yli 80 prosenttia tulee Rion faveloista eli slummialueilta. – Moni meistä on vain kävellyt työmaalle ja pyytänyt töitä rakennusmestarilta, Santos kertoo. Koulutusta työhön ei suinkaan tarvita, vaan taidot opitaan työtä tekemällä. – Lopetin itse opiskelut peruskoulun yhdeksännellä luokalla, koska piti mennä töihin. Vanhempani tarvitsivat taloudellista tukea. Peruskoulun keskeyttäminen sukulaisten takia on Brasiliassa hyvin tavallista. Santosin omaan perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta. – Tienaan 2 100 realia (700 euroa) kuukaudessa. Vuokran ja sähkön jälkeen palkasta jää noin 300 realia (100 euroa) elämiseen. LUIS ANTONIO DOS SANTOS on ollut rakennusalalla kolme vuotta. Uuden metrolinjan rakennuttamisessa hän on ollut raudoittajana seitsemän kuukautta. Työ on opittu työtä tekemällä. AHJ1408_24-48.indd 33 VENEZUELA At KOLUMBIA lan tti TEKSTI VERA MIETTINEN KUVA TANJA MIKKOLA Melua maan alla 8 33 BRASILIA MAA BRASÍLIA PERU BOLIVIA RIO DE JANEIRO PARAGUAY ARGENTIINA URUGUAY Brasilia on maailman viidenneksi suurin valtio, jonka väkiluku on noin 200 miljoonaa. Vaikka maa on vauras, alueesta riippuen 50–75 prosenttia perheistä elää köyhyysrajan alapuolella alle 600 eurolla kuukaudessa. Maan rikollisuus on kasvanut entisestään, ja turisteja kehotetaan varovaisuuteen maan suurkaupungeissa. Santos on ollut rakentamassa uutta metrolinjaa seitsemän kuukautta. Sen aikana kaksi ihmistä on kuollut työtapaturmassa. – Aikataulupaineet vaikuttavat, ja sen takia tulee onnettomuuksia, Santos uskoo. Yrityksen johdon mukaan kaikki työntekijät ovat vakuutettuja ja heillä on asiaankuuluvat suojavarustukset. Santos ei uskalla puhua yrityksestä mitään negatiivista, koska pelkää joutuvansa vaikeuksiin. Santos on ollut alalla yhteensä kolmisen vuotta. Hän kuuluu metallialan liittoon nimeltä Federacao Unica dos Petroleiros. – Olen pari kertaa saanut liitolta apua liittyen ylityökorvauksiin. Rahoja on ollut välillä vaikea saada. a 27.5.2014 14:18:24
• 34 Ceram HARRASTUS TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO 8 05.06.2014 RC-AUTOT LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi KOJEISTOASENTAJA PETRI SOMPPI KOTIPAIKKA MUSTASAARI HARRASTANUT VUODESTA 2010 Vauhdin hurmaa pienoiskoossa ??Mustasaaressa asuva 40-vuotias Petri Somppi seisoo Vaasan Urheiluautoilijoiden kerhotiloissa sijaitsevan RC-autoradan varrella ja antaa keltaiselle, radio-ohjattavalle autolle kyytiä. Sompin kädessään pitämä radio-ohjain käskyttää auton sähkömoottoriin jouhevat, lähes äänettömät kierrokset. Kumiset renkaat purevat kiinni lattiaan ja nostavat auton nopeuden lyhyillä suorilla aikamoiseksi. Auto pomppaa välillä ilmalentoon radan hyppyreissä. Somppi työskentelee Mustasaaren Helsingbyssä toimivassa Oy Escarmat Ltd:ssä kojeistoasentajana ja toimii pääluottamusmiehenä. Hän innostui radio-ohjattavista RC-autoista kaverinsa kautta vasta 36-vuotiaana. Ensimmäisen, valmiina hankitun auton jälkeen hän on itse koonnut autot rakennussarjoina hankituista paketeista. Nyt Sompilla on autoja kaksi, toinen on taka-, toinen taas nelivetoinen malli. Autoissa Somppia viehättää ajamista enemmän tekniikka, joka toimii kuin oikeissa autoissa. Erityisen mukavaa on, että 1:10-mittakaavaan rakennetuista autoista löytyy säätöparametreja yhtä paljon kuin kisa-autoista. AHJ1408_24-48.indd 34 – On helpompi sanoa, mitä ei voi säätää. Harrastuksessa pääsee alkuun muutamalla Jousituksesta voi säätää käytännössä kaiken sadalla eurolla, jolla saa akkuja vaille valmiin mahdollisen. Jousen ja vaimennuksen jäykkyy- auton. Sompin itse rakentamat autot maksavat den ja nopeuden kumpaankin suuntaan. Pyörän osineen noin 900 euroa kappale. Komposiittiset kulmat ja jousitusgeometrian pystyy säätä- rungot kuluvat kesän ajokauden aikana, ja sykmään. Takavetoisessa autossa takarenkaiden syllä ne yleensä vaihdetaan uusiin. Suomessa aurausta vaihdetaan aika useasti. Auraus on on muutama RC-autojen runkojen maalaukseen puolen asteen välein. Jos on oikein märkä rata, erikoistunut kaveri, joista yhdellä Somppikin on aurausta laitetaan enemmän. maalauttanut autojensa rungot. Maavara on tosi tärkeä. Se laite- Puolentoista kilon Somppi on myös kisaillut autoiltaan millin tarkkuudella. Millillä laan. Hän on osallistunut SM-osakilpainoisen auton pailuihin ja Vaasan Urheiluautoilijoion iso merkitys, kuinka auto hyppää tietystä hyppyristä, nopeus on jopa den kerhokisoihin. Viime vuonna Somppi selvittää säätöjen saloja. 60–70 kilometriä Somppi oli takavetoisten autojen luokassa kerhomestari, mutta SMOma osansa pienoisautoilu- tunnissa. harrastusta on se, että autot kakisat eivät oikein kulkeneet. sataan rakennussarjoista. – Osakilpailuja on neljä. Kolmeen – Rakentaminen, korjaaminen ja säätäminen pitää osallistua, että saa hyväksytyt pisteet. Viiovat osa harrastusta. Ajaminen ja treenaaminen me vuonna olin parin osakilpailun aikana kipeä on kivaa sekin ja kilpaileminen on se kaikista ja ajoin vain Vaasan kisan. Viimeiseen osakilpaihauskin osuus. Pieni ruuvaaminen sopii perheel- luun olisi ollut turha lähteä, kun olisin saanut vain liselle hyvin, kun ei aina tarvitse välttämättä muu- kahden kisan tulokset. Tänä kesänä on suunnitelta kuin olohuoneen pöydän, Somppi kertoo. missa, että ainakin kolme kisaa pitää kiertää. 27.5.2014 14:18:29
• Ceramik pan Ahjo 2_Ceramik pan Ahjo 2 2014-01-21 11:47 Sida 1 NÄIN OLI ENNEN: Naarmut tai ylikuumuus saa ruuan palamaan ja jäämään kiinni. NYT LAITAT RUOKAA NÄIN: CERAMIC PANNUN avulla laitat ruokaa ilman että se palaa kiinni Laita ruokaa todella helposti! CERAMIC PANNUN avulla – tulevaisuuden non-stick paistinpannut Keraaminen ”non-stick” pinnoite antaa parhaan tuloksen: Vain 90 Helpon hyvää ja terveellistä! 5 osaa 199:- • Ei pala eikä jää kiinni pohjaan Keramiikka vai teflon? Keraaminen pinnoite on kestävämpi kuin teflon. Keraamiset pannut ovat myös paljon vahvempia, naarmujenkestäviä ja ruostumattomampia kuin teflon pannut. Paistettu kananmuna liukuu suoraan lautaselle! Paista kananmunaa tai lihaa pannussa ilman että lisäät rasvaa. Naarmujenkestävän keraamisen pinnoitteen avulla saat ruoan liukumaan suoraan lautaselle. • Paista ilman öljyä • Pinnoite ei naarmuunnu • Helppo puhdistaa 59 Köp 2 stekpannor med lock och du får en extra för Normaali h setille n.inta koko 150,- • Huuhtele ja kuivaa Setti sisältää: 3 pannua, 20, 24 ja 28 cm 2 lasikantta 24 ja 28 cm Ergonomisesti muotoillun kahvan avulla saat parhaan otteen 28 cm CERAMIC PAN lasikannella Lasikansi antaa hyvän näkyvyyden. Ruostumaton rengas. 24 cm CERAMIC PAN lasikannella 20 cm CERAMIC PAN Ei enää huonoja makuelämyksiä margariinista tai öljystä. Tämän non-stick pinnoitteen avulla ruoka ei jää enää kiinni eikä pala pohjaan. Nyt voit valmistaa lempiruokiasi tämän CERAMIC PANNUN avulla juuri oman maun mukaan. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Sopii kaikille liesille: kaasu-, sähkö- ja induktioliesille sekä keraamisille liesille. Erikoisvalmistettu pohja säilyttää lämmön. Pannu kuumenee nopeasti ja jakaa lämmön tasaisesti. Laadukas alumiinirunko tekee pannun kevyeksi ja vahvaksi. Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 ......kpl Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 • Täydellinen wokkivihanneksille $ Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info AHJ1408_24-48.indd 35 27.5.2014 14:18:29
• 36 TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 8 05.06.2014 Tornado ska ge lyft i Lojo När du plockar varor i nästan vilken som helst affär är det med stor sannolikhet från en hylla som tillverkats i Lojo. På det anrika företaget Constructor Finland som trots en ledande marknadsställning kämpar med sinande beställningar hoppas man att den nyaste landvinningen Tornadon ska ge lyft åt företaget. M etallföretaget började sin verksamhet redan år 1886 när Hjalmar Kastén grundade ett litet plåtslageri i Helsingfors. På verkstaden byggdes till en början små kaminer. Produkterna utvecklades och nya kom till sortimentet allt efter att företaget växte. Förberedelserna inför de olympiska spelen i Helsingfors 1952 var startskottet för företagets nuvarande produktion. – Företaget började tillverka hyllor för allt det som arrangörerna kunde tänkas behöva, berättar huvudförtroendeman Jouni Linden. I början av 1960-talet började företaget flytta sin verksamhet bort från Sockenbacka i Helsingfors och idag tillverkar de omkring 70 metallarbetarna på Constructor Finland olika hyllor och andra logistiska lösningar under varumärket Kasten. Enligt Linden är det omöjligt att räkna alla produkterna, utan han nöjer sig istället med att kategorisera det stora produktsortimentet i 5–6 produktgrupper. Huvudförtroendeman Jouni Linden hoppas att produktionen av lagerautomaten Tornado säkrar fabrikens ställning i den stora koncernen. AHJ1408_24-48.indd 36 27.5.2014 14:18:34
• 8 37 05.06.2014 Peter Appel drömmer om att utveckla sin fritidshobby som dykinstruktör till yrke bara barnen växer upp. Just nu trivs han ändå bra på Constructor Finland. – Förutom butikshyllor tillverkar vi också lager- och arkivhyllor. Produkterna har förändrats enormt under mina 30 år i huset. Tekniken har kommit med de senaste åren. Man behöver till exempel inte längre med handtag snurra fram de tunga arkivhyllorna utan de är nuförtiden eldrivna och flyttar sig lätt bara genom att trycka på en knapp, säger Linden. MÅNSIDIG LAGERAUTOMAT I det mångsidiga produkturvalet finns också lagerautomaten Tornado. Automater har levererats till företag inom lika många branscher som det finns möjligheter att skräddarsy produkten. Bland annat används lagerautomaten på fabriker inom bilindustrin och också Ikea har beställt ”Madrass-torn”. – Den är behändig eftersom de komponenter eller produkter man vill plocka fram alltid är på lämplig höjd rakt framför dig, säger Linden. Trots att Tornadon har tillverkats sedan 1990-talet hittar företaget hela tiden på nya användningsområden och kunder för produkten. Senaste och lite speciella är den med kylaggregat utrustade Tornadon som för ett år sedan levererades till Tammerfors universitets­ sjukhus. – Patologiska avdelningen beställde ett 15 meter högt torn utrustat med hiss och kylförvaringsutrymme för lik. Det är nog ett av våra mest speciella projekt, konstaterar Linden. Värdet på lagerautomaterna varierar kraftigt eftersom både storleken och utrustningsnivån kan vara mycket olika. – Vi skräddarsyr våra produkter vilket är vår styrka. De stora tillverkarna i Tyskland och Japan spottar ut standardiserade varor i raskt takt och till ett pris vi inte kan tävla med. Vi måste satsa på att möta kundernas individuella behov och önskemål, säger Linden. Linden hoppas att koncernen marknadsför lagerautomaten effektivt eftersom fabriken i Lojo är den enda som tillverkar den. INTERNATIONELL KUNDKRETS I Finland har företaget en stark position och är ledande på marknaden. Omkring 70 procent av produktionen går till inhemska kunder medan 30 procent går på export. Enligt Linden varierar siffrorna ändå kraftig mellan de olika produktgrupperna. Leif Winberg har byggt Kastenprodukter ändå sedan 1994. – När det gäller Tornadon är situationen tvärtom, av dem går 70 procent på export. Värdet på beställningarna varierar markant och kan enligt Linden handla om några tusenlappar till flera miljoner euro. Det största projektet vi varit med om den senaste tiden är Rysslands krigsarkiv. Där blev det ändå plötsligt stopp på grund av oklarheter på ryska försvarsministeriet. – Ursprungligen var det tal om 21 stycken sjuvåningshus fyllda av arkivmaterial från Rysslands krigstida historia. Det skulle ha varit en välkomnad beställning som nu tyvärr ligger på is, berättar Linden. – Vi hoppas ändå att vi klarar oss i den nya offertrundan som nu är på gång. Med tanke på händelserna i Ukraina kan det ju dessutom hända att de snart behöver ytterligare något hus till, fortsätter han. Ryssland är också överlag ett viktigt exportland för företaget och enligt Linden har oroligheterna direkt återspeglas i beställningarna. – I början av året började det se ganska bra ut igen efter lugnare tider men sedan gick det hela i stöpet, säger Linden som hoppas att den svaga ekonomin äntligen skulle vända mot det bättre. BRA ARBETSPLATS, SÅ LÄNGE JOBBET RÄCKER TILL De flesta av arbetstagarna på fabriken har trivts länge. Linden med sina 30 år på nacken är ingen ovanlighet. Svetsare och sammansättare Leif Winberg har jobbat här sedan 1994 och trivs fortfarande bra. – Det är ett ganska trevligt ställe att jobba på med tanke på hur månsidigt jobbet är. För de mesta svetsar jag eller slår ihop komponenter, till exempel balkar till Tornadon, förklarar Winberg. Också plåtslagare Peter Appel med sina 10 år i huset trivs, men han önskar däremot mera utmaningar i arbetsuppgifterna. AHJ1408_24-48.indd 37 27.5.2014 14:18:39
• REDIGERING JOHAN LUND 38 8 05.06.2014 Arbetarskyddsfullmäktige Juha Räsänen bekymrar sig över arbetsgivarens planer på ensamarbete vid robotsvetsningen. Moderna arkivhyllor har en hel del teknik i sig. Längre behöver man inte snurra fram de tunga hyllorna manuellt. – Vi har ju ett stort sortiment produkter som byts ut ganska ofta, men lite mer mångsidighet och utmaningar skulle vara välkommet, anser Appel. Också huvudförtroendeman Jouni Linden trivs med jobbet så länge det finns jobb. Den senaste tiden har det emellanåt varit ont om arbete då beställningarna blivit färre och samarbetsförhandlingar och till och med uppsägningar har varit aktuella på företaget. – Det är tråkigt att det känns som att arbetsgivarens inställning också skulle bli hårdare hela tiden, säger han. Linden och de andra förtroendevalda på arbetsplatsen känner ändå att de kan påverka förhållanden på arbetsplatsen och diskussionskontakt till arbetsgivaren finns. Vad gäller arbetarskyddet finns ändå utrymme för förbättring. – Det finns en hel del som kunde förbättras men det är alltid brist på pengar och arbetsgivarensinställning till säkerheten är inte alltid den bästa, säger arbetarskyddsfullmäktige Juha Räsänen. a Redovisningar och aktivitet FULLMÄKTIGE Förbundsfullmäktige godkände förbundets verksamhetsberättelse och bokslut för fjolåret. Enligt bokslutet uppgick verksamhetskostnaderna i fjol till 27,9 miljoner euro. Medlemsavgifterna inbringade 26 miljoner euro och placeringsverksamheten 6,9 miljoner euro. Årsbudgeten visade alltså ett överskott på fem miljoner euro. Fjorton fackavdelningar hade gjort motioner till fullmäktige. Av dem berörde majoriteten, 79 stycken, intressebevakning. Fullmäktige godkände svaren på motionerna. Förbundsfullmäktige består av 56 ledamöter som väljs av förbundskongressen. Förbundsfullmäktige sammanträder minst två gånger i året. Fullmäktige är förbundets högsta beslutsfattande organ mellan kongresserna. Förbundsfullmäktige godkänner förbundets årliga verksamhetsplaner och budgetar samt bokslut och verksamhetsberättelser. Kollektivavtalet nu på svenska INTRESSEBEVAKNING Teknologiindustrins svenskspråkiga kollektivavtalsbok har kommit ur tryck. Fackavdelningarna, huvudförtroendemännen och arbetsplatsernas kontaktpersoner får ett gratisexemplar. Kollektivavtalet kostar 2,50 € för medlemmar och 5,00 € för utomstående. Tilläggsbeställningar kan göras på förbundets postning, tfn 020 77 41026 eller per e-post: postitus@metalliliitto.fi. 11 243 röster EU-VAL Kandidaterna från Metallförbundet fick sammanlagt 11 243 röster i Europa­ parlamentsvalet. Socialdemokraternas Janne Laulumaa fick 3 952 röster. Vänsterförbundets kandidater Erno Välimäki fick 3 413 röster, Kari Uotila 3 307 röster och Faruk Abu Taher 571 röster. Ahjo finns som e-tidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi AHJ1408_24-48.indd 38 27.5.2014 14:18:42
• 05.06.2014 ahJo?8 39 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–TO 8.30–16 OCH FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals­kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka med­delanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD ANSÖKAN OCH BILAGOR KAN SKICKAS ELEKTRONISKT Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst­ relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning kan du göra via vår e-tjänst på adressen tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Tjänsten fungerar med din banks webbtjänstkoder. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester-­ ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare­anställning upphör. Permitteringsintyg ? ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings­- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hur du fyller i och skickar ansökan Du kan elektroniskt ansöka om både inkomstrelaterad dagpenning och fortsatt inkomstrelaterad dagpenning. Använd blanketten för den första ansökan om det gått tre månader sen den senaste ansökan. E-tjänsten leder dig genom ifyllnaden av blanketten. Om någon del av ansökan inte är i fylld eller bristfällig meddelar tjänsten om det och ber dig komplettera eller korrigera uppgifterna. Alla delar måste fyllas i innan ansökan kan skickas. På det sättet garanteras att alla uppgifter som behövs för behandlingen av ärendet finns med i den eletroniska ansökan. Den sökande är ansvarig för att uppgifterna stämmer på samma sätt som när ansökan görs på traditionellt sätt. Ansökningens bilagor Du kan skicka de bilagor som behövs för att behandla ditt ärende via e-tjänsten. En bifogad fil får vara högst 2 Mb. Filformat ska vara antingen .tif, .jpg eller .pdf. Bilagor behöver inte skickas samtidigt tillsammans med ansökan. Bilagor kan också skickas via e-tjänsten även om själva ansökan skickas per post. Om du redan har skickat in en ansökan till arbetslöshetskassan kan du rikta en eventuell bilaga till den obehandlade ansökan i e-tjänsten. Bilagor måste ändå inte riktas direkt till ansökan eftersom alla bilagor som skickas till arbetslöshetskassan alltid beaktas i behandlingen. Bilagor till ansökan och andra dokument kan också skickas till kassan via Ota yhteyttä -funktionen på webbplatsen. Filöverföringen sker över en skyddad anslutning. Användarsäkerheten Genom att använda bankernas webbtjänstkoder säkras den sökandes identitet och fungerar samtidigt som elektronisk underskrift. Dessa koder säkerställer den sökandes identitet och den s.k. starka krypteringen i informationsförmedlingen så att de elektroniska tjänsterna uppfyller dataskyddskraven. Koderna personifierar den elektroniska signaturen. När du använder elektroniska tjänster i offentliga utrymmen eller på någon annan persons dator bör du alltid efter användningen ta bort de använda sidorna från datorns mellanminne. Detta rekommenderas också när du använder din egen dator. Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad AHJ1408_24-48.indd 39 27.5.2014 14:18:42
• 40 8 05.06.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU­NUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis­verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn­hakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio­päivä­ rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo­ viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos­ verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko­ hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymi­sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis­tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka­- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite­tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan­laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu­ misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1408_24-48.indd 40 27.5.2014 14:18:42
• 05.06.2014 8 41 KO U L U T U S TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO Paikallinen koulutus Ammattiosastot ja seuturyhmät järjestävät koulutusta. Seuraa ammattiosastosi ilmoittelua paikallisista koulutustapahtumista! Osastosi opintosihteeri ottaa vastaan koulutusideoita. Aiheita voivat olla mm. Työaikalaki YT-laki Työlainsäädäntö Työttömyysturva Metallin suhdannekatsaus Työhyvinvointi Teknologiateollisuuden työkaarimalli Metalliliiton historia Kokoustoiminta ja –tekniikka Metallin nuorisotoiminta Työn ja perheen yhteen sovittaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tasa-arvo, yhdenvertaisuus Murikassa 1.–5.9. Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 15.–17.9. Yritystalous 15.–19.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Järjestäjäkurssi (2. osa 27.–31.10.) 22.–24.9. Yhdessä toimien – puheenjohtaja ja sihteerikurssi Liikettä nuorisotoimintaan 22.–26.9. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 29.9.–1.10. Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Opintosihteerien jatkokurssi 29.9.–2.10. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 29.9.–3.10. Palkkatekniikan kurssi 6.–31.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat (autoala mukana) 6. – 8.10. Autoalan lyhyt työsuojelun jatkokurssi Kansantalouden kurssi 6.–10.10. Edunvalvojan neuvottelutaito 13.–15.10. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 20.–24.10. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 17.–21.11.) 27.–29.10. Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi­ hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli­sesta tuesta saat lisä­tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1408_24-48.indd 41 PAULINE NIEMI prosessoija, Okmetic Oyj, Vantaa, Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168 Murikka vetää puoleensa ”Tämä on minulle sellaista arjesta irtaantumista” Pauline Niemi sanoo ihmetelleensä jo kauan, miksi monella Metalliliiton jäsenellä on niin korkea kynnys lähteä liiton koulutuskeskuksena toimivaan Murikka-opistoon Tampereelle, vaikka koulutus ja majoitus ovat ilmaisia ja matkat korvataan. – Ne jotka ovat kerran käyneet, tulevat aina uudestaan! Niemi osallistui viiden päivän mittaiselle tietotekniikan peruskurssille. Talo oli hänelle tuttu, sillä hän oli käynyt aiemmin opiskelemassa muun muassa palkkaustekniikkaa ja järjestötoimintaa. – Murikka vain jotenkin vetää puoleensa. Tämä on minulle sellaista arjesta irtaantumista, kun ei ole lapset ja mies odottamassa ruokaa, vaan pääsee itse valmiiseen ruokapöytään, kuvailee Niemi. Tietokoneen käyttö on olennainen osa Niemen työtä piikiekkoja valmistavassa Okmeticissa Vantaalla. – Minun työvaiheessani ne kiekot ovat isoina kidepötköinä, ja niistä tehdään koneella sellaisia cd-levyn vahvuisia ohuita siivuja. Minä kirjaan prosessin tuloksia ylös ja raportoin niistä eteenpäin. Ennen Murikka-opistossa käymäänsä tietotekniikan peruskurssia hän ei kuitenkaan ollut systemaattisesti perehtynyt siihen, miten tietokone toimii ja mitä kaikkea sillä voi tehdä. – Ajattelin etukäteen, että meneeköhän se vaan nettisurffailuksi, mutta ei, kertoo Niemi. Kukin pääsi keskittymään siihen, mikä hänelle oli kiinnostavaa ja hyödyllistä. – Itse tuli kerrattua esimerkiksi pikakomennot. Olin ne periaatteessa tiennyt ennenkin, mutta unohtanut. Eli jos painaa esimerkiksi Crtl + C, niin sillä voi kopioida jonkin merkkijonon tai tekstinpätkän, selvittää Niemi. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 27.5.2014 14:18:44
• 42 8 05.06.2014 Kaikkien kesä-heinäkuussa varsinaiseksi jäseneksi liittyvien valmistuvien oppilas­ jäsenten kesken arvotaan viisi 100 euron lahjakorttia Metalliliiton verkkokauppaan! Onnea ammattilainen! Tänäkin keväänä tuhannet nuoret valmistuvat ammattiin. Ammattilainen liittyy liittoon. Tule mukaan rakentamaan parempaa työelämää! Metallityöväen Liitto Yhteistyössä Metallityöväen Liitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela: Tyk-valmennus Metallityöväen liiton luottamustehtävissä toimiville henkilöille Kelan kurssinumero: 57753 n Tyk-valmennuksen tavoitteena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja, kuinka parantaa omaa hyvinvointia. Tukena valmennuksessa ovat Verven kuntoutustutkija, kuntoutuslääkäri, työfysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä, sekä lisäksi oma työterveyshuolto sekä työnantaja (esimies). Valmennuksen kohderyhmä n pitkään työelämässä olleet työntekijät, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähiaikoina n tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä Kurssiaikataulu Selvitysjaksot: 13.–18.10.2014, 8.–13.12.2014 1. valmennusjakso: 13.–17.4.2015 2. valmennusjakso: 12.–16.10.2015 3. valmennusjakso: 8.– 12.2.2016 4. valmennusjakso: 22.–26.8.2016 Yhteistyöpäivä: 15.10.2015 Hakuohjeet n Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon kautta. n Täytä Kelan hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta (KU101). n Pyydä omalta lääkäriltäsi hakemuksen liitteeksi tarvittava B-lausunto, joka sisältää mm. tiedot sairauden tai vamman aiheuttamista haitoista sekä suosituksen kuntoutukseen. Lisäksi selvitys työterveyshuollossa (KU 108) ja työpaikalla (KU 109) tehdyistä toimenpiteistä. n Toimita hakemus liitteineen mahdollisimman pian Kelaan. Toivomme, että ilmoitat hakemisesta sähköpostilla myös Marjut Lumijärvelle, jotta pysymme ajan tasalla siitä, kuinka paljon hakemuksia Kelaan on lähtenyt. n Saat päätöksen hakemuksen hyväksymisestä Kelalta. n Jos hakemuksesi on hyväksytty, Verve lähettää sinulle kutsun kuntoutukseen. Kuntoutuksen kustannukset n Kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Voit hakea kuntoutuksen ajaksi Kelan kuntoutusrahaa sekä korvauksen matkakustannuksista. Kurssipaikka Verve Mikkeli, Hovintie 224, 52100 Anttola Ota yhteyttä Verve: Mira Turunen, puh. 040 509 0013, mira.turunen@ verve.fi tai Metalliliitto: Marjut Lumijärvi, puh. 040 555 0231, marjut.lumijarvi@metalliliitto.fi LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikuntakeskus Pajulahdessa. VALITSE TAI 4 yötä 2221 + + + yötä HINTA VAIN 100 € Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi AHJ1408_24-48.indd 42 27.5.2014 14:18:51
• Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 8.9. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C, 6. krs. Vieraana Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj Maija Anttila. TIEDOTUKSIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n toimisto on auki seuraavasti: ma klo 8–12 ja 13–16, ke klo 9–12 ja 13–17, to klo 8–12 ja 13–16. Toimisto on suljettuna 30.6.–27.7. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto on avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16, perjantaisin suljettu. Arkipyhien aattoina toimisto auki klo 8-13. Osoite Aleksanterin­katu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän jäsenille perheineen Kesän Paras Päivä Särkänniemessä. Elämysavain hintaan 21 € /kpl (norm. 31 €/kpl). Huvipuiston lisäksi lippu sisältää Delfinarion, Akvarion, Näsinneulan, Planetarion, Koiramäen ja Angry Birds Landin. Lippu voimassa vapaavalintaisena päivänä kesällä 2014. Lippujen varaukset: Petri Heikkinen, puh. 040 668 5577, aptheikkinen@gmail.com. Lippuja varattu 50 kpl. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen viikkojen 31–32 haku 13.6. mennessä. Hakulomakkeita Patrian ilmoitus­ tauluilta ja pääportilta Nummelan metallityöväen ao. 178 on hankkinut jäsenille 30 kpl rannekkeita Linnanmäelle. Rannekkeet ovat voimassa vuoden loppuun saakka. Rannekkeen hinta on 30 €/kpl. Pikaiset varaukset Arja Vuoriselle, puh. 050 411 1898 tai arja.v@saunalahti.fi. Maksut osaston tilille Fl26 1312 3000 5001 78. metalliosasto178.yhdistysavain.fi -sivulla ilmoitetaan kun liput on myyty loppuun. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 on hankkinut Samppalinnan kesäteatterista 50 lippua Matti ja Teppo – The Turku Brothers -musikaaliin ke 16.7. klo 19 näytökseen. Lipun hinta 26 €. Ilmoittautumiset ja maksut 16.6. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Huom! toimisto on suljettu 30.6.–27.7. Ao. 1:n kesäretki la 2.8. Särkänniemeen. Lähtö klo 9 Turun tuomiokirkolta ja paluumatka alkaa klo 18. Hinta 5 € sisältää bussimaksun. Alueelle on ilmainen sisäänpääsy. Ilmoittautumiset ja maksut 23.6. mennessä toimistoon. Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanijaoston Turku–Tukholma-syysristeily 16.–17.9. Baltic Princess’llä. Lähtö tiistaina klo 15.30 Lahdesta, paluu keskiviikkona n. klo 24. Hinnat: A-hytti 60 €, B-hytti 55 €. Hinta sisältää bussimatkat, hyttipaikan, meriaamiaisen, buffet-lounaan ruokajuomineen, kahvi+pulla-kupongin ja seminaariohjelman. Laivalla ns. Club55-risteily, tanssittaja tangokuningas 2013 Kyösti Mäkimattila. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ao:n toimistolta puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. AHJ1408_24-48.indd 43 Ao. 23: Metallin Retkeilypäivät 23.8. Puuhamaassa. Rannekkeen hinta aikuisille ja yli 3-v. lapsille 10 €/ hlö, alle 3-v. maksuton. Paikan päälle järjestetään bussikuljetuksia, hinta meno-paluu 10 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Turon metallityöväen ao. 49:n nuorisojaosto järjestää la 7.6. mäkiautoilua ja saunaillan. Kokoontuminen klo 14 Hirvensalon laskettelu­ rinteellä (MCC Action Park). Mäkiautoilun jälkeen saunomista Turun keskustassa. Saunalla tarjolla ruokaa ja juomaa. Pyyhe ja uima-asu mukaan! Tapahtuman hinta 10 €. Pikaiset ilmoittautumiset osaston toimistoon, puh. 044 518 9446 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Saat maksu­ tiedot ilmoittautuessasi. Tapahtuma on tarkoitettu Metalli 49:n alle 36-vuotiaille jäsenille. Lisätiedot: johannes.yrttiaho@metalli49turku.fi, puh. 050 440 5204. Salon metallityöväen ao. 57:n koko perheen pyöräretki ma 9.6. Lähtö Salon torilta klo 17. Polkaisemme kohti Vuohensaarta, jossa makkaran­ paistoa, virvokkeita ja leppoisaa yhdessäoloa. Tarjoilun varmistamiseksi ilmoittautuminen 7.6. mennessä Sarille, puh. 041 538 4868. Ao. 57:n jäsenille perheineen saunailta ti 1.7. Lehmijärven Rantapirtillä. Tule omalla autolla tai yhteiskuljetuksella. Bussi lähtee Salon torilta klo 17. Paluulähtö Lehmijärveltä n. klo 20. Saunan lisäksi tarjolla on makkaraa, virvokkeita, pientä kisailua ja arvontaa. Ao. 57:n teatterimatka su 10.8. Mathildedaliin katsomaan Kulkurin Valssia. Lähtö Salon torilta klo 13. Ruokailu Ruukin Krouvissa klo 14, teatteriesitys alkaa klo 17. Kotiinpaluu esityksen jälkeen. Hinta Metalli 57:n jäsenille 30 € ja muille 35 €. Ilmoittautumiset ja maksut 9.7. mennessä ao:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Ao. 57:n veteraanien kesäpäivä Leirisalossa ma 11.8. Ohjelmassa saunomista ja pelejä, makkaranpaistoa ja muuta pientä syötävää. Bussi lähtee Halikosta klo 10.45 ja Salosta klo 11. Voi tulla myös omalla autolla. Hinta kaikilta 10 €. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 30.6. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao:n toimistolla. Hyvinkään metallityöväen ao. 58:n piknik-retki la 14.6. klo 12 Kytäjärven rannalle Hyvinkään leirikeskukseen, Kenkiäntie 51. Ohjelmassa liikuntaa ja yhdessäoloa perheen ja ystävien kera. Klo 12 kahvit ja tapahtuman avaus. Kauno Koskela Metalliliitosta kertoo ajankohtaisista työehtoasioista, Vakuutusyhtiö IF:n aiheena on turvallinen vapaa-aika ja Hyvinkään Eläkkeen­ saajien aiheena on liikunta työelämän jälkeen. Lisäksi sauvakävelytekniikan esittelyä ja lentopalloa sekä lapsille rantapelejä. Grillausta, lapsille limua. Tilaisuudessa arvotaan ao. 58:n jäsenille kävelysauvoja. Tarkemmat tiedot tapahtumasta www.metalli58.fi. 05.06.2014 8 43 T O I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 12.6. 31.7. 21.8. Ahjo 9 (ilmestyy 26.6.) Ahjo 10 (ilmestyy 14.8.) Ahjo 11 (ilmestyy 4.9.) Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien retki ke 16.7. Meri Oulun kesäteatteriin klo 19 näytökseen Tankki täyteen. Ilmoittautumiset 15.6. mennessä puh. 040 555 3275 tai 0400 488 181. Järvenpään metallityöväen ao. 90:n veteraanijaoston Tallinnan-risteily ti 2.9. Hinta 30 € sisältää matkat ja meriaamiaisen. Ilmoittautumiset 30.6. mennessä Vaitolle, puh. 040 574 9208 tai Kössille, puh. 040 512 3550. Tarkemmat ohjeet myöhemmin! Kouvolan Metalliyöväen ao. 116:n veteraanien retki Lahteen to 7.8. Tutustuminen Hiihtomuseoon ja lounasristeily Vesijärvellä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 18.7. mennessä Jorma Kanervalle, puh. 050 408 5110, jorma.kanerva@hotmail.fi. Sipoon Metallityöväen ao. 136 täyttää 50 vuotta. Osasto järjestää juhlatilaisuuden jäsenille la 14.6. klo 16 Baari Kolifej:ssa, Iso Kylätie 20, Nikkilä. Ilmoittautumiset viimeistän 8.6. Airi Nybergille, puh. 040 562 2541. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136 fyller 50 år. Avdelningen ordnar en fest-tillställning för medlemmarna den 14.6. med början klockan 16 på Bar Kolifej, Stora Byvägen 20, Nickby. Anmälningar bör göras senast den 8.6. till Airi Nyberg, tel. 040 562 2541. Nummelan metallityöväen ao. 178 on varannut 30 lippua jäsenilleen Vihdin kesäteatteriin la 2.8. klo 17 näytökseen Tuntihommia urakalla. Jäsenellä on mahdollisuus ostaa 2 lippua hintaan 8 €/kpl. Hintaan sisältyy väliajalla kahvi ja pulla. Ilmoittautuminen arja.v@saunalahti.fi tai puh. 050 411 1898. Maksu viimeistään 23.6. osaston tilille FI 26 1312 3000 5001 78. Liput voi lunastaa jäsenkorttia vastaan Arjalta Nummelan työväentalon pihalla to 26.6. klo 15.45–16. Espoon Metallityöväen ao. 271:n syysreissu Saarenmaalle 5.–7.9. Lähtö perjantaina klo 11.30 Viking XPRS -laivalla Tallinnaan, josta bussilla ja lautalla Kuressaareen. Majoitus Georg Ots Spa Hotellissa. Sunnuntaina paluumatka Tallinnaan, Viking XPRS Helsinkiin klo 16.30. Hinta sisältää kaikki matkat (laiva, bussi, lautta), hotellimajoituksen 2 hh aamiaisella, allasosaston käytön sekä lauantaina maisemakierroksen Saarenmaalla. Bussireitti pk-seudulta satamaan vahvistetaan myöhemmin lähtijöiden mukaan. Hinta jäsenille 75 € ja seuralaisille 315 €. Kyselyt ja ilmoittau­ tumiset 31.7. mennessä Jussi Koskelle, puh. 044 2600 378. Maksu ao:n tilille FI07 1112 3007 2004 10 viitenumerolla 142722. Ao. 271:n jäsenille lisätietoa seuturyhmä Es-Ki-Va:n perhetapahtumasta la 6.9. Nuuksion Haltiassa! Ammattiosasto tukee ao. 271:n jäseniä perheineen: hinta 10 €/osallistuja. Ilmoittaudu tapahtumaan 1.8. mennessä seuturyhmän sihteeri Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Maksu ammattiosaston tilille FI07 1112 3007 2004 10 viitteellä 142751. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357:n saunailta pe 13.6. klo 17 Peräseinäjoen Kalajärvellä kaupungin huvilalla. Huom! ”asu vapaa mutta pakollinen”. 27.5.2014 14:18:51
• 44 T O I M I N TA 8 05.06.2014 Tikkurilan Metallityöväen ao. 287 veteraanien risteily to 12.6. Helsingin saaristossa. Kokoontuminen Helsingin Kauppatorilla Vanhan Kauppahallin edessä klo 10.45. Hinta 10 €. Ilmoittautumiset 8.6. mennessä Pertti Oksmanille, puh. 050 342 3920, pertti.oksmanpo@suomi24.fi. SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va järjestää la 6.9. koko perheen ulkoilupäivän Luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksiossa. Ohjelmassa on patikointia, kisailua, kumilautta­seikkailua, geokätköilyä, jousiammuntaa ja sienestämistä omavalintaisen ohjelman mukaan. Lisäksi Haltian näyttely avoinna ja mukana myös If-vakuutus kertomassa liiton jäseneduista. Kysy omavastuusta omasta ammattiosastostasi. Lisä­ tietoja päivän ohjelmasta ja ilmoittautumiset 1.8. mennessä seuturyhmän sihteeri Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. AIKUISKOULUTUS Es-Ki-Va kokoontuu 27.–28.9. Valkon Metalli­ rantaan nauttimaan syksyn väriloistosta ja suunnittelemaan tulevaa toimintakautta. Ole mukana vaikuttamassa ja lähde mukaan! Lisätietoja myöhemmin. Kysymyksiin vastaa sihteeri Milla Leppänen. Es-Ki-Va:n iltakurssit ti 7.10. ja to 23.10. sekä opintomatka Tallinnaan 15.–16.11. Seuraa ilmoituksia, lisätietoja tulossa myöhemmin. Tarvittaessa kysymyksiä voi esittää seuturyhmän sihteeri Milla Leppäselle. Nyt haettavissa Hyvinvointijaksot aikuisille 1. askel KEVEÄÄN OLOON Liikuntakeskus Pajulahti 10.–15.8. Hakuaika päättyy 11.6. 1. askel LIIKKUMAAN Yyterin kylpylähotelli 23.–28.8. Hakuaika päättyy 24.6. Jatkokoulutusta konepajan ammattilaisille! Hyvinvointijaksot perheille Naantalin kylpylä 12.–17.10. Hakuaika päättyy 31.7. Katso kaikki koulutukset www.ael.fi/konepaja Kylpylähotelli Rauhalahti 12.–17.10. Hakuaika päättyy 31.7. KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71 Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Haku ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen (1 hh) täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Perhejaksojen hinta: Aikuiset ja 17–18-vuotiaat lapset 125 €/5 vrk 6–16-vuotiaat lapset 75 €/5 vrk Alle 6-vuotiaat lapset vanhempien seurassa ilmaiseksi Hinta sisältää täysihoidon, perhemajoituksen sekä 1. askel-ohjelman. Perhejaksot on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille, joilla on yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi mukana. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/liiton-lomat Leasing 99€/kk ST-1200 806€ +alv 24% =999€ Leasing 49€/kk RENGASKONEET ST-1231 Taakse paineilmalla kääntyvä puomi 1290€ +alv 24% =1599€ ST-1236IT Apuvarret ja ilmaisku 2015€ +alv 24% =2499€ Leasing 49€/kk Untitled-2 1 AHJ1408_24-48.indd 44 20.5.2014 8:05:13 27.5.2014 14:18:54
• Turun seuturyhmän (ao:t 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 ja 403) nuorille jäsenille tapahtuma 28.–29.6. ao. 49:n kesäpaikassa Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, Kirjala. Lauantaina klo 13 alkaen aiheena Metallinuorten kampanja ja ajankohtainen tilannekatsaus, tiedottajana liitosta nuorisotoimitsija Sami Vironen. Katsauksen jälkeen saunomista, pihapelejä ym. Omat petivaatteet mukaan! Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 23.6. mennessä Metalli Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Salon seuturyhmä järjestää la 30.8. jäsenille perheineen tutustumismatkan Teijon retkeily­ alueelle. Lähtö Someron linja-autoasemalta klo 10 ja Salon torilta n. klo 10.30. Teijolta takaisin klo 15. Osallistuminen oman kunnon mukaan ja omin eväin. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä puh. 040 739 0103 tai metalli.315@gmail.com. 8 45 05.06.2014 KIITOKSET METALLILIITON KAIKKI Kiitän Teitä kaikkia nöyrimmästi, jotka muistitte täyttäessäni 70 vuotta. KUOLLUT Teleasentaja ja pitkäaikainen osastomme sihteeri Risto Olavi Vallo menehtyi 11.4. Tampereella. Hän oli syntynyt 3.4.1952. Muistoa kunnioittaen Pirkanmaan Teletyöntekijäin ao:n 140 jäsenet TUL:n liittojuhla Lakeuden Kisat 6.–8.6. Seinäjoella. Ay-lajeina tennis, sulkapallo, onginta, köydenveto, darts ja tikkaurheilu. Lisätietoja: www.lakeudenkisat.fi Kokous-, ravintola- ja majoituspalveluja – sydämellä! ALUETOIMISTOT Jouko Antila, Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraani SULJETTUINA 30.6.–13.7. Aluetoimistoihin ei voi jättää tällöin työttömyys­kassalle tarkoitettua hakemuspostia. Hakemukset liitteineen voi toimittaa sähköisessä asioinnissa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi tai postitse osoitteeseen Metallityöväen Työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki w w w. m u r ik ka . f i Merkillisen reilu. Painepesuri 100 bar 1300 W Alumiinipumppu, automaattinen start/stop, letkun pikakiinnitys kahvaan, vesimäärä: 310-440 l/h, itseimevä, imukorkeus n. 0,5 m Kylmä-/lämpölaukku Vakiovarusteet: - paineletku 5 m - suuttimet (Tornado ja Powerspeed) - pesuainepullo Tilavuus 24 litraa. Käyttöjännite 12/230 V. Varustettu digitaalisella lämpötilannäytöllä. Jäähdytys- ja lämmitystoiminto. 922-GT24 69 273-C10065 90 Kau pan pää jo n lle a e u vo suut in! 4 kpl 5 litran kesälasinpesuneste yhteishintaan Promillemittari Alcosafe KX-2500 Tarkka, luotettava ja helppokäyttöinen alkometri ajokunnon tarkastamiseen. Mukana vaihdettavat suukappaleet (3 kpl). Toimii 2 × AA-paristoilla (ei sis.) 859-PR2500 45 Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. AHJ1408_24-48.indd 45 10 ,- 0,50 /l 00 Maan laajin varaosaketju! 8500 114-T5K fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.6.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. 27.5.2014 14:18:55
• 46 8 05.06.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 1+/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1B, 2D, 3A, 4C d 1 AHJ1408_24-48.indd 46 27.5.2014 14:19:03
• 47 U L KO N A KOKOONPANIJA / TESTIKULJETTAJA Mikko Pallari TYÖNANTAJA BRP Finland Oy PAIKKA Mäntyvaara, Rovaniemi Outlander 6x6 -mönkijän testaustilanne Auringonpaisteinen alkukesän päivä 22.5., 20 C° lämmintä KUVA TIMO LINDHOLM AHJ1408_24-48.indd 47 27.5.2014 14:19:05
• PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green AHJ1408_24-48.indd 48 27.5.2014 14:19:13