• ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 26.06.2014 NRO 9 LAHDEN BUSSITEHDAS NOUSI RAUNIOISTA PIDÄ HUOLTA JÄSENYYDESTÄSI AMMATTITUTKINTO NÄYTTÄÄ OSAAMISEN TERVEYTTÄ YHDESSÄ AHJ1409_1-23.indd 1 MILJÖTEKNIK BÄR FRUKT 17.6.2014 9:20:19
• 2 9 26.06.2014 Työterveyshuollon piti olla ennaltaehkäisevää toimintaa. Sen piti tuoda terveyden erikoisosaamisensa työpaikalle, kun siellä rustattaisiin olosuhteita ja työtapoja entistä turvallisemmiksi. Sen piti avittaa kehitystä kohti tilaa, jossa kukaan ei sairastuisi työnsä altistusten, käryjen, melujen, höyryjen, toistoliikkeiden tai henkisten paineiden takia. Työterveyshuolto on kuitenkin nyt suurelta osin jälkijättöistä sairauksien hoitoa. Ja sairausapajille ovat lähteneet myös pörssivetoiset yksityiset lääkäriasemat. tyo?ympa?risto? 9.indd 1 Tilastojen valossa työterveyshuolto on Suomessa mainioissa kantimissa. ?? Yhdeksän kymmenestä työssäkäyvästä palkansaajasta nauttii vähintäänkin lakisääteisestä, ehkäisevästä työterveyshuollosta. Tämä tarkoittaa työpaikka­ selvityksiä, neuvontaa ja ohjeita työn terveysriskien vähentämiseksi. Lakisääteiseen tasoon kuuluu myös terveystarkastusten tekeminen. ?? Työterveyshuollon piirissä olevista 87 prosenttia saa myös sairaanhoitoa, jonka työnantaja on heille ostanut osana työterveyshuoltosopimustaan. Todellisuudessa tilanne ei ole näin hyvä. ?? Pienimmistä työpaikoista vain vähän yli 60 prosentilla on minkäänlaista työterveyshuoltoa. Eikä työterveys­huolto­sopimus vielä tarkoita sitä, että työterveyshuolto tekisi sitä mitä pitäisi. ?? Peräti puolet työterveyshuolloista ei ole viimeiseen kolmeen vuoteen käynyt vastuullaan olevalla työpaikalla, ja lakisääteisistä terveystarkastuksista jää tekemättä kuudennes. Kuten niin paljossa muussakin, pätkätyöläiset ja vuokratyöläiset ovat muita huonommassa asemassa. He eivät välttämättä edes tiedä, onko työnantaja järjestänyt lakisääteisenkään tason työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon voi järjestää työnantajan oma terveysasema, kunnan terveysasema, liikelaitos, yhdistys tai yksityinen lääkäriasema. Niiden toimintatavoissa ja sitä myöten työnantajille koituvissa kustannuksissa on valtavat erot. Yksityiset lääkäri­asemat tarjoavat eniten lääkäri­vastaan­­ottoja ja lähettävät tutkimuksiin. Kunnalliset ja yhdistystyyppiset taas tekevät eniten työpaikkakäyntejä. Katsa Oy:ssä Tampereella ollaan oikealla tiellä. Taikasana on yhteistyö: työntekijät ja työnantaja tekevät työterveyshuollon kanssa tiivistä yhteistyötä työpaikan olojen parantamiseksi. AHJ1409_1-23.indd 2 10 Monet työterveyshuollot tekevät tietysti erinomaista, ennaltaehkäisevää työtä täysin omistajamuodosta riippumatta. Esimerkiksi ammattitaudit ovat vähentyneet Suomessa vuodesta 1994 alkaen. Työterveyshuollot voivat eittämättä ottaa osan ansiosta itselleen. 17.6.2014 9:20:26
• PÄ Ä K I R J O I T U S 26.06.2014 9 3 S I S Ä LT Ö Luottamusta vai luokkariitaa PUHEENAIHE 4 Perälauta piti kevään palkankorotuksissa AMMATTILAINEN 9 Maria Valli, tuotantotyöntekijä GE Healthcare Finland Oy TOIMIJA 22 18 Tommi Vanhala pääluottamusmies SOE Busproduction Finland Oy 20 Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä setvittiin jäsenmaksurästejä to? 9.indd 1 11.6.2014 17.04 28 Osaaminen kannattaa näyttää ammattitutkinnolla 36 Grönt tänk och specialiserad produktion succérecept på Åland HARRASTUS 3? Maija ja Jarkko Lummevaara, akvaario 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS XX 8 KOLUMNI 9 AMMATTILAINEN 18 TOIMIJA 22 TYÖYMPÄRISTÖ 24 TYÖTILA 27 TIEDE 28 XXXX 27 TEKEMINEN 32 KANSAINVÄLINEN 7 ”Kuuden tunnin työpäivä auttaisi työttömyyteen ja jaksamiseen” 33 MAA 34 AIKA 35 HARRASTUS ”Ay-liikkeellä on liikaa valtaa. Painetta pitää nyt luoda joka laidalta.” Näin sanoo Kokoomuksen nuorten puheenjohtaja (HSTV 6.6.). Lisäksi hänen mielestään ”jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus sopia omat palkkansa” eli hän esittää työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Puolueena Kokoomus kannattaa myös ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista. Poliittisen oikeiston edustajat ovat yksiselitteisesti vetäneet linjaa, jossa järjestäytyneellä toiminnalla ei ole sijaa. Arkielämä on opettanut kuitenkin toisenlaista. 1980-luvulla Metallityöväen Murikkaopistossa käynnistettiin yritysten kehittämistyöhankkeita. Yli sataan hankkeeseen ovat osallistuneet sekä yritysten edustajat että henkilöstön luottamusmiehet. Kokemukset ovat olleet molemmin puolin hyviä. Alusta alkaen mukana ollut opettaja Jouko Reijonen kirjoittaa noista hankkeista ”On tarve kertovan Säätyrajoja ja luottamuspulaa hakea yhdessä -kirjansa loppu­sanoissa näin: ”Olen entistä ratkaisuja.” vakuuttuneempi siitä, että jos halutaan saada aikaan muutosta toimintatavoissa, on etsittävä HEIKKI PISKONEN luottamusta ja yhteistä ymmärrystä.” Päätoimittaja Hän päättää kirjansa näin: ”Aika näyttää, miten luottamukseen perustuvan työmarkkinakulttuurin käy parhaillaan meneillään olevassa globaalissa rakennemuutoksessa.” Taloustutkijat keskustelevat siitä, onko Suomi lamassa vai ei. Lomautetun ja irtisanotun näkökulmasta on yksi ja sama, millä nimellä talouskurimustamme kutsutaan. Tilassa, jossa Suomi nyt on, ei ole tarkoituksenmukaista syventää vastakkainasettelua. Pikemminkin on tarve hakea yhdessä ratkaisuja, jotka vievät tämän vaikean ajan yli ja vahvistavat hyvinvointiyhteis­ kunnan pohjaa. Neuvottelut työurista, eläkkeistä ja työelämän pelisäännöistä viitoittavat tietä. Nyt tarvitaan luottamusta lisääviä toimia eikä uusia juoksuhautoja. Mutta jos poliittinen oikeisto ja työnantajien haukat tietoisesti haluavat yhteenottoa järjestäytyneen työväestön kanssa, niin valinta on heidän. 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 42 TOIMINTA PS. Ammattiyhdistysliikkeen tarpeellisuudesta: lomaraha ja vuosiloma ovat ammattiyhdistysliikkeen taistelemia etuja. 46 OIVALLUS TOIMITUSSIHTEERI ahjo.fi Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020?77?4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AHJ1409_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin­ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA Postitse, sähkö­postina tai telekopiona MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 17.6.2014 14:26:21
• 4 9 26.06.2014 PUHEENAIHE Palkankorotusten toteutuminen työpaikoilla Perälauta 85 % (maaliskuun alusta 12 snt/tunti tai 20 €/kk) Aikaistettu 12 snt/tunti tai 20 €/kk 9 % Muuten 6 % Yli 12 snt/tunti tai 20 €/kk 5,3 % (aikaistettu 3 %, maaliskuun alusta 2 % ja myöhennetty 0,3 %) Myöhennetty, mutta korotuksen suuruus sopimatta 0,1 % Täysin sopimatta 1 % Prosenttia vastanneista työpaikoista Perälaudan mukaan Varsinkin konserniyhtiöissä koettiin palkankorotuksista sopiminen ongelmalliseksi. Konsernitason ohjausta pidettiin esteenä paikalliselle sopimiselle. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi PALKANKOROTUKSET Kevään 2014 palkankorotukset toteutettiin pääsääntöisesti perälaudan mukaan. Näin tehtiin 85 prosentissa työpaikoista. Se vastaa 82 prosenttia työntekijöistä. Metalliliiton tutkimusyksikön kyselyyn vastasi 717 pääluottamusmiestä. Palkkoja korotettiin vähintään 12 senttiä tunnilta tai 20 euroa kuukaudessa. Viitisen prosenttia työpaikoista oli sopinut suuremmasta korotuksesta. Paikallisia palkkaratkaisuja oli tehty muita enemmän yli sadan hengen työpaikoilla. Näissä oli sovittu pääasiassa yleiskorotuksen aientamisesta. Alle sadan hengen työpaikoista 88 prosenttia meni perälaudan mukaan. Vuoden 2013 työehtosopimus edellytti paikallisia keskusteluja talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä. Näitä kertoi käyneensä 69 prosenttia vastanneista pääluottamusmiehistä. Palkankorotuksen suuruudesta ja ajoituksesta oli neuvotellut 65 prosenttia vastaajista. Riittävästi tietoa yrityksen tilasta koki saaneensa 61 prosenttia. Nihkeintä neuvottelut ja tiedonsaanti olivat olleet yrityksissä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Metalliliiton tutkimusyksikön kyselyssä kartoitettiin myös näkemyksiä paikallisesta sopimisesta palkoista. Eniten ongelmia oli yli 250 työntekijän työpaikoilla. Varsinkin konserniyhtiöissä koettiin korotuksista sopiminen ongelmalliseksi. Konsernitason ohjausta pidettiin esteenä paikalliselle sopimiselle. Palkoista sopiminen paikallisesti jakaa pääluottamusmiehiä. Ainakin osittain niistä olisi jossain määrin valmis sopimaan paikallisesti 41 prosenttia vastanneista luottamusmiehistä. Toisaalta enemmistö eli 47 prosenttia oli asiasta eri mieltä. Eniten kannatusta paikallinen sopiminen näyttää saavan alle 50 hengen työpaikoilla. Sitä isommilla työpaikoilla enemmistö ei innostu ajatuksesta. HEIKKI PISKONEN Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1409_1-23.indd 4 17.6.2014 9:20:33
• LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä Planmeca tuomittiin maksamaan myös korot OIKEUS Helsingin hovioikeus on pitänyt oikeudessa ajaneelle Metalliliitolle kesäkuusvoimassa käräjäoikeuden tuomion, jonka sa 2010 ja liitto tilitti ne työntekijöille. mukaan helsinkiläinen Planmeca Oy joutuu Marraskuussa 2010 Planmecalle oli annettu mahdollisuus maksaa viivästyskorot maksamaan 106 työntekijälle myös viivästyskorot korvauksista, joihin se tuomittiin vuonvuodesta 2006 saakka vapaaehtoisesti. Yhtiö na 2010. ei tähän suostunut. Työntekijät veivät asian Hovioikeus katsoi 28.5. antamassaan pääkäräjäoikeuteen vuoden 2010 lopussa. Kärätöksessä käräjäoikeuden tavoin, että työntejäoikeus ratkaisi asian työntekijöiden eduksi. Planmeca sai hovioikeudelta jatkokäsittekijät eivät olleet vuonna 2010 luopuneet lyluvan kesäkuussa 2013. korkovaatimuksestaan. ViivästyskorNyt hovioikeuden antamaan pääkoa oli maksettava vuodesta 2006 OIKEUTTA lähtien. Planmeca oli vaatinut tätä JÄSENILLE töksen voi hakea valittamalla muukäräjäoikeuden tuomiota kumottosta korkeimmalta oikeudelta, jos tavaksi. Hovioikeus tuomitsi yhtiön korkein oikeus myöntää valitusluvan. maksamaan myös työntekijöiden oikeuTaustalla on yhtiössä vuonna 1996 denkäyntikulut. tehty työsopimusmuutos, jolloin yhtiö käytännössä osa-aikaisti työntekijänsä ja luovutKorkean teknologian hammashoitolaitteita valmistava helsinkiläinen Planmeca Oy tiin Pekkasista ja tuntiansioita korotettiin. Uusille työntekijöille ei maksettu vanhojen joutui vuonna 2010 korkeimman oikeuden päätöksellä maksamaan työntekijöilleen 1,9 saamaa 9,8 prosentin palkanlisää. miljoonaa euroa korvauksia siitä, että työnKorkein oikeus katsoi vuonna 2010, että tekijöitä ei kohdeltu palkkauksessa tasaverPlanmecan työaikauudistus loi tilanteen, jostaisesti. Kaikkiaan korvauksia maksettiin 106 sa vanhojen työntekijöiden palkkaus muodostyöntekijälle. Korvausten suuruus vaihteli tui pysyvästi paremmaksi kuin uusien työnte2 500 eurosta 34 000 euroon. kijöiden. Palkkaeroa ei edes yritetty tasoittaa myöhemmin. Nämä korvaukset yhtiö maksoi jäsentenHEIKKI PISKONEN sä asiaa käräjäoikeudessa ja korkeimmassa Sähköistä asiointia kehitettävä UUSI ?? Metallityöväen työttömyyskassan jäsen­ tutkimuksen mukaan jäsenet ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä työttömyyskassan palveluihin. Kiitettävän arvosanan antoi 22 prosenttia vastaajista ja hyvän 46 prosenttia. ?? Parhaiten kyselyn mukaan työttömyys­kassaa kuvaa ystävällinen palvelu ja luotettava neuvonta. ?? 94 prosenttia vastaajista oli käyttänyt sähköistä palvelua hakemuksen lähettämiseen. Lähettäjien osuus on noussut kahdessa vuodessa kahdeksan prosenttia. Myös omien tietojen katsominen ja muuttaminen on lisääntynyt. AHJ1409_1-23.indd 5 PUOLAAJA NIKO SIRKIÄ, 24 TYÖPAIKKA Prysmian Oy, Kirkkonummi AMMATTIOSASTO Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11 ?? Kirjeitse asioi yhä harvempi: määrä oli vähentynyt viidenneksellä vuodesta 2012. ?? Eri tavoista asioida sähköinen saa parhaat arviot. Seitsemän asteikolla vastaajat antoivat sille kuutosen. ?? Sähköistä asiointia halutaan kehitettävän. Yli puolet vastanneista asetti sen ykköskohteeksi. Toiseksi tärkeimmäksi nostettiin nettisivujen kehittäminen ja kolmanneksi yhteydenotto sähköisesti. ?? Hakemusten käsittelyä vastaajat haluavat edelleen nopeuttaa. Eniten tätä toivovat alle 40-vuotiaat. Asiakaspalvelun tavoitettavuus puhelimitse koetaan tärkeäksi samoin kuin kirjeiden ja lisäselvityspyyntöjen selkeyden kehittäminen. Jäsentutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Sähköiseen kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 2 768 jäsentä. Edellinen tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten. 9 Ei savua ilman tulta § TYÖTTÖMYYSKASSA Sähköisen asioinnin käyttö on lisääntynyt, se koetaan onnistuneimmaksi asiointimuodoksi, ja sitä halutaan kehitettävän lisää. 26.06.2014 Joskus, toki varsin harvoin, porukka saa työpaikalla työnantajan toimista niin tarpeekseen, että oma-aloitteisena mielen­ ilmauksena poistuu työpaikalta. Tai ammatti­ liitto julistaa työtaistelun. Työnantaja syyttää välittömästi laittomasta lakosta. Tässä on koko viime aikoina käydyn lakko­ keskustelun ydin. Ihmiset työpaikalla ovat kokeneet, että työnantaja on käyttäytynyt väärin, jättänyt noudattamatta työehto­ sopimuksen määräyksiä, ottanut mittavat bonukset ja aloittanut yt:t väen vähentä­ miseksi. Tai jotain muuta, joka on ylittänyt ärsytyskynnyksen, eikä asioita ole saatu neuvoteltua kuntoon. Työnantajatahon yksioikoinen reaktio on ryhtyä puhumaan menetetyistä euroisRIKU AALTO ta, tilauksista tai maiMetalliliiton neesta. Heillä ei tunnu puheenjohtaja olevan minkäänlaista kiinnostusta pohtia niitä syitä, jotka mielenilmaukseen ovat johtaneet. Saati että miettisivät omaa mainettaan puolustaessaan muun muassa orjatyövoiman käyttöä. Ei väki tänä päivänä työpäiväänsä lyhentääkseen ulos marssi. Syyt ovat aina syvällä. Neuvottelutie on aina paras tie. Sitä ei tasoita työnantajien innostus hakea käräjäoikeuksilta turvaamistoimia tai uhkailla luottamusmiehiä henkilökohtaisilla tai taloudellisilla rangaistuksilla. Paraikaa käytävissä työelämän pelisääntöneuvotteluissa kannattaa todella keskittyä siihen, miten asioista sopimista neuvottelujen kautta voidaan kehittää. Esitykset lakkooikeuden rajoittamiseksi ja lakkosakko­ käytäntöjen muuttamiseksi eivät vie asioita eteenpäin. LINJAUS · 5 Y H T E I S K U N TA Työttömyyskassan jäsentutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin Apple iPad Air, jonka voitti Tomi Haapamäki Vaasasta. MITEN TULIT ALALLE? Olin ennen romualalla ja sitten työttömänä. Kuulin, että täältä olisi mahdollista saada töitä. Soitin ja aloitin työt 14. huhtikuuta. MITEN LIITYIT LIITTOON? Pääluottamusmiehen kanssa juteltiin ja hän kysyi, haluaisinko liittyä. Ehdottomasti! Liityin 2. toukokuuta. MITÄ ODOTAT LIITOLTA? Liityin ensinnäkin oman turvan vuoksi. Meidän firmassa on paljon määräaikaisuuksia. Ja sitten, jos tulee jotain epäselvyyksiä, voi varmistaa, meneekö homma oikein. Odotan myös kaikenlaista yhteistä toimintaa, urheilu- ja kalastusjuttuja. 17.6.2014 14:26:49
• Muutoksia päivystykseen Valmista on ALUETOIMISTOT Kokkolan, Pietar­saaren ja Seinäjoen päivystys­ pisteet suljetaan ensi vuoden alussa. Syynä on vähäinen kävijämäärä. KAJAANI: päivystyspiste ensi vuoden alusta auki kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 14–18. METALLIN KESÄNÄYTTELY 123 työtä Häme–Pirkanmaa ja Kymi–Savo-Karjalan toimintalueilta. Maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, veistoksia, valokuvia, lasitöitä, tekstiilejä ja koruja. ROVANIEMI: päivystyspiste ensi vuoden alusta auki kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 9–14. MURIKKA-OPISTO 2.6.–17.10. VALKEAKOSKI 24.–27.7. NIMITYS ”Kokoomuksen tavoitteena on tehottomien verotukien, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys­ oikeuden, poistaminen ja verokantojen vastaava Teknologia­ teollisuus ry:n työmarkkina­ johtajana aloittaa syyskuun alussa Eeva-Liisa Inkeroinen. Työmarkkina-asioista vastannut varatoimitus­johtaja Risto Alanko jatkaa järjestön palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoden 2015 lopulla. www.valmu.fi alentaminen.” ... JA EDUSTUSMENOIHIN ”… Kokoomuksen tavoitteena on edustusmenojen täysimääräisen vähennys­ oikeuden palauttaminen.” Puoluekokous 13.–15. kesäkuuta PURKAUTUNUT Kuhmon Metallityöväen ao. 164 72 jäsentä ? Kajaanin metalli­ työväen ao. 63 Korpijärvi takaisin Työministeri Lauri Ihalaisen valtio­sihteerinä työskennellyt Timo Korpijärvi palasi kesäkuun alussa Metalliliittoon viestintä­päälliköksi. Hän oli toimivapaalla viime joulukuusta lähtien. DU ÄR FACKET???????? ???T? YOU ARE THE UNION SINA OLED LII ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIITDU ÄR FACKET ??? ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY DU ÄR FACKET???????? ??? T?I YOU ARE THE UNION SINA OLED LII ZWI?ZEK TO TY YOU ARE THE UNION SINA OLED LIIT DU ÄR FACKET ??? ???????? ??? T?I ZWI?ZEK TO TY DU ÄR FACKET ???????? ??? T? YOU ARE THE UNION SINA OLED LII SEURAAVASSA AHJOSSA Metalliliitossa on 78 eri kansalaisuutta ja eri äidinkieliä vielä enemmän. Miten liitto tähän vastaa? ??Metalliliiton jäsenmäärä on A?82 000 B?146 000 C?173 000 D?259 000 ??Termi ”tilutus” liittyy TOUKOKUUSSA Ansiopäivärahaa sai 15 113 kassan jäsentä Lomautettuja heistä oli 4 448 (29 %) Jäsenistön työttömyysaste oli 13,2 % A?täytekakkujen B?kitaransoittoon C?biljardiin leipomiseen D?ratsastukseen ??Yle-veron maksimimäärä vuodessa per kansalainen on A?99 € B?126 € C?143 € D?179 € ??Jalkapallon MM-kisoissa 2010 pronssia sai A?Espanja B?Hollanti C?Argentiina TIESITKÖ KOKOOMUKSEN KANTA AY-JÄSENMAKSUUN TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA Näyttely suljettu 7.7.–3.8. JYRKI LUUKKONEN 6 9 26.06.2014 D?Saksa O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1409_1-23.indd 6 17.6.2014 9:20:45
• 26.06.2014 Katso tarkemmin AHJ1409_1-23.indd 7 SUVI SAJANIEMI TYÖSUOJELUSEMINAARI ??Tänä vuonna töitä tehtiin työpajoissa. Aiheina olivat kemikaalit, työkaarimalli, luottamusmiehen jaksaminen ja yhteinen työpaikka. Kaikkiaan kaksi­ päiväiseen seminaariin osallistui noin sata työsuojeluvaltuutettua ja muuta Metalliliiton luottamushenkilöä, kouluttajia ja luennoitsijoita. HEIKKI LEHTINEN / UP – Vuorotyön pitäisi jäädä jossain vaiheessa ikää pois, jos henkilöstä itsestä siltä tuntuu. On kohtuutonta pitää esimerkiksi 60-vuotiasta kolmivuorotyössä. Yrityksessä on 160 työntekijää. Forsman kertoo, että he tekevät kahta, kolmea ja päivävuoroa. Hän uskoo, että mahdollisuuksia olisi työvuorojen järjestelyyn. Ne, joille yötyö ei sovi, saisivat tehdä muuta kuin kolmivuorotyötä. – Näen, miten väsyksissä ihminen voi olla. Palautuminen ei ole enää niin nopeaa kuin nuoremmalla. Ja koko porukalle pitäisi saada lisää työkiertoa, vaikka sitä meillä jo onkin. Työkierto vaikuttaisi jaksamiseen ja hyvinvointiin. Samoja asioitahan ne taitavat olla. Kemikaalityöpaja oli hyvin kansoitettu koko päivän. Sieltä sai vahvistusta omille mietteilleen Marko Turunen Valmet Automotive Oy:stä. Turunen on Uudenkaupungin autotehtaan työsuojeluvaltuutettu. Turusen mielestä uusissa projekteissa tulevan tuotteen kemikaalien käyttö täytyy huomioida paremmin. – On kiire ajaa projekteja ylös. Ihan kaikkea ei välttämättä ole ehditty huomioida kemikaalien suhteen. Turunen iloitsee siitä, että heidän yrityksessään on nyt hyvä järjestelmä käytössä. Kemikaalit on järjestelmällisesti ajettu tietokoneohjelmaan, ja järjestelmän ylläpitoon on nimetty vastuuhenkilö. Aina ei kuitenkaan ennätetä reagoida riittävän nopeasti. Alumiinihitsaus aiheutti taannoin päänvaivaa. Uuden tuotteen kemikaalien kanssa on myös opeteltavaa. – Altistumisia on tullut, ei montaa, mutta yksikin on liikaa. Uskon kuitenkin, että opiksi on otettu. Taloudesta puhuttaessa erilaisilla käppy­ röillä voi huijata lähes ketä tahansa. Hyvän esimerkin antaa EU-maiden päämiesten huippukokous viime vuoden maaliskuus­ sa, josta brittitutkija Andrew Watt kertoo nettijulkaisu Social Europe Journalissa. Kokouksessa Ranskan presidentti Francoise Holland oli vaatinut talouden kiristyspolitiikan vaihtamista talouskasvun tukemiseen. Hollanden jälkeen oli puheen­ vuoro Euroopan keskuspankin pääjohta­ jalla Mario Draghilla. Hän piti valtion­ päämiehille pienet kalvosulkeiset, joissa keskityttiin etenkin euromaiden kilpailu­ kykyongelmiin. Draghin kuviot esittelivät muun muassa sitä, miten työn tuottavuus ja palkat olivat euroajan alusta kehittyneet muutamissa esimerkkimaissa. Saksassa tuottavuuden kehitystä ja palkkoja kuvaa­ vat käyrät kulkivat kauniisti lähellä toisiaan. Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, mutta myös Ranskassa palkkojen kehitystä kuvaava käyrä sen sijaan nousi paljon rajummin kuin tuottavuuskäyrä. Draghin viesti oli selvä: kriisimaissa ja Ranskassa palkat olivat nousseet aivan liian paljon suhteessa tuottavuuden nousuun ja lopputuloksena oli vaihtotaseen vaje. Saksa sen sijaan oli toiminut esimerkillisesti. Draghin esityksen jälkeen Holland oli hiljaa. Draghin esityskalvon alareunassa kerrottiin pienellä tekstillä, että tuotta­ vuuskäyrä kuvaa reaalituottavuutta eli siitä on putsattu inflaation vaikutus pois. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, että palkkakäyrä kuvaakin nimellispalkkojen kehitystä, missä inflaatio on mukana. Näitä kahta ei voi verrata keskenään. Jos Draghin kuvioissa olisi verrattu reaali­ tuottavuuden ja myös inflaatiosta putsat­ tujen reaalipalkkojen kehitystä, ne olisivat kertoneet, että Ranskassa reaalipalkat ovat nousseet hieman enemmän kuin reaalituottavuus. Saksassa sen sijaan reaalipalkkoja on laskettu. Samalla palk­ kojen osuus kansantuotteesta pienentyi ja pääoman osuus kasvoi. Tätä ei Draghi kehdannut esittää. Mutta viesti meni perille: Saksan tietä on seurattava. TALOUS ”Kuuden tunnin työpäivä on ainoa keino” TYÖYMPÄRISTÖ Murikka antoi taas monta ideaa kotiin vietäväksi. Tänä vuonna työsuojeluseminaarissa jaettiin ja saatiin ajatuksia työpajoissa. Porilainen Harri Öster­ lund sai työkaarimallin työpajasta suorastaan kipinän. Valtasiirto Oy:n varapääluottamusmies ryhtyy tutkimaan lyhennettyä työpäivää. Se voisi hänestä auttaa sekä työttömyyteen että jaksamiseen. – Minusta kuuden tunnin työpäivä on tässä tilanteessa ainoa vakavasti otettava keino. Sen kautta saataisiin työttömät mukaan eli työtä riittäisi muillekin. Työnantajakin hyötyisi. Tutkimukset kertovat, että kuusi tuntia on tuottavampi. Ei vain siksi, että koneet saadaan paremmin käyttöön. Myös työntekijä on tehokkaampi. – Työ tuntuu mielekkäältä. Ihminen jaksaa paremmin. Hän ei enää ajattele niin paljon niitä taukoja, Österlund naurahtaa. Ansiotaso ei saa tosin laskea. Siksi valtiota tarvitaan mukaan tähän kuvioon. Österlund on käynyt Murikassa aiemmin muun muassa kuukauden kurssin. Sinä aikana hän sai tehdä ikäohjelman omalle työnantajalleen. Se on nyt käytössä, Österlund kertoo tyytyväisenä. – Ikäohjelman tavoitteena on, että henkilöstö pääsisi terveenä eläkkeelle. Ikääntyvien työkykyä ja –motivaatiota ylläpidetään. Organisaation kulttuuria ja henkilöstöpolitiikkaa taas uudistetaan vastaamaan nuorten odotuksia ja tarpeita. Näin heidän kilpailukykynsä työmarkkinoilla pysyy hyvänä. Kuuden tunnin työpäivät voisivat olla hyvä lisä ikäohjelmiin. Österlund on koneenkuljettaja ja kiertää ja tuntee paljon ihmisiä. Hän on nähnyt työmaailman karut puolet. – Siinä teollisuusalueella minä näen, että osa porukasta vain putoaa pois. Kuka mistäkin syystä, mutta putoaa eikä pärjää enää. Jotain pitää kehittää. Myös Minna Forsman on enemmän kuin huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Forsman on Enics Finland Oy:n pääluottamusmies. Lohjalaisessa yrityksessä valmistetaan teollisuus- ja lääke-elektroniikkaa. Työ on hyvin staattista. Enimmäkseen työntekijät istuvat ja tekevät juotos- ja ladontatöitä. 9 7 ? LII ON ? O TY ?I LII ON ? TY ? LII PUHEENAIHE ”Yksi kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa.” 17.6.2014 9:20:52
• 8 9 26.06.2014 PUHEENAIHE KO L U M N I Suora sähköinen haku yleistyy TYÖPAIKAT Entistä useammat työnantajat ilmoittavat avoimista työpaikoistaan te-toimistojen asemesta omilla verkkosivuillaan. Monen työnhakijan kannalta tilanne on ikävä, sillä läheskään kaikki eivät ole tottuneet sukkuloimaan internetissä eivätkä edes halua selailla joskus jopa päivittäin vaihtuvia avoimia työpaikkoja oman alansa työnantajien web-sivuilla. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten sivujen tarkempi tutkiminen vahvistaa kehityksen. Lähes kaikilla suurilla monikansallisilla ja myös monilla pienemmillä, vain Suomessa toimivilla työnantajafirmoilla on verkkosivuillaan vähintään osio avoimet työpaikat -otsikolla. Tämän lisäksi moni yritys ylläpitää erityistä rekrytointi-osaa, jossa avoinna olevien työpaikkojen lisäksi voi ilmoittaa halukkuutensa solmia työsuhde tulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin. Näin työnantajilla on valmiiksi käytössään rekisteri sopivista työntekijöistä ilman työvoimaviranomaisten palvelujen käyttämistä. Tilanne on huomattu myös työ- ja elinkeinoministeriössä. – Suora sähköinen työnhaku on arkea jo monessa yrityksessä. Toivomme kuitenkin, että työnantajat ilmoittaisivat avoimista paikoista myös te-toimistoihin. Palvelujen markkinoimisella ja yritysyhteyksillä pyrimmekin siihen, että näin tapahtuisi, ministeriön kehitysjohtaja Elisabet Heinonen sanoo. Hän arvelee, etteivät kaikki työnantajat tunne te-toimistojen palveluja ja pitävät niitä liian byrokraattisina. Pitämällä avoimet työpaikat esillä vain omilla verkkosivuillaan työnantajat välttyvät tilanteelta, että ”Suora sähköinen yhteen avoinna olevaan paikkaan haku on jo arkea. tulee sata hakemusta, joiden käsitteleminen vie puolestaan työnToivottavasti antajan voimavaroja. työnantajat – Tällaista ei tarvitse pelätä. Jos työnantaja haluaa, te-toimisto voi ilmoittaisivat räätälöidä sellaisen työpaikkailpaikoista myös moituksen, jota toimisto lähettää te-toimistoihin.” hakemaan vain työnantajan haluaman määrän henkilöitä. Sähköistä työnhakua käyttämään tottumattomalle tetoimistoilla on niin ikään omat palvelunsa. Vaikka työtön työnhakija voi ilmoittautua te-toimistoon sähköisesti ja jatkaa asiointiaan käymättä kertaakaan työvoimaviranomaisen luona, on internetin käyttöön tottumattomalle tarjolla koulutusta ja vertaistukea. – Te-toimistoon voi aina mennä henkilökohtaisesti. Suomessa on noin 2 500 työvoimaviranomaista, jotka kouluttavat työnhakijoita käyttämään sähköisiä palveluja. Lisäksi tarjolla on työnhakuryhmiä, joissa työtä hakevat oppivat asioita toisiltaan ja heillä on samalla mahdollisuus myös monenlaiseen vertaistukeen samassa tilanteessa elävien kanssa, Heinonen sanoo. TARJA AHOKAS AHJ1409_1-23.indd 8 Kohtuus kaikessa Taloustieteen professori Edmund Phelps sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että nykyisin liian harva ihminen nauttii työstään (Talouselämä 21/2014). Phelpsin mukaan tämä on ongelma, koska työstään innostuneet ja nauttivat ihmiset ratkovat ongelmia ja oppivat uutta. Kun työstä ei olla innostuneita, näin ei tapahdu ja yritysten kehitys hidastuu tai pysähtyy. Phelps mainitsee innostuksen puutteiden syiksi muun muassa yritysten lyhytjänteisyyden ja ahneuden. Yrityksissä keskitytään liiaksi osavuosituloksiin ja osinkoihin. Pitkäaikainen strateginen kehittäminen jää tekemättä. Hänestä yrityksissä pitäisi kuitenkin keskittyä miettimään innovaa­tioita ja uudistuksia, jotka turvaavat niiden tulevaisuuden. Tilanne on jo varsin paha, kun amerik”Ehkä näemme kalainen taloustieteilijä on huolestunut ajan, jolloin ahneuden lisääntymisestä. Yhdysvalloissa kohtuus nousee kehitys onkin ollut varsin hurjaa. Rikkain arvoksi myös prosentti on kahminut valtaosan talousyrityksissä.” kasvun hedelmistä, ja keskiluokka on JORMA ANTILA jäänyt nuolemaan näppejään. Köyhimmät Metalliliiton ovat pärjänneet vielä surkeammin. tutkimuspäällikkö Euroopassa ja Suomessa kehitys ei ole ollut yhtä hurjaa, mutta suunta on sama. Varakkaimpien tulot nousevat nopeimmin ja varallisuus kasaantuu yhä voimakkaammin. Tällainen puhe voitaisiin helposti kuitata kateuden aiheuttamaksi, mutta tuskin voidaan väittää, että Phelps puhuisi vain kateuttaan. On helppo yhtyä Phelpsin huoleen ahneuden lisääntymisestä ja yritysten lyhytnäköisestä toiminnasta. Kun yritykset vain viilaavat kustannuksia ja vähentävät väkeä, ei todellakaan varmisteta pidemmän aikavälin menestystä. Tällaisen politiikan seurauksena ei henkilös­ tökään tunne oloaan turvatuksi ja sitoudu yrityksen toiminnan kehittämiseen. Puhumattakaan siitä, että työstä nautittaisiin. Työpaikalle ei mennä iloisin vaan pelokkain mielin: milloin tulee seuraavat yt:t, joissa taas vähennetään väkeä kannattavuuden parantamiseksi? Ahneus näyttää oleva varsin yleinen arvo yrityksissä, vaikka kirjatuissa arvoissa sitä ei mainitakaan. Satunnaisella poiminnalla löysin suurten pörssiyritysten arvoista muun muassa seuraavia: asiakkaan ilahduttaminen, tahto uudistua, yhdessä onnistuminen, toisten kunnioittaminen, tuloksien aikaansaaminen yhdessä ja vaatimattomuus. Hienoja arvoja, jotka korostavat yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta ja jopa vaatimattomuutta. Yhtä arvoa jäin kaipaamaan yritysten luetteloista: kohtuullisuus. Kohtuullisuutta on pidetty hyvänä arvona jo antiikin aikana. Myös Suomessa kohtuutta on perinteisesti arvostettu. Ehkäpä vielä näemme ajan, jolloin kohtuus nousee keskeiseksi arvoksi myös yrityksissä. Sitä odotellessa hyvää kesää kaikille. Nauttikaa kesästä ja lomasta, mutta kohtuullisesti! 17.6.2014 9:20:57
• 26.06.2014 9 9 A M M AT T I L A I N E N TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA PETRI PUROMIES TUOTANTOTYÖNTEKIJÄ MARIA VALLI, 32 TYÖPAIKKA GE Healthcare Finland Oy, Helsinki Elintärkeää työtä Millainen koulutus sinulla on? Peruskoulu. Miten ja milloin tulit alalle? Tein koulun jälkeen monenlaista hommaa vuokratyöyrityksen kautta, olin esimerkiksi lastentarhassa, pesulassa ja kahvilatyöntekijänä. GE Healthcarelle tulin 2006. Mitä teet työssäsi? Varastonhoitamista eniten, lisäksi teen tuotantolinjalla kokoonpanoa ja testaustyötä. Mitä olet tehnyt tänään? Olen ollut vastaan- ottamassa lähetyksiä. Tänne tulevat laitteet ja varaosat ovat laatikoissa, mutta me emme avaa niitä, ne vain kulkevat Suomen kautta ja jatkavat matkaa ympäri maailmaa. Lopullinen määränpää voi olla sairaala vaikka Lähi-idässä, Venäjällä tai Afrikassa. Mikä työssäsi on hyvää? Työkaverit. Heidän takia tänne haluaa tulla, kun on kiva ilmapiiri. Mikä on huonoa? Tuotantolinjalla tehdään istumatyötä ja paljon toistoja. Tämä on ergonomisesti kuormittavaa. Minulla on olkapään kanssa ollut ongelmia, ilmeisesti juuri toistoliikkeiden takia. Niska- ja hartiavaivojakin on monella. Koetan pitää itseäni kunnossa, ja jonkin aikaa tein kevennettyä työtä. Mitä haluaisit työssäsi kehittää? Tiedonkulku voisi meillä olla sujuvampaa. Arvostetaanko työtäsi? Varmasti. Joka päivä meidän laitteitamme käytetään sairaaloissa, niillä hoidetaan ihmisiä ja pelastetaan henkiä. Täällä tehdään elintärkeää työtä. Mitä odotat tulevaisuudelta? Iloa ja terveyttä. Rohkeutta toteuttaa omia unelmia. Haaveilen, että jossain vaiheessa aloittaisin opiskelut, lisäksi haluan päästä matkustamaan miehen ja lasten kanssa. AHJ1409_1-23.indd 9 17.6.2014 9:21:02
• TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS ERIC LERAILLEZ KUVAT JYRKI LUUKKONEN 10 9 26.06.2014 Yhdessä AHJ1409_1-23.indd 10 17.6.2014 9:21:11
• 9 11 ä 26.06.2014 Työterveyshuolto toimii parhaiten, kun se tekee yhteistyötä. Työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon on istuttava yhteiseen pöytään neuvoa pitämään. Työterveyden asiantuntijoiden on opittava tuntemaan työpaikka kunnolla. Silloin kaikki tietävät, mistä puhutaan. AHJ1409_1-23.indd 11 17.6.2014 9:21:20
• 12 9 26.06.2014 Tamperelaisen Katsa Oy:n verstaalla käy usein vierailijoita työterveyshuollosta. Sen lääkäri, hoitaja ja työfysioterapeutti ovat tuttuja vierailijoita. Siksi nämä terveyden ammattilaiset osaavat puhua samaa käytännön kieltä kuin työntekijät ja työnantaja. ERGONOMIA Särötarkastaja Outi Aholaisen työhön kuuluu hammas­pyörien pesu ja tarkastaminen. Hän kertoo terveyden­­hoitajan ja työfysiotera­peutin tarkastaneen hänenkin työpisteensä. Aholaisen pituutta on kasvatettu jakkaralla ja tuotu näin helpotusta tarkastamiseen. Työ pesu­koneella vaatii vielä petraamista. ”Nosturin paikkaa pitäisi korjata, nokka tulee liian nopeasti vastaan. Kun hammaspyörä on iso, tahtoo tulla melkein syliin, jollei sitä K atsa Oy:n neuvotteluhuoneessa hörähtää nauruun kolme rennon oloista miestä. – Ei ole meillä asetuksia tai EU-direktiivejä yhteistyöhön tarvittu. Me olemme tehneet sitä jo muutenkin vuosikausia. Naljaillaan, naureskellaan ja jutellaan. Vierintäjyrsijä, työsuojeluvaltuutettu Simo Lah­ tinen, viimeistelijä, pääluottamusmies Kari Mäkipää ja tuotanto- ja henkilöstöpäällikkö Juha Suni keskustelevat Katsa Oy:n neuvotteluhuoneessa työterveyshuollosta. Tamperelaisyritys valmistaa voimansiirtokomponentteja, hammaspyöriä ja vaihteistoja. – Työterveyshuolto osallistuu kaksi kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Paikalla on Katsasta vastaava oma lääkäri ja oma työterveyshoitaja, joskus myös työfysioterapeutti tai harjoitteleva hoitaja. Käydään läpi sairauspoissaolot ja jos on ilmaantunut jotain erikoista, siitä keskustellaan tietysti myös. Näin selvittää työsuojelutoimikunnassa puhetta johtava Suni. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Tampereen Juha Suni Työterveys ry:ltä. Suni kertoo, että Katsa on liittynyt jo alkuvaiheessa tähän yritysten perustamaan työterveysasemaan. Lahtinen ja Mäkipää toteavat, että työterveyshuolto on tiiviisti ja jatkuvasti mukana työpisteiden terveysvaarojen selvittämisessä ja ergonomian kehittämisessä. Työ on käytännönläheistä: verstaalla käy niin lääkäri, hoitaja kuin työfysioterapeuttikin. – Aina tulee uusia koneita, ja työpisteitä uusitaan. Nyt on ollut vähän yli vuoden menossa sellainen projekti, että yhtenä päivänä kuukaudessa laitetaan 3–4 tuntia tehtaalla kiertämiseen ja käydään jokunen työpiste läpi. Työ- Simo Lahtinen terveyden väki tekee omat muistiinpanonsa ja työsuojelutoimikunnan yhteenvetokokouksissa käydään muistiinpanot läpi, täsmentää Lahtinen työpaikan käytäntöjä. – Eipä tule mieleen, että työterveyshuollon ehdotuksia ei olisi otettu huomioon, Lahtinen toteaa. – Työpisteiden kartoitus on aloitettu kriittisimmistä pisteistä, Suni toteaa. Sellainen on esimerkiksi karkaisimo. Siellä liikutellaan raskaita ja isoja kappaleita, on kaasuputkia ja avotulta. Työsuojelu ja työterveyshuolto ovat työpaikan olojen parantamisessa sellaisia osasia, että niitä on usein mahdotonta erottaa toisistaan. – Tämän yhtiön päättäjät todellakin ottavat työsuojelunäkökulman huomioon. Sillä on painoarvoa investoinneissa, Lahtinen vakuuttaa. oikein työnnä paikallensa.” AHJ1409_1-23.indd 12 17.6.2014 9:21:24
• SAK:N ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI KARI HARING ”Ei poliisi eikä puolustusasianajaja” Työterveyshuollon on oltava riippumaton. Se ei voi olla työnantajan poliisi eikä työn­tekijän puolustusasianajaja. Sen on annettava asian­ tuntija-apua ja korjausehdotuksia, sattuivatpa ne kirpeästi sitten työnantajaan tai työntekijään. Nämä ovat Kari Haringin ydinmietelmiä hyvästä työterveyshuollosta. – Työterveyshuoltopalvelujen laadussa on huomattavaa vaihtelua, ja pahimmillaan työpaikkaselvitykset ja lakisääteiset terveys­ tarkastukset ovat tekemättä. Työoloja ei tunneta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TYÖSUOJELUOSASTON YLILÄÄKÄRI RIITTA SAUNI ”Työ sairastuttaa yhä” Suomessa sairastutaan työstä edelleen. Tulee meluvammoja ja ihottumia, yhä on myös asbesti­sairauksia. Vaikka Suomessa kuvitellaan, että ollaan työsuojelussa huipulla, turvavaati­ mukset voivat jopa kaksinkertaistua, jos firmalle tulee iso, ulkomaalainen omistaja. Näin Suomen tyrkkää kuvitteelliselta kärki­ sijaltansa Riitta Sauni. Ministeriöön viime vuoden lopulla siirtynyt Sauni teki aiemmin pitkään ja monipuolisesti töitä Työterveys­ laitoksella. Metalliliitto tuntee hänet tutkijana, joka oli paljastamassa tärinän aiheuttamien terveys­ vaivojen yleisyyden metallialalla. Tärinä onkin hyvä esimerkki siitä, miten suuret, kyselyyn perustuvat tutkimukset eivät välttämättä kerro totuutta. Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksessa metallialalla todella harva ilmoitti, että tärinä aiheuttaisi ongelmia. Mutta Työterveys­laitoksen metalli- ja rakennusalan työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille kohdis­ tetussa kyselyssä havaittiin, että neljäsosassa metallialan työpaikoista käytetään ongelmalli­ sen paljon täriseviä työkaluja. Sauni luettelee: – Paineilmalla toimivat käsityökalut, hiomalaitteet, ruuvinvääntäjät ja porakoneet. AHJ1409_1-23.indd 13 Työterveyshuolto ei voi toimia onnistu­ neesti, jos se ei tunne olo­suhteita eikä näy työpaikalla. Tilanne vaihtelee alueittain, mutta jopa kolmasosalla työpaikoista on puutteita työterveys­huollon järjestämisessä. Vuokra- ja pätkätyöläisten tilanteeseen toisi Haringin mielestä parannuksen se, että yritykset ottaisivat mallia joidenkin isojen firmojen noudattamasta linjasta. – Vuokrafirmalla tai alihankintayrityksellä ei ole työpaikalle mitään asiaa, jos eläkemaksut tai muut velvoitteet ovat hoitamatta. Peräänkuu­ lutan vastuullisuutta kaikilta firmoilta, myös työ­ terveyshuollon on oltava kunnossa ennen kuin vuokra­firma tai alihankkija päästetään työmaalle. Työterveyshuollon pitäisi nyt aiempaa enem­ män keskittyä työkyvyn edistämiseen ja työssä jatkamisen tukemiseen. Kun resurssit eivät kasva, se merkitsee vääjäämättä sairaan­ hoidosta tinkimistä. – On positiivinen asia, että työpaikka­ selvityksiin käytetty aika on selkeästi lisään­ tynyt. Mutta sen ei pidä olla pelkkää tunti­ laskutusta. Työterveyshuollon on uskallettava antaa neuvoa ja ohjausta ja tehdä realistisia ehdotuksia. Myös Haring kuuluttaa yhteistyön tärkeyttä. – Jos työterveyshuollolla ei ole kaveria työ­paikalla, ei tuloksia tule. Ja toisaalta, jos työpaikka haluaa aidosti parantaa työoloja ja työntekijöidensä terveyttä, sillä pitää olla kaverina hyvä työterveyshuolto. Haring ottaa esimerkiksi tehtaan, jossa on tehty mittaukset ja havaittu haitallinen määrä melua. Työterveyshuolto antaa ohjeet, että melutasoa on vähennettävä, kuulonsuojaimia käytettävä ja kuulokäyriä seurattava­­. Työn­ antaja ei saa ulkoistaa vastuuta työolojen kuntoon saattamisesta työterveys­huollolle, Haring sanoo. Autoalalla liimalasileikkuri on yksi pahimmista. Metallialalta on ylipäänsä vaikea löytää täysin altistumattomia työntekijöitä, Sauni kuittaa väitteet siitä, että metsurintyön vähentymisen jälkeen tärinä ei olisi Suomessa ongelma. Etenkin levyseppä-hitsaajan, peltisepän ja hiojan ammatti­nimikkeellä työskentelevät oirehtivat tärinästä: käsien valkosormisuutta, kipuilua, puutumista, pistelyä, kylmänarkuutta ja jopa pysyviä hermostovaurioita. Mutta miksi työterveyshuolto on lipunut vinoon, ennalta­ehkäisystä kohti sairaanhoitoa? – On ollut sekä työntöä että vetoa. Kun kun­ nallinen terveydenhoito on huonosti resur­soitu, työnnetään sairastuneita työterveyshuoltoon. – Ja on vetoa. Yksityiset terveysasemat toimivat bisneslogiikan mukaan. Kun lääkäri­ vastaanotot eivät ole mitään kultakaivoksia, potilaille määrätään herkemmin laboratorioja röntgentutkimuksia. Kelan korvaustilastot osoittavat, että lääkärikeskukset ovat aivan omassa luokassaan. Sauni viittaa tällä siihen, että lääkärikeskus­ ten työterveyshuollon laskutuksissa sairaan­ hoitoa on kaikkein eniten, kunnallisissa ja työnantajien omistamissa työterveyshuolloissa kaikkein vähiten. Kela maksaa työnantajille 50 prosentin korvauksen sairaanhoidosta ja 60 prosentin korvauksen ennaltaehkäisevästä toiminnasta kuten työpaikkaselvityksistä. Sairaanhoito on kyllä Saunin mielestä tarpeellinen osa työter­veys­huoltoa etenkin työkykyasioissa. Mutta hänestä ”melko pieni labrarepertuaari” riittää. Eikä erikoislääkäreitä ”joka lähtöön tarvita”. Sen sijaan työfysioterapeutin ja -psyko­login palvelukset tuottavat hyvää tulosta. Sauni vaatii laadukkaalta työterveys­huol­lolta työpaikan aitoa tuntemusta, kunnon parannusehdotuksia ja seurantaa. – Työpaikalla käyminen pyörähtämässä tai johdon kanssa kahvittelemassa ei riitä. Hyvän työpaikkaselvityksen jälkeen pitää tehdä konkreettisia parannusehdotuksia ja niiden toteuttamista on myös aktiivisesti seurattava. Suomessa vauraimpien ja vähävaraisim­ pien terveyserot kas­vavat kansainvälisesti­ kin dramaattista vauhtia. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia riski jäädä työ­ kyvyttömyyseläkkeelle on työntekijämiehillä kuusinkertainen ja verenkiertosairauksien takia kolminkertainen verrattuna ylempiin toimihenkilömiehiin. – Saarnaavan terveysvalistuksen aika on ohi. Kyllä työpaikan terveysasiat on saatava kuntoon, eikä pidä syyllistää yksilöitä. Jos melu, pöly ja käryt eivät ole hallinnassa, niin on turha panostaa kolesterolimittauksiin tai lanseerata terveydenedistämisohjelmia. Muistan tutkimusten osoittavan, että työpaikan terveelli­syyden kuntoon laitto vaikuttaa myös vapaa-ajan terveystottumuksiin. 9 13 26.06.2014 17.6.2014 14:27:27
• 14 9 26.06.2014 ALTISTUMISEN VÄLTTÄMINEN Pakkaaja Tommi Burke kertoo, että pöytien työskentelykorkeutta pystyy helposti säätämään. Imuseinät imevät suojaöljyn höyryjä, kun pakattavia kappaleita sumutetaan suihkepulloilla. Ja nyt on myös amme, johon kappaleet voidaan kastaa. Tulee vähemmän höyryä kuin sumutettaessa. Työntekijät ovat voineet huhtikuun alusta tehdä intranetissä aloitteita mistä asiasta tahansa samoin kuin läheltä piti -ilmoituksia. Aloitekampanjan vauhdittamiseksi on jo arvottu kannustuspalkintokin, maastopolkupyörä. PARANNUSTA JOKA LÄHTÖÖN Mitä kaikkea Katsa Oy:ssä on työterveyshuollon kanssa sitten saatu aikaiseksi? Luettelo on pitkä. ??Kemikaalikartoituksen jälkeen kemikaalien valikoimaa on saatu kutistettua pienemmäksi. Kaikki nurkkiin pyörimään jääneet purnukat on siivottu pois. Liuottimien käyttö on rajattu lähelle nollaa. Lähes kaikki pesualtaat, joissa pestään työkaluja tai valmiita tuotteita, ovat nyt poissa ja puhdistus tapahtuu pesukoneissa luukkujen takana. Imuseinät vetävät höyryjä, joita syntyy, kun valmiisiin kappaleisiin suihkutetaan ruosteenestoaineita. Kaikki tämä vähentää altistuksia. ??On saatu saksipöytiä, jotka nousevat sopivalle työskentelykorkeudelle. Ennen kasailtiin kuljetuslavoja ”työpöydiksi”. Työntekijöille on annettu koulutusta siitä, miten taakkoja pitää nostaa oikeaoppisesti. Säästytään selkävaivoilta ja ehkäistään tuki-ja liikuntaelinten eli TULE-sairauksia. ??Hammashiomakoneita on upotettu lattiaan, jotta koneella työskentelevän ei tarvitse ravata rappusia ylös ja alas. Työpisteissä on tarpeen mukaan nostoliinoja ja apulaitteita. ??Koneita on koteloitu melun alentamiseksi, ja tarvittavissa paikoissa on kuulosuojainpaikka. ”Itse en ole vielä tehnyt aloitteita. Mutta tekisin ihan varmasti, jos jotain juolahtaisi mieleen.” AHJ1409_1-23.indd 14 17.6.2014 9:21:31
• ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:N ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI JAN SCHUGK ”Sattumasta suunnitelmallisuuteen” Sattumanvaraisen työterveyshuollon aika on ohi. Lääkäri ei voi enää istua huoneessaan ja katsoa, kuka sieltä tänään tuleekaan minua tervehtimään. Jan Schugk lainaa tämän sitaatin kokeneelta työterveyslääkäriltä. – Terveet työntekijät ovat entistä terveempiä, sairaat yhtä sairaita kuin ennenkin. Tämä heijas­ telee koko yhteiskunnan polarisoitumista eli eriarvoistumista. Työterveyshuolto ei ole pääs­ syt kiinni tähän. Työterveyshuollon panokset [sairaan­hoitoon] ovat lisääntyneet, mutta vastaavaa vaikuttavuutta ei ole syntynyt, koska sairaimpien tila ei ole muuttunut. Sairaanhoito on helpompaa kuin ennalta­ehkäisy. Sairaanhoi­ dossa kiitosta tulee heti. Ennalta ehkäisevässä työssä kiitos tulee ehkä viiden vuoden päästä. Schugk vaatii työterveyshuollon ”omista­ juuden” siirtämistä työpaikalle. – Silloin alkaa tapahtua kun työpaikalla toimitaan kokonaisvaltaisesti työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja terveyden puolesta. – Itse työ, sen mielekkyys ja johtaminen ovat hyvin tärkeitä. Esimerkiksi Atrialla saatiin sairauspoissaolot putoamaan 10 prosentista kuuteen prosenttiin näillä keinoin. Schugk peräänkuuluttaa aitoa Varpua tai Vartua, eli varhaisen puuttumisen tai tuen merkitystä. – Sairauspoissaolojen tavoitteellinen vähen­ täminen ei tarkoita jonkin uuden hankkeen lanseeramista. Se tarkoittaa sitä, että katsotaan, johtuuko sairastelu työsuojelun puutteista. Jos johtuu, se laitetaan kuntoon. ??Varhaisen tukemisen malli on yhdessä sovittu ja esimiehiä on koulutettu sen käyttöön. Selittämättömien maanantaipoissaolojen kasaantuminen johtaa keskusteluun ja tarvittaessa vaikka hoitoonohjaukseen työterveyshuollon kautta. Varhainen tuki voi tarkoittaa myös työnantajan tarjoamaa joustoa työajoissa kun perhetilanne niin vaatii – jos vain on mahdollista. ??Eri työntekijäryhmiä ei kohdella epätasaarvoisesti. Myös tuotannon työntekijät saavat itse ilmoittaa lyhyet sairauspoissaolonsa, ja niiden määrä on laskenut. AHJ1409_1-23.indd 15 – Jos se johtuu elämäntavoista ja liikkumat­ tomuudesta, otetaan aito Varpu käyttöön. Liikuntaseteleihin ja muihin kannusteisiin tart­ tuvat nimittäin yleensä ne, jotka jo muutenkin huolehtivat itsestään. Varpu voi olla yksittäiselle esimiehelle ainakin aluksi todella vaikeaa. Ihmisellä on taipumus väistellä, jos puhutaan päihteistä tai muusta vastaavasta ongelmasta. Mutta esimiehen on kohdattava se väistely ja suuttumus. Sitten laaditaan yhdessä suunnitelma ongelman voittamiseksi, asetetaan tavoitteet ja aikataulut ja toteutetaan se. Työpaikan työterveyshuollon yhteistyöhön Schugk kelpuuttaa työntekijäpuolelta työsuo­ jeluvaltuutetun, mutta ei luottamusmiestä, jos hän ei ole samalla myös valtuutettu. – Työsuojelu ei ole edunvalvonnan jatke. Nämä asiat on maltettava pitää erillään. Jos työntekijäpuoli kytkee nämä vahvasti yhteen, sillä varmistaa sen, ettei työnantajaa saa mukaan. Schugk on myös sitä mieltä, että työehto­ sopimukseen on vaikea saada työntekijöille oikeutta ilmoittaa itse lyhyistä sairauspoissa­ oloista. Hänen mielestään epäluottamukseen on aihetta, koska esimerkiksi ylemmillä toimihenkilöillä sairauspoissaoloprosentti on keski­määrin 1–2 ja työntekijöillä 6. Schugkin mukaan eroa eivät selitä sairaudet, vaan monet muut tekijät. Schugk itse pitää hyvänä sellaista mallia, jossa sairauden takia poissaolevalla olisi aina omavastuu niin, että poissaolon ajalta makset­ taisiin esimerkiksi 80 prosenttia palkasta. Hän siteeraa myös erästä vakuutuslaitoksen edustajaa, joka väitti, että on paljon enemmän ihmisiä, joita kiinnostaa oikeus työkyvyttö­ myyteen, kuin niitä, joita kiinnostaa oikeus työkykyyn ja kuntoutukseen. – Työkyvyttömyys on Suomessa aika hyvin kompensoitu. Nämä kaikki ja vielä muutakin on tehtaalla tehty. Aina ei kuitenkaan ehditä asioita ennakoida tai ei vain löydy keinoja, joilla vaivat estyisivät. – Viilaamosta me tiedämme, että se on raskas työpiste. Rälläkän eli katkaisulaitteen näköisellä paineilmatyökalulla tehdään hammaspyöriin isoa viistettä. Se on raskasta hartioille ja ranteille. Ihan nuorillekin on tullut olkapäävaivoja, vaikka vieritysryhmästä käy vuorotellen miehiä siinä työpisteellä, Suni toteaa. 9 15 26.06.2014 Schugk ei suostu uskomaan, että erilaiset työskentelyolot selittäisivät eri työntekijä­ ryhmien erot sairastelussa. Schugk on kyllä tietoinen siitä, että esimer­ kiksi HTP-arvot ovat vain sopimuskysymyksiä. HTP tarkoittaa haitalliseksi tunnettua pitoisuutta, ja arvoilla säädellään työpaikan ilmassa leija­i­ levien terveydelle haitallisten aineiden laillisia enimmäispitoisuuksia. – Silloin kun toimin käytännön lääkärinä, luulin, että HTP-arvot perustuvat puhtaasti tieteeseen. Minulle on ollut yllätys, että ne ovatkin osin valistuneita arvauksia ja sopimus­ kysymyksiä, eivät pelkkää tiedettä. Schugk on myös sitä mieltä, että ”kohtuut­ toman kalliita” työsuojelutoimenpiteitä ei pidä Suomessa tehdä. Hän haluaa verrata työstä sairastumista liikenneturvallisuuteen. Hänen mukaansa liikennekuolemat saataisiin kyllä loppumaan, jos Suomessa saisi ajaa vain 40 kilometrin tuntivauhdilla. Mutta silloin Suomi häviäisi kilpailijoilleen kustannuksissa. – Puhutaan esimerkiksi syövästä. Sanotaan vaikka, että 100 000:sta neljä menehtyy. Pitäisikö sen olla nolla, neljä vai kymmenen? Nämä ovat sopimusasioita. Jos me pyritään nollaan, kysymme, paljonko se maksaa? Jos yhden ammattisyövän torjuminen maksaa 10 miljoonaa, alkaa yhden elinvuoden hinta olla liian kallis. – Kyse on kustannuskilpailusta ja siitä, tehdäänkö työ Suomessa vai ei. Jos tavoitteena on absoluuttinen turvallisuus, Suomi suojaa itsensä työltä. Jos yhden hen­ gen pelastaminen maksaa monta miljoonaa per pelastettu, on kysyttävä, mihin meillä on varaa? Onko työntekijällä työtä ollenkaan, vai tekeekö hän sen työn tietäen, että siinä työssä on pieni riski? Työterveyshuollon on kerrottava työntekijälle, millaisia riskejä hänen työhönsä liittyy. Työntekijät saavat Katsalla itse tehdä parannusehdotuksia työpisteisiinsä. Työntekijä tietää parhaiten, mikä missäkin työssä rasittaa. Ja kun ehdotukset toteutetaan, uudet työtavat tai muut parannukset tulevat varmemmin käyttöön. 17.6.2014 9:21:35
• 16 9 26.06.2014 TERVEYSTALO-KONSERNIN PALVELUJOHTAJA LASSE PARVINEN ”Data parantaa” Hoidon onnistumisesta hyötyy ennen kaikkea potilas, mutta tietysti myös kustannusten säästyessä kaikki maksajat. Lasse Parvinen oli aloittamassa työkykyjohta­ misen Benchmark-tutkimusta ollessaan vielä Hoffmanco International Oy:n palveluksessa. Tutkimuksella on monia yhteistyökumppaneita mukaan lukien SAK ja Työterveyslaitos. Tutkimus jatkuu edelleen ja siinä selvitetään muun muassa sitä, miten työterveyshuoltoon laitettu raha poikii työhyvinvointia. Vai poikiiko? Tutkimus etsii myös parhaimpia keinoja sairas­ telun ja työkyvyttömyyden vähentämiseksi ja samalla rahan säästämiseksi. Työhyvinvoinnin mittayksiköksi on nostet­ tu niin sanotun tekemättömän työn kustan­ nukset. Niillä tarkoitetaan työterveyshuollon, sairauspoissaolojen, tapaturmavakuutuksen ja työ­kyvyttömyyden yritykselle aiheuttamia kustannuksia. Ne vaihtelevat rajusti yrityksen toimialasta riippumatta. Vähimmillään yritys METALLILIITON TYÖYMPÄRISTÖ­ ASIANTUNTIJA MARJUT LUMIJÄRVI ”Asiantuntijoita kannattaa hyödyntää” Työterveyshuolto on osa työsuojelutoimintaa. Se ei ole työnantajan eikä työntekijän vihollinen, vaan asiantuntijakumppani, jota kannattaa hyödyntää. Näin kuvaa oman laatukäsityksensä Marjut Lumijärvi. Hänellä on selkeä käsitys siitä, miksi Suomes­ sa työntekijöiden ja toimihenkilöiden sairasta­ vuudessa on selkeä ero työntekijöiden tappioksi. – Työolot ja luottamus, ne ovat ne kaksi tärkeintä. Onhan hallin ilma ihan eri kuin toimistossa. Ja toiseen porukkaan luotetaan, toiseen ei, Lumijärvi kuvaa. Johdon osoittama luottamusvaje ilmenee esimerkiksi siinä, että toimihenkilöt saavat ilmoittaa lyhyet sairauspoissaolonsa itse, työn­ tekijät eivät. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun niissä yrityksissä, joissa käytäntö on muutettu oikeudenmukaisen tasavertaiseksi, työntekijöiden poissaolot ovat vähentyneet. Lumijärvi muistuttaa, että luottamus ja psykososiaalinen tuki vaikuttavat todella paljon ihmisen hyvinvointiin, sairauden kokemuksiin ja poissaoloihin. AHJ1409_1-23.indd 16 maksoi niistä vuonna 2011 henkilötyövuotta kohden 831 euroa, enimmillään 4 238 euroa. – Minusta maailma marssii euroissa. Kun oikeasti näytetään, paljonko yksi työkyvyttömyys­ eläke maksaa viimeiselle työnantajalle, ovat esimerkiksi työeläkeyhtiöt alkaneet olla sitä mieltä, että tästä on jotain hyötyä. Parvinen uskoo tiedon louhintaan ja tie­dolla johtamiseen. Ne paljastavat hänestä, missä tie­ tyn yrityksen yksikössä on työkyvyttömyyttä enteileviä poissaoloja, missä yksikössä on TULE-sairauksia, missä samasta sairaudesta jäädään sairauslomille ja missä ei. Parvinen ei usko pelkästään työhyvinvoin­ tikyselyihin työkyvyn johtamisen kokonais­ hallinnan välineenä, koska kaikkein huonoim­ min voivat eivät niihin yleensä vastaa. Kyse­lyillä saadaan selville miten ihmiset ajattelevat, mutta työkykytoiminnan johtamisen tueksi tosi data on hänestä mielipidettä ylivoimai­ sempi ja tuloksekkaampi. – En minäkään ole sitä mieltä, että työ­ terveyslääkäreiden tietoja avataan ympäri ämpäri kaikille. Tietosuojalainsäädännön määräykset on täytettävä. Mutta niiden, jotka ovat asianosaisia, kuuluu saada tiedot. Sairauspoissaolojen tilastoiden oikeanlainen organisointi avaa tiedon käytettäväksi. Sitä kautta voidaan ennalta ehkäistä sairastavuutta. Hän toteaa, että esimerkiksi yhden yhtiön yhdessä tehtaassa oli paljon TULE-sairauksia, toisessa tehtaassa taas ei. Runsaan sairastelun syyksi paljastuivat väärät työasennot, kun töitä jouduttiin tekemään vanhanaikaisilla koneilla. Ratkaisuna oli siis koneiden modernisointi. Parvinen uskoo oikeudenmukaiseen, demokraattiseen johtamiseen. – Vaikuttaako pärstäkerroin vai ei? Varhaisen puuttumisen ohjelma on yhdessä sovittava, ja rajojen on oltava todellakin samat kaikille. Ylipäänsä yritysjohdon toimilla on selkeä vaikutus siihen, miten paljon kyseisessä yrityksessä sairastellaan. Esimerkiksi Atriassa sairauspoissaolot putosivat rajusti, kun siellä oli otettu käyttöön kehityskeskustelut myös työntekijöille. Sekin liittyy oikeudenmukaiseen johtamiseen. Tutkimuksissa oikeudenmukai­ suudella on osoitettu olevan valtava vaikutus työssä jaksamiseen. Ja esimerkiksi selän ongelmissa työ­yhteisön henkinen tuki on todettu ratkaisevan tärkeäksi sen suhteen, käykö selkäsairas töissä vai ei. Työnantajien todellisuusnäkymät ovat huolestuttavan erilaiset kuin työntekijöiden ammattitaudeissa ja työtapaturmissa liittojen työsuojelukyselyissä. Päälliköt kiinnittävät huomiota seurauksiin, eivät syihin. – Työsuojelupäälliköt pitivät ammattitaute­ ja ja työtapaturmia suurempina ongelmina kuin työntekijöiden tai toimihenkilöiden valtuutetut. Muuten joka kohdassa valtuutetut näkivät ongelmat suurempina kuin päälliköt, tässä siis toisin päin, Lumijärvi huomauttaa. Asetus hyvästä työterveyshuollosta on juuri muuttunut. Lumijärvi iloitsee, että asetus määrää nyt yksiselitteisesti, että työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa on tehtävä yhteistyötä. Myös riskinarviointia on hyödyn­ nettävä työterveyshuollon suunnitelmien laatimisessa. Yhteisellä työpaikalla työnanta­ jan on annettava toiselle työnantajalle tiedot työn­tekijöiden riskien vähentämiseksi. Hienoa on Lumijärvestä sekin, että työterveyshuollot voivat palkata sosiaalialan asiantuntijoita, ja että heidänkin palkastaan tulee korvaukset. Yrityksissä yhteistyötä tekeviin kelpaa Lumijärvelle mainiosti myös luottamusmies työsuojeluvaltuutetun ohella. – Onhan työnantajallakin usein useampi henkilö neuvotteluissa mukana. Miksi työn­ tekijöillä ei saisi olla? Lumijärvi tyrmää ajatukset siitä, että tarvit­ taisiin joitain tiettyjä tietokoneohjelmia, jotta yrityksissä pystyttäisiin tekemään ennalta ehkäisevää työtä sairastelun vähentämiseksi. – Tiedolla johtamista voi harjoittaa jo nyt, jos vain halutaan ja uskalletaan. Lumijärvi muistuttaa, että esimerkiksi Työterveyslaitokselta löytyy valtavasti tietoa erilaisten työperäisten sairauksien ja vaivojen syistä ja ennakolta torjumisesta. Lumijärvi nau­ rahtaa itselleen ja sanoo hokevansa kuin papu­ kaija taukojumpan ihmeitä tekevästä voimasta. – Taukojumppa on tavattoman edullinen ja tehokas keino estää TULE-sairauksia. Ei tarvita mitään tietokoneohjelmia, vaan työfysioterapeutti katsoo, mitkä ovat siinä työssä hyviä vastaliikkeitä ja sitten tauko­ jumppa järjestetään. Lumijärvi mietiskelee, mitkä ovat metalli­ alallakin usein esiintyvien öljysumujen, pölyjen ja höyryjen yhteisvaikutus. Vaikka yksittäisten aineiden mittauksissa oltaisiinkin HTP-rajojen alla, kukaan ei tiedä eikä osaa laskea, mitä niiden yhdistelmä vaikuttaa työntekijään. Hän kavahtaa sitä ajatusta, että työntekijöiden suojeleminen voi olla ”liian kallista”. – Minä en usko, että työolojen järjestelyissä tai aineiden vaihtamisessa vaarattomammiksi oltaisiin optimitilassa. – Työskentelin itse 25 vuotta terveyden­ huollossa. Siellä en koskaan törmännyt niin moneen syöpään sairastuneeseen kuin nyt täällä Metalli­liitossa. ­ 17.6.2014 9:21:37
• TYÖVÄLINEISSÄ ISOJA EROJA Katsa Oy:n työsuojeluvaltuutettu Simo Lahtinen hämmästelee sitä, miten suuret erot voi olla eri valmistajien työvälineiden välillä. Työterveyslaitokselta saatiin tärinämittarit, ja hurjat erot paljastuivat näissä mittauksissa. Tärinä­ arvot ovat ohjanneet uusien työkalujen ostoja. Suni kertoo, että tärinäntorjuntaohjelma on yrityksessä nyt työn alla, ja nimenomaan tärinätaudin ja muiden rasitusvammojen ehkäisemiseksi tehdas on investoinut viilausrobottiin. Robottitoimitusta joudutaan nyt vielä vain odottelemaan, vaikka niin yrityksen oma väki kuin robotin valmistaja ovat tehneet pitkään suunnitteluyhteistyötä. – Tällaisen robotin tekniikka ei ole yksinkertaista eikä toiminnan varmuutta ole helppo taata, Suni selvittää. – On tullut lisää työfysioterapeuttipuolta ja ergonomiaa. Ennen oli vaiva ja sitten mentiin lääkäriin ja siihen vaivaan saatiin hoitoa. Nyt mennään syvemmälle. Ei vain lääkitä, vaan etsitään syitä, pääluottamusmies Kari Mäkipää toteaa. Kari Mäkipää Työterveyshuolto on mukana myös elämäntaparemonteissa. Suurin pudottaja -kisa tiesi jännittäviä punnituksia yhtiön kolmessa toimipisteessä, ja Aslak-kurssit ovat nekin merkinneet joillekin tehtaalaisille pysyvää elämäntapamuutosta. Kampanja tupakoinnista ilmaisine vieroitustuotteineen sai useamman lopettamaan sauhuttelun. a AUTOMAATIO Viilaaja Pekka Hölsö viilaa hammaspyöriä yhdessä tehtaan raskaimmista työpisteistä. Hän kuvaa, että hydraulisesti säädettävä pöytä on vähentänyt kurkottelua ja työkierto rasittumista. Mittausten jälkeen tärisevimpien koneiden yhtäjaksoista käyttöä on rajoitettu. Muiden työntekijöiden tavoin hän odottaa kuitenkin sitä parhainta parannusta. ”Viilausrobotin saaminen mullistaa tämän työn. Se tulee poistamaan melkein 80 prosenttia tästä viilauksesta.” SYVEMMÄLLE, SYIHIN Koko kolmikko on sitä mieltä, että vuosien varrella työterveyshuolto on kehittynyt aina vain parempaan suuntaan; pureudutaan syihin, ei seurauksiin. Suomessa sairastutaan yhä työstä. On tuki- ja liikuntelinten sairauksia toistuvista tai raskaista liikkeistä. On ihottumia ja astmoja kemikaaleista. On kuulovammoja melusta. On sydän- ja verisuonitauteja stressistä. Työterveyshuollon on tunnettava työpaikka kunnolla. Silloin se pystyy osoittamaan työntekijöiden terveyttä vaanivat vaarat. Se pystyy antamaan asiantuntijan ohjeita siitä, miten vaarat vältetään. AHJ1409_1-23.indd 17 17.6.2014 9:21:40
• 18 TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JUHA TANHUA 9 26.06.2014 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES Tommi Vanhala TYÖPAIKKA SOE Busproduction Finland Oy, Lahti TYÖNTEKIJÖITÄ 150 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston toimikunnan jäsen 2009–, työsuojeluvaltuutettu 2010–2012, pääluottamusmies 2011–, SAK:n valtuuston II varajäsen 2011–, 1. varatyösuojeluvaltuutettu 2012–, Metalliliiton valtuuston jäsen 2012–, ammattiosaston taloudenhoitaja 2014– Raunioista on noustu Taannoin 11. päivä syyskuuta sortuivat eräät kaksoistornit. 11. syyskuuta 2013 sortuivat Lahdessa loputkin unelmat turvallisesta työpaikasta. Lahden Autokori Oy meni konkurssiin. Vaan raunioista on noustu. Pääluottamusmies Tommi Vanhala pursuaa tulevaisuudenuskoa uuden omistajan, ruotsalaisen Scanian aikakaudella. Linja-auton koreja valmistavan lahtelaistehtaan työntekijöille konkurssi oli yllätys. Koko viime vuosi oli ollut pelkkää eteenpäin menoa helmikuussa päättyneen yt-maratoonin jälkeen. Työllisyys näytti hyvältä, kertoo raskaan kaluston autosähköasentaja Tommi Vanhala. – Olin justiinsa ruokakaupassa. Kannoin ostoksia autolle, kun talouspäällikkö soitti ja sanoi, että toimitusjohtaja on käskenyt sinut tänne tehtaalle infotilaisuuteen. – Ei meillä ole ollut tapana ollut käskeä sairauslomalaisia tehtaalle. Ajattelin itsekseni, että varmaan on konkurssi tai yrityskauppa. Mitä olin omistajia oppinut yli kymmenen vuoden aikana tuntemaan, niin pidin konkurssia todennäköisempänä. Vanhala soitti jo heti matkalla Metalliliittoon Helsinkiin varoittaen jostain ”vakavasta”, joka koskisi 150 metalliliittolaista. Ja vakavaahan se oli. Kun luottamusmiehet olivat kiivenneet yläkertaan ja valtuutettu kysyi omistajalta, istutaanko vai seistäänkö, vastauksena oli: ”Hautajaisissa saa valita, istuako vai seistä. Toimitusjohtaja on paraikaa jättämässä käräjäoikeuteen konkurssihakemusta.” ”HAASTE INNOSTAA TOIMIMAAN” Vanhala sanoo, että häneltä on luottamusmiehenä vedetty matto alta moneen kertaan. Mutta sitähän tämä mies pitää vain haasteena ja lähtee toimimaan. Konkurssista kertoneen infotilaisuuden jälkeen hän puhui taas uudestaan Metalliliiton Helsingin konttorin kanssa, ja seuraavana päivänä oli tehtaalle komennettu monien konkurssien ”pesänselvittäjänä” karaistunut toimitsija autokorilaisten tueksi koko seuraavaksi kahdeksi viikoksi. AHJ1409_1-23.indd 18 Päivämäärätaikuus ei loppunut yhteen yhdenteentoista päivään. Perjantaina 13. päivä lyötiin kaikille irtisanomislaput kouraan kahden viikon työvelvoitteella. Vanhala oli jo moneen kertaan neuvottelupöydän ääressä istunut ja työntekijöille myönnytyksiä vääntänyt konkari. Autokorissa ei ollut esimerkiksi vuonna 2012 kuin vain kolme viikkoa, etteikö oltaisi käyty yt-neuvotteluja. Autokori oli rakentanut kolmen A:n luottoluokituksensa turvin velkarahalla uuden tehtaan Lahden Jokimaalle. Kun lama tyssäytti tai peruutti tilaukset, alkoivat väen lomautukset ja toisinaan myös irtisanomiset. Vuoden 2012 neuvotteluissa Vanhala tuntee saaneensa kuitenkin määrätietoisella työllä ison voiton, kun irtisanottavien luku laski puoleen eli 35:een. – Meitä on kolme neuvottelijaa, kun minulla ja työsuojeluvaltuutetulla on sama vara. Meillä on kaikilla kolmella vähintäänkin 15 vuoden mittaiset, pitkät työrupeamat tehtaalla. Me tiedämme aikatauluasiat ja kävimme myös työpisteissä ryhmien kanssa keskustelemassa heidän työstään. Pystyimme osoittamaan, että tuo ja tuo homma on vaarassa jäädä hoitamatta. Irtisanottavien määrä pieneni vähä vähältä. KONKURSSISTA UUTEEN NOUSUUN Entiset autokorilaiset ovat monien erilaisten vaiheiden jälkeen olleet toukokuun alusta lähtien Scanian tytäryhtiön, SOE Busproduction Finland Oy:n työntekijöitä. Scanian aika on alkanut enemmän kuin hyvin. Palkkoja tai muita ehtoja ei ole yritetty sortaa kehnommiksi, päinvastoin. Vanhala toteaa, että kaikesta uuden omistajan toiminnasta huokuvat nämä tehtaanjohtaja Gustav Dahmin sanat: – Tyytyväinen työntekijä tulee työnantajalle halvemmaksi kuin tyytymätön. Moni suomalainen firma saisi ottaa oppia Vanhalan sanojen mukaan ”avoimesta ja reilusta” yhteistyön ilmapiiristä, jonka Scania on tehtaalle tuonut. Autokorilaiset saavat pitää tänä kesänä neljän viikon palkallisen kesäloman, vaikka konkurssipesä maksoi heille huhtikuun lopussa kaikki vanhat lomat pois. – Me teemme ne sitten osittain sisään seuraavan viiden vuoden aikana. Työnantaja halusi näin sitouttaa meitä. Ja kyllä se kasvattaa luottamusta toiminnan jatkumiseen. Nyt on tehtaalla ihan toinen meininki myös ergonomian ja työturvallisuuden suhteen. "Tyytyväinen – Työntekijät saatyöntekijä tulee vat tehdä ehdotuksia, ja työnantajalle johto sitten keskustelee, halvemmaksi kuin mitkä toteutetaan ensisijaisesti. Tiimit käyvät tyytymätön." viikoittain läpi paran? nuksia. TIEDON JAKAMINEN – YDINTEHTÄVIÄ Pääluottamusmiehen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Vanhalan mielestä tiedon välitys. – Ja minä sanon aina, että soittakaa, jos ette uskalla porukan edessä kysyä. Työntekijöiltä Vanhala toivoisi ”väärän tiedon levittämättä jättämistä”. – Jos tiedosta ei tiedä, kuka sen on ensimmäisenä kertonut, niin se tieto ei ehkä pidä paikkaansa. Pitää tulla rohkeasti kysymään. Minunkaan ei sitten tarvitse juosta sammuttelemassa näitä tulipaloja. Metalliliiton toimintaa viime syksyn konkurssin aikana Vanhala kiittelee. Apua ja tukea tuli. Tehtaalaiset hitsautuivat paremmin yhteen ja huomasivat, että liittoa tarvitaan. – Oli tämä vähän turhankin raju näpäytys, mutta moni huomasi, että on tuolla maailmalla paljon huonompiakin vaihtoehtoja. On valitettu asioista, jotka ovat olleet muka paremmin muualla. Ja asiat nyt vain ovat niin, että luottamusmies ei voi nostaa kenenkään palkkaa. Politikoinnista ay-liikkeessä Vanhala luopuisi. Liittokokousedustajana Vanhala sanoo pettyneensä. Poliittisen ryhmätoiminnan takia edustajat äänestivät oman ammattiosastonsa yhdessä sovittua ehdotusta vastaan. – Tämä kolautti minua eniten. Siellä oli sali täynnä duunareita, mutta siellä unohdettiin, kenen takia salissa istuttiin. a 17.6.2014 9:21:41
• 19 ee kuin AHJ1409_1-23.indd 19 17.6.2014 9:21:44
• 20 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JYRKI LUUKKONEN 9 26.06.2014 Rästit ruotuun Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivillä Murikka-opistossa setvittiin jäsenmaksurästejä. Aluetoimistojen ja jäsenrekisterin työntekijät päivystivät jäsenyysklinikoilla, joihin jäsenhuoltajat saapuivat ammattiosastonsa rästilistan kanssa. – Salopuu Antero. On näköjään itsemaksavia. Tammikuu on kunnossa, mutta helmi- ja maaliskuussa ei ole maksanut. – Jaa, mikähän mahtaa olla syy? En tiedä, aikaisemmin on kyllä aina maksanut. – No, laita sille kirje. – Lähetetään kirje joo. Sitten seuraava? – Virikäinen Kauko. – Tuo on syntynyt 1951. Sen ikäinen, että on voinut jäädä eläkkeelle. – Katsotaas… no niin, täällä on tosiaan merkintä, että jäänyt eläkkeelle. Eli tämä selvisi sillä. – Hyvä, entäs sitten? – Vadenius Mika-Sakari. Töissä Itä-Oulun Peruspaja Oy:ssä, en tunne tuota yritystä oikein. On tämmöinen nuori kaveri, 1995 syntynyt. – Onkohan tuo kesätöistä liittynyt. Niillä on firmassa työnantajaperintä. Tuo saattaa olla vaikka armeijaan lähtenyt. Rästiläisten ja yritysten nimet on muutettu. A mmattiosaston jäsenhuoltaja Tuure Karku­ lahti ja jäsenyysneuvoja Tiina Hämäläinen käyvät läpi Oulun autotyöväen ammattiosasto 118:n maksamattomien jäsenten listaa aakkosjärjestyksessä. Eräistä pystyy nopeasti arvaamaan, miksi jäsenmaksut ovat rästissä, toisissa tapauksissa syytä ei löydy ja jäsenelle lähetetään kirje. Tässä istunnossa asiaa auttaa se, että jäsenhuoltajana vuodesta 1995 toimineella, nyt jo kolme vuotta eläkkeellä olleella Karkulahdella on hallussaan työkalu, joka on tehtävässä suureksi avuksi: erinomainen nimi- ja kasvomuisti. – Kun oli lakko ja käytiin selvittelemässä ammattiosaston toimistolla lakkoavustuksia, niin tapasin meidän 700 jäsenestä varmaan noin 500. Pari kertaa muistin ihmisen nimen väärin. Rästilistalaisten joukosta löytyy myös metallimies, joka päätti vaihtaa alaa. – Tämä Veijonen ilmoitti minulle, että hän ei enää maksa liiton jäsenmaksuja, kun hän on nyt poromies. Sanoin, että eipä sitten varmaan kannatakaan maksaa, hymähtää Karkulahti Hämäläiselle. TIETÄMÄTTÖMYYS YLEISTÄ, LAIMINLYÖNTEJÄ VÄHÄN Jari Kärkkäinen ja Ari Hujanen juttelevat viereisessä huoneessa jäsenyysneuvoja Sirpa Närhisalon kanssa samaan tapaan kuin Karkulahti ja Hämäläinen. – Narinen on kai jäänyt työttömäksi, Ristisalmelle lähetetään kuulemiskirje, Rusilaiselle samoin, luettelee Kärkkäinen, Kuopion Metallityöväen ammattiosasto 60:n puheenjohtaja ja jäsenhuoltaja. – Rönkkäsellä on työnantajaperintä… Savon Levysepot Oy… mutta hetkinen, tuo yrityshän on mennyt nutuksi. – Eihän ole. Sehän laajensi juuri toimintaa, tekivät uuden hallinkin, protestoi ammattiosaston taloudenhoitajana toimiva Hujanen. AHJ1409_1-23.indd 20 17.6.2014 9:21:47
• 9 21 26.06.2014 Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät 17.–18.5. keräsi Murikkaan satakunta osallistujaa 70 ammattiosastosta. – Jaa, niinpähän tekivätkin. Minä sotkin sen toiseen taloon, korjaa Kärkkäinen. Välillä ihmetellään sitä, että jonkun jäsenmaksusumma on alle 30 euroa. Se on niin vähän, ettei se oikein mitenkään voi olla puolen vuoden summa. Onkohan kaveri mennyt muihin töihin? Seulottavalla listalla on 15 nimeä. Alun perin selvitettäviä tapauksia oli 51, joista Kärkkäinen ja Hujanen saivat suurimman osan selvitettyä kirjeillä ja puhelinsoitoilla. Närhisalon ”klinikalla” käydään läpi ne jäsenet, joita syystä tai toisesta ei tavoitettu. – Rästilistat tulevat jäsenrekisteristä taloudenhoitajalle, niitä sitten käydään puheenjohtajan kanssa läpi. Muuten minä olen tässä vähän niin kuin opiskelemassa näitä jäsenhuoltohommia, sanoo Hujanen, joka on jäsenhuoltopäivillä ensimmäistä kertaa. – Minä olen ollut täällä useampana vuotena. Täällä saa hyvää infoa ja ajankohtaiset tiedot siitä, missä liitto menee, sanoo Kärkkäinen. Kuopiolaisten kokemus on se, että pääsääntöisesti jäsenet haluavat selvittää asiansa kuntoon, maksoivatpa he osuutensa itse tai työnantajaperinnän kautta. On harvinaista, että asia tietoisesti lyötäisiin laimin. – Mutta tietämättömyyttä tai muistamattomuutta on paljon. Eihän näitä kaikki luottamusmiehetkään tiedä ja muista, vaikka me niitä koetamme valistaa. Että jos esimerkiksi joku lähtee armeijaan, niin pitää aina ilmoittaa ammattiosastolle ja hakea vapautus jäsenmaksuista, koska muuten päätyy rästilistalle, sanoo Kärkkäinen. a Jotta vältät jäsenmaksujen rästilistan, ilmoita ammattiosastolle, mikäli olet: ?? sairauslomalla ?? kuntoutustuella tai -rahalla ?? työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä ?? opiskelemassa ?? äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla tai omaishoitajana ?? suorittamassa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta ?? työttömänä työnhakijana, mutta et ole oikeutettu työttömyyskassan maksamaan etuuteen ?? suorittamassa vapausrangaistusta JÄSENHUOLTAJA on jäsensuhteen yllä­pitäjä. Hän pitää huolta siitä, että jäsenyys on asianmukaisessa kunnossa eikä kukaan epähuomiossa ajaudu pois ammatti­osaston, liiton tai työttömyyskassan jäsenyydestä. AHJ1409_1-23.indd 21 17.6.2014 9:21:51
• TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO 22 Ceram T YÖY M PÄ R I S T Ö 9 26.06.2014 Rikki mennyt sydän korjaa pian itsensä NANO Sydäninfarktien ja aivovaurioiden hoito on mullistumassa. Aalto-yliopiston professori Sami Franssila on työryhmineen mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on saada vaurioituneet elimet korjaamaan itse itsensä. – Meidän on kehitettävä yhdessä niin herkkä analyysimenetelmä, että sillä voidaan tutkia erittäin pieniä, jopa vain tuhannen molekyylin ainemääriä. Menetelmältä vaaditaan myös tarkkuutta, koska soluissa tapahtuu myös luonnollista biologista vaihtelua. Avuksi tarvitaan lääkkeitä, jotka kohdennetaan nanotekno­ logian avulla sydämeen tai aivoihin. Lääkkeet vauhdittavat Franssila myöntää, että valmista lääkettä tuskin syntyy. – Jos kaikki menee nappiin, pystymme osoittamaan mene­ kantasolujen erilaistumista uusiksi sydän- tai hermo­ telmän toimivuuden tunnetuilla kemikaaleilla, ideoimaan soluiksi. uusia omia molekyylejä ja mittaamaan muutoksia soluissa – Idea on parantaa soluvauriot elimessä itsessään, ennennäkemättömän herkästi. Aalto-yliopiston mikroteknologiaryhmän ja Helsingin Franssila kertoo. yliopiston farmaseuttisen kemian tutkijoiden yhteistyöstä Hankkeessa yritetään selvittää, mitkä ovat ne keskeiset kemikaalit, jotka vaikuttavat solujen on vuosien varrella syntynyt kolme patenttia, kymmenen erilaistumiseen. väitöskirjaa ja yli viisikymmentä tieteellistä julkaisua. Franssilan mukaan alkuvuosien sovellukset liittyvät Tutkijat eivät ole lähteneet liikkeelle tyhjästä. todennäköisesti menetelmän kehittämiseen. Franssila on tehnyt jo kymmenen vuotta yhteis­ – Hoidot tulevat vasta myöhemmin. työtä Viikissä toimivan farmaseuttisen kemian osaston kanssa. Hänen mukaansa työssä tarvitaan mikroja nanoteknologiaa. Lakisääteinen työterveyshuolto tunnetaan huonosti Keski-ikäinen työntekijä on tuottavin TYÖSUOJELU Useat työnantajista tuntevat laki­ sääteisen työterveyshuoltosopimuksensa sisällön huonosti eivätkä osaa hyödyntää sopimuksesta muuta kuin terveystarkastuksen. Etelä-Suomessa aluehallintoviraston työ­ suojelutarkastuksissa havaittiin, että työterveys­ huoltoa ei osata hyödyntää riittävästi ja ajoissa, kun kyse on haitallisesta kuormituksesta tai sisäilmaoireilusta. Työsuojelutarkastaja Ulla Arvon mukaan toimivan työterveysyhteistyön avulla voidaan tunnistaa työn terveellisyyttä ja turvallisuutta vaarantavat tekijät sekä korjata epäkohdat jo varhain. – Työterveysyhteistyöllä voidaan lyhentää sairauslomien pituutta sekä muokata työtä ja työpaikan olosuhteita tavalla, joka tukee työntekijän terveyttä ja työssä jatkamista. IKÄSYRJINTÄ Jos viisikymppisenä on hyvässä työkunnossa, on kahdeksankymppisenä täysin toimintakykyinen, sanoo Tampereen yliopiston terveystieteiden professori Clas-Håkan Nygård. Hänen mukaansa työkyky ja tuottavuus voivat olla parhaimmillaan vasta myöhäisessä keski-iässä. – Saksalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten eri-ikäiset työntekijät tuottavat työn­ antajalleen rahaa. Tuottavuus on huipussa viisikymppisillä. 60-vuotiaat tuottavat yhtä hyvin kuin 40-vuotiaat, Nygård kertoo. Hän pitää virhepäätelmänä, että työntekijä muuttuu ikääntymisen vuoksi rasitteeksi ja ihmettelee Suomessa vallalla olevaa ajattelua, että 25-vuotiaiden ja 60-vuotiaiden pitäisi tehdä samanlainen työpäivä. Nygård pelkää, että ikäsyrjintä työntää työntekijöitä eläkkeelle. – Usein vedotaan siihen, että tehtävien räätälöinti iän huomioon ottavaksi maksaa. Työkyvyttömyyseläke maksaa vielä enemmän. tyo?ympa?risto? 9.indd 1 AHJ1409_1-23.indd 22 Älä huhki helteellä 11.6.2014 17.04 KUUMUUS Ensimmäiset työpäivät helteellä ovat vaikeimmat. Elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon. Työterveyslaitos muistuttaa, että kuumas­ sa työskentely kuormittaa elimistöä. Toiminta­ kyky, työkyky ja motivaatio heikentyvät ja tapaturmien riski kasvaa. Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuu­ massa työskenneltäessä. Verta ohjautuu iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi myös vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin ne väsyvät ja suoritus­kyky laskee. Kuumassa työskentelyä voi keventää juomalla riittävästi, syömällä monipuolisesti ja tauottamalla työtä. 17.6.2014 9:21:53
• Ceramik pan Ahjo 2_Ceramik pan Ahjo 2 2014-01-21 11:47 Sida 1 NÄIN OLI ENNEN: Naarmut tai ylikuumuus saa ruuan palamaan ja jäämään kiinni. NYT LAITAT RUOKAA NÄIN: CERAMIC PANNUN avulla laitat ruokaa ilman että se palaa kiinni Laita ruokaa todella helposti! CERAMIC PANNUN avulla – tulevaisuuden non-stick paistinpannut Keraaminen ”non-stick” pinnoite antaa parhaan tuloksen: Vain 90 Helpon hyvää ja terveellistä! 5 osaa 199:- • Ei pala eikä jää kiinni pohjaan Keramiikka vai teflon? Keraaminen pinnoite on kestävämpi kuin teflon. Keraamiset pannut ovat myös paljon vahvempia, naarmujenkestäviä ja ruostumattomampia kuin teflon pannut. Paistettu kananmuna liukuu suoraan lautaselle! Paista kananmunaa tai lihaa pannussa ilman että lisäät rasvaa. Naarmujenkestävän keraamisen pinnoitteen avulla saat ruoan liukumaan suoraan lautaselle. • Paista ilman öljyä • Pinnoite ei naarmuunnu • Helppo puhdistaa 59 Köp 2 stekpannor med lock och du får en extra för Normaali h setille n.inta koko 150,- • Huuhtele ja kuivaa Setti sisältää: 3 pannua, 20, 24 ja 28 cm 2 lasikantta 24 ja 28 cm Ergonomisesti muotoillun kahvan avulla saat parhaan otteen 28 cm CERAMIC PAN lasikannella Lasikansi antaa hyvän näkyvyyden. Ruostumaton rengas. 24 cm CERAMIC PAN lasikannella 20 cm CERAMIC PAN Ei enää huonoja makuelämyksiä margariinista tai öljystä. Tämän non-stick pinnoitteen avulla ruoka ei jää enää kiinni eikä pala pohjaan. Nyt voit valmistaa lempiruokiasi tämän CERAMIC PANNUN avulla juuri oman maun mukaan. Helppoa, hyvää ja terveellistä. Sopii kaikille liesille: kaasu-, sähkö- ja induktioliesille sekä keraamisille liesille. Erikoisvalmistettu pohja säilyttää lämmön. Pannu kuumenee nopeasti ja jakaa lämmön tasaisesti. Laadukas alumiinirunko tekee pannun kevyeksi ja vahvaksi. Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän palautusoikeudella alla olevat tuotteet. Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää. Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90 Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90 ......kpl Tuotenro 11382 CERAMIC PAN setti, 5- osaa Hinta 59,90 • Täydellinen wokkivihanneksille $ Ei postimaksua! Postimaksu on maksettu puolestasi Nimi:........................................................................................................ Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla): .................................................................................................................. Osoite:...................................................................................................... Postinro/-toimipaikka............................................................................. ASIAKASPALVELU Tunnus 5018095 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info AHJ1409_1-23.indd 23 17.6.2014 9:21:53
• 24 T YÖ T I L A Narvi Oy, Kodiksamin kylän tehdas, Rauma, 23. toukokuuta KUVA JYRKI LUUKKONEN AHJ1409_24-48.indd 24 17.6.2014 9:17:47
• 25 AHJ1409_24-48.indd 25 17.6.2014 9:17:49
• 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA METALLILIITTOON 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työehtosopimus Liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen minimiehdot Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvovat sopimusten ja lakien noudattamista työpaikoilla Liiton tuki varmistuu jäsenmaksun maksamisella (1,75 % tuloista vuonna 2014) Oikeusapua myönnetään liitosta jäsenille Koulutus on monipuolista ja maksutonta sekä ammattiosastoissa että Murikka-opistossa Työsuojelu on osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa Vakuutusturva on voimassa jäsenyytesi alusta alkaen Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden eri puolilla Suomea Muita jäsenetuja ovat Ahjo-lehti, kalenteri ja alennukset yhteistyökumppaneiltamme Solidaarisuus on Metalliliiton toiminnan kulmakivi Metallityöväen Liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen. AHJ1409_24-48.indd 26 17.6.2014 9:17:50
• OP I WWW.SUOMENLUONTO.FI Kevyempien kansirakenteiden valmistaminen voi lisätä suomalaisten telakoiden kilpailukykyä, mutta se vaatii myös investointeja laserhybridi­ hitsauksen nykyistä laajempaan tuotantokäyttöön ja ohutlevyjen käsittelyyn tuotannossa. Telakoiden työntekijöiltä uudenaikaisemmat valmistusteknologiat tulevat Remeksen mukaan vaatimaan kouluttautumista ja uusien taitojen oppimista. ... matkimalla lintujen ääntelyä. ...tekemättä mitään. Teet tilaa luovuudelle. WWW.SHTL.FI KÄNNYKÄT Kännyköiden lataamiseen kehitetään maailmalla jos jonkinmoisia menetelmiä tilanteisiin, jossa pistorasiaa ei ole ulottuvilla. Uusimpiin kuuluu menetelmä, jolla kännykän voi ladata yksinkertaisesti vain kävelemällä. Popular Science -lehden mukaan ratkaisu perustuu Sole Power -yhtiön kehittämään pienikokoiseen generaattoriin, joka on istutettu kengänpohjallisen sisälle kantapään alle. Jokainen kantapään tömähdys maahan pyöräyttää generaattoria ja synnyttää sähköenergiaa. Sähkö varastoituu kengän päälle kengännauhoilla kiinnitettyyn suojakotelossa olevaan pikkuiseen akkuun. Kun akku on täynnä, älypuhelin kytketään siihen USB-liitännällä. Sole Powerin ensimmäinen versio vaatii 24 kilometrin kävelyn älypuhelin lataami­ seksi. Seuraavaksi tavoitteena on versio, jolle riittäisi 8 kilometrin kävely. ÄLÄ VAAN MENE NETTIIN. Kävelevä laturi KO E LAIVANRAKENNUS Aalto-yliopistossa on tutkittu mahdollisuutta keventää laivojen kansirakenteita käyttämällä ohuita kolmen millimetrin teräslevyjä perinteisten vähintään viiden millin levyjen sijasta. – Jos kansirakenteet voitaisiin tehdä kaksi milliä ohuemmista levyistä, rakenteiden paino kevenisi 15–20 prosenttia. Se laskisi aluksen painopistettä, mikä tekisi aluksesta entistä vakaamman, sovelletun mekaniikan laitoksen apulaisprofessori Heikki Remes kertoo. Kevyemmät kansirakenteet mahdollistaisivat myös suuremman hyötykuorman ja parantaisivat aluksen energiatehokkuutta. Risteilyaluksiin voisi suunnitella lisää parvekkeellisia hyttejä tai kokonaan uuden hyttikerroksen. Ohutlevyjä voidaan liittää toisiinsa laserhybridihitsauksella, joka yhdistää laser- ja kaarihitsauksen. Jatkotutkimushankkeessa selvitetään Remeksen mukaan parhaillaan, miten liitokset käyttäytyvät laivojen rakenteissa. Ohuiden levyjen ja korkealujuusteräksien käyttö edellyttävät entistä parempia hitsaus­ liitosten väsymismalleja. Niiden avulla varmistetaan liitosten korkea laatu. Omassa tutkimuksessaan Remes on kehittänyt väsymismallia, jossa otetaan aiempaa paremmin huomioon pitkän tuotantolinjan laatu. – Kun käytetään perinteistä parempaa valmistus­ teknologiaa, saadaan aikaan jouheva hitsin muoto. Liitoksen hyvien mekaanisten ominaisuuksien vuoksi väsymislujuus on perinteistä tuotantolaatua korkeampi, hän toteaa. Parempaan laatuun päästään juuri laserhybridihitsauksen ja hitsatun liitoksen väsymislujuutta lisäävien hitsin jälkikäsittelymenetelmien avulla. pvm LINTUKARAOKE OSLY EÖ Kevyempiä laivoja 9 26.06.2014 ...talkoitten riemu lavoilla. TE E KOONNUT JORMA T. MATTILA TEKEMINEN 27 TIEDE SPRrrr! IESU!RSSI M S U AM YSK LUOLTLITN TÄYDENN N E N I L L PAIKPAIMINE. N SO5.–19.9 META 1 TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE ... hyvää – lomakausi alkaa. Tehokkaiksi todetuista yhdisteistä tutkijat karsivat esiin ne, jotka saadaan luonnosta, jotka tehoavat nimenomaan hyttysiin ja jotka on jo hyväksytty USA:ssa elintarvikkeiden lisäaineiksi eli todettu turvallisiksi. Kolme yhdistettä täytti vaatimukset. Jostakin niistä yliopisto pyrkii nyt kehittämään tehokkaan, edullisen ja turvallisen hyttyskarkotteen. Tämän hyttyskesän pelastukseksi kehitteillä oleva karkote ei valitettavasti ehdi. OP I KESÄ Hyttyskarkotteiden käytetyin tehoaine on dietyylitoluamidi eli DEET, joka haisee pahalle ja sulattaa muoveja sekä keinotekoisia kankaita. Aiemmin ei tiedetty, millä reseptoreilla hyttyset tunnistavat DEETin, joten tilalle ei osattu kehittää miellyttävämpää tehoainetta. Kalifornian yliopis­ tossa reseptorit on nyt Gizmag-verkkosivuston mukaan paikallistettu hyönteisten tuntosarvien tiettyyn kohtaan. Tiedon pohjalta yliopistossa testattiin Naturelehden mukaan noin puolta miljoonaa yhdistettä, jotta löydettäisiin reseptoreihin DEETin tavoin vaikuttavat yhdisteet. WWW.SPR.FI Luonnollinen hyttyskarkote ... kimpassa miksi, mitä ja miten. AHJ1409_24-48.indd 27 17.6.2014 9:17:53
• 28 TEKSTI PENTTI HONKANEN KUVAT PEKKA ELOMAA 9 26.06.2014 Tekemällä oppii Oman osaamisensa voi aikuisenakin osoittaa tai päivittää ammattitutkinnolla. Timo Lehtola vaihtoi kuljetushommat koneistukseen. H elsingin Pitäjänmäen alueen konttoreissa työstetään sanoja, mutta samalla seudulla Amiedun oppilaitoskonepajassa muotoillaan terästä. – Moniosaaminen korostuu metallialalla, sanoo tiimivetäjä Teuvo Kukkonen. – Siksi esimerkiksi koneistajan on hallittava myös CAM-ohjelmointi. Isossa yrityksessä CAM-ojelmointia voi tehdä yksi ja sama henkilö. Pienessä firmassa se ei ole mahdollista. Teuvo Kukkonen AHJ1409_24-48.indd 28 – Koneistajan pitää voida liikkua NCjyrsimeltä NC-sorville työtilanteen mukaan. Sitä paitsi jonkun on hoidettava työt lomien ja sairaustapausten aikana. Timo Lehtola on opetellut käyttämään molempia. – Tein aikaisemmin kuljetushommia. Kun työt loppuivat, hakeuduin koneistajan koulutukseen. Kaverini on alalla, hän kertoo. Lehtola aloitti Amiedussa viime syys­ kuussa. Koko opiskelu perustuu tekemiseen. Harjoittelemalla Lehtola on opetellut myös CAM-ohjelmointia. Harjoitteleminen alkoi Lehtolan kurssilla kello 7.30 ja jatkui kello 14:ään. Töitä tehtiin viitenä päivänä viikossa. – Aluksi tarvitsin ohjausta enemmän, nyt työ jo sujuu, hän sanoo. Harjoittelu toi tulosta. Maaliskuussa Lehtola suoritti koneistajan ammattitutkinnon. Tutkintotilaisuus kesti neljä päivää: CAM 2D-työstöratojen ohjelmointia maanantaina, tiistaina NC-jyrsintää, keskiviikkona sorvin ohjelmointia ja torstaina NC-sorvausta. Perjantaina hän sai palautetta. – Ajatus pitää olla mukana. Kokeessa ei pidä stressaantua, Lehtola kertoo. OPPILAITOSKONEPAJA KIINNI TYÖELÄMÄSSÄ Amiedu on koulutuksessaan erikoistumassa huoltoon ja kunnossapitoon. Ne ovat Amiedun arvion mukaan aloja, joilla on yhä enemmän töitä ja työpaikkoja. Huolto alkaa monessa yrityksessä olla isompi bisnes kuin koneiden ja laitteiden valmistus. Lisäksi se on vähemmän suhdanneherkkää. – Esimerkiksi Metso panostaa huoltoon ja kunnossapitoon liiketoiminnassaan, kertoo Teuvo Kukkonen. – Paperikoneiden käyntikatkot tulevat kalliiksi. Katkoksia voidaan torjua jo ennakolta kunnossapidon avulla. Koska Amiedu on oppilaitoskonepaja, sillä on omia asiakkaita. Amiedun uusilla työstökoneilla asiakkaille voidaan tehdä monimutkaisia kappaleita pieninä sarjoina. Työ on tehokasta. Kone tekee yksittäisen kappaleen valmiiksi asti ilman kappaleen irrottamista ja uudelleen kiinnittämistä työvaiheiden välillä. – Meillä on merkittäviä yhteistyökumppaneita kuten esimerkiksi ABB. Näiden kumppaneiden kanssa käymme jatkuvaa keskustelua toiminnan kehittämisestä, sanoo Kukkonen. Tekemällä oppiminen toteutuu näin myös oppilaiden työskentelyssä asiakkaiden vaatimusten mukaan. 17.6.2014 9:17:58
• 9 29 26.06.2014 Ammattitutkinto näyttää osaamisen ?? Ammattitutkinnon suorittaminen pätevöittää ammattiin tai päivittää osaamisen työtehtävien edellyttämälle tasolle. Ammattitutkinnon suorittajalle laaditaan yhdessä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tutkinnon suorittamisaika vaihtelee koulutuksen ja työkokemuksen mukaan. Näyttö voidaan antaa omalla työpaikalla omilla tutuilla koneilla ja laitteilla. – Työpaikalla pitää vain olla tutkintotilaisuudessa vaadittavat laitteet ja olosuhteet. Mutta jos ei ole, tutkintotilaisuus pidetään oppilaitoksessa. Käytännössä tutkinto suoritetaan oppisopimus­k­oulutuksen yhteydessä, kertoo Teuvo Kukkonen Amiedusta. Tutkintotilaisuutta valvoo ryhmä, joka koostuu työnantajan, työntekijöiden sekä oppilaitoksen edustajista. Näyttö käsittää useampia osia, jotka suoritetaan eri päivinä. Tehtävään annetaan kohtuullinen aika, mutta ei ylettömästi niin kuin ei töissäkään. – Sen, joka haluaa tutkinnon suorittaa, tulisi ottaa yhteyttä esimieheensä. Siitä se lähtee. AHJ1409_24-48.indd 29 Kone- ja metallialalla Amiedussa opiskelee koko ajan noin 80 opiskelijaa. Puolet suorittaa kone- ja metallialan perus­ tutkintoa ja toinen puoli ammattitutkintoja. – Jos opiskelijalla on lukihäiriö, se otetaan koulutuksessa huomioon, sanoo Kukkonen. Tutkintotilaisuudessa vaatimukset ovat kaikille samat. Lukihäiriöinen opiskelija saa kuitenkin enemmän aikaa tutustua koeteksteihin. Tai häntä autetaan tekstin ymmärtämisessä. Niinpä tutkinnon suorittaminen ei kaadu lukihäiriöön. Koulutus perustuu Amiedussa muutenkin tekemällä oppimiseen. Lukeminen ja kirjoittaminen on toissijaista. 17.6.2014 9:18:04
• 30 9 26.06.2014 Palaute pitää ammattitutkinnot ajan tasalla Moniosaajia tarvitaan yhä enemmän. – Metallialan ammattitutkinto kannattaa suorittaa. Se on jokaisen omaksi parhaaksi, sanoo sopimusasiantuntija Kari Hyytiä Metalliliitosta. Ammattitutkinnon suorittamisella on merkitystä erityisesti silloin, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Valinnan varaa on. Metallialan ammattitutkintoja on kaikkiaan kaksikymmentä ja lisäksi on joukko erikoisammattitutkintoja. Ammattitutkinto suoritetaan niin sanottuna näyttötutkintona eli näytetään mitä osataan eikä kerrota mitä osataan. Tulokseksi syntyy esimerkiksi työstetty kappale – mittojen mukaan eikä melkein. Kukin tutkinto koostuu osista. Rajoituksia on, mutta on myös valinnan varaa. Niinpä koneistajan tutkinnon voi suorittaa antamalla näytön NC-sorvauksesta ja manuaalikoneistuksesta, mutta vaihtoehtoja on monia muitakin. TUTKINNON TAKANA ON TUTKINTOTOIMIKUNTA Jokaisen tutkinnon takana on tutkintotoimikunta. Se koostuu työntekijöiden, työnantajien ja opettajien edustajista. – Metalliliitolla on omat edustajansa tutkintotoimikunnissa sekä Opetushallituksen työryhmissä, kertoo Hyytiä. Kunkin ammattitutkinnon perusteet eli vaatimukset antaa Opetushallitus. Amikset saavat heti töitä Kenelle pitäisikään opettaa työelämätaitoja? Suomessa on vajaa 133 000 ammatillista perustutkintoa opiskelevaa nuorta eli amista. Tämä ryhmä tulevia ammattilaisia pyörittää kohta Suomea: hoivaa vanhukset, kuljettaa tavarat ja ihmiset, valmistaa ja korjaa. Siis tekee eikä pyörittele paperipinoa. ”Työelämä, sä tarviit mua”, otsikoi aivan oikein Amis-Dialogi -kysely raporttinsa helmikuussa. AHJ1409_24-48.indd 30 Palautteet ja työelämän tarpeet ohjaavat tutkintojen kehittämistä. Kehittämisaloite tutkintojen perusteiden uudistamiseen voi tulla monelta suunnalta. Se voi tulla tutkintotoimikunnalta, ammattiliitolta, järjestöltä tai tutkintoja järjestävältä oppilaitokselta. Aloitteet tehdään Opetushallitukseen, joka tarvittaessa perustaa kolmikantaisen projektiryhmän. Projektiryhmä antaa aikanaan ehdotuksen tutkinnon perusteista, jotka lähtevät lausuntokierrokselle. Tämän perusteella Opetushallitus antaa määräyksen tutkinnon uusista perusteista. Perusteet ovat varsin yksityiskohtaiset. Esimerkiksi ”Koneistajan ammattitutkinto 2012” käsittää 55 sivua vaatimuksia siitä, miten koneistajan ammattitaito osoitetaan ja miten näyttöä arvioidaan. KONEISTAJAN TUTKINTO MENI UUSIKSI – Aloite koneistajan ammattitutkinnon uudistamiseen tuli Tampereen seudun am­ mattiopistosta, kertoo yli-insinööri Seppo Valio Opetushallituksesta. Tutkinnon perusteet menivät kokonaan uusiksi muutama vuosi sitten. Koneistajan ammatin vaatimukset ovat kasvaneet valmistettavien kappaleiden mittatarkkuuden ja muiden laatuvaatimuksien lisääntymisen myötä. Niinpä myös konepajamittauksista tuli yksi valinnainen tutkinnon osa, josta nyt on mahdollista antaa näyttö. Moniosaaminen lisääntyy koneistajan ammatissakin. Yhä useammin ammattitaitoiselta koneistajalta edellytetään CAM -ohjelmointitaitoja. Raportin mukaan amis ei ollut amis sattumalta. Hän halusi sitä, sillä 93 prosenttia kyselyyn vastaajista oli valinnut koulutusalansa oman kiinnostuksensa perusteella. Valtiokin haluaa lisää amiksia ainakin kone-, metalli- ja energiatekniikan aloille. Alalta poistuu paljon väkeä eläkkeelle. Niinpä Opetushallituksen laskelmien mukaan lähivuosina näille toimialoille pitäisi saada 4 500–5 000 uutta opiskelijaa joka vuosi. Amis-Dialogin mukaan amikset eivät synkistele. 78 prosenttia heistä uskoi saavansa heti töitä valmistumisensa jälkeen. 83 prosenttia uskoi oman koulutuksen valmistavan heitä työelämään. LAATU PIENENTÄÄ TOLERANSSEJA – Aloite mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon luomiseen tuli Metrologian neuvottelukunnalta, kertoo Valio. Tekniikan kehittyminen johtaa valmistettavien kappaleiden toleranssien pienenemiseen. Mittaamistarve lisääntyy myös, koska tuotteiden valmistus hajautetaan alihankintayrityksiin. Niinpä mittaamisella ja mittalaitteiden kalibroinnilla on suuri merkitys niin tuotteiden laadun kuin taloudellisuuden ja turvallisuudenkin kannalta. Uusi tutkinto syntyi joulukuussa 2012. – Kysyntää uudelle tutkinnolle ilmaantui heti, sanoo Valio. KESKIKENTTÄPELAAJILLE TÖITÄ Moniosaajia halutaan työpaikoille enemmän. Yksi esimerkki on kunnossapito, jossa tarvitaan monia taitoja. Työntekijän pitäisi Kari Hyytiän mukaan olla ”keskikenttäpelaaja”, sillä työt käsittävät myös yhä isompia kokonaisuuksia yksittäisten töiden asemesta. Isompien kokonaisuuksien hallinta vaatii puolestaan uusia näkökulmia. Niinpä viime vuoden lokakuussa työelämän keskusjärjestöt esittivät, että ammatillisessa peruskoulutuksessa pitäisi antaa enemmän painoa työelämätiedoille ja -taidoille sekä talous- ja yrittäjäasioille. – Monissa töissä tarvitaan myös kykyä työskennellä tiimissä sekä asiakaspalvelutaitoja. Haasteena on sovittaa nämä taidot ammattitutkintoihin, sanoo Hyytiä. Tässä kohtaa yliopistojen prosentit heittivät häränpyllyä. Niiden opiskelijoista peräti kaksi kolmesta arveli opintojen valmistavan heitä huonosti työelämään. Eikä ihme. Yliopistot ja korkeakoulut kouluttavat opiskelijoita tekemään tutkimuksia. Työkseen tutkimusta sitten tekee hyvin harva – jotkut kirjoittavat lehtijuttuja. SAK ja muut keskusjärjestöt Akavaa myöten haluavat kuitenkin lisää työelämätietoja ja -taitoja nimenomaan amiksille. Mutta ehkä näitä taitoja pitäisi tarjota juuri korkeakouluopiskelijoille. Tasapuolisuuden nimessä, siis. a 17.6.2014 9:18:16
• Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 SUOMEN * EDULLISIN if.fi 010 19 19 95 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1409_24-48.indd 31 17.6.2014 9:18:16
• 32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 9 26.06.2014 AFP / LEHTIKUVA Liitto saa ajaa jäsentensä etua HALVEMPAAN Puutarhakonevalmistaja Husqvarna AB:n työntekijä käveli yhtiön Huskvarnan tehtaan portista lokakuussa 2009, kun yhtiö oli siirtämässä jopa 400 työntekijän verran tuotantoa Ruotsista ja Yhdysvalloista Puolaan ja Kiinaan. EU-tuki houkuttelee teollisuutta Itä-Eurooppaan POHJOISMAAT Tanskassa ja Ruotsissa keskustellaan vilkkaasti teollisuuden siirtymisestä muihin EU-maihin unionin tuella. Tämä tuntuu kaikilla aloilla. Tanskasta on hiljan muuttanut Puolaan viiden teollisuuslaitoksen tuotantoa yhteensä 15 miljoonan euron tuella, listaa Fagbladet 3f. Lisää miljoonia meni yritykselle, joka siirsi tuotannon Unkariin. Vuodesta 2008 tanskalaiset yritykset ovat perustaneet Puolaan 10 000 työpaikkaa. Vas­ taavasti ne leikkaavat toimintojaan kotimaassa. Tuulivoimaa rakentava LM Wind Power irtisanoi 1 650 työntekijää Tanskassa ja siirsi tuotannon Puolaan. Tähän se sai EU-tukea 1,4 miljoonaa euroa. Maatalouskoneita rakentava Skiold lakkautti 50 työntekijän tehtaansa Tanskassa ja muutti työt EU:n miljoonan euron tuella Puolaan. Bornholmin suurin työnantaja, kalatehdas Espersen siirsi tehtaansa Liettuaan. Maa tarjoaa täyden verovapauden kuudeksi vuodeksi ja siitä eteenpäin 50 prosentin veroalen kymmeneksi vuodeksi. Puola lupaa säilyttää verovapaat vyöhykkeensä vuoteen 2026. Verokilpailu, EU-tuet, matalat palkat, ay-liikkeen heikkous sekä työlainsäädännön aukot tekevät itäiset EU-maat houkutteleviksi monen vastuullisenkin yhtiön silmissä. AHJ1409_24-48.indd 32 Autonrenkaita valmistava Continental harkitsi viime vuosikymmenellä uutta tehdasta. Ehdolla olivat Ruotsi ja Portugali. Valmistaminen tuli halvemmaksi Ruotsissa, mutta tehdas meni Portugaliin. Syy: valtion sekä EU:n tuet, joita Ruotsissa ei saanut. Outokumpu Copper Tubes siirsi voitolla toimivan tuotantonsa Karlshamnista Portugaliin 1998. Yhtiö sai tällöin EU-tukea 6,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 Ford oli rakentamassa kuusisylinteristä moottoria. Se oli kehitetty Ruotsissa. Vaikka investointi Ruotsiin olisi ollut halvempi, tehdas meni Walesiin. Se sai EU-tukea 11 miljoonaa euroa. Cargotech Hiab rakentaa nyt Puolaan verovapaata tehdasta, jonne siirretään nostureiden tuotanto Hudiksvallin tehtailta. Mahdollisesti jopa 150 työntekijää joutuu työttömiksi. Säädösten mukaan EU-tukea ei saa käyttää työpaikkojen siirtämiseen unionin sisällä. Komissaari Johannes Hahn sanoi vuonna 2012 tällaisen olevan laitonta. Nyt hän ilmoitti, että sääntö ei päde jos alle sata työpaikkaa siirtyy EU-tuella. Tällöin ei ole kyseessä ”merkittävä työpaikkojen poistuminen”, jota EU-säädökset vaativat. Komission tulkinta herättää raivoa Tanskan ay-liikkeessä. EU-parlamentti on jo tanskalaisten aloitteesta ehtinyt perustaa komitean tutkimaan tuen laillisuutta. SAKSA Työtuomioistuin päätti, että Opelin ammattiliittoon kuuluville työntekijöilleen maksama 200 euron lisäkorvaus on laillinen. Vuonna 2010 IG Metall neuvotteli sanee­ rauksessa lisän jäsenilleen. Tämä 8,5 miljoonan euron summa maksettiin liittoa lähellä olevan yhdistyksen kautta. Muutama järjestäytymätön työntekijä vei asian oikeuteen. Tuomioistuin linjasi, että kyse oli työehtosopimuksen ulkopuolisesta erillis­ sopimuksesta. Niitä liitolla on oikeus tehdä. Työehtosopimuksen edut kuuluvat vapaa­ matkustajillekin. Työtuomioistuin käsitteli vastaavan tapauksen jo vuonna 2009. Silloinkin sopimus todettiin lailliseksi. Nyt oikeus korosti, että menettely sopii pienehköihin summiin. Näin ei sen mukaan luoda painetta liittyä liittoon. Caterpillar kiertää veroja YHDYSVALLAT Konevalmistaja Caterpillar on 13 viime vuoden aikana välttänyt 1,8 miljardin euron verot kierrättämällä rahaa Sveitsin kautta. Tämän kirjaa Yhdysvaltain senaatin yhtiön toimista julkaisema raportti. Vuoteen 2000 asti valtaosa Caterpillarin myynnistä kirjattiin pääkonttorissa Illinoisissa. Tällöin se perusti Sveitsiin tytäryhtiön, joka työllistää 4 900 ihmistä Yhdysvalloissa ja 65 Sveitsissä. Yhdysvaltain yhtiövero on 35 prosenttia. Siihen verrattuna Suomikin on veroparatiisi. Sopu syntyi Electroluxilla ITALIA Kitkerä kiista Electroluxin Italian tehtailla päättyi sopimukseen. Yhtiö halusi rajuja palkanleikkauksia ja tuotannon osittaista siirtoa Puolaan. Nyt sovittiin jatkettavaksi samoilla palkoilla. Tuotantotahti kiristyy, mutta irtisanomisia ei tule. Yhtiö sai läpi vaatimuksensa, että ay-luotta­ mushenkilöt vähentävät työaikana ay-työnsä puoleen. Yhtiö saa lisäksi täyden määräysvallan kesälomiin. Sopimus syntyi Italian hallituksen taloudellisella tuella. Electrolux investoi 150 miljoonaa euroa Italian viiteen tehtaaseensa. 17.6.2014 9:18:17
• 26.06.2014 TEKSTI JA KUVA TANJA HARJUNIEMI / STOORISOPPI Siistiä sisätyötä Yamahalla Tehdassalin valot loistavat kirkkaasti ja lattia kiiltää puhtauttaan. Sieltä täältä kuuluu paineilmapistoolin katkonainen surina. Ollaan Yamaha Motorin kokoonpanotehtaalla Sungai Bulohissa, parinkymmenen kilometrin päässä Malesian pääkaupungista Kuala Lumpurista. Tehtaalla valmistuu päivittäin 800 kevytmoottoripyörää ja koko neljännesmiljoonan pyörän vuosituotanto myydään kotimarkkinoilla. Yli 20 vuotta Yamahalla hitsaajana työskennellyt Mohd Yusof Bin Hamidi esittelee ylpeänä tehtaan uutta lempilasta, 150-kuutioista FZ150i-katupyörää. Tosin enää Hamidi ei ehdi joka päivä hitsaamaan, sillä toissa vuonna hänet valittiin Malesian kuljetusvälineteollisuuden ammattiliiton NUTEAIW:n puheenjohtajaksi. – Jäsenet työpaikalla puhuivat minut ympäri, muistelee Hamidi. Liitossa on noin 10 000 jäsentä 44 eri yrityksestä. Hamidin päivät ovat kiireisiä, sillä oman toimen ohella puheenjohtajan velvollisuudet kutsuvat hänet lähes päivittäin liiton toimistolle Shah Alamiin. Matkat hän taittaa autolla, mutta Yamahan parkkipaikalla olevien mopojen määrästä voi päätellä, millä suurin osa työntekijöistä käy töissä. Monesti mopo on nopeampi kulkuväline, koska sillä voi puikkelehtia Kuala Lumpurin metropolialuetta vaivaavissa liikenneruuhkissa. – Päivätyössäni työskentelen tehdassalissa numero yksi, jossa hitsataan moottoripyörien rungot. Kakkosessa spraymaalataan, kolmosessa tapahtuu kokoon­pano, nelosesta pyörät lähtevät jakeluun ja vitosessa valetaan tarvittavat muoviosat, luettelee Hamidi tehtaan eri toimintoja. Töitä tehdään kahdessa vuorossa, ja päivittäinen työaika on 8 tuntia 45 minuuttia, jonka päälle on kaksi kahvitaukoa ja lounastauko. Kun Hamidilta kysyy vapaaajanvietosta, saa saman vastauksen kuin Indonesiassa, Singaporessa tai muualla Kaakkois-Aasiassa: koska työpäivät työmatkoineen venyvät pitkiksi, arkena ei vapaa-aikaa juurikaan ole. Viikonloppuisin hän vierailee perheensä kanssa sukulaisten, kuten isovanhempien luona. Toinen suosittu ajanviete on ostoskeskukset, joissa ei pelkästään shoppailla vaan käydään syömässä ja hengaillaan muuten vaan. Malesiassa yhdistymisvapaus on rajoitettua. Ammattiyhdistysliike on hyvin pirstaloitunut, sillä valtakunnalliset, toimialakohtaiset liitot on rajattu hyvin kapea-alaisiksi. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuus on jaettu kahteen eri liittoon. Rajoitusten tarkoituksena on heikentää liittojen neuvotteluvoimaa. Lisäksi työnantajat maan hallituksen tuella suosivat yrityskohtaisten, niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen perustamista. Maassa on yli 700 ammattiliittoa, joista valtaosa on yrityskohtaisia. Järjestäytymisaste on alle kahdeksan prosenttia ja kaikki työehtosopimukset neuvotellaan yrityskohtaisesti. Yamaha Motor, jonka palveluksessa on noin 1 200 työntekijää, on poikkeus Malesian työnantajakentässä. Tehtaan työntekijät ovat järjestäytyneet lähes sataprosenttisesti, ja tehtaan johdon ja ammattiosaston neuvottelusuhteet ovat hyvät. Työehtosopimuksesta neuvotellaan kolmen vuoden välein. 9 33 MALESIA MAA VIETNAM THAIMAA BRUNEI KUOLA LUMPUR SINGAPORE INDONESIA Malesia on 29 miljoonan asukkaan valtio KaakkoisAasiassa. Maan talous perustuu vientiteollisuuteen ja öljyn- ja kaasuntuotantoon. Valmistus­ teollisuuden tärkeimmät tuotteet ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä puolijohteet. Työttömyysaste on noin 3 prosenttia. Vähimmäispalkka on 200 euroa kuukaudessa. Luottamusmiehet hoitavat jäsenten arkipäivän ongelmia. Jopa työnjohtajat antavat tunnustuksensa ammattiosastolle ja kertovat luottamusmiesten helpottavan heidän työtään. Tuotantohenkilöstön palkat vaihtelevat luokituksesta riippuen 220–685 euron välillä kuukaudessa. Vuosilomaa on työsuhteen kestosta riippuen 14–23 päivää. – Yamaha on hyvä työnantaja, sanoo Hamidi. MOHD YUSOF BIN HAMIDI työskentelee hitsaajana Malesian Yamaha Motorin kokoonpano­ tehtaalla Sungai Bulohissa ja toimii kuljetusvälineteollisuuden ammattiliiton NUTEAIW:n puheenjohtajana. AHJ1409_24-48.indd 33 17.6.2014 9:18:19
• AY-NUORISOA SAK:n järjestämällä kesäleirillä Kuovilassa, TUL:n Kisakeskuksessa 1962. Metalliliitosta osanottajia oli 56. Tässä jonotetaan aamiaisella kalakeittoa. LÄHDE AHJO 11/1962 34 AIKA AHJ1409_24-48.indd 34 17.6.2014 14:28:35
• 26.06.2014 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi AY-NUORISOA SAK:n järjestämällä kesäleirillä Kuovilassa, TUL:n Kisakeskuksessa 1962. Metalliliitosta osanottajia oli 56. Tässä jonotetaan aamiaisella kalakeittoa. MAIJA JA JARKKO LUMMEVAARA KOTIPAIKKA PORI HARRASTANEET 8 VUOTTA TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT JUHA SINISALO AKVAARIOKALAT 9 35 HARRASTUS Akvaarion katseleminen rauhoittaa ?? Porilaiset Maija ja Jarkko Lummevaara ovat lievästi sanoen hurahtaneet akvaarioihin. Vai mitä pitäisi sanoa siitä, että parhaimmillaan heidän kotonaan oli peräti 14 akvaariota – kaksi asunnossa ja kaksitoista autotallissa! Lummevaarojen mielestä kalojen touhuja on hauska seurata. Samanlaiset kosintamenot, reviiritaistelut ja kamppailut johtajan asemasta kalojen maailmassa käydään kuin muuallakin luonnossa. – Joskus sitä unohtuu katselemaan akvaariota pitkäksikin aikaa. Se on hyvin rentouttavaa, Jarkko Lummevaara kertoo. Maija ja Jarkko Lummevaara ansaitsevat jokapäiväisen leipänsä Luvatalla, joka ennen vanhaan tunnettiin Outokummun metalli­ tehtaana. Maija on parhaillaan äitiyslomalla hoitamassa muutaman kuukauden ikäistä Lenni-poikaa. Jarkko tekee kolmea vuoroa. – Ihmeen hyvänä on työllisyys pysynyt Luvatalla. Viime aikoina on jopa palkattu hiukan uutta väkeä, Jarkko kertoo mielissään. AHJ1409_24-48.indd 35 Molemmat Lummevaarat ovat pitkään toimineet Porin Akvaariokerhossa ja kuuluneet sen hallitukseenkin. Perheen ”pääharrastaja” on Maija, joka hankki ensimmäisen akvaarionsa kahdeksan vuotta sitten. Lummevaarojen asunnossa on tällä hetkellä kolme isoa allasta – niistä kookkain vetää 600 litraa. Akvaarion hoito ei kuitenkaan ole nykyään kauhean työlästä. – Automaatti hoitaa ruokkimisen kerran päivässä. Meidän on vain vaihdettava vesi kahden viikon välein, Maija selostaa. Kun akvaarioharrastus on näinkin pitkälle kehittynyttä, ei altaaseen kelpaakaan ihan pelkkä kraanavesi sellaisenaan. Lummevaarojen kaksi akvaarioallasta jäljittelee Afrikan järvien biotooppeja. Niiden vesiarvoja – esimerkiksi mineraalipitoisuutta ja ph-arvoja – pitää tarkkailla säännöllisesti. – Veden sähkönjohtavuutta ja kovuutta on myös hyvä seurata, Maija valottaa harrastuksensa saloja. Lummevaaran perheen akvaarioissa on yhteensä toista sataa kalaa. Jarkko Lumme­ vaara nimeää niistä suosikikseen yli 30 senttiä pitkän mustan isopurjeplekon. – Minun suosikkini taas on verkkopiikki­ pleko, jolle olen antanut kutsumanimeksi ”Mörkö”, Maija nauraa. Kuten asiaan vihkiytyneiden harrastajien kuuluukin, Lummevaarat eivät ole tyytyneet Porin kalatarjontaan. Sopivia akvaariokaloja on etsitty Tamperetta, Helsinkiä ja Tukholmaa myöten. Afrikasta asti ei kuitenkaan ole tarvinnut maanosalle tyypillisiä kaloja hakea, vaan niitä on löytynyt Suomen ja Ruotsin kaupoista. Perheen kallein akvaariokala on maksanut 150 euroa, joten aivan pikkusummilla eivät eksoottisimmat yksilöt irtoa. Kalojen mieliala vaikuttaa niiden väriin. Kosintamenot ja reviiritaistelut näkyvät kalojen värin muuttumisena. Kaikki ei akvaariossakaan ole niin sopuisaa kuin luulisi, toisinaan isommat ja vahvemmat syövät pienempiä lajitovereitaan. Akvaariossa pätee usein sananmukaisesti vanha sääntö: nopeat syövät hitaat. ­ Kalojen mieliala vaikuttaa niiden väriin. Kosintamenot ja reviiritaistelut näkyvät värin muuttumisena. 17.6.2014 9:18:25
• 36 TEXT JOHAN LUND FOTO ROBERT JANSSON 9 26.06.2014 Grönt, rent och rostfritt Tänk hållbara lösningar, förnybar energi och rent vatten. Det har metallföretaget Goodtech Environment i Mariehamn gjort. På Åland verkar det fungera. I en av de två produktionshallarna som ligger bara ett stenkast från Mariehamns centrum stöter vi genast på ett konkret exempel på företagsideologin. I plåtverkstaden där plåt klipps och formas byggs de största produkterna. Just nu jobbar man med att bygga om en tank från ett lastbilssläp som ska förvandlas till en biogastank. – Vi har jobbat med tanken i omkring en månad och inom ett par timmar ska den äntligen vara färdig, berättar svetsare Johannes Jansson. Jansson och hans arbetskamrater har installerat två stora eldrivna propellrar i biogastanken som kommer att mala ner kycklingkadaver och liknande för att bilda biogas. Väl färdig kommer tanken att sänkas ner i marken. Ett helt enkelt bygge är det inte frågan om. – Det har varit ett lite speciellt projekt eftersom det handlar om ett ombygge medan vi oftast bygger helt nytt. Det tar lite tid när alla delar inte genast vill passa och så vet man inte alltid vad man kan vänta sig inne i en använd tank. Man kan nog säga att det har kommit många överraskningar och utmaningar emot på vägen, fortsätter Jansson. Vid Goodtech Environment producerar man också bland annat utrustning för vattenreningsverk, avloppsreningsverk samt rörsystem, tankar och slambehandlingsapparatur. Oberoende av vad som byggs, så byggs det i rostfritt stål. ”Miljöfrågor är viktiga för många och det har vi också försökt föra fram i markandsföringen.” Huvudförtroendeman Christoffer Widberg AHJ1409_24-48.indd 36 17.6.2014 9:18:27
• 9 37 26.06.2014 Johannes Jansson förvandlar en tank från ett lastbilssläp till en biogastank. I tanken kommer bland annat kyckling­ kadaver att förvandlas till biogas. – Ofta handlar det om just reningsverk eller likande men biogasen har blivit mer och mer populär den senaste tiden. Ett av våra större projekt någonsin här på Åland var just en biogasanläggning som vi gjorde för några år sedan. Så bygger vi också egna värmeväxlare som också går bra åt, berättar huvudförtroendeman Christoffer Widberg. Enligt Widberg ligger gröna värderingar i tiden vilket också företaget försöker göra. Något som också syns i och med att det engelska ordet ”Environment” som betyder miljö lades till i företagsnamnet. – Det blir ju alltmer populärt med energieffektiva lösningar och liknande. Miljöfrågor är viktiga för många och det har vi också försökt föra fram i markandsföringen. NYTÄNK LEDDE TILL NYBYGGE Satsningen på det gröna verkar bära frukt. Vägg i vägg med produktionshallarna byggs som bäst en ny kontorsbyggnad som strax är inflyttningsklar. – Det har inte varit tal om några permitteringar eller likande svårigheter, utan istället anställs hela tiden fler på kontoret. Sedan jag började jobba här 2006 har det alltid funnits gott om arbete och man har aldrig behövt känna sig orolig för att mista jobbet, säger Widberg. Idag jobbar 13 metallarbetare på verkstaden och över 30 tjänstemän på kontoret. Nyanställningarna på kontorssidan beror ändå inte direkt på att beställningarna skulle ha blivit fler. När Widberg började på företaget var de kontorsanställda ungefär lika många som på verkstaden, men sedan dess har företagsledningen börjat tänka om verksamheten. – Det är mycket som har förändrats här. Förut fungerade vi mer som underleverantör för andra medan vi nuförtiden tar emot hela entreprenader. Vår verksamhet har blivit mer specialiserad och vi köper istället in de enklare grejerna av andra. Vi koncentrerar oss på de mer invecklade grejerna och det verkar ju vara helt rätt riktning för företaget, tror Widberg. De överlag ekonomiskt svåra tiderna har inte drabbat Goodtech Environment, åtminstone inte märkbart. Kundernas kvalitetskrav blir allt striktare. Arbetarskyddsfullmäktige Bo Johansson granskar vinklarna på röret och konstaterar att kraven uppfylls så länge man gör sitt arbete ordentligt. – Nej, inte egentligen. Men då det gick som sämst märktes det att man drog ner på investeringar inom industrin, men den kommunala sidan är ju illa tvungen att bygga ut och upprätthålla avloppsreningsverk och likande. Det går liksom inte att frysa det helt och hållet, konstaterar Widberg. Av produktionen går den klart största delen på export till Sverige, även om marknadsandelarna i Norge också har vuxit den senaste tiden. Lokala kunder och export till Finland är däremot ovanligt. – Ibland går det lite grejer till mer sällsynta ställen, som nyligen till Irland. Det är sällsynt att vi gör något här hemma på Åland eller på fastlandet. Vi har till och med exporterat varor till Ryssland men av någon orsak har vi haft svårt att komma in på den finländska marknaden. Huvudförtroendeman Christoffer Widbergs arbetsdagar går i svetsandets tecken. Förhållandena på arbetsplatsen är i skick och förtroendeuppdraget tar därför upp ganska lite av hans arbetstid. AHJ1409_24-48.indd 37 17.6.2014 9:18:31
• 38 9 26.06.2014 EN TRYGG OCH BRA ARBETSPLATS På verkstaden verkar alla vara överens om att de har en bra arbetsplats och de långa arbetskarriärerna i huset bekräftar det. Verkstadsmekanikern och arbetarskyddsfullmäktige Bo Johansson började genast efter yrkesskolan på företaget som då hette Mariehamns Rostfria. – 25 år i huset måste ju tyda på att jag trivs här ganska bra. Det är ett tryggt företag att jobba på och det har alltid funnits jobb också under dåliga tider som nu. Det känns ju bra, säger Johansson. – Vi har en bra arbetsplats här och saker och ting fungerar bra. Vi har god kontakt med cheferna som är tillmötesgående när det gäller personalpolitiska frågor, fortsätter Christoffer Widberg. En konkret sak som uppskattas bland personalen är flextiden som gör det lättare att kombinera jobb och fritid. – Ibland kan man jobba lite längre och istället gå tidigare någon annan dag. Vi kan också ta ut hela lediga dagar. Det uppskattas att man har möjlighet att själv styra sina arbetstider, säger Widberg. Både huvudförtroendemannen och arbetarskyddsfullmäktige är överens om att också säkerheten på arbetsplatsen är i skick. Också arbetsgivarens inställning till säkerhetsfrågor får godkänt. – Säkerheten är kanske inte första prioritet för cheferna, men om det är något som verkligen behövs så lyssnar de på oss. Och under mina 25 år i huset har inga allvarliga olyckor skett, säger Johansson. AHJ1409_24-48.indd 38 Vil man hitta något som inte får toppbetyg på arbetsplatsen så är det arbetsutrymmen och utrustningen från 1960-talet. – Visst är de ju lite gamla och slitna men det inverkar inte på säkerheten. Det är närmast en trivselfråga, konstaterar Johansson. – Vi har länge påpekat om de föråldrade utrymmena men vi får se hur det går med det. Det är klart att det kostar en hel del om allt ska göras om, tillägger Widberg. GENERATIONSSKIFTE PÅ GÅNG Enligt Christoffer Widberg har medelåldern på företaget sjunkit ganska mycket den senaste tiden då flera långvariga arbetstagare nyligen gått i pension. Ifjol anställdes tre yngre arbetstagare och en av dem är Nicklas Mattson. – För det mesta skär jag rör och läser och tyder ritningar. En del av ritningarna är riktigt bra medan en del kan vara riktigt dåliga. Vi har nyligen fått ett nytt datorprogram för ritningarna som tyvärr har gjort dem mer svårlästa, konstaterar Mattson. Också han trivs bra med jobbet som kräver noggrannhet och tålamod. – Jobbet är ganska mångsidigt. Jag började som svetsare men nu skär jag också rör och jobbar bland annat med lagret. Det blir aldrig att bara sitta stilla på samma plats så dagarna går fort. Mattson började jobba på Goodtech Environment för bara ett drygt år sedan när han flyttade tillbaka till Åland, men hur långvarig han blir på företaget återstår att se. Nicklas Mattson läser och dubbel­ kollar ritningar. Ibland får han diskutera med planerarna på kontoret när teori och praktik inte möts. – Jag var lite ute på världen och bodde i Australien och Sydafrika. Där jobbade jag också som metallarbetare men samtidigt också med vin. Jag har alltid varit intresserad av viner och planen är att flytta tillbaka till Australien och börja laga vin med frun som är hemma därifrån. Det kommer att handla om smågårdsvin, så knappast något som man kommer att kunna hitta på hyllorna i Alko, berättar han. a AKTUELLT INOM METALL Svenska sektionen önskar alla en skön sommar! Information om höstens träffar och kurser hittar ni i höstens första Ahjo som utkommer den 14 augusti. 17.6.2014 9:18:34
• Sommarjobbarens minneslista Också i sommarjobb som räcker ett par månader är det viktigt att anställningsförhållandet är i skick. Följande lista tar upp några grundläggande saker att uppmärksamma när du har fått ett jobb. ? Teckna ett arbetsavtal I ett arbetsavtal mellan arbetstagaren och arbetsgivaren kommer parterna överens om bl.a. arbetets innehåll, arbetstiden, platsen där arbetet utförs, lönen, eventuell prövotid och anställningens längd. Det lönar sig alltid att göra avtalet skriftligt eftersom tvister kan uppstå. Arbetsavtalet får inte innehålla sämre arbetsvillkor än vad som kommits överens om i kollektivavtalet. ? Fråga om råd Arbetshandledning hör till varje ny arbetstagares rättigheter. Sköt om att du verkligen får den handledning du behöver och tveka inte att ställa frågor. ? Skydda dig i arbetet Det finns skild lagstiftning som gäller unga arbetstagare som bland omfattar arbetstidens längd och tidpunkt. Avsikten med åldersgränser är att skydda unga arbetstagares psykiska och fysiska utveckling. Fråga arbetsgivaren om arbetet kräver skyddsutrustning och använd den i så fall. Kom ihåg att du kan vägra utföra farligt arbete. ? Kolla din lön När lönen betalas ut ska arbetstagaren få en löneremsa eller motsvarande dokument där grundlönen, utbetalda ersättningar och de belopp som innehållits på lönen framgår. Kolla att löneuppgifterna stämmer och att du har fått alla ersättningar för kvällsarbete, veckoslutsarbete och övertidsarbete. ? Håll reda på semesterförmånerna Semester, semesterlön och eventuell semesterpeng tjänar du in redan om anställningen omfattar en arbetstid på minst 35 timmar eller 14 dagar i månaden. Ta reda på om arbetsgivaren ger dig semesterförmånerna i pengar eller om du måste ta ut dem som verklig semester under sommarjobbet. ? Be om ett arbetsintyg Ett arbetsintyg är ett viktigt dokument för arbetstagaren. Arbetserfarenheten kan ha stor betydelse när du senare söker en utbildningsplats eller ett annat jobb. Du har lagstadgad rätt att få ett arbetsintyg efter avslutad anställning. ? Tala med förtroendemannen Förtroendemannen som arbets­ tagarna valt inom sin krets fungerar som arbetstagarnas företrädare på arbetsplatsen. Förtroendemannen är den person som du kan vända dig till alltid när du behöver hjälp och råd. Det är exempelvis bra att visa arbetsavtalet för förtroendemannen innan du undertecknar det. ? Bli medlem i facket Det finns många fördelar också för sommarjobbare med att höra till ett fackförbund. Den främsta fördelen är att fackförbunden sköter intressebevakningen inom din bransch. De gör upp kollektivavtal med arbetsgivarorganisationerna och hjälper dig med rättskyddsfrågor. RÅDGIVNING Juridikstuderande Sini Siikström svarar på sommarjobbarnas frågor på svenska, finska och engelska. Rådgivningen hjälper unga i frågor om bland annat lön, arbetsvillkor och arbetsavtal. Tjänsten är avgiftsfri och riktar sig till unga sommarjobbare, deras föräldrar och arbets­givare. 26.06.2014 ahJo?9 39 A R B E TS LÖ S H E TSS KY D D ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals­kostnad: medtrådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. SOMMARÖPPET 23.6–1.8 må–fre 8.30–15 DEN AUTOMATISKA TELEFONTJÄNSTEN 020 690 448 är öppen 24 timmar i dygnet alla dagar i veckan. Via tjänsten får du veta i vilket skede behandlingen av din ansökan är eller när utbetalningning för en behandlad ansökan sker. Du kan också kontrollera din senaste ansökningsperiod. Du identifierar dig genom att ge ditt personnummer och postnummer. Tjänsten fungerar på finska. Samtalskostnad: med trådtelefon allmän lokalsamtalsavgift eller med mobiltelefon mobilavgift. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst­ relaterad dagpenning får du från arbets- och näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/ blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpennings- och semester-­ ersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare­anställning upphör. ? Permitteringsintyg. ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbets- förhållanden under ansökningsperioden. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings­- perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företags- verksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors eller via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. TJÄNSTEN ÄR ÖPPEN MÅNDAG TILL FREDAG KL. 9–15 AHJ1409_24-48.indd 39 17.6.2014 9:18:34
• 40 9 26.06.2014 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA KESÄAIKA 23.6.–1.8. ma–pe 8.30–15 PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU­NUMEROSSA 020?690?455 MA–TO 8.30–16 JA PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis­verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. AUTOMAATTINEN PUHELINPALVELU 020 690 448. Palvelu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Palvelusta kerrotaan hakemuksen käsittelytilanne ja käsitellyn hakemuksen maksupäivä. Myös viimeisimmän hakemusjakson voi tarkastaa. Tunnistetietoina annetaan oma henkilötunnus ja postinumero. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI HAKEMUKSEN JA LIITETIEDOT VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn­hakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio­päivä­ rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Voit lähettää ansiopäivärahahakemuksen ja sen liitetiedot sähköisestä asioinnista. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta tyottomyyskassa.metalliliitto.fi sähköinen asiointi -painiketta painamalla. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo­ viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos­ verokortin etuutta varten. Hakemuksen täyttäminen ja lähettäminen Voit lähettää sähköisesti ansiopäivärahan ensihakemuksen ja jatko­ hakemuksen. Käytä ensihakemusta kun edellisen hakemuksen päättymi­sestä on kulunut yli kolme kuukautta. Voit valita tilanteeseesi sopivan hakemuksen sähköisen asioinnin hakemukset -painikkeen kautta. Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttämättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentämään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmis­tetaan, että sähköisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaat aina itse riippumatta hakemuksen toimittamistavasta. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka­- tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan postitse osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Voit lähettää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot sähköisestä asioinnista. Lähetettävä tiedosto voi olla kooltaan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedostomuoto pitää olla joko .tif, .jpg tai .pdf. Liitetietoja ei tarvitse lähettää samanaikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi myös lähettää sähköisestä asioinnista, vaikka hakemus olisi toimitettu postitse. Jos olet jo toimittanut työttömyyskassaan hakemuksen, liitteen voi kohdistaa palvelussa käsittelemättömään hakemukseen. Liite­tietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä. Hakemuksen liitetietoja ja muita dokumentteja voit toimittaa myös kassan kotisivuilta löytyvän Ota yhteyttä -toiminnon avulla. Tätä kautta voi myös esimerkiksi työnantaja tai palkan­laskija toimittaa tietoja kassaan. Lähetetyt tiedot toimitetaan kassaan suojatun yhteyden kautta. Sähköisen asioinnin käyttöturvallisuus Verkkopankkitunnusten käyttämisellä sähköiseen asiointiin kirjautu­ misessa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys ja yksilöidään sähköinen allekirjoitus. Tällä tavoin sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Jos sähköisen asioinnin palvelua käytetään julkisissa tiloissa olevilta tietokoneilta tai toisen henkilön koneelta, käytön jälkeen on aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuistista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla tietokoneella. asioitaessa. Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi AHJ1409_24-48.indd 40 17.6.2014 9:18:35
• 26.06.2014 26.06.2014 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN Jos aiot syksyn kursseille, mieti aikataulua työnantajan kanssa jo nyt! Murikassa 1.–5.9. Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 15.–17.9. Yritystalous 15.–19.9. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 13–17.10.) Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Järjestäjäkurssi (2. osa 27.–30.10.) 22.–24.9. Yhdessä toimien – puheenjohtaja ja sihteerikurssi Liikettä nuorisotoimintaan 22.–26.9. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi 29.9.–1.10. Metallin täydennyskurssi – Kemikaalit työpaikalla Opintosihteerien jatkokurssi 29.9.–2.10. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 29.9.–3.10. Palkkatekniikan kurssi 6.–31.10. Kuukauden kurssi – Osallistujan areenat (autoala mukana) 6.–8.10. Autoalan lyhyt työsuojelun jatkokurssi Kansantalouden kurssi 6.–10.10. Edunvalvojan neuvottelutaito 13.–15.10. Ammattiosaston kansainvälinen toiminta 20.–24.10. Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 17.–21.11.) 27.–29.10. Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 27.–31.10. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.11.) Tietotekniikan jatkokurssi 3.–5.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla Kotisivukurssi 3.–7.11. Työsuojelun peruskurssi 10.–12.11. Metallin täydennyskurssi – Tekninen huolto ja kunnossapito 10.–14.11. Metallin täydennyskurssi – Paikallinen sopiminen Minä vaikutan (autoala mukana) 13.–14.11. Alueellinen työsuojelun peruskurssi/ Kymi-Savo-Karjala (2. osa 4.–5.12.) 17.–19.11. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi Kompletteringskurs för Metall 17.–21.11. Kirjoitan – siis ajattelen 24.–28.11. Luottamusmiesten peruskurssi Ihmissuhteet työpaikalla Tietotekniikan peruskurssi 1.–4.12. Metallin täydennyskurssi – Hyvinvointi työyhteisössä 8.–12.12. Palkkatekniikan kurssi Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestötoimijan perusteet Tietotekniikan jatkokurssi NÄIN HAEN MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe joka kiinnostaa sinua, täytä kurssi­ hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli­sesta tuesta saat lisä­tietoja Metalliliiton koulutuksen toimintaalueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1409_24-48.indd 41 9 41 KO U L U T U S JAANIKA KINKS kokoonpanija ja jauhemaalari, 2. varatyösuojeluvaltuutettu, Jukova Oy, Lieto, Turun metallityöväen ao. 49 Päivällä työsuojeluasiaa, illalla Näsijärven rantaa ”Murikassa viihtyvät kaikki, ei voi uskoa, että joku lähtisi pahalla mielellä pois täältä.” Jukova Oy:ssä elettiin viime vuoteen asti ilman toista varatyösuojeluvaltuutettua. Pääluottamusmies ehdotti Jaanika Kinksille, että tämä ryhtyisi tehtävään ja alkaisi perehtyä työsuojeluasioihin. – Minä vastasin, että miksi ei, kertoo Kinks. Liedossa sijaitseva alihankintayritys Jukova työllistää noin 50 henkeä. – Minun töissäni on paljon esimerkiksi VR:n ravintolavaunujen hattuhyllyjen kokoamista, selvittää Kinks. Itä-Virunmaalta kotoisin oleva Kinks on ollut Jukovan leivissä kahdeksan vuotta, koko sen ajan kun hän on asunut Suomessa. – Tulin tänne hakemaan uusia haasteita elämään, ja perhettä asui Suomessa jo aikaisemmin. Sen jälkeen, kun Kinks ryhtyi luottamustehtävään, työsuojeluvaltuutettu kehotti Kinksiä hakeutumaan Murikka-opistoon työsuojelun peruskurssille. – Työnantaja oli, että ok, mene vaan, ja minä valitsin sopivan ajan. Viikon mittaisen kurssin aikana vastaan tuli runsaasti uutta asiaa ja kiinnostavaa tietoa. Kinks arvioi kurssin vaikuttavan hänen jokapäiväiseen tekemiseensä työpaikalla. – Tosi paljon tietää nyt enemmän työn turvallisuudesta, asiaa jota ei ole ennen tiennyt. Kurssilla käytiin paljon läpi sitä, mitkä asiat vaikuttavat työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin. Tältä pohjalta Kinks voi toimia itse toisin ja myös auttaa työkavereitaan minimoimaan erilaiset työn vaaratekijät. – Esimerkiksi työpaikan siisteys, sitä katsoo nyt eri kulmasta, että sehän on turvallisuustekijä. Myös kemikaaleista kurssilla puhuttiin paljon, mitä vaaroja niissä on ja mikä on oikea tapa toimia niiden kanssa. Meillä ei ole mitään äärivaarallisia myrkkyjä, mutta on hitsauskaasuja, nestekaasuja, eri puhdistusaineita. Keväinen Murikka-opisto teki Kinksiin myös ison vaikutuksen. – Hieno paikka, kaikki järjestelyt ovat hyvin. Opettajat ovat hyviä, paljon uusia tuttavuuksia. Täällä viihtyvät kaikki, ei voi uskoa, että joku lähtisi pahalla mielellä pois täältä. Ja sitten tämä on keskellä luontoa. Pääsee järven rannalle istumaan koulupäivän jälkeen. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 17.6.2014 14:29:02
• 42 T O I M I N TA 9 26.06.2014 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi ONNITTELUT 80 v Raimo Kemppinen 11.7. Hän on Lahden metalli­ työväen ao. 23:n jäsen. KIITOKSET JA HAASTE Eristyspeltiseppien ao. 155 kiittää kaikkia, jotka olivat mukana osaston 50-vuotisjuhlassa ja niitä peltialan osastoja sekä muita, jotka muistivat osastoa rahalahjalla. Kaikki saamamme rahalahjat siirretään Helsingin uuden lastensairaalan tilille, jotta saamme mekin laittaa kortemme kekoon lastensairaalan rakentamiseksi. Eristyspeltiseppien ao. 155 haastaa kaikki Metalliliiton ammattiosastot osallistumaan 0,20 €/jäsen tai omantunnon mukaan Uusi Lastensairaala 2017 –hankkeeseen. Lisätietoja: http://uusilastensairaala2017.fi KOKOUKSIA Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kahvitilaisuus ma 8.9. klo 12 ao:n toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6. krs. Vieraana Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj Maija Anttila. Metal Riders Finlandin syyskokoontuminen 8.–10.8. Lomakeskus Kukkapäässä Sulkavalla. Sääntömääräinen syyskokous la 9.8. klo 10 Kukkapään kokoustilassa. TIEDOTUKSIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n toimisto on auki ma klo 8–12 ja 13–16, ke klo 9–12 ja 13–17, to klo 8–12 ja 13–16. Toimisto on suljettuna 30.6.–27.7. Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston tiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi , www.metalli23.fi. Toimisto auki ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16, perjantaisin toimisto kiinni. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n toimisto on suljettuna 10.6.–12.8. Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille jäsenillemme! Joensuun autokorjaamotyöväen ao. 320 maksaa jäsentensä kesäteatterilippujen kuluista max 20 € kesäteatterilippuja vastaan. Rahan saa lokakuun 2014 loppuun mennessä osaston toimistolta, Torikatu 7 b 24. AHJ1409_24-48.indd 42 TAPAHTUMIA Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraanien Turku–Tukholma–risteily 16.–17.9. Baltic Princess’llä. Lähtö tiistaina klo 15.30 Lahdesta, paluu keskiviikkona n. klo 24 Lahdessa. Hinnat: A-hytti 60 €, B-hytti 55 €. Hinnat sisältävät bussimatkat, hyttipaikan, meriaamiaisen, buffet-lounaan, kahvi+pulla-kupongin ja seminaariohjelman. Laivalla ns. Club55-risteily. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Retkeilypäivät la 23.8. Puuhamaassa. Rannekkeen hinta aikuisille ja yli 3-vuotiaille lapsille 10 €/hlö, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Bussikuljetuksia järjestetään, hinta meno-paluu 10 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ao:n toimistolle, puh. (03) 751 1108, metalli23@metalli23.fi. Ao. 23: Myllysaaren kesäteatterissa Elämyslomaesitys su 3.8. klo 15. Lipun hinta 13 €, lippuja 40 kpl. Varaukset 14.7. mennessä ao:n toimistolle. Lippuja seuralaisille voi kysyä 14.7. jälkeen. Joutsenon metallityöväen ao. 30:n yhdistetty pikkujoulu ja 105-vuotisjuhlaristeily 4.–5.10. Tallinnaan. Bussikuljetukset Joutsenosta. Viking XPRS lähtee Helsingistä lauantaina klo 11.30. Matkatavarat laivamatkoilla bussissa. Majoitus hotelli Metropolissa 2 hh, aamiainen hotellissa. Paluulähtö Tallinnasta sunnuntaina klo 16.30. Hinta jäsenelle ja seuralaiselle 50 €/hlö. Maksu kerätään bussissa. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä Ari Laamaselle, puh. 040 557 6846. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Lisätietoja www.metalli30.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston 23 tunnin seminaariristeily 16.–17.9. Turku– Tukholma–Turku M/S Baltic Princessillä. Lähtö Turusta tiistaina klo 20.15. Risteilyn hinta: A-hytissä (2 hlöä/hytti) 48,50 €/ hlö; B-hytissä (2 hlöä/hytti) 45,50 €/hlö; A-hytissä (1 hlö/hytti) 57,50 €/hlö ja B-hytissä (1 hlö/hytti) 51,50 €/hlö. Hintaan sisältyy meriaamiainen, lounas ruokajuomineen, kahvi, pullakuponki kahvilaan ja hyttipaikka. Matka­ varaukset 31.8. mennessä osaston toimistoon Anulle, puh. 044 518 9449. Veteraanijaoston kokouksessa Rientolassa 1.9. voit vielä ilmoit­ tautua ja maksaa matkan. Inhan metallityöväen ao. 51 maksaa jäsenilleen osallistumisen ja km-korvauksen Metallin retkeilypäivään la 6.9. Hankasalmella lomakeskus Revontulessa. Ohjelmaa koko perheelle, mm. frisbeegolf, minigolf, onkiminen, soutelu, jousiammunta, kiipeilyseinä, golf-opastus, keilaus, karaoke, kilpailuja ym. Esiintyjänä Herra Heinä­mäen Lato-orkesteri. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.8. mennessä Hannu Heikkilälle, puh. 040 865 6440. Toimita ilmoituksesi viimeistään 31.7. 21.8. 11.9. Ahjo 10 (ilmestyy 14.8.) Ahjo 11 (ilmestyy 4.9.) Ahjo 12 (ilmestyy 25.9.) Salon metallityöväen ao. 57:n matka su 27.7. Kuralan Kylämäkeen Turkuun. Lähtö Salon torilta klo 11 ja perillä ollaan pari tuntia. Matkan hinta: aikuiset 18 €, lapset 13–16 v. 7 € ja 3–12 v. 5 € sisältäen myös ruokailun paluumatkalla ABC Tammisillassa. Salossa olemme n. klo 17. Matka toteutuu jos vähintään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 21.7. ao:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Ao. 57:n veteraanien risteily Turku-TukholmaTurku 9.–10.9. Lähtö tiistaina Salon torilta klo 18.45 ja Halikosta klo 19. Paluu keskiviikkona heti laivan saavuttua Turkuun. Risteilyn hinta 50 € sisältää paikan ikkunallisessa kahden hengen hytissä sekä ruokailun ja kahvikupongin. Ilmoittautuminen ja maksu 8.8. mennessä Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Kokkolan Metallityöväen ao. 67 kesäteatteri­ matka la 2.8. jäsenille Lappajärven Halkosaareen. Lähtö klo 8.30 Kälviä Best-Hall ja klo 9 Kokkolan urheilutalolta. Lounas Punaisen Tuvan Viinitilalla klo 11. Lounaan jälkeen tutustumiskierros ja osto­mahdollisuus. Lähtö Lappajärvelle klo 12.45. Näytelmä alkaa klo 14 ja kestää pari tuntia. Ilmoittautumiset viimeistään 30.6. Unto Luikulle, puh. 040 0647185 (miel. tekstiviestinä) tai unto. luikku@luuku.com. Hinta jäsenille 10 €, puolisolle 20 € tai perheelle 40 €. Maksu ammattiosaston tilille FI51 1065 3007 1012 35 viimeistään 31.7. Järvenpään metallityöväen ao. 90:n pikkujoulu­ risteily Tukholmaan 14.–16.11. Kuljetus lähtee Järvenpään linja-autoasemalta perjantaina klo 15.30, laiva lähtee Katajanokalta klo 17.30 ja palaa sunnuntaina klo 10.10. Varattuna 25 kpl hyttejä, joihin sijoitetaan 50 henkilöä hyttikaveritoiveet huomioiden. Laiva m/s Gabriella. Matkan hinta osaston jäsenille 80 €, muille 160 €, sisältää bussimatkat, hyttipaikan, 2 x meriaamiaisen, 2 x buffet–illallisen ruokajuomineen, 1h kokous­ tilaa ja glögin. Ilmoittautumiset opintosihteerille ja maksu pankkitilille 31.8. mennessä. Ilmoittautumiset Pasi Häkkiselle klo 18–19  puh. 050 314 3439. Ilmoitus myös ao:n kotisivulla http://jarvenpaanmetalli90.fi/. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: Metallin Lapin alueen ruskaretki Leville 6.–7.9. Majoitus Hotelli Panoramassa. Retken hinta jäsenille seuralaisineen 40 €/hlö, lapset alle 12 v. 15 €/ hlö. Hintaan sisältyy majoitus 2 hh, ruokailut sekä matka yhteiskuljetuksella. Ilmoittautumiset 30.7. mennessä Juhanille, puh. 040 565 9124 tai Sepolle, puh. 040 963 596. Maksu suoritettava heti ilmoittautumisen jälkeen tilille Nordea FI7811343000632027. Kuoreveden työpajojen ao. 110: Metallin koko perheen Retkeilypäivä la 6.9. Hankasalmella. Hinta 5 €/hlö, alle 13-v. ilmaiseksi. Ilmoittau­ tumiset taloudenhoitaja Ari Sarinille, puh. 050 350 4846. Ao. 110 järjestää kuljetuksen, reitti ilmoitetaan myöhemmin. 17.6.2014 9:18:36
• Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n kesätapahtuma la 9.8. klo 11 Suomenniemellä osaston mökillä. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille, ruokailu ja virvokkeet talon puolesta. Ilmoittautumiset 3.8. mennessä ruokailun takia: Eriol Rockas, puh. 0400 730 449, eriol.rockas@gmail.com. Porin metallitehtaan työväen ao. 122 veteraanien syysristeily 16.–17.9. Turku–Tukholma–Turku Baltic Princess –laivalla. Linja-auto Porin linja-autoasemalta klo 16.30 vanhaa reittiä Vanha-Ulvilaan. Hinta 50 €/hlö. Hintaan sisältyy matkat, A2-hytti, meriaamiainen, buffet, kahvit ja hyvät luennot. Maksutili on vaihtunut! Uusi FI77 4450 0010 0917 72, viite: 013, saaja: metalli 122ry/veteraanitili. Ilmoittautumiset Aarolle, puh. 0440 391 402. Kuopion teletyöntekijäin ao. 176:n jäsenet perheineen, tavataan Kuopion Viinijuhlilla ke 2.7. Kokoonnutaan klo 18 Satamakadun puoleiselle portille. Ammattiosasto maksaa jäsentensä sisäänpääsyn, muut itse. Tarjoilua. Ilmoittautumiset 29.6. mennessä tekstiviestillä 0400 751 146 tai kari.j.voutilainen@dnainternet.net. Pieksämäen metallityöväen ao.201:n Kesäpäivätapahtuma la 9.8. klo 9-12 Paltasen kahvilalla. Ongintaa, arvonta ja kahvit. Omat onget mukaan. Tervetuloa koko perheen voimin! Espoon Metallityöväen ao. 271:n syysreissu Saarenmaalle 5.–7.9. Lähtö perjantaina klo 11.30 Viking XPRS -laivalla Tallinnaan, josta bussilla ja lautalla Kuressaareen. Majoitus Georg Ots Spa Hotellissa. Sunnuntaina paluumatka Tallinnaan, Viking XPRS Helsinkiin klo 16.30. Hinta sisältää kaikki matkat (laiva, bussi, lautta), hotellimajoituksen 2 hh aamiaisella, allasosaston käytön sekä lauantaina maisemakierroksen Saarenmaalla. Bussireitti pk-seudulta satamaan vahvistetaan myöhemmin lähtijöiden mukaan. Hinta jäsenille 75 € ja seuralasille 315 €. Kyselyt ja ilmoittau­ tumiset 31.7. mennessä Jussi Koskelle, puh. 044 2600 378. Maksu ao:n tilille FI07 1112 3007 2004 10 viitenumerolla 142722. Ao. 271:n jäsenille lisätietoa seuturyhmä Es-Ki-Va:n perhetapahtumasta la 6.9. Nuuksion Haltiassa! Ammattiosasto tukee ao. 271:n jäseniä perheineen: hinta 10 €/osallistuja. Ilmoittaudu tapahtumaan 1.8. mennessä seuturyhmän sihteeri Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Maksu ammattiosaston tilille FI07 1112 3007 2004 10 viitteellä 142751. Rovaniemen Korjaamotyöntekijäin ao. 306:n jäsenille 20 lippua Lentävän Poron Teatterin Diivat-esitykseen 25.7. klo 19 Kauppayhtiön talon sisäpihalla Rovaniemellä. Ilmoittaudu 23.7. mennessä pasi.mantere@pp.inet.fi tai puh. 0400 991 743. Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:n onkikilpailut la 28.6 klo 8–10 Pyhäsalmessa lossirannassa. Kokoontuminen sillan reunalla klo 7.45, parkkipaikkana toimii Tikkalanmäki. AHJ1409_24-48.indd 43 SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Va järjestää la 6.9. koko perheen ulkoilupäivän Luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksiossa. Ohjelmassa on patikointia, kisailua, kumilauttaseikkailua, geokätköilyä, jousiammuntaa ja sienestämistä omavalin­ taisen ohjelman mukaan. Lisäksi Haltian näyttely avoinna ja mukana myös If-vakuutus kertomassa Metalliliiton jäseneduista. Kysy omavastuusta omasta ammattiosastostasi. Lisätietoja päivän ohjelmasta ja ilmoittau­ tumiset 1.8. mennessä seuturyhmän sihteeri Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Es-Ki-Va kokoontuu 27.–28.9. Valkon Metallirantaan nauttimaan syksyn väriloistosta ja suunnittelemaan tulevaa toimintakautta. Ole mukana vaikuttamassa ja lähde mukaan! Lisätietoja myöhemmin. Kysymyksiin vastaa sihteeri Milla Leppänen. Lounais-Pirkanmaan seuturyhmän (ao:t 327, 345 ja 363) jäsenille alennusta Liekorannan kievarin kesäteatterin perus­ lipusta 5 € jäsenkorttia näyttämällä (peruslipun hinta 18 €). Liput kievarilta. Farssi Hormoonihurmio esitetään klo 18 to 3.7. (ensi-ilta), pe 4.7., to 10.7., pe 11.7., to 17.7. ja pe 18.7. Näytelmä kestää vajaa 2 tuntia väliaikoineen. Kankaanpään metallityöväen ao. 318:n retki 1.–3.8 Viroon. Lähtö perjantaina klo 13 linja-auto asemalta. Yöpyminen Sokos Hotel Virussa. Hinta 74 €/jäsen/seuralainen. Lisäksi tarjolla vierailu Sakun tehtaalle ja KGB-museoon hintaan 15,50 €/ hlö. Ilmoittautumiset Jorma Järvenrannalle, puh. 0500 292 939. Lisätietoa www.metalli318.fi. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n ilmainen yhteiskuljetus la 6.9. jäsenille perheineen Metallin Vaasan ja Keski-Suomen alueen retkeilypäiville Hankasalmelle lomakeskus Revontuleen. Ilmoittautumiset 1.8. mennessä Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. 9 43 26.06.2014 Metalliliiton Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-alueen retkeilypäivä la 6.9. klo 10 alkaen Hankasalmella lomakeskus Revontulessa n Ohjelmaa koko perheelle: jousiammuntaa, mini- ja frisbeegolfia, karaokea, hohtokeilausta, Spiderman-kiipeilyseinä ym. Lisäksi Vaasa–Keski-Suomen karaokemestaruuskisa. Lapsille esiintyy Pikku Kakkosestakin tuttu Herra Heinämäen Lato-orkesteri. n Hinta 5 € maksetaan omaan ammattiosastoon. Alle 13-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy ohjelma, lounas ja pullakahvit. Ilmoittaudu omaan ammattiosastoosi 1.8. mennessä. Lisätietoja Metallin aluetoimistoista: Vaasa, puh. 020 77 41422 tai 020 77 41423 Jyväskylä, puh. 020 77 41412. Harppaus hyvälle tuulelle -lomaviikko liiton työttömille ja lomautetuille jäsenille 3.–8.11. n Hyvinvointilomat ry järjestää Lomakeskus Huhmarissa Metalliliiton työttömille ja lomautetuille jäsenille perheineen tuetun lomaviikon 3.–8.11. n Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa, joissa on makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/suihku, TV ja puhelin. Ruokailut, ravintolapalvelut ja laajennettu vesimaailma sijaitsevat monitoimitalossa. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com n Loma sisältää täysihoidon sekä ohjelma­ palvelut ja se on maksuton. Lomalaiset maksavat itse matkansa. Lomaviikon ohjelmassa on luentoja sekä liikuntatietoiskuja; painotus on mielen ja kehon hyvinvoinnissa. n Lomalle haetaan Hyvinvointilomien lomatukihakemuksella, joita voi tilata Metalliliiton toimistosta puh. 020 77 41026 tai hakemuksen voi tulostaa liiton kotisivuilta www.metalliliitto. fi/liiton-lomat. Hakemus on palautettava 25.8. mennessä osoitteella Metallityöväen Liitto ry, loma-asiat, PL 107, 00531 Helsinki. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Lisätietoja lomasta saa Metalliliiton toimistosta Pia Toivaselta, puh. 020 77 41151. 17.6.2014 9:18:36
• 44 9 26.06.2014 Metallityöväen Helsingin ja Uudenmaan kalastuskerho MET-KA:n Saaristomeren kalastusmatka 2.–5.10. Dragsfjärdiin. n Matkan hinta on Met-ka:n jäsenille 180 €/henkilö, muille osallistujille 220 €/henkilö. Tiedustele omalta ammattiosastoltasi mahdollista tukea matkan hintaan. n Hintaan sisältyy: Majoitus mökeissä, joissa sauna, keittomahdollisuudet ja liinavaatteet. Varatut loma-asunnot ovat 1A, 1B, 2A, 2B ja 3A. Huviloihin voit tutustua osoitteessa www.meripesa.fi. Moottoriveneet (vene/2–3 henkilöä), veneiden moottorikoko on 10–20 hv. n Paikkoja on varattu 20, joten ilmoittaudu välittömästi, kuitenkin viimeistään 22.8. Lähetämme ilmoittautuneille kirjeen ja laskun matkasta välittömästi ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen Helsingin ja Uudenmaan aluetoimistoon: Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@metalliliitto.fi, puh.020 77 41304 tai Satu Tahvanainen, satu.tahvanainen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41305 Lisätietoja Ari Kolehmaiselta, puh. 040 512 3044. Met-kan rannaltaongintakisa la 23.8. klo 9–13 Linlossa Kirkkonummella. n Ilmoittautumiset klo 8.15 alkaen Linlo-saaren keittokatoksella. Siirtymäaika punnitukseen puoli tuntia. n Sarjat: miehet alle 60 v, miehet yli 60 v., naiset sekä joukkue-kisa (5 henk. ) Lisäksi palkitaan suurimman kalan saanut! n Ajo-ohje: Ajetaan Kirkkonummen liittymästä Upinniemeen päin reilu kilometri, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Hilan risteyksestä ja ajetaan suoraan Linlontietä, joka päättyy parkkipaikalle. Linlon-saareen on kävelysilta. Lisätietoja Veli Merimaalta, puh. 0400 927 277 ja Ari Kolehmaiselta, puh. 040 512 3044. LIITON Palvelunumerot vastaavat ma–pe KLO 8.30–15 Edunvalvonta 020 77 41100 Jäsenpalvelu 020 77 41180 Työnantaja- ja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 Metalliliiton kaikki aluetoimistot suljettuina 30.6.–13.7. Aluetoimistoihin ei voi jättää tällöin työttömyys­kassalle tarkoitettua hakemuspostia. Hakemukset liitteineen voi toimittaa sähköisessä asioinnissa www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi tai postitse osoitteeseen Metallityöväen Työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 vastaa klo 8.30–15 (kesäaika) Metalliliiton pohjoisten autoalan osastojen jäsenet! Metalliliiton Länsi-, Etelä- ja Itä-Suomen auto- ja konealojen YTA-päivät 23.–24.8. Siikarannassa Espoossa Pohjois-Suomen YTA-päivät 6.–7.9. Kylpylähotelli Kiannon Kuohuissa Suomussalmella. n Päivät aloitetaan lauantaina klo 11 keittolounaalla ja päätetään sunnuntaina klo 13 lounaaseen. Hinta 35 €/henkilö, alle 4-vuotiaat veloituksetta. n Ohjelmassa mukavaa yhdessäolosta ja hyvää ruokaa! n Ohjelmassa asiaa ja mukavaa yhdessäoloa, leikkimielisiä kilpailuja ja illanviettoa rantasaunalla. n Lauantaina aloitetaan klo 12 keittolounaalla, jonka jälkeen ajankohtaista asiaa, majoittuminen sekä osastojen väliset ”Olympialaiset”. Klo 17-19 kylpylä/sauna/kuntosali. Klo 19 päivällinen ja klo 21 tanssit Kaija Lustilan tahdissa, baarissa karaokea. Sunnuntaina klo 8 aamupala, klo 11 palkintojen jako, klo 12 keittolounas ja kotimatkalle lähtö. n Ammattiosastot lähettävät sitovat ilmoittautumiset pikaisesti Mika Saromalle, mika.saroma@kolumbus.fi. Ilmoittakaa osallistujien nimet, perheen koko, mahdolliset ruokarajoitukset yms. n Ammattiosastot tilittävät osallistumismaksut Auto- ja konealan ao. 337 ry:n tilille FI43 1011 3000 2081 98, viestiosioon ammattiosaston numero ja osallistujamäärä esim. ao. 80/20 henkilöä. HUOM! Paikkoja on rajoitetusti! Toivomme ammattiosastojen tukevan rahallisesti jäsentensä osallistumista. n Lisätietoja tapahtumasta: Mika Saroma, puh. 050 330 3610, mika.saroma@kolumbus.fi ja Kari Oikola, puh. 0400 187 046, kari.oikola@veho.fi www.hotellisiikaranta.fi Tervetuloa toivottavat järjestävät osastot 84, 337 ja 424 Metalliliiton tunnuksin varustettuja tuotteita voi ostaa verkkokaupasta. Kaupassa on kaksi osiota: METALLISTORE on kaikille METALLISHOP on tarkoitettu Metalli­liiton tunnuksin varustetuista tuotteista kiinnostuneille avoin osio, josta tilattaessa tuotteet maksetaan pankkitunnuksia käyttäen. ammattiosastojen ja liiton käyttöön. Ammattiosastojen puheenjohtajilla ja sihteereillä on kauppaan henkilö­ kohtaiset käyttäjätunnukset. Verkkokaupassa on myynnissä mm. t-paitoja, takkeja, kasseja, päähineitä ja mukeja. Kauppaa ylläpitää Innoflame. www.innoflame.fi/store/metalliliitto/ n Hinta 20 €/hlö. Mukaan mahtuu enintään 80 henkilöä. n Ilmoittautumiset 6.8. mennessä osastoittain Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 ja maksut 6.8. mennessä tilille Danske Bank FI92 8000 1979 3682 07. Viitteeksi maksuun ammattiosaston numero ja osallistujamäärä. Mikäli haluat tulla jo perjantaina, on huonehinta 48–79 €/hlö sisältäen majoituksen lisäksi aamiaisen. Pe–la-yön varaukset suoraan Kiannon Kuohuihin, puh. (08) 710 770. Hotellin omat sivut www.kiannonkuohut.fi. Tervetuloa! Kainuun auto- ja konealan ao. 419:n toimikunta SUUNNITELMAT AUKI? jäs etuen Tutustu liiton loma-osaketarjontaan www.metalliliitto.fi/jasenyys tai soita numeroon 030 6870 400
• Yhteistyössä Metallityöväen Liitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela: Tyk-valmennus Metallityöväen liiton luottamustehtävissä toimiville henkilöille Kelan kurssinumero: 57753 n Tyk-valmennuksen tavoitteena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja, kuinka parantaa omaa hyvinvointia. Tukena valmennuksessa ovat Verven kuntoutustutkija, kuntoutuslääkäri, työfysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä, sekä lisäksi oma työterveyshuolto sekä työnantaja (esimies). Valmennuksen kohderyhmä n pitkään työelämässä olleet työntekijät, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähiaikoina n tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä Kurssiaikataulu Selvitysjaksot: 13.–18.10.2014, 8.–13.12.2014 1. valmennusjakso: 13.–17.4.2015 2. valmennusjakso: 12.–16.10.2015 3. valmennusjakso: 8.– 12.2.2016 4. valmennusjakso: 22.–26.8.2016 Yhteistyöpäivä: 15.10.2015 Hakuohjeet n Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon kautta. n Täytä Kelan hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta (KU101). n Pyydä omalta lääkäriltäsi hakemuksen liitteeksi tarvittava B-lausunto, joka sisältää mm. tiedot sairauden tai vamman aiheuttamista haitoista sekä suosituksen kuntoutukseen. Lisäksi selvitys työterveyshuollossa (KU 108) ja työpaikalla (KU 109) tehdyistä toimenpiteistä. n Toimita hakemus liitteineen 22.8. mennessä Kelaan. Toivomme, että ilmoitat hakemisesta sähköpostilla myös Marjut Lumijärvelle, jotta pysymme ajan tasalla siitä, kuinka paljon hakemuksia Kelaan on lähtenyt. n Saat päätöksen hakemuksen hyväksymisestä Kelalta. n Jos hakemuksesi on hyväksytty, Verve lähettää sinulle kutsun kuntoutukseen. Kuntoutuksen kustannukset n Kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Voit hakea kuntoutuksen ajaksi Kelan kuntoutusrahaa sekä korvauksen matkakustannuksista. Kurssipaikka Verve Mikkeli, Hovintie 224, 52100 Anttola Ota yhteyttä Verve: Mira Turunen, puh. 040 509 0013, mira.turunen@verve.fi tai Metalliliitto: Marjut Lumijärvi, puh. 040 555 0231, marjut.lumijarvi@metalliliitto.fi Lisätiedot Tyk-valmennuksesta osoitteessa www.verve.fi ja www.kela.fi AIKUISKOULUTUS 9 45 26.06.2014 Nyt haettavissa Aikuisten jaksojen hinta: 150 € aikuinen/5 vrk Hinta sisältää teeman mukaisen 1. askel MIEHILLE ohjelman sekä majoituksen (1 hh) Rantasipi Ikaalisten kylpylä 12. -17.10. täysihoidolla (aamiainen, Hakuaika päättyy 13.8. lounas ja päivällinen). Hyvinvointijaksot aikuisille Hyvinvointijaksot perheille Perhejaksojen hinta: Aikuiset ja 17–18-vuotiaat lapset 125 €/5 vrk 6–16-vuotiaat lapset 75 €/5 vrk Alle 6-vuotiaat lapset vanhempien seurassa ilmaiseksi Hinta sisältää täysihoidon, perhemajoituksen sekä 1. askel-ohjelman. Perhejaksot on tarkoitettu ainoastaan lapsiperheille, joilla on yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi mukana. Naantalin kylpylä 12.–17.10. Hakuaika päättyy 31.7. Kylpylähotelli Rauhalahti 12.–17.10. Hakuaika päättyy 31.7. Työtön tai lomautettu aikuinen saa jakson puoleen hintaan edellyttäen, että on hakuhetkellä työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Haku ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella osoitteessa www. pht.fi. Verkkosivuilta löytyy myös lisätietoa haettavista hyvinvointijaksoista ja niiden sisällöistä. Lisätietoja: Metalliliitto, Pia Toivanen puh. 020 77 41151 www.metalliliitto.fi/liiton-lomat LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi Huom! Hakuaika päättyy 22.8. LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikuntakeskus Pajulahdessa. VALITSE TAI 4 yötä 2+2+2+1 yötä HINTA VAIN 100 € Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Jatkokoulutusta konepajan ammattilaisille! Katso kaikki koulutukset www.ael.fi/konepaja Siirrettävä matalanostin 1289€ +alv 24% = 1599€ Leasing 49€/kk KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71 AHJ1409_24-48.indd 45 17.6.2014 9:18:39
• 46 9 26.06.2014 O I VA L L U S pa i N ttu e K& e Jo ni nii a K VAIKEUSASTE 2/3 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1B, 2B, 3C, 4D 270.indd 1 AHJ1409_24-48.indd 46 17.6.2014 9:18:43
• 47 Hyvää kesää! Seuraava Ahjo ilmestyy 14. elokuuta. KUVA SAKARI SUNILA AHJ1409_24-48.indd 47 17.6.2014 9:18:48
• PRO2 – Itella Posti Oy Itella Green ma.fi mulo www.rie hintaan sisältyy: ) + 2 lasta a t is u ik ut (2 a sa, pääsylip & huonees s n u e it g jo n a e h M • itus 2 erhemajode. p k r v 2 • sävuo jossa 1 li alue ) n ja i leirintä e ( t e alandiaa äyttö is s ia a m W a o A t • uis aa k äsy Huviptolaitteiden vap landiaan. ä p n ä ä is ic •S to Trop huvipuis kaikkien rhelippu Vesipuis ullisesti! d e SEKÄ pe t e d u oka Lisävuor 014 4.6.–3.8.2 1 a s s a Voim 2 vrk / 4 hlöä alk. Tuplaa us kesän hausku a: ll Funtour-lipu Serena Puuhamaa + yhteishintaan Kesän hauskin koko perh een miniloma! Visulahti tarjoaa iloa kaike nikäisille: • 2 vrk majoitus neljän he ngen lomakotitalossa • 4 kpl 2pv Visulahti-rann ekkeita ja • 10 kpl Xon-puiston laitel ippuja Tarkista saatavuus 015 18 281 tai info.visulahti@puuhagro up.com 50 5 3 + puuhamaa.fi AHJ1409_24-48.indd 48 375,- serena.fi visulahti.fi 17.6.2014 9:18:52