VIT ALIY BEL OUSO V /RIA NO V O S TI / LEHTIK UV A MET ALLILIITT OLAISEN LEHTI 04.06.2015 ahjo.fi NRO OIKEUKSISTA ON PIDETTÄVÄ KIINNI MURIKAN PALVELUT UUDISTUVAT JÄSENETU OLI TARPEEN KVALITET SOM LEDSTJÄRNA 8 MITEN VOI VENÄJÄN AY-LIIKE? AHJ1508_1-23.indd 1 25.5.2015 10:55:50
Venäjällä ammattiyhdistysliike näyttää kovin erilaiselta kuin lännessä. Liike on sekoitus Neuvostoliiton perintöä, uutta Venäjää, konservatiivisia asenteita ja radikaaleja vaatimuksia. Toimintaa leimaa järjestöjen keskinäinen kiistely. Kuka on aidosti palkansaajan puolella? Onko lakko hyväksyttävä keino työnantajien painostamiseen? Suhtautuminen presidentti Vladimir Putiniin jakaa sekin ay-väkeä eri leireihin. Ahjo tapasi Mihail Kalininin ja Anton Lihatshovin Pietarissa. Kalinin on pitkään johtanut koneenrakentajien ammattijärjestöä, joka kuuluu niin sanottuun vanhaan ay-liikkeeseen. Lihatshov on Fordin autotehtaan ammattiyhdistysaktiivi. Samalla hän edustaa Venäjän radikaaliksi kuvailtua uutta ay-liikettä. SIVU 10 8 04.06.2015 2 Tyo?ympa?risto? 8-15.indd 1 15.5.2015 20.16 AHJ1508_1-23.indd 2 25.5.2015 10:55:57
04.06.2015 8 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 23 TEKEMINEN 24 TYÖTILA 26 EUROOPPALAINEN 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 KOTIMATKA Uuden ammattiliittojen keskusjärjestön perustamisen puolesta puhuu moni seikka. On järkevää tehdä yhteistyötä ja välttää päällekkäisyyksiä. Muuttuneessa toimintaympäristössä tarvitaan entistä vahvempi vastavoima työnantajien vyörytykselle. Synnytys on alussa, mutta päämäärä on kaikilla sama: aikaansaada toimiva ja nykyaikaa vastaava upouusi järjestö. Metalliliitto suhtautuu hankkeeseen positiivisesti. Lähtökohta uuden luomiselle on sekä hyvä että haasteellinen. Mukana olevilla liitoilla ja keskusjärjestöillä on sama lähtöasenne. Uuden järjestön on toimittava tavallisen työn tekijän asioiden ajajana myös muuttuvassa maailmassa. Vaikeammaksi synnytys käy, kun aletaan miettiä, miten tämä tehdään. Ammattiyhdistysliike tarvitsee aloitteellista asiantuntijaorganisaatiota, mutta ei hajutonta ja mautonta virkamieskoneistoa. Uudenkin järjestön aikana liitot vaikuttavat edelleen ja toivottavasti myös muuttavat jatkuvasti toimintaansa tätä aikaa vastaavaksi. Järjestötoiminta on ay-liikkeen ydintoimintaa. Erikoista olisi, jos tämä piirre riisuttaisiin uudesta keskusjärjestöstä täysin. Metallin nuorten käynnistämä Operaatio Vakiduuni on tuottanut lyhyessä ajassa tulosta, kun kansalaisaloitteeseen tarvittava nimet on saatu kerättyä. Aloite saadaan eduskunnan käsittelyyn. Kampanja on aktivoinut ihmisiä osallistumaan ja vaikuttamaan tärkeänä pitämäänsä asiaan. Kampanja on omalla tavallaan vastannut ainakin kolmeen haasteeseen, jotka uudella keskusjärjestölläkin ovat edessään. Miten löydetään uusia toimintatapoja, tartutaan epätyypilliseksi muuttuneen työelämän haasteisiin ja puhutellaan nuoria? Keskusjärjestön tärkeä tehtävä on vaikuttaa päättäjiin, puolueisiin ja kansalaisjärjestöihin. Ay-liikkeessä olevaa poliittisuutta on turha kavahtaa. Liittojen jäsenet toimivat jatkossakin eri puolueissa, eikä ihmisten aktiivisuus ole paha asia. Päinvastoin jäseniä täytyy kannustaa osallistumaan, jotta tavallisen palkansaajan ääni kuuluu kaikilla päätöksenteon tasoilla. Samalla asiallahan keskusjärjestönkin täytyy olla, vaikka astetta ylempänä. Keskusjärjestön toiminnan ja organisaation on oltava sopusoinnussa ammattiliittojen ja palkansaajien tavoitteita tukevan päätöksenteon ja kansalaistoiminnan kanssa. PÄÄKIR JOITUS KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”On järkevää luoda puhtaalta pöydältä uutta, mutta ei ole viisasta luopua hyvistä asioista.” Millainen keskusjärjestö? ”Sairaana ei pidä tulla töihin.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Suomi mukaan, EU elvyttää 7 Nollatuntileiri painosti hallitusneuvottelijoita AMMATTILAINEN 9 Jyrki Toiviainen karkaisija OFA Oy Ab, Loimaa TOIMIJA 18 Jani Närhi pääluottamusmies Moventas Gears Oy HARRASTUS 35 Timo Huhtamäki lennätys 20 Hypättäiskö yhdessä? 28 Murikanranta Oy esittäytyy 34 Näyttötutkintoja kaivoksella 36 Componenta Pistons tävlar med kvalitet OTA TALTEEN 43 Jäsentiedot 6 18 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. Tyo?ympa?risto? 8-15.indd 1 15.5.2015 20.16 SIS ÄLTÖ 17 AHJ1508_1-23.indd 3 25.5.2015 10:56:04
8 04.06.2015 TALOUSKASVU Suomen talous on kitunut viime vuodet. Kansantuote on supistunut kolme vuotta peräjälkeen eli vuodet 2012–2014. Euroopan komissio ennustaa, että meillä on tänäkin vuonna vain nollakasvu. Taloutemme tarkka kasvuennuste on 0,3 prosenttia. Muualla Euroopassa talouden näkymät kirkastuvat. Ripeimmän kasvun kokevat vuonna 2015 Irlanti ja Puola. Näiden maiden talous paisuu yli kolme prosenttia. Suomen lähimaista myös Ruotsi ja Viro ovat yli kahden prosentin kasvussa. EU aikoo tukea talouskasvua monilla tavoilla. Suurimmat toiveet elpymisestä herättää investointiohjelma, joka kantaa Euroopan komission puheenjohtajan JeanClaude Junckerin nimeä. Ohjelma aikoo kerätä vähintään 315 miljardia euroa rahaa strategisiin investointeihin. Ohjelma tarkoittaa sitä, että 21 miljardin euron julkisella alkupääomalla yritetään houkutella yksityisiä sijoittajia mukaan eurooppalaisiin hankkeisiin. Julkisuudessa usein esiintynyt summa, 315 miljardia, on tässä vaiheessa vain toive. Euroopan investointipankki EIP tosin kertoo, että se pystyy houkuttelemaan vielä tuotakin paremmalla hyötysuhteella yksityisiä pääomia suhteessa alkupääomaan. Kiire elvytyksen kyytiin Euroopan unioni toivoo löytävänsä yhteensä 315 miljardia euroa talouden elvytykseen. EU haluaa sijoituksia strategisiin hankkeisiin. Suomen talous ei kasva. Myös ay-liikkeen on oltava toimelias, jotta Suomi ehtii hankkeisiin mukaan. PEKK A EL OMA A EU haluaa sijoittaa innovaatioihin ja koulutukseen. PUHEENAIHE 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi Tällä väitteellä on epäilijänsä. Esimerkkinä heistä on Sami Napari. Hän on talousja rahoituskysymysten erityisasiantuntija Suomen EU-edustustossa. Napari toteaa, että yrityksille tehdyissä kyselyissä rahoitus ei nouse ongelmalistan kärkipäähän. Rahoitusta suurempia ongelmia ovat esimerkiksi asiakkaiden löytäminen ja osaavan työvoiman saanti. Juncker-suunnitelmaa aletaan toteuttaa syksyllä 2015. Strategisten hankkeiden ehdottamisella alkaa olla kiire. EIP voi antaa alkupääoman etuajassa hyvin suunnitelluille hankkeille. Millaisia ovat teollisuuden tai teknologiateollisuuden ja metallialojen hyvät hankkeet? Tätä pohti seminaari, joka syventyi EU:n investointisuunnitelmiin Brysselissä toukokuussa. Seminaaria isännöi Alueiden komitea. Komitea edustaa Euroopan unionissa kuntia ja alueita. Suomessa hyvän hankkeen määritelmä on ymmärretty osin väärin. Uskotaan, että investointirahaa saisivat vain valtiolliset hankkeet. Kokoomuslainen pääministeri Alexander Stubb väläytti talvisessa puheessaan esimerkkinä Helsingin ja Turun välistä oikorataa. Kaupunkiliikenteen kekseliäs kehittäminen sopii EU:n elvytyspaketin rahoitushankkeeksi. Nopea ja hyvä joukkoliikenne luo lisää tehoa kaupungin elinkeinoelämään. Helsingin joukko liikenne on palkittu kansainvälisesti moneen kertaan. Helsingin raitiovaunut kulkevat yksin omaan uusiutuvalla energialla. AHJ1508_1-23.indd 4 25.5.2015 10:56:07
04.06.2015 8 LINJ A US PEKK A EL OMA A YHTEISK UNTA · LIITTO · TYÖELÄMÄ 5 MATTI MÄKELÄ Metalliliiton liittosihteeri Alueiden komitean varapuheenjohtaja on belgialainen sosialidemokraatti, Karl-Heinz Lambert. Hän neuvoo, että hankkeiden pitää palvella nimenomaan alueiden omia tarpeita ja tukea paikallista osaamista. Taloutta on vauhditettava parhaimmilla hankkeilla. Monien toimijoiden, ei vain valtion, on tunnistettava ja toteutettava nämä strategisesti keskeiset hankkeet. Teollisuus, eri alojen yritykset, kaupungit ja kaikki muutkin alueen keskeiset toimijat on vedettävä mukaan. Toinen vakava väärinkäsitys koskee ajoitusta. EU-maiden hallitukset kiirehtivät talvella listaamaan mieliprojektejaan. Levisi uskomus, että EU-investointiohjelman hankkeet olisi jo valittu. Todellisuudessa kansallisvaltioiden hallitukset tai viranomaiset eivät valitse hankkeita. Valinnan tekee EIP:n riippumaton investointikomitea. Kolmanneksi Suomessa on liian kapea käsitys siitä, mille aloille investointituki suunnataan. EU ei halua sijoittaa niinkään tiestöön tai rataverkkoon. EU sijoittaa innovaatioihin ja koulutukseen. EU vahvistaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä myös teollisuudessa. Kaupunkiliikenteen pulmien ratkaisu uusilla tavoilla sopii sekin mainiosti perusrakenteiden strategiseksi hankkeeksi. Innovatiivisuus eli kekseliäisyys liikenneratkaisuissa sujuvoittaa työntekijöiden liikkumista. Tämä lisää alueen elinvoimaisuutta. Pekka Ristelä johtaa FinUnionsia. Järjestö edustaa Suomen ammattiyhdistysliikettä Brysselissä. Ristelä muistuttaa, että EU-investointiohjelman rahoittaman hankkeen on luotava eurooppalaista lisäarvoa. Suomea kiinnostaa se, että rahoituksen painopisteisiin kuuluu tuotekehitys. Suomen metallija teknologiayritykset voivat kehittää energiatehokkuutta ja -turvallisuutta. Yritykset voivat luoda uudenlaista, ekotehokasta energian tuotantoa. – Kannattaa olla aktiivinen elinkeinopoliittisessa työssä, toivoo Ristelä suomalaisilta ammattiliittoaktiiveilta. Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kehottaa miettimään, millaisiin hankkeisiin Suomessa kannattaa sijoittaa. Parlamentin teollisuusvaliokunnassa vaikuttavalla euroedustajalla on selkeä viesti. – Strategisia investointihankkeita on alettava juosta kasaan, Kumpula-Natri kiirehtii. HANNU TAAVITSAINEN ”Sijoitusten luotava pysyviä työpaikkoja” METALLITEOLLISUUS Metalliliiton valtuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen on mielissään. Euroopassa yritetään nyt tosissaan saada investointeja liikkeelle. Mutta Mäkiselle ei riitä, että yritettäisiin pelastaa jotain tehdasta tai toimintoa muutamaksi vuodeksi. Lyhytjänteisyyden sijasta tulee tavoitella pysyviä työpaikkoja ja pitkäaikaisia talousvaikutuksia. Junckerin ohjelmassa on paljon epävarmuuksia. Mäkinen kysyy, sitoutuvatko valtiot tai eri instituutiot käytännössä pitkävaikut teiseen ja työllistävään sijoittamiseen. – Rahat pitää sijoittaa niin, että ne poikivat uutta rahaa, Mäkinen vaatii. Hän peräänkuuluttaa yritysten vastuuta investointien käynnistämisessä. Tämä koskee myös metallialaa. Jyväskylässä Valmetin Rautpohjan tehtaan pääluottamusmiehenä toimiva Mäkinen on kerännyt kokemusta alueellisesta elinkeinopolitiikasta. Hän on toiminut Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESin hallituksen puheenjohtajana. Mäkisellä on vankka näkemys siitä, miten investoinnit hyödyttäisivät koko Suomen metalliteollisuutta. – Kostamuksessa ja Kiirunassa on malmia, ja on sitä varmaan Suomessakin, Mäkinen veikkaa. – Jos Suomessa halutaan luoda edellytyksiä metallialalle, infrastruktuuriratkaisuja on uskallettava tarkastella uudella tavalla. Mäkinen muistuttaa Keski-Suomeen jo päätetystä isosta metsäteollisuussijoituksesta. – Äänekoskella on alkanut tapahtua. Kisko liikenteen täältä Vuosaareen (satamaan Helsingissä) pitää olla paremmassa kunnossa hyvin pian. MUITA ELVYTYSSUUNNITELMIA ? Euroopan energiaunioni Energiamarkkinat kunnolla Euroopan laajuisiksi. Energiariippuvuuden vähentäminen EU:n ulkopuolisista maista. Tukee talouskasvua. Halpaa energiaa teollisuudelle ja kuluttajille. ? Digitaaliset sisämarkkinat Hanke EU-huippukokouksessa kesäkuun lopulla. ? Pääomamarkkinat Suunnitelma valmis kesällä. Pienet ja keskisuuret yritykset ja perusrakennehankkeet saavat helpommin rahoitusta. Vauhdittaa talouskasvua. ? Sisämarkkinat Uusi strategia loka–marraskuussa. Painopisteinä palveludirektiivin toteuttamisen vauhdittaminen ja EU:n laajuinen vähittäiskauppa. Pentti Mäkinen vaatii, että myös metallialan yritysten on kannettava vastuunsa ja tehtävä sijoituksia. Liian moni Metalliliiton luottamusmies jättää käyttämättä mahdollisuutensa kouluttautua liiton Murikka-opistolla. Opiston tarjoamilta kursseilta saa monipuolisia välineitä tehtävän hoitamiseen. Kurssit ovat myös taloudellisesti hyvin tuettuja. Osaava luottamusmies on vahva edunvalvoja. Myös työnantaja hyötyy – ja arvostaakin – luottamusmiehestä, joka hallitsee työehtosopimuksen ja työlainsäädännön. Kun osaaminen on hyvällä tasolla, työpaikan arki rullaa ja vältytään turhilta erimielisyyksiltä. Työnantajien täytyy vastaavasti pitää huolta, että henkilöstö asioita hoitavien tietotaito on riittävällätotaito on riittävällä tasolla. Hyvä olisi, ettei luottamusmiehen kouluttautuminen myöskään jäisi peruskurssien varaan. Murikka tarjoaa muutakin hyödyllistä opetusta kuten yritystalouden kurssit. Tavoitteena on lisäksi, että luottamusmiehet osallistuisivat pitkiin, kuukauden tai kolme kuukautta kestäviin, koulutusjaksoihin. Pidemmillä kursseilla syventyvät myös yhteiskunnalliset asiat, joihin ei lyhyillä kursseilla ehditä perehtyä. Aikaisemmin järjestetyistä työntekijöiden ja työnantajien yhteisistä kursseista on hyviä kokemuksia. Niiden aikana pystyttiin ratkomaan työpaikkojen ongelmia. Harkitsemisen arvoista on, pitäisikö niitä järjestää edelleen. Jatkossa myös pidemmälle tulevaisuuteen katsovaa koulutusta täytyy harkita. Luottamusmiehen on hyvä tietää, mihin yritysmaailma ja maailma yleensäkin ovat menossa. Luottamusmiehen tehtävä on vaativa. Siksi omasta osaamisesta huolehtiminen kannattaa. Osaaja on vahva edunvalvoja AHJ1508_1-23.indd 5 25.5.2015 10:56:09
8 04.06.2015 Harrastuksiin ja opiskeluun APURAHAT Metallityöväen rahastolta tukea: Seppo Kallio, Nokia, laulutaidon kehittäminen ja esiintymis valmiuksien parantaminen, 500 euroa Jouni Kopsa, Tampere, lasitaidenäyttelyn järjestäminen, 700 euroa Johannes Lahtinen, Vihtavuori, kirjailijan työhuoneen vuokrakulut, 700 euroa Antti Mechniakov, Oulunsalo, opiskelu, 500 euroa Antti Mäki, Kaarina, opiskelu, 1 500 euroa Sari Ojala, Jokioinen, käsikirjoituksen dramatisointi, 700 euroa Sariyagiz Faruk, Kokkola, kulttuurimatkan järjestäminen, 1 000 euroa SEURAAVASSA AHJOSSA Kadonnut voi löytyä paikannuslaitteella. Oulun seudun elektroniikkateollisuudessa tehdään yhä kehitystyötä. TIESITK Ö ??Yhteisesti sovitun metallialan ammattitutkinnon suorittamisesta työnantaja maksaa tes:n mukaan A?50 € B?100 € C?200 € D?300 € ??Metallialan erikoisammattitutkinnosta vastaava summa on A?100 € B?200 € C?300 € D?400 € ??Tarvasjoen kunta pakkoliitettiin vuodenvaihteessa A?Saloon B?Lietoon C?Turkuun D?Pöytyään ??Presidentti Barack Obaman kotiosavaltio on A?Havaiji B?Alaska C?Kalifornia D?Florida 6 Johtaja vaihtuu NIMITYS Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula, joka vastaa tällä hetkellä laitoksen palvelutoiminnasta. Hän aloittaa tehtävässään 1. 8. nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Toimikausi kestää seitsemän vuotta. Järjestöhanke nyt verkossa NETTI Uusi keskusjärjestö -hanke on avannut verkkosivunsa. Tavoitteena on synnyttää Suomeen palkansaajien uudenlainen keskusjärjestö. Mukana on 49 eri ammattiliittoa. www.uusikeskusjarjesto.fi OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 8 04.06.2015 Lisää toimipaikkasi Oletko merkinnyt jäsentietoihisi tiedon missä olet töissä? Oletko vaihtanut työpaikkaa? Jäsentiedot voi tarkistaa, korjata ja täydentää liiton verkkosivujen sähköisessä asioinnissa. Katso sivulta 43 miten se tapahtuu! Taidetta seinille KESÄNÄYTTELY Poikkea kesälomamatkalla Murikka-opistoon, Tampereen Teiskoon! Taiteen lomassa voit nauttia kahvit tai ruokailla. Metalliliiton harrastetyönäyttelyyn on koottu työt tänä vuonna Vaasa–Keski-Suomi ja Oulu–Lappi toiminta-alueilta. Osa teoksista on myynnissä. Näyttely on suljettu 3.7.–3.8. VES A R ANT A KIRS TI ANTTIL A 2.6.–17.10 . Pyydä arvio! TYÖYMPÄRISTÖ Teknologiateollisuus ry järjestää työympäristöarviointeja nyt yhdeksättä kertaa. Arvioita tehdään yhteistyössä ammattiliittojen, aluehallintovirastojen sekä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Käytännön työn tekevät aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat. Sovi asiasta työnantajan kanssa. Ilmoittautua voi 14.8 asti. Lue lisää: www.metalliliitto.fi >Työympäristö > Osallistu Haastammetyöympäristöarviointiin Tutki Metalliliiton valtuuston päätökset, lue keskustelut ja katso kuvat kevätkokouksesta liiton sähköisiltä kanavilta: ? www.metalliliitto.fi ? facebook.com/ Metalliliitto ? twitter.com/metalliliitto Valtuusto kokoontui 26.–27. toukokuuta Helsingissä. Kesäkisa Kaikkien 30.6. mennessä toimipaikkansa lisänneiden kesken arvotaan kolme 100 euron ja neljä 50 euron lahjakorttia Metallin verkkokauppaan. AHJ1508_1-23.indd 6 26.5.2015 13:11:51
04.06.2015 8 TAL OUS ”Tuottavuuden kohottaminen ei ole kolmiloikkaa.” HEIKKI LEHTINEN / UP 7 Torvet soivat pätkätöitä vastaan VAKIDUUNI ”Pätkätöillä perhe ei elä”, ”Epävarmuus syö miestä” ja ”Tööttää jos vastustat pätkätöitä”, julistivat mielenosoittajien kyltit. Moni autoilija antoi torvensa soida. Operaatio Vakiduuni jatkoi hallitusneuvottelijoiden painostamista Nollatuntileirillä Helsingissä. Operaatio Vakiduuni sai 50 000 nimeä kerättyä jo toukokuun alussa kansalaisaloitteen alle. Näin lakimuutos nollatuntisopimusten kieltämiseksi menee eduskunnan käsiteltä väksi. Nimien kerääminen aloitteeseen jatkuu heinäkuun puoleenväliin asti. Nyt tavoitteena on 83 000 nimeä, sillä tilastojen mukaan Suomessa raataa 83 000 ihmistä nollatuntisopimuksilla. Kampanjointi Operaatio Vakiduunin merkeissä jatkui Nollatuntileirillä, joka perustettiin Helsingin keskustaan hallitusneuvottelujen pitopaikan eteen. Autoilijoiden torvien tööttäykset kuuluivat varmasti myös Smolnan paksujen seinien sisään. Yksi mustakeltaisia värejä tunnustaneista mielenosoittajista oli helsinkiläinen Jussi Pöllänen, yhdistelmäasentaja Metso Flow Control Oy:stä. – Omaa kokemusta nollasopimuksista minulla ei ole. Olen ollut yli 30 vuotta samassa talossa. Mutta meidän ammattiosastomme nuorisojaoston kaverit ovat olleet tässä kampanjassa mukana. Heiltä sain viestin mielenosoituksesta. Tämä on kaikille tärkeä asia, jonka puolesta kyllä kannattaa lähteä pitämään ääntä. Pöllänen on metalliliittolainen, mutta mukana Nollatuntileirillä oli myös monien muiden liittojen jäseniä. PAMin Iida Viljanen ja Krista Fagerlund tulivat leirille Tampereelta ja toivat mukaan maakuntien ääntä. He ovat itse nähneet, miten suuri riesa nollatuntisopimukset ovat palvelualoilla. – Minulla ei ole ollut pyöreää nollaa. Mutta ei myöskään täysiä tunteja, vaan 30 tuntia viikossa. Välillä oli 40 tuntiakin, mutta tasausjakson lopussa sitten 20 tuntia. Ei sillä oikein elä, kertoo Viljanen kokemuksistaan myyjänä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä koetti saada hallitusneuvottelujen pohjaksi aikaan ”yhteiskuntasopimuksen” työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sopimuksella olisi saavutettu kunnon ”tuottavuusloikka”. Pian selvisi, että kyse olikin palkkojen alentamisesta pidentämällä työaikaa. Tuottavuuden nostaminen tarkoittaa yleensä sitä, että tietyllä työja pääomapanoksella saadaan aikaan enemmän arvonlisäystä. Mutta siitä ei nyt ollut kyse. Poliitikot puhuvat vakuuttavan tuntuisesti kilpailukyvyn menetyksistä ja siitä, miten tilanne on korjattava. Mutta tuottavuus, kilpailukyky ja etenkään niiden mittaaminen eivät ole ihan yksinkertaisia asioita. Ansioi tuneet ekonomistit kävivät hiljattain nettikeskustelun, joka koski kilpailukyvyn mittaamista. Mittaamisesta esitettiin hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Eräs kansantaloustieteen professori myönsi ymmärtävänsä käytyä keskustelua ”vaillinaisesti”. Yksikkötyökustannukset on yksi, mutta sekin vain vaillinainen tapa mitata tuottavuutta: jaetaan palkkakulut tuotetulla arvonlisäyksellä. Jakolasku voidaan tehdä koko kansantaloudessa tai vaikka yksittäisessä yrityksessä. Kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n mukaan palkkakustannukset nousivat tehtyä työtuntia kohden Suomessa vain 2,2 prosenttia vuosina 2007–2013. Ruotsissa ne nousivat kolme prosenttia ja Saksassakin prosenttiyksikön kymmenyksen enemmän kuin meillä. Mutta tehdasteollisuuden arvonlisäys on pienentynyt 30 prosenttia. Osa siitä on kadonnut siksi, että teollisuuden käyttämien välituotteiden ja palvelujen hinta on noussut enemmän kuin tuotteista saadut hinnat. Iso osa meni Nokian kännyköiden myötä. Pitäisiköhän hallituksen ja yritysjohtajien kiinnittää huomionsa siihen, miten arvonlisäystä kasvatetaan? Miten tuottavuutta nostetaan aidosti tuottamalla fiksummin ja fiksumpaa kuin nyt? Siinä hommassa ei loikita. Insinöörin outo laskuoppi – Minulle kirjoitettiin vartijan töissä kaksi kertaa nollan tunnin sopimus. Nyt olen vaihtamassa alaa ja kouluttautumassa lähihoitajaksi, sanoo Fagerlund. Ahjon mennessä painoon Juha Sipilän hallituksen ohjelma oli vielä tekeillä ja leikkauslistat sorvattavina. Perusporvarihallituksen runko oli kuitenkin selvillä: puolueina ovat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Ennen vaaleja Ahjon kyselyssä perussuomalaiset kannatti nollatuntisopimusten kieltämistä, kokoomus vastusti. Keskusta kieltäytyi vastaamasta Ahjon kysymyksiin. MIKKO NIKULA Tietoa Operaatio Vakiduunin etenemisestä netissä: www.operaatiovakiduuni.fi KA SV OT VASTAAVA TUTKIJA TIMO EKLUND Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Elokuussa 2011. Sitä ennen työskentelin kolme vuotta Helsingin Kauppakorkeakoulussa erilaisissa projekteissa. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Tärkein tehtäväni on seurata metallien jalostuksen, laivanrakennuksen ja kaivostoiminnan toimialoja ja tuottaa niistä tietoa. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Kuinka pieni osa liiton toimintaa ovatkaan uutisissa välähtävät kuvat yömyöhään jatkuvista TES-neuvotteluista. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Mukavien ihmisten tapaaminen kentällä. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Olen opiskellut ja työskennellyt Venäjällä, joten seuraan maan asioita ja kulttuuria ja mielelläni myös matkustan siellä. Nollatuntileirillä pidettiin ääntä ja houkuteltiin myös ohi ajavat autoilijat mukaan muistuttamaan hallitusneuvotteli joita pätkätyöläisten ongelmista. PUHEENAIHE ANNIK A R A UHAL A AHJ1508_1-23.indd 7 25.5.2015 10:56:13
8 04.06.2015 Uutta hallitusta muodostettaessa on taas peräänkuulutettu Suomen kilpailukyvyn parantamista. Vaalit voittaneen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä väläytteli yhteiskuntasopimuksensa yhteydessä muun muassa vuosilomien lyhentämistä ja työpäivien pidentämistä. Mitä jos poliittisen analyysimme tulos on se, että lähdemme globaaliin hintakilpailuun työehtoja heikentä mällä? Silloin meillä on edessämme paljon muutakin kuin vapaa-ajasta luopuminen. Suomessa on koko maailman mittakaavassa yksi tiukimmista työlainsäädännöistä. Olemme kärkisijoilla Kansainvälisen työjärjestön sopimusten toimeenpanossa. Ammattiliittoihin kuuluu yli 70 prosenttia palkansaajista. Globaalissa markkinassa suomalainen metallimies kilpailee muun muassa intialaisten ja kiinalaisten kollegoidensa kanssa. Intiassa kansainvälisen työjärjestön sopimuksista on toimeenpantu vain murto-osa. Ammatillinen järjestäytyminen huitelee parissa prosentissa. Kiinassa vapaat ammattil iitot on kokonaan kielletty. Pohjalle on pitkä matka. On syytä pohtia, minkä globaalin strategian valitsemme. Nyt strategia vaikuttaa olevan hukassa. Vaikka oma lakimme suojelee työntekijöitä ja noudattaa kansain välisiä standardeja, Suomi vastustaa kansainvälisillä areenoilla sitovaa yritysvastuuta ja jarruttelee verovälttelyn vastaisia toimia. Me Finnwatchissa emme tätä ymmärrä. Miten Suomen kilpailukykyä lisää se, että yritykset voivat siirtää tuotantoa halpamaihin ihmis oikeuksista piittaamatta tai piilotella verojaan paratiisisaarille? Ajankohtainen esimerkki Suomen politiikan näköalattomuudesta liittyy julkisiin hankintoihin. Finnwatch julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen asiasta. Suurin osa julkisista hankinnoista tehdään ilman minkäänlaisia työelämän oikeuksiin liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Yleensä vain hinta ratkaisee. Säästämisen tuloksena suomalaiset kunnat ja kaupungit eivät osta suomalaisia tuotteita. Ne ostavat tuntemattomissa oloissa tuotettuja katukiviä Kiinasta, kaivonkansia Intiasta, tekstiilejä Bangladeshista ja niin edelleen. Eikö Suomessa ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita? Julkisten hankintojen vuosittainen arvo on yli 30 miljardia euroa. Tätä voi verrata budjetin sopeutustarpeeseen. Valtiovarainminis teriö ilmoitti summaksi kuusi miljardia euroa. Työttömyysturvaetuuksia Suomessa maksettiin viime vuonna lähes viisi miljardia euroa. Tarinassa hölmöläinen jatkoi peittoa leikkaamalla siihen lisäpalan peiton toisesta päästä. Nähtäväksi jää, miten Sipilän uusi hallitus aikoo kursia yhteisen vilttimme kasaan. KOLUMNI MIELIPIDE 8 EMME SAA ANTAA PERIKSI Millaiseen kyytiin työväestö joutuu uuden hallituksen rattailla? SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö on suurien haasteiden edessä. Koko poliittinen vasemmisto kärsi eduskuntavaaleissa historiansa kenties suurimman tappion. Hyvät Toverit, ei auta jäädä surkuttelemaan tilannetta, vaan pidetään pää pystyssä ja selkä suorana. Työväenliikkeen pitää muistaa juurensa ja puolustaa entistä voimakkaammin työ väestöä. Suuntaviitat täytyy selkeyttää. Työväestön on tiedettävä, kenen riveissä kannattaa marssia. Periksi ei anneta, vaan puolustakaamme yhtenä joukkona ja rinta rinnan toisiamme. Työnantajien EK ajaa Jyri Häkämiehen (kok.) johdolla työelämän pelisääntöjä uuteen uskoon. Aiemmin Häkämiehen tavoitteena oli vähentää työttömyyttä ja parantaa hintakilpailukykyä maltillisiin palkankorotuksiin tähdätyllä työllisyysja kasvu sopimuksella. Toisin kuitenkin kävi. Työttömyys on vain lisääntynyt, ja maamme on todellisessa taloudellisessa ahdingossa. Suomi on ajautunut sellaiseen syöksy kierteeseen, että hirvittää. Keskustapuolueen Juha Sipilä, uusi pääministeri, kertoi vaalien alla esimerkkejä yhteiskuntasopimuksen sisällöstä. Ne olivat pääosin palkansaajien asemaa heikentäviä. Asioiden luettelo oli pitkä ulottuen työuran alusta loppuun. Luettelo alkoi koeajan pidentämisestä ja päättyi eläketurvan leikkaamiseen. Samaan tapaan vuosilomat, pekkaset, palkan korotukset ja monet muut tavallisen työntekijän arkeen vaikuttavat asiat ovat vaakalaudalla. Meno jatkuu samankaltaisena kuin Aleksander Stubbin johtamien joukkojen aikaan. Rivien välistä sai lukea, että Stubb yhdessä Häkämiehen kanssa väläytteli jopa työehtosopimuksista luopumista ja siirtymistä työpaikkakohtaiseen, paikalliseen sopimiseen. Paikallinen sopiminen on työntekijäpuolen näkökulmasta toivotonta, mikäli neuvottelutilanteessa ei olla tasavertaisia ja jos työnantaja jyrää ja sanelee direktio-oikeudellaan yksipuolisesti tahtonsa läpi. Luottamusmiehen asemaa on vahvistettava, jos asioita halutaan sopia paikallisesti kohtuullisen oikeudenmukaisesti. Ammattiliittojen kanneoikeus on ollut pitkään keskusteluissa. Se toisi ratkaisun moneen työelämän ongelmaan. Neuvotteluissa pitää nyt panostaa siihen, että kanneoikeus vihdoin toteutuu. Muutoin ajatukset paikallisesta sopimisesta joutavat romu koppaan. Lakko-oikeus on koskematon. Se kuuluu perustuslaillisiin oikeuksiin. Lakko on työntekijöiden hätähuuto. Se on viimeinen keino puolustautua työnantajan mielivaltaa vastaan tilanteessa, jossa neuvottelutie on käyty loppuun. Pitää päinvastoin pureutua lakon syihin. Tuskin työntekijät lakkoilevat itseään vastaan. Lakko on lähes poikkeuksetta sen seurausta, että työnantaja on rikkonut työsopimuslakia tai laiminlyönyt työehtosopimusta. Työnantajan sanktioita on kovennettava. Työnantajan saama hyöty työehtosopimusten tai työsopimuslain rikkomisesta on muutoin suurempi kuin pieni sakko. Eivätköhän edellä mainittujen asioiden toteutuessa lakotkin vähene. JOUNI LÄMPSÄ Puheenjohtaja, SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ”Hinta ratkaisee. Suomalaiset kunnat eivät osta suomalaisia tuotteita.” Pohjalle on pitkä matka SONJA VARTIALA Finnwatchin toiminnanjohtaja KIITOKSET METALLILIITOLLE! Kiitokset ansiosidonnaisesta päivärahasta. Ilman sitä ja lisäpäiviä eläminen olisi ollut tosi tiukkaa. MERJA NEVALAINEN Espoo 1.5. eläköitynyt telakkalainen LÄHET Ä MIELIPITEESI ahjo .mielipide@me talliliit to .fi , Ahjo , mielipit ee t, PL 10 7, 005 31 Helsinki tai w w w .ahjo .fi/ mielipide-pals ta lle . Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki k äy , jos ilmoita t yh te ys tie tosi toimitukselle . AHJ1508_1-23.indd 8 25.5.2015 10:56:22
04.06.2015 8 TEK S TI A SK O MA TTI K O SKELAINEN K UV A PEKK A EL OMA A AMMATTILAINEN 9 KARKAISIJA JYRKI TOIVIAINEN, 46 TYÖPAIKKA OFA Oy Ab, Loimaa ”Joka päivä uudet haasteet” Millainen koulutus sinulla on? Olen konepuuseppä, mutta ilman papereita. Ehdin tulla tänne ennen kuin valmistuin. Miten tulit tänne töihin? Tulin kesätöihin vuonna 1986 ja jäin. Välillä olin vuoden pois, vuonna 1993 laman aikaan irtisanottiin. Kävin silloin Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa autonasentajan koulutusta. Sekin jäi kesken, kun soittivat täältä, että tuutko takaisin töihin. Mitä olet täällä tehnyt? Olen ollut nastahitsauksessa, vetokoneella ja kettingin alkukoonnassa. Tässä karkaisussa olen ollut jo lähemmäs 20 vuotta. Minkälaista työsi on? Kolmivuorotyötä, joka katkeaa viikonlopuksi. Fyysistä työtä, aina meinaa olla paikat vähän kipeinä. Meitä on tässä karkaisussa kolme kahden miehen porukkaa, jotka tätä hommaa tekee. Miten koet vuorotyön? Ennen ei ollut ongelmia, mutta nyt vanhemmiten yötyö rassaa. Viihdytkö työssäsi? Kyllä mä viihdyn. Periaatteessa tää on samanlaista joka päivä, mutta käytännössä joka päivä on uusia haasteita. Mikä työssäsi on parasta ja ikävintä? Parasta on työkaverit ja ilmapiiri. Ikävintä on se kolmivuorotyö. Miten kehittäisit työtäsi? Melkein on kehitetty mitä voidaan kehittää. Juuri on laitteisiin investoitu, uusilla laitteilla prosessia on helpompi seurata. Tässä ajetaan kuudella uunilla tavaraa, ja täytyy koko ajan tietää, mitä milläkin uunilla tapahtuu. Millainen on hyvä työkaveri? Yhteistyökykyinen. Yhdessä me näitä ongelmia ratkotaan. Sellainen porukka täällä on. Millainen on hyvä pomo? Sellainen, joka saa asiat toimimaan. Pitää sanansa ja hoitaa hommansa. Mitä odotat tulevaisuudelta? Että selviäis hengissä ennen kuin kuolee, heh heh! Toivon, että työt jatkuvat. AHJ1508_1-23.indd 9 25.5.2015 10:56:27
10 8 04.06.2015 Venäjän ammattiyhdistysliikkeellä on kahdet kasvot. Vanhaksi kutsuttu on neuvostoaikojen perua ja myötäilee presidentin toiveita. Uudempi ja radikaalimpi sanoo puolustavansa työläisten aitoja etuja. Putinin Venäjällä tämä ei ole turvallista touhua. Veljesriita vitsauksena AHJ1508_1-23.indd 10 25.5.2015 10:56:40
11 8 04.06.2015 TEK S TI MIKK O NIK ULA JA ES A TUOMINEN K UV A T ANDREI SOL O VJEV Venäjän ammattiyhdistysliikkeellä on kahdet kasvot. Vanhaksi kutsuttu on neuvostoaikojen perua ja myötäilee presidentin toiveita. Uudempi ja radikaalimpi sanoo puolustavansa työläisten aitoja etuja. Putinin Venäjällä tämä ei ole turvallista touhua. Veljesriita vitsauksena AHJ1508_1-23.indd 11 25.5.2015 10:56:43
12 8 04.06.2015 Neuvostoliitossa kaikki työntekijät kuuluivat ammattiyhdistysliikkeeseen. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Syntyi uusi Venäjä. Venäjälle jäi vanhan neuvostovallan perintönä ammattiyhdistysliike, joka oli jäsenmäärällä mitattuna mammuttimainen. Aitoa perinnettä työntekijöiden edunvalvojana liikkeellä ei kuitenkaan ollut. Palkkojen vähimmäistaso perustui ja perustuu edelleen lainsäädäntöön. Nyt 25 vuotta myöhemmin ”vanhaa” ay-liikettä edustaa keskusjärjestö FNPR. Paperilla se on yhä vahva, mutta viime vuosina jäsenmäärät ovat laskeneet nopeasti. FNPR myötäilee Putinin hallintoa ja puhuu ”sosiaalisesta kumppanuudesta”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakkoasetta ei edunvalvonnassa haluta käyttää. Haastajaksi pyrkii KTR, joka ei ole sitoutunut mihinkään tiettyyn puolueeseen. KTR ilmoittaa kannattavansa ”demokraattisia uudistuksia”. Markku Pietilä on Metalliliiton kansainvälinen asiantuntija. Hän tuntee itänaapurin tilanteen tarkoin, muun muassa Metalliliiton Venäjällä toteuttamien solidaarisuushankkeiden ansiosta. – Venäjän ay-liike kärsii työntekijöiden luottamuspulasta. Toinen keskeinen ongelma on hajanaisuus. Samoilla teollisuuden aloilla on useita eri ammattiliittoja, jotka voivat kuulua eri keskusjärjestöihin. Tällainen tilanne vallitsee usein myös yksittäisisissä suurissa tuotantolaitoksissa, Pietilä selittää. Työpaikoilla on myös liittoihin kuulumattomia työntekijäyhdistyksiä. Jäsenmaksuista kerätyillä varoilla ne järjestävät tilaisuuksia ja toimivat jonkinlaisena sosiaalisena turvaverkkona. Pienillä työpaikoilla ay-toimintaa ei usein ole ollenkaan. Pietilä kertoo, että kaikesta huolimatta Venäjällä on esimerkkejä hyvistä saavutuksista. – Ammattiosastot voivat toimia varsin itsenäisesti. Usein ne pitävät myös aidosti jäsentensä puolta ja solmivat työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia. Ay-aktiivisuus on parasta työpaikkatasolla. Jäsenmaksu on yleensä yksi prosentti palkasta. Osuus määräytyy suoraan laista. – Suurin osa jäsenmaksurahoista jää työpaikan ammattiosastolle, pienempi siivu menee aluejärjestölle ja vielä vähemmän keskusjärjestölle. Erona Suomeen on, että liiton jäsenyys ei siirry mukana, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Tämä tekee tietenkin hallaa järjestäytymisasteelle. Suomea vastaavaa työttömyyskassajärjestelmää tai ansiosidonnaista päivärahaa ei myöskään tunneta. Valtio maksaa työttömille pientä työttömyyskorvausta. Ammattiyhdistystoimintaan ryhtyvät ovat koko Neuvostoliiton jälkeisen ajan ottaneet riskejä. Heitä voidaan painostaa ja uhkailla. Eräitä aktiiveja on hakattu. Näin kävi autoteollisuuden alueidenvälisen ammattiliiton puheenjohtajalle Aleksei Etmanoville. – Hänen kimppuunsa käytiin takavuosina useita kertoja. Yhden kerran naamiomiehet väijyivät Etmanovia hänen kotitalonsa rappukäytävässä Pietarissa. Nyttemmin hän on saanut toimia rauhassa, varmaankin koska hänet valittiin paikallisen alueparlamentin jäseneksi, Pietilä arvioi. Silloinkin, kun ammattiyhdistysliike saa toimia vapaasti, talouden tila ja yhteiskunnalliset ongelmat asettavat omat rajoituksensa. Vaikka öljy ja kaasu tuottavat Venäjän valtion kassaan tuloja, perusteollisuus hiipui Neuvostoliiton romahdettua. Perusteollisuuden kehittämiseen ei ole myöhemminkään sijoitettu riittävästi. Alhainen syntyvyys on johtanut väkimäärän laskuun ja väestön vanhenemiseen. Selvimmin tämä näkyy maaseudulla. Palvelut häviävät eikä kyliin saada enää opettajia, lääkäreitä tai ylipäänsä mitään ammattitaitoista työvoimaa. Kaupungeissa keskiluokka on vähitellen vaurastunut. 1990-luvun epävakauden jälkeen Venäjän talous alkoi kasvaa lupaavasti. Myös palkat nousivat hyvää vauhtia. Viime aikoina talous on jälleen taantunut. Merkittävinä tekijöinä ovat olleet öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ja länsimaiden talouspakotteet Venäjää vastaan. Pakotteet johtuvat Ukrainan sodasta. Ruplan kurssi dollariin ja euroon nähden on heikentynyt rajusti. Inflaatio on syönyt kansan ostovoimaa. Koko Venäjän talouden tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta. TEK S TI MIKK O NIK ULA Ayliikettä haittaa hajanaisuus. Samoilla aloilla on useita eri liittoja, jotka voivat kuulua eri keskusjärjestöihin. KESKIPALKKA Koko maassa 535 euroa Pietarissa 685 euroa Moskovassa 975 euroa VÄHIMMÄISPALKKA Koko maassa 115 euroa Pietarissa 183 euroa Moskovassa 260 euroa LÄHDE: ROSSTAT, 2015. AHJ1508_1-23.indd 12 25.5.2015 10:56:46
04.06.2015 8 13 – En kuulu mihinkään puolueeseen, vaikka useampaankin on kosiskeltu. Järjestömmekään ei kehota liittymään mihinkään puolueeseen vaan jättää asian kunkin jäsenen omaan harkintaan. Kalinin julistaa toimistossaan ylpeänä, että Venäjän ay-liike aikoo esittää kovat vaatimukset työnantajille: – Vaadimme palkkojen kaksinkertaistamista! – Ei nyt aivan heti, mutta aikaa myöten, hän pehmentää pian julistustaan. Tällä hetkellä Pietarin seudun koneenrakennustyöläisten keskipalkka on 44 000 ruplaa. Toukokuun alun ruplan kurssin mukaan se on noin 800 euroa. Vielä ennen viime talven ruplaromahdusta summa vastasi 1 200 euroa. Kaikille yhteinen tulovero Venäjällä on 13 prosenttia. Kalinin on toiminut koneenrakentajien ammattijärjestön puheenjohtajana vuosikymmenet. Järjestö kuuluu Venäjän ”viralliseen” keskusammattijärjestöön FNPR:ään. Koneenrakentajien toimisto sijaitsee aivan Pietarin ammattiliittojen palatsin takana, lähellä ”Työn aukiota”. Samassa käytävässä on monen muunkin ay-järjestön toimisto, muun muassa kaivosmiesten. REIPPAAT VAATIMUKSET Puheenjohtaja Kalinin valittiin tehtäväänsä äänestyksessä, jossa hän sai 60 prosentin kannatuksen. Hän korostaa olevansa harras ortodoksikristitty, vaikka neuvostoaikoina kuuluikin kommunistiseen nuorisoliittoon ja puolueeseen. – Molemmat lapseni on kastettu. Naimisiinkin menin kirkossa, vieläpä neuvostoaikana, mikä ei silloin ollut lainkaan tapana. Kaksi miestä, kaksi maailmaa ? ? Puheenjohtaja Mikhail Shmakov, Venäjän työja sosiaaliasioiden kolmikantakomission koordinaattori (FNPR:llä enemmistön asema komissiossa) ? ? Yhteistyösopimus hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa ? ? Tukenut Putinin valintaa presidentiksi ? ? Kannattaa sovintoratkaisuja, sosiaalista kumppanuutta, ei lakkoja ? ? Vaikuttanut työlain uudistuksiin, mm. lakko-oikeuden rajoittamiseen Kulunut parketti, lippu puheen johtajan tuolin takana ja pöydän edessä pitkä neuvottelupöytä. Pietarin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen koneen rakentajien ammattijärjestön toimisto on kuin suoraan entisestä Neuvostoliitosta. Mutta kaikki ei ole kuin ennen: – Meillä oli aikanaan 180 000 jäsentä. Oli suuria tehtaita, ja kaikki kuuluivat ammattiliittoon. – Nyt meillä on 39 tehtaassa noin 9 000 jäsentä. Jos kaikki kuuluisivat liittoon, jäsenmäärämme olisi 25 000, pudottelee ulkomuistista Mihail Kalinin. FNPR Perustettu 1990 Jäsenmäärä 22 miljoonaa KESKUSJÄRJESTÖ TEK S TI ES A TUOMINEN AHJ1508_1-23.indd 13 25.5.2015 10:56:49
8 04.06.2015 14 – Me erotimme Etmanovin järjestöstämme aikanaan. Hänhän on kovasti uhkaillut lakoilla, milloin italialaisella, milloin tavallisella. Italialainen lakko tarkoittaa töiden tahallista hidastamista. – Etmanov on kritisoinut meitä, viime aikoina tosin vähemmän. He yrittävät kovasti laajentaa toimintaansa. Meillä on kuitenkin paljon enemmän jäseniä. Kalinin kehuu järjestönsä suhteita turkulaiseen Metallityöväen ao. 49:ään. Yhteistyötä on tehty jo pitkään. Kalinin työhuoneen seinällä on kuvia tapaamisista turkulaisten kanssa. RIITAA VENÄLÄISTEN, YHTEISTYÖTÄ SUOMALAISTEN KANSSA Puheenjohtaja Kalinin luottaa yhteistyöhön työnantajien kanssa. Lakkoja ei hänen johtamansa ammattijärjestö ole juuri järjestänyt. Koneenrakentajien ammattijärjestön palveluksessa on ”viisi ja puoli” työntekijää, joista yksi on juristi. Järjestöllä on käytössään ammattiliittojen rakennuksessa 12 huonetta. Suurin osa niistä on vuokrattu ulkopuolisille. – Saamme hiukan rahoitettua toimintaamme, Kalinin puolustelee. Kun Kalininille mainitsee kilpailevasta ayjärjestöstä, radikaalista MPRA:sta ja sen johtajasta, Aleksei Etmanovista, puheenjohtajan silmiin syttyy teräksinen katse. – Viime vuoteen asti palkat nousivat kohtalaisen mukavasti. Sitten öljyn hinta romahti, tuli pakotteita ja syntyi kriisi. Nyt palkat ovat jääneet jälkeen hintojen noususta. Kalinin sanoo ay-liikkeen arvostelevan Venäjän hallituksen politiikkaa. Erityisesti rahapolitiikkaa: valtion tiukan linjan takia yritykset saavat lainaa vain noin 17 prosentin korolla. Talouspolitiikasta vastaavat ministerit joutaisivat hänen mielestään vaihtoon. – Kuka sellaista lainaa ottaa! On selvää, että yritykset eivät pysty investoimaan, jos raha on noin kallista. MONTA PUHEENJOHTAJAA Neuvostoaikojen peruja ay-aktiiveilla on melko vahva irtisanomissuoja. Heidän erottamisensa ei ole aivan yksinkertaista. – Ammattiosaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan erottaa vain meidän luvallamme. Siksi monet ammattiosastot ovat valinneet itselleen neljä tai jopa viisi varapuheenjohtajaa, Kalinin nauraa. Koneenrakentajilla on ammattiosasto 39 yrityksessä. Suurin osa niistä on yksityisessä omistuksessa. Yritykset suhtautuvat ay-toimintaan Kalinin mukaan ”vaihtelevasti”. – Esimerkiksi Ivangorodissa on Hyundaille osia valmistava firma, jossa on kolmisen tuhatta työntekijää. Yritys ei millään sallisi ammattiosaston toimintaa. – Toisaalta me perustimme Tihvinän junavaunutehtaalle osaston pari vuotta sitten. Siihen on liittynyt tehtaan 3 000 työntekijästä puolet. Neuvostoaikaisista suurista tehtaista ei montaakaan ole jäljellä. Esimerkiksi Raketakellotehdas, joka valmisti jopa kolme miljoonaa kelloa vuodessa, meni konkurssiin ajat. Sen tuotantolinjat myytiin, kuinka ollakaan, kelloteollisuutensa tasosta kuuluun Sveitsiin. MIHAIL KALININ Venäjällä ayliike on myös tiedotuksen taistelutanner. Vastustajat ovat tehneet Fordin tehtaan radikaalista ayjohtajasta Aleksei Etmanovista väärennetyn ”kotisivun” pilkatakseen Etmanovia. AHJ1508_1-23.indd 14 25.5.2015 10:56:57
04.06.2015 8 15 radikaalin ammattiosaston ansiosta. Lihatshovin mielestä ”virallisesta” alan liitosta ei ole työläisten etuja puolustamaan. – Perinteinen ammattiliitto on ollut mukana hyväksymässä huononnuksia työlakeihin. Esimerkiksi yötyölisä on pudotettu 40:stä 20 prosenttiin. Onneksi me Fordilla olemme saaneet pidettyä sen entisellään. Lihatshov sanoo kuluttavansa suuren osan vapaa-ajastaan ay-tehtäviin. Hän on ollut kaksi kertaa naimisissa ja eronnut samat kaksi kertaa. – Perhe-elämää ja ay-aktivismia on vain niin vaikea sovittaa yhteen, mies puolustautuu. – Nyt olen kylläkin menossa avioon kolmatta kertaa... Ay-aktiivi häärii muissakin yhteiskunnallisissa askareissa. – Olen osallistunut Putinin politiikan vastaisiin mielenosoituksiin. Kerran minut on niissä pidätettykin. Lihatshovin mielestä Krimin liittäminen Venäjään oli väärin. Venäjä maksaa siitä nyt kalliisti pakotteina ja kansainvälisenä eristyksenä. – Talouskriisi vaikuttaa. Vähemmän on rahaa käytössä kuin ennen, ay-aktiivi valittaa. a – Voitimme heidän ansiostaan TACIS-kilpailussa. Saimme eurooppalaista rahoitusta ay-aktiivien koulutukseen. Mielestäni meidän on oltava yhä enemmän internationalistisia ja tehtävä yhteistyötä muiden maiden ay-liikkeiden kanssa. Keskusteluhetkemme päätteeksi Kalinin poistuu Pietarin alueen ammattiliittojen ”presidiumiin” eli puheenjohtajiston kokoukseen. On aika siirtyä virallisen ay-liikkeen tiloista ja ”Työn aukion” liepeiltä vallan muihin maisemiin. Siirrymme Pietarin hallintokeskuksen eli Smolnan lähistölle. Siellä pitää majaansa MPRA, kilpaileva, radikaali ammattijärjestö. FORDIN AMMATTIOSASTO HAJOSI MPRA:n toimistolla meidät ottaa vastaan Anton Lihatshov, Fordin autotehtaan ay-aktiivi. Hän on ansainnut jokapäiväisen leipänsä Fordilla jo 12 vuotta. Radikaali MPRA järjestää monien eri alojen työntekijöitä ja kuuluu keskusjärjestö KTR:ään. MPRA on joutunut hiljattain vaihtamaan toimitilojaan. Entisissä tiloissa alkoi olla turhan usein paloja muita tarkastuksia. Se on nykyvenäläinen tapa painostaa oppositiojärjestöjä, jotka eivät miellytä vallanpitäjiä. Uusi toimisto löytyi radikaalien vasemmistojärjestöjen toimitiloista. Lihatshov kuuluu Fordin ”etmanovilaiseen” ammattiosastoon. Niitäkin on kaksi, koska jäsenmaksujen jakamisesta syntyi ratkaisemattomia riitoja liiton ja osaston välillä. Toisessa osastossa on 600, toisessa 150 jäsentä. – Molemmat osastot kannattavat radikaalia ay-politiikkaa, mutta riitelevät keskenään, Lihatshov kuvailee kahden MPRA-osaston keskinäisiä suhteita. Työoloihin ja palkkaan on saatu kohennusta taistelevan, radikaalin ammattiosaston ansiosta. Lihatshovin mielestä ”virallisesta” alan liitosta ei ole työläisten etuja puolustamaan. Venäjän talouskriisi on kouraissut syvältä autoteollisuutta yleensä ja Fordia erityisesti. Aiemmin töitä tehtiin useammassa vuorossa, ja firman palkkalistoilla oli 2 500 henkeä. Nyt tehdään yhtä vuoroa ja nelipäiväistä viikkoa. Työntekijöiden määrä on pudonnut 1 400:aan. – Autot eivät käy kaupaksi niin kuin ennen, Lihatshov valittaa. – Parhaimmillaan Fordin tehdas Pietarin liepeillä tuotti 100 000 autoa vuodessa, nyt paljon vähemmän. Monet ovat tarttuneet Fordin tarjoukseen vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ja viiden kuukauden palkasta. Anton Lihatshov on päättänyt jäädä. ”VIRALLINEN” AMMATTIJÄRJESTÖ EI TAISTELE Lihatshovin tietojen mukaan keskipalkka Fordin autotehtaalla on bruttona 50 000 ruplaa eli hiukan alle tuhat euroa. Työoloihin ja palkkaan on saatu kohennusta nimenomaan taistelevan, MIHAIL KALININ ANTON LIHATSHOV KTR Perustettu 1995 Jäsenmäärä 2 miljoonaa ? Mukana hallituksen kolmikantakomissiossa ? Puheenjohtaja Boris Kravchenko ? Toimii demokraattisten muutosten puolesta, muttei avointa sitoutumista puolueisiin KESKUSJÄRJESTÖ AHJ1508_1-23.indd 15 25.5.2015 10:57:05
www.teboil.fi/liitto Kesäetusi Teboililla *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. polttoaineesta* -2,5 snt/l Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 AHJ1508_1-23.indd 16 25.5.2015 10:57:05
Tyo?ympa?risto? 8-15.indd 1 15.5.2015 20.16 TEK S TI MIK A PEL TONEN / UP PIIRRO S PENTTI O TS AMO TYÖYMPÄRIS TÖ 17 04.06.2015 8 PÄTKÄTYÖT Osa työnantajista on alkanut käyttää palkkaamiaan työttömiä, ikääntyviä ja heikosti koulutettuja niin sanottuna kierrätettävänä työvoimana. Näin arvioi Tiina Soininen. Hän on juuri saanut valmiiksi väitöstutkimuksensa Suomen työmarkkinoista. Työmarkkinat ovat erittäin joustavat. Ne ovat myös jakautuneet kahtia: vakaisiin ja epävakaisiin. Työttömän riski ajautua lyhytkestoisten työsuhteiden ja työttömyyden kierteeseen kaksinkertaistui vuosina 2002–2007. Osaltaan tätä selittää tutkimuksen mukaan se, että työnantajat palkkaavat työvoimaa erityisesti lyhyisiin työsuhteisiin. Soinisen mukaan liiallisen epävarmuuden luominen, työsuhdeturvan heikentäminen ja samanaikainen palkkojen jäädyttäminen johtaisivat lukkiutuneisiin työmarkkinoihin. Ennakoitavuus eli varmuus työsuhteen jatkumisesta lisää ihmisten uskallusta vaihtaa työpaikkaa. Työvoima on houkuteltava liikkumaan. Jos työllisyysastetta nostetaan ja yhteiskuntaa kehitetään aidosti, työttömien työllistäminen johtaa seuraavan työpaikan löytymiseen. Soinisen mielestä myös työnantajille pitäisi luoda nykyistä parempia houkuttimia ikääntyvän työvoiman palkkaamiseen pidempiaikaisiin työsuhteisiin. – Jos työvoima ei kierrä, työmarkkinat ovat jähmeät. Silloin yritysten on entistä vaikeampi saada osaavaa työvoimaa, Soininen arvelee tutkimuksessaan. On tehtävä sellaista työmarkkinapolitiikkaa, että työpaikan vaihtaminen on helppoa. Näin työvoimaa ei putoaisi kokonaan pois työmarkkinoilta. Kiertotalous koskee jo työttömiä Osapäivärahaa kuntoutuksesta JOUSTAVUUS Kansaneläkelaitos voi lokakuun alusta alkaen maksaa päivärahana myös osakuntoutusrahaa. Lainmuutos mahdollistaa kuntoutuksen ja työn nykyistä joustavamman yhdistämisen. Jos kuntoutus toteutetaan kevyempänä avokuntoutuksena, kuntoutettava voi samana päivänä sekä osallistua kuntoutukseen että tehdä omaa työtään. Lainmuutoksella kuntoutuspäivän vähimmäispituus lyhenee kuudesta neljään tuntiin. Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa maksetaan silloin, kun henkilön tavoitteena on työssä jatkaminen tai työhön palaaminen. Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivän kesto on vähintään neljä tuntia matkoineen. Liike on lääkettä NISKA Yksi tavallisimmista tukija liikuntaelinvaivoista on niskakipu. Sitä esiintyy jossain vaiheessa elämää 70 prosentilla suomalaisista. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa huono työergonomia, heikko fyysinen kunto, huono ryhti, toistotyö ja tarkkuutta vaativa työ. UKK-instituutin erikoistutkijan Marjo Rinteen mukaan niskavaivat ovat tavallisesti lihasperäisiä. Suurin osa vaivoista paranee itsestään muutamassa päivässä. Niihin pystyy vaikuttamaan myös itse. – Vaivoja voi ehkäistä muuttamalla tavanomaisia asentojaan ja ryhtiään ja vahvistamalla niska-hartiaseudun lihaksia. Liike on lääkettä tässäkin, Rinne toteaa. Hän kehottaa pitämään pään pystyssä ja välttämään pitkäaikaista niskan eteentai taaksetaivutusta ja kiertoa. – Taukoja kannattaa pitää vähintään puolen tunnin välein. Kesuria ei saa kyykyttää TYÖEHDOT Aluehallintovirastot kohdentavat kesällä työsuojelutarkastuksia työpaikoille, joilla on kesätyöntekijöitä. Valvonnassa kiinnitetään huomiota työnteon keskeisiin ehtoihin, palkkalaskelman antamiseen ja mahdollisen yleissitovan työehtosopimuksen noudattamiseen. – Valvomme tarkastuksilla esimerkiksi sitä, että työpaikalla on myös kesätyöntekijöille työaikakirjanpito ja että työvuorot on suunniteltu etukäteen. Näissä asioissa on todettu aikaisempina kesinä puutteita, kertoo tarkastaja Tomi Lappalainen Itä-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueelta. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info auttaa kesällä nuoria työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuton palvelu toimii numerossa 0800 179 279 ja netissä osoitteessa www.kesaduunari.fi. www.teboil.fi/liitto Kesäetusi Teboililla *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. polttoaineesta* -2,5 snt/l Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 AHJ1508_1-23.indd 17 25.5.2015 10:57:05
8 04.06.2015 TEK S TI KIRSI TÖRMÄNEN PETMAN K UV A HANNA K AIS A HÄMÄLÄINEN 18 – Silloin, kun itse on sairas lapsen kanssa yhtä aikaa, pitäisi terveellä vanhemmalla olla oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos olet esimerkiksi pahassa vatsataudissa, et ole mitenkään kykenevä hoitamaan lasta itse. Puhumattakaan siitä, jos parisuhteen toinen osapuoli joutuu sairaalahoitoon. Närhi on ollut jo muutaman vuoden aktiivinen omassa ammattiosastossaan. Nyt hän on laittanut hieman jarrua päälle vapaa-ajan rientojen kanssa. – Olen yrittänyt karsia kaikkea ylimääräistä työhön liittyvää menoa. Samoin toisen työn olen jättänyt, jotta perheelle jää enemmän aikaa. Toisaalta sille ei voi mitään, että työt kulkevat väkisinkin joskus mukana kotiin. JOSKUS ”PITKISSÄ KANTIMISSA” Närhi sanoo, että edunvalvonta on kiinnostanut häntä aina. Moventasilla hän edustaa kahden tehtaan reilua 200 työntekijää yhdessä kuuden osaston luottamusmiehen kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa pelaa hyvin, vaikka Närhi toteaa kanssakäymisen toisinaan olevan ”pitkissä kantimissa”. – Joskus mietin, ilmoitetaanko joistakin asioita riittävän ajoissa luottamusmiehelle. Ehkä tämä on nykytrendi työpaikoilla. Siihen nähden, että Moventaksella ovat takanaan hyvin vaikeat ajat, tunnelma työpaikalla on Närhen mukaan ihan hyvä. – Eihän ilmoitus yt-neuvotteluista koskaan ilmapiiriä kohota tai nosta tuottavuutta. Monesti irtisanomiset vaikuttavat työpaikalla pitkään niiden jälkeen. Vuosina 2010–2014 Moventakselta on irtisanottu yhteensä 335 henkilöä eri henkilöstöryhmistä. Lisäksi työntekijöitä on lomautettu. Nyt tilanne on jo paljon parempi, kun yli vuosi on menty ilman yt-neuvotteluja ja lomautuksia. Tämän jutun tarkistuspäivänä pääluottamusmies oli flunssainen. Hän lähti potemaan flunssaansa kotiin. a TOIMIJA ”Ihmiset pelkäävät potkuja ja lomautuksia. Siksi työtä tehdään sairaanakin.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Jani Närhi TYÖPAIKKA Moventas Gears Oy, Jyväskylä TYÖNTEKIJÖITÄ n. 210 LUOTTAMUSMIESURA Valmetin metallityöväen ao. 74:n toimikunnan jäsen 2013–, osaston luottamusmies 2013–2014, pääluottamusmiehen sijainen 2014, pääluottamusmies 2015– Kukaan ei ole korvaamaton Moventas Gearsin pääluottamusmies Jani Närhi toteaa, että kukaan ei ole korvaamaton. Ei myöskään pääluottamusmies. Tuulivoimaja teollisuusvaihdevalmistaja Moventas Gearsin vuonna 2011 alkanut yrityssaneeraus saatiin vuodenvaihteessa päätökseen. Vuoden alusta alkoi myös Jani Närhen ensimmäinen kausi pääluottamusmiehenä. Närhi oli ehtinyt harjoitella pääluottamusmiehenä olemista jo muutaman kuukauden edellisen pääluottamusmiehen vuorotteluvapaan sijaisena. Saneerauksen päätyttyä Moventas jakautui kahteen osaan, tuulivaihteita tekevään Moventas Gearsiin ja teollisuusvaihteita valmistavaan Santasalo Gearsiin. Närhi on Moventas Gearsin Jyväskylässä sijaitsevien kahden tehtaan pääluottamusmies. Aikaisemmin Rautpohjan tehtaalla työskennellyt Närhi ”pakkosiirrettiin” koneineen uudemmalle, vuonna 2008 valmistuneelle Ikolan tehtaalle Etelä-Keljoon. – Enää ei harmita, vaikka jouduin toisen autonkin sen vuoksi ostamaan. Jos ei olisi pakko, en omistaisi yhtäkään, Närhi sanoo. Kun yritys pilkottiin pienempiin osiin, vähenivät myös pääluottamusmiestunnit. Aluksi tämäkin suivaannutti Närheä. – Nyt molemmat ratkaisut tuntuvat hyviltä. Tehtävät toimivat vastapainoina toisilleen. Jos jotain yllättävää ilmenee, pysäytän koneen tietysti ja hoidan asian heti, koneistajana työskentelevä pääluottamusmies kertoo. Kaksi päivää koneistajan työtä viikossa pitää myös ammattitaitoa yllä ja samalla pysyy kosketus päivittäiseen työhön ja työkavereihin. – Tämä lätkä rinnassa on vain lainassa. Tiedän paikkani. Minulle ei tarvitse tulla huomauttamaan, että minulle kahvi maistuisi paremmalta yläkuin alakerrassa. Moventas Gearsilla on sovittu paikallisesti monista asioista. Närhen mukaan sopimukset ovat hyviä ja niistä olisi malliksi muillekin työpaikoille. Yksi sopimuksista koskee nollatuntisopimuksia. – Työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan nollatuntisopimuksella voivat työskennellä ainoastaan opiskelijat. Heiltä ei haluta viedä mahdollisuutta hankkia työkokemusta ja tienata vähän ylimääräistä. Kesäaikaan opiskelijoille ei tarjota nollasopimusta, vaan normaalia kokopäiväistä määräaikaista kesätyötä. Närhi on toiminut Jyväskylässä Operaatio Vakiduunin kampanja-aktiivina. Hänen mielestään lyhyisiin kampanjoihin on helppo sitoutua ja osallistua. – Tiedän, mitä nollasopimukset voivat aiheuttaa, koska olen niitä aikanaan itse tehnyt. Opiskelijalle ne voivat olla ok. Närhi on toiminut myös nykyisen työn ohessa nollatuntilaisena järjestyksenvalvojana. Tässä tapauksessa hän ymmärtää myös työnantajaa. – Se on esimerkiksi ala, jossa ei välttämättä voida noudattaa normityöaikoja, eikä töitä voi tarjota enempää kuin niitä on. SAIRAANA EI PIDÄ TULLA TÖIHIN Valmetin metallityöväen ammattiosaston Rautakoura-lehdessä Närhi ihmettelee, miksi työntekijät eivät pidä oikeuksistaan kiinni. Jutun aihe perustuu siihen, että Moventasin toisella tehtaalla oli suuri määrä työntekijöitä yhtä aikaa sairauslomalla. Närhi arvelee epidemian syyksi sitä, että kipeänä ei tohdita olla pois töistä. – Tämä yleinen tilanne vaikuttaa. Ihmiset pelkäävät potkuja ja lomautuksia. Siksi työtä tehdään sairaanakin. Närhen ilmeestäkin näkee, ettei hän pidä tätä hyvänä juttuna. Artikkelissaan hän kysyy, kenelle me olemme korvaamattomia. – Työntekijällä ei ole vain oikeus jäädä sairaana kotiin vaan myös velvollisuus. Se, että sairaana työskentelevä tartuttaa kaikki muutkin, aiheuttaa vain ongelmia. Tuottavuutta se ei ainakaan lisää. – En keksi ketään muuta kenelle olisin korvaamaton kuin omalle lapselle, 4,5-vuotiaan Verneri-pojan isä lisää. Närhi on myös ollut valmistelemassa ja kirjoittanut ammattiosastonsa muutosesityksen työehtosopimukseen. Esitys koskee sairaan lapsen hoitamista kotona. Pienen lapsen isä tietää, mistä puhuu. AHJ1508_1-23.indd 18 25.5.2015 10:57:06
19 ”Ihmiset pelkäävät potkuja ja lomautuksia. Siksi työtä tehdään sairaanakin.” Kukaan ei ole korvaamaton AHJ1508_1-23.indd 19 25.5.2015 10:57:11
8 04.06.2015 20 TEK S TI SUVI S AJ ANIEM K UV A T JOHANNES TER V O PIIRRO S PENTTI O TS AMO Laihialainen Järviö, Wärtsilän työntekijä, on itse ollut aiemmin Kanarian saarilla pariinkin otteeseen. Mutta nyt on lähdetty perheen ja lähisuvun kanssa ihan porukalla. Mukana ovat vaimo, 9-vuotias tytär, 6-vuotias poika, vaimon sisko perheineen, appi ja anoppi. Porukka nauttii; viihdytään altaalla, rannassa ja vesipuistossa. Kaupungilla käydään kiertelemässä, tottakai. Lenkkeilemäänkin ehtii. Valkenee lomaviikon sunnuntai, taas kaunis ja aurinkoinen päivä. Lämpöasteita on vajaat 30. Järviö kiertää seitsemän kilometrin lenkin yhdessä vaimonsa siskon miehen kanssa. – Emännät ja muksut, mummut ja papat ovat siinä altaalla. Heillä ei näytä olevan kiire mihinkään. Miehet lähtevät uudestaan lenkille. Järviötä alkaa matka painaa, kaveria ei niinkään. Viimeisen jyrkän alamäen jälkeen ollaan hotellilla, ja Järviö käy vain äkkiä vaihtamassa uikkarit jalkaan. Väsyttää, mutta ei kun altaalle polskimaan muksujen kanssa! – Ei ollut tarkoitus hypätä pää edellä, ei siinä ole kuin metri ja 40 senttiä vettä. Mutta jotenkin vaan sukellan pää edellä. Järviö lyö päänsä altaan pohjaan, ja päälakeen aukeaa ammottava haava. – Muistan, että vedessä näkyy verivana. Tunnen heti, että nyt tuli jotain muutakin kuin vain reikä päähän. Pääsen itse veden pinnalle, mutta en enää omin voimin altaan reunalle. Vaimo tarttuu kädestä kiinni ja muutkin ryntäävät vetämään miestä ylös. – Emäntä on sairaanhoitaja. Emännän siskon mies on sairaanhoitaja. Appiukko myy tarvikkeita sairaaloille ja on ollut ambulanssissa töissä. Auttajat laittavat Järviön makuulle altaan reunalle. Asiansa osaavina sukulaiset pyytävät Järviötä testaamaan, saako hän puristeltua käsiään tai liikuteltua jalkojaan. Muutamassa minuutissa paikalla on myös hotellin lääkäri. – Lääkäri tekee samat käsien puristustestit ja jalkojen heilutukset. En ehdi itse edes vastata, kun joku jo vastaa lääkärille, että vasen käsi puutuu. Lääkäri laittaa niskatuen ja tilaa ambulanssin. Ambulanssi saapuu nopeasti. Kuljettajia on vain yksi. – Se kaveri olisi ollut lirissä ilman sukulaisiani. Siitä on pitkä matka kantaa paareja, portaita ja kaikkea. Miten ihmeessä tämä kaveri kuvittelee saavansa minut yksin ambulanssiin? Järviö pysyy koko ajan todella rauhallisena. – Niin sanovat kaikki muutkin jälkeenpäin. Alitajunnassa kai jyskyttää, että nyt ei pidä ruveta hirveästi panikoimaan. Lapset, varsinkin tyttö, säikähtivät muutenkin ihan tarpeeksi. Tyyneydestä todistaa sekin, että Järviö muistaa pyytää vaimoaan hakemaan kukkaron hotellihuoneesta, ennen kuin ambulanssi lähtee rullaamaan kohti sairaalaa. – Kukkaron sisältöä saatetaan tällä reissulla tarvita. Hotellista on matkaa Hospiten-yksityissairaalaan vain puolisentoista kilometriä. Ja nyt, nyt on se ainoa, ensimmäinen ja viimeinen kerta, jolloin Järviö tarvitsee taikakorttiansa. Kortin toisella puolella on matkavakuutuksen numero. – Heti kun tullaan sairaalaan, ne kysyvät, ovatko vakuutukset kunnossa. Siinä kohtaa on ainoa kerta, että raha tulee puheeksi. He ottavat vaan siitä kortista numeron ylös, eikä sen jälkeen rahaa mainita. Sen jälkeen on vähän niin kuin että antaa palaa vaan. Jollei vakuutusta olisi, pitäisi kai latoa taaloja ja tuohta pöytään? Ei hoitoon pääsy ilman etukäteismaksua ole kaikissa maissa itsestään selvyys. – Lääkäri neuloo pään kuntoon. Kuusi tikkiä. – Käyttävät niskan ja kaularangan kuvauksissa. Välillä emäntä saa tulla mukaan, välillä ajetaan pois. Onnettomuus on tapahtunut kello yhden aikaan päivällä. Kuuden-seitsemän maissa illalla ensiapu ja tutkimukset ovat ohi. Neurokirurgi tulee kertomaan tulokset. Kelit Teneriffalla ovat kohdallaan 26. lokakuuta 2014. On automaatioasentaja Kari Järviön lomaviikon sunnuntai. Hän hyörii pienen poikansa ja tämän serkun kanssa hotellin uima-altaalla ja ehdottaa: ”Hypättäiskö kaikki yhdessä altaaseen?” Seuraavaksi Kari Järviö on ambulanssissa matkalla espanjalaiseen sairaalaan. Onneksi on taikakortti mukana. Hypättäiskö yhdessä? AHJ1508_1-23.indd 20 25.5.2015 10:57:11
04.06.2015 8 21 – Teillä on seitsemäs niskanikama murtunut. Lääkäri sanoo nimenomaan, vain 7. niskanikama murtunut. Sairaalan puitteet ovat komeat, Järviön sanoin ihan vimpan päälle. Ihan kaikki muu ei ole. – Lääkäri, joka tikkaa minun pääni, vetää sängyn kylmästi pystyyn. Minulla on sentään niskat nurin! Mutta hän ei tajua tilanteen vakavuutta. Siinä asennossa on vain parempi ommella minun päälakeni. Heti sairaalaan tullessa Järviölle on laitettu tiputus. Suoraan suoneen taitaa virrata tuhdimpiakin aineita kuin vain jotain nestettä. – Ensiavun puolelta minut tulee hakemaan osastolle kokonainen lauma sairaanhoitajia. Minä katselen niitä tyttöjä ja naureskelen mielessäni, että eihän minulla tässä mitään hätää ole. Kuusiseitsemän tyttöä pyörii ympärillä! Järviö joutuu olemaan sairaalassa täysin liikkumatta kaksi ensimmäistä päivää. Vimpan päälle sairaalassa paljastuu taas puutteita. Järviölle laitettu niskatuki, kauluri, painaa pahasti. – Se painaa hartioiden puolen ihoa niin, että iho on melkein rikki. Perheen sairaanhoitajakaarti huomaa, että niskatuki on aseteltu väärin. He pyytävät korjausta. – Nehän vetää herneen ihan nenäänsä, kun ulkopuoliset arvostelevat sairaalan henkilökuntaa. Appiukko joutuu varmaan kolme kertaa sanomaan, että tulkaa nyt oikeasti korjaamaan tää kauluri! Muun perheen on lennettävä takaisin tiistaina 28. lokakuuta. Järviön appi saa järjestymään työt niin, että hän jää loukkaantuneen tueksi. – Olisin minä pärjännyt yksinkin. Mutta pärjäsin aika paljon paremmin, kun appi jäi. Aika kuluu sairaalassa yllättävänkin nopeasti. Taidokas appiukko haalii Teneriffan kaikki harvat suomenkieliset dekkarit Järviön luettavaksi. Viereisellä petillä pyörähtää mielenkiintoinen persoona toisensa jälkeen. – Se on varmaan Lontoon kovin kaveri. Puhelin soi koko ajan. Nuori kaveri on ihan mukava, ei siinä mitään, mutta jotenkin sen aistii…. Se ruotsalainen kaveri tulee osastolle niin tuupassa kuin olla voi. En voi kääntää päätä, mutta kuulen kun hampaat kalisevat vesipullon suulla, kun kaveri juo aamulla vettä. Sveitsistä on se puhelias hotellinpitäjä. Se sanoo, että tarttis kai ilmoittaa vaimolle sairaalassa olosta. Ei ollut muistanut kertoa edes sitä, missä maassa on… Hypättäiskö yhdessä? Järviö saa parin päivän päästä alkaa kääntyä varovasti, hyvin varovasti kyljelleen. Ryhdytään suunnittelemaan kotiinkuljetusta. Vakuutusyhtiö hoitaa edelleenkin asiat esimerkillisellä tavalla. Järviön ei tarvitse mitenkään puuttua asioiden järjestämiseen. Lennon löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa, lennot ovat kovasti varattuja. – Mun laveri vie yhdeksän ihmisen paikat, sitten vielä sairaanhoitaja ja saattaja, siitä tulee 11 paikkaa. Yhdeksän päivää onnettomuuden sattumisen jälkeen, tiistaiaamuna 4. marraskuuta, kaikki on lopulta selvää. Järviö odottaa Teneriffalla asuvan ja tällaisia sairasmatkoja hoitavan suomalaisen sairaanhoitajan kanssa ambulanssia kentälle. – He tulevat 40 minuuttia myöhässä. Mies ja pieni nainen. Minä sentään painan sen 85 kiloa! – Kyllä he minut saavat minut jotenkin kangettua paareille. Mutta he hosuvat, kun ovat myöhässä, ja pääni jää vähän yli paarien reunan. Hissit ovat ahtaat. He pökkäävät minut suoraan päin hissin takaseinää. Minä sanon, että kattokaa nyt vähän, minulla on niskat vähän niin kuin huonona. Päälaen vekkiin sattuu, mutta onneksi ei käy muuten pahemmin. Itse lentokin on onneksi sen saman 40 minuuttia myöhässä. Tavarahissi nostaa Järviön paareineen hienosti lentokoneen ovelle. Mutta paarit eivät mitenkään mahdu vaakatasossa lentokoneen ovista matkustamoon, vaikka niitä miten kääntelisi ja vääntelisi. Ne on kallistettava lähes pystyasentoon. Ja asialla edelleen ne hosujat, mies ja pieni nainen. – Minä olen vaan ihan kalpeena hiljaa. Olen varma, että mä makaan vielä naama edellä lentokoneen lattialla. Mutta kyllä ne jotenkin saa minut pungerrettua sisään. Silloin tekstaan kotiin. Nyt olen lentokoneessa, nyt mä olen oikeesti matkalla kotiin! Mutta ei, eipä Järviö ole. Kyllä minun laverini saadaan nostettua sinne penkkien päälle ja verho ympärille. Jalkojen päältä ja lanteen päältä saadaan vedettyä vyö. Mutta hartioiden yli ei löydy vyötä mistään. – Kapteeni sanoo: ”Ei onnistu!”. Hän toteaa, että jos hän joutuu jarruttamaan 300 kilometrin tuntivauhdissa, minä syöksyn toisten matkustajien päälle. AHJ1508_1-23.indd 21 25.5.2015 10:57:11
8 04.06.2015 22 Monien vaiheiden jälkeen Järviö saadaan vyötettyä kiinni niin, että kapteeni hyväksyy järjestelyn. Vastuu jää kylläkin sairaanhoitajalle. – Lento menee hyvin. Matkalla kotiin! Järviö on enemmän kuin hyvillään. Lentokoneruokakin maistuu sairaalan iänikuisen, ällöttävän vellin jälkeen niin hyvältä, että Järviölle tulee melkein itku silmään. Lento laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ambulanssi on tilattu ja täsmällisesti paikalla odottamassa, että Järviötä päästään viemään Vaasaan ja siellä suoraan keskussairaalaan. Kotiin! Mutta ei, eipä Järviö ole vieläkään matkalla kotiin. – Siinä on tullut joku väärinkäsitys. Ambulanssi on väärällä puolella terminaalia. Jotta ambulanssi saisi ajaa kentälle lentokoneen viereen, pitää olla poliisisaattue. – Kapteeni käy siinä taas. Hermoilee, pääseekö hän täältä ikinä pois, kun lento on jo muutenkin laskeutunut myöhässä. Noh, eihän siinä sitten mitään muuta kuin poliisisaattuetta etsiskelemään …. Minä vaan odottelen, selaan pädiä ja lehtiä. Järviö arvioi, että poliisipartio lienee ollut lähistöllä, koska tähän viivytykseen menee vain puolisen tuntia. – Poliisit saapuvat ambulanssikuskien kanssa. Ja tiedätkö mitä, ambulanssinkuljettajina on taas mies ja pieni nainen. Ja tiedätkö mitä he sanovat: ”Me ei edes yritetä saada sua ulos täältä, me ei semmoista riskiä oteta.” – Poliiseja pyydetään jeesaamaan. He sanovat: ”Ei kuulu osaamisalueeseen tai toimenkuvaan.” No mitäs nyt sitten? – Perämieskin alkaa jo naputella. Eikö tuota äijää saada millään ulos koneesta? – Lopulta siihen tulee kaksi raavasta palomiestä, todennäköisesti he ovat kentän omaa palokuntaa. Minut saadaan ambulanssiin. Tämän jälkeen Järviö on vihdoinkin ambulanssissa matkalla Vaasaan. – Loppu meneekin kivuttomasti. Olen Vaasassa sairaalassa kello 4:30 aamuyöstä keskiviikkona 5. marraskuuta. Vaasassa todetaan, että Kari Järviöltä on murtunut sekä 6. että 7. niskanikama. Ei vain 7. kuten lääkäri Espanjassa kertoi. Toipuminen ja kuntoutus alkavat heti, ja ne sujuvat hyvin. Kari Järviö on ollut takaisin töissä puolivälistä joulukuuta 2014. Hän jatkaa automaatioasentajana Wärtsilän Vaasan tehtaalla moottoreiden loppukokoonpanossa. Hyvä, että oli taikakortti mukana lomamatkalla. AHJ1508_1-23.indd 22 25.5.2015 10:57:16
Mikä kortti? ? ? Kari Järviö on Metalliliiton jäsen ja hänellä oli mukanaan liiton jäsenkortti. Järviöllä ja hänen lapsillaan oli siis automaattisesti, ilman mitään erillisiä muistamisia tai maksuja, voimassa oleva ja kattava matkustajavakuutus. Järviö toteaa, että vakuutusetu oli aikoinaan tullut esiin, kun hän kymmenen vuotta sitten Wärtsilään töihin tullessaan oli liittynyt liittoon. Hänelle vakuutus oli ollut yksi porkkanoista liittymiseen, vaikka Metalliliiton jäsenyys kuuluu lähes itsestään selvyytenä Wärtsilän yrityskulttuuriin. Järviö sanoo kokeneensa nyt käytännössä, miten kattava ja vaivattomasti toimiva liiton matkustajavakuutus on. – Pelkät minun Espanjan-kuluni onnettomuu desta olivat 17 500 euroa. Kenellä sellaisia rahoja on? – Minä sanoisin näin, että halpuudella on aina hintansa. YTK:n maksu voi tuntua halvalta, mutta Metalliliitto on vahva ja sillä on jäsenilleen loistavat edut. Järviö muistuttaa, että häneltä kysyttiin jäsen korttiin painettu vakuutusnumero vain yhden ainoan kerran. Sen jälkeen hänen ei tarvinnut millään lailla järjestää asioita tai maksaa mitään. – Sekin on kätevää, että jäsenkortti on yleensä aina lompakossa ja muutenkin valmiiksi mukana. Vakuutusta ei tarvitse erikseen muistaa ja se vakuuttaa myös lapset. Vakuutus on voimassa kotimaassakin. TEKEMINEN …Fiskarsin Ruukissa taontapäivillä. ...matka on pitkä, kuuntele! ...välttämään karikot. KU N SYÖ OPI W W W .NMSMIDE. ORG KIR JANURKK A. VUOD A TUS.NET . HAE: SINUHE HETI HAKEMUS K OUL UTUK SEN TOIMINT A -AL UEELLE AO:N 7.–9. 9. TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTEL U T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O 23 W W W .SHTL.FI ...kesää ilman kesäteatteria. EI 04.06.2015 8 Metallityöväen Liitto ja If ovat sopineet Liittovakuutuksesta, joka sisältää matkustajavakuutuksen ja turvan pysyvän haitan varalle sekä Järjestövakuutuksen. MATKUSTAJAVAKUUTUS ? ? voimassa vapaa-ajan lomamatkoilla, ulkomailla ja kotimaassa* ? ? voimassa myös vanhempiensa mukana matkustavilla alle 20-vuotiailla lapsilla ? ? korvaa matkan aikana syntyneitä sairauden tai tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ? ? korvaa sairauden tai tapaturman aiheuttamasta matkan peruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuneita kustannuksia ? ? voimassa 45 vuorokautta matkan alkamisesta ? ? ei koske puolisoa ? ? ei kata matkatavaroita Lisätietoja Liittovakuutuksesta www.if.fi/metalli tai Ifin Metalliliiton jäsenille suunnatusta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20). * Kotimaan lomamatkoilla vakuutus on voimassa vain työssäkäyvillä jäsenillä. Järjestövakuutus on voimassa järjestö tehtävissä olevilla toimijoilla ja liiton tai sen jäsenjärjestön järjestämiin tilaisuuksiin osallistuvilla jäsenillä. 39 TUNTIA LUKIJ A LARS S VEDBERG OSAT 1 JA 2 JÄSEN ETU ...mukana taistelussa. ILMOITA VIERASLAJISTA OLE W W W .VIER A SL AJIT .FI Minun K alev alani 14.6.– 20.9. MAKA SIINI Mest aruuskilpailu 30.7 .– 2.8. VANHA A URAP AJA KÄY AHJ1508_1-23.indd 23 25.5.2015 10:57:25
24 TYÖTILA Rotator Oy, Pirkkala 13. toukokuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1508_24-48.indd 24 25.5.2015 11:41:27
25 AHJ1508_24-48.indd 25 25.5.2015 11:41:29
EU & AY 8 04.06.2015 26 EUROOPPALAINEN Ahjo valaisee vuoden mittaan, kuinka 20 vuotta EU:ssa ovat vaikuttaneet metalliliittolaisen elämään. Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EU-maiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suomen Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IG-Metall tekee. Matalat korot miellyttävät Samia ? ? Korot ovat olleet matalalla ja inflaatio alhainen, mutta pienet ovat olleet palkan korotuksetkin ja ostovoiman nousu, tuumii Sami Tuominen, 39, eurokaudesta. Markka aikaa Sami ei kuitenkaan haikaile juuri korkotason vuoksi. – Kuusivuotiaalle tyttärelleni olen näyttänyt laatikon pohjalle jääneitä markan ja pennin kolikoita ja kertonut, että ennen vanhaan näillä käytiin kauppaa, Sami naureskelee. Hän työskentelee hitsausrobotin käyttäjänä ja pääluottamusmiehenä Ariterm Oy:ssä Saarijärvellä. Yritys valmistaa lämmityskattiloita ja järjestelmiä ja vie tuotteitaan euro alueen ulkopuolelle Ruotsiin, Norjaan ja Britanniaan. Yli puolet uusiutuvaan energiaan perustuvista, kuten haketta ja pellettejä käyttävistä lämmi tys kattiloista tuotetaan kotimaan markkinoille. – Jonkin verran valuuttakurssiheilahtelut ovat saattaneet vaikuttaa vientiin, mutta enemmän harmia meille on ollut kotimaan poukkoilevasta tukipolitiikasta. Tuet uusiutuvan energian käyttöön heittelehtivät arvaamatto masti, Sami sanoo. Siirtyminen markasta euroon tuotti Samille muutaman vuoden ajan päässälaskua. – Isompien ostoksien hinnat tuli muun neltua päässä euroista markoiksi. Eniten siirtymävaiheessa kuitenkin harmitti, että aiemmin markan kahvikuppi maksoikin euron eli kuusi markkaa. Palveluhinnoissa mopo vähän karkasi, Sami sanoo. – Matkusteltaessa euro on tietysti kätevä. Ei tarvitse vaihtaa valuuttaa ja voi vertailla hintatasoa eri maissa. Euron suurin pulma on Samin mielestä lepsuilu sovituista pelisäännöistä. Sääntö rikkomukset ovat johtaneet monet maat kriisiin. Kärjistyneimmin eurokriisi näkyy Kreikassa. TEK S TI LEENA SERETIN K UV A HANNA -K AIS A HÄMÄLÄINEN Euron kivikkoinen tie Suomi otti euron käyttöön kymmenen ensimmäisen maan joukossa vuonna 1999. Suomi oli hyväksynyt euron valuutakseen EUjäsenyytensä ohessa vahvistaessaan Maastrichtin sopimuksen. Euron tie on ollut kivikkoinen. Syinä kriiseihin pidetään valuvikaa, pelisääntöjen rikkomista ja Euroopan keskuspankin liian hidasta reagointia kriiseihin. Kätilöt eivät tienneet, mitä päästivät maailmaan, kun yhteisvaluutta euro näki päivänvalon vuonna 1999. Kapalovaiheessa euro oli laskennallinen valuutta. Se sai kahisevien seteleiden ja kilahtelevien kolikoiden muodon vasta parin vuoden kuluttua syntymästään vuoden 2002 alussa. Sitten uutukaisen valuutan oli pärjättävä omillaan markkinaehtoisessa maailmassa. Alkuunsa euro pärjäsi hyvin, liiankin hyvin. Euron arvo suhteessa dollariin nousi finanssikriisin aikana 2000-luvun lopulla yli kipurajan 1,2:een, jopa 1,5:een. Nyttemmin Euroopan keskuspankin, EKP:n elvytyspaketin ansiosta euron kurssi on pudonnut. Kriitikot arvostelevat, että EKP lähti tukemaan kompuroivaa euroa liian myöhään. VALUVIASTA HARMIA Euron oikukkaasta käyttäytymisestä on syytetty valuvikaa ja pelisääntöjen rikkomista. Euroon otettiin mukaan maita, jotka eivät likikään täyttäneet yhteisvaluutan ehtoja. Hajonta euromaiden kansantalouksissa oli, ja on, liian suuri. Monet euromaat, Kreikka muun muassa, eivät ole noudattaneet yhteisesti sovittuja sääntöjä. Niiden mukaan esimerkiksi julkinen bruttovelka ei saisi olla suurempi kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikassa velka lähentelee paria sataa prosenttia, Italiassakin se on yli sadan. Suomessa velka on rikkonut maagisen 60 prosentin rajan. Nyt tehdään hartiavoimin töitä, että velan kasvu taittuisi. Ei yksistään EMUkriteerien vuoksi, vaan siksi, että velka nousee huolestuttavaa vauhtia. Tulevat sukupolvet eivät pysty sitä kenties maksamaan. KAIDALLE TIELLE Asiantuntijat sanovat, että euro on sekaisin ja tienhaarassa. Jotain pitäisi tehdä. Yksi vaihtoehto olisi siivota euroalueesta pois maat, jotka eivät täytä yhteisesti sovittuja kriteerejä. Tätä ratkaisua ei pidetä hyvänä Euroopan poliittisen uskottavuuden kannalta muiden maiden eikä etenkään Venäjän tai USA:n silmissä. EU haluaa näyttäytyä yhtenäisenä alueena. Toinen ratkaisu olisi syventää taloudellista integraatiota. Pankkisektoria valvottaisiin tiukasti yhdessä, EU-elimet pitäisivät kansallisvaltiot napakassa talouskurissa, yhteiset rahastot tukisivat heikkoja talouksia ja kansallisvaltiot menettäisivät suvereniteettiaan. Tähän syvenevään integraatioon, liittovaltiokehitykseen ei EU-maissa löydy riittävästi poliittista tahtoa. 1990 Valuutansiirrot vapautettiin EEC-alueella. 1992 Maastrichtin sopimuksessa päätettiin saattaa Euroopan talousja rahaliitto EMU loppuun. 1993 Maastrichtin sopimus voimaan. Vuoden 1994 jälkeen liittyneet uudet jäsenmaat velvoitettiin liittymään yhteisvaluuttaan. 1997 Vakausja kasvusopimus finanssikurin palauttamiseksi. 1998 Euroopan Keskuspankki EKP perustettiin. AHJ1508_24-48.indd 26 25.5.2015 11:41:32
8 27 04.06.2015 Akille Suomen paikka on selvä Samaan aikaan kun viidennes suomalaisista oli työttömänä vuonna 1994, nuorella Aki Moisiolla asiat olivat hyvin. Työpaikka Kone-Terässä toi leivän pöytään, eikä tulevaisuus pelottanut, vaikka lama-aikaa elettiin. 22-vuotiaalle Akille Suomen liittyminen EU:hun oli itsestään selvää. – En varsinaisesti osallistunut kampanjoitiin, mutta kyllä-tarroja saatoin jaella ja liimailla. EU:sta puhuttiin työpaikalla, ei kuitenkaan kiihkomielisesti, Aki muistelee. Nyt Finn-Korkilla Hämeenlinnassa laitosmiehenä työskentelevälle Aki Moisiolle (44) on jäänyt kahdenkymmenen vuoden takaisesta EU-kampanjoinnista erityisesti mieleen maataloustuet ja ruuan hinta. – Maataloustuista ja ruuan hinnasta puhuttiin paljon. Vilkuilimme erityisen tarkkaan, mitä Ruotsi tekee, koska sillä oli vaikutusta myös täkäläisen teollisuuden asemaan. Metallin väki oli kiinnostunut teollisuuden asemasta ja työpaikoista Suomessa. – Venäjällä ei suoranaisesti peloteltu, mutta keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen paikka on läntisessä Euroopassa. Niin itsekin ajattelin. Erityisesti ovat jääneet mieleen kavereiden valtavat asuntolainojen korot. – Korot olivat suuremmat kuin lyhennykset. Itse saan nyt nauttia alhaisesta asuntolainan hinnasta. USKO TULEVAISUUTEEN Akista tuntuu, että päätös liittyä unioniin oli oikea. Ruokakulut lohkaisevat suomalaisen duunarin tilipussista edelleen ison osan eikä maataloustukiaisistakaan ole päästy eroon, mutta Akille on tärkeää, että metalliteollisuus toimii ja työllistää, myös Suomessa. EU:hun liittyy Akin mielestä myös joitain ärsyttäviä, koomisiakin piirteitä. – Akaan Toijalasta katsottuna tuntuu naurettavalta, että parlamentti reissaa Brysselin ja Strasbourgin väliä. Eiköhän tällaisista piirteistä päästä joskus eroon. – Vaikka en ole liittovaltiokehityksen intomielinen kannattaja, uskon kuitenkin syvenevän integraation avaavan mahdollisuuksia. Sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa on tulevaisuutta, johon uskon. Vuosikaudet on haikailtu myös EU-maiden rajat ylittävien työtaistelujen perään, mutta sellaisia ei ole laajamittaisina nähty. Talouskriisin aikana ay-liike on joutunut puolustuskannalle koko Euroopassa. – EU-maiden ammattiliitot ovat kuitenkin kytköksissä toisiinsa. Suomen Metallin, kuten muidenkin maiden liittojen, on seurattava tarkkaan, mitä Saksan IG-Metall tekee. – Kaikki eivät pitäneet kiinni pelisäännöistä, missä talousraameissa pitää yhteisessä valuutassa toimia. Kreikalle ei ole enää syytä lappaa yhtään enempää tukea. Sen on selvittävä omin nokkineen tai sen on lähdettävä valuuttaunionista. – Suomi on aina etunenässä tunnollisesti täyttämässä kaikkien sääntöjen ja direktiivien velvoitteet, kun muut maat kiertävät sääntöjä niin pitkälle kuin mahdollista. KIITOS ASIANTUNTIJOILLE Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Metallityöväen Liitto, ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarain ministeriö ja varatoimitusjohtaja Risto Alanko Teknologiateollisuus. Kolmas tie, jota työnantajapuoli korostaa, on kansallisten toimien tehostaminen. Tämä tarkoittaisi sitä, että palkat sovittaisiin ja muistakin asioista neuvoteltaisiin useammin yrityksen sisällä. Tätä näkökulmaa korosti myös tulopoliittinen selvitystoimikunta vuonna 1998 arvioidessaan palkkaneuvotteluja ja muuta sopimista euro-oloissa. Selvitystoimikunta arvioi, että sopimukset tulee solmia koordinoidusti, mutta niissä pitää olla varaa alaja yrityskohtaisiin sovelluksiin. Näin on tehtykin. Palkankorotukset on pidetty pieninä ja inflaatiota on hillitty, mutta yrityskohtaisille ratkaisuille ei työnantajien mielestä ole annettu riittävästi tilaa. PUSKURIT KÄYTÖSSÄ Ammattiyhdistysliike piti talousja rahaliittoon EMU:un liittymisen edellytyksenä puskureita, joilla tasataan työttömyysja eläkemenoja suhdannenotkelmissa. EMU-puskurit ovat tasanneet työttömyysmenoja. Työnantajat ja muun muassa Suomen Keskusta haluaisivat käyttää EMU-puskureita myös eläkemenojen hillitsemiseen. Niin palkansaajien kuin työnantajienkin eläkemaksuja alennettaisiin toiveena elvyttää yritystoimintaa ja kirittää ostovoimaa. Eläkemaksuista on kuitenkin juuri sovittu myös ensi vuodeksi, eikä ay-liikkeen mielestä puskureita pidä tähän hätään purkaa. KORKO ALHAINEN JA VAKAA Euroaika on merkinnyt suomalaisille ennen kaikkea alhaista ja vakaata korkotasoa, mitä ei ole koskaan aiemmin koettu taloushistoriassa. Myös inflaatio on ollut alhainen. Tavallisille palkansaajille vakaa ja alhainen korkotaso on suonut mahdollisuuksia ostaa asunto, auto tai kesämökki. Tosin korkotasosta nauttiminen edellyttää, että on kohtalaisen varma työpaikka. Tätä ei globaali talous ole palkansaajille taannut. Moni kotitalous on lykännyt isoja hankintojaan työpaikan epävarmuuden takia. Asiantuntijat sanovat, että teollisuustuotannon alentumiseen tai työpaikkojen epävarmuuteen euro ei ole vaikuttanut. Vuoden 2008 talouskriisin taustalla olivat globaalin talouden ongelmat. Suomen viennin vetovoima ei tyrehtynyt eikä Nokia romahtanut euron vuoksi. Alhainen korkotaso ei ole myöskään innoittanut teknologiaja konepajateollisuutta investoimaan Suomeen ja luomaan uusia työpaikkoja. Näin siksi, että kysyntä erityisesti päämarkkina-alueella EU:ssa ja toisaalta Suomen kilpailukyky investointikohteena ovat olleet heikkoja. Talousviisaat näkevät kuitenkin, että EKP:n elvytyspaketti vauhdittaa talouskasvua. Euron arvo suhteessa dollariin on alentunut. Metallialojen vienti USA:han on kasvanut tuntuvasti. a 1998 Euroopan Keskuspankki EKP perustettiin. 1998 Joulukuussa määri teltiin 11 osallistujamaan valuutoille kiinteät vaihtosuhteet. 1999 Eurosta todellinen valuutta maksuliikenteessä. 1999 Suomi mukaan ensimmäisten maiden joukossa yhteisvaluutaan. 2002 Euro käyttöön käteisvaluuttana. Sami Tuominen odottaa paljon Euroopan keskuspankin elvytyspolitiikalta. Se saattaa saada kysynnän ja viennin nousuun myös Suomessa. AHJ1508_24-48.indd 27 25.5.2015 11:41:34
28 8 04.06.2015 TEK S TI K A TRI K ANGA S K UV A T JYRKI L UUKK ONEN Murikka-opisto on monelle metalliliittolaiselle tuttu. Näsijärven rannalla lepäävä Murikanranta tahtoo vastaisuudessa tarjota paljon muutakin kuin kurssija petipaikan. ”Tänne saa yhä tulla kuin omaan kotiin” AHJ1508_24-48.indd 28 26.5.2015 13:14:34
29 8 04.06.2015 – Majoitushuoneiden kylpyhuoneet toivottavasti remontoidaan ja huoneisiin saadaan ehkä myös koneellinen jäähdytys. Pintoja uusitaan ja kiinteistöä kehitetään. Huoneisiin ilmestyvät seuraavien parin vuoden aikana mahdollisesti myös televisiot. Puitteet saadaan korjattua vastaamaan tämän päivän odotuksia, Leppäniemi kertoo. Erillisessä rakennuksessa sijaitsevaan uimahalliin suunnitellaan peruskorjausta. – Hallin perustukset alkavat olla käyttöikänsä päässä. Visiona on uudistaa uimahallista kylpylämäisempi. Se houkuttelisi tulemaan tänne vapaa-ajalla. Teiskon Terä, VPK ja paikallinen koulu käyttävät uimahallia, mutta tämä ei valitettavasti riitä juoksevien kulujen kattamiseen. Piirroksia on jo tehty. Hallin yhdelle sivulle on mietitty paria paljua ja nurkkaan takkaa, altaan läheisyyteen pientä neuvottelutilaa, paria pientä poreallasta ja kuntorataa, Leppäniemi viittoo altaan reunalla. – Baaritiskikin tähän varmaan tulee. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena vuonna 1977 valmistuneen talon tunnelman ja ilmeen säilyttäminen on tärkeää, hän korostaa remonttiaikeiden esittelyn lomassa. Rakennus voitti Leppäniemen puolelleen jo silloin, kun toimitusjohtajan paikka oli haussa. – Mitä tahansa tehdään, se tehdään harkiten. – Jos vaikka lasten kanssa kävisi Särkänniemessä ja tulisi tänne yöksi, se varmasti toimisi. Huoneet ovat hyvät ja siistit. Jos olisi vielä ruokaa tarjolla sopivaan hintaan, mikä ettei. Lapsia Murikanrannassa vilistää nykyään pääasiassa vain opiston kesän muksukursseilla. Henkilökunnan kertoman mukaan paikka kuitenkin miellyttää lapsiasiakkaita. – Eräs vanhempi kertoi minulle, että hän haaveili kesäisestä etelänmatkasta. Lapset odottivat innoissaan, että tullaan Murikkaan. Heillä on täällä jo kavereita, Murikanrannan vastaanottosihteeri Anne Montonen kertoo . REMONTTEJA SUUNNITTEILLA Metalliliitto yhtiöitti vuodenvaihteessa Murikka-opistonsa majoitus-, kokousja ravintolatoiminnan. Tampereen Teiskossa toimivan opiston tilojen vuokraamista ja hotellija ravintolatoimintaa hoitaa nyt osakeyhtiö nimeltä Murikanranta Oy. Murikanranta-yhtiön omistaa Metalliliitto. Yhtiö tuottaa Murikka-opiston opiskelijoille ruokailut, saunat ja majoituspalvelut. Metalliliitto siis sekä omistaa Murikanrannan että ostaa suurimman osan sen palveluista. Jotkut kurssilaiset ovat kyselleet, mitä yhtiöittäminen tarkoittaa, Montonen kertoo. Vastaanottosihteerinä hän kohtaa useimmat kävijät eteisaulan tiskillä kaikkein ensimmäisenä. Opiston 16 palveluhenkilökuntaan kuuluvaa siirtyivät yhtiöittämisessä vanhoina työntekijöinä Murikanrannan palvelukseen. Murikka-opiston kurssilaisille yhtiöittäminen näkyy ensinnä tiloissa, kertoo Murikanrannan toimitusjohtajana marraskuussa aloittanut Juha Leppäniemi. Niihin on kaavailtu remonttia. Rantasaunalla huhtikuun tuulessa ei kesästä tunne vielä kuin aavistuksen. Kylmää kestävimmät saunojat vilvoittelevat pihapenkeillä. Muutamat rohkeat kastautuvat Näsijärvessä. Herkullisesti puulle ja savulle tuoksuvat rantasaunat lämpiävät jokaisen Murikka-opiston kurssin aikana, ja Murikanrannassa vierailevat kokousporukat saunovat lähes aina. Orimattilalaisen Nesco Oy:n varapääluottamusmies Olli Kuisma on Murikassa kurssilla ensi kertaa. Hänellä on paikasta vain myönteistä sanottavaa. – Ei epäilystäkään, ettenkö tulisi uudestaan, hän kertoo järvenselällä katsettaan lepuuttaen. Perheenkin kanssa samoihin maisemiin voisi hyvin tulla. Vastaanottovirkailija Anne Montonen saa Murikan vierailijat tuntemaan itsensä tervetulleiksi. ”Kovasti pohdimme, mitä tänne voisi vielä kehittää.” AHJ1508_24-48.indd 29 25.5.2015 11:41:55
8 04.06.2015 30 OMISTAJALLA VIIMEINEN SANA Tälle keväälle Murikanranta on saanut uusia asiakkuuksia, ja tarjouspyyntöjä on Leppäniemen mukaan tullut jonkin verran aiempaa enemmän. Murikanranta on kiinteistössä vuokralla. Kiinteistöinvestoinnit ovat viime kädessä omistajan eli Metalliliiton vastuulla. Mitään ei ole vielä virallisesti esitetty, mutta Leppäniemi arvelee, että liitolle ehdotetaan kahta–kolmea erilaista uudistusmallia. – Korjaustöiden tulee olla omistajalle sekä taloudellisesti että ylläpitokustannusten kannalta järkevä investointi. Murikanranta maksaa Metalliliitolle vuokraa. Vuokran täytyy pysyä järkevällä tasolla. Vaikka Murikanrantaa aiotaan viedä kohti täyden palvelun kylpyläja kokoushotellia, yksi asia ei Leppäniemen mukaan muutu. Pitkälle horisonttiin tähyillenkin Metalliliitto ja kansanopiston kurssilaiset säilyvät paikan tärkeimpinä kävijöinä. – Metallin jäsen on edelleen tärkein asiakkaamme. Yhtiöittäminen ei ole uhka. Tänne saa yhä tulla kuin omaan kotiin. Puitteita on yritetty hyödyntää parhaan mukaan. Näsijärveen voi pulahtaa rantasaunan laiturilta, talvella avannon kautta. Saunan vierestä ja hieman kauempaa niemenkärjen suunnasta löytyvät pienet uimarannat. Niemenkärjessä on laavu, jossa paistuvat makkarat. Kesäaikaan tilausaluksella voi rantautua Murikanrannan laituriin. Pihasta alkaa frisbeegolfrata, joka houkuttelee isoja porukoita frisbeenheittoon. Lenkkeilijöitä putkahtelee ulos Murikanrannan ovista kurssipäivän päätyttyä suunnaten omille reiteilleen. Pururata on sulan maan aikaan yksi vaihtoehto lenkkireitiksi, talvisin se toimii hiihtolatuna. Vaikka luonto on täällä ykkösjuttu, sisätiloissakin voi harrastaa monenlaista. Uima-altaan lisäksi urheiluhallissa on kuntosali ja kenttä, jolla sopii pelata vaikkapa sählyä tai lentopalloa. Pientä kiipeilyseinääkin voi kokeilla. – Minusta täällä on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet tehdä kaikenlaista. Kovasti pohdimme, mitä tänne voisi vielä kehittää, jos ei ole ennalta varattua ohjelmaa, Leppäniemi sanoo. PERHEEN KANSSA KESÄLOMALLE Remonttisuunnitelmat kertovat osaltaan siitä, että Murikanrantaa viedään nyt hotellimaisempaan suuntaan. Toiveissa on, että Metallin jäsenet tulisivat Murikanrantaan muulloinkin kuin opiston kursseille. Lapsia saattaa näkyy täällä tulevaisuudessa enemmän. – Tänne pitäisi olla kiva tulla myös perheen kanssa vaikka kesälomalla, Leppäniemi sanoo. Jo kesällä 2016 Metalliliiton jäsenille voisi olla tarjolla esimerkiksi kesäteatteripaketteja, joissa yhdistyisivät liput lähiseudun teatteriin ja majoitus Murikanrantaan. Silloin osa huoneista on jo ehkä remontoitu. Toinen asia, jossa yhtiöittäminen vastedes näkyy, on asiakaskunnan laajentuminen. Murikanrantaan on todennäköisesti tulossa enemmän asiakkaita muualta kuin Metalliliitosta. – Kulut eivät välttämättä kasva, vaikka talo olisi täynnä. Kun joka tapauksessa tuotamme Murikan kurssipalvelut, muu myynti on liiketaloudellisesti järkevää, Leppäniemi toteaa. Juuri nyt on kiireinen viikko. Talossa on toistasataa majoittujaa: Murikka-opiston kurssilaiset sekä muutama yritysasiakkaiden ryhmä. – Ulkopuolisten asiakkaiden määrä ei voi kasvaa tällaisina viikkoina. Silloin määrä voi kasvaa, kun talossa on tyhjää, Leppäniemi selittää. – Kesäkuu on perinteisesti ollut kiireinen, mutta esimerkiksi elokuuta voi myydä. Myös pyhinä talolla on harvoin käyttöä. Kolme neljästä Murikanrannan asiakkaasta on nyt Metallin kurssilaisia tai muita Metallin tilaisuuksiin osallistujia. Yksi neljästä tulee Metalliliiton ulkopuolelta. Esimerkki uudesta linjasta oli äitienpäivälounas toukokuussa. – Teiskolaiset pitävät Murikan uimahallia tärkeänä. Päätimme tarjota mahdollisuuden tutustua Murikanrantaan myös äitienpäivänä. Lounaan molemmat kattaukset myytiin loppuun, Leppäniemi kertoo. Yksittäisten asiakkaiden lisäksi kiikarissa on yhdistysja urheilutoiminta. – Suomi on yhdistysten luvattu maa. Yhdistyksiä löytyy tikanheitosta moottoriurheiluun. Viikonloppuihin ja kesäviikkoihin löytyy varmasti asiakkaita. LUONNON LÄHEISYYS HURMAA Luonnossa viihtyvän on helppo hurmaantua Murikanrannasta. Matalat, tummat rakennukset levittäytyvät kallioiseen järvimaisemaan. Ruokasalissa voi katsella seinän korkuisista ikkunoista valtavien honkien huojuntaa. Luonto tuntuu muuallakin rakennuksessa tulevan ikkunoista sisään. Katseltavaa riittää myös sisällä: taidetta on esillä runsaasti ympäri käytäviä ja tiloja. Keittiömestari Hanna Paasonen kertoo, että asiakkaat arvostavat Murikan keittiön valitsemaa linjaa. Mahdollisimman paljon tehdään itse ja lähiseudun aineksista. ”Metallin jäsen on edelleen tärkein asiakkaamme.” AHJ1508_24-48.indd 30 25.5.2015 11:42:03
04.06.2015 8 31 Fosterin valtakunnan, alakerran Mutteriravintolan valomerkki tulee yleensä puolen yön aikoihin. Työpäivä alkaa kello 17 päivällisen tarjoilulla. Talon periaatteen mukaisesti jokaisen työnkuva mukautuu tarpeeseen. Tämä sopii Fosterille hyvin. – Tykkään siitä, että tämä on tosi monipuolista. Minusta täällä on älyttömän hyvä porukka töissä. On helpompi tehdä kiireessä töitä, kun yhteistyö sujuu. – Haluan ehdottomasti olla katsomassa, mihin paikka tästä kehittyy. a – Ainakin minä odotin kurssin lisäksi melkein eniten ruokaa, eikä ole tarvinnut pettyä. Eikä tarvitse itse laittaa tai tiskata, nauraa Johanna Ruokolahti. – Kaiholla olemme muistelleet täällä tarjottuja maksapihvejä, Anne Sievilä toteaa. TÄSSÄ TYÖPAIKASSA PYSYTÄÄN Murikanrannassa viihdytään töissä pitkään. Ravintolapäällikkö on pysynyt talossa sen perustamisesta lähtien. Viime vuosina henkilökunta on tosin vaihtunut eläköitymisen vuoksi. Syyskuussa työnsä aloitti uusi baarimestari Riikka Foster. – Näin Facebookissa kaverini julkaiseman ilmoituksen. Minulla ei ollut tarvetta vaihtaa työpaikkaa, mutta kun kävin katsomassa Murikanrannan nettisivuja, huomasin että tämä on mielettömän hieno paikka, hän kertoo. Taakse jäi edellinen, 15 vuotta kestänyt työsuhde. – Minulle sanottiin, että näihin maisemiin turtuu. En ole turtunut: en kyllästy katselemaan niitä. En kadu yhtään, että tulin tänne. Reilun puolivuotisen aikana Foster on lisännyt baarin olutja viskivalikoimaa. Hän yrittää myös vaihtaa tarjontaa aika ajoin. Keittiö tarjoaa hyödynnettäväksi antimiaan, kuten hedelmiä ja marjoja. MAHDOLLISIMMAN PALJON LÄHIRUOKAA Keskustelipa kenen tahansa Murikanrannassa majoittuneen kanssa, puheeksi tulee yleensä ruoka – sen maukkaus ja runsaus. – Pyrimme tarjoamaan hyvää kotiruokaa lounaalla ja päivällisellä. Olemme yrittäneet jättää niin sanotut puolivalmisteet ja siirtyä tekemään enemmän itse. Se lisää työtä, mutta asiakkailta on tullut kiitosta, kertoo runsas vuosi sitten Murikanrannan keittiömestarina aloittanut Hanna Paasonen. Ravintolassa kiertää kuuden viikon ruokalista. Paasonen pyrkii tuomaan siihen vaihtelua käyttämällä kauden tuotteita, kuten kasviksia. – Yritän myös koko ajan lisätä lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan. Lähiseudun emäntä leipoo meille rievää. Käytämme myös Teisko Tuotteen tuotteita, kuten sinappia. Pullapitkot leivotaan kymmenen minuutin päässä meiltä. Broileri tulee lähituottajilta Mänttä-VilppulaKangasalan seudulta. Kaikki leipä tulee tamperelaisesta Leivon Leipomosta, Paasonen luettelee. – Säännöllisin väliajoin tarjoamme tietysti mustaamakkaraa! Kokousasiakkaat haluavat usein omia tarjoiluja tai erilaisia buffet-vaihtoehtoja. Myös teemailtoja rakennetaan ruoan ympärille. – Vastikään meillä oli Amerikka-teema. Tarjolla oli jenkkiruokaa, ja ruokasali koristeltiin teeman mukaan. Paasoselle päätyvä asiakaspalaute on myönteistä – sadan palautteen joukossa yksi saattaa olla kielteinen. Naiset toimijoina -kurssin osallistujiltakaan ei päivän lounaalla poikkipuolista sanaa irtoa. Toimitusjohtaja Juha Leppäniemi visioi uimahalliin remonttia, joka loisi tiloihin lisää kylpylämäisyyttä. Baarimestari Riikka Foster kehuu, että kiireessäkin työt sujuvat. Tekemässä on niin hyvä porukka. AHJ1508_24-48.indd 31 25.5.2015 11:42:07
8 04.06.2015 TEK S TI HEIKKI JOKINEN 32 – Sopimus velvoittaa käyttämään työstä vapautetun ajan uuden tulevaisuuden hankkimiseen eli uudelleenkouluttautumaan, etsimään uuden työn tai aloittamaan yritys toiminnan, Orre sanoo. Mikäli työtä ei 11 kuukauden aikana löydy, voimaan astuu vakuutusturva. Siitä voi hakea korvausta yhdeksän kuukauden ajan. Palkka on edelleen sama kuin Ericssonilla. Mikäli työhistoriaa on yli 20 vuotta, vakuutusturva voi jatkua vuoden ajan. Yli 58vuotiaille tarjotaan 65 prosentin suuruista eläkettä ja 60 vuotta täyttäneille 70 prosentin. Työntekijöitä on alettu irtisanoa tässä kuus sa. Työpaikasta lähteville on luvassa neuvontaa ja tukea työllistymiseen. Ericsson on järjestänyt lähelle tehdasta tilat, joissa irtisanotut saavat koulutusta ja joissa he voivat käyttää tieto konetta. Irtisanottujen keskiikä on noin 40. Työlli syystilanne Katrineholmissa on heikko. Näistä syistä IF Metall pyrki neuvotteluissa hankki maan erityisen paljon tukea koulutukseen. – Saimme niin ison koulutuspotin, että sillä on merkitystä. Summaa en saa kertoa. Koulu tusrahat käytetään kursseihin, jotka lisäävät mahdollisuuksia työllistyä ja joita yhteiskunta ei maksa, Orre kertoo. RUOTSI Ericssonin lakkautettavan Katrine holmin tehtaan ammattiosasto neuvotteli työntekijöille poikkeuksellisen asiallisen irtisanomispaketin. Kaikille taataan vähintään 11 kuukauden palkka ilman työvelvoitetta. Selvästi voitollinen televiestintäjätti Ericsson ilmoitti maaliskuussa leikkaavansa kulujaan 9,7 miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tämä tarkoitti 2 200 työntekijän irtisanomista Ruotsissa. Lähes 70 vuoden ikään ehtinyt Katrine holmin tehdas lakkautetaan tänä vuonna. Tuotanto siirretään Flextronicsin tehtaille Tczewiin Puolaan. Flextronics on singapore lainen, Suomessakin monella paikkakunnalla toiminut sopimusvalmistaja. Katrineholmin tehtaan metallityöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Ola Orre laskee, että potkut saa 480 ihmistä. Heistä 60 on vuokratyöläisiä. IF Metall lähti yhdessä tehtaan muiden ammattiosastojen kanssa neuvottelemaan irtisanottavien tukipaketista Ericssonin kanssa. Liitot pestasivat myös konsultin laskemaan tehtaan lakkautuksen perusteita ja kuluja. Sovitun korvauksen perustana on 11 kuu kau den irtisanomisaika. Vakituisessa työsuhteessa olleille juoksee silloin palkka ilman työvel voitetta. Yli 55vuotiaille taataan pidempi irti sanomisaika. Sen pituutta ei ole paljastettu. KANS AINVÄLINEN JOUKKOIRTISANOMINEN Sofie Johansson lähtee maaliskuisesta tiedotustilaisuudesta. Kaikki Katrineholmin tehtaan työntekijät saavat potkut, ja irtisanomiset alkavat tässä kuussa. Ruotsin metalliliitto sai neuvoteltua työnsä menettäville hyvät korvaukset ja ison tuen uuden ammatin löytämiseen. Ericssonilta irtisanotuille kattava paketti LO TTE FERNV AL/LEHTIK UV A Palkat jäissä hiilikaivoksilla KIINA Talouskasvun hidastuminen tuo pulmia Kiinan kaivosteollisuudelle. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana maassa oli ainakin 30 kaivoslakkoa. Niistä 25 johtui myö hässä olevista palkoista. Muut lakot liittyivät palkkojen leikkauksiin sekä irtisanomis korvauksiin. KoillisKiinan Qitaihessa tuhannet hiili kaivostyöläiset lakkoilivat saadakseen maksamattomat kolmen kuukauden palkkansa sekä kahden vuoden lämmityslisänsä. Poliisin vaatiessa mielenosoittajia hajaantumaan syntyi levottomuuksia, jotka kestivät viikon. Kiinan hiilentuotanto laski 3,5 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja myynti 4,7 prosenttia. Mistä uusia osaajia? TANSKA Olemme katastrofikurssilla, koska harvat nuoret valitsevat ammatillisen koulu tuksen, sanoo Dansk Metallin puheenjohtaja Claus Jensen. Hän arvioi, että maa näyttää selviävän talouskriisistä ja työllisyyskin paranee. Seuraavina 15 vuotena tarvitaan 90?000 ammattitaitoista työläistä, Jensen laskee. Mutta kiinnostus ammatilliseen koulutukseen on heikko, eivätkä vanhemmatkaan siihen lapsiaan kannusta. – Mitä luulette tapahtuvan työpaikolle ellei Tanskan teollisuus löydä työntekijöitä? Silloin on joko tuotava työntekijöitä tai vietävä työpaikat pois maasta, Jensen sanoo. Autoteollisuus järjestäytyy arabimaissa LIBANON Lähiidän ja PohjoisAfrikan auto teollisuuden ammattiliitot tapasivat ensim mäistä kertaa yhteistyön merkeissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Paikalla oli edustajia Euroopan metalliliitoista, sillä alueella toimii useita eurooppalaisia autotehtaita ja niiden alihankkijoita. Osanottajat päättivät jatkaa yhteydenpitoa ja luoda alueelle toimivan yhteistyöverkoston. Erityisesti keskitytään kohentamaan järjes täytymistä tehtaissa. AHJ1508_24-48.indd 32 25.5.2015 11:42:09
Onko sinullakin raskas fyysinen työ? Tuntuuko, ettei kroppa aina toimi kuten toivoisit; lihakset ja nivelet tuntuvat kankeilta ja välillä niitä kolottaa? 92 % pitkäaikaisista VitaePron käyttäjistä on niin tyytyväisiä, että he suosittelisivat tuotetta muille.* Voiko tässä olla ratkaisu myös sinulle? Testaa ja totea itse! TILAA JO TÄNÄÄN! Saat kokeilla ensimmäiset kaksi kuukautta puoleen hintaan! Voit tilata myös soittamalla 0206 90030 (ma-pe 8.30-16.30). Ensimmäisen lähetyksen saat hintaan 15,75€/2 kk (norm. 31,50€). Toimituskulut 3,90€. Saat automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi. Toimitusta voi siirtää tai asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. Tarjous koskee uusia asiakkaita. PPM tai MPM. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. *asiakaskysely 2014, N=586 pitkäaikaista käyttäjää Suomessa D3-vitamiinia – edistää normaalin lihastoiminnon ylläpitämistä. Boswellia serrataa – auttaa pitämään nivelissä miellyttävän tunteen. Seleeniä sekä Cja D3-vitamiinia edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. C-vitamiinia auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Seleeniä, Cja E-vitamiineja – antioksidantit suojaavat soluja hapetusstressiltä. Omega-3-rasvahappoja (DHA, EPA) – edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu teho 250 mg:lla DHA:ta ja EPA:a vuorokaudessa (2 kapselia/vrk). VitaePron ainesosilla tutkittu teho ANKEA OLO? K TERVEYS 62 numeroon 18333 Tilaat VitaePro ta helpoiten tekstaam alla LIHAKSILLE NIVELILLE VASTUSTUSKYVYLLE VÄSYMYKSEEN SOLUJEN SUOJAKSI SYDÄMELLE VitaeLab_Ahjo_nr8_pd0406_225x290_BG.indd 1 26.05.2015 15:43:19 AHJ1508_24-48.indd 33 27.5.2015 7:41:34
8 04.06.2015 34 TEK S TI SEPPO K ORHONEN K UV A MARK O MANNILA – Koulutuksella Kittilän kaivos pyrkii myös sitouttamaan työntekijänsä yhtiöön entistä tiiviimmin, hän kertoo. Heinimäen mukaan näyttötutkintojen merkitys on niiden työelämälähtöisyydessä. Ne lisäävät tutkinnon suorittajien osaamista. Yritykset saavat taitavamman työvoiman. – Metalliliitto haluaa olla mukana tässä samoin kuin koulutuksen kehittämisessä edelleen, Heinimäki toteaa. Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. – Avainsana on tutkintojen sisältö. Vaatimukset eivät saa olla liian matalia, mutta eivät myöskään liian korkeita. Kaikki tarpeellinen on osoitettava arkipäivän työnteossa. ”Temppuradat” eivät kuulu näyttötutkintoon, Heinimäki sanoo. Kittilän kaivoksella työskentelee noin Ennätyskoulutus kultakaivoksella Sata työntekijää opiskelee ammattitutkinnon näyttöinä Kittilän kultakaivoksella. Yrityksen työn tekijöilleen tarjoama koulutus on ennätysluokkaa. Kittilässä jaettiin vapun alla todistukset näyttötutkinnoista. Osa tutkinnon suorittaneista 16 kaivostyöntekijästä ehti mukaan juhlakuvaan. Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä kiinnostaa ulkomaita myöten. ”Kaivosten parjaamista ollut riittävästi” ? ? Hyvä, että kaivosalasta saadaan myös positiivista uutisointia, Metalliliiton kaivos alan edustajiston johtoryhmän puheenjohtaja Ari Kukkurainen kommentoi Kittilän kaivoksen koulutusta. Kaivosteollisuus uskoo alan piristymiseen. Niin uskoo myös Kukkurainen. – Toivottavasti alan jatkuva parjaaminen on jo ohi ja pystymme katsomaan positiivisesti tulevaisuuteen, Kukkurainen sanoo. Kukkurainen kertoo kaivosalan metalliliitto laisten ihmetelleen SDP:n kansanedustaja ehdokkaan Jukka Kärnän taannoista lausuntoa Ahjossa Kevitsan kaivoksen ongelmista. – Hän väitti Sodankylässä olevan vähän samoja piirteitä kuin Talvivaarassa. En yhdy tähän näkemykseen. Kevitsan toimintoja kehitetään jatkuvasti, hän sanoo. – Yliampuvaa kritisointia en hyväksy. Kukkurainen toivoo, että koulutuksen lisäksi kaivosalan positiivista virettä tuettaisiin myös energiakysymyksissä. – Kaivosalan asema muuhun teollisuuteen nähden kurjistui, kun ala ainoana sähköinten siivisenä toimijana määrättiin korkeamman sähköverokohtelun piiriin. Tästä tulee merkittä viä lisäkuluja kaivoksille. Nyt seisokissa olevien kaivoksien uudelleen käynnistyminen hankaloituu entisestään. – Investoinnit vaarantuvat tämmöisellä päätöksenteolla. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Näin suurta määrää työntekijöitä ei ole aiemmin koulutettu näyttötutkintojen avulla millään kaivoksella Suomessa. Kuusitoista tutkinnon suorittanutta sai todistuksensa vapun alla kaivoksella järjestetyssä tilaisuudessa. Metalliliiton sopimusasiantuntija Janne Heinimäki kiittää kaivosyhtiötä, Agnico Eagle Finland Oy:tä, esimerkin näyttämisestä alalla. – Suomalaisen yhteiskunnan kehityksen edellytys on laaja osaamisen kirjo. Koko osaamisen ketju on työelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeä, huomio ei saa kiinnittyä vain sen osiin, Heinimäki toteaa. Koulutuksen yhteistyökumppanina on ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjä Amiedu. Näyttöjä alettiin antaa kaivoksella viime syksynä. Niiden suorittamisen arvellaan kestävän vielä noin kaksi vuotta. Kaivoksen käyttöinsinööri Matias Suomela kertoo, että koulutuksen tavoitteena on yhtenäistää kaivostyöntekijöiden koulutus ja perusosaaminen. AHJ1508_24-48.indd 34 25.5.2015 11:42:12
04.06.2015 8 HARRA S TUS TEK S TI SEPPO K ORHONEN K UV A ARI MÄKELÄ ? ? Kymmenvuotiaana Timo Huhtamäki pääsi naapurin isännän moottoripurjekoneen kyytiin. Isännällä oli vanha lennokkikin. Ilmailu alkoi vetää puoleensa. Huhtamäki hankki ensimmäisen radioohjat tavan liidokkinsa 15vuotiaana. – Se oli sellainen 2,2metrinen liidokki, jossa oli sähkömoottori nokalla, hän muistelee. Osina hankitun koneen kokoamisessa riitti työtä ennen kuin se pääsi liitelemään taivaalle. – Pari viikkoa häärin sen kimpussa, hän kertoo. Kasausta riitti jatkossakin, kun kone koki len nätyspuuhissa kovia kolhuja. – Olin sen kanssa lennätysreissuilla kymme niä kertoja, ja yhden ainoan kerran sain sen ehjänä kotiin, SSAB:n Raahen tehtaalla työsken televä Huhtamäki muistelee. Kone toimii edelleen, mutta tätä nykyä se on liiterin ylisillä. Toisen lennokkinsa Timo Huhtamäki rakensi alusta loppuun asti metritavarasta. Ohjeet löy tyivät internetistä. Koneesta tuli hieno, mutta sen sähkömoot torin tehot eivät riittäneet. Tehoja alkoi löytyä, kun Tampereelta saatiin polttomoottori. Vas toinkäymiset jatkuivat. KÄYTTÖHENKILÖ TIMO HUHTAMÄKI KOTIPAIKKA RAAHE HARRASTANUT 15VUOTIAASTA LÄHTIEN Ilmavasti LENNÄTYS LÄHET Ä JUTTUVINKKI: ahjo@me talliliit to .fi – Lennätin sitä neljä kertaa, kunnes se teki pakkolaskun turpeeseen ja meni tuhannen pä reiksi, Huhtamäki kertoo. Seuraava kone löytyi Huhtamäen veljen työ kaverilta, mutta sillekin kävi ohraisesti. – Kymmenen lennätyskerran jälkeen kone lensi radiohäiriön seurauksena jokeen, hän sel vittää. Radiotekniikka on lennätyk sissä olennainen ja ratkaiseva juttu. Huhtamäki kertoo opiskel leensa asiaa. Nyt hän tietää, mil laisia häiriöitä radioohjattavat koneet saattavat kohdata. – Kun metalli on toista metallia vasten, siitä aiheutuu radiohäiriöitä, vaikkei sitä heti uskoisi, hän hymähtää. Pienet vastoinkäymiset eivät ole lannista neet harrastajaa. Itse asiassa ne antavat jänni tystä harrastukseen ja innostavat jatkamaan. Huhtamäki laskee, että hänellä on tällä het kellä kahdeksan lennokkia. Pienin on ilmaan heitettävä liidokki, joka painaa vain 140 gram maa. Sen siipien kärkiväli on 86 senttiä. Suurimmalla liidokilla on painoa noin 6 kiloa, ja siipien kärkivälikin on hulppeat 4,05 metriä. – Se on keskeneräinen projekti, rakentelen sitä pikkuhiljaa valmiiksi, Huhtamäki kertoo. Liidokkien rinnalle ovat tulleet myös kauko ohjattavat helikopterit, joita Huhtamäellä on viisi. – Pienin on kämmenelle mahtuva neliroot torinen. Suurimman kopterin roottorin halkaisi ja on 1,30 metriä. Tyhjällä tankilla se painaa noin 6,5 kiloa, mies selvittää. Mitä harrastus on tullut maksa maan? – Vanha työkaverini sanoi, että sitä, mikä menee harrastukseen, ei lasketa, Huhtamäki nauraa. Lennätys ei ole aivan halpaa lystiä. Esimer kiksi ison helikopterin kustannukset ovat yli 4 000 euroa. – Kopterin lentävä osa maksaa ilman ohjain ta noin 3 000 euroa, Huhtamäki toteaa. Miten terästehtaan maksama palkka riittää kaikkeen tähän? – Toistaiseksi hyvin, ja elämiseenkin on jää nyt. Tosin harrastus on viime aikoina hieman rauhoittunut. Löysin vaimon, ja ostimme viime syksynä omakotitalon Raahen keskustasta, Huhtamäki kertoo. 35 Timo Huhtamäki lennättää helikopteria. Sisällä istuvat ohjaajien pienoismallit. Isä Raimo Huhtamäki kertoo osallistuvansa poikansa harrastukseen ”vähissä määrin”. ”Mikä menee harrastukseen, sitä ei lasketa.” AHJ1508_24-48.indd 35 25.5.2015 11:42:14
36 8 04.06.2015 TEXT JOHAN L UND F OTO ESK O KESKIVÄHÄLÄ 36 Componenta Pistons hör till Componentakoncernen och tillverkar kolvar. Enhetens namn kommer från en äldre benämning för kolvar, nämligen pistong, efter piston som det fortfarande heter på både engelska och franska. Sedan serietillverkningen började i Jakobstad år 2000 har metallarbetarna sammanlagt tillverkat över 60 000 kolvar. Och här är det inte frågan om några små grejer, utan kolvar av den rejälare sorten till dieselmotorer för både fartyg och kraftverk. – Vi har ett brett sortiment på omkring 20 olika varianter. Det är frågan om lite större kolvar än man kanske är bekant med från bilmotorer, konstaterar Lundell om kolvarna vars diameter sträcker sig från 200 millimeter uppåt. KOLLAR OCH DUBBELKOLLAR I och med användningsändamålet för slutprodukten är det inte så förvånansvärt att man satsar på kvalitet. I motsats till motorn i en vanlig personbil går i synnerhet kraftverk långa tider i streck på hård effekt – och pålitligheten är mycket viktig. Anmärkningsvärt är ändå hur långt man har gått i kvalitetsgranskningen. Katja Lundell jobbar med 3D-kontrollmätning i ett rum med två mätmaskiner som hon vanligtvis använder parallellt. – Vi hittar ibland avvikelser ännu här i slutskedet och vissa saker kan ännu åtgärdas medan andra kolvar inte kan räddas. Det är frågan om ganska dyra grejer i det här skedet när produkterna redan har gått igenom hela produktionen, förklarar hon. Varendaste en produkt mäts i slutändan av produktionen. Kontrollmätningen av de vanligaste kolvarna med en diameter på mellan 200 och 340 millimeter kan ta upp till en halv timme, men jobbet är enligt Lundell väl värt besväret. – Det är väldigt ovanligt att vi skulle få kolvar tillbaka från kunden som felaktiga. Vi har en så noggrann granskningsprocess här i och med att allting mäts och granskas vid varje produktionsskede. Kontrollen begränsar sig inte heller bara till det yttre. På fabriken används också ultraljud och till och med en röntgenapparat för att säkra sig om att allt står rätt till också på insidan. Verkstadsmekaniker Sauli Patrikainen genomlyser idag kolvar för att säkra sig om att gjutningen gått rätt till. – Nu hittar man ibland fel eller brister. Normalt är allt i skick men ibland kan det vara något parti som har sprickor eller hål inuti, och då är det ju bara att skicka delarna tillbaka till gjuteriet där materialet kan återvinnas. Det finns inget annat att göra i det här skedet, konstaterar Patrikainen. Satsningen på kvalitet syns i allt som metall arbetarna gör på kolv tillverkaren Componenta Pistons. Komponenterna kontrolleras, mäts och till och med röntgas – i alla produktionsskeden. Kvalitet framför allt annat Componentas stora fabriksområde i Jakobstad tystnade när gjuteriet lades ner för ett par år sedan efter 116 års verksamhet. Men i produktionshallen närmast centrum i norra ändan av det stora fabriksområdet möter man allt annat än stillhet. Här rullar produktionen på hela arbetsveckan och dygnet runt i tre skift. – Beställningarna och jobbet har räckt till och vi har inte haft några permitteringar de senaste två åren. Koncernen som helhet har ju haft det svårare och det var ju väldigt tråkigt hur det gick med gjuteriet här bredvid, säger Katja Lundell som är huvudförtroendeman för de 26 anställda i produktionen. Huvudförtroendeman och arbetarskyddsfullmäktige Katja Lundell jobbar med de sista kontrollmätningarna som görs innan kolvarna kan skickas vidare till kunden. AHJ1508_24-48.indd 36 25.5.2015 11:42:19
04.06.2015 8 37 – Arbetsgivaren kommer nog emot så långt pengarna räcker till, vilket är trevligt, konstaterar Lundell som också är arbetarskyddsfullmäktig på arbetsplatsen. Medan regelrätta olyckor är ovanliga är slitage däremot ett större problem bland de anställda. Ryggen, axlar och nacken är ohjälpligen utsatta när man jobbar med tunga komponenter i åratal. – Nu är det ju tungt. Om man tänker på att de tyngsta delarna jag lyfter för hand väger sisådär 22 kilo. Jag lyfter varje del åtminstone tre gånger, vilket blir nästan 70 kilo ihop räknat. Om jag då mäter omkring 20 delar i dagen så blir den totala mängden lyft ganska stor, räknar Lundell. Arbetsergonomin och ventilationen i den gamla byggnaden är enligt Lundell idag de områden som kunde utvecklas, samtidigt som hon poängterar att mycket har gått framåt under årens lopp. – Mycket har förändrats och blivit bättre också i och med att vi blivit fler anställda och verksamheten har vuxit. Vi hade nyligen till ARBETSPLATSEN I STÄNDIG UTVECKLING Trots att den stora röntgenapparaten står mitt i produktionshallen behöver de anställda ingen speciell skyddsutrustning. Maskinen är beklädd med tjocka blyskivor och när apparaten är påknäppt är den helt stängd så att ingen strålning kommer åt att sprida sig. – Det finns en dosimeter som mäter strålningen intill maskinen och skild mätapparatur som varnar direkt om maskinen av någon anledning skulle utge mer strålning än normalt, förklarar Patrikainen som är en av dem som behärskar röntgenmaskinen. Lundell som också har arbetarskyddsfrågorna på sitt bord är nöjd med arbetsgivarens inställning till säkerheten. Enligt henne är det mycket ovanligt med olyckor som skulle leda till sjukfrånvaro. 37 Sauli Patrikainen och hans arbetskamrater behöver ingen speciell skyddsutrustning vid röntgenapparaten. exempel en fysioterapeut från arbetshälsovården här för att se hur vi jobbar och samtidigt se över våra arbetsställningar. FRAMÅTANDA Componenta Pistons verksamhet inleddes 1997 och Lundell började som verkstadsmekaniker på företaget fem år senare. Hon minns att hon var den sextonde anställda på det då ganska nya dotterbolaget. Sedan dess har processerna förändrats markant samtidigt som produktionsvolymerna har skjutit i höjden. – Nu har det ju förändrats ganska mycket, redan börjandes från att hyllorna och till och med väggarna har flyttat plats, skrattar Lundell och tillägger att de också är många fler som idag jobbar på fabriken än när hon började. Även om arbetet och beställningarna räcker till har också Componenta Pistons känt av följderna av det haltande internationella ekonomiska läget. Som bäst arbetade man i fem skift men sedermera har två av skiften dragits in. ”Det är väldigt ovanligt att vi skulle få kolvar tillbaka från kunden som felaktiga.” AHJ1508_24-48.indd 37 25.5.2015 11:42:22
8 04.06.2015 38 – Det varierar förstås hemskt mycket på om maskinen ska tillverka något som det redan finns ett program för eller något helt nytt. Den här maskinen ska klara av att hantera helt nya komponenter vilket gör det hela mera arbetsdrygt. I tid talar vi nog om månader innan produktionen av den första kolven av den stora modellen kan börja. a 38 För att kunna möta beställningarna kör fabriken ändå fortfarande på dygnet runt – något som verkar passa de flesta, åtminstone för det mesta. – Jag hör till dem som skiftesarbete passar åt. Jag trivs bättre med skiftesjobb än med fasta arbetstider, även om morgonturerna tenderar vara lite tunga eftersom jag är kvällspigg och kvällarna ofta vill dra ut på tiden, säger Patrikainen som har jobbat åtta år i huset och trivs bra både med arbetsuppgifterna och -kamraterna. CNC-svarvaren Aki Virkkala håller med, men också han medger att skiftesjobbet kan bli tungt i längden. – Inte smakar det alltid och dagarna kan kännas långa när det dessutom går två timmar till arbetsresor varje dag. Ibland känns det som att man bara skulle vilja sova hela veckoslutet. Virkkala får ändå energi av både den goda arbetsgemenskapen och av själva arbetet som enligt honom kan vara ganska utmanande eftersom allt ska vara perfekt. – Man säger ju att allt som är lätt att tillverka görs i Kina. Vår firma är väl något av en kärringen mot strömmen när en del av vår produktion faktiskt exporteras till Kina, konstaterar han belåtet. Förändringarna på fabriken är ingalunda slut och nya arbetsuppgifter är att vänta. Trots svårigheterna på koncern-nivå vågar Lundell blicka försiktigt positivt framåt. Företaget har nämligen nyligen investerat nästan fyra miljoner euro i fabriken. – Man vill ju tro att investeringarna är ett bevis på att vi har en framtid här, men det är så mycket som hänger på sådant vi själv inte kan påverka, säger hon och hänvisar till världsekonomin. Investeringarna på 3,7 miljoner euro ska ge fabriken en ny produktionslinje med tre lyftrobotar. Den nya produktionslinjen gör det möjligt att tillverka betydligt större kolvar än tidigare, med en diameter på hela 500 millimeter och en vikt på över 200 kilo. Meningen är att den första jätte-kolven ska vara färdig redan i höst. Verkstadsmekaniker och teamledare Miika Niemi jobbar med att köra igång den till synes ganska långt hunna nya produktionslinjen. – Programmeringen ska göras om och det behövs nya verktyg och ny utrustning. Dessutom ska maskinen köras in och den här maskinen ska också fungera med en alldeles ny lyftrobot, berättar Niemi. Att köra in en ny maskin tar ändå tid – för att inte tala om arbetet som krävs för flera maskiner och robotar. Den goda arbetsgemenskapen och de utmanande arbetsuppgifterna hjälper Aki Virkkala att orka när treskiftsarbetet känns tungt. Miika Niemi jobbar med att köra in fabrikens nya produktionslinje. Från och med hösten är det meningen att företaget ska kunna tillverka kolvar med en diameter på upp till 500 millimeter. AHJ1508_24-48.indd 38 25.5.2015 11:42:27
AKTUELLT INOM METALL Framtidens fackavdelning – Fackskola på svenska för fackavdelningarna i Österbotten ? Vad gör vi i vår fackavdelning? Ordnar vi verksamhet som våra medlemmar vill delta i? ? Hur kunde vi bli bättre på att få fler med i verksamheten? ? Vad kan vi lära oss av och göra tillsammans med andra fackavdelningar? På hösten samlas fackligt aktiva i Österbotten under 3–4 studiekvällar kring dessa frågor Blev du intresserad? Mer om kursen blir det i Ahjo nummer 9. Ny målsättning för operationen Medborgarinitiativet för att förbjuda så kallade nollavtal har samlat de krävda 50 000 underteckningarna. Det betyder att initiativet går vidare till riksdagen som behandlar frågan på hösten. Namninsamlingen fortsätter ändå. Medborgarinitiativet för att i lag förbjuda de så kallade nollavtalen som de aktiva inom Operation Fastjobb startade har nu över 50 000 underteckningar. Det betyder att initiativet går vidare till riksdagen som behandlar frågan på hösten. Riksdagen är skyldig att ta ett medborgarinitiativ till behandling om initiativet har minst 50 000 bekräftade underteckningar. Operation Fastjobbs medborgarinitiativ hade vid pressläggning ungefär 55 000 namnteckningar på webbtjänsten kansalaisaloite.fi. Namninsamlingen för initiativet fortsätter ändå trots att minimimängden namn redan har samlats in. Målsättningen är 83 000 namn. Det är samma mängd finländare som enligt Statistikcentralens undersökning just nu jobbar med nollavtal. Enligt Mika Kolehmainen som är en av initiativets representanter kunde man redan i samband med regerings förhandlingarna komma överens om att förbjuda nollavtalen enligt initiativets modell. Det skulle fungera som en god gest gentemot de svaga på arbetsmarknaden. Underteckna medborgarinitiativet för att förbjuda nollavtal på adressen www.kansalaisaloite.fi/sv/initiativ/1065 Ahjo finns som etidning på webben, www.ahjo.fi. På förbundets webbplats www.metalliliitto.fi hittar du också mer nyheter och information på svenska. johan.lund@metalliliitto.fi ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbets och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings och semester ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets förhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via etjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. ARBET SLÖ SHET S SKYDD Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad OBS! Nya öppettider fr.o.m. 1 juli 39 04.06.2015 8 AHJ1508_24-48.indd 39 25.5.2015 11:42:28
40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työ ja elinkeinotoimistoon eli TEtoimistoon. Ansio päivä rahahakemuslomakkeen saat TEtoimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osaaikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osaaikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päätty mi sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköi sestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaati mukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. OTA YHTEYTTÄ toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. TYÖTTÖMYYS TURVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 8 04.06.2015 Huom! 1.6. alkaen uusi puhelinaika. AHJ1508_24-48.indd 40 25.5.2015 11:42:28
04.06.2015 8 KOULUTUS TEK S TI MIKK O NIK ULA K UV A EMMI K ALLIO 31.8.–4.9. Tietotekniikan jatkokurssi 7.–9.9. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu (autoala mukana) 7.–11.9. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 5.–9.10.) Ihmissuhteet työpaikalla 14.–18.9. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Työsuojelun peruskurssi Järjestäjäkurssi (2. osa 26.–29.10.) 21.–23.9. Yritystalous Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla 21.–24.9. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 21.–25.9. Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Tietotekniikan peruskurssi 28.–30.9 Kansantalous Nuorisotoiminta tutuksi 28.9.–2.10. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 26.–30.10.) 5.–7.10. Peltialan täydennyskurssi 12.–16.10. Palkkatekniikan kurssi Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi Hyvä lehtijuttu Minä vaikutan 19.–23.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 16.–20.11.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan jatkokurssi 26.–30.10. Luottamusmiesten peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi Alueellasi Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opintoopas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. TELLERVO SIRVIÖ elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies, Darekon Oy, Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275, puheenjohtaja T Y ÖEL ÄMÄN K ANS ANOPIS T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W .MURIKK A.FI Mikä on liitto? Mikä on liittokokous? Mistä asioista liittokokous päättää? Miten minä voin vaikuttaa liiton asioihin? Miten ammattiosasto valmistautuu tulevaan liittokokoukseen? ? Opi uutta! Ammattiosaston ja seuturyhmän kurssit ovat avoimia kaikille osaston jäsenille. Ota selvää ammattiosastosi puheenjohtajalta tai opintosihteeriltä tulevista koulutuksista. 41 Kotisivut pystyyn ja 2000-luvulle! Yli puolet Metalliliiton ammattiosastoista on yhä vailla kotisivua. Niin oli pitkään myös Haapaveden metalli työntekijäin ammattiosastolla, kunnes puheenjohtaja Tellervo Sirviö päätti panna asian kuntoon. Hän lähti Murikkaopistoon kotisivukurssille. – Toimikunnan syyskokous päätti siirtyä tälle vuosisadalle ja ottaa kotisivut käyttöön, perusteli Sirviö tuloaan Murikkaan. Pienessä ammattiosastossa kaikki tekevät usein kaikkea, ja varsinkin puheenjohtaja on usein jonkinlainen jokapaikanhöylä. Kolmen päivän kurssilla Sirviö ehti luoda sivut ja laittaa niitä hieman alkuun. Hän loi sivuille esimerkiksi linkkejä ammattiosaston tuleviin tapahtumiin ja linkitti niille Metallin OuluLappialueen tapahtumakalenterin. – Ensimmäinen päivänä piti tehdä sellainen paperi, jossa määriteltiin, mitä kaikkea kuuluu olla hyvillä kotisivuilla. Katselin vähän vinkkejä muitten osastojen sivuilta. Yläpalkkiin laitettiin valikot: etusivu, jäsenyys, tapahtumat, yhteystiedot, Metalliliitto, toiminta, luettelee Sirviö. Sivujen luomiseen käytettiin Yhdistysavainjärjestelmää, joka on pienille ja keskikokoisille yhdistyksille suunnattu nettisivutyökalu. – Sen oppimisessa on aluksi oma haasteensa, mutta kun siitä pääsee perille, niin sen jälkeen helpottaa, kun voi aloittaa sivujen muokkaamisen. Ja neuvoa saa opettajalta, jos tarvitsee. Sirviö korostaa, että Murikkaan on aina mukava tulla. – Täällä on niin hyvä mehenki! Sen ansiosta täällä saa ajan kulumaan hienosti. ”Sen jälkeen helpottaa, kun pääsee muokkaamaan sivuja.” Huom! 1.6. alkaen uusi puhelinaika. AHJ1508_24-48.indd 41 25.5.2015 11:42:30
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 11.6. Ahjo 9 (ilmestyy 25.6.) 30.7. Ahjo 10 (ilmestyy 13.8.) 20.8. Ahjo 11 (ilmestyy 3.9.) TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n koko perheen kesäretki Särkänniemeen la 27.6. Lähtö klo 9 Turun Tuomiokirkolta ja paluu alkaa klo 19. Hinta 5 € maksetaan bussissa. 60 nopeinta mahtuu mukaan. Yksi bussi lähtee. Ilmoittautu miset Ykkösen toimistoon, puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku, 22.6. mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Ao. 1 on varannut 50 lippua Samppalinnan kesäteatteriin ke 8.7. klo 19 näytökseen Onnen päivät. Lipun hinta 22 €. Ilmoittautumiset ja maksut 17.6. mennessä Ykkösen toimistoon. Ao. 1:n veteraanien kesäpäivä ti 9.6. klo 11 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Lahden metallityöväen ao. 23: Ilo-Fiilis-Onni– messut 29.–30.8. Lahden Messukeskuksessa. Liput 5 €/1 lippu/jäsen. Lippuvaraus toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu ilmoittautumisen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 008924, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23:n veteraanien syysristeily 15.–16.9. Turku–Tukholma. Hinnat Ahytti 60 €/hlö, Bhytti 55 €/hlö. Hinta sisältää hyttipaikan, bussimatkat, meriaamiaisen, buffetlounaan ruokajuomineen, kahvi+pullakupongin kahvilaan ja seminaariohjelman. Ilmoittautuminen toimis tolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 0089024, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Ao. 23: Myrskyluodon Maija –teatterinäytös ke 18.11. klo 13. Lipun hinta 25 €/lippu, max. 2 lippua per jäsen. Varaukset toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Maksu varauksen jälkeen ao:n tilille FI63 5542 7120 008924, viestikenttään tapahtuman nimi ja oma nimi. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n Päijänneristeilylle la 6.6. mahtuu vielä mukaan 3 nopeimmin ilmoittautuvaa jäsentä. Ilmoittautuminen Merville, puh. 040 581 7899. Turun metallityöväen ao. 49:n teatterimatka la 15.8. Valkeakosken kesäteatteriin musiikki näytelmään Pätkä Pääroolissa. Näytelmää siivittävät Toivo Kärjen sävelmät, vierailevina artisteina Arja Koriseva ja Eino Grön. Lähtö klo 11 ao. 49:n toimiston edestä, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Näytös alkaa klo 14 ja kestää reilut 2 tuntia. Paluu Turkuun näytöksen jälkeen. Matkan hinta 25 €/hlö sisältää bussimatkat, lipun ja väliaikakahvit. Ilmoittautumiset ja maksut 30.6. mennessä ao. 49:n toimistoon, puh. 044 518 9449 tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Ao. 49:n veteraanien kesämatka ke 10.6. Kemiön saarelle. Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo 8.30, Turun linjaautoasemalta klo 8.40 ja pysäkeiltä välillä Turun linjaautoasema–Kaarinan pikavuo ropysäkki. Matkan hinta 30 € sisältää ruokailun ja käynnit pääsymaksuineen matkailukohteissa. Erikoisruokavalio mainittava ilmoittautuessa. Ilmoittautumiset ao. 49:n toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n koko perheen saunailta ti 14.7. Lehmijärven Rantapirtillä. Tule omalla autolla tai yhteiskuljetuksella. Bussikyyti lähtee Salon torilta klo 17 ja paluulähtö Lehmijär veltä n. klo 20. Saunan lisäksi tarjolla makkaraa, virvokkeita, sekä pientä kisailua palkintoineen. Ao. 57:n veteraanien päiväretki pe 26.6. Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan ja Naantalin Kultarantaan. Lähtö Salon torilta klo 12.45 ja Halikon Pirkkatorilta klo 12.55. Hinta 25 € sisältää ruokailun, pääsymaksun puutarhaan ja matkat. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoit tautumiset ja maksut 15.6. mennessä Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo. Outokummun Kaivosja Metallityöväen ao. 196:n jäsenille Trapammuntaa la 13.6. klo 14 Salmijärven ampumaradalla. Oma ase mukaan jos on, tarvittaessa voi lainata aseen paikallaolijoilta. Mukana on ohjaaja, joka antaa neuvoja niitä tarvitseville. Lajina on metsästystrap. Tapahtuma on jäsenille maksuton. ”Paukkujen” hankintaa varten ilmoittautumiset 11.6. mennessä Voitto Mansikkamäelle, puh. 050 347 6016 tai Markku Huoviselle, puh. 044 545 9390. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201:n kesäpäivä la 13.6. klo 9–11 Loma Triolla. Luvassa kahvit, ongintaa, arvonta ja ruokailu seisovasta pöydästä. Tervetuloa koko perheen voimin! Omat onget mukaan. Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n perheretki la 4.7. Linnanmäelle/Korkeasaareen. Hinta 25 €/hlö sisältää bussimatkat ja rannekkeen. Ilmoittautumiset 13.6. mennessä Vesa Vuorenmaalle, puh. 041 435 9641. Lisätietoa www.metalli318.fi. Ao. 318:n kesäretki Tukholmaan 17.–19.7. Lähtö iltalaivalla, hotelliyöpyminen Tukholmassa, paluu 19.7. aamulaivalla. Hinta 99 €. Ilmoittau tumiset 13.6. mennessä Jorma Järvenrannalle, puh. 0500 292 939. Lisätietoa ja tarkempia aikatauluja www.metalli318.fi. Laihian Metallityöväen ao. 330: Vaasan ja KeskiSuomen toimintaalueen retkeilypäivä la 5.9. klo 12 Power Park Härmässä. Rannekkeiden hinnat: maxranneke 10 €, miniranneke 5 €. Liitto tarjoaa ateriasetelin 8 € kaikille rannekkeen varanneille. Jokainen huolehtii itse kuljetuksesta. AnnaLiisa jakaa portilla rannekkeet klo 11.45–13, varaa tasaraha rannekkeitten maksuun. Ilmoit tautumiset 31.7. mennessä AnnaLiisalle, puh. 050 5124 871 tai Pentille, puh. 050 4026 938. Euran Metallityöväen ao. 381:n retki Riikaan 23.–26.7. Vielä paikkoja jäljellä! Hinta jäsenille 120 €, seuralille 220 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.6. mennessä Ari Kyllöiselle, puh. 040 579 4016. Maksu ao:n tilille FI4150230140008162. TIEDOTUKSIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n toimisto on suljettuna 10.6.–10.8. Syyskaudella 11.8. alkaen toimisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 9.30–13 ja 14.30–17. Toimiston osoite Saari niemenkatu 4, 00530 Helsinki, puh. 045 139 8019. Toimiston ollessa kiinni ota tarvittaessa yhteyttä pj. Pentti Ruohoseen, puh. 041 538 7109 tai työntekijä Kari Pekkariseen, puh. 040 580 4573. Apua ja tietoja saa myös Metalliliiton päivystyk sestä, vaihde 020 77 4001. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12, 13–17, ti/ke/to klo 9–12, 13–16. Perjantaisin toimisto kiinni. HUOM! Poikkeukset aukioloajoissa: ke 17.6. toimisto auki klo 9–11, to 18.6. toimisto auki klo 9–12. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto avoinna 8.6.–23.8. ma–to klo 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30–13. www.metalli49turku.fi Helsingin Jalometallityöväen ao. 82 on varannut Linnanmäen hupirannekkeita jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen hintaan 20 €/kpl. Rannekkeita on rajoitettu määrä (60 kpl), ja ne toimitetaan tilausjärjestyksessä postitse. Tilaukset Minna Polvelalle, puh. 050 380 5099. Maksu tilille FI96 8000 1201. Kuoreveden työpajojen ao. 110:n jäsenille Himoslomaosakkeen haku 22.6. mennessä. Haettavat päivät 7.–21.8. Hakulomakkeita osastojen luottamusmiehiltä ja pääportilta. Lapin Teleasentajat ao. 208:n kaikkia jäseniä pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoitteensa sihteerille. Näin toimikunta pystyy tiedottamaan asioista nopeasti ja kattavasti. Lähettäkää tiedot osoitteeseen martti.ronkainen@fi.relacom.com. Helsingin Autokorjaajat ao. 337 (Auto ja konealan ao. 337) on muuttanut osoitteeseen Osmontie 47 A, 00610 Helsinki. 8 04.06.2015 42 AHJ1508_24-48.indd 42 25.5.2015 11:42:30
Toimita ilmoituksesi viimeistään 11.6. Ahjo 9 (ilmestyy 25.6.) 30.7. Ahjo 10 (ilmestyy 13.8.) 20.8. Ahjo 11 (ilmestyy 3.9.) Toimipaikka ajan tasalle! Oletko lisännyt toimipaikkasi (se missä olet töissä) tietoihisi? Oletko vaihtanut työpaikkaa? Jäsentiedot voi tarkistaa, korjata ja täydentää verkkosivujen sähköisessä asioinnissa. Toimi näin ? Mene osoitteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi. ? Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun, jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi. Tämän voit tehdä eAsiointipalvelussa n Muuttaa tai lisätä osoitetietosi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi. n Lisätä työpaikan/toimipaikan eli sen missä olet töissä. Tämä on tärkeä tieto muun muassa poikkeustilanteissa! n Laskea jäsenmaksusi määrän ja saada viitenumeron maksamista varten, jos työnantaja ei peri sitä palkasta. n Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta (tarvittaessa pyydetään lisätietoja). n Tilata mobiilijäsenkortin puhelimeesi. Työttömyysturvan osalta voit n Täyttää ja lähettää ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen. n Lähettää hakemuksen liitetiedot. n Katsella omia päivärahan hakemus ja maksutietojasi. n Nähdä annetut päätökset ja maksuilmoitukset. n Nähdä enimmäismäärälaskureihin kertyneet päivät. Ammattiosaston puheenjohtaja, taloudenhoitaja tai jäsenhuoltaja, sinä voit n Tarkastella, tehdä listoja, osoitetarroja ja tilastoja oman osastosi jäsenistä. n Tarkastella reaaliajassa olevia jäsenyys ja jäsenmaksutietoja. n Liittää jäsenen oikeaan työpaikkaan. n Tehdä jäsenelle osoitteenmuutoksen. n Viedä jäsenelle jäsenmaksuvapautustiedon. n Tehdä jäsenelle jäsenmaksuviitteen. Pääluottamusmies, sinä voit n Tarkastella työpaikasi jäsenten tietoja, jos he ovat lisänneet toimipaikan tietoihinsa. O T A T A LTEEN 43 JÄ SENY YS Sähköinen asiointi Kesäkisa Kaikkien 30.6. mennessä toimipaikkansa lisänneiden kesken arvotaan kolme 100 euron ja neljä 50 euron lahjakorttia Metallin verkkokauppaan. Jäsenhankinta Voit myös auttaa työtoveria liittymään jäseneksi tai alan opiskelijaa liittymään oppilasjäseneksi. Enää ei tarvita ns. vahvaa tunnistautumista vaan liittymisen voi tehdä suoraan liiton kotisivuilla www.metalliliitto.fi/ 04.06.2015 8 43 AHJ1508_24-48.indd 43 25.5.2015 11:42:30
SEUTURYHMÄT Päijät-Hämeen seuturyhmän (ao:t 14, 23, 111, 114 ja 323) luottamus henkilöiden luottamusmieskoulutus ke 17.6. klo 11–15.30 Lahden Hiihtomuseolla. Aiheena luottamushenkilöiden käytettävissä olevan jäsenrekisterin käyttö, järjestäytyminen työpaikoilla: luottamushen kilöiden vastuu ja tekeminen, vuosilomaasiat ja muut ajankohtaiset. Koulutus alkaa ruokailulla. Ilmoittautuminen 12.6. mennessä ao. 23:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Metalliliiton Vaasan ja Keski-Suomen alueen retkeilypäivä la 5.9. klo 12 alkaen huvipuisto Powerparkissa Härmässä ?? Rannekkeiden hinnat: Miniranneke (alle 130 cm) 16 €, Maxiranneke (yli 130 cm) 26 €, sisältävät sisäänpääsyn huvipuistoon, Satumaahan ja sallittuihin huvilaitteisiin. ?? Kaikille rannekkeen tilanneille Metalliliitto tarjoaa ateriasetelin 8 €/hlö. Ilmoittautumiset työpaikan yhteyshenkilölle 31.7. mennessä. ?? Tiedustele ammattiosastolta mahdollista tukea ja yhteiskuljetusta. Lisätietoja Metalliliiton aluetoimistoista: Vaasa puh. 020 77 41422 ja 020 77 41423 KeskiSuomi puh. 020 77 41412 Metalls Vasa och Mellersta Finlands utfärdsdag lör 5.9 klockan 12 i Powerpark, Härmä ?? Priser: åkband (under 130 cm) 16 €, åkband (över 130 cm) 26 €. I priset ingår entré till nöjesparken, Sagolandet och tillåttna nöjesåk. ?? Metall erbjuder en måltidsbiljett till alla som beställer ett åkband. Värde 8 €/ person. ?? Anmäl dig till arbetsplatsens kontaktperson senast 31.7. ?? Fråga din avdelning om stöd och om det ordnas gemensam transport. Tilläggsuppgifter från Metalls regionkontor: Vasa tfn. 020 77 41422 och 020 77 41423 MellerstaFinland tfn. 020 77 41412 Metalliliiton tietoliikennealan Pohjois-Suomen piirikurssi 5.–6.9. Pyhätunturilla Metallikerossa ?? Kurssille voivat osallistua Lapin Teleasentajat ao. 208:n, Kemin Puhelin miehet ao. 83:n ja Oulun Teletyöntekijät ao. 219:n jäsenet puolisoineen. Ao. 208:n jäsenille hinta 20 €, puolisoille 30 €. Omavastuu oltava maksettuna osaston tilille FI16880001801271207 ilmoittautumisen yhteydessä. Ao. 83 ja ao. 219 päättävät omien jäsentensä osalta mahdollisesta tuesta kurssille lähtijöille. ?? Kuljetus Rovaniemeltä linjaautolla, muualta kimppakyydein. Ao. 208 avustaa jäseniään kimppakyydeissä. ?? Metallikerolla huoneita rajoitetusti. Paikat täytetään ilmoittautumis järjestyksessä. ?? Kyselyt, kurssiohjelma ja ilmoittautumiset 31.7. mennessä Terho Iljinille, terho.iljin@pp2.inet.fi tai puh. 040 756 0716. ? ? Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla.?Jaamme sen liiton? Facebook-sivulla.? ? ? Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ? ? Vain yksi kuva. ? ? Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ? ? Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto Syksyn perhejaksot Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT järjestää loppuvuonna 2015 hyvinvointijaksoja perheille koulujen syyslomien aikaan, jouluna ja vuodenvaihteessa. Seuraavat syksyn perhejaksot haettavissa: Kylpylähotelli Rauhalahti 11.–16.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 12.–17.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Rantasipi Ikaalisten kylpylä 19.–24.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Kylpylähotelli Peurunka 18.–23.10. Hakuaika 1.5.–3.8. Yyteri kylpylähotelli 21.12.–26.12. Hakuaika 1.5.–22.9. Sokos Hotel Oulun Eden 21.–26.12. Hakuaika 1.5.–22.9. Ukkohallan matkailukeskus 22.–27.12. Hakuaika 1.5.–23.9. Rantasipi Laajavuori 27.12.2015–1.1.2016 Hakuaika 1.5.–28.9. Liikuntakeskus Pajulahti 28.12.2015–2.1.2016 Hakuaika 1.5.–29.9. NYT HAETTAVISSA Haku: Ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Lisätietoja: www.pht.fi Omavastuuhinnat : 125 €/aikuinen/5 vrk, 75 €/lapsi 6–16 v./5 vrk, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi Työttömänä tai lomautettuna olevan aikuisen hinta perhe jaksolla on 62,50 €/5 vrk, edellyttäen että haku hetkellä on ollut työtön ja on hakemuksessa tämän kertonut. Mikäli hakemuksen jo jätettyään on jäänyt työttömäksi, alennus ei ole mahdollinen. cmyk pms black Avoimet TUL:n ja ay-väen maastomestaruusjuoksukilpailut 12.9. Raumalla ?? Avoimet TUL:n ja ayväen maastomestaruuskilpailut la 12.9. klo 13 Raumalla Lähdepellolla (Kodisjoentie). ?? Sarjat: miehet, miehet 35 v. ja miehet 45 v. 9 km, miehet 55 v., 65 v. 4 km. Naiset, naiset 35 v., naiset 45 v. 4 km, naiset 55 v. ja naiset 65 v. 3 km. Lisäksi TUL:n avoimet nuorten maastojuoksumestaruuskisat sarjoissa: tytöt 9 v. ja 11 v. 1 km, t 13 v. ja 15 v. 2 km, naiset 17 v. ja 19 v. 3 km, pojat 9 v. ja 11 v. 1 km, pojat 13 v. 2 km, pojat 15 v. ja miehet 17 v. 3 km, miehet 19 v. 3 km. ?? Osallistumismaksut aikuisten sarjoissa 8 € ja nuorten sarjoissa 5 € maksetaan RTU:n tilille FI55 5631 3740 0042 05. Ilmoittautumiset osoitteella markku.malmsten@saunalahti.fi. ?? Jälkiilmoittautuminen aikuisten sarjoissa 15 €. Mahdolliset tiedustelut: Markku Malmsten, puh. 050 552 6140. ?? Kilpailut järjestävät Rauman Työväen Urheilijat ja Kaaron Roima. 8 04.06.2015 44 AHJ1508_24-48.indd 44 25.5.2015 11:42:33
Metallityöväen liitto on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. liitolla on 148 000 jäsentä, joiden etuja liitto valvoo. liitolla on keskus toimisto Helsingissä ja 11 alue toimistoa. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Haemme tutkimuspäällikköä vakituiseen työsuhteeseen. Tutkimuspäällikkö johtaa liiton tutkimustoimintaa ja vastaa elinkeinopolitiikan valmistelusta ja elinkeino poliittisesta vaikuttamisesta. Tehtäviin kuuluu myös metalliteollisuuden kehityksen seuranta ja toimintaedellytysten parantaminen sekä erityyppiset koulutustehtävät. Tehtävä edellyttää ? soveltuvaa korkeakoulututkintoa ? kykyä johtaa tutkimusyksikön toimintaa ? teollisten organisaatioiden ja yritystalouden tuntemusta ? kykyä tuottaa sujuvaa asiatekstiä ? englannin kielen taitoa ? matkustamista ? itsenäistä ja aktiivista otetta Tarjoamme ? avainpaikan suomalaisen metalliteollisuuden kehittämiseen ? hyvät ammattitaidon kehittämismahdollisuudet ? joustavan ja kannustavan työyhteisön ? hyvät työsuhde-etuudet ? vakaan työnantajan Tehtävästä maksetaan toimitsijoiden työehtosopimuksen mukainen palkka. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään marraskuussa 2015. Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palauteta, pyydetään toimittamaan 22.6.2015 mennessä osoitteella: Metallityöväen Liitto ry, Jyrki Virtanen, PL 107, 00531 Helsinki tai jyrki.virtanen@metalliliitto.fi Lisätietoja tehtävästä antavat tutkimuspäällikkö Jorma Antila, puhelin 040 586 1028 ja edunvalvontapäällikkö Jyrki Virtanen, puhelin 040 513 8986. Duunigolf 13.6. Ruukkigolf, Raasepori Lisätiedot: www.ruukigolf.fi tai www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf 21. Ay-Golf SM 24.–25.7. Tammer-Golf, Tampere Kilpailu on avoin kaikille ammattiliittojen jäsenille. Mukaan enintään 120 osanottajaa. Samassa kilpailussa pelataan myös avoin TUL:n mestaruuskilpailu. Sarjat: ? Miehet lyöntipeli scratch 2 x 18 reikää, hcp 0–10.0. ? Miehet tasoituksellinen lyöntipeli 2 x 18 reikää, hcp yli 10.1–18.4. ? Miehet tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää, hcp yli 18.5–36.0. ? Naiset tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää hcp max. 36.0. Sarjojen perustaminen kun vähintään 6 ilmoittautunut, muuten sijoitetaan tasoitustaan vastaavaan sarjaan. ? Ammattiliittojen joukkueet tasoituksellinen pistebogey, kolmen hengen joukkueen yhteistulos, 2 x 18 reikää, joukkueen nimi ja jäsenet on ilmoitettava etukäteen ja joukkueen pelaajat voivat osallistua myös henkilökohtaiseen sarjaan. Aikataulu: 1. kierros perjantaina alustavasti alkaen klo 8. 2. kierros lauantaina alkaen klo 8. Kilpailumaksu: 115 €/pelaaja. Hinta sisältää kilpailumaksun (36r), kilpailun ja lounaat molempina päivinä Klubiravintolassa. Kilpailumaksu maksetaan TammerGolf caddiemasterille 1. kierroksen tuloskorttia noutaessasi. Maksut voidaan myös laskuttaa lisämaksua vastaan (sovittava etukäteen). Joukkuekilpailuun peritään lisämaksu 30 €/joukkue kirjaamismaksuna. Ilmoittautuminen viimeistään 17.7. TammerGolfiin sähköpostilla: caddiemaster@tammer-golf.fi. Omavastuuhinnat : 125 €/aikuinen/5 vrk, 75 €/lapsi 6–16 v./5 vrk, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi Työttömänä tai lomautettuna olevan aikuisen hinta perhe jaksolla on 62,50 €/5 vrk, edellyttäen että haku hetkellä on ollut työtön ja on hakemuksessa tämän kertonut. Mikäli hakemuksen jo jätettyään on jäänyt työttömäksi, alennus ei ole mahdollinen. METALLILIITON PALVELUNUMEROT VASTAAVAT KOKO KESÄN MA–PE KLO 8.30–15 Edunvalvonta 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 METALLILIITON KAIKKI ALUETOIMISTOT OVAT SULJETTUINA 29.6.–10.7. Tällöin työttömyyspäivärahahakemuksia ei voi jättää aluetoimistoon eikä sen postilaatikkoihin. Hakemukset liitteineen voi toimittaa sähköisessä asioinnissa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi tai postitse osoitteeseen Metallityöväen Työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 vastaa klo 8.30–15 (1.6. alkaen) SUUNNITELMAT AUKI? Tutustu liiton loma-osaketarjontaan www.metalliliitto.fi/jasenyys tai soita numeroon 030 6870 400 JÄSEN ETU 04.06.2015 8 45 AHJ1508_24-48.indd 45 25.5.2015 11:42:34
8 04.06.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA Edellisen ristikon ratkaisu. 46 OIVALLUS & Nipa Kettu Joe Kaniini nj 285.indd 1 19.5.2015 16.36 VAIKEUSASTE 1,5/3 TIESITK Ö (sivu 6) Oik ea t v as taukse t: 1C, 2C, 3B , 4A AHJ1508_24-48.indd 46 25.5.2015 11:42:39
KOTIMATKA KUVA XXX Henkilöauto 22. huhtikuuta klo 15.45 ROBOTTIHITSAAJA Ville Korpinen TYÖPAIKKA Uwira Oy, Vaasa MATKA Vaasa-Kurikka, tauko huoltoasemalla Laihian Hulmilla MATKAN PITUUS JA KESTO 72 km, kesällä 50 min, talvella 1 h 10 min KUVA JOHANNES TERVO 47 AHJ1508_24-48.indd 47 25.5.2015 11:42:44