2 AV-ViSiO .fi : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS Pelaa Sinä. S t u d i o t e c O y Ku u s i n i e m i 2 , 2 7 1 E s p o o p u h . 2 7 5 1 2 3 s a l e s @ s t u d i o t e c . f i w w w. s t u d i o t e c . f i ratkaisut Me huolehdimme pelikentästäsi! Parhainkin pelaaja tarvitsee taustatukea. Jotta sinun pelisi kulkisi parhaalla mahdollisella tavalla niin auditoriossa, kokoustai luokkahuoneessa, jääkiekkokaukalossa tai muussa äänentoistoa, valaistusta tai esitystekniikkaa tarvitsevassa tilassa, niin kannattaa tukiryhmäksi valita tekniikan ammattilaiset. Me huollamme välineesi, jotta sinä voit keskittyä täysillä peliin. Pelikenttä odottaa osastolla 7G29. Tule haastamaan meidät. audio | valo | av-esitystekniikka | turvatekniikka Ylellinen, huippuluokan viimeistely 8 -pistetyökalu-vähemmän pikkusäätöjä Saatavilla siirrettävät ja vapaastiseisovat mallit Esteettinen säätö ja kaapelien hallinta Laaja valikoima VESA® liitäntävarsia Suosittuja asennusratkaisuja B-Techiltä System X mallistoon kuuluva BT8330 on tarkoitettu yhden kiskon asennuksiin, ja siinä on mukana jopa +20° kallistuksen säätö. Sopii täydellisesti lentokenttien ja ravintoloiden ruokalistatauluille. BT8330 Universal menu board KIINNITYSJÄRJESTELMÄ Painamalla avattava / suljettava järjestelmä mahdollistaa nopean käytön, ja BT8310 onkin ammattilaisasentajien suosiossa eri puolilla maailmaa. BT8310 SISÄÄN/ULOSTYÖNTYVÄ AMMATTILAISTASON VIDEOSEINÄN KANNATIN Huippuohut, kallistuva ja kääntyvä litteän näytön seinäteline kaksoisvarrella suunniteltu jopa 65” / 35kg näytöille. BT8221 sopii ihanteellisesti sekä asuin että liiketiloihin. BT8221 KALLISTUVA JA KÄÄNTYVÄ LITTEÄN NÄYTÖN SEINÄTELINE BT8370-3X3 System X Universal Video Seinäteline BT 83 71 -2X 2 System X Univer sal Mo bil e Vi de o W al l Se is o Ammattilaistason AV Asennusratkaisuja Alan johtavia asennusratkaisuja vuodesta 1972 B-Tech Audio Video Mounts on alan johtava yritys, jolla on yli 40 vuoden kokemus AV -lisävarusteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja jakelusta. B-Tech System X Range -asennusratkaisut videoseinien, digital signage ratkaisujen ja ruokalistataulujen asennukseen on kevyt, mutta samalla uskomattoman vahva ja sillä on universaali muotoilu, joka tukee kaikkia videoseinänäyttöjen malleja. System X:n huippuluokan esteettinen laatu tarjoaa ylellisen viimeistelyn, ja käytettynä moninäyttösovelluksissa lähes rajattomat kokoonpanomahdollisuudet, joilla täytetään lähes kaikki vaatimukset. Täysin uusi asennusratkaisuvalikoima videoseiniin, digital signage ja ruokalistatauluratkaisuihin. Ominaisuuksiin kuuluu mm.... TM TM NYT SAATAVILLA! LÖYDÄT LISÄTIETOA KOTISIVUILTAMME TAI OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN MÄÄRITTELE OMAT VAATIMUKSESI NETISSÄ, JA KOKOONPANOTYÖKALUMME LUO TARPEITASI VASTAAVAN TUOTTEEN Määrittele omat vaatimuksesi netissä System X kokoonpanotyökalumme avulla. Voit valita näytön korkeuden, suuntaamisen, jalkojen korkeuden ja pyytää tarjousta luomallesi kokoonpanolle. LUO OMA ASENNUSJÄRJESTELMaSI Alkuperäiset tuotteet suunniteltu ja valmistettu GS/TUV -turvallisuusstandardien mukaisesti Ohrahuhdantie 2, 00680 Helsinki, (palvelemme ark. klo 8–16) Puh. (019) 248 6858, GSM 0400 471 046 e-mail: myynti@hangontuonti.com · www.hangontuonti.com www.btechavmounts.com B-Tech International Ltd. Head Office Bennett House, Long March, Daventry, UK Tel: +44 (0)1327 300787
3 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 Pelaa Sinä. S t u d i o t e c O y Ku u s i n i e m i 2 , 2 7 1 E s p o o p u h . 2 7 5 1 2 3 s a l e s @ s t u d i o t e c . f i w w w. s t u d i o t e c . f i ratkaisut Me huolehdimme pelikentästäsi! Parhainkin pelaaja tarvitsee taustatukea. Jotta sinun pelisi kulkisi parhaalla mahdollisella tavalla niin auditoriossa, kokoustai luokkahuoneessa, jääkiekkokaukalossa tai muussa äänentoistoa, valaistusta tai esitystekniikkaa tarvitsevassa tilassa, niin kannattaa tukiryhmäksi valita tekniikan ammattilaiset. Me huollamme välineesi, jotta sinä voit keskittyä täysillä peliin. Pelikenttä odottaa osastolla 7G29. Tule haastamaan meidät. audio | valo | av-esitystekniikka | turvatekniikka Ylellinen, huippuluokan viimeistely 8 -pistetyökalu-vähemmän pikkusäätöjä Saatavilla siirrettävät ja vapaastiseisovat mallit Esteettinen säätö ja kaapelien hallinta Laaja valikoima VESA® liitäntävarsia Suosittuja asennusratkaisuja B-Techiltä System X mallistoon kuuluva BT8330 on tarkoitettu yhden kiskon asennuksiin, ja siinä on mukana jopa +20° kallistuksen säätö. Sopii täydellisesti lentokenttien ja ravintoloiden ruokalistatauluille. BT8330 Universal menu board KIINNITYSJÄRJESTELMÄ Painamalla avattava / suljettava järjestelmä mahdollistaa nopean käytön, ja BT8310 onkin ammattilaisasentajien suosiossa eri puolilla maailmaa. BT8310 SISÄÄN/ULOSTYÖNTYVÄ AMMATTILAISTASON VIDEOSEINÄN KANNATIN Huippuohut, kallistuva ja kääntyvä litteän näytön seinäteline kaksoisvarrella suunniteltu jopa 65” / 35kg näytöille. BT8221 sopii ihanteellisesti sekä asuin että liiketiloihin. BT8221 KALLISTUVA JA KÄÄNTYVÄ LITTEÄN NÄYTÖN SEINÄTELINE BT8370-3X3 System X Universal Video Seinäteline BT 83 71 -2X 2 System X Univer sal Mo bil e Vi de o W al lS ei so Ammattilaistason AV Asennusratkaisuja Alan johtavia asennusratkaisuja vuodesta 1972 B-Tech Audio Video Mounts on alan johtava yritys, jolla on yli 40 vuoden kokemus AV -lisävarusteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja jakelusta. B-Tech System X Range -asennusratkaisut videoseinien, digital signage ratkaisujen ja ruokalistataulujen asennukseen on kevyt, mutta samalla uskomattoman vahva ja sillä on universaali muotoilu, joka tukee kaikkia videoseinänäyttöjen malleja. System X:n huippuluokan esteettinen laatu tarjoaa ylellisen viimeistelyn, ja käytettynä moninäyttösovelluksissa lähes rajattomat kokoonpanomahdollisuudet, joilla täytetään lähes kaikki vaatimukset. Täysin uusi asennusratkaisuvalikoima videoseiniin, digital signage ja ruokalistatauluratkaisuihin. Ominaisuuksiin kuuluu mm.... TM TM NYT SAATAVILLA! LÖYDÄT LISÄTIETOA KOTISIVUILTAMME TAI OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN MÄÄRITTELE OMAT VAATIMUKSESI NETISSÄ, JA KOKOONPANOTYÖKALUMME LUO TARPEITASI VASTAAVAN TUOTTEEN Määrittele omat vaatimuksesi netissä System X kokoonpanotyökalumme avulla. Voit valita näytön korkeuden, suuntaamisen, jalkojen korkeuden ja pyytää tarjousta luomallesi kokoonpanolle. LUO OMA ASENNUSJÄRJESTELMaSI Alkuperäiset tuotteet suunniteltu ja valmistettu GS/TUV -turvallisuusstandardien mukaisesti Ohrahuhdantie 2, 00680 Helsinki, (palvelemme ark. klo 8–16) Puh. (019) 248 6858, GSM 0400 471 046 e-mail: myynti@hangontuonti.com · www.hangontuonti.com www.btechavmounts.com B-Tech International Ltd. Head Office Bennett House, Long March, Daventry, UK Tel: +44 (0)1327 300787
Audiovisuaalisen viestinnän ammattilehti AV-VISIO 4/2015 SISÄLTÖ A vita yleistietoa TOIMINTAVISIO AVITA ry:n uusi toimintastrategia sekä täysiaikainen toiminnanjohtaja mahdollistavat uuden aktiivisemman toimintamallin, ja tavoitteenamme onkin lisätä yleisesti av-alaan liittyvää tietoisuutta, koulutustarjontaa, julkaisuja sekä edistää aktiivisemmin alan edunvalvontaa. TOIMINTASTRATEGIAN MUKAISET TAVOITTEET • Av-alan yleinen edunvalvonta ja kehitystoiminta • Av-alan yrityksien toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä yhteistoimintamahdollisuuksien lisääminen • Av-alaan liittyvän koulutuksen ja tiedotuksen parantaminen • AV-Visio -digilehden sekä AudioVisual-messujen kehittäminen • AV Forum -koulutuskonseptin käynnistäminen • Yhteistyön lisääminen yhteistyöjärjestöjen kanssa • Yhteistoiminnan lisääminen rinnakkaisten toimialojen kanssa • Av-alan yleisten toimintamallien sekä ohjeistuksen vakiinnut taminen PÖYTÄKUNNAT 1. Maahantuonti ja laitekauppa 2. Urakointi 3. Broadcast 4. Suunnittelu ja akustiikka 5. Digital signage 6. Rental/tapahtumatekniikka 7. Valmistus ja vienti 8. Kuulon apuvälineet KESKEISET JÄSENEDUT • AVITA:n yleiset jäsenedut • Audiovisual-messujen AVITA-hinnoittelu • Yrityksen yhteysja palvelutietojen julkaisu nettisivuilla • Tiedotusmahdollisuudet AVITA:n tiedotuskanavissa • Jäsenhinnoitellut koulutukset ja seminaarit • Jäsentiedotteet • AVITA:n edunvalvontamahdollisuudet • Jäsenhinnoitellut ilmoitukset AV-Visio -digilehdessä • Jäsenistölle tarjottava konsultointiapu AVITA RY:N TOIMINTAKANAVAT VERKOSSA • avita.fi-verkkosivut ja salasanan takana olevat jäsensivut • Sosiaalinen media (Facebook ja Twitter) • Linkedin-ryhmä • www.langattomat.fi AVITA:n Langattomat-työryhmän sivusto – ajankohtaista tietoa radiomikrofonien käyttäjille AastaVeehen-uutiset 6 Melumittausta etänä – festivaalielämää kaupungissa 7 Turvakuulutusohjeet ST-kortistoon – pitkään valmisteltu ohjeisto julkaistiin 8 Av-ala luupin alla – tietoa yrityksistä ja asiakkaista 9 Turenki Tonefest – kitaristit kokoontuivat 9 Integrated Systems Europe 2016 – ammattitapahtuman uudet visiot 10 Suunnittelijat puntarissa – tuoreen barometrin tuloksia Artikkelit 11 Input/Output – huonokuuloiset kaikkoavat esitystiloista 14 Peurungan av-elämyskeidas – vetonaulana video ja valo 20 AVITA:n jäsenyrityksiä – av-yrittäjien uusi kaarti 26 Input/Output – 4K vaatii kaistaa Kansikuva: Videoprojisointi Peurungan kylpylän Atlantisnäyttelystä (valokuva Ilkka Keskinen, malli Sanja Hietala). AV-Visio 4/2015 työryhmä Päätoimittaja Timo Tuominen Toimituspäällikkö Tommi Saarela Toimittajat Martin Berka, Jukka Oja Graafikko Liisa Kankkunen www.av-visio.fi AVITA INFOBOX
TOIMITUKSELTA A J AUDIOVISUAL HELSINKI Tänä vuonna AV-Visio tukee entistä voimakkaammin AVITA ry:n toimintakauden päätapahtumaa, AudioVisual Helsinki -messuja. Digilehti ilmestyy sopivasti messuja edeltävällä viikolla, ja Messukeskuksessa julkaisu on saatavilla ensimmäistä kertaa painetussa muodossa. Painetun AV-Vision kääntöpuolella on samojen kansien sisällä AudioVisualin virallinen Messuopas. AV-Vision toimitus vastaa koko julkaisun tuotannosta. Kotimaisen av-alan syyskausi on ollut toimentäyteinen kaikin puolin, ei pelkästään messujärjestelyjen osalta. Yritysja edustusrintamalla kuohuu, ja vilkasta on ollut myös jäsenyrityksiemme järjestämän koulutustarjonnan saralla. Jälkimmäinen kuvastuu kiitettävästi messujenkin koulutusja ohjelmatarjonnassa. Koulutuksesta puheen ollen, AVITA on ylpeä saadessaan HDBaseT-allianssin kansainväliseksi koulutuskumppanikseen messuille tarjoamaan ajankohtaista oppia kotimaiselle käyttäjäkunnalle. AudioVisual Helsinki toimii mitä parhaana avalan sidosryhmien tapaamispaikkana: muun muassa kesän aikana järjestäytynyt TapahtumaTOIMITUKSELTA AN KUVA AJANKUVA turvallisuusryhmä kerää messuilla ensimmäistä kertaa aiheesta kiinnostuneet neuvonpitoon yhteisen pöydän ääreen. Uudistunut ja entistä laaja-alaisempi AudioVisual Helsinki 2015 palvelee ammattilaisten lisäksi av-alan koko asiakaskuntaa. Uuden hallisijaintimme myötä av-ala pääsee esittäytymään entistä paremmin myös FinnSecja Kiinteistö-messujen kävijöille. Tervetuloa lukemaan uunituoretta AV-Visiota – ja tervetuloa AudioVisualmessuille! Timo Tuominen toiminnanjohtaja YK:n valon vuotta juhlistava maailman suurin projisointi nähtiin lokakuussa Moskovan Circle of Light -festivaaleilla. Guinnessin ennätyskirjaan päätynyt brittiläisen Drive Productionsin kuusiminuuttinen ”Light Discoveries” heijastettiin yli 19 000 neliömetrin suuruisena Moskvajoen varrella sijaitsevaan puolustusministeriön rakennukseen. Massiivisen 370 metrin levyisen kuvapinnan toteuttamiseen tarvittiin 142 projektoria. Teos juhlistaa sähkön, elokuvan, radion, television, kuituoptiikan ja internetin keksijöitä – heitä, jotka ylipäätään ovat mahdollistaneet tällaisten kokemusten luomisen. Moskova, Venäjä, 04.10.2015 klo 19:40 Kuva: Ralph Larmann
6 AV-ViSiO .fi : UUTISET AastaVeehen Melumittausta etänä Kun festivaalit rantautuvat soramontuista kaupunkitilaan keskelle asuinalueita, keskustelu tapahtumien ympäristömeluhaitoista vilkastuu nopeasti. Olisiko etäluettavasta mittaroinnista apua äänitasojen hallintaan? Viime kesänä käytiin jälleen vilkasta keskustelua festivaalien ympäristömelusta ja sen mittaamisesta. Aihe on puhuttanut pitkään ja mielipiteet vaihtelevat kentän laidalta toiselle. Melusta kertovissa uutisissa mainitaan yleensä desibelit ja niiden mittaaminen – mutta ilman tarkennuksia, kuten aikoja tai painotuksia. Missä melua sitten mitataan? Ääniammattilaiset tietävät yleensä hyvin miksauspöydän läheisyydessä sijaitsevan mittarin ja maksimiäänentason, joka sen luona sallitaan. Festivaalin meluluvissa edellytetään myös mittauspaikkoja lähimpien rakennusten luona tai paikoissa, joista aiemmin on tullut valituksia. Näiden mittauspaikkojen tieto kirjataan meluraporttiin, jolloin nähdään onko lupaehtoja noudatettu. Oman haasteensa tuo festivaalialueen ulkopuolisten paikkojen mittaus. Toisinaan sallitaan niin sanottu kiertävä mittaus, eli yksi mittaaja käy tekemässä mittauksia eri paikoissa eri aikoina ja tämä katsotaan riittäväksi otannaksi. Hyvin suunnitellussa melumittauksessa etämittarien ja miksauspöydän mittarien lukemat korreloivat tietyssä määrin toisiaan ja miksauspöydän mittarin rajaa noudattamalla myös alueen ulkopuolinen melu pysyy rajojen sisällä. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että miksaaja pysyy miksauspöydälle asetetuissa rajoissa ja silti ympäristön melu ylittää asetetut rajat. Ratkaisu pakettiin Neljä vuotta sitten Suvilahden festivaalialueen mit tauksiin etsittiin laitetta, joka voisi mitata melua alueen ulkopuolelta jatkuvasti. Mittarin tuli pitää lokitiedostoa ja sen tuli olla helposti etäluettavissa. Tällaisen mittarin tieto olisi luettavissa useassa paikassa yhtä aikaa, joten melumittaajalla ja esimerkiksi festivaalitoimistolla olisi mahdollista saada informaatiota reaaliaikaisesti ja ongelmiin voitaisiin reagoida nopeasti eikä vasta jälkeenpäin. Ratkaisuksi löydettiin alun perin Roskilden festivaalille kehitetty melunmittausjärjestelmä 10EaZy, joka sisältää mittamikrofonin, etuasteen ja ohjelmiston tietokoneelle. Ohjelmassa on oma webserveri, joten sen informaatiota voi lukea selaimella, jos mittakoneessa on internetliittymä. Järjestelmä on suunniteltu toimimaan ”liikennevaloperiaatteella”, eli se on miksaajalle helposti luettavissa ja antaa yksiselitteistä tietoa siitä, kuinka paljon on vielä varaa ennen rajan ylitystä. Mittamikrofoni etuasteineen on valmiiksi tehtaalla kalibroitu, eikä tasoa voi muuttaa, joten informaatio on luotettavaa. Ensimmäinen säänkestävä malli on nyt mitannut Suvilahtea neljä vuotta ja sen seuraksi on hankittu toinenkin mittari. Myös esimerkiksi Viking Linella on jokaisella aluksella mittari, jonka lokista voi tarkistaa jälkeenpäin eri iltojen melutason. Etäluettava mittarointi on osoittautunut käyttökelpoiseksi työkaluksi melunhallintaan viimeksi Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltassa, jossa informaatio äänen voimakkuustasoista oli lavamanagerin ja tuotantotoimiston käytössä reaaliaikaisesti. Tulevaisuudessa ainoa tapa saada reaaliaikaista tietoa ja päästä vaikuttamaan miksauksen osalta tilanteeseen esityksen kuluessa on mahdollisuus seurata ympäristön äänitasoja reaaliaikaisesti. Kaikissa muissa tapauksissa ollaan jo myöhässä. Teksti: Santtu Sipilä Mittarointitietoa voi seurata selaimella reaaliajassa verkon yli. Miksaajalla on käytössään yksinkertainen ”liikennevalonäkymä”. Tarvittaessa ääntä voi seurata myös terssikaistoilla.
7 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 A V A L A N U U T I S I A Turvakuulutusohjeet ST-kortistoon Sähköinfon sähkötietokortistoon on julkaistu pitkään ja huolellisesti valmisteltu ohjeisto poistumishälytysja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelijoille, tilaajille ja toteuttajille. Uuden STohjeiston laadintatyön päätoimittajana toimineen Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan uusi ohjeisto helpottaa poistumishälytys ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelua ja toivottavasti yhdenmukaistaa hankintatapoja. Hyttinen toivookin, että myös tilaajat tutustuisivat ohjeisiin. – Kaikki laitetoimittajat ja muut toimijat saadaan samalle viivalle, jos myös tilaajat ymmärtävät järjestelmien vaatimukset. Vaatimusten täyttäminen maksaa, mutta normien vastaisten järjestelmien hankinta ei ole tilaajienkaan edun mukaista, Hyttinen sanoo. Ohjeistoa voidaan hyödyntää paitsi järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa myös ylläpidossa koko elinkaaren ajan. Ohjeissa käydään läpi akustiikan ja puheen ymmärrettävyyden peruskäsitteet sekä annetaan ohjeet kaiutinverkoston suunnitteluun ja kaiutinvalintaan. – Kuulutusten äänenpaineen pitäisi olla kymmenen desibeliä taustamelutasoa korkeampi, Hyttinen muistuttaa lisäten, ettei pelkkä äänenpaine takaa hyvää puheen ymmärrettävyyttä, vaan suunnittelussa tulee huomioida myös esimerkiksi kaiuttimien sijoittelu ja tilan kaikuisuus. Lakeja, standardeja ja määräyksiä Ohjeistossa esitetään tiivistetysti poistumishälytys ja turvakuulutusjärjestelmiä koskevat lait, standardit, asetukset ja määräykset, kuten pelastuslaki, rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuutta käsittelevät kohdat sekä EU:n rakennustuoteasetus. Poistumishälytys ja turvakuulutusjärjestelmiin sovellettaviin määräyksiin vaikuttaa ratkaisevasti, liitetäänkö paloilmoitinjärjestelmä järjestelmän osaksi vai toteutetaanko järjestelmät erillisinä. Mikäli poistumishälytys ja turvakuulutusjärjestelmä liitetään paloilmoittimeen, järjestelmällä annetaan paloilmoittimen automaattisesti käynnistämiä ennakko tai evakuointiviestejä sekä manuaalisia hätäkuulutuksia. Paloilmoittimeen liitetyt järjestelmät tulee toteuttaa harmonisoitujen laitestandardien mukaisilla laitteilla, joiden suunnittelun, asennuksen, ylläpidon, kuuluvuuden, äänen ymmärrettävyyden sekä varavoiman mitoituksen tulee noudattaa SFSEN 60849 sekä SFS EN 60268 standardien vaatimuksia. Teksti ja kuvat: Mikko Arvinen Poistumishälytys ja turvakuulutusjärjestelmien laatu vaikuttaa ratkaisevasti suurten julkisten tilojen turvallisuustasoon, kertoo Raino Hyttinen.
8 AV-ViSiO .fi : UUTISET AastaVeehen Av-ala luupin alla Av-alan potentiaali löytyy palveluliiketoiminnasta, mutta alan kehittyminen kaipaisi kattavaa seurantajärjestelmää, ilmenee AVITA ry:n toimeksiantona toteutetusta pro gradu -tutkielmasta. KTM Tuomas Uittamon opinnäytetyössä tutkitaan audiovisuaalisen ammattiviestinnän eli ”pro av alan” nykytilaa AVITA ry:n jäsenyritysten ja niiden asiakkaiden näkökulmista. Lisäksi selvitettiin jäsenyritysten mielenkiintoa seurantajärjestelmään, jonka luominen ja ylläpitäminen edellyttäisivät toimialan kehittymistä koskevien tietojen syöttämistä palveluun säännöllisesti. Vastavuoroisesti palvelu tuottaisi tietoa alan kehityksen suurista linjoista. Tutkielman lähtökohtana todettiin, että viime vuosien teknologiset, toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ovat aiheuttaneet haasteita avalan yrityksille. Kattavaa tilastointia ei kuitenkaan ole, vaan myyntimäärät, markkinaosuudet ja volyymit perustuvat arvioihin. Kyselyn piiriin kuului jäsenyrityksien lisäksi merkittäviä avalan loppuasiakkaita. Kysymyksissä käsiteltiin toimialan ominaispiirteitä, laitekannan hankkimista palveluliiketoimintana sekä muiden kuin perinteisten pro av yritysten roolia avpalveluiden tuottajana. Palvelua ja osaamista Jotkut suurasiakkaat pitivät hankintamenettelyä sekavana, koska alalla ei ole puitesopimusjärjestelmää eikä laadullisia standardeja, jotka helpottaisivat esimerkiksi tarjouskilpailutusta. Asiakkaita huolestuttivat erityisesti digitaalisen avtekniikan laatu ja luotettavuus, urakoinnin projektijohtaminen ja laadunvalvonta sekä langattomuuden toimiminen käytännössä. Laitteiden ja järjestelmien yhteensopimattomuudesta koettiin aiheutuvan suuria ongelmia. Toisaalta suurissakin projektitoimituksissa oli koettu onnistumisia. Myönteisenä pidettiin myös maahantuojien ja jälleenmyyjien viestintää, taitoa ehdottaa oikeita tuotteita sekä tiedottaa uutuuksista. Vastauksissa näkyi suopeus palveluliiketoimintamuotoista avlaitekannan hankkimista kohtaan varsinkin jos asiakkaan oma osaaminen koettiin riittämättömäksi. Huollon sisältävää palvelua pidettiin kannatettavana vaihtoehtona, ja vaikka se onkin näennäisesti kalliimpaa, huollon arvioitiin pitävän laitteistot kunnossa ja järjestelmät luotettavina. Huolto ja tukipalveluita käyttävät yritykset näkivät toisaalta haasteina huollon aikataulujen pitävyyden ja ”yhteisen kielen” puuttumisen. Asiakkaat olivat havainneet avalan lähentymistä sähkö, talotekniikka ja italaan, sekä jälkimmäisten osuuden selvää kasvua avpalveluiden tuottajina. Vastauksissa tosin epäiltiin viimeksi mainittujen osaamisen riittävyyttä, avalan erikoisluonteesta johtuen. Tietoa kiertoon Jäsenyritykset pitivät toimialan suurimpana harmina junnaavaa taloussuhdannetta. AVITA:n jäsenyritysten keskinäisen yhteistyön sekä alan tilastoinnin ja markkinatutkimuksen toivottiin lisääntyvän. Jäsenyrityksien vastauksissa korostettiin yhteistoimintaa, integroitumista ja verkostoitumista, joiden ennakoitiin edelleen voimistuvan. Muutosten tuoman tarjonnan moninaisuuden vuoksi markkinoilla nähtiin selvää potentiaalia, ja yritysten johtamisen ammattimaisuuden arvioitiin olevan nousussa. Palveluliiketoiminnassa nähdään suurta potentiaalia, ja koko toimialan yhteiseksi eduksi koetaan, että ”laitteet/asennus/huolto/ylläpito”palvelukokonaisuuden idea saataisiin myytyä asiakaskunnalle. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kiinnostusta pro av alan seurantajärjestelmän luomiseen. Vastauksissa nähtiin mahdollisena ja toivottavana, että jäsenyritysten käyttöön pystytettäisiin kattava seurantajärjestelmä. Yritykset vaikuttavat valmiilta antamaan tietoja toimintansa osaalueiden kehittymisestä ja taloudesta. Vastavuoroisesti yritykset haluaisivat tietoa eri tuotteiden ja palveluiden markkinakehityksestä. Seurantajärjestelmän avulla toimialan muutoksia ja kehittymistä pystyttäisiin jatkossa tarkkailemaan ja arvioimaan tehokkaammin. Tutkimushankkeelle on luvassa jatkoa, koska avalallakin näyttää siltä, että vain muutos on pysyvää. Teksti: Tuomas Uittamo, tutkimus@avita.fi Avalasta on nyt tutkittua tietoa AVITA ry:n jäsenyritysten ja niiden asiakkaiden näkökulmasta. Viimeksi jäsenyritykset kohtasivat asiakkaansa Oulussa Teatteri ja tapahtumatuotantopäivillä.
9 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 A V A L A N U U T I S I A ISE paisuu! Amsterdamin RAImessukeskuksen seinät pullistelevat ensi helmikuussa, kun audiovisuaalisen alan ja järjestelmäintegraation ammattitapahtuma ISE järjestetään ensimmäistä kertaa nelipäiväisenä. Jatketun messuajan uskotaan tarjoavan enemmän mahdollisuuksia tutustua yli 1000 näytteilleasettajan laajaan tarjontaan. Uusina ulottuvuuksina ISE 2016 esittelee Total Hospitality Technology Forum konferenssin, jossa ruoditaan hotellien ja julkisten tilojen teknisiä ratkaisuja. Uusi Audio Solutions teatteri tarjoaa pro audio aihepiirin presentaatioita niin loppukäyttäjille kuin näytteilleasettajille. Rekisteröinti messuille on käynnistynyt osoitteessa iseurope.org. AVVisio on ISE:n mediakumppani, joten lukijamme voivat hyödyntää rekisteröitymiskoodia 379348 maksuttomaan sisäänpääsyyn. Kitaristit koolla Turengissa järjestettiin lokakuussa jo perinteeksi muodostunut Tonefesttapahtuma. Suomen ainoiden kitaramessujen takana on turenkilaisen vahvistin ja efektivalmistajan Mad Professorin perustaja Harri Koski. – Tonefest järjestetään, jotta suomalaisilla soitinrakentajilla olisi tilaisuus esitellä yleisölle osaamistaan ja yritystään. Samalla asiakkaat pääsevät yhdessä paikassa näkemään edustavan joukon kotimaisia soitinrakentajia. Rakentajat kun toimivat ympäri Suomea, on mahdotonta käydä jokaisen pajalla erikseen. Nyt yhdellä kertaa saa hyvän kuvan jokaisen kitarapajan tarjonnasta, pääsee testaamaan laitteita ja puhumaan soitinrakentajan kanssa kasvokkain, Koski kertoo. Kosken mukaan suora yhteys rakentajien ja soittajien välillä auttaa myös tuotekehittelyssä, joten uutta kaupallista toimintaakin messuilla syntyy. – Myös verkostoitumisen kannalta tapahtuma on mainio. Soitinrakentajien kesken vaihdetaan kokemuksia sekä etsitään ja löydetään yhteistyömalleja varsinkin vientiin, kuvailee AVITA:n vientiryhmässäkin aktiivisesti toimiva Koski.
10 AV-ViSiO .fi : UUTISET AastaVeehen Kerro meille! AastaVeehen-palstalla julkaistaan AVITA:n jäsenyritysten kuulumisia, kuten tuote-, tapahtumaja kohdereferenssiuutisia. OTA YHTEYTTÄ: toimitus@avita.fi @ Suunnittelijat puntarissa Av-suunnitteluyrityksissä vallitsee täystyöllisyys ja tilauskanta kasvaa kiitettävästi. Toisaalta mittavat infrahankkeet venyttävät projektien aikajännettä myös suunnittelun osalta vuosien päähän. AVITA ry:n Suunnittelu ja akustiikka pöytäkunnan piiristä koostetun uuden av suunnittelubarometrin tulokset on nyt analysoitu. Elolokakuussa kerätty vuoden 2015 toinen barometri puntaroi loppuvuoden ja ensi vuoden alun tilannetta, kehityssuuntia, trendejä ja lieveilmiöitäkin. Otannan piiriin kuuluu suunnittelijapöytäkunnasta kaikkiaan seitsemän yritystä, joiden toiminta painottuu puhtaasti suunnittelu ja hankintapalveluihin. Tilauskanta on alkuvuoden barometriin nähden kasvanut kolmanneksella, joten osaavat avsuunnitteluyritykset ovat nyt täys tai jopa ylityöllistettyjä, ja kysyntä on kovaa. Alan kehittymiselle olisikin tähdellistä löytää lisäresursseja, mutta osaajia erikoissuunnittelutehtäviin ei välttämättä ole riittävästi tarjolla. Seuraavan puolivuotiskauden aikana urakkalaskentaan on lähdössä hankkeita noin 13 miljoonan euron edestä, mikä tarkoittaa yli kymmenyksen kasvua aiempaan. Projekteja on nyt myös määrällisesti selvästi enemmän – noin 60, joista julkisia 40. Miljoonahankkeissa mukana Barometrin mukaan avprojektin keskiarvohinta on reilut 220 000 euroa, joskin otantaan sisältyy poikkeuksellisen monta miljoonaluokan esitystekniikan ja kulttuurirakentamisen kohdetta sekä sairaalaprojekteja, jotka nostavat lukua keskiverron yläpuolelle. Tosiasiassa pääosa kohteista liittyy tavalla tai toisella toimitilojen tai koulujen avvarusteluun – jälkimmäistenkin joukosta toki löytyy aivan huipputasoon varusteltuja opetustiloja. Huomattava osa julkisista kohteista kilpailutetaan osana sähköurakkaa tai puitesopimuksien kautta, avoimesti kilpailtaviksi avhankinnoista tulee vain marginaalinen osa. Taloudellinen matalasuhdanne heijastuu hankinnoissa lähinnä peräkkäisinä karsintakierroksina sekä projektien etenemisenä nykäyksittäin. Pitkällä sihdillä Suunnittelijapöytäkunnan yrityksien profiileissa on selviä eroja: yhdellä laidalla painotus on esitystekniikkasuunnittelussa ja toisella avsuunnittelussa, joka toteutetaan sähkösuunnittelun osana. Pöytäkunnan yrityksissä henkilöresurssit ovat lisääntyneet 2,6 henkilötyövuotta aiempaan barometriin verrattuna. Monilla yrityksillä vuosipuoliskon aikana laskentaan lähtee hyvin rajallinen määrä projekteja, mikä on seurausta siitä, että suunnittelijoita työllistävät nyt pitkän aikavälin mittavat kehitysprojektit, joiden maali häämöttää vasta vuosien päässä. Ajan trendeihin liittyvistä huomioista keskeisimpänä voidaan pitää sitä, että suunnittelijoidenkin piirissä alkaa näkyä yhä enemmän asiakaskunnan herääminen uuteen vaihtoehtoon: kiinteään kuukausihintaan ostettava palveluhankinta nähdään entistä useammin varteenotettavana korvaajana perinteiselle kertaluonteiselle laitehankinnalle. Normihankkeista poikkeavat jättikohteet nostavat suunnitteluprojektien tilastollista keskihintaa.
11 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 Teksti: Juha Nikula INPUT/OUTPUT HUONOKUULOISET KAIKKOAVAT ESITYSTILOISTA Kuuloesteettömien tilojen merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä huonokuuloisuus lisääntyy länsimaissa nopeasti. Ratkaisun avaimet ovat olemassa – niitä on vain osattava käyttää. Huonokuuloisuus lisääntyy, esimerkiksi Euroopan työikäisestä väestöstä 16 prosenttia kärsii kuulon alenemasta. Kuulolaitteet eivät ole enää tabu ja niiden käyttö lisääntyy nuorempienkin keskuudessa. Kuurona syntyneille lapsille asennetaan useimmiten sisäkorvaistute, jonka avulla he integroituvat normaaliin koulunkäyntiin alusta saakka. Sisäkorvaistutteita asennetaan enenevässä määrin myös vaikeasta kuulonaleneKonserttisalin kuuluvuuskartta paljastaa parhaat penkit. Palvelu löytyy myös verkkoportaalista maps.qlu.fi.
12 AV-ViSiO .fi : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS masta kärsiville aikuisille. Kuuloesteettömien tilojen merkitys kasvaa siitäkin johtuen jatkuvasti. Induktiosilmukoita ja infrapunajärjestelmiä käyttävien äänensiirtojärjestelmien toimintaa kartoittava Qlu Oy tuottaa verkkoportaaliinsa kuulolaitteen käyttäjille karttapalvelua, johon on koottu kotimaisten esitystilojen kuulemisolosuhteita. Lisäksi yritys auttaa tilojen omistajia laadukkaiden äänensiirtojärjestelmien hankinnassa. Tavoitteena on tuottaa palveluita ja ratkaisuja, jotka auttavat huonokuuloisia toimimaan yhteiskunnassa yhdenvertaisina normaalikuuloisten kanssa. Suunniteltua ääntä Kuulolaitetta käyttävän teatterija konserttikävijän kokemukset kuunteluympäristöistä sekä niiden vaikutuksista esityksen tuottamaan nautintoon eivät ole mairittelevia. Esimerkiksi teatterien kuunteluympäristöjen suurimpana ongelmana on noussut esiin puheen, musiikin, taustamelun ja ääniefektien päällekkäisyys, sekä äänensiirtojärjestelmän puuttuminen tai vajavainen toiminta. Suurin osa Qlu:n kyselyyn vastanneista moitti kuunteluolosuhteita ja piti huonoa kuuluvuutta jopa esteenä teatterissa käynnille. Teatterit menettävät maksavia asiakkaita siksi, että kuulokojetta käyttävien tarpeita ei huomioida esimerkiksi näytelmien äänimaailman suunnittelussa. Myös esitystilojen tekninen varustus on usein puutteellinen. Sama koskee laajemmin myös konserttisaleja ja muita yleisötilaisuuksia. Kolme siirtojärjestelmää Äänensiirtojärjestelmä on tekninen ratkaisu, joka siirtää äänisignaalin suoraan vastaanottimeen. Tärkeimpiä näistä ovat induktiosilmukka, infrapunaeli ir-järjestelmät sekä radiotaajuudella toimivat järjestelmät. • Induktiosilmukka ((afils eli audio frequency induction loop system) on yleisimmin käytetty, vaivattomin sekä käyttäjän että tilan haltijan kannalta, ja myös kustannustehokkain, koska vastaanotin eli kuulolaite on valmiiksi kuulijalla. Induktiosilmukka siirtää audiosignaalin kuulolaitteeseen sähkömagneettisen kentän välityksellä ja on ainoa standardoitu kuulolaitteita tukeva äänensiirtojärjestelmä. • Infrapunajärjestelmän rajoitteena on, että se vaatii erillisen vastaanottimen sekä lisäksi näköyhteyden lähettimeen. Etuja taas ovat luottamuksellisuuden parantuminen (esim. oikeussaleissa) sekä digitaalisuus, jonka myötä ir-järjestelmä voi olla monikanavainen ja esimerkiksi monikielinen. • Radiotaajuisilla fm-järjestelmillä ei ole yhteistä standardia, vaan kyseeseen tulevat valmistajakohtaiset järjestelmät, joita sovelletaan useimmiten henkilökohtaisessa käytössä (esim. kouluissa).
13 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 Vaikka äänensiirtojärjestelmä toimisi moitteettomasti, se ei vielä riitä, vaan siihen pitää osata miksata kuuntelijan kannalta oikeanlaista ääntä. Äänisuunnittelussa kannattaakin huomioida, etteivät äänitehosteet tai musiikki häiritsisi kuulolaitteiden käyttäjiä, eivätkä heikennä varsinkaan puheen ymmärrettävyyttä. Kartta käteen Nykyaikaisilla äänensiirtojärjestelmillä kuunteluolosuhteista saadaan laadukkaita myös kuulolaitteiden käyttäjille. Ongelmana on, että vaikka monessa salissa on toimiva induktiosilmukka tai ir-järjestelmä, kuulolaitteiden käyttäjät eivät tiedä missä kohtaa katsomoa heidän pitäisi istua saadakseen vastaanotettua korkealaatuisen signaalin kuulolaitteeseensa. Kuuluvuusalueen merkinnät ovat usein vajavaisia tai puuttuvat kokonaan, vaikka kuuluvuuskartta on vaatimuksena induktiosilmukoita koskevassa uusimmassa standardissa. Ihannetilanteessa kuulolaitetta käyttävän teatteritai konserttikävijän pitäisi jo lippua ostaessaan pystyä valitsemaan itselleen paikka, jossa todistetusti kuuluu hyvin! ? Kirjoittaja on kuuloesteettömyyden asiantuntijayritys Qlu Oy:n toimitusjohtaja. AVITA kokoontuu AVITA ry:n sääntömääräinen vaalikokous järjestetään tiistaina 15.12.2015 klo 16:30 Messukeskuksen kokoustamossa. Asialistan kärjessä ovat toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen sekä hallituksen jäsenien vaali toimintavuodelle 2016. AVITA ry:n hallituksen jäsenien rotaatiosääntö astuu käyttöön tänä vuonna, ja alan toimintamurroksessa hallitukseen kaivataankin uusia aktiiveja luotsaamaan myös toimialajärjestön muutosta. Mikäli tunnet halua vaikuttaa toimialan tai tietyn pöytäkunnan toimintaedellytyksiin järjestön kautta ota ihmeessä yhteyttä toiminnanjohtajaan tai hallituksen jäseniin. Syyskokouksen virallisen osuuden päätteeksi Messukeskuksessa esitellään audiovisuaalisen ammattiviestinnän toimialalta julkaistua pro gradu -työtä sekä tuoretta av-suunnittelubarometria 2-2015. Yhdistys tarjoaa osallistujille illallisen. Syyskokoukseen voi ilmoittautua tästä linkistä. Tervetuloa AVITA:an! AVITA toivottaa lämpimästi tervetulleeksi toimintaansa uudet, syyskauden aikana liittyneet yritykset: Lakeus Sound Oy (rental/tapahtumatekniikka, MagnumLivekonsernijäsenyys) Black Box Finland Oy (laitekauppa ja maahantuonti) Bright Finland Oy (rental/tapahtumatekniikka sekä maahantuonti) Jaakko Peltomäki Oy / Capital AV (rental/tapahtumatekniikka)
14 AV-ViSiO .fi : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ Avaruusanimaation rinnalla Peurungan jättiscreeneillä on esitelty ”merenneitoja” vedenalaiseen valokuvaamiseen erikoistuneen Ilkka Keskisen kansainvälisestikin tunnustetusta Atlantis-valokuvanäyttelystä. Peurungan av-elämyskeidas Vetonaulana video ja valo! Kylpylähotelli Peurunka muuntui hiipuvasta kuntoutuslaitoksesta menestyväksi matkailuyritykseksi panostamalla av-ratkaisuilla luotuihin elämyksiin.
15 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 J y v ä s k y l ä n pohjoispuolella Laukaassa 1970-luvun puolivälissä sotaveteraanien kuntoutuspaikkana aloittanut Kylpylähotelli Peurunka oli tullut viime vuosikymmenen lopulla vedenjakajalle. Vaikka matkailuja kylpylätoimintaa oli kuntoutustarjonnan ohessa harjoitettu jo 1980-luvun puolivälistä, sen vetovoima ei ollut alkuunkaan riittävä. Lisäksi vanha kupolirakenteinen allasosasto liikuntatiloineen oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Vaihtoehtoja oli kaksi: panna paikka puskutraktorilla matalaksi ja lappu luukulle tai tehdä rajuja uudistuksia ja isoja satsauksia, jotta noustaisiin kasvu-uralle. – Olemme iso keskisuomalainen toimija, jonka suurin haaste on aina ollut sijainti. Kukaan ei osu tänne vahingossa eikä matkan varrella, vaan meidän oli välttämätöntä kehittää jokin vetonaula, palvelujohtaja Jukka Ruuska muistelee pakottavien muutostarpeiden alkuasetelmaa. Peurungassa päätettiin panostaa matkailutoiminnan kehittämiseen luomalla kylpylähotellikonsepteista poikkeava, virtuaalilavastuksen keinovaroista ammentava audiovisuaalinen kokemusympäristö. Vastavirrassa Suomessa on kymmenittäin kylpylöitä, joiden isoista ikkunoista avautuu kaunis suomalaiPeurungan kylpylä, hotelli, liikuntatilat ja tapahtumakeskus muodostavat kokonaisuuden, jonka vetovoimatekijä on poikkeuksellinen audiovisuaalinen elämys, kertoo palvelujohtaja Jukka Ruuska. Peurungan kylpylän ”ikkunat” aukeavat avaruuteen. Lisäksi näköja kuuloaistia hemmotellaan alati muuntuvalla värimaailmalla sekä 5.1-äänentoistolla. nen luontomaisema. Peurungallakin on vastaava valtti, mutta ideariihi päätti uida vastavirtaan oivaltaessaan, että luonnonvalo tekee visuaalisten efektien hallinnasta mahdotonta. – Kylpylän allasosastolle ei tehty yhtään ikkunaa, vaan valaistus päätettiin toteuttaa keinovalolla ja projektioilla. Se oli niin rohkea päätös, että sitä joutui itsekin aikansa nieleskelemään, Ruuska muistelee. Peurungan väen visioita lähdettiin konkretisoimaan työryhmässä, jonka kärjessä olivat projektipäällikkönä toimineen Ruuskan lisäksi Pöyry Architectsin pääsuunnittelija Anita Höttönen, valaistussuunnittelija Jukka Korpihete sekä Kaukomarkkinoiden Creation Crew Tony Lindqvistin johdolla.
16 AV-ViSiO .fi : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ 13 miljoonan euron projektin kiinteistöautomaatiosta vastannut TalPro toteutti avinfran ja Creation Crew vastasi Panasonicin projisointitekniikasta sekä videosisältöjen suunnittelusta ja toteutuksesta. Paikallinen W Pop Oy räätälöi kylpylään 5.1-äänentoiston Bosen pilarien ja sub-kaiuttimien avulla. Firman väreihin Jännittävän tunnelmallisessa kylpylämiljöössä palvelujohtaja Ruuska esittelee ylpeänä tilojen av-tekniikan keskeisiä elementtejä. Esimerkiksi led-valaisimien keskitetty väriohjaus tarjoaa helppokäyttöisiä teemoja, jotka ovat uinninvalvojan hallinnassa. – Tunnelma vaihtuu toiseksi napinpainalluksella, ja muunneltavuus onkin tärkeää, jotta vierailijan seuraava käyntikerta olisi taas vähän erilainen. Laajan väriskaalan kattava valaistus on synkronoitu äänija kuvamateriaaliin, joten teemaa ja tunnelmaa saa vaihdettua nopeasti halutulla tavalla. Toisaalta liki jokaista valaisinta voidaan ohjata myös itsenäisesti värikartan mukaan. Yritystilaisuuksissa valaistus muuntuu näppärästi suoraan firman väreihin ja logot voidaan nostaa pyörimään screeneille. Ruuska muistuttaa, että screeneillä onkin nähty niihin räätälöidyn teema-animaation sijaan sesongin ja asiakkaan mukaan vaikka mitä, kokoillan elokuvista lätkämatseihin. Kesällä laajakuvaruuduilla pyöritettiin avaruusanimaation välipaloina Ilkka Keskisen dramaattisia vedenalaiskuvia. – Voihan screeneiltä katsoa vaikka Salkkareita telkkarista, jos yksityistilaisuuden varannut ryhmä niin haluaa. NOSTETTA AV-RATKAISUILLA Parivuotisen ideoinnin ja suunnittelun jälkeen Peurungassa aloitettiin purkutyöt kevättalvella 2011 ja jo seuraavan vuoden alussa esiteltiin uudistettu Kylpylähotelli Peurunka. Vanhasta kylpylästä uudisrakennuksen sisään jäivät vain satametrinen jokiallas ja saunaosaston runko. Peurungan maamerkkinä toimii liki parinkymmenen metrin korkeudesta kylpylän katolta kiemurteleva 130-metrinen vesiliukumäki, joka on palvelujohtaja Jukka Ruuskan mukaan Pohjoismaiden pisin. Nyt Peurungan tarjontaa hyödyntävät lapsiperheet, aktiiviset aikuiset, tapahtuma-asiakkaat sekä yritysja kokousväki. Konseptin muutoksella Peurungassa on saavutettu erinomaisia tuloksia, ja Ruuskan mukaan kaikesta on pitkälti kiittäminen rohkeaa audiovisuaalista toteutusta. Näkemyksellinen satsaus av-tekniikkaan näyttää maksavansa itsensä komeasti takaisin: asiakasmäärät ovat enemmän kuin tuplautuneet, liikevaihto pomppasi heti avajaisvuonna yli 40%, ja kasvu-uralla on pysytty siitä asti. Kylpylä-, liikunta-, majoitusja ravintolatoiminta muodostaa nykyisestä noin 20 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta jo liki kolme neljäsosaa. Peurunka tarjoaa kävijöille pian tuhatkunta vuodepaikkaa ja yrityksen työllistysvaikutus on 160 henkilötyövuotta. Vuositasolla kylpyläkäyntejä on nyt yli 200 000. ?
17 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 Komentokeskuksessa Peurungan av-tekniikasta vastaava Simo Väisänen hallinnoi kylpylän komentokeskuksen kuvaja ääniajojärjestelmää. Väisänen näyttää, kuinka videoprojisointi hyrrää kahden tietokoneen varassa: yksi toimii median varastointiyksikkönä, ja toisella ohjataan ja ohjelmoidaan järjestelmää sekä syötetään signaali kahdelle Panasonicin dlp-projektorille. Valovirtaa PT-DZ110X -projektorit kehittävät reilut 10 000 ansia. Datatonin Watchout-sovelluksessa voidaan ajaa kummallekin projektorille omaa videofailia tai yhtä ultraleveää kuvasignaalia jaettuna kahdelle projektorille niin, että kuvan rajaus huomioi projisointipintojen välisen seinäpinnan. Ultraleveän videosisällön animoinnissa täytyy vain muistaa, ettei kuva-alan keskelle sijoiteta mitään olennaista staattista tapahtumaa, sillä se leikkautuu kävijälle näkyvästä lopputuloksesta. – Kylpylässä ollaan ”avaruusaluksen sisällä”, ja katsotaan ulos avaruuteen kahdesta ikkunaruudusta, Väisänen konkretisoi ajatusta. Kaksi kuuden metrin levyistä ja neljän metrin korkuista näyttöpintaa eivät tietenkään ole ruutuja tai edes valkokankaita, vaan projektioseinämaalia. Koska heijastuspinnat ovat kookkaita, kuvan laatuvaatimukset asetettiin korkealle. Peurunkaan ei haluttu isoa, Av-komentokeskuksesta ajetaan Watchout-sovelluksella kummallekin Panasonicin dlp-projektorille joko omaa videofailia tai jaettua ultraleveää kuvasignaalia.
18 AV-ViSiO .fi : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ suttuista ja pikselöitynyttä kuvaa, vaan valittiin tasokasta elokuvateatterikalustoa vastaavat laitteet. Lisää fantasiaa Peurungassa on kerätty kokemusta uudella konseptilla toimimisesta nyt kolmisen vuotta, ja Jukka Ruuska tähyileekin jo tulevaan, sillä MEDIAA VERKOISSA – Seasamin infonäyttöjärjestelmän yli 30 näyttöruudusta osa on asennettu Peurungan väreihin personoituihin liikuteltaviin kalusteisiin pystysuuntaisina, esittelee kiinteistöhuollon esimies Simo Väisänen. Kiinteiden infonäyttöjen takapintaan asennettuja Flash-mediatoistimia ohjataan internetin yli, ja siirrettävät näyttöyksiköt hakevat sisältönsä wlan-verkosta. Ruudun näyttöpinta jakautuu kolmelle samanaikaiselle kuvalähteelle. ? Kapellimestarina kylpylässä Vaikka Peurungan Kylpylän allasosastojen pinta-ala on hulppeat 1300 neliömetriä, äänimaisema on kaukana uimahallista: seinät on verhoiltu akustiikkalevyllä ja sisäkattorakennekin vaimentaa osaltaan jälkikaikua. Korkea lämpötila ja tavaton kosteus asettavat vaatimuksia kylpylän av-tekniikalle. Esimerkiksi projektorit ovat rankasti jäähdytetyssä tilassa, jotta lamput kestävät. Niiden käyttöikää pidennetään täyttämällä näyttöpintoja välillä lasigobojen grafiikoilla ja tekstuureilla, jotka toteutetaan kahdella Martinin 7000 ansin Exterior 400IP -lediheittimellä. Katon spotit ovat Philipsin dmx-ohjattavia rgb-ledejä, samoin allasvalot. Led-valaisinkalustoa hyödynnetään myös yleisötiloissa ja kuntosaleissa. Normipäivänä kylpylän kapellimestarina toimii oman työnsä ohessa uinninvalvoja, joka ei suinkaan ole av-ammattilainen. Valvojan on kuitenkin mahdollista ohessa ohjailla tunnelmaa kätevästi esimerkiksi asiakaskunnan ikärakenteen ja määrän mukaan. Teemavideomateriaali kulkee projektoreihin suoraan dvi-muodossa, mutta projektorit ovat ethernet-verkossa, ja uinninvalvoja pääsee selaimen kautta vaihtamaan tulot dvi:stä hdmi:hin, jos halutaan näyttää kuvaa televisiosta, digiboksista tai Bluray-toistimelta. Lisäapuna halutun ohjelmalähteen valintaan uinninvalvojan kopissa on hdmi-matriisi.
19 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 SÄHLYKENTÄSTÄ ROKKIAREENAKSI Kylpylähotellin kylkeen rakennettu Peurunka Areena on yrityksen toimintakonseptin kokousja tapahtumakäyttöön suunniteltu uusi lisäulottuvuus. Päiväsaikaan liikuntahallina toimiva Areena voi muuntua illalliskattaukseen tai huippuartistin esiintymispaikaksi tuhannelle hengelle. Kiinteänä kalustuksena tilassa on Panasonicin projektorit, Bosen pilarikaiuttimet ja Multiformin ledispotit. Varsinainen esitystekniikka lavoineen pystytetään aina erikseen tapahtuman luonteen ja vaatimusten mukaisesti. Valkokankaita ja äänijärjestelmiä on tuplaten, jotta tila voidaan jakaa äänieristävällä väliseinällä esimerkiksi kahdeksi itsenäiseksi kokoustilaksi. Konserttitapahtumissa irtolava rakennetaan joko Areenan päätyyn tai ihannetilanteessa screenien väliin. ? alan säännöt ovat armottomat. Ruuskan mukaan matkailuyrityksen on pinnalla pysyäkseen muututtava koko ajan. Parasta av-teknologiassa onkin, että kylpylää voidaan uudistaa virtuaalisesti kohtuukustannuksin, ilman rakenteisiin kajoamista. – Ravintolat voivat aina vaihtaa sisustuksen ja nimensä, me emme pysty rakentamaan muutaman vuoden välein uutta miljoonia maksavaa kylpylää. Ruuska tietää, että kylpyläkävijät eivät halua keskittyä juonelliseen ohjelmatarjontaan, joten animaatiosisällön määrittäjänä on elämyksellisyys, joka tarjoaa katseen kiinnittäviä ja kuuloa herkistäviä elementtejä ajoittain, mutta pääasiassa luo vain tunnelmaa. Kylpylän ensimmäinen perusteema on avaruus, mutta liikkuvalla kuvalla, valoilla ja äänentoistolla tilaan voidaan loihtia juuri sellainen teema, joka halutaan. Jatkosuunnitelmia kehitellään parhaillaan, sillä kylpylään haluttaisiin lisää projektioita ja heijastuspintaa. Työn alla on vuorovaikutteisia projisointeja vedenalaisiin pintoihin hyödyntävä fantasiamaailma, joka tekisi kokemuksesta entistä kokonaisvaltaisemman. – Uimari voisi esimerkiksi jahdata tai paeta altaassa virtuaalista kalaparvea, Ruuska maalailee. ?
20 AV-ViSiO .fi : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ Suomalaisen av-osaamisen kirjo on aiempaa laveampi. Laitevalmistajien rinnalle ovat nousseet niin palveluntarjoajat kuin ohjelmistokehittäjätkin. Av-alan nuoret pelurit juonivat uusia menestysreseptejä varsinkin vientiin, ja tulokkaista tuoreimmat ponnistavat taustaltaan täysin alan ulkopuolelta. A v-alalle uutta verta tuovista yrityksistä hyvä esimerkki on heitettäviä neuvottelumikrofoneja valmistava Trick Technologies eli Catchbox, jonka tuoteidea on jälkikäteen katsoen itsestään selvä. Tarpeen tunnistaminen ja sen muuntaminen tuotteeksi oli kuitenkin työn takana. Toissa vuonna perustetulla Trick Technologies Oy:llä on nyt toimipisteitä Espoon lisäksi Riikassa ja Bostonissa. Tamperelainen StreamPlay puolestaan aloitti piirilevytason tuoteratkaisuista, joita räätälöitiin kulutuselektroniikkalaitteisiin. Sittemmin Sarankulmassa on suunniteltu teknologiaa matriisikytkimiin, skaalaimiin, videoseinäprosessoreihin sekä -tallentimiin. Ensimmäiset yrityksen omaa nimeä kantavat videotuotteet StreamPlay esittelee AudioVisual Helsinki 2015 -messuilla. Picturall ja Trail Systems tarjoavat työkaluja erityisesti esitysja tapahtumatekniikan käyttöön: ensin mainittu sisällönja jälkimmäinen kalustonhallintaan. Kalusto kuosiin Antti Rehtijärven ja Marko Klemetin Trail Systems Oy kehittää kalustonhallintajärjestelEnsin oli kynä ja paperi, sen jälkeen Excel-taulukko – ja sitten tuli tenkkapoo. Isossa talossa avlaitteiden kalustonhallintaan tarvitaan Trailin tyyppinen ratkaisu. Av-yrittäjien uusi kaarti AVITAN JÄSENYRITYKSIÄ
21 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 mää, joka on räätälöity esittävän taiteen parissa toimiville yrityksille ja yhteisöille, tuotantoyhtiöille ja oppilaitoksille. Trail käynnistyi Kansallisoopperan takavuosien tarpeesta ottaa talon alati paisuva kalusto haltuun. Esitystekniikan suunnitteluprojekteja tehnyt Rehtijärvi totesi, ettei tarjolla ollut selainpohjaista järjestelmää, joka vastaisi ison esityskoneiston vaatimuksiin. Kansallisoopperan jälkeen kiinnostuivat Sibelius-Akatemia ja Musiikkitalo, ja tälle kolmikolle kehitettiin Trailin ensimmäinen versio. Nyt ratkaisua käyttävät myös esimerkiksi Logomo ja Verkatehdas, tuotantoyhtiöistä Sun Effects ja TV7, sekä kuntaja koulusektorilla Helsingin nuorisoasiainkeskus, Taideyliopisto ja Metropolia. Rehtijärvi on teatteritaiteen maisteri, Klemetti teknillisen fysiikan diplomi-insinööri. Marko Klemetin (vas.) ja Antti Rehtijärven Trail Systems Oy valmistaa kalustonhallintajärjestelmää av-tuotanto yhtiöille, oppilaitoksille ja varsinkin esitystekniikkataloille. Musiikkitalo on ollut mukana Trailin kehitystyössä alkumetreiltä. Alussa yksi kartoitti kentän tarpeita ja toinen koodasi softaa. Aikaa myöten roolit ovat sekoittuneet. Ohjelmistoa kehitetään yhdessä loppukäyttäjien kanssa, jolloin uudet ominaisuudet saadaan suoraan ratkomaan aitoja arkipäivän pulmia. Trail-järjestelmä niputtaa muun muassa av-kaluston tiedot, varaukset, kunnossapidot sekä investoinnit, ja seuraa tarvittaessa iPhone-sovelluksen avulla käyttäjää sinne missä työtä tehdään. Järjestelmästä voidaan tulostaa kalustolle viivakooditarrat tai käyttää rfidtunnisteita. – Kun kalusto on hallussa, käyttäjälle jää enemmän aikaa varsinaiseen työhön, ja esitykset onnistuvat laadukkaammin! Rehtijärvi muistuttaa Trailin lähtökohdasta. Rehtijärvi pohtii ohjelmiston kehittämisen tulevia suuntaviivoja. Erityisesti esineiden in
22 AV-ViSiO .fi : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ Pienestä valtavaan Picturall Oy:n juuret juontavat viime vuosikymmenen alkupuolelta, Samuli Valon ja Vesa Laasasen Kivamedia Oy:n videotoiston tarpeista messuja konserttikäytössä. Muutaman vuoden kehittämisen jälkeen syntyi ajatus laitteen tuotteistamisesta kansainvälisille markkinoille, ja omasta työkalusta kehitetty ensimmäinen mediapalvelin tuli myyntiin 2009. Videoesitysteknologiaa valmistavan Picturallin mediapalvelimista löytyy nykyään vaihtoehtoja skaalalla, joka on Laasasen mukaan ”pienestä valtavaan”. Uusin on pakkaamattoman 4K-videon toistamiseen tarkoitettu Hiisi, joka toimii niin yksittäisen näytön tai tykin ohjelmalähteenä kuin täydellisenä toistimena 4K-videomikserin sisääntuloon. – Softa koodataan Kaustisella, koneet kootaan Turussa ja kotelot tehdään Sievissä. Picturall saisi avainlipun, jos hakisi! Laasanen summaa. Tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin, ja asiakaskunta jakautuu puoliksi vuokrafirmoihin ja integraattoreihin. Toimialan haasteista ja mahdollisuuksista Laasanen toteaa, että mediateknologia liikkuu eteenpäin nopeammin kuin koskaan, mikä tarjoaa jos jonkinlaisia bisnesmahdollisuuksia mutta toisaalta alan kehitystrendien ennustaminen on vaikeaa. ternet kiinnostaa. – Se, että kaikki laitteet alkavat kertoa reaaliaikaista dataa tilanteestaan saattaa olla lähempänä kuin uskommekaan! Mediaserverien markkinoilla riittää jalansijaa suomalaiselle toimijalle, kunhan laatua ja kekseliäisyyttä riittää, uskovat Picturallin Tytti Pohjola, Hannu Karhu ja Mikko Saari, jotka edustavat aivan uudentyyppistä kaustislaista kansanperinnettä. Picturallin Vesa Laasasen mukaan mediaserverit ovat tulleet popkonsertteihin, urheilutapahtumiin, julkisivuprojisointeihin ja tv-studioihin jäädäkseen. Näyttämötaiteessa niistä on kasvanut virtuaalilavastuksen tehotyökaluja.
23 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 Omalla brändillä Vuonna 2008 perustetun StreamPlayn ulkomaisia asiakkaita ovat tähän asti olleet ”kansainväliset av-valmistajat”, joiden nimet jäävät vähän arvailujen varaan, sillä julkisena referenssinä voidaan mainita ainoastaan tanskalaisen huippuluokan av-kuluttajalaitteita valmistavan Steinway-Lyngdorfin nimi. Perustajista StreamPlayssa työskentelevät edelleen myynnistä ja markkinoinnista vastaava toimitusjohtaja Juha Jarva sekä ohjelmistosuunnittelija Jani Laaksonen. Viisihenkistä tiimiä tukee alihankkijaverkosto kotija ulkomailla. StreamPlay elää murrosvaihetta, sillä yrityksen ensimmäiset omalla brändillä julkaistavat laitteet ovat tulossa myyntiin. StreamPlay aloitti Juha Jarvan johdolla piirilevytason tuoteratkaisuista. Nykyiset asiakkaat löytyvät broadcast-, tapahtumaja esitystekniikan piiristä. StreamPlayn uutuustarjonnan kärjessä on broadcast-käyttöön tarkoitettu 8:5-matriisilla varustettu 4K-videoprosessori StreamPro-1. Kuva StreamPlayn showroomista.
24 AV-ViSiO .fi : AVITA RY:N JÄSENYRITYKSIÄ Pienen StreamPlayn valttina on tarjota kohtuukustannuksilla kompakteja, monikäyttöisiä ammattivideotuotteita, jotka on varustettu viimeisimmillä tekniikoilla. Näistä erityisesti HDBaseT kasvattaa jalansijaa, ja tamperelaisfirma onkin mukana maailmanmerkkien HDBaseT-allianssissa, mikä antaa Jarvan mukaan selkänojaa huippuosaamiselle sekä varmistaa pääsyn viimeisimpiin standardeihin. – Toimimme suoraan yhteistyössä HDBaseT-teknologian kehittämisestä vastaavan israelilaisen Valens Semiconductorin kanssa. HDBaseT-jäsenyyden lisäksi StreamPlaysta tuli tänä syksynä HDMI 2.0ja HDCP2.x -lisensoitu yritys. Kopittelua mikillä – Mikrofonin kuljettaminen yleisölle oli niin hidasta ja hankalaa, että se hyydytti keskustelun alkuunsa, toimitusjohtaja Timo Kauppila kuvailee Catchboxin lähtötilannetta, jossa opiskelijanuorukaiset istuivat luentosaleissa pähkäilemässä mikä mättää. Niin sai alkunsa yritys, joka päätti ratkaista kuinka saadaan yleisö osalliseksi tapahtumaan ja tilaisuuksien vuorovaikutus lentoon. Catchboxin perustajakolmikko – Kauppila, Pyry Taanila ja latvialainen Mikelis Studers – päätyi kysymään, miksei mikrofonia voisi heittää kuin pehmolelua. Catchbox-mikrofoni muuttaa tapahtuman yksinpuhelusta vuoropuheluksi ja kuulijoista tulee osallistujia, uskovat Timo Kauppila (vas.), Mikelis Studers ja Pyry Taanila.
25 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 LISÄTIETOJA JÄSENYRITYKSISTÄ www.kalustonhallinta.fi www.picturall.com www.streamplay.fi StreamPlay esitellään laajemmin AVVision digilehden numerossa 2/2015. www.getcatchbox.com Catchboxin koko tarinan löydät AVVision digilehden numerosta 3/2015. Ja miksipä ei? Teknologiaa ympäröivä muoto jalostui pehmustetuksi kuutioksi, josta on helppo ottaa koppi. Kesällä tuote nappasi kansainvälisen Red Dot -palkinnon ja syyskuussa Taanila palkittiin henkilökohtaisesti kotimaisella Vuoden nuori muotoilija -tittelillä. Muotoilun ja paketoinnin lisäksi aikamoista päänvaivaa aiheutti luonnollisesti teknologia sinänsä. Tuotteista ensimmäinen on lisenssivapaalla 2,4 gigahertsin taajuudella operoiva Catchbox 2.4, joka sisältää oman lähettimen ja vastaanottimen, kun taas Catchbox Pro on tarkoitettu toimintaympäristöihin, joissa halutaan kytkeytyä olemassa olevaan ammattijärjestelmään. Kauppilan mukaan tuotekehitysprosessissa on harhaista kuvitella, että kertalaakista syntyisi valmista. – Catchbox on nähnyt satoja iteraatiota, joista jokainen on nostanut uutta esiin. Meikäläisen tuotekehityksen ongelma on, että iteroidaan keskenään kellarissa. Me yritimme tuoda prototyypit sieltä aina päivänvaloon: ”tässä olisi nyt tämmöinen – mitäs tykkäätte?” Virtaa vientiin Laajan av-kentän eri laidoilla toimiville uusille pelureille yhteistä on kansainvälisyys ja vientihakuisuus. Muiden artikkelissa esiteltyjen uuden polven av-yritysten tavoin myös Trail Systems odottaa AVITA:lta vetoapua vientiponnisteluihin. National Theatre of Scotland on Trailin eurooppalaisia referenssiasiakkaita, ja etäisin käyttäjätaho löytyy Australiasta. Trailin vientivalteiksi Antti Rehtijärvi nostaisi suomalaisen laadun rinnalle tietyn suoraviivaisuuden. Tietokantasovelluksen päälle rakennetussa käyttöliittymässä keskeistä on selainpohjaisuus, jolloin isonkin talon eri osastoilla työskentelevät kymmenet ihmiset näkevät kalustotilanteen reaaliajassa samanlaisena. – Korkean teknologian Suomessa ollaan pitkällä esitystekniikan prosesseissa, ja siihen liittyvän kalustonhallinnan ongelmat ovat samoja kaikilla kielialueilla. Catchbox-mikrofoneja on myyty mukavasti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin esimerkiksi oppilaitoksiin, kokouspaikkoihin, yrityksiin ja tapahtumajärjestäjille. Catchboxin valmistaja Trick Technologies on AVITA:n uusimpia jäsenyrityksiä, ja toimitusjohtaja Timo Kauppila uskoo jäsenyydestä olevan apua jalkauduttaessa Suomesta maailmalle. – Tuntuu hyvältä olla suomalaisten avyritysten verkostossa, jossa kaikilla on samat haasteet eli miten päästä maailmalle. Se ei varmasti ole kenellekään liian helppoa. Picturallin Vesa Laasanen komppaa Kauppilaa. Catchboxin tavoin vahvasti av-vientiyritykseksi profiloituneessa Picturallissa uskotaan myös AVITA:n kontaktija jäsenverkoston tarjoavan lisää virtaa vientiyritysten yhteistyöhön. ?
26 AV-ViSiO .fi : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS Teksti: Timo Hiekkanen INPUT/OUTPUT 4K VAATII KAISTAA Vaatimukset digitaalisen kuvasignaalin tarkkuudelle ja laadulle kasvavat. Teknologiat siirtyvät it-maailmasta tutuksi tulleella tavalla – kuluttajatuotteista ammattilaitteisiin päin. Kuluttajille tarjottu 4K-resoluutio vaatii tuotantojärjestelmissä paitsi uutta teknolo giaa myös osaamista signaalin siirrossa, jakelussa ja tallentamisessa. Digitaalisessa videosignaalissa jokainen kuvaruutu on hajotettu erillisiin kuvapisteisiin. Jokaisen pikselin väriarvo määritetään halutulla tarkkuudella, jolloin digitaalisen kuvasignaalin vaatima kaista on silkkaa kertolaskua: kaista = vaakaresoluutio x pystyresoluutio x väritarkkuus x kuvataajuus. Kaista ratkaisee, millä signaalityypillä tai kaapeloinnilla kuva voidaan siirtää lähteeltä näyttölaitteelle tai tallentimelle, ja mikä on pisin mahdollinen siirtoetäisyys. Kaistaa laskettaessa on lisäksi huomioitava, että siirrettävä resoluutio on näkyvää kuva-alaa suurempi. Väritarkkuus ja värien esitystapa vaikuttavat ratkaisevasti digitaalisen kuvasignaalin vaatimaan kaistaan. Kuvatuotannossa käytettävät tallennusja siirtoformaatit pienentävät tarvittavaa kaistaa vähentämällä väri-informaatiota esimerkiksi puoleen. Tällöin kyseessä on 4:2:2-koodattu kuva, josta löytyy lisätietoa verkosta esimerkiksi hakusanalla ”chroma subsampling”. Signaalityyppien 4K-sopivuus Digitaalisen videon jakelussa ja siirrossa käytetään kolmea toisistaan poikkeavaa signaalityyppiä: TMDS, Displayport ja SDI. TMDS-signaali on tuttu HDMIja DVI-liittimistä ja -kaapeleista sekä kuluttajatuotteista. TMDS tukee 4K-resoluutioita hyvin, koska HDMI on kuluttajatuotteiden pääasiallinen liityntätyyppi. Uusi HDMI 2.0 -standardi tukee datanopeutta 18 Gbps asti, jolloin täysilaatuisen 4K-kuvan siirto on mahdollista. Siirtoetäisyys lyhenee datanopeuden kasvaessa, joten HDMI-kaapeloinnin käyttökelpoinen pituus lyhenee muutamaan metriin. Displayportia käytetään työasemissa, mediaservereissä ja näyttölaitteissa. Displayport
27 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 signaalin teoreettinen datanopeus on suurin käytössä olevista signaaleista. 32,4 Gbps datanopeus mahdollistaa täysilaatuisen 4K-kuvan lisäksi 8K-sovellukset. Myös Displayport-signaalin siirtoetäisyys pienenee datanopeuden kasvaessa, joten muutamaa metriä pidemmille etäisyyksille siitä ei ole apua. SDI (HD/3G/6G) on videotuotannon ja -tarkkailun sekä kamerajärjestelmien signaalityyppi. SDI-signaalia käytetään broadcastlaitteissa ja digitaalisissa kamerajärjestelmissä. Nykyisin käytössä on laajasti HD-SDI (1,5 Gbps) ja osittain 3G-SDI (2,97 Gbps). Kuten oheisessa kaaviossa esitetyistä kaista-arvoista käy ilmi, edes 3G-SDI -signaali ei pysty kuljettamaan full-HD -kuvaa, puhumattakaan 4Kkuvasta. SDI-signaalin kaistavaatimusta voi supistaa käyttämällä 4:2:2-värikoodausta, mutta yhden kaapelin ratkaisuksi 4K-kuvan siirtoon siitä ei toistaiseksi ole. SDI:n kaistarajoitteita kierretään useammalla liittimellä, jolloin siirtokapasiteetti kasvaa vastaavasti. Tulevaisuudessa 6Gja 12G SDI -standardit mahdollistavat 4K-kuvan käytön siirtokapasiteetin rajoissa. DIGITAALISEN KUVASIGNAALIN KAISTAVAATIMUKSIA Full-HD, 8 bittiä/värikanava (full-HD 1080p) 2200 x 1125 x 24 bit x 60Hz = 3,56 Gps Full-HD, 4:2:2-värikoodaus, yht. 4 bit virheenkorjaus (SDI-järjestelmä) 2200 x 1125 x 20 bit x 60Hz = 2,97 Gps 4K DCI, 10% blanking, 8 bittiä/värikanava 4096 x 2160 x 1,1 x 24 bit x 60Hz = 14,01 Gps 4K DCI, 10% blanking, ”deep-color 40 bit” 4096 x 2160 x 1,1 x 40 bit x 60Hz = 23,36 Gps (laskelmaesimerkit 60fps nopeudella) 4K-jakelu tietoverkossa Korkearesoluutioisen kuvan siirtoon pidemmillä etäisyyksillä on tarjolla ristiin yhteensopivia (HDBaseT) ja valmistajakohtaisia (useimmat kuituratkaisut) muuntimia. Menetelmää valittaessa kannatta muistaa, että pakkaama
28 AV-ViSiO .fi : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS ton ja viiveetön kuva vaatii kaistaa oheisen kaavion mukaisesti eikä sitä voi kiertää heikentämättä kuvan laatua. Tietoverkkopohjaisia ratkaisuja 4K-kuvan jakeluun voidaan käyttää vain, jos kuvanlaadusta tingitään ja siirrossa hyväksytään havaittava viive. Nykyisin laajasti käytössä olevaan 1 Gbps:n ethernet-verkkoon 4K-signaalin data täytyy pakata vähintään 1/20-suhteella. Kuvanlaadullisesti hyvät pakkausalgoritmit viivästävät signaalia, joten tietoverkon käyttö matalalatenssisen täysilaatuisen kuvan siirtoon ei ole mahdollista nykyisillä teknologioilla ja verkon kapasiteetilla. Tulevaisuudessa käyttöpisteille asti ulottuva 10Gbps-verkko voi tuoda uusia mahdollisuuksia 4K-signaalin jakeluun. ? Kirjoittaja työskentelee av-konsulttina Akukon Oy:ssä. ”Tietoverkkopohjaisia ratkaisuja 4K-kuvan jakeluun voidaan käyttää vain, jos kuvanlaadusta tingitään ja siirrossa hyväksytään havaittava viive.” Hallituksen puheenjohtaja: Risto Oinaala, Audico Systems Oy Varapuheenjohtaja: Petteri Pulkkinen, Mediatrade Oy Hallituksen jäsenet: Erkki Castrén, Castrén Engine Osakeyhtiö / Sound Engine Ossi Hakansuu, Ramboll Finland Oy Tapio Ilomäki, Akukon Oy Uli Jetzinger, Studiotec Oy Jarkko Kankaanpää, Anvia TV Oy Juha Lindqvist, Kaukomarkkinat Oy Paiste Mäenpää, Paiste Production Oy Markku Rasijärvi, S-Professional Oy Hallituksen työryhmät: Messutyöryhmä: puheenjohtaja Risto Oinaala Koulutustyöryhmä: puheenjohtaja Tapio Ilomäki Tiedotusja julkaisutyöryhmä: puheenjohtaja Jarkko Kankaanpää Pöytäkuntien yhteyshenkilöt: Urakointi Uli Jetzinger Suunnittelu ja akustiikka Tapio Ilomäki Maahantuonti ja laitekauppa Juha Lindqvist & Markku Rasijärvi Broadcast Petteri Pulkkinen Digital signage Jarkko Kankaanpää Rental/tapahtumatekniikka Erkki Castrén Valmistus ja vienti Paiste Mäenpää Kuulon apuvälineet Timo Tuominen Yhdistyksen toiminnanjohtaja: Timo Tuominen AVITA ry:n jäsenyydet: InfoComm, TIEKE, STUL , VALOSTO Jäsenyrityksiä ja jäseniä n. 120 kpl AVITA ry Audiovisuaalisen ammattiviestinnän toimialaliitto Harakantie 18 B, 02650 ESPOO Puhelin: 09 436 2525 info@avita.fi www.avita.fi www.facebook.com/avitary
29 AV-ViSiO .fi : 4 / 2015 ISE ISE is a joint venture partnership of ISE 2016 – Four days, for you, for your business, for the better! MORE 4 YOU ISE 2016 is the international destination of choice for AV system integration and communication professionals. It provides a de? nitive four-day showcase for the world’s leading product manufacturers and service suppliers in combination with an exclusive training and conference programme all under one roof. Find out more and register: www.iseurope.org ISE2016_All_Adds_A4_English.indd 2 16.10.15 13:41
30 AV-ViSiO .fi : INPUT/OUTPUT MIELIPIDEKIRJOITUS Audiovisuaalisen viestinnän ammattilehti | NRO 4/ 2015 | www.av-visio.fi SEURAAVA AV-VISIO NRO 5/2015 ILMESTYY 18.12.2015 Mainostaja merkkaa ylös kalenteriisi aineistopäivämme 4.12.2015 YHTEYSTIEDOT J ulkaisija: AVITA ry, www.avita.org Kustantaja: Suomen Ammattiviestintä Oy, Harakantie 18 B, 02650 ESPOO, Y010703-7 Vastaava päätoimittaja: Timo Tuominen, av-visio@avita.fi Toimituspäällikkö: Tommi Saarela, toimitus@avita.fi Ulkoasu: Liisa Kankkunen / SelkoGrafiikka, www.selkografiikka.com Mainosvaraukset ja -materiaalit: Jerry Ala-Leppilampi, myynti@avita.fi SEURAA AV-ALAN UUTISIA JA AJANKOHTAISIA ILMIÖITÄ OSOITTEISSA: www.facebook.com/avitary www.avita.fi twitter.com/Avitary AV-VISION TUKIJAYRITYKSET: ILMESTYMISAIKATAULU numero aineisto julkaisu NRO 1/2015 6.3.2015 17.3.2015 NRO 2/2015 15.5.2015 26.5.2015 NRO 3/2015 28.8.2015 8.9.2015 NRO 4/2015 16.10.2015 10.11.2015 AudioVisual-messujen erikoispainos – ilmestyy myös painettuna lehtenä NRO 5/2015 4.12.2015 18.12.2015 ILMOITUSHINNAT AV-VISIO Mediakortti 2015.pdf OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ! Jerry Ala-Leppilampi AV-Vision mediamyynti myynti@avita.fi Puh. 0400 664 838