Costa Alegre 1 Costa Alegre 1 / 2024 Irtonumero 5 € Paikallisuus ihmisläheisyys ajankohtaisuus HYVÄN MIELEN RANNIKOLLA TARINOITA, TIETOA JA TERVEYTTÄ Uutta: Nuorten näkökulma Veijo Leinon novelli sodasta Yhteisöllisyys Raimo Palmgrenin upeat taidekuvat
Costa Alegre 3 Kritiikki kuuluu demokratiaan Costa Alegre on aatteellisesti sitoutumaton aikakauslehti. Aineistopäivät ja ilmoitusten koot ilmoitetaan internetsivuilla. Kustantaja ei vastaa avustajien mielipiteistä. Asiatiedoissa on nojattu artikkeleissa mainittuihin tietolähteisiin. Kaikkien lehden aineistojen lainaaminen on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Tekijänoikeuslainsäädännön mukaan kustantajalla on tekijänoikeus suunnittelemiinsa ja laatimiinsa ilmoituksiin. Lehti ei vastaa tilaamattomista kirjoituksista eikä kuvista eikä ole velvollinen säilyttämään niitä. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino yms. virheiden aiheuttamasta vahingosta. Huomautukset tulee tehdä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Jos ilmoitus jää em. syistä pois lehdestä, on lehdellä velvollisuus ainoastaan palauttaa maksettu ilmoitushinta. T erve yhteiskunta toimii vapaasti. On sananvapaus ja oikeus kritisoida päättäjiä, presidenttiä myöten. Kunkin meistä on hyvä miettiä, miten itse otamme kritiikin vastaan. Kiellämmekö kritiikin aiheen vai otammeko onkeemme ja kehitämme itseämme. Demokratia ja hyvinvointiyhteiskunta pitävät huolta myös heistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa kuten lapset, sairaat, vammaiset ja vanhukset. Jorma Kananen kirjoittaa omassa artikkelissaan demokratian ja totalitaarisen yhteiskunnan eroista. Totalitarismissa vallanpitäjien vastustaminen johtaa helposti kuolemaan tai ainakin vankilaan. Luottamusta ei ole, joten omat mielipiteet on syytä pitää omana tietona. Espanja on varsin nuori demokratia, jolloin ollaan tavallaan huumassa sananvapaudesta pitkän diktatuurin jälkeen. Monipuoluejärjestelmä on vasta ottanut täällä ensiaskeleitaan. Poliittinen järjestelmä on osa demokratiaa, muttei koko totuus. Demokratia rakentuu ajan kanssa luottamuksen kasvaessa. Koko maailmassa keskustellaan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja nopeudesta. Tuskin enää on kellään epäilyksiä siitä, etteikö maapallon ilmasto olisi lämpenemässä, ja kovaa vauhtia. Kritiikkiä siitäkin saa esittää, mutta se on hyvä perustella kantansa. Suomessa on keskusteltu kaikkien sote-alueiden kriisistä. Rahaa ei ole. Haukutaan edellistä hallitusta, joka laittoi soten päälle oman sinettinsä, vaikka asiaa oli valmisteltu jo aiempienkin hallitusten keskusteluissa. Tuollainenkin keskustelu kuuluu demokratiaan, mutta poliittiset virkanimitykset pitäisi olla jo historiaa. Ainakaan täällä Espanjassa niistä ei ole luovuttu, vaikka korruptioon ja hyvään hallintotapaan onkin kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota. Demokratiassa on vapaat vaalit ja äänestysoikeus, muttei pakkoa kuten autoritaarisissa maissa voi olla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainana on kestänyt pian kaksi vuotta – eikä loppua valitettavasti näy! On entistä tärkeämpää pitää huolta demokratiasta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Toivon tulevalle Suomen tasavallan presidentille tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita hän voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joihin hän voi vaikuttaa ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Kuva: Mikko Mäntysaari
Elämässä nyt Gitte Lund Thomsen avaa irlantilaisilta saamaansa joulupakettia. Oikeus äänestää Sinikka Halttunen Torreviejan kaupungintalolla tehdään kovasti töitä, jotta saadaan selville, keillä on äänioikeus EU-vaaleissa kesäkuussa. Ainakin Espanjassa residentteinä olevat voivat vaikuttaa EU-meppien valintaan.
Costa Alegre 5 V uoden alussa on pitänyt olla kirjautunut äänestysrekisteriin täällä Espanjassa. Suomessa voit äänestää europarlamenttivaaleissa, jos olet täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä ja olet Suomen kansalainen. Sinulla on oikeus äänestää myös silloin, jos olet 18 vuotta täyttänyt muun EU-jäsenmaan kansalainen ja sinulla on kotikunta Suomessa. Toisen EU-maan kansalaisena sinun tulee ilmoittautua Digija väestötietoviraston äänioikeusrekisteriin viimeistään 80 päivää ennen vaaleja. Täällä Espanjassa pätee sama sääntö eli voi valita, missä äänestät, mutta tietenkin voit äänestää vain yhdessä paikassa. Täällä kuten varmaan muuallakin halutaan mahdollisimman suuri äänestysprosentti. Espanjalaisten vapaapäivät Espanja lienee lähes ainoa maa, missä palkallisia vapaapäiviä on niin valtiollisella, alueellisella kuin kunnallisellakin tasolla. Espanjassa valtakunnallisia vapaapäiviä on kymmenen, Valencian itsehallintoalueen vapaita on neljä sekä lisäksi kaupungin omat päivät. Karnevaalit ovat tänä vuonna 27.1.-11.2., Habaneras-tapahtuma 21.-27.7. ja ensimmäisenä joulukuuta sytytetään joulukuuseen kynttilät Plaza de la Constitutionilla. Joulukuun ensimmäinen viikko on Fiestas Patronales, jolloin järjestetään konsertteja ja muuta juhlaohjelmaa, syödään paellaa. Vasta tämän jälkeen juhlistetaan joulua. Itsenäisyystai kansallispäivät Keskusteltiin Tanskasta, ulkomaalaisvaltuutettu Gitte Lund Thomsenin kotimaasta. Tanska on niin vanha valtio, ettei siellä ole varsinaista itsenäisyyspäivää. Kansallispäivä kesällä on poliittinen tapahtuma. Sunnuntaina 14.1.24 Tanska on saanut kuninkaan, kun kuningatar Margareeta luovutti kruununsa pojalleen Frederikille, jonka perään tulee järjestysnumero X. Espanjassa demokratia on vielä hyvin nuori, vajaa 50 vuotta. Kaikki kansainvälistyy Liekö internetillä osansa asiassa, kun myös Espanjassa erilaiset satoja vuosia vanhat perinteet ovat muuttumassa kansainvälisemmiksi. Joulu on Espanjassa nyt ”booming” eli sen suosio ja juhlinta on lisääntynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Ruotsalaiset ovat lahjoittaneet joulukuusen jo kymmenien vuosien ajan. Valaistus on joulun aikaan tärkeä joka kaupungissa; valot tuovat kaupunkiin paljon ihmisiä ja sitä kautta rahaa paikallisille yrittäjille. Perinteisesti katolisissa maissa pääsiäinen on kirkkovuoden suurin tapahtuma. Jouluna Los Reyes eli kolmen kuninkaan saapuminen laivalla on ollut joulunajan kohokohta. Silloin lapset ovat saaneet lahjansa. Tosin joulu on aina ollut tärkeä. Sitä on juhlistettu erityisellä aterialla. Juhlimisperinteet ovat olleet ja ovat Pohjoismaiden sisällä varsin samanlaisia. Ilmasto vaikuttaa paljon siihen, että täällä juhlitaan ulkona kaduilla, kun pohjoisessa vetäydymme talvisin sisätiloihin. Liekö internetillä osansa asiassa, kun myös Espanjassa erilaiset satoja vuosia vanhat perinteet ovat muuttumassa kansainvälisemmiksi ? Monet juhlaperinteet tulevat Atlantin takaa. Tai kiertävät sitä kautta kuten alun perin Irlannista lähtöisin oleva Halloween. Etelä-Amerikasta tulee Día de Todos los Santos eli Halloweenin kanssa samana aikaan vietettävä kuolleiden juhlapäivä. Suomessahan on pyhäinpäivä. Nykyään on vähemmän sesonkiaikoja, mutta väkeä on tasaisesti ympäri vuoden. Talvella ja kesällä on iso ero. Kesäisin espanjalaiset turistit tulevat rantakaupunkiin, talvisin on enemmän kansainvälistä väkeä. Torreviejassa on nyt noin 90.000 asukasta, mutta turistit ja talviasukkaat lisäävät määrää noin 60.000:lla. Etätyöläisten määrä lisääntyi koronan aikaan. Etätyöläiset voivat Lund Thomsenin mukaan saada jonkinlaisen residentin. Asiat kannatta kysyä Lund Thomsenilta, gitte(at)torrevieja.eu tai +34 679 00 61 60. Kaupungilla on tietenkin haluja saada osa verotuloista tänne. Keskustellaan jälleen siitä, että EU:ssa on vapaa liikkuvuus, mutta yli kolmen kuukauden oleskelun jälkeen olisi hyvä hakea asumisstatusta. Silloin saisi muun muassa terveydenhuollon täältä. Asia on tietenkin hyvin henkilökohtainen ja yksilöllinen. Lund Thomsen painottaa. Lisäksi joka maalla on omat verosopimuksensa. Sataman työmaa on edennyt viime syksystä paljon.
6 Costa Alegre Ensimmäisinä Torreviejan Centro Cultural del Carmenin ennakkoäänestyspaikkaan ehtivät (vasemmalta) Mauri Ojanen, Antero ja Eila Heikkinen, Olli Wasenius ja Kirsi Aarimo. Presidentinvaalit Sinikka Halttunen Toisen kierroksen presidenttiehdokkaat ovat ennakko-odotusten mukaan Alexander Stubb ja Pekka Haavisto . Ehdottomasti kyllä oli vastaus toimittajan kysymykseen, onko ehdokas jo ennakkoon selvillä. Osa oli katsonut vaalitenttejä, mutta totesi, ettei niistä ollut paljon hyötyä. Joitakin viitteitä niistä sai.
Costa Alegre 7 E nsimmäisenä odottivat kansalaisoikeutensa käyttämistä viisi henkilöä eri puolilta Costa Blancaa, osa vain ohikulkumatkalla. Presidentin valintaan vaikuttaa muun muassa kokemus ulkopolitiikasta. Kirsi Aarimo totesi, että tunteella mennään. Lisäksi kansainvälisyys ja ehdokkaan kielitaito olivat äänestäjien mielestä tärkeitä. Rauhallisuus, ettei hermostu asioista helposti, on yksi kriteeri eikä yliopistosivistyskään ole pahitteeksi, Antero Heikkinen tuumasi. Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä Torreviejassa Centro Cultural Virgen del Carmenissa kansalaisia ottivat vastaan vaalivirkailijat konsulipalveluvirkailija Tarja LainePalanderin johdolla. Portsarina toimi Jukka Palander vaihtaen välillä paikkaa toisen henkilön kanssa. Olemme valinneet kaksi jatkoon menijää Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston. Nuoret ovat kansakunnan tulevaisuus, on jo kulunut termi, mutta tottahan se on. Nuoria on pyritty saamaan mukaan muun muassa TikTok-videoiden avulla. Nuoret ovat myös kommentoineet videoita. Onko tuosta ollut apua, näkee vaalipivän tulokista. Kansainvälisessä maailamassa tarvitaan kieliä. Kaikki ehdokkaat puhuvat ainakin suomea, ruotsia ja englantia. Helsingin Sanomien vaalikoneen tietojen mukaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ehdokkaat keskustelevat seuraavilla kielillä: Ennakkoäänestyspaikkaan oli saatu kunnolliset äänestyskopit. Lisäksi tila oli raikas ja valoisa. Mika Aaltola: saksa, arabia ja japani Li Andersson: ranskan ja venäjän perusteet Sari Essayah: saksa ja ranska sekä ei-aktiivisia, espanjan ja italian alkeet Pekka Haavisto: ei lisäkieliä Jussi Halla-aho: venäjä ja ukraina parhaina. Saksa ja kroatia. Auttavasti puola, ranska ja hollanti Harry Harkimo: saksa Olli Rehn: ranska ja passiivinen saksa Alexander Stubb: ranska, saksa ja kyökki-italia Jutta Urpilainen: saksa sekä ranskan alkeet. Ensimmäisenä päivänä äänioikeuttaan käytti 547 kansalaista täällä Torreviejassa, toisena petrattiin, jolloin äänimäärä oli 647. Perjantaina kolmantena ennakkoäänestyspäivänä 437 suomalaista kertoi mielipiteensä suljetussa lippuäänestyksessä. Kaikkiaan tällä ensimmäisellä kierroksella mielipiteensä ilmoitti 1939 Suomen kansalaista, joten lauantain äänimäärä oli 310. Äänestäjät ovat liikkeellä erityisesti kahtena ensimmäisenä vaalipäivänä, joten on hyvä äänestää joko kolmantena tai neljäntenä ennakkoäänestyspäivänä, jolloin jonot ovat lyhyemmät. Edellinen ennakkoäänestystapahtuma vuosi sitten keräsi jonkin verran kritiikkiä. Konsulaatti vastasi tähän, että ajoittain oli jonoja, mutta pääsääntöisesti äänestys kulki hyvin vilkkaasti. Pisin jonoaika oli noin puoli tuntia, mitä voidaan pitää kohtuullisena ulkomaan edustuston vilkkaalta äänes
8 Costa Alegre tyspaikalta. Kuuden tunnin aikana vedimme parhaimmillaan läpi jopa yli 550 ääntä. Mielestäni tuo kertoo sen, että asiakaspalvelumme oli hyvinkin nopeaa, kunhan väkeä vaan pääsee sisälle äänestämään, Tarja Laine-Palander vastaa sähköpostitse. Äänestysrauhan ja vaalisalaisuuden vuoksi sisään voi kerrallaan päästä vain rajallinen määrä ihmisiä. Lisäksi on huomioitava, että äänestäjien määrä on ollut kasvusuuntainen eli äänestäjiä on vaali vaalilta entistä enemmän liikkeellä, joka myös väistämättä aikaansaa jonoja. Äänestysrauhan ja vaalisalaisuuden vuoksi sisään voi kerrallaan päästä vain rajallinen määrä ihmisiä. Äänestämistä nopeuttaa ilmoitus äänioikeudesta, sillä sen myötä äänestäjän ei tarvitse täyttää erillistä lähetekirjettä. Sen voi tulostaa suomi.?-palvelusta. Ulkomaan edustustoissa ei ole mahdollista äänestää hyödyntämällä kännykkään lähetettyä ilmoitusta äänioikeudesta. Ulkomailla ei ole käytössä sähköisiä lukulaitteita, joten paperiäänestäminen on se tapa, miten toimitaan. Suomen Suomi-seura kysyi marraskuun alussa presidentinvaalin 2024 tiimoilta Suomi-Seuran jäseniä ja seuraajia mietityttäviä aiheita. Seura esitti kaikille yhdeksälle ehdokkaalle kysymyksen muun muassa siitä, mitä ulkosuomalaisuus merkitsee ehdokkaalle itselleen. Vastaukset saatiin seitsemältä ehdokkaalta. Melkein jokaisella vastanneella presidenttiehdokkaallamme on ulkosuomalaisuudesta omakohtaista kokemusta. Maailmanlaajuista ulkosuomalaisyhteisöämme arvostetaan ja sen haasteita ymmärretään. Lisäksi ehdokkaat pitävät vaaleihin osallistumista, ylirajaisia palveluita, kielen ja kulttuurin ylläpitoa, paluumuuton sujuvuutta sekä ulkomailta saadun kokemuksen arvostusta tärkeänä. Vastauksissaan ehdokkaat ottivat myös kantaa sekä passin pidemmän voimassaoloajan että kaksoiskansalaisuuden haasteisiin. Mika Aaltolalle ulkosuomalaiset ovat tärkeä Suomen silta maailmalle. Hän on itse ollut vuosia Suomen ulkopuolella pääosin Yhdysvalloissa. Hän kertoo tietävänsä ulkosuomalaisten huolet ja toisaalta voimakkaat siteen Suomeen. Sukupolvienkin päähän kotimaan asiat tuntuvat sekä myös Suomen historiallinen kokemus. Tämä on Suomelle voimavara. Tänä vuonna vaalivirkailijat sekä me äänestäjät saimme ihailla vaalitilaisuudessa myös taidetta. Vasemmalta Tarja Laine-Palander, Johanna Korkala ja Kristiina Abdallah.
Costa Alegre 9 Vaalivirkailijat vasemmalta Sirpa Seppälä, Juha Lehtinen, Maarit Ruonakangas, Tarja Murrosvirta, Harri Ruonakangas sekä Maarit Fredlund. Sari Essayahalle ulkosuomalaisuus on hyvin tuttua, sillä hän oli itsekin ulkosuomalainen viisi vuotta työskennellessään meppinä. Tänään se merkitsee hyviä muistoja, toista maata, jossa on kuin kotonaan, perheen sisäpiirivitsejä ja lähentymisen aikaa sekä tietysti rikkaampaa toisen kulttuurin ymmärtämistä. Samalla myös ulkosuomalaisuuden haasteet ovat tuttuja. Tutuksi hänelle tulivat esimerkiksi tukiverkoston puuttuminen, ulkomaisen kulttuurin ja kielen haasteet, suvun ja ystävien ikävä ja kotiin paluun haasteet. Pekka Haavisto näkee ulkosuomalaiset arvokkaina ja tärkeinä suomalaisuuden lähettiläinä. Ruohonjuuritason suurlähettiläinä, jotka pitävät yllä päivitettyä Suomi-kuvaa. He ovat avainasemassa siinä, että suomalaisuus on tae luotettavasta, korkeatasoisesta osaamisesta. Hänen mielestään kaikkien tulee tehdä näkyvämmäksi ulkosuomalaisten arvo Suomelle. Luomme Haaviston mukaan verkostoja ja kestäviä kontakteja Suomen ja maailman välillä. Harry ”Hjallis” Harkimon kaksi pojista on asunut ja opiskellut Yhdysvalloissa ja paljon hänen ystäviään asuu ulkomailla. Olli Rehn on asunut jatko-opintojen ja töiden merkeissä Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä useampaan otteeseen Brysselissä. Yhteensä niistä kertyy 15–20 vuotta ulkomailla asumista, laskutavasta riippuen. Opiskelu Yhdysvalloissa ja Britanniassa antoi hänelle paljon sekä akateemisesti että ystävyyssuhteiden osalta. Se myös iskosti pysyvästi päähän kansainvälisen yhteistyön merkityksen. Toisaalta ulkomailla asuminen on aina nostanut hänelle kotimaan mieleen ja sydämeen erityisen voimakkaasti. Ulkomailla asuessa suomalainen identiteetti jollain tavalla tiivistyy. Hän muistelee edelleen lämmöllä sitä, kun SuomiSeura nimitti hänet vuoden ulkosuomalaiseksi vuonna 2011. Hän toimi tuolloin talouskomissaarina ja menossa olivat tiiviit työvuodet EU:n palveluksessa Brysselissä asuen. Alexander Stubbille ulkosuomalaisten yhteisö on ollut vuosien varrella tärkeä. Hän on asunut muun muassa Belgiassa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Ranskassa. Viimeisimpänä hän asui Italiassa työskennellessään siellä professorina. Suomi on maailman paras maa, johon on aina ollut hyvä palata takaisin, hän toteaa. Jutta Urpilainen on itse ollut viime vuodet ulkosuomalainen, kun hänen oma ja hänen perheensä arki on ollut Brysselissä. Ulkomailla asuminen luonnollisesti avartaa maailmankuvaa ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä, mutta samalla se auttaa arvostamaan uudella tavalla Suomea, suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Lähteet: suomi-seura.? Helsingin Sanomien vaalikone
10 Costa Alegre Kulttuuricoctail Tuttu näky monelle torreviejalaiselle: Raimo Palmgren kuvaamassa. Kuva: Sinikka Halttunen. Kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa Sinikka Halttunen Kuvat Raimo Palmgren M oni on huomannut sosiaalisessa mediassa erikoisia kuvia, joita on luultu ”väärennöksiksi”. Tykkäyksiä on tullut jopa 700 yhdestä kuvasta. Taideseppä Raimo Palmgren, 76, kertoo, että osaa hänen kuvistaan on muokattu kameran kuvanparannusohjelmalla, mutta ne ovatkin taidekuvia, eivät dokumentteja. Valo taittuu kameran linssiin tietyllä tavalla, kunhan malttaa tarkastella. Hän käyttää taiteilijan vapauttaa saadakseen ottamistaan kuvista taidekuvia. Taide on yleensäkin mielipideasia. Juttuvinkin antanut Seppo Parkkonen totesi osuvasti: Hänen postauksiensa valokuvat ovat tasokkaita. Yleensä hänen aamukuvat herättävät päivän positiivisena, Parkkonen kirjoittaa. Sanomalehdessä julkaistavat kuvat ovat dokumenttikuvia eli niitä ei ole manipuloitu millään tavalla tai jos on, niin siitä tulee olla maininta. Taidekuvissa on sallittua tehdä myös muutoksia. Kritiikkiä saa aina esittää, mutta kateuden vihreä naamakin vilahtaa välillä. Digikuvaus on Palmgrenin mukaan helppoa. Monitaitoinen mies maalaa, valokuvaa ja oman kertomansa mukaan ”rämpyttelee” kitaraa. Neulominen vaihtui valokuvaukseen ja maalaamiseen. Liikunnallisella puolella golf ja enduro-pyöräily kuuluivat ennen harrastuksiin, mutta ne ovat vaihtunut keilaamiseen ja petankkiin. Puhelias ja ulospäin suuntautunut mies ei mieti menneitä, vaikka siellä olisi paljonkin surtavaa. Katkeruus syö vain ihmistä itseään sisältä. Kameran linssin kautta syntyneitä kuvia Palmgren käyttää mallina maalauksiinsa, joka on hänelle taas uusi kokeilu. Hän asuu kesät Hattulassa ja talvet Torreviejassa.
Costa Alegre 11 Illan katunäkymä Torreviejasta on muuttunut Raimo Palmgrenin käsittelyssä taiteeksi. Ensin taidevalokuvksi ja sen jälkeen maalatuksi kuvaksi. Tätä rakennusta Curan ja Los Locosin rantojen välissä ei enää ole. El Tinteron rakennus purettiin tammikuun alkupäivinä. Se on kuitenkin tallentunut Palmgrenin kameraan sekä hänen maalaukseensa.
12 Costa Alegre Novelli Kuva: ArmyAmber. Pixabay. Yksi sodan hetki Veijo Leino H elmikuun toisena päivänä hänet määrättiin etulinjaan, hyiseen juoksuhautaan. Vihollista oli pidäteltävä kunnes omat joukot oli saatu järjestettyä hyökkäystä, läpimurtoa varten. Oli taas katkeran kylmä päivä, pohjoistuuli lähetti hyytävän tervehdyksen. Näitä sielua myöten jäätäviä päiviä oli ollut jo sietämättömän pitkään, taukoamatta. Vaatetus ei pystynyt pitämään hirveää pakkasta loitolla. Kylmyys hytisytti viluista kehoa koko ajan. Lunta, inhottavaa, sietämätöntä lunta ja jäätä joka puolella. Kuinka komentajat saattoivat kuvitella, että näissä olosuhteissa pystyisi taistelemaan. Hullujako he olivat – mikä ihmeen järki tässä oli? Poika, joka kohta täyttäisi kaksikymmentä, jos jollain kummalla tavalla säilyisi hengissä pari kuukautta, oli vielä kesällä punaposkinen maatyöläinen. Nosteli heiniä seipäälle upeiden, hiestä kiiltelevien hartioidensa nuorella voimalla. Helteinen aurinko heijasteli pellon laidan koivujen valkoisista rungoista elämää, tulevaisuutta, kaikkea, mitä nuorukainen tunsi olevan häntä varten. Kaikkea, johon hän eniten toivoi kuuluvan etäämmällä haravoivan tytön. Tytön, jonka gasellimaiset silmät näyttivät välillä vilkuilevan häneen. Jonka kullankeltainen pitkä tukka oli keskeltä jakaukselle jaettu ja letitetty. Jonka pehmeät, persikkaihoiset posket, ahkerointi ja auringon nostama kuumuus rusotti melkein kirsikanpunaisten huuliensa värisiksi. Jonka naisel
Costa Alegre 13 liset muodot saavuttanut vartalo peittyi ohueen kesämekkoon huumaten nuorta miestä. Elämän voima kohdisti miehen ajatukset sulokkuutta uhkuvaan tyttöön – piti kamppailla, etteivät katse ja ajatus ihan kokonaan karkaisi tuohon magneettiseen kohteeseen. Tyttö tiesi tuon komean nuorukaisen vilkuilevan taivaansinisillä silmillään – tunsi siitä merkillistä, pakahduttavaa mielihyvää, vaikka se hiukan ujostuttikin. Jospa tulevaisuus olisi heille yhteinen, näitä peltoja viljellen, yhteistä kotia ja perhettä rakentaen… Se oli kesällä. Talvi täällä kahden maan, pikkuruisen ja jättiläisen välisessä rajakorvessa tuntui niin turhalta, kuolemanvaaralliselta, kauhealta. Elämän kehitys oli seisahtunut – tästä ei olisi saatavissa mitään, menetettävissä oli kaikki. Kuinka ihmiselle voi näin tehdä? Kuinka joku voidaan repiä juuriltaan ja pakottaa tappamaan toisia, samanlaisia nuorukaisia? Hän olisi voinut taistella puolustaakseen naistaan – nyt hän ei tiennyt, minkä vuoksi taisteli. He perustelivat sitä isänmaallisuudella! ”Odotan” oli tuo ujosti sanonut, kun poika kysyi, odottaisiko hän. ”Odotan”, kuiski pojan mielessä. Isänmaallisuudella, joka taisi olla sitä voi-makkaampaa ja sota sitä ylevämpää, mitä kauempana rinta-masta oli. He olivat jopa valmiita uhraamaan määrättömästi kansalaistensa henkiä, jotta eivät joutuisi pakolla luopumaan omastaan. Miksi? Jotta heillä säilyisi se mistä voivat halutessaan luopua. He perustelivat myös kansan edulla – mikä on kansa, jos ihmistä itseään ei pidetä minään? Joko sota on turha tai sitten ihmiset… Nuorukainen ei pystynyt ymmärtämään… Ytimiin asti tunkeva kylmyys ei ollut ollenkaan ainoa kiduttava asia: nälkä oli lähes taukoamaton. Ohut keitto ja leipä eivät lihaksikkaan kehon ravinnon tarvetta pystyneet täysin tyydyttämään. Ikävä kotiin kalvoi myös. Mutta suurin ikävä kohdistui tyttöön, joka eron hetkellä oli luvannut odottaa. ”Odotan” oli tuo ujosti sanonut, kun poika kysyi, odottaisiko hän. ”Odotan”, kuiski pojan mielessä. Vihollisen tykit jyrisivät ja ammusten urut ulisivat, karjahtelivat savuisessa ympäristössä. Vihollisen? Vihamiehen? Ei hän osannut vihata. Kuinka voi vihata jotain, jota ei ole koskaan tavannut? Yritettiinhän häntä kouluttaa vihaamaan, mutta ei hän pystynyt. Tietenkin piti puolustautua, jos joku yritti tappaa, mutta se oli taistelua, ei vihaa. Nuorukainen tuumiskeli joskus näitä, vaan ei osannut päättää, oliko vain muita lapsellisempi, kun tällaisia ajatteli. Ajattelu tässä tilanteessa ei kuitenkaan auttanut. Aivan mielettömän kova ja taitava vihollinen sai kauhun valtaan hyökkäyksillään, sala-ampujineen ja taktisine juonineen. Hermot tuntuivat kihelmöivän, raajat tuntuivat puutuvan räjähdysten pauhussa, välähdyksissä ja ruudin hajussa sekä luotien jatkuvissa, murhaavissa läiskähdyksissä ympärillä. Tuonneko pitäisi mennä? Nehän tappavat varmasti, kun täällä juoksuhaudan pohjallakin on joka hetki vaarassa saada osuman. Vihollisen tykistön toiminnasta päätellen ne olivat aikeissa hyökätä. Joku sanoi vihollisen pyrkivän motittamaan. Saattoi jo olla onnistunutkin – se tietäisi tuhoa, vastustaja ei halunnut vankeja. ”Ne tulevat!!” karjui joku. ”Kaikki puolustamaan, ne tulevat!” Nuorukainen nousi penkalle siinä kuin muutkin. Ei hän huono sotilas ollut eikä muita pelkurimaisempi. Kaikkihan kauhuissaan olivat, kaikki taistelivat henkensä puolesta ja saattoivat sen menettää minä hetkenä tahansa. Nuori sotilas tähtäsi ja ampui, ehkä välillä osuikin. Meteli oli niin hirveä, että aina ei ollut varma, laukesiko oma kivääri. Äkkiä jysähti olkapäähän. Kivun salamat välähtelivät silmissä. Mies lensi selälleen juoksuhaudan pohjalle. Käsi ei toiminut, oli vain olkapäästä roikkuvaa lihaa. Ampumaan ei enää pystynyt eikä juuri muutenkaan liikkumaan. Nuorukainen ymmärsi, että nämä saattoivat olla viimeiset hetket. ”Maria”, hän sanoi hiljaa, värisevin, tunnottomin huulin. Sitten kyyneleet purskahtivat silmistä. ”Maria”, hän huusi nyt sielunsa pohjasta niin lujaa kuin vaurioituneella kehollaan pystyi, samalla kun penkalle ilmestyi vihollissotilas kivääri ojossa. Sotilaan katse oli armoton, kasvot ankarat, vihaiset, uhkaavat. Kidutuksista nääntyneen, ennen niin punaposkisen ja elämäniloisen nuoren maatyömiehen viimeiseksi mielikuvaksi ei jäänyt häntä tähtäävän sotilaan sinivalkoinen kokardi eikä Suomi-konepistoolin välähtelevä suuliekki. Ne peitti kuva ukrainalaisesta, nyt Neuvostoliittoon kuuluvasta viljavasta pellosta jolla haravoi nuori kaunis Maria, hymyillen hänelle viimeistä kertaa. Tämä sota päättyi talven taittuessa kevättä kohti. Sota päättyi, mutta ihmismielistä ei tuo raaka järjettömyys voinut hävitä. Ei niiden, jotka joutuivat tappamaan. Ei niiden, jotka kokivat suuren menetyksen. Ei etenkään, kun pian tykit, pommit ja luodit aloittivat taas uuden tuhoamisen. Taas juoksuhaudan partaalla toinen joutui tuhoamaan toisen samanlaisen. Ja taas joku jäi surussaan kysymään, miksi, miksi… Miksi? Kuva: Jarkko Mänty. Pixabay
14 Costa Alegre Tyylilyyli Twiggy vai Rubens? Siinäpä pulma! Mannekiinien, siis mallien elopainoon on kiinnitetty jo vuosien ajan huomiota. On tullut jotain sääntöjäkin. Jessus, milliais luuviuluja ne ennen oli!! Enää se ei Luoja paratkoon ole mahdollista. Kuva: Pixabay. M e naiset tuskailemme usein omaa elopainoamme. Milloin on vallalla Twiggy-mallinen luunlaiha nainen tai milloin Rubensin muhkeat muodot. Tämä on vaateteollisuuden kultakaivos, sillä aina tarvitaan erikokoisia vaatteita. Muodista puhumattakaan. Täällä Espanjassa kodit voivat olla talvisin viileitä, vaikka nykyään on paljon muun muassa ilmalämpöpumppuja. No, jos koti on viileä, niin vaatetta vain päälle, niin tarkenee. Säästyy energiaakin, kun sen hinta hipoo pilviä. Ja taas tekstiiliteollisuus kiittää!
Costa Alege 15 Mitäs sitä sitten laittaa päällensä siellä viileässä huoneessa? Niiden villasukkien lisäksi. Onkohan kellään enää raappahousuja? Ne oli lämpimät, mutta aika paksut. Käytännöllistä on pitkä villainen mekko. Kuten aiemminkin, ”diggaan” luonnonmateriaaleja. Välttyy myös niiltä mikromuoveilta, joita on ihan joka paikassa. Sus siunakkoon! Luin, että myös äidinmaidossa. Eihän meidän vanhojen ihmisten ole enää niin väliä, mutta lapsilla on edessään koko elämä! Käsitöiden tekeminen näpit kohmeessa on varmaan hankalaa. Tuli mieleeni tapahtuma joskus kansakoulusta, kun tultiin talvella välitunnilta käsityötunnille. Oli kourat koppuraisina ja villalanka tuntui ikävältä kylmissä näpeissä. Niin tai näin. Muotivirtaukset tulevat ja menevät, mutta me ihmiset tarvitaan aina jotakin retonkia kroppamme suojaksi. Ja taas tekstiiliteollisuus laskee eurojaan! Jos nyt sitten kirjoittaisin taas asiaakin. Tekstiilijätettä syntyy valtavat määrät, koska hutaisten tehtyjä ”muotiluomuksia” käytetään korkeintaan kerran, mutta siitä taisin kirjoittaa jo aiemmin. Nämä kropan muodonmuutokset antavat töitä ompelijoille, kun vuoroin suurennetaan ja vuoroin pienennetään länninkejä. Ja tietysti muodistetaankin. Eikä se onnistu niiden halparättien kanssa. Kankaan pitää olla kunnollista ja vahvaa, jotta sitä voi muokata jopa useaan kertaan. Tuli mieleeni saamani silkkipuku. Sillä on ikää saman verran kuin minulla, mutta silti pystyin muokkaamaan siitä itselleni sopivan. Se alkuperäinen käyttäjä kun on paljon ohuempi kuin minä! Kangas oli kestänyt hyvin vuosikymmenet, sillä sitä oli myös säilytetty oikein. Silkki säilyy parhaiten viileässä silkkipaperiin käärittynä tai muuten suojattuna. Ratkoessa täytyy olla tarkkana, ettei siinä vaiheessa riko kangasta. Tuokin mekko oli tehty osaksi käsin ompelemalla, vaikka konettakin oli käytetty. Se on tehty oikein ompelijalla. Ruottissa vielä. Ja johonkin hianoon julkaan kaiken lisäksi. On siinä mulla historiaa kannettavana. Siihen maailman aikaan ei varmaan ollut keksitty saumuria. Tai olihan se keksitty, mutta eihän sellaista ollut tarkoitettu kotitalouskäyttöön. Teollisuuteen kapine tuli 1800-luvun lopulla. Alushameet ovat kai pois muodista, mutta niillä on tärkeä tehtävä suojata kalliimpaa päällyspukua. Saman tekee vaatteen vuori, kunhan se on myös hyvää kangasta. Toltakohan minäkin näytän? Huh!. Toiset tyytyvät siihen ja vetävät upeita vermeitä päälleen. Mutta monet meistä on "ikusia laihuttajia", koska kropan muoto ei tyydytä. Kuva: kalhh. Pixabay.
16 Costa Alegre Pakinan paikka Kirjoittaja on eläkkeellä oleva faktori, puoliso ja kolmen lapsen vaari, jolla on kakkoskoti Torreviejassa ja työkokemusta metalliladonnasta pilven bitteihin. ”Ilmassa on ”urheilujuhlan tuntua” Seppo Parkkonen L unta oli tuprutellut mukavasti kotimme portaille saavuttuamme jouluksi kotiin. Tuntui hyvältä nuuhkia hentoista pakkasilmaa ja tuntea, miten oven auetessa rakas koti imi meidät ominaistuoksuineen luokseen. Portailla oli muutaman sentin lumikerros. Annoimme sen olla, kun muistelimme edellisen vuoden kotiintuloa. Silloin jätin lumityöt aamuksi ja aamun tultua totesin vesisateen pyyhkineen lumet pois. Taas sama juttu! Lumet katosivat yön aikana. Pia-Liisa ei pääse heti hiihtoladulle, mutta ennusteen mukaan uusi lumi olisi tulossa kahden päivän kuluttua sopivasti jouluaatoksi. Perinteisesti heti kotiintulon jälkeen hoidan terveysasiat, labrassa käynnin ja lääkärille näyttäytymisen. Ajanvaraukset olin tehnyt hyvissä ajoin Espanjasta käsin. Pia-Liisalla ei ole näitä huolia, hänelle riittävät hiihtoladut. Labrakokeisiin pitää hakea terveyskeskuksesta virtsanäytettä varten kuppi. Lähdin aamupäivällä nastakengissä tarpomaan terveysasemalle. Hävetti narisuttaa terkkarin lattiaa nastoilla. Olin katsonut netistä, että asema olisi auki 8-15. Toimiston ovi oli kiinni ja ikkunassa oli lappu aukioloajoista 8.009.30 ja 12.30-14.00. Narskautin nastakengillä täyskäännöksen ja palasin kotiin odottamaan iltapäivän aukioloaikaa. Palattuani näytepurkin noutoon en malttanut olla tokaisematta legendaarisen urheiluselostaja Pekka Tiilikaisen slogania, että ”ilmassa on urheilujuhlan tuntua”. Hoitaja kysyi, mitä tarkoitan. Vastasin pienen huolimattomuuden aiheuttavan asiakkaille kiusallisen ongelman eli juoksutetaan asiakkaita kuten nyt 26 asteen pakkasessa mennen tullen. Asian olisi voinut korjata ilmoittamalla netissä oikea toimiston aukioloaika terveysaseman aukioloajan rinnalla. Ehdotin asian eteenpäin vientiä päättäjille. Ongelmilla on taipumus kasaantua ja niiden selvittelyssä häslääminen lisääntyy. Olin Espanjasta soitellut lääkäriaikaa mahdollisimman sopivasti labratulosten saannin perään. Tarkkailtavia asioita on diabeetikolla muutamia ja yhdestä tarkkailtavasta olin sopinut ”omalääkärini” kanssa jo kesällä heti, kun olen palannut Espanjasta. Vastaanottoajasta soittelin monta kertaa, mutta aina oli lääkärin kirja täynnä. Lopulta sain ajan. Huokaisin helpotuksesta, mutta mentyäni vastaanotolle minut olikin määrätty hoitajalle. Taisin saada uuden sloganin Tiilikaisen rinnalle: ”Vituttaa kuin pientä eläintä”. Hoitajalle tuli kimurantti tilanne, kun kyselin asioita, joita olin ”omalääkärini” kanssa sopinut käsiteltäväksi. Hän yritti tehdä parhaansa ja teki tiedusteluja viereisen huoneen lääkäriltä. Lopulta hoitaja ehdotti, että kyseinen lääkäri ottaisi minut vastaan seuraavana päivänä ja antaisi reseptin tai lähetteen jatkotutkimuksiin. Hyväksyin lääkärille menon vaikka kovasti arvelutti aikaisempien kokemusten perusteella. En saa ko. lääkärin puheesta selvää enkä hänen kirjoitetusta tekstistään. Lääkäri tulostaa tekstit vanhojen käytettyjen lomakkeiden päälle arkin molemmin puolin. Sain lääkäriltä lappusen kuvaukseen menosta. Siinä oli puhelinnumero ja alla pienellä myös osoite. Puhelinnumero ei ollut käytössä, mutta ?mlab.? löytyi netistä aikavarauksineen. Kävin seuraavana päivänä laboratoriossa, mutta heille ei ollut tullut lähetettä. Hoitaja kehotti menemään omaan terveyskeskukseen kyselemään, mihin minua ohjataan. Hän tiesi kyseisen lääkärin eikä hämmästynyt sählinkiä. Lopulta selvisi, että minun pitää mennä pääterveysaseman röntgeniin, mutta aika on varattava ensin. Röntgenissä oli lähete kuvaukseen, joten asia onnistui. Onneksi sain ohjeet tankkauksesta ennen kuvausta. Ne eivät olleet samat, joista lääkäri oli puhunut.
Costa Alegre 17 Yhteiskunta Korruptiossa rahat liikkuvat "in kognito" eli niiden alkuperää voi olla mahdoton saada selville. Kuva: emiliomeza0. Pixabay. Suomessako korruptiota? Jouko Kananen "La corrupción ha hecho de nuestro mundo un lugar más peligroso. Como los gobiernos han fracasado colectivamente a la hora de avanzar contra ella, alimentan el actual aumento de la violencia y los con?ictos, y ponen en peligro a personas de todo el mundo. La única salida es que los estados hagan el trabajo duro, erradicando la corrupción a todos los niveles para garantizar que los gobiernos trabajen para todas las personas, no sólo para unas pocas élites." Delia Ferreira Rubio, Presidenta de Transparency International
18 Costa Alegre S uomalainen korruptio ei näy tilastoissa; kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Korruptio on Transparency Internationalin (TI) määritelmän mukaan julkisen aseman väärinkäyttöä yksityisen edun ajamiseksi. Usein ensimmäinen mielikuva korruptiosta on lahjontatilanne, jossa poliitikko vastaanottaa rahaa tehdäkseen suotuisia päätöksiä lahjojalle. Korruptio on kuitenkin lähtökohtaisesti piilorikollisuutta, ja sitä esiintyy monessa eri muodossa. Korruptioon voivat osallistua kaikki yhteiskunnan toimijat. Korruption muotoja ovat lahjonta, kiristys ja suosinta. Suomessa on niin sanottua katutason korruptiota vähän. Mutta rakenteellisista, esimerkiksi maan tavaksi muodostunutta piilokorruptiota on jo vaikeampi paljastaa, sillä se tapahtuu aina ”piilossa”. Yksi mahdollisen rakenteellisen korruption muoto ovat maan tavaksi tulleet Hyvä veli -verkostot. TI:n mukaan korruptio on vastuullisen aseman väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi. Korruptoitunutta toimintaa on usein vaikea havaita piilottelun vuoksi. Siksi korruption mittaaminen ja kartoittaminen on erittäin haastavaa, sillä mittaamista vaikeuttaa myös korruption määrittely. Suomen haasteet Suomi on kansainvälisissä mittauksissa alhaisen korruption maa Tanskan ohella, mutta erilaisten verkostojen joukkoon on pesiytynyt eettisesti arveluttavia Hyvä veli -verkostoja. Raja, jossa terve verkottuminen muuntuu yhteiskunnassa epäterveeksi Hyvä veli -verkostoksi, on haaste korruption esilletuomiselle ja tutkimukselle. Hyvä veli -verkosto on keskinäisten ja usein kohtuuttomien etujen ajamiseen ja jakamiseen perustettu verkosto, joka on ulkopuolisilta suljettu ja toimintaperiaatteeltaan salainen (ei-julkinen). Verkoston jäsenten lojaalisuus perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan. Asiat vain loksahtavat paikalleen –sanonnan mukaan. Espanja Espanjassa korruptiotilanne on Suomea haastavampi ja espanjalaisten luottamus viranomaisten pyyteettömyyteen on heikohkoa sattuneiden korkean tason tapausten vuoksi. Esimerkiksi Espanjan entinen kuningas 85-vuotias Juan Carlos I, joka asuu nyt maanpaossa Dubaissa, on sotkeutunut epämääräisiin lahjontaan liittyviin väärinkäytöksiin. Asiaan sotkeutui myös hänen entinen rakastajattarensa. Kyseessä oli Saudi-Arabian kanssa tehty suurnopeusjunasopimus, jossa rakennetaan luotijunayhteys Saudi-Arabian pyhien kaupunkien Mekan ja Medinan välille. Ex-kuninkaan epäillään saaneen 85 miljoonaa euroa sveitsiläiselle pankkitilille. Toinen esimerkki liittyy pahamaineiseen, entiseen poliisipäällikkö Jose Manuel Villarejoahin, 70. Hän oli syytettynä kiristyksestä ja korruptiosta skandaalin verkon keskellä Espanjassa vuonna 2021. Eräitä Espanjan merkittävimmistä liikemiehistä on syytetty herra Villarejon palvelujen käytöstä. Heihin kuuluvat muun muassa BBVA-pankin entinen johtaja Francisco Gonzalez, jonka asianajajat ovat väittäneet, että häntä vastaan nostettu syyte on perusteeton sekä Ignacio Galan, Espanjan suurimman energiayhtiö Iberdrolan johtaja. Villarejo väittää, että salainen palvelu piikitti naishormoneja kuninkaaseen, koska tämän sukupuolivietti katsottiin olevan vaaraksi Espanjan valtiolle. Juan Carlosilla väitetään olleen jopa 5 000 seksikumppania. Nämä tapaukset ovat vain jäävuoren huippua, sillä paikallisviranomaiset ja poliitikot ovat oma lukunsa. Viimeisimmässä raportissa todetaan myös huomionarvoisena tekijänä niin sanotun ”kultainen viisumi" – ohjelman ylläpitäminen sekä kiinteistöomistajien keskusrekisterin luomisen puute. Espanjan julkiset hankinnat ovat erityisen alttiita korruptiolle, mikä johtuu suurelta osin niihin liittyvien julkisten varojen valtavasta määrästä. Julkisten hankintojen rooli on kasvanut vuosien varrella ollen Espanjan BKT: stä noin 11 % vuonna 2020 Espanjan julkisia hankintoja koskevan raportin mukaan. Tuskin Espanja tässä suhteessa on ainut maa Euroopassa, entisestä Itä-Euroopasta puhumattakaan. Vähiten korruptoituneisiin maihin lukeutuvat Tanska, Sumi, Uusi-Seelanti ja Norja. Espanja sijoittuu sijalle 35. Korkean pistemäärän maissa kussakin on ollut myös omat haasteensa. Tanskassa Danske Bankin skandaali osoitti, kuinka rahoitusalan heikko valvonta mahdollisti miljoonien epäilyttävien rahastojen pääsyn Euroopan unioniin. Suomen kärkisijoittuminen ei takaa korruptiovapautta. Puutteet rahanpesun torjunnan valvonnassa voivat tehdä Suomesta yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa erittäin houkuttelevan korruptoituneille rahanpesijöille. Lisäksi Suomi valvoo vain vähän tai ei lainkaan torjuakseen ulkomaista lahjontaa. Kuten muissakin Pohjoismaissa Ruotsin rahanpesun vastaisen valvonnan heikkoudet osoittivat maan voivan toimia likaisen rahan saapumispaikkana EU:ssa. Esimerkiksi vuonna 2020 yksi Pohjoismaiden johtavista ?nanssipalvelukonserneista SEB sai yli 120 miljoonan dollarin hallinnollisen sakon, koska oli puutteita Baltian hallinnon ja rahanpesun vastaisissa toimenpiteissä. Suomessa pankit ovat kiristäneet rahanpesun valvontaa tuntuvasti, mikä näkyy siten, että kansalaisilta pyydetään selvityksiä rahansiirroista. Rahanpesu näyttää vaivaavan monia maita. Sveitsi lienee tässä suhteessa pahin tapaus, sillä Sveitsin pankkimaailma perustuu perinteisesti korkeaan talletussuojaan ja salailuun. Sveitsi on yrittänyt omia valtavat juutalaisten talletukset natsivallan jäljiltä, koska tilinomistajia ei yksinkertaisesti enää ”ole”. Eräs pankkivirkailija paljasti pankkien juonet, minkä seurauksena asia tuli julki. Rahanpesun ehkäisyyn on Suomessakin luotu oma järjestelmänsä, mutta sen toimivuudessa on ollut haasteita: ”Aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista muun Vähiten korruptoituneet maat: Tanska ja Suomi
Costa Alegre 19 muassa tilitoimistoissa. Vuosien 2022 ja 2023 aikana viranomaiset tekivät tarkastuksen kymmeneen tilitoimistoon. Vain kahdessa tarkastetuista tilitoimistoista AVI toteaa lausunnossaan pääosin noudatettavan rahanpesulakia, mutta niidenkin toiminnasta löydettiin puutteita.” Pankeissa tapahtuu valtavia rahansiirtoja päivittäin, joiden seuraamiseen on kehitetty algoritmeja ja tekoälysovelluksia, sillä niiden manuaalinen valvonta on käytännön mahdottomuus. Transparency International julkaisee vuosittain katsauksensa korruption tilasta. Suomi on pysytellyt toiseksi ”puhtaimpana” maana Tanskan jälkeen. Tosin Suomen indeksi on ollut laskusuunnassa yhdeksästäkymmenestä kahdeksaankymmeneenseitsemään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomen jälkeen tulevat Uusi-Seelanti, Norja ja Singapore. Ruotsin sijoittuminen on ollut myös laskussa. Häntäpään maita ovat Somalia, Pohjois-Korea, Myanmar ja Afganistan, jotka ovat korruption kuorruttamia joka suhteessa. Espanja on sijoittunut puolivälin kastiin 35. pisteellä 60:stä. Ero Suomeen on merkittävä. Suomessa yli puolella kansalaisista on vahva usko maan hallituksen toimintaan kansalaisten asioiden hoidossa. Espanjalaisten luottamus hallitukseensa on pohjalukemissa, noin kuudesosa. Suomi saa tässä asiassa korkeimmat arviot kansalaisiltaan. Unkari ja Puola ovat kunnostautuneet viime vuosina EUsäännösten ja tuomioistuinten suvereniteetin murentamisessa. Hallitsevan eliitin toiminta vapaata mediaa kohtaan on ollut kyseenalaista, samoin EU-varojen käyttö eliitin ja lähipiirin hyödyksi. Kyseessä on demokraattisten instituutioiden heikentäminen. Espanjassa joka kolmas katsoi vuoden 2021 tutkimuksessa korruption kasvaneen maassa. Vastaavasti Suomessa joka kuudes oli tätä mieltä. Kansalaisten näkemys Kyproksella on mennyt pahempaan suuntaan kultaisten passien myöntämisen vuoksi. Espanjassakin on omat haasteensa kultaisten passien myöntämisessä. Asiat ovat kärjistyneet Venäjän hyökkäystoiminnan vuoksi. Pohjoismaissa Suomi mukaan luettuna kansalaiset eivät pidä korruptiota juurikaan ongelmana, kun taas Espanjassa sen kokevat lähes kaikki ongelmalliseksi. Kansalaisten näkemykset hallituksen yrityksistä taistella korruptiota vastaan vaihtelevat jyrkästi Pohjoismaiden ja Etelä-Euroopan välillä. Esimerkiksi Espanjassa katsotaan, ettei hallitus tee asian parantamiseksi juurikaan, sillä yli puolet katsoo hallituksen olevan kykenemätön muuttamaan tilannetta. Korruptoituneet organisaatiot Kansainvälisellä tasolla korruptoituneina organisaatioina pidetään maiden parlamentteja, yritysjohtoa ja pankkeja kuten myös presidenttiä, pääministeriä ja paikallisviranomaisia. Se, mihin jotenkin luotetaan, ovat poliisi ja tuomioistuin. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa, kansalaiset eivät ole juurikaan edistäneet lahjonnalla asioittensa hoitoa julkisella sektorilla. Toisaalta Espanjassakaan tätä toimintaa ei koeta tavaksi. Entiset Itä-Euroopan maat muun muassa Romania, Bulgaria, Unkari ja Liettua ovat edelleen entisen neuvostokulttuurin läpiluomia. Lahjonta ei ole ainut korruption muoto, sillä henkilökohtaisia suhteita voidaan käyttää aina asioiden vauhdittamiseen tai yleensäkin palvelujen saamiseen. Tšekeissä, Ranskassa, Portugalissa ja Unkarissa suhteilla saadaan vauhtia asioihin. Suomessa joka neljäs on turvautunut suhteisiin, kun esimerkiksi Virossa käytäntö on varsin vähäistä, mikä johtunee maan korkeasta digitalisaatioasteesta. Espanjassa kuten myös Ranskassa ja Portugalissa tapa on varsin yleinen. Seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan myös käyttää palvelujen saamiseksi tai vaatimiseksi. Seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan myös käyttää palvelujen saamiseksi tai vaatimiseksi. Euroopan tasolla vain seitsemän prosenttia on käyttänyt tai tietää käytetyn keinoa asioiden hoitamisessa. Entiset Itä-Euroopan maat ovat tässä suhteessa muita maita alttiimpia, eikä Espanjakaan selviä aivan puhtain paperin, sillä lähes joka kymmenes on joutunut uhriksi tai tuntee jonkun tapauksen. Suomessa korruptiota harjoittavien organisaatioiden saamat arviot ovat varsin pieniä. Katsotaan, että yritysjohto, eduskunta ja pankit ovat hieman korruptoituneita. Espanjalaisten mielestä lähes puolet katsoo korruption pesiytyneen pankkeihin, mutta ei Espanjan pääministeri ja parlamenttikaan tunnu olevan kovinkaan puhtaita väärinkäytöksistä. Ranskassa joka neljäs katsoo presidentin, parlamentin ja pääministerin korruptoituneeksi. Ruotsi selviää melko puhtain paperein, sillä vain hieman noin joka kuudes epäilee yritysjohtoa ja pankkeja. Eri organisaatioiden korruptoituneisuus näyttää kasvavan mentäessä kohti Välimerta. Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomen yhteiskunnan peruspilarit ovat vakaita ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin on vielä säilynyt korkealla. Havaittu ja koettu korruptio on vähäistä. Ei liene yllättävää, että Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan saamat pistearviot ovat melko lähellä toisiaan. Pohjoismaissa kulttuuri ja uskonto (luterilaisuus) voivat selittää eroja etelän maihin. Lahjonta Lahjonta on varsin yleistä kansainvälisellä tasolla, sillä joka neljäs ihminen on joutunut lahjomaan saadakseen asiansa hoidettua julkisella sektorilla. Lahjonnalla vaikutetaan muun muassa lääkäripalveluiden saantiin, lasten koulupaikan saamiseen ja omien asioiden viranomaiskäsittelyyn. LiEspanjalaiset luottavat hallitukseensa huomattavasti vähemmän kuin me suomalaiset omaamme.
20 Costa Alegre säksi joka kolmas pitää poliisia korruptoituneena. Lahjonta rehottaa varsinkin Etelä-Amerikan maissa, sillä kansalaisista yli puolelta viranomaiset olivat pyytäneet lahjuksia asioita hoidettaessa. Tutkimuksessa mukana olleista yli puolet katsoi korruption yleensä lisääntyneen viime vuosina. Hyvä uutinen oli kuitenkin se, että huomattavan suuri osa on ryhtynyt tavalla tai toisella toimenpiteisiin korruption vähentämiseksi. Julkisten toimijoiden puolella pahin ongelma liittyy vähemmän kehittyneissä maissa poliisiin, sillä poliisia ei koeta varsinkaan eteläisemmän pallonpuoliskon maissa kansalaisten suojelijaksi, vaan yhdeksi pahimmin korruptoituneista toimijoista. Tilanteen tekee poliisin osalta hankalaksi vielä se, että heillä on oikeusjärjestelmään perustuen monia valvontaja jopa rankaisumahdollisuuksia, jotka he ovat muuttaneet oman taloudellisen hyvinvointinsa tukipilareiksi. Yksittäisen kansalaisen kannalta lienee aivan sama, meneekö ylinopeussakkomaksu poliisin taskuun vai valtion kassaan. Sillä ei ole merkitystä muussa kuin moraalisessa mielessä. Ei liene niin harvinaista suomalaisellekaan turistille joutua liikennepoliisin pysäyttämäksi aiheesta tai aiheetta esimerkiksi Turkissa, jossa hänelle esitetään kysymys: ”Kuinka pitkälle arvioitte autonvalojen näyttävän?” Jos arvio tyydyttää poliisia, passin väliin sujautetaan valojen etäisyydestä sovittu rahasumma ja matka voi jatkua. Poliittinen korruptio Usein katsotaan, että poliittinen korruptio on merkityksetöntä tavallisen kansalaisen elämässä. Korkeintaan sitä paheksutaan. Näin varmasti onkin, sillä eivät politiikka, poliitikot ja puolueet ole tuoneet ratkaisua siihen taisteluun, jota köyhien maiden kansalaiset joutuvat käymään päivittäisestä toimeentulostaan. Samanlainen välinpitämättömyys vallitsee useimmissa länsimaissakin, Suomi mukaan luettuna. Valitsemalla poliitikot erilaisiin edustuksellisiin elimiin annamme heille myös samalla oikeuden tehdä päätöksiä yhteisten verovarojen käytöstä ja asioiden käsittelystä. Varojen käytön lisäksi he tekevät sellaisia päätöksiä, joilla on vaikutusta jokaisen kansalaisen elämään. Koska elämme rikkauden maailmassa, niin liekö sillä väliä yksityisen kansalaisen hyvinvoinnille. Suomea on pidetty vähän korruptoituneena maana, mutta onko näin? Sama välinpitämättömyys koskee äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä, sillä heillä ei ole edes ajatusta siitä, että valtiovalta voisi tuoda jotain hyvää heidän elämäänsä. Poikkeuksiakin on kuten entinen sosialistinen Neuvostoliitto. Tutkimusten valossa poliittiset puolueet ovat osoittautuneet yhdeksi pahimmista korruption kohteista ja lähteistä myös länsimaissa. Yhteisten varojen väärinkäytösten lisäksi poliittisilla puolueilla on kytkökset liike-elämään. Liike-elämä haluaa mieleisiään päätöksiä aivan samalla tavalla kuin tavalliset kansalaiset äänestävät niitä, jotka ajavat heidän mielestään heidän etujaan. Tämä on demokratian pelisääntöjen mukaista. Suomalaiset kauhistelevat usein Etelä-Euroopan maiden poliitikkojen sidoksia liike-elämään ja ma?aan. Suomea on pidetty vähän korruptoituneena maana, mutta onko näin? Poliittisen korruption ja kaiken korruption ilmenemismuodot ja -keinot seuraavat omaa lainalaisuuttaan aivan samalla tavalla kuin maiden kehittyminen noudattaa omaa kaavaansa. Voi olla tai varmasti onkin niin, että kehittyneissä maissa, kuten myös Suomessa, korruption keinot ovat huomaamattoman hienovaraisia. Jossakin Etelä-Euroopan maassa tai Venäjällä keinot ovat vielä brutaaleja. Rahalla saa mitä tahansa, ja se toimii. Jos ei toimi, joku voi menettää henkikultansa. Ei meillä ketään ammuta; meillä asiat vain jotenkin loksahtavat halutulla tavalla. Meillä vaikuttamisen keinomaailma on kehittyneempi ja menetelmät moninaiset. Yksi niistä ovat erilaiset verkostot ja kuppikunnat, jotka ovat asettaneet portinvartijoitaan erilaisiin organisaatioihin. Eräissä maissa nämä kuppikunnat ovat lailla kiellettyjä, meillä eivät. Hyvä veli -verkostoissa keskeinen eettinen ongelma on suosinta. Suosinta johtaa moraalin heikkenemiseen, tasapuolisuuden ja puolueettomuuden vaarantumiseen, olivat sitten kyseessä julkiset palvelut, yritystoiminta tai paikallishallinto. Yhteinen hyvä muuntuu yksityiseksi eduksi. Suosinnalla on monia eri muotoja kuten ystävien, tuttavien ja ns. sisäpiiriläisten suosinta. Yleistä on, että organisaatioiden sisällä jokin ryhmä sanelee henkilöstöpäätökset oikeiden henkilöiden valitsemiseksi. Näin varmistetaan verkoston tehokas toiminta ja vastavuoroisuus. Meillä tämä on vallan yleistä kuntatasolla. Me emme näe, emmekä tiedä näiden piilo-organisaatioiden olemassaolosta ja vaikuttajista. Usein ne ovat harmaita eminenssejä, jotka nykivät taustalla naruja niin, että asiat vain loksahtavat oikeisiin uomiinsa. Ilmiölle on myös virallinen nimitys ”lobbari” – näin varsinkin EU-tasolla, mutta lobbari ei itse ole päättämässä asioista. Joskus vain ihmetyttää, miten on mahdollista, että jokin kaupparyhmittymä saa aina parhaat liikepaikat, joihin yksityisellä ei ole koskaan mahdollisuutta. Rakenteellisen korruption käsite ja olemassaolo Suomessa on haaste. Rakenteellinen korruptio on tuntematon käsite Suomen laissa. Käsitteenä rakenteellinen korruptio nähdään toimintana asettua tukemaan tiettyjen ennalta määrättyjen osapuolten intressejä. Korruption julkituominen Mitä ilmenneille korruptiotapauksille voitaisiin tehdä ja tilannetta parantaa? Yksi vaihtoehto olisi niiden julkituominen (ilmoittaminen viranomaisille), muttei sekään tunnu Eteläja Pohjois-Euroopan valtioilla on iso ero korruptiossa.
Costa Alegre 21 oikein toimivan Etelä-Euroopan maissa, sillä esimerkiksi Espanjassa joka toinen pelkää tuoda esille väärinkäytöksiä. Pohjoismaissa (Suomi, Tanska, Ruotsi) kissan nostamista pöydälle pelkää noin joka kymmenes. Kyproksella ja Kroatiassa kansalaisten suut on tukittu tehokkaasti, sillä noin 70 % ilmoittaa pelkäävänsä nostaa esille väärinkäytöksiä. Vaikka Suomi saa suhteellisen hyvät arvot korruption ilmoittamisrohkeudesta, meilläkin yrityksissä työntekijöiden on parasta hoitaa vain omat asiansa, kuten Hus:in tapauksesta on kirjoitettu. Totuuden torvi ei saa yösijaa parasta pysyä hiljaa, pääset helpommalla ja säilytät työpaikkasi. Erilaisia ilmoituskanavia on pyritty rakentamaan, joita voitaisiin käyttää apuna väärinkäytösten paljastamiseen kuten korruptiontorjunta.?. Kieltämättä korruptioja lahjontakäsitteet ovat saaneet Suomessa hyvinkin tiukat määritteensä. Mikä katsotaan vaikuttamiseksi ja mikä ei: kuppi kahvia mustana, kahvi ja leivos, ravintolalounas, matka ja niin edelleen? Onhan naurettavaa vetää raja kahvittelun muotoon. Ei sillä tehdä vaikutusta, vaan vaikuttaminen tapahtuu jossakin muualla. Raja on aina vedettävä jonnekin ja nyt se on tässä. Suomea pidetään monen mielestä maana, jossa korruptio on vähäistä. Kehittyvissä maissa tunnettu lahjonta muodostaa kuitenkin vain osan korruption kentästä. Suomessa korruptio on sisäänrakennettu poliittisiin etuoikeuksiin ja Hyvä veli -verkostoihin. Korruption vastainen toiminta on tehotonta erityisesti siksi, että suomalaiset hyväksyvät huomaamattaan poliittisen korruption. Tämä näkyy siinä, että eduskuntavaaleissa poliittisilla virkanimityksillä ei ole vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen – siitä on tullut tapa ja palkitsemisjärjestelmä – jonka me hyväksymme mukisematta. Lähteet: Kananen, M, 2023, Henkilökohtainen tiedonanto, New York liikepankki XX-Branch. Jyrkinen, S. 2023. Korruptio Suomessa. Korruptiontorjunta, Ilmoita korruptiosta, korruptiontorjunta.? Netvisor by Visma, 2023, Tilitoimistoilla on haasteita noudattaa rahanpesulain vaatimuksia – Yksikään tarkastetuista toimistoista ei selvinnyt ilman huomautuksia. Transparency International Suomi ry, 2012, Korruptio Suomessa: Tutkijoiden näkemys korruption muodoista, tutkimisesta ja torjunnasta. transparency.? Transparency International, Global corruption barometer European Unionin 2021, Citizens’ views and experiences of corruption, images.transparencycdn.org/images Transparency International España, 2022, Índice de Percepción de la Corrupción 2022: España vuelve a bajar un punto por segundo año consecutivo y se estanca en la prevención y lucha contra la corrupción, transparencia.org.es Kirjoittaja on kauppatieteiden lisensiaatti ja tietokirjailija. Rikollisuus ja korruptio kulkevat usein käsi kädessä. Kuva: TBIT. Pixabay.
22 Costa Alegre Ukrainan puolesta on järjestetty lähes joka puolella maailmaa mielenosoituksia, niin täällä Espanjassakin. Kuva: Karabo_Spain. Pixabay. Miksi Ukrainassa käydään sotaa? Jorma Kananen Mitkä ovat Ukrainan sodan perimmäiset syyt? Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää tai annetaan ymmärtää. Putin on naamioinut hyökkäyksen syyksi Kiovan fasistihallituksen, joka tulee saada pois päiväjärjestyksestä. Tämä lienee pelkkä tekosyy, joka puree venäläiseen yleisöön, jolle on syötetty natsismin kauhuja venäläisten 2MMS:n kokemusten pohjalta. V enäjä on aina halunnut ympärilleen suojavyöhykkeen länttä vastaan. Natoa ei haluta missään nimessä rajoille, vaikka toisin kävikin muun muassa Suomen osalta. Venäjä pelkää länsimaisen demokratian hivuttautuvan valtakuntaan rajan yli. Venäjä on ollut imperialistinen valtio aina tsaarin ajoista alkaen. Näissä syissä on varmasti perusteita, mutta yleensä laajentumispyrkimysten takana piilevät taloudelliset intressit. Näin on ollut aina, Hitler tarvitsi ”Lebensraumia” ja resursseja hävittyään ensimmäisen maailmansodan ja jouduttuaan brittien taloudelliseen kurimukseen. Suomessakin haikailtiin jatkosodan aikana ”elintilaa” ItäKarjalan liittämiseksi Suur-Suomeen. Perusteina oli Suomen väestökasvun nopeus, jolloin asutusalueita pitäisi etsiä idästä. Tässä hankkeessa kävi huonosti. Neuvostoliitto otti ItäEuroopan talouden omaan ohjaukseensa ja saihan Suomikin siitä osansa. Ukrainan sodassa on myös sotilaallisten ja strategisten seikkojen lisäksi vahvat taloudelliset intressit voitettavana. Uutisoinnin polttopisteessä ovat olleet Ukrainan viljankuljetukset. Ukrainan mustan mullan vyöhyke on yksi suurimmista vehnän ja maissin tuottajista, jolla ruokitaan Afrikan ja Aasian maita. Viljan vienti on Ukrainan talouden tukipilareita. 1930-luvulla Neuvostoliitto nälkiinnytti Ukrainan myymällä sen viljaa valuuttatulojensa saamiseksi. Viljan lisäksi Ukraina on ollut aina merkittävä metallien tuottaja. Donbas on kuuluisa teräsja hiilialue, jonka Venäjä on nyt miehittänyt. Ukrainalla on erittäin suuret rautamalmivarat ja se on merkittävä teräksen viejä. Ukrainalla on tulevaisuudessa potentiaalia tulla "kriittiseksi mineraalien suurvallaksi", sillä maaperästä löytyy valtavat akkuteollisuuden tarvitsemat litiumvarannot. Lisäksi löytyy harvinaisia maametalleja kuten germaniumia ja titaniumia. Noin 80 % Ukrainan öljy-, maakaasuja hiilivaroista löytyy Dnepr-Donetskin alueelta, joka on ollut Venäjän sotilasoperaatioiden pääpainokohteena maan "vapauttamiseksi". Ukrainalla on lisäksi Euroopan toiseksi suurimmat maakaasuesiintymät Norjan jälkeen. Venäjän tähän mennessä saavuttamat voitot tarkoittavat, että Moskova hallitsee nyt kahta kolmasosaa naapurinsa merijalustasta, josta löytyy arviolta 80 prosenttia Ukrainan offshore-öljyja maakaasuesiintymistä. Mustameren alue on valtava luonnonkaasualue, joka tunnettiin jo Neuvostoliiton aikana, mutta jota ei otettu käyttöön Neuvostoliiton omien alueiden vuoksi. Ukraina alkoi neuvotella länsimaisten yhtiöiden kanssa kaasualueiden hyödyntämisestä, mutta se päätyi Krimin miehitykseen. Ukrainan tulo Euroopan energiamarkkinoille olisi merkinnyt takaiskua Venäjälle. Venäjällä on selvä käsitys siitä, mitä Ukrainalla on pelissä, ja mitä se voisi menettää, jos sen entisestä asiakkaasta tulisi kilpailija tai vaihtoehtoinen energiantoimittaja Moskovan suurimmalle markkina-alueelle eli Euroopalle. Ironista kyllä, Ukraina on riippuvainen kaasun tuonnista, joka johtuu pääasiassa siitä, että Neuvostoliitto aloitti kaasun laajamittaisen poraamisen Siperiassa 1970-luvulla. On vaikea sivuuttaa sitä tosiasiaa, mitä hyötyä Venäjä saisi voittaessaan sodan ja veisi Ukrainan mineraalija hiilivetyvarat. Donbassin alueilla on runsaat luonnonvarat ja ne tekevät alueesta siten taloudellisesti erittäin elinkelpoisen tulevaisuutta varten. Kaikista strategisista asemista huolimatta tulevaisuuden Ukraina on Venäjälle ja lännelle koskematon, hyödyntämätön luonnonvarojen keskittymä. Jalansija Ukrainassa merkitsisi taloudellista veturia, energiavarmuutta Euroopalle sekä vahvaa ja varmaa strategista asemaa. Kyseessä on venäläisten oligarkkien sota naapurimaan luonnonvaroista. Lähteet: Business Today (25.2.2022, Ovatko Ukrainan valtavat luonnonvarat todellinen syy Venäjän hyökkäykseen?); CBC NEWS (Murray Brewster 22.5. 2022)
Costa Alegre 23
24 Costa Alegre Yhteisöllisyys on voimavara Anna Kovanen Yhteisyys on yksilön ja yhteiskunnan välisen sidossuhteen perusta, johon kuuluu osallisuuden kokemus. Yhteisöllisyys on abstrakti käsite, joka liittyy yhteisöihin. Ilman yhteisöä ei ole yhteisöllisyyttä, mutta kaikki yhteisöt eivät ole yhteisöllisiä. Yhteisöllisyyden määrittely on haastavaa, koska kukin luo itselleen mielikuvan siitä, mitä yhteisö tarkoittaa. Torreviejan karnevaalit on iso yhteinen ja yhteisöllinen tapahtuma, jota valmistellaan koko vuosi. Kaikki voivat osallistua, lapset, nuoret vammaiset ja vanhukset. Y hteisöllisyys kuuluu vahvasti espanjalaiseen kulttuuriin, perinteisiin ja tapoihin. Suvulla ja perheellä on tärkeä asema. Yhteisöllisyys on sosiaalista pääomaa ja yhteiskunnan voimavara. Näin on ollut Suomessakin silloin, kun perhe-, sukuja kyläyhteisöt olivat voimissaan. Nykyään suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan yksilöllisyyttä, yksilönvapautta ja -valintoja. Kuitenkin toimiva kansalaisyhteiskunta syntyy yhteisöllisyyden tunnetta vahvistamalla, rakentamalla yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Mikä yhteisö on? Yhteisö on ihmisten välisten suhteiden kokonaisuus, pysyvää kuulumista johonkin ihmissuhdeverkostoon. Näitä ovat esimerkiksi perhe, suku, työ, harrastus tai ystävyysverkostot, joihin ihminen kuuluu ja joidena kautta hän muodostaa omaa identiteettiään. Meistä jokainen kasvaa jonkinlaisessa yhteisössä. Yhteisöön voidaan syntyä kuten perheeseen ja sukuun tai se voi muodostua vapaaehtoisuuden pohjalta. Se on sosiaalinen verkosto, jonka silmukat voivat olla tiukkoja tai löysiä. Yhteisö on käsitteenä positiivisesti suuntautunut. Tutkimuksissa on todettu, että yhteisöllä on yhteiset arvot ja tavoitteet, joihin liittyy sopimuksellisuus. Yhteisö on turvallinen tila, jossa riidat ratkeavat ja toiminta on ohjautuvaa. Hyvässä yhteisössä yhteisö hyväksyy jäsentensä erilaisuuden ja auttaa jäseniään toteuttamaan omaa yksilöllisyyttään. On myös olemassa yhteisöjä, joiden toiminta on vahingollista yksilölle, yhteisölle ja ympäristölle. Tällöin yhteenkuuluvuus edellyttää yhdenmukaisuutta, jäsenen erilaisuus koetaan uhaksi. Yhteisöä rakennetaan kyseenalaisin keinoin muun muassa ruokkimalla vastakkainasettelua yhteisöön kuulumattomia kohtaan. Osallisuus on kuulluksi tulemista ja kuulumista yhteisöön sekä yhteiskuntaan; osallisuus edellyttää yhdenvertaisuutta. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Osallisuus omassa elämässä, yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa on osallisuutta yhteisestä hyvästä. Mitä enemmän erilaisia ihmisiä yhteisössä on ja mitä monipuolisempi se on, sitä vahvempi siitä muodostuu. Toisilta voi oppia ja erilaisuus on rikkautta, joka tuo esiin uusia voimavaroja. ¡Hola! ¿Que tal? Hei, mitä kuuluu? Espanjalaisen yhteisöllisyyden kulmakivet ovat perhe, suku ja barrio eli oma asuinalue. Espanjalaiseen perhepiiriin kuuluu laajempi sukulaispiiri kuin Suomessa. Espanjalaiset perheet asuvat usein lähekkäin samoilla alueilla, jossa ovat kasvaneet. Satunnainen matkailija pääsee myös osalliseksi asuinalueiden yhteisöllisyydestä. Taloyhteisössä asukkaat tervehtivät toisiaan, kysyvät mitä kuuluu. Usein on aikaa vaihtaa muutama sana. Alueen ihmiset tervehtivät kadulla toisiaan ja kulmakunnan kuppilassa kuulut paikallisiin jo
Costa Alegre
26 Costa Alegre muutaman kerran kaffella käytyäsi. Espanjalaista elämisen kulttuuria pidetään ulospäin suuntautuvana, suomalaista sisäänpäin kääntyneenä. Kulttuuri on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää opitut ja jaetut ajattelumallit, käyttäytymisen, tavat, taiteet ja moraalin. Kulttuuria ovat myös ihmisen yhteiskunnan jäsenenä omaksumat taidot, tottumukset ja sosiaalisesti jaetut käyttäytymisen muodot. Ihminen kasvaa kulttuuriinsa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Kulttuuria on myös se, kuinka paljon ollaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Espanjalaisessa yhteisöllisyyden kulttuurista kertoo hyvin paljon ystävällisyys, avuliaisuus ja huolehtivaisuus. Neuvoa kysyvää neuvotaan, apua pyytävää autetaan ja asiat hoidetaan ystävällisesti ja kohteliaasti, toisista huolehtien. Arkisia kohtaamisia arvostetaan, aina löytyy hetki jutusteluun. Joulun aikaan korvani kipeytyi ja kuljin hullunkurinen villasukkaviritelmä korvalla. Naapurini huolestui kovasti ja rupesi neuvomaan, minne pitäisi mennä lääkäriin. Hän kyseli vielä perään, onko korva parempi. En tiedä hänen nimeään, muutaman sanan vaihdamme kohdatessa. Yläkerran koirarouvan kanssa olen jutellut enemmänkin, ja vastaanotto uudessa taloyhteisössä on ollut erittäin ystävällinen. Tämä kaikki kehnolla espanjan taidollani. Tutkimuksissa on todettu, että päästäkseen osalliseksi espanjalaisiin yhteisöihin ja saadakseen paikallisia ystäviä, on osattava edes jonkin verran espanjan kieltä. Suomalaisten ongelmana on arkuus puhua vieraita kieliä, mikä johtuu todennäköisimmin siitä, että koululaitos on vaatinut aina oikeakielisyyttä. Kuitenkin on tärkeintä tulla ymmärretyksi. Eivät paikallisetkaan puhu korrektia kieltä keskenään. Puhekieli on puhekieltä, eikä kielioppisääntöistä välitetä. Suomalaisten integroitumista espanjalaiseen kulttuuriin ja suomalaisten yhteisöllisyyttä on tutkittu pääsääntöisesti Aurinkorannikolla. Tilanne ja olosuhteet ovat siellä kuitenkin erilaiset kuin Costa Blancan alueella. Aurinkorannikolla on suomalaisia asuinalueita ja tiiviitä yhteisöjä, joissa halutessaan selviää puhumatta sanaakaan muuta kuin suomea. Costa Blancan suomalaiset asuvat hajallaan, enkä ole varsinaisia suomalaisten asutuskeskittymiä havainnut. Samaa todettiin Suomi-kaupassa; asiakkaat saapuvat ympäri maakuntaa. Olen asunut neljällä asuinalueella alueen ainoana suomalaisena. Muun muassa briteillä, ruotsalaisilla, venäläisillä ja joillain muilla kansallisuuksilla näyttäisi olevan tiiviitäkin asuinyhteisöjä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen Torreviejassa asuu tilastojen mukaan vakinaisesti yli 500 suomalaista ja vähintäänkin toinen mokoma talvehtii täällä. La Matan paellajuhlissa lasten yhteisleikki 2022.
Costa Alegre 27 Cheerleader-mamma törmäsi yllättäen madridilaiseen sekajoukkueeseen. Olivat yhdessä tulleet syömään treenien jälkeen. Joukkueessa tärkeää on yhteistoiminta ja luottamus. Ylätytön pitää luottaa siihen että hänet otetaan kiinni heitosta. Lisäksi on paljon kävijöitä, jotka asuvat lyhyempiä tai pidempiä pätkiä ajoittain. Suomalaiset täällä kuten Aurinkorannikollakin on varsin heterogeeninen joukko. Kyselin eri tilanteissa täällä asuvilta tai oleskelevilta suomalaisilta heidän käsityksiään yhteisöllisyydestä Torreviejassa. Kielitaidon opiskelu ja espanjalaisiin tapoihin sopeutuminen edesauttavat yhteisöllisyyden kokemusta. Suomalaiset eivät ole keskenään kovin yhteisöllisiä. Ei varsinaisesti ole foorumia, jossa laajempaa yhteisyyden kokemusta pääsisi muodostumaan. Puhuttiin jopa yhteisöttömyydestä. Suomi-Seura on aikoinaan edustanut ensimmäistä kohtaamista ja neuvontapistettä maahan saapuneille suomalaisille. Nykyään tämän tarpeen täyttävät erilaiset sosiaalisen median ryhmät. Tietoa sekä neuvoja saa nopeasti ja helposti kotisohvalle. Sosiaalinen media, kuten Facebook, on vähentänyt kasvokkain tapahtuvaa ihmisten välistä kohtaamista. Yhteisöt ovat siirtyneet verkkoon. Itse uskon kasvokkain tapahtuvien ihmissuhteiden tärkeyteen, yhdessä meissä on voimaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa vahvasti elävä yksilöllisyyden kulttuuri tuottaa yksinäisyyttä, niin kotimaassa kuin Espanjassakin. Moni ilmaisi mielipiteenään, että yhteisöllisyys on kustakin yksilöstä itsestään riippuvainen. Onko ulospäin suuntautunut, hakeutuuko muiden seuraan, osaako kieltä jne. Vastuu laitetaan yksilön harteille eikä huomioida, että tulee mahdollistaa osallisuus myös aremmille ja yksinäisille. Koska osallisuus on kuulluksi tulemista ja kuulumista joukkoon, meistä kukin voi omassa toiminnassaan kiinnittää huomiota aidon osallisuuden lisäämiseen. Suomi on erilaisten yhdistysten luvattu maa. Torreviejastakin löytyy runsaasti eri harrastuksiin, kieliopintoihin ja muuhun yhdessä tekemiseen liittyviä ryhmiä tai yhteisöjä. Työn, opintojen ja vapaaehtoistyön kautta liitytään yhteisöihin. Asiakaspalvelutehtävissä työtä tekevät kokivat, että ovat saaneet asiakkaista ystäviä. Aurinkorannikolla tehdyn laajan tutkimuksen mukaan moni, joka ei Suomessa osallistu seurakunnan toimintaan, on aktiivisesti osallisena Aurinkorannikon seurakunnissa. Aurinkorannikolta löytyy laajasti erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä kaikenlaiseen toimintaan alkaen Kalevalaisesta kulttuuriseurasta päätyen yksinäisten vertaistukeen. Torreviejassa vapaamuotoiseen yhdessäoloon on vähän foorumeita. Olen käynyt suomalaisissa ravintoloissa ja havainnut, että ihmiset istuivat hyvin tiiviisti omissa seurueissaan tai yksin erillään, oli kysymys bingosta, kahvittelusta tai ruokailusta. Harvemmin sisääntulijaa tervehditään, pois lukien henkilökunta. Tervehtiminen on osoitus yhteisöön kuulumisesta. Leppoisa yhdessäolo tuottaa avoimuutta ja hyvinvointia yhteisössä.
28 Costa Alegre Huumori on liima, arvokas sosiaalinen ilmiö, jossa pyritään toisten kunnioittamiseen ja hyvän lisäämiseen. Nauru on lyhyin etäisyys kahden ihmisen välillä. Sanotaankin, että nauru pidentää ikää. Huumori ja nauru ovat yhdessä jaettuja kokemuksia, ne edellyttävät kuitenkin yhteistä aaltopituutta. Huumori yhdistää, on keino nostaa mielialaa ja lisätä kohtaamisen myönteisyyttä. Huumoria on monenlaista, osa naurusta on hyödyllistä, osa vahingollista. Naurun ja huumorin pitää olla tilanteeseen sopivaa, ei ivanaurua. Kyky nauraa itselleen kuuluu hyvään yhteistoimintaan. Se kertoo, että yhteisössä luotetaan toisiin, ei tarvitse pelätä selkään puukotusta, voi olla oma itsensä. Huumori on taitolaji. Luottamus kanssaihmisiin, toiminnan ja tekemisen vapaus sekä yhteisyyden tuottama hyvinvointi ei synny pakottamalla eikä pysy hengissä hoitamatta. Kiitokset ja kehut sekä toisen ilahduttaminen tuovat itsellekin hyvän olon. Tanssi, musiikki ja taiteet ovat emotionaalista solidaarisuutta. Yhteisöllisyyttä on se, että tuntee kuuluvansa johonkin yhteisöön, tuntee itsensä tarpeelliseksi ja hyväksytyksi. Mielenterveys perustuu kokemukselle, että kelpaa sellaisenaan. Positiiviset odotukset yhteisöön kuulumisesta, merkitykselliset asiat ja arvostus suojaavat stressiltä. Lopuksi Olen työskennellyt pitkään tehtävissä, joihin on kuulunut yhteisöllisyyden lisääminen ja edistäminen kouluyhteisöissä. Huolestuneena olen seurannut yhteiskunnallisten arvojen muutosta yksilökeskeisimmiksi. Näinä vaikeina ja ristiriitaisina aikoina yhteisöllisyyden lisääminen olisi tärkeämpää kuin koskaan. Tämän jutun ilmestyessä uusi presidentti on joko valittu tai sitten ei. Toivoisin presidentiltä arvojohtamista yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan yhtenäisyyden vahvistamiseksi. Vastakkainasetteluilla luodaan railoja kansan riveihin. Toivottavasti yhteiskunnallinen heiluri heilahtaa yhteisöllisyyden suuntaan, se luo turvallisuutta ja kiinnostuksen siihen, kuinka mahdollisimman monella olisi hyvä olla kestävällä tavalla. Ikä ei ole este osallistua karnevaalikulkueeseen 2023. Yhdessä tekemistä lasten taidetapahtumassa Järvenpään taidetalolla 2022. Lähteet: Psykoterapia: Pirjo Lindfors 7.2.2007, Paula Könnilä 2014 Sisua ja mañanaa, suomalaisten siirtolaisuus ja elämänmuutos Aurinkorannikolla. Oravainen, Tonteri 2018: Espanjan ja Suomen tapakulttuurien erot. Tuomisto 2022. Espanjassa vakituisesti asuvien suomalaisten suhteet espanjalaiseen väestöön. Kerttu Saalasti: Aina ei tarvitse pärjätä yksin. Kirjoittaja on sosionomi, AMK.
Costa Alegre 29 Kuvittele itsesi pienen lapsen asemaan! Sinikka Halttunen Kuvat Paparazzi K aupungilla kävellessä, niin Suomessa kuin täällä Espanjassakin, olen kiinnittänyt jo vuosia huomiota siihen, miten päin lapsi istuu rattaissa. Ajattelen, että kun niin sanotut sateenvarjorattaat tulivat joskus viime vuosituhannen loppupuolelle, niin silloin tilanne alkoi vähitellen muuttua. Aiemmin lapsi istui pääsääntöisesti siten, että hän näki rattaidensa työntäjän, yleensä toisen vanhempansa. Nykyään tuntuu olevan sääntö, että lapsi istuu rattaissa nenä menosuuntaan. Pienen lapsen kehitys on hyvin pitkälti kiinni häntä hoitavissa aikuisissa. Lapsi tarvitsee kehittyäkseen kosketuksen ja katsekontaktin hoitajaansa. Jos hän istuu katse menosuuntaan, on työntäjä hänen ulottumattomissaan. Pahimmassa tapauksessa selaamassa kännykkäänsä tai puhumassa siihen. Ja vielä toisessa kädessä tupakka! Millaisen kokemuksen lapsi silloin saa? Hän on ypöyksin eikä aikuinen tiedä, miten hän voi tai josko lapsi haluaisi jutella aikuiselle jotakin. Usein rattaissa on kuomu, joka estää totaalisesti lapsen kontaktin hoitajaansa. Hän on oman onnensa nojassa vailla aikuisen turvaa ja läheisyyttä, mitä hän tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Mietin, miten paljon rattaiden istumasuunta on vaikuttanut lasten levottomuuteen. Eihän lapsi osaa itse pyytää turvaa ja tukea. Se on aikuisen hänelle annettava vapaaehtoisesti ja ehdoitta. Aikuisen avulla lapsi voi kehittyä emotionaalisesti tasapainoiseksi ja olla siten myöhemmin osa omaa sosiaalista yhteisöään. Lapsista on varmasti seuraa toisilleen, mutta ei se aikuisen huomiota ja turvaa poista. Näin myös sellaisen tilanteen, jossa lapsi istui kuomun takana ja viihdytti itseään puhelimen kanssa! Tässä oli esimerkillinen tapaus. Seurasin jonkin matkaa heitä ennen kuvan ottamista. Äiti (oletettu) huomasi heti lapsen kitinän, jolloin hän otti vauvan syliinsä. Lapsi oli ehkä muutaman kuukauden ikäinen. "Abuela" toimi hyvin tukena. Tämä oli pahin näkemäni tilanne. Istuessaan lapsi on kasvot pois työntäjästään. Tässä tilanteessa lapsi, ehkä parivuotias, juoksenteli vapaasti ilman, että hänen hoitajansa huomasi sitä. Hänellähän oli puhelin toisessa kädessään ja tupakka toisessa!
30 Costa Alegre Paikallisesti Show Choir -tapahtuma 2019. Torreviejan Leijonien tärkeimpänä paikallisena avustuskohteena on Alimentos Solidarios Torrevieja. Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville Sinikka Halttunen Kuvat Jarmo Peltonen Lähes jokainen meistä on joskus ollut siinä tilanteessa, että on tarvinnut ulkopuolista apua. Ukrainan tilanne on saanut ihmiset kautta maailman tukemaan hädässä olevia ihmisiä, ja Suomessa muistetaan hyvin oma sodanaikainen tilanteemme. M eillä yhteiskunta huolehtii nykyään melko hyvin kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, vaikka sosiaalihuoltoa ja kansaneläkejärjestelmää on kehitetty vasta maailmansotien jälkeen. Aiemmin kirkolla oli merkittävä rooli hädänalaisten ihmisten auttamisessa. Jopa rokotukset hoituivat kirkon kautta. Nykyisin Kelana tuntemamme Kansaneläkelaitos perustettiin 1937, ja se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos. Nykyään Kela huolehtii lähes kaikista sosiaaliavustuksista: lapsilisistä toimeentulotukeen, sotilasavustuksesta vammaistukiin. Sosiaalityö kuuluu hyvinvointialueille. Avustusjärjestöjä on monenlaisia. Nykyään on tavallista,
Costa Alegre 31 Show Choir -tapahtuma toukokuussa 2019. Leijonat keräsivät Torreviejan ruoka-apuun kaduilta sievoisen summan. Chow Choirin jäseniä Torreviejan Leijonien puheenjohtaja Jan Aslak Langin (keskellä) kanssa keräämässä rahaa Alimentos Solidarios -järjestölle. että vain kerätään rahaa eri järjestöjen kautta. Palveluun perustuvat järjestöt ovat hieman erilaisia. Siinä on mukana yhteisöllisyyttä. Sama teema on muussa vapaaehtoistyössä, kuuluminen joulloon. Yhdysvalloissa yhteiskunnan tuki ulottuu hyvin harvoille. Varmaan siksi sieltä on lähtöisin moni hyväntekeväisyysjärjestö. Lions Clubs International, LCI -klubin perusti amerikkalainen liikemies Melvin Jones 7.6.1917. Järjestö kansainvälistyi 1921, jolloin Kanada sai oman klubinsa. Ruotsi oli Euroopassa ensimmäinen vuonna 1948. Kanadansuomalainen Arne Ritari toi järjestön Suomeen. Naisille klubi avautui vasta vuonna 1987. Vuonna 2023 naisten osuus oli reilut 30 prosenttia. Lions-klubi on yhdistys, jonka toiminta perustuu kotipaikkakuntansa tai muun jäsentensä päättämää teemaa palvelevaan sekä jäsentensä verkostoitumista ja kehittymistä tukevaan asiaan. Lions-klubit muodostavat yli 200 maassa tai itsehallinnollisella alueella toimivan, maailman suurimman palveluun keskittyvien klubien järjestön. Klubi kannustaa jäseniään auttamaan omalla työllään yhteiskuntaa ja toisaalta auttamisellaan tukemaan sekä kotimaan että koko maailman apua tarvitsevia. Kansainväliseen Lions-järjestöön (Lions Clubs International, LCI) kuuluu 49 000 paikallisklubia ja 1,35 miljoonaa jäsentä. Järjestön päämaja on Yhdysvalloissa. Jokainen Lionsklubi ja sen jäsenet ovat suoraan kansainvälisen järjestön jäseniä. Lions-nimen kirjaimet viittaavat englanninkielisiin sanoihin Liberty, Intelligence, Our Nations’ Safety, ja suomeksi Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville. Lions-järjestön hallinto rahoitetaan jäsenmaksuin ja sijoitustuloin. Hyväntekeväisyysjärjestöjä arvioiva tutkimuslaitos, amerikkalainen ”Charity Navigator” on jo vuosia (viimeksi 2022) antanut täyden neljän tähden arvion Lions-järjestöstä. Arvioon vaikuttavat hyvä hallinto ja parhaat käytännöt, jolla minimoidaan mahdollisuus epäeettisiin aktiviteetteihin sekä huomioidaan taloudellisesti vastuuntuntoinen järjestön päämäärien toteuttaminen. Miten rahaa kerätään Costa Blancan alueella? Jäsenmaksut ja avustukset ovat talouden perusta, mutta tärkein varainkeräys on vuosikalenteri. Sillä kerätään muutamia tuhansia euroja lahjoitettavaksi avuntarvitsijoille. Niiden lisäksi Espanjan isänpäivä on tärkeä tapahtuma, hyvin riehakaskin lounastapaaminen. Vappuaattona on syöty päivällistä paikallisessa suomalaisessa ravintolassa. San Josén lounas on järjestetty espanjalaisessa ravintolassa. Viininmaistajaiset ovat tulossa 10.2.24 paikallisen, suomalaisen bodegan tiloissa. Avustuskohteet Alimentos solidarios Torrevieja sekä alueelliset kohteet ovat pääosassa. Lorcan maanjäristyksen uhreja on avustettu pari vuotta sitten. Lorcaan rakennettiin vammaisten lasten päiväkeskus, koska entinen tuhoutui täysin maanjäristyksessä. Myös Suomen Lions-liitolta saatiin tukea, ja Torreviejan Leijonien keräämä summa ylitti 12 000 euroa. Lions Club International -Säätiön LCIF:n kautta saatavat kansainväliset kohteet ja katastro?apu, kuten Ukrainan sodan vuoksi pakolaisiksi lähtemään joutuneita, Turkin maanjäristyksen uhrit jne. LCIF:n ohjelmistossa on myös monia muita teemoja, kuten sokeuden ehkäisy, diabetes ja nuoriso. Rahat menevät hallittujen kanavien kautta turvallisesti eivätkä varat mene hukkaan. Niitä ei käytetä hallinnollisiin kuluihin.
32 Costa Alegre Show Choir -tapahtuma. Lontoon Southendiin showkuoro ulkoilmakonsertissa Torreviejassa. Lions-kausi on heinäkuun alusta kesäkuun loppuun. Koska kesällä täällä ei ole paljon toimintaa, myöhäistetään alkua ja aikaistetaan loppumista keväällä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa. Aiemmin oli tapana, että jäsenet kutsuttiin, mutta Torreviejan klubilla ei ole enää sellaista tapaa. Samoin sama ammatti ei estä liittymästä mukaan. Usein jostakin jäseniä Suomen klubista vierailee täällä jäseniä. He tukevat järjestöä laittamalla possuun viisi euroa. Jäsenmaksu on 140 euroa vuodessa. Perheenjäsenet maksavat puolet siitä. Liitännäisjäsenet eli joilla on jäsenyys jossakin klubissa Suomessa, maksu on 35 euroa. Kannatusjäseneltä ei odoteta aktiivista toimintaa ja jäsenmaksu on 50 euroa. Club de Leones Torrevieja Suomi Perustettu 2002 Kooltaan tyypillinen noin kahdenkymmenen jäsenen järjestö Leijonanhännän vääntäjä eli tailtwister huolehtii, * että kokous sujuu hyvin * pitää yllä klubihenkeä ja * huomauttaa, jos rinnassa ei ole Lions-merkkiä * Puhelin ei saa soida kesken kokouksen. Klubimestari * Hoitaa klubin irtainta omaisuutta kuten lippua * Valmistelee kokoukset * Osallistuu aktiviteettien hallinnointiin Torreviejan klubi on kokoontunut useassa paikassa, mutta on nyt palannut ravintola Mesol el Huertanoon. Paikan valinta on tärkeä, sillä jäsenet odottavat hyvää Leijonapäivällistä. Kokous on joka kuukauden toinen tiistai klo 19.30. Politiikasta eikä uskonnosta ei saa keskustella klubitapaamisen aikana. Hallitus * Presidentti * 1. ja 2. varapresidentti * Post-presidentti * Rahastonhoitaja * Sihteeri * Klubimestari * Tailtwister Lähteet: Lions Clubs International -verkkosivusto ja Wikipedia Facebook/clubdeleonestorreviejasuomi Ota yhteyttä: sihteeri Jarmo Peltonen, p. +34 626 75 15 85
Costa Alegre 33 Kuumakivija äänimaljahoidon välineitä. Hierontaa ja vaihtoehtohoitoja Sinikka Halttunen U utena yrittäjänä Costa Blancalla on aloittanut viime syksynä Satu Eronen. Perinteisen hieronnan lisäksi hän palvelee asiakkaitaan intialaisen päähieronnan avulla. Äänimaljahoidoissa käytetään raskaahkoja metallisia maljoja, jotka johtavat kumistimen avulla ääniaaltoja kehoon. Keho väreilee. Erosen mukaan väreily menee solutasolle ja värähtelee unen ja valveen rajamailla. Erosen mukaan väreily tasapainottaa hermostoa ja rentouttaa. Enkelihoidoissa työntekijä hoitaa asiakastaan käsillään. Se on rentouttavaa ja parantavaakin Erosen mukaan, ehkä ennaltaehkäisee. Siitä tulee rentouttava ja rauhoittava olo. Hoitavat kädet -yritys * Perinteinen hieronta * Kuumakivihieronta * Intialainen päähieronta * Äänimaljahoitoja * Energiahoidot kuten Reiki ja enkelienergiahoito Äänimaljahoito toimii syvärentoutuksena hoitaen lempeästi sekä kehoa, mieltä että sielua. Tiibetiläinen äänimaljahoito on kokonaisvaltainen syvärentoutusmenetelmä. Sen vaikutus perustuu ääniaaltoihin ja resonanssiin. Äänimaljarentoutus hoitaa kauniin lempeästi sekä kehoa että mieltä. Äänimalja saa kehomme vesimolekyylit värähtelemään harmonisesti ja vaikuttaa solutasolla saakka. * Reiki on yksi uskomuslääkintään kuuluvista hoitomuodoista. Sen kehitti japanilainen Mikao Usui 1920-luvun alussa. Hän tarkoitti menetelmän fyysisten, emotionaalisten ja henkisten sairauksien hoitoon sekä yleisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tieteellisten tutkimusten mukaan ei ole näyttöä hyödystä. Suomessa Reiki-menetelmää on opetettu vuodesta 1985 lähtien. Monet harrastajat pitävät reikiä myös henkisenä elämänasenteena. Koulutettu hieroja Satu Eronen, 53 v asuu Suomessa Mäntsälässä ja Espanjassa Torreviejassa. Uusi yrittäjä
34 Costa Alegre La Loman terveysasema Torreviejassa. Sairaanhoitoa Torreviejassa Veijo Leino Kuvat: Sinikka Halttunen Paiskautua mukkelis makkelis Aldin piha-asfaltille. Se on melko karkea alusta heittäytyä mahalleen juoksupyrähdysvauhdista. Sen nyt kuitenkin tein. Onneksi sain hyvin käsilläni vastaan. Vai sainko?! Verta tuli ihan sikana vasemmasta kädestä – kyynärpäässä iso haava. K ömmin Aldiin sisälle vaimoa kauhistuttamaan. Hiukan paperia kääreeksi ja sitten pikaisesti läheiseen La Loman terveyskeskukseen. Ensimmäinen kokemus espanjalaiseen terveydenhoitoon: osaako ne, pilaako ne mun käteni, saako täältä kuolemantaudin?… No hei, maassa on 50 miljoonaa ihmistä, kai ne nyt siinä osaa kuin pikkuisessa Suomessakin, lohdutti siippa. Terveyskeskuksen tilat osoittautuivat koruttomiksi, olivat karut. Montakohan kymmentä vuotta sitten Suomessa on sallittu yhtä askeettiset tilat? Aika nopeasti pääsin hoitajien huomaan, olinhan sentään verisempi pintapuolisesti kuin moni muu odottelija. Pikainen tarkastelu ja lääkärin vilkaisu, muutama espanjankelinen sana ja sitten operoimaan. Sairaanhoitaja alkoi neuloa vammaa umpeen. Siinä vaan, melko suuressa huoneessa, jossa oli pari muutakin potilasta. Olihan siinä sermejäkin, mutta ei niitä kukaan viitsinyt kovasti näkösuojaksi siirrellä, mitäs tässä nyt ujostelemaan. Muutama tikki käteen ja siteet päälle ja valmista tuli. Reippaasti ja turhia kikkailematta. Kun jälkihoidot sujuivat aivan yhtä suruttomasti, teki mieli ajatella terveydenhoitoasiaa ihan uudelta kantilta: tehokkuus vastaan upeat tilat. Vaatimattomana tyyppinä tykkäsin kyllä tästä La Loman systeemistä vaikka varmasti puolensa ja puolustajansa on kummallakin. Tähän samaan syssyyn sopinee kertoa esimerkki isomman sairaalan toiminnasta, tämäkin omakohtainen kokemus. Rinnassani oli jo jonkin aikaa tuntunut kipu rasitustilantees
Costa Alegre 35 sa. Eräänä päivänä noustessani Torreviejan Curan rannasta lievään ylämäkeen asuntoa kohti kipu yltyi niin, että oli pakko pysähdellä. Oli työlästä päästä perille. Siellä vaimo ilmoitti kohteliaasti, että nyt lähdetään taksilla sairaalaan. Kirjoitin kuitenkin varmuuden vuoksi asiani paperille espanjaksi, käännösohjelman avulla. Quironin sairaalan vastaanotossa vaihdettiin muutama sana hoitotädin kanssa, mutta sitten ojensin paperin. Hän katsoi sitä ja näytti toiselle, vierellään seisovalle rouvalle, joka vain vilkaisi ja lähti saman tien pois. Kävi mielessäni, että eipä paljon kiinnostanut. Vaan kohta tunsin lievän tönäisyn polvitaipeisiin ja minut painettiin pyörätuoliin istumaan. Se toinen rouvahan se siinä. Ottivat sittenkin heti tosissaan ja varman päälle – kun oli mainittu rintakipu niin oitis toimeen. Eipä sitten ”tarvinnutkaan” kävellä yhtään muutamaan päivään, eivät nääs sallineet. Ottivat sittenkin heti tosissaan ja varman päälle. Tuo sairaalaan meno oli perjantai-iltapäivällä. Minut vietiin huoneeseen ja sänkyyn. Korutonta oli täälläkin kuten oli La Lomassa, mutta enpä ollut taidenäyttelyyn tullutkaan. Kun alettiin kysellä vakuutusasioitani ja muista, pyysin Quironin tulkkia Pia Blinnikkaa avuksi. Hän saapui ja asiat saatiin selvitetyksi. Tärkein juttu oli, että sairaala tarvitsi tiedon, maksaako vakuutus hoidon. He kysyivät sitä Suomesta, jossa oli jo perjantain alkuilta. Ei ollut toivoa saada vastausta nopeasti. Niinpä jäin makoilemaan siihen sänkyyn, vaikka mikäs siinä, täysihoidossa. Viikonloppu kului ja vielä maanantaikin, koska vakuutusyhtiön vastaus viipyi. Puoliso vieraili joka päivä, ja muutenkin oli ihan kohtuullista oleilua siinä. Iltapäivällä tuli tieto, matkavakuutus korvaa kaiken. Vakuutushenkilö soitti vielä minullekin ja toivotti pikaista toipumista. Hienosti hoidettu! Maanantai oli tuossa jo kääntymässä iltaan, niinpä toimenpide ilmoitettiin tehtävän vasta tiistaina, varjoainekuvaus ja jos tarpeen, niin pallolaajennus. Tiistaina minut vietiin operointihuoneeseen ja aloitettiin. Oikea ranne esiin ja puudutuspiikki. Sen tunsin, mutta enpä juuri muuta. Vain syrjäsilmällä näin, miten kaksi miestä puuhasi sängyn vierellä, kättäni en nähnyt. Tiesin kyllä, että valtimooni työnnettiin katetri, sydämen sepelvaltimoon asti. Miehet juttelivat omia juttujaan ja katselivat monitoreja rennon oloisesti, välillä naureskellenkin, mitä lie yksityisiä tarinoitaan – enpä siinä itsekään jännittää osannut. Ehkä nelisenkymmentä minuuttia puuhailivat ja sitten oli valmista. Kun sain hiukan päätäni ylös, yllätyin: verta oli melkoisesti siinä ympäristössä ja herrojen suojavaatteissa. Taisin kunnolla älytä vasta siinä kohtaa, että minultahan leikattiin valtimoon reikä. Samalla kun käteen laitettiin kiristysside, toinen tohtori esitti kuvaruudulta, englanniksi: tuossa sepelvaltimossa oli osittainen tukos ja nyt siinä on kolme stenttiä jotka pitävät sen auki, nyt voit liikkua tuon puolesta vapaasti. Olipa taas taitavasti hoidettu, ihastelin minä. Sittenpä minut kuskattiin taas huoneeseen. Voin kertoa, että kurjin tai kivuliain asia koko reissussa oli kiristysside ranteessa. Monta tuntia kärvistelin, mutta sitten oli pakko ruinata, että voisiko sitä hiukan löysätä. Se tehtiinkin yöllä, ja olo helpottui. Seuraavana päivänä se vaihdettiin tavallisempaan siteeseen ja pääsin lähtemään kotiin. Semmoinen tapaus. Kaikki meni aivan erinomaisesti sairaalan ja vakuutusyhtiön puolesta. Olo parani kummasti, hyvä ja tyytyväinen saa olla, yksi letku sydämen pinnassa avonaisempana kuin ennen. Melkein viisi vuorokautta siinä meni, viikonlopusta ja vakuutusviiveestä johtuen, vaikka jopa yhdessä vuorokaudessa näitä lienee tehty eikä tässäkään varsinaiseen duuniin enempää mennyt. Mutta loman kannaltahan tuo oli eläkeukonkin hyvä ottaa. Kun alkuun päästiin, niin laitetaanpas tämäkin ihastelun aihe. Vaimolla oli eräälle aamulle aika kello kahdeksan verikokeisiin, taas La Lomassa. Menin hänen seurakseen. Terkan ovella kahdeksalta ihmeteltiin edessä kiemurtelevaa valehtelematta lähemmäs sadan metrin jonoa. Tokaisin varovasti, että tässä menee tunteja, ei oikein huvittaisi täällä turhaan seisoskella. Ei tepsinyt, jäin. Pian selvisi, että kaikille oli annettu sama aika. Vaan jono lähtikin etenemään melkein kävelyvauhtia. Eteisessä istui hoitaja, joka otti pissapurkit, jos kellä sattui olemaan ja antoi labralaput. Sitten siirtyminen toiseen jonoon, joka suuntautui labraan. Siellä koko asian yllättävä ydin paljastui: kuusi pöytää käsitukineen ja tietysti kuusi hoituria "verenimijöinä". Reilussa puolessa tunnissa oli hoidettu osapuilleen sata potilasta. Kaiken lisäksi ne hoitsut kerkesivät laulaa ja tanssahdella töiden lomassa. Voi ihmettä, jos ja kun Suomeen taas vertaa. Taisin kunnolla älytä vasta siinä kohtaa, että minultahan leikattiin valtimoon reikä. Ei ollut paha tämä seuraavakaan. Menimme La Loman terveysasemalle hakemaan taas yhdet koronarokotukset. Odotustila oli melko täynnä meluisia ihmisiä. Otimme vuoronumerot ja pian pääsimme asiakaspalveluun, jossa esitimme EU:n sairasvakuutuskortit ja passit. No, sehän on semmoista sökeltämistä aina, kun ei osaa hyvin espanjaa eikä vastapuoli juurikaan englantia. Vaan kun saa selvitettyä tarpeensa – paperille kirjoitettu auttaa usein – toinen hallitsee kyllä sitten oman tehtävänsä. Saimmekin sujuvasti samalla uudet espanjalaiset terveyskortit, SIP-kortit, Suomen Kela-korttia vastaavat. Päätimme, kun kauniisti tarjottiin, ottaa sekä koronaettä in?uenssarokotukset, joita varten aika annettiin parin päivän päähän. Kun se aika sitten koitti, noin viiden minuutin jonotuksen jälkeen pääsimme sisään pistettäväksi. Tilanteessa riitti SIPkortti ja passi. Jos yksinkertaisena eläkeukkona antaisin vinkkejä Suomen terveydenhoidolle niin kertoisin, että enpä tiedä, miten mikään näistä olisi voinut joustavammin sujua. Eikä maksanut mitään. Ja että saattavatpa nämä vaatimattomammat olosuhteet aiheuttaa myöskin vaatimattomammat kustannukset. Mainitsenpa kuitenkin uudelleen: voi ihmettä, jos ja kun Suomeen vertaa.
36 Costa Alegre Kuka minä olen? Olen 18-vuotias tyttö kotoisin Suonenjoelta. Tieni toi tänne Espanjaan jo yhdeksän vuotta sitten, ja nyt opiskelen ensimmäistä vuotta Murcian yliopistossa journalistiksi. Vaikka opiskelu viekin paljon aikaa, ehdin ehdin harrastaa tanssia ja laulamista. Olen myös innokas Euroviisu-fani ja puhun sujuvasti montaa kieltä. Oma kokemus espanjalaisessa koulussa Yläasteen ja lukion olen käynyt loppuun paikallisissa kouluissa, joissa on opetettu espanjalaisen opetussysteemin mukaan. Eli yliopistoon pääseminen sujui samalla tavalla kuin kaikilla muillakin espanjalaisilla koululaisilla. Hain kolmeen eri yliopistoon eri aloille ja sain hyväksynnän kaikkiin, journalismi oli kuitenkin ensimmäinen ja paras vaihtoehto minulle. Päätöksestä teki helpompaa Murcian ihana kaupunki itsessään. Letkeä opiskelijaelämä on tullut tutuksi. Opiskelijakavereiden kanssa on tapana istua päivän luentojen jälkeen yhteen monista kampuksen kahviloista ja tilata kahvi sekä jotain pientä syötävää, esimerkiksi paahdettua patonkia tomaattimurskan ja oliiviöljyn kanssa. Kylmä olut on toinen yleinen juoma. Voisi kuvitella että alkoholi olisi ankarasti kielletty koulun alueella, mutta täällä näkee päivittäin useita opiskelijoita nauttimassa huurteisesta kahviloiden pöydissä. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja sosiaalisia, minkä takia meillä luokkalaisten kanssa on kiva luokkahenki; olen ainut ulkomaalainen, ja sekin herätti muissa kiinnostusta. Kaikille tuli nopeasti selväksi, että tämä vaaleahiuksinen neiti on Suomesta. Sinustako opiskelemaan Espanjaan? Täällä otetaan mielellään vastaan oppilaita muista maista. Kuten aiemmin mainitsin, harva alkaa tuijottaa halveksuen, päinvastoin. Ihmiset ovat uteliaita ja haluavat laajentaa näkökulmaansa maailmasta. Yliopistoon pääsee pääsykokeiden kautta, kun on suorittanut paikallisen lukion (bachillerato). Jos kuitenkin tulet ulkomailta, on mahdollista suorittaa PCE-kokeet eli Pruebas de Competencias Especí?cas, jotka järjestää UNED (Universidad Nacional de Educación a Distancia). Olisi hyvä myös osata sujuvaa espanjaa paitsi, jos haluaa alalle joka opetetaan englanniksi. Murciassa on tämän julkisen yliopiston lisäksi myös yksityinen koulu UCAM (Universidad Católica San Antonio de Murcia), jossa opetetaan suurimmaksi osaksi englannin kielellä. Henkilökohtaisesti rohkaisen kaikkia ylittämään itsensä ja lähteä opiskelemaan ulkomaille, varsinkin jos se on ollut mietinnässä jo pidemmän aikaa. Espanjan kieli tarttuu helposti ja varmasti saa uusia kokemuksia ja hyviä muistoja loppuelämäksi. Hei, Helmi täällä! Helmi Toivola Nuorten näkökulma Ajatus siitä, että minulla on mahdollisuus oppia kansainvälisessä ympäristössä, hymyilyttää. Se avaa myös monta muuta ovea tulevaisuudelle.
Costa Alegre 37 Espinardon kampus. Koulun ympäristö pidetään hyvin puhtaana. Ei ole maisemissakaan valittamista.
38 Costa Alegre Matkalla
Costa Alegre 39 Francisco Pizarron ratsastajapatsas tarkkailee torin tapahtumia strategisesti hyvältä sijaintipaikaltaan. Aukio on julistettu suojelukohteeksi. Extremadura, ihastuttavin ja unohdetuin osa Espanjaa UNESCOn suojeluksessa Soile Nordström-Sahlberg Costa Alegren kolmas likijamatka suuntautui joulukuun alussa kohti Extremaduraa, ihastuttavinta ja unohdetuinta Espanjaa UNESCOn suojeluksessa. Luotettavana matkanjohtajana toimi jälleen Soiletoursin Soile Nordström-Sahlberg. Monitaitoinen opas Erkki Gerovoi kertoi runsaasti yksityiskohtia historiallista matkakohteista.
40 Costa Alegre Méridan am?teatteri on ikivanha gladiaattoritaisteluesitysten paikka, jonka Rooman valtakunta rakensi Augusta Emeritan siirtomaahan, nykyiseen Méridaan 1. vuosisadan lopussa eaa. Sen rakentaminen suunniteltiin yhdessä viereisen ja kuuluisan roomalaisen teatterin kanssa, joka muodosti Lusitanian pääkaupungin suuren julkisen viihdealueen. Se hylättiin noin 4. vuosisadalla jaa, ja 1900-luvun alkuun asti se oli osittain haudattu. Vuonna 1912 se nimettiin kulttuurihyödykkeeksi ja vuodesta 1993 lähtien se on ollut Unescon maailmanperintökohde osana Méridan arkeologista kompleksia. Mérida on yksi parhaiten säilyneistä roomalaisista raunioista koko Euroopassa. Tämän vuoksi tämä Extremaduran keskus on myös UNESCO:n maailmanperintölistalla. L ähtö oli aamuvarhaisella Torreviejasta, sillä luotijuna Alicantesta lähti jo ennen aamukymmentä kohti Madridia. Madridissa majoituimme aivan kaupungin keskustassa sijaitsevaan hotelli Mediodiaan. Hotellista lähdimme jalkaisin lyhyen matkan päähän sijaitsevaan suosittuun lounaspaikkaan ravintola Terramundiin. Nautimme siellä päivän maukkaan lounaan, jonka jälkeen jatkoimme matkaa läpi jouluisen Madridin kohti Museo Royal Colleccion Galeriaa. Tämä uusi, vasta kesällä avattu museo, tarjosi laajan kokoelman maalauksia, kuvakudoksia, veistoksia, koristeellisia taideteoksia, asevarastoa ja ylellisiä kuninkaallisia huonekaluja, jotka espanjalaiset hallitsijat ovat keränneet viiden vuosisadan aikana. Esineet ulottuvat Espanjan Habsburgien valtakunnasta Bourbon-dynastiaan. Seuraavana päivänä jätimme taaksemme jouluisen Madridin ja jatkoimme matkaa tilausajobussilla Extremaduraan, Espanjan vähemmän tunnetulle itsehallintoalueelle, joka rajoittuu lännessä Portugaliin. Matkalla oppaamme kertoi värikkäitä tarinoita retkikohteistamme. Retken lomassa pidimme lounastauon. Iltapäivällä majoituimme Guadalupen historialliseen kaupunkiin, jonka mukulakivisiä katuja reunustavilla rakennuksilla on paljon kerrottavaa menneistä ajoista. Guadalupen Mustan Madonnan legendan vaikutuksesta Guadalupen luostarista tuli keskiajalla merkittävä pyhiinvaelluskohde ja Extramaduran hengellinen keskus. Etelä-Amerikasta palattuaan Kristoffer Kolumbus vaelsi kaupunkiin Guadalupen neitsyttä kiittämään. Extramaduran valloittajat veivät tarun Etelä-Amerikkaan, jossa Maria ilmestyi jälleen paimenelle. Guadalupen Neitsyt on Meksikon kansallispyhimys. UNESCO julisti 1993 Santa Maria de Guadalupen luostarin maailmanperintökohteeksi. Myöhemmin iltapäivällä teimme retken Méridaan, ”roomalaiseen kaupunkiin”. Se oli aikoinaan roomalaisen Lusitanian maakunnan pääkaupunki, sittemmin länsigoottien pääkaupunki ennen Toledoa. Nykyinen Mérida on vain puolet edeltäjästään Augusta Emeritan kaupungista, joka perustettiin vuonna 25 ennen ajanlaskun alkua. Nykyinen Mérida on vain puolet edeltäjästään Augusta Emeritan kaupungista. Kaupungin arkeologiset alueet hämmästyttivät meitä. Méridaan 6000 hengelle rakennettu teatteri ja 15 000 katsojan am?teatteri, jossa gladiaattorit taistelivat sekä jumalatar Dianalle omistettu temppeli ovat Espanjan parhaiten konservoituja arkeologisia kohteita. Méridassa on arkeologisten alueiden lisäksi myös mahtava Museo National de Arte Romano. Museo, jossa roomalaisajan vaikutus on upeasti nähtävillä. Mérida on eh
Costa Alegre 41 Madridin värikäs ja tunnelmallinen joulutori. Siellä oli myös se kuuluisa ”seimiasetelma”, mutta siitä totesimme että meidän Torreviejan ”seimi” on kauniimpi. Ehkä vaan halusimme niin nähdä? dottomasti ansainnut asemansa UNESCOn suojelukohteena. Mielenkiintoista katsottavaa ja ihmeteltävää meille riitti runsaasti, joten kahvipaussi antoi hieman lepoaikaa. Illaksi palasimme taas Guadalupeen, missä yövyimme . Sunnuntaina, kolmas joulukuuta, olivat tutustumiskohteinamme historialliset kultakaupungit Trujillo ja Caceres, joihin tutustuimme asiantuntijaoppaamme Erkki Gerovoin johdolla. Aamupäivän vietimme Trujillon pikkukaupungissa. Se sijaitsee Tajoja Guadianajokien rajaamalla alueella. Trujillon ydin on upea kokoelma kirkkoja, linnoja sekä ylimystaloja, jotka ympäröivät keskusaukiota, Plaza Mayoria. Trujillosta oli kotoisin mm. Francisco Pizarro, yksi Amerikan valloittajista. Francisco Pizarron ratsastajapatsas tarkkailee torin tapahtumia strategisesti hyvältä sijaintipaikaltaan. Aukio on julistettu suojelukohteeksi. Roomalaisten rakentama "Via de plata" yhdisti Sevillan Astorgaan. Trujillo oli monien 1500-luvulla eläneiden, värikkäiden henkilöiden syntymäkaupunki. Nuoret miehet lähtivät valtameren taakse Uuteen Maailmaan onnea etsimään. Monet heistä palasivat kotiseudulleen taskut täynnä kultarahoja, joilla rahoitettiin upeitten palatsien rakentaminen kotikaupunkiin. Trujillo on osa Extremaduran halki kulkevaa valloittajien reittiä. Esihistoriallinen Turgalium edusti Trujillon varhaisinta asutusta. Roomalaisten ja länsigoottien jälkeen arabit pitivät täällä valtaa yli 500 vuoden ajan kaupunkia kehittäen. Trujillosta jatkoimme matkaa Cáceresiin, missä arabien rakentamat muurit ympäröivät historiallista keskustaa, jota dominoi yli kymmenen tornia. Maalauksellisen kauniit kaupunkinäkymät muodostuvat mukulakivetyistä kujista, jotka kiemurtelevat keskiaikaisten, linnoitettujen asuintalojen ja renessanssipalatsien välissä. Cáceres on UNESCOn maailmanperintökohde, vuodesta 1986 alkaen. Paikallishistoria liittyy läheisesti Iberian niemimaan historialliseen tieverkostoon. "Via de plata", "Hopeareitti" on roomalaisten rakentama, kivetty tie, joka yhdisti Sevillan Astorgaan. Sittemmin reittiä ovat käyttäneet muun muassa pyhiinvaeltajat matkallaan Santiago de Compostelaan. Illalla nautimme herkullinen jäähyväisillallisen Guadalupen luostarihotellin viihtyisässä ravintolassa. Viimeisenä matkapäivänä Guadalupesta takaisin Madridiin poikkesimme Talavera de la Reinan kaupunkiin, joka tunnetaan muun muassa rikkaasta keramiikkaperinteestään. Kaupungin keramiikkatuotanto juontaa juurensa 1500-luvulle. Talaveran keramiikka kauniine kuvioineen ja eloisine väreineen on kansainvälisesti tunnustettu, ja on yksi kaupungin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä. Saavuttuamme Madridiin meillä oli vielä mukavasti aikaa tutustua kaupunkiin omatoimisesti sekä tehdä bussilla kiertoajelu tutustuen kaupungin monimuotoiseen arkkitehtuuriin. Kiertoajelu päättyi Madridin Chamartínin juna-asemalle, josta kotimatka alkoi vauhdikkaasti luotijunalla Alicanteen. Siellä meitä jo odotti bussi tuoden matkalaiset Torreviejaan. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, joten jäähyväiskyyneliä saatiin vuodattaa myöhään maanantai-iltana.
42 Costa Alegre Guadalupen kuninkaallisen luostarihotellin vaikuttava sisäänkäynti Hospedería del Real Monasterio de Guadalupe Santa María de Guadalupen kuninkaallinen luostari sijaitsee goottilaisessa luostarissa, joka rakennettiin 1500-luvulla ja on osa Extremeñon luostarin suurta arkkitehtuurikompleksia. Vuonna 1993 UNESCO julisti sen maailmanperintökohteeksi. Rauhallinen paikka, joka toimii miellyttävänä hotellina. Yhteinen jäähyväisillallinen Guadalupen luostarihotellin viihtyisässä ruokasalissa. Tunnelma oli mukavan leppoisa ja ateria maistui. Makuelämystä täydensivät Cáceresin omat maineikkaat viinit.
Costa Alegre 43 Kotona ja kaduilla Tekoälyn avulla voi toteuttaa mitä mielikuvituksellisempia tuotoksia. Kuva: Pixabay. Älytöntä? Tekoäly tavallisen ihmisen kannalta katsottuna Jarmo Havulinna Tähän asti tietokoneohjelmien luonti on vaatinut eritasoista koodaustaitoa ja niiden käyttö on vaatinut ohjelmien opettelua. Niiden ominaisuudet ja käytön vaikeudet ovat rajoittaneet valetiedon tuottamista. Olemme voineet luottaa enemmän tai vähemmän siihen, mitä näemme ja koemme. Esimerkiksi valokuva on oikea kuva, puhun ja esitän itseäni videolla, puhun opettelemillani kielillä, kirjoitan mielenkiintoisia artikkeleita, ja niin edelleen… Ei enää.
44 Costa Alegre Avatar-hahmon luominen on helppoa tekoälyn avulla. Kuva: GeorgeB2. Pixabay. T ekoälyohjelmien määrä ja käytön helppous ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Enää ei tarvitse olla ”nörtti” luodakseen uudenlaista oikeaa tai valheellista sisältöä. Tekoälyalustoja ja -ohjelmia on jo satoja, ellei tuhansia, maailmanlaajuisesti ja niitä on saatavana kaikille organisaatioille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Osa on maksullisia, osa ilmaisia. Hyvä huomio on, että suomen kieli on laajasti edustettuna. Tekoäly on siis ehdottomasti tärkeä ja pääosin ehdottoman hyvä osa tulevaisuuttamme. Yhtiöt, organisaatiot, tutkimus ja esimerkiksi lääketiede hyötyvät siitä erittäin paljon ja nopeasti, joten myös me yksityishenkilöt hyödymme niiden panostuksesta. Sote-uudistus Suomessa maksaa maltaita eikä henkilökuntaa ei ole riittävästi. Ennustan, että tekoäly yhdessä kvanttitietokoneiden kanssa helpottaa tilannetta merkittä-västi. Esimerkkejä yksityishenkilöille soveltuvista ohjelmista ja sovelluksista Voit käyttää niitä itse tai niitä voidaan käyttää sinuun kohdistuen: 1. Tekstin automaattinen luonti omien avainsanojen pohjalta. 2. Puhe tekstiksi. Voit opettaa järjestelmälle oman äänesi ja puhetapasi. 3. Voit luoda omat kasvosi puhumaan ja liikkumaan esimerkiksi valokuvan tai videon mukaisena. 4. Voit luoda suun liikkeet puheen mukaisina. 5. Voit vaihtaa puhekielen joksikin muuksi säilyttäen oman äänesi ja kasvojesi ilmeet. 6. Voit luoda mielivaltaisen taustakuvan tai videon omalle animaatiollesi puhumassa sitä sun tätä jollakin kielellä. 7. Luo oma taustamusiikki antamalla tekoälyohjelmalle esimerkiksi tyylilajin, sanat ja sävelkulun. Ei tarvitse välittää tekijänoikeuslaista. 8. Luo itsestäsi keinopersoona eli Avatar-hahmo. Sitä on parhaimmillaan tai pahimmillaan vaikea erottaa oikeasta itsestäsi puhumassa. 9. Tee video, jossa liikut luontevasti vaikkapa Espanjan lomakohteessa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea yksityishenkilöt voivat luoda suhteellisen helposti verkkoon. * Eli tiedätkö enää, mikä on totta, tarua tai vaihetta? * Miten tunnistaa ne vai onko se mahdotonta? Täytyy muistaa, että valtaosa tekoälyllä tuotetusta materiaalista on varmaan OK ja hyödyllistä, mutta uusi teknologia antaa myös mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle. Asia on monin verroin parempi, pahempi tai vaarallisempi, kun tekijöinä ovat yritykset ja organisaatiot, joilla on #
Costa Alegre 45 aivan eri resurssit yksitöishenkilöihin verrattuna. On tullut uusi ammattikunta, tekoälyn ammattilaiset. He tekevät uusia tekoälyohjelmia ja luovat niillä uusia sovellutuksia. Se on seuraava luonnollinen vaihe koodaajista. Päivittäisessä elämässämme tulemme huomaamaan, että netin hakukoneet tulevat perustumaan entistä perusteellisimmin tekoälyyn. Loppukevennys: Kun katsot tähtiä, teleskooppikuvia tai James Webb -teleskoopin kuvia, niin näet paljon myös sellaista, mitä ei enää ole olemassa. Avaruudessa on yli sata miljardia tähteä ja galaksia miljardien valovuosien päässä. Siinä vaiheessa, kun niiden valo saavuttaa maan ja teleskoopin, moni niistä on jo sitä ennen räjähtänyt, sammunut, imeytynyt mustaan aukTähdet voivat luomota meidät, mutta saatamme katsoa mennyttä maailmaa niitä ihaillessamme. Kuva: Lumpi. Pixabay. Tietovisan oikeat vastaukset: 1c, 2c, 3b, 4a, 5a, 6c, 7c, 8b, 9b, 10a, 11a, 12c, 13a, 14a, 15a koon tai sulautunut johonkin toiseen tähteen. Avaruus on jatkuvassa muutoksessa ja monet aikaisemmin faktana pidetyt asiat avaruudesta eivät ehkä pidäkään paikkaansa. On löydetty esimerkiksi alkuräjähdystä vanhempia tähtiä. Lähiaikoina on odotettavissa uutta, mielenkiintoista tietoa. Hyviä kotimaisia linkkejä tekoälyohjelmista ja niiden käytöstä: tekoälysovellukset.? somestari ? tekoalysovellukset unite.ai/? ? 10 parasta AI-sovellusta citymagazine.si/? ? 11 paras ai-apps, jossa keinoäly softia.? ? tekoaly, näin luot parhaat tekoälykuvat
46 Costa Alegre Lautasella Suurin tomaatti on Barraca, soikeat ovat Pera-tomaatteja, mukana myös Canario, Raf ja Tomate verde. Vihreät tomaatit siivutetaan, paneroidaan ja paistetaan espanjalaiseen tapaan valmistettuina. Tarinaa tomaateista ja muutama soossi Anna Kovanen Kun palaan Espanjaan, ensimmäinen projektini on rynnätä torille ja keittää kunnollinen tomaattikastike tuoreista kypsistä tomaateista. Kypsyneet tomaatit saa torilta edulliseen hintaan, ne ovat silloin maukkaimmillaan soossin valmistukseen. Alkuperäisen italialaisen peruskastikkeen ohjeen olen oppinut nuorena tyttönä Italiassa. Myöhemmin on löytynyt lukuisia eri muunnoksia, joita kaikkia yhdistävät hyvin kypsyneet tomaatit ja hidas keittäminen.
Costa Alegre 47 H elpommalla tietysti pääsee käyttämällä säilyketomaatteja, mutta Espanjassa niihin on lisätty ties mitä ja usein kohtuuton määrä sokeria. Itse keittelemällä tietää, mitä saa ja samalla vaivannäöllä kannattaa keittää isompi erä. Soossia voi pakastaa seuraavia tarpeita varten. Voisi todeta nykyään ”tomaatti päivässä, pitää lääkärin loitolla”. Tomate eli tomaatti Tomaatti (Solanum lycopersicum) kuuluu koisokasvien heimoon. Se on lähtöisin Etelä-Amerikasta Chilestä ja Perusta, joista viimeksi mainitussa käytettiin pienikokoista villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Espanjaan ja siitä muualle Eurooppaan tomaatti saapui Kolumbuksen toisen löytöretken myötä vuonna 1498, joskin aluksi sitä kasvatettiin kuitenkin lähinnä koristekasvina. Pikkuhiljaa espanjalaiset ja heidän jälkijunassaan italialaiset löysivät tomaatista potentiaalia myös ruokapöytään. Suomeen tomaatti rantautui 1870-luvulla, mutta niitä pidettiin pitkään haitallisina, ja vihannes kasvatti suosiota vasta sotien jälkeen. Tomaatti on paras lykopeenin lähde, ja parhaiten se imeytyy kypsennetystä ja hienonnetusta tomaatista. Lykopeeni kestää hyvin kuumennusta ja on rasvaliukoinen, joten parhaan hyödyn tomaatista saa syömällä sen esimerkiksi oliiviöljyn kera tai pastakastikkeena. Ketsuppikin on päässyt pannasta (jos ei ole lisättyä sokeria), ei se olekaan epäterveellistä. Kaiken tämän lisäksi tomaatissa on Aja C -vitamiineja sekä folaattia, kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia. Ihanteellinen säilytyslämpötila on vähintään +13 astetta. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa ja kiinteytensä, sillä kylmässä aromiaineet ja hapot lisääntyvät ja sokereiden määrä vähenee. Oikeaoppinen paikka tomaateille on siis huoneenlämmössä, mutta pidäthän ne kaukana tomaatin tuottamalle etyleenille herkkien kasvisten kuten kurkun ja yrttien luota. Kaiken sorttisia tomaatteja Tomaatteja löytyy lukemattomia eri lajikkeita, joita käytetään eri tarkoituksiin. Olen testaillut kastikkeeseen erilaisia tomaatteja ja mielestäni löytänyt ne maukkaimmat vaihtoehdot. Suomalainen perustomaatti oli pitkään ”Tanskan vienti” kestävyytensä ja runsassatoisuutensa vuoksi. Nykyään nimi ”suomalainen tomaatti” pitää sisällään monia lajikkeita. Suomalaiset tomaatinviljelijät ovat laajentaneet ilahduttavasti valikoimaansa, kotimaisena saa myös erikoistomaatteja. Kastiketta olen tehnyt kaikista kypsistä tomaatista, jota on ollut tarjolla. Ei sekasoossistakaan huonoa tullut. Kun haluan maukkaan kastikkeen, käytän ”Pera” eli luumutomaattia, ison pihvitomaatin näköistä epämuotoista Barracaa, Corazón de buey eli häränsydäntomaattia tai oikein herkkua San Marzanoa, joka on Italiassakin kallista. Kaltattujen ei-kuorittujen tomaattien pilkkomista.
48 Costa Alegre Tomaattikastike italialaisittain nopeasti Italiassa kattilan pohjalle laitettiin muutama valkosipulinkynsi oliiviöljyyn muhimaan. Kun valkosipuli alkoi tuoksua, lykättiin tomaattimurska tai kokonaiset tomaatit purkista perään. Tähän voi käyttää tuoreita tomaatteja seuraavan ohjeen mukaisesti kaltattuina ja pilkottuina. Suolaa ja mustapippuria maun mukaan ja annetaan muhia. Tuoreet yrtit basilikaa, timjamia ja oreganoa maun mukaan lisätään keittämisen loppuvaiheessa. Tomaattikastike, perusohjeen tarvikkeet. Tomaattisoossin esivalmistelut Kalttaa ensin tomaatit eli kuori ne. Vedä hennot ristiviillot tomaatin kuoreen ja kasta ne kiehuvaan veteen. Poista kuori ja kanta, halkaise tomaatit ja poista suurin osa siemenistä. Pilko tomaatteja vähän ja laita ne kulhoon. Lisää suolaa, pippuria, (oreganoa ja sokeria halutessasi) ja makeaa paprikajauhetta. Kuori ja halkaise valkosipulit, poista mahdollinen vihreä itu, hakkaa silpuksi. Paahda valkosipuleja öljyssä, lisää sipuli, kuullota, lisää paprikasilppu. Ota kattila hellalta, lisää tomaattipyree ja paahda, lisää viini ja tomaatit. Keitä hymyillen ainakin 1-2 tuntia. Maista suola ja mausteet ennen tarjoilua. Tässä ohjeessa jotkut lisäävät ruokalusikallisen voita oliiviöljyn sekaan maun lisäämiseksi. Ranskalaisittain valmistettuna Tarvitset lisäksi yhden makean paprikan (suippopaprika), yhden porkkanan, pienen salottisipulin ja tuoretta timjamia. Pilko paprika, porkkana ja sipuli pieniksi kuutioiksi eli brunoise. Kulhossa pieneksi pilkottuja paprikoita ja porkkanoita.
Costa Alegre 49 Tomaattien kirjoa Torreviejan torilla. Etualalla on häränsydän-tomaatteja. Kalttaa ja pilko tomaatit. Kuori ja halkaise valkosipulit. Laita oliiviöljyä kattilaan ja paahda valkosipulin puolikkaita, kunnes ne tuoksuvat. Valkosipulit ovat antaneet maun öljyyn, joten poista ne. Lisää sipuli ja kuullota. Lisää loput vihannekset, paahda hetki ja laita kattilaan tai pataan tomaatit ja timjamin oksa. Anna kiehua hiljalleen, mausta suolalla ja mustapippurilla. Kastikkeet käyvät pastan kanssa tarjottuina sellaisenaan, italialaiset lisäävät ennen tarjoilua puoli desilitraa raastettua parmesaania. Lihansyöjä paistaa jauhelihaa joukkoon, lisätä voi sinisimpukoita, makkaroita tai mitä mieli sattuu tekemään ja maustaa pääraaka-aineelle sopivilla mausteilla. Espanjalaisittain albondigas en salsa de tomato. Tee kastike perusohjeen mukaisesti, lisää seuraavat espanjalaiset mausteet heti aluksi ja paahda mausteita hetki: pari ruokalusikallista tomaattipyrettä, hienoksi pilkottu makea paprika ja sipuli, chiliä, kuminaa, kanelia, savupaprikaa ja muskottipähkinää. Lisää tarjoiluun runsaasti lehtipersiljaa silputtuna. Albondigas eli espanjalaiset lihapullat 500g possun jauhelihaa 500g naudan jauhelihaa 1 keskikokoinen sipuli, hienonnettuna ja kuullotettuna 5 minuuttia pannulla oliiviöljyssä 1 rkl makeaa espanjalaista paprikaa 1 rkl jauhettua kuminaa 2 rkl tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna 1 muna 1 pieni pala leipää maitoon liotettuna Suolaa ja pippuria maun mukaan Oliiviöljyä paistamiseen (Manchego-juustoraastetta tarjoiluun) Valmistus Sekoita massa, anna maustua, pyörittele lihapullat. Voit paistaa lihapulliin pinnan (pyöräytä pullat vehnäjauhoissa ennen paistoa, laita pannuun lopuksi vettä, kiehauta ja lisää neste kastikkeeseen) tai laittaa kypsymään suoraan kastikkeeseen. Lihapullien pitää kiehua 20-30 minuuttia koosta riippuen. Tarjoile lämpimänä tapaksena hyvän leivän kanssa. Kaverille riittää myös. Maistuvaa ystävänpäivää!
50 Costa Alegre Ystävä(n päivälle) Mika Osmo Tervehdys taas Viinien Ystävät! Y stävänpäivä lähestyy ja on hienoa, että muualla maailmassa kaupalliseen tarkoitukseen luodut niin sanotut ”teennäiset” juhlapäivät alkavat saada jalansijaa myös meissä suomalaisissa, jotka perinteisesti karsastamme kaikenlaisia ”teennäisiä juhlia”, joita Ystävänpäivääkin olen kuullut kutsuttavan, muun muassa Halloweenin ja muiden ohessa. Ystävänpäivä on hieno syy kevään korvalla auringon paisteessa soittaa Ystävälle ja sanoa, olisiko aika lähteä vaikka lasilliselle kuohuvaa. Meillä Espanjassa asuessa on hienoa myös, ettei lasillista kuohuvaa keskellä päivää tai viikkoa katsota samalla silmällä kuin koti-Suomessa… Mitäs tuo keskellä viikkoa jne… vaan lasillinen on enemmän sosiaalista ja erittäinkin hyväksyttävää, eikä aina niin humalahakuistakaan. Ja vaihtoehtoja on runsaasti, jopa jokaisessa pienessä kioskissakin löytyy Ystävänpäivän lähestyessä vähintäänkin muutama erilainen ja omaan makuun mahdollisesti sopiva vaihtoehto, värin ja makeuden suhteen. On hienoa juhlistaa hienoa tapahtumaa Cavalla, mutta itse henkilökohtaisesti suosin ”helpompaa ja helpommin lähestyttävämpää” Spumantea, jota ei saa siis kutsua Cavaksi, johtuen vaikka syystä, ettei se ole tehty Cavaan hyväksytyllä alueella tai rypäleestä, toisesta käymisestä…tms. Yhtä kaikki, maistuu ilman kiemuroita, ja lainsäädäntö antaa hiukan enemmän vapauksia tehdä siitä mahdollisesti maukkaampaakin ja sopivampaa moneen suuhun verrattuna Cavaan ja Shampanjaan. Onko se halvempaa? Normaalisti ei, ei ole mitään syytä moiseen. Onko se huonompaa, siihenkään ei ole mitään syytä, miksi se olisi huonompaa. Päinvastoin, kuten mainitsin jo aiemmin, lainsäädäntö ei ole Spumanten kohdalla niin tiukka, ja saattaa olla jopa päinvastoin maukkaampaa… Ja onhan nuo pullotkin perinteisiä cava-pulloja vertaillessa paljon kauniimpia vaikka antaa lahjaksi….:) Iloista ja Kuohuvaa Ystävänpäivää! Mika, Viinikauppias
Costa Alegre 51 Kun olet kirjoittanut käsin kutsun ystvälle, voit odottaa häntä kuohuvan kera. Kuva Bru-nO. Pixabay.
52 Costa Alegre Yllättävä tulos hintavertailussa! Vuoden takaiseen verrattuna hinnat ovat laskeneet vertailumme kaupoissa Suomen S-Marketissa ja Espanjassa Consumissa sekä Marcadonassa . M ercadonan ruokakori samoilla tuotteilla kuin vuosi sitten maksoi 3,22 euroa vähemmän nyt. Consumin kassin hinta oli pudonnut 5,03 euroa. Espanjan Lidlin ostokset puolestaan olivat kallistuneet 2,49 euroa. Suomen Lidlin korista puuttuu Fairyn hinta, joten jos laitetaan se samaan, 2,69 €, kuin vuosi sitten, niin korin hinta on 54,69 euroa. Näin ollen se on laskenut 2,21 euroa. S-marketista ruuista saa maksaa 5,39 euroa enemmän kuin vuosi sitten. K-Supermarketin korin hinta on puolestaan laskenut 6,62 euroa. Tulee ottaa huomioon, että kaupoilla, paitsi Mercadonalla, on usein erialisia tarjouksia, jotka voivat olla suuriakin. Lisäksi täällä Espanjassa markkinat myyvät tuotteita hyvin edulliseen hintaan. Luomu-tuotteita myydään Suomessa lähes joka kaupassa kuten täällä Espanjassakin, paitsi Mercadonasta niitä ei löydy. Sieltä saa sen sijaan runsaasti gluteenittomia elintarvikkeita. Kaiken kaikkiaan Espanjan Mercadonasta ja Consumista saa tämän selvityksen perusteella edullisimmin omat ruokatarvikkeensa. Se, millaisen ruokakorin kukin kerää, on hyvin yksilöllistä, mutta yleisten elintarvikkeiden hintavertailu antaa jotakin suuntaa hintakehityksestä. Vuoden 2022 maaliskuusta tammikuuhun 2023 lähes kaikissa kaupoissa hinnat olivat nousseet, paitsi S-Marketissa. Kaupat ovat selvästikin halunneet tulla kuluttajia vastaan hinnoitteluissaan. Suomen hinnat keräsi Rune Österberg ja Espanjan Mika Lindqvist.
Costa Alegre 53
54 Costa Alegre
Costa Alegre 55 Haluatko olla mukana tekemässä Costa Alegrea? Anna juttuvinkki Millaisia juttuja haluaisit lukea Costa Alegresta? Avustaja Voit tarjota valokuvia hyvistä hetkistä tai tapahtumista. Jos osaat kirjoittaa, niin voit tarjota juttua omasta aiheestasi lehteen. Aihe on kiinnostavin, sillä toimitus voi editoida jutun. Maksamme pienen palkkion julkaistuista jutuista. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää korvauksetta uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta. Ota yhteyttä: sinikka.halttunen@sinilinna.eu. +358 40 588 38 23 tai +34 690 343 714 Seuraava Costa Alegre ilmestyy joulukuun alkupäivinä. Aineistopäivä on maanantaina 11.3.2024. Teemana on Muuttolinnut, turistit ja residentit. Lukijakysely Valitse tämän lehden paras juttu ja ilmoita siitä päätoimittajalle +358 40 588 38 23, WhatsApp tai +34 690 343 714. Vastaajat ja vinkkaajat palkitaan.
56 Costa Alegre Mikan tietovisa 15 kysymystä 1. Mikä on Espanjan kolmanneksi suurimman kaupungin, Valencian asukasluku? a) Noin 390 000 b) Noin 590 000 c) Noin 790 000 2. Espanjan tuoreessa hallituksessa on 23 ministeriä. Moniko heistä on naisia? a) Viisi b) Kahdeksan c) Yksitoista 3. Jos joku on espanjaksi ”mentiroso”, niin minkälainen henkilö on kyseessä? a) Hassu b) Epärehellinen c) Suuri 4. Mitä sisältää Calimocho-juoma? a) Punaviiniä ja Coca-colaa b) Olutta ja caseraa c) Sherryä ja sitruunalimonadia 5. Minkälaista syötävää on tortita? a) Pannukakku b) Munakas c) Katkarapu 6. Kuka on Torreviejan sinfoniaorkesterin kapellimestari? a) Antonio Jesus Hernández Hernández b) Jésus Rodolfo Goméz Goméz c) José Francisco Sánchez Sánchez 7. Mikä on Alaskan osavaltion pääkaupunki? a) Anchorage b) Albany c) Juneau 8. Millä taiteilijanimellä esiintyy Maarit ja Sami Hurmerinnan 42vuotias tytär? a) Jannika B b) Janna c) Monna 9. Minkä väriset ovat rentukan kukat? a) Valkoiset b) Keltaiset c) Siniset 10. Mikä on fosforin kemiallinen merkki? a) P b) F c) Ph 11. Jääkiekkoseura Hokki pelaa Mestiksessä. Mistä kaupungista se on kotoisin? a) Kajaanista b) Vantaalta c) Hämeenlinnasta 12. Mitä hääpäivää vietetään, kun ollaan oltu naimisissa 25 vuotta? a) Tinahäät b) Kultahäät c) Hopeahäät 13. Missä kaupungissa jaetaan vuosittain Nobelin rauhanpalkinto? a) Oslossa b) Tukholmassa c) Kööpenhaminassa 14. Missä kaupungissa on Hagia So?a -museo? a) Istanbulissa b) So?assa c) Tiranassa 15. Suriname on valtio Etelä-Amerikassa. Mikä on maan ainoa virallinen kieli? a) Hollanti b) Ranska c) Englanti Vastaukset löytyvät sivulta 45. Kuva: Vetonethemi. Pixabay. Laatija Mika Lindqvist.