AV-VISIO 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Audiovisuaalisen viestinnän ammattilehti | NRO 3/2015 | SYYSKUU 2015 | www.av-visio.fi THL:n av-urakka väännettiin valmiiksi! s.20 AV-MUOTOILULLA MAAILMALLE! s.34 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • AV-Visio on AudioVisual Helsinki 2015 -messujen virallinen mediakumppani • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • s. 37 s. 43 s. 33 s. 27 AudioVisual Helsinki 2015 18.–20.11.2015
Audiovisuaalisen viestinnän ammattilehti Hallituksen puheenjohtaja: Risto Oinaala, Audico Systems Oy Varapuheenjohtaja: Petteri Pulkkinen, Mediatrade Oy Hallituksen jäsenet: Erkki Castrén, Castrén Engine Osakeyhtiö / Sound Engine Ossi Hakansuu, Ramboll Finland Oy Tapio Ilomäki, Akukon Oy Uli Jetzinger, Studiotec Oy Jarkko Kankaanpää, Anvia TV Oy Juha Lindqvist, Kaukomarkkinat Oy Paiste Mäenpää, Paiste Production Oy Markku Rasijärvi, S-Professional Oy Hallituksen työryhmät: Messutyöryhmä: puheenjohtaja Risto Oinaala Koulutustyöryhmä: puheenjohtaja Tapio Ilomäki Tiedotusja julkaisutyöryhmä: puheenjohtaja Jarkko Kankaanpää Pöytäkuntien yhteyshenkilöt: Urakointi Uli Jetzinger Suunnittelu ja akustiikka Tapio Ilomäki Maahantuonti ja laitekauppa Juha Lindqvist & Markku Rasijärvi Broadcast Petteri Pulkkinen Digital signage Jarkko Kankaanpää Rental/tapahtumatekniikka Erkki Castrén Valmistus ja vienti Paiste Mäenpää Kuulon apuvälineet Timo Tuominen Yhdistyksen toiminnanjohtaja: Timo Tuominen AVITA ry:n jäsenyydet: InfoComm, TIEKE, STUL , VALOSTO Jäsenyrityksien kokonaismäärä 106 kpl AVITA ry Audiovisuaalisen ammattiviestinnän toimialaliitto Harakantie 18 B, 02650 ESPOO Puhelin: 09 436 2525 info@avita. www.avita. www.facebook.com/avitary www.av-visio.fi AVITA INFOBOX Avita yleistietoa TOIMINTAVISIO AVITA ry:n uusi toimintastrategia sekä täysiaikainen toiminnanjohtaja mahdollistavat uuden aktiivisemman toimintamallin, ja tavoitteenamme onkin lisätä yleisesti av-alaan liittyvää tietoisuutta, koulutustarjontaa, julkaisuja sekä edistää aktiivisemmin alan edunvalvontaa. TOIMINTASTRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET • Av-alan yleinen edunvalvonta ja kehitystoiminta • Av-alan yrityksien toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä yhteistoimintamahdollisuuksien lisääminen • Av-alaan liittyvän koulutuksen ja tiedotuksen parantaminen • AV-Visio -digilehden sekä Audiovisual-messujen kehittäminen • AV Forum -¬koulutuskonseptin käynnistäminen • Yhteistyön lisääminen yhteistyöjärjestöjen kanssa • Yhteistoiminnan lisääminen rinnakkaisten toimialojen kanssa • Av-alan yleisten toimintamallien sekä ohjeistuksen vakiinnut taminen PÖYTÄKUNNAT 1. Maahantuonti ja laitekauppa 2. Urakointi 3. Broadcast 4. Suunnittelu ja akustiikka 5. Digital signage 6. Rental/tapahtumatekniikka 7. Valmistus ja vienti 8. Kuulon apuvälineet KESKEISET JÄSENEDUT • AVITA:n yleiset jäsenedut • Audiovisual-messujen AVITA-hinnoittelu • Yrityksen yhteysja palvelutietojen julkaisu nettisivuilla • Tiedotusmahdollisuudet AVITA:n tiedotuskanavissa • Jäsenhinnoitellut koulutukset ja seminaarit • Jäsentiedotteet • AVITA:n edunvalvontamahdollisuudet • Jäsenhinnoitellut ilmoitukset AV-Visio -digilehdessä • Jäsenistölle tarjottava konsultointiapu AVITA RY:N TOIMINTAKANAVAT VERKOSSA • avita. -verkkosivut ja salasanan takana olevat jäsensivut • Sosiaalinen media (Facebook ja Twitter) • Linkedin-ryhmä • www.langattomat. AVITA:n Langattomat-työryhmän sivusto – ajankohtaista tietoa radiomikrofonien käyttäjille
heista Eduskuntaan, ja aina ministeritasolle asti. Koko av-alan syyskauden odotettu päätapahtuma on tietenkin AudioVisual Helsinki 2015 -messut! Samassa yhteydessä AV-Visio ilmestyy ensimmäistä kertaa painettuna lehtenä. Timo Tuominen toiminnanjohtaja TOIMITUKSELTA AJ AKTIIVISTA SYKSYÄ! Kerrankin olen iloinen siitä, että pääkirjoituksen laatiminen myöhästyi tavoitteellisesta aikataulusta. Veikkasin näet keväällä, että muutosuutisia on tulossa – ja nyt saammekin uutisoida niistä tuoreeltaan niin tässä kuin AV-Vision seuraavassakin numerossa. Varsinkin tapahtumatekniikkayrityksien piirissä on nyt kovasti liikettä. AVITA ry:n syyskauden toiminta käynnistyi näyttävästi Teatterija tapahtumapäivillä Oulussa, jossa järjestetyn AVforum-seminaarin yhteydessä käynnistimme toimialaan liittyvää keskustelua muun muassa tapahtumaturvallisuuden ja teatteritekniikan koulutustarpeista. Seurauksena tästä tapahtumaturvallisuusryhmä kokoontuu AudioVisual-messujen yhteydessä sekä esittäytyy myös ohjelmalavalla. AVITA:n pöytäkuntatoiminnassa maahantuontiyritykset ovat jo ehtineet kokoontua, ja myös teknisen av-alan vientiryhmä kerääntyi pitkästä aikaa yhteisen pöydän ääreen. Kummassakin ryhmässä tuntuu nyt löytyvän intoa edistää asioita yhteisvoimin. Vientiryhmän piiristä löytyi jopa rohkeutta astella saman tien kertomaan av-viennin huolenaiTOIMITUKSELTA AN KUVA AJANKUVA Samsungin Display-tapahtuma keräsi väkeä Helsingin Crowne Plazaan. Hospitality-näyttöratkaisujen case-esimerkkinä esiteltiin Sokos-hotelliketjuun kuuluva turkulainen Hamburger Börs, jonne Hibox Systems Oy toimitti 400 kappaletta kuvassa taustalla näkyviä 40” Samsung Smart -televisioita langattomalla H-Browser -järjestelmällä. (Kuvassa Samsung Nordicin Business Director Robert Seo, Hotelli-TV-osaston tuotepäällikkö Orhan Pekel ja asiakasvastaava Jussi Hämäläinen sekä Suomen yritysmyynnistä vastaava Ossi Luoma.) Helsinki 19.8.2015 klo 16:17 PS. Jäsenyrityksemme Catchboxin osalta vuoden päätapahtuma taitaa kuitenkin olla yrityksen suunnittelijan valinta vuoden nuoreksi muotoilijaksi. Onnittelut Pyry Taanila ja Catchbox!
4 AV-ViSiO : UUTISET AastaVeehen TUOTTEET AV-Visio 3/2015 työryhmä Päätoimittaja Timo Tuominen Toimituspäällikkö Tommi Saarela Toimittaja Jukka Oja Toimittaja Martin Berka Graa kko Liisa Kankkunen www.av-visio.fi AVITA INFOBOX Laserilla leveästi Sonyn upouudet 4K-projektorit sopivat kiksi planetaarioissa, teemapuistoissa, museoissa ja kauppakeskuksissa, kun lutussovelluksissa. Uutuusmallien va-skaalaus sekä dynamiikkaa laajentava -videokuvan katsojan kummallekin silmälle. Ohjain liikkuvalle valomiehelle
5 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A TUOTTEET Digitaalista neuvonpitoa kiertoa. tarkempien asetuksien tekoon. Kaikki verkkoselaimilla. Näyttöjä Noretronilta
6 AV-ViSiO : UUTISET AastaVeehen TUOTTEET Lähtösignaali kuntoon lupakki, jonka avulla voidaan korjailla teeseen sisältyvien uudentyyppisten tyvät muun muassa tarpeelliset reaaMonikasvoinen videomikseri videomiksaukset samalla mikserillä. Kerro meille! AastaVeehen-palstalla julkaistaan AVITA:n jäsenyritysten kuulumisia, kuten tuote-, tapahtumaja kohdereferenssiuutisia. OTA YHTEYTTÄ: toimitus@avita.fi @
7 AV-ViSiO : 3 / 2015 Standardit uusiksi! standardin tärkeäksi pääpilariksi maivideon toistoon ja skaalaamiseen. point -suoratoistoon. Uuteen standardiin kuuluvat vakiona AV A L A N U U T I S I A Analysaattori päivittyi sä moduuli tarjoaa valmistajan mukaan kollan kanssa. TUOTTEET
8 AV-ViSiO : UUTISET Kirkkaasti parempaa hanSonyn Suomen sivuliike kutsui alkukesällä uusiin premium-luokan asennusprojekAastaVeehen YRITYKSET Tarkkuus tarpeen mukaan ja niin kauan kun esitysmateriaali on päämalle kuvanlaadulle ei ole suurta kysyntää, toteaa. suunniteltu mikrosiru, joka lisää piirtotarkHankintatoimi haltuun Ville Koskipirtti lupailee normaalissa päivittäiskäytössä olevalle lasertykille huoltovapaata aikaa jopa 6–8 vuotta, mikä on enemmän kuin koko laitetyypin keskimääräinen vaihtosykli.
9 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A YRITYKSET Lakeus Sound yhdistyi MagnumLiveen Jyrki Keskinen ja Pekko Mustonen siirtyvät Kimmo Junt. edullisemmaksi. vaivaa. Siitä koituu sellaisia kustannuksia, joita laserin kanssa ei tule lainkaan. säksi laserin etuja on nopeus, sillä laite ei vaikka kyljelleen. päin, tosin asiakkaalle jää niissäkin valinteisellä lampulla. poistumaan projektoreista kokonaan, KosSuomen kaltaisissa edelläkävijämaissa serin eduksi. tykistä jo kaksi on laserkoneita!
10 AV-ViSiO : UUTISET AastaVeehen YRITYKSET Bright osti Noretron Audion Noretron Audio Oy:n liiketoiminta on siirtynyt yhteispohjoismainen tapahtumatekniikkatalo ron Audion tuotemerkkejä ovat muun on linjassa Ruotsin ja Norjan toimintojen kanssa. Trond Lutdal kertoo. Heder sekä lavatekniikkaa. myynnin alueella Norjassa, Ruotsissa Veli-Heikki Auvinen lisää. marraskuussa. Tapahtumatekniikkaan erikoistunut Bright Finland laajentaa yritysostolla toimintaansa ammattiaudion, -valon ja -videon maahantuontiin.
11 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A TAPAHTUMAT Mukana ovat: • alan ammattilaiset, suunnittelijat ja päätöksentekijät • tapahtumatuottajat ja järjestäjät • AV-laitteita,-järjestelmiä ja -palveluita ostavien yritysten ja oppilaitosten edustajat • alan merkittävimmät tuotteiden ja palveluiden tarjoajat ja organisaatiot Myynti on alkanut, ota yhteyttä! Jarmo Myllysilta, Suomen AMT Oy puh. 040 551 6584, jarmo.myllysilta@amt.? KANSAINVÄLISET AUDIOVISUAL-MESSUT KOKOAVAT AV-ALAN AMMATTILAISET MESSUKESKUKSEEN 18.-20.11.2015 KUVITTELE TÄMÄ TAPAHTUMA ILMAN AV-LAITTEITA... KUUSI AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ www.avmessut.? OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
12 AV-ViSiO : UUTISET Solmuja signaalitiellä AVforumin kesäkauden ensimmäisessä Antoisien luentojen ja laitedemojen Harald Gsoedl ja Samir Patel. Juha Jarva. YRITYKSET AastaVeehen TAPAHTUMAT vaitsijan mukaan. Kun yksi viidenkymmeSamir Patel Yhdysvalloista ja Harald Gsoedl Saksasta toivat Espoon AVforumiin huipputason kansainvälistä videotietämystä.
13 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A TAPAHTUMAT Järeitä aseita muun muassa Quantum Datan uuden laisyyn sekä ratkaisemaan tämäntyyppiset teita vianselvityksestä tulee tulokseltaan toimintaa. Järjestelmät haltuun Timo Tuominen te. na päivän annista voisi todeta vaikka sen, olla aika iso. Sopuisampaa yhteiseloa digivideosignaalin kanssa: sopivuus suuksista
14 AV-ViSiO : UUTISET TUOTTEET AastaVeehen TAPAHTUMAT Tavastia loikkasi bittiaikaan Legendaarinen rokkiklubi mikserit eläkkeelle ja siirkeikkoja palvellut kunmiksauskalusto korvatmoon ja toinen monitorimiksauspisteelin siirtoa salin ja monitoripisteen välillä. Ed Jackson vimiksaaja Ilkka Herkman. Kirvesmäen jen jälkeen valituksia ei ole kuultu mistään päin. -prosessori, joka tarjoaa miksaajan käytAntti Kirvesmäki miksaa nyt digitaalisesti.
15 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A TAPAHTUMAT AudioVisual Helsinki lähestyy! esitystekniikassa. rityn paneelissa keskustellaan avja turvarosta. toiskuja joka päivä.
16 AV-ViSiO : UUTISET TUOTTEET AastaVeehen TAPAHTUMAT Saranapuolelta sisään! sainvälisille messuille ja markkinoille kasvaa, ja varsinkin startupja kasvuyritykkeskustelua alan vienninedistämisestä. nan ulkopuolelta. Elokuun lopulla pidetyssä av-alan joukko teknisen av-toimialan eri sektorien edustajia. dä, kun niitä pääsee kuuntelemaan! Aura Audion Mika Isotalo kertoo kokemuksimessujen monista ulkoilmalavoista. Harri Koski perustelee osallistumistaan kokoukseen. tunkea saranapuolelta sisään, summaa Risto Oinaala, Leveämmällä rintamalla Timo Tuominen menestysreseptejä suomalaiseen avtautuneiden yrityksien kirjo on nyt selFrankfurt on suomalaisen av-viennin tärkein kansainvälinen esittelyareena. Messujen konsepti muuttuu huhtikuussa, kun Prolight+Soundin hallit ryhmittyvät Agora-aukion ympärille. Halli 3:n muhkeat tasot pyhitetään esitysvalaistukselle ja raskaalle äänentoistolle.
17 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A TAPAHTUMAT taustaltaan täysin av-kentän ulkopuoleliloitsee. sen av-yrityskentän kirjavuuden voitarjonnallaan astu toistensa varpaille, messuosastolla. melkoisia summia kansainvälistyville yrityksille. taja Arto Varanki putkesta kaksi päivää osuu päällekna maailmassa alan koko tuotekirjon ja sen liitännäismessuilla vienninedistämisestä kiinnostuneille toimijoille. Messe Frankfurtia edustava Arto Varanki haluaa olla mukana tukemassa suomalaista av-vientiä.
18 AV-ViSiO : UUTISET AastaVeehen PROJEKTIT Ihanaa valoa Chisu palaa neljän vuoden levytysIhana, jonka lusta ja lavastuksesta vastaa vavisualisoinnin olennaisimman Chisun Ihana-videon visuaalinen teema syntyi tulevan albumin Pohjantähteä tarkoittavasta nimestä. Angel Filmsin RED Dragon 6K -kameralla ja SuperTechnocrane 50 -kraanalla saatiin riittävä ulottuvuus laajakuvaotoksiin. Kuvauksesta vastaa Juge Heikkilä.
19 AV-ViSiO : 3 / 2015 AV A L A N U U T I S I A PROJEKTIT Ravennaa ravintolassa telmä. Jarmo Manninen kertoo. Nallikarin ip-audiojärjestelmän vyöhykkeitä hallitaan ja järjestelmää ohjataan tablettipohjaisella käyttöliittymällä. Genelecin prototyyppikaiuttimet kätkeytyvät kattorakenteisiin.
20 AV-ViSiO : MUUTTUVA TILA THL:n Tilkanmäen toimitilat AV S U U N N I T T E L U N H E L M I Toimitilojen suunnittelun, urakoinnin ja laitetoimituksen osuus av-alan liiketoiminnassa on merkittävämpi kuin monesti muistetaan. THL:n uudisrakennushanke on malliesimerkki hallitusta ja hyvällä maulla toteutetusta av-projektista, jossa ei lähdetty säästämään väärissä kohdissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudiskohde Helsingin Tilkanmäellä uhkuu viimeisen päälle nykyaikaista toimintaympäristöä ja muuntojoustavuutta kokouskeskuksineen, kattavine videoneuvottelujärjestelmineen ja jaettavine tiloineen. THL:n upean kokouskeskuksen kymmenkuntaa neuvottelutilaa yhdistävä tekijä on erilaisuus: kaikki poikkeavat ratkaisevasti toisistaan varustelultaan, kalusteiltaan ja tunnelmaltaan. Hypoteesi-tilan jämäkän ja virallisen konseptin vastalaidalta löytyy vapaamuotoinen Idea, jonka keinutuolit tuntuvat olevan kovasti varattuina. Ideanikkareiden ajatuspajassa saa päästää ajatukset keinumaan ja väläykset voi kirjoittaa seinän levyiselle taululle. Solu-kokoushuoneen pyöreän pöydän ääressä kahden ison näytön keskellä kelpaa järjestää videoneuvotteluja. Kun vastapuolen kuva on edessä kookkaana ja kirkkaana alkaa olla epäolennaista, kuka on paikan päällä ja kuka etätoimipisteessä. THL:n kokoushuoneet Diskurssi ja Debatti voidaan jakaa tai yhdistää pituussuunnassa. Lisänäyttö vasemmalla kulkee moottoroidussa telineessään minne tarvitaan.
21 AV-ViSiO : 3 / 2015 THL:n Tilkanmäen toimitilat Betonista liikkeelle – Siitä on jo kolmatta vuotta, kun suunniteltiin kaapelointikuvat, lattiarasiat, tilavaraukset, putkitukset ja muut, joiden pitää olla selvillä betonivaiheessa, Ramboll Finland Oy:n av-suunnittelija Ossi Hakansuu kertaa THL:n Tilkan toimipisteen laajennusja saneeraushankkeen lähtövalmisteluja. Hakansuun mukaan THL:n kaltainen julkinen hanke tuppaa teettämään avsuunnittelijalla selvästi enemmän työtä kuin yksityinen kohde jo siitä alkaen, että tarjouspyyntöjä ei saa lain mukaan laatia esimerkkilaitteita nimeltä mainiten. Käytännön mukaisesti THL:n urakassa av-järjestelmät määriteltiin tilaajan vaatimien toimintojen määrittelemien ominaisuuksien mukaan tarjouspyyntöön, johon laitetoimittajat tarjosivat parhaita ja kustannustehokkaimpia ratkaisujaan. THL:n valitsemassa kokonaisuudessa jokaisen kokoushuoneen av-toiminnot kiertyvät Crestronin presentaatiomatriisin ympärille, johon sisältyvät audioja videomatriisit, ohjauslogiikka, audiovahvistimet ja muu tarvittava ohjauspaneeleita myöten. Myös kokousjärjestelmiin integroituja Ciscon videoneuvottelulaitteistoja asennettiin likipitäen jokaiseen tilaan. Soneran ylläpitämissä videokonferenssijärjestelmissä keskeisiä elementtejä ovat kääntöpääkameroiden lisäksi koodekit, joilla striimataan kuvaa kokoustilasta eetteriin ja vastaanotetaan toisesta päästä tuleva kuvavirta. THL:n av-urakan kokonaiskustannukset ovat lisätyöt mukaan lukien ”alle miljoonan euron” suuruusluokkaa. Kolmesta yhdeksi Monitoimisalin kattorakenteiden suojiin asennetut Digital Projectionin ja Sonyn tehoprojektorit on suunnattu neljälle logiikkaohjatulle moottorikankaalle. Esiintyjille on salin keskiosassa myötäkatselunäytöt. THL:n Pia Korkeamäki ja Ramboll Finlandin Ossi Hakansuu ovat enemmän kuin tyytyväisiä Tilkanmäen toimitilaprojektin lopputulokseen. Salin langaton AKG:n käsilähetin ja pääpantamikrofoni vyölähettimineen huilaavat hetken latauksessa. Crestronin ohjauspaneeli on kookkaampaa mallia kuin useimmissa neuvotteluhuoneissa.
22 AV-ViSiO : MUUTTUVA TILA Tinkimättömästi toteutettu avara monitoimisali on THL:n hankkeen kruunu. Kahdella jakoseinällä rajattavan salin reunatilojen valaistus mukautuu Crestronin ohjaamana keskisalin valotilanteisiin, ja kun ”auki-kiinni” -anturointi liitettiin av-järjestelmäänkin myös äänentoisto saadaan haltuun samalla periaatteella. – Tekniikan mukautuminen eri jakotilanteisiin toimii todella hyvin. Jos keskiosassa pidetään esitystä ja siirtoseinä avataan, ääni ohjautuu liitettyyn tilaan automaattisesti ja kuvan jakaminen tilojen kesken aktivoituu, Hakansuu kertoo. Kuuntelua helpottavat salin käyttötilanteeseen mukautuvat Univoxin SLS-induktiosilmukat, joiden ylikuuluminen tilasta toiseen on minimaalinen seinien ollessa kiinni. Monitoimisalin äänentoistosta huolehditaan D&B Audiotechnikin voimin, joka on korkealle arvostettu mutta toimitilakohteissa harvoin vastaan tuleva laitemerkki. – Suunnittelijan speksattua äänijärjestelmän viilasimme sitä hieman yhdessä ja toimitimme D&B:n kaksitiekaiuttimet subeineen ja vahvistimineen urakoitsijalle. Asennuksen jälkeen kävimme järjestelmäsuunnittelija Reima Saarisen kanssa veri oimassa kaiutinjärjestelmän, tuotepäällikkö Tero Hölttä summaa Msonicin osuuden hankkeessa. Reippaasti potkua Monitoimisalin keskisektorissa on Digital Projectionin kaksi järeää 12 000 ansin Highlite -dlp-lasertykkiä ja sivuilla Sonyn 7000 ansin VPL-FHZ700 -laserprojektorit. Hakansuu sanoo innostuneensa aidosta lasertekniikasta saman tien, kun laitteita alkoi pari vuotta sitten tulla saataville, eikä asiakastakaan ollut tässä kohdin vaikea vakuuttaa uuden tekniikan ylivoimasta. – Se riittää, kun lausuu taikasanat ”elinkaari” ja ”käyttövarmuus”! Konehuoneessa on AKG:n mikrofonijärjestelmälle varattu tukku vastaanottimia antennivahvistimineen. Soundweb London BLU -prosessorit verkottavat audion tuloja lähtösignaalit halutulla tavalla salista muualle taloon. Päälle päin yksinkertaiselta vaikuttavan suunnittelun taustalta löytyy paljon tekniikkaa ja oivalluksia. Kokouspöytien kaapeliluukutkin räätälöitiin palvelemaan käyttötilannetta: kelausmekanismilla varustettu johdotus tulee luukuista laitteille eikä toisin päin.
23 AV-ViSiO : 3 / 2015 Sosiaalija terveysministeriön alainen THL pitää huolta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tilasto-, tutkimusja kehittämistyönsä kautta. Tilkanmäen toimipisteen vuonna 1957 rakennettua vanhaa päärakennusta kasvatettiin saneerauksen yhteydessä uudisrakennuksella. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamasta ja Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:n suunnittelemasta kohteesta muodostui THL:lle entistä ehompi päärakennus. Uusi J-lisärakennus yhdistyneenä vanhaan A-taloon kätkee suojiinsa kymmenkunta neuvottelutilaa käsittävän kokouskeskuksen. Uudisrakennus tarjoaa myös työtilat parille sadalle henkilölle, mikä tarkoittaa neljäsosaa kampusalueen väestä. Yhdeksän rakennusta käsittävän Helsingin Tilkanmäen kampuksen lisäksi THL:n toimipisteitä on neljässä muussa kaupungissa. Laadusta tinkimättä Ramboll Finland Oy:n suunnitteleman avurakan toteutti Sähkötaso Esitystekniikka Oy, THL:n sidosryhmät on huomioitu myös av-ratkaisuissa induktiosilmukoista ääniopastaviin hisseihin. Aulan iDiD-toistimilla varustetuille Samsungin infokosketusnäytöille ulottuu pyörätuolistakin. jonka projektipäällikkö Juha Heinonen kuvailee THL:n urakkakohdetta nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi: sieltä löytyvät sulassa sovussa toimivat perusneukkarit, edistykselliset isot videokonferenssihuoneet ja osiin jaettava monikäyttösalikin. Korkeatasoinen kohde edellytti Heinosen mukaan urakoitsijalta ensiluokkaista asennusjälkeä, varsinkin kun laitevalinnatkin olivat kautta linjan laadukkaita ja rohkean innovatiivisia, uuden polven lasertykeistä Catchboxmikrofoneihin. Hankkeen laitetoimittajia olivat muun muassa S-Professional (Sonyn projektorit), Hedengren (Sharpin näytöt), Digital AV Control (Crestronin kokoustekniikka) sekä Msonic (D&B Audiotechnikin saliäänentoisto). – Näin isoksi projektiksi laitemuutoksia tuli poikkeuksellisen vähän. Alkuperäinen tarjouspyyntö ja suunnitelma pitivät kutinsa hyvin ja yhteistyö sujui erinomaisesti, Heinonen kiittelee. KA H D E K S A N T A L O N KA M P U S
24 AV-ViSiO : MUUTTUVA TILA Ciscon videoneuvottelulaitteisto kääntöpääkameroineen kuuluu neuvotteluhuoneiden vakiokalustukseen. Jokaisen neuvottelutilan ovenpielen kosketusnäyttö kertoo varaustiedot. Condecon järjestelmään voi tehdä varauksen suoraan näytöltä tai Outlookin kautta. Av-laitteet kätkeytyvät kaikissa kokoushuoneissa litteään päätykalusteeseen. Sharpin 80-tuumaisissa näytöissä riittää potkua, joten valojen himmentämiseen ei ole tarvetta. THL:n projektoreiden valoteho on ylimitoitettu, minkä etuna valaistusta ei tarvitse esityksen aikana himmentää, osallistujat näkevät tehdä muistiinpanoja ja pysyvät paremmin hereillä. Samaa riittävän potkun periaatetta on noudatettu myös kokoushuoneiden näyttöjen valinnassa. Osa neuvotteluhuoneista on varustettu siirrettävillä lisänäytöillä, jotka on asennettu moottoroidusti korkeussäädettäviin telineisiin. Pyörillä rullaavissa telineissä järeitäkin näyttöjä pystyy helposti kuljettamaan muualle taloon, kuten aulatiloissa järjestettäviin tapahtumiin ja tiedotustilaisuuksiin. Projektorit piiloon Näin tarkkaan harkitussa saneerauksen ja uudisrakennuksen yhdistävässä tilakokonaisuudessa arkkitehtuuri sekä rakenne-, sähköja kalustesuunnittelu raamittavat av-suunnitelmaa monilta osin. Arkkitehdin toiveesta esimerkiksi salin projektorit piti asentaa alakaton sisään, mikä oli Hakansuun mielestä esteettisesti hyvä ratkaisu eikä tuottanut teknisesti suurtakaan pulmaa. Hakansuu katsoo edustavansa sitä av-suunnittelijoiden koulukuntaa, joka kuuntelee arkkitehdin ajatuksia ja yrittää parhaansa mukaan sovittaa av-järjestelmät arkkitehtuuriin. – Vain siinä tapauksessa, jos on ihan tekemätön paikka voidaan alkaa miettiä pitäisikö arkkitehdin tulla vähän vastaan. Kalustesuunnitteluun liittyvä erikoisuus kokoushuoneissa on laitekaappien puuttuminen. Näkyvien laitekeskuksien sijaan neuvottelutiloissa on huomaamattoman litteä kalusteseinä, jonka sisään av-laitteet on asennettu pystyyn. Ahtaassa erikoisasennuksessa oli laitteiden elinkaaren ja toimintakyvyn takia olennaista laskea lämpökuormat sekä varmistaa riittävä ilmankierto.
25 AV-ViSiO : 3 / 2015 THL:n puolelta hankkeen av-projektipäällikkönä toiminut Pia Korkeamäki pitää kampusalueelle noussutta J-rakennusta kokousja toimitiloineen tilasuunnittelun helmenä. Korkeamäki liittyi projektiin puolisentoista vuotta ennen käyttöönottoa, jolloin lähtötoiveet olivat asetettuina ja Rambollin av-suunnittelijakin jo sorvin ääressä. Alkuvaiheen ideapalavereissa visioitiin muun muassa isoa ja monipuolisesti kalustettavaa salia, tv-haastatteluihin sopivaa tilaa, ja perinteisiä sekä toisaalta myös vapaamuotoisempia neuvotteluhuoneita. Ja nälkä vain kasvoi syödessä. Korkeamäen tärkein rooli projektissa oli kuunnella tulevien käyttäjien ajatuksia, kannustaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja valita toteutuskelpoiset. Lopputuloksena syntyi moni-ilmeinen, laadukas ja ajanmukainen kokouskeskus ovensuuja infonäyttöineen, ohjausyksikköineen ja videoneuvottelulaitteineen. – Osa kehitysideoista tuli talon omalta väeltä, osa suunnittelijalta ja itseltäni, ja laitetoimittajienkin edustajia osallistui ajatusten jalostamiseen ja käyttöönottoon. Hankkeen monien haasteiden ratkaiseminen on ollut helpompaa, kun mukana suunnittelussa ja toteutuksessa oli niin monta rautaista av-alan ammattilaista! Korkeamäki jakaa tunnustusta projektin kaikille osapuolille. Hillittyä ja hillitöntä Tilojen av-varustelua ja kalustusta kuljetettiin käsi kädessä koko hankkeen läpi niin, että molempien vaatimukset tulivat huomioiduiksi. Kalustussuunnittelusta vastasivat Workspacen sisustusarkkitehti Sirpa Luukkonen ja Hypoteesissa tehdään koko valtakuntaa koskevia tärkeitä päätöksiä. Kaksikameraisen videokonferenssijärjestelmän ja kahden näytön lisäksi kalustukseen kuuluu Sonyn lasertykki kankaineen. THL:n erikoissuunnittelija Anna-Maria Virtanen. – Suunnittelun lähtökohtana oli neuvottelutilojen muunneltavuus, käytettävyys ja siisti yleisilme. Av-tekniikka ja kalusteet suunniteltiin tukemaan näitä tavoitteita, jolloin esimerkiksi neuvottelupöytä muodostaa av-ratkaisujen kanssa yhden kokonaisuuden, Virtanen kertoo. Jos tilojen ulkonäköön onkin kiinnitetty poikkeuksellisen paljon huomiota, on niiden tekninen toimivuuskin tärkeä elementti. Avlaitteet on esimerkiksi sijoitettu niille suunniteltuihin kalusteisiin ja kaapelikaivot imaisevat johdot käytön jälkeen piiloon. – Kun tekniikka on huomaamatonta ja tyylikästä, se ei hypi silmille, Korkeamäki linjaa vaikka tunnustaakin toisaalta tilasuosikikseen laserprojektorilla ja kahdella järeällä näytöllä varustetun Hypoteesi-kokoushuoneen, jossa teknologia on vahvasti läsnä. – Täällä istuessaan tuntee olevansa suurten päätösten äärellä, ja veikkaankin, että kahdella videoneuvottelukameralla varustetun Hypoteesin varauksista tullaan suorastaan taistelemaan, Korkeamäki naurahtaa. HAASTEIT A R A TK OM ASSA
26 AV-ViSiO : MUUTTUVA TILA Viilaamalla valmista Menikö projektissa jotain niin hienosti putkeen, että av-suunnittelijan tekee mieli taputtaa itseään selkään? – Kaapelointisuunnittelu meni aika nappiin, vaikka se piti lyödä lukkoon vaiheessa, jolloin laitteistoista ei ollut tarkkaa käsitystä. Pelivaraa on edelleenkin eikä jälkikäteisiä lisäyksiä ja muutoksia ole juuri kaivattu, Hakansuu vastaa tyytyväisenä. Esimerkiksi kokousjärjestelmien käyttöliittymän toiminnan ja ulkoasun osalta THL:n hankkeessa pantiin paljon painoa pienten yksityiskohtien viilaamiseen käytännössä toimiviksi. Tavoitteena oli, ettei palaverin ensimmäistä varttia tarvitse tuhlata laitteiden säätämiseen. Eri tasoille ohjelmoiduilla tilannemuisteilla pystytään toteuttamaan kaikki käyttötilanteet joustavasti, eikä esimerkiksi ohjauspaneelin käyttäjän tarvitse uppoutua järjestelmän detaljeihin yhtään syvemmälle kuin tahtoo tai tarvitsee. THL:n hankkeen käyttäjäosapuolta Hakansuu luonnehtii ylipäätään poikkeuksellisen valveutuneeksi. – On hyvä, että tilaaja ”sotkeutuu” projektiin mahdollisimman paljon, silloin lopputuloksesta tulee sellainen kuin haluttiin. Passiivisen tilaajan kanssa tarvittaisiin enemmän kristallipalloa, jos haluaa päästä onnistuneesti maaliin! Avita ry:n muodostavat yli 100 maamme merkittävintä audiovisuaalisen alan osaajayritystä aina suunnittelijoista valmistajiin ja maahantuojista asentajiin. AV FORUM KOULUTUSTAPAHTUMAT KOULUTUSPÄIVÄT & KOULUTUSTILAISUUDET www .a vit a. fi
27 AV-ViSiO : 3 / 2015 Sinä voit keskittyä sisältöön, Studiotec Oy Ku u s i n i e m i 2 , 2 7 1 E s p o o puh. 0207 512 300 sales@studiotec.fi www.studiotec.fi ratkaisut me huolehdimme tekniikasta! Palvelukokonaisuuden komponentteja ovat mm. Määräaikaishuollot ja -tarkastukset Sovitut palvelutasot häiriöiden korjauksille On-site palvelut Etähallinta Help Desk palvelut Projektinjohto-, suunnitteluja asennuspalvelut Ylläpitopalvelulla voit ennaltaehkäistä yllättävät ongelmat ja minimoida mahdollisten laitevikojen aiheuttamat katkokset esitystekniikan käytössä. Ylläpidon johdosta järjestelmien luotettavuus paranee, joka edesauttaa tuottavaan työhön keskittymistä. Myös ylläpitokustannusten ja investointitarpeiden ennakointi on huomattavasti selkeämpää. Ylläpitopalvelumme skaalautuvat tarpeittesi mukaisesti. Järjestelmien ylläpitosopimus tarjoaa investoinnillesi maksimaalisen hyödyn. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Eerikki Hakanen Palvelupäällikkö eerikki.hakanen@studiotec.fi 0207 512 326
28 AV-ViSiO : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS Ainakin näppituntumalla esimerkiksi toimitilaympäristöissä käytettävien radiomikrofonijärjestelmien lupa-aste on matalampi kuin vaikkapa järeämmässä teatterija esityskäytössä. Samoin alan pienemmät toimijat tuntuvat joskus laistavan lupien hankinnasta. Toimitilaan asennettavan keskisuuren radiomikrofonijärjestelmän lupamaksu on parinsadan euron luokkaa, mikä kuulostaa vuositasolla kohtuulliselta, mutta siitäkin kertyy ajan oloon sievoinen summa. Mitä avsuunnittelijan tulisi vastata asiakkaalle, joka pohtii luvanvaraisessa taajuusikkunassa käytettävän langattoman mikrofonijärjestelmän hankintaa ja kysyy, onko lupa pakollinen, mitä hyötyä luvasta on ja mitä maksun vastineeksi saa? AV-Visio selvitti asiaa Viestintävirastolta. Radioverkkoasiantuntija Ari Lahtinen – mikä radiomikrofoniluvassa maksaa ja kiinnostaako Viestintävirastoa muu kuin maksun saaminen? Mihin lupahallinnosta vastaava viranomainen tarvitsee tietoja radiomikrofonijärjestelmistä ja niiden käyttäjistä? Vastaajana Ari Lahtinen/Viestintävirasto INPUT/OUTPUT LUPIA LANGATTOMILLE Radiomikrofonilupien ensisijainen tarkoitus on turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö pitämällä kirjaa eri taajuuksien käyttäjistä ja käyttöpaikoista. Radiomikrofonilupia varten ei tehdä yksilöityä taajuussuunnittelua eikä kirjata sen tarkempaa käyttöpaikkaa kuin koko Suomi, joten lupakäytännön avulla Viestintävirasto saa tietoa käytössä olevien laitteiden määrän kehityksestä ja eri taajuusalueiden käyttöasteesta. Kirjanpidon avulla Viestintävirasto pystyy siis esimerkiksi tiedottamaan luvanhaltijoille, jos heidän käyttämiinsä taajuuksiin on suunnitteilla muutoksia? Kyllä, koska luvanvaraisten mikrofonien käyttäjistä koostuu kattava yhteystietorekisteri, käyttäjät ovat tavoitettavissa kohdennetulla viestinnällä. Kyse voi olla vaikkapa radiomikrofonien käyttöehtojen muutoksista, kuten nykyisten mikrofonitaajuuksien osakaistojen siirtämisestä muuhun tarpeeseen – esimerkkinä 700 ja 800 MHz:n taajuusalueiden muuttaminen langattoman laajakaistan ja matkaviestinnän käyttöön tai kaistojen avaaminen myös Tiedottaminen langattomien mikrofonijärjestelmien viime aikojen taajuusuudistuksista on ollut kattavaa. Sen sijaan lupamaksuista ja niiden perusteluista liikkuu virheellisiä käsityksiä, joten on syytä valaista lupakäytännön taustoja.
29 AV-ViSiO : 3 / 2015 muulle käytölle, vaikkapa kognitiiviselle radiolle. Esimerkiksi kalastuslupien tuotto on osin korvamerkitty kalastuksen tukemiseen ja ylläpitämiseen. Onko radiomikrofonilupamaksunsa hoitaneelle tarjolla jotain vastaavaa välitöntä hyötyä? Radiomikrofonien lupamaksulla rahoitetaan yleisellä tasolla radiomikrofonitaajuuksien hallintoa, eikä lupamaksuja korvamerkitä suoraan kyseiselle liikennelajille. Muilta osin hyöty lupamaksunsa hoitaneelle on sama kuin kalastusluvassa: asianmukaisen luvan haltija saa puhtaan omantunnon lainsäädännön noudattamisesta ilman pelkoa laiminlyönnistä aiheutuvista sanktioista. Mitä saattaa seurata, jos käyttäjä ei huolehdi lupa-asioistaan? Jos luvanvaraista radiomikrofonia käytetään ilman asianmukaista radiolupaa tai rikotaan luvasta vapautuksen ehtoja, voi seurauksena olla tietoyhteiskuntakaaren 348 §:n nojalla sakko, jonka määrää poliisi tai syyttäjä. Äärimmäisessä tapauksessa rikoksentekoväline voidaan tuomita menetetyksi valtiolle. Miksi tietyt taajuusalueet ovat luvasta vapautettuja, eivätkö nekin teetä töitä Viestintävirastolle? Onko niiden valvominen ja maksujen periminen käytännössä mahdotonta käyttäjien suuren määrän takia? Radiomikrofoneille ja muille lyhyen kantaman laitteille osoitettujen taajuuksien osittainen vapauttaminen radioluvasta perustuu eurooppalaisen sääntelyn harmonisointiin, jolla laitteille luodaan riittävän suuri yhdenmukainen markkinaja käyttöalue. Pääsääntöisesti Suomessa lupavapaat ovat sitä myös muualla Euroopassa, ja teknisellä harmonisoinnilla varmistetaan, että laitteet eivät häiritse muita käyttäjiä. Voitaisiinko jokin laiteryhmä vapauttaa radioluvasta vain kansallisella tasolla? Periaatteessa voitaisiin, mikäli sille ei tehdä laitekohtaista taajuussuunnittelua, laitteet eivät häiritse toisia käyttäjiä, jos tietoja käyttäjistä ei tarvitsisi kerätä eikä yleiseurooppalainen sääntely estäisi luvasta vapautusta. Ari Lahtinen (kuvassa s. 28) on Viestintäviraston radioverkkoasiantuntija. Jos toimitilojen radiomikrofonijärjestelmien lupa-asteessa onkin toivomisen varaa, järeämmissä esitysympäristöissä kunnossa ovat niin luvat kuin laitteetkin. Kuva Helsingin Kaupunginteatterista.
30 AV-ViSiO : MESSUT JA TAPAHTUMAT TAIDETTA ARKEEN Mediataiteen esitystekniset haasteet ja mahdollisuudet nostettiin pöydälle Espoossa. Espoon modernin taiteen museossa EMMA:ssa pohdittiin kesäkuun lopulla mediataiteen haasteita esitystekniikan näkökulmasta. Talon täydeltä osallistujia keränneen Screening-tapahtuman päätteeksi Pro AV Saarikko Oy:n Jorma Saarikko palkittiin mittavasta työstään taiteilijoiden luottoteknikkona ja laitetoimittajana niin kotikuin ulkomaillakin. Tapahtuman suuressa paneelikeskustelussa pohdittiin mediataiteen roolia julkisissa tiloissa, tekniikan uusia mahdollisuuksia sekä avattiin taiteilijoiden, taiteen hankkijoiden ja av-toimittajien yhteistyön solmukohtia. Taiteilijanäkökulmasta aihepiiriä lähestyvä kuvataiteilija Minna Suoniemi toteaa, että muista taiteenlajeista poiketen mediataiteessa teoksen välittymisen tapa on hyvin olennaisessa roolissa – teosta ei oikeastaan ole olemassa ilman teknologiaa. Suoniemi penää taiteilijan ikiaikaista oikeutta ”ärsyttää” teoksillaan, mutta koska keskimääräinen kansalainen tuskin kaipaa tulla kiusatuksi matkallaan töihin, kotiin tai harrastuksiin Espoon kaupunkikuva-arkkitehti Anne Nurmio epäilikin mainitun lähestyEMMA:n paneelissa haettiin mediataiteen ja teknisen av-alan yhteistä punaista lankaa.
31 AV-ViSiO : 3 / 2015 miskulman mahdollisuuksia julkisessa tilassa. – Olemmeko muka jo liian onnellisia – eikö ihmisille voisi tuottaa lisää hyvää oloa väreillä, valoilla ja äänillä? Nurmio kysyi toivoen julkiseen tilaan lisää sellaista mediataidetta, joka houkuttelisi kansalaisia valitsemaan arkipäivässään tietyn reitin, sen välttelemisen sijaan. Kokijaa kohti Valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja Jari Auerin mukaan mediataiteen kokoelmista voidaan pitää näkyvillä vain murto-osaa, koska vaadittavan laitteiston hankintahinta, asennus ja ylläpito tekevät prosessista työlään ja kalliin verrattuna perinteiseen kuvataiteeseen. – Museon tyyppinen tila, jossa olosuhteita ja katsojia pystytään kontrolloimaan on helppo mediataiteen esittämiseen, mutta missä tahansa virastossa syntyy välittömästi kon ikteja. Julkitilojen arkkitehtuurissa pyritään jatkuvasti lisäämään niin luonnonkuin keinovaloakin, mikä tuottaa lisääntyviä haasteita sijoittaa mediataidetta vaikkapa isoilla ikkunapinnoilla varustettuihin tiloihin. Mediataiteilija Pasi Rauhalan Kunstventures-yhtiö toimii taiteilijoiden ja av-teknologian sillanrakentajana. Rauhalan mukaan esillepanon viimeistelyasteessa olisi paljon parannettavaa. – Liian usein näkee jopa museoympäristössä, että toteutus on ”sinne päin”. Rauhalan mukaan kaiken pystyisi tekemään nykypäivänä paremmin ja helpommin. Tarpeettomaan häiritsevyyteen voi kokeilla lääkkeeksi vaikkapa teoksen käynnistymistä kohdennetusti liikesensorilla, sekä äänen ja kuvan toteuttamista suuntaavilla kaiuttimilla ja näyttöpinnoilla. KIRKKAASTI JA TARKASTI EMMA:n mediataidetapahtumas sa esitettiin ensi kertaa Suomessa Juha ja Vesa Vehviläisen eli Pink Twinsin yksikanavainen audiovisuaalinen installaatio Parametronomicon alkuperäisellä 4K-resoluutiollaan. Kyseessä oli samalla Hiisi-mediatoistimen ja Panasonicin 4K-lasertykkiuutuuden Suomen ensiesittely. Esityksen teknisestä toteutuksesta vastasivat AVITA:n jäsenyritykset Kaukomarkkinat, Genelec ja Picturall. Kuva projisoitiin Panasonicin 4Ktasoisella uunituoreella PT-RQ13K -laserprojektorilla, joka on vasta tulossa markkinoille. Ääni välittyi Auro-3D -formaatilla kolmiulotteisena 11.1-surroundina, joka toistettiin Genelecin kaiuttimilla. Parametronomiconin kuvanlähteenä käytetty Picturallin Hiisi toistaa 4K/60fps-videota pakkaamattomana 10-bittisillä 4:4:4-väreillä, ja soveltuukin Picturallin Hannu Karhun mukaan hyvin tilanteisiin, joissa halutaan esitellä projektorien suorituskykyä niin, että videotoiston laatu vastaa taiteilijan näkemystä. Pink Twinsin av-installaatio Parametronomicon nähtiin Suomessa ensi kertaa 4K-laserprojisointina.
32 AV-ViSiO : MESSUT JA TAPAHTUMAT hintalapun selvittyä alkaa ”halpuutuskierros”, ja valittu tekninen ratkaisu ei enää palvele toteutusta. Lindqvist tunnistaa tilanteen ja harmittelee lyhytnäköisyyttä: kun hankitaan heikkolaatuisilla komponenteilla toteutettuja projektoriyksiköitä monikanavateokseen, identtisiksi tarkoitetut kuvapinnat ovatkin heti eri sävyisiä, tai jonkin ajan päästä. Laskelmissa ei huomioida, että tästä syystä laitteistoa saattaakin joutua virittelemään ja uusimaan kesken esityskauden. Niinpä onkin tyypillistä, että todetut virheet jätetään huomiotta ja teoksen esillepano repsahtaa. Paneeleineen ja esityksineen EMMA:n tilaisuudesta muodostui antoisa mediataiteen ja av-alan verkostoitumistapahtuma, ja läsnäolijat esittivätkin tärkeänä tavoitteena, että tapahtumalle pyritään luomaan säännöllinen jatkumo. Tilaa aulanäytöiltä AVITA:n toiminnanjohtaja Timo Tuominen haluaa kuroa umpeen mediataiteilijan, tilaajan sekä avtoimittajan välistä kuilua. Tuomisen mielestä taiteellista visiointia seuraavassa käytännön suunnittelussa on olennaista, että tilaaja löytää asiantuntevan teknisen kumppanin, jolloin vältytään käyttämästä väärää teknologiaa – tai oikeaa tekniikkaa väärässä ympäristössä. – Kun käydään perusteet yhdessä läpi heti aluksi, lieveilmiöt voidaan hoitaa, ja lopputuloksena on laadukas ja hallittu tekninen toteutus, Tuominen valaa uskoa asiaan. Tuomisen mukaan mediataiteen esittämiseen ei aina tarvita merkittäviä investointeja, sillä tarjolla on paljon vajaakäyttöistä potentiaalia. – Jokaisen rman aulatila on nykyään varustettu Digital signage -infralla. Valmis alusta mediataiteelle on olemassa! Panasonicin projektorien ja näyttöjen myynnistä vastaava Kaukomarkkinoiden Juha Lindqvist toivoo Tuomisen tavoin, että mediataide löytäisi tiensä yritysympäristöihin, joiden sähköiset näyttöpinnat saataisiin näin tehokkaammin käyttöön. ”Halpuutus” käy kalliiksi Rauhala suomii kollegoitaan, että taiteilijan jalat ovat usein tukevasti irti maasta: teoksessa on hieno idea, mutta toteuttamisen
33 AV-ViSiO : 3 / 2015 Audico Systems Oy Helsinki & Turku 020 747 9340 audico.? RLS-W12, 1-chip WUXGA projektori asennuksiin tai vuokrauskäyttöön. Monia hyödyllisiä ominaisuuksia; warp, edge blending, kauko-ohjattavuus, saatavilla myös trussikehikko. Liitännät: HDMI, 3G HD-SDI, VGA, HDBaseT. Valoteho 12000 lumen, riittää suurempiinkin tiloihin. Kaikki tämä yhdistettynä houkuttelevaan hintaan tekee tästä moneen käyttöön sopivan työkalun. KYSY LISÄÄ! Petteri Partinen 020 747 9392 petteri.partinen@audico.? RLS-W12 BARCO VALO TEHOA Audico mukana AUDIOVISUAL 2015 -MESSUILLA 18. 20.11.2015. Tervetuloa osastollemme 7g ja h 39.
34 AV-ViSiO : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ Catchbox otti kopin! Heitettäviä neuvottelumikrofoneja valmistavan Trick Technologies Oy:n eli Catchboxin tuoteidea on jälkikäteen katsoen yksinkertainen ja itsestään selvä. Ongelman tunnistaminen ja tarpeen muuntaminen tuotteeksi olivat kuitenkin työn takana. Catchbox syntyi oivalluksesta, kun opiskelijanuorukaiset istuivat luentosaleissa ja miettivät, mikä tilanteessa oikein mättää. – Vuorovaikutus ei ollut kohdallaan. Jo mikrofonin kuljettaminen yleisölle oli niin hidasta, hankalaa ja tylsää että se hyydytti keskustelun alkuunsa, toimitusjohtaja Timo Kauppila kuvailee lähtöasetelmaa. Niin sai alkunsa yritys, joka otti tehtäväkseen ratkaista ongelman: kuinka saadaan yleisö osallistumaan ajatustenvaihtoon. Catchboxin perustajakolmikko – Kauppila, Pyry Taanila ja latvialainen Mikelis Studers – kehitteli ratkaisuksi ensin mobiiliapplikaatiota, jolla oltaisiin vältytty fyysisen tuotteen valmistamiselta. Äänenlaatu, latenssi ja muut parametrit eivät kuitenkaan vastanneet ammattivaatimuksiin. Sitten syntyi hullu idea, että jospa mikrofonia voisi heittää kuin pehmolelua. Ja niin tehtiin: tyrkättiin langaton mikki pehmolelun sisään, jota alettiin heitellä yleisöön ja yhtäkkiä kaikki olivat hereillä. Samalla havaittiin ensimmäiset pulmat, kuten että mikrofoni tuottaa melkoista meteliä, kun sellaista heittää ja ottaa kopin – ja varsinkin jos ei ota. Pallosta kuutioksi Catchboxin tuotekehitysvaihe otti puolisentoista vuotta. Tekniikka sai ympärilleen eri muotoja, joista pallo oli luonteva lähtökohta heittelyyn. Muoto jalostui kuutioksi, johon on helppo tarttua ja laittaa vaikka pöydälle. Pyry Taanila palkittiin Catchboxin muotoilusta arvostetulla Vuoden nuori muotoilija -tittelillä syyskuun alussa. Muotoilun ja paketoinnin lisäksi päänvaivaa aiheutti teknologia sinänsä. – Piti kehittää algoritmeja ja sensoreita, jotka mykistäisivät äänen kun mikki otetaan kiinni, heitetään tai se tömähtää lattialle. AutoCatchbox-mikrofoni muuntaa tapahtuman luonteen yksinpuhelusta vuoropuheluksi ja kuulijoista tulee osallistujia, uskovat Timo Kauppila (vas.), Mikelis Studers ja tuotteen muotoilijana juuri palkittu Pyry Taanila.
35 AV-ViSiO : 3 / 2015 maattimykistyksen pitää katketa parinsadan millisekunnin kuluttua siitä, kun mikrofoni on jälleen jonkun käsissä, Kauppila selostaa. Kauppilan mukaan tuotekehitysprosessissa on harhaa kuvitella, että kertalaakista voisi syntyä mitään hyvää ja valmista. – Catchbox on nähnyt satoja iteraatiota, joista jokainen on nostanut jotain uutta esiin. Tuotekehittäjien ongelma on, että iteroidaan keskenään pimeässä kellarissa. Me toimme prototyypit aina päivänvaloon: ”hei, tässä olis nyt’ tämmöinen – mitä tykkäätte?” Kopioijat kintereillä Catchbox sai kesällä myös saksalaisen Red Dot -muotoilupalkinnon, mikä on omiaan lisäämään nuoren yrityksen uskottavuutta ja nostamaan sen tuotteiden tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla. Vaan entäs jos jokin kansainvälinen hotelliketju päättää hankkia jokaiseen hotelliinsa tukun Catchboxeja ja keksinnöstä tulee maailmanlaajuinen hitti. Hetken aikaa Trick Technologies myisi mikkikuutioitaan kuin leipää, mutta kuinka pitkään Kauppila pystyisi suojaamaan ideansa? – Catchboxin tuotesuoja sisältää teknisiä patentteja esimerkiksi mykistämisen osalta, ja muotokin on suojattu. Varmaan tulevaisuudessa nähdään kopioita, jotka ovat vähän eri muotoisia ja sisältävät vähän eri teknologiaa, joilla patenttimme kierretään. Tässä kisassa ei auta muu kuin yrittää olla vähän nopeampi ja ksumpi kuin kopioijat. Entä millaisia kasvuedellytyksiä voi olla rmalla, jos nojataan vain yhteen tuotteeseen? – Aika moni yritys miettii kuumeisesti, että pitäisi keksiä aina se seuraava tuote. Meidän ”seuraava tuote” on todennäköisesti palvelu, osa isompaa visiota, Kauppila vihjaa. Esimerkkinä uudesta palvelumuodosta Kauppila mainitsee jo tarjolla olevan Catchboxien kustomoinnin haluttuihin logoihin ja väreihin. Tuote on tätä tarkoitusta varten näppärän kaksiosainen: pehmustettu ulkokuori kätkee sisäänsä magneettikiinnitteisen sylinterin, joka sisältää tarvittavan tekniikan. Esimerkiksi tapahtumatekniikkaa vuokraava yritys voi hankkia loputtomasti ulkokuoria eri asiakkaiden tapahtumiin ilman, että jokaiseen boksiin pitäisi ostaa oma tekniikkansa. Porukalla maailmalle Toissa vuonna perustetulla Trick Technologies Oy:llä on nyt toimipisteitä Espoon lisäksi Riikassa ja Bostonissa. Perustajajäsenien työnjako menee nykyään niin, että Studers on kolmikon teknologiavastaava, muotoiluvastaava Taanila luotsaa myyntiä, ja tuotekehitysvastaava Kauppila on kasvuyrityksen toimitusjohtajana. Firmalla on tietysti tukku alihankkijoita. Tarvittavaa elektroniikkaa syntyy esimerkiksi Suomen Turussa, kokoonpano puolestaan tapahtuu Latviassa. Sensorit mykistävät mikrofonin ilmalennon ajaksi. Puskurimuisti ja lähetystaajuuden vaihtelu viiden millisekunnin välein takaavat häiriöttömän radiolähetyksen ruuhkaisellakin 2,4 gigan kaistalla.
36 AV-ViSiO : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ Catchboxeja on myyty parisentuhatta ympäri maailmaa, lähinnä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Asiakkaita ovat esimerkiksi oppilaitokset, kokouspaikat, yritykset, tapahtumajärjestäjät, kunnat ja hotellit. Asiakkaat voi jakaa kahteen kastiin: pienasiakas on esimerkiksi koulu, joka hankkii tarvitsemansa mikin tai kaksi suoraan rman verkkokaupasta. Toisena asiakasryhmänä ovat vuokraus rmat ja jälleenmyyjät eli ”partnerit”, jotka ostavat ja välittävät eteenpäin suurempia määriä mikrofoneja. Trick Technologies kuuluu AVITA:n uusiin jäsenyrityksiin, mistä Kauppila uskoo olevan apua, kun jalkaudutaan Suomesta maailmalle. – AVITA:n jäseneksi liittyminen oli tärkeää, sitä kautta voimme löytää kokeneita mentoreita, jotka ovat olleet myymässä av-tuotteita ympäri maailmaa ja käyneet prosessin läpi, Kauppila perustelee. Hän uskoo, että AVITA:lla on paljon resursseja yhdistää uudempia yrityksiä konkareiden kanssa. – Tuntuu hyvältä olla mukana suomalaisten yritysten verkostossa, jossa kaikilla on samat haasteet eli miten päästään maailmalle. Se ei varmasti ole ikinä kenellekään liian helppoa! Lisätietoja: www.getcatchbox.com Älypuhelimen sukua Ulkoisesti raikkaan yksinkertainen Catchbox on pinnan alta monimutkainen kapistus. Tuotteita on kaksi, joista lisenssivapaalla 2,4 gigahertsin taajuudella operoiva Catchbox 2.4 sisältää oman lähettimen ja vastaanottimen. Catchbox Pro taas on tarkoitettu toimintaympäristöihin, joissa halutaan kytkeä käytettyyn ammattijärjestelmään. Pro on yhteensopiva noin kymmenen langattoman järjestelmän kanssa AKG:stä Sennheiseriin. Ammattijärjestelmän taskulähetin kytketään sovitinkaapelilla Catchbox Pron sylinterin sisään, ja vastaanotosta huolehtii luonnollisesti järjestelmän oma vastaanotinyksikkö. Siinä kun Pro-versio venyy vaikka stadionille, Catchbox 2.4 sopii rajoitettuihin huonetiloihin ja korkeintaan sadan ihmisen tilaisuuksiin, jota suuremmissa joukoissa lisenssivapaa kaista alkaa tukkeutua yleisön omista wi -laitteista. Catchboxin audiosignaali on digitaalinen, ja siinä mielessä tekniikaltaan enemmän sukua mobiililaitteille kuin perinteiselle lauluja esityskäyttöiselle radiomikrofonitekniikalle. Puhetaajuudelle optimoidun mikrofonielementinkin valmistaa alihankintana yritys, joka tuottaa mikrofoneja isoille älypuhelinvalmistajille.
37 AV-ViSiO : 3 / 2015 VPL-FHZ65 6,000 lumens WUXGA. Hinta 9659 ALV24% Lue lisää VPL-FHZ60 5,000 lumens WUXGA. Hinta 8050 ALV24% Lue lisää SONYN UUDET LASER PROJEKTORIT nyt varastossa ! SONY 4KCINEMA, DISPLAY, PROJEKTORIT, AUDIO, HOMECINEMA MYYNTI: Markku Rasijärvi, 040 4889262, markku@s-professional.eu VARASTO: 040 6317211, varasto@s-professional.eu S-PROFESSIONAL OY, PULTTITIE 18, 2.krs, 00880 HELSINKI
38 AV-ViSiO : MESSUT JA TAPAHTUMAT Audiovisuaalisen alan ammattilaiset ja opiskelijat kokoontuivat ensimmäisille Teatterija tapahtumatuotantopäiville Ouluun elokuun puolivälissä. Samoissa puitteissa järjestettiin suuri AVforum-koulutustapahtuma. AVITA ry:n koulutusryhmä ja joukko eturivin jäsenyrityksiä jalkautuivat Pohjois-Suomeen Teatterija tapahtumatuotantopäiville, jotka järjestettiin yhteistyössä Oulun kaupunginteatterin kanssa. Kaksipäiväisen tapahtuman koulutuskumppanina toimi myös Metropolia Ammattikorkeakoulu, joka tarjosi ohjelmakokonaisuuteen esitysja teatteritekniikan opiskelijoidensa lopputyöesitelmiä. Tapahtumapäivien isäntänä toiminut Oulun kaupunginteatteri järjesti avoimia tutustumiskierroksia teatterin tiloihin ja tekniikkaan sekä mahdollisuuden teknisten harjoitusten seuraamiseen. AVforum-seminaari tarjosi odotetun mielenkiintoista luentoantia laidasta laitaan, kuuloesteettömyydestä Digital signagen dynaamiseen sisällöntuotantoon. Näytteilleasettajayritysten tietoiskujen lomassa seminaariohjelmaan sisältyi merkittäviä keskustelunavauksia, joista esimerkiksi suuren Led-paneelikeskustelun asiantuntijat päättivät kokoontua asian ääreen uudestaan marraskuussa Audiovisual Helsinki 2015 -messuilla. Toivottavasti myös antoisa digitaalisten audioverkkojen haasteita ja mahdollisuuksia luotsannut paneelikeskustelu saisi uusintansa. Palaamme aiheisiin AV-Vision loppusyksyn numeroissa. Seuraavilla sivuilla välähdyksiä ensimmäisten Teatterija tapahtumatuotantopäivien koulutusja tuotetarjonnasta. Digikonsolien aikakaudella käyttöoppaasta on tullut välttämätön lähdeteos, muistuttaa Ana Murto (vas.) Soundcraftin Vi3000konsolin ääressä. Oulussa tapahtuu!
39 AV-ViSiO : 3 / 2015 Kookas ja nykyaikainen Oulun kaupunginteatteri tarjosi loistopuitteet Pohjois-Suomen ensimmäiselle mittavalle av-ammattitapahtumalle. Pikisalin näyttelyssä esittäytyi joukko kotimaisia maahantuojia ja palveluntarjoajia, kuten Audico, Roland Scandinavia, S-Professional, Msonic, Lafoy ja Melodrama. Ese Kyllönen esittelee Electro Wavesin uutta Cablefree Led -edustusta. Langattomia, varmatoimisia ja akkukäyttöisiä valoja voidaan ohjata dmx:n lisäksi irohjaimella sekä AsteraAppsovelluksella. Etualalla pienet magneettikiinnitteiset Lightdropit voidaan varustaa teatteriympäristössä sangalla suuntausta varten. Vieressä on Pixel Tube-lediputki dekoratiivikäyttöön ja takana vesitiiviiseen koteloon pakatut SpotMax (RGBAW ja SpotLite (RGBW) -heittimet. Cablefree Lediltä löytyy monipuolinen ltterivalikoima kiilan muokkaimista alkaen, jolloin sama valaisin voi palvella niin näyttämökäytössä, yritystapahtumissa kuin vaikkapa kulkuvalona.
40 AV-ViSiO : MESSUT JA TAPAHTUMAT AVforumin digiverkot-paneelikeskustelussa todettiin, että aiemmin riitti jos hallitsee yhden äänipöydän, silloin osasi käyttää muitakin. Digivallankumous muutti säännöt: uudet digikonsolit vaativat syvää merkkija mallikohtaista perehtymistä. Bittimuotoisen audiosiirron solmuja aukoivat puheenjohtaja Tapio Ilomäen (Akukon, vas.) johdolla Antti Murto (Studiotec), Tero Hölttä (Msonic), Kari Lehtonen (Electro Waves) ja Pave Molnár (Audico). Picturallin Vesa Laasanen luennoi AVforumissa mediaserverien uusista käyttötavoista. Serverit ovat tulleet jäädäkseen popkonsertteihin, urheilutapahtumiin, julkisivuprojisointeihin ja tv-studioihin. Tärkeäksi käyttöalueeksi on noussut myös näyttämötaide, jossa mediaserverit toimivat virtuaalilavastuksen tehotyökaluina. Laasasen mukaan teatteri, ooppera ja tanssiperformanssit ovat olleet ennakkoluulottomia edelläkävijöitä videon käytössä, mikä näkyy myös serveriympäristöön siirryttäessä. – Teatteri-ihmiset käyttävät servereitä niin luovasti: video ei tarkoita heille suorakaiteen muotoista kuvaa, vaan ihan mitä tahansa valonlähteestä lavastuselementtiin. Laasaselle serverikehityksen kuumin trendi on 3D Mapping, joskaan se ei vielä onnistukaan liikkuvaan ja muotoaan muuttavaan kohteeseen, kuten näyttelijään. Ylälämpiön näyttelyssä esiteltiin muun muassa Yesecon silmää ja korvia hiveleviä akustiikkaratkaisuja. Ari Heikkisen kierrätyskuiduista valmistettuja ekologisia akustiikkatuotteita voidaan pinnoittaa, kehystää ja valmistaa haluttuina muotoina. Yesecon referenssikohteita ovat esimerkiksi Ateneum, Kiasma ja MTV3.
41 AV-ViSiO : 3 / 2015 Akukon Oy:n Timo Hiekkanen luennoi AVforumissa digitaalisesta videosignaalista ja 4K-laitteiden verkottamisesta. Hiekkasen mukaan 4K-videon hyödyt suhteessa normaaliin hd-kuvaan alkavat tulla kunnolla esiin vasta esimerkiksi teatterikäytössä, jossa näyttöpinnat voivat olla kymmenmetrisiä. Hiekkanen muistuttaa, että 4K-tarkkuus ei sinänsä kerro mitään kuvan laadusta, sillä korkean resoluution kustannuksella on yleensä jouduttu tinkimään esimerkiksi värisyvyydestä, kirkkausinformaatiosta ja ruutunopeudesta. – Pakkaamaton ja viiveetön 4K-videodata ei kulje nykyisissä Ethernet-verkoissa, minkä lisäksi tuotantojärjestelmätkään eivät vielä tue 4K-resoluutiota, Hiekkanen pohtii. Mahdollisuuksien varjoissa Studiotecin Antti Murron piti puhua äänentoistoratkaisujen uusista mahdollisuuksista, mutta AVforumin avausesiintyjä päätyi poleemisesti nostamaan päivänvaloon niiden takana väijyviä uhkia. Niitä nimittäin tuntuu olevan enemmän kuin mahdollisuuksia, alkaen siitä, että laitteistokannan huippunopeassa kehitystahdissa ammattilaisenkin oppimiskäyrä alkaa harata vastaan. Murron mielestä asianmukaisen laiteratkaisun peruslähtökohtia on kaksi: laite on ehjä ja sitä osataan käyttää. – Enenevässä määrin tapahtuu sitä, että on hankittu digitaalinen härpäke joka viedään myyntipaketissa soundcheckiin, ja seuraavaksi myyjän puhelin soi: ”mites’ tämä lähtee käyntiin?”, Murto kertoo evästäen, että käyttäjiltä vaaditaan syvempää perehtymistä ja pidempiä valmistautumisaikoja kuin mihin on totuttu. Kolmantena seikkana on laitteiston järkevä mitoitus produktion mukaan. – Se, että kaikkien on nyt mahdollista tehdä isoja asioita on johtanut siihen, että tehdäänkin turhan isoja asioita eli virkataan liian iso pyydys, ja hukutaan siihen itse. Järjestelmistä ja produktioista saatetaan rakentaa aivan liian monimutkaisia, pahimmillaan ihan vain ”varmuuden vuoksi”. Digitaalitekniikan haavoittuvuus on yksi seikka, jonka kanssa esitystekniikan ammattilaisen on opittava elämään. – Kun korkokenkä astui analogikaapelin päälle menetimme pari kanavaa, mutta sen painuessa cat-kaapelille mykistyvät kaikki kanavat! Murron mukaan livetilanne tihkuu nykyään ihan uudenlaista jännitystä: mikä koneista kyykkää, pysyykö äänilinja pystyssä keikan loppuun asti. – Siihen mihin ennen riitti kaksi mikkiä tarvitaan nyt vähintään seitsemänkymmentä kaksi, mikä on taatusti enemmän uhka kuin mahdollisuus. Murron mielestä av-ammattilaisen ainoaksi mahdollisuudeksi jää oppia hallitsemaan näitä uhkia. Ainakaan ei kannata tehdä tarpeettoman isoa produktiota asian ympärille, jos se ei sitä vaadi. – Pistekaiutin on vanha, hyvä keksintö. Edelleenkin yhdellä laatikolla voi joskus syntyä parempi lopputulos kuin järeällä linjasäteilijäjärjestelmällä.
42 AV-ViSiO : MESSUT JA TAPAHTUMAT Hannu Orava oli koonnut Kaukomarkkinoiden osaston täkyksi matkakäyttöisen kevytstudion, johon sisältyy kaikki tarpeellinen paikallisverkkoon kytkettävistä normija robottikameroista kuvamiksereihin ja -monitoreihin sekä tietysti valikoima kauko-ohjaimia – langatonta iPadia myöten. Kaikkien aikojen ensimmäiset Teatterija tapahtumatuotantopäivät saivat alkunsa ideariihestä Akukonin Tapio Ilomäen kanssa, paljastaa tapahtuman isäntä, Oulun kaupunginteatterin tekninen päällikkö Ari Törmä. Led-paneelikeskustelun osanottaja Ilkka Paloniemi muistuttaa, että led ei ole yhtä ja samaa, vaan esimerkiksi väritoistossa on melkoisia heittoja merkkien ja mallien välillä. Hitaimmin led on tulossa teatterinäyttämölle, sillä teatterissa ollaan tarkkana siitä, miltä naama näyttää. Paloniemi johtaa esitystilojen ja avtekniikan konsulttipalveluun erikoistunutta Teakon-suunnitteluyksikköä, joka siirtyi vuodenvaihteessa Teatterikorkeakoulusta osaksi Granlund-konsernia.
43 AV-ViSiO : 3 / 2015 PANASONIC PTZ /KÄÄNTÖPÄÄKAMERAT Luentojen, kokousten ja esitysten tallentamiseen, streamaukseen sekä TV tuotantoon. KAUKOMARKKINAT OY, Koskelontie 20 (show room) , Espoo | creationcrew@kaukomarkkinat.com | www.kaukomarkkinat.com AW-HE130 3MOS FullHD (1/2.86”) PTZ kamera • 3G/HD/SD-SDI/ HDMI/COMP.VID-out sekä Gen Lock in •20x moott.zoom obj (f= 4.5 90 mm F1.6-3.4) 35mm vast. 32,13 642,5 mm •IP streaming, Night Mode, 100 preset, portaaton värilämpötilan säätö 2000-15000K • 12VDC 1.8A sis. Verkkolaite, PoE+0.6A • rungon väri musta / valkoinen AW-HE40SKEJ FullHD MOS (1/2.3”) PTZ kamera • HD-SDI out, mic/line audio out, 12VDC 1.2A sis. verkkolaite, PoE+0.4A • 30 x moott.zoom (f=4.3-129 mm F1.6-4.7) 35 mm vast. 31.6-962 mm •IP streaming, Night Mode, 100 preset, portaaton värilämötilan säätö 2400K-9900K • rungon väri musta / valkoinen (optiona custom colored RAL-sävyyn) • AW-HE40HKEJ HDMI out, muut ominaisuudet kuten AW-HE40SKEJ:ssä AW-HEA10KEJ ohjauskamera AW-HE130/HE40 kameroille LUE LISÄÄ •erittäin laajakulmainen assistant kamera mikä näyttää laajempaa yleisnäkymää tabletilla millä myös ohjataan pääkameran toimintoja STREAMING –KOULUTUS 24.9. Aika: 24.9. klo 9:00–11:30 Paikka: Kaukomarkkinat Oy , Koskelontie 20 Espoo (PIHASSA RUNSAASTI VAPAITA MAKSUTTOMIA P-PAIKKOJA) Ilmoittautumiset : creationcrew@kaukomarkkinat.com Osallistumispaikkoja rajoitetusti joten toimi nopeasti. KAUKOMARKKINAT OY ON MUKANA: IBC-MESSUILLA 11.-15.9. AMSTERDAM/RAI Tervetuloa tutustumaan TV-tuotantolaitteisiin Panasonic osastolle 9.C45 Paikalla: Juha Lindqvist ja Hannu Orava AUDIOVISUAL 2015/FINNSEC 2105 MESSUILLA 18.-20.11. HELSINKI/MESSUKESKUS Tervetuloa tutustumaan esitys-, tuotantosekä turvallisuustekniikkalaitteisiin sekä sovelluksiin Kaukomarkkinat Oy:n osastoille. Ilmoittaudu messuvieraaksi tästä linkistä PANASONIC OHJAUSKAMERA helpottaa ja monipuolistaa PTZ/kääntöpääkameran käyttöä.
44 AV-ViSiO : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS Audiovisuaalisen viestinnän ammattilehti | NRO 3/ 2015 | www.av-visio.fi SEURAAVA AV VISIO NRO 4/2015 ILMESTYY 10.11.2015 Mainostaja merkkaa ylös kalenteriisi aineistopäivämme 16.10.2015 YHTEYSTIEDOT J ulkaisija: AVITA ry, www.avita.org Kustantaja: Suomen Ammattiviestintä Oy, Harakantie 18 B, 02650 ESPOO, Y010703-7 Vastaava päätoimittaja: Timo Tuominen, av-visio@avita. Toimituspäällikkö: Tommi Saarela, toimitus@avita. Ulkoasu: Liisa Kankkunen / SelkoGra ikka, www.selkogra ikka.com Mainosvaraukset ja -materiaalit: Martin Berka, myynti@avita. SEURAA AV ALAN UUTISIA JA AJANKOHTAISIA ILMIÖITÄ OSOITTEISSA: www.facebook.com/avitary www.avita. twitter.com/Avitary AV-VISION TUKIJAYRITYKSET: ILMESTYMISAIKATAULU numero aineisto julkaisu NRO 1/2015 6.3.2015 17.3.2015 NRO 2/2015 15.5.2015 26.5.2015 NRO 3/2015 28.8.2015 8.9.2015 NRO 4/2015 16.10.2015 10.11.2015 AudioVisual-messujen erikoispainos – ilmestyy myös painettuna lehtenä NRO 5/2015 4.12.2015 15.12.2015 ILMOITUSHINNAT AV-VISIO Mediakortti 2015.pdf AV-VISIO Mediakortti MESSUNUMERO 2015.pdf OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ! Martin Berka AV-Vision mediamyynti myynti@avita. Puh. 041 538 9440